<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

151 Käyttäjää paikalla! 0.0067718029022217

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 | 
1: Vuoden 1989
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-114
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:           ISSN 0783-9901
18: 
19: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Lakialoitteet 1-114
26:     1 Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi ammattitautilain            13 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-
27:     1 ja 2 §:n muuttamisesta                                  tusmuodon muuttamisesta
28: 
29:     2 Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittä-            14 Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi äitiysavustus-
30:     jien tapaturmavakuutuslain 6 §:n muuttamisesta            lain muuttamisesta
31: 
32:     3 Kortesalmi: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-             15 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 7
33:     muodon muuttamisesta                                      ja 11 §:n muuttamisesta
34: -   4 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelai-
35:                                                               16 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain
36:     toksesta                                                  48 §:n muuttamisesta
37:     5 Melin m.fl.: Förslag tilllag om ändring av 11 §
38:                                                               17 Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
39:     lagen om förskottsuppbörd
40:                                                               varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta
41:     5 Melin ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain
42:     11 §:n muuttamisesta                                      18 Männistö ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleises-
43:                                                               tä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk-
44:     6 Jokinen ym.: Ehdotus laiksi Helsingin                   sista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
45:     Salon -   Turun radan rakentamisesta
46:                                                               19 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
47: -   7 Pelttari: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kun-          muuttamisesta
48:     nallisesta kansanäänestyksestä
49:                                                               20 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi valtion tulo-
50:     8 Wasz-Höckert m.fl.: Förslag tili lag om änd-            ja menoarviosta annetun lain 6 §:n muuttamises-
51:     ring av ikraftträdelsestadgandet i lagen om änd-          ta
52:     ring av lagen om barndagvård
53:                                                               21 Männistö ym.: Ehdotukset laiksi väestönsuo-
54:     8 Wasz-Höckert ym.: Ehdotus laiksi lasten päi-            jelulain muuttamisesta ja laiksi ydinvoimalan
55:     vähoidosta annetun lain muuttamisesta annetun             väestönsuojelumaksusta
56:     lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
57:                                                           -   22 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi avioliitto-
58:     9 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtovero-
59:                                                               lain 48 §:n muuttamisesta
60:     lain 8 §:n muuttamisesta
61: 
62:     10 Haavisto ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoulu-           23 Helle ym.: Ehdotukset eräiksi tasavallan pre-
63:     lain 27 ja 28 §:n sekä lukiolain 18 ja 19 §:n             sidentin valtaoikeuksien tarkistamista tarkoitta-
64:     muuttamisesta                                             viksi laeiksi
65: 
66: -   11 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoi-      -   24 Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeino-
67:     dosta annetun lain muuttamisesta annetun lain             tulon verottamisesta annetun lain ja verotuslain
68:     voimaantulosäännöksen muuttamisesta                       muuttamisesta
69: 
70: -   12 Jouppila ym.: Ehdotukset laeiksi rintamasoti-      -   25 Laine ym.: Ehdotus laiksi kansalaislakialoit-
71:     laseläkelain 1 §:n sekä sotilasvammalain 1 §:n            teesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien
72:     muuttamisesta                                             parantamisesta
73: 
74: 500088L
75: 4                                               Sisällysluettelo
76: 
77:     26 Laine ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhti-       -    44 Juhantalo ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi
78:     öistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
79:                                                          -    45 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi ulkomaille
80:     27 Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi lasten koti-         tehtäville sijoituksille määrättävästä erityisleima-
81:     hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ja               verosta
82:     lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan-
83:     panosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta              -   46 U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain muut-
84:                                                               tamisesta
85:     28 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
86:     tuslain 23 §:n muuttamisesta                         -    47 Jansson: Förslagen tilllagar om riksdagsman-
87:                                                               naarvode samt ändring av 5 § lagen om pension
88: -   29 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-        för riksdagsmän och ändring av 52 och 82 §§
89:     suusverolain 146 §:n muuttamisesta                        lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
90: 
91:     30 Elo ym.: Ehdotus laiksi Satakunnan korkea-             47 Jansson: Ehdotukset laeiksi kansanedustajien
92:     koulusta                                                  palkkiosta sekä kansanedustajain eläkelain 5 §:n
93:                                                               ja tulo- ja varallisuusverolain 52 ja 82 §:n muut-
94:     31 Jokinen ym.: Ehdotus laiksi atomivastuulain            tamisesta
95:     muuttamisesta
96:                                                               48 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
97: -   32 Jääskeläinen: Ehdotus laiksi liikevaihtovero-          muuttamisesta
98:     lain 3 §:n muuttamisesta
99:                                                               49 Maijala ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja
100:     33 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsili-          obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamises-
101:     sälain muuttamisesta                                      ta
102:     34 J. Roos ym.: Ehdotus laiksi Teijon alueen              50 Niinistö: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kiin-
103:     käyttämisestä                                             teään omaisuuteen annetun asetuksen 2 ja 27 §:n
104:                                                               muuttamisesta
105:     35 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi elä-
106:     kekatosta                                                 51 Valli ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistumi-
107:                                                               sesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaa-
108:     36 Renko ym.: Ehdotus laiksi rehulain 4 §:n
109:                                                               mistoimintaan annetun lain 21 §:n muuttamises-
110:     muuttamisesta
111:                                                               ta
112:     37 Pietikäinen: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun
113:     1 §:n muuttamisesta                                       52 U. Leppänen: Ehdotus laiksi henkilörekisteri-
114:                                                               lain muuttamisesta
115:     38 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkien
116:     osittaisesta demokratisoimisesta                          53 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi työ-
117:                                                               sopimuslain 34 §:n muuttamisesta
118:     39 Ahonen ym.:      Ehdotus laiksi verotuslain
119:     muuttamisesta                                             54 Nyby ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
120:                                                               verolain muuttamisesta
121:     40 Fred ym.: Ehdotus laiksi tupakkaverosta
122:     annetun lain 4 §:n muuttamisesta                          55 U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain 15
123:                                                               luvun muuttamisesta
124: -   41 Rauramo: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun
125:     4 a §:n muuttamisesta                                     56 U. Leppänen: Ehdotukset laeiksi Korkeim-
126:                                                               masta hallinto-oikeudesta annetun lain 15 §:n,
127: -   42 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke-              lääninoikeuslain 14 §:n ja hallintomenettelylain
128:     laissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sito-         12 §:n muuttamisesta
129:     misesta indeksiin
130:                                                               57 U. Leppänen: Ehdotus laiksi tiedoksiannosta
131: -   43 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain             hallintoasioissa annetun lain 4 §:n muuttamises-
132:     1 §:n muuttamisesta                                       ta
133:                                                   Sisällysluettelo                                              5
134: 
135:     58 Niinistö ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakir-      -   76 Lamminen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä
136:     jain julkisuudesta annetun lain muuttamisesta              annetun lain muuttamisesta
137: 
138:     59 Jurva ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3 luvun         -   77 Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjes-
139:     1 §:n muuttamisesta                                        tyksen 37 a §:n muuttamisesta
140: 
141:     60 Uitto ym.: Ehdotus asumistakuun erityislaiksi       -   78 Renko: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 ja
142:                                                                8 §:n muuttamisesta
143:     61 Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi työttömyys-
144:     turvalain 18 ja 19 §:n muuttamisesta                   -   79 Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain
145:                                                                47 §:n muuttamisesta
146:     62 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain
147:     muuttamisesta                                              80 Helle ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n
148:                                                                muuttamisesta
149:     63 Uitto ym.: Ehdotus laiksi maan myymisestä
150:     asuntotuotantoon Järvenpään kaupungille                    81 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
151:                                                                suusverolain muuttamisesta
152:     64 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
153:     suusverolain 106 §:n muuttamisesta                         82 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja
154:                                                                obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamises-
155:     65 Juhantalo ym.: Ehdotukset perusturvan tason             ta
156:     korottamista ja yhdenmukaistamista tarkoitta-
157:     viksi laeiksi sekä laiksi opintotukilain muuttami-         83 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästö-
158:     sesta                                                      jen verottamisesta
159: 
160:     66 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvamma-              84 Seppänen ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja
161:     lain muuttamisesta                                         varallisuusverolain muuttamisesta ja laiksi eräis-
162:                                                                tä vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
163: -   67 Kohijoki: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-          sovellettavista poikkeuksista tulo- ja varallisuus-
164:     verolain muuttamisesta                                     verolakiin
165: 
166: -   68 Linnainmaa: Ehdotus         laiksi   etuostolain        85 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
167:     15 §:n muuttamisesta                                       suusverolain 101 §:n muuttamisesta
168: 
169:     69 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-          86 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
170:     lisuusverolain muuttamisesta                               eläkelain 9 § :n muuttamisesta
171: 
172: -   70 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär-            87 Laaksonen ym.: Ehdotukset laiksi vuodelta
173:     jestyksen 37 ja 37 a §:n muuttamisesta                     1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel-
174:                                                                lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista sekä
175:     71 Dromberg ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-              laiksi perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §:n
176:     tuslain 23 §:n muuttamisesta                               muuttamisesta
177: 
178:     72 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisen               88 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
179:     lasten kotihoidon tuen valtionosuudesta                    moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muut-
180:                                                                tamisesta
181: -   73 Männistö ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain
182:     3 §:n muuttamisesta                                        89 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
183:                                                                kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta,
184: -   74 Männistö ym.: Ehdotus laiksi katalysaattorin            vuodelta 1990 suoritettavasta sairausvakuutus-
185:     asentamisesta moottoriajoneuvoon maksettavas-              maksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo-
186:     ta valtionavustuksesta                                     delta 1990
187: 
188: -   75 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-          90 Donner: Förslag tili lag om ändring av 7 §
189:     suusverolain 101 ja 106 §:n muuttamisesta                  bibliotekslagen
190: 6                                                Sisällysluettelo
191: 
192: 
193: -   90 Donner: Ehdotus laiksi kirjastolain 7 §:n               101 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työt-
194:     muuttamisesta                                              tömyysturvalain muuttamisesta
195: 
196: -   91 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsili-           102 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi pankkien peri-
197:     sälain muuttamisesta                                       mien palvelumaksujen kieltämisestä
198:                                                                103 Jäätteenmäki ym.: Ehdotus laiksi Suomen
199: -   92 Renko ym.: Ehdotus laiksi museoiden val-
200:                                                                Hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta
201:     tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
202:     muuttamisesta                                              104 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
203:                                                                lisuusverolain muuttamisesta
204:     93 Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain
205:     muuttamisesta                                             105 Myller ym.: Ehdotus laiksi pääkaupunkiseu-
206:                                                               dun rakennusmaamaksusta annetun lain muutta-
207: -   94 Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi maidon               misesta
208:     väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain, mai-
209:     don väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun             106 Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi Suomen
210:     lain sekä meijerikohtaisesta kiintiömaksusta an-           Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta
211:     netun lain muuttamisesta ja Voimassaoloajan               107 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli-
212:     jatkamisesta                                              tusmuodon 7 §:n muuttamisesta
213:     95 Laine ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta             108 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtove-
214:     annetun lain muuttamisesta                                 rolain muuttamisesta
215: -   96 Tennilä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja                109 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
216:     varallisuusverolain ja eräiden siihen liittyvien           veteraanien kunniavelkarahastosta
217:     lakien muuttamisesta
218:                                                                110 Viinanen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain
219:     97 Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi sairaus-                 muuttamisesta
220:     vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
221:                                                                111 Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon
222: -   98 Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1990                 käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muut-
223:     toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavis-         tamisesta
224:     ta veroasteikoista ja veroprosenteista
225:                                                                112 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär-
226:     99 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi                jestyksen muuttamisesta
227:     sairausvakuutuslain sekä kansanterveyslain voi-
228:     maanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta               113 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi jäsenäänestyk-
229:                                                                sen suorittamisesta ammattiliitoissa
230:     100 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi haitallisten
231:     aineiden vesistöpäästöjen verottamisesta ja teol-          114 Lapiolahti ym.: Ehdotus laiksi vammaistuki-
232:     lisuusvesiverosta                                          lain 2 §:n muuttamisesta
233:                                                1989 vp.
234: 
235: Lakialoite n:o 1
236: 
237: 
238: 
239: 
240:                                   Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi ammattitautilain 1 ja 2 §:n muut-
241:                                     tamisesta
242: 
243: 
244:                                           Eduskunnalle
245: 
246:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
247: 
248:   Aloitteessa ehdotetaan ammattitautilain 1 ja        jöistä aiheutunuHa sairautta. Tällaisena muista
249: 2 §:ää muutettavaksi siten, että ammattitaudil-       tekijöistä johtuvana sairautena voisi olla esi
250: la voitaisiin tarkoittaa myös muista kuin fysi-       merkiksi psyykkinen sairaus.
251: kaalisista, kemiallisista taikka biologisista teki-
252: 
253: 
254: 
255: 
256:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
257: 
258:    Nykyisen lainsäädännön mukaan ammatti-             omasta hengestä, terveydestä tai kehityksestä. ·
259: tautina voidaan korvata vain fysikaalisista,          Myös huomattava yleinen stressi työtilanteessa,
260: kemiallisista tai biologisista tekijöistä johtuvat    jolle on ominaista voimakas työsidonnaisuus
261: sairaudet. Kuitenkin voidaan kiistatta todeta,        tai ulkoinen pakko pysyä tehtävässä, vaikuttaa
262: että myös mielenterveyttä koskevat tekijät vai-       vastaavasti. Psyykkisten tekijöiden merkitys
263: kuttavat työstä johtuvaan sairastumiseen.             voidaan eräissä tapauksissa asiantuntijoiden
264:    Psyykkinen rasittavuus on selvästi lisäänty-       mielestä yhtäpitävästi osoittaa työssä tapahtu-
265: nyt työelämässä automaation, robotisoitumi-           neen sairauden kannalta merkitykselliseksi.
266: sen, uuden tietotekniikan sekä työtahdin kiris-           Mielenterveyteen liittyvät syyt otetaan jo
267: tymisen myötä. Tästä selvänä osoituksena on           nykyisin huomioon laeissa, joiden perusteella
268: psyykkisten sairauksien lisääntynyt osuus työ-        maksetaan korvausta tai jotka liittyvät työnte-
269: eläkkeiden määrässä sekä psyykkisten tekijöi-         kijäin suojeluun. Mielenterveydelliset syyt ovat
270: den kasvanut osuus poissaolotilastoissa.              huomattava työkyvyttömyyseläkkeiden myön-
271:    Psyykkisten tekijöiden aiheuttamien sairauk-       tämisperuste. Sairausvakuutuslain mukaista
272: sien yhteyksistä työn yhteydessä tapahtuvaan          päivärahaa saa myös psyykkisten sairauksien
273: altistumiseen on väitetty tiedettävän liian vä-       nojalla. Tapaturmavakuutuslain nojalla voi
274: hän, jotta yksityistapauksissa olisi mahdollista      saada korvausta niissä tapauksissa, joissa kyse
275: arvioida työn osuutta sairastumiseen. Myös            on työn yhteydessä tapahtuneen voimakkaan
276: perinnöllisten ja ympäristötekijöiden on todet-       järkytyksen aiheuttamista äkillisistä mielenter-
277: tu vaikuttavan alttiuteen sairastua psyykkisesti.     veyden häiriöistä. Ammattitautilain kanssa sa-
278: Työympäristön psyykkisillä tekijöillä on todet-       mantapainen korvausten perusteiden kannalta
279: tu mahdollisesti olevan vaikutusta myös mui-          on sotilasvammalaki, jonka nojalla on mah-
280: hin kuin psyykkisiin sairauksiin.                     dollista saada korvausta myös mielenterveyteen
281:    Sellaisia psyykkisiä tekijöitä, jotka voivat       liittyvien seikkojen aiheuttaman sairauden joh-
282: olla työperäisen sairauden syynä, voivat olla         dosta. Myös työturvallisuuslain äskettäin voi-
283: muun muassa työtehtävät, jotka jatkuvasti             maan tullut muutos korostaa psyykkistä työ-
284: alistavat huomattavalle ja jatkuvalle vaaralle,       suojelua.
285: sekä työssä tapahtuva huomattava ja jatkuva               Lääketieteellisen tietämyksen lisääntyessä
286: kuormittuminen psyykkisille tekijöille. Näin          voidaan enenevässä määrin todeta myös mie-
287: varsinkin, kun se yhtyy vastuuseen toisen tai         lenterveysperusteiden vaikutus ammattitaudin
288: 290020D
289: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 1
290: 
291: syntyyn, jolloin myös muut kuin nyt ammatti-        vaan laki perustuu todennäköisyydelle myös
292: tautilaissa mainitut perusteet tulee ottaa huo-     muiden sairauksien kohdalla.
293: mioon ammattitautia määriteltäessä.                   Ammattitautilakia tuleekin muuttaa siten,
294:   Psyykkisen sairauden osoittaminen ammatti-        että ammattitautina voidaan korvata sairaus
295: taudiksi on useiden asiantuntijoiden mielestä        myös silloin, kun se on aiheutunut muista kuin
296: helpompaa kuin esimerkiksi ammattisyövän to-        fysikaalisista, kemiallisista taikka biologisista
297: teaminen. Lausuntoja laatimalla ja asioihin         tekijöistä.
298: perehtymällä tieto lisääntyy, ja samalla keski-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
299: tytään olennaisiin ongelmiin. On todettava
300: myös, että ammattitaudin määritelmä ei lähde                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
301: absoluuttisen syy-yhteyden osoittamisesta,                 lakiehdotuksen:
302: 
303: 
304: 
305:                                               Laki
306:                             ammattitautilain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
307: 
308:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammatti-
309: tautilain (1343/88) 1 §:n 1 momentti ja 2 § seuraavasti:
310: 
311:                        1§                                                   2§
312:    Ammattitaudilla, josta on suoritettava kor-         Asetuksessa voidaan säätää, että 1 §:n 1
313: vausta tapaturmavakuutuslain (608/ 48), maa-        momentissa tarkoitetun sairauden ja työssä
314: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1 026/      esiintyvän fysikaalisen, kemiallisen, biologisen
315: 81) tai valtion viran- ja toimenhaltijain tapa-     tai muun tekijän välisen syy-yhteyden katso-
316: turmakorvauksesta annetun lain (154/35) mu-         taan olevan olemassa silloin kun asetuksessa
317: kaan, tarkoitetaan sairautta, joka sanotuissa       mainittua tekijää on ollut työssä siinä määrin,
318: laeissa tarkoitetun työ- tai virkasuhteen perus-    että se voi pääasiallisesti aiheuttaa asetuksessa
319: teella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työs-   tarkoitetun sairauden.
320: sä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut
321: fysikaalisista, kemiallisista, biologisista tai
322: muista tekijöistä.                                    Tämä laki tulee voimaan       päivänä
323:                                                     kuuta 198 .
324: 
325: 
326:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
327: 
328:          Sinikka Mönkäre                Reijo Lindroos                 Markku Pohjola
329:          Jukka Gustafsson               Virpa Puisto                   Heikki Rinne
330:          Jukka Roos                     Arto Lapiolahti                likka Joenpalo
331:          Jorma Rantanen                 Riitta Myller                  Jorma Huuhtanen
332:          Pekka Puska                    Osmo Soininvaara               Claes Andersson
333:          Sulo Aittoniemi                Tuula Paavilainen              Kari Rajamäki
334:          Riitta Kauppinen               Pirjo-Riitta Antvuori          Kerttu Törnqvist
335:                                         Timo Roos
336:                                                1989 vp.
337: 
338: Lakialoite n:o 2
339: 
340: 
341: 
342: 
343:                                   Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien tapaturmava-
344:                                      kuutuslain 6 §:n muuttamisesta
345: 
346: 
347:                                           Eduskunnalle
348: 
349:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
350: 
351:   Aloitteessa ehdotetaan maatalousyrittäjien         taikka biologisista tekijöistä aiheutunutta sai-
352: tapaturmavakuutuslain 6 § muutettavaksi si-          rautta. Tällaisena muista tekijöistä johtuvana
353: ten, että ammattitaudilla voitaisiin tarkoittaa      sairautena voisi olla esimerkiksi psyykkinen
354: myös muista kuin fysikaalisista, kemiallisista       sairaus.
355: 
356: 
357: 
358: 
359:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
360: 
361:    Nykyisen lainsäädännön mukaan ammatti-            vastaavasti. Psyykkisten tekijöiden merkitys
362: tautina voidaan korvata vain fysikaalisista,         voidaan eräissä tapauksissa asiantuntijoiden
363: kemiallisista tai biologisista tekijöistä johtuvat   mielestä yhtäpitävästi osoittaa työssä tapahtu-
364: sairaudet. Kuitenkin voidaan kiistatta todeta,       neen sairauden kannalta merkitykselliseksi.
365: että myös mielenterveyttä koskevat tekijät vai-          Mielenterveyteen liittyvät syyt otetaan jo
366: kuttavat työstä johtuvaan sairastumiseen.            nykyisin huomioon laeissa, joiden perusteella
367:    Psyykkisten tekijöiden aiheuttamien sairauk-      maksetaan korvausta tai jotka liittyvät työnte-
368: sien yhteyksistä työn yhteydessä tapahtuvaan         kijäin suojeluun. Mielenterveydelliset syyt ovat
369: altistumiseen on väitetty tiedettävän liian vä-      huomattava työkyvyttömyyseläkkeiden myön-
370: hän, jotta yksityistapauksissa olisi mahdollista     tämisperuste. Sairausvakuutuslain mukaista
371: arvioida työn osuutta sairastumiseen. Myös           päivärahaa saa myös psyykkisten sairauksien
372: perinnöllisten ja ympäristötekijöiden on todet-      nojalla. Tapaturmavakuutuslain nojalla voi
373: tu vaikuttavan alttiuteen sairastua psyykkisesti.    saada korvausta niissä tapauksissa, joissa kyse
374: Työympäristön psyykkisillä tekijöillä on todet-      on työn yhteydessä tapahtuneen voimakkaan
375: tu mahdollisesti olevan vaikutusta myös mui-         järkytyksen aiheuttamista äkillisistä mielenter-
376: hin kuin psyykkisiin sairauksiin.                    veyden häiriöistä. Ammattitautilain kanssa sa-
377:    Sellaisia psyykkisiä tekijöitä, jotka voivat      mantapainen korvausten perusteiden kannalta
378: olla työperäisen sairauden syynä, voivat olla        on sotilasvammalaki, jonka nojalla on mah-
379: muun muassa työtehtävät, jotka jatkuvasti            dollista saada korvausta myös mielenterveyteen
380: alistavat huomattavalle ja jatkuvalle vaaralle,      liittyvien seikkojen aiheuttaman sairauden joh-
381: sekä työssä tapahtuva huomattava ja jatkuva          dosta. Myös työturvallisuuslain äskettäin voi-
382: kuormittuminen psyykkisille tekijöille. Näin         maan tullut muutos korostaa psyykkistä työ-
383: varsinkin, kun se yhtyy vastuuseen toisen tai        suojelua.
384: omasta hengestä, terveydestä tai kehityksestä.           Lääketieteellisen tietämyksen lisääntyessä
385: Myös huomattava yleinen stressi työtilanteessa,      voidaan enenevässä määrin todeta myös mie-
386: jolle on ominaista voimakas työsidonnaisuus          lenterveysperusteiden vaikutus ammattitaudin
387: tai ulkoinen pakko pysyä tehtävässä, vaikuttaa       syntyyn, jolloin myös muut kuin nyt maata-
388: 290020D
389: 2                                      1989 vp. -     LA n:o 2
390: 
391: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa maini-         vaan laki perustuu todennäköisyydelle myös
392: tut perusteet tulee ottaa huomioon ammatti-           muiden sairauksien kohdalla.
393: tautia määriteltäessä.                                   Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia
394:   Psyykkisen sairauden osoittaminen ammatti-          tuleekin muuttaa siten, että ammattitautina
395: taudiksi on useiden asiantuntijoiden mielestä         voidaan korvata sairaus myös silloin, kun se
396: helpompaa kuin esimerkiksi ammattisyövän to-          on aiheutunut muista kuin fysikaalisista, kemi-
397: teaminen. Lausuntoja laatimalla ja asioihin           allisista taikka biologisista tekijöistä.
398: perehtymällä tieto lisääntyy, ja samalla keski-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
399: tytään olennaisiin ongelmiin. On todettava
400: myös, että ammattitaudin määritelmä ei lähde                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
401: absoluuttisen syy-yhteyden osoittamisesta,                   lakiehdotuksen:
402: 
403: 
404:                                                 Laki
405:                  maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 6 §:n muuttamisesta
406: 
407:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalous-
408: yrittäjien tapaturmavakuutuslain 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta
409: 1988 annetussa laissa (1345/88), näin kuuluvaksi:
410: 
411:                        6§
412:                                                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
413:   Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka        kuuta 198 .
414: sen mukaan kuin ammattitautilaissa (1343/88)
415: säädetään, maatalousyrittäjätyössä on aiheutu-
416: nut fysikaalisista, kemiallisista, biologisista tai
417: muista tekijöistä.
418: 
419: 
420: 
421: 
422:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
423: 
424:          Sinikka Mönkäre                 Reijo Lindroos                Markku Pohjola
425:          Jukka Gustafsson                Tuula Paavilainen             Virpa Puisto
426:          Heikki Rinne                    Jukka Roos                    Arto Lapiolahti
427:          Ilkka Joenpalo                  Jorma Rantanen                Riitta Myller
428:          Jorma Huuhtanen                 Pekka Puska                   Osmo Soininvaara
429:          Claes Andersson                 Sulo Aittoniemi               Kari Rajamäki
430:          Riitta Kauppinen                Pirjo-Riitta Antvuori         Kerttu Törnqvist
431:                                          Timo Roos
432:                                               1989 vp.
433: 
434: Lakialoite n:o 3
435: 
436: 
437: 
438: 
439:                                  Kortesalmi: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami-
440:                                    sesta
441: 
442: 
443:                                          Eduskunnalle
444: 
445:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen,      matta sidottu eduskuntaryhmien kantaan. Mie-
446: joka koskee tasavallan presidentin vaalitavan       lestäni tasavallan presidentillä puolueiden ylä-
447: muuttamista ja eräiden valtaoikeuksien tarkis-      puolella olevana kansakuntaa kokoavana vas-
448: tamista (HE n:o 232/1988 vp.)                       tuunalaisena valtiovallan haltijana tulee olla
449:    Hallituksen esitys on oikeansuuntainen,          itsenäinen eduskunnan hajottamisoikeus.
450: mutta vaatii eräitä tarkennuksia. Hallitus esit-       Oikea ja välttämätön on säännös, jonka
451: tää tasavallan presidentin valtaoikeuksia suh-      mukaan eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle
452: teessa eduskuntaan ja valtioneuvostoon tarkis-      presidentti voisi myöntää vain eduskunnalta
453: tettaviksi mm. siten, että tasavallan presidentti   saadun epäluottamuslauseen tai esitetyn eron-
454: voisi tehdä päätöksen eduskunnan hajottami-         pyynnön johdosta. Sen sijaan ei voida pitää
455: sesta vain pääministerin niin esittäessä ja kuul-   aidon parlamentarismin mukaisena sitä, että
456: tuaan eduskunnan eri ryhmiä ja että eron            presidentti myöntäisi eron valtioneuvoston jä-
457: valtioneuvostolle tai sen jäsenelle presidentti     senelle myös pääministerin esityksestä. Mieles-
458: voisi myöntää vain eduskunnalta saadun epä-         täni ministerin tulee nauttia vain eduskunnan
459: luottamuslauseen tai esitetyn eronpyynnön joh-      luottamusta. Vain ja nimenomaan tämä on
460: dosta taikka jos pääministeri niin esittää. Li-     todellista ja aitoa parlamentarismia.
461: säksi hallitus ehdottaa luovuttavaksi vaatimuk-        Myöskään ei ole aihetta luopua siitä vakiin-
462: sesta, jonka mukaan presidentin ministeriksi        tuneesta käytännöstä, jonka mukaan presiden-
463: kutsumaksi henkilön tulee olla syntyperäinen        tin ministeriksi kutsuman henkilön tulee olla
464: Suomen kansalainen. Hallitus pitää riittävänä       syntyperäinen Suomen kansalainen.
465: sitä, että ministeri on Suomen kansalainen             Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
466: ilman syntyperäisyyttä.                             tavasti,
467:    Mielestäni normaalin parlamentarismin mu-
468: kaista on se, että tasavallan presidentti voi                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
469: tehdä päätöksen eduskunnan hajottamisesta                  lakiehdotuksen:
470: vain kuultuaan eduskunnan eri ryhmiä ja ole-
471: 
472: 
473: 
474: 
475: 2900200
476: 2                                  1989 vp. -   LA n:o 3
477: 
478:                                            Laki
479:                            Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
480: 
481:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
482: tavalla,
483:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §, 25 §:n 1 momentti, 27 §ja 34 §:n 3 momentti,
484:   sellaisina kuin niistä ovat 23 ja 24 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (573/87),
485: 25 §:n 1 momentti 9 päivänä marraskuuta 1956 annetussa laissa (588/56) sekä 27 § 26 päivänä
486: kesäkuuta 1987 annetussa laissa (575/87), ja
487:   lisätään lakiin uusi 23 a-23 f ja 36 a-36 c § seuraavasti:
488: 
489:           23, 23 a-23 f, 24 ja 25 §                               36 b §
490:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988      (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
491: vp.)                                            232/1988 vp.)
492:                        27 §                        Presidentti voi myöntää eron valtioneuvos-
493:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o     tolle tai sen jäsenelle myös muusta kuin 1
494: 232/1988 vp.)                                   momentissa tarkoitetusta syystä esitetystä
495:   Presidentti voi eduskunnan eri ryhmiä kuul-   eron pyynnöstä.
496: tuaan hajottaa eduskunnan määräämällä uudet
497: vaalit toimitettaviksi.                                             36 c §
498:                                                   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988
499:                     34 §                        vp.)
500:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988
501: vp.)
502:                                                             V oimaantulosäännös
503:                     36 a §                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988
504:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988   vp.)
505: vp.)
506: 
507:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
508: 
509:                                     J. Juhani Kortesalmi
510:                                                 1989 vp.
511: 
512: Lakialoite n:o 4
513: 
514: 
515:                                     Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelaitoksesta
516: 
517: 
518:                                            Eduskunnalle
519: 
520:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä       vaikeasti kuulo- ja puhevammaisille todella
521: laiksi Posti- ja telelaitoksesta (HE n:o 3).          vaikea tilanne. Samanaikaisesti on yhä edelleen
522: Olennaista tässä lakiesityksessä on, kuinka taa-      suunniteltu maaseudun haja-asutusalueiden
523: taan Posti- ja telelaitoksen palveluiden saata-       postitoimipaikkojen lakkauttamisia.
524: villaolevuus maan kaikissa osissa kaikille pal-          Jotta posti- ja telepalvelut voidaan taata
525: veluita tarvitseville kohtuulliseen hintaan.          siinä tarkoituksessa kuin väestö eri puolilla
526:    On pelättävissä, että maan syrjäseudut ja          maata odottaa niitä saavansa, tulee hallituksen
527: kansan vähemmistöryhmät, kuten vammaiset,             lakiesitystä parantaa eduskunnassa sen 3 ja
528: joutuvat tässä tilanteessa kärsimään. Osoitus         6 §:n osalta.
529: siitä, mitä voi tapahtua, kun Posti- ja telelaitos       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
530: toimii liikelaitosmaisesti, saatiin vuodenvaih-
531: teessa. Tekstipuhelujen välitysmaksuja koro-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
532: tettiin PTL:n sisäisellä päätöksellä 90 OJo :Ila             lakiehdotuksen:
533: vuoden 1989 alusta lukien. Näin aiheutettiin
534: 
535: 
536:                                                 Laki
537:                                         Posti- ja telelaitoksesta
538: 
539:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
540: 
541:                    1 ja 2 §                                              4 ja 5 §
542:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 3)                 (Kuten hallituksen esityksessä n:o 3)
543: 
544:                        3§                                                   6§
545:                 Palvelutavoitteet                                       Korvaukset
546:    Posti- ja telelaitoksen on huolehdittava             Jos Posti- ja telelaitokselle määrätään mer-
547: posti- ja teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta       kittävä kannattamatao tehtävä tai velvoite,
548: kehittämisestä ja palvelutarjonnasta asiakkai-       josta aiheutuvaa rasitusta ei oteta huomioon
549: den ja koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti        asetettaessa laitokselle tulostavoitetta, Posti- ja
550: erityisesti siten, että sen tehtäviin kuuluvat       telelaitos hoitaa tehtävän siitä kertyvien tulojen
551: peruspalvelut ovat koko maassa yleisesti saata-      ja laitokselle valtion tulo- ja menoarviossa
552: vissa tasapuolisin ehdoin. Tämän vuoksi Posti-       osoitetun määrärahan rajoissa sekä tarvittaessa
553: ja telelaitoksen on huolehdittava riittävän toi-     lisäksi muista tehtävistä syntyvän ylijäämän
554: mipaikkaverkoston säilyttämisestä koko maas-         rajoissa.
555: sa.
556:                                                                          7-12 §
557:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 3)
558: 
559: 
560:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
561: 
562:           Erkki Pulliainen          Eino Siuruainen                    Pekka Puska
563:                      Eero Paloheimo                           Tellervo Renko
564: 290020D
565:               j
566:              j
567:             j
568:            j
569:           j
570:          j
571:         j
572:        j
573:       j
574:      j
575:     j
576:    j
577:   j
578:  j
579: j
580:                                              1989 rd.
581: 
582: Lagmotion nr 5
583: 
584: 
585: 
586: 
587:                                 Melin m.fl.: Förslag till lag om ändring av 11 § lagen om
588:                                   förskottsuppbörd
589: 
590: 
591:                                        Tili Riksdagen
592: 
593:    En central målsättning för skattereformen          Då det tidigare vid förskottsinnehållningen
594: var att sänka marginalskatten, dvs. sänka den      tiliämpades en innehållning om 50 procent, om
595: skatt som påförs p.g.a. inkomstökning. Som         man inte företedde skattekort, kommer från
596: mest sjunker marginalskatten med sju procent-      och med mars innehållningen att vara 60 pro-
597: enheter, men i många fall är marginalskatte-       cent. Sänkningen av marginalskatten blir såle-
598: sänkningen endast en eller ett par procentenhe-    des i förskottsinnehållningsskedet en höjning
599: ter. 1 vissa fall rentav stiger marginalskatten.   av marginalskatten. Likaså slopas lindrings-
600:    Marginalskatten har i praktiken kommit tili     stadganden i fräga om arvoden understigande
601: synes i förskottsinnehållningarna i skattekortet   500 mark.
602: för biinkomster och extra inkomster. 1 kortet         Vad förskottsinnehållningarna beträffar föl-
603: har angetts en skatteprocent, som följts i fråga   jer regeringen en medveten ekonomisk politik.
604: om biinkomster och andra extra inkomster.          Avsikten är att samlain avsevärt mera förskott
605: Om den slutliga skatteprocenten borde ha           än vad skatterna blir vid den slutliga avräk-
606: överstigit 50 procent, har den emellertid inte     ningen. Även om många inser att förskotts-
607: tillämpats. Om man erhöll ett arvode om 500        innehållningen endast är en förskottsinnehåll-
608: mark eller mindre än så, kunde man tiliämpa        ning, och att först den slutliga beskattningen
609: en lägre procent oberoende av den personliga       utgör den egentliga beskattningen, så tänker
610: skatteprocenten för biinkomster.                   ändå de flesta kortsynt och ser endast vad som
611:    När i och med skattereformen marginalskat-      blir kvar i reda pengar av bisysslor och över-
612: terna nu sänks, kunde man förmoda att skatte-      tidsarbete. Om man tidigare av extra inkomster
613: procenten för biinkomster sjunker. Så sker         på 1 000 mark ändå fick 500 mark i handen,
614: emellertid endast i sällsynta fall. Detta beror    men nu efter mars får 400 mark, är det ingen
615: på att man avstår från 50 procents regeln,         tröst att få höra att man eventuellt får en
616: varför förskottsinnehållningsprocenten för         återbäring tili julen 1990.
617: kanske en miljon skattebetalare stiger över 50        Sänkningen av marginalskatten var tänkt att
618: procent så snart det är fråga om extra inkomst.    öka arbetsmotivationen. Att skärpa förskotts-
619: Förskottsinnehållningen stiger tili hela 53 pro-   innehållningen på extra inkomster minskar för
620: cent i fråga om extra inkomster, om grundlö-       sin del arbetsmotivationen. Många skattebeta-
621: nen är 8 000 mark per månad. 8 000 mark är         lare blir besvikna, emedan de trott att de själva
622:  den genomsnittliga lönen under innevarande        skall få behålla mera av sina extra inkomster.
623: år. Vid en månadslön uppgående till 20 000            Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
624: mark når man den högsta marginalskatten,           vi
625: dvs. 65 procent. Dessa blir marginalskatterna,
626:  när man förutom inkomstskatten tili staten                 att Riksdagen måtte anta följande
627:  dessutom betalar tili kommunen i genomsnitt              /agförs/ag:
628:  16,5 procent och tili kyrkan i genomsnitt 1,25
629:  procent, samt till folkpensionsanstalten 3,25
630:  procent, dvs. inalles 21 procent.
631: 
632: 
633: 
634: 
635: 290020D
636: 2                                     1989 rd. -    LM nr 5
637: 
638:                                                Lag
639:                         om ändring av 11 § lagen om förskottsuppbörd
640: 
641:   I enlighet med riksdagens beslut ändras 11 § lagen den 28 november 1959 om förskottsupp-
642: börd, sådan den lyder i lag av den 17 december 1982 (946/82), som följer:
643: 
644:                       11§
645:    Skattestyrelsen bestämmer hur förskotts-         totala lön eller för annan ovan nämnd, för-
646: innehållning skall verkställas på lön, på betal-    skottsinnehållning underkastad inkomst under
647: ningar som avses i 5 och 6 §§ samt på betal-        skatteåret. F örskottsinnehållning ver kställs
648: ningar med stöd av lagen om lönegaranti             dock inte till större belopp än den i pengar
649: (649173). Innehållningsgrunderna skall fast-        utbetalda lönen. Ej heller får förskottsinnehåll-
650: ställas så att de innehållna beloppen så nogg-      ningsprocenten för biinkomster överstiga 50
651: rant som möjligt motsvarar det sammanlagda          procent av det i pengar betalda arvodet.
652: beloppet av de skatter och avgifter som den
653: skattskyldige, enligt de skattegrunder som skall         Denna lag träder i kraft den
654: tillämpas under skatteåret, skall erlägga för sin   19
655: 
656: 
657:      Helsingfors den 8 februari 1989
658: 
659:          Ingvar S. Melin                Per-Henrik Nyman               Elisabeth Rehn
660:          Håkan Nordman                  Gunnar Jansson                 Håkan Malm
661:          Henrik Lax                     Gustav Björkstrand             Henrik Westerlund
662:                                               1989 vp.
663: 
664: Lakialoite n:o 5                                                                         Suomennos
665: 
666: 
667: 
668: 
669:                                  Melin ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain II §:n muuttami-
670:                                    sesta
671: 
672: 
673:                                          Eduskunnalle
674: 
675:    Verouudistuksen keskeinen tavoite oli margi-     prosenttia sekä Kansaneläkelaitokselle 3,25
676: naaliveron alentaminen eli tulonlisäyksestä         prosenttia eli yhteensä 2I prosenttia.
677: maksettavan veron alentaminen. Enimmillään             Kun aikaisemmin ennakonpidätyksessä so-
678: marginaalivero alenee seitsemän prosenttiyk-        vellettiin 50 prosentin pidätystä, jos ei näyttä-
679: sikköä, mutta monissa tapauksissa marginaali-       nyt verokorttiaan, niin maaliskuusta lähtien
680: veron alennus on vain prosentti tai pari. Jois-     otetaan 60 prosenttia. Marginaaliveron alennus
681: sakin tapauksissa marginaalivero jopa nousee.       on siis ennakonpidätysvaiheessa marginaalive-
682:    Marginaalivero on käytännössä näkynyt            ron korotus. Samoin lievennyssäännöksistä alle
683: sivu- ja lisätulojen ennakonpidätyksissä sivutu-    500 markan palkkioiden osalta luovutaan.
684: loverokortissa. Siinä on ollut veroprosentti,          Ennakonpidätysten osalta hallitus tekee tie-
685: jota on noudatettu sivu- ja muiden lisätulojen      toista talouspolitiikkaa. Ennakkoja on tarkoi-
686: osalta. Jos lopullisen veroprosentin olisi pitä-    tus kerätä tuntuvasti enemmän kuin mitä verot
687: nyt olla yli 50 prosenttia, niin sitä ei ole        ovat lopullisessa laskennassa. Vaikka monet
688: ennakonpidätyksessä kuitenkaan sovellettu. Li-      ymmärtävät, että ennakonpidätys on vain en-
689: säksi jos sai 500 markan tai sitä pienemmän         nakonpidätys ja että lopullinen verotus on
690: palkkion, voitiin soveltaa alempaa prosenttia       vasta se todellinen verotus, niin silti useimmat
691: riippumatta henkilökohtaisesta sivutuloverop-       ajattelevat lyhytnäköisesti ja katsovat vain mi-
692: rosentista.                                         tä sivu- ja ylitöistä jää välittömästi käteen. Jos
693:    Kun nyt verouudistuksessa alennetaan mar-        ennen sai I 000 markan lisätulosta sentään 500
694: ginaaliveroja, voitaisiin olettaa lisätulovero-     markkaa käteen ja maaliskuun jälkeen vain
695: prosentin alentuvan. Näin käy kuitenkin vain        400 markkaa, niin ei se lohduta, kun kerro-
696: harvoissa tapauksissa. Tämä johtuu siitä, että      taan, että mahdollisesti saa veronpalautuksen
697: 50 prosentin säännöstä luovutaan, jolloin eh-       jouluna I990.
698: käpä miljoonalla veronmaksajana nouseekin              Marginaaliveron alennuksen piti lisätä työ-
699: ennakonpidätysprosentti yli 50 prosentin lisä-      motivaatiota. Lisätulojen ennakonpidätyksen
700: tulojen osalta. Ennakonpidätys nousee jo 53         kiristäminen puolestaan vähentää työmotivaa-
701: prosenttiin lisätulojen osalta, jos peruspalkka     tiota. Monet veronmaksajat pettyvät luultuaan
702: on 8 000 markkaa kuukaudessa. 8 000 mark-           saavansa itse pitää aikaisempaa enemmän lisä-
703: kaa on tämän vuoden keskipalkka. 20 000             tuloista.
704: markan kuukausipaikassa noustaan korkeim-              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
705: paan marginaaliveroon eli 65 prosenttiin. Täl-
706: laiset ovat marginaaliverot, kun maksaa val-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
707: tion tuloveron lisäksi kunnalle keskimääräiset             lakiehdotuksen:
708:  I6,5 prosenttia ja kirkolle keskimääräiset I ,25
709: 
710: 
711: 
712: 
713: 290020D
714: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 5
715: 
716:                                              Laki
717:                            ennakkoperintälain 11 §:n muuttamisesta
718: 
719:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakko-
720: perintälain (418/59) 11 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
721: (946/82), näin kuuluvaksi:
722: 
723:                        11§                         na sovellettavien veroperusteiden mukaan suo-
724:    Verohallitus määrää, miten ennakonpidätys       ritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää.
725: on toimitettava palkasta, 5 ja 6 §:ssä tarkoite-   Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta ra-
726: tuista suorituksista sekä palkkaturvalain (649/    hana maksettavan palkan määrää suurempana
727: 73) nojalla maksettavista suorituksista. Enna-     eikä sivutulojen ennakonpidätysprosenttina saa
728: konpidätysperusteet on määrättävä sellaisiksi,     olla suurempi kuin 50 prosenttia rahana mak-
729: että pidätettävät määrät vastaavat mahdolli-       settavasta palkkiosta.
730: simman tarkoin verovelvollisen verovuoden
731: koko palkasta tai muusta edellä mainitusta           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
732: ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuon-      kuuta 19
733: 
734: 
735:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
736: 
737:         Ingvar S. Melin               Per-Henrik Nyman              Elisabeth Rehn
738:         Håkan Nordman                 Gunnar Jansson                Håkan Malm
739:         Henrik Lax                    Gustav Björkstrand            Henrik Westerlund
740:                                            1989 vp.
741: 
742: Lakialoite n:o 6
743: 
744: 
745: 
746: 
747:                                Jokinen ym.: Ehdotus laiksi Helsingin-Salon-Turun radan
748:                                    rakentamisesta
749: 
750: 
751:                                        Eduskunnalle
752: 
753: 
754:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
755: 
756:   Lakialoite tähtää Helsingin ja Turun välisen      ten tasolle siten, että korjausten ja uudistusten
757: ratayhteyden saattamiseen nykyajan vaatimus-        yhteydessä suoritetaan radan sähköistäminen.
758: 
759: 
760: 
761: 
762:                                 ALOITTEEN PERUSTELUT
763: 
764:    Turku, maamme eteläisenä satamakaupunki-       tulisi ryhtyä kuljetusalan ohjelmointiin ottaen
765: na ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti       huomioon niin valtionrautateiden kuin mui-
766: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul-     denkin liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittä-
767: kusatamana, mutta myös Suomeen ja tätä            minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi
768: kautta edelleen suuntautuvan matkailun välit-     järkevällä tavalla. Rautatieliikenteen sähköis-
769: täjänä. Jotta tämä kasvava liikenne voidaan       tys Turun ja Helsingin välillä olisi aloitettava
770: hoitaa ajan vaatimuksia vastaavasti, on va-       mahdollisimman pian. Nykyinen rata ei ilman
771: kaasti ryhdyttävä kehittämään mm. Turusta         sähköä tarjoa mahdollisuuksia kuljetuskyvyn
772: Helsinkiin johtavia liikennemuotoja.              tehokkaalle lisäämiselle, mikä puolestaan lisää
773:    Rautatieliikenne Turun ja Helsingin väliilä    painetta maanteillä.
774: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Kysei-       Turun seudun satamat ovat maastamme län-
775: nen rautatie ei enää vastaa ajan vaatimuksia ja   teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen kes-
776: tarpeita. Tämä hidastaa jo muutenkin vaikea-      kus. Valtionrautatiet puolestaan voi nykyaikai-
777: kulkuista Turun ja Helsingin liikennettä.         sella kalustolla ja aikatauluja nopeuttamalla
778:    Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä     toimia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen
779: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että           kanssa kuljettamalla rautateillä kaukoliiken-
780: Turku sijaitsee akselilla Tukholma-Hel-           teen perävaunuja ja kontteja.
781: sinki-Leningrad. Lisäksi Turulla on luontai-         Helsingin-Kirkkonummen rataosan säh-
782: set edellytykset ympärivuotiseen meriliikentee-   köistäminen on osoittanut sähköistyksen mer-
783: seen, minkä vuoksi Turku on saanut vakituisen     kityksen paikallisliikenteessä.
784: aseman ulkomaanliikenteen välittäjänä. Ulko-         Rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
785: maankauppamme viennistä ohjautuu huomat-          kasvukeskuksia, ja erityisesti Turun kaupunki
786: tava osa Turun sataman kautta, mitä myös          voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen val-
787: henkilöliikenne merkittävällä tavalla täyden-     tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
788: tää. Tämä asettaa Turun maan tärkeimmäksi         käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
789: portiksi vientikaupan palveluksessa ja lisää      man pian sähköistettäisiin.
790: huomattavasti      raskaan    tavarakuljetuksen      Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
791: osuutta nimenomaan Turun ja Helsingin välil-      uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on
792: lä.                                               parhaiilaan voimakasta. On nimittäin todettu,
793:     Maantieliikenne ruuhkautuu Etelä-Suomessa     että maanteiden kuljetuskyky ei riitä, eikä ole
794: autokannan voimakkaan kasvun takia. Valtion       mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy-
795: 2900200
796: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 6
797: 
798: myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä,              Rautateiden sähköistäminen linjalla Turku-
799: koska rautateiden kuljetuskykyä voidaan uu-         Helsinki on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
800: denaikaistamalla huomattavasti lisätä. Etelä-       simman hyvin tulevaisuudessa yhä nopeutuvaa
801: Suomi on liikenneongelmiltaan täysin verratta-      liikennetarvetta palvelevan sähköistyksen ra-
802: vissa Keski-Eurooppaan, joten mahdollisim-          kentamiseen on ryhdyttävä.
803: man nopeasti tulisi myös meillä ryhtyä tehosta-        Radan oikaisu ja sähköistäminen tulee mer-
804: maan eri liikennemuotojen yhteistyötä, johon        kitsemään laskelmien mukaan yli yhden tunnin
805: kuuluu rautateiden sähköistäminen ja uudenai-       ajan säästöä tällä matkalla. Tämä on niin
806: kaistaminen.                                        merkittävä uudistus, että sen toteuttamista ei
807:    Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat        tule enää siirtää.
808: suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä-       Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
809: miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa-   nioittaen,
810: maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
811: hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
812: vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-          lakiehdotuksen:
813: den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
814: suurempi 1990-luvulla kuin 1980-luvulla.
815: 
816: 
817: 
818:                                               Laki
819:                          Helsingin-Salon-Turun radan rakentamisesta
820: 
821:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
822: 
823:                         1§                                                3§
824:   Helsingin asemalta rakennetaan Salon kau-           Radan sähköistystyöt aloitetaan eduskunnan
825: pungin kautta Turun asemalle ja Turun sata-         myönnettyä tulo- ja menoarviossa tarkoituk- -
826: maan sähköistetty rautatie ratasuuntatutkimuk-      seen tarvittavan määrärahan, jonka ohella voi-
827: sen muuten lähemmin määrittelemän ratalinjan        daan työttömyystilanteen niin vaatiessa käyttää
828: mukaisesti.                                         työllisyyden edistämiseen myönnettyjä määrä-
829:                         2§                          rahoja.
830:    Rautatietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita
831: sekä muita tarpeita varten otettavien maa- ja                            4 §
832: vesialueiden lunastuksesta samoin kuin lähim-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
833: rnäitä yleiseltä tieltä asemalle tai liikennepai-   kuuta 19
834: kalle tehtävää tietä varten tarvittavien maa-alu-
835: eiden lunastuksesta vastaa valtio.
836: 
837:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
838: 
839:          Anna-Liisa Jokinen            Heli Astala                   Pertti Lahtinen
840:          Ensio Laine                   Vappu Säilynoja               Risto Ahonen
841:                                              1989 vp.
842: 
843: Lakialoite n:o 7
844: 
845: 
846: 
847: 
848:                                  Pelttari: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kunnallisesta kansan-
849:                                     äänestyksestä
850: 
851: 
852:                                         Eduskunnalle
853: 
854: 
855:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
856: 
857:    Voimassa olevaan lainsäädäntöömme ei ole            Tässä lakialoitteessa ehdotetaan säädettä-
858: sisältynyt ennen vuotta 1987 säännöksiä kan-        väksi laki kunnallisesta neuvoa-antavasta kan-
859: sanäänestyksestä. Tuolloin saatettiin voimaan       sanäänestyksestä. Aloitteessa ehdotetaan sää-
860: laki hallitusmuodon muuttamisesta (570/87) ja       dettäväksi kansanäänestyksen soveltamisalasta,
861: laki menettelystä neuvoa-antavissa kansan-          äänestysoikeudesta sekä asetuksenantovaltuu-
862: äänestyksissä (571/87). Näiden lakien tarkoi-       desta yksityiskohtaisempien säännösten ja
863: tuksena on ollut, että neuvoa-antava kansan-        määräysten antamiseksi kansanäänestyksen to-
864: äänestys muodostaisi edustuksellista demokra-       teuttamisessa.
865: tiaa täydentävän suoran kansanvallan keinon.          Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
866: Tässä aloitteessa ehdotetaankin valtiolliselta      den kuluttua siitä, kun eduskunta on sen hy-
867: tasolta alkaneen uudistuksen laajentamista ja       väksynyt.
868: jatkamista. Lakiaioitteella pyritään paranta-
869: maan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
870: myös kuntatasolla.
871: 
872: 
873: 
874: 
875:                                       YLEISPERUSTELUT
876: 
877: 1. Ehdotuksen yhteiskunnallinen                     nen järjestelmä tuoda mahdollisimman lähelle
878:    merkitys                                         kansalaista. Toiseksi yhteydenpitoa valtuuston
879:                                                     jäsenten ja kuntalaisten välillä voidaan
880: 1.1. Tavoitteet                                     edesauttaa asioiden käsittelyn julkisuudella,
881:                                                     tiedottamisella ja kuntalaisten kuulemisella.
882:    Maamme kunnallisjärjestelmä rakentuu                 Välillistä demokratiaa on lisäksi mahdollista
883: edustuksellisuuden periaatteelle. Tällainen         täydentää välittömän demokratian menetelmil-
884: edustuksellisen, eli välillisen demokratian jär-    lä. Tällöin kuntalaisille annetaan mahdollisuus
885: jestelmä merkitsee sitä, että kansalaiset voivat    vaikuttaa suoraan sellaisiin ratkaisuihin, joiden
886: vaikuttaa lähinnä edustajien valitsemiseen          tekeminen kuuluu heidän valitsemilleen edusta-
887: määräaikoina toimitettavissa vaaleissa. Pää-        jille.
888: töksenteko kuuluu äänestäjien valitsemille              Edustuksellisessa järjestelmässä ei ole ilmen-
889: kunnanvaltuustojen jäsenille.                       nyt epäkohtia, joiden poistaminen edellyttäisi
890:    Välillinen demokratiakin saatetaan järjestää     järjestelmän perusteiden muutoksia. Demok-
891: ja sitä kehittää niin, että kansalaiset voivat      raattista päätöksentekoa kehitettäessä tulee
892: vaikuttaa asioihin muutenkin kuin osallistu-        lähtökohtana siten säilyttää edustuksellinen
893: malla vaaleihin. Ensinnäkin päätöksentekojär-       järjestelmä. Tätä järjestelmää on kuitenkin
894: jestelmiä hajauttamaila voidaan edustukselli-       mahdollista täydentää välittömän demokratian
895: 290020D
896: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 7
897: 
898:  keinoin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien       kuka päättää äänestyksen toimittamisesta, mil-
899:  lisäämiseksi. Kaikki eivät esimerkiksi halua        lainen kysymys on äänestyksen kohteena ja
900:  osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan puo-       mitkä ovat äänestystuloksen oikeusvaikutuk-
901:  lueiden ja kansalaisjärjestöjen kautta. Suoran      set.
902:  demokratian avulla kansalaiset voivat välittö-         Äänioikeutettujen määrän perusteella on
903:  mästi vaikuttaa tärkeisiin päätöksiin. Tämä         erotettavissa valtakunnallinen, alueellinen ja
904:  taas saattaa lisätä koko kunnallisen järjestel-     paikallinen kansanäänestys. Ensiksi mainitussa
905:  män ja sen päätösten hyväksyttävyyttä.              tapauksessa äänioikeus määräytyy valtiollisissa
906:     On myös otettava huomioon, että vaaleissa       vaaleissa muutenkin noudatettavien perus-
907:  on kysymys yhteiskuntapolitiikan yleisistä         teiden mukaan. Muissa tapauksissa äänioikeus
908: suuntaviivoista. Niiden alle voivat peittyä kun-     on suppeampi ja se voi kytkeytyä esimerkiksi
909:  talaisten näkemykset yksittäisissä - tärkeiksi      kunnalliseen äänioikeuteen, mistä tässä laki-
910:  koetuissa - kysymyksissä. Sen sijaan välitöntä     aloitteessa on kysymys.
911:  demokratiaa toteuttavassa kunnallisessa kan-           Äänestyksen toimeenpanon perusteen mu-
912: sanäänestyksessä on kysymys vaikuttamisesta          kaan voidaan erottaa pakollinen, ehdollinen ja
913: juuri näitä yksittäisiä kysymyksiä koskevaan        vapaaehtoinen kansanäänestys. Pakollinen
914: päätöksentekoon. Myös kunnanvaltuutettujen          kansanäänestys on kysymyksessä silloin, kun
915:  kannalta kansanäänestys voi tarjota käyttökel-     päätöksenteko tietyssä asiassa edellyttää kan-
916: poisen keinon äänestäjien mielipiteen selville      sanäänestyksen käyttämistä. Ehdollinen kan-
917: saamiseksi jossakin ongelmallisessa asiassa.        sanäänestys on kysymyksessä, jos äänestys on
918:     Yhteiskunnan nopea muuttuminen ja kehitys       toimitettava sitä tarkoittavasta pyynnöstä. Täl-
919: ovat aiheuttaneet, että kuntalaisilla on paitsi     lainen aloiteoikeus voisi olla esimerkiksi tietyl-
920: edellytyksiä, myös tahtoa mielipiteensä esille      lä määrällä äänestäjiä, maan hallituksella taik-
921: tuomiseen muutoinkin kuin perinteisen järjes-       ka kunnanhallituksilla, tai tietyllä määrällä
922: telmän muodossa. Kunnallinen kansanäänestys         parlamentin taikka valtuuston jäseniä. Vapaa-
923: antaa kuntalaisille tasaveroisen mahdollisuu-       ehtoisen kansanäänestyksen toimittaminen on
924: den vaikuttaa siihen mitä lähiympäristössä ta-      kokonaan siitä päättävän toimielimen harkin-
925: pahtuu. Se saattaa myös tehostaa tavanomai-         nan varassa. Tässä aloitteessa ehdotetaan kun-
926: sen kunnallisen päätöksenteon ennakkokont-          nanvaltuuston päätäntävaltaan kuuluvaa va-
927: rollia, lähentää yksittäisen kuntalaisen ja pää-    paaehtoista kansanäänestysmenettelyä.
928: töksentekijöiden välistä vuorovaikutusta. Toi-          Kansanäänestyksen kohteena voi olla peri-
929: saalta on katsottu, että yksittäisissä kysymyk-     aatekysymys tai valmiin päätöksen muotoinen
930: sissä tiheästi toimitetut kansanäänestykset saat-   ehdotus.
931: taisivat haitata pitkäjänteisen yhteiskuntapoli-       Äänestystuloksen oikeusvaikutuksen mu-
932: tiikan harjoittamista ja hämärtää politiikan        kaan on mahdollista erottaa sitova ja neuvoa-
933: toteuttajien vastuuta. Tämän vuoksi kunnalli-       antava kansanäänestys. Kansanäänestys voi ol-
934: sen kansanäänestyksen tulisi olla lähinnä vain      la myös osittain sitova, jolloin esimerkiksi vain
935: edustuksellista järjestelmää täydentävä kansan-     äänestäjien enemmistön kielteisellä suhtautu-
936: vallan väline.                                      misella on sitova vaikutus. Sitovan kansan-
937:     Kansainvälinen kehitys on useissa maissa        äänestyksen tulos on oikeudellisesti velvoitta-
938: johtanut eriasteisten kansanäänestysten käyt-       va.
939: töönottoon. Joissakin maissa, kuten esimerkik-         Edellä todettiin, että kansanäänestyksen tu-
940: si Sveitsissä, on kansanäänestyksestä jo pitkäl-    lee täydentää edustukselliselle demokratialle
941: liset ja positiivisiksi havaitut kokemukset.        rakentuvaa järjestelmää. Jotta kunnallinen
942:                                                     kansanäänestys voi toimia edustuksellista jär-
943:                                                     jestelmää täydentävänä keinona, tulee kunnan-
944: 1.2. Keinot                                         valtuustolla olla keskeinen merkitys äänestyk-
945:                                                     sen toimeenpanosta päätettäessä. Tämä koros-
946:    Kansanäänestyksellä tarkoitetaan yleensä         taa valtuuston asemaa ylimpänä kunnallisena
947: menettelyä, jonka avulla selvitetään äänestä-       toimielimenä.
948: jien kanta tietyssä asiassa. Kansanäänestyksen         Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys
949: lajeja voidaan ryhmitellä esimerkiksi sen perus-    soveltuu edellä selostettujen peruspyrkimysten
950: teella, keillä on oikeus osallistua äänestykseen,   kannalta paremmin käytettäväksi kuin sitova
951: miten äänestyksen toimeenpano määräytyy,            kansanäänestys. Toisaalta ero neuvoa-antavan
952:                                        1989 vp. -     LA n:o 7                                        3
953: 
954: ja sitovan kansanäänestyksen välillä ei käytän-       1.3. Kunnallisen kansanäänestyksen säänte-
955: nössä välttämättä ole kovin suuri. Joskaan                 lystä
956: neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos ei ole
957: oikeudellisesti velvoittava, sillä on kuitenkin          Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi erilli-
958: yleensä huomattava tosiasiallinen sitovuus. Tu-       nen laki neuvoa-antavasta kunnallisesta kan-
959: lokseltaan kiistatonta kansanäänestystä saattaa       sanäänestyksestä. Äänestyksessä noudatetta-
960: olla vaikea sivuuttaa päätöstä lopullisesti tehtä-    vasta menettelystä säädettäisiin erikseen tar-
961: essä.                                                 kemmin asetuksella. Lakiehdotuksen mukaan
962:    Tässä aloitteessa on päädytty sille kannalle,      kunnanvaltuusto päättäisi kunkin kansan-
963: että kunnallisen kansanäänestyksen toimittami-        äänestyksen toimeenpanosta, sen ajankohdasta
964: sesta päättää kunnanvaltuusto. Lisäksi äänes-         ja äänestyksen kohteena olevista vaihtoehdois-
965: tettävän asian tulee kuulua kunnan toimival-           ta. Äänestysoikeus sidottaisiin kunnalliseen ää-
966: taan.                                                  nestysoikeuteen.
967:    Harkittavana on ollut myös, olisiko syytä             Toisaalta äänestysmenettely on haluttu tehdä
968: antaa tietylle määrälle äänioikeutettuja kunta-       yksinkertaiseksi ja sellaiseksi, että mahdolli-
969: laisia oikeus tehdä joko suoraan tai kunnan-          simman moni kuntalainen saisi mielipiteensä
970: hallituksen välityksellä kunnanvaltuustolle           kuuluville. Tästä syystä ehdotetaan, että neu-
971: aloite kansanäänestyksen toimittamisesta.             voa-antava kunnallinen kansanäänestys olisi
972:    Kuntalaisten kannalta kansanalaitteella olisi      mahdollista myös postitse. Postiäänestysme-
973: se merkitys, että menettelyn avulla voitaisiin        nettelystä säädettäisiin erillisellä asetuksella.
974: tuoda esille vaatimuksia, jotka eivät ehkä muu-          Lakiehdotuksen mukaan kansanäänestys
975: ten kanavoituisi puoluejärjestöjen kautta. Tie-       voisi koskea niin periaatekysymystä kuin val-
976: tyn hankkeen kannatus saattaa myös hajaan-            miin ehdotuksen muotoon puettua asiaakin.
977: tua eri puolueisiin, jolloin asia ei ehkä saa         Äänestys voisi koskea myös ainoastaan kunnan
978: riittävää huomiota yhdessäkään näistä puo-            osaa käsittelevää asiaa, jolloin äänioikeutettuja
979: lueista. Kansanaloite laajentaisi kunnallista         olisivat vain rajatuilla äänestysalueilla asuvat
980: kansanäänestystä koskevan aloitteenteon puo-          äänioikeutetut henkilöt.
981: luejärjestöjen ulkopuolelle, tosin valtuusto rat-        Kansanäänestykseen alistetun asian tulisi jo-
982: kaisisi edelleen sen, toimitetaanko asiassa kan-      ka tapauksessa kuulua kunnallislain 5 §:n mu-
983: sanäänestys, mutta kysymys saataisiin joka            kaan kunnan toimialaan kuuluviin asioihin.
984: tapauksessa julkiseen käsittelyyn.                       Tarkoitus on, että kunnallisen kansanäänes-
985:    Kansanaloitteen käyttö lisäisi painetta val-       tyksen käyttöön ei turvauduta kovin usein,
986: tuustoa kohtaan kansanäänestyksen järjestämi-         vaan että sitä käytetään suhteellisen pidättyväs-
987: seksi. On eroa siinä, voivatko kunnalliselimet        ti ja vain sellaisissa tilanteissa, joihin kansan-
988: itse päättää kansanäänestyksen toimittamisesta        äänestys menettelynä soveltuu.
989: ja sen ajankohdasta verrattuna siihen, että ne           Kansanäänestys voidaan toteuttaa kunnallis-
990: kansanaloitteen johdosta joutuvat ainakin             ten vaalien yhteydessä taikka niistä erillisenä.
991: pohtimaan sen mahdollista järjestämistä mistä         Kansanäänestyksen ja vaalien erilainen tarkoi-
992: tahansa aiheesta ja milloin tahansa. Tällainen        tus saattaisi hämärtyä, jos nämä järjestettäisiin
993: piirre ei sovellu hyvin edustukselliseen järjestel-   yhdessä tai kovin lähellä toisiaan. Mahdolli-
994: mään. Ei myöskään ole nähtävissä erityisiä            suutta toimeenpanna kansanäänestys kunnal-
995: ongelmia kansalaisten mahdollisuuksissa saada         listen vaalien yhteydessä ei kuitenkaan ehdote-
996: mielipiteensä ja tahtonsa poliittisten päätök-        ta nimenomaan suljettavaksi pois, koska sa-
997: sentekijöiden tietoon. Tämän vuoksi ei ole            manaikainen toimitus voisi joissakin tilanteissa
998: pidetty aiheellisena kytkeä kansanaloitetta eh-       olla tarkoituksenmukainenkin. Joka tapauk-
999: dotettuun kunnalliseen kansanäänestysmenet-           sessa kansanäänestyksen järjestäminen vaalien
1000: telyyn.                                               yhteydessä säästäisi huomattavasti kustannuk-
1001:                                                       sia.
1002: 4                                     1989 vp. -     LA n:o 7
1003: 
1004:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1005: 
1006: Laki neuvoa-antavasta kunnallisesta kansan-          nallislain 5 §:n mukainen kunnan toimiala.
1007:                äänestyksestä                         Kansanäänestyksiä ei kuitenkaan tulisi toimit-
1008:                                                      taa sellaisista kysymyksistä, jotka laissa on
1009:    1 §. Pykälässä säädettäisiin yleisesti mah-       säädetty muun kunnan toimielimen kuin val-
1010: dollisuudesta toimittaa kunnassa tai sen osassa      tuuston ratkaistaviksi. Tällaisissa asioissa kun-
1011: valtuustopäätöksen perusteella neuvoa-antava         nallisen viranomaisen harkintavalta on yleensä
1012: kansanäänestys. Kunnanosakohtainen kansan-           sidottu laissa erikseen vahvistettuihin perus-
1013: äänestys voidaan toimittaa yhdestä tai useam-        teisiin eikä kansanäänestyksen toimittaminen
1014: masta äänestysalueesta koostuvalla alueella.         näistä asioista olisi asianmukaista. Tällaisia
1015:    Ehdotuksen lähtökohtana on, että kansan-          olisivat mm. lakisääteisten lautakuntien päätet-
1016: äänestysmenettelyn tulee täydentää edustuksel-       tävät asiat, samoin myös lain mukaan kunnan-
1017: liselle demokratialle rakentuvaa järjestelmää.       hallituksen päätettävät asiat. Äänestystä ei tuli-
1018: Tämän vuoksi kunnanvaltuustolla tulee olla           si myöskään järjestää asioissa, jotka koskevat
1019: keskeinen asema äänestyksen toimeenpanosta           esimerkiksi kunnan tulo- ja menoarviota tai
1020: päätettäessä. Tämä myös korostaa valtuuston          veroäyrin hintaa. Myöskään yksityistä kunta-
1021: asemaa kunnan ylimpänä toimielimenä.                 laista tai yhteisöä koskevista asioista ei voitaisi
1022:    Aloitteessa ehdotetaan, että kansanäänestys       suorittaa kunnallista kansanäänestystä.
1023: olisi luonteeltaan neuvoa-antava. Tähän on
1024: päädytty mm. sen vuoksi, että sitova kansan-            3 §. Kysymys kansanäänestyksen järjestämi-
1025: äänestysmenettely saattaisi olla tietyissä tilan-    sestä tietyssä asiassa tulisi valtuuston käsiteltä-
1026: teissa oikeudellisesti sitovana kunnan toimin-       väksi normaalissa kunnallislain mukaisessa jär-
1027: nan ja talouden suunnittelun kannalta jousta-        jestyksessä. Yksittäinen valtuutettu tai kunnan-
1028: maton menettelytapa. Sitova kansanäänestys           hallitus voisi tuoda asian valtuustokäsittelyyn.
1029: johtaisi myös siihen, että kukaan ei olisi erityi-      Jotta kansanäänestyksen toteuttamista ei
1030: sesti vastuussa kansanäänestyksessä syntyneistä      voitaisi valtuuston päätöksestä valittamalla ly-
1031: päätöksistä. Toisaalta ero neuvoa-antavan ja         kätä ja siten estää sen toimittaminen kulloinkin
1032: sitovan kansanäänestyksen välillä ei käytän-         ajankohtaisesta aiheesta, pykälässä säädettäi-
1033: nössä välttämättä ole kovin suuri; tulokseltaan      siin, että valtuuston päätökseen ei saa hakea
1034: kiistatonta kansanäänestystä olisi vaikea si-        valittamalla muutosta.
1035: vuuttaa päätöstä lopullisesti tehtäessä.                 4 §. Äänestysoikeus kunnallisvaalien yhtey-
1036:    Harkittavana on myös ollut äänioikeutettu-         dessä toimitettavassa kansanäänestyksessä
1037: jen kuntalaisten aloiteoikeus kansanäänes-            määräytyisi kunnallisvaaleissa käytettävän vaa-
1038: tyksen toimittamisessa. Aloiteoikeudella olisi        liluettelon mukaan. Äänestysoikeus kunnallis-
1039: se merkitys, että sen avulla voitaisiin tuoda         vaaleista erillään toimitettavassa kansanäänes-
1040: esille kuntalaisten vaatimuksia, jotka eivät eh-     tyksessä määräytyisi samanlaisten perusteiden
1041: kä muuten kanavoituisi puoluetoiminnan kaut-         mukaan kuin äänestysoikeus kunnallisvaaleis-
1042: ta. Toisaalta ei ole nähtävissä erityisiä ongel-     sa, kuitenkin niin, että äänestysoikeus määräy-
1043: mia kuntalaisten mahdollisuuksissa saada mie-        tyisi äänestysvuoden tai edellisen vuoden hen-
1044: lipiteensä ja tahtonsa kunnan poliittisten pää-      kikirjoituksen mukaan siitä riippuen, toimitet-
1045: töksentekijöiden tietoon. Kuntalaisten aloiteoi-     taisiinko kansanäänestys syyskuun 1. päivän
1046: keuden liian ahkera käyttö saattaisi johtaa          jälkeen vai sitä ennen. Ennen syyskuun alkua
1047: kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin        toimitettavaa kansanäänestystä ei voitaisi jär-
1048: suunnittelussa ongelmiin. Tämän vuoksi aloit-        jestää saman vuoden henkikirjoituksen perus-
1049: teessa päädyttiin siihen, että päätösvalta kun-      teella, koska vaaliluetteloiden pohjaluettelot
1050: nallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen            voimassa olevien säännösten mukaan kirjoite-
1051: toimittamisesta olisi yksinomaan kunnanval-          taan kesäkuun lopussa voimassa olleen äänes-
1052: tuustolla.                                           tysaluejaon mukaisesti. Vastaavanlainen sään-
1053:    2 §. Pykälässä säädetään kunnallisen kan-         tely on toteutettu kansanedustajain vaaleista
1054: sanäänestyksen soveltamisalasta. Aloitteessa         annetun lain 13 §:ssä ns. hajotusvaaleja silmäl-
1055: on päädytty siihen, että kunnallisen kansan-         lä pitäen.
1056: äänestyksen soveltamisala olisi mahdollisim-             Kansanäänestyksessä olisi äänestysoikeus
1057: man laaja. Tällöin lähtökohtana on ollut kun-        myös määrätyt edellytykset täyttävillä Islannin,
1058:                                        1989 vp. -     LA n:o 7                                      5
1059: 
1060: Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla, ku-            Aloitteessa ehdotetaan myös, että neuvoa-
1061: ten kunnallisvaaleissakin.                            antava kunnallinen kansanäänestys olisi mah-
1062:    Kunnanosak ohtaisessa kansanäänestyksessä          dollista myös postitse. Tähän on päädytty mm.
1063: äänestysoikeus olisi kunnan osaan kuuluvassa          menettelyn yksinkertaisuuden takia ja siksi,
1064: äänestysalueessa henkikirjoitetulla henkilöllä,       että mahdollisimman moni kuntalaisista saisi
1065: jolla edellä olevien säännösten mukaan olisi          mielipiteensä valtuuston tietoon.
1066: äänestysoikeus myös koko kuntaa koskevassa               Oikeusministeriö voisi antaa tarkempia mää-
1067: äänestyksessä.                                        räyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
1068:    5 §. Pykälä sisältää säännöksen yhtäläisestä       Postitse järjestettävästä äänestyksestä säädet-
1069: äänestysoikeudesta ja äänestyksen toimittami-         täisiin erikseen asetuksella.
1070: sesta salaisena. Kunnallisvaalien osalta vastaa-         7 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen.
1071: vanlainen säännös sisältyy kunnallislain
1072: 15 §:ään.                                               Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1073:    6 §. Neuvoa-antavassa äänestyksessä nouda-
1074: tettaisiin sen lisäksi mitä tässä laissa on säädet-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1075: ty tai sen nojalla määrätty sekä soveltuvin osin             lakiehdotuksen:
1076: kunnallisvaaleista annettua lakia.
1077: 
1078: 
1079: 
1080: 
1081:                                                 Laki
1082:                         neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä
1083: 
1084:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1085: 
1086:                         1§                                                   4 §
1087:   Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnassa             Äänestysoikeus kunnallisvaalien yhteydessä
1088: toimitetaan neuvoa-antava kunnallinen kan-            toimitettavassa kansanäänestyksessä on jokai-
1089: sanäänestys.                                          sella vaaleja varten laaditun vaaliluettelon mu-
1090:   Kansanäänestys voidaan toimittaa kuntaa tai         kaan äänioikeutetulla henkilöllä.
1091: yhden tai useamman äänestysalueen muodosta-              Äänestysoikeus kunnallisvaaleista erillisenä
1092: maa kunnanosaa koskevana.                             toimitettavassa kansanäänestyksessä on Suo-
1093:                                                       men kansalaisella, joka äänestysvuoden alussa
1094:                      2§                               oli 18 vuotta täyttänyt ja äänestysvuonna, tai
1095:   Äänestys voidaan toimittaa asiasta, joka            milloin äänestys päättyy ennen syyskuun 1
1096: kuuluu kunnallislain (953/76) 5 §:n mukaan            päivää, äänestysvuotta edeltäneenä vuonna
1097: kunnan toimialaan, ei kuitenkaan asiasta, josta       kunnassa henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoi-
1098: kunnan muun toimielimen on lain mukaan                tettava.
1099: päätettävä.                                              Äänestysoikeus 2 momentissa tarkoitetussa
1100:                                                       kansanäänestyksessä on myös Islannin, Nor-
1101:                        3§                             jan, Tanskan ja Ruotsin kansalaisella, joka
1102:    Äänestyksen toimeenpanosta päättää kun-            täyttää mainitussa momentissa säädetyt edelly-
1103: nanvaltuusto yksinkertaisella äänten enemmis-         tykset ja joka on henkikirjoitettu Suomessa
1104: töllä.                                                kahtena sanotussa momentissa tarkoitettua
1105:    Kunnanvaltuuston 1 momentissa tarkoitet-           henkikirjoitusvuotta lähinnä edeltäneenä vuo-
1106: tuun päätökseen ei saa hakea muutosta valitta-        tena.
1107: malla.                                                   Äänestysoikeus kunnanosaa koskevassa kan-
1108:   Myös kunnanhallitus voi päättää, että val-          sanäänestyksessä on kysymyksessä olevan kun-
1109: tuuston käsiteltäväksi tulee aloite kunnallisen       nanosan asukkaalla, jolla 1-3 momentin mu-
1110: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimitta-            kaan olisi äänioikeus koko kuntaa koskevassa
1111: misesta.                                              kansanäänestyksessä.
1112: 6                                   1989 vp. -    LA n:o 7
1113: 
1114:                       5§                          kansanäänestyksessä voidaan 1 momentista
1115:    Kansanäänestyksessä kaikilla äänestysoikeu-    poiketen järjestää äänestys myös postitse, mis-
1116: tetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Äänestys on    tä säädetään erikseen asetuksella.
1117: salainen.                                           Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-
1118:                                                   pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain sovelta-
1119:                      6§                           misesta.
1120:   Menettelyssä kunnallisvaalien yhteydessä toi-
1121: mitettavasta kansanäänestyksestä on soveltuvin                        7§
1122: osin voimassa, mitä kunnallisvaaleista on sää-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1123: detty.                                            kuuta 19
1124:   Kunnallisvaaleista erillisenä toimitettavassa
1125: 
1126: 
1127:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989
1128: 
1129:                                          Seppo Pelttari
1130:                                              1989 rd.
1131: 
1132: Lagmotion nr 8
1133: 
1134: 
1135: 
1136: 
1137:                                  Wasz-Höckert m.fl.: Förslag tili lag om ändring av ikraftträdel-
1138:                                    sestadgandet i lagen om ändring av lagen om barndagvård
1139: 
1140: 
1141:                                        Tili Riksdagen
1142: 
1143:    Barndagvården står inför en akut krissitua-     handlingar inledas mellan kommunerna och
1144: tion i huvudstadsregionen i Finland. När de        social- och hälsovårdsministeriet.
1145: nya bestämmelserna i lagen om barndagvård             Emellertid är det inte realistiskt att tro att
1146: (28/85) träder i kraft den 1.1.1990, med inne-     alla barn under 3 år skall kunna beredas
1147: börd att alla barn under 3 år skall garanteras     daghemsplats från och med den 1.1.1990 och
1148: daghemsplats, riskerar ett stort antal barn i      att samtidigt alla 3-6-åringar, som nu har
1149: åldrarna 3-6 år att bli helt utan daghemsplats     daghemsplats, fortsättningsvis skall kunna be-
1150: och gå miste om den plats de redan har. För        hålla sina platser. Därför måste en tilifällig
1151: många familjer skulle en sådan situation inne-     lösning tiligripas. Den lösningen går ut på att
1152: bära en direkt katastrof, eftersom det skulle      ikraftträdandet av den ändrade dagvårdslagen
1153: tvinga den ena föräldern att bli hemma med         (28/85) skulle framskjutas med 2 år, så att
1154: barnen.                                            kapaciteten inom daghemssektorn skall hinna
1155:    På grund av olika orsaker är det inte möjligt   byggas ut. Den sämsta utvecklingen vore att
1156: att i huvudstadsregionen bygga ut daghemssys-      kasta ut 3-6-åringar som redan varit i dag-
1157: temet så snabbt att alla barn som föräldrarna      hem och skapat sociala kontakter. Dels skulle
1158: vill att skall få plats i daghem kan beredas       dettavara ett avbräck i barnets sociala utveck-
1159: sådan plats. Bland annat är bristen på dag-        ling, dels skulle det leda tili svåra problem för
1160: hemspersonal så stor att det inte är möjligt       de familjer som drabbas. Ur barnens synvinkel
1161: med en snabb utbyggnad. Utbildningen av            är det bättre att i så fall framskjuta daghems-
1162: daghemspersonal bör ökas, lönenivån höjas          starten för de minsta, det är ingen nackdel att
1163: och bostäder tili rimligt pris ställas tili        ett litet barn i 1-årsåldern är hemma med
1164: förfogande för att krisen skall kunna lösas.       föräldrarna en litet längre period.
1165:    Det vore även väsentligt att kraftigt höja         Grundlagsutskottet bör höras om lagstift-
1166: hemvårdsstödet för att bereda föräldrarna          ningsordningen.
1167: verklig valfrihet när det gäller vårdformen för       Med hänvisning tili det ovan anförda före-
1168: småbarnen.                                         slår vi,
1169:    För att lösa den nu akuta daghemskrisen i
1170: huvudstadsregionen bör omedelbara under-                    att Riksdagen måtte godkänna jöl-
1171:                                                           jande lagförslag:
1172: 
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 290020D
1177: 2                                     1989 rd. -     LM nr 8
1178: 
1179:                                                Lag
1180:     om ändring av ikraftträdelsestadgandet i lagen om ändring av lagen om barndagvård
1181: 
1182:   1 enlighet med riksdagens beslut ändras 1 mom. i ikraftträdelsestadgandet i lagen den 11
1183: januari 1985 (28/85) om ändring av lagen den 19 januari 1973 om barndagvård, som följer:
1184: 
1185:    Denna lag träder i kraft sedan den i 1 §          januari 1990 förutom i kommunerna i Nylands
1186: lagen om stöd för vård av barn i hemmet              Iän, där den träder i kraft senast den 1 januari
1187: nämnda rätten att välja mellan dagvårdsplats         1992.
1188: och stöd för vård av barn i hemmet trätt i kraft .
1189: i enlighet med 1 § 4 mom. lagen om införande
1190: av lagen om stöd för vård av barn i hemmet             Denna lag träder i kraft den
1191: (25/85). Lagen träder likväl i kraft senast den 1    1989.
1192: 
1193: 
1194: 
1195:     Helsingfors den 17 februari 1989
1196: 
1197:         Ole Wasz-Höckert         Elisabeth Rehn            Henrik Westerlund
1198:         Per-Henrik Nyman         Henrik Lax                Ingvar S. Melin
1199:                        Lea Kärhä             Anssi Rauramo
1200:                                                 1989 vp.
1201: 
1202:  Lakialoite n:o 8                                                                           Suomennos
1203: 
1204: 
1205: 
1206: 
1207:                                    Wasz-Höckert ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun
1208:                                      lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1209:                                      muuttamisesta
1210: 
1211: 
1212:                                            Eduskunnalle
1213: 
1214:      Lasten päivähoito on maamme pääkaupun-           mästi käynnistettävä neuvottelut kuntien ja
1215:   kiseudulla akuutissa kriisissä. Lasten päivähoi-    sosiaali- ja terveysministeriön välillä.
1216:   dosta annetun lain (28/85) uusien 1.1.1990             Ei kuitenkaan ole realistista uskoa, että kai-
1217: · voimaan tulevien säännösten merkitessä päivä-       kille alle 3-vuotiaille lapsille pystyttäisiin tar-
1218:   hoitopaikan takaamista kaikille alle 3-vuotiail-    joamaan päiväkotipaikka 1.1.1990 lukien ja
1219:   le lapsille on vaarana, että suuri joukko 3-6-      että samanaikaisesti kaikki nyt päiväkotipai-
1220:   vuotiaita jää täysin vaille päiväkotipaikkaa        kan saaneet 3-6-vuotiaat voisivat säilyttää
1221:   menettäen jo saamansa paikan. Monille nuoril-       paikkansa. Tämän vuoksi tarvitaan tilapäisrat-
1222:   le perheille tällainen tilanne olisi katastrofi,    kaisu. Tällaisena ratkaisuna olisi muutetun
1223:   koska se pakottaisi toisen vanhemmista jää-         päivähoitolain (28/85) voimaantulon lykkää-
1224:   mään kotiin lasten kanssa.                          minen kahdella vuodella siten, että päivähoito-
1225:      Pääkaupunkiseudulla ei eri syistä ole mah-       sektorin kapasiteettia ehdittäisiin lisätä. Pahin-
1226:   dollista laajentaa päivähoitoa niin nopeasti,       ta olisi jo päiväkodeissa olevien ja sosiaalisia
1227:   että kaikille lapsille, joiden vanhemmat haluai-    kontakteja luoneiden 3-6-vuotiaiden ulosheit-
1228:   sivat lapsilleen päiväkotipaikan, voitaisiin jär-   täminen. Toisaalta tästä olisi vahinkoa lapsen
1229:   jestää tällainen paikka. Muun muassa päiväko-       sosiaaliselle kehittymiselle ja toisaalta tästä
1230:   tien henkilökunnasta on niin suuri pula, ettei      aiheutuisi vaikeita ongelmia kärsimään joutu-
1231:   nopea laajentaminen ole mahdollista. Jotta          ville perheille. Lapsen näkökulmasta tällöin
1232:   kriisi voitaisiin ratkaista, päiväkotien henkilö-   olisi parempi lykätä pienimpien lasten päiväko-
1233:   kunnan koulutusta tulee lisätä ja palkkatasoa       tiin menoa. Siitä ei ole mitään vahinkoa, että
1234:   nostaa sekä asettaa kohtuuhintaisia asuntoja        pieni yhden vuoden ikäinen lapsi on kotona
1235:   heidän käyttöönsä.                                  vanhempien kanssa hiukan pidempään.
1236:      Kotihoidon tuen tuntuva korottaminen olisi          Perustuslakivaliokuntaa tulee kuulla lainsää-
1237:   myös tärkeää, jotta vanhemmille voitaisiin tar-     tämisj ärj esty ksestä.
1238:   jota todellinen valinnanmahdollisuus pienten           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1239:   lasten hoitomuotojen välillä.
1240:      Pääkaupunkiseudulla nyt vallitsevan akuutin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1241:   päivähoitokriisin ratkaisemiseksi olisi välittö-           lakiehdotuksen:
1242: 
1243: 
1244: 
1245: 
1246:  290020D
1247: 2                                  1989 vp. -    LA n:o 8
1248: 
1249:                                              Laki
1250:     lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1251:                                        muuttamisesta
1252: 
1253:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
1254: 1973 annetun lain muuttamisesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (28/85) voimaantulo-
1255: säännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi:
1256: 
1257:   Tämä laki tulee voimaan lasten kotihoidon      ottamatta Uudenmaan läänin kuntia, joissa se
1258: tuesta annetun lain 1 §:n mukaisen lasten päi-   tulee voimaan viimeistään 1 päivänä tammi-
1259: vähoitopaikkaa ja lasten kotihoidon tukea kos-   kuuta 1992.
1260: kevan valintaoikeuden tultua voimaan lasten
1261: kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanos-
1262: ta annetun lain (25/85) 1 §:n 4 momentin           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1263: mukaisesti. Laki tulee kuitenkin voimaan vii-    kuuta 1989.
1264: meistään 1 päivänä tammikuuta 1990 lukuun
1265: 
1266: 
1267: 
1268:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1989
1269: 
1270:         Ole Wasz-Höckert         Elisabeth Rehn            Henrik Westerlund
1271:         Per-Henrik Nyman         Henrik Lax                Ingvar S. Melin
1272:                        Lea Kärhä             Anssi Rauramo
1273:                                                1989 vp.
1274: 
1275: Lakialoite n:o 9
1276: 
1277: 
1278: 
1279: 
1280:                                   Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 8 §:n muutta-
1281:                                      misesta
1282: 
1283: 
1284:                                           Eduskunnalle
1285: 
1286:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1287: 
1288:    Aloitteessa ehdotetaan käsityöläisten ja hei-     tavaroiden myyntiä ja tavaroihin kohdistuvia
1289: hin rionastettavien pienyritysten liikevaihtove-     työsuorituksia ja hän käyttää enintään yhtä
1290: rovapautta     laajennettavaksi   nykyisestään.      oman perheensä ulkopuolista apulaista. Myös-
1291: Aloitteen mukaan luonnollinen henkilö ei olisi       kään avoin yhtiö ei olisi liikevaihtoverovelvolli-
1292: liikevaihtoverovelvollinen harjoittaessaan toi-      nen, jos yhtiömiesten toiminta täyttää edellä
1293: mintaansa liiketoimipaikassa tai muualla, jos        todetut edellytykset.
1294: hänen toimintansa käsittää itse valmistettujen
1295: 
1296: 
1297: 
1298: 
1299:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
1300: 
1301:    Käsityöläiset ja heihin rinnastettavat pienyri-      Jos pienyrittäjä saisi käyttää yhtä oman
1302: tykset pitävät liikevaihtoverotusta kohtuutto-       perheensä ulkopuolista apulaista, olisi tällä
1303: mana rasituksena. Oman työn arvosta valtiolle        toimenpiteellä myös työllisyyttä edistävä vaiku-
1304: tilitettävän liikevaihtoveron määrä on tuotteen      tus.
1305: tai työsuorituksen hintaa siinä määrin korotta~         Jos veroton toiminta määritellään aloitteessa
1306: va tekijä, että toiminnan jatkumiseksi on itselle    ehdotetuna tavalla, ei tästä aiheudu tulkinta-
1307: jäävää osuutta usein pakko alentaa.                  vaikeuksia, sillä samoja verottomuusedellytyk-
1308:    Pääministeri Harri Holkerin hallitus on hal-      siä on jo aiemmin sovellettu invalideihin, joi-
1309: litusohjelmassaan luvannut tutkia mahdolli-          den työ- tai toimintakyky on alentunut vähin-
1310: suudet pienyrittäjien liikevaihtoverovapauden        tään 70 OJo (liikevaihtoveroasetuksen 3 §:n 1
1311: laajentamiseksi, eikä tätä tavoitetta ole ohjel-     mom.). Invalideja koskeva erityissäännös voi-
1312: man lisäpöytäkirjassa kumottu. Sen sijaan itse       taisiinkin aloitteessa ehdotetun lainmuutoksen
1313: asiassa ei ole edistystä tapahtunut. Tämän           toteuttamisen yhteydessä kumota.
1314: vuoksi edistyminen lakialoitteen pohjalta on            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1315: tarpeen.
1316:                                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1317:                                                             lakiehdotuksen:
1318: 
1319: 
1320: 
1321: 
1322: 290020D
1323: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 9
1324: 
1325: 
1326:                                              Laki
1327:                              liikevaihtoverolain 8 §:n muuttamisesta
1328: 
1329:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1330:      muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 8 §:n 2 momentti,
1331: ja
1332:    lisättiän 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti sekä nykyinen 3 ja 4 momentti
1333: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
1334: 
1335:                        8§                          tetuksi liiketoiminnaksi ei niin ikään katsota
1336:                                                    sellaisen avoimen yhtiön harjoittamaa toimin-
1337:    Tässä laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei   taa, jonka kaikkien yhtiömiesten toiminta täyt-
1338: myöskään pidetä luonnollisen henkilön liike-       tää tässä lainkohdassa säädetyt edellytykset.
1339: toimipaikassa tai muualla harjoittamaa toimin-        Hakemuksesta- on 1 ja 2 momentissa tarkoi-
1340: taa, joka käsittää yksinomaan hänen itsensä ja     tetulla elinkeinonharjoittajalla ja avoimella yh-
1341: perheensä elatukseksi valmistamiensa tavaroi-      tiöllä oikeus tulla verovelvolliseksi.
1342: den myyntiä tai hänen tekemiään työsuorituk-
1343: sia ja hän käyttää toiminnassaan apulaisina
1344: edellä 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi enin-     Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1345: tään yhtä muuta henkilöä. Tässä laissa tarkoi-     kuuta 19
1346: 
1347:        Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1989
1348: 
1349:                       Erkki Pulliainen                      Eero Paloheimo
1350:                       Osmo Soininvaara                      Pekka Haavisto
1351:                                               1989 vp.
1352: 
1353: Lakialoite n:o 10
1354: 
1355: 
1356: 
1357: 
1358:                                  Haavisto ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 27 ja 28 §:n
1359:                                    sekä lukiolain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
1360: 
1361: 
1362:                                          Eduskunnalle
1363: 
1364:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1365: 
1366:   Aloitteessa ehdotetaan peruskoululain 27 ja       nasta riippumatta tulee mahdollisuus valita
1367: 28 §:ää sekä lukiolain 18 ja 19 §:ää muutetta-      elämänkatsomustieto oppiaineeksi.
1368: viksi siten, että kaikille oppilaille uskontokun-
1369: 
1370: 
1371: 
1372:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
1373: 
1374:    Opetus peruskoulussa ja lukiossa on lain         peruskoululain 27 ja 28 §:n sekä lukiolain 18 ja
1375: mukaan järjestettävä siten, että se antaa oppi-     19 §:n muodostamaa kokonaisuutta siten, että
1376: laalle valmiuksia persoonallisuuden monipuoli-      elämänkatsomustiedon opetusryhmiin ovat
1377: seen kehittämiseen, elinympäristön ja luonnon       voineet osallistua vain uskontokuntiin kuulu-
1378: suojelemiseen sekä kansallisen kulttuurin, kan-     mattomat oppilaat.
1379: sallisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja        Peruskouluun ja lukioon on ollut velvolli-
1380: rauhan edistämiseen.                                suus perustaa elämänkatsomustiedon opetus-
1381:    Käytännön opetustyössä näitä yleviä tavoit-      ryhmä silloin, kun koulussa on vähintään kol-
1382: teita ei aina kyetä saavuttamaan muun muassa        me uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta.
1383: sen vuoksi, että kunkin oppiaineen erillistavoit-      Elämänkatsomustiedon opetuksesta on saatu
1384: teet jo yksin ovat yhä vaativampia. Oppilaan        hyviä kokemuksia, ja sen oppisisältö kiinnos-
1385: persoonallisuuden ja elämänkatsomuksen kehi-        taa myös uskontokuntiin kuuluvia oppilaita ja
1386: tykseen ei käytännössä voida aina panna pää-        heidän huoltajiaan. Olisi perusteltua lisätä op-
1387: huomiota.                                           pilaiden valinnanvapautta siten, että elämän-
1388:    Kuitenkin tiedetään, että tulevaisuudessa yhä    katsomustiedon opetus avattaisiin kaikille op-
1389: tärkeämpää on ihmisen kasvu yksilöksi, jolla        pilaille. Tällöin uskonto ja elämänkatsomustie-
1390: on tasapainoinen suhde itseensä, kanssaihmi-        to olisivat peruskoulussa vaihtoehtoisia oppiai-
1391: siin, ympäristöön sekä omaan ja vieraisiin          neita. Lukiossa oppilaan tulisi valita viisi kurs-
1392: kulttuuriperintöihin. Lisääntyvä kansainväli-       sia uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filoso-
1393: syys asettaa myös uusia vaatimuksia suomalai-       fian oppiaineista.
1394: sille ymmärtää meille vieraita kulttuureita, us-       Näin oppilaiden ja heidän huoltajiensa valin-
1395: kontoja ja maailmankatsomuksia. Pelkkä vie-         nanmahdollisuudet lisääntyisivät ilman, että
1396: raan kielen osaaminen ei riitä.                     oppilaiden jo nyt suurta viikoiHaista tuntimää-
1397:    Tällaiset kysymykset ovat peruskoulussa ja       rää nostettaisiin.
1398: lukiossa vain yhden oppiaineen, elämänkatso-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1399: mustiedon, pääsisältönä. Elämänkatsomustie-
1400: don opiskeluoikeutta on kuitenkin rajoitettu                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1401: tulkitsemalla uskonnonvapauslain 8 §:n, sen                lakiehdotukset:
1402: täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 §:n,
1403: 290020D
1404: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 10
1405: 
1406: 1.
1407:                                                Laki
1408:                             peruskoululain 27 ja 28 §:n muuttamisesta
1409: 
1410:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
1411: koululain (476/83) 27 §:n 1 momentti ja 28 §:n 4 momentti näin kuuluviksi:
1412: 
1413:                       27 §                                               28 §
1414:   Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si-
1415: sältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään,          Uskonnon kanssa vaihtoehtoisena aineena
1416: äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita      tulee vähintään kolmen oppilaan niin halutessa
1417: kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskon-      opettaa heille elämänkatsomustietoa. Läänin-
1418: toa, elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteis-        hallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuk-
1419: kuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, ke-            sen.
1420: miaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiik-
1421: kia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä,         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1422: tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetus-      kuuta 19
1423: suunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.
1424: 
1425: 
1426: 
1427: 
1428: 2.
1429:                                                Laki
1430:                                lukiolain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
1431: 
1432:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
1433: (477/83) 18 §:n 1 momentti ja 19 §:n 4 momentti näin kuuluviksi:
1434: 
1435:                       18 §                                                19 §
1436:   Lukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä,
1437: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidin-           Uskonnon kanssa vaihtoehtoisena aineena
1438: kieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä,   tulee vähintään kolmen oppilaan niin halutessa
1439: uskontoa, elämänkatsomustietoa, filosofiaa,          opettaa heille elämänkatsomustietoa. Läänin-
1440: psykologiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, ma-        hallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuk-
1441: tematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa,           sen.
1442: maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia
1443: ja kuvaamataitoa. Lisäksi opetussuunnitel-             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1444: maan tulee sisältyä oppilaanohjausta.                kuuta 19
1445: 
1446: 
1447: 
1448:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
1449: 
1450:          Pekka Haavisto                 Claes Andersson               Riitta Myller
1451:          Erkki Pulliainen               Osmo Soininvaara              Heikki Rinne
1452:          Sulo Aitioniemi                Jukka Gustafsson              Eero Paloheimo
1453:          Iiris Hacklin                  Sirpa Pietikäinen             Jörn Donner
1454:          Liisa Jaakonsaari              Arja Alho                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
1455:          Esko-Juhani Tennilä            Urpo Leppänen                 Esko Helle
1456:                                         Pirjo-Riitta Antvuori
1457:                                               1989 vp.
1458: 
1459: Lakialoite n:o 11
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 
1464:                                  Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain
1465:                                    muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muutta-
1466:                                    misesta
1467: 
1468: 
1469:                                          Eduskunnalle
1470: 
1471:    Lasten päivähoito on ajautunut umpikujati-       että päivähoitopalvelut on kunnassa järjestet-
1472: lanteeseen, kun päivähoitoa on maassamme            tävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen
1473: kehitetty liian yksipuolisesti laitoshoitoa pai-    tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja
1474: nottaen. Kun lasten päivähoitolain (28/85)          paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turva-
1475: uudet määräykset tulevat voimaan 1.1.1990           tuksi. Edelleen lain 2 §:n 1 momentissa sano-
1476: velvoittaen kunnat järjestämään alle 3-vuotiai-     taan, että lapsia päivähoitoon otettaessa on
1477: den lasten päivähoidon, voidaan useissa kun-        etusija annettava sosiaalisista ja kasvatukselli-
1478: nissa jo puhua katastrofista.                       sista syistä päivähoitoa tarvitseville lapsille.
1479:    Lain velvoitteen täyttäminen edellyttää tu-      Sekä 1 että 2 §:n mukainen toiminta on kun-
1480: hansien uusien päiväkotipaikkojen rakentamis-       nissa nyt vallitsevassa tilanteessa mahdotto-
1481: ta, kunnallisveroäyrin korotuksia ja henkilös-      muus. Olisihan sekä sosiaalisista, kasvatuksel-
1482: tön merkittäviä lisäyksiä. Päivähoitopaikkoja       lisista että psykologisista ja myös terveydellisis-
1483: ei kuitenkaan ehditä määräaikaan mennessä           tä syistä parasta, jos alle kolmivuotiaat voitai-
1484: rakentaa riittävästi, saati sitten hankkia henki-   siin hoitaa kotona ja yli kolmivuotiaat pääsisi-
1485: lökuntaa alalle, jolla jo nyt on huutava pula       vät päivähoitoon ikäistensä seuraan.
1486: ihmisistä. Näin on asianlaita Uudellamaalla ja         Ratkaisu, jossa eri ikäryhmiä kohdellaan
1487: etenkin sen suurissa kunnissa.                      tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, on päivä-
1488:    Viimeistään nyt on ilmeistä, että velvoitteet    hoitolain voimaantulon lykkääminen korkein-
1489: pystytään täyttämään vain ottamalla paikkoja        taan kahdella vuodella. Tänä aikana on päivä-
1490: 4-6-vuotiailta sekä pienten koululaisten ilta-      hoidon voimavaroja lisättävä ja päivähoitoa
1491: päivähoitopaikoista. Onhan jo esimerkiksi           kehitettävä niin, että vanhempien valittavana
1492: Helsingissä tehty päätös yli 3-vuotiaiden pysy-     on todellisia vaihtoehtoja.
1493: väispaikkojen peruuttamisesta.                         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1494:    Näin vuoden alusta oltaisiin uuden lain myö-     nioittavasti,
1495: tä tilanteessa, joka on ristiriidassa jo voimassa
1496: olevan lasten päivähoidosta annetun lain (36/                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1497: 73) hengen kanssa. Lain 1 §:ssä edellytetään,              lakiehdotuksen:
1498: 
1499: 
1500: 
1501: 
1502: 290020D
1503: 2                                  1989 vp. -    LA n:o 11
1504: 
1505:                                            Laki
1506:     lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1507:                                        muuttamisesta
1508: 
1509:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
1510: 1973 annetun lain muuttamisesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (28/85) voimaantulo-
1511: säännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi:
1512: 
1513:   Laki tulee voimaan lasten kotihoidon tuesta    päivänä tammikuuta 1990, paitsi Uudenmaan
1514: annetun lain 1 §:n mukaisen lasten päivähoito-   läänin kunnissa viimeistään 1 päivänä tammi-
1515: paikkaa ja lasten kotihoidon tukea koskevan      kuuta 1992.
1516: valintaoikeuden tultua voimaan lasten kotihoi-
1517: don tuesta annetun lain voimaanpanosta anne-
1518: tun lain (25/85) 1 §:n 4 momentin mukaisesti.      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1519: Laki tulee kuitenkin voimaan viimeistään 1       kuuta 1989.
1520: 
1521: 
1522:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989
1523: 
1524:           Eeva-Liisa Moilanen         Esko Almgren                Kaarina Dromberg
1525:                                              1989 vp.
1526: 
1527: Lakialoite n:o 12
1528: 
1529: 
1530: 
1531: 
1532:                                  Jouppila ym.: Ehdotukset laeiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n
1533:                                     sekä sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta
1534: 
1535: 
1536:                                          Eduskunnalle
1537: 
1538:   Sotien 1939-1945 aikana jäi siviiliväestöä      keen mitenkään korvattu heidän kärsimyksi-
1539: ilman omaa syytään sotatoimialueelle ja joutui    ään.
1540: sotavangiksi Neuvostoliittoon. Niinpä siviili-       Vielä elossa olevat siviilivangit olisikin rin-
1541: vankeja palautettiin talvisodan jälkeen esim.     nastettava rintamapalvelustunnuksen omaa-
1542: Hyrsylän mutkassa jääneitä 1 260 ja Suomus-       viin. Heille tulisi suoda samat etuudet tervey-
1543: salmella jääneitä 253. Näiden henkilöiden hen-    denhoidon, kuntoutuksen ja eläke-etuuksien
1544: kiset ja ruumiilliset rasitukset tuona aikana     suhteen kuin rintamaveteraaneille.
1545: ovat hyvin rinnastettavissa rintamasotilas-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1546: tunnuksen     tai    rintamapalvelustunnuksen
1547: omaaviin etenkin, kun ajatellaan, että kyseessä            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1548: olivat useimmissa tapauksissa naiset, lapset ja          lakiehdotukset:
1549: vanhukset. Näille henkilöille ei ole sodan jäi-
1550: 
1551: 
1552: 
1553: 
1554: 1.
1555:                                              Laki
1556:                             rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta
1557: 
1558:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti-
1559: laseläkelain (119/77) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta
1560: 1986, 4 päivänä joulukuuta 1987 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla (589/86, 938/87
1561: ja 125/88), uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi,
1562: seuraavasti:
1563: 
1564:                       1 §
1565:                                                     Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1566:   Rintamasotilaaksi katsotaan edellä 2 mo-        kuuta 198 .
1567: mentissa mainittujen lisäksi vuosien 1939-44
1568: sotien johdosta sotavankeudessa ollut siviili-
1569: henkilö.
1570: 
1571: 
1572: 
1573: 
1574: 290020D
1575: 2                                 1989 vp. -   LA n:o 12
1576: 
1577: 2.
1578:                                          Laki
1579:                            sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta
1580: 
1581:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
1582: vammalain (404/48)  §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
1583: 
1584:                       §
1585:                                                  Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1586:   Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös       kuuta 198 .
1587: vuosien 1939-44 sotien johdosta sotavankeu-
1588: dessa olleeseen siviilihenkilöön.
1589: 
1590: 
1591: 
1592:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989
1593: 
1594:         Riitta Jouppila            Riitta Uosukainen          Eva-Riitta Siitonen
1595:                                               1989 vp.
1596: 
1597: Lakialoite n:o 13
1598: 
1599: 
1600: 
1601: 
1602:                                 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muutta-
1603:                                     misesta
1604: 
1605: 
1606:                                         Eduskunnalle
1607: 
1608:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1609: 
1610:   Lakialaitteessa ehdotetaan hallitusmuotoa        rinnölliseen monimuotoisuuteen ja samalla vel-
1611: täydennettäväksi niin, että nyt monella tavoin     voitettaisiin kansalaiset toimimaan niin, että
1612: uhanalaisella elollisella luonnolla todettaisiin   tämä tavoite toteutuu.
1613: olevan oikeus jatkuvaan olemassaoloon ja pe-
1614: 
1615: 
1616: 
1617: 
1618:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
1619: 
1620:    Hallitusmuodon toisessa luvussa säädetään          Suomen luonnossa on meneillään lukuisia
1621: Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista ja       kielteisiä kehityskulkuja. Kukin niistä vaatii
1622: velvollisuuksista. Nämä kuuluvat ihmisten oi-      toimenpiteitä ihmisen taholta; luontoa on suo-
1623: keuksien piiriin. Ihmisen oikeuden rinnalla on     jeltava hävitykseltä läpäisyperiaatteella.
1624: elollisessa luonnossa myös luonnon oikeus. Se         Varsin merkittävä signaali koko yhteiskun-
1625: on elollisen luonnon oikeutta jatkuvaan ole-       nalle olisi, että eduskunta täydentäisi hallitus-
1626: massaoloon ja perinnölliseen monimuotoisuu-        muotoa elollisen luonnon oikeutta jatkuvaan
1627: teen. Tästä oikeudesta ei ole hallitusmuodossa     olemassaoloon ja perinnölliseen monimuotoi-
1628: mitään mainintaa.                                  suuteen tukevalla lisäyksellä. Tämä olisi vel-
1629:    Monet ajattelijat ovat päätyneet johtopää-      voittava kannanotto jokaiselle kansalaiselle,
1630: tökseen, että luonnon oikeus tulisi asettaa ih-    myös erityisesti jokaiselle julkisen vallan virka-
1631: misen oikeuden edelle, jotta ihmisen oikeudelle    miehelle. Nyt tällainen käyttäytymisvelvoite
1632: jäisi käytännössä toteutumisen mahdollisuus;       puuttuu ja se näkyy päivittäin virkamiesten
1633: tuhoutuneen luonnon keskellä ei ihmisellä ole      käyttäytymisessä ja ratkaisuissa.
1634: elämisen mahdollisuutta.                             On näin ollen hyvin perusteltua ja ajan
1635:    Elollisen luonnon suuri enemmistö tarvitsee     vaatimusten mukaista täydentää hallitusmuo-
1636: menestyäkseen ihmisen saastuttamattoman ve-        toa siten, että tunnustetaan elollisen luonnon
1637: den ja ilman. Monilla kasveilla ja eläimillä on    oikeus jatkuvaan olemassaoloon ja perinnölli-
1638: tarkat elinympäristövaatimukset; ne voivat säi-    seen monimuotoisuuteen sekä veivoitetaan
1639: lyä vain, jos niiden biotoopit säilyvät. Aineen    kansalaiset toimimaan niin, että tämä myös
1640: häiriintymätön kierrätys on terveesti toimivan     käytännössä toteutuu.
1641: luonnon olennaisimpia ominaisuuksia. Jokai-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1642: nen sukupuuttoon kuollut eliölaji merkitsee
1643: luonnon perinnöllisen monimuotoisuuden ka-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1644: ventumista.                                               lakiehdotuksen:
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 
1649: 2900200
1650: 2                                      1989 vp. -     LA n:o 13
1651: 
1652:                                             Laki
1653:                             Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
1654: 
1655:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
1656: tavalla,
1657:   muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon II luvun otsikko, ja
1658:   lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti sekä Suomen Hallitusmuotoon uusi 5 a §, seuraavasti:
1659: 
1660: 
1661: II. Suomen kansalaisten ja luonnon yleiset                               5a §
1662:          oikeudet ja oikeusturva                      Kansalaiset eivät saa oikeuksiaan käyttäes-
1663:                       5§                            sään vaarantaa elollisen luonnon jatkuvaa ole-
1664:                                                     massaoloa ja kaventaa sen perinnöllistä moni-
1665:                                                     muotoisuutta.
1666:   Suomen elollisella luonnolla on oikeus jatku-
1667: vaan olemassaoloon ja perinnölliseen moni-
1668:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1669: muotoisuuteen.                                      kuuta 19
1670: 
1671: 
1672:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989
1673: 
1674:         Erkki Pulliainen              Timo Kietäväinen               Eero Paloheimo
1675:         Esko Seppänen                 Osmo Soininvaara               Jörn Donner
1676:         Pekka Haavisto                Sakari Knuuttila               Esko-Juhani Tennilä
1677:         Liisa Jaakonsaari             Raimo Vuoristo                 Jouni J. Särkijärvi
1678:         Heikki Rinne                  Jarmo Wahlström                Juhani Vähäkangas
1679:         Sirpa Pietikäinen             Ensio Laine                    Kari Rajamäki
1680:         Esko Almgren                  J. Juhani Kortesalmi           Claes Andersson
1681:         Esko Helle                    Jukka Roos                     Urpo Leppänen
1682:         Elisabeth Rehn                Ilkka-Christian Björklund      Jukka Gustafsson
1683:         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Pekka Puska                    Matti Saarinen
1684:         Timo Roos                     Matti Vähänäkki                Eeva-Liisa Moilanen
1685:                                              1989 vp.
1686: 
1687: Lakialoite n:o 14
1688: 
1689: 
1690: 
1691: 
1692:                                 Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi äitiysavustuslain muuttamisesta
1693: 
1694: 
1695:                                         Eduskunnalle
1696: 
1697:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1698: 
1699:   Aloitteessa ehdotetaan äitiysavustuslakia        äidillä on oikeus saada äitiysavustus, mikäli
1700: muutettavaksi siten, että myös lapseksiottami-     hän ottaa ottolapsekseen alle yksivuotiaan lap-
1701: sesta annetun lain (153/85) tarkoittamalla otto-   sen.
1702: 
1703: 
1704: 
1705: 
1706:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
1707: 
1708:    Nykyisen lainsäädännön mukaan äitiysavus-       tioneuvoston päätöksen mukaan vuonna 1988
1709: tus myönnetään vain lapsen biologiselle äidille.   610 markkaa, niin kysymyksessä ei ole valtion
1710: Heille avustuksesta onkin ollut suurta hyötyä.     taloutta erityisemmin rasittava asia. Adoptio-
1711: Suurin osa ottaa vastaan mahdollisen rahakor-      äideille sillä on kuitenkin suuri merkitys sekä
1712: vauksen sijasta pienen lapsen hoidossa välttä-     taloudellisesti että henkisesti. Varsinkin henki-
1713: mättömiä tarvikkeita sisältävän äitiyspakkauk-     sesti, koska nyt he kokevat, että heitä ei
1714: sen. Suomalainen äitiyspakkaus on saanut           hyväksytä oikeiksi äideiksi jäädessään ilman
1715: osakseen maailmanlaajuista kiitosta.               äitiysavustusta. Kun adoptioon usein liittyy
1716:   Tämä avustus olisi erittäin hyödyllinen myös     aiempia henkisiä kärsimyksiä, tulee lapseksiot-
1717: adoptioäideille. Käytännössähän adoptioperhe       taminen saattaa niin luonnolliseksi ja muusta
1718: joutuu paljon nopeammin lapsen tulon aiheut-       lapsen perheeseen tulosta poikkeamattomaksi
1719: tamaan uuteen tilanteeseen. Biologisilla van-      kuin mahdollista.
1720: hemmilla on mahdollisuus valmistautua lapsen          Kun laki lapseksiottamisesta mahdollistaa
1721: tuloon useiden kuukausien ajan. Adoptiovan-        ottolapsisuhteen syntymisen myöhemmälläkin
1722: hemmat saavat puolestaan yleensä tietää lapsen     iällä, niin on syytä rajata äitiysavustuksen
1723: tulosta vasta viikko pari ennen lapsen saapu-      myöntäminen vain alle vuoden vanhoihin lap-
1724: mista. He eivät ole myöskään voineet muutoin       siin. Ottoäidin olisi haettava avustusta kolmen
1725: valmentautua lapsen tuloon, koska ottolapsen       kuukauden kuluessa saatuaan tiedon lapsen
1726: saaminen on nykyisin hyvin epävarmaa. Tästä        saamisesta.
1727: syystä he eivät ole luonnollisestikaan voineet        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1728: tukeutua neuvolapalveluihin.
1729:    Maassamme tapahtuu nykyisin, ulkomailta-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1730: kin tulevat lapset mukaan luettuna, vajaat sata           lakiehdotuksen:
1731: adoptiota. Kun äitiysavustuksen arvo on vai-
1732: 
1733: 
1734: 
1735: 
1736: 2900200
1737: 2                                  1989 vp. -    LA n:o 14
1738: 
1739:                                            Laki
1740:                                äitiysavustuslain muuttamisesta
1741: 
1742:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1743:    muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 7 §:n 1 momentti ja
1744: 8 § sekä
1745:    lisätään lain 1 §:ään, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa
1746: (1052176), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi ja 5 §:ään,
1747: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1052176), uusi 3 momentti,
1748: jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
1749: 
1750:                      1 §                                               7§
1751:                                                     Äitiysavustus suoritetaan ennen synnytystä
1752:   Oikeus saada avustusta on myös naisella,       taikka ensi tilassa synnytyksen tai lapseksiotta-
1753: joka on ottanut ottolapsekseen alle vuoden       misen vahvistamisen jälkeen.
1754: vanhan lapsen lapseksiottamisesta annetun lain
1755: (153/85) mukaisesti.
1756:                                                                         8§
1757:                                                     Jos äitiysavustus jätetään ilman laillista es-
1758:                      5§                          tettä nostamatta neljän kuukauden kuluessa
1759:                                                  synnytyspäivästä taikka kolmen kuukauden
1760:   Äitiysavustukseen oikeutetun 1 §:n 3 mo-       kuluessa lapseksiottamisen vahvistamisesta,
1761: mentissa mainitun naisen tulee hakea avustusta   mainittuja päiviä lukuun ottamatta, on oikeus
1762: viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lap-       avustuksen saamiseen menetetty.
1763: seksiottamisesta annetun lain (153/85) 6 luvun
1764: mukaisesta lapseksiottamisen vahvistamisesta.      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1765:                                                  kuuta 19
1766: 
1767: 
1768:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989
1769: 
1770:        Tuula Paavilainen            Heikki Rinne                  Juhani Alaranta
1771:        Toimi Kankaanniemi           Kirsti Ala-Harja              Anna-Kaarina Louvo
1772:        Virpa Puisto                 Pentti Lahti-Nuuttila         Marjatta Stenius-Kaukonen
1773:        Riitta Myller                Liisa Jaakonsaari             Timo Roos
1774:        Raimo Vuoristo               Markku Pohjola                Saara-Maria Paakkinen
1775:        Mats Nyby                    Ilkka Joenpalo                Ilkka-Christian Björklund
1776:        Matti Vähänäkki              Antti Kalliomäki              Tuulikki Hämäläinen
1777:        Risto Ahonen                 Aimo Ajo                      Raila Aho
1778:        Ensio Laine                  Pirkko Ikonen                 Tellervo Renko
1779:        Jorma Fred                   Pirjo-Riitta Antvuori         Aino Pohjanoksa
1780:        Ritva Vastamäki              Tuula Linnainmaa              Sirkka-Liisa Anttila
1781:        Anna-Liisa Jokinen           Pauli Uitto                   Asko Apukka
1782:        Kerttu Törnqvist             Annikki Koistinen             Matti Väistö
1783:        Anneli Taina                 Lea Kärhä                     Håkan Nordman
1784:        Reijo Lindroos               Jouko Skinnari                Jorma Rantanen
1785:        Sinikka Mönkäre              Marja-Liisa Tykkyläinen       Sakari Knuuttila
1786:        Seija Karkinen               Matti Saarinen                Jukka Roos
1787:        Markus Aaltonen              Pirjo Ala-Kapee               Sinikka Hurskainen-Leppänen
1788:        Arja Alho                    Kari Rajamäki                 Jussi Ranta
1789:        Lauri Metsämäki              Vappu Säilynoja               Pekka Leppänen
1790:        Sulo Aittoniemi              Jukka Vihriälä                Esko Jokiniemi
1791:        Kari Häkämies                Riitta U osukaineo            Päivi Varpasuo
1792:        Keijo Jääskeläinen           Lea Mäkipää                   Jarmo Wahlström
1793:        Heli Astala                  Juhani Vähäkangas             Pertti Lahtinen
1794:                                              1989 vp.
1795: 
1796: Lakialoite n:o 15
1797: 
1798: 
1799: 
1800: 
1801:                                  Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 7 ja 11 §:n muutta-
1802:                                    misesta
1803: 
1804: 
1805:                                          Eduskunnalle
1806: 
1807:                           ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
1808: 
1809:   Aloitteessa ehdotetaan työaikalain 7 ja           tajat ja työntekijät voisivat paikallisesti sopia
1810: 11 §:ää muutettavaksi siten, että nykyisten työ-    työaikalain mukaisten ylityötuntimäärien ylit-
1811: suojelupiirien työsuojelulautakunnan poik-          tämisestä. Samanaikaisesti sallittujen vuotuis-
1812: keuslupajaoston sijasta järjestäytyneet työnan-     ten ylityötuntien määrää laskettaisiin.
1813: 
1814: 
1815: 
1816: 
1817:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
1818: 
1819:    Työaikalain (713/65) 11 §:n mukaan työnte-        keuslupajaostoille. Siirron tavoitteena oli pys-
1820: kijää saa hänen suostumuksellaan pitää vuoro-       tyä paremmin ottamaan huomioon paikalliset
1821: kautisissa ylitöissä enintään 20 tuntia kahden      olosuhteet. Tässä tavoitteessa ei ole täysin
1822: viikon pituisena ajanjaksona. Vastaavasti           onnistuttu. Vuonna 1987 poikkeuslupahake-
1823: työntekijää saa pitää hänen suostumuksellaan        muksia käsiteltiin yhteensä 4 57 5 kappaletta,
1824: viikoittaisissa ylitöissä enintään 16 tuntia kah-   joista hylättiin kokonaan 76 ja osittain 64.
1825: den viikon pituisena ajanjaksona. Kalenteri-        Ylitöiden lisäksi poikkeuslupia on haettu nais-
1826: vuotena saa puolestaan teettää Vuorokautista        ten yötyökiellon ja nuorten työntekijöiden
1827: ylityötä enintään 200 tuntia ja viikoittaista       osalta. Suurin osa poikkeusluvista on kuiten-
1828: ylityötä enintään 120 tuntia. Periodiluonteises-    kin koskenut ylitöiden enimmäismäärien ylittä-
1829: sa työssä saa vastaavasti teettää vuorokautista     mistä. Näiden osalta hylkäämiset ovat lähinnä
1830: ylityötä enintään 36 tuntia kolmen viikon pitui-    johtuneet muotoseikkojen rikkomisesta. Näin
1831: sena ajanjaksona ja viikoittaista ylityötä enin-    ollen voidaan todeta, että poikkeusluvat myön-
1832: tään 24 tuntia kahden viikon pituisena ajanjak-     netään lähes automaattisesti perehtymättä sen
1833: sona. Vuositasolla ylitöitä saa periodityössä       paremmin todelliseen tarpeeseen.
1834: teettää enintään 320 tuntia.                           Poikkeuslupakäytäntö ei kuitenkaan ole ol-
1835:    Työneuvoston luvalla saa, milloin erityiset      lut merkityksetöntä, sillä poikkeuslupien
1836: syyt sitä vaativat, edellä mainittujen vuotuisten   myöntämisen yhteydessä on asetettu ehtoja
1837: ylityötuntimäärien lisäksi pitää työntekijää hä-    huomauttamalla mm. lisätyövoiman ja koulu-
1838: nen suostumuksellaan ylityössä enintään puolet      tuksen tarpeellisuudesta. Toimintaa tulee kui-
1839: niiden määrästä. Käytännössä tämä merkitsee         tenkin kehittää siihen suuntaan, että työelämän
1840: sitä, että enimmillään työntekijällä voidaan        osapuolten asiantuntemus ja paikallisten olo-
1841: teettää ylitöitä 480 tuntia vuodessa. Keskimää-     suhteiden vaikutus voitaisiin ottaa järkevästi ja
1842: räisen vuosityöajan ollessa 1 712 tuntia, voi-      tarkoituksenmukaisesti huomioon.
1843: daan työntekijällä teettää lähes kolmasosa             Tämän johdosta työaikalakiin tulisikin sisäl-
1844: säännöllisen työajan määrästä ylitöinä.             lyttää säännös, jonka mukaan työmarkkina-
1845:    Työneuvoston        tehtävät   poikkeuslupien    osapuolet voisivat paikallisesti sopien ylittää
1846: myöntämisen osalta on sittemmin siirretty työ-      säännöllisen työajan laissa tarkemmin sääde-
1847: suojelupiirien työsuojelulautakuntien poik-         tyissä rajoissa. Mikäli asiasta ei päästäisi työn-
1848: 2900200
1849: 2                                      1989 vp. -     LA n:o 15
1850: 
1851: tekijöiden ja työnantajien kesken paikallisesti       eräiden työntekijöiden aanmmamen käyttö
1852: yhteisymmärrykseen, tulisi asia saattaa poik-         toisten työntekijöiden ollessa samanaikaisesti
1853: keuslupajaoston ratkaistavaksi. Mikäli työnan-        työttömänä. Keskimääräinen vuosityöaika on
1854: taja olisi järjestäytymätön, asia tulisi aina saat-   nykyisin 1 712 tuntia vuodessa. Mikäli mainit-
1855: taa poikkeuslupajaoston ratkaistavaksi. Työ-          tu vuotuinen 91 miljoonan tunnin kokonaisyli-
1856: paikoilla tehdyt sopimukset tulisi laatia työsuo-     työmäärä muunnetaan työvuosiksi, niin tode-
1857: jeluhallituksen vahvistamalle lomakkeelle, ja         taan, että kyseisten tuntien tekemiseen olisi
1858: niistä tulisi aina toimittaa kappale työsuojelu-      vaadittu 53 000 työntekijää. Näin ollen voim-
1859: piiriin työpaikkarekisteriin merkittäväksi. Täl-      me todeta, että ylityötuntien sääntelyllä on
1860: lä tavoin kyettäisiin työsuojelupiirien voimava-      myös voimakas työllisyyspoliittinen vaikutus.
1861: roja vapauttamaan työsuhdeasiain valvontaan.          Sillä on myös omat heijastusvaikutuksensa
1862:    Työaikalaissa oleva sallittu ylityötuntien         työntekijöiden koulutustarpeeseen.
1863: määrä on huomattavan korkea. Niinpä maas-                Näin ollen sekä työsuojelullisista että työlli-
1864: samme tehtiinkin Tilastokeskuksen työvoimati-         syyspoliittisista syistä työaikalain saliimien yli-
1865: laston mukaan vuonna 1987 yhteensä 91 mil-            työtuntien määrää tulee laskea, varsinkin kun
1866: joonaa ylityötuntia kokonaistuntimäärän olles-        samanaikaisesti sallittaisiin työpaikkatasolla
1867: sa noin 4,5 miljardia tuntia. Ylitöiden teeitä-       ylityksistä sopiminen. Sallittujen ylityötuntien
1868: mistä tulee tarkastella sekä työsuojelullisesta       rajaaminen tulee kuitenkin kohdentaa vain
1869: että työvoimapoliittisesta näkökulmasta.              vuositason tuntimääriin, koska käytännön työ-
1870:    Työsuojelullisesti on todettavissa, että var-      elämässä syntyy silloin tällöin todellinen lyhyt-
1871: sinkin poikkeusluvilla sallitut ylityötuntimäärät     aikainen tarve vuorokautisen tai viikoitiaisen
1872: mahdollistavat työntekijää ylirasittavia koko-        säännöllisen työajan ylittämiseen.
1873: naistyöaikoja. Ylirasittuneisuudesta seuraa ter-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1874: veydellisiä haittoja, jotka koituvat lopulta tap-
1875: pioksi niin työnantajille kuin koko yhteiskun-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1876: nallekin. Työvoimapoliittisesti on todettavissa,             lakiehdotuksen:
1877: että on epäoikeudenmukaista mahdollistaa
1878: 
1879: 
1880: 
1881: 
1882:                                                 Laki
1883:                                työaikalain 7 ja 11 §:n muuttamisesta
1884: 
1885:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1886:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 11 §:n 4 momentti, sellaisena
1887: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), sekä
1888:   lisätään lain 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
1889: momentiksi, seuraavasti:
1890: 
1891:                        7 §                            saatettava työneuvostosta ja työsuojelun poik-
1892:                                                       keusluvista annetun lain (608/46) 2 a luvun
1893:   Edellä 1 momentissa mainitun lisäksi työn-          mukaisesti työsuojelupiirin työsuojelulauta-
1894: antajain ja työntekijäin yhdistysten jäsenillä on     kunnan poikkeuslupajaoston ratkaistavaksi.
1895: oikeus sopia työpaikkakohtaisesti 11 §:n 4 mo-
1896: mentissa mainituista kalenterivuoden aikana
1897: sallittujen ylityötuntimäärien ylittämisestä                                 11 §
1898: enintään puolella niiden määrästä. Sopimus on
1899: laadittava työsuojeluhallituksen hyväksymälle           Kalenterivuoden aikana saa 1 momentissa
1900: lomakkeelle ja siitä on toimitettava kappale          mainittua ylityötä teettää enintään 130 tuntia
1901: asianomaiselle työsuojelupiirille. Mikäli ylityk-     ja 2 momentissa mainittua ylityötä enintään 80
1902: sestä ei kyetä paikallisesti sopimaan, on asia        tuntia sekä 3 momentissa mainittua ylityötä
1903:                                      1989 vp. -    LA n:o 15                                   3
1904: 
1905: 220 tuntia. Työneuvoston luvalla saa, milloin      nillä on oikeus sopia ylityksestä 7 §:n 2 mo-
1906: erityiset syyt sitä vaativat, edellä mainittujen   mentissa mainitulla tavalla.
1907: vuotuisten ylityötuntimäärien lisäksi pitää
1908: työntekijää hänen suostumuksellaan ylityössä
1909: enintään puolet niiden määrästä. Tämän lisäksi       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1910: työnantajain ja työntekijäin yhdistysten jäse-     kuuta 19
1911: 
1912: 
1913:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989
1914: 
1915:         Jukka Gustafsson              Pentti Lahti-Nuuttila        Er!;;ki Pulliainen
1916:         Pertti Lahtinen               Reijo Lindroos               Jouko Skinnari
1917:         Jouni Backman                 Matti Saarinen               Virpa Puisto
1918:         Tapio Holvitie                Urpo Leppänen                Timo Roos
1919:         Mikko Elo                     Pekka Haavisto               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1920:         Jukka Roos                    Kerttu Törnqvist             Raimo Vuoristo
1921:         Arto Lapiolahti               Sauli Niinistö               Liisa Jaakonsaari
1922:                                       Esko-Juhani Tennilä
1923:                                               1989 vp.
1924: 
1925: Lakialoite n:o 16
1926: 
1927: 
1928: 
1929: 
1930:                                  Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 48 §:n muuttamises-
1931:                                     ta
1932: 
1933: 
1934:                                          Eduskunnalle
1935: 
1936:    Valtakunnallisesti ja erityisesti kaupungeissa      Tieliikennelaki ei tunne poikkeuksena pysä-
1937: on koettu ongelmaksi se, että kotisairaanhoito-     köintikieltoon vammaisia haitavaa henkilökun-
1938: työtä tekevä henkilökunta joutuu jatkuvasti         taa, mutta liikuntavammaisille poliisi voi tielii-
1939: vaikeuksiin yrittäessään löytää autolleen sopi-     kennelain 48 §:n mukaisesti myöntää erityisen
1940: vaa pysäköintipaikkaa potilaan luona käynnin        pysäköintiluvan, joka oikeuttaa poikkeamaan
1941: ajaksi.                                             liikennemerkein osoitetusta pysäköintikiellos-
1942:    Auton saaminen mahdollisimman lähelle po-        ta. Pysäköintiluvan merkkinä liikuntavammai-
1943: tilaan asuntoa on välttämätöntä tilanteissa,        nen käyttää auton tuulilasin sisäpuolella eri-
1944: joissa liikuntavammaista potilasta joudutaan        tyistä P-kilpeä. Samanlaisen luvan myöntämi-
1945: viemään esimerkiksi tutkimukseen tai hoitoon.       nen myös liikuntaesteisiä haitaville olisi tarkoi-
1946: Samoin, jos työntekijä joutuu kuljettamaan          tuksenmukaista jo pelkästään pysäköinninval-
1947: potilaan luokse apuvälineitä tai ateriapalvelu-     vojien byrokraattisen työtaakan purkamiseksi.
1948: ja, olisi ajoneuvo saatava mahdollisimman lä-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1949: helle kohdetta. Usein auton saaminen tarkoi-
1950: tuksenmukaiseen paikkaan ei kuitenkaan on-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1951: nistu pysäköintikieltojen vuoksi.                          lakiehdotuksen:
1952: 
1953: 
1954:                                               Laki
1955:                                tieliikennelain 48 §:n muuttamisesta
1956: 
1957:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikenne-
1958: lain (267 /81) 48 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
1959: 
1960:                       48 §                          köintipaikalle maksua suorittamatta ja sellai-
1961:                                                     selle alueelle, missä pysäköinti on liikennemer-
1962:    Poliisin luvan saaneelia liikuntavammaisella     kein kielletty.
1963: tai liikuntavammaista hoitavalla työntekijällä
1964: on asetuksella tarkemmin säädettävin ehdoin           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1965: oikeus pysäköidä ajoneuvo maksulliselle pysä-       kuuta 198 .
1966: 
1967: 
1968:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989
1969: 
1970:           Riitta Jouppila               Kirsti Ala-Harja               Ritva Vastamäki
1971: 
1972: 
1973: 
1974: 
1975: 2900200
1976:                                               1989 vp.
1977: 
1978: Lakialoite n:o 17
1979: 
1980: 
1981: 
1982: 
1983:                                   Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
1984:                                      57 §:n muuttamisesta
1985: 
1986: 
1987:                                           Eduskunnalle
1988: 
1989:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990: 
1991:   Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve-     tävästä työtoiminnasta suoritettava työosuus-
1992: rolain 57 § muutettavaksi siten, että kehitys-       raha ja kehotusraha eivät olisi veronalaista
1993: vammaisten erityishuollosta annetun lain (519/       tuloa.
1994: 77) ja mielisairaslain (187/52) nojalla järjestet-
1995: 
1996: 
1997: 
1998: 
1999:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
2000: 
2001:   Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla järjeste-     daan suorittaa kehotusrahoja. Valtakunnallisia
2002: tään työtoimintaa muun muassa osana kehitys-          ohjeita palkkauksesta ei ole. Esimerkiksi Har-
2003: vammaisten huoltoa ja psykiatrista sairaanhoi-       jamäen sairaala maksoi vuonna 1987 työtoi-
2004: toa. Työtoiminta perustuu näiltä osin kehitys-       mintaan osallistuville 5-8 markkaa tunnilta.
2005: vammalain ja mielisairaslain säännöksiin.            Tämä merkitsi 770-1 230 markan kuukausi-
2006:   Työtoiminnan tavoitteena on edistää siihen         ansiota. Ansiot olivat verollista tuloa.
2007: osallistuvien henkilöiden sosiaalista ja tervey-         Kehitysvammaisille tarkoitettuja työtoimin-
2008: dellistä suoriutumista ja kuntoutumista. Työ-        tapaikkoja on koko maassa noin 5 000 ja
2009: toiminta ei perustu työ- vaan hoitosuhteeseen.       mielisairaslain mukaisia työpaikkoja noin 200.
2010: Työtoiminnan ehdot eroavat siten työsuhteen              Työtoimintaan osallistuvien toimeentulo pe-
2011: ehdoista.                                            rustuu yleensä sosiaalivakuutuksen etuuteen,
2012:    Kehitysvamma-asetuksen mukaan työtoimin-          lähinnä eläkkeeseen tai sairausvakuutuksen
2013: taan osallistuvalle voidaan maksaa työosuusra-       päivärahaan. Työtoiminta ja siitä suoritettava
2014: haa. Voimassa olevan suosituksen mukaan työ-         palkkio palvelee sosiaali- ja terveydenhuollolli-
2015: osuusraha on 2-5 markkaa työpäivältä. Jot-           sia päämääriä. Palkkioiden veronalaisuuden
2016: kut työkeskukset ovat maksaneet suositusta           merkitys verotulojen kannalta on vähäinen.
2017: korkeampia työosuusrahoja. Työosuusrahaa ei          Työtoimintaan osallistuvien ja toiminnan yleis-
2018: pidetä ennakkoperintälain mukaisena palkka-          ten päämäärien kannalta veronalaisuus koe-
2019: na, mutta lopullisessa verotuksessa työosuusra-      taan haitallisena ja työläänä. Tämän vuoksi
2020: ha on veronalaista tuloa.                            työtoiminnasta maksettavien palkkioiden ei tu-
2021:    Mielisairaslain mukaan työ, jonka sairas          lisi olla veronalaista tuloa.
2022: henkilö tekee mielisairaalassa ollessaan, jää           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2023: sairaalan hyväksi. Kuitenkin voidaan sallia sai-
2024: raan tehdä työtä myös omaksi tai perheensä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2025: hyväksi. Sairaalan hyväksi tehdystä työstä voi-             lakiehdotuksen:
2026:  290020D
2027: 2                                   1989 vp. -   LA n:o 17
2028: 
2029:                                             Laki
2030:                         tulo- ja varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta
2031: 
2032:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 13 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja
2033: varallisuusverolain (1240/88) 57 §:ään uusi näin kuuluva 20 kohta:
2034: 
2035:                       57§                        ha sekä mielisairaslakiin (187 /52) perustuva
2036:     Veronalaista tuloa ei ole:                   kehotusraha.
2037: 
2038:   20) kehitysvammaisten erityishuollosta an-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
2039: nettuun lakiin (519177) perustuva työosuusra-    kuuta 19 .
2040: 
2041: 
2042:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989
2043: 
2044:         Marja-Liisa Tykkyläinen      Kerttu Törnqvist            Jouni Backman
2045:         Jukka Gustafsson             Reijo Lindroos              Riitta Saastamoinen
2046:         Virpa Puisto                 Lea Savolainen              Markku Pohjola
2047:         Liisa Jaakonsaari            Pentti Lahti-Nuuttila       Riitta Myller
2048:         Timo Roos                    Riitta Jouppila             Kari Rajamäki
2049:         Antti Kalliomäki             Arja Alho                   Risto Ahonen
2050:         Jouko Skinnari               Tuula Paavilainen           Reino Paasilinna
2051:         Iiris Hacklin                Arto Lapiolahti             Matti Vähänäkki
2052:         Raimo Vuoristo               Matti Saarinen              Heikki Rinne
2053:         Markus Aaltonen              Juhani Laitinen             Aino Pohjanoksa
2054:         Ritva Vastamäki              Eva-Riitta Siitonen         Kaarina Dromberg
2055:         Kirsti Ala-Harja             Lea Mäkipää                 Aimo Ajo
2056:         Ritva Laurila                Sulo Aittoniemi             Kari Urpilainen
2057:         Gustav Björkstrand           Pirjo-Riitta Antvuori       Sinikka Hurskainen-Leppänen
2058:                                      Ole Wasz-Höckert
2059:                                             1989 vp.
2060: 
2061: Lakialoite n:o 18
2062: 
2063: 
2064: 
2065: 
2066:                                 Männistö ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä valtionosuudesta
2067:                                   ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n muuttami-
2068:                                   sesta
2069: 
2070: 
2071: 
2072:                                        Eduskunnalle
2073: 
2074:    Eduskunta hyväksyi viime vuoden joulu-         lintoa ja rahoitusta koskevien lakien muutta-
2075: kuussa lain kuntien yleisestä valtionosuudesta    misesta. Siitä on aiheutunut valtion ja kuntien
2076: ja yleisistä rahoitusavustuksista. Yleistä val-   välistä kustannusten siirtoa valtion eduksi vuo-
2077: tionosuutta myönnetään kunnille oikeusaputoi-     den 1987 tasolla noin 43 miljoonaa markkaa.
2078: minnan järjestämiseen, palo- ja pelastustoi-      Kustannusten siirtymä on kunnille luvattu kor-
2079: minnan käyttömenoihin, maatalouslautakun-         vata.
2080: nan tai vastaavan toimielimen järjestämiseen,        Ehdotamme, että kuntien yleisestä valtion-
2081: maataloustuen jako- ja valvontatehtäviin, ka-     osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista an-
2082: tujen kunnossapitoon, kuluttajaneuvonnan          nettua lakia muutettaisiin verotulojen täyden-
2083: järjestämiseen, elinkeinojen edistämiseen, seu-   nyksen osalta. Verotulojen täydennystä myön-
2084: tukaavoitustehtäviin,     rakennuskaava-alueen    netään lain 5 §:n 1 momentin mukaan kunnal-
2085: mittaamiseen ja kartoittamiseen, asumistukea      le, jonka veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa
2086: koskevien asioiden hoitamiseen, maatalousyrit-    sille sen asukastiheyden perusteella määräyty-
2087: täjien lomituspalvelujen hallinnon järjestämi-    vän tasoitusrajan. Verotulojen täydennys las-
2088: seen sekä pienyrittäjän vuosilomarahasta ai-      ketaan kertomalla tasoitusrajan ja kunnan asu-
2089: heutuvaan hallinnon järjestämiseen. Näin          kasta kohti lasketun veroäyrimäärän erotus
2090: koottiin pienet erilliset valtionavut yhdeksi     kuntien veroäyrimäärillä painotetuna keski-
2091: yleiseksi valtionosuudeksi, mikä järkeisti hal-   määräisellä veroäyrin hinnalla ja kunnan hen-
2092: lintoa.                                           kikirjoitetun asukasluvun määrällä siltä vuo-
2093:    Lain mukaan kunta saa yleistä valtionosuut-    delta, jonka tuloihin verotus kohdistuu.
2094: ta kantokykyluokkansa mukaan. Yleisen val-           Voimassa olevan lain 5 §:n 2 momentin mu-
2095: tionosuuden keskimääräinen markkamäärä            kaiset tasoitusrajat ja ehdottamamme uudet
2096: henkikirjoitettua asukasta kohti on 120 mark-     tasoitusrajat ovat seuraavat:
2097: kaa vuonna 1989. Kullekin vuodelle vahviste-
2098: taan tämä markkamäärä erikseen. Tämän li-         Kunnan              Tasoitusraja    Tasoitusraja
2099: säksi maksetaan verotulojen täydennystä (5 §)     asukastiheys      voimassa olevan tämän aloitteen
2100:                                                                       lain mukaan      mukaan
2101: ja harkinnanvaraista avustusta (6 §).
2102:    Lain johdosta useat pienet kunnat kuitenkin    alle 1,0              80 OJo          83%
2103: menettivät valtionosuutta jopa 0,3 penniä ve-     1,0-1,9               76%             79%
2104:  roäyriä kohti. Lain 5 §:ssä määritellään kun-    2,0-6,9               73%             76%
2105: tien verotulojen täydennyksen tasoitusrajat.      muut                  70%             73%
2106: Käytännössä tasoitusrajojen taso on osoittau-
2107: tunut riittämättömäksi. Harkinnanvarainen           Ehdotammekin,
2108: avustus on keinona riittämätön ja auttaa kor-
2109: jaamaan vain pahimmat puutteet.                             että Edusk!Jnta hyväksyisi seuraavan
2110:    Eduskunta on niin ikään hyväksynyt esityk-             lakiehdotuksen:
2111:  sen eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hal-
2112: 
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 290020D
2117: 2                                   1989 vp. -   LA n:o 18
2118: 
2119: 
2120:                                             Laki
2121: kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n muuttami-
2122:                                                 sesta
2123: 
2124:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta kuntien yleisestä valtion-
2125: osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain (1273/88) 5 §:n 2 momentti näin
2126: kuuluvaksi:
2127: 
2128:                       5§                         nittuja saaristokuntia. Tasoitusraja on 79 pro-
2129:             Verotulojen täydennys                senttia kunnilla, joissa asukastiheys on 1,0-
2130:                                                  1,9, ja 76 prosenttia kunnilla, joissa asukasti-
2131:    Tasoitusraja on 83 prosenttia kaikkien kun-   heys on 2,0-6,9. Muilla kunnilla tasoitusraja
2132: tien asukaskohtaisesta veroäyrimäärien keski-    on 73 prosenttia.
2133: arvosta kunnilla, joiden asukkaita maaneliöki-
2134: lometriä kohti (asukastiheys) on alle 1,0 tai
2135: jotka ovat saariston kehityksen edistämisestä      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2136: annetun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa mai-    kuuta 19
2137: 
2138:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989
2139: 
2140:         Lauha Männistö               Marja-Liisa Tykkyläinen       Kari Rajamäki
2141:         Jorma Huuhtanen              Seppo Kääriäinen              Kalle Röntynen
2142:         Juhani Laitinen              Riitta Saastamoinen           Mirja Ryynänen
2143:                                              1989 vp.
2144: 
2145: Lakialoite n:o 19
2146: 
2147: 
2148: 
2149: 
2150:                                  Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
2151: 
2152: 
2153:                                         Eduskunnalle
2154: 
2155:    Terve ja riittävä väestöpohja on kansakun-      muuttumisen myötä ilman, että joudutaan tur-
2156: nan elinehto. On myönteistä, että viime aikoi-     vautumaan varsin monimutkaiseen vuosittain
2157: na on kiinnitetty erityistä huomiota lapsiper-     toistuvaan lainsäädäntömenettelyyn.
2158: heiden heikentyneeseen taloudelliseen asemaan         Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös,
2159: maassamme. Toimet tilanteen korjaamiseksi          että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi
2160: ovat kuitenkin olleet riittämättömät.              täyttää 17 vuotta. Kuitenkin perheen menot
2161:    Verouudistuksessa monilapsiset perheet jou-     ovat juuri tässä vaiheessa suurimmillaan lasten
2162: tuvat maksumiehiksi, mikä entisestään lisää        koulunkäynnin ja opiskelun vuoksi. Vain
2163: lapsilisien korotustarvetta. Lapsiperheiden ase-   muuttamalla lapsilisälakia niin, että lapsilisä
2164: man kohentamiseksi tulisi lapsilisiä korottaa 30   maksettaisiin 18 ikävuoteen saakka, tämä vä-
2165: prosentilla. Näin saataisiin korjatuksi lapsili-   liinputoajien ryhmä saatettaisiin yhteiskunnan
2166: sien ostoarvon jälkeenjääneisyyttä. Korotus tu-    tukitoimien ulottuville.
2167: lisi maksaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2168: 1989 alkaen.                                       nioittavasti,
2169:     Lapsilisät tulisi korotuksen jälkeen sitoa
2170: eläkkeiden tavoin elinkustannusindeksiin, jotta             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2171: niitä voitaisiin joustavasti korottaa rahanarvon          lakiehdotuksen:
2172: 
2173:                                              Laki
2174:                                    lapsilisälain muuttamisesta
2175: 
2176:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
2177: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
2178:   sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
2179: (1055/85), 1 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1107 /87), 1 a § 30
2180: päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (72/87), 2 §:n 1 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989
2181: annetussa laissa (3/89) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin
2182: kuuluviksi:
2183: 
2184:                       1§                           vasta lapsesta 779 markkaa kalenterikuukau-
2185:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-    dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite-
2186: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,      tulla tavalla hoidettavana laitoksessa.
2187: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
2188: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta
2189: lapsesta.                                                               1a §
2190:   Lapsilisän määrä on 332 markkaa kalenteri-         Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
2191: kuukaudessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun,          sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
2192: lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön toi-    lapsesta korotettuna 3 164 markalla vuodessa.
2193: sesta lapsesta on lapsilisän määrä kalenterikuu-
2194: kaudessa kuitenkin 385 markkaa, kolmannesta                              2§
2195: lapsesta 497 markkaa, neljännestä lapsesta 646       Lapsilisä suoritetaan sen kalenterikuukauden
2196: markkaa sekä viidennestä ja kustakin seuraa-       alusta lukien, joka seuraa kalenterikuukautta,
2197: 290020D
2198: 2                                   1989 vp. -    LA n:o 19
2199: 
2200: jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on    sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
2201: syntynyt, sen kalenterikuukauden loppuun          että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
2202: saakka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdek-      nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
2203: santoista vuotta.                                 voimaantulosta alkaen.
2204: 
2205:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
2206:                       13§                         kuuta 1989.
2207:     Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
2208: 
2209: 
2210:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989
2211: 
2212:                      Eeva-Liisa Moilanen                   Jorma Fred
2213:                      Esko Almgren                          Toimi Kankaanniemi
2214:                                               1989 vp.
2215: 
2216: Lakialoite n:o 20
2217: 
2218: 
2219: 
2220: 
2221:                                  Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi valtion tulo- ja menoarviosta
2222:                                     annetun lain 6 §:n muuttamisesta
2223: 
2224: 
2225:                                          Eduskunnalle
2226:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2227: 
2228:   Valtion tulo- ja menoarvion laadinnassa, sen      mukaan valtion tulo- ja menoarviossa tarkas-
2229: antamisessa eduskunnalle, menojen ja tulojen        teltaisiin rahassa mitattavien menojen ja tulo-
2230: ryhmittelyssä sekä perusteluiden esittämisessä      jen lisäksi myös tulo- ja menoarvioon sisälty-
2231: noudatetaan nykyisin valtion tulo- ja menoar-       vien ratkaisujen ympäristövaikutuksia.
2232: viosta annettua lakia (423/88). Lakiehdotuksen
2233: 
2234: 
2235:                                       YLEISPERUSTELUT
2236: 
2237:    Valtion tulo- ja menoarvion menot ryhmitel-      sanallinen kuvaus merkittävimmistä ympans-
2238: lään hallinnonaJoittain pääluokkiin. Rahassa        tön muutoksista. Tätä huomattavasti tarkempi
2239: arvioitavien menojen lisäksi on tarkoitetuilla      olisi jo määrällinen arvio esimerkiksi kaikista
2240: toimenpiteillä myös lukuisia ympäristövaiku-        edellä mainituista, muuttuvista määristä: il-
2241: tuksia. Nämä saattavat olla muutoksia ilman,        man, veden ja maaperän pitoisuuksista, uusiu-
2242: veden ja maaperän laadussa, uusiutumatto-           tumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen
2243: mien luonnonvarojen varannossa, maankäy-            varannoista, maankäytöstä ja uhanalaisten
2244: tössä tai eliölajien elinolosuhteissa.              eliölajien määristä sekä näille välttämättömien
2245:    Ympäristökysymysten hoito on tähän men-          ekosysteemien laajuudesta. Kaikkein täsmälli-
2246: nessä keskittynyt ympäristöministeriön pää-         sin ja muuhun tulo- ja menoarvioon parhaiten
2247: luokkaan. Käytäntö on nurinkurinen, jos mui-        verrattava olisi aiheutettujen ympäristöhaitto-
2248: den pääluokkien kohdalla aiheutetut ympäris-        jen taloudellinen arviointi.
2249: töhaitat ylittävät selvästi vaikutuksiltaan ne         Viimeksi mainitun toteuttamista on pidetty
2250: hyödyt, joita ympäristöministeriön pääluokan        vaikeana, mutta se ei kuitenkaan ole mahdo-
2251: toimenpiteistä koituu ympäristölle.                 tonta. Tieliikenteen ympäristöhaittojen talou-
2252:    Jotta vuosittain voitaisiin tehdä johtopää-      dellisia vaikutuksia esimerkiksi on jo analysoi-
2253: töksiä valtion toimenpiteiden vaikutuksista         tu.
2254: ympäristöämme, tulisi tulo- ja menoarvioon             Ympäristöhaittojen taloudellisten arvojen
2255: jokaisen pääluokan kohdalle liittää menojen ja      tuominen mukaan valtion tulo- ja menoarvi-
2256: niiden edellyttämien toimien ympäristövaiku-        oon onkin otettava lopulliseksi päämääräksi.
2257: tukset jossakin muodossa. Yksinkertaisin olisi
2258: 
2259: 
2260: 
2261:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2262: 
2263:    Valtion tulo- ja menoarviolta tulisi edellyt-    arvion alkuosassa, muiden yleisperustelujen
2264: tää, että sen jokaisen pääluokan kohdalle liitet-   joukossa.
2265: täisiin arvio pääluokassa esitettyjen toimenpi-        Samoin kuin tulo- ja menoarvion yleisperus-
2266: teiden ympäristövaikutuksista. Nämä tulisi yh-      teluissa seurataan esimerkiksi kokonaistuotan-
2267: distää ja lopputulos esittää aina tulo- ja meno-    non, vaihtotaseen ja työllisyyden muutoksia
2268: 290020D
2269: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 20
2270: 
2271: vuodesta toiseen ja laaditaan ennusteita näistä        - puiden terveydentila puulajeittain eri
2272: tulevien vuosien aikavälille, tulisi ainakin seu-   osissa maata
2273: raavien suureiden muutoksia tarkkailla vastaa-         - luonnonvaraisten alueiden laajuudet eri
2274: valla tavalla sekä todeta kulloinkin käsiteltävä-   puolilla maata ekosysteemeittäin ryhmiteltynä
2275: nä olevan tulo- ja menoarvion vaikutukset              - uhanalaisten eliölajien määrät sekä näi-
2276: niihin.                                              den levinneisyysalueet.
2277:    Tarkkailtavia suureita olisivat ainakin:            Perimmäisenä päämääränä olisi edetä val-
2278:    - ilman eri aineosien pitoisuudet eri osissa     tion tulo- ja menoarviosta asteittain valtiojoh-
2279: maata                                               toisten yhtiöiden ja lopuksi yksityisten yritys-
2280:    - veden laatu eri indikaattoreilla mitattuna     ten tulo- ja menoarvioihin siten, että ympäris-
2281: sekä sisävesissä että merialueella                  tövaikutusten arviointi katsottaisiin yhtä vält-
2282:    - maaperän happamuusaste, raskasmetalli-         tämättömäksi kuin rahavirtojen seuraaminen.
2283: pitoisuus ja muut merkittävimmät ominaisuu-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2284: det eri osissa maata
2285:       arvioitujen malmivarojen määrät                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2286:    - arvioitu puun määrä metsissä                          lakiehdotuksen:
2287: 
2288: 
2289: 
2290:                                               Laki
2291:                valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
2292: 
2293:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion tulo- ja menoarviosta 13 päivänä toukokuu-
2294: ta 1988 annetun lain (423/88) 6 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4
2295: momentiksi, seuraavasti:
2296: 
2297:                       6§
2298:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2299:  Pääluokissa on esitettävä tarkoitettujen toi-      kuuta 1989.
2300: menpiteiden ympäristövaikutukset.
2301: 
2302: 
2303: 
2304:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1989
2305: 
2306:         Eero Paloheimo                 Erkki Pulliainen          Pekka Haavisto
2307:         Osmo Soininvaara               Urpo Leppänen             Seppo Kääriäinen
2308:         Liisa Jaakonsaari              Martti Tiuri              Jörn Donner
2309:         Esko Almgren                   Tina Mäkelä               Esko Helle
2310:                                        Marjatta Stenius-Kaukonen
2311:                                               1989 vp.
2312: 
2313: Lakialoite n:o 21
2314: 
2315: 
2316: 
2317: 
2318:                                  Männistö ym.: Ehdotukset laiksi väestönsuojelulain muuttami-
2319:                                    sesta ja laiksi ydinvoimalan väestönsuojelumaksusta
2320: 
2321: 
2322:                                          Eduskunnalle
2323: 
2324:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2325: 
2326:    Aloite on tehty hallituksen esitykselle n:o 23      Aloitteessa ehdotetaan myös säädettäväksi
2327: rinnakkaiseksi ja sitä täydentäväksi esitykseksi.   laki ydinvoimalan väestönsuojelumaksusta.
2328: Aloitteessa ehdotetaan väestönsuojelun paino-       Sillä kerättäisiin ydinvoimalalla tuotetusta säh-
2329: pistettä siirrettäväksi vielä enemmän äkillisiin    köstä maksua, jonka suuruus olisi 2 p/kWh.
2330: ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, kuten
2331: mm. ydinvoimalaonnettomuuksiin.
2332: 
2333: 
2334: 
2335: 
2336:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
2337: 
2338: 1. Väestönsuojelulaki                                menttiin tarkistusta, joka vastaavasti poistaa
2339:                                                     valmistautumisen rajoittumisen sotatilantee-
2340:    1 §. Hallitus ei esitä muutettavaksi 1 §:ää,     seen rauhanaikana. Vastaavaa tarkistusta halli-
2341: joka voimassa olevana korostaa sotaa ensisijai-     tus esittää 3 §:ään.
2342: sena tuhon aiheuttajana. Lakia vuonna 1958             Ehdottamastamme muutoksesta myös seu-
2343: säädettäessä keskeisenä ja lähes ainoana uhka-      raa, että suojelukohteet joudutaan mahdolli-
2344: tekijänä nähtiin sodan vaara ja siihen varautu-     sesti määrittelemään uudestaan. Muutos mer-
2345: minen. Me korostamme, että ydinsodan oloissa        kitsee myös sitä, että joudutaan uudelleen har-
2346: sodan vaikutukset ovat niin tuhoisat, että väes-    kitsemaan nykyistä menettelyä, jossa talokoh-
2347: tönsuojelun asemesta kaikki ponnistelut tulisi      taiset väestönsuojat ja alueelliset suojat ovat
2348: suunnata vaaran torjumiseen ja poistamiseen.        varastoina ym. sellaisessa käytössä, että niiden
2349: Olisi väärin tuudittautua uskomaan, että väes-      saaminen suojakäyttöön kestää varsin pitkään.
2350: tönsuojelu auttaisi ihmiskuntaa selviytymään        Kotimaisen tai lähialueella sijaitsevan ydin-
2351: vakavitta vaurioitta ydinsodalta.                   voimalan tuhoutuminen ja radioaktiivisen
2352:    Harrisburgin ja Tshernobylin ydinvoimala-        saasteen kulkeutuminen etäältäkin Suomeen on
2353: onnettomuudet ovat osoittaneet rauhanomai-          pahimmassa tapauksessa vain muutaman tun-
2354: sella ydinvoiman käytöllä olevan seurauksia,        nin asia. Sotilaallisissa uhkakuvissa lienee läh-
2355: joihin tulisi varautua väestönsuojelussa. Sa-       detty siitä, että suojien tyhjentämiseen jää
2356: moin esimerkiksi Intian Bhopalissa tapahtunut       runsaasti aikaa.
2357: kemiantehtaan onnettomuus osoittaa muun-               21 §. Ehdotamme, että muillekin kuin kun-
2358: kinlaisen rauhanomaisen toiminnan saattavan         nille ja kuntainliitoille suoritetaan yleisesti
2359: aiheuttaa mittavaa tuhoa. Tästä syystä ehdo-        avustusta väestönsuojelutoimenpiteistä. Avus-
2360: tamme 1 §:n kirjoittamista uudelleen siten, että    tuksen suuruudesta säädettäisiin asetuksella.
2361: siinä painottuisivat sellaiset rauhanajan suur-     Tämän rahoittamiseksi kannettaisiin ydin-
2362: onnettomuudet, joihin väestönsuojelun tulisi        voimaloHta erityistä väestönsuojelumaksua.
2363: varautua. Hallitushan esittää vain 2 §:n 1 mo-      (Ks. 2. lakiehdotus)
2364: 2900200
2365: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 21
2366: 
2367: 2. Ydin v o i m a 1a n     väestönsuojelu-          vaksi ydinvoimalan väestönsuojelumaksua sillä
2368:    maksu                                            perusteella, että kustannukset tulisi kohdentaa
2369:                                                     aiheuttajaan.
2370:   Ydinvoimaa on pidettävä tällä hetkellä ai-          Ydinvoimalla tuotetaan Suomessa sähköä
2371: noana sellaisena reaalisena, vaikkakin sangen       vuodessa noin 18,4 TWh. Ydinvoimalla tuote-
2372: epätodennäköisenä uhkana, joka edellyttää           tusta sähköstä ehdotetaan perittäväksi väes-
2373: väestönsuojelutoimenpiteitä. Tämän lisäksi          tönsuojelumaksua 2 p kilowattitunnilta.
2374: eräät kemikaalien tuotantoon, kuljetukseen ja         Ehdotamme,
2375: varastointiin liittyvät toiminnot saattavat edel-
2376: lyttää paikallista varautumista.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2377:   Väestönsuojelutoiminnan        rahoittamiseksi           lakiehdotukset:
2378: ehdotetaan ydinvoiman tuottajilta kannetta-
2379: 
2380: 
2381: 
2382: 
2383: 1.
2384:                                               Laki
2385:                                 väestönsuojelulain muuttamisesta
2386: 
2387:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2388:   kumotaan 31 päivänä lokakuuta 1958 annetun väestönsuojelulain (438/58) 17 ja 19 §,
2389:   muutetaan 1 §, 2 §:n 1 momentti, 3 §, 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 2 momentti, 7, 9 ja 10 §, 11 §:n
2390: 1 ja 3 momentti sekä 12, 15, 16, 18, 20, 28 ja 29 § sekä
2391:    lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 3 aja b §, 4 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 9 a
2392: ja 9 b §, 21 §:ään uusi 2, 3 ja 4 momentti sekä lakiin uusi 27 a, 27 b, 27 c, 29 a, 29 b ja 29 c §
2393: seuraavasti:
2394: 
2395:                      1 luku                                           3 luku
2396:                Yleisiä säännöksiä                            Väestönsuojeluviranomaiset
2397:                        1§                                        15, 16, 18 ja 20 §
2398:   Väestönsuojelun tarkoituksena on, siten             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23)
2399: kuin tässä laissa säädetään, väestön ja omai-
2400: suuden suojaaminen suurten onnettomuuksien,
2401: sodan ja muiden niihin verrattavien olosuhtei-                          4 luku
2402: den aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinko-             Väestönsuojelun kustannukset
2403: jen rajoittaminen ja niiden seurausten lieventä-
2404: minen.                                                                    21 §
2405: 
2406:           2, 3, 3 a, 3 b, 4, 6 ja 7 §                  (2 ja 3 momentti kuten hallituksen esitykses-
2407:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23)          sä n:o 23)
2408:                                                        Muulle kuin kunnalle ja kuntainliitolle suori-
2409:                                                     tetaan korvausta 1 momentissa mainituista
2410:                      2 luku                         kustannuksista siten kuin asetuksella tarkem-
2411:        Rakenteelliset suojelutoimenpiteet           min säädetään.
2412: 
2413:           9, 9 a, 9 b, 10, 11 ja 12 §                                   27 a §
2414:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23)            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23)
2415:                                     1989 vp. -    LA n:o 21                                       3
2416: 
2417:                     27 b §                                28, 29, 29 a, 29 b ja 29 c §
2418:   Siitä, miten kotimaisilta ydinvoimaloilta ja      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23)
2419: muulta suojelutarvetta aiheuttavalta toiminnai-
2420: ta kannetaan maksua väestönsuojelun kustan-           Voimaantulo- ja soveltamissäännös
2421: nuksiin, säädetään erikseen.                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23)
2422: 
2423: 
2424:                     5 luku
2425:             Erinäisiä säännöksiä
2426:                     27 c §
2427:   (Kuten 27 b § hallituksen esityksessä n:o 23)
2428: 
2429: 
2430: 
2431: 2.
2432:                                             Laki
2433:                              ydinvoimalan väestönsuojelumaksusta
2434: 
2435:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2436: 
2437:                       1§                                               5§
2438:    Väestönsuojelun rahoittamiseksi on maassa         Väestönsuojelumaksuvelvollisen ydinvoimal-
2439: ydinvoimalla tuotetusta sähköstä suoritettava     la tapahtuvan sähköenergian tuotantokapasi-
2440: valtiolle väestönsuojelumaksua (ydinvoimalan      teetin muutosta pidetään valmisteverotuslain
2441: väestönsuojelumaksu) sen mukaan kuin tässä        5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valmistuspai-
2442: laissa säädetään.                                 kan muutoksena.
2443: 
2444:                        2§                                               6§
2445:   Velvollinen suorittamaan ydinvoimalan väes-        Ydinvoimalan väestönsuojelumaksun maa-
2446: tönsuojelumaksua on jokainen, joka maassa         räämisestä, suorittamisesta, maksuunpanosta
2447: tuottaa ydinvoimalla sähköä.                      ja kannosta sekä muutoksenhauista ja muu-
2448:   Väestönsuojelumaksua maksava sähköntuot-        toinkin on, jollei tässä laissa toisin säädetä,
2449: taja on oikeutettu sisällyttämään maksun myy-     soveltuvin osin voimassa, mitä valmistevero-
2450: mänsä sähkön hintaan.                             tuslaissa tai sen nojalla on säädetty tai määrät-
2451:                                                   ty.
2452:                      3§                                                   7§
2453:   Ydinvoimalan väestönsuojelumaksua         on       Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
2454: suoritettava 2 penniä kilowattitunnilta.          töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
2455: 
2456:                       4§                                               8§
2457:   Ydinvoimalan väestönsuojelumaksu maara-           Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
2458: tään kultakin kalenterikuukaudelta siitä sähkö-   kuuta 19 . Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2459: energiamäärästä, joka sanotun kuukauden ai-       ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
2460: kana on ydinvoimalla tuotettu.                    sa.
2461: 
2462: 
2463:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989
2464: 
2465:          Lauha Männistö               Vappu Säilynoja               Anna-Liisa Jokinen
2466:          Timo Laaksonen               Raila Aho                     Pekka Leppänen
2467:                                                1989 vp.
2468: 
2469: Lakialoite n:o 22
2470: 
2471: 
2472: 
2473: 
2474:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 48 §:n muutta-
2475:                                     misesta
2476: 
2477: 
2478:                                          Eduskunnalle
2479: 
2480:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2481: 
2482:    Aloitteessa ehdotetaan avioliittolain 48 §        liiton solmimisen osalta. Mikäli elatusapuun
2483: muutettavaksi siten, että elatusavun maksamis-       oikeutettu ryhtyy elämään avioliitonomaisissa
2484: velvollisuudessa noudatetaan elatukseen oikeu-       olosuhteissa, purkautuu velvollisuus elatus-
2485: tetun kohdalta avioliitonomaisissa olosuhteissa      avun maksamiseen samoin kuin avioliiton sol-
2486: elämisen osalta samoja säännöksiä kuin avio-         mimistapauksissa.
2487: 
2488: 
2489: 
2490: 
2491:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
2492: 
2493:    Avioliittolain 48 §:n 3 momentissa, sellaise-     "Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta
2494: na kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987             jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio-
2495: annetussa laissa (411/87), todetaan:                 liitonomaisissa olosuhteissa, heidän eläkkei-
2496:    "Määräajoin maksettavaksi vahvistetun ela-        tään määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä
2497: tusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos         laissa on säädetty puolisoista." Edelleen vas-
2498: elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliit-        taava säännös on sisällytetty työttömyysturva-
2499: toon." Säännöksen mukaan elatusavun maksa-           lain (602/84) 46 §:ään.
2500: misvelvollisuus raukeaa ainoastaan tilanteissa,         Kun avioliitto ja avioliitonomaisissa olosuh-
2501: joissa elatukseen oikeutettu puoliso menee           teissa jatkuvasti eläminen on yleisesti muussa
2502: uusiin naimisiin. Niinpä säännöstä kierretään-       lainkäytössämme rinnastettu toisiinsa, tulisi ti-
2503: kin käytännössä hyvin yleisesti siten, että ela-     lanne saattaa vastaavaksi kaiken lainsäädän-
2504: tusapuun oikeutettu henkilö ryhtyy elämään           nön osalta. Oletettavaa on myös, että maas-
2505: avioliitonomaisissa olosuhteissa solmimatta          samme on runsaasti avoliittoja tästä keinote-
2506: avioliittoa.                                         koisesta syystä. Mikäli avioliitto ja avoliitto
2507:    Hyvin useilla muilla lainsäädäntömme osa-         rinnastettaisiin näiltäkin osiltaan toisiinsa, on
2508: alueilla avioliitonomaisissa olosuhteissa elämi-     pidettävä todennäköisenä, että parisuhteissa
2509: nen rinnastetaan avioliittoon. Niinpä tulo- ja       päädyttäisiin nykyistä enemmän avioliittoihin.
2510: varallisuusverolain (1240/88) 7 §:n 3 momen-            Säännöksen muutokselle on olemassa myös
2511: tissa todetaan: "Tämän lain puolisoita koske-        aivan ilmeinen tarve oikeudenmukaisuusperi-
2512: via säännöksiä sovelletaan myös avioliiton-          aatteista johtuen. Elatusapuun oikeutetun hen-
2513: omaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä         kilön osaltahan ei ole merkitystä sillä, asuuko
2514: taloudessa avioliittoa solmimatta jakuvasti elä-     hän uuden kumppaninsa kanssa avioliitossa vai
2515: neisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin          avoliitossa. Elatusapua maksamaan veivoitetun
2516: olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on   osalta tilanne on vastaavasti samankaltainen.
2517: ollut yhteinen lapsi." Vastaavasti kansaneläke-      Hänenkäiin kannaltaan sillä ei ole eroa, asuu-
2518: lain (347 /56) 28 §:n 2 momentissa todetaan:         ko hänen aiempi puolisonsa toisen henkilön
2519: 2900200
2520: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 22
2521: 
2522: kanssa avioliitossa vai avioliitonomaisissa olo-      Näin ollen myös avioliittolain osalta avioliit-
2523: suhteissa. Hän kokee sen suurena epäoikeu-         to ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläminen
2524: denmukaisuutena, että joutuu suorittamaan          tulisi rinnastaa lainsäädännöllisesti toisiinsa.
2525: edelleen aiemmalle puolisolleen elatusapua,           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2526: vaikka tämä asuu toisen henkilön kanssa avio-
2527: liitonomaisissa olosuhteissa, jotka poikkeavat              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2528: avioliitosta vain muodollisesti.                          lakiehdotuksen:
2529: 
2530: 
2531: 
2532:                                              Laki
2533:                                 avioliittolain 48 §:n muuttamisesta
2534: 
2535:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain
2536: 48 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411/87),
2537: näin kuuluvaksi:
2538: 
2539:                      48 §                          menee uusiin naimisiin taikka ryhtyy jatkuvasti
2540:                                                    elämään avioliitonomaisissa olosuhteissa, rau-
2541:   Elatusapu voidaan, milloin elatusvelvollisen     keaa elatusavun suorittamisvelvollisuus.
2542: varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen
2543: aihetta, määrätä suoritettavaksi kertakaikkise-
2544: na maksuna. Jos elatusapu on määrätty mak-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2545: settavaksi määräajoin ja elatukseen oikeutettu     kuuta 19
2546: 
2547: 
2548:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
2549: 
2550:         Pentti Lahti-Nuuttila         Jorma Fred                          Matti Vähänäkki
2551:         Risto Ahonen                  Lea Savolainen                      Kalevi Mattila
2552:         Matti Luttinen                Matti Maijala                       Raimo Vuoristo
2553:         Reino Paasilinna              Osmo Soininvaara                    Antti Kalliomäki
2554:         Jouko Skinnari                Aimo Ajo                            Mikko Elo
2555:         Ritva Vastamäki               Anneli Jäätteenmäki                 Ilkka Joenpalo
2556:         Ensio Laine                   Kerttu Törnqvist                    Mats Nyby
2557:         Erkki Pulliainen              Heikki Riihijärvi                   Sulo Aittoniemi
2558:         Pekka Leppänen                Tytti Isohookana-Asunmaa            Kimmo Sasi
2559:         Timo Roos                     Kari Urpilainen                     Iiris Hacklin
2560:         Reijo Lindroos                Tuulikki Hämäläinen                 Pertti Lahtinen
2561:         Virpa Puisto                  Saara-Maria Paakkinen               Jukka Roos
2562:         Jukka Gustafsson              Marja-Liisa Tykkyläinen             Tuula Paavilainen
2563:                                       Seija Karkinen
2564:                                                1989 vp.
2565: 
2566: Lakialoite n:o 23
2567: 
2568: 
2569: 
2570: 
2571:                                   Helle ym.: Ehdotukset eräiksi tasavallan presidentin valtaoikeuk-
2572:                                     sien tarkistamista tarkoittaviksi laeiksi
2573: 
2574: 
2575:                                           Eduskunnalle
2576: 
2577:                            ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
2578: 
2579:    Lakiesityksen laatimiseen on antanut aiheen       valtiopäivillä (lait n:ot 575/87 ja 577 /87) sekä
2580: hallituksen esitys tasavallan presidentin vaalita-   mitä on ehdotettu vuoden 1988 valtiopäivien
2581: van muuttamisesta ja eräiden valtaoikeuksien         lopussa eduskunnalle jätetyissä hallituksen esi-
2582: tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi.            tyksissä tasavallan presidentin valtaoikeuksien
2583: Tuossa esityksessä ehdotetut tasavallan presi-       tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
2584: dentin valtaoikeuksien rajoitukset ja tarkistuk-        Tässä esityksessä ehdotetaan, että tasavallan
2585: set eivät mielestämme riittävällä tavalla vahvis-    presidentin päätöksenteko parlamentarisoitai-
2586: ta eduskunnan asemaa sisä- ja ulkopolitiikan         siin. Tasavallan presidentille kuuluva oikeus
2587: alueella.                                            määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit siirret-
2588:    Ehdotamme lähtökohdaksi periaatetta, että         täisiin eduskunnalle itselleen, presidentin pää-
2589: monipuolisesti kansalaisten poliittisia näke-        töksenteko sidottaisiin valtioneuvoston enem-
2590: myksiä edustavasta eduskunnasta muodoste-            mistön kantaan, pääministerin valinta siirret-
2591: taan keskeinen valtioelin, jonka rinnalla ei ole     täisiin eduskunnalle sekä lakien palauttamisoi-
2592: muita sen kanssa kilpailevia toimielimiä. Tä-        keus, asetuksenautovalta ja korkeimpien virka-
2593: män mukaisesti ehdotamme tasavallan presi-           miesten nimittämisoikeus annettaisiin valtio-
2594: dentin valtaoikeuksien voimakkaampaa supis-          neuvostolle.
2595: tamista kuin mitä hyväksyttiin vuoden 1987
2596: 
2597: 
2598: 
2599:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
2600: 
2601: 1. Tavoitteet                                           Ehdotamme tasavallan presidentin valtaoi-
2602:                                                      keuksien tarkistamista seuraavilta kohdin: en-
2603:    Lähtökohdaksi ylimpien valtioelinten suhtei-      nenaikaisten edustajanvaalien määrääminen,
2604: ta järjestettäessä tulee ottaa periaate, jonka       presidentin päätöksentekomuodot, valtioneu-
2605: mukaan kansalaisten poliittisia näkemyksiä           voston jäsenten nimittäminen, eduskunnan
2606: monipuolisesti edustavasta eduskunnasta muo-         päättämän lakiehdotuksen vahvistamatta jättä-
2607: dostetaan keskeinen valtioelin, jonka rinnalla       minen, asetusten antaminen sekä korkeimpien
2608: ei ole muita sen kanssa kilpailevia toimielimiä      virkamiesten nimittäminen.
2609: ja jonka kansanvaltaisen arvon ja ensisijaisuu-
2610: den kaikki tunnustavat.
2611:    Tasavallan presidentin valtaoikeuksia tulee       1.1. Ennenaikaisten vaalien määrääminen
2612: näin ollen tarkistaa niin, että eduskunnan ja
2613: sen luottamusta nauttivan valtioneuvoston ase-          Nykyisten perustuslakien mukaan kansan-
2614: ma sisäpolitiikassa vahvistuu. Myös ulkopoli-        edustajien vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi.
2615: tiikassa tasavallan presidentin toiminta sidot-      Tasavallan presidentillä on kuitenkin oikeus
2616: taisiin eduskunnan ja valtioneuvoston päätök-        määrätä uudet vaalit toimitettavaksi ennen ne-
2617: siin.                                                Iivuotiskauden päättymistä. Käytännön valtio-
2618: 290020D
2619: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 23
2620: 
2621: elämässä saattaakin esiintyä tarvetta lyhentää      senteon parlamentarisointia merkitsee ehdo-
2622: eduskunnan vaalikautta määräämällä kansan-          tuksemme hallitusmuodon 34 §:n muuttamises-
2623: edustajain vaalit toimitettavaksi ennen kuin        ta niin, että presidentin päätöksenteko sido-
2624: perustuslaissa määrätty nelivuotiskausi on          taan valtioneuvoston enemmistön kantaan. Ul-
2625: päättynyt. Ennenaikaiset vaalit saattavat esi-      koasioihin liittyvät ratkaisut, jotka eivät olisi
2626: merkiksi joskus olla ainoa pääsytie poliittisesta   eduskunnan päätettäviä asioita, presidentin tu-
2627: umpikujasta. Valtioelinten keskinäissuhteen         lisi ratkaista yhteisymmärryksessä valtioneu-
2628: kannalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää, ke-        voston kanssa.
2629: nelle kuuluu oikeus tehdä päätös ennenaikaisis-        Nämä muutokset ehdotetaan toteutettavaksi
2630: ta vaaleista.                                       hallitusmuodon 33 §:n 1 momenttiaja 34 §:ää
2631:    Vaalimääräyksellä on merkittäviä vaikutuk-       muuttamalla.
2632: sia eduskunnan lainsäädäntötoimintaan. Mää-
2633: räämällä ennenaikaiset vaalit voidaan myös
2634: aiheuttaa hallituksen vaihdos. Vaalien ajan-
2635: kohtaan puuttumisella voidaan harjoittaa po-        1.3. Presidentin päätöksenteko
2636: liittista keinottelua jonkin ryhmän hyväksi. Jos
2637: valta määrätä ennenaikaiset vaalit kuuluu              Sen ohella, että presidentiltä on ehdotettu
2638: eduskunnan ulkopuoliselle valtioelimelle, ku-       poistettavaksi eräitä valtaoikeuksia, esitetään
2639: ten nykyisin on laita, tätä valtaa voidaan          presidentin päätöksenteon parlamentarisoimis-
2640: käyttää tavalla, jota eduskunnan enemmistö ei       ta. Hallitusmuodossa mainittuja poikkeuksia
2641: hyväksy, jopa eduskunnan enemmistöä ja sen          lukuun ottamatta presidentti olisi päätöksen-
2642: kannattamaa politiikkaa vastaan. Näistä syistä      teossaan sidottu valtioneuvoston enemmistön
2643: on tarpeen siirtää ennenaikaisista vaaleista        kantaan. Päätöksenteon parlamentarisointi
2644: päättäminen eduskunnalle itselleen.                 koskisi myös sotilasasioita ja edellyttäisi, ettei
2645:    Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäivä-         puolustusvoimien ylipäällikkyyttä voitaisi so-
2646: järjestystä muutettavaksi siten, että tasavallan    dankaan aikana luovuttaa.
2647: presidentin valta määrätä ennenaikaiset vaalit         Ehdotetut uudistukset edellyttävät muutok-
2648: toimitettaviksi poistettaisiin. Eduskunnalla oli-   sia hallitusmuodon 30 ja 34 §:n 2 momenttiin
2649: si itsellään valta päättää ennenaikaisista vaa-     sekä 34 §:n 4 momentin kumoamista.
2650: leista. Aloite vaalimääräyksen antamisesta
2651: otettaisiin käsiteltäväksi, jos vähintään kaksi-
2652: kymmentä kansanedustajaa sitä pyytäisi. Vaa-        1.4. Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen
2653: limääräyksen antamisesta eduskunta päättäisi
2654: enemmistöllä.                                       Nykyisten perustuslakien mukaan, siten kuin
2655:    Vaalimääräyksen antamisvaltuuden siirtämi-    niitä on tulkittu, tasavallan presidentillä on
2656: nen eduskunnalle aiheuttaisi muutoksia halli-    merkittävä valta vaikuttaa ministeristön ko-
2657: tusmuodon 27 §:ään sekä valtiopäiväjärjestyk-    koonpanoon. Jos sisäpoliittisen vallankäytön
2658: sen 3, 20 ja 22 §:ään. Sen ohella valtiopäivä-   painopistettä aiotaan siirtää eduskunnan suun-
2659: järjestykseen olisi lisättävä uusi 37 b §.       taan, tulee valtioneuvoston jäsenten nimittä-
2660:                                                  mismenettely uudistaa.
2661:                                                     Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäivä-
2662: 1.2. Suomen suhteet ulkovaltoihin                järjestystä muutettavaksi siten, että tasavallan
2663:                                                  presidentin valta nimittää valtioneuvoston jäse-
2664:   Tasavallan presidentin toiminta ulkopolitii- net poistetaan. Pääministerin valitsisi vastedes
2665: kassa ehdotetaan sidottavaksi eduskunnan ja eduskunta puhemiehen ehdotuksesta, puhemie-
2666: valtioneuvoston päätöksiin. Näin viimeksi mai- hen neuvoteltua eduskuntaryhmien kanssa.
2667: nitut voivat ohjata tasavallan presidentin toi- Eduskunnan tiedossa olisi pääministeriä valit-
2668: mintaa ulkoasioissa silloinkin, kun kyse ei ole taessa pääministeriehdokkaan laatima ministe-
2669: eduskunnan myötävaikutusta vaativasta sopi- rilista, mutta muodollisesti pääministeri mää-
2670: muksesta. Eduskunnan hyväksymistä vaativien räisi muut valtioneuvoston jäsenet. Äänestet-
2671: sopimusten piiriin ehdotetaan lisättäväksi kaik- täessä pääministeristä puhemiehen ehdotus
2672: ki tärkeät valtiosopimukset. Ehdotuksen mu- katsottaisiin hylätyksi, jos yli puolet annetuista
2673: kaan sodasta ja rauhasta päättää vain edus- äänistä vastustaisi ehdotusta; muussa tapauk-
2674: kunta. Presidentin ulkopoliittisenkin päätök- sessa puhemiehen esittämä pääministeriehdo-
2675:                                       1989 vp. -     LA n:o 23                                       3
2676: 
2677: kas olisi valittu. Tällainen äänestystapa mah-       1.5. Eduskunnan päättämän lakiehdotuksen
2678: dollistaisi myös parlamentaaristen vähemmis-              palauttaminen
2679: töhallitusten syntymisen: osa kansanedustajista
2680: voisi pidättymällä äänestämästä sallia päämi-           Vuonna 1987 annetuilla laeilla (576/87 ja
2681: nisterin valinnan, vaikkeivät sitä nimenomai-        577 /87) presidentin veto-oikeus muutettiin pa-
2682: sesti kannattaisikaan.                               lautusoikeudeksi. Tämä lainmuutos on vahvis-
2683:    Jos puhemiehen ehdokas tulisi hylätyksi,          tanut eduskunnan valtaa, mutta hallitusmuo-
2684: olisi eduskunnan vielä kolmasti yritettävä löy-      don 19 §:n 2 momentin määräajat hyväksytyn
2685: tää ratkaisu pääministerikysymykseen. Jos pu-        mutta vahvistamatta jätetyn lain palauttamisel-
2686: hemiehen ehdotus neljännelläkin kerralla hy-         le uudelleen eduskunnassa käsiteltäväksi ovat
2687: lättäisiin, olisi eduskunnan tehtävä päätös en-      tarpeettoman pitkät.
2688: nenaikaisista vaaleista, ellei lakimääräisiä edus-      Oikeus vahvistaa laki tulee siirtää valtioneu-
2689: tajainvaaleja toimitettaisi yhdeksänkymmenen         vostolle, joka palautusoikeutta käyttämällä
2690: päivän kuluessa siitä, kun eduskunta teki vii-       voisi puuttua eduskunnassa hyväksytyn lain
2691: meisen päätöksen puhemiehen ehdotuksen hyl-          etenemiseen ensisijaisesti teknisten puutteelli-
2692: käämisestä. Vaalien jälkeen eduskunnassa otet-       suuksien korjaamiseksi.
2693: taisiin uudelleen esille kysymys pääministerin          Palautusoikeuden siirtäminen valtioneuvos-
2694: valinnasta. Ennenaikaisten vaalien uhka luulta-      tolle vahvistaisi valtioneuvoston asemaa ja on
2695: vasti pakottaisi eduskunnan etsimään ratkaisua       lisäksi perusteltavissa oikeusvalvontaan liitty-
2696: pääministerikysymykseen niin tehokkaasti, et-        villä näkökohdilla. Valtioneuvoston oikeus-
2697: tei päätöstä vaaleista tarvitsisi tehdä.             kanslerin tulee huomauttaa eduskunnassa hy-
2698:    Valtioneuvoston vaihdos todettaisiin viralli-     väksyttyjen lakiehdotusten teknisistä puutteis-
2699: sesti tasavallan presidentin esittelyssä. Asialli-   ta, jotka toisinaan jäävät havaitsematta edus-
2700: set päätökset pääministerin valinnasta ja mui-       kuntakäsittelyssä tai sitä edeltäneessä valmiste-
2701: den valtioneuvoston jäsenten määräämisestä           lussa.
2702: olisi tehty tätä ennen.                                 Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäivä-
2703:    Hallitusmuodossa ei ole nimenomaisia sään-        järjestystä muutettavaksi siten, että tasavallan
2704: nöksiä siitä, kenellä on valta vapauttaa tehtä-      presidentin valtuus palauttaa vahvistamatta
2705: västä valtioneuvoston jäsenet. Käytännössä on        jättämänsä lakiehdotus eduskunnalle poiste-
2706: katsottu, että presidentti toimeenpanee vapaut-      taan. Sen tilalle tulisi valtioneuvoston oikeus
2707: tamisen, kun valtioneuvoston jäsen pyytää            palauttaa eduskunnan hyväksymä lakiehdotus.
2708: eroa tai kun eduskunta on antanut valtioneu-         Määräaika palauttamiselle olisi nykyisen halli-
2709: voston jäsenelle nimenomaisen epäluottamus-          tusmuodon mukaisen kolmen kuukauden sijas-
2710: lauseen. Hallitusmuoto ei myönnä tasavallan          ta yksi kuukausi. Esityksen toteuttaminen edel-
2711: presidentille oikeutta vapauttaa valtioneuvos-       lyttää hallitusmuodon 19 §:n ja valtiopäiväjär-
2712: ton jäsentä muissa tapauksissa; silti tällainen      jestyksen 73 a ja 84 §:n muuttamista.
2713: oikeus on joskus tahdottu presidentille tunnus-
2714: taa. Epäselvyyksien välttämiseksi ehdotamme          1.6. Asetuksen antaminen
2715: hallitusmuotoa muutettavaksi siten, että siihen
2716:  otetaan nimenomaiset säännökset valtioneu-             Nykyisten perustuslakien mukaan tasavallan
2717: voston jäsenten vapauttamisesta tehtävistään.        presidentillä on valta antaa asetuksia mm.
2718: Vapauttamisvalta kuuluisi eduskunnan puhe-           niistä asioista, jotka ennen vuoden 1919 halli-
2719: miehelle. Valtioneuvoston jäsen, joka edus-          tusmuodon voimaantuloa olivat ilman edus-
2720:  kunnan päätöksen mukaan ei nauti sen luotta-        kunnan myötävaikutusta säänneltyjä. Asetuk-
2721:  musta, olisi vapautettava tehtävistään. Samoin      sella voidaan antaa myös tarkempia määräyk-
2722: olisi vapautettava tehtävistään valtioneuvoston      siä lakien täytäntöönpanosta. Lisäksi eduskun-
2723: jäsen, joka sitä pyytää.                             ta on lailla siirtänyt presidentille asetuksenan-
2724:    Valtioneuvoston jäsenten nimittämisen ja          tovaltaa, vaikkei tästä mahdollisuudesta halli-
2725:  vapauttamisen uusi sääntely edellyttäisi halli-     tusmuodossa mainita.
2726: tusmuodon 34 §:n 3 momentin kumoamista ja               Periaatteessa lainsäädäntövalta pitäisi kes-
2727:  hallitusmuodon 36 §:n 2 ja 3 momentin muut-         kittää eduskunnalle. Käytännössä tämä ei ole
2728:  tamista. Sen ohella hallitusmuotoon olisi lisät-    aina mahdollista. Tarpeellinen joustavuus lain-
2729:  tävä uusi 36 a § ja valtiopäiväjärjestykseen        säädännön alalla saavutetaan joskus vain siten,
2730:  uusi 2 a luku.                                      että säännökset antaa muu elin kuin eduskun-
2731: 4                                    1989 vp. -     LA n:o 23
2732: 
2733: ta. Näissä tapauksissa sääntelyvalta olisi kui-     tysvaltaansa käyttämällä vaikuttaa hallintoko-
2734: tenkin uskottava presidentin sijasta valtioneu-     neiston toimintaan. Kysymyksessä on sisäpo-
2735: vostolle, joka toimii suuremmassa määrin            liittisesti tärkeä valtuus, joka on syytä siirtää
2736: eduskunnan valvonnan alaisena kuin president-       valtioneuvostolle, jos valtioneuvoston asemaa
2737: ti.                                                 eduskunnan luottamusta nauttivana toimeen-
2738:     Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi          panovallan käyttäjänä aiotaan kohentaa.
2739: siten, että presidentin valta antaa asetuksia          Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi
2740: poistetaan. Samalla poistettaisiin HM 40, 77 ja     siten, että siinä säännellyt tasavallan presiden-
2741: 85 §:ssä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta      tin nimitysvaltuudet siirretään pääosin valtio-
2742: alkuperäinen, suoraan perustuslakiin nojaava        neuvostolle. Tasavallan presidentille jäisi ni-
2743: asetuksenantovalta, jonka juuret ovat monar-        mittämisvalta vain presidentin kanslian osalta.
2744: kistisessa menneisyydessä. Tilalle tulisi järjes-      Oikeuslaitoksen yksi tärkeä tehtävä on antaa
2745: telmä, jossa valtioneuvosto antaisi asetuksia       kansalaisille oikeussuojaa hallintokoneistoa
2746: vain niissä asioissa, joissa sille tämä valtuus     vastaan. Tämän tehtävän kanssa ei ole sopu-
2747: lailla nimenomaisesti uskottaisiin. Tavallisim-     soinnussa oikeuslaitoksen virkanimitysoikeu-
2748: pia tapauksia olisi lain täytäntöönpanoa koske-     den antaminen toimeenpanovallan haltijoille.
2749: vien säännösten antaminen, josta jo nyt monet       Ehdotamme, että oikeuslaitoksen korkeimmat
2750: lait sisältävät erityisvaltuuksia.                  virat täyttäisi eduskunta. Eduskunnan täytettä-
2751:     Samalla olisi tarpeen rajata lainsäädännölli-   viksi tulisivat myös eduskunnan alaiseen hallin-
2752: sen valtuutuksen ala säätämällä, että kansalais-    toon kuuluvien Suomen Pankin ja Kansanelä-
2753: ten oikeuksien ja velvollisuuksien keskeisestä      kelaitoksen korkeimmat virat.
2754: sisällöstä olisi aina säädettävä eduskuntalailla.      Yliopistojen professoreiden ja muut tiedeyh-
2755:     Olisi myös tarkistettava hallitusmuodon         teisön virantäytöt ehdotetaan samoin poistetta-
2756: 2 §:n sanamuotoa, jossa säädetään valtiollisten     vaksi toimeenpanovallan virkanimitysvallan
2757: perustehtävien jaosta valtioelinten kesken.         piiristä. Nämä virantäytöt tulisi suorittaa tie-
2758: Lainsäädäntövaltaa käyttävien elinten joukos-       deyhteisön sisällä, itsehallintoperiaatteen mu-
2759: sa olisi mainittava valtioneuvosto; myös presi-     kaisesti.
2760: dentti jäisi tähän luetteloon, koska hänellä           Arkkipiispojen ja piispojen nimittämistä ei
2761: säilyisi valta antaa lakiesityksiä eduskunnalle.    myöskään siirrettäisi valtioneuvostolle, vaan he
2762: Samassa pykälässä olisi myös tarkistettava          jäisivät kirkon itsensä nimitettäväksi. Valtio-
2763: ylintä toimeenpanovaltaa koskevaa säännöstä         vallan ei tule puuttua evankelis-luterilaisen kir-
2764: siten, että sen sanamuoto vastaisi nyt käsillä      kon eikä minkään muun uskonnollisen yhtei-
2765: olevan uudistuksen sisältöä.                        sön sisäisiin asioihin.
2766:     Asetuksenautovallan siirtäminen valtioneu-         Nimittämisvallan siirtäminen aiheuttaisi
2767: vostolle aiheuttaisi muutoksia hallitusmuodon       muutoksia hallitusmuodon 87 §:ään. Lisäksi
2768: 2 ja 21 §:ään. Lisäksi olisi kuruottava hallitus-   hallitusmuodon 90 § voitaisiin kumota tarpeet-
2769: muodon 28 § ja lisättävä hallitusmuotoon uusi       tomana.
2770: 40 a §.                                                Ehdottamamme muutokset hallitusmuotoon
2771:                                                     edellyttäisivät muutoksia myös muualla lain-
2772:                                                     säädännössä. Perustuslain muutoksen tultua
2773: 1. 7. Virkaan nimittäminen                          hyväksytyksi on muu lainsäädäntö saatettava
2774:                                                     sopusointuun hallitusmuodon kanssa.
2775:   Nykyisten perustuslakien sekä eräiden mui-           Näillä perusteilla ehdotamme,
2776: den lakien nojalla tasavallan presidentti täyttää
2777: valtiokoneiston tärkeimmät virat. Kun virka-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2778: miehillä on runsaasti sekä valmistelu- että itse-          /akiehdotukset:
2779: näistä päätösvaltaa, presidentti voi virkanimi-
2780:                                     1989 vp. -    LA n:o 23                                      5
2781: 
2782: 1.
2783:                                             Laki
2784:                             Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
2785: 
2786:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
2787: tavalla,
2788:   kumotaan Suomen Hallitusmuodon 28 § ja 34 §:n 3 ja 4 momentti sekä 90 §,
2789:   sellaisina kuin niistä ovat 28 § osittain muutettuna 15 päivänä elokuuta 1980 annetulla lailla
2790: (607/80) ja 90 § 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla lailla (637/87),
2791:   muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, 19, 21, 27 ja 30 §, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 2 momentti,
2792: 36 §:n 2 ja 3 momentti ja 87 §,
2793:   sellaisina kuin niistä ovat 27 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (575/87) ja 87 §
2794: osittain muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1987 ja 23 päivänä joulukuuta 1986 annetuissa laeissa
2795: (637 /87 ja 1098/87), sekä
2796:   lisätään lakiin uusi 36 a ja 40 a § seuraavasti:
2797: 
2798:                       2 §                         ton kanssa. Sopimukset ulkovaltojen kanssa
2799:                                                   ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli niiden
2800:   Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yh-        tärkeys sitä edellyttää. Samoin on meneteltävä,
2801: dessä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston   jos sopimukset sisältävät lainsäädännön alaan
2802: kanssa.                                           kuuluvia säännöksiä taikka valtiosäännön mu-
2803:   Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan     kaan muuten vaativat eduskunnan suostumus-
2804: presidentille ja valtioneuvostolle.               ta. Sodasta ja rauhasta päättää eduskunta.
2805: 
2806:                                                                         34 §
2807:                       19 §
2808:    Sitten kun eduskunta on hyväksynyt lain, se      Presidentin on tehtävä päätöksensä valtio-
2809: toimitetaan valtioneuvostolle vahvistettavaksi.   neuvoston enemmistön kannan mukaisesti.
2810:    Laki on vahvistettava sellaisena, kuin edus-   Presidentin päätökset varmentaa asian esitellyt
2811: kunta on sen hyväksynyt, kuukauden kuluessa       ministeri. Mitä tässä on sanottu, ei kuitenkaan
2812: siitä, kun laki on toimitettu valtioneuvostolle   koske 32 ja 47 §:ssä mainittuja asioita.
2813: vahvistettavaksi. Jollei valtioneuvosto lakia
2814: vahvista, se on palautettava eduskuntaan. Laki
2815: tulee ilman vahvistustakin voimaan, jos edus-                           36 §
2816: kunta uudestaan hyväksyy sen asiasisällöltään
2817: muuttamattomana. Palautettu laki, jota ei hy-        Valtioneuvostossa on pääministeri ja muita
2818: väksytä, katsotaan raunneeksi.                    ministereitä. Pääministeri valitaan siinä järjes-
2819:                                                   tyksessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 2 a luvus-
2820:                      21 §                         sa säädetään. Pääministeri määrää muut minis-
2821:   Valtioneuvoston oikeudesta antaa asetuksia      terit.
2822: säädetään 40 a §:ssä.                                Kun eduskunta on valinnut pääministerin ja
2823:                                                   pääministeri ilmoittanut eduskunnalle, ketkä
2824:                     27 §                          hän on määrännyt valtioneuvoston jäseniksi,
2825:   Tasavallan presidentin asiana on kutsua         toimitetaan valtioneuvoston vaihdos tasavallan
2826: eduskunta ylimääräisille valtiopäiville sekä      presidentin esittelyssä.
2827: avata ja päättää valtiopäivät.
2828:                                                                        36 a §
2829:                     30 §                             Valtioneuvoston )asen, joka eduskunnan
2830:   Tasavallan presidentti on puolustusvoimien      päätöksen mukaan ei nauti sen luottamusta, on
2831: ylipäällikkö.                                     vapautettava tehtävästään. Samoin on vapau-
2832:                                                   tettava tehtävästään valtioneuvoston jäsen, jo-
2833:                      33 §                         ka sitä pyytää.
2834:    Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää pre-        Päätöksen vapauttamisesta tekee eduskun-
2835: sidentti yhdessä eduskunnan ja valtioneuvos-      nan puhemies.
2836: 6                                   1989 vp. -     LA n:o 23
2837: 
2838:    Jos pääministeri vapautetaan tehtävästään          2) korkeimman oikeuden ja korkeimman
2839: tai jos hän kuolee, eduskunnan puhemiehen on       hallinto-oikeuden presidentit, korkeimman oi-
2840: vapautettava tehtävästä muut valtioneuvoston       keuden esityksestä sen jäsenet ja hovioikeuk-
2841: jäsenet.                                           sien presidentit, korkeimman hallinto-oikeuden
2842:                       40 a §                       esityksestä sen jäsenet, hovioikeuksien jäsenet,
2843:    Eduskunta voi valtuuttaa valtioneuvoston        vesiylituomarin ja insinöörineuvokset, työtuo-
2844: asetuksella     säätämään    lainsäädäntövallan    mioistuimen presidentin ja jäsenet sekä mark-
2845:  alaan kuuluvasta asiasta, mikäli perustuslaissa   kinatuomioistuimen puheenjohtajan ja jäsenet.
2846: ei ole toisin määrätty. Kansalaisten oikeuksien       Presidentti nimittää tasavallan presidentin
2847: ja velvollisuuksien keskeinen sisältö on säädet-   kanslian kansliapäällikön.
2848: tävä lailla.                                          Valtioneuvosto nimittää:
2849:    Sikäli kuin aikaisemmin on perustuslaissa tai      1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin;
2850: laissa annettu valtuus säätää asetuksella josta-      2) keskusvirastojen päälliköt ja keskusviras-
2851:  kin asiasta, tätä valtuutta käyttää valtioneu-    tojen jäsenet sekä maaherrat ja lääninneuvok-
2852: vosto.                                             set;
2853:    Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka         3) valtioneuvoston esittelijät sekä korkeim-
2854: sisältäisi lain muutoksen.                         man oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
2855:    Asetukset annetaan ja julkaistaan, niin kuin    den esityksestä näiden tuomioistuinten esitteli-
2856:  laeista on 20 §:ssä säädetty.                     jät;
2857:                                                       4) ulkomaanedustuksen viranhaltijat; sekä
2858:                       87 §                            5) puolustusvoimien upseerit.
2859:    Eduskunta nimittää:
2860:    1) Suomen Pankin johtokunnan puheenjoh-
2861: tajan ja jäsenet sekä Kansaneläkelaitoksen hal-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2862: lituksen puheenjohtajan ja jäsenet;                kuuta 19
2863: 
2864: 
2865: 
2866: 
2867: 2.
2868:                                              Laki
2869:                              valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
2870: 
2871:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
2872: tavalla,
2873:    muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n 2 momentti, 20, 22, 73 a ja 84 §,
2874:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti ja 22 § 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
2875: laissa (278/83) sekä 20, 73 aja 84 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (576/87), sekä
2876:    lisätään lakiin uusi 2 a luku ja 37 b § seuraavasti:
2877: 
2878:                       3 §                                               20 §
2879:                                                       Jos eduskunta päättää ennenaikaisten vaa-
2880:    Eduskunnalla on oikeus päättää, että uudet      lien toimittamisesta, on eduskunnan vaalien
2881: vaalit on toimitettava ennen 1 momentissa          jälkeen kokoonnuttava varsinaisille valtiopäi-
2882: mainitun nelivuotiskauden päättymistä. Tällai-     ville sen kalenterikuukauden ensimmäisenä
2883: sia ennenaikaisia vaaleja lähinnä seuraavat        päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymme-
2884: vaalit toimitetaan maaliskuun kolmantena sun-      nen päivän kuluttua ennenaikaisia vaaleja kos-
2885: nuntaina ja maanantaina neljäntenä vuonna          kevan päätöksen tekemisestä, taikka sinä aikai-
2886: sen jälkeen, kun ennenaikaiset vaalit toimitet-    sempana päivänä, jonka eduskunta on päättä-
2887: tiin, ellei eduskunta sitä ennen päätä, että       nyt.
2888: seuraavat vaalit on toimitettava aikaisemmin.         Jos päätös ennenaikaisten vaalien toimitta-
2889:                                                    misesta tehdään sen jälkeen, kun varsinaiset
2890:                                      1989 vp. -     LA n:o 23                                       7
2891: 
2892: valtiopäivät on päätetty, eikä vaaleja ennätetä     ta, uusi pääministeri ilmoittaa eduskunnalle,
2893: suorittaa loppuun ennen seuraavan helmikuun         ketkä hän on määrännyt valtioneuvoston jäse-
2894: ensimmäistä päivää, lykätään varsinaisten val-      niksi ja mikä on valtioneuvoston toimintaoh-
2895: tiopäivien alkaminen sen kalenterikuukauden         jelma. Tähän ilmoitukseen sovelletaan, mitä
2896: ensimmäiseen päivään, joka seuraa vaalien tu-       valtiopäiväjärjestyksen 36 §:ssä on säädetty
2897: loksen julkaisemisen jälkeen.                       valtioneuvoston tiedonannosta.
2898: 
2899:                       22 §                                               37 b §
2900:    Tasavallan presidentin määräykset, joita tar-      Ennenaikaisten vaalien toimittaminen ote-
2901: koitetaan 18 ja 21 §:ssä, julistetaan siinä jär-    taan eduskunnan käsiteltäväksi, jos vähintään
2902: jestyksessä, kuin lakien ja asetusten julkaisemi-   kaksikymmentä edustajaa sitä puhemieheltä
2903: sesta on säädetty. Sama koskee 20 §:ssä tarkoi-     kirjallisesti pyytää. Puhemiehen on otettava
2904: tettua eduskunnan päätöstä.                         asia päätettäväksi viidentoista päivän kuluessa
2905:                                                     pyynnön esittämisestä. Eduskunta voi tehdä
2906:                   2 a luku                          päätöksen välittömästi keskustelun jälkeen tai
2907:              Pääministerin valinta                  asian oltua ensin perustuslakivaliokunnan val-
2908:                                                     misteltavana.
2909:                      27 a §
2910:    Kun pääministeri on valittava, kutsuu puhe-                           73 a §
2911: mies jokaisen eduskuntaryhmän edustajat neu-          Asianomaisen valiokunnan on annettava
2912: votteluun. Tämän jälkeen hän tekee eduskun-         mietintö eduskunnan käsiteltäväksi palautetus-
2913: nalle ehdotuksen siitä, kenet on valittava pää-     ta laista, minkä jälkeen laki on äänten enem-
2914: ministeriksi.                                       mistöllä hyväksyttävä asiasisällöltään muutta-
2915:    Puhemiehen ehdotuksesta eduskunnan on,           mattomana tai hylättävä.
2916: lähettämättä sitä valiokuntaan, äänestettävä
2917: viimeistään neljäntenä päivänä ehdotuksen te-
2918:                                                                            84 §
2919: kemisestä. Jos enemmän kuin puolet annetuis-
2920:                                                        Eduskunnan päättämä lakiehdotus toimite-
2921: ta äänistä on hylkäysesitystä kannattavia, pu-
2922:                                                     taan valtioneuvostolle vahvistettavaksi ja laki-
2923: hemiehen ehdotus katsotaan hylätyksi. Muussa
2924:                                                     na annettavaksi. Jos valtioneuvosto palauttaa
2925: tapauksessa ehdotus on hyväksytty.
2926:                                                     lakiehdotuksen eduskunnan uudelleen käsitel-
2927:    Jos eduskunta hylkää puhemiehen ehdotuk-
2928:                                                     täväksi, on tästä välittömästi ilmoitettava edus-
2929: sen, puhemies tekee uuden ehdotuksen, josta
2930: äänestetään niin kuin 2 momentissa on säädet-       kunnalle. Jollei eduskunta ole koolla, on puhe-
2931:                                                     miehen kutsuttava se koolle asiaa käsittele-
2932: ty. Jos eduskunta on neljä kertaa hylännyt
2933: puhemiehen ehdotuksen, keskeytetään vaali-          mään.
2934:                                                        Muut eduskunnan päätökset, jotka ovat vas-
2935: menettely ja sitä jatketaan vasta, kun edusta-      tauksia hallituksen esityksiin, niin myös ennen-
2936: jainvaalit on toimitettu. Ellei lakimääräisiä       aikaisten vaalien toimittamista koskeva edus-
2937: edustajainvaaleja toimiteta yhdeksänkymme-          kunnan päätös sekä muut eduskunnan ilmoi-
2938: nen päivän kuluessa, on eduskunnan päätettä-        tukset hallitukselle tiedotetaan valtioneuvos-
2939: vä, että ennenaikaiset vaalit toimitetaan.          tolle eduskunnan kirjelmällä.
2940:                  27 b §
2941:   Kun eduskunta on hyväksynyt puhemiehen              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
2942: ehdotuksen uuden pääministerin valitsemises-        kuuta 19
2943: 
2944: 
2945:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989
2946: 
2947:           Esko Helle               Heli Astala                Raila Aho
2948:           Timo Laaksonen           Anna-Liisa Jokinen         Arvo Kemppainen
2949:           Pekka Leppänen           Pertti Lahtinen            Esko Seppänen
2950:           Asko Apukka              Claes Andersson            Vappu Säilynoja
2951:                    Jarmo Wahlström             Lauha Männistö
2952:                                                1989 vp.
2953: 
2954: Lakialoite n:o 24
2955: 
2956: 
2957: 
2958: 
2959:                                   Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta
2960:                                      annetun lain ja verotuslain muuttamisesta
2961: 
2962: 
2963:                                           Eduskunnalle
2964: 
2965:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2966: 
2967:    Lakialoite on tarkoitettu säädettäväksi halli-       5) eräiden muidenkin haitallisten aineiden
2968: tuksen esityksen n:o 25 asemesta. Nimittäin          veteenjättövero Gätevesivero) sekä
2969: huolimatta siitä, että eduskunta ei ollut joulu-        6) torjunta-aineiden luontoonpäästämisve-
2970: kuussa 1988 valmis säätämään hallituksen nyt         ro.
2971: antaman lakiesityksen sisältöistä lakia voimaan         Myös autoliikenteeseen liittyy monia sellaisia
2972: pysyvänä, hallitus tuo eduskunnalle uuden esi-       päästöjä, joita ei voida pitää luonnon ja yhteis-
2973: tyksen lähes samansisältöisenä kuin on halli-        kunnan näkökulmasta sallittavina. Ne päästöt
2974: tusryhmien äänin yksivuotisena hyväksytty ym-        tulisi panna perinnän helpottamiseksi verolle
2975: päristövihamielinen elinkeinotulon verottamis-       polttoaineverotuksen yhteydessä, minkä takia
2976: laki.                                                liikenteen haittavaikutusten erityisveroja ei eh-
2977:    Hallituksen uuden vanhan esityksen mukaan         doteta säädettäväksi tässä yhteydessä; vain pie-
2978: elinkeinotoimintaa ei pyritä vähimmässäkään          ni osa liikenteen verovelvollisista on elinkei-
2979: määrin ohjaamaan siihen suuntaan, että ympä-         nonharjoittajia.
2980: ristön saastuttaminen ja tuhoaminen olisi elin-         Lakiesityksemme mukaisilla ympäristöve-
2981: keinotoimintaa harjoitettaessa kannattamaton-        roilla on tarkoitus koota vuosittain (ensi vuo-
2982: ta. Vaikka ympäristöä ei tietystikään voida          den rahassa) yli miljardi markkaa, mikä jakau-
2983: fyysisessä merkityksessä suojella verotuksen         tuisi resurssien käytön osalta sekä päästöittäin
2984: avulla, yhteiskunnalla ei ole käytössään parem-      seuraavasti:
2985: paa elinkeinotoiminnan suojeluunohjaus- ja
2986: saastuttamattomuuteen kannustusjärjestelmää
2987: kuin verotus.                                                                                                             milj.mk
2988:    Tämä aloite poikkeaa hallituksen esityksestä      -    elinkeinovesivero . . . . . . . . . . . . . . . . . .              200
2989: ennen muuta niin, että elinkeinotoiminnalle          -    otsonikerrosta tuhoavien aineiden
2990: halutaan panna liiketaloudelliseen tulokseen              vero...............................                                 50
2991: perustuvan tuloveron ohella maksuun myös             -    hiilidioksidin ilmaanpäästävero . . .                              150
2992: ympäristötaloudelliseen toimintaan liittyviä ve-     -    typen oksidien ilmaanpäästävero..                                  150
2993: roja. Sillä tavalla halutaan korostaa, että tär-     -    rikkidioksidin ilmaanpäästävero . .                                175
2994: keää ei ole vain lopputuotanto ja sen mukainen       -    kloarin vesistöönpäästävero. . . . . . .                           200
2995: liiketulo. Tärkeitä - luonnon, yhteiskunnan ja       -    haitallisten aineiden veteenjättöve-
2996: terveiden ihmisten näkökulmasta - ovat myös               ro.................................                                100
2997: sivu- ja välituotteet: erilaiset jäämät ja päästöt   -    torjunta-aineiden luontoonpäästä-
2998: luontoon ja ympäristöön.                                  misvero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       40
2999:    Ehdotamme säädettäväksi elinkeinonharjoit-
3000: tajille tiettyjä erityisveroja. Niitä olisivat:
3001:    1) resurssiveron luonteinen elinkeinovesive-         Verokertymän lisäyksen avulla voidaan val-
3002: ro käytetystä vedestä,                               tion varoja entistä helpommin osoittaa esimer-
3003:    2) otsonikerrosta tuhoavien aineiden vero,        kiksi maapohjan hankintaan sekä ihmisten että
3004:    3) hiilidioksidin, typen oksidien ja rikkidi-     eläinten asumistarkoituksiin ja entistä terveem-
3005: oksidin ilmaanpäästövero,                            män kaikenlaisen elämän perusteiden luomi-
3006:    4) kloarin vesistöönpäästövero,                   seen.
3007: 2900200
3008: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 24
3009: 
3010: Ympäristönsuojelulle vapaat poisto-oikeudet            Ehdotammekin
3011:                                                         1) luovutusvoittoveron määräytymisen pe-
3012:   Sen lisäksi, että olemme täydentämässä halli-     rusteita muutettavaksi niin, että myös yritykset
3013: tuksen esitystä erilaisin erityisveroin, haluam-    joutuvat myyntivoitoista verolle,
3014: me esittää ympäristöperusteisia parannuksia             2) vaihto-omaisuuden        varastovarauksen
3015: myös siihen, mitä hallitus ehdottaa esitykses-      poistamista kokonaan,
3016: sään n:o 25.                                            3) luottotappiovarauksen         supistamista
3017:   Ympäristönsuojeluinvestoinneille ehdotam-         enemmän kuin hallitus esittää,
3018: me vapaita poistoja: ympäristönsuojelulaittei-          4) poistojen perusteiden muuttamista ylei-
3019: den hankintameno voitaisiin vähentää ja jak-        sesti niin, että ne vastaavat käyttöomaisuuden
3020: sottaa vapaasti 10 vuoden ajalle sen käyttöön-      todellista kulumista (kuitenkin enintään 25 07o
3021: ottoajankohdasta lukien.                            vuodessa),
3022:                                                         5) työvaltaisia aloja suosivan toimintava-
3023:                                                      rauksen käytön laajentamista siinä tapauksessa
3024:           Muita parannusehdotuksia                  että varauksia säilytetään,
3025:                                                         6) investointivarauksesta,    tutkimusvähen-
3026:    Hallituksen esitys on muiden kuin ympäris-        nyksestä ja konserniavustuksesta luopumista
3027: töverojen osalta oikeansuuntainen. Sen avulla       sekä
3028: laajennetaan veropohjaa ja estetään - ei kui-           7) yrityksen varoilla tapahtuvan juopottelun
3029: tenkaan riittävässä määrin - epätarkoituksen-       tekemistä verotuksessa vähennyskelvottomak-
3030: mukaista tuloksentasausta.                          si.
3031:    Tässä yhteydessä on kuitenkin nähtävä, että          Jos tuloksentasaus edelleen sidotaan varasto-
3032: lakiesitys elinkeinotuloveron verottamisesta on     varauksen avulla varastossa olevan tavaran
3033: osa sellaista kokonaisuutta, jonka muita osia ei    määrään, verotus johtaa edelleen veronkier-
3034: tuoda eduskunnan käsittelyyn tässä yhteydes-        toon uuden tavaran hankinnan avulla, mikä on
3035: sä.                                                  kansantaloudessa edelleen epätarkoituksenmu-
3036:   Siksi hallituksen esitystä ei voida tarkastella    kaista.
3037: pelkästään elinkeinotuloverolakina. Se on               Kun ehdotamme luottotappiovarausmahdol-
3038: myös osa sitä "kokonaisverouudistusta", jon-        lisuutta supistettavaksi enemmän kuin hallitus
3039: ka avulla elinkeinotoiminnan tuloja ohjataan        esittää, väitämme, että toteutuneet luottotap-
3040: suurituloisille ja rikkaille. Maksumiehiä ja        piot ovat todellisuudessa pienempiä kuin va-
3041: -naisia ovat keskituloiset.                         rausmahdollisuus. Liian liberaali varausmah-
3042:    Valtiovalta on hallituksen esitysten mukaan      dollisuus johtaa veronkiertoon.
3043: toisessa yhteydessä hyvittämässä yrityksille            Samoin investointivarauslain, tutkimus-
3044: sekä tässä laissa että osinkojen veronhyvitys-      vähennyksestä valtionverotuksessa annetun
3045: järjestelmässä maksuunpantavat verovelvoit-         lain ja konserniavustuksesta verotuksessa an-
3046: teet. Kun yrityksiltä poistetaan kunnallinen        netun lain avulla vain kierretään laillisesti ve-
3047: harkintavero, verotuksen dynaamisista vaiku-        roa.
3048: tuksista ja verotuksen tulevasta kohtaannosta
3049: ei ole tarkkaa tietoa.
3050:    Vaikka veropohja laajeneekin sillä tavalla              Esitys verotuslain muuttamisesta
3051: kuin hallituksen esityksessä n:o 25 esitetään,
3052: yritysten verot eivät kokonaisuudessaan välttä-       Aloitteeseemme liittyy kiinteästi myös ehdo-
3053: mättä lisäänny. Kuitenkin yrityksiä pitäisi ve-     tus laiksi verotuslain muuttamisesta.
3054: rottaa enemmän kymmenen lihavan noususuh-              Haluamme, että elinkeinonharjoittaja vei-
3055: dannevuoden jälkeen hyvinvoinnin jakamiseksi        voitetaan pitämään kirjaa yrityksensä ainevir-
3056: tasaisemmin ja pahoinvoinuin torjumiseksi yh-       roista ja laatimaan niistä ainetaseet, joiden
3057: teiskunnassa.                                       perusteella yritykselle määrätään ympäristöve-
3058:    Tässä lakiesityksessä hyväksytään pääosin ne     rot. Nykyisinhän tuloslaskelmat ja taseet ovat
3059: muutokset, joita hallitus esittää veropohjan        käytössä tuloveroja määrättäessä, mutta raha-
3060: laajentamiseksi, vaikka veropohjaa haluttaisiin     mitallisina ne eivät käy ympäristöverotarkoi-
3061: edellä esitetyin perustein laajentaa vielä enem-    tuksiin.
3062: män; elinkeinotoiminnan verotus on viime
3063: vuosina suorastaan keventynyt.
3064:                                       1989 vp. -     LA n:o 24                                      3
3065: 
3066:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3067: 
3068: 1. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun        mi käyttää runsaasti energiaa. Energiavaltai-
3069:    lain muuttamisesta                                suutta ovat omiaan lisäämään energiaverouu-
3070:                                                      distuksen tapaiset toimet, joiden avulla ener-
3071:    Oleellisimmat erot hallituksen esityksen n:o      gian hintaa on alennettu.
3072: 25 ja tämän aloitteen välillä ovat:                     Maamme sähköstä teollisuus käyttää nyt 60
3073:    - hallituksen esitys ei sisällä ympäristön-       prosenttia - ja uuden kuumahierreteknolo-
3074: suojeluveroja ja                                     gian lisääntymisen kautta yhä sähkövaltaisem-
3075:    - hallituksen esitykseen sisältyy edelleenkin     maksi muuttuva metsäteollisuus yksinään jo 40
3076: yrityksille liian suuret mahdollisuudet lailliseen   prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutuksen ar-
3077: veronkiertoon, sellaiseen mikä ei ole mahdol-        vioidaan edelleen kasvavan, ja on ennustettu
3078: lista palkansaajille.                                kulutuksen lisääntyvän kokonaista 40 prosent-
3079:    Veroja, joilla pyritään vähentämään saastut-      tia vuoteen 2000 mennessä. Kasvaahan se, jos
3080: tamista, päästöjä ja laskeumia tai joiden avulla     siitä lähdetään ja se sallitaan eikä julkinen
3081: pyritään kannustamaan voimavarojen säästeli-         valta ohjaa veroin ja maksuin teollisuutta ener-
3082: ästä käyttöä, on usein arvosteltu sillä kestä-       gian säästämiseen!
3083: mättömällä perusteella, että maksun maksa-              Teollisuuden rakennetta tulisi kehittää vä-
3084: malla yritys muka saa luvan saastuttaa.              hemmän energiavaltaiseksi. Sen osalta, millä
3085:    Tästä ei ole kysymys.                             tavalla energiaa tuotetaan, ratkaisuksi ei kel-
3086:    Tarkoituksena on viime kädessä käyttää hy-        paa ydinvoima; sen käyttöön liittyy normaali-
3087: väksi sekä sitä että tätä, sekä kieltoja että        oloissakin ratkaisemattomia plutonium- ym.
3088: veroja. Tässä lakiesityksessä käsitellään vain       ongelmia.
3089: veroja, koska esitys on tarkoitettu tulemaan            Kun teollistuneiden maiden tulisi vähentää
3090: voimaan hallituksen esityksen n:o 25 sijasta.        energiankulutustaan tuntuvasti, noin kolman-
3091:    Toisissa yhteyksissä on sitten säädettävä         neksella, jotta kasvihuoneilmiö voitaisiin tor-
3092: päästöille ja laskeumille niin tiukat normit         jua, kuitenkaan se vaihtoehto, että tuotetaan
3093: kuin se on ihmisen tuotantotoiminnan kaikki-         lisää atomisähköä, ei käy! Hiilidioksidipäästö-
3094: naisia perusteita vaarantamatta mahdollista.         jen vähentäminen yhtäällä tuottaa tässä yhtey-
3095:    Siis vain sen ohella ja sen lisäksi, mitä         dessä vielä suurempia ongelmia toisaalla.
3096: säädetään normeista, on tietyt saastuttamisen
3097: muodot ja tiettyjen rajallisten luonnon voima-
3098: varojen käyttö pantava verolle sen periaatteen                           1 OSA
3099: mukaan, että elinkeinotoimintaa pitää julkisen                     Yleiset säännökset
3100: vallan ohjata terveempään suuntaan. Muita
3101: yhtä tehokkaita keinoja ohjaamiseen ja kan-            2 §. Ehdotamme uutta 3 momenttia, jonka
3102:  nustamiseen ei ole. Tällä tavalla saastuttami-      mukaan käyttöomaisuuden myynnistä saadut
3103:  nen pannaan verolle saastuttamisen subjekteil-      tulot olisivat erillinen tulolähde. Tarkoituksena
3104: le, saastumisketjun alkupäähän, tuottajille.         on saattaa luovutusvoitot verollisiksi myös yri-
3105:    Hyvä esimerkki tällaisen veron kohteesta on       tyksille. Nykykäytännön mukaanhan yritysten
3106: ilmakehän otsonia tuhoavien kloorifluorihiili-       saarnat myyntivoitot eivät mene verolle, kun
3107:  kaasujen vero.                                      niistä saa vähentää samat tuloksentasauskir-
3108:     Kasvihuoneilmiön torjunnan kannalta on           jaukset kuin muistakin tuloista.
3109:  oleellista, että CFC-aineiden käytöstä luovu-
3110:  taan kokonaan ja että hiilidioksidipäästöjä il-
3111:  makehään yleisestikin rajoitetaan. Yhdessä                            II OSA
3112:  eräiden muiden aineiden kanssa CFC-aineet                   Tulon veronalaisuus ja menon
3113:  tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, millä                      vähennyskelpoisuus
3114:  arvioidaan olevan monia muitakin haitallisia
3115:  vaikutuksia kuin kasvihuoneilmiön kiihtymi-                            1 luku
3116:  nen.                                                             Tulon veronalaisuus
3117:     Hiilidioksidipäästöihin taas vaikuttaa eniten
3118:  energiantuotanto: fossiilisten polttoaineiden         2 §. Ehdotamme, että erillisenä tulolähteenä
3119:  käyttö. Muihin OECD-maihin verrattuna Suo-          verotetaan 2 momentista poiketen käyttöomai-
3120: 4                                  1989 vp. -      LA n:o 24
3121: 
3122: suuteen kuuluvista kiinteistöjen ja arvopaperei-    tai menetetty. Verovuoden päättyessä olevan
3123: den luovutuksesta saatua tuloa. Tällöin tästä        vaihto-omaisuuden hankintamenosta olisi kui-
3124: tulosta ei voitaisi tehdä vähennyksiä, jotka        tenkin edelleenkin kulua se osa, joka ylittää
3125: liittyvät muuhun tulolähteeseen enempää kuin        vastaavan vaihto-omaisuuden hankintaan vero-
3126: mitä on sallittu vähentää tulolähteen tappiota      vuoden päättyessä todennäköisesti tarvittavan
3127: toisesta tulolähteestä. Tämä toisi myyntivoitot      hankintamenon tai siitä todennäköisesti saata-
3128: nykyistä paremmin verolle.                           van luovutushinnan.
3129:    Hallitus ei tällaista ehdota.                       Ennen vuotta 1989 voimassa olleen 2 mo-
3130:    5 ja 6 §. Hallitus ehdottaa käyttöomaisuu-       mentin mukaan verovuoden kulua on verovel-
3131: teen kuuluvien vähintään 10 vuotta omistettu-       vollisen sitä vaatiessa lisäksi enintään 40 pro-
3132: jen kiinteistöjen ja 5 vuotta omistettujen arvo-    senttia siitä hankintamenon osasta, jota ei 1
3133: papereiden luovutushintojen veronalaisuuden         momentin säännösten perusteella ole katsottu
3134: laajentamista 60 prosenttiin.                       kuluksi. Jos verovelvollinen on verovuonna
3135:    Tyydymme hallituksen esitykseen n:o 25.          tehnyt toimintavarauksen tai verovelvollisella
3136:                                                     on aikaisemmin tehtyjä purkamattomia toi-
3137:                                                     mintavarauksia, enimmäismäärä on 40 prosen-
3138:                    2 luku                           tin sijasta 35 prosenttia.
3139:     Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus             Hallitus ehdottaa, kuten vuonna 1989 on
3140:                                                     yksivuotisella verolailla ollut voimassa, vaihto-
3141:   8 §. Voimassa olevan lain 8 kohdassa sääde-       omaisuuden varastovarauksen 40 prosentin ku-
3142: tään kohtuulliset edustusmenot vähennyskel-         lukirjausmahdollisuuden alentamista 30 pro-
3143: poisiksi sen mukaan kuin verohallitus tarkem-       sentiksi. Tällainen 40 prosentin kulukirjaus
3144: min määrää. Edustusmenoihin on perinteisesti        alentaa yritysten efektiivistä veroastetta ja an-
3145: luettu myös alkoholijuomien tarjoilusta aiheu-      taa mahdollisuuden huomattavaan tuloksenta-
3146: tuneet kulut. Yritysten tarjoaman alkoholin         saukseen. Itse asiassa näin suurta varastova-
3147: kustannukset siirtyvät epäsuorasti muiden ve-       rausta yritykset eivät keskimäärin kykene käyt-
3148: ronmaksajien kustannettavaksi. Ehdotamme li-        tämään.
3149: sättäväksi lain 8 §:n 8 kohtaan lauseen, joka          Vuoteen 1985 saakka varastovarauksen
3150: sulkee alkoholitarjoilusta aiheutuneet kulut        enimmäismäärä oli 50. Prosentin alentaminen
3151: edustusmenojen ulkopuolelle.                        40:ksi ei lisännyt verotuloja, sillä teollisuusyri-
3152:   15 §. Olemme yhtyneet hallituksen esityk-         tysten varastovarausprosentti on ollut keski-
3153: seen siinä, miten määritellään vastikkeetta saa-    määrin 30 prosenttia ja talonrakennusalalla
3154: dun omaisuuden vähennyskelpoinen hankinta-          tätä pienempi. Kahdeksassa suurimmassa ta-
3155: meno.                                               lonrakennusyrityksessä se oli Taloudellisen
3156:                                                     suunnittelukeskuksen selvityksen mukaan suu-
3157:                                                     rimmillaan runsaat 30 prosenttia vuonna 1983.
3158:                   III OSA                           Yritysten maksamia veroja sen sijaan alensi se,
3159:         Tulon ja menon jaksottaminen                että (samaan aikaan, kun varastovarauksen
3160:                                                     enimmäismäärä alennettiin 40 prosentiksi) yh-
3161:                       1 luku                        teisöjen tuloverokanta alennettiin 43 prosentis-
3162:            Yleiset jaksottamissäännöt               ta 33 prosentiksi.
3163:                                                        Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdo-
3164:   Emme ehdota näihin muutoksia. Myöskään            tetut muutokset lisäävät elinkeinoverotuksen
3165: hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia.      veropohjaa 200-600 miljoonalla markalla. Sa-
3166:                                                     malla kuitenkin todetaan esityksen liittyvän
3167:                                                     "kokonaisverouudistukseen", johon liittyvien
3168:                                                     muiden lakien sisällöstä sitten viime kädessä
3169:                     2 luku                          riippuu se, mikä on verokertymä. Veropohjan
3170:          Vaihto- ja sijoitusomaisuuden              laajentaminen lisää julkisen vallan tuloja vain
3171:          hankintamenon jaksottaminen                staattisen tarkastelun mukaan.
3172:                                                        Ei sitä paitsi tarvita erityistä kaukonäköi-
3173:   28 §. Vaihto-omaisuuden hankintameno on           syyttä, jos arvataan, että veropohjan laajen-
3174:   momentin mukaan sen verovuoden kulua,             nuksen vaikuttaessa yritysverotuksen kiristymi-
3175: jona vaihto-omaisuus on luovutettu, kulutettu       seen yhteisöjen verokantaa alennetaan ja vai-
3176:                                       1989 vp. -    LA n:o 24                                     5
3177: 
3178: tion tuloveroasteikkoja kevennetään, jolloin       nitelman mukaisen poiston suuruinen, kuiten-
3179: tämän esityksen tekniset kiristykset tulevat       kin enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.
3180: maksuun palkansaajille. Niinhän tämä hallitus
3181: toimii: panee verorasituksen keskituloisten pal-
3182: kansaajien harteille.                                    Ympäristönsuojeluinvestointipoisto
3183:    Ehdotamme lain 28 §:n 2 momentin ja siten
3184: vaihto-omaisuuden varastovarauksen kumotta-           30 a §. Uudessa pykälässä ehdotamme ym-
3185: vaksi, koska se mahdollistaa yritysten laillisen   päristöministeriön lausunnon perusteella ym-
3186: veronkierron. Tällöin jäisi voimaan 28 §:n 1       päristöinvestoinneille kuitenkin vapaita poisto-
3187: momentti.                                          ja. Tällöin ympäristöä pilaavien päästöjen
3188:    29 §. Sijoitusomaisuuden arvostusvaraus on      puhdistamista varten hankittujen koneiden ja
3189: vuoteen 1989 voimassa olleen lain mukaan           laitteiden, joiden tulee edustaa alansa kehitty-
3190: enintään 6 prosenttia verovuoden päättyessä        neintä tekniikkaa, hankintamenosta voitaisiin
3191: olevan sijoitusomaisuuden hankintamenosta ja       niiden käyttöönottovuodelta ja sitä seuraavilta
3192: arvonkorotuksesta.                                 yhdeksältä verovuodelta toimitettavissa vero-
3193:    Hallitus esittää sijoitusomaisuuden arvostus-   tuksissa vähentää poistona veronalaisesta tu-
3194: varauksen alentamista yksivuotisen lain mukai-     losta ympäristönsuojelulaitteen hankintame-
3195: sesti enintään 5 prosentiksi. Me ehdotamme 5       non se osa, minkä verovelvollinen on kirjanpi-
3196: prosentin sijasta 2 prosenttia. Sijoitusomaisuu-   dossaan vähentänyt tällaisena poistona. Tämän
3197: den aliarvostus mahdollistaa vakavaraisten         poisto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on
3198: pankki- ja rahalaitosten kirjanpidollisen tulok-   kuitenkin ympäristöministeriön myönteinen
3199: sen keinotekoisen alentamisen tavalla, joka        lausunto hankitun koneen tai laitteen laadusta:
3200: vääristää kokonaisverotusta ja estää yritysve-     edustaako se käyttötarkoitukseltaan edisty-
3201: rotuksen saattamisen samalle tasolle palkkatu-     neintä tekniikkaa. Poisto-oikeutta ehdotukses-
3202: lojen verotuksen kanssa.                           samme nimitetään ympäristönsuojeluinvestoin-
3203:                                                    tipoistoksi.
3204:                                                       Hallitus ei ole ehdottanut ympäristönsuoje-
3205:                                                    luinvestointipoistojärjestelmää.
3206:                    3 luku                             41 ja 42 §. Tyydymme hallituksen esitykseen
3207:                                                    n:o 25.
3208:       Käyttöomaisuuden hankintamenon
3209:                jaksottaminen
3210:                                                                      4 luku
3211:    30 §. Irtaimen käyttöomaisuuden poiston                  Vähennyskelpoiset varaukset
3212: suuruus määritellään 3 momentissa. Sen mu-
3213: kaan verovuoden poiston suuruus saa olla              46 §. Vuoteen 1989 voimassa olleen 1 mo-
3214: enintään 30 prosenttia menojäännöksestä. Me-       mentin mukaan muiden verovelvollisten kuin
3215: nojäännöksen laskemistapa määritellään 2 mo-       raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten oikeus tehdä
3216: mentissa ja 1 momentissa puolestaan luetellaan     luottotappiovaraus on enintään 3 prosenttia
3217: irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvaksi ko-         liikesaamisten yhteismäärästä ellei verovelvolli-
3218: neet, kalusto ja muu niihin verrattava käyttö-     nen toteennäytä sitä suurempaa todennäköistä
3219: omaisuus. Monissa tapauksissa 30 prosentin         luottotappion vaaraa.
3220: vuotuinen kulukirjaus johtaa irtaimen käyttö-         Vuoteen 1989 voimassa olleen 2 momentin
3221: omaisuusesineen luonnollista kulumista nope-       mukaan raha-, vakuutus- ja eläkelaitos saa
3222: ampaan verotukselliseen kuluksi kirjaamiseen.      vähentää verovuonna tehdyn luottotappiova-
3223: Pääomavaltaisilla tuotannon ja elinkeinotoi-       rauksen, joka on enintään 0,6 prosenttia saa-
3224: minnan aloilla tällainen tilanne myötävaikuttaa    misten yhteismäärästä; purkamattomien luot-
3225: investointihyödykkeiden hukkakäyttöön, mikä        totappiovarausten yhteismäärä ei saa ylittää 6
3226: on sekä kansantaloudellisesti epäoikeudenmu-       prosenttia.
3227: kaista että haitallista ympäristölle.                 Hallitus esittää yksivuotisen lain mukaisesti
3228:    Hallitus ei ole tähän ehdottanut muutosta       1 momentin luottotappiovarauksen enimmäis-
3229: kuten ei yksivuotiseksi jääneeseen lakiinkaan.     määrän alentamista 3 prosentista 2 prosentiksi
3230:    Me ehdotamme lain 30 §:n 3 momenttia            ja 2 momentin luottotappiovarausten yhteis-
3231: muutettavaksi siten, että verovuoden poiston       määrää koskevan 6 prosentin alentamista 5
3232: suuruus saa olla enintään laskennallisen suun-     prosentiksi.
3233: 6                                     1989 vp. -     LA n:o 24
3234: 
3235:    Me olemme yhtyneet 1 momentin osalta             täen tietoja valkaistun sulfiittiselluloosan val-
3236: hallituksen esitykseen, mutta ehdotamme 2           mistuksessa kuluvasta vesimäärästä sekä sellu-
3237: momentissa säädetyn raha-, vakuutus- ja elä-        loosan tiedossa olevaa markkinahintaa. Ehdo-
3238: kelaitosten luottotappiovarauksen enimmäis-         tettu vero on suhteellisen pieni, milloin esimer-
3239: määräksi 0,3 prosenttia laitoksella verovuoden      kiksi sellun tuotannossa käytetään vähän vettä.
3240: päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä.        Sitä tulisikin asteittain nostaa vaikutuksen te-
3241: Luottotappiovarausten yhteismäärä on ehdo-          hostamiseksi. Tieto veron jatkuvasta kohoami-
3242: tuksessamme hallituksen kannan mukainen.            sesta on omiaan ohjaamaan uus-, laajennus- ja
3243: Esitys perustuu tältä osin samoille näkökohdil-     uusintainvestointeja. Veron tarkoituksena on
3244: le kuin 29 §:ää koskeva muutosesitys.               suosia suljettua kiertoa, koska siitä ei veroa
3245:    46 a §. Esitämme säännöstä muutettavaksi         peritä.
3246: siten, että toimintavarauksen enimmäismäärää           Säännösesityksessä rajataan asuntopoliitti-
3247: nostettaisiin 30 prosentista 40 prosenttiin, jol-   sista syistä asunto-osakeyhtiöt ja -osuuskunnat
3248: loin verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen pur-        sekä kiinteistöyhtiöt ja kiinteistöhuoltoyhtiöt
3249: kamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei        elinkeinovesiveron ulkopuolelle. Vesiveron ku-
3250: saa ylittää 40 prosenttia tilikauden päättymistä    muloitumisvaikutuksen estämiseksi elinkeino-
3251: edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen        vesiverosta vapautettaisiin myös vesilaitokset.
3252: ennakonpidätysten alaisten palkkojen määräs-           Säännösesityksessä verovelvollisiksi esitetään
3253: tä. Hallitus ei ole tätä ehdottanut.                ainoastaan elinkeinonharjoittajat. Tällä viita-
3254:    Muutosesityksemme perusteena on toiminta-        taan elinkeinotoimintaan, jolla tarkoitetaan
3255: varauksen merkitys työvoimavaltaisille yrityk-      lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua liike- ja
3256: sille. Toimintavarausta korottamalla helpotet-      ammatti toimintaa.
3257: taisiin työvoimaa runsaasti käyttävien yritysten       Hallitus ei ole ehdottanut elinkeinovesive-
3258: toimintaedellytyksiä.                               roa.
3259: 
3260:                                                        Otsonikerrosta tuhoavien aineiden vero
3261:                   IV OSA
3262:                                                        49 b §. Ed. Lauha Männistön ym. lakialoit-
3263:                 Ympäristöverot                      teessa n:o 88/1988 vp., joka sisältää ehdotuk-
3264:   Olemme sisällyttäneet ympäristöä koskevat         sen laiksi eräistä kloorifluorihiilivetyjen käyt-
3265: erityisverotomaksi IV osakseen. Tällöin nykyi-      töä koskevista rajoituksista, on ehdotettu seu-
3266: nen IV osa siirtyy V osaksi.                        raavia rajoitustoimia:
3267:                                                        1) sellaisen uuden tuotantolinjan tai tuotan-
3268:                                                     tolaitoksen rakentaminen, joka perustuu tai
3269:                Elinkeinovesivero                    jossa aiotaan käyttää freoneja, on kielletty;
3270:                                                        2) sellainen maahantuoja, joka on vuonna
3271:    49 a §. Elinkeinotoiminnassa käytetään huo-      1987 tuonut maahan sanottua ainetta, saa tuo-
3272: mattavia määriä vettä, joka on yksi tärkeim-        da sitä maahan voimaantulopäivää seuraavien
3273: mistä Suomen luonnonvaroista. Vesistöjen re-        12 kuukauden aikana enintään määrän, joka
3274: hevöityminen ja saastuminen voidaan estää           on 20 OJo vähemmän kuin vuonna 1987 sen
3275: yhteiskunnallista sääntelyä lisäämällä. Vero-       jälkeen, kun siitä ensin on vähennetty se mää-
3276: tuksen avulla veden käyttöä yrityksissä voi-        rä, jota on käytetty ponneaineena, ja aikana,
3277: daan vähentää ja edistää vesivarantojen yhä         joka alkaa tämän lain voimaantulosta 12 kuu-
3278: tarkempaa kierrätystä tuotantoketjuissa.            kauden kuluttua ja päättyy 24 kuukauden ku-
3279:    Me ehdotamme lakiin uutta säännöstä (elin-       luttua, enintään määrän, joka on 40 % vähem-
3280: keinovesiveroa), joka kohdistuisi lain tarkoit-     män kuin vuonna 1987 sen jälkeen, kun siitä
3281: tamiin elinkeinonharjoittajiin. Veron määräy-       on vähennetty se määrä, jota on käytetty
3282: tymisperusteena olisi markkamääräinen sum-          ponneaineena;
3283: ma elinkeinotoiminnassa kulutettua vesikuutio-         3) muu maahantuonti on kielletty; ja
3284: ta kohden. Veron alaraja asetetaan esityksessä         4) freonien valmistus on kielletty.
3285: 1 000 kuution vuosikulutukseen, jonka alle             Vaikka hallitus on neuvotellut näistä asioista
3286: jäävä elinkeinotoiminnassa tapahtuva veden          aerosoliteollisuuden kanssa ja on - viivyttelyn
3287: kulutus olisi verosta vapaa. Vesikuution veron      jälkeen - tuonut eduskuntaan Montrealin
3288: suuruus tässä esityksessä on määritelty käyt-       pöytäkirjaa koskevan esityksen, käytännön ta-
3289:                                         1989 vp. -    LA n:o 24                                       7
3290: 
3291: solla se ei ole tehnyt mitään edes sen estämisek-    kissa palamisreaktioissa ja luonnossa myös
3292: si, että Suomeen on perustettu uusia freoneja        ilman ihmisen myötävaikutusta, katsotaan
3293: tuottavia tai käyttäviä tuotantolaitoksia.           CFC-yhdisteiden, halonien, metaanin ja typen
3294:    Kun hallitus on vihdoin saanut valmiiksi          oksidien ohella häiritsevän reaktioita, jotka
3295: ehdotuksen (HE n:o 33) laiksi ilmansuojelulain       pitävät yllä ilmakehän otsonitasapainoa.
3296: muuttamisesta, sen mukaan valtioneuvosto voi            Jotta rajoituttaisiin aluksi suurimpiin pääs-
3297: antaa otsonikerroksen suojelemiseksi tarpeelli-      töihin, on veron maksusta ehdotettu vapautet-
3298: sia yleisiä ohjeita ja määräyksiä aineen, valmis-    tavaksi kaikkein pienimmät päästölähteet.
3299: teen tai tuotteen valmistuksen, maahantuon-             Ja kuten yleisperusteluissa on todettu, liiken-
3300: nin, luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta         teen päästöjen verottaminen tulisi käsitellä
3301: tai kieltämisestä. Päästäänkö lain avulla toimi-     polttoaineverotuksen yhteydessä.
3302: viin ja tehokkaisiin rajoituksiin, jää nähtäväk-
3303: si. '"
3304:    Tässä aloitteessa tarkoitettu vero ei ole vaih-
3305: toehto hallituksen ilmansuojelulain muuttamis-            Haitallisten jätteiden veteenjättövero
3306: ta koskevalle ehdotukselle vaan on tarkoitettu
3307: täydentämään sitä.                                       49 d §. Haitallisten aineiden joutumista ve-
3308:    Pidämme tärkeänä rajoitustoimia. Silti tar-        sistöihin voidaan rajoittaa - niin kuin myös
3309: joamme tässä aloitteessa myös taloudellisen           on tehty - lupaehdoilla. Tätä täydentäväksi
3310: pakotteen käyttömahdollisuutta saattamalla            taloudelliseksi pakotteeksi ehdotetaan haitalli-
3311: freonit ja halonit - ja lisäksi myös metyyliklo-     sia jätevesiä sisältävien vesistöpäästöjen säätä-
3312: roformin käytön - verolle yritysten tulevien         mistä verolle niin, että mikäli elinkeinonhar-
3313: toimintojen ohjaamiseksi.                            joittaja pystyy rajoittamaan haitallisten ainei-
3314:    Veron mitoituksessa olemme käyttäneet tie-        den jättämistä käytettyyn veteen vähäisemmäk-
3315: toa, että freonien hinta vaihtelee välillä 7-30      si kuin lupaehdot sallivat, hänen veronsa on
3316: mk/kg ja että harvinaisimpien laatujen hinta         tällöin vähäisempi tai sitä ei kanneta ollen-
3317: voi olla jopa 100 mk/kg. Yksinkertaisuuden           kaan. Käytännössä siis tarvitaan aukotonta ja
3318: vuoksi olemme päätyneet ehdottamaan veroksi          tiukkaa lupajärjestelmää, jossa myöhemmässä
3319: 15 mk/kg riippumatta freonin laadusta tai            vaiheessa lupien ehtoja kiristetään.
3320: esimerkiksi Montrealin pöytäkirjan haittapor-            Nyt esitetyn jätevesiveron kaltaisia järjestel-
3321: rastuksesta. Vastaavan suuruista veroa ehdo-         miä on jo muualla Länsi-Euroopassa otettu
3322: tamme myös metyylikloroformille, jota käyte-         käyttöön. Saksan Iiittotasavallassa peritään
3323: tään liuottimena. Senkin katsotaan tuhoavan          saastevesimaksua, joka on kytketty ympäris-
3324: yläilmakehän otsonikerrosta.                         tönsuojelun lupajärjestelmään. Maksun suu-
3325:    Olemme päätyneet käyttämään nimitystä ot-         ruus riippuu esimerkiksi saastuttajan kiinteissä
3326: sonikerrosta "tuhoava" aine tyytymättä sievis-       päästöissä olevien orgaanisten aineiden osuu-
3327: televään ilmaukseen otsonikerrosta "heikentä-        den prosenttisesta osuudesta, happea kulutta-
3328: vä" aine, jota käytettiin Montrealin pöytäkir-       vien aineiden määrästä, elohopeapitoisuudesta,
3329: jan yhteydessä.                                      kadmiummääristä ja kalakannalle myrkyllisten
3330:                                                      aineiden osuudesta. Vastaavasti Ranskassa pe-
3331:                                                      ritään jätevesiveron kaltaista maksua, joka on
3332:                Ilmaanpäästöverot                     sidottu paikallisen ympäristöhallinnon resurssi-
3333:                                                      tarpeeseen, ja maksun suuruutta määrittää
3334:   49 c §. Ehdotamme eräiden haitallisten pääs-       päästöjen luonne.
3335: töjen vähentämiseksi, että ne säädettäisiin ve-         Hallitus ei ole ehdottanut jätevesiveroa.
3336: rolle. Näitä aineita olisivat hiilidioksidi, typen      49 e §. Selluloosan valkaisussa käytetään eri-
3337: oksidit ja rikkidioksidi.                            laisia klooriyhdisteitä, joiden käytön tuloksena
3338:   Pidämme tämän lisäksi luonnollisesti tärkeä-       vesistöön joutuu rnyrkyllisiä aineita, mm.
3339: nä ryhtyä nyt esitettävää kattavammin ohjaa-         kloorifenoleita ja kloroformia.
3340: maan tuotannollista toimintaa niin, että pääs-          Näiden aineiden päästöjä voidaan vähentää
3341: töjen määrät vähenevät. Tässä yhteydessä on          esimerkiksi happivalkaisumenetelmällä, joka ei
3342: katsottu aiheelliseksi aloittaa päästöjen määrän     poista kloorin käyttöä mutta vähentää vaikai-
3343: osalta tärkeimmistä aineista.                        suun käytettävän kloarin määrää. Sulfiittisellu-
3344:   Esimerkiksi hiilidioksidien, joita syntyy kai-     loosatehtaatkaan eivät ole vaihtoehto kloorin
3345: 8                                       1989 vp. -    LA n:o 24
3346: 
3347:  käytölle: ne aiheuttavat muita ympäristöongel-          Säännöksen 1 momentissa ehdotamme koko-
3348: mia.                                                  naisverotuksen oikeudenmukaistamiseksi voi-
3349:    Verotuksen avulla on vaikutettava tuotteiden       massa olevan investointivarauslain (1094/78)
3350: hintoihin niin, että valkaisemattomat paperi-         kumoamista. Hallitus ei ole tätä ehdottanut.
3351: laadut ovat selvästi edullisempia kuin valkais-          Investointivarauslain mukainen investointi-
3352: tut. Tällä tavalla on vaikutettava myös ihmis-        varausjärjestelmä on muodostunut nykyisessä
3353: ten tarpeiden kehitykseen. Useissa käyttötar-         muodossaan lähinnä suurten yritysten keinoksi
3354: koituksissa viimeisen päälle valkoinen paperi,        ohjata syntynyttä tulostaan yritysten tulovero-
3355: minkä tuotannon seurauksena luontoon aiheu-           tuksen ulkopuolelle. Asiantuntija-arvioiden
3356: tuu vakavia ympäristöongelmia, on tarpeeton-          mukaan valtion veropohja kapenee vuosittain
3357: ta: valkaisemattomatkin laadut ajaisivat saman        useilla sadoilla miljoonilla markoilla yritysten
3358: asian.                                                käyttäessä hyväkseen investointivarauslaissa
3359:    Kuumahierremenetelmässä ei tarvita sellu-          sallittua investointivarauksen vähentät;p.isoi-
3360: loosan valkaisua, mutta tuotantoprosessi on           keutta.
3361: "energiasyöppö". Siksi ainoa todellinen vaih-            Pidämme myös tutkimusvähennystä tarpeet-
3362: toehto kloorin käytölle selluloosan valkaisussa       tomana ja ehdotamme tutkimusvähennyksestä
3363: ovat kysyntäpuolen makutottumukset, joihin            valtionverotuksessa 22 päivänä joulukuuta
3364: voidaan vaikuttaa veroilla.                           1983 annetun lain kumoamista. Hallitus ei ole
3365:    Juoma- ja käyttöveden tuottamiseen raken-          tätä ehdottanut.
3366: nettuja vesilaitoksia ei ehdoteta vapautettavak-         Ehdotamme konserniavustuksesta verotuk-
3367: si tästä verosta: myrkky on myrkky juomave-           sessa annetun lain kumoamista. Lakia sovellet-
3368: denkin valmistuksen sivutuotteena.                    tiin ensi kerran vuodelta 1987 toimitetussa
3369:    49 f §. Torjunta-aineilla tarkoitetaan tässä       verotuksessa. Laki mahdollistaa avoimen tu-
3370: säännöksessä mm. rikkakasvien, kasvitautien,          lonsiirron emo- ja tytäryhtiön välillä. Lain
3371: tuhohyönteisten, jyrsijöiden, punkkien, etanoi-       mukaan konserniin kuuluvat osakeyhtiö ja
3372: den ja ankeroisten torjunta-aineita.                  osuuskunta saavat tietyin edellytyksin vähentää
3373:    Torjunta-aineiden laajamittainen käyttö            liiketulostaan toiselle konserniyhteisölle anta-
3374: maataloudessa ja muussa elinkeinotoiminnassa          mansa avustuksen. Aluksi säännöksiä sovellet-
3375: johtaa pitoisuuksien kasvuun maaperässä ja            tiin vain valtionverotuksessa, mutta vuodesta
3376: pohjavedessä sekä sitä kautta geenimutaatioi-         1989 myös kunnallisverotuksessa. Käytännössä
3377: hin kaikessa elollisessa luonnossa.                   on havaittu, että konserniavustusta ei käytetä
3378:    Tämän lain avulla pyritään nostamaan tor-          konsernin tappiollisten osien tukemiseen vaan
3379: junta-aineiden hintaa ja sitä kautta suosimaan        ennen muuta tuloksen siirtoon sinne, missä on
3380: biologiseen torjuntaan perustuvia kasvinsuoje-        eniten käyttämätöntä kuluvarantoa.
3381: lumenetelmiä.                                            Säännöksen 2 momentissa ehdotamme
3382:                                                       vaihto-omaisuuden varastovaraukselle vuoden
3383:                                                       1990 osalta myönnettyä siirtymävaraa pienem-
3384:                      V OSA                            mäksi sen johdosta, että me ehdotamme tämän
3385:               Erityisiä säännöksiä                    varauksen poistamista kokonaan. Hallitus taas
3386:                                                       ehdottaa vain sen supistamista.
3387:  Yritysjärjestelyt: tulolähde- ja omaisuuslajisiir-      Ehdotamme, että elinkeinovesiveroa ja hai-
3388: rot, yksityiskäyttötJnotto ja purkaminen; yri-        tallisen jäteveden veroa sovellettaisiin ensim-
3389: tysmuodon muutokset; sulautuminen; yritysten          mäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa
3390: jakautuminen                                          verotuksessa. Täytäntöönpano edellyttäisi riit-
3391:                                                       tävää aikaa. Sen sijaan otsonikerrosta tuhoa-
3392:   51, 51 a, 51 b, 51 c, 51 d, 52 ja 52 a §.           vien aineiden veron osalta pidämme tärkeänä
3393: Tyydymme hallituksen esitykseen n:o 25.               veron käyttöönottamista välittömästi.
3394: 
3395: Voimaantulo-, soveltamis- ja siirtymäsäänntJs
3396:   Olemme ehdottaneet muutoksia myös tähän             2. Laki verotuslain muuttamisesta
3397: säännökseen. Ehdotukset liittyvät osin edellä
3398: tehtyihin muutosehdotuksiin. Lisäksi ehdotam-           Ehdotetut muutokset liittyvät aloitteen 1.
3399: me kolmen voimassa olevan lain kumoamista.            lakiehdotukseen.
3400:                                         1989 vp. -     LA n:o 24                                     9
3401: 
3402:    35 §:ssä säädetään eräisiin aineisiin liittyväs-   tavat verouudistuksen seuraavassa vaiheessa.
3403: tä kirjanpitovelvollisuudesta.                        Sitä varten olisi ennalta luotava ja kokeiltava
3404:   2 momentissa annettaisiin asetuksella mah-          ainekirjanpitojärjestelmä.
3405: dollisuus säätää ainetaseesta ja ainekirjausten
3406: pitämisestä myös sellaisten aineiden osalta,            Ehdotamme,
3407: jotka vielä eivät tulisi veronalaisiksi. Tällä
3408: tarkoitetaan ennen muuta raskasmetalleja, joi-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3409: den verollepanoa tämän aloitteen tekijät ehdot-              lakiehdotukset:
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414: 1.
3415:                                                Laki
3416:                     elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
3417: 
3418:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3419:   kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
3420: 6 §:n 1 momentin 1 b kohta ja 28 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin
3421: 1 b kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1038/85) ja 28 §:n 2 momentti 31 päivänä
3422: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1112/85),
3423:   muutetaan 5 §:n 5 kohta, 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohta, 8 §:n 2, 4 ja 8 kohta, 15 §, 29 §:n 1
3424: momentti, 30 §:n 3 momentti, 41 §, 42 §:n 2 momentti, 46 §:n 1 ja 2 momentti, 51, 52 ja 52 a §,
3425:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 5 kohta ja 29 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977
3426: annetussa laissa (1001/77), 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohta, 8 §:n 2 kohta ja 42 §:n 2 momentti
3427: mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, 8 §:n 4 kohta 30 päivänä huhtikuuta
3428: 1982 annetussa laissa (302/82), 8 §:n 8 kohta 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa
3429: (525/71), 41 § osittain muutettuna mainitulla 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla, 46 §:n
3430: 2 momentti 3 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (821/78), 52 § 29 päivänä joulukuuta
3431: 1976 annetussa laissa (1094/76) ja 52 a § 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1090/78),
3432: sekä
3433:   lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:ään uusi 4 momentti ja 8 §:ään uusi 4 a kohta sekä lakiin
3434: uusi 30 a §ja uusi IV osan otsake Ympäristöverot, jolloin nykyinen IV osa siirtyy V osaksi, uusi
3435: 49 a, 49 b, 49 c, 49 d, 49 e, 49 f, 51 a, 51 b, 51 c ja 51 d §,
3436:   sellaisena kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 21 päivänä tammikuuta 1983 annetulla lailla
3437: (71/83), 8 § osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla ja 21
3438: päivänä marraskuuta 1986 annetulla lailla (824/86) sekä mainituilla 23 päivänä joulukuuta 1977,
3439: 30 päivänä huhtikuuta 1982 ja 20 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, seuraavasti:
3440:                         2 §
3441:                                                         {2, 4 ja 4 a kohta kuten hallituksen esitykses-
3442:    Erillisenä tulolähteenä verotetaan 2 momen-        sä n:o 25)
3443: tista poiketen käyttöomaisuuteen kuuluvista
3444: kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutuksesta           8) liikkeen toimialaan sekä toiminnan laa-
3445: saatua tuloa.                                         tuun ja laajuuteen nähden kohtuulliset edus-
3446:                                                       tusmenot, joihin ei kuitenkaan lueta alkoholis-
3447:                       5 ja 6 §                        ta ja alkoholitarjoilusta aiheutuneita kuluja,
3448:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25)           sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää-
3449:                                                       rää,
3450:                         8§
3451:    Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-
3452: sia menoja ovat muun ohessa:                                              15 §
3453:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25)
3454:  2 290020D
3455: 10                                    1989 vp. -   LA n:o 24
3456: 
3457:                      28 §                                           41 ja 42 §
3458:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25)
3459:      (2 mom. kumotaan)
3460: 
3461:                                                                     46 §
3462:                                                      (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
3463:                        29 §                        25)
3464:    Sijoitusomaisuuden hankintameno ja 5 §:n 6         Raha-, vakuutus- ja eläkelaitos saa vähentää
3465: kohdassa tarkoitettu arvonkorotus on sen ve-       verovuonna tehdyn, enintään 0,3 prosenttia
3466: rovuoden kulua, jona sijoitusomaisuus on luo-      laitoksella verovuoden päättyessä olevien saa-
3467: vutettu tai menetetty. Raha-, vakuutus- ja         misten yhteismäärästä vastaavan luottotappio-
3468: eläkelaitoksella verovuoden päättyessä olevan      varauksen, kuitenkin niin, että laitoksen vero-
3469: sijoitusomaisuuden hankintamenosta ja edellä       vuonna ja aikaisemmin tekemien purkamatto-
3470: mainitusta arvonkorotuksesta on verovuoden         mien luottotappiovarausten yhteismäärä ei saa
3471: kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan     ylittää 5 prosenttia laitoksella verovuoden
3472: sijoitusomaisuuden hankintaan verovuoden           päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä ja
3473: päättyessä todennäköisesti tarvittavan hankin-     että vakuutuslaitoksen vakuutusmaksusaami-
3474: tamenon tai siitä samana ajankohtana toden-        siin sovelletaan 1 momentin säännöksiä. Niin
3475: näköisesti saatavan luovutushinnan. Verovel-       ikään saa takauslaitos, jonka yksinomaisena
3476: vollisen sitä vaatiessa on verovuoden kulua        tarkoituksena on takaussitoumusten antaminen
3477: lisäksi enintään 2 prosenttia siitä hankintame-    raha-, vakuutus- ja eläkelaitokselle asiakkait-
3478: non ja edellä mainitun arvonkorotuksen osas-       tensa liiketoimintaan saamien luottojen vakuu-
3479: ta, jota ei edellä tässä pykälässä olevien sään-   deksi, vähentää 1 momentin mukaisesti liike-
3480: nösten perusteella ole katsottu kuluksi.           saamisistaan myönnettävän vähennyksen lisäk-
3481:                                                    si tässä momentissa mainitulla tavalla lasketun
3482:                                                    luottotappiovarauksen verovuoden päättyessä
3483:                                                    olevien takausvastuittensa yhteismäärästä.
3484:                       30 §
3485: 
3486:   Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-                              46 a §
3487: tään laskennallisen suunnitelman mukaisen            Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja elä-
3488: poiston suuruinen, kuitenkin enintään 25 pro-      kelaitoksia lukuun ottamatta, saa vähentää
3489: senttia menojäännöksestä.                          verovuonna tekemänsä toimintavarauksen,
3490:                                                    kuitenkin niin, että verovuonna ja aikaisemmin
3491:                                                    tehtyjen purkamattomien toimintavarausten
3492:                                                    yhteismäärä ei saa ylittää 40 prosenttia tilikau-
3493:                       30 a §                       den päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden
3494:    Verovelvollisella, joka verovuoden aikana       aikana maksettujen ennakonpidätysten alaisten
3495: tekee ympäristönsuojeluinvestoinnin jäteveden      palkkojen määrästä.
3496: taikka muun ympäristöä pilaavan päästön puh-
3497: distamiseksi tarkoitetun koneen tai laitteen
3498: käyttöön ottamiseksi elinkeinotoiminnassaan,
3499: on oikeus siltä verovuodelta, jona tässä tarkoi-                     IV OSA
3500: tettu kone tai laite on otettu käyttöön, sekä                      Ympäristöverot
3501: yhdeksältä seuraavalta verovuodelta toimitetta-
3502: vissa verotoksissa vähentää veronalaisesta tu-                          49 a §
3503: lostaan sanotun koneen tai laitteen hankinta-        Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja
3504: menosta määrä, mikä verovelvollisen kirjanpi-      on velvollinen maksamaan valtiolle veroa (elin-
3505: dossa on tällaisena poistona vähennetty. Näin      keinovesiveroa), joka peritään elinkeinotoimin-
3506: suoritettu poisto voidaan hyväksyä, mikäli täs-    nassa käytetyn vesimäärän perusteella riippu-
3507: sä säännöksessä tarkoitettu kone tai laite edus-   matta siitä, onko vesi hankittu elinkeinonhar-
3508: taa alansa edistyneintä tekniikkaa ja ympäris-     joittajan omasta vedenottarnosta tai toisen hä-
3509: töministeriö on vahvistanut tämän lausunnol-       nelle toimittamaa.
3510: laan (ympäristönsuojeluinvestointipoisto).           Veron suuruus on 50 penniä kulutettua vesi-
3511:                                       1989 vp. -    LA n:o 24                                      11
3512: 
3513: kuutiota kohden, siltä osin kuin verovelvollisen    Aine               Veron määrä
3514: veden kulutus ylittää 1 000 kuutiota vuodessa.      -   hiilidioksidi  3 markkaa tonnilta,
3515:   Elinkeinovesiverosta vapaita ovat kuitenkin       -   typen oksidit 1 000 markkaa tonnilta,
3516: asunto-osakeyhtiölaissa (30/26) tarkoitetut         -   rikkiyhdisteet 500 markkaa tonnilta (rik-
3517: osakeyhtiöt, kiinteistöyhtiöt sekä kiinteistö-                         kidioksidiksi laskettuna)
3518: huoltoyhtiöt. Samoin tässä pykälässä tarkoite-
3519: tusta verosta vapaita ovat vesilaitokset.              Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin aine-
3520:   Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan       määriin ei lueta päästöjä, jotka aiheutuvat
3521: kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnassa       maa-, vesi- tai ilmaliikenteestä.
3522: kuluttamansa vesikuutioiden lukumäärän vero-           Edellä 1 momentissa tarkoitettua veroa ei
3523: viranomaisille. Verovelvollisen ilmoitusvelvolli-   kuitenkaan ole suoritettava, jos veron määrä
3524: suutta koskee soveltuvin osin verotuslain (482/     olisi vähemmän kuin 10 000 markkaa.
3525: 58) kirjanpitovelvollisen ilmoitusvelvollisuutta       Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan
3526: koskevat säännökset. Ilmoitusvelvollisuudesta       kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnas-
3527: vapauttamisesta säädetään asetuksella.              taan aiheutuvan 1 momentissa sanotun aineen
3528:                                                     päästön määrän veroviranomaisille. Verovel-
3529:                                                     vollisen ilmoitusvelvollisuutta koskee soveltu-
3530:                                                     vin osin verotuslain (482/58) kirjanpitovelvolli-
3531:                       49 b §
3532:                                                     sen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset.
3533:    Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja   Ilmoitusvelvollisuudesta vapauttamisesta sää-
3534: on velvollinen maksamaan valtiolle veroa (ot-       detään asetuksella.
3535: sonikerrosta tuhoavien aineiden veroa), joka
3536: peritään elinkeinotoiminnassa käytetyn niiden                          49 d §
3537: kloorifluorihiilivetyjen, joilla tässä tarkoite-    Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja
3538: taan otsonikerrosta heikentäviä aineita koske- on velvollinen maksamaan jätevedestä valtiolle
3539: vassa Montrealin pöytäkirjan (1333/88) liitteen veroa (haitallisten aineiden veteenjättövero),
3540: A ryhmään 1 ja II kuuluvia aineita, ja metyy- jos jätevesi sisältää kiintoaineita, hapettavia
3541: likloroformin (trikloorietaanin) määrän perus- yhdisteitä, elohopeaa, kadmiumia, kromia,
3542: teella.                                           nikkeliä, lyijyä tai kuparia.
3543:    Veron suuruus on 15 markkaa kilogrammal-         Veron suuruus on 20 penniä kuutiometriltä
3544: ta 1 momentissa mainittua ainetta, jota on käytettyä vettä siltä osin kuin jäteveden määrä
3545: käytetty elinkeinotoiminnassa. Elinkeinotoi- ylittää 1 000 kuutiometriä ja siinä on edellä 1
3546: mintaan käytetyksi katsotaan myös se määrä momentissa mainittua ainetta. Veron määrä on
3547: ainetta, joka on valmistustarkoituksessa otettu kuitenkin 10 penniä kuutiometriltä, jos sanot-
3548: vastaan, vaikka sitä ei vielä sanottuna vuonna tua ainetta vuoden aikana on jätevedessä vä-
3549: olisi käytetty· tuotannossa.                      hemmän kuin puolet luvan enimmäismäärästä.
3550:    Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan Veroa ei kanneta, jos sanottua ainetta vuoden
3551: kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnassa aikana on vähemmän kuin 30 o/o luvan enim-
3552: käyttämänsä 1 momentissa sanotun aineen mäismäärästä.
3553: määrän veroviranomaisille. Verovelvollisen il-      Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan
3554: moitusvelvollisuutta koskee soveltuvin osin ve- kunkin tilikauden osalta jätevetensä ja siihen
3555: rotuslain (482/58) kirjanpitovelvollisen ilmoi- sisältyvien 1 momentissa mainittujen aineiden
3556: tusvelvollisuutta koskevat säännökset. Ilmoi- määrät veroviranomaisille, ja ilmoitusvelvolli-
3557: tusvelvollisuudesta vapauttamisesta säädetään suutta koskee soveltuvin osin verotuslain (482/
3558: asetuksella.                                      58) kirjanpitovelvollisen ilmoitusvelvollisuutta
3559:                                                   koskevat säännökset. Ilmoitusvelvollisuudesta
3560:                                                   vapauttamisesta säädetään asetuksella.
3561:                       49 c §
3562:    Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja                      49 e §
3563: on velvollinen maksamaan ilmaan suoraan tai         Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja
3564: välillisesti elinkeinotoiminnassaan päästämis- on velvollinen maksamaan vesistöön päästetys-
3565: tään seuraavista aineista valtiolle veroa (il- tä vedestä, joka sisältää klooria tai klooriyh-
3566: maanpäästövero) seuraavan taulukon mukai- disteitä (kloorin vesistöönpäästövero), valtiolle
3567: sesti:                                            veroa.
3568: 12                                   1989 vp. -     LA n:o 24
3569: 
3570:     Veron suuruus on 10 markkaa jokaiselta         kintamenosta, jotka oikeuttavat määrätyn
3571:   kloorikilolta.                                   huonetilan hallintaan yhtiön omistamassa ra-
3572:     Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan    kennuksessa, samoin kuin sellaisten vakioi-
3573:   kunkin tilikauden osalta jätevetensä ja siihen   tujen optioiden ja termiinien hankintamenosta,
3574: . jäävän kloorin määrän veroviranomaisille, ja     jotka koskevat arvopapereita tai arvopaperei-
3575: ·ilmoitusvelvollisuutta koskee soveltuvin osin     den hinnan kehitystä kuvaavan tunnusluvun
3576:  verotuslain (482/58) kirjanpitovelvollisen il-    muutoksen perusteella laskettavaa suoritusta,
3577:  moitusvelvollisuutta koskevat säännökset. Il-     verovuoden kulua on kuitenkin enintään 20
3578:   moitusvelvollisuudesta vapauttamisesta sääde-    prosenttia siitä määrästä, jota ei 28 §:n 1
3579:  tään asetuksella.                                 momentin säännöksen perusteella ole katsottu
3580:                                                    kuluksi.
3581:                       49 f §                          Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa
3582:     Elinkeinonharjoittaja, joka tuo maahan tai     verovelvollisella on oikeus 46 §:n 1 momentin
3583: valmistaa torjunta-ainetta, on velvollinen mak-    nojalla lukea kuluksi yhtä suuri markkamäärä
3584: samaan valtiolle veroa (torjunta-aineiden luon-    kuin edellisenä verovuonna, kuitenkin niin,
3585: toonpäästämisvero).                                että kulun määrä ei saa ylittää edellisen vuoden
3586:     Veron suuruus on 20 markkaa tehoainekilol-     verotuksessa voimassa ollutta suhteellista
3587: ta.                                                enimmäismäärää.
3588:     Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan       Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 tapahtu-
3589: kunkin tilikauden osalta tuottamansa tai maa-      neisiin kiinteistöjen ja arvopapereiden kaup-
3590: han tuomansa torjunta-aineiden määrät verovi-      poihin ja muihin luovutuksiin sovelletaan en-
3591: ranomaisille, ja ilmoitusvelvollisuutta koskee     nen mainittua päivää voimassa olleita säännök-
3592: soveltuvin osin verotuslain (482/58) kirjanpito-   siä.
3593: velvollisen ilmoitusvelvollisuutta koskevat           Jos kiinteistöjen ja arvopapereiden kaupois-
3594: säännökset. Torjunta-aineen määritelmästä tai      sa ja muissa luovutuksissa luovuttajana on
3595: torjunta-aineluetteloista sekä ilmoitusvelvolli-   elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, sel-
3596: suudesta vapauttamisesta säädetään asetuksel-      laisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985
3597: la.                                                annetussa laissa (1038/85), 6 §:n 1 momentin
3598:                                                    1 b kohdassa tarkoitettu luovutuksen saaja,
3599:                                                    joka luovuttaa mainitussa lainkohdassa tarkoi-
3600:                     V OSA                          tettua ennen tammikuun 1 päivää 1989 saa-
3601:              Erityisiä säännöksiä                  maansa omaisuutta edelleen ennen kuin 5 vuot-
3602:                                                    ta on kulunut hänen saannostaan, lisätään
3603:      51, 51 a, 51 b, 51 c, 51 d ja 52 a §          veronalaiseen luovutushintaan sen määrän,
3604:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25)           jonka veronalaiseksi tuloksi lukemisesta luo-
3605:                                                    vuttajan saantomies oli mainitun lainkohdan
3606:    Tämä laki tulee voimaan      päivänä            nojalla vapautettu, ja saantomiehen verotuk-
3607: kuuta 1990. Sillä kumotaan tutkimusvähen-          sessa ennen luovutusta olleen poistamattoman
3608: nyksestä valtionverotuksessa 22 päivänä joulu-     hankintamenon erotus.
3609: kuuta 1983 annettu laki (1023/83), 28 päivänä         Yhteisöjen sulautumisiin, joissa sulautumis-
3610: joulukuuta 1978 annettu Investointivarauslaki      sopimuksesta on tehty ilmoitus rekisteröintiä
3611: (1094178) ja konserniavustuksesta verotuksessa     varten tai, jos tällaista ilmoitusta ei ole säädet-
3612: 21 päivänä marraskuuta 1986 annettu laki           ty tehtäväksi, sulautumiseen on haettu suostu-
3613: (825/86). Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen       musta tuomioistuimelta tai muulta viranomai-
3614: kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-      selta ennen 1 päivää tammikuuta 1989, sovelle-
3615: sessa jäljempänä mainituin poikkeuksin.            taan ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimas-
3616:    Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa      sa olleita säännöksiä. Mainittuja säännöksiä
3617: on verovuoden kulua verovelvollisen sitä vaa-      sovelletaan myös purkautuvan yhteisön vero-
3618: tiessa enintään 25 prosenttia vaihto-omaisuu-      tuksessa, jos ilmoitus sen selvitystilaan asetta-
3619: den siitä hankintamenon osasta, jota ei 28 §:n     misesta on tehty rekisteröintiä varten ennen 1
3620: 1 momentin säännösten perusteella ole katsottu     päivää tammikuuta 1989.
3621: kuluksi. Muiden arvopapereiden hankintame-            Jos avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on
3622: nosta kuin asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden        purettu ja sen omaisuus on siirretty toimintaa
3623: ja muiden sellaisten yhtiöiden osakkeiden han-     jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle ennen
3624:                                        1989 vp. -   LA n:o 24                                     13
3625: 
3626: tammikuun 1 päivää 1989 elinkeinotulon verot-         Lain 49 a, 49 c, 49 d, 49 e ja 49 f §:ää
3627: tamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun         sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1991
3628: lain (360/68) 52 a §:ssä säädetyllä tavalla, toi-   toimitettavassa verotuksessa.
3629: mintamuodon muutokseen sovelletaan ennen
3630: tammikuun 1 päivää 1989 voimassa olleita
3631: säännöksiä.
3632: 
3633: 
3634: 2.
3635:                                               Laki
3636:                                     verotuslain muuttamisesta
3637: 
3638:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annettuun verotusla-
3639: kiin (482/58) uusi 1 a § ja 35 a § seuraavasti:
3640: 
3641:                       1a §                          sen määrittämiseksi tarvittavat tiedot veroil-
3642:    Se, mitä tässä laissa on sanottu valtiolle       moituksena siten, kuin niistä asetuksella sääde-
3643: vuosittain tulon ja omaisuuden perusteella suo-     tään.
3644: ritettavasta verosta, koskee myös elinkeinotu-        Asetuksella voidaan säätää pidettäväksi kir-
3645: lon verottamisesta annetun lain (360/68) IV         jaa myös muista kuin 1 momentissa tarkoite-
3646: osassa säädettyjä elinkeinonharjoittajan eri-       tuista aineista.
3647: tyisveroja.
3648:                                                        Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
3649:                       35 a §                        kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3650:   Sen, jonka on suoritettava elinkeinotulon         ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
3651: verottamisesta annetun lain IV osassa säädetty-     sa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3652: jä erityisveroja, tulee pitää kirjaa verotuksen     ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
3653: perusteena olevista tiedoista ja antaa verotuk-     miin.
3654: 
3655: 
3656:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
3657: 
3658:                      Esko Seppänen                           Heli Astala
3659:                      Timo Laaksonen                          Esko Helle
3660:                                                1989 vp.
3661: 
3662: Lakialoite n:o 25
3663: 
3664: 
3665: 
3666: 
3667:                                   Laine ym.: Ehdotus laiksi kansalaislakialoitteesta ja kansalaisten
3668:                                       vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta
3669: 
3670: 
3671:                                            Eduskunnalle
3672: 
3673:    Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa               Valtaosa eduskunnan kuulemista asiantunti-
3674: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko-      joista edustaa hallituksen ja liike-elämän näke-
3675: koontunut eduskunta. Tutkimukset kuitenkin            myksiä. Kansalaisten ja heitä edustavien järjes-
3676: osoittavat, että kansalaiset katsovat pankeilla       töjen mahdollisuudet vaikuttaa eduskuntaan
3677: ja suuryrityksillä olevan enemmän valtaa kuin         ovat huomattavasti edellisiä vähäisemmät. Yk-
3678: eduskunnalla. Tosiasia onkin, että myös edus-         sittäisen kansanedustajan tekemiä lakialoitteita
3679: kunnan omilla päätöksillä on siirretty valtaa         joko hylätään tai niitä ei käsitellä lainkaan.
3680: suomalaisille ja ylikansallisille pankeille ja yri-      Johtopäätöksenä tästä on; että on avattava
3681: tyksille.                                             uusia kanavia kansalaisjärjestöjen ja -liikkei-
3682:    Mielipidetiedustelut osoittavat myös, että         den sekä yksittäisten kansalaisten vaikutukselle
3683: kansalaiset kokevat esimerkiksi asukas- ja kau-       eduskuntaan ja samalla parannettava yksittäi-
3684: punginosayhdistykset kunnanvaltuustoa, edus-          sen kansanedustajan oikeuksia.
3685: kuntaa ja puolueita paremmiksi omien etujen-             Erityisen tärkeänä on pidettävä kansalaisten
3686: sa ajajiksi. Kansalaistoiminnan kasvu erilaisis-      oikeutta kansalaislakialoitteen ja kansalaisväli-
3687: sa kysymyksissä osoittanee, että ihmiset koke-        kysymyksen saattamiseksi eduskunnan käsitte-
3688: vat, etteivät asiat järjesty, jolleivät he itse ole   lyyn ja päätettäväksi. Kansalaisjärjestöille ja
3689: mukana vaikuttamassa.                                 -liikkeille on myös turvattava oikeus tulla kuul-
3690:    Eräissä asiantuntijoiden arvioissa on päädyt-      luiksi eduskunnan valiokunnissa. Samoin tuUsi
3691: ty siihen, että äänestysaktiivisuuden putoami-        kansalaislakialoitteen ja kansalaisvälikysymyk-
3692: nen ja kansalaistottelemattomuuden lisäänty-          sen allekirjoittajien edustajille antaa mahdolli-
3693: minen ovat seurausta eduskunnan nauttiman             suus tulla kuulluiksi eduskunnan valiokun-
3694: arvostuksen vähenemisestä.                            nissa.
3695:    Eduskunnan sisäinen käytäntö ja asema ovat            Eduskuntaan kohdistuvan kansalaisvalvon-
3696: muuttuneet. Vielä 1950-luvulla hallituspuolueet       nan parantamiseksi tulisi eduskunnan istunto-
3697: salllvat kansanedustajiensa neuvotella muutok-        jen julkisuutta lisätä esimerkiksi radioimalla ja
3698: sista hallituksen esityksiin hallituksen omanar-      televisioimalla ne suorina lähetyksinä, kuten
3699: vontunnon siitä kärsimättä. Nykyisin hallitus,        eräissä maissa on yleisenä käytäntönä. Tämän
3700: suuri virkakoneisto ja elinkeinoelämä hallitse-       lisäksi eduskunnan täysistunnoista tulisi lähet-
3701: vat eduskunnan päätöksentekoa. Monet halli-           tää tiivistelmä radion ja television välityksellä.
3702: tuksen esitykset ovat kuin suoraan STK:n laati-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3703: mia.
3704:                                                                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3705:                                                              lakiehdotuksen:
3706: 
3707: 
3708: 
3709: 
3710: 290020D
3711: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 25
3712: 
3713:                                              Laki
3714:         kansalaislakialoitteesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta
3715: 
3716:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3717: 
3718:                       1§                                                 5§
3719:   Lain tarkoituksena on lisätä kansalaisten           Kansalaisvälikysymyksellä, jonka allekirjoit-
3720: vaikutusmahdollisuuksia eduskuntaan, mikä          taa 50 000 kansalaista, on oikeus saattaa halli-
3721: edellyttää myös kansanedustajien oikeuksien        tuksen luottamus äänestyksen kohteeksi edus-
3722: laajentamista.                                     kunnassa.
3723:                                                                           6§
3724:                         2§                           Kansalaisjärjestöillä ja kansalaisliikkeillä
3725:   Vähintään 5 000 kansalaisella on oikeus saa-     sekä kansalaislakialoitteen ja kansalaisväliky-
3726: da kirjallinen aloite eduskunnan käsiteltäväksi.   symyksen allekirjoittajien edustajilla on oikeus
3727:                                                    tulla kuulluiksi eduskunnan valiokunnissa.
3728:                       3§                                                 7§
3729:   Kansalaislakialoite on käsiteltävä yhden vuo-      Eduskunnan täysistuntojen alussa on kan-
3730: den kuluessa sen tekemisestä. Myös kansan-         sanedustajilla oikeus kysymysten esittämiseen
3731: edustajan tekemä lakialoite on käsiteltävä vuo-    ministereille, joiden on välittömästi vastattava
3732: den kuluessa.                                      kysymyksiin.
3733:                                                                          8§
3734:                        4§
3735:                                                      Eduskunnan täysistunnot radioidaan ja tele-
3736:    Kansalaislakialoitteet on julkistettava mah-    visioidaan suorina lähetyksinä. Täysistunnoista
3737: dollisimman laajasti muun muassa Yleisradion       lähetetään myös tiivistelmä radion ja television
3738: kautta. Eduskunta voi päättää kansalaislaki-       välityksellä.
3739: aloitteen kansalaiskäsittelyn järjestämisestä.
3740: Samoin eduskunta voi päättää hallituksen esi-                            9§
3741: tyksen ja kansanedustajan tekemän tärkeän            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3742: lakialoitteen kansalaiskäsittelyn järjestämises-   kuuta 19 .
3743: tä.
3744: 
3745: 
3746:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
3747: 
3748:                     Ensio Laine                             Marja-Liisa Löyttyjärvi
3749:                     Marjatta Stenius-Kaukonen               Esko-Juhani Tennilä
3750:                                                1989 vp.
3751: 
3752: Lakialoite n:o 26
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 
3757:                                   Laine ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun lain
3758:                                      8 §:n muuttamisesta
3759: 
3760: 
3761:                                           Eduskunnalle
3762: 
3763:    Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden ja asuk-         man sisältöön liittyviä näkökohtia, joiden
3764: kaiden oikeudesta olla liittymättä kaapelitelevi-    vuoksi monet osakkaat vastustavat kaapelitele-
3765: sioverkkoon ja kieltäytyä maksamasta liittymi-       visioverkkoon liittymistä.
3766: sestä aiheutuvia kuluja on viime aikoina kiis-          Kustannukset kaapelitelevisioverkon vetämi-
3767: telty eri puoliiia maata pidetyissä asunto-osa-      sestä ja huollosta sekä verkkoon liittymisestä
3768: keyhtiöiden kokouksissa. Mielipiteet ovat men-       tulee jakaa niiden kesken, jotka kaapelitelevi-
3769: neet ristiin ja tulkinnat oikeustapauksissa näyt-    sion ohjelmia haluavat katsoa. Taloyhtiön ja
3770: tävät ristiriitaisilta.                              kaapelitelevisioyhtiön velvollisuutena on turva-
3771:    Ei voida pitää oikeana ja perusteltuna näke-      ta Yleisradion kanavien näkyvyys niissäkin ta-
3772: mystä, jonka mukaan nekin asukkaat, jotka            louksissa, joissa ei kaapelitelevisio-ohjelmia
3773: eivät halua kaapelitelevision ohjelmia katsoa,       haluta katsoa.
3774: tulisi pakottaa maksamaan kaapelitelevisiover-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3775: kon kustannuksia. Kustannukset ovat verrat-
3776: tain suuret ja monille pienituloisiiie kohtuutto-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3777: man raskaat maksaa. On muitakin mm. ohjel-                  lakiehdotuksen:
3778: 
3779: 
3780:                                                Laki
3781:                      asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
3782: 
3783:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta 1926
3784: annetun lain (30/26) 8 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
3785: 
3786:                        8§                            keen kautta. Kaapelitelevisioyhtiön ja taloyh-
3787:                                                      tiön on kaikissa tilanteissa turvattava Yleisra-
3788:   Osakasta, joka ei halua huoneistossaan nä-         dion kanavien näkyvyys jokaisessa huoneistos-
3789: kyvän kaapelitelevision tai satelliittien välittä-   sa.
3790: miä ohjelmia, ei voi velvoittaa suorittamaan
3791: kaapeliverkkoon liittymisestä ja käyttökustan-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3792: nuksista aiheutuvia kuluja suoraan tai vastik-       kuuta 1990.
3793: 
3794: 
3795:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989
3796: 
3797:                       Ensio Laine                             Marja-Liisa Löyttyjärvi
3798:                       Marjatta Stenius-Kaukonen               Esko-Juhani Tennilä
3799: 
3800: 
3801: 
3802: 
3803: 290020D
3804:                                                  1989 vp.
3805: 
3806: Lakialoite n:o 27
3807: 
3808: 
3809: 
3810: 
3811:                                     Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi lasten kotihoidon tuesta
3812:                                        annetun lain muuttamisesta ja lasten kotihoidon tuesta anne-
3813:                                        tun lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3814: 
3815: 
3816:                                             Eduskunnalle
3817: 
3818:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3819: 
3820:   Aloitteessa ehdotetaan kotihoidon tuen ke-           määrään saakka. Mahdollisia sisaruskorotuk-
3821: hittämistä siten, että kaikille alle 3-vuotiasta       sia ei luettaisi mukaan laskettaessa valtion-
3822: lasta kotonaan haitaville maksetaan kotihoi-           osuuteen oikeuttavaa 4 000 markan enimmäis-
3823: don tukea. Kotihoidon tuen lisäosan määrää             määrää, mikä tosiasiassa merkitsee sisarusko-
3824: ehdotetaan korotettavaksi perusosan suurui-            rotuksen kohdalla valtion osuuden maksamista
3825: seksi ja lisäosa ehdotetaan maksettavaksi ilman        kunnalle sisaruskorotuksen suuruisen määrän
3826: tarveharkintaa kaikille niille tukeen oikeute-         edellä mainittua enimmäismäärää suurempana.
3827: tuille, jotka itse hoitavat lastaan. Tällöin tuen      Mikäli kunnat haluaisivat maksaa vielä suu-
3828: täysi määrä olisi 2 600 markkaa kuukaudessa,           rempaa kotihoidon tukea, ei valtionosuutta yli
3829: mitä tuen määrää lisäisivät vielä mahdolliset          4 000 markkaa menevältä osin maksettaisi.
3830: sisaruskorotukset. Uudistuksen kokonaiskus-            Tämän uudistuksen aiheuttamat lisäkustan-
3831: tannusvaikutus on vuositasolla noin 240 milj.          nukset riippuvat siitä, kuinka halukkaita kun-
3832: markkaa, josta sekä kuntien että valtion osuu-         nat ovat maksamaan vapaaehtoisesti korotet-
3833: deksi tulee suunnilleen puolet. Vuodelle 1989          tua kotihoidon tukea.
3834: kokonaiskustannus olisi vajaat 100 miljoonaa              Uudistuksen toteuttaminen merkitsee, että
3835: markkaa, mikäli uudistus toteutetaan porraste-         kotihoidon tuesta tulee entistä parempi vaihto-
3836: tusti elokuun 1989 alusta lukien.                      ehto kunnalliselle päivähoidolle.
3837:    Edelleen aloitteessa ehdotetaan, että kunnat           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
3838: voisivat maksaa vapaaehtoisesti lisätukea 2 600        den 1989 elokuun alusta lukien pääkaupunki-
3839: markkaa ylittävältä osin, jolloin valtio osallis-      seudulla ja muilla alueilla, missä lasten päivä-
3840: tuisi lisäkustannuksiin SVOL-asteikon mukai-           hoitotilanne on vaikea. Muualla maassa laki
3841: sesti. Valtionosuutta maksettaisiin enintään           on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990
3842: 4 000 markan kuukausittaisen kotihoidon tuen           alusta lukien.
3843: 
3844: 
3845: 
3846: 
3847:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
3848: 
3849: 
3850: 1. Kotihoidon tuen kehittäminen                        paikan järjestämisessä. Julkisuudessa on esitet-
3851:                                                        ty säädetyn lain voimaantulon siirtämistäkin,
3852:    Vuoden 1990 alusta lähtien kuntien on jär-          mitä ei voida pitää hyväksyttävänä.
3853: jestettävä kaikille alle 3-vuotiaille lapsille vaih-      Hallituksen omien tietojen perusteella vuo-
3854: toehtoisesti kunnallinen päivähoitopaikka tai          den 1989 lopussa alle 3-vuotiaiden hoitopaik-
3855: maksettava kotihoidon tukea. Arviot viittaavat         kojen vajaus olisi lähes 10 000 paikkaa. Tässä
3856: siihen, että monilla kunnilla, erityisesti suurim-     laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, kuin-
3857: milla kaupungeilla, on vaikeuksia päivähoito-          ka moni 3 vuotta täyttänyt olisi tuolloin vailla
3858: 290020D
3859: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 27
3860: 
3861: hoitopaikkaa. Voimassa olevan lainsäädännön             Monestakin syystä on perusteltua pyrkiä to-
3862: tarkoituksena ei myöskään ole ollut eikä saa         teuttamaan harkitusti kallista laitosrakentamis-
3863: olla, että alle 3-vuotiaille tarvittavat päivähoi-   ta silloin, kun muitakin vaihtoehtoja on tarjol-
3864: topaikat luotaisiin vähentämällä 3 vuotta täyt-      la. Kotihoidon tuen kehittämisen myönteinen
3865: täneille tarkoitettuja päivähoitopaikkoja.           merkitys on yhteiskunnalle tässäkin suhteessa
3866:    Tilannetta arvioitaessa on perusteltua tur-       huomattava. Tietysti niillä alueilla, missä päi-
3867: vautua ennen muuta niihin keinoihin, joilla          vähoitotilanne on vaikea, on samalla myös
3868: joustavasti ja perheiden toiveita seuraten pääs-     panostettava voimakkaasti laitosrakentami-
3869: tään tavoiteltuun aikatauluun. Keino, jolla voi-     seen.
3870: daan välittömästi parantaa tilannetta, on lasten        Lisäksi on voitu havaita, että laitospäivähoi-
3871: kotihoidon tuen lisäosan tarveharkinnan pois-        dolla on välittömien kustannusten lisäksi mer-
3872: taminen ja lisäosan tason korottaminen perus-        kittäviä välillisiä kustannuksia. Lasten sairaste-
3873: osan suuruiseksi. Tällöin tuen täysi määrä           lu päivähoidossa aiheuttaa ongelmia, mm. per-
3874: nousee noin 2 600 markkaan kuukaudessa niis-         heille se lisää terveydenhoitomenoja ja aiheut-
3875: sä perheissä, joissa toinen vanhemmista hoitaa       taa yhteiskunnassa tuotannollisia menetyksiä.
3876: lasta kotona. Mahdollinen sisaruskorotus nos-           Kunnallisvaalien alla eri puolueet kannatti-
3877: taisi tukea tästäkin.                                vat kotihoidon tuen korottamista. Tämän laki-
3878:    Kunnilla on nykyäänkin mahdollisuus mak-          aloitteen toteuttamisella on mahdollisuus tehdä
3879: saa kotihoidon tukea lakisääteisen tuen ylittä-      kotihoidon tuesta entistä parempi vaihtoehto
3880: vältä osin. Kunnat eivät kuitenkaan saa tältä        lasten päivähoidossa. Erityisesti uudistus hel-
3881: osin valtionosuutta lainkaan. Aloitteessa ehdo-      pottaisi suurten kaupunkien päivähoito-ongel-
3882: tetaan valtionosuuden maksamista kunnille            mia. Kokonaisvaikutuksiltaan uudistus olisi
3883: SVOL-asteikon puitteissa, mikäli kunnat mak-         myös yhteiskunnan kannalta edullinen. Valtion
3884: savat vapaaehtoisesti perusosan ja lisäosan ylit-    verotulojen kertymän ollessa miljardeja mark-
3885: tävältä osin kotihoidon tukea. Toisin sanoen         koja ennakoitua suurempi, ei uudistuksen to-
3886: kunnan maksaessa yli 2 600 markan suuruista          teuttamiselle ole myöskään taloudellisia esteitä.
3887: kotihoidon tukea, valtionosuus maksettaisiin            Tavoitteena on pidettävä kotihoidon tuen
3888: aina 4 000 markan suuruiseen kotihoidon tu-          laajentamista koskemaan kaikkia alle ?-vuoti-
3889: keen saakka sosiaali- ja terveydenhuollon            aita lapsia.
3890: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
3891: mukaisesti. Mahdollista sisaruskorotusta ei
3892: otettaisi huomioon mainittua valtionosuuteen         2. Kotona lastaan hoitavan sosiaa-
3893: oikeuttavaa enimmäismäärää laskettaessa, mi-            liturvan parantaminen
3894: kä merkitsisi sitä, että sisaruskorotus mukaan
3895: lukien valtionosuutta maksettaisiin kunnille it-        Sairausvakuutuslain mukaiset äitiys-, isyys-
3896: se asiassa sisaruskorotuksen verran yli 4 000        ja vanhempainraha sekä pienten lasten kotihoi-
3897: markan suuruiseen kuukausittaiseen kotihoi-          don tuki muodostavat kotona lastaan hoitavan
3898: don tukeen saakka. Lisäedellytyksenä olisi,          henkilön toimeentuloturvan perustan. Lasten-
3899: että kunnat maksaisivat vapaaehtoista kotihoi-       hoidon aikainen vähimmäistoimeentuloturva
3900: don tukea ilman tarveharkintaa kaikille koto-        on nykyisin kuitenkin muita toimeentuloturva-
3901: naan lasta itse hoitaville vanhemmille. Mikäli       etuuksia matalampi.
3902: kunta haluaisi maksaa yli 4 000 markan suu-             Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että täs-
3903: ruista kotihoidon tukea, ei tältä osin makset-       sä aloitteessa ehdotetun kotihoidon tuen korot-
3904: taisi valtionosuutta lainkaan.                       tamisen lisäksi mahdollisimman pian tulisi
3905:    Selvitykset ovat osoittaneet, että kotihoidon     muuttaa sairausvakuutuslakia siten, että äitiys-
3906: tuen tason parantaminen lisää selvästi vanhem-       ja vanhempainrahakaudella äitiys- ja vanhem-
3907: pien halukkuutta hoitaa lasta pidempään koto-        painrahan vähimmäismäärä vastaisi edellä esi-
3908: na. Hoitovapaa turvaa työsuhteen jatkuvuuden         tettyä lakisääteisenä kotihoidon tukena mak-
3909: kolmeen vuoteen saakka. Tällä hetkellä monet         settavaa määrää silloin kun isä tai äiti hoitaa
3910: vanhemmat joutuvat palaamaan työelämään              lasta kotona.
3911: tätä ennen tuen pienuuden takia. Uudistus               Kotihoidon tuen kehittämisen yhteydessä on
3912: lisäisi merkittävästi perheiden valinnanvapaut-      tarve samalla tarkastella lastenhoitoajan vaiku-
3913: ta ja mahdollisuutta itse huolehtia lastensa         tusta eläkkeeseen, koska työeläketurvaa ei kar-
3914: tärkeiden kehitysvuosien kasvatuksesta.              tu vuotta pitemmiltä hoitojaksoilta. Useissa
3915:                                       1989 vp. -    LA n:o 27                                      3
3916: 
3917: eläkelaeissa vuotta lyhyemmätkään hoitojaksot       3. Voimaantulo
3918: eivät kartuta eläkettä. Tästä syystä kotona
3919: lastaan haitavien vanhempien, useimmiten äi-           Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
3920: tien, eläketurva jää usein täysimääräistä pie-      1989 elokuun alusta pääkaupunkiseudulla ja
3921: nemmäksi.                                           muilla alueilla, missä päivähoitotilanne on vai-
3922:    Lähtökohtana on pidettävä, että lastenhoito-     kea. Muualla maassa laki on tarkoitus saattaa
3923: aika ei kohtuuttomasti heikennä kotona las-         voimaan vuoden 1990 alusta lukien. Asetuksel-
3924: taan hoitavan eläketurvaa. Katsommekin, että        la määrätään tarkemmin kaikki ne kunnat,
3925: ensi tilassa tulisi säätää laki kansaneläkkeeseen   joissa laki tulee voimaan elokuun 1989 alusta.
3926: suoritettavasta lapsenhoitolisästä niille kotona       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3927: alle 3-vuotiasta lastaan haitaville vanhemmille,
3928: jotka hoitavat lastaan äitiys-, isyys- tai van-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3929: hempainrahan taikka kotihoidon tuen turvin ja              /akiehdotukset:
3930: joille ei kysymyksessä olevalta ajalta kerry
3931: eläketurvaa työ- tai virkaeläkelainsäädännön
3932: perusteella.
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 
3937: 1.
3938:                                              Laki
3939:                      lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
3940: 
3941:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3942:   kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) 7 §:n 3 ja
3943: 4 momentti,
3944:   muutetaan 7 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentti 23 pmvana
3945: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1112/87) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986
3946: annetussa laissa (1070/869), sekä
3947:   lisätään lain 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
3948:                       4 §                                                 7 §
3949:                                                         Lisäosa. Lisäosan saamisen edellytyksenä
3950:    Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee            on, että 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lasta
3951: myös kunnan suorittaessa vapaaehtoisesti pe-        hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan
3952: rusosan ja lisäosan yhteenlasketun määrän ylit-     jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hänen
3953: tävältä osin kotihoidon tukea, kuitenkin siten,     muu huoltajansa. Jos lisäosaa saava perhe
3954: että valtionosuutta ei suoriteta kuukaudessa        alkaa saada äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan
3955: 4 000 markkaa ylittävältä osin. Lisäksi tässä       samoin edellytyksin äitiys-, isyys- tai vanhem-
3956: momentissa tarkoitetun valtionosuuden maksa-        painrahan saamisaikana. Jos edellä mainitut
3957: misen edellytyksenä on, että kunta suorittaa        edellytykset täyttävän perheen, joka ei saa
3958: samansuuruisena vapaaehtoista kotihoidon tu-        vielä lisäosaa, vanhempainrahakautta on pi-
3959: kea ilman tarveharkintaa kaikille perusasaan ja     dennetty useamman kuin yhden syntymän joh-
3960: lisäosaan oikeutetuille. Valtionosuuteen oi-        dosta, suoritetaan perheelle lisäosaa edellä
3961: keuttavaa enimmäismäärää laskettaessa ei ote-       mainitulla tavalla korotettuna myös vanhem-
3962: ta huomioon 6 §:n mukaista sisaruskorotusta         painrahakauden pidennystä koskevalta ajalta.
3963: valtionosuutta vähentävänä tekijänä.                  Lisäosa vastaa suuruudeltaan perusosaa.
3964: 
3965:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3966:                                                     kuuta 198 .
3967: 4                                   1989 vp. -    LA n:o 27
3968: 
3969: 2.
3970:                                              Laki
3971:     lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3972: 
3973:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon
3974: tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain (25/85) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
3975: 
3976:                       1§
3977:                                                   vuoden 1989 elokuun alusta lukien pääkaupun-
3978:    Tuen maksamista laajennetaan vuosina           kiseudulla ja muissa kunnissa, joissa päivähoi-
3979: 1986-1989 sosiaali- ja terveydenhuollon suun-     totilanne on vaikea. Asetuksella määrätään
3980: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain       tarkemmin kaikki ne kunnat, joissa tukea suo-
3981: (677/82) 4 §:n nojalla vuosittain hyväksyttävän   ritetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain
3982: valtakunnallisen sosiaalihuollon järjestämistä    mukaisessa laajuudessa 1.8.1989 lukien.
3983: koskevan suunnitelman mukaisesti. Tukea suo-
3984: ritetaan kuitenkin lasten kotihoidon tuesta an-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3985: netun lain mukaisessa laajuudessa viimeistään     kuuta 198 .
3986: 
3987: 
3988:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
3989: 
3990:          Kauko Juhantalo             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
3991:          Esko Aho                    Juhani Alaranta          Sirkka-Liisa Anttila
3992:          Kauko Heikkinen             Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen
3993:          Heikki Kokko                Seppo Kääriäinen         Matti Maijala
3994:          Kalevi Mattila              Seppo Pelttari           Hannele Pokka
3995:          Tellervo Renko              Mirja Ryynänen           Kalle Röntynen
3996:          Aapo Saari                  Kimmo Sarapää            Eino Siuruainen
3997:          Hannu Tenhiälä              Jukka Vihriälä           Johannes Virolainen
3998:          Matti Väistö                Paavo Väyrynen           Marjatta Väänänen
3999:                                             1989 vp.
4000: 
4001: Lakialoite n:o 28
4002: 
4003: 
4004: 
4005: 
4006:                                 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut-
4007:                                   tamisesta
4008: 
4009: 
4010:                                        Eduskunnalle
4011: 
4012:    Aloitteessa ehdotetaan vanhempainrahakau-       hoidon aikainen vähimmäistoimeentuloturva
4013: den pidentämistä siten, että äitiys-, isyys- ja    on nykyisin kuitenkin muita toimeentuloturva-
4014: vanhempainraha-aika pitenisi yhteensä nykyi-       etuoksia matalampi.
4015: sestä noin 9 kuukauden mittaisesta ajanjaksos-        Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että täs-
4016: ta yhteensä vuoden pituiseksi lapsen syntymäs-     sä aloitteessa ehdotetun vanhempainrahakau-
4017: tä lukien. Enimmillään äitiys-, isyys- ja van-    den pidentämisen lisäksi mahdollisimman pian
4018: hempainrahakauden pituudeksi muodostuisi          tulisi muuttaa sairausvakuutuslakia siten, että
4019: näin 13 kuukautta.                                 äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudella äi-
4020:    Nykyisin naisella on oikeus äitiyspäivära-      tiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäis-
4021: haan 105 arkipäivältä eli noin 4 kuukaudelta.     määrä vastaisi eri lakialaitteessa lakisääteisenä
4022: Oikeus äitiysrahaan alkaa 30 arkipäivää välit-    kotihoidontukena       maksettavaksi     ehdotta-
4023: tömästi ennen laskettua synnytysaikaa. !syys-     maamme 2 600 markan suuruista kuukausit-
4024: rahaa voidaan maksaa lapsen syntymän yhtey-       taista kotihoidon tukea silloin, kun isä tai äiti
4025: dessä 6-12 arkipäivältä. Tämä aika lyhentää        hoitaa lasta kotona. Muutoinkin tulisi mainit-
4026: vastaavasti vanhempainrahakautta. Vanhem-          tuja vähimmäispäivärahoja korottaa tuntuvas-
4027: painrahaa maksetaan lapsen hoidon perusteella     ti.
4028: yhteensä enintään 158 arkipäivältä äitiysrahan        Tässä yhteydessä on tarve samalla tarkastella
4029: suorittamisajan päätyttyä. Nykyisin äitiys-,      lastenhoitoajan vaikutusta eläkkeeseen. Työn-
4030: isyys- ja vanhempainraha-aika on yhteensä         tekijällä on oikeus hoitovapaaseen siihen saak-
4031: kaikkiaan 263 arkipäivää. Lakiehdotuksen to-      ka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Työeläke ei
4032: teuttaminen merkitsee vanhempainrahakauden        kuitenkaan kartu hoitovapaalla vuotta pitem-
4033: pitenemistä 158 arkipäivästä 220 arkipäivään      mältä hoitojaksolta, useissa eläkelaeissa vuotta
4034: sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan saami-    lyhyemmätkään jaksot eivät kartuta eläkettä.
4035: seen oikeuttavan enimmäisajan jatkumista yh-      Tämän vuoksi lasta kotonaan hoitavien,
4036: teensä 325 arkipäivään.                           useimmiten äitien, eläketurva jää usein täysi-
4037:    Vanhempien valinnanvapaus- ja tasa-arvo-       määräistä pienemmäksi. Epäkohdan korjaami-
4038: näkökohdat huomioon ottaen aloitteessa ehdo-      seksi ja eläketurvan parantamiseksi ehdotam-
4039: tetaan parannusta nykylainsäädäntöön van-         me, että ensi tilassa säädettäisiin laki kansan-
4040: hempainrahakautta pidentämällä. Lapsen äi-        eläkkeeseen suoritettavasta lapsenhoitolisästä
4041: dillä olisi edelleen oikeus saada vanhempainra-   niille vanhemmille, jotka hoitavat alle 3-vuoti-
4042: haa samoin ehdoin kuin äitiysrahaa välittömäs-    asta lastaan kotona äitiys-, isyys- tai vanhem-
4043: ti äitiysrahakauden päättymisen jälkeen. Äidin    painrahan taikka kotihoidontuen turvin ja joil-
4044: suostumuksella voitaisiin, kuten nykyisinkin,     le ei kysymyksessä olevalta ajalta kerry elä-
4045: suorittaa vanhempainrahaa isälle. Äidin asema     keturvaa työ- tai virkaeläkelainsäädännön pe-
4046: ei näin ollen heikkenisi, mutta perheen sisällä   rusteella.
4047: valinnanvapaus laajenisi ja samalla etuuksien         Aloite on osa keskustan eduskuntaryhmän
4048: saantiin oikeuttava kokonaisaika pitenisi.        päivähoitoa koskevaa lakialoitepakettia, missä
4049:    Sairausvakuutuslain mukaiset äitiys-, isyys-   ehdotetaan vaikean päivähoitotilanteen helpot-
4050: ja vanhempainraha sekä pienten lasten kotihoi-    tamiseksi, vanhempien valinnanvapauden ja
4051: dontuki muodostavat kotona lastaan hoitavan       tasa-arvon lisäämiseksi sekä lapsiperheiden
4052: henkilön toimeentuloturvan perustan. Lasten-      aseman parantamiseksi kotihoidontuen korot-
4053: 290020D
4054: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 28
4055: 
4056: tamista, kotona lastaan hoitavan sosiaaliturvan       Tämä laki on tarkoitus saattaa voimaan
4057: parantamista, vanhempainrahakauden pidentä-         vuoden 1989 elokuun alusta lukien.
4058: mistä ja lastenhoitajavähennyksen palauttamis-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4059: ta.
4060:    Vanhempainrahakauden pidentämisen ai-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4061: heuttamat nettokustannusvaikutukset ovat yh-               lakiehdotuksen:
4062: teensä vuositasolla noin 300 milj. markkaa.
4063: 
4064: 
4065: 
4066: 
4067:                                               Laki
4068:                              sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
4069: 
4070:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
4071: vakuutuslain (364/63) 23 §:n 2 ja 3 momentti, näistä 2 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä
4072: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), seuraavasti:
4073: 
4074:                       23 §                          vältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen synty-
4075:                                                     mästä on kulunut 300 arkipäivää, kuitenkin
4076:    Vanhempainrahaa suoritetaan 220 arkipäi-         vähintään 100 arkipäivältä. Vakuutetun suos-
4077: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien         tumuksella voidaan vanhempainrahaa suorit-
4078: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen      taa hänen puolisolleen vanhempainrahaoikeu-
4079: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansio-   den 100 arkipäivältä, siten kuin asetuksella
4080: työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritet-      tarkemmin säädetään. Mitä 21 §:n 2 momen-
4081: tavasta työstä. Vanhempainrahan suorittamis-        tissa on säädetty vakuutetun työstä poissaolos-
4082: aikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin, kun      ta, sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa.
4083: lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia
4084: kuin yksi.
4085:    Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4086: hempainrahaa vakuutetulle jokaiselta arkipäi-       kuuta 198 .
4087: 
4088: 
4089:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
4090: 
4091:         Kauko Juhantalo             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa          Mauri Pekkarinen
4092:         Esko Aho                    Juhani Alaranta                  Sirkka-Liisa Anttila
4093:         Kauko Heikkinen             Tytti lsohookana-Asunmaa         Timo Kietäväinen
4094:         Heikki Kokko                Seppo Kääriäinen                 Matti Maijala
4095:         Kalevi Mattila              Seppo Pelttari                   Hannele Pokka
4096:         Tellervo Renko              Mirja Ryynänen                   Kalle Röntynen
4097:         Aapo Saari                  Kimmo Sarapää                    Eino Siuruainen
4098:         Hannu Tenhiälä              Jukka Vihriälä                   Johannes Virolainen
4099:         Matti Väistö                Paavo Väyrynen                   Marjatta Väänänen
4100:                                              1989 vp.
4101: 
4102: Lakialoite n:o 29
4103: 
4104:                                  Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
4105:                                     146 §:n muuttamisesta
4106: 
4107: 
4108:                                         Eduskunnalle
4109: 
4110:    Perhepolitiikan lähtökohtana tulee olla las-    perhe joutunut palkkaamaan lastenhoitajan.
4111: ten ja perheiden tarpeet. Tämä koskee myös         On perusteltua, että yhteiskunta tukee myös
4112: lastenhoitojärjestelyjä. Vanhemmilla tulee olla    tällä tavoin tapahtuvaa lastenhoitoa. Tarkoi-
4113: todellinen mahdollisuus valita lastensa hoito-     tuksenmukaista on toteuttaa tämä tuki lasten-
4114: muoto heidän itse hyväksi tietämällään ja ko-      hoitajan sosiaalikustannusten verovähennysoi-
4115: kemallaan tavalla.                                 keudella.
4116:    Pienten lasten vanhemmilla on varsin laajalti      Lakisääteiset tässä aloitteessa tarkoitetut so-
4117: halukkuutta hoitaa lasta kotona lapsen herk-       siaalivakuutusmaksut yli 24-vuotiaiden osalta
4118: kien varhaisvuosien aikana, jos se vain tehdään    ovat 21,8 prosenttia palkasta. Esimerkiksi
4119: heille taloudellisesti mahdolliseksi. Lapsen       3 500 markan kuukausipalkasta tämä merkit-
4120: varttuessa ja sosiaalistumisen taidon ja kyvyn     see noin 760 markan kustannusta. Aloitteessa
4121: kasvaessa lapsi usein voi helpommin siirtyä        ehdotetaankin, että vähemmän ansaitsevan
4122: kotihoidosta perhemuotoiseen tai laitosmaiseen     puolison tulisi saada valtionverostaan vähentää
4123: päivähoitoon.                                      lastenhaitajasta suorittamaosa lakisääteiset so-
4124:    Keskustan tavoitteena on tukea tasapuolises-    siaalivakuutusmaksut. Vähennyskelpoisia olisi-
4125: ti eri hoitomuotoja siten, että vanhemmilla on     vat lastenhoitajalle lasten hoidosta maksetusta
4126: todellinen valinnanvapaus. Yhteiskunnan on         enoakanpidätyksen alaisesta palkasta suorite-
4127: luotava tasapuoliset mahdollisuudet valita ko-     tut työnantajan sairausvakuutus-, kansanelä-
4128: tona tapahtuvan hoidon, perhepäivähoidon ja        ke-, työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut.
4129: muun päivähoidon välillä.                          Vähennysoikeus tulee myös voida jakaa use-
4130:    Koti on useissa yhteyksissä katsottu lapsen     ampien henkilöiden kesken siinä suhteessa kuin
4131: kehittymisen kannalta parhaaksi kasvuympä-         heille on syntynyt kustannuksia lapsenhoitajan
4132: ristöksi. Tämä on tunnustettu varsin laajasti      sosiaalivakuutusmaksuista silloin, kun sama
4133: myös poliittisissa piireissä. Nykyisen lainsää-    hoitaja huolehtii eri huoltajien lapsista.
4134: dännön mukaan kaikilla vanhemmilla on vuo-            Verosta suoritettava vähennys aiheuttaa val-
4135: den 1990 alusta lukien oikeus valita alle 3-vuo-   tiolle tulonmenetystä noin kolminkertaisesti
4136: tiaan lapsensa hoitamiseksi kunnallinen päivä-     sen määrän kuin tulosta suoritettava vähennys
4137: hoitopaikka tai kotihoidontuki. Käytännössä        eli noin 45-60 milj. markkaa vuodessa. Ve-
4138: valinnan vapauden toteutuminen edellyttää ny-      rosta tehtävää vähennystä on pidettävä sosiaa-
4139: kytilanteessa kotihoidontuen tason korottamis-     lisesti oikeudenmukaisena.
4140: ta.'                                                  Vuoden 1986 valtiopäivillä eduskunta on
4141:    Perheillä, joissa molemmat vanhemmat käy-       käsitellessään hallituksen esitystä n:o 113/1986
4142: vät ansiotyössä kodin ulkopuolella, tulee kui-     vp. tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
4143: tenkin edelleen olemaan ongelmia lastenhoidon      hyväksynyt keskustan eduskuntaryhmän laki-
4144: järjestämisessä. Kotihoidontuki ulottuu vielä      aloitteen n:o 100/1986 vp. pohjalta tulo- ja
4145: nykyisellään vain niihin perheisiin, joissa on     varallisuusverolakiin säännöksen, joka on
4146: vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Mikäli jom-   mahdollistanut vuosien 1987 ja 1988 verotuk-
4147:  pikumpi vanhemmista ei hoida lasta omassa         sessa lastenhoitajavähennyksen tekemisen. Ny-
4148: kodissaan, on vanhemmilla oikeus ainoastaan        kyisen hallituksen verouudistukseen liittyen on
4149:  kotihoidontuen perusosaan. Päivähoitopaikko-      mainittu lastenhoitajavähennys poistettu ilman
4150: ja on alle 3-vuotiaille lapsille ja myös sitä      hyväksyttäviä perusteluita vuoden 1988 valtio-
4151: vanhemmille lapsille riittämättömästi. Yksityi-    päivillä uuden tulo- ja varallisuusverolain sää-
4152: sistä hoitopaikoista on myös pulaa.                tämisen yhteydessä. Keskusta on vastustanut
4153:    Vanhempien työssäkäynnin ja kunnallisen         vähennyksen poistamista, samoin kuin muita-
4154:  päivähoitopaikan puuttumisen vuoksi on moni       kin lapsiperheiden asemaa heikentäneitä ve-
4155: 2900200
4156: 2                                  1989 vp. -       LA n:o 29
4157: 
4158: rouudistuksen kohtia. Vaikean lasten päivähoi-       merkitsee lastenhoitajien työn arvostuksen li-
4159: totilanteen helpottamiseksi, vanhempien valin-       sääntymistä ja heidän sosiaaliturvansa paran-
4160: nanvapauden ja tasa-arvon lisäämiseksi sekä          tumista. Ehdotus saattaa myös pienen lapsen
4161: lapsiperheiden aseman parantamiseksi ehdo-           hoitajan palkkaamisen useissa tapauksissa ta-
4162: tamme, että lastenhoitajavähennys tulisi saat-       loudellisesti entistä tasavertaisempaan asemaan
4163: taa uudelleen voimaan.                               muihin yksityisiin päivähoitomuotoihin verrat-
4164:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että vähen-     tuna. Esitetty järjestelmä on myös hallinnolli-
4165: nykseen olisi oikeutettu Suomessa suurimman          sesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.
4166: osan verovuodesta asunut verovelvollinen, jo-          Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi-
4167: ka on elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta         maan 1 päivästä elokuuta 1989 ja sitä on
4168: täyttänyttä lastaan. Jos verovelvollinen tai hä-     tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodel-
4169: nen puolisonsa on saanut lakiin perustuvaa           ta 1989 toimitettavassa verotuksessa. Vuoden
4170: kotihoidontukea kuutta kuukautta pidemmältä          1989 osalta olisi mahdollisuus vähentää koko
4171: ajalta, vähennystä ei voida myöntää. Sosiaali-       vuoden osalta lastenhoitajan palkkaamisen
4172: kustannukset ehdotetaan vähennettäväksi val-         johdosta maksetut sosiaalivakuutusmaksut.
4173: tion tuloverosta. Puolisoista vähennyksen saisi         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4174: vain se, jonka ansiotulojen määrä on pienem-         nioittavasti,
4175: pi.
4176:    Edellä esitettyjen perustelujen lisäksi aloit-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4177: teessa ehdotetun lakiehdotuksen toteuttaminen               lakiehdotuksen:
4178: 
4179: 
4180: 
4181:                                              Laki
4182:                        tulo- ja varallisuusverolain 146 §:n muuttamisesta
4183: 
4184:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja
4185: varallisuusverolain (1240/88) 146 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
4186: 
4187:                      146 §
4188:                                                      työnantajan sairausvakuutus-, kansaneläke-,
4189:    Verovelvollinen, joka suurimman osan vero-        työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, kui-
4190: vuodesta on asunut Suomessa ja joka on elät-         tenkin niin, että puolisoista vähennyksen saa
4191: tänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä       vain se, jonka ansiotulojen määrä on pienempi
4192: lastaan, saa edellyttäen, että hän tai hänen         (lastenhoitajavähennys).
4193: puolisonsa verovuoden aikana ei ole saanut
4194: lasten kotihoidon tuesta annetussa laissa (24/         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
4195: 85) tarkoitettua kotihoidontukea 6 kuukautta         1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
4196: pidemmältä ajalta, tuloverostaan vähentää las-       rovuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.
4197: tenhoidosta lastenhoitajalle maksetusta enna-        Verovuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
4198: konpidätyksen alaisesta palkasta suoritetut          sa lakia sovelletaan vuoden 1989 alusta lukien.
4199: 
4200: 
4201:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
4202: 
4203:         Kauko Juhantalo             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa           Mauri Pekkarinen
4204:         Esko Aho                    Juhani Alaranta                   Sirkka-Liisa Anttila
4205:         Kauko Heikkinen             Tytti Isohookana-Asunmaa          Timo Kietäväinen
4206:         Heikki Kokko                Seppo Kääriäinen                  Matti Maijala
4207:         Kalevi Mattila              Seppo Pelttari                    Hannele Pokka
4208:         Tellervo Renko              Mirja Ryynänen                    Kalle Röntynen
4209:         Aapo Saari                  Kimmo Sarapää                     Eino Siuruainen
4210:         Hannu Tenhiälä              Jukka Vihriälä                    Johannes Virolainen
4211:         Matti Väistö                Paavo Väyrynen                    Marjatta Väänänen
4212:                                            1989 vp.
4213: 
4214: Lakialoite n:o 30
4215: 
4216: 
4217: 
4218: 
4219:                                Elo ym.: Ehdotus laiksi Satakunnan korkeakoulusta
4220: 
4221: 
4222:                                        Eduskunnalle
4223: 
4224:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4225: 
4226:    Aloitteen pääasiallinen tarkoitus on Sata-     myös Raumalla. Tämän lisäksi Satakunnan
4227: kunnan korkeakoulun perustaminen. Satakun-        korkeakoulu voi antaa opetusta myös muualla
4228: nan korkeakoulussa on useita tiedekuntia, ja      Satakunnassa. Laki ehdotetaan tulemaan voi-
4229: korkeakoulun kotipaikkana on Porin kaupun-        maan 1.1.1990.
4230: ki. Satakunnan korkeakoululla on tiedekuntia
4231: 
4232: 
4233: 
4234: 
4235:                                      YLEISPERUSTELUT
4236: 
4237:    Tietoyhteiskunnan mukana koulutuksen ja        kyisellään. Suuren muuttotappion takia tämä
4238: osaamisen merkitys on jatkuvasti lisääntynyt.     tavoite ei näytä toteutuvan. Tasapainoisen ke-
4239: Tämä näkyy myös valtiovallan lisääntyneenä        hityksen turvaaminen vaatiikin nykyistä voi-
4240: panostuksena korkeakoulujen ja tutkimuksen        makkaampaa muuttovirtojen ohjausta. Väes-
4241: kehittämiseen. Tampereella, Oulussa, Jyväsky-     tön väheneminen Satakunnassa on suurinta
4242: lässä, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Joen-        Porissa ja Raumalla, mutta väestömäärä vähe-
4243: suussa toimivat korkeakoulut ja yliopistot ovat   nee kaikissa muissakin seutukunnissa.
4244: hyviä esimerkkejä siitä, mitä myönteisiä vaiku-      Vertailtaessa Satakunnan koulutustasoa
4245: tuksia korkeakouluilla ja yliopistoilla on alu-   muuhun maahan havaitaan, että erot kärjisty-
4246: eelliseen kehitykseen.                            vät koulutustasossa Satakunnan tappioksi, mi-
4247:    Satakunnan väkiluku on laskenut vuodesta       tä korkeammasta tutkinnosta on kysymys.
4248: 1985 lähtien. Viime vuosina väkiluku on vä-       Niinpä koko maassa korkea-asteen tutkinnon
4249: hentynyt kiihtyvässä tahdissa. Niinpä v. 1987     on suorittanut keskimäärin 8,4 o/o 15 vuotta
4250: väestö väheni noin 1 100 henkeä ja v. 1988        täyttäneestä väestöstä vuonna 1986, mutta Sa-
4251: suunnilleen samalla määrällä. Samanaikaisesti     takunnan vastaava korkea-asteen tutkinnon
4252: Turun ja Porin läänin sisällä Varsinais-Suomen    suorittaneiden prosentuaalinen määrä on 6, 1.
4253: väkiluku on lisääntynyt vuosittain noin           Pääkaupunkiseudulla on kaksinkertainen mää-
4254: 1 700:lla.                                        rä korkeakoulututkinnon suorittaneita Sata-
4255:    Satakunnan vetovoima on ollut naapurialu-      kuntaan verrattuna. Ylemmän kandidaattias-
4256: eita heikompi. Muuttotappion keskeisenä syy-      teen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta
4257: nä on edelleen ollut korkea työttömyys. Tällä-    väestöstä on esim. Varsinais-Suomessa 2,9 %,
4258: kin hetkellä Satakunnan työttömyys on noin        koko maassa 3,1 % ja Satakunnassa vain
4259: 1,5-kertainen maan keskiarvoon nähden. Suu-       1,9 %. Edelleen on syytä mainita, että tutkija-
4260: rimmat muuttovirrat ovat Satakunnasta suun-       koulutuksen (lisensiaatti/tohtori) suorittaneita
4261: tautuneet pääkaupunkiseudulle sekä Tampe-         on Varsinais-Suomessa yli viisi kertaa ja pää-
4262: reen ja Turun suuntaan.                           kaupunkiseudulla peräti 12 kertaa enemmän
4263:    Alueellisen kehityksen ohjaamiseksi laaditut   kuin Satakunnassa.
4264: valtakunnalliset väestösuunnitteet edellyttävät     Se, että Satakunnassa on korkeakoulututkin-
4265: Satakunnan väkiluvun kasvavan siten, että         non suorittaneita henkilöitä maan keskiarvoa
4266: maakunnan väestöosuus säilyisi vähintään ny-      huomattavasti vähemmän, on seurausta siitä,
4267: 2900200
4268: 2                                    1989 vp. -      LA n:o 30
4269: 
4270: ettei Satakunnassa ole omaa korkeakoulua.            laitoksista. Nämä molemmat edellä mainitut
4271: Tällä hetkellä Raumalla toimii Turun yliopis-        tekijät tulee ottaa huomioon tulevaa korkea-
4272: ton alainen opettajanvalmistuslaitos ja Porissa      kouluopetusta suunniteltaessa.
4273: annetaan diplomi-insinöörikoulutusta tietotek-          Satakunnan maakunnassa on useita talous-
4274: niikan alalla yhteistoiminnassa Tampereen tek-       alueita, joista Porin ja Rauman talousalueet
4275: nillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkea-         ovat suurimmat. Niinpä Satakunnan korkea-
4276: koulun kanssa.                                       koulun toiminta on tarkoitus jakaa Porin ja
4277:    Maassamme vallitsee ns. ylioppilassuma, mi-       Rauman kesken niin, että molemmilla paikka-
4278: kä tarkoittaa sitä, että noin 35 000-40 000          kunnilla on korkeakoulun tiedekuntia. Tämän
4279: ylioppilasta jää vuosittain sekä korkeakouluta-      lisäksi Satakunnan korkeakoulun on tarkoitus
4280: soisen että ammatillisen opetuksen ulkopuolel-       antaa opetusta myös muilla paikkakunnilla
4281: le. Toisaalta myöskään ammatilliset oppilai-         Satakunnassa.
4282: tokset eivät ole osoittautuneet niin vetovoimai-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4283: siksi kuin oletettiin 1970-luvun lopulla valtio-
4284: neuvoston tehdessä päätöksen siitä, että väylä                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4285: korkeakouluihin avataan ammatillisista oppi-                lakiehdotuksen:
4286: 
4287:                                                Laki
4288:                                     Satakunnan korkeakoulusta
4289: 
4290:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4291: 
4292:                        1§                            tiedekunnasta on Satakunnan korkeakoulusta
4293:   Satakunnan korkeakoulun tehtävänä on               annettujen säädösten ohella voimassa, mitä
4294: edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivis-    opettajankoulutuslaissa ja sen nojalla on erik-
4295: tystä sekä antaa korkeakoulutasoista opetusta        seen säädetty.
4296: korkeakoulussa edustettuina olevilla aloilla.
4297:   Toiminnassaan korkeakoulun on pyrittävä                                   5§
4298: kehittämään opiskelevaa nuorisoa kykeneväksi           Satakunnan korkeakouluun kuuluvat sen
4299: palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.                opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opis-
4300:                                                      kelijat.
4301:                        2§
4302:   Satakunnan korkeakoulun kotipaikka on                                     6§
4303: Porin kaupunki. Satakunnan korkeakoululla               Satakunnan korkeakoulun hallinnosta sää-
4304: on tiedekuntia myös Rauman kaupungissa.              detään asetuksella. Korkeakoulun päätösvaltaa
4305: Tarvittaessa Satakunnan korkeakoulu voi an-          käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäse-
4306: taa opetusta myös muilla paikkakunnilla Sata-        net voidaan valita korkeakoulun piirissä toimi-
4307: kunnassa.                                            tettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella sääde-
4308:                        3§                            tään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakou-
4309:    Satakunnan korkeakoulu on opetusministe-          luun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokai-
4310: riön alainen. Sisäisissä asioissaan korkeakou-       nen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on
4311: lulla on itsehallinto siten kuin siitä asetuksella   Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.
4312: tarkemmin säädetään.
4313:                                                                             7§
4314:                       4§                                Korkeakouluun voidaan perustaa professo-
4315:    Satakunnan korkeakoululla on mm. kasva-           rin, apulaisprofessorin, vanhemman tutkijan,
4316: tustieteiden tiedekunta, humariistinen tiede-        lehtorin, yliassistentin, kirjastonjohtajan, kir-
4317: kunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiede-        jastonhoitajan, johtajan, hallintojohtajan, toi-
4318: kunta, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, tekni-       mistopäällikön ja rehtorin virkoja. Lisäksi kor-
4319: nen tiedekunta sekä kaupallis-taloudellinen tie-     keakouluun voidaan nimittää dosentteja sekä
4320: dekunta. Kasvatustieteiden tiedekunta on opet-       ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä
4321: tajankoulutuslain (844171) 5 §:ssä tarkoitettu       toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa
4322: opettajankoulutusyksikkö. Kasvatustieteiden          henkilökuntaa.
4323:                                      1989 vp. -     LA n:o 30                                       3
4324: 
4325:                        8§                           on yliopiston tehtävän kannalta tarkoituksen-
4326:   Korkeakoulun virka- ja opetuskielenä on           mukaista.
4327: suomi. Ruotsin kieltä tai vierasta kieltä opetet-
4328: taessa saadaan tarpeen mukaan käyttää asian-                             12 §
4329: omaista kieltä. Ulkomaalainen opettaja, joka           Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lah-
4330: on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuo-      joitus- ja testamenttivaroja. Niiden vastaan-
4331: don 84 §:n mukaan vakinaisesti toimimaan            ottamisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä sää-
4332: opettajana korkeakoulussa, saa käyttää ope-         detään asetuksella.
4333: tuskielenä muuta kuin suomen kieltä.
4334:   Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluis-                             13§
4335: sa ja tutkinnoissa muuta kuin suomen kieltä            Professorin tai muun viran taikka toimen
4336: säädetään asetuksella.                              perustamisesta korkeakouluun 12 §:ssä tarkoi-
4337:                                                     tetuilla varoilla säädetään kussakin tapaukses-
4338:                         9§                          sa annettavalla asetuksella.
4339:    Korkeakoulun opettajan virkaan tai toimeen          Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai
4340: pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toi-       toimen haltijalla on soveltuvin osin samat oi-
4341: meen pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla      keudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaaval-
4342: osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kiel-   la viran tai toimen haltijalla.
4343: tä. Opettajalta vaadittavasta ruotsin kielen tai-
4344: dosta säädetään asetuksella. Opettajan virkaan                            14 §
4345: tai toimeen voidaan kuitenkin nimittää tai             Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa
4346: ottaa muu kuin Suomen kansalainen sen estä-         v_altio_n ja kunnan viranomaisille sekä yksityi-
4347: mättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä         sille Ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä
4348: suomen ja ruotsin kielen taitoa.                    tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.
4349:    Muuhun kuin opettajan virkaan tai toimeen           Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä
4350: pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voi-    perittävistä maksuista säädetään asetuksella.
4351: massa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta     Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa
4352: kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-     (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mu-
4353:                                                     kaan.
4354: detty.
4355:                                                                        15 §
4356:                     10 §                              Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
4357:   Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä       töönpanosta annetaan asetuksella.
4358: henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakou-
4359: luun.                                                                   16 §
4360:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
4361:                       11 §                          1990.
4362:   Avoinna olevaan professorin virkaan voi-            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4363: daan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys      ry~tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4364: on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen       mun.
4365: 
4366: 
4367:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989
4368: 
4369:          Mikko Elo                     Raila Aho                    Aino Pohjanoksa
4370:          Timo Laaksonen                Maunu Kohijoki               Raimo Vuoristo
4371:          Heikki Rinne                  Kauko Juhantalo              Einari Nieminen
4372:                    Timo Roos                                 Lea Mäkipää
4373:                                               1989 vp.
4374: 
4375: Lakialoite n:o 31
4376: 
4377: 
4378: 
4379: 
4380:                                  Jokinen ym.: Ehdotus laiksi atomivastuulain muuttamisesta
4381: 
4382: 
4383:                                          Eduskunnalle
4384: 
4385:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4386: 
4387:    Aloite on tehty hallituksen esitykselle n:o 39   erityisnosto-oikeuden (570 miljoonan markan)
4388: rinnakkaiseksi ja sitä täydentäväksi esitykseksi.   asemesta kotimaisten vahinkojen osalta 12 mil-
4389: Aloitteessa ehdotetaan Suomessa sijaitsevan         jardiksi erityisnosto-oikeudeksi eli noin 68,4
4390: ydinlaitoksen vastuun enimmäismäärän korot-         miljardiksi markaksi.
4391: tamista hallituksen esittämän 100 miljoonan
4392: 
4393: 
4394: 
4395: 
4396:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
4397: 
4398:    Emme pidä oikeana sitä, että lailla rajoite-     joittajat julistivat sopimuksen johdannossa ha-
4399: taan ydinlaitoksen korvausvastuu oleellisesti       luavansa varmistaa riittävän ja tasapuolisen
4400: pienemmäksi kuin mitä vakavan ydinonnetto-          korvauksen henkilöille, jotka kärsivät vahin-
4401: muuden kustannukset ovat. Tällöin yhtenä            koa, samalla varmistaen tarpeellisessa määrin
4402: vaihtoehtona olisi vastuun jättäminen avoi-         sen, etteivät ydinenergian käyttö, sen kehitys ja
4403: meksi. Pidämme kuitenkin parempana tässä            ydinenergian tuotanto esty."
4404: vaiheessa ehdottaa vastuun nostamista noin 68          Hallitus puolustelee esitystään myös sillä,
4405: miljardiksi markaksi kotimaisten vahinkojen         että kun turvallisuusmääräykset edellyttävät,
4406: osalta, jolloin keskusteluun voidaan tuoda          ettei suurta vahinkoa tapahdu, niin korvauksis-
4407: myös se, kuinka suuria vahingot todellisuudes-      sakaan ei tarvitse varautua suuriin summiin.
4408: sa saattavat olla verrattuna niihin olemattoman     Kokemus kuitenkin opettaa, että monimutkais-
4409: vähäisiin korvauksiin, joihin ydinlaitokset tä-     ten teknisten laitteiden kohdalla mahdoton
4410: hän asti on velvoitettu ja edelleenkin velvoitet-   muuttuu ennen pitkää mahdolliseksi. Siksi on
4411: taisiin, mikäli hallitus saa tahtonsa läpi.         turha käyttää turvallisuusmääräyksiä veruk-
4412:    Vastuun rajoittamisen lähtökohta on ollut        keena.
4413: hallituksen esityksen perustelujen mukaan mm.          Ehdotamme,
4414: se, että näin voidaan paremmin turvata ydin-
4415: energian käytön leviäminen. Hallituksen esitys-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4416: hän toteaa: "Pariisin yleissopimuksen samoin               lakiehdotuksen:
4417: kuin Brysselin lisäyleissopimuksenkin allekir-
4418: 
4419: 
4420: 
4421: 
4422: 2900200
4423: 2                                     1989 vp. -   LA n:o 31
4424: 
4425:                                               Laki
4426:                                     atomivastuulain muuttamisesta
4427: 
4428:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti                             .             . .           . .
4429:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1972 annetun atomivastuul~m (484/72~ mmike, 1 §:? c Ja J-1
4430: kohta sekä 3 §, 4 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §, 13 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 Ja 3 momentti, 16 §:n 1
4431: momentti, 18 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentti,                                           .
4432:   näistä 15 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa
4433: (388/86), sekä
4434:   lisätään 1 §:n 1 momenttiin uusi m kohta, 1 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 15 a §
4435: seuraavasti:
4436: 
4437:                                         Ydinvastuulaki
4438: 
4439:                Yleisiä säännöksiä                  osalta vähintään viiden miljoonan erityisnosto-
4440:                                                    oikeuden määrään asti.
4441:         1, 3, 4, 10, 13, 15, 15 a ja 16 §
4442:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 39)
4443:                                                                          32 §
4444:                      18 §                             Niiden korvausten yhteismäärien, jotka
4445:   Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan      ydinlaitoksen haltija ja valtio suorittavat sa-
4446: tämän lain mukaisen vastuun enimmäismäärä          man ydintapahtuman johdosta osaksi 6-
4447: samasta ydintapahtumasta johtuneista ydin-         22 §:n sekä 30 ja 31 §:n nojalla sekä osaksi
4448: vahingoista on 100 miljoonaa erityisnosto-         lisäsopimuksen 15 artiklassa tarkoitetun lisä-
4449: oikeutta ja Suomen alueella lisäksi enintään 12    yleissopimukseen liittyneen valtion ja muun
4450: miljardia erityisnosto-oikeutta. Valtioneuvos-     valtion välisen sopimuksen perusteella, enim-
4451: tolla on oikeus, ottaen huomioon laitoksen         mäismäärä on 300 miljoonaa ja Suomen alu-
4452: koko tai laatu, kuljetuksen laajuus taikka         eella lisäksi enintään 12 200 miljoonaa erityis-
4453: muut asiaan vaikuttavat seikat, vahvistaa vas-     nosto-oikeutta. Määriin ei lueta korkoa eikä
4454: tuumäärä alemmaksi, ei kuitenkaan viittä mil-      korvausta oikeudenkäyntikuluista.
4455: joonaa erityisnosto-oikeutta pienemmäksi.
4456: Ydinaineen kuljetuksen aikana sattuneesta
4457: ydintapahtumasta on laitoksen haltija vastuus-          Voimaantulo- ja soveltamissäännös
4458: sa tämän lain mukaan muiden vahinkojen kuin           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 39)
4459: kuljetusvälineeseen kohdistuneen vahingon
4460: 
4461: 
4462:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989
4463: 
4464:           Anna-Liisa Jokinen            Pauli Uitto               Vappu Säilynoja
4465:           Esko Helle                    Timo Laaksonen            Raila Aho
4466:           Pertti Lehtinen               Esko-Juhani Tennilä       Ensio Laine
4467:           Urpo Leppänen                 Lauha Männistö            Heli Astala
4468:                                         Marjatta Stenius-Kaukonen
4469:                                                1989 vp.
4470: 
4471: Lakialoite n:o 32
4472: 
4473: 
4474: 
4475: 
4476:                                  Jääskeläinen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttami-
4477:                                     sesta
4478: 
4479: 
4480:                                          Eduskunnalle
4481: 
4482:    Ilma-alusten myynti ja maahantuonti on lii-       tai sarjoina ilmailunharrastajille, jotka yksin
4483: kevaihtoverolaissa säädetty liikevaihtoverotto-      tai pienissä ryhmissä rakentavat sarjat valmiik-
4484: maksi. Lisäksi verotonta on verottorniin ilma-       si lentokoneiksi.
4485: aluksiin sekä tällaisesta aluksesta irrotettuihin       Tullihallituksen kannasta poiketen liikevaih-
4486: esineisiin kohdistuva muutos-, puhdistus-, kor-      toverotoimisto pitää lentokoneiden rakennus-
4487: jaus-, kunnostamis- ja asentamistyö sekä työ-        sarjan myyntiä liikevaihtoverollisena toiminta-
4488: hön käytetyn ja työn yhteydessä alukseen asen-       na. Lainkohdan tulkinnan epävarmuus haittaa
4489: netun tavaran luovutus.                              lentokoneita rakentavien yrittäjien liiketoimin-
4490:    Tullihallituksen tulkinnan mukaan ilma-           taa jopa niin, että eräs yritys harkitsee liiketoi-
4491: aluksiin rinnastetaan myös lentokoneiden ra-         minnan siirtämistä Pohjois-Suomesta Ruotsiin.
4492: kennussarjat, joiden maahantuonnista ei kan-         Lainkohdan epäselvyys olisikin poistettava
4493: neta liikevaihtoveroa. Rinnastuksen ehtona on        muuttamalla lain sanamuotoa.
4494: se, että rakennussarja tuodaan maahan täydel-           Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4495: lisenä siten, että lentokone koottuna on lento-
4496: kelpoinen. Tällaisia rakennussarjoja maahan-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4497: tuovat yritykset myyvät niitä joko koottuina                lakiehdotuksen:
4498: 
4499: 
4500: 
4501:                                                 Laki
4502:                              liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
4503: 
4504:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
4505: verolain 3 §:n 1 momentin e-kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa
4506: laissa (857 /87), näin kuuluvaksi:
4507: 
4508:                        3§                            ottamatta aluksia, jotka ovat rakenteeltaan
4509:   Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti          pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoi-
4510: ja maahantuonti:                                     tettuja;
4511: 
4512:   e) ilma-alukset koottuina ja rakennussarjoi-
4513: na, sekä sellaiset vesialukset, joiden rungon          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4514: suurin pituus on vähintään 10 metriä, lukuun         kuuta 198 .
4515: 
4516: 
4517:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989
4518: 
4519:                                             Keijo Jääskeläinen
4520: 
4521: 
4522: 
4523: 
4524: 2900200
4525:                            j
4526:                           j
4527:                          j
4528:                         j
4529:                        j
4530:                       j
4531:                      j
4532:                     j
4533:                    j
4534:                   j
4535:                  j
4536:                 j
4537:                j
4538:               j
4539:              j
4540:             j
4541:            j
4542:           j
4543:          j
4544:         j
4545:        j
4546:       j
4547:      j
4548:     j
4549:    j
4550:   j
4551:  j
4552: j
4553:                                                1989 vp.
4554: 
4555: Lakialoite n:o 33
4556: 
4557: 
4558: 
4559: 
4560:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamises-
4561:                                      ta
4562: 
4563: 
4564:                                           Eduskunnalle
4565: 
4566:    Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu yksin-          sesta 255 mk/kk (korotusta 45 mk/kk), toises-
4567: kertaisimmin ja oikeudenmukaisimmin lapsili-         ta lapsesta 296 mk, kolmannesta lapsesta 382
4568: sien avulla. Siksi Demokraattinen Vaihtoehto         mk, neljännestä lapsesta 497 mk sekä viiden-
4569: on asettanut tavoitteeksi, että lapsiperheiden       nestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 599 mk/
4570: taloudellinen tuki ohjataan lapsilisien kautta       kk.
4571: siten, että lapsilisä nostetaan 1 000 markkaan          Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
4572: kuukaudessa vuoteen 1990 mennessä. Lapsili-          mä ehdottaa, että lapsilisiä korotetaan
4573: siä ei saa panna verolle.                            1.7.1989 lukien siten, että lapsilisä on 600
4574:    Verouudistus on aiheuttanut verotuksen ki-        mk/kk eli 7 200 mk vuodessa.
4575: ristymistä erityisesti monilapsisille perheille.        Lapsilisät muutetaan kuukausittain makset-
4576: Yksinhuoltajista taas yksilapsiset ovat menettä-     tavaksi. Sitä olemme jo pitkään esittäneet ja
4577: neet eniten. Luvattujen verolakien korjausesi-       ehdotammekin, että sekin tapahtuu 1. 7.1989
4578: tysten tekemisen lapsiperheiden osalta hallitus      alkaen.
4579: on siirtänyt syksyyn. Niiden sisällöstä sen pa-         Ehdotamme lapsilisien maksamista 18-vuoti-
4580: remmin kuin voimaantuloajan ajankohdasta ei          aaksi saakka normaalina lapsilisänä. Nykyisin
4581: ole mitään tietoa. Lapsiperheiden menetysten         16-vuotiaille maksettava lapsilisä pienenee en-
4582: korvaamista ylimääräisillä lapsilisien korotuk-      simmäiselle lapselle maksettavan lapsilisän suu-
4583: silla väläytettiin, mutta hallituksella ei kuiten-   ruiseksi.
4584: kaan ole aikomusta tuoda eduskunnalle esitys-          Ehdotamme lisäksi lapsilisien sitomista jo
4585: tä.                                                  tässä vaiheessa ansiotasoindeksiin.
4586:    Lapsilisiä korotetaan 17 prosentilla vasta           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4587: 1.10.1989 lukien lukuun ottamatta 3-vuotiai-
4588: den korotettua lapsilisää. Korotuksen jälkeen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4589: lapsilisät tulevat olemaan ensimmäisestä lap-               lakiehdotuksen:
4590: 
4591: 
4592: 
4593: 
4594:                                                Laki
4595:                                     lapsilisälain muuttamisesta
4596: 
4597:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
4598: (541148) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 1 momentti ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1
4599: momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti ja 2 §:n 1
4600: momentti 6 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (3/89) sekä 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962
4601: annetussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
4602: 
4603:                       1 §                            valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
4604:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-      asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta
4605: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,        lapsesta.
4606: 290020D
4607: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 33
4608: 
4609:   Lapsilisän määrä on 600 markkaa kuukau-                               13§
4610: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite-      Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
4611: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa.            teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
4612:                                                       Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
4613:                                                    livuosittain.
4614:                       2§
4615:   Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta
4616: lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
4617: oikeus lapsilisään alkanut, sen kuukauden lop-     kuuta 1989.
4618: puun saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4619: 1 §:ssä mainitun iän.                              ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4620:                                                    menpiteisiin.
4621: 
4622: 
4623:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989
4624: 
4625:         Marjatta Stenius-Kaukonen          Ensio Laine              Marja-Liisa Löyttyjärvi
4626:                                                1989 vp.
4627: 
4628: Lakialoite n:o 34
4629: 
4630: 
4631: 
4632: 
4633:                                   J. Roos ym.: Ehdotus laiksi Teijon alueen käyttämisestä
4634: 
4635: 
4636:                                            Eduskunnalle
4637: 
4638:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4639: 
4640:   Aloitteessa ehdotetaan, että maatilatalouden        lalain tarkoituksiin. Alue tulisi perustaa myö-
4641: kehittämisrahaston varoilla valtiolle hankittu,       hemmin ulkoilulain mukaiseksi valtion retkei-
4642: noin 2 400 hehtaarin suuruinen Perniön kun-           lyalueeksi, jolloin se siirtyisi maatilahallituksen
4643: nassa oleva Teijon alue pysytetään valtion            hallinnasta metsähallituksen hallintaan.
4644: omistuksessa ja käytetään muuhun kuin maati-
4645: 
4646: 
4647: 
4648: 
4649:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
4650: 
4651:    Valtion omistukseen on siirtynyt 23.7.1982         Myös Perniön kunta on käynnistänyt yleiskaa-
4652: Perniön kunnassa oleva noin 2 700 hehtaarin           van laatimistyön Teijon-Mathildedalin alueel-
4653: suuruinen Teijon metsä- ja järvialue. Alue            le. Tässä kaavaluonnoksessa koko maatilahal-
4654: siirtyi valtion omistukseen pääosin maanhan-          lituksen hallinnassa oleva alue on luonnonsuo-
4655: kintaoikeuslain nojalla, ja hankinnassa käytet-       jelualueita lukuun ottamatta osoitettu valtion
4656: tiin maatilatalouden kehittämisrahaston varo-         retkeilyalueeksi. Osaa aluetta koskee myös
4657: ja. Alue on maatilahallituksen hallinnassa.           Meri-Teijoa ja sen tausta-aluetta varten laadit-
4658: Maatilahallitus on 1.11.1985 tehnyt peri-             tu rantakaava, joka on vahvistettu 14.12.1983.
4659: aatepäätöksen, että alueesta muodostetaan             Rantakaavan alueista osa on merkitty retkeily-
4660: maatilalain mukainen yhteismetsä. Toimitus            ja ulkoilualueeksi ja osa ohjeeilisia ulkoilureit-
4661: yhteismetsän muodostamiseksi on käynnissä.            tejä sisältäväksi maa- ja metsätalousalueeksi.
4662: Alue siirtyisi siten toimituksen päätyttyä val-          Maassamme on tällä hetkellä viisi retkeily-
4663: tion omistuksesta yksityiseen omistukseen.            aluetta (Hossa, Kylmäluoma, Iso-Syöte ja
4664:    Turun ja Porin läänin ympäristönsuojelu-           Ruunaa), jotka sijaitsevat Oulun ja Pohjois-
4665: neuvottelukunta on kirjeessään ympäristömi-           Karjalan lääneissä. Etelä-Suomessa ei ole tois-
4666: nisteriölle 7.12.1987 katsonut, että maatilahal-      taiseksi ainoatakaan valtion retkeilyaluetta.
4667: lituksen hallinnassa olevan Teijon alueen mer-        Kansalaisten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuk-
4668: kittävät luonnonsuojelulliset ja virkistyskäytöl-     sien turvaamiseksi on erittäin tärkeää, että
4669: liset arvot tulisivat parhaiten otetuiksi huo-        valtion retkeilyalueita voitaisiin perustaa myös
4670: mioon muodostamaila alueesta ulkoilulain mu-          aivan eteläiseen Suomeen, jossa valtaosa
4671: kainen valtion retkeilyalue. Perniön kunnan-          maamme väestöstä asuu. Tällä alueella ei val-
4672: valtuusto on kannanotossaan 2.5.1988 katso-           tion omistuksessa ole muita retkeilyalueeksi
4673: nut, että Teijon alueelle voitaisiin perustaa         hyvin soveltuvia alueita kuin Vihdin Tervalam-
4674: valtion retkeilyalue edellyttäen, että valtio tulee   pi ja Perniön Teijo. Myös valtioneuvoston
4675: investoimaan retkeilyä palvelevien tukikohtien        selonteossa eduskunnalle ympäristöpolitiikasta
4676: ja reittien rakentamiseen. Varsinais-Suomen           vuodelta 1988 todetaan, että valtion retkeily-
4677: seutukaavaliiton liittohallitus on kuluvan vuo-       alueita perustetaan olemassa olevien neljän
4678: den helmikuussa esittänyt seutukaavaliiton liit-      lisäksi erityisesti Etelä-Suomeen.
4679: tovaltuustolle, että Teijon alue merkittäisiin           Tervalammen alueen perustamisesta valtion
4680: seutukaavaan virkistys- ja retkeilyalueeksi.          retkeilyalueeksi metsähallitus on kuluvan vuo-
4681: 290020D
4682: 2                                    1989 vp. -      LA n:o 34
4683: 
4684: den helmikuussa tehnyt esityksen valtioneuvos-          Maatilahallitus on käyttänyt vuonna 1982
4685: tolle. Erittäin tärkeää olisi, että myös Teijon      Teijon alueen hankintaan kehittämisrahaston
4686: alue voitaisiin pysyttää valtion omistuksessa ja     varoja noin 17 miljoonaa markkaa. Kun alue
4687: perustaa siitä myöhemmässä vaiheessa valtio-         pysytetään valtion omistuksessa ja käytetään
4688: neuvoston päätöksellä ulkoilulain mukainen           retkeilyalueen perustamista varten, on kohtuul-
4689: valtion retkeilyalue.                                lista, että kehittämisrahastoon siirretään alueen
4690:    Lailla säädettäisiin, että Teijon alue jää val-   hankintahintaa vastaava korvaus.
4691: tion omistukseen ja käytetään valtion retkeily-         Teijon alue siirtyisi metsähallituksen hallin-
4692: alueen perustamista silmällä pitäen muuhun           taan ja hoitoon, kuten kaikki muutkin retkeily-
4693: kuin maatilalain tarkoituksiin. Valtion retkei-      alueet tällä hetkellä ovat. Teijon retkeilyalueen
4694: lyalue perustetaan ulkoilulain 17 §:n mukaan         käyttö tulisi järjestää siten, että ensi sijassa
4695: valtioneuvoston päätöksellä. Edellytyksenä ret-      ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat otetuiksi huo-
4696: keilyalueen perustamiselle lain 16 §:n mukaan        mioon. Alueen metsien hoitoa varten tulisi
4697: on, että alue on valtion omistuksessa ja sillä on    laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa alu-
4698: ulkoilun kannalta huomattava yleinen merki-          een metsät jaetaan talousosiin, puisto-osiin ja
4699: tys. Teijon alueella on katsottava olevan mai-       aarniosiin. Kaikkien metsien käsittely tulisi
4700: nittu merkitys, kun otetaan huomioon alueen          suorittaa siten, että alueen maiseman erityis-
4701: sijainti, laajuus ja sen luonnonolot.                piirteet säilyvät. Soiden ojittaminen tulisi kiel-
4702:    Valtioneuvosto on tehnyt 19.4.1979 peri-          tää.
4703: aatepäätöksen valtakunnallisesta soidensuoje-           Teijon retkeilyalueen käyttöä tulisi kehittää
4704: lun perusohjelmasta ja 3.6.1982 periaatepää-         ja järjestää alueella kävijöitä varten palveluva-
4705: töksen valtakunnallisesta lintuvesiensuojeluoh-      rustus. Tähän kuuluisivat muun muassa retkei-
4706: jelmasta. Maatilahallituksen hallinnassa ole-        lypolut, tulenteko- ja telttailupaikat sekä tar-
4707: vasta Teijon alueesta näihin ohjelmiin kuulu-        vittavat opasteet alueeseen tutustumista varten.
4708: vat osa Hamarijärveä ja tätä ympäröivät suo-
4709: alueet, pinta-alaltaan noin 300 hehtaaria. Val-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4710: tioneuvoston periaatepäätökset huomioon ot-
4711: taen nämä alueet tulisi myöhemmin muodos-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4712: taaa luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualu-              lakiehdotuksen:
4713: eiksi. Alueet täydentäisivät merkittävällä taval-
4714: la perustettavaa retkeilyaluetta.
4715: 
4716: 
4717: 
4718: 
4719:                                                Laki
4720:                                     Teijon alueen käyttämisestä
4721: 
4722:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4723: 
4724:                        1§                                                 2§
4725:    Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla         Alue luovutetaan metsähallituksen hallin-
4726: hankittu, Perniön kunnassa oleva Teijon alue         taan samalla, kun alueen käyttötarkoituksen
4727: käytetään valtion retkeilyalueen perustamista        muuttamisesta suoritetaan maatilatalouden ke-
4728: varten muihin kuin maatilalain (188/77) tar-         hittämisrahastoon korvaus, joka vastaa alueen
4729: koituksiin.                                          hankintahintaa.
4730:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun alueen
4731: pinta-ala on noin 2 400 hehtaaria ja sen rajat                            3§
4732: on merkitty punaisella katkoviivalla tämän lain        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4733: liitteenä olevaan karttaan.                          kuuta 19
4734: 
4735:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989
4736:                        1989 vp. -   LA n:o 34                                 3
4737: 
4738: Jukka Roos                    Antero Kekkonen             Sauli Niinistö
4739: Kalevi Lamminen               Pekka Haavisto              Matti Lahtinen
4740: Ensio Laine                   Pirjo Ala-Kapee             Raimo Vistbacka
4741: Marja-Liisa Löyttyjärvi       Sulo Aittoniemi             Henrik Lax
4742: Jukka Gustafsson              Jörn Donner                 Eero Paloheimo
4743: Jouko Skinnari                Pentti Lahti-Nuuttila       Heli Astala
4744: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Markus Aaltonen             Esko Aho
4745: Håkan Nordman                 Toimi Kankaanniemi          Kari Rajamäki
4746: Eino Siuruainen               Ritva Vastamäki             Kalle Röntynen
4747: Arto Lapiolahti               Hannu Tenhiälä              Reijo Lindroos
4748: Jukka Vihriälä                Virpa Puisto                Kauko Heikkinen
4749: Pekka Puska                   Antti Kalliomäki            Jorma Huuhtanen
4750: Marjatta Stenius-Kaukonen     Pirkko Ikonen               Liisa Jaakonsaari
4751: Annikki Koistinen             Claes Andersson             Riitta Jouppila
4752: Lea Mäkipää                   Kaarina Dromberg            Lauha Männistö
4753: Matti Väistö                  Timo Kietäväinen            Esko Seppänen
4754: Tytti Isohookana-Asunmaa      Erkki Pulliainen            Heikki Riihijärvi
4755: Raimo Vuoristo                Pertti Lahtinen             Urpo Leppänen
4756: Juho Sillanpää                Pauli Saapunki              Gunnar Jansson
4757: Tina Mäkelä                   Osmo Soininvaara            Marita Jurva
4758: Anneli Jäätteenmäki           Jarmo Wahlström             Esko Jokiniemi
4759: Anssi Rauramo                 Mirja Ryynänen              Liisa Hilpelä
4760: Markku Lehtosaari             Sirpa Pietikäinen           Ole Wasz-Höckert
4761: Matti Vähänäkki               Tapio Holvitie              Pekka Leppänen
4762: Juhani Alaranta               Raila Aho                   Anneli Taina
4763: Timo Laaksonen                Arja Alho                   Asko Apukka
4764: Lea Savolainen                Markku Pohjola              Riitta Myller
4765: Sinikka Hurskainen-Leppänen   Iiris Hacklin               Matti Ahde
4766: Aimo Ajo                      Kari Häkämies               Pertti Hietala
4767: Timo Roos                     Tuulikki Hämäläinen         Lauri Metsämäki
4768: Jouni Backman                 Mats Nyby                   Risto Ahonen
4769: Matti Luttinen                Sinikka Mönkäre             Arvo Kemppainen
4770: Marja-Liisa Tykkyläinen       Juhani Vähäkangas           Tuula Paavilainen
4771: Ilkka Joenpalo                Mikko Elo                   Pirjo-Riitta Antvuori
4772: Kari Urpilainen               Heikki Rinne                Seija Karkinen
4773: Seppo Kääriäinen              Martti Korkia-Aho           Saara-Maria Paakkinen
4774: Heikki A. Ollila              Kerttu Törnqvist            Reino Paasilinna
4775: Riitta Kauppinen              Sirkka-Liisa Anttila        Esko-Juhani Tennilä
4776: Jouni J. Särkijärvi           Matti Saarinen              Martti Tiuri
4777: Jorma Rantanen                Jussi Ranta                 Esko Helle
4778:               Esko Almgren                       Sakari Knuuttila
4779: 4                                         1989 vp. -   LA n:o 34
4780: 
4781:                                                                    Liite
4782: 
4783: 
4784: 
4785: 
4786:     LIITE   RETKEILYALUEEKSI PERUSTETTAVA TElJON ALUE
4787:             Perniö 2012 06, 09, 2021 07
4788:                                             1989 vp.
4789: 
4790: Lakialoite n:o 35
4791: 
4792: 
4793: 
4794: 
4795:                                 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eläkekatosta
4796: 
4797: 
4798:                                         Eduskunnalle
4799: 
4800:    Erittäin suuret palkkaerot johtavat myös        etuuksien muodostumisen estämisen säätämäl-
4801: erittäin suuriin eläke-eroihin. Nyt viimeksi tä-   lä erikseen eläkekatosta siten, että eläke voi
4802: mä on tullut julki hyvin räikeällä tavalla Outo-   olla korkeintaan 9 000 markkaa kuukaudessa
4803: kumpu Oy:n eläkejärjestelyjen yhteydessä. Ou-      lukuun ottamatta lapsikorotuksia ja muita
4804: tokumpu Oy:ssähän huononnettiin eläkesään-         eläkkeeseen maksettavia lisiä esimerkiksi pysy-
4805: töä. Vastikkeeksi työntekijät saivat merkitä       vän haitan perusteella.
4806: yhtiön osakkeita itselleen. Suuripaikkaisten          Eläkekaton ohella tarvitaan tietysti toimia
4807: johtajien suuret eläke-edut ovat merkinneet        pienten eläkkeiden korottamiseksi tasokoro-
4808: sitä, että heillä on nyt jopa miljoonien mark-     tuksilla sekä toteuttamalla kansaneläkeuudis-
4809: kojen osakesalkut hallussaan. Esimerkiksi pää-     tuksen IV-vaihe.
4810: johtaja Pertti Voutilainen sai vaihdossa hal-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4811: tuunsa 29 700 kpl yhtiön osakkeita. Niiden
4812: arvo on nyt 2,4 miljoonaa markkaa.                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4813:    Tasa-arvon edistämiseksi katsommekin vält-             lakiehdotuksen:
4814: tämättömäksi kohtuuttoman korkeiden eläke-
4815: 
4816: 
4817: 
4818:                                              Laki
4819:                                            eläkekatosta
4820: 
4821:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4822: 
4823:                        1§                                               2§
4824:    Sen estämättä, mitä eläkelaeissa on säädetty      Eläkekatto sidotaan maan yleiseen palkkata-
4825: lakisääteisen eläkkeen suuruudesta ja yhteenso-    soon siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä
4826: vittamisesta, maksettava eläke voi olla kor-       on säädetty.
4827: keintaan 9 000 markkaa kuukaudessa ilman                                3§
4828: lapsikorotuksia tai muita eläkkeeseen makset-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4829: tavia lisiä ja korotuksia.                         kuuta 1990.
4830: 
4831: 
4832:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989
4833: 
4834:                 Marjatta Stenius-Kaukonen                   Esko-Juhani Tennilä
4835:                 Ensio Laine                                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
4836: 
4837: 
4838: 
4839: 
4840: 290020D
4841:                                             1989 vp.
4842: 
4843: Lakialoite n:o 36
4844: 
4845: 
4846: 
4847: 
4848:                                 Renko ym.: Ehdotus laiksi rehulain 4 §:n muuttamisesta
4849: 
4850: 
4851:                                        Eduskunnalle
4852: 
4853:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4854: 
4855:                           Lakialaitteessa ehdotetaan muutettavaksi re-
4856:                         hulakia niin, että laki veivoittaisi rehuviljan
4857:                         käyttöön rehuseoksia valmistettaessa.
4858: 
4859: 
4860: 
4861: 
4862:                                         PERUSTELUT
4863: 
4864:    Luonnonolojen karuus Pohjois-Suomessa          väliä valtion tuella. Tilanne on epäjohdonmu-
4865: estää viljanviljelyn, mutta alue soveltuu hyvin   kainen niin maatalous- kuin aluepoliittisesti-
4866: lypsykarjatalouteen. Karjan ruokinta on suu-      kin.
4867: relta osin ostorehun varassa. Rehulaki 376/86        Tilannetta voitaisiin korjata muuttamalla re-
4868: ei kuitenkaan määrittele tarkasti rehun koostu-   hulakia (376/86). Tämän lain 3 ja 4 §:n perus-
4869: musta maidon laatutekijöiden kannalta. On         teella voi maa- ja metsätalousministeriö antaa
4870: voitu todeta, että liian vähäinen viljan osuus    määräyksiä, mikäli se on kotieläintuotteiden
4871: ostorehussa vaikuttaa maidon proteiinipitoi-      laadun kannalta tarpeen. Näin on aiemminkin
4872: suuden alenemiseen, mikä puolestaan alentaa       menetelty esimerkiksi kalajauhon suorakäytön
4873: maidosta saatavaa hintaa jopa 20 penniä litral-   rajoitusten kohdalla. Rehuviljan käyttövelvol-
4874: ta. Ostorehun heikon koostumuksen vuoksi          lisuus voitaisiin toteuttaa rehulain nojalla si-
4875: maatilojen tulotaso alenee huomattavasti Poh-     ten, että lain 4 §:n 2 momenttia muutettaisiin
4876: jois-Suomessa, missä ostorehun käyttö on laa-     niin, että momentin sanamuoto veivoittaisi re-
4877: jaa.                                              huviljan käyttöön rehuseoksissa.
4878:    Tilanne on epäoikeudenmukainen, koska             Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
4879: muutoinkin maataloustuotannon supistamis-         maan 1.7.1989 alkaen.
4880: toimenpiteet osuvat kipeästi Pohjois-Suomen
4881: alueille. Pohjois-Suomessa ei ole juurikaan         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4882: omaa rehuviljatuotantoa ja kauppaliikkeet
4883: ovat nihkeitä välittämään rehuviljaa Pohjois-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4884: Suomeen. Samanaikaisesti kuitenkin hyvälaa-              lakiehdotuksen:
4885: tuista rehuviljaa viedään ulkomaille merkittä-
4886: 
4887: 
4888: 
4889: 
4890: 2900200
4891: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 36
4892: 
4893: 
4894:                                              Laki
4895:                                   rehnlain 4 §:n muuttamisesta
4896: 
4897:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1986 annetun rehulain
4898: (376/86) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
4899: 
4900:                       4§
4901:                                                    töksentekoa on kuultava rehnteollisuutta ja
4902:   Maa- ja metsätalousministeriö voi, mikäli se     maatalouden mar kkinointineuvostoa.
4903: kotieläintuotteiden laadun kannalta on tar-
4904: peen, antaa määräyksiä rehuviljan, lisätyn re-
4905: hurasvan tai -öljyn tai eläin- ja kasvivalkuais-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
4906: ten käyttösuhteista rehuseoksissa. Ennen pää-      kuuta 1989.
4907: 
4908: 
4909:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
4910: 
4911:         Tellervo Renko                Erkki Pulliainen             Kalevi Mattila
4912:         Vappu Säilynoja               Kauko Heikkinen              Eino Siuruainen
4913:         Juhani Alaranta               Kimmo Sarapää                Matti Väistö
4914:         Kalle Röntynen                Pekka Puska                  Mirja Ryynänen
4915:         Annikki Koistinen             Heikki Kokko                 Timo Kietäväinen
4916:         Kari Rajamäki                 Hannele Pokka                Arvo Kemppainen
4917:                                                1989 vp.
4918: 
4919: Lakialoite n:o 37
4920: 
4921: 
4922: 
4923: 
4924:                                   Pietikäinen: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 1 §:n muuttami-
4925:                                      sesta
4926: 
4927: 
4928:                                           Eduskunnalle
4929: 
4930:    Raiskaus on erityislaatuinen väkivaltarikos.      ta kiusallista ja saattaa vahingoittaa uhrin
4931: Yleensä sen syyksi ymmärretään tekijän patou-        mainetta. Maassamme käsitellään oikeudessa
4932: tunut seksuaalinen tarve, mutta tämä näkemys         vuosittain alle 100 väkisinmakaamisjuttua ja
4933: on yksipuolinen. Enemmän kuin seksuaalirikos         puolensataa väkisinmakaamisen yritystä. Kui-
4934: raiskaus on väkivaltarikos. Raiskaus on erit-        tenkin arvioiden mukaan vain joka kymmenes
4935: täin vihamielinen akti, suoranainen raivon il-       tapaus johtaa rikosilmoitukseen ja näistäkin
4936: maus. Psykologisesti se onkin rinnastettavissa       vain osa syytteen nostamiseen.
4937: kaikkeen muuhun pahoinpitelyyn ja väkival-              Raiskauksen dekriminalisointia avioliitossa
4938: taan, vaikka käytetyt menetelmät ovat seksu-         on tavallisesti perusteltu näyttövaikeuksilla.
4939: aaliset.                                             Näyttövaikeudet ovat toki todellisia, mutta
4940:    Oikeudelliselta kannalta raiskausta ei kuiten-    sama ongelma koskee kaikkia väkisinmakaa-
4941: kaan täysin rinnasteta väkivaltarikoksiin, vaan      misia. Nykyäänkin tutkinnan kärki saattaa
4942: rikoslaki pitää sitä siveellisyysrikoksena. Tästä    kohdistua siihen, millä tavoin nainen itse mah-
4943: lähtökohdasta raiskaus avioliitossa on mahdo-        dollisesti aiheutti tapauksen. Seksuaalisen va-
4944: ton ja se mahdollisuus onkin suljettu pois           pautumisen myötä yhä useammissa tapauksissa
4945: kyseisen lainkohdan nimenomaisella sanamuo-          epäillään uhrin omaa osuutta ja teon pakotta-
4946: dolla: "Joka pakottaa naisen avioliiton ulko-        vuutta. Naisten kärsimyksiä vähätellään hel-
4947: puolella sukupuoliyhteyteen ... ". Jos taas ri-      posti ja samalla unohdetaan, että ihmisellä on
4948: koslaki ymmärtäisi raiskauksen sen psykologi-        oltava oikeus sanoa "ei" ja odottaa tulevansa
4949: sen luonteen mukaisesti väkivaltarikoksena, la-      kuulluksi.
4950: ki ei rajaisi avioliittoa rikoksen tunnusmerkis-         Tämän periaatteen pitäisi koskea myös avio-
4951: tön ulkopuolelle.                                    liitossa elävän naisen oikeuksia. Elämäntilan-
4952:    Raiskaussäännöksiä ollaan muuttamassa ri-         teet vaihtelevat avioliiton aikana ja esimerkiksi
4953: koslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Oi-          eron alla väkisinmakaamisen uhka saattaa olla
4954: keusministeriössä lainmuutosta valmistellaan         todellinen ja erittäin häpeällinen. Tästä syystä
4955: erikseen väkivaltarikoksista. Siveellisyysrikok-     rikoslakia on muutettava niin, että raiskaus
4956: set uudistetaan vasta kokonaisuudistuksen kol-       tunnustetaan väkivaltarikokseksi myös avio-
4957: mannessa vaiheessa, joten väkisinmakaamisri-         puolisoiden kesken.
4958: koksen tunnusmerkistöön ei ole odotettavissa            Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4959: rakenteellista ja syvällekäyvää muutosta.
4960:    Raiskauksen rikostutkinta poikkeaa muista                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4961: rikoksista siinä, että selvittely on uhrin kanna!-          lakiehdotuksen:
4962: 
4963: 
4964: 
4965: 
4966: 290020D
4967: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 37
4968: 
4969:                                              Laki
4970:                             rikoslain 20 luvun 1 §:n muuttamisesta
4971: 
4972:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 20
4973: luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa
4974: (16/71), näin kuuluvaksi:
4975: 
4976:                        1§                          lieventävät, olkoon rangaistus vankeutta. Vä-
4977:   Joka pakottaa naisen sukupuoliyhteyteen vä-      kivallan ja uhkauksen veroiseksi katsotaan nai-
4978: kivallalla taikka sellaisella uhkauksella, jossa   sen saattaminen tunnottomaan tilaan tai kyke-
4979: pakottava vaara on tarjona, on tuomittava          nemättömäksi puolustamaan itseään.
4980: väkisinmakaamisesta vankeuteen enintään
4981: kymmeneksi vuodeksi. Jos asianhaarat, huo-
4982: mioon ottaen sen suhteen, joka vallitsee teki-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4983: jän ja naisen välillä, tai muuten ovat erittäin    kuuta 198 .
4984: 
4985: 
4986:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
4987: 
4988:                                         Sirpa Pietikäinen
4989:                                               1989 vp.
4990: 
4991: Lakialoite n:o 38
4992: 
4993: 
4994: 
4995: 
4996:                                   Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkien osittaisesta demok-
4997:                                      ratisoimisesta
4998: 
4999: 
5000:                                           Eduskunnalle
5001: 
5002:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5003: 
5004:    Aloitteessa ehdotetaan, että suomalaisten lii-       Sen lisäksi ehdotuksessa esitellään ne yleiset
5005: kepankkien hallinto otetaan osittain kansan          tavoitteet, joiden mukaan pankkeja pitäisi täst-
5006: haltuun: että liikepankkeja sillä tavalla demok-     edes johtaa ja hallita kansan luottamuksen
5007: ratisoidaan ja että niille palautetaan niiden        palauttamiseksi maan pääomamarkkinoiden
5008: alkuperäinen tehtävä toimia lähinnä käytetyn         toimintaan myös pääomamarkkinoiden ylikan-
5009: rahan osto- ja myyntiliikkeinä ilman mahdolli-       sallistumisen ja Länsi-Euroopan yhdentymiske-
5010: suutta luoda ja laskea liikkeeseen uutta rahaa.      hityksen oloissa.
5011:    Demokratisointi tapahtuisi niin, että puolet         Rahan tukkumarkkinoilla tarvitaan säänte-
5012: (51 OJo) mainittujen pankkien osakepääomista         lyä, koska markkinoita liberalisoitaessa pankit
5013: rauhoitettaisiin kasinopeliitä ja siirrettäisiin     eivät ole omalla vapaalla toiminnalla pystyneet
5014: valtion omistukseen. Julkinen valta myös saisi       turvaamaan yleisen edun toteutumista. Niiden
5015: täytettäväksi puolet liikepankkien hallintoneu-      toiminta on johtanut suomalaisen työn ja suo-
5016: vostojen jäsenpaikoista, minkä lisäksi pank-         malaisen pääoman perinteisen hintasuhteen
5017: kien henkilöstö oikeutettaisiin valitsemaan hal-     murenemiseen pääoman eduksi.
5018: lintoelimiin omat edustajansa.
5019: 
5020: 
5021: 
5022: 
5023:                                        YLEISPERUSTELUT
5024: 
5025:    Suomessa on enemmän löysää rahaa kuin             vastuuta tallettajilleen siitä, mitä ne tekevät.
5026: koskaan.                                             Ulkomaisen rahantuonnin ansiosta ne ovat
5027:    Kun pankit uskottelevat usean sadan miljoo-       riippumattomia tallettajista samaan tapaan
5028: nan markan suostuttelevalla mainonnalla ja           kuin puolueet ovat puoluetuen ansiosta riippu-
5029: lähes sadan miljoonan markan vuosittaisilla          mattomia puolueiden jäsenistä.
5030: voitelu- eli edustusrahoilla, siis syöttämisellä,       Taloudellinen valta on valtaa omaisuuteen.
5031: juottamisella ja matkusteluttamisella, että ra-      Pankeilla on valtaa omaisuuteen. Eduskunnal-
5032: haa syntyy tyhjästä, se ei pidä paikkaansa. Se       la on valta lopettaa pankkien valta omaisuu-
5033: löysä raha, jota nyt on Suomessa ja joka on          teen. Se on kansantaloudellisesti edullisinta
5034: irtonaista mutta kallista, on tuonti- ja velkara-    niin.
5035: haa.
5036:    Pankit, jotka tekevät vuodessa miljardien
5037: markkojen voitot pitämällä maassamme rahan                       Varallisuuden uusjako
5038: hinnan kalliimpana kuin se on monissa tärkeis-
5039: sä kilpailijamaissamme, ovat kansantalouden             Viimeisimpien kolmen vuoden aikana Suo-
5040: loisia: ne imevät ravintonsa talouselämän ter-       messa on tapahtunut itsenäisyyden ajan mitta-
5041: veistä osista. Sen lisäksi ne rahoittavat muiden     vin varallisuuden uusjako. Yritykset ovat jaka-
5042: loiseläjien ja pelureiden toiminnan. Niillä ei ole   neet rahaa myyntivoittoina ennätyssummia yk-
5043: moraalia, eikä niillä myöskään näytä olevan          sittäisille kansalaisille.
5044: 290020D
5045: 2                                    1989 vp. -      LA n:o 38
5046: 
5047:    Jättiläismäiset myyntivoitot ovat vääristä-       sa toisen viipaleen pääoman tuottona - heille.
5048: neet Suomen kansantalouden rakenteen. Kan-           Vain jäljelle jäävä osuus jaetaan palkansaajien
5049: santaloudesta on tullut entistä enemmän kasi-        kesken niin, että suurituloiset saavat isoja
5050: notalous. Arvon kierrättäminen on kasvanut           palkkoja (joita punamustahallituksen verouu-
5051: eroon uuden arvon tuotannosta.                       distuksen jälkeen verotetaan entistä lievemmin)
5052:    Kun yhteiskuntaa on rakennettu työllä ja          sekä pieni- ja keskisuurituloiset pienempiä
5053: taistelulla, ajan kuluessa maahan on syntynyt        palkkoja (joita saman verouudistuksen jälkeen
5054: tietty suhde työn ja pääoman välille. Tämä           verotetaan jopa entistä ankarammin).
5055: historiallinen suhde on ollut pohjana kansan-           Tulopoliittisissa neuvotteluissa eivät pää-
5056: tulon uusjaossa: tulopoliittisissa neuvotteluis-     omanomistajat eivätkä varsinkaan kasinota-
5057: sa.                                                  louskapitalistit pane lainkaan uusjakoon sitä
5058:    Kasinotalouden synty ja kehitys, jota ei ote-     varallisuutensa lisäystä, jonka he ovat saaneet
5059: ta huomioon tulopolitiikassa, on murentanut          yrityksiltä myyntivoittojen muodossa. Teoreet-
5060: työn ja pääoman historiallisen hintasuhteen,         tisesti se on muka vain kansallisvarallisuuden
5061: sen minkä varassa maata on rakennettu.               uusjakoa eri omistajaryhmien kesken, vaikka
5062:    Seurauksena tästä kehityksestä, jonka pankit      sen suunta onkin uuden arvon tuotannosta
5063: ovat tehneet mahdolliseksi rahoittamana työn         (yrityksistä) arvon edestakaisin kierrättämiseen
5064: ja pääoman hintasuhteen murskajaiset tuonti-         (yksityisille).
5065: rahalla eli ulkomaisella velalla, on ollut kasino-      Tulopoliittisissa neuvotteluissa on parin kol-
5066: talouskehitys ja sen myötä myös maapohjan ja         men vuoden ajan jäänyt kansantulosta uudel-
5067: asuntojen hinnannousu.                               leen jakamatta sellainen irtonaisen, ostovoi-
5068:    Näin kansallisvarallisuuden uusjako niiden        maisen tuontirahan potti, jonka suuruus vastaa
5069: hyväksi, jotka ovat ottaneet omistukseensa           noin kymmenettä osaa yhden vuoden kansan-
5070: toisten tekemän työn tuloksia edelleenmyyntiä        tulosta ja joka on mennyt pienelle maansa ja
5071: varten, on paitsi pankkien rahoittama myös           yritystensä myyjien joukolle. Pankit ovat ulko-
5072: niiden syy. Pankit ovat vastuussa maapohjan          maisella velalla rahoittaneet kansallisen tulon-
5073: ja asuntojen hinnannousun rahoituksesta.             jaon vääristymän.
5074:                                                         Ns. hallittu rakennemuutos on mitä laaja-
5075:                                                      mittaisin yhteiskunnallisen varallisuuden uusja-
5076:       Tulo- vaan ei varallisuuspoliittiset           koprosessi. Se on sitä väärään suuntaan: työltä
5077:                  neuvottelut                         pääomalle.
5078:                                                         Sen kehityksen agentteja ovat pankit.
5079:    Suomalaisella ei ole oikeus vain palkkaan,
5080: työttömyys- tai sairausvakuutuspäivärahaan ja
5081: eläkkeeseen. Jokaiselle suomalaiselle kuuluu                       Rahaa kuin roskaa
5082: oikeus myös kansallisvarallisuuden tuottoon.            Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut
5083:    Jos pääomat ovat kasinotalouskäytössä,            näin paljon irtonaista rahaa.
5084: suomalaiset eivät saa yhteiskunnalta perintö-           Kun Suomessa on kuitenkin ollut rahasta
5085: osaansa: oikeutta aikaisempien sukupolvien           ylitarjontaa vasta runsaan kolmen vuoden
5086: työn tuloksiin. Kasinotalouden pelinappulat,         ajan, herää kysymys, mistä sitä oikein on tullut
5087: myyntivoitot, eivät nimittäin lisää penninkään       niin että sitä, mistä ennen oli puute, on nyt
5088: vertaa kansantuloa. Myyntivoittosuperjättipot-       kaikille niille, jotka maksavat siitä korkean
5089: timiljonäärit eivät osallistu yhteisen kakun lei-    hinnan.
5090: pomiseen. Siitä huolimatta he ottavat kakusta           Rahaa on Suomeen tuotu ulkomailta.
5091: isoja viipaleita.                                       Suomen historian kaikkein laajamittaisin va-
5092:   Tulopoliittisissa neuvotteluissa palkansaajat      rallisuuden uusjako ja omistuksen rakenne-
5093: (sekä maanviljelijät ja pienyrittäjät) panevat       muutos on rahoitettu ulkomaisella rahalla.
5094: kaikki tulonsa uusjakoon. Kansantulo on se           Sen, mitä pankit ovat tehneet, on Suomen
5095: kansantalouden kakku, josta yritysten vanhat         Pankki sallinut. Se on sallinut pankkien kytkeä
5096: omistajat ensin ottavat poistojen muodossa           Suomen ylikansallisiin pääomamarkkinoihin ja
5097: oman viipaleensa tuotantovälineiden kulumi-          varsinkin lyhyen rahan markkinoihin: pankeil-
5098: sen korvaamiseksi - heille. Se on se sama            le on tehty kannattavaksi tuoda maahan rahaa.
5099: kakku, josta pääomanomistajat sen lisäksi ot-           Kehityksestä ovat hyötyneet ne, jotka ovat
5100: tavat osinkojen, korkojen ja vuokrien muodos-        perustaneet kasinotalousstrategiansa yritysos-
5101:                                      · 1989 vp. -     LA n:o 38                                      3
5102: 
5103: toihin, eli jotka ovat ottaneet pääomalleen             Sellainen suomalaisen yhteiskunnan edun
5104: korkean tuoton ostamalla yrityksiä niiden sub-       vastainen keinottelu, johon on syyllistynyt esi-
5105: stanssiarvon eli niissä olevan omistettavan          merkiksi ulkomailla asuva sijoittaja Pentti
5106: omaisuuden tähden sen sijasta, että he olisivat      Kouri, on avannut suomalaisten silmät tälle
5107: käyttäneet rahansa uusiin, tarpeellisiin, hyö-       moraalittomalle pelille. Muutamassa kuukau-
5108: dyllisiin tai työllistäviin investointeihin.         dessa hän on ansainnut kenties satoja miljoo-
5109:    Pankit eivät ole kyenneet ohjaamaan suoma-        nia markkoja työtä tekemättä ja joutumatta
5110: laisia rahoituspääomia hyötykäyttöön. Ne ovat        myyntivoitoistaan verolle - huolimatta siitä,
5111: toimineet ikään kuin niillä ei olisi velvollisuuk-   että hallitus on pyrkinyt saamaan kaikki tulo-
5112: sia yhteiskuntaa kohtaan. Sen takia ne on            lajit verotuksessa yhdenvertaiseen asemaan.
5113: demokratisoitava.                                       Mainitun Kourin tuntipalkaksi tulee erilaisis-
5114:    Pankit ovat ottaneet riskejä, mutta eivät         sa keinottelutarkoituksissa 100 000 markkaa
5115: hyödyllisiä ja tarpeellisia riskejä. Ne ovat         tunnissa tai enemmän usean kuukauden ajalta
5116: muuttuneet riskien karttajista riskien ottajiksi.    yötä päivää pyhät arjet. On kestämätöntä, että
5117: Ne ovat arvopaperistuttaneet pääomamarkki-           tällaisten pelureiden osuudet suomalaisesta
5118: nat ja tehneet rahan otto- ja antolainaustoi-        kansantulosta eivät näy lainkaan tulopoliittisis-
5119: minnasta pääomahyödykemarkkinat.                     sa neuvotteluissa pääoman osuutena yhteisestä
5120:    Jos pankeille on näissä prosesseissa syntynyt     kakusta. Se on myös ammattiyhdistysliikkeen
5121: ns. uutta osaamista, sitä tarvittaisiin esimerkik-   syy.
5122: si sellaisiin tarkoituksiin kuin kansainvälisen
5123: rahoituksen turvaaminen suomalaisyritysten                        Pörssikurssien nousu
5124: mukaanmenolle Kuola-projektiin ja muihin
5125: suomalaisia työllistäviin tarkoituksiin. Mutta          Työn ja pääoman kotimaisen, historiallisen
5126: pankit eivät ole halunneet olla tällaisen myön-      hintasuhteen mureneminen näkyy Helsingin
5127: teisen kehityksen vetureita. Ne ovat lännettä-       Arvopaperipörssin hinnoissa: Kun vuonna
5128: mässä puolueetonta Suomea.                            1984 - ennen kuin Suomesta tuli kasinotalous
5129:    Kasinotalouskapitalistit, joita pankit elättä-    - kaikkien pörssiosakkeiden yhteinen arvo oli
5130: vät, ovat loismaisempia ihmisiä kuin vanhan          noin 30 miljardia markkaa, toissa vuoden lo-
5131: ajan kapitalistit: he eivät edes organisoi toisten   pussa se oli 57 miljardia markkaa ja viime
5132: ihmisten työtä tai yhteiskunnallista tuotantoa.      vuoden lopussa noin 100 miljardia markkaa.
5133: He muodostavat Pro pääoma -liikkeen, joka               Pankit ovat rahoittaneet mainitun pörssi-
5134: ajaa aina ja kaikessa vain omaa etuaan - eli         kurssien nousun huolimatta siitä, että monissa
5135: siis pääomansa etua. Pääomalle halutaan saa-         kasinotaloustoiminnoissa on yhteiskunnallisen
5136: da korkein mahdollinen tuotto välittämättä           sairauden piirteitä: 1) yrityskaappausajattelua,
5137: sellaisen tuotontavoittelun yhteiskunnallisesta      jonka mukaan uutta omistettavaa hankitaan
5138: hinnasta.                                            kaappaamalla vanhaa sen sijasta että investoi-
5139:                                                      taisiin uuteen, 2) paperin edestakaisin kierrät-
5140:                                                      tämistä ja omistusketjun pidentämistä sekä 3)
5141:        Keinottelu pankkien osakkeilla                omistuksen institutionalisoitumista ja omistus-
5142:                                                      rutsaa.
5143:    Sen ohella, että pankit ovat velkarahaa maa-         Pörssikeinottelulla on myös ollut välitön yh-
5144: han tuomalla rahoittaneet keinottelun muiden         teys asuntojen hintatasoon: maapohjan ja
5145: yhtiöiden osakkeilla, niiden omilla osakkeilla       asuntojen hinnat ovat nousseet sietämättömäl-
5146: on keinoteltu ulkomaisella velkarahalla.             lä tavalla.
5147:    Ei ole suomalaiselle pankkitoiminnalle kun-
5148: niaksi se, miten on keinoteltu esimerkiksi
5149: HOP:n, Teollistamisrahaston, Tampellan,                           Romahduksen uhka
5150: Bensowin, Leipurien Tukun, Sammon, Pohjo-
5151: lan, Terrasilvanan, Rauma-Repolan, Keskon              Kysymys siitä, romahtaako kasinotalouden
5152: tai muiden vastaavien yhtiöiden osakkeilla pu-       korttitalo, ei ole olennaisen tärkeä. Tärkeämpi
5153: humattakaan siitä, mitä tapahtuu pankkien            on kysyä, että kun romahtaa, tuleeko lama, ja
5154: maahan tuomalla velkarahalla suomalaisissa           jos tulee, kuinka syvä se on.
5155: lehtiyhtiöissä ja mitä on tehty pankkien omilla        Mahdollisen laman muodossa kasinotalou-
5156: osakkeilla.                                          den laskut tulevat niiden maksettaviksi, jotka
5157: 4                                     1989 vp. -    LA n:o 38
5158: 
5159: eivät ole osallistuneet koko pörssipeliin, vaan     turvallisuutta. Ihminen ei voi luottaa pankkiin-
5160: jotka ovat työnantajan johdon ja valvonnan          sa ja sitä kautta valtioonsa.
5161: alaisena tehneet perustyötä. Sitä työtä, jota
5162: pelurit kammoksuvat.                                  Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5163:    Pankit ovat tuoneet maahan tuontirahan
5164: muodossa myös romahdusuhkan. Sillä tavalla                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5165: ne uhkaavat suomalaisten ihmisten perus-                   lakiehdotuksen:
5166: 
5167: 
5168: 
5169:                                                Laki
5170:                             liikepankkien osittaisesta demokratisoimisesta
5171: 
5172:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5173: 
5174:                        1§
5175:   Vastoin sitä, mitä on säädetty osakkeen-          ajamaan vain ja ainoastaan yleistä ja yhteistä
5176: omistajien oikeudesta päättää osakeyhtiön osa-      etua pankkien hallintoneuvostoissa tavoitteena
5177: kepääomasta, suomalaiset liikepankit veivoite-      luottamuksen palauttaminen ja ylläpito maan
5178: taan ensi tilassa panemaan toimeen suunnatut        pankkilaitokseen, suomalaisten pääomien käy-
5179: maksulliset osakeannit, joissa Suomen valtio        tön ohjaaminen hyödyllisiin, tarpeellisiin ja
5180: oikeutetaan     merkitsemään    nimellisarvoon      työllistäviin tarkoituksiin, omistustilanteen
5181: 51 OJo kunkin liikepankin osakepääomasta.           rauhoittaminen ja vakauttaminen suomalaises-
5182:                                                     sa yhteiskunnassa sekä pidättyminen haitakkei-
5183:                       2 §                           den ja turhakkeiden tuotannon ja levityksen
5184:    Vastoin sitä, mitä on säädetty osakkeen-         rahoituksesta.
5185: omistajan oikeudesta nimittää osakeyhtiön hal-         Yhdessä Suomen Pankin kanssa myös pank-
5186: lintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, eduskun-     kilaitoksen on toimittava rahan hinnan liian
5187: nalle annetaan oikeus valita puolet ( 1/2) liike-   korkeana pitämistä vastaan sekä kotimaisen
5188: pankkien hallintoneuvostojen jäsenistä ja liike-    työn ja pääoman hintasuhteen kehittämiseksi
5189: pankkien omille työntekijöille annetaan oikeus      työtä suosivaan suuntaan.
5190: valita vähintään yksi kymmenesosa (1/10) mai-
5191: nittujen molempien hallintoelinten jäsenistä                                 4§
5192: omasta keskuudestaan.                                 Tämä laki tulee voimaan heti, kun eduskun-
5193:                                                     ta on sen hyväksynyt ja kun se on vahvistettu.
5194:                       3 §                           Pankkien tulee puolen vuoden kuluessa siitä,
5195:   Tällä lailla eduskunnan valitsemat liikepank-     kun laki on tullut voimaan, saada lain velvoit-
5196: kien hallintoneuvostojen jäsenet veivoitetaan       teet toteutetuksi.
5197: 
5198: 
5199:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
5200: 
5201:                      Esko Seppänen                           Esko-Juhani Tennilä
5202:                                              1989 vp.
5203: 
5204: Lakialoite n:o 39
5205: 
5206: 
5207: 
5208: 
5209:                                  Ahonen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta
5210: 
5211: 
5212:                                         Eduskunnalle
5213: 
5214:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5215: 
5216:    Aloitteessa ehdotetaan verotuslakia muutet-     maksajien etua kaikkien verotyyppien osalta,
5217: tavaksi siten, että verolautakuntiin perustetaan   ohjata ja neuvoa veronmaksajia sekä avustaa
5218: erityiset veronmaksaja-asiamiesten toimet. Sa-     heitä valitusten tekemisessä. Verovaltuutettu-
5219: malla lääninverolautakuntiin esitetään perus-      jen tehtävänä on avustaa veronmaksajia vas-
5220: tettavaksi verovaltuutetun toimet. Veronmak-       taavasti lääninverolautakunnissa.
5221: saja-asiamiesten tehtävänä on valvoa veron-
5222: 
5223: 
5224: 
5225: 
5226:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
5227: 
5228:    Verotusta ja sen hallintoa koskeva säännöstö    niin tässä yhteydessä on perusteltua luoda ve-
5229: on hyvin monimutkaista. Tavalliselle veron-        ronmaksajien etua valvova järjestelmä.
5230: maksajalle tuottaa suuria ongelmia selviytyä           Järjestelmän tulee olla riittävän laaja ja
5231: kaikista velvoitteistaan sekä päästä selvyyteen    toimintakykyinen, jotta siitä olisi veronmaksa-
5232: oikeuksistaan. Yksityinen ihminen veronmak-        jille todellista hyötyä. Veronmaksajien tulee
5233: sajana on turvaton ja vailla riittävää oikeus-     saada yksilökohtaista opastusta ja neuvontaa.
5234: turvaa sekä neuvontaa verolainsäädännön ve-        Vaikka verovaltuutettujen ja veronmaksaja-
5235: robyrokratian rattaissa.                           asiamiesten tehtävänä onkin valvoa veronmak-
5236:    Valtiolla ja kunnilla on puolestaan verohal-    sajien etua, on kuitenkin perusteltua sijoittaa
5237: linnossa käytettävissä erityiset valtionasiamie-   heidät olemassa olevan verotusjärjestelmän pii-
5238: het ja kunnanasiamiehet, joiden tehtävänä on       riin. Verotusjärjestelmän sisältä he pystyvät
5239: valvoa veronsaajan etua. Tällä järjestelmällä      parhaalla mahdollisella tavalla valvomaan ve-
5240: veronsaajan oikeudet tulevat riittävällä tavoin    ronmaksajien etua.
5241: valvotuiksi. Veronmaksajille tuleekin luoda
5242: vastaava järjestelmä. Kun verotusta ollaan nyt       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5243: laajasti uudistamassa ja pyrkimyksenä on yk-
5244: sinkertaistaa verotusta sekä muutoinkin paran-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5245: taan yksittäisen veronmaksajan oikeussuojaa,             lakiehdotuksen:
5246: 
5247: 
5248: 
5249: 
5250: 290020D
5251: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 39
5252: 
5253: 
5254:                                               Laki
5255:                                     verotuslain muuttamisesta
5256: 
5257:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5258:   muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 12 §:n 2 ja 4 momentti
5259: sekä 13 ja 18 §, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 4 momentti ja 13 § 30 päivänä tammikuuta 1987
5260: annetussa laissa (74/87), sekä
5261:   lisätään lakiin uusi 11 a, 15 a ja 21 a § ja 22 §:n 3 momentti, seuraavasti:
5262: 
5263:                     11 a §                                               15 a §
5264:   Lääninverovirasto määrää verolautakunnan            Veronmaksaja-asiamiehen tehtävänä on val-
5265: veronmaksaja-asiamiehen ja hänen varamie-           voa veronmaksajien oikeutta ja etua verotuk-
5266: hensä.                                              sessa sekä opastaa heitä neuvomaHa sekä avus-
5267:   Milloin lautakunnat on jaettu jaostoihin,         taa valitusten tekemisessä. Veronmaksaja-asia-
5268: voidaan siihen määrätä useampia veronmak-           miehen palvelut ovat maksuttomia.
5269: saja-asiamiehiä. Tehtävien jaosta veronmak-
5270: saja-asiamiesten kesken määrää lääninverovi-                              18 §
5271: rasto.                                                 Verolautakunnan jaoston käsiteltävä asia on
5272:   Veronmaksaja-asiamiehelle antamansa mää-          siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos lau-
5273: räyksen voi lääninverovirasto peruuttaa.            takunnan puheenjohtaja tahi asianomaisen
5274:                                                     jaoston puheenjohtaja tai muu jäsen taikka
5275:                      12 §                           valtion- tai kunnanasiamies tahi veronmaksaja-
5276:                                                     asiamies sitä vaatii.
5277:   Lautakunnan kokouksesta on ilmoitettava
5278: paitsi lautakunnan jäsenille myös valtion- ja                            21 a §
5279: kunnanasiamiehelle sekä veronmaksaja-asia-            Verohallitus määrää keskeisimpiä palkansaa-
5280: miehelle.                                           jakeskusjärjestöjä kuultuaan lautakuntaan yh-
5281:                                                     den tai useampia verovaltuutettuja ja heille
5282:   Valtion- ja kunnanasiamiehellä, veronmak-         varamiehet. Verovaltuutetun tehtävänä on
5283: saja-asiamiehellä, verohallituksen ja lääninve-     huolehtia veronmaksajien oikeuksien ja etujen
5284: roviraston asianomaisilla virkamiehillä samoin      valvomisesta sekä opastaa heitä neuvomaHa ja
5285: kuin lautakunnan kutsumalla asiantuntijana          avustaa valitusten tekemisessä.
5286: on oikeus olla saapuvilla verolautakunnan ko-
5287: kouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun.                             22 §
5288: Sivulliset eivät saa olla kokouksessa saapuvilla.
5289:                     13 §                              Verovaltuutetusta on soveltuvin kohdin voi-
5290:    Verolautakunnan puheenjohtajan ja muun           massa, mitä veronmaksaja-asiamiehestä on
5291: jäsenen, valtion- ja kunnanasiamiehen sekä          säädetty.
5292: veronmaksaja-asiamiehen esteellisyyteen sovel-
5293: letaan hallintomenettelylain (598/82) 10 ja           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5294: 11 §:n säännöksiä.                                  kuuta 19
5295: 
5296:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
5297: 
5298:        Risto Ahonen                   Arja Alho                     Lauri Metsämäki
5299:        Markus Aaltonen                Jouni Backman                 Lea Savolainen
5300:        Riitta Myller                  Timo Roos                     Marja-Liisa Tykkyläinen
5301:        Heikki Rinne                   Liisa Jaakonsaari             Mikko Elo
5302:        Raimo Vuoristo                 Markku Pohjola                Matti Saarinen
5303:        Sakari Knuuttila               Kerttu Törnqvist              Saara-Maria Paakkinen
5304:        Pentti Lahti-Nuuttila          Aimo Ajo                      Ilkka-Christian Björklund
5305:        Ilkka Joenpalo                 Jukka Gustafsson              Sinikka Hurskainen-Leppänen
5306:        Matti Vähänäkki                Mats Nyby                     Kari Rajamäki
5307:        Matti Ahde                     Jorma Rantanen                Tuula Paavilainen
5308:                                                1989 vp.
5309: 
5310: Lakialoite n:o 40
5311: 
5312: 
5313: 
5314: 
5315:                                    Fred ym.: Ehdotus laiksi tupakkaverosta annetun lain 4 §:n
5316:                                       muuttamisesta
5317: 
5318: 
5319:                                            Eduskunnalle
5320: 
5321:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5322: 
5323:   Aloitteessa ehdotetaan tupakkaverolaissa            halvempi ja käyttötavan huomioon ottaen riit-
5324: määrätyn nuuskasta ja purutupakasta suoritet-         toisampi. Perusveron pienuus on entisestään
5325: tavan perusveron korottamista siten, että nyt         lisännyt nuuskan ja purutupakan edullisuutta
5326: 20 prosentin suuruinen vero olisi sama 40             ja siten viehätystä erityisesti nuorten ostajien
5327: prosenttia kuin savukkeiden ja muidenkin tu-          joukossa.
5328: pakkatuotteiden. Nuuskarasia on savukerasiaa
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
5334: 
5335:    Maailman terveysjärjestön asiantuntijat ovat       sen mukaan nuuskan kulutus on vuodesta 1981
5336: suositelleet nuuskan ja purutupakan kieltämis-        (43 tonnia) kaksinkertaistunut vuoteen 1988
5337: tä sellaisissa maissa, joissa niiden käyttöä ei ole   (82 tonnia) mennessä. Ruotsissa, jossa kulutus
5338: tai se on vähäistä. Lääkintöhallitus on neuvot-       samoin kasvaa, oltiin vastaavissa luvuissa vielä
5339: teluissa esittänyt tupakkateollisuuden edustajil-     pari vuotta sitten. Nyt kulutus Ruotsissa on
5340: le nuuskan valmistuksen, maahantuonnin ja             noussut jo 4 000 tonniin vuodessa.
5341: myynnin lopettamista vapaaehtoisesti. Tupak-             Nuuska on erityisesti nuorten käyttämä vai-
5342: kateollisuus on ilmoittanut suhtautuvansa ny-         kuteaine. Lisäksi useiden selvitysten mukaan
5343: kyään pidättyvästi nuuskan myynninedistämi-           nuuskan käyttö on eräiden urheilulajien urhei-
5344: seen, mutta ei ole ollut ainakaan toistaiseksi        lijoiden keskuudessa muuta väestöä yleisem-
5345: halukas lopettamaan tuotteen markkinointia.           pää. Nuuskan käyttö on myös voimakkaasti
5346:    Nuuska sisältää 10-20 mg/g nikotiinia ja           "epideemistä". Sitä saatetaan käyttää yleisesti
5347: runsaasti muita aineita. Nuuskan sisältämät           jonkin paikkakunnan koulujen oppilaiden kes-
5348: aineet aiheuttavat runsaasti terveyshaittoja,         kuudessa, mutta se voi olla kokonaan tuntema-
5349: joista tärkeimmät ovat suuontelon syöpä Gopa          ton toisella paikkakunnalla. Kulutuslukemien
5350: 50-kertainen riski), suun limakalvon vauriot          perusteella tapa on kuitenkin kaikkiaan leviä-
5351: (leukoplakia), jotka voivat myöhemmin muut-           mässä ja siten tekemässä tyhjiin ne kansan-
5352: tua pahanlaatuisiksi, sekä ikenien vetäytymi-         terveystyön saavutukset, jotka uraauurtavalla
5353: nen ja nikotiiniriippuvuus.                           tupakkalaillamme on pyritty saavuttamaan.
5354:    Nuuskan kulutuksesta Suomessa ei ole luo-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5355: tettavia julkisia tietoja, koska Tilastokeskus        nioittavasti,
5356: tilastoi vain kotimaisen tuotannon, jonka
5357: osuus on alle puolet koko kulutuksesta. Tu-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5358: pakkatehtaiden yhdistykseltä saadun ilmoituk-                lakiehdotuksen:
5359: 
5360: 
5361: 
5362: 
5363: 2900200
5364: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 40
5365: 
5366:                                              Laki
5367:                        tupakkaverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5368: 
5369:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tupakkaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
5370: annetun lain (875179) 4 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1982 annetussa laissa
5371: (795/82), näin kuuluvaksi:
5372: 
5373:                       4§
5374:   Perusveroa on suoritettava sikareista ja piip-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5375: putupakasta 30 prosenttia sekä nuuskasta, pu-      kuuta 1990.
5376: rutupakasta ja muista tupakkatuotteista 40
5377: prosenttia tuotteen vähittäismyyntihinnasta.
5378: 
5379:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
5380: 
5381:         Jorma Fred                    Eeva-Liisa Moilanen         Esko Almgren
5382:         Toimi Kankaanniemi            Pekka Puska                 Annikki Koistinen
5383:                                       Ensio Laine
5384:                                             1989 vp.
5385: 
5386: Lakialoite n:o 41
5387: 
5388: 
5389:                                 Rauramo: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a §:n muutta-
5390:                                   misesta
5391: 
5392: 
5393:                                         Eduskunnalle
5394: 
5395:    Suomalainen sakotusjärjestelmä rakentuu         kokonaistuloksi yksilöidään sakotetun kaikki
5396: lainvastaisen teon rangaistavuuden osoittami-      palkka, elinkeinotulo, varallisuuden tuotto ja
5397: seen päiväsakkojen lukumäärällä, ja yksilöön       muu tulo, josta on vähennetty sakotettavan
5398: kohdistuva rangaistus mitoitetaan siten, että      maksukykyyn olennaisesti vaikuttavat tulon
5399: päiväsakon suuruus on riippuvainen sakotetun       hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet me-
5400: tuloista. Sakotetun bruttotulot määräävät päi-     not.
5401: väsakon suuruuden ja siten lopullisen rangais-        Rikoslain 6 luvussa säädetyt rangaistuksen
5402: tuksen ankaruuden.                                 mittaamisen periaatteet edellyttävät, että on
5403:    Sakotusjärjestelmä on samanlainen kaikkien      otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat
5404: rangaistussäännösten kohdalla. Yleisin sakko-      rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet
5405: rangaistus on tieliikennelain säännösten rikko-    sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys, ja että
5406: misesta määrättävä sakko.                          se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen
5407:    Lopullisen rangaistuksen oikeudenmukainen       vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä ri-
5408: kohdentaminen on ongelmallinen asia. Kun           koksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
5409: rangaistuksen aste määräytyy bruttotulojen            Koska nykyinen sakotusjärjestelmän raha-
5410: mukaan, ei teon rangaistus kohdennu samalla        määrän mittaaminen perustuu sakotetun brut-
5411: tavalla kaikkiin sakotettuihin, koska esimer-      totuloihin, ei järjestelmää voi pitää rangaistus-
5412: kiksi verotuksen vaikutusta lopulliseen rangais-   ten mittaamisesta annettujen säännösten tar-
5413: tukseen ei huomioida.                              koituksen mukaisena tai muutoinkaan perus-
5414:    Nykyisen järjestelmän heikkous aiheutuu ri-     teltuna.
5415: koslain 2 luvun 4 a §:n 2 momentin säännök-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
5416: sestä, jonka mukaan kohtuullisena päiväsakon
5417: rahamääränä on pidettävä yhtä kolmasosaa                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5418: sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivä-              lakiehdotuksen:
5419: tulosta, sekä että saman pykälän 3 momentissa
5420: 
5421:                                              Laki
5422:                             rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta
5423: 
5424:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 2
5425: luvun 4 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa
5426: (650/76), näin kuuluvaksi:
5427: 
5428:                      4a §
5429:                                                      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5430:   Kokonaistulolla tarkoitetaan kaikkea palk-       kuuta 198 .
5431: kaa, elinkeinotuloa, varallisuuden tuottoa ja
5432: muuta tuloa, josta on vähennetty valtiolle,
5433: kunnalle ja kirkolle maksettavat verot.
5434: 
5435: 
5436:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989
5437: 
5438:                                          Anssi Rauramo
5439: 2900200
5440:                                              1989 vp.
5441: 
5442: Lakialoite n:o 42
5443: 
5444: 
5445: 
5446: 
5447:                                  Moilanen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen
5448:                                    eläkkeiden ja avustusten sitomisesta indeksiin
5449: 
5450: 
5451:                                         Eduskunnalle
5452: 
5453: 
5454:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5455: 
5456:    Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi lakia      neiden muutosten keskiarvon mukaiseen palk-
5457: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja        kaindeksiin.
5458: avustusten sitomisesta elinkustannuksiin siten,      Lisäksi ehdotetaan, että palkkaindeksin mu-
5459: että kansaneläke olisi sidottu työntekijän elä-    kaiset tarkistukset kansaneläkkeisiin tehtäisiin
5460: keturvan lailla palkka- ja hintatasossa tapahtu-   kahdesti vuodessa.
5461: 
5462: 
5463: 
5464: 
5465:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
5466: 
5467:    Maassamme käytössä olevat eläkejärjestel-       vasti indeksijärjestelmien erojen vuoksi. Halli-
5468: mät asettavat eri eläkkeensaajat eriarvoiseen      tusohjelman mukaan hallituksen tarkoituksena
5469: asemaan keskenään. Heikoimmassa asemassa           on säilyttää eläkejärjestelmät erillisinä. Jos
5470: monessa suhteessa ovat Kansaneläkelaitoksen        tämä merkitsee sitä, että indeksijärjestelmätkin
5471: maksamien eläkkeiden varassa elävät. Heidän        pidetään erillisinä, jatkuu eriarvoisuuden kas-
5472: osaltaan eriarvoisuuden kasvua merkitsevät         vu kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista kehitystä ei
5473: käytössä olevat indeksijärjestelmät. Kun esi-      voitane pitää perusteltuna.
5474: merkiksi vuoden 1988 keväänä työeläkkeet ko-          Suuren jälkeenjääneisyyden vuoksi kansan-
5475: hosivat paremman indeksijärjestelmän ansiosta      eläkkeisiin olisi tehtävä merkittävä tasokorotus
5476: 5,3 prosenttia, nosti kansaneläkeindeksi eläk-     ja palautettava ns. heinäkuun indeksitarkistus.
5477: keitä vain 3,9 prosenttia. Palkkojen nousu            Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5478: eräillä aloilla oli jopa 10 prosentin luokkaa.     nioittaen,
5479:    Pelkkää kansaneläkettä saavia eläkeläisiä on
5480: huomattava määrä. Nimenomaan heidän ta-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5481: loudellinen asemansa suhteessa muihin eläk-               lakiehdotuksen:
5482: keensaajiin sekä palkansaajiin heikkenee jatku-
5483: 
5484: 
5485: 
5486: 
5487:                                              Laki
5488:           kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta indeksiin
5489: 
5490:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5491: 
5492:                       1§                           vistaa palkkaindeksiluvun ottaen huomioon
5493:   Kansaneläke sidotaan maan palkkatasoon.          yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden
5494: Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vah-    muutosten keskiarvon.
5495: 290020D
5496: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 42
5497: 
5498:    Elinkustannusten noustua tai laskettua kan-     tai alennettuna ministeriön antamien ohjeiden
5499: saneläkelain (347156) voimaantuloa välittö-        mukaan.
5500: mästi edeltäneen vuosineljänneksen aikaisiin
5501: elinkustannuksiin verrattuna, on sanotussa                              2§
5502: laissa säädetyt markkamäärät, lukuun ottamat-        Valtioneuvoston on kansaneläkelaitoksen
5503: ta 3 §:n 2 momentissa, 5 §:n 1 momentissa ja       ehdotuksesta vahvistettava ne perusteet, joita
5504: 88 §:n 2 ja 3 momentissa olevia markkamää-         on noudatettava toimeenpantaessa tässä laissa
5505: riä, korotettava tai alennettava kahdesti kalen-   säädettyä korotusta ja alennusta.
5506: terivuodessa     elinkustannusten    muutoksen
5507: osoittamassa suhteessa.                                                 3§
5508:    Kansaneläke suoritetaan palkkaindeksiluvun        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
5509: muutoksen edellyttämällä tavalla korotettuna       kuuta 19
5510: 
5511:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
5512: 
5513:                      Eeva-Liisa Moilanen                   Toimi Kankaanniemi
5514:                      Esko Almgren                          Jorma Fred
5515:                                                1989 vp.
5516: 
5517: Lakialoite n:o 43
5518: 
5519: 
5520: 
5521: 
5522:                                   Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
5523: 
5524: 
5525:                                           Eduskunnalle
5526: 
5527: 
5528:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5529: 
5530:   Aloitteessa ehdotetaan, että ulkomailla oles-      kuin valtion palveluksessa ulkomailla olevien
5531: kelevat lapsilisiin ikänsä perusteella oikeutetut    suomalaisten lapset kuitenkin sillä edellytyksel-
5532: lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien henkilöi-    lä, että heidän yhtämittainen ulkomaan oleske-
5533: den lapset, jotka ovat Suomen kansalaisia, on        lunsa ei ole pidempi kuin neljä vuotta.
5534: katsottava Suomessa asuviksi aivan samoin
5535: 
5536: 
5537: 
5538: 
5539:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
5540: 
5541:    Voimassa olevan lapsilisälain mukaan lapsi-       taavalla tavoin katsota Suomessa asuviksi edes
5542: Iisään oikeutettuja ovat Suomessa asuvat alle        silloinkaan, kun isä tai äiti on suomalaisen
5543: 17-vuotiaat lapset. Lapsilisälakia sovellettaessa    työnantajan palveluksessa. Siten mm. lähetys-
5544: lapsen katsotaan asuvan Suomessa sinäkin ai-         ja kehitysyhteistyötä tekevien lapset jäävät il-
5545: kana, jona hän tilapäisesti oleskelee ulkomail-      man lapsilisää ja ovat näin ollen eriarvoisessa
5546: la. Tällaiseksi tilapäiseksi oleskeluksi katsotaan   asemassa perhekustannusten tasauksessa ja nii-
5547: myös se aika, jona lapsen ulkomailla oleskelu        tä maksettaessa. Nämä perheet korostetusti
5548: johtuu siitä, että lapsi on korkeakoulussa tai       tarvitsevat tukea, koska heillä lapsista johtuvat
5549: muussa oppilaitoksessa ulkomailla opiskelevan        kustannukset ovat useissa tapauksissa olennai-
5550: isänsä tai äitinsä luona saamatta siellä lapsili-    sesti suuremmat kuin Suomessa asuvilla tai
5551: sää. Samoin Suomen valtion palveluksessa ul-         ulkomailla valtion palveluksessa olevilla per-
5552: komailla olevan henkilön lapsi, joka on Suo-         heillä.
5553: men kansalainen, katsotaan kuitenkin Suomes-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5554: sa asuvaksi, vaikka hän oleskelisikin isänsä tai     nioittavasti,
5555: äitinsä mukana ulkomailla.
5556:    Sen sijaan muiden työnantajien kuin valtion                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5557: palveluksessa ulkomailla olevien lapsia ei vas-             lakiehdotuksen:
5558: 
5559: 
5560: 
5561: 
5562: 2900200
5563: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 43
5564: 
5565:                                               Laki
5566:                                  lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
5567: 
5568:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
5569: (541/48) 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1985 ja 6 päivänä
5570: tammikuuta 1989 annetuilla laeilla (1055/85 ja 3/89), uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
5571: 
5572:                        1§
5573:                                                     asuvaksi, vaikka hän oleskelisikin isänsä tai
5574:    Lapsilisälakia sovellettaessa lapsen katsotaan   äitinsä mukana ulkomailla.
5575: asuvan Suomessa sinäkin aikana, jona hän                Sen lisäksi, mitä edellä 2 momentissa on
5576: tilapäisesti oleskelee ulkomailla. Oleskelua ei     säädetty, lapsilisälakia sovellettaessa on katsot-
5577: pidetä tilapäisenä sellaisena vuosineljännekse-     tava Suomessa asuvaksi lähetys- tai kehitysjär-
5578: nä, jonka lapsi kokonaisuudessaan on ollut          jestön palveluksessa ulkomailla olevan henki-
5579: ulkomailla, paitsi milloin ulkomailla oleskelu      lön lapsi, joka on Suomen kansalainen, jos
5580: on johtunut siitä, että lapsi on korkeakoulussa     hän oleskelee isänsä tai äitinsä mukana ulko-
5581: tai muussa oppilaitoksessa ulkomailla opiskele-     mailla yhtäjaksoisesti korkeintaan neljä vuot-
5582: van isänsä tai äitinsä luona saamatta siellä        ta.
5583: lapsilisää. Suomen valtion palveluksessa ulko-
5584: mailla olevan henkilön lapsi, joka on Suomen          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5585: kansalainen, katsotaan kuitenkin Suomessa           kuuta 1989.
5586: 
5587:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989
5588: 
5589:         Eeva-Liisa Moilanen            Jorma Fred                     Esko Almgren
5590:                                        Toimi Kankaanniemi
5591:                                              1989 vp.
5592: 
5593: Lakialoite n:o 44
5594: 
5595: 
5596: 
5597: 
5598:                                 Juhantalo ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi
5599: 
5600: 
5601:                                         Eduskunnalle
5602: 
5603:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5604: 
5605:    Tämä aloite on Keskustan eduskuntaryhmän        nuksista sekä maataloustuotannon ohjaamises-
5606: rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle n:o   ta ja tasapainottamisesta.
5607: 61 uudeksi maataloustulolaiksi. Aloitteessa eh-      Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi sa-
5608: dotetaan hallituksen ehdotuksesta poikkeavana      manaikaisesti hallituksen esityksen kanssa ja
5609: tavalla säädettäväksi maataloustulon kehittä-      laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
5610: misestä, valtion vastuusta vientikustannuksis-     nä tammikuuta 1990.
5611: ta, maataloustuottajien vastuusta vientikustan-
5612: 
5613: 
5614: 
5615: 
5616:                                       YLEISPERUSTELUT
5617: 
5618: 1. Viljelijäväestön ansiotaso                         Tässä aloitteessa katsotaan, että hallituksen
5619:                                                    esitys merkitsee liian voimakasta ja perus-
5620:    Hallituksen esityksessä maataloustulolain       teetonta maataloustuotannon supistamista sekä
5621: yhtenä tavoitteena mainitun oikeudenmukaisen       liiallista rasitusta maatalouselinkeinolle, mistä
5622: tulotason turvaamiseksi maatalouden harjoit-       aiheutuu kielteisiä vaikutuksia koko yhteiskun-
5623: tajille aloitteessa ehdotetaan, että maatalous-    nalle. Tämän aloitteen mukaiset tuotantokatot
5624: tuloneuvotteluissa on oltava tavoitteena mui-      johtavat siihen, että valtion osuus todennäköi-
5625: hin väestöpiireihin nähden tasavertaisen ansio-    sen tuotannon ja kulutuksen kehityksen perus-
5626: kehityksen turvaaminen viljelijäväestölle. Tu-     teella laskettuna olisi noin 2,4 mrd. markkaa
5627: lotavoitteen muotoilu vastaa Maatalous 2000        vuonna 1990. Tästä valtion osuus alenisi 2,1-
5628: -komitean esitystä maatalouden tulopolitiikan      2,2 mrd. markan tasolle vuonna 1994. Maata-
5629: tavoitteenasetteluksi.                             louden osuus nousisi vuoteen 1994 mennessä
5630:                                                    nykyiseltä nollatasolta 100-150 milj. mark-
5631:                                                    kaan, mikäli sato- ja tuotostasot muodostuvat
5632: 2. Tuotantokattoja ehdotetaan korotettavaksi       normaaleiksi. Aloitteessa ehdotetaankin tuo-
5633:                                                    tanto- ja vientikattojen asettamista hallituksen
5634:   Hallituksen esityksen mukaiset vienti- ja tuo-   esittämää tasoa korkeammalle. Samalla ehdo-
5635: tantokatot johtavat siihen, että valtion osuus     tetaan hallituksen esityksessä ehdotetun maata-
5636: vientikustannuksista olisi vuonna 1990 noin 2      louden osuutta koskevan porrastuksen poista-
5637: mrd. markkaa ja vuonna 1994 noin 1,6 mrd.          mista. Keskustan ehdotus tarkoittaa nykyisen
5638: markkaa. Samalla maataloustuottajien osuus         järjestelmän jatkamista.
5639: vientikustannuksista olisi puolestaan vuonna          Hallituksen esityksessä ehdotetaan maata-
5640: 1990 noin 490 milj. markkaa ja vuonna 1994         louden vastuulle jokaiselle lain voimassaolo-
5641: noin 700 milj. markkaa. Lähtötilanteessa           vuodelle täysimääräisiä voin markkinoimisvas-
5642: vuonna 1989 maatalouden vastuun arvioidaan         tuuta kolmen miljoonan voikilon osalta, vaik-
5643: olevan nollatasolla.                               ka samalla ehdotetaan maidon tuotantokatto-
5644: 290020D
5645: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 44
5646: 
5647: jen alentamista selvästi. Aloitteessa ehdotetaan   seen vuosina 1990-91 vuosittain 550 milj.
5648: voita koskevan lisärasituksen poistamista maa-     markan määräraha sekä vuosina 1992-94
5649: taloudelta perusteettomana.                        vuosittain 500 milj. markan määräraha. Mikäli
5650:                                                    valtion varoista osoitettaisiin määrärahan li-
5651:                                                    säystä, olisi 50 prosenttia siitä luettava maata-
5652: 3. Tavoitehintatuotteiden välinen "kliiraus"       loudelle tuloksi. Maataloustuottajat voisivat
5653:    sallittava                                      osallistua tuotannon tasapainottamiskustan-
5654:                                                    nuksiin myös siten, että 50 prosenttia varojen
5655:    Voimassa olevassa maataloustulolaissa maa-      lisäyksestä perittäisiin 16 §:ssä tarkoitettujen
5656: talouden markkinoimisvastuuta ylituotannosta       verojen ja maksujen kautta.
5657: on tarkasteltu kokonaisuutena. Hallituksen esi-       Aloitteessa ehdotetaan, että valtion tulo- ja
5658: tyksessä ei viljaa lukuun ottamatta sallita eri    menoarviossa ehdotetaan osoitettavaksi maata-
5659: tuotteiden välistä "kliirausta". Aloitteessa eh-   loustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottami-
5660: dotetaan, että mikäli maidon tuotosmäärät tai      seen vuosina 1990-91 vuosittain 600 milj.
5661: muiden tavoitehintatuotteiden vientimäärät         markan sekä vuosina 1992-94 650 milj. mar-
5662: alittavat tuotantokatot joidenkin tuotteiden       kan suuruinen siirtomääräraha. Mikäli valtion
5663: osalta, vähennetään maatalouden osuutta mui-       varoista osoitettaisiin edellä mainittuihin mää-
5664: den tuotteiden vientikustannuksista määrällä,      rärahoihin lisäystä, tulisi valtion ja maatalous-
5665: joka vastaa alitteen määräisestä viennistä val-    tuottajien välisissä neuvotteluissa sopia siitä,
5666: tiolle keskimäärin aiheutuvia kustannuksia.        mikä osuus lisäyksestä luettaisiin maatalous-
5667: Keskustan ehdotus tarkoittaa nykyisen "klii-       tuloon. Tällöin olisi myös mahdollista se, että
5668: rausmahdollisuuden" säilyttämistä eri tavoite-     lisäyksestä ei luettaisi maatalouden saamaksi
5669: hintatuotteiden välillä. Jonkin tuotteen osalta    tuloksi mitään. Aloitteen mukainen laki antaa
5670: tuotantokaton ylittyminen voidaan kompensoi-       hallituksen esitystä paremmat mahdollisuudet
5671: da toisen tuotteen tuotantokaton alituksella.      maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai-
5672: Erityisen tärkeää on palauttaa sian- ja naudan-    nottamiseen. Hallituksen esityksessä määrära-
5673: lihan osalta siirtomahdollisuus, koska kysymys     hat alenevat loogisesti ajatellen väärin ja mää-
5674: on toisiaan korvaavista tuotteista.                rärahat ovat muutoinkin alimitoitettuja. Tuo-
5675:                                                    tantokattojen alentuessa määrärahojen tulisi
5676:                                                    kasvaa maaseudun kehittämistarpeen lisäänty-
5677: 4. Maataloustuottajien   vastuu   vientikustan-    essä samanaikaisesti.
5678:    nuksista
5679: 
5680:    Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että
5681: maatalouden markkinointivastuuosuus olisi          6. Uusien, avarampien tarkastelunäkökulmien
5682: enimmillään 13 prosenttia koko maatalous-             ottaminen huomioon lakia säädettäessä
5683: tulosta. Lakialaitteessa ehdotetaan maatalou-
5684: den osuudelle asetettavan enimmäismäärän              Maataloustulolakia säädettäessä on tarpeen
5685: alentamista 10 prosenttiin kyseisen vuoden         ottaa huomioon hallituksen esityksestä puuttu-
5686: maataloustulosta. Muutos on tarpeen siksi,         via uusia ja avarampia lähestymistapoja, var-
5687: että suuret satovaihtelut tai viennin epäedulli-   sinkin, kun tuotanto- ja vientikatot itse asiassa
5688: nen ajoitus eivät nostaisi maatalouden osuutta     merkitsevät maataloustuotannon merkittävää
5689: kohtuuttomaksi. Käytännössä maatalouden            supistumista. Hallituksen esityksen valmistelun
5690: vientikustannusosuus on yleensä vaihdellut         yhteydessä on puhuttu jopa 400 000-500 000
5691: 10-30 prosenttiin kaikista vientikustannuksis-     peltohehtaarin poistumisesta viljelyksestä.
5692: ta.                                                   Maapallon väkiluku kasvaa nopeasti, lähi-
5693:                                                    vuosikymmeninä maailmassa on nykyisen vii-
5694:                                                    den miljardin ihmisen asemesta 10-14 miljar-
5695: 5. Maataloustuotannon ohjaaminen ja tasa-          dia ihmistä. Joka vuosi maapallon väkiluku
5696:    painottaminen                                   kasvaa lähes 100 miljoonalla asukkaalla, sa-
5697:                                                    manaikaisesti 40 000 lasta kuolee joka päivä
5698:    Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että val-   nälkään ja tauteihin. Kasvavan väestön ravin-
5699: tion tulo- ja menoarviossa osoitettaisiin maata-   totarpeen tyydyttäminen tulee edellyttämään
5700: loustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottami-       tulevaisuudessa kaiken viljelykelpoisen maan
5701:                                       1989 vp. -     LA n:o 44                                      3
5702: 
5703: hyödyntämistä. Monilla maapallon alueilla            maiden omaa elintarviketuotantoa ja -markki-
5704: elintarviketuotantoa on mahdollista lisätä,          noita häiritään.
5705: mutta samaan aikaan luonnossa tapahtuvat                Toisaalta Suomen on tarpeen olla aloitteelli-
5706: muutokset toisaalta heikentävät viljelymahdol-       nen myös sen suhteen, että peltojen tuotantoa
5707: lisuuksia.                                           voidaan käyttää polttonesteiden valmistukses-
5708:    Toisinaan esitetään näkemyksiä, että elintar-     sa. Lyijyttömän bensiinin tullessa markkinoille
5709: vikeapu vain heikentää kehitysmaiden asemaa          entistä enemmän on tärkeää, että lyijyn poista-
5710: vääristämällä hintasuhteita ja tekemällä oman        misessa käytettävä vaarallinen aine korvataan
5711: tuotannon kannattamattomaksi. On totta, että         esimerkiksi viljelykasveista saatavalla poltto-
5712: elintarvikeavusta on saatu myös kielteisiä ko-       nesteiden lisäaineena.
5713: kemuksia. Kuitenkin on muistettava, ettei ke-           Kolmantena uutena näkökohtana on asiaa
5714: hitysmaiden oman tuotannon lisääminen riitä          lähestyttäessä syytä ottaa esille luonnonmukai-
5715: nälänhädän poistamiseen, vaan sen lisäksi tar-       sen viljelyn edistämisen tarve. Tällöin on mah-
5716: vitaan myös elintarvikeapua. Maapallon nälän-        dollisuus turvautua entistä enemmän kesan-
5717: hädän helpottamiseksi on etsittävä keinot, joil-     nointiin ja myös kiertoviljelyyn, jolloin pelto-
5718: la teollisuusmaiden ylijäämät voidaan saada          reservi pysyisi viljelykunnossa myöhempiä tar-
5719: nälänhädän lievittämiseen ilman, että kehitys-       peita varten.
5720: 
5721: 
5722: 
5723: 
5724:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5725: 
5726: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         män tuen tuntuvaa lisäämistä viljelijöiden tulo-
5727:                                                      jen kehittämisessä.
5728:    7 §. Maataloustulon kehittäminen. Maata-             14 §. Valtion vastuu vientikustannuksista.
5729: loustulon kehittämisen osalta on tarkoituksena       Tämän pykälän säännökset määrittäisivät val-
5730: jatkaa samaa neuvottelumenettelyä, jota on           tion ja maataloustuottajien osuudet vientikus-
5731: noudatettu kahden edellisen lain aikana. Val-        tannuksista. Toisin kuin hallituksen esityksessä
5732: tion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen        kyseiseen pykälään sisältyvät tuotantokatot
5733: välisissä neuvotteluissa olisi päästävä yksimieli-   tarkoittaisivai nykyisen käytännön jatkumista
5734: syyteen kunkin hinnoitteluvuoden aikana to-          siten, että valtio vastaisi kokonaan vientikus-
5735: teutettavasta maataloustulon korottamisesta.         tannuksista tuotantokattojen ilmoittamaan
5736:    Toisen momentin säännökset kuitenkin mää-         määrään saakka ja maatalouden 100 OJo:n suu-
5737: räisivät neuvotteluja siten, että lain perusteella   ruinen osuus alkaisi mainitun tuotantokaton
5738: käytävissä neuvotteluissa tavoitteena on oltava      ylittymisen jälkeen.
5739: muihin väestöpiireihin nähden tasavertaisen tu-         Tämän lakialoitteen mukaiset tuotantokatot
5740: lotason turvaaminen viljelijäväestölle tämän         johtaisivat siihen, että valtion osuus todennä-
5741: lain voimassaoloaikana ottaen huomioon maa-          köisen tuotannon ja kulutuksen kehityksen
5742: taloustuotannon vaatima työ- ja pääomapa-            perusteella laskettuna olisi noin 2,4 mrd. mark-
5743: nos. Tulotavoitteen muotoilu vastaa Maatalous        kaa vuonna 1990 ja alenisi siitä 2,1-2,2 mrd.
5744: 2000 -komitean ehdotusta maatalouden tulopo-         markan tasolle vuonna 1994. Maatalouden
5745: litiikan tavoitteenasetteluksi.                      osuus nousisi vuoteen 1994 mennessä nykyisel-
5746:    Toteutettaessa edellä esitettyä tulotavoitetta    tä nollatasolta vain 100-150 milj. markkaan,
5747: maataloustulolain mukaisin keinoin on lähtö-         mikäli sato- ja tuotostasot muodostuisivat nor-
5748: kohtana pidettävä Maatalous 2000 -komitean           maaleiksi lain tarkoittamina vuosina. Tavoite-
5749: esittämää linjaa: "Maataloustuotteiden tavoi-        hintatuotteiden tuontimaksut otettaisiin huo-
5750: tehintojen tulee perustua järkiperäisesti hoide-     mioon maatalouden osuutta vähentävänä erä-
5751: tun perheviljelmän tuotantokustannuksiin.            nä, joka esimerkiksi lihan osalta loisi edelly-
5752: Hintapoliittista tukea käytetään lähinnä maa-        tykset tehdä eri ruhonosien vaihtokauppaa
5753: talouden sisäisen tulonjaon tasaamiseen." Hin-       muiden maiden kanssa. Esitettyihin viljantuo-
5754: tapoliittisen tuen osalta on varauduttava myös       tantokattolukuihin sisältyisi viljan tuettu käyt-
5755: siihen mahdollisuuteen, että tulevat GATT-           tö kotimaassa sekä maitaan vienti, enintään
5756: neuvottelut ja -ratkaisut edellyttävät välittö-      kuitenkin 30 milj. kiloa ohraksi laskettuna.
5757: 4                                     1989 vp. -     LA n:o 44
5758: 
5759:   15 §. Maataloustuottajien vastuu vientikus-        siitä, mikä osuus lisäyksestä luettaisiin maata-
5760: tannuksista. Maatalouden osuudelle ehdote-           loudesta saaduksi tuloksi. Tässä suhteessa olisi
5761: taan asetettavaksi enimmäismäärä, joka olisi         myös mahdollista se, että lisäyksestä ei luettaisi
5762: 10 prosenttia kyseisen vuoden maataloustulos-        maatalouden saamaksi tuloksi mitään.
5763: ta. Tämä säännös on tarpeen siksi, etteivät
5764: suuret satovaihtelut tai viennin epäedullinen        2. Voimaantulo
5765: ajoitus nosta maatalouden osuutta kohtuutto-
5766: maksi.                                                 Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan paiVa-
5767:   17 §. Maataloustuotannon ohjaaminen ja ta-         nä tammikuuta 1990 ja se koskisi hinnoittelu-
5768: sapainottaminen. Valtion tulo- ja menoarvios-        vuosia 1990/91-1994/95. Lakiehdotus on tar-
5769: sa ehdotetaan osoitettavaksi maataloustuotan-        koitettu käsiteltäväksi yhdessä hallituksen esi-
5770: non ohjaamiseen ja tasapainottamiseen vuosi-         tyksen n:o 61 kanssa.
5771: na 1990-1991 vuosittain 600 milj. markan
5772: sekä vuosina 1992-1994 650 milj. markan                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5773: suuruinen siirtomääräraha. Mikäli valtion va-
5774: roista osoitettaisiin em. määrärahoihin lisäys-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5775: tä, neuvotteluosapuolten kesken olisi sovittava              lakiehdotuksen:
5776: 
5777: 
5778: 
5779:                                       Maataloustulolaki
5780:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5781: 
5782:                       1-6 §                          1991 2 555 milj. litraa, vuonna 1992 2 530
5783:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61)           milj. litraa, vuonna 1993 2 505 milj. litraa,
5784:                                                      vuonna 1994 2 480 milj. litraa tai sian- ja
5785:                        7§                            naudanlihan, lihajalosteisiin sisältyvä sianliha
5786:           Maataloustulon kehittäminen                ja naudanliha mukaan luettuna, ja kananmu-
5787:                                                      nien vientimäärä ylittää vuosina 1990-1994
5788:    Sen lisäksi, mitä 5 ja 6 §:ssä on säädetty,       seuraavat määrät:
5789: valtioneuvoston ja maataloustuottajien keskus-
5790: järjestöjen välisissä neuvotteluissa sovitaan sii-                       1990   1991   1992   1993   1994
5791: tä, miten maataloustuloa on muuten kehitettä-        Sianlihan vienti,
5792: vä.                                                  milj. kg            11     10     10     10     10
5793:    Edellä 1 momentin mukaisissa neuvotteluissa       Naudanlihan
5794: on tavoitteena, että viljelijäväestölle turvataan    vienti,
5795: maataloustuotannon vaatima työ- ja pääoma-           milj. kg             8      7      6      6      6
5796: panos huomioon ottaen tasavertainen tulotaso         Kananmunien
5797: muihin väestöryhmiin verrattuna tämän lain           vienti,
5798: voimassaoloaikana. Maataloustulon seuranta-          milj. kg             9      9      8      8      8
5799: järjestelmästä sekä tulotason vertailuperusteis-
5800: ta eri väestöryhmien välillä säädetään tarkem-       taikka mikäli viljan vientimäärä ylittää vuosina
5801: min asetuksella.                                     1990-1994 seuraavat määrät:
5802: 
5803:                      8-13 §                                              1990   1991   1992   1993   1994
5804:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61)           Viljan vienti,
5805:                                                      milj. kg            750    720    690    690    690
5806:                       14 §
5807:        Valtion vastuu vientikustannuksista           vastaavat maataloustuottajat ylittävän osan
5808:                                                      vientikustannuksista ottaen kuitenkin huo-
5809:    Mikäli meijerien vastaanottama maitomäärä         mioon, mitä 15 §:ssä on säädetty. Edellä mai-
5810: ylittää vuonna 1990 2 580 milj. litraa, vuonna       nittuihin viljan vientimääriin luetaan kuulu-
5811:                                     1989 vp. -    LA n:o 44                                      5
5812: 
5813: vaksi myös mallasohran tai maitaan vienti,        nuksista luetaan kuitenkin enintään 10 prosent-
5814: enintään kuitenkin 30 milj. kiloa ohraksi las-    tia kyseisen hinnoitteluvuoden maataloustulos-
5815: kettuna, sekä viljan tuettu käyttö kotimaassa.    ta.
5816:    Mikäli edellä 1 momentissa mainitut maidon        (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä
5817: tuotosmäärät tai sianlihan, naudanlihan, ka-      n:o 61)
5818: nanmunien ja viljan vientimäärät jonkun tuot-
5819: teen tai joidenkin tuotteiden osalta alittuvat,                       16 §
5820: vähennetään maatalouden osuutta muiden              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61)
5821: tuotteiden vientikustannuksista määrällä, joka
5822: vastaa alitteen määräisestä viennistä valtiolle                         17 §
5823: keskimäärin aiheutuvia kustannuksia.                   Maataloustuotannon ohjaaminen ja
5824:    Jos 1 ja 2 momentissa mainittuja tuotteita                  tasapainottaminen
5825: joudutaan kotimaisen kulutuksen kattamiseksi
5826: tuomaan, vähennetään maatalouden osuutta            Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai-
5827: muiden tuotteiden vientikustannuksista tuonti-    nottamiseen varataan siirtomääräraha, joka on
5828: maksulain (1008/77) mukaan perittäviä tuonti-     600 milj. markkaa vuosina 1990 ja 1991 sekä
5829: maksuja vastaavalla määrällä.                     650 milj. markkaa vuosina 1992-1994.
5830:                                                     Edellä 1 momentissa mainittuun määrära-
5831:                      15 §                         haan voidaan myöntää vuosittain tulo- ja me-
5832:          Maataloustuottajien vastuu               noarviossa lisäystä. Siitä, mikä osuus lisäykses-
5833:             vientikustannuksista                  tä luetaan maataloudesta saaduksi tuloksi,
5834:                                                   neuvotellaan ja sovitaan tämän lain mukaisten
5835:    Maataloustuottajat vastaavat 14 §:ssä mai-     neuvotteluosapuolten kesken.
5836: nittujen maataloustuotteiden vientikustannuk-
5837: sista siltä osin kuin valtio ei niistä vastaa.                      18-24 §
5838: Maataloustuottajien osuudeksi vientikustan-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61)
5839: 
5840: 
5841:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
5842: 
5843:         Kauko Juhantalo          Mauri Pekkarinen                   Juhani Alaranta
5844:         Kauko Heikkinen          Jorma Huuhtanen                    Pirkko Ikonen
5845:         Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi                     Anneli Jäätteenmäki
5846:         Riitta Kauppinen         Annikki Koistinen                  Heikki Kokko
5847:         Seppo Kääriäinen         Markku Lehtosaari                  Matti Maijala
5848:         Einari Nieminen          Seppo Pelttari                     Hannele Pokka
5849:         Mirja Ryynänen           Kalle Röntynen                     Pauli Saapunki
5850:         Aapo Saari               Kimmo Sarapää                      Juho Sillanpää
5851:         Eino Siuruainen          Hannu Tenhiälä                     Jukka Vihriälä
5852:         Matti Väistö             Marjatta Väänänen                  Pekka Puska
5853:                                                1989 vp.
5854: 
5855: Lakialoite n:o 45
5856: 
5857: 
5858: 
5859: 
5860:                                   Seppänen ym.: Ehdotus laiksi ulkomaille tehtäville sijoituksille
5861:                                      määrättävästä erityisleimaverosta
5862: 
5863: 
5864:                                           Eduskunnalle
5865: 
5866:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5867: 
5868:    Aloitteen mukaan ulkomaille tehtäville sekä       nen rahojen maastavientiä ja josta on esitettä-
5869: suorille sijoituksille että portfoliosijoituksille   vä valuuttapankille leimaverolaskelma, ennen
5870: määrätään viiden (5) prosentin suuruinen eri-        kuin pankki on oikeutettu lähettämään sijoitta-
5871: tyisleimavero, joka on maksettava valtiolle en-      jan varat ulkomaille.
5872: 
5873: 
5874: 
5875: 
5876:                                            PERUSTELUT
5877: 
5878:    Suomen vaihtotaseen vaje vuonna 1988 oli             Suomen Pankin vaihtotasetilanteesta johta-
5879: tilastojen mukaan 12,6 miljardia markkaa.            ma arvio, että tasapainoon on pyrittävä yksin-
5880: Vaihdettavien valuuttojen kaupan osalta se oli       omaan finanssipoliittisin keinoin - yhteiskun-
5881: kuitenkin suurempi. Idänkaupan tilapäisluon-         nan palvelutasoa heikentämällä - on väärä.
5882: teisten maksujärjestelyjen vaikutus paransi län-     Suomen Pankin johtokunnan pitäisi katsoa,
5883: sikaupan vajetta noin 3 miljardia markkaa.           missä mennään raha- ja pääomamarkkinoilla,
5884:    Eniten vajetta aiheutui pääomakorvauksista        ja vasta sen jälkeen sen pitäisi sysätä vastuu
5885: eli ulkomaisesta velkaantumisesta: 8 350 mil-        itseltä muille.
5886: joonaa markkaa.
5887:    Kaikki muutkin vaihtotaseen vaihdettavissa
5888: valuutoissa laskettavat erät paitsi kuljetus-                        Suorat sijoitukset
5889: palvelut olivat käytännössä negatiivisia. Merk-
5890: kinä varsinaisista "kulutusjuhlista" oli kuiten-        Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu, ra-
5891: kin vain matkustustaseen 3 300 miljoonan             han maastavienti on saanut ennätykselliset mi-
5892: markan alijäämä. Länsikaupan kauppataseva-           tat.
5893: jekin nimittäin aiheutui suurelta osin yritysten        Vuonna 1988 Suomesta vietiin ulkomaille
5894: tuonnista vientiä varten.                            rahaa suorina sijoituksina 7 845 miljoonaa
5895:     Kehitysavusta aiheutuva 2,5 miljardin vaih-      markkaa, mikä rahojen yhden vuoden maasta-
5896: totasevaje on hyväksyttävissä osana Suomen           vienti on enemmän kuin ulkomaiset sijoittajat
5897: pyrkimystä täyttää kansainväliset sitoumuksen-       ovat sijoittaneet suoria sijoituksia Suomeen
5898: sa, eikä se apu sitä paitsi ole lainkaan kieltei-    maamme koko itsenäisyyden aikana. Kumula-
5899:  nen asia Suomen tavara- ja palvelusviennin          tiivisena kertymänä Suomesta on viety tällä
5900:  näkökulmasta.                                       tavalla rahaa ulos 25 miljardia markkaa.
5901:     On odotettavissa, että vaihtotaseen nykyisel-       Ongelma on, että näille suorille sijoituksille
5902:  lä vajerakenteella Suomessa ajaudutaan jatku-       on viime vuonna kotiutettu korkoja ja osinko-
5903:  vasti pahenevaan velkaongelmaan: kasvava            ja vain 263 miljoonaa markkaa.
5904:  vaihtotasevaje on rahoitettava velkaantumalla          Samaan aikaan Suomeen tehdyille kaiken
5905:  ulkomaille.                                         kaikkiaan 6 miljardin markan suorille sijoituk-
5906: 
5907: 2900200
5908: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 45
5909: 
5910: sille kuitenkin kotiutettiin korkoja ja osinkoja    sityiset sijoittajat saavat viedä maasta ulos
5911: 963 miljoonaa markkaa.                              portfoliosijoituksia.
5912:    Suomesta ulkomaille tehdyt suorat sijoituk-         Kansakunnan säästövarojen maastapaon eh-
5913: set on suurelta osin rahoitettu ulkomaisella        käisemiseksi tarvitaan nyt ennalta ehkäisevää
5914: velalla. Emoyhtiöt ovat ottaneet lainaksi tuon-     toimintaa. Vastuu on julkisella vallalla, sillä
5915: tirahaa, jolle ne maksavat korkoa emoyhtiöi-        markkinavoimat toimivat ilman sääntelyä
5916: den kotimaisesta tuloksesta, ja kun pääomat         päinvastaiseen suuntaan.
5917: eivät tuota ulkomailla, suorilla sijoituksilla on
5918: kielteinen nettovaikutus Suomen vaihtotasee-          Erityisleimaveron taloudelliset vaikutukset
5919: seen.
5920:    Kehitys, jonka mukaan suoria sijoituksia           Sen johdosta, että suomalaiset yritykset eivät
5921: viedään ulos ilman että niille kotiutetaan kor-     kotiuta voittoja ulkomaisista suorista ja port-
5922: koja tai osinkoja, näyttää trendinomaiselta.        foliosijoituksista, ehdotetaan säädettäväksi la-
5923:     Portfoliosijoitukset Suomesta ulkomaille ei-    ki erityisleimaverosta.
5924: vät ole vielä pääomamarkkinoiden tiberalisoin-        Jos sijoitukset ulkomaille ovat vuosittain 8
5925: nin tässä vaiheessa käynnistyneet. Ulkomaille       miljardin markan suuruusluokkaa, veron tuot-
5926: on näissä merkeissä sijoitettu markkoja vain        to - staattisin perustein arvioituna - on noin
5927: noin 2,5 miljardin markan arvosta.                  400 miljoonaa markkaa. Todennäköisesti ve-
5928:     Pelättävissä kuitenkin on, että tämä toiminta   rolla kuitenkin on - ainakin sillä pitäisi olla
5929: kasvaa ja laajenee erityisesti siinä vaiheessa,     - sijoitushalua hillitseviä vaikutuksia, minkä
5930: jolloin pankkeihin tehdyt noin 100 miljardin        takia veron tuotto ei ole näin suuri.
5931: markan verottomat määräaikaistalletukset pur-
5932: kautuvat vuoden 1990 lopussa (liittyen vielä          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5933: silloisiin, ennalta suunniteltuihin veronpalau-     nioittavasti,
5934: tuksiin eli hallituksen palkansaajilla pakko-
5935: säästättämiin äänestysmarkkoihin). Silloin                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5936: käytetään hyväksi sitä mahdollisuutta, että yk-            lakiehdotuksen:
5937: 
5938: 
5939: 
5940: 
5941:                                               Laki
5942:                ulkomaille tehtäville sijoituksille määrättävästä erityisleimaverosta
5943: 
5944:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5945: 
5946:                        1§                           ulkomaille, ennen kuin sille on esitetty asian-
5947:    Sen lisäksi, mitä leimaverolaissa (662/ 43) on   mukainen laskelma maksetusta leimaverosta.
5948: säädetty leimaveroista, ulkomaille tehtäville si-
5949: joituksille määrätään viiden (5) prosentin suu-                           3§
5950: ruinen erityisleimavero.                              Muutoin tämän lain täytäntöönpanossa so-
5951:                                                     velletaan leimaverolain säännöksiä.
5952:                       2§
5953:   Leimavero on maksettava valtiolle ennen                                4§
5954: ulkomaille tehtävää sijoitusta. Valuuttapankil-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5955: la ei ole oikeutta lähettää sijoittajan varoja      kuuta 19 .
5956: 
5957: 
5958:        Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
5959: 
5960:            Esko Seppänen                 Anna-Liisa Jokinen          Esko Helle
5961:            Heli Astala                   Vappu Säilynoja             Lauha Männistö
5962:            Raila Aho                     Pekka Leppänen              Pertti Lahtinen
5963:                        Asko Apukka                            Arvo Kemppainen
5964:                                              1989 vp.
5965: 
5966: Lakialoite n:o 46
5967: 
5968: 
5969: 
5970: 
5971:                                  U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta
5972: 
5973: 
5974:                                         Eduskunnalle
5975: 
5976:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5977: 
5978:    Aloite on tehty hallituksen esitykselle n:o      siten, että tunkeutumista tietojärjestelmään
5979: 66/1988 vp. rinnakkaiseksi ja sitä täydentäväk-     tarkoituksena käyttää sen kautta toista tieto-
5980: si esitykseksi. Aloitteessa ehdotetaan luvatto-     järjestelmää pidettäisiin rangaistavana tekona.
5981: man käytön tunnusmerkistön määrittelemistä
5982: 
5983: 
5984: 
5985: 
5986:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
5987: 
5988:    Hallituksen esityksen n:o 66/1988 vp. rikos-     telmän omistajalle huomattavaa haittaa ja lisä-
5989: lakiehdotuksen luvatonta käyttöä koskevan py-       työtä, minkä lisäksi se on voinut merkitä
5990: kälän (28:7 §) perusteluissa pidetään Iuvatto-      yksityisoikeudellisen korvausvastuun syntymis-
5991: rnana käyttönä ns. "atk-hakkerin" tunkeutu-         tä.
5992: mista toisen tietojärjestelmään ja sen käyttä-         Hallituksen esityksen mukaisella tunnusmer-
5993: mistä luvatta ("varastamalla tietokoneaikaa").      kistöllä tunkeutujan ei ilmeisesti katsottaisi
5994:    Tässä aloitteessa ehdotetaan, että tunkeutu-     käyttäneen Suomessa sijaitsevaa tietojärjestel-
5995: mista tietojärjestelmään tarkoituksena käyttää      mää, eikä suomalaista vahingon kärsijää pidet-
5996:  sen kautta toista tietojärjestelmää pidettäisiin   täisi täten asianomistajana.
5997:  rangaistavana tekona, vaikka tunkeutujan ei           Tämän aloitteen mukainen tunnusmerkistö
5998: voitaisikaan osoittaa estäneen tai haitanneen       suojaisi tietojärjestelmän omistajaa myös siinä
5999:  ensin mainitun tietojärjestelmän käyttöä (eli      tapauksessa, että luvaton tunkeutuja hakeutuu
6000:  "varastaneen tietokoneaikaa").                     tunkeutumisen kohteena olevan tietojärjestel-
6001:    Maamme oikeushistoriassa tunnetaan jo ta-        män kautta luvalliseen käyttöyhteyteen toisen
6002: pauksia, joissa tunkeutuja on ulkomailta tieto-     tietojärjestelmän kanssa.
6003: liikenneyhteyden välityksellä tunkeutunut Suo-         Ehdotan,
6004: messa sijaitsevan tietojärjestelmän kautta toi-
6005: seen ulkomailla sijaitsevaan tietojärjestelmään.             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6006: Tästä on aiheutunut suomalaiselle tietojärjes-             lakiehdotuksen:
6007: 
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 2900200
6012: 2                                   1989 vp. -    LA n:o 46
6013: 
6014: 
6015:                                              Laki
6016:                                      rikoslain muuttamisesta
6017: 
6018:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6019:    kumotaan rikoslain 38luvun 1 ja 2 §, 3 §:n 2 momentti, 4-7 ja 10-16 §, 42luvun 3 §sekä 44
6020: luvun 26 ja 27 §,
6021:    sellaisina kuin niistä ovat 38 luvun 1 ja 11 § 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetussa laissa
6022: (498/72), 3 §:n 2 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (736/78), 5 §:n 1
6023: momentti 31 päivänä tammikuuta 1930 annetussa laissa (40/30), 5 §:n 2 momentti 24 päivänä
6024: elokuuta 1984 annetussa laissa (642/84), 6 §:n 1 momentti 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa
6025: laissa (397 /37), 6 §:n 2 momentti ja 6 a § 8 päivänä toukokuuta 1964 annetussa laissa (223/64),
6026: 7 § 14 päivänä heinäkuuta 1932 annetussa laissa (245/32), 10 § 22 päivänä toukokuuta 1931
6027: annetussa laissa (184/31), 12-15 § 29 päivänä huhtikuuta 1926 annetussa laissa (115/26) ja 16 §
6028: 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetussa laissa (461168),
6029:    muutetaan 1 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta, 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 16 luvun 19 §:n 1
6030: momentti, 28-33 ja 35-37 luku, 38 luvun otsikko ja 9 § sekä 39 luku,
6031:    sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta 20 päivänä joulukuuta 1974
6032: annetussa laissa (987/74), 2 luvun 2 §:n 2 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa
6033: (613/74), 16 luvun 19 §:n 1 momentti 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (46/83), 28,
6034: 29, 31-33 ja 35-37 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 38 luvun 9 §muutettuna
6035: mainituilla 8 päivänä toukokuuta 1964 ja 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetuilla laeilla, sekä
6036:    lisätään lain 8 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa
6037: (138/73), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 16 lukuun 25
6038: päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (321183) kumotun 21 §:n sijaan uusi 21 § sekä lakiin
6039: uusi 46 luku seuraavasti:
6040: 
6041: 
6042:               1, 2, 8 ja 16 luvut
6043:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 6611988       hen välillisesti tai välittömästi kytkettyä toista
6044: vp.)                                               tietojärjestelmää.
6045:                                                       (3 mom. kuten 2 mom. hallituksen esitykses-
6046:                                                    sä n:o 66/1988 vp.)
6047:                     28 luku
6048:                                                                       8-14 §
6049: Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988
6050:                  käytöstä                          vp.)
6051:                    1-6 §
6052:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988
6053: vp.)                                                         29-33, 35-39 ja 46 luvut
6054:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988
6055:                       7 §                          vp.)
6056:                 Luvaton käyttö
6057:    {1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
6058: 66/1988 vp.)                                                    Voimaantulosäännös
6059:    Luvatonta käyttöä on myös luvaton tunkeu-
6060: tuminen ulkopuolisilta suojattuun tietojärjes-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988
6061: telmään tarkoituksena käyttää sen kautta sii-      vp.)
6062: 
6063: 
6064:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989
6065: 
6066:                                         Urpo Leppänen
6067:                                             1989 rd.
6068: 
6069: Lagmotion nr 47
6070: 
6071: 
6072: 
6073: 
6074:                                 Jansson: Förslagen tili lagar om riksdagsmannaarvode samt
6075:                                    ändring av 5 § lagen om pension för riksdagsmän och ändring
6076:                                    av 52 och 82 §§ lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
6077: 
6078: 
6079:                                       Tili Riksdagen
6080: 
6081:                         MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
6082: 
6083:   1 motionen föreslås en ny lag om riksdags-      resekostnadsersättningar föreslås bli bibehållna
6084: mannaarvode samt lagar om ändring av 5 §          oförändrade.
6085: lagen om pension för riksdagsmän och 52 och          1 och med att den gällande lagen om riks-
6086: 82 §§ lagen om skatt på inkomst och               dagsmannaarvode med tiden har blivit lagstift-
6087: förmögenhet.                                      ningstekniskt sätt föråldrad föreslås en helt ny
6088:                                                   lag om riksdagsmannaarvode.
6089:     Riksdagsmannaarvodet föreslås bli justerat       Förmånsarrangemangen i den föreslagna
6090: så att det motsvarar den högsta tabellönen i      lagen om riksdagsmannaarvode återverkar
6091: den löneklass som ligger fyra löneklasser lägre
6092:                                                   också på riksdagsmännens pensionsskydd.
6093: än arvodet tili medlemmar av statsrådet. Riks-    Lagen om pension för riksdagsmän föreslås
6094: dagsmannaarvodet tili ordföranden för ett
6095:                                                   därför bli ändrad så att grunden för riksdags-
6096: riksdagsutskott föreslås vara en löneklass och    mannapensionerna följer riksdagsmannaarvo-
6097: tili riksdagens vicetalmän två löneklasser hög-
6098:                                                   dets utveckling. Vidare föreslås lagen om skatt
6099: re. Riksdagsmannaarvodet tili riksdagens tal-
6100:                                                   på inkomst och förmögenhet bli ändrad så att
6101: man skall matsvara den högsta tabellönen i
6102:                                                   kostnadsersättningarnas skattepliktighet svarar
6103: den löneklass som motsvarar arvodet till stats-   mot allmän praxis. Dessutom föreslås att
6104: rådsmedlemmar, höjt med 20 procent.
6105:                                                   skattestyrelsen skall kunna meddela närmare
6106:   Riksdagsmännens rätt tili ersättning för de     bestämmelser om hur de extra kostnader som
6107: kostnader som riksdagsmannavärvet orsakar         riksdagsmannavärvet direkt orsakat kan dras
6108: föreslås bli arrangerat på nytt så att kost-      av vid beskattningen som kostnader för in-
6109: nadsersättningen avskaffas och att dagtrakta-     komstens förvärvande.
6110: mente och bostadsersättning betalas i stället.       Meningen är att lagarna skall träda i kraft så
6111: Riksdagsmännens rätt till naturaförmåner och      fort som möjligt sedan de blivit godkända.
6112: 
6113: 
6114: 
6115: 
6116: 290020D
6117: 2                                    1989 rd. -    LM nr 47
6118: 
6119:                                    ALLMÄN MOTIVERING
6120: 1. Förslagets betydelse                            naarvode är skattepliktig inkomst, med undan-
6121:                                                    tag av den del av dagtraktamentet som är
6122: 1.1. Mål                                           skattepliktig även för löntagarna.
6123: 
6124:    Riksdagen är det högsta statsorganet. För att
6125: vårt statsskick skall fungera är det viktigt att   2. Nuläge
6126: riksdagens verksamhetsbetingelser säkerställs.
6127: Dessa beror i sin tur i väsentlig grad på          2.1. Stadgandena i riksdagsordningen
6128: riksdagsmännens förutsättningar att sköta riks-
6129: dagsmannavärvet. Riksdagsmännen bör därför            Enligt 16 § riksdagsordningen åtnjuter riks-
6130: garanteras tillräckliga ekonomiska möjligheter     dagsman av statsmedel arvode och därutöver
6131: att koncentrera sig på riksdagsmannavärvet.        ersättning för resa till och från riksdag. Grund-
6132:    Enligt 16 § riksdagsordningen åtnjuter riks-    erna för riksdagsmans arvode samt för ersätt-
6133: dagsman av statsmedel arvode och därutöver         ningen för resekostnader bestämmas genom
6134: ersättning för resa till och från riksdag. 1       lag. Ett förslag till en sådan lag skall handläg-
6135: stadgandet förutsätts att grunderna för arvode     gas i den ordning 70 § föreskriver. Enligt detta
6136: och ersättning bestäms genom lag och att           lagrum skall vid behandlingen av ett lagförslag
6137: förslag till sådan lag handläggs i den ordning     om riksdagsmannaarvode också iakttas 66 §
6138: 70 § föreskriver.                                  riksdagsordningen, dock så att ett dylikt ären-
6139:    Grunderna för arvodet och ersättningarna        de inte kan lämnas vilande och att ärendet
6140: bör bestämmas så att de medger riksdagsman-        anses ha blivit förkastat om inte förslaget vid
6141: nen tillräckliga ekonomiska möjligheter men        tredje behandlingen understöds av minst två
6142: samtidigt står i ett skäligt förhållande till      tredjedelar av de avgivna rösterna.
6143: förmånerna för andra offentliga uppdrag.
6144: Förmånerna bör fastställas så att riksdagsmän-        1 en dylik lag, som skall stiftas i den ordning
6145: nen blir lika bemötta. Dessutom gäller det att     som 16 § riksdagsordningen föreskriver, skall
6146: se till att ersättningarna för kostnaderna för     också bestämmas grunderna för det arvode
6147: riksdagsmannavärvet täcker dessa kostnader         som vid avbrott i riksdagens sammanträden
6148: på behörigt sätt och blir rätt allokerade.         och efter dess avslutande skall betalas till
6149: Förmånerna bör bestämmas enligt klara              medlemmarna i statsutskottet, utrikesutskottet
6150: grunder och dessa bör kunna tillämpas enligt       och lönedelegationen liksom till de riksdags-
6151: sin ordalydelse. De bör dessutom vara enklast      män som skall justera utgående skrivelser och
6152: möjliga administrativt sett.                       riksdags besl utet.
6153: 
6154: 
6155: 1.2. Medel                                         2.2. Riksdagsmannaarvode
6156: 
6157:    För att ovan redovisade mål skall kunna            Enligt 1 § lagen om riksdagsmannaarvode
6158: uppnås måste lagen om riksdagsmannaarvode          betalas till en riksdagsman ett årsarvode som
6159: (328/47), nedan arvodeslagen, revideras speci-     är sju löneklasser lägre än arvodet till medlem-
6160: ellt till de delar som gäller riksdagsmannaarvo-   marna av statsrådet. Om arvodet till medlem-
6161: det och grunderna för ersättning för kost-         marna av statsrådet stadgas i 1 § lagen om
6162: naderna för riksdagsmannavärvet. Eftersom          medlemmarnas av statsrådet arvode (229/55),
6163: det dessutom är skäl att försöka förtydliga        där det heter att medlemmarna av statsrådet
6164: stadgandenas språkliga utformning föreslås         får ett arvode, som motsvarar det sammanlag-.
6165: den gällande lagen bli upphävd och ersatt med      da beloppet av till innehavare av statstjänst i
6166: en ny lag om riksdagsmannaarvode.                  högsta avlöningsklassen för tiden utgående
6167:    Lagen om pension för riksdagsmän (329/67)       grundlön, dyrortstillägg och fem ålderstillägg.
6168: föreslås bli korrigerad på det sätt som ändring-   Riksdagsmannaarvodet svarar i detta nu mot
6169: arna i lagstiftningen om riksdagsmannaarvode       statens tjänstemannalöneklass A 27, dvs.
6170: förutsätter. Lagen om skatt på inkomst och         14 089-17 994 mark i månaden. En riksdags-
6171: förmögenhet (1240/88) föreslås bli justerad så     man får emellertid ålderstillägg endast för den
6172: att ersättningarna för kostnader inte heller       tid han varit riksdagsman. Semesterpenning
6173: enligt den nya arvodeslagen om riksdagsman-        betalas på grundval av 26 dagars semesterrätt.
6174:                                        1989 rd. -     LM nr 47                                       3
6175: 
6176:    Enligt 2 § lagen om riksdagsmannaarvode            järnvägarnas samtliga banor samt fribiljett på
6177: uppbär riksdagsman arvode från och med den            post- och telegrafverkets busslinjer. Enligt
6178: dag, då hans fullmakt godkänts eller riksdagen        samma paragrafs 2 mom. utges tili en riksdags-
6179: i fall, som nämns i 24 § 1 mom. riksdagsord-          man, som vid handhavandet av sitt riksdags-
6180: ningen, berättigat honom att intaga säte i            mannavärv anlitar buss i linjetrafik eller flygp-
6181: riksdagen. Arvodet betalas tili den dag då            lan i reguljär inrikeslinjetrafik, ersättning för
6182: riksdag~mannavärvet upphör. 1 normala fall            resebiljettkostnaderna i enlighet med vad kans-
6183: upphör löneutbetalningen från den tidpunkt då         likommissionen närmare bestämmer. Ombe-
6184: resultatet av nyval förkunnas.                        sörjer flygtrafikidkare befordran av flygpassa-
6185:    Hos en riksdagsman som utnämnts tili med-          gerare med bil, får riksdagsmannen ersättning
6186: lem av statsrådet innehålls i enlighet med 1 § 3      också för anlitande av bilbefordran.
6187: mom. lagen om riksdagsmannaarvode hälften                Enligt lagens 1 b § kan riksdagens kansli-
6188: av honom enligt denna lag tillkommande arvo-          kommission bevilja riksdagsman skälig ersätt-
6189: de och kostnadsersättning. Hos en riksdags-           ning för andra än i 1 a § avsedda, av handha-
6190: man som inträtt i aktiv tjänst eller i civiltjänst    vandet av riksdagsmannavärvet föranledda
6191: som värnpliktig innehålls arvodet och kost-           färdkostnader.
6192: nadsersättningen för tiden för nämnda tjänst-            Enligt lagens 1 c § utges tili en riksdagsman,
6193: göring.                                               på det sätt som riksdagens kanslikommission
6194:                                                       närmare bestämmer, ersättning för resekost-
6195:                                                       nader i fråga om resa enligt riksdagens beslut i
6196: 2.3. Kostnadsersättning                               hemlandet och utomlands, i enlighet med vad
6197:                                                       som vid tidpunkten i fråga betalas för statlig
6198:     Om kostnadsersättning stadgas i 1 § 2 mom.        tjänsteresa i första reseklassen. Dagtraktamen-
6199: lagen om ändring av lagen om riksdagsman-             te för resa i hemlandet betalas likväl inte för
6200: naarvode (1295/88). Enligt momentet betalas           den tid, för viiken riksdagsman har rätt tili
6201: tili en riksdagsman för den tid för viiken            kostnadsersättning, förutom då en resa som
6202: riksdagsmannaarvodet utges, för de extra kost-        företagits enligt riksdagens förordnande ome-
6203: nader som riksdagsmannauppdraget orsakar en           delbart är ansluten tili en utlandsresa.
6204: ersättning om 33 procent av riksdagsmannaar-
6205: vodet utan ålderstiliägg (4 649 mk/mån.). Tili
6206: en riksdagsman som valts i någon annan val-           2.5. Andra förmåner
6207: krets än Helsingfors stads eller Nylands läns
6208: valkrets betalas kostnadsersättningen räknad             Enligt arvodeslagens 5 a § 1 mom. bestäms
6209: enligt 45 procent (6 340 mk/mån.). Om en              en riksdagsmans rätt tili ersättning vid olycks-
6210: riksdagsman utöver sin bostad i en annan              fall i tiliämpliga delar enligt lagen angående
6211: valkrets än Helsingfors stads eller Nylands läns      innehavares av statstjänst och -befattning rätt
6212: valkrets för skötseln av sitt riksdagsmannaupp-       tili skadestånd vid olycksfall (154/35). Enligt
6213: drag har en ägar- eller en hyresbostad i Hel-         samma paragrafs 2 mom. skall på sätt riks-
6214: singfors, Esbo, Grankulla eller Vanda, betalas        dagens kanslikommission bestämmer av statens
6215: kostnadsersättningen beräknad enligt 56 pro-          medel inom nimen för statsförslaget erläggas
6216: cent (7 889 mk/mån.). Kostnadsersättningen            kostnaderna för allmänna hälsoundersök-
6217: tili en riksdagsman som valts i Nylands läns          ningar och arbetshälsovård i fråga om riks-
6218: valkrets beräknas likväl enligt 45 procent om         dagsmännen.
6219: hans bostad, med hänsyn tili allmänna land-              1 arvodeslagens 6 § stadgas att riksdagen på
6220: eller vattenkommunikationer, ligger längre än         förslag av statsutskottet beslutar angående be-
6221: 30 kilometer från huvudjärnvägsstationen i            loppet av det anslag, varmed talmannen bör
6222: Helsingfors.                                          ersättas för de utgifter han vidkänts under
6223:                                                       riksdagen.
6224: 
6225: 2.4. Resekostnadsersättningar
6226:                                                       2.6. Pensionsskydd
6227:    Enligt arvodeslagens 1 a § 1 mom. erhåller
6228: riksdagsman för den tid hans riksdagsmanna-              Om riksdagsmännens pensionsskydd stadgas
6229: värv fortgår årsfribiljett i första klass på stats-   i lagen om pension för riksdagsmän (329/67).
6230: 4                                    1989 rd. -    LM nr 47
6231: 
6232: Pension enligt denna lag betalas till 240 före     82 § 1 mom. 5 punkt är utgifter för inkomstens
6233: detta riksdagsmän (maj 1989). Dessutom finns       förvärvande bland annat skäliga kostnader
6234: det ca 100 sådana före detta riksdagsmän vars      som direkt föranletts av skötseln av ett statligt
6235: riksdagsmannavärv har upphört, men som än-         förtroendeuppdrag.
6236: nu inte gått i pension. Pensionen för en del av
6237: ovan nämnda 240 före detta riksdagsmän räk-
6238: nades i tiden ut utan det ålderstillägg som        3. Ärendets beredning
6239: sedermera fogades till riksdagsmannaarvodet.
6240: Enligt 5 § i lagen om ändring av lagen om             Riksdagens kanslikommission tillsatte den 20
6241: pension för riksdagsmän (1296/88), som träd-       december 1988 en arbetsgrupp för att reda ut
6242: de i kraft i början av 1989, beaktas såsom         om stadgandena om riksdagsmännens gällande
6243: riksdagsmannaarvode, som utgör grund för           arvodes-, kostnadsersättnings- och pensions-
6244: pensionen, det riksdagsmannaarvode som må-         system är ändamålsenliga och efter att ha hört
6245: natligen utgår till riksdagsmannen ökat med        riksdagsgrupperna komma med förslag till de
6246: kostnadsersättningens skattepliktiga del. Än så    åtgärder som utredningen eventuellt gav anled-
6247: länge har inte en enda riksdagsman gått i          ning till. Efter att ha hört riksdagsgrupperna
6248: pension så att den skattepliktiga delen av         samt justitieministeriet och skattestyrelsen läm-
6249: kostnadsersättningen skulle ha beaktats i pen-     nade arbetsgruppen sitt förslag till kanslikom-
6250: sionen.                                            missionen den 3 maj 1989. Arbetsgruppen
6251:    Pension enligt den tidigare lagen om pension    föreslog en ny lag om riksdagsmannaarvode
6252: för riksdagsmän (618/48) betalas till 15 före      samt lagar om ändring av 5 § lagen om pension
6253: detta riksdagsmän. Denna s.k. gamla lag om         för riksdagsmän och lagen om skatt på in-
6254: pension för riksdagsmän upphävdes 1.1.1967,        komst och förmögenhet. Lagmotionen följer
6255: men pensionsrätten enligt denna lag gäller         arbetsgruppens förslag.
6256: alltjämt för de riksdagsmän som i tiden under-
6257: rättat riksdagens kanslikommission om sin
6258: önskan att bibehålla rätten till den. Denna        4. Förslagets organisatoriska
6259: pension samordnas inte alls med det övriga            verkningar
6260: arbetspensionsskyddet. Den är därför fördel-
6261: aktig för de före detta riksdagsmän som intjä-         Utvecklingen av systemet med ersättningar
6262: nat ett betydande annat pensionsskydd i arbet-     för kostnaderna för riksdagsmannavärvet leder
6263: slivet eller som företagare.                       till att det administrativa arbetet, som riks-
6264:                                                    dagens räkenskapsbyrå alltjämt skall svara för
6265:                                                    under kanslikommissionens ledning och tillsyn,
6266: 2. 7. Beskattning                                  ökar något.
6267:                                                        Verkställigheten av riksdagsmännens pen-
6268:    Enligt 52 § 1 mom. lagen om skatt på            sionsskydd vid statskontoret blir besvärligare i
6269: inkomst och förmögenhet (1240/88) är skatte-       och med att riksdagsmännens pensionsansök-
6270: pliktig inkomst inte sådana skäliga ersättningar   ningar enligt förslaget i fortsättningen skall
6271: som betalas för täckande av särskilda kost-        behandlas och omräknas med beaktande av
6272: nader och den ökning av levnadskostnaderna         minimipensionsarvodet och riksdagsmännens
6273: som skötseln av ett riksdagsmannauppdrag           skattepliktiga dagtraktamenten redas ut sär-
6274: medför. Enligt paragrafens 2 mom. betraktas        skilt.
6275: såsom i 1 mom. nämnd skälig ersättning tal-           Extra personai behövs dock inte trots att det
6276: mannens anslag som avses i arvodeslagen och,       administrativa arbetet ökar.
6277: om inte annat visas, 80 procent av en riksdags-
6278: mans kostnadsersättning.
6279:    Enligt 80 § 2 punkten lagen om skatt på         5. Förslagets ekonomiska verk-
6280: inkomst och förmögenhet är skattepliktig in-          ningar
6281: komst inte den rätt till fria resor som hänför
6282: sig till riksdagsmannauppdrag. Enligt lagens         Reformen av lagen om riksdagsmannaarvo-
6283: 81 § 1 mom. har den skattskyldige rätt att från    de ökar statens utgifter med ca 10 miljoner
6284: sin inkomst dra av utgifterna för inkomstens       mark om året. Å andra sidan är den årliga
6285: förvärvande eller bibehållande. Enligt lagens      ökningen i skatter på riksdagsmannaarvoden
6286:                                     1989 rd. -    LM nr 47                                      5
6287: 
6288: och ersättningar likaså omkring 10 miljoner       miljoner mark om året. Dess höjande inverkan
6289: mark, varav ca 4 miljoner mark vore skatter       på skatteintäkterna har inte beräknats.
6290: och avgifter vid kommunalbeskattningen.
6291:   Den föreslagna ändringen i pensionsskyddet        Ändringarna i statskontorets datasystem
6292: ökar statens pensionsutgifter med omkring 2       kräver en engångsutgift på ca 200 000 mark.
6293: 
6294: 
6295: 
6296: 
6297:                                    DETALJMOTIVERING
6298: 
6299: 1. Lag om riksdagsmannaarvode                     och en del distriktschefer inom lokalförvalt-
6300:                                                   ningen typiskt i löneklass A 27 och motsvaran-
6301: 1 § Tillämpningsområde                            de avtalslöneklass.
6302:                                                      Ett riksdagsmannaarvode som utgår enligt
6303:    1 början av lagen föreslås ett stadgande om    löneklass A 27 kan inte anses vara tillräckligt.
6304: lagens tillämpningsområde. Där föreslås de        Arvodet bör ligga på en sådan nivå att det
6305: förmånsslag bli nämnda som lagen gäller,          svarar mot riksdagsmannavärvets prestige,
6306: nämligen arvode, ersättningar för kostnaderna     uppgifter och krav. Det bör dock inte konkur-
6307: för riksdagsmannavärvet och naturaförmåner        rera t.ex. med de högsta lönerna i näringslivet.
6308: som hänför sig till riksdagsmannavärvet. Be-      Det är alltjämt ändamålsenligt att riksdags-
6309: greppet arvode föreslås täcka inte bara det       mannaarvodet bestäms i förhållande tili stats-
6310: egentliga riksdagsmannaarvodet utan också se-     rådsmedlemmarnas arvode och således i för-
6311: mesterpenningen och arvoden som betalas i de      hållande till de högsta statliga tjänstemannalö-
6312: fall som avses i lagförslagets 9 §. Lagens        nerna.
6313: tillämpningsområde föreslås sammanfalla med          Enligt förslaget skall riksdagsmannaarvodet
6314: den gällande lagens tillämpningsområde.           således stadgas vara fyra löneklasser lägre än
6315:                                                   lönen för en statsrådsmedlem. 1 detta nu inne-
6316: 2 § Riksdagsmannaarvode                           bär detta löneklass A 30. Av statstjänstemän-
6317:                                                   nen befinner sig bl.a. överdirektörer som ver-
6318:    Enligt 1 § 1 mom. i den gällande arvodesla-    kar som chefer för inrättningar och vissa
6319: gen är riksdagsmans årsarvode sju löneklasser     avdelningschefer vid ministerierna i denna lö-
6320: lägre än arvodet tili medlem av statsrådet.       neklass. Denna föreslagna lönenivå svarar med
6321: Enligt 1 § lagen om medlemmarnas av statsrå-      beaktande av övriga föreslagna ändringar i
6322: det arvode erhåller medlem av statsrådet ett      stort sett mot riksdagsmännens nuvarande net-
6323: arvode, som motsvarar det sammanlagda be-         toförtjänstnivå.
6324: loppet av tili innehavare av statens tjänst i        Enligt arvodeslagens 1 § 1 mom. betalas tili
6325: högsta avlöningsklassen för tiden utgående        riksdagsman tidsbestämd höjning samt annat
6326: grundlön och fem ålderstillägg. Enligt sista      allmänt lönetillägg och tilläggsarvode, beräk-
6327: meningen i arvodeslagens 1 § 1 mom. bestäms       nat enligt hans löne!dass, såsom tili medlem av
6328: dyrortstillägget i enlighet med första dyrorts-   statsrådet. Enligt lagen om medlemmarnas av
6329: klassen. 1 och med att de högsta gällande         statsrådet arvode beräknas ministerarvodet en-
6330: löneklasserna för statens tjänstemän för närva-   ligt fem ålderstillägg. Trots att det för närva-
6331: rande är löneklass A 34 och avtalslöneklass       rande finns sex ålderstillägg i lönesystemet för
6332: S 34 bestäms riksdagsmannaarvodet i enlighet      tjänstemän bestäms ministerarvodet alltjämt
6333: med löneklass A 27 och är beroende på ålders-     enligt fem ålderstillägg. Riksdagsmannaarvo-
6334: tilläggen 14 089-17 994 mark i månaden. 1         det betalas enligt högst sex ålderstillägg.
6335: statsförvaltningen placerar sig biträdande av-       Riksdagsmannaarvodets ålderstillägg be-
6336: delningschefer vid de centrala ämbetsverken       stäms på grundval av den tid under viiken
6337: 6                                     1989 rd. -    LM nr 47
6338: 
6339: riksdagsmannen har skött sitt riksdagsmanna-        3 § Tid som berättigar tili riksdagsmannaarvo-
6340: uppdrag så att den tid som berättigar till              de
6341: tidsbestämd höjning börjar den första dagen i
6342: den månad riksdagsmannaval verkställs eller,           1 denna paragraf föreslås ingå stadganden
6343: om en suppleant inkallas som riksdagsman,           om den tid från och med och till viiken
6344: när han börjat sköta riksdagsmannauppdraget,        riksdagsmannen har rätt till riksdagsmannaar-
6345: och upphör den första dagen i den månad             vode. Paragrafens 1 mom. kommer att svara
6346: följande riksdagsmannaval verkställs.               mot 2 § 1 och 2 mom. i den gällande arvodes-
6347:    På grund av riksdagsmannauppdragets natur        lagen. Momentet skall kompletteras med stad-
6348: kan ett erfarenhetstillägg av typ ålderstillägg     ganden om den tid som berättigar till riksdags-
6349: inte anses vara ändamålsenligt, eftersom det        mannaarvode i de fall då en beväring kallas till
6350: inte beaktar hur lång erfarenhet riksdagsman-       riksdagsman eller då riksdagsmannauppdraget
6351: nen har av andra uppgifter. Riksdagsmannaar-        avbryts eller fortgår i enlighet med 10 § 2
6352: vodet föreslås därför svara mot den högsta          mom. riksdagsordningen på grund av att riks-
6353: tabellönen i den löneklass som såsom en ut-         dagsmannen börjat eller upphört fullgöra be-
6354: gångspunkt föreslås för alla riksdagsmän. Det       väringstjänst eller civiltjänst. 1 sistnämnda fall
6355: inbegriper alltså en del som svarar mot samtli-     börjar rätten till riksdagsmannaarvode från
6356: ga ålderstillägg och det högsta dyrortstillägget.   den dag då riksdagsmannen börjar sköta sitt
6357: 1 riksdagsmannaarvodet föreslås inte ingå kall-     riksdagsmannauppdrag och upphör när av-
6358: ortstillägg och skärgårdstillägg, eftersom det      brottet börjar. 1 momentet föreslås dessutom
6359: inte ingår i tabellönerna.                          ett sådant stadgande att om riksdagsmanna-
6360:                                                     uppdraget upphör på grund av riksdagsman-
6361:    1 det gällande systemet varierar riksdags-       nens död, upphör rätten till riksdagsmannaar-
6362: mannaarvodet endast på grund av ålderstilläg-       vode i slutet av dödsmånaden. Stadgandet
6363: gen. Med tanke på riksdagsmännens jämställd-        svarar då mot de avtalsbestämmelser som iakt-
6364: het föreslås också denna variation nu bli av-       tas i fråga om statstjänstemän och vore även
6365: skaffad. 1 riksdagsarbetet förekommer dock          annars påkallat.
6366: också vissa accentuerat betydelsefulla och krä-        1 paragrafens 2 mom. behövs bestämmelser
6367: vande uppgifter som det kan anses vara befo-        om när rätt till talmans eller vicetalmans eller
6368: gat att betala ett höjt riksdagsmannaarvode         utskottsordförandes         riksdagsmannaarvode
6369: för. 1 många länders parlament har riksdags-        börjar och upphör. Enligt förslaget börjar
6370: mannaarvodet graderats enligt uppgiften. Sär-       rätten till dessa arvoden den dag från och med
6371: skilt motiverat är detta i fråga om talmannens      viiken riksdagsmannen valts att sköta uppdra-
6372: och vicetalmännens samt utskottsordförande-         get och upphör när uppdraget upphör.
6373: nas uppgifter. Dessa uppgifter som kräver en
6374: speciell arbetsinsats och skicklighet samt kän-        Paragrafens 3 mom. föreslås matsvara 2 § 3
6375: nedom om riksdagsarbetet bör beaktas när            mom. i den gällande arvodeslagen, som säger
6376: riksdagsmannaarvodets storlek bestäms.              att angående förlust i vissa fall av riksdags-
6377:                                                     mannaarvode eller del därav är stadgat i riks-
6378:     Talmannens riksdagsmannaarvode föreslås         dagsordningen. Stadgandet hänvisar till de fall
6379: därför svara mot den högsta tabellönen i löne-      som avses i 17 § och 51 § 3 mom. riksdagsord-
6380: klass A 34, som för närvarande betalas till         ningen.
6381: medlemmar av statsrådet, höjt med 20 procent.
6382: Enligt lagen om medlemmarnas av statsrådet
6383: arvode är statsministerns arvode höjt på mot-       4 § Semesterpenning
6384: svarande sätt. Samtidigt föreslås ersättningen
6385: till talmannen för utgifter i enlighet med 6 § i
6386:                                                       Om semesterpenning stadgas i 1 § 1 mom. i
6387: den gällande arvodeslagen bli avskaffad.
6388:                                                     den gällande arvodeslagen. Till riksdagsman-
6389:    En vicetalmans riksdagsmannaarvode före-         nen betalas semesterpenning, beräknad enligt
6390: slås vara två och en utskottsordförandes riks-      hans löneklass, såsom till en medlem av stats-
6391: dagsmannaarvode tre löneklasser lägre än den        rådet. Semesterpenningen bestäms enligt se-
6392: högsta tabellönen i löneklassen för medlemmar       mesterersättningen för 26 dagar och i övrigt på
6393: av statsrådet, dvs. i detta nu löneklass A 32       de grunder som gäller för semesterpenning till
6394: och A 31.                                           statstjänsteman.
6395:                                        1989 rd. -    LM nr 47                                     7
6396: 
6397:    1 lagens 4 § föreslås bli stadgat om riksdags-    sådana utgifter betraktades t.ex. riksdagsman-
6398: mannens rätt tili semesterpenning. Med hänsyn        nens resekostnader inom och utanför valkret-
6399: tili hur semesterrätten utvecklats för de stats-     sen samt telefon- och postutgifter som beror på
6400: anställda föreslås semesterpenningen bli betald      behovet att hålla kontakt åt många olika håll.
6401: på grundval av 36 semesterdagar i stället för        Också riksdagsmännens upprepade offentliga
6402: 26. 1 övrigt föreslås semesterpenningen bli          framträdanden ansågs medföra särskilda kost-
6403: betald enligt de grunder som gäller för semes-       nader. Som ersättning för dessa och andra
6404: terpenning tili statstjänstemän. Paragrafen          jämförbara extra utgifter infördes en kost-
6405: skiljer sig emellertid så tili vida från semester-   nadsersättning som svarade mot 30 procent av
6406: penningsbestämmelserna för statstjänstemän           riksdagsmannaarvodet utan ålderstiliägg.
6407: att ett vilikor för semesterpenning vore att            Vidare hade enligt lagmotionens motivering
6408: riksdagsmannen sköter sitt riksdagsmannaupp-         de riksdagsmän som inte hade en fast bostad i
6409: drag den 30 juni. Semesterpenningen föreslås         huvudstadsregionen större utgifter av ovan
6410: uttryckligen bli bestämd enligt det riksdags-        nämnd typ än de riksdagsmän som var bosatta
6411: mannaarvode som då betalas tili riksdagsman-         i huvudstadsregionen, eftersom avstånden är
6412: nen. Semesterpenningen för talmannen, vice-          längre och det faktum att riksdagsmännen
6413: talmännen och utskottsordförandena bestäms           tvingas bo och vistas en del av veckan utanför
6414: således enligt riksdagsmannaarvodena för             hemorten medför extra kostnader. Kostnadser-
6415: dessa uppdrag, om riksdagsmännen innehar             sättningen tili en riksdagsman som valts i
6416: uppdragen den 30 juni.                               någon annan valkrets än Helsingfors stads eller
6417:                                                      Nylands läns valkrets samt en sådan i Nylands
6418:                                                      läns valkrets vald riksdagsman som bodde på
6419: 5 § Dagtraktamente                                   längre avstånd än 30 kilometer från Helsing-
6420:                                                      fors var därför 10 procentenheter högre, dvs.
6421:    Enligt 1 § 2 mom. i den gällande arvodesla-       beräknad enligt 40 procent.
6422: gen betalas tili riksdagsman för den tid, för           För att dessutom trygga att en riksdagsman
6423: viiken riksdagsmannaarvodet betalas, för de          för boendeförhållandenas vidkommande under
6424: extra utgifter som riksdagsmannavärvet orsa-         valperioden har möjlighet att sköta riksdags-
6425: kar en ersättning som uppgår tili 33 procent av      mannauppdraget i huvudstadsregionen var det
6426: riksdagsmannaarvodet utan ålderstillägg. Tili        nödvändigt att betala ersättning tili en riks-
6427: en riksdagsman som valts i en annan valkrets         dagsman som blivit vald i någon annan val-
6428: än Helsingfors stads eller Nylands läns valkrets     krets än Helsingfors stads eller Nylands läns
6429: betalas kostnadsersättningen beräknad enligt         valkrets för de utgifter som skötseln av riks-
6430: 45 procent. Om en riksdagsman utöver sin             dagsmannauppdraget i huvudstadsregionen
6431: bostad i en annan valkrets i Helsingfors stads       medför för honom, dvs. för en andra bostad i
6432: eller Nylands läns valkrets för skötseln av sitt     Helsingfors, Esbo, Grankulla eller Vanda. 1
6433: riksdagsmannavärv har en ägar- eller hyresbo-        dessa fall beräknades kostnadsersättningen en-
6434: stad i Helsingfors, Esbo, Grankulla eller Van-       ligt 50 procent.
6435: da, betalas kostnadsersättningen beräknad en-           1 samband med att kostnadsersättningen in-
6436: ligt 56 procent. Kostnadsersättningen tili en        fördes avskaffades det tidigare systemet med
6437: riksdagsman som valts i Nylands läns valkrets        riksdagsmännens dagtraktamenten. En av bak-
6438: beräknas likväl enligt 45 procent, om hans           grundsfaktorerna tili reformen var också
6439: bostad med anlitande av allmänna land- eller         önskan att avskaffa dubbellönerna för perso-
6440: vattenkommunikationer är belägen på längre           ner inom den offcntliga förvaltningen som
6441: avstånd än 30 kilometer från Helsingfors hu-         valts tili riksdagsmän.
6442: vudjärnvägsstation.                                     Ovan nämnda kcstnadsersättningar om 30,
6443:    Denna typ av ersättning i ändringen av lagen      40 och 50 procent justerades genom ändring
6444: om riksdagsmannaarvode (1110/85) som träd-           (1295/88) av arvodeslagen som trädde i kraft
6445: de i kraft den 1 januari 1986 motiverades (1985      den 1 januari 1989 tili 33, 45 och 56 procent.
6446: rd. - LM nr 72) med en mångfald sådana                  Enligt förslaget tiH ny lag om riksdagsman-
6447: extra utgifter för skötseln av riksdagsmanna-        naarvode skall kostnadsersättningen avskaffas
6448: värvet som t.ex. löntagarna på den allmänna          och vissa riksdagsmäns extra utgifter och öka-
6449: arbetsmarknaden i allmänhet inte har eller           de levnadskostnader ersättas med ett dagtrak-
6450: åtminstone inte i samma storleksklass. Som           tamente som betalas tili riksdagsmän som valts
6451: 8                                      1989 rd. -    LM nr 47
6452: 
6453: i andra valkretsar än Helsingfors stads eller        6 § Bostadsersättning
6454: Nylands läns valkrets samt riksdagsmän som
6455: valts i Nylands läns valkrets, men som bor på           Såsom det anges i motiveringen till 5 § är
6456: längre avstånd än 30 kilometer från Helsing-         skillnaden på 1 550 mark per månad mellan
6457: fors samt med en bostadsersättning som beta-         kostnadsersättningarna enligt 45 och 56 pro-
6458: las till riksdagsmän som valts i andra valkret-      cent i det nuvarande systemet avsett att täcka
6459: sar än Helsingfors stads eller Nylands läns          kostnaderna för den andra bostaden.
6460: valkrets för en andra bostad för skötseln av            Riksdagsmännen blir på grund av riksdags-
6461: riksdagsmannauppdraget.                              mannauppdraget i praktiken tvungna att bo i
6462:                                                      Helsingfors eller i huvudstadsregionen en stor
6463:   Betraktat enligt utgiftsslag skall dagtrakta-      del av tiden. Om riksdagsmannen är hemma på
6464: mentet täcka de extra kostnader som i det            någon annan ort och inte på grund av riksdags-
6465: gällande systemet avses bli täckta av skillnaden     mannauppdraget permanent flyttar till huvud-
6466: mellan kostnadsersättningarna enligt 33 och 45       stadsregionen är det skäligt att ersätta honom
6467: procent och bostadsersättningen på motsvaran-        för kostnaderna för den andra bostad i huvud-
6468: de sätt skillnaden mellan kostnadsersätt-            stadsregionen som blir nödvändig på grund av
6469: ningarna enligt 45 och 56 procent. Dessa skill-      detta.
6470: nader uppgår i detta nu till 1 690 och 1 550            Ersättningen för kostnaderna för den andra
6471: mark i månaden.                                      bostaden bör täcka de kostnader som krävs för
6472:                                                      en boendestandard som är tillräckligt god med
6473:    Till en riksdagsman som valts i någon annan       tanke på riksdagsmannauppdragets karaktär.
6474: valkrets än Helsingfors stads eller Nylands läns     Å andra sidan bör ersättningen inte vara oav-
6475: valkrets samt till en sådan riksdagsman som          hängig av de faktiska kostnaderna, eftersom
6476: valts i Nylands läns valkrets men vars bostad        ersättningen då skulle komma att bli en del av
6477: är belägen på längre avstånd än 30 kilometer         arvodet som inverkar slumpmässigt på riks-
6478: från Helsingfors huvudjärnvägsstation skall          dagsmännens inkomstbildning. Den bör såle-
6479: enligt förslaget betalas ett dagtraktamente som      des matsvara de kostnader som har uppstått
6480: svarar mot heldagsdagtraktamente för stats-          upp till ett stadgat maximibelopp.
6481: tjänstemän. Det är i detta nu 167 mark.                 Inom det nuvarande systemet med kostnads-
6482: Dagtraktamente betalas för varje till riksdags-      ersättningar är det en förutsättning för att
6483: mannaarvode berättigande dygn som riksdagen          kostnaderna för en andra bostad i huvudstads-
6484: är samlad, dvs. för ca 260 dygn om året.             regionen skall ersättas, att riksdagsmannen har
6485: Dagtraktamentet för hela året vore alltså om-        invalts i en annan valkrets än Helsingfors stads
6486: kring 43 000 mark.                                   eller Nylands läns valkrets samt att hans sta-
6487:    Dagtraktamentet avses täcka de ökade uppe-        digvarande bostad finns på annan ort än i de
6488: hällesutgifterna för researbete. Innan änd-          båda nämnda valkretsarna.
6489: ringen av arvodeslagen trädde i kraft i början          Utom dessa riksdagsmän har även sådana
6490: av 1986 hade riksdagsmännen rätt till heldags-       riksdagsmän som har valts i Nylands läns
6491: dagtraktamente, om de bodde på ett längre            valkrets behov av att hålla sig med en andra
6492: avstånd än 30 kilometer från Helsingfors. Om         bostad i huvudstadsregionen, vilkas stadigva-
6493: avståndet var över 60 kilometer var dagtrakta-       rande bostad ligger i Nylands läns valkrets men
6494: mentet en och en halv gång högre.                    som med anlitande av allmänna land- eller
6495:                                                      vattenkommunikationer ligger på längre av-
6496:    Boningsorten inverkar på rätten till dagtrak-     stånd än 60 kilometer från Helsingfors huvud-
6497: tamente på det sätt att en riksdagsman, som          järnvägsstation.
6498: valts i en annan valkrets än Helsingfors stads          Av dessa skäl föreslås det bli stadgat i lagens
6499: eller Nylands läns valkrets har rätt till dagtrak-   6 § att en riksdagsman som är invald från
6500: tamente endast i det fall att hans ordinarie         någon annan valkrets än Helsingfors stads eller
6501: bostad är belägen utanför huvudstadsregionen.        Nylands läns valkrets och som utöver en bo-
6502:                                                      stad i någon annan valkrets än de två nämnda
6503:   Med beaktande av att avsikten är att ersätta       för skötseln av riksdagsmannavärvet har en
6504: kostnaderna för en andra bostad i huvudstads-        bostad i Helsingfors, Esbo, Grankulla eller
6505: regionen med bostadsersättningen kan kost-           Vanda som bostadsersättning skall få beloppet
6506: nadsersättningen avskaffas.                          av sina direkta kostnader för den sistnämnda
6507:                                        1989 rd. -    LM nr 47                                        9
6508: 
6509: bostaden, dock högst 2 000 mark i månaden.              1 lagens 6 § 1 mom. föreslås bli stadgat att
6510: Även en riksdagsman som är invald i Nylands          riksdagens kanslikommission skall justera bo-
6511: läns valkrets föreslås ha samma rätt tili bo-        stadsersättningens maximibelopp varje kalen-
6512: stadsersättning, om hans bostad med anlitande        derår i enlighet med hur hyrorna för bostäder i
6513: av allmänna land- eller vattenkommunikatio-          huvudstadsregionen utvecklas. Enligt hyresla-
6514: ner är belägen på längre avstånd än 60 kilome-       gens (653/87) 26 § 1 mom. kan statsrådet
6515: ter från Helsingfors huvudjärnvägsstation.           meddela allmänna anvisningar om hyror för
6516:    Enligt nu rådande, av riksdagens kanslikom-       bostadslägenheter som bör anses vara skäliga,
6517: mission fastställd tiliämpningspraxis är avsik-      dvs. allmänna anvisningar om hyresnivån. Så-
6518: ten att en stadigvarande bostad i valkretsen bör     dana anvisningar meddelas i allmänhet årligen,
6519: användas för riksdagsmannens stadigvarande           så att de träder i kraft vid mars månads
6520: boende. En sommarvilia eller någon annan             ingång. Om statsrådet beslutar att sänka hyror-
6521: fritidsbostad kan inte utgöra någondera av de i      na sjunker enligt lagens 27 § 1 och 2 mom.
6522: stadgandet avsedda bostäderna.                       också de i de allmänna anvisningarna om
6523:                                                      hyresnivån nämnda hyresbeloppen på motsva-
6524:     Som direkta utgifter för en hyresbostad skall
6525:                                                      rande sätt. Bostadsersättningens maximibelopp
6526: enligt förslaget betraktas hyran och eventuell
6527:                                                      avses enligt förslaget bli justerat proportionellt
6528: särskild vattenavgift. Direkta utgifter för en
6529:                                                      mot ändringarna i beloppen enligt de allmänna
6530: ägarbostad vore åter bolagsvederlag oberoende        anvisningarna, varvid hyrorna för nya enrum-
6531: av dess grund samt vattenavgift. 1 bägge fallen      mare i huvudstadsregionen skall tas som tek-
6532: skall även andra motsvarande, permanenta
6533:                                                      nisk grund. Tidpunkten för justeringen före-
6534: avgifter som varje månad utgår tili samma            slås variera i enlighet med den tidpunkt då de
6535: belopp tili hyresvärden eller bostadsaktiebo-
6536:                                                      allmänna anvisningarna justeras. Om förfaran-
6537: laget berättiga tili bostadsersättning.
6538:                                                      det med allmänna anvisningar enligt den nuva-
6539:     Varken i fråga om hyres- eller ägarbostäder      rande hyreslagen eller något annat motsvaran-
6540: skall enligt förslaget reparationsutgifter ersät-    de förfarande för bestämmande av hyresnivån
6541: tas, liksom inte heller kapitalutgifter som skall    avskaffas skall enligt förslaget som justerings-
6542: betalas speciellt för en ägarbostad - i annan        grund för bostadsersättningen kunna användas
6543:  form än som bolagsvederlag. En riksdagsman          relevanta index över hyrornas utveckling i Sta-
6544: har enligt rådande rättspraxis rätt att vid be-      tistikcentralens hyresstatistik.
6545: skattningen dra av ränteutgifterna för den ena
6546:                                                         1 paragrafens 2 mom. föreslås bli stadgat att
6547: bostaden i enlighet med avdragsstadgandena           bostadsersättningen utbetalas för den tid från
6548: när det gäller ränteutgifter som förorsakas av
6549:                                                      viiken utgifterna härrör sig och riksdagsman-
6550:  den stadigvarande bostaden. lnte heller elektri-
6551:                                                      nen har rätt tili riksdagsmannaarvode.
6552:  citets- eller städningsutgifter eller andra mot-
6553:  svarande kostnader, som i allmänhet varierar
6554:  föreslås bli ersatta genom bostadsersättningen,
6555:  utan de blir beaktade vid beskattningen i sam-      7 § Ersättningar jör resekostnader
6556:  band med avdraget för arbetsrum. Ordalydel-
6557:  sen i lagen tiliåter dock att kostnader som för        1 paragrafen föreslås ingå stadganden som
6558:  inkvartering på hotell blir ersatta, om riksdags-   motsvarar stadgandena om fribiljetter och er-
6559:  mannen inte har någon bostad i huvudstadsre-        sättningar för resekostnader i 1 a, b och c §§ i
6560:  gionen. Maximibeloppet för hotellersättningar-      den nu gällande lagen.
6561:  na föreslås vara detsamma som för en ägar-            1 paragrafens 3 mom. föreslås, i syfte att
6562:  eller hyresbostad, dvs. 2 000 mark per månad.       förhindra att ersättningar på likartade grunder
6563:     A vgränsad på detta sätt och i praktiken         utbetalas samtidigt, ett stadgande som till prin-
6564:  utbetald på grundval av kvitton som riksdags-       cipen motsvarar gällande 1 c § 2 mom. Enligt
6565:  mannen företer skulle bostadsersättningen           detta stadgande skall dagtraktamente eller
6566:  stödja en riktig boendepraxis, vara rättvis och     motsvarande annan ersättning dock betalas på
6567:  administrativt enkel. Eftersom sådana kapi-         denna grund endast till den del dess belopp
6568:  talutgifter som inte ingår i bolagsvederlaget       överstiger beloppet av det dagtraktamente som
6569:  inte skall ersättas, försätts riksdagsmännen i en   för samma tid skall betalas med stöd av 5 §,
6570:  likvärdig ställning jämfört med andra skatte-       utom då resan omedelbart ansluter sig tili en
6571:  betalare.                                           utlandsresa.
6572: 
6573: 2 2900200
6574: 10                                    1989 rd. -     LM nr 47
6575: 
6576:    Paragrafens 4 mam. svarar till ardalydelsen       exempel ersättning för tjänsteresa. Sålunda
6577: mat stadgandet i gällande 1 b §. Till de resar       skall dagtraktamente ach bastadsersättning en-
6578: sam skall ersättas hör inte resar av privat          ligt 5 § inte betalas i dessa fall.
6579: natur, liksam inte heller sådana resar vilkas           Paragrafens 3 mam. avses preciserad mat-
6580: kastnader riksdagsmannen har rätt att få ersat-      svara 5 § i gällande lag.
6581: ta ur andra medel än riksdagens. Kanslikam-
6582: missianens gällande direktiv am tillämpningen
6583: av stadgandet begränsar de situatianer sam           JO § Statsrådsmedlemmarnas rätt tili riks-
6584: berättigar till ersättning för användning av              dagsmannaarvode och andra förmåner
6585: egen bil främst till resar mellan riksdagen ach
6586: den stadigvarande bastaden, ach ersätt-                  1 denna paragraf skall enligt förslaget samlas
6587: ningarna för användning av taxi till situatianer     stadgandena am vilka förmåner enligt arvades-
6588: där resan inte sträcker sig längre än 30 kilame-     lagen en sådan riksdagsman har rätt till sam
6589: ter från riksdagshuset. Det gällande stadgandet      samtidigt är medlem av statsrådet.
6590: möjliggör, liksam även det föreslagna, att               1 enlighet med principerna i den gällande
6591: ersättning för användning av egen bil betalas        lagens 1 § 3 mam. föreslås en dylik riksdags-
6592: även i andra situatianer. Detta har dack inte        man ha rätt till halvt aförhöjt riksdagsman-
6593: ansetts nödvändigt på grund av det system med        naarvade enligt 2 § 1 mam. i den föreslagna
6594: kastnadsersättningar sam är i bruk.                  lagen ach till semesterpenning sam betalas med
6595:                                                      stöd av detta. 1 praktiken kan det inte före-
6596:                                                      kamma fall där en riksdagsman sam är med-
6597: 8 § Naturaförmåner                                   lem av statsrådet samtidigt skulle vara talman,
6598:                                                      vicetalman eller utskattsardförande i riks-
6599:   1 paragrafen föreslås stadganden sam mat-          dagen.
6600: svarar stadgandena i 5 a § i den nu gällande            1 paragrafen föreslås dessutam att en riks-
6601: lagen.                                               dagsman sam är medlem av statsrådet skall ha
6602:                                                      rätt till förmånerna enligt lagens 6-9 §§, dvs.
6603:                                                      till bastadsersättning ach naturaförmåner samt
6604: 9 § Arvode och ersättningar för resekost-            till arvade ach ersättningar för resekastnader i
6605:     nader i vissa fal/                               vissa fall. Det är i dessa fall fråga am sådana
6606:                                                      ersättningar sam skapar förutsättningar för att
6607:     Enligt 16 § 3 mam. riksdagsardningen skall i     sköta riksdagsmannavärvet, att det inte är
6608: arvadeslagen ackså bestämmas grunderna för           ändamålsenligt att begränsa utbetalningen på
6609: det arvade sam vid avbratt i riksdagens sam-         grund av att riksdagsmannen är medlem av
6610: manträden ach efter dess avslutande skall till-      statsrådet. Däremat skall i 5 § nämnt dagtrak-
6611: kamma medlemmarna i statsutskattet, utrikes-         tamente inte utbetalas i dessa fall.        ·
6612: utskattet ach lönedelegatianen samt de riks-
6613: dagsmän sam det åligger att justera de från
6614: riksdagen utgående skrivelserna ach riksdags-        11 § Riksdagsmannaarvode och bostads-
6615: beslutet. Stadgandena am dessa frågar ingår i             ersättning för en del av en månad
6616: den gällande arvadeslagens 4 §, viiken i den
6617: föreslagna lagen matsvaras av 9 §, sam till            1 1 § 1 ach 3 mam., 3 § 1 mam. samt 4 § 1
6618: ardalydelsen är preciserad ach kampletterad på       ach 2 mam. i gällande arvadeslag ingår stad-
6619: så sätt att ersättningarna för resekastnaderna i     ganden am hur dagsarvadet räknas ut. 1 den
6620: dessa fall skall utbetalas såsam för statstjänste-   föreslagna 11 § intas ett stadgande sam ersätter
6621: mans tjänsteresa i första reseklassen. Det sär-      dessa. Medan i den nuvarande lagen dagsande-
6622: skilda arvadet enligt mamentet skall i samtliga      len är beräknad sam 1/365 av årsarvadet, skall
6623: fall betalas i enlighet med icke förhöjt arvade      den andel av arvadet sam skall betalas för
6624: enligt 2 § 1 mam.                                    varje dag enligt förslaget utgöras av månadsar-
6625:    1 paragrafens 2 mam. skall enligt förslaget       vadet delat med antalet dagar under ifrågava-
6626: de förmåner enligt arvadeslagen specificeras,        rande kalendermånad. Denna regel är i kraft
6627: sam justeringsmännen har rätt till, nämligen         när det gäller statstjänstemännen ach elimine-
6628: till aförhöjt riksdagsmannaarvade samt               rar de svårigheter sam ansluter sig till använd-
6629: förmåner enligt lagens 7 ach 8 §§ såsam till         ning av en andel beräknad på årsarvadet abe-
6630:                                      1989 rd. -    LM nr 47                                      11
6631: 
6632: roende av om arvodet för en del av en månad        2. Lag om ändring av lagen om pension för
6633: räknas ut genom att man subtraherar från              riksdagsmän
6634: månadsarvodet eller adderar dagsarvodena.
6635:    Regeln för att räkna ut riksdagsmannaarvo-      5 §
6636: det för en del av en månad avses gälla betal-
6637: ningen av samtliga de arvoden som avses i 2, 9
6638: och 10 §§. Stadgandet föreslås av ändamålsen-        Som det arvode som skall utgöra grund för
6639: lighetsskäl utsträckas till att gälla också bo-    en riksdagsmans pension föreslås det riksdags-
6640: stadsersättningen.                                 mannaarvode som då riksdagsmannavärvet
6641:                                                    upphör per månad betalas till riksdagsman,
6642:    Vidare föreslås att i paragrafen intas ett      ökat med den eventuella skattepliktiga delen av
6643: stadgande, motsvarande stadgandet i den gäl-       dagtraktamente som utbetalats till riksdags-
6644: lande arvodeslagens 3 § 2 mom., om att riks-       mannen. Denna del av dagtraktamentet per
6645: dagsmannaarvode som erlagts i förskott inte        månad skall beräknas såsom en tolftedel av de
6646: skall krävas tillbaka hos en riksdagsman.          skattepliktiga delarna av dagtraktamentet som
6647:                                                    betalts under ett år.
6648: 
6649: 12 § Betalningstidpunkten jör jörmånerna             Det arvode som föreslås utgöra grund för
6650:                                                    pensionen för talmannen, vicetalmännen och
6651:   1 paragrafen föreslås ett stadgande om att       utskottsordförandena kommer att vara större
6652: förmåner enligt lagen betalas vid tidpunkter       än de övriga riksdagsmännens pensionsarvode,
6653: som fastställs av riksdagens kanslikommission,     emedan deras riksdagsmannaarvode på mot-
6654: dock så att riksdagsmannaarvodet betalas en        svarande sätt är högre. Till denna del motsva-
6655: gång i månaden. Stadgandet motsvarar 3 § 1         rar förslaget den förvärvsprincip som iakttas
6656: mom. i den nu gällande lagen.                      inom arbetspensionssystemet.
6657: 
6658:                                                       För att före detta riksdagsmän som redan
6659:                                                    tidigare har lämnat sitt riksdagsmannavärv inte
6660: 13 § Närmare bestämmelser                          när det gäller pensionsbeloppen skall komma i
6661:                                                    en oskäligt mycket sämre position än de nuva-
6662:    1 paragrafen föreslås bli stadgat att närmare   rande, föreslås att ett särskilt stadgande dess-
6663: bestämmelser om lagens tillämpning vid behov       utom tas in i paragrafen. På grund av samord-
6664: ges av riksdagens kanslikommission. Enligt 7 §     ningsstadgandet kommer reformen inte att in-
6665: arbetsordningen för riksdagen (377/27) skall       verka höjande på pensionen, om målnivån har
6666: kanslikommissionen utöver vad som särskilt         uppnåtts redan tidigare. Enligt förslaget skall
6667: stadgas om dess uppgifter leda och övervaka        grunden för pensionen utgöras av lön i Hel-
6668: riksdagens förvaltning och ekonomi, varför         singfors utan ålderstillägg motsvarande minst
6669: utfärdandet av föreskrifter om de frågor som       riksdagsmannens dåvarande löneklass. Härige-
6670: aktualiseras vid den praktiska tillämpningen av    nom förbättras pensionsskyddet särskilt för de
6671: arvodeslagen kommer att höra till kanslikom-       pensionerade tidigare riksdagsmän, som inte
6672: missionens uppgifter. Kanslikommissionen har       har nämnvärda andra pensionsinkomster ut-
6673: redan nu utfärdat föreskrifter om saken. De        över minimibeloppet av de arvoden som utgör
6674: har publicerats i den s.k. riksdagspromemo-        grunden för pensionen.
6675: rian.
6676:                                                       Som pensionsgrundande arvode för de riks-
6677:                                                    dagsmän som är medlemmar av statsrådet när
6678: 14 § lkraftträdande                                riksdagsmannavärvet upphör föreslås i 2 mom.
6679:                                                    det oförhöjda riksdagsmannaarvodet enligt ar-
6680:                                                    vodeslagens 2 § 1 mom. till fullt belopp. Mo-
6681:   Lagen avses träda i kraft så snart som           mentet behövs för att pensionsskyddet för en
6682: möjligt efter det att den har stiftats.            riksdagsman som eventuellt avslutar en lång
6683:    Lagen kommer att upphäva den gällande           karriär som riksdagsman med en kort minister-
6684: lagen om riksdagsmannaarvode med senare            period inte skall halveras på grund av att han
6685: ändringar.                                         varit medlem av statsrådet.
6686: 12                                   1989 rd. -    LM nr 47
6687: 
6688: Ikrajtträdelsestadgande                            över 30 kilometer från Helsingfors huvudjärn-
6689:                                                    vägsstation. Med dagtraktamentena avses de
6690:    Även ändringen av lagen om pension för          ökade levnadskostnader bli täckta, vilka
6691: riksdagsmän föreslås träda i kraft så snart som    förorsakas av att riksdagsmannen bor och
6692: möjligt. Lagen avses vad minimibeloppet av         verkar på en annan ort än sin stadigvarande
6693: det pensionsgrundande arvodet beträffar bli        boningsort, vilket på grund av det politiska
6694: tiliämpad även på pensionerna för de riksdags-     arbetets natur ofta också sker under veckoslu-
6695: män som är pensionerade enligt 1967 års lag        ten. Tili sitt belopp föreslås dagtraktamentet
6696: om pension för riksdagsmän. Dessa pensioner        motsvara heldagsdagtraktamente för stats-
6697: skall räknas ut på nytt och utökas med en          tjänstemän. De tids- och avståndsgränser som
6698: eventuell höjning räknat från lagens ikraftträ-    utgör förutsättningen för sådant dagtrakta-
6699: dande. Vidare föreslås lagen bli tiliämpad på      mente skulle realiseras tili stor del.
6700: pensionerna för dem som redan har avslutat            Enligt arvodeslagens 6 § skall tili en riks-
6701: sitt riksdagsmannavärv men ännu inte är pen-       dagsman som är invald i en annan valkrets än
6702: sionerade. 1 fråga om pensionerna för de           Helsingfors stads valkrets och som utom en
6703: riksdagsmän som får pension enligt den vid         bostad i Nylands läns valkrets som med anli-
6704: ingången av 1967 upphävda lagen om riksdags-       tande av allmänna land- eller vattenkommuni-
6705: mans rätt tili pension (618/48) föreslås ingen     kationer är belägen på längre avstånd än 60
6706: ändring, eftersom dessa pensioner inte samord-     kilometer från Helsingfors huvudjärnvägssta-
6707: nas med det övriga pensionsskyddet.                tion eller i någon annan valkrets än de två
6708:                                                    nämnda för skötseln av riksdagsmannavärvet
6709:                                                    har en annan bostad i huvudstadsregionen
6710: 3. Lag om ändring av lagen om skatt på             betalas beloppet av de direkta utgifterna för
6711:    inkomst och förmögenhet                         den sistnämnda bostaden, dock högst 2 000
6712:                                                    mark per månad. Det skall alltså vara frågan
6713: 52 §                                               om ersättning av specificerade och utredda
6714:                                                    utgifter.
6715:    Enligt 52 § 1 mom. lagen om skatt på               Det är sålunda motiverat att betrakta nämn-
6716: inkomst och förmögenhet är sådana skäliga          da dagtraktamente liksom bostadsersättningen
6717: ersättningar som betalas för täckande av sär-      som i 52 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst
6718: skilda kostnader och den ökning av lev-            och förmögenhet avsedda skäliga ersättningar,
6719: nadskostnaderna som skötseln av ett riksdags-      dagtraktamentet tili den del som heldagsdag-
6720: mannauppdrag medför inte skattepliktig in-         traktamente allmänt är skattefritt på grund av
6721: komst. Enligt paragrafens 2 mom. betraktas         beslut av skattestyrelsen med stöd av 50 §
6722: såsom sådan skälig ersättning talmannens an-       lagen om skatt på inkomst och förmögenhet,
6723: slag som avses i lagen om riksdagsmannaarvo-       dvs. för närvarande tili en del av 100 mark.
6724: de och, om inte annat visas, 80 procent av en         Under sådana förhållanden och emedan ett
6725: riksdagsmans kostnadsersättning.                   sådant arrangemang bäst motsvarar den all-
6726:    Lagstiftningen om riksdagsmannaarvode           männa beskattningsprincipen för denna typ av
6727: föreslås nu bli ändrad så att kostnadsersätt-      ersättningar, föreslås att i 52 § 2 mom. lagen
6728: ningarna avskaffas och den ökning av lev-          om skatt på inkomst och förmögenhet stadgas
6729: nadskostnaderna som skötseln av riksdagsman-       att den bostadsersättning och de naturaförmå-
6730: nauppdraget medför blir täckta genom dag-          ner om vilka stadgas i arvodeslagen skall be-
6731: traktamente och bostadsersättning. När det         traktas som i paragrafens 1 mom. nämnda
6732: gäller skattefriheten för dessa ersättningar       skäliga ersättningar. Dagtraktamente som be-
6733: samt för riksdagsmännens naturaförmåner och        talas med stöd av arvodeslagens 5 § föreslås
6734: ersättningar för resekostnader bör följande        vara skattepliktig inkomst endast tili den del
6735: beaktas.                                           som heldagsdagtraktamente enligt beslut som
6736:    Enligt arvodeslagens 5 § skall där avsett       fattats av skattestyrelsen med stöd av 50 §
6737: dagtraktamente för den tid riksdagen är sam-       lagen om skatt på inkomst och förmögenhet i
6738: lad utbetalas tili riksdagsmän som är valda i      allmänhet inte är skattefritt. På motsvarande
6739: någon annan valkrets än Helsingfors stads och      sätt föreslås dagtraktamente som betalas med
6740: Nylands läns valkrets samt tili sådana riksdags-   stöd av arvodeslagens 7 § vara skattefritt tili
6741: män som är valda i Nylands Iän men bosatta         den del som det tillsammans med dagtrakta-
6742:                                        1989 rd. -    LM nr 47                                         13
6743: 
6744: mente med stöd av lagens 5 § inte överstiger            Ifrågavarande kostnader varierar från riks-
6745: maximibeloppet av de inrikes- och utrikesdag-        dagsman tili riksdagsman. De påverkas bland
6746: traktamenten som i skattestyrelsens beslut fast-     annat av avstånden inom valkretsen samt av
6747: ställts vara skattefria. Vidare föreslås de övriga   omfattningen av det kontaktnät som riksdags-
6748: ersättningar för resekostnader som betalas med       mannen upprätthåller. Vid beskattningen bör
6749: stöd av arvodeslagen vara skattefria tili den del    dessa kostnader godkännas till skäliga belopp.
6750: de inte överstiger de i skattestyrelsens beslut      Med tanke på en enhetlig beskattningspraxis är
6751: fastställda maximibeloppen för skattefrihet.         det nödvändigt att skattestyrelsen utfärdar när-
6752:                                                      mare bestämmelser om avdragsrätten.
6753:                                                         1 enlighet med detta föreslås att i 82 § 1
6754: 82 §                                                 mom. 5 punkten i lagen om skatt på inkomst
6755:                                                      och förmögenhet skall stadgas att skäliga kost-
6756:    Enligt 82 § 1 mom. 5 punkten i den gällande       nader som föranletts av skötseln av ett statligt
6757: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet            förtroendeuppdrag utgör utgifter för inkomst-
6758: utgör skäliga kostnader som direkt föranletts        ens förvärvande i enlighet med vad skattesty-
6759: av skötseln av riksdagsmannauppdraget in-            relsen närmare bestämmer.
6760: komster för inkomstens förvärvande, vilka en            Syftet är att i skattestyrelsens beslut faststäl-
6761: riksdagsman enligt lagens 81 § har rätt att dra      la rätten till avdrag schablonmässigt så att en
6762: av från sina inkomster.                              riksdagsman med beaktande av regionala och
6763:    Den föreslagna nya arvodeslagen innebär en        andra liknande skiljaktigheter skall ha rätt att
6764: sådan förändring att några ersättningar utöver       från sina inkomster dra av ett belopp som
6765: bostadsersättningen och dagtraktamentena, vil-       motsvarar en viss andel av riksdagsmannaarvo-
6766: ka täcker ökningen i levnadskostnaderna, inte        det. Om en riksdagsman med hjälp av tili
6767: längre skulle utbetalas för de särskilda kost-       exempel körjournaler och andra verifikat kan
6768: nader som förorsakas av skötseln av riksdags-        påvisa att han har haft större kostnader som
6769: mannauppdraget. Grunddelen av kostnadser-            kan betraktas som skäliga, skall det avdrag
6770: sättningen enligt den nu gällande arvodeslagen       som fastställts i skattestyrelsens beslut även
6771: (33 OJo) är en dylik ersättning.                     kunna överskridas.
6772:    Härigenom får avdraget för inkomstens                1 syfte att åstadkomma större rättvisa i
6773: förvärvande större betydelse än tidigare för         medlemmarnas av Ålands Landsting beskatt-
6774: riksdagsmännen. En riksdagsman kan med               ning och för att deras utgifter för inkomstens
6775: stöd av gällande 81 § och 82 § 1 mom. 5              förvärvande skall kunna beaktas, föreslås att
6776: punkten i lagen om skatt på inkomst och              paragrafen förtydligas till denna del.
6777: förmögenhet från sina inkomster dra av skäli-           1 beslutet skall även utfärdas behövliga be-
6778: ga utgifter för inkomstens förvärvande.              stämmelser om hurudana utgifter som kan
6779:    Dessa utgifter består framför allt av de          komma i fråga med beaktande av vad som
6780: ökade kostnader för kontakter som krävs på           sagts ovan.
6781: grund av riksdagsmannauppdr~get såsom                   Lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
6782: rese-, post- och telefonkostnader. Aven elektri-     (1240/88) är i kraft tili 31.12.1989. De före-
6783: citets- och städningsutgifter för den andra          slagna ändringarna i 52 och 82 §§ i lagen om
6784: bostad som avses i 6 § i den föreslagna arvo-        skatt på inkomst och förmögenhet bör därför
6785:  deslagen utgör dylika kostnader. De ökade           stadgas träda i kraft under år 1989.
6786: levnadskostnader som skall täckas med dag-
6787: traktamentet enligt lagens 5 § och de direkta           Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
6788:  bostadskostnader för den andra bostaden som
6789:  överstiger maximibeloppen för bostadsersätt-                  att Riksdagen skal/ godkänna följan-
6790:  ning bör inte kunna dras av.                                de lagförslag:
6791: 14                                    1989 rd. -    LM nr 47
6792: 
6793: 
6794: 1.
6795:                                                Lag
6796:                                     om riksdagsmannaarvode
6797: 
6798:    1 enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på det sätt 70 § riksdagsordningen föreskriver,
6799: stadgas:
6800: 
6801:                        1§                              Till talmannen, vicetalmännen och utskott-
6802:              Tillämpningsområde                     sordförandena betalas riksdagsmannaarvodet
6803:                                                     höjt i enlighet med 2 § 2 mom. för den tid för
6804:   Denna lag gäller riksdagsmännens rätt till        viiken de har valts att sköta uppdraget.
6805: arvode för riksdagsmannavärvet och ersättning          Om förlust av riksdagsmannaarvode eller en
6806: för härav föranledda kostnader samt natura-         del av det i vissa fall stadgas i riksdagsord-
6807: förmåner som hänför sig till riksdagsmanna-         ningen.
6808: värvet.
6809:                                                                           4 §
6810:                       2§
6811:                                                                    Semesterpenning
6812:             Riksdagsmannaarvode
6813:                                                       Riksdagsmän som sköter sitt riksdagsmanna-
6814:     Riksdagsmannaarvodet betalas enligt den         uppdrag den 30 juni har rätt till semesterpen-
6815: högsta tabellönen i den löneklass som är fyra       ning som bestäms i enlighet med det riksdags-
6816: lönesklasser lägre än löneklassen för statsråds-    mannaarvode som skall betalas till dem vid
6817: medlemmarnas arvode.                                sagda tidpunkt och enligt 36 semesterdagar
6818:    Till ordföranden i ett riksdagsutskott betalas   samt i övrigt enligt grunderna för semesterpen-
6819: riksdagsmannaarvodet till ett belopp som är en      ning till statstjänstemän.
6820: löneklass högre och till riksdagens vicetalmän
6821: till ett belopp som är två löneklasser högre än                          5§
6822: vad som stadgas i 1 mom. Riksdagsmannaar-
6823: vodet för riksdagens talman betalas enligt den                     Dagtraktamente
6824: högsta tabellönen i löneklassen för statsråds-         Till en riksdagsman vars egentliga bostad
6825: medlemmarnas arvode, höjd med 20 procent.           enligt lagen om befolkningsböcker (141/69)
6826:                                                     med anlitande av allmänna land- eller vatten-
6827:                       3§                            kommunikationer är belägen på längre avstånd
6828: Tid som berättigar tili riksdagsmannaarvode         än 30 kilometer från Helsingfors huvudjärn-
6829:                                                     vägsstation och som blivit vald i en annan
6830:    Rätten till riksdagsmannaarvode börjar den       valkrets än Helsingfors stads eller Nylands läns
6831: dag då riksdagsmannens fullmakt har godkänts        valkrets betalas dagtraktamente till ett belopp
6832: eller riksdagen i ett sådant fall varom stadgas i   som motsvarar heldagsdagtraktamente till
6833: 24 § 1 mom. riksdagsordningen har berättigat        statstjänstemän för varje sådant dygn som
6834: honom att intaga säte i riksdagen. Rätten till      riksdagen är församlad och som berättigar till
6835: arvode upphör den dag riksdagsmannauppdra-          riksdagsmannaarvode. Under enahanda förut-
6836: get upphör eller riksdagsmannauppdraget av-         sättningar avseende bosättning har också en
6837: bryts i de fall som avses i 10 § 2 mom.             riksdagsman, som blivit vald i Nylands läns
6838: riksdagsordningen. Om riksdagsmannauppdra-          valkrets, rätt till dagtraktamente.
6839: get upphör till följd av en riksdagsmans från-
6840: fälle upphör rätten till riksdagsmannaarvode                             6§
6841: vid utgången av dödsmånaden. Om en supp-
6842: leant kaUas till riksdagsman eller om riksdags-                   Bostadsersättning
6843: mannauppdraget fortsätter efter ett sådant av-        Till en riksdagsman som valts i någon annan
6844: brott som avses i 10 § 2 mom. riksdagsord-          än Helsingfors stads eller Nylands läns valkrets
6845: ningen begynner rätten till riksdagsmannaarvo-      och som utöver sin bostad i någon av dessa två
6846: de räknat från den dag då riksdagsmannen            valkretsar för skötseln av sitt riksdagsmanna-
6847: börjar handha riksdagsmannauppdraget.               värv har en bostad i Helsingfors, Esbo, Oran-
6848:                                       1989 rd. -    LM nr 47                                      15
6849: 
6850: kulla eller Vanda, betalas som bostadsersätt-       hälsokontroller och för arbetsplatshälsovård
6851: ning ett belopp som motsvarar de direkta            kan i enlighet med grunder som fastställs av
6852: kostnaderna för denna bostad, dock högst            kanslikommissionen betalas inom ramen för
6853: 2 000 mark per månad. Också en riksdagsman          budgeten.
6854: som har blivit vald i Nylands läns valkrets har        En riksdagsmans rätt till olycksfallsförsäk-
6855: samma rätt till bostadsersättning, om hans          ring bestäms i tillämpliga delar enligt lagen
6856: bostad med anlitande av allmänna land- eller        angående innehavares av statstjänst och
6857: vattenkommunikationer är belägen på längre          -befattning rätt till skadestånd vid olycksfall
6858: avstånd än 60 kilometer från Helsingfors hu-        (154/35).
6859: vudjärnvagsstation och om han utöver denna
6860: bostad dessutom har en bostad i Helsingfors,                               9§
6861: Esbo, OrankuHa eller Vanda för skötseln av          Arvode och ersättningar jör resekostnader i
6862: sitt riksdagsmannavärv.                                              vissa fa/1
6863:    Riksdagens kanslikommission skall varje ka-
6864: lenderår justera bostadsersättningens maximi-          Medlemmar i riksdagens utrikesutskott,
6865: belopp i motsvarighet till bostadshyrornas ut-      statsutskott, kanslikommission och lönedelega-
6866: veckling i huvudstadsregionen.                      tion samt i 42 a § riksdagsordningen nämnda
6867:    Bostadsersättningen skall betalas för den till   justeringsmän, som under valperioden efter
6868: riksdagsmannaarvode berättigande tid under          avbrott i riksdagsarbetet eller sedan riksdagens
6869: viiken kostnaderna åsamkas.                         arbete förklarats avslutat eller sedan riksdagen
6870:                                                     upplösts har tagit del i dessa organs samman-
6871:                       7§                            träde eller utfört justeringsmannaupgifter, får
6872:         Ersättningar för resekostnader              för denna tid och för tiden för resor med
6873:                                                     anledning av dessa uppgifter utöver sitt riks-
6874:    En riksdagsman får för den tid hans riks-        dagsmannaarvode ett särskilt arvode samt er-
6875: dagsmannavärv fortgår fribiljett i första klass     sättningar för resekostnader på samma sätt
6876: på statsjärnvägarna samt på post- och telever-      som en statstjänsteman i första reseklassen för
6877: kets busslinjer.                                    en tjänsteresa. Arvodet är härvid hälften av det
6878:    För resor som ansluter sig till riksdagsman-     icke förhöjda riksdagsmannaarvodet.
6879: navärvet har en riksdagsman i enlighet med             En i 42 a § riksdagsordningen nämnd juste-
6880: närmare grunder som fastställs av riksdagens        ringsman har för uppdrag som utförts och
6881: kanslikommission rätt till ersättning för rese-     tiden för resor som företagits efter valperio-
6882: biljettkostnader för resor i buss i linjetrafik     dens slut rätt till ett arvode som motsvarar det
6883: samt för resor med regelbundet inhemskt rutt-       icke förhöjda riksdagsmannaarvodet samt till
6884: flyg och för biltransport i anslutning därtill.     förmåner enligt 7 och 8 §§ på samma sätt som
6885:    Till en riksdagsman betalas ersättning för       för en tjänsteresa.
6886: resekostnader för en resa som i enlighet med           För resan från hemmet till riksdagen innan
6887: riksdagens beslut gjorts i Finland eller utom-      riksdagsmannavärvet börjar samt för resan
6888: lands på samma sätt som till en statstjänste-       från riksdagen till hemmet efter det att riks-
6889: man i första reseklassen. Dagtraktamente eller      dagsmannavärvet upphört har en riksdagsman
6890: annan motsvarande ersättning betalas likväl         rätt till ersättning för resekostnader och till
6891: endast till den del som beloppet överstiger det     inkvarteringsersättning på samma sätt som en
6892: dagtraktamente som med stöd av 5 § skall            statstjänsteman i första reseklassen.
6893: betalas för samma tid, utom om resan omedel-
6894: bart ansluter sig till en utlandsresa.
6895:    Kanslikommissionen kan bevilja en riksdags-                            10 §
6896: man skälig ersättning också för andra resekost-
6897: nader än sådana som avses i 2 och 3 mom. och
6898:                                                     Statsrådsmedlemmars rätt tili riksdagsman-
6899: som föranleds av riksdagsmannavärvet.
6900:                                                             naarvode och andra jörmåner
6901:                                                       En riksdagsman som är medlem av statsrå-
6902:                       8§                            det har rätt till hälften av det ohöjda riksdags-
6903:                 Naturajörmåner                      mannaarvodet och till den semesterpenning
6904:                                                     som skall betalas med stöd av det samt till
6905:   Riksdagsmännens kostnader för allmänna            förmåner som avses i 6-9 §§.
6906: 16                                   1989 rd. -    LM nr 47
6907: 
6908:                       11 §                         kommission. Riksdagsmannaarvodet betalas
6909: Riksdagsmannaarvode och bostadsersättning          emellertid en gång i månaden.
6910:          för en del av en månad
6911:                                                                         13 §
6912:    När riksdagsmannaarvode eller bostads-                     Närmare bestämme/ser
6913: ersättning skall betalas för en del av en kalen-
6914: dermånad betalas för varje dag ett arvode eller      Närmare bestämmelser om tillämpningen av
6915: en ersättning som har dividerats med antalet       denna lag ges vid behov av riksdagens kansli-
6916: dagar i kalendermånaden. Riksdagsmannaar-          kommission.
6917: vode som har betalts i förskott krävs inte
6918: tillbaka hos riksdagsmannen.                                            14 §
6919:                                                                   Ikrajtträdandet
6920:                      12 §
6921:      Betalningstidpunkten jör förmånerna             Denna lag träder i kraft den
6922:                                                    19    och genom den upphävs lagen den 30
6923:   Förmåner enligt denna lag betalas vid tid-       april 1947 om riksdagsmannaarvode (328/47)
6924: punkter som fastställs av riksdagens kansli-       med senare ändringar.
6925: 
6926: 
6927: 
6928: 
6929: 2.
6930:                                               Lag
6931:                     om ändring av 5 § lagen om pension för riksdagsmän
6932: 
6933:   1 enlighet med riksdagens beslut ändras 5 § lagen den 14 juli 1967 om pension för riksdagsmän
6934: (329/67), sådan den lyder delvis ändrad genom lag av den 29 december 1988 (1296/88), som
6935: följer:
6936: 
6937:                        5 §
6938:    Grund för pensionen är det riksdagsman-         vode som avses i 2 § 1 mom. lagen om
6939: naarvode som månatligen då riksdagsmanna-          riksdagsmannaarvode.
6940: värvet upphör betalas tili en riksdagsman i
6941: enlighet med lagen om riksdagsmannaarvode             Denna lag träder i kraft den
6942: ( 1 ), ökat med en tolftedel av den del av         19
6943: dagtraktamentet som under ett år har betalts          Lagens 5 § 1 mom. tillämpas också på
6944: till riksdagsmannen och på viiken skatt upp-       sådana pensioner där det pensionsfall som
6945: bärs eller förskottsinnehållning görs. Det pen-    utgör grunden för pensionen har inträffat in-
6946: sionsgrundande arvodet motsvarar dock minst        nan lagen trädde i kraft. Vid tillämpningen av
6947: den grundlön som enligt 2 § 1 mom. i sagda lag     stadgandet i momentets andra mening bestäms
6948: skall betalas vid ett pensionsfall och som be-     den där avsedda grundlönen i enlighet med de
6949: stäms enligt den löneklass som utgör grund för     lönetabeller som tillämpas vid lagens ikraftträ-
6950: riksdagsmannaarvodet.                              dande. Ärenden som gäller dessa pensioner
6951:     Om en riksdagsman då hans riksdagsmanna-       kan omprövas utan hinder av ett laga kraft
6952: värv upphör är medlem av statsrådet betraktas      vunnet beslut, varvid en eventuell höjning be-
6953: såsom hans pensionsgrundande arvode det ar-        talas räknat från lagens ikraftträdande.
6954:                                       1989 rd. -    LM nr 47                                      17
6955: 
6956: 3.
6957:                                                Lag
6958:             om ändring av 52 och 82 §§ lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
6959: 
6960:   1 enlighet med riksdagens beslut ändras i lagen den 29 december 1988 om skatt på inkomst och
6961: förmögenhet (1240/88) 52§ 2 mom. och 82 § 1 mom. 5 punkten som följer:
6962: 
6963:                        52 §                         maximibelopp som skattestyrelsen fastställt
6964: -   - - - - - - - - - - - - -                       ett beslut givet med stöd av 50 §.
6965:    Såsom i 1 mom. nämnd skälig ersättning
6966: betraktas                                                              82 §
6967:    1) bostadsersättning och naturaförmåner            Utgifter för inkomstens förvärvande är
6968: varom stadgas i lagen om riksdagsmannaarvo-         bland annat
6969: de ( 1 ),
6970:    2) dagtraktamente som skall betalas med             5) skäliga kostnader som direkt föranletts av
6971: stöd av 5 § i nämnda lag, till den del som dess     skötseln av ett statligt förtroendeuppdrag och
6972: maximibelopp inte överstiger beloppet för hel-      uppdrag som medlem av Ålands Landsting, i
6973: dagsdagtraktamente som skattestyrelsen fast-        enlighet med vad skattestyrelsen närmare be-
6974: ställt i ett beslut givet med stöd av 50 §,         stämmer.
6975:    3) dagtraktamente som skall betalas med
6976: stöd av 7 § nämnda lag, till den del de tillsam-
6977: mans med dagtraktamente enligt 2 punkten              Denna lag träder i kraft den
6978: inte överstiger de maximibelopp för dagtrakta-      19 .
6979: menten för resa i hemlandet eller utomlands           För år 19 tillämpas den på förmåner som
6980: som skattestyrelsen genom ett beslut givet med      avses i 52 § lagen om skatt på inkomst och
6981: stöd av 50 § har fastställt vara skattefria, samt   förmögenhet och som erhållits för tiden efter
6982:    4) ersättningar för andra resekostnader som      det lagen trädde i kraft samt på kostnader som
6983: skall betalas med stöd av nämnda lag, till den      avses i lagens 82 § 1 mom. 5 punkt och som
6984: del de tillsammans med det ovan nämnda              föranletts efter ikraftträdandet.
6985: dagtraktamentet inte överstiger de skattefria
6986: 
6987: 
6988:      Helsingfors den 25 maj 1989
6989: 
6990:                                         Gunnar Jansson
6991: 
6992: 
6993: 
6994: 
6995: 3 290020D
6996:                                                1989 vp.
6997: 
6998: Lakialoite n:o 47                                                                          Suomennos
6999: 
7000: 
7001: 
7002: 
7003:                                   Jansson: Ehdotukset laeiksi kansanedustajien palkkiosta sekä
7004:                                      kansanedustajain eläkelain 5 §:n ja tulo- ja varallisuusvero-
7005:                                      lain 52 ja 82 §:n muuttamisesta
7006: 
7007: 
7008:                                          Eduskunnalle
7009: 
7010:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7011: 
7012:    Aloitteessa ehdotetaan annettavaksi uusi laki        Kun nykyinen edustajanpalkkiolaki on ajan
7013: kansanedustajien palkkiosta sekä lait kansan-        kuluessa muodostunut lainsäädäntöteknisesti
7014: edustajain eläkelain 5 §:n ja tulo- ja varalli-      vanhentuneeksi, ehdotetaan annettavaksi ko-
7015: suusverolain 52 ja 82 §:n muuttamisesta.             konaan uusittu laki kansanedustajien palkkios-
7016:    Ehdotuksen mukaan edustajanpalkkion ta-           ta.
7017: soa tarkistettaisiin siten, että se olisi neljä         Ehdotetun edustajanpalkkiolain mukaiset
7018: palkkausluokkaa       valtioneuvoston   Jasenen      etuusjärjestelyt heijastuvat myös kansanedus-
7019: palkkiota pienemmän palkkausluokan kor-              tajien eläketurvaan. Sen vuoksi ehdotetaan
7020: keimman taulukkopalkan määräinen. Edus-              kansanedustajain eläkelakia muutettavaksi si-
7021: kunnan valiokunnan puheenjohtajalle edusta-          ten, että edustajan eläkkeen peruste seuraa
7022: janpalkkio maksettaisiin yhtä ja eduskunnan          edustajanpalkkion kehitystä. Edelleen ehdote-
7023: varapuhemiehelle kahta palkkausluokkaa kor-          taan tulo- ja varallisuusverolakia muutettavak-
7024: keampana. Eduskunnan puhemiehen edusta-              si siten, että kustannusten korvausten veron-
7025: janpalkkio olisi valtioneuvoston jäsenen palk-       alaisuus vastaa yleistä käytäntöä. Lisäksi ehdo-
7026: kiota vastaavan palkkausluokan korkeimman            tetaan, että verohallitus voi antaa tarkemmat
7027: taulukkopalkan määräinen, korotettuna 20             määräykset siitä, miten edustajantoimen hoita-
7028: prosentilla.                                         misesta välittömästi aiheutuneet erityiset kus-
7029:    Kansanedustajan oikeus edustajantoimesta          tannukset voidaan vähentää verotuksessa tu-
7030: aiheutuvien kustannusten korvauksiin järjestet-      lonhankkimiskustannuksina.
7031: täisiin uudelleen siten, että kulukorvaus pois-         Lait on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
7032: tettaisiin ja ryhdyttäisiin maksamaan päivära-       simman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksyt-
7033: haa ja asuntokorvausta. Edustajan oikeus             ty.
7034: luontoisetuihin ja matkakustannusten kor-
7035: vauksiin säilytettäisiin nykyisellään.
7036: 
7037: 
7038: 
7039: 
7040:                                        YLEISPERUSTELUT
7041: 
7042: 1. Ehdotuksen merkitys                               edustajantointaan. Tämän vuoksi kansanedus-
7043:                                                      tajalle on turvattava riittävät taloudelliset mah-
7044: 1.1. Tavoitteet                                      dollisuudet keskittyä edustajantoimen hoitami-
7045:                                                      seen.
7046:    Eduskunta on ylin valtioelin. Valtiollisen           Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n mukaan kan-
7047: järjestelmämme toimivuuden kannalta on tär-          sanedustaja saa valtion varoista palkkion ja
7048: keää, että eduskunnan toimintaedellytykset on        sen lisäksi korvauksen matkoistaan valtiopäi-
7049: turvattu. Ne riippuvat olennaisesti siitä, millai-   ville ja valtiopäiviltä takaisin. Säännöksessä
7050: set edellytykset kansanedustajilla on hoitaa         edellytetään, että palkkion ja korvauksen pe-
7051: 290020D
7052: 2                                       1989 vp. -     LA n:o 47
7053: 
7054: rusteista säädetään lailla, jota koskeva ehdotus       sen 70 §:ssä säädetään. Mainitun lainkohdan
7055: käsitellään siinä järjestyksessä, kuin valtiopäi-      mukaan käsiteltäessä ehdotusta laiksi, joka
7056: väjärjestyksen 70 §:ssä säädetään.                     koskee edustajanpalkkiota, on myös noudatet-
7057:    Palkkion ja korvausten perusteet on säädet-         tava valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n säännöksiä,
7058: tävä siten, että kansanedustajan taloudelliset         kuitenkin niin, että tämmöistä asiaa ei voida
7059: edut ovat riittävät, mutta samalla kohtuulliset        jättää lepäämään ja että asia katsotaan rauen-
7060: suhteessa muista julkisista tehtävistä suoritetta-     neeksi, jollei sitä koskevaa ehdotusta kolman-
7061: vien etuuksien tasoon. Etuudet on määriteltävä         nessa käsittelyssä ole kannattanut vähintään
7062: siten, että edustajat saavat yhdenvertaisen koh-       kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
7063: telun. Lisäksi on huolehdittava siitä, että edus-         Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n edellyttämällä
7064: tajantoimesta aiheutuvien kustannusten kor-            tavalla säädetyssä laissa on määrättävä sen
7065: vaukset kattavat asianmukaisesti näitä kustan-         palkkion perusteet, joka valtiopäivien keskey-
7066: nuksia ja kohdentuvat oikein. Etuuksien mää-           dyttyä ja niiden päätyttyä suoritetaan valtiova-
7067: räytymisperusteiden tulee olla selkeitä ja sa-         rainvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja
7068: nanmuotonsa mukaisina sovellettavia sekä hal-          palkkavaltuuskunnan jäsenille sekä niille edus-
7069: linnollisesti mahdollisimman yksinkertaisia.           tajille, joiden tehtävänä on eduskunnasta me-
7070:                                                        nevien kirjelmien ja valtiopäiväpäätöksen tar-
7071:                                                        kistaminen.
7072: 1.2. Keinot
7073: 
7074:    Edellä selostettujen tavoitteiden toteuttami-       2.2. Edustajanpalkkio
7075: nen edellyttää edustajanpalkkiosta annetun
7076: lain (328/ 47), jäljempänä edustajanpalkkiola-            Edustajanpalkkiolain 1 §:n mukaan edusta-
7077: ki, uudistamista sisällöllisesti erityisesti edusta-   jalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka
7078: janpalkkiota ja edustajantoimesta aiheutunei-          määrä on seitsemää palkkausluokkaa pienempi
7079: den kustannusten korvaamisen perusteita kos-           kuin valtioneuvoston jäsenen palkkio. Valtio-
7080: kevien säännösten osalta. Kun sisällöllisten           neuvoston jäsenen palkkiosta on säädetty val-
7081: uudistusten lisäksi on syytä pyrkiä selkeyttä-         tioneuvoston jäsenen palkkiosta annetun lain
7082: mään säännösten esittämistapaa, ehdotetaan             (229/55) 1 §:ssä, jonka mukaan valtioneuvos-
7083: voimassa oleva laki kumottavaksi ja korvatta-          ton jäsen saa palkkiota, joka vastaa ylimpään
7084: vaksi uudella lailla kansanedustajien palkkios-        palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa
7085: ta.                                                    kulloinkin suoritettavan peruspalkan, kalliin-
7086:    Kansanedustajain eläkelakiin (329/67) ehdo-         paikanlisän ja viiden ikälisän yhteismäärää.
7087: tetaan tehtäväksi edustajanpalkkiolainsäädän-           Edustajanpalkkio on nykyisin valtion virka-
7088: nön muutosten edellyttämät korjaukset. Tulo-            miespalkkausluokan A 27         mukainen eli
7089: ja varallisuusverolakia (1240/88) ehdotetaan            14 089-17 994 markkaa kuukaudessa. Kan-
7090: tarkistettavaksi siten, etteivät uudenkaan edus-       sanedustaja saa kuitenkin ikälisiä vain edusta-
7091: tajanpalkkiolain mukaiset kustannusten kor-            janaolaajan mukaisesti. Lomaraha maksetaan
7092: vaukset ole veronalaista tuloa, lukuun ottamat-         26 päivän lomaoikeuden perusteella.
7093: ta päivärahan palkansaajillekin veronalaista              Edustajanpalkkiolain 2 §:n mukaan edustaja
7094: osaa.                                                  saa palkkion siitä päivästä alkaen, jona hänen
7095:                                                        valtakirjansa on hyväksytty tai eduskunta val-
7096:                                                        tiopäiväjärjestyksen 24 §:n 1 momentissa mai-
7097: 2. Nykyinen tilanne                                    nitussa tapauksessa on oikeuttanut hänet ole-
7098:                                                         maan edustajana valtiopäivillä. Edustajanpalk-
7099: 2.1. Valtiopäiväjärjestyksen säännökset                 kio suoritetaan siihen päivään saakka, jona
7100:                                                         edustajantoimi lakkaa. Normaalitapauksessa
7101:    Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n mukaan edus-          on palkkauksen maksamisen päättymishetki se
7102: taja saa valtion varoista palkkion ja sen lisäksi       ajankohta, jolloin uusien vaalien tulos juliste-
7103: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtio-        taan.
7104: päiviltä takaisin. Edustajanpalkkion sekä mat-            Edustajalta, joka on kutsuttu valtioneuvos-
7105: kakustannusten korvauksen perusteet määrä-             ton jäseneksi, pidätetään edustajanpalkkiolain
7106: tään lailla, jota koskeva ehdotus käsitellään           1 §:n 3 momentin mukaan puolet hänelle tule-
7107: siinä järjestyksessä kuin valtio_päiväjärjestyk-       vasta edustajanpalkkiosta ja kulukorvauksesta.
7108:                                      1989 vp. -    LA n:o 47                                       3
7109: 
7110: Edustajalta, joka on asevelvollisena astunut       edustajan tehtävän hoitamisesta aiheutuvista
7111: palvelukseen vakinaisessa väessä tai siviilipal-   matkustamiskustannuksista.
7112: velukseen, pidätetään edustajanpalkkio ja ku-         Lain 1 c §:n mukaan edustajalle suoritetaan
7113: lukorvaus sanotun palveluksen ajalta.              eduskunnan kansliatoimikunnan tarkemmin
7114:                                                    määräämällä tavalla kotimaassa ja ulkomailla
7115:                                                    eduskunnan määräyksestä tehdystä matkasta
7116: 2.3. Kutukorvaus                                   matkakustannusten korvausta sen mukaisesti
7117:                                                    kuin valtion virkamatkasta ensimmäisessä mat-
7118:    Kulukorvauksesta säädetään edustajanpalk-       kaluokassa kulloinkin suoritetaan. Kotimaan
7119: kiosta annetun lain muuttamisesta annetun lain     päivärahaa ei kuitenkaan suoriteta siltä ajalta,
7120: (1295/88) 1 §:n 2 momentissa. Sen mukaan           jolta edustaja on oikeutettu kulukorvaukseen,
7121: samalta ajalta kuin edustajanpalkkiota suorite-    paitsi jos eduskunnan määräyksestä tehty mat-
7122: taan edustajalle edustajantoimesta aiheutuvista    ka välittömästi liittyy ulkomaanmatkaan.
7123: ylimääräisistä kuluista korvaus, jonka suuruus
7124: on 33 prosenttia edustajanpalkkiosta ilman
7125: ikälisiä (4 649 mk/kk). Edustajalle, joka on       2.5. Muut etuudet
7126: valittu muusta kuin Helsingin kaupungin tai
7127: Uudenmaan läänin vaalipiiristä, suoritetaan          Edustajanpalkkiolain 5 a §:n 1 momentin
7128: kulukorvaus 45 prosentin mukaan laskettuna         mukaan edustajan oikeus tapaturmakorvauk-
7129: (6 340 mk/kk). Jos edustajalla on muussa kuin      seen määräytyy soveltuvin osin valtion viran-
7130: Helsingin kaupungin tai Uudenmaan läänin           tai toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta an-
7131: vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajan-    netun lain (154/35) mukaan. Saman pykälän 2
7132: toimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-      momentin mukaan voidaan kansliatoimikun-
7133: asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai     nan määräämällä tavalla ja tulo- ja menoar-
7134: Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 56 prosen-      vion rajoissa valtion varoista suorittaa edusta-
7135: tin mukaan laskettuna (7 889 mk/kk). Uuden-        jain yleisten terveystarkastusten ja työtervey-
7136: maan läänin vaalipiiristä valitun edustajan ku-    denhoidon kustannukset.
7137: lukorvaus lasketaan kuitenkin 45 prosentin            Edustajanpalkkiolain 6 §:ssä säädetään, että
7138: mukaan, jos hänen asuntonsa on yleisiä maa-        eduskunta päättää valtiovarainvaliokunnan eh-
7139: ja vesikulkuneuvoja käyttäen kauempana kuin        dotuksesta, kuinka suuren määrärahan puhe-
7140: 30 kilometrin matkan päässä Helsingin päärau-      mies saa niiden kulujen korvaukseksi, joita
7141: tatieasemalta.                                     hänellä on valtiopäivien aikana.
7142: 
7143: 
7144: 2.4. Matkakustannusten korvaukset                  2.6. Eläketurva
7145: 
7146:    Edustajanpalkkiolain 1 a §:n 1 momentin            Kansanedustajien eläketurvasta on säädetty
7147: mukaan edustaja saa edustajantoimensa ajaksi       kansanedustajain eläkelaissa (329/67). Tämän
7148: ensimmäisen luokan vuosivapaalipun valtion-        lain mukaista eläkettä saa 240 entistä edustajaa
7149: rautateiden kaikille radoille sekä vapaalipun      (toukokuussa 1989). Heidän lisäkseen on noin
7150: posti- ja lennätinlaitoksen autolinjoille. Saman   100 sellaista entistä edustajaa, joiden edustajan
7151: pykälän 2 momentin mukaan korvataan edus-          tehtävä on päättynyt, mutta jotka eivät vielä
7152: tajalle, joka hoitaessaan edustajan tehtäväänsä    ole eläkkeellä. Osalle mainituista 240 entisestä
7153: käyttää linjaliikenteessä olevaa linja-autoa tai   edustajasta eläke on aikanaan laskettu ilman
7154: säännöllisessä kotimaan reittiliikenteessä ole-    edustajanpalkkioon myöhemmin liitettyä ikäli-
7155: vaa lentokonetta, matkalipuista aiheutuneet        sää. Vuoden 1989 alusta voimaan tulleella
7156: kustannukset sen mukaan, kuin kansliatoimi-        lailla (1296/88) muutetun kansanedustajain
7157: kunta tarkemmin määrää. Jos lentoliikenteen        eläkelain 5 §:n mukaan eläkkeen perusteena
7158: harjoittaja huolehtii lentomatkustajien auto-      olevana palkkiona pidetään edustajalle kuu-
7159: kuljetuksesta, edustaja saa korvauksen myös        kaudelta suoritettavaa palkkiota lisättynä kulu-
7160: autokuljetuksen käyttämisestä.                     korvauksen veronalaisella osalla. Toistaiseksi
7161:    Lain 1 b §:n mukaan eduskunnan kansliatoi-      eläkkeelle ei vielä ole siirtynyt yksikään edusta-
7162: mikunta voi myöntää edustajalle kohtuullisen       ja, jonka eläkkeessä veronalainen osa kulukor-
7163: korvauksen muista kuin 1 a §:ssä tarkoitetuista    vauksesta olisi otettu huomioon.
7164: 4                                     1989 vp. -     LA n:o 47
7165: 
7166:    Aikaisemman kansanedustajain eläkelain            kuntaryhmiä sekä oikeusministeriötä ja vero-
7167: (618/48) mukaista eläkettä saa 15 entistä edus-      hallitusta työryhmä jätti ehdotuksensa kanslia-
7168: tajaa. Tämä ns. vanha kansanedustajain elä-          toimikunnalle 3 päivänä toukokuuta 1989.
7169: kelaki on kumottu 1.1.1967 lukien, mutta sen         Työryhmä ehdotti säädettäväksi uuden lain
7170: mukainen eläkeoikeus on kuitenkin edelleen           kansanedustajien palkkiosta sekä lait kansan-
7171: olemassa niillä entisillä edustajilla, jotka aika-   edustajain eläkelain 5 §:n ja tulo- ja varalli-
7172: naan ovat eduskunnan kansliatoimikunnalle            suusverolain muuttamisesta. Lakialoite on työ-
7173: ilmoittaneet haluavansa säilyttää oikeutensa         ryhmän ehdotuksen mukainen.
7174: siihen. Tätä eläkettä ei yhteensoviteta lainkaan
7175: muuhun työeläketurvaan. Sen vuoksi se on
7176: edullinen niille entisille edustajille, jotka ovat
7177:                                                      4. Ehdotuksen organisatoriset vai-
7178: työelämässä tai yrittäjätoiminnassa ansainneet
7179:                                                         kutukset
7180: merkittävästi myös muuta eläketurvaa.
7181:                                                        Edustajantoimen hoitamisesta aiheutuvien
7182:                                                      kustannusten korvausjärjestelmien kehittämi-
7183: 2.7. Verotus
7184:                                                      sen vuoksi hallinnollinen työ, josta edelleen
7185:     Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 52 §:n    huolehtisi eduskunnan tilitoimisto kansliatoi-
7186:  1 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole         mikunnan johdon ja valvonnan alaisena, jon-
7187:  kohtuullinen korvaus, joka maksetaan kansan-        kin verran lisääntyisi.
7188:  edustajan toimen hoitamisesta aiheutuneiden           Kansanedustajien eläketurvan toimeenpano
7189:  erityisten kustannusten ja elantokustannusten       valtiokonttorissa muuttuisi nykyistä työlääm-
7190:  lisäyksen kattamiseksi. Pykälän 2 momentin          mäksi, koska ehdotuksen mukaan jatkossa
7191:  mukaan 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulli-        kansanedustajien eläkehakemusten käsittelyssä
7192:  sena korvauksena pidetään edustajanpalkkio-         ja uudelleenlaskemistilanteissa joudutaan otta-
7193:  laissa tarkoitettua puhemiehen määrärahaa ja        maan huomioon vähimmäiseläkepalkkio sekä
7194:  muun selvityksen puuttuessa 80 prosenttia           selvittämään erikseen kansanedustajan veron-
7195:  edustajan kulukorvauksesta.                         alainen päiväraha.
7196:                                                        Lisähenkilöstöä ei hallinnollisen työn lisään-
7197:     Tulo- ja varallisuusverolain 80 §:n 2 kohdan
7198:                                                      tymisen johdosta kuitenkaan tarvittaisi.
7199: mukaan veronalaista tuloa ei ole etu kansan-
7200: edustajan toimeen liittyvästä oikeudesta mak-
7201: suttomaan matkustamiseen. Lain 81 §:n 1 mo-
7202: mentin mukaan verovelvollisella on oikeus tu-
7203: lostaan vähentää tulon hankkimisesta ja säilyt-      5. Ehdotuksen taloudelliset vaiku-
7204: tämisestä johtuneet menot. Lain 82 §:n 1 mo-            tukset
7205: mentin 5 kohdan mukaan tulon hankkimisesta
7206: johtuneita menoja ovat muun ohessa valtiolli-           Edustajanpalkkiolain uudistaminen lisäisi
7207: sen luottamustehtävän hoitamisesta välittömäs-       valtion menoja noin 10 miljoonaa markkaa
7208: ti aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.            vuodessa. Toisaalta edustajanpalkkioista ja
7209:                                                      korvauksista maksettavien verojen vuotuinen
7210:                                                      lisäys olisi myös noin 10 miljoonaa markkaa,
7211: 3. Asian valmistelu                                  josta kunnallisverotuksen perusteella menevien
7212:                                                      verojen ja maksujen osuus on noin 4 miljoo-
7213:    Eduskunnan kansliatoimikunta asetti 20 päi-       naa markkaa.
7214: vänä joulukuuta 1988 työryhmän, jonka tehtä-            Eläketurvaan ehdotettu muutos lisäisi val-
7215: vänä oli selvittää kansanedustajien nykyistä         tion eläkemenoja noin 2 miljoonaa markkaa
7216: palkkio-, kulukorvaus- ja eläkejärjestelmää          vuodessa. Sen verotuloja lisäävää vaikutusta ei
7217: koskevien säännösten tarkoituksenmukaisuus           ole arvioitu.
7218: ja tehdä eduskuntaryhmiä kuultuaan ehdotus              Valtiokonttorin tietojärjestelmiin tehtävät
7219: niiksi toimenpiteiksi, joihin sanottu selvitys       muutokset aiheuttaisivat noin 200 000 markan
7220: mahdollisesti antaa aihetta. Kuultuaan edus-         kertamenon.
7221:                                      1989 vp. -   LA n:o 47                                     5
7222: 
7223: 
7224: 
7225: 
7226:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7227: 
7228: 1. Laki kansanedustajien palkkiosta                kausten kanssa. On edelleenkin tarkoituksen-
7229:                                                    mukaista säilyttää edustajanpalkkion määräy-
7230: 1 § Sove/tamisala                                  tyminen suhteessa valtioneuvoston jäsenen
7231:                                                    palkkioon ja siten valtion ylimpiin virkamies-
7232:    Lain alkuun ehdotetaan otettavaksi säännös palkkauksiin.
7233: sen soveltamisalasta. Siinä mainittaisiin säädet-     Näin ollen ehdotetaan, että edustajanpalkkio
7234: tävät etuuslajit, nimittäin palkkio, edustajan- säädetään määräytymään neljä palkkausluok-
7235: toimesta aiheutuvien kustannusten korvaukset kaa valtioneuvoston jäsenen palkkiota pienem-
7236: ja edustajantoimeen kuuluvat luontaisedut. pänä. Nykyisellään tämä tarkoittaa palkkaus-
7237: Käsite palkkio kattaisi varsinaisen edustajan- luokkaa A 30. Tässä palkkausluokassa ovat
7238: palkkion lisäksi myös lomarahan ja lakiehdo- valtion virkamiehistä muun muassa laitoksen
7239: tuksen 9 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa mak- päällikköinä toimivat ylijohtajat ja eräät mi-
7240: settavat palkkiot. Lain soveltamisala vastaisi nisteriöiden osastopäälliköt. Näin syntyvä
7241: voimassa olevan edustajanpalkkiolain sovelta- palkkataso vastaisi, muut ehdotetut muutokset
7242: misalaa.                                           huomioon ottaen, suurin piirtein kansanedus-
7243:                                                    tajien nykyistä nettoansiotasoa.
7244:                                                       Edustajanpalkkiolain 1 §:n 1 momentin mu-
7245: 2 § Edustajanpalkkio                              kaan edustajalle suoritetaan hänen palkkaus-
7246:                                                   luokkansa perusteella laskettuna määrävuosi-
7247:     Voimassa olevan edustajanpalkkiolain 1 §:n korotusta ja muuta yleistä palkanlisää ja lisä-
7248:  1 momentin mukaan edustajan vuotuinen palk- palkkiota niin kuin valtioneuvoston jäsenelle.
7249: kio on seitsemän palkkausluokkaa pienempi Valtioneuvoston jäsenen palkkiosta annetun
7250: kuin valtioneuvoston jäsenen palkkio. Valtio- lain mukaan ministerinpalkkio lasketaan viiden
7251: neuvoston jäsenten palkkiosta annetun lain ikälisän perusteella. Vaikka ikälisiä tällä het-
7252: (229/55) 1 §:n mukaan valtioneuvoston jäsen kellä virkamiesten palkkausjärjestelmässä on
7253: saa palkkiota, joka vastaa ylimpään palkkaus- kuusi, määräytyy ministerinpalkkio edelleen
7254: luokkaan kuuluvassa valtion virassa kulloinkin viiden ikälisän perusteella. Edustajanpalkkio
7255: suoritettavan peruspalkan ja viiden ikälisän maksetaan enintään kuuden ikälisän mukaises-
7256: yhteismäärää. Edustajanpalkkiolain 1 §:n 1 ti.
7257: momentin viimeisen virkkeen perusteella kai- .       Edustajanpalkkion ikälisät määräytyvät sen
7258: liinpaikanlisä määräytyy ensimmäisen kalleus- ajan perusteella, jonka edustaja on hoitanut
7259:  ryhmän mukaisesti. Kun tällä hetkellä ylimmät edustajantointa laskettuna siten, että määrä-
7260:  käytössä olevat valtion virkamiesten palkkaus- vuosikorotukseen oikeuttava aika alkaa edus-
7261: luokat ovat palkkausluokka A 34 ja sopimus- tajanvaalien toimittamiskuukauden 1 päivästä
7262: palkkaluokka S 34, määräytyy edustajanpalk- tai, jos varamies kutsutaan edustajaksi, hänen
7263:  kio palkkausluokan A 27 mukaisesti ja on ryhdyttyään hoitamaan edustajantointa, ja
7264: ikälisistä riippuen 14 089-17 994 markkaa päättyy seuraavien edustajanvaalien toimitta-
7265:  kuukaudessa. Valtionhallinnossa palkkaus- miskuukauden 1 päivänä.
7266: luokkaan A 27 ja vastaavaan sopimuspalkka-           Edustajantoimen luonteen vuoksi ei ikälisän
7267: luokkaan sijoittuvat tyypillisesti keskusvirasto- kaltaista kokemuslisää voida pitää tarkoituk-
7268: jen apulaisosastopäälliköt ja eräät paikallishal- senmukaisena, koska se jättää huomiotta, mi-
7269: linnon piiripäälliköt.                            ten pitkä kokemus edustajalla on muista tehtä-
7270:     Palkkausluokan A 27 mukaista edustajan- vistä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että edusta-
7271:  palkkiota ei voida pitää riittävänä. Edustajan- janpalkkio on kaikille edustajille lähtökohtai-
7272:  palkkion tason tulee olla sellainen, että se sesti esitetyn palkkausluokan mukaisen kor-
7273: vastaa edustajantoimen arvoa, tehtäviä ja vaa- keimman taulukkopalkkauksen määräinen. Se
7274: tivuutta. Edustajanpalkkion ei kuitenkaan tule siis sisältäisi kaikkia ikälisiä vastaavan osan
7275:  pyrkiä kilpailemaan esimerkiksi korkeimpien samoin kuin suurimman kalliinpaikanlisän.
7276:  elinkeinoelämän piirissä maksettavien palk- Kylmänalueen- ja saaristolisiä edustajanpalk-
7277: 6                                     1989 vp. -    LA n:o 47
7278: 
7279: kio ei sisältäisi, koska ne eivät ole taulukko-     ryhtyy hoitamaan edustajantointa, ja päättyisi
7280: palkkausta.                                         keskeytyksen alkaessa. Lisäksi momenttiin si-
7281:    Nykyisessä järjestelmässä edustajanpalkkio       sällytettäisiin säännös, jonka mukaan, jos
7282: vaihtelee vain ikälisien mukaisesti. Edustajien     edustajantoimi lakkaa edustajan kuoleman
7283: yhdenvertaisuuden vuoksi tämäkin vaihtelu eh-       vuoksi, oikeus edustajanpalkkioon lakkaisi
7284: dotetaan nyt poistettavaksi. Kuitenkin edus-        kuolinkuukauden lopussa. Tämä säännös vas-
7285: kuntatyössä esiintyy myös korostetun arvok-         taisi valtion virkamiesten osalta noudatettava-
7286: kaita ja vaativia tehtäviä, joista edustajanpalk-   na olevia sopimusmääräyksiä ja olisi muutoin-
7287: kion suorittamista korotettuna voidaan pitää        kin asian vaatima.
7288: aiheellisena. Useiden maiden kansanedustuslai-         Pykälän 2 momenttiin on tarpeen ottaa mää-
7289: toksissa edustajanpalkkioita on porrastettu         räykset siitä, mistä alkaa ja mihin päättyy
7290: tehtävän mukaan. Erityisen perusteltua on pi-       oikeus saada puhemiehen tai varapuhemiehen
7291: tää tällaisina puhemiehen ja varapuhemiesten        taikka valiokunnan puheenjohtajan edustajan-
7292: sekä valiokuntien puheenjohtajien tehtäviä.         palkkiota. Ehdotuksen mukaan oikeus näihin
7293: Nämä erityistä työpanosta ja taitoa sekä edus-      palkkioihin alkaisi siitä päivästä, mistä lukien
7294: kuntatyön kokemusta edellyttävät tehtävät tu-       kansanedustaja on valittu kyseessä olevaa teh-
7295: lee ottaa huomioon määrättäessä edustajan-          tävää hoitamaan, ja päättyisi sanotun tehtävän
7296: palkkion suuruutta.                                 hoitamisen lakatessa.
7297:    Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että         Pykälän viimeisenä 3 momenttina olisi ny-
7298: puhemiehen edustajanpalkkio olisi valtioneu-        kyisen edustajanpalkkiolain 2 §:n 3 momenttia
7299: voston jäsenen palkkiota vastaavan tällä het-       vastaava säännös, jonka mukaan edustajan-
7300: kellä A 34 palkkausluokan korkeimman tau-           palkkion tai sen osan menettämisestä eräissä
7301: lukkopalkan määräinen, korotettuna 20 pro-          tapauksissa on säädetty valtiopäiväjärjestyk-
7302: sentilla. Pääministerin palkkio on valtioneu-       sessä. Tämä säännös viittaa valtiopäiväjärjes-
7303: voston jäsenen palkkiosta annetun lain mu-          tyksen 17 §:ssä ja 51 §:n 3 momentissa tarkoi-
7304: kaan vastaavasti korotettu. Samalla luovuttai-      tettuihin tapauksiin.
7305: siin nykyisen edustajanpalkkiolain 6 §:ssä sää-
7306: detystä puhemiehen kulujen korvauksesta.
7307:    Varapuhemiehen edustajanpalkkio olisi kak-       4 § Lomaraha
7308: si ja valiokunnan puheenjohtajan edustajan-
7309: palkkio kolme palkkausluokkaa valtioneuvos-            Nykyisen edustajanpalkkiolain säännökset
7310: ton jäsenen palkkiota pienemmän palkkausluo-        lomarahasta sisältyvät lain 1 §:n 1 momenttiin.
7311: kan korkeimman taulukkopalkan mukainen eli          Momentin mukaan edustajalle suoritetaan hä-
7312: tällä hetkellä palkkausluokkien A 32 ja A 31        nen palkkaluokkansa perusteella laskettua lo-
7313: mukainen.                                           marahaa niin kuin valtioneuvoston jäsenelle.
7314:                                                     Lomaraha määräytyy 26 päivän lomakorvauk-
7315:                                                     sen mukaan ja muutoin niillä perusteilla, jotka
7316: 3 § Edustajanpalkkioon oikeuttava aika              ovat valtion virkamiesten lomarahasta nouda-
7317:                                                     tettavina.
7318:    Säännökset siitä, mistä alkaen ja mihin saak-       Lain 4 §:ssä säädettäisiin kansanedustajan
7319: ka kansanedustajalla on oikeus edustajanpalk-       oikeudesta lomarahaan. Ottaen huomioon val-
7320: kioon, sisällytettäisiin tähän pykälään. Pykä-      tion palveluksessa olevien lomaoikeuden kehi-
7321: län 1 momentti vastaisi sisällöltään voimassa       tys, ehdotetaan lomaraha maksettavaksi 26:n
7322: olevan edustajanpalkkiolain 2 §:n 1 ja 2 mo-        asemesta 36 lomapäivän perusteella. Muutoin
7323: mentin säännöksiä. Momenttia täydennettäi-          lomaraha maksettaisiin niillä perusteilla, jotka
7324: siin edustajanpalkkioon oikeuttavaa aikaa kos-      ovat valtion virkamiesten lomarahasta nouda-
7325: kevilla säännöksillä niissä tapauksissa, joissa     tettavina. Kuitenkin pykälä poikkeaisi sikäli
7326: varamies kutsutaan edustajaksi taikka edusta-       valtion virkamiesten lomarahamääräyksistä,
7327: jantoimen hoitaminen keskeytyy tai jatkuu val-      että lomarahan saamisen ehtona olisi se, että
7328: tiopäiväjärjestyksen 10 §:n 2 momentin mukai-       edustaja on edustajantoimessa kesäkuun 30
7329: sesti edustajan varusmies- tai siviilipalveluksen   päivänä. Nimenomaan säädettäisiin, että loma-
7330: alkamisen tai päättymisen vuoksi. Viimeksi          raha määräytyy sanottuna ajankohtana mak-
7331: mainitussa tapauksessa oikeus edustajanpalk-        settavana olevan edustajanpalkkion mukaan.
7332: kioon alkaisi siitä päivästä, jona asianomainen     Näin ollen puhemiehen, varapuhemiehen ja
7333:                                      1989 vp. -    LA n:o 47                                       7
7334: 
7335: valiokunnan puheenjohtajan lomaraha mää-            kakunnan ulkopuolella aiheuttaa lisäkuluja.
7336: räytyisi näiden tehtävien edustajanpalkkioiden      Tämän vuoksi kulukorvauksen määrä muusta
7337: perusteella, jos edustaja on kyseessä olevassa      kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää-
7338: erityistehtävässä kesäkuun 30 päivänä.              nin vaalipiiristä valitulle kansanedustajalle
7339:                                                     sekä sellaiselle Uudenmaan läänin vaalipiiristä
7340:                                                    valitulle edustajalle, joka asui yli 30 kilometrin
7341: 5 § Päiväraha                                      matkan päässä Helsingistä, oli 10 prosenttiyk-
7342:                                                     sikköä korkeampi eli 40 prosentin mukainen.
7343:    Nykyisen edustajanpalkkiolain 1 §:n 2 mo-           Lisäksi sen turvaamiseksi, että kansanedus-
7344: mentin mukaan samalta ajalta kuin edustajan-       tajalla on asumisolojensa puolesta mahdolli-
7345: palkkiota suoritetaan edustajalle edustajantoi-    suus vaalikauden aikana hoitaa edustajantoin-
7346: mesta aiheutuvista ylimääräisistä kuluista kor-    ta pääkaupungissa, oli maksettava korvaus
7347: vaus, jonka suuruus on 33 prosenttia edusta-        muusta kuin Helsingin kaupungin tai Uuden-
7348: janpalkkiosta ilman ikälisiä. Edustajalle, joka    maan läänin vaalipiiristä valitulle edustajalle
7349: on valittu muusta kuin Helsingin kaupungin tai     niistä kuluista, jotka hänelle aiheutuvat edusta-
7350: Uudenmaan läänin vaalipiiristä, suoritetaan        jantoimen hoitamista varten pääkaupunkiseu-
7351: kulukorvaus 45 prosentin mukaan laskettuna.        dulla eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai
7352: Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin kau-      Vantaalla olevasta toisesta asunnosta. Näissä
7353: pungin tai Uudenmaan läänin vaalipiirissä ole-     tapauksissa kulukorvaus oli 50 prosentin mu-
7354: van asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamis-      kainen.
7355: ta varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingis-       Kulukorvauksen käyttöönoton yhteydessä
7356: sä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suori-   luovuttiin aikaisemmasta kansanedustajain
7357: tetaan kulukorvaus 56 prosentin mukaan las-        päivärahajärjestelmästä. Uudistuksen eräänä
7358: kettuna. Uudenmaan läänin vaalipiiristä vali-      taustatekijänä oli myös julkishallinnon piiristä
7359: tun edustajan kulukorvaus lasketaan kuitenkin      edustajiksi valittujen kaksoispalkkauksesta
7360: 45 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on        luopuminen.
7361: yleisiä maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kau-        Edellä mainitut kulukorvauksen määrät 30,
7362: empana kuin 30 kilometrin matkan päässä            40 ja 50 prosenttia on edustajanpalkkiolain 1
7363: Helsingin päärautatieasemalta.                     päivänä tammikuuta 1989 voimaan tulleella
7364:    Tämän 1 päivänä tammikuuta 1986 voimaan         muutoksella (1295/88) tarkistettu verouudis-
7365: tulleeseen edustajanpalkkiolain muutokseen         tuksen johdosta 33, 45 ja 56 prosentiksi.
7366: (1110/85) sisältyneen korvauslajin perusteluina       Nyt ehdotettavan uuden edustajanpalkkio-
7367: olivat (LA n:o 72/1985 vp.) edustajantoimen        lain mukaan kulukorvaus poistettaisiin ja kan-
7368: hoitamisesta aiheutuvat useat sellaiset ylimää-    sanedustajien ylimääräiset kulut ja elantokus-
7369: räiset kulut, joita ei yleensä tai ainakaan yhtä   tannusten lisäys korvattaisiin muusta kuin Hel-
7370: suurina esiinny esimerkiksi palkansaajilla ylei-   singin kaupungin tai Uudenmaan läänin vaali-
7371: sillä työmarkkinoilla. Tällaisiksi kuluiksi kat-   piiristä valitulle sekä Uudenmaan läänin vaali-
7372: sottiin esimerkiksi edustajan monitahoisista       piiristä valitulle, mutta yli 30 kilometrin mat-
7373: yhteydenpitotarpeista johtuvat matkakulut          kan päässä Helsingistä asuvalle kansanedus-
7374: vaalipiirissä ja vaalipiirin ulkopuolella sekä     tajalle suoritettavalla päivärahalla sekä muusta
7375: puhelin- ja postikulut. Myös jatkuvan julki-       kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää-
7376: suudessa esiintymisen katsottiin aiheuttavan       nin vaalipiiristä valitulle edustajalle edustajan-
7377: erityisiä kuluja. Sanotunlaisten ja muiden nii-    toimen hoitamista varten olevasta toisesta
7378: hin verrattavien ylimääräisten kulujen korvaa-     asunnosta suoritettsvalla asuntokorvauksella.
7379: miseksi ryhdyttiin maksamaan kulukorvausta,           Kululajeittain asiaa tarkasteltaessa päivära-
7380: jonka määrä oli 30 prosenttia edustajanpalkki-     halla katettaisiin ne lisäkustannukset, joiden
7381: osta ilman ikälisiä.                               kattamiseen nykyisessä järjestelmässä on tar-
7382:    Edelleen lakialoitteen perustelujen mukaan      koitettu 33 ja 45 prcsentin mukaisten kulukor-
7383: aiheutui niille kansanedustajille, joiden vaki-    vausten erotus, ja asuntokorvauksella vastaa-
7384: nainen asunto ei ole pääkaupunkiseudulla,          vasti 45 ja 56 prosentin mukaisten kulukor-
7385: edellä mainittuja kuluja enemmän kuin pää-         vausten erotus. Näiden erotusten määrät ovat
7386: kaupunkiseudulla asuville edustajille, koska       tällä hetkellä 1 690 ja 1 550 markkaa kuukau-
7387: yhteydenpitoetäisyydet ovat suuremmat sekä         dessa.
7388: asuminen ja oleminen osan viikosta kotipaik-          Muusta kuin Helsingin kaupungin tai Uu-
7389: 8                                     1989 vp. -    LA n:o 47
7390: 
7391: denmaan läänin vaalipiiristä valitulle edustajal-   maton, koska korvauksesta tulisi silloin edus-
7392: le sekä sellaiselle Uudenmaan läänin vaalipiiris-   tajan ansionmuodostukseen sattumanvaraisesti
7393: tä valitulle edustajalle, jonka asunto on kau-      vaikuttava palkkion osa, ja sen tulee siis vasta-
7394: empana kuin 30 kilometrin matkan päässä             ta aiheutuneita kustannuksia, säädettävään
7395: Helsingin päärautatieasemalta, maksettaisiin        enimmäismäärään saakka.
7396: valtion virkamiesten kokopäivärahan määräi-            Nykyisessä kulukorvausjärjestelmässä on
7397: nen päiväraha, joka tällä hetkellä on 167           pääkaupunkiseudulla olevan toisen asunnon
7398: markkaa. Päivärahaa maksettaisiin kultakin          kustannusten korvaamisen edellytyksenä, että
7399: edustaj anpalkkioon oikeuttavalta valtiopäivien     kansanedustaja on valittu muusta kuin Helsin-
7400: koossaoloajan vuorokaudelta eli noin 260 vuo-       gin kaupungin tai Uudenmaan läänin vaalipii-
7401: rokaudelta vuodessa. Päivärahan määrä koko          ristä sekä että hänen vakinainen asuntonsa on
7402: vuodelta olisi siis noin 43 000 markkaa.            muussa kuin sanotussa kahdessa vaalipiirissä.
7403:     Päiväraha olisi tarkoitettu kattamaan mat-         Näiden edustajien lisäksi perusteltua tarvetta
7404: katyöstä johtuvia lisääntyneitä elantomenoja.       pitää pääkaupunkiseudulla toista asuntoa on
7405: Ennen vuoden 1986 alusta voimaan tullutta           myös sellaisilla Uudenmaan läänin vaalipiiristä
7406: edustajanpalkkiolain muutosta kansanedus-           valituilla edustajilla, joiden vakinainen asunto
7407: tajalla oli oikeus kokopäivärahaan, jos hän         on Uudenmaan läänin vaalipiirissä, mutta ylei-
7408: asui yli 30 kilometrin matkan päässä Helsingis-     siä maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kauem-
7409: tä. Jos matka oli yli 60 kilometriä, päiväraha      pana kuin 60 kilometrin matkan päässä Helsin-
7410: maksettiin puolitoistakertaisena.                   gin päärautatieasemalta.
7411:    Asuinpaikka vaikuttaa päivärahaoikeuteen            Näistä syistä ehdotetaan lain 6 §:ssä säädet-
7412: siten, että muusta kuin Helsingin kaupungin         täväksi, että kansanedustajalle, joka on valittu
7413: tai Uudenmaan läänin vaalipiiristä valitulla        muusta kuin Helsingin kaupungin tai Uuden-
7414: edustajalla on oikeus päivärahaan ainoastaan        maan läänin vaalipiiristä ja jolla on muussa
7415: siinä tapauksessa, että hänen vakituinen asun-      kuin sanotuissa kahdessa vaalipiirissä olevan
7416: tonsa sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolel-       asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista
7417: la.                                                 varten asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniai-
7418:    Kun tarkoituksena on pääkaupunkiseudulla         sissa tai Vantaalla, suoritetaan asuntokorvauk-
7419: olevasta toisesta asunnosta aiheutuvien kustan-     sena viimeksi mainitusta asunnosta hänelle ai-
7420: nusten kattaminen asuntokorvauksella, voi-          heutuvien suoranaisten kulujen määrä, kuiten-
7421: daan kulukorvaus poistaa.                           kin enintään 2 000 markkaa kuukaudelta.
7422:                                                     Myös Uudenmaan läänin vaalipiiristä valitulla
7423:                                                     edustajalla olisi sama oikeus asuntokorvauk-
7424: 6 § Asuntokorvaus                                   seen, jos hänen asuntonsa on yleisiä maa- ja
7425:                                                     vesikulkuneuvoja käyttäen kauempana kuin 60
7426:    Kuten 5 §:n perusteluissa on sanottu, 45 ja      kilometrin matkan päässä Helsingin päärauta-
7427: 56 prosentin mukaisten kulukorvausten erotus        tieasemalta.
7428: 1 550 markkaa kuukaudelta on nykyisessä jär-           Nykyisen, eduskunnan kansliatoimikunnan
7429: jestelmässä tarkoitettu kattamaan toisesta          vahvistaman soveltamiskäytännön mukaisesti
7430: asunnosta aiheutuvia kuluja.                        tarkoituksena on, että vaalipiirissä sijaitsevaa
7431:    Kansanedustaja joutuu edustajantoimen            vakinaista asuntoa tulee käyttää edustajan var-
7432: vuoksi käytännössä asumaan Helsingissä tai          sinaiseen asumiseen. Kesähuvila tai muu va-
7433: pääkaupunkiseudulla suuren osan ajastaan.           paa-ajan asunto ei voi olla kumpikaan sään-
7434: Mikäli kansanedustaja on kotoisin muualta           nöksessä tarkoitetuista asunnoista.
7435: eikä edustajantoimen johdosta pysyvästi muu-           Vuokra-asunnosta aiheutuvina suoranaisina
7436: ta pääkaupunkiseudulle, on asianmukaista            kuluina pidettäisiin vuokraa ja mahdollista
7437: korvata hänelle täten välttämättömästä pää-         erillistä vesimaksua. Omistusasunnosta aiheu-
7438: kaupunkiseudulla sijaitsevasta toisesta asun-       tuvia suoranaisia kuluja taas olisivat yhtiövas-
7439: nosta aiheutuvia kustannuksia.                      tike sen perusteesta riippumatta ja vesimaksu.
7440:    Toisesta asunnosta aiheutuvien kustannusten      Kummassakin tapauksessa asuntokorvaukseen
7441: korvauksen on katettava edustajantoimen             oikeuttavia olisivat myös muut vastaavat, kuu-
7442: luonteen kannalta riittävän asumistason edel-       kausittain samansuuruisina pysyvät maksut
7443: lyttämät kustannukset. Toisaalta korvauksen ei      vuokranantajalle tai asunto-osakeyhtiölle.
7444: tule olla tosiasiallisista kustannuksista riippu-      Sen enempää vuokra- kuin omistusasunnon
7445:                                      1989 vp. -    LA n:o 47                                      9
7446: 
7447: osalta ei korvattaisi korjauskuluja eikä omis-     anmukaisia vuokrien kehitystä kuvaavia indek-
7448: tusasunnon osalta erikseen - muutoin kuin          sejä.
7449: yhtiövastikkeena - maksettavia pääomakulu-            Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että
7450: ja. Edustajalla on vallitsevan oikeuskäytännön     asuntokorvaus maksetaan siltä ajalta, miltä
7451: mukaan oikeus vähentää verotuksessa toisesta       kulut aiheutuvat ja edustajalla on oikeus edus-
7452: asunnosta aiheutuvat korkokulut yleisten, va-      tajanpalkkioon.
7453: kinaisesta asunnosta aiheutuvien korkomeno-
7454: jen vähennyssäännösten mukaisesti. Myöskään
7455: sähkö- tai siivouskuluja taikka muita vastaa-      7 § Matkakustannusten korvaukset
7456: via, yleensä vaihtelevia kuluja ei korvattaisi
7457: asuntokorvauksella, vaan ne tulevat otetuiksi         Pykälään sisältyisivät nykyisen lain 1 a, b ja
7458: huomioon verotuksessa työhuonevähennyksen          c §:ää vastaavat säännökset vapaalipuista ja
7459: yhteydessä. Lain sanamuoto sallisi kuitenkin       matkakustannusten korvauksista.
7460: hotellissa asumisesta johtuvien kustannusten          Pykälän 3 momenttiin otettaisiin perusteel-
7461: korvaamisen, jollei edustajalla ole asuntoa        taan samankaltaisten korvausten yhtäaikaisen
7462: pääkaupunkiseudulla. Hotellikorvausten enim-       maksamisen estämiseksi nykyistä 1 c §:n 2
7463: mäismäärä olisi sama kuin omistus- tai vuokra-     momenttia periaatteeltaan vastaava säännös,
7464: asunnon osalta eli 2 000 markkaa kuukaudelta.      jonka mukaan päivärahaa tai vastaavaa muuta
7465:                                                    korvausta maksetaan tällä perusteella kuiten-
7466:    Tällä tavoin rajattuna ja käytännössä edus-
7467:                                                    kin vain siltä osalta kuin sen määrä ylittää
7468: tajan esittämien kuittien perusteella maksetta-
7469:                                                    samalta ajalta 5 §:n perusteella maksettavan
7470: vana asuntokorvaus olisi oikeaa asumiskäytän-
7471:                                                    päivärahan määrän, paitsi jos matka välittö-
7472: töä tukeva, tasapuolinen ja hallinnollisesti yk-
7473:                                                    mästi liittyy ulkomaanmatkaan.
7474: sinkertainen. Kun omistusasunnon yhtiövastik-
7475:                                                       Pykälän 4 momentti vastaa sanonoaltaan
7476: keeseen sisältymättömiä pääomakuluja ei kor-
7477:                                                    nykyistä 1 b §:n säännöstä. Korvattaviin mat-
7478: vattaisi, asetettaisiin kansanedustajat myös
7479:                                                    koihin eivät kuulu yksityisluonteiset matkat
7480: muiden veronmaksajien kanssa yhdenvertai-
7481:                                                    eivätkä sellaiset matkat, joista aiheutuvat kus-
7482: seen asemaan.                                      tannukset edustaja on oikeutettu saamaan
7483:    Lain 6 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädet-      muista kuin eduskunnan varoista. Kansliatoi-
7484: täväksi, että eduskunnan kansliatoimikunta         mikunnan nykyiset ohjeet säännöksen sovelta-
7485: tarkistaa asuntokorvauksen enimmäismäärän          misesta rajaavat oman auton käyttökorvauk-
7486: kunakin kalenterivuonna pääkaupunkiseudun          seen oikeuttavat tilanteet lähinnä eduskunnan
7487: asuntovuokrien kehitystä vastaavasti. Huo-         ja vakinaisen asunnon välisen matkan suoritta-
7488: neenvuokralain (653/87) 26 §:n 1 momentin          miseen ja vuokra-auton käyttökorvaukset ti-
7489: mukaan valtioneuvosto voi antaa yleisohjeen        lanteisiin, joissa matka ei ulotu pitemmälle
7490: kohtuullisina pidettävistä asuinhuoneistojen       kuin 30 kilometriä eduskuntatalosta luettuna.
7491: vuokrista eli tasoyleisohjeen. Tällainen ohje      Voimassa oleva säännös mahdollistaisi, kuten
7492: annetaan yleensä vuosittain maaliskuun alusta      ehdotettukin, oman auton käyttökorvausten
7493: voimaan tulevana. Lain 27 §:n 1 ja 2 momen-        maksamisen myös muissa tilanteissa. Käytössä
7494: tin mukaan, mikäli valtioneuvosto päättää          olevan kulukorvausjärjestelmän johdosta sitä
7495: alentaa vuokria, myös tasoyleisohjeessa maini-     ei kuitenkaan ole pidetty tarpeellisena.
7496: tut vuokrien määrät alenevat vastaavasti.
7497: Asuntokorvauksen enimmäismäärää olisi tar-
7498: koituksena tarkistaa tasoyleisohjeen mukaisten     8 § Luontaisedut
7499: määrien muutoksia vastaavasti ottaen teknisek-
7500: si perusteeksi pääkaupunkiseudun uusien yh-           Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi nykyisen
7501: den huoneen huoneistojen vuokrat. Tarkistuk-       lain 5 a §:ää vastaavat säännökset.
7502: sen ajankohta vaihtelisi tasoyleisohjeiden tar-
7503: kistusajankohdan mukaisesti. Mikäli nykyisen
7504: huoneenvuokralain tasoyleisohjemenettelystä        9 § Palkkion ja matkakustannusten korvaus-
7505: tai muusta sitä vastaavasta menettelystä huo-          ten suorittaminen eräissä tapauksissa
7506: neenvuokrien tason määrittelyssä luovuttaisiin,
7507: voitaisiin asuntokorvauksen tarkistusperustee-      Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentin
7508: na käyttää tilastokeskuksen vuokratilaston asi-    mukaan edustajanpalkkiolaissa on määrättävä
7509: 
7510: 2 2900200
7511: 10                                   1989 vp. -     LA n:o 47
7512: 
7513: myös sen palkkion perusteet, joka valtiopäi-        ton jäsenen tehtävän vuoksi ei ole tarkoituk-
7514: vien keskeydyttyä ja niiden päätyttyä on tuleva     senmukaista. Sen sijaan 5 §:ssä tarkoitettua
7515: valtiovarainvaliokunnan, ulkoasiainvaliokun-        päivärahaa ei maksettaisi näissä tapauksissa.
7516: nan ja palkkavaltuuskunnan jäsenille sekä niil-
7517: le edustajille, joiden tehtävänä on eduskunnas-
7518: ta menevien kirjelmien ja valtiopäiväpäätöksen      11 § Edustajanpalkkion ja asuntokorvauksen
7519: tarkistaminen. Säännökset näistä asioista sisäl-         maksaminen kuukauden osalta
7520: tyvät nykyisen edustajanpalkkiolain 4 §:ään,
7521: jota ehdotetun lain 9 § vastaisi sanonoaltaan          Voimassa olevan edustajanpalkkiolain 1 §:n
7522: täsmennettynä ja siten täydennettynä, että          1 ja 3 momentissa, 3 §:n 1 momentissa sekä
7523: näissä tapauksissa maksettaisiin matkakustan-       4 §:n 1 ja 2 momentissa on säännöksiä päivä-
7524: nusten korvaukset kuten ensimmäiseen matka-         palkkion laskemisesta. Ehdotettuun 11 §:ään
7525: luokkaan kuuluvalle valtion virkamiehelle vir-      otettaisiin nämä korvaava säännös. Kun nykyi-
7526: kamatkasta. Momentin mukainen erillinen             sessä laissa on päivän osuudeksi laskettu 11365
7527: palkkio maksettaisiin kaikissa tapauksissa          vuosipalkkiosta, olisi esityksen mukainen kul-
7528: 2 §:n 1 momentin mukaisen korottamattoman           takin päivältä maksettava palkkio-osuus asian-
7529: palkkion perusteella.                               omaisen kalenterikuukauden päivien lukumää-
7530:    Pykälän 2 momentissa yksilöitäisiin ne edus-     rällä jaettu kuukausipalkkio. Tämä sääntö on
7531: tajanpalkkiolain mukaiset etuudet, joihin tar-      voimassa valtion virkamiesten osalta ja se pois-
7532: kistajana on oikeus, nimittäin korottamaton         taa ne vaikeudet, joita vuosipalkkiosta laske-
7533: edustajanpalkkio sekä lain 7 ja 8 §:n mukaiset      tun osuuden käyttämiseen liittyy riippuen siitä,
7534: etuudet kuten virkamatkasta. Siten 5 §:n mu-        lasketaanko osakuukauden palkkio kuukausi-
7535: kaista päivärahaa ja asuntokorvausta ei näissä      palkkiosta vähentämällä vai päiväpalkkioita
7536: tapauksissa maksettaisi.                            yhteenlaskemalla.
7537:    Pykälän 3 momentti vastaisi täsmennettynä           Edustajanpalkkion osakuukauden laskenta-
7538: nykyisen lain 5 §:ää.                               sääntö koskisi kaikkien 2, 9 ja 10 §:ssä tarkoi-
7539:                                                     tettuja palkkioiden maksamista. Säännös ulo-
7540:                                                     tettaisiin tarkoituksenmukaisuussyistä koske-
7541: JO § Valtioneuvoston Jasenen oikeus edusta-         maan myös asuntokorvausta.
7542:      janpalkkioon ja muihin etuuksiin                  Lisäksi pykälään ehdotetaan siirrettäväksi
7543:                                                     nykyisen edustajanpalkkiolain 3 §:n 2 momen-
7544:    Pykälään koottaisiin säännökset siitä, mihin     tin säännöstä vastaava säännös siitä, ettei etu-
7545: edustajanpalkkiolain mukaisiin etuuksiin sel-       käteen maksettua edustajanpalkkiota vaadittai-
7546: laisella kansanedustajalla on oikeus, joka toi-     si edustajalta takaisin.
7547: mii samalla valtioneuvoston jäsenenä.
7548:    Nykyisen lain 1 §:n 3 momentin periaattei-
7549: den mukaisesti tällaisella kansanedustajalla oli-   12 § Etuuksien suoritusajankohta
7550: si oikeus puoleen ehdotetun lain 2 §:n 1 mo-
7551: mentin mukaisesta korottamattomasta edusta-            Pykälään sisällytettäisiin säännös, jonka mu-
7552: janpalkkiosta ja sen perusteella maksettavasta      kaan lain mukaiset etuudet suoritetaan edus-
7553: lomarahasta. Käytännössä ei voi esiintyä ta-        kunnan kansliatoimikunnan määrääminä ai-
7554: pauksia, joissa valtioneuvoston jäsenenä toimi-     koina, kuitenkin niin, että edustajanpalkkio
7555: va kansanedustaja olisi samanaikaisesti puhe-       maksetaan kerran kuukaudessa. Säännös vas-
7556: mies, varapuhemies tai eduskunnan valiokun-         taisi nykyisen lain 3 §:n 1 momenttia.
7557: nan puheenjohtaja.
7558:    Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että valtio-
7559: neuvoston jäsenenä toimivalla kansanedus-           13 § Tarkemmat määräykset
7560: tajalla olisi oikeus lain 6-9 §:n mukaisiin
7561: etuuksiin eli asuntokorvaukseen ja luontois-          Pykälässä säädettäisiin, että tarkemmat
7562: etuihin sekä palkkioon ja matkakustannusten         määräykset lain soveltamisesta antaa tarvitta-
7563: korvauksiin eräissä tapauksissa. Kysymys on         essa eduskunnan kansliatoimikunta. Eduskun-
7564: näissä tapauksissa sellaisista edustajantoimen      nan työjärjestyksen (377 /27) 7 §:n mukaan
7565: hoitamisen edellytyksiä luovista korvauksista,      kansliatoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi,
7566: joiden maksamisen rajoittaminen valtioneuvos-       mitä sen tehtävistä on erikseen säädetty, johtaa
7567:                                       1989 vp. -    LA n:o 47                                       11
7568: 
7569: ja valvoa eduskunnan taloudenhoitoa ja va-             Edustajantoimen päättyessä valtioneuvoston
7570: rainkäyttöä, joten edustajanpalkkiolain käy-        jäsenenä olevan kansanedustajan eläkkeen pe-
7571: tännön soveltamisessa esille tulevien kysymys-      rusteena olevaksi palkkioksi ehdotetaan 2 mo-
7572: ten ohjeistamisen tulee kuulua kansliatoimi-        mentissa edustajanpalkkiolain 2 §:n 1 momen-
7573: kunnan tehtäviin. Kansliatoimikunta on anta-        tin mukaista korottamatonta edustajanpalk-
7574: nut jo nykyisin asiaa koskevia ohjeita, jotka       kiota täysimääräisenä. Momentti on tarpeen
7575: on julkaistu niin sanotussa eduskuntamuistios-      siksi, ettei mahdollisesti pitkän kansanedus-
7576: sa.                                                 tajauran lyhyeen ministerikauteen päättävän
7577:                                                     kansanedustajan eläketurva puolittuisi valtio-
7578:                                                     neuvoston jäsenenä toimimisen vuoksi.
7579: 14 § Voimaantulo
7580: 
7581:   Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-         Voimaantulosäännös
7582: dollisimman pian sen säätämisen jälkeen.
7583:   Lailla kumottaisiin nykyinen edustajanpalk-          Myös kansanedustajain eläkelain muutos eh-
7584: kiolaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-         dotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman
7585: neen.                                               pian. Lakia sovellettaisiin eläkepalkkion vä-
7586:                                                     himmäismäärän osalta myös vuoden 1967 kan-
7587:                                                     sanedustajain eläkelain mukaisella eläkkeellä
7588: 2. Laki kansanedustajain eläkelain muuttami-        olevien kansanedustajien eläkkeisiin, jotka las-
7589:    sesta                                            kettaisiin uudelleen, ja niihin lisättäisiin mah-
7590:                                                     dollinen korotus lain voimaantulosta lukien.
7591: 5§                                                  Edelleen lakia sovellettaisiin niihin eläkkeisiin,
7592:                                                     joiden saajat ovat jo päättäneet edustajantoi-
7593:    Kansanedustajan eläkkeen perusteena ole-         mensa, mutta eivät vielä ole eläkkeellä. Vuo-
7594: vaksi palkkioksi ehdotetaan edustajantoimen         den 1967 alusta kumotun, kansanedustajan
7595: päättyessä edustajalle kuukaudelta suoritettua      oikeudesta eläkkeeseen annetun lain (618/48)
7596: edustajanpalkkiota lisättynä edustajalle suori-     mukaista eläkettä saavien kansanedustajien
7597: tetun päivärahan mahdollisella veronalaisella       eläkkeisiin ei tarkistusta ehdoteta, koska näitä
7598: osalla. Päivärahan sanottu osa kuukautta koh-       eläkkeitä ei yhteensoviteta muuhun eläketur-
7599: den laskettaisiin vuodessa suoritettujen päivä-     vaan.
7600: rahan sanottujen osien kahdestoistaosana.
7601:    Puhemiehen, varapuhemiehen ja valiokun-
7602: tien puheenjohtajien eläkkeen perusteena oleva      3. Laki tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
7603: palkkio olisi muiden kansanedustajien elä-             sesta
7604: kepalkkiota suurempi, koska heidän edustajan-
7605: palkkionsakin on vastaavasti korkeampi. Tältä       52§
7606: osin ehdotus vastaa työeläkejärjestelmässä
7607: noudatettavaa ansaintaperiaatetta.                     Tulo- ja varallisuusverolain 52 §:n 1 momen-
7608:    Jotta edustajantoimen jo aikaisemmin jättä-      tin mukaan veronalaista tuloa ei ole kohtuulli-
7609: neet entiset kansanedustajat eivät joutuisi eläk-   nen korvaus, joka maksetaan kansanedustajan
7610: keen määrissä nykyisiä edustajia kohtuutto-         toimen hoitamisesta aiheutuneiden erityisten
7611: masti huonompaan asemaan, ehdotetaan pykä-          kustannusten ja elantokustannusten lisäyksen
7612: lään lisäksi erityinen säännös. Yhteensovitus-      kattamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan
7613: säännöksen johdosta uudistuksella ei olisi elä-     tällaisena kohtuullisena korvauksena pidetään
7614: kettä lisäävää vaikutusta, jos tavoitetaso on       edustajanpalkkiolaissa tarkoitettua puhemie-
7615: saavutettu jo aikaisemmin. Eläkkeen perus-          hen määrärahaa ja muun selvityksen puuttues-
7616: teena olisi vähintään kansanedustajan kullois-      sa 80 prosenttia edustajan kulukorvauksesta.
7617: takin palkkausluokkaa vastaava palkka Helsin-          Nyt ehdotetaan edustajanpalkkiolainsäädän-
7618: gissä ilman ikälisiä. Täten parannettaisiin eri-    töä muutettavaksi siten, että kulukorvaukset
7619: tyisesti niiden eläkkeellä olevien entisten kan-    poistetaan ja edustajantoimesta johtuva elan-
7620: sanedustajien eläketurvaa, joilla ei ole sanotta-   tokustannusten lisäys katetaan päivärahalla ja
7621: vasti muita eläketuloja eläkkeen perustana ole-     asuntokorvauksella. Näiden korvausten sekä
7622: van palkkion vähimmäismäärästä.                     edustajan luontoisetujen ja matkakustannusten
7623: 12                                    1989 vp. -     LA n:o 47
7624: 
7625: korvausten verovapauden järjestelyssä on otet-       tava päiväraha verovapaa siltä osin kuin se
7626: tava huomioon seuraavaa.                             yhdessä lain 5 §:n mukaan maksettavan päivä-
7627:    Edustajanpalkkiolain 5 §:n perusteella siinä      rahan kanssa ei ylitä verohallituksen päätök-
7628: tarkoitettua päivärahaa maksettaisiin muusta         sessä veroista vapaiksi vahvistettuja koti- tai
7629: kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää-          ulkomaanpäivärahojen enimmäismääriä. Li-
7630: nin vaalipiiristä valitulle sekä Uudenmaan lää-      säksi olisivat verovapaita muut edustajanpalk-
7631: nistä valitulle, yli 30 kilometrin päässä Helsin-    kiolain nojalla maksettavat matkakustannusten
7632: gin päärautatieasemalta asuvalle edustajalle         korvaukset siltä osin kuin ne eivät ylittäisi
7633: valtiopäivien koollaoloajalta. Päivärahalla ka-      verohallituksen päätöksessä verosta vapaiksi
7634: tettaisiin ne lisääntyneet elantokustannukset,       vahvistettuja enimmäismääriä.
7635: jotka aiheutuvat siitä, että edustaja asuu ja
7636: toimii vakinaisen asuinpaikkakuntansa ulko-          82§
7637: puolella, mikä poliittisen työn luonteen vuoksi
7638: tapahtuu usein myös viikonloppuisin. Määräl-            Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain
7639: tään päiväraha vastaisi valtion virkamiesten         82 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan edusta-
7640: kokopäivärahaa, jonka saamisen edellytyksenä         jantoimen hoitamisesta välittömästi aiheutu-
7641: olevat aika- ja etäisyysrajat suurelta osalta        neet kohtuulliset kustannukset ovat tulon
7642: toteutuisivat.                                       hankkimisesta johtuneita menoja, jotka edus-
7643:    Edustajanpalkkiolain       6 §:n    perusteella   tajalla lain 81 §:n perusteella on oikeus vähen-
7644: muusta kuin Helsingin kaupungin vaalipiiristä        tää tuloistaan.
7645: valitulle kansanedustajalle, jolla on Uuden-            Ehdotettu uusi edustajanpalkkiolaki merkit-
7646: maan läänin vaalipiirissä yleisiä maa- ja vesi-      sisi sellaista muutosta, että elantokustannusten
7647: kulkuneuvoja käyttäen kauempana kuin 60              lisäyksen kattavien asuntokorvauksen ja päivä-
7648: kilometrin matkan päässä Helsingin päärauta-         rahan lisäksi ei enää maksettaisi korvauksia
7649: tieasemalta tai muussa kuin sanotussa kahdes-        edustajantoimen hoitamisesta aiheutuneista
7650: sa vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edusta-      erityisistä kustannuksista. Nykyisen edustajan-
7651: jantoimien hoitamista varten pääkaupunkiseu-         palkkiolain mukaisen kulukorvauksen perus-
7652: dulla toinen asunto, suoritettaisiin viimeksi        asahan (33 OJo) on tällainen korvaus.
7653: mainitusta asunnosta aiheutuvien suoranaisten           Näin ollen kansanedustajan tulonhankkimis-
7654: kulujen määrä, kuitenkin enintään 2 000 mark-        vähennys saa entistä suuremman merkityksen.
7655: kaa kuukaudelta. Kysymyksessä olisi siis yksi-       Edustaja voi tulo- ja varallisuusverolain ny-
7656: löityjen ja selvitettyjen kulujen korvaaminen.       kyisten 81 §:n ja 82 §:n 1 momentin 5 kohdan
7657:    Näin ollen sanottua päivärahaa sekä asunto-       perusteella vähentää tuloistaan edustajantoi-
7658: korvausta on perusteltua pitää tulo- ja varalli-     mesta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia.
7659: suusverolain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettui-          Nämä kustannukset koostuvat ennen kaik-
7660: na kohtuullisina korvauksina, päivärahaa siltä       kea edustajantoimen edellyttämistä lisäänty-
7661: osin kuin kokopäiväraha yleensä on verohalli-        neistä      yhteydenpitokustannuksista,    kuten
7662: tuksen tulo- ja varallisuusverolain 50 §:n nojal-    matka-, posti- ja puhelinkuluista. Myös ehdo-
7663: la antaman päätöksen perusteella verovapaa eli       tetun edustajanpalkkiolain 6 §:ssä tarkoitetun
7664: tällä hetkellä 100 markan osalta.                    toisen asunnon sähkö- ja siivouskulut ovat
7665:    Näin ollen ja kun tällainen järjestely parhai-    tällaisia kustannuksia. Lain 5 §:ssä tarkoitetul-
7666: ten vastaisi tämäntyyppisten korvausten yleistä      la päivärahalla katettavia lisääntyneitä elanto-
7667: verotuslinjaa, ehdotetaan tulo- ja varallisuus-      kustannuksia tai asuntokorvauksen enimmäis-
7668: verolain 52 §:n 2 momentissa säädettäväksi,          määriä ylittäviä välittömiä asuntokuluja toises-
7669: että pykälän 1 momentissa tarkoitettuna koh-         ta asunnosta ei tulisi voida vähentää.
7670: tuullisena korvauksena pidetään edustajan-              Kyseessä olevat kustannukset vaihtelevat
7671: palkkiolaissa säädettyjä asuntokorvausta ja          edustajakohtaisesti. Niihin vaikuttavat muun
7672: luontaisetuja. Edustajanpalkkiolain 5 §:n pe-        muassa yhteydenpitoetäisyydet vaalipiirissä
7673: rusteella maksettava päiväraha olisi veron-          sekä edustajan omaksuma yhteydenpidon laa-
7674: alaista tuloa vain siltä osin kuin kokopäiväraha     juus. Verotuksessa tulee nämä kustannukset
7675: verohallituksen tulo- ja varallisuusverolain         hyväksyä kohtuullisen määräisinä. Verotuskäy-
7676: 50 §:n nojalla antaman päätöksen mukaisesti          tännön yhdenmukaisuuden vuoksi on välttä-
7677: yleensä ei ole verovapaa. Vastaavasti olisi           mätöntä, että verohallitus antaa tarkemmat
7678: edustajanpalkkiolain 7 §:n perusteella makset-       määräykset vähennysoikeuden käyttämisestä.
7679:                                      1989 vp. -     LA n:o 47                                    13
7680: 
7681:    Tämän mukaisesti ehdotetaan tulo- ja varal-         Suuremman oikeudenmukaisuuden aikaan-
7682: lisuusverolain 82 §:n 1 momentin 5 kohdassa         saamiseksi Ahvenanmaan maakuntapäivien jä-
7683: säädettäväksi, että valtiollisen luottamustehtä-    senten verotukseen ja heidän tulonhankkimis-
7684: vän hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kus-      kulujensa huomioon ottamiseksi pykälää ehdo-
7685: tannukset ovat tulon hankkimisesta aiheutuuei-      tetaan tältä osin selvennettäväksi.
7686: ta menoja sen mukaan kuin verohallitus tar-            Päätöksessä annettaisiin tarvittavat mää-
7687: kemmin määrää.                                      räykset myös kyseessä olevien menojen kysy-
7688:    Verohallituksen päätöksessä olisi tarkoituk-     mykseen tulevista lajeista, ottaen huomioon,
7689: sena määrätä vähennysoikeudesta kaavamai-           mitä siitä on edellä sanottu.
7690: sesti siten, että tarvittavat alueelliset ja muut      Tulo- ja varallisuusverolaki (1240/88) on
7691: vastaavat eroavuudet huomioon ottaen edusta-        voimassa 31.12.1989 saakka. Sen vuoksi esite-
7692: jalla olisi oikeus tuloistaan vähentää tiettyä      tyt muutokset tulo- ja varallisuusverolain 52 ja
7693: osuutta edustajanpalkkiosta vastaava määrä.         82 §:iin on säädettävä voimaan tuleviksi vuo-
7694: Mikäli edustaja selvittäisi esimerkiksi ajopäivä-   den 1989 aikana.
7695: kirjain ja muin tosittein kohtuullisina pidettä-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
7696: viä kustannuksia olleen enemmän, voitaisiin
7697: verohallituksen päätöksessä määrätty vähennys                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
7698: ylittääkin.                                                lakiehdotukset:
7699: 
7700: 
7701: 
7702: 
7703: 1.
7704:                                               Laki
7705:                                    kansanedustajien palkkiosta
7706: 
7707:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä
7708: tavalla, säädetään:
7709: 
7710:                        1§                                                 3§
7711:                  Soveltamisala                          Edustajanpalkkioon oikeuttava aika
7712:   Tämä laki koskee kansanedustajan oikeutta            Oikeus edustajanpalkkioon alkaa siitä pai-
7713: palkkioon edustajantoimesta ja siitä aiheutu-       västä, jona kansanedustajan valtakirja on hy-
7714: vien kustannusten korvauksia sekä siihen kuu-       väksytty tai eduskunta on valtiopäiväjärjestyk-
7715: luvia luontaisetuja.                                sen 24 §:n 1 momentissa säädetyssä tapaukses-
7716:                                                     sa oikeuttanut hänet olemaan edustajana val-
7717:                       2§                            tiopäivillä. Oikeus palkkioon päättyy sinä päi-
7718:                Edustajanpalkkio                     vänä, jona edustajantoimi lakkaa tai sen hoita-
7719:                                                     minen valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n 2 momen-
7720:   Edustajanpalkkio on neljä palkkausluokkaa         tissa tarkoitetuissa tapauksissa keskeytyy. Jos
7721: valtioneuvoston jäsenen palkkiota pienemmän         edustajantoimi lakkaa edustajan kuoleman
7722: palkkausluokan korkeimman taulukkopalkan            vuoksi, oikeus edustajanpalkkioon lakkaa kuo-
7723: määräinen.                                          linkuukauden lopussa. Jos varamies kutsutaan
7724:   Eduskunnan valiokunnan puheenjohtajalle           edustajaksi tai edustajantoimen hoitaminen
7725: edustajanpalkkio maksetaan yhtä ja eduskun-         jatkuu valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n 2 mo-
7726: nan varapuhemiehelle kahta palkkausluokkaa          mentissa tarkoitetun keskeytyksen jälkeen, al-
7727: korkeampana kuin 1 momentissa on säädetty.          kaa oikeus edustajanpalkkioon siitä päivästä,
7728: Eduskunnan puhemiehen edustajanpalkkio on           jona asianomainen ryhtyy hoitamaan edusta-
7729: valtioneuvoston jäsenen palkkiota vastaavan         jantointa.
7730: palkkausluokan korkeimman taulukkopalkan               Edustajanpalkkio maksetaan puhemiehelle,
7731: määräinen, korotettuna 20 prosentilla.              varapuhemiehelle ja valiokunnan puheenjohta-
7732: 14                                    1989 vp. -     LA n:o 47
7733: 
7734: jalle 2 §:n 2 momentin mukaisesti korotettuna        jantoimen hoitamista varten asunto Helsingis-
7735: siltä ajalta, joksi hänet on valittu kyseistä        sä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla.
7736: tehtävää hoitamaan.                                    Eduskunnan kansliatoimikunta tarkistaa
7737:    Edustajanpalkkion tai sen osan menettämi-         asuntokorvauksen enimmäismäärää kunakin
7738: sestä eräissä tapauksissa on säädetty valtiopäi-     kalenterivuonna pääkaupunkiseudun asunto-
7739: väjärjestyksessä.                                    vuokrien kehitystä vastaavasti.
7740:                                                        Asuntokorvaus maksetaan siltä edustajan-
7741:                        4§                            palkkioon oikeuttavalta ajalta, miltä kulut ai-
7742:                    Lomaraha                          heutuvat.
7743: 
7744:    Kansanedustajalla, joka on edustajantoimes-
7745: sa kesäkuun 30 päivänä, on oikeus lomara-                                   7§
7746: haan, joka määräytyy hänen sanottuna ajan-
7747: kohtana maksettavana olevan edustajanpalkki-                 Matkakustannusten korvaukset
7748: onsa ja 36 lomapäivän mukaisesti sekä muu-               Kansanedustaja saa edustajantoimensa ajak-
7749: toin niillä perusteilla, joita sovelletaan valtion   si vapaaliput valtionrautateille ensimmäisessä
7750: virkamiesten lomarahaan.                             luokassa sekä posti- ja telelaitoksen autolinjoil-
7751:                                                      le.
7752:                        5§                                Edustajalla on edustajantoimen hoitamiseen
7753:                    Päiväraha                         kuuluvalta matkalta eduskunnan kansliatoimi-
7754:                                                      kunnan vahvistamien tarkempien perusteiden
7755:   Kansanedustajalle, jonka varsinainen asunto        mukaisesti oikeus korvaukseen linjaliikenteessä
7756: väestökirjalain (141169) mukaan on yleisiä           olevan linja-auton sekä säännöllisen kotimaan
7757: maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kauempana          reittilennon ja tällaiseen lentoon liittyvän auto-
7758: kuin 30 kilometrin etäisyydellä Helsingin pää-       kuljetuksen matkalippukustannuksista.
7759: rautatieasemalta ja joka on valittu muusta               Kansanedustajalle suoritetaan kotimaassa ja
7760: kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää-          ulkomailla eduskunnan määräyksestä tehdystä
7761: nin vaalipiiristä, suoritetaan valtion virkamies-    matkasta matkakustannusten korvausta kuten
7762: ten kokopäivärahan määräinen päiväraha kul-          ensimmäiseen matkaluokkaan kuuluvalle val-
7763: takin edustajanpalkkioon oikeuttavalta valtio-       tion virkamiehelle. Päivärahaa tai muuta vas-
7764: päivien koollaoloajan vuorokaudelta. Samoin          taavaa korvausta suoritetaan kuitenkin vain
7765: edellytyksin asumisen osalta myös Uudenmaan          siltä osin, kuin se ylittää samalta ajalta 5 §:n
7766: läänin vaalipiiristä valitulla edustajalla on oi-    perusteella maksettavan päivärahan, paitsi jos
7767: keus päivärahaan.                                    matka välittömästi liittyy ulkomaanmatkaan.
7768:                                                         Kansliatoimikunta voi myöntää edustajalle
7769:                        6§                            kohtuullisen korvauksen myös muista kuin 2 ja
7770:                 Asuntokorvaus                        3 momentissa tarkoitetuista edustajantoimen
7771:                                                      hoitamisesta aiheutuvista matkustamiskustan-
7772:    Kansanedustajalle, joka on valittu muusta         nuksista.
7773: kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää-
7774: nin vaalipiiristä ja jolla on muussa kuin sano-
7775: tuissa kahdessa vaalipiirissä olevan asunnon
7776: lisäksi edustajantoimen hoitamista varten                                 8§
7777: asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai                        Luontaisedut
7778: Vantaalla, suoritetaan asuntokorvauksena vii-
7779: meksi mainitusta asunnosta hänelle aiheutu-             Edustajien yleisten terveystarkastusten ja
7780: vien suoranaisten kulujen määrä, kuitenkin           työterveydenhoidon kustannukset voidaan
7781: enintään 2 000 markkaa kuukaudelta. Myös             kansliatoimikunnan vahvistamien perusteiden
7782: Uudenmaan läänin vaalipiiristä valitulla edus-       mukaisesti suorittaa tulo- ja menoarvion ra-
7783: tajalla on sama oikeus asuntokorvaukseen, jos        joissa.
7784: hänen asuntonsa on yleisiä maa- ja vesikulku-           Edustajan oikeus tapaturmakorvaukseen
7785: neuvoja käyttäen kauempana kuin 60 kilomet-          määräytyy soveltuvin osin valtion viran- ja
7786: rin etäisyydellä Helsingin päärautatieasemalta       toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta anne-
7787: ja hänellä on sanotun asunnon lisäksi edusta-        tun lain (154/35) mukaan.
7788:                                      1989 vp. -    LA n:o 47                                     15
7789: 
7790:                       9§                           edustajalla on oikeus puoleen korottamatto-
7791:  Palkkion ja matkakustannusten korvausten          masta edustajanpalkkiosta ja sen perusteella
7792:       suorittaminen eräissä tapauksissa            maksettavasta lomarahasta sekä 6-9 §:n mu-
7793:                                                    kaisiin etuuksiin.
7794:    Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan, valtio-
7795: varainvaliokunnan, kansliatoimikunnan ja                                 11 §
7796: palkkavaltuuskunnan jäsen sekä valtiopäivä-           Edustajanpalkkion ja asuntokorvauksen
7797: järjestyksen 42 a §:ssä mainittu tarkistaja, jo-          maksaminen kuukauden osalta
7798: ka vaalikauden aikana valtiopäivien keskeydyt-
7799: tyä tai eduskunnan työn tultua julistetuksi           Milloin edustajanpalkkio tai asuntokorvaus
7800: päättyneeksi taikka eduskunnan hajaannuttua        on maksettava kalenterikuukauden osalta,
7801: on ottanut osaa sanotun toimielimen kokouk-        maksetaan kultakin päivältä asianomaisen ka-
7802: seen tai suorittanut tarkistajan tehtäviä, saa     lenterikuukauden päivien lukumäärällä jaettu
7803: tältä ajalta ja näitä tehtäviä varten tekemiensä   palkkio tai korvaus. Etukäteen maksettua
7804: matkojen ajalta edustajanpalkkionsa lisäksi        edustajanpalkkiota ei vaadita edustajalta takai-
7805: erillisen palkkion sekä matkakustannusten kor-     sin.
7806: vaukset kuten ensimmäiseen matkaluokkaan
7807: kuuluva valtion virkamies virkamatkasta.                                 12 §
7808: Palkkio on tällöin puolet korottamattomasta                 Etuuksien suoritusajankohta
7809: edustajanpalkkiosta.
7810:    Valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:ssä mainitulla     Tämän lain mukaiset etuudet suoritetaan
7811: tarkistajana on vaalikauden päätyttyä suoritta-    eduskunnan kansliatoimikunnan määrääminä
7812: miensa tehtävien ja matkojen ajalta oikeus         aikoina. Edustajanpalkkio maksetaan kuiten-
7813: korottamattoman edustajanpalkkion määräi-          kin kerran kuukaudessa.
7814: seen palkkioon sekä 7 ja 8 §:n mukaisiin
7815: etuuksiin kuten virkamatkasta.                                          13§
7816:    Ennen edustajantoimensa alkamista kotoaan                   Tarkemmat määräykset
7817: valtiopäiville suorittamaltaan matkalta sekä
7818: edustajantoimen päätyttyä valtiopäiviltä ko-          Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
7819: tiinsa suorittamaltaan matkalta kansanedus-        misesta antaa tarvittaessa eduskunnan kanslia-
7820: tajalla on oikeus matkustamiskustannusten          toimikunta.
7821: korvaukseen ja majoittumiskorvaukseen kuten
7822: ensimmäiseen matkaluokkaan kuuluvalla val-                              14 §
7823: tion virkamiehellä.                                                 Voimaantulo
7824:                       10 §                           Tämä laki tulee voimaan    patvana
7825:          Valtioneuvoston jäsenen oikeus            kuuta 19 ja sillä kumotaan edustajanpalkki-
7826:      edustajanpalkkioon ja muihin etuuksiin        osta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annettu laki
7827:                                                    (328/47) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
7828:   Valtioneuvoston jäsenenä toimivalla kansan-      neen.
7829: 
7830: 
7831: 2.
7832:                                               Laki
7833:                         kansanedustajain eläkelain 5 §:n muuttamisesta
7834: 
7835:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansan-
7836: edustajain eläkelain (329/67) 5 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta
7837: 1988 annetulla lailla (1296/88), seuraavasti:
7838: 
7839:                       5§                           edustajalle edustajantoimen päättyessä kuu-
7840:                                                    kaudelta suoritettava edustajanpalkkio lisätty-
7841:   Eläkkeen perusteena on kansanedustajien          nä kahdestoistaosalla siitä edustajalle vuodessa
7842: palkkiosta annetun lain ( 1 ) mukaan kansan-       suoritetun päivärahan osasta, josta vero tai
7843: 16                                   1989 vp. -     LA n:o 47
7844: 
7845: veron ennakko on pidätettävä. Eläkkeen perus-          Lain 5 §:n 1 momenttia sovelletaan myös
7846: teena oleva palkkio on kuitenkin vähintään          eläkkeisiin, joiden perusteena oleva elä-
7847: eläketapahtuman sattuessa sanotun lain 2 §:n 1      ketapahtuma on sattunut ennen lain voimaan-
7848: momentin mukaan maksettavan edustajan-              tuloa. Momentin toisen virkkeen säännöstä
7849: palkkion perusteena olevan palkkausluokan           sovellettaessa määräytyy siinä sanottu perus-
7850: peruspalkan määräinen.                              palkka tämän lain voimaan tullessa noudatet-
7851:   Mikäli kansanedustaja on edustajantoimensa        tavina olevien palkkaustaulukoiden mukaisesti.
7852: päättyessä valtioneuvoston jäsen, hänen eläk-       Näitä eläkkeitä koskevat asiat voidaan käsitellä
7853: keensä perusteena olevana palkkiona pidetään        uudelleen lainvoimaisen päätöksen estämättä,
7854: kansanedustajien palkkiosta annetun lain 2 §:n      jolloin mahdollinen korotus maksetaan lain
7855: 1 momentin mukaista palkkiota.                      voimaantulosta lukien.
7856: 
7857:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7858: kuuta 19
7859: 
7860: 
7861: 3.
7862:                                               Laki
7863:                      tulo- ja varallisuusverolain 52 ja 82 §:n muuttamisesta
7864: 
7865:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja
7866: varallisuusverolain (1240/88) 52 §:n 2 momentti ja 82 §:n 1 momentin 5 kohta seuraavasti:
7867: 
7868:                       52§                           massa päätöksessä verosta vapaiksi vahvistet-
7869:                                                     tuja enimmäismääriä.
7870:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulli-
7871: sena korvauksena pidetään:                                            82 §
7872:    1) kansanedustajien palkkiosta annetussa          Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat
7873: laissa ( 1 ) säädettyjä asuntokorvausta ja luon-    muun ohessa:
7874: taisetuja;
7875:    2) mainitun lain 5 §:n perusteella maksetta-        5) valtiollisen luottamustehtävän ja Ahve-
7876: vaa päivärahaa siltä osin kuin se ei enimmäis-      nanmaan maakuntapäivien jäsenen tehtävän
7877: määrältään ylitä verohallituksen 50 §:n nojalla     hoitamisesta välittömästi aiheutuneet kohtuul-
7878: antamassa päätöksessä vahvistettua kokopäi-         liset kustannukset sen mukaan kuin verohalli-
7879: värahan määrää;                                     tus tarkemmin määrää;
7880:    3) mainitun lain 7 §:n nojalla maksettavia
7881: päivärahoja siltä osin kuin ne yhdessä 2 koh-
7882: dassa tarkoitetun päivärahan kanssa eivät ylitä        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7883: verohallituksen 50 §:n nojalla antamassa pää-       kuuta 19
7884: töksessä verosta vapaiksi vahvistettuja koti- tai      Vuodelta 19 sitä sovelletaan sen voimaan-
7885: ulkomaanpäivärahojen enimmäismääriä; sekä           tulon jälkeiseltä ajalta saatuihin tulo- ja varal-
7886:    4) mainitun lain nojalla maksettavia muita       lisuusverolain 52 §:ssä tarkoitettuihin etuuksiin
7887: matkakustannusten korvauksia siltä osin kuin        sekä voimaantulon jälkeen aiheutuneisiin lain
7888: ne yhdessä edellä mainitun päivärahan kanssa        82 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin
7889: eivät ylitä verohallituksen 50 §:n nojalla anta-    kustannuksiin.
7890: 
7891:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
7892: 
7893:                                           Gunnar Jansson
7894:                                               1989 vp.
7895: 
7896: Lakialoite n:o 48
7897: 
7898: 
7899:                                    Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
7900: 
7901: 
7902:                                          Eduskunnalle
7903: 
7904:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7905: 
7906:   Aloitteen mukaan osakkeilla käytävän arvo-        keyhtiön osakekannasta. Leimaveron korotus
7907: paperikaupan leimaveroa korotettaisiin 2,5          koskisi myös kauppaa johdannaisinstrumen-
7908: prosenttiin kauppahinnasta arvopaperipörssis-       teilla.
7909: sä tehtävien kauppojen osalta ja 4 prosenttiin         Samalla yhdenmukaistetaan asuntokaupan
7910: kauppahinnasta silloin, kun luovutus tapahtuu       leimaverotus osakeyhtiöiden ja kiinteistöjen
7911: ilman arvopaperipörssin välitystä tai kun kau-      osalta sekä vapautetaan ensiasunnon kauppa
7912: pan kohteena on 2-40 prosenttia jonkin osa-         kokonaan leimaverosta.
7913: 
7914: 
7915: 
7916:                                           PERUSTELUT
7917: 
7918:    Markkinatalousmaissa on nyt kierrossa kym-       ja kasinoittaminen on tapahtunut tuontirahalla
7919: meniä kertoja enemmän rahaa kuin tarvittai-         myös lyhytaikaisen vienti- ja tuontirahan
7920: siin taloudellisten toimintojen ylläpitämiseen.     markkinoiden kautta. Paitsi että rahan kiinni-
7921: Rahankierto, joka on perinteisesti liittynyt ta-    pitäminen hyödyttömissä toiminnoissa on kal-
7922: varoiden ja palvelusten maksusuorituksiin, on       lista, tuo se mukanaan myös velkaantumista ja
7923: irtaantunut reaalitaloudesta ja rahatalous on       taloudellisia riippuvuuksia. Tulonsiirtojen ja
7924: ruvennut elämään omaa itsenäistä elämäänsä.         tuotannontekijäkorvausten tase onkin heiken-
7925:    Oikeudenmukaisen työnjaon, täystyöllisyy-        tynyt voimakkaasti lähinnä kasvavan ulko-
7926: den ja hyvinvoinnin tasaisemman jakautumi-          maan velan korkokustannusten vuoksi. Pää-
7927: sen toteuttamiseksi papereiden edestakaisin         omakorvausten vaje oli vuoden 1988 lopussa
7928: kierrättäminen pörsseissä on tarpeetonta toi-       8 350 mmk, joka muodostuu pääosin koroista.
7929: mintaa. Rahan hyötykäyttöä ovat sen sijaan             Tämä kehitys on saanut aikaan suomalaisen
7930: työllistävät investoinnit reaalitaloudessa.         pääoman ja suomalaisen työn hintasuhteen
7931:    Suurimmat ongelmat peruskansantalouden           murenemisen. Se on tapahtunut Suomessa vii-
7932: toiminnalle syntyvät rahan tukkumarkkinoilla:       me kädessä erilaisten myyntivoittojen kautta.
7933: pörsseissä ja pankkien välisillä markkinoilla.      Niistä saatuja rahoja pyöritetään nyt pörssissä
7934: Rahan tukkukauppiaat ovat tehneet modernis-         sekä asuntojen ja maan ansiottoman arvon-
7935: ta länsimaisesta valtiosta ylikansallisen kasino-   nousun markkinoilla. Kansantalouden voima-
7936: talouden. Kansantalous arvopaperistetaan. Sitä      varojen virtaamista kasinotalouteen ei tule ve-
7937: varten pääomamarkkinoilla tarvitaan ns. jälki-      rotuksella suosia: pääomatulojen, erityisesti
7938: markkinat, jotka paitsi tekevät mahdolliseksi       osinkotulojen lievä verotus murentaa yhteisten
7939: jatkuvan arvopapereiden kierrättämisen myös         palvelujemme rahoituspohjaa ja lisää keski- ja
7940: ruokkivat yhteiskunnan näkökulmasta hyödyt-         pienituloisten muutenkin raskasta rahoitusvas-
7941: tömiä ja tarpeettomia toimintoja.                   tuuta.
7942:    Kasinotalous luo tyhjästä materiaa nosta-           Lakialaitteessa arvopapereiden jatkuva kier-
7943: malla osakkeiden arvon yrityksen substanssiar-      rättäminen halutaan tehdä kannattamattomak-
7944: von tasalle sekä pilkkomalla ja ketjuttamalla       si. Veronkiristys olisi eniten arvopapereiden
7945: omistusta kasinopelin kulloinkin edellyttämällä     tukkuomistajien edun vastainen. Sen sijaan
7946: tavalla. Mitään todellista ei tapahdu, voitot       niille, jotka käyttävät arvopapereita säästämis-
7947: vain kasvavat.                                      kohteena, leimaveron korotuksella olisi vain
7948:    Pääomamarkkinoiden arvopaperistaminen            vähäinen merkitys.
7949: 
7950: 2900200
7951: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 48
7952: 
7953:    Erityisen kannattamattomiksi halutaan teh-         Sama, mikä pätee osakkeisiin, on tietysti
7954: dä ns. nurkanvaltaukset ja yrityskaappaukset.       ulotettava koskemaan johdannaissopimuksia,
7955: Sitä varten on tarpeellista korottaa leimaveroa     minkä takia on tarpeen uudistaa myös leimave-
7956: normaalia suuremmaksi tapauksissa, joissa ky-       rolain 61 §.
7957: seessä mitä ilmeisimmin on tällainen toiminta         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7958: tai ainakin luodaan edellytykset sellaiselle toi-
7959: minnalle. On uskottavaa, että nurkanvaltauk-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7960: siin ja yrityskaappauksiin tarvitaan 2-40 pro-             lakiehdotuksen:
7961: sentin suuruisia osakepaketteja.
7962: 
7963: 
7964:                                               Laki
7965:                                    leimaverolain muuttamisesta
7966: 
7967:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7968:   muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 55 §:n 1 momentin 1 ja 2
7969: kohta sekä 61 §, sellaisina kuin niistä ovat 55 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta
7970: 1986 annetussa laissa (963/86) ja 61 § 8 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa (305/88}, sekä
7971:   lisätään lakiin uusi 55 §:n 1 momentin 3 kohta ja uusi 55 a §, seuraavasti:
7972: 
7973:                       55§                           on säädetty, leimaveroa on suoritettava 1 pro-
7974:    Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa        sentti kauppahinnasta silloin kun kaupan koh-
7975: on leimaveroa suoritettava:                         teena on omaan asumiseen kohdistuva asunto-
7976:    1) kun myynti tapahtuu arvopaperipörssin         osake tai kiinteistö, kuitenkin niin, että ensi-
7977: välityksellä, 2,5 prosenttia kauppahinnasta;        asunnosta leimaveroa ei ole suoritettava lain-
7978:    2) kun luovutus tapahtuu ilman arvopaperi-       kaan. Siitä, mikä on ensiasunto, säädetään
7979: pörssin välitystä, 4 prosenttia kauppahinnasta;     erikseen asetuksella.
7980: ja
7981:    3) kun kaupan kohteena on osakemäärä,                                   61 §
7982: joka vastaa 2-40 prosenttia myytävän yhtiön           Leimaveroa on suoritettava 2,5 prosenttia
7983: osakepääomasta tai äänivallasta, 4 prosenttia       preemiosta, lunastushinnasta, arvopapereiden
7984: kauppahinnasta.                                     myyntihinnasta tai hyvitetystä nettoarvosta,
7985:                                                     joihin ei lueta selvittelytoiminnan harjoittajan
7986:                                                     kantamia maksuja ja välityspalkkioita.
7987:                    55 a §
7988:   Poiketen siitä, mitä tämän lain 4 luvun             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7989: 16 §:ssä ja tämän luvun edellisessä pykälässä       kuuta 1990.
7990: 
7991:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
7992: 
7993:         Jukka Gustafsson               Jouni Backman                  Virpa Puisto
7994:         Jouko Skinnari                 Mats Nyby                      Tuula Paavilainen
7995:         Aimo Ajo                       Arja Alho                      Saara-Maria Paakkinen
7996:         Lea Savolainen                 Ilkka Joenpalo                 Kerttu Törnqvist
7997:         Timo Roos                      Antti Kalliomäki               Sinikka Mönkäre
7998:         Matti Vähänäkki                Jukka Roos                     Arto Lapiolahti
7999:         Markku Pohjola                 Marja-Liisa Tykkyläinen        Erkki Pulliainen
8000:         Reijo Lindroos                 Matti Saarinen                 Pentti Lahti-Nuuttila
8001:         Risto Ahonen                   Antero Kekkonen                Lauri Metsämäki
8002:         Esko Seppänen                  Timo Laaksonen                 Raila Aho
8003:         Lauha Männistö                 Jarmo Wahlström                Pertti Lahtinen
8004:         Claes Andersson                Asko Apukka                    Heli Astala
8005:                                        Ensio Laine
8006:                                                   1989 vp.
8007: 
8008: Lakialoite n:o 49
8009: 
8010: 
8011: 
8012: 
8013:                                      Maijala ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja obligaatioiden veron-
8014:                                        huojennuslain muuttamisesta
8015: 
8016: 
8017:                                              Eduskunnalle
8018: 
8019:    Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan           peruskorko vähennettynä 2 prosenttiyksiköllä
8020: seurauksena on syntynyt paineita peruskoron              ja 12 kuukauden tileillä peruskorko vähennet-
8021: korottamiseen. Korkotason nousu aiheuttaisi              tynä 1 prosenttiyksiköllä. Näitä pidemmissä 24
8022: vakavia ongelmia velkaantuneille kotitalouksil-          kuukauden määräaikaistalletuksissa verova-
8023: le, yrittäjille ja viljelijöille sekä johtaisi työttö-   paan koron määräksi ehdotamme Suomen
8024: myyden kasvuun. Tästä syystä on tarpeen vii-             Pankin peruskorkoa. Samalla ehdotamme obli-
8025: pymättä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla korkota-          gaatioiden osalta, että obligaatiolainan, jonka
8026: son nousu voidaan estää. Yhtenä keinona kor-             laina-aika on alle 10 vuotta, verovapaa vuotui-
8027: kotason nousun välttämiseksi ehdotamme, että             nen korko olisi enintään Suomen Pankin pe-
8028: tämän vuoden alusta voimaan tullutta talletus-           ruskorko. Edellytyksenä olisi lisäksi, että obli-
8029: ten verovapautta koskevaa lakia muutetaan                gaatiolainan pituus on vähintään 2 vuotta.
8030: nostamalla määräaikaistilien verovapaata kor-            Tällä tavalla saatettaisiin obligaatiolainojen
8031: koa ja sallimalla nykyistä monipuolisempia               korko samaan asemaan kuin 24 kuukauden
8032: määräaikaistilivaihtoehtoja.                             määräaikaistalletustilin korko.
8033:    Aikaisemmin voimassa olleen talletusten ve-              Ehdottamamme talletusten veronhuojennus-
8034: rovapautta koskeneen lainsäädännön nojalla               järjestelmä merkitsee paluuta säästämistä kan-
8035: tehtyjen rahalaitoksissa olevien pitkäaikaistal-         nustavaan järjestelmään. Takaamalla järjestel-
8036: letusten määrä on 100 miljardin markan tasol-            män puitteissa asiakkailleen kohtuullisen, ris-
8037: la. Nykyinen laki ei turvaa mm. inflaation               kittömän ja verottoman korkotulon, rahalai-
8038: huomioon ottaen näiden varojen käyttämistä               tokset omalta osaltaan voivat vastaisuudessa
8039: riittävässä määrin edelleen säästämiseen tilejä          vaikuttaa alenneen säästämisasteen kohentami-
8040: koskevien määräaikojen päättyessä viimeistään            seen. Ehdottamamme järjestelmä on turvalli-
8041: ensi vuoden lopussa. Nykyinen kielteinen kehi-           nen erityisesti sellaisille piensäästäjille, joilla ei
8042: tys säästämisasteessa on katkaistava. Ihmisiä            ole halua tai valmiutta hakeutua monimutkai-
8043: on päinvastoin kannustettava säästämiseen.               sempien verollisten sijoitusvaihtoehtojen pa-
8044: Tällä tavoin määräaikaistileillä olevat varat            riin.
8045: eivät liiallisessa määrin joudu kulutukseen.                Tässä lakialoitteessa ehdottamamme lisäksi
8046: Tärkeätä on vastaisuudessakin turvata, että              omaisuustulojen verovähennysoikeutta tulee
8047: pankit kykenevät järjestämään asiakkailleen              täydentää vähintään hallituksen 25.5.1989 te-
8048: kohtuullisen korkoisia, pitkäaikaisia luottoja,          kemän periaatepäätöksen tasolle.
8049: kuten asunto- ja opintolainat sekä pääosin                  Tämän lakialoitteen mukainen laki on tar-
8050: maatalouden ja pienyritystoiminnan investoin-            koitettu tulemaan voimaan 1.1.1990 pysyvänä.
8051: tiluotot. Samalla on tärkeää turvata myös toi-              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8052: miva alueellinen pääomahuolto.
8053:    Edellä mainituista syistä ehdotamme, että                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8054: ns. tavanomaisten käyttelytilien verovapaa                       lakiehdotuksen:
8055: korko 6 kuukauden määräaikaistileillä olisi
8056: 
8057: 
8058: 
8059: 
8060: 2900200
8061: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 49
8062: 
8063:                                               Laki
8064:                 talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta
8065: 
8066:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten
8067: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1-3 ja 6 § seuraavasti:
8068: 
8069:                           1§
8070:    Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
8071: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
8072:  veronalaisena tulona ei pidetä valtion- ja kun- sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
8073:  nallisverotuksessa korkoa talletuksesta, joka maksama, vuonna 1989 ja sen jälkeen liikkee-
8074: on tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen seen laskemansa obligaatiolainan korko, jos
8075: tarkoitetulle tilille kotimaiseen pankkiin tai      1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;
8076: vastaavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. ja
8077:  Koron verovapauden edellytyksenä on, että          2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-
8078:    1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen tään Suomen Pankin peruskorko siinä tapauk-
8079: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä sessa, että laina-aika on vähintään 2, mutta
8080: vähennettynä; tai että                           enintään 10 vuotta.
8081:    2) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen
8082: Pankin peruskorko kahdella prosenttiyksiköllä                           3§
8083: vähennettynä ja talletus tehdään edellä tarkoi-     Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon-
8084: tetulle tilille 6 kuukaudeksi; tai että          nollisen henkilön eikä erillisenä verovelvollise-
8085:    3) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen · na verotettavan kotimaisen kuolinpesän veron-
8086: Pankin peruskorko yhdellä prosenttiyksiköllä alaisia varoja vuodelta 1989 ja sen jälkeisiltä
8087: vähennettynä ja talletus tehdään edellä tarkoi- vuosilta toimitettavissa verotuksissa.
8088: tetulle tilille 12 kuukaudeksi; tai että            Vuonna 1989 tai sen jälkeisinä vuosina liik-
8089:    4) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen keeseen lasketun 2 §:ssä tarkoitetun obligaa-
8090: Pankin peruskorko ja talletus tehdään edellä tion arvo ei ole luonnollisen henkilön eikä
8091: tarkoitetulle tilille 24 kuukaudeksi.            erillisenä verovelvollisena verotettavan koti-
8092:    Jos 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoitettu maisen kuolinpesän veronalaisia varoja.
8093: talletus siirtyy toiselle muutoin kuin naimaosa-    Lain 1 §:n 1 momentin 2-4 kohdassa tar-
8094: na, avio-oikeuden nojalla, perintönä, perintö- koitettu talletus, josta saatu korko on 1 §:n 2
8095: kaaren 8 luvussa tarkoitettuna avustuksena tai momentin mukaan veronalaista tuloa, on myös
8096: hyvityksenä taikka testamentilla, talletuksesta luovuttajan ja luovutuksen saajan veronalaisia
8097: luovutusta edeltäneeltä ajalta ja luovutuksen varoja.
8098: jälkeiseltä ajalta kertynyt korko on veronalais-
8099: ta tuloa.                                                               6§
8100:                          2§                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8101:    Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- kuuta 1990.
8102: 
8103:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
8104: 
8105:         Matti Maijala                  Paavo Väyrynen              Kauko Juhantalo
8106:         Sirkka-Liisa Anttila           Marjatta Väänänen           Juhani Alaranta
8107:         Annikki Koistinen              Pirkko Ikonen               Jorma Huuhtanen
8108:         Eino Siuruainen                Jukka Vihriälä              Mirja Ryynänen
8109:         Esko Almgren                   Markku Lehtosaari           Esko Aho
8110:         Hannele Pokka                  Aapo Saari                  Pekka Puska
8111:                     Tellervo Renko                          Mauri Pekkarinen
8112:                                              1989 vp.
8113: 
8114: Lakialoite n:o 50
8115: 
8116:                                  Niinistö: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen
8117:                                     annetun asetuksen 2 ja 27 §:n muuttamisesta
8118: 
8119: 
8120:                                          Eduskunnalle
8121: 
8122:    Ehdotuksen mukaan erottamattomaan mää-          nityksin, koska määräalan erottaminen maan-
8123: räalaan voitaisiin vahvistaa kiinnitys.            mittaustoimituksella voi kestää kauan eikä
8124:    Kiinnitysasetuksen 3 §:n mukaan kiinnitystä     lainhuudon saaminen ole ennen sitä mahdollis-
8125: kiinteään omaisuuteen ei voida myöntää "en-        ta.
8126: nenkuin on asianomaisesti todistettu että omai-       Luotonantajan asema tulisi turvata siten,
8127: suus laillisen saannon kautta ja täydellä omis-    että sitoumukseen perustuva kiinnitys myönne-
8128: tusoikeudella sille kuuluu, jonka sitoumukselle    tään sellaiseen erottamattomaan määräalaan,
8129: kiinnitystä haetaan, ja että hän, jos saanto on    jonka erottamisoikeus on kantatilaan kiinnitet-
8130: laissa huudatettava, on kiinteälle omaisuudelle    ty. Muutoksen johdosta erottamattoman mää-
8131: saanut huudon".                                    räalan omistajan luottokelpoisuus paranisi.
8132:    Erottamattoman määräalan kiinnitystä ei            Ehdotuksen mukainen kiinnitys olisi voimas-
8133: kiinnitysasetusta säädettäessä ole otettu huo-     sa niin kauan kuin kiinnitys määräalan erotta-
8134: mioon eikä kiinnitystä käytännössä puuttuvan       misoikeuteen on voimassa. Kiinnitys lakkaisi,
8135: lainsäännöksen johdosta ole katsottu mahdolli-     jos erottamisoikeuskiinnitys lakkaa. Silloin
8136: seksi. Huomattava osa määräalojen kaupoista        kun määräalasta muodostetaan itsenäinen kiin-
8137: kohdistuu maahan, jolle asumisen tai elinkei-      teistö, siirtyy kiinnitys rasittamaan määräalasta
8138: nonharjoittamisen vuoksi on aloitettava raken-     muodostettua kiinteistöä.
8139: nustyöt. Ennen rakentamisen aloittamista tar-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
8140: vitaan luottoa kipeimmin. Luoton saannin
8141: mahdollisuuksia heikentää olennaisesti se, että              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8142: tuotonantaja ei voi vahvistaa saamistaan kiin-             lakiehdotuksen:
8143: 
8144:                                              Laki
8145:        kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 2 ja 27 §:n muuttamisesta
8146: 
8147:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä
8148: marraskuuta 1868 annetun asetuksen 2 §:ään, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1939
8149: ja 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetuissa laeissa (77 /39 ja 259/66), uusi 4 momentti sekä
8150: 27 §:ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä elokuuta 1940 ja 21 päivänä toukokuuta 1976 annetuissa
8151: laeissa (416/40 ja 425176), uusi 4 momentti seuraavasti:
8152: 
8153:                        2§
8154:                                                    on voimassa niin kauan kuin kiinnitys määrä-
8155:   Sen estämättä mitä 3 §:ssä säädetään, ol-        alan erottamisoikeuteen on voimassa. Kun alu-
8156: koon kiinnitys saamisesta luvallinen määrä-        een erottaminen on saatettu loppuun ja saan-
8157: alaan, jos oikeus määräalan erottamiseen on        toon on saatu lainhuuto, siirtyy kiinnitys rasit-
8158: jakolain (604/51) 26 luvun 202 §:ssä säädetyllä    tamaan erotettua kiinteistöä.
8159: tavalla kiinnitetty.
8160:                       27 §                           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8161: -    - - - - -              - - - - - -            kuuta 198 .
8162:     Edellä 2 §:n 4 momentissa säädetty kiinnitys
8163: 
8164:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989
8165: 
8166: 2900200                                   Sauli Niinistö
8167:                                               1989 vp.
8168: 
8169: Lakialoite n:o 51
8170: 
8171: 
8172: 
8173:                                  Valli ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden
8174:                                    Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain 21 §:n
8175:                                    muuttamisesta
8176: 
8177: 
8178:                                          Eduskunnalle
8179: 
8180:    Lain (514/84) 21 §:n mukaan on valtion           toksesta säädetään, että rajavartiolaitos ottaa
8181: palveluksessa olevalle henkilölle annettava pal-    osaa valtakunnan puolustamiseen ja se voidaan
8182: katonta virkavapautta tai vapautusta työstään,      tilanteen vaatiessa liittää asetuksella kokonaan
8183: mikäli hän osallistuu 2 §:ssä tarkoitettuun rau-    tai osaksi puolustusvoimiin. Laitoksen raja-
8184: hanturvaamisorganisaatioon tai 5 §:ssä mainit-      henkilökunta käyttää samaa asepukua kuin
8185: tuun koulutukseen. Siten kaikki valtion palve-      puolustusvoimat ja on samojen palvelus- ja
8186: luksessa olevat ovat samassa asemassa.              virkaehtojen alainen aina arvomerkkejä myö-
8187:    Saman pykälän 2 momentissa vapautetaan           ten. Rajavartijat, toimiupseerit ja upseerit kou-
8188: puolustusvoimissa palvelevat 5 §:ssä tarkoite-      lutetaan sotilasoppilaitoksissa. Laitoksen hen-
8189: tun koulutuksen ajaksi muista palvelustehtävis-     kilökunnasta on osallistunut vuosittain vain
8190: tä. He saavat tältä ajalta palkkaa. Jos taas        muutama rauhanturvaamistehtäviin. Osasyynä
8191: rajavartiolaitoksen palveluksessa oleva on täs-     on ollut edellä mainittu palkkausepäkohta.
8192: sä koulutuksessa, niin hän ei ole oikeutettu           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8193: palkkaan.
8194:    Kuitenkaan rauhanturvaamisorganisaatio ei                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8195: kuulu puolustusvoimiin, vaikka sen sisäinen                lakiehdotuksen:
8196: järjestys on sotilaallinen. Laissa rajavartiolai-
8197: 
8198: 
8199:                                               Laki
8200: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
8201:                                    21 §:n muuttamisesta
8202: 
8203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 1984 Suomen osallistumi-
8204: sesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain (514/84) 21 §:n 2
8205: momentti näin kuuluvaksi:
8206: 
8207:                       21 §
8208:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8209:   Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen pal-     kuuta 1990.
8210: veluksessa oleva on 5 §:ssä tarkoitetun koulu-
8211: tuksen ajaksi vapautettava muista palvelusteh-
8212: tävistä.
8213: 
8214: 
8215:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989
8216: 
8217:           Sakari Valli              Riitta Uosukainen          Aino Pohjanoksa
8218:           Eeva Turunen              Oiva Savela                Keijo Jääskeläinen
8219:           Pentti Kettunen           Tapio Holvitie             Martti Korkia-Aho
8220:                      Kalevi Lamminen                  Kirsti Ala-Harja
8221: 
8222: 2900200
8223:                                                 1989 vp.
8224: 
8225: Lakialoite n:o 52
8226: 
8227: 
8228: 
8229: 
8230:                                    U. Leppänen: Ehdotus laiksi henkilörekisterilain muuttamisesta
8231: 
8232: 
8233:                                            Eduskunnalle
8234: 
8235:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8236: 
8237:   Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi henki-         koskevat tiedot terveydenhuollon rekistereistä
8238: lörekisterilakia (471187) siten, että                 kuten muistakin henkilörekistereistä ja
8239:    1) yleisen tavan mukaisten matrikkelien jul-          3) suoramarkkinointirajoitus laajennettaisiin
8240: kaisemiseksi pidettävät henkilörekisterit eivät       koskemaan myös työpaikalle lähetettävää pos-
8241: edellyttäisi tietosuojalautakunnan lupaa,             tia ja työpaikalle soitettuja puheluja.
8242:   2) jokaisella olisi oikeus tarkistaa itseään
8243: 
8244: 
8245: 
8246: 
8247:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
8248: 
8249:                  1. Matrikkelit                                      2. Terveystiedot
8250: 
8251:    Yleisesti hyväksytyn käytännön mukaan yh-             Henkilörekisteriasetuksella (476/87) on ra-
8252: teisöt, ammattikunnat jne. ovat laatineet mat-        joitettu henkilön oikeutta saada tarkastaa itse-
8253: rikkeleja, joissa julkaistaan tietoja myös kuol-      ään koskevat tiedot terveydenhuollon henkilö-
8254: leista henkilöistä. Tyypillisiä tässä tarkoitettuja   rekisteristä. Tätä ei voida pitää yksilön vapau-
8255: matrikkeleja ovat esimerkiksi ammattikuntien          den ja oikeussuojan kannalta oikeana.
8256: tai koulujen matrikkelit, paikallishistoriat, su-        Edellä olevan perusteella ehdotetaan laista
8257: kumatrikkelit ja sodanaikaisten joukko-osasto-        poistettavaksi terveydenhuollon rekisterien tar-
8258: jen historiat.                                        kastusoikeutta koskeva asetuksenantovaltuus.
8259:    Edellä luetelluissa teoksissa ei julkaista yksi-      Tapauksissa, missä tietojen saanti vaarantai-
8260: tyisyyttä loukkaavia eikä arkaluonteisia tieto-       si rekisteröidyn terveyden tai hoidon, voidaan
8261: ja. Tiedot ovat usein omaisilta tai virallisista      tarkastusoikeus evätä lain 12 §:n 1 momentin 2
8262: asiakirjoista saatuja.                                kohdan perusteella.
8263:    Esimerkiksi paikallishistorian laatimista var-
8264: ten perustetun henkilörekisterin pitäjä ei yleen-
8265: sä täytä voimassa olevan lain edellyttämää
8266: yhteysvaatimusta. Lupaa rekisteröintiin ei voi-                   3. Suoramarkkinointi
8267: da saada kuolleelta, eikä asian saattaminen
8268: tietosuojalautakunnan päätettäväksi ole tar-             Nykyisen tulkinnan mukaan henkilörekiste-
8269: peellista.                                            rilaki ei koske rekisterejä, joita käytetään yri-
8270:    Tämän vuoksi esitetään lain 5 §:ää muutet-         tyksiin lähetettävään suoramainontaan, jos ne
8271: tavaksi siten, että omaisten luovuttamat tai          sisältävät vastaanottavasta henkilöstä vain ni-
8272: virallisista asiakirjoista saadut tiedot, jotka       men ja tehtävänimikkeen.
8273: eivät ole arkaluonteisia, voitaisiin merkitä hen-        Puhelinmyynti häiritsee merkittävästi yritys-
8274: kilörekisteriin ilman poikkeuslupaa.                  ten tiettyjen avainhenkilöiden työtä. Myös
8275: 290020D
8276: 2                                        1989 vp.      LA n:o 52
8277: 
8278: mainospostin käsittelyyn kuluva työ ja materi-       ja lähettämään aineistonsa vain niille, jotka
8279: aali on kansantaloudellista tuhlausta.               haluavat mainospostia.
8280:   Tämän vuoksi henkilön pitäisi voida kieltää          Ehdotan,
8281: myös hänen työpaikkaansa kohdistuva, hänelle
8282: henkilökohtaisesti ohjautuva suoramainonta.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8283: Tämä olisi myös mainostajien etu, koska mai-                lakiehdotuksen:
8284: nostajat joutuisivat ostamaan vain ne osoitteet
8285: 
8286: 
8287: 
8288: 
8289:                                                Laki
8290:                                  henkilörekisterilain muuttamisesta
8291: 
8292:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8293:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun henkilörekisterilain (471187) 11 §:n 2 moment-
8294: ti, sekä
8295:    lisätään lain 5 §:ään uusi 5 momentti ja 23 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
8296: 
8297:                        5§                            esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökoh-
8298:                                                      taisesti rekisterinpitäjän luona tai omakätisesti
8299:   Yhteisön, paikkakunnan, suvun tai vastaa-          allekirjoitetulla kirjeellä.
8300: van historian laatimista tai sen matrikkelin
8301: julkaisemista varten saa 1 momentin estämättä                              23 §
8302: rekisteriin kerätä ja tallettaa kuollutta henkilöä
8303: koskevia omaisten luovuttamia tai virallisista         Kielto koskee myös 1 momentissa mainituis-
8304: asiakirjoista ilmeneviä tietoja, jotka eivät ole     sa tarkoituksissa työpaikalle henkilön nimellä
8305: arkaluonteisia tai yksityisyyttä loukkaavia.         lähetettyjä postilähetyksiä tai hänelle henkilö-
8306:                                                      kohtaisesti tarkoitettuja puheluja.
8307:                       11 §
8308:                                                        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8309:    Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat       kuuta 19
8310: tiedot 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on
8311: 
8312:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989
8313: 
8314:                                           Urpo Leppänen
8315:                                                1989 vp.
8316: 
8317: Lakialoite n:o 53
8318: 
8319: 
8320: 
8321: 
8322:                                   Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 34 §:n
8323:                                     muuttamisesta
8324: 
8325: 
8326:                                           Eduskunnalle
8327: 
8328:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8329: 
8330:    Aloitteessa ehdotetaan, että työntekijällä oli-   hempainrahakausi     on    päättynyt   ennen
8331: si oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitova-        1.1.1989, ehdotetaan oikeuden hoitovapaaseen
8332: paata vanhempainrahakauden jälkeen kaikissa          palautuvan siihen saakka, kun lapsi täyttää
8333: tapauksissa siihen saakka, kun lapsi täyttää         kolme vuotta. Väliinputoajien asema on tar-
8334: kolme vuotta, riippumatta siitä, koska van-          peen korjata mahdollisimman pian, eli laki
8335: hempainrahakausi on päättynyt. Niissä ta-            tulisi voimaan aikaisintaan heinäkuun 1989
8336: pauksissa, joissa työntekijän oikeus hoitova-        alusta lukien.
8337: paaseen on katkennut sen johdosta, että van-
8338: 
8339: 
8340: 
8341: 
8342:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
8343: 
8344:    Vuoden 1985 helmikuun alusta on tullut            alusta lukien kaikissa tapauksissa ole perheillä
8345: voimaan työsopimuslain muutos, joka koskee           oikeutta hoitovapaaseen alle kolmivuotiaan
8346: työntekijän hoitovapaan järjestämistä. Sääde-        lapsen hoitamista varten. Tulkinta näyttää pe-
8347: tyn lain pohjana olleen hallituksen esityksen        rustuvan vuonna 1985 säädetyn lain voimaan-
8348: mukaan työntekijällä on oikeus lapsen hoidon         tulo- ja siirtymäsäännökseen. Tämän säännök-
8349: vuoksi saada hoitovapaata vanhempainraha-            sen mukaan oikeus saada hoitovapaata van-
8350: kauden jälkeen siihen saakka, kun lapsi täyttää      hempainloman jälkeen toteutetaan asteittain
8351: kolme vuotta. Edelleen hallituksen esityksen         voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä maini-
8352: mukaan hoitovapaa toteutetaan asteittain si-         tun aikataulun mukaisesti. Tulkinnassa on läh-
8353: ten, että kaikilla alle kolmivuotiaiden lasten       detty siitä, että vanhempainloman päättymisen
8354: perheillä olisi oikeus vuoteen 1989 mennessä         ajankohta on ratkaiseva pohdittaessa hoitova-
8355: hoitovapaaseen. Eduskunta on hyväksynyt hal-         paan pituutta. Mikäli hoitovapaa on päättynyt
8356: lituksen esityksen hoitovapaan osalta sisällöl-      vuoden 1988 puolella, on työntekijällä oikeus
8357: tään muuttamattomana. Ainoastaan hoitova-            yksilapsisessa perheessä hoitovapaaseen ai-
8358: paan voimaantulosäännöstä on hallituksen esi-        noastaan siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi
8359: tykseen verrattuna muutettu siten, että laki on      vuotta. Mikäli taas vanhempainloma päättyy
8360: tullut voimaan vuoden 1985 tammikuun alun            vuoden 1989 aikana taikka myöhemmin, on
8361: sijasta helmikuun 1985 alussa. Hallituksen esi-      työntekijällä oikeus mainituissa yksilapsisissa
8362: tyksen ja valiokunnan mietinnön perusteella          perheissä hoitovapaaseen aina siihen saakka,
8363: näyttää selvältä, että tarkoitus on ollut, että      että lapsi täyttää kolme vuotta. Perheissä,
8364: vuoden 1989 alusta lukien kaikilla alle kolmi-       joissa on useampi kuin yksi lapsi, on oikeus
8365: vuotiaiden lasten perheillä on oikeus hoitova-       hoitovapaaseen kolmeen vuoteen saakka jo
8366: paaseen. Eduskunnan hyväksymä lakiteksti on          aiemmin toteutunut.
8367: tämän näkemyksen mukainen.                              On esitetty arvioita, joiden mukaan Suomes-
8368:    Nyttemmin on kuitenkin ilmennyt, että lakia       sa olisi jopa 30 000 yksilapsista perhettä, joissa
8369: tulkitaan käytännössä siten, ettei vuoden 1989       vanhempainloma on päättynyt vuoden 1988
8370: 2900200
8371: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 53
8372: 
8373: puolella. Tämä merkitsee nykyisen tulkinnan          että työsopimuslain 34 §:ssä tarkoitettua työn-
8374: mukaan sitä, että näillä perheillä on oikeus         antajalle tehtävää ilmoitusta koskevaa määrä-
8375: hoitovapaaseen ainoastaan siihen saakka, kun         aikaa ei sovelleta, mikäli aikaisemman lain
8376: lapsi täyttää kaksi vuotta. Niillä perheillä,        nojalla menetetty oikeus hoitovapaaseen palau-
8377: joissa vanhempainloma päättyy 1.1.1989 tai           tuu ja jatkuu aina kolmeen vuoteen saakka.
8378: sen jälkeen, on oikeus täyteen kolmen vuoden            Lakialoitteen toteuttaminen parantaisi vai-
8379: mittaiseen hoitovapaaseen. Nykyisen tulkinnan        keaa päivähoitotilannetta. Maassamme tehdyn
8380: mukaan myöskään oikeuden hoitovapaaseen              selvityksen mukaan noin puolet niistä perheis-
8381: katketessa se ei enää palaudu, vaan oikeus on        tä, joissa hoitovapaa katkeaa lapsen täyttäessä
8382: menetetty kokonaan. Näin ollen arviolta              kaksi vuotta, olisi halukas käyttämään hoito-
8383: 30 000 perhettä menettää tai on jo menettänyt        vapaan täysimääräisenä. Suurin hyöty olisi uu-
8384: vuoden 1989 alun jälkeen oikeuden hoitova-           distuksesta niissä kunnissa, missä päivähoitoti-
8385: paaseen lapsen tultua kaksivuotiaaksi. Esitetyn      lanne on erityisen vaikea. Keskustan eduskun-
8386: tulkinnan mukaan näin tapahtuu, vaikka voi-          taryhmä on aiemmin tänä vuonna jättänyt
8387: massa olevan lain siirtymäsäännöksestä ilme-         lakialoitteet n:ot 27, 28 ja 29 päivähoitotilan-
8388: nee, että työntekijällä on oikeus saada hoitova-     teen parantamiseksi. Keskustan mainituissa
8389: paata 1 päivästä tammikuuta 1989 siihen saak-        aloitteissa ehdotetaan muun muassa, että kai-
8390: ka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.                  kille alle 3-vuotiaille lasta kotona hoitaville
8391:    Lainvalmisteluasiakirjoista ei ole pääteltävis-   maksetaan elokuun 1989 alusta tuntuvasti ny-
8392: sä, että lakia laadittaessa on ollut tarkoitus       kyistä suurempaa kotihoidontukea pääkaupun-
8393: sitoa hoitovapaaoikeus vanhempainloman               kiseudulla ja muualla maassa, missä päivähoi-
8394: päättymiseen. Hallituksen esityksessä tode-          totilanne on vaikea. Muualla maassa Keskus-
8395: taan, että hoitovapaa ehdotetaan toteutetta-         tan ehdotus tulisi voimaan vuoden 1990 alusta.
8396: vaksi lapsiluvun mukaisesti asteittain siten, että   Myös tämän lakialoitteen toteuttaminen mer-
8397: kaikilla alle kolmivuotiaiden lasten perheillä on    kitsisi, että kotihoidontuesta tulisi entistä mer-
8398: oikeus hoitovapaaseen vuoteen 1989 mennessä.         kittävämpi vaihtoehto kunnalliselle päivähoi-
8399: Koska kuitenkin tulkinta näyttää olevan per-         dolle. Vanhemmillahan on voimassa olevan
8400: heille epäedullinen, ehdotamme työsopimuslain        lain mukaan oikeus valita alle 3-vuotiaan lap-
8401: muuttamista siten, että 1. 7.1989 lukien hoito-      sen kohdalta kotihoidontuki tai kunnallinen
8402: vapaa koskee kaikkia alle kolmivuotiaiden las-       päivähoitopaikka vuoden 1990 alusta lukien.
8403: ten perheitä. Samalla ehdotamme työsopimus-             Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitet-
8404: lain muuttamista siten, että myös siinä tapauk-      tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian eli
8405: sessa, että perhe on menettänyt nykyisen tul-        aikaisintaan vuoden 1989 heinäkuun alusta
8406: kinnan mukaisesti oikeutensa hoitovapaaseen,         lukien.
8407: jatkuu oikeus hoitovapaaseen heinäkuun 1989             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8408: alusta kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
8409:    Edelleen tässä yhteydessä on myös tarpeen                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8410: säätää ilmoitusajasta oikeuden hoitovapaaseen               lakiehdotuksen:
8411: palautuessa tämän lain nojalla. Ehdotamme,
8412:                                      1989 vp. -     LA n:o 53                                    3
8413: 
8414: 
8415:                                               Laki
8416:                               työsopimuslain 34 §:n muuttamisesta
8417: 
8418:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
8419: muslain 34 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on II päivänä tammikuuta I985 annetussa laissa
8420: (30/85) seuraavasti:
8421: 
8422:                       34 §
8423:    Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä           keus hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi
8424:                    hoitovapaa                       täyttää kolme vuotta, riippumatta siitä, koska
8425:                                                     vanhempainloma on päättynyt.
8426:    Työntekijällä on oikeus raskauden ja synny-
8427: tyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-,
8428: isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8429: hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan          kuuta 1989.
8430: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan          Mikäli työntekijän oikeus hoitovapaaseen on
8431: kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta        aikaisemman lainsäädännön (30/85) nojalla
8432: kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan,      katkennut, jatkuu työntekijän oikeus hoitova-
8433: jos hänellä sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi   paaseen tämän lain nojalla I päivästä heinä-
8434: työntekijällä on oikeus lapsen hoidon vuoksi        kuuta I989 alkaen siihen saakka, kun lapsi
8435: saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi         täyttää kolme vuotta, riippumatta siitä, koska
8436: täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan edellytyk-        vanhempainloma on päättynyt.
8437: senä on kuitenkin, ettei toinen lapsen vanhem-        Tämän lain 34 b §:ssä tarkoitettua hoitova-
8438: mista käytä samanaikaisesti oikeutta hoitova-       paan käyttämistä koskevaa ilmoitusaikaa ei
8439: paaseen. Mikäli työntekijän oikeus hoitova-         kuitenkaan sovelleta, jos aikaisemman lainsää-
8440: paaseen on aikaisemman lainsäädännön (30/           dännön nojalla katkennut hoitovapaa jatkuu
8441: 85) nojalla katkennut, jatkuu työntekijän oi-       tämän lain nojalla.
8442: 
8443:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
8444: 
8445:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Juhani Alaranta               Matti Maijala
8446:          Pirkko Ikonen                 Juho Sillanpää                Aapo Saari
8447:                                        Mauri Pekkarinen
8448: 1
8449: 1
8450:  1
8451:   1
8452:   1
8453:    1
8454:     1
8455:     1
8456:      1
8457:       1
8458:       1
8459:        1
8460:         1
8461:         1
8462:          1
8463:           1
8464:           1
8465:            1
8466:             1
8467:             1
8468:              1
8469:               1
8470:               1
8471:                1
8472:                 1
8473:                 1
8474:                  1
8475:                   1
8476:                   1
8477:                                              1989 vp.
8478: 
8479: Lakialoite n:o 54
8480: 
8481: 
8482: 
8483: 
8484:                                  Nyby ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
8485:                                    sesta
8486: 
8487: 
8488:                                          Eduskunnalle
8489: 
8490:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8491: 
8492:   Aloitteessa ehdotetaan, että vähintään 300        nyskelpoisiksi. Valtiolle näihin tarkoituksiin
8493: markan ja enintään 15 000 markan suuruiset          tehdyt lahjoitukset ehdotetaan vähennyskelpoi-
8494: lahjoitukset kehitysyhteistyöhön taikka huma-       siksi lahjoituksen määrästä riippumatta veroil-
8495: nitaariseen avustustoimintaan kotimaassa tai        moitukseen liitetyn asianmukaisen tositteen pe-
8496: ulkomailla tulisivat valtionverotuksessa vähen-     rusteella.
8497: 
8498: 
8499: 
8500: 
8501:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
8502: 
8503:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88)           manitaariseen avustustoimintaan tehdyt lahjoi-
8504: 103 §:n mukaan yhteisöt saavat vähentää val-        tukset ehdotetaan vähennyskelpoisiksi lahjoi-
8505: tionverotuksessa kokonaistulostaan suomalai-        tuksen määrästä riippumatta.
8506: sen kulttuuriperinteen ja tieteen hyväksi teke-        Yhteisöjen kautta kehitysyhteistyöhön ja hu-
8507: miään lahjoituksia eräin rajoituksin. Verotuk-      manitaariseen avustustoimintaan annetut varat
8508: sellista tukea pelkästään näille kotimaisille       olisivat vähennyskelpoisia määrältään rajoitet-
8509: avustustoiminnoille ei ole nykyisen kansainvä-      tuina, mikä on jo valvontasyistä perusteltua.
8510: lisyyttä korostavan ajattelutavan yleistyttyä pi-   Viranomaisten tulisi vahvistaa lahjoitusten saa-
8511: dettävä perusteltuna. Myös ns. prosenttiliik-       jayhteisön hakemuksesta, voidaanko sille teh-
8512: keen synty ja voimistaminen on osaltaan vai-        dyt lahjoitukset vähentää antajan tuloista vero-
8513: kuttanut pyrkimyksiin lisätä verotuksellista tu-    tuksessa. Oikeus vähennyskelpoisten lahjoitus-
8514: kea humanitaariselle avustustoiminnalle.            ten vastaanottamiseen voitaisiin näin rajoittaa
8515:    Aloitteessa ehdotetaan, että kehitysyhteis-      keskeisiin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista
8516: työhön annetut lahjoitukset tulisivat valtionve-    toimintaa harjoittaviin yhteisöihin.
8517: rotuksessa vähennyskelpoisiksi. Vähennysoi-            Verotusta monimutkaistavien arvostusongel-
8518: keus koskisi myös muuta humanitaarista toi-         mien välttämiseksi ehdotetaan, että vain raha-
8519: mintaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Koti-       lahjoitukset olisivat tulosta vähennyskelpoisia.
8520: maisella humanitaarisella toiminnalla tarkoitet-    Vähennyskelpoisen määrän vähimmäis- ja
8521: taisiin ihmisystävällistä ja hyväntekeväisyystoi-   enimmäisrajat koskisivat samalle lahjoituksen
8522: mintaa, kuten vammaisjärjestöjen ja sotavete-       saajalle verovuoden aikana tehtyjen lahjoitus-
8523: raanijärjestöjen välityksellä tapahtuvaa avus-      ten yhteismäärää.
8524: tustoimintaa. Avustus voidaan kohdentaa               Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
8525: myös sellaisille sodista kärsineille, jotka eivät
8526: ole Suomen kansalaisia.                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8527:    Suomen valtiolle kehitysyhteistyöhön tai hu-            lakiehdotuksen:
8528: 
8529: 
8530: 
8531: 2900200
8532: 2                                   1989 vp. -    LA n:o 54
8533: 
8534:                                             Laki
8535:                           tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
8536: 
8537:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja
8538: varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin kuuluva 103 a §:
8539: 
8540:                     103 a §
8541:    Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-      markan määräisen rahalahjoituksen, joka on
8542: tuksessa tuloistaan rahalahjoituksen, joka on     tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön
8543: tehty Suomen valtiolle käytettäväksi kehitysyh-   tai 1 momentissa mainittuun avustustoimin-
8544: teistyöhön tai humanitaariseen avustustoimin-     taan, sekä
8545: taan kotimaassa tai ulkomailla.                      2) vähintään 1 000 markan ja enintään
8546:    Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella     15 000 markan määräisen rahalahjoituksen, jo-
8547: säädetään osittain tai kokonaan vähentää val-     ka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi-
8548: tionverotuksessa tulostaan valtiovarainministe-   mään joutuneiden avustamiseen.
8549: riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai
8550: säätiölle tehdyn                                    Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8551:    1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000     kuuta 19
8552: 
8553:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
8554: 
8555:         Mats Nyby                         Pentti Lahti-Nuuttila        Ilkka-Christian Björklund
8556:         Sinikka Hurskainen-Leppänen       Ilkka Joenpalo               Heikki Rinne
8557:         Tuula Paavilainen                 Antero Kekkonen              Raimo Vuoristo
8558:         Seija Karkinen                    Matti Saarinen               Lauri Metsämäki
8559:         Pertti Lahtinen                   Claes Andersson              Reijo Lindroos
8560:         Gunnar Jansson                    Timo Roos                    Erkki Pulliainen
8561:                                               1989 vp.
8562: 
8563: Lakialoite n:o 55
8564: 
8565: 
8566:                                   U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain 15 luvun muuttamisesta
8567: 
8568:                                          Eduskunnalle
8569: 
8570:                           ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
8571:                               Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk-
8572:                           seen sisältyvän imperatiivisen mandaatin kiel-
8573:                           lon rikkomisen säätämistä rangaistavaksi teok-
8574:                           si.
8575: 
8576: 
8577:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
8578: 
8579:    Vaitiopäiväjärjestyksen (7 /28) 11 §:ään sisäl-   kansanvaltaa eikä vastuun ottamista eduskun-
8580: tyy imperatiivisen mandaatin kielto, jonka mu-       nan päätöksistä.
8581: kaan kansanedustaja on velvollinen noudatta-            Tässä aloitteessa ehdotetaan, että rikoslakiin
8582: maan perustuslakia eikä hän ole velvollinen          lisättäisiin säännös, jonka mukaan ryhmäku-
8583: noudattamaan "muita määräyksiä".                     riin liittyvien seuraamusten käyttö eduskunta-
8584:    Käytännössä imperatiivisen mandaatin kiel-        käyttäytymisen johdosta olisi rangaistava teko.
8585: toa ei noudateta, vaan puolueet ja niiden               Kansanedustajan syyttäminen edellyttää val-
8586: eduskuntaryhmät painostavat kansanedusta-            tiopäiväjärjestyksen 13 §:n mukaan eduskun-
8587: jiaan toimimaan ryhmäpäätösten mukaisesti.           nan päätöstä, joten syytetoimiin ehdotetun
8588: Näin kansanedustaja ei voi toimia oman oman-         säännöksen perusteella ryhdyttäneen harvoin.
8589: tuntonsa eikä äänestäjiensä toiveiden mukaan.        Selkeä rangaistussäännös rikoslaissa edistää
8590:    Ryhmäpäätöksistä poikkeamisesta seuraa            kuitenkin lainkuuliaisuutta ja kansanedustajien
8591: toisinaan puolueen tai ryhmän määräämä ku-           itsenäisyyttä eduskunnassa.
8592: rinpidollinen seuraamus, esimerkiksi huomau-            Ehdotan,
8593: tus tai sulkeminen ryhmän työskentelyn ulko-
8594: puolelle. Tällainen häpeärangaistus ei edistä                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8595:                                                             lakiehdotuksen:
8596: 
8597:                                                Laki
8598:                                  rikoslain 15 luvun muuttamisesta
8599: 
8600:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain
8601: (39/1889) 15 lukuun uusi näin kuuluva 1 a §:
8602: 
8603:                     15 luku                          perusteella, miten kansanedustaja on eduskun-
8604:    Rikoksista maan [Valtiosäätyä) vastaan ja         nassa äänestänyt tai muutoin käyttäytynyt, on
8605: toisen vaalioikeuden tahi äänivallan häiritsemi-     päätökseen osallistuneet tuomittava luvatto-
8606:                      sestä                           mosta vaikuttamisesta kansanedustajaan sak-
8607:                                                      koon.
8608:                     1 a §
8609:    Jos puolue, sen eduskuntaryhmä tai muu              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8610: elin määrää kurinpidollisen seuraamuksen sen         kuuta 19
8611: 
8612:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
8613: 
8614:                                           Urpo Leppänen
8615: 2900200
8616:                                              1989 vp.
8617: 
8618: Lakialoite n:o 56
8619: 
8620: 
8621: 
8622: 
8623:                                 U. Leppänen: Ehdotukset laeiksi Korkeimmasta hallinto-oikeu-
8624:                                    desta annetun lain 15 §:n, lääninoikeuslain 14 §:n ja hallinto-
8625:                                    menettelylain 12 §:n muuttamisesta
8626: 
8627: 
8628:                                         Eduskunnalle
8629: 
8630:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8631: 
8632:    Aloitteessa ehdotetaan eräitä hallintoasioi-    päätöksensä perustelut heti, eikä vasta hakijan
8633: den käsittelyä sääteleviä lakeja muutettavaksi     tekemän valituksen johdosta pyydetyssä seli-
8634: siten, että viranomainen joutuu esittämään         tyksessä.
8635: 
8636: 
8637: 
8638:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
8639: 
8640:    Hakemusasioiden ja hallintolainkäyttöasioi-     keusturvan kannalta oikeana eikä se myöskään
8641: den määrän lisääntyessä viranomaiset ovat vä-      ole tehokasta hallintoa, tässä aloitteessa ehdo-
8642: hentäneet päätösten perusteluja. Usein perus-      tetaan eräitä lakeja muutettavaksi siten, että
8643: teluna on yhdenkin virkkeen mittaisia vakio-       valitusta käsiteltäessä ei selitystä yleensä pyy-
8644: tekstejä, jotka toiostetaan tekstinkäsittelyjär-   dettäisi siltä viranomaiselta, joka valituksen-
8645: jestelmästä asiasisältöä tarkemmin yksittäista-    alaisen päätöksen on tehnyt.
8646: pauksiin sovittamatta.                                Lainmuutos saisi aikaan sen, että viranomai-
8647:    Puutteellisten perustelujen vuoksi hakija       set joutuisivat heti perustelemaan päätöksensä,
8648: usein valittaa päätöksestä, jolloin muutoksen-     eikä vasta sitten, kun niistä on valitettu.
8649: hakuviranomainen pyytää valituksenalaisen             Ehdotan,
8650: päätöksen tehneeltä viranomaiselta selitystä.
8651: Vasta tässä vaiheessa valituksenalaisen päätök-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8652: sen perustelut tulevat ilmi.                              /akiehdotukset:
8653:    Koska käytäntöä ei voida pitää hakijan oi-
8654: 
8655: 1.
8656:                                              Laki
8657:              Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
8658: 
8659:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 patvana
8660: heinäkuuta 1918 annetun lain (74/18) 15 §:ään, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979
8661: annetussa laissa (12179), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
8662: seuraavasti:
8663:                      15 §
8664: 
8665:   Valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viran-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8666: omaiselta voidaan lausunto tai selitys pyytää      kuuta 19
8667: vain silloin, kun siihen on erityinen syy.
8668: 
8669: 
8670: 2900200
8671: 2                                   1989 vp. -   LA n:o 56
8672: 
8673: 2.
8674:                                             Laki
8675:                              lääninoikeuslain 14 §:n muuttamisesta
8676: 
8677:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeus-
8678: lain (1021174) 14 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla
8679: lailla (41/86), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
8680: 
8681:                     14 §
8682:                                                     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8683:   Valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viran-    kuuta 19 .
8684: omaiselta voidaan lausunto tai selitys pyytää
8685: vain silloin, kun siihen on erityinen syy.
8686: 
8687: 
8688: 
8689: 
8690: 3.
8691:                                              Laki
8692:                             hallintomenettelylain 12 §:n muuttamisesta
8693: 
8694:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettely-
8695: lain (598/82) 12 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
8696: 
8697:                      12 §
8698:                                                     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8699:   Valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viran-    kuuta 19 .
8700: omaiselta voidaan lausunto tai selitys pyytää
8701: vain silloin, kun siihen ori erityinen syy.
8702: 
8703: 
8704:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
8705: 
8706:                                         Urpo Leppänen
8707:                                                 1989 vp.
8708: 
8709: Lakialoite n:o 57
8710: 
8711:                                                                                                     J
8712: 
8713:                                    U. Leppänen: Ehdotus laiksi tiedoksiannosta hallintoasioissa
8714:                                      annetun lain 4 §:n muuttamisesta
8715: 
8716:                                            Eduskunnalle
8717: 
8718:                              ALOITTEEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
8719:                              Aloitteessa ehdotetaan hallintoasioiden tie-
8720:                            doksiannon yksinkertaistamista ja nykyaikais-
8721:                            tamista yleisöä paremmin palvelevaksi.
8722: 
8723: 
8724: 
8725:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
8726: 
8727:    Erityistiedoksianto hallintoasiassa voidaan         detty, että tiedoksiauto voitaisiin toimittaa lä-
8728: toimittaa postin välityksellä, haasteena tai kir-      hettämällä postitse jäljennös tiedoksi annetta-
8729: jallista todistusta vastaan. Historiallisista syistä   vasta asiakirjasta.
8730: haastetiedoksiantoa, jossa tiedoksisaaja joutuu          Tässä aloitteessa ehdotetaan lakia muutetta-
8731: käymään henkilökohtaisesti haastemiehen luo-           vaksi siten, että tiedoksiauto voitaisiin asiakir-
8732: na, käytetään monissa tilanteissa, joissa tie-         jan esittämisen sijaan toimittaa antamalla asia-
8733: doksiannon lähettäminen postitse olisi riittä-         kirjan jäljennös. Samalla ehdotetaan, että
8734: vää.                                                   haastetiedoksiantaa saataisiin käyttää vain sil-
8735:    Mikäli asian käsittely ei edellytä tiedoksi         loin, kun muu tiedoksiauto ei ole riittävä.
8736: annettavan asiakirjan luovuttamista sille, jon-          Ehdotan,
8737: ka tulee saada asia tiedoksi, voidaan lain
8738: mukaan asiakirja vain esittää sitä luovuttamat-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8739: ta. Tämä lain määräys johtaa usein haastetie-                 lakiehdotuksen:
8740: doksiannon käyttöön, koska laissa ei ole sää-
8741: 
8742: 
8743:                                                  Laki
8744:                 tiedoksiannosta hallintoasiossa annetun lain 4 §:n muuttamisesta
8745: 
8746:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8747:   muutetaan tiedoksiannosta hallintoasioissa 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (232/66)
8748: 4 §:n 2 momentti sekä
8749:   lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi,
8750: seuraavasti:
8751:                         4§                               Haastetiedoksiantoa ei käytetä, jos erityistie-
8752:                                                        doksianto muulla tavalla on riittävä ja asian-
8753:    Jos asianomaisen oikeus ei vaadi asiakirjan         osaiselle helpompi vastaanottaa.
8754: luovuttamista eivätkä tarkoituksenmukaisuus-
8755: syyt muuta edellytä, voidaan asiakirjasta antaa
8756: jäljennös tai asiakirja sitä luovuttamatta hänel-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8757: le ainoastaan esittää.                                 kuuta 19 .
8758: 
8759:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989
8760: 
8761:                                             Urpo Leppänen
8762: 2900200
8763:                                               1989 vp.
8764: 
8765: Lakialoite n:o 58
8766: 
8767: 
8768: 
8769: 
8770:                                   Niinistö ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjain julkisuudesta
8771:                                      annetun lain muuttamisesta
8772: 
8773: 
8774:                                           Eduskunnalle
8775: 
8776:    Ehdotuksen mukaan laajennetaan ja täsmen-         taustasta sekä edistää kansalaisten mahdolli-
8777: netään kansalaisten oikeutta saada tietoa yleis-     suuksia valvoa viranomaisten toimintaa ja vai-
8778: ten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa       kuttaa siihen.
8779: tarkoitetuista valmisteluasiakirjoista.                 Valmisteluasiakirjojen julkisuuden lisäämi-
8780:    Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta on        seksi lakia olisi tarkistettava niin, ettei tiedon
8781: annettu vuonna 1951. Sen säätämisen jälkeen          saantia luvanvaraisesti julkisista asiakirjoista
8782: yleiset käsitykset tietojen julkisuudesta sekä       estetä perusteettomasti. Uudistus on kuitenkin
8783: hallinnon avoimuudesta ja demokraattisesta           toteutettava siten, ettei aiheuteta kohtuutonta
8784: valvonnasta ovat muuttuneet. Lain ongelma on         haittaa viranomaistoiminnan tehokkuudelle, li-
8785: ei-julkisten asiakirjojen muodostaman ryhmän         sättäisi kustannuksia tai aiheutettaisi väärinkä-
8786: laajuus, sillä kaikki vielä valmisteltavana ole-     sityksiä keskeneräisiä asioita koskevia tietoja
8787: vaan asiaan liittyvät asiakirjat ovat periaattees-   luovutettaessa.
8788: sa ei-julkisia, kunnes päätös asiassa on tehty.         Järkevä ja tarkoituksenmukainen hallinto
8789: Suuri osa valmisteltavista asioista ja niitä kos-    edellyttää myös, että salassa pidettäviä tietoja
8790: kevista asiakirjoista on kuitenkin sellaisia, että   voidaan joissakin tapauksissa luovuttaa viran-
8791: niistä pitäisi olla oikeus antaa ja saada tietoja    omaisten kesken.
8792: jo valmisteluvaiheessa.                                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8793:    Valmisteluasiakirjojen julkisuus auttaa kan-
8794: salaisia ja tiedotusvälineitä saamaan tietoja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8795: viranomaisten käsiteltävistä asioista ja niiden             lakiehdotuksen:
8796: 
8797: 
8798: 
8799:                                                Laki
8800:                   yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain muuttamisesta
8801: 
8802:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8803:     kumotaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1951 annetun lain (83/51)
8804: 20 §:n 2 momentti,
8805:   muutetaan 6 §:n 2 momentti, 23 § ja 27 §:n 1 momentti, näistä 23 § sellaisena kuin se on
8806: osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla (946/84), sekä
8807:   lisätään lakiin uusi 6 a § ja uusi 3 b luku, seuraavasti:
8808: 
8809:                        6§                            tarkoituhen toteutumista tai muulla tavoin
8810: -   - - - - -               - - - - - -              haittaa virkatoimintaa.
8811:    Asiakirjoista, jotka 3-5 §:n mukaan eivät
8812: ole julkisia, voidaan antaa tieto viranomaisen
8813: suostumuksella. Jos hallintoasialla, jonka val-                            6a§
8814: mistelua 5 §:ssä tarkoitettu asiakirja koskee,          Jos asiakirja, joka ei ole julkinen, on luovu-
8815: on yleistä merkitystä, on suostumus annettava,       tettu toiselle viranomaiselle lausunnon anta-
8816: jollei tiedon antaminen vaaranna päätöksen           mista tai muuta tilapäistä käyttöä varten, tie-
8817: 2900200
8818: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 58
8819: 
8820: donantamisesta siitä päättää asiakirjan luovut-      pauksessa salassa pidettäväksi määrätystä asia-
8821: tanut viranomainen.                                  kirjasta, luvan myöntää määräyksen antanut
8822:                                                      viranomainen.
8823:                                                        Tämän pykälän nojalla ei tietoa kuitenkaan
8824:                     3 b luku                         saa antaa 18 §:n 2 momentissa tarkoitetuista
8825:                                                      asiakirjoista.
8826:     Viranomaisen oikeus salassa pidettävään
8827:                  asiakirjaan
8828:                                                                          19 d §
8829:                        19 b §                           Viranomaisen palveluksessa olevalla, jolle
8830:    Viranomaisen on annettava tieto salassa pi-       tieto on annettu 19 b tai 19 c §:n nojalla, on
8831: dettävästä asiakirjasta toiselle viranomaiselle:     sama salassapitovelvollisuus kuin tiedon anta-
8832:    1) jos niin on säädetty laissa tai asetuksessa,   neen viranomaisen palveluksessa olevalla.
8833: sen mukaan onko salassapidosta säädetty laissa
8834: vai asetuksessa;
8835:    2) jos tieto on tarpeen käsiteltäessä viran-                          5 luku
8836: omaisen päätöksestä tehtyä muutoksenhakua                         Erityisiä säännöksiä
8837: taikka viranomaisen toimenpiteistä tehtyä kan-
8838: telua; tai                                                                  23 §
8839:    3) jos tieto on tarpeen viranomaiseen kohdis-        Myös muu kuin viranomainen voi erityisestä
8840: tuvan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtä-      syystä saada tiedon salassa pidettävästä asia-
8841: vän suorittamiseksi.                                 kirjasta 19 c §:ssä tarkoitetun viranomaisen lu-
8842:    Tiedon antamisesta päättää, jollei toisin ole     valla. Tietoa ei kuitenkaan saa antaa 18 §:n 2
8843: säädetty, se viranomainen, jonka hallussa asia-      momentissa tarkoitetuista asiakirjoista.
8844: kirja on.                                               Lupaan on liitettävä tietojen käyttämistä
8845:                                                      koskevat tarpeelliset tiedot ja määräykset. Jol-
8846:                       19 c §                         lei ehdoista ja määräyksistä muuta johdu,
8847:    Sen lisäksi mitä 19 b §:ssä on säädetty, vi-      luvan saajan on pidettävä saamansa tiedot
8848: ranomainen voi erityisestä syystä saada tiedon       salassa.
8849: salassa pidettävästä asiakirjasta sen ministeriön
8850: luvalla, jonka alainen tiedon antamisesta 9 §:n                           27 §
8851: mukaan päättävä viranomainen on.                        Joka ei noudata mitä 6 ja 7 §:ssä on säädetty
8852:    Asianomainen ministeriö antaa 1 momentis-         asiakirjain julkisuudesta, taikka rikkoo salas-
8853: sa tarkoitetun luvan myös silloin, kun tietoa        sapitovelvollisuuden tai 17 § :n 2 momentissa ja
8854: asiakirjasta on pyydetty siltä. Kunnallisen vi-      18 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen
8855: ranomaisen osalta luvan antaa sisäasiainminis-       tai 23 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja
8856: teriö. Jos edellä tarkoitettu viranomainen ei ole    määräyksiä, on tuomittava, jollei tekoa ole
8857: minkään ministeriön alainen, luvan antaa val-        rangaistava virkarikoksena, yleisten asiakirjain
8858: tioneuvosto viranomaista kuultuaan. Luvan            julkisuudesta annettujen säännösten tai mää-
8859: tiedon saamiseksi eduskunnalla tai sen toimieli-     räysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen
8860: mellä, tasavallan presidentillä, korkeimmalla        enintään vuodeksi.
8861: oikeudella, korkeimmalla hallinto-oikeudella,
8862: oikeuskanslerilla ja eduskunnan oikeusasiamie-
8863: hellä olevasta asiasta antaa kuitenkin tämä            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8864: viranomainen itse. Jos kysymys on yksittäista-       kuuta 198
8865: 
8866: 
8867:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
8868: 
8869:          Sauli Niinistö              Anssi Rauramo                    Päivi Varpasuo
8870:          Osmo Soininvaara            Heikki A. Ollila                 Kari Häkämies
8871:                      Anneli Jäätteenmäki                      Claes Andersson
8872:                                              1989 vp.
8873: 
8874: Lakialoite n:o 59
8875: 
8876: 
8877: 
8878: 
8879:                                  Jurva ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3 luvun 1 §:n muuttamisesta
8880: 
8881: 
8882:                                          Eduskunnalle
8883: 
8884:    Alle 15-vuotiaiden syyllistyminen rikoksiin      sirikollisuuden takaa paljastuu rikkinäinen ko-
8885: on jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntymässä          ti, jossa ongelmina ovat alkoholismi, välinpitä-
8886: maassamme. Lisäksi alaikäisten suorittamien         mättömyys tai jatkuvat avioerot. Lisäksi rikos-
8887: rikosten tekotavat ovat raaistuneet ja rikokset     kierteeseen joutuneet lapset ovat useimmiten
8888: suoritetaan joukolla. Lähes päivittäin voimme       koulupinnareita, joille koulukaan ei käytän-
8889: lehdistä lukea nuorisojengin ryöstäneen elä-        nössä voi mitään.
8890: keläisiä, varastaneen autoja tai murtautuneen          Lapsirikollisten kasvattaminen lainkuuliai-
8891: liikkeisiin. Lisäksi kaikenlainen vandalismi on     siksi ja kunniallisiksi kansataisiksi on vaativa
8892: jokapäiväistä elämää varsinkin suurissa asutus-     tehtävä tämän päivän yhteiskunnalle. Perintei-
8893: keskuksissa.                                        set rangaistus- ja ojennusmuodot ovat osoit-
8894:    Rikoksia tekevät lapset tietävät heiltä sitä     tautuneet melko voimattomiksi ja sopimatta-
8895: kysyttäessä rikkovansa lakia ja tekevänsä ri-       miksi. Valtiovallan toimesta tulisikin pystyä
8896: koksen tekonsa suorittaessaan. Toisaalta he         pikaisesti luomaan nykyistä parempi järjestel-
8897: ovat myös tietoisia siitä, että heitä ei voida      mä lapsirikollisten rankaisemiseksi ja ennen
8898: tuomita rikoslain mukaan ja poliisi on heihin       kaikkea kunniallisiksi kansataisiksi kasvattami-
8899: nähden voimaton. Pahimmissa tapauksissa tä-         seksi. Hyvänä vaihtoehtona on todettu jopa
8900: mä asia kuulutetaan välittömästi tekijän jää-       käytännön kokeilujen myötä nk. yhdyskunta-
8901: dessä kiinni tekosestaan.                           palvelu. Tässä toiminnassa rikoksen tekijä kor-
8902:    Nuorten itsensä keksimien ja suunnittele-        vaisi joko rikoksen uhrille tai yhteiskunnalle
8903: mien rikosten lisäksi alaikäisiä lapsia käytetään   aiheuttamansa vahingon ja saisi samalla kou-
8904: myös vanhempien täysi-ikäisten henkilöiden          riintuntuvan esimerkin siitä, mitä hänen tekon-
8905: suunnittelemissa rikoksissa. Näitä rikoksen         sa on rikoksen uhrille aiheuttanut. Tämän
8906: suorittajina käytettäviä lapsia käytetään hy-       lisäksi tulisi luoda muita menetelmiä lapsirikol-
8907: väksi ja välikappaleena ovelien ihmisten toi-       listen kasvattamiseksi kuin tämänhetkiset kou-
8908: mesta siksi, että alaikäisenä suoritettuna rikok-   lukodit.
8909: sesta kiinnijäämistapauksessa rangaistus on            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8910: olematon.
8911:    Nykyisen laajuisen nuoriso- ja lapsirikolli-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8912: suuden syynä täytyy olla kotona ja koulussa                lakiehdotuksen:
8913: epäonnistunut kasvatus. Usein nuoriso- ja lap-
8914: 
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 290020D
8919: 2                                  1989 vp. -     LA n:o 59
8920: 
8921:                                               Laki
8922:                             rikoslain 3 luvun 1 §:n muuttamisesta
8923: 
8924:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 19 päivänä 1889 annetun rikoslain
8925: (39/1889) 3 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on toukokuun 31 päivänä 1940 annetussa
8926: laissa (263/ 40), näin kuuluvaksi:
8927: 
8928:                       3 luku                      rankaisematta, jos sen tekee neljäätoista vuotta
8929:         Perusteista, jotka poistavat teon         nuorempi lapsi.
8930:       rangaistavuuden tai sitä vähentävät
8931:                       1§                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8932:     Teko, joka muuten on rangaistava, jääköön     kuuta 198
8933: 
8934:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
8935: 
8936:                     Marita Jurva                           Pentti Kettunen
8937:                     Tina Mäkelä                            Raimo Vistbacka
8938:                                             Lea Mäkipää
8939:                                               1989 vp.
8940: 
8941: Lakialoite n:o 60
8942: 
8943: 
8944: 
8945: 
8946:                                  Uitto ym.: Ehdotus asumistakuun erityislaiksi
8947: 
8948: 
8949:                                          Eduskunnalle
8950: 
8951:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8952: 
8953:    Lakialaitteessa ehdotetaan kunnille valtion      nuorten osalta lakialaitteessa ehdotetaan kun-
8954: rahoituksen turvin määrättävää asunnon jär-         nalle velvollisuutta asunnon järjestämiseen sil-
8955: jestämisvelvollisuutta yli 18 vuotta täyttäneille   loin, kun nuoren asuminen vanhempien kodis-
8956: Suomen kansalaisille, jotka ovat kokonaan           sa on jatkunut yli kaksi vuotta täysi-ikäisyyden
8957: asunnottomia, sekä erilaisissa laitoksissa asu-     saavuttamisesta.
8958: ville, joiden laitosasuminen jatkuu vain asun-         Asunnon järjestämisvelvollisuus on lakieh-
8959: non puutteen vuoksi. Lakiehdotuksessa määrä-        dotuksessa sidottu ns. arava-asumista koske-
8960: tään kunnalle velvollisuus järjestää kohtuuhin-     vien tulorajojen puitteisiin. Vuokra-asunnolla
8961: tainen vuokra-asunto myös vankilasta vapau-         asumistakuulakiesityksessä tarkoitetaan asun-
8962: tuville, joiden rikosten uusintariskiä voitaisiin   nottomalle henkilölle kunnan toimesta hankit-
8963: näin myös ilmeisesti vähentää.                      tuja, rakennettuja ja peruskorjattuja vuokra-
8964:    18 vuotta täyttäneiden kotonaan asuvien          asuntoja.
8965: 
8966: 
8967: 
8968: 
8969:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
8970: 
8971:     Sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon riittä-      sella rakennusliikkeet ja niiden käskyläiset os-
8972: mättömyys ja väestön edelleen jatkuva muutto-       tavat maata halvalla ja myyvät asuntoja kalliil-
8973: liike kaupunkeihin ja taajamiin on johtanut         la hinnalla.
8974: osaltaan asuntokeinotteluun. Asuntojen hinto-          Maan omistusoikeuden siirtyminen yksityi-
8975: jen voimakas kohoaminen on aiheuttanut sen,         sille liikemiehille keinottelun välineeksi nostaa
8976: että asuntomarkkinoiden ulkopuolelle on jää-        asumisen kokonaiskustannuksia, vaikeuttaa
8977: mässä osa väestöä, jolla ei ole mitään mahdol-      kohtuuhintaisen ja järkevän yhdyskuntasuun-
8978: lisuuksia normaalein keinoin vapaarahoitteisen      nittelun toteuttamista ja estää riittävän sosiaa-
8979: vuokra-asunnon tai omistusasunnon hankin-           lisen asuntorakentamisen toteuttamista.
8980: taan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti vähä-         Asunto-ongelman moniulotteisuuden vuoksi
8981: varaiset palkkatyöllään elävät nuoret, laitok-      siihen liittyviä pulmia ei voida ratkaista yhden
8982: siin asunnon puutteen vuoksi sijoitetut sekä        lainsäädäntötoimenpiteen avulla. Kuitenkin
8983: monet pientä eläkettä saavat vanhukset ja yk-       suurimmassa ahdingossa elävät ne, noin 20 000
8984: sinhuoltajaperheet.                                 suomalaista, joilla ei ole minkäänlaista itsenäi-
8985:     Asuntokurjuuden kuva Suomessa on moni-          sen asumisen turvaavaa asuntoa. Suomen kal-
8986: ilmeinen: on suoranaista asunnottomuutta,           taisessa maassa, jonka taloudelliset voimavarat
8987: täysi-ikäisten lasten asumista vanhempiensa         ovat kansainvälisesti vertaillen ylivoimaiset, oi-
8988: luona, kohtuuttomuutta vuokramarkkinoilla,          keus itsenäiseen asumiseen voidaan taata kai-
8989:  niukkuuden jakamista asumistuen muodossa,          kille. Tätä edellyttää myös Suomea sitova
8990:  pankkien ja sijoittajien ylivaltaa asuntosäästä-   YK:n yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista
8991:  jien kustannuksella. Asuntokurjuuden juuret        ja sivistyksellisistä oikeuksista (SopS 6/76).
8992:  versoavat tonttikeinottelun mahdollistavista          Asuntokurjuuden paheneminen tulee johta-
8993:  kunnallispoliitikoista, joiden myötävaikutuk-      maan siihen, että kokonaan vailla asuntoa
8994: 2900200
8995: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 60
8996: 
8997: olevien määrä lisääntyy ja laitoksiin sijoitettu-   miseen kokonaan vailla asuntoa oleville ja
8998: jen, kuten esimerkiksi mielisairaaloista kotiu-     valtiolle velvollisuus riittävien määrärahojen
8999: tuvien, normaalin elämän aloittaminen vaikeu-       osoittamiseen asunnottomuudesta aiheutuvien
9000: tuu. Työssä käyvien nuorten parien toiveet          tarpeiden tyydyttämiseksi.
9001: oman perheen perustamisesta törmäävät koh-             Vuokra-asuntotuotannon rahoitusjärjestel-
9002: tuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteeseen.         mä noudattaisi soveltuvin osin asuntotuotanto-
9003:    Tämän lakiehdotuksen tarkoituksena on luo-       lain mukaista lainajärjestelmää.
9004: da kokonaan asunnottomille ja laitoksissa              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9005: asunnottomuuttaan asuville oikeus kohtuuhin-
9006: taiseen vuokra-asuntoon. Lakiehdotuksessa oi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9007: keus on ilmaistu luomalla asunnottoman koti-               lakiehdotuksen:
9008: kunnalle velvollisuus vuokra-asunnon osoitta-
9009: 
9010: 
9011: 
9012: 
9013:                                 Asumistakuun erityislaki
9014:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9015: 
9016:                      1 luku                           Valtion taloudellisista velvollisuuksista tä-
9017:                Yleisiä säännöksiä                   män lain tarkoituksen toteuttamiseksi sääde-
9018:                                                     tään jäljempänä erikseen.
9019:                        1§
9020:   Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on                           2 luku
9021: järjestää vailla itsenäisen asumisen turvaavaa                        Suunnittelu
9022: asuntoa olevien kansalaisten asunnon saami-
9023: nen. (Asumistakuulain tarkoittama asunnoton                               3§
9024: henkilö)                                               Selvitys. Kuntien tulee laatia selvitys lain
9025:                                                     2 §:n 3 momentissa tarkoitettujen asunnotto-
9026:                        2§                           mien asunto-oloista. Selvitykseen kirjataan
9027:    Asumistasotavoite ja sen vaatimat toimenpi-      kunnan alueella pysyvästi asuvien 8 vuotta
9028: teet. Kansalaisten itsenäisen asumisen turvaa-      täyttäneiden kuntalaisten asuntotilanne siten
9029: miseksi valtion ja kuntien tulee jäljempänä         kuin asetuksella tästä laista tarkemmin sääde-
9030: säädettävällä tavalla turvata kokonaan vailla       tään.
9031: asuntoa olevien ja asunnon puutteen vuoksi             Suunnitelma. Tehdyn selvityksen perusteella
9032: laitoksissa asuvien kansalaisten pysyvä ja itse-    kunnat laativat suunnitelman asumistakuun to-
9033: näinen asuminen.                                    teuttamiseksi viiden vuoden suunnittelujaksolla
9034:    Tämän lain kunnilta ja valtiolta edellyttämä     alueellaan kokonaan vailla asuntoa olevien ja
9035: vuotuinen määrärahantarve, jonka turvin on          laitoksissa asunnottomuuttaan asuvien kunta-
9036: rakennettava 1 momentissa tarkoitetuille kan-       laisten vakinaisen asumisen turvaamiseksi.
9037: salaisille riittävä määrä kunnallisia vuokra-       Suunnitelma on tarkistettava vuosittain.
9038: asuntoja, on otettava valtion vuotuiseen tulo-         Suunnitelma samoin kuin tarkistettu suunni-
9039: ja menoarvioon asunto-olojen kehittämislain         telma on toimitettava asuntohallituksen hyväk-
9040: (919/85) tarkoittaman asunto-ohjelman lisä-         syttäväksi.
9041: voimavarana.                                           Asuntohallituksen tulee hyväksyä suunnitel-
9042:    Kunnan velvollisuudet. Tämän lain sisältä-       mat joutuisasti ja niin, että niiden perusteella
9043: mät velvollisuudet koskevat niitä 1 momentin        edellytettävät voimavarat voidaan osoittaa seu-
9044: tarkoittamia asunnottomia, joilla on kunnassa       raavan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa
9045: väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaik-    tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi.
9046: ka ja jotka ovat asuneet kunnassa vähintään            Suunnitelman laadinnasta säädetään tarkem-
9047: kolme vuotta.                                       min asetuksella.
9048:                                          1989 vp. -     LA n:o 60                                  3
9049: 
9050:                      3 luku                                                 6 §
9051:        Asunnon järjestämisvelvollisuus                  Tämän lain säännöksiä asumisen järjestä-
9052:                                                       misvelvollisuudesta sovelletaan vain asuntotuo-
9053:                        4 §                            tantolain 5 §:ssä (33/68) ja sen nojalla anne-
9054:   Pitkäaikaisesti asunnottomat.     Yli kolme         tussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettui-
9055: kuukautta vailla asuntoa olleelle, tilapäisma-        hin luonnollisiin henkilöihin.
9056: joituksessa asuneelle lain 2 §:n 3 momentissa
9057: tarkoitetulle kuntalaiselle kunta on velvollinen                           7 §
9058: järjestämään itsenäisen kunnallisen vuokra-             Tämän lain mukaisella vuokra-asunnolla tar-
9059: asunnon.                                             koitetaan lain 2 §:n 3 momentissa mainituille
9060:    Tilapäismajoitukseksi katsotaan myös 18           henkilöille kunnan toimesta hankittuja, raken-
9061: vuotta täyttäneen henkilön asuminen yli kol-         nettuja tai peruskorjattuja vuokra-asuntoja.
9062: men vuoden ajan täysi-ikäisyyden saavuttami-            Kunnille on myönnettävä vuosittain lain pii-
9063: sesta lukien entisen huoltajansa kodissa. Tä-        riin kuuluvien vuokra-asuntojen hankkimista,
9064: män ajankohdan jälkeen kunnalla on velvolli-         rakentamista ja peruskorjaamista varten 3 §:n
9065: suus tämän lain muut ehdot täyttävän nuoren          1 momentin tarkoittaman selvityksen osoitta-
9066: itsenäisen asumisen järjestämiseen.                  man tarpeen mukaan ja saman pykälän 2
9067:                                                      momentin suunnitelman toteuttamiseksi val-
9068:                        5§                            tion lainoja.
9069:    Asunnottomuuden vuoksi laitokseen sijoitet-          Kunnille myönnetään asumistakuun vuokra-
9070: tu. Tämän lain tarkoittama asunnon järjestä-         asuntovelvoitteen täyttämiseen valtion laina.
9071: misvelvollisuus on kunnalla myös niiden 2 §:n        Valtion lainan myöntämiseen sovelletaan asun-
9072: 3 momentissa tarkoitettujen asunnottomien            totuotantolain (247 /66) valtion lainan myöntä-
9073: osalta, jotka asuvat sairaala-, hoito- tai huolto-   mistä koskevia säännöksiä.
9074: laitoksessa asunnon puutteen vuoksi ja asumi-
9075: nen mainituissa olosuhteissa on jatkunut yli
9076: kuusi kuukautta.                                                           8 §
9077:    Vankila- tai muusta rangaistuslaitoksesta va-        Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan
9078: pautuvalle lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetul-       päivänä tammikuuta 1991.
9079: le asunnottomalle henkilölle kunnan on osoi-            Lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen määräaiko-
9080: tettava asuntolapaikka välittömästi vapautumi-        jen laskeminen aloitetaan lain voimaantulopäi-
9081: sen jälkeen ja itsenäisen asumisen turvaava           västä.
9082: asunto 1 momentissa mainitussa ajassa.                  Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9083:    Asunnottomuudesta johtuvasta laitosasumi-          ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
9084: sesta ja tässä pykälässä säädetystä velvollisuu-      menpiteisiin.
9085: desta säädetään tarkemmin asetuksella.
9086: 
9087:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
9088: 
9089:          Pauli Uitto                    Vappu Säilynoja                Esko Helle
9090:          Anna-Liisa Jokinen             Lauha Männistö                 Esko Seppänen
9091:          Claes Andersson                Pekka Leppänen                 Raila Aho
9092:          Asko Apukka                    Pertti Lahtinen                Timo Laaksonen
9093:          Arvo Kemppainen                Marja-Liisa Löyttyjärvi        Heli Astala
9094:                                         Jarmo Wahlström
9095:                                                 1989 vp.
9096: 
9097: Lakialoite n:o 61
9098: 
9099: 
9100: 
9101: 
9102:                                    Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 18 ja
9103:                                      19 §:n muuttamisesta
9104: 
9105: 
9106:                                            Eduskunnalle
9107: 
9108:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9109: 
9110:   Aloitteessa ehdotetaan osa-aikatyöntekijöi-          mällä päivärahan maksukautta ja lieventämällä
9111: den työttömyysturvan parantamista pidentä-             työttömyysturvan saamisen ehtoja.
9112: 
9113: 
9114: 
9115: 
9116:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
9117: 
9118: 1. Nykyinen tilanne                                    vautumaan kunnalliseen toimeentulotukeen.
9119:                                                        Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että osa-
9120:    Osa-aikatyöntekijöiden käyttö erityisesti pal-      aikatyöntekijän työttömyysturvan saamisen
9121: velualoilla on viime vuosina lisääntynyt. Heistä       edellytykseksi on asetettu niin ankaria ehtoja,
9122: suurin osa työskenteli päivittäistavarakaupas-         että moni osa-aikatyötä tekevä ei saa lainkaan
9123: sa. Osa-aikatyön teettäminen on jatkuvasti li-         työttömyyspäivärahaa tai päivärahan saaminen
9124: sääntyvä ongelma muillakin palvelualoilla, ku-         on loppunut osa-aikatyön edelleen jatkuessa.
9125: ten majoitus- ja ravitsemisliikkeissä ja kiinteis-        Erityisen huolestuttavaa kehitystä on se, että
9126: töhuollon siivoustöissä. Tämän lisäksi osa-            työnantajat ovat eräillä työpaikoilla alkaneet
9127: aikatyön teettäminen on levinnyt pankkeihin ja         osa-aikaistaa pitkään palveluksessaan olleita
9128: julkiselle sektorille, erityisesti kunnallisiin pal-   ikääntyneitä työntekijöitään. Tällöin osa-aika-
9129: veluihin. - Merkillepantavaa on, että osa-             työn teettäminen vaikuttaa alentavasti työnte-
9130: aikatyön teettäminen painottuu naisvaltaisille         kijän vanhuus- tai yksilölliseen varhaiseläk-
9131: aloille.                                               keeseen. Tässä tapauksessa osa-aikatyön teet-
9132:    Suuri osa osa-aikatyötä tekevistä työnteki-         täminen heikentää työntekijän toimeentulotur-
9133: jöistä haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Sitä on           vaa pysyvästi koko loppuelämän.
9134: kuitenkin erityisesti palvelualoilla yhä vähem-           Osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturva on
9135: män tarjolla, joten yhä useammat työnhakijat           edelleenkin puutteellinen, mikä asettaa osa-
9136: ovat olleet pakotettuja ottamaan vastaan osa-          aikatyöntekijät eriarvoiseen asemaan muihin
9137: aikatyötä vastoin tahtoaan. - Ongelmaksi               työntekijöihin nähden. Tätä eriarvoisuutta
9138: ovat muodostumassa myös työsuhteen kestäes-            osoittaa erityisesti se, että sovitelluu työttö-
9139: sä tapahtuvat osa-aikaistamiset: silloinkin kun        myyspäivärahan saamisen enimmäismäärä on
9140: työ vähenee vain tilapäisesti, työnantajat lo-         rajattu enintään 100 täyden työttömyyspäivä-
9141: mautuksen sijasta muuttavat kokoaikatyösuh-            rahan suuruiseksi, kun muilla työttömillä
9142: teen osa-aikaiseksi.                                   enimmäismäärä on 500 työttömyyspäivää. Eri-
9143:    Osa-aikatyön hallitsematon lisääntyminen            tyisen kohtuutonta on se, että päivärahan saa-
9144: on nopeasti heikentämässä työntekijöiden toi-          misen enimmäismäärien täyttymisen jälkeen
9145: meentuloturvaa ja johtamassa pelkästään työn-          osa-aikatyöntekijä joutuu valitsemaan joko
9146: antajien ehdoilla tapahtuvaan työaikojen mää-          kokonaan työttömänä olemisen tai pelkän osa-
9147: rittelyyn. Osa-aikatyötä vastoin tahtoaan teke-        aikatyön ilman työttömyysturvaa. Kokonaan
9148: vä työntekijä joutuu huolestuttavan usein tur-         työtön ei voi vastaanottaa osa-aikatyötä, koska
9149: 2900200
9150: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 61
9151: 
9152: hän tällöin menettäisi oikeutensa työttömyys-        heille maksettavan työttömyyspäivärahakau-
9153: päivärahaan.                                         den pidentämiseksi siten, että osa-aikatyönteki-
9154:    Osa-aikatyötä tekevän on työttömyyspäivä-         jät tulevat tasavertaiseen asemaan muiden
9155: rahan enimmäismäärien täyttymisen jälkeen            työntekijöiden kanssa.''
9156: erittäin vaikea päästä takaisin työttömyystur-          Eduskunnan joulukuussa 1986 hyväksymä
9157: van pnrnn. Työttömyysturvalaki edellyttää            ponsi on niin selkeä ja hallitusta velvoittava,
9158: työttömyysturvan uudelleen alkamiseksi yh-           että hallituksen tulee välittömästi, kiireellisesti
9159: denjaksoista kokoaikatyön tekemistä kuuden           ja ensi töikseen antaa esitys osa-aikatyönteki-
9160: kuukauden aikana. Tällaista kokoaikatyötä on         jöiden toimeentulo- ja työttömyysturvan epä-
9161: erityisesti palvelualoilla mahdotonta löytää.        kohtien korjaamiseksi. Ongelma työttömyys-
9162: Tässä tilanteessa osa-aikatyöntekijällä ei ole       turvan kohdalla on kuitenkin niin polttava ja
9163: muuta mahdollisuutta kuin turvautua kunnalli-        ajankohtainen, että pidämme tarpeellisena
9164: seen toimeentulotukeen, vaikka he työttömyys-        myös lakialoitteen tekemistä.
9165: kassaan liittyessään ovat olettaneet tulleensa          Aloitteessa lähdemme siitä, että kaikki työt-
9166: turvatuiksi työttömyyden varalle.                    tömät tulee saattaa yhdenmukaisen kohtelun
9167:                                                      alaisiksi lainsäädännössä. Työttömyyspäivära-
9168:                                                      han tason ja sen keston tulee myös osa-aika-
9169: 2. Uudistusehdotus                                   työntekijöillä olla mahdollisimman pitkälle yh-
9170:                                                      denmukainen muiden työntekijöiden kanssa.
9171:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:o         Ehdotammekin maksettavien päivien määrän
9172: 172/1986 vp. laeiksi työttömyysturvalain ja          lisäämistä, päivärahan tason nostamista sekä
9173: työttömyyskassalain 26 ja 27 §:n muuttamises-        määräaikojen täyttymisen jälkeen vaadittavaa
9174: ta eduskunta yksimielisesti lausui seuraavaa:        työssäolovaatimusta alennettavaksi. Tällöin
9175: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pi-      osa-aikatyöntekijän pääsy takaisin työttömyys-
9176: kaisiin toimenpiteisiin sekä osa-aikatyönteki-       turvan piiriin helpottuu, eikä väliinputoajaon-
9177: jöiden toimeentuloturvan parantamiseksi että         gelma ole niin vaikea kuin nykyisin.
9178: 
9179: 
9180: 
9181:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
9182: 
9183:    Osa-aikatyöntekijän työttömyysturvan pa-             Työttömyyspäivärahaa osa-aikatyöntekijälle
9184: rantaminen edellyttää osa-aikatyöntekijän            esitämme maksettavaksi enintään 250 täyttä
9185: työttömyysturvaa sääntelevien työttömyystur-         työttömyyspäivää vastaavalta ajalta, eli puolet
9186: valain 18 ja 19 §:n muuttamista.                     kokoaikatyöttömän vastaavasta enimmäisajas-
9187:    18 §. Esitämme, että jos kokoaikatyötä teh-       ta. Työttömyyspäivärahan maksuajan pidentä-
9188: neen työntekijän työaikaa muutetaan lyhentä-         minen parantaisi ratkaisevasti osa-aikatyönte-
9189: mällä hänen päivittäistä työaikaansa ja vähen-       kijän heikkoa toimeentuloturvaa ja toteuttaisi
9190: tämällä palkkaa vastaavasti 17 §:ssä mainitusta      myös tasa-arvon vaatimukset muihin työnteki-
9191: syystä, on hänellä oikeus työttömyyspäivära-         jöihin nähden. Muutos tulisi 18 §:n 2 moment-
9192: haan työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä         tiin, jossa nykyisin työttömyyspäivärahan
9193: työttömyyspäiviltä edellyttäen, että työaika vii-    maksamisen enimmäismäärä on rajattu vain
9194: kossa lyhentyy vähintään viidenneksellä ja hen-      150 täyttä työttömyyspäivää vastaavaan aikaan
9195: kilö on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa vä-        lomautuskertaa kohti.
9196: hintään edelliset kuusi kuukautta. - Nykyisin           Esitämme myös 18 §:n 3 momenttia muutet-
9197: vaaditaan, että henkilö on ollut yhdenjaksoi-        tavaksi siten, että kun henkilö on työskennellyt
9198: sesti kokoaikaisessa työsuhteessa samaan työn-       vähintään kolme kuukautta kokoaikatyössä,
9199: antajaan vähintään edelliset 12 kuukautta, mi-       tämän pykälän mukaisten päivien laskenta
9200: kä on osoittautunut aivan liian pitkäksi ajaksi      aloitetaan alusta henkilön jouduttua uudelleen
9201: erityisesti palvelualoilla, joilla työsuhteet ovat   lomautetuksi. Muutos on perusteltu ennen
9202: lyhyitä. Ankarat ehdot ovat pudottaneet monet        kaikkea sen vuoksi, että osa-aikatyöntekijän
9203: osa-aikatyöhön vastoin tahtoaan joutuneet            on erittäin vaikeata päästä uudelleen työttö-
9204: työttömyysturvan piiristä kunnallisen toimeen-       myysturvan piiriin, kun hänen edellytetään ole-
9205: tuloturvan varaan.                                   van ennen sitä vähintään kuusi kuukautta yh-
9206:                                      1989 vp. -     LA n:o 61                                      3
9207: 
9208: jaksoisesti kokoaikatyössä. Tällaista kokoaika-     osa-aikatyötä. Mainitun kolmen kuukauden
9209: työtä on erityisesti palvelualoilla usein mahdo-    työskentelyajan ei tarvitsisi enää olla yhdenjak-
9210: tonta löytää, kuten edellä on jo todettu.           soista, jotta väliinputoajaongelmat voitaisiin
9211:    Esitämme myös, että nykyisen kuuden kuu-         nykyistä paremmin ratkaista. Nykyisen lain
9212: kauden sijasta 18 §:n 3 momentin viimeisen          kuuden kuukauden yhtäjaksoisen kokoaika-
9213: virkkeen määräaika lyhennetään kolmeksi kuu-        työn vaatimus on kohtuuttoman monen osa-
9214: kaudeksi ja että kyseisen työajan ei enää tarvit-   aikatyöntekijän kohdalla merkinnyt työttö-
9215: sisi olla yhdenjaksoinen. Nykyisin työttömyys-      myysturvan ulkopuolelle jäämistä. Uudistus
9216: päivärahan enimmäismäärää laskettaessa kat-         vastaa edellä 18 §:n 3 momentissa esittämiäm-
9217: sotaan samaksi työajan lyhennykseksi se, että       me korjauksia.
9218: lyhennys tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa            Lain 19 §:n 5 momentin mukaan siinä tar-
9219: edellisestä. Tämäkin määräys on osa-aikatyön-       koitettu henkilö voi sen jälkeen, kun 3 momen-
9220: tekijälle kohtuuton ja johtaa siihen, että nykyi-   tissa tarkoitettu työttömyyspäivärahojen enim-
9221: nen 100 päivän enimmäisaika tulee monelle           mäismäärä on tullut täyteen, päivärahaoikeut-
9222: osa-aikaiselle aivan liian nopeasti eteen ja pu-    taan menettämättä irtisanoutua osa-aikatyöstä.
9223: dottaa hänet työttömyysturvan piiristä kunnal-      - Oikeus päivärahaan alkaa vasta osa-aika-
9224: lisen toimeentuloturvan varaan. Kuuden kuu-         työsuhteen päättymisen jälkeen. Enimmäis-
9225: kauden yhdenjaksoista kokoaikatyötä ei ole          määrän täyttymisen ja osa-aikatyön päättymi-
9226: monellakaan paikkakunnalla saatavissa.              sen väliin voi jäädä jopa useita kuukausia
9227:    19 §. Esitämme 19 §:n 3 momenttiin muu-          pitkä aika, jolloin työtön on pelkän osa-aika-
9228: tosta, jonka mukaan soviteltua työttömyyspäi-       työstä saamansa palkan varassa. Jos työtä on
9229: värahaa maksetaan osa-aikatyöntekijälle enin-       vain muutama tunti viikossa, on tilanne koh-
9230: tään 250 täyden työttömyyspäivärahan suurui-        tuuton. Tämän epäkohdan korjaamiseksi esi-
9231: nen määrä. Tätä uudistusta perustelemme sa-         tämme, että enimmäismäärän täyttymisen ja
9232: malla tavoin kuin edellä 18 §:n 2 momenttiin        työsuhteen päättymisen väliin jäävältä ajalta
9233: esittämäämme työttömyyspäivärahan piden-            maksetaan työttömyyspäiväraha, vaikka päivä-
9234: nystä. Nykyinen 150 päivän enimmäisraja on          rahan maksamisen enimmäismäärä ylittyisikin.
9235: kohtuuttoman alhainen.                                 Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
9236:    Lain 19 §:n 4 momenttiin esitämme muutos-        maan ensi vuoden alusta.
9237: ta, jonka mukaan silloin, kun henkilö on               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9238: työskennellyt vähintään kolme kuukautta ko-         nioittaen,
9239: koaikatyössä, tämän pykälän mukaisten päi-
9240: vien laskenta aloitetaan alusta henkilön otettua             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9241: työttömäksi jouduttuaan uudelleen vastaan                  lakiehdotuksen:
9242: 
9243: 
9244: 
9245: 
9246:                                               Laki
9247:                         työttömyysturvalain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
9248: 
9249:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys-
9250: turvalain (602/84) 18 § sekä 19 §:n 2, 3, 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 18 §:n 1
9251: momentti 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87) sekä 18 §:n 2 momentti ja 19 §:n
9252: 3 ja 4 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89), näin kuuluviksi:
9253: 
9254:                       18 §                          oikeus työttömyyspäivärahaan tämän lain mu-
9255:              Lyhennetty työpäivä                    kaisesti työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä
9256:                                                     työttömyyspäiviltä edellyttäen, että keskimää-
9257:   Jos kokoaikatyötä tehneen työntekijän työ-        räinen työaika viikossa lyhentyy vähintään nel-
9258: ajan lyhennys toteutetaan 17 § :ssä tarkoitetus-    jänneksellä ja henkilö on ollut yhdenjaksoisesti
9259: ta syystä lyhentämällä päivittäistä työaikaa ja     kokoaikaisessa työsuhteessa vähintään edelliset
9260: vähentämällä palkkaa vastaavasti, on hänellä        kuusi kuukautta.
9261: 4                                   1989 vp. -    LA n:o 61
9262: 
9263:     Työttömyyspäivärahaa maksetaan tämän py-         Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan
9264: kälän mukaan enintään 250 täyttä työttömyys-      enintään 250 täyden työttömyyspäivärahan
9265: päivää vastaavalta ajalta lomautuskertaa koh-     suuruinen määrä.
9266: ti.                                                  Jos tässä pykälässä tarkoitettu henkilö työs-
9267:     Kun henkilö on työskennellyt vähintään kol-   kentelee vähintään kolmen kuukauden ajan
9268: me kuukautta työssä, jossa työaika on alalla      työssä, jossa työaika on alalla normaalisti so-
9269: normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työnte-    vellettavan kokoaikaisen työntekijän enim-
9270: kijän enimmäistyöajan pituinen, katsotaan sen     mäistyöajan pituinen, työttömyyspäivien las-
9271: jälkeen 1 momentin mukaisesti toteutettu työ-     kentajakso aloitetaan alusta henkilön otettua
9272: ajan lyhentäminen uudeksi lomautuskerraksi.       työttömäksi jouduttuaan uudelleen vastaan
9273: Jos henkilön työaikaa lyhennetään uudelleen 1     osa-aikatyötä.
9274: momentin mukaisesti kolmen kuukauden kulu-           Tässä pykälässä tarkoitettu henkilö voi sen
9275: essa edellisestä työajan lyhennyksestä, katso-    jälkeen, kun 3 momentissa tarkoitettu työttö-
9276: taan se samaksi työajan lyhentämiseksi 2 mo-      myyspäivärahojen enimmäismäärä on tullut
9277: menttia sovellettaessa.                           täyteen, päivärahaoikeuttaan menettämättä ir-
9278:                                                   tisanoutua osa-aikatyöstään. Enimmäismäärän
9279:                     19 §                          täyttymisen ja työsuhteen päättymisen väliseltä
9280:        Osa-aikatyön vastaanottaminen              ajalta osa-aikatyöntekijällä on oikeus työttö-
9281:                                                   myyspäivärahaan 3 momentin määräyksestä
9282:    Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makse-     huolimatta.
9283: ta, jos työaika ylittää neljä viidesosaa alalla
9284: sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enim-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9285: mäistyöajasta.                                    kuuta 19
9286: 
9287:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
9288: 
9289:         Marja-Liisa Tykkyläinen           Kerttu Törnqvist            Saara-Maria Paakkinen
9290:         Timo Roos                         Tuula Paavilainen           Jouni Backman
9291:         Jukka Gustafsson                  Sinikka Mönkäre             Tarja Kautto
9292:         Virpa Puisto                      Antti Kalliomäki            Matti Luttinen
9293:         Sinikka Hurskainen-Leppänen       Risto Ahonen                Arto Lapiolahti
9294:         Antero Kekkonen                   Markku Pohjola              Jussi Ranta
9295:         Seija Karkinen                    Sakari Knuuttila            Reijo Lindroos
9296:         Mats Nyby                         Lea Savolainen              Mikko Elo
9297:         Tuulikki Hämäläinen               Markus Aaltonen             Kari Rajamäki
9298:         Matti Saarinen                    Heikki Rinne                Matti Vähänäkki
9299:         Riitta Myller                     Jorma Rantanen              Jouko Skinnari
9300:         Ilkka Joenpalo                    Raimo Vuoristo              Matti Ahde
9301:                                           Aimo Ajo
9302:                                                  1989 vp.
9303: 
9304: Lakialoite n:o 62
9305: 
9306: 
9307: 
9308: 
9309:                                     Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta
9310: 
9311: 
9312:                                             Eduskunnalle
9313: 
9314:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9315: 
9316:     Aloitteessa ehdotetaan työntekijöille oikeut-       ta vuodelta ja säästetty loma tulisi pitää vähin-
9317:  ta säästää yksi viikko vuosilomastaan myö-             tään 10 vuoden päästä ensimmäisestä säästämi-
9318:  hemmin pidettäväksi. Säästäminen tulisi suo-           sestä asianomaisen lomanmääräytymiskauden
9319:  rittaa vähintään viideltä ja enintään kahdeksal-       vuosiloman yhteydessä.
9320: 
9321: 
9322: 
9323: 
9324:                                           YLEISPERUSTELUT
9325: 
9326:      Suomalaisessa työajan lyhentämiskeskuste-          peita. Todennäköisesti eri työntekijäryhmien
9327: . lussa ja yleisemminkin yhteiskunta- ja vapaa-         tarpeet eroavat järjestelmän kehittelyn osalta
9328:   ajan politiikan suuntakeskustelussa on kansa-         toisistaan.
9329:   laisten keskuudessa noussut voimakkaasti esille          Eri työntekijä- ja toimihenkilöryhmiä yhdis-
9330:   tarve saada vapaa-aika pidempinä, yhtäjaksoi-         tää kuitenkin tarve voida jättää osa vuosilo-
9331:   sina lomina. Myös eri työntekijäryhmien työ-          mastaan pidettäväksi myöhemmin. Erityisesti
9332:   ajan lyhentämisodotuksia tutkittaessa on voitu        julkishallinnossa pitkään työskennelleillä vuo-
9333:   havaita tarve pidempiin lomiin ja lomien osit-        silomaedut ovat monilla kohtuullisen hyvät.
9334:   tamiseen elämäntilanteiden mukaan. Yhtenä             Useilla muillakin työntekijäryhmillä tilanne al-
9335:   ratkaisumallina on esitetty sapattivapaajärjes-       kaa olla tyydyttävä. Työntekijöillä on erilaisis-
9336:   telmää, jolla toteutuessaan voisi olla myös           ta elämäntilanteista johtuen mitä ilmeisimmin
9337:   monia myönteisiä työllisyysvaikutuksia sekä           tarpeita säästää osa vuosilomastaan myöhem-
9338:   yksilön terveyteen ja koko työyhteisön ase-           min pidettäväksi. Tällaisia tarpeita voivat olla
9339:   maan liittyviä vaikutuksia.                           opiskeluun, perheen perustamiseen, omakotita-
9340:      Eräillä työaloilla ja työntekijäryhmillä on jo     lon rakentamiseen, harrastuksiin tai yhteiskun-
9341:   nyt ollut mahdollisuus pitää osa vuosilomas-          nallisiin tehtäviin liittyvät tarpeet.
9342:   taan pidennettynä esimerkiksi talvella. Käytän-          Jotta vuosiloma kuitenkin täyttäisi sille ase-
9343:   tö on ollut esimerkiksi terveydenhuoltoalalla         tetut elpymistehtävät, ei liene perusteltua aja-
9344:   helpottamassa työtehtävien hoitoa vuosilomien         tella, että kesäaikaan liittyvä loma-aika voisi
9345:   sijoittuessa tasaisemmin eri vuodenajoille.           olla kolmea viikkoa lyhyempi. Näin ollen siir-
9346:      Yhtenä työajan lyhentämiskeinona on esitet-        rettävä vuosiloman osuus voisi olla yksi loma-
9347:   ty työaikapankkia. Työaikapankilla tarkoite-          viikko.
9348:   taan järjestelmää, jossa työntekijä voi säästää          Vuosiloman osan säästämiseen liittynee nor-
9349:   viikoittaisia tai päivittäisiä ylitöitä taikka vuo-   maalisti jokin tietty asia, jonka tiedetään ole-
9350:   silomiaan henkilökohtaiselle tililleen myöhem-        van edessä. Toki sellainen voi olla myös halu
9351:   pää käyttöä varten.                                   pitää joskus ns. ylipitkä loma.
9352:      Työntekijöillä ja ammattiliitoilla on myös            Lakiehdotuksessa lähdetään siitä, että sääs-
9353:   lähitulevaisuudessa kiinnostusta sapattivapaas-       täminen olisi työnantajakohtainen, toisin sa-
9354:   ta riippumatta kehittää työaikapankkijärjestel-       noen työsuhteen päättyessä työntekijä saisi
9355:   mää palvelemaan työntekijöiden erilaisia tar-         säästämästään vuosilomasta korvauksen. Peri-
9356:  290020D
9357: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 62
9358: 
9359: aatteessa myöhemmin järjestelmää tulee kehit-        littavuuden kannalta esitetään, että viisi vuotta
9360: tää siihen suuntaan, että vuosiloman osan sääs-      olisi vähimmäissäästämisaika ja kahdeksan
9361: täminen voitaisiin tehdä työnantajasta riippu-       vuotta enimmäissäästämisaika, jonka jälkeen
9362: mattomaksi. Työaikapankin, edellä todetussa          kertyneet vuosilomat tulisi pitää viimeistään
9363: yhteydessä työaikatilin, tulisi siten olla henki-    kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä
9364: lökohtainen ja työnantajasta riippumaton. Ta-        säästetystä jaksosta lukien. Velvoitetta säästää
9365: loudellisesti järjestelmää voitaisiin hoitaa elä-    joka vuosi jokin osa !omastaan ei luonnollises-
9366: ke-, vakuutus- tai sairaskassajärjestelmien mu-      tikaan ole, vaan asiasta tulee vuosittain sopia
9367: kaisesti. Tällöin esimerkiksi vuosilomien siir-      normaalikäytännön mukaisesti siten kuin vuo-
9368: toon voitaisiin liittää myös taloudellista karttu-   silomista nykyisinkin sovitaan.
9369: misperiaatetta. Tässä lakiehdotuksessa kuiten-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9370: kin viikon vuosiloman säästö annetaan esimer-
9371: kiksi viiden vuoden päästä yhtenä viikkona                    että Eduskunta hyväksyisi seuraaa-
9372: ilman mitään lisäkorvausta. Järjestelmän hal-               van lakiehdotuksen:
9373: 
9374: 
9375:                                                Laki
9376:                                    vuosilomalain muuttamisesta
9377: 
9378:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä maaliskuuta 1973 annettuun vuosiloma-
9379: lakiin (272173) uusi näin kuuluva 5 a §:
9380: 
9381:                       5a §                           ensimmatsen kuuden arkipäivän säästämisestä
9382:    Poiketen 4 ja 5 §:n määräyksistä saa työnte-      lukien. Säästetty vuosiloma pidetään kyseisen
9383: kijä niin halutessaan säästää 4 §:n 1 momentin       lomanmääräytymiskauden vuosiloman yhtey-
9384: toisessa virkkeessä tarkoitetusta lomasta kuusi      dessä ottaen huomioon 5 §:n 5 momentin sään-
9385: arkipäivää pidettäväksi jonkin tulevan loman-        nös vuosiloman ajankohdan määräytymisestä.
9386: määräytymisvuoden vuosiloman yhteydessä.               Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen
9387:    Vuosilomaa tulee säästää vähintään viiden ja      kuin hän on pitänyt säästetyt vuosilomat, on
9388: enintään kahdeksan lomanmääräytymiskauden            hän oikeutettu lomakorvaukseen 10 §:n mukai-
9389: osalta. Säästämistä ei tarvitse suorittaa peräk-     sesti.
9390: käisten    lomanmääräytymiskausien        osalta.
9391: Säästetty vuosiloma tulee pitää viimeistään            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9392: kymmenen lomanmääräytymiskauden kuluttua             kuuta 19
9393: 
9394: 
9395:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989
9396: 
9397:         Jukka Gustafsson                  Riitta Myller                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9398:         Pekka Leppänen                    Pekka Haavisto                 Mats Nyby
9399:         Tarja Kautto                      Heikki Rinne                   Liisa Jaakonsaari
9400:         Tuulikki Hämäläinen               Saara-Maria Paakkinen          Matti Saarinen
9401:         Jukka Roos                        Jouko Skinnari                 Jouni Backman
9402:         Kerttu Törnqvist                  Marja-Liisa Tykkyläinen        Virpa Puisto
9403:         Markku Pohjola                    Sinikka Mönkäre                Antti Kalliomäki
9404:         Timo Roos                         Arto Lapiolahti                Antero Kekkonen
9405:         Jorma Rantanen                    Tuula Paavilainen              Kari Rajamäki
9406:         Sinikka Hurskainen-Leppänen       Matti Vähänäkki                Raimo Vuoristo
9407:                                                  1989 vp.
9408: 
9409: Lakialoite n:o 63
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414:                                   Uitto ym.: Ehdotus laiksi maan myymisestä asuntotuotantoon
9415:                                      Järvenpään kaupungille
9416: 
9417: 
9418:                                            Eduskunnalle
9419: 
9420:    Järvenpään kaupungissa on pulaa asuntora-            luksen sijoittamista alueelle. Valtiovarainmi-
9421: kentamiseen soveltuvasta maasta. Järvenpään             nisteriön tulee luovutusehtoihin sisällyttää vaa-
9422: maatalousnormaalikoulun maita voitaisiin                timus riittävän vuokra-asuntojen määrän osoit-
9423: osoittaa asuntotuotantoon ja sen tarvitsemia            tamisesta alueelle.
9424: välittömiä palveluja varten 51,8 hehtaaria.                Kaupunginvaltuusto päätti 19.6.1989 asema-
9425:    Aloitteessa esitetään seuraavien maatalous-          kaavoittaa Ristinummen alueen, joka sijaitsee
9426: normaalikoulun Järvenpään kaupungissa si-               kaupungin keskustasta katsoen välittömästi
9427: jaitsevien tilojen ja tonttien myymistä Järven-         maatalousnormaalikoulun puheena olevan alu-
9428: pään kaupungille:                                       een takana. Luonnollisin tieyhteys Ristinum-
9429:                                                         meen kulkisikin näiden alueiden kautta.
9430: Kylä            Tila             rekisteri- pinta-ala
9431:                                  numero noin ha            Maatalousnormaalikoulun       opetusohjelma
9432:                                                         vaihtelee kaksipäiväisistä kursseista kahden
9433: Järvenpää       Kylänaiunen        1:242        6,8     vuoden kouluun. Oppiarvoja koulu ei toistai-
9434: Järvenpää       Juho Ia            1:246       15,3     seksi ole myöntänyt, mutta koulusta saadun
9435: Järvenpää       Kyrölä             1:624        4,5     tiedon mukaan tarkoituksena olisi aloittaa syk-
9436: 22. kaup.osa    2206/1                         24,5     syllä 1989 agrologikoulutus. Koulun opettaja-
9437: 22. kaup.osa    2206/2                          0,7     kunta koostuu 12 opettajanvirasta ja 3 tunti-
9438:                                   yhteensä     51,8     opettajasta. Koululla ei enää ole karjanhoito-
9439:                                                         koulua eikä sianhoitokoulua. Koululla karjaa
9440:    Yleensä valtio on pyrkinyt maata luovuttaes-         on tällä hetkellä 20 lypsylehmää ja jonkin
9441: saan vaihtamaan sen valtion käyttöön soveltu-           verran nuorta karjaa. Emakoita on 20.
9442: vaan maahan. Valtioneuvosto on kuitenkin 25                Ehdotettu maan luovutus ei vaaranna kou-
9443: päivänä toukokuuta 1989 tehnyt periaatepää-             lun toimintaa. Koululle jää alueluovutuksen
9444: töksen valtion maiden luovuttamisesta kunnille          jälkeenkin edelleenkin maata toiminnan jatka-
9445: asuntorakentamiseen, minkä päätöksen mu-                miseen. Eikä tällä aioitteelia siihen missään
9446: kaan maa myydään, jos vaihto ei ole mahdolli-           tapauksessa pyritä. - Silti maatilataloudesta
9447: nen. Maan arvona käytetään tällöin ns. arava-           toimeentulonsa saavan väestön asteittainen su-
9448: hintaa eli enintään sellaista hintaa, jota valtion      pistuminen saattaa siihen johtaa varsinkin, kun
9449: lainoittamassa, hinnaltaan säädellyssä arava-           Etelä-Suomessa maatalousoppilaitoksia on Hy-
9450: tuotannossa pidetään kohtuullisena. - Järven-           vinkäällä, Mäntsälässä (Saari), Lahdessa (Ku-
9451: pään tapauksessa tulisi kyseeseen vain maan             jala), Elimäellä, Vehkalahdella (Harju), Joki-
9452: myynti.                                                 oisissa, Loimaalla, Tammelassa (Mustiala) ja
9453:    Aloitteessa ei ole määritelty kauppahintaa,          Sääksmäessä. Korkeampaa opetusta annetaan
9454: vaan riittäväksi määrittelyksi on katsottu se,          puolestaan Helsingin yliopiston puitteissa Vii-
9455: että alueen tulee soveltua hintansa puolesta            kissä.
9456: aravatuotantoon. Säännöksessä on mainittu                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9457: alueen olevan tarkoitettu pääasiallisesti asunto-
9458: tuotantoa varten, mikä ei kuitenkaan estä tar-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9459: vittavan kunnallistekniikan tai julkisten palve-               lakiehdotuksen:
9460: lujen tai asuinalueen tarvitseman muun palve-
9461: 
9462: 
9463: 2900200
9464: 2                                  1989 vp. -     LA n:o 63
9465: 
9466:                                              Laki
9467:                  maan myymisestä asuntotuotantoon Järvenpään kaupungille
9468: 
9469:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9470: 
9471:                         1§                        lat Kylänaiunen RN:o 1:242, Juhola RN:o
9472:    Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa-     1:246 ja Kyrölä RN:o 1:624 sekä kaupungin
9473: millään ehdoilla ja määräämästään kauppahin-      22. kaupunginosassa sijaitsevat tontit 2206/1
9474: nasta, joka on enintään sellainen, että sitä on   ja 2206/2 yhteiseltä pinta-alaltaan 51 ,8 hehtaa-
9475: pidettävä kohtuullisena valtion lainoittamassa    ria.
9476: hinnaltaan säännellyssä asuntotuotannossa,
9477: luovuttamaan Järvenpään kaupungille pää-                               2§
9478: asiallisesti asuntotuotantoa varten Järvenpään      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9479: kaupungissa Järvenpään kylässä sijaitsevat ti-    kuuta 19
9480: 
9481: 
9482:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
9483: 
9484:          Pauli Uitto                   Pekka Leppänen              Claes Andersson
9485:                        Esko Seppänen                       Marja-Liisa Löyttyjärvi
9486:                                               1989 vp.
9487: 
9488: Lakialoite n:o 64
9489: 
9490: 
9491: 
9492: 
9493:                                  Seppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 106 §:n
9494:                                     muuttamisesta
9495: 
9496: 
9497:                                          Eduskunnalle
9498: 
9499:    Aloitteessa ehdotetaan kokonaistulosta kun-      varallisuusverolain 106 §:ään sisältyvän kun-
9500: nallisverotuksessa tehtävän yksinhuoltajavä-        nallisverotuksessa tehtävän yksinhuoltajavä-
9501: hennyksen korottamista voimassa olevasta            hennyksen korottamista lain nykyisestä 10 000
9502: 10 000 markasta 12 000 markkaan.                    markasta 12 000 markkaan. Edelleen esitämme
9503:    Päätettäessä vuoden 1989 verolainsäädän-         korotetun yksinhuoltajavähennyksen sovelta-
9504: nöstä hallitus esitti kokonaisverouudistusta, jo-   mista takautuvasti vuodelta 1989 toimitettavas-
9505: ka merkitsi lukuisten vähennysten poistumista       sa verotuksessa.
9506: luonnollisten henkilöiden verotuksessa. Vas-          Ehdotamme,
9507: taavasti taulukkoihin tehdyt kevennykset eivät
9508: huojentaneet riittävästi tai eivät lainkaan yk-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9509: sinhuoltajien maksettavaksi asetettujen tulove-            lakiehdotuksen:
9510: rojen määrää. Tämän vuoksi esitämme tulo- ja
9511: 
9512: 
9513:                                                Laki
9514:                         tulo- ja varallisuusverolain 106 §:n muuttamisesta
9515: 
9516:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja
9517: varallisuusverolain (1240/88) 106 § näin kuuluvaksi:
9518: 
9519:                       106 §
9520:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-        Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
9521: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään       kuuta 1989. Tätä lakia sovelletaan vuodelta
9522: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-       1989 toimitettavassa verotuksessa.
9523: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä-
9524: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk-
9525: sinhuoltajavähennys).
9526: 
9527: 
9528:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
9529: 
9530:           Esko Seppänen                 Timo Laaksonen               Esko Almgren
9531:           Raila Aho                     Vappu Säilynoja              Esko-Juhani Tennilä
9532:                                         Erkki Pulliainen
9533: 
9534: 
9535: 
9536: 
9537: 2900200
9538:                                              1989 vp.
9539: 
9540: Lakialoite n:o 65
9541: 
9542: 
9543: 
9544: 
9545:                                 Juhantalo ym.: Ehdotukset perusturvan tason korottamista ja
9546:                                   yhdenmukaistamista tarkoittaviksi laeiksi sekä laiksi opinto-
9547:                                   tukilain muuttamisesta
9548: 
9549: 
9550:                                         Eduskunnalle
9551: 
9552:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9553: 
9554:    Tässä Suomen Keskustan ja SKDL:n yhtei-         liittyvä tarveharkinta purettaisiin. Työttömyys-
9555: sessä lakialoitteessa ehdotetaan tasoltaan ny-     turvaetuudet sidottaisiin TEL-indeksiin.
9556: kyistä paremman ja yhtenäisen perusturvan             Samaan yhtenäiseen perusturvan tasoon pää-
9557: aikaansaamista. Täysimääräistä kansaneläkettä      semiseksi sairausvakuutuslain mukainen vä-
9558: pienempiä keskeisiä vähimmäisturvan etuuksia       himmäispäiväraha korotettaisiin 52 markasta
9559: korotettaisiin niin, että ne verotuksen jälkeen    107 markkaan. Lasten kotihoidon tuen perus-
9560: olisivat kansaneläkettä vastaavalla tasolla.       osa irrotettaisiin kytkennästään vähimmäispäi-
9561:    Samassa yhteydessä kansaneläkettä korotet-      värahaan, mutta tuen lisäosaa korotettaisiin
9562: taisiin määrällä, joka vastaa pohjaosan ja täy-    tuntuvasti ja sitä koskeva tarveharkinta pois-
9563: den lisäosan jälkeenjääneisyyttä työeläkkeiden     tettaisiin.
9564: kehitykseen verrattuna. Tämän vajaan 9 pro-           Opintotukea kehitettäisiin korottamalla ko-
9565: sentin suuruisen korotuksen jälkeen täysi kan-     din ulkopuolella asuvien 18 vuotta täyttäneiden
9566: saneläke olisi 1. kuntaryhmässä 2 251 markkaa      opintorahan perusosaa yhteensä 500 markalla.
9567: ja 2. kuntaryhmässä 2 154 markkaa kuukau-          Näin etuus suurin piirtein kaksinkertaistuisi.
9568: dessa. Tasokorotuksen toteuduttua kansanelä-       Toisaalta puolison ja toisaalta 18 vuotta täyttä-
9569: kejärjestelmän mukaiset etuudet sidottaisiin       neiden, kotona asuvien opiskelijoiden vanhem-
9570: TEL-indeksiin.                                     pien tuloihin kohdistuva tulo- ja varallisuus-
9571:    Eläkeläispuolisoille alettaisiin maksaa lisä-   harkinta poistettaisiin.
9572: osaa samoin perustein kuin yksinäisille eläk-         Esitysten yhteenlaskettu bruttomääräinen
9573: keensaajille, eli kansaneläkeuudistuksen IV        kustannusvaikutus olisi korotusten tultua täysi-
9574: vaihe toteutettaisiin tältä osin. Vastaava muu-    määräisinä voimaan noin 4, 7 miljardia mark-
9575: tos tehtäisiin myös verolainsäädäntöön.            kaa vuodessa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
9576:    Työttömyysturvalain mukainen peruspäivä-        lainmuutokset tulisivat voimaan asteittain. Kii-
9577: raha nousisi ehdotuksen mukaan nykyisestä 95       reellisimmät uudistukset tulisivat voimaan 1
9578: markasta 124 markkaan, mikä vastaisi 2 670         päivästä syyskuuta 1990. Tältä osin lakiehdo-
9579: markan bruttotuloa kuukaudessa. Veron jäl-         tukset liittyvät valtion kyseisen vuoden tulo- ja
9580: keen tästä jäisi käteen täyttä kansaneläkettä      menoarvioesitykseen. Loput parannukset to-
9581: vastaava summa. Peruspäivärahan korotuksen         teutettaisiin vuoden 1992 alusta.
9582: seurauksena myös ansioon sidottu työttömyys-          Tässä Iakialoitteessa olevat markkamäärät
9583: turva paranisi. Peruspäivärahan maksamiseen        on ilmaistu vuoden 1989 tasoisina.
9584: 
9585: 
9586: 
9587: 
9588: 290020D
9589: 2                                       1989 vp. -   LA n:o 65
9590: 
9591:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9592: 
9593: 1. Lakialoitteen        tausta     ja     yleiset    ryhmien mielestä perusturvan uudistustyö on
9594:     tavoitteet                                       käynnistettävä heti. Tämä voi tapahtua valtion
9595:                                                      vuoden 1990 tulo- ja menoarvion käsittelyn
9596:     Yhtenäisen ja tasoltaan riittävän perusturvan    yhteydessä.
9597:  aikaansaaminen on tärkeä ja kiireellisesti to-         Tässä lakialaitteessa käsitellään perusturvaa
9598:  teutettava tavoite. Yhteiskunnan velvollisuute-     tietoisen suppeasti. Kysymys on ihmisarvoiseen
9599:  na on huolehtia siitä, että sosiaaliturva toimii    elämiseen tarvittavasta rahallisesta, luonteel-
9600:  tehokkaasti ja nopeasti, kun siihen joudutaan       taan ensisijaisesta vähimmäistoimeentulon tur-
9601:  turvautumaan. Aivan erityisesti tämä maassa         vasta ja Opiskeluajan taloudellisesta tuesta.
9602:  asumiseen kytketty sosiaalisen yhteisvastuun           Aloitteessa ei tarkastella perusturvan koko-
9603:  periaate koskee vähimmäistoimeentulon järjes-       naisuuteen sisältyvää viimesijaista toimeentulo-
9604:  tämistä.                                            tukea eikä sellaisia ihmisen perusturvaan ja
9605:     Tämän vuosikymmenen sosiaaliturvauudis-          -turvallisuuteen keskeisestikin vaikuttavia teki-
9606:  tukset olivat kansaneläkeuudistusta lukuun ot-      jöitä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palve-
9607:  tamatta korostuneesti ansioturvaan kohdistet-       lujen parantamista, asumiseen tai työhön ja
9608:  tuja. Etenkin hyvätuloisten, pitkään ja vakiin-     tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Näihin asioi-
9609:  tuneesti työsuhteessa olleiden toimeentuloturva     hin on puututtu muissa lakiehdotuksissa.
9610:  paranikin merkittävästi. Sen sijaan eri päivära-       Lakialoite koskee tämän rajauksenkin huo-
9611:  hojen ja korvausten vähimmäistasoa korotet-         mioon ottaen vain kaikkein kiireellisimpiä asi-
9612:  tiin varsin vähän, kun otetaan huomioon             oita: perusturvan tärkeimpien etuuksien korot-
9613: etuuksien samanaikainen muuttuminen veron-           tamista. Tässä yhteydessä ei puututa etuuslain-
9614:  alaisiksi. Tuloerot kasvoivat myös sosiaalitur-     säädännössä oleviin moniin muihin epäkohtiin,
9615:  van sisällä. Kuva on sitä selvempi, kun muiste-     kuten väliinputoamista aiheuttaviin tekijöihin,
9616: taan uudistuksia edeltäneinä vuosina tapahtu-        lapsikorotusten riittämättömyyteen ja erilaisiin
9617:  nut vähimmäisturvan jälkeenjääneisyys.              kohtuuttomiin rajoituksiin tai epäjohdonmu-
9618:     Ansiosidonnainen etuus on yleensä tasoltaan      kaisuuksiin.
9619:  riittävä, ainakin jos on kysymys parempituloi-         Perusturvaan kuuluvaksi voidaan katsoa
9620: sesta henkilöstä. Samalla perusteella maksetta-      myös keskeisin perhetuen muoto, lapsilisät.
9621: va vähimmäisturva ei puolestaan ehkä riitä           Suomen Keskustan ja SKDL:n eduskuntaryh-
9622: edes ihmisarvoiseen elämiseen. Kaikkein hei-         mät jättävät erillisen lakialoitteen lapsilisien
9623: koin on ennestään vaikeassa asemassa olevien         tason tuntuvaksi korottamiseksi.
9624: syrjäytyneiden asema.                                   Eri lakien mukainen ja vielä hajanaiseksi
9625:     Muutoinkin matalassa perusturvassa on vielä      jäävä perusturva olisi voitava kuitenkin aina
9626: tasoeroja. Niitä on perusteltu järjestelmien eri-    hakea yhdeltä taholta. Täytäntöönpanaan liit-
9627: laisilla tavoitteilla. Tällä etuuden varassa elä-    tyvää palvelua olisi kehitettävä. Kun tällä aioit-
9628: vän kannalta keinotekoisella teorialla on kui-       teelia tähdätään ensisijaisen vähimmäisturvan
9629: tenkin käytännössä puolusteltu vain sitä, että       tason korottamiseen, ainakin tarve hakea erik-
9630: jonkin lain mukainen perusturva on vielä pie-        seen Sosiaalitoimistosta toimeentulotukea vähe-
9631: nempi kuin jonkin toisen.                            nisi.
9632:     Perusturva on myös aukollinen. Järjestel-           Perusturvan kehittämistä on käsitelty viime
9633: mien väliin putoamisia tapahtuu edelleen.            vuosina monilla tahoilla. Erikseen on selvitetty
9634: Etuuksien saamiselle on sekä säädetty että           eläkevakuutuksen ja muun vähimmäisturvan
9635: käytännössä asetettu erilaisia esteitä. Myös ha-     parannustarpeita. Tämän lakialoitteen ehdo-
9636: kemusten käsittelyajat voivat aiheuttaa toi-         tukset vastaavat esityksiä, joita perustoimeen-
9637: meentulo-ongelmia. Asioita ei vielä käsitellä        tuloturvan kehittämiseksi ovat tehneet muun
9638: riittävästi viran puolesta ja palveluperiaatetta     muassa sosiaali- ja terveysministeriön asetta- -
9639: korostaen.                                           mat perustoimeentulotyöryhmä (STM 1986:2)
9640:     Perusturvan kehittämisestä on puhuttu pal-       ja - konkreettisimmalla tasolla - toimeentu-
9641: jon. Asiaa on myös selvitetty jo varsin seikka-      lotukityöryhmä (STM 1988:32) sekä eduskun-
9642: peräisesti. Silti hallituksen toimenpiteet ovat      nan perusturvatyöryhmä 2.6.1989.
9643: jääneet miltei olemattomiksi.                           Suomen Keskustan ja SKDL:n eduskunta-
9644:     Suomen Keskustan ja SKDL:n eduskunta-            ryhmät jatkavat toimenpiteitä sellaisen lainsää-
9645:                                       1989 vp. -   LA n:o 65                                        3
9646: 
9647: dännön aikaansaamiseksi, jolla perusturvan ta-     2.2. Indeksisuoja
9648: soa edelleen korotettaisiin asteittain 3 000
9649: markkaan kuukaudessa. Samalla on tarkoitus            Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
9650: puuttua perusturvassa ilmeneviin moniin mui-       huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
9651: hin kuin markkamääräistä tasoa koskeviin           Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisil-
9652: kohtuuttomuuksiin ja epäjohdonmukaisuuk-           lä parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
9653: siin.                                              kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
9654:    Tämän lakialoitteen perusteluosassa olevat      tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
9655: markkamäärät on ilmaistu vuoden 1989 tasoi-        tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
9656: sina.                                              raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu
9657:                                                    on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä.
9658:                                                       Esityksen mukaan myös kansaneläkkeet si-
9659: 2. K a n s a ne 1ä k e tt ä   k oskevat   ehdo-    dottaisiin TEL-indeksiin. Sama koskisi muita
9660:    tukset                                          nykyisin kansaneläkeindeksillä tarkistettavia
9661:                                                    kansaneläkejärjestelmän eläkkeitä. Näitä ovat
9662:    Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu-   rintamasotilas- ja yleinen perhe-eläke sekä lap-
9663: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel-     sen hoitotuki. Myös esimerkiksi rintamalisät,
9664: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet-     hoitotuki ja muut eläkkeiden erilliset osat ja
9665: ty täysimääräistä kansaneläkettä. Kansaneläke      lisät sekä vammaistuki sidottaisiin TEL-indek-
9666: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja       siin. Tämä edellyttäisi kansaneläkelaissa sää-
9667: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor-     dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
9668: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan       elinkustannuksiin annetun lain (348/56) ku-
9669: muoto.                                             moamista ja uuden, edellä sanottua ratkaisua
9670:    Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellaise-    vastaavan lain säätämistä.
9671: naan muodosta kyllin hyvää mallia muun ensi-
9672: sijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden
9673: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä,    2.3. Eläkeläispuolisoiden lisäosa (kansaneläke-
9674: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen            uudistuksen IV vaihe)
9675: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eriar-
9676: voisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vastaa-       Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-
9677: kio jo tasoltaan suurin piirtein kansaneläkettä.   kettä, lisäosa on 19 prosenttia pienempi kuin
9678:                                                    yksinäiselle maksettava lisäosa. Kun peri-
9679:                                                    aatetta sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain
9680: 2.1. Tasokorotus                                   pieni- tai enintään keskituloisiin eläkeläisiin.
9681:                                                    Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennys
9682:    Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk-       on vastaavasti pienempi. Yhdessä nämä tekijät
9683: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti      pienentävät eläketuloa enimmillään 400 mar-
9684: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin-       kalla kuukaudessa.
9685: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin joudut-          Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin
9686: tu korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Vii-   354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan mactai-
9687: meinen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä      tavista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen. Heillä
9688: laskettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työ-      ei ole muiden eläketulojensa suuruuden vuoksi
9689: eläkkeiden ja muiden sosiaalivakuutusetuuk-        oikeutta lisäosaan eikä eläketulovähennykseen.
9690: sien tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin         Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan-
9691: kehitykseen verrattuna on vuoden 1989 alkuun       saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen
9692: mennessä jo 8,8 prosenttia.                        lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl-
9693:    Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää-     löin myös perheen yhteenlaskettu nettotulo voi
9694: räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi     pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi
9695: 1. kuntaryhmässä 182 markalla ja 2. kuntaryh-      ottaa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta.
9696: mässä 174 markalla kuukaudessa. Näin pohja-           Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin
9697: osan ja täyden lisäosan yhteismäärä olisi 2 251    olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti-
9698: tai 2 154 markkaa kuukaudessa. Tätä koskevat       sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises-
9699: muutokset esitetään tehtäviksi kansaneläkelain     sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976
9700: 24 §:ään ja 25 §:n 1 momenttiin (103/82).          siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa
9701: 4                                     1989 vp. -     LA n:o 65
9702: 
9703: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille   3.1. Tasokorotus
9704: eläkeläisille.
9705:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-           Peruspäiväraha olisi nostettava edellä sano-
9706: tyksen mukaan vuonna 1991 toteutettaisiin elä-       tulla tavalla korotetun täyden kansaneläkkeen
9707: keläispuolisoiden kansaneläkettä koskevia            tasolle. Peruspäivärahan ja muiden tässä laki-
9708: muutoksia. Tässä Eläkekomitea 1987:n (KM             alaitteessa käsiteltyjen vähimmäisetuuksien
9709: 1989: 13) ehdotuksen mukaisessa ratkaisussa ei       määrä ei kuitenkaan ole kansaneläkkeen tavoin
9710: kuitenkaan ole kysymys kansaneläkeuudistuk-          sidoksissa kuntaryhmitykseen. Tavoitteeksi oli-
9711: sen IV vaihetta vastaavasta ratkaisusta eli elä-     sikin tarkoituksenmukaista asettaa kaavamai-
9712: keläispuolisoille maksettavan lisäosan korotta-      nen, kuntaryhmityksellä painotettua keskimää-
9713: misesta yksinäisen lisäosan tasolle. Sen mu-         räistä täyttä kansaneläkettä vastaava markka-
9714: kaan nykyisin 81 prosentin mukaan määräyty-          määrä. Se olisi 2 180 markkaa kuukaudessa.
9715: vät lisäosat nostettaisiin vain 85 prosentin mu-     - Eri asia on, että kansaneläkkeiden ja eräi-
9716: kaisiksi. Tämä kuitenkin koskisi vain lainmuu-       den muiden etuuksien kuntaryhmityksestä olisi
9717: toksen jälkeen myönnettäviä eläkkeitä. Lisäksi       vastaisuudessa luovuttava.
9718: toimenpide rahoitettaisiin madaltamalla niiden
9719:                                                        Eläketulovähennysten ansiosta pelkästä kan-
9720: avioliitossa olevien eläkeläisten lisäosan taso,
9721:                                                      saneläkkeestä ja muutoinkaan tämän tasoisesta
9722: joiden puoliso ei vielä ole eläkkeensaaja, 100
9723:                                                      eläketulosta ei mene veroa. Sen sijaan muiden
9724: prosentista 85 prosentiksi.
9725:                                                      tulojen ja myös veronalaisten sosiaaliturva-
9726:    Tämän lakiehdotuksen mukaan kansanelä-
9727:                                                      etuuksien verotus alkaa huomattavasti mata-
9728: keuudistuksen IV vaiheeseen sisältyvä elä-
9729:                                                      lammalta tasolta. Siksi muut perusturvan etuu-
9730: keläispuolisoita koskeva tärkeä parannus to-
9731:                                                      det kuin kansaneläke olisi korotettava sellaisel-
9732: teutettaisiin alkuperäisen sisältöisenä kumoa-
9733:                                                      le tasolle, että kun otetaan - niin ikään
9734: maHa kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti.
9735:                                                      kaavamaisesti - huomioon verotustekijät, net-
9736:    Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja
9737:                                                      totulo vastaisi edellä mainittua 2 180 markan
9738: varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo-
9739: menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden         tasoista kansaneläkettä.
9740: kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää-              Markkamäärien mitoituksessa on lähdetty
9741: räytyisi samoin perustein kuin yksinäisellä          teoreettisesta oletuksesta, että henkilö elää ko-
9742: eläkkeensaajalla.                                    ko kalenterivuoden vain asianomaisen vähim-
9743:                                                      mäisetuuden varassa (sairauspäivärahan sekä
9744:                                                      äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan enimmäis-
9745:                                                      suoritusaikojen vuoksi tämä ei ole edes mah-
9746: 3. Työttömyyspäivärahaa              koskevat        dollista). Verotus on tällöin lievin mahdolli-
9747:    ehdotukset                                        nen. Jos henkilö on osan vuotta saanut ansio-
9748:                                                      tuloja, vähimmäisetuudesta käteen jäävä osuus
9749:    Joka toinen toimeentulotuen hakijoista on         ei yllä edellä määritetylle tasolle.
9750: työtön. Sosiaalitoimiston raha-apuun joutuu             Näin asetettuun tavoitteeseen pääsemiseksi
9751: turvautumaan noin joka viides sellainenkin           perusturvan bruttomäärä olisi muiden kuin
9752: työtön, joka samanaikaisesti saa peruspäivära-       kansaneläkkeen osalta nostettava 2 670 mark-
9753: haa. Työttömyysturvan peruspäiväraha onkin           kaan kuukaudessa. Nykyisin 95 markan suu-
9754: tasoltaan aivan riittämätön: sen nettomäärä          ruinen peruspäiväraha olisi näin ollen korotet-
9755: kuukaudessa on enimmillään vain noin 1 700           tava 124 markkaan. Koska kysymys ei ole
9756: markkaa.                                             asetuksella toteutettavasta lakisääteisestä tar-
9757:    Työttömyysturvan saamiselle on sekä lain-         kistuksesta vaan tasokorotuksesta, tätä koske-
9758: säädännössä että käytännön toimenpitein ase-         va muutos olisi tehtävä työttömyysturvalain
9759: tettu monia perusteettornia rajoituksia. Kun         (602/84) 22 §:n 1 momenttiin.
9760: työttömyysturva esimerkiksi karenssiajalta evä-         Ansioon suhteutettu päiväraha koostuu pe-
9761: tään, työtön joutuu hakemaan toimeentulotu-          rusosasta ja ansio-osasta. Perusosa vastaa
9762: kea. Viimeksi mainittu saattaa joissakin ta-         määrältään peruspäivärahaa. Näin ollen perus-
9763: pauksissa olla tasoltaan työttömyysturvaa pa-        päivärahan korottaminen nostaa myös ansio-
9764: rempi. Tässä lakialaitteessa käsitellään kuiten-     turvan vähimmäistasoa. Tämän sekä ansio-
9765: kin vain työttömyysturvan tasoon liittyviä asi-      osan nykyisten laskentasääntöjen seurauksena
9766: oita.                                                myös ansio-osaa saavien toimeentulo paranisi.
9767:                                     1989 vp.       LA n:o 65                                      5
9768: 
9769: 3.2. Työttömyysetuoksien tarkistaminen                Vähimmäismääräistä etuutta tosin makse-
9770:                                                    taan vain, jos henkilöllä ei ole ennen sairastu-
9771:    Lakialoitteen tavoitteena on yhtenäistää pe-    mista tai äitiyttä ollut käytännöllisesti katsoen
9772: rusturvan taso. Jotta taso myös korotusten         lainkaan ansiotuloja. Kuitenkin vähimmäispäi-
9773: jälkeen säilyisi samana, etuuksien tarkistusme-    värahan varaan jäävät nykyisin myös esimer-
9774: nettelyssä olisi noudatettava samanlaisia perus-   kiksi ne henkilöt, jotka ovat olleet pitkään
9775: teita.                                             työttöminä tai aikaisemman synnyttämisen pe-
9776:    Muusta sosiaaliturvasta poiketen työttö-        rusteella saaneet lasten kotihoidon tukea. Täl-
9777: myysturvalain mukaisia markkamääriä ei ole         löin toimeentuloturvan taso saattaa jopa enti-
9778: sidottu suoraan indeksiin. Niitä tarkistetaan      sestään madaltua. Lisäksi sairaudesta aiheutuu
9779: asetuksella, jos maan yleinen palkkataso muut-     useimmiten myös sellaisia kuluja, joita sairaus-
9780: tuu olennaisesti. Tulkinnanvarainen säännös        vakuutus ja muut tukimuodot eivät korvaa.
9781: tulisi muuttaa siten, että markkamäärät sido-         Edellä selostetulle yhtenäiselle perusturvan
9782: taan TEL-indeksiin. Tämä edellyttäisi työttö-      tasolle pääseminen edellyttäisi 107 markan suu-
9783: myysturvalain 25 §:n muuttamista.                  ruista päivärahaa. Päivärahan vähimmäistason
9784:                                                    selvä korottaminen mahdollistaisi järjestelmän
9785:                                                    yksinkertaistamisen siten, että aivan vähäisiä
9786: 3.3. Peruspäivärahan tarveharkinnan poista-        työtuloja koskevasta niin sanotusta 30 prosen-
9787:      minen                                         tin säännöstä samalla luovuttaisiin. Asiaa kos-
9788:                                                    kevat muutokset olisi tehtävä sairausvakuutus-
9789:    Muusta nykyaikaisesta sosiaaliturvasta poi-     lain 16 §:n 1 momenttiin (1058/85).
9790: keten peruspäivärahaan sovelletaan tarvehar-
9791: kintaa. Käytännössä useimmiten päivärahaa
9792: pienennetään puolison tulojen vuoksi. Erityi-      5. l,asten kotihoidon tukea koske-
9793: sesti menettely kohdistuu naispuolisiin työttö-       vat ehdotukset
9794: miin.
9795:    Työttömyysturvan tarveharkinnalle ei ole           Lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/
9796: milloinkaan esitetty sosiaalipoliittisia perus-    85) 5 §:n mukaan tuen perusosa vastaa määräl-
9797: teluja. Eri yhteyksissä (esimerkiksi Työttö-       tään sairausvakuutuslain mukaista vähimmäis-
9798: myysturvan      tarveharkintatoimikunta,   KM      päivärahaa. Siten viimeksi mainitun korotus-
9799: 1985:59) tarveharkintaa onkin ehdotettu lie-       heijastuisi myös perusosaan. Tuen sisaruskoro-
9800: vennettäväksi. Tavoitteena on ollut sen poista-    tus ja lisäosa on määritelty lain 6-7 §:ssä ja
9801: minen sitä mukaa kuin taloudelliset edellytyk-     osittainen lasten kotihoidon tuki lain 7 a §:n 3
9802: set ja työttömyysturvalain soveltamiskäytän-       momentissa (4/89) prosenttiosuuksiksi perus-
9803: nön vakiintuminen sen mahdollistavat.              osasta, jolloin korotus koskisi automaattisesti
9804:    Lakialoitteen mukaan tarveharkinta poistet-     vastaavassa suhteessa niitäkin.
9805: taisiin. Tämä edellyttäisi, että työttömyystur-       Lakisääteisen lasten kotihoidon tuen raken-
9806: valain 13 §:ää muutettaisiin ja 14 § kumottai-     netta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista
9807: siin.                                              muuttaa. Tuen perusosan suuruus irrotettaisiin
9808:                                                    edellä todetusta kytkennästä ja säilytettäisiin
9809:                                                    tasoltaan ennallaan eli 1 300 markkana kuu-
9810:                                                    kaudessa. Täysi lisäosa korotettaisiin vastaa-
9811:                                                    maan suurin piirtein perusosaa: korotus olisi
9812: 4. Sairaus vakuutus 1a i n mukaista                1 370 markkaa kuuk<,udessa. Lisäosaan ei so-
9813:    päivärahaa koskevat ehdotukset                  vellettaisi tarveharkintaa silloin, kun jompi-
9814:                                                    kumpi vanhemmista hoitaa lasta pääasiassa
9815:    Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha sekä        hänen omassa kodissaan.
9816: äitiys-, isyys- ja vanhempainraha on nykyisin         Näin lasten kotihoidon tuen yhteismäärä
9817: 52 markkaa. Tämä vastaa vain 1 300 markan          saatettaisiin edellä asetetulle perusturvan tavoi-
9818: brutto- ja runsaan 1 000 markan nettotuloa         tetasolle. Sen ohella tukeen voisi nykyiseen
9819: kuukaudessa. Kyseinen rahamäärä ei mahdol-         tapaan kuulua sisaruskorotuksia, ja sen päälle
9820: lista selviytymistä edes välttämättömimmistä       voitaisiin maksaa mahdollista kunnallista las-
9821: elämisen menoista.                                 ten kotihoidon tukea.
9822: 6                                     1989 vp. -     LA n:o 65
9823: 
9824: 6. Opintotukea         koskevat      ehdot uk-       vuoden 1990 bruttokustannukset olisivat noin
9825:    set                                               320 miljoonaa markkaa.
9826:                                                         Kansaneläkkeen jälkeenjääneisyydestä ku-
9827:    Ehdotuksen mukaan opintotukea kehitettäi-         rottaisiin umpeen puolet. Tästä aiheutuisi vuo-
9828: siin siten, että 18 vuotta täyttäneille, kodin       sitasolla noin 750 miljoonan markan lisäkus-
9829: ulkopuolella asuville maksettavaa opintorahan        tannukset. Vuoden 1990 osalta kustannusten
9830: perusasaa nostettaisiin yhteensä 500 markalla        lisäysvaikutus olisi noin 250 miljoonaa mark-
9831: kuukaudessa. Näin perusosa suurin piirtein           kaa. Kun verotuksen eläketulovähennykset on
9832: kaksinkertaistettaisiin. Sen uusi taso olisi opis-   sidottu täyden kansaneläkkeen tasoon, netto-
9833: kelumuodosta riippuen tässä vaiheessa noin           kustannukset olisivat noin 20 prosenttia edellä
9834: 1 000 markkaa kuukaudessa tai vähän sen alle.        sanottua suuremmat.
9835: Markkamäärien korottaminen ei edellytä opin-            Työttömyysturvan peruspäivärahaa nostet-
9836: totukilain muuttamista, koska lain 10 §:n (36/       taisiin puolella tavoitetasoon pääsemisen edel-
9837: 81) 2 momentin mukaan perusosan enimmäis-            lyttämästä korotustarpeesta. Tästä aiheutuisi
9838: määrät vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja      noin 210 miljoonan markan vuotuiset brutto-
9839: menoarviossa.                                        ja 160 miljoonan markan nettokustannukset.
9840:    Opintotuen tarveharkintaperusteita muutet-        Ansioturvassa vastaavat lisäkustannukset olisi-
9841: taisiin niin, ettei kotona asuvan, mutta täysi-      vat noin 115 ja 80 miljoonaa markkaa vuodes-
9842: ikäisen opiskelijan vanhempien taloudellinen         sa. Vuoden 1990 osalta bruttokustannukset
9843: asema vaikuta opintotukeen. Myös puolison            olisivat peruspäivärahassa noin 70 miljoonaa
9844: tuloihin kohdistuva tarveharkinta poistettai-        ja ansioturvassa 40 miljoonaa markkaa. Työt-
9845: siin. Nämä uudistukset edellyttävät muutoksia        tömyysasteeksi on oletettu 4 prosenttia.
9846: opintotukilain (28/72) 3 §:ään.                         Lasten kotihoidon tukijärjestelmää paran-
9847:                                                      nettaisiin siten, että lisäosan tarveharkinta
9848:                                                      poistettaisiin itse lastaan haitavien osalta. Täs-
9849:                                                      tä aiheutuisi noin 200 miljoonan markan vuo-
9850: 7. Taloudelliset          vaikutukset          ja    tuiset lisämenot. Vuonna 1990 lisäkustannuk-
9851:    voimaantulo
9852:                                                      set olisivat vajaat 67 miljoonaa markkaa.
9853:                                                         Opintotukea kehitettäisiin poistamalla edellä
9854:    Lakiehdotukseen sisältyvien esitysten aiheut-
9855:                                                      luvussa 6 mainitut tarveharkintaperusteet ja
9856: tama kustannusten lisäys olisi varsin merkittä-
9857:                                                      korottamalla opintorahan perusasaa 300 mar-
9858: vä, noin 4 725 miljardia markkaa vuodessa
9859:                                                      kalla. Nämä parannukset aiheuttaisivat yhteen-
9860: brutto ja noin 4 665 miljardia markkaa vuo-
9861:                                                      sä noin 485 miljoonan markan vuotuiset lisä-
9862: dessa netto. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
9863:                                                      kustannukset. Vuonna 1990 lisäkustannukset
9864: uudistukset tulisivat voimaan kahdessa osassa.
9865:                                                      olisivat noin 162 miljoonaa markkaa.
9866: Kiireellisimmät parannukset toteutettaisiin niin
9867:                                                         Yhteenlaskettuna ja vuositasolla esitettynä
9868: nopeasti kuin se teknisesti on mahdollista eli 1
9869:                                                      uudistusten ensimmäisen täytäntöönpanovai-
9870: päivästä syyskuuta 1990. Muilta osin uudistuk-
9871:                                                      heen bruttomääräiset kustannukset olisivat
9872: set tulisivat voimaan vuoden 1992 alusta.
9873:                                                      karkean. arvion mukaan noin 2 710 miljoonaa
9874:                                                      markkaa. Kun uudistukset tulisivat voimaan
9875:                                                      vasta vuoden 1990 syyskuun alusta, kyseisen
9876: 7.1. Uudistusten ensimmamen täytäntöönpa-            vuoden osalta (4 kuukautta) vastaava summa
9877:      novaihe 1.9.1990                                olisi vajaat 910 miljoonaa markkaa.
9878: 
9879:    Uudistusten    ensimmatsessä      osassa eli
9880: 1.9.1990 lukien toteutettaisiin seuraavat paran-     7.2. Uudistusten toinen täytäntöönpanovaihe
9881: nukset:                                                   1.1.1992
9882:    Kansaneläkejärjestelmässä eläkeläispuolisoi-
9883: den lisäosat korotettaisiin yksinäisen lisäosan        Uudistusten toisessa täytäntöönpanovaihees-
9884: tasolle. Tästä aiheutuisi noin 950 miljoonan         sa eli vuoden 1992 alusta toteutettaisiin seuraa-
9885: markan vuotuiset bruttokustannukset, mistä           vat parannukset:
9886: verotuloina palautuisi noin 50 miljoonaa mark-         Loput kansaneläkkeiden laskennallisesta jäl-
9887: kaa. Kun uudistus tulisi voimaan vasta vuoden        keenjääneisyydestä poistettaisiin. Tasokoro-
9888: 1990 syyskuusta, sen ensimmäisen toteutumis-         tuksesta aiheutuisi tässäkin vaiheessa noin 750
9889:                                      1989 vp. -     LA n:o 65                                     7
9890: 
9891: miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset.        7.3. Uudistusten aiheuttamat kokonaiskustan-
9892: Niitä arvioitaessa ja korotusten markkamää-              nukset
9893: rien mitoituksessa ei ole otettu huomioon vuo-
9894: den 1991 alusta edelleen syntyvää jälkeenjää-          Koko uudistusohjelman menoja lisäävä vai-
9895: neisyyttä. Lisäksi nettokustannusten osalta vii-    kutus olisi sen tultua vuoden 1992 alusta täysi-
9896: tataan edellä korotuksen 1. 9.1990 kohdalla         määräisesti voimaan ensimmäisen vaiheen osal-
9897: sanottwm.                                           ta noin 2 710 miljoonaa markkaa lisättynä
9898:    Kansaneläkkeet ja muut kansaneläkejärjes-        toisen vaiheen kustannuksilla noin 1 965 mil-
9899: telmän indeksisidonnaiset etuudet sidottaisiin      joonaa markkaa, eli yhteensä karkean arvion
9900: TEL-indeksiin. Ensimmäisenä toteutumisvuo-          mukaan noin 4 725 miljoonaa markkaa vuo-
9901: tena tästä aiheutuisi noin 160 miljoonan mar-       dessa.
9902: kan lisäkustannus. Tällöin on oletettu, että           Kansaneläkkeen yleistä tasokorotusta lu-
9903: ansiotason reaalikasvu olisi noin 2 prosenttia      kuun ottamatta etuuksien korotuksista aiheu-
9904: vuodessa. Lisäkustannus suurenisi vuosittain.       tuvista lisämenoista edellä arvioitu osa palau-
9905:    Työttömyysturvan peruspäiväraha nostettai-       tuisi verotuottojen kasvuna veronsaajille. Uu-
9906: siin tavoitetasoon saakka. Tästä aiheutuisi,        distuksen nettomääräiseksi kokonaiskustan-
9907: kuten aikaisemmastakin korotuksesta, perus-         nukseksi muodostuisi noin 4 665 miljoonaa
9908: päivärahassa noin 210 miljoonan markan ja           markkaa vuodessa.
9909: ansioturvassa noin 115 miljoonan markan vuo-           Kustannuslaskelmissa ei ole otettu huomioon
9910: tuiset bruttolisäkustannukset.                      etenkin työttömyysturvan osalta merkittävää
9911:    Peruspäivärahan tarveharkinnan poistami-         kuntien toimeentulotukimenojen pienenemistä.
9912: sesta aiheutuisi noin 80 miljoonan markan              Myöskään ei ole lähdetty arvioimaan sitä
9913: vuotuinen kustannusten lisäys. Työttömyystur-       hallinnollista säästöä, joka syntyy niin sanotun
9914: vaetuuksien sitominen TEL-indeksiin ei aiheut-      luukutuksen vähenemisestä: saman asiakkaan
9915: taisi lisäkustannuksia.                             toimeentuloturva-asioita ei nykyisessä määrin
9916:    Sairauspäivärahan sekä äitiys-, isyys- ja van-   tarvitse käsitellä useammassa viranomaisessa
9917: hempainrahan vähimmäismäärä korotettaisiin          tai sosiaaliturvalaitoksessa. Lisäksi perus-
9918: yhdellä kertaa tavoitetasoon. Tästä aiheutuisi      turvan tason yhdenmukaistamisesta seuraava
9919: sairauspäivärahan osalta 120 miljoonan mar-         etuusjärjestelmien yksinkertaistumien vähentää
9920: kan vuotuiset brutto- ja 90 miljoonan markan        jonkin verran hallinnollista työtä.
9921: nettokustannukset. Äitiys-, isyys- ja vanhem-
9922: painrahassa vastaavat markkamäärät olisivat
9923: 140 miljoonaa ja 105 miljoonaa markkaa vuo-         8. Rahoitus
9924: dessa. Samalla niin sanottu 30 prosentin sääntö
9925: poistettaisiin.                                        Kansaneläkkeiden ja sairausvakuutuslain
9926:    Lasten kotihoidon tukijärjestelmälle lisäosan    mukaisten päivärahojen kustannuksista vastaa-
9927: korottamisesta 1 370 markkaan aiheutuisi noin       vat Kansaneläkelaitos (pääasiassa työnantajien
9928: 140 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-          ja vakuutetun maksut), valtio ja kunnat. Työt-
9929: nukset, joista kuitenkin osa palautuisi veron-      tömyysturvan peruspäivärahan ja opintotuen
9930: saajille.                                           rahoittaa valtio. Lasten kotihoidon tuen me-
9931:    Opintorahan perusosan uusi, 200 markan           noista vastaavat ensi kädessä kunnat.
9932: suuruinen korotus aiheuttaisi noin 300 miljoo-         Jos aloitteen tarkoittamat korotukset rahoi-
9933: nan markan vuotuiset lisäkustannukset.              tettaisiin nykyisen lainsäädännön mukaisesti,
9934:    Uudistusten toisen täytäntöönpanovaiheen         eri    tahoille   aiheutuvat,   lopputavoitteen
9935: aiheuttamat lisäkustannukset olisivat vuosita-      1.1.1992 mukaiset lisäkustannukset olisivat
9936: solla yhteensä noin 1 965 miljoonaa markkaa.        etuuslajeittain (miljoonaa markkaa vuodessa)
9937:                                                     seuraavat:
9938: 8                                       1989 vp. -        LA n:o 65
9939: 
9940:                                                Kansan-         Sairaus-
9941:                                                  eläke-      vakuutus-
9942:                                                rahasto         rahasto      Valtio   Kunnat     Yhteensä
9943: Kansaneläkkeen tasokorotus .........            1 340                         90        230      1 660
9944: Eläkeläispuolisoiden lisäosa ..........           700                         70        180        950
9945: Työttömyysturva .....................                                        610                   730*
9946: Sairauspäiväraha ja vanhempainraha                                230         30                   260
9947: Lasten kotihoidon tuki ...............                                                  340        340
9948: Opintotuki ...........................                                       785                   785
9949: Yhteensä .............................          2 040             230      1 585        750      4 725
9950: 
9951: * Valtio rahoittaa työttömyysturvan peruspäivärahan kokonaan (500 Mmk/v). Ansioturvan rahoittavat valtio
9952:     (IlO Mmk/v), työnantajat (110 Mmk/v) ja työttömyyskassojen jäsenet (10 Mmk/v).
9953: 
9954: 
9955:    Jos kansaneläkevakuutusmaksun perusteet                suutena. Lisäkustannukset voitaisiin kuiten-
9956: säilyisivät nykyisellä tasollaan, valtio joutuisi         kin sairausvakuutusrahastonkin osalta kattaa
9957: suorittamaan taulukossa esitetyt kansanelä-               esimerkiksi korottamalla 0,1 prosenttiyksi-
9958: kerahaston lisäkustannukset kokonaisuudes-                köllä työnantajan sairausvakuutusmaksua.
9959: saan kansaneläkelain 59 §:ssä tarkoitettuna                  Vuoden 1990 osalta uudistusten kustan-
9960: takuuosuutena. Yhtenä vaihtoehtona kuiten-                nusvaikutus olisi vajaat 910 miljoonaa mark-
9961: kin olisi kattaa kustannukset kansaneläke-                kaa. Tämä olisi rahoitettavissa ottamalla
9962: rahaston osalta korottamalla työnantajan                  käyttöön osa siitä verokertymästä, joka val-
9963: kansaneläkevakuutusmaksua 0,9 prosenttiyk-                tion tulo- ja menoarvioesityksen mukaan si-
9964: siköllä.                                                  joitettaisiin valtion eläkerahastoon.
9965:    Vastaavasti, jos sairausvakuutusmaksuja                   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9966: ei koroteta, valtio joutuisi suorittamaan
9967: etuuksien lisäkustannukset sairausvakuutus-                         että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9968: lain 59 §:n 1 momentin mukaisena takuuo-                          vat lakiehdotukset:
9969: 
9970: 1.
9971:                                                 Laki
9972:                             kansaneläkelain 24 ja 25 §:n muuttamisesta
9973: 
9974:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9975:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti, jolloin
9976: nykyiset 3-5 momentti siirtyvät 2-4 momentiksi ja
9977:   muutetaan 24 § ja 25 §:n 1 momentti,
9978:   sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin kuuluviksi:
9979: 
9980:                    24 §
9981:   Kansaneläkkeeseen kuuluu aina eläkkeen                ta 1990, kuitenkin siten, että lain 24 §:ssä
9982: pohjaosa, joka on 2 916 markkaa vuodessa.               mainittuna pohjaosan markkamääränä sovelle-
9983:                                                         taan vuoden 1991 loppuun saakka markka-
9984:                      25 §                               määrää 2 796 ja 25 §:n 1 momentin täysimää-
9985:   Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tässä             räisen lisäosan markkamäärinä samana ajan-
9986: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka           jaksona 13 056 ja 12 378 markkaa vuodessa.
9987: täysi määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä                 Tässä laissa olevat markkamäärät vastaavat
9988: 13 602 ja toisessa 12 900 markkaa vuodessa.             virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelu-
9989:                                                         kua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
9990:                                                         maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
9991:     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-          ruus on laskettu.
9992:                                     1989 vp. -    LA n:o 65                                     9
9993: 
9994: 2.
9995:                                             Laki
9996: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
9997:                                          kumoamisesta
9998: 
9999:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10000: 
10001:    Tällä lailla kumotaan 8 päivänä kesäkuuta        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10002: 1956 annettu laki kansaneläkelaissa säädettyjen   kuuta 1992.
10003: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus-
10004: tannuksiin (348/56) siihen myöhemmin tehtyi-
10005: ne muutoksineen.
10006: 
10007: 
10008: 
10009: 
10010: 3.
10011:                                             Laki
10012:                            kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta
10013: 
10014:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10015: 
10016:                       1§
10017:   Kansaneläkelaissa (347 /56) säädettyjä mark-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10018: kamääriä, lukuun ottamatta 3 §:n 2 momentis-      kuuta 1992.
10019: sa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 momentissa        Tätä lakia sovelletaan myös silloin, jos muu-
10020: olevia markkamääriä, tarkistetaan kalenteri-      alla lainsäädännössä on viitattu 8 päivänä ke-
10021: vuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapah-    säkuuta 1956 annettuun kansaneläkelaissa sää-
10022: tuneiden muutosten johdosta sen palkkaindek-      dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
10023: sin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työn-    elinkustannuksiin annettuun lakiin (348/56).
10024: tekijäin eläkelain 9 §:n (659/76) soveltamista
10025: varten.
10026: 
10027: 
10028: 
10029: 
10030: 4.
10031:                                             Laki
10032:                       tulo- ja varallisuusverolain 108 §:n muuttamisesta
10033: 
10034:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja
10035: varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 momentti seuraavasti:
10036: 
10037:                      108§                         taryhmässä maksetun täysimääräisen lisäosan
10038:   Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-      yhteismäärää.
10039: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-
10040: eläkkeellä pidetään verovuonna maksetun kan-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
10041: saneläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kun-       ta 1990.
10042: 
10043: 
10044: 
10045: 2   2900200
10046: 10                                  1989 vp. -   LA n:o 65
10047: 
10048: 
10049: 5.
10050:                                              Laki
10051:                                työttömyysturvalain muuttamisesta
10052: 
10053:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10054:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 § ja
10055:    muutetaan lain 13 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti ja 25 §, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n
10056: 1 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti sekä 25 § muutettuina 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla
10057: lailla (226/87), seuraavasti:
10058: 
10059:                      13§
10060:   Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka     kaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin
10061: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan         eläkelain 9 §:n (659176) soveltamista varten.
10062: saamisen yleiset edellytykset.
10063:                                                     Tämän lain 22 § tulee voimaan 1 päivänä
10064:                                                   syyskuuta 1990, kuitenkin siten, että siinä mai-
10065:                     22 §                          nittuna täyden peruspäivärahan markkamäärä-
10066:   Peruspäivärahan täysi määrä on 124 mark-        nä sovelletaan vuoden 1991 loppuun saakka
10067: kaa päivältä.                                     markkamäärää 110.
10068:                                                     Peruspäivärahan tarveharkintaa koskevat tä-
10069:                                                   män lain 13 § ja työttömyysturvalain 14 §:n
10070:                    25 §                           kumoaminen sekä eräiden markkamäärien in-
10071:  Tämän lain 19 §:n 1 momentissa, 21 §:n 2         deksisidonnaisuutta koskeva tämän lain 25 §
10072: momentissa sekä 22 ja 24 §:ssä säädettyjä         tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
10073: markkamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain        Tämän lain 22 §:ssä ja edellä 1 momentissa
10074: maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden        mainitut markkamäärät vastaavat vuoden 1989
10075: muutosten johdosta sen palkkaindeksin mu-         yleistä palkkatasoa.
10076: 
10077: 
10078: 6.
10079:                                             Laki
10080:                            sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
10081: 
10082:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
10083: vakuutuslain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1985
10084: annetulla lailla (1058/85), seuraavasti:
10085: 
10086:                      16 §
10087:    Päivärahan määrä päivää kohden on vähim-       markkaa ylittävältä osalta on 30 prosenttia
10088: mäispäiväraha, 90 markkaa vakuutetun vero-        120 000 markkaa ylittävän osan kolmassadas-
10089: tuksessa, asetuksella säädettävänä kalenteri-     osasta. Jollei vakuutetulla ole edellä mainittu-
10090: vuotena todettujen työtulojen kolmassadas-        na aikana ollut työtuloja, päivärahan määrä
10091: osasta, kuitenkin vähintään 80 prosenttia työ-    päivää kohden on vähimmäispäivärahan suu-
10092: tulojen kolmassadasosasta, jos työtulot eivät     ruinen.
10093: ylitä 75 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät
10094: 75 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 pro-
10095: senttia 75 000 markan kolmassadasosasta lisät-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10096: tynä 50 prosentilla 75 000 markkaa ylittävän      kuuta 1992. Tämän lain 16 §:n 1 momentissa
10097: osan kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät    mainitut markkamäärät vastaavat vuoden 1984
10098: 120 000 markkaa, päivärahan määrä 120 000         yleistä palkkatasoa.
10099:                                      1989 vp. -    LA n:o 65                                    11
10100: 
10101: 7.
10102:                                              Laki
10103:                      lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
10104: 
10105:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10106:   kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) 7 §:n 3 ja
10107: 4 momentti,
10108:   muutetaan 5 §:n 2 momentti sekä 7 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 1
10109: momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1112/87) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä
10110: joulukuuta 1986 annetussa laissa (1070/86), ja
10111:   lisätään lakiin uusi 9 a §, seuraavasti:
10112: 
10113:                       5§
10114:                    Perusosa                          Lisäosa on 1 370 markkaa kuukaudessa.
10115: 
10116:   Perusosa kalenterikuukaudessa on 1 300
10117: markkaa. Jos kotihoidon tukea ei suoriteta                             9a§
10118: koko kalenterikuukaudelta, maksetaan tukena                   Etuuksien tarkistaminen
10119: 52 markkaa jokaiselta arkipäivältä, joka sisäl-
10120: tyy perusosaan oikeuttavaan aikaan.                  Edellä 5 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 2 mo-
10121:                                                    mentissa mainittuja markkamääriä tarkistetaan
10122:                       7§                           kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasos-
10123:                     Lisäosa                        sa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palk-
10124:                                                    kaindeksin mukaan, joka vuosittain -Xahviste-
10125:    Lisäosan saamisen edellytyksenä on, että        taan työntekijäin eläkelain 9 §:n (659/76) so-
10126: 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lasta hoitaa       veltamista varten.
10127: pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikum-
10128: pi hänen vanhemmistaan tai hänen muu huol-            Lisäosan tarveharkinnan poistamista koske-
10129: tajansa. Jos lisäosaa saava perhe alkaa saada      va tämän lain 7 § :n 1 momentti tulee voimaan
10130: äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan samoin edelly-   1 päivänä syyskuuta 1990 ja lisäosan korotta-
10131: tyksin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan saa-     mista koskeva 7 §:n 2 momentti sekä etuuksien
10132: misaikana. Jos edellä mainitut edellytykset        tarkistamista koskeva 9 a § 1 päivänä tammi-
10133: täyttävän perheen, joka ei vielä saa lisäosaa,     kuuta 1992.
10134: vanhempainrahakautta on pidennetty useam-             Tämän lain 5 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 2
10135: man kuin yhden lapsen syntymän johdosta,           momentissa mainitut perusosan ja lisäosan
10136: suoritetaan perheelle lisäosaa myös vanhem-        markkamäärät vastaavat vuoden 1989 yleistä
10137: painrahakauden pidennystä koskevalta ajalta.       palkkatasoa.
10138: 12                                1989 vp. -    LA n:o 65
10139: 
10140: 8.
10141:                                           Laki
10142:                                 opintotukilain muuttamisesta
10143: 
10144:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10145:   kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 3 §:n 3 momentti ja
10146:   muutetaan 3 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä 2 momentti on 21 päivänä tammikuuta
10147: 1977 annetussa laissa (65/77), näin kuuluviksi:
10148: 
10149:                      3§
10150:   Opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyk-    alle 18-vuotiaan opiskelijan on katsottava ole-
10151: senä on opintotuen hakijan opintomenestys.      van vanhempiensa huollettavana, näiden tulot
10152: Sen harkinnassa noudatettavista periaatteista   ja omaisuus.
10153: säädetään asetuksella.
10154:   Opintotukea myönnettäessä otetaan edellä 1
10155: momentissa sanotun lisäksi huomioon myös          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
10156: opiskelijan omat tulot ja omaisuus sekä, jos    ta 1990.
10157: 
10158: 
10159:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
10160: 
10161:          Kauko Juhantalo         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Mauri Pekkarinen
10162:                   Esko Helle                          Heli Astala
10163:                                              1989 vp.
10164: 
10165: Lakialoite n:o 66
10166: 
10167: 
10168: 
10169: 
10170:                                 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttamisesta
10171: 
10172: 
10173:                                         Eduskunnalle
10174: 
10175:    Vaikeavammaisten sotainvalidien tarvitse-       nettäneen sotainvalidin puolison työeläke olisi
10176: man avun ja hoidon vuoksi ovat heidän avio-        nettomäärältään noin 800 markkaa pienempi
10177: puolisonsa monesti joutuneet jättäytymään          kuukaudessa, kuin jos hän olisi vastaavana
10178: työelämästä kotiin hoitamaan sotavammaista         aikana ollut työssä ja saanut vähimmäispalk-
10179: miestään. Tästä syystä he ovat jääneet vaille      kaa. Neuvottelukunta on tämän vuoksi katso-
10180: kohtuullista työeläketurvaa. Erityisesti sotaso-   nut, että eläketurvan menetys tulisi osittain
10181: keiden ja selkäydinvammaisten aviopuolisot         kompensoida myöntämällä huoltoeläkkeeseen
10182: ovat usein joutuneet hoitamaan miestään vuo-       noin 800 markan korotus kuukaudessa. Tätä
10183: sikymmeniä kotona. Näissä tapauksissa on vai-      korotusta vastaisi täyden huoltoeläkkeen ko-
10184: mojen toimeentulo ollut pääasiassa miehen          rottaminen 35 prosentilla.
10185: saamien sotilasvammakorvauksien ja kansan-           Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
10186: eläkkeen varassa. Sotavammaisen kuollessa          tamme,
10187: lesken toimeentulo putoaa jyrkästi.
10188:    Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10189: arvioinut, että työelämästä 10 vuotta poissa              lakiehdotuksen:
10190: olleen ja samalta ajalta työeläketurvansa me-
10191: 
10192: 
10193:                                              Laki
10194:                                 sotilasvammalain muuttamisesta
10195: 
10196:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annettuun sotilas-
10197: vammalakiin (404/48) uusi näin kuuluva 14 a §:
10198: 
10199:                       14 a §                     tiksi ja joka on kuollut 1.1.19&1 tai sen jäl-
10200:   Huoltoeläke suoritetaan korotettuna 35 pro- keen.
10201: sentilla leskelle joka on hoitanut vähintään 10
10202: vuoden ajan a~iopuolisoaan, jonka työkyvyt-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10203: tömyysaste oli vahvistettu vähintään 80 prosen- _kuuta 1990.
10204: 
10205: 
10206:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
10207: 
10208:           Maunu Kohijoki             Martti Korkia-Aho         Henrik Westerlund
10209:           Sulo Aittoniemi            Pentti Kettunen           Kirsti Ala-Harja
10210:                      Riitta Uosukainen                 Sauli Hautala
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215: 2900200
10216:                                     J
10217:                                 J
10218:                                 J
10219:                             J
10220:                             J
10221:                         J
10222:                         J
10223:                         J
10224:                     J
10225: 
10226:                     J
10227:                 J
10228:                 J
10229:             J
10230:             J
10231:         J
10232:         J
10233:     J
10234:     J
10235: J
10236: J
10237:                                              1989 vp.
10238: 
10239: Lakialoite n:o 67
10240: 
10241: 
10242: 
10243: 
10244:                                  Kohijoki: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
10245:                                    sesta
10246: 
10247: 
10248:                                         Eduskunnalle
10249: 
10250:    Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh-      vammakorvauksia koskevaa neuvontatoimin-
10251: dyt määrätyn suuruiset lahjoitukset sai verovel-   taa. Lahjoitusten verovähennysoikeudella oli
10252: vollinen vuoden 1988 loppuun saakka vähentää       pitkät perinteet, sillä jo sotien aikana valtioval-
10253: valtionverotuksessa. Tämä perinteinen vähen-       ta näki välttämättömäksi luoda kanavat kansa-
10254: nysoikeus toimi tärkeänä kannustimena sodas-       laisten vapaaehtoiselle avustustoiminnalle. So-
10255: ta kärsimään joutuneiden hyväksi tehdyssä va-      dasta kärsimään joutuneiden hyväksi tehtävät
10256: paaehtoisessa huoltotyössä. Vähennysoikeuden       lahjoitukset ohjattiin tuolloin sosiaaliministe-
10257: yllättävä poistaminen vuoden 1989 alusta on        riön alaisen Suomen Huolto-Finlands Folk-
10258: vähentänyt tuntuvasti sodasta kärsimään jou-       hjälp ry:n kautta. Vuodesta 1949 lähtien on
10259: tuneiden hyväksi työskentelevien järjestöjen       lahjoituksia vastaanottanut Sotainvalidihuol-
10260: saamia lahjoituksia. Esimerkiksi kun Sotainva-     lon Kannatusyhdistys ry., jolle valtiovarainmi-
10261: lidien Veljesliitto sai 1.1.-30.6.1988 välisenä    nisteriö myönsi oikeuden, jonka mukaan yh-
10262: aikana lahjoituksia 1 211 735 markan arvosta,      distykselle tehdystä määräsuuruisesta lahjoi-
10263: oli vastaava summa vuoden 1989 ensipuoliskol-      tuksesta lahjoittajalla on oikeus verovähennyk-
10264: la vain 629 258 markkaa. Lahjoitusten vähen-       seen. Yhdistyksen kautta on ollut mahdollisuus
10265: tyminen heikentää järjestöjen mahdollisuuksia      suunnata lahjoituksia Sotainvalidien Veljeslii-
10266: jatkaa vapaaehtoista huoltotyötä. Kuitenkin        ton lisäksi myös muun muassa Suomen Sotave-
10267: yhä edelleen on tällaisella yhteiskunnan sosi-     teraaniliitolle, Rintamaveteraanien liitolle ja
10268: aali- ja terveydenhuollon puutteita täydentä-      Kaatuneiden Omaisten Liitolle. Kuluneiden
10269: vällä huoliolla suuri tarve, jota sotainvalidien   neljän vuosikymmenen ajan on järjestelmä toi-
10270: ja veteraanien ikääntyminen on lisäämässä.         minut hyvin, eikä sen soveltaminen ole tuotta-
10271:    Lahjoitusvaroilla on voitu muun muassa jär-     nut myöskään viranomaisille vaikeuksia.
10272: jestää kuntoutustoimintaa, rahoittaa sotavam-         Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotan,
10273: maisten hoitolaitosten rakentamista ja niiden
10274: välinehankintoja, tukea asuntojen korjaustoi-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10275: mintaa ja hankintaa sekä ylläpitää sotilas-               lakiehdotuksen:
10276: 
10277: 
10278: 
10279: 
10280: 290020D
10281: 2                                   1989 vp. -    LA n:o 67
10282: 
10283:                                              Laki
10284:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
10285: 
10286:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10287:    kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2
10288: momentti, 50 §:n 5 ja 6 momentti, 57 §:n 19 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta
10289: 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19
10290: kohdaksi, 77 §:n 4 momentti, 80 §:n 8 kohta ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
10291: siirtyy 2 momentiksi,
10292:    muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §,
10293: 48 §:n 2 momentti, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 80 §:n 7
10294: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja
10295: 109 §, 111 §:n 2 momentti, 112 §:n 1 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta,
10296: 151, 159, 160, 168 § ja 170 §:n 2 momentti, sekä
10297:    lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään
10298: uusi 2 momentti, 103 §:ään uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14
10299: kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a §
10300: seuraavasti:
10301: 
10302: 16, 21' 23, 29, 34, 35, 48, 57' 59, 60, 69, 70,   mälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai
10303:      71, 73, 80, 86, 88, 89, 97 ja 101 §          säätiölle käytettäväksi sodasta kärsimään jou-
10304:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)         tuneiden avustamiseen.
10305: 
10306:                     103 §                         105, 106, 109, 111-114, 116, 120, 146 a, 151,
10307:                                                   159, 160, 162, 163 a, 164, 165, 166 a, 167 a,
10308:    Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella                      168 ja 170 §
10309: tarkemmin säädetään vähentää valtionverotuk-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
10310: sessa tulostaan vähintään 1 000 markan ja
10311: enintään 150 000 markan suuruisen rahalahjoi-         Voimaantulo- ja soveltamissäännös
10312: tuksen, joka on tehty verohallituksen nimeä-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
10313: 
10314: 
10315:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
10316: 
10317:                                         Maunu Kohijoki
10318:                                             1989 vp.
10319: 
10320: Lakialoite n:o 68
10321: 
10322: 
10323: 
10324: 
10325:                                 Linnainmaa: Ehdotus laiksi etuostolain 15 §:n muuttamisesta
10326: 
10327: 
10328:                                        Eduskunnalle
10329: 
10330:    Aloitteessa ehdotetaan etuostolakia muutet-    suorituksen maksupäivästä lukien 5 prosentin
10331: tavaksi siten, että alkuperäisen kaupan ostajan   korko.
10332: taloudellinen asema turvataan paremmin kun-          Alkuperäinen ostaja joutuu nykyään usein
10333: nan käyttäessä etuosto-oikeutta.                  ottamaan kaupan rahoittamiseksi lainaa. Ny-
10334:    Etuostolaissa säädetään niistä tilanteista,    kyisellä korkokannalla ei etuostolain 15 §:n 2
10335: joissa kunnalla on oikeus puuttua jo solmit-      momentin mukainen 5 prosentin korko kata
10336: tuun kiinteistön kauppaan ilmoittamalla käyt-     alkuperäisen ostajan kustannuksia. Lisäksi al-
10337: tävänsä etuosto-oikeuttaan. Kunta pääsee täl-     kuperäinen ostaja on maksanut rahoituksen
10338: löin alkuperäisen kaupan ostajan tilalle siihen   järjestämisestä muita kuluja, joita ei voimassa
10339: oikeussuhteeseen, joka vallitsee ostajan ja       olevan etuostolain 15 §:n nojalla alkuperäiselle
10340: myyjän välillä.                                   ostajalle korvata. Tämä johtaa siihen, että
10341:    Etuosto-oikeuden käyttäminen ei heikennä       alkuperäinen ostaja joutuu etuostotapauksissa
10342: myyjän asemaa, sillä maanomistaja on jo luo-      sellaiseen asemaan, että hänelle voi aiheutua
10343: punut kiinteistöstä ja myyjä saa maastaan         taloudellista tappiota. Etuostolain tarkoitus on
10344: alkuperäisen ostajan tilalle tulevalta kunnalta   korvata alkuperäisen ostajan kustannukset,
10345: kauppakirjan mukaisen hinnan. Kunta tulee         mutta nykyisten säännösten perusteella näin ei
10346: alkuperäisessä kauppakirjassa mainitun osta-      ole tapahtunut. Alkuperäisen ostajan aseman
10347: jan tilalle samaan asemaan kuin missä tämä        turvaamiseksi on etuostolain 15 §:n säännöksiä
10348: oli.                                              muutettava siten, että hänelle joudutaan kor-
10349:    Sen sijaan alkuperäisen ostajan asema voi      vaamaan kaikki ne todelliset kustannukset,
10350: muodostua ongelmalliseksi. Ostaja on mahdol-      jotka hänelle aiheutuvat kunnan etuosto-oikeu-
10351: lisesti sitoutunut johonkin muuhun oikeus-        den käyttämisestä.
10352: suhteeseen, yleensä velkasuhteeseen, täyttääk-       Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitet-
10353: seen kaupan ehdot.                                tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
10354:    Nykyisten säännösten mukaan on kunnan            Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
10355: korvattava alkuperäiselle ostajalle, mitä tämä
10356: on sitä ennen suorittanut, ja kaupan johdosta              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10357: syntyneet tarpeelliset kustannukset. Ostajan             lakiehdotuksen:
10358: suorituksille on kunnan maksettava kunkin
10359: 
10360:                                             Laki
10361:                                etuostolain 15 §:n muuttamisesta
10362: 
10363:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain
10364: (608/77) 15 § seuraavasti:
10365: 
10366:                      15 §                         ostajalle, mitä tämä on sitä ennen suorittanut,
10367:    Siihen saakka kun etuosto on saatettu lop-     ei kuitenkaan ostajan laiminlyönnistä aiheutu-
10368: puun, ostajan tulee huolehtia luovutuksensaa-     neita suorituksia. Lisäksi kunnan on korvatta-
10369: jalle kauppakirjan mukaan tai muutoin kuulu-      va ostajalle kaupasta johtuneet kustannukset,
10370: vien velvoitteiden täyttämisestä. Kun etuosto     sekä kiinteistön hallinnasta, hoidosta ja kiin-
10371: on saatettu loppuun, on kunnan korvattava         teistön kaupan rahoituksen järjestämisestä ai-
10372: 2900200
10373: 2                                  1989 vp. -    LA n:o 68
10374: 
10375: heutuneet kustannukset, siltä osin kuin ne       la, on kunnan maksettava ostajalle samansuu-
10376: ylittävät sen, minkä on katsottava vastaavan     ruinen korko, jonka ostaja asianomaisen kiin-
10377: ostajan omaisuudesta saamaa hyötyä.              teistön kaupan rahoittamiseksi otetusta velasta
10378:   Ostajan 1 momentissa tarkoitetuille suori-     suorittaa.
10379: tuksille on kunnan maksettava kunkin suori-
10380: tuksen maksupäivästä lukien 5 prosentin kor-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
10381: ko. Mikäli ostaja on rahoittanut kaupan velal-   kuuta 1989.
10382: 
10383:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
10384: 
10385:                                      Tuula Linnainmaa
10386:                                                1989 vp.
10387: 
10388: Lakialoite n:o 69
10389: 
10390: 
10391: 
10392: 
10393:                                   Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
10394:                                     muuttamisesta
10395: 
10396: 
10397:                                           Eduskunnalle
10398: 
10399: 
10400:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10401: 
10402:   Aloitteessa ehdotetaan yksinhuoltajien ta-         ottaen 990 markkaan sekä että verouudistuk-
10403: loudellisen aseman parantamiseksi kunnallisve-       sen yhteydessä poistettu kunnallisverotuksen
10404: rotuksen yksinhuoltajavähennyksen korotta-           elatusvelvollisuusvähennys palautetaan enim-
10405: mista 10 000 markasta 12 000 markkaan. Li-           mäismäärältään 4 000 markan suuruisena.
10406: säksi ehdotetaan verouudistuksen yhteydessä          Myös tältä osin ehdotetaan inflaatiotarkistuk-
10407: poistetun valtionverotuksen yksinhuoltajavä-         sen suorittamista.
10408: hennyksen palauttamista inflaatiotarkistuksella        Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitus
10409: korotettuna enimmäismäärältään 6 900 mar-            saattaa voimaan mahdollisimman pian. Sään-
10410: kan suuruisena. Aloitteen mukaisia säännöksiä        nöksiä on tarkoitus soveltaa ainoastaan vuo-
10411: on tarkoitus soveltaa vuodelta 1989 toimitetta-      delta 1989 toimitettavassa verotuksessa. Vuo-
10412: vassa verotuksessa.                                  den 1990 verotusta koskevat parannusehdotuk-
10413:   Elatusvelvollisten aseman parantamiseksi eh-       set tehdään erikseen. Aloitteen sisältämä la-
10414: dotetaan, että kuluvan vuoden verotuksessa           kiehdotus on myös tarkoitus säätää omana
10415: valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennyk-        lakinaan ja erillään hallituksen esityksestä tulo-
10416: sen ylärajaa korotetaan inflaatio huomioon           ja varallisuusverolain muuttamiseksi.
10417: 
10418: 
10419: 
10420: 
10421:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
10422: 
10423:    Säädettäessä vuoden 1988 valtiopäivillä ku-       päivillä valtionvarainvaliokunnan mietinnössä
10424: luvana vuonna yksivuotisena lakina voimassa          n:o 81.
10425: olevaa uutta tulo- ja varallisuusverolakia esitet-      Kuluvan vuoden valtiopäiville hallitus on
10426: tiin opposition taholta, että uudistuksen väliin-    luvannut antaa esityksen tulo- ja varallisuusve-
10427: putoajiin kuuluvat mm. yksinhuoltajat ja ela-        rolain muuttamiseksi, jossa ehdotetaan kun-
10428: tusvelvolliset. Mainittujen verovelvollistahojen     nallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen ko-
10429: verotuksen keventämiseksi ja verotuksen kiris-       rottamista 10 000 markasta 12 000 markkaan
10430: tymisen estämiseksi Keskustan edustajat ehdot-       siten, että korotettua vähennystä sovellettaisiin
10431: tivat vuoden 1988 valtiopäivillä valtiovarainva-     jo vuoden 1989 verotuksessa. Tällä tavalla
10432: liokunnan mietintöön n:o 81 muutoksia, jotka         hallituksen esityksessä myönnetään, että yksin-
10433: hallituspuolueiden edustajien äänin tulivat ää-      huoltajien verotus on kiristynyt. Hallitus ei
10434: nestyksissä hylätyiksi. Tuolloin hallituksen ta-     kuitenkaan halua korjata yksinhuoltajien ase-
10435: holla ei myönnetty yksinhuoltajien ja elatusvel-     maa edes puheena olevalta pieneltä osalta tälle
10436: vollisten verotuskohtelussa olevan epäkohtia.        vuodelle ehdoitta. Hallitus vaatii, että tulo- ja
10437: Keskustan edustajat ehdottivat tietysti lukuisia     varallisuusverolaki tulee säätää pysyvänä laki-
10438: muita parannusehdotuksia vuoden 1988 valtio-         na, jotta kunnallisverotuksen yksinhuoltajavä-
10439: 2900200
10440: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 69
10441: 
10442: hennystä voidaan korottaa taannehtivasti. Kui-         Vuonna 1988 voimassa ollut kunnallisvero-
10443: tenkaan hallituksen taholta ei ole luvattu kor-     tuksen elatusvelvollisuusvähennys on poistettu
10444: jata verouudistuksen muita epäkohtia, mistä         tältä kuluvalta vuodelta. Edellä valtionvero-
10445: syystä tulo- ja varallisuusverolain säätäminen      tuksen elatusvelvollisuusvähennyksen kohdalla
10446: pysyvänä lakina voimaan vuoden 1990 alusta ei       mainittuihin perusteluihin viitaten aloitteessa
10447: näytä perustellulta.                                ehdotetaan kunnallisverotuksen elatusvelvolli-
10448:    Tämän lakialoitteen hyväksyminen mahdol-         suusvähennyksen palauttamista sekä inflaa-
10449: listaa yksinhuoltajien verotuskohtelun epäkoh-      tiotarkistuksen suorittamista, jolloin vähen-
10450: tien korjaamisen taannehtivasti tämän vuoden        nyksen enimmäismäärä nousee vuoden 1988
10451: osalta erillisellä lailla ja asettamaHa epäkohtia   3 600 markasta 4 000 markkaan vuodelle 1989.
10452: sisältävän verouudistuksen jatkon hyväksymis-          Verotuksen yhteiskunnallisen tehtävän hoita-
10453: tä yksinhuoltajien aseman parantamisen eh-          misessa tärkeä osa on ollut myös vähennysjär-
10454: doksi.                                              jestelmällä. Aiemmin viimeksi vuonna 1988
10455:    Yksinhuoltajien aseman parantamiseksi vuo-       voimassa olleen vähennysjärjestelmän avulla
10456: den 1989 osalta ei kuitenkaan riitä yksinomaan      on pyritty ihmisten keskinäiseen sosiaaliseen
10457: kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen        oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuden pois-
10458: korottaminen, vaan tämän lisäksi on tarpeen         tamiseen. Vaikka ihmisten tulot olisivatkin sa-
10459: palauttaa hallituksen toimesta poistettu val-       mansuuruiset, voi heidän veronmaksukykynsä
10460: tionverotuksen yksinhuoltajavähennys inflaa-        vaihdella sairauden, perheen huoltamisen, vel-
10461: tiotarkistuksella korotettuna vuoden 1988           kaantumisen ja monien muiden syiden vuoksi
10462: 6 300 markasta enimmillään 6 900 markkaan           suurestikin. Aiemmin voimassa olleella verovä-
10463: vuonna 1989.                                        hennysjärjestelmällä on ohjattu tulonsiirtoja
10464:    Vuonna 1988, ennen verouudistusta, voimas-       mm. perhepoliittisilla, sosiaalisilla, veronmak-
10465: sa olleen lainsäädännön mukaan verovelvolli-        sukykyä tasoittavilla, perustoimeentuloturvaa
10466: sella, joka verovuonna on suorittanut lapsen        parantavilla ja muilla vastaavilla perusteilla eri
10467: elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella          veronmaksajaryhmille. Kun vähennysjärjestel-
10468: sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatus-     mästä on nyt osittain luovuttu ja tästä aiheutu-
10469: apua, on ollut oikeus valtionverotuksessa vä-       va verotuksen kiristyminen on ohjattu yksin-
10470: hentää tuloverosta 1/4 verovuonna suoritta-         omaan verotaulukkoihin, on se johtanut aiem-
10471: mansa elatusavun määrästä, kuitenkin enin-          min sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja eri-
10472: tään 900 markkaa lasta kohden.                      arvoisuuden tasoittamiseen pyrkivästä verotuk-
10473:                                                     sesta luopumiseen. Tämä on aiheuttanut mo-
10474:    Tänä vuonna vähennys on voimassa 450
10475:                                                     nille veronmaksajille ja veronmaksajaryhmille
10476:  markan suuruisena, vaikka hallitus alun perin
10477:                                                     suuria ongelmia. Tästä syystä mm. yksinhuol-
10478: kaavaili vähennyksen poistamista kokonaan.
10479:                                                     tajat ja elatusvelvolliset ovat tämän verouudis-
10480:    Vuonna 1988 voimassa ollut vähennys on           tuksen keskeisiä maksumiehiä. Vähennysten
10481: perustunut siihen ajatukseen, että lapsen van-      poistamisesta aiheutuvat epäoikeudenmukai-
10482: hempien taloudellinen asema heikkenee tuntu-        suudet olisi tullut korvata samanaikaisesti suo-
10483: vasti, mikäli vanhemmat elävät avio- tai asu-       rilla tulonsiirroilla. Koska näin ei ole tapahtu-
10484: muserossa tai muuten välien rikkoutumisen           nut, on tarpeen, että yksinhuoltajien ja elatus-
10485: vuoksi erillään. Vanhempien verotuksellinen ja      velvollisten osalta syntyneet epäkohdat korja-
10486: taloudellinen asema on yleensä selvästi parem-      taan tämän lakialoitteen mukaisesti.
10487: pi heidän asuessaan yhdessä ja elättäessään            Tämä lakialoite on tarkoitettu tulemaan voi-
10488: yhdessä lapsiaan samassa taloudessa. Aiemmin        maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
10489: voimassa olleessa lainsäädännössä on myös           eduskunta on sen hyväksynyt. Aloitteen mu-
10490: paljolti samoista syistä ohjattu yksinhuoltajille   kaisia säännöksiä on tarkoitus soveltaa ainoas-
10491: erityisvähennyksiä.                                 taan vuonna 1989 sovellettavassa verotuksessa.
10492:    Edellä olevan perusteella ehdotetaan vuonna      Vuonna 1990 sovellettavien verotussäännösten
10493: 1988 voimassa olleen valtionverotuksen elatus-      osalta tehdään parannusehdotukset erikseen.
10494: velvollisuusvähennyksen korottamista sekä in-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10495: flaatiotarkistuksen tekemistä siihen, jolloin vä-
10496: hennyksen enimmäismääräksi muodostuu 990                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10497: markkaa vuodelle 1989.                                     lakiehdotuksen:
10498:                                        1989 vp. -    LA n:o 69                                    3
10499: 
10500: 
10501:                                               Laki
10502:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
10503: 
10504:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10505:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 106 § ja
10506: 146 §:n 3 momentti sekä
10507:   lisätään 101 §:ään uusi 2 momentti ja 106 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
10508: 
10509:                      101 §                          suorittamansa sanotun elatusavun määrän,
10510:                                                     kuitenkin enintään 4 000 markkaa alaikäistä
10511:   Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-       lasta kohden (kunnallisverotuksen elatusvelvol-
10512: hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-     lisuusvähennys).
10513: tään 6 900 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
10514: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita                             146 §
10515: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
10516: alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin-           Verovelvollisen, joka on verovuonna suorit-
10517: huoltajavähennys).                                  tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
10518:                                                     mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
10519:                       106§                          tettua elatusapua, tuloverosta vähennetään nel-
10520:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-      jäsosa hänen verovuonna maksamansa elatus-
10521: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään       avun määrästä, kuitenkin enintään 990 mark-
10522: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-       kaa alaikäistä lasta kohden (valtionverotuksen
10523: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-    elatusvelvollisuusvähennys).
10524: lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk-
10525: sen yksinhuoltajavähennys).
10526:    Verovelvollinen, joka verovuonna on suorit-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
10527: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön        kuuta 1989.
10528: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-          Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1989 toimi-
10529: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna          tettavassa verotuksessa.
10530: 
10531:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
10532: 
10533:         Mauri Pekkarinen          Hannele Pokka                     Tytti Isohookana-Asunmaa
10534:         Seppo Pelttari            Esko Jokiniemi                    Kimmo Sarapää
10535:         Jukka Vihriälä            Kalle Röntynen                    Eino Siuruainen
10536:         Juho Sillanpää            Kauko Heikkinen                   Esko Aho
10537:         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Juhantalo                     Hannu Tenhiälä
10538:         Marjatta Väänänen         Taisto Tähkämaa                   Einari Nieminen
10539:         Tellervo Renko            Aapo Saari                        Riitta Kauppinen
10540:                    Mirja Ryynänen                            Pekka Puska
10541:                                               1989 vp.
10542: 
10543: Lakialoite n:o 70
10544: 
10545: 
10546: 
10547: 
10548:                                  Seppänen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 ja
10549:                                     37 a §:n muuttamisesta
10550: 
10551: 
10552:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10553: 
10554:   Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk-      sia vastauksia valtioneuvoston jäsenten on an-
10555: sen mainittuja pykäliä muutettavaksi niin, että     nettava edustajien tekemiin kirjallisiin ja suul-
10556: niihin otetaan laadulliset määreet siitä, millai-   lisiin kysymyksiin.
10557: 
10558: 
10559: 
10560: 
10561:                                       YLEISPERUSTELUT
10562: 
10563:    Kyselyinstituutio, jonka mukaan kansan-             Ja esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeri
10564: edustajat pyytävät ministereiltä selvityksiä toi-   Ilkka Suominen jätti vastauksessaan kansan-
10565: meenpanovallan käytöstä, on murenemassa.            edustaja Seppäsen kirjalliseen kysymykseen
10566: Ministerit saattavat jopa kieltäytyä asianmu-       n:o 425 täydellisesti huomioon ottamatta, mikä
10567: kaisella tavalla vastaamasta edustajien kysy-       oli kysymys. Hän vastasi hypoteettiseen kysy-
10568: myksiin, tai sitten vastaukset ovat laadullisesti   mykseen, jonka hän oli itse mielessään asetta-
10569: kelvottomia.                                        nut, eikä edustajan esittämään kysymykseen.
10570:    Esimerkiksi valtiovarainministeri Erkki Lii-     Tällaisen vastauksen valmistelu vaati kaiken
10571: kanen      jätti   eduskunnan     kyselytunnilla    lisäksi niin paljon aikaa, että valtiopäiväjärjes-
10572: 14.9.1989 kokonaan vastaamatta yhteen hänel-        tyksessä vastaamiselle asetettu 30 päivän mää-
10573: le esitettyyn suulliseen kysymykseen.               räaika ylittyi!
10574: 
10575: 
10576: 
10577: 
10578:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10579: 
10580:   37 §: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä on         lään esitetään laadullisia määreitä vastauksen
10581: saannös siitä, miten kirjalliseen kysymykseen       laadusta.
10582: vastataan. Tähän pykälään esitetään laadullisia        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10583: määreitä vastauksen laadusta.
10584:   37 a §: Valtiopäiväjärjestystä on täydennetty              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10585: 37 a §:llä siitä, miten suullinen kysymys esite-           lakiehdotuksen:
10586: tään ja miten siihen vastataan. Tähänkin pykä-
10587: 
10588: 
10589: 
10590: 
10591: 2900200
10592: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 70
10593: 
10594: 
10595:                                              Laki
10596:                       valtiopäiväjärjestyksen 37 ja 37 a §:n muuttamisesta
10597: 
10598:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
10599: tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentti ja 37 a §:n 3 momentti,
10600:   sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (316/87), näin kuuluviksi:
10601: 
10602:                        37 §                                             37 a §
10603:    Jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen
10604: vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka-           Valtioneuvoston jäsen vastaa kysymykseen
10605: alaan kuuluvasta asiasta, antakoon sen kirjalli-   seuraavassa istunnossa, jossa käsitellään suulli-
10606: sesti laadittuna ja sisällykseltään täsmällisenä   sia kysymyksiä. Hän ei kuitenkaan ole velvolli-
10607: puhemiehelle, jonka tulee saattaa se valtioneu-    nen vastaamaan aikaisemmin kuin kolmantena
10608: voston jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa          arkipäivänä kysymyksestä tiedon saatuaan.
10609: sopimallaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsen     Vastauksen tulee olla lyhyt, kysymykseen koh-
10610: suullisen tai kirjallisen vastauksen, joka on      distuva ja asiallinen, ja kysymyksen tekijä saa
10611: kysymykseen liittyvä ja huolellisesti valmistel-   sen johdosta välittömästi esittää enintään kaksi
10612: tu, kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon          pääkysymykseen liittyvää lyhyttä lisäkysymys-
10613: saamisesta, ellei katso, että vastausta asian      tä, joihin valtioneuvoston jäsenen tulee heti
10614: laadun vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt       vastata. Asiasta älköön muuta keskustelua sal-
10615: siihen on saman ajan kuluessa eduskunnalle         littako.
10616: ilmoitettava. Tällaisesta asiasta älköön edus-
10617: kunnassa keskusteltaka älköönkä päätöstä teh-
10618: täkö.                                                Tämä laki tulee voimaan       päivänä
10619:                                                    kuuta 19
10620: 
10621:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10622: 
10623:                     Esko Seppänen                           Asko Apukka
10624:                     Timo Laaksonen                          Heli Astala
10625:                                              1989 vp.
10626: 
10627: Lakialoite n:o 71
10628: 
10629: 
10630: 
10631: 
10632:                                  Dromberg ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut-
10633:                                    tamisesta
10634: 
10635: 
10636:                                         Eduskunnalle
10637: 
10638:   Sairausvakuutuslain perusteella lapsen isällä    joonalla markalla ja päivähoitopaikkojen va-
10639: ja äidillä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja      jeen vähentymistä noin 3 000 paikalla. Yhden
10640: vanhempainrahaa yhteensä 263 arkipäivältä.         päivähoitopaikan rakentaminen maksaa noin
10641: Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä         120 000 markkaa. Näin saavutettu rakentamat-
10642: välittömästi äitiysrahakauden päätyttyä joko       ta jätettävien päiväkotien säästö on noin 160
10643: lapsen äidille tai äidin suostumuksella isälle.    miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on
10644: Vanhempainrahakauden lyhyys vaikeuttaa             40 OJo:n mukaan 64 miljoonaa markkaa. Kun
10645: huomattavasti alle kolmivuotiaiden lasten hoi-     otetaan huomioon päiväkotien säästyneet käyt-
10646: don toteuttamista, koska kunnan velvollisuus       tökustannukset (n. 100 mk/lapsi/päivä), voi-
10647: on vanhempainrahakauden päättymisen jäl-           daan vanhempainrahakauden pidentämistä yh-
10648: keen vanhempien valinnan mukaan järjestää          teen vuoteen pitää valtiontaloudelle aiheutu-
10649: joko päivähoitopaikka tai suorittaa lasten koti-   neilta kustannuksiltaan lähes merkityksettömä-
10650: hoidon tukea. Alle kolmivuotiaiden lasten ko-      nä.
10651: kopäivähoitopaikkojen vajaus on elokuussa            Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
10652: 1989 tehdyn selvityksen perusteella 1.1.1990       denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
10653: koko maassa yhteensä 6 812 paikkaa.                kunnan työvaliokunnassa.
10654:    Vanhempainrahakauden pidentäminen yh-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10655: teen vuoteen merkitsee kotihoidon pidentymis-
10656: tä, lisääntyvää turvallisuutta, menojen lisäystä            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10657: noin 400 miljoonaa markkaa vuodessa, koti-                lakiehdotuksen:
10658: hoidontukimenojen vähennystä noin 50 mil-
10659: 
10660: 
10661: 
10662: 
10663:                                              Laki
10664:                             sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
10665: 
10666:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
10667: vakuutuslain 23 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa
10668: laissa (1109/87), näin kuuluvaksi:
10669: 
10670:                      23 §
10671:                                                    isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa
10672:   Vanhempainrahaa suoritetaan 196 arkipäi-         ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suo-
10673: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien        ritettavasta työstä. Vanhempainrahan suoritta-
10674: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen     misaikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin,
10675: 290020D
10676: 2                                1989 vp. -    LA n:o 71
10677: 
10678: kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useam-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10679: pia kuin yksi.                                 kuuta 1990.
10680: 
10681: 
10682: 
10683:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10684: 
10685:         Kaarina Dromberg            Per-Henrik Nyman        Päivi Varpasuo
10686:         Matti Saarinen              Lea Kärhä               Ole Wasz-Höckert
10687:         Tauno Valo                  Tarja Kautto            Marja-Liisa Löyttyjärvi
10688:         Eeva-Liisa Moilanen         Tuula Linnainmaa        Lauri Metsämäki
10689:         Anssi Rauramo               Claes Andersson         Pirjo-Riitta Antvuori
10690:         Jouni J. Särkijärvi         Seija Karkinen          Saara-Maria Paakkinen
10691:                    Eva-Riitta Siitonen               Pekka Haavisto
10692:                                               1989 vp.
10693: 
10694: Lakialoite n:o 72
10695: 
10696: 
10697: 
10698: 
10699:                                  Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisen lasten kotihoidon
10700:                                    tuen valtionosuudesta
10701: 
10702: 
10703:                                          Eduskunnalle
10704: 
10705:    Vuoden 1990 alusta on alle kolmivuotiaan         vanhemmilla. Tämä edellyttää noin 4 000 mar-
10706: lapsen vanhemmilla oikeus valita ja saada lap-      kan kotihoidon tukea perhettä kohden kuu-
10707: sen hoidon järjestämiseksi joko kunnan järjes-      kaudessa. Uudenmaan läänissä on tämän vaih-
10708: tämä hoitopaikka tai kotihoidon tuki. Lainsää-      toehdon mukainen kotihoidon tuki vähentänyt
10709: dännön velvoitteiden toteuttaminen edellyttää       0-3-vuotiaiden paikkavajetta joulukuun 1988
10710: kunnilta voimakasta taloudellista panostusta        vajeesta (4 675) 2 000 paikalla verrattuna elo-
10711: lasten hoidon järjestämiseksi. Kunnat joutuvat      kuun 1989 tilanteeseen (vaje 2 600).
10712: vastaamaan pienten lasten hoidon järjestämi-           On täysin kohtuutonta, että kunnat joutuvat
10713: sestä huomattavalta osin omarahoitteisesti il-      omalla kustannuksellaan turvaamaan pienten
10714: man valtionosuutta. Tämä johtuu päiväkotira-        lasten vanhempien oikeuden valita lapsensa
10715: kentamiseen osoitetun valtionosuuteen Oikeut-       hoitomuoto. Tämän johdosta myös kuntalisiin
10716: tavan kiintiön pienuudesta sekä valtakunnalli-      tulisi suorittaa valtionosuus. Uudistus lisää
10717: sen lasten kotihoidon tuen tason alhaisuudesta.     kunnille suoritettavia valtionosuuksia noin 180
10718: Valtakunnallinen lasten kotihoidon tuki (pe-        miljoonalla markalla vuodessa.
10719: rusosa 1 300 mk/kk) ei mahdollista perheiden           Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
10720: valinnanoikeutta.                                   denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
10721:    Tämän johdosta päivähoidon vajekunnat tu-        kunnan työvaliokunnassa.
10722: levat yleisesti lakisääteisen kotihoidon tuen          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10723: lisäksi maksamaan kuntalisää niille vanhem-         nioittavasti,
10724: mille, jotka haluavat pienten lasten hoitopai-
10725: kaksi kodin päiväkotihoidon asemesta. Kunta-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10726: Iisien avulla arvioidaan kotihoitohalukkuuden              lakiehdotuksen:
10727: kasvavan oleellisesti alle 2-vuotiaiden lasten
10728: 
10729: 
10730: 
10731: 
10732:                                               Laki
10733:                       kunnallisen lasten kotihoidon tuen valtionosuudesta
10734: 
10735:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10736: 
10737:                        1§                                                   2§
10738:    Kunnallisella lasten kotihoidon tuella tarkoi-      Kunnan tämän lain nojalla suorittamaan
10739: tetaan tässä laissa lasten kotihoidon tuesta        kunnalliseen lasten kotihoidon tukeen sovelle-
10740: (24/85) annetun lain mukaisen lasten kotihoi-       taan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
10741: don tuen ylittävää taloudellista tukea (kunta/i-    ta ja valtionosuudesta annettua lakia (667 /82),
10742: sää), jota suoritetaan mainitun lain 1 §:n mu-      jollei lailla ole toisin säädetty.
10743: kaisen hoitomuodon valinnan toteuttamiseksi.
10744: 290020D
10745: 2                                  1989 vp. -    LA n:o 72
10746: 
10747:                       3§                                             4§
10748:   Valtionosuutta suoritetaan kuntalisään, joka     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10749: yhdessä lasten kotihoidon tuesta annetun lain    kuuta 1990.
10750: mukaisen kotihoidon tuen kanssa on kuukau-
10751: dessa perhettä kohti enintään 4 000 markkaa.
10752: 
10753:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10754: 
10755:         Saara-Maria Paakkinen        Kaarina Dromberg           Per-Henrik Nyman
10756:         Marjatta Väänänen            Päivi Varpasuo             Lea Kärhä
10757:         Matti Saarinen               Ole Wasz-Höckert           Tauno Valo
10758:         Marja-Liisa Löyttyjärvi      Eeva-Liisa Moilanen        Tuula Liunaiomaa
10759:         Anssi Rauramo                Claes Andersson            Pirjo-Riitta Antvuori
10760:         Jouni J. Särkijärvi          Pauli Uitto                Eva-Riitta Siitonen
10761:                                      Pekka Haavisto
10762:                                              1989 vp.
10763: 
10764: Lakialoite n:o 73
10765: 
10766: 
10767: 
10768: 
10769:                                  Männistö ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3 §:n muuttamisesta
10770: 
10771: 
10772:                                          Eduskunnalle
10773: 
10774:    Metsästyslailla (290/62) ja sen nojalla met-     tuksen mukaan voidaan suosia laitoksen henki-
10775: sästyksestä ja riistanhoidon järjestämisestä val-   löstöä metsästysoikeutta vuokrattaessa. Tässä
10776: tion omistamilla alueilla annetulla asetuksella     ehdotuksessa ei nykyiseen käytäntöön ehdoteta
10777: (566/62) säädetään metsästyksestä metsähalli-       muutosta, mikä on kirjattu ehdotetun pykälän
10778: tuksen hallinnossa olevilla alueilla sekä puolus-   3 kohdaksi.
10779: tuslaitoksen hallinnossa olevilla ja muilla alu-        Paikalliseen väestöön tai puolustuslaitokseen
10780: eilla.                                              kuulumattomien metsästysoikeutta ehdotetaan
10781:    Kun metsästysoikeus on sidottu maanomis-         nykyisestä periaatteessa rajoitettavaksi (4 koh-
10782: tukseen, tulisi valtion maita käyttää erityisesti   ta). Niitä erityisiä syitä, joilla 4 kohdassa
10783: maattomien metsästysoikeuden turvaamiseen           tarkoitetuille lupa suotaisiin, voisivat olla esi-
10784: maattomien ja maanomistajien metsästysmah-          merkiksi:
10785: dollisuuksien tasapainottamiseksi. Em. asetus           - valtion edustamistarve erityisesti suhtees-
10786: ei tätä tee, vaikka metsästyslain 3 §:n 1 mo-              sa ulkovaltoihin ja kansainvälisiin orga-
10787: mentti nykyisellään ei sitä estäisikään. Voimas-           nisaatioihin; tai
10788:  sa olevan 3 §:n 1 momentti kuuluu:                     - paikkakunnan väestön vähäinen kiinnos-
10789:    "Oikeus metsästää valtion viranomaisten                 tus metsästykseen ja riistanhoitoon val-
10790: hallinnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla            tion mailla.
10791: voidaan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai           Lakiehdotuksen hyväksyminen edellyttää
10792: vuokrata. Paikallisen sekä myös metsästysmaa-        vastaavaa asetuksen tarkistamista.
10793: ta vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä         Jotta lain tasapuolisuustavoitteisiin päästäi-
10794: otettava huomioon."                                  siin mahdollisimman nopeasti, ehdotetaan voi-
10795:    Ehdotamme metsästyslain 3 §:n tarkistamis-        maantulosäännöksessä lisäksi, että kaikki val-
10796: ta. Tarkoituksena on tasapainottaa maanomis-        tion maiden metsästysoikeutta koskevat vuok-
10797: tajien ja maata omistamattomien metsästys-          rasopimukset kestosta riippumatta päättyisivät
10798: mahdollisuutta. Tällöin metsästysoikeutta val-      viimeistään 10 vuoden kuluttua lain voimaan-
10799: tion mailla käytettäisiin tasapainottamaan sitä     tulosta.
10800: epäsuhtaa, joka vallitsee maata omistavien ja           Lain 3 §:n 2 momentin sisältämään Lapin
10801: maata omistamattomien välillä (1 kohta). Maa-       läänin ja Oulun läänin eräiden kuntien paikal-
10802: ta omistaville metsästysoikeus valtion mailla        lisen väestön metsästysoikeuteen ei tällä aioit-
10803: suotaisiin siinä laajuudessa, kuin se on mah-       teelia ehdoteta puututtavaksi.
10804: dollista tämän tasapainottavan tarkoituksen             Ehdotammekin,
10805: puitteissa (2 kohta).
10806:    Asetuksessa on erikseen käsitelty puolustus-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10807: laitoksen hallinnassa olevia alueita, joilla ase-          lakiehdotuksen:
10808: 
10809: 
10810: 
10811: 
10812: 2900200
10813: 2                                        1989 vp. -    LA n:o 73
10814: 
10815:                                                 Laki
10816:                                  metsästyslain 3 §:n muuttamisesta
10817: 
10818:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästys-
10819: lain (290/62) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10820: 
10821:                           3§
10822:    Oikeus metsästää valtion viranomaisten hal-           3) voidaan suoda puolustuslaitoksen ja raja-
10823: linnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla          vartiolaitoksen henkilöstölle; ja
10824: voidaan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai            4) voidaan suoda muille kuin kohdissa 1-3
10825: vuokrata. Tällöin metsästysoikeus                     tarkoitetuille henkilöille tai yhdistyksille vain
10826:    1) tulee ensisijaisesti suoda paikalliseen väes-   erityisestä syystä.
10827: töön kuuluvalle henkilölle, mikäli hänellä ei
10828: 2 §:n nojalla jo muutoin ole metsästysoikeutta,
10829: ja tällaisten henkilöiden metsästystä varten
10830: muodostamalle rekisteröidylle yhdistykselle,            Tämä    laki tulee voimaan          päivänä
10831: joka sitoutuu toimeenpanemaan järjestetyn                      kuuta 1990 ja sitä sovelletaan voi-
10832: riistanhoidon ja tehokkaan valvonnan;                 maantulopäivän jälkeen myönnettäviin lupiin
10833:    2) voidaan toissijaisesti, ottaen huomioon         metsästää valtion omistamilla mailla ja niiden
10834: metsästysoikeutta vähentävänä tekijänä heidän         metsästysoikeuksien vuokraamisiin. Vuokraso-
10835: muu metsästysoikeutensa, suoda myös muille            pimus, joka on solmittu ennen tämän lain
10836: paikalliseen väestöön kuuluville tai heidän met-      voimaantuloa, päättyy sopimuksesta riippu-
10837: sästystä varten muodostamalleen yhdistykselle,        matta 10 vuoden kuluttua tämän lain voimaan-
10838: joka sitoutuu toimeenpanemaan järjestetyn             tulopäivästä.
10839: riistanhoidon ja tehokkaan valvonnan;
10840: 
10841: 
10842:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
10843: 
10844:          Lauha Männistö                  Esko Helle                     Asko Apukka
10845:          Esko Seppänen                   Timo Laaksonen                 Heli Astala
10846:                                          Jarmo Wahlström
10847:                                              1989 vp.
10848: 
10849: Lakialoite n:o 74
10850: 
10851: 
10852: 
10853: 
10854:                                 Männistö ym.: Ehdotus laiksi katalysaattorin asentamisesta
10855:                                   moottoriajoneuvoon maksettavasta valtionavustuksesta
10856: 
10857: 
10858:                                         Eduskunnalle
10859: 
10860:    Katalysaattorilla kyetään tuntuvasti vähentä-   löin 1 250 markan avustusta olisi pidettävä
10861: mään auton pakokaasun ympäristölle aiheutta-       riittävänä.
10862: mia haittoja. Vaikka parhaimmat tulokset saa-         Toisena tapana vähentää mm. typen oksi-
10863: vutetaan silloin, kun uuteen ajoneuvoon asen-      dien päästöjä on rajoittaa nopeudet maanteillä
10864: netaan katalysaattori, jälkiasennuksessakin        80 kilometriksi tunnissa sen sijaan, että teiden
10865: päästäneen noin puoleen uusasennuksen tehos-       parannuksilla ja moottori- ja moottoriliikenne-
10866: ta. Koska katalysaattori vasta on tulossa pa-      teillä nopeusrajoituksia nostetaan 100 tai 120
10867: kolliseksi, valtaosa autokannasta on vielä seu-    kilometriksi tunnissa.
10868: raavat 10-15 vuotta katalysaattoritonta. Täs-         Ehdotammekin,
10869: tä syystä on syytä suosia katalysaattorin jälki-
10870: asennusta.                                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10871:    Katalysaattorin asentaminen jälkikäteen                lakiehdotuksen:
10872: maksaa arviolta 2 000-2 500 markkaa. Täl-
10873: 
10874: 
10875: 
10876: 
10877:                                              Laki
10878:      katalysaattorin asentamisesta moottoriajoneuvoon maksettavasta valtionavustuksesta
10879: 
10880:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10881: 
10882:                       1§
10883:    Rekisteröidyn auton omistajalle suoritetaan        4) että asennus on katsastuksessa todettu ja
10884: valtionavustusta pakokaasuja puhdistavan ka-       siitä on tehty merkintä ajoneuvorekisteriin ja
10885: talysaattorin asentamisesta sanottuun ajoneu-      ajoneuvon rekisteriotteeseen.
10886: voon jälkikäteen tämän lain mukaan (kataly-
10887: saattoriavustus).                                                        3§
10888:                                                      Katalysaattoriavustuksen maksaa hakemuk-
10889:                         2§                         sesta asianomaiselle autorekisterikeskus.
10890:     Katalysaattoriavustuksen suuruus on 1 250
10891: markkaa.                                                                4§
10892:     A vutustuksen saamisen edellytyksenä on:         Katalysaattorin asentamisen toteamisesta tä-
10893:     1) että auton polttoaine on moottoribensiini   män lain mukaan ei peritä maksua. Jos asen-
10894: ja että auto muutoin täyttää rakenteeltaan         nus todetaan auton vuosikatsastuksen yhtey-
10895: asetuksella säädettävät edellytykset;              dessä, peritään vain vuosikatsastuksesta sää-
10896:     2) että muun lain nojalla auton rekisteröin-   detty maksu.
10897: nin ja käytön edellytyksenä ei ole katalysaatto-
10898: ri;                                                                       5§
10899:     3) että autoon asennettu katalysaattori on        Katalysaattoriavustus peritään auton omista-
10900: tyypiltään ja rakenteeltaan tarkoituksenmukai-     jalta takaisin, mikäli vuosikatsastuksessa tode-
10901: nen ja tarkoitukseen hyväksytty; sekä              taan katalysaattori poistetuksi.
10902:  290020D
10903: 2                                1989 vp. -   LA n:o 74
10904: 
10905:                     6§                                            7§
10906:   Tämän lain soveltamisesta voidaan asetuk-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
10907: sella antaa tarkempia määräyksiä.             kuuta 19 .
10908: 
10909: 
10910:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
10911: 
10912: 
10913:        Lauha Männistö             Esko Helle                  Asko Apukka
10914:        Esko Seppänen              Timo Laaksonen              Jarmo Wahlström
10915:                                   Heli Astala
10916:                                               1989 vp.
10917: 
10918: Lakialoite n:o 75
10919: 
10920: 
10921: 
10922: 
10923:                                  Moilanen ym: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 101 ja
10924:                                      106 §:n muuttamisesta
10925: 
10926: 
10927:                                          Eduskunnalle
10928: 
10929:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10930: 
10931:   Aloitteessa ehdotetaan yksinhuoltajavähen-          Lisäksi ehdotetaan korotettavaksi kunnallis-
10932: nys ulotettavaksi sekä valtion- että kunnallisve-   verotuksen yksinhuoltajavähennystä 12 000
10933: rotukseen. Näin ollen verouudistuksen yhtey-        markkaan nykyisestä 10 000 markasta.
10934: dessä poistettu valtionverotuksen yksinhuolta-        Näitä säännöksiä sovellettaisiin vuodelta
10935: javähennys ehdotetaan palautettavaksi suurim-       1989 toimitettavassa verotuksessa.
10936: millaan 8 000 markan suuruisena.
10937: 
10938: 
10939: 
10940:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
10941: 
10942:    Kristiiiisen Liiton eduskuntaryhmä puuttui       tyisehtoja. Siksi tämä SKL:n aloitteen sisältä-
10943: aioitteeliaan jo vuoden 1988 valtiopäivillä sii-    mä korjaus on välttämätön.
10944: hen epäkohtaan, että yksinhuoltajat joutuivat          Yksinhuoltajavähennyksen korotus kunnal-
10945: epäedulliseen asemaan verouudistuksessa, ja         lisverotuksessa ei kuitenkaan yksin riitä, vaan
10946: vaati 12 000 markan suuruista yksinhuoltaja-        on syytä palauttaa hallituksen verouudistuksen
10947: vähennystä kunnallisverotukseen. Tuolloin hal-      yhteydessä poistama valtionverotuksen yksin-
10948: litus ei vielä ollut valmis myöntämään tämän        huoltajavähennys ja korottaa se vuoden 1989
10949: epäkohdan olemassaoloa. Nyt vihdoin epäkoh-         osalta 8 000 markkaan.
10950: ta on tunnustettu ja hallituksen esitys sisältää       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10951: ehdotuksen yksinhuoltajavähennyksen korotta-
10952: misesta. Mutta hallitus ei suostu vieläkään                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10953: korjaamaan tätä epäkohtaa vuoden 1989 vero-                lakiehdotuksen:
10954: tuksen osalta ilman oppositiolle asetettavia eri-
10955: 
10956: 
10957: 
10958:                                               Laki
10959:                     tulo- ja varallisuusverolain 101 ja 106 §:n muuttamisesta
10960: 
10961:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10962:  muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 106 §:n 1
10963: momentti sekä
10964:  lisätään 101 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
10965: 
10966:                       101 §
10967:                                                     nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
10968:   ValtiOnverotuksessa saa verovelvollinen vä-       koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
10969: hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-     alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin-
10970: tään 8 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli-     huoltajavähennys).
10971: 2900200
10972: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 75
10973: 
10974:                        106 §                         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
10975:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-     kuuta 1989.
10976: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään        Tätä lakia sovelletaan verovuodelta 1989
10977: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-      toimitettavassa verotuksessa.
10978: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-
10979: lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk-
10980: sen yksinhuoltajavähennys).
10981: 
10982: 
10983: 
10984: 
10985:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
10986: 
10987:                      Eeva-Liisa Moilanen                   Toimi Kankaanniemi
10988:                      Jorma Fred                            Sauli Hautala
10989:                                              1989 vp.
10990: 
10991: Lakialoite n:o 76
10992: 
10993: 
10994: 
10995: 
10996:                                 Lamminen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
10997:                                    muuttamisesta
10998: 
10999: 
11000:                                         Eduskunnalle
11001: 
11002:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11003: 
11004:   Aloitteessa ehdotetaan, että valtion on tien-    kunnossapidon kustannukset kokonaisuudes-
11005: pitäjänä suoritettava kunnan alueella olevien      saan.
11006: paikallisteiden ja maanteiden tekemisen ja
11007: 
11008: 
11009: 
11010:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
11011: 
11012:    Valtion ja kuntien keskinäisestä tienpidon      tomenoista ja paikallisteiden tekemisestä yh-
11013: kustannusjaosta sovittiin järjestelyasiakirjalla   teensä 99 miljoonaa markkaa. Tieliikenteen
11014: 1970-luvulla siten, että valtion ja kuntien kus-   veroista ja maksuista valtio sai vuonna 1987
11015: tannusjako pysyy ennallaan. Kuntien osuus          14 740 miljoonaa markkaa, ja nämä tulot ovat
11016: menoista on kuitenkin jatkuvasti kasvanut.         voimakkasti kasvaneet liikenteen edelleen li-
11017:    Liikenne on kasvanut viime vuosina voimak-      sääntyessä. Se osa, minkä liikenteen lisäys
11018: kaasti ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus       aiheuttaa menoja katujen kulumisen ja lisära-
11019: ennustaa, että vuosituhannen vaihteeseen men-      kentamisen tarpeen vuoksi, voidaan näistä tu-
11020: nessä katuliikenne kasvaa 60-80 prosenttia,        loista ohjata kunnille.
11021: katujen pituus 47 prosenttia ja reaaliset katu-       Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
11022: menot 40 prosenttia. Tieliikenteen kasvusta        mahdollisimman pian.
11023: puolet tulee kuntien haitamille väylille, eikä        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11024: tästä voida selvitä ilman rahoituksen lisäämis-
11025: tä.                                                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11026:    Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon esitetään            lakiehdotuksen:
11027: kuntien osuudeksi paikallisteiden kunnossapi-
11028: 
11029: 
11030: 
11031: 
11032: 2900200
11033: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 76
11034: 
11035: 
11036:                                              Laki
11037:                            yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta
11038: 
11039:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11040:    kumotaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (243/54) 85-89 §,
11041: sellaisina kuin niistä ovat 85 §:n 2 momentti, 86, 87 ja 89 § 23 päivänä tammikuuta 1981
11042: annetussa laissa (51181 ), sekä
11043:   muutetaan 84 §, sellaisena kuin se on mainitussa 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa,
11044: näin kuuluvaksi:
11045: 
11046:                      84 §
11047:   Kun valtio on tienpitäjä, on valtion suoritet-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
11048: tava kunnan alueella olevien paikallisteiden ja    kuuta 198 .
11049: maanteiden tekemisen ja kunnossapidon kus-
11050: tannukset.
11051: 
11052: 
11053: 
11054:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
11055: 
11056:          Kalevi Lamminen               Kirsti Ala-Harja            Eeva-Liisa Moilanen
11057:          Ilkka Joenpalo                Matti Saarinen              Matti Vähänäkki
11058:          Tauno Valo                    Aino Pohjanoksa             Tapio Holvitie
11059:                     Ben Zyskowicz                          Sauli Niinistö
11060:                                               1989 vp.
11061: 
11062: Lakialoite n:o 77
11063: 
11064: 
11065: 
11066: 
11067:                                  Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muut-
11068:                                     tamisesta
11069: 
11070: 
11071:                                          Eduskunnalle
11072: 
11073:   Tässä lakialoitteessa ehdotetaan eduskunnan         Edellä kerrotun johdosta tulisi eduskunnan
11074: kyselyjärjestelmää siten laajennettavaksi, että     kautta tapahtuvaa kansalaisvalvontaa paran-
11075: kansanedustajalle annettaisiin oikeus esittää       taa. Osittain tätä tarkoitusta toteuttaa edus-
11076: suullinen kysymys ao. ministerille jokaisen päi-    kuntaan luotu kyselyjärjestelmä. Kyselyoikeut-
11077: vän ensimmäisen täysistunnon alkaessa. Aloit-       ta tulisi kuitenkin laajentaa siten, että kansan-
11078: teen perustelut ovat seuraavat:                     edustajilla olisi oikeus esittää ao. ministerille
11079:    Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa         ajankohtaiseen asiaan tai tilanteeseen liittyvä
11080: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko-    suullinen kysymys jokaisessa päivän ensimmäi-
11081: koontunut eduskunta. Tutkimukset kuitenkin          sessä täysistunnossa. Ministerin tulee välittö-
11082: osoittavat, että kansalaiset katsovat pankeilla     mästi vastata kysymykseen.
11083: ja suuryrityksillä olevan enemmän valtaa kuin         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11084: eduskunnalla. Kansalaisten ja heitä edustavien
11085: järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa eduskun-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11086: taan ovat huomattavasti vähäisemmät kuin                   lakiehdotuksen:
11087: hallitusta ja liike-elämää edustavien asiantunti-
11088: joiden.
11089: 
11090:                                               Laki
11091:                          valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muuttamisesta
11092: 
11093:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
11094: tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:ään uusi näin kuuluva 5 momentti, jolloin
11095: nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi:
11096: 
11097:                      37 a §                         suullinen kysymys, johon valtioneuvoston jäse-
11098:                                                     nen on välittömästi vastattava.
11099:   Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, kansan-
11100: edustajalla on oikeus myös jokaisessa päivän
11101: ensimmäisessä täysistunnossa esittää valtioneu-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11102: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi           kuuta 19
11103: 
11104: 
11105:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
11106: 
11107:            Ensio Laine               Marja-Liisa Löyttyjärvi               Esko-Juhani Tennilä
11108: 
11109: 
11110: 
11111: 
11112:  2900200
11113:                                                1989 vp.
11114: 
11115: Lakialoite n:o 78
11116: 
11117: 
11118: 
11119: 
11120:                                    Renko: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 ja 8 §:n muuttamisesta
11121: 
11122: 
11123:                                           Eduskunnalle
11124: 
11125:    Opintolainan enimmäiskorko on tällä hetkel-        että opintorahan osuus olisi puolet opintotuen
11126: lä 7,25 prosenttia. Korko on määritelty valtio-       määrästä. Opintotukimenot kasvavat kuitenkin
11127: neuvoston päätöksessä (391/89) siten, että            ensi vuonnakin vain budjetin niroelliskasvun
11128: opintolainan enimmäiskorko on Suomen Pan-             verran.
11129: kin peruskorko vähennettynä 0,25 prosenttiyk-            Opintorahan nousu jää mitättömäksi, kor-
11130: siköllä. Tällä hetkellä peruskorko on 7,5 pro-        keakouluopiskelijoilla 60 markkaan, keskias-
11131: senttia.                                              teella 40 markkaan ja lukiolaisilla 15 mark-
11132:    Valtioneuvoston päätöksen (391/89) mukaan          kaan kuukaudessa. Hallitus ei ole lainkaan
11133: valtion varoista luottolaitoksille korkotuen          huolehtinut eduskunnan ponnen edellyttämästä
11134: alaisista opintolainoista maksettavan korkohy-        opintotuen kehittämisestä. Opiskelijoiden ta-
11135: vityksen määrä on Suomen Pankin peruskorko            loudellista asemaa heikentää myös osaltaan
11136: vähennettynä 3, 75 prosenttiyksiköllä, kuiten-        toteutunut inflaatio ja myös pankkien opinto-
11137: kin enintään 5,00 prosenttia. Tämä merkitsee,         lainoista perimät toimenpidemaksut. Lisäksi
11138: että opiskelijan maksama korko-osuus on ny-           verouudistuksen yhteydessä opiskelijoiden ase-
11139: kyään 3,5 prosenttia.                                 ma on heikentynyt.
11140:    Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä             Edellä mainituista syistä on yhtenä keinona
11141: vuodelle 1990 todetaan, että opintolainan             tarpeen säätää valtioneuvoston päätöksen si-
11142: enimmäiskorkoa on tarkoitus nostaa jo                 jasta suoraan opintotukilaissa opintolainan ko-
11143: 1.10.1989 0,5 prosenttiyksiköllä. Valtion mak-        rosta ja valtion korkotuesta. Samalla voidaan
11144: sama korkohyvitys olisi tämän jälkeen 4,0             estää mahdollisen peruskoron korottamisen
11145: prosenttia ja opiskelijan maksama korko-osuus         automaattinen heijastuminen opintolainojen
11146: olisi 3,75 prosenttia. Opiskelijan korko-osuus        korkoihin. Tässä aloitteessa ehdotetaan opin-
11147: nousisi näin 0,25 prosenttiyksikköä.                  totukilakiin otettavaksi säännökset, joissa
11148:    Ministeri Liikanen antoi tulo- ja menoarvio-       opintolainan enimmäiskoroksi määritellään
11149:  esityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa           7,25 prosenttia. Valtion varoista luottolaitok-
11150: 19.9.1989 ymmärtää, että hallitus antaa edus-         sille korkotuen alaisista opintolainoista mak-
11151: kunnalle lakiehdotuksen, jolla estetään opiske-       settavan korkohyvityksen määräksi ehdotetaan
11152: lijan maksaman koron nousu. Nykyisin valtio-          3,75 prosenttia, jolloin opiskelijan osuudeksi
11153: neuvoston päätöksellä määrätään korkopro-             opintolainakoroista jää 3,5 prosenttia. Tällä
11154: sentista ja valtion korkotuen määrästä. Halli-        tavalla estettäisiin hallituksen kaavailema opin-
11155: tuksen tulo- ja menoarvioesityksen perusteella        tolainojen korkojen nousu.
11156: ei ole pääteltävissä, että hallitus todella antaisi      Tämä lakialoite on tarkoitettu tulemaan voi-
11157: lakiehdotuksen, jolla estettäisiin opiskelijan        maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun
11158: korko-osuuden nousu.                                  eduskunta on sen hyväksynyt.
11159:    Opiskelijoiden taloudellisen aseman paranta-          Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
11160: miseksi eduskunta hyväksyi vuoden 1987 bud-
11161: jettia käsitellessään yksimielisesti ponnen, jon-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11162: ka mukaan opintotukea tulisi kehittää niin,                  lakiehdotuksen:
11163: 
11164: 
11165: 
11166: 
11167: 2900200
11168: 2                                     1989 vp. -   LA n:o 78
11169: 
11170:                                              Laki
11171:                             opintotukilain 7 ja 8 §:n muuttamisesta
11172: 
11173:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotu-
11174: kilain (28/72) 7 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti,
11175:    näistä 7 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa
11176: (401/74}, näin kuuluviksi:
11177: 
11178:                       7 §                          tuvien lisäkustannusten korvaamiseksi tarkoi-
11179:   Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio     tetun hoitokorvauksen määrän vahvistaa val-
11180: maksaa luottolaitoksille korkohyvityksenä 3, 75    tioneuvosto vuosittain kuultuaan Suomen
11181: prosenttia vuodessa.                               Pankkia ja rahalaitoksia.
11182: 
11183: 
11184:                         8§                           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
11185:   Valtion takaaman opintolainan enimmals-          kuuta 19
11186: korko on 7,25 prosenttia. Opiskelijan on mak-        Tällä lailla kumotaan 27 päivänä huhtikuuta
11187: settava opintolainasta korkoa enintään 3,5         1989 annetun valtioneuvoston päätöksen eräi-
11188: prosenttia. Valtion takaaman opintolainan          den opintotukilaissa tarkoitettujen määrien
11189: luottolaitoksille opintolainojen hoidosta aiheu-   vahvistamisesta (370/89) 2 ja 13 §.
11190: 
11191: 
11192:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1989
11193: 
11194:                                           Tellervo Renko
11195:                                               1989 vp.
11196: 
11197: Lakialoite n:o 79
11198: 
11199: 
11200: 
11201: 
11202:                                  Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 47 §:n muuttami-
11203:                                    sesta
11204: 
11205: 
11206:                                          Eduskunnalle
11207: 
11208:    Voimassa olevan peruskoululain (476/83)          lausuttu vaatimus on pohjautunut Keskustan
11209: 47 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjes-          edustajien laatimaan lakialoitteeseen n:o 11/
11210: tettävä peruskoulun oppilaalle maksuton kulje-      1988 vp. Lakialoite on tuolloin hylätty, koska
11211: tus kouluun tai avustettava riittävästi oppilaan    valiokunnan selkeän vaatimuksen perusteella
11212: kouluun kuljettamisessa tai saattamisessa, jos      on, erityisesti hallituspuolueita edustaneiden
11213: oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pi-        sivistysvaliokunnan jäsenten toimesta, haluttu
11214: tempi. Lisäksi kunnan velvollisuutena on jär-       toteuttaa uudistus hallituksen esityksen muo-
11215: jestää peruskoulun oppilaan kuljetus kouluun,       dossa.
11216: vaikka koulumatka olisi viittä kilometriä ly-          Sen johdosta, ettei hallitus ole kuitenkaan
11217: hempikin, jos koulumatka oppilaan ikä tai           ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa, tässä lakialait-
11218: muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu           teessa ehdotetaan peruskoululain 47 §:n 1 mo-
11219: oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaa-   mentin muuttamista siten, että kunnan olisi
11220: ralliseksi.                                         järjestettävä maksuton kuljetus peruskoulun
11221:    Käsiteltäessä sivistysvaliokunnassa vuonna       oppilaalle tai kunnan olisi riittävässä määrin
11222: 1988 hallituksen esitystä n:o 193/1987 vp. va-      avustettava oppilaan kuljettamisessa tai saatta-
11223: liokunnan mietinnössä todettiin, että liikenteen    misessa, jos peruskoulun oppilaan koulumatka
11224: voimakkaan kehityksen seurauksena viiden ki-        on viittä kilometriä pitempi taikka ala-asteen
11225: lometrin koulumatka on nykyisin peruskoulun         1.-3. luokan oppilaan kysymyksessä ollen
11226: nuoremmille oppilaille jalan kuljettavaksi koh-     kolmea kilometriä pitempi.
11227: tuuton ja polkupyörällä tehtynä ajoneuvolii-           Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on lisän-
11228: kenteen joukossa liian vaarallinen. Monet kun-      nyt liikennevälineiden käyttöä niin, että kol-
11229: nat ovatkin omalla kustannuksellaan järjestä-       mea kilometriä pidempää koulumatkaa pide-
11230: neet peruskoulun 1.-3. luokkien oppilaille          tään yleisesti kohtuuttomana peruskoulun ala-
11231: maksuttoman koulukuljetuksen yli kolmen ki-         asteen 1.-3. luokan oppilaille.
11232: lometrin matkoille. Eräissä kunnissa on ryh-           Varakkaimmissa kunnissa, kuten edellä lau-
11233: dytty vaatimaan lääkärintodistuksia koulumat-       sutusta ilmenee, on järjestetty kunnan kustan-
11234: kan rasittavuudesta, jotta kunta voi hakea          nuksella tässä lakialaitteessa ehdotetuna taval-
11235: valtionosuutta. Näin ollen käytäntö on muo-         la oppilaiden kuljetus. Menettely on saattanut
11236: dostunut varsin kirjavaksi; sekä kunnat että        oppilaat osittain eriarvoiseen asemaan kotikun-
11237: oppilaat ovat keskenään eriarvoisessa asemas-       tiensa varakkuuserojen perusteella. Lakiehdo-
11238: sa. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämät-        tuksen hyväksyminen vähentäisi oleellisesti ko-
11239: tömänä, että kunnan kuljetusvelvollisuutta          tikunnan varakkuudesta riippuvaa oppilaiden
11240: koskevia säännöksiä muutetaan peruskoulun           välistä eriarvoisuutta koulukyydityksissä.
11241: 1.-3. luokkien oppilaiden osalta niin, että            Toteutuessaan aloite merkitsisi kuntien ja
11242: kunta on velvollinen järjestämään kuljetuksen       valtion välisten kustannusten jakaantumista
11243: kolmea kilometriä pitemmälle matkalle ja lyhy-      koulukuljetuksissa nykyistä oikeudenmukai-
11244: emmällekin matkalle, mikäli matkan rasitta-         semmin ja lieventäisi järjestelmän luomisen
11245: vuus tai vaarallisuus sitä edellyttävät.            jälkeen syntynyttä ristiriitaa alunperin sovit-
11246:    Hallitus ei kuitenkaan ole antanut eduskun-      tujen kuntien ja valtion välisten kustannusten
11247: nalle esitystä, jolla sivistysvaliokunnan mietin-   jakoperiaatteiden kanssa.
11248: nössä välttämättömänä pidetty lainmuutos to-           Edelleen lakiehdotuksen toteuttaminen tur-
11249: teutettaisiin. Sivistysvaliokunnan mietinnössä      vaisi liikennepalvelujen säilymistä haja-asutus-
11250: 
11251: 290020D
11252: 2                                       1989 vp. -     LA n:o 79
11253: 
11254: alueilla. Siten se osaltaan auttaisi asutusraken-      11,8 milj. markkaa. Kun osalle näistä oppilais-
11255: teen säilymisessä ja kehittämisessä sekä haja-         ta jo nykysäännösten mukaan esimerkiksi tien
11256: asutusatuella että taajama-asutuksen reuna-            vaarallisuudesta johtuen järjestetään kuljetus,
11257: alueilla.                                              olisivat todelliset lisäkustannukset arviolta 2
11258:    Edelleen peruskoululaissa on tärkeää säilyt-        miljoonaa markkaa pienemmät. Taloudelliset
11259: tää kunnan velvollisuus huolehtia oppilaan             vaikutukset on arvioitu lakialaitteessa n:o 111
11260: kuljetuksesta koulumatkan pituudesta riippu-           1988 vp. esitetyn perusteella.
11261: matta, milloin oppilaan ikä tai muut olosuhteet           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
11262: huomioon ottaen koulumatka muodostuu op-               dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta
11263: pilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralli-   on sen hyväksynyt.
11264: seksi.                                                    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11265:    Ehdotetusta peruskoululain muuttamisesta
11266: aiheutuisi arviolta 15,2 miljoonan markan suu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11267: ruiset kustannukset, josta valtion osuus olisi                lakiehdotuksen:
11268: 
11269: 
11270:                                                  Laki
11271:                                  peruskoululain 47 §:n muuttamisesta
11272: 
11273:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
11274: koululain (476/83) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11275: 
11276:                      47 §                              tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä oppi-
11277:    Milloin peruskoulun kolmen ensimmmsen               laalle maksuton kuljetus tai avustettava riittä-
11278: vuosiluokan oppilaan koulumatka on kolmea              vässä määrin oppilaan kuljettamista tai saatta-
11279: kilometriä pitempi tai milloin muun vuosiluo-          mista.
11280: kan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä
11281: pitempi taikka milloin koulumatka oppilaan
11282: ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muo-             Tämä    laki tulee voimaan            päivänä
11283: dostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi                  kuuta 1990
11284: 
11285:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
11286: 
11287:                       Mirja Ryynänen                            Tytti Isohookana-Asunmaa
11288:                                              1989 vp.
11289: 
11290: Lakialoite n:o 80
11291: 
11292: 
11293: 
11294: 
11295:                                 Helle ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
11296: 
11297: 
11298:                                         Eduskunnalle
11299: 
11300:    Suomen Keskustan ja SKDL:n yhteisessä              Laki on tarkoitus saattaa voimaan porraste-
11301: lakialaitteessa n:o 65 ehdotetaan tasoltaan ny-    tusti siten, että edellä mainitut lapsilisät tulevat
11302: kyistä paremman ja yhtenäisemmän perus-            voimaan vuoden 1992 alusta lukien.
11303: turvan aikaansaamista. Tässä yhteisessä laki-         Ensi vuoden syyskuun alusta lukien ehdote-
11304: alaitteessa ehdotetaan kahta erillistä noin 50     taan sovellettavaksi mainittuina markkamääri-
11305: prosentin suuruista korotusta lapsilisiin. Koro-   nä vuoden 1991 loppuun saakka vastaavassa
11306: tusten seurauksena lapsilisä nousisi keskimää-     järjestyksessä lueteltuina seuraavia markka-
11307: rin noin 300 markalla kuukaudessa eli 3 600        määriä: 400, 450, 530, 640 ja 740 markkaa
11308: markalla vuodessa. Korotuksen ensimmäinen          kalenterikuukaudelta.
11309: vaihe toteutettaisiin 1. 9.1990 ja toinen vaihe       Lapsilisien korotusten mitoituksessa on läh-
11310: 1.1.1992.                                          detty siitä, että etuus on verovapaa eikä lapsi-
11311:    Lokakuun 1989 alusta lukien lapsilisän mää-     perheille tarkoitettuja verotuksen nykyisiä tu-
11312: rä ensimmäisestä lapsesta on 255 markkaa           kimuotoja pureta.
11313: kuukaudessa, toisesta lapsesta 296 markkaa,           Lapsilisiin ehdotettavat korotukset aiheuttai-
11314: kolmannesta lapsesta 382 markkaa, neljännes-       sivat noin 1 900 milj. markan vuotuiset lisä-
11315: tä lapsesta 497 markkaa sekä viidennestä ja        kustannukset. Vuoden 1990 osalta kustannus-
11316: kustakin seuraavasta lapsesta 599 markkaa ka-      ten määrä olisi noin 630 milj. markkaa. Kus-
11317: lenterikuukaudessa. Alle kolmivuotiaan lapsen      tannusten todellista lisäystä tarkasteltaessa eh-
11318: lapsilisän korotus on 107 markkaa kuukaudes-       dotusta on verrattava siihen kasvu-uraan, jota
11319: sa.                                                hallitus on ilmoittanut sen tarkoituksena ole-
11320:    Tässä aloitteessa ehdotetaan, että lapsilisän   van asiassa noudattaa. Toisaalta on todettava,
11321: ja jatkettuna suoritettavan lapsilisän määrä on    että hallituksen ensi vuodelle ehdottama lapsili-
11322: 550 markkaa kalenterikuukaudessa. Toisesta         sien korotus on ainoastaan 15 prosenttia.
11323: lapsesta lapsilisän määrä on kalenterikuukau-         Tässä aloitteessa ei ehdoteta muutoksia alle
11324: dessa 600 markkaa, kolmannesta 680 markkaa,        kolmivuotiaan lapsen korotukseen eikä jatket-
11325: neljännestä lapsesta 780 markkaa sekä viiden-      tuun lapsilisään. Näihin kysymyksiin puutu-
11326: nestä sekä kustakin seuraavasta lapsesta 880       taan eri yhteydessä.
11327: markkaa kalenterikuukaudessa. Jatkettuna              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11328: suoritettava lapsilisä ei tämän ehdotuksen mu-
11329: kaan vaikuta alentavasti muiden lasten lapsili-
11330: sien määrään.                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11331:                                                           lakiehdotuksen:
11332: 
11333: 
11334: 
11335: 
11336: 290020D
11337: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 80
11338: 
11339:                                               Laki
11340:                                  lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
11341: 
11342:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
11343: 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), näin
11344: kuuluvaksi:
11345: 
11346:                         1§
11347:                                                     tavalla hoidettavana laitoksessa. Jatkettuna
11348:   Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili-   suoritettava lapsilisä ei vaikuta alentavasti mui-
11349: sän määrä on 550 markkaa kalenterikuukau-           den lasten lapsilisien määrään.
11350: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun lapsilisän
11351: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
11352: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa      ta 1990, kuitenkin siten, että 1 §:n 2 momentis-
11353: kuitenkin 600 markkaa, kolmannesta lapsesta         sa matnlttuina markkamäärinä sovelletaan
11354: 680 markkaa, neljännestä lapsesta 780 mark-         vuoden 1991 loppuun saakka vastaavassa jär-
11355: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta        jestyksessä lueteltuina seuraavia markkamää-
11356: lapsesta 880 markkaa kalenterikuukaudessa,          riä: 400, 450, 530, 640 ja 740 markkaa kalente-
11357: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla       rikuukaudelta.
11358: 
11359:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
11360: 
11361:           Esko Helle                  Kauko Juhantalo               Heli Astala
11362:                        Mauri Pekkarinen                      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11363:                                                1989 vp.
11364: 
11365: Lakialoite n:o 81
11366: 
11367: 
11368: 
11369: 
11370:                                    Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
11371:                                      tamisesta
11372: 
11373: 
11374:                                           Eduskunnalle
11375: 
11376: 
11377: 
11378:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11379: 
11380:    Aloitteessa ehdotetaan, että ravintoedun ja        tuksen esittämän 3-7-vuotiaan asemesta. Li-
11381: päivärahan verotuskäytäntö palautetaan ennen          säksi esitetään valtionverotuksen yksinhuolta-
11382: verouudistusta olleen käytännön mukaiseksi.           javähennyksen      palauttamista enimmillään
11383:    Aloitteen mukaan verovelvollisella on oikeus       8 000 markan suuruisena. Kunnallisverotuksen
11384: vähentää tulon hankkimisesta johtuvina me-            yksinhuoltajavähennystä esitetään korotetta-
11385: noina työmatkakulut ilman omavastuuosuutta            vaksi 10 000 markasta 16 000 markkaan.
11386: enintään 16 000 markan osalta (työmatkaku-               Verovelvollisen kokonaistulosta vähennetään
11387: lut).                                                 vähintään 300 markan ja enintään 15 000 mar-
11388:    Aloitteen mukaan asuntolainojen korkojen           kan suuruiset lahjoitukset kehitysyhteistyöhön
11389: verovähennysoikeuden omavastuuosuus pois-             tai humanitaariseen avustustoimintaan koti-
11390: tuu ja vähennyksen enimmäismäärää korote-             maassa tai ulkomailla sekä vähintään 1 000
11391: taan 22 000 markkaan siten, että yksinhuolta-          markan ja enintään 150 000 markan suuruiset
11392: jana tai puolisoilla, jotka verovuonna ovat           lahjoitukset sodasta kärsimään joutuneille
11393: elättäneet alaikäistä lasta, vähennyksen enim-        (lahjoitusvähennys).
11394: mäismäärää korotetaan lisäksi 3 000 markalla             Puolisovähennys on 12 000 markkaa suu-
11395: jokaista lasta kohti (korkovähennys). Oikeus          rempituloisen puolison tuloista vähennettynä
11396: tehdä täysi enintään 22 000 markan verovähen-         25 prosentilla toisen puolison tuloista.
11397: nys koroista annetaan aloitteessa kaikille. Siten        Verovelvollinen saa vähentää 1 800 markkaa
11398: avioparit pääsevät viimein tältä osin tasavertai-     jokaisesta elättämästään 16-18-vuotiaasta pe-
11399: seen asemaan avosuhteessa elävien kanssa.             ruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-
11400:    Omaisuustulovähennyksenä verovelvollinen           koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
11401: saa vähentää korkojen ja voitto-osuuksien pe-         verrattavassa oppilaitoksessa opiskelevasta lap-
11402: rusteella 3 800 markkaa lisättynä 50 OJo :lla siitä   sesta (koulutusvähennys).
11403: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 3 800               Verovelvollinen saa valtionverotuksessa vä-
11404: markkaa, sekä edelleen muuna asuntona kuin            hentää lastenhoitajan palkkauskustannukset
11405: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta         kunnallisen päivähoidon maksujen ylittävältä
11406: asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella         osalta (lastenhoitajavähennys).
11407: 12 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä            Verovelvollinen voi kunnallisverotuksessa
11408: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 12 000           vähentää 12 000 markkaa jokaisesta verovuon-
11409: markkaa, kuitenkin enintään 30 000 markkaa            na elättämästään alaikäisestä lapsestaan tai
11410: (omaisuustulovähennys).                               kasvattilapsestaan (kunnallisverotuksen lapsi-
11411:    Verovelvollisella on oikeus vähentää omat ja       vähennys).
11412: perheenjäsentensä kaikki sairauskulut (sairaus-          Kunnallisverotuksessa verovelvollinen saa
11413: kuluvähennys).                                        tehdä tulostaan enimmillään 10 000 markan
11414:    Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-          määräisen invalidivähennyksen. Verovelvolli-
11415: naistulosta vähennetään 12 700 markkaa, jos           sen enintään 12 000 markan eläketulo on vero-
11416: hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta         tonta kunnallisverotuksessa (eläketulovähen-
11417: täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys) halli-      nys).
11418: 290020D
11419: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 81
11420: 
11421:   Aloitteessa esitetään lisäksi poistettavaksi      sessään (HE n:o 110) esittämä uusi asuntovä-
11422: hallituksen tulo- ja varallisuusverolakiesityk-     hennys.
11423: 
11424: 
11425: 
11426: 
11427:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
11428:    Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-          Hallituksen esittämä uusi asuntovähennys ei
11429: tyksen yhteydessä eduskunnalle annettu halli-       Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän mielestä
11430: tuksen esitys tulo- ja varallisuusverolaiksi ja     tuo uutta apua asuntotilanteeseen, vaan lisää
11431: siihen liittyväksi lainsäädännöksi poisti monta     vain tarpeetonta byrokratiaa. Lisäksi laskenta-
11432: merkittävää ja verotuksen sosiaalista oikeuden-     perusteiden epävarmuus heikentää verovelvol-
11433: mukaisuutta lisäävää vähennystä. Tällaisia vä-      listen oikeusturvaa, kun järjestelmään on si-
11434: hennyksiä ovat mm. valtionverotuksen yksin-         touduttava 10 vuodeksi. Siksi SKL on päättä-
11435: huoltajavähennys, puolisovähennys, huoltaja-        nyt aloitteessaan hylätä asuntovähennyksen.
11436: vähennys, koulutusvähennys, invalidivähennys           Omaisuustulovähennyksen korottaminen on
11437: sekä lastenhoitajavähennys, eikä niiden vaiku-      tärkeää myös kansantalouden kannalta, jotta
11438: tusta mitenkään voi oikeudenmukaisesti siirtää      hälyttävän alhainen säästäväisyysaste saataisiin
11439: veroasteikkoihin.                                   jälleen nousuun.
11440:    Niin ikään poistui oikeus vähentää kehitys-          Sairauskuluvähennyksenkään osalta ei vuo-
11441: yhteistyölle tehdyt lahjoitukset. Jo nyt on nä-     delle 1989 sisälly korotuksia. Verovelvollisella
11442: kyvissä tästä johtuvia vakavia ongelmia kehi-       on oltava oikeus vähentää omat ja perheenjä-
11443: tysyhteistyötä tekevien lähetys- ja kansalaisjär-    sentensä sairauskulut täysimääräisinä.
11444: jestöjen rahoituksessa, vaikka juuri lähetys- ja        Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä puuttui
11445: kansalaisjärjestöjen työ on todettu tehokkaim-      aloitteenaan jo vuoden 1988 valtiopäivillä sii-
11446: maksi tavaksi auttaa kehitysmaita.                   hen epäkohtaan, että yksinhuoltajat joutuivat
11447:    Hallituksen tulo- ja varallisuusverolain muu-    epäedulliseen asemaan verouudistuksessa, ja
11448: tosesityksessä korkovähennysten omavastuu-           vaati 12 000 markan suuruista yksinhuoltaja-
11449: osuus nousee ja toisaalta enimmäismäärä las-        vähennystä kunnallisverotukseen. Tuolloin hal-
11450: kee. Korkovähennyksenkin osalta pitäisi ottaa       litus ei vielä ollut valmis myöntämään tämän
11451: huomioon lapsiperheiden talous. Myös avio-          epäkohdan olemassaoloa. Nyt vihdoin epäkoh-
11452: puolisoiden avosuhteessa eläviä heikompi ase-       ta on tunnustettu. Yksinhuoltajavähennyksen
11453: ma on syytä korjata, jotta verotus ei olisi         korotus kunnallisverotuksessa ei kuitenkaan
11454: esteenä avioliitoille ja perheiden perustamisel-    yksin riitä, vaan on syytä palauttaa hallituksen
11455: le. Tämä ei vielä hallituksen esityksessä riittä-   verouudistuksen yhteydessä poistama valtion-
11456: västi toteudu.                                      verotuksen yksinhuoltajavähennys ja korottaa
11457:    Vuokra-asuntotilanne on etenkin maamme           se vuoden 1989 osalta 8 000 markkaan.
11458: suurissa asutuskeskuksissa huono ja pääkau-            Kansaneläkkeen ja pienten työeläkkeiden va-
11459: punkiseudulla lähes kestämätön. Vuokra-asun-        rassa elävät kansalaisemme ovat liian usein
11460: topulan pahenemiseen on merkittävästi vaikut-       jääneet vaille oikeudenmukaisuutta. Eläketulo-
11461: tanut se, että asuntojen tarjoaminen vuokralle      vähennys on säilytettävä sekä kunnallis- että
11462: on taloudellisesti kannattamatonta mm. vero-        valtionverotuksessa.
11463: tuksen vuoksi. Jotta vapaana olevat asunnot            Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11464: saataisiin jälleen vuokralle, tulisi omaisuustu-    nioittaen,
11465: lovähennyksen määrää tuntuvasti korottaa.
11466: Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen ko-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11467: rotus keventäisi todennäköisesti myös painetta             lakiehdotuksen:
11468: vuokrien korotuksiin, koska vuokranantajalle
11469: jäisi alhaisemmastakin vuokrasta suurempi
11470: nettotulo.
11471:                                        1989 vp. -    LA n:o 81                                       3
11472: 
11473:                                                Laki
11474:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
11475: 
11476:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11477:    kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2
11478: momentti, 57 §:n 19 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa
11479: (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19 kohdaksi, 77 §:n 4
11480: momentti, 80 §:n 8 kohta, 88 §:n 1 momentti ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
11481: siirtyy 2 momentiksi,
11482:     muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §,
11483:  48 §:n·2 momentti, 50§, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta,
11484:  80 §:n 7 kohta, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §, 91 §:n 1 momentin
11485:  johdantokappale, 97§:n 1 momentti, 101 ja 105-109§, 111 §:n 2 momentti, 112§:n 1
11486:  momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta, 151, 159, 160, 162, 164, 165, 168 §ja
11487:  170 §:n 2 momentti sekä
11488:    lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään
11489: uusi 2 momentti, 103 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi,
11490: 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi 2 momentti ja
11491: lakiin uusi 104 a §, 163 a ja 166 a § seuraavasti:
11492: 
11493:         16, 21, 23, 29, 34, 35, 48 §                 kin suorittamia matkakustannusten korvauksia
11494:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)            vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta-
11495:                                                      vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ-
11496:                          50§                         tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan
11497:    Veronalaista tuloa ei ole, sen mukaan kuin        matkakustannusten korvausta olennaisesti
11498: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää,            muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-
11499: työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko-        kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli-
11500: maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu         tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan-
11501: matkustaruiskustannusten korvaus, päiväraha,         nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot-
11502: ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka-          taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi-
11503: raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu         muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet-
11504: matkakustannusten korvaus; työnantajan mää-          tavaa matkakustannusten korvausta koskevat
11505: räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin            määräykset.
11506: aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal-
11507: le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi              57, 59, 60, 69, 70, 71, 73, 80 §
11508: joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
11509: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-
11510: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-                             83 §
11511: vaoksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta-          Tulon hankkimisesta johtuvina ruenoina pi-
11512: ruiskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos      detään myös matkakustannuksia asunnosta
11513: työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla     työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-
11514: on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai-      von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-
11515: suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään         kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-
11516: työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis-         daan kuitenkin vähentää enintään 16 000
11517: paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei       markkaa.
11518: ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus
11519: vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä
11520: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-                          86 §
11521: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
11522: vaoksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor-
11523: vaus.                                                                      89 §
11524:    Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo-        Luonnollisella henkilöllä sekä erillisenä vero-
11525: mentissa tarkoitettujen matkakustannusten            velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-
11526: korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin-      pesällä on oikeus vähentää muiden kuin ansiotoi-
11527: 4                                     1989 vp. -     LA n:o 81
11528: 
11529: mintaan liittyvien velkojensa korkoja. Vähen-                             101 §
11530: nyksen enimmäismäärä on 22 000 markkaa.                Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-
11531: Aviopuolisoilla, jotka ovat verovuonna elättä-       naistulosta vähennetään 12 700 markkaa, jos
11532: neet alaikäistä lasta, tai sellaisella henkilöllä,   hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta
11533: joka verovuonna on elättänyt alaikäistä lastaan      täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys).
11534: tai kasvattilastaan, vähennyksen enimmäis-             Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
11535: määrää korotetaan 3 000 markalla jokaista            hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
11536: lasta kohti. Verovelvollisella on oikeus vähen-      tään 8 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
11537: tää tulostaan korkomenoja myös aviopuolison-         nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
11538: sa osalta siltä osin, kuin aviopuoliso ei niitä      koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
11539: vähennä, kuitenkin yhteensä enintään 44 000          alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin-
11540: markkaa.                                             huoltajavähennys).
11541:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuun korkovä-
11542: hennykseen ei saa luonnollisella henkilöllä ja                            103 §
11543: erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti-        Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
11544: maisella kuolinpesällä sisältyä muita kuin           tuksessa tulostaan rahalahjoituksen, joka on
11545: asuntolainakorkoja, joita ovat verovelvollisen       tehty Suomen valtiolle käytettäväksi Suomen
11546: tai hänen perheensä vakituisen asunnon hank-         maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen, ke-
11547: kimisesta tai perusparannuksesta johtuvan ve-        hitysyhteistyöhön tai humanitaariseen avustus-
11548: lan korot.                                           toimintaan kotimaassa tai ulkomailla.
11549:                                                         Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella
11550:                       91 §                           säädetään osittain tai kokonaan vähentää val-
11551:    Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi           tionverotuksessa tulostaan valtiovarainministe-
11552: enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo-        riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai
11553: lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot        säätiölle tehdyn
11554: jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses-           1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000
11555: sä:                                                  markan määräisen rahalahjoituksen, joka on
11556:                                                      tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön
11557:                                                      tai 1 momentissa mainittuun avustustoimin-
11558:                                                      taan, sekä
11559:                       97 §                              2) vähintään 1 000 markan ja enintään
11560:    Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-      150 000 markan määräisen rahalahjoituksen,
11561: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä          joka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi-
11562: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-         mään joutuneiden avustamiseen.
11563: vähennyksenä saamiensa muiden kuin yh-
11564: tiöveron hyvitykseen oikeuttavien korkojen ja
11565: sijoitusrahastosta saamiensa voitto-osuuksien                              104 a §
11566: perusteella 3 800 markkaa lisättynä 50 prosen-          Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
11567: tilla siitä määrästä, jolla nämä tulot ylittävät     hentää lisäksi:
11568: 3 800 markkaa, sekä muuna asuntona kuin                 1) 12 000 markkaa tulostaan, jos verovelvol-
11569: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta        lisen puolisolla ei ole veronalaista tuloa, tai jos
11570: asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella        puolisolla on tällaista tuloa, saa se puolisoista,
11571: 2 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä         jonka tulojen yhteismäärä on suurempi, vähen-
11572: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 2 000           tää 12 000 markkaa vähennettynä 25 prosentil-
11573: markkaa. Omaisuustulovähennyksen maara               la toisen puolison tulon määrästä (puolisovä-
11574: voi kuitenkin olla enintään 30 000 markkaa tai       hennys).
11575: sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän            2) 1 800 markkaa tulostaan jokaisesta vero-
11576: suuruinen.                                           vuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan tai
11577:                                                      kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden al-
11578:                                                      kua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka
11579:                       99 §                           verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
11580:   Verovelvollisella on oikeus vähentää omat,         ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
11581: aviopuolisonsa ja lastensa sekä kasvattilastensa     peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-
11582: sairauskulut (sairauskuluvähennys).                  koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
11583:                                       1989 vp. -   LA n:o 81                                   5
11584: 
11585: verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin,     mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vä-
11586: että vähennys myönnetään vain toiselle puoli-      hennyksenä    myönnetään    prosenttimäärän
11587: soista (koulutusvähennys).                         osoittama osuus 10 000 markasta (kunnallisve-
11588:    3) tulostaan ne lastenhoitajan palkkauskus-     rotuksen invalidivähennys).
11589: tannukset, jotka ylittävät sen summan, minkä
11590: perhe maksaisi lastensa kunnallisesta päivähoi-                        108§
11591: dosta, jos hän on elättänyt verovuonna enin-         Verovelvollisen kokonaistulosta kunnallisve-
11592: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti-    rotuksessa vähennetään kunnallisverotuksen
11593: lastaan (lastenhoitajavähennys).                   eläketulovähennys. Täyden eläketulovähennyk-
11594:                                                    sen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37
11595:                      105 §                         kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vä-
11596:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-      hennetään täyden perusvähennyksen määrä ja
11597: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään      jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen sadan
11598: 12 000 markkaa jokaisesta hänen verovuonna         markan määrään. Eläketulovähennys on vä-
11599: elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen-   hintään 12 000 markkaa, mutta ei kuitenkaan
11600: nys).                                              eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvolli-
11601:                                                    sen kokonaistulo ylittää täyden eläketulovä-
11602:                        106§                        hennyksen määrän, eläketulovähennystä pie-
11603:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-     nennetään 70 prosentilla ylimenevän osan mää-
11604: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään      rästä.
11605: 16 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
11606: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-   109, 111-114, 116, 120, 151, 159, 160, 162,
11607: lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk-          163 a, 164, 165, 166 a, 168, 170 §
11608: sen yksinhuoltajavähennys).                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0)
11609: 
11610:                       107 §                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11611:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-     kuuta 1990.
11612: naistulosta vähennetään 10 000 markkaa, jos           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
11613: hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta        verovuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
11614: aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esi-   sa.
11615: tetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia,
11616: 
11617: 
11618:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
11619: 
11620:          Eeva-Liisa Moilanen           Toimi Kankaanniemi      Sauli Hautala
11621:                     Jorma Fred                          Esko Almgren
11622:                                                  1989 vp.
11623: 
11624: Lakialoite n:o 82
11625: 
11626: 
11627: 
11628: 
11629:                                     Moilanen ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja obligaatioiden veron-
11630:                                       huojennuslain muuttamisesta
11631: 
11632: 
11633:                                             Eduskunnalle
11634: 
11635:    Säästäruisaste maassamme on viime aikoina               Ihmisten kannustamiseksi säästämiseen olisi
11636: laskenut hälyttävästi. Merkittävä, erityisesti          tavalliset talletukset tehtävä jälleen verovapaik-
11637: psyykkisesti vaikuttanut tekijä oli talletusten         si. Aloitteessa ehdotettava raja on 60 000
11638: korkojen muuttuminen verollisiksi hallituksen           markan vuotuinen korkotuotto. Sitä suurempi
11639: verouudistuksen alkuvaiheessa. Tästä on jo nyt          korkotuotto edellyttää jo tavallista huomatta-
11640: näkyvissä vakavia seurauksia kansantaloudelle,          vampia talletuksia. Samalla ehdotetaan obli-
11641: kun säästämisen asemesta kotitalouksien li-             gaatioiden osalta, että valtioneuvosto voisi
11642: sääntyneet varat on suunnattu kulutukseen,              edelleen myöntää verovapauden 2-10 vuoden
11643: pääosin tuontia lisäten.                                obligaatiolainalle. 10 vuoden obligaatiolaina
11644:    Aikaisemmin voimassa olleen talletusten ve-          olisi voimassa olevan lain tapaan veroton.
11645: ronhuojennuslain nojalla tehtyjen pitkäaikais-             Tämän lakialoitteen mukainen laki on tar-
11646: talletusten määräksi on arvioitu 100 mrd.               koitettu tulemaan voimaan 1.1.1990 pysyvänä.
11647: markkaa. Nämä talletukset ovat pian vapautu-               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11648: massa. Vaarana on näiden talletusten siirtymi-
11649: nen kulutukseen tai sijoittaminen ulkomaille,                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11650: kun samalla maamme valuuttamääräyksiä on                       lakiehdotuksen:
11651: vapautettu. Kumpikin vaihtoehto on maamme
11652: talouden kannalta huono.
11653: 
11654: 
11655:                                                   Laki
11656:                  talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta
11657: 
11658:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten
11659: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1-3 § näin kuuluviksi:
11660: 
11661:                         1§
11662:     Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-        oikeuden nojalla, perintönä, perintökaaren 8
11663: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän           luvussa tarkoitettuna avustuksena tai hyvityk-
11664: veronalaisena tulona ei pidetä valtion- ja kun-         senä taikka testamentilla, talletuksesta luovu-
11665: nallisverotuksessa korkoa talletuksesta, joka           tusta edeltäneeltä ajalta ja luovutuksen jälkei-
11666: on tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen          seltä ajalta kertynyt korko on veronalaista
11667: tarkoitetulle säästötilille, karttuvalle talletusti-    tuloa.
11668: lille, karttuvalle valuuttatalletustilille, käyttöti-
11669: lille taikka 6, 12 tai 24 kuukauden määrä- tai                                 2§
11670: irtisanomistilille kotimaiseen pankkiin tai vas-          Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-
11671: taavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. Ko-         vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
11672: ron verovapauden edellytyksenä on, että kor-            veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
11673: kotuottona saatu rahamäärä ei vuodessa ole              sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
11674: 60 000 markkaa suurempi.                                maksama, vuonna 1989 tai sen jälkeen liikkee-
11675:     Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu talletus        seen laskemansa obligaatiolainan korko, jos
11676: siirtyy toiselle muutoin kuin naimaosana, avio-         obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta.
11677: 
11678:  2900200
11679: 2                                     1989 vp. -      LA n:o 82
11680: 
11681:    Valtioneuvosto voi obligaatiolainan liikkee-          Vuonna 1989 tai sen jälkeisinä vuosina liik-
11682: seen laskijan hakemuksesta myöntää veron-             keeseen lasketun 2 §:ssä tarkoitetun obligaa-
11683: huojennuksen yleisön merkittäväksi tarkoite-          tion arvo ei ole luonnollisen henkilön eikä
11684: tulle obligaatiolainalle, jonka laina-aika on         erillisenä verovelvollisena verotettavan koti-
11685: vähintään 2 ja alle 10 vuotta. Veronhuojennus-        maisen kuolinpesän veronalaisia varoja.
11686: ta koskeva hakemus on tehtävä valtioneuvos-              Lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu talletus,
11687: tolle samalla kun haetaan säädettyä lupaa obli-       josta saatu korko on 1 §:n 2 momentin mu-
11688: gaatiolainan ottamiseen.                              kaan veronalaista tuloa, on myös luovuttajan
11689:                                                       ja luovutuksen saajan veronalaisia varoja.
11690:                        3§
11691:    Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11692: nollisen henkilön eikä erillisenä verovelvollise-     kuuta 1990.
11693: na verotettavan kotimaisen kuolinpesän veronalai-
11694: sia varoja vuodelta 1989 ja sen jälkeisiltä
11695: vuosilta toimitettavissa verotuksissa.
11696: 
11697:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
11698: 
11699:          Eeva-Liisa Moilanen             Toimi Kankaanniemi      Sauli Hautala
11700:                     Esko Almgren                          Jorma Fred
11701:                                                1989 vp.
11702: 
11703: Lakialoite n:o 83
11704: 
11705: 
11706: 
11707: 
11708:                                   Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen verottamisesta
11709: 
11710: 
11711:                                           Eduskunnalle
11712: 
11713:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11714: 
11715:   Aloitteessa ehdotetaan, että rikkipäästöille       jalostuksen tai käytön yhteydessä ottavat polt-
11716: asetettaisiin asteittain nouseva vero. Energian-     toaineeseen sisältyvän rikin talteen. Teolli-
11717: tuotannon osalta vero perittäisiin polttoaineen      suuden muiden rikkipäästöjen osalta vero tulisi
11718: hinnasta rikkipitoisuuden mukaan ja siitä mak-       voimaan vasta vuonna 1992.
11719: settaisiin palautusta niille, jotka polttoaineen
11720: 
11721: 
11722: 
11723:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
11724: 
11725:    Ilmaan päästetyt rikin ja typen oksidit ai-       ole. Typpiveron tiellä olevat esteet lienevät
11726: heuttavat hapanta laskeumaa, josta on muo-           kuitenkin tilapäisiä. Typpioksidien veron sää-
11727: dostunut yksi tärkeimmistä maamme luontoa            tämiseen tulisi varautua parin vuoden sisällä.
11728: ja metsävaroja uhkaavista tekijöistä. Suomen            Tässä vaiheessa on olemassa kaikki valmiu-
11729: alueelle tulevista päästöistä enemmistö on pe-       det verottaa energianpoltosta syntyviä rikki-
11730: räisin maamme rajojen ulkopuolelta. Koti-            päästöjä. Vero tulee asettaa ilmaan pääsevälle
11731: maisten päästöjen osuus on kuitenkin merkit-         rikille. Se on kuitenkin yksinkertaisinta periä
11732: tävä. Henkeä kohden laskettuna Suomi on              siten, että vero asetetaan maahantuonti- tai
11733: Euroopan suurimpia rikkipäästöjen aiheutta-          tuotantovaiheessa polttoaineelle sen rikkipitoi-
11734: jia. Maamme vaatimukset päästöjen vähentä-           suuden mukaan. Polttoaineen hintaan sisälty-
11735: misestä muissa maissa ovat ponnettomia niin          västä verosta saa palautusta se polttoaineen
11736: kauan kuin omat päästömme pysyvät korkei-            käyttäjä tai jalostaja, joka ottaa rikin tavalla
11737: na.                                                  tai toisella talteen. Kyseeseen tulee silloin veron
11738:    Taloudelliset ohjauskeinot ovat tutkimuksis-      palauttaminen Neste Oy:lle siltä osin kuin öl-
11739: sa osoittautuneet joustavimmiksi, tehokkaim-         jyn jalostuksessa poistetaan raakaöljyyn sisäl-
11740: miksi ja kansantaloudellisesti edullisimmaksi        tyvää rikkiä ja voimalaitoksille, joissa on rikin-
11741: tavaksi vähentää päästöjä. Ne ohjaavat yrityk-       poistolaitteet. Talteen otettavan rikin määrä on
11742: set etsimään koko tuotantoprosessistaan edulli-      helppo arvioida. Arviointitavasta ja veron pa-
11743: simmat vähennyskohteet ja sopeuttavat ympä-          lauttamisen yksityiskohdista voidaan säätää
11744: ristönäkökohdat osaksi yritystaloudellista opti-     asetuksella.
11745: mointia. Niinpä rikki- ja typpipäästöille tulisi        Vaikka vähennettävä saaste on rikkidioksidi,
11746: asettaa vero, joka riittävän tehokkaasti kan-        veroteknisistä syistä vero kannattaa asettaa
11747: nustaa päästöjen vähentämiseen.                      alkuainerikille. Rikkipäästöt ilmaistaan tavalli-
11748:    Typpipäästöjen verottaminen on toistaiseksi       sesti rikkidioksidina. Yksi kilo rikkiä tuottaa
11749: teknisesti hankalaa, koska päästöt on mitatta-       tasan kaksi kiloa rikkidioksidia. Esitetyt vero-
11750: va piippuihin asennettavilla mittareilla tai ar-     määrät tulee siten jakaa kahdella, jos halutaan
11751: vioimalla muuten prosessissa syntyvän typpi-         laskea vero rikkidioksidikiloa kohden.
11752: oksidin määrä. Nämä mittarit ovat toistaiseksi          Ruotsissa on tehty esitys polttoöljyyn sisälty-
11753: niin kalliita ja typpioksidien syntymistä koske-     vän rikin verottamiselle. Siellä vero on 30 Skr
11754: va tieto puutteellista, että valmiutta välittömäs-   eli 20 mk rikkikiloa kohden siltä osin kuin
11755: ti toimeenpaniavaan typpioksidien veroon ei          rikkipitoisuus ylittää 0, 1 OJo.
11756: 2900200
11757: 2                                    1989 vp. -     LA n:o 83
11758: 
11759:    Ollakseen tehokas rikkiveron on oltava vä-         Vuoden 1990 alusta vero koskisi ainoastaan
11760: hintään 6 mk/kg. Muussa tapauksessa on hal-         energiantuotantoa. Vuonna 1992 se laajenisi
11761: vempaa maksaa vero kuin puhdistaa savukaa-          koskemaan myös muita teollisuuden aiheutta-
11762: suja. Esitämme veron nostamista asteittain sa-      mia rikkipäästöjä, joista tärkeimpiä ovat sellu-
11763: malle tasolle kuin Ruotsissa on ehdotettu eli 20    teollisuuden ja malminjalostuksen päästöt.
11764: markkaan kilolta. Arvioimme, että se kannus-        Kahden vuoden viivästys tällä teollisuuden
11765: taisi vähentämään rikkidioksidipäästöjä nykyi-      osalla aiheutuu siitä, että veron määrääminen
11766: sestä noin 330 000 tonnin tasosta 40 000-           teollisuuden osalta on monimutkaisempaa ja
11767: 80 000 tonniin, mikä merkitsisi 85-92 OJo :n        vaatii pidemmän valmisteluajan.
11768: vähennystä vuoden 1980 tasosta.                       Veron tuotto nykyisillä rikkimäärillä olisi
11769:    On tärkeätä jo tässä vaiheessa määrätä rikki-    noin 600 miljoonaa markkaa. Veron määrän
11770: veron suuruudesta myös tuleviksi vuosiksi, jot-     noustessa rikkipäästöt alenisivat niin, että ve-
11771: ta vero tehokkaasti ohjaisi investointeja. Ehdo-    ron tuotto pysyisi suunnilleen vakiona.
11772: tamme, että vero nousisi asteittain seuraavan          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11773: aikataulun mukaan:                                  nioittaen,
11774: 
11775:             1990        6 mk/kg                              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11776:             1992       10 mk/kg                            lakiehdotuksen:
11777:             1994       15 mk/kg
11778:             1996       20 mk/kg
11779: 
11780: 
11781: 
11782:                                               Laki
11783:                                    rikkipäästöjen verottamisesta
11784: 
11785:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11786: 
11787:                        1§                                                  3§
11788:    Maahan tuotavasta kivihiilestä, raakaöljystä        Rikkiverosta maksetaan hakemuksesta pa-
11789: ja öljytuotteista sekä voimalaitoksissa käytettä-   lautusta niille polttoaineen käyttäjille ja jalos-
11790: västä jyrsinturpeesta olevasta rikistä makse-       tajille, jotka poistavat rikin savukaasuista tai
11791: taan rikkiveroa polttoaineen sisältämän rikki-      polttoaineesta siten kuin asetuksella säädetään.
11792: määrän mukaan siten, että vero on vuoden               Asetuksella voidaan säätää, että tullihallitus
11793: 1990 alusta 6 markkaa, vuoden 1992 alusta 10        voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa
11794: markkaa, vuoden 1994 alusta 15 markkaa ja           tarkoitetun asetuksen soveltamisesta.
11795: vuoden 1996 alusta 20 markkaa kiloa kohden
11796: alkuainerikiksi laskettuna.
11797:                                                                         34 §
11798:                       2§                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11799:    Teollisuuden ilmaan päästämästä, muusta          kuuta 1990.
11800: kuin polttoaineesta peräisin olevasta rikkidiok-
11801: sidista maksetaan rikkiveroa vuoden 1992 alus-
11802: ta lukien sen verran kuin 1 §:ssä säädetään.
11803: 
11804: 
11805:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
11806: 
11807:            Osmo Soininvaara          Mauri Pekkarinen          Timo Kietäväinen
11808:            Eero Paloheimo            Eeva-Liisa Moilanen       Esko Seppänen
11809:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi            Esko Helle
11810:                                               1989 vp.
11811: 
11812: Lakialoite n:o 84
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817:                                   Seppänen ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja varallisuusverolain
11818:                                      muuttamisesta ja laiksi eräistä vuodelta 1989 toimitettavassa
11819:                                      verotuksessa sovellettavista poikkeuksista tulo- ja varallisuus-
11820:                                      verolakiin
11821: 
11822: 
11823:                                          Eduskunnalle
11824: 
11825: 
11826:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11827: 
11828:    Ehdotus on tarkoitettu rinnakkaiseksi halli-     nysten avulla, saattamalla omaisuustulojen ve-
11829: tuksen esitykselle n:o 110. Ehdotus tähtää          rotuksen lähemmäksi palkkatulojen verotusta
11830: yksilöllisempään verotukseen ottamalla uudel-       ja poistamalla perusteettornai varallisuusvero-
11831: leen käyttöön eräitä vähennyksiä. Ehdotus pyr-      tuksen huojennukset. Yhteisöt pantaisiin varal-
11832: kii suurempaan oikeudenmukaisuuteen vähen-          lisuudestaan verolle.
11833: 
11834: 
11835: 
11836: 
11837:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
11838: 
11839: 1. Tulo- ja varallisuusverolaki                     tomat pääomatulot jäävät hallituksen esityksen
11840:                                                     mukaan edelleenkin etuoikeutettuun asemaan
11841: 1.1. Yleistä                                        verotuksessa, esitämme myyntivoittojen vero-
11842:                                                     tusta kiristettäväksi. Vain sillä tavalla saadaan
11843:    Ehdotamme osakeyhtiöt, osuuskunnat ja            verotuksessa kaikki tulot veronalaisiksi samalla
11844: muut yhteisöt verolle pantavaksi varallisuuden      tavalla ja yhtäläisten perusteiden mukaan.
11845: perusteella. Tällainen vero oli viimeksi voimas-    Vaikka myyntivoittoverotus kiristyi vuodesta
11846: sa vuonna 1976. Yritysvarallisuuden verottami-      1989 lähtien, palkkatuloja verotetaan edelleen-
11847: nen merkitsisi kansantaloudellista tehostumista     kin jopa viisi kertaa ankarammin kuin myynti-
11848: ja jakaisi verotusta tasaisemmin yritysten ja       voittoja. Omaisuustulovähennystä esitämme
11849: luonnollisten henkilöiden kesken.                   pienennettäväksi siitä mitä hallitus esittää, kun
11850:    Luonnollisten henkilöiden verotuksessa eh-       taas Suomen superrikkaita hyödyttävää vero-
11851: dotamme säilytettäväksi ennallaan ravintoedun       tuksen kattosääntöä ehdotamme muutettavaksi
11852: ja päivärahan verotuskäytännön. Tällä tavalla       niin, että rikkaat eivät saa perusteettornia va-
11853: voitaisiin ratkaista se ongelma, jonka ns. ko-      rallisuusverohelpotuksia.
11854: mennusmiehet ovat osoittaneet syntyvän suo-            Hallitus esittää, että määrättäessä pörssi-
11855: malaisten työläisten verotuksen tällä tavalla       osakkeiden verotusarvoa niitä ei arvostettaisi
11856: kiristyessä. Samaten ehdotamme, että asunnon        verotuksessa käypään arvoon. Siihen ei ole
11857: ja työpaikan välisiin matkakustannuksiin ei         varallisuudenjakopoliittisia perusteita, sillä ni-
11858: sisältyisi ns. omavastuuta kuten ei myöskään        menomaan rikkailla ihmisillä, joita pörssiosak-
11859: sairauskulujen vähennykseen. Sitä vähennystä        keiden tukkuomistajat ovat, on Suomessa pa-
11860: esitämme korotettavaksi.                            ras veronmaksukyky. Siksi haluamme, että
11861:    Ehdotamme korkovähennyksen omavastuus-           myös pörssiosakkeille määrätään verotusarvo
11862: ta ja korkoleikkurista luopumista.                  käyvän arvon mukaan niin kuin muullekin
11863:    Koska saajansa omaan työhön perustumat-          omaisuudelle. Hallituksen pitäisi sitä paitsi
11864: 290020D
11865: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 84
11866: 
11867: ryhtyä erityistoimiin kaikenlaisen omaisuuden        tarualla pörssiosakkeiden verotusarvoperustei-
11868: aliarvostuksen lopettamiseksi verotusarvoja          ta.
11869: määrättäessä.
11870:    Eräät vuotta 1989 koskevat veronmuutokset
11871: ehdotamme tehtäväksi erillisenä lakina (aloit-       Hallitus ei verota yrityksiä
11872: teen 2. lakiehdotus).
11873:                                                         Hallitus ei myöskään aio panna suuryrityk-
11874:                                                      siä tosiasiallisesti verolle, vaikka Suomessa yri-
11875:                  Yleisperustelut                     tysverotus on OECD-maiden alhaisimpia. Yh-
11876:                                                      tiöveron hyvitysjärjestelmän muodossa osa yri-
11877: Hallitus ei uudista verotusta                        tysten veroeduista vain ohjataan niiden omista-
11878:                                                      jille.
11879:    Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli         Todelliseen voittoon perustuva verotus edel-
11880: oli vuonna 1988 vähennysten kirjoittaminen           lyttäisi varastojen aliarvostuksen, investointi-
11881: vuoden 1989 tuloveroasteikkoon. Sitä, että           varauksen ja tutkimusvähennyksen poistamista
11882: tulo- ja varallisuusverolakiesityksen mukaan         sekä poisto-oikeuksien rajoittamista vastaa-
11883: on pääasiassa vain karsittu vähennyksiä ja           maan teknistaloudellista kulumista. Kun halli-
11884: lisätty palkansaajille maksuun tulevaa vero-         tus ei suunnittele kasinotaloustoimintojen ve-
11885: pohjaa, ei voi kutsua verouudistukseksi. Ky-         rottamista leimaveroin, se on julkisen vallan
11886: seessä on ollut taulukkomuutosten rahoitusoh-        epäsuora tuki arvopapereiden edestakaisinkier-
11887: jelma, jossa pyritään suurimpien tulojen vero-       rättämiselle. Luottojen verotuksen uudistamis-
11888: tuksen keventämiseen.                                ta koskeva suunnitelma ei epäkohtaa poista.
11889:    Verouudistuksen toisessa vaiheessa hallitus          Varastovarauksen avulla esimerkiksi suuret
11890: alentaa edelleen suurten tulojen verotusta.          rakennusyhtiöt ovat voineet piilottaa voitto-
11891: Omaisuustulojen palkkatuloja keveämpi vero-          jaan maaomaisuuteen eli sitä kautta hankkia
11892: tus vahvistetaan. Samanaikaisesti hallitus ko-       markkinaosuutta, mikä on auttanut niitä luo-
11893: rottaa liikevaihtoveroa pysyvästi yhdellä pro-       maan monopolinomaisen tilanteen mm. pää-
11894: senttiyksiköllä eli siirtää verotusta välilliseen,   kaupunkiseudulla. Yhdessä kasinotalouden
11895: pieni- ja keskituloisia rasittavaan suuntaan.        vaatiman löysän rahan politiikan kanssa tämä
11896:    Hallitus ei siis tahdo käyttää verouudistusta:    verotuseduin saavutettu monopolinomainen ti-
11897:        tuloerojen tasoittamiseen                     lanne on selvästi nostanut asumisen hintaa.
11898:    - periytyvien varallisuuserojen tasoittami-          Yhteisöjen (mm. osakeyhtiöt) varallisuutta ei
11899: seen                                                 ole verotettu ollenkaan eikä hallitus esitä sen
11900:    - vähäisen yritysverotuksen ja raskaan            verottamista. Pääomien hyötykäytön tehosta-
11901: henkilöverotuksen epäsuhdan korjaamiseen.            miseksi on yrityksille säädettävä varallisuusve-
11902:                                                      ro, jota peritään niiden omaisuuden käyvän
11903:                                                      arvon perusteella.
11904: Hallitus ei tasoittaisi tuloeroja
11905: 
11906:   Tuloerojen tasoittamisen sijasta hallitus          Hallitus ei käytä veroja ympäristöpolitiikan
11907: alensi eduskunnassa olevan enemmistönsä tur-         aseena
11908: vin suurituloisimpien kansalaisten verotusta
11909: vuonna 1989 ja ehdottaa tämän jatkamista                Mikäli verotusta olisi todella uudistettu, ve-
11910: myös vuonna 1990. Se on hinta, jonka sosiali-        rolle olisi pantu koko kertakäyttöelämänmuo-
11911: demokraattinen puolue haluaa maksaa nykyi-           to: turhakkeet, haitakkeet ja saasteet. Myös
11912: sestä hallitusyhteistyöstä: valtion hoidosta yh-     rajallisten luonnonvarojen eli yhteisten resurs-
11913: dessä kokoomuksen kanssa.                            sien käyttöä pitäisi - ja voisi - verottaa
11914:                                                      kaikenlaisen tuhlauksen rankaisemiseksi talou-
11915:                                                      dellisin menetelmin: panemalla tuhlaus verolle.
11916: Hallitus ei tasoittaisi varallisuuseroja             Se ei saa olla taloudellisesti kannattavaa.
11917:                                                         Hallitus ehdottaa tosin polttoaineiden vero-
11918:   Rikkaiden verotusta hallitus on keventänyt         tuksen uudistamista niin, että verossa otettai-
11919: alentamalla varallisuusveroa, alentamalla su-        siin huomioon myös hiilidioksidipäästöt. Esitys
11920: perrikkaiden verotuksen kattosääntöä ja muut-        perustuu hallituksen ja Devan eduskuntaryh-
11921:                                       1989 vp. -     LA n:o 84                                      3
11922: 
11923: män sopimukseen, jossa vastapalveluksena De-         tähän päivään: teollisuusrakennukset ovat ol-
11924: va auttoi hallitusta saamaan eräät elinkeinotu-      leet kokonaan liikevaihtoverottomia samalla
11925: lon verottamisesta annetun lain muutokset py-        kun kone- ja laiteinvestoinneille on myönnetty
11926: syvinä voimaan. Veron ohjaava vaikutus on            80 %:n veronalennus. Suunta on väärä, kun
11927: kuitenkin vähäinen verrattuna vuonna 1986            hallituksen esityksestä eduskunnan enemmistö
11928: tehtyyn kielteiseen energiaverouudistukseen.         päätti vuonna 1989 jälkimmäisen alennuksen
11929: Sehän suosi teollisuuden muuttumista energia-        lisäämistä 90 %:ksi, mikä vähensi liikevaihto-
11930: valtaisemmaksi.                                      veron tuottoa 300 milj. mk vuodessa. Hallitus-
11931:   Hallituksen linjana ympäristöasioissa näyt-        han vielä aikoo poistaa pysyvästi myös kone-
11932: tää edelleenkin olevan päästänormien hidas ja        ja laiteinvestointien liikevaihtoveron v. 1991 ja
11933: varovainen tiukentaminen. Hyvin varovasti            muuttaa liikevaihtoverojärjestelmän arvonlisä-
11934: edetään myös verotuksen käyttämisessä täy-           verojärjestelmäksi! Niin ikään suunnitellaan
11935: dentävänä ohjauskeinona. Meidän vaatimuk-            palvelujen liikevaihtoverollepanoa.
11936: semme on, että normeja tiukennetaan kulloi-
11937: senkin tekniikan antamille rajoille saakka ja
11938: tämän lisäksi monipuolisesti käytetään verotus-      Uusi asuntovähennys: keino leikata
11939: ta ohjausvälineenä. Myös kieltojen käyttö on         asuntolainojen korkovähennystä?
11940: välttämätöntä.
11941:                                                         Hallituksen taholta on syytetty asunnon-
11942:                                                      hankkijoita keinottelusta ja on ehdoteltu asun-
11943: Näitä asioita hallitus haluaa                        tolainojen korkovähennyksen rajoittamista. Si-
11944:                                                      tä on rajoitettu mm. omavastuuosuudella ja
11945:    Hallitus haluaa tulo- ja varallisuusverolakia     leikkurilla. Nyt hallitus ehdottaa rinnakkaisjär-
11946: uudistaessaan seuraavia muutoksia:                   jestelmää, jos ensiasunnon hankintaan annet-
11947:    - TVL:n vähennysten karsinnan jälkeen             taisiin asuntovähennys. Kahden rinnakkaisen
11948: progressiivista tuloveroasteikkoa alennetaan.        järjestelmän käyttö on mieletöntä: se edellyt-
11949: Asteikkojen muutos suurituloisia suosivaan           täisi asianomaisilta itselleen paremman vähen-
11950: suuntaan toteutetaan ns. marginaaliverouudis-        nyksen valitsemiseksi kykyä ennakoida oman
11951: tuksen nimellä ja varjolla. Vähennysten karsi-       talouden kehitystä muuttuvissa oloissa. Uuden
11952: minen merkitsee aina sitä, että verotus keski-       ensiasuntoa koskevan vähennyksen tarkoituk-
11953: määräistyy ottaen yhä vähemmän huomioon              sena on aivan ilmeisesti päästä lakkauttamaan
11954: yksilöiden erilaisia tilanteita.                     nykyinen asuntolainan korkojen vähennysoi-
11955:    - Tulojen verollisuutta lisättiin verottamal-     keus.
11956: la päivärahoja osittain vuonna 1989. Jatkossa           Nykyisissä oloissa oman asunnon hankinta
11957: päivärahaa verotettaisiin vielä enemmän. Lou-        on Suomessa pakollista lähes kaikille: vuokra-
11958: nasseteleidenkin verotusarvoa on nostettu, mi-       asuntoon yltävät vain harvat. Samalla vain
11959: kä on usean sadan miljoonan suuruinen tulon-         harvoin ensiasunto on lopullisen perhekoon
11960: siirto työntekijöiltä työnantajille.                 mukainen: useimmat siirtyvät asteittain isom-
11961:    - Verotuksen enimmäismäärää eli verotuk-          paan asuntoon sitä mukaa, kuin aiemman
11962: sen kattosääntöä alennettiin vuodeksi 1989.          asunnon lainoja on saatu lyhennetyksi. On
11963: Kun vuonna 1988 veroa jätettiin maksuunpa-           siksi syytä varoittaa, että jos luovutaan asunto-
11964: nematta siltä osin kuin se on yli 80 OJo tuloista,   lainojen korkojen yleisestä vähennysoikeudes-
11965: hallituspuolueiden äänin täksi luvuksi tuli vuo-     ta, tuomitaan moni pieni- ja keskituloinen
11966: den 1989 verotuksessa 70 %; tämä alentaa             perhe asumisahtauteen, kun asunnon kokoa ei
11967: superrikkaiden verotusta. Hallitus säilyttäisi       voi enää asteittain kasvattaa perheen koolle
11968: luvun 70 % :na.                                      sopivaksi. Hallitus ei näet ole tarjoamassa
11969:    - Vaikka omaisuuden myynnistä saatujen            tilalle muuta vaihtoehtoa.
11970: tulojen verotusta kiristettiin vuodesta 1989 al-
11971: kaen, myyntivoitot ovat edelleen etuoikeutet-
11972: tua tuloa eikä Suomessa missään tapauksessa                    Yksityiskohtaiset perustelut
11973: kaikkia tuloja veroteta samalla tavalla.
11974:    Elvytyskautena käyttöön otettuja teollisuus-        Seuraavassa aloitetta verrataan hallituksen
11975: rakennusten ja laiteinvestointien liikevaihtove-     esitykseen n:o 110 ja vuonna 1989 voimassa
11976: rohuojennuksia on lisätty ja niitä on jatkettu       olevaan lakiin (1240/88).
11977: 4                                     1989 vp.       LA n:o 84
11978: 
11979:         II OSA. VEROVELVOLLISUUS                     joka oli voimassa ennen vuodeksi 1989 säädet-
11980:     2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat         tyä lakia.
11981:                    yhteisöt                            50 §. Hallitus ehdottaa kumottavaksi 5 ja 6
11982:                                                      momentin, jolloin ulkomaan päiväraha (5 mo-
11983:    16 §. (Kuten HE) Hyväksymme henkilöstö-           mentti) ja työmatkasta saatu ateriakorvaus ja
11984: rahaston verottomuuden.                              asunnon ja erityisen työntekemispaikan välinen
11985:    21 §. (Kuten HE) Yleishyödyllinen yhteisö         korvaus työmatkasta (6 momentti) tulevat ve-
11986: on verovelvollinen ainoastaan liiketulosta. Hy-      rollisiksi.
11987: väksymme sairaaloiden ym. hoitolaitosten               Ehdotamme pykälän muuttamista niin, että
11988: hoito-, askartelu- ja opetustarkoituksessa val-      aiempi verottomuus palautuisi. Tällöin 162 §:n
11989: mistettujen tuotteiden sekä bingopelin pitämi-       uusi siirtymäsäännös käy tarpeettomaksi.
11990: sestä saadun tulon määrittelemisen laissa tu-
11991: loksi, jota ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön
11992: liiketulona.                                         Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset
11993:    23 §. Vuonna 1989 voimassa olevan lain 2
11994: kohdan mukaan samoin kuin sitä edeltäneen               55 §. Ehdotamme sairaus- ja avustuskasso-
11995: lain mukaan varallisuuden perusteella suoritet-      jen suoritusten verovapautta. Tätä tarkoittava
11996: tavasta verosta ovat vapaat säästöpankki sekä        7 kohta lisättäisiin pykälään. Samalla joudu-
11997: säästöpankkien, liikepankkien ja osuuspank-          taan tekemään tästä aiheutuva tekninen tarkis-
11998: kien vakuusrahasto samoin kuin hypoteekkiyh-         tus 6 kohtaan.
11999: distys. Hallitus esittää sanallista tarkistusta         57 §. Hallitus esitää kumottavaksi 19 koh-
12000: niin, että liikepankkien vakuusrahasto korvat-       dan, jonka mukaan veronalaista tuloa eivät ole
12001: taisiin sanoilla "liikepankkien ja Postipankki       avustuskassalaissa tarkoitettujen sairauskasso-
12002: Oy:n vakuusrahasto".                                 jen suorittamat etuudet.
12003:    Hallitus ei esitä muutosta 3 kohtaan, jonka          Ehdotamme, ettei 19 kohtaa kumottaisi, jol-
12004: mukaan varallisuuden perusteella suoritetta-         loin myöhemmin lisätty 20 kohta säilyy ennal-
12005: vasta verosta ovat vapaat kotimainen osakeyh-        laan eikä siirry 19 kohdaksi.
12006: tiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak-             59 ja 60 §. Kuten hallituksen esityksessä.
12007: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hä-
12008: nen osuutensa yhteisössä.
12009:    Me ehdotamme 2 ja 3 kohdan mukaisen                               Luovutusvoitot
12010: vapautuksen varallisuusverosta poistettavaksi           69 §. Hallitus ehdottaa omaisuuden luovu-
12011: kumoamaila 3 kohta ja muuttamalla 2 kohta            tusvoiton laskennan pohjana olevan 200 000
12012: niin, että varallisuusverosta vapaita olisivat       markan alarajan korottamista 210 000 mar-
12013: vain asunto-osakeyhtiöt ja -osuuskunnat tai          kaksi. Tämän rajan ylittävältä osalta 40 OJo
12014: vastaavat kiinteistöyhtiöt. Lisäksi vapaita olisi-   olisi edelleenkin veronalaista tuloa. Ehdotam-
12015: vat asumista palvelevat kiinteistöhuoltoyhtiöt.      me, että rajan ylittävältä osin tuloksi katsottai-
12016:                                                      siin 80 OJo.
12017:                                                         70 §. Hallitus säilyttäisi hankintahintaoletta-
12018:              3 luku. Perheverotus                    mana satunnaista myyntivoittoa tai luovutus-
12019:    24 §ja 29 §. Hallitus ehdottaa luovuttavaksi      voittoa laskettaessa 50 OJo luovutushinnasta.
12020: puolisoiden pääomatulojen yhteisverotuksesta         Alle kaksi vuotta omistetun osalta olettama
12021: kumoamaila 24 §:n 2 momentti. Tällöin lasten         olisi 25 OJo. Hallitus ehdottaa, että 50 OJo :n
12022: pääomatulot lisättäisiin sen vanhemman tuloi-        säännöstä sovellettaisiin kuitenkin aina osituk-
12023: hin, jonka kokonaistulot ovat suuremmat.             sena eli naimaosana tai avio-oikeuden nojalla
12024:    Me kannatamme tasa-arvosyistä ja pienyrit-        saatuun.
12025: täjäin tilanteen huomioon ottaen muutosta.              Näin korkea hankintahintaolettama merkit-
12026:                                                      see keinotteluvoittojen suosimista.
12027:                                                         Hyväksymme hallituksen ehdottaman täs-
12028:                                                      mennyksen, mutta ehdotamme mainittujen
12029:      III OSA. TULON VERONALAISUUS                    prosenttilukujen alentamista niin, että 50 OJo :n
12030:        Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot           sijaan tulisi 25 OJo ja 25 OJo :n sijaan 10 OJo.
12031:                                                         71, 73 ja 77 §. Kuten hallituksen esityksessä.
12032:   47 §. Tarkoitus on, että ravintoedun ja lou-          80 §. Hallitus ehdottaa 8 momentin kumoa-
12033: nassetelin verotuksessa palattaisiin käytäntöön,     mista eli reserviläispalkan säätämistä verolli-
12034:                                      1989 vp. -     LA n:o 84                                        5
12035: 
12036: seksi. Emme vastusta ehdotusta, mutta sitä on       15 OJo :ksi eli vähennys olisi vain 85 OJo koroista
12037: korotettava vastaamaan verollepanon aiheutta-       (1 momentti). Ehdotamme leikkurin poistamis-
12038: ma menetys.                                         ta, jolloin hallituksen 2 momentti siirtyy sisäl-
12039:                                                     löltään tarkistettuna 1 momentiksi ja 3 ja 4
12040:                                                     momentit vastaavasti 2 ja 3 momenteiksi.
12041: IV OSA. TULOSTA TEHTÄVÄT VÄHEN-                        Hallitus ehdottaa, että muiden kuin ansiotoi-
12042:              NYKSET                                 mintaan liittyvien korkojen vähennyksen enim-
12043:       1 luku. Luonnolliset vähennykset              mäismäärä olisi 20 000 markkaa yksinäisellä
12044:                                                     henkilöllä ja 22 000 markkaa puolisoilla. Yksi
12045:    83 §. Ehdotamme 2 000 markan omavastuun          lapsi korottaisi määrää 3 000 markalla ja kaksi
12046: poistamista työmatkakustannusten vähentämi-         tai useampi lapsi 6 000 markalla. Ehdotamme,
12047: sestä. Samalla vähennyksen ylärajaa nostettai-      että lapsikorotukset olisivat 4 000 markkaa ja
12048: siin 16 000 markasta 18 000 markaksi. Hallitus      8 000 markkaa (aloitteen 1 momentti).
12049: säilyttäisi ylärajan, mikä vähitellen johtaisi         Emme esitä puututtavaksi HE:n 3 moment-
12050: vähennyksen merkityksen vähenemiseen.               tiin, joka johtuu uudesta asuntovähennyksestä
12051:    86 §. Kuten hallituksen esityksessä.             (aloitteen 2 momentti).
12052:                                                        Emme ehdota puutuitavaksi HE:n 4 mo-
12053:                                                     menttiin, joka koskee muiden korkovähennys-
12054: 2 luku. Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis-      ten enimmäismääriä (aloitteen 3 momentti).
12055:       verotuksessa tehtävät vähennykset
12056:                      Korot
12057:                                                                    Muut vähennykset
12058:    88 §. Hallitus ehdottaa korkovähennyksen
12059: omavastuun korottamista 900 markasta 1000             97 §. Emme hyväksy omaisuustulovähen-
12060: markaksi. Ehdotamme 1 momentin kumoamis-            nyksen enimmäismäärän korottamista 10 000
12061: ta eli omavastuun poistamista.                      markasta 20 000 markaksi.
12062:    89 §. Hallitus ehdottaa korkovähennykseen          99 §. Ehdotamme sairauskuluväheimyksen
12063: liittyvän  10 OJo:n   leikkurin  korottamista       korottamista seuraavasti:
12064: 
12065: 
12066:                                                     voimassa oleva
12067:                                                     laki           hallitus         aloite
12068:    yksinäinen:
12069:    - omavastuu ............................. .        300 mk          300 mk       ei omavastuuta
12070:    - vähennys enintään ..................... .      1 600 mk        1 600 mk       2 000 mk
12071:    puolisot:
12072:    - omavastuu ............................. .        600 mk          600 mk       ei omavastuuta
12073:    - vähennys enintään ..................... .      3 200 mk        3 200 mk       4 000 mk
12074:    lapsikorotus ............................... .     500 mk          500 mk       1 000 mk
12075: 
12076: 
12077: 
12078: 3 luku. Kokonaistulosta valtionverotuksessa         dotamme 12 000 markan yksinhuoltajavähen-
12079:           tehtävät vähennykset                      nystä vuodelta 1989 toimitettavaan verotuk-
12080:                                                     seen (1 momentti).
12081:   JOI §. Kuten hallituksen esitys.                     Ehdotamme      elatusvelvollisuusvähennystä,
12082: 4 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa       jonka suuruus olisi enintään 4 000 markkaa
12083:            tehtävät vähennykset                     alaikäistä lasta kohti (2 momentti).
12084:                                                        Ehdotamme opiskelijavähennystä ansiotu-
12085:   105 §. Kuten hallituksen esitys.                  loista. Sen suuruus olisi 4 000 markkaa (3
12086:   106 § . Ehdotamme, että yksinhuoltajavähen-       momentti).
12087: nys korotettaisiin 14 000 markaksi. Tähän              109§. Perusvähennys kuten hallituksen esi-
12088: aloitteeseen sisältyvässä 2. lakiehdotuksessa eh-   tyksessä.
12089: 6                                    1989 vp. -   LA n:o 84
12090: 
12091: 5 luku. Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä                    VII OSA. VERO
12092:         koskevat erityiset säännökset                          1 luku. Valtionvero
12093:   111 §. Kuten hallituksen esityksessä.              146 §. Ehdotamme elatusvelvollisuusvähen-
12094:   2. lakiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellet-    nyksen korottamista kolmasosaksi ja sen enim-
12095: tavaksi myös vuodelta 1989 toimiteitavaan ve-     mäismäärän korottamista 990 markaksi. Ela-
12096: rotukseen.                                        tusvelvollisten taloudellisen aseman parantami-
12097:   112 §. Kuten hallituksen esityksessä.           nen sekä pyrkimys lisätä maksuhalukkuutta
12098:   113 §. Kuten hallituksen esityksessä.           tukevat ehdotusta.
12099:   2. lakiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellet-      146 a §. Kuten hallituksen esityksessä.
12100: tavaksi myös vuodelta 1989 toimiteitavaan ve-
12101: rotukseen.
12102:   114 §. Kuten hallituksen esityksessä.              VIII OSA. ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
12103:   2. lakiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellet-
12104: tavaksi myös vuodelta 1989 toimiteitavaan ve-            1 luku. Verotuksen kattosääntö
12105: rotukseen.                                          156 §. Ehdotamme verotuksen kattosäännön
12106:                                                   muuttamista vuoden 1989 lain 70 % :sta
12107:                                                   80 %:ksi (1 momentti).
12108: 
12109: V OSA. TULON JA MENON JAKSOTT A-
12110:              MINEN                                IX OSA. VOIMAANTULO-JA SIIRTYMÄ-
12111:          2 luku. Menon jaksottaminen                         SÄÄNNÖKSET
12112: 
12113:   116 §. Kuten hallituksen esityksessä. 2. la-       162 §. Emme hyväksy hallituksen esityksen
12114: kiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellettavaksi     uutta 2 momenttia.
12115: myös vuodelta 1989 toimiteitavaan verotuk-           163 a §. Kuten hallituksen esityksessä.
12116: seen.                                                164 §. Hallituksen esitykseen nähden poistet-
12117:                                                   tu avustuskassat.
12118:                                                      165 §. Kuten hallituksen esitys.
12119:                                                      166 a §. Kuten hallituksen esitys.
12120:            VI OSA. VARALLISUUS                       167 a §. Kuten hallituksen esitys.
12121:                                                      168 §. Kuten hallituksen esitys.
12122:          1 luku. Varojen veronalaisuus               170 §. Kuten hallituksen esitys.
12123:     120 §. Kuten hallituksen esityksessä.            Voimaantulosäännös on muutettu siksi, että
12124:                                                   vuotta 1989 koskevat kysymykset on siirretty
12125:                                                   2. lakiehdotukseen, jolloin yksinhuoltajavä-
12126:          2 luku. Varojen arvostaminen             hennys voidaan toteuttaa vuoden 1989 osalta
12127:                                                   riippumatta siitä, säädetäänkö muutoin tulo-
12128:   134 §. Vuodeksi 1989 hallitus sai eduskun-      ja varallisuusverolaki pysyvänä vai yksivuotise-
12129: nan enemmistön taakseen siinä, että pörssino-     na.
12130: teerattujen osakkeiden verotusarvo vahviste-         Ehdotamme,
12131: taan verotuksessa 70 OJo:ksi. Emme pidä tätä
12132: oikeana vaan ehdotamme prosenttiluvuksi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12133: 100%.                                                    lakiehdotukset:
12134:                                     1989 vp. -     LA n:o 84                                       7
12135: 
12136: 
12137: 
12138: 1.
12139:                                              Laki
12140:                            tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
12141: 
12142:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12143:   kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 23 §:n 3
12144: kohta, 24 §:n 2 momentti, 77 §:n 4 momentti, 88 §:n 1 momentti, 150 §:n 2 momentti, jolloin
12145: nykyinen 3 momentti siirtyy 2 momentiksi,
12146:   muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34, 35 ja 47 §,
12147: 48 §:n 2 momentti, 50§, 55 §:n 6 kohta, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1
12148: momentin 1 kohta, 80 §:n 7 kohta, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §, 97 §:n 1
12149: momentti, 99, 101, 105, 106ja 109 §, 111 §:n 2 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13
12150: kohta, 134 §, 146 §:n 3 momentti, 151 §, 156 §:n 1 momentti, 159, 160 ja 168 §ja 170 §:n 2
12151: momentti, sekä
12152:   lisätään 55 §:ään uusi 7 kohta, 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3
12153: momentiksi, 71 §:ään uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 164
12154: ja 165 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § seuraavasti:
12155: 
12156:                   16 ja 21 §                       työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko-
12157:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0)         maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu
12158:                                                    matkustaruiskustannusten korvaus, päiväraha,
12159:                     23 §                           ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka-
12160:   Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-    raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu
12161: rosta ovat vapaat:                                 matkakustannusten korvaus; työnantajan mää-
12162:                                                    räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin
12163:    2) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta,        aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal-
12164: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä        le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi
12165: tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka   joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä
12166: kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo-      asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-
12167: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo-     tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-
12168: den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden     vauksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta-
12169: tonteista tai rakennuspaikoista, sekä sellainen    ruiskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos
12170: osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta       työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla
12171: suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin-         on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai-
12172: teistöhuollon toimittamisesta omakustannus-        suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään
12173: hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy-   työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis-
12174: tettäville rakennuksille.                          paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei
12175:                                                    ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus
12176:                 29, 34 ja 35 §                     vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä
12177:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0)         asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-
12178:                                                    tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-
12179:                     47 §                           vauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor-
12180:   Työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan       vaus.
12181: käypään arvoon siten kuin verohallitus vuosit-        Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo-
12182: tain tarkemmin määrää.                             mentissa tarkoitettujen matkakustannusten
12183:                                                    korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin-
12184:                     48 §                           kin suorittamia matkakustannusten korvauksia
12185:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)          vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta-
12186:                                                    vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ-
12187:                      50§                           tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan
12188:   Veronalaista tuloa ei ole, sen;mukaan kuin       matkakustannusten korvausta olennaisesti
12189: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää,          muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-
12190: 8                                    1989 vp. -    LA n:o 84
12191: 
12192: kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli-                          83 §
12193: tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan-      Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi-
12194: nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot-     detään myös matkakustannuksia asunnosta
12195: taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi-   työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-
12196: muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet-   von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-
12197: tavaa matkakustannusten korvausta koskevat         kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-
12198: määräykset.                                        daan kuitenkin vähentää enintään 18 000
12199:                                                    markkaa.
12200:                       55 §
12201:     Veronalaista tuloa eivät ole:
12202:                                                                        86 §
12203:     6) rintamasotilaseläke, rintamalisä, ylimää-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
12204: räinen rintamalisä ja ylimääräinen sotaeläke;
12205:    7) sairaus- ja avustuskassojen maksamat                                89 §
12206: lisä- ja täydennyspäivärahat sekä eroavustuk-         Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-
12207: set.                                               velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-
12208:                                                    pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on
12209:                    59 ja 60 §                      muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-
12210:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)        jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-
12211:                                                    nyksen yhteinen enimmäismäärä on 23 000
12212:                      69 §                          markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä
12213:    Veronalaista tuloa on myös 80 prosenttia        on korotettava 4 000 markalla, jos luonnolli-
12214: siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten       sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut elätettä-
12215: verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei      vänään yksi alaikäinen lapsi, ja 8 000 markal-
12216: ole otettu huomioon satunnaista myyntivoittoa      la, jos tällaisia lapsia on kaksi tai useampia.
12217: määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa.                (2 ja 3 mom. kuten 3 ja 4 mom. hallituksen
12218:                                                    esityksessä n:o 110)
12219:                        70 §
12220:    Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden                                 97 §
12221: luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus-          Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
12222: hinnasta vähennetään 25 prosenttia siitä tai       vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
12223: luovutushinnan puolta määrää suurempi omai-        saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
12224: suuden hankintamenon poistamaHa olevan             vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-
12225: osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen      haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin
12226: yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun           vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
12227: omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen        asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
12228: myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no-       kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor-
12229: jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo-        kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50
12230: vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton        prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot
12231: määrää laskettaessa vähennetään kuitenkin          ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen-
12232: vain 10 prosenttia siitä tai tätä määrää suurem-   nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen
12233: pi omaisuuden hankintamenon poistamatta            perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu-
12234: olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden       ruinen ja enintään 8 000 markkaa.
12235: menojen yhteismäärä. Vastikkeetta saadun
12236: omaisuuden hankintamenoksi katsotaan pe-
12237: rintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusar-                           99 §
12238: vo. Hankintamenoon luetaan myös omaisuu-              Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja
12239: den perusparannusmenot verovelvollisen omis-       perheenjäsenensä sairauskuluja enintään 2 000
12240: tusaikana.                                         markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot,
12241:                                                    yhteensä enintään 4 000 markkaa. Enimmäis-
12242:                                                    määriä on korotettava 1 000 markalla jokaises-
12243:                   71, 73 ja 80 §                   ta alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on
12244:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)        verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys).
12245:                                     1989 vp. -     LA n:o 84                                     9
12246: 
12247:                    101 ja 105 §                                    146 a ja 151 §
12248:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
12249: 
12250:                       106§                                               156 §
12251:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-        Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol-
12252: naistulosta vähennetään 14 000 markkaa, jos        lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
12253: hän on verovuonna elättänyt alaikäistä lasta,      verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
12254: eikä häneen sovelleta puolisoita koskevia sään-    den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
12255: nöksiä (yksinhuoltajavähennys).                    veron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus-
12256:    Verovelvollinen, joka verovuonna on suorit-     maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää-
12257: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön       rä on suurempi kuin 80 prosenttia verovelvolli-
12258: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-      sen valtionverotuksessa vahvistetusta verotetta-
12259: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna         vasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei
12260: suorittamaosa sanotun elatusavun määrän,           panna tämän määrän yli menevää valtionveron
12261: kuitenkin enintään 4 000 markkaa alaikäistä        osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus-
12262: lasta kohden (kunnallisverotuksen elatusvelvol-    lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus
12263: lisuusvähennys).                                   maksuunpannaan kuitenkin kokonaan.
12264:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
12265: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
12266: 4 000 markkaa ansiotulosta, jos verovelvolli-                            159 §
12267: nen on verovuonna vähintään seitsemän kuu-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12268: kauden ajan saanut säännöllistä ja täyttä ope-     kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
12269: tusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, am-   ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
12270: mattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa näi-      sa. Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
12271: hin verrattavassa oppilaitoksessa (kunnallisve-    lakia sovelletaan sellaisena kuin se oli ennen
12272: rotuksen opiskelijavähennys).                      tämän lain voimaantuloa sellaisin poikkeuksin
12273:                                                    kuin siitä on erikseen säädetty lailla (    1 )
12274:      109,111,112,113,114, 116ja 120§               eräistä vuodelta 1989 toimitettavassa verotuk-
12275:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)        sessa sovellettavista poikkeuksista tulo- ja va-
12276:                                                    rallisuusverolakiin.
12277:                      134 §                           (2 momentti kuten hallituksen esityksessä
12278:   Arvopaperipörssissä noteeratun osakkeen          n:o 110)
12279: verotusarvoksi vahvistetaan 100 prosenttia sen
12280: käyvästä arvosta. Näiden osakkeiden, arvopa-                       160 ja 163 a §
12281: peripörssissä noteerattujen obligaatioiden sekä      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
12282: vakioitujen optioiden ja termiinien arvo vah-
12283: vistetaan 133 §:ssä mainittua ehdotusta teke-                           164 §
12284: mättä.
12285:                                                      Reserviläispalkka, joka on verovapaata tu-
12286:                       146 §                        loa ennen tätä lakia, on verovapaata tuloa
12287:                                                    myös tätä lakia sovellettaessa, jos se makse-
12288:    Valtionverotuksessa suurimman osan vero-        taan vuotta 1990 edeltäneeltä ajalta.
12289: vuodesta Suomessa asunut verovelvollinen, jo-
12290: ka on suorittanut lapsen elatusta koskevan               165, 166 a, 167 a, 168 ja 170 §
12291: lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuo-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
12292: miolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää
12293: tuloverostaan kolmasosan verovuonna suorit-           Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
12294: tamaosa elatusavun määrästä, kuitenkin enin-       kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
12295: tään 990 markkaa alaikäistä lasta kohti (valti-    ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
12296: onverotuksen elatusvelvollisuusvähennys).          sa.
12297: 
12298: 
12299: 
12300: 
12301: 2   2900200
12302: 10                                  1989 vp. -    LA n:o 84
12303: 
12304: 2.
12305:                                              Laki
12306: eräistä vuodelta 1989 toimiteltavassa verotuksessa sovellettavista poikkeuksista tulo- ja varalli-
12307:                                          suusverolakiin
12308: 
12309:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12310: 
12311:                       1§                            (Kuten 113 §:n 3 mom. hallituksen esitykses-
12312:    Tässä laissa säädetään vuodelta 1989 toimi-    sä n:o 110)
12313: tettavassa verotuksessa sovellettavista eräistä
12314: poikkeuksista tulo- ja varallisuusverolakiin                            5 §
12315: (1240/88).                                          Tulo- ja varallisuusverolain 114 §:n 3 mo-
12316:                                                   menttina sovelletaan näin kuuluvaa säännöstä:
12317:                       2 §                           (Kuten 114 §:n 3 mom. hallituksen esitykses-
12318:   Tulo- ja varallisuusverolain 106 §:n asemesta   sä n:o 110)
12319: sovelletaan näin kuuluvaa säännöstä:                                    6§
12320:   (Kuten 106 § hallituksen esityksessä n:o 110)     Tulo- ja varallisuusverolain 116 §:n asemesta
12321:                                                   sovelletaan näin kuuluvaa säännöstä:
12322:                       3§                            (Kuten 116 § hallituksen esityksessä n:o 110)
12323:   Tulo- ja varallisuusverolain 111 §:n 2 mo-
12324: mentin asemesta sovelletaan näin kuuluvaa                               7 §
12325: säännöstä:                                           Tulo- ja varallisuusverolain 163 a §:nä sovel-
12326:   (Kuten 111 §:n 2 mom. hallituksen esitykses-    letaan näin kuuluvaa säännöstä:
12327: sä n:o 110)                                          (Kuten 163 a § hallituksen esityksessä n:o
12328:                                                   110)
12329:                       4 §                                                8§
12330:   Tulo- ja varallisuusverolain 113 §:n 3 mo-         Tämä laki tulee voimaan       pmvana
12331: mentin asemesta sovelletaan näin kuuluvaa         kuuta 1989. Sitä sovelletaan vuodelta 1989
12332: säännöstä:                                        toimitettavassa verotuksessa.
12333: 
12334: 
12335:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
12336: 
12337:           Esko Seppänen           Claes Andersson                 Pekka Leppänen
12338:           Raila Aho               Pertti Lahtinen                 Timo Laaksonen
12339:                     Arvo Kemppainen                        Esko Helle
12340:                                                1989 vp.
12341: 
12342: Lakialoite n:o 85
12343: 
12344: 
12345: 
12346: 
12347:                                   Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 101 §:n
12348:                                      muuttamisesta
12349: 
12350: 
12351:                                           Eduskunnalle
12352: 
12353:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12354: 
12355:   Aloitteessa ehdotetaan, että valtionverotuk-        työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, jos ve-
12356: sessa verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on    rovelvollinen on työnantajan asemassa ja hoi-
12357: oikeus vähentää kokonaistulostaan hoitajana           taja on hoitanut verovelvollisen tai tämän puo-
12358: toimivalle henkilölle maksamansa ennakonpi-           lison lapsia, vanhempia tai muita omaisia eikä
12359: dätyksen alainen palkka sekä siitä suoritetut         verovelvollinen tai puoliso ole saanut yhteis-
12360: työnantajan sairausvakuutus-, kansaneläke-,           kunnallista tukea tähän tarkoitukseen.
12361: 
12362: 
12363: 
12364: 
12365:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
12366: 
12367:    Tulo- ja varallisuusverolakiin on aiemmin             Kaikkein inhimillisin hoitotyön muoto, koti-
12368: sisältynyt ns. lastenhoitajavähennys. Kotona          hoito, on huolestuttavasti vähentynyt yhteis-
12369: tapahtuva hoitotyö on kustannuksiltaan edulli-        kunnassamme. Tulo- ja varallisuusverolain
12370: sempaa kuin laitoshoito. Kotihoidossa lasten ja       muuttaminen ehdotetulla tavalla on yksi keino
12371: muiden hoitoa tarvitsevien mahdollisimman in-         edistää kotihoidon mahdollisuuksia maassam-
12372: himillisestä kohtelusta voidaan parhaiten pitää       me.
12373: kiinni.                                                  Edellä esitty tulo- ja varallisuusverolain
12374:    Sosiaalisesti on perusteltua, että verotukselli-   muutos tulisi voimaan vuoden 1990 alusta ja
12375: sin keinoin tuetaan sellaisia verovelvollisia,        sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta
12376: joilla on tahtoa järjestää lapselle, vanhemmalle      1990 toimitettavassa verotuksessa.
12377: tai muulle hoidon tarpeessa olevalle omaiselle           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12378: kotihoitoa. Kun verovelvollinen suorittaa hy-
12379: vinvointiyhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä, on                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12380: kohtuullista, että julkinen valta antaa verohel-             lakiehdotuksen:
12381: potuksia.
12382: 
12383: 
12384: 
12385:                                                 Laki
12386:                         tulo- ja varallisuusverolain 101 §:n muuttamisesta
12387: 
12388:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja
12389: varallisuusverolain (1240/88) 101 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
12390: 
12391:                       101 §                           ovat maksaneet palkkaa verovelvollisen tai tä-
12392:                                                       män puolison lapsia, vanhempia tai muita
12393:    Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-     omaisia hoitaneelle henkilölle, on oikeus vä-
12394: lisoilla yhdessä, jotka työnantajan asemassa          hentää kokonaistulostaan hoitajana toimivalle
12395: 
12396: 290020D
12397: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 85
12398: 
12399: henkilölle maksamansa ennakonpidätyksen              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
12400: alainen palkka sekä siitä suoritetut työnantajan   kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
12401: sairausvakuutus-, kansaneläke-, työeläke- ja       ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
12402: tapaturmavakuutusmaksut.                           sa.
12403: 
12404: 
12405: 
12406:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
12407: 
12408:         Riitta Jouppila               Riitta Uosukainen            Anna-Kaarina Louvo
12409:         Ritva Laurila                 Ritva Vastamäki              Kaarina Dromberg
12410:         Henrik Lax                    Ben Zyskowicz                Riitta Saastamoinen
12411:         Kimmo Sasi                    Kirsti Ala-Harja             Heikki A. Ollila
12412:         Anneli Taina                  Lea Kärhä                    Oiva Savela
12413:         Juhani Alaranta               Pirjo-Riitta Antvuori        Liisa Hilpelä
12414:         Eva-Riitta Siitonen           Juhani Laitinen              Pirkko Ikonen
12415:                                             1989 vp.
12416: 
12417: Lakialoite n:o 86
12418: 
12419: 
12420: 
12421: 
12422:                                 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n
12423:                                   muuttamisesta
12424: 
12425: 
12426:                                        Eduskunnalle
12427: 
12428:    Rintamalisän myöntäminen on nykyisin kyt-         Kun kuitenkin kansaneläkkeen työkyvyttö-
12429: ketty kansaneläkkeen saamiseen. Tätä on kui-      myyseläkettä saavat rintamasotilaat saavat ny-
12430: tenkin pidettävä perusteettomana, koska rinta-    kyisin 65 vuotta nuorempanakin rintamalisää,
12431: malisän saaminen merkitsee eräissä tapauksissa    tulee tältä osin kytkentä säilyttää.
12432: sitä, että henkilön on edullisempaa jättää kan-      Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12433: saneläke ja sen myötä rintamalisä ottamatta,      nioittavasti,
12434: koska niiden ottaminen alentaa puolison elä-
12435: kettä enemmän kuin hyöty on.                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12436:    Rintamalisä on tunnustuksenomainen etuus.             lakiehdotuksen:
12437: Tästä syystä sen saamiseen tulee olla oikeus,
12438: vaikka ei haluakaan ottaa kansaneläkettä.
12439: 
12440: 
12441: 
12442:                                              Laki
12443:                            rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
12444: 
12445:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12446:   kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain 9 §:n 4 momentti,
12447: sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (589/86), ja
12448:   muutetaan 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
12449: (1085/80), näin kuuluvaksi:
12450: 
12451:                       9§
12452:   Rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 65 vuot-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12453: ta tai joka saa kansaneläkelain mukaista työ-     kuuta 199
12454: kyvyttömyyseläkettä, maksetaan rintamalisää
12455: 852 markkaa vuodessa.
12456: 
12457: 
12458: 
12459: 
12460:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
12461: 
12462:            Jorma Rantanen         Jukka Roos                Sinikka Hurskainen-Leppänen
12463:            Matti Saarinen         Reijo Lindroos            Matti Vähänäkki
12464:            Tuula Paavilainen      Marja-Liisa Tykkyläinen   Liisa Jaakonsaari
12465:            Jukka Gustafsson       Marjatta Stenius-Kaukonen Jouni Backman
12466:            Pekka Leppänen         Esko Seppänen             Jouko Skinnari
12467:            Claes Andersson        Anna-Kaarina Louvo        Markku Pohjola
12468:            Lea Kärhä              Kalle Röntynen            Kirsti Ala-Harja
12469:  290020D
12470: 2                            1989 vp. -   LA n:o 86
12471: 
12472:     Pauli Saapunki        Anneli Taina                 Heikki A. Ollila
12473:     Toimi Kankaanniemi    Riitta Myller                Annikki Koistinen
12474:     Kimmo Sarapää         Heikki Rinne                 Matti Väistö
12475:     Riitta Saastamoinen   Pentti Lahti-Nuuttila        Sakari Valli
12476:     Lauri Metsämäki       Riitta Uosukainen            Pertti Lahtinen
12477:     Ilkka Joenpalo        Tarja Kautto                 Hannu Tenhiälä
12478:     Kari Rajamäki         Anssi Rauramo                Juhani Laitinen
12479:     Pekka Haavisto        Kaarina Dromberg             Henrik Westerlund
12480:     Timo Kietäväinen      Oiva Savela                  Ritva Vastamäki
12481:     Taisto Tähkämaa       Eeva-Liisa Moilanen          Matti Maijala
12482:     Sirkka-Liisa Anttila  Mauri Pekkarinen             Erkki Pulliainen
12483:     Esko Aho              Einari Nieminen              Aapo Saari
12484:     Eero Paloheimo        Ilkka-Christian Björklund Kari Häkämies
12485:     Aimo Ajo              Kari Urpilainen              Sauli Niinistö
12486:     Iiris Hacklin         Sinikka Mönkäre              Jussi Ranta
12487:     Arja Alho             Riitta Järvisalo-Kanerva     Iiro Viinanen
12488:     Antero Kekkonen       Lauha Männistö               Mikko Elo
12489:     Arto Lapiolahti       Matti Luttinen               Timo Roos
12490:     Markus Aaltonen       Juhani Vähäkangas            Antti Kalliomäki
12491:     Pauli Uitto           Raimo Vuoristo               Anna-Liisa Jokinen
12492:     Urpo Leppänen         Saara-Maria Paakkinen        Osmo Soininvaara
12493:     Risto Ahonen          Sirpa Pietikäinen            Aino Pohjanoksa
12494:     Mirja Ryynänen        Jorma Huuhtanen              Esko Almgren
12495:     Kalevi Mattila        Pirkko Ikonen                Tytti Isohookana-Asunmaa
12496:     Heikki Kokko          Pertti Hietala               Boris Renlund
12497:     Sakari Knuuttila      Päivi Varpasuo               Lea Mäkipää
12498:                 Håkan Nordman                      Kerttu Törnqvist
12499:                                                1989 vp.
12500: 
12501: Lakialoite n:o 87
12502: 
12503: 
12504: 
12505: 
12506:                                   Laaksonen ym.: Ehdotukset laiksi vuodelta 1990 toimitettavassa
12507:                                     valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
12508:                                     senteista sekä laiksi perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §:n
12509:                                     muuttamisesta
12510: 
12511: 
12512:                                           Eduskunnalle
12513: 
12514:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12515: 
12516:   Aloite on tarkoitettu vaihtoehdoksi hallituk-      tämme suurituloisten tuloveron kiristämistä.
12517: sen esitykselle n:o 109. Ehdotamme tuloveroas-       Perintö- ja lahjaveroon ehdotamme taulukon
12518: teikkoon pieni- ja keskituloisille suurempaa         alaosaan alennusta ja vastaavasti suuriin varal-
12519: alennusta kuin hallitus esittää. Vastaavasti esi-    lisuuksiin lisää veroa.
12520: 
12521: 
12522: 
12523: 
12524:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
12525: 
12526: Veroasteikot ja prosentit                               Hallituksen meneillään olevan "kokonaisve-
12527:                                                      rouudistuksen" keskeisenä toimena on margi-
12528:    Hallitus on alentanut rikkaiden maksamaa          naaliverojen alentaminen. Hallitus kiinnittää
12529: varallisuusveroa eikä aiokaan säätää varalli-        huomiota tuloverotuksen progressiivisuutta ku-
12530: suusveroa yhtiöille. Hallituksen peruslähtökoh-      vaavaan marginaaliveroprosenttiin siksi, ettei
12531: ta, joka edellyttää olemassa olevien tulo- ja        puhuttaisi siitä, paljonko kukin maksaa veroja
12532: varallisuussuhteiden säilyttämistä, on yhteis-       ja paljonko kullakin on veronmaksukykyä.
12533: kunnallisesti epäoikeudenmukainen.                   Alentaessaan jo toisen kerran ylimpiä margi-
12534:    Hallitus haluaa korottaa liikevaihtoveroa py-     naaliprosentteja huomattavasti hallitus tosiasi-
12535: syvästi yhdellä prosenttiyksiköllä. Se ja suuri-     allisesti haluaa suurituloisten tuloveron tuntu-
12536: tuloisten verotuksen keventäminen lisäävät           vaa alentamista. Tuhannen suurituloisimman
12537: epäoikeudenmukaisuutta. Hallitus luopuu yh-          verotuksessa tämä merkitsee kymmenientuhan-
12538: teiskunnallisesta yhteisvastuusta ja pyrkiruises-    sien markkojen veronalennusta eli alennusta,
12539: tä tasa-arvoon. Hallitus ei enää puhukaan            joka vastaa monen pienituloisen vuoden palk-
12540: verotuksen kevenemisestä vaan tuloverotuksen         kaa.
12541: kevenemisestä.                                          Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli
12542:    Yhteiskunnan rikkauden lisääntyessä kapita-       on ensinnäkin ollut vähennysten kirjoittaminen
12543: listisen yhteiskunnan markkinavoimat jakavat         tuloveroasteikkoon: tehdään kokonaisuuden
12544: alituisesti tuloja ja varallisuutta uudelleen. Oi-   kannalta tekninen muutos, ei verouudistusta.
12545: keudenmukainen verotus pyrkisi yhteiskunnan          Toiseksi tuloerojen tasoittamisen sijasta halli-
12546: vähävaraisten ja yksinomaan palkkatuloillaan         tus alentaa suurituloisimpien verotusta ja lupaa
12547: elävien työntekijöiden sekä toimihenkilöiden         vastakin alentaa.
12548: käytettävissä olevien tulojen lisäämiseen pää-          Ehdotamme ylimpien tuloryhmien verotuk-
12549: omatuloja ja varallisuusverotusta kiristämällä.      sen lisäämistä ja vastaavasti alimpien tuloryh-
12550: 
12551: 2900200
12552: 2                                     1989 vp. -    LA n:o 87
12553: 
12554: mien verotuksen lieventämistä. Pidämme ta-          Perintö- ja lahjavero
12555: voitteena, että kaikille taattaisiin perusturva,
12556: joka olisi 3 000 markkaa kuukaudessa.                  Hallitus ei ehdota perintö- ja lahjaverolain
12557:    Tulo- ja varallisuusverolakia koskevassa         muuttamista. Me sen sijaan ehdotamme sitä
12558: aloitteessamme (ed. Seppäsen lakialoite n:o 84)     muutettavaksi niin, että suurimmista perinnöis-
12559: ehdotamme eräiden palkansaajilla aikaisemmin        tä ja lahjoista perittäisiin nykyistä tuntuvampi
12560: olleiden perusteitujen vähennysten ottamista        vero. Vero nousisi yli miljoonan markan perin-
12561: jälleen käyttöön. Samalla ehdotamme suurten         töosuudesta ja alkaisi kasvaa voimakkaasti yli
12562: omaisuuksien haltijoiden suojaksi verotusta         2 miljoonan markan perintöosuudesta. Emme
12563: vastaan kehitetyn verotuksen kattosäännön           pidä oikeana, että eriarvoisuus saa kertyä ja
12564: prosenttiluvun nostamista, jotta heidät pan-        kasaantua sukupolvesta toiseen. On syytä
12565: naan maksamaan veroa todellisen maksukyvyn          muistaa, että rikkain tuhannesosa kotitalouk-
12566: mukaan.                                             sista omistaa nettovarallisuutta enemmän kuin
12567:    Yhteisöjen varallisuusveroprosentiksi ehdo-      köyhempi puolisko kansaa.
12568: tamme 2 ja samalla katsomme, että osakeyh-             Toisaalta ehdotamme perhesuhteisiin liitty-
12569: tiöt ja osuuskunnat tulee saattaa varallisuudes-    vien ja irtaimistoa koskevien vähennysten nos-
12570: taan verolle (vrt. tulo- ja varallisuusverolakia    tamista. Samalla vähennys suotaisiin myös pe-
12571: koskeva lakiaioitteemme n:o 84). Se on omiaan       rinnönjättäjää hoitaneelle henkilölle.
12572: tehostamaan yritysvarallisuuden käyttöä ja sa-         Ehdotamme,
12573: malla voidaan osa teknologiahyödystä siirtää
12574: yhteiskunnan käyttöön.                                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12575:    Yhteisöjen tuloveroprosentin ehdotamme                   lakiehdotukset:
12576: nostettavaksi 40 OJo :iin.
12577: 
12578: 
12579: 1.
12580:                                                Laki
12581: vuodelta 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
12582:                                           senteista
12583: 
12584:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12585: 
12586:                       1§                                                 3§
12587:   Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa          Progressiivinen veroasteikko on seuraava:
12588: määrätään tulo- ja varallisuusvero tässä laissa
12589: olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mu-      Verotettava        Vero alarajan   Vero alarajan
12590:                                                     varallisuus          kohdalla      ylittävästä va-
12591: kaan.                                                                                   rallisuudesta
12592:                                                             mk              mk               Ofo
12593:                       2§
12594:                                                     1 000 000                  500          1,5
12595:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
12596:                                                     1 600 000                9 500          1,6
12597: va:                                                                         31 900          1,8
12598:                                                     3 000 000
12599: Verotettava tulo    Vero alarajan   Vero alarajan
12600:                        kohdalla      ylittävästä                          4§
12601:                                     tulon osasta      Yhteisön tuloveroprosentti on 40 ja yhteisön
12602:       mk                   mk            %          varallisuusveroprosentti 2.
12603:  41 000- 54 000            50            10
12604:  54 000- 67 000         1 350            19                              5§
12605:  67 000- 94 000         3 820            24           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12606:  94 000-148 000        10 360            29         kuuta 1990.
12607: 148 000-265 000        25 960            38           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
12608: 265 000-300 000        70 420            47         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12609: 300 000-               86 870            53         mun.
12610:                                       1989 vp. -     LA n:o 87                                          3
12611: 
12612: 2.
12613:                                                Laki
12614:                       perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §:n muuttamisesta
12615: 
12616:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö_- ja
12617: lahjaverolain 12 ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä marraskuuta 1985 annetussa la1ssa
12618: (876/85), näin kuuluviksi:
12619: 
12620:                         12 §                                             14 §
12621:    Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vä-          Perintöveroa maksetaan:
12622: hentää:                                                I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:
12623:    1) perinnönjättäjän puoliso 40 000 markkaa,
12624:    2) sellainen perinnönjättäjän lapsi tai otto-                            Veron vakioerä   Vero-OJo
12625:                                                      Verotettavan osuuden   osuuden alara-   ylimene-
12626: lapsi tahi näiden rintaperillinen, joka verovel-           arvo              jan kohdalla      västä
12627: vollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahdek-                mk                  mk           osasta
12628: saatoista vuotta, 8 000 markkaa sekä sen lisäk-
12629:                                                         15 000- 37 500             200              6
12630: si 1 800 markkaa jokaiselta täydeltä vuodelta,
12631:                                                         37 500- 75 000           1 550              8
12632: jonka hän on alle kahdeksantoista vuoden iän;
12633:                                                         75 000- 150 000          4 550             10
12634:    3) perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi
12635:                                                        150 000- 300 000         12 050             11
12636: sellainen rintaperillinen, joka sairaudesta, vias-
12637:                                                        300 000- 450 000         28 550             12
12638: ta tai vammasta aiheutuneen pysyvän haitan
12639:                                                        450 000- 750 000         46 550             12,5
12640: tähden on ansiotyöhön kykenemätön, edellises-
12641:                                                        750 000-1 050 000        84 050             13
12642: sä kohdassa mainittujen määrien lisäksi 16 000
12643:                                                      1 050 000-2 000 000       151 000             14
12644: markkaa;
12645:                                                      2 000 000-3 000 000       284 000             20
12646:    4) vähintään viimeiset kymmenen vuotta en-
12647:                                                      3 000 000-                484 000             25
12648: nen perinnönjättäjän kuolemaa hänen palve-
12649: luksessaan ollut ja häntä hoitanut henkilö
12650:                                                         II veroluokassa asteikon mukainen vero kak-
12651: 8 000 markkaa; sekä
12652:                                                      sinkertaisena; ja
12653:    5) perinnönjättäjän puoliso ja peril:mönjä~t~­
12654:                                                         III veroluokassa asteikon mukainen vero
12655: jän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rmtapenl~l­
12656:                                                      kolminkertaisena, kuitenkin enintään 60 OJo ve-
12657: nen taikka 4 kohdassa mainittu henkilö, mil-
12658: loin jäämistään sisältyy perinnönjättäjän ko-        rotettavan osuuden arvosta.
12659: tiin kuuluneita huone- ja talouskaluja, vaattei-
12660:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12661: ta sekä muuta asuntoirtaimistoa, tällaisen
12662:                                                      kuuta 1990 ja sitä sovelletaan niihin tapauk-
12663: omaisuuden osalta sen arvon, enintään kuiten-
12664:                                                      siin, joissa verovelvollisuus alkaa lain voi-
12665: kin 20 000 markkaa.
12666:                                                      maantulopäivänä tai sen jälkeen.
12667: 
12668: 
12669:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
12670: 
12671:          Timo Laaksonen                 Esko Helle                      Pekka Leppänen
12672:          Esko Seppänen                  Pauli Uitto                     Lauha Männistö
12673:          Jarmo Wahlström                Juhani Vähäkangas               Pertti Lahtinen
12674:          Claes Andersson                Anna-Liisa Jokinen              Vappu Säilynoja
12675:                                         Raila Aho
12676:                                                 1989 vp.
12677: 
12678: Lakialoite n:o 88
12679: 
12680: 
12681: 
12682: 
12683:                                    P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
12684:                                       annetun lain 17 §:n muuttamisesta
12685: 
12686: 
12687:                                             Eduskunnalle
12688: 
12689:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12690: 
12691:   Aloitteessa ehdotetaan vammaisten autove-            teena tässä tapauksessa olisi myös se, että
12692: ron palautusetua koskevien säännösten muut-            oman auton hankinta on välttämätöntä vam-
12693: tamista niin, että kaikki vaikeasti vammaiset ja       maisen vapaa-ajantoimintoihin osallistumisen
12694: tästä syystä tosiallisesti liikuntaesteiset voisivat   vuoksi. Tämä mahdollistaisi myös eläkkeelle
12695: saada autoveron palautuksen hankkiessaan               siirtyville vammaisille oikeuden autoveron pa-
12696: oman auton.                                            Iautukseen.
12697:   Myös niille vammaisille, joiden liikuntaestei-          Aloitteessa ehdotetaan autoveron palautus-
12698: syys on vähäisempää, esitetään edun myöntä-            määrien enimmäistason korottamista autojen
12699: mistä, mikäli vammainen tarvitsee autoa työn,          hinnannousuja vastaavasti.
12700: toimen tai opiskelun vuoksi. Uutena perus-
12701: 
12702: 
12703: 
12704: 
12705:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
12706: 
12707: 1. Nykyinen tilanne                                    väksyttävistä käyttötarkoituksista. Auton han-
12708:                                                        kinnan on oltava hakijan toimen, työn tai
12709:   Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain           ammattiin valmistumista varten tapahtuvan
12710: 17 §:n (284/69) (jäljempänä: autoverolain) mu-         opiskelun hoitamisen kannalta olennaisen tar-
12711: kaisissa palautushakemuksissa on hylättyjen            peellinen.
12712: päätösten osuus kasvanut huomattavasti. Kun               Autoveron palautusta vammaisuuden perus-
12713: hylättyjen päätösten osuus vuonna 1980 oli             teella hakeneet ovat myös saaneet havaita, ettei
12714: 23,5 OJo kaikista palautushakemuksista, oli vas-       Helsingin piiritullikamari tai tullihallitus yhä
12715: taava luku vuoden 1989 ensimmäisen vuosi-              useammassa tapauksessa arv101 vamman
12716: puoliskon päättyessä jo 44,1 % jätetyistä hake-        haitta-astetta samoilla perusteilla kuin hakijan
12717: muksista, vaikka lain säännöksiä tuona aikana          oma lääkäri. Osittain ongelmana on käytetty
12718: ei ole muutettu.                                       haitta-asteprosentteihin perustuva arviointita-
12719:    Hylättyjen hakemusten lukumäärä johtuu              pa, joka ei vastaa uusimmassa vammaishuolto-
12720: osittain autoverolain 17 §:n muotoilusta. Se           lainsäädännössä tunnustettua vaikeavammai-
12721: sallii tulliviranomaisille liian laajan harkinta-      suuden ja liikuntaesteisyyden määrittelytapaa.
12722: vallan. Vammaisille annetun autoveron palau-              Ongelmana on myös se, ettei muutoksenha-
12723: tusedun rajoittaminen on toteutettu muun               kujärjestelmää ole saatettu vastaamaan nykyi-
12724: muassa tulkitsemalla suppeasti liikuntavam-            siä oikeusturvavaatimuksia. Yhä edelleenkin
12725: man käsitettä. Toinen epäkohta on autovero-            ensiasteen muutoksenhakuelimenä toimii sa-
12726: lain 17 §:ään sisältyvä määritelmä auton hy-           man hallinnon ylempi viranomainen eli tulli-
12727: 
12728:  2900200
12729: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 88
12730: 
12731: hallitus, jolle Helsingin piiritullikamarin pää-   tuksen (759/87) kunnille asettamat velvoitukset
12732: töksestä voidaan valittaa. Tässä menettelyssä      kuljetuspalvelujen järjestämisestä vammaisille
12733: hakijan todellisen vamman aiheuttamaa hait-        merkitsevät sitä, että vaikeavammaiselle on
12734: taa ei voida saattaa ulkopuolisen asiantuntija-    järjestettävä mahdollisuus suorittaa välttämät-
12735: elimen ja ulkopuolisen muutoksenhakuelimen         tömien työhön ja opiskeluun liittyvien matko-
12736: tutkittavaksi.                                     jen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhden-
12737:    Edelleen ongelmana on autoveron palautus-       suuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa
12738: edun määrän jälkeenjääneisyys. Vuonna 1986         matkaa kuukaudessa.
12739: toteutetun korotuksen jälkeen palautuksen             Invalidien asuntotoimikunnan mietinnössä
12740: enimmäismääriä ei ole tarkistettu autojen han-     (Komiteanmietintö 1983:31) arvioitiin yli
12741: kintahintoja kohoamista vastaaviksi. Vuonna        80 OJo:n haitta-asteen vammaisia olleen hiukan
12742: 1987 Tilastokeskuksen laatiman kuluttajahin-       yli 12 000, joista sai tuolloin oman auton
12743: taindeksiin sisältyvän alaindeksin mukaan au-      hankinnassa autoveron palautuksen vain noin
12744: tojen hinnat nousivat mainittuna vuonna kes-       29 OJo. Lukumäärän alhaisuus selittyy edellä
12745: kimäärin noin 4,1 OJo ja vastaavasti vuonna        todetuista puutteista, joita autoveron palautus-
12746: 1988 5 OJo.                                        säännökseen sisältyy. Mikäli vaikeasti vammai-
12747:                                                    set edelleen menettävät - esimerkiksi eläkkeel-
12748:                                                    le siirtyessään - autoveron palautusedun, li-
12749: 2. Lainsäädännön kehitys ja tarpeiden muutos       sääntyy kuntien rasitus kuljetusvelvoitteiden
12750:                                                    järjestämisen osalta kohtuuttomasti. Asiantun-
12751:    Hallituksen esityksessä (n:o 219/1986 vp.)      tija-arvioiden mukaan myöskään käytettävissä
12752: ns. vammaispalvelulaiksi ja sen yksityiskohtai-    oleva invataksikalusto ja sitä ylläpitävä nykyi-
12753: sissa perusteluissa sivutaan vaikeavammaisuut-     nen henkilöstö ei ole riittävä odotettavissa
12754: ta toteamalla, että asianomaisen lain nojalla      olevien kuljetustarpeiden tyydyttämiseen.
12755: annettavassa asetuksessa määritellään sellainen
12756: vaikeavammainen, jolle kunta on velvollinen                               /\
12757: järjestämään vammaispalvelulain 8 §:n 2 mo-        3. Uudet autoveron /palautukselle asetettavat
12758: mentin mukaan kohtuulliset kuljetuspalvelut.          edellytykset    '
12759:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä
12760: palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen      3.1. Vammaisuuden määrittely
12761: (759/87) 5 §:n mukaan vaikeavammaisena pi-
12762: detään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia        Autoverolain 17 §:n tulkinta ja osin vanhen-
12763: liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairau-      tunut sanamuoto kytkee oikeuden autoveron
12764: tensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliiken-    palautukseen toisaalta ortopedisesti diagnosti-
12765: nevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vai-         soituihin liikuntavammoihin, mikä sulkee pois
12766: keuksia.                                           lukuisan joukon muista lääketieteellisistä syistä
12767:    Vammaispalvelulakiin sisällytetyllä kuljetus-   johtuvia liikuntaesteitä, esimerkiksi neurologi-
12768: palvelujen järjestämisvelvollisuudella oli tar-    sista vammoista johtuvan liikuntaesteisyyden.
12769: koitus turvata perustelujen mukaan vaikea-            Toisaalta tiukan prosentuaalinen, vanhan in-
12770: vammaisten omatoiminen suoriutuminen. Täl-         validihuoltolain mukaiseen ajatteluun nojaava
12771: lä tarkoitetaan muun muassa työssä käymisen,       liikunta- tai näkövamman käsite sulkee vam-
12772: opiskelun, asioimisen, virkistyksen ja yhteis-     maispalvelulain tarkoituksen (kyky omatoimi-
12773: kunnallisen osallistumisen tai niihin verratta-    seen suoriutumiseen) vastaisesti lukuisat vam-
12774: van toiminnan mahdollistamista.                    maiset koteihinsa.
12775:    Vammaispalvelulain lähtökohtana on vam-            Vaikeavammaisuuden määrittely tässä la-
12776: maisen omatoimisen elämän turvaaminen. Täl-        kiehdotuksessa lähtee siitä, että kaikki sellaiset
12777: lä haluttiin purkaa niitä sosiaalisia esteitä,     vaikeat viat, vammat tai sairaudet, jotka ai-
12778: jotka ovat vammaisen omatoimisen elämän            heuttavat tosiasiallisen esteen vammaisen sosi-
12779: pidäkkeinä. Lain sisältö on selvästi laajempi      aaliselle kanssakäymiselle kotipiirin ulkopuo-
12780: kuin autoverolain palautuksessa omaksuttu lii-     lella, tulee hyväksyä autoveron palautusedusta
12781: kunta- tai näkövamman käsite ja sen sisältämä      päätettäessä. Edelleen säännöksen muotoilussa
12782: henkilö piiri.                                     on luovuttu haitta-asteprosentteihin tiukasti si-
12783:    Vuonna 1992 voimaan tulevan vammaispal-         dotuista edellytyksistä muiden kuin lievimmin
12784: velulain (380/87) ja sen nojalla annetun ase-      vammaisten osalta. Tämä poikkeus on joudut-
12785:                                       1989 vp. -    LA n:o 88                                        3
12786: 
12787: tu tekemään säännöksen muotoiluun liittyvien        4. Palautusedun määrä
12788: vaikeuksien vuoksi.
12789:    Voimassa olevan lain 17 §: n 1 momenttiin           Autoverolain 17 § :n 1 ja 2 momenttiin sisäl-
12790: sisältyvien 80 ja 60 prosentin haitta-asteiden      tyviä autoveron palautusmääriä tulisi korottaa
12791: korvaaminen sanallisilla muotoiluilla pyrkii sii-   autojen      hintakehitystä    vastaavasti   noin
12792: hen, että palautusedusta päätettäessä lähtökoh-     8 OJo :lla. Tämä merkitsisi lain 17 § :n 1 momen-
12793: tana on oltava vian, vamman tai sairauden           tin ensimmäisen markkamäärän korottamista
12794: laadusta riippumatta sen tosiasiallisesti aiheut-   22 400 markasta 24 200 markkaan ja toisen
12795: tama liikuntaeste, minkä poistamiseen autove-       29 600 markasta 32 000 markkaan.
12796: ron palautuksella tulisi pyrkiä.                       Lain 17 §:n 2 momentin markkamäärää tuli-
12797:                                                     si vastaavasti korottaa 14 600 markasta 15 800
12798:                                                     markkaan.
12799: 3.2. Auton hankintaperusteet ja autoveron pa-
12800:      lautus
12801:                                                     5. Lainsäädännön kehittäminen
12802:    Säännöstä on niin ikään uudistettava siten,
12803: että autoveron palautusedellytykset olisivat           Hallituksen tulee pikaisesti saattaa vireille
12804: kaikilta muiltakin osin yhdenmukaiset vam-          lainvalmistelu, jolla tulisi uudistaa vammaisten
12805: maispalvelulain tarkoituksen kanssa. Vam-           autoveron palautusta koskevien asioiden viran-
12806: maispalvelulain keskeisiä tavoitteita on edistää    omaiskäsittely nykyisiä oikeusturvakäsityksiä
12807: vammaisten tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yh-        vastaavaksi.
12808: denvertaiseen elämään muiden kansalaisten              Autoveron palautuksessa vammaisuuden pe-
12809: kanssa.                                             rusteella on kysymys sosiaalisesta edusta, jon-
12810:    Tämä edellyttää, että autoverolain veronpa-      ka luontevin ensiasteen päätöksentekoviran-
12811: lautussäännökseen kirjataan hyväksyttäviksi         omainen ei ole Helsingin piiritullikamari.
12812: auton hankintaperusteiksi myös mahdollisuuk-           Näiden asioiden ensimmäisenä käsittelyvi-
12813: sien turvaaminen virkistystoimintaan ja yhteis-     ranomaisena voisivat olla aivan hyvin Kansan-
12814: kunnalliseen osallistumiseen tai muuhun niihin      eläkelaitoksen paikallistoimistot, joiden pää-
12815: verrattavaan toimintaan.                            töksestä voitaisiin valittaa ensi asteessa vakuu-
12816:    Tämä uudistus merkitsisi muun muassa sitä,       tusoikeuteen ja lopulta korkeimpaan hallinto-
12817: että myös eläkkeellä olevilla vammaisilla olisi     oikeuteen.
12818: mahdollisuus käyttää hyväkseen autoveron pa-           Olennaista voimassa olevan käsittelymenet-
12819: lautusta oman auton hankinnassa. Varsinkin          telyn puutteiden korjaamiseksi on kuitenkin se,
12820: syrjäisimmillä seuduilla ja pienissä maaseutu-      ettei saman hallinnon sisällä tulisi voida toista-
12821: kunnissa oma auto on ainoa jokapäiväisen            miseen ratkaista kansalaisen oikeusturvaan
12822: liikkumisen mahdollistava kulkuneuvo.               olennaisesti vaikuttavaa asiaa vain siirtämällä
12823:    Vaikka vammaispalvelulaki edellyttääkin          sitä hallinnon ylemmälle viranomaiselle, vaan
12824: kunnalta kuljetuspalvelujen järjestämistä vam-      se tulisi voida saattaa puolueettoman, mieluim-
12825: maiselle henkilölle, eivät kuntien voimavarat       min tuomioistuintyyppisen valituselimen tutkit-
12826: vielä vuonna 1992, jolloin vammaispalvelulain       tavaksi.
12827: velvoitteet tulevat voimaan, riitä kaikkien vai-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12828: keasti vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu-
12829: jen järjestämiseen muun kuin aivan välttämät-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12830: tömän liikkumisen osalta.                                  lakiehdotuksen:
12831: 4                                   1989 vp. -     LA n:o 88
12832: 
12833:                                              Laki
12834:               auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
12835: 
12836:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12837:   muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
12838: 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa
12839: (906/86), sekä
12840:   lisätään 17 §:ään uusi 6 momentti, seuraavasti:
12841: 
12842:                       17 §                         ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
12843:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa       haltijaksi on rekisteröity sellainen vammainen,
12844: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai   jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
12845: haltijaksi on rekisteröity:                        puuttumisen tai toiminnan vajavuuden tahi
12846:    1) sellainen vammainen, jonka mahdollisuus      niiden toiminnan vajavuuden aiheuttavan sai-
12847: omatoimiseen liikkumiseen kotipiirin ulkopuo-      rauden vuoksi siten alentunut, että hänen pysy-
12848: lelle on kokonaan estynyt vaikean vian, vam-       vä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia.
12849: man tai sairauden johdosta ja jonka henkilö-       Helsingin piiritullikamarin on hakemuksesta 1
12850: kohtaiseen käyttöön auto tulee, tai                momentissa säädetyillä ehdoilla määrättävä
12851:    2) sellainen vammainen, jonka mahdollisuus      valtion varoista maksettavksi takaisin 60 pro-
12852: omatoimiseen liikkumiseen kotipiirin ulkopuo-      senttia maahantuonnin yhteydessä suoritetusta
12853: lelle on estynyt muulla tavoin ja jolle auton      tai auton hintaan sisältyvästä verosta, kuiten-
12854: hankinta on hänen toimensa, työnsä tai am-         kin enintään 15 800 markkaa. Palautusta
12855: mattiin valmistumista varten tapahtuvan opis-      myönnetään vain autosta, jonka hankinta on
12856: kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, tai    hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis-
12857: mikäli auto muussa tapauksessa on välttämä-        tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami-
12858: tön vammaisen vapaa-aikaan liittyvän virkis-       seksi olennaisen tarpeellinen, tai mikäli auto
12859: tystoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumi-     muussa tapauksessa on välttämätön vammai-
12860: sen tai muun niihin verrattavan toiminnan          sen vapaa-aikaan liittyvän virkistystoiminnan
12861: vuoksi, Helsingin piiritullikamarin on hake-       ja yhteiskunnallisen osallistumisen tai muuhun
12862: muksesta määrättävä aseHamillaan ehdoilla          niihin verrattavan toiminnan vuoksi. Hakemus
12863: valtion varoista maksettavaksi takaisin maa-       voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi-
12864: hantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton hin-    ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä
12865: taan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 24 200     viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä
12866: markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla       ajassa.
12867: merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa,
12868: että hänen on käytettävä automaattivaihteista         Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty autove-
12869: autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edel-    ron palautettavista markkamääristä, ne on ase-
12870: lytyksin enintään 32 000 markkaa. Jos auto on      tuksella vuosittain tarkistettava vastaamaan Ti-
12871: ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta,   lastokeskuksen pitämästä kuluttajahintaindek-
12872: kun haltija on rekisteröity auton omistajaksi.     sin alaindeksistä ilmeneviä autojen hankinta-
12873: Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on         hintojen muutoksia.
12874: rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on
12875: tehtävä viimeistään 7 §:n 1 momentissa sääde-
12876: tyssä ajassa.                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12877:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa       kuuta 1990.
12878: 
12879: 
12880: 
12881:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
12882: 
12883:         Pekka Leppänen              Esko Helle              Esko Seppänen
12884:         Pauli Uitto                 Lauha Männistö          Timo Laaksonen
12885:         Juhani Vähäkangas           Raila Aho               Pertti Lahtinen
12886:         Claes Andersson             Jarmo Wahlström         Vappu Säilynoja
12887:                     Anna-Liisa Jokinen              Heli Astala
12888:                                               1989 vp.
12889: 
12890: Lakialoite n:o 89
12891: 
12892: 
12893: 
12894: 
12895:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain väli-
12896:                                      aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta sai-
12897:                                      rausvakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo-
12898:                                      delta 1990
12899: 
12900: 
12901:                                           Eduskunnalle
12902: 
12903:    Eduskunta on vuosia vaatinut hallitukselta           Hallitus ilmoittaa kylmästi, että hallitusoh-
12904: toimenpiteitä sosiaaliturvamaksujen määräyty-        jelman mukaisesti se parantaa työvoimavaltais-
12905: misperusteiden muuttamiseksi. Syksyllä 1987          ten yritysten asemaa, mutta koska kokonaisve-
12906: eduskunta edellytti, että hallitus parantaa työ-     rouudistuksen toteuttaminen on vielä kesken ja
12907: voimavaltaisten yritysten asemaa uudistamalla        työnantajan sosiaaliturvamaksuun liittyvä lain-
12908: nykyisin palkkaperusteisina kerättävien sosiaa-      valmistelu vaatii vielä selvitystä, ehdotetaan
12909: liturvamaksujen rahoitusjärjestelmää. Edelleen       vuoden 1990 maksuista säädettäväksi yksivuo-
12910: eduskunta edellytti, että hallitus selvityttää pi-   tisella lailla. Tässä esityksessä ei ole toteutettu
12911: kaisesti sosiaaliturvamaksujen vaikutuksen           mitään eduskunnan edellyttämistä toimista.
12912: työllisyyteen ja työttömyyteen. Samalla tuli            Kaikista eduskunnan lausumista huolimatta
12913: selvittää, voidaanko yksityisiltä yrityksiltä        hallitus esittää edelleenkin kunnilta ja kirkolta
12914: edellyttää työllistämisvastuuta sosiaaliturva-       perittäväksi muuta julkista sektoria korkeam-
12915: maksujen mahdollisen alentamisen seuraukse-          paa sosiaaliturvamaksua, mikä on vielä huo-
12916: na. Syksyllä 1988 sosiaalivaliokunta totesi, et-     mattavasti yksityisen sektorin maksua korke-
12917: tei hallitus ole huolehtinut eduskunnan edellyt-     ampi. Yksityisen sektorin työnantajien sv-mak-
12918: tämien selvitysten tekemisestä, ja toisti aikai-     su on vain 1,45 OJo, kun kunnilta kerätään
12919: semmat esityksensä.                                  3,95 %, seurakunnilta 4,20 % ja valtiolta
12920:    Viimeksi vastauksessaan hallituksen esityk-       2, 70 % ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
12921: seen n:o 40 eduskunta edellytti toistamiseen         rästä. Työnantajien maksamista sv-maksuista
12922: hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansanelä-      palautuu valtaosa takaisin työnantajille korvik-
12923: ke- ja sairausvakuutusmaksuja koskevan jär-          keena sairausajan palkan maksamisesta ja nä-
12924: jestelmän kehittämiseksi siten, että se kohtelee     mä palautukset ovat vielä verovähennyskelpoi-
12925: valtiota ja kuntia tasapuolisesti yksityiseen        sia työnantajille, joten yksityisten työnantajien
12926: työnantajaan nähden ja seurakuntia kuntiin           vastuu työntekijöiden sairauskustannuksista
12927: nähden, sekä siten, että menettelyyn ei sisälly      jää vähäiseksi. Tätä työnantajat eivät kuiten-
12928: kunnallisten palvelujen kehityksen kannalta          kaan koskaan muista mainita valittaessaan
12929: haitallisia vaikutuksia.                             sotu-maksujen korkeutta.
12930:    Eduskunta edellytti jälleen hallituksen anta-        Työnantajan kansaneläkemaksuun hallitus
12931: van pikaisesti esityksen työvoimavaltaisten yri-     esittää kaikilla tasoilla 0,5 % :n alennusta, joka
12932: tysten aseman parantamiseksi. Samalla edelly-        ei siis millään tavoin vie eteenpäin eduskunnan
12933: tettiin huolehdittavan siitä, ettei sosiaaliturvan   asettamia tavoitteita. Se merkitsee vain sitä,
12934: rahoitus vaarannu.                                   että valtion takuusuoritus kansaneläkerahas-
12935:    Hallitus ei miltään osin ole edes yrittänyt       toon kasvaa 960 miljoonalla markalla. Se on
12936: noudattaa eduskunnan tahtoa. Sosiaaliturva-          omiaan estämään kansaneläkeuudistuksen IV
12937: maksujen työllisyysvaikutuksista ei vieläkään        vaiheen toteuttamisen ja välttämättömän lisä-
12938: ole tehty minkäänlaista selvitystä, vaikka se on     osan tasokorotuksen.
12939: ollut hallituksen keskeinen peruste myönnetyil-         Työnantajan lapsilisämaksujen perimättä
12940: le alennuksille jo yli kymmenen vuoden ajan.         jättämisellä annetaan kaikille työnantajille jo
12941: Selvityksen tekemisen työllistämisvastuun aset-      lähes 5 miljardin markan helpotus ensi vuon-
12942: tamiseksi yrityksille hallitus on sivuuttanut täy-   na. Näillä varoilla voitaisiin korottaa lapsilisiä
12943: sin.                                                 yli kaksinkertaisiksi.
12944: 2900200
12945: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 89
12946: 
12947:    Tässä vaiheessa ehdotamme kaikkiin työnan-        Myös 59 § on poistettava, koska kansaneläke-
12948: tajamaksuihin porrastusta siten, että niissä         rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ta-
12949: otettaisiin huomioon sekä poistot että varauk-       kuusuoritus on säilytettävä 10 OJo :ssa.
12950: set, jolloin maksut eivät rasita nykyisellä taval-      Vakuutetun kansaneläkemaksun esitämme
12951: la työvoimavaltaisia yrityksiä. Pienyritykset tu-    hyväksyttäväksi hallituksen esityksen mukaise-
12952: lisi sen sijaan mahdollisuuksien mukaan va-          na eli 1,55 pennin suuruisena, mutta sairaus-
12953: pauttaa maksuista. Esitämme, että kuntatyön-         vakuutusmaksun ehdotamme aleunettavaksi
12954: antajille ei aseteta muita suurempia maksuja.        1, 7 pennistä 1 penniin.
12955:    Hallitus esittää aleunettavaksi kuntien lisä-        Ehdotamme,
12956: osakustannusten osuutta 0, 77 pennistä 0, 72
12957: penniin veroäyriltä. Esitämme korotuksen                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12958: poistamista kokonaan eli 62 §:n poistamista.                 lakiehdotukset:
12959: 
12960: 
12961: 
12962: 
12963: 1.
12964:                                                Laki
12965:                             kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
12966: 
12967:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
12968: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti,
12969:   sellaisina kuin ne ovat, 3 § :n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 /82)
12970: ja 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), näin kuuluviksi:
12971: 
12972:                        3§                            maan maakunnalta, kunnalliselta liikelaitokset-
12973:                                                      ta, kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-luteri-
12974:    Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen    laiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seura-
12975: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna            kuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokun-
12976: 3,50 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal-         nalta ja sen seurakunnalta maksua peritään
12977: kan määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan        4,45 prosenttia työntekijälle suoritetun ennak-
12978: valtionverotuksessa verovelvollisen työnanta-        koperinnän alaisen palkan määrästä.
12979: jan viimeksi toimitettua verotusta varten anta-
12980: massa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan
12981: käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien                                 5§
12982: säännönmukaisten poistojen ja varausten yh-            Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle
12983: teismäärä on ollut suurempi kuin 300 000             kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä.
12984: markkaa, maksun suuruus on viimeksi toimi-
12985: tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena
12986: kuitenkin 5,50 prosenttia ennakkoperinnän              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12987: alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan-       kuuta 1990.
12988: tajan edellä tarkoitettujen poistojen ja varaus-       Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
12989: ten määrä on ollut suurempi kuin 600 000             vuonna 1990 maksetuista palkoista suoritetta-
12990: markkaa, sanottu maksu on 7,50 prosenttia            vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja
12991: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.             5 §:n 1 momenttia vuodelta 1990 toimitettavas-
12992: Kuitenkin valtiolta ja sen laitokselta, Ahvenan-     sa verotuksessa.
12993:                                      1989 vp. -    LA n:o 89                                        3
12994: 
12995: 2.
12996:                                              Laki
12997:                     vuodelta 1990 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
12998: 
12999:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13000: 
13001:                        1§                          kansaneläkemaksu-        sairausvakuutusmaksu-
13002:   Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta        prosentti                prosentti
13003: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo-      3,50                     0,75
13004: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu-   5,50                     1,25
13005: kuuta 1970 annetussa laissa (742/70), on sää-      7,50                     2,75
13006: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on
13007: sanottu maksu 1 penni vakuutetulle vuodelta           Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta
13008: 1990 toimitettavassa kunnallisverotuksessa         maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000
13009: määrätyltä veroäyriltä.                            markkaa. Työnantajan sairausvakuutusmak-
13010:                                                    sua peritään kuitenkin valtiolta ja sen laitoksel-
13011:                       2§                           ta, Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnallisel-
13012:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-    ta liikelaitokselta, kunnalta ja kuntainliitolta,
13013: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne-         evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakun-
13014: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se    nalta ja seurakuntaliitolta sekä ortodoksiselta
13015: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa       kirk~okunnalta ja sen seurakunnalta 1,25 pro-
13016: (613178), on säädetty työnantajan sairaus-         senttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta
13017: vakuutusmaksusta, peritään työnantajan sai-        1989 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suorite-
13018: rausvakuutusmaksua työntekij~lle 1 päivänä         tun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
13019: tammikuuta tai sen jälkeen sanottuna vuonna
13020: suoritetun palkan määrästä työnantajan sanot-                             3§
13021: tuna vuonna maksaman kansaneläkemaksun               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13022: mukaan seuraava prosenttimäärä:                    kuuta 1990.
13023: 
13024: 
13025: 
13026: 
13027: 3.
13028:                                             Laki
13029:                            työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta 1990
13030: 
13031:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13032: 
13033:                       1§                           palkan määrästä työnantajan sanottuna vuon-
13034:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-    na maksaman kansaneläkemaksun mukaan
13035: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne-         seuraavan taulukon mukaan:
13036: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se
13037: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa       kansaneläkemaksu-       lapsilisämaksu
13038: (613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä-       prosentti
13039: maksusta, maksua peritään työntekijälle 1 päi-     3,50                    1 OJo
13040: vänä tammikuuta 1990 ja sen jälkeen sanottu-       5,50                    2%
13041: na vuonna suoritetun ennakkoperinnän alaisen       7,50                    3%
13042: 4                                 1989 vp. -   LA n:o 89
13043: 
13044:  Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta                         2§
13045: maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13046: markkaa.                                       kuuta 1990.
13047: 
13048: 
13049:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
13050: 
13051:       Marjatta Stenius-Kaukonen     Marja-Liisa Löyttyjärvi     Ensio Laine
13052:       Pertti Lahtinen               Esko Seppänen               Pauli Uitto
13053:       Lauha Männistö                Timo Laaksonen              Pekka Leppänen
13054:       Juhani Vähäkangas             Raila Aho                   Vappu Säilynoja
13055:       Anna-Liisa Jokinen            Jarmo Wahlström             Heli Astala
13056:                                                1989 rd.
13057: 
13058: Lagmotion nr 90
13059: 
13060: 
13061:                                    Donner: Förslag tili lag om ändring av 7 § bibliotekslagen
13062: 
13063:                                          Tili Riksdagen
13064: 
13065:    Biblioteksväsendet utgör ur kulturpolitisk         rens område, kan man konstatera att det inte
13066: synvinkel en över hela landet välfungerande           går att förverkliga en videoutlåning enligt bib-
13067: organisation. Biblioteken har en etablerad            liotekens traditionella utlåningspolicy. Ges där-
13068: ställning speciellt vad gäller rollen som budbä-      emot biblioteken rätt att uppbära en ersättning
13069: rare av den litterära kulturen. Nya tider ställer     för utlåningen av videoprogram, möjliggör det
13070: dock nya krav och tack vare det heltäckande           en snabbare utvidgning av verksamheten. Det
13071: nät biblioteksväsendet bildar kunde även an-          finns för tillfället möjlighet att låna videopro-
13072: nan kultur än enbart den litterära med fördel         gram vid ca 70 av landets över 1260 bibliotek.
13073: spridas via biblioteken. En sådan ny form             Siffran visar att det ännu finns mycket att göra
13074: kunde förmedlingen av videoprogram vara.              innan ett heltäckande videoutlåningsnät funge-
13075:    Speciellt viktigt vore det att videoutlåningen     rar.
13076: sker så att framförallt inhemska program kun-            En över hela landet heltäckande videopro-
13077: de lånas via biblioteken. Biblioteken kunde           gramutlåning skulle vara en kulturåtgärd av
13078: med fördel, framförallt vad gäller den in-            betydelse. Inte enbart för den filmintresserade
13079: hemska filmproduktionen, fungera som ett              publiken utan även för dem som idag produce-
13080: kompletterande distributionsnät tili biografer-       rar inhemsk kvalitetsfilm. Speciellt betydelse-
13081: na.                                                   full vore en heltäckande utlåning då antalet
13082:     Bibliotekens tjänster har av tradition varit      biograflokaler kraftigt minskat under de senas-
13083: kostnadsfria för konsumenten. Något den även          te åren. En utlåning via biblioteken skulle
13084: bör vara i framtiden vad gäller utlåningen av         vidare möjliggöra tillgång tili filmer som inte
13085: böcker. Däremot är det motiverat att tiliåta          längre visas vid biograferna eller som inte
13086: biblioteken att uppbära en ersättning för utlå-       anses vara lönsamma att på kommersiell väg
13087: ningen av videoprogram.                               hyras ut.
13088:     Mot bakgrunden av hur litet som förverkli-           Med hänvisning tili det ovan anförda före-
13089: gats av det som den s.k. Videokommissionen i          slår jag
13090:  sitt betänkande från 1988 föreslog, och med
13091: beaktande av regeringens i övrigt njugga in-                   att Riksdagen skal/ godkänna jöljan-
13092:  ställning tili nya satsningar, speciellt på kultu-          de lagförslag:
13093: 
13094:                                                  Lag
13095:                                  om ändring av 7 § bibliotekslagen
13096: 
13097:   1 enlighet med riksdagens beslut ändras 7 § bibliotekslagen av den 21 mars 1986 (235/86) som
13098: följer:
13099: 
13100:                         7 §                           det uppbära ersättning för förfarande som
13101:   A vgifter och ersättningar. Biblioteken får         strider mot reglerna för nyttjande av bibliote-
13102: anlitas avgiftsfritt, dock så att ett bibliotek har   ket samt en reserveringsavgift som motsvarar
13103: rätt att uppbära ersättning för videoprogram-         skäliga omkostnader.
13104: utlåningstjänster.
13105:   Ett bibliotek kan vidare av den som anlitar           Denna lag träder i kraft den             19
13106: 
13107: 
13108:      Helsingfors den 17 oktober 1989
13109: 
13110:                                              Jörn Donner
13111:  290020D
13112:                                                1989 vp.
13113: 
13114: Lakialoite n:o 90                                                                        Suomennos
13115: 
13116: 
13117: 
13118:                                   Donner: Ehdotus laiksi kirjastolain 7 §:n muuttamisesta
13119: 
13120: 
13121:                                           Eduskunnalle
13122: 
13123:    Kirjastolaitos on kulttuuripoliittisesta näkö-     lainaamista voida toteuttaa kirjastojen perin-
13124: kulmasta katsottuna koko maan kattava, hyvin          teisen lainaamispolitiikan mukaisesti. Jos kir-
13125: toimiva organisaatio. Kirjastoilla on vakiintu-       jastoille sen sijaan annetaan mahdollisuus pe-
13126: nut asema erityisesti kirjallisen kulttuurin vies-    riä korvaus video-ohjelmien lainaamisesta, tä-
13127: tinviejinä. Uudet ajat asettavat kuitenkin uusia      mä mahdollistaa toiminnan nopean laajentami-
13128: vaatimuksia, ja kattavan verkostonsa ansiosta         sen. Tällä hetkellä video-ohjelmia voi lainata
13129: myös muuta kuin pelkästään kirjallista kult-          noin 70:stä maamme yli 1 260 kirjastosta. Lu-
13130: tuuria voisi mainiosti levittää kirjastojen kaut-     ku osoittaa, että vielä on paljon tehtävää,
13131: ta. Eräänä tällaisena uutena muotona voisi olla       ennen kuin kattava videoiden lainausverkosto
13132: video-ohjelmien välittäminen.                         saadaan toimivaksi.
13133:    Erityisen tärkeää olisi, että videoiden lainaa-       Koko maan kattava video-ohjelmien lainaa-
13134: rnineo tapahtuisi siten, että ennen kaikkea           mistoiminta olisi merkittävä kulttuuriteko; ei
13135: kotimaisia ohjelmia voitaisiin lainata kirjas-        pelkästään elokuvista kiinnostunutta yleisöä
13136: toista. Kirjastot voisivat hyvin toimia erityisesti   vaan myös nykyään kotimaisten laatuelokuvien
13137: kotimaisen elokuvatuotannon osalta elokuva-           tuottajia ajatellen. Erityisen merkityksellistä
13138: teattereita täydentävänä jakeluverkkona.              olisi kattavan lainaustoiminnan aikaansaami-
13139:    Kirjastojen palvelut ovat perinteisesti olleet     nen elokuvateattereiden määrän vähennyttyä
13140: kuluttajalle ilmaisia, millaisina niiden tulee        voimakkaasti viime vuosina. Kirjastojen kautta
13141: pysyäkin kirjojen lainaarnisen osalta. Sen si-        tapahtuva lainaarnineo mahdollistaisi edelleen
13142: jaan on perusteltua sallia kirjastojen periä          sellaisten elokuvien saatavuuden, joita ei enää
13143: korvaus video-ohjelmien lainaamisesta.                esitetä elokuvateattereissa tai joita ei pidetä
13144:    Kun otetaan huomioon se, miten vähän ns.           kaupallista vuokrausta ajatellen kannattavina.
13145: videotoimikunnan vuonna 1988 mietinnössään               Edellä olevan perusteella ehdotan,
13146: ehdottamista toimenpiteistä on toteutunut sa-
13147: moin kuin hallituksen muutoinkin nurja suh-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13148: tautuminen uusiin menoeriin erityisesti kult-                lakiehdotuksen:
13149: tuurin alalla, voidaan todeta, ettei videoiden
13150: 
13151: 
13152:                                                 Laki
13153:                                   kirjastolain 7 §:n muuttamisesta
13154: 
13155:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjasto-
13156: lain (235/86) 7 § näin kuuluvaksi:
13157: 
13158:                        7 §                            sun sääntöjen vastaisesta menettelystä kirjas-
13159:   Maksut ja korvaukset. Kirjaston käyttö on           ton käytössä sekä kohtuullisia ilmoittamiskulu-
13160: maksutonta kuitenkin siten, että kirjasiolla on       ja vastaavan varausmaksun.
13161: oikeus periä korvaus video-ohjelmien vuokraa-
13162: mispalveluista.                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13163:   Kirjasto voi edelleen periä käyttäjäitä mak-        kuuta 19
13164: 
13165:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1989
13166: 
13167:                                              Jörn Donner
13168: 290020D
13169:                                               1989 vp.
13170: 
13171: Lakialoite n:o 91
13172: 
13173: 
13174: 
13175:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttami-
13176:                                      sesta
13177: 
13178: 
13179:                                           Eduskunnalle
13180: 
13181:    Lapsen aiheuttamat keskimääräiset kustan-         sa osoitettu liittyvän selvästi lasten lukumää-
13182: nukset sosiaalihallitus arvioi jo vuoden 1986        rään. Monilapsiset perheet ovat usein sellaisia,
13183: rahan arvossa noin 1 000 markaksi kuukaudes-         että vain toisen vanhemman on mahdollista
13184: sa. Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu oikeu-         käydä ansiotyössä. Edelleen ehdotamme, että
13185: denmukaisimmin ja yksinkertaisimmin lapsili-         yksinhuoltajaperheiden lasten aseman turvaa-
13186: sien avulla. Tämä on ollut Devassa toimivien         miseksi myös yksinhuoltajille maksettaisiin ko-
13187: johdonmukainen linja. Aivan viime vuosina            rotettua lapsilisää 150 mk/kk lasta kohti.
13188: kaikki puolueet ovat alkaneet tukea lapsilisien         Elatusvelvollisia tulisi tukea siten, että he
13189: kehittämistä keskeisenä lapsiperheiden talou-        voisivat paremmin osallistua lastensa huoltoon
13190: dellisena tukimuotona. Deva on asettanut ta-         ja luonapitoon. Ruotsissa ei elatusvelvollisuus-
13191: voitteeksi lapsilisien nostamisen 1 000 mark-        vähennystä verotuksessa ole poistettu, koska ei
13192: kaan kuukaudessa lasta kohti vuoteen 1990            ole katsottu voitavan löytää korvaavaa tukea.
13193: mennessä.                                            Devan eduskuntaryhmän mielestä lapsilisän
13194:    Vaikka viime vuosina on lapsilisien korotta-      korotuksen 150 mk/kk maksaminen elatusvel-
13195: miseen saatu vauhtia, eivät lapsilisät ole vielä     vollisille lasta kohti, silloin kun he ovat huo-
13196: läheskään kolminkertaistuneet sosiaalidemo-          lehtineet elatusmaksuista, olisi tulotasosta riip-
13197: kraattien lupausten mukaisesti. Holkerin halli-      pumaton oikeudenmukainen tapa tukea heidän
13198: tuksen aikana lapsilisät ovat nousseet 40-           osallistumistaan huolenpitoon lapsista.
13199: 50 OJo lasten määrästä riippuen.                       Lapsilisien määrät muodostuvat seuraavasti:
13200:    Hallitus esittää lapsilisiin ensi vuonna vain
13201: 15 OJo:n korotuksia vasta 1.10.1990 lukien. Alle                                      markkaa/kk
13202: 3-vuotiaiden lapsilisiä ei korotettaisi lainkaan.                                    HE            Deva
13203:                                                                              1.10.1989 1.10.1990 1.1.1990
13204: Verouudistus on aiheuttanut verotuksen kiris-
13205: tymistä erityisesti monilapsisille perheille. Tätä   1. lapsi                  255       293      1 000
13206: hallitus yrittää nyt korjata esittämällä viiden-     2. lapsi                  296       340      1 000
13207: nestä ja kustakin seuraavasta lapsesta makset-       3. lapsi                  382       439      1 000
13208: tavaan lapsilisään 80 markan korotusta kuu-          4. lapsi                  497       572      1 150
13209: kaudessa 1.3.1990 alkaen. Monilapsisten per-         5. lapsi                  599       769      1 150
13210: heiden verotuksen kiristymistä tänä vuonna se        alle 3-v. korotus         107       107
13211: ei mitenkään helpota. Myös yksinhuoltajien ja        alle 8-v. korotus                              150
13212: elatusvelvollisten verotus on kiristynyt. Yksin-     yksinhuolt.korotus                             150
13213: huoltajien verotuksen korjaamista jo tämän           elatusvelv. lapsilisä                          150
13214: vuoden verotuksessa hallitus käyttää pelinap-
13215: pulana yrittäessään saada oppositiota hyväksy-          Lapsesta, joka on täyttänyt 16 mutta ei 17
13216: mään pysyvästi tulo- ja varallisuusverolain,         vuotta, maksetaan nykyisin jatkettua lapsili-
13217: jossa lapsiperheiden etuja ei suinkaan ole tur-      sää, joka on aina ensimmäisestä lapsesta mak-
13218: vattu.                                               settavan lapsilisän suuruinen. Lain mukaan
13219:    Hallitus ei ole useaan vuoteen korottanut         jatkettu lapsilisä ei vaikuta muiden lapsien
13220: alle 3-vuotiaiden lapsilisää. Deva esittää kaikil-   lapsilisiin, mikä tarkoittaa sitä, että vanhim-
13221: le alle 8-vuotiaille maksettavaksi korotettua        pien lasten täyttäessä 16 vuotta, kaikkien nuo-
13222: lapsilisää 150 mk/kk. Deva esittää lapsilisää        rempien lapsilisä putoaa asteikolla. Se merkit-
13223: maksettavaksi korotettuna myös neljännestä ja        see lapsiperheille lapsilisien pienenemistä aika-
13224: kustakin seuraavasta lapsesta, koska lapsiper-       na, jolloin menot eivät suinkaan pienene. Siir-
13225: heiden toimeentulo-ongelmien on tutkimuksis-         ryttäessä kuukausittain maksettavaan lapsili-
13226: 290020D
13227: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 91
13228: 
13229: sään on maksukausi lyhentynyt sen kuukauden          man kertymän mukaisesti, mutta maksujärjes-
13230: loppuun, jolloin ikäraja on saavutettu, kun          telmää muuttamalla pieniä ja työvoimavaltai-
13231: aiemmin lapsilisää on maksettu aina kyseisen         sia yrityksiä suosivaksi, lisäisi 5 mrd. markkaa
13232: vuosineljänneksen loppuun. Tämä on merkin-           käytettäväksi lapsilisiin. Lisäksi tarvittavat 2
13233: nyt perheille menetyksiä.                            mrd. markkaa on kerättävä suurituloisten tulo-
13234:    Deva ehdottaa lapsilisän maksamista tavalli-      verotusta kiristämällä. Näin lapsen oikeudesta
13235: sena lapsilisänä 18 vuoden iän täyttämiseen          lähtevä lapsilisäjärjestelmä, joka takaa lapsili-
13236: saakka. Ehdotamme myös lapsilisien sitomista         sän kaikille lapsille, on mahdollista toteuttaa
13237: indeksiin.                                           oikeudenmukaisesti.
13238:    Devan ehdotusten mukaan lapsilisiin tarvit-          Devan mielestä tulisi selvittää myös lapsili-
13239: taisiin noin 15 mrd. markkaa. Budjettiesityk-        sien maksaminen lapsista, jotka vanhempien
13240: sessä on lapsilisiin varattu 4 mrd. markkaa.         opiskelun tai työn vuoksi esimerkiksi kehitys-
13241: Lapsien perusteella myönnetyt verotuet ovat          yhteistyöprojekteissa asuvat ulkomailla ja joil-
13242: noin 4 mrd. markkaa. Koska verotuet eivät            la ei siellä ole oikeutta vastaaviin etuuksiin.
13243: hyödytä lainkaan kaikkein pienituloisimpia              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13244: lapsiperheitä, tulisi ne muuttaa lapsilisinä mak-
13245: settavaksi, kuten olemme esittäneet. Työnanta-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13246: jan lapsilisämaksujen palauttaminen aikaisem-               lakiehdotuksen:
13247: 
13248:                                                Laki
13249:                                      lapsilisälain muuttamisesta
13250: 
13251:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
13252: (541/48) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §, sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n
13253: 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti 6 päivänä
13254: tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
13255: (72/87), 2 §:n 1 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 13 § 1 päivänä
13256: kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62), seuraavasti:
13257: 
13258:                        1§                            dessa lasta kohti elatusmaksun suorittaneelle
13259:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-     elatusvelvolliselle.
13260: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,                               2§
13261: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa        Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta
13262: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta          lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai
13263: lapsesta.                                            oikeus lapsilisään alkanut, sen kuukauden lop-
13264:    Lapsilisän määrä on 1 000 markkaa kuukau-         puun saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa
13265: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tar koite-   1 §:ssä mainitun iän.
13266: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa.
13267: 
13268:                                                                           13 §
13269:                       1a §                              Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
13270:    Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-      teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
13271: sään oikeutetusta, kahdeksaa vuotta nuorem-             Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
13272: masta sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta       livuosittain.
13273: lapsesta korotettuna 150 markalla kuukaudes-
13274: sa. Myös yksinhuoliajalle lapsilisä suoritetaan        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13275: korotettuna 150 markalla lasta kohti kuukau-         kuuta 1990. Ennen tämän lain voimaantuloa
13276: dessa.                                               voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
13277:    Lapsilisää suoritetaan 150 markkaa kuukau-        miin toimenpiteisiin.
13278: 
13279: 
13280:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
13281: 
13282:          Marjatta Stenius-Kaukonen              Ensio Laine            Marja-Liisa Löyttyjärvi
13283:                                             1989 vp.
13284: 
13285: Lakialoite n:o 92
13286: 
13287: 
13288: 
13289: 
13290:                                 Renko ym.: Ehdotus laiksi museoiden valtionosuuksista ja -avus-
13291:                                   tuksista annetun lain muuttamisesta
13292: 
13293: 
13294:                                         Eduskunnalle
13295: 
13296:   Museoiden valtionosuudet ja -avustukset · ammatillisesti hoidetut museot saadaan mah-
13297: määrittelevää museolakia valmisteltiin yli 15 dollisimman nopeasti lain piiriin.
13298: vuoden ajan. Syyt museolain viivästymiseen           Laissa säädetään valtionavustusta myönnet-
13299: eivät olleet poliittisia. Eduskunta oli suuren täväksi vain käyttökustannuksiin. Myös kiin-
13300: yksimielisyyden vallitessa kiirehtinyt useam- teistökustannukset ovat sellaisia, joihin val-
13301: paan otteeseen museolain aikaansaamista.          tionosuutta tulisi myöntää.
13302:    Lain pitkän Valmisteluajan ja lain sisällöstä     Toinen merkittävä ongelma liittyy niiden
13303: vallinneen laajan kulttuuripoliittisen yksimieli- museoiden määrään, joita laki koskee. Laissa
13304: syyden huomioon ottaen on valitettavaa, että säädettyjen maakuntamuseoiden ja aluetaide-
13305: hallituksen esitys ja sen eduskuntakäsittelyssä museoiden lisäksi jää jäljelle suuri joukko
13306: saama muoto jäivät varsin epätyydyttäviksi. ammatillisesti hoidettuja museoita, jotka eivät
13307: Lain sisältöön jäi merkittäviä puutteita sekä ole lakisääteisen valtionosuuden piirissä. Laki
13308: lain soveltamisalueen että esitettyjen valtion- edellyttää, että valtionosuuteen oikeutetulla
13309: osuusprosenttien suhteen.                         valtakunnallisella erikoismuseolla tai muulla
13310:    Museolaki      (1146/88)    tulee    voimaan museolla on päätoiminen museonjohtaja.
13311: 1.12.1989. Tuolloin valtionosuuden piiriin pää- Joustavampaa olisi asettaa edellytykseksi, että
13312: sevät suoraan lain nojalla opetusministeriön museon toiminnasta vastaa museoammatillisen
13313: nimeämät 20 maakuntamuseota ja 13 aluetai- koulutuksen saanut henkilö. Museon tärkeys
13314: demuseota noin sadasta lain piiriin kuuluvasta tai taso ei riipu museon toiminnasta vastaavan
13315: ammatillisesti hoidetusta museosta. Muut noin henkilön työsuhteen laadusta, vaan ammatti-
13316: 70 museota jäävät odottamaan myöhempiä, taidosta.
13317: valtion tulo- ja menoarvioiden rajoissa tehtäviä     Edelleen lakiin sisältyvä kuntien kantokyky-
13318: päätöksiä.                                        luokittain määritelty valtionosuusprosentti on
13319:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- oleellisesti sen alapuolella, mitä lain valmiste-
13320: tykseen sisältyy ainoastaan maakuntamuseoi- lun eri vaiheissa pidettiin tavoitteena. Maakun-
13321: den ja aluetaidemuseoiden valtionosuuksien tamuseoille ja aluetaidemuseoille alueellisten
13322: edellyttämä määräraha. Määrärahan mitoituk- tehtävien vuoksi suoritettava korotusprosentti
13323: sessa ei ole lainkaan otettu huomioon eduskun- tulisi olla lakiin sisältyvän 7 prosenttiyksikön
13324: nan sivistysvaliokunnan mietinnössään esittä- sijasta 10 prosenttiyksikköä.
13325: mää kantaa, jonka mukaan lain soveltamisalaa         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13326: on tärkeätä laajentaa suunnitelmallisesti vuo-
13327: sittain tulo- ja menoarvioon otettavien lisä-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13328: määrärahojen avulla niin, että kaikki museo-              lakiehdotuksen:
13329: 
13330: 
13331: 
13332: 
13333: 2900200
13334: 2                                     1989 vp. -    l,A n:o 92
13335: 
13336:                                               Laki
13337:           museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta
13338: 
13339:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1988 museoiden valtion-
13340: osuuksista ja -avustuksista annetun lain (1146/88) 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja
13341: 2 momentti sekä 6 § näin kuuluviksi:
13342: 
13343:                       2§                            na kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden kus-
13344:                                                     tannustason muutosta koskevan arvion perus-
13345:    Muun kuin kunnan tai kuntainliiton ylläpitä-     teella sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
13346: mälle museolle myönnettävällä valtionosuudel-       säädetään.
13347: la tarkoitetaan tässä laissa museon kiinteistö-
13348: ja käyttökustannuksiin suoritettavaa lakisää-
13349: teistä valtionavustusta. Siitä on soveltuvin osin                        6 §
13350: voimassa mitä 1 momentissa mainitussa laissa          Museolle suoritetaan valtionosuutta kuntien
13351: säädetään valtionosuudesta.                         kantokykyluokituksesta annetussa laissa (649/
13352:                                                     85) tarkoitetun museon sijaintikunnan kanto-
13353:                                                     kykyluokan mukaan seuraavasti:
13354:                       4§
13355:                                                        Kantokykyluokka        Valtionosuus O!o:a
13356:    Opetusministeriö voi tulo- ja menoarvion                                       kiinteistö-
13357: rajoissa ja museoviraston esityksestä hyväksyä                                ja käyttömenoista
13358: valtionosuuteen oikeutetuksi myös valtakun-                      1                   45
13359: nallisen erikoismuseon ja muun museon. Edel-                     2                   43
13360: lytyksenä hyväksymiselle on, että museolla on                    3                   41
13361: museoammatillisen koulutuksen saanut vastuu-                     4                   39
13362: henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia museon                     5                   37
13363: tallennus-, tutkimus- ja näyttelytoiminnasta.                    6                   35
13364:                                                                  7                   33
13365:                       5§                                       8                     31
13366:    Valtionosuutta myönnetään museon kiin-                      9                     29
13367: teistö- ja käyttömenoihin.                                    10                     27
13368:    Museovirasto vahvistaa vuosittain seuraavaa
13369: vuotta varten museoiden jokaista vakinaista            Maakuntamuseolle ja aluetaidemuseolle val-
13370: museoammatillista työntekijää kohden laske-         tionosuus suoritetaan alueellisten tehtävien
13371: tun kiinteistö- ja käyttömenojen markkamää-         vuoksi 10 prosenttiyksikköä suurempana.
13372: rän. Kiinteistö- ja käyttömenojen määräksi
13373: vahvistetaan edelliselle vuodelle vahvistettu         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
13374: kiinteistö- ja käyttömenojen määrä korotettu-       kuuta 1990.
13375: 
13376: 
13377:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
13378: 
13379:         Tellervo Renko                 Mirja Ryynänen              Juho Sillanpää
13380:         Mauri Pekkarinen               Marjatta Väänänen           Tytti Isohookana-Asunmaa
13381:         Heli Astala                    Erkki Pulliainen            Pekka Haavisto
13382:                     Sauli Hautala                           Jukka Vihriälä
13383:                                             1989 vp.
13384: 
13385: Lakialoite n:o 93
13386: 
13387: 
13388: 
13389: 
13390:                                 Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
13391: 
13392: 
13393:                                         Eduskunnalle
13394: 
13395:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13396: 
13397:   Aloitteessa ehdotetaan eräiden välttämättö-         Esityksestä aiheutuva valtion verotulojen vä-
13398: myystarvikkeiden sekä telepalveluiden vapaut-      hentyminen ehdotetaan korvattavaksi peruut-
13399: tamista liikevaihtoverosta. Tällaisiksi välttä-    tamaila nk. energiaverouudistus ja tuotannol-
13400: mättömyystarvikkeiksi aloitteessa katsotaan        listen investointien liikevaihtoverohuojennuk-
13401: mm. ravinto, vaatteet ja jalkineet sekä kotita-    set.
13402: louksien käyttämä energia.
13403: 
13404: 
13405: 
13406: 
13407:                                          PERUSTELUT
13408: 
13409:    Kotitalouksilta kerättävät välilliset verot hes 40 IIJo, kun osuus muissa OECD-maissa on
13410: ovat kaikkein epäsolidaarisin verotuksen muo- ollut lähes 30 %.
13411: to. Ei ole oikein, että pienituloisin kymmenes-      Hallitus aikoo rahoittaa suurituloisimmille
13412: osa kaikista kotitalooksista :(laskettuna tulot suunnittelemansa         marginaaliverohelpotukset
13413: kotitalouden jäsentä kohti) 'maksaa kaikista , mm. välillisiä veroja korottamalla. Vastustam-
13414: tuloistaan neljäsosan välillisinä veroina, kun me jyrkästi tällaisia suunnitelmia. Huomau-
13415: taas suurituloisimmalla kym~enesosalla koti- tamme myös, että hallituksen suunnittelemista
13416: talooksista menee välillisiin veroihin 12 pro- veroasteikkomuutoksista           pienituloisimmalla
13417: senttia tuloista. Välillisten verojen rasitus on väestönosalla ei ole edes teoreettisia mahdolli-
13418: siis pienituloisissa perheissä kaksinkertainen suuksia hyötyä penniäkään. Päinvastoin, jos
13419: suurituloisimpiin perheisiin verrattuna. Tällai- liikevaihtoveroa tai muita välillisiä veroja ko-
13420: nen oli tilanne vu~nna 1981. Sen jälkeen tilan- rotetaan, kuten hallitus esittää, pienituloisim-
13421: ne on muuttunut' entistäkin epäoikeudenmu- mat pannaan maksamaan suurituloisille annet-
13422: kaisemmaksi, sill& välillisiä veroja (mm. liike- tavat verohelpotukset.
13423: vaihtoveroa) on korotettu ja tulo- ja varalli-       Ainoa mahdollisuus helpottaa pienituloisim-
13424: suuserot ovat kas~aneet muutoinkin.                pien asemaa verotuksen avulla onkin liikevaih-
13425:    Vaikka huomioon otetaan myös kunnallisve- toveron ja muiden välillisten verojen vähentä-
13426: rot ja progressiivinen valtion tulovero, pienitu- minen.
13427: loisimpien perheiden kokonaisverorasitus on          Välillisiä veroja pienentämällä voidaan myös
13428: lähes yhtä suuri kuin suurituloisimpien. Tämä vähentää niitä inflaatiopaineita, jotka kansan-
13429: johtuu siitä, että pienituloisimpien kohdalla taloudessamme ovat jälleen vauhdittuneet.
13430: välilliset verot vievät tuloista niin suuren osan,   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että
13431: että se estää valtionveron tuloeroja tasaavien välillisen verotuksen puolella aloitetaan perus-
13432: ominaisuuksien vaikutuksen kokonaisverorasi- teellinen veroremontti. Tällöin verouudistuk-
13433: tukseenkin.                                        sesta hyötyisivät kaikki tulonsaajaryhmät mar-
13434:     Välillisten verojen osuus on Suomessa kan- koissa laskettuna yhtä paljon, mutta pieni- ja
13435: sainvälistenkin mittapuiden mukaan hyvin kor- keskituloiset hyötyisivät tästä verouudistukses-
13436: kea. Suomessa näiden verojen osuus kaikista ta suhteellisesti enemmän kuin suurituloisim-
13437: yhteiskunnan keräämistä veroista on ollut lä- mat.
13438: 290020D
13439: 2                                    1989 vp. -       LA n:o 93
13440: 
13441:     Tämän veroremontin esitämme rahoitetta- perusteltua samaan tapaan kuin liikevaihtove-
13442:  vaksi suurten pääomavaltaisten yritysten vero- rolain 4 §:ssä lueteltujen alkutuottajan ja alku-
13443:  tusta lisäämällä. Näiltä osin ehdotuksemme peräisen valmistajan myymien, laissa mainittu-
13444:  toteuttaminen tarkoittaisi ainoastaan sitä, että jen tavaroiden. Liikevaihtoverosta vapautetta-
13445:  suomalaisten yritysten verorasitus lähentyisi vaksi ehdotamme maassamme tällä hetkellä
13446:  kansainvälistä keskitasoa, mutta ei vielä tavoit- yleisimmin kerätyt paperi-, vaate- ja lasimateri-
13447:  taisi sitä. Samalla Suomen kotitalouksien vero- aalin sekä muovi- ja metallimateriaalin.
13448:  rasitus välillisten verojen muodossa pienenisi       On myös ilmennyt, että rajankäynti käsityö-
13449:  lähemmäs kansainvälistä tasoa, mutta ei vielä läisen ja taiteilijan teoksen välillä on vaikeaa.
13450:  saavuttaisi sitä.                                 Ehdotamme 8 §:n muuttamista siten, että
13451:     Ehdotamme, että vuonna 1990 aloitetaan luonnollinen henkilö ei olisi liikevaihtoverovel-
13452:  välttämättömyystarvikkeiden       vapauttaminen vollinen, jos hänen toimintansa käsittää itse
13453:  liikevaihtoverosta. Välttämättömyystarvikkeil- valmistettujen tavaroiden myyntiä ja tavaroi-
13454:  la tarkoitamme tässä yhteydessä elintarvikkei- hin kohdistuvia työsuorituksia ja hän käyttää
13455:  ta, vaatteita, jalkineita ja kirjoja sekä kotita- enintään yhtä perheensä ulkopuolista apulais-
13456:  louksien käyttämää energiaa. Lisäksi ehdotam- ta. Myöskään avoin yhtiö ei olisi ehdotuksem-
13457: me telepalvelujen vapauttamista liikevaihtove- me mukaan liikevaihtoverovelvollinen, jos yh-
13458:  rosta.                                            tiömiesten toiminta täyttää edellä todetut edel-
13459:     Elintarvikkeiden, vaatetuksen ja kirjojen lii- lytykset.
13460:  kevaihtoverotuksen poistamisen ehdotamme             Verottoman toiminnan määrittely tässä eh-
13461: rahoitettavaksi varoilla, jotka saadaan, kun dotetulla tavalla ei aiheuta tulkintaongelmia,
13462: teollisuusinvestointien liikevaihtoverohuojen- sillä samoja verottomuusedellytyksiä on jo
13463: nuksista luovutaan. Tästä olemme jättäneet aiemmin sovellettu invalideihin, joiden työ- ja
13464: oman aloitteen aikaisemmin.                        toimintakyky on alentunut vähintään 70 OJo.
13465:     Esitämme, että elintarvikkeiden liikevaihto-
13466: verosta vapautetaan välittömästi leipä- ja vilja-
13467: tuotteet, hedelmät, marjat, juurekset, vihan- Esityksen taloudelliset vaikutukset
13468: nekset, perunat sekä kahvi. Muista välttämät-
13469: tömyystarvikkeista esitämme vaatteiden ja jal-        Arviomme mukaan esityksen toteuttaminen
13470: kineiden sekä kirjojen vapauttamista liikevaih- vähentäisi kotitalouksien maksamia välillisiä
13471: toverosta.                                         veroja noin 5 miljardia markkaa. Siitä ruoka-
13472:     Kotitalouksien vapauttamisen energian käy- ja vaatemenojen osuus olisi noin 3 miljardia ja
13473: tön liikevaihtoverosta esitämme rahoitettavaksi energiamenojen ja telepalvelujen kummankin
13474: teollisuudelta kerättävällä polttoaine- ja sähkö- osuus noin miljardi markkaa. Vastaavasti yri-
13475: verona, jolloin epäonnistunut energiaverouu- tysten maksamat välilliset verot lisääntyisivät
13476: distus tulee peruutetuksi.                         nettomääräisesti (ottaen mm. telepalvelujen lii-
13477:     Mikäli esityksemme toteutetaan, välillisten i kevaihtoverottomuudesta tulevan veronkeven-
13478: verojen osuus kaikista veroista alenisi noin 4 nyksen huomioon) noin 4 miljardia markkaa.
13479:                                                   1
13480: 
13481: 
13482: 
13483: 
13484: prosenttiyksiköllä, joten esimerkiksi muiden ' Ehdotukseen liittyy myös aloite laiksi poltto-
13485: OECD-maiden keskitasoa ei vielä saavutettaisi. aineverosta annetun lain muuttamisesta.
13486: Välillisten verojen määrää tulee jatkossa edel-       Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo-
13487: leen pienentää.                                    den 1990 alusta.
13488:     Ehdotamme myös tässä yhteydessä säädettä-         Ehdotammekin,
13489: väksi jätemateriaalin myynnin verottomaksi,
13490: kun myyjänä on jätteen alkuperäinen kerääjä.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13491: Jätteiden keräys on kaikkia hyödyttävää yh-                lakiehdotuksen:
13492: teiskunnallista toimintaa, jonka tukeminen on
13493:                                      1989 vp. -    LA n:o 93                                     3
13494: 
13495: 
13496:                                              Laki
13497:                                 liikevaihtovero tai n muuttamisesta
13498: 
13499:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13500:    kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 1 a, 3 a, 14 a ja
13501: 17 a §, 18 §:n 1 momentin d-kohta sekä 18 a §, sellaisina kuin ne ovat 1 a, 14 aja 17 a § 20
13502: päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (857 /87), 3 a ja 18 a § 11 päivänä heinäkuuta 1986
13503: annetussa laissa (544/86) sekä 18 §:n 1 momentin d-kohta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa
13504: laissa (1285/87),
13505:    muutetaan 1 §:n 1 ja 4 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 6 §:n
13506: 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentin a-kohta, 14 §, 17 §:n 1
13507: ja 2 momentti, 21 §:n 1 momentin a-kohta sekä 22 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1
13508: ja 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentin
13509: a-kohta, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 21 §:n 1 momentin a-kohta 20 päivänä marraskuuta 1987
13510: annetussa laissa (857 /87), 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti ja 14 § 11
13511: päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (544/86), 4 § :n 2 momentti 5 päivänä huhtikuuta 1973
13512: annetussa laissa (297/73), sekä 22 § :n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa
13513: (608/76), sekä
13514:    lisätään 4 §:ään uusi 5 momentti ja 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin entinen 2, 3 ja 4 momentti
13515: siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
13516: 
13517:                         1§                         27.11 kuuluvat maaöljykaasut ja kaasumaiset
13518:   Tavaran myynnistä, joka tapahtuu liiketoi-       hiilivedyt, ei kuitenkaan silloin, kun niiden
13519: minnan muodossa, ja maahantuonnista on             myynti tai maahantuonti tapahtuu alle kolmen
13520: suoritettava valtiolle liikevaihtoveroa sen mu-    litran vetoisissa vähittäismyyntipakkauksissa.
13521: kaan kuin tässä laissa säädetään.
13522: 
13523:    Tavaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta                             4§
13524: liikevaihtoveroa.
13525:                                                       Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti,
13526:                                                    kun myyjänä on tavaran alkuperäinen valmis-
13527:                      2 §                           taja, ja niiden maahantuonti:
13528:   Vesihöyry, sähkö ja jakeluputkistosta myy-
13529: tävä valokaasu eivät ole tässä laissa tarkoitet-     3) leipä- ja viljatuotteet, hedelmät, marjat,
13530: tuja tavaroita.                                    juurekset, vihannekset, perunat ja kahvi;
13531:                                                      4) vaatteet ja jalkineet; sekä
13532:                                                      5) kirjat.
13533:                     3 §
13534:   Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti           Verotonta on myös seuraavien jätemateriaa-
13535: ja maahantuonti:                                   lien myynti, kun myyjänä on materiaalien al-
13536:                                                    kuperäinen kerääjä:
13537:    b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai        1) paperi-, vaate- ja lasimateriaali; sekä
13538: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake ja        2) muovi- ja metallimateriaali.
13539: -puupuristeet, polttoturve, polttoaineena käy-
13540: tettävät teollisuuden jäteaineet, jätelipeä eli                          6 §
13541: poHtoliemi sekä poronjäkälä,                         Velvollinen suorittamaan veroa on se, joka
13542:                                                    harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa.
13543:    g) turpeesta valmistettu kaksi ja puolikoksi,
13544: raa'at maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä
13545: saadut raa'at öljyt, moottoribensiini, lentopet-                        8§
13546: roli, valopetroli, dieselöljy, kevyt ja raskas
13547: polttoöljy samoin kuin maakaasu sekä propaa-        Tässä laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei
13548: ni, butaani ja muut tullitariffin nimikkeeseen     myöskään pidetä luonnollisen henkilön liike-
13549: 4                                      1989 vp. -     LA n:o 93
13550: 
13551: 
13552: toimipaikassa tai muualla harjoittamaa toimin-        aineita eikä myöskään työkaluja, koneita ja
13553: taa, joka käsittää yksinomaan hänen itsensä ja        laitteita sekä niiden osia samoin kuin muita
13554: perheensä elatukseksi valmistamiensa tavaroi-         tällaisia tavaroita. Välittömästi ensikäytössä
13555: den myyntiä tai hänen tekemiään työsuorituk-          kulutettaviksi tavaroiksi katsotaan kuitenkin
13556: sia ja hän käyttää toiminnassaan apulaisina           muotit, mallit, painolaatat, puristin- ja kui-
13557: edellä 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi enin-      vaushuovat sekä viirat.
13558: tään yhtä muuta henkilöä. Tässä laissa tarkoi-
13559: tetuksi liiketoiminnaksi ei niin ikään katsota                              17 §
13560: sellaisen avoimen yhtiön harjoittamaa toimin-            Myynnin verotusarvoa laskettaessa sen pe-
13561: taa, jonka kaikkien yhtiömiesten toiminta täyt-       rusteena pidetään tavaran myyntihintaa, vuok-
13562: tää tässä lainkohdassa säädetyt edellytykset.         ramaksua ja työsuorituksen korvausta, veroa
13563:    Hakemuksesta on 1 ja 2 momentissa tarkoi-          vastaava lisä mukaan luettuna ja, kun tavara
13564: tetulla elinkeinonharjoittajalla ja avoimella yh-     otetaan käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
13565: tiöllä oikeus tulla verovelvolliseksi.                koitukseen, tavaran ostohintaa tai, jos tavaran
13566:                                                       käypä myyntihinta on tätä pienempi, viimeksi
13567:                                                       mainittua hintaa tahi, jos kysymyksessä on
13568:                        9 §                            verovelvollisen valmistama tavara, 80 prosent-
13569:    Valtio ja sen laitokset eivät ole verovelvolli-    tia tavaran käyvästä myyntihinnasta. Milloin
13570: sia. Asetuksella säädetään verovelvolliseksi sel-     verovelvollinen, joka harjoittaa 1 §:n 2 mo-
13571: lainen liikeperiaatteiden mukaisesti hoidettava       mentissa tarkoitettua tarjoilua, ottaa valmista-
13572: valtion laitos, joka harjoittaa 1 § :ssä tarkoitet-   ruansa aterian käytettäväksi muuhun kuin
13573: tua toimintaa. Suomen Pankki on verovelvolli-         myyntitarkoitukseen, myynnin verotusarvona
13574: nen jalometallin maahantuonnin ja myynnin             pidetään kuitenkin sen ennakonpidätystä var-
13575: osalta.                                               ten vahvistettua ravintoedun raha-arvoa.
13576:    Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät ole            Myynnin verotusarvoa laskettaessa verovel-
13577: verovelvollisia omistamassaan yrityksessä val-        vollinen saa vähentää myyntitarkoitukseen
13578: mistetuista yhdyskunnan omaan käyttöön ote-           käytettävän, verovelvolliselta verollisena han-
13579: tuista tavaroista.                                    kitun tai verollisena itse maal::mtuodun tava-
13580:                                                       ran ostohinnan.
13581: 
13582:                        13§
13583:     Verovelvollisen on suoritettava veroa:                                  21 §
13584:     a) tavaran myynnistä; sekä                           Vero lasketaan kalenterikuukausittain:
13585:                                                          a) niiden laskutus- tai muiden veloitusmää-
13586:                                                       rien perusteella, joilla verovelvollinen on osta-
13587:                        14 §                           jaa tai asiakasta toimitetusta tavarasta kuukau-
13588:    Verovelvollisen katsotaan hankkivan tavaran        den aikana veloittanut, tai, jollei laskutusta tai
13589: käytettäväksi myyntitarkoitukseen, kun tavara         muuta veloitusta käytetä, verovelvolliselle toi-
13590: tulee liiketoiminnan muodossa myytäväksi tai          mitetusta tavarasta kuukauden aikana kerty-
13591: vuokrattavaksi joko sellaisenaan tahi muuhun          neiden myyntihintojen, vuokramaksujen ja
13592: tavaraan sisältyvänä taikka välittömästi ensi-        työsuoritusten korvausten perusteella;
13593: käytössä kulutettavaksi myytävän tai vuokrat-
13594: tavan tavaran valmistuksessa tahi 1 §:n 3 mo-
13595: mentissa mainituissa työsuorituksissa. Myynti-                              22 §
13596: tarkoitukseen käytettäväksi hankituiksi katso-          Edellä 17 §:n 2 momentissa ja 18 §:ssä sää-
13597: taan myös sellaiset ulkomailla tapahtuvan ra-         detyt vähennykset saadaan tehdä siltä kalente-
13598: kennuksen tai muun pysyvän rakennelman ra-            rikuukaudelta, jonka aikana vähennykseen oi-
13599: kennustyön yhteydessä käytettävät rakennus-           keutettua on toimitetusta tavarasta veloitettu,
13600: aineet ja -tarvikkeet, jotka rakennustyön suo-        sekä 19 § :ssä säädetty vähennys siltä kalenteri-
13601: rittaja vie maasta täällä niitä käyttämättä.          kuukaudelta, jonka aikana ostohyvitys, ylijää-
13602:    Välittömästi ensikäytössä kulutettaviksi ta-       mäpalautus tai vuosivaihto- tahi käteisalennus
13603: varoiksi ei kuitenkaan katsota koneiden ja            on annettu taikka luottotappio on syntynyt.
13604: laitteiden käynnissä tai kunnossa pitämiseen          Maahantuodun tavaran osalta saadaan 17 § :n
13605: käytettäviä poltto-, voitelu- ja muita sellaisia      2 momentissa tai 18 §:ssä säädetty vähennys
13606:                                    1989 vp. -    LA n:o 93                                5
13607: 
13608: tehdä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana     Tämä laki tulee voimaan   päivänä tammi-
13609: tavara on tullattu.                              kuuta 1990.
13610: 
13611: 
13612: 
13613:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989
13614: 
13615:                     Ensio Laine                         Marja-Liisa Löyttyjärvi
13616:                     Marjatta Stenius-Kaukonen           Esko-Juhani Tennilä
13617:                                               1989 vp.
13618: 
13619: Lakialoite n:o 94
13620: 
13621: 
13622: 
13623: 
13624:                                  Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiö-
13625:                                    maksusta annetun lain, maidon väliaikaisista tuotantokiinti-
13626:                                    öistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiintiömaksusta
13627:                                    annetun lain muuttamisesta ja voimassaolaajan jatkamisesta
13628: 
13629: 
13630:                                          Eduskunnalle
13631: 
13632:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13633: 
13634:     Aloitteessa ehdotetaan maidon kaksihinta-       kiintiöistä jakamalla ne alueellisesti. Maata-
13635: järjestelmään kuuluvien maidon väliaikaisesta       louspiirien ja maatilahallituksen tulisi palautta-
13636: kiintiömaksusta annetun lain ja maidon väliai-      essaan kiintiöitä tuotantoon ottaa erityisesti
13637: kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain voi-      huomioon nuorten viljelijöiden aseman paran-
13638: massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella.       taminen. Monet nuoret viljelijät ovat mm.
13639: Aloite on rinnakkaislakialoite hallituksen esi-     sukupolvenvaihdoksen ja suurien investointien
13640: tykselle n:o 187.                                   seurauksena velkaantumisen vuoksi joutuneet
13641:     Maatalouselinkeinon harjoittamisen edelly-      taloudellisiin vaikeuksiin. Osaksi näistä syistä
13642: tysten parantamiseksi ja kiintiöjärjestelmän        entistä harvemmat hakeutuvat maatalouselin-
13643: joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan hallituk-      keinon pariin. Lisäksi vapautuvia kiintiöitä
13644: sen esityksestä poiketen maatilalain 74 §:n 2       jaettaessa tulee edellä mainitun erityisalueen
13645: momentissa tarkoitetulla rakentamisavustus-         ulkopuolella ottaa huomioon ne alueet, joilla
13646: alueella, Kajaanin ja Joensuun maatalous-           kiintiöiden tarve mm. maidontuotannon kehi-
13647: piirien rakentamisavustusalueeseen kuulumat-        tyksen ja hyväksymiskelpoisten hakemusten
13648: tomissa kunnissa sekä Ahvenanmaan maakun-           perusteella on suuri.
13649:  nassa alle 120 000 litran tuottajien vapautta-        Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista
13650: mista kiintiömaksun suoritusvelvollisuudesta.       koskeviin ehdotuksiin liittyen aloitteessa ehdo-
13651:  Samoilla perusteilla muussa osassa maata eh-       tetaan jatkettavaksi meijerikohtaisesta kiintiö-
13652:  dotetaan hallituksen esittämän 40 000 litran       maksusta annettua lakia yhdellä vuodella. La-
13653:  sijasta alle 60 000 litran tuottajien vapautta-    kia ehdotetaan muutettavaksi hallituksen esi-
13654:  mista mainitun kiintiömaksun suorittamisvel-       tyksestä poiketen siten, että kiintiömaksua
13655:  vollisuudesta. Koko maahan ehdotetaan lisäksi      kannetaan meijerin vastaanottamalta maito-
13656:  kiintiömaksun porrastamista siten, että 10 000     määräitä 3 penniä litralta meijerille määrättyyn
13657:  ensimmäiseltä kiintiön ylittävältä maksulliselta   perustuotantamäärään saakka, minkä ylittä-
13658:  litralta kiintiömaksu on 50 penniä.                vältä osalta kiintiömaksu on edelleen 50 penniä
13659:     Edellä mainituista syistä ja tuotantoraken-     litralta. Meijerikohtaisen kiintiömaksun alenta-
13660:  teen parantamiseksi ehdotetaan hallituksen esi-    minen hallituksen esittämästä 4 pennistä 3
13661:  tyksestä poiketen, että lisäkiintiöinä palautet-   penniin litralta meijerille määrättyyn perus-
13662:  taisiin tuotantoon vuonna 1989 lakkautettuja       tuotantamäärään saakka perustuu siihen, että
13663:  kiintiöitä vastaavasta vuonna 1987 tuotetusta      pienemmällä maksulla kyetään kattamaan
13664:  maitomäärästä 100 OJo koko maassa. Samalla         maksun perimisen perusteena oleva maatalous-
13665:  siirryttäisiin järjestelmään, jonka mukaan         tulolaissa tarkoitettu 3 miljoonan voikilon
13666:  maatalouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiin-       vientikustannus.
13667:  tiön vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perus-        Muilta osin aloite on hallituksen esityksen
13668:  teella vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä        kanssa samansisältöinen. Aloite on tarkoitettu
13669:  80 OJo:n suuruisen lisäkiintiön. Maatilahallitus   käsiteltäväksi yhdessä hallituksen esityksen
13670:   päättäisi 20 prosentin osalta lakkautetuista      kanssa. Aloitteen mukainen laki on tarkoitettu
13671: 
13672: 290020D
13673: 2                                    1989 vp. -    LA n:o 94
13674: 
13675: tulemaan voimaan 1 pa1vana tammikuuta              käsitellä samassa yhteydessä tulo- ja menoar-
13676: 1990. Lakiehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja     vioesityksen kanssa.
13677: menoarvioesitykseen, minkä vuoksi se tulisi
13678: 
13679: 
13680: 
13681: 
13682:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
13683: 
13684:    Maataloudella alkutuotantoelinkeinona on        tarkoitetulla rakentamisavustusalueella, Kajaa-
13685: suuri merkitys koko kansantaloudelle ja            nin ja Joensuun maatalouspiirien rakentamis-
13686: maamme hyvinvoinnille. Myös koko maan py-          avustusalueeseen kuulumattomissa kunnissa
13687: syminen asuttuna ja tasapainoinen alueellinen      sekä Ahvenanmaan maakunnassa alle 120 000
13688: kehitys edellyttää maatalouden harjoittamisen      litran tuottajien vapauttamista kiintiömaksun
13689: edellytysten turvaamista vastaisuudessakin. Pa-    suorittamisvelvollisuudesta. Samoilla perusteil-
13690: rasta aikaa maataloutta koskettaa voimakas         la ehdotetaan alle 60 000 litran tuottajien va-
13691: rakennemuutos. Erityisesti kehitysalueilla mai-    pauttamista kiintiömaksun suorittamisvelvolli-
13692: dontuottajien määrä on voimakkaasti vähene-        suudesta muualla maassa. Hallituksen esityk-
13693: mässä eikä uusia jatkajia ole riittävästi van-     sessä ehdotetaan pelkästään alle 40 000 litran
13694: hempien luopuessa elinkeinon harjoittamisesta.     tuottajien vapauttamista kiintiömaksun suorit-
13695: Mikäli maatalouselinkeino ei kykene tulevai-       tamisvelvollisuudesta.
13696: suudessa houkuttelemaan nuoria, etenkin niillä        Lisäksi aloitteessa ehdotetaan kohtuullisuus-
13697: alueilla, missä alkutuotantoelinkeinojen osuus     syistä kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden
13698: on suuri eikä alueella ole mahdollista luoda       porrastamista siten, että 10 000 ensimmäiseltä
13699: muita työpaikkoja, koko alueen kehitys tulee       kiintiön ylittävältä maksulliselta litralta kiintiö-
13700: entistä enemmän kärsimään. Maataloutta har-        maksu olisi 50 penniä. Tältä osin ehdotus on
13701: joittavien määrän vähentyessä näillä alueilla      hallituksen esityksen mukainen.
13702: heikkenevät samalla palvelut. Postit, kaupat ja       Tuotantorakenteen parantamiseksi hallitus
13703: koulut sekä muut palvelut saatetaan monin          ehdottaa, että lisäkiintiöinä palautettaisiin tuo-
13704: paikoin menettää kokonaan.                         tantoon vuonna 1989 lakkautettuja kiintiöitä
13705:    Maidontuotannon määrä on maassamme              vastaavasta vuonna 1987 tuotetusta maitomää-
13706: merkittävästi vähentynyt siitä, kun maidon         rästä enintään 90 OJo koko maassa. Samalla
13707: väliaikaisesta kiintiömaksusta ja maidon väliai-   siirryttäisiin järjestelmään, jonka mukaan
13708: kaisista tuotantokiintiöisiä annettuja lakeja      maatalouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiin-
13709: säädettiin. Kuluneena kesänä hyvien kasvuolo-      tiön vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perus-
13710: suhteiden johdosta myös heinästä ja karjan         teella vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä
13711: rehusta on saatu maassamme hyvä sato. Tämä         60 OJo :n suuruisen lisäkiintiön. Valtioneuvosto
13712: saattaa tilapäisesti vaikuttaa siihen, että mai-   päättäisi erikseen, palautetaanko lakkautetuis-
13713: dontuotanto suunnilleen pysyy edellisen vuo-       ta kiintiöistä enintään 30 OJo takaisin tuotan-
13714: den tasolla. Tästä huolimatta on perusteltua       toon. Maatilahallitus päättäisi näiden litrojen
13715: pyrkiä turvaamaan maatalouselinkeinon har-         alueellisesta jaosta.
13716: joittamisen edellytykset etenkin niillä maidon-       Hallituksen esityksestä poiketen tässä aloit-
13717: tuotantoalueilla, missä heinä- ja rehutuotanto     teessa ehdotetaan edellä mainituista maatalous-
13718: käytetään oman tilan tarpeisiin. Muutoinkaan       elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä syistä ja
13719: maatilalain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla      tuotantorakenteen parantamiseksi, että lisä-
13720: rakentamisavustusalueella mukaan lukien Ka-        kiintiöinä palautettaisiin tuotantoon vuonna
13721: jaanin ja Joensuun maatalouspiirien alueen         1989 lakkautettuja kiintiöitä vastaavasta vuon-
13722: kokonaisuudessaan sekä Ahvenanmaan maa-            na 1987 tuotetusta maitomäärästä 100 OJo koko
13723: kunnan ei aiheudu ylituotantoa.                    maassa. Samalla lakialaitteessa ehdotetaan siir-
13724:    Edellä olevan johdosta ja kiintiöjärjestelmän   ryttäväksi järjestelmään, jonka mukaan maa-
13725: joustavuuden parantamiseksi ehdotetaan tässä       talouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiintiön
13726: aioitteessa maatilalain 74 §:n 2 momentissa        vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perusteella
13727:                                       1989 vp. -     LA n:o 94                                     3
13728: 
13729: vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä 80 OJo :n       kia muutettavaksi siten, että kiintiömaksua
13730: suuruisen lisäkiintiön. Maatilahallitus päättäisi    kannetaan meijerin vastaanottamalta maito-
13731: erikseen, kuinka lakkautetuista kiintiöistä pa-      määräitä 4 penniä litralta meijerille määrättyyn
13732: lautetaan 20 OJo takaisin tuotantoon. Maatila-       perustuotantamäärään saakka, minkä ylittä-
13733: hallitus päättäisi samalla näiden litrojen alueel-   vältä osalta kiintiömaksu on edelleen 50 penniä
13734: lisesta jaosta. Jaettaessa vapautuvia kiintiöitä     litralta.
13735: tulisi erityisesti ottaa huomioon nuorten viljeli-      Meijerikohtaisen kiintiömaksun tuotolla ka-
13736: jöiden asema. Monet nuoret ovat mm. suku-            tetaan hallituksen esityksen mukaan maata-
13737: polvenvaihdoksen ja investointien johdosta           loustulolaissa tarkoitettu 3 miljoonan voikilon
13738: joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Heidän         vientikustannus. Asiantuntijoiden arvion mu-
13739: asemansa parantaminen edellyttää riittävän           kaan mainittu voin vientikustannus kyetään
13740: korkeiden kiintiöiden sallimista, jotta tilojen      kattamaan, vaikka kiintiömaksua kannetaan
13741: elinkelpoisuus voidaan turvata. Lisäksi vapau-       meijerin vastaanottamalta maitomääräitä 3
13742: tuvia kiintiöitä jaettaessa tulee edellä mainitun    penniä litralta meijerille määrättyyn perus-
13743: erityisalueen ulkopuolella ottaa huomioon ne         tuotantamäärään saakka 4 pennin sijasta.
13744: alueet, joilla kiintiöiden tarve maidontuotan-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13745: non kehityksen ja hyväksyttävien hakemusten
13746: perusteella on suuri.                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13747:    Edelleen hallituksen esityksessä ehdotetaan              lakiehdotukset:
13748: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annettua la-
13749: 
13750: 
13751: 
13752: 
13753: 1.
13754:                                                Laki
13755:                maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
13756: 
13757:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13758:   muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
13759: (569/84) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n
13760: momentti,
13761:   sellaisina kuin niistä ovat 6 § 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (622/86), 8 §:n 1
13762: momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85) ja 27 §:n 1 momentti 29 päivänä
13763: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1301/88), sekä
13764:   lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät
13765: 3 ja 4 momentiksi seuraavasti:
13766: 
13767:                      1§
13768:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187)            Ahvenanmaan maakunnassa 120 000 litraa
13769:                                                      sekä muualla maassa 60 000 litraa tai sitä
13770:                   5 §                                enemmän.
13771:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o            (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
13772: 187)                                                 187)
13773:    Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet-
13774: ty, kiintiömaksua on suoritettava vahvistetun
13775: tuotantokiintiön ylittävän maidon osalta vasta                        6, 8 ja 27 §
13776: siltä osin kuin meijeriin toimitettavan maidon         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187)
13777: määrä maksukautena on maatilalain (188/77)
13778: mukaisella rakentamisavustusalueella, Kajaa-
13779: nin ja Joensuun maatalouspiirien rakentamis-           Tämä laki tulee voimaan      päivänä tammi-
13780: avustusalueeseen kuulumattomissa kunnissa ja         kuuta 1990.
13781: 4                                    1989 vp. -   LA n:o 94
13782: 
13783: 2.
13784:                                               Laki
13785:               maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
13786: 
13787:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13788:    kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
13789: (570/84) 14 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
13790: (1302/88), sekä
13791:    muutetaan lain 14 §, 14 a §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 1-3 momentti ja 34 §:n
13792: 1 momentti,
13793:    sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 14 a §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti mainitussa 29
13794: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, 16 § :n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa
13795: laissa (623/86) ja 21 §:n 2 ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1336/87),
13796: sekä
13797:    lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä elokuuta
13798: 1986 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:
13799: 
13800:                       12 §                        litus päättää 20 prosentin osalta tuotantokiin-
13801:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187)       tiöiden vahvistamisesta ja korottamisesta jaka-
13802:                                                   malla tuotantokiintiöt käytettäväksi niiden
13803:                       14 §                        maatalouspiirien alueilla, joilla maidontuotan-
13804:    Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa        non kehitys ja hyväksyttävien hakemusten
13805: kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa    määrä sitä edellyttävät. Jaettaessa 1 momentis-
13806: vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä     sa tarkoitettuja tuotantokiintiöitä maatalous-
13807: korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä         piirien ja maatilahallituksen tulee ottaa erityi-
13808: määrä, joka vastaa 100 prosenttia                 sesti huomioon nuorten viljelijöiden tuotanto-
13809:    1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomääräs-   mahdollisuuksien parantaminen.
13810: tä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lakkau-       (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
13811: tettu vuonna 1989 ja                              187)
13812:    2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomääräs-
13813: tä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lakkau-                14 a, 16, 21 ja 34 §
13814: tettu vuonna 1990.                                  (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187)
13815:    Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto-
13816: kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13817: kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata-    kuuta 1990.
13818: louspiirin alueella 80 OJo mainitussa momentis-     Vuoden 1989 maidontuotantoon sovellettuja
13819: sa tarkoitetusta asianomaisen maatalouspiirin     tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri toimen-
13820: alueella tuotetusta maitomäärästä. Maatilahal-    piteitä myös vuonna 1990.
13821:                                     1989 vp. -    LA n:o 94                                      5
13822: 
13823: 3.
13824:                                              Laki
13825:                 meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
13826: 
13827:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13828:   muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
13829: (1303/88) 1 §, 5 §:n 1 momentti, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti ja 28 § näin kuuluviksi:
13830: 
13831:                    1 ja 5 §                       vastaanottamastaan maidosta 3 penniä litralta
13832:   (Kuten hallituksen esityksessä n :o 187)        maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään
13833:                                                   seuraavan kalenterikuukauden loppuun men-
13834:                       7§                          nessä.
13835:   Kiintiömaksun suuruus meijerin perus-             (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
13836: tuotantamäärään saakka on 3 penniä litralta       187)
13837: sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta.
13838:                                                                     11 ja 28 §
13839:                       9 §                           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187)
13840:   Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on
13841: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13842: nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana           kuuta 1990.
13843: 
13844: 
13845:   Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989
13846: 
13847:          Kauko Juhantalo            Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
13848:          Esko Aho                   Juhani Alaranta           Sirkka-Liisa Anttila
13849:          Kauko Heikkinen            Jorma Huuhtanen           Pirkko Ikonen
13850:          Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi              Anneli Jäätteenmäki
13851:          Timo Kietäväinen           Annikki Koistinen         Heikki Kokko
13852:          Seppo Kääriäinen           Markku Lehtosaari         Matti Maijala
13853:          Kalevi Mattila             Einari Nieminen           Seppo Pelttari
13854:          Hannele Pokka              Pekka Puska               Tellervo Renko
13855:          Mirja Ryynänen             Kalle Röntynen            Pauli Saapunki
13856:          Aapo Saari                 Kimmo Sarapää             Juho Sillanpää
13857:          Eino Siuruainen            Hannu Tenhiälä            Taisto Tähkämaa
13858:          Jukka Vihriälä            Johannes Virolainen        Matti Väistö
13859:                      Paavo Väyrynen            Gunnar Jansson
13860:                                                 1989 vp.
13861: 
13862: Lakialoite n:o 95
13863: 
13864: 
13865: 
13866: 
13867:                                      Laine ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain muut-
13868:                                         tamisesta
13869: 
13870: 
13871:                                             Eduskunnalle
13872: 
13873:   Ehdotus liittyy välttämättömyystarvikkei-            Ehdotammekin,
13874: den, mm. kotitalouksien käyttämän energian,
13875: vapauttamista liikevaihtoverosta koskevaan la-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13876: kialoitteeseen n:o 93, jossa esitetään perustelut           lakiehdotuksen:
13877: myös tälle ehdotukselle.
13878:   Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo-
13879: den 1990 alusta.
13880: 
13881: 
13882: 
13883:                                                 Laki
13884:                               polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta
13885: 
13886:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13887:   muutetaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain 2 § :n 3 kohta ja 4 §:n 1
13888: momentin 1-3 kohta,
13889:   sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86) ja
13890: 4 §:n 1 momentin 1-3 kohta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1286/88}, sekä
13891:   lisätään 6 §:ään uusi 6 kohta, jolloin nykyinen 6 ja 7 kohta siirtyvät 7 ja 8 kohdaksi,
13892: seuraavasti:
13893: 
13894:                       2§
13895:   Tässä laissa tarkoitetaan:                            3) lentobensiinistä 10,00 penniä litralta.
13896: 
13897:   3) moottoribensiinillä polttomoottoreissa
13898: käytettäväksi soveltuvaa bensiiniä, jonka ok-                                6§
13899: taaniluku on 75 RON tai enemmän määritelty-             Verotonta on:
13900: nä ASTM D 2699 -menetelmällä; sekä
13901:                                                        6) polttoaine, jota käytetään energianlähtee-
13902:                                                      nä tässä laissa tarkoitetun polttoaineen valmis-
13903:                         4 §                          tukseen;
13904:   Polttoaineveroa on suoritettava:
13905:   1} muusta kuin lyijyttömästä ja lentobensii-
13906: nistä 180,25 penniä litralta;                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13907:   2) lyijyttömästä moottoribensiinistä 50,00         kuuta 1990.
13908: penniä litralta; sekä
13909: 
13910: 
13911:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989
13912: 
13913:           Ensio Laine                     Marja-Liisa Löyttyjärvi       Marjatta Stenius-Kaukonen
13914:                                           Esko-Juhani Tennilä
13915: 290020D
13916:                                               1989 vp.
13917: 
13918: Lakialoite n:o 96
13919: 
13920: 
13921: 
13922: 
13923:                                   Tennilä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain ja
13924:                                     eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
13925: 
13926: 
13927:                                          Eduskunnalle
13928: 
13929: 
13930:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13931: 
13932:     Aloite sisältää ehdotuksen tulo- ja varalli-       Emme hyväksy hallituksen esitystä, jonka
13933:  suusverolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-   mukaan pääomatulojen verotusta kevennetään
13934:  nöksi.                                             huomattavasti pääomatulojen yhteisverotuk-
13935:    Ehdotamme, että ansiotulot säädetään val-        sesta luopumalla ja veroprogressiota ylimmissä
13936: tionverotuksessa verovapaiksi, jos ne ovat alle     tuloluokissa keventämällä. Esitämme pääoma-
13937: 4 200 markkaa kuukaudessa, ja kunnallisvero-        tulojen saattamista kokonaisuudessaan yhteis-
13938: tuksessa verovapaiksi, jos ne ovat alle 3 000       verotettaviksi.
13939: markkaa kuukaudessa.                                   Emme hyväksy myöskään yhtiöverotuksen
13940:     Esitämme nykyiset verovähennykset säilytet-     hyvitysjärjestelmään siirtymistä osinkotulojen
13941:  täviksi mutta siten muutettuna, että ne valtion-   verotuksessa. Se merkitsee huomattavia vero-
13942:  verotuksessa tehdään verosta eikä tulosta. Li-     helpotuksia osakkeenomistajille ja pörssikei-
13943:  säksi ehdotamme vähennyksiin täysimääräisiä        nottelijoille. Yritysvoittojen verotusta voidaan
13944:  inflaatiokorjauksia. Kaikista vähennyksistä tu-    lisätä muillakin keinoilla. Huomautamme
13945:  lee aioitteemme mukaan omavastuut poistaa.         myös, että nykyiselläänkään osinkotulojen ve-
13946:     Omaisuuden luovutusvoitot omasta vakitui-       rotus ei ole Suomessa kahdenkertaista. Ha-
13947:  sesta asunnosta saatua luovutusvoittoa lukuun      luamme myös muistuttaa, että esimerkiksi Rea-
13948:  ottamatta esitämme säädettäväksi kokonaisuu-       ganin verouudistuksessa osinkotulojen kahden-
13949:  dessaan veronalaiseksi tuloksi.                    kertaiseen verotukseen ei katsottu aiheelliseksi
13950:     Ehdotamme osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja       puuttua. On olemassa paljon yksinkertaisem-
13951:  muiden yhteisöjen saattamista varallisuudes-       piakin tapoja turvata, että voitot tulevat vähin-
13952:  taan verolle. Lisäksi ehdotamme kirkon, seura-     tään yhteen kertaan verotetuiksi, kuin yh-
13953:  kuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien verova-     tiöveron hyvitysjärjestelmä.
13954:  paudet poistettaviksi.
13955: 
13956: 
13957: 
13958: 
13959:                                        YLEISPERUSTELUT
13960: 
13961:    Meidän mielestämme tarvitaan verouudistus,       hon hallitus nyt on mennyt, emme Suomessa
13962: joka merkittävästi helpottaa pieni- ja keskitu-     tarvitse.
13963: loisten asemaa. Sellaista suurituloisten ja rik-       Verouudistus on toteutettava alkaen välillis-
13964: kaiden, kasinopelissä keinottelevien ja suur-       ten verojen, mm. liikevaihtoveron, keventämi-
13965: pääoman etuja palvelevaa verouudistusta, jo-        sestä. Siten parhaiten autetaan pienituloisia,
13966: 
13967: 2900200
13968: 2                                     1989 vp. -     LA n:o 96
13969: 
13970: eläkkeen varassa tai sosiaalisten tulonsiirtojen     tilanteisiin, joissa veronmaksukykyä todella
13971: varassa elävien asemaa. Marginaaliveroastei-         on.
13972: kon alentaminen ei yhtään keventäisi heidän             Demokraattisen Vaihtoehdon kokonaisve-
13973: verotustaan. Esitämme muussa yhteydessä, et-         rouudistuksessa pidetään ehdottomana lähtö-
13974: tä välttämättömyystarvikkeiden vapauttaminen         kohtana mm. kuntien oikeutta verottaa yrityk-
13975: kokonaan liikevaihtoverosta aloitetaan poista-       siä. Myös kuntien harkintaverotusoikeus on
13976: malla liikevaihtovero heti eräiltä elintarvikkeil-   ehdottomasti säilytettävä. Työnantajain sosiaa-
13977: ta sekä kotitalouksien käyttämäitä energialta ja     liturvamaksujen määrittelyperusteiden osalta
13978: osaksi vaatteilta ja jalkineilta. Myös kirjojen      ehdotamme, että käynnistetään pikaisesti selvi-
13979: liikevaihtoverottaminen tulee lopettaa.              tystyö siitä, kuinka satumaksujen periminen
13980:    Alle 4 200 mk/kk olevat palkka-, eläke-           käyttökatteen perusteella muuttaisi satumaksu-
13981: yms. tulot on mielestämme vapautettava val-          jen jakautumista työvoimavaltaisuudeltaan eri-
13982: tionverosta heti ja kunnallisverosta asteittain.     laisten yritysten kesken.
13983: Esitämme, että vuonna 1990 kunnallisverosta             Vastustamme myös hallituksen suunnitelmaa
13984: vapautetaan alle 3 000 mk/kk olevat palkka-,         siirtyä täydelliseen arvonlisäverojärjestelmään
13985: eläke- yms. tulot. Useimmat ennen verouudis-         Suomessa. Mikäli tämä hallituksen esitys to-
13986: tusta käytössä olleet verovähennykset on säily-      teutuu, se merkitsee, että tuloverouudistuksen
13987: tettävä, mutta niitä tulee muuttaa siten, että ne    yhteydessä mahdollisesti saatavat veronkeven-
13988: tehdään valtionverotuksessa verosta eikä tulos-      nykset otetaan korkojen kanssa takaisin. Niin
13989: ta, kuten nykyisin. Näin vähennysten suuritu-        ikään se merkitsee, että nyt rikkaimmille ja
13990: loisimpia hyödyttäviä piirteitä saadaan lieven-      suurituloisimmille annettavat marginaalivero-
13991: netyksi. Myös omavastuut vähennyksissä tulee         helpotukset pannaan pienituloisimpien makset-
13992: poistaa.                                             taviksi, joiden tuloista välilliset verot vievät
13993:                                                      suuremman osan kuin muiden tuloista. !satu-
13994:    Pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat verohel-
13995:                                                      loisten marginaaliverohelpotusten maksajiksi
13996: potukset on perusteltua rahoittaa yritysten ve-
13997:                                                      joutuvat siten myös ne pienituloisimmat, jotka
13998: rotusta lisäämällä. Ei ole oikein, että esimer-
13999:                                                      nykyisin joutuvat maksamaan vain välillisiä
14000: kiksi eläkeläiset pannaan maksamaan tulon ja
14001:                                                      veroja.
14002: varallisuuden perusteella veroja enemmän kuin
14003:                                                         Kokonaisesityksemme toteuttaminen siirtäisi
14004: kaikki osakeyhtiöt yhteensä, kuten tapahtui
14005:                                                      verotuksen painopistettä henkilöverotuksesta
14006: vuonna 1986. Suurin osa teollisuuden pörssiyh-
14007:                                                      yritysverotukseen ja välillisestä verotuksesta
14008: tiöistä ei maksa valtiolle lainkaan tuloveroja.
14009:                                                      välittömään verotukseen. Näin tehdessään se
14010: Yritysten alhainen verorasitus Suomessa on jo
14011:                                                      jonkin verran korjaisi Suomen verorakennetta
14012: saanut osakseen kansainvälistäkin huomiota.
14013:                                                      muiden kapitalististen maiden kaltaiseksi.
14014: Ehdotuksemme, että suurten pääomavaltaisten
14015:                                                         Tällä verouudistusehdotuksellamme tavoitte-
14016: yritysten verotusta on kiristettävä tuntuvasti,
14017:                                                      lemme oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden li-
14018: perustuu vakavaan harkintaan.
14019:                                                      säämistä verotuksessa. Sen lisäksi uudistuseh-
14020:    Muussa yhteydessä esitämme, että teolli-          dotuksen tavoitteena on perusteellinen suun-
14021: suusinvestointien liikevaihtoveronhuojennuk-         nanmuutos harjoitettuun virheelliseen talous-
14022: sista luovutaan ja energiaverouudistus peruute-      politiikkaan sekä talouden ohjauskyvyn pa-
14023: taan.     Liikevaihtoveronhuojennukset       ovat    lauttaminen julkiselle vallalle. Se, että yritysve-
14024: osoittautuneet virheelliseksi politiikaksi ja ne     rotuksen on sallittu painua niin mitättömäksi,
14025: ovat ristiriidassa myös teknologisen kehityksen      on merkinnyt mm., että yrityksiltä on viety
14026: nykyvaiheen vaatimusten kanssa, jotka edellyt-       kiihokkeet toimintansa tehostamiseen terveellä
14027: täisivät nk. robottiverojen lisäämistä eikä vä-      tavalla ja myös työntekijöiden edut huomioon
14028: hentämistä. Energiaverouudistus merkitsi koti-       ottaen. Samalla julkisen vallan veropolitiikka
14029: talouksille kohtuutonta lisälaskua ja vapautta-      yritysten toiminnan säätelyvälineenä on menet-
14030: essaan teollisuuden energiankäytön välillisistä      tänyt merkityksensä.
14031: veroista se oli myös energia- ja ympäristöpoliit-
14032: tisesti virheellinen uudistus.
14033:    Toisena tärkeänä rahoituslähteenä ehdotam-        Esityksen taloudelliset vaikutukset
14034: me, että myyntivoitot pannaan kokonaisuudes-
14035: saan verolle. Näin verotuksen painopistettä             Arvion mukaan esityksemme (ml. valtion
14036: voidaan merkittävästi siirtää niihin tahoihin ja     tuloverotaulukkoa koskeva esityksemme) lisää
14037:                                      1989 vp. -     LA n:o 96                                      3
14038: 
14039: valtion verotuloja noin 5 700 miljoonaa mark-       rotusta koskevat muutosehdotuksemme kuiten-
14040: kaa nykyisiin veroperusteisiin verrattuna. Tä-      kin lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 3 000
14041: hän sisältyy henkilöiden tuloverojen pienenty-      miljoonalla markalla ja myyntivoittoverotuk-
14042: minen 2 100 miljoonalla markalla ja myynti-         sen kiristäminen 2 500 miljoonalla markalla.
14043: voittoverojen ja varallisuusverojen Uoista val-     Jos lisäksi esityksemme lapsilisän korottami-
14044: taosa on osakeyhtiöiden ja osuuskuntien varal-      sesta 1 000 markkaan/kk toteutetaan, lapsivä-
14045: lisuusveroa) lisääntyminen 7 800 miljoonalla        hennys voidaan poistaa. Se lisäisi kunnallisve-
14046: markalla.                                           ron tuottoa 2 500 miljoonaa markkaa. Edellä
14047:    Esityksemme, jonka mukaan kunnallisveroa         todetut kunnallisveron tuottoa merkitsevät li-
14048: ei kerätä alle 3 000 markan kuukausituloista,       säysehdotuksemme ovat siten yhteensä 8 000
14049: vähentää kunnallisveron tuottoa arviomme            miljoonaa markkaa eli saman verran kuin kun-
14050: mukaan 8 000 miljoonalla markalla. Yritysve-        nallisveron tuottoa vähentävä esityksemme.
14051: 
14052: 
14053: 
14054: 
14055:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14056: 
14057: 
14058: A. Tulo- ja varallisuusverolaki                     johtuu siitä, että aloitteen mukaan yhtiöveron
14059:                                                     hyvitysjärjestelmään ei siirrytä.
14060:    Yksityiskohtaiset perustelut esitetään niiltä
14061: osin kuin aloite poikkeaa voimassa olevasta
14062: laista (1240/88).                                   2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat
14063:                                                             yhteisöt
14064: 
14065: 1 OSA. Yleiset säännökset                              17 §. Aloitteen mukaan kirkon, seurakun-
14066:                                                     tien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien
14067:   luku. Lain soveltamisala                          tulee maksaa veroa tulon perusteella myös
14068:                                                     valtiolle. Muun muassa verotusoikeutensa ja
14069:   3 § . Aloitteen mukaan yhtiöveron hyvitys-        suurten omaisuuksiensa ansiosta kirkko, seura-
14070: järjestelmään ei siirrytä.                          kunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat esi-
14071:                                                     merkiksi aatteellisia yhteisöjä paremmassa ta-
14072:                                                     loudellisessa asemassa, joten siitäkään syystä
14073: 2 luku. Määritelmät                                 uskonnollisten yhteisöjen erityishelpotuksille ei
14074:                                                     ole perusteita.
14075:   7 §. Aloitteessa esitetään puolisoita koskevia       20 §. Muutoksen perustelut kuten 17 §:n
14076: säännöksiä sovellettaviksi kaikkiin avio- ja        kohdalla.
14077: avopareihin erilaisissa parisuhteissa elävien          23 § . Eduskuntaryhmämme on useassa yh-
14078: keskinäisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Halli-      teydessä esittänyt otettavaksi käyttöön yritys-
14079: tuksen vähäisestä muutosesityksestä huolimat-       ten nettovarallisuuteen perustuvan työllisyys-
14080: ta säilyisi edelleen mm. se eriarvoisuus, että      ja teknologiaveron. Käytännössä se voitaisiin
14081: Iapsettornilla ja ns. uusilla avopareilla on kak-   toteuttaa poistamalla osakeyhtiöille ja osuus-
14082: sinkertainen korkokulujen vähennysoikeus            kunnille 1960-luvun lopulla myönnetty erioi-
14083: muihin verrattuna.                                  keus olla maksamatta varallisuusveroa. Tieteel-
14084:                                                     listeknisen kehityksen nykyisessä vaiheessa lä-
14085:                                                     hinnä pääomavaltaisimpiin yrityksiin kohdistu-
14086:  II OSA. Verovelvollisuus                           va varallisuusvero on aikaisempaakin perus-
14087:                                                     teliompi mm. työllisyyspoliittisilla näkökohdil-
14088:    luku. Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus     la. Niin ikään aloitteen toteuttaminen osaltaan
14089:                                                     muuttaisi yritysten verorasitusta lähemmäs
14090:    JO§. Pykälän 6 kohtaan esitetty muutos           kansainvälistä tasoa.
14091: 4                                    1989 vp. -     LA n:o 96
14092: 
14093:    Asunto-osakeyhtiöt ja muut asumista välit-       alaista. Esitys liittyy tavoitteeseen turvata kai-
14094: tömästi palvelevat yhteisöt tulee kuitenkin         kille vähintään 3 000 markan perustoimeentulo
14095: edelleen jättää varallisuusverotuksen ulkopuo-      verottomana kuukaudessa.
14096: lelle.                                                 44 ja 45 §. Tulon veronalaisuutta koskevia
14097:                                                     määritelmiä on muutettava, koska aloitteessa
14098:                                                     esitetään kaikki valtionverotuksen vähennykset
14099: 3 luku. Perheverotus                                tehtäviksi veroista. Muutoksen tarkoituksena
14100:                                                     on muuttaa verovähennysjärjestelmä tasapuoli-
14101:    24 § • Aloitteessa ei hyväksytä pääomatuloille   semmaksi kuin nykyisin, jolloin lukuisat tulos-
14102: annettavia uusia verohelpotuksia, jotka aiheu-      ta tehtävät vähennykset hyödyttävät enemmän
14103: tuvat siitä, että hallituksen esityksen mukaan      suurituloisia kuin pienituloisia.
14104: pääomatulojen yhteisverotuksesta luovutaan.            46 §. Hallituksen verouudistuksessa sairaus-
14105: Toisaalta hallituksen esitys uudeksi verotaulu-     kassojen maksamat lisäpäivärahat, täydennys-
14106: kaksi on asteikkoporrastuksen harventamisen         päivärahat ja eroavustukset määrättiin veron-
14107: vuoksi sellainen, että useimmissa tapauksissa       alaiseksi tuloksi. Sama koski kertakaikkisena
14108: on käytännössä samantekevää, tapahtuuko             korvauksena maksettavia tapaturma- tai liiken-
14109: pääomatulojen verotus yhteisverotuksena vai         nevakuutukseen perustuvia eläkkeitä sekä
14110: erillisverotuksena. Demokraattisen Vaihtoeh-        uusia vuoden 1988 jälkeen alkavia huoltoeläk-
14111: don eduskuntaryhmän verotaulukkoesityksessä         keitä ja huoltoapueläkkeitä. Tämän aloitteen
14112: portaikkojen lukumäärää ei ole vähennetty           mukaan em. tulot tulee edelleen säilyttää vero-
14113: eikä progressiota lievennetty, joten sen mu-        vapaina ja siksi 46 §:n 3 kohtaa on ehdotetuna
14114: kaan pääomatuloja verotettaessa lopputulos          tavalla muutettava.
14115: riippuu myös siitä, toteutetaanko se yhteisvero-
14116: tuksena vai erillisverotuksena.
14117:    Verotuksen yksinkertaistamiseksi ja pää-         Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot
14118: omatulojen verotuksen lisäämiseksi esitetään
14119: aloitteessa, että pääomatulo on kokonaisuu-            47 §. Luontoisetujen verotusarvot tulee mää-
14120: dessaan yhteisverotuksen piirissä eikä vain         ritellä kuten ennen verouudistusta. Verohalli-
14121: 6 500 markkaa ylittävältä osaltaan, kuten ny-       tuksen päätöksellä verotusarvoista voidaan vä-
14122: kyisin voimassa olevan lain mukaan verotetta-       hentää ravinto- ja asuntoedun korottamisen
14123: essa.                                               johdosta työntekijöiden käytettävissä olevia tu-
14124:    29 §. Kuten 24 § :n perustelut.                  loja useilla tuhansilla markoilla vuodessa. Au-
14125:    31 §. Kuten 24 §:n perustelut.                   toedun verotusarvojen korotuksessa ei ole otet-
14126:                                                     tu myöskään huomioon niitä tapauksia, joissa
14127:                                                     auto on välttämätön työväline eikä palkanlisä.
14128: 4 luku. Kuolinpesän, yhtymän, yhteis-                  50§. Päivärahan, ateriakorvauksen ja mui-
14129:         etuuden ja konkurssipesän verovel-          den kulukorvausten verotus on palautettava
14130:         vollisuus                                   entiselleen. Niiden verotusarvojen korotus
14131:                                                     mm. ateriakorvausten ja viikonloppumatkojen
14132:   35 § . Pykälä poistetaan, koska yhtiöveron        osalta vähentää esimerkiksi komennusmiesten
14133: hyvitysjärjestelmään ei siirrytä.                   käytettävissä olevia tuloja useilla tuhansilla
14134:                                                     markoilla.
14135:                                                        Hallituksen toteuttama muutos merkitsi
14136: 111 OSA. Tulon veronalaisuus                        myös valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopi-
14137:                                                     musten syrjäyttämistä näissä asioissa. Aioit-
14138: Määritelmät                                         teemme mukaan matkakustannusten korvaus-
14139:                                                     ten verotusarvoista päätettäessä on edelleen
14140:   43 § • Esitämme, että alle 4 200 markan an-       otettava huomioon, mitä niistä edustavimmiksi
14141: siotulot kuukaudessa ovat kokonaan verova-          katsottavissa valtakunnallisissa työ- ja virkaeh-
14142: paata tuloa valtionverotuksessa ja että alle        tosopimuksissa on sovittu.
14143: 3 000 markan ansiotulot kuukaudessa ovat ko-           52 §. Aloitteessa esitetään, että kansanedus-
14144: konaan verovapaata myös kunnallisverotukses-        tajien kulukorvausten verovapaus mitoitetaan
14145: sa. Mikäli ansiotulon määrä ylittää edellä mai-     samalle tasolle kuin muidenkin työntekijöiden
14146: nitut rajat, koko ansiotulon määrä on veron-        vastaavat korvaukset.
14147:                                      1989 vp. -    LA n:o 96                                       5
14148: 
14149: Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset      hentämään mm. asuntojen hintojen nousupai-
14150:                                                    neita.
14151:   55 §. Kohtia 4-5 tulee muuttaa samoin
14152:                                                       Omassa käytössä olleesta vapaa-ajan kiin-
14153: perustein kuin lain 46 §:ää esitetään muutetta-
14154:                                                    teistöstä saadun luovutusvoiton verotusta esite-
14155: vaksi.                                             tään jonkin verran lievennettäväksi pääsään-
14156:   56 §. 1 momentti tulee muuttaa samoin pe-        nöstä, koska tapaus on jossain määrin rinnas-
14157: rustein kuin lain 46 §:ää esitetään muutetta-      tettavissa oman vakituisen asunnon luovutus-
14158: vaksi.                                             voittoon, joka säädetään verovapaaksi vuoden
14159:   57 §. Reserviläispalkka tulee edelleen säilyt-
14160:                                                    omistusajan jälkeen lain 73 §:ssä.
14161: tää verovapaana (muutos kohtaan 9).
14162:                                                       72 §. Poistetaan tarpeettomana 67 §:ään esi-
14163:                                                    tetyn muutoksen johdosta.
14164: Luovutusvoitot
14165: 
14166:    67 §. Omaisuuden luovutusvoittoja tulee kä-     Muut tulon veronalaisuutta koskevat sään-
14167: sitellä verotuksessa samanarvoisena tulona         nökset
14168: kuin palkkatuloja. Muutoin ei voida puhua
14169: "kaikkien tulojen laittamisesta samalle viival-
14170: le''. Tällöin kaikki verovapauksia merkitsevät        77 §. 4 momentti poistetaan, koska yh-
14171: aikarajat tulee poistaa, jolloin myös myynti-      tiöveron hyvitysjärjestelmään ei siirrytä.
14172: voittojen määritelmällinen jako satunnaiseksi
14173: myyntivoitoksi ja omaisuuden luovutusvoitoksi
14174: käy tarpeettomaksi. Ne esitetään aloitteessa       IV OSA. Tulosta tehtävät vähennykset
14175: korvattavaksi omaisuuden luovutusvoiton kä-                   kunnallisverotuksessa
14176: sitteenä.
14177:    68 §. Käsitteellinen tarkennus, joka johtuu     (otsikon muutos, koska aloitteessa kaikki
14178: 67 §:ään tehdystä muutosesityksestä.               tulosta tehtävät vähennykset koskevat vain
14179:    69 §. Pykälä poistetaan 67 ja 68 §:ään tehty-   kunnallisverotusta)
14180: jen muutosesitysten johdosta.
14181:    70 §. Omaisuuden luovutusvoitoksi katso-
14182: taan myyntihinta vähennettynä hankintame-            luku. Luonnolliset vähennykset
14183: nolla (tai jos omaisuudesta on tehty poistoja,
14184: vähennettynä hankintamenon menojäännöksel-           81 §. Terminologinen tarkennus.
14185: lä), omaisuuteen sen omistusaikana tehdyillä
14186: peruspar:mnusmenoilla ja omaisuuden myynti-           83 §. 1 momentti. Työmatkakustannukset
14187: kuluilla, kuten välityspalkkioilla.                tulee saada vähentää edelleen ilman omavas-
14188:    Vastikkeetta saadun omaisuuden hankinta-        tuuosuutta.
14189: menoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuk-         83 §. 3 momentti. Koska työmatkojen kulu-
14190: sessa käytetty verotusarvo.                        korvausten verotus säilytetään nykyisellään, 3
14191:    Niissä tapauksissa, joissa hankintamenon        momenttia tulee muuttaa ehdotetulla tavalla.
14192: suuruutta edellä todetuin perustein ei ole osoi-
14193: tettavissa esimerkiksi omistusajan pituuden          83 §. 3 momentti. Esitämme metsurivähen-
14194: vuoksi, veronalaiseksi myyntivoitoksi katso-       nyksen enimmäismäärään inflaatiokorotusta.
14195: taan 80 prosenttia myyntihinnasta.                   86 §. 1 momentti. Esitämme tulonhankki-
14196:    Inflaation huomioon ottamista luovutusvoit-     misvähennykseen inflaatiokorotusta ja lasken-
14197: tojen laskennassa ei pidetä perusteltuna, koska    taperusteen säilyttämistä nykyisellään.
14198: myöskään palkkatulojen verotuksessa inflaa-
14199: tiota ei huomioida muutoin kuin verotaulukoi-        86 §. 2 momentti. Oikeus ay-järjestöjen jä-
14200: den ja verovähennysten inflaatiokorjauksissa.      senmaksujen vähentämiseen tulee säilyttää
14201: Viimeksi mainitut inflaatiokorjaukset katso-       edelleen myös merimiehillä.
14202: taan siten riittäviksi myös luovutusvoittojen         Hallituksen esityksissä ei ole esitetty perus-
14203: verotuksessa. Lisäksi oletetaan, että luovutus-    teluja, miksi merityötuloon kohdistuvia työ-
14204: voittojen saattaminen verotuksessa yhtäläiseen     markkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttö-
14205: asemaan palkkatulojen kanssa on omiaan vä-         myyskassamaksuja ei enää saisi vähentää.
14206: 6                                  1989 vp. -     LA n:o 96
14207: 
14208: 2 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotukses-      vuokralaiselle. Tällöin saatuja vuokratuloja
14209:         sa tehtävät vähennykset                   saisi vähentää enintään 11 000 markkaa.
14210: (otsikkomuutos, koska aloitteessa kaikki             98 §. 1 momentti. Esitämme, että prosentti-
14211: kokonaistulosta tehtävät vähennykset koske-       perusteen sijasta katoksi määrätään kiinteä
14212: vat vain kunnallisverotusta)                      markkamäärä, 1 100 markkaa.
14213:                                                      99 § . Esitämme sairauskulujen omavastuu-
14214: Korot                                             osuuden poistamista ja intlaatiokorjausta vä-
14215:                                                   hennyksen ylärajoihin.
14216:    88 § • 1 momentti. Esitämme luovuttavaksi         JOO§ . Esitämme inflaatiokorjauksen teke-
14217: lainakorkojen omavastuuosuudesta.                 mistä vähennyksen enimmäismäärään.
14218:   89 §. Esitämme, että lainakorkojen perhe-          JOO a § (uusi). Esitämme käyttöön otetta-
14219: kohtainen vähennysoikeus, jonka suuruus on        vaksi vuokrakuluvähennyksen, jolloin vuokral-
14220: enintään 22 000 markkaa korotettuna 2 000         la asuva verovelvollinen saa vähentää vakitui-
14221: markalla jokaista lasta kohti, koskee vain ta-    sesta asunnosta maksamastaan vuokrasta puo-
14222: pauksia, joissa kysymys on                        let, enintään kuitenkin 22 000 markkaa.
14223:    - ensiasunnon hankinnasta                         Säännöksen tarkoituksena on vähentää eri-
14224:    - uuden asunnon hankinnasta perhekoon          arvoisuutta, jota nyt on omassa asunnossa ja
14225: kasvun takia tai                                  vuokra-asunnossa asuvien välillä siksi, että
14226:                                                   omassa asunnossa asuva saa hyväkseen asunto-
14227:    - uuden asunnon hankinnasta siksi, että
14228:                                                   lainakorkojen verovähennyksen, mutta vuok-
14229: työpaikka on muuttunut entisen työssäkäynti-
14230:                                                   ralla asuva ei saa vastaavaa helpotusta asumis-
14231: alueen ulkopuolelle.
14232:                                                   kustannuksiinsa. Säännöksen tarkoituksena on
14233:    Muita kuin asuntolainakorkoja em. enim-        muutoinkin nostaa vuokra-asumisen arvostusta
14234: mäismäärään saisi kunnallisverotuksessa sisäl-    ja parantaa vuokra-asuntojen asemaa omistus-
14235: tyä enintään 9 000 markkaa. Tällöin myös          asuntoihin     verrattuna    asuntomarkkinoilla
14236: opintolainakorkoja saisi vähentää enintään        asuntojen uustuotanto mukaan lukien. Jotta
14237: 9 000 markkaa.                                    säännöksen vaikutukset eivät purkautuisi
14238:    Muutosesityksen tarkoituksena on helpottaa     vuokratason nousuksi, vuokrasääntelyä olisi
14239: todellisessa asunnontarpeessa olevien taloudel-   samalla tehostettava esimerkiksi vuokrasolun
14240: lista asemaa ja vaikeuttaa keinottelua asunto-    avulla ainakin niissä osissa maata, joissa asun-
14241: lainakorkojen verovähennysoikeudella sekä ra-     topula on suurin.
14242: joittaa kaikkein suurituloisimmille korkovä-         J05 §. Kaikkien perhekohtaisten vähennys-
14243: hennyksestä koituvaa etua.                        ten osalta ehdotamme siirryttäväksi käytän-
14244:    91 §. Muutos johtuu lainakorkokulujen          töön, jossa puolisot voivat itse valita, kumman
14245: omavastuuosuuden poistamisesta.                   hyväksi vähennykset luetaan. Jotta vähennys-
14246:                                                   ten täysimääräinen hyöty perheelle varmistuisi,
14247:                                                   aloitteessa esitetään, että vähennykset luetaan
14248: Merityötulovähennys                               suurempituloisen hyväksi, milloin puolisot ei-
14249:                                                   vät ole esittäneet mitään kantaa asiaan.
14250:   95 §. 1 momentti poistetaan tästä ja asiasi-       Esityksemme lapsivähennyksen suuruudeksi
14251: sältö huomioidaan VII osassa valtionverosta       kunnallisverotuksessa on pienempi kuin halli-
14252: tehtävissä vähennyksissä.                         tuksen esityksessä n:o 110, koska esitämme
14253:                                                   lapsivähennysten säilyttämistä ja laajentamista
14254:                                                   valtionverotuksessa. Hallitushan siirsi verouu-
14255: Muut vähennykset                                  distuksessa lapsiperheiden tukemisen kunnille
14256:                                                   poistamalla kokonaan valtionverosta tehdyn
14257:   97 § . Esitämme, että omaisuustulovähennys      huoltajavähennyksen sekä kaventamalla lap-
14258: poistetaan. Sen tilalle esitämme vuokratulovä-    senhoitovähennykseen oikeutettujen puna.
14259: hennystä, johon olisi oikeutettu verovelvolli-    Näiden temppujen "vastapainoksi" hallituksen
14260: nen, joka on vuokrannut oman vakituisen           täytyi korottaa kunnallisverotuksen lapsivä-
14261: asuntonsa yhteydessä sijaitsevan asunnon          hennystä.
14262: vuokralaiselle tai vuokraamansa vakituisen           106 §. Yksinhuoltajavähennys esitetään ko-
14263: asuntonsa yhteydessä sijaitsevan asunnon ali-     rotettavaksi 3 000 markkaan.
14264:                                     1989 vp. -     LA n:o 96                                       7
14265: 
14266:    Tämä on pienempi kuin hallituksen esityk-       VI OSA. Varallisuus
14267: sessä n:o 110. Tässä yhteydessä on otettava
14268: huomioon, että aloitteessamme jäävät voimaan       2 luku. Varojen arvostaminen.
14269: kaikki ne myös yksinhuoltajiin kohdistuvat
14270: vähennykset, jotka hallituksen verouudistuk-          134 § . Pörssiosakkeiden verotusarvoksi tulee
14271: sessa on poistettu. Lisäksi esitämme kaikkien      vahvistaa niiden käypä arvo verovuoden lopus-
14272: alle 4 200 markan kuukausitulojen vapautta-        sa.
14273: mista valtionverosta ja alle 3 000 markan kuu-
14274: kausitulojen vapauttamista kunnallisverosta.
14275:    106 a § (uusi). Esitämme opiskelijavähen-       VII OSA. Vero
14276: nyksen säilyttämistä kunnallisverotuksessa. Li-
14277: säksi esitämme siihen inflaatiokorjausta.          I luku. Valtionvero
14278:    107 §. Esitämme invalidivähennyksen enim-
14279: mäismäärän korottamista 5 500 markkaan ja          Uusi 2 luku. Valtionverosta tehtävät vähen-
14280: vähennyksen ottamista huomioon myös elä-                        nykset
14281: ketuloa saavien kunnallisverotuksessa haitta-
14282: asteen ollessa vähintään 30 prosenttia.               Voimassa olevan lain I45 §:n kohtiin a-d
14283:                                                    esitetään liitettäviksi kaikki valtionverosta teh-
14284:   107 a § (uusi). Esitämme elatusvelvollisuus-     tävät vähennykset ja niiden ryhmittely.
14285: vähennyksen säilyttämistä ja sen enimmäis-            145 a §. Pykälässä esitetään valtionverosta
14286: määrän nostamista 4 300 markkaan lasta koh-        tehtävien vähennysten ryhmittely.
14287: den.                                                  145 b § . Pykälään kirjataan kaikki verosta
14288:   108§. Uusi momentti. Eläketulovähennyk-          tehtävät luonnolliset vähennykset. Verosta teh-
14289: sen laskentakaavaa esitämme yksinkertaistetta-     tävät vähennykset ovat 2I prosenttia vastaavis-
14290: vaksi.                                             ta tuloista tehtävistä vähennyksistä. Tämä pro-
14291:                                                    senttimäärä johtuu siitä, että keskituloisen
14292:                                                    marginaaliveroprosentti on nykyisin noin 2I
14293: 3 luku. Kokonaistulosta tehtäviä vähennyk-         prosenttia. Kun tulosta tehtävät vähennykset
14294:         siä koskevat erityiset säännökset          muutetaan verosta tehtäviksi vähennyksiksi täl-
14295:                                                    lä tulojen ja veroasteen tasolla, pienituloiset
14296: (luvun numerointi muutettu)                        tulevat hyötymään uudesta vähennyksestä ny-
14297:                                                    kyistä enemmän, keskitulon yläpuolella olevat
14298:    112 § . 2 momentti tulee esityksemme sisällön   nykyistä vähemmän ja keskituloisten hyöty siis
14299: ja rakenteen vuoksi poistaa.                       säilyy ennallaan.
14300:    113 §. 1 momentti poistetaan ja asiasisältö        Tulonhankintavähennykseen sisältyy inflaa-
14301: siirretään valtionveron laskentaa koskeviin eri-   tiokorjaus ja laskentatavan säilyttäminen ny-
14302: tyissäännöksiin.                                   kyisenä.
14303:                                                       145 c §. Pykälään kirjataan kaikki ansiotu-
14304:                                                    losta menevän veron perusteella määräytyvät
14305:                                                    vähennykset. Verouudistuksessa poistetut vä-
14306: V OSA: Tulon ja menon jaksottaminen
14307:                                                    hennykset, työtulovähennys, palkkavähennys,
14308:                                                    yksinhuoltajavähennys ja puolisovähennys esi-
14309:   luku. Tulon jaksottaminen
14310:                                                    tetään palautettaviksi. Lisäksi niihin esitetään
14311:                                                    inflaatiokorjausta.
14312:   114 § . Muutosesitys 2 momenttiin johtuu            145 d §. Pykälään kirjataan kaikki muut
14313: luovutusvoittojen verotusta koskevasta muu-        kokonaisverosta tehtävät vähennykset.
14314: tosesityksestämme.                                    Asuntolainojen korkoja esitetään vähennet-
14315:    115 §. Muutoksen tarkoituksena on estää         täväksi samoin perustein kuin 89 §:ssä. Puolet
14316: eläkkeensaajien epähuomiossa tapahtuvat oi-        asuntolainakoroista, enintään kuitenkin II 000
14317: keudenmenetykset.     1aksottamisvaatimuksen       markkaa, saisi vähentää valtionverosta. Enim-
14318: tekeminen aiheuttaa eläkeläisille kohtuutonta      mäismäärää korotetaan 500 markalla lasta
14319: vaivaa. Asia voidaan helposti hoitaa viran-        kohti. Opintolainakorkoja enimmäismäärään
14320: omaisten toimesta eläkkeensaajan eduksi.           saisi sisältyä enintään 5 600 markkaa ja mui-
14321: 8                                  1989 vp. -     LA n:o 96
14322: 
14323: den kuin asuntolainojen korkoja enintään          esityksessämme tätä korkeampi, koska esitys ei
14324: 1 700 markkaa.                                    sisällä mitään vähennyksiä veronalaisesta tu-
14325:    Vuokratulovähennys valtionverosta olisi 21     losta valtionverotuksessa.
14326: prosenttia vuokratulosta, enintään kuitenkin
14327: 2 300 markkaa.
14328:    Vuokrakuluvähennys valtionverosta olisi 10     IX OSA. Voimaantulo- ja siirtymäsäännök-
14329: prosenttia maksetuista vuokrista, enintään kui-           set
14330: tenkin 4 600 markkaa. Enimmäismäärää koro-
14331: tetaan 500 markalla lasta kohden.                    Muutosehdotustemme johdosta seuraavat
14332:    Verouudistuksessa poistetut vähennykset,       pykälät voimassa olevasta laista (1240/88) tu-
14333: koulutusvähennys, huoltajavähennys, elatus-       lee tarpeettomina poistaa: 160, 162 ja 164-
14334: velvollisuusvähennys ja lahjoitusvähennys esi-    166 §.
14335: tetään palautettaviksi. Niihin esitetään myös
14336: inflaatiokorjausta.
14337:                                                   B. Laki ennakkoperintälain muuttamisesta
14338: 
14339: 3 luku. Valtionveron erityissäännökset              5 §. 2 momentti palautetaan entiseen muo-
14340:                                                   toonsa esittämämme muutoksen johdosta.
14341: (uusi luku)                                         8 § . Lainkohta palautetaan ennen verouudis-
14342:                                                   tusta olleeseen muotoonsa TVL:n 50 §:ään
14343:    146 § (uusi). Asiasisältö voimassa olevan      esittämämme muutoksen johdosta.
14344: lain 113 §:n 1 momentista.
14345:    150 §. Uusi 2 momentti johtuu siitä, että
14346: pääomatulojen yhteisverotus esitetään jätettä-    C. Laki .-ajoitetusti verovelvollisen tulon ja
14347: väksi voimaan.                                    varallisuuden verottamisesta annetun lain
14348:                                                   muuttamisesta
14349: 
14350: 4 luku. Kunnallisveron erityissäännökset            3 § . 1 momentti palautetaan ennen verouu-
14351:                                                   distusta voimassa olleeseen muotoonsa TVL:n
14352: Luvun numeroinuin muutos.                         46 §:ään esittämämme muutoksen johdosta.
14353:                                                      7 §. Pykälä palautetaan ennen verouudistus-
14354:                                                   ta voimassa olleeseen muotoonsa TVL:n
14355: VIII OSA. Erityisiä säännöksiä                    46 §:ään esittämämme muutoksen johdosta.
14356:                                                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14357:     luku. Verotuksen kattosääntö                  nioittaen,
14358: 
14359:   156 §. Kattoprosentti esitetään nostettavaksi            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14360: 85 prosenttiin. Käytännössä kattoprosentti on            /akiehdotukset:
14361:                                      1989 vp. -   LA n:o 96                                      9
14362: 
14363: 
14364: 
14365: 1.
14366:                                              Laki
14367:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
14368: 
14369:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14370:    kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 35 §,
14371: 69 §, 72 §, 77 §:n 4 momentti, 88 §:n 1 momentti, 95 §:n 1 momentti, 112 §:n 2 momentti,
14372: 113 §:n 1 momentti, 160, 162 sekä 164-166 §,
14373:    muutetaan 3 §, 7 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentin 6 kohta, 17 §:n 1 momentin 2 kohta, 20
14374: ja 21 §, 23 §:n 2 kohta, 24 §:n 2 momentti, 29, 31, 43,44 ja 45 §, 46 §:n 1 momentin 3 kohta, 50
14375: ja 52 §, 55 §:n 4, 5 ja 6 kohta, 57 §:n 9 kohta, 67 §, 68 §:n johdantolause, 70 §:n 1 momentti, IV
14376: osan otsikko, 81 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 ja 3 momentti, 84 §:n 3 momentti, 86 §:n 1 momentin
14377: 1 ja 3 kohta ja 2 momentti, 89 §, 91 §:n 1 momentin johdantolause ja 97 §, 98 §:n 1 momentti,
14378: 99 §, 100 §:n 1 momentti, 105 ja 106 §, 107 §:n 1 momentti, 109 ja 111 §, 112 §:n 1 momentti,
14379: 113 §:n 2 ja 3 momentti, 114 §:n 2 momentti, 115, 116 ja 134 §ja 156 §:n 1 momentti, 163 §:n 1
14380: momentti sekä
14381:    lisätään 57 §:ään uusi 20 kohta, uusi 100 a, 106 aja 107 a §, 108 §:ään uusi 3 momentti ja
14382: 114 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 2 ja 3 luku, jolloin 2 luku muuttuu 4 luvuksi, sekä niihin
14383: uusi 145 a-d § ja 146 a §:
14384: 
14385:                       3§                                                 20 §
14386:   Rajoitetusti verovelvollisen saaman tulon ve-     Maakunta, kunta ja kuntainliitto ovat vero-
14387: rottamiseen sovelletaan tämän lain lisäksi sitä   velvollisia kunnalle ainoastaan liiketulosta ja
14388: koskevia erityisiä säännöksiä.                    muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tar-
14389:                                                   koitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön
14390:                       7 §                         osan tuottamasta tulosta.
14391:    Tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä
14392: sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuh-                             21 §
14393: teissa verovuonna yhteisessä taloudessa avio-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
14394: liittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henki-
14395: löihin.
14396:                                                                          23 §
14397:                    10§                              Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-
14398:   Suomessa saatua tuloa on muun ohessa:           rosta ovat vapaat:
14399: 
14400:    6) osinko, osuuspääoman korko ja muu
14401: niihin rinnastettava tulo, joka on saatu suoma-      2) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta,
14402: laiselta osakeyhtiöitä, osuuskunnalta tai muul-   asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä
14403: ta yhteisöltä, sekä osuus suomalaisen yhtymän     tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka
14404: tai yhteisetuuden tuloon;                         kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo-
14405:                                                   dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo-
14406:                                                   den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden
14407:                     17 §                          tonteista tai rakennuspaikoista, sekä sellainen
14408:   Tulon perusteella suorittavat vain kunnalle     osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta
14409: veroa:                                            suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin-
14410:                                                   teistöhuollon toimittamisesta omakustannus-
14411:    2) maakunta, kunta, kuntayhtymä ja kun-        hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy-
14412:                                                   tettäville rakennuksille;
14413: tainliitto sekä tiekunta;
14414: 
14415: 2 290020D
14416: 10                                   1989 vp. -     LA n:o 96
14417: 
14418:                       24 §                                                45 §
14419:                                                        Verotettava tulo kunnallisverotuksessa on se
14420:    Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las-    jäännös, joka saadaan kun verovelvollisen eri
14421: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio-    tulolähteiden puhtaiden tulojen yhteismäärästä
14422: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai        (kokonaistulosta) vähennetään muut kuin
14423: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot       luonnolliset vähennykset.
14424: kuin ansiotulot toisen puolison tuloihin. Jos          Verotettava tulo valtionverotuksessa on ve-
14425: kummallakin puolisolla on vain muita tuloja         ronalaisten tulojen yhteismäärä.
14426: kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, jolla
14427: on vähemmän tuloja, tulo toisen puolison tu-                              46 §
14428: loihin.                                               Ansiotuloa on:
14429: 
14430:                                                       3) päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainra-
14431:                       29 §                          ha sekä muu eläke tai korvaus tulojen ja
14432:   Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-        elatuksen vähentymisestä, joka on saatu sai-
14433: losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion-     rausvakuutuslain (364/63), potilasvahinkolain
14434: verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin       (585/86) tai pakollisen tapaturma- tai liikenne-
14435: ansiotulo lisätään lasta verovuonna elättänei-      vahinkoturvan nojalla;
14436: den vanhempien 24 §:n 2 momentin mukaisesti
14437: määräytyvän ansio- ja muiden tulojen yhteis-
14438: määrään. Jollei vanhemmilla ole yhteisverotet-                             50§
14439: tavia tuloja, lapsen muu kuin ansiotulo lisä-          Veronalaista tuloa ei ole työnantajan maa-
14440: tään sen vanhemman tuloihin, jonka kokonais-        räyksestä kotimaassa tai ulkomaille tehdystä
14441: tulon määrä on suurempi.                            virka- tai työmatkasta saatu matkustamiskus-
14442:                                                     tannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus,
14443:                       31 §                          majoittumiskorvaus, yömatkaraha ja muun ni-
14444:                                                     misenä hyvityksenä suoritettu matkakustan-
14445:    Jos lapsen vanhempiin ei sovelleta tämän         nusten korvaus.
14446: lain puolisoita koskevia säännöksiä tai jos lasta      Työnantajan määräyksestä riippumatta kat-
14447: on verovuonna elättänyt vain toinen vanhem-         sotaan kuitenkin aloilla, joilla erityistä työnte-
14448: mista, lisätään lapsen muu tulo kuin ansiotulo      kemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt-
14449: ja varallisuus valtiolle suoritettavan veron        aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta-
14450: määrää laskettaessa sen vanhemman tuloihin          maan, päivittäisestä asunnon ja erityisen työn-
14451: ja varallisuuteen, jonka tulojen yhteismäärä on     tekemispaikan välisistä matkoista saaduista
14452: suurempi.                                           matkakustannusten korvauksista verovapaaksi
14453:                                                     tuloksi vain matkustamiskustannuksista saatu
14454:                        43 §                         korvaus; kuitenkin jos työ- tai virkamatka
14455:   Veronalaista tuloa ovat jäljempänä maini-         viimeksi mainituilla aloilla on tehty työnanta-
14456: tuin rajoituksin verovelvollisen rahana tai ra-     jan määräyksestä ja jos tilaisuutta varsinaiseen
14457: hanarvoisena etuutena saarnat tulot. Mikäli         työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun
14458: verovelvollisen ansiotulo on alle 52 500 mark-      erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittö-
14459: kaa, ansiotulo ei ole valtionverotuksessa veron-    mässä läheisyydessä ei ole, katsotaan päivittäi-
14460: alaista, ja mikäli ansiotulo on alle 37 500         sistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan
14461: markkaa, ansiotulo ei ole veronalaista myös-        välisistä matkoista saaduista matkakustannus-
14462: kään kunnallisverotuksessa                          ten korvauksista verovapaaksi myös ateriakor-
14463:                                                     vaus.
14464:                                                        Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat
14465:                       44 §                          määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
14466:   Puhdas tulo kunnallisverotuksessa on se           ta ja määristä. Verohallituksen tulee vahvistaa
14467: jäännös, joka saadaan, kun veronalaisesta tu-       ne valtion kulloinkin suorittamia matkakustan-
14468: losta vähennetään sen hankkimisesta tai säilyt-     nusten korvauksia vastaaviksi kuitenkin niin,
14469: tämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähen-      että mikäli edustavimmiksi katsottavien valta-
14470: nykset). Puhdas tulo määrätään verovelvollisen      kunnallisten työ- tai virkaehtosopimuksien mu-
14471: jokaisesta tulolähteestä erikseen.                  kaan suoritetaan matkakustannusten korvausta
14472:                                      1989 vp. -     LA n:o 96                                    11
14473: 
14474: olennaisesti muulla perusteella kuin valtio kul-    vuoksi, veronalainen myyntivoitto on 80 Olo
14475: loinkin matkakustannusten korvausta suorit-         myyntihinnasta. Sellaisen vapaa-ajan kiinteis-
14476: taa, verohallituksen tulee edellä tarkoitettujen    tön luovutuksesta saadun voiton määrää las-
14477: matkakustannusten korvausten perusteita ja          kettaessa, jota verovelvollinen omistusaika-
14478: määriä vahvistaessaan ottaa huomioon tällai-        naan yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden
14479: sissa työ- tai virkaehtosopimuksissa olevat työ-    ajan ennen luovutusta on käyttänyt omana tai
14480: tai virkamatkasta suoritettavaa matkakustan-        perheensä vapaa-ajan kiinteistönä, voitoksi
14481: nusten korvausta koskevat määräykset                katsotaan enintään 30 % myyntihinnasta. Vas-
14482:                                                     tikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi
14483:                      52§                            katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet-
14484:   Kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheu-        ty verotusarvo.
14485: tuneiden erityisten kustannusten ja elantokus-
14486: tannusten lisäyksen kattamiseksi maksettavien
14487: korvausten verovapaa määrä määräytyy sovel-
14488: tuvin osin tämän lain 49 §:n mukaisesti.                                IV OSA
14489:   Verohallitus antaa tarkemmat määräykset 1
14490: momentissa tarkoitetun korvauksen verova-                   Tulosta tehtävät vähennykset
14491: paasta määrästä.
14492:                                                                 kunnallisverotuksessa
14493:                                                                          1 luku
14494:                     55§
14495:   Veronalaista tuloa eivät ole:                                 Luonnolliset vähennykset
14496:                                                                            81 §
14497:   4) huoltoapulain 5 §:n mukaiset eläkkeet;            Kunnallisverotuksessa verovelvollisella on
14498:   5) huoltoeläkkeenä maksettavaksi määrätyt         oikeus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta
14499: vahingonkorvaukset;                                 tai säilyttämisestä johtuneet menot jäljempänä
14500:   6) rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimää-    tässä luvussa säädetyin poikkeuksin.
14501: räinen sotaeläke.
14502: 
14503:                     57§
14504:                                                                          83 §
14505:   Veronalaista tuloa eivät ole:
14506:                                                       Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi-
14507:   9) asevelvollisen päiväraha ja reserviläispalk-
14508:                                                     detään myös matkakustannuksia asunnosta
14509:                                                     työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-
14510: ka;
14511:                                                     von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-
14512:   (20 kohta kuten 19 kohta hallituksen esityk-      kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-
14513:                                                     daan kuitenkin vähentää enintään 17 000
14514: sessä n:o 110)
14515:                                                     markkaa.
14516:                       67 §
14517:   Kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuk-          Edellä 1 ja 2 momentissa olevia säännöksiä
14518: sen tuottama voitto on veronalaista tuloa.          sovelletaan laskettaessa vähennystä niistä työ-
14519:                                                     matkoista aiheutuvista kustannuksista, joista
14520:                      68 §                           työnantaja ei maksa matkakustannusten kor-
14521:   Luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalais-     vausta.
14522: ta tuloa seuraavissa tapauksissa:
14523:                                                                           84 §
14524: 
14525:                     70 §                               Verovelvollisen, jonka 1 momentissa tarkoi-
14526:   Omaisuuden luovutusvoiton määrää lasket-          tettu palkkatulo on vähintään yksi kolmasosa
14527: taessa luovutushinnasta vähennetään omaisuu-        hänen tuloistaan, tämän palkkatulon hankki-
14528: den hankintamenon poistamatta oleva osa,            misesta tai säilyttämisestä aiheutuneiksi me-
14529: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli-         noiksi katsotaan lisäksi 5 prosenttia kyseisen
14530: sen omistusaikana sekä omaisuuden myynnistä         palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään
14531: aiheutuneet kulut. Mikäli omaisuuden hankin-        1 600 markkaa (metsurivähennys).
14532: tamenoa ei voida selvittää pitkän omistusajan
14533: 12                                   1989 vp. -     LA n:o 96
14534: 
14535:                       86 §                                                98 §
14536:    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-           Verovelvollisella on oikeus vähentää omasta
14537: taan:                                               ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta
14538:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 640 mark-          suorittamaosa maksut. Lisäksi verovelvollisella
14539: kaa lisättynä 5 prosentilla palkkatulon määräs-     on oikeus vähentää vapaaehtoisia omia ja puo-
14540: tä, kuitenkin enintään 2 140 markkaa.               lisonsa eläkevakuutusmaksuja, ei kuitenkaan
14541:                                                     kertamaksuja eikä erillisenä myönnetyn työky-
14542:   3) matkakustannukset asunnosta työpaik-           vyttömyyseläkevakuutuksen maksuja, enintään
14543: kaan ja takaisin;                                   1 100 markkaa (eläkevakuutusmaksuvähen-
14544:                                                     nys). Kansaneläkevakuutusmaksu ei ole vähen-
14545:   Verovelvollinen ei saa vähentää merityötulon      nyskelpoinen.
14546: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita
14547: menoja tulonhankkimisvähennystä ja työmark-
14548:                                                                           99 §
14549: kinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyys-
14550:                                                       Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja
14551: kassamaksuja lukuun ottamatta.
14552:                                                     perheenjäsentensä sairauskuluja enintään 2 140
14553:                                                     markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot,
14554:                       89 §
14555:                                                     yhteensä enintään 4 280 markkaa. Enimmäis-
14556:    Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla yh-    määriä on korotettava 640 markalla jokaisesta
14557: dessä sekä erillisenä verovelvollisena verotetta-   alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on
14558: valla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus vä-      verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys).
14559: hentää muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien
14560: velkojensa korkoja enintään 22 000 markkaa.                              100§
14561: Enimmäismäärää kuitenkin korotetaan 2 000             1os verovuonna Suomessa asuneen henkilön
14562: markalla jokaista elätettävänä ollutta alaikäis-    veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä
14563: tä lasta kohti.                                     käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-
14564:    Korkovähennykseen saa sisältyä enintään          mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatus-
14565: 9 000 markkaa muita kuin asuntolainakorkoja.        velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden
14566: Asuntolainakorkoja ovat verovelvollisen tai         johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään
14567: hänen perheensä vakituisen ensiasunnon hank-        tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan
14568: kimisesta, perhekoon kasvun takia suuremman         enempää kuin 6 600 markkaa (veronmaksuky-
14569: asunnon hankkimisesta, työpaikan vaihtumi-          vyn alentumisvähennys). Vähennys myönne-
14570: sen takia tapahtuvan asunnon hankkimisesta          tään täysin tuhansin markoin.
14571: tai asunnon perusparannuksesta johtuvan ve-
14572: lan korot.
14573:                                                                          100 a §
14574:                       91 §                             Luonnollisella henkilöllä tai puolisolla yh-
14575:    Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi          dessä on oikeus vähentää vakituisesta asunnos-
14576: enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo-       taan maksamastaan vuokrasta, josta ennen
14577: lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot       vuokratulovähennyksen laskemista on vähen-
14578: jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses-       netty saatu asumistuki ja asumislisät, vuokra-
14579: sä:                                                 kuluvähennyksenä 50 OJo, enintään kuitenkin
14580:                                                     20 000 markkaa. Enimmäismäärää korotetaan
14581:                                                     lisäksi 2 000 markalla jokaista elätettävänä
14582:                      97 §                           ollutta alaikäistä lasta kohti.
14583:    Vuokralleantaja saa vähentää kokonaistulos-
14584: taan vuokratulovähennyksenä alivuokralaiselta                            105 §
14585: saamiensa vuokratulojen tai vuokralleantajan          Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
14586: oman asunnon yhteydessä sijaitsevasta vuokra-       naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
14587: tusta asunnosta saamiensa vuokratulojen mää-        10 200 markkaa jokaisesta hänen verovuonna
14588: rän, enintään kuitenkin 11 000 markkaa.             elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen-
14589:    Omaisuustulovähennyksen määrää lasket-           nys). Puolisoista vähennyksen saa se, jonka
14590: taessa ei oteta huomioon luonnollisia vähen-        kokonaistulon määrä on suurempi, jolleivät
14591: nyksiä.                                             puolisot ole toisin vaatineet.
14592:                                     1989 vp. -    LA n:o 96                                     13
14593: 
14594:                       106 §                       korotetaan vuosittain yleisen ansiotasoindeksin
14595:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-     nousua vastaavasti.
14596: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
14597: 3 200 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-                          109§
14598: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
14599: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk-
14600: sinhuoltajavähennys).                                                 111 §
14601:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0)
14602:                     106a§
14603:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön ansio-                      112 §
14604: tulosta vähennetään 4 300 markkaa, jos hän         (Kuten hallituksen esityksen n:o        110 1
14605: on verovuonna vähintään seitsemän kuukau-         mom.)
14606: den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
14607: peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-                       113 §
14608: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin          (Kuten hallituksen esityksen n:o 110 2 ja
14609: verrattavassa oppilaitoksessa (opiskelijavähen-   3 mom.)
14610: nys).
14611:                                                                        114 §
14612:                       107§
14613:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-      Omaisuuden luovutusvoitto katsotaan sen
14614: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään     verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on
14615: 5 500 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,        tehty tai muu luovutus tapahtunut.
14616: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,       (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
14617:                                                   110)
14618: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
14619: on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pie-
14620: nempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosent-                           115 §
14621: tia, vähennyksenä myönnetään prosenttimää-            Jos verovuonna saatu eläketulo kohdistuu
14622: rän osoittama osuus 5 500 markasta (kunnallis-    verovuotta edeltäneeseen aikaan, eläketulo jak-
14623: verotuksen invalidivähennys). Vähennys myön-      sotetaan sen vuoden tuloksi, johon eläke koh-
14624: netään kuitenkin enintään ansiotulon tai elä-     distuu. Mikäli jaksottaminen koituisi verovel-
14625: ketulon suuruisena.                               vollisen vanhingoksi, ei jaksottamista toimite-
14626:                                                   ta.
14627:                                                      Toimitettujen verotusten osalta noudatetaan
14628:                                                   soveltuvin osin verotuslain 133 §:ssä tarkoitet-
14629:                      107 a §                      tua menettelyä.
14630:    Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
14631: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön                          116 §
14632: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
14633: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna
14634: suorittamansa sanotun elatusavun määrän,                               134§
14635: kuitenkin enintään 4 300 markkaa alaikäistä         Arvopaperipörsissä noteeratun osakkeen ve-
14636: lasta kohden (elatusvelvollisuusvähennys).        rotusarvoksi vahvistetaan sen käypä arvo. Näi-
14637:                                                   den osakkeiden, arvopaperipörssissä noteerat-
14638:                     108 §                         tujen obligaatioiden sekä vakioitujen optioiden
14639:                                                   ja termiinien arvo vahvistetaan 129 §:ssä mai-
14640:    Jos kysymyksessä ovat muut kuin kansanelä-     nittua ehdotusta tekemättä.
14641: keläispuolisot, eläketulovähennys on 47 300
14642: markkaa vähennettynä kokonaistuloilla, jotka
14643: on kerrottu luvulla 0,7. Jos kysymyksessä ovat                        2 luku
14644: puolisot, jotka molemmat saavat kansaneläket-
14645:                                                       Valtionverosta tehtävät vähennykset
14646: tä tai toinen kansaneläkettä ja toinen rintama-
14647: sotilaseläkettä, eläketulovähennys on 37 700                         145 a §
14648: markkaa vähennettynä kokonaistuloilla, joka         Suurimman osan verovuodesta Suomessa
14649: on kerrottu luvulla 0, 7. Eläketulovähennystä     asuneen verovelvollisen valtionverosta vähen-
14650: 14                                    1989 vp. -     LA n:o 96
14651: 
14652: netään luonnolliset vähennykset, ansiotulosta           c) 21 prosenttia matkakustannuksista asun-
14653: menevästä verosta tehtävät vähennykset ja ko-        nosta työpaikkaan ja takaisin siltä osin kuin ne
14654: konaisverosta valtionverotuksessa tehtävät           ovat 83 §:n mukaan vähennyskelpoisia;
14655: muut vähennykset.                                       d) 21 prosenttia palkkatulon hankkimisesta
14656:                                                      tai säilyttämisestä johtuneista muista kuin b- ja
14657:                        145 b §                       c-kohdissa tarkoitetuista menoista vain siltä
14658:    Luonnollisina vähennyksinä vähennetään:           osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhank-
14659:     1) 21 prosenttia tämän lain 82 §:ssä tarkoite-   kimisvähennyksen (kohta a) määrän.
14660: tuista tulonhankkimisesta johtuneista menois-
14661: ta.                                                                       145 c §
14662:    2) 21 prosenttia matkakustannuksista asun-           Ansiotulosta menevästä verosta tehtävinä
14663: nosta työpaikkaan ja takaisin halvinta kulku-        vähennyksinä vähennetään:
14664: neuvoa käyttäen, kuitenkin enintään 4 300               1) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
14665: markkaa.                                             tuksessa ansiotulostaan määräytyvästä verosta
14666:    3) Tämän lain 84 §:ssä tarkoitettuna mootto-      25 prosenttia, enintään kuitenkin 3 000 mark-
14667: risahavähennyksenä 6,3 prosenttia tai verovel-       kaa (työtulovähennys).
14668: vollisen vaatimuksesta 8,4 prosenttia kyseisestä        2) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
14669: työstä saadun palkkatulon määrästä. Kahden           tuksessa palkkatulostaan määräytyvästä veros-
14670: henkilön työryhmän käyttäessä samaa sahaa            ta 1,3 prosenttia, enintään kuitenkin 500 mark-
14671: vähennys on 4,2 prosenttia kummankin kysei-          kaa (palkkavähennys).
14672: sestä työstä saaman palkkatulon määrästä, ja            3) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
14673: jos työryhmään on kuulunut kolme henkilöä,           tuksessa ansiotulostaan määräytyvästä verosta
14674: vähennys on 3, 1 prosenttia kunkin kyseessä          20 prosenttia, enintään kuitenkin 1 600 mark-
14675: olevasta palkkatulosta. Verovelvollisen esittä-      kaa, jos häneen ei ole sovellettu tämän lain
14676: män selvityksen perusteella moottorisahavä-          puolisoita koskevia säännöksiä ja jos hän on
14677: hennykseksi katsotaan edellä mainittua suu-          verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-
14678: rempi vähennys, joka on 21 prosenttia sahan          vattilastaan tai jos hänellä on oikeus verovuo-
14679: käytöstä aiheutuneista todellisista menoista.        delta tämän lain 145 §:n 11 kohdan mukaiseen
14680:    Tämän lain 84 §:ssä tarkoitettuna ajoväline-      koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk-
14681: vähennyksenä 12,5 prosenttia metsäajosta ja          sinhuoltajavähennys).
14682: 10,5 prosenttia muusta ajosta saadusta palkka-          4) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
14683: tulosta. Verovelvollisen esittämän selvityksen       tuksessa ansiotulosta määräytyvästä verosta
14684: perusteella ajovälinevähennykseksi katsotaan         1 300 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla ei
14685: edellä mainittua suurempi vähennys, joka on          ole veronalaista tuloa. Jos kuitenkin elätettävä-
14686: 21 prosenttia hevosen, ajovälineiden tai trakto-     nä on verovuonna ollut enintään 7-vuotias
14687: rin käytöstä aiheutuneista todellisista menois-      lapsi, vähennys on 2 000 markkaa. Jos kum-
14688: ta.                                                  mallakin puolisolla on veronalaista tuloa, vä-
14689:    Tämän lain 84 §:ssa tarkoitettuna metsurivä-      hennys kohdistetaan isompituloiselle, jolleivat
14690: hennyksenä lisäksi 1,1 prosenttia 81 § :n 1 mo-      puolisot ole toisin vaatineet. Tällöin vähennys
14691: mentissa tarkoitetun palkkatulon määrästä,           saadaan, kun 1 300 markasta, tai jos elätettä-
14692: kuitenkin enintään 540 markkaa.                      vänä on ollut enintään 7-vuotias lapsi, 2 000
14693:    Tuloihin, joita verotetaan maatilatalouden        markasta vähennetään 25 prosenttia sen puoli-
14694: tuloverolain (543/67) mukaan, ei sovelleta tä-       son valtionveron määrästä, jonka hyväksi tätä
14695: män pykälän säännöksiä.                              puolisovähennystä ei lueta.
14696:    4) Tämän lain 86 §:n mukaisesti verovelvolli-
14697: nen saa vähentää                                                         145 d §
14698:    a) palkkatulostaan menevästä valtionverosta         Valtionverotuksessa kokonaisveroista tehtä-
14699: tulonhankkimisvähennyksenä 200 markkaa li-           vinä muina vähennyksinä vähennetään:
14700: sättynä 5 prosentilla palkkatulosta määräyty-           1) Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla
14701: vän veron määrästä, ei kuitenkaan enempää            yhdessä sekä erillisenä verovelvollisen verotet-
14702: kuin 500 markkaa ja enintään palkkatulosta           tavalla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus
14703: määräytyvä valtionveron määrä;                       vähentää valtionverosta muiden kuin ansiotoi-
14704:    b) 21 prosenttia työmarkkinajärjestöjen jä-       mintaan liittyvien velkojensa koroista puolet,
14705: senmaksuista ja työttömyyskassamaksuista;            enintään kuitenkin 11 000 markkaa. Enim-
14706:                                      1989 vp. -     LA n:o 96                                      15
14707: 
14708: mäismäärää korotetaan 500 markalla jokaista         vaatineet (valtionverosta tehtävä /apsenhoito-
14709: elätettävänä ollutta alaikäistä lasta kohti.        vähennys).
14710:    Valtionverosta tehtävään korkovähennyk-             9) Verovelvollisen valtionverosta vähenne-
14711: seen saa sisältyä enintään 5 600 markkaa opin-      tään 1 600 markkaa lasta kohden, jos verovel-
14712: tolainakorkoja ja enintään 1 700 markkaa            vollinen on elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-
14713: muita kuin opinto- ja asuntolainakorkoja, jot-      vattilastaan (huoltajavähennys). Puolisoista
14714: ka on määritelty tämän lain 89 §:n 2 momen-         vähennys myönnetään sille, jonka tuloveron
14715: tissa.                                              määrä on suurempi, jolleivat puolisot ole toisin
14716:    Tämän lain 90 ja 91 §:n säännökset koskevat      vaatineet.
14717: soveltuvin osin myös valtionverotuksen korko-          10) Verovelvollinen, jolla on oikeus
14718: vähennyksiä.                                        107 a §:n mukaiseen elatusvelvollisuusvähen-
14719:    2) Merityötulovähennyksenä 4 prosenttia          nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäs-
14720: merityötulosta, joka on määritelty tämän lain       osan verovuonna suorittamansa elatusavun
14721: 92-94 §:ssä, menevästä valtionverotuksesta,         määrästä, kuitenkin enintään 1 600 markkaa
14722: enintään kuitenkin 900 markkaa.                     alaikäistä lasta kohden (valtionverotuksen ela-
14723:    3) Vuokralleautajan vuokratulovähennykse-        tusvelvollisuusvähennys).
14724: nä tämän lain 97 §:n tarkoittamissa tapauksis-
14725: sa 21 prosenttia saadun vuokratulon määrästä,          11) Verovelvollinen saa vähentää valtionve-
14726: enintään kuitenkin 2 300 markkaa.                   rotuksessa kokonaisveroistaan 540 markkaa
14727:    Vuokratulovähennyksen määrää laskettaessa        jokaisesta verovuonna elättämästään sellaisesta
14728: ei oteta huomioon valtionverosta tehtäviä           lapsestaan tai kasvattilapsestaan, joka ennen
14729: luonnollisia vähennyksiä.                           verovuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18
14730:    4) Tämän lain 98 §:ssä tarkoitetuista pakolli-   vuotta ja joka verovuonna vähintään seitsemän
14731: sista eläkevakuutusmaksuista 21 prosenttia ja 3     kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyt-
14732: prosenttia maksetuista vapaaehtoisista elä-         tä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukios-
14733: kevakuutusmaksuista, enintään kuitenkin 200         sa, ammattikoulussa, korkeakoulussa tai
14734: markkaa (valtionverosta tehtävä eläkevakuu-         muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,
14735: tusmaksuvähennys).                                  kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
14736:    5) Tämän lain 99 §:ssä tarkoitetuista sairaus-   toiselle puolisolle. Jolleivat puolisot ole toisin
14737: kuluista verovelvollinen saa vähentää 21 pro-       vaatineet, vähennyksen saa se puoliso, jonka
14738: senttia, enintään kuitenkin 600 markkaa ja jos      kokonaisveron määrä valtionverotuksessa on
14739: kysymyksessä ovat puolisot, yhteensä enintään       suurempi (koulutusvähennys).
14740: 1 200 markkaa. Enimmäismääriä on korotetta-            12) Valtionverotuksessa verovelvollisen ko-
14741: va 100 markalla jokaisesta alaikäisestä lapses-     konaisveroista vähennetään valtionverotuksen
14742: ta, jota verovelvollinen on verovuonna elättä-      eläketulovähennys. Täyden eläketulovähennyk-
14743: nyt (valtionverosta tehtävä sairauskuluvähen-       sen määrä lasketaan siten, että luvulla 2,22
14744: nys).                                               kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vä-
14745:    6) Tämän lain 100 §:n tarkoittamana veron-       hennetään progressiivisen tuloveroasteikon
14746: maksukyvyn alentumisvähennyksenä enintään           alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös
14747: 1 400 markkaa valtionverosta.                       pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan
14748:    7) Tämän lain 100 a §:n tarkoittamana            määrään. Verosta tehtävän eläketulovähennyk-
14749: vuokrakuluvähennyksenä 10 prosenttia makse-         sen pohjana oleva eläketulovähennys ei kuiten-
14750: tuista vuokrista, enintään kuitenkin 4 600          kaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos
14751: markkaa. Enimmäismäärää on korotettava 500          verovelvollisen kokonaistulo on suurempi kuin
14752: markalla jokaista elätettävänä ollutta alaikäis-    täyden eläketulovähennyksen maara, elä-
14753: tä lasta kohden.                                    ketulovähennystä pienennetään 70 prosentilla
14754:    8) Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-     määrästä, jolla kokonaistulo ylittää täyden
14755: naisveroista vähennetään 1 700 markkaa, jos         eläketulovähennyksen määrän.
14756: hän on verovuonna elättänyt alle 18 vuotta             Valtionverotuksen täyden eläketulovähen-
14757: täyttänyttä lasta tai 3 000 markkaa, jos hän on     nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-
14758: elättänyt enintään 7 vuotta täyttänyttä lasta.      eläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilölle vero-
14759: Puolisoista vähennys tehdään sen puolison ve-       vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan
14760: roista, jonka kokonaisverot valtionverotukses-      ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun
14761: sa ovat suuremmat, jolleivat puolisot ole toisin    täysimääräisen lisäosan yhteismäärää.
14762: 16                                   1989 vp. -     LA n:o 96
14763: 
14764:    Valtionverotuksessa verosta tehtävä elä-           Verovelvollinen saa vähentää kokonaisveros-
14765: ketulovähennys on 7 300 markkaa vähennetty-         taan valtionverotuksessa 21 prosenttia tuloläh-
14766: nä kokonaistulolla, joka on kerrottu luvulla        teensä tappiosta, jos se ei johdu elantokustan-
14767: 0, 146. Eläketulovähennystä korotetaan vuosit-      nuksista. Maatilatalouden tappiona voidaan
14768: tain yleisen ansiotasoindeksin nousua vastaa-       kokonaisveroista valtionverotuksessa vähentää
14769: vasti.                                              enintään 2 100 markkaa.
14770:    13) Jos verovelvollinen on tehnyt valtiova-
14771: rainministeriön nimeämälle yhdistykselle, lai-
14772: tokselle tai säätiölle vähintään 300 markan ja                         3 luku
14773: enintään 16 000 markan suuruisen rahalahjoi-             Valtionverotuksen erityissäännökset
14774: tuksen käytettäväksi kehitysyhteistyöhön tai
14775: humanitääriseen avustustoimintaan tai luon-                            146 a §
14776: non- ja ympäristönsuojelua edistävien kansa-          Valtionverotuksessa verosta tehtävät vähen-
14777: laisjärjestöjen tukemiseen, saa hän vähentää        nykset vähennetään ensisijaisesti ansiotuloista
14778: valtionverosta lahjoitusvähennyksen, jonka          menevistä veroista. Vuokratulovähennys ja
14779: määrä on 21 prosenttia lahjoituksen arvosta,        korkovähennys tehdään kuitenkin ensisijaisesti
14780: vähintään kuitenkin 100 markkaa ja enintään         muista kuin ansiotuloista.
14781: 3 400 markkaa.
14782:    14) Verovelvollisen tuloverosta vähennetään
14783: 1 100 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,                            4 luku
14784: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,                       Kunnallisvero
14785: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
14786: on 100 prosenttia tai, jos prosenttimäärä on          (Kuten 2 luku voimassa olevassa laissa)
14787: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro-
14788: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 1 100                            156 §
14789: markasta (valtionverotuksen invalidivähennys).         Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol-
14790: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut pa-        lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
14791: kolliseen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttö-       verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
14792: myyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa       den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
14793: ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke     veron sekä tulon perusteella määrätyn kunnal-
14794: on myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se     lisveron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus-
14795: on myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvolli-     maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää-
14796: sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteel-   rä on suurempi kuin 85 prosenttia verovelvolli-
14797: la katsota olevan suurempi. Verovelvollinen         sen valtionverotuksessa vahvistetusta verotetta-
14798: säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen         vasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei
14799: mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-          panna tämän määrän yli menevää valtionveron
14800: keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut          osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus-
14801: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella annetaan tar-        lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus
14802: kempia säännöksiä niistä perusteista, joiden        maksuunpannaan kuitenkin kokonaan.
14803: mukaan haitta-aste määritellään, sekä invalidi-
14804: vähennyksen saamiseksi esitettävästä selityk-
14805: sestä.                                                                   163 §
14806:    Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä-       Ennen tämän lain voimaantuloa otetusta
14807: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole     58 §:n 1 momentissa tarkoitetusta henkilöva-
14808: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä valtionve-   kuutuksesta on verovelvollisen veronalaista tu-
14809: rotuksen invalidivähennyksen tekemiseen, vä-        loa määrä, joka saadaan, kun vakuutussuori-
14810: hennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä          tuksesta vähennetään vakuutuksella 31 päivänä
14811: vähennetään verovelvollisen puolison tulove-        joulukuuta 1988 ollut muutosarvo 10 prosentil-
14812: rosta.                                              la korotettuna ja lain voimaantulopäivänä tai
14813:    Verovelvollinen ei saa vähentää merityötulon     sen jälkeen maksetut vakuutusmaksut. Yli 10
14814: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita        vuotta voimassa olleen edellä mainituin tavoin
14815: menoja tulonhankkimisvähennystä ja työmark-         lasketun vakuutuksen tuotosta on veronalaista
14816: kinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyys-         tuloa 50 prosenttia.
14817: kassamaksuja lukuun ottamatta.
14818:                                      1989 vp. -    LA n:o 96                                    17
14819: 
14820: 2.
14821:                                              Laki
14822:                                ennakkoperintälain muuttamisesta
14823: 
14824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14825:   kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 31 §:n 4
14826: momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (584/87), ja
14827:   muutetaan 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 58 §:n 1 momentti,
14828:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa
14829: (581187) ja 58 §:n 1 momentti 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (612/78), näin
14830: kuuluviksi:
14831: 
14832:                      4§
14833:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988      koitetusta henkilövakuutuksen nojalla makset-
14834: vp.)                                               tavasta    vakuutussuorituksesta,   vakuutus-
14835:                                                    maksujen palautuksesta ja takaisinostolla saa-
14836:                       5§                           dusta määrästä;
14837:    Ennakonpidätys on toimitettava:                   (8-10 kohta kuten hallituksen esityksessä
14838:    (1 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o      n:o 10911988 vp.)
14839: 109/1988 vp.)
14840:    2) sairausvakuutuslain (364/63) mukaisesta
14841: päivä- ja äitiysrahasta sekä sairausvakuutuslain                       58§
14842: tai kansaneläkelain tai pakollisen tapaturma-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988
14843: tai liikennevahinkoturvan nojalla tulojen tai      vp.)
14844: elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauk-
14845: sesta;                                               Tämä    laki tulee voimaan        päivänä
14846:    (3-6 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o              kuuta 1990. Ennen tämän lain voi-
14847: 109/1988 vp.)                                      maantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpa-
14848:    7) tulo- ja varallisuusverolain 57 §:ssä tar-   non edellyttämiin toimenpiteisiin.
14849: 
14850: 
14851: 3.
14852:                                              Laki
14853:                rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta
14854:                                   annetun lain muuttamisesta
14855: 
14856:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14857:    muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuu-
14858: ta 1978 annetun lain (627 /78) 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 ja 2 momentti, sekä
14859: 9 §:n 3 momentti,
14860:    sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 ja 2 momentti 22 päivänä heinäkuuta 1983 annetussa laissa
14861: (639/83), sekä
14862:   lisätään 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
14863: 
14864:                      1§                                                 4§
14865:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988
14866: vp.)                                               vp.)
14867:                                                                         9§
14868:                       3§                             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988
14869:                                                    vp.)
14870:   (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
14871: 109/1988 vp.)                                        Tämä    laki tulee voimaan           päivänä
14872:                                                              kuuta 1990.
14873: 3 290020D
14874: 18                                   1989 vp. -    LA n:o 96
14875: 
14876: 4.
14877:                                               Laki
14878:                                    verotuslain muuttamisesta
14879: 
14880:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14881:    kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 127 §,
14882:    muutetaan 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 3 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 17 §:n 2 momentti,
14883: 21 §:n 2 ja 3 momentti, 28 §:n 2 momentti, 33 §:n 3 momentti, 40 §, 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 1
14884: momentin 3 b kohta, 47 ja 50§, 66 §:n 2 ja 3 momentti, 70 §:n 1 momentti, 78 §, 90 §:n 1
14885: momentti, 91 §, 96 §:n 1 momentti, 96 a §:n johdantokappale ja 5 kohta, 96 c §:n 3 momentti,
14886: 100 ja 101 §, 129 §:n 2 momentti sekä 140 § ja 141 §:n 1 momentti,
14887:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
14888: (1002/77), 11 §:n 1 ja 3 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), 21 §:n 2
14889: ja 3 momentti sekä 28 §:n 2 momentti 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (740/69),
14890: 33 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (583/87), 40 §, 43 §:n 2 momentti
14891: ja 47 § 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1024/74), 45 §:n 1 momentin 3 b kohta 31
14892: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1137 /85), 66 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä
14893: joulukuuta 1967 annetussa laissa (547/67), 70 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975
14894: annetussa laissa (527/75), 78 § 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (531182), 90 §:n 1
14895: momentti ja 96 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1023/74) sekä 91 §
14896: viimeksi mainittuna päivänä annetussa laissa (1025174), 96 a §:n johdantokappale ja 5 kohta 6
14897: päivänä elokuuta 1982 annetussa laissa (602/82) ja 96 c §:n 3 momentti 28 päivänä kesäkuuta
14898: 1968 annetussa laissa (390/68), sekä
14899:    lisätään 135 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
14900: 
14901:      1, 3, 11, 17, 21, 28, 33, 40 ja 43 §               47, 50, 66, 70, 78, 90, 91 ja 96 §
14902:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 10911988        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988
14903: vp.)                                               vp.)
14904: 
14905:                        45 §                                           96 a §
14906:    Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta-       (Johdantokappale kuten hallituksen esityk-
14907: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen      sessä n:o 109/1988 vp.)
14908: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden
14909: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä         5) tulo- ja varallisuusverolain 27, 28 ja
14910: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel-     45 §:n nojalla verovelvollisen tai hänen puoli-
14911: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta       sonsa ansiotuloksi katsottavaa määrää;
14912: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo-
14913: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot:
14914:                                                       96 c, 100, 101, 129, 135, 140 ja 141 §
14915:    3 b) työnantajan, jos hän on jättänyt enna-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988
14916: konpidätyksen toimittamatta palkansaajan pal-      vp.)
14917: kasta tulo- ja varallisuusverolain 53 §:n nojal-
14918: la, ulkomailla suoritetusta työstä palkansaajal-
14919: le maksetusta palkasta, työntekopaikasta, ul-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
14920: komailla oleskelun kestosta ja sen aikana ta-      kuuta 1990.
14921: pahtuneista Suomessa käynneistä;
14922: 
14923: 
14924: 
14925:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989
14926: 
14927:                     Esko-Juhani Tennilä                     Ensio Laine
14928:                     Marja-Liisa Löyttyjärvi                 Marjatta Stenius-Kaukonen
14929:                                              1989 vp.
14930: 
14931: Lakialoite n:o 97
14932: 
14933: 
14934: 
14935: 
14936:                                 Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n
14937:                                   muuttamisesta
14938: 
14939: 
14940:                                         Eduskunnalle
14941: 
14942:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14943: 
14944:                              Aloitteessa ehdotetaan, että työntekijällä oli-
14945:                           si oikeus saada riittävän pitkä vanhempainlo-
14946:                           ma vammaisen lapsen hoidon vuoksi.
14947: 
14948: 
14949: 
14950: 
14951:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
14952: 
14953:   Työsopimuslain (30/85) 34 §:ssä säädetään          Kotona tapahtuva hoitotyö on edullisempaa
14954: työntekijän oikeudesta saada lapsen hoidon         kuin laitoshoito. Kotihoidossa vammaisten las-
14955: vuoksi vanhempainlomaa. Vanhempainloman            ten mahdollisimman inhimillisestä kohtelusta
14956: pituus määritellään sairausvakuutuslaissa.         voidaan parhaiten pitää kiinni.
14957: Työntekijällä on vanhempainraha-ajalta oikeus        Usein vammaisten lasten hoitotyöhön val-
14958: vanhempainlomaan. Vanhempainrahaa makse-           miit vanhemmat joutuvat palaamaan työelä-
14959: taan yhteensä enintään 158 arkipäivältä välittö-   mään. Sairausvakuutuslain väljentäminen hei-
14960: mästi äitiysrahan maksamisen päätyttyä.            dän edukseen on hyvä keino edistää kotihoi-
14961:   Suomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka ra-   don edellytyksiä.
14962: kentuu paljolti perheen hyvinvoinnin varaan ja        Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitet-
14963: sen edistämiselle. Perheen huomioon ottami-        tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
14964: nen on vammaisen tukijärjestelmässä tärkeä            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14965: asia. Vallalla olevan käsityksen mukaan koti-
14966: hoito, kotipalvelu ja avohuolto ovat tärkeim-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14967: piä hoitomuotoja.                                          lakiehdotuksen:
14968: 
14969: 
14970: 
14971: 
14972: 290020D
14973: 2                                  1989 vp. -    LA n:o 97
14974: 
14975:                                            Laki
14976:                            sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
14977: 
14978:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
14979: vakuutuslain 23 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa
14980: laissa (1109/87), näin kuuluvaksi:
14981: 
14982:                     23 §
14983:                                                  misaikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin,
14984:    Vanhempainrahaa suoritetaan 158 arkipäi-      kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useam-
14985: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien      pia kuin yksi, ja 158 arkipäivällä silloin, kun
14986: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen   lapsi on syntynyt vammaisena.
14987: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa
14988: ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suo-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
14989: ritettavasta työstä. Vanhempainrahan suoritta-   kuuta 1989.
14990: 
14991: 
14992:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989
14993: 
14994:          Aino Pohjanoksa             Anna-Kaarina Louvo            Lea Kärhä
14995:          Eeva Turunen                Liisa Hilpelä                 Ole Wasz-Höckert
14996:          Pirjo-Riitta Antvuori       Matti Lahtinen                Iiro Viinanen
14997:          Riitta Saastamoinen         Kirsti Ala-Harja              Eeva-Liisa Moilanen
14998:          Sauli Hautala               Mirja Ryynänen                Markku Lehtosaari
14999:          Pekka Puska                 Erkki Pulliainen              Osmo Soininvaara
15000:          Heikki Rinne                Raimo Vuoristo                Matti Vähänäkki
15001:          Riitta U osukaineo          Eva-Riitta Siitonen           Håkan Malm
15002:          Per-Henrik Nyman            Pirjo Rusanen                 Kari Häkämies
15003:          Riitta Jouppila             Anneli Taina                  Kaarina Dromberg
15004:          Kalevi Lamminen             Tellervo Renko                Jukka Vihriälä
15005:          Jörn Donner                 Pekka Haavisto                Antero Kekkonen
15006:          Arto Lapiolahti             Lea Mäkipää                   Pentti Kettunen
15007:          Sirkka-Liisa Anttila        Ritva Vastamäki               Pirkko Ikonen
15008:          Sirpa Pietikäinen           Keijo Jääskeläinen            Elsi Hetemäki-Olander
15009:                                      Sakari Valli
15010:                                                 1989 vp.
15011: 
15012: Lakialoite n:o 98
15013: 
15014: 
15015: 
15016: 
15017:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1990 toimiteltavassa valtion-
15018:                                       verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
15019: 
15020: 
15021:                                            Eduskunnalle
15022: 
15023:    Veroja koskevissa ehdotuksissaan Demok-            jälkeen tapahtunutta tulokehitystä vastaava
15024: raattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä lähtee           korotus.
15025: siitä, että pienet palkat, eläkkeet, sairauspäivä-       Koko vähennysjärjestelmän muuttaminen
15026: rahat, työttömyyskorvaukset ja opintorahat            verosta tehtäväksi vähennysjärjestelmäksi ai-
15027: vapautetaan kokonaan verosta. Ehdotamme,              heuttaa voimakkaita muutoksia eri verovelvol-
15028: että vuoden 1990 tuloverotaulukko rakenne-            listen asemaan. Koska uuteen järjestelmään
15029: taan siten, että valtionveroa aletaan periä           sovellettavaa verotaulukkoa laadittaessa ei ole
15030: 35 000 markan verotettavasta tulosta. Verovä-         ollut käytettävissä laajaa koeverotusaineistoa,
15031: hennykset huomioon otettaessa tämä merkit-            ehdotuksemme veroasteikoksi on lähinnä suun-
15032: see, että valtionverosta vapaata ansiotuloa,          taa osoittava. Vasta riittävän laajan koevero-
15033: eläketuloa ja tulonsiirtoja on 4 200 markkaa          tuksen avulla voidaan taulukot ja vähennysjär-
15034: kuukaudessa. Lisäksi ehdotuksemme merkit-             jestelmä sovittaa kokonaisuudeksi, joka toteut-
15035: see, että alle 4 200 mk/kk olevat omaisuus- ja        taa tarkoittamamme verouudistuksen, jonka
15036: yrittäjätulot ovat edelleen veronalaisia.             keskeiset suuntaviivat olemme esittäneet vaih-
15037:    Tätä suuremmista tuloista ehdottamamme             toehtobudjeteissamme vuosille 1989 ja 1990.
15038: valtionvero on 4 200-8 400 markan kuukausi-              Tulo- ja varallisuusverolain muuttamista
15039: tulojen ja erityisesti lapsiperheiden osalta oleel-   koskevat ehdotuksemme merkitsevät valtion ja
15040: lisesti kevyempi kuin vuonna 1989 toteutuva           kuntien verotulojen pienentymistä. Siksi ehdo-
15041: verotus. Yli 8 400 markan kuukausitulojen             tamme verotuksen suunnan muuttamista kiris-
15042: osalta verotus kevenisi lievemmin tai säilyisi        tämällä suurten yritysten ja rikkaiden verotus-
15043: suunnilleen ennallaan käytettävissä olevista vä-      ta. Yhtiöiden veroprosentin ehdotamme koro-
15044: hennyksistä riippuen. Verotus kiristyisi 13 000       tettavaksi 43:een eli samaksi, jota hallitus esit-
15045: markan kuukausitulojen yläpuolella.                   tää henkilötuloverotuksen ylimmäksi margi-
15046:    Kunnallisverotuksessa ehdotamme vuonna             naaliveroprosentiksi.
15047: 1990 vapautettavaksi verosta alle 3 000 markan           Suomessa varallisuus on hallituksen erityi-
15048: kuukausitulot. Sen verotuloja pienentävä vai-         sessä suojelussa. Yhtiöiltä on varallisuusvero
15049: kutus tulee korvatuksi kunnille, jos yritysvero-      poistettu. Rikkaiden verotusta on huomatta-
15050: tusta ja myyntivoittojen verotusta sekä lapsili-      vasti vähennetty mm. nostamalla verotettavan
15051: siä ja lapsivähennyksiä koskevat ehdotuksem-          varallisuuden alarajaa toteutunutta inflaatiota
15052: me toteutetaan.                                       nopeammin usean vuoden aikana. Vuonna
15053:    Vähennykset esitämme pääosin säilytettävik-        1965 varallisuusvero oli 4,1 prosenttia kaikista
15054: si verouudistusta edeltäneessä laajuudessa            veroista. Vuonna 1983 se oli laskenut 2,5
15055: omaisuustulovähennystä lukuun ottamatta,              prosenttiin. Tällä hetkellä varallisuuden vero-
15056: jonka ehdotamme poistettavaksi. Vähennykset           tus onkin Suomessa huomattavasti lievempää
15057: ehdotamme tehtäväksi valtionverotuksessa ve-          kuin muissa OECD-maissa.
15058: rosta eikä tulosta kuten nykyisin. Siten ehdo-           Mielestämme myös yhtiöiden varallisuus on
15059: tuksessamme veronalainen tulo ja verotettava          pantava verolle muun muassa työllisyys- ja
15060: tulo ovat käsitteenä samat. Verosta tehtävien         teknologiapoliittisista syistä. Yhtiöiden varalli-
15061: vähennysten markkamäärät ehdotamme mitoi-             suusveroprosentiksi ehdotamme 3,5 prosenttia.
15062: tettaviksi keskipalkkaa saavan henkilön vuo-          Varallisuusveron       alarajaksi     ehdotamme
15063: den 1987 verotuksessa saaman hyödyn tasolle,          350 000 markkaa. Ehdotamme kuitenkin alara-
15064: jolloin vähennyksiin on tehtävä vuoden 1987           jaa korotettavaksi 150 000 markalla jokaista
15065: 
15066: 290020D
15067: 2                                      1989 vp. -    LA n:o 98
15068: 
15069: perheenjäsentä kohti, mikäli kysymyksessä on                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15070: omana tai perheen asuntona käytetty varalli-                    lakiehdotuksen:
15071: suus.
15072:   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15073: 
15074: 
15075: 
15076:                                                     Laki
15077: vuodelta 1990 toimiteltavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
15078:                                           senteista
15079: 
15080:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15081: 
15082:                          1§                               200 000-300 000        60 425         50
15083:    Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa             300 000-400 000       110 425         56
15084: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus-             400 000-              166 425         62
15085: teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli-
15086: suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja                              3§
15087: veroprosenttien mukaan.                                     Valtionveroa peritään 350 000-1 000 000
15088:                                                          markan varallisuudesta 1,5 prosenttia ja yli
15089:                                                          1 000 000 markan varallisuudesta 3,5 prosent-
15090:                       2 §
15091:                                                          tia.
15092:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
15093: va:                                                         Verotettavan varallisuuden alarajaa korote-
15094:                                                          taan 150 000 markalla perheenjäsentä kohti
15095:                                          Vero alarajan   omassa tai perheen käytössä olevan asunnon
15096:                             Vero          ylittävästä    osalta.
15097:                           alarajan           tulon                            4§
15098:      Verotettava tulo     kohdalla          osasta         Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
15099:            mk               mk                OJo
15100:                                                          varallisuusveroprosentti 3, 5.
15101:      35 000- 52 500              300          26
15102:      52 500- 60 000            4 850          29                               5§
15103:      60 000- 70 000            7 025          30           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15104:      70 000- 90 000           10 025          31         kuuta 1990.
15105:      90 000-100 000           16 225          32           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
15106:     100 000-150 000           19 425          38         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
15107:     150 000-200 000           38 425          44         menpiteisiin.
15108: 
15109:        Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1989
15110: 
15111:                         Ensio Laine                               Marja-Liisa Löyttyjärvi
15112:                         Marjatta Stenius-Kaukonen                 Esko-Juhani Tennilä
15113:                                                1989 vp.
15114: 
15115: Lakialoite n:o 99
15116: 
15117: 
15118: 
15119: 
15120:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain
15121:                                      sekä kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n
15122:                                      muuttamisesta
15123: 
15124: 
15125:                                           Eduskunnalle
15126: 
15127:    Hallitus esittää (HE n:o 178) sairausvakuu-        taisiin. Pidämme välttämättömänä, että ter-
15128: tuksen omavastuuosuuksiin huomattavia koro-           veyskeskusten mahdollisuudet järjestelmällises-
15129: tuksia. Korotukset ovat kohtuuttomia erityises-       tä hammashoidosta huolehtimiseen turvataan
15130: ti lapsiperheille ja pienituloisille eläkeläisille.   riittävillä resursseilla.
15131: Ehdotamme omavastuuosuuksien korotukset                  Sosiaalivaliokunta on useaan otteeseen esit-
15132: poistettavaksi. Myös hoito- ja tutkimusmenoi-         tänyt, että sairausvakuutuslakia korjattaisiin
15133: hin on saatava kattosäännös kuten lääke- ja           siten, että muun sairauden hoidon aiheuttama
15134: matkakustannuksissa.                                  hammassairaus voitaisiin korvata. Asia ei ole
15135:    Jo kaksi vuotta sitten lääkintöhallituksen         edennyt, joten esitämme sitä tarkoittavan li-
15136: edustajat ilmoittivat, että kaikkien ikäluokkien      säyksen.
15137: saattaminen järjestelmällisen hammashoidon               Hallituksen esityksessä ehdotetaan lapsen
15138: piiriin vuoteen 2000 mennessä edellyttää, että        vanhemmille maksettavan lapsen sairaanhoito-
15139: järjestelmää laajennetaan kolme ikäluokkaa            ja kuntoutusavustuksen lakisääteistämistä
15140: kerrallaan. Vuosina 1988-89 otettiin kuiten-          1.10.1990 lukien tilapäisen vanhempainrahan
15141: kin vain yhteensä kolme uutta ikäluokkaa              nimikkeellä. Etuuden tulkintaa tulisi mieles-
15142:  hammashoidon piiriin, ja nyt hallitus esittää        tämme laajentaa niin, että lastensuojelullisin
15143:  hammashoidon laajentamista kahdella ikäluo-          perustein voitaisiin myös myöntää tilapäistä
15144:  kalla. Jotta tavoitteessa pysyttäisiin, täytyisi     vanhempainrahaa, milloin koko perheen hoito-
15145:  ensi vuonna hammashoitoa laajentaa viidellä          jaksoa pidetään tarpeellisena avohuollon tuki-
15146:  ikäluokalla eli koskemaan vuonna 1955 ja sen         toimena lapsen kasvatuksen tukemiseksi tai
15147:  jälkeen syntyneitä sekä 63-64-vuotiaita.             lapsen ja hänen huoltajiensa kuntouttamiseksi.
15148:     Kunnat ovat joutuneet korvaamaan sairaus-         Etuuden nimen muuttamista olisi syytä myös
15149:  vakuutusrahastolle     yksityishammaslääkärien       harkita, jotta se kuvaisi paremmin erilaisia
15150:  palveluja käyttäneiden järjestelmällisen ham-        käyttötarkoituksia eikä aiheuttaisi sekaannus-
15151:  mashoidon piirissä olevien kuntalaisten ham-         ta.
15152:  mashoidon kustannuksia. Järjestely on poik-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15153:  keuksellinen sairausvakuutuksessa ja lisäksi
15154:  erittäin byrokraattinen, joten kunnat ovat vaa-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
15155:  tineet sen purkamista. Siksi ehdotamme, että                lakiehdotukset:
15156:  sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentti kumot-
15157: 
15158: 
15159: 
15160: 
15161:  2900200
15162: 2                                   1989 vp. -    LA n:o 99
15163: 
15164: 
15165: 1.
15166:                                             Laki
15167:                               sairausvakuutuslain muuttamisesta
15168: 
15169:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15170:    kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentti,
15171: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87),
15172:   muutetaan lain 5 §:n 2 momentti, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 14 §:n edellä oleva
15173: alaotsikko ja 14 §:n 1 momentti,
15174:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä
15175: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1215/88) sekä 14 §:n edellä oleva alaotsikko ja 14 §:n 1
15176: momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85), sekä
15177:    lisätään lakiin uusi 23 d § seuraavasti:
15178: 
15179:                      5§                           ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta tila-
15180:                                                   päistä vanhempainrahaa. Tilapäistä vanhem-
15181:   Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor-      painrahaa suoritetaan myös lastensuojelulain
15182: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai-    14 §:n mukaiseen perhehoitoon tai laitoshuol-
15183: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden      toon osallistumisen ajalta.
15184: kuin hammassairauden
15185:   1) parantamiseksi välttämätön hoito tai
15186:   2) hoidon aiheuttama hammassairaus. Ham-                             23 d §
15187: mashuollon     korvaamisesta sairaanhoitona         Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan, jos
15188: vuonna 1926 ja 1927 sekä 1955 ja sen jälkeen      vakuutettu
15189: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.      (1-3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
15190:                                                   178)
15191:                                                     4) osallistuu lastensuojelulain 14 §:n mukai-
15192:                     5b §                          seen avohuollon tukitoimena järjestettyyn per-
15193:   Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä      hehoitoon tai laitoshuoltoon.
15194: 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1955         (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
15195: ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille:         178)
15196:                                                     Tilapäistä vanhempainrahaa voidaan suorit-
15197:                                                   taa molemmille vanhemmille vain 23 d §:n 1
15198:                                                   momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa ta-
15199: Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha      pauksissa edellyttäen, että lääkäri on katsonut
15200:       sekä tilapäinen vanhempainraha              molempien vanhempien hoitoon tai kuntoutuk-
15201:                                                   seen osallistumisen tarpeelliseksi. Myös 4 koh-
15202:                       14 §                        dassa tarkoitetuissa tapauksissa tilapäistä van-
15203:   Korvaukseksi sairaudesta johtovasta työky-      hempainrahaa voidaan suorittaa molemmille
15204: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-    vanhemmille.
15205: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja
15206: lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15207: vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon       kuuta 1990.
15208:                                     1989 vp. -     LA n:o 99                                    3
15209: 
15210: 2.
15211:                                              Laki
15212:              kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
15213: 
15214:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 patvana
15215: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
15216: 1988 annetussa laissa (1216/88), näin kuuluvaksi:
15217: 
15218:                       3§
15219:                                                    sista siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
15220:    Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan-       tään. Mitä edellä on säädetty vuonna 1955 tai
15221: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa        sen jälkeen syntyneistä kunnan asukkaista,
15222: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on         koskee myös mainittuna vuonna tai sen jälkeen
15223: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä sää-     syntyneitä kunnan alueella sijaitsevia kansan-
15224: detään. Vuonna 1926 ja 1927 sekä 1955 tai sen      terveysasetuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilai-
15225: jälkeen syntyneiden kunnan asukkaiden kan-         tosten opiskelijoita ja kansanterveysasetuksen
15226: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa        7 b §:ssä tarkoitettujen kaupunkien merimies-
15227: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on         terveydenhuoltoon oikeutettuja henkilöitä.
15228: maksutonta sikäli kuin ne koskevat hampaiden
15229: tutkimusta ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin
15230: peritään 60 prosenttia asetuksella vahvistetuis-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15231: ta potilailta perittävistä maksuista ja korvauk-   kuuta 1990.
15232: 
15233:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
15234: 
15235:               Marjatta Stenius-Kaukonen                    Pekka Leppänen
15236:                                              1989 vp.
15237: 
15238: Lakialoite n:o 100
15239: 
15240: 
15241: 
15242: 
15243:                                  Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi haitallisten aineiden vesistöpääs-
15244:                                    töjen verottamisesta ja teollisuusvesiverosta
15245: 
15246: 
15247:                                          Eduskunnalle
15248: 
15249:    Ympäristöverojärjestelmän luomista ollaan        män energiaraaka-aineen valintaan kannustava
15250: aloittamassa. Eduskunnassa ovat parhaillaan         vero. Paremman vaihtoehdon tarjoaa opposi-
15251: käsiteltävinä hallituksen esitykset polttoaineen    tioryhmien yhteinen, edustaja Soininvaaran ni-
15252: hiilipitoisuuteen perustuvaksi veroksi, lannoit-     missä jätetty esitys rikkipäästöjen verottami-
15253: teiden fosforiveroksi sekä esitykset eräiksi pak-    sesta. Tähän esitykseen Devan eduskuntaryh-
15254: kausveroiksi. Alku on vaatimaton verrattuna          mä on yhtynyt. Energiankäytön verottamisen
15255: esimerkiksi Devan eduskuntaryhmän esitykses-         osalta olemme jättäneet aloitteet liikevaihtove-'
15256: tä eduskunnassa viime keväänä hyväksyttyyn           rolain ja polttoaineverolain muuttamisesta.
15257: perustelulausumaan, jossa edellytettiin laaja-          Tässä lakialoitteessa keräämme yhteen esi-
15258: alaisen resurssi- ja haittaverojärjestelmän luo-     tyksemme vesistöihin kohdistuvan saastuttavan
15259:  mista.                                              toiminnan verottamisesta sekä esityksen teolli-
15260:    Demokraattisen Vaihtoehdon vaihtoehto-            suuden käyttämän veden verottamisesta. Teol-
15261: budjettiin sisältyy laaja valikoima ympäristöve-     lisuusvesiverona pyritään veden käytön vähen-
15262: roja: typen oksidien päästövero, rikinpäästöve-      tämiseen ja suljettuihin kiertoihin teollisuus-
15263: ro, bensiinin lyijyvero, teollisuuden energiave-     prosesseissa.
15264: ro, orgaanisten jätteiden veteenpäästövero,             Orgaanisten jätteiden veteenpäästöveron ra-
15265: fosforiyhdisteiden veteenpäästövero, typpiyh-        situksesta valtaosa kohdistuisi puunjalostus-
15266: disteiden veteenpäästövero, klooriyhdisteiden        teollisuuteen, samoin klooriyhdisteiden veteen-
15267: veteenpäästövero ja teollisuusvesivero. Näiden       päästön verotuksesta. Vaikka kysymys on suu-
15268: verojen tuoton, joka olisi n. 2,9 miljardia          relta osin yhteenkytkeytyvistä vaikutuksista,
15269: markkaa, ehdotamme käytettäväksi kokonaan            pidämme tarkoituksenmukaisena tarkastella
15270: ympäristönsuojelua edistäviin tarkoituksiin.         päästöjä kummallakin perusteella.
15271: Noin puolet näistä varoista ehdotamme osoi-             Fosfori- ja typpipäästöjen verosta valtaosa
15272: tettavaksi YK:n ympäristönsuojeluohjelmien           kohdistuisi maatalouteen, miltä osin ehdotam-
15273: rahoittamiseen sekä kansainväliseen yhteistyö-       me veron liittämistä lannoitteisiin ja säädettä-
15274: hön.                                                 väksi erikseen lannoiteverolaissa.
15275:    Hallituksen eduskunnan käsittelyyn tuomien           Päästöjen mittaamisesta ja tarkemmista pe-
15276: ympäristöverojen kokonaisuuden suurin ongel-         rusteista ehdotamme säädettäväksi asetuksella.
15277: ma on, että ne jättävät suurimmat saastuttajat,         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15278: teollisuuden ja energiantuotannon, lähes koko-       nioittaen,
15279: naan rauhaan. Hiilipitoisuuteen perustuva
15280: polttoaineiden verotus ei ole myöskään puhdis-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15281: tusinvestointeihin tai ympäristöystävällisem-              lakiehdotuksen:
15282: 
15283: 
15284: 
15285: 
15286: 2900200
15287: . 2                                   1989 vp. -     LA n:o 100
15288: 
15289:                                                 Laki
15290:             haitallisten aineiden vesistöpäästöjen verottamisesta ja teollisuusvesiverosta
15291: 
15292:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15293: 
15294:        Orgaanisten jätteiden veteenpäästävero             Klooriyhdisteiden veteenpäästävero
15295:                         1§                                                 4 §
15296:     Teollisuuslaitoksilta ja yhdyskunnilta peri-       Teollisuuslaitoksilta peritään klooriyhdistei-
15297:   tään niiden jätepäästöjen vesistössä aiheutta-     den veteenpäästöveroa 10 markkaa kilolta pie-
15298:   man biologisen hapenkulutuksen perusteella         nimolekyylisten klooriyhdisteiden osalta pääs-
15299:   orgaanisten jätteiden veteenpäästöveroa 1 000      töstä mitattuna.
15300:   markkaa tonnilta.
15301:                                                                           5§
15302:                                                        Edellä 1-4 §:ssä verojen perusteena olevien
15303:         Fosjoriyhdisteiden veteenpäästävero          päästöjen mittaamisesta säädetään asetuksella.
15304:                          2§
15305:     Teollisuuslaitoksilta, kalanviljelylaitoksilta                  Teollisuusvesivero
15306:  ja yhdyskunnilta peritään fosforiyhdisteiden
15307:  veteenpäästöveroa 40 markkaa fosforikilolta                               6§
15308:  päästöstä mitattuna.                                   Teollisuuslaitoksilta peritään teollisuusvesi-
15309:     Maatalouden fosforipäästöverosta säädetään       veroa 50 penniä kulutettua vesikuutiota kohti
15310:  erikseen fosforilannoiteverolaissa.                 siltä osin kuin kulutus ylittää 10 000 kuutiota
15311:                                                      vuodessa.
15312:                                                         Vedenkulutuksen ilmoittamista koskevat so-
15313:          Typpiyhdisteiden veteenpäästävero           veltuvin osin verotuslain (482/58) kirjanpito-
15314:                                                      velvollisen ilmoitusvelvollisuutta koskevat
15315:                         3§                           säännökset.
15316:    Teollisuuslaitoksilta, kalankasvatuslaitoksil-
15317:  ta ja yhdyskunnilta peritään typpiyhdisteiden                            7 §
15318:  veteenpäästöveroa 3 markkaa typpikilolta              Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15319:  päästöstä mitattuna.                                kuuta 1990.
15320:    Maatalouden typpiyhdisteiden päästöverosta
15321:  säädetään erikseen typpilannoiteverolaissa.
15322: 
15323:         Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
15324: 
15325:                        Marja-Liisa Löyttyjärvi                Esko-Juhani Tennilä
15326:                        Ensio Laine                            Marjatta Stenius-Kaukonen
15327:                                              1989 vp.
15328: 
15329: Lakialoite n:o 101
15330: 
15331: 
15332: 
15333: 
15334:                                 Stenius-Kaukonen ym.:        Ehdotus laiksi työttömyysturvalain
15335:                                    muuttamisesta
15336: 
15337: 
15338:                                         Eduskunnalle
15339: 
15340:    Hallitus esittää työttömyysturvalakiin eräitä       Myös ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät jou-
15341: korjauksia, joita eduskunta on edellyttänyt.        tuvat jopa 40 työvuoden jälkeen väliinputoa-
15342: Pelkän peruspäivärahan varassa oleville työttö-    jiksi sekä eläkkeissä että työttömyysturvassa.
15343: mille hallitus ei kuitenkaan esitä mitään, vaik-    55 vuotta täyttäneiden työttömiksi jääneiden
15344: ka hallitusohjelmassa on erillinen kohta, jossa     toimeentulo tulisi mielestämme turvata elä-
15345: luvataan tasokorotusta peruspäivärahaan ja          kejärjestelyin heidän itsensä niin halutessa,
15346: lapsikorotuksiin. Työttömyysturvan perus-          mutta vähintä, mitä heidän asemansa korjaami-
15347: päiväraha on nyt 95 markkaa päivässä, joten        seksi tulisi tässä vaiheessa tehdä, on poistaa 55
15348: käteen jää vain 1 600-1 700 markkaa kuukau-         vuotta täyttäneiltä työttömiltä ansioon suhteu-
15349: dessa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat       tetun päivärahan 900 päivän enimmäisrajoitus.
15350: työttömät on siis jätetty edelleen tilanteeseen,      Työllisyyslain mukaisten velvoitetyöllistettä-
15351: jossa he joutuvat työttömyysturvan riittämät-      vien työttömyysturva ja eläke-etuudet saattavat
15352: tömyyden vuoksi juoksemaan vielä sosiaalitoi-       heiketä kuuden kuukauden velvoitetyön vuok-
15353: mistossa hakemassa toimeentulotukea.               si. Sen vuoksi eduskunnan tulisi edellyttää, että
15354:   Emme mitenkään voi hyväksyä hallituksen          hallitus huolehtii siitä, että velvoitetyöllistetty-
15355: menettelyä ja siksi ehdotamme, että perus-         jen työttömyysturvassa ja eläke-etuuksissa il-
15356: päiväraha korotetaan 140 markkaan. Ehdo-           menneet heikennykset pikaisesti korjataan.
15357: tamme myös lapsikorotuksia nostettavaksi 25           Lisäksi esitämme eräitä muita välttämättö-
15358: markkaan ensimmäiseltä lapselta ja 15 mark-        miä korjauksia työttömien oikeusturvan ja ase-
15359: kaan jokaiselta seuraavalta lapselta.              man takaamiseksi.
15360:    Osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturvaan           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15361: jää ehdotetuista parannuksista huolimatta auk-
15362: koja, jotka merkitsevät kohtuutonta väliinpu-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15363: toamista. Siksi ehdotamme 17 §:n parantamis-               lakiehdotuksen:
15364: ta, jolloin 18 ja 19 § voidaan kumota.
15365: 
15366: 
15367: 
15368: 
15369: 2900200
15370: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 101
15371: 
15372:                                               Laki
15373:                                työttömyysturvalain muuttamisesta
15374:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15375:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 8, 9, 14, 18 ja 19 §,
15376:    sellaisina kuin niistä ovat 14 § osittain muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla
15377: (226/87), 18 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 20 päivänä tammikuuta 1989
15378: annetulla lailla (69/89) sekä 19 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla,
15379:   muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentin johdantolauseen ruotsinkielinen sanamuo-
15380: to, 5 §:n 1 momentin 7, 9 ja 10 kohta, 11 ja 13 §, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 ja 20 §, 22 §:n 1
15381: momentti, 24 ja 25 § ja 26 §:n 3 momentti, 27 §:n 1 momentin 2, 5 ja 6 kohta, 34 §, 38 §:n 2
15382: momentti ja 43 §:n otsikko sekä 3 ja 5 momentti,
15383:    sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentin 7 kohta, 20 ja 25 § sekä 26 §:n 3 momentti
15384: mainitussa 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, 11 § osittain muutettuna 6 päivänä
15385: kesäkuuta 1986 annetulla lailla (426/86) ja 13 § osittain muutettuna mainitulla 27 päivänä
15386: helmikuuta 1987 annetulla lailla, sekä
15387:    lisätään 3 §:ään uusi 4-6 momentti, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain
15388: muutettuna mainitulla 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla, uusi 11 kohta ja 10 lukuun
15389: uusi 43 a ja 43 b § seuraavasti:
15390: 
15391:                       3§                           markkinoilla yleisesti noudatettavin ehdoin
15392:                Toimeenpanoelimet                   syntynyt, tai on itse aiheuttanut työsuhteen
15393:                                                    päättymisen, ei ole oikeutta työttömyyspäivä-
15394:   Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan          rahaan ennen kuin hän on ollut työttömänä
15395: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä,     työnhakijana työvoimatoimistossa kolme viik-
15396: joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8    koa.
15397: ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa ja 7-
15398: 11 §:ssä, sosiaalivakuutustoimikunnalle ja                             13§
15399: työttömyyskassalle lausunnon. Työvoimatoi-                   Oikeus peruspäivärahaan
15400: miston tulee sosiaalivakuutustoimikunnan tai
15401: työttömyyskassan pyynnöstä täydentää lausun-         Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka
15402: toaan viipymättä.                                  täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan
15403:   (4-6 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o      saamisen yleiset edellytykset.
15404: 192)
15405:                                                                         16 §
15406:                       4§                             Oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan
15407:          Oikeus työttömyyspäivärahaan
15408:                                                       Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oi-
15409:   Työttömyyspäivärahaan on oikeus työkykyi-        keus työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu),
15410: sellä työttömällä henkilöllä, jolle ei ole voitu   joka on ollut vakuutettuna vähintään kolme-
15411: osoittaa työtä. Työttömyyspäivärahaa ei kui-       toista lähinnä edellistä viikkoa ja joka on
15412: tenkaan voida maksaa pidemmältä kuin kol-          vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloeh-
15413: men kuukauden ajalta ennen työvoimatoimis-         don.
15414: toon ilmoittautumista ilman painavaa syytä.           Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24
15415:                                                    lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkaste-
15416:                        5§                          lujakso) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä,
15417:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192)        jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähin-
15418:                                                    tään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukai-
15419:                       11 §                         nen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson
15420:      Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä          aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia
15421:                   tapauksissa                      viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukai-
15422:                                                    nen tai, jollei työalalla ole työehtosopimusta,
15423:   Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on          paikkakunnalla maksettavan käyvän palkan
15424: eronnut työstään tai on omalla menettelyllään      mukainen.
15425: aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole työ-
15426:                                    1989 vp. -     LA n:o 101                                   3
15427: 
15428:                      17 §                         tettu palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin
15429:                  Osa-aikaty6                      luku poikkeaa edellisen kalenterivuoden vas-
15430:                                                   taavasta indeksiluvusta.
15431:   Kokoaikatyötä hakevalla henkilöllä, joka te-
15432: kee osa-aikatyötä, on oikeus työttömyyspäivä-                          26 §
15433: rahaan työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä                 Päivärahakauden kesto
15434: työttömyyspäiviltä.
15435:   Osa-aikatyötä hakevalla henkilöllä, jolle ei      Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
15436: ole voitu osoittaa osa-aikatyötä, on oikeus       ty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana
15437: työttömyyspäivärahaan tätä vastaavalta ajalta.    maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan
15438:                                                   henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen
15439:                      20 §                         enimmäisajan täyttymistä, maksaa ansioon
15440:  Osa-aikaty6tä tekevän ansioon suhteutetun        suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään siihen
15441:        päivärahan enimmäissuuruus                 saakka, kunnes hän on täyttänyt 60 vuotta.
15442:   Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan
15443: maksaa 17 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin                       27 §
15444: paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksineen     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192)
15445: ja työstä saatu palkka yhteensä ovat enintään
15446: 95 prosenttia ansioon suhteutetun päivärahan                          34 §
15447: perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähin-      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192)
15448: tään niin paljon kuin henkilö olisi oikeutettu
15449: saamaan perusturvana.                                                  38 §
15450:                      22 §                                Sosiaalivakuutustoimikunnan ja
15451:                                                    tyött6myyskassan päätös ja muutoksenhaku
15452:           Peruspäivärahan suuruus                                    siihen
15453:   Peruspäivärahan täysi määrä on 140 mark-
15454: kaa.                                                Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan
15455:                                                   3 §:n 3, 4 ja 5 momentin mukaan antamasta
15456:                                                   lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta
15457:                      24 §                         valittamalla.
15458:                 Lapsikorotus                                       43-43 b §
15459:   Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192)
15460: huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi,
15461: maksetaan päiväraha korotettuna lapsikoro-
15462: tuksella, jonka suuruus ensimmäisestä lapsesta      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15463: on 25 markkaa ja jokaisesta seuraavasta lap-      kuuta 1990.
15464: sesta 15 markkaa.                                   Henkilölle, joka on ansioon suhteutettuun
15465:                                                   päivärahaan oikeutettu ja jonka ansioon suh-
15466:                      25 §                         teutetun päivärahan maksaminen on ennen
15467:               Etuuksien korotus                   tämän lain voimaantuloa voimassa olleen
15468:                                                   26 §:n 3 momentissa mainitun enimmäisajan
15469:   Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-      täyttymisen perusteella lopetettu, aletaan mak-
15470: määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lu-        saa työttömyysturvalain mukaista ansioon suh-
15471: kien palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin      teutettua päivärahaa tämän lain voimaan tul-
15472: pisteluvun muutosten edellyttämässä suhteessa.    tua.
15473:   Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulo-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
15474: jen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin      ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
15475: työttömyyspäivärahan maksuvuodelle vahvis-        menpiteisiin.
15476: 
15477:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
15478: 
15479:                  Marjatta Stenius-Kaukonen               Pekka Leppänen
15480: 1
15481: 1
15482: 1
15483: 1
15484:     1
15485:     1
15486:     1
15487:     1
15488:         1
15489:         1
15490:         1
15491:         1
15492:             1
15493:             1
15494:             1
15495:             1
15496:                 1
15497:                 1
15498:                                                1989 vp.
15499: 
15500: Lakialoite n:o 102
15501: 
15502: 
15503: 
15504: 
15505:                                   Tennilä ym.: Ehdotus laiksi pankkien perimien palvelumaksujen
15506:                                     kieltämisestä
15507: 
15508: 
15509:                                           Eduskunnalle
15510: 
15511:    Bertolt Brecht kirjoitti, että pankkiryöstön         Pankkimaksun kieltämisen ohella kiireellisiä
15512: ja pankin perustamisen ero on vain siinä, että       toimia vaatii myös korkopolitiikka. Rahapoli-
15513: pankkiryöstö on vähäistä näpertelyä pankkitoi-       tiikan sääntelyn lopettaminen on johtanut
15514: mintaan verrattuna.                                  huippukorkeisiin korkoihin. Me emme ihmis-
15515:    Näin asia tuntuu nyt Suomessakin olevan.          ten korkoryöväystä hyväksy, vaan vaadimme
15516: Pankit ovat muuttuneet palvelijoista kaikkivai-      sääntelyyn palaamista. Muistutamme, että
15517: taisiksi isänniksi, joiden ahneus kasvaa. Vii-       jäimme kovin yksin vastustamaan Suomen
15518: meisin näyttö tästä on ns. palvelumaksujen           Pankin päättämää, erityisesti asunto- ja opin-
15519: käyttöönotto ja päätökset niiden korottamises-       tovelallisia kolhivaa peruskoron nostoa.
15520: ta.                                                     Me pyrimme muuttamaan pankit demok-
15521:    Jo viime vuonna toimitus- ja palvelumaksui-       raattisessa valvonnassa oleviksi ihmisten palve-
15522: na kerättiin pankkien asiakkailta yli 3 000          lijoiksi. Välittömästi on pankeilta kiellettävä
15523: miljoonaa markkaa. Näide~ pankkimaksujen             mahdollisuus kyniä asiakkaitaan palvelumak-
15524: ainoa tarkoitus on lisätä pankkien voittoja,         suilla.
15525: jotka ovatkin erittäin suuria. Yksistään KOP-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15526: konserni ilmoitti vuoden 1988 voitokseen 1 005
15527: miljoonaa markkaa. SYP-konserni ilmoitti                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15528: saaneensa voittoa 1 202 miljoonaa markkaa.                  lakiehdotuksen:
15529: 
15530: 
15531: 
15532: 
15533:                                                Laki
15534:                         pankkien .,erimien palvelumaksujen kieltämisestä
15535: 
15536:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15537: 
15538:                        1§
15539:    Pankki ei saa periä palvelumaksuja yksityis-      kujen maksaminen, tilisiirrot, luoton antami-
15540: ten kansalaisten käyttämistä tavanomaisista          nen, luoton lyhentäminen, koron maksaminen
15541: pankkipalveluista, joita ovat: talletus- tai käyt-   ja muut vastaavanlaiset pankkipalvelut.
15542: tötilin avaaminen, säästökirjan antaminen, tal-
15543: letuslippaiden vastaanottaminen, varojen nos-                            2§
15544: taminen omalta tililtä, tiliotteiden lähettäminen      Tämä laki tulee voimaan       päivänä huhti-
15545: asiakkaalle, matkavaluutan vaihtaminen, Ias-         kuuta 1990.
15546: 
15547: 
15548:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
15549: 
15550:                      Esko-Juhani Tennilä                      Ensio Laine
15551:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Marjatta Stenius-Kaukonen
15552: 
15553: 
15554: 2900200
15555:                                               1989 vp.
15556: 
15557: Lakialoite n:o 103
15558: 
15559: 
15560: 
15561: 
15562:                                   Jäätteenmäki ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon
15563:                                      11 §:n muuttamisesta
15564: 
15565: 
15566: 
15567:                                           Eduskunnalle
15568: 
15569:     Perustuslakimme ei turvaa kansalaisille oi-      leen noin miljoona ihmistä. Asunnottomia oli
15570: keutta asuntoon. Oikeus asuntoon tulisi vah-         vuoden 1997 keväällä noin 17 000 yksinäistä
15571: vistaa hallitusmuodossa Suomen kansalaisen           henkilöä ja 1 400 perhettä. Asumisen ahtaus
15572: perusoikeudeksi osana lainsäädännöllisiä ja          on edelleen monien lapsiperheiden ongelma.
15573: yhteiskunnallista prosessia, jossa todella pyri-        Suomessa yhteiskunnan tuottamia ja sen hal-
15574: tään toteuttamaan tämä oikeus.                       linnassa olevia kunnallisia vuokra-asuntoja on
15575:     Suomessa on viime vuosikymmeninä säädet-         vain noin 6 07o koko asuntokannasta. Näitä
15576: ty runsaasti lakeja, joilla on vaikutettu kansa-     asuntoja on saatavina vain silloin, kun kysees-
15577: laisten mahdollisuuksiin saada itselleen asunto.     sä on todellinen hätä, mikä puolestaan johtaa
15578: Suurin osa tästä lainsäädännöstä on joko vero-       vuokra-asumisen, erityisesti kunnallisen sellai-
15579: lakeja tai asuntotuotantoa ja -politiikkaa oh-       sen, leimaantumiseen.
15580: jaavia lakeja, kuten aravalait.                          Yhteiskunnan tulisikin panostaa nykyistä
15581:     Edellä mainituilla laeilla on vaikutettu ylei-   paljon enemmän vuokra-asuntojen rakentami-
15582: seen asuntopolitiikkaan ja kansalaisten keski-       seen. Vuokra-asumisen tulisi olla vaihtoehto
15583: näisiin suhteisiin asuntomarkkinoilla. Niiden        kaikille, eikä vain vaihtoehto tietyssä elämän
15584: tavoitteena ei kuitenkaan sinänsä ole ollut          vaiheessa, jossa ei vielä ole päästy omistus-
15585: turvata kansalaisille oikeutta asuntoon.             asuntoon.
15586:     Maassamme ylitettiin 2 miljoonan asunnon             Vuokra-asuntotilannetta vaikeuttaa se, että
15587: raja vuonna 1985. Asumistasomme on keski-            vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja myydään
15588: määrin hyvä ja nousee vuosi vuodelta. Myös           omistusasunnoiksi tai niitä poistuu asumiskäy-
15589: asumiskustannukset ovat suurimmalla osalla           töstä. Koko vuokra-asuntokanta pieneni vuo-
15590: väestöä kohtuulliset. Asuntoja on rakennettu         desta 1980 vuoteen 1995 noin 41 000 asunnol-
15591: kansainvälisesti katsoen paljon.                     la.
15592:     Ongelmia kuitenkin on vielä. Asumisen on-            Suomalaiselle asumismallille pitäisi löytyä
15593:  gelmat kasaantuvat tietyille alueille ja väes-      uusia vaihtoehtoja ei vain vuokra-asumisessa
15594:  töryhmiin. Etenkin vanhukset asuvat usein           vaan myös yhteisöllisemmässä asumisessa.
15595:  huonokuntoisissa asunnoissa maaseudulla.            Vaikka yhteisöä ei luonnollisestikaan pystytä
15596:  Suurissa kasvavissa asutuskeskuksissa sen si-       luomaan asuntopoliittisin toimenpitein, voi-
15597:  jaan nuoret ja muut pienituloiset yksinäiset        daan asuntopolitiikan avulla luoda tämän ke-
15598:  sekä nuoret lapsiperheet ovat vaikeimmassa          hittymisen edellytykset. Ensimmäisenä näistä
15599:  tilanteessa. Vuokra-asuntojen määrä vähenee         on yhteistilojen rakentaminen ja rahoitus sekä
15600:  aravatuotannosta huolimatta. Pulaa on etenkin       niiden antaminen vuokralaisten omaan käyt-
15601:  pienasunnoista, niin omistus- kuin vuokra-          töön.
15602:  asunnoistakin.                                          Asumismenoihin kuluu kotitalouksilta keski-
15603:     Asumistason nopeasta noususta huolimatta         määrin 16 07o käytettävissä olevista tuloista.
15604:  olemme kuitenkin muiden Pohjoismaiden ta-           Keskimääräistä enemmän eli 19-20 07o käytet-
15605:  sosta jäljessä huomattavasti. Myös asuntojen         tävissä olevista tuloista menee asumiseen per-
15606:  varustetaso on muissa Pohjoismaissa, varsin-        heillä, joilla on pieniä lapsia, yksinhuoltajilla
15607:  kin Ruotsissa parempi.                              ja yksinäisillä henkilöillä. Nuorista ja 30-40-
15608:     Asumisen perusongelmista, kuten asunnotto-       vuotiaista monet joutuvat valitsemaan joko
15609:  muudesta, asumisahtaudesta tai asunnon hei-         korkeat asumiskustannukset tai liian ahtaan
15610:   kosta varustetasosta kärsii maassamme edel-        asunnon.
15611: 
15612:  290020D
15613: 2                                    1989 vp. -      LA n:o 103
15614: 
15615:    Suomi on allekirjoittanut ja saattanut voi-       voittaisi valtiovaltaa ja viranomaisia toteutta-
15616: maan YK:n taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosi-   maan tavoitteen, että jokainen kansalainen saa
15617: aalisia oikeuksia koskevan ns. TSS-sopimuk-          asunnon, joka luo edellytykset terveelliseen,
15618: sen, joka sisältää myös oikeuden "sopivaan           viihtyisään ja turvalliseen elämään ja jonka
15619: asuntoon". Suomen voimavarat, jos niitä käy-         kustannukset ovat kohtuullisessa suhteessa
15620: tetään täysimääräisesti, riittävät tämän tavoit-     asunnonhaltijan tuloihin.
15621: teen asettamiseen ja saavuttamiseen kohtuulli-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15622: sen lyhyessä ajassa, mikäli siihen todella suun-
15623: taudutaan. Asumisoikeuden sisällyttäminen                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15624: Suomen Hallitusmuotoon perusoikeutena vel-                  lakiehdotuksen:
15625: 
15626: 
15627: 
15628:                                                Laki
15629:                          Suomen Hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta
15630: 
15631:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä
15632: tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 11 §:ään uusi näin
15633: kuuluva 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, seuraavasti:
15634: 
15635:                       11 §
15636:   Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
15637: kohtuuhintaiseen ja olosuhteisiin nähden riittä-     kuuta 199 .
15638: vän tilavaan asuntoon. Laissa säädetään erik-
15639: seen niistä perusteista, joiden mukaan tämä
15640: oikeus käytännössä toteutetaan.
15641: 
15642: 
15643: 
15644: 
15645:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989
15646: 
15647:         Anneli Jäätteenmäki       Timo Kietäväinen          Mirja Ryynänen
15648:         Esko Jokiniemi            Risto Ahonen              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15649:         Jukka Roos                Heikki Rinne              Eero Paloheimo
15650:         Erkki Pulliainen          Urpo Leppänen             Markku Lehtosaari
15651:         Antero Kekkonen           Ilkka Joenpalo            Claes Andersson
15652:         Esko Seppänen             Jukka Gustafsson          Liisa Jaakonsaari
15653:         Tuulikki Hämäläinen       Saara-Maria Paakkinen     Pentti Lahti-Nuuttila
15654:         Matti Väistö              Sirpa Pietikäinen         Pirjo-Riitta Antvuori
15655:         Tellervo Renko            Jorma Huuhtanen           Tytti Isohookana-Asunmaa
15656:         Esko Almgren              Mats Nyby                 Per-Henrik Nyman
15657:         Håkan Nordman             Toimi Kankaanniemi        Sauli Hautala
15658:         Gunnar Joutsensaari       Kerttu Törnqvist          Pekka Leppänen
15659:         Arto Lapiolahti           Esko-Juhani Tennilä       Aapo Saari
15660:         Kimmo Sarapää             Marja-Liisa Löyttyjärvi   Marjatta Stenius-Kaukonen
15661:                    Mauri Pekkarinen                  Gustav Björkstrand
15662:                                              1989 vp.
15663: 
15664: Lakialoite n:o 104
15665: 
15666: 
15667: 
15668: 
15669:                                  Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
15670:                                    tamisesta
15671: 
15672: 
15673:                                          Eduskunnalle
15674: 
15675:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15676: 
15677:   Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve-    perhepäivähoidon kustannuskorvaus ei ole ve-
15678: rolakiin lisättäväksi uusi 51 b §,jonka mukaan      ronalaista tuloa.
15679: kunnallisille perhepäivähoitajille maksettava
15680: 
15681: 
15682: 
15683: 
15684:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
15685: 
15686:    Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan        Koska hoitokulukorvausta ei ole säädetty
15687: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset        verovapaaksi tuloksi, kulukorvaus lisätään lo-
15688: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus-       pullista verotusta toimitettaessa rahapalkan
15689: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskor-          päälle perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloi-
15690: vausta koskevan suosituksen mukaan. Kustan-         hin ja samalla tuloista myönnetään kulukor-
15691: nuskorvausten tarkistusperusteina käytetään         vauksen suuruinen tulonhankkimisvähennys.
15692: elintarvikekustannusten osalta ravintoryhmäin-      Ennakonpidätystä hoitokulukorvauksesta ei
15693: deksiä ja muiden kustannusten osalta kulutta-       tulisi toimittaa, kun kysymyksessä on ennak-
15694: jahintaindeksiä.                                    koperintälain 8 §:ssä tarkoitettu palkansaajalle
15695:    Vuoden 1989 loppuun asti voimassa olevan         työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten
15696: suosituksen mukaan maksetaan kunnalliselle          korvauksena maksettu hyvitys. Ennakonpidä-
15697: perhepäivähoitajalle       hoitokulukorvauksena     tyskäytäntö on kuitenkin kirjavaa.
15698: hoitopäivältä, jona lapsi on ollut hoidossa:           Vallitseva verotuskäytäntö on johtanut on-
15699: kokopäivähoidosta elintarvikekustannuksella         gelmiin perhepäivähoitajien ennakonpidätys-
15700: 13,18 markkaa ja muuna kustannuksena 6,26           prosentin määräämisessä sekä erityisesti usei-
15701: markkaa ja osapäivähoidosta vastaavasti elin-       den sosiaalietuuksien määräytymisperusteiden
15702:  tarvikekustannuksella 8,68 markkaa ja muuna        soveltamistilanteissa, joissa perhepäivähoitajan
15703:  kustannuksena 3,14 markkaa. Ylipitkältä hoi-       nimellisten bruttotulojen eli veronalaisten tulo-
15704:  toajalta ja koululaisten osalta suosituksessa on   jen kirjautumisesta näin todellisia ansiotuloja
15705:  määritetty vastaavat kustannuskorvaukset.          korkeammalle tasolle aiheutuu selvää epäoi-
15706:     Kokopäivähoidossa olevalle lapselle tulee       keudenmukaisuutta. Edelleen menettelystä ai-
15707:  tarjota kolme ateriaa eli aamupala, lounas ja      heutuu se merkittävä haitta, ettei perhepäivä-
15708:  välipala. Osapäivähoidossa tarjotaan vastaa-       hoitaja käytännössä saa hyväkseen muiden ve-
15709:  vasti kaksi ateriaa. Hoitokulukorvauksen mui-      rovelvollisten tavoin tulo- ja varallisuusvero-
15710:  ta kustannuksia koskeva osuus sisältää kor-        lain 86 §:n mukaista tulonhankkimisvähennyk-
15711:  vauksen kaikista muista hoitoon liittyvistä ta-    sen perusmäärää.
15712:  vanomaisista menoista, kuten huoneiston käy-          Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on tar-
15713:  töstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelu-     koitettu kattamaan nimenomaan lapsen hoi-
15714:  tarvikkeista, puhelimen käytöstä yms. menois-      dosta aiheutuneita todellisia kuluja, minkä mu-
15715:  ta.                                                kaisesti myös suosituksen hinnoittelu on tar-
15716: 
15717: 290020D
15718: 2                                   1989 vp. -    LA n:o 104
15719: 
15720: koin laskettu. Tuloverotuksen yleisten periaat-   heidät yhdenvertaiseen asemaan muiden vero-
15721: teiden mukaisesti työnantajan maksamat selvät     velvollisten kanssa. Tällä ratkaisulla tuetaan
15722: kulukorvaukset ovat verovapaita. Korvaustaso      samalla perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä
15723: voidaan jättää verohallituksen määrättäväksi      ja kehitystyötä.
15724: kuntien keskusjärjestöjen suosituksen pohjal-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15725: ta.
15726:    Perhepäivähoidon      kustannuskorvauksen               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15727: säätäminen verovapaaksi selkeyttää merkittä-             lakiehdotuksen:
15728: västi perhepäivähoitajien verotusta ja saattaa
15729: 
15730: 
15731:                                             Laki
15732:                           tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
15733: 
15734:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja
15735: varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin kuuluva 51 b §:
15736: 
15737:                      51 b §
15738:   Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun-    määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
15739: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi-    ta ja määristä.
15740: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten
15741: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
15742: vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat    kuuta 19
15743: 
15744:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989
15745: 
15746:      Kerttu Törnqvist                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa           Tuula Paavilainen
15747:      Kari Rajamäki                   Jouko Skinnari                    Jorma Rantanen
15748:      Jukka Gustafsson                Heikki Rinne                      Lea Mäkipää
15749:      Pirkko Ikonen                   Anneli Taina                      Lea Kärhä
15750:      Anna-Kaarina Louvo              Kirsti Ala-Harja                  Eeva Turunen
15751:      Matti Väistö                    Toimi Kankaanniemi                Annikki Koistinen
15752:      Timo Roos                       Antti Kalliomäki                  Liisa Jaakonsaari
15753:      Marja-Liisa Tykkyläinen         Riitta Myller                     Sinikka Mönkäre
15754:      Tarja Kautto                    Virpa Puisto                      Markku Pohjola
15755:      Pekka Leppänen                  Raila Aho                         Marja-Liisa Löyttyjärvi
15756:      Vappu Säilynoja                 Mats Nyby                         Arto Lapiolahti
15757:      Antero Kekkonen                 Raimo Vuoristo                    Urpo Leppänen
15758:      Jussi Ranta                     Sinikka Hurskainen-Leppänen       Claes Andersson
15759:      Jukka Vihriälä                  Lauri Metsämäki                   Ilkka Joenpalo
15760:      Jukka Roos                      Risto Ahonen                      Saara-Maria Paakkinen
15761:      Lea Savolainen                  Tellervo Renko                    Kari Häkämies
15762:      Riitta Uosukainen               Esko Jokiniemi                    Erkki Pulliainen
15763:      Iiris Hacklin                   Juhani Alaranta                   Tina Mäkelä
15764:      Gunnar Joutsensaari             Esko Seppänen                     Anneli Jäätteenmäki
15765:                                      Marjatta Stenius-Kaukonen
15766:                                                 1989 vp.
15767: 
15768: Lakialoite n:o 105
15769: 
15770: 
15771: 
15772: 
15773:                                    Myller ym.: Ehdotus laiksi pääkaupunkiseudun rakennusmaa-
15774:                                        maksusta annetun lain muuttamisesta
15775: 
15776: 
15777:                                            Eduskunnalle
15778: 
15779:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15780: 
15781:   Aloitteessa ehdotetaan pääkaupunkiseudun                Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin,
15782: rakennusmaamaksusta annettua lakia selven-             että sitä voitaisiin soveltaa jo vuodelta 1989
15783: nettäväksi niin, että siinä todettaisiin, ettei lain   määrättäviin rakennusmaamaksuihin.
15784: perusteella suoritettava rakennusmaamaksu ole
15785: vähennyskelpoinen tuloverotuksessa.
15786: 
15787: 
15788: 
15789: 
15790:                                              PERUSTELUT
15791: 
15792:    Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta               0,25 :n tehokkuudella kaavoitetut rivitalotontit
15793: annettua lakia (1061/88) käytäntöön sovelletta-        nopeasti rakennetuiksi. Lain tarkoitusperien
15794: essa on ilmennyt epäselvyyttä siitä, onko ra-          kannalta on välttämätöntä, että rakennusmaa-
15795: kennusmaamaksu vähennyskelpoinen verotuk-              maksua ei voida vähentää verotuksessa. Alus-
15796: sessa. Yhtäältä voidaan viitata lain tarkoitus-        tavassa maksuvelvollisuutta koskevassa tarkas-
15797: periin ja siihen, että perustuslakivaliokunta piti     telussa on todettu, että pääkaupunkiseudulla
15798: rakennusmaamaksua asialliselta luonteeltaan            on noin 1 500 000 neliömetriä lain ensimmäise-
15799: verona, koska se ei ole välitön korvaus tietystä       nä soveltamisvuonna maksuvelvollisuuden pii-
15800: julkisyhteisön maksuvelvolliselle antamasta            riin tulevaa kerrosalaa. Pelkästään rakennus-
15801: edusta tai palvelusta. Toisaalta voidaan viitata       liikkeet omistavat Helsingissä noin 34 %, Es-
15802: siihen, että esimerkiksi pellonraivausmaksusta         poossa noin 76 OJo ja Vantaalla noin 63 %
15803: annetussa laissa (602/87), jossa on kysymys            maksuvelvollisuuden piirissä olevasta kerros-
15804: samantyyppisestä maksusta, on nimenomainen             alasta. Mikäli mukaan luetaan rakennusliikkei-
15805: vähennyskelpoisuuden kieltävä säännös.                 den lisäksi myös muut yhtiöt, paitsi asunto-
15806:    Mikäli rakennusmaamaksu tulkitaan vähen-            osakeyhtiöt, luvut ovat Helsingissä 45 %, Es-
15807: nyskelpoiseksi verotuksessa, vähennyskelpoi-           poossa 80 %ja Vantaalla 69 %. Tämän perus-
15808: suus koskisi käytännössä lähinnä rakennusliik-         teella voidaan todeta, että laki menettäisi olen-
15809: keitä ja muita yrityksiä, jotka elinkeinotulon         naisen osan tehostaan, mikäli yritykset voisivat
15810: verottamisesta annetun lain (360/68) tai tulo-         vähentää rakennusmaamaksun verotuksessaan.
15811: ja varallisuusverolain (1240/88) säännösten no-        Suurin osa maksuvelvollisuuden piiriin tulevis-
15812: jalla voisivat vähentää rakennusmaamaksun              ta kiinteistöistä jäisi todennäköisesti tässä vai-
15813: tulon hankkimisesta johtuneena menona. Sen             heessa rakentamatta. Vähennyskelpoisuus saat-
15814: sijaan yksityiset kansalaiset eivät voisi vähen-       taisi myös rakennusliikkeet ja muut yritykset
15815: tää rakennusmaamaksua henkilökohtaisessa               sekä yksityiset kansalaiset verotuksessa keske-
15816: verotuksessaan.                                        nään eriarvoiseen asemaan.
15817:    Lain tarkoituksena on saada ennen kaikkea              Koska ei ole tarkoituksenmukaista jäädä
15818: rakentamattomat ja vajaasti rakennetut, kun-           odottamaan ehkä vasta vuosien kuluttua saata-
15819:  nallistekniikan piirissä olevat kerrostalo- ja yli    vaa tuomioistuinratkaisua asiaan, lakiin olisi
15820: 
15821:  290020D
15822: 2                                   1989 vp. -     LA n:o 105
15823: 
15824: otettava selventävä säännös. Tämän vuoksi          tellä tavallisen lain säätäruisestä määrätyssä
15825: ehdotamme, että lakiin lisättäisiin uusi 13 a §,   järjestyksessä. Kun ehdotetussa laissa kuiten-
15826: jonka mukaan rakennusmaamaksu ei ole vä-           kin on kysymys sekä valtion että kunnan vero-
15827: hennyskelpoinen tuloverotuksessa. Sitä tulisi      tuksessa tehtävästä vähennyksestä, lakiehdotus
15828: soveltaa jo vuodelta 1989 määrättäviin raken-      olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n
15829: nusmaamaksuihin. Tämän vuoksi laki ehdote-         mukaisessa uutta tai lisättyä veroa koskevassa
15830: taan tulevaksi voimaan heti, kun eduskunta on      säätämisjärjestyksessä.
15831: sen hyväksynyt.                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15832:   Antaessaan lausunnon pääkaupunkiseudun           nioittavasti,
15833: rakennusmaamaksua koskevasta lakiehdotuk-
15834: sesta perustuslakivaliokunta katsoi, että raken-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15835: nusmaamaksu on kunnallinen veronluonteinen                lakiehdotuksen:
15836: maksu, jota koskeva lakiehdotus voitiin käsi-
15837: 
15838: 
15839: 
15840: 
15841:                                              Laki
15842:             pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain muuttamisesta
15843: 
15844:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päi-
15845: vänä joulukuuta 1988 annettuun lakiin (1061188) uusi 13 a § seuraavasti:
15846: 
15847:                     13 a §
15848:   Rakennusmaamaksu ei ole vähennyskelpoi-            Lakia sovelletaan vuodelta 1989 ja sen jäl-
15849: nen tuloverotuksessa.                              keen määrättäviin rakennusmaamaksuihin.
15850:                                                      Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
15851:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä            täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
15852: kuuta 19
15853: 
15854:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1989
15855: 
15856:          Riitta Myller               Sinikka Mönkäre              Heikki Rinne
15857:          Marja-Liisa Tykkyläinen     Timo Roos                    Tuula Paavilainen
15858:          Sakari Knuuttila            Kerttu Törnqvist             Virpa Puisto
15859:          Pentti Lahti-Nuuttila       Iiris Hacklin                Jukka Gustafsson
15860:          Jouko Skinnari              Antti Kalliomäki             Kari Rajamäki
15861:          Jouni J. Särkijärvi         Ilkka Joenpalo               Tarja Kautto
15862:          Arja Alho                   Lauri Metsämäki              Pekka Haavisto
15863:                  Riitta Saastamoinen               Raimo Vuoristo
15864:                                             1989 vp.
15865: 
15866: Lakialoite n:o 106
15867: 
15868: 
15869: 
15870: 
15871:                                  Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon
15872:                                    6 §:n muuttamisesta
15873: 
15874: 
15875:                                        Eduskunnalle
15876: 
15877:    Maamme perustuslakeja tehtäessä yhteiskun-     merkitystä. Näin käy, jos saastuminen saa
15878: tamme suhde ympäristöön ja luontoon oli           jatkua nykyiseen tapaan.
15879: täysin toisenlainen kuin nykyisin. Tuolloin          Ympäristömme varjelu tulisi nostaa talou-
15880: merkittäväkään taloudellisen hyvinvoinnin kas-    dellisten arvojen yläpuolelle, jotta sen asema
15881: vattaminen ei vielä ollut näkyvä uhka luonnon     olisi tarpeeksi vahva. Perustuslakeihin kuulu-
15882: tasapainolle ja kansalaisten omalle elinympä-     vana oikeus puhtaaseen ja terveelliseen elinym-
15883: ristölle. Ympäristönsuojeluun ja elinympäris-     päristöön ja luontoon veivoittaisi niin hallin-
15884: tön terveellisyyteen on ryhdytty kiinnittämään    toa, talouselämää kuin yksittäisiä kansalaisia-
15885: huomiota vasta myöhemmin, viimeaikaisen ke-       kin. Metsiemme tuhoutuminen, liikenteen ai-
15886: hityksen myötä.                                   heuttamat ongelmat, kulutuksen yhä jatkuva
15887:    Tekninen kehitys, liikenteen voimakas kasvu    kasvu, luonnonvarojen ajattelematon käyttö ja
15888: ja elintason kaikkinainen nousu ovat tekijöitä,   monet muut tekijät yhteiskunnassamme edel-
15889: jotka nykyisen suuntauksen vallitessa yhä vain    lyttävät, että asiaan puututaan pikaisesti.
15890: heikentävät omaa ympäristöämme. Uhkana on           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15891: tilanne, jossa elinympäristömme on niin hei-
15892: kossa kunnossa ja suorastaan terveyttämme                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15893: vaarantava, että hallitusmuodon muillakaan               lakiehdotuksen:
15894: perusoikeuksilla ei enää ole niille kuuluvaa
15895: 
15896: 
15897:                                             Laki
15898:                            Suomen Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta
15899: 
15900:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
15901: tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 6 §:ään, sellaisena
15902: kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1972 annetulla lailla (592/72), uusi 2
15903: momentti, jolloin nykyinen muutettu 2 momentti sekä 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
15904: seuraavasti:
15905: 
15906:                       6§
15907:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15908:   Suomen kansalaisilla on oikeus puhtaaseen       kuuta 199 .
15909: ja terveelliseen elinympäristöön ja luontoon.
15910: 
15911: 
15912: 
15913:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
15914: 
15915:                      Toimi Kankaanniemi                   Esko Almgren
15916:                      Jorma Fred                           Sauli Hautala
15917:                      Matti Väistö                         Pekka Leppänen
15918:                      Erkki Pulliainen                     Heikki Rinne
15919:                      Tellervo Renko                       Timo Kietäväinen
15920:                      Pirkko Ikonen                        Anneli Jäätteenmäki
15921:                      Marjatta Stenius-Kaukonen            Sakari Knuuttila
15922: 2900200
15923:                                                 1989 vp.
15924: 
15925: Lakialoite n:o 107
15926: 
15927: 
15928: 
15929: 
15930:                                    Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 7 §:n
15931:                                      muuttamisesta
15932: 
15933: 
15934:                                            Eduskunnalle
15935: 
15936:    Valtiosääntöämme koskevassa keskustelussa             Edellä mainittuun viitaten olisikin kiireelli-
15937: on oltu jokseenkin yksimielisiä siitä, että val-       sesti lainsäädännössämme toteutettava koko-
15938: tiosääntöön on ihmisoikeuksia koskevien yleis-         naisvaltainen järjestelmä asunnon turvaami-
15939: sopimusten mukaisesti otettava uusina perusoi-        seksi perusoikeutena jokaiselle kansalaiselle.
15940: keuksina taloudelliset, sosiaaliset ja sivistyksel-   Säätämällä tämä hallitusmuodossa yhdeksi pe-
15941: liset perusoikeudet. Näistä yhtenä tärkeimmis-        rusoikeudeksi luotaisiin näin keskeinen tavoite
15942: tä on pidettävä oikeutta asuntoon.                    asuntopolitiikallemme. Erikseen olisi säädettä-
15943:    Vaikka jo vuonna 1969 nousi voimakkaasti           vä lailla niistä perusteista, joiden mukaisesti
15944: esille ajatus valtiosäännön kokonaisuudistuk-         tämä perusoikeus toteutetaan. Tällöin tulisi
15945: sesta, jonka piiriin kuuluisi myös uusien perus-      säätää muun muassa asunnon laatutasosta,
15946: oikeuksien säätäminen, ei ole näköpiirissä tä-        koosta ja myös niistä keinoista, joilla asetettu
15947: män lainsäädäntöuudistuksen toteutuminen.             tavoite voidaan saavuttaa. Näitä määrättäessä
15948: Päinvastoin näyttää siltä, että realistiset edelly-   on luonnollisesti otettava huomioon kansalliset
15949: tykset valtiosääntömme uudistamiseen on vain          voimavarat. On kuitenkin huomattava, että
15950: osauudistusten avulla. Erityisen kiireelliseksi       asuntotuotannon pitäminen korkealla tasolla
15951: asunnon turvaamisen jokaiselle kansalaiselle          on jopa nykyisessäkin taloudellisessa tilantees-
15952: lainsäädäntöämme kehittämällä tekee se, että          sa mahdollista sen vuoksi, että niin haluttaessa
15953: maassamme monilla paikkakunnilla on vallin-           voidaan asuntotuotannon kotimaisuusaste pi-
15954: nut jatkuva asuntopula useita vuosikymmeniä.          tää hyvin korkeana ja siten välttää alijäämäi-
15955: Tämän johdosta myös asuntojen hinnat ja               sen kauppataseemme liiallinen rasittuminen,
15956: niiden vuokrat ovat kohonneet niin korkeiksi,         mutta samalla edistää työllisyyden ylläpitämis-
15957: että ne muodostavat kohtuuttoman menoerän             tä. On myös huomattava, että nykyistä korke-
15958: kansalaisten tuloista ja tekevät useitten kansa-      ampi asumisen taso olisi omiaan estämään
15959: laisten kohdalla asunnon saamisen suorastaan          maastamuuton tapahtuneessa laajuudessa, sillä
15960: mahdottomaksi. Viimeksi mainittu epäkohta             tutkimukset osoittavat erääksi keskeiseksi
15961: saattaa koskea yhtä hyvin vanhuksia kuin nuo-         maastamuuton syyksi heikot asunto-olosuh-
15962: ria riippumatta siitä, ovatko he yksinäisiä vai       teet.
15963: perheeliisiä tai käyvätkö he työssä vai opiskele-        Viittaamme myös asiasta aikaisemmin teh-
15964: vat. Asunnon saantia on voitu oleellisesti kyllä      tyihin lakialoitteisiin, muun muassa lakialoit-
15965: useitten kansalaisten kohdalla helpottaa muun         teeseen n:o 8/1979 vp.
15966: muassa valtion asuntolainojen avulla ja asu-             Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
15967: mistukijärjestelmää kehittämällä, mutta näillä-       dotamme kunnioittaen,
15968: kään toimenpiteillä ei ole voitu järjestelmälli-
15969: sesti turvata jokaiselle kansalaiselle asunnon                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15970: saamisen oikeutta.                                           lakiehdotuksen:
15971: 
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 290020D
15976: 2                                 1989 vp. -    LA n:o 107
15977: 
15978:                                           Laki
15979:                        Suomen Hallitusmuodon 7 §:n muuttamisesta
15980: 
15981:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
15982: tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 7 §:ään uusi 2
15983: momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
15984: 
15985:                      7§
15986:                                                   Tämä laki tulee voimaan    päivänä
15987:   Suomen kansalaisella on oikeus asuntoon.      kuuta 199 .
15988: Lailla erikseen säädetään niistä perusteista,
15989: joiden mukaan tämä oikeus jokaisen kansalai-
15990: sen kohdalla toteutetaan.
15991: 
15992: 
15993: 
15994:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
15995: 
15996:         Sakari Knuuttila            Liisa Jaakonsaari           Tuulikki Hämäläinen
15997:         Timo Roos                   Lauri Metsämäki             Arto Lapiolahti
15998:         Marja-Liisa Tykkyläinen     Ilkka Joenpalo              Iiris Hacklin
15999:         Matti Vähänäkki             Raimo Vuoristo              Matti Saarinen
16000:         Heikki Rinne                Lea Savolainen              Seija Karkinen
16001:         Jouko Skinnari              Mikko Elo                   Matti Ahde
16002:         Matti Luttinen              Jorma Rantanen              Antero Kekkonen
16003:         Arja Alho                   Jukka Gustafsson            Kerttu Törnqvist
16004:         Aimo Ajo                    Tuula Paavilainen           Jussi Ranta
16005:                                              1989 vp.
16006: 
16007: Lakialoite n:o 108
16008: 
16009: 
16010: 
16011: 
16012:                                  Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
16013: 
16014: 
16015:                                          Eduskunnalle
16016: 
16017: 
16018:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16019: 
16020:    Suomessa elintarvikkeiden hinnat kuuluvat           Tässä aloitteessa ehdotetaan, että ruuan hin-
16021: maailman korkeimpiin.                               nan alentamiseksi liikevaihtovero poistetaan
16022:    Siihen on monia syitä.                           elintarvikkeilta.
16023:    Maamme sijaitsee pohjoisessa, ja meillä on          Uudistuksen rahoittamiseen voitaisiin mah-
16024: kylmä ilmasto ja karu luonto. Kotimainen            dollisesti käyttää nyt viennin subventoimiseen
16025: alkutuotanto tuotetaan pienissä tuotantoyksi-       käytettäviä varoja. Sen sijasta, että Suomi
16026: köissä valtion tukiaisin. Kun elintarvikkeita       antaa vientituen muodossa miljardeja markko-
16027: tuotetaan yli oman tarpeen alle omakustannus-       ja vastikkeettomasti ulkomaisille ostajille, ne
16028: hintojen ulos vietäväksi, valtion tukea tarvi-      rahat olisi parempi käyttää omien kuluttajien
16029: taan myös viennin rahoittamiseen. Oman kal-         hyväksi ruuan hintaa alentamalla.
16030: liin tuotannon suojelemiseksi Suomi on eristet-        Hallitus sanoo tuovansa eduskunnan käsitel-
16031: ty elintarvikkeiden tuonnista niin, että tänne ei   täväksi lakiehdotuksen, jonka avulla liikevaih-
16032: saa tuoda ulkomaisia peruselintarvikkeita edul-     toverojärjestelmää uudistettaisiin ruuan hinnan
16033: lisiin maailmanmarkkinahintoihin.                   alentamiseksi. Koska voidaan perustellusti us-
16034:    Myös kaupan ja jalostuksen keskittyminen         koa, että hallitus ei ole valmis riittävän suuriin
16035: sekä liian vähäinen kilpailu alkutuotannossa        muutoksiin niin, että ruuan hinta todella aleni-
16036: nostavat hintoja samoin kuin sitten taas liialli-   si, tämä lakialoite on tarpeellinen.
16037: nen kilpailu, mainonta ja markkinointi merk-
16038: kitavaratuotteilla.
16039: 
16040: 
16041: 
16042: 
16043:                                           PERUSTELUT
16044: 
16045:    Suomessa peruselintarvikkeissa ei ole liike-     suuri osuus tuotteen hinnasta muodostuu jalos-
16046: vaihtoveroa, minkä takia myös jalostetuissa         tusvaiheessa. Mitä pidemmälle tuote on jalos-
16047: ruuissa liikevaihtovero on alhaisempi kuin          tettu, sitä suurempi on lopputuotteen hintaan
16048: muissa liikevaihtoverollisissa tuotteissa. Perus-   sisältyvä liikevaihtovero.
16049: tuotannon liikevaihtoverottomuus on hoidettu           Eräiden elintarvikkeiden osalta alkutuotevä-
16050: niin, että veroa ei peritä alkutuotannosta          hennys on myönnetty korotettuna (maito ja
16051: (maanviljelijän ja luvanvaraisen tuonnin osuu-      maitotuotteet sekä liha), jolloin liikevaihtove-
16052: desta) vaan vasta jalostuksesta ja jakelusta.       ron osuutta niiden tuotteiden hinnoissa on
16053:    Alkutuotannon osuuden verottomuus toteu-         tarkoituksellisesti pienennetty. Erityisesti mai-
16054: tetaan erityisen alkutuotevähennyksen avulla.       don osalta alkutuotevähennys on ollut niin
16055: Liikevaihtoveron osuus kaupasta ostettavan          korkea, että itse asiassa siitä on maksettu
16056: tuotteen hinnassa riippuu tällöin siitä, kuinka     negatiivista liikevaihtoveroa: tukea maidon
16057: 
16058: 290020D
16059: 2                                      1989 vp. -    LA n:o 108
16060: 
16061: käytölle liikevaihtoverojärjestelmän kautta.         nykypolitiikkaa harjoittava hallitus on valmis
16062: Tätä tukea hallitus ja eduskunnan enemmistö          tekemään.
16063: ovat viime vuosina halunneet vähentää.
16064:    Tulopoliittinen selvitystoimikunta Goka ny-                   Aloitteen toteuttaminen
16065: kyhallituksen silloista kantaa heijastellen itse
16066: asiassa esitti liikevaihtoveron ulottamista kaik-       Tässä aloitteessa ehdotetaan, että liikevaih-
16067: kiin peruselintarvikkeisiin ja ruuan hinnan ko-      tovero poistetaan kokonaan elintarvikkeilta.
16068: rottamista suurituloisten kansalaisten tulovero-     Keinoksi on valittu sisällyttää keskeisten elin-
16069: alennusten rahoittamiseksi!) on arvioinut, että      tarvikkeiden      luettelo    liikevaihtoverolain
16070: vuonna 1987 alkutuotevähennyksen liikevaih-          3 §:ään, jossa liikevaihtoverottomat tuotteet
16071: toveroa alentava kokonaisvaikutus oli 5 692          luetellaan. Vastaavasti on korjattava lain 4 §:n
16072: miljoonaa markkaa. Hintatason nousun ja tie-         1 momenttiin sisältyvää luetteloa.
16073: dossa olevan liikevaihtoverokannan korotuk-             Tällöin on vastaavasti poistettava tarpeetto-
16074: sen johdosta mainittu liikevaihtoveron tuoton        mina ne säännökset, jotka koskevat elintarvik-
16075: aleneminen lienee ensi vuonna 7 miljardin mar-       keiden alkutuotevähennystä ja sen tekemistä
16076: kan suuruusluokkaa.                                  korotettuna. Lakiin eräitä elintarvikkeita kos-
16077:    Alkutuotevähennyksestä ja perimättä jätet-        kevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
16078: tävästä liikevaihtoverosta huolimatta muassa         (915/78) ei esitetä muutoksia mutta korotettu-
16079: on yhä liikevaihtoveroa. Siitä, paljonko elin-       jen alkutuotevähennysten kohtaloa on käsitel-
16080: tarvikkeissa sitä kaiken kaikkiaan on, esitetään     tävä tämän kysymyksen yhteydessä.
16081: erilaisia arvioita.                                     Aloitteen toteutuminen johtaa siihen, että
16082:    Viranomaiset arvioivat, että elintarvikkeissa     jos mitään muuta ei tehdä, niiden tuotteiden
16083: on liikevaihtoveroa 4-10 OJo. Sen sijaan alan        hinta nousee, jotka nyt ovat korotetun alku-
16084: teollisuus arvioi, että sitä on enemmän: 10-         tuotevähennyksen punssa. Nousu saattaiSI
16085: 12 %. Isoimpiin arvioihin on sisällytetty myös       maidon ja voin osalta olla jopa 10 prosentin
16086: piilevä liikevaihtovero, jota peritään valtiolle     suuruusluokkaa.
16087: elintarviketeollisuuden investointien hinnoissa         Jotta erikoiskohdeltujen peruselintarvikkei-
16088: ja joka tulee ruuan hintaan mutkan kautta.           den hinnat eivät liikevaihtoverojärjestelmän
16089:    Markkamääräinen arvio ruuan liikevaihtove-        nykyisten poikkeusmääräysten mahdollisen
16090: rottomuuden toteuttamisen valtiontaloudelli-         poistamisen yhteydessä nousisi muiden elintar-
16091: sista vaikutuksista on vaikea tehdä yksiselittei-    vikkeiden hintojen laskiessa, näiden tuotteiden
16092: sellä tavalla.                                       hintojen subventointi olisi tässä yhteydessä rat-
16093:    Nyt tehdyn lakialoitteen perustana on arvio,      kaistava joko suorin subventioin tai liikevaih-
16094: että liikevaihtoveroa kerätään vuonna 1990           toverojärjestelmän uusin erityismääräyksin.
16095: noin 50 miljardia markkaa, että elintarvikkei-          Ne ongelmat, jotka liittyvät kahden liike-
16096: den myynti maassamme on ensi vuonna sa-              vaihtoverokannan soveltamisen käytännön to-
16097: moin noin 50 miljardia markkaa ja avointa            teuttamiseen ovat teknisen kehityksen myötä
16098: liikevaihtoveroa peritään elintarvikkeiden hin-      pääosin poistuneet. Siirtyminen elintarvikkei-
16099: noissa noin 7 miljardia markkaa.                     den nollaverokantaan säilyttäen samalla mui-
16100:    Kun nykyiseen liikevaihtoverojärjestelmään        den tuotteiden normaalin verokannan ei enää
16101: sisältyy noin 4 miljardia markkaa subventiota        nykyaikana vaadi suuria investointeja suurten
16102: ruuan hintaan korotetun alkutuotevähennyk-           kauppojen ja tavaratalojen kassakoneisiin, ja
16103: sen muodossa, lakialoitteen nettovaikutus val-       pienten kauppojen ongelmia helpottaa se, että
16104: tiontalouteen on vain 3 miljardia markkaa.           kaikki elintarvikkeet olisivat liikevaihtoverot-
16105:    On selvää, että tällaistakaan ruuan hinnan        tomia.
16106: alentamista ei liene mahdollista toteuttaa sa-          Porrastettu verokanta, jossa eri tuotteilla
16107: maan aikaan, kun valtion tuloverokantoja             olisi eri verokanta, olisi teknisesti paljon vai-
16108: alennetaan. Lakialoite on siksi ristiriidassa hal-   keampi toteuttaa.
16109: lituksen verouudistuspolitiikan kanssa.                 Sitä paitsi kauppaliikkeet saavat pienen
16110:    Aloite onkin tarpeen sen turvaamiseksi, että      palkkion siitä, että ne perivät veroa valtion
16111: eduskunnalla olisi hallituksen mahdollisen lii-      puolesta, ja siihen palkkioon pitää voida sisäl-
16112: kevaihtoveroalennusesityksen yhteydessä mah-         lyttää myös järjestelmän muutoksista aiheutu-
16113: dollisuus ottaa kantaa lakiesitykseen, jonka         vat kustannukset.
16114: avulla ruuan hintaa alennetaan enemmän kuin             Joissakin Euroopaq. maissa ruualla ei ole
16115:                                        1989 vp. -     LA n:o 108                                       3
16116: 
16117: samanlaista liikevaihtoveroa kuin Suomessa,             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16118: eikä sellaisten järjestelmien toteuttaminen ole
16119: ollut teknisesti niin vaikeaa kuin perinteisesti               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16120: Suomessa on esitetty.                                        lakiehdotuksen:
16121: 
16122:                                                 Laki
16123:                                   liikevaihtoverolain muuttamisesta
16124: 
16125:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16126:    muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 4 §:n 1 momentti,
16127: sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (331181), sekä
16128:    lisätään lain 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla
16129: lailla sekä 11 päivänä heinäkuuta 1986, 20 päivänä helmikuuta 1987 ja 20 päivänä marraskuuta
16130: 1987 annetuilla laeilla (544/86, 163/87 ja 857 /87), uusi g kohta seuraavasti:
16131: 
16132:                        3§                              ma, -piimä ja -juusto;
16133:   Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti              sekä edellä mainitut myös eri tavoin käsitel-
16134: ja maahantuonti:                                      tyinä kuten kuivattuina, ulkokuivattuina, jau-
16135:                                                       hettuina, lajiteltuina, paloiteltuina, leikattuina,
16136:    g) ruis, vehnä, ohra ja kaura, herne, peruna,      jäädytettyinä, jäähdytettyinä, suolattuina, ul-
16137: maito, kananmunat, liha sekä muut syötävät            kokuivattuina, maustettuina, kynittyinä, nyl-
16138: eläinten osat, ahven, ankerias, Grönlannin pal-       jettyinä, suolattuina, toisiin ruoka-aineisiin se-
16139: Jas, harjus, hauki, järvitaimen, kampela, kiis-       koitettuina, leivottuina, säilöttyinä, kypsennet-
16140: ki, kilohaili, kirjolohi, kolja, kuha, kuore,         tyinä tai osittain kypsennettyinä, pakattuina tai
16141: lahna, lohi, made, molva, muikku, nahkiai-            muutoin eri tavoin teollisesti käsiteltyinä.
16142: nen, nieriä, pasuri, puna-ahven, punakampela,
16143: puronieriä, purotaimen, Ruijan pallas, salak-                                4§
16144: ka, seiti, siika, silakka, siili, sulkava, suutari,      Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti,
16145: särki, säyne, taimen, turska ja vimpa sekä            kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, ja nii-
16146: mainittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja          den maahantuonti:
16147: muut riistaeläimet, juuriselleri, lanttu, maa-           sellaisinaan jalostamattomina alkutuotteina:
16148: artisokka, mustajuuri, nauris, palsternakka,             pelto-, puutarha- ja koristekasvien sekä he-
16149: piparjuuri, porkkana, punajuuri, retiisi ja re-       delmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; karkea-
16150: tikka, kaalikasvit, palkokasvit, salaattikasvit ja    rehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, viljan-
16151: sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehtiselleri, ma-     kuoret, ruumenet, laidunruohot tuoreina tai
16152: kea maissi, meloni, paprika, parsa, pinaatti,         kuivattuina; rehukaali ja säilörehu; elävät kas-
16153: raparperi, tomaatti ja maustevihannekset, ku-         vit ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar-
16154: ten persilja, tilli, meirami ja vihantakrassi,        koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulan
16155: luonnonvaraiset tai viljellyt syötävät sienet,        juurakot, pistokkaat, sipulit, varrenoksat ja
16156: luonnonvarainen tai viljelty herukka, juoluk-         taimet sekä irrallaan tai astioissa kasvavina
16157:  ka, karpalo, karviaismarja, mansikka, mesi-          myytävät kasvit tai kasvinosat ja leikkovihreä.
16158:  marja, mustikka, muurain, pihlajanmarja,
16159:  puolukka, ruusunmarja, variksenmarja, tyrni-
16160:  marja ja vadelma, luonnonhunaja; kirsikka,             Tämä laki tulee voimaan          päivänä
16161:  kriikuna, luumu ja omena sekä kotivoi, -ker-         kuuta 1990.
16162: 
16163:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
16164: 
16165:          Esko Seppänen             Claes Andersson                       Juhani Vähäkangas
16166:          Pauli Uitto               Anna-Liisa Jokinen                    Esko Almgren
16167:          Toimi Kankaanniemi        Sauli Hautala                         Erkki Pulliainen
16168:          Ensio Laine               Jörn Donner                           Pekka Puska
16169:          Raila Aho                 Pekka Leppänen                        Esko-Juhani Tennilä
16170:          Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala                           Vappu Säilynoja
16171:          Timo Laaksonen            Jukka Gustafsson                      Asko Apukka
16172:          Arvo Kemppainen           Osmo Soininvaara                      Pekka Haavisto
16173:                                               1989 vp.
16174: 
16175: Lakialoite n:o 109
16176: 
16177: 
16178: 
16179: 
16180:                                   Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien kunniavel-
16181:                                      karahastosta
16182: 
16183: 
16184:                                           Eduskunnalle
16185: 
16186: 
16187:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16188: 
16189:   Lakialoitteessa ehdotetaan perustettavaksi         soidensa ja leskiensä taloudelliseksi avustami-
16190: eduskunnan päätöksellä sotiemme veteraanien,         seksi ja tukemiseksi tarkoitettu kunniavelkara-
16191: invalidien, rintamanaisten sekä heidän puoli-        hasto.
16192: 
16193: 
16194: 
16195: 
16196:                                            PERUSTELUT
16197: 
16198:    On kulunut tasan 50 vuotta niiden tapahtu-           Suomen Maaseudun Puolue on koko ole-
16199: mien alkamisesta, jotka johtivat kansamme            massaolonsa ajan voimaperäisesti työskennel-
16200: suuriin kärsimyksiin. Talvisodan päätyttyä           lyt veteraanien, sotainvalidien ym. sotiimme
16201: jouduimme välirauhan jälkeen vielä vuosia            liitoksissa olleiden ihmisten hyväksi. On saatu
16202: kestäneen jatkosodan runtelemiksi. Sotiemme          paljon aikaan yhdessä muiden tähän asiaan
16203: vaatimat uhrit olivat raskaat, mutta ilman niitä     myötämielisesti suhtautuneiden poliittisten ryh-
16204: itsenäisyytemme säilyttäminen olisi tuskin ollut     mittymien kanssa, mistä yhtenä esimerkkinä
16205: mahdollista. Kymmenettuhannet itsenäisyy-            on nyt SMP:n eduskuntaryhmän aloitteesta
16206: temme puolustajat kokivat sankarikuoleman ja         muiden hallituspuolueiden kanssa aikaansaatu
16207: vielä suurempi määrä sai elinikäisen ruumiilli-      sopimus ylimääräisen rintamalisän edelleen ko-
16208: sen vamman, henkisistä vammoista ja vauriois-        rottamisesta vuoden 1991 budjettia käsiteltäes-
16209: ta puhumattakaan. Monella parhaat nuoruus-           sä, muun tähän liittyvän lainsäädännön kehit-
16210: vuodet kuluivat isänmaan puolustamisessa vie-        tämisen yhteydessä. Tämäkään kehitys ei kui-
16211: den mukanaan suunnitelmat ja haaveilun uras-         tenkaan riittävällä tavalla ota huomioon erityi-
16212: ta ja ammatista.                                     sen avun tarpeessa olevien ja yllättäviin vai-
16213:    Vaikka yhteiskunta on jossain määrin osoit-       keuksiin joutuneiden veteraanien ym. asemaa.
16214: tanut huomiota veteraanien, invalidien, rinta-          Nyt perustettavaksi esitettävästä kunniavel-
16215: manaisten sekä heidän puolisoidensa ja les-          karahastosta voitaisiin nopeasti auttaa tietyllä
16216: kiensä erityisongelmiin, se on ollut perin riittä-   tavalla väliinputoajan asemaan tai muulla ta-
16217: mätöntä ja jakautuu tänäkin päivänä kovin            voin erityisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
16218: epätasaisesti olemassa olevien tarpeiden suun-       neita sotiemme veteraaneja, invalideja, rinta-
16219: taan. Niinpä maassamme on tällä hetkellä,            manaisia sekä edellä mainittujen puolisoita
16220: erityisesti syrjäseuduilla mutta myös muualla        sekä leskiä. Rahaston pääoman kartuttamisek-
16221: kymmeniätuhansia tämän lakialoitteen tarkoit-        si tulisi tähän tarkoitukseen vuosittain varata
16222: tamia sotiimme osallistuneita ihmisiä, jotka         määräraha valtion tulo- ja menoarviossa. Li-
16223: elävät suoranaisessa puutteessa ja menneisyy-        säksi rahasto voisi vastaanottaa lahjoituksia
16224: destä lähtöisin olevien ongelmien ympäröimä-         sekä testamentteja. Rahastosta suoritettavat
16225: nä seuranaan vain muistot sekä aiheellinen ja        avustukset eivät vaikuttaisi avustuksensaajien
16226:  kasvava katkeruus yhteiskuntaa kohtaan.             muihin etuihin.
16227: 2900200
16228: 2                                   1989 vp. -      LA n:o 109
16229: 
16230:   Tämän lakialoitteen mukainen laki on tar-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16231: koitettu tulemaan voimaan heti, kun eduskun-
16232: ta on sen hyväksynyt ja tasavallan presidentti                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16233: vahvistanut.                                                 lakiehdotuksen:
16234: 
16235:                                                  Laki
16236:                              sotiemme veteraanien kunniavelkarahastosta
16237: 
16238:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16239: 
16240:                      1§                               litukseen yhden jäsenen. Hallitus valitsee vuo-
16241:     Rahaston nimi on kunniavelkarahasto.              den ensimmäisessä kokouksessaan puheenjoh-
16242:                                                       tajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksel-
16243:                        2§                             la on oikeus kutsua itselleen sihteeri. Hallituk-
16244:    Rahastosta voidaan myöntää tukea ja avus-          sen valitsee eduskunta.
16245: tuksia silloin kun veteraanitunnuksen omaava
16246: veteraani, sotainvalidi, rintamanainen tai edel-                        5 §
16247: lä mainittujen puoliso tai leski on joutunut        Hallituksen tehtävänä on päättää avustuksis-
16248: sellaiseen taloudelliseen ahdinkoon, jonka ta ja tuesta tämän lain mukaisesti. Hallituksen
16249: vuoksi hän tarvitsee ulkopuolista tämän lain . tehtävä on myös tiedottaa riittävästi niille,
16250: tarkoittamaa tukea tai avustusta.                .ioilla on oikeus saada tämän lain tarkoittamaa
16251:   Tämän lain nojalla annettu tuki tai avustus tukea tai avustusta.
16252: ei heikennä muiden lakien kautta tapahtuvaa         Hallituksen tulee antaa maaliskuun loppuun
16253: edunsaantia ja on saajalleen verotonta.          mennessä eduskunnalle selvitys edellisen kalen-
16254:                                                  terivuoden toiminnasta.
16255:                        3 §
16256:    Rahastoon siirretään vuosittain varoja val-                               6 §
16257: tion tulo- ja menoarvion yhteydessä. Rahasto             Tuen tai avustuksen tarvitsija voi hakea
16258: voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.      avustusta tarvittaessa. Hakemuksessa on olta-
16259:    Rahasto sijoitetaan valtiokonttorin hoidetta-      va hakijan kotikunnan sosiaaliviranomaisen
16260: vaksi virkatyönä. Rahaston käyttöä tarkastaa          lausunto.
16261: ja valvoo valtiontalouden tarkastusvirasto.              Rahaston hallituksen on käsiteltävä avustus-
16262:    Rahaston alkupääomaksi tulo- ja menoar-            tai tukihakemus viipymättä. Avustusta tai tu-
16263: vioon otetaan 100 miljoonaa markkaa. Vuosit-          kea ei peritä saajalta takaisin, vaikka hänen
16264: tain rahastoon siirretään valtion tulo- ja meno-      taloustilanteensa avustuksen tai tuen saannin
16265: arviossa rahamäärä, joka on 3 OJo kulloisesta-        jälkeen muuttuisi.
16266: kin Suomen kansainväliseen kehitysapuun
16267: myönnetystä yhteisrahamäärästä.                                            7 §
16268:                                                          Rahaston lakkauttamisesta päättää eduskun-
16269:                       4 §                             ta.
16270:    Rahaston hallinnosta vastaa hallitus. Halli-
16271: tukseen kuuluu 5 jäsentä, joiden toimiaika on                              8§
16272: 2 vuotta. Yksi edustaja on Sotainvalidien Vel-          Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
16273: jesliitosta, yksi edustaja Suomen Sotaveteraa-        misesta annetaan asetuksella.
16274: niliitosta, yksi edustaja Suomen Rintamamies-
16275: veteraanien liitosta ja yksi edustaja Rintama-                             9§
16276: naisten liitosta.                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16277:    Sosiaali- ja terveysministeriö saa nimetä hal-     kuuta 19
16278: 
16279:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1989
16280: 
16281:          Sulo Aittoniemi                Tina Mäkelä                     Pentti Kettunen
16282:          Marita Jurva                   Lea Mäkipää                     Gunnar Joutsensaari
16283:                                         Heikki Riihijärvi
16284:                                                1989 vp.
16285: 
16286: Lakialoite n:o 110
16287: 
16288: 
16289: 
16290:                                   Viinanen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
16291: 
16292: 
16293:                                           Eduskunnalle
16294: 
16295:                            ALOITTEEN P ÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
16296: 
16297:    Aloitteessa ehdotetaan, että vuokratiloissa       gian ostohintaan sisältyvän veron siltä osin
16298: tai kiinteistöyhtiön tiloissa toimiva yritys, joka   kuin vuokranantaja tai kiinteistöyhtiö on mak-
16299: maksaa energiasta vuokranantajalle tai kiin-         sanut veroa energialaitokselta tapahtuvasta os-
16300: teistöyhtiölle, voi vähentää käyttämänsä ener-       tosta.
16301: 
16302: 
16303: 
16304:                                            PERUSTELUT
16305: 
16306:    Useat yritykset toimivat vuokratiloissa tai       eivät siten voi päästä tästä toiminnasta verovel-
16307: kiinteistöyhtiön tiloissa ja maksavat energiasta     vollisiksi eivätkä voi ostovähennysoikeuden
16308: vuokranantajalle tai kiinteistöyhtiölle. Energia-    avulla poistaa energialaitokselta verollisena os-
16309: ostojen kuten muidenkin tuotantopanosostojen         tamansa energian verollista ostohintaa.
16310: vähennysoikeuden edellytyksenä on, että osto            Liikevaihtoveron kertautumisen estämiseksi
16311: tapahtuu verovelvolliselta verolliseen hintaan.      tulisi vuokratiloissa tai kiinteistöyhtiön tiloissa
16312: Koska vuokratiloissa tai kiinteistöyhtiön tilois-    toimivilla yrityksillä olla mahdollisuus vähen-
16313: sa toimivat yritykset eivät saa verollista laskua,   tää käyttämänsä energia myös niissä tapauksis-
16314: eivät ne voi vähentää energiaan sisältyvää ve-       sa, joissa energiaveloitus sisältyy vuokraan tai
16315: roa, jolloin vero kertaantuu.                        vastikkeeseen.
16316:    Nykyistä liikevaihtoverolakia on oikeus-             Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16317: käytännössä tulkittu niin, että kiinteistöyhtiöt
16318: ja vuokranantajat eivät harjoita tavaran myyn-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16319: tiä, kun ne luovuttavat vuokrauksen yhteydes-                lakiehdotuksen:
16320: sä vuokralaisille sähkö- ja lämpöenergiaa. Ne
16321: 
16322: 
16323:                                                Laki
16324:                                  liikevaihtoverolain muuttamisesta
16325: 
16326:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liikevaihtove-
16327: rolakiin (532/63) uusi näin kuuluva 18 a §:
16328: 
16329:                      18 a §
16330:   Verovelvollinen saa lisäksi tilitettävästä ve-     kuitenkin vain siltä osin kuin rakennuksen
16331: rosta vähentää liiketoimintaa varten hankki-         omistaja tai haltija on maksanut veron energia-
16332: mansa energiahyödykkeen ostohintaan sisälty-         hyödykkeen ostohinnasta.
16333: vän veron silloinkin, kun energiaveloitus sisäl-
16334: tyy rakennuksen tai siinä olevan huonetilan            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
16335: vuokranmaksuun tai muuhun vastikkeeseen,             kuuta 19
16336: 
16337:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
16338: 
16339:                                              Iiro Viinanen
16340: 290020D
16341: 1
16342: 1
16343:  1
16344:   1
16345:   1
16346:    1
16347:     1
16348:     1
16349:      1
16350:       1
16351:       1
16352:        1
16353:         1
16354:         1
16355:          1
16356:           1
16357:           1
16358:            1
16359:             1
16360:             1
16361:              1
16362:               1
16363:                                              1989 vp.
16364: 
16365: Lakialoite n:o 111
16366: 
16367: 
16368:                                  Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
16369:                                     annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16370: 
16371: 
16372:                                          Eduskunnalle
16373: 
16374:    Voimassa olevan indeksiehdon käytön ra-          musvapauden loukkaaminen tapahtuu sanotun
16375: joittamisesta annetun lain (1135/85) mukaan         lakiehdotuksen edellyttämän indeksiehtosakon
16376: indeksiehdon tai muun siihen verrattavan si-        asettamisen muodossa. Kansalaisten perus-
16377: donnaisuuden ottaminen sopimuksiin on pää-          tuslaillisia oikeuksia loukkaa myös se, että
16378: sääntöisesti kielletty. Esim. työ-, toimi- tai      ehdotetun indeksilain soveltamislautakunnan
16379: virkaehtosopimuksiin ei voida sisällyttää eh-       tekemistä päätöksistä ei ole edes valitusoikeut-
16380: toa, jolla palkat tai ansiot sidotaan hintojen,     ta.
16381: palkkojen, ansioiden tai kustannusten kehitys-         Hallituksen esitys merkitsee myös sitä, että
16382: tä kuvaavaan indeksiin tai muuhun kustannus-        sellaiset liitot, jotka edellisen työehtosopimus-
16383: ten kehitystä kuvaavaan muuttujaan. Kun la-         kierroksen aikana pystyivät kamppailemaan
16384: kia käsiteltiin, kommunistit ehdottivat, että       yhdistelmäratkaisua paremman sopimuksen,
16385: lakia ei sovellettaisi palkkoihin, koska indek-     joutuvat nyt niistä luopumaan. Tämä tapahtuu
16386: siehdon kieltäminen rajoittaa työmarkkinajär-       kieltämällä indeksiehdon soveltaminen.
16387: jestöjen oikeutta toimia työehtojen puolesta.          Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
16388:    Nyt hallitus esittää (HE n:o 240), että indek-   mä ei voi hyväksyä sitä, että hallitus ja edus-
16389: siehdon ottaminen sallitaan vain valtakunnan-       kunta käyttävät indeksiehtolakia kiristyksen ja
16390: sovittelijan 30 päivänä marraskuuta 1989 vuo-       pakotuksen välineenä työläisiä ja toimihenki-
16391: sille 1990-91 ehdottaman talous- ja tulopoliit-     löitä vastaan. Siksi ehdotamme, että indeksieh-
16392: tisen kokonaisratkaisun mukaisiin työ-, virka-      don kieltoa ei sovelleta palkkoihin.
16393: ja toimiehtosopimuksiin. Tässäkin tapauksessa          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16394: indeksiehdon soveltamiselle asetetaan vielä
16395: useita täysin perusteettornia rajoituksia. Ker-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16396: rassaan törkeä ammattiyhdistysliikkeen sopi-               lakiehdotuksen:
16397: 
16398: 
16399: 
16400:                                               Laki
16401:             indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16402: 
16403:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 31 päivänä
16404: joulukuuta 1985 annetun lain (1135/85) 2 §:n 1 kohta näin kuuluvaksi:
16405: 
16406:                       2§
16407:   Tätä lakia ei sovelleta:                            Tämä    laki tulee    voimaan         päivänä
16408:   1) palkkaa, eläkettä, elatusta, elinkorkoa tai              kuuta 19
16409: hautausapua koskevaan sitoumukseen tai sopi-
16410: mukseen;
16411: 
16412: 
16413: 
16414:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1989
16415: 
16416:                      Ensio Laine                             Marjatta Stenius-Kaukonen
16417:                      Esko-Juhani Tennilä                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
16418: 290020D
16419:                                               1989 vp.
16420: 
16421: Lakialoite n:o 112
16422: 
16423: 
16424: 
16425: 
16426:                                  Tennilä ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
16427:                                    sesta
16428: 
16429: 
16430:                                          Eduskunnalle
16431: 
16432:    Saamelaisten asema on yhäkin huono. Saa-         maan osalta. Lappi ei siis menettäisi nykyisestä
16433: melaisten oma kieli, kulttuuri ja elinkeinot        kiintiöstään edustajia, vaan eduskunnassa olisi
16434: ovat uhattuina.                                     muutoksen jälkeen 201 kansanedustajaa.
16435:    Saamelaisten asioiden laajempi, syvällisempi       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16436: ja tuloksellisempi käsittely eduskunnassa edel-
16437: lyttää sitä, että saamelaiset saisivat keskuudes-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16438: taan valita oman kansanedustajansa. Kyseessä               lakiehdotuksen:
16439: olisi samantapainen järjestely kuin Ahvenan-
16440: 
16441: 
16442:                                               Laki
16443:                             valtiopäiväjärjestyksen 2 §:n muuttamisesta
16444: 
16445:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyssä
16446: järjestyksessä, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 2 §:ään uusi
16447: näin kuuluva 2 momentti:
16448: 
16449:                        2§
16450:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16451:   Lisäksi saamelaiset valitsevat keskuudestaan      kuuta 19
16452: yhden kansanedustajan.
16453: 
16454: 
16455:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
16456: 
16457:            Esko-Juhani Tennilä              Ensio Laine              Marja-Liisa Löyttyjärvi
16458: 
16459: 
16460: 
16461: 
16462:  2900200
16463:                                              1989 vp.
16464: 
16465: Lakialoite n:o 113
16466: 
16467: 
16468: 
16469: 
16470:                                  Tennilä ym.: Ehdotus laiksi jäsenäänestyksen suorittamisesta
16471:                                    ammattiliitoissa
16472: 
16473: 
16474:                                         Eduskunnalle
16475: 
16476:    Ammattiliittojen saannmssa on ]asenaanes-          Ay-liike onkin demokratisoitava. Ammatil-
16477: tysmahdollisuus, mutta on vain harvoja liitto-     listen keskusjärjestöjen puheenjohtajat tulee
16478: ja, joissa jäsenistön kantaa on pakko kysyä.       valita jäsenten suoralla vaalilla esim. postiää-
16479: Näissäkään liitoissa jäsenten enemmistö ei pää-    nestysmahdollisuutta hyväksi käyttäen.
16480: tä, vaan hylkäämiseen tarvitaan jopa kaksi            Kiireeliisin toimi on turvata ammattiliittojen
16481: kolmasosaa ei-ääniä, jotta liiton johdon tai sen   jäsenten sananvalta palkka- ja työehdoista
16482: emmistön suosittelema esitys tulee hylätyksi.      päätettäessä. Tämän voi kaikissa tapauksissa
16483:    Pidämme ay-liikettä erittäin suuressa arvos-    turvata vain se, että jäsenäänestys määrätään
16484: sa. Siksi olemme erittäin huolissamme ay-liik-     pakolliseksi ja sen tulos ammattiliittojen johto-
16485: keen jäsenistön syvästä tyytymättömyydestä         elimiä sitovaksi siten, että jäsenten enemmistön
16486: ay-liikkeessä voimistunutta johtajavaltaisuutta    kanta ratkaisee.
16487: kohtaan. Jäsenistön tyytymättömyys ilmenee            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16488: passiivisuutena, mutta se voi saada myös ay-
16489: liikkeestä joukkomittaisen eroamisen muodon.                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16490:                                                           lakiehdotuksen:
16491: 
16492: 
16493: 
16494:                                              Laki
16495:                        jäsenäänestyksen suorittamisesta ammattiliitoissa
16496: 
16497:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16498: 
16499:                       1§                           esityksen hylkäämisestä tai      hyväksymisestä
16500:   Ammattiliittojen jäsenten vaikutusmahdolli-      päättää jäsenten enemmistö.
16501: suuksien turvaamiseksi tulee palkkoja ja muita
16502: työehtoja koskeva neuvottelutulos alistaa aina                          2§
16503: jäsenäänestykseen. Jäsenäänestyksen tulos on         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16504: ammattiliittojen päätöselimiä sitova. Sopimus-     kuuta 19
16505: 
16506: 
16507:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
16508: 
16509:                      Esko-Juhani Tennilä                    Marja-Liisa Löyttyjärvi
16510:                      Marjatta Stenius-Kaukonen              Ensio Laine
16511: 
16512: 
16513: 
16514: 
16515: 2900200
16516:                                             1989 vp.
16517: 
16518: Lakialoite n:o 114
16519: 
16520: 
16521: 
16522: 
16523:                                 Lapiolahti ym.: Ehdotus laiksi vammaistukilain 2 §:n muuttami-
16524:                                   sesta
16525: 
16526: 
16527:                                         Eduskunnalle
16528: 
16529:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16530: 
16531:   Aloitteessa  ehdotetaan     vammaistukilain      se, että henkilölle aiheutuu sairaudesta tai
16532: 2 §:ää muutettavaksi siten, että vammaistuen       vammasta olennaista haittaa ja kustannuksia.
16533: perusmäärän maksamisen edellytykseksi riittää
16534: 
16535: 
16536: 
16537: 
16538:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
16539: 
16540:    Vammaistukilain (124/88) 2 §:n 1 momentin       nosta, terveydenhoidosta ja kuntoutuksesta
16541: mukaan henkilölle, jonka toimintakyvyn voi-        apuvälineineen, erityisruokavaliosta, erityis-
16542: daan sairauden tai vamman johdosta arvioida        vaatetuksesta, asumisesta, asiantuntija-avun
16543: olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan        tarpeesta sekä työhön ja koulutukseen liittyvis-
16544: alentunut, maksetaan haitan, tarvittavan avun,     tä asioista.
16545: palvelusten ja erityiskustannusten korvaami-          Erityiskustannusten osoittamisessa on var-
16546: seksi vammaistukea. Tämä tuki on porrastettu       sinkin alimman vammaistuen osalta ilmennyt
16547: kolmeen luokkaan sairauden tai vamman ai-          laajalti ongelmia ja erilaisia käytäntöjä. Vaik-
16548: heuttaman haitan vaikeuden, avuntarpeen, pal-      ka hallituksen esityksessä tarkoitettiin, ettei
16549: velusten ja erityiskustannusten tason perusteel-   vammaistuen hakijoilta vaadita yksityiskoh-
16550: la. Vuoden 1989 hintatasossa vammaistuen           taista tilitystä kuitteineen, vaan tietynlaatuista
16551: perusmäärä on 339 mk kuukaudessa, korotettu        vammaa ja elämäntilannetta vastaisi tietyn
16552: vammaistuki 792 mk kuukaudessa ja erityis-         suuruinen korvaus, hakijoilta on usein edelly-
16553: vammaistuki 1 470 mk kuukaudessa. Alim-            tetty vammasta aiheutuvien kustannusten tark-
16554: paan vammaistukeen on oikeutettu hakija, jol-      kaa yksilöintiä haitan ollessa kuitenkin olen-
16555: le sairaudesta tai vammasta aiheutuu olennais-     nainen ja selvä.
16556: ta haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia.           Alimman vammaistuen määränkin huo-
16557:    Vammaistukilain perustelujen mukaan alim-       mioon ottaen on kohtuutonta edellyttää vam-
16558: paan vammaistukeen olisi yleensä edellytykse-      masta aiheutuvien kustannusten yksityiskoh-
16559: nä haittaluokituksen 10-12 luokan mukainen         taista selvittelyä. Yleisen elämänkokemuksen
16560: haitta, jos henkilöllä samanaikaisesti on myös     mukaan tuonasteisesta vammasta aina aiheu-
16561: osoitettavissa lisäkustannuksia. Kriteerien sekä   tuu haittaa ja lisäkustannuksia vähintään tuen
16562: haitan että erityiskustannusten suhteen tulisi     verran. Näin ollen säännöksen ahtaasti tulkit-
16563: perustelujen mukaan täyttyä. Haitta saattaisi      tua sanamuotoa alimman vammaistuen osalta
16564: olla haittaluokkaa 10 matalampikin, jos lisä-      on tarpeen muuttaa.
16565: kustannukset tai riippuvuus toisen henkilön           Vammaistukilain 2 §:n 1 momentin 3 koh-
16566: avusta ovat erittäin merkittävät. Vammaistuki-     dassa ei ole syytä edellyttää sairaudesta tai
16567: lain tarkoittamien erityiskustannusten katso-      vammasta aiheutuneen olennaisen haitan lisäk-
16568: taan syntyvän lähinnä liikkumisesta (matka- ja     si jatkuvia erityiskustannuksia, vaan edellytys
16569: kuljetuskustannukset), toisen henkilön avunan-     tulee muotoilla siten, ettei hakijoilta vaadita
16570: 
16571: 290020D
16572: 2                                  1989 vp. -     LA n:o 114
16573: 
16574: kustannusten erittelyä. Muutos parantaisi            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16575: myös vammaisten tasavertaista kohtelua ja oi-
16576: keusturvaa ja vähentäisi kansaneläkelaitoksen               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16577: paikallistoimistoissa vammaistukiasioiden työ-            lakiehdotuksen:
16578: määrää.
16579: 
16580: 
16581: 
16582: 
16583:                                             Laki
16584:                              vammaistukilain 2 §:n muuttamisesta
16585: 
16586:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistu-
16587: kilain (124/88) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
16588: 
16589:                       2§                             2) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam-
16590:    Henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan         masta huomattavaa haittaa tai hän tarvitsee
16591: sairauden tai vamman johdosta arvioida ole-        henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitalous-
16592: van yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alen-     töissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella sään-
16593: tunut, maksetaan haitan, tarvittavan avun,         nöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua, oh-
16594: palvelusten ja kustannusten korvaamiseksi          jausta tai valvontaa taikka hänelle aiheutuu
16595: vammaistukea,                                      sairaudesta tai vammasta huomattavia erityis-
16596:    1) jos hän on vaikeasti vammainen tai jos       kustannuksia, 700 mk kuukaudessa; tai
16597: hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toi-         3) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam-
16598: minnoissaan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen     masta olennaista haittaa ja kustannuksia, 300
16599: henkilön apua, huomattavassa määrin säännöl-       mk kuukaudessa.
16600: listä ohjausta tai valvontaa taikka hänelle ai-
16601: heutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huo-
16602: mattavia erityiskustannuksia, 1 300 mk kuu-          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
16603: kaudessa;                                          kuuta 199 .
16604: 
16605: 
16606:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
16607: 
16608:       Arto Lapiolahti             Virpa Puisto                      Kerttu Törnqvist
16609:       Tuula Paavilainen           Jouko Skinnari                    Lauri Metsämäki
16610:       Antero Kekkonen             Ilkka Joenpalo                    Matti Vähänäkki
16611:       Tarja Kautto                Jukka Roos                        Raimo Vuoristo
16612:       Matti Saarinen              Sinikka Mönkäre                   Markku Pohjola
16613:       Jukka Gustafsson            Jouni Backman                     Marja-Liisa Tykkyläinen
16614:       Riitta Myller               Jorma Rantanen                    Jussi Ranta
16615:       Kari Rajamäki               Heikki Rinne                      Pentti Lahti-Nuuttila
16616:       Sinikka Hurskainen-Leppänen Timo Roos                         Antti Kalliomäki
16617:       Reijo Lindroos              Saara-Maria Paakkinen             Kari Urpilainen
16618:       Ilkka-Christian Björklund   Liisa Jaakonsaari                 Tuulikki Hämäläinen
16619:       Lea Mäkipää                 Lea Savolainen                    Heikki Riihijärvi
16620:       Pentti Kettunen             Marita Jurva                      Riitta Uosukainen
16621:       Riitta Saastamoinen         Kalevi Lamminen                   Ritva Vastamäki
16622:       Kaarina Dromberg            Seija Karkinen                    Sakari Knuuttila
16623:       Mikko Elo                   Riitta Järvisalo-Kanerva          Markus Aaltonen
16624:       Matti Luttinen              Esko Helle                        Iiro Viinanen
16625:       Kirsti Ala-Harja            Eeva-Liisa Moilanen               Pirjo-Riitta Antvuori
16626:       Anneli Jäätteenmäki         Per-Henrik Nyman                  Matti Ahde
16627:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025