99 Käyttäjää paikalla!
0.0081808567047119
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1989 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E1 10: Lakialoitteet 1-114 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-9901 18: 19: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 20: SISÄLLYSLUETTELO 21: 22: 23: 24: 25: Lakialoitteet 1-114 26: 1 Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi ammattitautilain 13 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- 27: 1 ja 2 §:n muuttamisesta tusmuodon muuttamisesta 28: 29: 2 Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittä- 14 Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi äitiysavustus- 30: jien tapaturmavakuutuslain 6 §:n muuttamisesta lain muuttamisesta 31: 32: 3 Kortesalmi: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus- 15 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 7 33: muodon muuttamisesta ja 11 §:n muuttamisesta 34: - 4 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelai- 35: 16 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 36: toksesta 48 §:n muuttamisesta 37: 5 Melin m.fl.: Förslag tilllag om ändring av 11 § 38: 17 Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja 39: lagen om förskottsuppbörd 40: varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta 41: 5 Melin ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain 42: 11 §:n muuttamisesta 18 Männistö ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleises- 43: tä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk- 44: 6 Jokinen ym.: Ehdotus laiksi Helsingin sista annetun lain 5 §:n muuttamisesta 45: Salon - Turun radan rakentamisesta 46: 19 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 47: - 7 Pelttari: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kun- muuttamisesta 48: nallisesta kansanäänestyksestä 49: 20 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi valtion tulo- 50: 8 Wasz-Höckert m.fl.: Förslag tili lag om änd- ja menoarviosta annetun lain 6 §:n muuttamises- 51: ring av ikraftträdelsestadgandet i lagen om änd- ta 52: ring av lagen om barndagvård 53: 21 Männistö ym.: Ehdotukset laiksi väestönsuo- 54: 8 Wasz-Höckert ym.: Ehdotus laiksi lasten päi- jelulain muuttamisesta ja laiksi ydinvoimalan 55: vähoidosta annetun lain muuttamisesta annetun väestönsuojelumaksusta 56: lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 57: - 22 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi avioliitto- 58: 9 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtovero- 59: lain 48 §:n muuttamisesta 60: lain 8 §:n muuttamisesta 61: 62: 10 Haavisto ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoulu- 23 Helle ym.: Ehdotukset eräiksi tasavallan pre- 63: lain 27 ja 28 §:n sekä lukiolain 18 ja 19 §:n sidentin valtaoikeuksien tarkistamista tarkoitta- 64: muuttamisesta viksi laeiksi 65: 66: - 11 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoi- - 24 Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeino- 67: dosta annetun lain muuttamisesta annetun lain tulon verottamisesta annetun lain ja verotuslain 68: voimaantulosäännöksen muuttamisesta muuttamisesta 69: 70: - 12 Jouppila ym.: Ehdotukset laeiksi rintamasoti- - 25 Laine ym.: Ehdotus laiksi kansalaislakialoit- 71: laseläkelain 1 §:n sekä sotilasvammalain 1 §:n teesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien 72: muuttamisesta parantamisesta 73: 74: 500088L 75: 4 Sisällysluettelo 76: 77: 26 Laine ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhti- - 44 Juhantalo ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi 78: öistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 79: - 45 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi ulkomaille 80: 27 Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi lasten koti- tehtäville sijoituksille määrättävästä erityisleima- 81: hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ja verosta 82: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan- 83: panosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta - 46 U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain muut- 84: tamisesta 85: 28 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu- 86: tuslain 23 §:n muuttamisesta - 47 Jansson: Förslagen tilllagar om riksdagsman- 87: naarvode samt ändring av 5 § lagen om pension 88: - 29 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- för riksdagsmän och ändring av 52 och 82 §§ 89: suusverolain 146 §:n muuttamisesta lagen om skatt på inkomst och förmögenhet 90: 91: 30 Elo ym.: Ehdotus laiksi Satakunnan korkea- 47 Jansson: Ehdotukset laeiksi kansanedustajien 92: koulusta palkkiosta sekä kansanedustajain eläkelain 5 §:n 93: ja tulo- ja varallisuusverolain 52 ja 82 §:n muut- 94: 31 Jokinen ym.: Ehdotus laiksi atomivastuulain tamisesta 95: muuttamisesta 96: 48 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 97: - 32 Jääskeläinen: Ehdotus laiksi liikevaihtovero- muuttamisesta 98: lain 3 §:n muuttamisesta 99: 49 Maijala ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja 100: 33 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsili- obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamises- 101: sälain muuttamisesta ta 102: 34 J. Roos ym.: Ehdotus laiksi Teijon alueen 50 Niinistö: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kiin- 103: käyttämisestä teään omaisuuteen annetun asetuksen 2 ja 27 §:n 104: muuttamisesta 105: 35 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi elä- 106: kekatosta 51 Valli ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistumi- 107: sesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaa- 108: 36 Renko ym.: Ehdotus laiksi rehulain 4 §:n 109: mistoimintaan annetun lain 21 §:n muuttamises- 110: muuttamisesta 111: ta 112: 37 Pietikäinen: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 113: 1 §:n muuttamisesta 52 U. Leppänen: Ehdotus laiksi henkilörekisteri- 114: lain muuttamisesta 115: 38 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkien 116: osittaisesta demokratisoimisesta 53 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi työ- 117: sopimuslain 34 §:n muuttamisesta 118: 39 Ahonen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain 119: muuttamisesta 54 Nyby ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus- 120: verolain muuttamisesta 121: 40 Fred ym.: Ehdotus laiksi tupakkaverosta 122: annetun lain 4 §:n muuttamisesta 55 U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain 15 123: luvun muuttamisesta 124: - 41 Rauramo: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 125: 4 a §:n muuttamisesta 56 U. Leppänen: Ehdotukset laeiksi Korkeim- 126: masta hallinto-oikeudesta annetun lain 15 §:n, 127: - 42 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläke- lääninoikeuslain 14 §:n ja hallintomenettelylain 128: laissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sito- 12 §:n muuttamisesta 129: misesta indeksiin 130: 57 U. Leppänen: Ehdotus laiksi tiedoksiannosta 131: - 43 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain hallintoasioissa annetun lain 4 §:n muuttamises- 132: 1 §:n muuttamisesta ta 133: Sisällysluettelo 5 134: 135: 58 Niinistö ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakir- - 76 Lamminen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä 136: jain julkisuudesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 137: 138: 59 Jurva ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3 luvun - 77 Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjes- 139: 1 §:n muuttamisesta tyksen 37 a §:n muuttamisesta 140: 141: 60 Uitto ym.: Ehdotus asumistakuun erityislaiksi - 78 Renko: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 ja 142: 8 §:n muuttamisesta 143: 61 Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi työttömyys- 144: turvalain 18 ja 19 §:n muuttamisesta - 79 Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 145: 47 §:n muuttamisesta 146: 62 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 147: muuttamisesta 80 Helle ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n 148: muuttamisesta 149: 63 Uitto ym.: Ehdotus laiksi maan myymisestä 150: asuntotuotantoon Järvenpään kaupungille 81 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 151: suusverolain muuttamisesta 152: 64 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 153: suusverolain 106 §:n muuttamisesta 82 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja 154: obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamises- 155: 65 Juhantalo ym.: Ehdotukset perusturvan tason ta 156: korottamista ja yhdenmukaistamista tarkoitta- 157: viksi laeiksi sekä laiksi opintotukilain muuttami- 83 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästö- 158: sesta jen verottamisesta 159: 160: 66 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvamma- 84 Seppänen ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja 161: lain muuttamisesta varallisuusverolain muuttamisesta ja laiksi eräis- 162: tä vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa 163: - 67 Kohijoki: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus- sovellettavista poikkeuksista tulo- ja varallisuus- 164: verolain muuttamisesta verolakiin 165: 166: - 68 Linnainmaa: Ehdotus laiksi etuostolain 85 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 167: 15 §:n muuttamisesta suusverolain 101 §:n muuttamisesta 168: 169: 69 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- 86 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas- 170: lisuusverolain muuttamisesta eläkelain 9 § :n muuttamisesta 171: 172: - 70 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- 87 Laaksonen ym.: Ehdotukset laiksi vuodelta 173: jestyksen 37 ja 37 a §:n muuttamisesta 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel- 174: lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista sekä 175: 71 Dromberg ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu- laiksi perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §:n 176: tuslain 23 §:n muuttamisesta muuttamisesta 177: 178: 72 Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisen 88 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja 179: lasten kotihoidon tuen valtionosuudesta moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muut- 180: tamisesta 181: - 73 Männistö ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 182: 3 §:n muuttamisesta 89 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi 183: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta, 184: - 74 Männistö ym.: Ehdotus laiksi katalysaattorin vuodelta 1990 suoritettavasta sairausvakuutus- 185: asentamisesta moottoriajoneuvoon maksettavas- maksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo- 186: ta valtionavustuksesta delta 1990 187: 188: - 75 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- 90 Donner: Förslag tili lag om ändring av 7 § 189: suusverolain 101 ja 106 §:n muuttamisesta bibliotekslagen 190: 6 Sisällysluettelo 191: 192: 193: - 90 Donner: Ehdotus laiksi kirjastolain 7 §:n 101 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työt- 194: muuttamisesta tömyysturvalain muuttamisesta 195: 196: - 91 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsili- 102 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi pankkien peri- 197: sälain muuttamisesta mien palvelumaksujen kieltämisestä 198: 103 Jäätteenmäki ym.: Ehdotus laiksi Suomen 199: - 92 Renko ym.: Ehdotus laiksi museoiden val- 200: Hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta 201: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 202: muuttamisesta 104 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal- 203: lisuusverolain muuttamisesta 204: 93 Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 205: muuttamisesta 105 Myller ym.: Ehdotus laiksi pääkaupunkiseu- 206: dun rakennusmaamaksusta annetun lain muutta- 207: - 94 Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi maidon misesta 208: väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain, mai- 209: don väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun 106 Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi Suomen 210: lain sekä meijerikohtaisesta kiintiömaksusta an- Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta 211: netun lain muuttamisesta ja Voimassaoloajan 107 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi Suomen Halli- 212: jatkamisesta tusmuodon 7 §:n muuttamisesta 213: 95 Laine ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta 108 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtove- 214: annetun lain muuttamisesta rolain muuttamisesta 215: - 96 Tennilä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja 109 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme 216: varallisuusverolain ja eräiden siihen liittyvien veteraanien kunniavelkarahastosta 217: lakien muuttamisesta 218: 110 Viinanen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 219: 97 Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi sairaus- muuttamisesta 220: vakuutuslain 23 §:n muuttamisesta 221: 111 Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon 222: - 98 Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1990 käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muut- 223: toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavis- tamisesta 224: ta veroasteikoista ja veroprosenteista 225: 112 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär- 226: 99 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi jestyksen muuttamisesta 227: sairausvakuutuslain sekä kansanterveyslain voi- 228: maanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 113 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi jäsenäänestyk- 229: sen suorittamisesta ammattiliitoissa 230: 100 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi haitallisten 231: aineiden vesistöpäästöjen verottamisesta ja teol- 114 Lapiolahti ym.: Ehdotus laiksi vammaistuki- 232: lisuusvesiverosta lain 2 §:n muuttamisesta 233: 1989 vp. 234: 235: Lakialoite n:o 1 236: 237: 238: 239: 240: Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi ammattitautilain 1 ja 2 §:n muut- 241: tamisesta 242: 243: 244: Eduskunnalle 245: 246: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 247: 248: Aloitteessa ehdotetaan ammattitautilain 1 ja jöistä aiheutunuHa sairautta. Tällaisena muista 249: 2 §:ää muutettavaksi siten, että ammattitaudil- tekijöistä johtuvana sairautena voisi olla esi 250: la voitaisiin tarkoittaa myös muista kuin fysi- merkiksi psyykkinen sairaus. 251: kaalisista, kemiallisista taikka biologisista teki- 252: 253: 254: 255: 256: ALOITTEEN PERUSTELUT 257: 258: Nykyisen lainsäädännön mukaan ammatti- omasta hengestä, terveydestä tai kehityksestä. · 259: tautina voidaan korvata vain fysikaalisista, Myös huomattava yleinen stressi työtilanteessa, 260: kemiallisista tai biologisista tekijöistä johtuvat jolle on ominaista voimakas työsidonnaisuus 261: sairaudet. Kuitenkin voidaan kiistatta todeta, tai ulkoinen pakko pysyä tehtävässä, vaikuttaa 262: että myös mielenterveyttä koskevat tekijät vai- vastaavasti. Psyykkisten tekijöiden merkitys 263: kuttavat työstä johtuvaan sairastumiseen. voidaan eräissä tapauksissa asiantuntijoiden 264: Psyykkinen rasittavuus on selvästi lisäänty- mielestä yhtäpitävästi osoittaa työssä tapahtu- 265: nyt työelämässä automaation, robotisoitumi- neen sairauden kannalta merkitykselliseksi. 266: sen, uuden tietotekniikan sekä työtahdin kiris- Mielenterveyteen liittyvät syyt otetaan jo 267: tymisen myötä. Tästä selvänä osoituksena on nykyisin huomioon laeissa, joiden perusteella 268: psyykkisten sairauksien lisääntynyt osuus työ- maksetaan korvausta tai jotka liittyvät työnte- 269: eläkkeiden määrässä sekä psyykkisten tekijöi- kijäin suojeluun. Mielenterveydelliset syyt ovat 270: den kasvanut osuus poissaolotilastoissa. huomattava työkyvyttömyyseläkkeiden myön- 271: Psyykkisten tekijöiden aiheuttamien sairauk- tämisperuste. Sairausvakuutuslain mukaista 272: sien yhteyksistä työn yhteydessä tapahtuvaan päivärahaa saa myös psyykkisten sairauksien 273: altistumiseen on väitetty tiedettävän liian vä- nojalla. Tapaturmavakuutuslain nojalla voi 274: hän, jotta yksityistapauksissa olisi mahdollista saada korvausta niissä tapauksissa, joissa kyse 275: arvioida työn osuutta sairastumiseen. Myös on työn yhteydessä tapahtuneen voimakkaan 276: perinnöllisten ja ympäristötekijöiden on todet- järkytyksen aiheuttamista äkillisistä mielenter- 277: tu vaikuttavan alttiuteen sairastua psyykkisesti. veyden häiriöistä. Ammattitautilain kanssa sa- 278: Työympäristön psyykkisillä tekijöillä on todet- mantapainen korvausten perusteiden kannalta 279: tu mahdollisesti olevan vaikutusta myös mui- on sotilasvammalaki, jonka nojalla on mah- 280: hin kuin psyykkisiin sairauksiin. dollista saada korvausta myös mielenterveyteen 281: Sellaisia psyykkisiä tekijöitä, jotka voivat liittyvien seikkojen aiheuttaman sairauden joh- 282: olla työperäisen sairauden syynä, voivat olla dosta. Myös työturvallisuuslain äskettäin voi- 283: muun muassa työtehtävät, jotka jatkuvasti maan tullut muutos korostaa psyykkistä työ- 284: alistavat huomattavalle ja jatkuvalle vaaralle, suojelua. 285: sekä työssä tapahtuva huomattava ja jatkuva Lääketieteellisen tietämyksen lisääntyessä 286: kuormittuminen psyykkisille tekijöille. Näin voidaan enenevässä määrin todeta myös mie- 287: varsinkin, kun se yhtyy vastuuseen toisen tai lenterveysperusteiden vaikutus ammattitaudin 288: 290020D 289: 2 1989 vp. - LA n:o 1 290: 291: syntyyn, jolloin myös muut kuin nyt ammatti- vaan laki perustuu todennäköisyydelle myös 292: tautilaissa mainitut perusteet tulee ottaa huo- muiden sairauksien kohdalla. 293: mioon ammattitautia määriteltäessä. Ammattitautilakia tuleekin muuttaa siten, 294: Psyykkisen sairauden osoittaminen ammatti- että ammattitautina voidaan korvata sairaus 295: taudiksi on useiden asiantuntijoiden mielestä myös silloin, kun se on aiheutunut muista kuin 296: helpompaa kuin esimerkiksi ammattisyövän to- fysikaalisista, kemiallisista taikka biologisista 297: teaminen. Lausuntoja laatimalla ja asioihin tekijöistä. 298: perehtymällä tieto lisääntyy, ja samalla keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 299: tytään olennaisiin ongelmiin. On todettava 300: myös, että ammattitaudin määritelmä ei lähde että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 301: absoluuttisen syy-yhteyden osoittamisesta, lakiehdotuksen: 302: 303: 304: 305: Laki 306: ammattitautilain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 307: 308: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammatti- 309: tautilain (1343/88) 1 §:n 1 momentti ja 2 § seuraavasti: 310: 311: 1§ 2§ 312: Ammattitaudilla, josta on suoritettava kor- Asetuksessa voidaan säätää, että 1 §:n 1 313: vausta tapaturmavakuutuslain (608/ 48), maa- momentissa tarkoitetun sairauden ja työssä 314: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1 026/ esiintyvän fysikaalisen, kemiallisen, biologisen 315: 81) tai valtion viran- ja toimenhaltijain tapa- tai muun tekijän välisen syy-yhteyden katso- 316: turmakorvauksesta annetun lain (154/35) mu- taan olevan olemassa silloin kun asetuksessa 317: kaan, tarkoitetaan sairautta, joka sanotuissa mainittua tekijää on ollut työssä siinä määrin, 318: laeissa tarkoitetun työ- tai virkasuhteen perus- että se voi pääasiallisesti aiheuttaa asetuksessa 319: teella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työs- tarkoitetun sairauden. 320: sä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut 321: fysikaalisista, kemiallisista, biologisista tai 322: muista tekijöistä. Tämä laki tulee voimaan päivänä 323: kuuta 198 . 324: 325: 326: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 327: 328: Sinikka Mönkäre Reijo Lindroos Markku Pohjola 329: Jukka Gustafsson Virpa Puisto Heikki Rinne 330: Jukka Roos Arto Lapiolahti likka Joenpalo 331: Jorma Rantanen Riitta Myller Jorma Huuhtanen 332: Pekka Puska Osmo Soininvaara Claes Andersson 333: Sulo Aittoniemi Tuula Paavilainen Kari Rajamäki 334: Riitta Kauppinen Pirjo-Riitta Antvuori Kerttu Törnqvist 335: Timo Roos 336: 1989 vp. 337: 338: Lakialoite n:o 2 339: 340: 341: 342: 343: Mönkäre ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien tapaturmava- 344: kuutuslain 6 §:n muuttamisesta 345: 346: 347: Eduskunnalle 348: 349: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 350: 351: Aloitteessa ehdotetaan maatalousyrittäjien taikka biologisista tekijöistä aiheutunutta sai- 352: tapaturmavakuutuslain 6 § muutettavaksi si- rautta. Tällaisena muista tekijöistä johtuvana 353: ten, että ammattitaudilla voitaisiin tarkoittaa sairautena voisi olla esimerkiksi psyykkinen 354: myös muista kuin fysikaalisista, kemiallisista sairaus. 355: 356: 357: 358: 359: ALOITTEEN PERUSTELUT 360: 361: Nykyisen lainsäädännön mukaan ammatti- vastaavasti. Psyykkisten tekijöiden merkitys 362: tautina voidaan korvata vain fysikaalisista, voidaan eräissä tapauksissa asiantuntijoiden 363: kemiallisista tai biologisista tekijöistä johtuvat mielestä yhtäpitävästi osoittaa työssä tapahtu- 364: sairaudet. Kuitenkin voidaan kiistatta todeta, neen sairauden kannalta merkitykselliseksi. 365: että myös mielenterveyttä koskevat tekijät vai- Mielenterveyteen liittyvät syyt otetaan jo 366: kuttavat työstä johtuvaan sairastumiseen. nykyisin huomioon laeissa, joiden perusteella 367: Psyykkisten tekijöiden aiheuttamien sairauk- maksetaan korvausta tai jotka liittyvät työnte- 368: sien yhteyksistä työn yhteydessä tapahtuvaan kijäin suojeluun. Mielenterveydelliset syyt ovat 369: altistumiseen on väitetty tiedettävän liian vä- huomattava työkyvyttömyyseläkkeiden myön- 370: hän, jotta yksityistapauksissa olisi mahdollista tämisperuste. Sairausvakuutuslain mukaista 371: arvioida työn osuutta sairastumiseen. Myös päivärahaa saa myös psyykkisten sairauksien 372: perinnöllisten ja ympäristötekijöiden on todet- nojalla. Tapaturmavakuutuslain nojalla voi 373: tu vaikuttavan alttiuteen sairastua psyykkisesti. saada korvausta niissä tapauksissa, joissa kyse 374: Työympäristön psyykkisillä tekijöillä on todet- on työn yhteydessä tapahtuneen voimakkaan 375: tu mahdollisesti olevan vaikutusta myös mui- järkytyksen aiheuttamista äkillisistä mielenter- 376: hin kuin psyykkisiin sairauksiin. veyden häiriöistä. Ammattitautilain kanssa sa- 377: Sellaisia psyykkisiä tekijöitä, jotka voivat mantapainen korvausten perusteiden kannalta 378: olla työperäisen sairauden syynä, voivat olla on sotilasvammalaki, jonka nojalla on mah- 379: muun muassa työtehtävät, jotka jatkuvasti dollista saada korvausta myös mielenterveyteen 380: alistavat huomattavalle ja jatkuvalle vaaralle, liittyvien seikkojen aiheuttaman sairauden joh- 381: sekä työssä tapahtuva huomattava ja jatkuva dosta. Myös työturvallisuuslain äskettäin voi- 382: kuormittuminen psyykkisille tekijöille. Näin maan tullut muutos korostaa psyykkistä työ- 383: varsinkin, kun se yhtyy vastuuseen toisen tai suojelua. 384: omasta hengestä, terveydestä tai kehityksestä. Lääketieteellisen tietämyksen lisääntyessä 385: Myös huomattava yleinen stressi työtilanteessa, voidaan enenevässä määrin todeta myös mie- 386: jolle on ominaista voimakas työsidonnaisuus lenterveysperusteiden vaikutus ammattitaudin 387: tai ulkoinen pakko pysyä tehtävässä, vaikuttaa syntyyn, jolloin myös muut kuin nyt maata- 388: 290020D 389: 2 1989 vp. - LA n:o 2 390: 391: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa maini- vaan laki perustuu todennäköisyydelle myös 392: tut perusteet tulee ottaa huomioon ammatti- muiden sairauksien kohdalla. 393: tautia määriteltäessä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia 394: Psyykkisen sairauden osoittaminen ammatti- tuleekin muuttaa siten, että ammattitautina 395: taudiksi on useiden asiantuntijoiden mielestä voidaan korvata sairaus myös silloin, kun se 396: helpompaa kuin esimerkiksi ammattisyövän to- on aiheutunut muista kuin fysikaalisista, kemi- 397: teaminen. Lausuntoja laatimalla ja asioihin allisista taikka biologisista tekijöistä. 398: perehtymällä tieto lisääntyy, ja samalla keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 399: tytään olennaisiin ongelmiin. On todettava 400: myös, että ammattitaudin määritelmä ei lähde että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 401: absoluuttisen syy-yhteyden osoittamisesta, lakiehdotuksen: 402: 403: 404: Laki 405: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 6 §:n muuttamisesta 406: 407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalous- 408: yrittäjien tapaturmavakuutuslain 6 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 409: 1988 annetussa laissa (1345/88), näin kuuluvaksi: 410: 411: 6§ 412: Tämä laki tulee voimaan päivänä 413: Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka kuuta 198 . 414: sen mukaan kuin ammattitautilaissa (1343/88) 415: säädetään, maatalousyrittäjätyössä on aiheutu- 416: nut fysikaalisista, kemiallisista, biologisista tai 417: muista tekijöistä. 418: 419: 420: 421: 422: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 423: 424: Sinikka Mönkäre Reijo Lindroos Markku Pohjola 425: Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen Virpa Puisto 426: Heikki Rinne Jukka Roos Arto Lapiolahti 427: Ilkka Joenpalo Jorma Rantanen Riitta Myller 428: Jorma Huuhtanen Pekka Puska Osmo Soininvaara 429: Claes Andersson Sulo Aittoniemi Kari Rajamäki 430: Riitta Kauppinen Pirjo-Riitta Antvuori Kerttu Törnqvist 431: Timo Roos 432: 1989 vp. 433: 434: Lakialoite n:o 3 435: 436: 437: 438: 439: Kortesalmi: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami- 440: sesta 441: 442: 443: Eduskunnalle 444: 445: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, matta sidottu eduskuntaryhmien kantaan. Mie- 446: joka koskee tasavallan presidentin vaalitavan lestäni tasavallan presidentillä puolueiden ylä- 447: muuttamista ja eräiden valtaoikeuksien tarkis- puolella olevana kansakuntaa kokoavana vas- 448: tamista (HE n:o 232/1988 vp.) tuunalaisena valtiovallan haltijana tulee olla 449: Hallituksen esitys on oikeansuuntainen, itsenäinen eduskunnan hajottamisoikeus. 450: mutta vaatii eräitä tarkennuksia. Hallitus esit- Oikea ja välttämätön on säännös, jonka 451: tää tasavallan presidentin valtaoikeuksia suh- mukaan eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle 452: teessa eduskuntaan ja valtioneuvostoon tarkis- presidentti voisi myöntää vain eduskunnalta 453: tettaviksi mm. siten, että tasavallan presidentti saadun epäluottamuslauseen tai esitetyn eron- 454: voisi tehdä päätöksen eduskunnan hajottami- pyynnön johdosta. Sen sijaan ei voida pitää 455: sesta vain pääministerin niin esittäessä ja kuul- aidon parlamentarismin mukaisena sitä, että 456: tuaan eduskunnan eri ryhmiä ja että eron presidentti myöntäisi eron valtioneuvoston jä- 457: valtioneuvostolle tai sen jäsenelle presidentti senelle myös pääministerin esityksestä. Mieles- 458: voisi myöntää vain eduskunnalta saadun epä- täni ministerin tulee nauttia vain eduskunnan 459: luottamuslauseen tai esitetyn eronpyynnön joh- luottamusta. Vain ja nimenomaan tämä on 460: dosta taikka jos pääministeri niin esittää. Li- todellista ja aitoa parlamentarismia. 461: säksi hallitus ehdottaa luovuttavaksi vaatimuk- Myöskään ei ole aihetta luopua siitä vakiin- 462: sesta, jonka mukaan presidentin ministeriksi tuneesta käytännöstä, jonka mukaan presiden- 463: kutsumaksi henkilön tulee olla syntyperäinen tin ministeriksi kutsuman henkilön tulee olla 464: Suomen kansalainen. Hallitus pitää riittävänä syntyperäinen Suomen kansalainen. 465: sitä, että ministeri on Suomen kansalainen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 466: ilman syntyperäisyyttä. tavasti, 467: Mielestäni normaalin parlamentarismin mu- 468: kaista on se, että tasavallan presidentti voi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 469: tehdä päätöksen eduskunnan hajottamisesta lakiehdotuksen: 470: vain kuultuaan eduskunnan eri ryhmiä ja ole- 471: 472: 473: 474: 475: 2900200 476: 2 1989 vp. - LA n:o 3 477: 478: Laki 479: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 480: 481: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 482: tavalla, 483: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §, 25 §:n 1 momentti, 27 §ja 34 §:n 3 momentti, 484: sellaisina kuin niistä ovat 23 ja 24 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (573/87), 485: 25 §:n 1 momentti 9 päivänä marraskuuta 1956 annetussa laissa (588/56) sekä 27 § 26 päivänä 486: kesäkuuta 1987 annetussa laissa (575/87), ja 487: lisätään lakiin uusi 23 a-23 f ja 36 a-36 c § seuraavasti: 488: 489: 23, 23 a-23 f, 24 ja 25 § 36 b § 490: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988 (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 491: vp.) 232/1988 vp.) 492: 27 § Presidentti voi myöntää eron valtioneuvos- 493: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o tolle tai sen jäsenelle myös muusta kuin 1 494: 232/1988 vp.) momentissa tarkoitetusta syystä esitetystä 495: Presidentti voi eduskunnan eri ryhmiä kuul- eron pyynnöstä. 496: tuaan hajottaa eduskunnan määräämällä uudet 497: vaalit toimitettaviksi. 36 c § 498: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988 499: 34 § vp.) 500: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988 501: vp.) 502: V oimaantulosäännös 503: 36 a § (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988 504: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 232/1988 vp.) 505: vp.) 506: 507: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 508: 509: J. Juhani Kortesalmi 510: 1989 vp. 511: 512: Lakialoite n:o 4 513: 514: 515: Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelaitoksesta 516: 517: 518: Eduskunnalle 519: 520: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vaikeasti kuulo- ja puhevammaisille todella 521: laiksi Posti- ja telelaitoksesta (HE n:o 3). vaikea tilanne. Samanaikaisesti on yhä edelleen 522: Olennaista tässä lakiesityksessä on, kuinka taa- suunniteltu maaseudun haja-asutusalueiden 523: taan Posti- ja telelaitoksen palveluiden saata- postitoimipaikkojen lakkauttamisia. 524: villaolevuus maan kaikissa osissa kaikille pal- Jotta posti- ja telepalvelut voidaan taata 525: veluita tarvitseville kohtuulliseen hintaan. siinä tarkoituksessa kuin väestö eri puolilla 526: On pelättävissä, että maan syrjäseudut ja maata odottaa niitä saavansa, tulee hallituksen 527: kansan vähemmistöryhmät, kuten vammaiset, lakiesitystä parantaa eduskunnassa sen 3 ja 528: joutuvat tässä tilanteessa kärsimään. Osoitus 6 §:n osalta. 529: siitä, mitä voi tapahtua, kun Posti- ja telelaitos Edellä olevan perusteella ehdotamme, 530: toimii liikelaitosmaisesti, saatiin vuodenvaih- 531: teessa. Tekstipuhelujen välitysmaksuja koro- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 532: tettiin PTL:n sisäisellä päätöksellä 90 OJo :Ila lakiehdotuksen: 533: vuoden 1989 alusta lukien. Näin aiheutettiin 534: 535: 536: Laki 537: Posti- ja telelaitoksesta 538: 539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 540: 541: 1 ja 2 § 4 ja 5 § 542: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 3) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 3) 543: 544: 3§ 6§ 545: Palvelutavoitteet Korvaukset 546: Posti- ja telelaitoksen on huolehdittava Jos Posti- ja telelaitokselle määrätään mer- 547: posti- ja teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kittävä kannattamatao tehtävä tai velvoite, 548: kehittämisestä ja palvelutarjonnasta asiakkai- josta aiheutuvaa rasitusta ei oteta huomioon 549: den ja koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti asetettaessa laitokselle tulostavoitetta, Posti- ja 550: erityisesti siten, että sen tehtäviin kuuluvat telelaitos hoitaa tehtävän siitä kertyvien tulojen 551: peruspalvelut ovat koko maassa yleisesti saata- ja laitokselle valtion tulo- ja menoarviossa 552: vissa tasapuolisin ehdoin. Tämän vuoksi Posti- osoitetun määrärahan rajoissa sekä tarvittaessa 553: ja telelaitoksen on huolehdittava riittävän toi- lisäksi muista tehtävistä syntyvän ylijäämän 554: mipaikkaverkoston säilyttämisestä koko maas- rajoissa. 555: sa. 556: 7-12 § 557: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 3) 558: 559: 560: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 561: 562: Erkki Pulliainen Eino Siuruainen Pekka Puska 563: Eero Paloheimo Tellervo Renko 564: 290020D 565: j 566: j 567: j 568: j 569: j 570: j 571: j 572: j 573: j 574: j 575: j 576: j 577: j 578: j 579: j 580: 1989 rd. 581: 582: Lagmotion nr 5 583: 584: 585: 586: 587: Melin m.fl.: Förslag till lag om ändring av 11 § lagen om 588: förskottsuppbörd 589: 590: 591: Tili Riksdagen 592: 593: En central målsättning för skattereformen Då det tidigare vid förskottsinnehållningen 594: var att sänka marginalskatten, dvs. sänka den tiliämpades en innehållning om 50 procent, om 595: skatt som påförs p.g.a. inkomstökning. Som man inte företedde skattekort, kommer från 596: mest sjunker marginalskatten med sju procent- och med mars innehållningen att vara 60 pro- 597: enheter, men i många fall är marginalskatte- cent. Sänkningen av marginalskatten blir såle- 598: sänkningen endast en eller ett par procentenhe- des i förskottsinnehållningsskedet en höjning 599: ter. 1 vissa fall rentav stiger marginalskatten. av marginalskatten. Likaså slopas lindrings- 600: Marginalskatten har i praktiken kommit tili stadganden i fräga om arvoden understigande 601: synes i förskottsinnehållningarna i skattekortet 500 mark. 602: för biinkomster och extra inkomster. 1 kortet Vad förskottsinnehållningarna beträffar föl- 603: har angetts en skatteprocent, som följts i fråga jer regeringen en medveten ekonomisk politik. 604: om biinkomster och andra extra inkomster. Avsikten är att samlain avsevärt mera förskott 605: Om den slutliga skatteprocenten borde ha än vad skatterna blir vid den slutliga avräk- 606: överstigit 50 procent, har den emellertid inte ningen. Även om många inser att förskotts- 607: tillämpats. Om man erhöll ett arvode om 500 innehållningen endast är en förskottsinnehåll- 608: mark eller mindre än så, kunde man tiliämpa ning, och att först den slutliga beskattningen 609: en lägre procent oberoende av den personliga utgör den egentliga beskattningen, så tänker 610: skatteprocenten för biinkomster. ändå de flesta kortsynt och ser endast vad som 611: När i och med skattereformen marginalskat- blir kvar i reda pengar av bisysslor och över- 612: terna nu sänks, kunde man förmoda att skatte- tidsarbete. Om man tidigare av extra inkomster 613: procenten för biinkomster sjunker. Så sker på 1 000 mark ändå fick 500 mark i handen, 614: emellertid endast i sällsynta fall. Detta beror men nu efter mars får 400 mark, är det ingen 615: på att man avstår från 50 procents regeln, tröst att få höra att man eventuellt får en 616: varför förskottsinnehållningsprocenten för återbäring tili julen 1990. 617: kanske en miljon skattebetalare stiger över 50 Sänkningen av marginalskatten var tänkt att 618: procent så snart det är fråga om extra inkomst. öka arbetsmotivationen. Att skärpa förskotts- 619: Förskottsinnehållningen stiger tili hela 53 pro- innehållningen på extra inkomster minskar för 620: cent i fråga om extra inkomster, om grundlö- sin del arbetsmotivationen. Många skattebeta- 621: nen är 8 000 mark per månad. 8 000 mark är lare blir besvikna, emedan de trott att de själva 622: den genomsnittliga lönen under innevarande skall få behålla mera av sina extra inkomster. 623: år. Vid en månadslön uppgående till 20 000 Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår 624: mark når man den högsta marginalskatten, vi 625: dvs. 65 procent. Dessa blir marginalskatterna, 626: när man förutom inkomstskatten tili staten att Riksdagen måtte anta följande 627: dessutom betalar tili kommunen i genomsnitt /agförs/ag: 628: 16,5 procent och tili kyrkan i genomsnitt 1,25 629: procent, samt till folkpensionsanstalten 3,25 630: procent, dvs. inalles 21 procent. 631: 632: 633: 634: 635: 290020D 636: 2 1989 rd. - LM nr 5 637: 638: Lag 639: om ändring av 11 § lagen om förskottsuppbörd 640: 641: I enlighet med riksdagens beslut ändras 11 § lagen den 28 november 1959 om förskottsupp- 642: börd, sådan den lyder i lag av den 17 december 1982 (946/82), som följer: 643: 644: 11§ 645: Skattestyrelsen bestämmer hur förskotts- totala lön eller för annan ovan nämnd, för- 646: innehållning skall verkställas på lön, på betal- skottsinnehållning underkastad inkomst under 647: ningar som avses i 5 och 6 §§ samt på betal- skatteåret. F örskottsinnehållning ver kställs 648: ningar med stöd av lagen om lönegaranti dock inte till större belopp än den i pengar 649: (649173). Innehållningsgrunderna skall fast- utbetalda lönen. Ej heller får förskottsinnehåll- 650: ställas så att de innehållna beloppen så nogg- ningsprocenten för biinkomster överstiga 50 651: rant som möjligt motsvarar det sammanlagda procent av det i pengar betalda arvodet. 652: beloppet av de skatter och avgifter som den 653: skattskyldige, enligt de skattegrunder som skall Denna lag träder i kraft den 654: tillämpas under skatteåret, skall erlägga för sin 19 655: 656: 657: Helsingfors den 8 februari 1989 658: 659: Ingvar S. Melin Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 660: Håkan Nordman Gunnar Jansson Håkan Malm 661: Henrik Lax Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 662: 1989 vp. 663: 664: Lakialoite n:o 5 Suomennos 665: 666: 667: 668: 669: Melin ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain II §:n muuttami- 670: sesta 671: 672: 673: Eduskunnalle 674: 675: Verouudistuksen keskeinen tavoite oli margi- prosenttia sekä Kansaneläkelaitokselle 3,25 676: naaliveron alentaminen eli tulonlisäyksestä prosenttia eli yhteensä 2I prosenttia. 677: maksettavan veron alentaminen. Enimmillään Kun aikaisemmin ennakonpidätyksessä so- 678: marginaalivero alenee seitsemän prosenttiyk- vellettiin 50 prosentin pidätystä, jos ei näyttä- 679: sikköä, mutta monissa tapauksissa marginaali- nyt verokorttiaan, niin maaliskuusta lähtien 680: veron alennus on vain prosentti tai pari. Jois- otetaan 60 prosenttia. Marginaaliveron alennus 681: sakin tapauksissa marginaalivero jopa nousee. on siis ennakonpidätysvaiheessa marginaalive- 682: Marginaalivero on käytännössä näkynyt ron korotus. Samoin lievennyssäännöksistä alle 683: sivu- ja lisätulojen ennakonpidätyksissä sivutu- 500 markan palkkioiden osalta luovutaan. 684: loverokortissa. Siinä on ollut veroprosentti, Ennakonpidätysten osalta hallitus tekee tie- 685: jota on noudatettu sivu- ja muiden lisätulojen toista talouspolitiikkaa. Ennakkoja on tarkoi- 686: osalta. Jos lopullisen veroprosentin olisi pitä- tus kerätä tuntuvasti enemmän kuin mitä verot 687: nyt olla yli 50 prosenttia, niin sitä ei ole ovat lopullisessa laskennassa. Vaikka monet 688: ennakonpidätyksessä kuitenkaan sovellettu. Li- ymmärtävät, että ennakonpidätys on vain en- 689: säksi jos sai 500 markan tai sitä pienemmän nakonpidätys ja että lopullinen verotus on 690: palkkion, voitiin soveltaa alempaa prosenttia vasta se todellinen verotus, niin silti useimmat 691: riippumatta henkilökohtaisesta sivutuloverop- ajattelevat lyhytnäköisesti ja katsovat vain mi- 692: rosentista. tä sivu- ja ylitöistä jää välittömästi käteen. Jos 693: Kun nyt verouudistuksessa alennetaan mar- ennen sai I 000 markan lisätulosta sentään 500 694: ginaaliveroja, voitaisiin olettaa lisätulovero- markkaa käteen ja maaliskuun jälkeen vain 695: prosentin alentuvan. Näin käy kuitenkin vain 400 markkaa, niin ei se lohduta, kun kerro- 696: harvoissa tapauksissa. Tämä johtuu siitä, että taan, että mahdollisesti saa veronpalautuksen 697: 50 prosentin säännöstä luovutaan, jolloin eh- jouluna I990. 698: käpä miljoonalla veronmaksajana nouseekin Marginaaliveron alennuksen piti lisätä työ- 699: ennakonpidätysprosentti yli 50 prosentin lisä- motivaatiota. Lisätulojen ennakonpidätyksen 700: tulojen osalta. Ennakonpidätys nousee jo 53 kiristäminen puolestaan vähentää työmotivaa- 701: prosenttiin lisätulojen osalta, jos peruspalkka tiota. Monet veronmaksajat pettyvät luultuaan 702: on 8 000 markkaa kuukaudessa. 8 000 mark- saavansa itse pitää aikaisempaa enemmän lisä- 703: kaa on tämän vuoden keskipalkka. 20 000 tuloista. 704: markan kuukausipaikassa noustaan korkeim- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 705: paan marginaaliveroon eli 65 prosenttiin. Täl- 706: laiset ovat marginaaliverot, kun maksaa val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 707: tion tuloveron lisäksi kunnalle keskimääräiset lakiehdotuksen: 708: I6,5 prosenttia ja kirkolle keskimääräiset I ,25 709: 710: 711: 712: 713: 290020D 714: 2 1989 vp. - LA n:o 5 715: 716: Laki 717: ennakkoperintälain 11 §:n muuttamisesta 718: 719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakko- 720: perintälain (418/59) 11 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa 721: (946/82), näin kuuluvaksi: 722: 723: 11§ na sovellettavien veroperusteiden mukaan suo- 724: Verohallitus määrää, miten ennakonpidätys ritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää. 725: on toimitettava palkasta, 5 ja 6 §:ssä tarkoite- Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta ra- 726: tuista suorituksista sekä palkkaturvalain (649/ hana maksettavan palkan määrää suurempana 727: 73) nojalla maksettavista suorituksista. Enna- eikä sivutulojen ennakonpidätysprosenttina saa 728: konpidätysperusteet on määrättävä sellaisiksi, olla suurempi kuin 50 prosenttia rahana mak- 729: että pidätettävät määrät vastaavat mahdolli- settavasta palkkiosta. 730: simman tarkoin verovelvollisen verovuoden 731: koko palkasta tai muusta edellä mainitusta Tämä laki tulee voimaan päivänä 732: ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuon- kuuta 19 733: 734: 735: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 736: 737: Ingvar S. Melin Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 738: Håkan Nordman Gunnar Jansson Håkan Malm 739: Henrik Lax Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 740: 1989 vp. 741: 742: Lakialoite n:o 6 743: 744: 745: 746: 747: Jokinen ym.: Ehdotus laiksi Helsingin-Salon-Turun radan 748: rakentamisesta 749: 750: 751: Eduskunnalle 752: 753: 754: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 755: 756: Lakialoite tähtää Helsingin ja Turun välisen ten tasolle siten, että korjausten ja uudistusten 757: ratayhteyden saattamiseen nykyajan vaatimus- yhteydessä suoritetaan radan sähköistäminen. 758: 759: 760: 761: 762: ALOITTEEN PERUSTELUT 763: 764: Turku, maamme eteläisenä satamakaupunki- tulisi ryhtyä kuljetusalan ohjelmointiin ottaen 765: na ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti huomioon niin valtionrautateiden kuin mui- 766: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul- denkin liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittä- 767: kusatamana, mutta myös Suomeen ja tätä minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi 768: kautta edelleen suuntautuvan matkailun välit- järkevällä tavalla. Rautatieliikenteen sähköis- 769: täjänä. Jotta tämä kasvava liikenne voidaan tys Turun ja Helsingin välillä olisi aloitettava 770: hoitaa ajan vaatimuksia vastaavasti, on va- mahdollisimman pian. Nykyinen rata ei ilman 771: kaasti ryhdyttävä kehittämään mm. Turusta sähköä tarjoa mahdollisuuksia kuljetuskyvyn 772: Helsinkiin johtavia liikennemuotoja. tehokkaalle lisäämiselle, mikä puolestaan lisää 773: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin väliilä painetta maanteillä. 774: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Kysei- Turun seudun satamat ovat maastamme län- 775: nen rautatie ei enää vastaa ajan vaatimuksia ja teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen kes- 776: tarpeita. Tämä hidastaa jo muutenkin vaikea- kus. Valtionrautatiet puolestaan voi nykyaikai- 777: kulkuista Turun ja Helsingin liikennettä. sella kalustolla ja aikatauluja nopeuttamalla 778: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä toimia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen 779: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että kanssa kuljettamalla rautateillä kaukoliiken- 780: Turku sijaitsee akselilla Tukholma-Hel- teen perävaunuja ja kontteja. 781: sinki-Leningrad. Lisäksi Turulla on luontai- Helsingin-Kirkkonummen rataosan säh- 782: set edellytykset ympärivuotiseen meriliikentee- köistäminen on osoittanut sähköistyksen mer- 783: seen, minkä vuoksi Turku on saanut vakituisen kityksen paikallisliikenteessä. 784: aseman ulkomaanliikenteen välittäjänä. Ulko- Rataosan Helsinki-Turku välillä on monia 785: maankauppamme viennistä ohjautuu huomat- kasvukeskuksia, ja erityisesti Turun kaupunki 786: tava osa Turun sataman kautta, mitä myös voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen val- 787: henkilöliikenne merkittävällä tavalla täyden- tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi- 788: tää. Tämä asettaa Turun maan tärkeimmäksi käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim- 789: portiksi vientikaupan palveluksessa ja lisää man pian sähköistettäisiin. 790: huomattavasti raskaan tavarakuljetuksen Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet 791: osuutta nimenomaan Turun ja Helsingin välil- uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on 792: lä. parhaiilaan voimakasta. On nimittäin todettu, 793: Maantieliikenne ruuhkautuu Etelä-Suomessa että maanteiden kuljetuskyky ei riitä, eikä ole 794: autokannan voimakkaan kasvun takia. Valtion mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy- 795: 2900200 796: 2 1989 vp. - LA n:o 6 797: 798: myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä, Rautateiden sähköistäminen linjalla Turku- 799: koska rautateiden kuljetuskykyä voidaan uu- Helsinki on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli- 800: denaikaistamalla huomattavasti lisätä. Etelä- simman hyvin tulevaisuudessa yhä nopeutuvaa 801: Suomi on liikenneongelmiltaan täysin verratta- liikennetarvetta palvelevan sähköistyksen ra- 802: vissa Keski-Eurooppaan, joten mahdollisim- kentamiseen on ryhdyttävä. 803: man nopeasti tulisi myös meillä ryhtyä tehosta- Radan oikaisu ja sähköistäminen tulee mer- 804: maan eri liikennemuotojen yhteistyötä, johon kitsemään laskelmien mukaan yli yhden tunnin 805: kuuluu rautateiden sähköistäminen ja uudenai- ajan säästöä tällä matkalla. Tämä on niin 806: kaistaminen. merkittävä uudistus, että sen toteuttamista ei 807: Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat tule enää siirtää. 808: suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 809: miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa- nioittaen, 810: maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta 811: hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 812: vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei- lakiehdotuksen: 813: den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan 814: suurempi 1990-luvulla kuin 1980-luvulla. 815: 816: 817: 818: Laki 819: Helsingin-Salon-Turun radan rakentamisesta 820: 821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 822: 823: 1§ 3§ 824: Helsingin asemalta rakennetaan Salon kau- Radan sähköistystyöt aloitetaan eduskunnan 825: pungin kautta Turun asemalle ja Turun sata- myönnettyä tulo- ja menoarviossa tarkoituk- - 826: maan sähköistetty rautatie ratasuuntatutkimuk- seen tarvittavan määrärahan, jonka ohella voi- 827: sen muuten lähemmin määrittelemän ratalinjan daan työttömyystilanteen niin vaatiessa käyttää 828: mukaisesti. työllisyyden edistämiseen myönnettyjä määrä- 829: 2§ rahoja. 830: Rautatietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita 831: sekä muita tarpeita varten otettavien maa- ja 4 § 832: vesialueiden lunastuksesta samoin kuin lähim- Tämä laki tulee voimaan päivänä 833: rnäitä yleiseltä tieltä asemalle tai liikennepai- kuuta 19 834: kalle tehtävää tietä varten tarvittavien maa-alu- 835: eiden lunastuksesta vastaa valtio. 836: 837: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 838: 839: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pertti Lahtinen 840: Ensio Laine Vappu Säilynoja Risto Ahonen 841: 1989 vp. 842: 843: Lakialoite n:o 7 844: 845: 846: 847: 848: Pelttari: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kunnallisesta kansan- 849: äänestyksestä 850: 851: 852: Eduskunnalle 853: 854: 855: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 856: 857: Voimassa olevaan lainsäädäntöömme ei ole Tässä lakialoitteessa ehdotetaan säädettä- 858: sisältynyt ennen vuotta 1987 säännöksiä kan- väksi laki kunnallisesta neuvoa-antavasta kan- 859: sanäänestyksestä. Tuolloin saatettiin voimaan sanäänestyksestä. Aloitteessa ehdotetaan sää- 860: laki hallitusmuodon muuttamisesta (570/87) ja dettäväksi kansanäänestyksen soveltamisalasta, 861: laki menettelystä neuvoa-antavissa kansan- äänestysoikeudesta sekä asetuksenantovaltuu- 862: äänestyksissä (571/87). Näiden lakien tarkoi- desta yksityiskohtaisempien säännösten ja 863: tuksena on ollut, että neuvoa-antava kansan- määräysten antamiseksi kansanäänestyksen to- 864: äänestys muodostaisi edustuksellista demokra- teuttamisessa. 865: tiaa täydentävän suoran kansanvallan keinon. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 866: Tässä aloitteessa ehdotetaankin valtiolliselta den kuluttua siitä, kun eduskunta on sen hy- 867: tasolta alkaneen uudistuksen laajentamista ja väksynyt. 868: jatkamista. Lakiaioitteella pyritään paranta- 869: maan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia 870: myös kuntatasolla. 871: 872: 873: 874: 875: YLEISPERUSTELUT 876: 877: 1. Ehdotuksen yhteiskunnallinen nen järjestelmä tuoda mahdollisimman lähelle 878: merkitys kansalaista. Toiseksi yhteydenpitoa valtuuston 879: jäsenten ja kuntalaisten välillä voidaan 880: 1.1. Tavoitteet edesauttaa asioiden käsittelyn julkisuudella, 881: tiedottamisella ja kuntalaisten kuulemisella. 882: Maamme kunnallisjärjestelmä rakentuu Välillistä demokratiaa on lisäksi mahdollista 883: edustuksellisuuden periaatteelle. Tällainen täydentää välittömän demokratian menetelmil- 884: edustuksellisen, eli välillisen demokratian jär- lä. Tällöin kuntalaisille annetaan mahdollisuus 885: jestelmä merkitsee sitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa suoraan sellaisiin ratkaisuihin, joiden 886: vaikuttaa lähinnä edustajien valitsemiseen tekeminen kuuluu heidän valitsemilleen edusta- 887: määräaikoina toimitettavissa vaaleissa. Pää- jille. 888: töksenteko kuuluu äänestäjien valitsemille Edustuksellisessa järjestelmässä ei ole ilmen- 889: kunnanvaltuustojen jäsenille. nyt epäkohtia, joiden poistaminen edellyttäisi 890: Välillinen demokratiakin saatetaan järjestää järjestelmän perusteiden muutoksia. Demok- 891: ja sitä kehittää niin, että kansalaiset voivat raattista päätöksentekoa kehitettäessä tulee 892: vaikuttaa asioihin muutenkin kuin osallistu- lähtökohtana siten säilyttää edustuksellinen 893: malla vaaleihin. Ensinnäkin päätöksentekojär- järjestelmä. Tätä järjestelmää on kuitenkin 894: jestelmiä hajauttamaila voidaan edustukselli- mahdollista täydentää välittömän demokratian 895: 290020D 896: 2 1989 vp. - LA n:o 7 897: 898: keinoin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kuka päättää äänestyksen toimittamisesta, mil- 899: lisäämiseksi. Kaikki eivät esimerkiksi halua lainen kysymys on äänestyksen kohteena ja 900: osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan puo- mitkä ovat äänestystuloksen oikeusvaikutuk- 901: lueiden ja kansalaisjärjestöjen kautta. Suoran set. 902: demokratian avulla kansalaiset voivat välittö- Äänioikeutettujen määrän perusteella on 903: mästi vaikuttaa tärkeisiin päätöksiin. Tämä erotettavissa valtakunnallinen, alueellinen ja 904: taas saattaa lisätä koko kunnallisen järjestel- paikallinen kansanäänestys. Ensiksi mainitussa 905: män ja sen päätösten hyväksyttävyyttä. tapauksessa äänioikeus määräytyy valtiollisissa 906: On myös otettava huomioon, että vaaleissa vaaleissa muutenkin noudatettavien perus- 907: on kysymys yhteiskuntapolitiikan yleisistä teiden mukaan. Muissa tapauksissa äänioikeus 908: suuntaviivoista. Niiden alle voivat peittyä kun- on suppeampi ja se voi kytkeytyä esimerkiksi 909: talaisten näkemykset yksittäisissä - tärkeiksi kunnalliseen äänioikeuteen, mistä tässä laki- 910: koetuissa - kysymyksissä. Sen sijaan välitöntä aloitteessa on kysymys. 911: demokratiaa toteuttavassa kunnallisessa kan- Äänestyksen toimeenpanon perusteen mu- 912: sanäänestyksessä on kysymys vaikuttamisesta kaan voidaan erottaa pakollinen, ehdollinen ja 913: juuri näitä yksittäisiä kysymyksiä koskevaan vapaaehtoinen kansanäänestys. Pakollinen 914: päätöksentekoon. Myös kunnanvaltuutettujen kansanäänestys on kysymyksessä silloin, kun 915: kannalta kansanäänestys voi tarjota käyttökel- päätöksenteko tietyssä asiassa edellyttää kan- 916: poisen keinon äänestäjien mielipiteen selville sanäänestyksen käyttämistä. Ehdollinen kan- 917: saamiseksi jossakin ongelmallisessa asiassa. sanäänestys on kysymyksessä, jos äänestys on 918: Yhteiskunnan nopea muuttuminen ja kehitys toimitettava sitä tarkoittavasta pyynnöstä. Täl- 919: ovat aiheuttaneet, että kuntalaisilla on paitsi lainen aloiteoikeus voisi olla esimerkiksi tietyl- 920: edellytyksiä, myös tahtoa mielipiteensä esille lä määrällä äänestäjiä, maan hallituksella taik- 921: tuomiseen muutoinkin kuin perinteisen järjes- ka kunnanhallituksilla, tai tietyllä määrällä 922: telmän muodossa. Kunnallinen kansanäänestys parlamentin taikka valtuuston jäseniä. Vapaa- 923: antaa kuntalaisille tasaveroisen mahdollisuu- ehtoisen kansanäänestyksen toimittaminen on 924: den vaikuttaa siihen mitä lähiympäristössä ta- kokonaan siitä päättävän toimielimen harkin- 925: pahtuu. Se saattaa myös tehostaa tavanomai- nan varassa. Tässä aloitteessa ehdotetaan kun- 926: sen kunnallisen päätöksenteon ennakkokont- nanvaltuuston päätäntävaltaan kuuluvaa va- 927: rollia, lähentää yksittäisen kuntalaisen ja pää- paaehtoista kansanäänestysmenettelyä. 928: töksentekijöiden välistä vuorovaikutusta. Toi- Kansanäänestyksen kohteena voi olla peri- 929: saalta on katsottu, että yksittäisissä kysymyk- aatekysymys tai valmiin päätöksen muotoinen 930: sissä tiheästi toimitetut kansanäänestykset saat- ehdotus. 931: taisivat haitata pitkäjänteisen yhteiskuntapoli- Äänestystuloksen oikeusvaikutuksen mu- 932: tiikan harjoittamista ja hämärtää politiikan kaan on mahdollista erottaa sitova ja neuvoa- 933: toteuttajien vastuuta. Tämän vuoksi kunnalli- antava kansanäänestys. Kansanäänestys voi ol- 934: sen kansanäänestyksen tulisi olla lähinnä vain la myös osittain sitova, jolloin esimerkiksi vain 935: edustuksellista järjestelmää täydentävä kansan- äänestäjien enemmistön kielteisellä suhtautu- 936: vallan väline. misella on sitova vaikutus. Sitovan kansan- 937: Kansainvälinen kehitys on useissa maissa äänestyksen tulos on oikeudellisesti velvoitta- 938: johtanut eriasteisten kansanäänestysten käyt- va. 939: töönottoon. Joissakin maissa, kuten esimerkik- Edellä todettiin, että kansanäänestyksen tu- 940: si Sveitsissä, on kansanäänestyksestä jo pitkäl- lee täydentää edustukselliselle demokratialle 941: liset ja positiivisiksi havaitut kokemukset. rakentuvaa järjestelmää. Jotta kunnallinen 942: kansanäänestys voi toimia edustuksellista jär- 943: jestelmää täydentävänä keinona, tulee kunnan- 944: 1.2. Keinot valtuustolla olla keskeinen merkitys äänestyk- 945: sen toimeenpanosta päätettäessä. Tämä koros- 946: Kansanäänestyksellä tarkoitetaan yleensä taa valtuuston asemaa ylimpänä kunnallisena 947: menettelyä, jonka avulla selvitetään äänestä- toimielimenä. 948: jien kanta tietyssä asiassa. Kansanäänestyksen Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys 949: lajeja voidaan ryhmitellä esimerkiksi sen perus- soveltuu edellä selostettujen peruspyrkimysten 950: teella, keillä on oikeus osallistua äänestykseen, kannalta paremmin käytettäväksi kuin sitova 951: miten äänestyksen toimeenpano määräytyy, kansanäänestys. Toisaalta ero neuvoa-antavan 952: 1989 vp. - LA n:o 7 3 953: 954: ja sitovan kansanäänestyksen välillä ei käytän- 1.3. Kunnallisen kansanäänestyksen säänte- 955: nössä välttämättä ole kovin suuri. Joskaan lystä 956: neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos ei ole 957: oikeudellisesti velvoittava, sillä on kuitenkin Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi erilli- 958: yleensä huomattava tosiasiallinen sitovuus. Tu- nen laki neuvoa-antavasta kunnallisesta kan- 959: lokseltaan kiistatonta kansanäänestystä saattaa sanäänestyksestä. Äänestyksessä noudatetta- 960: olla vaikea sivuuttaa päätöstä lopullisesti tehtä- vasta menettelystä säädettäisiin erikseen tar- 961: essä. kemmin asetuksella. Lakiehdotuksen mukaan 962: Tässä aloitteessa on päädytty sille kannalle, kunnanvaltuusto päättäisi kunkin kansan- 963: että kunnallisen kansanäänestyksen toimittami- äänestyksen toimeenpanosta, sen ajankohdasta 964: sesta päättää kunnanvaltuusto. Lisäksi äänes- ja äänestyksen kohteena olevista vaihtoehdois- 965: tettävän asian tulee kuulua kunnan toimival- ta. Äänestysoikeus sidottaisiin kunnalliseen ää- 966: taan. nestysoikeuteen. 967: Harkittavana on ollut myös, olisiko syytä Toisaalta äänestysmenettely on haluttu tehdä 968: antaa tietylle määrälle äänioikeutettuja kunta- yksinkertaiseksi ja sellaiseksi, että mahdolli- 969: laisia oikeus tehdä joko suoraan tai kunnan- simman moni kuntalainen saisi mielipiteensä 970: hallituksen välityksellä kunnanvaltuustolle kuuluville. Tästä syystä ehdotetaan, että neu- 971: aloite kansanäänestyksen toimittamisesta. voa-antava kunnallinen kansanäänestys olisi 972: Kuntalaisten kannalta kansanalaitteella olisi mahdollista myös postitse. Postiäänestysme- 973: se merkitys, että menettelyn avulla voitaisiin nettelystä säädettäisiin erillisellä asetuksella. 974: tuoda esille vaatimuksia, jotka eivät ehkä muu- Lakiehdotuksen mukaan kansanäänestys 975: ten kanavoituisi puoluejärjestöjen kautta. Tie- voisi koskea niin periaatekysymystä kuin val- 976: tyn hankkeen kannatus saattaa myös hajaan- miin ehdotuksen muotoon puettua asiaakin. 977: tua eri puolueisiin, jolloin asia ei ehkä saa Äänestys voisi koskea myös ainoastaan kunnan 978: riittävää huomiota yhdessäkään näistä puo- osaa käsittelevää asiaa, jolloin äänioikeutettuja 979: lueista. Kansanaloite laajentaisi kunnallista olisivat vain rajatuilla äänestysalueilla asuvat 980: kansanäänestystä koskevan aloitteenteon puo- äänioikeutetut henkilöt. 981: luejärjestöjen ulkopuolelle, tosin valtuusto rat- Kansanäänestykseen alistetun asian tulisi jo- 982: kaisisi edelleen sen, toimitetaanko asiassa kan- ka tapauksessa kuulua kunnallislain 5 §:n mu- 983: sanäänestys, mutta kysymys saataisiin joka kaan kunnan toimialaan kuuluviin asioihin. 984: tapauksessa julkiseen käsittelyyn. Tarkoitus on, että kunnallisen kansanäänes- 985: Kansanaloitteen käyttö lisäisi painetta val- tyksen käyttöön ei turvauduta kovin usein, 986: tuustoa kohtaan kansanäänestyksen järjestämi- vaan että sitä käytetään suhteellisen pidättyväs- 987: seksi. On eroa siinä, voivatko kunnalliselimet ti ja vain sellaisissa tilanteissa, joihin kansan- 988: itse päättää kansanäänestyksen toimittamisesta äänestys menettelynä soveltuu. 989: ja sen ajankohdasta verrattuna siihen, että ne Kansanäänestys voidaan toteuttaa kunnallis- 990: kansanaloitteen johdosta joutuvat ainakin ten vaalien yhteydessä taikka niistä erillisenä. 991: pohtimaan sen mahdollista järjestämistä mistä Kansanäänestyksen ja vaalien erilainen tarkoi- 992: tahansa aiheesta ja milloin tahansa. Tällainen tus saattaisi hämärtyä, jos nämä järjestettäisiin 993: piirre ei sovellu hyvin edustukselliseen järjestel- yhdessä tai kovin lähellä toisiaan. Mahdolli- 994: mään. Ei myöskään ole nähtävissä erityisiä suutta toimeenpanna kansanäänestys kunnal- 995: ongelmia kansalaisten mahdollisuuksissa saada listen vaalien yhteydessä ei kuitenkaan ehdote- 996: mielipiteensä ja tahtonsa poliittisten päätök- ta nimenomaan suljettavaksi pois, koska sa- 997: sentekijöiden tietoon. Tämän vuoksi ei ole manaikainen toimitus voisi joissakin tilanteissa 998: pidetty aiheellisena kytkeä kansanaloitetta eh- olla tarkoituksenmukainenkin. Joka tapauk- 999: dotettuun kunnalliseen kansanäänestysmenet- sessa kansanäänestyksen järjestäminen vaalien 1000: telyyn. yhteydessä säästäisi huomattavasti kustannuk- 1001: sia. 1002: 4 1989 vp. - LA n:o 7 1003: 1004: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1005: 1006: Laki neuvoa-antavasta kunnallisesta kansan- nallislain 5 §:n mukainen kunnan toimiala. 1007: äänestyksestä Kansanäänestyksiä ei kuitenkaan tulisi toimit- 1008: taa sellaisista kysymyksistä, jotka laissa on 1009: 1 §. Pykälässä säädettäisiin yleisesti mah- säädetty muun kunnan toimielimen kuin val- 1010: dollisuudesta toimittaa kunnassa tai sen osassa tuuston ratkaistaviksi. Tällaisissa asioissa kun- 1011: valtuustopäätöksen perusteella neuvoa-antava nallisen viranomaisen harkintavalta on yleensä 1012: kansanäänestys. Kunnanosakohtainen kansan- sidottu laissa erikseen vahvistettuihin perus- 1013: äänestys voidaan toimittaa yhdestä tai useam- teisiin eikä kansanäänestyksen toimittaminen 1014: masta äänestysalueesta koostuvalla alueella. näistä asioista olisi asianmukaista. Tällaisia 1015: Ehdotuksen lähtökohtana on, että kansan- olisivat mm. lakisääteisten lautakuntien päätet- 1016: äänestysmenettelyn tulee täydentää edustuksel- tävät asiat, samoin myös lain mukaan kunnan- 1017: liselle demokratialle rakentuvaa järjestelmää. hallituksen päätettävät asiat. Äänestystä ei tuli- 1018: Tämän vuoksi kunnanvaltuustolla tulee olla si myöskään järjestää asioissa, jotka koskevat 1019: keskeinen asema äänestyksen toimeenpanosta esimerkiksi kunnan tulo- ja menoarviota tai 1020: päätettäessä. Tämä myös korostaa valtuuston veroäyrin hintaa. Myöskään yksityistä kunta- 1021: asemaa kunnan ylimpänä toimielimenä. laista tai yhteisöä koskevista asioista ei voitaisi 1022: Aloitteessa ehdotetaan, että kansanäänestys suorittaa kunnallista kansanäänestystä. 1023: olisi luonteeltaan neuvoa-antava. Tähän on 1024: päädytty mm. sen vuoksi, että sitova kansan- 3 §. Kysymys kansanäänestyksen järjestämi- 1025: äänestysmenettely saattaisi olla tietyissä tilan- sestä tietyssä asiassa tulisi valtuuston käsiteltä- 1026: teissa oikeudellisesti sitovana kunnan toimin- väksi normaalissa kunnallislain mukaisessa jär- 1027: nan ja talouden suunnittelun kannalta jousta- jestyksessä. Yksittäinen valtuutettu tai kunnan- 1028: maton menettelytapa. Sitova kansanäänestys hallitus voisi tuoda asian valtuustokäsittelyyn. 1029: johtaisi myös siihen, että kukaan ei olisi erityi- Jotta kansanäänestyksen toteuttamista ei 1030: sesti vastuussa kansanäänestyksessä syntyneistä voitaisi valtuuston päätöksestä valittamalla ly- 1031: päätöksistä. Toisaalta ero neuvoa-antavan ja kätä ja siten estää sen toimittaminen kulloinkin 1032: sitovan kansanäänestyksen välillä ei käytän- ajankohtaisesta aiheesta, pykälässä säädettäi- 1033: nössä välttämättä ole kovin suuri; tulokseltaan siin, että valtuuston päätökseen ei saa hakea 1034: kiistatonta kansanäänestystä olisi vaikea si- valittamalla muutosta. 1035: vuuttaa päätöstä lopullisesti tehtäessä. 4 §. Äänestysoikeus kunnallisvaalien yhtey- 1036: Harkittavana on myös ollut äänioikeutettu- dessä toimitettavassa kansanäänestyksessä 1037: jen kuntalaisten aloiteoikeus kansanäänes- määräytyisi kunnallisvaaleissa käytettävän vaa- 1038: tyksen toimittamisessa. Aloiteoikeudella olisi liluettelon mukaan. Äänestysoikeus kunnallis- 1039: se merkitys, että sen avulla voitaisiin tuoda vaaleista erillään toimitettavassa kansanäänes- 1040: esille kuntalaisten vaatimuksia, jotka eivät eh- tyksessä määräytyisi samanlaisten perusteiden 1041: kä muuten kanavoituisi puoluetoiminnan kaut- mukaan kuin äänestysoikeus kunnallisvaaleis- 1042: ta. Toisaalta ei ole nähtävissä erityisiä ongel- sa, kuitenkin niin, että äänestysoikeus määräy- 1043: mia kuntalaisten mahdollisuuksissa saada mie- tyisi äänestysvuoden tai edellisen vuoden hen- 1044: lipiteensä ja tahtonsa kunnan poliittisten pää- kikirjoituksen mukaan siitä riippuen, toimitet- 1045: töksentekijöiden tietoon. Kuntalaisten aloiteoi- taisiinko kansanäänestys syyskuun 1. päivän 1046: keuden liian ahkera käyttö saattaisi johtaa jälkeen vai sitä ennen. Ennen syyskuun alkua 1047: kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin toimitettavaa kansanäänestystä ei voitaisi jär- 1048: suunnittelussa ongelmiin. Tämän vuoksi aloit- jestää saman vuoden henkikirjoituksen perus- 1049: teessa päädyttiin siihen, että päätösvalta kun- teella, koska vaaliluetteloiden pohjaluettelot 1050: nallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen voimassa olevien säännösten mukaan kirjoite- 1051: toimittamisesta olisi yksinomaan kunnanval- taan kesäkuun lopussa voimassa olleen äänes- 1052: tuustolla. tysaluejaon mukaisesti. Vastaavanlainen sään- 1053: 2 §. Pykälässä säädetään kunnallisen kan- tely on toteutettu kansanedustajain vaaleista 1054: sanäänestyksen soveltamisalasta. Aloitteessa annetun lain 13 §:ssä ns. hajotusvaaleja silmäl- 1055: on päädytty siihen, että kunnallisen kansan- lä pitäen. 1056: äänestyksen soveltamisala olisi mahdollisim- Kansanäänestyksessä olisi äänestysoikeus 1057: man laaja. Tällöin lähtökohtana on ollut kun- myös määrätyt edellytykset täyttävillä Islannin, 1058: 1989 vp. - LA n:o 7 5 1059: 1060: Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla, ku- Aloitteessa ehdotetaan myös, että neuvoa- 1061: ten kunnallisvaaleissakin. antava kunnallinen kansanäänestys olisi mah- 1062: Kunnanosak ohtaisessa kansanäänestyksessä dollista myös postitse. Tähän on päädytty mm. 1063: äänestysoikeus olisi kunnan osaan kuuluvassa menettelyn yksinkertaisuuden takia ja siksi, 1064: äänestysalueessa henkikirjoitetulla henkilöllä, että mahdollisimman moni kuntalaisista saisi 1065: jolla edellä olevien säännösten mukaan olisi mielipiteensä valtuuston tietoon. 1066: äänestysoikeus myös koko kuntaa koskevassa Oikeusministeriö voisi antaa tarkempia mää- 1067: äänestyksessä. räyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta. 1068: 5 §. Pykälä sisältää säännöksen yhtäläisestä Postitse järjestettävästä äänestyksestä säädet- 1069: äänestysoikeudesta ja äänestyksen toimittami- täisiin erikseen asetuksella. 1070: sesta salaisena. Kunnallisvaalien osalta vastaa- 7 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen. 1071: vanlainen säännös sisältyy kunnallislain 1072: 15 §:ään. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 1073: 6 §. Neuvoa-antavassa äänestyksessä nouda- 1074: tettaisiin sen lisäksi mitä tässä laissa on säädet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1075: ty tai sen nojalla määrätty sekä soveltuvin osin lakiehdotuksen: 1076: kunnallisvaaleista annettua lakia. 1077: 1078: 1079: 1080: 1081: Laki 1082: neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä 1083: 1084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1085: 1086: 1§ 4 § 1087: Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnassa Äänestysoikeus kunnallisvaalien yhteydessä 1088: toimitetaan neuvoa-antava kunnallinen kan- toimitettavassa kansanäänestyksessä on jokai- 1089: sanäänestys. sella vaaleja varten laaditun vaaliluettelon mu- 1090: Kansanäänestys voidaan toimittaa kuntaa tai kaan äänioikeutetulla henkilöllä. 1091: yhden tai useamman äänestysalueen muodosta- Äänestysoikeus kunnallisvaaleista erillisenä 1092: maa kunnanosaa koskevana. toimitettavassa kansanäänestyksessä on Suo- 1093: men kansalaisella, joka äänestysvuoden alussa 1094: 2§ oli 18 vuotta täyttänyt ja äänestysvuonna, tai 1095: Äänestys voidaan toimittaa asiasta, joka milloin äänestys päättyy ennen syyskuun 1 1096: kuuluu kunnallislain (953/76) 5 §:n mukaan päivää, äänestysvuotta edeltäneenä vuonna 1097: kunnan toimialaan, ei kuitenkaan asiasta, josta kunnassa henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoi- 1098: kunnan muun toimielimen on lain mukaan tettava. 1099: päätettävä. Äänestysoikeus 2 momentissa tarkoitetussa 1100: kansanäänestyksessä on myös Islannin, Nor- 1101: 3§ jan, Tanskan ja Ruotsin kansalaisella, joka 1102: Äänestyksen toimeenpanosta päättää kun- täyttää mainitussa momentissa säädetyt edelly- 1103: nanvaltuusto yksinkertaisella äänten enemmis- tykset ja joka on henkikirjoitettu Suomessa 1104: töllä. kahtena sanotussa momentissa tarkoitettua 1105: Kunnanvaltuuston 1 momentissa tarkoitet- henkikirjoitusvuotta lähinnä edeltäneenä vuo- 1106: tuun päätökseen ei saa hakea muutosta valitta- tena. 1107: malla. Äänestysoikeus kunnanosaa koskevassa kan- 1108: Myös kunnanhallitus voi päättää, että val- sanäänestyksessä on kysymyksessä olevan kun- 1109: tuuston käsiteltäväksi tulee aloite kunnallisen nanosan asukkaalla, jolla 1-3 momentin mu- 1110: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimitta- kaan olisi äänioikeus koko kuntaa koskevassa 1111: misesta. kansanäänestyksessä. 1112: 6 1989 vp. - LA n:o 7 1113: 1114: 5§ kansanäänestyksessä voidaan 1 momentista 1115: Kansanäänestyksessä kaikilla äänestysoikeu- poiketen järjestää äänestys myös postitse, mis- 1116: tetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Äänestys on tä säädetään erikseen asetuksella. 1117: salainen. Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem- 1118: pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain sovelta- 1119: 6§ misesta. 1120: Menettelyssä kunnallisvaalien yhteydessä toi- 1121: mitettavasta kansanäänestyksestä on soveltuvin 7§ 1122: osin voimassa, mitä kunnallisvaaleista on sää- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1123: detty. kuuta 19 1124: Kunnallisvaaleista erillisenä toimitettavassa 1125: 1126: 1127: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1989 1128: 1129: Seppo Pelttari 1130: 1989 rd. 1131: 1132: Lagmotion nr 8 1133: 1134: 1135: 1136: 1137: Wasz-Höckert m.fl.: Förslag tili lag om ändring av ikraftträdel- 1138: sestadgandet i lagen om ändring av lagen om barndagvård 1139: 1140: 1141: Tili Riksdagen 1142: 1143: Barndagvården står inför en akut krissitua- handlingar inledas mellan kommunerna och 1144: tion i huvudstadsregionen i Finland. När de social- och hälsovårdsministeriet. 1145: nya bestämmelserna i lagen om barndagvård Emellertid är det inte realistiskt att tro att 1146: (28/85) träder i kraft den 1.1.1990, med inne- alla barn under 3 år skall kunna beredas 1147: börd att alla barn under 3 år skall garanteras daghemsplats från och med den 1.1.1990 och 1148: daghemsplats, riskerar ett stort antal barn i att samtidigt alla 3-6-åringar, som nu har 1149: åldrarna 3-6 år att bli helt utan daghemsplats daghemsplats, fortsättningsvis skall kunna be- 1150: och gå miste om den plats de redan har. För hålla sina platser. Därför måste en tilifällig 1151: många familjer skulle en sådan situation inne- lösning tiligripas. Den lösningen går ut på att 1152: bära en direkt katastrof, eftersom det skulle ikraftträdandet av den ändrade dagvårdslagen 1153: tvinga den ena föräldern att bli hemma med (28/85) skulle framskjutas med 2 år, så att 1154: barnen. kapaciteten inom daghemssektorn skall hinna 1155: På grund av olika orsaker är det inte möjligt byggas ut. Den sämsta utvecklingen vore att 1156: att i huvudstadsregionen bygga ut daghemssys- kasta ut 3-6-åringar som redan varit i dag- 1157: temet så snabbt att alla barn som föräldrarna hem och skapat sociala kontakter. Dels skulle 1158: vill att skall få plats i daghem kan beredas dettavara ett avbräck i barnets sociala utveck- 1159: sådan plats. Bland annat är bristen på dag- ling, dels skulle det leda tili svåra problem för 1160: hemspersonal så stor att det inte är möjligt de familjer som drabbas. Ur barnens synvinkel 1161: med en snabb utbyggnad. Utbildningen av är det bättre att i så fall framskjuta daghems- 1162: daghemspersonal bör ökas, lönenivån höjas starten för de minsta, det är ingen nackdel att 1163: och bostäder tili rimligt pris ställas tili ett litet barn i 1-årsåldern är hemma med 1164: förfogande för att krisen skall kunna lösas. föräldrarna en litet längre period. 1165: Det vore även väsentligt att kraftigt höja Grundlagsutskottet bör höras om lagstift- 1166: hemvårdsstödet för att bereda föräldrarna ningsordningen. 1167: verklig valfrihet när det gäller vårdformen för Med hänvisning tili det ovan anförda före- 1168: småbarnen. slår vi, 1169: För att lösa den nu akuta daghemskrisen i 1170: huvudstadsregionen bör omedelbara under- att Riksdagen måtte godkänna jöl- 1171: jande lagförslag: 1172: 1173: 1174: 1175: 1176: 290020D 1177: 2 1989 rd. - LM nr 8 1178: 1179: Lag 1180: om ändring av ikraftträdelsestadgandet i lagen om ändring av lagen om barndagvård 1181: 1182: 1 enlighet med riksdagens beslut ändras 1 mom. i ikraftträdelsestadgandet i lagen den 11 1183: januari 1985 (28/85) om ändring av lagen den 19 januari 1973 om barndagvård, som följer: 1184: 1185: Denna lag träder i kraft sedan den i 1 § januari 1990 förutom i kommunerna i Nylands 1186: lagen om stöd för vård av barn i hemmet Iän, där den träder i kraft senast den 1 januari 1187: nämnda rätten att välja mellan dagvårdsplats 1992. 1188: och stöd för vård av barn i hemmet trätt i kraft . 1189: i enlighet med 1 § 4 mom. lagen om införande 1190: av lagen om stöd för vård av barn i hemmet Denna lag träder i kraft den 1191: (25/85). Lagen träder likväl i kraft senast den 1 1989. 1192: 1193: 1194: 1195: Helsingfors den 17 februari 1989 1196: 1197: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 1198: Per-Henrik Nyman Henrik Lax Ingvar S. Melin 1199: Lea Kärhä Anssi Rauramo 1200: 1989 vp. 1201: 1202: Lakialoite n:o 8 Suomennos 1203: 1204: 1205: 1206: 1207: Wasz-Höckert ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun 1208: lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 1209: muuttamisesta 1210: 1211: 1212: Eduskunnalle 1213: 1214: Lasten päivähoito on maamme pääkaupun- mästi käynnistettävä neuvottelut kuntien ja 1215: kiseudulla akuutissa kriisissä. Lasten päivähoi- sosiaali- ja terveysministeriön välillä. 1216: dosta annetun lain (28/85) uusien 1.1.1990 Ei kuitenkaan ole realistista uskoa, että kai- 1217: · voimaan tulevien säännösten merkitessä päivä- kille alle 3-vuotiaille lapsille pystyttäisiin tar- 1218: hoitopaikan takaamista kaikille alle 3-vuotiail- joamaan päiväkotipaikka 1.1.1990 lukien ja 1219: le lapsille on vaarana, että suuri joukko 3-6- että samanaikaisesti kaikki nyt päiväkotipai- 1220: vuotiaita jää täysin vaille päiväkotipaikkaa kan saaneet 3-6-vuotiaat voisivat säilyttää 1221: menettäen jo saamansa paikan. Monille nuoril- paikkansa. Tämän vuoksi tarvitaan tilapäisrat- 1222: le perheille tällainen tilanne olisi katastrofi, kaisu. Tällaisena ratkaisuna olisi muutetun 1223: koska se pakottaisi toisen vanhemmista jää- päivähoitolain (28/85) voimaantulon lykkää- 1224: mään kotiin lasten kanssa. minen kahdella vuodella siten, että päivähoito- 1225: Pääkaupunkiseudulla ei eri syistä ole mah- sektorin kapasiteettia ehdittäisiin lisätä. Pahin- 1226: dollista laajentaa päivähoitoa niin nopeasti, ta olisi jo päiväkodeissa olevien ja sosiaalisia 1227: että kaikille lapsille, joiden vanhemmat haluai- kontakteja luoneiden 3-6-vuotiaiden ulosheit- 1228: sivat lapsilleen päiväkotipaikan, voitaisiin jär- täminen. Toisaalta tästä olisi vahinkoa lapsen 1229: jestää tällainen paikka. Muun muassa päiväko- sosiaaliselle kehittymiselle ja toisaalta tästä 1230: tien henkilökunnasta on niin suuri pula, ettei aiheutuisi vaikeita ongelmia kärsimään joutu- 1231: nopea laajentaminen ole mahdollista. Jotta ville perheille. Lapsen näkökulmasta tällöin 1232: kriisi voitaisiin ratkaista, päiväkotien henkilö- olisi parempi lykätä pienimpien lasten päiväko- 1233: kunnan koulutusta tulee lisätä ja palkkatasoa tiin menoa. Siitä ei ole mitään vahinkoa, että 1234: nostaa sekä asettaa kohtuuhintaisia asuntoja pieni yhden vuoden ikäinen lapsi on kotona 1235: heidän käyttöönsä. vanhempien kanssa hiukan pidempään. 1236: Kotihoidon tuen tuntuva korottaminen olisi Perustuslakivaliokuntaa tulee kuulla lainsää- 1237: myös tärkeää, jotta vanhemmille voitaisiin tar- tämisj ärj esty ksestä. 1238: jota todellinen valinnanmahdollisuus pienten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1239: lasten hoitomuotojen välillä. 1240: Pääkaupunkiseudulla nyt vallitsevan akuutin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1241: päivähoitokriisin ratkaisemiseksi olisi välittö- lakiehdotuksen: 1242: 1243: 1244: 1245: 1246: 290020D 1247: 2 1989 vp. - LA n:o 8 1248: 1249: Laki 1250: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 1251: muuttamisesta 1252: 1253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1254: 1973 annetun lain muuttamisesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (28/85) voimaantulo- 1255: säännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi: 1256: 1257: Tämä laki tulee voimaan lasten kotihoidon ottamatta Uudenmaan läänin kuntia, joissa se 1258: tuesta annetun lain 1 §:n mukaisen lasten päi- tulee voimaan viimeistään 1 päivänä tammi- 1259: vähoitopaikkaa ja lasten kotihoidon tukea kos- kuuta 1992. 1260: kevan valintaoikeuden tultua voimaan lasten 1261: kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanos- 1262: ta annetun lain (25/85) 1 §:n 4 momentin Tämä laki tulee voimaan päivänä 1263: mukaisesti. Laki tulee kuitenkin voimaan vii- kuuta 1989. 1264: meistään 1 päivänä tammikuuta 1990 lukuun 1265: 1266: 1267: 1268: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1989 1269: 1270: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 1271: Per-Henrik Nyman Henrik Lax Ingvar S. Melin 1272: Lea Kärhä Anssi Rauramo 1273: 1989 vp. 1274: 1275: Lakialoite n:o 9 1276: 1277: 1278: 1279: 1280: Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 8 §:n muutta- 1281: misesta 1282: 1283: 1284: Eduskunnalle 1285: 1286: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1287: 1288: Aloitteessa ehdotetaan käsityöläisten ja hei- tavaroiden myyntiä ja tavaroihin kohdistuvia 1289: hin rionastettavien pienyritysten liikevaihtove- työsuorituksia ja hän käyttää enintään yhtä 1290: rovapautta laajennettavaksi nykyisestään. oman perheensä ulkopuolista apulaista. Myös- 1291: Aloitteen mukaan luonnollinen henkilö ei olisi kään avoin yhtiö ei olisi liikevaihtoverovelvolli- 1292: liikevaihtoverovelvollinen harjoittaessaan toi- nen, jos yhtiömiesten toiminta täyttää edellä 1293: mintaansa liiketoimipaikassa tai muualla, jos todetut edellytykset. 1294: hänen toimintansa käsittää itse valmistettujen 1295: 1296: 1297: 1298: 1299: ALOITTEEN PERUSTELUT 1300: 1301: Käsityöläiset ja heihin rinnastettavat pienyri- Jos pienyrittäjä saisi käyttää yhtä oman 1302: tykset pitävät liikevaihtoverotusta kohtuutto- perheensä ulkopuolista apulaista, olisi tällä 1303: mana rasituksena. Oman työn arvosta valtiolle toimenpiteellä myös työllisyyttä edistävä vaiku- 1304: tilitettävän liikevaihtoveron määrä on tuotteen tus. 1305: tai työsuorituksen hintaa siinä määrin korotta~ Jos veroton toiminta määritellään aloitteessa 1306: va tekijä, että toiminnan jatkumiseksi on itselle ehdotetuna tavalla, ei tästä aiheudu tulkinta- 1307: jäävää osuutta usein pakko alentaa. vaikeuksia, sillä samoja verottomuusedellytyk- 1308: Pääministeri Harri Holkerin hallitus on hal- siä on jo aiemmin sovellettu invalideihin, joi- 1309: litusohjelmassaan luvannut tutkia mahdolli- den työ- tai toimintakyky on alentunut vähin- 1310: suudet pienyrittäjien liikevaihtoverovapauden tään 70 OJo (liikevaihtoveroasetuksen 3 §:n 1 1311: laajentamiseksi, eikä tätä tavoitetta ole ohjel- mom.). Invalideja koskeva erityissäännös voi- 1312: man lisäpöytäkirjassa kumottu. Sen sijaan itse taisiinkin aloitteessa ehdotetun lainmuutoksen 1313: asiassa ei ole edistystä tapahtunut. Tämän toteuttamisen yhteydessä kumota. 1314: vuoksi edistyminen lakialoitteen pohjalta on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1315: tarpeen. 1316: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1317: lakiehdotuksen: 1318: 1319: 1320: 1321: 1322: 290020D 1323: 2 1989 vp. - LA n:o 9 1324: 1325: 1326: Laki 1327: liikevaihtoverolain 8 §:n muuttamisesta 1328: 1329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1330: muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 8 §:n 2 momentti, 1331: ja 1332: lisättiän 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti sekä nykyinen 3 ja 4 momentti 1333: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti: 1334: 1335: 8§ tetuksi liiketoiminnaksi ei niin ikään katsota 1336: sellaisen avoimen yhtiön harjoittamaa toimin- 1337: Tässä laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei taa, jonka kaikkien yhtiömiesten toiminta täyt- 1338: myöskään pidetä luonnollisen henkilön liike- tää tässä lainkohdassa säädetyt edellytykset. 1339: toimipaikassa tai muualla harjoittamaa toimin- Hakemuksesta- on 1 ja 2 momentissa tarkoi- 1340: taa, joka käsittää yksinomaan hänen itsensä ja tetulla elinkeinonharjoittajalla ja avoimella yh- 1341: perheensä elatukseksi valmistamiensa tavaroi- tiöllä oikeus tulla verovelvolliseksi. 1342: den myyntiä tai hänen tekemiään työsuorituk- 1343: sia ja hän käyttää toiminnassaan apulaisina 1344: edellä 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi enin- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1345: tään yhtä muuta henkilöä. Tässä laissa tarkoi- kuuta 19 1346: 1347: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1989 1348: 1349: Erkki Pulliainen Eero Paloheimo 1350: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 1351: 1989 vp. 1352: 1353: Lakialoite n:o 10 1354: 1355: 1356: 1357: 1358: Haavisto ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 27 ja 28 §:n 1359: sekä lukiolain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 1360: 1361: 1362: Eduskunnalle 1363: 1364: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1365: 1366: Aloitteessa ehdotetaan peruskoululain 27 ja nasta riippumatta tulee mahdollisuus valita 1367: 28 §:ää sekä lukiolain 18 ja 19 §:ää muutetta- elämänkatsomustieto oppiaineeksi. 1368: viksi siten, että kaikille oppilaille uskontokun- 1369: 1370: 1371: 1372: ALOITTEEN PERUSTELUT 1373: 1374: Opetus peruskoulussa ja lukiossa on lain peruskoululain 27 ja 28 §:n sekä lukiolain 18 ja 1375: mukaan järjestettävä siten, että se antaa oppi- 19 §:n muodostamaa kokonaisuutta siten, että 1376: laalle valmiuksia persoonallisuuden monipuoli- elämänkatsomustiedon opetusryhmiin ovat 1377: seen kehittämiseen, elinympäristön ja luonnon voineet osallistua vain uskontokuntiin kuulu- 1378: suojelemiseen sekä kansallisen kulttuurin, kan- mattomat oppilaat. 1379: sallisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja Peruskouluun ja lukioon on ollut velvolli- 1380: rauhan edistämiseen. suus perustaa elämänkatsomustiedon opetus- 1381: Käytännön opetustyössä näitä yleviä tavoit- ryhmä silloin, kun koulussa on vähintään kol- 1382: teita ei aina kyetä saavuttamaan muun muassa me uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta. 1383: sen vuoksi, että kunkin oppiaineen erillistavoit- Elämänkatsomustiedon opetuksesta on saatu 1384: teet jo yksin ovat yhä vaativampia. Oppilaan hyviä kokemuksia, ja sen oppisisältö kiinnos- 1385: persoonallisuuden ja elämänkatsomuksen kehi- taa myös uskontokuntiin kuuluvia oppilaita ja 1386: tykseen ei käytännössä voida aina panna pää- heidän huoltajiaan. Olisi perusteltua lisätä op- 1387: huomiota. pilaiden valinnanvapautta siten, että elämän- 1388: Kuitenkin tiedetään, että tulevaisuudessa yhä katsomustiedon opetus avattaisiin kaikille op- 1389: tärkeämpää on ihmisen kasvu yksilöksi, jolla pilaille. Tällöin uskonto ja elämänkatsomustie- 1390: on tasapainoinen suhde itseensä, kanssaihmi- to olisivat peruskoulussa vaihtoehtoisia oppiai- 1391: siin, ympäristöön sekä omaan ja vieraisiin neita. Lukiossa oppilaan tulisi valita viisi kurs- 1392: kulttuuriperintöihin. Lisääntyvä kansainväli- sia uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filoso- 1393: syys asettaa myös uusia vaatimuksia suomalai- fian oppiaineista. 1394: sille ymmärtää meille vieraita kulttuureita, us- Näin oppilaiden ja heidän huoltajiensa valin- 1395: kontoja ja maailmankatsomuksia. Pelkkä vie- nanmahdollisuudet lisääntyisivät ilman, että 1396: raan kielen osaaminen ei riitä. oppilaiden jo nyt suurta viikoiHaista tuntimää- 1397: Tällaiset kysymykset ovat peruskoulussa ja rää nostettaisiin. 1398: lukiossa vain yhden oppiaineen, elämänkatso- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1399: mustiedon, pääsisältönä. Elämänkatsomustie- 1400: don opiskeluoikeutta on kuitenkin rajoitettu että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 1401: tulkitsemalla uskonnonvapauslain 8 §:n, sen lakiehdotukset: 1402: täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 §:n, 1403: 290020D 1404: 2 1989 vp. - LA n:o 10 1405: 1406: 1. 1407: Laki 1408: peruskoululain 27 ja 28 §:n muuttamisesta 1409: 1410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus- 1411: koululain (476/83) 27 §:n 1 momentti ja 28 §:n 4 momentti näin kuuluviksi: 1412: 1413: 27 § 28 § 1414: Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si- 1415: sältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, Uskonnon kanssa vaihtoehtoisena aineena 1416: äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita tulee vähintään kolmen oppilaan niin halutessa 1417: kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskon- opettaa heille elämänkatsomustietoa. Läänin- 1418: toa, elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteis- hallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuk- 1419: kuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, ke- sen. 1420: miaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiik- 1421: kia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, Tämä laki tulee voimaan päivänä 1422: tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetus- kuuta 19 1423: suunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta. 1424: 1425: 1426: 1427: 1428: 2. 1429: Laki 1430: lukiolain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 1431: 1432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain 1433: (477/83) 18 §:n 1 momentti ja 19 §:n 4 momentti näin kuuluviksi: 1434: 1435: 18 § 19 § 1436: Lukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, 1437: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidin- Uskonnon kanssa vaihtoehtoisena aineena 1438: kieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, tulee vähintään kolmen oppilaan niin halutessa 1439: uskontoa, elämänkatsomustietoa, filosofiaa, opettaa heille elämänkatsomustietoa. Läänin- 1440: psykologiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, ma- hallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuk- 1441: tematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, sen. 1442: maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia 1443: ja kuvaamataitoa. Lisäksi opetussuunnitel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1444: maan tulee sisältyä oppilaanohjausta. kuuta 19 1445: 1446: 1447: 1448: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989 1449: 1450: Pekka Haavisto Claes Andersson Riitta Myller 1451: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara Heikki Rinne 1452: Sulo Aitioniemi Jukka Gustafsson Eero Paloheimo 1453: Iiris Hacklin Sirpa Pietikäinen Jörn Donner 1454: Liisa Jaakonsaari Arja Alho Marja-Liisa Löyttyjärvi 1455: Esko-Juhani Tennilä Urpo Leppänen Esko Helle 1456: Pirjo-Riitta Antvuori 1457: 1989 vp. 1458: 1459: Lakialoite n:o 11 1460: 1461: 1462: 1463: 1464: Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain 1465: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muutta- 1466: misesta 1467: 1468: 1469: Eduskunnalle 1470: 1471: Lasten päivähoito on ajautunut umpikujati- että päivähoitopalvelut on kunnassa järjestet- 1472: lanteeseen, kun päivähoitoa on maassamme tävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen 1473: kehitetty liian yksipuolisesti laitoshoitoa pai- tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja 1474: nottaen. Kun lasten päivähoitolain (28/85) paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turva- 1475: uudet määräykset tulevat voimaan 1.1.1990 tuksi. Edelleen lain 2 §:n 1 momentissa sano- 1476: velvoittaen kunnat järjestämään alle 3-vuotiai- taan, että lapsia päivähoitoon otettaessa on 1477: den lasten päivähoidon, voidaan useissa kun- etusija annettava sosiaalisista ja kasvatukselli- 1478: nissa jo puhua katastrofista. sista syistä päivähoitoa tarvitseville lapsille. 1479: Lain velvoitteen täyttäminen edellyttää tu- Sekä 1 että 2 §:n mukainen toiminta on kun- 1480: hansien uusien päiväkotipaikkojen rakentamis- nissa nyt vallitsevassa tilanteessa mahdotto- 1481: ta, kunnallisveroäyrin korotuksia ja henkilös- muus. Olisihan sekä sosiaalisista, kasvatuksel- 1482: tön merkittäviä lisäyksiä. Päivähoitopaikkoja lisista että psykologisista ja myös terveydellisis- 1483: ei kuitenkaan ehditä määräaikaan mennessä tä syistä parasta, jos alle kolmivuotiaat voitai- 1484: rakentaa riittävästi, saati sitten hankkia henki- siin hoitaa kotona ja yli kolmivuotiaat pääsisi- 1485: lökuntaa alalle, jolla jo nyt on huutava pula vät päivähoitoon ikäistensä seuraan. 1486: ihmisistä. Näin on asianlaita Uudellamaalla ja Ratkaisu, jossa eri ikäryhmiä kohdellaan 1487: etenkin sen suurissa kunnissa. tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, on päivä- 1488: Viimeistään nyt on ilmeistä, että velvoitteet hoitolain voimaantulon lykkääminen korkein- 1489: pystytään täyttämään vain ottamalla paikkoja taan kahdella vuodella. Tänä aikana on päivä- 1490: 4-6-vuotiailta sekä pienten koululaisten ilta- hoidon voimavaroja lisättävä ja päivähoitoa 1491: päivähoitopaikoista. Onhan jo esimerkiksi kehitettävä niin, että vanhempien valittavana 1492: Helsingissä tehty päätös yli 3-vuotiaiden pysy- on todellisia vaihtoehtoja. 1493: väispaikkojen peruuttamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1494: Näin vuoden alusta oltaisiin uuden lain myö- nioittavasti, 1495: tä tilanteessa, joka on ristiriidassa jo voimassa 1496: olevan lasten päivähoidosta annetun lain (36/ että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1497: 73) hengen kanssa. Lain 1 §:ssä edellytetään, lakiehdotuksen: 1498: 1499: 1500: 1501: 1502: 290020D 1503: 2 1989 vp. - LA n:o 11 1504: 1505: Laki 1506: lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 1507: muuttamisesta 1508: 1509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1510: 1973 annetun lain muuttamisesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (28/85) voimaantulo- 1511: säännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi: 1512: 1513: Laki tulee voimaan lasten kotihoidon tuesta päivänä tammikuuta 1990, paitsi Uudenmaan 1514: annetun lain 1 §:n mukaisen lasten päivähoito- läänin kunnissa viimeistään 1 päivänä tammi- 1515: paikkaa ja lasten kotihoidon tukea koskevan kuuta 1992. 1516: valintaoikeuden tultua voimaan lasten kotihoi- 1517: don tuesta annetun lain voimaanpanosta anne- 1518: tun lain (25/85) 1 §:n 4 momentin mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan päivänä 1519: Laki tulee kuitenkin voimaan viimeistään 1 kuuta 1989. 1520: 1521: 1522: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1989 1523: 1524: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Kaarina Dromberg 1525: 1989 vp. 1526: 1527: Lakialoite n:o 12 1528: 1529: 1530: 1531: 1532: Jouppila ym.: Ehdotukset laeiksi rintamasotilaseläkelain 1 §:n 1533: sekä sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta 1534: 1535: 1536: Eduskunnalle 1537: 1538: Sotien 1939-1945 aikana jäi siviiliväestöä keen mitenkään korvattu heidän kärsimyksi- 1539: ilman omaa syytään sotatoimialueelle ja joutui ään. 1540: sotavangiksi Neuvostoliittoon. Niinpä siviili- Vielä elossa olevat siviilivangit olisikin rin- 1541: vankeja palautettiin talvisodan jälkeen esim. nastettava rintamapalvelustunnuksen omaa- 1542: Hyrsylän mutkassa jääneitä 1 260 ja Suomus- viin. Heille tulisi suoda samat etuudet tervey- 1543: salmella jääneitä 253. Näiden henkilöiden hen- denhoidon, kuntoutuksen ja eläke-etuuksien 1544: kiset ja ruumiilliset rasitukset tuona aikana suhteen kuin rintamaveteraaneille. 1545: ovat hyvin rinnastettavissa rintamasotilas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 1546: tunnuksen tai rintamapalvelustunnuksen 1547: omaaviin etenkin, kun ajatellaan, että kyseessä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 1548: olivat useimmissa tapauksissa naiset, lapset ja lakiehdotukset: 1549: vanhukset. Näille henkilöille ei ole sodan jäi- 1550: 1551: 1552: 1553: 1554: 1. 1555: Laki 1556: rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta 1557: 1558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasoti- 1559: laseläkelain (119/77) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1560: 1986, 4 päivänä joulukuuta 1987 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla (589/86, 938/87 1561: ja 125/88), uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, 1562: seuraavasti: 1563: 1564: 1 § 1565: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1566: Rintamasotilaaksi katsotaan edellä 2 mo- kuuta 198 . 1567: mentissa mainittujen lisäksi vuosien 1939-44 1568: sotien johdosta sotavankeudessa ollut siviili- 1569: henkilö. 1570: 1571: 1572: 1573: 1574: 290020D 1575: 2 1989 vp. - LA n:o 12 1576: 1577: 2. 1578: Laki 1579: sotilasvammalain 1 §:n muuttamisesta 1580: 1581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas- 1582: vammalain (404/48) §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 1583: 1584: § 1585: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1586: Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös kuuta 198 . 1587: vuosien 1939-44 sotien johdosta sotavankeu- 1588: dessa olleeseen siviilihenkilöön. 1589: 1590: 1591: 1592: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989 1593: 1594: Riitta Jouppila Riitta Uosukainen Eva-Riitta Siitonen 1595: 1989 vp. 1596: 1597: Lakialoite n:o 13 1598: 1599: 1600: 1601: 1602: Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muutta- 1603: misesta 1604: 1605: 1606: Eduskunnalle 1607: 1608: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1609: 1610: Lakialaitteessa ehdotetaan hallitusmuotoa rinnölliseen monimuotoisuuteen ja samalla vel- 1611: täydennettäväksi niin, että nyt monella tavoin voitettaisiin kansalaiset toimimaan niin, että 1612: uhanalaisella elollisella luonnolla todettaisiin tämä tavoite toteutuu. 1613: olevan oikeus jatkuvaan olemassaoloon ja pe- 1614: 1615: 1616: 1617: 1618: ALOITTEEN PERUSTELUT 1619: 1620: Hallitusmuodon toisessa luvussa säädetään Suomen luonnossa on meneillään lukuisia 1621: Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista ja kielteisiä kehityskulkuja. Kukin niistä vaatii 1622: velvollisuuksista. Nämä kuuluvat ihmisten oi- toimenpiteitä ihmisen taholta; luontoa on suo- 1623: keuksien piiriin. Ihmisen oikeuden rinnalla on jeltava hävitykseltä läpäisyperiaatteella. 1624: elollisessa luonnossa myös luonnon oikeus. Se Varsin merkittävä signaali koko yhteiskun- 1625: on elollisen luonnon oikeutta jatkuvaan ole- nalle olisi, että eduskunta täydentäisi hallitus- 1626: massaoloon ja perinnölliseen monimuotoisuu- muotoa elollisen luonnon oikeutta jatkuvaan 1627: teen. Tästä oikeudesta ei ole hallitusmuodossa olemassaoloon ja perinnölliseen monimuotoi- 1628: mitään mainintaa. suuteen tukevalla lisäyksellä. Tämä olisi vel- 1629: Monet ajattelijat ovat päätyneet johtopää- voittava kannanotto jokaiselle kansalaiselle, 1630: tökseen, että luonnon oikeus tulisi asettaa ih- myös erityisesti jokaiselle julkisen vallan virka- 1631: misen oikeuden edelle, jotta ihmisen oikeudelle miehelle. Nyt tällainen käyttäytymisvelvoite 1632: jäisi käytännössä toteutumisen mahdollisuus; puuttuu ja se näkyy päivittäin virkamiesten 1633: tuhoutuneen luonnon keskellä ei ihmisellä ole käyttäytymisessä ja ratkaisuissa. 1634: elämisen mahdollisuutta. On näin ollen hyvin perusteltua ja ajan 1635: Elollisen luonnon suuri enemmistö tarvitsee vaatimusten mukaista täydentää hallitusmuo- 1636: menestyäkseen ihmisen saastuttamattoman ve- toa siten, että tunnustetaan elollisen luonnon 1637: den ja ilman. Monilla kasveilla ja eläimillä on oikeus jatkuvaan olemassaoloon ja perinnölli- 1638: tarkat elinympäristövaatimukset; ne voivat säi- seen monimuotoisuuteen sekä veivoitetaan 1639: lyä vain, jos niiden biotoopit säilyvät. Aineen kansalaiset toimimaan niin, että tämä myös 1640: häiriintymätön kierrätys on terveesti toimivan käytännössä toteutuu. 1641: luonnon olennaisimpia ominaisuuksia. Jokai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 1642: nen sukupuuttoon kuollut eliölaji merkitsee 1643: luonnon perinnöllisen monimuotoisuuden ka- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1644: ventumista. lakiehdotuksen: 1645: 1646: 1647: 1648: 1649: 2900200 1650: 2 1989 vp. - LA n:o 13 1651: 1652: Laki 1653: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1654: 1655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 1656: tavalla, 1657: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon II luvun otsikko, ja 1658: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti sekä Suomen Hallitusmuotoon uusi 5 a §, seuraavasti: 1659: 1660: 1661: II. Suomen kansalaisten ja luonnon yleiset 5a § 1662: oikeudet ja oikeusturva Kansalaiset eivät saa oikeuksiaan käyttäes- 1663: 5§ sään vaarantaa elollisen luonnon jatkuvaa ole- 1664: massaoloa ja kaventaa sen perinnöllistä moni- 1665: muotoisuutta. 1666: Suomen elollisella luonnolla on oikeus jatku- 1667: vaan olemassaoloon ja perinnölliseen moni- 1668: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1669: muotoisuuteen. kuuta 19 1670: 1671: 1672: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1989 1673: 1674: Erkki Pulliainen Timo Kietäväinen Eero Paloheimo 1675: Esko Seppänen Osmo Soininvaara Jörn Donner 1676: Pekka Haavisto Sakari Knuuttila Esko-Juhani Tennilä 1677: Liisa Jaakonsaari Raimo Vuoristo Jouni J. Särkijärvi 1678: Heikki Rinne Jarmo Wahlström Juhani Vähäkangas 1679: Sirpa Pietikäinen Ensio Laine Kari Rajamäki 1680: Esko Almgren J. Juhani Kortesalmi Claes Andersson 1681: Esko Helle Jukka Roos Urpo Leppänen 1682: Elisabeth Rehn Ilkka-Christian Björklund Jukka Gustafsson 1683: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Puska Matti Saarinen 1684: Timo Roos Matti Vähänäkki Eeva-Liisa Moilanen 1685: 1989 vp. 1686: 1687: Lakialoite n:o 14 1688: 1689: 1690: 1691: 1692: Paavilainen ym.: Ehdotus laiksi äitiysavustuslain muuttamisesta 1693: 1694: 1695: Eduskunnalle 1696: 1697: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1698: 1699: Aloitteessa ehdotetaan äitiysavustuslakia äidillä on oikeus saada äitiysavustus, mikäli 1700: muutettavaksi siten, että myös lapseksiottami- hän ottaa ottolapsekseen alle yksivuotiaan lap- 1701: sesta annetun lain (153/85) tarkoittamalla otto- sen. 1702: 1703: 1704: 1705: 1706: ALOITTEEN PERUSTELUT 1707: 1708: Nykyisen lainsäädännön mukaan äitiysavus- tioneuvoston päätöksen mukaan vuonna 1988 1709: tus myönnetään vain lapsen biologiselle äidille. 610 markkaa, niin kysymyksessä ei ole valtion 1710: Heille avustuksesta onkin ollut suurta hyötyä. taloutta erityisemmin rasittava asia. Adoptio- 1711: Suurin osa ottaa vastaan mahdollisen rahakor- äideille sillä on kuitenkin suuri merkitys sekä 1712: vauksen sijasta pienen lapsen hoidossa välttä- taloudellisesti että henkisesti. Varsinkin henki- 1713: mättömiä tarvikkeita sisältävän äitiyspakkauk- sesti, koska nyt he kokevat, että heitä ei 1714: sen. Suomalainen äitiyspakkaus on saanut hyväksytä oikeiksi äideiksi jäädessään ilman 1715: osakseen maailmanlaajuista kiitosta. äitiysavustusta. Kun adoptioon usein liittyy 1716: Tämä avustus olisi erittäin hyödyllinen myös aiempia henkisiä kärsimyksiä, tulee lapseksiot- 1717: adoptioäideille. Käytännössähän adoptioperhe taminen saattaa niin luonnolliseksi ja muusta 1718: joutuu paljon nopeammin lapsen tulon aiheut- lapsen perheeseen tulosta poikkeamattomaksi 1719: tamaan uuteen tilanteeseen. Biologisilla van- kuin mahdollista. 1720: hemmilla on mahdollisuus valmistautua lapsen Kun laki lapseksiottamisesta mahdollistaa 1721: tuloon useiden kuukausien ajan. Adoptiovan- ottolapsisuhteen syntymisen myöhemmälläkin 1722: hemmat saavat puolestaan yleensä tietää lapsen iällä, niin on syytä rajata äitiysavustuksen 1723: tulosta vasta viikko pari ennen lapsen saapu- myöntäminen vain alle vuoden vanhoihin lap- 1724: mista. He eivät ole myöskään voineet muutoin siin. Ottoäidin olisi haettava avustusta kolmen 1725: valmentautua lapsen tuloon, koska ottolapsen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon lapsen 1726: saaminen on nykyisin hyvin epävarmaa. Tästä saamisesta. 1727: syystä he eivät ole luonnollisestikaan voineet Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1728: tukeutua neuvolapalveluihin. 1729: Maassamme tapahtuu nykyisin, ulkomailta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1730: kin tulevat lapset mukaan luettuna, vajaat sata lakiehdotuksen: 1731: adoptiota. Kun äitiysavustuksen arvo on vai- 1732: 1733: 1734: 1735: 1736: 2900200 1737: 2 1989 vp. - LA n:o 14 1738: 1739: Laki 1740: äitiysavustuslain muuttamisesta 1741: 1742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1743: muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 7 §:n 1 momentti ja 1744: 8 § sekä 1745: lisätään lain 1 §:ään, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa 1746: (1052176), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi ja 5 §:ään, 1747: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1052176), uusi 3 momentti, 1748: jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 1749: 1750: 1 § 7§ 1751: Äitiysavustus suoritetaan ennen synnytystä 1752: Oikeus saada avustusta on myös naisella, taikka ensi tilassa synnytyksen tai lapseksiotta- 1753: joka on ottanut ottolapsekseen alle vuoden misen vahvistamisen jälkeen. 1754: vanhan lapsen lapseksiottamisesta annetun lain 1755: (153/85) mukaisesti. 1756: 8§ 1757: Jos äitiysavustus jätetään ilman laillista es- 1758: 5§ tettä nostamatta neljän kuukauden kuluessa 1759: synnytyspäivästä taikka kolmen kuukauden 1760: Äitiysavustukseen oikeutetun 1 §:n 3 mo- kuluessa lapseksiottamisen vahvistamisesta, 1761: mentissa mainitun naisen tulee hakea avustusta mainittuja päiviä lukuun ottamatta, on oikeus 1762: viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lap- avustuksen saamiseen menetetty. 1763: seksiottamisesta annetun lain (153/85) 6 luvun 1764: mukaisesta lapseksiottamisen vahvistamisesta. Tämä laki tulee voimaan päivänä 1765: kuuta 19 1766: 1767: 1768: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1989 1769: 1770: Tuula Paavilainen Heikki Rinne Juhani Alaranta 1771: Toimi Kankaanniemi Kirsti Ala-Harja Anna-Kaarina Louvo 1772: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen 1773: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Timo Roos 1774: Raimo Vuoristo Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 1775: Mats Nyby Ilkka Joenpalo Ilkka-Christian Björklund 1776: Matti Vähänäkki Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen 1777: Risto Ahonen Aimo Ajo Raila Aho 1778: Ensio Laine Pirkko Ikonen Tellervo Renko 1779: Jorma Fred Pirjo-Riitta Antvuori Aino Pohjanoksa 1780: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Sirkka-Liisa Anttila 1781: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Asko Apukka 1782: Kerttu Törnqvist Annikki Koistinen Matti Väistö 1783: Anneli Taina Lea Kärhä Håkan Nordman 1784: Reijo Lindroos Jouko Skinnari Jorma Rantanen 1785: Sinikka Mönkäre Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila 1786: Seija Karkinen Matti Saarinen Jukka Roos 1787: Markus Aaltonen Pirjo Ala-Kapee Sinikka Hurskainen-Leppänen 1788: Arja Alho Kari Rajamäki Jussi Ranta 1789: Lauri Metsämäki Vappu Säilynoja Pekka Leppänen 1790: Sulo Aittoniemi Jukka Vihriälä Esko Jokiniemi 1791: Kari Häkämies Riitta U osukaineo Päivi Varpasuo 1792: Keijo Jääskeläinen Lea Mäkipää Jarmo Wahlström 1793: Heli Astala Juhani Vähäkangas Pertti Lahtinen 1794: 1989 vp. 1795: 1796: Lakialoite n:o 15 1797: 1798: 1799: 1800: 1801: Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 7 ja 11 §:n muutta- 1802: misesta 1803: 1804: 1805: Eduskunnalle 1806: 1807: ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1808: 1809: Aloitteessa ehdotetaan työaikalain 7 ja tajat ja työntekijät voisivat paikallisesti sopia 1810: 11 §:ää muutettavaksi siten, että nykyisten työ- työaikalain mukaisten ylityötuntimäärien ylit- 1811: suojelupiirien työsuojelulautakunnan poik- tämisestä. Samanaikaisesti sallittujen vuotuis- 1812: keuslupajaoston sijasta järjestäytyneet työnan- ten ylityötuntien määrää laskettaisiin. 1813: 1814: 1815: 1816: 1817: ALOITTEEN PERUSTELUT 1818: 1819: Työaikalain (713/65) 11 §:n mukaan työnte- keuslupajaostoille. Siirron tavoitteena oli pys- 1820: kijää saa hänen suostumuksellaan pitää vuoro- tyä paremmin ottamaan huomioon paikalliset 1821: kautisissa ylitöissä enintään 20 tuntia kahden olosuhteet. Tässä tavoitteessa ei ole täysin 1822: viikon pituisena ajanjaksona. Vastaavasti onnistuttu. Vuonna 1987 poikkeuslupahake- 1823: työntekijää saa pitää hänen suostumuksellaan muksia käsiteltiin yhteensä 4 57 5 kappaletta, 1824: viikoittaisissa ylitöissä enintään 16 tuntia kah- joista hylättiin kokonaan 76 ja osittain 64. 1825: den viikon pituisena ajanjaksona. Kalenteri- Ylitöiden lisäksi poikkeuslupia on haettu nais- 1826: vuotena saa puolestaan teettää Vuorokautista ten yötyökiellon ja nuorten työntekijöiden 1827: ylityötä enintään 200 tuntia ja viikoittaista osalta. Suurin osa poikkeusluvista on kuiten- 1828: ylityötä enintään 120 tuntia. Periodiluonteises- kin koskenut ylitöiden enimmäismäärien ylittä- 1829: sa työssä saa vastaavasti teettää vuorokautista mistä. Näiden osalta hylkäämiset ovat lähinnä 1830: ylityötä enintään 36 tuntia kolmen viikon pitui- johtuneet muotoseikkojen rikkomisesta. Näin 1831: sena ajanjaksona ja viikoittaista ylityötä enin- ollen voidaan todeta, että poikkeusluvat myön- 1832: tään 24 tuntia kahden viikon pituisena ajanjak- netään lähes automaattisesti perehtymättä sen 1833: sona. Vuositasolla ylitöitä saa periodityössä paremmin todelliseen tarpeeseen. 1834: teettää enintään 320 tuntia. Poikkeuslupakäytäntö ei kuitenkaan ole ol- 1835: Työneuvoston luvalla saa, milloin erityiset lut merkityksetöntä, sillä poikkeuslupien 1836: syyt sitä vaativat, edellä mainittujen vuotuisten myöntämisen yhteydessä on asetettu ehtoja 1837: ylityötuntimäärien lisäksi pitää työntekijää hä- huomauttamalla mm. lisätyövoiman ja koulu- 1838: nen suostumuksellaan ylityössä enintään puolet tuksen tarpeellisuudesta. Toimintaa tulee kui- 1839: niiden määrästä. Käytännössä tämä merkitsee tenkin kehittää siihen suuntaan, että työelämän 1840: sitä, että enimmillään työntekijällä voidaan osapuolten asiantuntemus ja paikallisten olo- 1841: teettää ylitöitä 480 tuntia vuodessa. Keskimää- suhteiden vaikutus voitaisiin ottaa järkevästi ja 1842: räisen vuosityöajan ollessa 1 712 tuntia, voi- tarkoituksenmukaisesti huomioon. 1843: daan työntekijällä teettää lähes kolmasosa Tämän johdosta työaikalakiin tulisikin sisäl- 1844: säännöllisen työajan määrästä ylitöinä. lyttää säännös, jonka mukaan työmarkkina- 1845: Työneuvoston tehtävät poikkeuslupien osapuolet voisivat paikallisesti sopien ylittää 1846: myöntämisen osalta on sittemmin siirretty työ- säännöllisen työajan laissa tarkemmin sääde- 1847: suojelupiirien työsuojelulautakuntien poik- tyissä rajoissa. Mikäli asiasta ei päästäisi työn- 1848: 2900200 1849: 2 1989 vp. - LA n:o 15 1850: 1851: tekijöiden ja työnantajien kesken paikallisesti eräiden työntekijöiden aanmmamen käyttö 1852: yhteisymmärrykseen, tulisi asia saattaa poik- toisten työntekijöiden ollessa samanaikaisesti 1853: keuslupajaoston ratkaistavaksi. Mikäli työnan- työttömänä. Keskimääräinen vuosityöaika on 1854: taja olisi järjestäytymätön, asia tulisi aina saat- nykyisin 1 712 tuntia vuodessa. Mikäli mainit- 1855: taa poikkeuslupajaoston ratkaistavaksi. Työ- tu vuotuinen 91 miljoonan tunnin kokonaisyli- 1856: paikoilla tehdyt sopimukset tulisi laatia työsuo- työmäärä muunnetaan työvuosiksi, niin tode- 1857: jeluhallituksen vahvistamalle lomakkeelle, ja taan, että kyseisten tuntien tekemiseen olisi 1858: niistä tulisi aina toimittaa kappale työsuojelu- vaadittu 53 000 työntekijää. Näin ollen voim- 1859: piiriin työpaikkarekisteriin merkittäväksi. Täl- me todeta, että ylityötuntien sääntelyllä on 1860: lä tavoin kyettäisiin työsuojelupiirien voimava- myös voimakas työllisyyspoliittinen vaikutus. 1861: roja vapauttamaan työsuhdeasiain valvontaan. Sillä on myös omat heijastusvaikutuksensa 1862: Työaikalaissa oleva sallittu ylityötuntien työntekijöiden koulutustarpeeseen. 1863: määrä on huomattavan korkea. Niinpä maas- Näin ollen sekä työsuojelullisista että työlli- 1864: samme tehtiinkin Tilastokeskuksen työvoimati- syyspoliittisista syistä työaikalain saliimien yli- 1865: laston mukaan vuonna 1987 yhteensä 91 mil- työtuntien määrää tulee laskea, varsinkin kun 1866: joonaa ylityötuntia kokonaistuntimäärän olles- samanaikaisesti sallittaisiin työpaikkatasolla 1867: sa noin 4,5 miljardia tuntia. Ylitöiden teeitä- ylityksistä sopiminen. Sallittujen ylityötuntien 1868: mistä tulee tarkastella sekä työsuojelullisesta rajaaminen tulee kuitenkin kohdentaa vain 1869: että työvoimapoliittisesta näkökulmasta. vuositason tuntimääriin, koska käytännön työ- 1870: Työsuojelullisesti on todettavissa, että var- elämässä syntyy silloin tällöin todellinen lyhyt- 1871: sinkin poikkeusluvilla sallitut ylityötuntimäärät aikainen tarve vuorokautisen tai viikoitiaisen 1872: mahdollistavat työntekijää ylirasittavia koko- säännöllisen työajan ylittämiseen. 1873: naistyöaikoja. Ylirasittuneisuudesta seuraa ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1874: veydellisiä haittoja, jotka koituvat lopulta tap- 1875: pioksi niin työnantajille kuin koko yhteiskun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1876: nallekin. Työvoimapoliittisesti on todettavissa, lakiehdotuksen: 1877: että on epäoikeudenmukaista mahdollistaa 1878: 1879: 1880: 1881: 1882: Laki 1883: työaikalain 7 ja 11 §:n muuttamisesta 1884: 1885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1886: muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 11 §:n 4 momentti, sellaisena 1887: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), sekä 1888: lisätään lain 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 1889: momentiksi, seuraavasti: 1890: 1891: 7 § saatettava työneuvostosta ja työsuojelun poik- 1892: keusluvista annetun lain (608/46) 2 a luvun 1893: Edellä 1 momentissa mainitun lisäksi työn- mukaisesti työsuojelupiirin työsuojelulauta- 1894: antajain ja työntekijäin yhdistysten jäsenillä on kunnan poikkeuslupajaoston ratkaistavaksi. 1895: oikeus sopia työpaikkakohtaisesti 11 §:n 4 mo- 1896: mentissa mainituista kalenterivuoden aikana 1897: sallittujen ylityötuntimäärien ylittämisestä 11 § 1898: enintään puolella niiden määrästä. Sopimus on 1899: laadittava työsuojeluhallituksen hyväksymälle Kalenterivuoden aikana saa 1 momentissa 1900: lomakkeelle ja siitä on toimitettava kappale mainittua ylityötä teettää enintään 130 tuntia 1901: asianomaiselle työsuojelupiirille. Mikäli ylityk- ja 2 momentissa mainittua ylityötä enintään 80 1902: sestä ei kyetä paikallisesti sopimaan, on asia tuntia sekä 3 momentissa mainittua ylityötä 1903: 1989 vp. - LA n:o 15 3 1904: 1905: 220 tuntia. Työneuvoston luvalla saa, milloin nillä on oikeus sopia ylityksestä 7 §:n 2 mo- 1906: erityiset syyt sitä vaativat, edellä mainittujen mentissa mainitulla tavalla. 1907: vuotuisten ylityötuntimäärien lisäksi pitää 1908: työntekijää hänen suostumuksellaan ylityössä 1909: enintään puolet niiden määrästä. Tämän lisäksi Tämä laki tulee voimaan päivänä 1910: työnantajain ja työntekijäin yhdistysten jäse- kuuta 19 1911: 1912: 1913: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1989 1914: 1915: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Er!;;ki Pulliainen 1916: Pertti Lahtinen Reijo Lindroos Jouko Skinnari 1917: Jouni Backman Matti Saarinen Virpa Puisto 1918: Tapio Holvitie Urpo Leppänen Timo Roos 1919: Mikko Elo Pekka Haavisto Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 1920: Jukka Roos Kerttu Törnqvist Raimo Vuoristo 1921: Arto Lapiolahti Sauli Niinistö Liisa Jaakonsaari 1922: Esko-Juhani Tennilä 1923: 1989 vp. 1924: 1925: Lakialoite n:o 16 1926: 1927: 1928: 1929: 1930: Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 48 §:n muuttamises- 1931: ta 1932: 1933: 1934: Eduskunnalle 1935: 1936: Valtakunnallisesti ja erityisesti kaupungeissa Tieliikennelaki ei tunne poikkeuksena pysä- 1937: on koettu ongelmaksi se, että kotisairaanhoito- köintikieltoon vammaisia haitavaa henkilökun- 1938: työtä tekevä henkilökunta joutuu jatkuvasti taa, mutta liikuntavammaisille poliisi voi tielii- 1939: vaikeuksiin yrittäessään löytää autolleen sopi- kennelain 48 §:n mukaisesti myöntää erityisen 1940: vaa pysäköintipaikkaa potilaan luona käynnin pysäköintiluvan, joka oikeuttaa poikkeamaan 1941: ajaksi. liikennemerkein osoitetusta pysäköintikiellos- 1942: Auton saaminen mahdollisimman lähelle po- ta. Pysäköintiluvan merkkinä liikuntavammai- 1943: tilaan asuntoa on välttämätöntä tilanteissa, nen käyttää auton tuulilasin sisäpuolella eri- 1944: joissa liikuntavammaista potilasta joudutaan tyistä P-kilpeä. Samanlaisen luvan myöntämi- 1945: viemään esimerkiksi tutkimukseen tai hoitoon. nen myös liikuntaesteisiä haitaville olisi tarkoi- 1946: Samoin, jos työntekijä joutuu kuljettamaan tuksenmukaista jo pelkästään pysäköinninval- 1947: potilaan luokse apuvälineitä tai ateriapalvelu- vojien byrokraattisen työtaakan purkamiseksi. 1948: ja, olisi ajoneuvo saatava mahdollisimman lä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1949: helle kohdetta. Usein auton saaminen tarkoi- 1950: tuksenmukaiseen paikkaan ei kuitenkaan on- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1951: nistu pysäköintikieltojen vuoksi. lakiehdotuksen: 1952: 1953: 1954: Laki 1955: tieliikennelain 48 §:n muuttamisesta 1956: 1957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikenne- 1958: lain (267 /81) 48 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi: 1959: 1960: 48 § köintipaikalle maksua suorittamatta ja sellai- 1961: selle alueelle, missä pysäköinti on liikennemer- 1962: Poliisin luvan saaneelia liikuntavammaisella kein kielletty. 1963: tai liikuntavammaista hoitavalla työntekijällä 1964: on asetuksella tarkemmin säädettävin ehdoin Tämä laki tulee voimaan päivänä 1965: oikeus pysäköidä ajoneuvo maksulliselle pysä- kuuta 198 . 1966: 1967: 1968: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989 1969: 1970: Riitta Jouppila Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki 1971: 1972: 1973: 1974: 1975: 2900200 1976: 1989 vp. 1977: 1978: Lakialoite n:o 17 1979: 1980: 1981: 1982: 1983: Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 1984: 57 §:n muuttamisesta 1985: 1986: 1987: Eduskunnalle 1988: 1989: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1990: 1991: Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve- tävästä työtoiminnasta suoritettava työosuus- 1992: rolain 57 § muutettavaksi siten, että kehitys- raha ja kehotusraha eivät olisi veronalaista 1993: vammaisten erityishuollosta annetun lain (519/ tuloa. 1994: 77) ja mielisairaslain (187/52) nojalla järjestet- 1995: 1996: 1997: 1998: 1999: ALOITTEEN PERUSTELUT 2000: 2001: Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla järjeste- daan suorittaa kehotusrahoja. Valtakunnallisia 2002: tään työtoimintaa muun muassa osana kehitys- ohjeita palkkauksesta ei ole. Esimerkiksi Har- 2003: vammaisten huoltoa ja psykiatrista sairaanhoi- jamäen sairaala maksoi vuonna 1987 työtoi- 2004: toa. Työtoiminta perustuu näiltä osin kehitys- mintaan osallistuville 5-8 markkaa tunnilta. 2005: vammalain ja mielisairaslain säännöksiin. Tämä merkitsi 770-1 230 markan kuukausi- 2006: Työtoiminnan tavoitteena on edistää siihen ansiota. Ansiot olivat verollista tuloa. 2007: osallistuvien henkilöiden sosiaalista ja tervey- Kehitysvammaisille tarkoitettuja työtoimin- 2008: dellistä suoriutumista ja kuntoutumista. Työ- tapaikkoja on koko maassa noin 5 000 ja 2009: toiminta ei perustu työ- vaan hoitosuhteeseen. mielisairaslain mukaisia työpaikkoja noin 200. 2010: Työtoiminnan ehdot eroavat siten työsuhteen Työtoimintaan osallistuvien toimeentulo pe- 2011: ehdoista. rustuu yleensä sosiaalivakuutuksen etuuteen, 2012: Kehitysvamma-asetuksen mukaan työtoimin- lähinnä eläkkeeseen tai sairausvakuutuksen 2013: taan osallistuvalle voidaan maksaa työosuusra- päivärahaan. Työtoiminta ja siitä suoritettava 2014: haa. Voimassa olevan suosituksen mukaan työ- palkkio palvelee sosiaali- ja terveydenhuollolli- 2015: osuusraha on 2-5 markkaa työpäivältä. Jot- sia päämääriä. Palkkioiden veronalaisuuden 2016: kut työkeskukset ovat maksaneet suositusta merkitys verotulojen kannalta on vähäinen. 2017: korkeampia työosuusrahoja. Työosuusrahaa ei Työtoimintaan osallistuvien ja toiminnan yleis- 2018: pidetä ennakkoperintälain mukaisena palkka- ten päämäärien kannalta veronalaisuus koe- 2019: na, mutta lopullisessa verotuksessa työosuusra- taan haitallisena ja työläänä. Tämän vuoksi 2020: ha on veronalaista tuloa. työtoiminnasta maksettavien palkkioiden ei tu- 2021: Mielisairaslain mukaan työ, jonka sairas lisi olla veronalaista tuloa. 2022: henkilö tekee mielisairaalassa ollessaan, jää Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2023: sairaalan hyväksi. Kuitenkin voidaan sallia sai- 2024: raan tehdä työtä myös omaksi tai perheensä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2025: hyväksi. Sairaalan hyväksi tehdystä työstä voi- lakiehdotuksen: 2026: 290020D 2027: 2 1989 vp. - LA n:o 17 2028: 2029: Laki 2030: tulo- ja varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta 2031: 2032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 13 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja 2033: varallisuusverolain (1240/88) 57 §:ään uusi näin kuuluva 20 kohta: 2034: 2035: 57§ ha sekä mielisairaslakiin (187 /52) perustuva 2036: Veronalaista tuloa ei ole: kehotusraha. 2037: 2038: 20) kehitysvammaisten erityishuollosta an- Tämä laki tulee voimaan päivänä 2039: nettuun lakiin (519177) perustuva työosuusra- kuuta 19 . 2040: 2041: 2042: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1989 2043: 2044: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Jouni Backman 2045: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Riitta Saastamoinen 2046: Virpa Puisto Lea Savolainen Markku Pohjola 2047: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Myller 2048: Timo Roos Riitta Jouppila Kari Rajamäki 2049: Antti Kalliomäki Arja Alho Risto Ahonen 2050: Jouko Skinnari Tuula Paavilainen Reino Paasilinna 2051: Iiris Hacklin Arto Lapiolahti Matti Vähänäkki 2052: Raimo Vuoristo Matti Saarinen Heikki Rinne 2053: Markus Aaltonen Juhani Laitinen Aino Pohjanoksa 2054: Ritva Vastamäki Eva-Riitta Siitonen Kaarina Dromberg 2055: Kirsti Ala-Harja Lea Mäkipää Aimo Ajo 2056: Ritva Laurila Sulo Aittoniemi Kari Urpilainen 2057: Gustav Björkstrand Pirjo-Riitta Antvuori Sinikka Hurskainen-Leppänen 2058: Ole Wasz-Höckert 2059: 1989 vp. 2060: 2061: Lakialoite n:o 18 2062: 2063: 2064: 2065: 2066: Männistö ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä valtionosuudesta 2067: ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n muuttami- 2068: sesta 2069: 2070: 2071: 2072: Eduskunnalle 2073: 2074: Eduskunta hyväksyi viime vuoden joulu- lintoa ja rahoitusta koskevien lakien muutta- 2075: kuussa lain kuntien yleisestä valtionosuudesta misesta. Siitä on aiheutunut valtion ja kuntien 2076: ja yleisistä rahoitusavustuksista. Yleistä val- välistä kustannusten siirtoa valtion eduksi vuo- 2077: tionosuutta myönnetään kunnille oikeusaputoi- den 1987 tasolla noin 43 miljoonaa markkaa. 2078: minnan järjestämiseen, palo- ja pelastustoi- Kustannusten siirtymä on kunnille luvattu kor- 2079: minnan käyttömenoihin, maatalouslautakun- vata. 2080: nan tai vastaavan toimielimen järjestämiseen, Ehdotamme, että kuntien yleisestä valtion- 2081: maataloustuen jako- ja valvontatehtäviin, ka- osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista an- 2082: tujen kunnossapitoon, kuluttajaneuvonnan nettua lakia muutettaisiin verotulojen täyden- 2083: järjestämiseen, elinkeinojen edistämiseen, seu- nyksen osalta. Verotulojen täydennystä myön- 2084: tukaavoitustehtäviin, rakennuskaava-alueen netään lain 5 §:n 1 momentin mukaan kunnal- 2085: mittaamiseen ja kartoittamiseen, asumistukea le, jonka veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa 2086: koskevien asioiden hoitamiseen, maatalousyrit- sille sen asukastiheyden perusteella määräyty- 2087: täjien lomituspalvelujen hallinnon järjestämi- vän tasoitusrajan. Verotulojen täydennys las- 2088: seen sekä pienyrittäjän vuosilomarahasta ai- ketaan kertomalla tasoitusrajan ja kunnan asu- 2089: heutuvaan hallinnon järjestämiseen. Näin kasta kohti lasketun veroäyrimäärän erotus 2090: koottiin pienet erilliset valtionavut yhdeksi kuntien veroäyrimäärillä painotetuna keski- 2091: yleiseksi valtionosuudeksi, mikä järkeisti hal- määräisellä veroäyrin hinnalla ja kunnan hen- 2092: lintoa. kikirjoitetun asukasluvun määrällä siltä vuo- 2093: Lain mukaan kunta saa yleistä valtionosuut- delta, jonka tuloihin verotus kohdistuu. 2094: ta kantokykyluokkansa mukaan. Yleisen val- Voimassa olevan lain 5 §:n 2 momentin mu- 2095: tionosuuden keskimääräinen markkamäärä kaiset tasoitusrajat ja ehdottamamme uudet 2096: henkikirjoitettua asukasta kohti on 120 mark- tasoitusrajat ovat seuraavat: 2097: kaa vuonna 1989. Kullekin vuodelle vahviste- 2098: taan tämä markkamäärä erikseen. Tämän li- Kunnan Tasoitusraja Tasoitusraja 2099: säksi maksetaan verotulojen täydennystä (5 §) asukastiheys voimassa olevan tämän aloitteen 2100: lain mukaan mukaan 2101: ja harkinnanvaraista avustusta (6 §). 2102: Lain johdosta useat pienet kunnat kuitenkin alle 1,0 80 OJo 83% 2103: menettivät valtionosuutta jopa 0,3 penniä ve- 1,0-1,9 76% 79% 2104: roäyriä kohti. Lain 5 §:ssä määritellään kun- 2,0-6,9 73% 76% 2105: tien verotulojen täydennyksen tasoitusrajat. muut 70% 73% 2106: Käytännössä tasoitusrajojen taso on osoittau- 2107: tunut riittämättömäksi. Harkinnanvarainen Ehdotammekin, 2108: avustus on keinona riittämätön ja auttaa kor- 2109: jaamaan vain pahimmat puutteet. että Edusk!Jnta hyväksyisi seuraavan 2110: Eduskunta on niin ikään hyväksynyt esityk- lakiehdotuksen: 2111: sen eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hal- 2112: 2113: 2114: 2115: 2116: 290020D 2117: 2 1989 vp. - LA n:o 18 2118: 2119: 2120: Laki 2121: kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n muuttami- 2122: sesta 2123: 2124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta kuntien yleisestä valtion- 2125: osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain (1273/88) 5 §:n 2 momentti näin 2126: kuuluvaksi: 2127: 2128: 5§ nittuja saaristokuntia. Tasoitusraja on 79 pro- 2129: Verotulojen täydennys senttia kunnilla, joissa asukastiheys on 1,0- 2130: 1,9, ja 76 prosenttia kunnilla, joissa asukasti- 2131: Tasoitusraja on 83 prosenttia kaikkien kun- heys on 2,0-6,9. Muilla kunnilla tasoitusraja 2132: tien asukaskohtaisesta veroäyrimäärien keski- on 73 prosenttia. 2133: arvosta kunnilla, joiden asukkaita maaneliöki- 2134: lometriä kohti (asukastiheys) on alle 1,0 tai 2135: jotka ovat saariston kehityksen edistämisestä Tämä laki tulee voimaan päivänä 2136: annetun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa mai- kuuta 19 2137: 2138: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1989 2139: 2140: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 2141: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen 2142: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Mirja Ryynänen 2143: 1989 vp. 2144: 2145: Lakialoite n:o 19 2146: 2147: 2148: 2149: 2150: Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta 2151: 2152: 2153: Eduskunnalle 2154: 2155: Terve ja riittävä väestöpohja on kansakun- muuttumisen myötä ilman, että joudutaan tur- 2156: nan elinehto. On myönteistä, että viime aikoi- vautumaan varsin monimutkaiseen vuosittain 2157: na on kiinnitetty erityistä huomiota lapsiper- toistuvaan lainsäädäntömenettelyyn. 2158: heiden heikentyneeseen taloudelliseen asemaan Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös, 2159: maassamme. Toimet tilanteen korjaamiseksi että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi 2160: ovat kuitenkin olleet riittämättömät. täyttää 17 vuotta. Kuitenkin perheen menot 2161: Verouudistuksessa monilapsiset perheet jou- ovat juuri tässä vaiheessa suurimmillaan lasten 2162: tuvat maksumiehiksi, mikä entisestään lisää koulunkäynnin ja opiskelun vuoksi. Vain 2163: lapsilisien korotustarvetta. Lapsiperheiden ase- muuttamalla lapsilisälakia niin, että lapsilisä 2164: man kohentamiseksi tulisi lapsilisiä korottaa 30 maksettaisiin 18 ikävuoteen saakka, tämä vä- 2165: prosentilla. Näin saataisiin korjatuksi lapsili- liinputoajien ryhmä saatettaisiin yhteiskunnan 2166: sien ostoarvon jälkeenjääneisyyttä. Korotus tu- tukitoimien ulottuville. 2167: lisi maksaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2168: 1989 alkaen. nioittavasti, 2169: Lapsilisät tulisi korotuksen jälkeen sitoa 2170: eläkkeiden tavoin elinkustannusindeksiin, jotta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2171: niitä voitaisiin joustavasti korottaa rahanarvon lakiehdotuksen: 2172: 2173: Laki 2174: lapsilisälain muuttamisesta 2175: 2176: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 2177: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §, 2178: sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 2179: (1055/85), 1 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1107 /87), 1 a § 30 2180: päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (72/87), 2 §:n 1 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 2181: annetussa laissa (3/89) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin 2182: kuuluviksi: 2183: 2184: 1§ vasta lapsesta 779 markkaa kalenterikuukau- 2185: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite- 2186: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, tulla tavalla hoidettavana laitoksessa. 2187: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa 2188: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta 2189: lapsesta. 1a § 2190: Lapsilisän määrä on 332 markkaa kalenteri- Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- 2191: kuukaudessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta 2192: lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön toi- lapsesta korotettuna 3 164 markalla vuodessa. 2193: sesta lapsesta on lapsilisän määrä kalenterikuu- 2194: kaudessa kuitenkin 385 markkaa, kolmannesta 2§ 2195: lapsesta 497 markkaa, neljännestä lapsesta 646 Lapsilisä suoritetaan sen kalenterikuukauden 2196: markkaa sekä viidennestä ja kustakin seuraa- alusta lukien, joka seuraa kalenterikuukautta, 2197: 290020D 2198: 2 1989 vp. - LA n:o 19 2199: 2200: jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten, 2201: syntynyt, sen kalenterikuukauden loppuun että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan- 2202: saakka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdek- nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain 2203: santoista vuotta. voimaantulosta alkaen. 2204: 2205: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 2206: 13§ kuuta 1989. 2207: Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät 2208: 2209: 2210: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1989 2211: 2212: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 2213: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 2214: 1989 vp. 2215: 2216: Lakialoite n:o 20 2217: 2218: 2219: 2220: 2221: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi valtion tulo- ja menoarviosta 2222: annetun lain 6 §:n muuttamisesta 2223: 2224: 2225: Eduskunnalle 2226: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2227: 2228: Valtion tulo- ja menoarvion laadinnassa, sen mukaan valtion tulo- ja menoarviossa tarkas- 2229: antamisessa eduskunnalle, menojen ja tulojen teltaisiin rahassa mitattavien menojen ja tulo- 2230: ryhmittelyssä sekä perusteluiden esittämisessä jen lisäksi myös tulo- ja menoarvioon sisälty- 2231: noudatetaan nykyisin valtion tulo- ja menoar- vien ratkaisujen ympäristövaikutuksia. 2232: viosta annettua lakia (423/88). Lakiehdotuksen 2233: 2234: 2235: YLEISPERUSTELUT 2236: 2237: Valtion tulo- ja menoarvion menot ryhmitel- sanallinen kuvaus merkittävimmistä ympans- 2238: lään hallinnonaJoittain pääluokkiin. Rahassa tön muutoksista. Tätä huomattavasti tarkempi 2239: arvioitavien menojen lisäksi on tarkoitetuilla olisi jo määrällinen arvio esimerkiksi kaikista 2240: toimenpiteillä myös lukuisia ympäristövaiku- edellä mainituista, muuttuvista määristä: il- 2241: tuksia. Nämä saattavat olla muutoksia ilman, man, veden ja maaperän pitoisuuksista, uusiu- 2242: veden ja maaperän laadussa, uusiutumatto- tumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen 2243: mien luonnonvarojen varannossa, maankäy- varannoista, maankäytöstä ja uhanalaisten 2244: tössä tai eliölajien elinolosuhteissa. eliölajien määristä sekä näille välttämättömien 2245: Ympäristökysymysten hoito on tähän men- ekosysteemien laajuudesta. Kaikkein täsmälli- 2246: nessä keskittynyt ympäristöministeriön pää- sin ja muuhun tulo- ja menoarvioon parhaiten 2247: luokkaan. Käytäntö on nurinkurinen, jos mui- verrattava olisi aiheutettujen ympäristöhaitto- 2248: den pääluokkien kohdalla aiheutetut ympäris- jen taloudellinen arviointi. 2249: töhaitat ylittävät selvästi vaikutuksiltaan ne Viimeksi mainitun toteuttamista on pidetty 2250: hyödyt, joita ympäristöministeriön pääluokan vaikeana, mutta se ei kuitenkaan ole mahdo- 2251: toimenpiteistä koituu ympäristölle. tonta. Tieliikenteen ympäristöhaittojen talou- 2252: Jotta vuosittain voitaisiin tehdä johtopää- dellisia vaikutuksia esimerkiksi on jo analysoi- 2253: töksiä valtion toimenpiteiden vaikutuksista tu. 2254: ympäristöämme, tulisi tulo- ja menoarvioon Ympäristöhaittojen taloudellisten arvojen 2255: jokaisen pääluokan kohdalle liittää menojen ja tuominen mukaan valtion tulo- ja menoarvi- 2256: niiden edellyttämien toimien ympäristövaiku- oon onkin otettava lopulliseksi päämääräksi. 2257: tukset jossakin muodossa. Yksinkertaisin olisi 2258: 2259: 2260: 2261: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 2262: 2263: Valtion tulo- ja menoarviolta tulisi edellyt- arvion alkuosassa, muiden yleisperustelujen 2264: tää, että sen jokaisen pääluokan kohdalle liitet- joukossa. 2265: täisiin arvio pääluokassa esitettyjen toimenpi- Samoin kuin tulo- ja menoarvion yleisperus- 2266: teiden ympäristövaikutuksista. Nämä tulisi yh- teluissa seurataan esimerkiksi kokonaistuotan- 2267: distää ja lopputulos esittää aina tulo- ja meno- non, vaihtotaseen ja työllisyyden muutoksia 2268: 290020D 2269: 2 1989 vp. - LA n:o 20 2270: 2271: vuodesta toiseen ja laaditaan ennusteita näistä - puiden terveydentila puulajeittain eri 2272: tulevien vuosien aikavälille, tulisi ainakin seu- osissa maata 2273: raavien suureiden muutoksia tarkkailla vastaa- - luonnonvaraisten alueiden laajuudet eri 2274: valla tavalla sekä todeta kulloinkin käsiteltävä- puolilla maata ekosysteemeittäin ryhmiteltynä 2275: nä olevan tulo- ja menoarvion vaikutukset - uhanalaisten eliölajien määrät sekä näi- 2276: niihin. den levinneisyysalueet. 2277: Tarkkailtavia suureita olisivat ainakin: Perimmäisenä päämääränä olisi edetä val- 2278: - ilman eri aineosien pitoisuudet eri osissa tion tulo- ja menoarviosta asteittain valtiojoh- 2279: maata toisten yhtiöiden ja lopuksi yksityisten yritys- 2280: - veden laatu eri indikaattoreilla mitattuna ten tulo- ja menoarvioihin siten, että ympäris- 2281: sekä sisävesissä että merialueella tövaikutusten arviointi katsottaisiin yhtä vält- 2282: - maaperän happamuusaste, raskasmetalli- tämättömäksi kuin rahavirtojen seuraaminen. 2283: pitoisuus ja muut merkittävimmät ominaisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2284: det eri osissa maata 2285: arvioitujen malmivarojen määrät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2286: - arvioitu puun määrä metsissä lakiehdotuksen: 2287: 2288: 2289: 2290: Laki 2291: valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 2292: 2293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion tulo- ja menoarviosta 13 päivänä toukokuu- 2294: ta 1988 annetun lain (423/88) 6 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 2295: momentiksi, seuraavasti: 2296: 2297: 6§ 2298: Tämä laki tulee voimaan päivänä 2299: Pääluokissa on esitettävä tarkoitettujen toi- kuuta 1989. 2300: menpiteiden ympäristövaikutukset. 2301: 2302: 2303: 2304: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1989 2305: 2306: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Haavisto 2307: Osmo Soininvaara Urpo Leppänen Seppo Kääriäinen 2308: Liisa Jaakonsaari Martti Tiuri Jörn Donner 2309: Esko Almgren Tina Mäkelä Esko Helle 2310: Marjatta Stenius-Kaukonen 2311: 1989 vp. 2312: 2313: Lakialoite n:o 21 2314: 2315: 2316: 2317: 2318: Männistö ym.: Ehdotukset laiksi väestönsuojelulain muuttami- 2319: sesta ja laiksi ydinvoimalan väestönsuojelumaksusta 2320: 2321: 2322: Eduskunnalle 2323: 2324: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2325: 2326: Aloite on tehty hallituksen esitykselle n:o 23 Aloitteessa ehdotetaan myös säädettäväksi 2327: rinnakkaiseksi ja sitä täydentäväksi esitykseksi. laki ydinvoimalan väestönsuojelumaksusta. 2328: Aloitteessa ehdotetaan väestönsuojelun paino- Sillä kerättäisiin ydinvoimalalla tuotetusta säh- 2329: pistettä siirrettäväksi vielä enemmän äkillisiin köstä maksua, jonka suuruus olisi 2 p/kWh. 2330: ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, kuten 2331: mm. ydinvoimalaonnettomuuksiin. 2332: 2333: 2334: 2335: 2336: ALOITTEEN PERUSTELUT 2337: 2338: 1. Väestönsuojelulaki menttiin tarkistusta, joka vastaavasti poistaa 2339: valmistautumisen rajoittumisen sotatilantee- 2340: 1 §. Hallitus ei esitä muutettavaksi 1 §:ää, seen rauhanaikana. Vastaavaa tarkistusta halli- 2341: joka voimassa olevana korostaa sotaa ensisijai- tus esittää 3 §:ään. 2342: sena tuhon aiheuttajana. Lakia vuonna 1958 Ehdottamastamme muutoksesta myös seu- 2343: säädettäessä keskeisenä ja lähes ainoana uhka- raa, että suojelukohteet joudutaan mahdolli- 2344: tekijänä nähtiin sodan vaara ja siihen varautu- sesti määrittelemään uudestaan. Muutos mer- 2345: minen. Me korostamme, että ydinsodan oloissa kitsee myös sitä, että joudutaan uudelleen har- 2346: sodan vaikutukset ovat niin tuhoisat, että väes- kitsemaan nykyistä menettelyä, jossa talokoh- 2347: tönsuojelun asemesta kaikki ponnistelut tulisi taiset väestönsuojat ja alueelliset suojat ovat 2348: suunnata vaaran torjumiseen ja poistamiseen. varastoina ym. sellaisessa käytössä, että niiden 2349: Olisi väärin tuudittautua uskomaan, että väes- saaminen suojakäyttöön kestää varsin pitkään. 2350: tönsuojelu auttaisi ihmiskuntaa selviytymään Kotimaisen tai lähialueella sijaitsevan ydin- 2351: vakavitta vaurioitta ydinsodalta. voimalan tuhoutuminen ja radioaktiivisen 2352: Harrisburgin ja Tshernobylin ydinvoimala- saasteen kulkeutuminen etäältäkin Suomeen on 2353: onnettomuudet ovat osoittaneet rauhanomai- pahimmassa tapauksessa vain muutaman tun- 2354: sella ydinvoiman käytöllä olevan seurauksia, nin asia. Sotilaallisissa uhkakuvissa lienee läh- 2355: joihin tulisi varautua väestönsuojelussa. Sa- detty siitä, että suojien tyhjentämiseen jää 2356: moin esimerkiksi Intian Bhopalissa tapahtunut runsaasti aikaa. 2357: kemiantehtaan onnettomuus osoittaa muun- 21 §. Ehdotamme, että muillekin kuin kun- 2358: kinlaisen rauhanomaisen toiminnan saattavan nille ja kuntainliitoille suoritetaan yleisesti 2359: aiheuttaa mittavaa tuhoa. Tästä syystä ehdo- avustusta väestönsuojelutoimenpiteistä. Avus- 2360: tamme 1 §:n kirjoittamista uudelleen siten, että tuksen suuruudesta säädettäisiin asetuksella. 2361: siinä painottuisivat sellaiset rauhanajan suur- Tämän rahoittamiseksi kannettaisiin ydin- 2362: onnettomuudet, joihin väestönsuojelun tulisi voimaloHta erityistä väestönsuojelumaksua. 2363: varautua. Hallitushan esittää vain 2 §:n 1 mo- (Ks. 2. lakiehdotus) 2364: 2900200 2365: 2 1989 vp. - LA n:o 21 2366: 2367: 2. Ydin v o i m a 1a n väestönsuojelu- vaksi ydinvoimalan väestönsuojelumaksua sillä 2368: maksu perusteella, että kustannukset tulisi kohdentaa 2369: aiheuttajaan. 2370: Ydinvoimaa on pidettävä tällä hetkellä ai- Ydinvoimalla tuotetaan Suomessa sähköä 2371: noana sellaisena reaalisena, vaikkakin sangen vuodessa noin 18,4 TWh. Ydinvoimalla tuote- 2372: epätodennäköisenä uhkana, joka edellyttää tusta sähköstä ehdotetaan perittäväksi väes- 2373: väestönsuojelutoimenpiteitä. Tämän lisäksi tönsuojelumaksua 2 p kilowattitunnilta. 2374: eräät kemikaalien tuotantoon, kuljetukseen ja Ehdotamme, 2375: varastointiin liittyvät toiminnot saattavat edel- 2376: lyttää paikallista varautumista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 2377: Väestönsuojelutoiminnan rahoittamiseksi lakiehdotukset: 2378: ehdotetaan ydinvoiman tuottajilta kannetta- 2379: 2380: 2381: 2382: 2383: 1. 2384: Laki 2385: väestönsuojelulain muuttamisesta 2386: 2387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2388: kumotaan 31 päivänä lokakuuta 1958 annetun väestönsuojelulain (438/58) 17 ja 19 §, 2389: muutetaan 1 §, 2 §:n 1 momentti, 3 §, 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 2 momentti, 7, 9 ja 10 §, 11 §:n 2390: 1 ja 3 momentti sekä 12, 15, 16, 18, 20, 28 ja 29 § sekä 2391: lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 3 aja b §, 4 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 9 a 2392: ja 9 b §, 21 §:ään uusi 2, 3 ja 4 momentti sekä lakiin uusi 27 a, 27 b, 27 c, 29 a, 29 b ja 29 c § 2393: seuraavasti: 2394: 2395: 1 luku 3 luku 2396: Yleisiä säännöksiä Väestönsuojeluviranomaiset 2397: 1§ 15, 16, 18 ja 20 § 2398: Väestönsuojelun tarkoituksena on, siten (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23) 2399: kuin tässä laissa säädetään, väestön ja omai- 2400: suuden suojaaminen suurten onnettomuuksien, 2401: sodan ja muiden niihin verrattavien olosuhtei- 4 luku 2402: den aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinko- Väestönsuojelun kustannukset 2403: jen rajoittaminen ja niiden seurausten lieventä- 2404: minen. 21 § 2405: 2406: 2, 3, 3 a, 3 b, 4, 6 ja 7 § (2 ja 3 momentti kuten hallituksen esitykses- 2407: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23) sä n:o 23) 2408: Muulle kuin kunnalle ja kuntainliitolle suori- 2409: tetaan korvausta 1 momentissa mainituista 2410: 2 luku kustannuksista siten kuin asetuksella tarkem- 2411: Rakenteelliset suojelutoimenpiteet min säädetään. 2412: 2413: 9, 9 a, 9 b, 10, 11 ja 12 § 27 a § 2414: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23) 2415: 1989 vp. - LA n:o 21 3 2416: 2417: 27 b § 28, 29, 29 a, 29 b ja 29 c § 2418: Siitä, miten kotimaisilta ydinvoimaloilta ja (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23) 2419: muulta suojelutarvetta aiheuttavalta toiminnai- 2420: ta kannetaan maksua väestönsuojelun kustan- Voimaantulo- ja soveltamissäännös 2421: nuksiin, säädetään erikseen. (Kuten hallituksen esityksessä n:o 23) 2422: 2423: 2424: 5 luku 2425: Erinäisiä säännöksiä 2426: 27 c § 2427: (Kuten 27 b § hallituksen esityksessä n:o 23) 2428: 2429: 2430: 2431: 2. 2432: Laki 2433: ydinvoimalan väestönsuojelumaksusta 2434: 2435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2436: 2437: 1§ 5§ 2438: Väestönsuojelun rahoittamiseksi on maassa Väestönsuojelumaksuvelvollisen ydinvoimal- 2439: ydinvoimalla tuotetusta sähköstä suoritettava la tapahtuvan sähköenergian tuotantokapasi- 2440: valtiolle väestönsuojelumaksua (ydinvoimalan teetin muutosta pidetään valmisteverotuslain 2441: väestönsuojelumaksu) sen mukaan kuin tässä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valmistuspai- 2442: laissa säädetään. kan muutoksena. 2443: 2444: 2§ 6§ 2445: Velvollinen suorittamaan ydinvoimalan väes- Ydinvoimalan väestönsuojelumaksun maa- 2446: tönsuojelumaksua on jokainen, joka maassa räämisestä, suorittamisesta, maksuunpanosta 2447: tuottaa ydinvoimalla sähköä. ja kannosta sekä muutoksenhauista ja muu- 2448: Väestönsuojelumaksua maksava sähköntuot- toinkin on, jollei tässä laissa toisin säädetä, 2449: taja on oikeutettu sisällyttämään maksun myy- soveltuvin osin voimassa, mitä valmistevero- 2450: mänsä sähkön hintaan. tuslaissa tai sen nojalla on säädetty tai määrät- 2451: ty. 2452: 3§ 7§ 2453: Ydinvoimalan väestönsuojelumaksua on Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 2454: suoritettava 2 penniä kilowattitunnilta. töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 2455: 2456: 4§ 8§ 2457: Ydinvoimalan väestönsuojelumaksu maara- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 2458: tään kultakin kalenterikuukaudelta siitä sähkö- kuuta 19 . Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 2459: energiamäärästä, joka sanotun kuukauden ai- ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses- 2460: kana on ydinvoimalla tuotettu. sa. 2461: 2462: 2463: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1989 2464: 2465: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen 2466: Timo Laaksonen Raila Aho Pekka Leppänen 2467: 1989 vp. 2468: 2469: Lakialoite n:o 22 2470: 2471: 2472: 2473: 2474: Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 48 §:n muutta- 2475: misesta 2476: 2477: 2478: Eduskunnalle 2479: 2480: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2481: 2482: Aloitteessa ehdotetaan avioliittolain 48 § liiton solmimisen osalta. Mikäli elatusapuun 2483: muutettavaksi siten, että elatusavun maksamis- oikeutettu ryhtyy elämään avioliitonomaisissa 2484: velvollisuudessa noudatetaan elatukseen oikeu- olosuhteissa, purkautuu velvollisuus elatus- 2485: tetun kohdalta avioliitonomaisissa olosuhteissa avun maksamiseen samoin kuin avioliiton sol- 2486: elämisen osalta samoja säännöksiä kuin avio- mimistapauksissa. 2487: 2488: 2489: 2490: 2491: ALOITTEEN PERUSTELUT 2492: 2493: Avioliittolain 48 §:n 3 momentissa, sellaise- "Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta 2494: na kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio- 2495: annetussa laissa (411/87), todetaan: liitonomaisissa olosuhteissa, heidän eläkkei- 2496: "Määräajoin maksettavaksi vahvistetun ela- tään määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä 2497: tusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos laissa on säädetty puolisoista." Edelleen vas- 2498: elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliit- taava säännös on sisällytetty työttömyysturva- 2499: toon." Säännöksen mukaan elatusavun maksa- lain (602/84) 46 §:ään. 2500: misvelvollisuus raukeaa ainoastaan tilanteissa, Kun avioliitto ja avioliitonomaisissa olosuh- 2501: joissa elatukseen oikeutettu puoliso menee teissa jatkuvasti eläminen on yleisesti muussa 2502: uusiin naimisiin. Niinpä säännöstä kierretään- lainkäytössämme rinnastettu toisiinsa, tulisi ti- 2503: kin käytännössä hyvin yleisesti siten, että ela- lanne saattaa vastaavaksi kaiken lainsäädän- 2504: tusapuun oikeutettu henkilö ryhtyy elämään nön osalta. Oletettavaa on myös, että maas- 2505: avioliitonomaisissa olosuhteissa solmimatta samme on runsaasti avoliittoja tästä keinote- 2506: avioliittoa. koisesta syystä. Mikäli avioliitto ja avoliitto 2507: Hyvin useilla muilla lainsäädäntömme osa- rinnastettaisiin näiltäkin osiltaan toisiinsa, on 2508: alueilla avioliitonomaisissa olosuhteissa elämi- pidettävä todennäköisenä, että parisuhteissa 2509: nen rinnastetaan avioliittoon. Niinpä tulo- ja päädyttäisiin nykyistä enemmän avioliittoihin. 2510: varallisuusverolain (1240/88) 7 §:n 3 momen- Säännöksen muutokselle on olemassa myös 2511: tissa todetaan: "Tämän lain puolisoita koske- aivan ilmeinen tarve oikeudenmukaisuusperi- 2512: via säännöksiä sovelletaan myös avioliiton- aatteista johtuen. Elatusapuun oikeutetun hen- 2513: omaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä kilön osaltahan ei ole merkitystä sillä, asuuko 2514: taloudessa avioliittoa solmimatta jakuvasti elä- hän uuden kumppaninsa kanssa avioliitossa vai 2515: neisiin henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin avoliitossa. Elatusapua maksamaan veivoitetun 2516: olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on osalta tilanne on vastaavasti samankaltainen. 2517: ollut yhteinen lapsi." Vastaavasti kansaneläke- Hänenkäiin kannaltaan sillä ei ole eroa, asuu- 2518: lain (347 /56) 28 §:n 2 momentissa todetaan: ko hänen aiempi puolisonsa toisen henkilön 2519: 2900200 2520: 2 1989 vp. - LA n:o 22 2521: 2522: kanssa avioliitossa vai avioliitonomaisissa olo- Näin ollen myös avioliittolain osalta avioliit- 2523: suhteissa. Hän kokee sen suurena epäoikeu- to ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläminen 2524: denmukaisuutena, että joutuu suorittamaan tulisi rinnastaa lainsäädännöllisesti toisiinsa. 2525: edelleen aiemmalle puolisolleen elatusapua, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2526: vaikka tämä asuu toisen henkilön kanssa avio- 2527: liitonomaisissa olosuhteissa, jotka poikkeavat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2528: avioliitosta vain muodollisesti. lakiehdotuksen: 2529: 2530: 2531: 2532: Laki 2533: avioliittolain 48 §:n muuttamisesta 2534: 2535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain 2536: 48 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411/87), 2537: näin kuuluvaksi: 2538: 2539: 48 § menee uusiin naimisiin taikka ryhtyy jatkuvasti 2540: elämään avioliitonomaisissa olosuhteissa, rau- 2541: Elatusapu voidaan, milloin elatusvelvollisen keaa elatusavun suorittamisvelvollisuus. 2542: varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen 2543: aihetta, määrätä suoritettavaksi kertakaikkise- 2544: na maksuna. Jos elatusapu on määrätty mak- Tämä laki tulee voimaan päivänä 2545: settavaksi määräajoin ja elatukseen oikeutettu kuuta 19 2546: 2547: 2548: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989 2549: 2550: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Fred Matti Vähänäkki 2551: Risto Ahonen Lea Savolainen Kalevi Mattila 2552: Matti Luttinen Matti Maijala Raimo Vuoristo 2553: Reino Paasilinna Osmo Soininvaara Antti Kalliomäki 2554: Jouko Skinnari Aimo Ajo Mikko Elo 2555: Ritva Vastamäki Anneli Jäätteenmäki Ilkka Joenpalo 2556: Ensio Laine Kerttu Törnqvist Mats Nyby 2557: Erkki Pulliainen Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi 2558: Pekka Leppänen Tytti Isohookana-Asunmaa Kimmo Sasi 2559: Timo Roos Kari Urpilainen Iiris Hacklin 2560: Reijo Lindroos Tuulikki Hämäläinen Pertti Lahtinen 2561: Virpa Puisto Saara-Maria Paakkinen Jukka Roos 2562: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen 2563: Seija Karkinen 2564: 1989 vp. 2565: 2566: Lakialoite n:o 23 2567: 2568: 2569: 2570: 2571: Helle ym.: Ehdotukset eräiksi tasavallan presidentin valtaoikeuk- 2572: sien tarkistamista tarkoittaviksi laeiksi 2573: 2574: 2575: Eduskunnalle 2576: 2577: ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 2578: 2579: Lakiesityksen laatimiseen on antanut aiheen valtiopäivillä (lait n:ot 575/87 ja 577 /87) sekä 2580: hallituksen esitys tasavallan presidentin vaalita- mitä on ehdotettu vuoden 1988 valtiopäivien 2581: van muuttamisesta ja eräiden valtaoikeuksien lopussa eduskunnalle jätetyissä hallituksen esi- 2582: tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi. tyksissä tasavallan presidentin valtaoikeuksien 2583: Tuossa esityksessä ehdotetut tasavallan presi- tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi. 2584: dentin valtaoikeuksien rajoitukset ja tarkistuk- Tässä esityksessä ehdotetaan, että tasavallan 2585: set eivät mielestämme riittävällä tavalla vahvis- presidentin päätöksenteko parlamentarisoitai- 2586: ta eduskunnan asemaa sisä- ja ulkopolitiikan siin. Tasavallan presidentille kuuluva oikeus 2587: alueella. määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit siirret- 2588: Ehdotamme lähtökohdaksi periaatetta, että täisiin eduskunnalle itselleen, presidentin pää- 2589: monipuolisesti kansalaisten poliittisia näke- töksenteko sidottaisiin valtioneuvoston enem- 2590: myksiä edustavasta eduskunnasta muodoste- mistön kantaan, pääministerin valinta siirret- 2591: taan keskeinen valtioelin, jonka rinnalla ei ole täisiin eduskunnalle sekä lakien palauttamisoi- 2592: muita sen kanssa kilpailevia toimielimiä. Tä- keus, asetuksenautovalta ja korkeimpien virka- 2593: män mukaisesti ehdotamme tasavallan presi- miesten nimittämisoikeus annettaisiin valtio- 2594: dentin valtaoikeuksien voimakkaampaa supis- neuvostolle. 2595: tamista kuin mitä hyväksyttiin vuoden 1987 2596: 2597: 2598: 2599: ALOITTEEN PERUSTELUT 2600: 2601: 1. Tavoitteet Ehdotamme tasavallan presidentin valtaoi- 2602: keuksien tarkistamista seuraavilta kohdin: en- 2603: Lähtökohdaksi ylimpien valtioelinten suhtei- nenaikaisten edustajanvaalien määrääminen, 2604: ta järjestettäessä tulee ottaa periaate, jonka presidentin päätöksentekomuodot, valtioneu- 2605: mukaan kansalaisten poliittisia näkemyksiä voston jäsenten nimittäminen, eduskunnan 2606: monipuolisesti edustavasta eduskunnasta muo- päättämän lakiehdotuksen vahvistamatta jättä- 2607: dostetaan keskeinen valtioelin, jonka rinnalla minen, asetusten antaminen sekä korkeimpien 2608: ei ole muita sen kanssa kilpailevia toimielimiä virkamiesten nimittäminen. 2609: ja jonka kansanvaltaisen arvon ja ensisijaisuu- 2610: den kaikki tunnustavat. 2611: Tasavallan presidentin valtaoikeuksia tulee 1.1. Ennenaikaisten vaalien määrääminen 2612: näin ollen tarkistaa niin, että eduskunnan ja 2613: sen luottamusta nauttivan valtioneuvoston ase- Nykyisten perustuslakien mukaan kansan- 2614: ma sisäpolitiikassa vahvistuu. Myös ulkopoli- edustajien vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. 2615: tiikassa tasavallan presidentin toiminta sidot- Tasavallan presidentillä on kuitenkin oikeus 2616: taisiin eduskunnan ja valtioneuvoston päätök- määrätä uudet vaalit toimitettavaksi ennen ne- 2617: siin. Iivuotiskauden päättymistä. Käytännön valtio- 2618: 290020D 2619: 2 1989 vp. - LA n:o 23 2620: 2621: elämässä saattaakin esiintyä tarvetta lyhentää senteon parlamentarisointia merkitsee ehdo- 2622: eduskunnan vaalikautta määräämällä kansan- tuksemme hallitusmuodon 34 §:n muuttamises- 2623: edustajain vaalit toimitettavaksi ennen kuin ta niin, että presidentin päätöksenteko sido- 2624: perustuslaissa määrätty nelivuotiskausi on taan valtioneuvoston enemmistön kantaan. Ul- 2625: päättynyt. Ennenaikaiset vaalit saattavat esi- koasioihin liittyvät ratkaisut, jotka eivät olisi 2626: merkiksi joskus olla ainoa pääsytie poliittisesta eduskunnan päätettäviä asioita, presidentin tu- 2627: umpikujasta. Valtioelinten keskinäissuhteen lisi ratkaista yhteisymmärryksessä valtioneu- 2628: kannalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää, ke- voston kanssa. 2629: nelle kuuluu oikeus tehdä päätös ennenaikaisis- Nämä muutokset ehdotetaan toteutettavaksi 2630: ta vaaleista. hallitusmuodon 33 §:n 1 momenttiaja 34 §:ää 2631: Vaalimääräyksellä on merkittäviä vaikutuk- muuttamalla. 2632: sia eduskunnan lainsäädäntötoimintaan. Mää- 2633: räämällä ennenaikaiset vaalit voidaan myös 2634: aiheuttaa hallituksen vaihdos. Vaalien ajan- 2635: kohtaan puuttumisella voidaan harjoittaa po- 1.3. Presidentin päätöksenteko 2636: liittista keinottelua jonkin ryhmän hyväksi. Jos 2637: valta määrätä ennenaikaiset vaalit kuuluu Sen ohella, että presidentiltä on ehdotettu 2638: eduskunnan ulkopuoliselle valtioelimelle, ku- poistettavaksi eräitä valtaoikeuksia, esitetään 2639: ten nykyisin on laita, tätä valtaa voidaan presidentin päätöksenteon parlamentarisoimis- 2640: käyttää tavalla, jota eduskunnan enemmistö ei ta. Hallitusmuodossa mainittuja poikkeuksia 2641: hyväksy, jopa eduskunnan enemmistöä ja sen lukuun ottamatta presidentti olisi päätöksen- 2642: kannattamaa politiikkaa vastaan. Näistä syistä teossaan sidottu valtioneuvoston enemmistön 2643: on tarpeen siirtää ennenaikaisista vaaleista kantaan. Päätöksenteon parlamentarisointi 2644: päättäminen eduskunnalle itselleen. koskisi myös sotilasasioita ja edellyttäisi, ettei 2645: Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäivä- puolustusvoimien ylipäällikkyyttä voitaisi so- 2646: järjestystä muutettavaksi siten, että tasavallan dankaan aikana luovuttaa. 2647: presidentin valta määrätä ennenaikaiset vaalit Ehdotetut uudistukset edellyttävät muutok- 2648: toimitettaviksi poistettaisiin. Eduskunnalla oli- sia hallitusmuodon 30 ja 34 §:n 2 momenttiin 2649: si itsellään valta päättää ennenaikaisista vaa- sekä 34 §:n 4 momentin kumoamista. 2650: leista. Aloite vaalimääräyksen antamisesta 2651: otettaisiin käsiteltäväksi, jos vähintään kaksi- 2652: kymmentä kansanedustajaa sitä pyytäisi. Vaa- 1.4. Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen 2653: limääräyksen antamisesta eduskunta päättäisi 2654: enemmistöllä. Nykyisten perustuslakien mukaan, siten kuin 2655: Vaalimääräyksen antamisvaltuuden siirtämi- niitä on tulkittu, tasavallan presidentillä on 2656: nen eduskunnalle aiheuttaisi muutoksia halli- merkittävä valta vaikuttaa ministeristön ko- 2657: tusmuodon 27 §:ään sekä valtiopäiväjärjestyk- koonpanoon. Jos sisäpoliittisen vallankäytön 2658: sen 3, 20 ja 22 §:ään. Sen ohella valtiopäivä- painopistettä aiotaan siirtää eduskunnan suun- 2659: järjestykseen olisi lisättävä uusi 37 b §. taan, tulee valtioneuvoston jäsenten nimittä- 2660: mismenettely uudistaa. 2661: Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäivä- 2662: 1.2. Suomen suhteet ulkovaltoihin järjestystä muutettavaksi siten, että tasavallan 2663: presidentin valta nimittää valtioneuvoston jäse- 2664: Tasavallan presidentin toiminta ulkopolitii- net poistetaan. Pääministerin valitsisi vastedes 2665: kassa ehdotetaan sidottavaksi eduskunnan ja eduskunta puhemiehen ehdotuksesta, puhemie- 2666: valtioneuvoston päätöksiin. Näin viimeksi mai- hen neuvoteltua eduskuntaryhmien kanssa. 2667: nitut voivat ohjata tasavallan presidentin toi- Eduskunnan tiedossa olisi pääministeriä valit- 2668: mintaa ulkoasioissa silloinkin, kun kyse ei ole taessa pääministeriehdokkaan laatima ministe- 2669: eduskunnan myötävaikutusta vaativasta sopi- rilista, mutta muodollisesti pääministeri mää- 2670: muksesta. Eduskunnan hyväksymistä vaativien räisi muut valtioneuvoston jäsenet. Äänestet- 2671: sopimusten piiriin ehdotetaan lisättäväksi kaik- täessä pääministeristä puhemiehen ehdotus 2672: ki tärkeät valtiosopimukset. Ehdotuksen mu- katsottaisiin hylätyksi, jos yli puolet annetuista 2673: kaan sodasta ja rauhasta päättää vain edus- äänistä vastustaisi ehdotusta; muussa tapauk- 2674: kunta. Presidentin ulkopoliittisenkin päätök- sessa puhemiehen esittämä pääministeriehdo- 2675: 1989 vp. - LA n:o 23 3 2676: 2677: kas olisi valittu. Tällainen äänestystapa mah- 1.5. Eduskunnan päättämän lakiehdotuksen 2678: dollistaisi myös parlamentaaristen vähemmis- palauttaminen 2679: töhallitusten syntymisen: osa kansanedustajista 2680: voisi pidättymällä äänestämästä sallia päämi- Vuonna 1987 annetuilla laeilla (576/87 ja 2681: nisterin valinnan, vaikkeivät sitä nimenomai- 577 /87) presidentin veto-oikeus muutettiin pa- 2682: sesti kannattaisikaan. lautusoikeudeksi. Tämä lainmuutos on vahvis- 2683: Jos puhemiehen ehdokas tulisi hylätyksi, tanut eduskunnan valtaa, mutta hallitusmuo- 2684: olisi eduskunnan vielä kolmasti yritettävä löy- don 19 §:n 2 momentin määräajat hyväksytyn 2685: tää ratkaisu pääministerikysymykseen. Jos pu- mutta vahvistamatta jätetyn lain palauttamisel- 2686: hemiehen ehdotus neljännelläkin kerralla hy- le uudelleen eduskunnassa käsiteltäväksi ovat 2687: lättäisiin, olisi eduskunnan tehtävä päätös en- tarpeettoman pitkät. 2688: nenaikaisista vaaleista, ellei lakimääräisiä edus- Oikeus vahvistaa laki tulee siirtää valtioneu- 2689: tajainvaaleja toimitettaisi yhdeksänkymmenen vostolle, joka palautusoikeutta käyttämällä 2690: päivän kuluessa siitä, kun eduskunta teki vii- voisi puuttua eduskunnassa hyväksytyn lain 2691: meisen päätöksen puhemiehen ehdotuksen hyl- etenemiseen ensisijaisesti teknisten puutteelli- 2692: käämisestä. Vaalien jälkeen eduskunnassa otet- suuksien korjaamiseksi. 2693: taisiin uudelleen esille kysymys pääministerin Palautusoikeuden siirtäminen valtioneuvos- 2694: valinnasta. Ennenaikaisten vaalien uhka luulta- tolle vahvistaisi valtioneuvoston asemaa ja on 2695: vasti pakottaisi eduskunnan etsimään ratkaisua lisäksi perusteltavissa oikeusvalvontaan liitty- 2696: pääministerikysymykseen niin tehokkaasti, et- villä näkökohdilla. Valtioneuvoston oikeus- 2697: tei päätöstä vaaleista tarvitsisi tehdä. kanslerin tulee huomauttaa eduskunnassa hy- 2698: Valtioneuvoston vaihdos todettaisiin viralli- väksyttyjen lakiehdotusten teknisistä puutteis- 2699: sesti tasavallan presidentin esittelyssä. Asialli- ta, jotka toisinaan jäävät havaitsematta edus- 2700: set päätökset pääministerin valinnasta ja mui- kuntakäsittelyssä tai sitä edeltäneessä valmiste- 2701: den valtioneuvoston jäsenten määräämisestä lussa. 2702: olisi tehty tätä ennen. Ehdotamme hallitusmuotoa ja valtiopäivä- 2703: Hallitusmuodossa ei ole nimenomaisia sään- järjestystä muutettavaksi siten, että tasavallan 2704: nöksiä siitä, kenellä on valta vapauttaa tehtä- presidentin valtuus palauttaa vahvistamatta 2705: västä valtioneuvoston jäsenet. Käytännössä on jättämänsä lakiehdotus eduskunnalle poiste- 2706: katsottu, että presidentti toimeenpanee vapaut- taan. Sen tilalle tulisi valtioneuvoston oikeus 2707: tamisen, kun valtioneuvoston jäsen pyytää palauttaa eduskunnan hyväksymä lakiehdotus. 2708: eroa tai kun eduskunta on antanut valtioneu- Määräaika palauttamiselle olisi nykyisen halli- 2709: voston jäsenelle nimenomaisen epäluottamus- tusmuodon mukaisen kolmen kuukauden sijas- 2710: lauseen. Hallitusmuoto ei myönnä tasavallan ta yksi kuukausi. Esityksen toteuttaminen edel- 2711: presidentille oikeutta vapauttaa valtioneuvos- lyttää hallitusmuodon 19 §:n ja valtiopäiväjär- 2712: ton jäsentä muissa tapauksissa; silti tällainen jestyksen 73 a ja 84 §:n muuttamista. 2713: oikeus on joskus tahdottu presidentille tunnus- 2714: taa. Epäselvyyksien välttämiseksi ehdotamme 1.6. Asetuksen antaminen 2715: hallitusmuotoa muutettavaksi siten, että siihen 2716: otetaan nimenomaiset säännökset valtioneu- Nykyisten perustuslakien mukaan tasavallan 2717: voston jäsenten vapauttamisesta tehtävistään. presidentillä on valta antaa asetuksia mm. 2718: Vapauttamisvalta kuuluisi eduskunnan puhe- niistä asioista, jotka ennen vuoden 1919 halli- 2719: miehelle. Valtioneuvoston jäsen, joka edus- tusmuodon voimaantuloa olivat ilman edus- 2720: kunnan päätöksen mukaan ei nauti sen luotta- kunnan myötävaikutusta säänneltyjä. Asetuk- 2721: musta, olisi vapautettava tehtävistään. Samoin sella voidaan antaa myös tarkempia määräyk- 2722: olisi vapautettava tehtävistään valtioneuvoston siä lakien täytäntöönpanosta. Lisäksi eduskun- 2723: jäsen, joka sitä pyytää. ta on lailla siirtänyt presidentille asetuksenan- 2724: Valtioneuvoston jäsenten nimittämisen ja tovaltaa, vaikkei tästä mahdollisuudesta halli- 2725: vapauttamisen uusi sääntely edellyttäisi halli- tusmuodossa mainita. 2726: tusmuodon 34 §:n 3 momentin kumoamista ja Periaatteessa lainsäädäntövalta pitäisi kes- 2727: hallitusmuodon 36 §:n 2 ja 3 momentin muut- kittää eduskunnalle. Käytännössä tämä ei ole 2728: tamista. Sen ohella hallitusmuotoon olisi lisät- aina mahdollista. Tarpeellinen joustavuus lain- 2729: tävä uusi 36 a § ja valtiopäiväjärjestykseen säädännön alalla saavutetaan joskus vain siten, 2730: uusi 2 a luku. että säännökset antaa muu elin kuin eduskun- 2731: 4 1989 vp. - LA n:o 23 2732: 2733: ta. Näissä tapauksissa sääntelyvalta olisi kui- tysvaltaansa käyttämällä vaikuttaa hallintoko- 2734: tenkin uskottava presidentin sijasta valtioneu- neiston toimintaan. Kysymyksessä on sisäpo- 2735: vostolle, joka toimii suuremmassa määrin liittisesti tärkeä valtuus, joka on syytä siirtää 2736: eduskunnan valvonnan alaisena kuin president- valtioneuvostolle, jos valtioneuvoston asemaa 2737: ti. eduskunnan luottamusta nauttivana toimeen- 2738: Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi panovallan käyttäjänä aiotaan kohentaa. 2739: siten, että presidentin valta antaa asetuksia Ehdotamme hallitusmuotoa muutettavaksi 2740: poistetaan. Samalla poistettaisiin HM 40, 77 ja siten, että siinä säännellyt tasavallan presiden- 2741: 85 §:ssä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta tin nimitysvaltuudet siirretään pääosin valtio- 2742: alkuperäinen, suoraan perustuslakiin nojaava neuvostolle. Tasavallan presidentille jäisi ni- 2743: asetuksenantovalta, jonka juuret ovat monar- mittämisvalta vain presidentin kanslian osalta. 2744: kistisessa menneisyydessä. Tilalle tulisi järjes- Oikeuslaitoksen yksi tärkeä tehtävä on antaa 2745: telmä, jossa valtioneuvosto antaisi asetuksia kansalaisille oikeussuojaa hallintokoneistoa 2746: vain niissä asioissa, joissa sille tämä valtuus vastaan. Tämän tehtävän kanssa ei ole sopu- 2747: lailla nimenomaisesti uskottaisiin. Tavallisim- soinnussa oikeuslaitoksen virkanimitysoikeu- 2748: pia tapauksia olisi lain täytäntöönpanoa koske- den antaminen toimeenpanovallan haltijoille. 2749: vien säännösten antaminen, josta jo nyt monet Ehdotamme, että oikeuslaitoksen korkeimmat 2750: lait sisältävät erityisvaltuuksia. virat täyttäisi eduskunta. Eduskunnan täytettä- 2751: Samalla olisi tarpeen rajata lainsäädännölli- viksi tulisivat myös eduskunnan alaiseen hallin- 2752: sen valtuutuksen ala säätämällä, että kansalais- toon kuuluvien Suomen Pankin ja Kansanelä- 2753: ten oikeuksien ja velvollisuuksien keskeisestä kelaitoksen korkeimmat virat. 2754: sisällöstä olisi aina säädettävä eduskuntalailla. Yliopistojen professoreiden ja muut tiedeyh- 2755: Olisi myös tarkistettava hallitusmuodon teisön virantäytöt ehdotetaan samoin poistetta- 2756: 2 §:n sanamuotoa, jossa säädetään valtiollisten vaksi toimeenpanovallan virkanimitysvallan 2757: perustehtävien jaosta valtioelinten kesken. piiristä. Nämä virantäytöt tulisi suorittaa tie- 2758: Lainsäädäntövaltaa käyttävien elinten joukos- deyhteisön sisällä, itsehallintoperiaatteen mu- 2759: sa olisi mainittava valtioneuvosto; myös presi- kaisesti. 2760: dentti jäisi tähän luetteloon, koska hänellä Arkkipiispojen ja piispojen nimittämistä ei 2761: säilyisi valta antaa lakiesityksiä eduskunnalle. myöskään siirrettäisi valtioneuvostolle, vaan he 2762: Samassa pykälässä olisi myös tarkistettava jäisivät kirkon itsensä nimitettäväksi. Valtio- 2763: ylintä toimeenpanovaltaa koskevaa säännöstä vallan ei tule puuttua evankelis-luterilaisen kir- 2764: siten, että sen sanamuoto vastaisi nyt käsillä kon eikä minkään muun uskonnollisen yhtei- 2765: olevan uudistuksen sisältöä. sön sisäisiin asioihin. 2766: Asetuksenautovallan siirtäminen valtioneu- Nimittämisvallan siirtäminen aiheuttaisi 2767: vostolle aiheuttaisi muutoksia hallitusmuodon muutoksia hallitusmuodon 87 §:ään. Lisäksi 2768: 2 ja 21 §:ään. Lisäksi olisi kuruottava hallitus- hallitusmuodon 90 § voitaisiin kumota tarpeet- 2769: muodon 28 § ja lisättävä hallitusmuotoon uusi tomana. 2770: 40 a §. Ehdottamamme muutokset hallitusmuotoon 2771: edellyttäisivät muutoksia myös muualla lain- 2772: säädännössä. Perustuslain muutoksen tultua 2773: 1. 7. Virkaan nimittäminen hyväksytyksi on muu lainsäädäntö saatettava 2774: sopusointuun hallitusmuodon kanssa. 2775: Nykyisten perustuslakien sekä eräiden mui- Näillä perusteilla ehdotamme, 2776: den lakien nojalla tasavallan presidentti täyttää 2777: valtiokoneiston tärkeimmät virat. Kun virka- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 2778: miehillä on runsaasti sekä valmistelu- että itse- /akiehdotukset: 2779: näistä päätösvaltaa, presidentti voi virkanimi- 2780: 1989 vp. - LA n:o 23 5 2781: 2782: 1. 2783: Laki 2784: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 2785: 2786: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 2787: tavalla, 2788: kumotaan Suomen Hallitusmuodon 28 § ja 34 §:n 3 ja 4 momentti sekä 90 §, 2789: sellaisina kuin niistä ovat 28 § osittain muutettuna 15 päivänä elokuuta 1980 annetulla lailla 2790: (607/80) ja 90 § 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla lailla (637/87), 2791: muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, 19, 21, 27 ja 30 §, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 2 momentti, 2792: 36 §:n 2 ja 3 momentti ja 87 §, 2793: sellaisina kuin niistä ovat 27 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (575/87) ja 87 § 2794: osittain muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1987 ja 23 päivänä joulukuuta 1986 annetuissa laeissa 2795: (637 /87 ja 1098/87), sekä 2796: lisätään lakiin uusi 36 a ja 40 a § seuraavasti: 2797: 2798: 2 § ton kanssa. Sopimukset ulkovaltojen kanssa 2799: ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli niiden 2800: Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yh- tärkeys sitä edellyttää. Samoin on meneteltävä, 2801: dessä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston jos sopimukset sisältävät lainsäädännön alaan 2802: kanssa. kuuluvia säännöksiä taikka valtiosäännön mu- 2803: Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan kaan muuten vaativat eduskunnan suostumus- 2804: presidentille ja valtioneuvostolle. ta. Sodasta ja rauhasta päättää eduskunta. 2805: 2806: 34 § 2807: 19 § 2808: Sitten kun eduskunta on hyväksynyt lain, se Presidentin on tehtävä päätöksensä valtio- 2809: toimitetaan valtioneuvostolle vahvistettavaksi. neuvoston enemmistön kannan mukaisesti. 2810: Laki on vahvistettava sellaisena, kuin edus- Presidentin päätökset varmentaa asian esitellyt 2811: kunta on sen hyväksynyt, kuukauden kuluessa ministeri. Mitä tässä on sanottu, ei kuitenkaan 2812: siitä, kun laki on toimitettu valtioneuvostolle koske 32 ja 47 §:ssä mainittuja asioita. 2813: vahvistettavaksi. Jollei valtioneuvosto lakia 2814: vahvista, se on palautettava eduskuntaan. Laki 2815: tulee ilman vahvistustakin voimaan, jos edus- 36 § 2816: kunta uudestaan hyväksyy sen asiasisällöltään 2817: muuttamattomana. Palautettu laki, jota ei hy- Valtioneuvostossa on pääministeri ja muita 2818: väksytä, katsotaan raunneeksi. ministereitä. Pääministeri valitaan siinä järjes- 2819: tyksessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 2 a luvus- 2820: 21 § sa säädetään. Pääministeri määrää muut minis- 2821: Valtioneuvoston oikeudesta antaa asetuksia terit. 2822: säädetään 40 a §:ssä. Kun eduskunta on valinnut pääministerin ja 2823: pääministeri ilmoittanut eduskunnalle, ketkä 2824: 27 § hän on määrännyt valtioneuvoston jäseniksi, 2825: Tasavallan presidentin asiana on kutsua toimitetaan valtioneuvoston vaihdos tasavallan 2826: eduskunta ylimääräisille valtiopäiville sekä presidentin esittelyssä. 2827: avata ja päättää valtiopäivät. 2828: 36 a § 2829: 30 § Valtioneuvoston )asen, joka eduskunnan 2830: Tasavallan presidentti on puolustusvoimien päätöksen mukaan ei nauti sen luottamusta, on 2831: ylipäällikkö. vapautettava tehtävästään. Samoin on vapau- 2832: tettava tehtävästään valtioneuvoston jäsen, jo- 2833: 33 § ka sitä pyytää. 2834: Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää pre- Päätöksen vapauttamisesta tekee eduskun- 2835: sidentti yhdessä eduskunnan ja valtioneuvos- nan puhemies. 2836: 6 1989 vp. - LA n:o 23 2837: 2838: Jos pääministeri vapautetaan tehtävästään 2) korkeimman oikeuden ja korkeimman 2839: tai jos hän kuolee, eduskunnan puhemiehen on hallinto-oikeuden presidentit, korkeimman oi- 2840: vapautettava tehtävästä muut valtioneuvoston keuden esityksestä sen jäsenet ja hovioikeuk- 2841: jäsenet. sien presidentit, korkeimman hallinto-oikeuden 2842: 40 a § esityksestä sen jäsenet, hovioikeuksien jäsenet, 2843: Eduskunta voi valtuuttaa valtioneuvoston vesiylituomarin ja insinöörineuvokset, työtuo- 2844: asetuksella säätämään lainsäädäntövallan mioistuimen presidentin ja jäsenet sekä mark- 2845: alaan kuuluvasta asiasta, mikäli perustuslaissa kinatuomioistuimen puheenjohtajan ja jäsenet. 2846: ei ole toisin määrätty. Kansalaisten oikeuksien Presidentti nimittää tasavallan presidentin 2847: ja velvollisuuksien keskeinen sisältö on säädet- kanslian kansliapäällikön. 2848: tävä lailla. Valtioneuvosto nimittää: 2849: Sikäli kuin aikaisemmin on perustuslaissa tai 1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin; 2850: laissa annettu valtuus säätää asetuksella josta- 2) keskusvirastojen päälliköt ja keskusviras- 2851: kin asiasta, tätä valtuutta käyttää valtioneu- tojen jäsenet sekä maaherrat ja lääninneuvok- 2852: vosto. set; 2853: Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka 3) valtioneuvoston esittelijät sekä korkeim- 2854: sisältäisi lain muutoksen. man oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu- 2855: Asetukset annetaan ja julkaistaan, niin kuin den esityksestä näiden tuomioistuinten esitteli- 2856: laeista on 20 §:ssä säädetty. jät; 2857: 4) ulkomaanedustuksen viranhaltijat; sekä 2858: 87 § 5) puolustusvoimien upseerit. 2859: Eduskunta nimittää: 2860: 1) Suomen Pankin johtokunnan puheenjoh- 2861: tajan ja jäsenet sekä Kansaneläkelaitoksen hal- Tämä laki tulee voimaan päivänä 2862: lituksen puheenjohtajan ja jäsenet; kuuta 19 2863: 2864: 2865: 2866: 2867: 2. 2868: Laki 2869: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 2870: 2871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 2872: tavalla, 2873: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n 2 momentti, 20, 22, 73 a ja 84 §, 2874: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti ja 22 § 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa 2875: laissa (278/83) sekä 20, 73 aja 84 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (576/87), sekä 2876: lisätään lakiin uusi 2 a luku ja 37 b § seuraavasti: 2877: 2878: 3 § 20 § 2879: Jos eduskunta päättää ennenaikaisten vaa- 2880: Eduskunnalla on oikeus päättää, että uudet lien toimittamisesta, on eduskunnan vaalien 2881: vaalit on toimitettava ennen 1 momentissa jälkeen kokoonnuttava varsinaisille valtiopäi- 2882: mainitun nelivuotiskauden päättymistä. Tällai- ville sen kalenterikuukauden ensimmäisenä 2883: sia ennenaikaisia vaaleja lähinnä seuraavat päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymme- 2884: vaalit toimitetaan maaliskuun kolmantena sun- nen päivän kuluttua ennenaikaisia vaaleja kos- 2885: nuntaina ja maanantaina neljäntenä vuonna kevan päätöksen tekemisestä, taikka sinä aikai- 2886: sen jälkeen, kun ennenaikaiset vaalit toimitet- sempana päivänä, jonka eduskunta on päättä- 2887: tiin, ellei eduskunta sitä ennen päätä, että nyt. 2888: seuraavat vaalit on toimitettava aikaisemmin. Jos päätös ennenaikaisten vaalien toimitta- 2889: misesta tehdään sen jälkeen, kun varsinaiset 2890: 1989 vp. - LA n:o 23 7 2891: 2892: valtiopäivät on päätetty, eikä vaaleja ennätetä ta, uusi pääministeri ilmoittaa eduskunnalle, 2893: suorittaa loppuun ennen seuraavan helmikuun ketkä hän on määrännyt valtioneuvoston jäse- 2894: ensimmäistä päivää, lykätään varsinaisten val- niksi ja mikä on valtioneuvoston toimintaoh- 2895: tiopäivien alkaminen sen kalenterikuukauden jelma. Tähän ilmoitukseen sovelletaan, mitä 2896: ensimmäiseen päivään, joka seuraa vaalien tu- valtiopäiväjärjestyksen 36 §:ssä on säädetty 2897: loksen julkaisemisen jälkeen. valtioneuvoston tiedonannosta. 2898: 2899: 22 § 37 b § 2900: Tasavallan presidentin määräykset, joita tar- Ennenaikaisten vaalien toimittaminen ote- 2901: koitetaan 18 ja 21 §:ssä, julistetaan siinä jär- taan eduskunnan käsiteltäväksi, jos vähintään 2902: jestyksessä, kuin lakien ja asetusten julkaisemi- kaksikymmentä edustajaa sitä puhemieheltä 2903: sesta on säädetty. Sama koskee 20 §:ssä tarkoi- kirjallisesti pyytää. Puhemiehen on otettava 2904: tettua eduskunnan päätöstä. asia päätettäväksi viidentoista päivän kuluessa 2905: pyynnön esittämisestä. Eduskunta voi tehdä 2906: 2 a luku päätöksen välittömästi keskustelun jälkeen tai 2907: Pääministerin valinta asian oltua ensin perustuslakivaliokunnan val- 2908: misteltavana. 2909: 27 a § 2910: Kun pääministeri on valittava, kutsuu puhe- 73 a § 2911: mies jokaisen eduskuntaryhmän edustajat neu- Asianomaisen valiokunnan on annettava 2912: votteluun. Tämän jälkeen hän tekee eduskun- mietintö eduskunnan käsiteltäväksi palautetus- 2913: nalle ehdotuksen siitä, kenet on valittava pää- ta laista, minkä jälkeen laki on äänten enem- 2914: ministeriksi. mistöllä hyväksyttävä asiasisällöltään muutta- 2915: Puhemiehen ehdotuksesta eduskunnan on, mattomana tai hylättävä. 2916: lähettämättä sitä valiokuntaan, äänestettävä 2917: viimeistään neljäntenä päivänä ehdotuksen te- 2918: 84 § 2919: kemisestä. Jos enemmän kuin puolet annetuis- 2920: Eduskunnan päättämä lakiehdotus toimite- 2921: ta äänistä on hylkäysesitystä kannattavia, pu- 2922: taan valtioneuvostolle vahvistettavaksi ja laki- 2923: hemiehen ehdotus katsotaan hylätyksi. Muussa 2924: na annettavaksi. Jos valtioneuvosto palauttaa 2925: tapauksessa ehdotus on hyväksytty. 2926: lakiehdotuksen eduskunnan uudelleen käsitel- 2927: Jos eduskunta hylkää puhemiehen ehdotuk- 2928: täväksi, on tästä välittömästi ilmoitettava edus- 2929: sen, puhemies tekee uuden ehdotuksen, josta 2930: äänestetään niin kuin 2 momentissa on säädet- kunnalle. Jollei eduskunta ole koolla, on puhe- 2931: miehen kutsuttava se koolle asiaa käsittele- 2932: ty. Jos eduskunta on neljä kertaa hylännyt 2933: puhemiehen ehdotuksen, keskeytetään vaali- mään. 2934: Muut eduskunnan päätökset, jotka ovat vas- 2935: menettely ja sitä jatketaan vasta, kun edusta- tauksia hallituksen esityksiin, niin myös ennen- 2936: jainvaalit on toimitettu. Ellei lakimääräisiä aikaisten vaalien toimittamista koskeva edus- 2937: edustajainvaaleja toimiteta yhdeksänkymme- kunnan päätös sekä muut eduskunnan ilmoi- 2938: nen päivän kuluessa, on eduskunnan päätettä- tukset hallitukselle tiedotetaan valtioneuvos- 2939: vä, että ennenaikaiset vaalit toimitetaan. tolle eduskunnan kirjelmällä. 2940: 27 b § 2941: Kun eduskunta on hyväksynyt puhemiehen Tämä laki tulee voimaan päivänä 2942: ehdotuksen uuden pääministerin valitsemises- kuuta 19 2943: 2944: 2945: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1989 2946: 2947: Esko Helle Heli Astala Raila Aho 2948: Timo Laaksonen Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen 2949: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Esko Seppänen 2950: Asko Apukka Claes Andersson Vappu Säilynoja 2951: Jarmo Wahlström Lauha Männistö 2952: 1989 vp. 2953: 2954: Lakialoite n:o 24 2955: 2956: 2957: 2958: 2959: Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta 2960: annetun lain ja verotuslain muuttamisesta 2961: 2962: 2963: Eduskunnalle 2964: 2965: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2966: 2967: Lakialoite on tarkoitettu säädettäväksi halli- 5) eräiden muidenkin haitallisten aineiden 2968: tuksen esityksen n:o 25 asemesta. Nimittäin veteenjättövero Gätevesivero) sekä 2969: huolimatta siitä, että eduskunta ei ollut joulu- 6) torjunta-aineiden luontoonpäästämisve- 2970: kuussa 1988 valmis säätämään hallituksen nyt ro. 2971: antaman lakiesityksen sisältöistä lakia voimaan Myös autoliikenteeseen liittyy monia sellaisia 2972: pysyvänä, hallitus tuo eduskunnalle uuden esi- päästöjä, joita ei voida pitää luonnon ja yhteis- 2973: tyksen lähes samansisältöisenä kuin on halli- kunnan näkökulmasta sallittavina. Ne päästöt 2974: tusryhmien äänin yksivuotisena hyväksytty ym- tulisi panna perinnän helpottamiseksi verolle 2975: päristövihamielinen elinkeinotulon verottamis- polttoaineverotuksen yhteydessä, minkä takia 2976: laki. liikenteen haittavaikutusten erityisveroja ei eh- 2977: Hallituksen uuden vanhan esityksen mukaan doteta säädettäväksi tässä yhteydessä; vain pie- 2978: elinkeinotoimintaa ei pyritä vähimmässäkään ni osa liikenteen verovelvollisista on elinkei- 2979: määrin ohjaamaan siihen suuntaan, että ympä- nonharjoittajia. 2980: ristön saastuttaminen ja tuhoaminen olisi elin- Lakiesityksemme mukaisilla ympäristöve- 2981: keinotoimintaa harjoitettaessa kannattamaton- roilla on tarkoitus koota vuosittain (ensi vuo- 2982: ta. Vaikka ympäristöä ei tietystikään voida den rahassa) yli miljardi markkaa, mikä jakau- 2983: fyysisessä merkityksessä suojella verotuksen tuisi resurssien käytön osalta sekä päästöittäin 2984: avulla, yhteiskunnalla ei ole käytössään parem- seuraavasti: 2985: paa elinkeinotoiminnan suojeluunohjaus- ja 2986: saastuttamattomuuteen kannustusjärjestelmää 2987: kuin verotus. milj.mk 2988: Tämä aloite poikkeaa hallituksen esityksestä - elinkeinovesivero . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 2989: ennen muuta niin, että elinkeinotoiminnalle - otsonikerrosta tuhoavien aineiden 2990: halutaan panna liiketaloudelliseen tulokseen vero............................... 50 2991: perustuvan tuloveron ohella maksuun myös - hiilidioksidin ilmaanpäästävero . . . 150 2992: ympäristötaloudelliseen toimintaan liittyviä ve- - typen oksidien ilmaanpäästävero.. 150 2993: roja. Sillä tavalla halutaan korostaa, että tär- - rikkidioksidin ilmaanpäästävero . . 175 2994: keää ei ole vain lopputuotanto ja sen mukainen - kloarin vesistöönpäästävero. . . . . . . 200 2995: liiketulo. Tärkeitä - luonnon, yhteiskunnan ja - haitallisten aineiden veteenjättöve- 2996: terveiden ihmisten näkökulmasta - ovat myös ro................................. 100 2997: sivu- ja välituotteet: erilaiset jäämät ja päästöt - torjunta-aineiden luontoonpäästä- 2998: luontoon ja ympäristöön. misvero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 2999: Ehdotamme säädettäväksi elinkeinonharjoit- 3000: tajille tiettyjä erityisveroja. Niitä olisivat: 3001: 1) resurssiveron luonteinen elinkeinovesive- Verokertymän lisäyksen avulla voidaan val- 3002: ro käytetystä vedestä, tion varoja entistä helpommin osoittaa esimer- 3003: 2) otsonikerrosta tuhoavien aineiden vero, kiksi maapohjan hankintaan sekä ihmisten että 3004: 3) hiilidioksidin, typen oksidien ja rikkidi- eläinten asumistarkoituksiin ja entistä terveem- 3005: oksidin ilmaanpäästövero, män kaikenlaisen elämän perusteiden luomi- 3006: 4) kloarin vesistöönpäästövero, seen. 3007: 2900200 3008: 2 1989 vp. - LA n:o 24 3009: 3010: Ympäristönsuojelulle vapaat poisto-oikeudet Ehdotammekin 3011: 1) luovutusvoittoveron määräytymisen pe- 3012: Sen lisäksi, että olemme täydentämässä halli- rusteita muutettavaksi niin, että myös yritykset 3013: tuksen esitystä erilaisin erityisveroin, haluam- joutuvat myyntivoitoista verolle, 3014: me esittää ympäristöperusteisia parannuksia 2) vaihto-omaisuuden varastovarauksen 3015: myös siihen, mitä hallitus ehdottaa esitykses- poistamista kokonaan, 3016: sään n:o 25. 3) luottotappiovarauksen supistamista 3017: Ympäristönsuojeluinvestoinneille ehdotam- enemmän kuin hallitus esittää, 3018: me vapaita poistoja: ympäristönsuojelulaittei- 4) poistojen perusteiden muuttamista ylei- 3019: den hankintameno voitaisiin vähentää ja jak- sesti niin, että ne vastaavat käyttöomaisuuden 3020: sottaa vapaasti 10 vuoden ajalle sen käyttöön- todellista kulumista (kuitenkin enintään 25 07o 3021: ottoajankohdasta lukien. vuodessa), 3022: 5) työvaltaisia aloja suosivan toimintava- 3023: rauksen käytön laajentamista siinä tapauksessa 3024: Muita parannusehdotuksia että varauksia säilytetään, 3025: 6) investointivarauksesta, tutkimusvähen- 3026: Hallituksen esitys on muiden kuin ympäris- nyksestä ja konserniavustuksesta luopumista 3027: töverojen osalta oikeansuuntainen. Sen avulla sekä 3028: laajennetaan veropohjaa ja estetään - ei kui- 7) yrityksen varoilla tapahtuvan juopottelun 3029: tenkaan riittävässä määrin - epätarkoituksen- tekemistä verotuksessa vähennyskelvottomak- 3030: mukaista tuloksentasausta. si. 3031: Tässä yhteydessä on kuitenkin nähtävä, että Jos tuloksentasaus edelleen sidotaan varasto- 3032: lakiesitys elinkeinotuloveron verottamisesta on varauksen avulla varastossa olevan tavaran 3033: osa sellaista kokonaisuutta, jonka muita osia ei määrään, verotus johtaa edelleen veronkier- 3034: tuoda eduskunnan käsittelyyn tässä yhteydes- toon uuden tavaran hankinnan avulla, mikä on 3035: sä. kansantaloudessa edelleen epätarkoituksenmu- 3036: Siksi hallituksen esitystä ei voida tarkastella kaista. 3037: pelkästään elinkeinotuloverolakina. Se on Kun ehdotamme luottotappiovarausmahdol- 3038: myös osa sitä "kokonaisverouudistusta", jon- lisuutta supistettavaksi enemmän kuin hallitus 3039: ka avulla elinkeinotoiminnan tuloja ohjataan esittää, väitämme, että toteutuneet luottotap- 3040: suurituloisille ja rikkaille. Maksumiehiä ja piot ovat todellisuudessa pienempiä kuin va- 3041: -naisia ovat keskituloiset. rausmahdollisuus. Liian liberaali varausmah- 3042: Valtiovalta on hallituksen esitysten mukaan dollisuus johtaa veronkiertoon. 3043: toisessa yhteydessä hyvittämässä yrityksille Samoin investointivarauslain, tutkimus- 3044: sekä tässä laissa että osinkojen veronhyvitys- vähennyksestä valtionverotuksessa annetun 3045: järjestelmässä maksuunpantavat verovelvoit- lain ja konserniavustuksesta verotuksessa an- 3046: teet. Kun yrityksiltä poistetaan kunnallinen netun lain avulla vain kierretään laillisesti ve- 3047: harkintavero, verotuksen dynaamisista vaiku- roa. 3048: tuksista ja verotuksen tulevasta kohtaannosta 3049: ei ole tarkkaa tietoa. 3050: Vaikka veropohja laajeneekin sillä tavalla Esitys verotuslain muuttamisesta 3051: kuin hallituksen esityksessä n:o 25 esitetään, 3052: yritysten verot eivät kokonaisuudessaan välttä- Aloitteeseemme liittyy kiinteästi myös ehdo- 3053: mättä lisäänny. Kuitenkin yrityksiä pitäisi ve- tus laiksi verotuslain muuttamisesta. 3054: rottaa enemmän kymmenen lihavan noususuh- Haluamme, että elinkeinonharjoittaja vei- 3055: dannevuoden jälkeen hyvinvoinnin jakamiseksi voitetaan pitämään kirjaa yrityksensä ainevir- 3056: tasaisemmin ja pahoinvoinuin torjumiseksi yh- roista ja laatimaan niistä ainetaseet, joiden 3057: teiskunnassa. perusteella yritykselle määrätään ympäristöve- 3058: Tässä lakiesityksessä hyväksytään pääosin ne rot. Nykyisinhän tuloslaskelmat ja taseet ovat 3059: muutokset, joita hallitus esittää veropohjan käytössä tuloveroja määrättäessä, mutta raha- 3060: laajentamiseksi, vaikka veropohjaa haluttaisiin mitallisina ne eivät käy ympäristöverotarkoi- 3061: edellä esitetyin perustein laajentaa vielä enem- tuksiin. 3062: män; elinkeinotoiminnan verotus on viime 3063: vuosina suorastaan keventynyt. 3064: 1989 vp. - LA n:o 24 3 3065: 3066: ALOITTEEN PERUSTELUT 3067: 3068: 1. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun mi käyttää runsaasti energiaa. Energiavaltai- 3069: lain muuttamisesta suutta ovat omiaan lisäämään energiaverouu- 3070: distuksen tapaiset toimet, joiden avulla ener- 3071: Oleellisimmat erot hallituksen esityksen n:o gian hintaa on alennettu. 3072: 25 ja tämän aloitteen välillä ovat: Maamme sähköstä teollisuus käyttää nyt 60 3073: - hallituksen esitys ei sisällä ympäristön- prosenttia - ja uuden kuumahierreteknolo- 3074: suojeluveroja ja gian lisääntymisen kautta yhä sähkövaltaisem- 3075: - hallituksen esitykseen sisältyy edelleenkin maksi muuttuva metsäteollisuus yksinään jo 40 3076: yrityksille liian suuret mahdollisuudet lailliseen prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutuksen ar- 3077: veronkiertoon, sellaiseen mikä ei ole mahdol- vioidaan edelleen kasvavan, ja on ennustettu 3078: lista palkansaajille. kulutuksen lisääntyvän kokonaista 40 prosent- 3079: Veroja, joilla pyritään vähentämään saastut- tia vuoteen 2000 mennessä. Kasvaahan se, jos 3080: tamista, päästöjä ja laskeumia tai joiden avulla siitä lähdetään ja se sallitaan eikä julkinen 3081: pyritään kannustamaan voimavarojen säästeli- valta ohjaa veroin ja maksuin teollisuutta ener- 3082: ästä käyttöä, on usein arvosteltu sillä kestä- gian säästämiseen! 3083: mättömällä perusteella, että maksun maksa- Teollisuuden rakennetta tulisi kehittää vä- 3084: malla yritys muka saa luvan saastuttaa. hemmän energiavaltaiseksi. Sen osalta, millä 3085: Tästä ei ole kysymys. tavalla energiaa tuotetaan, ratkaisuksi ei kel- 3086: Tarkoituksena on viime kädessä käyttää hy- paa ydinvoima; sen käyttöön liittyy normaali- 3087: väksi sekä sitä että tätä, sekä kieltoja että oloissakin ratkaisemattomia plutonium- ym. 3088: veroja. Tässä lakiesityksessä käsitellään vain ongelmia. 3089: veroja, koska esitys on tarkoitettu tulemaan Kun teollistuneiden maiden tulisi vähentää 3090: voimaan hallituksen esityksen n:o 25 sijasta. energiankulutustaan tuntuvasti, noin kolman- 3091: Toisissa yhteyksissä on sitten säädettävä neksella, jotta kasvihuoneilmiö voitaisiin tor- 3092: päästöille ja laskeumille niin tiukat normit jua, kuitenkaan se vaihtoehto, että tuotetaan 3093: kuin se on ihmisen tuotantotoiminnan kaikki- lisää atomisähköä, ei käy! Hiilidioksidipäästö- 3094: naisia perusteita vaarantamatta mahdollista. jen vähentäminen yhtäällä tuottaa tässä yhtey- 3095: Siis vain sen ohella ja sen lisäksi, mitä dessä vielä suurempia ongelmia toisaalla. 3096: säädetään normeista, on tietyt saastuttamisen 3097: muodot ja tiettyjen rajallisten luonnon voima- 3098: varojen käyttö pantava verolle sen periaatteen 1 OSA 3099: mukaan, että elinkeinotoimintaa pitää julkisen Yleiset säännökset 3100: vallan ohjata terveempään suuntaan. Muita 3101: yhtä tehokkaita keinoja ohjaamiseen ja kan- 2 §. Ehdotamme uutta 3 momenttia, jonka 3102: nustamiseen ei ole. Tällä tavalla saastuttami- mukaan käyttöomaisuuden myynnistä saadut 3103: nen pannaan verolle saastuttamisen subjekteil- tulot olisivat erillinen tulolähde. Tarkoituksena 3104: le, saastumisketjun alkupäähän, tuottajille. on saattaa luovutusvoitot verollisiksi myös yri- 3105: Hyvä esimerkki tällaisen veron kohteesta on tyksille. Nykykäytännön mukaanhan yritysten 3106: ilmakehän otsonia tuhoavien kloorifluorihiili- saarnat myyntivoitot eivät mene verolle, kun 3107: kaasujen vero. niistä saa vähentää samat tuloksentasauskir- 3108: Kasvihuoneilmiön torjunnan kannalta on jaukset kuin muistakin tuloista. 3109: oleellista, että CFC-aineiden käytöstä luovu- 3110: taan kokonaan ja että hiilidioksidipäästöjä il- 3111: makehään yleisestikin rajoitetaan. Yhdessä II OSA 3112: eräiden muiden aineiden kanssa CFC-aineet Tulon veronalaisuus ja menon 3113: tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, millä vähennyskelpoisuus 3114: arvioidaan olevan monia muitakin haitallisia 3115: vaikutuksia kuin kasvihuoneilmiön kiihtymi- 1 luku 3116: nen. Tulon veronalaisuus 3117: Hiilidioksidipäästöihin taas vaikuttaa eniten 3118: energiantuotanto: fossiilisten polttoaineiden 2 §. Ehdotamme, että erillisenä tulolähteenä 3119: käyttö. Muihin OECD-maihin verrattuna Suo- verotetaan 2 momentista poiketen käyttöomai- 3120: 4 1989 vp. - LA n:o 24 3121: 3122: suuteen kuuluvista kiinteistöjen ja arvopaperei- tai menetetty. Verovuoden päättyessä olevan 3123: den luovutuksesta saatua tuloa. Tällöin tästä vaihto-omaisuuden hankintamenosta olisi kui- 3124: tulosta ei voitaisi tehdä vähennyksiä, jotka tenkin edelleenkin kulua se osa, joka ylittää 3125: liittyvät muuhun tulolähteeseen enempää kuin vastaavan vaihto-omaisuuden hankintaan vero- 3126: mitä on sallittu vähentää tulolähteen tappiota vuoden päättyessä todennäköisesti tarvittavan 3127: toisesta tulolähteestä. Tämä toisi myyntivoitot hankintamenon tai siitä todennäköisesti saata- 3128: nykyistä paremmin verolle. van luovutushinnan. 3129: Hallitus ei tällaista ehdota. Ennen vuotta 1989 voimassa olleen 2 mo- 3130: 5 ja 6 §. Hallitus ehdottaa käyttöomaisuu- mentin mukaan verovuoden kulua on verovel- 3131: teen kuuluvien vähintään 10 vuotta omistettu- vollisen sitä vaatiessa lisäksi enintään 40 pro- 3132: jen kiinteistöjen ja 5 vuotta omistettujen arvo- senttia siitä hankintamenon osasta, jota ei 1 3133: papereiden luovutushintojen veronalaisuuden momentin säännösten perusteella ole katsottu 3134: laajentamista 60 prosenttiin. kuluksi. Jos verovelvollinen on verovuonna 3135: Tyydymme hallituksen esitykseen n:o 25. tehnyt toimintavarauksen tai verovelvollisella 3136: on aikaisemmin tehtyjä purkamattomia toi- 3137: mintavarauksia, enimmäismäärä on 40 prosen- 3138: 2 luku tin sijasta 35 prosenttia. 3139: Menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus Hallitus ehdottaa, kuten vuonna 1989 on 3140: yksivuotisella verolailla ollut voimassa, vaihto- 3141: 8 §. Voimassa olevan lain 8 kohdassa sääde- omaisuuden varastovarauksen 40 prosentin ku- 3142: tään kohtuulliset edustusmenot vähennyskel- lukirjausmahdollisuuden alentamista 30 pro- 3143: poisiksi sen mukaan kuin verohallitus tarkem- sentiksi. Tällainen 40 prosentin kulukirjaus 3144: min määrää. Edustusmenoihin on perinteisesti alentaa yritysten efektiivistä veroastetta ja an- 3145: luettu myös alkoholijuomien tarjoilusta aiheu- taa mahdollisuuden huomattavaan tuloksenta- 3146: tuneet kulut. Yritysten tarjoaman alkoholin saukseen. Itse asiassa näin suurta varastova- 3147: kustannukset siirtyvät epäsuorasti muiden ve- rausta yritykset eivät keskimäärin kykene käyt- 3148: ronmaksajien kustannettavaksi. Ehdotamme li- tämään. 3149: sättäväksi lain 8 §:n 8 kohtaan lauseen, joka Vuoteen 1985 saakka varastovarauksen 3150: sulkee alkoholitarjoilusta aiheutuneet kulut enimmäismäärä oli 50. Prosentin alentaminen 3151: edustusmenojen ulkopuolelle. 40:ksi ei lisännyt verotuloja, sillä teollisuusyri- 3152: 15 §. Olemme yhtyneet hallituksen esityk- tysten varastovarausprosentti on ollut keski- 3153: seen siinä, miten määritellään vastikkeetta saa- määrin 30 prosenttia ja talonrakennusalalla 3154: dun omaisuuden vähennyskelpoinen hankinta- tätä pienempi. Kahdeksassa suurimmassa ta- 3155: meno. lonrakennusyrityksessä se oli Taloudellisen 3156: suunnittelukeskuksen selvityksen mukaan suu- 3157: rimmillaan runsaat 30 prosenttia vuonna 1983. 3158: III OSA Yritysten maksamia veroja sen sijaan alensi se, 3159: Tulon ja menon jaksottaminen että (samaan aikaan, kun varastovarauksen 3160: enimmäismäärä alennettiin 40 prosentiksi) yh- 3161: 1 luku teisöjen tuloverokanta alennettiin 43 prosentis- 3162: Yleiset jaksottamissäännöt ta 33 prosentiksi. 3163: Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdo- 3164: Emme ehdota näihin muutoksia. Myöskään tetut muutokset lisäävät elinkeinoverotuksen 3165: hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia. veropohjaa 200-600 miljoonalla markalla. Sa- 3166: malla kuitenkin todetaan esityksen liittyvän 3167: "kokonaisverouudistukseen", johon liittyvien 3168: muiden lakien sisällöstä sitten viime kädessä 3169: 2 luku riippuu se, mikä on verokertymä. Veropohjan 3170: Vaihto- ja sijoitusomaisuuden laajentaminen lisää julkisen vallan tuloja vain 3171: hankintamenon jaksottaminen staattisen tarkastelun mukaan. 3172: Ei sitä paitsi tarvita erityistä kaukonäköi- 3173: 28 §. Vaihto-omaisuuden hankintameno on syyttä, jos arvataan, että veropohjan laajen- 3174: momentin mukaan sen verovuoden kulua, nuksen vaikuttaessa yritysverotuksen kiristymi- 3175: jona vaihto-omaisuus on luovutettu, kulutettu seen yhteisöjen verokantaa alennetaan ja vai- 3176: 1989 vp. - LA n:o 24 5 3177: 3178: tion tuloveroasteikkoja kevennetään, jolloin nitelman mukaisen poiston suuruinen, kuiten- 3179: tämän esityksen tekniset kiristykset tulevat kin enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. 3180: maksuun palkansaajille. Niinhän tämä hallitus 3181: toimii: panee verorasituksen keskituloisten pal- 3182: kansaajien harteille. Ympäristönsuojeluinvestointipoisto 3183: Ehdotamme lain 28 §:n 2 momentin ja siten 3184: vaihto-omaisuuden varastovarauksen kumotta- 30 a §. Uudessa pykälässä ehdotamme ym- 3185: vaksi, koska se mahdollistaa yritysten laillisen päristöministeriön lausunnon perusteella ym- 3186: veronkierron. Tällöin jäisi voimaan 28 §:n 1 päristöinvestoinneille kuitenkin vapaita poisto- 3187: momentti. ja. Tällöin ympäristöä pilaavien päästöjen 3188: 29 §. Sijoitusomaisuuden arvostusvaraus on puhdistamista varten hankittujen koneiden ja 3189: vuoteen 1989 voimassa olleen lain mukaan laitteiden, joiden tulee edustaa alansa kehitty- 3190: enintään 6 prosenttia verovuoden päättyessä neintä tekniikkaa, hankintamenosta voitaisiin 3191: olevan sijoitusomaisuuden hankintamenosta ja niiden käyttöönottovuodelta ja sitä seuraavilta 3192: arvonkorotuksesta. yhdeksältä verovuodelta toimitettavissa vero- 3193: Hallitus esittää sijoitusomaisuuden arvostus- tuksissa vähentää poistona veronalaisesta tu- 3194: varauksen alentamista yksivuotisen lain mukai- losta ympäristönsuojelulaitteen hankintame- 3195: sesti enintään 5 prosentiksi. Me ehdotamme 5 non se osa, minkä verovelvollinen on kirjanpi- 3196: prosentin sijasta 2 prosenttia. Sijoitusomaisuu- dossaan vähentänyt tällaisena poistona. Tämän 3197: den aliarvostus mahdollistaa vakavaraisten poisto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on 3198: pankki- ja rahalaitosten kirjanpidollisen tulok- kuitenkin ympäristöministeriön myönteinen 3199: sen keinotekoisen alentamisen tavalla, joka lausunto hankitun koneen tai laitteen laadusta: 3200: vääristää kokonaisverotusta ja estää yritysve- edustaako se käyttötarkoitukseltaan edisty- 3201: rotuksen saattamisen samalle tasolle palkkatu- neintä tekniikkaa. Poisto-oikeutta ehdotukses- 3202: lojen verotuksen kanssa. samme nimitetään ympäristönsuojeluinvestoin- 3203: tipoistoksi. 3204: Hallitus ei ole ehdottanut ympäristönsuoje- 3205: luinvestointipoistojärjestelmää. 3206: 3 luku 41 ja 42 §. Tyydymme hallituksen esitykseen 3207: n:o 25. 3208: Käyttöomaisuuden hankintamenon 3209: jaksottaminen 3210: 4 luku 3211: 30 §. Irtaimen käyttöomaisuuden poiston Vähennyskelpoiset varaukset 3212: suuruus määritellään 3 momentissa. Sen mu- 3213: kaan verovuoden poiston suuruus saa olla 46 §. Vuoteen 1989 voimassa olleen 1 mo- 3214: enintään 30 prosenttia menojäännöksestä. Me- mentin mukaan muiden verovelvollisten kuin 3215: nojäännöksen laskemistapa määritellään 2 mo- raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten oikeus tehdä 3216: mentissa ja 1 momentissa puolestaan luetellaan luottotappiovaraus on enintään 3 prosenttia 3217: irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvaksi ko- liikesaamisten yhteismäärästä ellei verovelvolli- 3218: neet, kalusto ja muu niihin verrattava käyttö- nen toteennäytä sitä suurempaa todennäköistä 3219: omaisuus. Monissa tapauksissa 30 prosentin luottotappion vaaraa. 3220: vuotuinen kulukirjaus johtaa irtaimen käyttö- Vuoteen 1989 voimassa olleen 2 momentin 3221: omaisuusesineen luonnollista kulumista nope- mukaan raha-, vakuutus- ja eläkelaitos saa 3222: ampaan verotukselliseen kuluksi kirjaamiseen. vähentää verovuonna tehdyn luottotappiova- 3223: Pääomavaltaisilla tuotannon ja elinkeinotoi- rauksen, joka on enintään 0,6 prosenttia saa- 3224: minnan aloilla tällainen tilanne myötävaikuttaa misten yhteismäärästä; purkamattomien luot- 3225: investointihyödykkeiden hukkakäyttöön, mikä totappiovarausten yhteismäärä ei saa ylittää 6 3226: on sekä kansantaloudellisesti epäoikeudenmu- prosenttia. 3227: kaista että haitallista ympäristölle. Hallitus esittää yksivuotisen lain mukaisesti 3228: Hallitus ei ole tähän ehdottanut muutosta 1 momentin luottotappiovarauksen enimmäis- 3229: kuten ei yksivuotiseksi jääneeseen lakiinkaan. määrän alentamista 3 prosentista 2 prosentiksi 3230: Me ehdotamme lain 30 §:n 3 momenttia ja 2 momentin luottotappiovarausten yhteis- 3231: muutettavaksi siten, että verovuoden poiston määrää koskevan 6 prosentin alentamista 5 3232: suuruus saa olla enintään laskennallisen suun- prosentiksi. 3233: 6 1989 vp. - LA n:o 24 3234: 3235: Me olemme yhtyneet 1 momentin osalta täen tietoja valkaistun sulfiittiselluloosan val- 3236: hallituksen esitykseen, mutta ehdotamme 2 mistuksessa kuluvasta vesimäärästä sekä sellu- 3237: momentissa säädetyn raha-, vakuutus- ja elä- loosan tiedossa olevaa markkinahintaa. Ehdo- 3238: kelaitosten luottotappiovarauksen enimmäis- tettu vero on suhteellisen pieni, milloin esimer- 3239: määräksi 0,3 prosenttia laitoksella verovuoden kiksi sellun tuotannossa käytetään vähän vettä. 3240: päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Sitä tulisikin asteittain nostaa vaikutuksen te- 3241: Luottotappiovarausten yhteismäärä on ehdo- hostamiseksi. Tieto veron jatkuvasta kohoami- 3242: tuksessamme hallituksen kannan mukainen. sesta on omiaan ohjaamaan uus-, laajennus- ja 3243: Esitys perustuu tältä osin samoille näkökohdil- uusintainvestointeja. Veron tarkoituksena on 3244: le kuin 29 §:ää koskeva muutosesitys. suosia suljettua kiertoa, koska siitä ei veroa 3245: 46 a §. Esitämme säännöstä muutettavaksi peritä. 3246: siten, että toimintavarauksen enimmäismäärää Säännösesityksessä rajataan asuntopoliitti- 3247: nostettaisiin 30 prosentista 40 prosenttiin, jol- sista syistä asunto-osakeyhtiöt ja -osuuskunnat 3248: loin verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen pur- sekä kiinteistöyhtiöt ja kiinteistöhuoltoyhtiöt 3249: kamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei elinkeinovesiveron ulkopuolelle. Vesiveron ku- 3250: saa ylittää 40 prosenttia tilikauden päättymistä muloitumisvaikutuksen estämiseksi elinkeino- 3251: edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen vesiverosta vapautettaisiin myös vesilaitokset. 3252: ennakonpidätysten alaisten palkkojen määräs- Säännösesityksessä verovelvollisiksi esitetään 3253: tä. Hallitus ei ole tätä ehdottanut. ainoastaan elinkeinonharjoittajat. Tällä viita- 3254: Muutosesityksemme perusteena on toiminta- taan elinkeinotoimintaan, jolla tarkoitetaan 3255: varauksen merkitys työvoimavaltaisille yrityk- lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua liike- ja 3256: sille. Toimintavarausta korottamalla helpotet- ammatti toimintaa. 3257: taisiin työvoimaa runsaasti käyttävien yritysten Hallitus ei ole ehdottanut elinkeinovesive- 3258: toimintaedellytyksiä. roa. 3259: 3260: Otsonikerrosta tuhoavien aineiden vero 3261: IV OSA 3262: 49 b §. Ed. Lauha Männistön ym. lakialoit- 3263: Ympäristöverot teessa n:o 88/1988 vp., joka sisältää ehdotuk- 3264: Olemme sisällyttäneet ympäristöä koskevat sen laiksi eräistä kloorifluorihiilivetyjen käyt- 3265: erityisverotomaksi IV osakseen. Tällöin nykyi- töä koskevista rajoituksista, on ehdotettu seu- 3266: nen IV osa siirtyy V osaksi. raavia rajoitustoimia: 3267: 1) sellaisen uuden tuotantolinjan tai tuotan- 3268: tolaitoksen rakentaminen, joka perustuu tai 3269: Elinkeinovesivero jossa aiotaan käyttää freoneja, on kielletty; 3270: 2) sellainen maahantuoja, joka on vuonna 3271: 49 a §. Elinkeinotoiminnassa käytetään huo- 1987 tuonut maahan sanottua ainetta, saa tuo- 3272: mattavia määriä vettä, joka on yksi tärkeim- da sitä maahan voimaantulopäivää seuraavien 3273: mistä Suomen luonnonvaroista. Vesistöjen re- 12 kuukauden aikana enintään määrän, joka 3274: hevöityminen ja saastuminen voidaan estää on 20 OJo vähemmän kuin vuonna 1987 sen 3275: yhteiskunnallista sääntelyä lisäämällä. Vero- jälkeen, kun siitä ensin on vähennetty se mää- 3276: tuksen avulla veden käyttöä yrityksissä voi- rä, jota on käytetty ponneaineena, ja aikana, 3277: daan vähentää ja edistää vesivarantojen yhä joka alkaa tämän lain voimaantulosta 12 kuu- 3278: tarkempaa kierrätystä tuotantoketjuissa. kauden kuluttua ja päättyy 24 kuukauden ku- 3279: Me ehdotamme lakiin uutta säännöstä (elin- luttua, enintään määrän, joka on 40 % vähem- 3280: keinovesiveroa), joka kohdistuisi lain tarkoit- män kuin vuonna 1987 sen jälkeen, kun siitä 3281: tamiin elinkeinonharjoittajiin. Veron määräy- on vähennetty se määrä, jota on käytetty 3282: tymisperusteena olisi markkamääräinen sum- ponneaineena; 3283: ma elinkeinotoiminnassa kulutettua vesikuutio- 3) muu maahantuonti on kielletty; ja 3284: ta kohden. Veron alaraja asetetaan esityksessä 4) freonien valmistus on kielletty. 3285: 1 000 kuution vuosikulutukseen, jonka alle Vaikka hallitus on neuvotellut näistä asioista 3286: jäävä elinkeinotoiminnassa tapahtuva veden aerosoliteollisuuden kanssa ja on - viivyttelyn 3287: kulutus olisi verosta vapaa. Vesikuution veron jälkeen - tuonut eduskuntaan Montrealin 3288: suuruus tässä esityksessä on määritelty käyt- pöytäkirjaa koskevan esityksen, käytännön ta- 3289: 1989 vp. - LA n:o 24 7 3290: 3291: solla se ei ole tehnyt mitään edes sen estämisek- kissa palamisreaktioissa ja luonnossa myös 3292: si, että Suomeen on perustettu uusia freoneja ilman ihmisen myötävaikutusta, katsotaan 3293: tuottavia tai käyttäviä tuotantolaitoksia. CFC-yhdisteiden, halonien, metaanin ja typen 3294: Kun hallitus on vihdoin saanut valmiiksi oksidien ohella häiritsevän reaktioita, jotka 3295: ehdotuksen (HE n:o 33) laiksi ilmansuojelulain pitävät yllä ilmakehän otsonitasapainoa. 3296: muuttamisesta, sen mukaan valtioneuvosto voi Jotta rajoituttaisiin aluksi suurimpiin pääs- 3297: antaa otsonikerroksen suojelemiseksi tarpeelli- töihin, on veron maksusta ehdotettu vapautet- 3298: sia yleisiä ohjeita ja määräyksiä aineen, valmis- tavaksi kaikkein pienimmät päästölähteet. 3299: teen tai tuotteen valmistuksen, maahantuon- Ja kuten yleisperusteluissa on todettu, liiken- 3300: nin, luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta teen päästöjen verottaminen tulisi käsitellä 3301: tai kieltämisestä. Päästäänkö lain avulla toimi- polttoaineverotuksen yhteydessä. 3302: viin ja tehokkaisiin rajoituksiin, jää nähtäväk- 3303: si. '" 3304: Tässä aloitteessa tarkoitettu vero ei ole vaih- 3305: toehto hallituksen ilmansuojelulain muuttamis- Haitallisten jätteiden veteenjättövero 3306: ta koskevalle ehdotukselle vaan on tarkoitettu 3307: täydentämään sitä. 49 d §. Haitallisten aineiden joutumista ve- 3308: Pidämme tärkeänä rajoitustoimia. Silti tar- sistöihin voidaan rajoittaa - niin kuin myös 3309: joamme tässä aloitteessa myös taloudellisen on tehty - lupaehdoilla. Tätä täydentäväksi 3310: pakotteen käyttömahdollisuutta saattamalla taloudelliseksi pakotteeksi ehdotetaan haitalli- 3311: freonit ja halonit - ja lisäksi myös metyyliklo- sia jätevesiä sisältävien vesistöpäästöjen säätä- 3312: roformin käytön - verolle yritysten tulevien mistä verolle niin, että mikäli elinkeinonhar- 3313: toimintojen ohjaamiseksi. joittaja pystyy rajoittamaan haitallisten ainei- 3314: Veron mitoituksessa olemme käyttäneet tie- den jättämistä käytettyyn veteen vähäisemmäk- 3315: toa, että freonien hinta vaihtelee välillä 7-30 si kuin lupaehdot sallivat, hänen veronsa on 3316: mk/kg ja että harvinaisimpien laatujen hinta tällöin vähäisempi tai sitä ei kanneta ollen- 3317: voi olla jopa 100 mk/kg. Yksinkertaisuuden kaan. Käytännössä siis tarvitaan aukotonta ja 3318: vuoksi olemme päätyneet ehdottamaan veroksi tiukkaa lupajärjestelmää, jossa myöhemmässä 3319: 15 mk/kg riippumatta freonin laadusta tai vaiheessa lupien ehtoja kiristetään. 3320: esimerkiksi Montrealin pöytäkirjan haittapor- Nyt esitetyn jätevesiveron kaltaisia järjestel- 3321: rastuksesta. Vastaavan suuruista veroa ehdo- miä on jo muualla Länsi-Euroopassa otettu 3322: tamme myös metyylikloroformille, jota käyte- käyttöön. Saksan Iiittotasavallassa peritään 3323: tään liuottimena. Senkin katsotaan tuhoavan saastevesimaksua, joka on kytketty ympäris- 3324: yläilmakehän otsonikerrosta. tönsuojelun lupajärjestelmään. Maksun suu- 3325: Olemme päätyneet käyttämään nimitystä ot- ruus riippuu esimerkiksi saastuttajan kiinteissä 3326: sonikerrosta "tuhoava" aine tyytymättä sievis- päästöissä olevien orgaanisten aineiden osuu- 3327: televään ilmaukseen otsonikerrosta "heikentä- den prosenttisesta osuudesta, happea kulutta- 3328: vä" aine, jota käytettiin Montrealin pöytäkir- vien aineiden määrästä, elohopeapitoisuudesta, 3329: jan yhteydessä. kadmiummääristä ja kalakannalle myrkyllisten 3330: aineiden osuudesta. Vastaavasti Ranskassa pe- 3331: ritään jätevesiveron kaltaista maksua, joka on 3332: Ilmaanpäästöverot sidottu paikallisen ympäristöhallinnon resurssi- 3333: tarpeeseen, ja maksun suuruutta määrittää 3334: 49 c §. Ehdotamme eräiden haitallisten pääs- päästöjen luonne. 3335: töjen vähentämiseksi, että ne säädettäisiin ve- Hallitus ei ole ehdottanut jätevesiveroa. 3336: rolle. Näitä aineita olisivat hiilidioksidi, typen 49 e §. Selluloosan valkaisussa käytetään eri- 3337: oksidit ja rikkidioksidi. laisia klooriyhdisteitä, joiden käytön tuloksena 3338: Pidämme tämän lisäksi luonnollisesti tärkeä- vesistöön joutuu rnyrkyllisiä aineita, mm. 3339: nä ryhtyä nyt esitettävää kattavammin ohjaa- kloorifenoleita ja kloroformia. 3340: maan tuotannollista toimintaa niin, että pääs- Näiden aineiden päästöjä voidaan vähentää 3341: töjen määrät vähenevät. Tässä yhteydessä on esimerkiksi happivalkaisumenetelmällä, joka ei 3342: katsottu aiheelliseksi aloittaa päästöjen määrän poista kloorin käyttöä mutta vähentää vaikai- 3343: osalta tärkeimmistä aineista. suun käytettävän kloarin määrää. Sulfiittisellu- 3344: Esimerkiksi hiilidioksidien, joita syntyy kai- loosatehtaatkaan eivät ole vaihtoehto kloorin 3345: 8 1989 vp. - LA n:o 24 3346: 3347: käytölle: ne aiheuttavat muita ympäristöongel- Säännöksen 1 momentissa ehdotamme koko- 3348: mia. naisverotuksen oikeudenmukaistamiseksi voi- 3349: Verotuksen avulla on vaikutettava tuotteiden massa olevan investointivarauslain (1094/78) 3350: hintoihin niin, että valkaisemattomat paperi- kumoamista. Hallitus ei ole tätä ehdottanut. 3351: laadut ovat selvästi edullisempia kuin valkais- Investointivarauslain mukainen investointi- 3352: tut. Tällä tavalla on vaikutettava myös ihmis- varausjärjestelmä on muodostunut nykyisessä 3353: ten tarpeiden kehitykseen. Useissa käyttötar- muodossaan lähinnä suurten yritysten keinoksi 3354: koituksissa viimeisen päälle valkoinen paperi, ohjata syntynyttä tulostaan yritysten tulovero- 3355: minkä tuotannon seurauksena luontoon aiheu- tuksen ulkopuolelle. Asiantuntija-arvioiden 3356: tuu vakavia ympäristöongelmia, on tarpeeton- mukaan valtion veropohja kapenee vuosittain 3357: ta: valkaisemattomatkin laadut ajaisivat saman useilla sadoilla miljoonilla markoilla yritysten 3358: asian. käyttäessä hyväkseen investointivarauslaissa 3359: Kuumahierremenetelmässä ei tarvita sellu- sallittua investointivarauksen vähentät;p.isoi- 3360: loosan valkaisua, mutta tuotantoprosessi on keutta. 3361: "energiasyöppö". Siksi ainoa todellinen vaih- Pidämme myös tutkimusvähennystä tarpeet- 3362: toehto kloorin käytölle selluloosan valkaisussa tomana ja ehdotamme tutkimusvähennyksestä 3363: ovat kysyntäpuolen makutottumukset, joihin valtionverotuksessa 22 päivänä joulukuuta 3364: voidaan vaikuttaa veroilla. 1983 annetun lain kumoamista. Hallitus ei ole 3365: Juoma- ja käyttöveden tuottamiseen raken- tätä ehdottanut. 3366: nettuja vesilaitoksia ei ehdoteta vapautettavak- Ehdotamme konserniavustuksesta verotuk- 3367: si tästä verosta: myrkky on myrkky juomave- sessa annetun lain kumoamista. Lakia sovellet- 3368: denkin valmistuksen sivutuotteena. tiin ensi kerran vuodelta 1987 toimitetussa 3369: 49 f §. Torjunta-aineilla tarkoitetaan tässä verotuksessa. Laki mahdollistaa avoimen tu- 3370: säännöksessä mm. rikkakasvien, kasvitautien, lonsiirron emo- ja tytäryhtiön välillä. Lain 3371: tuhohyönteisten, jyrsijöiden, punkkien, etanoi- mukaan konserniin kuuluvat osakeyhtiö ja 3372: den ja ankeroisten torjunta-aineita. osuuskunta saavat tietyin edellytyksin vähentää 3373: Torjunta-aineiden laajamittainen käyttö liiketulostaan toiselle konserniyhteisölle anta- 3374: maataloudessa ja muussa elinkeinotoiminnassa mansa avustuksen. Aluksi säännöksiä sovellet- 3375: johtaa pitoisuuksien kasvuun maaperässä ja tiin vain valtionverotuksessa, mutta vuodesta 3376: pohjavedessä sekä sitä kautta geenimutaatioi- 1989 myös kunnallisverotuksessa. Käytännössä 3377: hin kaikessa elollisessa luonnossa. on havaittu, että konserniavustusta ei käytetä 3378: Tämän lain avulla pyritään nostamaan tor- konsernin tappiollisten osien tukemiseen vaan 3379: junta-aineiden hintaa ja sitä kautta suosimaan ennen muuta tuloksen siirtoon sinne, missä on 3380: biologiseen torjuntaan perustuvia kasvinsuoje- eniten käyttämätöntä kuluvarantoa. 3381: lumenetelmiä. Säännöksen 2 momentissa ehdotamme 3382: vaihto-omaisuuden varastovaraukselle vuoden 3383: 1990 osalta myönnettyä siirtymävaraa pienem- 3384: V OSA mäksi sen johdosta, että me ehdotamme tämän 3385: Erityisiä säännöksiä varauksen poistamista kokonaan. Hallitus taas 3386: ehdottaa vain sen supistamista. 3387: Yritysjärjestelyt: tulolähde- ja omaisuuslajisiir- Ehdotamme, että elinkeinovesiveroa ja hai- 3388: rot, yksityiskäyttötJnotto ja purkaminen; yri- tallisen jäteveden veroa sovellettaisiin ensim- 3389: tysmuodon muutokset; sulautuminen; yritysten mäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa 3390: jakautuminen verotuksessa. Täytäntöönpano edellyttäisi riit- 3391: tävää aikaa. Sen sijaan otsonikerrosta tuhoa- 3392: 51, 51 a, 51 b, 51 c, 51 d, 52 ja 52 a §. vien aineiden veron osalta pidämme tärkeänä 3393: Tyydymme hallituksen esitykseen n:o 25. veron käyttöönottamista välittömästi. 3394: 3395: Voimaantulo-, soveltamis- ja siirtymäsäänntJs 3396: Olemme ehdottaneet muutoksia myös tähän 2. Laki verotuslain muuttamisesta 3397: säännökseen. Ehdotukset liittyvät osin edellä 3398: tehtyihin muutosehdotuksiin. Lisäksi ehdotam- Ehdotetut muutokset liittyvät aloitteen 1. 3399: me kolmen voimassa olevan lain kumoamista. lakiehdotukseen. 3400: 1989 vp. - LA n:o 24 9 3401: 3402: 35 §:ssä säädetään eräisiin aineisiin liittyväs- tavat verouudistuksen seuraavassa vaiheessa. 3403: tä kirjanpitovelvollisuudesta. Sitä varten olisi ennalta luotava ja kokeiltava 3404: 2 momentissa annettaisiin asetuksella mah- ainekirjanpitojärjestelmä. 3405: dollisuus säätää ainetaseesta ja ainekirjausten 3406: pitämisestä myös sellaisten aineiden osalta, Ehdotamme, 3407: jotka vielä eivät tulisi veronalaisiksi. Tällä 3408: tarkoitetaan ennen muuta raskasmetalleja, joi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 3409: den verollepanoa tämän aloitteen tekijät ehdot- lakiehdotukset: 3410: 3411: 3412: 3413: 3414: 1. 3415: Laki 3416: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 3417: 3418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3419: kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68) 3420: 6 §:n 1 momentin 1 b kohta ja 28 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin 3421: 1 b kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1038/85) ja 28 §:n 2 momentti 31 päivänä 3422: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1112/85), 3423: muutetaan 5 §:n 5 kohta, 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohta, 8 §:n 2, 4 ja 8 kohta, 15 §, 29 §:n 1 3424: momentti, 30 §:n 3 momentti, 41 §, 42 §:n 2 momentti, 46 §:n 1 ja 2 momentti, 51, 52 ja 52 a §, 3425: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 5 kohta ja 29 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977 3426: annetussa laissa (1001/77), 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohta, 8 §:n 2 kohta ja 42 §:n 2 momentti 3427: mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, 8 §:n 4 kohta 30 päivänä huhtikuuta 3428: 1982 annetussa laissa (302/82), 8 §:n 8 kohta 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa 3429: (525/71), 41 § osittain muutettuna mainitulla 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla, 46 §:n 3430: 2 momentti 3 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (821/78), 52 § 29 päivänä joulukuuta 3431: 1976 annetussa laissa (1094/76) ja 52 a § 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1090/78), 3432: sekä 3433: lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:ään uusi 4 momentti ja 8 §:ään uusi 4 a kohta sekä lakiin 3434: uusi 30 a §ja uusi IV osan otsake Ympäristöverot, jolloin nykyinen IV osa siirtyy V osaksi, uusi 3435: 49 a, 49 b, 49 c, 49 d, 49 e, 49 f, 51 a, 51 b, 51 c ja 51 d §, 3436: sellaisena kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 21 päivänä tammikuuta 1983 annetulla lailla 3437: (71/83), 8 § osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla ja 21 3438: päivänä marraskuuta 1986 annetulla lailla (824/86) sekä mainituilla 23 päivänä joulukuuta 1977, 3439: 30 päivänä huhtikuuta 1982 ja 20 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, seuraavasti: 3440: 2 § 3441: {2, 4 ja 4 a kohta kuten hallituksen esitykses- 3442: Erillisenä tulolähteenä verotetaan 2 momen- sä n:o 25) 3443: tista poiketen käyttöomaisuuteen kuuluvista 3444: kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutuksesta 8) liikkeen toimialaan sekä toiminnan laa- 3445: saatua tuloa. tuun ja laajuuteen nähden kohtuulliset edus- 3446: tusmenot, joihin ei kuitenkaan lueta alkoholis- 3447: 5 ja 6 § ta ja alkoholitarjoilusta aiheutuneita kuluja, 3448: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25) sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää- 3449: rää, 3450: 8§ 3451: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- 3452: sia menoja ovat muun ohessa: 15 § 3453: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25) 3454: 2 290020D 3455: 10 1989 vp. - LA n:o 24 3456: 3457: 28 § 41 ja 42 § 3458: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25) 3459: (2 mom. kumotaan) 3460: 3461: 46 § 3462: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 3463: 29 § 25) 3464: Sijoitusomaisuuden hankintameno ja 5 §:n 6 Raha-, vakuutus- ja eläkelaitos saa vähentää 3465: kohdassa tarkoitettu arvonkorotus on sen ve- verovuonna tehdyn, enintään 0,3 prosenttia 3466: rovuoden kulua, jona sijoitusomaisuus on luo- laitoksella verovuoden päättyessä olevien saa- 3467: vutettu tai menetetty. Raha-, vakuutus- ja misten yhteismäärästä vastaavan luottotappio- 3468: eläkelaitoksella verovuoden päättyessä olevan varauksen, kuitenkin niin, että laitoksen vero- 3469: sijoitusomaisuuden hankintamenosta ja edellä vuonna ja aikaisemmin tekemien purkamatto- 3470: mainitusta arvonkorotuksesta on verovuoden mien luottotappiovarausten yhteismäärä ei saa 3471: kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan ylittää 5 prosenttia laitoksella verovuoden 3472: sijoitusomaisuuden hankintaan verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä ja 3473: päättyessä todennäköisesti tarvittavan hankin- että vakuutuslaitoksen vakuutusmaksusaami- 3474: tamenon tai siitä samana ajankohtana toden- siin sovelletaan 1 momentin säännöksiä. Niin 3475: näköisesti saatavan luovutushinnan. Verovel- ikään saa takauslaitos, jonka yksinomaisena 3476: vollisen sitä vaatiessa on verovuoden kulua tarkoituksena on takaussitoumusten antaminen 3477: lisäksi enintään 2 prosenttia siitä hankintame- raha-, vakuutus- ja eläkelaitokselle asiakkait- 3478: non ja edellä mainitun arvonkorotuksen osas- tensa liiketoimintaan saamien luottojen vakuu- 3479: ta, jota ei edellä tässä pykälässä olevien sään- deksi, vähentää 1 momentin mukaisesti liike- 3480: nösten perusteella ole katsottu kuluksi. saamisistaan myönnettävän vähennyksen lisäk- 3481: si tässä momentissa mainitulla tavalla lasketun 3482: luottotappiovarauksen verovuoden päättyessä 3483: olevien takausvastuittensa yhteismäärästä. 3484: 30 § 3485: 3486: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- 46 a § 3487: tään laskennallisen suunnitelman mukaisen Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja elä- 3488: poiston suuruinen, kuitenkin enintään 25 pro- kelaitoksia lukuun ottamatta, saa vähentää 3489: senttia menojäännöksestä. verovuonna tekemänsä toimintavarauksen, 3490: kuitenkin niin, että verovuonna ja aikaisemmin 3491: tehtyjen purkamattomien toimintavarausten 3492: yhteismäärä ei saa ylittää 40 prosenttia tilikau- 3493: 30 a § den päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden 3494: Verovelvollisella, joka verovuoden aikana aikana maksettujen ennakonpidätysten alaisten 3495: tekee ympäristönsuojeluinvestoinnin jäteveden palkkojen määrästä. 3496: taikka muun ympäristöä pilaavan päästön puh- 3497: distamiseksi tarkoitetun koneen tai laitteen 3498: käyttöön ottamiseksi elinkeinotoiminnassaan, 3499: on oikeus siltä verovuodelta, jona tässä tarkoi- IV OSA 3500: tettu kone tai laite on otettu käyttöön, sekä Ympäristöverot 3501: yhdeksältä seuraavalta verovuodelta toimitetta- 3502: vissa verotoksissa vähentää veronalaisesta tu- 49 a § 3503: lostaan sanotun koneen tai laitteen hankinta- Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja 3504: menosta määrä, mikä verovelvollisen kirjanpi- on velvollinen maksamaan valtiolle veroa (elin- 3505: dossa on tällaisena poistona vähennetty. Näin keinovesiveroa), joka peritään elinkeinotoimin- 3506: suoritettu poisto voidaan hyväksyä, mikäli täs- nassa käytetyn vesimäärän perusteella riippu- 3507: sä säännöksessä tarkoitettu kone tai laite edus- matta siitä, onko vesi hankittu elinkeinonhar- 3508: taa alansa edistyneintä tekniikkaa ja ympäris- joittajan omasta vedenottarnosta tai toisen hä- 3509: töministeriö on vahvistanut tämän lausunnol- nelle toimittamaa. 3510: laan (ympäristönsuojeluinvestointipoisto). Veron suuruus on 50 penniä kulutettua vesi- 3511: 1989 vp. - LA n:o 24 11 3512: 3513: kuutiota kohden, siltä osin kuin verovelvollisen Aine Veron määrä 3514: veden kulutus ylittää 1 000 kuutiota vuodessa. - hiilidioksidi 3 markkaa tonnilta, 3515: Elinkeinovesiverosta vapaita ovat kuitenkin - typen oksidit 1 000 markkaa tonnilta, 3516: asunto-osakeyhtiölaissa (30/26) tarkoitetut - rikkiyhdisteet 500 markkaa tonnilta (rik- 3517: osakeyhtiöt, kiinteistöyhtiöt sekä kiinteistö- kidioksidiksi laskettuna) 3518: huoltoyhtiöt. Samoin tässä pykälässä tarkoite- 3519: tusta verosta vapaita ovat vesilaitokset. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin aine- 3520: Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan määriin ei lueta päästöjä, jotka aiheutuvat 3521: kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnassa maa-, vesi- tai ilmaliikenteestä. 3522: kuluttamansa vesikuutioiden lukumäärän vero- Edellä 1 momentissa tarkoitettua veroa ei 3523: viranomaisille. Verovelvollisen ilmoitusvelvolli- kuitenkaan ole suoritettava, jos veron määrä 3524: suutta koskee soveltuvin osin verotuslain (482/ olisi vähemmän kuin 10 000 markkaa. 3525: 58) kirjanpitovelvollisen ilmoitusvelvollisuutta Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan 3526: koskevat säännökset. Ilmoitusvelvollisuudesta kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnas- 3527: vapauttamisesta säädetään asetuksella. taan aiheutuvan 1 momentissa sanotun aineen 3528: päästön määrän veroviranomaisille. Verovel- 3529: vollisen ilmoitusvelvollisuutta koskee soveltu- 3530: vin osin verotuslain (482/58) kirjanpitovelvolli- 3531: 49 b § 3532: sen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset. 3533: Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja Ilmoitusvelvollisuudesta vapauttamisesta sää- 3534: on velvollinen maksamaan valtiolle veroa (ot- detään asetuksella. 3535: sonikerrosta tuhoavien aineiden veroa), joka 3536: peritään elinkeinotoiminnassa käytetyn niiden 49 d § 3537: kloorifluorihiilivetyjen, joilla tässä tarkoite- Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja 3538: taan otsonikerrosta heikentäviä aineita koske- on velvollinen maksamaan jätevedestä valtiolle 3539: vassa Montrealin pöytäkirjan (1333/88) liitteen veroa (haitallisten aineiden veteenjättövero), 3540: A ryhmään 1 ja II kuuluvia aineita, ja metyy- jos jätevesi sisältää kiintoaineita, hapettavia 3541: likloroformin (trikloorietaanin) määrän perus- yhdisteitä, elohopeaa, kadmiumia, kromia, 3542: teella. nikkeliä, lyijyä tai kuparia. 3543: Veron suuruus on 15 markkaa kilogrammal- Veron suuruus on 20 penniä kuutiometriltä 3544: ta 1 momentissa mainittua ainetta, jota on käytettyä vettä siltä osin kuin jäteveden määrä 3545: käytetty elinkeinotoiminnassa. Elinkeinotoi- ylittää 1 000 kuutiometriä ja siinä on edellä 1 3546: mintaan käytetyksi katsotaan myös se määrä momentissa mainittua ainetta. Veron määrä on 3547: ainetta, joka on valmistustarkoituksessa otettu kuitenkin 10 penniä kuutiometriltä, jos sanot- 3548: vastaan, vaikka sitä ei vielä sanottuna vuonna tua ainetta vuoden aikana on jätevedessä vä- 3549: olisi käytetty· tuotannossa. hemmän kuin puolet luvan enimmäismäärästä. 3550: Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan Veroa ei kanneta, jos sanottua ainetta vuoden 3551: kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnassa aikana on vähemmän kuin 30 o/o luvan enim- 3552: käyttämänsä 1 momentissa sanotun aineen mäismäärästä. 3553: määrän veroviranomaisille. Verovelvollisen il- Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan 3554: moitusvelvollisuutta koskee soveltuvin osin ve- kunkin tilikauden osalta jätevetensä ja siihen 3555: rotuslain (482/58) kirjanpitovelvollisen ilmoi- sisältyvien 1 momentissa mainittujen aineiden 3556: tusvelvollisuutta koskevat säännökset. Ilmoi- määrät veroviranomaisille, ja ilmoitusvelvolli- 3557: tusvelvollisuudesta vapauttamisesta säädetään suutta koskee soveltuvin osin verotuslain (482/ 3558: asetuksella. 58) kirjanpitovelvollisen ilmoitusvelvollisuutta 3559: koskevat säännökset. Ilmoitusvelvollisuudesta 3560: vapauttamisesta säädetään asetuksella. 3561: 49 c § 3562: Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja 49 e § 3563: on velvollinen maksamaan ilmaan suoraan tai Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja 3564: välillisesti elinkeinotoiminnassaan päästämis- on velvollinen maksamaan vesistöön päästetys- 3565: tään seuraavista aineista valtiolle veroa (il- tä vedestä, joka sisältää klooria tai klooriyh- 3566: maanpäästövero) seuraavan taulukon mukai- disteitä (kloorin vesistöönpäästövero), valtiolle 3567: sesti: veroa. 3568: 12 1989 vp. - LA n:o 24 3569: 3570: Veron suuruus on 10 markkaa jokaiselta kintamenosta, jotka oikeuttavat määrätyn 3571: kloorikilolta. huonetilan hallintaan yhtiön omistamassa ra- 3572: Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan kennuksessa, samoin kuin sellaisten vakioi- 3573: kunkin tilikauden osalta jätevetensä ja siihen tujen optioiden ja termiinien hankintamenosta, 3574: . jäävän kloorin määrän veroviranomaisille, ja jotka koskevat arvopapereita tai arvopaperei- 3575: ·ilmoitusvelvollisuutta koskee soveltuvin osin den hinnan kehitystä kuvaavan tunnusluvun 3576: verotuslain (482/58) kirjanpitovelvollisen il- muutoksen perusteella laskettavaa suoritusta, 3577: moitusvelvollisuutta koskevat säännökset. Il- verovuoden kulua on kuitenkin enintään 20 3578: moitusvelvollisuudesta vapauttamisesta sääde- prosenttia siitä määrästä, jota ei 28 §:n 1 3579: tään asetuksella. momentin säännöksen perusteella ole katsottu 3580: kuluksi. 3581: 49 f § Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa 3582: Elinkeinonharjoittaja, joka tuo maahan tai verovelvollisella on oikeus 46 §:n 1 momentin 3583: valmistaa torjunta-ainetta, on velvollinen mak- nojalla lukea kuluksi yhtä suuri markkamäärä 3584: samaan valtiolle veroa (torjunta-aineiden luon- kuin edellisenä verovuonna, kuitenkin niin, 3585: toonpäästämisvero). että kulun määrä ei saa ylittää edellisen vuoden 3586: Veron suuruus on 20 markkaa tehoainekilol- verotuksessa voimassa ollutta suhteellista 3587: ta. enimmäismäärää. 3588: Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 tapahtu- 3589: kunkin tilikauden osalta tuottamansa tai maa- neisiin kiinteistöjen ja arvopapereiden kaup- 3590: han tuomansa torjunta-aineiden määrät verovi- poihin ja muihin luovutuksiin sovelletaan en- 3591: ranomaisille, ja ilmoitusvelvollisuutta koskee nen mainittua päivää voimassa olleita säännök- 3592: soveltuvin osin verotuslain (482/58) kirjanpito- siä. 3593: velvollisen ilmoitusvelvollisuutta koskevat Jos kiinteistöjen ja arvopapereiden kaupois- 3594: säännökset. Torjunta-aineen määritelmästä tai sa ja muissa luovutuksissa luovuttajana on 3595: torjunta-aineluetteloista sekä ilmoitusvelvolli- elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, sel- 3596: suudesta vapauttamisesta säädetään asetuksel- laisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 3597: la. annetussa laissa (1038/85), 6 §:n 1 momentin 3598: 1 b kohdassa tarkoitettu luovutuksen saaja, 3599: joka luovuttaa mainitussa lainkohdassa tarkoi- 3600: V OSA tettua ennen tammikuun 1 päivää 1989 saa- 3601: Erityisiä säännöksiä maansa omaisuutta edelleen ennen kuin 5 vuot- 3602: ta on kulunut hänen saannostaan, lisätään 3603: 51, 51 a, 51 b, 51 c, 51 d ja 52 a § veronalaiseen luovutushintaan sen määrän, 3604: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 25) jonka veronalaiseksi tuloksi lukemisesta luo- 3605: vuttajan saantomies oli mainitun lainkohdan 3606: Tämä laki tulee voimaan päivänä nojalla vapautettu, ja saantomiehen verotuk- 3607: kuuta 1990. Sillä kumotaan tutkimusvähen- sessa ennen luovutusta olleen poistamattoman 3608: nyksestä valtionverotuksessa 22 päivänä joulu- hankintamenon erotus. 3609: kuuta 1983 annettu laki (1023/83), 28 päivänä Yhteisöjen sulautumisiin, joissa sulautumis- 3610: joulukuuta 1978 annettu Investointivarauslaki sopimuksesta on tehty ilmoitus rekisteröintiä 3611: (1094178) ja konserniavustuksesta verotuksessa varten tai, jos tällaista ilmoitusta ei ole säädet- 3612: 21 päivänä marraskuuta 1986 annettu laki ty tehtäväksi, sulautumiseen on haettu suostu- 3613: (825/86). Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen musta tuomioistuimelta tai muulta viranomai- 3614: kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- selta ennen 1 päivää tammikuuta 1989, sovelle- 3615: sessa jäljempänä mainituin poikkeuksin. taan ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimas- 3616: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa sa olleita säännöksiä. Mainittuja säännöksiä 3617: on verovuoden kulua verovelvollisen sitä vaa- sovelletaan myös purkautuvan yhteisön vero- 3618: tiessa enintään 25 prosenttia vaihto-omaisuu- tuksessa, jos ilmoitus sen selvitystilaan asetta- 3619: den siitä hankintamenon osasta, jota ei 28 §:n misesta on tehty rekisteröintiä varten ennen 1 3620: 1 momentin säännösten perusteella ole katsottu päivää tammikuuta 1989. 3621: kuluksi. Muiden arvopapereiden hankintame- Jos avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on 3622: nosta kuin asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden purettu ja sen omaisuus on siirretty toimintaa 3623: ja muiden sellaisten yhtiöiden osakkeiden han- jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle ennen 3624: 1989 vp. - LA n:o 24 13 3625: 3626: tammikuun 1 päivää 1989 elinkeinotulon verot- Lain 49 a, 49 c, 49 d, 49 e ja 49 f §:ää 3627: tamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1991 3628: lain (360/68) 52 a §:ssä säädetyllä tavalla, toi- toimitettavassa verotuksessa. 3629: mintamuodon muutokseen sovelletaan ennen 3630: tammikuun 1 päivää 1989 voimassa olleita 3631: säännöksiä. 3632: 3633: 3634: 2. 3635: Laki 3636: verotuslain muuttamisesta 3637: 3638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annettuun verotusla- 3639: kiin (482/58) uusi 1 a § ja 35 a § seuraavasti: 3640: 3641: 1a § sen määrittämiseksi tarvittavat tiedot veroil- 3642: Se, mitä tässä laissa on sanottu valtiolle moituksena siten, kuin niistä asetuksella sääde- 3643: vuosittain tulon ja omaisuuden perusteella suo- tään. 3644: ritettavasta verosta, koskee myös elinkeinotu- Asetuksella voidaan säätää pidettäväksi kir- 3645: lon verottamisesta annetun lain (360/68) IV jaa myös muista kuin 1 momentissa tarkoite- 3646: osassa säädettyjä elinkeinonharjoittajan eri- tuista aineista. 3647: tyisveroja. 3648: Tämä laki tulee voimaan pa1vana 3649: 35 a § kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 3650: Sen, jonka on suoritettava elinkeinotulon ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 3651: verottamisesta annetun lain IV osassa säädetty- sa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 3652: jä erityisveroja, tulee pitää kirjaa verotuksen ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 3653: perusteena olevista tiedoista ja antaa verotuk- miin. 3654: 3655: 3656: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989 3657: 3658: Esko Seppänen Heli Astala 3659: Timo Laaksonen Esko Helle 3660: 1989 vp. 3661: 3662: Lakialoite n:o 25 3663: 3664: 3665: 3666: 3667: Laine ym.: Ehdotus laiksi kansalaislakialoitteesta ja kansalaisten 3668: vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta 3669: 3670: 3671: Eduskunnalle 3672: 3673: Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa Valtaosa eduskunnan kuulemista asiantunti- 3674: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko- joista edustaa hallituksen ja liike-elämän näke- 3675: koontunut eduskunta. Tutkimukset kuitenkin myksiä. Kansalaisten ja heitä edustavien järjes- 3676: osoittavat, että kansalaiset katsovat pankeilla töjen mahdollisuudet vaikuttaa eduskuntaan 3677: ja suuryrityksillä olevan enemmän valtaa kuin ovat huomattavasti edellisiä vähäisemmät. Yk- 3678: eduskunnalla. Tosiasia onkin, että myös edus- sittäisen kansanedustajan tekemiä lakialoitteita 3679: kunnan omilla päätöksillä on siirretty valtaa joko hylätään tai niitä ei käsitellä lainkaan. 3680: suomalaisille ja ylikansallisille pankeille ja yri- Johtopäätöksenä tästä on; että on avattava 3681: tyksille. uusia kanavia kansalaisjärjestöjen ja -liikkei- 3682: Mielipidetiedustelut osoittavat myös, että den sekä yksittäisten kansalaisten vaikutukselle 3683: kansalaiset kokevat esimerkiksi asukas- ja kau- eduskuntaan ja samalla parannettava yksittäi- 3684: punginosayhdistykset kunnanvaltuustoa, edus- sen kansanedustajan oikeuksia. 3685: kuntaa ja puolueita paremmiksi omien etujen- Erityisen tärkeänä on pidettävä kansalaisten 3686: sa ajajiksi. Kansalaistoiminnan kasvu erilaisis- oikeutta kansalaislakialoitteen ja kansalaisväli- 3687: sa kysymyksissä osoittanee, että ihmiset koke- kysymyksen saattamiseksi eduskunnan käsitte- 3688: vat, etteivät asiat järjesty, jolleivät he itse ole lyyn ja päätettäväksi. Kansalaisjärjestöille ja 3689: mukana vaikuttamassa. -liikkeille on myös turvattava oikeus tulla kuul- 3690: Eräissä asiantuntijoiden arvioissa on päädyt- luiksi eduskunnan valiokunnissa. Samoin tuUsi 3691: ty siihen, että äänestysaktiivisuuden putoami- kansalaislakialoitteen ja kansalaisvälikysymyk- 3692: nen ja kansalaistottelemattomuuden lisäänty- sen allekirjoittajien edustajille antaa mahdolli- 3693: minen ovat seurausta eduskunnan nauttiman suus tulla kuulluiksi eduskunnan valiokun- 3694: arvostuksen vähenemisestä. nissa. 3695: Eduskunnan sisäinen käytäntö ja asema ovat Eduskuntaan kohdistuvan kansalaisvalvon- 3696: muuttuneet. Vielä 1950-luvulla hallituspuolueet nan parantamiseksi tulisi eduskunnan istunto- 3697: salllvat kansanedustajiensa neuvotella muutok- jen julkisuutta lisätä esimerkiksi radioimalla ja 3698: sista hallituksen esityksiin hallituksen omanar- televisioimalla ne suorina lähetyksinä, kuten 3699: vontunnon siitä kärsimättä. Nykyisin hallitus, eräissä maissa on yleisenä käytäntönä. Tämän 3700: suuri virkakoneisto ja elinkeinoelämä hallitse- lisäksi eduskunnan täysistunnoista tulisi lähet- 3701: vat eduskunnan päätöksentekoa. Monet halli- tää tiivistelmä radion ja television välityksellä. 3702: tuksen esitykset ovat kuin suoraan STK:n laati- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 3703: mia. 3704: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3705: lakiehdotuksen: 3706: 3707: 3708: 3709: 3710: 290020D 3711: 2 1989 vp. - LA n:o 25 3712: 3713: Laki 3714: kansalaislakialoitteesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta 3715: 3716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3717: 3718: 1§ 5§ 3719: Lain tarkoituksena on lisätä kansalaisten Kansalaisvälikysymyksellä, jonka allekirjoit- 3720: vaikutusmahdollisuuksia eduskuntaan, mikä taa 50 000 kansalaista, on oikeus saattaa halli- 3721: edellyttää myös kansanedustajien oikeuksien tuksen luottamus äänestyksen kohteeksi edus- 3722: laajentamista. kunnassa. 3723: 6§ 3724: 2§ Kansalaisjärjestöillä ja kansalaisliikkeillä 3725: Vähintään 5 000 kansalaisella on oikeus saa- sekä kansalaislakialoitteen ja kansalaisväliky- 3726: da kirjallinen aloite eduskunnan käsiteltäväksi. symyksen allekirjoittajien edustajilla on oikeus 3727: tulla kuulluiksi eduskunnan valiokunnissa. 3728: 3§ 7§ 3729: Kansalaislakialoite on käsiteltävä yhden vuo- Eduskunnan täysistuntojen alussa on kan- 3730: den kuluessa sen tekemisestä. Myös kansan- sanedustajilla oikeus kysymysten esittämiseen 3731: edustajan tekemä lakialoite on käsiteltävä vuo- ministereille, joiden on välittömästi vastattava 3732: den kuluessa. kysymyksiin. 3733: 8§ 3734: 4§ 3735: Eduskunnan täysistunnot radioidaan ja tele- 3736: Kansalaislakialoitteet on julkistettava mah- visioidaan suorina lähetyksinä. Täysistunnoista 3737: dollisimman laajasti muun muassa Yleisradion lähetetään myös tiivistelmä radion ja television 3738: kautta. Eduskunta voi päättää kansalaislaki- välityksellä. 3739: aloitteen kansalaiskäsittelyn järjestämisestä. 3740: Samoin eduskunta voi päättää hallituksen esi- 9§ 3741: tyksen ja kansanedustajan tekemän tärkeän Tämä laki tulee voimaan päivänä 3742: lakialoitteen kansalaiskäsittelyn järjestämises- kuuta 19 . 3743: tä. 3744: 3745: 3746: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989 3747: 3748: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 3749: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä 3750: 1989 vp. 3751: 3752: Lakialoite n:o 26 3753: 3754: 3755: 3756: 3757: Laine ym.: Ehdotus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 3758: 8 §:n muuttamisesta 3759: 3760: 3761: Eduskunnalle 3762: 3763: Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden ja asuk- man sisältöön liittyviä näkökohtia, joiden 3764: kaiden oikeudesta olla liittymättä kaapelitelevi- vuoksi monet osakkaat vastustavat kaapelitele- 3765: sioverkkoon ja kieltäytyä maksamasta liittymi- visioverkkoon liittymistä. 3766: sestä aiheutuvia kuluja on viime aikoina kiis- Kustannukset kaapelitelevisioverkon vetämi- 3767: telty eri puoliiia maata pidetyissä asunto-osa- sestä ja huollosta sekä verkkoon liittymisestä 3768: keyhtiöiden kokouksissa. Mielipiteet ovat men- tulee jakaa niiden kesken, jotka kaapelitelevi- 3769: neet ristiin ja tulkinnat oikeustapauksissa näyt- sion ohjelmia haluavat katsoa. Taloyhtiön ja 3770: tävät ristiriitaisilta. kaapelitelevisioyhtiön velvollisuutena on turva- 3771: Ei voida pitää oikeana ja perusteltuna näke- ta Yleisradion kanavien näkyvyys niissäkin ta- 3772: mystä, jonka mukaan nekin asukkaat, jotka louksissa, joissa ei kaapelitelevisio-ohjelmia 3773: eivät halua kaapelitelevision ohjelmia katsoa, haluta katsoa. 3774: tulisi pakottaa maksamaan kaapelitelevisiover- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3775: kon kustannuksia. Kustannukset ovat verrat- 3776: tain suuret ja monille pienituloisiiie kohtuutto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3777: man raskaat maksaa. On muitakin mm. ohjel- lakiehdotuksen: 3778: 3779: 3780: Laki 3781: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 3782: 3783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta 1926 3784: annetun lain (30/26) 8 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 3785: 3786: 8§ keen kautta. Kaapelitelevisioyhtiön ja taloyh- 3787: tiön on kaikissa tilanteissa turvattava Yleisra- 3788: Osakasta, joka ei halua huoneistossaan nä- dion kanavien näkyvyys jokaisessa huoneistos- 3789: kyvän kaapelitelevision tai satelliittien välittä- sa. 3790: miä ohjelmia, ei voi velvoittaa suorittamaan 3791: kaapeliverkkoon liittymisestä ja käyttökustan- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3792: nuksista aiheutuvia kuluja suoraan tai vastik- kuuta 1990. 3793: 3794: 3795: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1989 3796: 3797: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 3798: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä 3799: 3800: 3801: 3802: 3803: 290020D 3804: 1989 vp. 3805: 3806: Lakialoite n:o 27 3807: 3808: 3809: 3810: 3811: Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi lasten kotihoidon tuesta 3812: annetun lain muuttamisesta ja lasten kotihoidon tuesta anne- 3813: tun lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 3814: 3815: 3816: Eduskunnalle 3817: 3818: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 3819: 3820: Aloitteessa ehdotetaan kotihoidon tuen ke- määrään saakka. Mahdollisia sisaruskorotuk- 3821: hittämistä siten, että kaikille alle 3-vuotiasta sia ei luettaisi mukaan laskettaessa valtion- 3822: lasta kotonaan haitaville maksetaan kotihoi- osuuteen oikeuttavaa 4 000 markan enimmäis- 3823: don tukea. Kotihoidon tuen lisäosan määrää määrää, mikä tosiasiassa merkitsee sisarusko- 3824: ehdotetaan korotettavaksi perusosan suurui- rotuksen kohdalla valtion osuuden maksamista 3825: seksi ja lisäosa ehdotetaan maksettavaksi ilman kunnalle sisaruskorotuksen suuruisen määrän 3826: tarveharkintaa kaikille niille tukeen oikeute- edellä mainittua enimmäismäärää suurempana. 3827: tuille, jotka itse hoitavat lastaan. Tällöin tuen Mikäli kunnat haluaisivat maksaa vielä suu- 3828: täysi määrä olisi 2 600 markkaa kuukaudessa, rempaa kotihoidon tukea, ei valtionosuutta yli 3829: mitä tuen määrää lisäisivät vielä mahdolliset 4 000 markkaa menevältä osin maksettaisi. 3830: sisaruskorotukset. Uudistuksen kokonaiskus- Tämän uudistuksen aiheuttamat lisäkustan- 3831: tannusvaikutus on vuositasolla noin 240 milj. nukset riippuvat siitä, kuinka halukkaita kun- 3832: markkaa, josta sekä kuntien että valtion osuu- nat ovat maksamaan vapaaehtoisesti korotet- 3833: deksi tulee suunnilleen puolet. Vuodelle 1989 tua kotihoidon tukea. 3834: kokonaiskustannus olisi vajaat 100 miljoonaa Uudistuksen toteuttaminen merkitsee, että 3835: markkaa, mikäli uudistus toteutetaan porraste- kotihoidon tuesta tulee entistä parempi vaihto- 3836: tusti elokuun 1989 alusta lukien. ehto kunnalliselle päivähoidolle. 3837: Edelleen aloitteessa ehdotetaan, että kunnat Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 3838: voisivat maksaa vapaaehtoisesti lisätukea 2 600 den 1989 elokuun alusta lukien pääkaupunki- 3839: markkaa ylittävältä osin, jolloin valtio osallis- seudulla ja muilla alueilla, missä lasten päivä- 3840: tuisi lisäkustannuksiin SVOL-asteikon mukai- hoitotilanne on vaikea. Muualla maassa laki 3841: sesti. Valtionosuutta maksettaisiin enintään on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990 3842: 4 000 markan kuukausittaisen kotihoidon tuen alusta lukien. 3843: 3844: 3845: 3846: 3847: ALOITTEEN PERUSTELUT 3848: 3849: 3850: 1. Kotihoidon tuen kehittäminen paikan järjestämisessä. Julkisuudessa on esitet- 3851: ty säädetyn lain voimaantulon siirtämistäkin, 3852: Vuoden 1990 alusta lähtien kuntien on jär- mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. 3853: jestettävä kaikille alle 3-vuotiaille lapsille vaih- Hallituksen omien tietojen perusteella vuo- 3854: toehtoisesti kunnallinen päivähoitopaikka tai den 1989 lopussa alle 3-vuotiaiden hoitopaik- 3855: maksettava kotihoidon tukea. Arviot viittaavat kojen vajaus olisi lähes 10 000 paikkaa. Tässä 3856: siihen, että monilla kunnilla, erityisesti suurim- laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, kuin- 3857: milla kaupungeilla, on vaikeuksia päivähoito- ka moni 3 vuotta täyttänyt olisi tuolloin vailla 3858: 290020D 3859: 2 1989 vp. - LA n:o 27 3860: 3861: hoitopaikkaa. Voimassa olevan lainsäädännön Monestakin syystä on perusteltua pyrkiä to- 3862: tarkoituksena ei myöskään ole ollut eikä saa teuttamaan harkitusti kallista laitosrakentamis- 3863: olla, että alle 3-vuotiaille tarvittavat päivähoi- ta silloin, kun muitakin vaihtoehtoja on tarjol- 3864: topaikat luotaisiin vähentämällä 3 vuotta täyt- la. Kotihoidon tuen kehittämisen myönteinen 3865: täneille tarkoitettuja päivähoitopaikkoja. merkitys on yhteiskunnalle tässäkin suhteessa 3866: Tilannetta arvioitaessa on perusteltua tur- huomattava. Tietysti niillä alueilla, missä päi- 3867: vautua ennen muuta niihin keinoihin, joilla vähoitotilanne on vaikea, on samalla myös 3868: joustavasti ja perheiden toiveita seuraten pääs- panostettava voimakkaasti laitosrakentami- 3869: tään tavoiteltuun aikatauluun. Keino, jolla voi- seen. 3870: daan välittömästi parantaa tilannetta, on lasten Lisäksi on voitu havaita, että laitospäivähoi- 3871: kotihoidon tuen lisäosan tarveharkinnan pois- dolla on välittömien kustannusten lisäksi mer- 3872: taminen ja lisäosan tason korottaminen perus- kittäviä välillisiä kustannuksia. Lasten sairaste- 3873: osan suuruiseksi. Tällöin tuen täysi määrä lu päivähoidossa aiheuttaa ongelmia, mm. per- 3874: nousee noin 2 600 markkaan kuukaudessa niis- heille se lisää terveydenhoitomenoja ja aiheut- 3875: sä perheissä, joissa toinen vanhemmista hoitaa taa yhteiskunnassa tuotannollisia menetyksiä. 3876: lasta kotona. Mahdollinen sisaruskorotus nos- Kunnallisvaalien alla eri puolueet kannatti- 3877: taisi tukea tästäkin. vat kotihoidon tuen korottamista. Tämän laki- 3878: Kunnilla on nykyäänkin mahdollisuus mak- aloitteen toteuttamisella on mahdollisuus tehdä 3879: saa kotihoidon tukea lakisääteisen tuen ylittä- kotihoidon tuesta entistä parempi vaihtoehto 3880: vältä osin. Kunnat eivät kuitenkaan saa tältä lasten päivähoidossa. Erityisesti uudistus hel- 3881: osin valtionosuutta lainkaan. Aloitteessa ehdo- pottaisi suurten kaupunkien päivähoito-ongel- 3882: tetaan valtionosuuden maksamista kunnille mia. Kokonaisvaikutuksiltaan uudistus olisi 3883: SVOL-asteikon puitteissa, mikäli kunnat mak- myös yhteiskunnan kannalta edullinen. Valtion 3884: savat vapaaehtoisesti perusosan ja lisäosan ylit- verotulojen kertymän ollessa miljardeja mark- 3885: tävältä osin kotihoidon tukea. Toisin sanoen koja ennakoitua suurempi, ei uudistuksen to- 3886: kunnan maksaessa yli 2 600 markan suuruista teuttamiselle ole myöskään taloudellisia esteitä. 3887: kotihoidon tukea, valtionosuus maksettaisiin Tavoitteena on pidettävä kotihoidon tuen 3888: aina 4 000 markan suuruiseen kotihoidon tu- laajentamista koskemaan kaikkia alle ?-vuoti- 3889: keen saakka sosiaali- ja terveydenhuollon aita lapsia. 3890: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 3891: mukaisesti. Mahdollista sisaruskorotusta ei 3892: otettaisi huomioon mainittua valtionosuuteen 2. Kotona lastaan hoitavan sosiaa- 3893: oikeuttavaa enimmäismäärää laskettaessa, mi- liturvan parantaminen 3894: kä merkitsisi sitä, että sisaruskorotus mukaan 3895: lukien valtionosuutta maksettaisiin kunnille it- Sairausvakuutuslain mukaiset äitiys-, isyys- 3896: se asiassa sisaruskorotuksen verran yli 4 000 ja vanhempainraha sekä pienten lasten kotihoi- 3897: markan suuruiseen kuukausittaiseen kotihoi- don tuki muodostavat kotona lastaan hoitavan 3898: don tukeen saakka. Lisäedellytyksenä olisi, henkilön toimeentuloturvan perustan. Lasten- 3899: että kunnat maksaisivat vapaaehtoista kotihoi- hoidon aikainen vähimmäistoimeentuloturva 3900: don tukea ilman tarveharkintaa kaikille koto- on nykyisin kuitenkin muita toimeentuloturva- 3901: naan lasta itse hoitaville vanhemmille. Mikäli etuuksia matalampi. 3902: kunta haluaisi maksaa yli 4 000 markan suu- Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että täs- 3903: ruista kotihoidon tukea, ei tältä osin makset- sä aloitteessa ehdotetun kotihoidon tuen korot- 3904: taisi valtionosuutta lainkaan. tamisen lisäksi mahdollisimman pian tulisi 3905: Selvitykset ovat osoittaneet, että kotihoidon muuttaa sairausvakuutuslakia siten, että äitiys- 3906: tuen tason parantaminen lisää selvästi vanhem- ja vanhempainrahakaudella äitiys- ja vanhem- 3907: pien halukkuutta hoitaa lasta pidempään koto- painrahan vähimmäismäärä vastaisi edellä esi- 3908: na. Hoitovapaa turvaa työsuhteen jatkuvuuden tettyä lakisääteisenä kotihoidon tukena mak- 3909: kolmeen vuoteen saakka. Tällä hetkellä monet settavaa määrää silloin kun isä tai äiti hoitaa 3910: vanhemmat joutuvat palaamaan työelämään lasta kotona. 3911: tätä ennen tuen pienuuden takia. Uudistus Kotihoidon tuen kehittämisen yhteydessä on 3912: lisäisi merkittävästi perheiden valinnanvapaut- tarve samalla tarkastella lastenhoitoajan vaiku- 3913: ta ja mahdollisuutta itse huolehtia lastensa tusta eläkkeeseen, koska työeläketurvaa ei kar- 3914: tärkeiden kehitysvuosien kasvatuksesta. tu vuotta pitemmiltä hoitojaksoilta. Useissa 3915: 1989 vp. - LA n:o 27 3 3916: 3917: eläkelaeissa vuotta lyhyemmätkään hoitojaksot 3. Voimaantulo 3918: eivät kartuta eläkettä. Tästä syystä kotona 3919: lastaan haitavien vanhempien, useimmiten äi- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 3920: tien, eläketurva jää usein täysimääräistä pie- 1989 elokuun alusta pääkaupunkiseudulla ja 3921: nemmäksi. muilla alueilla, missä päivähoitotilanne on vai- 3922: Lähtökohtana on pidettävä, että lastenhoito- kea. Muualla maassa laki on tarkoitus saattaa 3923: aika ei kohtuuttomasti heikennä kotona las- voimaan vuoden 1990 alusta lukien. Asetuksel- 3924: taan hoitavan eläketurvaa. Katsommekin, että la määrätään tarkemmin kaikki ne kunnat, 3925: ensi tilassa tulisi säätää laki kansaneläkkeeseen joissa laki tulee voimaan elokuun 1989 alusta. 3926: suoritettavasta lapsenhoitolisästä niille kotona Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 3927: alle 3-vuotiasta lastaan haitaville vanhemmille, 3928: jotka hoitavat lastaan äitiys-, isyys- tai van- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 3929: hempainrahan taikka kotihoidon tuen turvin ja /akiehdotukset: 3930: joille ei kysymyksessä olevalta ajalta kerry 3931: eläketurvaa työ- tai virkaeläkelainsäädännön 3932: perusteella. 3933: 3934: 3935: 3936: 3937: 1. 3938: Laki 3939: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 3940: 3941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3942: kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) 7 §:n 3 ja 3943: 4 momentti, 3944: muutetaan 7 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentti 23 pmvana 3945: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1112/87) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986 3946: annetussa laissa (1070/869), sekä 3947: lisätään lain 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 3948: 4 § 7 § 3949: Lisäosa. Lisäosan saamisen edellytyksenä 3950: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee on, että 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lasta 3951: myös kunnan suorittaessa vapaaehtoisesti pe- hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan 3952: rusosan ja lisäosan yhteenlasketun määrän ylit- jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hänen 3953: tävältä osin kotihoidon tukea, kuitenkin siten, muu huoltajansa. Jos lisäosaa saava perhe 3954: että valtionosuutta ei suoriteta kuukaudessa alkaa saada äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan 3955: 4 000 markkaa ylittävältä osin. Lisäksi tässä samoin edellytyksin äitiys-, isyys- tai vanhem- 3956: momentissa tarkoitetun valtionosuuden maksa- painrahan saamisaikana. Jos edellä mainitut 3957: misen edellytyksenä on, että kunta suorittaa edellytykset täyttävän perheen, joka ei saa 3958: samansuuruisena vapaaehtoista kotihoidon tu- vielä lisäosaa, vanhempainrahakautta on pi- 3959: kea ilman tarveharkintaa kaikille perusasaan ja dennetty useamman kuin yhden syntymän joh- 3960: lisäosaan oikeutetuille. Valtionosuuteen oi- dosta, suoritetaan perheelle lisäosaa edellä 3961: keuttavaa enimmäismäärää laskettaessa ei ote- mainitulla tavalla korotettuna myös vanhem- 3962: ta huomioon 6 §:n mukaista sisaruskorotusta painrahakauden pidennystä koskevalta ajalta. 3963: valtionosuutta vähentävänä tekijänä. Lisäosa vastaa suuruudeltaan perusosaa. 3964: 3965: Tämä laki tulee voimaan päivänä 3966: kuuta 198 . 3967: 4 1989 vp. - LA n:o 27 3968: 3969: 2. 3970: Laki 3971: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 3972: 3973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon 3974: tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain (25/85) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 3975: 3976: 1§ 3977: vuoden 1989 elokuun alusta lukien pääkaupun- 3978: Tuen maksamista laajennetaan vuosina kiseudulla ja muissa kunnissa, joissa päivähoi- 3979: 1986-1989 sosiaali- ja terveydenhuollon suun- totilanne on vaikea. Asetuksella määrätään 3980: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tarkemmin kaikki ne kunnat, joissa tukea suo- 3981: (677/82) 4 §:n nojalla vuosittain hyväksyttävän ritetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain 3982: valtakunnallisen sosiaalihuollon järjestämistä mukaisessa laajuudessa 1.8.1989 lukien. 3983: koskevan suunnitelman mukaisesti. Tukea suo- 3984: ritetaan kuitenkin lasten kotihoidon tuesta an- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3985: netun lain mukaisessa laajuudessa viimeistään kuuta 198 . 3986: 3987: 3988: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989 3989: 3990: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen 3991: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 3992: Kauko Heikkinen Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen 3993: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Matti Maijala 3994: Kalevi Mattila Seppo Pelttari Hannele Pokka 3995: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen 3996: Aapo Saari Kimmo Sarapää Eino Siuruainen 3997: Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä Johannes Virolainen 3998: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen 3999: 1989 vp. 4000: 4001: Lakialoite n:o 28 4002: 4003: 4004: 4005: 4006: Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut- 4007: tamisesta 4008: 4009: 4010: Eduskunnalle 4011: 4012: Aloitteessa ehdotetaan vanhempainrahakau- hoidon aikainen vähimmäistoimeentuloturva 4013: den pidentämistä siten, että äitiys-, isyys- ja on nykyisin kuitenkin muita toimeentuloturva- 4014: vanhempainraha-aika pitenisi yhteensä nykyi- etuoksia matalampi. 4015: sestä noin 9 kuukauden mittaisesta ajanjaksos- Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että täs- 4016: ta yhteensä vuoden pituiseksi lapsen syntymäs- sä aloitteessa ehdotetun vanhempainrahakau- 4017: tä lukien. Enimmillään äitiys-, isyys- ja van- den pidentämisen lisäksi mahdollisimman pian 4018: hempainrahakauden pituudeksi muodostuisi tulisi muuttaa sairausvakuutuslakia siten, että 4019: näin 13 kuukautta. äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudella äi- 4020: Nykyisin naisella on oikeus äitiyspäivära- tiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäis- 4021: haan 105 arkipäivältä eli noin 4 kuukaudelta. määrä vastaisi eri lakialaitteessa lakisääteisenä 4022: Oikeus äitiysrahaan alkaa 30 arkipäivää välit- kotihoidontukena maksettavaksi ehdotta- 4023: tömästi ennen laskettua synnytysaikaa. !syys- maamme 2 600 markan suuruista kuukausit- 4024: rahaa voidaan maksaa lapsen syntymän yhtey- taista kotihoidon tukea silloin, kun isä tai äiti 4025: dessä 6-12 arkipäivältä. Tämä aika lyhentää hoitaa lasta kotona. Muutoinkin tulisi mainit- 4026: vastaavasti vanhempainrahakautta. Vanhem- tuja vähimmäispäivärahoja korottaa tuntuvas- 4027: painrahaa maksetaan lapsen hoidon perusteella ti. 4028: yhteensä enintään 158 arkipäivältä äitiysrahan Tässä yhteydessä on tarve samalla tarkastella 4029: suorittamisajan päätyttyä. Nykyisin äitiys-, lastenhoitoajan vaikutusta eläkkeeseen. Työn- 4030: isyys- ja vanhempainraha-aika on yhteensä tekijällä on oikeus hoitovapaaseen siihen saak- 4031: kaikkiaan 263 arkipäivää. Lakiehdotuksen to- ka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Työeläke ei 4032: teuttaminen merkitsee vanhempainrahakauden kuitenkaan kartu hoitovapaalla vuotta pitem- 4033: pitenemistä 158 arkipäivästä 220 arkipäivään mältä hoitojaksolta, useissa eläkelaeissa vuotta 4034: sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan saami- lyhyemmätkään jaksot eivät kartuta eläkettä. 4035: seen oikeuttavan enimmäisajan jatkumista yh- Tämän vuoksi lasta kotonaan hoitavien, 4036: teensä 325 arkipäivään. useimmiten äitien, eläketurva jää usein täysi- 4037: Vanhempien valinnanvapaus- ja tasa-arvo- määräistä pienemmäksi. Epäkohdan korjaami- 4038: näkökohdat huomioon ottaen aloitteessa ehdo- seksi ja eläketurvan parantamiseksi ehdotam- 4039: tetaan parannusta nykylainsäädäntöön van- me, että ensi tilassa säädettäisiin laki kansan- 4040: hempainrahakautta pidentämällä. Lapsen äi- eläkkeeseen suoritettavasta lapsenhoitolisästä 4041: dillä olisi edelleen oikeus saada vanhempainra- niille vanhemmille, jotka hoitavat alle 3-vuoti- 4042: haa samoin ehdoin kuin äitiysrahaa välittömäs- asta lastaan kotona äitiys-, isyys- tai vanhem- 4043: ti äitiysrahakauden päättymisen jälkeen. Äidin painrahan taikka kotihoidontuen turvin ja joil- 4044: suostumuksella voitaisiin, kuten nykyisinkin, le ei kysymyksessä olevalta ajalta kerry elä- 4045: suorittaa vanhempainrahaa isälle. Äidin asema keturvaa työ- tai virkaeläkelainsäädännön pe- 4046: ei näin ollen heikkenisi, mutta perheen sisällä rusteella. 4047: valinnanvapaus laajenisi ja samalla etuuksien Aloite on osa keskustan eduskuntaryhmän 4048: saantiin oikeuttava kokonaisaika pitenisi. päivähoitoa koskevaa lakialoitepakettia, missä 4049: Sairausvakuutuslain mukaiset äitiys-, isyys- ehdotetaan vaikean päivähoitotilanteen helpot- 4050: ja vanhempainraha sekä pienten lasten kotihoi- tamiseksi, vanhempien valinnanvapauden ja 4051: dontuki muodostavat kotona lastaan hoitavan tasa-arvon lisäämiseksi sekä lapsiperheiden 4052: henkilön toimeentuloturvan perustan. Lasten- aseman parantamiseksi kotihoidontuen korot- 4053: 290020D 4054: 2 1989 vp. - LA n:o 28 4055: 4056: tamista, kotona lastaan hoitavan sosiaaliturvan Tämä laki on tarkoitus saattaa voimaan 4057: parantamista, vanhempainrahakauden pidentä- vuoden 1989 elokuun alusta lukien. 4058: mistä ja lastenhoitajavähennyksen palauttamis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4059: ta. 4060: Vanhempainrahakauden pidentämisen ai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4061: heuttamat nettokustannusvaikutukset ovat yh- lakiehdotuksen: 4062: teensä vuositasolla noin 300 milj. markkaa. 4063: 4064: 4065: 4066: 4067: Laki 4068: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta 4069: 4070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 4071: vakuutuslain (364/63) 23 §:n 2 ja 3 momentti, näistä 2 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä 4072: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), seuraavasti: 4073: 4074: 23 § vältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen synty- 4075: mästä on kulunut 300 arkipäivää, kuitenkin 4076: Vanhempainrahaa suoritetaan 220 arkipäi- vähintään 100 arkipäivältä. Vakuutetun suos- 4077: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien tumuksella voidaan vanhempainrahaa suorit- 4078: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen taa hänen puolisolleen vanhempainrahaoikeu- 4079: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansio- den 100 arkipäivältä, siten kuin asetuksella 4080: työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritet- tarkemmin säädetään. Mitä 21 §:n 2 momen- 4081: tavasta työstä. Vanhempainrahan suorittamis- tissa on säädetty vakuutetun työstä poissaolos- 4082: aikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin, kun ta, sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa. 4083: lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia 4084: kuin yksi. 4085: Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4086: hempainrahaa vakuutetulle jokaiselta arkipäi- kuuta 198 . 4087: 4088: 4089: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989 4090: 4091: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen 4092: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 4093: Kauko Heikkinen Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen 4094: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Matti Maijala 4095: Kalevi Mattila Seppo Pelttari Hannele Pokka 4096: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen 4097: Aapo Saari Kimmo Sarapää Eino Siuruainen 4098: Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä Johannes Virolainen 4099: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen 4100: 1989 vp. 4101: 4102: Lakialoite n:o 29 4103: 4104: Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 4105: 146 §:n muuttamisesta 4106: 4107: 4108: Eduskunnalle 4109: 4110: Perhepolitiikan lähtökohtana tulee olla las- perhe joutunut palkkaamaan lastenhoitajan. 4111: ten ja perheiden tarpeet. Tämä koskee myös On perusteltua, että yhteiskunta tukee myös 4112: lastenhoitojärjestelyjä. Vanhemmilla tulee olla tällä tavoin tapahtuvaa lastenhoitoa. Tarkoi- 4113: todellinen mahdollisuus valita lastensa hoito- tuksenmukaista on toteuttaa tämä tuki lasten- 4114: muoto heidän itse hyväksi tietämällään ja ko- hoitajan sosiaalikustannusten verovähennysoi- 4115: kemallaan tavalla. keudella. 4116: Pienten lasten vanhemmilla on varsin laajalti Lakisääteiset tässä aloitteessa tarkoitetut so- 4117: halukkuutta hoitaa lasta kotona lapsen herk- siaalivakuutusmaksut yli 24-vuotiaiden osalta 4118: kien varhaisvuosien aikana, jos se vain tehdään ovat 21,8 prosenttia palkasta. Esimerkiksi 4119: heille taloudellisesti mahdolliseksi. Lapsen 3 500 markan kuukausipalkasta tämä merkit- 4120: varttuessa ja sosiaalistumisen taidon ja kyvyn see noin 760 markan kustannusta. Aloitteessa 4121: kasvaessa lapsi usein voi helpommin siirtyä ehdotetaankin, että vähemmän ansaitsevan 4122: kotihoidosta perhemuotoiseen tai laitosmaiseen puolison tulisi saada valtionverostaan vähentää 4123: päivähoitoon. lastenhaitajasta suorittamaosa lakisääteiset so- 4124: Keskustan tavoitteena on tukea tasapuolises- siaalivakuutusmaksut. Vähennyskelpoisia olisi- 4125: ti eri hoitomuotoja siten, että vanhemmilla on vat lastenhoitajalle lasten hoidosta maksetusta 4126: todellinen valinnanvapaus. Yhteiskunnan on enoakanpidätyksen alaisesta palkasta suorite- 4127: luotava tasapuoliset mahdollisuudet valita ko- tut työnantajan sairausvakuutus-, kansanelä- 4128: tona tapahtuvan hoidon, perhepäivähoidon ja ke-, työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut. 4129: muun päivähoidon välillä. Vähennysoikeus tulee myös voida jakaa use- 4130: Koti on useissa yhteyksissä katsottu lapsen ampien henkilöiden kesken siinä suhteessa kuin 4131: kehittymisen kannalta parhaaksi kasvuympä- heille on syntynyt kustannuksia lapsenhoitajan 4132: ristöksi. Tämä on tunnustettu varsin laajasti sosiaalivakuutusmaksuista silloin, kun sama 4133: myös poliittisissa piireissä. Nykyisen lainsää- hoitaja huolehtii eri huoltajien lapsista. 4134: dännön mukaan kaikilla vanhemmilla on vuo- Verosta suoritettava vähennys aiheuttaa val- 4135: den 1990 alusta lukien oikeus valita alle 3-vuo- tiolle tulonmenetystä noin kolminkertaisesti 4136: tiaan lapsensa hoitamiseksi kunnallinen päivä- sen määrän kuin tulosta suoritettava vähennys 4137: hoitopaikka tai kotihoidontuki. Käytännössä eli noin 45-60 milj. markkaa vuodessa. Ve- 4138: valinnan vapauden toteutuminen edellyttää ny- rosta tehtävää vähennystä on pidettävä sosiaa- 4139: kytilanteessa kotihoidontuen tason korottamis- lisesti oikeudenmukaisena. 4140: ta.' Vuoden 1986 valtiopäivillä eduskunta on 4141: Perheillä, joissa molemmat vanhemmat käy- käsitellessään hallituksen esitystä n:o 113/1986 4142: vät ansiotyössä kodin ulkopuolella, tulee kui- vp. tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 4143: tenkin edelleen olemaan ongelmia lastenhoidon hyväksynyt keskustan eduskuntaryhmän laki- 4144: järjestämisessä. Kotihoidontuki ulottuu vielä aloitteen n:o 100/1986 vp. pohjalta tulo- ja 4145: nykyisellään vain niihin perheisiin, joissa on varallisuusverolakiin säännöksen, joka on 4146: vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Mikäli jom- mahdollistanut vuosien 1987 ja 1988 verotuk- 4147: pikumpi vanhemmista ei hoida lasta omassa sessa lastenhoitajavähennyksen tekemisen. Ny- 4148: kodissaan, on vanhemmilla oikeus ainoastaan kyisen hallituksen verouudistukseen liittyen on 4149: kotihoidontuen perusosaan. Päivähoitopaikko- mainittu lastenhoitajavähennys poistettu ilman 4150: ja on alle 3-vuotiaille lapsille ja myös sitä hyväksyttäviä perusteluita vuoden 1988 valtio- 4151: vanhemmille lapsille riittämättömästi. Yksityi- päivillä uuden tulo- ja varallisuusverolain sää- 4152: sistä hoitopaikoista on myös pulaa. tämisen yhteydessä. Keskusta on vastustanut 4153: Vanhempien työssäkäynnin ja kunnallisen vähennyksen poistamista, samoin kuin muita- 4154: päivähoitopaikan puuttumisen vuoksi on moni kin lapsiperheiden asemaa heikentäneitä ve- 4155: 2900200 4156: 2 1989 vp. - LA n:o 29 4157: 4158: rouudistuksen kohtia. Vaikean lasten päivähoi- merkitsee lastenhoitajien työn arvostuksen li- 4159: totilanteen helpottamiseksi, vanhempien valin- sääntymistä ja heidän sosiaaliturvansa paran- 4160: nanvapauden ja tasa-arvon lisäämiseksi sekä tumista. Ehdotus saattaa myös pienen lapsen 4161: lapsiperheiden aseman parantamiseksi ehdo- hoitajan palkkaamisen useissa tapauksissa ta- 4162: tamme, että lastenhoitajavähennys tulisi saat- loudellisesti entistä tasavertaisempaan asemaan 4163: taa uudelleen voimaan. muihin yksityisiin päivähoitomuotoihin verrat- 4164: Tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että vähen- tuna. Esitetty järjestelmä on myös hallinnolli- 4165: nykseen olisi oikeutettu Suomessa suurimman sesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. 4166: osan verovuodesta asunut verovelvollinen, jo- Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi- 4167: ka on elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta maan 1 päivästä elokuuta 1989 ja sitä on 4168: täyttänyttä lastaan. Jos verovelvollinen tai hä- tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodel- 4169: nen puolisonsa on saanut lakiin perustuvaa ta 1989 toimitettavassa verotuksessa. Vuoden 4170: kotihoidontukea kuutta kuukautta pidemmältä 1989 osalta olisi mahdollisuus vähentää koko 4171: ajalta, vähennystä ei voida myöntää. Sosiaali- vuoden osalta lastenhoitajan palkkaamisen 4172: kustannukset ehdotetaan vähennettäväksi val- johdosta maksetut sosiaalivakuutusmaksut. 4173: tion tuloverosta. Puolisoista vähennyksen saisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4174: vain se, jonka ansiotulojen määrä on pienem- nioittavasti, 4175: pi. 4176: Edellä esitettyjen perustelujen lisäksi aloit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4177: teessa ehdotetun lakiehdotuksen toteuttaminen lakiehdotuksen: 4178: 4179: 4180: 4181: Laki 4182: tulo- ja varallisuusverolain 146 §:n muuttamisesta 4183: 4184: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja 4185: varallisuusverolain (1240/88) 146 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 4186: 4187: 146 § 4188: työnantajan sairausvakuutus-, kansaneläke-, 4189: Verovelvollinen, joka suurimman osan vero- työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, kui- 4190: vuodesta on asunut Suomessa ja joka on elät- tenkin niin, että puolisoista vähennyksen saa 4191: tänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä vain se, jonka ansiotulojen määrä on pienempi 4192: lastaan, saa edellyttäen, että hän tai hänen (lastenhoitajavähennys). 4193: puolisonsa verovuoden aikana ei ole saanut 4194: lasten kotihoidon tuesta annetussa laissa (24/ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 4195: 85) tarkoitettua kotihoidontukea 6 kuukautta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran ve- 4196: pidemmältä ajalta, tuloverostaan vähentää las- rovuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa. 4197: tenhoidosta lastenhoitajalle maksetusta enna- Verovuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- 4198: konpidätyksen alaisesta palkasta suoritetut sa lakia sovelletaan vuoden 1989 alusta lukien. 4199: 4200: 4201: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989 4202: 4203: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen 4204: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 4205: Kauko Heikkinen Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen 4206: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Matti Maijala 4207: Kalevi Mattila Seppo Pelttari Hannele Pokka 4208: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen 4209: Aapo Saari Kimmo Sarapää Eino Siuruainen 4210: Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä Johannes Virolainen 4211: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen 4212: 1989 vp. 4213: 4214: Lakialoite n:o 30 4215: 4216: 4217: 4218: 4219: Elo ym.: Ehdotus laiksi Satakunnan korkeakoulusta 4220: 4221: 4222: Eduskunnalle 4223: 4224: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4225: 4226: Aloitteen pääasiallinen tarkoitus on Sata- myös Raumalla. Tämän lisäksi Satakunnan 4227: kunnan korkeakoulun perustaminen. Satakun- korkeakoulu voi antaa opetusta myös muualla 4228: nan korkeakoulussa on useita tiedekuntia, ja Satakunnassa. Laki ehdotetaan tulemaan voi- 4229: korkeakoulun kotipaikkana on Porin kaupun- maan 1.1.1990. 4230: ki. Satakunnan korkeakoululla on tiedekuntia 4231: 4232: 4233: 4234: 4235: YLEISPERUSTELUT 4236: 4237: Tietoyhteiskunnan mukana koulutuksen ja kyisellään. Suuren muuttotappion takia tämä 4238: osaamisen merkitys on jatkuvasti lisääntynyt. tavoite ei näytä toteutuvan. Tasapainoisen ke- 4239: Tämä näkyy myös valtiovallan lisääntyneenä hityksen turvaaminen vaatiikin nykyistä voi- 4240: panostuksena korkeakoulujen ja tutkimuksen makkaampaa muuttovirtojen ohjausta. Väes- 4241: kehittämiseen. Tampereella, Oulussa, Jyväsky- tön väheneminen Satakunnassa on suurinta 4242: lässä, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Joen- Porissa ja Raumalla, mutta väestömäärä vähe- 4243: suussa toimivat korkeakoulut ja yliopistot ovat nee kaikissa muissakin seutukunnissa. 4244: hyviä esimerkkejä siitä, mitä myönteisiä vaiku- Vertailtaessa Satakunnan koulutustasoa 4245: tuksia korkeakouluilla ja yliopistoilla on alu- muuhun maahan havaitaan, että erot kärjisty- 4246: eelliseen kehitykseen. vät koulutustasossa Satakunnan tappioksi, mi- 4247: Satakunnan väkiluku on laskenut vuodesta tä korkeammasta tutkinnosta on kysymys. 4248: 1985 lähtien. Viime vuosina väkiluku on vä- Niinpä koko maassa korkea-asteen tutkinnon 4249: hentynyt kiihtyvässä tahdissa. Niinpä v. 1987 on suorittanut keskimäärin 8,4 o/o 15 vuotta 4250: väestö väheni noin 1 100 henkeä ja v. 1988 täyttäneestä väestöstä vuonna 1986, mutta Sa- 4251: suunnilleen samalla määrällä. Samanaikaisesti takunnan vastaava korkea-asteen tutkinnon 4252: Turun ja Porin läänin sisällä Varsinais-Suomen suorittaneiden prosentuaalinen määrä on 6, 1. 4253: väkiluku on lisääntynyt vuosittain noin Pääkaupunkiseudulla on kaksinkertainen mää- 4254: 1 700:lla. rä korkeakoulututkinnon suorittaneita Sata- 4255: Satakunnan vetovoima on ollut naapurialu- kuntaan verrattuna. Ylemmän kandidaattias- 4256: eita heikompi. Muuttotappion keskeisenä syy- teen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta 4257: nä on edelleen ollut korkea työttömyys. Tällä- väestöstä on esim. Varsinais-Suomessa 2,9 %, 4258: kin hetkellä Satakunnan työttömyys on noin koko maassa 3,1 % ja Satakunnassa vain 4259: 1,5-kertainen maan keskiarvoon nähden. Suu- 1,9 %. Edelleen on syytä mainita, että tutkija- 4260: rimmat muuttovirrat ovat Satakunnasta suun- koulutuksen (lisensiaatti/tohtori) suorittaneita 4261: tautuneet pääkaupunkiseudulle sekä Tampe- on Varsinais-Suomessa yli viisi kertaa ja pää- 4262: reen ja Turun suuntaan. kaupunkiseudulla peräti 12 kertaa enemmän 4263: Alueellisen kehityksen ohjaamiseksi laaditut kuin Satakunnassa. 4264: valtakunnalliset väestösuunnitteet edellyttävät Se, että Satakunnassa on korkeakoulututkin- 4265: Satakunnan väkiluvun kasvavan siten, että non suorittaneita henkilöitä maan keskiarvoa 4266: maakunnan väestöosuus säilyisi vähintään ny- huomattavasti vähemmän, on seurausta siitä, 4267: 2900200 4268: 2 1989 vp. - LA n:o 30 4269: 4270: ettei Satakunnassa ole omaa korkeakoulua. laitoksista. Nämä molemmat edellä mainitut 4271: Tällä hetkellä Raumalla toimii Turun yliopis- tekijät tulee ottaa huomioon tulevaa korkea- 4272: ton alainen opettajanvalmistuslaitos ja Porissa kouluopetusta suunniteltaessa. 4273: annetaan diplomi-insinöörikoulutusta tietotek- Satakunnan maakunnassa on useita talous- 4274: niikan alalla yhteistoiminnassa Tampereen tek- alueita, joista Porin ja Rauman talousalueet 4275: nillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkea- ovat suurimmat. Niinpä Satakunnan korkea- 4276: koulun kanssa. koulun toiminta on tarkoitus jakaa Porin ja 4277: Maassamme vallitsee ns. ylioppilassuma, mi- Rauman kesken niin, että molemmilla paikka- 4278: kä tarkoittaa sitä, että noin 35 000-40 000 kunnilla on korkeakoulun tiedekuntia. Tämän 4279: ylioppilasta jää vuosittain sekä korkeakouluta- lisäksi Satakunnan korkeakoulun on tarkoitus 4280: soisen että ammatillisen opetuksen ulkopuolel- antaa opetusta myös muilla paikkakunnilla 4281: le. Toisaalta myöskään ammatilliset oppilai- Satakunnassa. 4282: tokset eivät ole osoittautuneet niin vetovoimai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 4283: siksi kuin oletettiin 1970-luvun lopulla valtio- 4284: neuvoston tehdessä päätöksen siitä, että väylä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4285: korkeakouluihin avataan ammatillisista oppi- lakiehdotuksen: 4286: 4287: Laki 4288: Satakunnan korkeakoulusta 4289: 4290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4291: 4292: 1§ tiedekunnasta on Satakunnan korkeakoulusta 4293: Satakunnan korkeakoulun tehtävänä on annettujen säädösten ohella voimassa, mitä 4294: edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivis- opettajankoulutuslaissa ja sen nojalla on erik- 4295: tystä sekä antaa korkeakoulutasoista opetusta seen säädetty. 4296: korkeakoulussa edustettuina olevilla aloilla. 4297: Toiminnassaan korkeakoulun on pyrittävä 5§ 4298: kehittämään opiskelevaa nuorisoa kykeneväksi Satakunnan korkeakouluun kuuluvat sen 4299: palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opis- 4300: kelijat. 4301: 2§ 4302: Satakunnan korkeakoulun kotipaikka on 6§ 4303: Porin kaupunki. Satakunnan korkeakoululla Satakunnan korkeakoulun hallinnosta sää- 4304: on tiedekuntia myös Rauman kaupungissa. detään asetuksella. Korkeakoulun päätösvaltaa 4305: Tarvittaessa Satakunnan korkeakoulu voi an- käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäse- 4306: taa opetusta myös muilla paikkakunnilla Sata- net voidaan valita korkeakoulun piirissä toimi- 4307: kunnassa. tettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella sääde- 4308: 3§ tään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakou- 4309: Satakunnan korkeakoulu on opetusministe- luun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokai- 4310: riön alainen. Sisäisissä asioissaan korkeakou- nen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on 4311: lulla on itsehallinto siten kuin siitä asetuksella Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa. 4312: tarkemmin säädetään. 4313: 7§ 4314: 4§ Korkeakouluun voidaan perustaa professo- 4315: Satakunnan korkeakoululla on mm. kasva- rin, apulaisprofessorin, vanhemman tutkijan, 4316: tustieteiden tiedekunta, humariistinen tiede- lehtorin, yliassistentin, kirjastonjohtajan, kir- 4317: kunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiede- jastonhoitajan, johtajan, hallintojohtajan, toi- 4318: kunta, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, tekni- mistopäällikön ja rehtorin virkoja. Lisäksi kor- 4319: nen tiedekunta sekä kaupallis-taloudellinen tie- keakouluun voidaan nimittää dosentteja sekä 4320: dekunta. Kasvatustieteiden tiedekunta on opet- ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä 4321: tajankoulutuslain (844171) 5 §:ssä tarkoitettu toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa 4322: opettajankoulutusyksikkö. Kasvatustieteiden henkilökuntaa. 4323: 1989 vp. - LA n:o 30 3 4324: 4325: 8§ on yliopiston tehtävän kannalta tarkoituksen- 4326: Korkeakoulun virka- ja opetuskielenä on mukaista. 4327: suomi. Ruotsin kieltä tai vierasta kieltä opetet- 4328: taessa saadaan tarpeen mukaan käyttää asian- 12 § 4329: omaista kieltä. Ulkomaalainen opettaja, joka Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lah- 4330: on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuo- joitus- ja testamenttivaroja. Niiden vastaan- 4331: don 84 §:n mukaan vakinaisesti toimimaan ottamisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä sää- 4332: opettajana korkeakoulussa, saa käyttää ope- detään asetuksella. 4333: tuskielenä muuta kuin suomen kieltä. 4334: Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluis- 13§ 4335: sa ja tutkinnoissa muuta kuin suomen kieltä Professorin tai muun viran taikka toimen 4336: säädetään asetuksella. perustamisesta korkeakouluun 12 §:ssä tarkoi- 4337: tetuilla varoilla säädetään kussakin tapaukses- 4338: 9§ sa annettavalla asetuksella. 4339: Korkeakoulun opettajan virkaan tai toimeen Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai 4340: pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toi- toimen haltijalla on soveltuvin osin samat oi- 4341: meen pyrkivä on asetuksessa säädetyllä tavalla keudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaaval- 4342: osoittanut riittävästi hallitsevansa suomen kiel- la viran tai toimen haltijalla. 4343: tä. Opettajalta vaadittavasta ruotsin kielen tai- 4344: dosta säädetään asetuksella. Opettajan virkaan 14 § 4345: tai toimeen voidaan kuitenkin nimittää tai Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa 4346: ottaa muu kuin Suomen kansalainen sen estä- v_altio_n ja kunnan viranomaisille sekä yksityi- 4347: mättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä sille Ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä 4348: suomen ja ruotsin kielen taitoa. tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä. 4349: Muuhun kuin opettajan virkaan tai toimeen Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä 4350: pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voi- perittävistä maksuista säädetään asetuksella. 4351: massa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa 4352: kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää- (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mu- 4353: kaan. 4354: detty. 4355: 15 § 4356: 10 § Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 4357: Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä töönpanosta annetaan asetuksella. 4358: henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakou- 4359: luun. 16 § 4360: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 4361: 11 § 1990. 4362: Avoinna olevaan professorin virkaan voi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 4363: daan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys ry~tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 4364: on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen mun. 4365: 4366: 4367: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1989 4368: 4369: Mikko Elo Raila Aho Aino Pohjanoksa 4370: Timo Laaksonen Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo 4371: Heikki Rinne Kauko Juhantalo Einari Nieminen 4372: Timo Roos Lea Mäkipää 4373: 1989 vp. 4374: 4375: Lakialoite n:o 31 4376: 4377: 4378: 4379: 4380: Jokinen ym.: Ehdotus laiksi atomivastuulain muuttamisesta 4381: 4382: 4383: Eduskunnalle 4384: 4385: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4386: 4387: Aloite on tehty hallituksen esitykselle n:o 39 erityisnosto-oikeuden (570 miljoonan markan) 4388: rinnakkaiseksi ja sitä täydentäväksi esitykseksi. asemesta kotimaisten vahinkojen osalta 12 mil- 4389: Aloitteessa ehdotetaan Suomessa sijaitsevan jardiksi erityisnosto-oikeudeksi eli noin 68,4 4390: ydinlaitoksen vastuun enimmäismäärän korot- miljardiksi markaksi. 4391: tamista hallituksen esittämän 100 miljoonan 4392: 4393: 4394: 4395: 4396: ALOITTEEN PERUSTELUT 4397: 4398: Emme pidä oikeana sitä, että lailla rajoite- joittajat julistivat sopimuksen johdannossa ha- 4399: taan ydinlaitoksen korvausvastuu oleellisesti luavansa varmistaa riittävän ja tasapuolisen 4400: pienemmäksi kuin mitä vakavan ydinonnetto- korvauksen henkilöille, jotka kärsivät vahin- 4401: muuden kustannukset ovat. Tällöin yhtenä koa, samalla varmistaen tarpeellisessa määrin 4402: vaihtoehtona olisi vastuun jättäminen avoi- sen, etteivät ydinenergian käyttö, sen kehitys ja 4403: meksi. Pidämme kuitenkin parempana tässä ydinenergian tuotanto esty." 4404: vaiheessa ehdottaa vastuun nostamista noin 68 Hallitus puolustelee esitystään myös sillä, 4405: miljardiksi markaksi kotimaisten vahinkojen että kun turvallisuusmääräykset edellyttävät, 4406: osalta, jolloin keskusteluun voidaan tuoda ettei suurta vahinkoa tapahdu, niin korvauksis- 4407: myös se, kuinka suuria vahingot todellisuudes- sakaan ei tarvitse varautua suuriin summiin. 4408: sa saattavat olla verrattuna niihin olemattoman Kokemus kuitenkin opettaa, että monimutkais- 4409: vähäisiin korvauksiin, joihin ydinlaitokset tä- ten teknisten laitteiden kohdalla mahdoton 4410: hän asti on velvoitettu ja edelleenkin velvoitet- muuttuu ennen pitkää mahdolliseksi. Siksi on 4411: taisiin, mikäli hallitus saa tahtonsa läpi. turha käyttää turvallisuusmääräyksiä veruk- 4412: Vastuun rajoittamisen lähtökohta on ollut keena. 4413: hallituksen esityksen perustelujen mukaan mm. Ehdotamme, 4414: se, että näin voidaan paremmin turvata ydin- 4415: energian käytön leviäminen. Hallituksen esitys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4416: hän toteaa: "Pariisin yleissopimuksen samoin lakiehdotuksen: 4417: kuin Brysselin lisäyleissopimuksenkin allekir- 4418: 4419: 4420: 4421: 4422: 2900200 4423: 2 1989 vp. - LA n:o 31 4424: 4425: Laki 4426: atomivastuulain muuttamisesta 4427: 4428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti . . . . . 4429: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1972 annetun atomivastuul~m (484/72~ mmike, 1 §:? c Ja J-1 4430: kohta sekä 3 §, 4 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §, 13 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 Ja 3 momentti, 16 §:n 1 4431: momentti, 18 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentti, . 4432: näistä 15 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa 4433: (388/86), sekä 4434: lisätään 1 §:n 1 momenttiin uusi m kohta, 1 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 15 a § 4435: seuraavasti: 4436: 4437: Ydinvastuulaki 4438: 4439: Yleisiä säännöksiä osalta vähintään viiden miljoonan erityisnosto- 4440: oikeuden määrään asti. 4441: 1, 3, 4, 10, 13, 15, 15 a ja 16 § 4442: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 39) 4443: 32 § 4444: 18 § Niiden korvausten yhteismäärien, jotka 4445: Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan ydinlaitoksen haltija ja valtio suorittavat sa- 4446: tämän lain mukaisen vastuun enimmäismäärä man ydintapahtuman johdosta osaksi 6- 4447: samasta ydintapahtumasta johtuneista ydin- 22 §:n sekä 30 ja 31 §:n nojalla sekä osaksi 4448: vahingoista on 100 miljoonaa erityisnosto- lisäsopimuksen 15 artiklassa tarkoitetun lisä- 4449: oikeutta ja Suomen alueella lisäksi enintään 12 yleissopimukseen liittyneen valtion ja muun 4450: miljardia erityisnosto-oikeutta. Valtioneuvos- valtion välisen sopimuksen perusteella, enim- 4451: tolla on oikeus, ottaen huomioon laitoksen mäismäärä on 300 miljoonaa ja Suomen alu- 4452: koko tai laatu, kuljetuksen laajuus taikka eella lisäksi enintään 12 200 miljoonaa erityis- 4453: muut asiaan vaikuttavat seikat, vahvistaa vas- nosto-oikeutta. Määriin ei lueta korkoa eikä 4454: tuumäärä alemmaksi, ei kuitenkaan viittä mil- korvausta oikeudenkäyntikuluista. 4455: joonaa erityisnosto-oikeutta pienemmäksi. 4456: Ydinaineen kuljetuksen aikana sattuneesta 4457: ydintapahtumasta on laitoksen haltija vastuus- Voimaantulo- ja soveltamissäännös 4458: sa tämän lain mukaan muiden vahinkojen kuin (Kuten hallituksen esityksessä n:o 39) 4459: kuljetusvälineeseen kohdistuneen vahingon 4460: 4461: 4462: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1989 4463: 4464: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Vappu Säilynoja 4465: Esko Helle Timo Laaksonen Raila Aho 4466: Pertti Lehtinen Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine 4467: Urpo Leppänen Lauha Männistö Heli Astala 4468: Marjatta Stenius-Kaukonen 4469: 1989 vp. 4470: 4471: Lakialoite n:o 32 4472: 4473: 4474: 4475: 4476: Jääskeläinen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttami- 4477: sesta 4478: 4479: 4480: Eduskunnalle 4481: 4482: Ilma-alusten myynti ja maahantuonti on lii- tai sarjoina ilmailunharrastajille, jotka yksin 4483: kevaihtoverolaissa säädetty liikevaihtoverotto- tai pienissä ryhmissä rakentavat sarjat valmiik- 4484: maksi. Lisäksi verotonta on verottorniin ilma- si lentokoneiksi. 4485: aluksiin sekä tällaisesta aluksesta irrotettuihin Tullihallituksen kannasta poiketen liikevaih- 4486: esineisiin kohdistuva muutos-, puhdistus-, kor- toverotoimisto pitää lentokoneiden rakennus- 4487: jaus-, kunnostamis- ja asentamistyö sekä työ- sarjan myyntiä liikevaihtoverollisena toiminta- 4488: hön käytetyn ja työn yhteydessä alukseen asen- na. Lainkohdan tulkinnan epävarmuus haittaa 4489: netun tavaran luovutus. lentokoneita rakentavien yrittäjien liiketoimin- 4490: Tullihallituksen tulkinnan mukaan ilma- taa jopa niin, että eräs yritys harkitsee liiketoi- 4491: aluksiin rinnastetaan myös lentokoneiden ra- minnan siirtämistä Pohjois-Suomesta Ruotsiin. 4492: kennussarjat, joiden maahantuonnista ei kan- Lainkohdan epäselvyys olisikin poistettava 4493: neta liikevaihtoveroa. Rinnastuksen ehtona on muuttamalla lain sanamuotoa. 4494: se, että rakennussarja tuodaan maahan täydel- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 4495: lisenä siten, että lentokone koottuna on lento- 4496: kelpoinen. Tällaisia rakennussarjoja maahan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4497: tuovat yritykset myyvät niitä joko koottuina lakiehdotuksen: 4498: 4499: 4500: 4501: Laki 4502: liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta 4503: 4504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto- 4505: verolain 3 §:n 1 momentin e-kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa 4506: laissa (857 /87), näin kuuluvaksi: 4507: 4508: 3§ ottamatta aluksia, jotka ovat rakenteeltaan 4509: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoi- 4510: ja maahantuonti: tettuja; 4511: 4512: e) ilma-alukset koottuina ja rakennussarjoi- 4513: na, sekä sellaiset vesialukset, joiden rungon Tämä laki tulee voimaan päivänä 4514: suurin pituus on vähintään 10 metriä, lukuun kuuta 198 . 4515: 4516: 4517: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1989 4518: 4519: Keijo Jääskeläinen 4520: 4521: 4522: 4523: 4524: 2900200 4525: j 4526: j 4527: j 4528: j 4529: j 4530: j 4531: j 4532: j 4533: j 4534: j 4535: j 4536: j 4537: j 4538: j 4539: j 4540: j 4541: j 4542: j 4543: j 4544: j 4545: j 4546: j 4547: j 4548: j 4549: j 4550: j 4551: j 4552: j 4553: 1989 vp. 4554: 4555: Lakialoite n:o 33 4556: 4557: 4558: 4559: 4560: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamises- 4561: ta 4562: 4563: 4564: Eduskunnalle 4565: 4566: Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu yksin- sesta 255 mk/kk (korotusta 45 mk/kk), toises- 4567: kertaisimmin ja oikeudenmukaisimmin lapsili- ta lapsesta 296 mk, kolmannesta lapsesta 382 4568: sien avulla. Siksi Demokraattinen Vaihtoehto mk, neljännestä lapsesta 497 mk sekä viiden- 4569: on asettanut tavoitteeksi, että lapsiperheiden nestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 599 mk/ 4570: taloudellinen tuki ohjataan lapsilisien kautta kk. 4571: siten, että lapsilisä nostetaan 1 000 markkaan Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- 4572: kuukaudessa vuoteen 1990 mennessä. Lapsili- mä ehdottaa, että lapsilisiä korotetaan 4573: siä ei saa panna verolle. 1.7.1989 lukien siten, että lapsilisä on 600 4574: Verouudistus on aiheuttanut verotuksen ki- mk/kk eli 7 200 mk vuodessa. 4575: ristymistä erityisesti monilapsisille perheille. Lapsilisät muutetaan kuukausittain makset- 4576: Yksinhuoltajista taas yksilapsiset ovat menettä- tavaksi. Sitä olemme jo pitkään esittäneet ja 4577: neet eniten. Luvattujen verolakien korjausesi- ehdotammekin, että sekin tapahtuu 1. 7.1989 4578: tysten tekemisen lapsiperheiden osalta hallitus alkaen. 4579: on siirtänyt syksyyn. Niiden sisällöstä sen pa- Ehdotamme lapsilisien maksamista 18-vuoti- 4580: remmin kuin voimaantuloajan ajankohdasta ei aaksi saakka normaalina lapsilisänä. Nykyisin 4581: ole mitään tietoa. Lapsiperheiden menetysten 16-vuotiaille maksettava lapsilisä pienenee en- 4582: korvaamista ylimääräisillä lapsilisien korotuk- simmäiselle lapselle maksettavan lapsilisän suu- 4583: silla väläytettiin, mutta hallituksella ei kuiten- ruiseksi. 4584: kaan ole aikomusta tuoda eduskunnalle esitys- Ehdotamme lisäksi lapsilisien sitomista jo 4585: tä. tässä vaiheessa ansiotasoindeksiin. 4586: Lapsilisiä korotetaan 17 prosentilla vasta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4587: 1.10.1989 lukien lukuun ottamatta 3-vuotiai- 4588: den korotettua lapsilisää. Korotuksen jälkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4589: lapsilisät tulevat olemaan ensimmäisestä lap- lakiehdotuksen: 4590: 4591: 4592: 4593: 4594: Laki 4595: lapsilisälain muuttamisesta 4596: 4597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 4598: (541148) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 1 momentti ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 4599: momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti ja 2 §:n 1 4600: momentti 6 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (3/89) sekä 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 4601: annetussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi: 4602: 4603: 1 § valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa 4604: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta 4605: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, lapsesta. 4606: 290020D 4607: 2 1989 vp. - LA n:o 33 4608: 4609: Lapsilisän määrä on 600 markkaa kuukau- 13§ 4610: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite- Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh- 4611: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa. teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee. 4612: Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo- 4613: livuosittain. 4614: 2§ 4615: Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta 4616: lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 4617: oikeus lapsilisään alkanut, sen kuukauden lop- kuuta 1989. 4618: puun saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 4619: 1 §:ssä mainitun iän. ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 4620: menpiteisiin. 4621: 4622: 4623: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989 4624: 4625: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4626: 1989 vp. 4627: 4628: Lakialoite n:o 34 4629: 4630: 4631: 4632: 4633: J. Roos ym.: Ehdotus laiksi Teijon alueen käyttämisestä 4634: 4635: 4636: Eduskunnalle 4637: 4638: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4639: 4640: Aloitteessa ehdotetaan, että maatilatalouden lalain tarkoituksiin. Alue tulisi perustaa myö- 4641: kehittämisrahaston varoilla valtiolle hankittu, hemmin ulkoilulain mukaiseksi valtion retkei- 4642: noin 2 400 hehtaarin suuruinen Perniön kun- lyalueeksi, jolloin se siirtyisi maatilahallituksen 4643: nassa oleva Teijon alue pysytetään valtion hallinnasta metsähallituksen hallintaan. 4644: omistuksessa ja käytetään muuhun kuin maati- 4645: 4646: 4647: 4648: 4649: ALOITTEEN PERUSTELUT 4650: 4651: Valtion omistukseen on siirtynyt 23.7.1982 Myös Perniön kunta on käynnistänyt yleiskaa- 4652: Perniön kunnassa oleva noin 2 700 hehtaarin van laatimistyön Teijon-Mathildedalin alueel- 4653: suuruinen Teijon metsä- ja järvialue. Alue le. Tässä kaavaluonnoksessa koko maatilahal- 4654: siirtyi valtion omistukseen pääosin maanhan- lituksen hallinnassa oleva alue on luonnonsuo- 4655: kintaoikeuslain nojalla, ja hankinnassa käytet- jelualueita lukuun ottamatta osoitettu valtion 4656: tiin maatilatalouden kehittämisrahaston varo- retkeilyalueeksi. Osaa aluetta koskee myös 4657: ja. Alue on maatilahallituksen hallinnassa. Meri-Teijoa ja sen tausta-aluetta varten laadit- 4658: Maatilahallitus on 1.11.1985 tehnyt peri- tu rantakaava, joka on vahvistettu 14.12.1983. 4659: aatepäätöksen, että alueesta muodostetaan Rantakaavan alueista osa on merkitty retkeily- 4660: maatilalain mukainen yhteismetsä. Toimitus ja ulkoilualueeksi ja osa ohjeeilisia ulkoilureit- 4661: yhteismetsän muodostamiseksi on käynnissä. tejä sisältäväksi maa- ja metsätalousalueeksi. 4662: Alue siirtyisi siten toimituksen päätyttyä val- Maassamme on tällä hetkellä viisi retkeily- 4663: tion omistuksesta yksityiseen omistukseen. aluetta (Hossa, Kylmäluoma, Iso-Syöte ja 4664: Turun ja Porin läänin ympäristönsuojelu- Ruunaa), jotka sijaitsevat Oulun ja Pohjois- 4665: neuvottelukunta on kirjeessään ympäristömi- Karjalan lääneissä. Etelä-Suomessa ei ole tois- 4666: nisteriölle 7.12.1987 katsonut, että maatilahal- taiseksi ainoatakaan valtion retkeilyaluetta. 4667: lituksen hallinnassa olevan Teijon alueen mer- Kansalaisten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuk- 4668: kittävät luonnonsuojelulliset ja virkistyskäytöl- sien turvaamiseksi on erittäin tärkeää, että 4669: liset arvot tulisivat parhaiten otetuiksi huo- valtion retkeilyalueita voitaisiin perustaa myös 4670: mioon muodostamaila alueesta ulkoilulain mu- aivan eteläiseen Suomeen, jossa valtaosa 4671: kainen valtion retkeilyalue. Perniön kunnan- maamme väestöstä asuu. Tällä alueella ei val- 4672: valtuusto on kannanotossaan 2.5.1988 katso- tion omistuksessa ole muita retkeilyalueeksi 4673: nut, että Teijon alueelle voitaisiin perustaa hyvin soveltuvia alueita kuin Vihdin Tervalam- 4674: valtion retkeilyalue edellyttäen, että valtio tulee pi ja Perniön Teijo. Myös valtioneuvoston 4675: investoimaan retkeilyä palvelevien tukikohtien selonteossa eduskunnalle ympäristöpolitiikasta 4676: ja reittien rakentamiseen. Varsinais-Suomen vuodelta 1988 todetaan, että valtion retkeily- 4677: seutukaavaliiton liittohallitus on kuluvan vuo- alueita perustetaan olemassa olevien neljän 4678: den helmikuussa esittänyt seutukaavaliiton liit- lisäksi erityisesti Etelä-Suomeen. 4679: tovaltuustolle, että Teijon alue merkittäisiin Tervalammen alueen perustamisesta valtion 4680: seutukaavaan virkistys- ja retkeilyalueeksi. retkeilyalueeksi metsähallitus on kuluvan vuo- 4681: 290020D 4682: 2 1989 vp. - LA n:o 34 4683: 4684: den helmikuussa tehnyt esityksen valtioneuvos- Maatilahallitus on käyttänyt vuonna 1982 4685: tolle. Erittäin tärkeää olisi, että myös Teijon Teijon alueen hankintaan kehittämisrahaston 4686: alue voitaisiin pysyttää valtion omistuksessa ja varoja noin 17 miljoonaa markkaa. Kun alue 4687: perustaa siitä myöhemmässä vaiheessa valtio- pysytetään valtion omistuksessa ja käytetään 4688: neuvoston päätöksellä ulkoilulain mukainen retkeilyalueen perustamista varten, on kohtuul- 4689: valtion retkeilyalue. lista, että kehittämisrahastoon siirretään alueen 4690: Lailla säädettäisiin, että Teijon alue jää val- hankintahintaa vastaava korvaus. 4691: tion omistukseen ja käytetään valtion retkeily- Teijon alue siirtyisi metsähallituksen hallin- 4692: alueen perustamista silmällä pitäen muuhun taan ja hoitoon, kuten kaikki muutkin retkeily- 4693: kuin maatilalain tarkoituksiin. Valtion retkei- alueet tällä hetkellä ovat. Teijon retkeilyalueen 4694: lyalue perustetaan ulkoilulain 17 §:n mukaan käyttö tulisi järjestää siten, että ensi sijassa 4695: valtioneuvoston päätöksellä. Edellytyksenä ret- ulkoilutoiminnan tarpeet tulevat otetuiksi huo- 4696: keilyalueen perustamiselle lain 16 §:n mukaan mioon. Alueen metsien hoitoa varten tulisi 4697: on, että alue on valtion omistuksessa ja sillä on laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa alu- 4698: ulkoilun kannalta huomattava yleinen merki- een metsät jaetaan talousosiin, puisto-osiin ja 4699: tys. Teijon alueella on katsottava olevan mai- aarniosiin. Kaikkien metsien käsittely tulisi 4700: nittu merkitys, kun otetaan huomioon alueen suorittaa siten, että alueen maiseman erityis- 4701: sijainti, laajuus ja sen luonnonolot. piirteet säilyvät. Soiden ojittaminen tulisi kiel- 4702: Valtioneuvosto on tehnyt 19.4.1979 peri- tää. 4703: aatepäätöksen valtakunnallisesta soidensuoje- Teijon retkeilyalueen käyttöä tulisi kehittää 4704: lun perusohjelmasta ja 3.6.1982 periaatepää- ja järjestää alueella kävijöitä varten palveluva- 4705: töksen valtakunnallisesta lintuvesiensuojeluoh- rustus. Tähän kuuluisivat muun muassa retkei- 4706: jelmasta. Maatilahallituksen hallinnassa ole- lypolut, tulenteko- ja telttailupaikat sekä tar- 4707: vasta Teijon alueesta näihin ohjelmiin kuulu- vittavat opasteet alueeseen tutustumista varten. 4708: vat osa Hamarijärveä ja tätä ympäröivät suo- 4709: alueet, pinta-alaltaan noin 300 hehtaaria. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4710: tioneuvoston periaatepäätökset huomioon ot- 4711: taen nämä alueet tulisi myöhemmin muodos- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4712: taaa luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualu- lakiehdotuksen: 4713: eiksi. Alueet täydentäisivät merkittävällä taval- 4714: la perustettavaa retkeilyaluetta. 4715: 4716: 4717: 4718: 4719: Laki 4720: Teijon alueen käyttämisestä 4721: 4722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4723: 4724: 1§ 2§ 4725: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla Alue luovutetaan metsähallituksen hallin- 4726: hankittu, Perniön kunnassa oleva Teijon alue taan samalla, kun alueen käyttötarkoituksen 4727: käytetään valtion retkeilyalueen perustamista muuttamisesta suoritetaan maatilatalouden ke- 4728: varten muihin kuin maatilalain (188/77) tar- hittämisrahastoon korvaus, joka vastaa alueen 4729: koituksiin. hankintahintaa. 4730: Edellä 1 momentissa tarkoitetun alueen 4731: pinta-ala on noin 2 400 hehtaaria ja sen rajat 3§ 4732: on merkitty punaisella katkoviivalla tämän lain Tämä laki tulee voimaan päivänä 4733: liitteenä olevaan karttaan. kuuta 19 4734: 4735: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1989 4736: 1989 vp. - LA n:o 34 3 4737: 4738: Jukka Roos Antero Kekkonen Sauli Niinistö 4739: Kalevi Lamminen Pekka Haavisto Matti Lahtinen 4740: Ensio Laine Pirjo Ala-Kapee Raimo Vistbacka 4741: Marja-Liisa Löyttyjärvi Sulo Aittoniemi Henrik Lax 4742: Jukka Gustafsson Jörn Donner Eero Paloheimo 4743: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Heli Astala 4744: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Markus Aaltonen Esko Aho 4745: Håkan Nordman Toimi Kankaanniemi Kari Rajamäki 4746: Eino Siuruainen Ritva Vastamäki Kalle Röntynen 4747: Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä Reijo Lindroos 4748: Jukka Vihriälä Virpa Puisto Kauko Heikkinen 4749: Pekka Puska Antti Kalliomäki Jorma Huuhtanen 4750: Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkko Ikonen Liisa Jaakonsaari 4751: Annikki Koistinen Claes Andersson Riitta Jouppila 4752: Lea Mäkipää Kaarina Dromberg Lauha Männistö 4753: Matti Väistö Timo Kietäväinen Esko Seppänen 4754: Tytti Isohookana-Asunmaa Erkki Pulliainen Heikki Riihijärvi 4755: Raimo Vuoristo Pertti Lahtinen Urpo Leppänen 4756: Juho Sillanpää Pauli Saapunki Gunnar Jansson 4757: Tina Mäkelä Osmo Soininvaara Marita Jurva 4758: Anneli Jäätteenmäki Jarmo Wahlström Esko Jokiniemi 4759: Anssi Rauramo Mirja Ryynänen Liisa Hilpelä 4760: Markku Lehtosaari Sirpa Pietikäinen Ole Wasz-Höckert 4761: Matti Vähänäkki Tapio Holvitie Pekka Leppänen 4762: Juhani Alaranta Raila Aho Anneli Taina 4763: Timo Laaksonen Arja Alho Asko Apukka 4764: Lea Savolainen Markku Pohjola Riitta Myller 4765: Sinikka Hurskainen-Leppänen Iiris Hacklin Matti Ahde 4766: Aimo Ajo Kari Häkämies Pertti Hietala 4767: Timo Roos Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki 4768: Jouni Backman Mats Nyby Risto Ahonen 4769: Matti Luttinen Sinikka Mönkäre Arvo Kemppainen 4770: Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Vähäkangas Tuula Paavilainen 4771: Ilkka Joenpalo Mikko Elo Pirjo-Riitta Antvuori 4772: Kari Urpilainen Heikki Rinne Seija Karkinen 4773: Seppo Kääriäinen Martti Korkia-Aho Saara-Maria Paakkinen 4774: Heikki A. Ollila Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna 4775: Riitta Kauppinen Sirkka-Liisa Anttila Esko-Juhani Tennilä 4776: Jouni J. Särkijärvi Matti Saarinen Martti Tiuri 4777: Jorma Rantanen Jussi Ranta Esko Helle 4778: Esko Almgren Sakari Knuuttila 4779: 4 1989 vp. - LA n:o 34 4780: 4781: Liite 4782: 4783: 4784: 4785: 4786: LIITE RETKEILYALUEEKSI PERUSTETTAVA TElJON ALUE 4787: Perniö 2012 06, 09, 2021 07 4788: 1989 vp. 4789: 4790: Lakialoite n:o 35 4791: 4792: 4793: 4794: 4795: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi eläkekatosta 4796: 4797: 4798: Eduskunnalle 4799: 4800: Erittäin suuret palkkaerot johtavat myös etuuksien muodostumisen estämisen säätämäl- 4801: erittäin suuriin eläke-eroihin. Nyt viimeksi tä- lä erikseen eläkekatosta siten, että eläke voi 4802: mä on tullut julki hyvin räikeällä tavalla Outo- olla korkeintaan 9 000 markkaa kuukaudessa 4803: kumpu Oy:n eläkejärjestelyjen yhteydessä. Ou- lukuun ottamatta lapsikorotuksia ja muita 4804: tokumpu Oy:ssähän huononnettiin eläkesään- eläkkeeseen maksettavia lisiä esimerkiksi pysy- 4805: töä. Vastikkeeksi työntekijät saivat merkitä vän haitan perusteella. 4806: yhtiön osakkeita itselleen. Suuripaikkaisten Eläkekaton ohella tarvitaan tietysti toimia 4807: johtajien suuret eläke-edut ovat merkinneet pienten eläkkeiden korottamiseksi tasokoro- 4808: sitä, että heillä on nyt jopa miljoonien mark- tuksilla sekä toteuttamalla kansaneläkeuudis- 4809: kojen osakesalkut hallussaan. Esimerkiksi pää- tuksen IV-vaihe. 4810: johtaja Pertti Voutilainen sai vaihdossa hal- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4811: tuunsa 29 700 kpl yhtiön osakkeita. Niiden 4812: arvo on nyt 2,4 miljoonaa markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4813: Tasa-arvon edistämiseksi katsommekin vält- lakiehdotuksen: 4814: tämättömäksi kohtuuttoman korkeiden eläke- 4815: 4816: 4817: 4818: Laki 4819: eläkekatosta 4820: 4821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4822: 4823: 1§ 2§ 4824: Sen estämättä, mitä eläkelaeissa on säädetty Eläkekatto sidotaan maan yleiseen palkkata- 4825: lakisääteisen eläkkeen suuruudesta ja yhteenso- soon siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä 4826: vittamisesta, maksettava eläke voi olla kor- on säädetty. 4827: keintaan 9 000 markkaa kuukaudessa ilman 3§ 4828: lapsikorotuksia tai muita eläkkeeseen makset- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4829: tavia lisiä ja korotuksia. kuuta 1990. 4830: 4831: 4832: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1989 4833: 4834: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä 4835: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4836: 4837: 4838: 4839: 4840: 290020D 4841: 1989 vp. 4842: 4843: Lakialoite n:o 36 4844: 4845: 4846: 4847: 4848: Renko ym.: Ehdotus laiksi rehulain 4 §:n muuttamisesta 4849: 4850: 4851: Eduskunnalle 4852: 4853: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4854: 4855: Lakialaitteessa ehdotetaan muutettavaksi re- 4856: hulakia niin, että laki veivoittaisi rehuviljan 4857: käyttöön rehuseoksia valmistettaessa. 4858: 4859: 4860: 4861: 4862: PERUSTELUT 4863: 4864: Luonnonolojen karuus Pohjois-Suomessa väliä valtion tuella. Tilanne on epäjohdonmu- 4865: estää viljanviljelyn, mutta alue soveltuu hyvin kainen niin maatalous- kuin aluepoliittisesti- 4866: lypsykarjatalouteen. Karjan ruokinta on suu- kin. 4867: relta osin ostorehun varassa. Rehulaki 376/86 Tilannetta voitaisiin korjata muuttamalla re- 4868: ei kuitenkaan määrittele tarkasti rehun koostu- hulakia (376/86). Tämän lain 3 ja 4 §:n perus- 4869: musta maidon laatutekijöiden kannalta. On teella voi maa- ja metsätalousministeriö antaa 4870: voitu todeta, että liian vähäinen viljan osuus määräyksiä, mikäli se on kotieläintuotteiden 4871: ostorehussa vaikuttaa maidon proteiinipitoi- laadun kannalta tarpeen. Näin on aiemminkin 4872: suuden alenemiseen, mikä puolestaan alentaa menetelty esimerkiksi kalajauhon suorakäytön 4873: maidosta saatavaa hintaa jopa 20 penniä litral- rajoitusten kohdalla. Rehuviljan käyttövelvol- 4874: ta. Ostorehun heikon koostumuksen vuoksi lisuus voitaisiin toteuttaa rehulain nojalla si- 4875: maatilojen tulotaso alenee huomattavasti Poh- ten, että lain 4 §:n 2 momenttia muutettaisiin 4876: jois-Suomessa, missä ostorehun käyttö on laa- niin, että momentin sanamuoto veivoittaisi re- 4877: jaa. huviljan käyttöön rehuseoksissa. 4878: Tilanne on epäoikeudenmukainen, koska Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi- 4879: muutoinkin maataloustuotannon supistamis- maan 1.7.1989 alkaen. 4880: toimenpiteet osuvat kipeästi Pohjois-Suomen 4881: alueille. Pohjois-Suomessa ei ole juurikaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4882: omaa rehuviljatuotantoa ja kauppaliikkeet 4883: ovat nihkeitä välittämään rehuviljaa Pohjois- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4884: Suomeen. Samanaikaisesti kuitenkin hyvälaa- lakiehdotuksen: 4885: tuista rehuviljaa viedään ulkomaille merkittä- 4886: 4887: 4888: 4889: 4890: 2900200 4891: 2 1989 vp. - LA n:o 36 4892: 4893: 4894: Laki 4895: rehnlain 4 §:n muuttamisesta 4896: 4897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1986 annetun rehulain 4898: (376/86) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 4899: 4900: 4§ 4901: töksentekoa on kuultava rehnteollisuutta ja 4902: Maa- ja metsätalousministeriö voi, mikäli se maatalouden mar kkinointineuvostoa. 4903: kotieläintuotteiden laadun kannalta on tar- 4904: peen, antaa määräyksiä rehuviljan, lisätyn re- 4905: hurasvan tai -öljyn tai eläin- ja kasvivalkuais- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 4906: ten käyttösuhteista rehuseoksissa. Ennen pää- kuuta 1989. 4907: 4908: 4909: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989 4910: 4911: Tellervo Renko Erkki Pulliainen Kalevi Mattila 4912: Vappu Säilynoja Kauko Heikkinen Eino Siuruainen 4913: Juhani Alaranta Kimmo Sarapää Matti Väistö 4914: Kalle Röntynen Pekka Puska Mirja Ryynänen 4915: Annikki Koistinen Heikki Kokko Timo Kietäväinen 4916: Kari Rajamäki Hannele Pokka Arvo Kemppainen 4917: 1989 vp. 4918: 4919: Lakialoite n:o 37 4920: 4921: 4922: 4923: 4924: Pietikäinen: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 1 §:n muuttami- 4925: sesta 4926: 4927: 4928: Eduskunnalle 4929: 4930: Raiskaus on erityislaatuinen väkivaltarikos. ta kiusallista ja saattaa vahingoittaa uhrin 4931: Yleensä sen syyksi ymmärretään tekijän patou- mainetta. Maassamme käsitellään oikeudessa 4932: tunut seksuaalinen tarve, mutta tämä näkemys vuosittain alle 100 väkisinmakaamisjuttua ja 4933: on yksipuolinen. Enemmän kuin seksuaalirikos puolensataa väkisinmakaamisen yritystä. Kui- 4934: raiskaus on väkivaltarikos. Raiskaus on erit- tenkin arvioiden mukaan vain joka kymmenes 4935: täin vihamielinen akti, suoranainen raivon il- tapaus johtaa rikosilmoitukseen ja näistäkin 4936: maus. Psykologisesti se onkin rinnastettavissa vain osa syytteen nostamiseen. 4937: kaikkeen muuhun pahoinpitelyyn ja väkival- Raiskauksen dekriminalisointia avioliitossa 4938: taan, vaikka käytetyt menetelmät ovat seksu- on tavallisesti perusteltu näyttövaikeuksilla. 4939: aaliset. Näyttövaikeudet ovat toki todellisia, mutta 4940: Oikeudelliselta kannalta raiskausta ei kuiten- sama ongelma koskee kaikkia väkisinmakaa- 4941: kaan täysin rinnasteta väkivaltarikoksiin, vaan misia. Nykyäänkin tutkinnan kärki saattaa 4942: rikoslaki pitää sitä siveellisyysrikoksena. Tästä kohdistua siihen, millä tavoin nainen itse mah- 4943: lähtökohdasta raiskaus avioliitossa on mahdo- dollisesti aiheutti tapauksen. Seksuaalisen va- 4944: ton ja se mahdollisuus onkin suljettu pois pautumisen myötä yhä useammissa tapauksissa 4945: kyseisen lainkohdan nimenomaisella sanamuo- epäillään uhrin omaa osuutta ja teon pakotta- 4946: dolla: "Joka pakottaa naisen avioliiton ulko- vuutta. Naisten kärsimyksiä vähätellään hel- 4947: puolella sukupuoliyhteyteen ... ". Jos taas ri- posti ja samalla unohdetaan, että ihmisellä on 4948: koslaki ymmärtäisi raiskauksen sen psykologi- oltava oikeus sanoa "ei" ja odottaa tulevansa 4949: sen luonteen mukaisesti väkivaltarikoksena, la- kuulluksi. 4950: ki ei rajaisi avioliittoa rikoksen tunnusmerkis- Tämän periaatteen pitäisi koskea myös avio- 4951: tön ulkopuolelle. liitossa elävän naisen oikeuksia. Elämäntilan- 4952: Raiskaussäännöksiä ollaan muuttamassa ri- teet vaihtelevat avioliiton aikana ja esimerkiksi 4953: koslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Oi- eron alla väkisinmakaamisen uhka saattaa olla 4954: keusministeriössä lainmuutosta valmistellaan todellinen ja erittäin häpeällinen. Tästä syystä 4955: erikseen väkivaltarikoksista. Siveellisyysrikok- rikoslakia on muutettava niin, että raiskaus 4956: set uudistetaan vasta kokonaisuudistuksen kol- tunnustetaan väkivaltarikokseksi myös avio- 4957: mannessa vaiheessa, joten väkisinmakaamisri- puolisoiden kesken. 4958: koksen tunnusmerkistöön ei ole odotettavissa Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 4959: rakenteellista ja syvällekäyvää muutosta. 4960: Raiskauksen rikostutkinta poikkeaa muista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4961: rikoksista siinä, että selvittely on uhrin kanna!- lakiehdotuksen: 4962: 4963: 4964: 4965: 4966: 290020D 4967: 2 1989 vp. - LA n:o 37 4968: 4969: Laki 4970: rikoslain 20 luvun 1 §:n muuttamisesta 4971: 4972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 20 4973: luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa 4974: (16/71), näin kuuluvaksi: 4975: 4976: 1§ lieventävät, olkoon rangaistus vankeutta. Vä- 4977: Joka pakottaa naisen sukupuoliyhteyteen vä- kivallan ja uhkauksen veroiseksi katsotaan nai- 4978: kivallalla taikka sellaisella uhkauksella, jossa sen saattaminen tunnottomaan tilaan tai kyke- 4979: pakottava vaara on tarjona, on tuomittava nemättömäksi puolustamaan itseään. 4980: väkisinmakaamisesta vankeuteen enintään 4981: kymmeneksi vuodeksi. Jos asianhaarat, huo- 4982: mioon ottaen sen suhteen, joka vallitsee teki- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4983: jän ja naisen välillä, tai muuten ovat erittäin kuuta 198 . 4984: 4985: 4986: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989 4987: 4988: Sirpa Pietikäinen 4989: 1989 vp. 4990: 4991: Lakialoite n:o 38 4992: 4993: 4994: 4995: 4996: Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkien osittaisesta demok- 4997: ratisoimisesta 4998: 4999: 5000: Eduskunnalle 5001: 5002: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5003: 5004: Aloitteessa ehdotetaan, että suomalaisten lii- Sen lisäksi ehdotuksessa esitellään ne yleiset 5005: kepankkien hallinto otetaan osittain kansan tavoitteet, joiden mukaan pankkeja pitäisi täst- 5006: haltuun: että liikepankkeja sillä tavalla demok- edes johtaa ja hallita kansan luottamuksen 5007: ratisoidaan ja että niille palautetaan niiden palauttamiseksi maan pääomamarkkinoiden 5008: alkuperäinen tehtävä toimia lähinnä käytetyn toimintaan myös pääomamarkkinoiden ylikan- 5009: rahan osto- ja myyntiliikkeinä ilman mahdolli- sallistumisen ja Länsi-Euroopan yhdentymiske- 5010: suutta luoda ja laskea liikkeeseen uutta rahaa. hityksen oloissa. 5011: Demokratisointi tapahtuisi niin, että puolet Rahan tukkumarkkinoilla tarvitaan säänte- 5012: (51 OJo) mainittujen pankkien osakepääomista lyä, koska markkinoita liberalisoitaessa pankit 5013: rauhoitettaisiin kasinopeliitä ja siirrettäisiin eivät ole omalla vapaalla toiminnalla pystyneet 5014: valtion omistukseen. Julkinen valta myös saisi turvaamaan yleisen edun toteutumista. Niiden 5015: täytettäväksi puolet liikepankkien hallintoneu- toiminta on johtanut suomalaisen työn ja suo- 5016: vostojen jäsenpaikoista, minkä lisäksi pank- malaisen pääoman perinteisen hintasuhteen 5017: kien henkilöstö oikeutettaisiin valitsemaan hal- murenemiseen pääoman eduksi. 5018: lintoelimiin omat edustajansa. 5019: 5020: 5021: 5022: 5023: YLEISPERUSTELUT 5024: 5025: Suomessa on enemmän löysää rahaa kuin vastuuta tallettajilleen siitä, mitä ne tekevät. 5026: koskaan. Ulkomaisen rahantuonnin ansiosta ne ovat 5027: Kun pankit uskottelevat usean sadan miljoo- riippumattomia tallettajista samaan tapaan 5028: nan markan suostuttelevalla mainonnalla ja kuin puolueet ovat puoluetuen ansiosta riippu- 5029: lähes sadan miljoonan markan vuosittaisilla mattomia puolueiden jäsenistä. 5030: voitelu- eli edustusrahoilla, siis syöttämisellä, Taloudellinen valta on valtaa omaisuuteen. 5031: juottamisella ja matkusteluttamisella, että ra- Pankeilla on valtaa omaisuuteen. Eduskunnal- 5032: haa syntyy tyhjästä, se ei pidä paikkaansa. Se la on valta lopettaa pankkien valta omaisuu- 5033: löysä raha, jota nyt on Suomessa ja joka on teen. Se on kansantaloudellisesti edullisinta 5034: irtonaista mutta kallista, on tuonti- ja velkara- niin. 5035: haa. 5036: Pankit, jotka tekevät vuodessa miljardien 5037: markkojen voitot pitämällä maassamme rahan Varallisuuden uusjako 5038: hinnan kalliimpana kuin se on monissa tärkeis- 5039: sä kilpailijamaissamme, ovat kansantalouden Viimeisimpien kolmen vuoden aikana Suo- 5040: loisia: ne imevät ravintonsa talouselämän ter- messa on tapahtunut itsenäisyyden ajan mitta- 5041: veistä osista. Sen lisäksi ne rahoittavat muiden vin varallisuuden uusjako. Yritykset ovat jaka- 5042: loiseläjien ja pelureiden toiminnan. Niillä ei ole neet rahaa myyntivoittoina ennätyssummia yk- 5043: moraalia, eikä niillä myöskään näytä olevan sittäisille kansalaisille. 5044: 290020D 5045: 2 1989 vp. - LA n:o 38 5046: 5047: Jättiläismäiset myyntivoitot ovat vääristä- sa toisen viipaleen pääoman tuottona - heille. 5048: neet Suomen kansantalouden rakenteen. Kan- Vain jäljelle jäävä osuus jaetaan palkansaajien 5049: santaloudesta on tullut entistä enemmän kasi- kesken niin, että suurituloiset saavat isoja 5050: notalous. Arvon kierrättäminen on kasvanut palkkoja (joita punamustahallituksen verouu- 5051: eroon uuden arvon tuotannosta. distuksen jälkeen verotetaan entistä lievemmin) 5052: Kun yhteiskuntaa on rakennettu työllä ja sekä pieni- ja keskisuurituloiset pienempiä 5053: taistelulla, ajan kuluessa maahan on syntynyt palkkoja (joita saman verouudistuksen jälkeen 5054: tietty suhde työn ja pääoman välille. Tämä verotetaan jopa entistä ankarammin). 5055: historiallinen suhde on ollut pohjana kansan- Tulopoliittisissa neuvotteluissa eivät pää- 5056: tulon uusjaossa: tulopoliittisissa neuvotteluis- omanomistajat eivätkä varsinkaan kasinota- 5057: sa. louskapitalistit pane lainkaan uusjakoon sitä 5058: Kasinotalouden synty ja kehitys, jota ei ote- varallisuutensa lisäystä, jonka he ovat saaneet 5059: ta huomioon tulopolitiikassa, on murentanut yrityksiltä myyntivoittojen muodossa. Teoreet- 5060: työn ja pääoman historiallisen hintasuhteen, tisesti se on muka vain kansallisvarallisuuden 5061: sen minkä varassa maata on rakennettu. uusjakoa eri omistajaryhmien kesken, vaikka 5062: Seurauksena tästä kehityksestä, jonka pankit sen suunta onkin uuden arvon tuotannosta 5063: ovat tehneet mahdolliseksi rahoittamana työn (yrityksistä) arvon edestakaisin kierrättämiseen 5064: ja pääoman hintasuhteen murskajaiset tuonti- (yksityisille). 5065: rahalla eli ulkomaisella velalla, on ollut kasino- Tulopoliittisissa neuvotteluissa on parin kol- 5066: talouskehitys ja sen myötä myös maapohjan ja men vuoden ajan jäänyt kansantulosta uudel- 5067: asuntojen hinnannousu. leen jakamatta sellainen irtonaisen, ostovoi- 5068: Näin kansallisvarallisuuden uusjako niiden maisen tuontirahan potti, jonka suuruus vastaa 5069: hyväksi, jotka ovat ottaneet omistukseensa noin kymmenettä osaa yhden vuoden kansan- 5070: toisten tekemän työn tuloksia edelleenmyyntiä tulosta ja joka on mennyt pienelle maansa ja 5071: varten, on paitsi pankkien rahoittama myös yritystensä myyjien joukolle. Pankit ovat ulko- 5072: niiden syy. Pankit ovat vastuussa maapohjan maisella velalla rahoittaneet kansallisen tulon- 5073: ja asuntojen hinnannousun rahoituksesta. jaon vääristymän. 5074: Ns. hallittu rakennemuutos on mitä laaja- 5075: mittaisin yhteiskunnallisen varallisuuden uusja- 5076: Tulo- vaan ei varallisuuspoliittiset koprosessi. Se on sitä väärään suuntaan: työltä 5077: neuvottelut pääomalle. 5078: Sen kehityksen agentteja ovat pankit. 5079: Suomalaisella ei ole oikeus vain palkkaan, 5080: työttömyys- tai sairausvakuutuspäivärahaan ja 5081: eläkkeeseen. Jokaiselle suomalaiselle kuuluu Rahaa kuin roskaa 5082: oikeus myös kansallisvarallisuuden tuottoon. Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut 5083: Jos pääomat ovat kasinotalouskäytössä, näin paljon irtonaista rahaa. 5084: suomalaiset eivät saa yhteiskunnalta perintö- Kun Suomessa on kuitenkin ollut rahasta 5085: osaansa: oikeutta aikaisempien sukupolvien ylitarjontaa vasta runsaan kolmen vuoden 5086: työn tuloksiin. Kasinotalouden pelinappulat, ajan, herää kysymys, mistä sitä oikein on tullut 5087: myyntivoitot, eivät nimittäin lisää penninkään niin että sitä, mistä ennen oli puute, on nyt 5088: vertaa kansantuloa. Myyntivoittosuperjättipot- kaikille niille, jotka maksavat siitä korkean 5089: timiljonäärit eivät osallistu yhteisen kakun lei- hinnan. 5090: pomiseen. Siitä huolimatta he ottavat kakusta Rahaa on Suomeen tuotu ulkomailta. 5091: isoja viipaleita. Suomen historian kaikkein laajamittaisin va- 5092: Tulopoliittisissa neuvotteluissa palkansaajat rallisuuden uusjako ja omistuksen rakenne- 5093: (sekä maanviljelijät ja pienyrittäjät) panevat muutos on rahoitettu ulkomaisella rahalla. 5094: kaikki tulonsa uusjakoon. Kansantulo on se Sen, mitä pankit ovat tehneet, on Suomen 5095: kansantalouden kakku, josta yritysten vanhat Pankki sallinut. Se on sallinut pankkien kytkeä 5096: omistajat ensin ottavat poistojen muodossa Suomen ylikansallisiin pääomamarkkinoihin ja 5097: oman viipaleensa tuotantovälineiden kulumi- varsinkin lyhyen rahan markkinoihin: pankeil- 5098: sen korvaamiseksi - heille. Se on se sama le on tehty kannattavaksi tuoda maahan rahaa. 5099: kakku, josta pääomanomistajat sen lisäksi ot- Kehityksestä ovat hyötyneet ne, jotka ovat 5100: tavat osinkojen, korkojen ja vuokrien muodos- perustaneet kasinotalousstrategiansa yritysos- 5101: · 1989 vp. - LA n:o 38 3 5102: 5103: toihin, eli jotka ovat ottaneet pääomalleen Sellainen suomalaisen yhteiskunnan edun 5104: korkean tuoton ostamalla yrityksiä niiden sub- vastainen keinottelu, johon on syyllistynyt esi- 5105: stanssiarvon eli niissä olevan omistettavan merkiksi ulkomailla asuva sijoittaja Pentti 5106: omaisuuden tähden sen sijasta, että he olisivat Kouri, on avannut suomalaisten silmät tälle 5107: käyttäneet rahansa uusiin, tarpeellisiin, hyö- moraalittomalle pelille. Muutamassa kuukau- 5108: dyllisiin tai työllistäviin investointeihin. dessa hän on ansainnut kenties satoja miljoo- 5109: Pankit eivät ole kyenneet ohjaamaan suoma- nia markkoja työtä tekemättä ja joutumatta 5110: laisia rahoituspääomia hyötykäyttöön. Ne ovat myyntivoitoistaan verolle - huolimatta siitä, 5111: toimineet ikään kuin niillä ei olisi velvollisuuk- että hallitus on pyrkinyt saamaan kaikki tulo- 5112: sia yhteiskuntaa kohtaan. Sen takia ne on lajit verotuksessa yhdenvertaiseen asemaan. 5113: demokratisoitava. Mainitun Kourin tuntipalkaksi tulee erilaisis- 5114: Pankit ovat ottaneet riskejä, mutta eivät sa keinottelutarkoituksissa 100 000 markkaa 5115: hyödyllisiä ja tarpeellisia riskejä. Ne ovat tunnissa tai enemmän usean kuukauden ajalta 5116: muuttuneet riskien karttajista riskien ottajiksi. yötä päivää pyhät arjet. On kestämätöntä, että 5117: Ne ovat arvopaperistuttaneet pääomamarkki- tällaisten pelureiden osuudet suomalaisesta 5118: nat ja tehneet rahan otto- ja antolainaustoi- kansantulosta eivät näy lainkaan tulopoliittisis- 5119: minnasta pääomahyödykemarkkinat. sa neuvotteluissa pääoman osuutena yhteisestä 5120: Jos pankeille on näissä prosesseissa syntynyt kakusta. Se on myös ammattiyhdistysliikkeen 5121: ns. uutta osaamista, sitä tarvittaisiin esimerkik- syy. 5122: si sellaisiin tarkoituksiin kuin kansainvälisen 5123: rahoituksen turvaaminen suomalaisyritysten Pörssikurssien nousu 5124: mukaanmenolle Kuola-projektiin ja muihin 5125: suomalaisia työllistäviin tarkoituksiin. Mutta Työn ja pääoman kotimaisen, historiallisen 5126: pankit eivät ole halunneet olla tällaisen myön- hintasuhteen mureneminen näkyy Helsingin 5127: teisen kehityksen vetureita. Ne ovat lännettä- Arvopaperipörssin hinnoissa: Kun vuonna 5128: mässä puolueetonta Suomea. 1984 - ennen kuin Suomesta tuli kasinotalous 5129: Kasinotalouskapitalistit, joita pankit elättä- - kaikkien pörssiosakkeiden yhteinen arvo oli 5130: vät, ovat loismaisempia ihmisiä kuin vanhan noin 30 miljardia markkaa, toissa vuoden lo- 5131: ajan kapitalistit: he eivät edes organisoi toisten pussa se oli 57 miljardia markkaa ja viime 5132: ihmisten työtä tai yhteiskunnallista tuotantoa. vuoden lopussa noin 100 miljardia markkaa. 5133: He muodostavat Pro pääoma -liikkeen, joka Pankit ovat rahoittaneet mainitun pörssi- 5134: ajaa aina ja kaikessa vain omaa etuaan - eli kurssien nousun huolimatta siitä, että monissa 5135: siis pääomansa etua. Pääomalle halutaan saa- kasinotaloustoiminnoissa on yhteiskunnallisen 5136: da korkein mahdollinen tuotto välittämättä sairauden piirteitä: 1) yrityskaappausajattelua, 5137: sellaisen tuotontavoittelun yhteiskunnallisesta jonka mukaan uutta omistettavaa hankitaan 5138: hinnasta. kaappaamalla vanhaa sen sijasta että investoi- 5139: taisiin uuteen, 2) paperin edestakaisin kierrät- 5140: tämistä ja omistusketjun pidentämistä sekä 3) 5141: Keinottelu pankkien osakkeilla omistuksen institutionalisoitumista ja omistus- 5142: rutsaa. 5143: Sen ohella, että pankit ovat velkarahaa maa- Pörssikeinottelulla on myös ollut välitön yh- 5144: han tuomalla rahoittaneet keinottelun muiden teys asuntojen hintatasoon: maapohjan ja 5145: yhtiöiden osakkeilla, niiden omilla osakkeilla asuntojen hinnat ovat nousseet sietämättömäl- 5146: on keinoteltu ulkomaisella velkarahalla. lä tavalla. 5147: Ei ole suomalaiselle pankkitoiminnalle kun- 5148: niaksi se, miten on keinoteltu esimerkiksi 5149: HOP:n, Teollistamisrahaston, Tampellan, Romahduksen uhka 5150: Bensowin, Leipurien Tukun, Sammon, Pohjo- 5151: lan, Terrasilvanan, Rauma-Repolan, Keskon Kysymys siitä, romahtaako kasinotalouden 5152: tai muiden vastaavien yhtiöiden osakkeilla pu- korttitalo, ei ole olennaisen tärkeä. Tärkeämpi 5153: humattakaan siitä, mitä tapahtuu pankkien on kysyä, että kun romahtaa, tuleeko lama, ja 5154: maahan tuomalla velkarahalla suomalaisissa jos tulee, kuinka syvä se on. 5155: lehtiyhtiöissä ja mitä on tehty pankkien omilla Mahdollisen laman muodossa kasinotalou- 5156: osakkeilla. den laskut tulevat niiden maksettaviksi, jotka 5157: 4 1989 vp. - LA n:o 38 5158: 5159: eivät ole osallistuneet koko pörssipeliin, vaan turvallisuutta. Ihminen ei voi luottaa pankkiin- 5160: jotka ovat työnantajan johdon ja valvonnan sa ja sitä kautta valtioonsa. 5161: alaisena tehneet perustyötä. Sitä työtä, jota 5162: pelurit kammoksuvat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5163: Pankit ovat tuoneet maahan tuontirahan 5164: muodossa myös romahdusuhkan. Sillä tavalla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5165: ne uhkaavat suomalaisten ihmisten perus- lakiehdotuksen: 5166: 5167: 5168: 5169: Laki 5170: liikepankkien osittaisesta demokratisoimisesta 5171: 5172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5173: 5174: 1§ 5175: Vastoin sitä, mitä on säädetty osakkeen- ajamaan vain ja ainoastaan yleistä ja yhteistä 5176: omistajien oikeudesta päättää osakeyhtiön osa- etua pankkien hallintoneuvostoissa tavoitteena 5177: kepääomasta, suomalaiset liikepankit veivoite- luottamuksen palauttaminen ja ylläpito maan 5178: taan ensi tilassa panemaan toimeen suunnatut pankkilaitokseen, suomalaisten pääomien käy- 5179: maksulliset osakeannit, joissa Suomen valtio tön ohjaaminen hyödyllisiin, tarpeellisiin ja 5180: oikeutetaan merkitsemään nimellisarvoon työllistäviin tarkoituksiin, omistustilanteen 5181: 51 OJo kunkin liikepankin osakepääomasta. rauhoittaminen ja vakauttaminen suomalaises- 5182: sa yhteiskunnassa sekä pidättyminen haitakkei- 5183: 2 § den ja turhakkeiden tuotannon ja levityksen 5184: Vastoin sitä, mitä on säädetty osakkeen- rahoituksesta. 5185: omistajan oikeudesta nimittää osakeyhtiön hal- Yhdessä Suomen Pankin kanssa myös pank- 5186: lintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, eduskun- kilaitoksen on toimittava rahan hinnan liian 5187: nalle annetaan oikeus valita puolet ( 1/2) liike- korkeana pitämistä vastaan sekä kotimaisen 5188: pankkien hallintoneuvostojen jäsenistä ja liike- työn ja pääoman hintasuhteen kehittämiseksi 5189: pankkien omille työntekijöille annetaan oikeus työtä suosivaan suuntaan. 5190: valita vähintään yksi kymmenesosa (1/10) mai- 5191: nittujen molempien hallintoelinten jäsenistä 4§ 5192: omasta keskuudestaan. Tämä laki tulee voimaan heti, kun eduskun- 5193: ta on sen hyväksynyt ja kun se on vahvistettu. 5194: 3 § Pankkien tulee puolen vuoden kuluessa siitä, 5195: Tällä lailla eduskunnan valitsemat liikepank- kun laki on tullut voimaan, saada lain velvoit- 5196: kien hallintoneuvostojen jäsenet veivoitetaan teet toteutetuksi. 5197: 5198: 5199: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989 5200: 5201: Esko Seppänen Esko-Juhani Tennilä 5202: 1989 vp. 5203: 5204: Lakialoite n:o 39 5205: 5206: 5207: 5208: 5209: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta 5210: 5211: 5212: Eduskunnalle 5213: 5214: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5215: 5216: Aloitteessa ehdotetaan verotuslakia muutet- maksajien etua kaikkien verotyyppien osalta, 5217: tavaksi siten, että verolautakuntiin perustetaan ohjata ja neuvoa veronmaksajia sekä avustaa 5218: erityiset veronmaksaja-asiamiesten toimet. Sa- heitä valitusten tekemisessä. Verovaltuutettu- 5219: malla lääninverolautakuntiin esitetään perus- jen tehtävänä on avustaa veronmaksajia vas- 5220: tettavaksi verovaltuutetun toimet. Veronmak- taavasti lääninverolautakunnissa. 5221: saja-asiamiesten tehtävänä on valvoa veron- 5222: 5223: 5224: 5225: 5226: ALOITTEEN PERUSTELUT 5227: 5228: Verotusta ja sen hallintoa koskeva säännöstö niin tässä yhteydessä on perusteltua luoda ve- 5229: on hyvin monimutkaista. Tavalliselle veron- ronmaksajien etua valvova järjestelmä. 5230: maksajalle tuottaa suuria ongelmia selviytyä Järjestelmän tulee olla riittävän laaja ja 5231: kaikista velvoitteistaan sekä päästä selvyyteen toimintakykyinen, jotta siitä olisi veronmaksa- 5232: oikeuksistaan. Yksityinen ihminen veronmak- jille todellista hyötyä. Veronmaksajien tulee 5233: sajana on turvaton ja vailla riittävää oikeus- saada yksilökohtaista opastusta ja neuvontaa. 5234: turvaa sekä neuvontaa verolainsäädännön ve- Vaikka verovaltuutettujen ja veronmaksaja- 5235: robyrokratian rattaissa. asiamiesten tehtävänä onkin valvoa veronmak- 5236: Valtiolla ja kunnilla on puolestaan verohal- sajien etua, on kuitenkin perusteltua sijoittaa 5237: linnossa käytettävissä erityiset valtionasiamie- heidät olemassa olevan verotusjärjestelmän pii- 5238: het ja kunnanasiamiehet, joiden tehtävänä on riin. Verotusjärjestelmän sisältä he pystyvät 5239: valvoa veronsaajan etua. Tällä järjestelmällä parhaalla mahdollisella tavalla valvomaan ve- 5240: veronsaajan oikeudet tulevat riittävällä tavoin ronmaksajien etua. 5241: valvotuiksi. Veronmaksajille tuleekin luoda 5242: vastaava järjestelmä. Kun verotusta ollaan nyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5243: laajasti uudistamassa ja pyrkimyksenä on yk- 5244: sinkertaistaa verotusta sekä muutoinkin paran- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5245: taan yksittäisen veronmaksajan oikeussuojaa, lakiehdotuksen: 5246: 5247: 5248: 5249: 5250: 290020D 5251: 2 1989 vp. - LA n:o 39 5252: 5253: 5254: Laki 5255: verotuslain muuttamisesta 5256: 5257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5258: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 12 §:n 2 ja 4 momentti 5259: sekä 13 ja 18 §, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 4 momentti ja 13 § 30 päivänä tammikuuta 1987 5260: annetussa laissa (74/87), sekä 5261: lisätään lakiin uusi 11 a, 15 a ja 21 a § ja 22 §:n 3 momentti, seuraavasti: 5262: 5263: 11 a § 15 a § 5264: Lääninverovirasto määrää verolautakunnan Veronmaksaja-asiamiehen tehtävänä on val- 5265: veronmaksaja-asiamiehen ja hänen varamie- voa veronmaksajien oikeutta ja etua verotuk- 5266: hensä. sessa sekä opastaa heitä neuvomaHa sekä avus- 5267: Milloin lautakunnat on jaettu jaostoihin, taa valitusten tekemisessä. Veronmaksaja-asia- 5268: voidaan siihen määrätä useampia veronmak- miehen palvelut ovat maksuttomia. 5269: saja-asiamiehiä. Tehtävien jaosta veronmak- 5270: saja-asiamiesten kesken määrää lääninverovi- 18 § 5271: rasto. Verolautakunnan jaoston käsiteltävä asia on 5272: Veronmaksaja-asiamiehelle antamansa mää- siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos lau- 5273: räyksen voi lääninverovirasto peruuttaa. takunnan puheenjohtaja tahi asianomaisen 5274: jaoston puheenjohtaja tai muu jäsen taikka 5275: 12 § valtion- tai kunnanasiamies tahi veronmaksaja- 5276: asiamies sitä vaatii. 5277: Lautakunnan kokouksesta on ilmoitettava 5278: paitsi lautakunnan jäsenille myös valtion- ja 21 a § 5279: kunnanasiamiehelle sekä veronmaksaja-asia- Verohallitus määrää keskeisimpiä palkansaa- 5280: miehelle. jakeskusjärjestöjä kuultuaan lautakuntaan yh- 5281: den tai useampia verovaltuutettuja ja heille 5282: Valtion- ja kunnanasiamiehellä, veronmak- varamiehet. Verovaltuutetun tehtävänä on 5283: saja-asiamiehellä, verohallituksen ja lääninve- huolehtia veronmaksajien oikeuksien ja etujen 5284: roviraston asianomaisilla virkamiehillä samoin valvomisesta sekä opastaa heitä neuvomaHa ja 5285: kuin lautakunnan kutsumalla asiantuntijana avustaa valitusten tekemisessä. 5286: on oikeus olla saapuvilla verolautakunnan ko- 5287: kouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun. 22 § 5288: Sivulliset eivät saa olla kokouksessa saapuvilla. 5289: 13 § Verovaltuutetusta on soveltuvin kohdin voi- 5290: Verolautakunnan puheenjohtajan ja muun massa, mitä veronmaksaja-asiamiehestä on 5291: jäsenen, valtion- ja kunnanasiamiehen sekä säädetty. 5292: veronmaksaja-asiamiehen esteellisyyteen sovel- 5293: letaan hallintomenettelylain (598/82) 10 ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 5294: 11 §:n säännöksiä. kuuta 19 5295: 5296: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989 5297: 5298: Risto Ahonen Arja Alho Lauri Metsämäki 5299: Markus Aaltonen Jouni Backman Lea Savolainen 5300: Riitta Myller Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 5301: Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari Mikko Elo 5302: Raimo Vuoristo Markku Pohjola Matti Saarinen 5303: Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen 5304: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Ilkka-Christian Björklund 5305: Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen 5306: Matti Vähänäkki Mats Nyby Kari Rajamäki 5307: Matti Ahde Jorma Rantanen Tuula Paavilainen 5308: 1989 vp. 5309: 5310: Lakialoite n:o 40 5311: 5312: 5313: 5314: 5315: Fred ym.: Ehdotus laiksi tupakkaverosta annetun lain 4 §:n 5316: muuttamisesta 5317: 5318: 5319: Eduskunnalle 5320: 5321: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5322: 5323: Aloitteessa ehdotetaan tupakkaverolaissa halvempi ja käyttötavan huomioon ottaen riit- 5324: määrätyn nuuskasta ja purutupakasta suoritet- toisampi. Perusveron pienuus on entisestään 5325: tavan perusveron korottamista siten, että nyt lisännyt nuuskan ja purutupakan edullisuutta 5326: 20 prosentin suuruinen vero olisi sama 40 ja siten viehätystä erityisesti nuorten ostajien 5327: prosenttia kuin savukkeiden ja muidenkin tu- joukossa. 5328: pakkatuotteiden. Nuuskarasia on savukerasiaa 5329: 5330: 5331: 5332: 5333: ALOITTEEN PERUSTELUT 5334: 5335: Maailman terveysjärjestön asiantuntijat ovat sen mukaan nuuskan kulutus on vuodesta 1981 5336: suositelleet nuuskan ja purutupakan kieltämis- (43 tonnia) kaksinkertaistunut vuoteen 1988 5337: tä sellaisissa maissa, joissa niiden käyttöä ei ole (82 tonnia) mennessä. Ruotsissa, jossa kulutus 5338: tai se on vähäistä. Lääkintöhallitus on neuvot- samoin kasvaa, oltiin vastaavissa luvuissa vielä 5339: teluissa esittänyt tupakkateollisuuden edustajil- pari vuotta sitten. Nyt kulutus Ruotsissa on 5340: le nuuskan valmistuksen, maahantuonnin ja noussut jo 4 000 tonniin vuodessa. 5341: myynnin lopettamista vapaaehtoisesti. Tupak- Nuuska on erityisesti nuorten käyttämä vai- 5342: kateollisuus on ilmoittanut suhtautuvansa ny- kuteaine. Lisäksi useiden selvitysten mukaan 5343: kyään pidättyvästi nuuskan myynninedistämi- nuuskan käyttö on eräiden urheilulajien urhei- 5344: seen, mutta ei ole ollut ainakaan toistaiseksi lijoiden keskuudessa muuta väestöä yleisem- 5345: halukas lopettamaan tuotteen markkinointia. pää. Nuuskan käyttö on myös voimakkaasti 5346: Nuuska sisältää 10-20 mg/g nikotiinia ja "epideemistä". Sitä saatetaan käyttää yleisesti 5347: runsaasti muita aineita. Nuuskan sisältämät jonkin paikkakunnan koulujen oppilaiden kes- 5348: aineet aiheuttavat runsaasti terveyshaittoja, kuudessa, mutta se voi olla kokonaan tuntema- 5349: joista tärkeimmät ovat suuontelon syöpä Gopa ton toisella paikkakunnalla. Kulutuslukemien 5350: 50-kertainen riski), suun limakalvon vauriot perusteella tapa on kuitenkin kaikkiaan leviä- 5351: (leukoplakia), jotka voivat myöhemmin muut- mässä ja siten tekemässä tyhjiin ne kansan- 5352: tua pahanlaatuisiksi, sekä ikenien vetäytymi- terveystyön saavutukset, jotka uraauurtavalla 5353: nen ja nikotiiniriippuvuus. tupakkalaillamme on pyritty saavuttamaan. 5354: Nuuskan kulutuksesta Suomessa ei ole luo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5355: tettavia julkisia tietoja, koska Tilastokeskus nioittavasti, 5356: tilastoi vain kotimaisen tuotannon, jonka 5357: osuus on alle puolet koko kulutuksesta. Tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5358: pakkatehtaiden yhdistykseltä saadun ilmoituk- lakiehdotuksen: 5359: 5360: 5361: 5362: 5363: 2900200 5364: 2 1989 vp. - LA n:o 40 5365: 5366: Laki 5367: tupakkaverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 5368: 5369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tupakkaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 5370: annetun lain (875179) 4 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1982 annetussa laissa 5371: (795/82), näin kuuluvaksi: 5372: 5373: 4§ 5374: Perusveroa on suoritettava sikareista ja piip- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 5375: putupakasta 30 prosenttia sekä nuuskasta, pu- kuuta 1990. 5376: rutupakasta ja muista tupakkatuotteista 40 5377: prosenttia tuotteen vähittäismyyntihinnasta. 5378: 5379: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989 5380: 5381: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 5382: Toimi Kankaanniemi Pekka Puska Annikki Koistinen 5383: Ensio Laine 5384: 1989 vp. 5385: 5386: Lakialoite n:o 41 5387: 5388: 5389: Rauramo: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a §:n muutta- 5390: misesta 5391: 5392: 5393: Eduskunnalle 5394: 5395: Suomalainen sakotusjärjestelmä rakentuu kokonaistuloksi yksilöidään sakotetun kaikki 5396: lainvastaisen teon rangaistavuuden osoittami- palkka, elinkeinotulo, varallisuuden tuotto ja 5397: seen päiväsakkojen lukumäärällä, ja yksilöön muu tulo, josta on vähennetty sakotettavan 5398: kohdistuva rangaistus mitoitetaan siten, että maksukykyyn olennaisesti vaikuttavat tulon 5399: päiväsakon suuruus on riippuvainen sakotetun hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet me- 5400: tuloista. Sakotetun bruttotulot määräävät päi- not. 5401: väsakon suuruuden ja siten lopullisen rangais- Rikoslain 6 luvussa säädetyt rangaistuksen 5402: tuksen ankaruuden. mittaamisen periaatteet edellyttävät, että on 5403: Sakotusjärjestelmä on samanlainen kaikkien otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat 5404: rangaistussäännösten kohdalla. Yleisin sakko- rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet 5405: rangaistus on tieliikennelain säännösten rikko- sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys, ja että 5406: misesta määrättävä sakko. se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen 5407: Lopullisen rangaistuksen oikeudenmukainen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä ri- 5408: kohdentaminen on ongelmallinen asia. Kun koksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. 5409: rangaistuksen aste määräytyy bruttotulojen Koska nykyinen sakotusjärjestelmän raha- 5410: mukaan, ei teon rangaistus kohdennu samalla määrän mittaaminen perustuu sakotetun brut- 5411: tavalla kaikkiin sakotettuihin, koska esimer- totuloihin, ei järjestelmää voi pitää rangaistus- 5412: kiksi verotuksen vaikutusta lopulliseen rangais- ten mittaamisesta annettujen säännösten tar- 5413: tukseen ei huomioida. koituksen mukaisena tai muutoinkaan perus- 5414: Nykyisen järjestelmän heikkous aiheutuu ri- teltuna. 5415: koslain 2 luvun 4 a §:n 2 momentin säännök- Edellä olevan perusteella ehdotan, 5416: sestä, jonka mukaan kohtuullisena päiväsakon 5417: rahamääränä on pidettävä yhtä kolmasosaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5418: sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivä- lakiehdotuksen: 5419: tulosta, sekä että saman pykälän 3 momentissa 5420: 5421: Laki 5422: rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta 5423: 5424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 2 5425: luvun 4 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa 5426: (650/76), näin kuuluvaksi: 5427: 5428: 4a § 5429: Tämä laki tulee voimaan päivänä 5430: Kokonaistulolla tarkoitetaan kaikkea palk- kuuta 198 . 5431: kaa, elinkeinotuloa, varallisuuden tuottoa ja 5432: muuta tuloa, josta on vähennetty valtiolle, 5433: kunnalle ja kirkolle maksettavat verot. 5434: 5435: 5436: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1989 5437: 5438: Anssi Rauramo 5439: 2900200 5440: 1989 vp. 5441: 5442: Lakialoite n:o 42 5443: 5444: 5445: 5446: 5447: Moilanen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen 5448: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta indeksiin 5449: 5450: 5451: Eduskunnalle 5452: 5453: 5454: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5455: 5456: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi lakia neiden muutosten keskiarvon mukaiseen palk- 5457: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja kaindeksiin. 5458: avustusten sitomisesta elinkustannuksiin siten, Lisäksi ehdotetaan, että palkkaindeksin mu- 5459: että kansaneläke olisi sidottu työntekijän elä- kaiset tarkistukset kansaneläkkeisiin tehtäisiin 5460: keturvan lailla palkka- ja hintatasossa tapahtu- kahdesti vuodessa. 5461: 5462: 5463: 5464: 5465: ALOITTEEN PERUSTELUT 5466: 5467: Maassamme käytössä olevat eläkejärjestel- vasti indeksijärjestelmien erojen vuoksi. Halli- 5468: mät asettavat eri eläkkeensaajat eriarvoiseen tusohjelman mukaan hallituksen tarkoituksena 5469: asemaan keskenään. Heikoimmassa asemassa on säilyttää eläkejärjestelmät erillisinä. Jos 5470: monessa suhteessa ovat Kansaneläkelaitoksen tämä merkitsee sitä, että indeksijärjestelmätkin 5471: maksamien eläkkeiden varassa elävät. Heidän pidetään erillisinä, jatkuu eriarvoisuuden kas- 5472: osaltaan eriarvoisuuden kasvua merkitsevät vu kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista kehitystä ei 5473: käytössä olevat indeksijärjestelmät. Kun esi- voitane pitää perusteltuna. 5474: merkiksi vuoden 1988 keväänä työeläkkeet ko- Suuren jälkeenjääneisyyden vuoksi kansan- 5475: hosivat paremman indeksijärjestelmän ansiosta eläkkeisiin olisi tehtävä merkittävä tasokorotus 5476: 5,3 prosenttia, nosti kansaneläkeindeksi eläk- ja palautettava ns. heinäkuun indeksitarkistus. 5477: keitä vain 3,9 prosenttia. Palkkojen nousu Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5478: eräillä aloilla oli jopa 10 prosentin luokkaa. nioittaen, 5479: Pelkkää kansaneläkettä saavia eläkeläisiä on 5480: huomattava määrä. Nimenomaan heidän ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5481: loudellinen asemansa suhteessa muihin eläk- lakiehdotuksen: 5482: keensaajiin sekä palkansaajiin heikkenee jatku- 5483: 5484: 5485: 5486: 5487: Laki 5488: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta indeksiin 5489: 5490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5491: 5492: 1§ vistaa palkkaindeksiluvun ottaen huomioon 5493: Kansaneläke sidotaan maan palkkatasoon. yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden 5494: Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vah- muutosten keskiarvon. 5495: 290020D 5496: 2 1989 vp. - LA n:o 42 5497: 5498: Elinkustannusten noustua tai laskettua kan- tai alennettuna ministeriön antamien ohjeiden 5499: saneläkelain (347156) voimaantuloa välittö- mukaan. 5500: mästi edeltäneen vuosineljänneksen aikaisiin 5501: elinkustannuksiin verrattuna, on sanotussa 2§ 5502: laissa säädetyt markkamäärät, lukuun ottamat- Valtioneuvoston on kansaneläkelaitoksen 5503: ta 3 §:n 2 momentissa, 5 §:n 1 momentissa ja ehdotuksesta vahvistettava ne perusteet, joita 5504: 88 §:n 2 ja 3 momentissa olevia markkamää- on noudatettava toimeenpantaessa tässä laissa 5505: riä, korotettava tai alennettava kahdesti kalen- säädettyä korotusta ja alennusta. 5506: terivuodessa elinkustannusten muutoksen 5507: osoittamassa suhteessa. 3§ 5508: Kansaneläke suoritetaan palkkaindeksiluvun Tämä laki tulee voimaan päivänä 5509: muutoksen edellyttämällä tavalla korotettuna kuuta 19 5510: 5511: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989 5512: 5513: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 5514: Esko Almgren Jorma Fred 5515: 1989 vp. 5516: 5517: Lakialoite n:o 43 5518: 5519: 5520: 5521: 5522: Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta 5523: 5524: 5525: Eduskunnalle 5526: 5527: 5528: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5529: 5530: Aloitteessa ehdotetaan, että ulkomailla oles- kuin valtion palveluksessa ulkomailla olevien 5531: kelevat lapsilisiin ikänsä perusteella oikeutetut suomalaisten lapset kuitenkin sillä edellytyksel- 5532: lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien henkilöi- lä, että heidän yhtämittainen ulkomaan oleske- 5533: den lapset, jotka ovat Suomen kansalaisia, on lunsa ei ole pidempi kuin neljä vuotta. 5534: katsottava Suomessa asuviksi aivan samoin 5535: 5536: 5537: 5538: 5539: ALOITTEEN PERUSTELUT 5540: 5541: Voimassa olevan lapsilisälain mukaan lapsi- taavalla tavoin katsota Suomessa asuviksi edes 5542: Iisään oikeutettuja ovat Suomessa asuvat alle silloinkaan, kun isä tai äiti on suomalaisen 5543: 17-vuotiaat lapset. Lapsilisälakia sovellettaessa työnantajan palveluksessa. Siten mm. lähetys- 5544: lapsen katsotaan asuvan Suomessa sinäkin ai- ja kehitysyhteistyötä tekevien lapset jäävät il- 5545: kana, jona hän tilapäisesti oleskelee ulkomail- man lapsilisää ja ovat näin ollen eriarvoisessa 5546: la. Tällaiseksi tilapäiseksi oleskeluksi katsotaan asemassa perhekustannusten tasauksessa ja nii- 5547: myös se aika, jona lapsen ulkomailla oleskelu tä maksettaessa. Nämä perheet korostetusti 5548: johtuu siitä, että lapsi on korkeakoulussa tai tarvitsevat tukea, koska heillä lapsista johtuvat 5549: muussa oppilaitoksessa ulkomailla opiskelevan kustannukset ovat useissa tapauksissa olennai- 5550: isänsä tai äitinsä luona saamatta siellä lapsili- sesti suuremmat kuin Suomessa asuvilla tai 5551: sää. Samoin Suomen valtion palveluksessa ul- ulkomailla valtion palveluksessa olevilla per- 5552: komailla olevan henkilön lapsi, joka on Suo- heillä. 5553: men kansalainen, katsotaan kuitenkin Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5554: sa asuvaksi, vaikka hän oleskelisikin isänsä tai nioittavasti, 5555: äitinsä mukana ulkomailla. 5556: Sen sijaan muiden työnantajien kuin valtion että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5557: palveluksessa ulkomailla olevien lapsia ei vas- lakiehdotuksen: 5558: 5559: 5560: 5561: 5562: 2900200 5563: 2 1989 vp. - LA n:o 43 5564: 5565: Laki 5566: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta 5567: 5568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 5569: (541/48) 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1985 ja 6 päivänä 5570: tammikuuta 1989 annetuilla laeilla (1055/85 ja 3/89), uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti: 5571: 5572: 1§ 5573: asuvaksi, vaikka hän oleskelisikin isänsä tai 5574: Lapsilisälakia sovellettaessa lapsen katsotaan äitinsä mukana ulkomailla. 5575: asuvan Suomessa sinäkin aikana, jona hän Sen lisäksi, mitä edellä 2 momentissa on 5576: tilapäisesti oleskelee ulkomailla. Oleskelua ei säädetty, lapsilisälakia sovellettaessa on katsot- 5577: pidetä tilapäisenä sellaisena vuosineljännekse- tava Suomessa asuvaksi lähetys- tai kehitysjär- 5578: nä, jonka lapsi kokonaisuudessaan on ollut jestön palveluksessa ulkomailla olevan henki- 5579: ulkomailla, paitsi milloin ulkomailla oleskelu lön lapsi, joka on Suomen kansalainen, jos 5580: on johtunut siitä, että lapsi on korkeakoulussa hän oleskelee isänsä tai äitinsä mukana ulko- 5581: tai muussa oppilaitoksessa ulkomailla opiskele- mailla yhtäjaksoisesti korkeintaan neljä vuot- 5582: van isänsä tai äitinsä luona saamatta siellä ta. 5583: lapsilisää. Suomen valtion palveluksessa ulko- 5584: mailla olevan henkilön lapsi, joka on Suomen Tämä laki tulee voimaan päivänä 5585: kansalainen, katsotaan kuitenkin Suomessa kuuta 1989. 5586: 5587: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1989 5588: 5589: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Esko Almgren 5590: Toimi Kankaanniemi 5591: 1989 vp. 5592: 5593: Lakialoite n:o 44 5594: 5595: 5596: 5597: 5598: Juhantalo ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi 5599: 5600: 5601: Eduskunnalle 5602: 5603: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5604: 5605: Tämä aloite on Keskustan eduskuntaryhmän nuksista sekä maataloustuotannon ohjaamises- 5606: rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle n:o ta ja tasapainottamisesta. 5607: 61 uudeksi maataloustulolaiksi. Aloitteessa eh- Lakiehdotus on tarkoitettu käsiteltäväksi sa- 5608: dotetaan hallituksen ehdotuksesta poikkeavana manaikaisesti hallituksen esityksen kanssa ja 5609: tavalla säädettäväksi maataloustulon kehittä- laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä- 5610: misestä, valtion vastuusta vientikustannuksis- nä tammikuuta 1990. 5611: ta, maataloustuottajien vastuusta vientikustan- 5612: 5613: 5614: 5615: 5616: YLEISPERUSTELUT 5617: 5618: 1. Viljelijäväestön ansiotaso Tässä aloitteessa katsotaan, että hallituksen 5619: esitys merkitsee liian voimakasta ja perus- 5620: Hallituksen esityksessä maataloustulolain teetonta maataloustuotannon supistamista sekä 5621: yhtenä tavoitteena mainitun oikeudenmukaisen liiallista rasitusta maatalouselinkeinolle, mistä 5622: tulotason turvaamiseksi maatalouden harjoit- aiheutuu kielteisiä vaikutuksia koko yhteiskun- 5623: tajille aloitteessa ehdotetaan, että maatalous- nalle. Tämän aloitteen mukaiset tuotantokatot 5624: tuloneuvotteluissa on oltava tavoitteena mui- johtavat siihen, että valtion osuus todennäköi- 5625: hin väestöpiireihin nähden tasavertaisen ansio- sen tuotannon ja kulutuksen kehityksen perus- 5626: kehityksen turvaaminen viljelijäväestölle. Tu- teella laskettuna olisi noin 2,4 mrd. markkaa 5627: lotavoitteen muotoilu vastaa Maatalous 2000 vuonna 1990. Tästä valtion osuus alenisi 2,1- 5628: -komitean esitystä maatalouden tulopolitiikan 2,2 mrd. markan tasolle vuonna 1994. Maata- 5629: tavoitteenasetteluksi. louden osuus nousisi vuoteen 1994 mennessä 5630: nykyiseltä nollatasolta 100-150 milj. mark- 5631: kaan, mikäli sato- ja tuotostasot muodostuvat 5632: 2. Tuotantokattoja ehdotetaan korotettavaksi normaaleiksi. Aloitteessa ehdotetaankin tuo- 5633: tanto- ja vientikattojen asettamista hallituksen 5634: Hallituksen esityksen mukaiset vienti- ja tuo- esittämää tasoa korkeammalle. Samalla ehdo- 5635: tantokatot johtavat siihen, että valtion osuus tetaan hallituksen esityksessä ehdotetun maata- 5636: vientikustannuksista olisi vuonna 1990 noin 2 louden osuutta koskevan porrastuksen poista- 5637: mrd. markkaa ja vuonna 1994 noin 1,6 mrd. mista. Keskustan ehdotus tarkoittaa nykyisen 5638: markkaa. Samalla maataloustuottajien osuus järjestelmän jatkamista. 5639: vientikustannuksista olisi puolestaan vuonna Hallituksen esityksessä ehdotetaan maata- 5640: 1990 noin 490 milj. markkaa ja vuonna 1994 louden vastuulle jokaiselle lain voimassaolo- 5641: noin 700 milj. markkaa. Lähtötilanteessa vuodelle täysimääräisiä voin markkinoimisvas- 5642: vuonna 1989 maatalouden vastuun arvioidaan tuuta kolmen miljoonan voikilon osalta, vaik- 5643: olevan nollatasolla. ka samalla ehdotetaan maidon tuotantokatto- 5644: 290020D 5645: 2 1989 vp. - LA n:o 44 5646: 5647: jen alentamista selvästi. Aloitteessa ehdotetaan seen vuosina 1990-91 vuosittain 550 milj. 5648: voita koskevan lisärasituksen poistamista maa- markan määräraha sekä vuosina 1992-94 5649: taloudelta perusteettomana. vuosittain 500 milj. markan määräraha. Mikäli 5650: valtion varoista osoitettaisiin määrärahan li- 5651: säystä, olisi 50 prosenttia siitä luettava maata- 5652: 3. Tavoitehintatuotteiden välinen "kliiraus" loudelle tuloksi. Maataloustuottajat voisivat 5653: sallittava osallistua tuotannon tasapainottamiskustan- 5654: nuksiin myös siten, että 50 prosenttia varojen 5655: Voimassa olevassa maataloustulolaissa maa- lisäyksestä perittäisiin 16 §:ssä tarkoitettujen 5656: talouden markkinoimisvastuuta ylituotannosta verojen ja maksujen kautta. 5657: on tarkasteltu kokonaisuutena. Hallituksen esi- Aloitteessa ehdotetaan, että valtion tulo- ja 5658: tyksessä ei viljaa lukuun ottamatta sallita eri menoarviossa ehdotetaan osoitettavaksi maata- 5659: tuotteiden välistä "kliirausta". Aloitteessa eh- loustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottami- 5660: dotetaan, että mikäli maidon tuotosmäärät tai seen vuosina 1990-91 vuosittain 600 milj. 5661: muiden tavoitehintatuotteiden vientimäärät markan sekä vuosina 1992-94 650 milj. mar- 5662: alittavat tuotantokatot joidenkin tuotteiden kan suuruinen siirtomääräraha. Mikäli valtion 5663: osalta, vähennetään maatalouden osuutta mui- varoista osoitettaisiin edellä mainittuihin mää- 5664: den tuotteiden vientikustannuksista määrällä, rärahoihin lisäystä, tulisi valtion ja maatalous- 5665: joka vastaa alitteen määräisestä viennistä val- tuottajien välisissä neuvotteluissa sopia siitä, 5666: tiolle keskimäärin aiheutuvia kustannuksia. mikä osuus lisäyksestä luettaisiin maatalous- 5667: Keskustan ehdotus tarkoittaa nykyisen "klii- tuloon. Tällöin olisi myös mahdollista se, että 5668: rausmahdollisuuden" säilyttämistä eri tavoite- lisäyksestä ei luettaisi maatalouden saamaksi 5669: hintatuotteiden välillä. Jonkin tuotteen osalta tuloksi mitään. Aloitteen mukainen laki antaa 5670: tuotantokaton ylittyminen voidaan kompensoi- hallituksen esitystä paremmat mahdollisuudet 5671: da toisen tuotteen tuotantokaton alituksella. maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai- 5672: Erityisen tärkeää on palauttaa sian- ja naudan- nottamiseen. Hallituksen esityksessä määrära- 5673: lihan osalta siirtomahdollisuus, koska kysymys hat alenevat loogisesti ajatellen väärin ja mää- 5674: on toisiaan korvaavista tuotteista. rärahat ovat muutoinkin alimitoitettuja. Tuo- 5675: tantokattojen alentuessa määrärahojen tulisi 5676: kasvaa maaseudun kehittämistarpeen lisäänty- 5677: 4. Maataloustuottajien vastuu vientikustan- essä samanaikaisesti. 5678: nuksista 5679: 5680: Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 5681: maatalouden markkinointivastuuosuus olisi 6. Uusien, avarampien tarkastelunäkökulmien 5682: enimmillään 13 prosenttia koko maatalous- ottaminen huomioon lakia säädettäessä 5683: tulosta. Lakialaitteessa ehdotetaan maatalou- 5684: den osuudelle asetettavan enimmäismäärän Maataloustulolakia säädettäessä on tarpeen 5685: alentamista 10 prosenttiin kyseisen vuoden ottaa huomioon hallituksen esityksestä puuttu- 5686: maataloustulosta. Muutos on tarpeen siksi, via uusia ja avarampia lähestymistapoja, var- 5687: että suuret satovaihtelut tai viennin epäedulli- sinkin, kun tuotanto- ja vientikatot itse asiassa 5688: nen ajoitus eivät nostaisi maatalouden osuutta merkitsevät maataloustuotannon merkittävää 5689: kohtuuttomaksi. Käytännössä maatalouden supistumista. Hallituksen esityksen valmistelun 5690: vientikustannusosuus on yleensä vaihdellut yhteydessä on puhuttu jopa 400 000-500 000 5691: 10-30 prosenttiin kaikista vientikustannuksis- peltohehtaarin poistumisesta viljelyksestä. 5692: ta. Maapallon väkiluku kasvaa nopeasti, lähi- 5693: vuosikymmeninä maailmassa on nykyisen vii- 5694: den miljardin ihmisen asemesta 10-14 miljar- 5695: 5. Maataloustuotannon ohjaaminen ja tasa- dia ihmistä. Joka vuosi maapallon väkiluku 5696: painottaminen kasvaa lähes 100 miljoonalla asukkaalla, sa- 5697: manaikaisesti 40 000 lasta kuolee joka päivä 5698: Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että val- nälkään ja tauteihin. Kasvavan väestön ravin- 5699: tion tulo- ja menoarviossa osoitettaisiin maata- totarpeen tyydyttäminen tulee edellyttämään 5700: loustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottami- tulevaisuudessa kaiken viljelykelpoisen maan 5701: 1989 vp. - LA n:o 44 3 5702: 5703: hyödyntämistä. Monilla maapallon alueilla maiden omaa elintarviketuotantoa ja -markki- 5704: elintarviketuotantoa on mahdollista lisätä, noita häiritään. 5705: mutta samaan aikaan luonnossa tapahtuvat Toisaalta Suomen on tarpeen olla aloitteelli- 5706: muutokset toisaalta heikentävät viljelymahdol- nen myös sen suhteen, että peltojen tuotantoa 5707: lisuuksia. voidaan käyttää polttonesteiden valmistukses- 5708: Toisinaan esitetään näkemyksiä, että elintar- sa. Lyijyttömän bensiinin tullessa markkinoille 5709: vikeapu vain heikentää kehitysmaiden asemaa entistä enemmän on tärkeää, että lyijyn poista- 5710: vääristämällä hintasuhteita ja tekemällä oman misessa käytettävä vaarallinen aine korvataan 5711: tuotannon kannattamattomaksi. On totta, että esimerkiksi viljelykasveista saatavalla poltto- 5712: elintarvikeavusta on saatu myös kielteisiä ko- nesteiden lisäaineena. 5713: kemuksia. Kuitenkin on muistettava, ettei ke- Kolmantena uutena näkökohtana on asiaa 5714: hitysmaiden oman tuotannon lisääminen riitä lähestyttäessä syytä ottaa esille luonnonmukai- 5715: nälänhädän poistamiseen, vaan sen lisäksi tar- sen viljelyn edistämisen tarve. Tällöin on mah- 5716: vitaan myös elintarvikeapua. Maapallon nälän- dollisuus turvautua entistä enemmän kesan- 5717: hädän helpottamiseksi on etsittävä keinot, joil- nointiin ja myös kiertoviljelyyn, jolloin pelto- 5718: la teollisuusmaiden ylijäämät voidaan saada reservi pysyisi viljelykunnossa myöhempiä tar- 5719: nälänhädän lievittämiseen ilman, että kehitys- peita varten. 5720: 5721: 5722: 5723: 5724: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 5725: 5726: 1. Lakiehdotuksen perustelut män tuen tuntuvaa lisäämistä viljelijöiden tulo- 5727: jen kehittämisessä. 5728: 7 §. Maataloustulon kehittäminen. Maata- 14 §. Valtion vastuu vientikustannuksista. 5729: loustulon kehittämisen osalta on tarkoituksena Tämän pykälän säännökset määrittäisivät val- 5730: jatkaa samaa neuvottelumenettelyä, jota on tion ja maataloustuottajien osuudet vientikus- 5731: noudatettu kahden edellisen lain aikana. Val- tannuksista. Toisin kuin hallituksen esityksessä 5732: tion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen kyseiseen pykälään sisältyvät tuotantokatot 5733: välisissä neuvotteluissa olisi päästävä yksimieli- tarkoittaisivai nykyisen käytännön jatkumista 5734: syyteen kunkin hinnoitteluvuoden aikana to- siten, että valtio vastaisi kokonaan vientikus- 5735: teutettavasta maataloustulon korottamisesta. tannuksista tuotantokattojen ilmoittamaan 5736: Toisen momentin säännökset kuitenkin mää- määrään saakka ja maatalouden 100 OJo:n suu- 5737: räisivät neuvotteluja siten, että lain perusteella ruinen osuus alkaisi mainitun tuotantokaton 5738: käytävissä neuvotteluissa tavoitteena on oltava ylittymisen jälkeen. 5739: muihin väestöpiireihin nähden tasavertaisen tu- Tämän lakialoitteen mukaiset tuotantokatot 5740: lotason turvaaminen viljelijäväestölle tämän johtaisivat siihen, että valtion osuus todennä- 5741: lain voimassaoloaikana ottaen huomioon maa- köisen tuotannon ja kulutuksen kehityksen 5742: taloustuotannon vaatima työ- ja pääomapa- perusteella laskettuna olisi noin 2,4 mrd. mark- 5743: nos. Tulotavoitteen muotoilu vastaa Maatalous kaa vuonna 1990 ja alenisi siitä 2,1-2,2 mrd. 5744: 2000 -komitean ehdotusta maatalouden tulopo- markan tasolle vuonna 1994. Maatalouden 5745: litiikan tavoitteenasetteluksi. osuus nousisi vuoteen 1994 mennessä nykyisel- 5746: Toteutettaessa edellä esitettyä tulotavoitetta tä nollatasolta vain 100-150 milj. markkaan, 5747: maataloustulolain mukaisin keinoin on lähtö- mikäli sato- ja tuotostasot muodostuisivat nor- 5748: kohtana pidettävä Maatalous 2000 -komitean maaleiksi lain tarkoittamina vuosina. Tavoite- 5749: esittämää linjaa: "Maataloustuotteiden tavoi- hintatuotteiden tuontimaksut otettaisiin huo- 5750: tehintojen tulee perustua järkiperäisesti hoide- mioon maatalouden osuutta vähentävänä erä- 5751: tun perheviljelmän tuotantokustannuksiin. nä, joka esimerkiksi lihan osalta loisi edelly- 5752: Hintapoliittista tukea käytetään lähinnä maa- tykset tehdä eri ruhonosien vaihtokauppaa 5753: talouden sisäisen tulonjaon tasaamiseen." Hin- muiden maiden kanssa. Esitettyihin viljantuo- 5754: tapoliittisen tuen osalta on varauduttava myös tantokattolukuihin sisältyisi viljan tuettu käyt- 5755: siihen mahdollisuuteen, että tulevat GATT- tö kotimaassa sekä maitaan vienti, enintään 5756: neuvottelut ja -ratkaisut edellyttävät välittö- kuitenkin 30 milj. kiloa ohraksi laskettuna. 5757: 4 1989 vp. - LA n:o 44 5758: 5759: 15 §. Maataloustuottajien vastuu vientikus- siitä, mikä osuus lisäyksestä luettaisiin maata- 5760: tannuksista. Maatalouden osuudelle ehdote- loudesta saaduksi tuloksi. Tässä suhteessa olisi 5761: taan asetettavaksi enimmäismäärä, joka olisi myös mahdollista se, että lisäyksestä ei luettaisi 5762: 10 prosenttia kyseisen vuoden maataloustulos- maatalouden saamaksi tuloksi mitään. 5763: ta. Tämä säännös on tarpeen siksi, etteivät 5764: suuret satovaihtelut tai viennin epäedullinen 2. Voimaantulo 5765: ajoitus nosta maatalouden osuutta kohtuutto- 5766: maksi. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan paiVa- 5767: 17 §. Maataloustuotannon ohjaaminen ja ta- nä tammikuuta 1990 ja se koskisi hinnoittelu- 5768: sapainottaminen. Valtion tulo- ja menoarvios- vuosia 1990/91-1994/95. Lakiehdotus on tar- 5769: sa ehdotetaan osoitettavaksi maataloustuotan- koitettu käsiteltäväksi yhdessä hallituksen esi- 5770: non ohjaamiseen ja tasapainottamiseen vuosi- tyksen n:o 61 kanssa. 5771: na 1990-1991 vuosittain 600 milj. markan 5772: sekä vuosina 1992-1994 650 milj. markan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5773: suuruinen siirtomääräraha. Mikäli valtion va- 5774: roista osoitettaisiin em. määrärahoihin lisäys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5775: tä, neuvotteluosapuolten kesken olisi sovittava lakiehdotuksen: 5776: 5777: 5778: 5779: Maataloustulolaki 5780: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5781: 5782: 1-6 § 1991 2 555 milj. litraa, vuonna 1992 2 530 5783: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61) milj. litraa, vuonna 1993 2 505 milj. litraa, 5784: vuonna 1994 2 480 milj. litraa tai sian- ja 5785: 7§ naudanlihan, lihajalosteisiin sisältyvä sianliha 5786: Maataloustulon kehittäminen ja naudanliha mukaan luettuna, ja kananmu- 5787: nien vientimäärä ylittää vuosina 1990-1994 5788: Sen lisäksi, mitä 5 ja 6 §:ssä on säädetty, seuraavat määrät: 5789: valtioneuvoston ja maataloustuottajien keskus- 5790: järjestöjen välisissä neuvotteluissa sovitaan sii- 1990 1991 1992 1993 1994 5791: tä, miten maataloustuloa on muuten kehitettä- Sianlihan vienti, 5792: vä. milj. kg 11 10 10 10 10 5793: Edellä 1 momentin mukaisissa neuvotteluissa Naudanlihan 5794: on tavoitteena, että viljelijäväestölle turvataan vienti, 5795: maataloustuotannon vaatima työ- ja pääoma- milj. kg 8 7 6 6 6 5796: panos huomioon ottaen tasavertainen tulotaso Kananmunien 5797: muihin väestöryhmiin verrattuna tämän lain vienti, 5798: voimassaoloaikana. Maataloustulon seuranta- milj. kg 9 9 8 8 8 5799: järjestelmästä sekä tulotason vertailuperusteis- 5800: ta eri väestöryhmien välillä säädetään tarkem- taikka mikäli viljan vientimäärä ylittää vuosina 5801: min asetuksella. 1990-1994 seuraavat määrät: 5802: 5803: 8-13 § 1990 1991 1992 1993 1994 5804: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61) Viljan vienti, 5805: milj. kg 750 720 690 690 690 5806: 14 § 5807: Valtion vastuu vientikustannuksista vastaavat maataloustuottajat ylittävän osan 5808: vientikustannuksista ottaen kuitenkin huo- 5809: Mikäli meijerien vastaanottama maitomäärä mioon, mitä 15 §:ssä on säädetty. Edellä mai- 5810: ylittää vuonna 1990 2 580 milj. litraa, vuonna nittuihin viljan vientimääriin luetaan kuulu- 5811: 1989 vp. - LA n:o 44 5 5812: 5813: vaksi myös mallasohran tai maitaan vienti, nuksista luetaan kuitenkin enintään 10 prosent- 5814: enintään kuitenkin 30 milj. kiloa ohraksi las- tia kyseisen hinnoitteluvuoden maataloustulos- 5815: kettuna, sekä viljan tuettu käyttö kotimaassa. ta. 5816: Mikäli edellä 1 momentissa mainitut maidon (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä 5817: tuotosmäärät tai sianlihan, naudanlihan, ka- n:o 61) 5818: nanmunien ja viljan vientimäärät jonkun tuot- 5819: teen tai joidenkin tuotteiden osalta alittuvat, 16 § 5820: vähennetään maatalouden osuutta muiden (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61) 5821: tuotteiden vientikustannuksista määrällä, joka 5822: vastaa alitteen määräisestä viennistä valtiolle 17 § 5823: keskimäärin aiheutuvia kustannuksia. Maataloustuotannon ohjaaminen ja 5824: Jos 1 ja 2 momentissa mainittuja tuotteita tasapainottaminen 5825: joudutaan kotimaisen kulutuksen kattamiseksi 5826: tuomaan, vähennetään maatalouden osuutta Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai- 5827: muiden tuotteiden vientikustannuksista tuonti- nottamiseen varataan siirtomääräraha, joka on 5828: maksulain (1008/77) mukaan perittäviä tuonti- 600 milj. markkaa vuosina 1990 ja 1991 sekä 5829: maksuja vastaavalla määrällä. 650 milj. markkaa vuosina 1992-1994. 5830: Edellä 1 momentissa mainittuun määrära- 5831: 15 § haan voidaan myöntää vuosittain tulo- ja me- 5832: Maataloustuottajien vastuu noarviossa lisäystä. Siitä, mikä osuus lisäykses- 5833: vientikustannuksista tä luetaan maataloudesta saaduksi tuloksi, 5834: neuvotellaan ja sovitaan tämän lain mukaisten 5835: Maataloustuottajat vastaavat 14 §:ssä mai- neuvotteluosapuolten kesken. 5836: nittujen maataloustuotteiden vientikustannuk- 5837: sista siltä osin kuin valtio ei niistä vastaa. 18-24 § 5838: Maataloustuottajien osuudeksi vientikustan- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61) 5839: 5840: 5841: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989 5842: 5843: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta 5844: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen 5845: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki 5846: Riitta Kauppinen Annikki Koistinen Heikki Kokko 5847: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala 5848: Einari Nieminen Seppo Pelttari Hannele Pokka 5849: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Pauli Saapunki 5850: Aapo Saari Kimmo Sarapää Juho Sillanpää 5851: Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä 5852: Matti Väistö Marjatta Väänänen Pekka Puska 5853: 1989 vp. 5854: 5855: Lakialoite n:o 45 5856: 5857: 5858: 5859: 5860: Seppänen ym.: Ehdotus laiksi ulkomaille tehtäville sijoituksille 5861: määrättävästä erityisleimaverosta 5862: 5863: 5864: Eduskunnalle 5865: 5866: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5867: 5868: Aloitteen mukaan ulkomaille tehtäville sekä nen rahojen maastavientiä ja josta on esitettä- 5869: suorille sijoituksille että portfoliosijoituksille vä valuuttapankille leimaverolaskelma, ennen 5870: määrätään viiden (5) prosentin suuruinen eri- kuin pankki on oikeutettu lähettämään sijoitta- 5871: tyisleimavero, joka on maksettava valtiolle en- jan varat ulkomaille. 5872: 5873: 5874: 5875: 5876: PERUSTELUT 5877: 5878: Suomen vaihtotaseen vaje vuonna 1988 oli Suomen Pankin vaihtotasetilanteesta johta- 5879: tilastojen mukaan 12,6 miljardia markkaa. ma arvio, että tasapainoon on pyrittävä yksin- 5880: Vaihdettavien valuuttojen kaupan osalta se oli omaan finanssipoliittisin keinoin - yhteiskun- 5881: kuitenkin suurempi. Idänkaupan tilapäisluon- nan palvelutasoa heikentämällä - on väärä. 5882: teisten maksujärjestelyjen vaikutus paransi län- Suomen Pankin johtokunnan pitäisi katsoa, 5883: sikaupan vajetta noin 3 miljardia markkaa. missä mennään raha- ja pääomamarkkinoilla, 5884: Eniten vajetta aiheutui pääomakorvauksista ja vasta sen jälkeen sen pitäisi sysätä vastuu 5885: eli ulkomaisesta velkaantumisesta: 8 350 mil- itseltä muille. 5886: joonaa markkaa. 5887: Kaikki muutkin vaihtotaseen vaihdettavissa 5888: valuutoissa laskettavat erät paitsi kuljetus- Suorat sijoitukset 5889: palvelut olivat käytännössä negatiivisia. Merk- 5890: kinä varsinaisista "kulutusjuhlista" oli kuiten- Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu, ra- 5891: kin vain matkustustaseen 3 300 miljoonan han maastavienti on saanut ennätykselliset mi- 5892: markan alijäämä. Länsikaupan kauppataseva- tat. 5893: jekin nimittäin aiheutui suurelta osin yritysten Vuonna 1988 Suomesta vietiin ulkomaille 5894: tuonnista vientiä varten. rahaa suorina sijoituksina 7 845 miljoonaa 5895: Kehitysavusta aiheutuva 2,5 miljardin vaih- markkaa, mikä rahojen yhden vuoden maasta- 5896: totasevaje on hyväksyttävissä osana Suomen vienti on enemmän kuin ulkomaiset sijoittajat 5897: pyrkimystä täyttää kansainväliset sitoumuksen- ovat sijoittaneet suoria sijoituksia Suomeen 5898: sa, eikä se apu sitä paitsi ole lainkaan kieltei- maamme koko itsenäisyyden aikana. Kumula- 5899: nen asia Suomen tavara- ja palvelusviennin tiivisena kertymänä Suomesta on viety tällä 5900: näkökulmasta. tavalla rahaa ulos 25 miljardia markkaa. 5901: On odotettavissa, että vaihtotaseen nykyisel- Ongelma on, että näille suorille sijoituksille 5902: lä vajerakenteella Suomessa ajaudutaan jatku- on viime vuonna kotiutettu korkoja ja osinko- 5903: vasti pahenevaan velkaongelmaan: kasvava ja vain 263 miljoonaa markkaa. 5904: vaihtotasevaje on rahoitettava velkaantumalla Samaan aikaan Suomeen tehdyille kaiken 5905: ulkomaille. kaikkiaan 6 miljardin markan suorille sijoituk- 5906: 5907: 2900200 5908: 2 1989 vp. - LA n:o 45 5909: 5910: sille kuitenkin kotiutettiin korkoja ja osinkoja sityiset sijoittajat saavat viedä maasta ulos 5911: 963 miljoonaa markkaa. portfoliosijoituksia. 5912: Suomesta ulkomaille tehdyt suorat sijoituk- Kansakunnan säästövarojen maastapaon eh- 5913: set on suurelta osin rahoitettu ulkomaisella käisemiseksi tarvitaan nyt ennalta ehkäisevää 5914: velalla. Emoyhtiöt ovat ottaneet lainaksi tuon- toimintaa. Vastuu on julkisella vallalla, sillä 5915: tirahaa, jolle ne maksavat korkoa emoyhtiöi- markkinavoimat toimivat ilman sääntelyä 5916: den kotimaisesta tuloksesta, ja kun pääomat päinvastaiseen suuntaan. 5917: eivät tuota ulkomailla, suorilla sijoituksilla on 5918: kielteinen nettovaikutus Suomen vaihtotasee- Erityisleimaveron taloudelliset vaikutukset 5919: seen. 5920: Kehitys, jonka mukaan suoria sijoituksia Sen johdosta, että suomalaiset yritykset eivät 5921: viedään ulos ilman että niille kotiutetaan kor- kotiuta voittoja ulkomaisista suorista ja port- 5922: koja tai osinkoja, näyttää trendinomaiselta. foliosijoituksista, ehdotetaan säädettäväksi la- 5923: Portfoliosijoitukset Suomesta ulkomaille ei- ki erityisleimaverosta. 5924: vät ole vielä pääomamarkkinoiden tiberalisoin- Jos sijoitukset ulkomaille ovat vuosittain 8 5925: nin tässä vaiheessa käynnistyneet. Ulkomaille miljardin markan suuruusluokkaa, veron tuot- 5926: on näissä merkeissä sijoitettu markkoja vain to - staattisin perustein arvioituna - on noin 5927: noin 2,5 miljardin markan arvosta. 400 miljoonaa markkaa. Todennäköisesti ve- 5928: Pelättävissä kuitenkin on, että tämä toiminta rolla kuitenkin on - ainakin sillä pitäisi olla 5929: kasvaa ja laajenee erityisesti siinä vaiheessa, - sijoitushalua hillitseviä vaikutuksia, minkä 5930: jolloin pankkeihin tehdyt noin 100 miljardin takia veron tuotto ei ole näin suuri. 5931: markan verottomat määräaikaistalletukset pur- 5932: kautuvat vuoden 1990 lopussa (liittyen vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5933: silloisiin, ennalta suunniteltuihin veronpalau- nioittavasti, 5934: tuksiin eli hallituksen palkansaajilla pakko- 5935: säästättämiin äänestysmarkkoihin). Silloin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5936: käytetään hyväksi sitä mahdollisuutta, että yk- lakiehdotuksen: 5937: 5938: 5939: 5940: 5941: Laki 5942: ulkomaille tehtäville sijoituksille määrättävästä erityisleimaverosta 5943: 5944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5945: 5946: 1§ ulkomaille, ennen kuin sille on esitetty asian- 5947: Sen lisäksi, mitä leimaverolaissa (662/ 43) on mukainen laskelma maksetusta leimaverosta. 5948: säädetty leimaveroista, ulkomaille tehtäville si- 5949: joituksille määrätään viiden (5) prosentin suu- 3§ 5950: ruinen erityisleimavero. Muutoin tämän lain täytäntöönpanossa so- 5951: velletaan leimaverolain säännöksiä. 5952: 2§ 5953: Leimavero on maksettava valtiolle ennen 4§ 5954: ulkomaille tehtävää sijoitusta. Valuuttapankil- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5955: la ei ole oikeutta lähettää sijoittajan varoja kuuta 19 . 5956: 5957: 5958: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989 5959: 5960: Esko Seppänen Anna-Liisa Jokinen Esko Helle 5961: Heli Astala Vappu Säilynoja Lauha Männistö 5962: Raila Aho Pekka Leppänen Pertti Lahtinen 5963: Asko Apukka Arvo Kemppainen 5964: 1989 vp. 5965: 5966: Lakialoite n:o 46 5967: 5968: 5969: 5970: 5971: U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta 5972: 5973: 5974: Eduskunnalle 5975: 5976: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5977: 5978: Aloite on tehty hallituksen esitykselle n:o siten, että tunkeutumista tietojärjestelmään 5979: 66/1988 vp. rinnakkaiseksi ja sitä täydentäväk- tarkoituksena käyttää sen kautta toista tieto- 5980: si esitykseksi. Aloitteessa ehdotetaan luvatto- järjestelmää pidettäisiin rangaistavana tekona. 5981: man käytön tunnusmerkistön määrittelemistä 5982: 5983: 5984: 5985: 5986: ALOITTEEN PERUSTELUT 5987: 5988: Hallituksen esityksen n:o 66/1988 vp. rikos- telmän omistajalle huomattavaa haittaa ja lisä- 5989: lakiehdotuksen luvatonta käyttöä koskevan py- työtä, minkä lisäksi se on voinut merkitä 5990: kälän (28:7 §) perusteluissa pidetään Iuvatto- yksityisoikeudellisen korvausvastuun syntymis- 5991: rnana käyttönä ns. "atk-hakkerin" tunkeutu- tä. 5992: mista toisen tietojärjestelmään ja sen käyttä- Hallituksen esityksen mukaisella tunnusmer- 5993: mistä luvatta ("varastamalla tietokoneaikaa"). kistöllä tunkeutujan ei ilmeisesti katsottaisi 5994: Tässä aloitteessa ehdotetaan, että tunkeutu- käyttäneen Suomessa sijaitsevaa tietojärjestel- 5995: mista tietojärjestelmään tarkoituksena käyttää mää, eikä suomalaista vahingon kärsijää pidet- 5996: sen kautta toista tietojärjestelmää pidettäisiin täisi täten asianomistajana. 5997: rangaistavana tekona, vaikka tunkeutujan ei Tämän aloitteen mukainen tunnusmerkistö 5998: voitaisikaan osoittaa estäneen tai haitanneen suojaisi tietojärjestelmän omistajaa myös siinä 5999: ensin mainitun tietojärjestelmän käyttöä (eli tapauksessa, että luvaton tunkeutuja hakeutuu 6000: "varastaneen tietokoneaikaa"). tunkeutumisen kohteena olevan tietojärjestel- 6001: Maamme oikeushistoriassa tunnetaan jo ta- män kautta luvalliseen käyttöyhteyteen toisen 6002: pauksia, joissa tunkeutuja on ulkomailta tieto- tietojärjestelmän kanssa. 6003: liikenneyhteyden välityksellä tunkeutunut Suo- Ehdotan, 6004: messa sijaitsevan tietojärjestelmän kautta toi- 6005: seen ulkomailla sijaitsevaan tietojärjestelmään. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6006: Tästä on aiheutunut suomalaiselle tietojärjes- lakiehdotuksen: 6007: 6008: 6009: 6010: 6011: 2900200 6012: 2 1989 vp. - LA n:o 46 6013: 6014: 6015: Laki 6016: rikoslain muuttamisesta 6017: 6018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6019: kumotaan rikoslain 38luvun 1 ja 2 §, 3 §:n 2 momentti, 4-7 ja 10-16 §, 42luvun 3 §sekä 44 6020: luvun 26 ja 27 §, 6021: sellaisina kuin niistä ovat 38 luvun 1 ja 11 § 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetussa laissa 6022: (498/72), 3 §:n 2 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (736/78), 5 §:n 1 6023: momentti 31 päivänä tammikuuta 1930 annetussa laissa (40/30), 5 §:n 2 momentti 24 päivänä 6024: elokuuta 1984 annetussa laissa (642/84), 6 §:n 1 momentti 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa 6025: laissa (397 /37), 6 §:n 2 momentti ja 6 a § 8 päivänä toukokuuta 1964 annetussa laissa (223/64), 6026: 7 § 14 päivänä heinäkuuta 1932 annetussa laissa (245/32), 10 § 22 päivänä toukokuuta 1931 6027: annetussa laissa (184/31), 12-15 § 29 päivänä huhtikuuta 1926 annetussa laissa (115/26) ja 16 § 6028: 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetussa laissa (461168), 6029: muutetaan 1 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta, 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 16 luvun 19 §:n 1 6030: momentti, 28-33 ja 35-37 luku, 38 luvun otsikko ja 9 § sekä 39 luku, 6031: sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta 20 päivänä joulukuuta 1974 6032: annetussa laissa (987/74), 2 luvun 2 §:n 2 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa 6033: (613/74), 16 luvun 19 §:n 1 momentti 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (46/83), 28, 6034: 29, 31-33 ja 35-37 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 38 luvun 9 §muutettuna 6035: mainituilla 8 päivänä toukokuuta 1964 ja 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetuilla laeilla, sekä 6036: lisätään lain 8 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa 6037: (138/73), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 16 lukuun 25 6038: päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (321183) kumotun 21 §:n sijaan uusi 21 § sekä lakiin 6039: uusi 46 luku seuraavasti: 6040: 6041: 6042: 1, 2, 8 ja 16 luvut 6043: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 6611988 hen välillisesti tai välittömästi kytkettyä toista 6044: vp.) tietojärjestelmää. 6045: (3 mom. kuten 2 mom. hallituksen esitykses- 6046: sä n:o 66/1988 vp.) 6047: 28 luku 6048: 8-14 § 6049: Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988 6050: käytöstä vp.) 6051: 1-6 § 6052: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988 6053: vp.) 29-33, 35-39 ja 46 luvut 6054: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988 6055: 7 § vp.) 6056: Luvaton käyttö 6057: {1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 6058: 66/1988 vp.) Voimaantulosäännös 6059: Luvatonta käyttöä on myös luvaton tunkeu- 6060: tuminen ulkopuolisilta suojattuun tietojärjes- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 66/1988 6061: telmään tarkoituksena käyttää sen kautta sii- vp.) 6062: 6063: 6064: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1989 6065: 6066: Urpo Leppänen 6067: 1989 rd. 6068: 6069: Lagmotion nr 47 6070: 6071: 6072: 6073: 6074: Jansson: Förslagen tili lagar om riksdagsmannaarvode samt 6075: ändring av 5 § lagen om pension för riksdagsmän och ändring 6076: av 52 och 82 §§ lagen om skatt på inkomst och förmögenhet 6077: 6078: 6079: Tili Riksdagen 6080: 6081: MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL 6082: 6083: 1 motionen föreslås en ny lag om riksdags- resekostnadsersättningar föreslås bli bibehållna 6084: mannaarvode samt lagar om ändring av 5 § oförändrade. 6085: lagen om pension för riksdagsmän och 52 och 1 och med att den gällande lagen om riks- 6086: 82 §§ lagen om skatt på inkomst och dagsmannaarvode med tiden har blivit lagstift- 6087: förmögenhet. ningstekniskt sätt föråldrad föreslås en helt ny 6088: lag om riksdagsmannaarvode. 6089: Riksdagsmannaarvodet föreslås bli justerat Förmånsarrangemangen i den föreslagna 6090: så att det motsvarar den högsta tabellönen i lagen om riksdagsmannaarvode återverkar 6091: den löneklass som ligger fyra löneklasser lägre 6092: också på riksdagsmännens pensionsskydd. 6093: än arvodet tili medlemmar av statsrådet. Riks- Lagen om pension för riksdagsmän föreslås 6094: dagsmannaarvodet tili ordföranden för ett 6095: därför bli ändrad så att grunden för riksdags- 6096: riksdagsutskott föreslås vara en löneklass och mannapensionerna följer riksdagsmannaarvo- 6097: tili riksdagens vicetalmän två löneklasser hög- 6098: dets utveckling. Vidare föreslås lagen om skatt 6099: re. Riksdagsmannaarvodet tili riksdagens tal- 6100: på inkomst och förmögenhet bli ändrad så att 6101: man skall matsvara den högsta tabellönen i 6102: kostnadsersättningarnas skattepliktighet svarar 6103: den löneklass som motsvarar arvodet till stats- mot allmän praxis. Dessutom föreslås att 6104: rådsmedlemmar, höjt med 20 procent. 6105: skattestyrelsen skall kunna meddela närmare 6106: Riksdagsmännens rätt tili ersättning för de bestämmelser om hur de extra kostnader som 6107: kostnader som riksdagsmannavärvet orsakar riksdagsmannavärvet direkt orsakat kan dras 6108: föreslås bli arrangerat på nytt så att kost- av vid beskattningen som kostnader för in- 6109: nadsersättningen avskaffas och att dagtrakta- komstens förvärvande. 6110: mente och bostadsersättning betalas i stället. Meningen är att lagarna skall träda i kraft så 6111: Riksdagsmännens rätt till naturaförmåner och fort som möjligt sedan de blivit godkända. 6112: 6113: 6114: 6115: 6116: 290020D 6117: 2 1989 rd. - LM nr 47 6118: 6119: ALLMÄN MOTIVERING 6120: 1. Förslagets betydelse naarvode är skattepliktig inkomst, med undan- 6121: tag av den del av dagtraktamentet som är 6122: 1.1. Mål skattepliktig även för löntagarna. 6123: 6124: Riksdagen är det högsta statsorganet. För att 6125: vårt statsskick skall fungera är det viktigt att 2. Nuläge 6126: riksdagens verksamhetsbetingelser säkerställs. 6127: Dessa beror i sin tur i väsentlig grad på 2.1. Stadgandena i riksdagsordningen 6128: riksdagsmännens förutsättningar att sköta riks- 6129: dagsmannavärvet. Riksdagsmännen bör därför Enligt 16 § riksdagsordningen åtnjuter riks- 6130: garanteras tillräckliga ekonomiska möjligheter dagsman av statsmedel arvode och därutöver 6131: att koncentrera sig på riksdagsmannavärvet. ersättning för resa till och från riksdag. Grund- 6132: Enligt 16 § riksdagsordningen åtnjuter riks- erna för riksdagsmans arvode samt för ersätt- 6133: dagsman av statsmedel arvode och därutöver ningen för resekostnader bestämmas genom 6134: ersättning för resa till och från riksdag. 1 lag. Ett förslag till en sådan lag skall handläg- 6135: stadgandet förutsätts att grunderna för arvode gas i den ordning 70 § föreskriver. Enligt detta 6136: och ersättning bestäms genom lag och att lagrum skall vid behandlingen av ett lagförslag 6137: förslag till sådan lag handläggs i den ordning om riksdagsmannaarvode också iakttas 66 § 6138: 70 § föreskriver. riksdagsordningen, dock så att ett dylikt ären- 6139: Grunderna för arvodet och ersättningarna de inte kan lämnas vilande och att ärendet 6140: bör bestämmas så att de medger riksdagsman- anses ha blivit förkastat om inte förslaget vid 6141: nen tillräckliga ekonomiska möjligheter men tredje behandlingen understöds av minst två 6142: samtidigt står i ett skäligt förhållande till tredjedelar av de avgivna rösterna. 6143: förmånerna för andra offentliga uppdrag. 6144: Förmånerna bör fastställas så att riksdagsmän- 1 en dylik lag, som skall stiftas i den ordning 6145: nen blir lika bemötta. Dessutom gäller det att som 16 § riksdagsordningen föreskriver, skall 6146: se till att ersättningarna för kostnaderna för också bestämmas grunderna för det arvode 6147: riksdagsmannavärvet täcker dessa kostnader som vid avbrott i riksdagens sammanträden 6148: på behörigt sätt och blir rätt allokerade. och efter dess avslutande skall betalas till 6149: Förmånerna bör bestämmas enligt klara medlemmarna i statsutskottet, utrikesutskottet 6150: grunder och dessa bör kunna tillämpas enligt och lönedelegationen liksom till de riksdags- 6151: sin ordalydelse. De bör dessutom vara enklast män som skall justera utgående skrivelser och 6152: möjliga administrativt sett. riksdags besl utet. 6153: 6154: 6155: 1.2. Medel 2.2. Riksdagsmannaarvode 6156: 6157: För att ovan redovisade mål skall kunna Enligt 1 § lagen om riksdagsmannaarvode 6158: uppnås måste lagen om riksdagsmannaarvode betalas till en riksdagsman ett årsarvode som 6159: (328/47), nedan arvodeslagen, revideras speci- är sju löneklasser lägre än arvodet till medlem- 6160: ellt till de delar som gäller riksdagsmannaarvo- marna av statsrådet. Om arvodet till medlem- 6161: det och grunderna för ersättning för kost- marna av statsrådet stadgas i 1 § lagen om 6162: naderna för riksdagsmannavärvet. Eftersom medlemmarnas av statsrådet arvode (229/55), 6163: det dessutom är skäl att försöka förtydliga där det heter att medlemmarna av statsrådet 6164: stadgandenas språkliga utformning föreslås får ett arvode, som motsvarar det sammanlag-. 6165: den gällande lagen bli upphävd och ersatt med da beloppet av till innehavare av statstjänst i 6166: en ny lag om riksdagsmannaarvode. högsta avlöningsklassen för tiden utgående 6167: Lagen om pension för riksdagsmän (329/67) grundlön, dyrortstillägg och fem ålderstillägg. 6168: föreslås bli korrigerad på det sätt som ändring- Riksdagsmannaarvodet svarar i detta nu mot 6169: arna i lagstiftningen om riksdagsmannaarvode statens tjänstemannalöneklass A 27, dvs. 6170: förutsätter. Lagen om skatt på inkomst och 14 089-17 994 mark i månaden. En riksdags- 6171: förmögenhet (1240/88) föreslås bli justerad så man får emellertid ålderstillägg endast för den 6172: att ersättningarna för kostnader inte heller tid han varit riksdagsman. Semesterpenning 6173: enligt den nya arvodeslagen om riksdagsman- betalas på grundval av 26 dagars semesterrätt. 6174: 1989 rd. - LM nr 47 3 6175: 6176: Enligt 2 § lagen om riksdagsmannaarvode järnvägarnas samtliga banor samt fribiljett på 6177: uppbär riksdagsman arvode från och med den post- och telegrafverkets busslinjer. Enligt 6178: dag, då hans fullmakt godkänts eller riksdagen samma paragrafs 2 mom. utges tili en riksdags- 6179: i fall, som nämns i 24 § 1 mom. riksdagsord- man, som vid handhavandet av sitt riksdags- 6180: ningen, berättigat honom att intaga säte i mannavärv anlitar buss i linjetrafik eller flygp- 6181: riksdagen. Arvodet betalas tili den dag då lan i reguljär inrikeslinjetrafik, ersättning för 6182: riksdag~mannavärvet upphör. 1 normala fall resebiljettkostnaderna i enlighet med vad kans- 6183: upphör löneutbetalningen från den tidpunkt då likommissionen närmare bestämmer. Ombe- 6184: resultatet av nyval förkunnas. sörjer flygtrafikidkare befordran av flygpassa- 6185: Hos en riksdagsman som utnämnts tili med- gerare med bil, får riksdagsmannen ersättning 6186: lem av statsrådet innehålls i enlighet med 1 § 3 också för anlitande av bilbefordran. 6187: mom. lagen om riksdagsmannaarvode hälften Enligt lagens 1 b § kan riksdagens kansli- 6188: av honom enligt denna lag tillkommande arvo- kommission bevilja riksdagsman skälig ersätt- 6189: de och kostnadsersättning. Hos en riksdags- ning för andra än i 1 a § avsedda, av handha- 6190: man som inträtt i aktiv tjänst eller i civiltjänst vandet av riksdagsmannavärvet föranledda 6191: som värnpliktig innehålls arvodet och kost- färdkostnader. 6192: nadsersättningen för tiden för nämnda tjänst- Enligt lagens 1 c § utges tili en riksdagsman, 6193: göring. på det sätt som riksdagens kanslikommission 6194: närmare bestämmer, ersättning för resekost- 6195: nader i fråga om resa enligt riksdagens beslut i 6196: 2.3. Kostnadsersättning hemlandet och utomlands, i enlighet med vad 6197: som vid tidpunkten i fråga betalas för statlig 6198: Om kostnadsersättning stadgas i 1 § 2 mom. tjänsteresa i första reseklassen. Dagtraktamen- 6199: lagen om ändring av lagen om riksdagsman- te för resa i hemlandet betalas likväl inte för 6200: naarvode (1295/88). Enligt momentet betalas den tid, för viiken riksdagsman har rätt tili 6201: tili en riksdagsman för den tid för viiken kostnadsersättning, förutom då en resa som 6202: riksdagsmannaarvodet utges, för de extra kost- företagits enligt riksdagens förordnande ome- 6203: nader som riksdagsmannauppdraget orsakar en delbart är ansluten tili en utlandsresa. 6204: ersättning om 33 procent av riksdagsmannaar- 6205: vodet utan ålderstiliägg (4 649 mk/mån.). Tili 6206: en riksdagsman som valts i någon annan val- 2.5. Andra förmåner 6207: krets än Helsingfors stads eller Nylands läns 6208: valkrets betalas kostnadsersättningen räknad Enligt arvodeslagens 5 a § 1 mom. bestäms 6209: enligt 45 procent (6 340 mk/mån.). Om en en riksdagsmans rätt tili ersättning vid olycks- 6210: riksdagsman utöver sin bostad i en annan fall i tiliämpliga delar enligt lagen angående 6211: valkrets än Helsingfors stads eller Nylands läns innehavares av statstjänst och -befattning rätt 6212: valkrets för skötseln av sitt riksdagsmannaupp- tili skadestånd vid olycksfall (154/35). Enligt 6213: drag har en ägar- eller en hyresbostad i Hel- samma paragrafs 2 mom. skall på sätt riks- 6214: singfors, Esbo, Grankulla eller Vanda, betalas dagens kanslikommission bestämmer av statens 6215: kostnadsersättningen beräknad enligt 56 pro- medel inom nimen för statsförslaget erläggas 6216: cent (7 889 mk/mån.). Kostnadsersättningen kostnaderna för allmänna hälsoundersök- 6217: tili en riksdagsman som valts i Nylands läns ningar och arbetshälsovård i fråga om riks- 6218: valkrets beräknas likväl enligt 45 procent om dagsmännen. 6219: hans bostad, med hänsyn tili allmänna land- 1 arvodeslagens 6 § stadgas att riksdagen på 6220: eller vattenkommunikationer, ligger längre än förslag av statsutskottet beslutar angående be- 6221: 30 kilometer från huvudjärnvägsstationen i loppet av det anslag, varmed talmannen bör 6222: Helsingfors. ersättas för de utgifter han vidkänts under 6223: riksdagen. 6224: 6225: 2.4. Resekostnadsersättningar 6226: 2.6. Pensionsskydd 6227: Enligt arvodeslagens 1 a § 1 mom. erhåller 6228: riksdagsman för den tid hans riksdagsmanna- Om riksdagsmännens pensionsskydd stadgas 6229: värv fortgår årsfribiljett i första klass på stats- i lagen om pension för riksdagsmän (329/67). 6230: 4 1989 rd. - LM nr 47 6231: 6232: Pension enligt denna lag betalas till 240 före 82 § 1 mom. 5 punkt är utgifter för inkomstens 6233: detta riksdagsmän (maj 1989). Dessutom finns förvärvande bland annat skäliga kostnader 6234: det ca 100 sådana före detta riksdagsmän vars som direkt föranletts av skötseln av ett statligt 6235: riksdagsmannavärv har upphört, men som än- förtroendeuppdrag. 6236: nu inte gått i pension. Pensionen för en del av 6237: ovan nämnda 240 före detta riksdagsmän räk- 6238: nades i tiden ut utan det ålderstillägg som 3. Ärendets beredning 6239: sedermera fogades till riksdagsmannaarvodet. 6240: Enligt 5 § i lagen om ändring av lagen om Riksdagens kanslikommission tillsatte den 20 6241: pension för riksdagsmän (1296/88), som träd- december 1988 en arbetsgrupp för att reda ut 6242: de i kraft i början av 1989, beaktas såsom om stadgandena om riksdagsmännens gällande 6243: riksdagsmannaarvode, som utgör grund för arvodes-, kostnadsersättnings- och pensions- 6244: pensionen, det riksdagsmannaarvode som må- system är ändamålsenliga och efter att ha hört 6245: natligen utgår till riksdagsmannen ökat med riksdagsgrupperna komma med förslag till de 6246: kostnadsersättningens skattepliktiga del. Än så åtgärder som utredningen eventuellt gav anled- 6247: länge har inte en enda riksdagsman gått i ning till. Efter att ha hört riksdagsgrupperna 6248: pension så att den skattepliktiga delen av samt justitieministeriet och skattestyrelsen läm- 6249: kostnadsersättningen skulle ha beaktats i pen- nade arbetsgruppen sitt förslag till kanslikom- 6250: sionen. missionen den 3 maj 1989. Arbetsgruppen 6251: Pension enligt den tidigare lagen om pension föreslog en ny lag om riksdagsmannaarvode 6252: för riksdagsmän (618/48) betalas till 15 före samt lagar om ändring av 5 § lagen om pension 6253: detta riksdagsmän. Denna s.k. gamla lag om för riksdagsmän och lagen om skatt på in- 6254: pension för riksdagsmän upphävdes 1.1.1967, komst och förmögenhet. Lagmotionen följer 6255: men pensionsrätten enligt denna lag gäller arbetsgruppens förslag. 6256: alltjämt för de riksdagsmän som i tiden under- 6257: rättat riksdagens kanslikommission om sin 6258: önskan att bibehålla rätten till den. Denna 4. Förslagets organisatoriska 6259: pension samordnas inte alls med det övriga verkningar 6260: arbetspensionsskyddet. Den är därför fördel- 6261: aktig för de före detta riksdagsmän som intjä- Utvecklingen av systemet med ersättningar 6262: nat ett betydande annat pensionsskydd i arbet- för kostnaderna för riksdagsmannavärvet leder 6263: slivet eller som företagare. till att det administrativa arbetet, som riks- 6264: dagens räkenskapsbyrå alltjämt skall svara för 6265: under kanslikommissionens ledning och tillsyn, 6266: 2. 7. Beskattning ökar något. 6267: Verkställigheten av riksdagsmännens pen- 6268: Enligt 52 § 1 mom. lagen om skatt på sionsskydd vid statskontoret blir besvärligare i 6269: inkomst och förmögenhet (1240/88) är skatte- och med att riksdagsmännens pensionsansök- 6270: pliktig inkomst inte sådana skäliga ersättningar ningar enligt förslaget i fortsättningen skall 6271: som betalas för täckande av särskilda kost- behandlas och omräknas med beaktande av 6272: nader och den ökning av levnadskostnaderna minimipensionsarvodet och riksdagsmännens 6273: som skötseln av ett riksdagsmannauppdrag skattepliktiga dagtraktamenten redas ut sär- 6274: medför. Enligt paragrafens 2 mom. betraktas skilt. 6275: såsom i 1 mom. nämnd skälig ersättning tal- Extra personai behövs dock inte trots att det 6276: mannens anslag som avses i arvodeslagen och, administrativa arbetet ökar. 6277: om inte annat visas, 80 procent av en riksdags- 6278: mans kostnadsersättning. 6279: Enligt 80 § 2 punkten lagen om skatt på 5. Förslagets ekonomiska verk- 6280: inkomst och förmögenhet är skattepliktig in- ningar 6281: komst inte den rätt till fria resor som hänför 6282: sig till riksdagsmannauppdrag. Enligt lagens Reformen av lagen om riksdagsmannaarvo- 6283: 81 § 1 mom. har den skattskyldige rätt att från de ökar statens utgifter med ca 10 miljoner 6284: sin inkomst dra av utgifterna för inkomstens mark om året. Å andra sidan är den årliga 6285: förvärvande eller bibehållande. Enligt lagens ökningen i skatter på riksdagsmannaarvoden 6286: 1989 rd. - LM nr 47 5 6287: 6288: och ersättningar likaså omkring 10 miljoner miljoner mark om året. Dess höjande inverkan 6289: mark, varav ca 4 miljoner mark vore skatter på skatteintäkterna har inte beräknats. 6290: och avgifter vid kommunalbeskattningen. 6291: Den föreslagna ändringen i pensionsskyddet Ändringarna i statskontorets datasystem 6292: ökar statens pensionsutgifter med omkring 2 kräver en engångsutgift på ca 200 000 mark. 6293: 6294: 6295: 6296: 6297: DETALJMOTIVERING 6298: 6299: 1. Lag om riksdagsmannaarvode och en del distriktschefer inom lokalförvalt- 6300: ningen typiskt i löneklass A 27 och motsvaran- 6301: 1 § Tillämpningsområde de avtalslöneklass. 6302: Ett riksdagsmannaarvode som utgår enligt 6303: 1 början av lagen föreslås ett stadgande om löneklass A 27 kan inte anses vara tillräckligt. 6304: lagens tillämpningsområde. Där föreslås de Arvodet bör ligga på en sådan nivå att det 6305: förmånsslag bli nämnda som lagen gäller, svarar mot riksdagsmannavärvets prestige, 6306: nämligen arvode, ersättningar för kostnaderna uppgifter och krav. Det bör dock inte konkur- 6307: för riksdagsmannavärvet och naturaförmåner rera t.ex. med de högsta lönerna i näringslivet. 6308: som hänför sig till riksdagsmannavärvet. Be- Det är alltjämt ändamålsenligt att riksdags- 6309: greppet arvode föreslås täcka inte bara det mannaarvodet bestäms i förhållande tili stats- 6310: egentliga riksdagsmannaarvodet utan också se- rådsmedlemmarnas arvode och således i för- 6311: mesterpenningen och arvoden som betalas i de hållande till de högsta statliga tjänstemannalö- 6312: fall som avses i lagförslagets 9 §. Lagens nerna. 6313: tillämpningsområde föreslås sammanfalla med Enligt förslaget skall riksdagsmannaarvodet 6314: den gällande lagens tillämpningsområde. således stadgas vara fyra löneklasser lägre än 6315: lönen för en statsrådsmedlem. 1 detta nu inne- 6316: 2 § Riksdagsmannaarvode bär detta löneklass A 30. Av statstjänstemän- 6317: nen befinner sig bl.a. överdirektörer som ver- 6318: Enligt 1 § 1 mom. i den gällande arvodesla- kar som chefer för inrättningar och vissa 6319: gen är riksdagsmans årsarvode sju löneklasser avdelningschefer vid ministerierna i denna lö- 6320: lägre än arvodet tili medlem av statsrådet. neklass. Denna föreslagna lönenivå svarar med 6321: Enligt 1 § lagen om medlemmarnas av statsrå- beaktande av övriga föreslagna ändringar i 6322: det arvode erhåller medlem av statsrådet ett stort sett mot riksdagsmännens nuvarande net- 6323: arvode, som motsvarar det sammanlagda be- toförtjänstnivå. 6324: loppet av tili innehavare av statens tjänst i Enligt arvodeslagens 1 § 1 mom. betalas tili 6325: högsta avlöningsklassen för tiden utgående riksdagsman tidsbestämd höjning samt annat 6326: grundlön och fem ålderstillägg. Enligt sista allmänt lönetillägg och tilläggsarvode, beräk- 6327: meningen i arvodeslagens 1 § 1 mom. bestäms nat enligt hans löne!dass, såsom tili medlem av 6328: dyrortstillägget i enlighet med första dyrorts- statsrådet. Enligt lagen om medlemmarnas av 6329: klassen. 1 och med att de högsta gällande statsrådet arvode beräknas ministerarvodet en- 6330: löneklasserna för statens tjänstemän för närva- ligt fem ålderstillägg. Trots att det för närva- 6331: rande är löneklass A 34 och avtalslöneklass rande finns sex ålderstillägg i lönesystemet för 6332: S 34 bestäms riksdagsmannaarvodet i enlighet tjänstemän bestäms ministerarvodet alltjämt 6333: med löneklass A 27 och är beroende på ålders- enligt fem ålderstillägg. Riksdagsmannaarvo- 6334: tilläggen 14 089-17 994 mark i månaden. 1 det betalas enligt högst sex ålderstillägg. 6335: statsförvaltningen placerar sig biträdande av- Riksdagsmannaarvodets ålderstillägg be- 6336: delningschefer vid de centrala ämbetsverken stäms på grundval av den tid under viiken 6337: 6 1989 rd. - LM nr 47 6338: 6339: riksdagsmannen har skött sitt riksdagsmanna- 3 § Tid som berättigar tili riksdagsmannaarvo- 6340: uppdrag så att den tid som berättigar till de 6341: tidsbestämd höjning börjar den första dagen i 6342: den månad riksdagsmannaval verkställs eller, 1 denna paragraf föreslås ingå stadganden 6343: om en suppleant inkallas som riksdagsman, om den tid från och med och till viiken 6344: när han börjat sköta riksdagsmannauppdraget, riksdagsmannen har rätt till riksdagsmannaar- 6345: och upphör den första dagen i den månad vode. Paragrafens 1 mom. kommer att svara 6346: följande riksdagsmannaval verkställs. mot 2 § 1 och 2 mom. i den gällande arvodes- 6347: På grund av riksdagsmannauppdragets natur lagen. Momentet skall kompletteras med stad- 6348: kan ett erfarenhetstillägg av typ ålderstillägg ganden om den tid som berättigar till riksdags- 6349: inte anses vara ändamålsenligt, eftersom det mannaarvode i de fall då en beväring kallas till 6350: inte beaktar hur lång erfarenhet riksdagsman- riksdagsman eller då riksdagsmannauppdraget 6351: nen har av andra uppgifter. Riksdagsmannaar- avbryts eller fortgår i enlighet med 10 § 2 6352: vodet föreslås därför svara mot den högsta mom. riksdagsordningen på grund av att riks- 6353: tabellönen i den löneklass som såsom en ut- dagsmannen börjat eller upphört fullgöra be- 6354: gångspunkt föreslås för alla riksdagsmän. Det väringstjänst eller civiltjänst. 1 sistnämnda fall 6355: inbegriper alltså en del som svarar mot samtli- börjar rätten till riksdagsmannaarvode från 6356: ga ålderstillägg och det högsta dyrortstillägget. den dag då riksdagsmannen börjar sköta sitt 6357: 1 riksdagsmannaarvodet föreslås inte ingå kall- riksdagsmannauppdrag och upphör när av- 6358: ortstillägg och skärgårdstillägg, eftersom det brottet börjar. 1 momentet föreslås dessutom 6359: inte ingår i tabellönerna. ett sådant stadgande att om riksdagsmanna- 6360: uppdraget upphör på grund av riksdagsman- 6361: 1 det gällande systemet varierar riksdags- nens död, upphör rätten till riksdagsmannaar- 6362: mannaarvodet endast på grund av ålderstilläg- vode i slutet av dödsmånaden. Stadgandet 6363: gen. Med tanke på riksdagsmännens jämställd- svarar då mot de avtalsbestämmelser som iakt- 6364: het föreslås också denna variation nu bli av- tas i fråga om statstjänstemän och vore även 6365: skaffad. 1 riksdagsarbetet förekommer dock annars påkallat. 6366: också vissa accentuerat betydelsefulla och krä- 1 paragrafens 2 mom. behövs bestämmelser 6367: vande uppgifter som det kan anses vara befo- om när rätt till talmans eller vicetalmans eller 6368: gat att betala ett höjt riksdagsmannaarvode utskottsordförandes riksdagsmannaarvode 6369: för. 1 många länders parlament har riksdags- börjar och upphör. Enligt förslaget börjar 6370: mannaarvodet graderats enligt uppgiften. Sär- rätten till dessa arvoden den dag från och med 6371: skilt motiverat är detta i fråga om talmannens viiken riksdagsmannen valts att sköta uppdra- 6372: och vicetalmännens samt utskottsordförande- get och upphör när uppdraget upphör. 6373: nas uppgifter. Dessa uppgifter som kräver en 6374: speciell arbetsinsats och skicklighet samt kän- Paragrafens 3 mom. föreslås matsvara 2 § 3 6375: nedom om riksdagsarbetet bör beaktas när mom. i den gällande arvodeslagen, som säger 6376: riksdagsmannaarvodets storlek bestäms. att angående förlust i vissa fall av riksdags- 6377: mannaarvode eller del därav är stadgat i riks- 6378: Talmannens riksdagsmannaarvode föreslås dagsordningen. Stadgandet hänvisar till de fall 6379: därför svara mot den högsta tabellönen i löne- som avses i 17 § och 51 § 3 mom. riksdagsord- 6380: klass A 34, som för närvarande betalas till ningen. 6381: medlemmar av statsrådet, höjt med 20 procent. 6382: Enligt lagen om medlemmarnas av statsrådet 6383: arvode är statsministerns arvode höjt på mot- 4 § Semesterpenning 6384: svarande sätt. Samtidigt föreslås ersättningen 6385: till talmannen för utgifter i enlighet med 6 § i 6386: Om semesterpenning stadgas i 1 § 1 mom. i 6387: den gällande arvodeslagen bli avskaffad. 6388: den gällande arvodeslagen. Till riksdagsman- 6389: En vicetalmans riksdagsmannaarvode före- nen betalas semesterpenning, beräknad enligt 6390: slås vara två och en utskottsordförandes riks- hans löneklass, såsom till en medlem av stats- 6391: dagsmannaarvode tre löneklasser lägre än den rådet. Semesterpenningen bestäms enligt se- 6392: högsta tabellönen i löneklassen för medlemmar mesterersättningen för 26 dagar och i övrigt på 6393: av statsrådet, dvs. i detta nu löneklass A 32 de grunder som gäller för semesterpenning till 6394: och A 31. statstjänsteman. 6395: 1989 rd. - LM nr 47 7 6396: 6397: 1 lagens 4 § föreslås bli stadgat om riksdags- sådana utgifter betraktades t.ex. riksdagsman- 6398: mannens rätt tili semesterpenning. Med hänsyn nens resekostnader inom och utanför valkret- 6399: tili hur semesterrätten utvecklats för de stats- sen samt telefon- och postutgifter som beror på 6400: anställda föreslås semesterpenningen bli betald behovet att hålla kontakt åt många olika håll. 6401: på grundval av 36 semesterdagar i stället för Också riksdagsmännens upprepade offentliga 6402: 26. 1 övrigt föreslås semesterpenningen bli framträdanden ansågs medföra särskilda kost- 6403: betald enligt de grunder som gäller för semes- nader. Som ersättning för dessa och andra 6404: terpenning tili statstjänstemän. Paragrafen jämförbara extra utgifter infördes en kost- 6405: skiljer sig emellertid så tili vida från semester- nadsersättning som svarade mot 30 procent av 6406: penningsbestämmelserna för statstjänstemän riksdagsmannaarvodet utan ålderstiliägg. 6407: att ett vilikor för semesterpenning vore att Vidare hade enligt lagmotionens motivering 6408: riksdagsmannen sköter sitt riksdagsmannaupp- de riksdagsmän som inte hade en fast bostad i 6409: drag den 30 juni. Semesterpenningen föreslås huvudstadsregionen större utgifter av ovan 6410: uttryckligen bli bestämd enligt det riksdags- nämnd typ än de riksdagsmän som var bosatta 6411: mannaarvode som då betalas tili riksdagsman- i huvudstadsregionen, eftersom avstånden är 6412: nen. Semesterpenningen för talmannen, vice- längre och det faktum att riksdagsmännen 6413: talmännen och utskottsordförandena bestäms tvingas bo och vistas en del av veckan utanför 6414: således enligt riksdagsmannaarvodena för hemorten medför extra kostnader. Kostnadser- 6415: dessa uppdrag, om riksdagsmännen innehar sättningen tili en riksdagsman som valts i 6416: uppdragen den 30 juni. någon annan valkrets än Helsingfors stads eller 6417: Nylands läns valkrets samt en sådan i Nylands 6418: läns valkrets vald riksdagsman som bodde på 6419: 5 § Dagtraktamente längre avstånd än 30 kilometer från Helsing- 6420: fors var därför 10 procentenheter högre, dvs. 6421: Enligt 1 § 2 mom. i den gällande arvodesla- beräknad enligt 40 procent. 6422: gen betalas tili riksdagsman för den tid, för För att dessutom trygga att en riksdagsman 6423: viiken riksdagsmannaarvodet betalas, för de för boendeförhållandenas vidkommande under 6424: extra utgifter som riksdagsmannavärvet orsa- valperioden har möjlighet att sköta riksdags- 6425: kar en ersättning som uppgår tili 33 procent av mannauppdraget i huvudstadsregionen var det 6426: riksdagsmannaarvodet utan ålderstillägg. Tili nödvändigt att betala ersättning tili en riks- 6427: en riksdagsman som valts i en annan valkrets dagsman som blivit vald i någon annan val- 6428: än Helsingfors stads eller Nylands läns valkrets krets än Helsingfors stads eller Nylands läns 6429: betalas kostnadsersättningen beräknad enligt valkrets för de utgifter som skötseln av riks- 6430: 45 procent. Om en riksdagsman utöver sin dagsmannauppdraget i huvudstadsregionen 6431: bostad i en annan valkrets i Helsingfors stads medför för honom, dvs. för en andra bostad i 6432: eller Nylands läns valkrets för skötseln av sitt Helsingfors, Esbo, Grankulla eller Vanda. 1 6433: riksdagsmannavärv har en ägar- eller hyresbo- dessa fall beräknades kostnadsersättningen en- 6434: stad i Helsingfors, Esbo, Grankulla eller Van- ligt 50 procent. 6435: da, betalas kostnadsersättningen beräknad en- 1 samband med att kostnadsersättningen in- 6436: ligt 56 procent. Kostnadsersättningen tili en fördes avskaffades det tidigare systemet med 6437: riksdagsman som valts i Nylands läns valkrets riksdagsmännens dagtraktamenten. En av bak- 6438: beräknas likväl enligt 45 procent, om hans grundsfaktorerna tili reformen var också 6439: bostad med anlitande av allmänna land- eller önskan att avskaffa dubbellönerna för perso- 6440: vattenkommunikationer är belägen på längre ner inom den offcntliga förvaltningen som 6441: avstånd än 30 kilometer från Helsingfors hu- valts tili riksdagsmän. 6442: vudjärnvägsstation. Ovan nämnda kcstnadsersättningar om 30, 6443: Denna typ av ersättning i ändringen av lagen 40 och 50 procent justerades genom ändring 6444: om riksdagsmannaarvode (1110/85) som träd- (1295/88) av arvodeslagen som trädde i kraft 6445: de i kraft den 1 januari 1986 motiverades (1985 den 1 januari 1989 tili 33, 45 och 56 procent. 6446: rd. - LM nr 72) med en mångfald sådana Enligt förslaget tiH ny lag om riksdagsman- 6447: extra utgifter för skötseln av riksdagsmanna- naarvode skall kostnadsersättningen avskaffas 6448: värvet som t.ex. löntagarna på den allmänna och vissa riksdagsmäns extra utgifter och öka- 6449: arbetsmarknaden i allmänhet inte har eller de levnadskostnader ersättas med ett dagtrak- 6450: åtminstone inte i samma storleksklass. Som tamente som betalas tili riksdagsmän som valts 6451: 8 1989 rd. - LM nr 47 6452: 6453: i andra valkretsar än Helsingfors stads eller 6 § Bostadsersättning 6454: Nylands läns valkrets samt riksdagsmän som 6455: valts i Nylands läns valkrets, men som bor på Såsom det anges i motiveringen till 5 § är 6456: längre avstånd än 30 kilometer från Helsing- skillnaden på 1 550 mark per månad mellan 6457: fors samt med en bostadsersättning som beta- kostnadsersättningarna enligt 45 och 56 pro- 6458: las till riksdagsmän som valts i andra valkret- cent i det nuvarande systemet avsett att täcka 6459: sar än Helsingfors stads eller Nylands läns kostnaderna för den andra bostaden. 6460: valkrets för en andra bostad för skötseln av Riksdagsmännen blir på grund av riksdags- 6461: riksdagsmannauppdraget. mannauppdraget i praktiken tvungna att bo i 6462: Helsingfors eller i huvudstadsregionen en stor 6463: Betraktat enligt utgiftsslag skall dagtrakta- del av tiden. Om riksdagsmannen är hemma på 6464: mentet täcka de extra kostnader som i det någon annan ort och inte på grund av riksdags- 6465: gällande systemet avses bli täckta av skillnaden mannauppdraget permanent flyttar till huvud- 6466: mellan kostnadsersättningarna enligt 33 och 45 stadsregionen är det skäligt att ersätta honom 6467: procent och bostadsersättningen på motsvaran- för kostnaderna för den andra bostad i huvud- 6468: de sätt skillnaden mellan kostnadsersätt- stadsregionen som blir nödvändig på grund av 6469: ningarna enligt 45 och 56 procent. Dessa skill- detta. 6470: nader uppgår i detta nu till 1 690 och 1 550 Ersättningen för kostnaderna för den andra 6471: mark i månaden. bostaden bör täcka de kostnader som krävs för 6472: en boendestandard som är tillräckligt god med 6473: Till en riksdagsman som valts i någon annan tanke på riksdagsmannauppdragets karaktär. 6474: valkrets än Helsingfors stads eller Nylands läns Å andra sidan bör ersättningen inte vara oav- 6475: valkrets samt till en sådan riksdagsman som hängig av de faktiska kostnaderna, eftersom 6476: valts i Nylands läns valkrets men vars bostad ersättningen då skulle komma att bli en del av 6477: är belägen på längre avstånd än 30 kilometer arvodet som inverkar slumpmässigt på riks- 6478: från Helsingfors huvudjärnvägsstation skall dagsmännens inkomstbildning. Den bör såle- 6479: enligt förslaget betalas ett dagtraktamente som des matsvara de kostnader som har uppstått 6480: svarar mot heldagsdagtraktamente för stats- upp till ett stadgat maximibelopp. 6481: tjänstemän. Det är i detta nu 167 mark. Inom det nuvarande systemet med kostnads- 6482: Dagtraktamente betalas för varje till riksdags- ersättningar är det en förutsättning för att 6483: mannaarvode berättigande dygn som riksdagen kostnaderna för en andra bostad i huvudstads- 6484: är samlad, dvs. för ca 260 dygn om året. regionen skall ersättas, att riksdagsmannen har 6485: Dagtraktamentet för hela året vore alltså om- invalts i en annan valkrets än Helsingfors stads 6486: kring 43 000 mark. eller Nylands läns valkrets samt att hans sta- 6487: Dagtraktamentet avses täcka de ökade uppe- digvarande bostad finns på annan ort än i de 6488: hällesutgifterna för researbete. Innan änd- båda nämnda valkretsarna. 6489: ringen av arvodeslagen trädde i kraft i början Utom dessa riksdagsmän har även sådana 6490: av 1986 hade riksdagsmännen rätt till heldags- riksdagsmän som har valts i Nylands läns 6491: dagtraktamente, om de bodde på ett längre valkrets behov av att hålla sig med en andra 6492: avstånd än 30 kilometer från Helsingfors. Om bostad i huvudstadsregionen, vilkas stadigva- 6493: avståndet var över 60 kilometer var dagtrakta- rande bostad ligger i Nylands läns valkrets men 6494: mentet en och en halv gång högre. som med anlitande av allmänna land- eller 6495: vattenkommunikationer ligger på längre av- 6496: Boningsorten inverkar på rätten till dagtrak- stånd än 60 kilometer från Helsingfors huvud- 6497: tamente på det sätt att en riksdagsman, som järnvägsstation. 6498: valts i en annan valkrets än Helsingfors stads Av dessa skäl föreslås det bli stadgat i lagens 6499: eller Nylands läns valkrets har rätt till dagtrak- 6 § att en riksdagsman som är invald från 6500: tamente endast i det fall att hans ordinarie någon annan valkrets än Helsingfors stads eller 6501: bostad är belägen utanför huvudstadsregionen. Nylands läns valkrets och som utöver en bo- 6502: stad i någon annan valkrets än de två nämnda 6503: Med beaktande av att avsikten är att ersätta för skötseln av riksdagsmannavärvet har en 6504: kostnaderna för en andra bostad i huvudstads- bostad i Helsingfors, Esbo, Grankulla eller 6505: regionen med bostadsersättningen kan kost- Vanda som bostadsersättning skall få beloppet 6506: nadsersättningen avskaffas. av sina direkta kostnader för den sistnämnda 6507: 1989 rd. - LM nr 47 9 6508: 6509: bostaden, dock högst 2 000 mark i månaden. 1 lagens 6 § 1 mom. föreslås bli stadgat att 6510: Även en riksdagsman som är invald i Nylands riksdagens kanslikommission skall justera bo- 6511: läns valkrets föreslås ha samma rätt tili bo- stadsersättningens maximibelopp varje kalen- 6512: stadsersättning, om hans bostad med anlitande derår i enlighet med hur hyrorna för bostäder i 6513: av allmänna land- eller vattenkommunikatio- huvudstadsregionen utvecklas. Enligt hyresla- 6514: ner är belägen på längre avstånd än 60 kilome- gens (653/87) 26 § 1 mom. kan statsrådet 6515: ter från Helsingfors huvudjärnvägsstation. meddela allmänna anvisningar om hyror för 6516: Enligt nu rådande, av riksdagens kanslikom- bostadslägenheter som bör anses vara skäliga, 6517: mission fastställd tiliämpningspraxis är avsik- dvs. allmänna anvisningar om hyresnivån. Så- 6518: ten att en stadigvarande bostad i valkretsen bör dana anvisningar meddelas i allmänhet årligen, 6519: användas för riksdagsmannens stadigvarande så att de träder i kraft vid mars månads 6520: boende. En sommarvilia eller någon annan ingång. Om statsrådet beslutar att sänka hyror- 6521: fritidsbostad kan inte utgöra någondera av de i na sjunker enligt lagens 27 § 1 och 2 mom. 6522: stadgandet avsedda bostäderna. också de i de allmänna anvisningarna om 6523: hyresnivån nämnda hyresbeloppen på motsva- 6524: Som direkta utgifter för en hyresbostad skall 6525: rande sätt. Bostadsersättningens maximibelopp 6526: enligt förslaget betraktas hyran och eventuell 6527: avses enligt förslaget bli justerat proportionellt 6528: särskild vattenavgift. Direkta utgifter för en 6529: mot ändringarna i beloppen enligt de allmänna 6530: ägarbostad vore åter bolagsvederlag oberoende anvisningarna, varvid hyrorna för nya enrum- 6531: av dess grund samt vattenavgift. 1 bägge fallen mare i huvudstadsregionen skall tas som tek- 6532: skall även andra motsvarande, permanenta 6533: nisk grund. Tidpunkten för justeringen före- 6534: avgifter som varje månad utgår tili samma slås variera i enlighet med den tidpunkt då de 6535: belopp tili hyresvärden eller bostadsaktiebo- 6536: allmänna anvisningarna justeras. Om förfaran- 6537: laget berättiga tili bostadsersättning. 6538: det med allmänna anvisningar enligt den nuva- 6539: Varken i fråga om hyres- eller ägarbostäder rande hyreslagen eller något annat motsvaran- 6540: skall enligt förslaget reparationsutgifter ersät- de förfarande för bestämmande av hyresnivån 6541: tas, liksom inte heller kapitalutgifter som skall avskaffas skall enligt förslaget som justerings- 6542: betalas speciellt för en ägarbostad - i annan grund för bostadsersättningen kunna användas 6543: form än som bolagsvederlag. En riksdagsman relevanta index över hyrornas utveckling i Sta- 6544: har enligt rådande rättspraxis rätt att vid be- tistikcentralens hyresstatistik. 6545: skattningen dra av ränteutgifterna för den ena 6546: 1 paragrafens 2 mom. föreslås bli stadgat att 6547: bostaden i enlighet med avdragsstadgandena bostadsersättningen utbetalas för den tid från 6548: när det gäller ränteutgifter som förorsakas av 6549: viiken utgifterna härrör sig och riksdagsman- 6550: den stadigvarande bostaden. lnte heller elektri- 6551: nen har rätt tili riksdagsmannaarvode. 6552: citets- eller städningsutgifter eller andra mot- 6553: svarande kostnader, som i allmänhet varierar 6554: föreslås bli ersatta genom bostadsersättningen, 6555: utan de blir beaktade vid beskattningen i sam- 7 § Ersättningar jör resekostnader 6556: band med avdraget för arbetsrum. Ordalydel- 6557: sen i lagen tiliåter dock att kostnader som för 1 paragrafen föreslås ingå stadganden som 6558: inkvartering på hotell blir ersatta, om riksdags- motsvarar stadgandena om fribiljetter och er- 6559: mannen inte har någon bostad i huvudstadsre- sättningar för resekostnader i 1 a, b och c §§ i 6560: gionen. Maximibeloppet för hotellersättningar- den nu gällande lagen. 6561: na föreslås vara detsamma som för en ägar- 1 paragrafens 3 mom. föreslås, i syfte att 6562: eller hyresbostad, dvs. 2 000 mark per månad. förhindra att ersättningar på likartade grunder 6563: A vgränsad på detta sätt och i praktiken utbetalas samtidigt, ett stadgande som till prin- 6564: utbetald på grundval av kvitton som riksdags- cipen motsvarar gällande 1 c § 2 mom. Enligt 6565: mannen företer skulle bostadsersättningen detta stadgande skall dagtraktamente eller 6566: stödja en riktig boendepraxis, vara rättvis och motsvarande annan ersättning dock betalas på 6567: administrativt enkel. Eftersom sådana kapi- denna grund endast till den del dess belopp 6568: talutgifter som inte ingår i bolagsvederlaget överstiger beloppet av det dagtraktamente som 6569: inte skall ersättas, försätts riksdagsmännen i en för samma tid skall betalas med stöd av 5 §, 6570: likvärdig ställning jämfört med andra skatte- utom då resan omedelbart ansluter sig tili en 6571: betalare. utlandsresa. 6572: 6573: 2 2900200 6574: 10 1989 rd. - LM nr 47 6575: 6576: Paragrafens 4 mam. svarar till ardalydelsen exempel ersättning för tjänsteresa. Sålunda 6577: mat stadgandet i gällande 1 b §. Till de resar skall dagtraktamente ach bastadsersättning en- 6578: sam skall ersättas hör inte resar av privat ligt 5 § inte betalas i dessa fall. 6579: natur, liksam inte heller sådana resar vilkas Paragrafens 3 mam. avses preciserad mat- 6580: kastnader riksdagsmannen har rätt att få ersat- svara 5 § i gällande lag. 6581: ta ur andra medel än riksdagens. Kanslikam- 6582: missianens gällande direktiv am tillämpningen 6583: av stadgandet begränsar de situatianer sam JO § Statsrådsmedlemmarnas rätt tili riks- 6584: berättigar till ersättning för användning av dagsmannaarvode och andra förmåner 6585: egen bil främst till resar mellan riksdagen ach 6586: den stadigvarande bastaden, ach ersätt- 1 denna paragraf skall enligt förslaget samlas 6587: ningarna för användning av taxi till situatianer stadgandena am vilka förmåner enligt arvades- 6588: där resan inte sträcker sig längre än 30 kilame- lagen en sådan riksdagsman har rätt till sam 6589: ter från riksdagshuset. Det gällande stadgandet samtidigt är medlem av statsrådet. 6590: möjliggör, liksam även det föreslagna, att 1 enlighet med principerna i den gällande 6591: ersättning för användning av egen bil betalas lagens 1 § 3 mam. föreslås en dylik riksdags- 6592: även i andra situatianer. Detta har dack inte man ha rätt till halvt aförhöjt riksdagsman- 6593: ansetts nödvändigt på grund av det system med naarvade enligt 2 § 1 mam. i den föreslagna 6594: kastnadsersättningar sam är i bruk. lagen ach till semesterpenning sam betalas med 6595: stöd av detta. 1 praktiken kan det inte före- 6596: kamma fall där en riksdagsman sam är med- 6597: 8 § Naturaförmåner lem av statsrådet samtidigt skulle vara talman, 6598: vicetalman eller utskattsardförande i riks- 6599: 1 paragrafen föreslås stadganden sam mat- dagen. 6600: svarar stadgandena i 5 a § i den nu gällande 1 paragrafen föreslås dessutam att en riks- 6601: lagen. dagsman sam är medlem av statsrådet skall ha 6602: rätt till förmånerna enligt lagens 6-9 §§, dvs. 6603: till bastadsersättning ach naturaförmåner samt 6604: 9 § Arvode och ersättningar för resekost- till arvade ach ersättningar för resekastnader i 6605: nader i vissa fal/ vissa fall. Det är i dessa fall fråga am sådana 6606: ersättningar sam skapar förutsättningar för att 6607: Enligt 16 § 3 mam. riksdagsardningen skall i sköta riksdagsmannavärvet, att det inte är 6608: arvadeslagen ackså bestämmas grunderna för ändamålsenligt att begränsa utbetalningen på 6609: det arvade sam vid avbratt i riksdagens sam- grund av att riksdagsmannen är medlem av 6610: manträden ach efter dess avslutande skall till- statsrådet. Däremat skall i 5 § nämnt dagtrak- 6611: kamma medlemmarna i statsutskattet, utrikes- tamente inte utbetalas i dessa fall. · 6612: utskattet ach lönedelegatianen samt de riks- 6613: dagsmän sam det åligger att justera de från 6614: riksdagen utgående skrivelserna ach riksdags- 11 § Riksdagsmannaarvode och bostads- 6615: beslutet. Stadgandena am dessa frågar ingår i ersättning för en del av en månad 6616: den gällande arvadeslagens 4 §, viiken i den 6617: föreslagna lagen matsvaras av 9 §, sam till 1 1 § 1 ach 3 mam., 3 § 1 mam. samt 4 § 1 6618: ardalydelsen är preciserad ach kampletterad på ach 2 mam. i gällande arvadeslag ingår stad- 6619: så sätt att ersättningarna för resekastnaderna i ganden am hur dagsarvadet räknas ut. 1 den 6620: dessa fall skall utbetalas såsam för statstjänste- föreslagna 11 § intas ett stadgande sam ersätter 6621: mans tjänsteresa i första reseklassen. Det sär- dessa. Medan i den nuvarande lagen dagsande- 6622: skilda arvadet enligt mamentet skall i samtliga len är beräknad sam 1/365 av årsarvadet, skall 6623: fall betalas i enlighet med icke förhöjt arvade den andel av arvadet sam skall betalas för 6624: enligt 2 § 1 mam. varje dag enligt förslaget utgöras av månadsar- 6625: 1 paragrafens 2 mam. skall enligt förslaget vadet delat med antalet dagar under ifrågava- 6626: de förmåner enligt arvadeslagen specificeras, rande kalendermånad. Denna regel är i kraft 6627: sam justeringsmännen har rätt till, nämligen när det gäller statstjänstemännen ach elimine- 6628: till aförhöjt riksdagsmannaarvade samt rar de svårigheter sam ansluter sig till använd- 6629: förmåner enligt lagens 7 ach 8 §§ såsam till ning av en andel beräknad på årsarvadet abe- 6630: 1989 rd. - LM nr 47 11 6631: 6632: roende av om arvodet för en del av en månad 2. Lag om ändring av lagen om pension för 6633: räknas ut genom att man subtraherar från riksdagsmän 6634: månadsarvodet eller adderar dagsarvodena. 6635: Regeln för att räkna ut riksdagsmannaarvo- 5 § 6636: det för en del av en månad avses gälla betal- 6637: ningen av samtliga de arvoden som avses i 2, 9 6638: och 10 §§. Stadgandet föreslås av ändamålsen- Som det arvode som skall utgöra grund för 6639: lighetsskäl utsträckas till att gälla också bo- en riksdagsmans pension föreslås det riksdags- 6640: stadsersättningen. mannaarvode som då riksdagsmannavärvet 6641: upphör per månad betalas till riksdagsman, 6642: Vidare föreslås att i paragrafen intas ett ökat med den eventuella skattepliktiga delen av 6643: stadgande, motsvarande stadgandet i den gäl- dagtraktamente som utbetalats till riksdags- 6644: lande arvodeslagens 3 § 2 mom., om att riks- mannen. Denna del av dagtraktamentet per 6645: dagsmannaarvode som erlagts i förskott inte månad skall beräknas såsom en tolftedel av de 6646: skall krävas tillbaka hos en riksdagsman. skattepliktiga delarna av dagtraktamentet som 6647: betalts under ett år. 6648: 6649: 12 § Betalningstidpunkten jör jörmånerna Det arvode som föreslås utgöra grund för 6650: pensionen för talmannen, vicetalmännen och 6651: 1 paragrafen föreslås ett stadgande om att utskottsordförandena kommer att vara större 6652: förmåner enligt lagen betalas vid tidpunkter än de övriga riksdagsmännens pensionsarvode, 6653: som fastställs av riksdagens kanslikommission, emedan deras riksdagsmannaarvode på mot- 6654: dock så att riksdagsmannaarvodet betalas en svarande sätt är högre. Till denna del motsva- 6655: gång i månaden. Stadgandet motsvarar 3 § 1 rar förslaget den förvärvsprincip som iakttas 6656: mom. i den nu gällande lagen. inom arbetspensionssystemet. 6657: 6658: För att före detta riksdagsmän som redan 6659: tidigare har lämnat sitt riksdagsmannavärv inte 6660: 13 § Närmare bestämmelser när det gäller pensionsbeloppen skall komma i 6661: en oskäligt mycket sämre position än de nuva- 6662: 1 paragrafen föreslås bli stadgat att närmare rande, föreslås att ett särskilt stadgande dess- 6663: bestämmelser om lagens tillämpning vid behov utom tas in i paragrafen. På grund av samord- 6664: ges av riksdagens kanslikommission. Enligt 7 § ningsstadgandet kommer reformen inte att in- 6665: arbetsordningen för riksdagen (377/27) skall verka höjande på pensionen, om målnivån har 6666: kanslikommissionen utöver vad som särskilt uppnåtts redan tidigare. Enligt förslaget skall 6667: stadgas om dess uppgifter leda och övervaka grunden för pensionen utgöras av lön i Hel- 6668: riksdagens förvaltning och ekonomi, varför singfors utan ålderstillägg motsvarande minst 6669: utfärdandet av föreskrifter om de frågor som riksdagsmannens dåvarande löneklass. Härige- 6670: aktualiseras vid den praktiska tillämpningen av nom förbättras pensionsskyddet särskilt för de 6671: arvodeslagen kommer att höra till kanslikom- pensionerade tidigare riksdagsmän, som inte 6672: missionens uppgifter. Kanslikommissionen har har nämnvärda andra pensionsinkomster ut- 6673: redan nu utfärdat föreskrifter om saken. De över minimibeloppet av de arvoden som utgör 6674: har publicerats i den s.k. riksdagspromemo- grunden för pensionen. 6675: rian. 6676: Som pensionsgrundande arvode för de riks- 6677: dagsmän som är medlemmar av statsrådet när 6678: 14 § lkraftträdande riksdagsmannavärvet upphör föreslås i 2 mom. 6679: det oförhöjda riksdagsmannaarvodet enligt ar- 6680: vodeslagens 2 § 1 mom. till fullt belopp. Mo- 6681: Lagen avses träda i kraft så snart som mentet behövs för att pensionsskyddet för en 6682: möjligt efter det att den har stiftats. riksdagsman som eventuellt avslutar en lång 6683: Lagen kommer att upphäva den gällande karriär som riksdagsman med en kort minister- 6684: lagen om riksdagsmannaarvode med senare period inte skall halveras på grund av att han 6685: ändringar. varit medlem av statsrådet. 6686: 12 1989 rd. - LM nr 47 6687: 6688: Ikrajtträdelsestadgande över 30 kilometer från Helsingfors huvudjärn- 6689: vägsstation. Med dagtraktamentena avses de 6690: Även ändringen av lagen om pension för ökade levnadskostnader bli täckta, vilka 6691: riksdagsmän föreslås träda i kraft så snart som förorsakas av att riksdagsmannen bor och 6692: möjligt. Lagen avses vad minimibeloppet av verkar på en annan ort än sin stadigvarande 6693: det pensionsgrundande arvodet beträffar bli boningsort, vilket på grund av det politiska 6694: tiliämpad även på pensionerna för de riksdags- arbetets natur ofta också sker under veckoslu- 6695: män som är pensionerade enligt 1967 års lag ten. Tili sitt belopp föreslås dagtraktamentet 6696: om pension för riksdagsmän. Dessa pensioner motsvara heldagsdagtraktamente för stats- 6697: skall räknas ut på nytt och utökas med en tjänstemän. De tids- och avståndsgränser som 6698: eventuell höjning räknat från lagens ikraftträ- utgör förutsättningen för sådant dagtrakta- 6699: dande. Vidare föreslås lagen bli tiliämpad på mente skulle realiseras tili stor del. 6700: pensionerna för dem som redan har avslutat Enligt arvodeslagens 6 § skall tili en riks- 6701: sitt riksdagsmannavärv men ännu inte är pen- dagsman som är invald i en annan valkrets än 6702: sionerade. 1 fråga om pensionerna för de Helsingfors stads valkrets och som utom en 6703: riksdagsmän som får pension enligt den vid bostad i Nylands läns valkrets som med anli- 6704: ingången av 1967 upphävda lagen om riksdags- tande av allmänna land- eller vattenkommuni- 6705: mans rätt tili pension (618/48) föreslås ingen kationer är belägen på längre avstånd än 60 6706: ändring, eftersom dessa pensioner inte samord- kilometer från Helsingfors huvudjärnvägssta- 6707: nas med det övriga pensionsskyddet. tion eller i någon annan valkrets än de två 6708: nämnda för skötseln av riksdagsmannavärvet 6709: har en annan bostad i huvudstadsregionen 6710: 3. Lag om ändring av lagen om skatt på betalas beloppet av de direkta utgifterna för 6711: inkomst och förmögenhet den sistnämnda bostaden, dock högst 2 000 6712: mark per månad. Det skall alltså vara frågan 6713: 52 § om ersättning av specificerade och utredda 6714: utgifter. 6715: Enligt 52 § 1 mom. lagen om skatt på Det är sålunda motiverat att betrakta nämn- 6716: inkomst och förmögenhet är sådana skäliga da dagtraktamente liksom bostadsersättningen 6717: ersättningar som betalas för täckande av sär- som i 52 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst 6718: skilda kostnader och den ökning av lev- och förmögenhet avsedda skäliga ersättningar, 6719: nadskostnaderna som skötseln av ett riksdags- dagtraktamentet tili den del som heldagsdag- 6720: mannauppdrag medför inte skattepliktig in- traktamente allmänt är skattefritt på grund av 6721: komst. Enligt paragrafens 2 mom. betraktas beslut av skattestyrelsen med stöd av 50 § 6722: såsom sådan skälig ersättning talmannens an- lagen om skatt på inkomst och förmögenhet, 6723: slag som avses i lagen om riksdagsmannaarvo- dvs. för närvarande tili en del av 100 mark. 6724: de och, om inte annat visas, 80 procent av en Under sådana förhållanden och emedan ett 6725: riksdagsmans kostnadsersättning. sådant arrangemang bäst motsvarar den all- 6726: Lagstiftningen om riksdagsmannaarvode männa beskattningsprincipen för denna typ av 6727: föreslås nu bli ändrad så att kostnadsersätt- ersättningar, föreslås att i 52 § 2 mom. lagen 6728: ningarna avskaffas och den ökning av lev- om skatt på inkomst och förmögenhet stadgas 6729: nadskostnaderna som skötseln av riksdagsman- att den bostadsersättning och de naturaförmå- 6730: nauppdraget medför blir täckta genom dag- ner om vilka stadgas i arvodeslagen skall be- 6731: traktamente och bostadsersättning. När det traktas som i paragrafens 1 mom. nämnda 6732: gäller skattefriheten för dessa ersättningar skäliga ersättningar. Dagtraktamente som be- 6733: samt för riksdagsmännens naturaförmåner och talas med stöd av arvodeslagens 5 § föreslås 6734: ersättningar för resekostnader bör följande vara skattepliktig inkomst endast tili den del 6735: beaktas. som heldagsdagtraktamente enligt beslut som 6736: Enligt arvodeslagens 5 § skall där avsett fattats av skattestyrelsen med stöd av 50 § 6737: dagtraktamente för den tid riksdagen är sam- lagen om skatt på inkomst och förmögenhet i 6738: lad utbetalas tili riksdagsmän som är valda i allmänhet inte är skattefritt. På motsvarande 6739: någon annan valkrets än Helsingfors stads och sätt föreslås dagtraktamente som betalas med 6740: Nylands läns valkrets samt tili sådana riksdags- stöd av arvodeslagens 7 § vara skattefritt tili 6741: män som är valda i Nylands Iän men bosatta den del som det tillsammans med dagtrakta- 6742: 1989 rd. - LM nr 47 13 6743: 6744: mente med stöd av lagens 5 § inte överstiger Ifrågavarande kostnader varierar från riks- 6745: maximibeloppet av de inrikes- och utrikesdag- dagsman tili riksdagsman. De påverkas bland 6746: traktamenten som i skattestyrelsens beslut fast- annat av avstånden inom valkretsen samt av 6747: ställts vara skattefria. Vidare föreslås de övriga omfattningen av det kontaktnät som riksdags- 6748: ersättningar för resekostnader som betalas med mannen upprätthåller. Vid beskattningen bör 6749: stöd av arvodeslagen vara skattefria tili den del dessa kostnader godkännas till skäliga belopp. 6750: de inte överstiger de i skattestyrelsens beslut Med tanke på en enhetlig beskattningspraxis är 6751: fastställda maximibeloppen för skattefrihet. det nödvändigt att skattestyrelsen utfärdar när- 6752: mare bestämmelser om avdragsrätten. 6753: 1 enlighet med detta föreslås att i 82 § 1 6754: 82 § mom. 5 punkten i lagen om skatt på inkomst 6755: och förmögenhet skall stadgas att skäliga kost- 6756: Enligt 82 § 1 mom. 5 punkten i den gällande nader som föranletts av skötseln av ett statligt 6757: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet förtroendeuppdrag utgör utgifter för inkomst- 6758: utgör skäliga kostnader som direkt föranletts ens förvärvande i enlighet med vad skattesty- 6759: av skötseln av riksdagsmannauppdraget in- relsen närmare bestämmer. 6760: komster för inkomstens förvärvande, vilka en Syftet är att i skattestyrelsens beslut faststäl- 6761: riksdagsman enligt lagens 81 § har rätt att dra la rätten till avdrag schablonmässigt så att en 6762: av från sina inkomster. riksdagsman med beaktande av regionala och 6763: Den föreslagna nya arvodeslagen innebär en andra liknande skiljaktigheter skall ha rätt att 6764: sådan förändring att några ersättningar utöver från sina inkomster dra av ett belopp som 6765: bostadsersättningen och dagtraktamentena, vil- motsvarar en viss andel av riksdagsmannaarvo- 6766: ka täcker ökningen i levnadskostnaderna, inte det. Om en riksdagsman med hjälp av tili 6767: längre skulle utbetalas för de särskilda kost- exempel körjournaler och andra verifikat kan 6768: nader som förorsakas av skötseln av riksdags- påvisa att han har haft större kostnader som 6769: mannauppdraget. Grunddelen av kostnadser- kan betraktas som skäliga, skall det avdrag 6770: sättningen enligt den nu gällande arvodeslagen som fastställts i skattestyrelsens beslut även 6771: (33 OJo) är en dylik ersättning. kunna överskridas. 6772: Härigenom får avdraget för inkomstens 1 syfte att åstadkomma större rättvisa i 6773: förvärvande större betydelse än tidigare för medlemmarnas av Ålands Landsting beskatt- 6774: riksdagsmännen. En riksdagsman kan med ning och för att deras utgifter för inkomstens 6775: stöd av gällande 81 § och 82 § 1 mom. 5 förvärvande skall kunna beaktas, föreslås att 6776: punkten i lagen om skatt på inkomst och paragrafen förtydligas till denna del. 6777: förmögenhet från sina inkomster dra av skäli- 1 beslutet skall även utfärdas behövliga be- 6778: ga utgifter för inkomstens förvärvande. stämmelser om hurudana utgifter som kan 6779: Dessa utgifter består framför allt av de komma i fråga med beaktande av vad som 6780: ökade kostnader för kontakter som krävs på sagts ovan. 6781: grund av riksdagsmannauppdr~get såsom Lagen om skatt på inkomst och förmögenhet 6782: rese-, post- och telefonkostnader. Aven elektri- (1240/88) är i kraft tili 31.12.1989. De före- 6783: citets- och städningsutgifter för den andra slagna ändringarna i 52 och 82 §§ i lagen om 6784: bostad som avses i 6 § i den föreslagna arvo- skatt på inkomst och förmögenhet bör därför 6785: deslagen utgör dylika kostnader. De ökade stadgas träda i kraft under år 1989. 6786: levnadskostnader som skall täckas med dag- 6787: traktamentet enligt lagens 5 § och de direkta Med stöd av det ovan anförda föreslår jag 6788: bostadskostnader för den andra bostaden som 6789: överstiger maximibeloppen för bostadsersätt- att Riksdagen skal/ godkänna följan- 6790: ning bör inte kunna dras av. de lagförslag: 6791: 14 1989 rd. - LM nr 47 6792: 6793: 6794: 1. 6795: Lag 6796: om riksdagsmannaarvode 6797: 6798: 1 enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på det sätt 70 § riksdagsordningen föreskriver, 6799: stadgas: 6800: 6801: 1§ Till talmannen, vicetalmännen och utskott- 6802: Tillämpningsområde sordförandena betalas riksdagsmannaarvodet 6803: höjt i enlighet med 2 § 2 mom. för den tid för 6804: Denna lag gäller riksdagsmännens rätt till viiken de har valts att sköta uppdraget. 6805: arvode för riksdagsmannavärvet och ersättning Om förlust av riksdagsmannaarvode eller en 6806: för härav föranledda kostnader samt natura- del av det i vissa fall stadgas i riksdagsord- 6807: förmåner som hänför sig till riksdagsmanna- ningen. 6808: värvet. 6809: 4 § 6810: 2§ 6811: Semesterpenning 6812: Riksdagsmannaarvode 6813: Riksdagsmän som sköter sitt riksdagsmanna- 6814: Riksdagsmannaarvodet betalas enligt den uppdrag den 30 juni har rätt till semesterpen- 6815: högsta tabellönen i den löneklass som är fyra ning som bestäms i enlighet med det riksdags- 6816: lönesklasser lägre än löneklassen för statsråds- mannaarvode som skall betalas till dem vid 6817: medlemmarnas arvode. sagda tidpunkt och enligt 36 semesterdagar 6818: Till ordföranden i ett riksdagsutskott betalas samt i övrigt enligt grunderna för semesterpen- 6819: riksdagsmannaarvodet till ett belopp som är en ning till statstjänstemän. 6820: löneklass högre och till riksdagens vicetalmän 6821: till ett belopp som är två löneklasser högre än 5§ 6822: vad som stadgas i 1 mom. Riksdagsmannaar- 6823: vodet för riksdagens talman betalas enligt den Dagtraktamente 6824: högsta tabellönen i löneklassen för statsråds- Till en riksdagsman vars egentliga bostad 6825: medlemmarnas arvode, höjd med 20 procent. enligt lagen om befolkningsböcker (141/69) 6826: med anlitande av allmänna land- eller vatten- 6827: 3§ kommunikationer är belägen på längre avstånd 6828: Tid som berättigar tili riksdagsmannaarvode än 30 kilometer från Helsingfors huvudjärn- 6829: vägsstation och som blivit vald i en annan 6830: Rätten till riksdagsmannaarvode börjar den valkrets än Helsingfors stads eller Nylands läns 6831: dag då riksdagsmannens fullmakt har godkänts valkrets betalas dagtraktamente till ett belopp 6832: eller riksdagen i ett sådant fall varom stadgas i som motsvarar heldagsdagtraktamente till 6833: 24 § 1 mom. riksdagsordningen har berättigat statstjänstemän för varje sådant dygn som 6834: honom att intaga säte i riksdagen. Rätten till riksdagen är församlad och som berättigar till 6835: arvode upphör den dag riksdagsmannauppdra- riksdagsmannaarvode. Under enahanda förut- 6836: get upphör eller riksdagsmannauppdraget av- sättningar avseende bosättning har också en 6837: bryts i de fall som avses i 10 § 2 mom. riksdagsman, som blivit vald i Nylands läns 6838: riksdagsordningen. Om riksdagsmannauppdra- valkrets, rätt till dagtraktamente. 6839: get upphör till följd av en riksdagsmans från- 6840: fälle upphör rätten till riksdagsmannaarvode 6§ 6841: vid utgången av dödsmånaden. Om en supp- 6842: leant kaUas till riksdagsman eller om riksdags- Bostadsersättning 6843: mannauppdraget fortsätter efter ett sådant av- Till en riksdagsman som valts i någon annan 6844: brott som avses i 10 § 2 mom. riksdagsord- än Helsingfors stads eller Nylands läns valkrets 6845: ningen begynner rätten till riksdagsmannaarvo- och som utöver sin bostad i någon av dessa två 6846: de räknat från den dag då riksdagsmannen valkretsar för skötseln av sitt riksdagsmanna- 6847: börjar handha riksdagsmannauppdraget. värv har en bostad i Helsingfors, Esbo, Oran- 6848: 1989 rd. - LM nr 47 15 6849: 6850: kulla eller Vanda, betalas som bostadsersätt- hälsokontroller och för arbetsplatshälsovård 6851: ning ett belopp som motsvarar de direkta kan i enlighet med grunder som fastställs av 6852: kostnaderna för denna bostad, dock högst kanslikommissionen betalas inom ramen för 6853: 2 000 mark per månad. Också en riksdagsman budgeten. 6854: som har blivit vald i Nylands läns valkrets har En riksdagsmans rätt till olycksfallsförsäk- 6855: samma rätt till bostadsersättning, om hans ring bestäms i tillämpliga delar enligt lagen 6856: bostad med anlitande av allmänna land- eller angående innehavares av statstjänst och 6857: vattenkommunikationer är belägen på längre -befattning rätt till skadestånd vid olycksfall 6858: avstånd än 60 kilometer från Helsingfors hu- (154/35). 6859: vudjärnvagsstation och om han utöver denna 6860: bostad dessutom har en bostad i Helsingfors, 9§ 6861: Esbo, OrankuHa eller Vanda för skötseln av Arvode och ersättningar jör resekostnader i 6862: sitt riksdagsmannavärv. vissa fa/1 6863: Riksdagens kanslikommission skall varje ka- 6864: lenderår justera bostadsersättningens maximi- Medlemmar i riksdagens utrikesutskott, 6865: belopp i motsvarighet till bostadshyrornas ut- statsutskott, kanslikommission och lönedelega- 6866: veckling i huvudstadsregionen. tion samt i 42 a § riksdagsordningen nämnda 6867: Bostadsersättningen skall betalas för den till justeringsmän, som under valperioden efter 6868: riksdagsmannaarvode berättigande tid under avbrott i riksdagsarbetet eller sedan riksdagens 6869: viiken kostnaderna åsamkas. arbete förklarats avslutat eller sedan riksdagen 6870: upplösts har tagit del i dessa organs samman- 6871: 7§ träde eller utfört justeringsmannaupgifter, får 6872: Ersättningar för resekostnader för denna tid och för tiden för resor med 6873: anledning av dessa uppgifter utöver sitt riks- 6874: En riksdagsman får för den tid hans riks- dagsmannaarvode ett särskilt arvode samt er- 6875: dagsmannavärv fortgår fribiljett i första klass sättningar för resekostnader på samma sätt 6876: på statsjärnvägarna samt på post- och telever- som en statstjänsteman i första reseklassen för 6877: kets busslinjer. en tjänsteresa. Arvodet är härvid hälften av det 6878: För resor som ansluter sig till riksdagsman- icke förhöjda riksdagsmannaarvodet. 6879: navärvet har en riksdagsman i enlighet med En i 42 a § riksdagsordningen nämnd juste- 6880: närmare grunder som fastställs av riksdagens ringsman har för uppdrag som utförts och 6881: kanslikommission rätt till ersättning för rese- tiden för resor som företagits efter valperio- 6882: biljettkostnader för resor i buss i linjetrafik dens slut rätt till ett arvode som motsvarar det 6883: samt för resor med regelbundet inhemskt rutt- icke förhöjda riksdagsmannaarvodet samt till 6884: flyg och för biltransport i anslutning därtill. förmåner enligt 7 och 8 §§ på samma sätt som 6885: Till en riksdagsman betalas ersättning för för en tjänsteresa. 6886: resekostnader för en resa som i enlighet med För resan från hemmet till riksdagen innan 6887: riksdagens beslut gjorts i Finland eller utom- riksdagsmannavärvet börjar samt för resan 6888: lands på samma sätt som till en statstjänste- från riksdagen till hemmet efter det att riks- 6889: man i första reseklassen. Dagtraktamente eller dagsmannavärvet upphört har en riksdagsman 6890: annan motsvarande ersättning betalas likväl rätt till ersättning för resekostnader och till 6891: endast till den del som beloppet överstiger det inkvarteringsersättning på samma sätt som en 6892: dagtraktamente som med stöd av 5 § skall statstjänsteman i första reseklassen. 6893: betalas för samma tid, utom om resan omedel- 6894: bart ansluter sig till en utlandsresa. 6895: Kanslikommissionen kan bevilja en riksdags- 10 § 6896: man skälig ersättning också för andra resekost- 6897: nader än sådana som avses i 2 och 3 mom. och 6898: Statsrådsmedlemmars rätt tili riksdagsman- 6899: som föranleds av riksdagsmannavärvet. 6900: naarvode och andra jörmåner 6901: En riksdagsman som är medlem av statsrå- 6902: 8§ det har rätt till hälften av det ohöjda riksdags- 6903: Naturajörmåner mannaarvodet och till den semesterpenning 6904: som skall betalas med stöd av det samt till 6905: Riksdagsmännens kostnader för allmänna förmåner som avses i 6-9 §§. 6906: 16 1989 rd. - LM nr 47 6907: 6908: 11 § kommission. Riksdagsmannaarvodet betalas 6909: Riksdagsmannaarvode och bostadsersättning emellertid en gång i månaden. 6910: för en del av en månad 6911: 13 § 6912: När riksdagsmannaarvode eller bostads- Närmare bestämme/ser 6913: ersättning skall betalas för en del av en kalen- 6914: dermånad betalas för varje dag ett arvode eller Närmare bestämmelser om tillämpningen av 6915: en ersättning som har dividerats med antalet denna lag ges vid behov av riksdagens kansli- 6916: dagar i kalendermånaden. Riksdagsmannaar- kommission. 6917: vode som har betalts i förskott krävs inte 6918: tillbaka hos riksdagsmannen. 14 § 6919: Ikrajtträdandet 6920: 12 § 6921: Betalningstidpunkten jör förmånerna Denna lag träder i kraft den 6922: 19 och genom den upphävs lagen den 30 6923: Förmåner enligt denna lag betalas vid tid- april 1947 om riksdagsmannaarvode (328/47) 6924: punkter som fastställs av riksdagens kansli- med senare ändringar. 6925: 6926: 6927: 6928: 6929: 2. 6930: Lag 6931: om ändring av 5 § lagen om pension för riksdagsmän 6932: 6933: 1 enlighet med riksdagens beslut ändras 5 § lagen den 14 juli 1967 om pension för riksdagsmän 6934: (329/67), sådan den lyder delvis ändrad genom lag av den 29 december 1988 (1296/88), som 6935: följer: 6936: 6937: 5 § 6938: Grund för pensionen är det riksdagsman- vode som avses i 2 § 1 mom. lagen om 6939: naarvode som månatligen då riksdagsmanna- riksdagsmannaarvode. 6940: värvet upphör betalas tili en riksdagsman i 6941: enlighet med lagen om riksdagsmannaarvode Denna lag träder i kraft den 6942: ( 1 ), ökat med en tolftedel av den del av 19 6943: dagtraktamentet som under ett år har betalts Lagens 5 § 1 mom. tillämpas också på 6944: till riksdagsmannen och på viiken skatt upp- sådana pensioner där det pensionsfall som 6945: bärs eller förskottsinnehållning görs. Det pen- utgör grunden för pensionen har inträffat in- 6946: sionsgrundande arvodet motsvarar dock minst nan lagen trädde i kraft. Vid tillämpningen av 6947: den grundlön som enligt 2 § 1 mom. i sagda lag stadgandet i momentets andra mening bestäms 6948: skall betalas vid ett pensionsfall och som be- den där avsedda grundlönen i enlighet med de 6949: stäms enligt den löneklass som utgör grund för lönetabeller som tillämpas vid lagens ikraftträ- 6950: riksdagsmannaarvodet. dande. Ärenden som gäller dessa pensioner 6951: Om en riksdagsman då hans riksdagsmanna- kan omprövas utan hinder av ett laga kraft 6952: värv upphör är medlem av statsrådet betraktas vunnet beslut, varvid en eventuell höjning be- 6953: såsom hans pensionsgrundande arvode det ar- talas räknat från lagens ikraftträdande. 6954: 1989 rd. - LM nr 47 17 6955: 6956: 3. 6957: Lag 6958: om ändring av 52 och 82 §§ lagen om skatt på inkomst och förmögenhet 6959: 6960: 1 enlighet med riksdagens beslut ändras i lagen den 29 december 1988 om skatt på inkomst och 6961: förmögenhet (1240/88) 52§ 2 mom. och 82 § 1 mom. 5 punkten som följer: 6962: 6963: 52 § maximibelopp som skattestyrelsen fastställt 6964: - - - - - - - - - - - - - - ett beslut givet med stöd av 50 §. 6965: Såsom i 1 mom. nämnd skälig ersättning 6966: betraktas 82 § 6967: 1) bostadsersättning och naturaförmåner Utgifter för inkomstens förvärvande är 6968: varom stadgas i lagen om riksdagsmannaarvo- bland annat 6969: de ( 1 ), 6970: 2) dagtraktamente som skall betalas med 5) skäliga kostnader som direkt föranletts av 6971: stöd av 5 § i nämnda lag, till den del som dess skötseln av ett statligt förtroendeuppdrag och 6972: maximibelopp inte överstiger beloppet för hel- uppdrag som medlem av Ålands Landsting, i 6973: dagsdagtraktamente som skattestyrelsen fast- enlighet med vad skattestyrelsen närmare be- 6974: ställt i ett beslut givet med stöd av 50 §, stämmer. 6975: 3) dagtraktamente som skall betalas med 6976: stöd av 7 § nämnda lag, till den del de tillsam- 6977: mans med dagtraktamente enligt 2 punkten Denna lag träder i kraft den 6978: inte överstiger de maximibelopp för dagtrakta- 19 . 6979: menten för resa i hemlandet eller utomlands För år 19 tillämpas den på förmåner som 6980: som skattestyrelsen genom ett beslut givet med avses i 52 § lagen om skatt på inkomst och 6981: stöd av 50 § har fastställt vara skattefria, samt förmögenhet och som erhållits för tiden efter 6982: 4) ersättningar för andra resekostnader som det lagen trädde i kraft samt på kostnader som 6983: skall betalas med stöd av nämnda lag, till den avses i lagens 82 § 1 mom. 5 punkt och som 6984: del de tillsammans med det ovan nämnda föranletts efter ikraftträdandet. 6985: dagtraktamentet inte överstiger de skattefria 6986: 6987: 6988: Helsingfors den 25 maj 1989 6989: 6990: Gunnar Jansson 6991: 6992: 6993: 6994: 6995: 3 290020D 6996: 1989 vp. 6997: 6998: Lakialoite n:o 47 Suomennos 6999: 7000: 7001: 7002: 7003: Jansson: Ehdotukset laeiksi kansanedustajien palkkiosta sekä 7004: kansanedustajain eläkelain 5 §:n ja tulo- ja varallisuusvero- 7005: lain 52 ja 82 §:n muuttamisesta 7006: 7007: 7008: Eduskunnalle 7009: 7010: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7011: 7012: Aloitteessa ehdotetaan annettavaksi uusi laki Kun nykyinen edustajanpalkkiolaki on ajan 7013: kansanedustajien palkkiosta sekä lait kansan- kuluessa muodostunut lainsäädäntöteknisesti 7014: edustajain eläkelain 5 §:n ja tulo- ja varalli- vanhentuneeksi, ehdotetaan annettavaksi ko- 7015: suusverolain 52 ja 82 §:n muuttamisesta. konaan uusittu laki kansanedustajien palkkios- 7016: Ehdotuksen mukaan edustajanpalkkion ta- ta. 7017: soa tarkistettaisiin siten, että se olisi neljä Ehdotetun edustajanpalkkiolain mukaiset 7018: palkkausluokkaa valtioneuvoston Jasenen etuusjärjestelyt heijastuvat myös kansanedus- 7019: palkkiota pienemmän palkkausluokan kor- tajien eläketurvaan. Sen vuoksi ehdotetaan 7020: keimman taulukkopalkan määräinen. Edus- kansanedustajain eläkelakia muutettavaksi si- 7021: kunnan valiokunnan puheenjohtajalle edusta- ten, että edustajan eläkkeen peruste seuraa 7022: janpalkkio maksettaisiin yhtä ja eduskunnan edustajanpalkkion kehitystä. Edelleen ehdote- 7023: varapuhemiehelle kahta palkkausluokkaa kor- taan tulo- ja varallisuusverolakia muutettavak- 7024: keampana. Eduskunnan puhemiehen edusta- si siten, että kustannusten korvausten veron- 7025: janpalkkio olisi valtioneuvoston jäsenen palk- alaisuus vastaa yleistä käytäntöä. Lisäksi ehdo- 7026: kiota vastaavan palkkausluokan korkeimman tetaan, että verohallitus voi antaa tarkemmat 7027: taulukkopalkan määräinen, korotettuna 20 määräykset siitä, miten edustajantoimen hoita- 7028: prosentilla. misesta välittömästi aiheutuneet erityiset kus- 7029: Kansanedustajan oikeus edustajantoimesta tannukset voidaan vähentää verotuksessa tu- 7030: aiheutuvien kustannusten korvauksiin järjestet- lonhankkimiskustannuksina. 7031: täisiin uudelleen siten, että kulukorvaus pois- Lait on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli- 7032: tettaisiin ja ryhdyttäisiin maksamaan päivära- simman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksyt- 7033: haa ja asuntokorvausta. Edustajan oikeus ty. 7034: luontoisetuihin ja matkakustannusten kor- 7035: vauksiin säilytettäisiin nykyisellään. 7036: 7037: 7038: 7039: 7040: YLEISPERUSTELUT 7041: 7042: 1. Ehdotuksen merkitys edustajantointaan. Tämän vuoksi kansanedus- 7043: tajalle on turvattava riittävät taloudelliset mah- 7044: 1.1. Tavoitteet dollisuudet keskittyä edustajantoimen hoitami- 7045: seen. 7046: Eduskunta on ylin valtioelin. Valtiollisen Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n mukaan kan- 7047: järjestelmämme toimivuuden kannalta on tär- sanedustaja saa valtion varoista palkkion ja 7048: keää, että eduskunnan toimintaedellytykset on sen lisäksi korvauksen matkoistaan valtiopäi- 7049: turvattu. Ne riippuvat olennaisesti siitä, millai- ville ja valtiopäiviltä takaisin. Säännöksessä 7050: set edellytykset kansanedustajilla on hoitaa edellytetään, että palkkion ja korvauksen pe- 7051: 290020D 7052: 2 1989 vp. - LA n:o 47 7053: 7054: rusteista säädetään lailla, jota koskeva ehdotus sen 70 §:ssä säädetään. Mainitun lainkohdan 7055: käsitellään siinä järjestyksessä, kuin valtiopäi- mukaan käsiteltäessä ehdotusta laiksi, joka 7056: väjärjestyksen 70 §:ssä säädetään. koskee edustajanpalkkiota, on myös noudatet- 7057: Palkkion ja korvausten perusteet on säädet- tava valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n säännöksiä, 7058: tävä siten, että kansanedustajan taloudelliset kuitenkin niin, että tämmöistä asiaa ei voida 7059: edut ovat riittävät, mutta samalla kohtuulliset jättää lepäämään ja että asia katsotaan rauen- 7060: suhteessa muista julkisista tehtävistä suoritetta- neeksi, jollei sitä koskevaa ehdotusta kolman- 7061: vien etuuksien tasoon. Etuudet on määriteltävä nessa käsittelyssä ole kannattanut vähintään 7062: siten, että edustajat saavat yhdenvertaisen koh- kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 7063: telun. Lisäksi on huolehdittava siitä, että edus- Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n edellyttämällä 7064: tajantoimesta aiheutuvien kustannusten kor- tavalla säädetyssä laissa on määrättävä sen 7065: vaukset kattavat asianmukaisesti näitä kustan- palkkion perusteet, joka valtiopäivien keskey- 7066: nuksia ja kohdentuvat oikein. Etuuksien mää- dyttyä ja niiden päätyttyä suoritetaan valtiova- 7067: räytymisperusteiden tulee olla selkeitä ja sa- rainvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja 7068: nanmuotonsa mukaisina sovellettavia sekä hal- palkkavaltuuskunnan jäsenille sekä niille edus- 7069: linnollisesti mahdollisimman yksinkertaisia. tajille, joiden tehtävänä on eduskunnasta me- 7070: nevien kirjelmien ja valtiopäiväpäätöksen tar- 7071: kistaminen. 7072: 1.2. Keinot 7073: 7074: Edellä selostettujen tavoitteiden toteuttami- 2.2. Edustajanpalkkio 7075: nen edellyttää edustajanpalkkiosta annetun 7076: lain (328/ 47), jäljempänä edustajanpalkkiola- Edustajanpalkkiolain 1 §:n mukaan edusta- 7077: ki, uudistamista sisällöllisesti erityisesti edusta- jalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka 7078: janpalkkiota ja edustajantoimesta aiheutunei- määrä on seitsemää palkkausluokkaa pienempi 7079: den kustannusten korvaamisen perusteita kos- kuin valtioneuvoston jäsenen palkkio. Valtio- 7080: kevien säännösten osalta. Kun sisällöllisten neuvoston jäsenen palkkiosta on säädetty val- 7081: uudistusten lisäksi on syytä pyrkiä selkeyttä- tioneuvoston jäsenen palkkiosta annetun lain 7082: mään säännösten esittämistapaa, ehdotetaan (229/55) 1 §:ssä, jonka mukaan valtioneuvos- 7083: voimassa oleva laki kumottavaksi ja korvatta- ton jäsen saa palkkiota, joka vastaa ylimpään 7084: vaksi uudella lailla kansanedustajien palkkios- palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa 7085: ta. kulloinkin suoritettavan peruspalkan, kalliin- 7086: Kansanedustajain eläkelakiin (329/67) ehdo- paikanlisän ja viiden ikälisän yhteismäärää. 7087: tetaan tehtäväksi edustajanpalkkiolainsäädän- Edustajanpalkkio on nykyisin valtion virka- 7088: nön muutosten edellyttämät korjaukset. Tulo- miespalkkausluokan A 27 mukainen eli 7089: ja varallisuusverolakia (1240/88) ehdotetaan 14 089-17 994 markkaa kuukaudessa. Kan- 7090: tarkistettavaksi siten, etteivät uudenkaan edus- sanedustaja saa kuitenkin ikälisiä vain edusta- 7091: tajanpalkkiolain mukaiset kustannusten kor- janaolaajan mukaisesti. Lomaraha maksetaan 7092: vaukset ole veronalaista tuloa, lukuun ottamat- 26 päivän lomaoikeuden perusteella. 7093: ta päivärahan palkansaajillekin veronalaista Edustajanpalkkiolain 2 §:n mukaan edustaja 7094: osaa. saa palkkion siitä päivästä alkaen, jona hänen 7095: valtakirjansa on hyväksytty tai eduskunta val- 7096: tiopäiväjärjestyksen 24 §:n 1 momentissa mai- 7097: 2. Nykyinen tilanne nitussa tapauksessa on oikeuttanut hänet ole- 7098: maan edustajana valtiopäivillä. Edustajanpalk- 7099: 2.1. Valtiopäiväjärjestyksen säännökset kio suoritetaan siihen päivään saakka, jona 7100: edustajantoimi lakkaa. Normaalitapauksessa 7101: Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n mukaan edus- on palkkauksen maksamisen päättymishetki se 7102: taja saa valtion varoista palkkion ja sen lisäksi ajankohta, jolloin uusien vaalien tulos juliste- 7103: korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtio- taan. 7104: päiviltä takaisin. Edustajanpalkkion sekä mat- Edustajalta, joka on kutsuttu valtioneuvos- 7105: kakustannusten korvauksen perusteet määrä- ton jäseneksi, pidätetään edustajanpalkkiolain 7106: tään lailla, jota koskeva ehdotus käsitellään 1 §:n 3 momentin mukaan puolet hänelle tule- 7107: siinä järjestyksessä kuin valtio_päiväjärjestyk- vasta edustajanpalkkiosta ja kulukorvauksesta. 7108: 1989 vp. - LA n:o 47 3 7109: 7110: Edustajalta, joka on asevelvollisena astunut edustajan tehtävän hoitamisesta aiheutuvista 7111: palvelukseen vakinaisessa väessä tai siviilipal- matkustamiskustannuksista. 7112: velukseen, pidätetään edustajanpalkkio ja ku- Lain 1 c §:n mukaan edustajalle suoritetaan 7113: lukorvaus sanotun palveluksen ajalta. eduskunnan kansliatoimikunnan tarkemmin 7114: määräämällä tavalla kotimaassa ja ulkomailla 7115: eduskunnan määräyksestä tehdystä matkasta 7116: 2.3. Kutukorvaus matkakustannusten korvausta sen mukaisesti 7117: kuin valtion virkamatkasta ensimmäisessä mat- 7118: Kulukorvauksesta säädetään edustajanpalk- kaluokassa kulloinkin suoritetaan. Kotimaan 7119: kiosta annetun lain muuttamisesta annetun lain päivärahaa ei kuitenkaan suoriteta siltä ajalta, 7120: (1295/88) 1 §:n 2 momentissa. Sen mukaan jolta edustaja on oikeutettu kulukorvaukseen, 7121: samalta ajalta kuin edustajanpalkkiota suorite- paitsi jos eduskunnan määräyksestä tehty mat- 7122: taan edustajalle edustajantoimesta aiheutuvista ka välittömästi liittyy ulkomaanmatkaan. 7123: ylimääräisistä kuluista korvaus, jonka suuruus 7124: on 33 prosenttia edustajanpalkkiosta ilman 7125: ikälisiä (4 649 mk/kk). Edustajalle, joka on 2.5. Muut etuudet 7126: valittu muusta kuin Helsingin kaupungin tai 7127: Uudenmaan läänin vaalipiiristä, suoritetaan Edustajanpalkkiolain 5 a §:n 1 momentin 7128: kulukorvaus 45 prosentin mukaan laskettuna mukaan edustajan oikeus tapaturmakorvauk- 7129: (6 340 mk/kk). Jos edustajalla on muussa kuin seen määräytyy soveltuvin osin valtion viran- 7130: Helsingin kaupungin tai Uudenmaan läänin tai toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta an- 7131: vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajan- netun lain (154/35) mukaan. Saman pykälän 2 7132: toimen hoitamista varten omistus- tai vuokra- momentin mukaan voidaan kansliatoimikun- 7133: asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai nan määräämällä tavalla ja tulo- ja menoar- 7134: Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 56 prosen- vion rajoissa valtion varoista suorittaa edusta- 7135: tin mukaan laskettuna (7 889 mk/kk). Uuden- jain yleisten terveystarkastusten ja työtervey- 7136: maan läänin vaalipiiristä valitun edustajan ku- denhoidon kustannukset. 7137: lukorvaus lasketaan kuitenkin 45 prosentin Edustajanpalkkiolain 6 §:ssä säädetään, että 7138: mukaan, jos hänen asuntonsa on yleisiä maa- eduskunta päättää valtiovarainvaliokunnan eh- 7139: ja vesikulkuneuvoja käyttäen kauempana kuin dotuksesta, kuinka suuren määrärahan puhe- 7140: 30 kilometrin matkan päässä Helsingin päärau- mies saa niiden kulujen korvaukseksi, joita 7141: tatieasemalta. hänellä on valtiopäivien aikana. 7142: 7143: 7144: 2.4. Matkakustannusten korvaukset 2.6. Eläketurva 7145: 7146: Edustajanpalkkiolain 1 a §:n 1 momentin Kansanedustajien eläketurvasta on säädetty 7147: mukaan edustaja saa edustajantoimensa ajaksi kansanedustajain eläkelaissa (329/67). Tämän 7148: ensimmäisen luokan vuosivapaalipun valtion- lain mukaista eläkettä saa 240 entistä edustajaa 7149: rautateiden kaikille radoille sekä vapaalipun (toukokuussa 1989). Heidän lisäkseen on noin 7150: posti- ja lennätinlaitoksen autolinjoille. Saman 100 sellaista entistä edustajaa, joiden edustajan 7151: pykälän 2 momentin mukaan korvataan edus- tehtävä on päättynyt, mutta jotka eivät vielä 7152: tajalle, joka hoitaessaan edustajan tehtäväänsä ole eläkkeellä. Osalle mainituista 240 entisestä 7153: käyttää linjaliikenteessä olevaa linja-autoa tai edustajasta eläke on aikanaan laskettu ilman 7154: säännöllisessä kotimaan reittiliikenteessä ole- edustajanpalkkioon myöhemmin liitettyä ikäli- 7155: vaa lentokonetta, matkalipuista aiheutuneet sää. Vuoden 1989 alusta voimaan tulleella 7156: kustannukset sen mukaan, kuin kansliatoimi- lailla (1296/88) muutetun kansanedustajain 7157: kunta tarkemmin määrää. Jos lentoliikenteen eläkelain 5 §:n mukaan eläkkeen perusteena 7158: harjoittaja huolehtii lentomatkustajien auto- olevana palkkiona pidetään edustajalle kuu- 7159: kuljetuksesta, edustaja saa korvauksen myös kaudelta suoritettavaa palkkiota lisättynä kulu- 7160: autokuljetuksen käyttämisestä. korvauksen veronalaisella osalla. Toistaiseksi 7161: Lain 1 b §:n mukaan eduskunnan kansliatoi- eläkkeelle ei vielä ole siirtynyt yksikään edusta- 7162: mikunta voi myöntää edustajalle kohtuullisen ja, jonka eläkkeessä veronalainen osa kulukor- 7163: korvauksen muista kuin 1 a §:ssä tarkoitetuista vauksesta olisi otettu huomioon. 7164: 4 1989 vp. - LA n:o 47 7165: 7166: Aikaisemman kansanedustajain eläkelain kuntaryhmiä sekä oikeusministeriötä ja vero- 7167: (618/48) mukaista eläkettä saa 15 entistä edus- hallitusta työryhmä jätti ehdotuksensa kanslia- 7168: tajaa. Tämä ns. vanha kansanedustajain elä- toimikunnalle 3 päivänä toukokuuta 1989. 7169: kelaki on kumottu 1.1.1967 lukien, mutta sen Työryhmä ehdotti säädettäväksi uuden lain 7170: mukainen eläkeoikeus on kuitenkin edelleen kansanedustajien palkkiosta sekä lait kansan- 7171: olemassa niillä entisillä edustajilla, jotka aika- edustajain eläkelain 5 §:n ja tulo- ja varalli- 7172: naan ovat eduskunnan kansliatoimikunnalle suusverolain muuttamisesta. Lakialoite on työ- 7173: ilmoittaneet haluavansa säilyttää oikeutensa ryhmän ehdotuksen mukainen. 7174: siihen. Tätä eläkettä ei yhteensoviteta lainkaan 7175: muuhun työeläketurvaan. Sen vuoksi se on 7176: edullinen niille entisille edustajille, jotka ovat 7177: 4. Ehdotuksen organisatoriset vai- 7178: työelämässä tai yrittäjätoiminnassa ansainneet 7179: kutukset 7180: merkittävästi myös muuta eläketurvaa. 7181: Edustajantoimen hoitamisesta aiheutuvien 7182: kustannusten korvausjärjestelmien kehittämi- 7183: 2.7. Verotus 7184: sen vuoksi hallinnollinen työ, josta edelleen 7185: Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 52 §:n huolehtisi eduskunnan tilitoimisto kansliatoi- 7186: 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole mikunnan johdon ja valvonnan alaisena, jon- 7187: kohtuullinen korvaus, joka maksetaan kansan- kin verran lisääntyisi. 7188: edustajan toimen hoitamisesta aiheutuneiden Kansanedustajien eläketurvan toimeenpano 7189: erityisten kustannusten ja elantokustannusten valtiokonttorissa muuttuisi nykyistä työlääm- 7190: lisäyksen kattamiseksi. Pykälän 2 momentin mäksi, koska ehdotuksen mukaan jatkossa 7191: mukaan 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulli- kansanedustajien eläkehakemusten käsittelyssä 7192: sena korvauksena pidetään edustajanpalkkio- ja uudelleenlaskemistilanteissa joudutaan otta- 7193: laissa tarkoitettua puhemiehen määrärahaa ja maan huomioon vähimmäiseläkepalkkio sekä 7194: muun selvityksen puuttuessa 80 prosenttia selvittämään erikseen kansanedustajan veron- 7195: edustajan kulukorvauksesta. alainen päiväraha. 7196: Lisähenkilöstöä ei hallinnollisen työn lisään- 7197: Tulo- ja varallisuusverolain 80 §:n 2 kohdan 7198: tymisen johdosta kuitenkaan tarvittaisi. 7199: mukaan veronalaista tuloa ei ole etu kansan- 7200: edustajan toimeen liittyvästä oikeudesta mak- 7201: suttomaan matkustamiseen. Lain 81 §:n 1 mo- 7202: mentin mukaan verovelvollisella on oikeus tu- 7203: lostaan vähentää tulon hankkimisesta ja säilyt- 5. Ehdotuksen taloudelliset vaiku- 7204: tämisestä johtuneet menot. Lain 82 §:n 1 mo- tukset 7205: mentin 5 kohdan mukaan tulon hankkimisesta 7206: johtuneita menoja ovat muun ohessa valtiolli- Edustajanpalkkiolain uudistaminen lisäisi 7207: sen luottamustehtävän hoitamisesta välittömäs- valtion menoja noin 10 miljoonaa markkaa 7208: ti aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. vuodessa. Toisaalta edustajanpalkkioista ja 7209: korvauksista maksettavien verojen vuotuinen 7210: lisäys olisi myös noin 10 miljoonaa markkaa, 7211: 3. Asian valmistelu josta kunnallisverotuksen perusteella menevien 7212: verojen ja maksujen osuus on noin 4 miljoo- 7213: Eduskunnan kansliatoimikunta asetti 20 päi- naa markkaa. 7214: vänä joulukuuta 1988 työryhmän, jonka tehtä- Eläketurvaan ehdotettu muutos lisäisi val- 7215: vänä oli selvittää kansanedustajien nykyistä tion eläkemenoja noin 2 miljoonaa markkaa 7216: palkkio-, kulukorvaus- ja eläkejärjestelmää vuodessa. Sen verotuloja lisäävää vaikutusta ei 7217: koskevien säännösten tarkoituksenmukaisuus ole arvioitu. 7218: ja tehdä eduskuntaryhmiä kuultuaan ehdotus Valtiokonttorin tietojärjestelmiin tehtävät 7219: niiksi toimenpiteiksi, joihin sanottu selvitys muutokset aiheuttaisivat noin 200 000 markan 7220: mahdollisesti antaa aihetta. Kuultuaan edus- kertamenon. 7221: 1989 vp. - LA n:o 47 5 7222: 7223: 7224: 7225: 7226: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 7227: 7228: 1. Laki kansanedustajien palkkiosta kausten kanssa. On edelleenkin tarkoituksen- 7229: mukaista säilyttää edustajanpalkkion määräy- 7230: 1 § Sove/tamisala tyminen suhteessa valtioneuvoston jäsenen 7231: palkkioon ja siten valtion ylimpiin virkamies- 7232: Lain alkuun ehdotetaan otettavaksi säännös palkkauksiin. 7233: sen soveltamisalasta. Siinä mainittaisiin säädet- Näin ollen ehdotetaan, että edustajanpalkkio 7234: tävät etuuslajit, nimittäin palkkio, edustajan- säädetään määräytymään neljä palkkausluok- 7235: toimesta aiheutuvien kustannusten korvaukset kaa valtioneuvoston jäsenen palkkiota pienem- 7236: ja edustajantoimeen kuuluvat luontaisedut. pänä. Nykyisellään tämä tarkoittaa palkkaus- 7237: Käsite palkkio kattaisi varsinaisen edustajan- luokkaa A 30. Tässä palkkausluokassa ovat 7238: palkkion lisäksi myös lomarahan ja lakiehdo- valtion virkamiehistä muun muassa laitoksen 7239: tuksen 9 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa mak- päällikköinä toimivat ylijohtajat ja eräät mi- 7240: settavat palkkiot. Lain soveltamisala vastaisi nisteriöiden osastopäälliköt. Näin syntyvä 7241: voimassa olevan edustajanpalkkiolain sovelta- palkkataso vastaisi, muut ehdotetut muutokset 7242: misalaa. huomioon ottaen, suurin piirtein kansanedus- 7243: tajien nykyistä nettoansiotasoa. 7244: Edustajanpalkkiolain 1 §:n 1 momentin mu- 7245: 2 § Edustajanpalkkio kaan edustajalle suoritetaan hänen palkkaus- 7246: luokkansa perusteella laskettuna määrävuosi- 7247: Voimassa olevan edustajanpalkkiolain 1 §:n korotusta ja muuta yleistä palkanlisää ja lisä- 7248: 1 momentin mukaan edustajan vuotuinen palk- palkkiota niin kuin valtioneuvoston jäsenelle. 7249: kio on seitsemän palkkausluokkaa pienempi Valtioneuvoston jäsenen palkkiosta annetun 7250: kuin valtioneuvoston jäsenen palkkio. Valtio- lain mukaan ministerinpalkkio lasketaan viiden 7251: neuvoston jäsenten palkkiosta annetun lain ikälisän perusteella. Vaikka ikälisiä tällä het- 7252: (229/55) 1 §:n mukaan valtioneuvoston jäsen kellä virkamiesten palkkausjärjestelmässä on 7253: saa palkkiota, joka vastaa ylimpään palkkaus- kuusi, määräytyy ministerinpalkkio edelleen 7254: luokkaan kuuluvassa valtion virassa kulloinkin viiden ikälisän perusteella. Edustajanpalkkio 7255: suoritettavan peruspalkan ja viiden ikälisän maksetaan enintään kuuden ikälisän mukaises- 7256: yhteismäärää. Edustajanpalkkiolain 1 §:n 1 ti. 7257: momentin viimeisen virkkeen perusteella kai- . Edustajanpalkkion ikälisät määräytyvät sen 7258: liinpaikanlisä määräytyy ensimmäisen kalleus- ajan perusteella, jonka edustaja on hoitanut 7259: ryhmän mukaisesti. Kun tällä hetkellä ylimmät edustajantointa laskettuna siten, että määrä- 7260: käytössä olevat valtion virkamiesten palkkaus- vuosikorotukseen oikeuttava aika alkaa edus- 7261: luokat ovat palkkausluokka A 34 ja sopimus- tajanvaalien toimittamiskuukauden 1 päivästä 7262: palkkaluokka S 34, määräytyy edustajanpalk- tai, jos varamies kutsutaan edustajaksi, hänen 7263: kio palkkausluokan A 27 mukaisesti ja on ryhdyttyään hoitamaan edustajantointa, ja 7264: ikälisistä riippuen 14 089-17 994 markkaa päättyy seuraavien edustajanvaalien toimitta- 7265: kuukaudessa. Valtionhallinnossa palkkaus- miskuukauden 1 päivänä. 7266: luokkaan A 27 ja vastaavaan sopimuspalkka- Edustajantoimen luonteen vuoksi ei ikälisän 7267: luokkaan sijoittuvat tyypillisesti keskusvirasto- kaltaista kokemuslisää voida pitää tarkoituk- 7268: jen apulaisosastopäälliköt ja eräät paikallishal- senmukaisena, koska se jättää huomiotta, mi- 7269: linnon piiripäälliköt. ten pitkä kokemus edustajalla on muista tehtä- 7270: Palkkausluokan A 27 mukaista edustajan- vistä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että edusta- 7271: palkkiota ei voida pitää riittävänä. Edustajan- janpalkkio on kaikille edustajille lähtökohtai- 7272: palkkion tason tulee olla sellainen, että se sesti esitetyn palkkausluokan mukaisen kor- 7273: vastaa edustajantoimen arvoa, tehtäviä ja vaa- keimman taulukkopalkkauksen määräinen. Se 7274: tivuutta. Edustajanpalkkion ei kuitenkaan tule siis sisältäisi kaikkia ikälisiä vastaavan osan 7275: pyrkiä kilpailemaan esimerkiksi korkeimpien samoin kuin suurimman kalliinpaikanlisän. 7276: elinkeinoelämän piirissä maksettavien palk- Kylmänalueen- ja saaristolisiä edustajanpalk- 7277: 6 1989 vp. - LA n:o 47 7278: 7279: kio ei sisältäisi, koska ne eivät ole taulukko- ryhtyy hoitamaan edustajantointa, ja päättyisi 7280: palkkausta. keskeytyksen alkaessa. Lisäksi momenttiin si- 7281: Nykyisessä järjestelmässä edustajanpalkkio sällytettäisiin säännös, jonka mukaan, jos 7282: vaihtelee vain ikälisien mukaisesti. Edustajien edustajantoimi lakkaa edustajan kuoleman 7283: yhdenvertaisuuden vuoksi tämäkin vaihtelu eh- vuoksi, oikeus edustajanpalkkioon lakkaisi 7284: dotetaan nyt poistettavaksi. Kuitenkin edus- kuolinkuukauden lopussa. Tämä säännös vas- 7285: kuntatyössä esiintyy myös korostetun arvok- taisi valtion virkamiesten osalta noudatettava- 7286: kaita ja vaativia tehtäviä, joista edustajanpalk- na olevia sopimusmääräyksiä ja olisi muutoin- 7287: kion suorittamista korotettuna voidaan pitää kin asian vaatima. 7288: aiheellisena. Useiden maiden kansanedustuslai- Pykälän 2 momenttiin on tarpeen ottaa mää- 7289: toksissa edustajanpalkkioita on porrastettu räykset siitä, mistä alkaa ja mihin päättyy 7290: tehtävän mukaan. Erityisen perusteltua on pi- oikeus saada puhemiehen tai varapuhemiehen 7291: tää tällaisina puhemiehen ja varapuhemiesten taikka valiokunnan puheenjohtajan edustajan- 7292: sekä valiokuntien puheenjohtajien tehtäviä. palkkiota. Ehdotuksen mukaan oikeus näihin 7293: Nämä erityistä työpanosta ja taitoa sekä edus- palkkioihin alkaisi siitä päivästä, mistä lukien 7294: kuntatyön kokemusta edellyttävät tehtävät tu- kansanedustaja on valittu kyseessä olevaa teh- 7295: lee ottaa huomioon määrättäessä edustajan- tävää hoitamaan, ja päättyisi sanotun tehtävän 7296: palkkion suuruutta. hoitamisen lakatessa. 7297: Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että Pykälän viimeisenä 3 momenttina olisi ny- 7298: puhemiehen edustajanpalkkio olisi valtioneu- kyisen edustajanpalkkiolain 2 §:n 3 momenttia 7299: voston jäsenen palkkiota vastaavan tällä het- vastaava säännös, jonka mukaan edustajan- 7300: kellä A 34 palkkausluokan korkeimman tau- palkkion tai sen osan menettämisestä eräissä 7301: lukkopalkan määräinen, korotettuna 20 pro- tapauksissa on säädetty valtiopäiväjärjestyk- 7302: sentilla. Pääministerin palkkio on valtioneu- sessä. Tämä säännös viittaa valtiopäiväjärjes- 7303: voston jäsenen palkkiosta annetun lain mu- tyksen 17 §:ssä ja 51 §:n 3 momentissa tarkoi- 7304: kaan vastaavasti korotettu. Samalla luovuttai- tettuihin tapauksiin. 7305: siin nykyisen edustajanpalkkiolain 6 §:ssä sää- 7306: detystä puhemiehen kulujen korvauksesta. 7307: Varapuhemiehen edustajanpalkkio olisi kak- 4 § Lomaraha 7308: si ja valiokunnan puheenjohtajan edustajan- 7309: palkkio kolme palkkausluokkaa valtioneuvos- Nykyisen edustajanpalkkiolain säännökset 7310: ton jäsenen palkkiota pienemmän palkkausluo- lomarahasta sisältyvät lain 1 §:n 1 momenttiin. 7311: kan korkeimman taulukkopalkan mukainen eli Momentin mukaan edustajalle suoritetaan hä- 7312: tällä hetkellä palkkausluokkien A 32 ja A 31 nen palkkaluokkansa perusteella laskettua lo- 7313: mukainen. marahaa niin kuin valtioneuvoston jäsenelle. 7314: Lomaraha määräytyy 26 päivän lomakorvauk- 7315: sen mukaan ja muutoin niillä perusteilla, jotka 7316: 3 § Edustajanpalkkioon oikeuttava aika ovat valtion virkamiesten lomarahasta nouda- 7317: tettavina. 7318: Säännökset siitä, mistä alkaen ja mihin saak- Lain 4 §:ssä säädettäisiin kansanedustajan 7319: ka kansanedustajalla on oikeus edustajanpalk- oikeudesta lomarahaan. Ottaen huomioon val- 7320: kioon, sisällytettäisiin tähän pykälään. Pykä- tion palveluksessa olevien lomaoikeuden kehi- 7321: län 1 momentti vastaisi sisällöltään voimassa tys, ehdotetaan lomaraha maksettavaksi 26:n 7322: olevan edustajanpalkkiolain 2 §:n 1 ja 2 mo- asemesta 36 lomapäivän perusteella. Muutoin 7323: mentin säännöksiä. Momenttia täydennettäi- lomaraha maksettaisiin niillä perusteilla, jotka 7324: siin edustajanpalkkioon oikeuttavaa aikaa kos- ovat valtion virkamiesten lomarahasta nouda- 7325: kevilla säännöksillä niissä tapauksissa, joissa tettavina. Kuitenkin pykälä poikkeaisi sikäli 7326: varamies kutsutaan edustajaksi taikka edusta- valtion virkamiesten lomarahamääräyksistä, 7327: jantoimen hoitaminen keskeytyy tai jatkuu val- että lomarahan saamisen ehtona olisi se, että 7328: tiopäiväjärjestyksen 10 §:n 2 momentin mukai- edustaja on edustajantoimessa kesäkuun 30 7329: sesti edustajan varusmies- tai siviilipalveluksen päivänä. Nimenomaan säädettäisiin, että loma- 7330: alkamisen tai päättymisen vuoksi. Viimeksi raha määräytyy sanottuna ajankohtana mak- 7331: mainitussa tapauksessa oikeus edustajanpalk- settavana olevan edustajanpalkkion mukaan. 7332: kioon alkaisi siitä päivästä, jona asianomainen Näin ollen puhemiehen, varapuhemiehen ja 7333: 1989 vp. - LA n:o 47 7 7334: 7335: valiokunnan puheenjohtajan lomaraha mää- kakunnan ulkopuolella aiheuttaa lisäkuluja. 7336: räytyisi näiden tehtävien edustajanpalkkioiden Tämän vuoksi kulukorvauksen määrä muusta 7337: perusteella, jos edustaja on kyseessä olevassa kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää- 7338: erityistehtävässä kesäkuun 30 päivänä. nin vaalipiiristä valitulle kansanedustajalle 7339: sekä sellaiselle Uudenmaan läänin vaalipiiristä 7340: valitulle edustajalle, joka asui yli 30 kilometrin 7341: 5 § Päiväraha matkan päässä Helsingistä, oli 10 prosenttiyk- 7342: sikköä korkeampi eli 40 prosentin mukainen. 7343: Nykyisen edustajanpalkkiolain 1 §:n 2 mo- Lisäksi sen turvaamiseksi, että kansanedus- 7344: mentin mukaan samalta ajalta kuin edustajan- tajalla on asumisolojensa puolesta mahdolli- 7345: palkkiota suoritetaan edustajalle edustajantoi- suus vaalikauden aikana hoitaa edustajantoin- 7346: mesta aiheutuvista ylimääräisistä kuluista kor- ta pääkaupungissa, oli maksettava korvaus 7347: vaus, jonka suuruus on 33 prosenttia edusta- muusta kuin Helsingin kaupungin tai Uuden- 7348: janpalkkiosta ilman ikälisiä. Edustajalle, joka maan läänin vaalipiiristä valitulle edustajalle 7349: on valittu muusta kuin Helsingin kaupungin tai niistä kuluista, jotka hänelle aiheutuvat edusta- 7350: Uudenmaan läänin vaalipiiristä, suoritetaan jantoimen hoitamista varten pääkaupunkiseu- 7351: kulukorvaus 45 prosentin mukaan laskettuna. dulla eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai 7352: Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin kau- Vantaalla olevasta toisesta asunnosta. Näissä 7353: pungin tai Uudenmaan läänin vaalipiirissä ole- tapauksissa kulukorvaus oli 50 prosentin mu- 7354: van asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamis- kainen. 7355: ta varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingis- Kulukorvauksen käyttöönoton yhteydessä 7356: sä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suori- luovuttiin aikaisemmasta kansanedustajain 7357: tetaan kulukorvaus 56 prosentin mukaan las- päivärahajärjestelmästä. Uudistuksen eräänä 7358: kettuna. Uudenmaan läänin vaalipiiristä vali- taustatekijänä oli myös julkishallinnon piiristä 7359: tun edustajan kulukorvaus lasketaan kuitenkin edustajiksi valittujen kaksoispalkkauksesta 7360: 45 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on luopuminen. 7361: yleisiä maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kau- Edellä mainitut kulukorvauksen määrät 30, 7362: empana kuin 30 kilometrin matkan päässä 40 ja 50 prosenttia on edustajanpalkkiolain 1 7363: Helsingin päärautatieasemalta. päivänä tammikuuta 1989 voimaan tulleella 7364: Tämän 1 päivänä tammikuuta 1986 voimaan muutoksella (1295/88) tarkistettu verouudis- 7365: tulleeseen edustajanpalkkiolain muutokseen tuksen johdosta 33, 45 ja 56 prosentiksi. 7366: (1110/85) sisältyneen korvauslajin perusteluina Nyt ehdotettavan uuden edustajanpalkkio- 7367: olivat (LA n:o 72/1985 vp.) edustajantoimen lain mukaan kulukorvaus poistettaisiin ja kan- 7368: hoitamisesta aiheutuvat useat sellaiset ylimää- sanedustajien ylimääräiset kulut ja elantokus- 7369: räiset kulut, joita ei yleensä tai ainakaan yhtä tannusten lisäys korvattaisiin muusta kuin Hel- 7370: suurina esiinny esimerkiksi palkansaajilla ylei- singin kaupungin tai Uudenmaan läänin vaali- 7371: sillä työmarkkinoilla. Tällaisiksi kuluiksi kat- piiristä valitulle sekä Uudenmaan läänin vaali- 7372: sottiin esimerkiksi edustajan monitahoisista piiristä valitulle, mutta yli 30 kilometrin mat- 7373: yhteydenpitotarpeista johtuvat matkakulut kan päässä Helsingistä asuvalle kansanedus- 7374: vaalipiirissä ja vaalipiirin ulkopuolella sekä tajalle suoritettavalla päivärahalla sekä muusta 7375: puhelin- ja postikulut. Myös jatkuvan julki- kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää- 7376: suudessa esiintymisen katsottiin aiheuttavan nin vaalipiiristä valitulle edustajalle edustajan- 7377: erityisiä kuluja. Sanotunlaisten ja muiden nii- toimen hoitamista varten olevasta toisesta 7378: hin verrattavien ylimääräisten kulujen korvaa- asunnosta suoritettsvalla asuntokorvauksella. 7379: miseksi ryhdyttiin maksamaan kulukorvausta, Kululajeittain asiaa tarkasteltaessa päivära- 7380: jonka määrä oli 30 prosenttia edustajanpalkki- halla katettaisiin ne lisäkustannukset, joiden 7381: osta ilman ikälisiä. kattamiseen nykyisessä järjestelmässä on tar- 7382: Edelleen lakialoitteen perustelujen mukaan koitettu 33 ja 45 prcsentin mukaisten kulukor- 7383: aiheutui niille kansanedustajille, joiden vaki- vausten erotus, ja asuntokorvauksella vastaa- 7384: nainen asunto ei ole pääkaupunkiseudulla, vasti 45 ja 56 prosentin mukaisten kulukor- 7385: edellä mainittuja kuluja enemmän kuin pää- vausten erotus. Näiden erotusten määrät ovat 7386: kaupunkiseudulla asuville edustajille, koska tällä hetkellä 1 690 ja 1 550 markkaa kuukau- 7387: yhteydenpitoetäisyydet ovat suuremmat sekä dessa. 7388: asuminen ja oleminen osan viikosta kotipaik- Muusta kuin Helsingin kaupungin tai Uu- 7389: 8 1989 vp. - LA n:o 47 7390: 7391: denmaan läänin vaalipiiristä valitulle edustajal- maton, koska korvauksesta tulisi silloin edus- 7392: le sekä sellaiselle Uudenmaan läänin vaalipiiris- tajan ansionmuodostukseen sattumanvaraisesti 7393: tä valitulle edustajalle, jonka asunto on kau- vaikuttava palkkion osa, ja sen tulee siis vasta- 7394: empana kuin 30 kilometrin matkan päässä ta aiheutuneita kustannuksia, säädettävään 7395: Helsingin päärautatieasemalta, maksettaisiin enimmäismäärään saakka. 7396: valtion virkamiesten kokopäivärahan määräi- Nykyisessä kulukorvausjärjestelmässä on 7397: nen päiväraha, joka tällä hetkellä on 167 pääkaupunkiseudulla olevan toisen asunnon 7398: markkaa. Päivärahaa maksettaisiin kultakin kustannusten korvaamisen edellytyksenä, että 7399: edustaj anpalkkioon oikeuttavalta valtiopäivien kansanedustaja on valittu muusta kuin Helsin- 7400: koossaoloajan vuorokaudelta eli noin 260 vuo- gin kaupungin tai Uudenmaan läänin vaalipii- 7401: rokaudelta vuodessa. Päivärahan määrä koko ristä sekä että hänen vakinainen asuntonsa on 7402: vuodelta olisi siis noin 43 000 markkaa. muussa kuin sanotussa kahdessa vaalipiirissä. 7403: Päiväraha olisi tarkoitettu kattamaan mat- Näiden edustajien lisäksi perusteltua tarvetta 7404: katyöstä johtuvia lisääntyneitä elantomenoja. pitää pääkaupunkiseudulla toista asuntoa on 7405: Ennen vuoden 1986 alusta voimaan tullutta myös sellaisilla Uudenmaan läänin vaalipiiristä 7406: edustajanpalkkiolain muutosta kansanedus- valituilla edustajilla, joiden vakinainen asunto 7407: tajalla oli oikeus kokopäivärahaan, jos hän on Uudenmaan läänin vaalipiirissä, mutta ylei- 7408: asui yli 30 kilometrin matkan päässä Helsingis- siä maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kauem- 7409: tä. Jos matka oli yli 60 kilometriä, päiväraha pana kuin 60 kilometrin matkan päässä Helsin- 7410: maksettiin puolitoistakertaisena. gin päärautatieasemalta. 7411: Asuinpaikka vaikuttaa päivärahaoikeuteen Näistä syistä ehdotetaan lain 6 §:ssä säädet- 7412: siten, että muusta kuin Helsingin kaupungin täväksi, että kansanedustajalle, joka on valittu 7413: tai Uudenmaan läänin vaalipiiristä valitulla muusta kuin Helsingin kaupungin tai Uuden- 7414: edustajalla on oikeus päivärahaan ainoastaan maan läänin vaalipiiristä ja jolla on muussa 7415: siinä tapauksessa, että hänen vakituinen asun- kuin sanotuissa kahdessa vaalipiirissä olevan 7416: tonsa sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolel- asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista 7417: la. varten asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniai- 7418: Kun tarkoituksena on pääkaupunkiseudulla sissa tai Vantaalla, suoritetaan asuntokorvauk- 7419: olevasta toisesta asunnosta aiheutuvien kustan- sena viimeksi mainitusta asunnosta hänelle ai- 7420: nusten kattaminen asuntokorvauksella, voi- heutuvien suoranaisten kulujen määrä, kuiten- 7421: daan kulukorvaus poistaa. kin enintään 2 000 markkaa kuukaudelta. 7422: Myös Uudenmaan läänin vaalipiiristä valitulla 7423: edustajalla olisi sama oikeus asuntokorvauk- 7424: 6 § Asuntokorvaus seen, jos hänen asuntonsa on yleisiä maa- ja 7425: vesikulkuneuvoja käyttäen kauempana kuin 60 7426: Kuten 5 §:n perusteluissa on sanottu, 45 ja kilometrin matkan päässä Helsingin päärauta- 7427: 56 prosentin mukaisten kulukorvausten erotus tieasemalta. 7428: 1 550 markkaa kuukaudelta on nykyisessä jär- Nykyisen, eduskunnan kansliatoimikunnan 7429: jestelmässä tarkoitettu kattamaan toisesta vahvistaman soveltamiskäytännön mukaisesti 7430: asunnosta aiheutuvia kuluja. tarkoituksena on, että vaalipiirissä sijaitsevaa 7431: Kansanedustaja joutuu edustajantoimen vakinaista asuntoa tulee käyttää edustajan var- 7432: vuoksi käytännössä asumaan Helsingissä tai sinaiseen asumiseen. Kesähuvila tai muu va- 7433: pääkaupunkiseudulla suuren osan ajastaan. paa-ajan asunto ei voi olla kumpikaan sään- 7434: Mikäli kansanedustaja on kotoisin muualta nöksessä tarkoitetuista asunnoista. 7435: eikä edustajantoimen johdosta pysyvästi muu- Vuokra-asunnosta aiheutuvina suoranaisina 7436: ta pääkaupunkiseudulle, on asianmukaista kuluina pidettäisiin vuokraa ja mahdollista 7437: korvata hänelle täten välttämättömästä pää- erillistä vesimaksua. Omistusasunnosta aiheu- 7438: kaupunkiseudulla sijaitsevasta toisesta asun- tuvia suoranaisia kuluja taas olisivat yhtiövas- 7439: nosta aiheutuvia kustannuksia. tike sen perusteesta riippumatta ja vesimaksu. 7440: Toisesta asunnosta aiheutuvien kustannusten Kummassakin tapauksessa asuntokorvaukseen 7441: korvauksen on katettava edustajantoimen oikeuttavia olisivat myös muut vastaavat, kuu- 7442: luonteen kannalta riittävän asumistason edel- kausittain samansuuruisina pysyvät maksut 7443: lyttämät kustannukset. Toisaalta korvauksen ei vuokranantajalle tai asunto-osakeyhtiölle. 7444: tule olla tosiasiallisista kustannuksista riippu- Sen enempää vuokra- kuin omistusasunnon 7445: 1989 vp. - LA n:o 47 9 7446: 7447: osalta ei korvattaisi korjauskuluja eikä omis- anmukaisia vuokrien kehitystä kuvaavia indek- 7448: tusasunnon osalta erikseen - muutoin kuin sejä. 7449: yhtiövastikkeena - maksettavia pääomakulu- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että 7450: ja. Edustajalla on vallitsevan oikeuskäytännön asuntokorvaus maksetaan siltä ajalta, miltä 7451: mukaan oikeus vähentää verotuksessa toisesta kulut aiheutuvat ja edustajalla on oikeus edus- 7452: asunnosta aiheutuvat korkokulut yleisten, va- tajanpalkkioon. 7453: kinaisesta asunnosta aiheutuvien korkomeno- 7454: jen vähennyssäännösten mukaisesti. Myöskään 7455: sähkö- tai siivouskuluja taikka muita vastaa- 7 § Matkakustannusten korvaukset 7456: via, yleensä vaihtelevia kuluja ei korvattaisi 7457: asuntokorvauksella, vaan ne tulevat otetuiksi Pykälään sisältyisivät nykyisen lain 1 a, b ja 7458: huomioon verotuksessa työhuonevähennyksen c §:ää vastaavat säännökset vapaalipuista ja 7459: yhteydessä. Lain sanamuoto sallisi kuitenkin matkakustannusten korvauksista. 7460: hotellissa asumisesta johtuvien kustannusten Pykälän 3 momenttiin otettaisiin perusteel- 7461: korvaamisen, jollei edustajalla ole asuntoa taan samankaltaisten korvausten yhtäaikaisen 7462: pääkaupunkiseudulla. Hotellikorvausten enim- maksamisen estämiseksi nykyistä 1 c §:n 2 7463: mäismäärä olisi sama kuin omistus- tai vuokra- momenttia periaatteeltaan vastaava säännös, 7464: asunnon osalta eli 2 000 markkaa kuukaudelta. jonka mukaan päivärahaa tai vastaavaa muuta 7465: korvausta maksetaan tällä perusteella kuiten- 7466: Tällä tavoin rajattuna ja käytännössä edus- 7467: kin vain siltä osalta kuin sen määrä ylittää 7468: tajan esittämien kuittien perusteella maksetta- 7469: samalta ajalta 5 §:n perusteella maksettavan 7470: vana asuntokorvaus olisi oikeaa asumiskäytän- 7471: päivärahan määrän, paitsi jos matka välittö- 7472: töä tukeva, tasapuolinen ja hallinnollisesti yk- 7473: mästi liittyy ulkomaanmatkaan. 7474: sinkertainen. Kun omistusasunnon yhtiövastik- 7475: Pykälän 4 momentti vastaa sanonoaltaan 7476: keeseen sisältymättömiä pääomakuluja ei kor- 7477: nykyistä 1 b §:n säännöstä. Korvattaviin mat- 7478: vattaisi, asetettaisiin kansanedustajat myös 7479: koihin eivät kuulu yksityisluonteiset matkat 7480: muiden veronmaksajien kanssa yhdenvertai- 7481: eivätkä sellaiset matkat, joista aiheutuvat kus- 7482: seen asemaan. tannukset edustaja on oikeutettu saamaan 7483: Lain 6 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädet- muista kuin eduskunnan varoista. Kansliatoi- 7484: täväksi, että eduskunnan kansliatoimikunta mikunnan nykyiset ohjeet säännöksen sovelta- 7485: tarkistaa asuntokorvauksen enimmäismäärän misesta rajaavat oman auton käyttökorvauk- 7486: kunakin kalenterivuonna pääkaupunkiseudun seen oikeuttavat tilanteet lähinnä eduskunnan 7487: asuntovuokrien kehitystä vastaavasti. Huo- ja vakinaisen asunnon välisen matkan suoritta- 7488: neenvuokralain (653/87) 26 §:n 1 momentin miseen ja vuokra-auton käyttökorvaukset ti- 7489: mukaan valtioneuvosto voi antaa yleisohjeen lanteisiin, joissa matka ei ulotu pitemmälle 7490: kohtuullisina pidettävistä asuinhuoneistojen kuin 30 kilometriä eduskuntatalosta luettuna. 7491: vuokrista eli tasoyleisohjeen. Tällainen ohje Voimassa oleva säännös mahdollistaisi, kuten 7492: annetaan yleensä vuosittain maaliskuun alusta ehdotettukin, oman auton käyttökorvausten 7493: voimaan tulevana. Lain 27 §:n 1 ja 2 momen- maksamisen myös muissa tilanteissa. Käytössä 7494: tin mukaan, mikäli valtioneuvosto päättää olevan kulukorvausjärjestelmän johdosta sitä 7495: alentaa vuokria, myös tasoyleisohjeessa maini- ei kuitenkaan ole pidetty tarpeellisena. 7496: tut vuokrien määrät alenevat vastaavasti. 7497: Asuntokorvauksen enimmäismäärää olisi tar- 7498: koituksena tarkistaa tasoyleisohjeen mukaisten 8 § Luontaisedut 7499: määrien muutoksia vastaavasti ottaen teknisek- 7500: si perusteeksi pääkaupunkiseudun uusien yh- Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi nykyisen 7501: den huoneen huoneistojen vuokrat. Tarkistuk- lain 5 a §:ää vastaavat säännökset. 7502: sen ajankohta vaihtelisi tasoyleisohjeiden tar- 7503: kistusajankohdan mukaisesti. Mikäli nykyisen 7504: huoneenvuokralain tasoyleisohjemenettelystä 9 § Palkkion ja matkakustannusten korvaus- 7505: tai muusta sitä vastaavasta menettelystä huo- ten suorittaminen eräissä tapauksissa 7506: neenvuokrien tason määrittelyssä luovuttaisiin, 7507: voitaisiin asuntokorvauksen tarkistusperustee- Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentin 7508: na käyttää tilastokeskuksen vuokratilaston asi- mukaan edustajanpalkkiolaissa on määrättävä 7509: 7510: 2 2900200 7511: 10 1989 vp. - LA n:o 47 7512: 7513: myös sen palkkion perusteet, joka valtiopäi- ton jäsenen tehtävän vuoksi ei ole tarkoituk- 7514: vien keskeydyttyä ja niiden päätyttyä on tuleva senmukaista. Sen sijaan 5 §:ssä tarkoitettua 7515: valtiovarainvaliokunnan, ulkoasiainvaliokun- päivärahaa ei maksettaisi näissä tapauksissa. 7516: nan ja palkkavaltuuskunnan jäsenille sekä niil- 7517: le edustajille, joiden tehtävänä on eduskunnas- 7518: ta menevien kirjelmien ja valtiopäiväpäätöksen 11 § Edustajanpalkkion ja asuntokorvauksen 7519: tarkistaminen. Säännökset näistä asioista sisäl- maksaminen kuukauden osalta 7520: tyvät nykyisen edustajanpalkkiolain 4 §:ään, 7521: jota ehdotetun lain 9 § vastaisi sanonoaltaan Voimassa olevan edustajanpalkkiolain 1 §:n 7522: täsmennettynä ja siten täydennettynä, että 1 ja 3 momentissa, 3 §:n 1 momentissa sekä 7523: näissä tapauksissa maksettaisiin matkakustan- 4 §:n 1 ja 2 momentissa on säännöksiä päivä- 7524: nusten korvaukset kuten ensimmäiseen matka- palkkion laskemisesta. Ehdotettuun 11 §:ään 7525: luokkaan kuuluvalle valtion virkamiehelle vir- otettaisiin nämä korvaava säännös. Kun nykyi- 7526: kamatkasta. Momentin mukainen erillinen sessä laissa on päivän osuudeksi laskettu 11365 7527: palkkio maksettaisiin kaikissa tapauksissa vuosipalkkiosta, olisi esityksen mukainen kul- 7528: 2 §:n 1 momentin mukaisen korottamattoman takin päivältä maksettava palkkio-osuus asian- 7529: palkkion perusteella. omaisen kalenterikuukauden päivien lukumää- 7530: Pykälän 2 momentissa yksilöitäisiin ne edus- rällä jaettu kuukausipalkkio. Tämä sääntö on 7531: tajanpalkkiolain mukaiset etuudet, joihin tar- voimassa valtion virkamiesten osalta ja se pois- 7532: kistajana on oikeus, nimittäin korottamaton taa ne vaikeudet, joita vuosipalkkiosta laske- 7533: edustajanpalkkio sekä lain 7 ja 8 §:n mukaiset tun osuuden käyttämiseen liittyy riippuen siitä, 7534: etuudet kuten virkamatkasta. Siten 5 §:n mu- lasketaanko osakuukauden palkkio kuukausi- 7535: kaista päivärahaa ja asuntokorvausta ei näissä palkkiosta vähentämällä vai päiväpalkkioita 7536: tapauksissa maksettaisi. yhteenlaskemalla. 7537: Pykälän 3 momentti vastaisi täsmennettynä Edustajanpalkkion osakuukauden laskenta- 7538: nykyisen lain 5 §:ää. sääntö koskisi kaikkien 2, 9 ja 10 §:ssä tarkoi- 7539: tettuja palkkioiden maksamista. Säännös ulo- 7540: tettaisiin tarkoituksenmukaisuussyistä koske- 7541: JO § Valtioneuvoston Jasenen oikeus edusta- maan myös asuntokorvausta. 7542: janpalkkioon ja muihin etuuksiin Lisäksi pykälään ehdotetaan siirrettäväksi 7543: nykyisen edustajanpalkkiolain 3 §:n 2 momen- 7544: Pykälään koottaisiin säännökset siitä, mihin tin säännöstä vastaava säännös siitä, ettei etu- 7545: edustajanpalkkiolain mukaisiin etuuksiin sel- käteen maksettua edustajanpalkkiota vaadittai- 7546: laisella kansanedustajalla on oikeus, joka toi- si edustajalta takaisin. 7547: mii samalla valtioneuvoston jäsenenä. 7548: Nykyisen lain 1 §:n 3 momentin periaattei- 7549: den mukaisesti tällaisella kansanedustajalla oli- 12 § Etuuksien suoritusajankohta 7550: si oikeus puoleen ehdotetun lain 2 §:n 1 mo- 7551: mentin mukaisesta korottamattomasta edusta- Pykälään sisällytettäisiin säännös, jonka mu- 7552: janpalkkiosta ja sen perusteella maksettavasta kaan lain mukaiset etuudet suoritetaan edus- 7553: lomarahasta. Käytännössä ei voi esiintyä ta- kunnan kansliatoimikunnan määrääminä ai- 7554: pauksia, joissa valtioneuvoston jäsenenä toimi- koina, kuitenkin niin, että edustajanpalkkio 7555: va kansanedustaja olisi samanaikaisesti puhe- maksetaan kerran kuukaudessa. Säännös vas- 7556: mies, varapuhemies tai eduskunnan valiokun- taisi nykyisen lain 3 §:n 1 momenttia. 7557: nan puheenjohtaja. 7558: Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että valtio- 7559: neuvoston jäsenenä toimivalla kansanedus- 13 § Tarkemmat määräykset 7560: tajalla olisi oikeus lain 6-9 §:n mukaisiin 7561: etuuksiin eli asuntokorvaukseen ja luontois- Pykälässä säädettäisiin, että tarkemmat 7562: etuihin sekä palkkioon ja matkakustannusten määräykset lain soveltamisesta antaa tarvitta- 7563: korvauksiin eräissä tapauksissa. Kysymys on essa eduskunnan kansliatoimikunta. Eduskun- 7564: näissä tapauksissa sellaisista edustajantoimen nan työjärjestyksen (377 /27) 7 §:n mukaan 7565: hoitamisen edellytyksiä luovista korvauksista, kansliatoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, 7566: joiden maksamisen rajoittaminen valtioneuvos- mitä sen tehtävistä on erikseen säädetty, johtaa 7567: 1989 vp. - LA n:o 47 11 7568: 7569: ja valvoa eduskunnan taloudenhoitoa ja va- Edustajantoimen päättyessä valtioneuvoston 7570: rainkäyttöä, joten edustajanpalkkiolain käy- jäsenenä olevan kansanedustajan eläkkeen pe- 7571: tännön soveltamisessa esille tulevien kysymys- rusteena olevaksi palkkioksi ehdotetaan 2 mo- 7572: ten ohjeistamisen tulee kuulua kansliatoimi- mentissa edustajanpalkkiolain 2 §:n 1 momen- 7573: kunnan tehtäviin. Kansliatoimikunta on anta- tin mukaista korottamatonta edustajanpalk- 7574: nut jo nykyisin asiaa koskevia ohjeita, jotka kiota täysimääräisenä. Momentti on tarpeen 7575: on julkaistu niin sanotussa eduskuntamuistios- siksi, ettei mahdollisesti pitkän kansanedus- 7576: sa. tajauran lyhyeen ministerikauteen päättävän 7577: kansanedustajan eläketurva puolittuisi valtio- 7578: neuvoston jäsenenä toimimisen vuoksi. 7579: 14 § Voimaantulo 7580: 7581: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- Voimaantulosäännös 7582: dollisimman pian sen säätämisen jälkeen. 7583: Lailla kumottaisiin nykyinen edustajanpalk- Myös kansanedustajain eläkelain muutos eh- 7584: kiolaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- dotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman 7585: neen. pian. Lakia sovellettaisiin eläkepalkkion vä- 7586: himmäismäärän osalta myös vuoden 1967 kan- 7587: sanedustajain eläkelain mukaisella eläkkeellä 7588: 2. Laki kansanedustajain eläkelain muuttami- olevien kansanedustajien eläkkeisiin, jotka las- 7589: sesta kettaisiin uudelleen, ja niihin lisättäisiin mah- 7590: dollinen korotus lain voimaantulosta lukien. 7591: 5§ Edelleen lakia sovellettaisiin niihin eläkkeisiin, 7592: joiden saajat ovat jo päättäneet edustajantoi- 7593: Kansanedustajan eläkkeen perusteena ole- mensa, mutta eivät vielä ole eläkkeellä. Vuo- 7594: vaksi palkkioksi ehdotetaan edustajantoimen den 1967 alusta kumotun, kansanedustajan 7595: päättyessä edustajalle kuukaudelta suoritettua oikeudesta eläkkeeseen annetun lain (618/48) 7596: edustajanpalkkiota lisättynä edustajalle suori- mukaista eläkettä saavien kansanedustajien 7597: tetun päivärahan mahdollisella veronalaisella eläkkeisiin ei tarkistusta ehdoteta, koska näitä 7598: osalla. Päivärahan sanottu osa kuukautta koh- eläkkeitä ei yhteensoviteta muuhun eläketur- 7599: den laskettaisiin vuodessa suoritettujen päivä- vaan. 7600: rahan sanottujen osien kahdestoistaosana. 7601: Puhemiehen, varapuhemiehen ja valiokun- 7602: tien puheenjohtajien eläkkeen perusteena oleva 3. Laki tulo- ja varallisuusverolain muuttami- 7603: palkkio olisi muiden kansanedustajien elä- sesta 7604: kepalkkiota suurempi, koska heidän edustajan- 7605: palkkionsakin on vastaavasti korkeampi. Tältä 52§ 7606: osin ehdotus vastaa työeläkejärjestelmässä 7607: noudatettavaa ansaintaperiaatetta. Tulo- ja varallisuusverolain 52 §:n 1 momen- 7608: Jotta edustajantoimen jo aikaisemmin jättä- tin mukaan veronalaista tuloa ei ole kohtuulli- 7609: neet entiset kansanedustajat eivät joutuisi eläk- nen korvaus, joka maksetaan kansanedustajan 7610: keen määrissä nykyisiä edustajia kohtuutto- toimen hoitamisesta aiheutuneiden erityisten 7611: masti huonompaan asemaan, ehdotetaan pykä- kustannusten ja elantokustannusten lisäyksen 7612: lään lisäksi erityinen säännös. Yhteensovitus- kattamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan 7613: säännöksen johdosta uudistuksella ei olisi elä- tällaisena kohtuullisena korvauksena pidetään 7614: kettä lisäävää vaikutusta, jos tavoitetaso on edustajanpalkkiolaissa tarkoitettua puhemie- 7615: saavutettu jo aikaisemmin. Eläkkeen perus- hen määrärahaa ja muun selvityksen puuttues- 7616: teena olisi vähintään kansanedustajan kullois- sa 80 prosenttia edustajan kulukorvauksesta. 7617: takin palkkausluokkaa vastaava palkka Helsin- Nyt ehdotetaan edustajanpalkkiolainsäädän- 7618: gissä ilman ikälisiä. Täten parannettaisiin eri- töä muutettavaksi siten, että kulukorvaukset 7619: tyisesti niiden eläkkeellä olevien entisten kan- poistetaan ja edustajantoimesta johtuva elan- 7620: sanedustajien eläketurvaa, joilla ei ole sanotta- tokustannusten lisäys katetaan päivärahalla ja 7621: vasti muita eläketuloja eläkkeen perustana ole- asuntokorvauksella. Näiden korvausten sekä 7622: van palkkion vähimmäismäärästä. edustajan luontoisetujen ja matkakustannusten 7623: 12 1989 vp. - LA n:o 47 7624: 7625: korvausten verovapauden järjestelyssä on otet- tava päiväraha verovapaa siltä osin kuin se 7626: tava huomioon seuraavaa. yhdessä lain 5 §:n mukaan maksettavan päivä- 7627: Edustajanpalkkiolain 5 §:n perusteella siinä rahan kanssa ei ylitä verohallituksen päätök- 7628: tarkoitettua päivärahaa maksettaisiin muusta sessä veroista vapaiksi vahvistettuja koti- tai 7629: kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää- ulkomaanpäivärahojen enimmäismääriä. Li- 7630: nin vaalipiiristä valitulle sekä Uudenmaan lää- säksi olisivat verovapaita muut edustajanpalk- 7631: nistä valitulle, yli 30 kilometrin päässä Helsin- kiolain nojalla maksettavat matkakustannusten 7632: gin päärautatieasemalta asuvalle edustajalle korvaukset siltä osin kuin ne eivät ylittäisi 7633: valtiopäivien koollaoloajalta. Päivärahalla ka- verohallituksen päätöksessä verosta vapaiksi 7634: tettaisiin ne lisääntyneet elantokustannukset, vahvistettuja enimmäismääriä. 7635: jotka aiheutuvat siitä, että edustaja asuu ja 7636: toimii vakinaisen asuinpaikkakuntansa ulko- 82§ 7637: puolella, mikä poliittisen työn luonteen vuoksi 7638: tapahtuu usein myös viikonloppuisin. Määräl- Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain 7639: tään päiväraha vastaisi valtion virkamiesten 82 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan edusta- 7640: kokopäivärahaa, jonka saamisen edellytyksenä jantoimen hoitamisesta välittömästi aiheutu- 7641: olevat aika- ja etäisyysrajat suurelta osalta neet kohtuulliset kustannukset ovat tulon 7642: toteutuisivat. hankkimisesta johtuneita menoja, jotka edus- 7643: Edustajanpalkkiolain 6 §:n perusteella tajalla lain 81 §:n perusteella on oikeus vähen- 7644: muusta kuin Helsingin kaupungin vaalipiiristä tää tuloistaan. 7645: valitulle kansanedustajalle, jolla on Uuden- Ehdotettu uusi edustajanpalkkiolaki merkit- 7646: maan läänin vaalipiirissä yleisiä maa- ja vesi- sisi sellaista muutosta, että elantokustannusten 7647: kulkuneuvoja käyttäen kauempana kuin 60 lisäyksen kattavien asuntokorvauksen ja päivä- 7648: kilometrin matkan päässä Helsingin päärauta- rahan lisäksi ei enää maksettaisi korvauksia 7649: tieasemalta tai muussa kuin sanotussa kahdes- edustajantoimen hoitamisesta aiheutuneista 7650: sa vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edusta- erityisistä kustannuksista. Nykyisen edustajan- 7651: jantoimien hoitamista varten pääkaupunkiseu- palkkiolain mukaisen kulukorvauksen perus- 7652: dulla toinen asunto, suoritettaisiin viimeksi asahan (33 OJo) on tällainen korvaus. 7653: mainitusta asunnosta aiheutuvien suoranaisten Näin ollen kansanedustajan tulonhankkimis- 7654: kulujen määrä, kuitenkin enintään 2 000 mark- vähennys saa entistä suuremman merkityksen. 7655: kaa kuukaudelta. Kysymyksessä olisi siis yksi- Edustaja voi tulo- ja varallisuusverolain ny- 7656: löityjen ja selvitettyjen kulujen korvaaminen. kyisten 81 §:n ja 82 §:n 1 momentin 5 kohdan 7657: Näin ollen sanottua päivärahaa sekä asunto- perusteella vähentää tuloistaan edustajantoi- 7658: korvausta on perusteltua pitää tulo- ja varalli- mesta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia. 7659: suusverolain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettui- Nämä kustannukset koostuvat ennen kaik- 7660: na kohtuullisina korvauksina, päivärahaa siltä kea edustajantoimen edellyttämistä lisäänty- 7661: osin kuin kokopäiväraha yleensä on verohalli- neistä yhteydenpitokustannuksista, kuten 7662: tuksen tulo- ja varallisuusverolain 50 §:n nojal- matka-, posti- ja puhelinkuluista. Myös ehdo- 7663: la antaman päätöksen perusteella verovapaa eli tetun edustajanpalkkiolain 6 §:ssä tarkoitetun 7664: tällä hetkellä 100 markan osalta. toisen asunnon sähkö- ja siivouskulut ovat 7665: Näin ollen ja kun tällainen järjestely parhai- tällaisia kustannuksia. Lain 5 §:ssä tarkoitetul- 7666: ten vastaisi tämäntyyppisten korvausten yleistä la päivärahalla katettavia lisääntyneitä elanto- 7667: verotuslinjaa, ehdotetaan tulo- ja varallisuus- kustannuksia tai asuntokorvauksen enimmäis- 7668: verolain 52 §:n 2 momentissa säädettäväksi, määriä ylittäviä välittömiä asuntokuluja toises- 7669: että pykälän 1 momentissa tarkoitettuna koh- ta asunnosta ei tulisi voida vähentää. 7670: tuullisena korvauksena pidetään edustajan- Kyseessä olevat kustannukset vaihtelevat 7671: palkkiolaissa säädettyjä asuntokorvausta ja edustajakohtaisesti. Niihin vaikuttavat muun 7672: luontaisetuja. Edustajanpalkkiolain 5 §:n pe- muassa yhteydenpitoetäisyydet vaalipiirissä 7673: rusteella maksettava päiväraha olisi veron- sekä edustajan omaksuma yhteydenpidon laa- 7674: alaista tuloa vain siltä osin kuin kokopäiväraha juus. Verotuksessa tulee nämä kustannukset 7675: verohallituksen tulo- ja varallisuusverolain hyväksyä kohtuullisen määräisinä. Verotuskäy- 7676: 50 §:n nojalla antaman päätöksen mukaisesti tännön yhdenmukaisuuden vuoksi on välttä- 7677: yleensä ei ole verovapaa. Vastaavasti olisi mätöntä, että verohallitus antaa tarkemmat 7678: edustajanpalkkiolain 7 §:n perusteella makset- määräykset vähennysoikeuden käyttämisestä. 7679: 1989 vp. - LA n:o 47 13 7680: 7681: Tämän mukaisesti ehdotetaan tulo- ja varal- Suuremman oikeudenmukaisuuden aikaan- 7682: lisuusverolain 82 §:n 1 momentin 5 kohdassa saamiseksi Ahvenanmaan maakuntapäivien jä- 7683: säädettäväksi, että valtiollisen luottamustehtä- senten verotukseen ja heidän tulonhankkimis- 7684: vän hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kus- kulujensa huomioon ottamiseksi pykälää ehdo- 7685: tannukset ovat tulon hankkimisesta aiheutuuei- tetaan tältä osin selvennettäväksi. 7686: ta menoja sen mukaan kuin verohallitus tar- Päätöksessä annettaisiin tarvittavat mää- 7687: kemmin määrää. räykset myös kyseessä olevien menojen kysy- 7688: Verohallituksen päätöksessä olisi tarkoituk- mykseen tulevista lajeista, ottaen huomioon, 7689: sena määrätä vähennysoikeudesta kaavamai- mitä siitä on edellä sanottu. 7690: sesti siten, että tarvittavat alueelliset ja muut Tulo- ja varallisuusverolaki (1240/88) on 7691: vastaavat eroavuudet huomioon ottaen edusta- voimassa 31.12.1989 saakka. Sen vuoksi esite- 7692: jalla olisi oikeus tuloistaan vähentää tiettyä tyt muutokset tulo- ja varallisuusverolain 52 ja 7693: osuutta edustajanpalkkiosta vastaava määrä. 82 §:iin on säädettävä voimaan tuleviksi vuo- 7694: Mikäli edustaja selvittäisi esimerkiksi ajopäivä- den 1989 aikana. 7695: kirjain ja muin tosittein kohtuullisina pidettä- Edellä olevan perusteella ehdotan, 7696: viä kustannuksia olleen enemmän, voitaisiin 7697: verohallituksen päätöksessä määrätty vähennys että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 7698: ylittääkin. lakiehdotukset: 7699: 7700: 7701: 7702: 7703: 1. 7704: Laki 7705: kansanedustajien palkkiosta 7706: 7707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä 7708: tavalla, säädetään: 7709: 7710: 1§ 3§ 7711: Soveltamisala Edustajanpalkkioon oikeuttava aika 7712: Tämä laki koskee kansanedustajan oikeutta Oikeus edustajanpalkkioon alkaa siitä pai- 7713: palkkioon edustajantoimesta ja siitä aiheutu- västä, jona kansanedustajan valtakirja on hy- 7714: vien kustannusten korvauksia sekä siihen kuu- väksytty tai eduskunta on valtiopäiväjärjestyk- 7715: luvia luontaisetuja. sen 24 §:n 1 momentissa säädetyssä tapaukses- 7716: sa oikeuttanut hänet olemaan edustajana val- 7717: 2§ tiopäivillä. Oikeus palkkioon päättyy sinä päi- 7718: Edustajanpalkkio vänä, jona edustajantoimi lakkaa tai sen hoita- 7719: minen valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n 2 momen- 7720: Edustajanpalkkio on neljä palkkausluokkaa tissa tarkoitetuissa tapauksissa keskeytyy. Jos 7721: valtioneuvoston jäsenen palkkiota pienemmän edustajantoimi lakkaa edustajan kuoleman 7722: palkkausluokan korkeimman taulukkopalkan vuoksi, oikeus edustajanpalkkioon lakkaa kuo- 7723: määräinen. linkuukauden lopussa. Jos varamies kutsutaan 7724: Eduskunnan valiokunnan puheenjohtajalle edustajaksi tai edustajantoimen hoitaminen 7725: edustajanpalkkio maksetaan yhtä ja eduskun- jatkuu valtiopäiväjärjestyksen 10 §:n 2 mo- 7726: nan varapuhemiehelle kahta palkkausluokkaa mentissa tarkoitetun keskeytyksen jälkeen, al- 7727: korkeampana kuin 1 momentissa on säädetty. kaa oikeus edustajanpalkkioon siitä päivästä, 7728: Eduskunnan puhemiehen edustajanpalkkio on jona asianomainen ryhtyy hoitamaan edusta- 7729: valtioneuvoston jäsenen palkkiota vastaavan jantointa. 7730: palkkausluokan korkeimman taulukkopalkan Edustajanpalkkio maksetaan puhemiehelle, 7731: määräinen, korotettuna 20 prosentilla. varapuhemiehelle ja valiokunnan puheenjohta- 7732: 14 1989 vp. - LA n:o 47 7733: 7734: jalle 2 §:n 2 momentin mukaisesti korotettuna jantoimen hoitamista varten asunto Helsingis- 7735: siltä ajalta, joksi hänet on valittu kyseistä sä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. 7736: tehtävää hoitamaan. Eduskunnan kansliatoimikunta tarkistaa 7737: Edustajanpalkkion tai sen osan menettämi- asuntokorvauksen enimmäismäärää kunakin 7738: sestä eräissä tapauksissa on säädetty valtiopäi- kalenterivuonna pääkaupunkiseudun asunto- 7739: väjärjestyksessä. vuokrien kehitystä vastaavasti. 7740: Asuntokorvaus maksetaan siltä edustajan- 7741: 4§ palkkioon oikeuttavalta ajalta, miltä kulut ai- 7742: Lomaraha heutuvat. 7743: 7744: Kansanedustajalla, joka on edustajantoimes- 7745: sa kesäkuun 30 päivänä, on oikeus lomara- 7§ 7746: haan, joka määräytyy hänen sanottuna ajan- 7747: kohtana maksettavana olevan edustajanpalkki- Matkakustannusten korvaukset 7748: onsa ja 36 lomapäivän mukaisesti sekä muu- Kansanedustaja saa edustajantoimensa ajak- 7749: toin niillä perusteilla, joita sovelletaan valtion si vapaaliput valtionrautateille ensimmäisessä 7750: virkamiesten lomarahaan. luokassa sekä posti- ja telelaitoksen autolinjoil- 7751: le. 7752: 5§ Edustajalla on edustajantoimen hoitamiseen 7753: Päiväraha kuuluvalta matkalta eduskunnan kansliatoimi- 7754: kunnan vahvistamien tarkempien perusteiden 7755: Kansanedustajalle, jonka varsinainen asunto mukaisesti oikeus korvaukseen linjaliikenteessä 7756: väestökirjalain (141169) mukaan on yleisiä olevan linja-auton sekä säännöllisen kotimaan 7757: maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kauempana reittilennon ja tällaiseen lentoon liittyvän auto- 7758: kuin 30 kilometrin etäisyydellä Helsingin pää- kuljetuksen matkalippukustannuksista. 7759: rautatieasemalta ja joka on valittu muusta Kansanedustajalle suoritetaan kotimaassa ja 7760: kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää- ulkomailla eduskunnan määräyksestä tehdystä 7761: nin vaalipiiristä, suoritetaan valtion virkamies- matkasta matkakustannusten korvausta kuten 7762: ten kokopäivärahan määräinen päiväraha kul- ensimmäiseen matkaluokkaan kuuluvalle val- 7763: takin edustajanpalkkioon oikeuttavalta valtio- tion virkamiehelle. Päivärahaa tai muuta vas- 7764: päivien koollaoloajan vuorokaudelta. Samoin taavaa korvausta suoritetaan kuitenkin vain 7765: edellytyksin asumisen osalta myös Uudenmaan siltä osin, kuin se ylittää samalta ajalta 5 §:n 7766: läänin vaalipiiristä valitulla edustajalla on oi- perusteella maksettavan päivärahan, paitsi jos 7767: keus päivärahaan. matka välittömästi liittyy ulkomaanmatkaan. 7768: Kansliatoimikunta voi myöntää edustajalle 7769: 6§ kohtuullisen korvauksen myös muista kuin 2 ja 7770: Asuntokorvaus 3 momentissa tarkoitetuista edustajantoimen 7771: hoitamisesta aiheutuvista matkustamiskustan- 7772: Kansanedustajalle, joka on valittu muusta nuksista. 7773: kuin Helsingin kaupungin tai Uudenmaan lää- 7774: nin vaalipiiristä ja jolla on muussa kuin sano- 7775: tuissa kahdessa vaalipiirissä olevan asunnon 7776: lisäksi edustajantoimen hoitamista varten 8§ 7777: asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Luontaisedut 7778: Vantaalla, suoritetaan asuntokorvauksena vii- 7779: meksi mainitusta asunnosta hänelle aiheutu- Edustajien yleisten terveystarkastusten ja 7780: vien suoranaisten kulujen määrä, kuitenkin työterveydenhoidon kustannukset voidaan 7781: enintään 2 000 markkaa kuukaudelta. Myös kansliatoimikunnan vahvistamien perusteiden 7782: Uudenmaan läänin vaalipiiristä valitulla edus- mukaisesti suorittaa tulo- ja menoarvion ra- 7783: tajalla on sama oikeus asuntokorvaukseen, jos joissa. 7784: hänen asuntonsa on yleisiä maa- ja vesikulku- Edustajan oikeus tapaturmakorvaukseen 7785: neuvoja käyttäen kauempana kuin 60 kilomet- määräytyy soveltuvin osin valtion viran- ja 7786: rin etäisyydellä Helsingin päärautatieasemalta toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta anne- 7787: ja hänellä on sanotun asunnon lisäksi edusta- tun lain (154/35) mukaan. 7788: 1989 vp. - LA n:o 47 15 7789: 7790: 9§ edustajalla on oikeus puoleen korottamatto- 7791: Palkkion ja matkakustannusten korvausten masta edustajanpalkkiosta ja sen perusteella 7792: suorittaminen eräissä tapauksissa maksettavasta lomarahasta sekä 6-9 §:n mu- 7793: kaisiin etuuksiin. 7794: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan, valtio- 7795: varainvaliokunnan, kansliatoimikunnan ja 11 § 7796: palkkavaltuuskunnan jäsen sekä valtiopäivä- Edustajanpalkkion ja asuntokorvauksen 7797: järjestyksen 42 a §:ssä mainittu tarkistaja, jo- maksaminen kuukauden osalta 7798: ka vaalikauden aikana valtiopäivien keskeydyt- 7799: tyä tai eduskunnan työn tultua julistetuksi Milloin edustajanpalkkio tai asuntokorvaus 7800: päättyneeksi taikka eduskunnan hajaannuttua on maksettava kalenterikuukauden osalta, 7801: on ottanut osaa sanotun toimielimen kokouk- maksetaan kultakin päivältä asianomaisen ka- 7802: seen tai suorittanut tarkistajan tehtäviä, saa lenterikuukauden päivien lukumäärällä jaettu 7803: tältä ajalta ja näitä tehtäviä varten tekemiensä palkkio tai korvaus. Etukäteen maksettua 7804: matkojen ajalta edustajanpalkkionsa lisäksi edustajanpalkkiota ei vaadita edustajalta takai- 7805: erillisen palkkion sekä matkakustannusten kor- sin. 7806: vaukset kuten ensimmäiseen matkaluokkaan 7807: kuuluva valtion virkamies virkamatkasta. 12 § 7808: Palkkio on tällöin puolet korottamattomasta Etuuksien suoritusajankohta 7809: edustajanpalkkiosta. 7810: Valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:ssä mainitulla Tämän lain mukaiset etuudet suoritetaan 7811: tarkistajana on vaalikauden päätyttyä suoritta- eduskunnan kansliatoimikunnan määrääminä 7812: miensa tehtävien ja matkojen ajalta oikeus aikoina. Edustajanpalkkio maksetaan kuiten- 7813: korottamattoman edustajanpalkkion määräi- kin kerran kuukaudessa. 7814: seen palkkioon sekä 7 ja 8 §:n mukaisiin 7815: etuuksiin kuten virkamatkasta. 13§ 7816: Ennen edustajantoimensa alkamista kotoaan Tarkemmat määräykset 7817: valtiopäiville suorittamaltaan matkalta sekä 7818: edustajantoimen päätyttyä valtiopäiviltä ko- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta- 7819: tiinsa suorittamaltaan matkalta kansanedus- misesta antaa tarvittaessa eduskunnan kanslia- 7820: tajalla on oikeus matkustamiskustannusten toimikunta. 7821: korvaukseen ja majoittumiskorvaukseen kuten 7822: ensimmäiseen matkaluokkaan kuuluvalla val- 14 § 7823: tion virkamiehellä. Voimaantulo 7824: 10 § Tämä laki tulee voimaan patvana 7825: Valtioneuvoston jäsenen oikeus kuuta 19 ja sillä kumotaan edustajanpalkki- 7826: edustajanpalkkioon ja muihin etuuksiin osta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annettu laki 7827: (328/47) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- 7828: Valtioneuvoston jäsenenä toimivalla kansan- neen. 7829: 7830: 7831: 2. 7832: Laki 7833: kansanedustajain eläkelain 5 §:n muuttamisesta 7834: 7835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansan- 7836: edustajain eläkelain (329/67) 5 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 7837: 1988 annetulla lailla (1296/88), seuraavasti: 7838: 7839: 5§ edustajalle edustajantoimen päättyessä kuu- 7840: kaudelta suoritettava edustajanpalkkio lisätty- 7841: Eläkkeen perusteena on kansanedustajien nä kahdestoistaosalla siitä edustajalle vuodessa 7842: palkkiosta annetun lain ( 1 ) mukaan kansan- suoritetun päivärahan osasta, josta vero tai 7843: 16 1989 vp. - LA n:o 47 7844: 7845: veron ennakko on pidätettävä. Eläkkeen perus- Lain 5 §:n 1 momenttia sovelletaan myös 7846: teena oleva palkkio on kuitenkin vähintään eläkkeisiin, joiden perusteena oleva elä- 7847: eläketapahtuman sattuessa sanotun lain 2 §:n 1 ketapahtuma on sattunut ennen lain voimaan- 7848: momentin mukaan maksettavan edustajan- tuloa. Momentin toisen virkkeen säännöstä 7849: palkkion perusteena olevan palkkausluokan sovellettaessa määräytyy siinä sanottu perus- 7850: peruspalkan määräinen. palkka tämän lain voimaan tullessa noudatet- 7851: Mikäli kansanedustaja on edustajantoimensa tavina olevien palkkaustaulukoiden mukaisesti. 7852: päättyessä valtioneuvoston jäsen, hänen eläk- Näitä eläkkeitä koskevat asiat voidaan käsitellä 7853: keensä perusteena olevana palkkiona pidetään uudelleen lainvoimaisen päätöksen estämättä, 7854: kansanedustajien palkkiosta annetun lain 2 §:n jolloin mahdollinen korotus maksetaan lain 7855: 1 momentin mukaista palkkiota. voimaantulosta lukien. 7856: 7857: Tämä laki tulee voimaan päivänä 7858: kuuta 19 7859: 7860: 7861: 3. 7862: Laki 7863: tulo- ja varallisuusverolain 52 ja 82 §:n muuttamisesta 7864: 7865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja 7866: varallisuusverolain (1240/88) 52 §:n 2 momentti ja 82 §:n 1 momentin 5 kohta seuraavasti: 7867: 7868: 52§ massa päätöksessä verosta vapaiksi vahvistet- 7869: tuja enimmäismääriä. 7870: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulli- 7871: sena korvauksena pidetään: 82 § 7872: 1) kansanedustajien palkkiosta annetussa Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat 7873: laissa ( 1 ) säädettyjä asuntokorvausta ja luon- muun ohessa: 7874: taisetuja; 7875: 2) mainitun lain 5 §:n perusteella maksetta- 5) valtiollisen luottamustehtävän ja Ahve- 7876: vaa päivärahaa siltä osin kuin se ei enimmäis- nanmaan maakuntapäivien jäsenen tehtävän 7877: määrältään ylitä verohallituksen 50 §:n nojalla hoitamisesta välittömästi aiheutuneet kohtuul- 7878: antamassa päätöksessä vahvistettua kokopäi- liset kustannukset sen mukaan kuin verohalli- 7879: värahan määrää; tus tarkemmin määrää; 7880: 3) mainitun lain 7 §:n nojalla maksettavia 7881: päivärahoja siltä osin kuin ne yhdessä 2 koh- 7882: dassa tarkoitetun päivärahan kanssa eivät ylitä Tämä laki tulee voimaan päivänä 7883: verohallituksen 50 §:n nojalla antamassa pää- kuuta 19 7884: töksessä verosta vapaiksi vahvistettuja koti- tai Vuodelta 19 sitä sovelletaan sen voimaan- 7885: ulkomaanpäivärahojen enimmäismääriä; sekä tulon jälkeiseltä ajalta saatuihin tulo- ja varal- 7886: 4) mainitun lain nojalla maksettavia muita lisuusverolain 52 §:ssä tarkoitettuihin etuuksiin 7887: matkakustannusten korvauksia siltä osin kuin sekä voimaantulon jälkeen aiheutuneisiin lain 7888: ne yhdessä edellä mainitun päivärahan kanssa 82 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin 7889: eivät ylitä verohallituksen 50 §:n nojalla anta- kustannuksiin. 7890: 7891: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989 7892: 7893: Gunnar Jansson 7894: 1989 vp. 7895: 7896: Lakialoite n:o 48 7897: 7898: 7899: Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta 7900: 7901: 7902: Eduskunnalle 7903: 7904: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7905: 7906: Aloitteen mukaan osakkeilla käytävän arvo- keyhtiön osakekannasta. Leimaveron korotus 7907: paperikaupan leimaveroa korotettaisiin 2,5 koskisi myös kauppaa johdannaisinstrumen- 7908: prosenttiin kauppahinnasta arvopaperipörssis- teilla. 7909: sä tehtävien kauppojen osalta ja 4 prosenttiin Samalla yhdenmukaistetaan asuntokaupan 7910: kauppahinnasta silloin, kun luovutus tapahtuu leimaverotus osakeyhtiöiden ja kiinteistöjen 7911: ilman arvopaperipörssin välitystä tai kun kau- osalta sekä vapautetaan ensiasunnon kauppa 7912: pan kohteena on 2-40 prosenttia jonkin osa- kokonaan leimaverosta. 7913: 7914: 7915: 7916: PERUSTELUT 7917: 7918: Markkinatalousmaissa on nyt kierrossa kym- ja kasinoittaminen on tapahtunut tuontirahalla 7919: meniä kertoja enemmän rahaa kuin tarvittai- myös lyhytaikaisen vienti- ja tuontirahan 7920: siin taloudellisten toimintojen ylläpitämiseen. markkinoiden kautta. Paitsi että rahan kiinni- 7921: Rahankierto, joka on perinteisesti liittynyt ta- pitäminen hyödyttömissä toiminnoissa on kal- 7922: varoiden ja palvelusten maksusuorituksiin, on lista, tuo se mukanaan myös velkaantumista ja 7923: irtaantunut reaalitaloudesta ja rahatalous on taloudellisia riippuvuuksia. Tulonsiirtojen ja 7924: ruvennut elämään omaa itsenäistä elämäänsä. tuotannontekijäkorvausten tase onkin heiken- 7925: Oikeudenmukaisen työnjaon, täystyöllisyy- tynyt voimakkaasti lähinnä kasvavan ulko- 7926: den ja hyvinvoinnin tasaisemman jakautumi- maan velan korkokustannusten vuoksi. Pää- 7927: sen toteuttamiseksi papereiden edestakaisin omakorvausten vaje oli vuoden 1988 lopussa 7928: kierrättäminen pörsseissä on tarpeetonta toi- 8 350 mmk, joka muodostuu pääosin koroista. 7929: mintaa. Rahan hyötykäyttöä ovat sen sijaan Tämä kehitys on saanut aikaan suomalaisen 7930: työllistävät investoinnit reaalitaloudessa. pääoman ja suomalaisen työn hintasuhteen 7931: Suurimmat ongelmat peruskansantalouden murenemisen. Se on tapahtunut Suomessa vii- 7932: toiminnalle syntyvät rahan tukkumarkkinoilla: me kädessä erilaisten myyntivoittojen kautta. 7933: pörsseissä ja pankkien välisillä markkinoilla. Niistä saatuja rahoja pyöritetään nyt pörssissä 7934: Rahan tukkukauppiaat ovat tehneet modernis- sekä asuntojen ja maan ansiottoman arvon- 7935: ta länsimaisesta valtiosta ylikansallisen kasino- nousun markkinoilla. Kansantalouden voima- 7936: talouden. Kansantalous arvopaperistetaan. Sitä varojen virtaamista kasinotalouteen ei tule ve- 7937: varten pääomamarkkinoilla tarvitaan ns. jälki- rotuksella suosia: pääomatulojen, erityisesti 7938: markkinat, jotka paitsi tekevät mahdolliseksi osinkotulojen lievä verotus murentaa yhteisten 7939: jatkuvan arvopapereiden kierrättämisen myös palvelujemme rahoituspohjaa ja lisää keski- ja 7940: ruokkivat yhteiskunnan näkökulmasta hyödyt- pienituloisten muutenkin raskasta rahoitusvas- 7941: tömiä ja tarpeettomia toimintoja. tuuta. 7942: Kasinotalous luo tyhjästä materiaa nosta- Lakialaitteessa arvopapereiden jatkuva kier- 7943: malla osakkeiden arvon yrityksen substanssiar- rättäminen halutaan tehdä kannattamattomak- 7944: von tasalle sekä pilkkomalla ja ketjuttamalla si. Veronkiristys olisi eniten arvopapereiden 7945: omistusta kasinopelin kulloinkin edellyttämällä tukkuomistajien edun vastainen. Sen sijaan 7946: tavalla. Mitään todellista ei tapahdu, voitot niille, jotka käyttävät arvopapereita säästämis- 7947: vain kasvavat. kohteena, leimaveron korotuksella olisi vain 7948: Pääomamarkkinoiden arvopaperistaminen vähäinen merkitys. 7949: 7950: 2900200 7951: 2 1989 vp. - LA n:o 48 7952: 7953: Erityisen kannattamattomiksi halutaan teh- Sama, mikä pätee osakkeisiin, on tietysti 7954: dä ns. nurkanvaltaukset ja yrityskaappaukset. ulotettava koskemaan johdannaissopimuksia, 7955: Sitä varten on tarpeellista korottaa leimaveroa minkä takia on tarpeen uudistaa myös leimave- 7956: normaalia suuremmaksi tapauksissa, joissa ky- rolain 61 §. 7957: seessä mitä ilmeisimmin on tällainen toiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7958: tai ainakin luodaan edellytykset sellaiselle toi- 7959: minnalle. On uskottavaa, että nurkanvaltauk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7960: siin ja yrityskaappauksiin tarvitaan 2-40 pro- lakiehdotuksen: 7961: sentin suuruisia osakepaketteja. 7962: 7963: 7964: Laki 7965: leimaverolain muuttamisesta 7966: 7967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7968: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 55 §:n 1 momentin 1 ja 2 7969: kohta sekä 61 §, sellaisina kuin niistä ovat 55 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 7970: 1986 annetussa laissa (963/86) ja 61 § 8 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa (305/88}, sekä 7971: lisätään lakiin uusi 55 §:n 1 momentin 3 kohta ja uusi 55 a §, seuraavasti: 7972: 7973: 55§ on säädetty, leimaveroa on suoritettava 1 pro- 7974: Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa sentti kauppahinnasta silloin kun kaupan koh- 7975: on leimaveroa suoritettava: teena on omaan asumiseen kohdistuva asunto- 7976: 1) kun myynti tapahtuu arvopaperipörssin osake tai kiinteistö, kuitenkin niin, että ensi- 7977: välityksellä, 2,5 prosenttia kauppahinnasta; asunnosta leimaveroa ei ole suoritettava lain- 7978: 2) kun luovutus tapahtuu ilman arvopaperi- kaan. Siitä, mikä on ensiasunto, säädetään 7979: pörssin välitystä, 4 prosenttia kauppahinnasta; erikseen asetuksella. 7980: ja 7981: 3) kun kaupan kohteena on osakemäärä, 61 § 7982: joka vastaa 2-40 prosenttia myytävän yhtiön Leimaveroa on suoritettava 2,5 prosenttia 7983: osakepääomasta tai äänivallasta, 4 prosenttia preemiosta, lunastushinnasta, arvopapereiden 7984: kauppahinnasta. myyntihinnasta tai hyvitetystä nettoarvosta, 7985: joihin ei lueta selvittelytoiminnan harjoittajan 7986: kantamia maksuja ja välityspalkkioita. 7987: 55 a § 7988: Poiketen siitä, mitä tämän lain 4 luvun Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7989: 16 §:ssä ja tämän luvun edellisessä pykälässä kuuta 1990. 7990: 7991: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989 7992: 7993: Jukka Gustafsson Jouni Backman Virpa Puisto 7994: Jouko Skinnari Mats Nyby Tuula Paavilainen 7995: Aimo Ajo Arja Alho Saara-Maria Paakkinen 7996: Lea Savolainen Ilkka Joenpalo Kerttu Törnqvist 7997: Timo Roos Antti Kalliomäki Sinikka Mönkäre 7998: Matti Vähänäkki Jukka Roos Arto Lapiolahti 7999: Markku Pohjola Marja-Liisa Tykkyläinen Erkki Pulliainen 8000: Reijo Lindroos Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila 8001: Risto Ahonen Antero Kekkonen Lauri Metsämäki 8002: Esko Seppänen Timo Laaksonen Raila Aho 8003: Lauha Männistö Jarmo Wahlström Pertti Lahtinen 8004: Claes Andersson Asko Apukka Heli Astala 8005: Ensio Laine 8006: 1989 vp. 8007: 8008: Lakialoite n:o 49 8009: 8010: 8011: 8012: 8013: Maijala ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja obligaatioiden veron- 8014: huojennuslain muuttamisesta 8015: 8016: 8017: Eduskunnalle 8018: 8019: Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan peruskorko vähennettynä 2 prosenttiyksiköllä 8020: seurauksena on syntynyt paineita peruskoron ja 12 kuukauden tileillä peruskorko vähennet- 8021: korottamiseen. Korkotason nousu aiheuttaisi tynä 1 prosenttiyksiköllä. Näitä pidemmissä 24 8022: vakavia ongelmia velkaantuneille kotitalouksil- kuukauden määräaikaistalletuksissa verova- 8023: le, yrittäjille ja viljelijöille sekä johtaisi työttö- paan koron määräksi ehdotamme Suomen 8024: myyden kasvuun. Tästä syystä on tarpeen vii- Pankin peruskorkoa. Samalla ehdotamme obli- 8025: pymättä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla korkota- gaatioiden osalta, että obligaatiolainan, jonka 8026: son nousu voidaan estää. Yhtenä keinona kor- laina-aika on alle 10 vuotta, verovapaa vuotui- 8027: kotason nousun välttämiseksi ehdotamme, että nen korko olisi enintään Suomen Pankin pe- 8028: tämän vuoden alusta voimaan tullutta talletus- ruskorko. Edellytyksenä olisi lisäksi, että obli- 8029: ten verovapautta koskevaa lakia muutetaan gaatiolainan pituus on vähintään 2 vuotta. 8030: nostamalla määräaikaistilien verovapaata kor- Tällä tavalla saatettaisiin obligaatiolainojen 8031: koa ja sallimalla nykyistä monipuolisempia korko samaan asemaan kuin 24 kuukauden 8032: määräaikaistilivaihtoehtoja. määräaikaistalletustilin korko. 8033: Aikaisemmin voimassa olleen talletusten ve- Ehdottamamme talletusten veronhuojennus- 8034: rovapautta koskeneen lainsäädännön nojalla järjestelmä merkitsee paluuta säästämistä kan- 8035: tehtyjen rahalaitoksissa olevien pitkäaikaistal- nustavaan järjestelmään. Takaamalla järjestel- 8036: letusten määrä on 100 miljardin markan tasol- män puitteissa asiakkailleen kohtuullisen, ris- 8037: la. Nykyinen laki ei turvaa mm. inflaation kittömän ja verottoman korkotulon, rahalai- 8038: huomioon ottaen näiden varojen käyttämistä tokset omalta osaltaan voivat vastaisuudessa 8039: riittävässä määrin edelleen säästämiseen tilejä vaikuttaa alenneen säästämisasteen kohentami- 8040: koskevien määräaikojen päättyessä viimeistään seen. Ehdottamamme järjestelmä on turvalli- 8041: ensi vuoden lopussa. Nykyinen kielteinen kehi- nen erityisesti sellaisille piensäästäjille, joilla ei 8042: tys säästämisasteessa on katkaistava. Ihmisiä ole halua tai valmiutta hakeutua monimutkai- 8043: on päinvastoin kannustettava säästämiseen. sempien verollisten sijoitusvaihtoehtojen pa- 8044: Tällä tavoin määräaikaistileillä olevat varat riin. 8045: eivät liiallisessa määrin joudu kulutukseen. Tässä lakialoitteessa ehdottamamme lisäksi 8046: Tärkeätä on vastaisuudessakin turvata, että omaisuustulojen verovähennysoikeutta tulee 8047: pankit kykenevät järjestämään asiakkailleen täydentää vähintään hallituksen 25.5.1989 te- 8048: kohtuullisen korkoisia, pitkäaikaisia luottoja, kemän periaatepäätöksen tasolle. 8049: kuten asunto- ja opintolainat sekä pääosin Tämän lakialoitteen mukainen laki on tar- 8050: maatalouden ja pienyritystoiminnan investoin- koitettu tulemaan voimaan 1.1.1990 pysyvänä. 8051: tiluotot. Samalla on tärkeää turvata myös toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 8052: miva alueellinen pääomahuolto. 8053: Edellä mainituista syistä ehdotamme, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8054: ns. tavanomaisten käyttelytilien verovapaa lakiehdotuksen: 8055: korko 6 kuukauden määräaikaistileillä olisi 8056: 8057: 8058: 8059: 8060: 2900200 8061: 2 1989 vp. - LA n:o 49 8062: 8063: Laki 8064: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta 8065: 8066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten 8067: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1-3 ja 6 § seuraavasti: 8068: 8069: 1§ 8070: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän 8071: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk- 8072: veronalaisena tulona ei pidetä valtion- ja kun- sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin 8073: nallisverotuksessa korkoa talletuksesta, joka maksama, vuonna 1989 ja sen jälkeen liikkee- 8074: on tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen seen laskemansa obligaatiolainan korko, jos 8075: tarkoitetulle tilille kotimaiseen pankkiin tai 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta; 8076: vastaavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. ja 8077: Koron verovapauden edellytyksenä on, että 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin- 8078: 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen tään Suomen Pankin peruskorko siinä tapauk- 8079: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä sessa, että laina-aika on vähintään 2, mutta 8080: vähennettynä; tai että enintään 10 vuotta. 8081: 2) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen 8082: Pankin peruskorko kahdella prosenttiyksiköllä 3§ 8083: vähennettynä ja talletus tehdään edellä tarkoi- Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon- 8084: tetulle tilille 6 kuukaudeksi; tai että nollisen henkilön eikä erillisenä verovelvollise- 8085: 3) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen · na verotettavan kotimaisen kuolinpesän veron- 8086: Pankin peruskorko yhdellä prosenttiyksiköllä alaisia varoja vuodelta 1989 ja sen jälkeisiltä 8087: vähennettynä ja talletus tehdään edellä tarkoi- vuosilta toimitettavissa verotuksissa. 8088: tetulle tilille 12 kuukaudeksi; tai että Vuonna 1989 tai sen jälkeisinä vuosina liik- 8089: 4) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen keeseen lasketun 2 §:ssä tarkoitetun obligaa- 8090: Pankin peruskorko ja talletus tehdään edellä tion arvo ei ole luonnollisen henkilön eikä 8091: tarkoitetulle tilille 24 kuukaudeksi. erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- 8092: Jos 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoitettu maisen kuolinpesän veronalaisia varoja. 8093: talletus siirtyy toiselle muutoin kuin naimaosa- Lain 1 §:n 1 momentin 2-4 kohdassa tar- 8094: na, avio-oikeuden nojalla, perintönä, perintö- koitettu talletus, josta saatu korko on 1 §:n 2 8095: kaaren 8 luvussa tarkoitettuna avustuksena tai momentin mukaan veronalaista tuloa, on myös 8096: hyvityksenä taikka testamentilla, talletuksesta luovuttajan ja luovutuksen saajan veronalaisia 8097: luovutusta edeltäneeltä ajalta ja luovutuksen varoja. 8098: jälkeiseltä ajalta kertynyt korko on veronalais- 8099: ta tuloa. 6§ 8100: 2§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 8101: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- kuuta 1990. 8102: 8103: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989 8104: 8105: Matti Maijala Paavo Väyrynen Kauko Juhantalo 8106: Sirkka-Liisa Anttila Marjatta Väänänen Juhani Alaranta 8107: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Jorma Huuhtanen 8108: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Mirja Ryynänen 8109: Esko Almgren Markku Lehtosaari Esko Aho 8110: Hannele Pokka Aapo Saari Pekka Puska 8111: Tellervo Renko Mauri Pekkarinen 8112: 1989 vp. 8113: 8114: Lakialoite n:o 50 8115: 8116: Niinistö: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 8117: annetun asetuksen 2 ja 27 §:n muuttamisesta 8118: 8119: 8120: Eduskunnalle 8121: 8122: Ehdotuksen mukaan erottamattomaan mää- nityksin, koska määräalan erottaminen maan- 8123: räalaan voitaisiin vahvistaa kiinnitys. mittaustoimituksella voi kestää kauan eikä 8124: Kiinnitysasetuksen 3 §:n mukaan kiinnitystä lainhuudon saaminen ole ennen sitä mahdollis- 8125: kiinteään omaisuuteen ei voida myöntää "en- ta. 8126: nenkuin on asianomaisesti todistettu että omai- Luotonantajan asema tulisi turvata siten, 8127: suus laillisen saannon kautta ja täydellä omis- että sitoumukseen perustuva kiinnitys myönne- 8128: tusoikeudella sille kuuluu, jonka sitoumukselle tään sellaiseen erottamattomaan määräalaan, 8129: kiinnitystä haetaan, ja että hän, jos saanto on jonka erottamisoikeus on kantatilaan kiinnitet- 8130: laissa huudatettava, on kiinteälle omaisuudelle ty. Muutoksen johdosta erottamattoman mää- 8131: saanut huudon". räalan omistajan luottokelpoisuus paranisi. 8132: Erottamattoman määräalan kiinnitystä ei Ehdotuksen mukainen kiinnitys olisi voimas- 8133: kiinnitysasetusta säädettäessä ole otettu huo- sa niin kauan kuin kiinnitys määräalan erotta- 8134: mioon eikä kiinnitystä käytännössä puuttuvan misoikeuteen on voimassa. Kiinnitys lakkaisi, 8135: lainsäännöksen johdosta ole katsottu mahdolli- jos erottamisoikeuskiinnitys lakkaa. Silloin 8136: seksi. Huomattava osa määräalojen kaupoista kun määräalasta muodostetaan itsenäinen kiin- 8137: kohdistuu maahan, jolle asumisen tai elinkei- teistö, siirtyy kiinnitys rasittamaan määräalasta 8138: nonharjoittamisen vuoksi on aloitettava raken- muodostettua kiinteistöä. 8139: nustyöt. Ennen rakentamisen aloittamista tar- Edellä olevan perusteella ehdotan, 8140: vitaan luottoa kipeimmin. Luoton saannin 8141: mahdollisuuksia heikentää olennaisesti se, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8142: tuotonantaja ei voi vahvistaa saamistaan kiin- lakiehdotuksen: 8143: 8144: Laki 8145: kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 2 ja 27 §:n muuttamisesta 8146: 8147: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä 8148: marraskuuta 1868 annetun asetuksen 2 §:ään, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1939 8149: ja 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetuissa laeissa (77 /39 ja 259/66), uusi 4 momentti sekä 8150: 27 §:ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä elokuuta 1940 ja 21 päivänä toukokuuta 1976 annetuissa 8151: laeissa (416/40 ja 425176), uusi 4 momentti seuraavasti: 8152: 8153: 2§ 8154: on voimassa niin kauan kuin kiinnitys määrä- 8155: Sen estämättä mitä 3 §:ssä säädetään, ol- alan erottamisoikeuteen on voimassa. Kun alu- 8156: koon kiinnitys saamisesta luvallinen määrä- een erottaminen on saatettu loppuun ja saan- 8157: alaan, jos oikeus määräalan erottamiseen on toon on saatu lainhuuto, siirtyy kiinnitys rasit- 8158: jakolain (604/51) 26 luvun 202 §:ssä säädetyllä tamaan erotettua kiinteistöä. 8159: tavalla kiinnitetty. 8160: 27 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 8161: - - - - - - - - - - - - kuuta 198 . 8162: Edellä 2 §:n 4 momentissa säädetty kiinnitys 8163: 8164: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1989 8165: 8166: 2900200 Sauli Niinistö 8167: 1989 vp. 8168: 8169: Lakialoite n:o 51 8170: 8171: 8172: 8173: Valli ym.: Ehdotus laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden 8174: Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain 21 §:n 8175: muuttamisesta 8176: 8177: 8178: Eduskunnalle 8179: 8180: Lain (514/84) 21 §:n mukaan on valtion toksesta säädetään, että rajavartiolaitos ottaa 8181: palveluksessa olevalle henkilölle annettava pal- osaa valtakunnan puolustamiseen ja se voidaan 8182: katonta virkavapautta tai vapautusta työstään, tilanteen vaatiessa liittää asetuksella kokonaan 8183: mikäli hän osallistuu 2 §:ssä tarkoitettuun rau- tai osaksi puolustusvoimiin. Laitoksen raja- 8184: hanturvaamisorganisaatioon tai 5 §:ssä mainit- henkilökunta käyttää samaa asepukua kuin 8185: tuun koulutukseen. Siten kaikki valtion palve- puolustusvoimat ja on samojen palvelus- ja 8186: luksessa olevat ovat samassa asemassa. virkaehtojen alainen aina arvomerkkejä myö- 8187: Saman pykälän 2 momentissa vapautetaan ten. Rajavartijat, toimiupseerit ja upseerit kou- 8188: puolustusvoimissa palvelevat 5 §:ssä tarkoite- lutetaan sotilasoppilaitoksissa. Laitoksen hen- 8189: tun koulutuksen ajaksi muista palvelustehtävis- kilökunnasta on osallistunut vuosittain vain 8190: tä. He saavat tältä ajalta palkkaa. Jos taas muutama rauhanturvaamistehtäviin. Osasyynä 8191: rajavartiolaitoksen palveluksessa oleva on täs- on ollut edellä mainittu palkkausepäkohta. 8192: sä koulutuksessa, niin hän ei ole oikeutettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 8193: palkkaan. 8194: Kuitenkaan rauhanturvaamisorganisaatio ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8195: kuulu puolustusvoimiin, vaikka sen sisäinen lakiehdotuksen: 8196: järjestys on sotilaallinen. Laissa rajavartiolai- 8197: 8198: 8199: Laki 8200: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain 8201: 21 §:n muuttamisesta 8202: 8203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 1984 Suomen osallistumi- 8204: sesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain (514/84) 21 §:n 2 8205: momentti näin kuuluvaksi: 8206: 8207: 21 § 8208: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 8209: Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen pal- kuuta 1990. 8210: veluksessa oleva on 5 §:ssä tarkoitetun koulu- 8211: tuksen ajaksi vapautettava muista palvelusteh- 8212: tävistä. 8213: 8214: 8215: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1989 8216: 8217: Sakari Valli Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa 8218: Eeva Turunen Oiva Savela Keijo Jääskeläinen 8219: Pentti Kettunen Tapio Holvitie Martti Korkia-Aho 8220: Kalevi Lamminen Kirsti Ala-Harja 8221: 8222: 2900200 8223: 1989 vp. 8224: 8225: Lakialoite n:o 52 8226: 8227: 8228: 8229: 8230: U. Leppänen: Ehdotus laiksi henkilörekisterilain muuttamisesta 8231: 8232: 8233: Eduskunnalle 8234: 8235: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8236: 8237: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi henki- koskevat tiedot terveydenhuollon rekistereistä 8238: lörekisterilakia (471187) siten, että kuten muistakin henkilörekistereistä ja 8239: 1) yleisen tavan mukaisten matrikkelien jul- 3) suoramarkkinointirajoitus laajennettaisiin 8240: kaisemiseksi pidettävät henkilörekisterit eivät koskemaan myös työpaikalle lähetettävää pos- 8241: edellyttäisi tietosuojalautakunnan lupaa, tia ja työpaikalle soitettuja puheluja. 8242: 2) jokaisella olisi oikeus tarkistaa itseään 8243: 8244: 8245: 8246: 8247: ALOITTEEN PERUSTELUT 8248: 8249: 1. Matrikkelit 2. Terveystiedot 8250: 8251: Yleisesti hyväksytyn käytännön mukaan yh- Henkilörekisteriasetuksella (476/87) on ra- 8252: teisöt, ammattikunnat jne. ovat laatineet mat- joitettu henkilön oikeutta saada tarkastaa itse- 8253: rikkeleja, joissa julkaistaan tietoja myös kuol- ään koskevat tiedot terveydenhuollon henkilö- 8254: leista henkilöistä. Tyypillisiä tässä tarkoitettuja rekisteristä. Tätä ei voida pitää yksilön vapau- 8255: matrikkeleja ovat esimerkiksi ammattikuntien den ja oikeussuojan kannalta oikeana. 8256: tai koulujen matrikkelit, paikallishistoriat, su- Edellä olevan perusteella ehdotetaan laista 8257: kumatrikkelit ja sodanaikaisten joukko-osasto- poistettavaksi terveydenhuollon rekisterien tar- 8258: jen historiat. kastusoikeutta koskeva asetuksenantovaltuus. 8259: Edellä luetelluissa teoksissa ei julkaista yksi- Tapauksissa, missä tietojen saanti vaarantai- 8260: tyisyyttä loukkaavia eikä arkaluonteisia tieto- si rekisteröidyn terveyden tai hoidon, voidaan 8261: ja. Tiedot ovat usein omaisilta tai virallisista tarkastusoikeus evätä lain 12 §:n 1 momentin 2 8262: asiakirjoista saatuja. kohdan perusteella. 8263: Esimerkiksi paikallishistorian laatimista var- 8264: ten perustetun henkilörekisterin pitäjä ei yleen- 8265: sä täytä voimassa olevan lain edellyttämää 8266: yhteysvaatimusta. Lupaa rekisteröintiin ei voi- 3. Suoramarkkinointi 8267: da saada kuolleelta, eikä asian saattaminen 8268: tietosuojalautakunnan päätettäväksi ole tar- Nykyisen tulkinnan mukaan henkilörekiste- 8269: peellista. rilaki ei koske rekisterejä, joita käytetään yri- 8270: Tämän vuoksi esitetään lain 5 §:ää muutet- tyksiin lähetettävään suoramainontaan, jos ne 8271: tavaksi siten, että omaisten luovuttamat tai sisältävät vastaanottavasta henkilöstä vain ni- 8272: virallisista asiakirjoista saadut tiedot, jotka men ja tehtävänimikkeen. 8273: eivät ole arkaluonteisia, voitaisiin merkitä hen- Puhelinmyynti häiritsee merkittävästi yritys- 8274: kilörekisteriin ilman poikkeuslupaa. ten tiettyjen avainhenkilöiden työtä. Myös 8275: 290020D 8276: 2 1989 vp. LA n:o 52 8277: 8278: mainospostin käsittelyyn kuluva työ ja materi- ja lähettämään aineistonsa vain niille, jotka 8279: aali on kansantaloudellista tuhlausta. haluavat mainospostia. 8280: Tämän vuoksi henkilön pitäisi voida kieltää Ehdotan, 8281: myös hänen työpaikkaansa kohdistuva, hänelle 8282: henkilökohtaisesti ohjautuva suoramainonta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8283: Tämä olisi myös mainostajien etu, koska mai- lakiehdotuksen: 8284: nostajat joutuisivat ostamaan vain ne osoitteet 8285: 8286: 8287: 8288: 8289: Laki 8290: henkilörekisterilain muuttamisesta 8291: 8292: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8293: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun henkilörekisterilain (471187) 11 §:n 2 moment- 8294: ti, sekä 8295: lisätään lain 5 §:ään uusi 5 momentti ja 23 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 8296: 8297: 5§ esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökoh- 8298: taisesti rekisterinpitäjän luona tai omakätisesti 8299: Yhteisön, paikkakunnan, suvun tai vastaa- allekirjoitetulla kirjeellä. 8300: van historian laatimista tai sen matrikkelin 8301: julkaisemista varten saa 1 momentin estämättä 23 § 8302: rekisteriin kerätä ja tallettaa kuollutta henkilöä 8303: koskevia omaisten luovuttamia tai virallisista Kielto koskee myös 1 momentissa mainituis- 8304: asiakirjoista ilmeneviä tietoja, jotka eivät ole sa tarkoituksissa työpaikalle henkilön nimellä 8305: arkaluonteisia tai yksityisyyttä loukkaavia. lähetettyjä postilähetyksiä tai hänelle henkilö- 8306: kohtaisesti tarkoitettuja puheluja. 8307: 11 § 8308: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8309: Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat kuuta 19 8310: tiedot 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on 8311: 8312: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989 8313: 8314: Urpo Leppänen 8315: 1989 vp. 8316: 8317: Lakialoite n:o 53 8318: 8319: 8320: 8321: 8322: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 34 §:n 8323: muuttamisesta 8324: 8325: 8326: Eduskunnalle 8327: 8328: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8329: 8330: Aloitteessa ehdotetaan, että työntekijällä oli- hempainrahakausi on päättynyt ennen 8331: si oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitova- 1.1.1989, ehdotetaan oikeuden hoitovapaaseen 8332: paata vanhempainrahakauden jälkeen kaikissa palautuvan siihen saakka, kun lapsi täyttää 8333: tapauksissa siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Väliinputoajien asema on tar- 8334: kolme vuotta, riippumatta siitä, koska van- peen korjata mahdollisimman pian, eli laki 8335: hempainrahakausi on päättynyt. Niissä ta- tulisi voimaan aikaisintaan heinäkuun 1989 8336: pauksissa, joissa työntekijän oikeus hoitova- alusta lukien. 8337: paaseen on katkennut sen johdosta, että van- 8338: 8339: 8340: 8341: 8342: ALOITTEEN PERUSTELUT 8343: 8344: Vuoden 1985 helmikuun alusta on tullut alusta lukien kaikissa tapauksissa ole perheillä 8345: voimaan työsopimuslain muutos, joka koskee oikeutta hoitovapaaseen alle kolmivuotiaan 8346: työntekijän hoitovapaan järjestämistä. Sääde- lapsen hoitamista varten. Tulkinta näyttää pe- 8347: tyn lain pohjana olleen hallituksen esityksen rustuvan vuonna 1985 säädetyn lain voimaan- 8348: mukaan työntekijällä on oikeus lapsen hoidon tulo- ja siirtymäsäännökseen. Tämän säännök- 8349: vuoksi saada hoitovapaata vanhempainraha- sen mukaan oikeus saada hoitovapaata van- 8350: kauden jälkeen siihen saakka, kun lapsi täyttää hempainloman jälkeen toteutetaan asteittain 8351: kolme vuotta. Edelleen hallituksen esityksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä maini- 8352: mukaan hoitovapaa toteutetaan asteittain si- tun aikataulun mukaisesti. Tulkinnassa on läh- 8353: ten, että kaikilla alle kolmivuotiaiden lasten detty siitä, että vanhempainloman päättymisen 8354: perheillä olisi oikeus vuoteen 1989 mennessä ajankohta on ratkaiseva pohdittaessa hoitova- 8355: hoitovapaaseen. Eduskunta on hyväksynyt hal- paan pituutta. Mikäli hoitovapaa on päättynyt 8356: lituksen esityksen hoitovapaan osalta sisällöl- vuoden 1988 puolella, on työntekijällä oikeus 8357: tään muuttamattomana. Ainoastaan hoitova- yksilapsisessa perheessä hoitovapaaseen ai- 8358: paan voimaantulosäännöstä on hallituksen esi- noastaan siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi 8359: tykseen verrattuna muutettu siten, että laki on vuotta. Mikäli taas vanhempainloma päättyy 8360: tullut voimaan vuoden 1985 tammikuun alun vuoden 1989 aikana taikka myöhemmin, on 8361: sijasta helmikuun 1985 alussa. Hallituksen esi- työntekijällä oikeus mainituissa yksilapsisissa 8362: tyksen ja valiokunnan mietinnön perusteella perheissä hoitovapaaseen aina siihen saakka, 8363: näyttää selvältä, että tarkoitus on ollut, että että lapsi täyttää kolme vuotta. Perheissä, 8364: vuoden 1989 alusta lukien kaikilla alle kolmi- joissa on useampi kuin yksi lapsi, on oikeus 8365: vuotiaiden lasten perheillä on oikeus hoitova- hoitovapaaseen kolmeen vuoteen saakka jo 8366: paaseen. Eduskunnan hyväksymä lakiteksti on aiemmin toteutunut. 8367: tämän näkemyksen mukainen. On esitetty arvioita, joiden mukaan Suomes- 8368: Nyttemmin on kuitenkin ilmennyt, että lakia sa olisi jopa 30 000 yksilapsista perhettä, joissa 8369: tulkitaan käytännössä siten, ettei vuoden 1989 vanhempainloma on päättynyt vuoden 1988 8370: 2900200 8371: 2 1989 vp. - LA n:o 53 8372: 8373: puolella. Tämä merkitsee nykyisen tulkinnan että työsopimuslain 34 §:ssä tarkoitettua työn- 8374: mukaan sitä, että näillä perheillä on oikeus antajalle tehtävää ilmoitusta koskevaa määrä- 8375: hoitovapaaseen ainoastaan siihen saakka, kun aikaa ei sovelleta, mikäli aikaisemman lain 8376: lapsi täyttää kaksi vuotta. Niillä perheillä, nojalla menetetty oikeus hoitovapaaseen palau- 8377: joissa vanhempainloma päättyy 1.1.1989 tai tuu ja jatkuu aina kolmeen vuoteen saakka. 8378: sen jälkeen, on oikeus täyteen kolmen vuoden Lakialoitteen toteuttaminen parantaisi vai- 8379: mittaiseen hoitovapaaseen. Nykyisen tulkinnan keaa päivähoitotilannetta. Maassamme tehdyn 8380: mukaan myöskään oikeuden hoitovapaaseen selvityksen mukaan noin puolet niistä perheis- 8381: katketessa se ei enää palaudu, vaan oikeus on tä, joissa hoitovapaa katkeaa lapsen täyttäessä 8382: menetetty kokonaan. Näin ollen arviolta kaksi vuotta, olisi halukas käyttämään hoito- 8383: 30 000 perhettä menettää tai on jo menettänyt vapaan täysimääräisenä. Suurin hyöty olisi uu- 8384: vuoden 1989 alun jälkeen oikeuden hoitova- distuksesta niissä kunnissa, missä päivähoitoti- 8385: paaseen lapsen tultua kaksivuotiaaksi. Esitetyn lanne on erityisen vaikea. Keskustan eduskun- 8386: tulkinnan mukaan näin tapahtuu, vaikka voi- taryhmä on aiemmin tänä vuonna jättänyt 8387: massa olevan lain siirtymäsäännöksestä ilme- lakialoitteet n:ot 27, 28 ja 29 päivähoitotilan- 8388: nee, että työntekijällä on oikeus saada hoitova- teen parantamiseksi. Keskustan mainituissa 8389: paata 1 päivästä tammikuuta 1989 siihen saak- aloitteissa ehdotetaan muun muassa, että kai- 8390: ka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. kille alle 3-vuotiaille lasta kotona hoitaville 8391: Lainvalmisteluasiakirjoista ei ole pääteltävis- maksetaan elokuun 1989 alusta tuntuvasti ny- 8392: sä, että lakia laadittaessa on ollut tarkoitus kyistä suurempaa kotihoidontukea pääkaupun- 8393: sitoa hoitovapaaoikeus vanhempainloman kiseudulla ja muualla maassa, missä päivähoi- 8394: päättymiseen. Hallituksen esityksessä tode- totilanne on vaikea. Muualla maassa Keskus- 8395: taan, että hoitovapaa ehdotetaan toteutetta- tan ehdotus tulisi voimaan vuoden 1990 alusta. 8396: vaksi lapsiluvun mukaisesti asteittain siten, että Myös tämän lakialoitteen toteuttaminen mer- 8397: kaikilla alle kolmivuotiaiden lasten perheillä on kitsisi, että kotihoidontuesta tulisi entistä mer- 8398: oikeus hoitovapaaseen vuoteen 1989 mennessä. kittävämpi vaihtoehto kunnalliselle päivähoi- 8399: Koska kuitenkin tulkinta näyttää olevan per- dolle. Vanhemmillahan on voimassa olevan 8400: heille epäedullinen, ehdotamme työsopimuslain lain mukaan oikeus valita alle 3-vuotiaan lap- 8401: muuttamista siten, että 1. 7.1989 lukien hoito- sen kohdalta kotihoidontuki tai kunnallinen 8402: vapaa koskee kaikkia alle kolmivuotiaiden las- päivähoitopaikka vuoden 1990 alusta lukien. 8403: ten perheitä. Samalla ehdotamme työsopimus- Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitet- 8404: lain muuttamista siten, että myös siinä tapauk- tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian eli 8405: sessa, että perhe on menettänyt nykyisen tul- aikaisintaan vuoden 1989 heinäkuun alusta 8406: kinnan mukaisesti oikeutensa hoitovapaaseen, lukien. 8407: jatkuu oikeus hoitovapaaseen heinäkuun 1989 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 8408: alusta kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. 8409: Edelleen tässä yhteydessä on myös tarpeen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8410: säätää ilmoitusajasta oikeuden hoitovapaaseen lakiehdotuksen: 8411: palautuessa tämän lain nojalla. Ehdotamme, 8412: 1989 vp. - LA n:o 53 3 8413: 8414: 8415: Laki 8416: työsopimuslain 34 §:n muuttamisesta 8417: 8418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi- 8419: muslain 34 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on II päivänä tammikuuta I985 annetussa laissa 8420: (30/85) seuraavasti: 8421: 8422: 34 § 8423: Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä keus hoitovapaaseen siihen saakka, kun lapsi 8424: hoitovapaa täyttää kolme vuotta, riippumatta siitä, koska 8425: vanhempainloma on päättynyt. 8426: Työntekijällä on oikeus raskauden ja synny- 8427: tyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-, 8428: isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon Tämä laki tulee voimaan päivänä 8429: hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan kuuta 1989. 8430: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan Mikäli työntekijän oikeus hoitovapaaseen on 8431: kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta aikaisemman lainsäädännön (30/85) nojalla 8432: kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan, katkennut, jatkuu työntekijän oikeus hoitova- 8433: jos hänellä sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi paaseen tämän lain nojalla I päivästä heinä- 8434: työntekijällä on oikeus lapsen hoidon vuoksi kuuta I989 alkaen siihen saakka, kun lapsi 8435: saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta, riippumatta siitä, koska 8436: täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan edellytyk- vanhempainloma on päättynyt. 8437: senä on kuitenkin, ettei toinen lapsen vanhem- Tämän lain 34 b §:ssä tarkoitettua hoitova- 8438: mista käytä samanaikaisesti oikeutta hoitova- paan käyttämistä koskevaa ilmoitusaikaa ei 8439: paaseen. Mikäli työntekijän oikeus hoitova- kuitenkaan sovelleta, jos aikaisemman lainsää- 8440: paaseen on aikaisemman lainsäädännön (30/ dännön nojalla katkennut hoitovapaa jatkuu 8441: 85) nojalla katkennut, jatkuu työntekijän oi- tämän lain nojalla. 8442: 8443: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989 8444: 8445: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juhani Alaranta Matti Maijala 8446: Pirkko Ikonen Juho Sillanpää Aapo Saari 8447: Mauri Pekkarinen 8448: 1 8449: 1 8450: 1 8451: 1 8452: 1 8453: 1 8454: 1 8455: 1 8456: 1 8457: 1 8458: 1 8459: 1 8460: 1 8461: 1 8462: 1 8463: 1 8464: 1 8465: 1 8466: 1 8467: 1 8468: 1 8469: 1 8470: 1 8471: 1 8472: 1 8473: 1 8474: 1 8475: 1 8476: 1 8477: 1989 vp. 8478: 8479: Lakialoite n:o 54 8480: 8481: 8482: 8483: 8484: Nyby ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami- 8485: sesta 8486: 8487: 8488: Eduskunnalle 8489: 8490: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8491: 8492: Aloitteessa ehdotetaan, että vähintään 300 nyskelpoisiksi. Valtiolle näihin tarkoituksiin 8493: markan ja enintään 15 000 markan suuruiset tehdyt lahjoitukset ehdotetaan vähennyskelpoi- 8494: lahjoitukset kehitysyhteistyöhön taikka huma- siksi lahjoituksen määrästä riippumatta veroil- 8495: nitaariseen avustustoimintaan kotimaassa tai moitukseen liitetyn asianmukaisen tositteen pe- 8496: ulkomailla tulisivat valtionverotuksessa vähen- rusteella. 8497: 8498: 8499: 8500: 8501: ALOITTEEN PERUSTELUT 8502: 8503: Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) manitaariseen avustustoimintaan tehdyt lahjoi- 8504: 103 §:n mukaan yhteisöt saavat vähentää val- tukset ehdotetaan vähennyskelpoisiksi lahjoi- 8505: tionverotuksessa kokonaistulostaan suomalai- tuksen määrästä riippumatta. 8506: sen kulttuuriperinteen ja tieteen hyväksi teke- Yhteisöjen kautta kehitysyhteistyöhön ja hu- 8507: miään lahjoituksia eräin rajoituksin. Verotuk- manitaariseen avustustoimintaan annetut varat 8508: sellista tukea pelkästään näille kotimaisille olisivat vähennyskelpoisia määrältään rajoitet- 8509: avustustoiminnoille ei ole nykyisen kansainvä- tuina, mikä on jo valvontasyistä perusteltua. 8510: lisyyttä korostavan ajattelutavan yleistyttyä pi- Viranomaisten tulisi vahvistaa lahjoitusten saa- 8511: dettävä perusteltuna. Myös ns. prosenttiliik- jayhteisön hakemuksesta, voidaanko sille teh- 8512: keen synty ja voimistaminen on osaltaan vai- dyt lahjoitukset vähentää antajan tuloista vero- 8513: kuttanut pyrkimyksiin lisätä verotuksellista tu- tuksessa. Oikeus vähennyskelpoisten lahjoitus- 8514: kea humanitaariselle avustustoiminnalle. ten vastaanottamiseen voitaisiin näin rajoittaa 8515: Aloitteessa ehdotetaan, että kehitysyhteis- keskeisiin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista 8516: työhön annetut lahjoitukset tulisivat valtionve- toimintaa harjoittaviin yhteisöihin. 8517: rotuksessa vähennyskelpoisiksi. Vähennysoi- Verotusta monimutkaistavien arvostusongel- 8518: keus koskisi myös muuta humanitaarista toi- mien välttämiseksi ehdotetaan, että vain raha- 8519: mintaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Koti- lahjoitukset olisivat tulosta vähennyskelpoisia. 8520: maisella humanitaarisella toiminnalla tarkoitet- Vähennyskelpoisen määrän vähimmäis- ja 8521: taisiin ihmisystävällistä ja hyväntekeväisyystoi- enimmäisrajat koskisivat samalle lahjoituksen 8522: mintaa, kuten vammaisjärjestöjen ja sotavete- saajalle verovuoden aikana tehtyjen lahjoitus- 8523: raanijärjestöjen välityksellä tapahtuvaa avus- ten yhteismäärää. 8524: tustoimintaa. Avustus voidaan kohdentaa Edellä sanotun nojalla ehdotamme, 8525: myös sellaisille sodista kärsineille, jotka eivät 8526: ole Suomen kansalaisia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8527: Suomen valtiolle kehitysyhteistyöhön tai hu- lakiehdotuksen: 8528: 8529: 8530: 8531: 2900200 8532: 2 1989 vp. - LA n:o 54 8533: 8534: Laki 8535: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 8536: 8537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja 8538: varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin kuuluva 103 a §: 8539: 8540: 103 a § 8541: Verovelvollinen saa vähentää valtionvero- markan määräisen rahalahjoituksen, joka on 8542: tuksessa tuloistaan rahalahjoituksen, joka on tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön 8543: tehty Suomen valtiolle käytettäväksi kehitysyh- tai 1 momentissa mainittuun avustustoimin- 8544: teistyöhön tai humanitaariseen avustustoimin- taan, sekä 8545: taan kotimaassa tai ulkomailla. 2) vähintään 1 000 markan ja enintään 8546: Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella 15 000 markan määräisen rahalahjoituksen, jo- 8547: säädetään osittain tai kokonaan vähentää val- ka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi- 8548: tionverotuksessa tulostaan valtiovarainministe- mään joutuneiden avustamiseen. 8549: riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai 8550: säätiölle tehdyn Tämä laki tulee voimaan päivänä 8551: 1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000 kuuta 19 8552: 8553: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989 8554: 8555: Mats Nyby Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka-Christian Björklund 8556: Sinikka Hurskainen-Leppänen Ilkka Joenpalo Heikki Rinne 8557: Tuula Paavilainen Antero Kekkonen Raimo Vuoristo 8558: Seija Karkinen Matti Saarinen Lauri Metsämäki 8559: Pertti Lahtinen Claes Andersson Reijo Lindroos 8560: Gunnar Jansson Timo Roos Erkki Pulliainen 8561: 1989 vp. 8562: 8563: Lakialoite n:o 55 8564: 8565: 8566: U. Leppänen: Ehdotus laiksi rikoslain 15 luvun muuttamisesta 8567: 8568: Eduskunnalle 8569: 8570: ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 8571: Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk- 8572: seen sisältyvän imperatiivisen mandaatin kiel- 8573: lon rikkomisen säätämistä rangaistavaksi teok- 8574: si. 8575: 8576: 8577: ALOITTEEN PERUSTELUT 8578: 8579: Vaitiopäiväjärjestyksen (7 /28) 11 §:ään sisäl- kansanvaltaa eikä vastuun ottamista eduskun- 8580: tyy imperatiivisen mandaatin kielto, jonka mu- nan päätöksistä. 8581: kaan kansanedustaja on velvollinen noudatta- Tässä aloitteessa ehdotetaan, että rikoslakiin 8582: maan perustuslakia eikä hän ole velvollinen lisättäisiin säännös, jonka mukaan ryhmäku- 8583: noudattamaan "muita määräyksiä". riin liittyvien seuraamusten käyttö eduskunta- 8584: Käytännössä imperatiivisen mandaatin kiel- käyttäytymisen johdosta olisi rangaistava teko. 8585: toa ei noudateta, vaan puolueet ja niiden Kansanedustajan syyttäminen edellyttää val- 8586: eduskuntaryhmät painostavat kansanedusta- tiopäiväjärjestyksen 13 §:n mukaan eduskun- 8587: jiaan toimimaan ryhmäpäätösten mukaisesti. nan päätöstä, joten syytetoimiin ehdotetun 8588: Näin kansanedustaja ei voi toimia oman oman- säännöksen perusteella ryhdyttäneen harvoin. 8589: tuntonsa eikä äänestäjiensä toiveiden mukaan. Selkeä rangaistussäännös rikoslaissa edistää 8590: Ryhmäpäätöksistä poikkeamisesta seuraa kuitenkin lainkuuliaisuutta ja kansanedustajien 8591: toisinaan puolueen tai ryhmän määräämä ku- itsenäisyyttä eduskunnassa. 8592: rinpidollinen seuraamus, esimerkiksi huomau- Ehdotan, 8593: tus tai sulkeminen ryhmän työskentelyn ulko- 8594: puolelle. Tällainen häpeärangaistus ei edistä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8595: lakiehdotuksen: 8596: 8597: Laki 8598: rikoslain 15 luvun muuttamisesta 8599: 8600: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 8601: (39/1889) 15 lukuun uusi näin kuuluva 1 a §: 8602: 8603: 15 luku perusteella, miten kansanedustaja on eduskun- 8604: Rikoksista maan [Valtiosäätyä) vastaan ja nassa äänestänyt tai muutoin käyttäytynyt, on 8605: toisen vaalioikeuden tahi äänivallan häiritsemi- päätökseen osallistuneet tuomittava luvatto- 8606: sestä mosta vaikuttamisesta kansanedustajaan sak- 8607: koon. 8608: 1 a § 8609: Jos puolue, sen eduskuntaryhmä tai muu Tämä laki tulee voimaan päivänä 8610: elin määrää kurinpidollisen seuraamuksen sen kuuta 19 8611: 8612: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989 8613: 8614: Urpo Leppänen 8615: 2900200 8616: 1989 vp. 8617: 8618: Lakialoite n:o 56 8619: 8620: 8621: 8622: 8623: U. Leppänen: Ehdotukset laeiksi Korkeimmasta hallinto-oikeu- 8624: desta annetun lain 15 §:n, lääninoikeuslain 14 §:n ja hallinto- 8625: menettelylain 12 §:n muuttamisesta 8626: 8627: 8628: Eduskunnalle 8629: 8630: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8631: 8632: Aloitteessa ehdotetaan eräitä hallintoasioi- päätöksensä perustelut heti, eikä vasta hakijan 8633: den käsittelyä sääteleviä lakeja muutettavaksi tekemän valituksen johdosta pyydetyssä seli- 8634: siten, että viranomainen joutuu esittämään tyksessä. 8635: 8636: 8637: 8638: ALOITTEEN PERUSTELUT 8639: 8640: Hakemusasioiden ja hallintolainkäyttöasioi- keusturvan kannalta oikeana eikä se myöskään 8641: den määrän lisääntyessä viranomaiset ovat vä- ole tehokasta hallintoa, tässä aloitteessa ehdo- 8642: hentäneet päätösten perusteluja. Usein perus- tetaan eräitä lakeja muutettavaksi siten, että 8643: teluna on yhdenkin virkkeen mittaisia vakio- valitusta käsiteltäessä ei selitystä yleensä pyy- 8644: tekstejä, jotka toiostetaan tekstinkäsittelyjär- dettäisi siltä viranomaiselta, joka valituksen- 8645: jestelmästä asiasisältöä tarkemmin yksittäista- alaisen päätöksen on tehnyt. 8646: pauksiin sovittamatta. Lainmuutos saisi aikaan sen, että viranomai- 8647: Puutteellisten perustelujen vuoksi hakija set joutuisivat heti perustelemaan päätöksensä, 8648: usein valittaa päätöksestä, jolloin muutoksen- eikä vasta sitten, kun niistä on valitettu. 8649: hakuviranomainen pyytää valituksenalaisen Ehdotan, 8650: päätöksen tehneeltä viranomaiselta selitystä. 8651: Vasta tässä vaiheessa valituksenalaisen päätök- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 8652: sen perustelut tulevat ilmi. /akiehdotukset: 8653: Koska käytäntöä ei voida pitää hakijan oi- 8654: 8655: 1. 8656: Laki 8657: Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta 8658: 8659: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 patvana 8660: heinäkuuta 1918 annetun lain (74/18) 15 §:ään, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979 8661: annetussa laissa (12179), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 8662: seuraavasti: 8663: 15 § 8664: 8665: Valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viran- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8666: omaiselta voidaan lausunto tai selitys pyytää kuuta 19 8667: vain silloin, kun siihen on erityinen syy. 8668: 8669: 8670: 2900200 8671: 2 1989 vp. - LA n:o 56 8672: 8673: 2. 8674: Laki 8675: lääninoikeuslain 14 §:n muuttamisesta 8676: 8677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeus- 8678: lain (1021174) 14 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla 8679: lailla (41/86), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 8680: 8681: 14 § 8682: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8683: Valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viran- kuuta 19 . 8684: omaiselta voidaan lausunto tai selitys pyytää 8685: vain silloin, kun siihen on erityinen syy. 8686: 8687: 8688: 8689: 8690: 3. 8691: Laki 8692: hallintomenettelylain 12 §:n muuttamisesta 8693: 8694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettely- 8695: lain (598/82) 12 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 8696: 8697: 12 § 8698: Tämä laki tulee voimaan päivänä 8699: Valituksenalaisen päätöksen tehneeltä viran- kuuta 19 . 8700: omaiselta voidaan lausunto tai selitys pyytää 8701: vain silloin, kun siihen ori erityinen syy. 8702: 8703: 8704: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989 8705: 8706: Urpo Leppänen 8707: 1989 vp. 8708: 8709: Lakialoite n:o 57 8710: 8711: J 8712: 8713: U. Leppänen: Ehdotus laiksi tiedoksiannosta hallintoasioissa 8714: annetun lain 4 §:n muuttamisesta 8715: 8716: Eduskunnalle 8717: 8718: ALOITTEEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 8719: Aloitteessa ehdotetaan hallintoasioiden tie- 8720: doksiannon yksinkertaistamista ja nykyaikais- 8721: tamista yleisöä paremmin palvelevaksi. 8722: 8723: 8724: 8725: ALOITTEEN PERUSTELUT 8726: 8727: Erityistiedoksianto hallintoasiassa voidaan detty, että tiedoksiauto voitaisiin toimittaa lä- 8728: toimittaa postin välityksellä, haasteena tai kir- hettämällä postitse jäljennös tiedoksi annetta- 8729: jallista todistusta vastaan. Historiallisista syistä vasta asiakirjasta. 8730: haastetiedoksiantoa, jossa tiedoksisaaja joutuu Tässä aloitteessa ehdotetaan lakia muutetta- 8731: käymään henkilökohtaisesti haastemiehen luo- vaksi siten, että tiedoksiauto voitaisiin asiakir- 8732: na, käytetään monissa tilanteissa, joissa tie- jan esittämisen sijaan toimittaa antamalla asia- 8733: doksiannon lähettäminen postitse olisi riittä- kirjan jäljennös. Samalla ehdotetaan, että 8734: vää. haastetiedoksiantaa saataisiin käyttää vain sil- 8735: Mikäli asian käsittely ei edellytä tiedoksi loin, kun muu tiedoksiauto ei ole riittävä. 8736: annettavan asiakirjan luovuttamista sille, jon- Ehdotan, 8737: ka tulee saada asia tiedoksi, voidaan lain 8738: mukaan asiakirja vain esittää sitä luovuttamat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8739: ta. Tämä lain määräys johtaa usein haastetie- lakiehdotuksen: 8740: doksiannon käyttöön, koska laissa ei ole sää- 8741: 8742: 8743: Laki 8744: tiedoksiannosta hallintoasiossa annetun lain 4 §:n muuttamisesta 8745: 8746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8747: muutetaan tiedoksiannosta hallintoasioissa 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (232/66) 8748: 4 §:n 2 momentti sekä 8749: lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 8750: seuraavasti: 8751: 4§ Haastetiedoksiantoa ei käytetä, jos erityistie- 8752: doksianto muulla tavalla on riittävä ja asian- 8753: Jos asianomaisen oikeus ei vaadi asiakirjan osaiselle helpompi vastaanottaa. 8754: luovuttamista eivätkä tarkoituksenmukaisuus- 8755: syyt muuta edellytä, voidaan asiakirjasta antaa 8756: jäljennös tai asiakirja sitä luovuttamatta hänel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8757: le ainoastaan esittää. kuuta 19 . 8758: 8759: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1989 8760: 8761: Urpo Leppänen 8762: 2900200 8763: 1989 vp. 8764: 8765: Lakialoite n:o 58 8766: 8767: 8768: 8769: 8770: Niinistö ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjain julkisuudesta 8771: annetun lain muuttamisesta 8772: 8773: 8774: Eduskunnalle 8775: 8776: Ehdotuksen mukaan laajennetaan ja täsmen- taustasta sekä edistää kansalaisten mahdolli- 8777: netään kansalaisten oikeutta saada tietoa yleis- suuksia valvoa viranomaisten toimintaa ja vai- 8778: ten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa kuttaa siihen. 8779: tarkoitetuista valmisteluasiakirjoista. Valmisteluasiakirjojen julkisuuden lisäämi- 8780: Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta on seksi lakia olisi tarkistettava niin, ettei tiedon 8781: annettu vuonna 1951. Sen säätämisen jälkeen saantia luvanvaraisesti julkisista asiakirjoista 8782: yleiset käsitykset tietojen julkisuudesta sekä estetä perusteettomasti. Uudistus on kuitenkin 8783: hallinnon avoimuudesta ja demokraattisesta toteutettava siten, ettei aiheuteta kohtuutonta 8784: valvonnasta ovat muuttuneet. Lain ongelma on haittaa viranomaistoiminnan tehokkuudelle, li- 8785: ei-julkisten asiakirjojen muodostaman ryhmän sättäisi kustannuksia tai aiheutettaisi väärinkä- 8786: laajuus, sillä kaikki vielä valmisteltavana ole- sityksiä keskeneräisiä asioita koskevia tietoja 8787: vaan asiaan liittyvät asiakirjat ovat periaattees- luovutettaessa. 8788: sa ei-julkisia, kunnes päätös asiassa on tehty. Järkevä ja tarkoituksenmukainen hallinto 8789: Suuri osa valmisteltavista asioista ja niitä kos- edellyttää myös, että salassa pidettäviä tietoja 8790: kevista asiakirjoista on kuitenkin sellaisia, että voidaan joissakin tapauksissa luovuttaa viran- 8791: niistä pitäisi olla oikeus antaa ja saada tietoja omaisten kesken. 8792: jo valmisteluvaiheessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8793: Valmisteluasiakirjojen julkisuus auttaa kan- 8794: salaisia ja tiedotusvälineitä saamaan tietoja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8795: viranomaisten käsiteltävistä asioista ja niiden lakiehdotuksen: 8796: 8797: 8798: 8799: Laki 8800: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain muuttamisesta 8801: 8802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8803: kumotaan yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1951 annetun lain (83/51) 8804: 20 §:n 2 momentti, 8805: muutetaan 6 §:n 2 momentti, 23 § ja 27 §:n 1 momentti, näistä 23 § sellaisena kuin se on 8806: osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla (946/84), sekä 8807: lisätään lakiin uusi 6 a § ja uusi 3 b luku, seuraavasti: 8808: 8809: 6§ tarkoituhen toteutumista tai muulla tavoin 8810: - - - - - - - - - - - - haittaa virkatoimintaa. 8811: Asiakirjoista, jotka 3-5 §:n mukaan eivät 8812: ole julkisia, voidaan antaa tieto viranomaisen 8813: suostumuksella. Jos hallintoasialla, jonka val- 6a§ 8814: mistelua 5 §:ssä tarkoitettu asiakirja koskee, Jos asiakirja, joka ei ole julkinen, on luovu- 8815: on yleistä merkitystä, on suostumus annettava, tettu toiselle viranomaiselle lausunnon anta- 8816: jollei tiedon antaminen vaaranna päätöksen mista tai muuta tilapäistä käyttöä varten, tie- 8817: 2900200 8818: 2 1989 vp. - LA n:o 58 8819: 8820: donantamisesta siitä päättää asiakirjan luovut- pauksessa salassa pidettäväksi määrätystä asia- 8821: tanut viranomainen. kirjasta, luvan myöntää määräyksen antanut 8822: viranomainen. 8823: Tämän pykälän nojalla ei tietoa kuitenkaan 8824: 3 b luku saa antaa 18 §:n 2 momentissa tarkoitetuista 8825: asiakirjoista. 8826: Viranomaisen oikeus salassa pidettävään 8827: asiakirjaan 8828: 19 d § 8829: 19 b § Viranomaisen palveluksessa olevalla, jolle 8830: Viranomaisen on annettava tieto salassa pi- tieto on annettu 19 b tai 19 c §:n nojalla, on 8831: dettävästä asiakirjasta toiselle viranomaiselle: sama salassapitovelvollisuus kuin tiedon anta- 8832: 1) jos niin on säädetty laissa tai asetuksessa, neen viranomaisen palveluksessa olevalla. 8833: sen mukaan onko salassapidosta säädetty laissa 8834: vai asetuksessa; 8835: 2) jos tieto on tarpeen käsiteltäessä viran- 5 luku 8836: omaisen päätöksestä tehtyä muutoksenhakua Erityisiä säännöksiä 8837: taikka viranomaisen toimenpiteistä tehtyä kan- 8838: telua; tai 23 § 8839: 3) jos tieto on tarpeen viranomaiseen kohdis- Myös muu kuin viranomainen voi erityisestä 8840: tuvan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtä- syystä saada tiedon salassa pidettävästä asia- 8841: vän suorittamiseksi. kirjasta 19 c §:ssä tarkoitetun viranomaisen lu- 8842: Tiedon antamisesta päättää, jollei toisin ole valla. Tietoa ei kuitenkaan saa antaa 18 §:n 2 8843: säädetty, se viranomainen, jonka hallussa asia- momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. 8844: kirja on. Lupaan on liitettävä tietojen käyttämistä 8845: koskevat tarpeelliset tiedot ja määräykset. Jol- 8846: 19 c § lei ehdoista ja määräyksistä muuta johdu, 8847: Sen lisäksi mitä 19 b §:ssä on säädetty, vi- luvan saajan on pidettävä saamansa tiedot 8848: ranomainen voi erityisestä syystä saada tiedon salassa. 8849: salassa pidettävästä asiakirjasta sen ministeriön 8850: luvalla, jonka alainen tiedon antamisesta 9 §:n 27 § 8851: mukaan päättävä viranomainen on. Joka ei noudata mitä 6 ja 7 §:ssä on säädetty 8852: Asianomainen ministeriö antaa 1 momentis- asiakirjain julkisuudesta, taikka rikkoo salas- 8853: sa tarkoitetun luvan myös silloin, kun tietoa sapitovelvollisuuden tai 17 § :n 2 momentissa ja 8854: asiakirjasta on pyydetty siltä. Kunnallisen vi- 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen 8855: ranomaisen osalta luvan antaa sisäasiainminis- tai 23 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja 8856: teriö. Jos edellä tarkoitettu viranomainen ei ole määräyksiä, on tuomittava, jollei tekoa ole 8857: minkään ministeriön alainen, luvan antaa val- rangaistava virkarikoksena, yleisten asiakirjain 8858: tioneuvosto viranomaista kuultuaan. Luvan julkisuudesta annettujen säännösten tai mää- 8859: tiedon saamiseksi eduskunnalla tai sen toimieli- räysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen 8860: mellä, tasavallan presidentillä, korkeimmalla enintään vuodeksi. 8861: oikeudella, korkeimmalla hallinto-oikeudella, 8862: oikeuskanslerilla ja eduskunnan oikeusasiamie- 8863: hellä olevasta asiasta antaa kuitenkin tämä Tämä laki tulee voimaan päivänä 8864: viranomainen itse. Jos kysymys on yksittäista- kuuta 198 8865: 8866: 8867: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989 8868: 8869: Sauli Niinistö Anssi Rauramo Päivi Varpasuo 8870: Osmo Soininvaara Heikki A. Ollila Kari Häkämies 8871: Anneli Jäätteenmäki Claes Andersson 8872: 1989 vp. 8873: 8874: Lakialoite n:o 59 8875: 8876: 8877: 8878: 8879: Jurva ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3 luvun 1 §:n muuttamisesta 8880: 8881: 8882: Eduskunnalle 8883: 8884: Alle 15-vuotiaiden syyllistyminen rikoksiin sirikollisuuden takaa paljastuu rikkinäinen ko- 8885: on jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntymässä ti, jossa ongelmina ovat alkoholismi, välinpitä- 8886: maassamme. Lisäksi alaikäisten suorittamien mättömyys tai jatkuvat avioerot. Lisäksi rikos- 8887: rikosten tekotavat ovat raaistuneet ja rikokset kierteeseen joutuneet lapset ovat useimmiten 8888: suoritetaan joukolla. Lähes päivittäin voimme koulupinnareita, joille koulukaan ei käytän- 8889: lehdistä lukea nuorisojengin ryöstäneen elä- nössä voi mitään. 8890: keläisiä, varastaneen autoja tai murtautuneen Lapsirikollisten kasvattaminen lainkuuliai- 8891: liikkeisiin. Lisäksi kaikenlainen vandalismi on siksi ja kunniallisiksi kansataisiksi on vaativa 8892: jokapäiväistä elämää varsinkin suurissa asutus- tehtävä tämän päivän yhteiskunnalle. Perintei- 8893: keskuksissa. set rangaistus- ja ojennusmuodot ovat osoit- 8894: Rikoksia tekevät lapset tietävät heiltä sitä tautuneet melko voimattomiksi ja sopimatta- 8895: kysyttäessä rikkovansa lakia ja tekevänsä ri- miksi. Valtiovallan toimesta tulisikin pystyä 8896: koksen tekonsa suorittaessaan. Toisaalta he pikaisesti luomaan nykyistä parempi järjestel- 8897: ovat myös tietoisia siitä, että heitä ei voida mä lapsirikollisten rankaisemiseksi ja ennen 8898: tuomita rikoslain mukaan ja poliisi on heihin kaikkea kunniallisiksi kansataisiksi kasvattami- 8899: nähden voimaton. Pahimmissa tapauksissa tä- seksi. Hyvänä vaihtoehtona on todettu jopa 8900: mä asia kuulutetaan välittömästi tekijän jää- käytännön kokeilujen myötä nk. yhdyskunta- 8901: dessä kiinni tekosestaan. palvelu. Tässä toiminnassa rikoksen tekijä kor- 8902: Nuorten itsensä keksimien ja suunnittele- vaisi joko rikoksen uhrille tai yhteiskunnalle 8903: mien rikosten lisäksi alaikäisiä lapsia käytetään aiheuttamansa vahingon ja saisi samalla kou- 8904: myös vanhempien täysi-ikäisten henkilöiden riintuntuvan esimerkin siitä, mitä hänen tekon- 8905: suunnittelemissa rikoksissa. Näitä rikoksen sa on rikoksen uhrille aiheuttanut. Tämän 8906: suorittajina käytettäviä lapsia käytetään hy- lisäksi tulisi luoda muita menetelmiä lapsirikol- 8907: väksi ja välikappaleena ovelien ihmisten toi- listen kasvattamiseksi kuin tämänhetkiset kou- 8908: mesta siksi, että alaikäisenä suoritettuna rikok- lukodit. 8909: sesta kiinnijäämistapauksessa rangaistus on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8910: olematon. 8911: Nykyisen laajuisen nuoriso- ja lapsirikolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8912: suuden syynä täytyy olla kotona ja koulussa lakiehdotuksen: 8913: epäonnistunut kasvatus. Usein nuoriso- ja lap- 8914: 8915: 8916: 8917: 8918: 290020D 8919: 2 1989 vp. - LA n:o 59 8920: 8921: Laki 8922: rikoslain 3 luvun 1 §:n muuttamisesta 8923: 8924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 19 päivänä 1889 annetun rikoslain 8925: (39/1889) 3 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on toukokuun 31 päivänä 1940 annetussa 8926: laissa (263/ 40), näin kuuluvaksi: 8927: 8928: 3 luku rankaisematta, jos sen tekee neljäätoista vuotta 8929: Perusteista, jotka poistavat teon nuorempi lapsi. 8930: rangaistavuuden tai sitä vähentävät 8931: 1§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 8932: Teko, joka muuten on rangaistava, jääköön kuuta 198 8933: 8934: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989 8935: 8936: Marita Jurva Pentti Kettunen 8937: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 8938: Lea Mäkipää 8939: 1989 vp. 8940: 8941: Lakialoite n:o 60 8942: 8943: 8944: 8945: 8946: Uitto ym.: Ehdotus asumistakuun erityislaiksi 8947: 8948: 8949: Eduskunnalle 8950: 8951: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8952: 8953: Lakialaitteessa ehdotetaan kunnille valtion nuorten osalta lakialaitteessa ehdotetaan kun- 8954: rahoituksen turvin määrättävää asunnon jär- nalle velvollisuutta asunnon järjestämiseen sil- 8955: jestämisvelvollisuutta yli 18 vuotta täyttäneille loin, kun nuoren asuminen vanhempien kodis- 8956: Suomen kansalaisille, jotka ovat kokonaan sa on jatkunut yli kaksi vuotta täysi-ikäisyyden 8957: asunnottomia, sekä erilaisissa laitoksissa asu- saavuttamisesta. 8958: ville, joiden laitosasuminen jatkuu vain asun- Asunnon järjestämisvelvollisuus on lakieh- 8959: non puutteen vuoksi. Lakiehdotuksessa määrä- dotuksessa sidottu ns. arava-asumista koske- 8960: tään kunnalle velvollisuus järjestää kohtuuhin- vien tulorajojen puitteisiin. Vuokra-asunnolla 8961: tainen vuokra-asunto myös vankilasta vapau- asumistakuulakiesityksessä tarkoitetaan asun- 8962: tuville, joiden rikosten uusintariskiä voitaisiin nottomalle henkilölle kunnan toimesta hankit- 8963: näin myös ilmeisesti vähentää. tuja, rakennettuja ja peruskorjattuja vuokra- 8964: 18 vuotta täyttäneiden kotonaan asuvien asuntoja. 8965: 8966: 8967: 8968: 8969: ALOITTEEN PERUSTELUT 8970: 8971: Sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon riittä- sella rakennusliikkeet ja niiden käskyläiset os- 8972: mättömyys ja väestön edelleen jatkuva muutto- tavat maata halvalla ja myyvät asuntoja kalliil- 8973: liike kaupunkeihin ja taajamiin on johtanut la hinnalla. 8974: osaltaan asuntokeinotteluun. Asuntojen hinto- Maan omistusoikeuden siirtyminen yksityi- 8975: jen voimakas kohoaminen on aiheuttanut sen, sille liikemiehille keinottelun välineeksi nostaa 8976: että asuntomarkkinoiden ulkopuolelle on jää- asumisen kokonaiskustannuksia, vaikeuttaa 8977: mässä osa väestöä, jolla ei ole mitään mahdol- kohtuuhintaisen ja järkevän yhdyskuntasuun- 8978: lisuuksia normaalein keinoin vapaarahoitteisen nittelun toteuttamista ja estää riittävän sosiaa- 8979: vuokra-asunnon tai omistusasunnon hankin- lisen asuntorakentamisen toteuttamista. 8980: taan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti vähä- Asunto-ongelman moniulotteisuuden vuoksi 8981: varaiset palkkatyöllään elävät nuoret, laitok- siihen liittyviä pulmia ei voida ratkaista yhden 8982: siin asunnon puutteen vuoksi sijoitetut sekä lainsäädäntötoimenpiteen avulla. Kuitenkin 8983: monet pientä eläkettä saavat vanhukset ja yk- suurimmassa ahdingossa elävät ne, noin 20 000 8984: sinhuoltajaperheet. suomalaista, joilla ei ole minkäänlaista itsenäi- 8985: Asuntokurjuuden kuva Suomessa on moni- sen asumisen turvaavaa asuntoa. Suomen kal- 8986: ilmeinen: on suoranaista asunnottomuutta, taisessa maassa, jonka taloudelliset voimavarat 8987: täysi-ikäisten lasten asumista vanhempiensa ovat kansainvälisesti vertaillen ylivoimaiset, oi- 8988: luona, kohtuuttomuutta vuokramarkkinoilla, keus itsenäiseen asumiseen voidaan taata kai- 8989: niukkuuden jakamista asumistuen muodossa, kille. Tätä edellyttää myös Suomea sitova 8990: pankkien ja sijoittajien ylivaltaa asuntosäästä- YK:n yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista 8991: jien kustannuksella. Asuntokurjuuden juuret ja sivistyksellisistä oikeuksista (SopS 6/76). 8992: versoavat tonttikeinottelun mahdollistavista Asuntokurjuuden paheneminen tulee johta- 8993: kunnallispoliitikoista, joiden myötävaikutuk- maan siihen, että kokonaan vailla asuntoa 8994: 2900200 8995: 2 1989 vp. - LA n:o 60 8996: 8997: olevien määrä lisääntyy ja laitoksiin sijoitettu- miseen kokonaan vailla asuntoa oleville ja 8998: jen, kuten esimerkiksi mielisairaaloista kotiu- valtiolle velvollisuus riittävien määrärahojen 8999: tuvien, normaalin elämän aloittaminen vaikeu- osoittamiseen asunnottomuudesta aiheutuvien 9000: tuu. Työssä käyvien nuorten parien toiveet tarpeiden tyydyttämiseksi. 9001: oman perheen perustamisesta törmäävät koh- Vuokra-asuntotuotannon rahoitusjärjestel- 9002: tuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteeseen. mä noudattaisi soveltuvin osin asuntotuotanto- 9003: Tämän lakiehdotuksen tarkoituksena on luo- lain mukaista lainajärjestelmää. 9004: da kokonaan asunnottomille ja laitoksissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 9005: asunnottomuuttaan asuville oikeus kohtuuhin- 9006: taiseen vuokra-asuntoon. Lakiehdotuksessa oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9007: keus on ilmaistu luomalla asunnottoman koti- lakiehdotuksen: 9008: kunnalle velvollisuus vuokra-asunnon osoitta- 9009: 9010: 9011: 9012: 9013: Asumistakuun erityislaki 9014: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9015: 9016: 1 luku Valtion taloudellisista velvollisuuksista tä- 9017: Yleisiä säännöksiä män lain tarkoituksen toteuttamiseksi sääde- 9018: tään jäljempänä erikseen. 9019: 1§ 9020: Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on 2 luku 9021: järjestää vailla itsenäisen asumisen turvaavaa Suunnittelu 9022: asuntoa olevien kansalaisten asunnon saami- 9023: nen. (Asumistakuulain tarkoittama asunnoton 3§ 9024: henkilö) Selvitys. Kuntien tulee laatia selvitys lain 9025: 2 §:n 3 momentissa tarkoitettujen asunnotto- 9026: 2§ mien asunto-oloista. Selvitykseen kirjataan 9027: Asumistasotavoite ja sen vaatimat toimenpi- kunnan alueella pysyvästi asuvien 8 vuotta 9028: teet. Kansalaisten itsenäisen asumisen turvaa- täyttäneiden kuntalaisten asuntotilanne siten 9029: miseksi valtion ja kuntien tulee jäljempänä kuin asetuksella tästä laista tarkemmin sääde- 9030: säädettävällä tavalla turvata kokonaan vailla tään. 9031: asuntoa olevien ja asunnon puutteen vuoksi Suunnitelma. Tehdyn selvityksen perusteella 9032: laitoksissa asuvien kansalaisten pysyvä ja itse- kunnat laativat suunnitelman asumistakuun to- 9033: näinen asuminen. teuttamiseksi viiden vuoden suunnittelujaksolla 9034: Tämän lain kunnilta ja valtiolta edellyttämä alueellaan kokonaan vailla asuntoa olevien ja 9035: vuotuinen määrärahantarve, jonka turvin on laitoksissa asunnottomuuttaan asuvien kunta- 9036: rakennettava 1 momentissa tarkoitetuille kan- laisten vakinaisen asumisen turvaamiseksi. 9037: salaisille riittävä määrä kunnallisia vuokra- Suunnitelma on tarkistettava vuosittain. 9038: asuntoja, on otettava valtion vuotuiseen tulo- Suunnitelma samoin kuin tarkistettu suunni- 9039: ja menoarvioon asunto-olojen kehittämislain telma on toimitettava asuntohallituksen hyväk- 9040: (919/85) tarkoittaman asunto-ohjelman lisä- syttäväksi. 9041: voimavarana. Asuntohallituksen tulee hyväksyä suunnitel- 9042: Kunnan velvollisuudet. Tämän lain sisältä- mat joutuisasti ja niin, että niiden perusteella 9043: mät velvollisuudet koskevat niitä 1 momentin edellytettävät voimavarat voidaan osoittaa seu- 9044: tarkoittamia asunnottomia, joilla on kunnassa raavan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa 9045: väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaik- tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. 9046: ka ja jotka ovat asuneet kunnassa vähintään Suunnitelman laadinnasta säädetään tarkem- 9047: kolme vuotta. min asetuksella. 9048: 1989 vp. - LA n:o 60 3 9049: 9050: 3 luku 6 § 9051: Asunnon järjestämisvelvollisuus Tämän lain säännöksiä asumisen järjestä- 9052: misvelvollisuudesta sovelletaan vain asuntotuo- 9053: 4 § tantolain 5 §:ssä (33/68) ja sen nojalla anne- 9054: Pitkäaikaisesti asunnottomat. Yli kolme tussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettui- 9055: kuukautta vailla asuntoa olleelle, tilapäisma- hin luonnollisiin henkilöihin. 9056: joituksessa asuneelle lain 2 §:n 3 momentissa 9057: tarkoitetulle kuntalaiselle kunta on velvollinen 7 § 9058: järjestämään itsenäisen kunnallisen vuokra- Tämän lain mukaisella vuokra-asunnolla tar- 9059: asunnon. koitetaan lain 2 §:n 3 momentissa mainituille 9060: Tilapäismajoitukseksi katsotaan myös 18 henkilöille kunnan toimesta hankittuja, raken- 9061: vuotta täyttäneen henkilön asuminen yli kol- nettuja tai peruskorjattuja vuokra-asuntoja. 9062: men vuoden ajan täysi-ikäisyyden saavuttami- Kunnille on myönnettävä vuosittain lain pii- 9063: sesta lukien entisen huoltajansa kodissa. Tä- riin kuuluvien vuokra-asuntojen hankkimista, 9064: män ajankohdan jälkeen kunnalla on velvolli- rakentamista ja peruskorjaamista varten 3 §:n 9065: suus tämän lain muut ehdot täyttävän nuoren 1 momentin tarkoittaman selvityksen osoitta- 9066: itsenäisen asumisen järjestämiseen. man tarpeen mukaan ja saman pykälän 2 9067: momentin suunnitelman toteuttamiseksi val- 9068: 5§ tion lainoja. 9069: Asunnottomuuden vuoksi laitokseen sijoitet- Kunnille myönnetään asumistakuun vuokra- 9070: tu. Tämän lain tarkoittama asunnon järjestä- asuntovelvoitteen täyttämiseen valtion laina. 9071: misvelvollisuus on kunnalla myös niiden 2 §:n Valtion lainan myöntämiseen sovelletaan asun- 9072: 3 momentissa tarkoitettujen asunnottomien totuotantolain (247 /66) valtion lainan myöntä- 9073: osalta, jotka asuvat sairaala-, hoito- tai huolto- mistä koskevia säännöksiä. 9074: laitoksessa asunnon puutteen vuoksi ja asumi- 9075: nen mainituissa olosuhteissa on jatkunut yli 9076: kuusi kuukautta. 8 § 9077: Vankila- tai muusta rangaistuslaitoksesta va- Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 9078: pautuvalle lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetul- päivänä tammikuuta 1991. 9079: le asunnottomalle henkilölle kunnan on osoi- Lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen määräaiko- 9080: tettava asuntolapaikka välittömästi vapautumi- jen laskeminen aloitetaan lain voimaantulopäi- 9081: sen jälkeen ja itsenäisen asumisen turvaava västä. 9082: asunto 1 momentissa mainitussa ajassa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 9083: Asunnottomuudesta johtuvasta laitosasumi- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 9084: sesta ja tässä pykälässä säädetystä velvollisuu- menpiteisiin. 9085: desta säädetään tarkemmin asetuksella. 9086: 9087: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989 9088: 9089: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Esko Helle 9090: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Esko Seppänen 9091: Claes Andersson Pekka Leppänen Raila Aho 9092: Asko Apukka Pertti Lahtinen Timo Laaksonen 9093: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi Heli Astala 9094: Jarmo Wahlström 9095: 1989 vp. 9096: 9097: Lakialoite n:o 61 9098: 9099: 9100: 9101: 9102: Tykkyläinen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 18 ja 9103: 19 §:n muuttamisesta 9104: 9105: 9106: Eduskunnalle 9107: 9108: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9109: 9110: Aloitteessa ehdotetaan osa-aikatyöntekijöi- mällä päivärahan maksukautta ja lieventämällä 9111: den työttömyysturvan parantamista pidentä- työttömyysturvan saamisen ehtoja. 9112: 9113: 9114: 9115: 9116: ALOITTEEN PERUSTELUT 9117: 9118: 1. Nykyinen tilanne vautumaan kunnalliseen toimeentulotukeen. 9119: Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että osa- 9120: Osa-aikatyöntekijöiden käyttö erityisesti pal- aikatyöntekijän työttömyysturvan saamisen 9121: velualoilla on viime vuosina lisääntynyt. Heistä edellytykseksi on asetettu niin ankaria ehtoja, 9122: suurin osa työskenteli päivittäistavarakaupas- että moni osa-aikatyötä tekevä ei saa lainkaan 9123: sa. Osa-aikatyön teettäminen on jatkuvasti li- työttömyyspäivärahaa tai päivärahan saaminen 9124: sääntyvä ongelma muillakin palvelualoilla, ku- on loppunut osa-aikatyön edelleen jatkuessa. 9125: ten majoitus- ja ravitsemisliikkeissä ja kiinteis- Erityisen huolestuttavaa kehitystä on se, että 9126: töhuollon siivoustöissä. Tämän lisäksi osa- työnantajat ovat eräillä työpaikoilla alkaneet 9127: aikatyön teettäminen on levinnyt pankkeihin ja osa-aikaistaa pitkään palveluksessaan olleita 9128: julkiselle sektorille, erityisesti kunnallisiin pal- ikääntyneitä työntekijöitään. Tällöin osa-aika- 9129: veluihin. - Merkillepantavaa on, että osa- työn teettäminen vaikuttaa alentavasti työnte- 9130: aikatyön teettäminen painottuu naisvaltaisille kijän vanhuus- tai yksilölliseen varhaiseläk- 9131: aloille. keeseen. Tässä tapauksessa osa-aikatyön teet- 9132: Suuri osa osa-aikatyötä tekevistä työnteki- täminen heikentää työntekijän toimeentulotur- 9133: jöistä haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Sitä on vaa pysyvästi koko loppuelämän. 9134: kuitenkin erityisesti palvelualoilla yhä vähem- Osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturva on 9135: män tarjolla, joten yhä useammat työnhakijat edelleenkin puutteellinen, mikä asettaa osa- 9136: ovat olleet pakotettuja ottamaan vastaan osa- aikatyöntekijät eriarvoiseen asemaan muihin 9137: aikatyötä vastoin tahtoaan. - Ongelmaksi työntekijöihin nähden. Tätä eriarvoisuutta 9138: ovat muodostumassa myös työsuhteen kestäes- osoittaa erityisesti se, että sovitelluu työttö- 9139: sä tapahtuvat osa-aikaistamiset: silloinkin kun myyspäivärahan saamisen enimmäismäärä on 9140: työ vähenee vain tilapäisesti, työnantajat lo- rajattu enintään 100 täyden työttömyyspäivä- 9141: mautuksen sijasta muuttavat kokoaikatyösuh- rahan suuruiseksi, kun muilla työttömillä 9142: teen osa-aikaiseksi. enimmäismäärä on 500 työttömyyspäivää. Eri- 9143: Osa-aikatyön hallitsematon lisääntyminen tyisen kohtuutonta on se, että päivärahan saa- 9144: on nopeasti heikentämässä työntekijöiden toi- misen enimmäismäärien täyttymisen jälkeen 9145: meentuloturvaa ja johtamassa pelkästään työn- osa-aikatyöntekijä joutuu valitsemaan joko 9146: antajien ehdoilla tapahtuvaan työaikojen mää- kokonaan työttömänä olemisen tai pelkän osa- 9147: rittelyyn. Osa-aikatyötä vastoin tahtoaan teke- aikatyön ilman työttömyysturvaa. Kokonaan 9148: vä työntekijä joutuu huolestuttavan usein tur- työtön ei voi vastaanottaa osa-aikatyötä, koska 9149: 2900200 9150: 2 1989 vp. - LA n:o 61 9151: 9152: hän tällöin menettäisi oikeutensa työttömyys- heille maksettavan työttömyyspäivärahakau- 9153: päivärahaan. den pidentämiseksi siten, että osa-aikatyönteki- 9154: Osa-aikatyötä tekevän on työttömyyspäivä- jät tulevat tasavertaiseen asemaan muiden 9155: rahan enimmäismäärien täyttymisen jälkeen työntekijöiden kanssa.'' 9156: erittäin vaikea päästä takaisin työttömyystur- Eduskunnan joulukuussa 1986 hyväksymä 9157: van pnrnn. Työttömyysturvalaki edellyttää ponsi on niin selkeä ja hallitusta velvoittava, 9158: työttömyysturvan uudelleen alkamiseksi yh- että hallituksen tulee välittömästi, kiireellisesti 9159: denjaksoista kokoaikatyön tekemistä kuuden ja ensi töikseen antaa esitys osa-aikatyönteki- 9160: kuukauden aikana. Tällaista kokoaikatyötä on jöiden toimeentulo- ja työttömyysturvan epä- 9161: erityisesti palvelualoilla mahdotonta löytää. kohtien korjaamiseksi. Ongelma työttömyys- 9162: Tässä tilanteessa osa-aikatyöntekijällä ei ole turvan kohdalla on kuitenkin niin polttava ja 9163: muuta mahdollisuutta kuin turvautua kunnalli- ajankohtainen, että pidämme tarpeellisena 9164: seen toimeentulotukeen, vaikka he työttömyys- myös lakialoitteen tekemistä. 9165: kassaan liittyessään ovat olettaneet tulleensa Aloitteessa lähdemme siitä, että kaikki työt- 9166: turvatuiksi työttömyyden varalle. tömät tulee saattaa yhdenmukaisen kohtelun 9167: alaisiksi lainsäädännössä. Työttömyyspäivära- 9168: han tason ja sen keston tulee myös osa-aika- 9169: 2. Uudistusehdotus työntekijöillä olla mahdollisimman pitkälle yh- 9170: denmukainen muiden työntekijöiden kanssa. 9171: Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:o Ehdotammekin maksettavien päivien määrän 9172: 172/1986 vp. laeiksi työttömyysturvalain ja lisäämistä, päivärahan tason nostamista sekä 9173: työttömyyskassalain 26 ja 27 §:n muuttamises- määräaikojen täyttymisen jälkeen vaadittavaa 9174: ta eduskunta yksimielisesti lausui seuraavaa: työssäolovaatimusta alennettavaksi. Tällöin 9175: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pi- osa-aikatyöntekijän pääsy takaisin työttömyys- 9176: kaisiin toimenpiteisiin sekä osa-aikatyönteki- turvan piiriin helpottuu, eikä väliinputoajaon- 9177: jöiden toimeentuloturvan parantamiseksi että gelma ole niin vaikea kuin nykyisin. 9178: 9179: 9180: 9181: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 9182: 9183: Osa-aikatyöntekijän työttömyysturvan pa- Työttömyyspäivärahaa osa-aikatyöntekijälle 9184: rantaminen edellyttää osa-aikatyöntekijän esitämme maksettavaksi enintään 250 täyttä 9185: työttömyysturvaa sääntelevien työttömyystur- työttömyyspäivää vastaavalta ajalta, eli puolet 9186: valain 18 ja 19 §:n muuttamista. kokoaikatyöttömän vastaavasta enimmäisajas- 9187: 18 §. Esitämme, että jos kokoaikatyötä teh- ta. Työttömyyspäivärahan maksuajan pidentä- 9188: neen työntekijän työaikaa muutetaan lyhentä- minen parantaisi ratkaisevasti osa-aikatyönte- 9189: mällä hänen päivittäistä työaikaansa ja vähen- kijän heikkoa toimeentuloturvaa ja toteuttaisi 9190: tämällä palkkaa vastaavasti 17 §:ssä mainitusta myös tasa-arvon vaatimukset muihin työnteki- 9191: syystä, on hänellä oikeus työttömyyspäivära- jöihin nähden. Muutos tulisi 18 §:n 2 moment- 9192: haan työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä tiin, jossa nykyisin työttömyyspäivärahan 9193: työttömyyspäiviltä edellyttäen, että työaika vii- maksamisen enimmäismäärä on rajattu vain 9194: kossa lyhentyy vähintään viidenneksellä ja hen- 150 täyttä työttömyyspäivää vastaavaan aikaan 9195: kilö on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa vä- lomautuskertaa kohti. 9196: hintään edelliset kuusi kuukautta. - Nykyisin Esitämme myös 18 §:n 3 momenttia muutet- 9197: vaaditaan, että henkilö on ollut yhdenjaksoi- tavaksi siten, että kun henkilö on työskennellyt 9198: sesti kokoaikaisessa työsuhteessa samaan työn- vähintään kolme kuukautta kokoaikatyössä, 9199: antajaan vähintään edelliset 12 kuukautta, mi- tämän pykälän mukaisten päivien laskenta 9200: kä on osoittautunut aivan liian pitkäksi ajaksi aloitetaan alusta henkilön jouduttua uudelleen 9201: erityisesti palvelualoilla, joilla työsuhteet ovat lomautetuksi. Muutos on perusteltu ennen 9202: lyhyitä. Ankarat ehdot ovat pudottaneet monet kaikkea sen vuoksi, että osa-aikatyöntekijän 9203: osa-aikatyöhön vastoin tahtoaan joutuneet on erittäin vaikeata päästä uudelleen työttö- 9204: työttömyysturvan piiristä kunnallisen toimeen- myysturvan piiriin, kun hänen edellytetään ole- 9205: tuloturvan varaan. van ennen sitä vähintään kuusi kuukautta yh- 9206: 1989 vp. - LA n:o 61 3 9207: 9208: jaksoisesti kokoaikatyössä. Tällaista kokoaika- osa-aikatyötä. Mainitun kolmen kuukauden 9209: työtä on erityisesti palvelualoilla usein mahdo- työskentelyajan ei tarvitsisi enää olla yhdenjak- 9210: tonta löytää, kuten edellä on jo todettu. soista, jotta väliinputoajaongelmat voitaisiin 9211: Esitämme myös, että nykyisen kuuden kuu- nykyistä paremmin ratkaista. Nykyisen lain 9212: kauden sijasta 18 §:n 3 momentin viimeisen kuuden kuukauden yhtäjaksoisen kokoaika- 9213: virkkeen määräaika lyhennetään kolmeksi kuu- työn vaatimus on kohtuuttoman monen osa- 9214: kaudeksi ja että kyseisen työajan ei enää tarvit- aikatyöntekijän kohdalla merkinnyt työttö- 9215: sisi olla yhdenjaksoinen. Nykyisin työttömyys- myysturvan ulkopuolelle jäämistä. Uudistus 9216: päivärahan enimmäismäärää laskettaessa kat- vastaa edellä 18 §:n 3 momentissa esittämiäm- 9217: sotaan samaksi työajan lyhennykseksi se, että me korjauksia. 9218: lyhennys tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa Lain 19 §:n 5 momentin mukaan siinä tar- 9219: edellisestä. Tämäkin määräys on osa-aikatyön- koitettu henkilö voi sen jälkeen, kun 3 momen- 9220: tekijälle kohtuuton ja johtaa siihen, että nykyi- tissa tarkoitettu työttömyyspäivärahojen enim- 9221: nen 100 päivän enimmäisaika tulee monelle mäismäärä on tullut täyteen, päivärahaoikeut- 9222: osa-aikaiselle aivan liian nopeasti eteen ja pu- taan menettämättä irtisanoutua osa-aikatyöstä. 9223: dottaa hänet työttömyysturvan piiristä kunnal- - Oikeus päivärahaan alkaa vasta osa-aika- 9224: lisen toimeentuloturvan varaan. Kuuden kuu- työsuhteen päättymisen jälkeen. Enimmäis- 9225: kauden yhdenjaksoista kokoaikatyötä ei ole määrän täyttymisen ja osa-aikatyön päättymi- 9226: monellakaan paikkakunnalla saatavissa. sen väliin voi jäädä jopa useita kuukausia 9227: 19 §. Esitämme 19 §:n 3 momenttiin muu- pitkä aika, jolloin työtön on pelkän osa-aika- 9228: tosta, jonka mukaan soviteltua työttömyyspäi- työstä saamansa palkan varassa. Jos työtä on 9229: värahaa maksetaan osa-aikatyöntekijälle enin- vain muutama tunti viikossa, on tilanne koh- 9230: tään 250 täyden työttömyyspäivärahan suurui- tuuton. Tämän epäkohdan korjaamiseksi esi- 9231: nen määrä. Tätä uudistusta perustelemme sa- tämme, että enimmäismäärän täyttymisen ja 9232: malla tavoin kuin edellä 18 §:n 2 momenttiin työsuhteen päättymisen väliin jäävältä ajalta 9233: esittämäämme työttömyyspäivärahan piden- maksetaan työttömyyspäiväraha, vaikka päivä- 9234: nystä. Nykyinen 150 päivän enimmäisraja on rahan maksamisen enimmäismäärä ylittyisikin. 9235: kohtuuttoman alhainen. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi- 9236: Lain 19 §:n 4 momenttiin esitämme muutos- maan ensi vuoden alusta. 9237: ta, jonka mukaan silloin, kun henkilö on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9238: työskennellyt vähintään kolme kuukautta ko- nioittaen, 9239: koaikatyössä, tämän pykälän mukaisten päi- 9240: vien laskenta aloitetaan alusta henkilön otettua että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9241: työttömäksi jouduttuaan uudelleen vastaan lakiehdotuksen: 9242: 9243: 9244: 9245: 9246: Laki 9247: työttömyysturvalain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 9248: 9249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys- 9250: turvalain (602/84) 18 § sekä 19 §:n 2, 3, 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 18 §:n 1 9251: momentti 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87) sekä 18 §:n 2 momentti ja 19 §:n 9252: 3 ja 4 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89), näin kuuluviksi: 9253: 9254: 18 § oikeus työttömyyspäivärahaan tämän lain mu- 9255: Lyhennetty työpäivä kaisesti työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä 9256: työttömyyspäiviltä edellyttäen, että keskimää- 9257: Jos kokoaikatyötä tehneen työntekijän työ- räinen työaika viikossa lyhentyy vähintään nel- 9258: ajan lyhennys toteutetaan 17 § :ssä tarkoitetus- jänneksellä ja henkilö on ollut yhdenjaksoisesti 9259: ta syystä lyhentämällä päivittäistä työaikaa ja kokoaikaisessa työsuhteessa vähintään edelliset 9260: vähentämällä palkkaa vastaavasti, on hänellä kuusi kuukautta. 9261: 4 1989 vp. - LA n:o 61 9262: 9263: Työttömyyspäivärahaa maksetaan tämän py- Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan 9264: kälän mukaan enintään 250 täyttä työttömyys- enintään 250 täyden työttömyyspäivärahan 9265: päivää vastaavalta ajalta lomautuskertaa koh- suuruinen määrä. 9266: ti. Jos tässä pykälässä tarkoitettu henkilö työs- 9267: Kun henkilö on työskennellyt vähintään kol- kentelee vähintään kolmen kuukauden ajan 9268: me kuukautta työssä, jossa työaika on alalla työssä, jossa työaika on alalla normaalisti so- 9269: normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työnte- vellettavan kokoaikaisen työntekijän enim- 9270: kijän enimmäistyöajan pituinen, katsotaan sen mäistyöajan pituinen, työttömyyspäivien las- 9271: jälkeen 1 momentin mukaisesti toteutettu työ- kentajakso aloitetaan alusta henkilön otettua 9272: ajan lyhentäminen uudeksi lomautuskerraksi. työttömäksi jouduttuaan uudelleen vastaan 9273: Jos henkilön työaikaa lyhennetään uudelleen 1 osa-aikatyötä. 9274: momentin mukaisesti kolmen kuukauden kulu- Tässä pykälässä tarkoitettu henkilö voi sen 9275: essa edellisestä työajan lyhennyksestä, katso- jälkeen, kun 3 momentissa tarkoitettu työttö- 9276: taan se samaksi työajan lyhentämiseksi 2 mo- myyspäivärahojen enimmäismäärä on tullut 9277: menttia sovellettaessa. täyteen, päivärahaoikeuttaan menettämättä ir- 9278: tisanoutua osa-aikatyöstään. Enimmäismäärän 9279: 19 § täyttymisen ja työsuhteen päättymisen väliseltä 9280: Osa-aikatyön vastaanottaminen ajalta osa-aikatyöntekijällä on oikeus työttö- 9281: myyspäivärahaan 3 momentin määräyksestä 9282: Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makse- huolimatta. 9283: ta, jos työaika ylittää neljä viidesosaa alalla 9284: sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enim- Tämä laki tulee voimaan päivänä 9285: mäistyöajasta. kuuta 19 9286: 9287: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989 9288: 9289: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen 9290: Timo Roos Tuula Paavilainen Jouni Backman 9291: Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre Tarja Kautto 9292: Virpa Puisto Antti Kalliomäki Matti Luttinen 9293: Sinikka Hurskainen-Leppänen Risto Ahonen Arto Lapiolahti 9294: Antero Kekkonen Markku Pohjola Jussi Ranta 9295: Seija Karkinen Sakari Knuuttila Reijo Lindroos 9296: Mats Nyby Lea Savolainen Mikko Elo 9297: Tuulikki Hämäläinen Markus Aaltonen Kari Rajamäki 9298: Matti Saarinen Heikki Rinne Matti Vähänäkki 9299: Riitta Myller Jorma Rantanen Jouko Skinnari 9300: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo Matti Ahde 9301: Aimo Ajo 9302: 1989 vp. 9303: 9304: Lakialoite n:o 62 9305: 9306: 9307: 9308: 9309: Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta 9310: 9311: 9312: Eduskunnalle 9313: 9314: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9315: 9316: Aloitteessa ehdotetaan työntekijöille oikeut- ta vuodelta ja säästetty loma tulisi pitää vähin- 9317: ta säästää yksi viikko vuosilomastaan myö- tään 10 vuoden päästä ensimmäisestä säästämi- 9318: hemmin pidettäväksi. Säästäminen tulisi suo- sestä asianomaisen lomanmääräytymiskauden 9319: rittaa vähintään viideltä ja enintään kahdeksal- vuosiloman yhteydessä. 9320: 9321: 9322: 9323: 9324: YLEISPERUSTELUT 9325: 9326: Suomalaisessa työajan lyhentämiskeskuste- peita. Todennäköisesti eri työntekijäryhmien 9327: . lussa ja yleisemminkin yhteiskunta- ja vapaa- tarpeet eroavat järjestelmän kehittelyn osalta 9328: ajan politiikan suuntakeskustelussa on kansa- toisistaan. 9329: laisten keskuudessa noussut voimakkaasti esille Eri työntekijä- ja toimihenkilöryhmiä yhdis- 9330: tarve saada vapaa-aika pidempinä, yhtäjaksoi- tää kuitenkin tarve voida jättää osa vuosilo- 9331: sina lomina. Myös eri työntekijäryhmien työ- mastaan pidettäväksi myöhemmin. Erityisesti 9332: ajan lyhentämisodotuksia tutkittaessa on voitu julkishallinnossa pitkään työskennelleillä vuo- 9333: havaita tarve pidempiin lomiin ja lomien osit- silomaedut ovat monilla kohtuullisen hyvät. 9334: tamiseen elämäntilanteiden mukaan. Yhtenä Useilla muillakin työntekijäryhmillä tilanne al- 9335: ratkaisumallina on esitetty sapattivapaajärjes- kaa olla tyydyttävä. Työntekijöillä on erilaisis- 9336: telmää, jolla toteutuessaan voisi olla myös ta elämäntilanteista johtuen mitä ilmeisimmin 9337: monia myönteisiä työllisyysvaikutuksia sekä tarpeita säästää osa vuosilomastaan myöhem- 9338: yksilön terveyteen ja koko työyhteisön ase- min pidettäväksi. Tällaisia tarpeita voivat olla 9339: maan liittyviä vaikutuksia. opiskeluun, perheen perustamiseen, omakotita- 9340: Eräillä työaloilla ja työntekijäryhmillä on jo lon rakentamiseen, harrastuksiin tai yhteiskun- 9341: nyt ollut mahdollisuus pitää osa vuosilomas- nallisiin tehtäviin liittyvät tarpeet. 9342: taan pidennettynä esimerkiksi talvella. Käytän- Jotta vuosiloma kuitenkin täyttäisi sille ase- 9343: tö on ollut esimerkiksi terveydenhuoltoalalla tetut elpymistehtävät, ei liene perusteltua aja- 9344: helpottamassa työtehtävien hoitoa vuosilomien tella, että kesäaikaan liittyvä loma-aika voisi 9345: sijoittuessa tasaisemmin eri vuodenajoille. olla kolmea viikkoa lyhyempi. Näin ollen siir- 9346: Yhtenä työajan lyhentämiskeinona on esitet- rettävä vuosiloman osuus voisi olla yksi loma- 9347: ty työaikapankkia. Työaikapankilla tarkoite- viikko. 9348: taan järjestelmää, jossa työntekijä voi säästää Vuosiloman osan säästämiseen liittynee nor- 9349: viikoittaisia tai päivittäisiä ylitöitä taikka vuo- maalisti jokin tietty asia, jonka tiedetään ole- 9350: silomiaan henkilökohtaiselle tililleen myöhem- van edessä. Toki sellainen voi olla myös halu 9351: pää käyttöä varten. pitää joskus ns. ylipitkä loma. 9352: Työntekijöillä ja ammattiliitoilla on myös Lakiehdotuksessa lähdetään siitä, että sääs- 9353: lähitulevaisuudessa kiinnostusta sapattivapaas- täminen olisi työnantajakohtainen, toisin sa- 9354: ta riippumatta kehittää työaikapankkijärjestel- noen työsuhteen päättyessä työntekijä saisi 9355: mää palvelemaan työntekijöiden erilaisia tar- säästämästään vuosilomasta korvauksen. Peri- 9356: 290020D 9357: 2 1989 vp. - LA n:o 62 9358: 9359: aatteessa myöhemmin järjestelmää tulee kehit- littavuuden kannalta esitetään, että viisi vuotta 9360: tää siihen suuntaan, että vuosiloman osan sääs- olisi vähimmäissäästämisaika ja kahdeksan 9361: täminen voitaisiin tehdä työnantajasta riippu- vuotta enimmäissäästämisaika, jonka jälkeen 9362: mattomaksi. Työaikapankin, edellä todetussa kertyneet vuosilomat tulisi pitää viimeistään 9363: yhteydessä työaikatilin, tulisi siten olla henki- kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä 9364: lökohtainen ja työnantajasta riippumaton. Ta- säästetystä jaksosta lukien. Velvoitetta säästää 9365: loudellisesti järjestelmää voitaisiin hoitaa elä- joka vuosi jokin osa !omastaan ei luonnollises- 9366: ke-, vakuutus- tai sairaskassajärjestelmien mu- tikaan ole, vaan asiasta tulee vuosittain sopia 9367: kaisesti. Tällöin esimerkiksi vuosilomien siir- normaalikäytännön mukaisesti siten kuin vuo- 9368: toon voitaisiin liittää myös taloudellista karttu- silomista nykyisinkin sovitaan. 9369: misperiaatetta. Tässä lakiehdotuksessa kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9370: kin viikon vuosiloman säästö annetaan esimer- 9371: kiksi viiden vuoden päästä yhtenä viikkona että Eduskunta hyväksyisi seuraaa- 9372: ilman mitään lisäkorvausta. Järjestelmän hal- van lakiehdotuksen: 9373: 9374: 9375: Laki 9376: vuosilomalain muuttamisesta 9377: 9378: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä maaliskuuta 1973 annettuun vuosiloma- 9379: lakiin (272173) uusi näin kuuluva 5 a §: 9380: 9381: 5a § ensimmatsen kuuden arkipäivän säästämisestä 9382: Poiketen 4 ja 5 §:n määräyksistä saa työnte- lukien. Säästetty vuosiloma pidetään kyseisen 9383: kijä niin halutessaan säästää 4 §:n 1 momentin lomanmääräytymiskauden vuosiloman yhtey- 9384: toisessa virkkeessä tarkoitetusta lomasta kuusi dessä ottaen huomioon 5 §:n 5 momentin sään- 9385: arkipäivää pidettäväksi jonkin tulevan loman- nös vuosiloman ajankohdan määräytymisestä. 9386: määräytymisvuoden vuosiloman yhteydessä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen 9387: Vuosilomaa tulee säästää vähintään viiden ja kuin hän on pitänyt säästetyt vuosilomat, on 9388: enintään kahdeksan lomanmääräytymiskauden hän oikeutettu lomakorvaukseen 10 §:n mukai- 9389: osalta. Säästämistä ei tarvitse suorittaa peräk- sesti. 9390: käisten lomanmääräytymiskausien osalta. 9391: Säästetty vuosiloma tulee pitää viimeistään Tämä laki tulee voimaan päivänä 9392: kymmenen lomanmääräytymiskauden kuluttua kuuta 19 9393: 9394: 9395: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1989 9396: 9397: Jukka Gustafsson Riitta Myller Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 9398: Pekka Leppänen Pekka Haavisto Mats Nyby 9399: Tarja Kautto Heikki Rinne Liisa Jaakonsaari 9400: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen 9401: Jukka Roos Jouko Skinnari Jouni Backman 9402: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Virpa Puisto 9403: Markku Pohjola Sinikka Mönkäre Antti Kalliomäki 9404: Timo Roos Arto Lapiolahti Antero Kekkonen 9405: Jorma Rantanen Tuula Paavilainen Kari Rajamäki 9406: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 9407: 1989 vp. 9408: 9409: Lakialoite n:o 63 9410: 9411: 9412: 9413: 9414: Uitto ym.: Ehdotus laiksi maan myymisestä asuntotuotantoon 9415: Järvenpään kaupungille 9416: 9417: 9418: Eduskunnalle 9419: 9420: Järvenpään kaupungissa on pulaa asuntora- luksen sijoittamista alueelle. Valtiovarainmi- 9421: kentamiseen soveltuvasta maasta. Järvenpään nisteriön tulee luovutusehtoihin sisällyttää vaa- 9422: maatalousnormaalikoulun maita voitaisiin timus riittävän vuokra-asuntojen määrän osoit- 9423: osoittaa asuntotuotantoon ja sen tarvitsemia tamisesta alueelle. 9424: välittömiä palveluja varten 51,8 hehtaaria. Kaupunginvaltuusto päätti 19.6.1989 asema- 9425: Aloitteessa esitetään seuraavien maatalous- kaavoittaa Ristinummen alueen, joka sijaitsee 9426: normaalikoulun Järvenpään kaupungissa si- kaupungin keskustasta katsoen välittömästi 9427: jaitsevien tilojen ja tonttien myymistä Järven- maatalousnormaalikoulun puheena olevan alu- 9428: pään kaupungille: een takana. Luonnollisin tieyhteys Ristinum- 9429: meen kulkisikin näiden alueiden kautta. 9430: Kylä Tila rekisteri- pinta-ala 9431: numero noin ha Maatalousnormaalikoulun opetusohjelma 9432: vaihtelee kaksipäiväisistä kursseista kahden 9433: Järvenpää Kylänaiunen 1:242 6,8 vuoden kouluun. Oppiarvoja koulu ei toistai- 9434: Järvenpää Juho Ia 1:246 15,3 seksi ole myöntänyt, mutta koulusta saadun 9435: Järvenpää Kyrölä 1:624 4,5 tiedon mukaan tarkoituksena olisi aloittaa syk- 9436: 22. kaup.osa 2206/1 24,5 syllä 1989 agrologikoulutus. Koulun opettaja- 9437: 22. kaup.osa 2206/2 0,7 kunta koostuu 12 opettajanvirasta ja 3 tunti- 9438: yhteensä 51,8 opettajasta. Koululla ei enää ole karjanhoito- 9439: koulua eikä sianhoitokoulua. Koululla karjaa 9440: Yleensä valtio on pyrkinyt maata luovuttaes- on tällä hetkellä 20 lypsylehmää ja jonkin 9441: saan vaihtamaan sen valtion käyttöön soveltu- verran nuorta karjaa. Emakoita on 20. 9442: vaan maahan. Valtioneuvosto on kuitenkin 25 Ehdotettu maan luovutus ei vaaranna kou- 9443: päivänä toukokuuta 1989 tehnyt periaatepää- lun toimintaa. Koululle jää alueluovutuksen 9444: töksen valtion maiden luovuttamisesta kunnille jälkeenkin edelleenkin maata toiminnan jatka- 9445: asuntorakentamiseen, minkä päätöksen mu- miseen. Eikä tällä aioitteelia siihen missään 9446: kaan maa myydään, jos vaihto ei ole mahdolli- tapauksessa pyritä. - Silti maatilataloudesta 9447: nen. Maan arvona käytetään tällöin ns. arava- toimeentulonsa saavan väestön asteittainen su- 9448: hintaa eli enintään sellaista hintaa, jota valtion pistuminen saattaa siihen johtaa varsinkin, kun 9449: lainoittamassa, hinnaltaan säädellyssä arava- Etelä-Suomessa maatalousoppilaitoksia on Hy- 9450: tuotannossa pidetään kohtuullisena. - Järven- vinkäällä, Mäntsälässä (Saari), Lahdessa (Ku- 9451: pään tapauksessa tulisi kyseeseen vain maan jala), Elimäellä, Vehkalahdella (Harju), Joki- 9452: myynti. oisissa, Loimaalla, Tammelassa (Mustiala) ja 9453: Aloitteessa ei ole määritelty kauppahintaa, Sääksmäessä. Korkeampaa opetusta annetaan 9454: vaan riittäväksi määrittelyksi on katsottu se, puolestaan Helsingin yliopiston puitteissa Vii- 9455: että alueen tulee soveltua hintansa puolesta kissä. 9456: aravatuotantoon. Säännöksessä on mainittu Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9457: alueen olevan tarkoitettu pääasiallisesti asunto- 9458: tuotantoa varten, mikä ei kuitenkaan estä tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9459: vittavan kunnallistekniikan tai julkisten palve- lakiehdotuksen: 9460: lujen tai asuinalueen tarvitseman muun palve- 9461: 9462: 9463: 2900200 9464: 2 1989 vp. - LA n:o 63 9465: 9466: Laki 9467: maan myymisestä asuntotuotantoon Järvenpään kaupungille 9468: 9469: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9470: 9471: 1§ lat Kylänaiunen RN:o 1:242, Juhola RN:o 9472: Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa- 1:246 ja Kyrölä RN:o 1:624 sekä kaupungin 9473: millään ehdoilla ja määräämästään kauppahin- 22. kaupunginosassa sijaitsevat tontit 2206/1 9474: nasta, joka on enintään sellainen, että sitä on ja 2206/2 yhteiseltä pinta-alaltaan 51 ,8 hehtaa- 9475: pidettävä kohtuullisena valtion lainoittamassa ria. 9476: hinnaltaan säännellyssä asuntotuotannossa, 9477: luovuttamaan Järvenpään kaupungille pää- 2§ 9478: asiallisesti asuntotuotantoa varten Järvenpään Tämä laki tulee voimaan päivänä 9479: kaupungissa Järvenpään kylässä sijaitsevat ti- kuuta 19 9480: 9481: 9482: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 9483: 9484: Pauli Uitto Pekka Leppänen Claes Andersson 9485: Esko Seppänen Marja-Liisa Löyttyjärvi 9486: 1989 vp. 9487: 9488: Lakialoite n:o 64 9489: 9490: 9491: 9492: 9493: Seppänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 106 §:n 9494: muuttamisesta 9495: 9496: 9497: Eduskunnalle 9498: 9499: Aloitteessa ehdotetaan kokonaistulosta kun- varallisuusverolain 106 §:ään sisältyvän kun- 9500: nallisverotuksessa tehtävän yksinhuoltajavä- nallisverotuksessa tehtävän yksinhuoltajavä- 9501: hennyksen korottamista voimassa olevasta hennyksen korottamista lain nykyisestä 10 000 9502: 10 000 markasta 12 000 markkaan. markasta 12 000 markkaan. Edelleen esitämme 9503: Päätettäessä vuoden 1989 verolainsäädän- korotetun yksinhuoltajavähennyksen sovelta- 9504: nöstä hallitus esitti kokonaisverouudistusta, jo- mista takautuvasti vuodelta 1989 toimitettavas- 9505: ka merkitsi lukuisten vähennysten poistumista sa verotuksessa. 9506: luonnollisten henkilöiden verotuksessa. Vas- Ehdotamme, 9507: taavasti taulukkoihin tehdyt kevennykset eivät 9508: huojentaneet riittävästi tai eivät lainkaan yk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 9509: sinhuoltajien maksettavaksi asetettujen tulove- lakiehdotuksen: 9510: rojen määrää. Tämän vuoksi esitämme tulo- ja 9511: 9512: 9513: Laki 9514: tulo- ja varallisuusverolain 106 §:n muuttamisesta 9515: 9516: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja 9517: varallisuusverolain (1240/88) 106 § näin kuuluvaksi: 9518: 9519: 106 § 9520: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 9521: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään kuuta 1989. Tätä lakia sovelletaan vuodelta 9522: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 1989 toimitettavassa verotuksessa. 9523: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä- 9524: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk- 9525: sinhuoltajavähennys). 9526: 9527: 9528: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989 9529: 9530: Esko Seppänen Timo Laaksonen Esko Almgren 9531: Raila Aho Vappu Säilynoja Esko-Juhani Tennilä 9532: Erkki Pulliainen 9533: 9534: 9535: 9536: 9537: 2900200 9538: 1989 vp. 9539: 9540: Lakialoite n:o 65 9541: 9542: 9543: 9544: 9545: Juhantalo ym.: Ehdotukset perusturvan tason korottamista ja 9546: yhdenmukaistamista tarkoittaviksi laeiksi sekä laiksi opinto- 9547: tukilain muuttamisesta 9548: 9549: 9550: Eduskunnalle 9551: 9552: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9553: 9554: Tässä Suomen Keskustan ja SKDL:n yhtei- liittyvä tarveharkinta purettaisiin. Työttömyys- 9555: sessä lakialoitteessa ehdotetaan tasoltaan ny- turvaetuudet sidottaisiin TEL-indeksiin. 9556: kyistä paremman ja yhtenäisen perusturvan Samaan yhtenäiseen perusturvan tasoon pää- 9557: aikaansaamista. Täysimääräistä kansaneläkettä semiseksi sairausvakuutuslain mukainen vä- 9558: pienempiä keskeisiä vähimmäisturvan etuuksia himmäispäiväraha korotettaisiin 52 markasta 9559: korotettaisiin niin, että ne verotuksen jälkeen 107 markkaan. Lasten kotihoidon tuen perus- 9560: olisivat kansaneläkettä vastaavalla tasolla. osa irrotettaisiin kytkennästään vähimmäispäi- 9561: Samassa yhteydessä kansaneläkettä korotet- värahaan, mutta tuen lisäosaa korotettaisiin 9562: taisiin määrällä, joka vastaa pohjaosan ja täy- tuntuvasti ja sitä koskeva tarveharkinta pois- 9563: den lisäosan jälkeenjääneisyyttä työeläkkeiden tettaisiin. 9564: kehitykseen verrattuna. Tämän vajaan 9 pro- Opintotukea kehitettäisiin korottamalla ko- 9565: sentin suuruisen korotuksen jälkeen täysi kan- din ulkopuolella asuvien 18 vuotta täyttäneiden 9566: saneläke olisi 1. kuntaryhmässä 2 251 markkaa opintorahan perusosaa yhteensä 500 markalla. 9567: ja 2. kuntaryhmässä 2 154 markkaa kuukau- Näin etuus suurin piirtein kaksinkertaistuisi. 9568: dessa. Tasokorotuksen toteuduttua kansanelä- Toisaalta puolison ja toisaalta 18 vuotta täyttä- 9569: kejärjestelmän mukaiset etuudet sidottaisiin neiden, kotona asuvien opiskelijoiden vanhem- 9570: TEL-indeksiin. pien tuloihin kohdistuva tulo- ja varallisuus- 9571: Eläkeläispuolisoille alettaisiin maksaa lisä- harkinta poistettaisiin. 9572: osaa samoin perustein kuin yksinäisille eläk- Esitysten yhteenlaskettu bruttomääräinen 9573: keensaajille, eli kansaneläkeuudistuksen IV kustannusvaikutus olisi korotusten tultua täysi- 9574: vaihe toteutettaisiin tältä osin. Vastaava muu- määräisinä voimaan noin 4, 7 miljardia mark- 9575: tos tehtäisiin myös verolainsäädäntöön. kaa vuodessa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 9576: Työttömyysturvalain mukainen peruspäivä- lainmuutokset tulisivat voimaan asteittain. Kii- 9577: raha nousisi ehdotuksen mukaan nykyisestä 95 reellisimmät uudistukset tulisivat voimaan 1 9578: markasta 124 markkaan, mikä vastaisi 2 670 päivästä syyskuuta 1990. Tältä osin lakiehdo- 9579: markan bruttotuloa kuukaudessa. Veron jäl- tukset liittyvät valtion kyseisen vuoden tulo- ja 9580: keen tästä jäisi käteen täyttä kansaneläkettä menoarvioesitykseen. Loput parannukset to- 9581: vastaava summa. Peruspäivärahan korotuksen teutettaisiin vuoden 1992 alusta. 9582: seurauksena myös ansioon sidottu työttömyys- Tässä Iakialoitteessa olevat markkamäärät 9583: turva paranisi. Peruspäivärahan maksamiseen on ilmaistu vuoden 1989 tasoisina. 9584: 9585: 9586: 9587: 9588: 290020D 9589: 2 1989 vp. - LA n:o 65 9590: 9591: ALOITTEEN PERUSTELUT 9592: 9593: 1. Lakialoitteen tausta ja yleiset ryhmien mielestä perusturvan uudistustyö on 9594: tavoitteet käynnistettävä heti. Tämä voi tapahtua valtion 9595: vuoden 1990 tulo- ja menoarvion käsittelyn 9596: Yhtenäisen ja tasoltaan riittävän perusturvan yhteydessä. 9597: aikaansaaminen on tärkeä ja kiireellisesti to- Tässä lakialaitteessa käsitellään perusturvaa 9598: teutettava tavoite. Yhteiskunnan velvollisuute- tietoisen suppeasti. Kysymys on ihmisarvoiseen 9599: na on huolehtia siitä, että sosiaaliturva toimii elämiseen tarvittavasta rahallisesta, luonteel- 9600: tehokkaasti ja nopeasti, kun siihen joudutaan taan ensisijaisesta vähimmäistoimeentulon tur- 9601: turvautumaan. Aivan erityisesti tämä maassa vasta ja Opiskeluajan taloudellisesta tuesta. 9602: asumiseen kytketty sosiaalisen yhteisvastuun Aloitteessa ei tarkastella perusturvan koko- 9603: periaate koskee vähimmäistoimeentulon järjes- naisuuteen sisältyvää viimesijaista toimeentulo- 9604: tämistä. tukea eikä sellaisia ihmisen perusturvaan ja 9605: Tämän vuosikymmenen sosiaaliturvauudis- -turvallisuuteen keskeisestikin vaikuttavia teki- 9606: tukset olivat kansaneläkeuudistusta lukuun ot- jöitä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palve- 9607: tamatta korostuneesti ansioturvaan kohdistet- lujen parantamista, asumiseen tai työhön ja 9608: tuja. Etenkin hyvätuloisten, pitkään ja vakiin- tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Näihin asioi- 9609: tuneesti työsuhteessa olleiden toimeentuloturva hin on puututtu muissa lakiehdotuksissa. 9610: paranikin merkittävästi. Sen sijaan eri päivära- Lakialoite koskee tämän rajauksenkin huo- 9611: hojen ja korvausten vähimmäistasoa korotet- mioon ottaen vain kaikkein kiireellisimpiä asi- 9612: tiin varsin vähän, kun otetaan huomioon oita: perusturvan tärkeimpien etuuksien korot- 9613: etuuksien samanaikainen muuttuminen veron- tamista. Tässä yhteydessä ei puututa etuuslain- 9614: alaisiksi. Tuloerot kasvoivat myös sosiaalitur- säädännössä oleviin moniin muihin epäkohtiin, 9615: van sisällä. Kuva on sitä selvempi, kun muiste- kuten väliinputoamista aiheuttaviin tekijöihin, 9616: taan uudistuksia edeltäneinä vuosina tapahtu- lapsikorotusten riittämättömyyteen ja erilaisiin 9617: nut vähimmäisturvan jälkeenjääneisyys. kohtuuttomiin rajoituksiin tai epäjohdonmu- 9618: Ansiosidonnainen etuus on yleensä tasoltaan kaisuuksiin. 9619: riittävä, ainakin jos on kysymys parempituloi- Perusturvaan kuuluvaksi voidaan katsoa 9620: sesta henkilöstä. Samalla perusteella maksetta- myös keskeisin perhetuen muoto, lapsilisät. 9621: va vähimmäisturva ei puolestaan ehkä riitä Suomen Keskustan ja SKDL:n eduskuntaryh- 9622: edes ihmisarvoiseen elämiseen. Kaikkein hei- mät jättävät erillisen lakialoitteen lapsilisien 9623: koin on ennestään vaikeassa asemassa olevien tason tuntuvaksi korottamiseksi. 9624: syrjäytyneiden asema. Eri lakien mukainen ja vielä hajanaiseksi 9625: Muutoinkin matalassa perusturvassa on vielä jäävä perusturva olisi voitava kuitenkin aina 9626: tasoeroja. Niitä on perusteltu järjestelmien eri- hakea yhdeltä taholta. Täytäntöönpanaan liit- 9627: laisilla tavoitteilla. Tällä etuuden varassa elä- tyvää palvelua olisi kehitettävä. Kun tällä aioit- 9628: vän kannalta keinotekoisella teorialla on kui- teelia tähdätään ensisijaisen vähimmäisturvan 9629: tenkin käytännössä puolusteltu vain sitä, että tason korottamiseen, ainakin tarve hakea erik- 9630: jonkin lain mukainen perusturva on vielä pie- seen Sosiaalitoimistosta toimeentulotukea vähe- 9631: nempi kuin jonkin toisen. nisi. 9632: Perusturva on myös aukollinen. Järjestel- Perusturvan kehittämistä on käsitelty viime 9633: mien väliin putoamisia tapahtuu edelleen. vuosina monilla tahoilla. Erikseen on selvitetty 9634: Etuuksien saamiselle on sekä säädetty että eläkevakuutuksen ja muun vähimmäisturvan 9635: käytännössä asetettu erilaisia esteitä. Myös ha- parannustarpeita. Tämän lakialoitteen ehdo- 9636: kemusten käsittelyajat voivat aiheuttaa toi- tukset vastaavat esityksiä, joita perustoimeen- 9637: meentulo-ongelmia. Asioita ei vielä käsitellä tuloturvan kehittämiseksi ovat tehneet muun 9638: riittävästi viran puolesta ja palveluperiaatetta muassa sosiaali- ja terveysministeriön asetta- - 9639: korostaen. mat perustoimeentulotyöryhmä (STM 1986:2) 9640: Perusturvan kehittämisestä on puhuttu pal- ja - konkreettisimmalla tasolla - toimeentu- 9641: jon. Asiaa on myös selvitetty jo varsin seikka- lotukityöryhmä (STM 1988:32) sekä eduskun- 9642: peräisesti. Silti hallituksen toimenpiteet ovat nan perusturvatyöryhmä 2.6.1989. 9643: jääneet miltei olemattomiksi. Suomen Keskustan ja SKDL:n eduskunta- 9644: Suomen Keskustan ja SKDL:n eduskunta- ryhmät jatkavat toimenpiteitä sellaisen lainsää- 9645: 1989 vp. - LA n:o 65 3 9646: 9647: dännön aikaansaamiseksi, jolla perusturvan ta- 2.2. Indeksisuoja 9648: soa edelleen korotettaisiin asteittain 3 000 9649: markkaan kuukaudessa. Samalla on tarkoitus Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan 9650: puuttua perusturvassa ilmeneviin moniin mui- huomioon myös maan yleinen palkkakehitys. 9651: hin kuin markkamääräistä tasoa koskeviin Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisil- 9652: kohtuuttomuuksiin ja epäjohdonmukaisuuk- lä parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla 9653: siin. kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä 9654: Tämän lakialoitteen perusteluosassa olevat tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis- 9655: markkamäärät on ilmaistu vuoden 1989 tasoi- tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu- 9656: sina. raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu 9657: on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä. 9658: Esityksen mukaan myös kansaneläkkeet si- 9659: 2. K a n s a ne 1ä k e tt ä k oskevat ehdo- dottaisiin TEL-indeksiin. Sama koskisi muita 9660: tukset nykyisin kansaneläkeindeksillä tarkistettavia 9661: kansaneläkejärjestelmän eläkkeitä. Näitä ovat 9662: Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu- rintamasotilas- ja yleinen perhe-eläke sekä lap- 9663: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel- sen hoitotuki. Myös esimerkiksi rintamalisät, 9664: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet- hoitotuki ja muut eläkkeiden erilliset osat ja 9665: ty täysimääräistä kansaneläkettä. Kansaneläke lisät sekä vammaistuki sidottaisiin TEL-indek- 9666: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja siin. Tämä edellyttäisi kansaneläkelaissa sää- 9667: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor- dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta 9668: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan elinkustannuksiin annetun lain (348/56) ku- 9669: muoto. moamista ja uuden, edellä sanottua ratkaisua 9670: Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellaise- vastaavan lain säätämistä. 9671: naan muodosta kyllin hyvää mallia muun ensi- 9672: sijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden 9673: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä, 2.3. Eläkeläispuolisoiden lisäosa (kansaneläke- 9674: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen uudistuksen IV vaihe) 9675: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eriar- 9676: voisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vastaa- Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä- 9677: kio jo tasoltaan suurin piirtein kansaneläkettä. kettä, lisäosa on 19 prosenttia pienempi kuin 9678: yksinäiselle maksettava lisäosa. Kun peri- 9679: aatetta sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain 9680: 2.1. Tasokorotus pieni- tai enintään keskituloisiin eläkeläisiin. 9681: Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennys 9682: Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk- on vastaavasti pienempi. Yhdessä nämä tekijät 9683: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti pienentävät eläketuloa enimmillään 400 mar- 9684: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin- kalla kuukaudessa. 9685: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin joudut- Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin 9686: tu korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Vii- 354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan mactai- 9687: meinen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä tavista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen. Heillä 9688: laskettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työ- ei ole muiden eläketulojensa suuruuden vuoksi 9689: eläkkeiden ja muiden sosiaalivakuutusetuuk- oikeutta lisäosaan eikä eläketulovähennykseen. 9690: sien tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan- 9691: kehitykseen verrattuna on vuoden 1989 alkuun saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen 9692: mennessä jo 8,8 prosenttia. lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl- 9693: Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää- löin myös perheen yhteenlaskettu nettotulo voi 9694: räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi 9695: 1. kuntaryhmässä 182 markalla ja 2. kuntaryh- ottaa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta. 9696: mässä 174 markalla kuukaudessa. Näin pohja- Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin 9697: osan ja täyden lisäosan yhteismäärä olisi 2 251 olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti- 9698: tai 2 154 markkaa kuukaudessa. Tätä koskevat sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises- 9699: muutokset esitetään tehtäviksi kansaneläkelain sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976 9700: 24 §:ään ja 25 §:n 1 momenttiin (103/82). siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa 9701: 4 1989 vp. - LA n:o 65 9702: 9703: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille 3.1. Tasokorotus 9704: eläkeläisille. 9705: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- Peruspäiväraha olisi nostettava edellä sano- 9706: tyksen mukaan vuonna 1991 toteutettaisiin elä- tulla tavalla korotetun täyden kansaneläkkeen 9707: keläispuolisoiden kansaneläkettä koskevia tasolle. Peruspäivärahan ja muiden tässä laki- 9708: muutoksia. Tässä Eläkekomitea 1987:n (KM alaitteessa käsiteltyjen vähimmäisetuuksien 9709: 1989: 13) ehdotuksen mukaisessa ratkaisussa ei määrä ei kuitenkaan ole kansaneläkkeen tavoin 9710: kuitenkaan ole kysymys kansaneläkeuudistuk- sidoksissa kuntaryhmitykseen. Tavoitteeksi oli- 9711: sen IV vaihetta vastaavasta ratkaisusta eli elä- sikin tarkoituksenmukaista asettaa kaavamai- 9712: keläispuolisoille maksettavan lisäosan korotta- nen, kuntaryhmityksellä painotettua keskimää- 9713: misesta yksinäisen lisäosan tasolle. Sen mu- räistä täyttä kansaneläkettä vastaava markka- 9714: kaan nykyisin 81 prosentin mukaan määräyty- määrä. Se olisi 2 180 markkaa kuukaudessa. 9715: vät lisäosat nostettaisiin vain 85 prosentin mu- - Eri asia on, että kansaneläkkeiden ja eräi- 9716: kaisiksi. Tämä kuitenkin koskisi vain lainmuu- den muiden etuuksien kuntaryhmityksestä olisi 9717: toksen jälkeen myönnettäviä eläkkeitä. Lisäksi vastaisuudessa luovuttava. 9718: toimenpide rahoitettaisiin madaltamalla niiden 9719: Eläketulovähennysten ansiosta pelkästä kan- 9720: avioliitossa olevien eläkeläisten lisäosan taso, 9721: saneläkkeestä ja muutoinkaan tämän tasoisesta 9722: joiden puoliso ei vielä ole eläkkeensaaja, 100 9723: eläketulosta ei mene veroa. Sen sijaan muiden 9724: prosentista 85 prosentiksi. 9725: tulojen ja myös veronalaisten sosiaaliturva- 9726: Tämän lakiehdotuksen mukaan kansanelä- 9727: etuuksien verotus alkaa huomattavasti mata- 9728: keuudistuksen IV vaiheeseen sisältyvä elä- 9729: lammalta tasolta. Siksi muut perusturvan etuu- 9730: keläispuolisoita koskeva tärkeä parannus to- 9731: det kuin kansaneläke olisi korotettava sellaisel- 9732: teutettaisiin alkuperäisen sisältöisenä kumoa- 9733: le tasolle, että kun otetaan - niin ikään 9734: maHa kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti. 9735: kaavamaisesti - huomioon verotustekijät, net- 9736: Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja 9737: totulo vastaisi edellä mainittua 2 180 markan 9738: varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo- 9739: menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden tasoista kansaneläkettä. 9740: kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää- Markkamäärien mitoituksessa on lähdetty 9741: räytyisi samoin perustein kuin yksinäisellä teoreettisesta oletuksesta, että henkilö elää ko- 9742: eläkkeensaajalla. ko kalenterivuoden vain asianomaisen vähim- 9743: mäisetuuden varassa (sairauspäivärahan sekä 9744: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan enimmäis- 9745: suoritusaikojen vuoksi tämä ei ole edes mah- 9746: 3. Työttömyyspäivärahaa koskevat dollista). Verotus on tällöin lievin mahdolli- 9747: ehdotukset nen. Jos henkilö on osan vuotta saanut ansio- 9748: tuloja, vähimmäisetuudesta käteen jäävä osuus 9749: Joka toinen toimeentulotuen hakijoista on ei yllä edellä määritetylle tasolle. 9750: työtön. Sosiaalitoimiston raha-apuun joutuu Näin asetettuun tavoitteeseen pääsemiseksi 9751: turvautumaan noin joka viides sellainenkin perusturvan bruttomäärä olisi muiden kuin 9752: työtön, joka samanaikaisesti saa peruspäivära- kansaneläkkeen osalta nostettava 2 670 mark- 9753: haa. Työttömyysturvan peruspäiväraha onkin kaan kuukaudessa. Nykyisin 95 markan suu- 9754: tasoltaan aivan riittämätön: sen nettomäärä ruinen peruspäiväraha olisi näin ollen korotet- 9755: kuukaudessa on enimmillään vain noin 1 700 tava 124 markkaan. Koska kysymys ei ole 9756: markkaa. asetuksella toteutettavasta lakisääteisestä tar- 9757: Työttömyysturvan saamiselle on sekä lain- kistuksesta vaan tasokorotuksesta, tätä koske- 9758: säädännössä että käytännön toimenpitein ase- va muutos olisi tehtävä työttömyysturvalain 9759: tettu monia perusteettornia rajoituksia. Kun (602/84) 22 §:n 1 momenttiin. 9760: työttömyysturva esimerkiksi karenssiajalta evä- Ansioon suhteutettu päiväraha koostuu pe- 9761: tään, työtön joutuu hakemaan toimeentulotu- rusosasta ja ansio-osasta. Perusosa vastaa 9762: kea. Viimeksi mainittu saattaa joissakin ta- määrältään peruspäivärahaa. Näin ollen perus- 9763: pauksissa olla tasoltaan työttömyysturvaa pa- päivärahan korottaminen nostaa myös ansio- 9764: rempi. Tässä lakialaitteessa käsitellään kuiten- turvan vähimmäistasoa. Tämän sekä ansio- 9765: kin vain työttömyysturvan tasoon liittyviä asi- osan nykyisten laskentasääntöjen seurauksena 9766: oita. myös ansio-osaa saavien toimeentulo paranisi. 9767: 1989 vp. LA n:o 65 5 9768: 9769: 3.2. Työttömyysetuoksien tarkistaminen Vähimmäismääräistä etuutta tosin makse- 9770: taan vain, jos henkilöllä ei ole ennen sairastu- 9771: Lakialoitteen tavoitteena on yhtenäistää pe- mista tai äitiyttä ollut käytännöllisesti katsoen 9772: rusturvan taso. Jotta taso myös korotusten lainkaan ansiotuloja. Kuitenkin vähimmäispäi- 9773: jälkeen säilyisi samana, etuuksien tarkistusme- värahan varaan jäävät nykyisin myös esimer- 9774: nettelyssä olisi noudatettava samanlaisia perus- kiksi ne henkilöt, jotka ovat olleet pitkään 9775: teita. työttöminä tai aikaisemman synnyttämisen pe- 9776: Muusta sosiaaliturvasta poiketen työttö- rusteella saaneet lasten kotihoidon tukea. Täl- 9777: myysturvalain mukaisia markkamääriä ei ole löin toimeentuloturvan taso saattaa jopa enti- 9778: sidottu suoraan indeksiin. Niitä tarkistetaan sestään madaltua. Lisäksi sairaudesta aiheutuu 9779: asetuksella, jos maan yleinen palkkataso muut- useimmiten myös sellaisia kuluja, joita sairaus- 9780: tuu olennaisesti. Tulkinnanvarainen säännös vakuutus ja muut tukimuodot eivät korvaa. 9781: tulisi muuttaa siten, että markkamäärät sido- Edellä selostetulle yhtenäiselle perusturvan 9782: taan TEL-indeksiin. Tämä edellyttäisi työttö- tasolle pääseminen edellyttäisi 107 markan suu- 9783: myysturvalain 25 §:n muuttamista. ruista päivärahaa. Päivärahan vähimmäistason 9784: selvä korottaminen mahdollistaisi järjestelmän 9785: yksinkertaistamisen siten, että aivan vähäisiä 9786: 3.3. Peruspäivärahan tarveharkinnan poista- työtuloja koskevasta niin sanotusta 30 prosen- 9787: minen tin säännöstä samalla luovuttaisiin. Asiaa kos- 9788: kevat muutokset olisi tehtävä sairausvakuutus- 9789: Muusta nykyaikaisesta sosiaaliturvasta poi- lain 16 §:n 1 momenttiin (1058/85). 9790: keten peruspäivärahaan sovelletaan tarvehar- 9791: kintaa. Käytännössä useimmiten päivärahaa 9792: pienennetään puolison tulojen vuoksi. Erityi- 5. l,asten kotihoidon tukea koske- 9793: sesti menettely kohdistuu naispuolisiin työttö- vat ehdotukset 9794: miin. 9795: Työttömyysturvan tarveharkinnalle ei ole Lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/ 9796: milloinkaan esitetty sosiaalipoliittisia perus- 85) 5 §:n mukaan tuen perusosa vastaa määräl- 9797: teluja. Eri yhteyksissä (esimerkiksi Työttö- tään sairausvakuutuslain mukaista vähimmäis- 9798: myysturvan tarveharkintatoimikunta, KM päivärahaa. Siten viimeksi mainitun korotus- 9799: 1985:59) tarveharkintaa onkin ehdotettu lie- heijastuisi myös perusosaan. Tuen sisaruskoro- 9800: vennettäväksi. Tavoitteena on ollut sen poista- tus ja lisäosa on määritelty lain 6-7 §:ssä ja 9801: minen sitä mukaa kuin taloudelliset edellytyk- osittainen lasten kotihoidon tuki lain 7 a §:n 3 9802: set ja työttömyysturvalain soveltamiskäytän- momentissa (4/89) prosenttiosuuksiksi perus- 9803: nön vakiintuminen sen mahdollistavat. osasta, jolloin korotus koskisi automaattisesti 9804: Lakialoitteen mukaan tarveharkinta poistet- vastaavassa suhteessa niitäkin. 9805: taisiin. Tämä edellyttäisi, että työttömyystur- Lakisääteisen lasten kotihoidon tuen raken- 9806: valain 13 §:ää muutettaisiin ja 14 § kumottai- netta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista 9807: siin. muuttaa. Tuen perusosan suuruus irrotettaisiin 9808: edellä todetusta kytkennästä ja säilytettäisiin 9809: tasoltaan ennallaan eli 1 300 markkana kuu- 9810: kaudessa. Täysi lisäosa korotettaisiin vastaa- 9811: maan suurin piirtein perusosaa: korotus olisi 9812: 4. Sairaus vakuutus 1a i n mukaista 1 370 markkaa kuuk<,udessa. Lisäosaan ei so- 9813: päivärahaa koskevat ehdotukset vellettaisi tarveharkintaa silloin, kun jompi- 9814: kumpi vanhemmista hoitaa lasta pääasiassa 9815: Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha sekä hänen omassa kodissaan. 9816: äitiys-, isyys- ja vanhempainraha on nykyisin Näin lasten kotihoidon tuen yhteismäärä 9817: 52 markkaa. Tämä vastaa vain 1 300 markan saatettaisiin edellä asetetulle perusturvan tavoi- 9818: brutto- ja runsaan 1 000 markan nettotuloa tetasolle. Sen ohella tukeen voisi nykyiseen 9819: kuukaudessa. Kyseinen rahamäärä ei mahdol- tapaan kuulua sisaruskorotuksia, ja sen päälle 9820: lista selviytymistä edes välttämättömimmistä voitaisiin maksaa mahdollista kunnallista las- 9821: elämisen menoista. ten kotihoidon tukea. 9822: 6 1989 vp. - LA n:o 65 9823: 9824: 6. Opintotukea koskevat ehdot uk- vuoden 1990 bruttokustannukset olisivat noin 9825: set 320 miljoonaa markkaa. 9826: Kansaneläkkeen jälkeenjääneisyydestä ku- 9827: Ehdotuksen mukaan opintotukea kehitettäi- rottaisiin umpeen puolet. Tästä aiheutuisi vuo- 9828: siin siten, että 18 vuotta täyttäneille, kodin sitasolla noin 750 miljoonan markan lisäkus- 9829: ulkopuolella asuville maksettavaa opintorahan tannukset. Vuoden 1990 osalta kustannusten 9830: perusasaa nostettaisiin yhteensä 500 markalla lisäysvaikutus olisi noin 250 miljoonaa mark- 9831: kuukaudessa. Näin perusosa suurin piirtein kaa. Kun verotuksen eläketulovähennykset on 9832: kaksinkertaistettaisiin. Sen uusi taso olisi opis- sidottu täyden kansaneläkkeen tasoon, netto- 9833: kelumuodosta riippuen tässä vaiheessa noin kustannukset olisivat noin 20 prosenttia edellä 9834: 1 000 markkaa kuukaudessa tai vähän sen alle. sanottua suuremmat. 9835: Markkamäärien korottaminen ei edellytä opin- Työttömyysturvan peruspäivärahaa nostet- 9836: totukilain muuttamista, koska lain 10 §:n (36/ taisiin puolella tavoitetasoon pääsemisen edel- 9837: 81) 2 momentin mukaan perusosan enimmäis- lyttämästä korotustarpeesta. Tästä aiheutuisi 9838: määrät vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja noin 210 miljoonan markan vuotuiset brutto- 9839: menoarviossa. ja 160 miljoonan markan nettokustannukset. 9840: Opintotuen tarveharkintaperusteita muutet- Ansioturvassa vastaavat lisäkustannukset olisi- 9841: taisiin niin, ettei kotona asuvan, mutta täysi- vat noin 115 ja 80 miljoonaa markkaa vuodes- 9842: ikäisen opiskelijan vanhempien taloudellinen sa. Vuoden 1990 osalta bruttokustannukset 9843: asema vaikuta opintotukeen. Myös puolison olisivat peruspäivärahassa noin 70 miljoonaa 9844: tuloihin kohdistuva tarveharkinta poistettai- ja ansioturvassa 40 miljoonaa markkaa. Työt- 9845: siin. Nämä uudistukset edellyttävät muutoksia tömyysasteeksi on oletettu 4 prosenttia. 9846: opintotukilain (28/72) 3 §:ään. Lasten kotihoidon tukijärjestelmää paran- 9847: nettaisiin siten, että lisäosan tarveharkinta 9848: poistettaisiin itse lastaan haitavien osalta. Täs- 9849: tä aiheutuisi noin 200 miljoonan markan vuo- 9850: 7. Taloudelliset vaikutukset ja tuiset lisämenot. Vuonna 1990 lisäkustannuk- 9851: voimaantulo 9852: set olisivat vajaat 67 miljoonaa markkaa. 9853: Opintotukea kehitettäisiin poistamalla edellä 9854: Lakiehdotukseen sisältyvien esitysten aiheut- 9855: luvussa 6 mainitut tarveharkintaperusteet ja 9856: tama kustannusten lisäys olisi varsin merkittä- 9857: korottamalla opintorahan perusasaa 300 mar- 9858: vä, noin 4 725 miljardia markkaa vuodessa 9859: kalla. Nämä parannukset aiheuttaisivat yhteen- 9860: brutto ja noin 4 665 miljardia markkaa vuo- 9861: sä noin 485 miljoonan markan vuotuiset lisä- 9862: dessa netto. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 9863: kustannukset. Vuonna 1990 lisäkustannukset 9864: uudistukset tulisivat voimaan kahdessa osassa. 9865: olisivat noin 162 miljoonaa markkaa. 9866: Kiireellisimmät parannukset toteutettaisiin niin 9867: Yhteenlaskettuna ja vuositasolla esitettynä 9868: nopeasti kuin se teknisesti on mahdollista eli 1 9869: uudistusten ensimmäisen täytäntöönpanovai- 9870: päivästä syyskuuta 1990. Muilta osin uudistuk- 9871: heen bruttomääräiset kustannukset olisivat 9872: set tulisivat voimaan vuoden 1992 alusta. 9873: karkean. arvion mukaan noin 2 710 miljoonaa 9874: markkaa. Kun uudistukset tulisivat voimaan 9875: vasta vuoden 1990 syyskuun alusta, kyseisen 9876: 7.1. Uudistusten ensimmamen täytäntöönpa- vuoden osalta (4 kuukautta) vastaava summa 9877: novaihe 1.9.1990 olisi vajaat 910 miljoonaa markkaa. 9878: 9879: Uudistusten ensimmatsessä osassa eli 9880: 1.9.1990 lukien toteutettaisiin seuraavat paran- 7.2. Uudistusten toinen täytäntöönpanovaihe 9881: nukset: 1.1.1992 9882: Kansaneläkejärjestelmässä eläkeläispuolisoi- 9883: den lisäosat korotettaisiin yksinäisen lisäosan Uudistusten toisessa täytäntöönpanovaihees- 9884: tasolle. Tästä aiheutuisi noin 950 miljoonan sa eli vuoden 1992 alusta toteutettaisiin seuraa- 9885: markan vuotuiset bruttokustannukset, mistä vat parannukset: 9886: verotuloina palautuisi noin 50 miljoonaa mark- Loput kansaneläkkeiden laskennallisesta jäl- 9887: kaa. Kun uudistus tulisi voimaan vasta vuoden keenjääneisyydestä poistettaisiin. Tasokoro- 9888: 1990 syyskuusta, sen ensimmäisen toteutumis- tuksesta aiheutuisi tässäkin vaiheessa noin 750 9889: 1989 vp. - LA n:o 65 7 9890: 9891: miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset. 7.3. Uudistusten aiheuttamat kokonaiskustan- 9892: Niitä arvioitaessa ja korotusten markkamää- nukset 9893: rien mitoituksessa ei ole otettu huomioon vuo- 9894: den 1991 alusta edelleen syntyvää jälkeenjää- Koko uudistusohjelman menoja lisäävä vai- 9895: neisyyttä. Lisäksi nettokustannusten osalta vii- kutus olisi sen tultua vuoden 1992 alusta täysi- 9896: tataan edellä korotuksen 1. 9.1990 kohdalla määräisesti voimaan ensimmäisen vaiheen osal- 9897: sanottwm. ta noin 2 710 miljoonaa markkaa lisättynä 9898: Kansaneläkkeet ja muut kansaneläkejärjes- toisen vaiheen kustannuksilla noin 1 965 mil- 9899: telmän indeksisidonnaiset etuudet sidottaisiin joonaa markkaa, eli yhteensä karkean arvion 9900: TEL-indeksiin. Ensimmäisenä toteutumisvuo- mukaan noin 4 725 miljoonaa markkaa vuo- 9901: tena tästä aiheutuisi noin 160 miljoonan mar- dessa. 9902: kan lisäkustannus. Tällöin on oletettu, että Kansaneläkkeen yleistä tasokorotusta lu- 9903: ansiotason reaalikasvu olisi noin 2 prosenttia kuun ottamatta etuuksien korotuksista aiheu- 9904: vuodessa. Lisäkustannus suurenisi vuosittain. tuvista lisämenoista edellä arvioitu osa palau- 9905: Työttömyysturvan peruspäiväraha nostettai- tuisi verotuottojen kasvuna veronsaajille. Uu- 9906: siin tavoitetasoon saakka. Tästä aiheutuisi, distuksen nettomääräiseksi kokonaiskustan- 9907: kuten aikaisemmastakin korotuksesta, perus- nukseksi muodostuisi noin 4 665 miljoonaa 9908: päivärahassa noin 210 miljoonan markan ja markkaa vuodessa. 9909: ansioturvassa noin 115 miljoonan markan vuo- Kustannuslaskelmissa ei ole otettu huomioon 9910: tuiset bruttolisäkustannukset. etenkin työttömyysturvan osalta merkittävää 9911: Peruspäivärahan tarveharkinnan poistami- kuntien toimeentulotukimenojen pienenemistä. 9912: sesta aiheutuisi noin 80 miljoonan markan Myöskään ei ole lähdetty arvioimaan sitä 9913: vuotuinen kustannusten lisäys. Työttömyystur- hallinnollista säästöä, joka syntyy niin sanotun 9914: vaetuuksien sitominen TEL-indeksiin ei aiheut- luukutuksen vähenemisestä: saman asiakkaan 9915: taisi lisäkustannuksia. toimeentuloturva-asioita ei nykyisessä määrin 9916: Sairauspäivärahan sekä äitiys-, isyys- ja van- tarvitse käsitellä useammassa viranomaisessa 9917: hempainrahan vähimmäismäärä korotettaisiin tai sosiaaliturvalaitoksessa. Lisäksi perus- 9918: yhdellä kertaa tavoitetasoon. Tästä aiheutuisi turvan tason yhdenmukaistamisesta seuraava 9919: sairauspäivärahan osalta 120 miljoonan mar- etuusjärjestelmien yksinkertaistumien vähentää 9920: kan vuotuiset brutto- ja 90 miljoonan markan jonkin verran hallinnollista työtä. 9921: nettokustannukset. Äitiys-, isyys- ja vanhem- 9922: painrahassa vastaavat markkamäärät olisivat 9923: 140 miljoonaa ja 105 miljoonaa markkaa vuo- 8. Rahoitus 9924: dessa. Samalla niin sanottu 30 prosentin sääntö 9925: poistettaisiin. Kansaneläkkeiden ja sairausvakuutuslain 9926: Lasten kotihoidon tukijärjestelmälle lisäosan mukaisten päivärahojen kustannuksista vastaa- 9927: korottamisesta 1 370 markkaan aiheutuisi noin vat Kansaneläkelaitos (pääasiassa työnantajien 9928: 140 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan- ja vakuutetun maksut), valtio ja kunnat. Työt- 9929: nukset, joista kuitenkin osa palautuisi veron- tömyysturvan peruspäivärahan ja opintotuen 9930: saajille. rahoittaa valtio. Lasten kotihoidon tuen me- 9931: Opintorahan perusosan uusi, 200 markan noista vastaavat ensi kädessä kunnat. 9932: suuruinen korotus aiheuttaisi noin 300 miljoo- Jos aloitteen tarkoittamat korotukset rahoi- 9933: nan markan vuotuiset lisäkustannukset. tettaisiin nykyisen lainsäädännön mukaisesti, 9934: Uudistusten toisen täytäntöönpanovaiheen eri tahoille aiheutuvat, lopputavoitteen 9935: aiheuttamat lisäkustannukset olisivat vuosita- 1.1.1992 mukaiset lisäkustannukset olisivat 9936: solla yhteensä noin 1 965 miljoonaa markkaa. etuuslajeittain (miljoonaa markkaa vuodessa) 9937: seuraavat: 9938: 8 1989 vp. - LA n:o 65 9939: 9940: Kansan- Sairaus- 9941: eläke- vakuutus- 9942: rahasto rahasto Valtio Kunnat Yhteensä 9943: Kansaneläkkeen tasokorotus ......... 1 340 90 230 1 660 9944: Eläkeläispuolisoiden lisäosa .......... 700 70 180 950 9945: Työttömyysturva ..................... 610 730* 9946: Sairauspäiväraha ja vanhempainraha 230 30 260 9947: Lasten kotihoidon tuki ............... 340 340 9948: Opintotuki ........................... 785 785 9949: Yhteensä ............................. 2 040 230 1 585 750 4 725 9950: 9951: * Valtio rahoittaa työttömyysturvan peruspäivärahan kokonaan (500 Mmk/v). Ansioturvan rahoittavat valtio 9952: (IlO Mmk/v), työnantajat (110 Mmk/v) ja työttömyyskassojen jäsenet (10 Mmk/v). 9953: 9954: 9955: Jos kansaneläkevakuutusmaksun perusteet suutena. Lisäkustannukset voitaisiin kuiten- 9956: säilyisivät nykyisellä tasollaan, valtio joutuisi kin sairausvakuutusrahastonkin osalta kattaa 9957: suorittamaan taulukossa esitetyt kansanelä- esimerkiksi korottamalla 0,1 prosenttiyksi- 9958: kerahaston lisäkustannukset kokonaisuudes- köllä työnantajan sairausvakuutusmaksua. 9959: saan kansaneläkelain 59 §:ssä tarkoitettuna Vuoden 1990 osalta uudistusten kustan- 9960: takuuosuutena. Yhtenä vaihtoehtona kuiten- nusvaikutus olisi vajaat 910 miljoonaa mark- 9961: kin olisi kattaa kustannukset kansaneläke- kaa. Tämä olisi rahoitettavissa ottamalla 9962: rahaston osalta korottamalla työnantajan käyttöön osa siitä verokertymästä, joka val- 9963: kansaneläkevakuutusmaksua 0,9 prosenttiyk- tion tulo- ja menoarvioesityksen mukaan si- 9964: siköllä. joitettaisiin valtion eläkerahastoon. 9965: Vastaavasti, jos sairausvakuutusmaksuja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9966: ei koroteta, valtio joutuisi suorittamaan 9967: etuuksien lisäkustannukset sairausvakuutus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 9968: lain 59 §:n 1 momentin mukaisena takuuo- vat lakiehdotukset: 9969: 9970: 1. 9971: Laki 9972: kansaneläkelain 24 ja 25 §:n muuttamisesta 9973: 9974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9975: kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti, jolloin 9976: nykyiset 3-5 momentti siirtyvät 2-4 momentiksi ja 9977: muutetaan 24 § ja 25 §:n 1 momentti, 9978: sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin kuuluviksi: 9979: 9980: 24 § 9981: Kansaneläkkeeseen kuuluu aina eläkkeen ta 1990, kuitenkin siten, että lain 24 §:ssä 9982: pohjaosa, joka on 2 916 markkaa vuodessa. mainittuna pohjaosan markkamääränä sovelle- 9983: taan vuoden 1991 loppuun saakka markka- 9984: 25 § määrää 2 796 ja 25 §:n 1 momentin täysimää- 9985: Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tässä räisen lisäosan markkamäärinä samana ajan- 9986: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka jaksona 13 056 ja 12 378 markkaa vuodessa. 9987: täysi määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä Tässä laissa olevat markkamäärät vastaavat 9988: 13 602 ja toisessa 12 900 markkaa vuodessa. virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelu- 9989: kua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa 9990: maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 9991: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu- ruus on laskettu. 9992: 1989 vp. - LA n:o 65 9 9993: 9994: 2. 9995: Laki 9996: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 9997: kumoamisesta 9998: 9999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10000: 10001: Tällä lailla kumotaan 8 päivänä kesäkuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10002: 1956 annettu laki kansaneläkelaissa säädettyjen kuuta 1992. 10003: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus- 10004: tannuksiin (348/56) siihen myöhemmin tehtyi- 10005: ne muutoksineen. 10006: 10007: 10008: 10009: 10010: 3. 10011: Laki 10012: kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta 10013: 10014: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10015: 10016: 1§ 10017: Kansaneläkelaissa (347 /56) säädettyjä mark- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10018: kamääriä, lukuun ottamatta 3 §:n 2 momentis- kuuta 1992. 10019: sa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 momentissa Tätä lakia sovelletaan myös silloin, jos muu- 10020: olevia markkamääriä, tarkistetaan kalenteri- alla lainsäädännössä on viitattu 8 päivänä ke- 10021: vuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapah- säkuuta 1956 annettuun kansaneläkelaissa sää- 10022: tuneiden muutosten johdosta sen palkkaindek- dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta 10023: sin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työn- elinkustannuksiin annettuun lakiin (348/56). 10024: tekijäin eläkelain 9 §:n (659/76) soveltamista 10025: varten. 10026: 10027: 10028: 10029: 10030: 4. 10031: Laki 10032: tulo- ja varallisuusverolain 108 §:n muuttamisesta 10033: 10034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja 10035: varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 momentti seuraavasti: 10036: 10037: 108§ taryhmässä maksetun täysimääräisen lisäosan 10038: Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen- yhteismäärää. 10039: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan- 10040: eläkkeellä pidetään verovuonna maksetun kan- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu- 10041: saneläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kun- ta 1990. 10042: 10043: 10044: 10045: 2 2900200 10046: 10 1989 vp. - LA n:o 65 10047: 10048: 10049: 5. 10050: Laki 10051: työttömyysturvalain muuttamisesta 10052: 10053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10054: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 § ja 10055: muutetaan lain 13 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti ja 25 §, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 10056: 1 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti sekä 25 § muutettuina 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla 10057: lailla (226/87), seuraavasti: 10058: 10059: 13§ 10060: Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka kaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin 10061: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan eläkelain 9 §:n (659176) soveltamista varten. 10062: saamisen yleiset edellytykset. 10063: Tämän lain 22 § tulee voimaan 1 päivänä 10064: syyskuuta 1990, kuitenkin siten, että siinä mai- 10065: 22 § nittuna täyden peruspäivärahan markkamäärä- 10066: Peruspäivärahan täysi määrä on 124 mark- nä sovelletaan vuoden 1991 loppuun saakka 10067: kaa päivältä. markkamäärää 110. 10068: Peruspäivärahan tarveharkintaa koskevat tä- 10069: män lain 13 § ja työttömyysturvalain 14 §:n 10070: 25 § kumoaminen sekä eräiden markkamäärien in- 10071: Tämän lain 19 §:n 1 momentissa, 21 §:n 2 deksisidonnaisuutta koskeva tämän lain 25 § 10072: momentissa sekä 22 ja 24 §:ssä säädettyjä tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. 10073: markkamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain Tämän lain 22 §:ssä ja edellä 1 momentissa 10074: maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden mainitut markkamäärät vastaavat vuoden 1989 10075: muutosten johdosta sen palkkaindeksin mu- yleistä palkkatasoa. 10076: 10077: 10078: 6. 10079: Laki 10080: sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta 10081: 10082: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 10083: vakuutuslain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1985 10084: annetulla lailla (1058/85), seuraavasti: 10085: 10086: 16 § 10087: Päivärahan määrä päivää kohden on vähim- markkaa ylittävältä osalta on 30 prosenttia 10088: mäispäiväraha, 90 markkaa vakuutetun vero- 120 000 markkaa ylittävän osan kolmassadas- 10089: tuksessa, asetuksella säädettävänä kalenteri- osasta. Jollei vakuutetulla ole edellä mainittu- 10090: vuotena todettujen työtulojen kolmassadas- na aikana ollut työtuloja, päivärahan määrä 10091: osasta, kuitenkin vähintään 80 prosenttia työ- päivää kohden on vähimmäispäivärahan suu- 10092: tulojen kolmassadasosasta, jos työtulot eivät ruinen. 10093: ylitä 75 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät 10094: 75 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 pro- 10095: senttia 75 000 markan kolmassadasosasta lisät- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10096: tynä 50 prosentilla 75 000 markkaa ylittävän kuuta 1992. Tämän lain 16 §:n 1 momentissa 10097: osan kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät mainitut markkamäärät vastaavat vuoden 1984 10098: 120 000 markkaa, päivärahan määrä 120 000 yleistä palkkatasoa. 10099: 1989 vp. - LA n:o 65 11 10100: 10101: 7. 10102: Laki 10103: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 10104: 10105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10106: kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) 7 §:n 3 ja 10107: 4 momentti, 10108: muutetaan 5 §:n 2 momentti sekä 7 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 1 10109: momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1112/87) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä 10110: joulukuuta 1986 annetussa laissa (1070/86), ja 10111: lisätään lakiin uusi 9 a §, seuraavasti: 10112: 10113: 5§ 10114: Perusosa Lisäosa on 1 370 markkaa kuukaudessa. 10115: 10116: Perusosa kalenterikuukaudessa on 1 300 10117: markkaa. Jos kotihoidon tukea ei suoriteta 9a§ 10118: koko kalenterikuukaudelta, maksetaan tukena Etuuksien tarkistaminen 10119: 52 markkaa jokaiselta arkipäivältä, joka sisäl- 10120: tyy perusosaan oikeuttavaan aikaan. Edellä 5 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 2 mo- 10121: mentissa mainittuja markkamääriä tarkistetaan 10122: 7§ kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasos- 10123: Lisäosa sa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palk- 10124: kaindeksin mukaan, joka vuosittain -Xahviste- 10125: Lisäosan saamisen edellytyksenä on, että taan työntekijäin eläkelain 9 §:n (659/76) so- 10126: 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lasta hoitaa veltamista varten. 10127: pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikum- 10128: pi hänen vanhemmistaan tai hänen muu huol- Lisäosan tarveharkinnan poistamista koske- 10129: tajansa. Jos lisäosaa saava perhe alkaa saada va tämän lain 7 § :n 1 momentti tulee voimaan 10130: äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan samoin edelly- 1 päivänä syyskuuta 1990 ja lisäosan korotta- 10131: tyksin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan saa- mista koskeva 7 §:n 2 momentti sekä etuuksien 10132: misaikana. Jos edellä mainitut edellytykset tarkistamista koskeva 9 a § 1 päivänä tammi- 10133: täyttävän perheen, joka ei vielä saa lisäosaa, kuuta 1992. 10134: vanhempainrahakautta on pidennetty useam- Tämän lain 5 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 2 10135: man kuin yhden lapsen syntymän johdosta, momentissa mainitut perusosan ja lisäosan 10136: suoritetaan perheelle lisäosaa myös vanhem- markkamäärät vastaavat vuoden 1989 yleistä 10137: painrahakauden pidennystä koskevalta ajalta. palkkatasoa. 10138: 12 1989 vp. - LA n:o 65 10139: 10140: 8. 10141: Laki 10142: opintotukilain muuttamisesta 10143: 10144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10145: kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 3 §:n 3 momentti ja 10146: muutetaan 3 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä 2 momentti on 21 päivänä tammikuuta 10147: 1977 annetussa laissa (65/77), näin kuuluviksi: 10148: 10149: 3§ 10150: Opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyk- alle 18-vuotiaan opiskelijan on katsottava ole- 10151: senä on opintotuen hakijan opintomenestys. van vanhempiensa huollettavana, näiden tulot 10152: Sen harkinnassa noudatettavista periaatteista ja omaisuus. 10153: säädetään asetuksella. 10154: Opintotukea myönnettäessä otetaan edellä 1 10155: momentissa sanotun lisäksi huomioon myös Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu- 10156: opiskelijan omat tulot ja omaisuus sekä, jos ta 1990. 10157: 10158: 10159: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989 10160: 10161: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen 10162: Esko Helle Heli Astala 10163: 1989 vp. 10164: 10165: Lakialoite n:o 66 10166: 10167: 10168: 10169: 10170: Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttamisesta 10171: 10172: 10173: Eduskunnalle 10174: 10175: Vaikeavammaisten sotainvalidien tarvitse- nettäneen sotainvalidin puolison työeläke olisi 10176: man avun ja hoidon vuoksi ovat heidän avio- nettomäärältään noin 800 markkaa pienempi 10177: puolisonsa monesti joutuneet jättäytymään kuukaudessa, kuin jos hän olisi vastaavana 10178: työelämästä kotiin hoitamaan sotavammaista aikana ollut työssä ja saanut vähimmäispalk- 10179: miestään. Tästä syystä he ovat jääneet vaille kaa. Neuvottelukunta on tämän vuoksi katso- 10180: kohtuullista työeläketurvaa. Erityisesti sotaso- nut, että eläketurvan menetys tulisi osittain 10181: keiden ja selkäydinvammaisten aviopuolisot kompensoida myöntämällä huoltoeläkkeeseen 10182: ovat usein joutuneet hoitamaan miestään vuo- noin 800 markan korotus kuukaudessa. Tätä 10183: sikymmeniä kotona. Näissä tapauksissa on vai- korotusta vastaisi täyden huoltoeläkkeen ko- 10184: mojen toimeentulo ollut pääasiassa miehen rottaminen 35 prosentilla. 10185: saamien sotilasvammakorvauksien ja kansan- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 10186: eläkkeen varassa. Sotavammaisen kuollessa tamme, 10187: lesken toimeentulo putoaa jyrkästi. 10188: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10189: arvioinut, että työelämästä 10 vuotta poissa lakiehdotuksen: 10190: olleen ja samalta ajalta työeläketurvansa me- 10191: 10192: 10193: Laki 10194: sotilasvammalain muuttamisesta 10195: 10196: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annettuun sotilas- 10197: vammalakiin (404/48) uusi näin kuuluva 14 a §: 10198: 10199: 14 a § tiksi ja joka on kuollut 1.1.19&1 tai sen jäl- 10200: Huoltoeläke suoritetaan korotettuna 35 pro- keen. 10201: sentilla leskelle joka on hoitanut vähintään 10 10202: vuoden ajan a~iopuolisoaan, jonka työkyvyt- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10203: tömyysaste oli vahvistettu vähintään 80 prosen- _kuuta 1990. 10204: 10205: 10206: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989 10207: 10208: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Henrik Westerlund 10209: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen Kirsti Ala-Harja 10210: Riitta Uosukainen Sauli Hautala 10211: 10212: 10213: 10214: 10215: 2900200 10216: J 10217: J 10218: J 10219: J 10220: J 10221: J 10222: J 10223: J 10224: J 10225: 10226: J 10227: J 10228: J 10229: J 10230: J 10231: J 10232: J 10233: J 10234: J 10235: J 10236: J 10237: 1989 vp. 10238: 10239: Lakialoite n:o 67 10240: 10241: 10242: 10243: 10244: Kohijoki: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami- 10245: sesta 10246: 10247: 10248: Eduskunnalle 10249: 10250: Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh- vammakorvauksia koskevaa neuvontatoimin- 10251: dyt määrätyn suuruiset lahjoitukset sai verovel- taa. Lahjoitusten verovähennysoikeudella oli 10252: vollinen vuoden 1988 loppuun saakka vähentää pitkät perinteet, sillä jo sotien aikana valtioval- 10253: valtionverotuksessa. Tämä perinteinen vähen- ta näki välttämättömäksi luoda kanavat kansa- 10254: nysoikeus toimi tärkeänä kannustimena sodas- laisten vapaaehtoiselle avustustoiminnalle. So- 10255: ta kärsimään joutuneiden hyväksi tehdyssä va- dasta kärsimään joutuneiden hyväksi tehtävät 10256: paaehtoisessa huoltotyössä. Vähennysoikeuden lahjoitukset ohjattiin tuolloin sosiaaliministe- 10257: yllättävä poistaminen vuoden 1989 alusta on riön alaisen Suomen Huolto-Finlands Folk- 10258: vähentänyt tuntuvasti sodasta kärsimään jou- hjälp ry:n kautta. Vuodesta 1949 lähtien on 10259: tuneiden hyväksi työskentelevien järjestöjen lahjoituksia vastaanottanut Sotainvalidihuol- 10260: saamia lahjoituksia. Esimerkiksi kun Sotainva- lon Kannatusyhdistys ry., jolle valtiovarainmi- 10261: lidien Veljesliitto sai 1.1.-30.6.1988 välisenä nisteriö myönsi oikeuden, jonka mukaan yh- 10262: aikana lahjoituksia 1 211 735 markan arvosta, distykselle tehdystä määräsuuruisesta lahjoi- 10263: oli vastaava summa vuoden 1989 ensipuoliskol- tuksesta lahjoittajalla on oikeus verovähennyk- 10264: la vain 629 258 markkaa. Lahjoitusten vähen- seen. Yhdistyksen kautta on ollut mahdollisuus 10265: tyminen heikentää järjestöjen mahdollisuuksia suunnata lahjoituksia Sotainvalidien Veljeslii- 10266: jatkaa vapaaehtoista huoltotyötä. Kuitenkin ton lisäksi myös muun muassa Suomen Sotave- 10267: yhä edelleen on tällaisella yhteiskunnan sosi- teraaniliitolle, Rintamaveteraanien liitolle ja 10268: aali- ja terveydenhuollon puutteita täydentä- Kaatuneiden Omaisten Liitolle. Kuluneiden 10269: vällä huoliolla suuri tarve, jota sotainvalidien neljän vuosikymmenen ajan on järjestelmä toi- 10270: ja veteraanien ikääntyminen on lisäämässä. minut hyvin, eikä sen soveltaminen ole tuotta- 10271: Lahjoitusvaroilla on voitu muun muassa jär- nut myöskään viranomaisille vaikeuksia. 10272: jestää kuntoutustoimintaa, rahoittaa sotavam- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotan, 10273: maisten hoitolaitosten rakentamista ja niiden 10274: välinehankintoja, tukea asuntojen korjaustoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10275: mintaa ja hankintaa sekä ylläpitää sotilas- lakiehdotuksen: 10276: 10277: 10278: 10279: 10280: 290020D 10281: 2 1989 vp. - LA n:o 67 10282: 10283: Laki 10284: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 10285: 10286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10287: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2 10288: momentti, 50 §:n 5 ja 6 momentti, 57 §:n 19 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 10289: 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19 10290: kohdaksi, 77 §:n 4 momentti, 80 §:n 8 kohta ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti 10291: siirtyy 2 momentiksi, 10292: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §, 10293: 48 §:n 2 momentti, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 80 §:n 7 10294: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja 10295: 109 §, 111 §:n 2 momentti, 112 §:n 1 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta, 10296: 151, 159, 160, 168 § ja 170 §:n 2 momentti, sekä 10297: lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään 10298: uusi 2 momentti, 103 §:ään uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 10299: kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § 10300: seuraavasti: 10301: 10302: 16, 21' 23, 29, 34, 35, 48, 57' 59, 60, 69, 70, mälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai 10303: 71, 73, 80, 86, 88, 89, 97 ja 101 § säätiölle käytettäväksi sodasta kärsimään jou- 10304: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) tuneiden avustamiseen. 10305: 10306: 103 § 105, 106, 109, 111-114, 116, 120, 146 a, 151, 10307: 159, 160, 162, 163 a, 164, 165, 166 a, 167 a, 10308: Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella 168 ja 170 § 10309: tarkemmin säädetään vähentää valtionverotuk- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 10310: sessa tulostaan vähintään 1 000 markan ja 10311: enintään 150 000 markan suuruisen rahalahjoi- Voimaantulo- ja soveltamissäännös 10312: tuksen, joka on tehty verohallituksen nimeä- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 10313: 10314: 10315: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989 10316: 10317: Maunu Kohijoki 10318: 1989 vp. 10319: 10320: Lakialoite n:o 68 10321: 10322: 10323: 10324: 10325: Linnainmaa: Ehdotus laiksi etuostolain 15 §:n muuttamisesta 10326: 10327: 10328: Eduskunnalle 10329: 10330: Aloitteessa ehdotetaan etuostolakia muutet- suorituksen maksupäivästä lukien 5 prosentin 10331: tavaksi siten, että alkuperäisen kaupan ostajan korko. 10332: taloudellinen asema turvataan paremmin kun- Alkuperäinen ostaja joutuu nykyään usein 10333: nan käyttäessä etuosto-oikeutta. ottamaan kaupan rahoittamiseksi lainaa. Ny- 10334: Etuostolaissa säädetään niistä tilanteista, kyisellä korkokannalla ei etuostolain 15 §:n 2 10335: joissa kunnalla on oikeus puuttua jo solmit- momentin mukainen 5 prosentin korko kata 10336: tuun kiinteistön kauppaan ilmoittamalla käyt- alkuperäisen ostajan kustannuksia. Lisäksi al- 10337: tävänsä etuosto-oikeuttaan. Kunta pääsee täl- kuperäinen ostaja on maksanut rahoituksen 10338: löin alkuperäisen kaupan ostajan tilalle siihen järjestämisestä muita kuluja, joita ei voimassa 10339: oikeussuhteeseen, joka vallitsee ostajan ja olevan etuostolain 15 §:n nojalla alkuperäiselle 10340: myyjän välillä. ostajalle korvata. Tämä johtaa siihen, että 10341: Etuosto-oikeuden käyttäminen ei heikennä alkuperäinen ostaja joutuu etuostotapauksissa 10342: myyjän asemaa, sillä maanomistaja on jo luo- sellaiseen asemaan, että hänelle voi aiheutua 10343: punut kiinteistöstä ja myyjä saa maastaan taloudellista tappiota. Etuostolain tarkoitus on 10344: alkuperäisen ostajan tilalle tulevalta kunnalta korvata alkuperäisen ostajan kustannukset, 10345: kauppakirjan mukaisen hinnan. Kunta tulee mutta nykyisten säännösten perusteella näin ei 10346: alkuperäisessä kauppakirjassa mainitun osta- ole tapahtunut. Alkuperäisen ostajan aseman 10347: jan tilalle samaan asemaan kuin missä tämä turvaamiseksi on etuostolain 15 §:n säännöksiä 10348: oli. muutettava siten, että hänelle joudutaan kor- 10349: Sen sijaan alkuperäisen ostajan asema voi vaamaan kaikki ne todelliset kustannukset, 10350: muodostua ongelmalliseksi. Ostaja on mahdol- jotka hänelle aiheutuvat kunnan etuosto-oikeu- 10351: lisesti sitoutunut johonkin muuhun oikeus- den käyttämisestä. 10352: suhteeseen, yleensä velkasuhteeseen, täyttääk- Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitet- 10353: seen kaupan ehdot. tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 10354: Nykyisten säännösten mukaan on kunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 10355: korvattava alkuperäiselle ostajalle, mitä tämä 10356: on sitä ennen suorittanut, ja kaupan johdosta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10357: syntyneet tarpeelliset kustannukset. Ostajan lakiehdotuksen: 10358: suorituksille on kunnan maksettava kunkin 10359: 10360: Laki 10361: etuostolain 15 §:n muuttamisesta 10362: 10363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain 10364: (608/77) 15 § seuraavasti: 10365: 10366: 15 § ostajalle, mitä tämä on sitä ennen suorittanut, 10367: Siihen saakka kun etuosto on saatettu lop- ei kuitenkaan ostajan laiminlyönnistä aiheutu- 10368: puun, ostajan tulee huolehtia luovutuksensaa- neita suorituksia. Lisäksi kunnan on korvatta- 10369: jalle kauppakirjan mukaan tai muutoin kuulu- va ostajalle kaupasta johtuneet kustannukset, 10370: vien velvoitteiden täyttämisestä. Kun etuosto sekä kiinteistön hallinnasta, hoidosta ja kiin- 10371: on saatettu loppuun, on kunnan korvattava teistön kaupan rahoituksen järjestämisestä ai- 10372: 2900200 10373: 2 1989 vp. - LA n:o 68 10374: 10375: heutuneet kustannukset, siltä osin kuin ne la, on kunnan maksettava ostajalle samansuu- 10376: ylittävät sen, minkä on katsottava vastaavan ruinen korko, jonka ostaja asianomaisen kiin- 10377: ostajan omaisuudesta saamaa hyötyä. teistön kaupan rahoittamiseksi otetusta velasta 10378: Ostajan 1 momentissa tarkoitetuille suori- suorittaa. 10379: tuksille on kunnan maksettava kunkin suori- 10380: tuksen maksupäivästä lukien 5 prosentin kor- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10381: ko. Mikäli ostaja on rahoittanut kaupan velal- kuuta 1989. 10382: 10383: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989 10384: 10385: Tuula Linnainmaa 10386: 1989 vp. 10387: 10388: Lakialoite n:o 69 10389: 10390: 10391: 10392: 10393: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 10394: muuttamisesta 10395: 10396: 10397: Eduskunnalle 10398: 10399: 10400: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10401: 10402: Aloitteessa ehdotetaan yksinhuoltajien ta- ottaen 990 markkaan sekä että verouudistuk- 10403: loudellisen aseman parantamiseksi kunnallisve- sen yhteydessä poistettu kunnallisverotuksen 10404: rotuksen yksinhuoltajavähennyksen korotta- elatusvelvollisuusvähennys palautetaan enim- 10405: mista 10 000 markasta 12 000 markkaan. Li- mäismäärältään 4 000 markan suuruisena. 10406: säksi ehdotetaan verouudistuksen yhteydessä Myös tältä osin ehdotetaan inflaatiotarkistuk- 10407: poistetun valtionverotuksen yksinhuoltajavä- sen suorittamista. 10408: hennyksen palauttamista inflaatiotarkistuksella Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitus 10409: korotettuna enimmäismäärältään 6 900 mar- saattaa voimaan mahdollisimman pian. Sään- 10410: kan suuruisena. Aloitteen mukaisia säännöksiä nöksiä on tarkoitus soveltaa ainoastaan vuo- 10411: on tarkoitus soveltaa vuodelta 1989 toimitetta- delta 1989 toimitettavassa verotuksessa. Vuo- 10412: vassa verotuksessa. den 1990 verotusta koskevat parannusehdotuk- 10413: Elatusvelvollisten aseman parantamiseksi eh- set tehdään erikseen. Aloitteen sisältämä la- 10414: dotetaan, että kuluvan vuoden verotuksessa kiehdotus on myös tarkoitus säätää omana 10415: valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennyk- lakinaan ja erillään hallituksen esityksestä tulo- 10416: sen ylärajaa korotetaan inflaatio huomioon ja varallisuusverolain muuttamiseksi. 10417: 10418: 10419: 10420: 10421: ALOITTEEN PERUSTELUT 10422: 10423: Säädettäessä vuoden 1988 valtiopäivillä ku- päivillä valtionvarainvaliokunnan mietinnössä 10424: luvana vuonna yksivuotisena lakina voimassa n:o 81. 10425: olevaa uutta tulo- ja varallisuusverolakia esitet- Kuluvan vuoden valtiopäiville hallitus on 10426: tiin opposition taholta, että uudistuksen väliin- luvannut antaa esityksen tulo- ja varallisuusve- 10427: putoajiin kuuluvat mm. yksinhuoltajat ja ela- rolain muuttamiseksi, jossa ehdotetaan kun- 10428: tusvelvolliset. Mainittujen verovelvollistahojen nallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen ko- 10429: verotuksen keventämiseksi ja verotuksen kiris- rottamista 10 000 markasta 12 000 markkaan 10430: tymisen estämiseksi Keskustan edustajat ehdot- siten, että korotettua vähennystä sovellettaisiin 10431: tivat vuoden 1988 valtiopäivillä valtiovarainva- jo vuoden 1989 verotuksessa. Tällä tavalla 10432: liokunnan mietintöön n:o 81 muutoksia, jotka hallituksen esityksessä myönnetään, että yksin- 10433: hallituspuolueiden edustajien äänin tulivat ää- huoltajien verotus on kiristynyt. Hallitus ei 10434: nestyksissä hylätyiksi. Tuolloin hallituksen ta- kuitenkaan halua korjata yksinhuoltajien ase- 10435: holla ei myönnetty yksinhuoltajien ja elatusvel- maa edes puheena olevalta pieneltä osalta tälle 10436: vollisten verotuskohtelussa olevan epäkohtia. vuodelle ehdoitta. Hallitus vaatii, että tulo- ja 10437: Keskustan edustajat ehdottivat tietysti lukuisia varallisuusverolaki tulee säätää pysyvänä laki- 10438: muita parannusehdotuksia vuoden 1988 valtio- na, jotta kunnallisverotuksen yksinhuoltajavä- 10439: 2900200 10440: 2 1989 vp. - LA n:o 69 10441: 10442: hennystä voidaan korottaa taannehtivasti. Kui- Vuonna 1988 voimassa ollut kunnallisvero- 10443: tenkaan hallituksen taholta ei ole luvattu kor- tuksen elatusvelvollisuusvähennys on poistettu 10444: jata verouudistuksen muita epäkohtia, mistä tältä kuluvalta vuodelta. Edellä valtionvero- 10445: syystä tulo- ja varallisuusverolain säätäminen tuksen elatusvelvollisuusvähennyksen kohdalla 10446: pysyvänä lakina voimaan vuoden 1990 alusta ei mainittuihin perusteluihin viitaten aloitteessa 10447: näytä perustellulta. ehdotetaan kunnallisverotuksen elatusvelvolli- 10448: Tämän lakialoitteen hyväksyminen mahdol- suusvähennyksen palauttamista sekä inflaa- 10449: listaa yksinhuoltajien verotuskohtelun epäkoh- tiotarkistuksen suorittamista, jolloin vähen- 10450: tien korjaamisen taannehtivasti tämän vuoden nyksen enimmäismäärä nousee vuoden 1988 10451: osalta erillisellä lailla ja asettamaHa epäkohtia 3 600 markasta 4 000 markkaan vuodelle 1989. 10452: sisältävän verouudistuksen jatkon hyväksymis- Verotuksen yhteiskunnallisen tehtävän hoita- 10453: tä yksinhuoltajien aseman parantamisen eh- misessa tärkeä osa on ollut myös vähennysjär- 10454: doksi. jestelmällä. Aiemmin viimeksi vuonna 1988 10455: Yksinhuoltajien aseman parantamiseksi vuo- voimassa olleen vähennysjärjestelmän avulla 10456: den 1989 osalta ei kuitenkaan riitä yksinomaan on pyritty ihmisten keskinäiseen sosiaaliseen 10457: kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuden pois- 10458: korottaminen, vaan tämän lisäksi on tarpeen tamiseen. Vaikka ihmisten tulot olisivatkin sa- 10459: palauttaa hallituksen toimesta poistettu val- mansuuruiset, voi heidän veronmaksukykynsä 10460: tionverotuksen yksinhuoltajavähennys inflaa- vaihdella sairauden, perheen huoltamisen, vel- 10461: tiotarkistuksella korotettuna vuoden 1988 kaantumisen ja monien muiden syiden vuoksi 10462: 6 300 markasta enimmillään 6 900 markkaan suurestikin. Aiemmin voimassa olleella verovä- 10463: vuonna 1989. hennysjärjestelmällä on ohjattu tulonsiirtoja 10464: Vuonna 1988, ennen verouudistusta, voimas- mm. perhepoliittisilla, sosiaalisilla, veronmak- 10465: sa olleen lainsäädännön mukaan verovelvolli- sukykyä tasoittavilla, perustoimeentuloturvaa 10466: sella, joka verovuonna on suorittanut lapsen parantavilla ja muilla vastaavilla perusteilla eri 10467: elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella veronmaksajaryhmille. Kun vähennysjärjestel- 10468: sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatus- mästä on nyt osittain luovuttu ja tästä aiheutu- 10469: apua, on ollut oikeus valtionverotuksessa vä- va verotuksen kiristyminen on ohjattu yksin- 10470: hentää tuloverosta 1/4 verovuonna suoritta- omaan verotaulukkoihin, on se johtanut aiem- 10471: mansa elatusavun määrästä, kuitenkin enin- min sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja eri- 10472: tään 900 markkaa lasta kohden. arvoisuuden tasoittamiseen pyrkivästä verotuk- 10473: sesta luopumiseen. Tämä on aiheuttanut mo- 10474: Tänä vuonna vähennys on voimassa 450 10475: nille veronmaksajille ja veronmaksajaryhmille 10476: markan suuruisena, vaikka hallitus alun perin 10477: suuria ongelmia. Tästä syystä mm. yksinhuol- 10478: kaavaili vähennyksen poistamista kokonaan. 10479: tajat ja elatusvelvolliset ovat tämän verouudis- 10480: Vuonna 1988 voimassa ollut vähennys on tuksen keskeisiä maksumiehiä. Vähennysten 10481: perustunut siihen ajatukseen, että lapsen van- poistamisesta aiheutuvat epäoikeudenmukai- 10482: hempien taloudellinen asema heikkenee tuntu- suudet olisi tullut korvata samanaikaisesti suo- 10483: vasti, mikäli vanhemmat elävät avio- tai asu- rilla tulonsiirroilla. Koska näin ei ole tapahtu- 10484: muserossa tai muuten välien rikkoutumisen nut, on tarpeen, että yksinhuoltajien ja elatus- 10485: vuoksi erillään. Vanhempien verotuksellinen ja velvollisten osalta syntyneet epäkohdat korja- 10486: taloudellinen asema on yleensä selvästi parem- taan tämän lakialoitteen mukaisesti. 10487: pi heidän asuessaan yhdessä ja elättäessään Tämä lakialoite on tarkoitettu tulemaan voi- 10488: yhdessä lapsiaan samassa taloudessa. Aiemmin maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun 10489: voimassa olleessa lainsäädännössä on myös eduskunta on sen hyväksynyt. Aloitteen mu- 10490: paljolti samoista syistä ohjattu yksinhuoltajille kaisia säännöksiä on tarkoitus soveltaa ainoas- 10491: erityisvähennyksiä. taan vuonna 1989 sovellettavassa verotuksessa. 10492: Edellä olevan perusteella ehdotetaan vuonna Vuonna 1990 sovellettavien verotussäännösten 10493: 1988 voimassa olleen valtionverotuksen elatus- osalta tehdään parannusehdotukset erikseen. 10494: velvollisuusvähennyksen korottamista sekä in- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10495: flaatiotarkistuksen tekemistä siihen, jolloin vä- 10496: hennyksen enimmäismääräksi muodostuu 990 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10497: markkaa vuodelle 1989. lakiehdotuksen: 10498: 1989 vp. - LA n:o 69 3 10499: 10500: 10501: Laki 10502: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 10503: 10504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10505: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 106 § ja 10506: 146 §:n 3 momentti sekä 10507: lisätään 101 §:ään uusi 2 momentti ja 106 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 10508: 10509: 101 § suorittamansa sanotun elatusavun määrän, 10510: kuitenkin enintään 4 000 markkaa alaikäistä 10511: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- lasta kohden (kunnallisverotuksen elatusvelvol- 10512: hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- lisuusvähennys). 10513: tään 6 900 markkaa, jos sellainen verovelvolli- 10514: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita 146 § 10515: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt 10516: alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin- Verovelvollisen, joka on verovuonna suorit- 10517: huoltajavähennys). tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön 10518: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- 10519: 106§ tettua elatusapua, tuloverosta vähennetään nel- 10520: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- jäsosa hänen verovuonna maksamansa elatus- 10521: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään avun määrästä, kuitenkin enintään 990 mark- 10522: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- kaa alaikäistä lasta kohden (valtionverotuksen 10523: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo- elatusvelvollisuusvähennys). 10524: lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk- 10525: sen yksinhuoltajavähennys). 10526: Verovelvollinen, joka verovuonna on suorit- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10527: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön kuuta 1989. 10528: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1989 toimi- 10529: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna tettavassa verotuksessa. 10530: 10531: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989 10532: 10533: Mauri Pekkarinen Hannele Pokka Tytti Isohookana-Asunmaa 10534: Seppo Pelttari Esko Jokiniemi Kimmo Sarapää 10535: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Eino Siuruainen 10536: Juho Sillanpää Kauko Heikkinen Esko Aho 10537: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Juhantalo Hannu Tenhiälä 10538: Marjatta Väänänen Taisto Tähkämaa Einari Nieminen 10539: Tellervo Renko Aapo Saari Riitta Kauppinen 10540: Mirja Ryynänen Pekka Puska 10541: 1989 vp. 10542: 10543: Lakialoite n:o 70 10544: 10545: 10546: 10547: 10548: Seppänen ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 ja 10549: 37 a §:n muuttamisesta 10550: 10551: 10552: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10553: 10554: Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk- sia vastauksia valtioneuvoston jäsenten on an- 10555: sen mainittuja pykäliä muutettavaksi niin, että nettava edustajien tekemiin kirjallisiin ja suul- 10556: niihin otetaan laadulliset määreet siitä, millai- lisiin kysymyksiin. 10557: 10558: 10559: 10560: 10561: YLEISPERUSTELUT 10562: 10563: Kyselyinstituutio, jonka mukaan kansan- Ja esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeri 10564: edustajat pyytävät ministereiltä selvityksiä toi- Ilkka Suominen jätti vastauksessaan kansan- 10565: meenpanovallan käytöstä, on murenemassa. edustaja Seppäsen kirjalliseen kysymykseen 10566: Ministerit saattavat jopa kieltäytyä asianmu- n:o 425 täydellisesti huomioon ottamatta, mikä 10567: kaisella tavalla vastaamasta edustajien kysy- oli kysymys. Hän vastasi hypoteettiseen kysy- 10568: myksiin, tai sitten vastaukset ovat laadullisesti mykseen, jonka hän oli itse mielessään asetta- 10569: kelvottomia. nut, eikä edustajan esittämään kysymykseen. 10570: Esimerkiksi valtiovarainministeri Erkki Lii- Tällaisen vastauksen valmistelu vaati kaiken 10571: kanen jätti eduskunnan kyselytunnilla lisäksi niin paljon aikaa, että valtiopäiväjärjes- 10572: 14.9.1989 kokonaan vastaamatta yhteen hänel- tyksessä vastaamiselle asetettu 30 päivän mää- 10573: le esitettyyn suulliseen kysymykseen. räaika ylittyi! 10574: 10575: 10576: 10577: 10578: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 10579: 10580: 37 §: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä on lään esitetään laadullisia määreitä vastauksen 10581: saannös siitä, miten kirjalliseen kysymykseen laadusta. 10582: vastataan. Tähän pykälään esitetään laadullisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10583: määreitä vastauksen laadusta. 10584: 37 a §: Valtiopäiväjärjestystä on täydennetty että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10585: 37 a §:llä siitä, miten suullinen kysymys esite- lakiehdotuksen: 10586: tään ja miten siihen vastataan. Tähänkin pykä- 10587: 10588: 10589: 10590: 10591: 2900200 10592: 2 1989 vp. - LA n:o 70 10593: 10594: 10595: Laki 10596: valtiopäiväjärjestyksen 37 ja 37 a §:n muuttamisesta 10597: 10598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 10599: tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentti ja 37 a §:n 3 momentti, 10600: sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (316/87), näin kuuluviksi: 10601: 10602: 37 § 37 a § 10603: Jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen 10604: vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka- Valtioneuvoston jäsen vastaa kysymykseen 10605: alaan kuuluvasta asiasta, antakoon sen kirjalli- seuraavassa istunnossa, jossa käsitellään suulli- 10606: sesti laadittuna ja sisällykseltään täsmällisenä sia kysymyksiä. Hän ei kuitenkaan ole velvolli- 10607: puhemiehelle, jonka tulee saattaa se valtioneu- nen vastaamaan aikaisemmin kuin kolmantena 10608: voston jäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa arkipäivänä kysymyksestä tiedon saatuaan. 10609: sopimallaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsen Vastauksen tulee olla lyhyt, kysymykseen koh- 10610: suullisen tai kirjallisen vastauksen, joka on distuva ja asiallinen, ja kysymyksen tekijä saa 10611: kysymykseen liittyvä ja huolellisesti valmistel- sen johdosta välittömästi esittää enintään kaksi 10612: tu, kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon pääkysymykseen liittyvää lyhyttä lisäkysymys- 10613: saamisesta, ellei katso, että vastausta asian tä, joihin valtioneuvoston jäsenen tulee heti 10614: laadun vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt vastata. Asiasta älköön muuta keskustelua sal- 10615: siihen on saman ajan kuluessa eduskunnalle littako. 10616: ilmoitettava. Tällaisesta asiasta älköön edus- 10617: kunnassa keskusteltaka älköönkä päätöstä teh- 10618: täkö. Tämä laki tulee voimaan päivänä 10619: kuuta 19 10620: 10621: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989 10622: 10623: Esko Seppänen Asko Apukka 10624: Timo Laaksonen Heli Astala 10625: 1989 vp. 10626: 10627: Lakialoite n:o 71 10628: 10629: 10630: 10631: 10632: Dromberg ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut- 10633: tamisesta 10634: 10635: 10636: Eduskunnalle 10637: 10638: Sairausvakuutuslain perusteella lapsen isällä joonalla markalla ja päivähoitopaikkojen va- 10639: ja äidillä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja jeen vähentymistä noin 3 000 paikalla. Yhden 10640: vanhempainrahaa yhteensä 263 arkipäivältä. päivähoitopaikan rakentaminen maksaa noin 10641: Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä 120 000 markkaa. Näin saavutettu rakentamat- 10642: välittömästi äitiysrahakauden päätyttyä joko ta jätettävien päiväkotien säästö on noin 160 10643: lapsen äidille tai äidin suostumuksella isälle. miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on 10644: Vanhempainrahakauden lyhyys vaikeuttaa 40 OJo:n mukaan 64 miljoonaa markkaa. Kun 10645: huomattavasti alle kolmivuotiaiden lasten hoi- otetaan huomioon päiväkotien säästyneet käyt- 10646: don toteuttamista, koska kunnan velvollisuus tökustannukset (n. 100 mk/lapsi/päivä), voi- 10647: on vanhempainrahakauden päättymisen jäl- daan vanhempainrahakauden pidentämistä yh- 10648: keen vanhempien valinnan mukaan järjestää teen vuoteen pitää valtiontaloudelle aiheutu- 10649: joko päivähoitopaikka tai suorittaa lasten koti- neilta kustannuksiltaan lähes merkityksettömä- 10650: hoidon tukea. Alle kolmivuotiaiden lasten ko- nä. 10651: kopäivähoitopaikkojen vajaus on elokuussa Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 10652: 1989 tehdyn selvityksen perusteella 1.1.1990 denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 10653: koko maassa yhteensä 6 812 paikkaa. kunnan työvaliokunnassa. 10654: Vanhempainrahakauden pidentäminen yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10655: teen vuoteen merkitsee kotihoidon pidentymis- 10656: tä, lisääntyvää turvallisuutta, menojen lisäystä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10657: noin 400 miljoonaa markkaa vuodessa, koti- lakiehdotuksen: 10658: hoidontukimenojen vähennystä noin 50 mil- 10659: 10660: 10661: 10662: 10663: Laki 10664: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta 10665: 10666: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 10667: vakuutuslain 23 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa 10668: laissa (1109/87), näin kuuluvaksi: 10669: 10670: 23 § 10671: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa 10672: Vanhempainrahaa suoritetaan 196 arkipäi- ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suo- 10673: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien ritettavasta työstä. Vanhempainrahan suoritta- 10674: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen misaikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin, 10675: 290020D 10676: 2 1989 vp. - LA n:o 71 10677: 10678: kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10679: pia kuin yksi. kuuta 1990. 10680: 10681: 10682: 10683: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989 10684: 10685: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo 10686: Matti Saarinen Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert 10687: Tauno Valo Tarja Kautto Marja-Liisa Löyttyjärvi 10688: Eeva-Liisa Moilanen Tuula Linnainmaa Lauri Metsämäki 10689: Anssi Rauramo Claes Andersson Pirjo-Riitta Antvuori 10690: Jouni J. Särkijärvi Seija Karkinen Saara-Maria Paakkinen 10691: Eva-Riitta Siitonen Pekka Haavisto 10692: 1989 vp. 10693: 10694: Lakialoite n:o 72 10695: 10696: 10697: 10698: 10699: Paakkinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisen lasten kotihoidon 10700: tuen valtionosuudesta 10701: 10702: 10703: Eduskunnalle 10704: 10705: Vuoden 1990 alusta on alle kolmivuotiaan vanhemmilla. Tämä edellyttää noin 4 000 mar- 10706: lapsen vanhemmilla oikeus valita ja saada lap- kan kotihoidon tukea perhettä kohden kuu- 10707: sen hoidon järjestämiseksi joko kunnan järjes- kaudessa. Uudenmaan läänissä on tämän vaih- 10708: tämä hoitopaikka tai kotihoidon tuki. Lainsää- toehdon mukainen kotihoidon tuki vähentänyt 10709: dännön velvoitteiden toteuttaminen edellyttää 0-3-vuotiaiden paikkavajetta joulukuun 1988 10710: kunnilta voimakasta taloudellista panostusta vajeesta (4 675) 2 000 paikalla verrattuna elo- 10711: lasten hoidon järjestämiseksi. Kunnat joutuvat kuun 1989 tilanteeseen (vaje 2 600). 10712: vastaamaan pienten lasten hoidon järjestämi- On täysin kohtuutonta, että kunnat joutuvat 10713: sestä huomattavalta osin omarahoitteisesti il- omalla kustannuksellaan turvaamaan pienten 10714: man valtionosuutta. Tämä johtuu päiväkotira- lasten vanhempien oikeuden valita lapsensa 10715: kentamiseen osoitetun valtionosuuteen Oikeut- hoitomuoto. Tämän johdosta myös kuntalisiin 10716: tavan kiintiön pienuudesta sekä valtakunnalli- tulisi suorittaa valtionosuus. Uudistus lisää 10717: sen lasten kotihoidon tuen tason alhaisuudesta. kunnille suoritettavia valtionosuuksia noin 180 10718: Valtakunnallinen lasten kotihoidon tuki (pe- miljoonalla markalla vuodessa. 10719: rusosa 1 300 mk/kk) ei mahdollista perheiden Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 10720: valinnanoikeutta. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 10721: Tämän johdosta päivähoidon vajekunnat tu- kunnan työvaliokunnassa. 10722: levat yleisesti lakisääteisen kotihoidon tuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10723: lisäksi maksamaan kuntalisää niille vanhem- nioittavasti, 10724: mille, jotka haluavat pienten lasten hoitopai- 10725: kaksi kodin päiväkotihoidon asemesta. Kunta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10726: Iisien avulla arvioidaan kotihoitohalukkuuden lakiehdotuksen: 10727: kasvavan oleellisesti alle 2-vuotiaiden lasten 10728: 10729: 10730: 10731: 10732: Laki 10733: kunnallisen lasten kotihoidon tuen valtionosuudesta 10734: 10735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10736: 10737: 1§ 2§ 10738: Kunnallisella lasten kotihoidon tuella tarkoi- Kunnan tämän lain nojalla suorittamaan 10739: tetaan tässä laissa lasten kotihoidon tuesta kunnalliseen lasten kotihoidon tukeen sovelle- 10740: (24/85) annetun lain mukaisen lasten kotihoi- taan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus- 10741: don tuen ylittävää taloudellista tukea (kunta/i- ta ja valtionosuudesta annettua lakia (667 /82), 10742: sää), jota suoritetaan mainitun lain 1 §:n mu- jollei lailla ole toisin säädetty. 10743: kaisen hoitomuodon valinnan toteuttamiseksi. 10744: 290020D 10745: 2 1989 vp. - LA n:o 72 10746: 10747: 3§ 4§ 10748: Valtionosuutta suoritetaan kuntalisään, joka Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10749: yhdessä lasten kotihoidon tuesta annetun lain kuuta 1990. 10750: mukaisen kotihoidon tuen kanssa on kuukau- 10751: dessa perhettä kohti enintään 4 000 markkaa. 10752: 10753: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989 10754: 10755: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman 10756: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo Lea Kärhä 10757: Matti Saarinen Ole Wasz-Höckert Tauno Valo 10758: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Tuula Liunaiomaa 10759: Anssi Rauramo Claes Andersson Pirjo-Riitta Antvuori 10760: Jouni J. Särkijärvi Pauli Uitto Eva-Riitta Siitonen 10761: Pekka Haavisto 10762: 1989 vp. 10763: 10764: Lakialoite n:o 73 10765: 10766: 10767: 10768: 10769: Männistö ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 3 §:n muuttamisesta 10770: 10771: 10772: Eduskunnalle 10773: 10774: Metsästyslailla (290/62) ja sen nojalla met- tuksen mukaan voidaan suosia laitoksen henki- 10775: sästyksestä ja riistanhoidon järjestämisestä val- löstöä metsästysoikeutta vuokrattaessa. Tässä 10776: tion omistamilla alueilla annetulla asetuksella ehdotuksessa ei nykyiseen käytäntöön ehdoteta 10777: (566/62) säädetään metsästyksestä metsähalli- muutosta, mikä on kirjattu ehdotetun pykälän 10778: tuksen hallinnossa olevilla alueilla sekä puolus- 3 kohdaksi. 10779: tuslaitoksen hallinnossa olevilla ja muilla alu- Paikalliseen väestöön tai puolustuslaitokseen 10780: eilla. kuulumattomien metsästysoikeutta ehdotetaan 10781: Kun metsästysoikeus on sidottu maanomis- nykyisestä periaatteessa rajoitettavaksi (4 koh- 10782: tukseen, tulisi valtion maita käyttää erityisesti ta). Niitä erityisiä syitä, joilla 4 kohdassa 10783: maattomien metsästysoikeuden turvaamiseen tarkoitetuille lupa suotaisiin, voisivat olla esi- 10784: maattomien ja maanomistajien metsästysmah- merkiksi: 10785: dollisuuksien tasapainottamiseksi. Em. asetus - valtion edustamistarve erityisesti suhtees- 10786: ei tätä tee, vaikka metsästyslain 3 §:n 1 mo- sa ulkovaltoihin ja kansainvälisiin orga- 10787: mentti nykyisellään ei sitä estäisikään. Voimas- nisaatioihin; tai 10788: sa olevan 3 §:n 1 momentti kuuluu: - paikkakunnan väestön vähäinen kiinnos- 10789: "Oikeus metsästää valtion viranomaisten tus metsästykseen ja riistanhoitoon val- 10790: hallinnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla tion mailla. 10791: voidaan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai Lakiehdotuksen hyväksyminen edellyttää 10792: vuokrata. Paikallisen sekä myös metsästysmaa- vastaavaa asetuksen tarkistamista. 10793: ta vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä Jotta lain tasapuolisuustavoitteisiin päästäi- 10794: otettava huomioon." siin mahdollisimman nopeasti, ehdotetaan voi- 10795: Ehdotamme metsästyslain 3 §:n tarkistamis- maantulosäännöksessä lisäksi, että kaikki val- 10796: ta. Tarkoituksena on tasapainottaa maanomis- tion maiden metsästysoikeutta koskevat vuok- 10797: tajien ja maata omistamattomien metsästys- rasopimukset kestosta riippumatta päättyisivät 10798: mahdollisuutta. Tällöin metsästysoikeutta val- viimeistään 10 vuoden kuluttua lain voimaan- 10799: tion mailla käytettäisiin tasapainottamaan sitä tulosta. 10800: epäsuhtaa, joka vallitsee maata omistavien ja Lain 3 §:n 2 momentin sisältämään Lapin 10801: maata omistamattomien välillä (1 kohta). Maa- läänin ja Oulun läänin eräiden kuntien paikal- 10802: ta omistaville metsästysoikeus valtion mailla lisen väestön metsästysoikeuteen ei tällä aioit- 10803: suotaisiin siinä laajuudessa, kuin se on mah- teelia ehdoteta puututtavaksi. 10804: dollista tämän tasapainottavan tarkoituksen Ehdotammekin, 10805: puitteissa (2 kohta). 10806: Asetuksessa on erikseen käsitelty puolustus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10807: laitoksen hallinnassa olevia alueita, joilla ase- lakiehdotuksen: 10808: 10809: 10810: 10811: 10812: 2900200 10813: 2 1989 vp. - LA n:o 73 10814: 10815: Laki 10816: metsästyslain 3 §:n muuttamisesta 10817: 10818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästys- 10819: lain (290/62) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 10820: 10821: 3§ 10822: Oikeus metsästää valtion viranomaisten hal- 3) voidaan suoda puolustuslaitoksen ja raja- 10823: linnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla vartiolaitoksen henkilöstölle; ja 10824: voidaan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai 4) voidaan suoda muille kuin kohdissa 1-3 10825: vuokrata. Tällöin metsästysoikeus tarkoitetuille henkilöille tai yhdistyksille vain 10826: 1) tulee ensisijaisesti suoda paikalliseen väes- erityisestä syystä. 10827: töön kuuluvalle henkilölle, mikäli hänellä ei 10828: 2 §:n nojalla jo muutoin ole metsästysoikeutta, 10829: ja tällaisten henkilöiden metsästystä varten 10830: muodostamalle rekisteröidylle yhdistykselle, Tämä laki tulee voimaan päivänä 10831: joka sitoutuu toimeenpanemaan järjestetyn kuuta 1990 ja sitä sovelletaan voi- 10832: riistanhoidon ja tehokkaan valvonnan; maantulopäivän jälkeen myönnettäviin lupiin 10833: 2) voidaan toissijaisesti, ottaen huomioon metsästää valtion omistamilla mailla ja niiden 10834: metsästysoikeutta vähentävänä tekijänä heidän metsästysoikeuksien vuokraamisiin. Vuokraso- 10835: muu metsästysoikeutensa, suoda myös muille pimus, joka on solmittu ennen tämän lain 10836: paikalliseen väestöön kuuluville tai heidän met- voimaantuloa, päättyy sopimuksesta riippu- 10837: sästystä varten muodostamalleen yhdistykselle, matta 10 vuoden kuluttua tämän lain voimaan- 10838: joka sitoutuu toimeenpanemaan järjestetyn tulopäivästä. 10839: riistanhoidon ja tehokkaan valvonnan; 10840: 10841: 10842: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 10843: 10844: Lauha Männistö Esko Helle Asko Apukka 10845: Esko Seppänen Timo Laaksonen Heli Astala 10846: Jarmo Wahlström 10847: 1989 vp. 10848: 10849: Lakialoite n:o 74 10850: 10851: 10852: 10853: 10854: Männistö ym.: Ehdotus laiksi katalysaattorin asentamisesta 10855: moottoriajoneuvoon maksettavasta valtionavustuksesta 10856: 10857: 10858: Eduskunnalle 10859: 10860: Katalysaattorilla kyetään tuntuvasti vähentä- löin 1 250 markan avustusta olisi pidettävä 10861: mään auton pakokaasun ympäristölle aiheutta- riittävänä. 10862: mia haittoja. Vaikka parhaimmat tulokset saa- Toisena tapana vähentää mm. typen oksi- 10863: vutetaan silloin, kun uuteen ajoneuvoon asen- dien päästöjä on rajoittaa nopeudet maanteillä 10864: netaan katalysaattori, jälkiasennuksessakin 80 kilometriksi tunnissa sen sijaan, että teiden 10865: päästäneen noin puoleen uusasennuksen tehos- parannuksilla ja moottori- ja moottoriliikenne- 10866: ta. Koska katalysaattori vasta on tulossa pa- teillä nopeusrajoituksia nostetaan 100 tai 120 10867: kolliseksi, valtaosa autokannasta on vielä seu- kilometriksi tunnissa. 10868: raavat 10-15 vuotta katalysaattoritonta. Täs- Ehdotammekin, 10869: tä syystä on syytä suosia katalysaattorin jälki- 10870: asennusta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10871: Katalysaattorin asentaminen jälkikäteen lakiehdotuksen: 10872: maksaa arviolta 2 000-2 500 markkaa. Täl- 10873: 10874: 10875: 10876: 10877: Laki 10878: katalysaattorin asentamisesta moottoriajoneuvoon maksettavasta valtionavustuksesta 10879: 10880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10881: 10882: 1§ 10883: Rekisteröidyn auton omistajalle suoritetaan 4) että asennus on katsastuksessa todettu ja 10884: valtionavustusta pakokaasuja puhdistavan ka- siitä on tehty merkintä ajoneuvorekisteriin ja 10885: talysaattorin asentamisesta sanottuun ajoneu- ajoneuvon rekisteriotteeseen. 10886: voon jälkikäteen tämän lain mukaan (kataly- 10887: saattoriavustus). 3§ 10888: Katalysaattoriavustuksen maksaa hakemuk- 10889: 2§ sesta asianomaiselle autorekisterikeskus. 10890: Katalysaattoriavustuksen suuruus on 1 250 10891: markkaa. 4§ 10892: A vutustuksen saamisen edellytyksenä on: Katalysaattorin asentamisen toteamisesta tä- 10893: 1) että auton polttoaine on moottoribensiini män lain mukaan ei peritä maksua. Jos asen- 10894: ja että auto muutoin täyttää rakenteeltaan nus todetaan auton vuosikatsastuksen yhtey- 10895: asetuksella säädettävät edellytykset; dessä, peritään vain vuosikatsastuksesta sää- 10896: 2) että muun lain nojalla auton rekisteröin- detty maksu. 10897: nin ja käytön edellytyksenä ei ole katalysaatto- 10898: ri; 5§ 10899: 3) että autoon asennettu katalysaattori on Katalysaattoriavustus peritään auton omista- 10900: tyypiltään ja rakenteeltaan tarkoituksenmukai- jalta takaisin, mikäli vuosikatsastuksessa tode- 10901: nen ja tarkoitukseen hyväksytty; sekä taan katalysaattori poistetuksi. 10902: 290020D 10903: 2 1989 vp. - LA n:o 74 10904: 10905: 6§ 7§ 10906: Tämän lain soveltamisesta voidaan asetuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 10907: sella antaa tarkempia määräyksiä. kuuta 19 . 10908: 10909: 10910: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 10911: 10912: 10913: Lauha Männistö Esko Helle Asko Apukka 10914: Esko Seppänen Timo Laaksonen Jarmo Wahlström 10915: Heli Astala 10916: 1989 vp. 10917: 10918: Lakialoite n:o 75 10919: 10920: 10921: 10922: 10923: Moilanen ym: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 101 ja 10924: 106 §:n muuttamisesta 10925: 10926: 10927: Eduskunnalle 10928: 10929: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10930: 10931: Aloitteessa ehdotetaan yksinhuoltajavähen- Lisäksi ehdotetaan korotettavaksi kunnallis- 10932: nys ulotettavaksi sekä valtion- että kunnallisve- verotuksen yksinhuoltajavähennystä 12 000 10933: rotukseen. Näin ollen verouudistuksen yhtey- markkaan nykyisestä 10 000 markasta. 10934: dessä poistettu valtionverotuksen yksinhuolta- Näitä säännöksiä sovellettaisiin vuodelta 10935: javähennys ehdotetaan palautettavaksi suurim- 1989 toimitettavassa verotuksessa. 10936: millaan 8 000 markan suuruisena. 10937: 10938: 10939: 10940: ALOITTEEN PERUSTELUT 10941: 10942: Kristiiiisen Liiton eduskuntaryhmä puuttui tyisehtoja. Siksi tämä SKL:n aloitteen sisältä- 10943: aioitteeliaan jo vuoden 1988 valtiopäivillä sii- mä korjaus on välttämätön. 10944: hen epäkohtaan, että yksinhuoltajat joutuivat Yksinhuoltajavähennyksen korotus kunnal- 10945: epäedulliseen asemaan verouudistuksessa, ja lisverotuksessa ei kuitenkaan yksin riitä, vaan 10946: vaati 12 000 markan suuruista yksinhuoltaja- on syytä palauttaa hallituksen verouudistuksen 10947: vähennystä kunnallisverotukseen. Tuolloin hal- yhteydessä poistama valtionverotuksen yksin- 10948: litus ei vielä ollut valmis myöntämään tämän huoltajavähennys ja korottaa se vuoden 1989 10949: epäkohdan olemassaoloa. Nyt vihdoin epäkoh- osalta 8 000 markkaan. 10950: ta on tunnustettu ja hallituksen esitys sisältää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10951: ehdotuksen yksinhuoltajavähennyksen korotta- 10952: misesta. Mutta hallitus ei suostu vieläkään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 10953: korjaamaan tätä epäkohtaa vuoden 1989 vero- lakiehdotuksen: 10954: tuksen osalta ilman oppositiolle asetettavia eri- 10955: 10956: 10957: 10958: Laki 10959: tulo- ja varallisuusverolain 101 ja 106 §:n muuttamisesta 10960: 10961: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 10962: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 106 §:n 1 10963: momentti sekä 10964: lisätään 101 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 10965: 10966: 101 § 10967: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita 10968: ValtiOnverotuksessa saa verovelvollinen vä- koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt 10969: hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin- 10970: tään 8 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli- huoltajavähennys). 10971: 2900200 10972: 2 1989 vp. - LA n:o 75 10973: 10974: 106 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 10975: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- kuuta 1989. 10976: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään Tätä lakia sovelletaan verovuodelta 1989 10977: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- toimitettavassa verotuksessa. 10978: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo- 10979: lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk- 10980: sen yksinhuoltajavähennys). 10981: 10982: 10983: 10984: 10985: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989 10986: 10987: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 10988: Jorma Fred Sauli Hautala 10989: 1989 vp. 10990: 10991: Lakialoite n:o 76 10992: 10993: 10994: 10995: 10996: Lamminen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain 10997: muuttamisesta 10998: 10999: 11000: Eduskunnalle 11001: 11002: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 11003: 11004: Aloitteessa ehdotetaan, että valtion on tien- kunnossapidon kustannukset kokonaisuudes- 11005: pitäjänä suoritettava kunnan alueella olevien saan. 11006: paikallisteiden ja maanteiden tekemisen ja 11007: 11008: 11009: 11010: ALOITTEEN PERUSTELUT 11011: 11012: Valtion ja kuntien keskinäisestä tienpidon tomenoista ja paikallisteiden tekemisestä yh- 11013: kustannusjaosta sovittiin järjestelyasiakirjalla teensä 99 miljoonaa markkaa. Tieliikenteen 11014: 1970-luvulla siten, että valtion ja kuntien kus- veroista ja maksuista valtio sai vuonna 1987 11015: tannusjako pysyy ennallaan. Kuntien osuus 14 740 miljoonaa markkaa, ja nämä tulot ovat 11016: menoista on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. voimakkasti kasvaneet liikenteen edelleen li- 11017: Liikenne on kasvanut viime vuosina voimak- sääntyessä. Se osa, minkä liikenteen lisäys 11018: kaasti ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus aiheuttaa menoja katujen kulumisen ja lisära- 11019: ennustaa, että vuosituhannen vaihteeseen men- kentamisen tarpeen vuoksi, voidaan näistä tu- 11020: nessä katuliikenne kasvaa 60-80 prosenttia, loista ohjata kunnille. 11021: katujen pituus 47 prosenttia ja reaaliset katu- Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 11022: menot 40 prosenttia. Tieliikenteen kasvusta mahdollisimman pian. 11023: puolet tulee kuntien haitamille väylille, eikä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11024: tästä voida selvitä ilman rahoituksen lisäämis- 11025: tä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11026: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon esitetään lakiehdotuksen: 11027: kuntien osuudeksi paikallisteiden kunnossapi- 11028: 11029: 11030: 11031: 11032: 2900200 11033: 2 1989 vp. - LA n:o 76 11034: 11035: 11036: Laki 11037: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta 11038: 11039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11040: kumotaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (243/54) 85-89 §, 11041: sellaisina kuin niistä ovat 85 §:n 2 momentti, 86, 87 ja 89 § 23 päivänä tammikuuta 1981 11042: annetussa laissa (51181 ), sekä 11043: muutetaan 84 §, sellaisena kuin se on mainitussa 23 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa, 11044: näin kuuluvaksi: 11045: 11046: 84 § 11047: Kun valtio on tienpitäjä, on valtion suoritet- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11048: tava kunnan alueella olevien paikallisteiden ja kuuta 198 . 11049: maanteiden tekemisen ja kunnossapidon kus- 11050: tannukset. 11051: 11052: 11053: 11054: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989 11055: 11056: Kalevi Lamminen Kirsti Ala-Harja Eeva-Liisa Moilanen 11057: Ilkka Joenpalo Matti Saarinen Matti Vähänäkki 11058: Tauno Valo Aino Pohjanoksa Tapio Holvitie 11059: Ben Zyskowicz Sauli Niinistö 11060: 1989 vp. 11061: 11062: Lakialoite n:o 77 11063: 11064: 11065: 11066: 11067: Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muut- 11068: tamisesta 11069: 11070: 11071: Eduskunnalle 11072: 11073: Tässä lakialoitteessa ehdotetaan eduskunnan Edellä kerrotun johdosta tulisi eduskunnan 11074: kyselyjärjestelmää siten laajennettavaksi, että kautta tapahtuvaa kansalaisvalvontaa paran- 11075: kansanedustajalle annettaisiin oikeus esittää taa. Osittain tätä tarkoitusta toteuttaa edus- 11076: suullinen kysymys ao. ministerille jokaisen päi- kuntaan luotu kyselyjärjestelmä. Kyselyoikeut- 11077: vän ensimmäisen täysistunnon alkaessa. Aloit- ta tulisi kuitenkin laajentaa siten, että kansan- 11078: teen perustelut ovat seuraavat: edustajilla olisi oikeus esittää ao. ministerille 11079: Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa ajankohtaiseen asiaan tai tilanteeseen liittyvä 11080: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko- suullinen kysymys jokaisessa päivän ensimmäi- 11081: koontunut eduskunta. Tutkimukset kuitenkin sessä täysistunnossa. Ministerin tulee välittö- 11082: osoittavat, että kansalaiset katsovat pankeilla mästi vastata kysymykseen. 11083: ja suuryrityksillä olevan enemmän valtaa kuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11084: eduskunnalla. Kansalaisten ja heitä edustavien 11085: järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa eduskun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11086: taan ovat huomattavasti vähäisemmät kuin lakiehdotuksen: 11087: hallitusta ja liike-elämää edustavien asiantunti- 11088: joiden. 11089: 11090: Laki 11091: valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muuttamisesta 11092: 11093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 11094: tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:ään uusi näin kuuluva 5 momentti, jolloin 11095: nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi: 11096: 11097: 37 a § suullinen kysymys, johon valtioneuvoston jäse- 11098: nen on välittömästi vastattava. 11099: Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, kansan- 11100: edustajalla on oikeus myös jokaisessa päivän 11101: ensimmäisessä täysistunnossa esittää valtioneu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11102: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kuuta 19 11103: 11104: 11105: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 11106: 11107: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä 11108: 11109: 11110: 11111: 11112: 2900200 11113: 1989 vp. 11114: 11115: Lakialoite n:o 78 11116: 11117: 11118: 11119: 11120: Renko: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 ja 8 §:n muuttamisesta 11121: 11122: 11123: Eduskunnalle 11124: 11125: Opintolainan enimmäiskorko on tällä hetkel- että opintorahan osuus olisi puolet opintotuen 11126: lä 7,25 prosenttia. Korko on määritelty valtio- määrästä. Opintotukimenot kasvavat kuitenkin 11127: neuvoston päätöksessä (391/89) siten, että ensi vuonnakin vain budjetin niroelliskasvun 11128: opintolainan enimmäiskorko on Suomen Pan- verran. 11129: kin peruskorko vähennettynä 0,25 prosenttiyk- Opintorahan nousu jää mitättömäksi, kor- 11130: siköllä. Tällä hetkellä peruskorko on 7,5 pro- keakouluopiskelijoilla 60 markkaan, keskias- 11131: senttia. teella 40 markkaan ja lukiolaisilla 15 mark- 11132: Valtioneuvoston päätöksen (391/89) mukaan kaan kuukaudessa. Hallitus ei ole lainkaan 11133: valtion varoista luottolaitoksille korkotuen huolehtinut eduskunnan ponnen edellyttämästä 11134: alaisista opintolainoista maksettavan korkohy- opintotuen kehittämisestä. Opiskelijoiden ta- 11135: vityksen määrä on Suomen Pankin peruskorko loudellista asemaa heikentää myös osaltaan 11136: vähennettynä 3, 75 prosenttiyksiköllä, kuiten- toteutunut inflaatio ja myös pankkien opinto- 11137: kin enintään 5,00 prosenttia. Tämä merkitsee, lainoista perimät toimenpidemaksut. Lisäksi 11138: että opiskelijan maksama korko-osuus on ny- verouudistuksen yhteydessä opiskelijoiden ase- 11139: kyään 3,5 prosenttia. ma on heikentynyt. 11140: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä Edellä mainituista syistä on yhtenä keinona 11141: vuodelle 1990 todetaan, että opintolainan tarpeen säätää valtioneuvoston päätöksen si- 11142: enimmäiskorkoa on tarkoitus nostaa jo jasta suoraan opintotukilaissa opintolainan ko- 11143: 1.10.1989 0,5 prosenttiyksiköllä. Valtion mak- rosta ja valtion korkotuesta. Samalla voidaan 11144: sama korkohyvitys olisi tämän jälkeen 4,0 estää mahdollisen peruskoron korottamisen 11145: prosenttia ja opiskelijan maksama korko-osuus automaattinen heijastuminen opintolainojen 11146: olisi 3,75 prosenttia. Opiskelijan korko-osuus korkoihin. Tässä aloitteessa ehdotetaan opin- 11147: nousisi näin 0,25 prosenttiyksikköä. totukilakiin otettavaksi säännökset, joissa 11148: Ministeri Liikanen antoi tulo- ja menoarvio- opintolainan enimmäiskoroksi määritellään 11149: esityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 7,25 prosenttia. Valtion varoista luottolaitok- 11150: 19.9.1989 ymmärtää, että hallitus antaa edus- sille korkotuen alaisista opintolainoista mak- 11151: kunnalle lakiehdotuksen, jolla estetään opiske- settavan korkohyvityksen määräksi ehdotetaan 11152: lijan maksaman koron nousu. Nykyisin valtio- 3,75 prosenttia, jolloin opiskelijan osuudeksi 11153: neuvoston päätöksellä määrätään korkopro- opintolainakoroista jää 3,5 prosenttia. Tällä 11154: sentista ja valtion korkotuen määrästä. Halli- tavalla estettäisiin hallituksen kaavailema opin- 11155: tuksen tulo- ja menoarvioesityksen perusteella tolainojen korkojen nousu. 11156: ei ole pääteltävissä, että hallitus todella antaisi Tämä lakialoite on tarkoitettu tulemaan voi- 11157: lakiehdotuksen, jolla estettäisiin opiskelijan maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun 11158: korko-osuuden nousu. eduskunta on sen hyväksynyt. 11159: Opiskelijoiden taloudellisen aseman paranta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 11160: miseksi eduskunta hyväksyi vuoden 1987 bud- 11161: jettia käsitellessään yksimielisesti ponnen, jon- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11162: ka mukaan opintotukea tulisi kehittää niin, lakiehdotuksen: 11163: 11164: 11165: 11166: 11167: 2900200 11168: 2 1989 vp. - LA n:o 78 11169: 11170: Laki 11171: opintotukilain 7 ja 8 §:n muuttamisesta 11172: 11173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotu- 11174: kilain (28/72) 7 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti, 11175: näistä 7 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa 11176: (401/74}, näin kuuluviksi: 11177: 11178: 7 § tuvien lisäkustannusten korvaamiseksi tarkoi- 11179: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio tetun hoitokorvauksen määrän vahvistaa val- 11180: maksaa luottolaitoksille korkohyvityksenä 3, 75 tioneuvosto vuosittain kuultuaan Suomen 11181: prosenttia vuodessa. Pankkia ja rahalaitoksia. 11182: 11183: 11184: 8§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 11185: Valtion takaaman opintolainan enimmals- kuuta 19 11186: korko on 7,25 prosenttia. Opiskelijan on mak- Tällä lailla kumotaan 27 päivänä huhtikuuta 11187: settava opintolainasta korkoa enintään 3,5 1989 annetun valtioneuvoston päätöksen eräi- 11188: prosenttia. Valtion takaaman opintolainan den opintotukilaissa tarkoitettujen määrien 11189: luottolaitoksille opintolainojen hoidosta aiheu- vahvistamisesta (370/89) 2 ja 13 §. 11190: 11191: 11192: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1989 11193: 11194: Tellervo Renko 11195: 1989 vp. 11196: 11197: Lakialoite n:o 79 11198: 11199: 11200: 11201: 11202: Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 47 §:n muuttami- 11203: sesta 11204: 11205: 11206: Eduskunnalle 11207: 11208: Voimassa olevan peruskoululain (476/83) lausuttu vaatimus on pohjautunut Keskustan 11209: 47 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjes- edustajien laatimaan lakialoitteeseen n:o 11/ 11210: tettävä peruskoulun oppilaalle maksuton kulje- 1988 vp. Lakialoite on tuolloin hylätty, koska 11211: tus kouluun tai avustettava riittävästi oppilaan valiokunnan selkeän vaatimuksen perusteella 11212: kouluun kuljettamisessa tai saattamisessa, jos on, erityisesti hallituspuolueita edustaneiden 11213: oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pi- sivistysvaliokunnan jäsenten toimesta, haluttu 11214: tempi. Lisäksi kunnan velvollisuutena on jär- toteuttaa uudistus hallituksen esityksen muo- 11215: jestää peruskoulun oppilaan kuljetus kouluun, dossa. 11216: vaikka koulumatka olisi viittä kilometriä ly- Sen johdosta, ettei hallitus ole kuitenkaan 11217: hempikin, jos koulumatka oppilaan ikä tai ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa, tässä lakialait- 11218: muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu teessa ehdotetaan peruskoululain 47 §:n 1 mo- 11219: oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaa- mentin muuttamista siten, että kunnan olisi 11220: ralliseksi. järjestettävä maksuton kuljetus peruskoulun 11221: Käsiteltäessä sivistysvaliokunnassa vuonna oppilaalle tai kunnan olisi riittävässä määrin 11222: 1988 hallituksen esitystä n:o 193/1987 vp. va- avustettava oppilaan kuljettamisessa tai saatta- 11223: liokunnan mietinnössä todettiin, että liikenteen misessa, jos peruskoulun oppilaan koulumatka 11224: voimakkaan kehityksen seurauksena viiden ki- on viittä kilometriä pitempi taikka ala-asteen 11225: lometrin koulumatka on nykyisin peruskoulun 1.-3. luokan oppilaan kysymyksessä ollen 11226: nuoremmille oppilaille jalan kuljettavaksi koh- kolmea kilometriä pitempi. 11227: tuuton ja polkupyörällä tehtynä ajoneuvolii- Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on lisän- 11228: kenteen joukossa liian vaarallinen. Monet kun- nyt liikennevälineiden käyttöä niin, että kol- 11229: nat ovatkin omalla kustannuksellaan järjestä- mea kilometriä pidempää koulumatkaa pide- 11230: neet peruskoulun 1.-3. luokkien oppilaille tään yleisesti kohtuuttomana peruskoulun ala- 11231: maksuttoman koulukuljetuksen yli kolmen ki- asteen 1.-3. luokan oppilaille. 11232: lometrin matkoille. Eräissä kunnissa on ryh- Varakkaimmissa kunnissa, kuten edellä lau- 11233: dytty vaatimaan lääkärintodistuksia koulumat- sutusta ilmenee, on järjestetty kunnan kustan- 11234: kan rasittavuudesta, jotta kunta voi hakea nuksella tässä lakialaitteessa ehdotetuna taval- 11235: valtionosuutta. Näin ollen käytäntö on muo- la oppilaiden kuljetus. Menettely on saattanut 11236: dostunut varsin kirjavaksi; sekä kunnat että oppilaat osittain eriarvoiseen asemaan kotikun- 11237: oppilaat ovat keskenään eriarvoisessa asemas- tiensa varakkuuserojen perusteella. Lakiehdo- 11238: sa. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämät- tuksen hyväksyminen vähentäisi oleellisesti ko- 11239: tömänä, että kunnan kuljetusvelvollisuutta tikunnan varakkuudesta riippuvaa oppilaiden 11240: koskevia säännöksiä muutetaan peruskoulun välistä eriarvoisuutta koulukyydityksissä. 11241: 1.-3. luokkien oppilaiden osalta niin, että Toteutuessaan aloite merkitsisi kuntien ja 11242: kunta on velvollinen järjestämään kuljetuksen valtion välisten kustannusten jakaantumista 11243: kolmea kilometriä pitemmälle matkalle ja lyhy- koulukuljetuksissa nykyistä oikeudenmukai- 11244: emmällekin matkalle, mikäli matkan rasitta- semmin ja lieventäisi järjestelmän luomisen 11245: vuus tai vaarallisuus sitä edellyttävät. jälkeen syntynyttä ristiriitaa alunperin sovit- 11246: Hallitus ei kuitenkaan ole antanut eduskun- tujen kuntien ja valtion välisten kustannusten 11247: nalle esitystä, jolla sivistysvaliokunnan mietin- jakoperiaatteiden kanssa. 11248: nössä välttämättömänä pidetty lainmuutos to- Edelleen lakiehdotuksen toteuttaminen tur- 11249: teutettaisiin. Sivistysvaliokunnan mietinnössä vaisi liikennepalvelujen säilymistä haja-asutus- 11250: 11251: 290020D 11252: 2 1989 vp. - LA n:o 79 11253: 11254: alueilla. Siten se osaltaan auttaisi asutusraken- 11,8 milj. markkaa. Kun osalle näistä oppilais- 11255: teen säilymisessä ja kehittämisessä sekä haja- ta jo nykysäännösten mukaan esimerkiksi tien 11256: asutusatuella että taajama-asutuksen reuna- vaarallisuudesta johtuen järjestetään kuljetus, 11257: alueilla. olisivat todelliset lisäkustannukset arviolta 2 11258: Edelleen peruskoululaissa on tärkeää säilyt- miljoonaa markkaa pienemmät. Taloudelliset 11259: tää kunnan velvollisuus huolehtia oppilaan vaikutukset on arvioitu lakialaitteessa n:o 111 11260: kuljetuksesta koulumatkan pituudesta riippu- 1988 vp. esitetyn perusteella. 11261: matta, milloin oppilaan ikä tai muut olosuhteet Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 11262: huomioon ottaen koulumatka muodostuu op- dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta 11263: pilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralli- on sen hyväksynyt. 11264: seksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11265: Ehdotetusta peruskoululain muuttamisesta 11266: aiheutuisi arviolta 15,2 miljoonan markan suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11267: ruiset kustannukset, josta valtion osuus olisi lakiehdotuksen: 11268: 11269: 11270: Laki 11271: peruskoululain 47 §:n muuttamisesta 11272: 11273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus- 11274: koululain (476/83) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 11275: 11276: 47 § tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä oppi- 11277: Milloin peruskoulun kolmen ensimmmsen laalle maksuton kuljetus tai avustettava riittä- 11278: vuosiluokan oppilaan koulumatka on kolmea vässä määrin oppilaan kuljettamista tai saatta- 11279: kilometriä pitempi tai milloin muun vuosiluo- mista. 11280: kan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä 11281: pitempi taikka milloin koulumatka oppilaan 11282: ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11283: dostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi kuuta 1990 11284: 11285: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989 11286: 11287: Mirja Ryynänen Tytti Isohookana-Asunmaa 11288: 1989 vp. 11289: 11290: Lakialoite n:o 80 11291: 11292: 11293: 11294: 11295: Helle ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta 11296: 11297: 11298: Eduskunnalle 11299: 11300: Suomen Keskustan ja SKDL:n yhteisessä Laki on tarkoitus saattaa voimaan porraste- 11301: lakialaitteessa n:o 65 ehdotetaan tasoltaan ny- tusti siten, että edellä mainitut lapsilisät tulevat 11302: kyistä paremman ja yhtenäisemmän perus- voimaan vuoden 1992 alusta lukien. 11303: turvan aikaansaamista. Tässä yhteisessä laki- Ensi vuoden syyskuun alusta lukien ehdote- 11304: alaitteessa ehdotetaan kahta erillistä noin 50 taan sovellettavaksi mainittuina markkamääri- 11305: prosentin suuruista korotusta lapsilisiin. Koro- nä vuoden 1991 loppuun saakka vastaavassa 11306: tusten seurauksena lapsilisä nousisi keskimää- järjestyksessä lueteltuina seuraavia markka- 11307: rin noin 300 markalla kuukaudessa eli 3 600 määriä: 400, 450, 530, 640 ja 740 markkaa 11308: markalla vuodessa. Korotuksen ensimmäinen kalenterikuukaudelta. 11309: vaihe toteutettaisiin 1. 9.1990 ja toinen vaihe Lapsilisien korotusten mitoituksessa on läh- 11310: 1.1.1992. detty siitä, että etuus on verovapaa eikä lapsi- 11311: Lokakuun 1989 alusta lukien lapsilisän mää- perheille tarkoitettuja verotuksen nykyisiä tu- 11312: rä ensimmäisestä lapsesta on 255 markkaa kimuotoja pureta. 11313: kuukaudessa, toisesta lapsesta 296 markkaa, Lapsilisiin ehdotettavat korotukset aiheuttai- 11314: kolmannesta lapsesta 382 markkaa, neljännes- sivat noin 1 900 milj. markan vuotuiset lisä- 11315: tä lapsesta 497 markkaa sekä viidennestä ja kustannukset. Vuoden 1990 osalta kustannus- 11316: kustakin seuraavasta lapsesta 599 markkaa ka- ten määrä olisi noin 630 milj. markkaa. Kus- 11317: lenterikuukaudessa. Alle kolmivuotiaan lapsen tannusten todellista lisäystä tarkasteltaessa eh- 11318: lapsilisän korotus on 107 markkaa kuukaudes- dotusta on verrattava siihen kasvu-uraan, jota 11319: sa. hallitus on ilmoittanut sen tarkoituksena ole- 11320: Tässä aloitteessa ehdotetaan, että lapsilisän van asiassa noudattaa. Toisaalta on todettava, 11321: ja jatkettuna suoritettavan lapsilisän määrä on että hallituksen ensi vuodelle ehdottama lapsili- 11322: 550 markkaa kalenterikuukaudessa. Toisesta sien korotus on ainoastaan 15 prosenttia. 11323: lapsesta lapsilisän määrä on kalenterikuukau- Tässä aloitteessa ei ehdoteta muutoksia alle 11324: dessa 600 markkaa, kolmannesta 680 markkaa, kolmivuotiaan lapsen korotukseen eikä jatket- 11325: neljännestä lapsesta 780 markkaa sekä viiden- tuun lapsilisään. Näihin kysymyksiin puutu- 11326: nestä sekä kustakin seuraavasta lapsesta 880 taan eri yhteydessä. 11327: markkaa kalenterikuukaudessa. Jatkettuna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11328: suoritettava lapsilisä ei tämän ehdotuksen mu- 11329: kaan vaikuta alentavasti muiden lasten lapsili- 11330: sien määrään. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11331: lakiehdotuksen: 11332: 11333: 11334: 11335: 11336: 290020D 11337: 2 1989 vp. - LA n:o 80 11338: 11339: Laki 11340: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta 11341: 11342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 11343: 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), näin 11344: kuuluvaksi: 11345: 11346: 1§ 11347: tavalla hoidettavana laitoksessa. Jatkettuna 11348: Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili- suoritettava lapsilisä ei vaikuta alentavasti mui- 11349: sän määrä on 550 markkaa kalenterikuukau- den lasten lapsilisien määrään. 11350: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun lapsilisän 11351: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu- 11352: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa ta 1990, kuitenkin siten, että 1 §:n 2 momentis- 11353: kuitenkin 600 markkaa, kolmannesta lapsesta sa matnlttuina markkamäärinä sovelletaan 11354: 680 markkaa, neljännestä lapsesta 780 mark- vuoden 1991 loppuun saakka vastaavassa jär- 11355: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta jestyksessä lueteltuina seuraavia markkamää- 11356: lapsesta 880 markkaa kalenterikuukaudessa, riä: 400, 450, 530, 640 ja 740 markkaa kalente- 11357: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla rikuukaudelta. 11358: 11359: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989 11360: 11361: Esko Helle Kauko Juhantalo Heli Astala 11362: Mauri Pekkarinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 11363: 1989 vp. 11364: 11365: Lakialoite n:o 81 11366: 11367: 11368: 11369: 11370: Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut- 11371: tamisesta 11372: 11373: 11374: Eduskunnalle 11375: 11376: 11377: 11378: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 11379: 11380: Aloitteessa ehdotetaan, että ravintoedun ja tuksen esittämän 3-7-vuotiaan asemesta. Li- 11381: päivärahan verotuskäytäntö palautetaan ennen säksi esitetään valtionverotuksen yksinhuolta- 11382: verouudistusta olleen käytännön mukaiseksi. javähennyksen palauttamista enimmillään 11383: Aloitteen mukaan verovelvollisella on oikeus 8 000 markan suuruisena. Kunnallisverotuksen 11384: vähentää tulon hankkimisesta johtuvina me- yksinhuoltajavähennystä esitetään korotetta- 11385: noina työmatkakulut ilman omavastuuosuutta vaksi 10 000 markasta 16 000 markkaan. 11386: enintään 16 000 markan osalta (työmatkaku- Verovelvollisen kokonaistulosta vähennetään 11387: lut). vähintään 300 markan ja enintään 15 000 mar- 11388: Aloitteen mukaan asuntolainojen korkojen kan suuruiset lahjoitukset kehitysyhteistyöhön 11389: verovähennysoikeuden omavastuuosuus pois- tai humanitaariseen avustustoimintaan koti- 11390: tuu ja vähennyksen enimmäismäärää korote- maassa tai ulkomailla sekä vähintään 1 000 11391: taan 22 000 markkaan siten, että yksinhuolta- markan ja enintään 150 000 markan suuruiset 11392: jana tai puolisoilla, jotka verovuonna ovat lahjoitukset sodasta kärsimään joutuneille 11393: elättäneet alaikäistä lasta, vähennyksen enim- (lahjoitusvähennys). 11394: mäismäärää korotetaan lisäksi 3 000 markalla Puolisovähennys on 12 000 markkaa suu- 11395: jokaista lasta kohti (korkovähennys). Oikeus rempituloisen puolison tuloista vähennettynä 11396: tehdä täysi enintään 22 000 markan verovähen- 25 prosentilla toisen puolison tuloista. 11397: nys koroista annetaan aloitteessa kaikille. Siten Verovelvollinen saa vähentää 1 800 markkaa 11398: avioparit pääsevät viimein tältä osin tasavertai- jokaisesta elättämästään 16-18-vuotiaasta pe- 11399: seen asemaan avosuhteessa elävien kanssa. ruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti- 11400: Omaisuustulovähennyksenä verovelvollinen koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin 11401: saa vähentää korkojen ja voitto-osuuksien pe- verrattavassa oppilaitoksessa opiskelevasta lap- 11402: rusteella 3 800 markkaa lisättynä 50 OJo :lla siitä sesta (koulutusvähennys). 11403: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 3 800 Verovelvollinen saa valtionverotuksessa vä- 11404: markkaa, sekä edelleen muuna asuntona kuin hentää lastenhoitajan palkkauskustannukset 11405: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta kunnallisen päivähoidon maksujen ylittävältä 11406: asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella osalta (lastenhoitajavähennys). 11407: 12 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä Verovelvollinen voi kunnallisverotuksessa 11408: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 12 000 vähentää 12 000 markkaa jokaisesta verovuon- 11409: markkaa, kuitenkin enintään 30 000 markkaa na elättämästään alaikäisestä lapsestaan tai 11410: (omaisuustulovähennys). kasvattilapsestaan (kunnallisverotuksen lapsi- 11411: Verovelvollisella on oikeus vähentää omat ja vähennys). 11412: perheenjäsentensä kaikki sairauskulut (sairaus- Kunnallisverotuksessa verovelvollinen saa 11413: kuluvähennys). tehdä tulostaan enimmillään 10 000 markan 11414: Valtionverotuksessa verovelvollisen koko- määräisen invalidivähennyksen. Verovelvolli- 11415: naistulosta vähennetään 12 700 markkaa, jos sen enintään 12 000 markan eläketulo on vero- 11416: hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta tonta kunnallisverotuksessa (eläketulovähen- 11417: täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys) halli- nys). 11418: 290020D 11419: 2 1989 vp. - LA n:o 81 11420: 11421: Aloitteessa esitetään lisäksi poistettavaksi sessään (HE n:o 110) esittämä uusi asuntovä- 11422: hallituksen tulo- ja varallisuusverolakiesityk- hennys. 11423: 11424: 11425: 11426: 11427: ALOITTEEN PERUSTELUT 11428: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- Hallituksen esittämä uusi asuntovähennys ei 11429: tyksen yhteydessä eduskunnalle annettu halli- Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän mielestä 11430: tuksen esitys tulo- ja varallisuusverolaiksi ja tuo uutta apua asuntotilanteeseen, vaan lisää 11431: siihen liittyväksi lainsäädännöksi poisti monta vain tarpeetonta byrokratiaa. Lisäksi laskenta- 11432: merkittävää ja verotuksen sosiaalista oikeuden- perusteiden epävarmuus heikentää verovelvol- 11433: mukaisuutta lisäävää vähennystä. Tällaisia vä- listen oikeusturvaa, kun järjestelmään on si- 11434: hennyksiä ovat mm. valtionverotuksen yksin- touduttava 10 vuodeksi. Siksi SKL on päättä- 11435: huoltajavähennys, puolisovähennys, huoltaja- nyt aloitteessaan hylätä asuntovähennyksen. 11436: vähennys, koulutusvähennys, invalidivähennys Omaisuustulovähennyksen korottaminen on 11437: sekä lastenhoitajavähennys, eikä niiden vaiku- tärkeää myös kansantalouden kannalta, jotta 11438: tusta mitenkään voi oikeudenmukaisesti siirtää hälyttävän alhainen säästäväisyysaste saataisiin 11439: veroasteikkoihin. jälleen nousuun. 11440: Niin ikään poistui oikeus vähentää kehitys- Sairauskuluvähennyksenkään osalta ei vuo- 11441: yhteistyölle tehdyt lahjoitukset. Jo nyt on nä- delle 1989 sisälly korotuksia. Verovelvollisella 11442: kyvissä tästä johtuvia vakavia ongelmia kehi- on oltava oikeus vähentää omat ja perheenjä- 11443: tysyhteistyötä tekevien lähetys- ja kansalaisjär- sentensä sairauskulut täysimääräisinä. 11444: jestöjen rahoituksessa, vaikka juuri lähetys- ja Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä puuttui 11445: kansalaisjärjestöjen työ on todettu tehokkaim- aloitteenaan jo vuoden 1988 valtiopäivillä sii- 11446: maksi tavaksi auttaa kehitysmaita. hen epäkohtaan, että yksinhuoltajat joutuivat 11447: Hallituksen tulo- ja varallisuusverolain muu- epäedulliseen asemaan verouudistuksessa, ja 11448: tosesityksessä korkovähennysten omavastuu- vaati 12 000 markan suuruista yksinhuoltaja- 11449: osuus nousee ja toisaalta enimmäismäärä las- vähennystä kunnallisverotukseen. Tuolloin hal- 11450: kee. Korkovähennyksenkin osalta pitäisi ottaa litus ei vielä ollut valmis myöntämään tämän 11451: huomioon lapsiperheiden talous. Myös avio- epäkohdan olemassaoloa. Nyt vihdoin epäkoh- 11452: puolisoiden avosuhteessa eläviä heikompi ase- ta on tunnustettu. Yksinhuoltajavähennyksen 11453: ma on syytä korjata, jotta verotus ei olisi korotus kunnallisverotuksessa ei kuitenkaan 11454: esteenä avioliitoille ja perheiden perustamisel- yksin riitä, vaan on syytä palauttaa hallituksen 11455: le. Tämä ei vielä hallituksen esityksessä riittä- verouudistuksen yhteydessä poistama valtion- 11456: västi toteudu. verotuksen yksinhuoltajavähennys ja korottaa 11457: Vuokra-asuntotilanne on etenkin maamme se vuoden 1989 osalta 8 000 markkaan. 11458: suurissa asutuskeskuksissa huono ja pääkau- Kansaneläkkeen ja pienten työeläkkeiden va- 11459: punkiseudulla lähes kestämätön. Vuokra-asun- rassa elävät kansalaisemme ovat liian usein 11460: topulan pahenemiseen on merkittävästi vaikut- jääneet vaille oikeudenmukaisuutta. Eläketulo- 11461: tanut se, että asuntojen tarjoaminen vuokralle vähennys on säilytettävä sekä kunnallis- että 11462: on taloudellisesti kannattamatonta mm. vero- valtionverotuksessa. 11463: tuksen vuoksi. Jotta vapaana olevat asunnot Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 11464: saataisiin jälleen vuokralle, tulisi omaisuustu- nioittaen, 11465: lovähennyksen määrää tuntuvasti korottaa. 11466: Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11467: rotus keventäisi todennäköisesti myös painetta lakiehdotuksen: 11468: vuokrien korotuksiin, koska vuokranantajalle 11469: jäisi alhaisemmastakin vuokrasta suurempi 11470: nettotulo. 11471: 1989 vp. - LA n:o 81 3 11472: 11473: Laki 11474: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 11475: 11476: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11477: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2 11478: momentti, 57 §:n 19 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa 11479: (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19 kohdaksi, 77 §:n 4 11480: momentti, 80 §:n 8 kohta, 88 §:n 1 momentti ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti 11481: siirtyy 2 momentiksi, 11482: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §, 11483: 48 §:n·2 momentti, 50§, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 11484: 80 §:n 7 kohta, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §, 91 §:n 1 momentin 11485: johdantokappale, 97§:n 1 momentti, 101 ja 105-109§, 111 §:n 2 momentti, 112§:n 1 11486: momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta, 151, 159, 160, 162, 164, 165, 168 §ja 11487: 170 §:n 2 momentti sekä 11488: lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään 11489: uusi 2 momentti, 103 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, 11490: 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi 2 momentti ja 11491: lakiin uusi 104 a §, 163 a ja 166 a § seuraavasti: 11492: 11493: 16, 21, 23, 29, 34, 35, 48 § kin suorittamia matkakustannusten korvauksia 11494: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta- 11495: vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ- 11496: 50§ tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan 11497: Veronalaista tuloa ei ole, sen mukaan kuin matkakustannusten korvausta olennaisesti 11498: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää, muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat- 11499: työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko- kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli- 11500: maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan- 11501: matkustaruiskustannusten korvaus, päiväraha, nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot- 11502: ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka- taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi- 11503: raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet- 11504: matkakustannusten korvaus; työnantajan mää- tavaa matkakustannusten korvausta koskevat 11505: räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin määräykset. 11506: aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal- 11507: le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi 57, 59, 60, 69, 70, 71, 73, 80 § 11508: joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 11509: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis- 11510: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor- 83 § 11511: vaoksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta- Tulon hankkimisesta johtuvina ruenoina pi- 11512: ruiskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos detään myös matkakustannuksia asunnosta 11513: työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu- 11514: on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai- von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu- 11515: suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi- 11516: työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis- daan kuitenkin vähentää enintään 16 000 11517: paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei markkaa. 11518: ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus 11519: vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä 11520: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis- 86 § 11521: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 11522: vaoksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor- 11523: vaus. 89 § 11524: Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo- Luonnollisella henkilöllä sekä erillisenä vero- 11525: mentissa tarkoitettujen matkakustannusten velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin- 11526: korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin- pesällä on oikeus vähentää muiden kuin ansiotoi- 11527: 4 1989 vp. - LA n:o 81 11528: 11529: mintaan liittyvien velkojensa korkoja. Vähen- 101 § 11530: nyksen enimmäismäärä on 22 000 markkaa. Valtionverotuksessa verovelvollisen koko- 11531: Aviopuolisoilla, jotka ovat verovuonna elättä- naistulosta vähennetään 12 700 markkaa, jos 11532: neet alaikäistä lasta, tai sellaisella henkilöllä, hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta 11533: joka verovuonna on elättänyt alaikäistä lastaan täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys). 11534: tai kasvattilastaan, vähennyksen enimmäis- Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- 11535: määrää korotetaan 3 000 markalla jokaista hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- 11536: lasta kohti. Verovelvollisella on oikeus vähen- tään 8 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli- 11537: tää tulostaan korkomenoja myös aviopuolison- nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita 11538: sa osalta siltä osin, kuin aviopuoliso ei niitä koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt 11539: vähennä, kuitenkin yhteensä enintään 44 000 alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin- 11540: markkaa. huoltajavähennys). 11541: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun korkovä- 11542: hennykseen ei saa luonnollisella henkilöllä ja 103 § 11543: erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti- Verovelvollinen saa vähentää valtionvero- 11544: maisella kuolinpesällä sisältyä muita kuin tuksessa tulostaan rahalahjoituksen, joka on 11545: asuntolainakorkoja, joita ovat verovelvollisen tehty Suomen valtiolle käytettäväksi Suomen 11546: tai hänen perheensä vakituisen asunnon hank- maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen, ke- 11547: kimisesta tai perusparannuksesta johtuvan ve- hitysyhteistyöhön tai humanitaariseen avustus- 11548: lan korot. toimintaan kotimaassa tai ulkomailla. 11549: Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella 11550: 91 § säädetään osittain tai kokonaan vähentää val- 11551: Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi tionverotuksessa tulostaan valtiovarainministe- 11552: enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo- riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai 11553: lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot säätiölle tehdyn 11554: jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses- 1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000 11555: sä: markan määräisen rahalahjoituksen, joka on 11556: tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön 11557: tai 1 momentissa mainittuun avustustoimin- 11558: taan, sekä 11559: 97 § 2) vähintään 1 000 markan ja enintään 11560: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- 150 000 markan määräisen rahalahjoituksen, 11561: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä joka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi- 11562: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo- mään joutuneiden avustamiseen. 11563: vähennyksenä saamiensa muiden kuin yh- 11564: tiöveron hyvitykseen oikeuttavien korkojen ja 11565: sijoitusrahastosta saamiensa voitto-osuuksien 104 a § 11566: perusteella 3 800 markkaa lisättynä 50 prosen- Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- 11567: tilla siitä määrästä, jolla nämä tulot ylittävät hentää lisäksi: 11568: 3 800 markkaa, sekä muuna asuntona kuin 1) 12 000 markkaa tulostaan, jos verovelvol- 11569: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta lisen puolisolla ei ole veronalaista tuloa, tai jos 11570: asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella puolisolla on tällaista tuloa, saa se puolisoista, 11571: 2 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä jonka tulojen yhteismäärä on suurempi, vähen- 11572: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 2 000 tää 12 000 markkaa vähennettynä 25 prosentil- 11573: markkaa. Omaisuustulovähennyksen maara la toisen puolison tulon määrästä (puolisovä- 11574: voi kuitenkin olla enintään 30 000 markkaa tai hennys). 11575: sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän 2) 1 800 markkaa tulostaan jokaisesta vero- 11576: suuruinen. vuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan tai 11577: kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden al- 11578: kua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka 11579: 99 § verovuonna vähintään seitsemän kuukauden 11580: Verovelvollisella on oikeus vähentää omat, ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta 11581: aviopuolisonsa ja lastensa sekä kasvattilastensa peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti- 11582: sairauskulut (sairauskuluvähennys). koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin 11583: 1989 vp. - LA n:o 81 5 11584: 11585: verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vä- 11586: että vähennys myönnetään vain toiselle puoli- hennyksenä myönnetään prosenttimäärän 11587: soista (koulutusvähennys). osoittama osuus 10 000 markasta (kunnallisve- 11588: 3) tulostaan ne lastenhoitajan palkkauskus- rotuksen invalidivähennys). 11589: tannukset, jotka ylittävät sen summan, minkä 11590: perhe maksaisi lastensa kunnallisesta päivähoi- 108§ 11591: dosta, jos hän on elättänyt verovuonna enin- Verovelvollisen kokonaistulosta kunnallisve- 11592: tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti- rotuksessa vähennetään kunnallisverotuksen 11593: lastaan (lastenhoitajavähennys). eläketulovähennys. Täyden eläketulovähennyk- 11594: sen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37 11595: 105 § kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vä- 11596: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- hennetään täyden perusvähennyksen määrä ja 11597: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen sadan 11598: 12 000 markkaa jokaisesta hänen verovuonna markan määrään. Eläketulovähennys on vä- 11599: elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen- hintään 12 000 markkaa, mutta ei kuitenkaan 11600: nys). eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvolli- 11601: sen kokonaistulo ylittää täyden eläketulovä- 11602: 106§ hennyksen määrän, eläketulovähennystä pie- 11603: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- nennetään 70 prosentilla ylimenevän osan mää- 11604: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään rästä. 11605: 16 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 11606: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo- 109, 111-114, 116, 120, 151, 159, 160, 162, 11607: lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk- 163 a, 164, 165, 166 a, 168, 170 § 11608: sen yksinhuoltajavähennys). (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0) 11609: 11610: 107 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 11611: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- kuuta 1990. 11612: naistulosta vähennetään 10 000 markkaa, jos Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 11613: hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta verovuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 11614: aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esi- sa. 11615: tetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia, 11616: 11617: 11618: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 11619: 11620: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 11621: Jorma Fred Esko Almgren 11622: 1989 vp. 11623: 11624: Lakialoite n:o 82 11625: 11626: 11627: 11628: 11629: Moilanen ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja obligaatioiden veron- 11630: huojennuslain muuttamisesta 11631: 11632: 11633: Eduskunnalle 11634: 11635: Säästäruisaste maassamme on viime aikoina Ihmisten kannustamiseksi säästämiseen olisi 11636: laskenut hälyttävästi. Merkittävä, erityisesti tavalliset talletukset tehtävä jälleen verovapaik- 11637: psyykkisesti vaikuttanut tekijä oli talletusten si. Aloitteessa ehdotettava raja on 60 000 11638: korkojen muuttuminen verollisiksi hallituksen markan vuotuinen korkotuotto. Sitä suurempi 11639: verouudistuksen alkuvaiheessa. Tästä on jo nyt korkotuotto edellyttää jo tavallista huomatta- 11640: näkyvissä vakavia seurauksia kansantaloudelle, vampia talletuksia. Samalla ehdotetaan obli- 11641: kun säästämisen asemesta kotitalouksien li- gaatioiden osalta, että valtioneuvosto voisi 11642: sääntyneet varat on suunnattu kulutukseen, edelleen myöntää verovapauden 2-10 vuoden 11643: pääosin tuontia lisäten. obligaatiolainalle. 10 vuoden obligaatiolaina 11644: Aikaisemmin voimassa olleen talletusten ve- olisi voimassa olevan lain tapaan veroton. 11645: ronhuojennuslain nojalla tehtyjen pitkäaikais- Tämän lakialoitteen mukainen laki on tar- 11646: talletusten määräksi on arvioitu 100 mrd. koitettu tulemaan voimaan 1.1.1990 pysyvänä. 11647: markkaa. Nämä talletukset ovat pian vapautu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11648: massa. Vaarana on näiden talletusten siirtymi- 11649: nen kulutukseen tai sijoittaminen ulkomaille, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11650: kun samalla maamme valuuttamääräyksiä on lakiehdotuksen: 11651: vapautettu. Kumpikin vaihtoehto on maamme 11652: talouden kannalta huono. 11653: 11654: 11655: Laki 11656: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta 11657: 11658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten 11659: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1-3 § näin kuuluviksi: 11660: 11661: 1§ 11662: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- oikeuden nojalla, perintönä, perintökaaren 8 11663: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän luvussa tarkoitettuna avustuksena tai hyvityk- 11664: veronalaisena tulona ei pidetä valtion- ja kun- senä taikka testamentilla, talletuksesta luovu- 11665: nallisverotuksessa korkoa talletuksesta, joka tusta edeltäneeltä ajalta ja luovutuksen jälkei- 11666: on tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen seltä ajalta kertynyt korko on veronalaista 11667: tarkoitetulle säästötilille, karttuvalle talletusti- tuloa. 11668: lille, karttuvalle valuuttatalletustilille, käyttöti- 11669: lille taikka 6, 12 tai 24 kuukauden määrä- tai 2§ 11670: irtisanomistilille kotimaiseen pankkiin tai vas- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- 11671: taavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. Ko- vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän 11672: ron verovapauden edellytyksenä on, että kor- veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk- 11673: kotuottona saatu rahamäärä ei vuodessa ole sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin 11674: 60 000 markkaa suurempi. maksama, vuonna 1989 tai sen jälkeen liikkee- 11675: Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu talletus seen laskemansa obligaatiolainan korko, jos 11676: siirtyy toiselle muutoin kuin naimaosana, avio- obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta. 11677: 11678: 2900200 11679: 2 1989 vp. - LA n:o 82 11680: 11681: Valtioneuvosto voi obligaatiolainan liikkee- Vuonna 1989 tai sen jälkeisinä vuosina liik- 11682: seen laskijan hakemuksesta myöntää veron- keeseen lasketun 2 §:ssä tarkoitetun obligaa- 11683: huojennuksen yleisön merkittäväksi tarkoite- tion arvo ei ole luonnollisen henkilön eikä 11684: tulle obligaatiolainalle, jonka laina-aika on erillisenä verovelvollisena verotettavan koti- 11685: vähintään 2 ja alle 10 vuotta. Veronhuojennus- maisen kuolinpesän veronalaisia varoja. 11686: ta koskeva hakemus on tehtävä valtioneuvos- Lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu talletus, 11687: tolle samalla kun haetaan säädettyä lupaa obli- josta saatu korko on 1 §:n 2 momentin mu- 11688: gaatiolainan ottamiseen. kaan veronalaista tuloa, on myös luovuttajan 11689: ja luovutuksen saajan veronalaisia varoja. 11690: 3§ 11691: Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 11692: nollisen henkilön eikä erillisenä verovelvollise- kuuta 1990. 11693: na verotettavan kotimaisen kuolinpesän veronalai- 11694: sia varoja vuodelta 1989 ja sen jälkeisiltä 11695: vuosilta toimitettavissa verotuksissa. 11696: 11697: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 11698: 11699: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 11700: Esko Almgren Jorma Fred 11701: 1989 vp. 11702: 11703: Lakialoite n:o 83 11704: 11705: 11706: 11707: 11708: Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen verottamisesta 11709: 11710: 11711: Eduskunnalle 11712: 11713: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 11714: 11715: Aloitteessa ehdotetaan, että rikkipäästöille jalostuksen tai käytön yhteydessä ottavat polt- 11716: asetettaisiin asteittain nouseva vero. Energian- toaineeseen sisältyvän rikin talteen. Teolli- 11717: tuotannon osalta vero perittäisiin polttoaineen suuden muiden rikkipäästöjen osalta vero tulisi 11718: hinnasta rikkipitoisuuden mukaan ja siitä mak- voimaan vasta vuonna 1992. 11719: settaisiin palautusta niille, jotka polttoaineen 11720: 11721: 11722: 11723: ALOITTEEN PERUSTELUT 11724: 11725: Ilmaan päästetyt rikin ja typen oksidit ai- ole. Typpiveron tiellä olevat esteet lienevät 11726: heuttavat hapanta laskeumaa, josta on muo- kuitenkin tilapäisiä. Typpioksidien veron sää- 11727: dostunut yksi tärkeimmistä maamme luontoa tämiseen tulisi varautua parin vuoden sisällä. 11728: ja metsävaroja uhkaavista tekijöistä. Suomen Tässä vaiheessa on olemassa kaikki valmiu- 11729: alueelle tulevista päästöistä enemmistö on pe- det verottaa energianpoltosta syntyviä rikki- 11730: räisin maamme rajojen ulkopuolelta. Koti- päästöjä. Vero tulee asettaa ilmaan pääsevälle 11731: maisten päästöjen osuus on kuitenkin merkit- rikille. Se on kuitenkin yksinkertaisinta periä 11732: tävä. Henkeä kohden laskettuna Suomi on siten, että vero asetetaan maahantuonti- tai 11733: Euroopan suurimpia rikkipäästöjen aiheutta- tuotantovaiheessa polttoaineelle sen rikkipitoi- 11734: jia. Maamme vaatimukset päästöjen vähentä- suuden mukaan. Polttoaineen hintaan sisälty- 11735: misestä muissa maissa ovat ponnettomia niin västä verosta saa palautusta se polttoaineen 11736: kauan kuin omat päästömme pysyvät korkei- käyttäjä tai jalostaja, joka ottaa rikin tavalla 11737: na. tai toisella talteen. Kyseeseen tulee silloin veron 11738: Taloudelliset ohjauskeinot ovat tutkimuksis- palauttaminen Neste Oy:lle siltä osin kuin öl- 11739: sa osoittautuneet joustavimmiksi, tehokkaim- jyn jalostuksessa poistetaan raakaöljyyn sisäl- 11740: miksi ja kansantaloudellisesti edullisimmaksi tyvää rikkiä ja voimalaitoksille, joissa on rikin- 11741: tavaksi vähentää päästöjä. Ne ohjaavat yrityk- poistolaitteet. Talteen otettavan rikin määrä on 11742: set etsimään koko tuotantoprosessistaan edulli- helppo arvioida. Arviointitavasta ja veron pa- 11743: simmat vähennyskohteet ja sopeuttavat ympä- lauttamisen yksityiskohdista voidaan säätää 11744: ristönäkökohdat osaksi yritystaloudellista opti- asetuksella. 11745: mointia. Niinpä rikki- ja typpipäästöille tulisi Vaikka vähennettävä saaste on rikkidioksidi, 11746: asettaa vero, joka riittävän tehokkaasti kan- veroteknisistä syistä vero kannattaa asettaa 11747: nustaa päästöjen vähentämiseen. alkuainerikille. Rikkipäästöt ilmaistaan tavalli- 11748: Typpipäästöjen verottaminen on toistaiseksi sesti rikkidioksidina. Yksi kilo rikkiä tuottaa 11749: teknisesti hankalaa, koska päästöt on mitatta- tasan kaksi kiloa rikkidioksidia. Esitetyt vero- 11750: va piippuihin asennettavilla mittareilla tai ar- määrät tulee siten jakaa kahdella, jos halutaan 11751: vioimalla muuten prosessissa syntyvän typpi- laskea vero rikkidioksidikiloa kohden. 11752: oksidin määrä. Nämä mittarit ovat toistaiseksi Ruotsissa on tehty esitys polttoöljyyn sisälty- 11753: niin kalliita ja typpioksidien syntymistä koske- vän rikin verottamiselle. Siellä vero on 30 Skr 11754: va tieto puutteellista, että valmiutta välittömäs- eli 20 mk rikkikiloa kohden siltä osin kuin 11755: ti toimeenpaniavaan typpioksidien veroon ei rikkipitoisuus ylittää 0, 1 OJo. 11756: 2900200 11757: 2 1989 vp. - LA n:o 83 11758: 11759: Ollakseen tehokas rikkiveron on oltava vä- Vuoden 1990 alusta vero koskisi ainoastaan 11760: hintään 6 mk/kg. Muussa tapauksessa on hal- energiantuotantoa. Vuonna 1992 se laajenisi 11761: vempaa maksaa vero kuin puhdistaa savukaa- koskemaan myös muita teollisuuden aiheutta- 11762: suja. Esitämme veron nostamista asteittain sa- mia rikkipäästöjä, joista tärkeimpiä ovat sellu- 11763: malle tasolle kuin Ruotsissa on ehdotettu eli 20 teollisuuden ja malminjalostuksen päästöt. 11764: markkaan kilolta. Arvioimme, että se kannus- Kahden vuoden viivästys tällä teollisuuden 11765: taisi vähentämään rikkidioksidipäästöjä nykyi- osalla aiheutuu siitä, että veron määrääminen 11766: sestä noin 330 000 tonnin tasosta 40 000- teollisuuden osalta on monimutkaisempaa ja 11767: 80 000 tonniin, mikä merkitsisi 85-92 OJo :n vaatii pidemmän valmisteluajan. 11768: vähennystä vuoden 1980 tasosta. Veron tuotto nykyisillä rikkimäärillä olisi 11769: On tärkeätä jo tässä vaiheessa määrätä rikki- noin 600 miljoonaa markkaa. Veron määrän 11770: veron suuruudesta myös tuleviksi vuosiksi, jot- noustessa rikkipäästöt alenisivat niin, että ve- 11771: ta vero tehokkaasti ohjaisi investointeja. Ehdo- ron tuotto pysyisi suunnilleen vakiona. 11772: tamme, että vero nousisi asteittain seuraavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11773: aikataulun mukaan: nioittaen, 11774: 11775: 1990 6 mk/kg että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 11776: 1992 10 mk/kg lakiehdotuksen: 11777: 1994 15 mk/kg 11778: 1996 20 mk/kg 11779: 11780: 11781: 11782: Laki 11783: rikkipäästöjen verottamisesta 11784: 11785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 11786: 11787: 1§ 3§ 11788: Maahan tuotavasta kivihiilestä, raakaöljystä Rikkiverosta maksetaan hakemuksesta pa- 11789: ja öljytuotteista sekä voimalaitoksissa käytettä- lautusta niille polttoaineen käyttäjille ja jalos- 11790: västä jyrsinturpeesta olevasta rikistä makse- tajille, jotka poistavat rikin savukaasuista tai 11791: taan rikkiveroa polttoaineen sisältämän rikki- polttoaineesta siten kuin asetuksella säädetään. 11792: määrän mukaan siten, että vero on vuoden Asetuksella voidaan säätää, että tullihallitus 11793: 1990 alusta 6 markkaa, vuoden 1992 alusta 10 voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa 11794: markkaa, vuoden 1994 alusta 15 markkaa ja tarkoitetun asetuksen soveltamisesta. 11795: vuoden 1996 alusta 20 markkaa kiloa kohden 11796: alkuainerikiksi laskettuna. 11797: 34 § 11798: 2§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 11799: Teollisuuden ilmaan päästämästä, muusta kuuta 1990. 11800: kuin polttoaineesta peräisin olevasta rikkidiok- 11801: sidista maksetaan rikkiveroa vuoden 1992 alus- 11802: ta lukien sen verran kuin 1 §:ssä säädetään. 11803: 11804: 11805: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989 11806: 11807: Osmo Soininvaara Mauri Pekkarinen Timo Kietäväinen 11808: Eero Paloheimo Eeva-Liisa Moilanen Esko Seppänen 11809: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko Helle 11810: 1989 vp. 11811: 11812: Lakialoite n:o 84 11813: 11814: 11815: 11816: 11817: Seppänen ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja varallisuusverolain 11818: muuttamisesta ja laiksi eräistä vuodelta 1989 toimitettavassa 11819: verotuksessa sovellettavista poikkeuksista tulo- ja varallisuus- 11820: verolakiin 11821: 11822: 11823: Eduskunnalle 11824: 11825: 11826: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 11827: 11828: Ehdotus on tarkoitettu rinnakkaiseksi halli- nysten avulla, saattamalla omaisuustulojen ve- 11829: tuksen esitykselle n:o 110. Ehdotus tähtää rotuksen lähemmäksi palkkatulojen verotusta 11830: yksilöllisempään verotukseen ottamalla uudel- ja poistamalla perusteettornai varallisuusvero- 11831: leen käyttöön eräitä vähennyksiä. Ehdotus pyr- tuksen huojennukset. Yhteisöt pantaisiin varal- 11832: kii suurempaan oikeudenmukaisuuteen vähen- lisuudestaan verolle. 11833: 11834: 11835: 11836: 11837: ALOITTEEN PERUSTELUT 11838: 11839: 1. Tulo- ja varallisuusverolaki tomat pääomatulot jäävät hallituksen esityksen 11840: mukaan edelleenkin etuoikeutettuun asemaan 11841: 1.1. Yleistä verotuksessa, esitämme myyntivoittojen vero- 11842: tusta kiristettäväksi. Vain sillä tavalla saadaan 11843: Ehdotamme osakeyhtiöt, osuuskunnat ja verotuksessa kaikki tulot veronalaisiksi samalla 11844: muut yhteisöt verolle pantavaksi varallisuuden tavalla ja yhtäläisten perusteiden mukaan. 11845: perusteella. Tällainen vero oli viimeksi voimas- Vaikka myyntivoittoverotus kiristyi vuodesta 11846: sa vuonna 1976. Yritysvarallisuuden verottami- 1989 lähtien, palkkatuloja verotetaan edelleen- 11847: nen merkitsisi kansantaloudellista tehostumista kin jopa viisi kertaa ankarammin kuin myynti- 11848: ja jakaisi verotusta tasaisemmin yritysten ja voittoja. Omaisuustulovähennystä esitämme 11849: luonnollisten henkilöiden kesken. pienennettäväksi siitä mitä hallitus esittää, kun 11850: Luonnollisten henkilöiden verotuksessa eh- taas Suomen superrikkaita hyödyttävää vero- 11851: dotamme säilytettäväksi ennallaan ravintoedun tuksen kattosääntöä ehdotamme muutettavaksi 11852: ja päivärahan verotuskäytännön. Tällä tavalla niin, että rikkaat eivät saa perusteettornia va- 11853: voitaisiin ratkaista se ongelma, jonka ns. ko- rallisuusverohelpotuksia. 11854: mennusmiehet ovat osoittaneet syntyvän suo- Hallitus esittää, että määrättäessä pörssi- 11855: malaisten työläisten verotuksen tällä tavalla osakkeiden verotusarvoa niitä ei arvostettaisi 11856: kiristyessä. Samaten ehdotamme, että asunnon verotuksessa käypään arvoon. Siihen ei ole 11857: ja työpaikan välisiin matkakustannuksiin ei varallisuudenjakopoliittisia perusteita, sillä ni- 11858: sisältyisi ns. omavastuuta kuten ei myöskään menomaan rikkailla ihmisillä, joita pörssiosak- 11859: sairauskulujen vähennykseen. Sitä vähennystä keiden tukkuomistajat ovat, on Suomessa pa- 11860: esitämme korotettavaksi. ras veronmaksukyky. Siksi haluamme, että 11861: Ehdotamme korkovähennyksen omavastuus- myös pörssiosakkeille määrätään verotusarvo 11862: ta ja korkoleikkurista luopumista. käyvän arvon mukaan niin kuin muullekin 11863: Koska saajansa omaan työhön perustumat- omaisuudelle. Hallituksen pitäisi sitä paitsi 11864: 290020D 11865: 2 1989 vp. - LA n:o 84 11866: 11867: ryhtyä erityistoimiin kaikenlaisen omaisuuden tarualla pörssiosakkeiden verotusarvoperustei- 11868: aliarvostuksen lopettamiseksi verotusarvoja ta. 11869: määrättäessä. 11870: Eräät vuotta 1989 koskevat veronmuutokset 11871: ehdotamme tehtäväksi erillisenä lakina (aloit- Hallitus ei verota yrityksiä 11872: teen 2. lakiehdotus). 11873: Hallitus ei myöskään aio panna suuryrityk- 11874: siä tosiasiallisesti verolle, vaikka Suomessa yri- 11875: Yleisperustelut tysverotus on OECD-maiden alhaisimpia. Yh- 11876: tiöveron hyvitysjärjestelmän muodossa osa yri- 11877: Hallitus ei uudista verotusta tysten veroeduista vain ohjataan niiden omista- 11878: jille. 11879: Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli Todelliseen voittoon perustuva verotus edel- 11880: oli vuonna 1988 vähennysten kirjoittaminen lyttäisi varastojen aliarvostuksen, investointi- 11881: vuoden 1989 tuloveroasteikkoon. Sitä, että varauksen ja tutkimusvähennyksen poistamista 11882: tulo- ja varallisuusverolakiesityksen mukaan sekä poisto-oikeuksien rajoittamista vastaa- 11883: on pääasiassa vain karsittu vähennyksiä ja maan teknistaloudellista kulumista. Kun halli- 11884: lisätty palkansaajille maksuun tulevaa vero- tus ei suunnittele kasinotaloustoimintojen ve- 11885: pohjaa, ei voi kutsua verouudistukseksi. Ky- rottamista leimaveroin, se on julkisen vallan 11886: seessä on ollut taulukkomuutosten rahoitusoh- epäsuora tuki arvopapereiden edestakaisinkier- 11887: jelma, jossa pyritään suurimpien tulojen vero- rättämiselle. Luottojen verotuksen uudistamis- 11888: tuksen keventämiseen. ta koskeva suunnitelma ei epäkohtaa poista. 11889: Verouudistuksen toisessa vaiheessa hallitus Varastovarauksen avulla esimerkiksi suuret 11890: alentaa edelleen suurten tulojen verotusta. rakennusyhtiöt ovat voineet piilottaa voitto- 11891: Omaisuustulojen palkkatuloja keveämpi vero- jaan maaomaisuuteen eli sitä kautta hankkia 11892: tus vahvistetaan. Samanaikaisesti hallitus ko- markkinaosuutta, mikä on auttanut niitä luo- 11893: rottaa liikevaihtoveroa pysyvästi yhdellä pro- maan monopolinomaisen tilanteen mm. pää- 11894: senttiyksiköllä eli siirtää verotusta välilliseen, kaupunkiseudulla. Yhdessä kasinotalouden 11895: pieni- ja keskituloisia rasittavaan suuntaan. vaatiman löysän rahan politiikan kanssa tämä 11896: Hallitus ei siis tahdo käyttää verouudistusta: verotuseduin saavutettu monopolinomainen ti- 11897: tuloerojen tasoittamiseen lanne on selvästi nostanut asumisen hintaa. 11898: - periytyvien varallisuuserojen tasoittami- Yhteisöjen (mm. osakeyhtiöt) varallisuutta ei 11899: seen ole verotettu ollenkaan eikä hallitus esitä sen 11900: - vähäisen yritysverotuksen ja raskaan verottamista. Pääomien hyötykäytön tehosta- 11901: henkilöverotuksen epäsuhdan korjaamiseen. miseksi on yrityksille säädettävä varallisuusve- 11902: ro, jota peritään niiden omaisuuden käyvän 11903: arvon perusteella. 11904: Hallitus ei tasoittaisi tuloeroja 11905: 11906: Tuloerojen tasoittamisen sijasta hallitus Hallitus ei käytä veroja ympäristöpolitiikan 11907: alensi eduskunnassa olevan enemmistönsä tur- aseena 11908: vin suurituloisimpien kansalaisten verotusta 11909: vuonna 1989 ja ehdottaa tämän jatkamista Mikäli verotusta olisi todella uudistettu, ve- 11910: myös vuonna 1990. Se on hinta, jonka sosiali- rolle olisi pantu koko kertakäyttöelämänmuo- 11911: demokraattinen puolue haluaa maksaa nykyi- to: turhakkeet, haitakkeet ja saasteet. Myös 11912: sestä hallitusyhteistyöstä: valtion hoidosta yh- rajallisten luonnonvarojen eli yhteisten resurs- 11913: dessä kokoomuksen kanssa. sien käyttöä pitäisi - ja voisi - verottaa 11914: kaikenlaisen tuhlauksen rankaisemiseksi talou- 11915: dellisin menetelmin: panemalla tuhlaus verolle. 11916: Hallitus ei tasoittaisi varallisuuseroja Se ei saa olla taloudellisesti kannattavaa. 11917: Hallitus ehdottaa tosin polttoaineiden vero- 11918: Rikkaiden verotusta hallitus on keventänyt tuksen uudistamista niin, että verossa otettai- 11919: alentamalla varallisuusveroa, alentamalla su- siin huomioon myös hiilidioksidipäästöt. Esitys 11920: perrikkaiden verotuksen kattosääntöä ja muut- perustuu hallituksen ja Devan eduskuntaryh- 11921: 1989 vp. - LA n:o 84 3 11922: 11923: män sopimukseen, jossa vastapalveluksena De- tähän päivään: teollisuusrakennukset ovat ol- 11924: va auttoi hallitusta saamaan eräät elinkeinotu- leet kokonaan liikevaihtoverottomia samalla 11925: lon verottamisesta annetun lain muutokset py- kun kone- ja laiteinvestoinneille on myönnetty 11926: syvinä voimaan. Veron ohjaava vaikutus on 80 %:n veronalennus. Suunta on väärä, kun 11927: kuitenkin vähäinen verrattuna vuonna 1986 hallituksen esityksestä eduskunnan enemmistö 11928: tehtyyn kielteiseen energiaverouudistukseen. päätti vuonna 1989 jälkimmäisen alennuksen 11929: Sehän suosi teollisuuden muuttumista energia- lisäämistä 90 %:ksi, mikä vähensi liikevaihto- 11930: valtaisemmaksi. veron tuottoa 300 milj. mk vuodessa. Hallitus- 11931: Hallituksen linjana ympäristöasioissa näyt- han vielä aikoo poistaa pysyvästi myös kone- 11932: tää edelleenkin olevan päästänormien hidas ja ja laiteinvestointien liikevaihtoveron v. 1991 ja 11933: varovainen tiukentaminen. Hyvin varovasti muuttaa liikevaihtoverojärjestelmän arvonlisä- 11934: edetään myös verotuksen käyttämisessä täy- verojärjestelmäksi! Niin ikään suunnitellaan 11935: dentävänä ohjauskeinona. Meidän vaatimuk- palvelujen liikevaihtoverollepanoa. 11936: semme on, että normeja tiukennetaan kulloi- 11937: senkin tekniikan antamille rajoille saakka ja 11938: tämän lisäksi monipuolisesti käytetään verotus- Uusi asuntovähennys: keino leikata 11939: ta ohjausvälineenä. Myös kieltojen käyttö on asuntolainojen korkovähennystä? 11940: välttämätöntä. 11941: Hallituksen taholta on syytetty asunnon- 11942: hankkijoita keinottelusta ja on ehdoteltu asun- 11943: Näitä asioita hallitus haluaa tolainojen korkovähennyksen rajoittamista. Si- 11944: tä on rajoitettu mm. omavastuuosuudella ja 11945: Hallitus haluaa tulo- ja varallisuusverolakia leikkurilla. Nyt hallitus ehdottaa rinnakkaisjär- 11946: uudistaessaan seuraavia muutoksia: jestelmää, jos ensiasunnon hankintaan annet- 11947: - TVL:n vähennysten karsinnan jälkeen taisiin asuntovähennys. Kahden rinnakkaisen 11948: progressiivista tuloveroasteikkoa alennetaan. järjestelmän käyttö on mieletöntä: se edellyt- 11949: Asteikkojen muutos suurituloisia suosivaan täisi asianomaisilta itselleen paremman vähen- 11950: suuntaan toteutetaan ns. marginaaliverouudis- nyksen valitsemiseksi kykyä ennakoida oman 11951: tuksen nimellä ja varjolla. Vähennysten karsi- talouden kehitystä muuttuvissa oloissa. Uuden 11952: minen merkitsee aina sitä, että verotus keski- ensiasuntoa koskevan vähennyksen tarkoituk- 11953: määräistyy ottaen yhä vähemmän huomioon sena on aivan ilmeisesti päästä lakkauttamaan 11954: yksilöiden erilaisia tilanteita. nykyinen asuntolainan korkojen vähennysoi- 11955: - Tulojen verollisuutta lisättiin verottamal- keus. 11956: la päivärahoja osittain vuonna 1989. Jatkossa Nykyisissä oloissa oman asunnon hankinta 11957: päivärahaa verotettaisiin vielä enemmän. Lou- on Suomessa pakollista lähes kaikille: vuokra- 11958: nasseteleidenkin verotusarvoa on nostettu, mi- asuntoon yltävät vain harvat. Samalla vain 11959: kä on usean sadan miljoonan suuruinen tulon- harvoin ensiasunto on lopullisen perhekoon 11960: siirto työntekijöiltä työnantajille. mukainen: useimmat siirtyvät asteittain isom- 11961: - Verotuksen enimmäismäärää eli verotuk- paan asuntoon sitä mukaa, kuin aiemman 11962: sen kattosääntöä alennettiin vuodeksi 1989. asunnon lainoja on saatu lyhennetyksi. On 11963: Kun vuonna 1988 veroa jätettiin maksuunpa- siksi syytä varoittaa, että jos luovutaan asunto- 11964: nematta siltä osin kuin se on yli 80 OJo tuloista, lainojen korkojen yleisestä vähennysoikeudes- 11965: hallituspuolueiden äänin täksi luvuksi tuli vuo- ta, tuomitaan moni pieni- ja keskituloinen 11966: den 1989 verotuksessa 70 %; tämä alentaa perhe asumisahtauteen, kun asunnon kokoa ei 11967: superrikkaiden verotusta. Hallitus säilyttäisi voi enää asteittain kasvattaa perheen koolle 11968: luvun 70 % :na. sopivaksi. Hallitus ei näet ole tarjoamassa 11969: - Vaikka omaisuuden myynnistä saatujen tilalle muuta vaihtoehtoa. 11970: tulojen verotusta kiristettiin vuodesta 1989 al- 11971: kaen, myyntivoitot ovat edelleen etuoikeutet- 11972: tua tuloa eikä Suomessa missään tapauksessa Yksityiskohtaiset perustelut 11973: kaikkia tuloja veroteta samalla tavalla. 11974: Elvytyskautena käyttöön otettuja teollisuus- Seuraavassa aloitetta verrataan hallituksen 11975: rakennusten ja laiteinvestointien liikevaihtove- esitykseen n:o 110 ja vuonna 1989 voimassa 11976: rohuojennuksia on lisätty ja niitä on jatkettu olevaan lakiin (1240/88). 11977: 4 1989 vp. LA n:o 84 11978: 11979: II OSA. VEROVELVOLLISUUS joka oli voimassa ennen vuodeksi 1989 säädet- 11980: 2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat tyä lakia. 11981: yhteisöt 50 §. Hallitus ehdottaa kumottavaksi 5 ja 6 11982: momentin, jolloin ulkomaan päiväraha (5 mo- 11983: 16 §. (Kuten HE) Hyväksymme henkilöstö- mentti) ja työmatkasta saatu ateriakorvaus ja 11984: rahaston verottomuuden. asunnon ja erityisen työntekemispaikan välinen 11985: 21 §. (Kuten HE) Yleishyödyllinen yhteisö korvaus työmatkasta (6 momentti) tulevat ve- 11986: on verovelvollinen ainoastaan liiketulosta. Hy- rollisiksi. 11987: väksymme sairaaloiden ym. hoitolaitosten Ehdotamme pykälän muuttamista niin, että 11988: hoito-, askartelu- ja opetustarkoituksessa val- aiempi verottomuus palautuisi. Tällöin 162 §:n 11989: mistettujen tuotteiden sekä bingopelin pitämi- uusi siirtymäsäännös käy tarpeettomaksi. 11990: sestä saadun tulon määrittelemisen laissa tu- 11991: loksi, jota ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön 11992: liiketulona. Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset 11993: 23 §. Vuonna 1989 voimassa olevan lain 2 11994: kohdan mukaan samoin kuin sitä edeltäneen 55 §. Ehdotamme sairaus- ja avustuskasso- 11995: lain mukaan varallisuuden perusteella suoritet- jen suoritusten verovapautta. Tätä tarkoittava 11996: tavasta verosta ovat vapaat säästöpankki sekä 7 kohta lisättäisiin pykälään. Samalla joudu- 11997: säästöpankkien, liikepankkien ja osuuspank- taan tekemään tästä aiheutuva tekninen tarkis- 11998: kien vakuusrahasto samoin kuin hypoteekkiyh- tus 6 kohtaan. 11999: distys. Hallitus esittää sanallista tarkistusta 57 §. Hallitus esitää kumottavaksi 19 koh- 12000: niin, että liikepankkien vakuusrahasto korvat- dan, jonka mukaan veronalaista tuloa eivät ole 12001: taisiin sanoilla "liikepankkien ja Postipankki avustuskassalaissa tarkoitettujen sairauskasso- 12002: Oy:n vakuusrahasto". jen suorittamat etuudet. 12003: Hallitus ei esitä muutosta 3 kohtaan, jonka Ehdotamme, ettei 19 kohtaa kumottaisi, jol- 12004: mukaan varallisuuden perusteella suoritetta- loin myöhemmin lisätty 20 kohta säilyy ennal- 12005: vasta verosta ovat vapaat kotimainen osakeyh- laan eikä siirry 19 kohdaksi. 12006: tiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak- 59 ja 60 §. Kuten hallituksen esityksessä. 12007: kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hä- 12008: nen osuutensa yhteisössä. 12009: Me ehdotamme 2 ja 3 kohdan mukaisen Luovutusvoitot 12010: vapautuksen varallisuusverosta poistettavaksi 69 §. Hallitus ehdottaa omaisuuden luovu- 12011: kumoamaila 3 kohta ja muuttamalla 2 kohta tusvoiton laskennan pohjana olevan 200 000 12012: niin, että varallisuusverosta vapaita olisivat markan alarajan korottamista 210 000 mar- 12013: vain asunto-osakeyhtiöt ja -osuuskunnat tai kaksi. Tämän rajan ylittävältä osalta 40 OJo 12014: vastaavat kiinteistöyhtiöt. Lisäksi vapaita olisi- olisi edelleenkin veronalaista tuloa. Ehdotam- 12015: vat asumista palvelevat kiinteistöhuoltoyhtiöt. me, että rajan ylittävältä osin tuloksi katsottai- 12016: siin 80 OJo. 12017: 70 §. Hallitus säilyttäisi hankintahintaoletta- 12018: 3 luku. Perheverotus mana satunnaista myyntivoittoa tai luovutus- 12019: 24 §ja 29 §. Hallitus ehdottaa luovuttavaksi voittoa laskettaessa 50 OJo luovutushinnasta. 12020: puolisoiden pääomatulojen yhteisverotuksesta Alle kaksi vuotta omistetun osalta olettama 12021: kumoamaila 24 §:n 2 momentti. Tällöin lasten olisi 25 OJo. Hallitus ehdottaa, että 50 OJo :n 12022: pääomatulot lisättäisiin sen vanhemman tuloi- säännöstä sovellettaisiin kuitenkin aina osituk- 12023: hin, jonka kokonaistulot ovat suuremmat. sena eli naimaosana tai avio-oikeuden nojalla 12024: Me kannatamme tasa-arvosyistä ja pienyrit- saatuun. 12025: täjäin tilanteen huomioon ottaen muutosta. Näin korkea hankintahintaolettama merkit- 12026: see keinotteluvoittojen suosimista. 12027: Hyväksymme hallituksen ehdottaman täs- 12028: mennyksen, mutta ehdotamme mainittujen 12029: III OSA. TULON VERONALAISUUS prosenttilukujen alentamista niin, että 50 OJo :n 12030: Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot sijaan tulisi 25 OJo ja 25 OJo :n sijaan 10 OJo. 12031: 71, 73 ja 77 §. Kuten hallituksen esityksessä. 12032: 47 §. Tarkoitus on, että ravintoedun ja lou- 80 §. Hallitus ehdottaa 8 momentin kumoa- 12033: nassetelin verotuksessa palattaisiin käytäntöön, mista eli reserviläispalkan säätämistä verolli- 12034: 1989 vp. - LA n:o 84 5 12035: 12036: seksi. Emme vastusta ehdotusta, mutta sitä on 15 OJo :ksi eli vähennys olisi vain 85 OJo koroista 12037: korotettava vastaamaan verollepanon aiheutta- (1 momentti). Ehdotamme leikkurin poistamis- 12038: ma menetys. ta, jolloin hallituksen 2 momentti siirtyy sisäl- 12039: löltään tarkistettuna 1 momentiksi ja 3 ja 4 12040: momentit vastaavasti 2 ja 3 momenteiksi. 12041: IV OSA. TULOSTA TEHTÄVÄT VÄHEN- Hallitus ehdottaa, että muiden kuin ansiotoi- 12042: NYKSET mintaan liittyvien korkojen vähennyksen enim- 12043: 1 luku. Luonnolliset vähennykset mäismäärä olisi 20 000 markkaa yksinäisellä 12044: henkilöllä ja 22 000 markkaa puolisoilla. Yksi 12045: 83 §. Ehdotamme 2 000 markan omavastuun lapsi korottaisi määrää 3 000 markalla ja kaksi 12046: poistamista työmatkakustannusten vähentämi- tai useampi lapsi 6 000 markalla. Ehdotamme, 12047: sestä. Samalla vähennyksen ylärajaa nostettai- että lapsikorotukset olisivat 4 000 markkaa ja 12048: siin 16 000 markasta 18 000 markaksi. Hallitus 8 000 markkaa (aloitteen 1 momentti). 12049: säilyttäisi ylärajan, mikä vähitellen johtaisi Emme esitä puututtavaksi HE:n 3 moment- 12050: vähennyksen merkityksen vähenemiseen. tiin, joka johtuu uudesta asuntovähennyksestä 12051: 86 §. Kuten hallituksen esityksessä. (aloitteen 2 momentti). 12052: Emme ehdota puutuitavaksi HE:n 4 mo- 12053: menttiin, joka koskee muiden korkovähennys- 12054: 2 luku. Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis- ten enimmäismääriä (aloitteen 3 momentti). 12055: verotuksessa tehtävät vähennykset 12056: Korot 12057: Muut vähennykset 12058: 88 §. Hallitus ehdottaa korkovähennyksen 12059: omavastuun korottamista 900 markasta 1000 97 §. Emme hyväksy omaisuustulovähen- 12060: markaksi. Ehdotamme 1 momentin kumoamis- nyksen enimmäismäärän korottamista 10 000 12061: ta eli omavastuun poistamista. markasta 20 000 markaksi. 12062: 89 §. Hallitus ehdottaa korkovähennykseen 99 §. Ehdotamme sairauskuluväheimyksen 12063: liittyvän 10 OJo:n leikkurin korottamista korottamista seuraavasti: 12064: 12065: 12066: voimassa oleva 12067: laki hallitus aloite 12068: yksinäinen: 12069: - omavastuu ............................. . 300 mk 300 mk ei omavastuuta 12070: - vähennys enintään ..................... . 1 600 mk 1 600 mk 2 000 mk 12071: puolisot: 12072: - omavastuu ............................. . 600 mk 600 mk ei omavastuuta 12073: - vähennys enintään ..................... . 3 200 mk 3 200 mk 4 000 mk 12074: lapsikorotus ............................... . 500 mk 500 mk 1 000 mk 12075: 12076: 12077: 12078: 3 luku. Kokonaistulosta valtionverotuksessa dotamme 12 000 markan yksinhuoltajavähen- 12079: tehtävät vähennykset nystä vuodelta 1989 toimitettavaan verotuk- 12080: seen (1 momentti). 12081: JOI §. Kuten hallituksen esitys. Ehdotamme elatusvelvollisuusvähennystä, 12082: 4 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa jonka suuruus olisi enintään 4 000 markkaa 12083: tehtävät vähennykset alaikäistä lasta kohti (2 momentti). 12084: Ehdotamme opiskelijavähennystä ansiotu- 12085: 105 §. Kuten hallituksen esitys. loista. Sen suuruus olisi 4 000 markkaa (3 12086: 106 § . Ehdotamme, että yksinhuoltajavähen- momentti). 12087: nys korotettaisiin 14 000 markaksi. Tähän 109§. Perusvähennys kuten hallituksen esi- 12088: aloitteeseen sisältyvässä 2. lakiehdotuksessa eh- tyksessä. 12089: 6 1989 vp. - LA n:o 84 12090: 12091: 5 luku. Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä VII OSA. VERO 12092: koskevat erityiset säännökset 1 luku. Valtionvero 12093: 111 §. Kuten hallituksen esityksessä. 146 §. Ehdotamme elatusvelvollisuusvähen- 12094: 2. lakiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellet- nyksen korottamista kolmasosaksi ja sen enim- 12095: tavaksi myös vuodelta 1989 toimiteitavaan ve- mäismäärän korottamista 990 markaksi. Ela- 12096: rotukseen. tusvelvollisten taloudellisen aseman parantami- 12097: 112 §. Kuten hallituksen esityksessä. nen sekä pyrkimys lisätä maksuhalukkuutta 12098: 113 §. Kuten hallituksen esityksessä. tukevat ehdotusta. 12099: 2. lakiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellet- 146 a §. Kuten hallituksen esityksessä. 12100: tavaksi myös vuodelta 1989 toimiteitavaan ve- 12101: rotukseen. 12102: 114 §. Kuten hallituksen esityksessä. VIII OSA. ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 12103: 2. lakiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellet- 12104: tavaksi myös vuodelta 1989 toimiteitavaan ve- 1 luku. Verotuksen kattosääntö 12105: rotukseen. 156 §. Ehdotamme verotuksen kattosäännön 12106: muuttamista vuoden 1989 lain 70 % :sta 12107: 80 %:ksi (1 momentti). 12108: 12109: V OSA. TULON JA MENON JAKSOTT A- 12110: MINEN IX OSA. VOIMAANTULO-JA SIIRTYMÄ- 12111: 2 luku. Menon jaksottaminen SÄÄNNÖKSET 12112: 12113: 116 §. Kuten hallituksen esityksessä. 2. la- 162 §. Emme hyväksy hallituksen esityksen 12114: kiehdotuksessa ehdotamme tätä sovellettavaksi uutta 2 momenttia. 12115: myös vuodelta 1989 toimiteitavaan verotuk- 163 a §. Kuten hallituksen esityksessä. 12116: seen. 164 §. Hallituksen esitykseen nähden poistet- 12117: tu avustuskassat. 12118: 165 §. Kuten hallituksen esitys. 12119: 166 a §. Kuten hallituksen esitys. 12120: VI OSA. VARALLISUUS 167 a §. Kuten hallituksen esitys. 12121: 168 §. Kuten hallituksen esitys. 12122: 1 luku. Varojen veronalaisuus 170 §. Kuten hallituksen esitys. 12123: 120 §. Kuten hallituksen esityksessä. Voimaantulosäännös on muutettu siksi, että 12124: vuotta 1989 koskevat kysymykset on siirretty 12125: 2. lakiehdotukseen, jolloin yksinhuoltajavä- 12126: 2 luku. Varojen arvostaminen hennys voidaan toteuttaa vuoden 1989 osalta 12127: riippumatta siitä, säädetäänkö muutoin tulo- 12128: 134 §. Vuodeksi 1989 hallitus sai eduskun- ja varallisuusverolaki pysyvänä vai yksivuotise- 12129: nan enemmistön taakseen siinä, että pörssino- na. 12130: teerattujen osakkeiden verotusarvo vahviste- Ehdotamme, 12131: taan verotuksessa 70 OJo:ksi. Emme pidä tätä 12132: oikeana vaan ehdotamme prosenttiluvuksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 12133: 100%. lakiehdotukset: 12134: 1989 vp. - LA n:o 84 7 12135: 12136: 12137: 12138: 1. 12139: Laki 12140: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 12141: 12142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12143: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 23 §:n 3 12144: kohta, 24 §:n 2 momentti, 77 §:n 4 momentti, 88 §:n 1 momentti, 150 §:n 2 momentti, jolloin 12145: nykyinen 3 momentti siirtyy 2 momentiksi, 12146: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34, 35 ja 47 §, 12147: 48 §:n 2 momentti, 50§, 55 §:n 6 kohta, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 12148: momentin 1 kohta, 80 §:n 7 kohta, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §, 97 §:n 1 12149: momentti, 99, 101, 105, 106ja 109 §, 111 §:n 2 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 12150: kohta, 134 §, 146 §:n 3 momentti, 151 §, 156 §:n 1 momentti, 159, 160 ja 168 §ja 170 §:n 2 12151: momentti, sekä 12152: lisätään 55 §:ään uusi 7 kohta, 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 12153: momentiksi, 71 §:ään uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 164 12154: ja 165 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § seuraavasti: 12155: 12156: 16 ja 21 § työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko- 12157: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0) maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu 12158: matkustaruiskustannusten korvaus, päiväraha, 12159: 23 § ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka- 12160: Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve- raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu 12161: rosta ovat vapaat: matkakustannusten korvaus; työnantajan mää- 12162: räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin 12163: 2) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta, aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal- 12164: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi 12165: tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä 12166: kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo- asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis- 12167: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo- tä matkoista saaduista matkakustannusten kor- 12168: den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden vauksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta- 12169: tonteista tai rakennuspaikoista, sekä sellainen ruiskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos 12170: osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla 12171: suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin- on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai- 12172: teistöhuollon toimittamisesta omakustannus- suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään 12173: hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy- työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis- 12174: tettäville rakennuksille. paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei 12175: ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus 12176: 29, 34 ja 35 § vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä 12177: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0) asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis- 12178: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor- 12179: 47 § vauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor- 12180: Työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan vaus. 12181: käypään arvoon siten kuin verohallitus vuosit- Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo- 12182: tain tarkemmin määrää. mentissa tarkoitettujen matkakustannusten 12183: korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin- 12184: 48 § kin suorittamia matkakustannusten korvauksia 12185: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta- 12186: vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ- 12187: 50§ tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan 12188: Veronalaista tuloa ei ole, sen;mukaan kuin matkakustannusten korvausta olennaisesti 12189: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää, muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat- 12190: 8 1989 vp. - LA n:o 84 12191: 12192: kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli- 83 § 12193: tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan- Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi- 12194: nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot- detään myös matkakustannuksia asunnosta 12195: taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi- työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu- 12196: muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet- von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu- 12197: tavaa matkakustannusten korvausta koskevat kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi- 12198: määräykset. daan kuitenkin vähentää enintään 18 000 12199: markkaa. 12200: 55 § 12201: Veronalaista tuloa eivät ole: 12202: 86 § 12203: 6) rintamasotilaseläke, rintamalisä, ylimää- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 12204: räinen rintamalisä ja ylimääräinen sotaeläke; 12205: 7) sairaus- ja avustuskassojen maksamat 89 § 12206: lisä- ja täydennyspäivärahat sekä eroavustuk- Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- 12207: set. velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin- 12208: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on 12209: 59 ja 60 § muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko- 12210: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen- 12211: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 23 000 12212: 69 § markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä 12213: Veronalaista tuloa on myös 80 prosenttia on korotettava 4 000 markalla, jos luonnolli- 12214: siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut elätettä- 12215: verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei vänään yksi alaikäinen lapsi, ja 8 000 markal- 12216: ole otettu huomioon satunnaista myyntivoittoa la, jos tällaisia lapsia on kaksi tai useampia. 12217: määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa. (2 ja 3 mom. kuten 3 ja 4 mom. hallituksen 12218: esityksessä n:o 110) 12219: 70 § 12220: Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden 97 § 12221: luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus- Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- 12222: hinnasta vähennetään 25 prosenttia siitä tai vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä 12223: luovutushinnan puolta määrää suurempi omai- saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo- 12224: suuden hankintamenon poistamaHa olevan vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra- 12225: osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin 12226: yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta 12227: omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden 12228: myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no- kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor- 12229: jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo- kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50 12230: vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot 12231: määrää laskettaessa vähennetään kuitenkin ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen- 12232: vain 10 prosenttia siitä tai tätä määrää suurem- nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen 12233: pi omaisuuden hankintamenon poistamatta perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu- 12234: olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden ruinen ja enintään 8 000 markkaa. 12235: menojen yhteismäärä. Vastikkeetta saadun 12236: omaisuuden hankintamenoksi katsotaan pe- 12237: rintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusar- 99 § 12238: vo. Hankintamenoon luetaan myös omaisuu- Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja 12239: den perusparannusmenot verovelvollisen omis- perheenjäsenensä sairauskuluja enintään 2 000 12240: tusaikana. markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 12241: yhteensä enintään 4 000 markkaa. Enimmäis- 12242: määriä on korotettava 1 000 markalla jokaises- 12243: 71, 73 ja 80 § ta alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on 12244: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys). 12245: 1989 vp. - LA n:o 84 9 12246: 12247: 101 ja 105 § 146 a ja 151 § 12248: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 12249: 12250: 106§ 156 § 12251: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol- 12252: naistulosta vähennetään 14 000 markkaa, jos lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena 12253: hän on verovuonna elättänyt alaikäistä lasta, verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo- 12254: eikä häneen sovelleta puolisoita koskevia sään- den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion- 12255: nöksiä (yksinhuoltajavähennys). veron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus- 12256: Verovelvollinen, joka verovuonna on suorit- maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää- 12257: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön rä on suurempi kuin 80 prosenttia verovelvolli- 12258: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- sen valtionverotuksessa vahvistetusta verotetta- 12259: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna vasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei 12260: suorittamaosa sanotun elatusavun määrän, panna tämän määrän yli menevää valtionveron 12261: kuitenkin enintään 4 000 markkaa alaikäistä osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus- 12262: lasta kohden (kunnallisverotuksen elatusvelvol- lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus 12263: lisuusvähennys). maksuunpannaan kuitenkin kokonaan. 12264: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- 12265: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 12266: 4 000 markkaa ansiotulosta, jos verovelvolli- 159 § 12267: nen on verovuonna vähintään seitsemän kuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12268: kauden ajan saanut säännöllistä ja täyttä ope- kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 12269: tusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, am- ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 12270: mattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa näi- sa. Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa 12271: hin verrattavassa oppilaitoksessa (kunnallisve- lakia sovelletaan sellaisena kuin se oli ennen 12272: rotuksen opiskelijavähennys). tämän lain voimaantuloa sellaisin poikkeuksin 12273: kuin siitä on erikseen säädetty lailla ( 1 ) 12274: 109,111,112,113,114, 116ja 120§ eräistä vuodelta 1989 toimitettavassa verotuk- 12275: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) sessa sovellettavista poikkeuksista tulo- ja va- 12276: rallisuusverolakiin. 12277: 134 § (2 momentti kuten hallituksen esityksessä 12278: Arvopaperipörssissä noteeratun osakkeen n:o 110) 12279: verotusarvoksi vahvistetaan 100 prosenttia sen 12280: käyvästä arvosta. Näiden osakkeiden, arvopa- 160 ja 163 a § 12281: peripörssissä noteerattujen obligaatioiden sekä (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 12282: vakioitujen optioiden ja termiinien arvo vah- 12283: vistetaan 133 §:ssä mainittua ehdotusta teke- 164 § 12284: mättä. 12285: Reserviläispalkka, joka on verovapaata tu- 12286: 146 § loa ennen tätä lakia, on verovapaata tuloa 12287: myös tätä lakia sovellettaessa, jos se makse- 12288: Valtionverotuksessa suurimman osan vero- taan vuotta 1990 edeltäneeltä ajalta. 12289: vuodesta Suomessa asunut verovelvollinen, jo- 12290: ka on suorittanut lapsen elatusta koskevan 165, 166 a, 167 a, 168 ja 170 § 12291: lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuo- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 12292: miolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 12293: tuloverostaan kolmasosan verovuonna suorit- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 12294: tamaosa elatusavun määrästä, kuitenkin enin- kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 12295: tään 990 markkaa alaikäistä lasta kohti (valti- ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 12296: onverotuksen elatusvelvollisuusvähennys). sa. 12297: 12298: 12299: 12300: 12301: 2 2900200 12302: 10 1989 vp. - LA n:o 84 12303: 12304: 2. 12305: Laki 12306: eräistä vuodelta 1989 toimiteltavassa verotuksessa sovellettavista poikkeuksista tulo- ja varalli- 12307: suusverolakiin 12308: 12309: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12310: 12311: 1§ (Kuten 113 §:n 3 mom. hallituksen esitykses- 12312: Tässä laissa säädetään vuodelta 1989 toimi- sä n:o 110) 12313: tettavassa verotuksessa sovellettavista eräistä 12314: poikkeuksista tulo- ja varallisuusverolakiin 5 § 12315: (1240/88). Tulo- ja varallisuusverolain 114 §:n 3 mo- 12316: menttina sovelletaan näin kuuluvaa säännöstä: 12317: 2 § (Kuten 114 §:n 3 mom. hallituksen esitykses- 12318: Tulo- ja varallisuusverolain 106 §:n asemesta sä n:o 110) 12319: sovelletaan näin kuuluvaa säännöstä: 6§ 12320: (Kuten 106 § hallituksen esityksessä n:o 110) Tulo- ja varallisuusverolain 116 §:n asemesta 12321: sovelletaan näin kuuluvaa säännöstä: 12322: 3§ (Kuten 116 § hallituksen esityksessä n:o 110) 12323: Tulo- ja varallisuusverolain 111 §:n 2 mo- 12324: mentin asemesta sovelletaan näin kuuluvaa 7 § 12325: säännöstä: Tulo- ja varallisuusverolain 163 a §:nä sovel- 12326: (Kuten 111 §:n 2 mom. hallituksen esitykses- letaan näin kuuluvaa säännöstä: 12327: sä n:o 110) (Kuten 163 a § hallituksen esityksessä n:o 12328: 110) 12329: 4 § 8§ 12330: Tulo- ja varallisuusverolain 113 §:n 3 mo- Tämä laki tulee voimaan pmvana 12331: mentin asemesta sovelletaan näin kuuluvaa kuuta 1989. Sitä sovelletaan vuodelta 1989 12332: säännöstä: toimitettavassa verotuksessa. 12333: 12334: 12335: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 12336: 12337: Esko Seppänen Claes Andersson Pekka Leppänen 12338: Raila Aho Pertti Lahtinen Timo Laaksonen 12339: Arvo Kemppainen Esko Helle 12340: 1989 vp. 12341: 12342: Lakialoite n:o 85 12343: 12344: 12345: 12346: 12347: Jouppila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 101 §:n 12348: muuttamisesta 12349: 12350: 12351: Eduskunnalle 12352: 12353: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12354: 12355: Aloitteessa ehdotetaan, että valtionverotuk- työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, jos ve- 12356: sessa verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on rovelvollinen on työnantajan asemassa ja hoi- 12357: oikeus vähentää kokonaistulostaan hoitajana taja on hoitanut verovelvollisen tai tämän puo- 12358: toimivalle henkilölle maksamansa ennakonpi- lison lapsia, vanhempia tai muita omaisia eikä 12359: dätyksen alainen palkka sekä siitä suoritetut verovelvollinen tai puoliso ole saanut yhteis- 12360: työnantajan sairausvakuutus-, kansaneläke-, kunnallista tukea tähän tarkoitukseen. 12361: 12362: 12363: 12364: 12365: ALOITTEEN PERUSTELUT 12366: 12367: Tulo- ja varallisuusverolakiin on aiemmin Kaikkein inhimillisin hoitotyön muoto, koti- 12368: sisältynyt ns. lastenhoitajavähennys. Kotona hoito, on huolestuttavasti vähentynyt yhteis- 12369: tapahtuva hoitotyö on kustannuksiltaan edulli- kunnassamme. Tulo- ja varallisuusverolain 12370: sempaa kuin laitoshoito. Kotihoidossa lasten ja muuttaminen ehdotetulla tavalla on yksi keino 12371: muiden hoitoa tarvitsevien mahdollisimman in- edistää kotihoidon mahdollisuuksia maassam- 12372: himillisestä kohtelusta voidaan parhaiten pitää me. 12373: kiinni. Edellä esitty tulo- ja varallisuusverolain 12374: Sosiaalisesti on perusteltua, että verotukselli- muutos tulisi voimaan vuoden 1990 alusta ja 12375: sin keinoin tuetaan sellaisia verovelvollisia, sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 12376: joilla on tahtoa järjestää lapselle, vanhemmalle 1990 toimitettavassa verotuksessa. 12377: tai muulle hoidon tarpeessa olevalle omaiselle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12378: kotihoitoa. Kun verovelvollinen suorittaa hy- 12379: vinvointiyhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä, on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12380: kohtuullista, että julkinen valta antaa verohel- lakiehdotuksen: 12381: potuksia. 12382: 12383: 12384: 12385: Laki 12386: tulo- ja varallisuusverolain 101 §:n muuttamisesta 12387: 12388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja 12389: varallisuusverolain (1240/88) 101 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 12390: 12391: 101 § ovat maksaneet palkkaa verovelvollisen tai tä- 12392: män puolison lapsia, vanhempia tai muita 12393: Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo- omaisia hoitaneelle henkilölle, on oikeus vä- 12394: lisoilla yhdessä, jotka työnantajan asemassa hentää kokonaistulostaan hoitajana toimivalle 12395: 12396: 290020D 12397: 2 1989 vp. - LA n:o 85 12398: 12399: henkilölle maksamansa ennakonpidätyksen Tämä laki tulee voimaan päivänä 12400: alainen palkka sekä siitä suoritetut työnantajan kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 12401: sairausvakuutus-, kansaneläke-, työeläke- ja ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 12402: tapaturmavakuutusmaksut. sa. 12403: 12404: 12405: 12406: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989 12407: 12408: Riitta Jouppila Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo 12409: Ritva Laurila Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg 12410: Henrik Lax Ben Zyskowicz Riitta Saastamoinen 12411: Kimmo Sasi Kirsti Ala-Harja Heikki A. Ollila 12412: Anneli Taina Lea Kärhä Oiva Savela 12413: Juhani Alaranta Pirjo-Riitta Antvuori Liisa Hilpelä 12414: Eva-Riitta Siitonen Juhani Laitinen Pirkko Ikonen 12415: 1989 vp. 12416: 12417: Lakialoite n:o 86 12418: 12419: 12420: 12421: 12422: Rantanen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n 12423: muuttamisesta 12424: 12425: 12426: Eduskunnalle 12427: 12428: Rintamalisän myöntäminen on nykyisin kyt- Kun kuitenkin kansaneläkkeen työkyvyttö- 12429: ketty kansaneläkkeen saamiseen. Tätä on kui- myyseläkettä saavat rintamasotilaat saavat ny- 12430: tenkin pidettävä perusteettomana, koska rinta- kyisin 65 vuotta nuorempanakin rintamalisää, 12431: malisän saaminen merkitsee eräissä tapauksissa tulee tältä osin kytkentä säilyttää. 12432: sitä, että henkilön on edullisempaa jättää kan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 12433: saneläke ja sen myötä rintamalisä ottamatta, nioittavasti, 12434: koska niiden ottaminen alentaa puolison elä- 12435: kettä enemmän kuin hyöty on. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12436: Rintamalisä on tunnustuksenomainen etuus. lakiehdotuksen: 12437: Tästä syystä sen saamiseen tulee olla oikeus, 12438: vaikka ei haluakaan ottaa kansaneläkettä. 12439: 12440: 12441: 12442: Laki 12443: rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta 12444: 12445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12446: kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain 9 §:n 4 momentti, 12447: sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (589/86), ja 12448: muutetaan 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa 12449: (1085/80), näin kuuluvaksi: 12450: 12451: 9§ 12452: Rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 65 vuot- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12453: ta tai joka saa kansaneläkelain mukaista työ- kuuta 199 12454: kyvyttömyyseläkettä, maksetaan rintamalisää 12455: 852 markkaa vuodessa. 12456: 12457: 12458: 12459: 12460: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 12461: 12462: Jorma Rantanen Jukka Roos Sinikka Hurskainen-Leppänen 12463: Matti Saarinen Reijo Lindroos Matti Vähänäkki 12464: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari 12465: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen Jouni Backman 12466: Pekka Leppänen Esko Seppänen Jouko Skinnari 12467: Claes Andersson Anna-Kaarina Louvo Markku Pohjola 12468: Lea Kärhä Kalle Röntynen Kirsti Ala-Harja 12469: 290020D 12470: 2 1989 vp. - LA n:o 86 12471: 12472: Pauli Saapunki Anneli Taina Heikki A. Ollila 12473: Toimi Kankaanniemi Riitta Myller Annikki Koistinen 12474: Kimmo Sarapää Heikki Rinne Matti Väistö 12475: Riitta Saastamoinen Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Valli 12476: Lauri Metsämäki Riitta Uosukainen Pertti Lahtinen 12477: Ilkka Joenpalo Tarja Kautto Hannu Tenhiälä 12478: Kari Rajamäki Anssi Rauramo Juhani Laitinen 12479: Pekka Haavisto Kaarina Dromberg Henrik Westerlund 12480: Timo Kietäväinen Oiva Savela Ritva Vastamäki 12481: Taisto Tähkämaa Eeva-Liisa Moilanen Matti Maijala 12482: Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen Erkki Pulliainen 12483: Esko Aho Einari Nieminen Aapo Saari 12484: Eero Paloheimo Ilkka-Christian Björklund Kari Häkämies 12485: Aimo Ajo Kari Urpilainen Sauli Niinistö 12486: Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre Jussi Ranta 12487: Arja Alho Riitta Järvisalo-Kanerva Iiro Viinanen 12488: Antero Kekkonen Lauha Männistö Mikko Elo 12489: Arto Lapiolahti Matti Luttinen Timo Roos 12490: Markus Aaltonen Juhani Vähäkangas Antti Kalliomäki 12491: Pauli Uitto Raimo Vuoristo Anna-Liisa Jokinen 12492: Urpo Leppänen Saara-Maria Paakkinen Osmo Soininvaara 12493: Risto Ahonen Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa 12494: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Esko Almgren 12495: Kalevi Mattila Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa 12496: Heikki Kokko Pertti Hietala Boris Renlund 12497: Sakari Knuuttila Päivi Varpasuo Lea Mäkipää 12498: Håkan Nordman Kerttu Törnqvist 12499: 1989 vp. 12500: 12501: Lakialoite n:o 87 12502: 12503: 12504: 12505: 12506: Laaksonen ym.: Ehdotukset laiksi vuodelta 1990 toimitettavassa 12507: valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 12508: senteista sekä laiksi perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §:n 12509: muuttamisesta 12510: 12511: 12512: Eduskunnalle 12513: 12514: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12515: 12516: Aloite on tarkoitettu vaihtoehdoksi hallituk- tämme suurituloisten tuloveron kiristämistä. 12517: sen esitykselle n:o 109. Ehdotamme tuloveroas- Perintö- ja lahjaveroon ehdotamme taulukon 12518: teikkoon pieni- ja keskituloisille suurempaa alaosaan alennusta ja vastaavasti suuriin varal- 12519: alennusta kuin hallitus esittää. Vastaavasti esi- lisuuksiin lisää veroa. 12520: 12521: 12522: 12523: 12524: ALOITTEEN PERUSTELUT 12525: 12526: Veroasteikot ja prosentit Hallituksen meneillään olevan "kokonaisve- 12527: rouudistuksen" keskeisenä toimena on margi- 12528: Hallitus on alentanut rikkaiden maksamaa naaliverojen alentaminen. Hallitus kiinnittää 12529: varallisuusveroa eikä aiokaan säätää varalli- huomiota tuloverotuksen progressiivisuutta ku- 12530: suusveroa yhtiöille. Hallituksen peruslähtökoh- vaavaan marginaaliveroprosenttiin siksi, ettei 12531: ta, joka edellyttää olemassa olevien tulo- ja puhuttaisi siitä, paljonko kukin maksaa veroja 12532: varallisuussuhteiden säilyttämistä, on yhteis- ja paljonko kullakin on veronmaksukykyä. 12533: kunnallisesti epäoikeudenmukainen. Alentaessaan jo toisen kerran ylimpiä margi- 12534: Hallitus haluaa korottaa liikevaihtoveroa py- naaliprosentteja huomattavasti hallitus tosiasi- 12535: syvästi yhdellä prosenttiyksiköllä. Se ja suuri- allisesti haluaa suurituloisten tuloveron tuntu- 12536: tuloisten verotuksen keventäminen lisäävät vaa alentamista. Tuhannen suurituloisimman 12537: epäoikeudenmukaisuutta. Hallitus luopuu yh- verotuksessa tämä merkitsee kymmenientuhan- 12538: teiskunnallisesta yhteisvastuusta ja pyrkiruises- sien markkojen veronalennusta eli alennusta, 12539: tä tasa-arvoon. Hallitus ei enää puhukaan joka vastaa monen pienituloisen vuoden palk- 12540: verotuksen kevenemisestä vaan tuloverotuksen kaa. 12541: kevenemisestä. Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli 12542: Yhteiskunnan rikkauden lisääntyessä kapita- on ensinnäkin ollut vähennysten kirjoittaminen 12543: listisen yhteiskunnan markkinavoimat jakavat tuloveroasteikkoon: tehdään kokonaisuuden 12544: alituisesti tuloja ja varallisuutta uudelleen. Oi- kannalta tekninen muutos, ei verouudistusta. 12545: keudenmukainen verotus pyrkisi yhteiskunnan Toiseksi tuloerojen tasoittamisen sijasta halli- 12546: vähävaraisten ja yksinomaan palkkatuloillaan tus alentaa suurituloisimpien verotusta ja lupaa 12547: elävien työntekijöiden sekä toimihenkilöiden vastakin alentaa. 12548: käytettävissä olevien tulojen lisäämiseen pää- Ehdotamme ylimpien tuloryhmien verotuk- 12549: omatuloja ja varallisuusverotusta kiristämällä. sen lisäämistä ja vastaavasti alimpien tuloryh- 12550: 12551: 2900200 12552: 2 1989 vp. - LA n:o 87 12553: 12554: mien verotuksen lieventämistä. Pidämme ta- Perintö- ja lahjavero 12555: voitteena, että kaikille taattaisiin perusturva, 12556: joka olisi 3 000 markkaa kuukaudessa. Hallitus ei ehdota perintö- ja lahjaverolain 12557: Tulo- ja varallisuusverolakia koskevassa muuttamista. Me sen sijaan ehdotamme sitä 12558: aloitteessamme (ed. Seppäsen lakialoite n:o 84) muutettavaksi niin, että suurimmista perinnöis- 12559: ehdotamme eräiden palkansaajilla aikaisemmin tä ja lahjoista perittäisiin nykyistä tuntuvampi 12560: olleiden perusteitujen vähennysten ottamista vero. Vero nousisi yli miljoonan markan perin- 12561: jälleen käyttöön. Samalla ehdotamme suurten töosuudesta ja alkaisi kasvaa voimakkaasti yli 12562: omaisuuksien haltijoiden suojaksi verotusta 2 miljoonan markan perintöosuudesta. Emme 12563: vastaan kehitetyn verotuksen kattosäännön pidä oikeana, että eriarvoisuus saa kertyä ja 12564: prosenttiluvun nostamista, jotta heidät pan- kasaantua sukupolvesta toiseen. On syytä 12565: naan maksamaan veroa todellisen maksukyvyn muistaa, että rikkain tuhannesosa kotitalouk- 12566: mukaan. sista omistaa nettovarallisuutta enemmän kuin 12567: Yhteisöjen varallisuusveroprosentiksi ehdo- köyhempi puolisko kansaa. 12568: tamme 2 ja samalla katsomme, että osakeyh- Toisaalta ehdotamme perhesuhteisiin liitty- 12569: tiöt ja osuuskunnat tulee saattaa varallisuudes- vien ja irtaimistoa koskevien vähennysten nos- 12570: taan verolle (vrt. tulo- ja varallisuusverolakia tamista. Samalla vähennys suotaisiin myös pe- 12571: koskeva lakiaioitteemme n:o 84). Se on omiaan rinnönjättäjää hoitaneelle henkilölle. 12572: tehostamaan yritysvarallisuuden käyttöä ja sa- Ehdotamme, 12573: malla voidaan osa teknologiahyödystä siirtää 12574: yhteiskunnan käyttöön. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 12575: Yhteisöjen tuloveroprosentin ehdotamme lakiehdotukset: 12576: nostettavaksi 40 OJo :iin. 12577: 12578: 12579: 1. 12580: Laki 12581: vuodelta 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 12582: senteista 12583: 12584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12585: 12586: 1§ 3§ 12587: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa Progressiivinen veroasteikko on seuraava: 12588: määrätään tulo- ja varallisuusvero tässä laissa 12589: olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mu- Verotettava Vero alarajan Vero alarajan 12590: varallisuus kohdalla ylittävästä va- 12591: kaan. rallisuudesta 12592: mk mk Ofo 12593: 2§ 12594: 1 000 000 500 1,5 12595: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa- 12596: 1 600 000 9 500 1,6 12597: va: 31 900 1,8 12598: 3 000 000 12599: Verotettava tulo Vero alarajan Vero alarajan 12600: kohdalla ylittävästä 4§ 12601: tulon osasta Yhteisön tuloveroprosentti on 40 ja yhteisön 12602: mk mk % varallisuusveroprosentti 2. 12603: 41 000- 54 000 50 10 12604: 54 000- 67 000 1 350 19 5§ 12605: 67 000- 94 000 3 820 24 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12606: 94 000-148 000 10 360 29 kuuta 1990. 12607: 148 000-265 000 25 960 38 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 12608: 265 000-300 000 70 420 47 ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 12609: 300 000- 86 870 53 mun. 12610: 1989 vp. - LA n:o 87 3 12611: 12612: 2. 12613: Laki 12614: perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §:n muuttamisesta 12615: 12616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö_- ja 12617: lahjaverolain 12 ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä marraskuuta 1985 annetussa la1ssa 12618: (876/85), näin kuuluviksi: 12619: 12620: 12 § 14 § 12621: Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vä- Perintöveroa maksetaan: 12622: hentää: I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 12623: 1) perinnönjättäjän puoliso 40 000 markkaa, 12624: 2) sellainen perinnönjättäjän lapsi tai otto- Veron vakioerä Vero-OJo 12625: Verotettavan osuuden osuuden alara- ylimene- 12626: lapsi tahi näiden rintaperillinen, joka verovel- arvo jan kohdalla västä 12627: vollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahdek- mk mk osasta 12628: saatoista vuotta, 8 000 markkaa sekä sen lisäk- 12629: 15 000- 37 500 200 6 12630: si 1 800 markkaa jokaiselta täydeltä vuodelta, 12631: 37 500- 75 000 1 550 8 12632: jonka hän on alle kahdeksantoista vuoden iän; 12633: 75 000- 150 000 4 550 10 12634: 3) perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi 12635: 150 000- 300 000 12 050 11 12636: sellainen rintaperillinen, joka sairaudesta, vias- 12637: 300 000- 450 000 28 550 12 12638: ta tai vammasta aiheutuneen pysyvän haitan 12639: 450 000- 750 000 46 550 12,5 12640: tähden on ansiotyöhön kykenemätön, edellises- 12641: 750 000-1 050 000 84 050 13 12642: sä kohdassa mainittujen määrien lisäksi 16 000 12643: 1 050 000-2 000 000 151 000 14 12644: markkaa; 12645: 2 000 000-3 000 000 284 000 20 12646: 4) vähintään viimeiset kymmenen vuotta en- 12647: 3 000 000- 484 000 25 12648: nen perinnönjättäjän kuolemaa hänen palve- 12649: luksessaan ollut ja häntä hoitanut henkilö 12650: II veroluokassa asteikon mukainen vero kak- 12651: 8 000 markkaa; sekä 12652: sinkertaisena; ja 12653: 5) perinnönjättäjän puoliso ja peril:mönjä~t~ 12654: III veroluokassa asteikon mukainen vero 12655: jän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rmtapenl~l 12656: kolminkertaisena, kuitenkin enintään 60 OJo ve- 12657: nen taikka 4 kohdassa mainittu henkilö, mil- 12658: loin jäämistään sisältyy perinnönjättäjän ko- rotettavan osuuden arvosta. 12659: tiin kuuluneita huone- ja talouskaluja, vaattei- 12660: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12661: ta sekä muuta asuntoirtaimistoa, tällaisen 12662: kuuta 1990 ja sitä sovelletaan niihin tapauk- 12663: omaisuuden osalta sen arvon, enintään kuiten- 12664: siin, joissa verovelvollisuus alkaa lain voi- 12665: kin 20 000 markkaa. 12666: maantulopäivänä tai sen jälkeen. 12667: 12668: 12669: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 12670: 12671: Timo Laaksonen Esko Helle Pekka Leppänen 12672: Esko Seppänen Pauli Uitto Lauha Männistö 12673: Jarmo Wahlström Juhani Vähäkangas Pertti Lahtinen 12674: Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja 12675: Raila Aho 12676: 1989 vp. 12677: 12678: Lakialoite n:o 88 12679: 12680: 12681: 12682: 12683: P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta 12684: annetun lain 17 §:n muuttamisesta 12685: 12686: 12687: Eduskunnalle 12688: 12689: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12690: 12691: Aloitteessa ehdotetaan vammaisten autove- teena tässä tapauksessa olisi myös se, että 12692: ron palautusetua koskevien säännösten muut- oman auton hankinta on välttämätöntä vam- 12693: tamista niin, että kaikki vaikeasti vammaiset ja maisen vapaa-ajantoimintoihin osallistumisen 12694: tästä syystä tosiallisesti liikuntaesteiset voisivat vuoksi. Tämä mahdollistaisi myös eläkkeelle 12695: saada autoveron palautuksen hankkiessaan siirtyville vammaisille oikeuden autoveron pa- 12696: oman auton. Iautukseen. 12697: Myös niille vammaisille, joiden liikuntaestei- Aloitteessa ehdotetaan autoveron palautus- 12698: syys on vähäisempää, esitetään edun myöntä- määrien enimmäistason korottamista autojen 12699: mistä, mikäli vammainen tarvitsee autoa työn, hinnannousuja vastaavasti. 12700: toimen tai opiskelun vuoksi. Uutena perus- 12701: 12702: 12703: 12704: 12705: ALOITTEEN PERUSTELUT 12706: 12707: 1. Nykyinen tilanne väksyttävistä käyttötarkoituksista. Auton han- 12708: kinnan on oltava hakijan toimen, työn tai 12709: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain ammattiin valmistumista varten tapahtuvan 12710: 17 §:n (284/69) (jäljempänä: autoverolain) mu- opiskelun hoitamisen kannalta olennaisen tar- 12711: kaisissa palautushakemuksissa on hylättyjen peellinen. 12712: päätösten osuus kasvanut huomattavasti. Kun Autoveron palautusta vammaisuuden perus- 12713: hylättyjen päätösten osuus vuonna 1980 oli teella hakeneet ovat myös saaneet havaita, ettei 12714: 23,5 OJo kaikista palautushakemuksista, oli vas- Helsingin piiritullikamari tai tullihallitus yhä 12715: taava luku vuoden 1989 ensimmäisen vuosi- useammassa tapauksessa arv101 vamman 12716: puoliskon päättyessä jo 44,1 % jätetyistä hake- haitta-astetta samoilla perusteilla kuin hakijan 12717: muksista, vaikka lain säännöksiä tuona aikana oma lääkäri. Osittain ongelmana on käytetty 12718: ei ole muutettu. haitta-asteprosentteihin perustuva arviointita- 12719: Hylättyjen hakemusten lukumäärä johtuu pa, joka ei vastaa uusimmassa vammaishuolto- 12720: osittain autoverolain 17 §:n muotoilusta. Se lainsäädännössä tunnustettua vaikeavammai- 12721: sallii tulliviranomaisille liian laajan harkinta- suuden ja liikuntaesteisyyden määrittelytapaa. 12722: vallan. Vammaisille annetun autoveron palau- Ongelmana on myös se, ettei muutoksenha- 12723: tusedun rajoittaminen on toteutettu muun kujärjestelmää ole saatettu vastaamaan nykyi- 12724: muassa tulkitsemalla suppeasti liikuntavam- siä oikeusturvavaatimuksia. Yhä edelleenkin 12725: man käsitettä. Toinen epäkohta on autovero- ensiasteen muutoksenhakuelimenä toimii sa- 12726: lain 17 §:ään sisältyvä määritelmä auton hy- man hallinnon ylempi viranomainen eli tulli- 12727: 12728: 2900200 12729: 2 1989 vp. - LA n:o 88 12730: 12731: hallitus, jolle Helsingin piiritullikamarin pää- tuksen (759/87) kunnille asettamat velvoitukset 12732: töksestä voidaan valittaa. Tässä menettelyssä kuljetuspalvelujen järjestämisestä vammaisille 12733: hakijan todellisen vamman aiheuttamaa hait- merkitsevät sitä, että vaikeavammaiselle on 12734: taa ei voida saattaa ulkopuolisen asiantuntija- järjestettävä mahdollisuus suorittaa välttämät- 12735: elimen ja ulkopuolisen muutoksenhakuelimen tömien työhön ja opiskeluun liittyvien matko- 12736: tutkittavaksi. jen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhden- 12737: Edelleen ongelmana on autoveron palautus- suuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa 12738: edun määrän jälkeenjääneisyys. Vuonna 1986 matkaa kuukaudessa. 12739: toteutetun korotuksen jälkeen palautuksen Invalidien asuntotoimikunnan mietinnössä 12740: enimmäismääriä ei ole tarkistettu autojen han- (Komiteanmietintö 1983:31) arvioitiin yli 12741: kintahintoja kohoamista vastaaviksi. Vuonna 80 OJo:n haitta-asteen vammaisia olleen hiukan 12742: 1987 Tilastokeskuksen laatiman kuluttajahin- yli 12 000, joista sai tuolloin oman auton 12743: taindeksiin sisältyvän alaindeksin mukaan au- hankinnassa autoveron palautuksen vain noin 12744: tojen hinnat nousivat mainittuna vuonna kes- 29 OJo. Lukumäärän alhaisuus selittyy edellä 12745: kimäärin noin 4,1 OJo ja vastaavasti vuonna todetuista puutteista, joita autoveron palautus- 12746: 1988 5 OJo. säännökseen sisältyy. Mikäli vaikeasti vammai- 12747: set edelleen menettävät - esimerkiksi eläkkeel- 12748: le siirtyessään - autoveron palautusedun, li- 12749: 2. Lainsäädännön kehitys ja tarpeiden muutos sääntyy kuntien rasitus kuljetusvelvoitteiden 12750: järjestämisen osalta kohtuuttomasti. Asiantun- 12751: Hallituksen esityksessä (n:o 219/1986 vp.) tija-arvioiden mukaan myöskään käytettävissä 12752: ns. vammaispalvelulaiksi ja sen yksityiskohtai- oleva invataksikalusto ja sitä ylläpitävä nykyi- 12753: sissa perusteluissa sivutaan vaikeavammaisuut- nen henkilöstö ei ole riittävä odotettavissa 12754: ta toteamalla, että asianomaisen lain nojalla olevien kuljetustarpeiden tyydyttämiseen. 12755: annettavassa asetuksessa määritellään sellainen 12756: vaikeavammainen, jolle kunta on velvollinen /\ 12757: järjestämään vammaispalvelulain 8 §:n 2 mo- 3. Uudet autoveron /palautukselle asetettavat 12758: mentin mukaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. edellytykset ' 12759: Vammaisuuden perusteella järjestettävistä 12760: palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 3.1. Vammaisuuden määrittely 12761: (759/87) 5 §:n mukaan vaikeavammaisena pi- 12762: detään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia Autoverolain 17 §:n tulkinta ja osin vanhen- 12763: liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairau- tunut sanamuoto kytkee oikeuden autoveron 12764: tensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliiken- palautukseen toisaalta ortopedisesti diagnosti- 12765: nevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vai- soituihin liikuntavammoihin, mikä sulkee pois 12766: keuksia. lukuisan joukon muista lääketieteellisistä syistä 12767: Vammaispalvelulakiin sisällytetyllä kuljetus- johtuvia liikuntaesteitä, esimerkiksi neurologi- 12768: palvelujen järjestämisvelvollisuudella oli tar- sista vammoista johtuvan liikuntaesteisyyden. 12769: koitus turvata perustelujen mukaan vaikea- Toisaalta tiukan prosentuaalinen, vanhan in- 12770: vammaisten omatoiminen suoriutuminen. Täl- validihuoltolain mukaiseen ajatteluun nojaava 12771: lä tarkoitetaan muun muassa työssä käymisen, liikunta- tai näkövamman käsite sulkee vam- 12772: opiskelun, asioimisen, virkistyksen ja yhteis- maispalvelulain tarkoituksen (kyky omatoimi- 12773: kunnallisen osallistumisen tai niihin verratta- seen suoriutumiseen) vastaisesti lukuisat vam- 12774: van toiminnan mahdollistamista. maiset koteihinsa. 12775: Vammaispalvelulain lähtökohtana on vam- Vaikeavammaisuuden määrittely tässä la- 12776: maisen omatoimisen elämän turvaaminen. Täl- kiehdotuksessa lähtee siitä, että kaikki sellaiset 12777: lä haluttiin purkaa niitä sosiaalisia esteitä, vaikeat viat, vammat tai sairaudet, jotka ai- 12778: jotka ovat vammaisen omatoimisen elämän heuttavat tosiasiallisen esteen vammaisen sosi- 12779: pidäkkeinä. Lain sisältö on selvästi laajempi aaliselle kanssakäymiselle kotipiirin ulkopuo- 12780: kuin autoverolain palautuksessa omaksuttu lii- lella, tulee hyväksyä autoveron palautusedusta 12781: kunta- tai näkövamman käsite ja sen sisältämä päätettäessä. Edelleen säännöksen muotoilussa 12782: henkilö piiri. on luovuttu haitta-asteprosentteihin tiukasti si- 12783: Vuonna 1992 voimaan tulevan vammaispal- dotuista edellytyksistä muiden kuin lievimmin 12784: velulain (380/87) ja sen nojalla annetun ase- vammaisten osalta. Tämä poikkeus on joudut- 12785: 1989 vp. - LA n:o 88 3 12786: 12787: tu tekemään säännöksen muotoiluun liittyvien 4. Palautusedun määrä 12788: vaikeuksien vuoksi. 12789: Voimassa olevan lain 17 §: n 1 momenttiin Autoverolain 17 § :n 1 ja 2 momenttiin sisäl- 12790: sisältyvien 80 ja 60 prosentin haitta-asteiden tyviä autoveron palautusmääriä tulisi korottaa 12791: korvaaminen sanallisilla muotoiluilla pyrkii sii- autojen hintakehitystä vastaavasti noin 12792: hen, että palautusedusta päätettäessä lähtökoh- 8 OJo :lla. Tämä merkitsisi lain 17 § :n 1 momen- 12793: tana on oltava vian, vamman tai sairauden tin ensimmäisen markkamäärän korottamista 12794: laadusta riippumatta sen tosiasiallisesti aiheut- 22 400 markasta 24 200 markkaan ja toisen 12795: tama liikuntaeste, minkä poistamiseen autove- 29 600 markasta 32 000 markkaan. 12796: ron palautuksella tulisi pyrkiä. Lain 17 §:n 2 momentin markkamäärää tuli- 12797: si vastaavasti korottaa 14 600 markasta 15 800 12798: markkaan. 12799: 3.2. Auton hankintaperusteet ja autoveron pa- 12800: lautus 12801: 5. Lainsäädännön kehittäminen 12802: Säännöstä on niin ikään uudistettava siten, 12803: että autoveron palautusedellytykset olisivat Hallituksen tulee pikaisesti saattaa vireille 12804: kaikilta muiltakin osin yhdenmukaiset vam- lainvalmistelu, jolla tulisi uudistaa vammaisten 12805: maispalvelulain tarkoituksen kanssa. Vam- autoveron palautusta koskevien asioiden viran- 12806: maispalvelulain keskeisiä tavoitteita on edistää omaiskäsittely nykyisiä oikeusturvakäsityksiä 12807: vammaisten tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yh- vastaavaksi. 12808: denvertaiseen elämään muiden kansalaisten Autoveron palautuksessa vammaisuuden pe- 12809: kanssa. rusteella on kysymys sosiaalisesta edusta, jon- 12810: Tämä edellyttää, että autoverolain veronpa- ka luontevin ensiasteen päätöksentekoviran- 12811: lautussäännökseen kirjataan hyväksyttäviksi omainen ei ole Helsingin piiritullikamari. 12812: auton hankintaperusteiksi myös mahdollisuuk- Näiden asioiden ensimmäisenä käsittelyvi- 12813: sien turvaaminen virkistystoimintaan ja yhteis- ranomaisena voisivat olla aivan hyvin Kansan- 12814: kunnalliseen osallistumiseen tai muuhun niihin eläkelaitoksen paikallistoimistot, joiden pää- 12815: verrattavaan toimintaan. töksestä voitaisiin valittaa ensi asteessa vakuu- 12816: Tämä uudistus merkitsisi muun muassa sitä, tusoikeuteen ja lopulta korkeimpaan hallinto- 12817: että myös eläkkeellä olevilla vammaisilla olisi oikeuteen. 12818: mahdollisuus käyttää hyväkseen autoveron pa- Olennaista voimassa olevan käsittelymenet- 12819: lautusta oman auton hankinnassa. Varsinkin telyn puutteiden korjaamiseksi on kuitenkin se, 12820: syrjäisimmillä seuduilla ja pienissä maaseutu- ettei saman hallinnon sisällä tulisi voida toista- 12821: kunnissa oma auto on ainoa jokapäiväisen miseen ratkaista kansalaisen oikeusturvaan 12822: liikkumisen mahdollistava kulkuneuvo. olennaisesti vaikuttavaa asiaa vain siirtämällä 12823: Vaikka vammaispalvelulaki edellyttääkin sitä hallinnon ylemmälle viranomaiselle, vaan 12824: kunnalta kuljetuspalvelujen järjestämistä vam- se tulisi voida saattaa puolueettoman, mieluim- 12825: maiselle henkilölle, eivät kuntien voimavarat min tuomioistuintyyppisen valituselimen tutkit- 12826: vielä vuonna 1992, jolloin vammaispalvelulain tavaksi. 12827: velvoitteet tulevat voimaan, riitä kaikkien vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12828: keasti vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu- 12829: jen järjestämiseen muun kuin aivan välttämät- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 12830: tömän liikkumisen osalta. lakiehdotuksen: 12831: 4 1989 vp. - LA n:o 88 12832: 12833: Laki 12834: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta 12835: 12836: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 12837: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 12838: 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa 12839: (906/86), sekä 12840: lisätään 17 §:ään uusi 6 momentti, seuraavasti: 12841: 12842: 17 § ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 12843: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa haltijaksi on rekisteröity sellainen vammainen, 12844: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen 12845: haltijaksi on rekisteröity: puuttumisen tai toiminnan vajavuuden tahi 12846: 1) sellainen vammainen, jonka mahdollisuus niiden toiminnan vajavuuden aiheuttavan sai- 12847: omatoimiseen liikkumiseen kotipiirin ulkopuo- rauden vuoksi siten alentunut, että hänen pysy- 12848: lelle on kokonaan estynyt vaikean vian, vam- vä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia. 12849: man tai sairauden johdosta ja jonka henkilö- Helsingin piiritullikamarin on hakemuksesta 1 12850: kohtaiseen käyttöön auto tulee, tai momentissa säädetyillä ehdoilla määrättävä 12851: 2) sellainen vammainen, jonka mahdollisuus valtion varoista maksettavksi takaisin 60 pro- 12852: omatoimiseen liikkumiseen kotipiirin ulkopuo- senttia maahantuonnin yhteydessä suoritetusta 12853: lelle on estynyt muulla tavoin ja jolle auton tai auton hintaan sisältyvästä verosta, kuiten- 12854: hankinta on hänen toimensa, työnsä tai am- kin enintään 15 800 markkaa. Palautusta 12855: mattiin valmistumista varten tapahtuvan opis- myönnetään vain autosta, jonka hankinta on 12856: kelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, tai hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis- 12857: mikäli auto muussa tapauksessa on välttämä- tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami- 12858: tön vammaisen vapaa-aikaan liittyvän virkis- seksi olennaisen tarpeellinen, tai mikäli auto 12859: tystoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumi- muussa tapauksessa on välttämätön vammai- 12860: sen tai muun niihin verrattavan toiminnan sen vapaa-aikaan liittyvän virkistystoiminnan 12861: vuoksi, Helsingin piiritullikamarin on hake- ja yhteiskunnallisen osallistumisen tai muuhun 12862: muksesta määrättävä aseHamillaan ehdoilla niihin verrattavan toiminnan vuoksi. Hakemus 12863: valtion varoista maksettavaksi takaisin maa- voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- 12864: hantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton hin- ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 12865: taan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 24 200 viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä 12866: markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla ajassa. 12867: merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, 12868: että hänen on käytettävä automaattivaihteista Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty autove- 12869: autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edel- ron palautettavista markkamääristä, ne on ase- 12870: lytyksin enintään 32 000 markkaa. Jos auto on tuksella vuosittain tarkistettava vastaamaan Ti- 12871: ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, lastokeskuksen pitämästä kuluttajahintaindek- 12872: kun haltija on rekisteröity auton omistajaksi. sin alaindeksistä ilmeneviä autojen hankinta- 12873: Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on hintojen muutoksia. 12874: rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on 12875: tehtävä viimeistään 7 §:n 1 momentissa sääde- 12876: tyssä ajassa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12877: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa kuuta 1990. 12878: 12879: 12880: 12881: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989 12882: 12883: Pekka Leppänen Esko Helle Esko Seppänen 12884: Pauli Uitto Lauha Männistö Timo Laaksonen 12885: Juhani Vähäkangas Raila Aho Pertti Lahtinen 12886: Claes Andersson Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja 12887: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 12888: 1989 vp. 12889: 12890: Lakialoite n:o 89 12891: 12892: 12893: 12894: 12895: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain väli- 12896: aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta sai- 12897: rausvakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo- 12898: delta 1990 12899: 12900: 12901: Eduskunnalle 12902: 12903: Eduskunta on vuosia vaatinut hallitukselta Hallitus ilmoittaa kylmästi, että hallitusoh- 12904: toimenpiteitä sosiaaliturvamaksujen määräyty- jelman mukaisesti se parantaa työvoimavaltais- 12905: misperusteiden muuttamiseksi. Syksyllä 1987 ten yritysten asemaa, mutta koska kokonaisve- 12906: eduskunta edellytti, että hallitus parantaa työ- rouudistuksen toteuttaminen on vielä kesken ja 12907: voimavaltaisten yritysten asemaa uudistamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuun liittyvä lain- 12908: nykyisin palkkaperusteisina kerättävien sosiaa- valmistelu vaatii vielä selvitystä, ehdotetaan 12909: liturvamaksujen rahoitusjärjestelmää. Edelleen vuoden 1990 maksuista säädettäväksi yksivuo- 12910: eduskunta edellytti, että hallitus selvityttää pi- tisella lailla. Tässä esityksessä ei ole toteutettu 12911: kaisesti sosiaaliturvamaksujen vaikutuksen mitään eduskunnan edellyttämistä toimista. 12912: työllisyyteen ja työttömyyteen. Samalla tuli Kaikista eduskunnan lausumista huolimatta 12913: selvittää, voidaanko yksityisiltä yrityksiltä hallitus esittää edelleenkin kunnilta ja kirkolta 12914: edellyttää työllistämisvastuuta sosiaaliturva- perittäväksi muuta julkista sektoria korkeam- 12915: maksujen mahdollisen alentamisen seuraukse- paa sosiaaliturvamaksua, mikä on vielä huo- 12916: na. Syksyllä 1988 sosiaalivaliokunta totesi, et- mattavasti yksityisen sektorin maksua korke- 12917: tei hallitus ole huolehtinut eduskunnan edellyt- ampi. Yksityisen sektorin työnantajien sv-mak- 12918: tämien selvitysten tekemisestä, ja toisti aikai- su on vain 1,45 OJo, kun kunnilta kerätään 12919: semmat esityksensä. 3,95 %, seurakunnilta 4,20 % ja valtiolta 12920: Viimeksi vastauksessaan hallituksen esityk- 2, 70 % ennakkoperinnän alaisen palkan mää- 12921: seen n:o 40 eduskunta edellytti toistamiseen rästä. Työnantajien maksamista sv-maksuista 12922: hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansanelä- palautuu valtaosa takaisin työnantajille korvik- 12923: ke- ja sairausvakuutusmaksuja koskevan jär- keena sairausajan palkan maksamisesta ja nä- 12924: jestelmän kehittämiseksi siten, että se kohtelee mä palautukset ovat vielä verovähennyskelpoi- 12925: valtiota ja kuntia tasapuolisesti yksityiseen sia työnantajille, joten yksityisten työnantajien 12926: työnantajaan nähden ja seurakuntia kuntiin vastuu työntekijöiden sairauskustannuksista 12927: nähden, sekä siten, että menettelyyn ei sisälly jää vähäiseksi. Tätä työnantajat eivät kuiten- 12928: kunnallisten palvelujen kehityksen kannalta kaan koskaan muista mainita valittaessaan 12929: haitallisia vaikutuksia. sotu-maksujen korkeutta. 12930: Eduskunta edellytti jälleen hallituksen anta- Työnantajan kansaneläkemaksuun hallitus 12931: van pikaisesti esityksen työvoimavaltaisten yri- esittää kaikilla tasoilla 0,5 % :n alennusta, joka 12932: tysten aseman parantamiseksi. Samalla edelly- ei siis millään tavoin vie eteenpäin eduskunnan 12933: tettiin huolehdittavan siitä, ettei sosiaaliturvan asettamia tavoitteita. Se merkitsee vain sitä, 12934: rahoitus vaarannu. että valtion takuusuoritus kansaneläkerahas- 12935: Hallitus ei miltään osin ole edes yrittänyt toon kasvaa 960 miljoonalla markalla. Se on 12936: noudattaa eduskunnan tahtoa. Sosiaaliturva- omiaan estämään kansaneläkeuudistuksen IV 12937: maksujen työllisyysvaikutuksista ei vieläkään vaiheen toteuttamisen ja välttämättömän lisä- 12938: ole tehty minkäänlaista selvitystä, vaikka se on osan tasokorotuksen. 12939: ollut hallituksen keskeinen peruste myönnetyil- Työnantajan lapsilisämaksujen perimättä 12940: le alennuksille jo yli kymmenen vuoden ajan. jättämisellä annetaan kaikille työnantajille jo 12941: Selvityksen tekemisen työllistämisvastuun aset- lähes 5 miljardin markan helpotus ensi vuon- 12942: tamiseksi yrityksille hallitus on sivuuttanut täy- na. Näillä varoilla voitaisiin korottaa lapsilisiä 12943: sin. yli kaksinkertaisiksi. 12944: 2900200 12945: 2 1989 vp. - LA n:o 89 12946: 12947: Tässä vaiheessa ehdotamme kaikkiin työnan- Myös 59 § on poistettava, koska kansaneläke- 12948: tajamaksuihin porrastusta siten, että niissä rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ta- 12949: otettaisiin huomioon sekä poistot että varauk- kuusuoritus on säilytettävä 10 OJo :ssa. 12950: set, jolloin maksut eivät rasita nykyisellä taval- Vakuutetun kansaneläkemaksun esitämme 12951: la työvoimavaltaisia yrityksiä. Pienyritykset tu- hyväksyttäväksi hallituksen esityksen mukaise- 12952: lisi sen sijaan mahdollisuuksien mukaan va- na eli 1,55 pennin suuruisena, mutta sairaus- 12953: pauttaa maksuista. Esitämme, että kuntatyön- vakuutusmaksun ehdotamme aleunettavaksi 12954: antajille ei aseteta muita suurempia maksuja. 1, 7 pennistä 1 penniin. 12955: Hallitus esittää aleunettavaksi kuntien lisä- Ehdotamme, 12956: osakustannusten osuutta 0, 77 pennistä 0, 72 12957: penniin veroäyriltä. Esitämme korotuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 12958: poistamista kokonaan eli 62 §:n poistamista. lakiehdotukset: 12959: 12960: 12961: 12962: 12963: 1. 12964: Laki 12965: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 12966: 12967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun 12968: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti, 12969: sellaisina kuin ne ovat, 3 § :n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 /82) 12970: ja 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), näin kuuluviksi: 12971: 12972: 3§ maan maakunnalta, kunnalliselta liikelaitokset- 12973: ta, kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-luteri- 12974: Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen laiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seura- 12975: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna kuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokun- 12976: 3,50 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal- nalta ja sen seurakunnalta maksua peritään 12977: kan määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan 4,45 prosenttia työntekijälle suoritetun ennak- 12978: valtionverotuksessa verovelvollisen työnanta- koperinnän alaisen palkan määrästä. 12979: jan viimeksi toimitettua verotusta varten anta- 12980: massa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan 12981: käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien 5§ 12982: säännönmukaisten poistojen ja varausten yh- Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle 12983: teismäärä on ollut suurempi kuin 300 000 kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä. 12984: markkaa, maksun suuruus on viimeksi toimi- 12985: tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena 12986: kuitenkin 5,50 prosenttia ennakkoperinnän Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12987: alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan- kuuta 1990. 12988: tajan edellä tarkoitettujen poistojen ja varaus- Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan 12989: ten määrä on ollut suurempi kuin 600 000 vuonna 1990 maksetuista palkoista suoritetta- 12990: markkaa, sanottu maksu on 7,50 prosenttia vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 12991: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1990 toimitettavas- 12992: Kuitenkin valtiolta ja sen laitokselta, Ahvenan- sa verotuksessa. 12993: 1989 vp. - LA n:o 89 3 12994: 12995: 2. 12996: Laki 12997: vuodelta 1990 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta 12998: 12999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 13000: 13001: 1§ kansaneläkemaksu- sairausvakuutusmaksu- 13002: Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta prosentti prosentti 13003: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo- 3,50 0,75 13004: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu- 5,50 1,25 13005: kuuta 1970 annetussa laissa (742/70), on sää- 7,50 2,75 13006: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on 13007: sanottu maksu 1 penni vakuutetulle vuodelta Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta 13008: 1990 toimitettavassa kunnallisverotuksessa maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000 13009: määrätyltä veroäyriltä. markkaa. Työnantajan sairausvakuutusmak- 13010: sua peritään kuitenkin valtiolta ja sen laitoksel- 13011: 2§ ta, Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnallisel- 13012: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- ta liikelaitokselta, kunnalta ja kuntainliitolta, 13013: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne- evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakun- 13014: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se nalta ja seurakuntaliitolta sekä ortodoksiselta 13015: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa kirk~okunnalta ja sen seurakunnalta 1,25 pro- 13016: (613178), on säädetty työnantajan sairaus- senttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta 13017: vakuutusmaksusta, peritään työnantajan sai- 1989 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suorite- 13018: rausvakuutusmaksua työntekij~lle 1 päivänä tun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. 13019: tammikuuta tai sen jälkeen sanottuna vuonna 13020: suoritetun palkan määrästä työnantajan sanot- 3§ 13021: tuna vuonna maksaman kansaneläkemaksun Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 13022: mukaan seuraava prosenttimäärä: kuuta 1990. 13023: 13024: 13025: 13026: 13027: 3. 13028: Laki 13029: työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta 1990 13030: 13031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 13032: 13033: 1§ palkan määrästä työnantajan sanottuna vuon- 13034: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- na maksaman kansaneläkemaksun mukaan 13035: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne- seuraavan taulukon mukaan: 13036: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se 13037: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa kansaneläkemaksu- lapsilisämaksu 13038: (613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä- prosentti 13039: maksusta, maksua peritään työntekijälle 1 päi- 3,50 1 OJo 13040: vänä tammikuuta 1990 ja sen jälkeen sanottu- 5,50 2% 13041: na vuonna suoritetun ennakkoperinnän alaisen 7,50 3% 13042: 4 1989 vp. - LA n:o 89 13043: 13044: Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta 2§ 13045: maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 13046: markkaa. kuuta 1990. 13047: 13048: 13049: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 13050: 13051: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine 13052: Pertti Lahtinen Esko Seppänen Pauli Uitto 13053: Lauha Männistö Timo Laaksonen Pekka Leppänen 13054: Juhani Vähäkangas Raila Aho Vappu Säilynoja 13055: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström Heli Astala 13056: 1989 rd. 13057: 13058: Lagmotion nr 90 13059: 13060: 13061: Donner: Förslag tili lag om ändring av 7 § bibliotekslagen 13062: 13063: Tili Riksdagen 13064: 13065: Biblioteksväsendet utgör ur kulturpolitisk rens område, kan man konstatera att det inte 13066: synvinkel en över hela landet välfungerande går att förverkliga en videoutlåning enligt bib- 13067: organisation. Biblioteken har en etablerad liotekens traditionella utlåningspolicy. Ges där- 13068: ställning speciellt vad gäller rollen som budbä- emot biblioteken rätt att uppbära en ersättning 13069: rare av den litterära kulturen. Nya tider ställer för utlåningen av videoprogram, möjliggör det 13070: dock nya krav och tack vare det heltäckande en snabbare utvidgning av verksamheten. Det 13071: nät biblioteksväsendet bildar kunde även an- finns för tillfället möjlighet att låna videopro- 13072: nan kultur än enbart den litterära med fördel gram vid ca 70 av landets över 1260 bibliotek. 13073: spridas via biblioteken. En sådan ny form Siffran visar att det ännu finns mycket att göra 13074: kunde förmedlingen av videoprogram vara. innan ett heltäckande videoutlåningsnät funge- 13075: Speciellt viktigt vore det att videoutlåningen rar. 13076: sker så att framförallt inhemska program kun- En över hela landet heltäckande videopro- 13077: de lånas via biblioteken. Biblioteken kunde gramutlåning skulle vara en kulturåtgärd av 13078: med fördel, framförallt vad gäller den in- betydelse. Inte enbart för den filmintresserade 13079: hemska filmproduktionen, fungera som ett publiken utan även för dem som idag produce- 13080: kompletterande distributionsnät tili biografer- rar inhemsk kvalitetsfilm. Speciellt betydelse- 13081: na. full vore en heltäckande utlåning då antalet 13082: Bibliotekens tjänster har av tradition varit biograflokaler kraftigt minskat under de senas- 13083: kostnadsfria för konsumenten. Något den även te åren. En utlåning via biblioteken skulle 13084: bör vara i framtiden vad gäller utlåningen av vidare möjliggöra tillgång tili filmer som inte 13085: böcker. Däremot är det motiverat att tiliåta längre visas vid biograferna eller som inte 13086: biblioteken att uppbära en ersättning för utlå- anses vara lönsamma att på kommersiell väg 13087: ningen av videoprogram. hyras ut. 13088: Mot bakgrunden av hur litet som förverkli- Med hänvisning tili det ovan anförda före- 13089: gats av det som den s.k. Videokommissionen i slår jag 13090: sitt betänkande från 1988 föreslog, och med 13091: beaktande av regeringens i övrigt njugga in- att Riksdagen skal/ godkänna jöljan- 13092: ställning tili nya satsningar, speciellt på kultu- de lagförslag: 13093: 13094: Lag 13095: om ändring av 7 § bibliotekslagen 13096: 13097: 1 enlighet med riksdagens beslut ändras 7 § bibliotekslagen av den 21 mars 1986 (235/86) som 13098: följer: 13099: 13100: 7 § det uppbära ersättning för förfarande som 13101: A vgifter och ersättningar. Biblioteken får strider mot reglerna för nyttjande av bibliote- 13102: anlitas avgiftsfritt, dock så att ett bibliotek har ket samt en reserveringsavgift som motsvarar 13103: rätt att uppbära ersättning för videoprogram- skäliga omkostnader. 13104: utlåningstjänster. 13105: Ett bibliotek kan vidare av den som anlitar Denna lag träder i kraft den 19 13106: 13107: 13108: Helsingfors den 17 oktober 1989 13109: 13110: Jörn Donner 13111: 290020D 13112: 1989 vp. 13113: 13114: Lakialoite n:o 90 Suomennos 13115: 13116: 13117: 13118: Donner: Ehdotus laiksi kirjastolain 7 §:n muuttamisesta 13119: 13120: 13121: Eduskunnalle 13122: 13123: Kirjastolaitos on kulttuuripoliittisesta näkö- lainaamista voida toteuttaa kirjastojen perin- 13124: kulmasta katsottuna koko maan kattava, hyvin teisen lainaamispolitiikan mukaisesti. Jos kir- 13125: toimiva organisaatio. Kirjastoilla on vakiintu- jastoille sen sijaan annetaan mahdollisuus pe- 13126: nut asema erityisesti kirjallisen kulttuurin vies- riä korvaus video-ohjelmien lainaamisesta, tä- 13127: tinviejinä. Uudet ajat asettavat kuitenkin uusia mä mahdollistaa toiminnan nopean laajentami- 13128: vaatimuksia, ja kattavan verkostonsa ansiosta sen. Tällä hetkellä video-ohjelmia voi lainata 13129: myös muuta kuin pelkästään kirjallista kult- noin 70:stä maamme yli 1 260 kirjastosta. Lu- 13130: tuuria voisi mainiosti levittää kirjastojen kaut- ku osoittaa, että vielä on paljon tehtävää, 13131: ta. Eräänä tällaisena uutena muotona voisi olla ennen kuin kattava videoiden lainausverkosto 13132: video-ohjelmien välittäminen. saadaan toimivaksi. 13133: Erityisen tärkeää olisi, että videoiden lainaa- Koko maan kattava video-ohjelmien lainaa- 13134: rnineo tapahtuisi siten, että ennen kaikkea mistoiminta olisi merkittävä kulttuuriteko; ei 13135: kotimaisia ohjelmia voitaisiin lainata kirjas- pelkästään elokuvista kiinnostunutta yleisöä 13136: toista. Kirjastot voisivat hyvin toimia erityisesti vaan myös nykyään kotimaisten laatuelokuvien 13137: kotimaisen elokuvatuotannon osalta elokuva- tuottajia ajatellen. Erityisen merkityksellistä 13138: teattereita täydentävänä jakeluverkkona. olisi kattavan lainaustoiminnan aikaansaami- 13139: Kirjastojen palvelut ovat perinteisesti olleet nen elokuvateattereiden määrän vähennyttyä 13140: kuluttajalle ilmaisia, millaisina niiden tulee voimakkaasti viime vuosina. Kirjastojen kautta 13141: pysyäkin kirjojen lainaarnisen osalta. Sen si- tapahtuva lainaarnineo mahdollistaisi edelleen 13142: jaan on perusteltua sallia kirjastojen periä sellaisten elokuvien saatavuuden, joita ei enää 13143: korvaus video-ohjelmien lainaamisesta. esitetä elokuvateattereissa tai joita ei pidetä 13144: Kun otetaan huomioon se, miten vähän ns. kaupallista vuokrausta ajatellen kannattavina. 13145: videotoimikunnan vuonna 1988 mietinnössään Edellä olevan perusteella ehdotan, 13146: ehdottamista toimenpiteistä on toteutunut sa- 13147: moin kuin hallituksen muutoinkin nurja suh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13148: tautuminen uusiin menoeriin erityisesti kult- lakiehdotuksen: 13149: tuurin alalla, voidaan todeta, ettei videoiden 13150: 13151: 13152: Laki 13153: kirjastolain 7 §:n muuttamisesta 13154: 13155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjasto- 13156: lain (235/86) 7 § näin kuuluvaksi: 13157: 13158: 7 § sun sääntöjen vastaisesta menettelystä kirjas- 13159: Maksut ja korvaukset. Kirjaston käyttö on ton käytössä sekä kohtuullisia ilmoittamiskulu- 13160: maksutonta kuitenkin siten, että kirjasiolla on ja vastaavan varausmaksun. 13161: oikeus periä korvaus video-ohjelmien vuokraa- 13162: mispalveluista. Tämä laki tulee voimaan päivänä 13163: Kirjasto voi edelleen periä käyttäjäitä mak- kuuta 19 13164: 13165: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1989 13166: 13167: Jörn Donner 13168: 290020D 13169: 1989 vp. 13170: 13171: Lakialoite n:o 91 13172: 13173: 13174: 13175: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttami- 13176: sesta 13177: 13178: 13179: Eduskunnalle 13180: 13181: Lapsen aiheuttamat keskimääräiset kustan- sa osoitettu liittyvän selvästi lasten lukumää- 13182: nukset sosiaalihallitus arvioi jo vuoden 1986 rään. Monilapsiset perheet ovat usein sellaisia, 13183: rahan arvossa noin 1 000 markaksi kuukaudes- että vain toisen vanhemman on mahdollista 13184: sa. Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu oikeu- käydä ansiotyössä. Edelleen ehdotamme, että 13185: denmukaisimmin ja yksinkertaisimmin lapsili- yksinhuoltajaperheiden lasten aseman turvaa- 13186: sien avulla. Tämä on ollut Devassa toimivien miseksi myös yksinhuoltajille maksettaisiin ko- 13187: johdonmukainen linja. Aivan viime vuosina rotettua lapsilisää 150 mk/kk lasta kohti. 13188: kaikki puolueet ovat alkaneet tukea lapsilisien Elatusvelvollisia tulisi tukea siten, että he 13189: kehittämistä keskeisenä lapsiperheiden talou- voisivat paremmin osallistua lastensa huoltoon 13190: dellisena tukimuotona. Deva on asettanut ta- ja luonapitoon. Ruotsissa ei elatusvelvollisuus- 13191: voitteeksi lapsilisien nostamisen 1 000 mark- vähennystä verotuksessa ole poistettu, koska ei 13192: kaan kuukaudessa lasta kohti vuoteen 1990 ole katsottu voitavan löytää korvaavaa tukea. 13193: mennessä. Devan eduskuntaryhmän mielestä lapsilisän 13194: Vaikka viime vuosina on lapsilisien korotta- korotuksen 150 mk/kk maksaminen elatusvel- 13195: miseen saatu vauhtia, eivät lapsilisät ole vielä vollisille lasta kohti, silloin kun he ovat huo- 13196: läheskään kolminkertaistuneet sosiaalidemo- lehtineet elatusmaksuista, olisi tulotasosta riip- 13197: kraattien lupausten mukaisesti. Holkerin halli- pumaton oikeudenmukainen tapa tukea heidän 13198: tuksen aikana lapsilisät ovat nousseet 40- osallistumistaan huolenpitoon lapsista. 13199: 50 OJo lasten määrästä riippuen. Lapsilisien määrät muodostuvat seuraavasti: 13200: Hallitus esittää lapsilisiin ensi vuonna vain 13201: 15 OJo:n korotuksia vasta 1.10.1990 lukien. Alle markkaa/kk 13202: 3-vuotiaiden lapsilisiä ei korotettaisi lainkaan. HE Deva 13203: 1.10.1989 1.10.1990 1.1.1990 13204: Verouudistus on aiheuttanut verotuksen kiris- 13205: tymistä erityisesti monilapsisille perheille. Tätä 1. lapsi 255 293 1 000 13206: hallitus yrittää nyt korjata esittämällä viiden- 2. lapsi 296 340 1 000 13207: nestä ja kustakin seuraavasta lapsesta makset- 3. lapsi 382 439 1 000 13208: tavaan lapsilisään 80 markan korotusta kuu- 4. lapsi 497 572 1 150 13209: kaudessa 1.3.1990 alkaen. Monilapsisten per- 5. lapsi 599 769 1 150 13210: heiden verotuksen kiristymistä tänä vuonna se alle 3-v. korotus 107 107 13211: ei mitenkään helpota. Myös yksinhuoltajien ja alle 8-v. korotus 150 13212: elatusvelvollisten verotus on kiristynyt. Yksin- yksinhuolt.korotus 150 13213: huoltajien verotuksen korjaamista jo tämän elatusvelv. lapsilisä 150 13214: vuoden verotuksessa hallitus käyttää pelinap- 13215: pulana yrittäessään saada oppositiota hyväksy- Lapsesta, joka on täyttänyt 16 mutta ei 17 13216: mään pysyvästi tulo- ja varallisuusverolain, vuotta, maksetaan nykyisin jatkettua lapsili- 13217: jossa lapsiperheiden etuja ei suinkaan ole tur- sää, joka on aina ensimmäisestä lapsesta mak- 13218: vattu. settavan lapsilisän suuruinen. Lain mukaan 13219: Hallitus ei ole useaan vuoteen korottanut jatkettu lapsilisä ei vaikuta muiden lapsien 13220: alle 3-vuotiaiden lapsilisää. Deva esittää kaikil- lapsilisiin, mikä tarkoittaa sitä, että vanhim- 13221: le alle 8-vuotiaille maksettavaksi korotettua pien lasten täyttäessä 16 vuotta, kaikkien nuo- 13222: lapsilisää 150 mk/kk. Deva esittää lapsilisää rempien lapsilisä putoaa asteikolla. Se merkit- 13223: maksettavaksi korotettuna myös neljännestä ja see lapsiperheille lapsilisien pienenemistä aika- 13224: kustakin seuraavasta lapsesta, koska lapsiper- na, jolloin menot eivät suinkaan pienene. Siir- 13225: heiden toimeentulo-ongelmien on tutkimuksis- ryttäessä kuukausittain maksettavaan lapsili- 13226: 290020D 13227: 2 1989 vp. - LA n:o 91 13228: 13229: sään on maksukausi lyhentynyt sen kuukauden man kertymän mukaisesti, mutta maksujärjes- 13230: loppuun, jolloin ikäraja on saavutettu, kun telmää muuttamalla pieniä ja työvoimavaltai- 13231: aiemmin lapsilisää on maksettu aina kyseisen sia yrityksiä suosivaksi, lisäisi 5 mrd. markkaa 13232: vuosineljänneksen loppuun. Tämä on merkin- käytettäväksi lapsilisiin. Lisäksi tarvittavat 2 13233: nyt perheille menetyksiä. mrd. markkaa on kerättävä suurituloisten tulo- 13234: Deva ehdottaa lapsilisän maksamista tavalli- verotusta kiristämällä. Näin lapsen oikeudesta 13235: sena lapsilisänä 18 vuoden iän täyttämiseen lähtevä lapsilisäjärjestelmä, joka takaa lapsili- 13236: saakka. Ehdotamme myös lapsilisien sitomista sän kaikille lapsille, on mahdollista toteuttaa 13237: indeksiin. oikeudenmukaisesti. 13238: Devan ehdotusten mukaan lapsilisiin tarvit- Devan mielestä tulisi selvittää myös lapsili- 13239: taisiin noin 15 mrd. markkaa. Budjettiesityk- sien maksaminen lapsista, jotka vanhempien 13240: sessä on lapsilisiin varattu 4 mrd. markkaa. opiskelun tai työn vuoksi esimerkiksi kehitys- 13241: Lapsien perusteella myönnetyt verotuet ovat yhteistyöprojekteissa asuvat ulkomailla ja joil- 13242: noin 4 mrd. markkaa. Koska verotuet eivät la ei siellä ole oikeutta vastaaviin etuuksiin. 13243: hyödytä lainkaan kaikkein pienituloisimpia Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13244: lapsiperheitä, tulisi ne muuttaa lapsilisinä mak- 13245: settavaksi, kuten olemme esittäneet. Työnanta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13246: jan lapsilisämaksujen palauttaminen aikaisem- lakiehdotuksen: 13247: 13248: Laki 13249: lapsilisälain muuttamisesta 13250: 13251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 13252: (541/48) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §, sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 13253: 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti 6 päivänä 13254: tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa 13255: (72/87), 2 §:n 1 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 13 § 1 päivänä 13256: kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337 /62), seuraavasti: 13257: 13258: 1§ dessa lasta kohti elatusmaksun suorittaneelle 13259: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- elatusvelvolliselle. 13260: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, 2§ 13261: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta 13262: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai 13263: lapsesta. oikeus lapsilisään alkanut, sen kuukauden lop- 13264: Lapsilisän määrä on 1 000 markkaa kuukau- puun saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa 13265: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §: ssä tar koite- 1 §:ssä mainitun iän. 13266: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa. 13267: 13268: 13 § 13269: 1a § Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh- 13270: Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee. 13271: sään oikeutetusta, kahdeksaa vuotta nuorem- Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo- 13272: masta sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta livuosittain. 13273: lapsesta korotettuna 150 markalla kuukaudes- 13274: sa. Myös yksinhuoliajalle lapsilisä suoritetaan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 13275: korotettuna 150 markalla lasta kohti kuukau- kuuta 1990. Ennen tämän lain voimaantuloa 13276: dessa. voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä- 13277: Lapsilisää suoritetaan 150 markkaa kuukau- miin toimenpiteisiin. 13278: 13279: 13280: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989 13281: 13282: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 13283: 1989 vp. 13284: 13285: Lakialoite n:o 92 13286: 13287: 13288: 13289: 13290: Renko ym.: Ehdotus laiksi museoiden valtionosuuksista ja -avus- 13291: tuksista annetun lain muuttamisesta 13292: 13293: 13294: Eduskunnalle 13295: 13296: Museoiden valtionosuudet ja -avustukset · ammatillisesti hoidetut museot saadaan mah- 13297: määrittelevää museolakia valmisteltiin yli 15 dollisimman nopeasti lain piiriin. 13298: vuoden ajan. Syyt museolain viivästymiseen Laissa säädetään valtionavustusta myönnet- 13299: eivät olleet poliittisia. Eduskunta oli suuren täväksi vain käyttökustannuksiin. Myös kiin- 13300: yksimielisyyden vallitessa kiirehtinyt useam- teistökustannukset ovat sellaisia, joihin val- 13301: paan otteeseen museolain aikaansaamista. tionosuutta tulisi myöntää. 13302: Lain pitkän Valmisteluajan ja lain sisällöstä Toinen merkittävä ongelma liittyy niiden 13303: vallinneen laajan kulttuuripoliittisen yksimieli- museoiden määrään, joita laki koskee. Laissa 13304: syyden huomioon ottaen on valitettavaa, että säädettyjen maakuntamuseoiden ja aluetaide- 13305: hallituksen esitys ja sen eduskuntakäsittelyssä museoiden lisäksi jää jäljelle suuri joukko 13306: saama muoto jäivät varsin epätyydyttäviksi. ammatillisesti hoidettuja museoita, jotka eivät 13307: Lain sisältöön jäi merkittäviä puutteita sekä ole lakisääteisen valtionosuuden piirissä. Laki 13308: lain soveltamisalueen että esitettyjen valtion- edellyttää, että valtionosuuteen oikeutetulla 13309: osuusprosenttien suhteen. valtakunnallisella erikoismuseolla tai muulla 13310: Museolaki (1146/88) tulee voimaan museolla on päätoiminen museonjohtaja. 13311: 1.12.1989. Tuolloin valtionosuuden piiriin pää- Joustavampaa olisi asettaa edellytykseksi, että 13312: sevät suoraan lain nojalla opetusministeriön museon toiminnasta vastaa museoammatillisen 13313: nimeämät 20 maakuntamuseota ja 13 aluetai- koulutuksen saanut henkilö. Museon tärkeys 13314: demuseota noin sadasta lain piiriin kuuluvasta tai taso ei riipu museon toiminnasta vastaavan 13315: ammatillisesti hoidetusta museosta. Muut noin henkilön työsuhteen laadusta, vaan ammatti- 13316: 70 museota jäävät odottamaan myöhempiä, taidosta. 13317: valtion tulo- ja menoarvioiden rajoissa tehtäviä Edelleen lakiin sisältyvä kuntien kantokyky- 13318: päätöksiä. luokittain määritelty valtionosuusprosentti on 13319: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- oleellisesti sen alapuolella, mitä lain valmiste- 13320: tykseen sisältyy ainoastaan maakuntamuseoi- lun eri vaiheissa pidettiin tavoitteena. Maakun- 13321: den ja aluetaidemuseoiden valtionosuuksien tamuseoille ja aluetaidemuseoille alueellisten 13322: edellyttämä määräraha. Määrärahan mitoituk- tehtävien vuoksi suoritettava korotusprosentti 13323: sessa ei ole lainkaan otettu huomioon eduskun- tulisi olla lakiin sisältyvän 7 prosenttiyksikön 13324: nan sivistysvaliokunnan mietinnössään esittä- sijasta 10 prosenttiyksikköä. 13325: mää kantaa, jonka mukaan lain soveltamisalaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13326: on tärkeätä laajentaa suunnitelmallisesti vuo- 13327: sittain tulo- ja menoarvioon otettavien lisä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13328: määrärahojen avulla niin, että kaikki museo- lakiehdotuksen: 13329: 13330: 13331: 13332: 13333: 2900200 13334: 2 1989 vp. - l,A n:o 92 13335: 13336: Laki 13337: museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta 13338: 13339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1988 museoiden valtion- 13340: osuuksista ja -avustuksista annetun lain (1146/88) 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 13341: 2 momentti sekä 6 § näin kuuluviksi: 13342: 13343: 2§ na kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden kus- 13344: tannustason muutosta koskevan arvion perus- 13345: Muun kuin kunnan tai kuntainliiton ylläpitä- teella sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin 13346: mälle museolle myönnettävällä valtionosuudel- säädetään. 13347: la tarkoitetaan tässä laissa museon kiinteistö- 13348: ja käyttökustannuksiin suoritettavaa lakisää- 13349: teistä valtionavustusta. Siitä on soveltuvin osin 6 § 13350: voimassa mitä 1 momentissa mainitussa laissa Museolle suoritetaan valtionosuutta kuntien 13351: säädetään valtionosuudesta. kantokykyluokituksesta annetussa laissa (649/ 13352: 85) tarkoitetun museon sijaintikunnan kanto- 13353: kykyluokan mukaan seuraavasti: 13354: 4§ 13355: Kantokykyluokka Valtionosuus O!o:a 13356: Opetusministeriö voi tulo- ja menoarvion kiinteistö- 13357: rajoissa ja museoviraston esityksestä hyväksyä ja käyttömenoista 13358: valtionosuuteen oikeutetuksi myös valtakun- 1 45 13359: nallisen erikoismuseon ja muun museon. Edel- 2 43 13360: lytyksenä hyväksymiselle on, että museolla on 3 41 13361: museoammatillisen koulutuksen saanut vastuu- 4 39 13362: henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia museon 5 37 13363: tallennus-, tutkimus- ja näyttelytoiminnasta. 6 35 13364: 7 33 13365: 5§ 8 31 13366: Valtionosuutta myönnetään museon kiin- 9 29 13367: teistö- ja käyttömenoihin. 10 27 13368: Museovirasto vahvistaa vuosittain seuraavaa 13369: vuotta varten museoiden jokaista vakinaista Maakuntamuseolle ja aluetaidemuseolle val- 13370: museoammatillista työntekijää kohden laske- tionosuus suoritetaan alueellisten tehtävien 13371: tun kiinteistö- ja käyttömenojen markkamää- vuoksi 10 prosenttiyksikköä suurempana. 13372: rän. Kiinteistö- ja käyttömenojen määräksi 13373: vahvistetaan edelliselle vuodelle vahvistettu Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 13374: kiinteistö- ja käyttömenojen määrä korotettu- kuuta 1990. 13375: 13376: 13377: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 13378: 13379: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Juho Sillanpää 13380: Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa 13381: Heli Astala Erkki Pulliainen Pekka Haavisto 13382: Sauli Hautala Jukka Vihriälä 13383: 1989 vp. 13384: 13385: Lakialoite n:o 93 13386: 13387: 13388: 13389: 13390: Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 13391: 13392: 13393: Eduskunnalle 13394: 13395: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 13396: 13397: Aloitteessa ehdotetaan eräiden välttämättö- Esityksestä aiheutuva valtion verotulojen vä- 13398: myystarvikkeiden sekä telepalveluiden vapaut- hentyminen ehdotetaan korvattavaksi peruut- 13399: tamista liikevaihtoverosta. Tällaisiksi välttä- tamaila nk. energiaverouudistus ja tuotannol- 13400: mättömyystarvikkeiksi aloitteessa katsotaan listen investointien liikevaihtoverohuojennuk- 13401: mm. ravinto, vaatteet ja jalkineet sekä kotita- set. 13402: louksien käyttämä energia. 13403: 13404: 13405: 13406: 13407: PERUSTELUT 13408: 13409: Kotitalouksilta kerättävät välilliset verot hes 40 IIJo, kun osuus muissa OECD-maissa on 13410: ovat kaikkein epäsolidaarisin verotuksen muo- ollut lähes 30 %. 13411: to. Ei ole oikein, että pienituloisin kymmenes- Hallitus aikoo rahoittaa suurituloisimmille 13412: osa kaikista kotitalooksista :(laskettuna tulot suunnittelemansa marginaaliverohelpotukset 13413: kotitalouden jäsentä kohti) 'maksaa kaikista , mm. välillisiä veroja korottamalla. Vastustam- 13414: tuloistaan neljäsosan välillisinä veroina, kun me jyrkästi tällaisia suunnitelmia. Huomau- 13415: taas suurituloisimmalla kym~enesosalla koti- tamme myös, että hallituksen suunnittelemista 13416: talooksista menee välillisiin veroihin 12 pro- veroasteikkomuutoksista pienituloisimmalla 13417: senttia tuloista. Välillisten verojen rasitus on väestönosalla ei ole edes teoreettisia mahdolli- 13418: siis pienituloisissa perheissä kaksinkertainen suuksia hyötyä penniäkään. Päinvastoin, jos 13419: suurituloisimpiin perheisiin verrattuna. Tällai- liikevaihtoveroa tai muita välillisiä veroja ko- 13420: nen oli tilanne vu~nna 1981. Sen jälkeen tilan- rotetaan, kuten hallitus esittää, pienituloisim- 13421: ne on muuttunut' entistäkin epäoikeudenmu- mat pannaan maksamaan suurituloisille annet- 13422: kaisemmaksi, sill& välillisiä veroja (mm. liike- tavat verohelpotukset. 13423: vaihtoveroa) on korotettu ja tulo- ja varalli- Ainoa mahdollisuus helpottaa pienituloisim- 13424: suuserot ovat kas~aneet muutoinkin. pien asemaa verotuksen avulla onkin liikevaih- 13425: Vaikka huomioon otetaan myös kunnallisve- toveron ja muiden välillisten verojen vähentä- 13426: rot ja progressiivinen valtion tulovero, pienitu- minen. 13427: loisimpien perheiden kokonaisverorasitus on Välillisiä veroja pienentämällä voidaan myös 13428: lähes yhtä suuri kuin suurituloisimpien. Tämä vähentää niitä inflaatiopaineita, jotka kansan- 13429: johtuu siitä, että pienituloisimpien kohdalla taloudessamme ovat jälleen vauhdittuneet. 13430: välilliset verot vievät tuloista niin suuren osan, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että 13431: että se estää valtionveron tuloeroja tasaavien välillisen verotuksen puolella aloitetaan perus- 13432: ominaisuuksien vaikutuksen kokonaisverorasi- teellinen veroremontti. Tällöin verouudistuk- 13433: tukseenkin. sesta hyötyisivät kaikki tulonsaajaryhmät mar- 13434: Välillisten verojen osuus on Suomessa kan- koissa laskettuna yhtä paljon, mutta pieni- ja 13435: sainvälistenkin mittapuiden mukaan hyvin kor- keskituloiset hyötyisivät tästä verouudistukses- 13436: kea. Suomessa näiden verojen osuus kaikista ta suhteellisesti enemmän kuin suurituloisim- 13437: yhteiskunnan keräämistä veroista on ollut lä- mat. 13438: 290020D 13439: 2 1989 vp. - LA n:o 93 13440: 13441: Tämän veroremontin esitämme rahoitetta- perusteltua samaan tapaan kuin liikevaihtove- 13442: vaksi suurten pääomavaltaisten yritysten vero- rolain 4 §:ssä lueteltujen alkutuottajan ja alku- 13443: tusta lisäämällä. Näiltä osin ehdotuksemme peräisen valmistajan myymien, laissa mainittu- 13444: toteuttaminen tarkoittaisi ainoastaan sitä, että jen tavaroiden. Liikevaihtoverosta vapautetta- 13445: suomalaisten yritysten verorasitus lähentyisi vaksi ehdotamme maassamme tällä hetkellä 13446: kansainvälistä keskitasoa, mutta ei vielä tavoit- yleisimmin kerätyt paperi-, vaate- ja lasimateri- 13447: taisi sitä. Samalla Suomen kotitalouksien vero- aalin sekä muovi- ja metallimateriaalin. 13448: rasitus välillisten verojen muodossa pienenisi On myös ilmennyt, että rajankäynti käsityö- 13449: lähemmäs kansainvälistä tasoa, mutta ei vielä läisen ja taiteilijan teoksen välillä on vaikeaa. 13450: saavuttaisi sitä. Ehdotamme 8 §:n muuttamista siten, että 13451: Ehdotamme, että vuonna 1990 aloitetaan luonnollinen henkilö ei olisi liikevaihtoverovel- 13452: välttämättömyystarvikkeiden vapauttaminen vollinen, jos hänen toimintansa käsittää itse 13453: liikevaihtoverosta. Välttämättömyystarvikkeil- valmistettujen tavaroiden myyntiä ja tavaroi- 13454: la tarkoitamme tässä yhteydessä elintarvikkei- hin kohdistuvia työsuorituksia ja hän käyttää 13455: ta, vaatteita, jalkineita ja kirjoja sekä kotita- enintään yhtä perheensä ulkopuolista apulais- 13456: louksien käyttämää energiaa. Lisäksi ehdotam- ta. Myöskään avoin yhtiö ei olisi ehdotuksem- 13457: me telepalvelujen vapauttamista liikevaihtove- me mukaan liikevaihtoverovelvollinen, jos yh- 13458: rosta. tiömiesten toiminta täyttää edellä todetut edel- 13459: Elintarvikkeiden, vaatetuksen ja kirjojen lii- lytykset. 13460: kevaihtoverotuksen poistamisen ehdotamme Verottoman toiminnan määrittely tässä eh- 13461: rahoitettavaksi varoilla, jotka saadaan, kun dotetulla tavalla ei aiheuta tulkintaongelmia, 13462: teollisuusinvestointien liikevaihtoverohuojen- sillä samoja verottomuusedellytyksiä on jo 13463: nuksista luovutaan. Tästä olemme jättäneet aiemmin sovellettu invalideihin, joiden työ- ja 13464: oman aloitteen aikaisemmin. toimintakyky on alentunut vähintään 70 OJo. 13465: Esitämme, että elintarvikkeiden liikevaihto- 13466: verosta vapautetaan välittömästi leipä- ja vilja- 13467: tuotteet, hedelmät, marjat, juurekset, vihan- Esityksen taloudelliset vaikutukset 13468: nekset, perunat sekä kahvi. Muista välttämät- 13469: tömyystarvikkeista esitämme vaatteiden ja jal- Arviomme mukaan esityksen toteuttaminen 13470: kineiden sekä kirjojen vapauttamista liikevaih- vähentäisi kotitalouksien maksamia välillisiä 13471: toverosta. veroja noin 5 miljardia markkaa. Siitä ruoka- 13472: Kotitalouksien vapauttamisen energian käy- ja vaatemenojen osuus olisi noin 3 miljardia ja 13473: tön liikevaihtoverosta esitämme rahoitettavaksi energiamenojen ja telepalvelujen kummankin 13474: teollisuudelta kerättävällä polttoaine- ja sähkö- osuus noin miljardi markkaa. Vastaavasti yri- 13475: verona, jolloin epäonnistunut energiaverouu- tysten maksamat välilliset verot lisääntyisivät 13476: distus tulee peruutetuksi. nettomääräisesti (ottaen mm. telepalvelujen lii- 13477: Mikäli esityksemme toteutetaan, välillisten i kevaihtoverottomuudesta tulevan veronkeven- 13478: verojen osuus kaikista veroista alenisi noin 4 nyksen huomioon) noin 4 miljardia markkaa. 13479: 1 13480: 13481: 13482: 13483: 13484: prosenttiyksiköllä, joten esimerkiksi muiden ' Ehdotukseen liittyy myös aloite laiksi poltto- 13485: OECD-maiden keskitasoa ei vielä saavutettaisi. aineverosta annetun lain muuttamisesta. 13486: Välillisten verojen määrää tulee jatkossa edel- Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo- 13487: leen pienentää. den 1990 alusta. 13488: Ehdotamme myös tässä yhteydessä säädettä- Ehdotammekin, 13489: väksi jätemateriaalin myynnin verottomaksi, 13490: kun myyjänä on jätteen alkuperäinen kerääjä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13491: Jätteiden keräys on kaikkia hyödyttävää yh- lakiehdotuksen: 13492: teiskunnallista toimintaa, jonka tukeminen on 13493: 1989 vp. - LA n:o 93 3 13494: 13495: 13496: Laki 13497: liikevaihtovero tai n muuttamisesta 13498: 13499: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13500: kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 1 a, 3 a, 14 a ja 13501: 17 a §, 18 §:n 1 momentin d-kohta sekä 18 a §, sellaisina kuin ne ovat 1 a, 14 aja 17 a § 20 13502: päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (857 /87), 3 a ja 18 a § 11 päivänä heinäkuuta 1986 13503: annetussa laissa (544/86) sekä 18 §:n 1 momentin d-kohta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa 13504: laissa (1285/87), 13505: muutetaan 1 §:n 1 ja 4 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 13506: 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentin a-kohta, 14 §, 17 §:n 1 13507: ja 2 momentti, 21 §:n 1 momentin a-kohta sekä 22 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1 13508: ja 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentin 13509: a-kohta, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 21 §:n 1 momentin a-kohta 20 päivänä marraskuuta 1987 13510: annetussa laissa (857 /87), 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti ja 14 § 11 13511: päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (544/86), 4 § :n 2 momentti 5 päivänä huhtikuuta 1973 13512: annetussa laissa (297/73), sekä 22 § :n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa 13513: (608/76), sekä 13514: lisätään 4 §:ään uusi 5 momentti ja 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin entinen 2, 3 ja 4 momentti 13515: siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti: 13516: 13517: 1§ 27.11 kuuluvat maaöljykaasut ja kaasumaiset 13518: Tavaran myynnistä, joka tapahtuu liiketoi- hiilivedyt, ei kuitenkaan silloin, kun niiden 13519: minnan muodossa, ja maahantuonnista on myynti tai maahantuonti tapahtuu alle kolmen 13520: suoritettava valtiolle liikevaihtoveroa sen mu- litran vetoisissa vähittäismyyntipakkauksissa. 13521: kaan kuin tässä laissa säädetään. 13522: 13523: Tavaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta 4§ 13524: liikevaihtoveroa. 13525: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti, 13526: kun myyjänä on tavaran alkuperäinen valmis- 13527: 2 § taja, ja niiden maahantuonti: 13528: Vesihöyry, sähkö ja jakeluputkistosta myy- 13529: tävä valokaasu eivät ole tässä laissa tarkoitet- 3) leipä- ja viljatuotteet, hedelmät, marjat, 13530: tuja tavaroita. juurekset, vihannekset, perunat ja kahvi; 13531: 4) vaatteet ja jalkineet; sekä 13532: 5) kirjat. 13533: 3 § 13534: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti Verotonta on myös seuraavien jätemateriaa- 13535: ja maahantuonti: lien myynti, kun myyjänä on materiaalien al- 13536: kuperäinen kerääjä: 13537: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai 1) paperi-, vaate- ja lasimateriaali; sekä 13538: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake ja 2) muovi- ja metallimateriaali. 13539: -puupuristeet, polttoturve, polttoaineena käy- 13540: tettävät teollisuuden jäteaineet, jätelipeä eli 6 § 13541: poHtoliemi sekä poronjäkälä, Velvollinen suorittamaan veroa on se, joka 13542: harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa. 13543: g) turpeesta valmistettu kaksi ja puolikoksi, 13544: raa'at maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä 13545: saadut raa'at öljyt, moottoribensiini, lentopet- 8§ 13546: roli, valopetroli, dieselöljy, kevyt ja raskas 13547: polttoöljy samoin kuin maakaasu sekä propaa- Tässä laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei 13548: ni, butaani ja muut tullitariffin nimikkeeseen myöskään pidetä luonnollisen henkilön liike- 13549: 4 1989 vp. - LA n:o 93 13550: 13551: 13552: toimipaikassa tai muualla harjoittamaa toimin- aineita eikä myöskään työkaluja, koneita ja 13553: taa, joka käsittää yksinomaan hänen itsensä ja laitteita sekä niiden osia samoin kuin muita 13554: perheensä elatukseksi valmistamiensa tavaroi- tällaisia tavaroita. Välittömästi ensikäytössä 13555: den myyntiä tai hänen tekemiään työsuorituk- kulutettaviksi tavaroiksi katsotaan kuitenkin 13556: sia ja hän käyttää toiminnassaan apulaisina muotit, mallit, painolaatat, puristin- ja kui- 13557: edellä 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi enin- vaushuovat sekä viirat. 13558: tään yhtä muuta henkilöä. Tässä laissa tarkoi- 13559: tetuksi liiketoiminnaksi ei niin ikään katsota 17 § 13560: sellaisen avoimen yhtiön harjoittamaa toimin- Myynnin verotusarvoa laskettaessa sen pe- 13561: taa, jonka kaikkien yhtiömiesten toiminta täyt- rusteena pidetään tavaran myyntihintaa, vuok- 13562: tää tässä lainkohdassa säädetyt edellytykset. ramaksua ja työsuorituksen korvausta, veroa 13563: Hakemuksesta on 1 ja 2 momentissa tarkoi- vastaava lisä mukaan luettuna ja, kun tavara 13564: tetulla elinkeinonharjoittajalla ja avoimella yh- otetaan käytettäväksi muuhun kuin myyntitar- 13565: tiöllä oikeus tulla verovelvolliseksi. koitukseen, tavaran ostohintaa tai, jos tavaran 13566: käypä myyntihinta on tätä pienempi, viimeksi 13567: mainittua hintaa tahi, jos kysymyksessä on 13568: 9 § verovelvollisen valmistama tavara, 80 prosent- 13569: Valtio ja sen laitokset eivät ole verovelvolli- tia tavaran käyvästä myyntihinnasta. Milloin 13570: sia. Asetuksella säädetään verovelvolliseksi sel- verovelvollinen, joka harjoittaa 1 §:n 2 mo- 13571: lainen liikeperiaatteiden mukaisesti hoidettava mentissa tarkoitettua tarjoilua, ottaa valmista- 13572: valtion laitos, joka harjoittaa 1 § :ssä tarkoitet- ruansa aterian käytettäväksi muuhun kuin 13573: tua toimintaa. Suomen Pankki on verovelvolli- myyntitarkoitukseen, myynnin verotusarvona 13574: nen jalometallin maahantuonnin ja myynnin pidetään kuitenkin sen ennakonpidätystä var- 13575: osalta. ten vahvistettua ravintoedun raha-arvoa. 13576: Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät ole Myynnin verotusarvoa laskettaessa verovel- 13577: verovelvollisia omistamassaan yrityksessä val- vollinen saa vähentää myyntitarkoitukseen 13578: mistetuista yhdyskunnan omaan käyttöön ote- käytettävän, verovelvolliselta verollisena han- 13579: tuista tavaroista. kitun tai verollisena itse maal::mtuodun tava- 13580: ran ostohinnan. 13581: 13582: 13§ 13583: Verovelvollisen on suoritettava veroa: 21 § 13584: a) tavaran myynnistä; sekä Vero lasketaan kalenterikuukausittain: 13585: a) niiden laskutus- tai muiden veloitusmää- 13586: rien perusteella, joilla verovelvollinen on osta- 13587: 14 § jaa tai asiakasta toimitetusta tavarasta kuukau- 13588: Verovelvollisen katsotaan hankkivan tavaran den aikana veloittanut, tai, jollei laskutusta tai 13589: käytettäväksi myyntitarkoitukseen, kun tavara muuta veloitusta käytetä, verovelvolliselle toi- 13590: tulee liiketoiminnan muodossa myytäväksi tai mitetusta tavarasta kuukauden aikana kerty- 13591: vuokrattavaksi joko sellaisenaan tahi muuhun neiden myyntihintojen, vuokramaksujen ja 13592: tavaraan sisältyvänä taikka välittömästi ensi- työsuoritusten korvausten perusteella; 13593: käytössä kulutettavaksi myytävän tai vuokrat- 13594: tavan tavaran valmistuksessa tahi 1 §:n 3 mo- 13595: mentissa mainituissa työsuorituksissa. Myynti- 22 § 13596: tarkoitukseen käytettäväksi hankituiksi katso- Edellä 17 §:n 2 momentissa ja 18 §:ssä sää- 13597: taan myös sellaiset ulkomailla tapahtuvan ra- detyt vähennykset saadaan tehdä siltä kalente- 13598: kennuksen tai muun pysyvän rakennelman ra- rikuukaudelta, jonka aikana vähennykseen oi- 13599: kennustyön yhteydessä käytettävät rakennus- keutettua on toimitetusta tavarasta veloitettu, 13600: aineet ja -tarvikkeet, jotka rakennustyön suo- sekä 19 § :ssä säädetty vähennys siltä kalenteri- 13601: rittaja vie maasta täällä niitä käyttämättä. kuukaudelta, jonka aikana ostohyvitys, ylijää- 13602: Välittömästi ensikäytössä kulutettaviksi ta- mäpalautus tai vuosivaihto- tahi käteisalennus 13603: varoiksi ei kuitenkaan katsota koneiden ja on annettu taikka luottotappio on syntynyt. 13604: laitteiden käynnissä tai kunnossa pitämiseen Maahantuodun tavaran osalta saadaan 17 § :n 13605: käytettäviä poltto-, voitelu- ja muita sellaisia 2 momentissa tai 18 §:ssä säädetty vähennys 13606: 1989 vp. - LA n:o 93 5 13607: 13608: tehdä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 13609: tavara on tullattu. kuuta 1990. 13610: 13611: 13612: 13613: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989 13614: 13615: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 13616: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä 13617: 1989 vp. 13618: 13619: Lakialoite n:o 94 13620: 13621: 13622: 13623: 13624: Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiö- 13625: maksusta annetun lain, maidon väliaikaisista tuotantokiinti- 13626: öistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 13627: annetun lain muuttamisesta ja voimassaolaajan jatkamisesta 13628: 13629: 13630: Eduskunnalle 13631: 13632: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 13633: 13634: Aloitteessa ehdotetaan maidon kaksihinta- kiintiöistä jakamalla ne alueellisesti. Maata- 13635: järjestelmään kuuluvien maidon väliaikaisesta louspiirien ja maatilahallituksen tulisi palautta- 13636: kiintiömaksusta annetun lain ja maidon väliai- essaan kiintiöitä tuotantoon ottaa erityisesti 13637: kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain voi- huomioon nuorten viljelijöiden aseman paran- 13638: massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella. taminen. Monet nuoret viljelijät ovat mm. 13639: Aloite on rinnakkaislakialoite hallituksen esi- sukupolvenvaihdoksen ja suurien investointien 13640: tykselle n:o 187. seurauksena velkaantumisen vuoksi joutuneet 13641: Maatalouselinkeinon harjoittamisen edelly- taloudellisiin vaikeuksiin. Osaksi näistä syistä 13642: tysten parantamiseksi ja kiintiöjärjestelmän entistä harvemmat hakeutuvat maatalouselin- 13643: joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan hallituk- keinon pariin. Lisäksi vapautuvia kiintiöitä 13644: sen esityksestä poiketen maatilalain 74 §:n 2 jaettaessa tulee edellä mainitun erityisalueen 13645: momentissa tarkoitetulla rakentamisavustus- ulkopuolella ottaa huomioon ne alueet, joilla 13646: alueella, Kajaanin ja Joensuun maatalous- kiintiöiden tarve mm. maidontuotannon kehi- 13647: piirien rakentamisavustusalueeseen kuulumat- tyksen ja hyväksymiskelpoisten hakemusten 13648: tomissa kunnissa sekä Ahvenanmaan maakun- perusteella on suuri. 13649: nassa alle 120 000 litran tuottajien vapautta- Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista 13650: mista kiintiömaksun suoritusvelvollisuudesta. koskeviin ehdotuksiin liittyen aloitteessa ehdo- 13651: Samoilla perusteilla muussa osassa maata eh- tetaan jatkettavaksi meijerikohtaisesta kiintiö- 13652: dotetaan hallituksen esittämän 40 000 litran maksusta annettua lakia yhdellä vuodella. La- 13653: sijasta alle 60 000 litran tuottajien vapautta- kia ehdotetaan muutettavaksi hallituksen esi- 13654: mista mainitun kiintiömaksun suorittamisvel- tyksestä poiketen siten, että kiintiömaksua 13655: vollisuudesta. Koko maahan ehdotetaan lisäksi kannetaan meijerin vastaanottamalta maito- 13656: kiintiömaksun porrastamista siten, että 10 000 määräitä 3 penniä litralta meijerille määrättyyn 13657: ensimmäiseltä kiintiön ylittävältä maksulliselta perustuotantamäärään saakka, minkä ylittä- 13658: litralta kiintiömaksu on 50 penniä. vältä osalta kiintiömaksu on edelleen 50 penniä 13659: Edellä mainituista syistä ja tuotantoraken- litralta. Meijerikohtaisen kiintiömaksun alenta- 13660: teen parantamiseksi ehdotetaan hallituksen esi- minen hallituksen esittämästä 4 pennistä 3 13661: tyksestä poiketen, että lisäkiintiöinä palautet- penniin litralta meijerille määrättyyn perus- 13662: taisiin tuotantoon vuonna 1989 lakkautettuja tuotantamäärään saakka perustuu siihen, että 13663: kiintiöitä vastaavasta vuonna 1987 tuotetusta pienemmällä maksulla kyetään kattamaan 13664: maitomäärästä 100 OJo koko maassa. Samalla maksun perimisen perusteena oleva maatalous- 13665: siirryttäisiin järjestelmään, jonka mukaan tulolaissa tarkoitettu 3 miljoonan voikilon 13666: maatalouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiin- vientikustannus. 13667: tiön vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perus- Muilta osin aloite on hallituksen esityksen 13668: teella vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä kanssa samansisältöinen. Aloite on tarkoitettu 13669: 80 OJo:n suuruisen lisäkiintiön. Maatilahallitus käsiteltäväksi yhdessä hallituksen esityksen 13670: päättäisi 20 prosentin osalta lakkautetuista kanssa. Aloitteen mukainen laki on tarkoitettu 13671: 13672: 290020D 13673: 2 1989 vp. - LA n:o 94 13674: 13675: tulemaan voimaan 1 pa1vana tammikuuta käsitellä samassa yhteydessä tulo- ja menoar- 13676: 1990. Lakiehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja vioesityksen kanssa. 13677: menoarvioesitykseen, minkä vuoksi se tulisi 13678: 13679: 13680: 13681: 13682: ALOITTEEN PERUSTELUT 13683: 13684: Maataloudella alkutuotantoelinkeinona on tarkoitetulla rakentamisavustusalueella, Kajaa- 13685: suuri merkitys koko kansantaloudelle ja nin ja Joensuun maatalouspiirien rakentamis- 13686: maamme hyvinvoinnille. Myös koko maan py- avustusalueeseen kuulumattomissa kunnissa 13687: syminen asuttuna ja tasapainoinen alueellinen sekä Ahvenanmaan maakunnassa alle 120 000 13688: kehitys edellyttää maatalouden harjoittamisen litran tuottajien vapauttamista kiintiömaksun 13689: edellytysten turvaamista vastaisuudessakin. Pa- suorittamisvelvollisuudesta. Samoilla perusteil- 13690: rasta aikaa maataloutta koskettaa voimakas la ehdotetaan alle 60 000 litran tuottajien va- 13691: rakennemuutos. Erityisesti kehitysalueilla mai- pauttamista kiintiömaksun suorittamisvelvolli- 13692: dontuottajien määrä on voimakkaasti vähene- suudesta muualla maassa. Hallituksen esityk- 13693: mässä eikä uusia jatkajia ole riittävästi van- sessä ehdotetaan pelkästään alle 40 000 litran 13694: hempien luopuessa elinkeinon harjoittamisesta. tuottajien vapauttamista kiintiömaksun suorit- 13695: Mikäli maatalouselinkeino ei kykene tulevai- tamisvelvollisuudesta. 13696: suudessa houkuttelemaan nuoria, etenkin niillä Lisäksi aloitteessa ehdotetaan kohtuullisuus- 13697: alueilla, missä alkutuotantoelinkeinojen osuus syistä kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden 13698: on suuri eikä alueella ole mahdollista luoda porrastamista siten, että 10 000 ensimmäiseltä 13699: muita työpaikkoja, koko alueen kehitys tulee kiintiön ylittävältä maksulliselta litralta kiintiö- 13700: entistä enemmän kärsimään. Maataloutta har- maksu olisi 50 penniä. Tältä osin ehdotus on 13701: joittavien määrän vähentyessä näillä alueilla hallituksen esityksen mukainen. 13702: heikkenevät samalla palvelut. Postit, kaupat ja Tuotantorakenteen parantamiseksi hallitus 13703: koulut sekä muut palvelut saatetaan monin ehdottaa, että lisäkiintiöinä palautettaisiin tuo- 13704: paikoin menettää kokonaan. tantoon vuonna 1989 lakkautettuja kiintiöitä 13705: Maidontuotannon määrä on maassamme vastaavasta vuonna 1987 tuotetusta maitomää- 13706: merkittävästi vähentynyt siitä, kun maidon rästä enintään 90 OJo koko maassa. Samalla 13707: väliaikaisesta kiintiömaksusta ja maidon väliai- siirryttäisiin järjestelmään, jonka mukaan 13708: kaisista tuotantokiintiöisiä annettuja lakeja maatalouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiin- 13709: säädettiin. Kuluneena kesänä hyvien kasvuolo- tiön vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perus- 13710: suhteiden johdosta myös heinästä ja karjan teella vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä 13711: rehusta on saatu maassamme hyvä sato. Tämä 60 OJo :n suuruisen lisäkiintiön. Valtioneuvosto 13712: saattaa tilapäisesti vaikuttaa siihen, että mai- päättäisi erikseen, palautetaanko lakkautetuis- 13713: dontuotanto suunnilleen pysyy edellisen vuo- ta kiintiöistä enintään 30 OJo takaisin tuotan- 13714: den tasolla. Tästä huolimatta on perusteltua toon. Maatilahallitus päättäisi näiden litrojen 13715: pyrkiä turvaamaan maatalouselinkeinon har- alueellisesta jaosta. 13716: joittamisen edellytykset etenkin niillä maidon- Hallituksen esityksestä poiketen tässä aloit- 13717: tuotantoalueilla, missä heinä- ja rehutuotanto teessa ehdotetaan edellä mainituista maatalous- 13718: käytetään oman tilan tarpeisiin. Muutoinkaan elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä syistä ja 13719: maatilalain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tuotantorakenteen parantamiseksi, että lisä- 13720: rakentamisavustusalueella mukaan lukien Ka- kiintiöinä palautettaisiin tuotantoon vuonna 13721: jaanin ja Joensuun maatalouspiirien alueen 1989 lakkautettuja kiintiöitä vastaavasta vuon- 13722: kokonaisuudessaan sekä Ahvenanmaan maa- na 1987 tuotetusta maitomäärästä 100 OJo koko 13723: kunnan ei aiheudu ylituotantoa. maassa. Samalla lakialaitteessa ehdotetaan siir- 13724: Edellä olevan johdosta ja kiintiöjärjestelmän ryttäväksi järjestelmään, jonka mukaan maa- 13725: joustavuuden parantamiseksi ehdotetaan tässä talouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiintiön 13726: aioitteessa maatilalain 74 §:n 2 momentissa vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perusteella 13727: 1989 vp. - LA n:o 94 3 13728: 13729: vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä 80 OJo :n kia muutettavaksi siten, että kiintiömaksua 13730: suuruisen lisäkiintiön. Maatilahallitus päättäisi kannetaan meijerin vastaanottamalta maito- 13731: erikseen, kuinka lakkautetuista kiintiöistä pa- määräitä 4 penniä litralta meijerille määrättyyn 13732: lautetaan 20 OJo takaisin tuotantoon. Maatila- perustuotantamäärään saakka, minkä ylittä- 13733: hallitus päättäisi samalla näiden litrojen alueel- vältä osalta kiintiömaksu on edelleen 50 penniä 13734: lisesta jaosta. Jaettaessa vapautuvia kiintiöitä litralta. 13735: tulisi erityisesti ottaa huomioon nuorten viljeli- Meijerikohtaisen kiintiömaksun tuotolla ka- 13736: jöiden asema. Monet nuoret ovat mm. suku- tetaan hallituksen esityksen mukaan maata- 13737: polvenvaihdoksen ja investointien johdosta loustulolaissa tarkoitettu 3 miljoonan voikilon 13738: joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Heidän vientikustannus. Asiantuntijoiden arvion mu- 13739: asemansa parantaminen edellyttää riittävän kaan mainittu voin vientikustannus kyetään 13740: korkeiden kiintiöiden sallimista, jotta tilojen kattamaan, vaikka kiintiömaksua kannetaan 13741: elinkelpoisuus voidaan turvata. Lisäksi vapau- meijerin vastaanottamalta maitomääräitä 3 13742: tuvia kiintiöitä jaettaessa tulee edellä mainitun penniä litralta meijerille määrättyyn perus- 13743: erityisalueen ulkopuolella ottaa huomioon ne tuotantamäärään saakka 4 pennin sijasta. 13744: alueet, joilla kiintiöiden tarve maidontuotan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13745: non kehityksen ja hyväksyttävien hakemusten 13746: perusteella on suuri. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 13747: Edelleen hallituksen esityksessä ehdotetaan lakiehdotukset: 13748: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annettua la- 13749: 13750: 13751: 13752: 13753: 1. 13754: Laki 13755: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 13756: 13757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13758: muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain 13759: (569/84) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n 13760: momentti, 13761: sellaisina kuin niistä ovat 6 § 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (622/86), 8 §:n 1 13762: momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85) ja 27 §:n 1 momentti 29 päivänä 13763: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1301/88), sekä 13764: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 13765: 3 ja 4 momentiksi seuraavasti: 13766: 13767: 1§ 13768: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187) Ahvenanmaan maakunnassa 120 000 litraa 13769: sekä muualla maassa 60 000 litraa tai sitä 13770: 5 § enemmän. 13771: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 13772: 187) 187) 13773: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- 13774: ty, kiintiömaksua on suoritettava vahvistetun 13775: tuotantokiintiön ylittävän maidon osalta vasta 6, 8 ja 27 § 13776: siltä osin kuin meijeriin toimitettavan maidon (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187) 13777: määrä maksukautena on maatilalain (188/77) 13778: mukaisella rakentamisavustusalueella, Kajaa- 13779: nin ja Joensuun maatalouspiirien rakentamis- Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 13780: avustusalueeseen kuulumattomissa kunnissa ja kuuta 1990. 13781: 4 1989 vp. - LA n:o 94 13782: 13783: 2. 13784: Laki 13785: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta 13786: 13787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13788: kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain 13789: (570/84) 14 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa 13790: (1302/88), sekä 13791: muutetaan lain 14 §, 14 a §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 1-3 momentti ja 34 §:n 13792: 1 momentti, 13793: sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 14 a §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti mainitussa 29 13794: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, 16 § :n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa 13795: laissa (623/86) ja 21 §:n 2 ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1336/87), 13796: sekä 13797: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä elokuuta 13798: 1986 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti: 13799: 13800: 12 § litus päättää 20 prosentin osalta tuotantokiin- 13801: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187) tiöiden vahvistamisesta ja korottamisesta jaka- 13802: malla tuotantokiintiöt käytettäväksi niiden 13803: 14 § maatalouspiirien alueilla, joilla maidontuotan- 13804: Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa non kehitys ja hyväksyttävien hakemusten 13805: kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa määrä sitä edellyttävät. Jaettaessa 1 momentis- 13806: vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä sa tarkoitettuja tuotantokiintiöitä maatalous- 13807: korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä piirien ja maatilahallituksen tulee ottaa erityi- 13808: määrä, joka vastaa 100 prosenttia sesti huomioon nuorten viljelijöiden tuotanto- 13809: 1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomääräs- mahdollisuuksien parantaminen. 13810: tä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lakkau- (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 13811: tettu vuonna 1989 ja 187) 13812: 2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomääräs- 13813: tä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lakkau- 14 a, 16, 21 ja 34 § 13814: tettu vuonna 1990. (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187) 13815: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto- 13816: kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 13817: kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata- kuuta 1990. 13818: louspiirin alueella 80 OJo mainitussa momentis- Vuoden 1989 maidontuotantoon sovellettuja 13819: sa tarkoitetusta asianomaisen maatalouspiirin tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri toimen- 13820: alueella tuotetusta maitomäärästä. Maatilahal- piteitä myös vuonna 1990. 13821: 1989 vp. - LA n:o 94 5 13822: 13823: 3. 13824: Laki 13825: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 13826: 13827: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13828: muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain 13829: (1303/88) 1 §, 5 §:n 1 momentti, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti ja 28 § näin kuuluviksi: 13830: 13831: 1 ja 5 § vastaanottamastaan maidosta 3 penniä litralta 13832: (Kuten hallituksen esityksessä n :o 187) maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään 13833: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men- 13834: 7§ nessä. 13835: Kiintiömaksun suuruus meijerin perus- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 13836: tuotantamäärään saakka on 3 penniä litralta 187) 13837: sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta. 13838: 11 ja 28 § 13839: 9 § (Kuten hallituksen esityksessä n:o 187) 13840: Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on 13841: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 13842: nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana kuuta 1990. 13843: 13844: 13845: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989 13846: 13847: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen 13848: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 13849: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen 13850: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki 13851: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko 13852: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala 13853: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari 13854: Hannele Pokka Pekka Puska Tellervo Renko 13855: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Pauli Saapunki 13856: Aapo Saari Kimmo Sarapää Juho Sillanpää 13857: Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä Taisto Tähkämaa 13858: Jukka Vihriälä Johannes Virolainen Matti Väistö 13859: Paavo Väyrynen Gunnar Jansson 13860: 1989 vp. 13861: 13862: Lakialoite n:o 95 13863: 13864: 13865: 13866: 13867: Laine ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain muut- 13868: tamisesta 13869: 13870: 13871: Eduskunnalle 13872: 13873: Ehdotus liittyy välttämättömyystarvikkei- Ehdotammekin, 13874: den, mm. kotitalouksien käyttämän energian, 13875: vapauttamista liikevaihtoverosta koskevaan la- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 13876: kialoitteeseen n:o 93, jossa esitetään perustelut lakiehdotuksen: 13877: myös tälle ehdotukselle. 13878: Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo- 13879: den 1990 alusta. 13880: 13881: 13882: 13883: Laki 13884: polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta 13885: 13886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 13887: muutetaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain 2 § :n 3 kohta ja 4 §:n 1 13888: momentin 1-3 kohta, 13889: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86) ja 13890: 4 §:n 1 momentin 1-3 kohta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1286/88}, sekä 13891: lisätään 6 §:ään uusi 6 kohta, jolloin nykyinen 6 ja 7 kohta siirtyvät 7 ja 8 kohdaksi, 13892: seuraavasti: 13893: 13894: 2§ 13895: Tässä laissa tarkoitetaan: 3) lentobensiinistä 10,00 penniä litralta. 13896: 13897: 3) moottoribensiinillä polttomoottoreissa 13898: käytettäväksi soveltuvaa bensiiniä, jonka ok- 6§ 13899: taaniluku on 75 RON tai enemmän määritelty- Verotonta on: 13900: nä ASTM D 2699 -menetelmällä; sekä 13901: 6) polttoaine, jota käytetään energianlähtee- 13902: nä tässä laissa tarkoitetun polttoaineen valmis- 13903: 4 § tukseen; 13904: Polttoaineveroa on suoritettava: 13905: 1} muusta kuin lyijyttömästä ja lentobensii- 13906: nistä 180,25 penniä litralta; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 13907: 2) lyijyttömästä moottoribensiinistä 50,00 kuuta 1990. 13908: penniä litralta; sekä 13909: 13910: 13911: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989 13912: 13913: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 13914: Esko-Juhani Tennilä 13915: 290020D 13916: 1989 vp. 13917: 13918: Lakialoite n:o 96 13919: 13920: 13921: 13922: 13923: Tennilä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain ja 13924: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 13925: 13926: 13927: Eduskunnalle 13928: 13929: 13930: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 13931: 13932: Aloite sisältää ehdotuksen tulo- ja varalli- Emme hyväksy hallituksen esitystä, jonka 13933: suusverolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän- mukaan pääomatulojen verotusta kevennetään 13934: nöksi. huomattavasti pääomatulojen yhteisverotuk- 13935: Ehdotamme, että ansiotulot säädetään val- sesta luopumalla ja veroprogressiota ylimmissä 13936: tionverotuksessa verovapaiksi, jos ne ovat alle tuloluokissa keventämällä. Esitämme pääoma- 13937: 4 200 markkaa kuukaudessa, ja kunnallisvero- tulojen saattamista kokonaisuudessaan yhteis- 13938: tuksessa verovapaiksi, jos ne ovat alle 3 000 verotettaviksi. 13939: markkaa kuukaudessa. Emme hyväksy myöskään yhtiöverotuksen 13940: Esitämme nykyiset verovähennykset säilytet- hyvitysjärjestelmään siirtymistä osinkotulojen 13941: täviksi mutta siten muutettuna, että ne valtion- verotuksessa. Se merkitsee huomattavia vero- 13942: verotuksessa tehdään verosta eikä tulosta. Li- helpotuksia osakkeenomistajille ja pörssikei- 13943: säksi ehdotamme vähennyksiin täysimääräisiä nottelijoille. Yritysvoittojen verotusta voidaan 13944: inflaatiokorjauksia. Kaikista vähennyksistä tu- lisätä muillakin keinoilla. Huomautamme 13945: lee aioitteemme mukaan omavastuut poistaa. myös, että nykyiselläänkään osinkotulojen ve- 13946: Omaisuuden luovutusvoitot omasta vakitui- rotus ei ole Suomessa kahdenkertaista. Ha- 13947: sesta asunnosta saatua luovutusvoittoa lukuun luamme myös muistuttaa, että esimerkiksi Rea- 13948: ottamatta esitämme säädettäväksi kokonaisuu- ganin verouudistuksessa osinkotulojen kahden- 13949: dessaan veronalaiseksi tuloksi. kertaiseen verotukseen ei katsottu aiheelliseksi 13950: Ehdotamme osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja puuttua. On olemassa paljon yksinkertaisem- 13951: muiden yhteisöjen saattamista varallisuudes- piakin tapoja turvata, että voitot tulevat vähin- 13952: taan verolle. Lisäksi ehdotamme kirkon, seura- tään yhteen kertaan verotetuiksi, kuin yh- 13953: kuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien verova- tiöveron hyvitysjärjestelmä. 13954: paudet poistettaviksi. 13955: 13956: 13957: 13958: 13959: YLEISPERUSTELUT 13960: 13961: Meidän mielestämme tarvitaan verouudistus, hon hallitus nyt on mennyt, emme Suomessa 13962: joka merkittävästi helpottaa pieni- ja keskitu- tarvitse. 13963: loisten asemaa. Sellaista suurituloisten ja rik- Verouudistus on toteutettava alkaen välillis- 13964: kaiden, kasinopelissä keinottelevien ja suur- ten verojen, mm. liikevaihtoveron, keventämi- 13965: pääoman etuja palvelevaa verouudistusta, jo- sestä. Siten parhaiten autetaan pienituloisia, 13966: 13967: 2900200 13968: 2 1989 vp. - LA n:o 96 13969: 13970: eläkkeen varassa tai sosiaalisten tulonsiirtojen tilanteisiin, joissa veronmaksukykyä todella 13971: varassa elävien asemaa. Marginaaliveroastei- on. 13972: kon alentaminen ei yhtään keventäisi heidän Demokraattisen Vaihtoehdon kokonaisve- 13973: verotustaan. Esitämme muussa yhteydessä, et- rouudistuksessa pidetään ehdottomana lähtö- 13974: tä välttämättömyystarvikkeiden vapauttaminen kohtana mm. kuntien oikeutta verottaa yrityk- 13975: kokonaan liikevaihtoverosta aloitetaan poista- siä. Myös kuntien harkintaverotusoikeus on 13976: malla liikevaihtovero heti eräiltä elintarvikkeil- ehdottomasti säilytettävä. Työnantajain sosiaa- 13977: ta sekä kotitalouksien käyttämäitä energialta ja liturvamaksujen määrittelyperusteiden osalta 13978: osaksi vaatteilta ja jalkineilta. Myös kirjojen ehdotamme, että käynnistetään pikaisesti selvi- 13979: liikevaihtoverottaminen tulee lopettaa. tystyö siitä, kuinka satumaksujen periminen 13980: Alle 4 200 mk/kk olevat palkka-, eläke- käyttökatteen perusteella muuttaisi satumaksu- 13981: yms. tulot on mielestämme vapautettava val- jen jakautumista työvoimavaltaisuudeltaan eri- 13982: tionverosta heti ja kunnallisverosta asteittain. laisten yritysten kesken. 13983: Esitämme, että vuonna 1990 kunnallisverosta Vastustamme myös hallituksen suunnitelmaa 13984: vapautetaan alle 3 000 mk/kk olevat palkka-, siirtyä täydelliseen arvonlisäverojärjestelmään 13985: eläke- yms. tulot. Useimmat ennen verouudis- Suomessa. Mikäli tämä hallituksen esitys to- 13986: tusta käytössä olleet verovähennykset on säily- teutuu, se merkitsee, että tuloverouudistuksen 13987: tettävä, mutta niitä tulee muuttaa siten, että ne yhteydessä mahdollisesti saatavat veronkeven- 13988: tehdään valtionverotuksessa verosta eikä tulos- nykset otetaan korkojen kanssa takaisin. Niin 13989: ta, kuten nykyisin. Näin vähennysten suuritu- ikään se merkitsee, että nyt rikkaimmille ja 13990: loisimpia hyödyttäviä piirteitä saadaan lieven- suurituloisimmille annettavat marginaalivero- 13991: netyksi. Myös omavastuut vähennyksissä tulee helpotukset pannaan pienituloisimpien makset- 13992: poistaa. taviksi, joiden tuloista välilliset verot vievät 13993: suuremman osan kuin muiden tuloista. !satu- 13994: Pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat verohel- 13995: loisten marginaaliverohelpotusten maksajiksi 13996: potukset on perusteltua rahoittaa yritysten ve- 13997: joutuvat siten myös ne pienituloisimmat, jotka 13998: rotusta lisäämällä. Ei ole oikein, että esimer- 13999: nykyisin joutuvat maksamaan vain välillisiä 14000: kiksi eläkeläiset pannaan maksamaan tulon ja 14001: veroja. 14002: varallisuuden perusteella veroja enemmän kuin 14003: Kokonaisesityksemme toteuttaminen siirtäisi 14004: kaikki osakeyhtiöt yhteensä, kuten tapahtui 14005: verotuksen painopistettä henkilöverotuksesta 14006: vuonna 1986. Suurin osa teollisuuden pörssiyh- 14007: yritysverotukseen ja välillisestä verotuksesta 14008: tiöistä ei maksa valtiolle lainkaan tuloveroja. 14009: välittömään verotukseen. Näin tehdessään se 14010: Yritysten alhainen verorasitus Suomessa on jo 14011: jonkin verran korjaisi Suomen verorakennetta 14012: saanut osakseen kansainvälistäkin huomiota. 14013: muiden kapitalististen maiden kaltaiseksi. 14014: Ehdotuksemme, että suurten pääomavaltaisten 14015: Tällä verouudistusehdotuksellamme tavoitte- 14016: yritysten verotusta on kiristettävä tuntuvasti, 14017: lemme oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden li- 14018: perustuu vakavaan harkintaan. 14019: säämistä verotuksessa. Sen lisäksi uudistuseh- 14020: Muussa yhteydessä esitämme, että teolli- dotuksen tavoitteena on perusteellinen suun- 14021: suusinvestointien liikevaihtoveronhuojennuk- nanmuutos harjoitettuun virheelliseen talous- 14022: sista luovutaan ja energiaverouudistus peruute- politiikkaan sekä talouden ohjauskyvyn pa- 14023: taan. Liikevaihtoveronhuojennukset ovat lauttaminen julkiselle vallalle. Se, että yritysve- 14024: osoittautuneet virheelliseksi politiikaksi ja ne rotuksen on sallittu painua niin mitättömäksi, 14025: ovat ristiriidassa myös teknologisen kehityksen on merkinnyt mm., että yrityksiltä on viety 14026: nykyvaiheen vaatimusten kanssa, jotka edellyt- kiihokkeet toimintansa tehostamiseen terveellä 14027: täisivät nk. robottiverojen lisäämistä eikä vä- tavalla ja myös työntekijöiden edut huomioon 14028: hentämistä. Energiaverouudistus merkitsi koti- ottaen. Samalla julkisen vallan veropolitiikka 14029: talouksille kohtuutonta lisälaskua ja vapautta- yritysten toiminnan säätelyvälineenä on menet- 14030: essaan teollisuuden energiankäytön välillisistä tänyt merkityksensä. 14031: veroista se oli myös energia- ja ympäristöpoliit- 14032: tisesti virheellinen uudistus. 14033: Toisena tärkeänä rahoituslähteenä ehdotam- Esityksen taloudelliset vaikutukset 14034: me, että myyntivoitot pannaan kokonaisuudes- 14035: saan verolle. Näin verotuksen painopistettä Arvion mukaan esityksemme (ml. valtion 14036: voidaan merkittävästi siirtää niihin tahoihin ja tuloverotaulukkoa koskeva esityksemme) lisää 14037: 1989 vp. - LA n:o 96 3 14038: 14039: valtion verotuloja noin 5 700 miljoonaa mark- rotusta koskevat muutosehdotuksemme kuiten- 14040: kaa nykyisiin veroperusteisiin verrattuna. Tä- kin lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 3 000 14041: hän sisältyy henkilöiden tuloverojen pienenty- miljoonalla markalla ja myyntivoittoverotuk- 14042: minen 2 100 miljoonalla markalla ja myynti- sen kiristäminen 2 500 miljoonalla markalla. 14043: voittoverojen ja varallisuusverojen Uoista val- Jos lisäksi esityksemme lapsilisän korottami- 14044: taosa on osakeyhtiöiden ja osuuskuntien varal- sesta 1 000 markkaan/kk toteutetaan, lapsivä- 14045: lisuusveroa) lisääntyminen 7 800 miljoonalla hennys voidaan poistaa. Se lisäisi kunnallisve- 14046: markalla. ron tuottoa 2 500 miljoonaa markkaa. Edellä 14047: Esityksemme, jonka mukaan kunnallisveroa todetut kunnallisveron tuottoa merkitsevät li- 14048: ei kerätä alle 3 000 markan kuukausituloista, säysehdotuksemme ovat siten yhteensä 8 000 14049: vähentää kunnallisveron tuottoa arviomme miljoonaa markkaa eli saman verran kuin kun- 14050: mukaan 8 000 miljoonalla markalla. Yritysve- nallisveron tuottoa vähentävä esityksemme. 14051: 14052: 14053: 14054: 14055: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 14056: 14057: 14058: A. Tulo- ja varallisuusverolaki johtuu siitä, että aloitteen mukaan yhtiöveron 14059: hyvitysjärjestelmään ei siirrytä. 14060: Yksityiskohtaiset perustelut esitetään niiltä 14061: osin kuin aloite poikkeaa voimassa olevasta 14062: laista (1240/88). 2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat 14063: yhteisöt 14064: 14065: 1 OSA. Yleiset säännökset 17 §. Aloitteen mukaan kirkon, seurakun- 14066: tien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien 14067: luku. Lain soveltamisala tulee maksaa veroa tulon perusteella myös 14068: valtiolle. Muun muassa verotusoikeutensa ja 14069: 3 § . Aloitteen mukaan yhtiöveron hyvitys- suurten omaisuuksiensa ansiosta kirkko, seura- 14070: järjestelmään ei siirrytä. kunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat esi- 14071: merkiksi aatteellisia yhteisöjä paremmassa ta- 14072: loudellisessa asemassa, joten siitäkään syystä 14073: 2 luku. Määritelmät uskonnollisten yhteisöjen erityishelpotuksille ei 14074: ole perusteita. 14075: 7 §. Aloitteessa esitetään puolisoita koskevia 20 §. Muutoksen perustelut kuten 17 §:n 14076: säännöksiä sovellettaviksi kaikkiin avio- ja kohdalla. 14077: avopareihin erilaisissa parisuhteissa elävien 23 § . Eduskuntaryhmämme on useassa yh- 14078: keskinäisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Halli- teydessä esittänyt otettavaksi käyttöön yritys- 14079: tuksen vähäisestä muutosesityksestä huolimat- ten nettovarallisuuteen perustuvan työllisyys- 14080: ta säilyisi edelleen mm. se eriarvoisuus, että ja teknologiaveron. Käytännössä se voitaisiin 14081: Iapsettornilla ja ns. uusilla avopareilla on kak- toteuttaa poistamalla osakeyhtiöille ja osuus- 14082: sinkertainen korkokulujen vähennysoikeus kunnille 1960-luvun lopulla myönnetty erioi- 14083: muihin verrattuna. keus olla maksamatta varallisuusveroa. Tieteel- 14084: listeknisen kehityksen nykyisessä vaiheessa lä- 14085: hinnä pääomavaltaisimpiin yrityksiin kohdistu- 14086: II OSA. Verovelvollisuus va varallisuusvero on aikaisempaakin perus- 14087: teliompi mm. työllisyyspoliittisilla näkökohdil- 14088: luku. Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus la. Niin ikään aloitteen toteuttaminen osaltaan 14089: muuttaisi yritysten verorasitusta lähemmäs 14090: JO§. Pykälän 6 kohtaan esitetty muutos kansainvälistä tasoa. 14091: 4 1989 vp. - LA n:o 96 14092: 14093: Asunto-osakeyhtiöt ja muut asumista välit- alaista. Esitys liittyy tavoitteeseen turvata kai- 14094: tömästi palvelevat yhteisöt tulee kuitenkin kille vähintään 3 000 markan perustoimeentulo 14095: edelleen jättää varallisuusverotuksen ulkopuo- verottomana kuukaudessa. 14096: lelle. 44 ja 45 §. Tulon veronalaisuutta koskevia 14097: määritelmiä on muutettava, koska aloitteessa 14098: esitetään kaikki valtionverotuksen vähennykset 14099: 3 luku. Perheverotus tehtäviksi veroista. Muutoksen tarkoituksena 14100: on muuttaa verovähennysjärjestelmä tasapuoli- 14101: 24 § • Aloitteessa ei hyväksytä pääomatuloille semmaksi kuin nykyisin, jolloin lukuisat tulos- 14102: annettavia uusia verohelpotuksia, jotka aiheu- ta tehtävät vähennykset hyödyttävät enemmän 14103: tuvat siitä, että hallituksen esityksen mukaan suurituloisia kuin pienituloisia. 14104: pääomatulojen yhteisverotuksesta luovutaan. 46 §. Hallituksen verouudistuksessa sairaus- 14105: Toisaalta hallituksen esitys uudeksi verotaulu- kassojen maksamat lisäpäivärahat, täydennys- 14106: kaksi on asteikkoporrastuksen harventamisen päivärahat ja eroavustukset määrättiin veron- 14107: vuoksi sellainen, että useimmissa tapauksissa alaiseksi tuloksi. Sama koski kertakaikkisena 14108: on käytännössä samantekevää, tapahtuuko korvauksena maksettavia tapaturma- tai liiken- 14109: pääomatulojen verotus yhteisverotuksena vai nevakuutukseen perustuvia eläkkeitä sekä 14110: erillisverotuksena. Demokraattisen Vaihtoeh- uusia vuoden 1988 jälkeen alkavia huoltoeläk- 14111: don eduskuntaryhmän verotaulukkoesityksessä keitä ja huoltoapueläkkeitä. Tämän aloitteen 14112: portaikkojen lukumäärää ei ole vähennetty mukaan em. tulot tulee edelleen säilyttää vero- 14113: eikä progressiota lievennetty, joten sen mu- vapaina ja siksi 46 §:n 3 kohtaa on ehdotetuna 14114: kaan pääomatuloja verotettaessa lopputulos tavalla muutettava. 14115: riippuu myös siitä, toteutetaanko se yhteisvero- 14116: tuksena vai erillisverotuksena. 14117: Verotuksen yksinkertaistamiseksi ja pää- Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot 14118: omatulojen verotuksen lisäämiseksi esitetään 14119: aloitteessa, että pääomatulo on kokonaisuu- 47 §. Luontoisetujen verotusarvot tulee mää- 14120: dessaan yhteisverotuksen piirissä eikä vain ritellä kuten ennen verouudistusta. Verohalli- 14121: 6 500 markkaa ylittävältä osaltaan, kuten ny- tuksen päätöksellä verotusarvoista voidaan vä- 14122: kyisin voimassa olevan lain mukaan verotetta- hentää ravinto- ja asuntoedun korottamisen 14123: essa. johdosta työntekijöiden käytettävissä olevia tu- 14124: 29 §. Kuten 24 § :n perustelut. loja useilla tuhansilla markoilla vuodessa. Au- 14125: 31 §. Kuten 24 §:n perustelut. toedun verotusarvojen korotuksessa ei ole otet- 14126: tu myöskään huomioon niitä tapauksia, joissa 14127: auto on välttämätön työväline eikä palkanlisä. 14128: 4 luku. Kuolinpesän, yhtymän, yhteis- 50§. Päivärahan, ateriakorvauksen ja mui- 14129: etuuden ja konkurssipesän verovel- den kulukorvausten verotus on palautettava 14130: vollisuus entiselleen. Niiden verotusarvojen korotus 14131: mm. ateriakorvausten ja viikonloppumatkojen 14132: 35 § . Pykälä poistetaan, koska yhtiöveron osalta vähentää esimerkiksi komennusmiesten 14133: hyvitysjärjestelmään ei siirrytä. käytettävissä olevia tuloja useilla tuhansilla 14134: markoilla. 14135: Hallituksen toteuttama muutos merkitsi 14136: 111 OSA. Tulon veronalaisuus myös valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopi- 14137: musten syrjäyttämistä näissä asioissa. Aioit- 14138: Määritelmät teemme mukaan matkakustannusten korvaus- 14139: ten verotusarvoista päätettäessä on edelleen 14140: 43 § • Esitämme, että alle 4 200 markan an- otettava huomioon, mitä niistä edustavimmiksi 14141: siotulot kuukaudessa ovat kokonaan verova- katsottavissa valtakunnallisissa työ- ja virkaeh- 14142: paata tuloa valtionverotuksessa ja että alle tosopimuksissa on sovittu. 14143: 3 000 markan ansiotulot kuukaudessa ovat ko- 52 §. Aloitteessa esitetään, että kansanedus- 14144: konaan verovapaata myös kunnallisverotukses- tajien kulukorvausten verovapaus mitoitetaan 14145: sa. Mikäli ansiotulon määrä ylittää edellä mai- samalle tasolle kuin muidenkin työntekijöiden 14146: nitut rajat, koko ansiotulon määrä on veron- vastaavat korvaukset. 14147: 1989 vp. - LA n:o 96 5 14148: 14149: Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset hentämään mm. asuntojen hintojen nousupai- 14150: neita. 14151: 55 §. Kohtia 4-5 tulee muuttaa samoin 14152: Omassa käytössä olleesta vapaa-ajan kiin- 14153: perustein kuin lain 46 §:ää esitetään muutetta- 14154: teistöstä saadun luovutusvoiton verotusta esite- 14155: vaksi. tään jonkin verran lievennettäväksi pääsään- 14156: 56 §. 1 momentti tulee muuttaa samoin pe- nöstä, koska tapaus on jossain määrin rinnas- 14157: rustein kuin lain 46 §:ää esitetään muutetta- tettavissa oman vakituisen asunnon luovutus- 14158: vaksi. voittoon, joka säädetään verovapaaksi vuoden 14159: 57 §. Reserviläispalkka tulee edelleen säilyt- 14160: omistusajan jälkeen lain 73 §:ssä. 14161: tää verovapaana (muutos kohtaan 9). 14162: 72 §. Poistetaan tarpeettomana 67 §:ään esi- 14163: tetyn muutoksen johdosta. 14164: Luovutusvoitot 14165: 14166: 67 §. Omaisuuden luovutusvoittoja tulee kä- Muut tulon veronalaisuutta koskevat sään- 14167: sitellä verotuksessa samanarvoisena tulona nökset 14168: kuin palkkatuloja. Muutoin ei voida puhua 14169: "kaikkien tulojen laittamisesta samalle viival- 14170: le''. Tällöin kaikki verovapauksia merkitsevät 77 §. 4 momentti poistetaan, koska yh- 14171: aikarajat tulee poistaa, jolloin myös myynti- tiöveron hyvitysjärjestelmään ei siirrytä. 14172: voittojen määritelmällinen jako satunnaiseksi 14173: myyntivoitoksi ja omaisuuden luovutusvoitoksi 14174: käy tarpeettomaksi. Ne esitetään aloitteessa IV OSA. Tulosta tehtävät vähennykset 14175: korvattavaksi omaisuuden luovutusvoiton kä- kunnallisverotuksessa 14176: sitteenä. 14177: 68 §. Käsitteellinen tarkennus, joka johtuu (otsikon muutos, koska aloitteessa kaikki 14178: 67 §:ään tehdystä muutosesityksestä. tulosta tehtävät vähennykset koskevat vain 14179: 69 §. Pykälä poistetaan 67 ja 68 §:ään tehty- kunnallisverotusta) 14180: jen muutosesitysten johdosta. 14181: 70 §. Omaisuuden luovutusvoitoksi katso- 14182: taan myyntihinta vähennettynä hankintame- luku. Luonnolliset vähennykset 14183: nolla (tai jos omaisuudesta on tehty poistoja, 14184: vähennettynä hankintamenon menojäännöksel- 81 §. Terminologinen tarkennus. 14185: lä), omaisuuteen sen omistusaikana tehdyillä 14186: peruspar:mnusmenoilla ja omaisuuden myynti- 83 §. 1 momentti. Työmatkakustannukset 14187: kuluilla, kuten välityspalkkioilla. tulee saada vähentää edelleen ilman omavas- 14188: Vastikkeetta saadun omaisuuden hankinta- tuuosuutta. 14189: menoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuk- 83 §. 3 momentti. Koska työmatkojen kulu- 14190: sessa käytetty verotusarvo. korvausten verotus säilytetään nykyisellään, 3 14191: Niissä tapauksissa, joissa hankintamenon momenttia tulee muuttaa ehdotetulla tavalla. 14192: suuruutta edellä todetuin perustein ei ole osoi- 14193: tettavissa esimerkiksi omistusajan pituuden 83 §. 3 momentti. Esitämme metsurivähen- 14194: vuoksi, veronalaiseksi myyntivoitoksi katso- nyksen enimmäismäärään inflaatiokorotusta. 14195: taan 80 prosenttia myyntihinnasta. 86 §. 1 momentti. Esitämme tulonhankki- 14196: Inflaation huomioon ottamista luovutusvoit- misvähennykseen inflaatiokorotusta ja lasken- 14197: tojen laskennassa ei pidetä perusteltuna, koska taperusteen säilyttämistä nykyisellään. 14198: myöskään palkkatulojen verotuksessa inflaa- 14199: tiota ei huomioida muutoin kuin verotaulukoi- 86 §. 2 momentti. Oikeus ay-järjestöjen jä- 14200: den ja verovähennysten inflaatiokorjauksissa. senmaksujen vähentämiseen tulee säilyttää 14201: Viimeksi mainitut inflaatiokorjaukset katso- edelleen myös merimiehillä. 14202: taan siten riittäviksi myös luovutusvoittojen Hallituksen esityksissä ei ole esitetty perus- 14203: verotuksessa. Lisäksi oletetaan, että luovutus- teluja, miksi merityötuloon kohdistuvia työ- 14204: voittojen saattaminen verotuksessa yhtäläiseen markkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttö- 14205: asemaan palkkatulojen kanssa on omiaan vä- myyskassamaksuja ei enää saisi vähentää. 14206: 6 1989 vp. - LA n:o 96 14207: 14208: 2 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotukses- vuokralaiselle. Tällöin saatuja vuokratuloja 14209: sa tehtävät vähennykset saisi vähentää enintään 11 000 markkaa. 14210: (otsikkomuutos, koska aloitteessa kaikki 98 §. 1 momentti. Esitämme, että prosentti- 14211: kokonaistulosta tehtävät vähennykset koske- perusteen sijasta katoksi määrätään kiinteä 14212: vat vain kunnallisverotusta) markkamäärä, 1 100 markkaa. 14213: 99 § . Esitämme sairauskulujen omavastuu- 14214: Korot osuuden poistamista ja intlaatiokorjausta vä- 14215: hennyksen ylärajoihin. 14216: 88 § • 1 momentti. Esitämme luovuttavaksi JOO§ . Esitämme inflaatiokorjauksen teke- 14217: lainakorkojen omavastuuosuudesta. mistä vähennyksen enimmäismäärään. 14218: 89 §. Esitämme, että lainakorkojen perhe- JOO a § (uusi). Esitämme käyttöön otetta- 14219: kohtainen vähennysoikeus, jonka suuruus on vaksi vuokrakuluvähennyksen, jolloin vuokral- 14220: enintään 22 000 markkaa korotettuna 2 000 la asuva verovelvollinen saa vähentää vakitui- 14221: markalla jokaista lasta kohti, koskee vain ta- sesta asunnosta maksamastaan vuokrasta puo- 14222: pauksia, joissa kysymys on let, enintään kuitenkin 22 000 markkaa. 14223: - ensiasunnon hankinnasta Säännöksen tarkoituksena on vähentää eri- 14224: - uuden asunnon hankinnasta perhekoon arvoisuutta, jota nyt on omassa asunnossa ja 14225: kasvun takia tai vuokra-asunnossa asuvien välillä siksi, että 14226: omassa asunnossa asuva saa hyväkseen asunto- 14227: - uuden asunnon hankinnasta siksi, että 14228: lainakorkojen verovähennyksen, mutta vuok- 14229: työpaikka on muuttunut entisen työssäkäynti- 14230: ralla asuva ei saa vastaavaa helpotusta asumis- 14231: alueen ulkopuolelle. 14232: kustannuksiinsa. Säännöksen tarkoituksena on 14233: Muita kuin asuntolainakorkoja em. enim- muutoinkin nostaa vuokra-asumisen arvostusta 14234: mäismäärään saisi kunnallisverotuksessa sisäl- ja parantaa vuokra-asuntojen asemaa omistus- 14235: tyä enintään 9 000 markkaa. Tällöin myös asuntoihin verrattuna asuntomarkkinoilla 14236: opintolainakorkoja saisi vähentää enintään asuntojen uustuotanto mukaan lukien. Jotta 14237: 9 000 markkaa. säännöksen vaikutukset eivät purkautuisi 14238: Muutosesityksen tarkoituksena on helpottaa vuokratason nousuksi, vuokrasääntelyä olisi 14239: todellisessa asunnontarpeessa olevien taloudel- samalla tehostettava esimerkiksi vuokrasolun 14240: lista asemaa ja vaikeuttaa keinottelua asunto- avulla ainakin niissä osissa maata, joissa asun- 14241: lainakorkojen verovähennysoikeudella sekä ra- topula on suurin. 14242: joittaa kaikkein suurituloisimmille korkovä- J05 §. Kaikkien perhekohtaisten vähennys- 14243: hennyksestä koituvaa etua. ten osalta ehdotamme siirryttäväksi käytän- 14244: 91 §. Muutos johtuu lainakorkokulujen töön, jossa puolisot voivat itse valita, kumman 14245: omavastuuosuuden poistamisesta. hyväksi vähennykset luetaan. Jotta vähennys- 14246: ten täysimääräinen hyöty perheelle varmistuisi, 14247: aloitteessa esitetään, että vähennykset luetaan 14248: Merityötulovähennys suurempituloisen hyväksi, milloin puolisot ei- 14249: vät ole esittäneet mitään kantaa asiaan. 14250: 95 §. 1 momentti poistetaan tästä ja asiasi- Esityksemme lapsivähennyksen suuruudeksi 14251: sältö huomioidaan VII osassa valtionverosta kunnallisverotuksessa on pienempi kuin halli- 14252: tehtävissä vähennyksissä. tuksen esityksessä n:o 110, koska esitämme 14253: lapsivähennysten säilyttämistä ja laajentamista 14254: valtionverotuksessa. Hallitushan siirsi verouu- 14255: Muut vähennykset distuksessa lapsiperheiden tukemisen kunnille 14256: poistamalla kokonaan valtionverosta tehdyn 14257: 97 § . Esitämme, että omaisuustulovähennys huoltajavähennyksen sekä kaventamalla lap- 14258: poistetaan. Sen tilalle esitämme vuokratulovä- senhoitovähennykseen oikeutettujen puna. 14259: hennystä, johon olisi oikeutettu verovelvolli- Näiden temppujen "vastapainoksi" hallituksen 14260: nen, joka on vuokrannut oman vakituisen täytyi korottaa kunnallisverotuksen lapsivä- 14261: asuntonsa yhteydessä sijaitsevan asunnon hennystä. 14262: vuokralaiselle tai vuokraamansa vakituisen 106 §. Yksinhuoltajavähennys esitetään ko- 14263: asuntonsa yhteydessä sijaitsevan asunnon ali- rotettavaksi 3 000 markkaan. 14264: 1989 vp. - LA n:o 96 7 14265: 14266: Tämä on pienempi kuin hallituksen esityk- VI OSA. Varallisuus 14267: sessä n:o 110. Tässä yhteydessä on otettava 14268: huomioon, että aloitteessamme jäävät voimaan 2 luku. Varojen arvostaminen. 14269: kaikki ne myös yksinhuoltajiin kohdistuvat 14270: vähennykset, jotka hallituksen verouudistuk- 134 § . Pörssiosakkeiden verotusarvoksi tulee 14271: sessa on poistettu. Lisäksi esitämme kaikkien vahvistaa niiden käypä arvo verovuoden lopus- 14272: alle 4 200 markan kuukausitulojen vapautta- sa. 14273: mista valtionverosta ja alle 3 000 markan kuu- 14274: kausitulojen vapauttamista kunnallisverosta. 14275: 106 a § (uusi). Esitämme opiskelijavähen- VII OSA. Vero 14276: nyksen säilyttämistä kunnallisverotuksessa. Li- 14277: säksi esitämme siihen inflaatiokorjausta. I luku. Valtionvero 14278: 107 §. Esitämme invalidivähennyksen enim- 14279: mäismäärän korottamista 5 500 markkaan ja Uusi 2 luku. Valtionverosta tehtävät vähen- 14280: vähennyksen ottamista huomioon myös elä- nykset 14281: ketuloa saavien kunnallisverotuksessa haitta- 14282: asteen ollessa vähintään 30 prosenttia. Voimassa olevan lain I45 §:n kohtiin a-d 14283: esitetään liitettäviksi kaikki valtionverosta teh- 14284: 107 a § (uusi). Esitämme elatusvelvollisuus- tävät vähennykset ja niiden ryhmittely. 14285: vähennyksen säilyttämistä ja sen enimmäis- 145 a §. Pykälässä esitetään valtionverosta 14286: määrän nostamista 4 300 markkaan lasta koh- tehtävien vähennysten ryhmittely. 14287: den. 145 b § . Pykälään kirjataan kaikki verosta 14288: 108§. Uusi momentti. Eläketulovähennyk- tehtävät luonnolliset vähennykset. Verosta teh- 14289: sen laskentakaavaa esitämme yksinkertaistetta- tävät vähennykset ovat 2I prosenttia vastaavis- 14290: vaksi. ta tuloista tehtävistä vähennyksistä. Tämä pro- 14291: senttimäärä johtuu siitä, että keskituloisen 14292: marginaaliveroprosentti on nykyisin noin 2I 14293: 3 luku. Kokonaistulosta tehtäviä vähennyk- prosenttia. Kun tulosta tehtävät vähennykset 14294: siä koskevat erityiset säännökset muutetaan verosta tehtäviksi vähennyksiksi täl- 14295: lä tulojen ja veroasteen tasolla, pienituloiset 14296: (luvun numerointi muutettu) tulevat hyötymään uudesta vähennyksestä ny- 14297: kyistä enemmän, keskitulon yläpuolella olevat 14298: 112 § . 2 momentti tulee esityksemme sisällön nykyistä vähemmän ja keskituloisten hyöty siis 14299: ja rakenteen vuoksi poistaa. säilyy ennallaan. 14300: 113 §. 1 momentti poistetaan ja asiasisältö Tulonhankintavähennykseen sisältyy inflaa- 14301: siirretään valtionveron laskentaa koskeviin eri- tiokorjaus ja laskentatavan säilyttäminen ny- 14302: tyissäännöksiin. kyisenä. 14303: 145 c §. Pykälään kirjataan kaikki ansiotu- 14304: losta menevän veron perusteella määräytyvät 14305: vähennykset. Verouudistuksessa poistetut vä- 14306: V OSA: Tulon ja menon jaksottaminen 14307: hennykset, työtulovähennys, palkkavähennys, 14308: yksinhuoltajavähennys ja puolisovähennys esi- 14309: luku. Tulon jaksottaminen 14310: tetään palautettaviksi. Lisäksi niihin esitetään 14311: inflaatiokorjausta. 14312: 114 § . Muutosesitys 2 momenttiin johtuu 145 d §. Pykälään kirjataan kaikki muut 14313: luovutusvoittojen verotusta koskevasta muu- kokonaisverosta tehtävät vähennykset. 14314: tosesityksestämme. Asuntolainojen korkoja esitetään vähennet- 14315: 115 §. Muutoksen tarkoituksena on estää täväksi samoin perustein kuin 89 §:ssä. Puolet 14316: eläkkeensaajien epähuomiossa tapahtuvat oi- asuntolainakoroista, enintään kuitenkin II 000 14317: keudenmenetykset. 1aksottamisvaatimuksen markkaa, saisi vähentää valtionverosta. Enim- 14318: tekeminen aiheuttaa eläkeläisille kohtuutonta mäismäärää korotetaan 500 markalla lasta 14319: vaivaa. Asia voidaan helposti hoitaa viran- kohti. Opintolainakorkoja enimmäismäärään 14320: omaisten toimesta eläkkeensaajan eduksi. saisi sisältyä enintään 5 600 markkaa ja mui- 14321: 8 1989 vp. - LA n:o 96 14322: 14323: den kuin asuntolainojen korkoja enintään esityksessämme tätä korkeampi, koska esitys ei 14324: 1 700 markkaa. sisällä mitään vähennyksiä veronalaisesta tu- 14325: Vuokratulovähennys valtionverosta olisi 21 losta valtionverotuksessa. 14326: prosenttia vuokratulosta, enintään kuitenkin 14327: 2 300 markkaa. 14328: Vuokrakuluvähennys valtionverosta olisi 10 IX OSA. Voimaantulo- ja siirtymäsäännök- 14329: prosenttia maksetuista vuokrista, enintään kui- set 14330: tenkin 4 600 markkaa. Enimmäismäärää koro- 14331: tetaan 500 markalla lasta kohden. Muutosehdotustemme johdosta seuraavat 14332: Verouudistuksessa poistetut vähennykset, pykälät voimassa olevasta laista (1240/88) tu- 14333: koulutusvähennys, huoltajavähennys, elatus- lee tarpeettomina poistaa: 160, 162 ja 164- 14334: velvollisuusvähennys ja lahjoitusvähennys esi- 166 §. 14335: tetään palautettaviksi. Niihin esitetään myös 14336: inflaatiokorjausta. 14337: B. Laki ennakkoperintälain muuttamisesta 14338: 14339: 3 luku. Valtionveron erityissäännökset 5 §. 2 momentti palautetaan entiseen muo- 14340: toonsa esittämämme muutoksen johdosta. 14341: (uusi luku) 8 § . Lainkohta palautetaan ennen verouudis- 14342: tusta olleeseen muotoonsa TVL:n 50 §:ään 14343: 146 § (uusi). Asiasisältö voimassa olevan esittämämme muutoksen johdosta. 14344: lain 113 §:n 1 momentista. 14345: 150 §. Uusi 2 momentti johtuu siitä, että 14346: pääomatulojen yhteisverotus esitetään jätettä- C. Laki .-ajoitetusti verovelvollisen tulon ja 14347: väksi voimaan. varallisuuden verottamisesta annetun lain 14348: muuttamisesta 14349: 14350: 4 luku. Kunnallisveron erityissäännökset 3 § . 1 momentti palautetaan ennen verouu- 14351: distusta voimassa olleeseen muotoonsa TVL:n 14352: Luvun numeroinuin muutos. 46 §:ään esittämämme muutoksen johdosta. 14353: 7 §. Pykälä palautetaan ennen verouudistus- 14354: ta voimassa olleeseen muotoonsa TVL:n 14355: VIII OSA. Erityisiä säännöksiä 46 §:ään esittämämme muutoksen johdosta. 14356: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14357: luku. Verotuksen kattosääntö nioittaen, 14358: 14359: 156 §. Kattoprosentti esitetään nostettavaksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 14360: 85 prosenttiin. Käytännössä kattoprosentti on /akiehdotukset: 14361: 1989 vp. - LA n:o 96 9 14362: 14363: 14364: 14365: 1. 14366: Laki 14367: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 14368: 14369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14370: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 35 §, 14371: 69 §, 72 §, 77 §:n 4 momentti, 88 §:n 1 momentti, 95 §:n 1 momentti, 112 §:n 2 momentti, 14372: 113 §:n 1 momentti, 160, 162 sekä 164-166 §, 14373: muutetaan 3 §, 7 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentin 6 kohta, 17 §:n 1 momentin 2 kohta, 20 14374: ja 21 §, 23 §:n 2 kohta, 24 §:n 2 momentti, 29, 31, 43,44 ja 45 §, 46 §:n 1 momentin 3 kohta, 50 14375: ja 52 §, 55 §:n 4, 5 ja 6 kohta, 57 §:n 9 kohta, 67 §, 68 §:n johdantolause, 70 §:n 1 momentti, IV 14376: osan otsikko, 81 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 ja 3 momentti, 84 §:n 3 momentti, 86 §:n 1 momentin 14377: 1 ja 3 kohta ja 2 momentti, 89 §, 91 §:n 1 momentin johdantolause ja 97 §, 98 §:n 1 momentti, 14378: 99 §, 100 §:n 1 momentti, 105 ja 106 §, 107 §:n 1 momentti, 109 ja 111 §, 112 §:n 1 momentti, 14379: 113 §:n 2 ja 3 momentti, 114 §:n 2 momentti, 115, 116 ja 134 §ja 156 §:n 1 momentti, 163 §:n 1 14380: momentti sekä 14381: lisätään 57 §:ään uusi 20 kohta, uusi 100 a, 106 aja 107 a §, 108 §:ään uusi 3 momentti ja 14382: 114 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 2 ja 3 luku, jolloin 2 luku muuttuu 4 luvuksi, sekä niihin 14383: uusi 145 a-d § ja 146 a §: 14384: 14385: 3§ 20 § 14386: Rajoitetusti verovelvollisen saaman tulon ve- Maakunta, kunta ja kuntainliitto ovat vero- 14387: rottamiseen sovelletaan tämän lain lisäksi sitä velvollisia kunnalle ainoastaan liiketulosta ja 14388: koskevia erityisiä säännöksiä. muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tar- 14389: koitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön 14390: 7 § osan tuottamasta tulosta. 14391: Tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä 14392: sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuh- 21 § 14393: teissa verovuonna yhteisessä taloudessa avio- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 14394: liittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henki- 14395: löihin. 14396: 23 § 14397: 10§ Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve- 14398: Suomessa saatua tuloa on muun ohessa: rosta ovat vapaat: 14399: 14400: 6) osinko, osuuspääoman korko ja muu 14401: niihin rinnastettava tulo, joka on saatu suoma- 2) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta, 14402: laiselta osakeyhtiöitä, osuuskunnalta tai muul- asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä 14403: ta yhteisöltä, sekä osuus suomalaisen yhtymän tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka 14404: tai yhteisetuuden tuloon; kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo- 14405: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo- 14406: den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden 14407: 17 § tonteista tai rakennuspaikoista, sekä sellainen 14408: Tulon perusteella suorittavat vain kunnalle osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta 14409: veroa: suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin- 14410: teistöhuollon toimittamisesta omakustannus- 14411: 2) maakunta, kunta, kuntayhtymä ja kun- hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy- 14412: tettäville rakennuksille; 14413: tainliitto sekä tiekunta; 14414: 14415: 2 290020D 14416: 10 1989 vp. - LA n:o 96 14417: 14418: 24 § 45 § 14419: Verotettava tulo kunnallisverotuksessa on se 14420: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- jäännös, joka saadaan kun verovelvollisen eri 14421: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio- tulolähteiden puhtaiden tulojen yhteismäärästä 14422: tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai (kokonaistulosta) vähennetään muut kuin 14423: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot luonnolliset vähennykset. 14424: kuin ansiotulot toisen puolison tuloihin. Jos Verotettava tulo valtionverotuksessa on ve- 14425: kummallakin puolisolla on vain muita tuloja ronalaisten tulojen yhteismäärä. 14426: kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, jolla 14427: on vähemmän tuloja, tulo toisen puolison tu- 46 § 14428: loihin. Ansiotuloa on: 14429: 14430: 3) päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- 14431: 29 § ha sekä muu eläke tai korvaus tulojen ja 14432: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- elatuksen vähentymisestä, joka on saatu sai- 14433: losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion- rausvakuutuslain (364/63), potilasvahinkolain 14434: verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin (585/86) tai pakollisen tapaturma- tai liikenne- 14435: ansiotulo lisätään lasta verovuonna elättänei- vahinkoturvan nojalla; 14436: den vanhempien 24 §:n 2 momentin mukaisesti 14437: määräytyvän ansio- ja muiden tulojen yhteis- 14438: määrään. Jollei vanhemmilla ole yhteisverotet- 50§ 14439: tavia tuloja, lapsen muu kuin ansiotulo lisä- Veronalaista tuloa ei ole työnantajan maa- 14440: tään sen vanhemman tuloihin, jonka kokonais- räyksestä kotimaassa tai ulkomaille tehdystä 14441: tulon määrä on suurempi. virka- tai työmatkasta saatu matkustamiskus- 14442: tannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus, 14443: 31 § majoittumiskorvaus, yömatkaraha ja muun ni- 14444: misenä hyvityksenä suoritettu matkakustan- 14445: Jos lapsen vanhempiin ei sovelleta tämän nusten korvaus. 14446: lain puolisoita koskevia säännöksiä tai jos lasta Työnantajan määräyksestä riippumatta kat- 14447: on verovuonna elättänyt vain toinen vanhem- sotaan kuitenkin aloilla, joilla erityistä työnte- 14448: mista, lisätään lapsen muu tulo kuin ansiotulo kemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt- 14449: ja varallisuus valtiolle suoritettavan veron aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta- 14450: määrää laskettaessa sen vanhemman tuloihin maan, päivittäisestä asunnon ja erityisen työn- 14451: ja varallisuuteen, jonka tulojen yhteismäärä on tekemispaikan välisistä matkoista saaduista 14452: suurempi. matkakustannusten korvauksista verovapaaksi 14453: tuloksi vain matkustamiskustannuksista saatu 14454: 43 § korvaus; kuitenkin jos työ- tai virkamatka 14455: Veronalaista tuloa ovat jäljempänä maini- viimeksi mainituilla aloilla on tehty työnanta- 14456: tuin rajoituksin verovelvollisen rahana tai ra- jan määräyksestä ja jos tilaisuutta varsinaiseen 14457: hanarvoisena etuutena saarnat tulot. Mikäli työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun 14458: verovelvollisen ansiotulo on alle 52 500 mark- erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittö- 14459: kaa, ansiotulo ei ole valtionverotuksessa veron- mässä läheisyydessä ei ole, katsotaan päivittäi- 14460: alaista, ja mikäli ansiotulo on alle 37 500 sistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan 14461: markkaa, ansiotulo ei ole veronalaista myös- välisistä matkoista saaduista matkakustannus- 14462: kään kunnallisverotuksessa ten korvauksista verovapaaksi myös ateriakor- 14463: vaus. 14464: Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat 14465: 44 § määräykset verovapaiden korvausten perusteis- 14466: Puhdas tulo kunnallisverotuksessa on se ta ja määristä. Verohallituksen tulee vahvistaa 14467: jäännös, joka saadaan, kun veronalaisesta tu- ne valtion kulloinkin suorittamia matkakustan- 14468: losta vähennetään sen hankkimisesta tai säilyt- nusten korvauksia vastaaviksi kuitenkin niin, 14469: tämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähen- että mikäli edustavimmiksi katsottavien valta- 14470: nykset). Puhdas tulo määrätään verovelvollisen kunnallisten työ- tai virkaehtosopimuksien mu- 14471: jokaisesta tulolähteestä erikseen. kaan suoritetaan matkakustannusten korvausta 14472: 1989 vp. - LA n:o 96 11 14473: 14474: olennaisesti muulla perusteella kuin valtio kul- vuoksi, veronalainen myyntivoitto on 80 Olo 14475: loinkin matkakustannusten korvausta suorit- myyntihinnasta. Sellaisen vapaa-ajan kiinteis- 14476: taa, verohallituksen tulee edellä tarkoitettujen tön luovutuksesta saadun voiton määrää las- 14477: matkakustannusten korvausten perusteita ja kettaessa, jota verovelvollinen omistusaika- 14478: määriä vahvistaessaan ottaa huomioon tällai- naan yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden 14479: sissa työ- tai virkaehtosopimuksissa olevat työ- ajan ennen luovutusta on käyttänyt omana tai 14480: tai virkamatkasta suoritettavaa matkakustan- perheensä vapaa-ajan kiinteistönä, voitoksi 14481: nusten korvausta koskevat määräykset katsotaan enintään 30 % myyntihinnasta. Vas- 14482: tikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi 14483: 52§ katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet- 14484: Kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheu- ty verotusarvo. 14485: tuneiden erityisten kustannusten ja elantokus- 14486: tannusten lisäyksen kattamiseksi maksettavien 14487: korvausten verovapaa määrä määräytyy sovel- 14488: tuvin osin tämän lain 49 §:n mukaisesti. IV OSA 14489: Verohallitus antaa tarkemmat määräykset 1 14490: momentissa tarkoitetun korvauksen verova- Tulosta tehtävät vähennykset 14491: paasta määrästä. 14492: kunnallisverotuksessa 14493: 1 luku 14494: 55§ 14495: Veronalaista tuloa eivät ole: Luonnolliset vähennykset 14496: 81 § 14497: 4) huoltoapulain 5 §:n mukaiset eläkkeet; Kunnallisverotuksessa verovelvollisella on 14498: 5) huoltoeläkkeenä maksettavaksi määrätyt oikeus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta 14499: vahingonkorvaukset; tai säilyttämisestä johtuneet menot jäljempänä 14500: 6) rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimää- tässä luvussa säädetyin poikkeuksin. 14501: räinen sotaeläke. 14502: 14503: 57§ 14504: 83 § 14505: Veronalaista tuloa eivät ole: 14506: Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi- 14507: 9) asevelvollisen päiväraha ja reserviläispalk- 14508: detään myös matkakustannuksia asunnosta 14509: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu- 14510: ka; 14511: von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu- 14512: (20 kohta kuten 19 kohta hallituksen esityk- kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi- 14513: daan kuitenkin vähentää enintään 17 000 14514: sessä n:o 110) 14515: markkaa. 14516: 67 § 14517: Kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuk- Edellä 1 ja 2 momentissa olevia säännöksiä 14518: sen tuottama voitto on veronalaista tuloa. sovelletaan laskettaessa vähennystä niistä työ- 14519: matkoista aiheutuvista kustannuksista, joista 14520: 68 § työnantaja ei maksa matkakustannusten kor- 14521: Luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalais- vausta. 14522: ta tuloa seuraavissa tapauksissa: 14523: 84 § 14524: 14525: 70 § Verovelvollisen, jonka 1 momentissa tarkoi- 14526: Omaisuuden luovutusvoiton määrää lasket- tettu palkkatulo on vähintään yksi kolmasosa 14527: taessa luovutushinnasta vähennetään omaisuu- hänen tuloistaan, tämän palkkatulon hankki- 14528: den hankintamenon poistamatta oleva osa, misesta tai säilyttämisestä aiheutuneiksi me- 14529: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli- noiksi katsotaan lisäksi 5 prosenttia kyseisen 14530: sen omistusaikana sekä omaisuuden myynnistä palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään 14531: aiheutuneet kulut. Mikäli omaisuuden hankin- 1 600 markkaa (metsurivähennys). 14532: tamenoa ei voida selvittää pitkän omistusajan 14533: 12 1989 vp. - LA n:o 96 14534: 14535: 86 § 98 § 14536: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos- Verovelvollisella on oikeus vähentää omasta 14537: taan: ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta 14538: 1) tulonhankkimisvähennyksenä 640 mark- suorittamaosa maksut. Lisäksi verovelvollisella 14539: kaa lisättynä 5 prosentilla palkkatulon määräs- on oikeus vähentää vapaaehtoisia omia ja puo- 14540: tä, kuitenkin enintään 2 140 markkaa. lisonsa eläkevakuutusmaksuja, ei kuitenkaan 14541: kertamaksuja eikä erillisenä myönnetyn työky- 14542: 3) matkakustannukset asunnosta työpaik- vyttömyyseläkevakuutuksen maksuja, enintään 14543: kaan ja takaisin; 1 100 markkaa (eläkevakuutusmaksuvähen- 14544: nys). Kansaneläkevakuutusmaksu ei ole vähen- 14545: Verovelvollinen ei saa vähentää merityötulon nyskelpoinen. 14546: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita 14547: menoja tulonhankkimisvähennystä ja työmark- 14548: 99 § 14549: kinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyys- 14550: Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja 14551: kassamaksuja lukuun ottamatta. 14552: perheenjäsentensä sairauskuluja enintään 2 140 14553: markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot, 14554: 89 § 14555: yhteensä enintään 4 280 markkaa. Enimmäis- 14556: Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla yh- määriä on korotettava 640 markalla jokaisesta 14557: dessä sekä erillisenä verovelvollisena verotetta- alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on 14558: valla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus vä- verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys). 14559: hentää muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien 14560: velkojensa korkoja enintään 22 000 markkaa. 100§ 14561: Enimmäismäärää kuitenkin korotetaan 2 000 1os verovuonna Suomessa asuneen henkilön 14562: markalla jokaista elätettävänä ollutta alaikäis- veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä 14563: tä lasta kohti. käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- 14564: Korkovähennykseen saa sisältyä enintään mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatus- 14565: 9 000 markkaa muita kuin asuntolainakorkoja. velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden 14566: Asuntolainakorkoja ovat verovelvollisen tai johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään 14567: hänen perheensä vakituisen ensiasunnon hank- tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan 14568: kimisesta, perhekoon kasvun takia suuremman enempää kuin 6 600 markkaa (veronmaksuky- 14569: asunnon hankkimisesta, työpaikan vaihtumi- vyn alentumisvähennys). Vähennys myönne- 14570: sen takia tapahtuvan asunnon hankkimisesta tään täysin tuhansin markoin. 14571: tai asunnon perusparannuksesta johtuvan ve- 14572: lan korot. 14573: 100 a § 14574: 91 § Luonnollisella henkilöllä tai puolisolla yh- 14575: Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi dessä on oikeus vähentää vakituisesta asunnos- 14576: enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo- taan maksamastaan vuokrasta, josta ennen 14577: lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot vuokratulovähennyksen laskemista on vähen- 14578: jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses- netty saatu asumistuki ja asumislisät, vuokra- 14579: sä: kuluvähennyksenä 50 OJo, enintään kuitenkin 14580: 20 000 markkaa. Enimmäismäärää korotetaan 14581: lisäksi 2 000 markalla jokaista elätettävänä 14582: 97 § ollutta alaikäistä lasta kohti. 14583: Vuokralleantaja saa vähentää kokonaistulos- 14584: taan vuokratulovähennyksenä alivuokralaiselta 105 § 14585: saamiensa vuokratulojen tai vuokralleantajan Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- 14586: oman asunnon yhteydessä sijaitsevasta vuokra- naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 14587: tusta asunnosta saamiensa vuokratulojen mää- 10 200 markkaa jokaisesta hänen verovuonna 14588: rän, enintään kuitenkin 11 000 markkaa. elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen- 14589: Omaisuustulovähennyksen määrää lasket- nys). Puolisoista vähennyksen saa se, jonka 14590: taessa ei oteta huomioon luonnollisia vähen- kokonaistulon määrä on suurempi, jolleivät 14591: nyksiä. puolisot ole toisin vaatineet. 14592: 1989 vp. - LA n:o 96 13 14593: 14594: 106 § korotetaan vuosittain yleisen ansiotasoindeksin 14595: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- nousua vastaavasti. 14596: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 14597: 3 200 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 109§ 14598: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 14599: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk- 14600: sinhuoltajavähennys). 111 § 14601: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 11 0) 14602: 106a§ 14603: Verovelvollisen luonnollisen henkilön ansio- 112 § 14604: tulosta vähennetään 4 300 markkaa, jos hän (Kuten hallituksen esityksen n:o 110 1 14605: on verovuonna vähintään seitsemän kuukau- mom.) 14606: den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta 14607: peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti- 113 § 14608: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin (Kuten hallituksen esityksen n:o 110 2 ja 14609: verrattavassa oppilaitoksessa (opiskelijavähen- 3 mom.) 14610: nys). 14611: 114 § 14612: 107§ 14613: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- Omaisuuden luovutusvoitto katsotaan sen 14614: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on 14615: 5 500 markkaa, jos hänellä on sairaudesta, tehty tai muu luovutus tapahtunut. 14616: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 14617: 110) 14618: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan 14619: on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pie- 14620: nempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosent- 115 § 14621: tia, vähennyksenä myönnetään prosenttimää- Jos verovuonna saatu eläketulo kohdistuu 14622: rän osoittama osuus 5 500 markasta (kunnallis- verovuotta edeltäneeseen aikaan, eläketulo jak- 14623: verotuksen invalidivähennys). Vähennys myön- sotetaan sen vuoden tuloksi, johon eläke koh- 14624: netään kuitenkin enintään ansiotulon tai elä- distuu. Mikäli jaksottaminen koituisi verovel- 14625: ketulon suuruisena. vollisen vanhingoksi, ei jaksottamista toimite- 14626: ta. 14627: Toimitettujen verotusten osalta noudatetaan 14628: soveltuvin osin verotuslain 133 §:ssä tarkoitet- 14629: 107 a § tua menettelyä. 14630: Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit- 14631: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön 116 § 14632: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110) 14633: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna 14634: suorittamansa sanotun elatusavun määrän, 134§ 14635: kuitenkin enintään 4 300 markkaa alaikäistä Arvopaperipörsissä noteeratun osakkeen ve- 14636: lasta kohden (elatusvelvollisuusvähennys). rotusarvoksi vahvistetaan sen käypä arvo. Näi- 14637: den osakkeiden, arvopaperipörssissä noteerat- 14638: 108 § tujen obligaatioiden sekä vakioitujen optioiden 14639: ja termiinien arvo vahvistetaan 129 §:ssä mai- 14640: Jos kysymyksessä ovat muut kuin kansanelä- nittua ehdotusta tekemättä. 14641: keläispuolisot, eläketulovähennys on 47 300 14642: markkaa vähennettynä kokonaistuloilla, jotka 14643: on kerrottu luvulla 0,7. Jos kysymyksessä ovat 2 luku 14644: puolisot, jotka molemmat saavat kansaneläket- 14645: Valtionverosta tehtävät vähennykset 14646: tä tai toinen kansaneläkettä ja toinen rintama- 14647: sotilaseläkettä, eläketulovähennys on 37 700 145 a § 14648: markkaa vähennettynä kokonaistuloilla, joka Suurimman osan verovuodesta Suomessa 14649: on kerrottu luvulla 0, 7. Eläketulovähennystä asuneen verovelvollisen valtionverosta vähen- 14650: 14 1989 vp. - LA n:o 96 14651: 14652: netään luonnolliset vähennykset, ansiotulosta c) 21 prosenttia matkakustannuksista asun- 14653: menevästä verosta tehtävät vähennykset ja ko- nosta työpaikkaan ja takaisin siltä osin kuin ne 14654: konaisverosta valtionverotuksessa tehtävät ovat 83 §:n mukaan vähennyskelpoisia; 14655: muut vähennykset. d) 21 prosenttia palkkatulon hankkimisesta 14656: tai säilyttämisestä johtuneista muista kuin b- ja 14657: 145 b § c-kohdissa tarkoitetuista menoista vain siltä 14658: Luonnollisina vähennyksinä vähennetään: osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhank- 14659: 1) 21 prosenttia tämän lain 82 §:ssä tarkoite- kimisvähennyksen (kohta a) määrän. 14660: tuista tulonhankkimisesta johtuneista menois- 14661: ta. 145 c § 14662: 2) 21 prosenttia matkakustannuksista asun- Ansiotulosta menevästä verosta tehtävinä 14663: nosta työpaikkaan ja takaisin halvinta kulku- vähennyksinä vähennetään: 14664: neuvoa käyttäen, kuitenkin enintään 4 300 1) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero- 14665: markkaa. tuksessa ansiotulostaan määräytyvästä verosta 14666: 3) Tämän lain 84 §:ssä tarkoitettuna mootto- 25 prosenttia, enintään kuitenkin 3 000 mark- 14667: risahavähennyksenä 6,3 prosenttia tai verovel- kaa (työtulovähennys). 14668: vollisen vaatimuksesta 8,4 prosenttia kyseisestä 2) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero- 14669: työstä saadun palkkatulon määrästä. Kahden tuksessa palkkatulostaan määräytyvästä veros- 14670: henkilön työryhmän käyttäessä samaa sahaa ta 1,3 prosenttia, enintään kuitenkin 500 mark- 14671: vähennys on 4,2 prosenttia kummankin kysei- kaa (palkkavähennys). 14672: sestä työstä saaman palkkatulon määrästä, ja 3) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero- 14673: jos työryhmään on kuulunut kolme henkilöä, tuksessa ansiotulostaan määräytyvästä verosta 14674: vähennys on 3, 1 prosenttia kunkin kyseessä 20 prosenttia, enintään kuitenkin 1 600 mark- 14675: olevasta palkkatulosta. Verovelvollisen esittä- kaa, jos häneen ei ole sovellettu tämän lain 14676: män selvityksen perusteella moottorisahavä- puolisoita koskevia säännöksiä ja jos hän on 14677: hennykseksi katsotaan edellä mainittua suu- verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- 14678: rempi vähennys, joka on 21 prosenttia sahan vattilastaan tai jos hänellä on oikeus verovuo- 14679: käytöstä aiheutuneista todellisista menoista. delta tämän lain 145 §:n 11 kohdan mukaiseen 14680: Tämän lain 84 §:ssä tarkoitettuna ajoväline- koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk- 14681: vähennyksenä 12,5 prosenttia metsäajosta ja sinhuoltajavähennys). 14682: 10,5 prosenttia muusta ajosta saadusta palkka- 4) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero- 14683: tulosta. Verovelvollisen esittämän selvityksen tuksessa ansiotulosta määräytyvästä verosta 14684: perusteella ajovälinevähennykseksi katsotaan 1 300 markkaa, jos verovelvollisen puolisolla ei 14685: edellä mainittua suurempi vähennys, joka on ole veronalaista tuloa. Jos kuitenkin elätettävä- 14686: 21 prosenttia hevosen, ajovälineiden tai trakto- nä on verovuonna ollut enintään 7-vuotias 14687: rin käytöstä aiheutuneista todellisista menois- lapsi, vähennys on 2 000 markkaa. Jos kum- 14688: ta. mallakin puolisolla on veronalaista tuloa, vä- 14689: Tämän lain 84 §:ssa tarkoitettuna metsurivä- hennys kohdistetaan isompituloiselle, jolleivat 14690: hennyksenä lisäksi 1,1 prosenttia 81 § :n 1 mo- puolisot ole toisin vaatineet. Tällöin vähennys 14691: mentissa tarkoitetun palkkatulon määrästä, saadaan, kun 1 300 markasta, tai jos elätettä- 14692: kuitenkin enintään 540 markkaa. vänä on ollut enintään 7-vuotias lapsi, 2 000 14693: Tuloihin, joita verotetaan maatilatalouden markasta vähennetään 25 prosenttia sen puoli- 14694: tuloverolain (543/67) mukaan, ei sovelleta tä- son valtionveron määrästä, jonka hyväksi tätä 14695: män pykälän säännöksiä. puolisovähennystä ei lueta. 14696: 4) Tämän lain 86 §:n mukaisesti verovelvolli- 14697: nen saa vähentää 145 d § 14698: a) palkkatulostaan menevästä valtionverosta Valtionverotuksessa kokonaisveroista tehtä- 14699: tulonhankkimisvähennyksenä 200 markkaa li- vinä muina vähennyksinä vähennetään: 14700: sättynä 5 prosentilla palkkatulosta määräyty- 1) Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla 14701: vän veron määrästä, ei kuitenkaan enempää yhdessä sekä erillisenä verovelvollisen verotet- 14702: kuin 500 markkaa ja enintään palkkatulosta tavalla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus 14703: määräytyvä valtionveron määrä; vähentää valtionverosta muiden kuin ansiotoi- 14704: b) 21 prosenttia työmarkkinajärjestöjen jä- mintaan liittyvien velkojensa koroista puolet, 14705: senmaksuista ja työttömyyskassamaksuista; enintään kuitenkin 11 000 markkaa. Enim- 14706: 1989 vp. - LA n:o 96 15 14707: 14708: mäismäärää korotetaan 500 markalla jokaista vaatineet (valtionverosta tehtävä /apsenhoito- 14709: elätettävänä ollutta alaikäistä lasta kohti. vähennys). 14710: Valtionverosta tehtävään korkovähennyk- 9) Verovelvollisen valtionverosta vähenne- 14711: seen saa sisältyä enintään 5 600 markkaa opin- tään 1 600 markkaa lasta kohden, jos verovel- 14712: tolainakorkoja ja enintään 1 700 markkaa vollinen on elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- 14713: muita kuin opinto- ja asuntolainakorkoja, jot- vattilastaan (huoltajavähennys). Puolisoista 14714: ka on määritelty tämän lain 89 §:n 2 momen- vähennys myönnetään sille, jonka tuloveron 14715: tissa. määrä on suurempi, jolleivat puolisot ole toisin 14716: Tämän lain 90 ja 91 §:n säännökset koskevat vaatineet. 14717: soveltuvin osin myös valtionverotuksen korko- 10) Verovelvollinen, jolla on oikeus 14718: vähennyksiä. 107 a §:n mukaiseen elatusvelvollisuusvähen- 14719: 2) Merityötulovähennyksenä 4 prosenttia nykseen, saa tuloverostaan vähentää neljäs- 14720: merityötulosta, joka on määritelty tämän lain osan verovuonna suorittamansa elatusavun 14721: 92-94 §:ssä, menevästä valtionverotuksesta, määrästä, kuitenkin enintään 1 600 markkaa 14722: enintään kuitenkin 900 markkaa. alaikäistä lasta kohden (valtionverotuksen ela- 14723: 3) Vuokralleautajan vuokratulovähennykse- tusvelvollisuusvähennys). 14724: nä tämän lain 97 §:n tarkoittamissa tapauksis- 14725: sa 21 prosenttia saadun vuokratulon määrästä, 11) Verovelvollinen saa vähentää valtionve- 14726: enintään kuitenkin 2 300 markkaa. rotuksessa kokonaisveroistaan 540 markkaa 14727: Vuokratulovähennyksen määrää laskettaessa jokaisesta verovuonna elättämästään sellaisesta 14728: ei oteta huomioon valtionverosta tehtäviä lapsestaan tai kasvattilapsestaan, joka ennen 14729: luonnollisia vähennyksiä. verovuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 14730: 4) Tämän lain 98 §:ssä tarkoitetuista pakolli- vuotta ja joka verovuonna vähintään seitsemän 14731: sista eläkevakuutusmaksuista 21 prosenttia ja 3 kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyt- 14732: prosenttia maksetuista vapaaehtoisista elä- tä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukios- 14733: kevakuutusmaksuista, enintään kuitenkin 200 sa, ammattikoulussa, korkeakoulussa tai 14734: markkaa (valtionverosta tehtävä eläkevakuu- muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, 14735: tusmaksuvähennys). kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain 14736: 5) Tämän lain 99 §:ssä tarkoitetuista sairaus- toiselle puolisolle. Jolleivat puolisot ole toisin 14737: kuluista verovelvollinen saa vähentää 21 pro- vaatineet, vähennyksen saa se puoliso, jonka 14738: senttia, enintään kuitenkin 600 markkaa ja jos kokonaisveron määrä valtionverotuksessa on 14739: kysymyksessä ovat puolisot, yhteensä enintään suurempi (koulutusvähennys). 14740: 1 200 markkaa. Enimmäismääriä on korotetta- 12) Valtionverotuksessa verovelvollisen ko- 14741: va 100 markalla jokaisesta alaikäisestä lapses- konaisveroista vähennetään valtionverotuksen 14742: ta, jota verovelvollinen on verovuonna elättä- eläketulovähennys. Täyden eläketulovähennyk- 14743: nyt (valtionverosta tehtävä sairauskuluvähen- sen määrä lasketaan siten, että luvulla 2,22 14744: nys). kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vä- 14745: 6) Tämän lain 100 §:n tarkoittamana veron- hennetään progressiivisen tuloveroasteikon 14746: maksukyvyn alentumisvähennyksenä enintään alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös 14747: 1 400 markkaa valtionverosta. pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan 14748: 7) Tämän lain 100 a §:n tarkoittamana määrään. Verosta tehtävän eläketulovähennyk- 14749: vuokrakuluvähennyksenä 10 prosenttia makse- sen pohjana oleva eläketulovähennys ei kuiten- 14750: tuista vuokrista, enintään kuitenkin 4 600 kaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos 14751: markkaa. Enimmäismäärää on korotettava 500 verovelvollisen kokonaistulo on suurempi kuin 14752: markalla jokaista elätettävänä ollutta alaikäis- täyden eläketulovähennyksen maara, elä- 14753: tä lasta kohden. ketulovähennystä pienennetään 70 prosentilla 14754: 8) Valtionverotuksessa verovelvollisen koko- määrästä, jolla kokonaistulo ylittää täyden 14755: naisveroista vähennetään 1 700 markkaa, jos eläketulovähennyksen määrän. 14756: hän on verovuonna elättänyt alle 18 vuotta Valtionverotuksen täyden eläketulovähen- 14757: täyttänyttä lasta tai 3 000 markkaa, jos hän on nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan- 14758: elättänyt enintään 7 vuotta täyttänyttä lasta. eläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilölle vero- 14759: Puolisoista vähennys tehdään sen puolison ve- vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan 14760: roista, jonka kokonaisverot valtionverotukses- ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun 14761: sa ovat suuremmat, jolleivat puolisot ole toisin täysimääräisen lisäosan yhteismäärää. 14762: 16 1989 vp. - LA n:o 96 14763: 14764: Valtionverotuksessa verosta tehtävä elä- Verovelvollinen saa vähentää kokonaisveros- 14765: ketulovähennys on 7 300 markkaa vähennetty- taan valtionverotuksessa 21 prosenttia tuloläh- 14766: nä kokonaistulolla, joka on kerrottu luvulla teensä tappiosta, jos se ei johdu elantokustan- 14767: 0, 146. Eläketulovähennystä korotetaan vuosit- nuksista. Maatilatalouden tappiona voidaan 14768: tain yleisen ansiotasoindeksin nousua vastaa- kokonaisveroista valtionverotuksessa vähentää 14769: vasti. enintään 2 100 markkaa. 14770: 13) Jos verovelvollinen on tehnyt valtiova- 14771: rainministeriön nimeämälle yhdistykselle, lai- 14772: tokselle tai säätiölle vähintään 300 markan ja 3 luku 14773: enintään 16 000 markan suuruisen rahalahjoi- Valtionverotuksen erityissäännökset 14774: tuksen käytettäväksi kehitysyhteistyöhön tai 14775: humanitääriseen avustustoimintaan tai luon- 146 a § 14776: non- ja ympäristönsuojelua edistävien kansa- Valtionverotuksessa verosta tehtävät vähen- 14777: laisjärjestöjen tukemiseen, saa hän vähentää nykset vähennetään ensisijaisesti ansiotuloista 14778: valtionverosta lahjoitusvähennyksen, jonka menevistä veroista. Vuokratulovähennys ja 14779: määrä on 21 prosenttia lahjoituksen arvosta, korkovähennys tehdään kuitenkin ensisijaisesti 14780: vähintään kuitenkin 100 markkaa ja enintään muista kuin ansiotuloista. 14781: 3 400 markkaa. 14782: 14) Verovelvollisen tuloverosta vähennetään 14783: 1 100 markkaa, jos hänellä on sairaudesta, 4 luku 14784: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, Kunnallisvero 14785: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan 14786: on 100 prosenttia tai, jos prosenttimäärä on (Kuten 2 luku voimassa olevassa laissa) 14787: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro- 14788: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 1 100 156 § 14789: markasta (valtionverotuksen invalidivähennys). Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol- 14790: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut pa- lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena 14791: kolliseen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttö- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo- 14792: myyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion- 14793: ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke veron sekä tulon perusteella määrätyn kunnal- 14794: on myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se lisveron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus- 14795: on myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvolli- maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää- 14796: sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteel- rä on suurempi kuin 85 prosenttia verovelvolli- 14797: la katsota olevan suurempi. Verovelvollinen sen valtionverotuksessa vahvistetusta verotetta- 14798: säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen vasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei 14799: mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl- panna tämän määrän yli menevää valtionveron 14800: keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus- 14801: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella annetaan tar- lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus 14802: kempia säännöksiä niistä perusteista, joiden maksuunpannaan kuitenkin kokonaan. 14803: mukaan haitta-aste määritellään, sekä invalidi- 14804: vähennyksen saamiseksi esitettävästä selityk- 14805: sestä. 163 § 14806: Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä- Ennen tämän lain voimaantuloa otetusta 14807: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole 58 §:n 1 momentissa tarkoitetusta henkilöva- 14808: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä valtionve- kuutuksesta on verovelvollisen veronalaista tu- 14809: rotuksen invalidivähennyksen tekemiseen, vä- loa määrä, joka saadaan, kun vakuutussuori- 14810: hennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä tuksesta vähennetään vakuutuksella 31 päivänä 14811: vähennetään verovelvollisen puolison tulove- joulukuuta 1988 ollut muutosarvo 10 prosentil- 14812: rosta. la korotettuna ja lain voimaantulopäivänä tai 14813: Verovelvollinen ei saa vähentää merityötulon sen jälkeen maksetut vakuutusmaksut. Yli 10 14814: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita vuotta voimassa olleen edellä mainituin tavoin 14815: menoja tulonhankkimisvähennystä ja työmark- lasketun vakuutuksen tuotosta on veronalaista 14816: kinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyys- tuloa 50 prosenttia. 14817: kassamaksuja lukuun ottamatta. 14818: 1989 vp. - LA n:o 96 17 14819: 14820: 2. 14821: Laki 14822: ennakkoperintälain muuttamisesta 14823: 14824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14825: kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 31 §:n 4 14826: momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (584/87), ja 14827: muutetaan 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 58 §:n 1 momentti, 14828: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa 14829: (581187) ja 58 §:n 1 momentti 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (612/78), näin 14830: kuuluviksi: 14831: 14832: 4§ 14833: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 koitetusta henkilövakuutuksen nojalla makset- 14834: vp.) tavasta vakuutussuorituksesta, vakuutus- 14835: maksujen palautuksesta ja takaisinostolla saa- 14836: 5§ dusta määrästä; 14837: Ennakonpidätys on toimitettava: (8-10 kohta kuten hallituksen esityksessä 14838: (1 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o n:o 10911988 vp.) 14839: 109/1988 vp.) 14840: 2) sairausvakuutuslain (364/63) mukaisesta 14841: päivä- ja äitiysrahasta sekä sairausvakuutuslain 58§ 14842: tai kansaneläkelain tai pakollisen tapaturma- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 14843: tai liikennevahinkoturvan nojalla tulojen tai vp.) 14844: elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauk- 14845: sesta; Tämä laki tulee voimaan päivänä 14846: (3-6 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o kuuta 1990. Ennen tämän lain voi- 14847: 109/1988 vp.) maantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpa- 14848: 7) tulo- ja varallisuusverolain 57 §:ssä tar- non edellyttämiin toimenpiteisiin. 14849: 14850: 14851: 3. 14852: Laki 14853: rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 14854: annetun lain muuttamisesta 14855: 14856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14857: muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuu- 14858: ta 1978 annetun lain (627 /78) 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 ja 2 momentti, sekä 14859: 9 §:n 3 momentti, 14860: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 ja 2 momentti 22 päivänä heinäkuuta 1983 annetussa laissa 14861: (639/83), sekä 14862: lisätään 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 14863: 14864: 1§ 4§ 14865: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 14866: vp.) vp.) 14867: 9§ 14868: 3§ (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 14869: vp.) 14870: (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 14871: 109/1988 vp.) Tämä laki tulee voimaan päivänä 14872: kuuta 1990. 14873: 3 290020D 14874: 18 1989 vp. - LA n:o 96 14875: 14876: 4. 14877: Laki 14878: verotuslain muuttamisesta 14879: 14880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14881: kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 127 §, 14882: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 3 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 17 §:n 2 momentti, 14883: 21 §:n 2 ja 3 momentti, 28 §:n 2 momentti, 33 §:n 3 momentti, 40 §, 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 1 14884: momentin 3 b kohta, 47 ja 50§, 66 §:n 2 ja 3 momentti, 70 §:n 1 momentti, 78 §, 90 §:n 1 14885: momentti, 91 §, 96 §:n 1 momentti, 96 a §:n johdantokappale ja 5 kohta, 96 c §:n 3 momentti, 14886: 100 ja 101 §, 129 §:n 2 momentti sekä 140 § ja 141 §:n 1 momentti, 14887: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa 14888: (1002/77), 11 §:n 1 ja 3 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), 21 §:n 2 14889: ja 3 momentti sekä 28 §:n 2 momentti 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (740/69), 14890: 33 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (583/87), 40 §, 43 §:n 2 momentti 14891: ja 47 § 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1024/74), 45 §:n 1 momentin 3 b kohta 31 14892: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1137 /85), 66 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä 14893: joulukuuta 1967 annetussa laissa (547/67), 70 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975 14894: annetussa laissa (527/75), 78 § 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (531182), 90 §:n 1 14895: momentti ja 96 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1023/74) sekä 91 § 14896: viimeksi mainittuna päivänä annetussa laissa (1025174), 96 a §:n johdantokappale ja 5 kohta 6 14897: päivänä elokuuta 1982 annetussa laissa (602/82) ja 96 c §:n 3 momentti 28 päivänä kesäkuuta 14898: 1968 annetussa laissa (390/68), sekä 14899: lisätään 135 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 14900: 14901: 1, 3, 11, 17, 21, 28, 33, 40 ja 43 § 47, 50, 66, 70, 78, 90, 91 ja 96 § 14902: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 10911988 (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 14903: vp.) vp.) 14904: 14905: 45 § 96 a § 14906: Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta- (Johdantokappale kuten hallituksen esityk- 14907: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen sessä n:o 109/1988 vp.) 14908: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden 14909: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä 5) tulo- ja varallisuusverolain 27, 28 ja 14910: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel- 45 §:n nojalla verovelvollisen tai hänen puoli- 14911: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta sonsa ansiotuloksi katsottavaa määrää; 14912: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo- 14913: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot: 14914: 96 c, 100, 101, 129, 135, 140 ja 141 § 14915: 3 b) työnantajan, jos hän on jättänyt enna- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109/1988 14916: konpidätyksen toimittamatta palkansaajan pal- vp.) 14917: kasta tulo- ja varallisuusverolain 53 §:n nojal- 14918: la, ulkomailla suoritetusta työstä palkansaajal- 14919: le maksetusta palkasta, työntekopaikasta, ul- Tämä laki tulee voimaan päivänä 14920: komailla oleskelun kestosta ja sen aikana ta- kuuta 1990. 14921: pahtuneista Suomessa käynneistä; 14922: 14923: 14924: 14925: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989 14926: 14927: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine 14928: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 14929: 1989 vp. 14930: 14931: Lakialoite n:o 97 14932: 14933: 14934: 14935: 14936: Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n 14937: muuttamisesta 14938: 14939: 14940: Eduskunnalle 14941: 14942: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 14943: 14944: Aloitteessa ehdotetaan, että työntekijällä oli- 14945: si oikeus saada riittävän pitkä vanhempainlo- 14946: ma vammaisen lapsen hoidon vuoksi. 14947: 14948: 14949: 14950: 14951: ALOITTEEN PERUSTELUT 14952: 14953: Työsopimuslain (30/85) 34 §:ssä säädetään Kotona tapahtuva hoitotyö on edullisempaa 14954: työntekijän oikeudesta saada lapsen hoidon kuin laitoshoito. Kotihoidossa vammaisten las- 14955: vuoksi vanhempainlomaa. Vanhempainloman ten mahdollisimman inhimillisestä kohtelusta 14956: pituus määritellään sairausvakuutuslaissa. voidaan parhaiten pitää kiinni. 14957: Työntekijällä on vanhempainraha-ajalta oikeus Usein vammaisten lasten hoitotyöhön val- 14958: vanhempainlomaan. Vanhempainrahaa makse- miit vanhemmat joutuvat palaamaan työelä- 14959: taan yhteensä enintään 158 arkipäivältä välittö- mään. Sairausvakuutuslain väljentäminen hei- 14960: mästi äitiysrahan maksamisen päätyttyä. dän edukseen on hyvä keino edistää kotihoi- 14961: Suomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka ra- don edellytyksiä. 14962: kentuu paljolti perheen hyvinvoinnin varaan ja Tämän aloitteen mukainen laki on tarkoitet- 14963: sen edistämiselle. Perheen huomioon ottami- tu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 14964: nen on vammaisen tukijärjestelmässä tärkeä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14965: asia. Vallalla olevan käsityksen mukaan koti- 14966: hoito, kotipalvelu ja avohuolto ovat tärkeim- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 14967: piä hoitomuotoja. lakiehdotuksen: 14968: 14969: 14970: 14971: 14972: 290020D 14973: 2 1989 vp. - LA n:o 97 14974: 14975: Laki 14976: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta 14977: 14978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus- 14979: vakuutuslain 23 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa 14980: laissa (1109/87), näin kuuluvaksi: 14981: 14982: 23 § 14983: misaikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin, 14984: Vanhempainrahaa suoritetaan 158 arkipäi- kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useam- 14985: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien pia kuin yksi, ja 158 arkipäivällä silloin, kun 14986: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen lapsi on syntynyt vammaisena. 14987: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa 14988: ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 14989: ritettavasta työstä. Vanhempainrahan suoritta- kuuta 1989. 14990: 14991: 14992: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989 14993: 14994: Aino Pohjanoksa Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä 14995: Eeva Turunen Liisa Hilpelä Ole Wasz-Höckert 14996: Pirjo-Riitta Antvuori Matti Lahtinen Iiro Viinanen 14997: Riitta Saastamoinen Kirsti Ala-Harja Eeva-Liisa Moilanen 14998: Sauli Hautala Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari 14999: Pekka Puska Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara 15000: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki 15001: Riitta U osukaineo Eva-Riitta Siitonen Håkan Malm 15002: Per-Henrik Nyman Pirjo Rusanen Kari Häkämies 15003: Riitta Jouppila Anneli Taina Kaarina Dromberg 15004: Kalevi Lamminen Tellervo Renko Jukka Vihriälä 15005: Jörn Donner Pekka Haavisto Antero Kekkonen 15006: Arto Lapiolahti Lea Mäkipää Pentti Kettunen 15007: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Pirkko Ikonen 15008: Sirpa Pietikäinen Keijo Jääskeläinen Elsi Hetemäki-Olander 15009: Sakari Valli 15010: 1989 vp. 15011: 15012: Lakialoite n:o 98 15013: 15014: 15015: 15016: 15017: Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1990 toimiteltavassa valtion- 15018: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 15019: 15020: 15021: Eduskunnalle 15022: 15023: Veroja koskevissa ehdotuksissaan Demok- jälkeen tapahtunutta tulokehitystä vastaava 15024: raattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä lähtee korotus. 15025: siitä, että pienet palkat, eläkkeet, sairauspäivä- Koko vähennysjärjestelmän muuttaminen 15026: rahat, työttömyyskorvaukset ja opintorahat verosta tehtäväksi vähennysjärjestelmäksi ai- 15027: vapautetaan kokonaan verosta. Ehdotamme, heuttaa voimakkaita muutoksia eri verovelvol- 15028: että vuoden 1990 tuloverotaulukko rakenne- listen asemaan. Koska uuteen järjestelmään 15029: taan siten, että valtionveroa aletaan periä sovellettavaa verotaulukkoa laadittaessa ei ole 15030: 35 000 markan verotettavasta tulosta. Verovä- ollut käytettävissä laajaa koeverotusaineistoa, 15031: hennykset huomioon otettaessa tämä merkit- ehdotuksemme veroasteikoksi on lähinnä suun- 15032: see, että valtionverosta vapaata ansiotuloa, taa osoittava. Vasta riittävän laajan koevero- 15033: eläketuloa ja tulonsiirtoja on 4 200 markkaa tuksen avulla voidaan taulukot ja vähennysjär- 15034: kuukaudessa. Lisäksi ehdotuksemme merkit- jestelmä sovittaa kokonaisuudeksi, joka toteut- 15035: see, että alle 4 200 mk/kk olevat omaisuus- ja taa tarkoittamamme verouudistuksen, jonka 15036: yrittäjätulot ovat edelleen veronalaisia. keskeiset suuntaviivat olemme esittäneet vaih- 15037: Tätä suuremmista tuloista ehdottamamme toehtobudjeteissamme vuosille 1989 ja 1990. 15038: valtionvero on 4 200-8 400 markan kuukausi- Tulo- ja varallisuusverolain muuttamista 15039: tulojen ja erityisesti lapsiperheiden osalta oleel- koskevat ehdotuksemme merkitsevät valtion ja 15040: lisesti kevyempi kuin vuonna 1989 toteutuva kuntien verotulojen pienentymistä. Siksi ehdo- 15041: verotus. Yli 8 400 markan kuukausitulojen tamme verotuksen suunnan muuttamista kiris- 15042: osalta verotus kevenisi lievemmin tai säilyisi tämällä suurten yritysten ja rikkaiden verotus- 15043: suunnilleen ennallaan käytettävissä olevista vä- ta. Yhtiöiden veroprosentin ehdotamme koro- 15044: hennyksistä riippuen. Verotus kiristyisi 13 000 tettavaksi 43:een eli samaksi, jota hallitus esit- 15045: markan kuukausitulojen yläpuolella. tää henkilötuloverotuksen ylimmäksi margi- 15046: Kunnallisverotuksessa ehdotamme vuonna naaliveroprosentiksi. 15047: 1990 vapautettavaksi verosta alle 3 000 markan Suomessa varallisuus on hallituksen erityi- 15048: kuukausitulot. Sen verotuloja pienentävä vai- sessä suojelussa. Yhtiöiltä on varallisuusvero 15049: kutus tulee korvatuksi kunnille, jos yritysvero- poistettu. Rikkaiden verotusta on huomatta- 15050: tusta ja myyntivoittojen verotusta sekä lapsili- vasti vähennetty mm. nostamalla verotettavan 15051: siä ja lapsivähennyksiä koskevat ehdotuksem- varallisuuden alarajaa toteutunutta inflaatiota 15052: me toteutetaan. nopeammin usean vuoden aikana. Vuonna 15053: Vähennykset esitämme pääosin säilytettävik- 1965 varallisuusvero oli 4,1 prosenttia kaikista 15054: si verouudistusta edeltäneessä laajuudessa veroista. Vuonna 1983 se oli laskenut 2,5 15055: omaisuustulovähennystä lukuun ottamatta, prosenttiin. Tällä hetkellä varallisuuden vero- 15056: jonka ehdotamme poistettavaksi. Vähennykset tus onkin Suomessa huomattavasti lievempää 15057: ehdotamme tehtäväksi valtionverotuksessa ve- kuin muissa OECD-maissa. 15058: rosta eikä tulosta kuten nykyisin. Siten ehdo- Mielestämme myös yhtiöiden varallisuus on 15059: tuksessamme veronalainen tulo ja verotettava pantava verolle muun muassa työllisyys- ja 15060: tulo ovat käsitteenä samat. Verosta tehtävien teknologiapoliittisista syistä. Yhtiöiden varalli- 15061: vähennysten markkamäärät ehdotamme mitoi- suusveroprosentiksi ehdotamme 3,5 prosenttia. 15062: tettaviksi keskipalkkaa saavan henkilön vuo- Varallisuusveron alarajaksi ehdotamme 15063: den 1987 verotuksessa saaman hyödyn tasolle, 350 000 markkaa. Ehdotamme kuitenkin alara- 15064: jolloin vähennyksiin on tehtävä vuoden 1987 jaa korotettavaksi 150 000 markalla jokaista 15065: 15066: 290020D 15067: 2 1989 vp. - LA n:o 98 15068: 15069: perheenjäsentä kohti, mikäli kysymyksessä on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15070: omana tai perheen asuntona käytetty varalli- lakiehdotuksen: 15071: suus. 15072: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15073: 15074: 15075: 15076: Laki 15077: vuodelta 1990 toimiteltavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 15078: senteista 15079: 15080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15081: 15082: 1§ 200 000-300 000 60 425 50 15083: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa 300 000-400 000 110 425 56 15084: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus- 400 000- 166 425 62 15085: teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli- 15086: suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja 3§ 15087: veroprosenttien mukaan. Valtionveroa peritään 350 000-1 000 000 15088: markan varallisuudesta 1,5 prosenttia ja yli 15089: 1 000 000 markan varallisuudesta 3,5 prosent- 15090: 2 § 15091: tia. 15092: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa- 15093: va: Verotettavan varallisuuden alarajaa korote- 15094: taan 150 000 markalla perheenjäsentä kohti 15095: Vero alarajan omassa tai perheen käytössä olevan asunnon 15096: Vero ylittävästä osalta. 15097: alarajan tulon 4§ 15098: Verotettava tulo kohdalla osasta Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön 15099: mk mk OJo 15100: varallisuusveroprosentti 3, 5. 15101: 35 000- 52 500 300 26 15102: 52 500- 60 000 4 850 29 5§ 15103: 60 000- 70 000 7 025 30 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 15104: 70 000- 90 000 10 025 31 kuuta 1990. 15105: 90 000-100 000 16 225 32 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 15106: 100 000-150 000 19 425 38 ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 15107: 150 000-200 000 38 425 44 menpiteisiin. 15108: 15109: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1989 15110: 15111: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 15112: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä 15113: 1989 vp. 15114: 15115: Lakialoite n:o 99 15116: 15117: 15118: 15119: 15120: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain 15121: sekä kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n 15122: muuttamisesta 15123: 15124: 15125: Eduskunnalle 15126: 15127: Hallitus esittää (HE n:o 178) sairausvakuu- taisiin. Pidämme välttämättömänä, että ter- 15128: tuksen omavastuuosuuksiin huomattavia koro- veyskeskusten mahdollisuudet järjestelmällises- 15129: tuksia. Korotukset ovat kohtuuttomia erityises- tä hammashoidosta huolehtimiseen turvataan 15130: ti lapsiperheille ja pienituloisille eläkeläisille. riittävillä resursseilla. 15131: Ehdotamme omavastuuosuuksien korotukset Sosiaalivaliokunta on useaan otteeseen esit- 15132: poistettavaksi. Myös hoito- ja tutkimusmenoi- tänyt, että sairausvakuutuslakia korjattaisiin 15133: hin on saatava kattosäännös kuten lääke- ja siten, että muun sairauden hoidon aiheuttama 15134: matkakustannuksissa. hammassairaus voitaisiin korvata. Asia ei ole 15135: Jo kaksi vuotta sitten lääkintöhallituksen edennyt, joten esitämme sitä tarkoittavan li- 15136: edustajat ilmoittivat, että kaikkien ikäluokkien säyksen. 15137: saattaminen järjestelmällisen hammashoidon Hallituksen esityksessä ehdotetaan lapsen 15138: piiriin vuoteen 2000 mennessä edellyttää, että vanhemmille maksettavan lapsen sairaanhoito- 15139: järjestelmää laajennetaan kolme ikäluokkaa ja kuntoutusavustuksen lakisääteistämistä 15140: kerrallaan. Vuosina 1988-89 otettiin kuiten- 1.10.1990 lukien tilapäisen vanhempainrahan 15141: kin vain yhteensä kolme uutta ikäluokkaa nimikkeellä. Etuuden tulkintaa tulisi mieles- 15142: hammashoidon piiriin, ja nyt hallitus esittää tämme laajentaa niin, että lastensuojelullisin 15143: hammashoidon laajentamista kahdella ikäluo- perustein voitaisiin myös myöntää tilapäistä 15144: kalla. Jotta tavoitteessa pysyttäisiin, täytyisi vanhempainrahaa, milloin koko perheen hoito- 15145: ensi vuonna hammashoitoa laajentaa viidellä jaksoa pidetään tarpeellisena avohuollon tuki- 15146: ikäluokalla eli koskemaan vuonna 1955 ja sen toimena lapsen kasvatuksen tukemiseksi tai 15147: jälkeen syntyneitä sekä 63-64-vuotiaita. lapsen ja hänen huoltajiensa kuntouttamiseksi. 15148: Kunnat ovat joutuneet korvaamaan sairaus- Etuuden nimen muuttamista olisi syytä myös 15149: vakuutusrahastolle yksityishammaslääkärien harkita, jotta se kuvaisi paremmin erilaisia 15150: palveluja käyttäneiden järjestelmällisen ham- käyttötarkoituksia eikä aiheuttaisi sekaannus- 15151: mashoidon piirissä olevien kuntalaisten ham- ta. 15152: mashoidon kustannuksia. Järjestely on poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15153: keuksellinen sairausvakuutuksessa ja lisäksi 15154: erittäin byrokraattinen, joten kunnat ovat vaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 15155: tineet sen purkamista. Siksi ehdotamme, että lakiehdotukset: 15156: sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentti kumot- 15157: 15158: 15159: 15160: 15161: 2900200 15162: 2 1989 vp. - LA n:o 99 15163: 15164: 15165: 1. 15166: Laki 15167: sairausvakuutuslain muuttamisesta 15168: 15169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15170: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentti, 15171: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), 15172: muutetaan lain 5 §:n 2 momentti, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 14 §:n edellä oleva 15173: alaotsikko ja 14 §:n 1 momentti, 15174: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä 15175: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1215/88) sekä 14 §:n edellä oleva alaotsikko ja 14 §:n 1 15176: momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85), sekä 15177: lisätään lakiin uusi 23 d § seuraavasti: 15178: 15179: 5§ ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta tila- 15180: päistä vanhempainrahaa. Tilapäistä vanhem- 15181: Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor- painrahaa suoritetaan myös lastensuojelulain 15182: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai- 14 §:n mukaiseen perhehoitoon tai laitoshuol- 15183: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden toon osallistumisen ajalta. 15184: kuin hammassairauden 15185: 1) parantamiseksi välttämätön hoito tai 15186: 2) hoidon aiheuttama hammassairaus. Ham- 23 d § 15187: mashuollon korvaamisesta sairaanhoitona Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan, jos 15188: vuonna 1926 ja 1927 sekä 1955 ja sen jälkeen vakuutettu 15189: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä. (1-3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 15190: 178) 15191: 4) osallistuu lastensuojelulain 14 §:n mukai- 15192: 5b § seen avohuollon tukitoimena järjestettyyn per- 15193: Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä hehoitoon tai laitoshuoltoon. 15194: 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1955 (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 15195: ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: 178) 15196: Tilapäistä vanhempainrahaa voidaan suorit- 15197: taa molemmille vanhemmille vain 23 d §:n 1 15198: momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa ta- 15199: Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha pauksissa edellyttäen, että lääkäri on katsonut 15200: sekä tilapäinen vanhempainraha molempien vanhempien hoitoon tai kuntoutuk- 15201: seen osallistumisen tarpeelliseksi. Myös 4 koh- 15202: 14 § dassa tarkoitetuissa tapauksissa tilapäistä van- 15203: Korvaukseksi sairaudesta johtovasta työky- hempainrahaa voidaan suorittaa molemmille 15204: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras- vanhemmille. 15205: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja 15206: lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 15207: vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon kuuta 1990. 15208: 1989 vp. - LA n:o 99 3 15209: 15210: 2. 15211: Laki 15212: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 15213: 15214: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 patvana 15215: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 15216: 1988 annetussa laissa (1216/88), näin kuuluvaksi: 15217: 15218: 3§ 15219: sista siten kuin asetuksella tarkemmin sääde- 15220: Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan- tään. Mitä edellä on säädetty vuonna 1955 tai 15221: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa sen jälkeen syntyneistä kunnan asukkaista, 15222: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on koskee myös mainittuna vuonna tai sen jälkeen 15223: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä sää- syntyneitä kunnan alueella sijaitsevia kansan- 15224: detään. Vuonna 1926 ja 1927 sekä 1955 tai sen terveysasetuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilai- 15225: jälkeen syntyneiden kunnan asukkaiden kan- tosten opiskelijoita ja kansanterveysasetuksen 15226: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa 7 b §:ssä tarkoitettujen kaupunkien merimies- 15227: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on terveydenhuoltoon oikeutettuja henkilöitä. 15228: maksutonta sikäli kuin ne koskevat hampaiden 15229: tutkimusta ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin 15230: peritään 60 prosenttia asetuksella vahvistetuis- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 15231: ta potilailta perittävistä maksuista ja korvauk- kuuta 1990. 15232: 15233: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989 15234: 15235: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 15236: 1989 vp. 15237: 15238: Lakialoite n:o 100 15239: 15240: 15241: 15242: 15243: Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi haitallisten aineiden vesistöpääs- 15244: töjen verottamisesta ja teollisuusvesiverosta 15245: 15246: 15247: Eduskunnalle 15248: 15249: Ympäristöverojärjestelmän luomista ollaan män energiaraaka-aineen valintaan kannustava 15250: aloittamassa. Eduskunnassa ovat parhaillaan vero. Paremman vaihtoehdon tarjoaa opposi- 15251: käsiteltävinä hallituksen esitykset polttoaineen tioryhmien yhteinen, edustaja Soininvaaran ni- 15252: hiilipitoisuuteen perustuvaksi veroksi, lannoit- missä jätetty esitys rikkipäästöjen verottami- 15253: teiden fosforiveroksi sekä esitykset eräiksi pak- sesta. Tähän esitykseen Devan eduskuntaryh- 15254: kausveroiksi. Alku on vaatimaton verrattuna mä on yhtynyt. Energiankäytön verottamisen 15255: esimerkiksi Devan eduskuntaryhmän esitykses- osalta olemme jättäneet aloitteet liikevaihtove-' 15256: tä eduskunnassa viime keväänä hyväksyttyyn rolain ja polttoaineverolain muuttamisesta. 15257: perustelulausumaan, jossa edellytettiin laaja- Tässä lakialoitteessa keräämme yhteen esi- 15258: alaisen resurssi- ja haittaverojärjestelmän luo- tyksemme vesistöihin kohdistuvan saastuttavan 15259: mista. toiminnan verottamisesta sekä esityksen teolli- 15260: Demokraattisen Vaihtoehdon vaihtoehto- suuden käyttämän veden verottamisesta. Teol- 15261: budjettiin sisältyy laaja valikoima ympäristöve- lisuusvesiverona pyritään veden käytön vähen- 15262: roja: typen oksidien päästövero, rikinpäästöve- tämiseen ja suljettuihin kiertoihin teollisuus- 15263: ro, bensiinin lyijyvero, teollisuuden energiave- prosesseissa. 15264: ro, orgaanisten jätteiden veteenpäästövero, Orgaanisten jätteiden veteenpäästöveron ra- 15265: fosforiyhdisteiden veteenpäästövero, typpiyh- situksesta valtaosa kohdistuisi puunjalostus- 15266: disteiden veteenpäästövero, klooriyhdisteiden teollisuuteen, samoin klooriyhdisteiden veteen- 15267: veteenpäästövero ja teollisuusvesivero. Näiden päästön verotuksesta. Vaikka kysymys on suu- 15268: verojen tuoton, joka olisi n. 2,9 miljardia relta osin yhteenkytkeytyvistä vaikutuksista, 15269: markkaa, ehdotamme käytettäväksi kokonaan pidämme tarkoituksenmukaisena tarkastella 15270: ympäristönsuojelua edistäviin tarkoituksiin. päästöjä kummallakin perusteella. 15271: Noin puolet näistä varoista ehdotamme osoi- Fosfori- ja typpipäästöjen verosta valtaosa 15272: tettavaksi YK:n ympäristönsuojeluohjelmien kohdistuisi maatalouteen, miltä osin ehdotam- 15273: rahoittamiseen sekä kansainväliseen yhteistyö- me veron liittämistä lannoitteisiin ja säädettä- 15274: hön. väksi erikseen lannoiteverolaissa. 15275: Hallituksen eduskunnan käsittelyyn tuomien Päästöjen mittaamisesta ja tarkemmista pe- 15276: ympäristöverojen kokonaisuuden suurin ongel- rusteista ehdotamme säädettäväksi asetuksella. 15277: ma on, että ne jättävät suurimmat saastuttajat, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15278: teollisuuden ja energiantuotannon, lähes koko- nioittaen, 15279: naan rauhaan. Hiilipitoisuuteen perustuva 15280: polttoaineiden verotus ei ole myöskään puhdis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15281: tusinvestointeihin tai ympäristöystävällisem- lakiehdotuksen: 15282: 15283: 15284: 15285: 15286: 2900200 15287: . 2 1989 vp. - LA n:o 100 15288: 15289: Laki 15290: haitallisten aineiden vesistöpäästöjen verottamisesta ja teollisuusvesiverosta 15291: 15292: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15293: 15294: Orgaanisten jätteiden veteenpäästävero Klooriyhdisteiden veteenpäästävero 15295: 1§ 4 § 15296: Teollisuuslaitoksilta ja yhdyskunnilta peri- Teollisuuslaitoksilta peritään klooriyhdistei- 15297: tään niiden jätepäästöjen vesistössä aiheutta- den veteenpäästöveroa 10 markkaa kilolta pie- 15298: man biologisen hapenkulutuksen perusteella nimolekyylisten klooriyhdisteiden osalta pääs- 15299: orgaanisten jätteiden veteenpäästöveroa 1 000 töstä mitattuna. 15300: markkaa tonnilta. 15301: 5§ 15302: Edellä 1-4 §:ssä verojen perusteena olevien 15303: Fosjoriyhdisteiden veteenpäästävero päästöjen mittaamisesta säädetään asetuksella. 15304: 2§ 15305: Teollisuuslaitoksilta, kalanviljelylaitoksilta Teollisuusvesivero 15306: ja yhdyskunnilta peritään fosforiyhdisteiden 15307: veteenpäästöveroa 40 markkaa fosforikilolta 6§ 15308: päästöstä mitattuna. Teollisuuslaitoksilta peritään teollisuusvesi- 15309: Maatalouden fosforipäästöverosta säädetään veroa 50 penniä kulutettua vesikuutiota kohti 15310: erikseen fosforilannoiteverolaissa. siltä osin kuin kulutus ylittää 10 000 kuutiota 15311: vuodessa. 15312: Vedenkulutuksen ilmoittamista koskevat so- 15313: Typpiyhdisteiden veteenpäästävero veltuvin osin verotuslain (482/58) kirjanpito- 15314: velvollisen ilmoitusvelvollisuutta koskevat 15315: 3§ säännökset. 15316: Teollisuuslaitoksilta, kalankasvatuslaitoksil- 15317: ta ja yhdyskunnilta peritään typpiyhdisteiden 7 § 15318: veteenpäästöveroa 3 markkaa typpikilolta Tämä laki tulee voimaan päivänä 15319: päästöstä mitattuna. kuuta 1990. 15320: Maatalouden typpiyhdisteiden päästöverosta 15321: säädetään erikseen typpilannoiteverolaissa. 15322: 15323: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989 15324: 15325: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä 15326: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen 15327: 1989 vp. 15328: 15329: Lakialoite n:o 101 15330: 15331: 15332: 15333: 15334: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 15335: muuttamisesta 15336: 15337: 15338: Eduskunnalle 15339: 15340: Hallitus esittää työttömyysturvalakiin eräitä Myös ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät jou- 15341: korjauksia, joita eduskunta on edellyttänyt. tuvat jopa 40 työvuoden jälkeen väliinputoa- 15342: Pelkän peruspäivärahan varassa oleville työttö- jiksi sekä eläkkeissä että työttömyysturvassa. 15343: mille hallitus ei kuitenkaan esitä mitään, vaik- 55 vuotta täyttäneiden työttömiksi jääneiden 15344: ka hallitusohjelmassa on erillinen kohta, jossa toimeentulo tulisi mielestämme turvata elä- 15345: luvataan tasokorotusta peruspäivärahaan ja kejärjestelyin heidän itsensä niin halutessa, 15346: lapsikorotuksiin. Työttömyysturvan perus- mutta vähintä, mitä heidän asemansa korjaami- 15347: päiväraha on nyt 95 markkaa päivässä, joten seksi tulisi tässä vaiheessa tehdä, on poistaa 55 15348: käteen jää vain 1 600-1 700 markkaa kuukau- vuotta täyttäneiltä työttömiltä ansioon suhteu- 15349: dessa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tetun päivärahan 900 päivän enimmäisrajoitus. 15350: työttömät on siis jätetty edelleen tilanteeseen, Työllisyyslain mukaisten velvoitetyöllistettä- 15351: jossa he joutuvat työttömyysturvan riittämät- vien työttömyysturva ja eläke-etuudet saattavat 15352: tömyyden vuoksi juoksemaan vielä sosiaalitoi- heiketä kuuden kuukauden velvoitetyön vuok- 15353: mistossa hakemassa toimeentulotukea. si. Sen vuoksi eduskunnan tulisi edellyttää, että 15354: Emme mitenkään voi hyväksyä hallituksen hallitus huolehtii siitä, että velvoitetyöllistetty- 15355: menettelyä ja siksi ehdotamme, että perus- jen työttömyysturvassa ja eläke-etuuksissa il- 15356: päiväraha korotetaan 140 markkaan. Ehdo- menneet heikennykset pikaisesti korjataan. 15357: tamme myös lapsikorotuksia nostettavaksi 25 Lisäksi esitämme eräitä muita välttämättö- 15358: markkaan ensimmäiseltä lapselta ja 15 mark- miä korjauksia työttömien oikeusturvan ja ase- 15359: kaan jokaiselta seuraavalta lapselta. man takaamiseksi. 15360: Osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturvaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15361: jää ehdotetuista parannuksista huolimatta auk- 15362: koja, jotka merkitsevät kohtuutonta väliinpu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15363: toamista. Siksi ehdotamme 17 §:n parantamis- lakiehdotuksen: 15364: ta, jolloin 18 ja 19 § voidaan kumota. 15365: 15366: 15367: 15368: 15369: 2900200 15370: 2 1989 vp. - LA n:o 101 15371: 15372: Laki 15373: työttömyysturvalain muuttamisesta 15374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15375: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 8, 9, 14, 18 ja 19 §, 15376: sellaisina kuin niistä ovat 14 § osittain muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla 15377: (226/87), 18 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 20 päivänä tammikuuta 1989 15378: annetulla lailla (69/89) sekä 19 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 15379: muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentin johdantolauseen ruotsinkielinen sanamuo- 15380: to, 5 §:n 1 momentin 7, 9 ja 10 kohta, 11 ja 13 §, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 ja 20 §, 22 §:n 1 15381: momentti, 24 ja 25 § ja 26 §:n 3 momentti, 27 §:n 1 momentin 2, 5 ja 6 kohta, 34 §, 38 §:n 2 15382: momentti ja 43 §:n otsikko sekä 3 ja 5 momentti, 15383: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentin 7 kohta, 20 ja 25 § sekä 26 §:n 3 momentti 15384: mainitussa 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, 11 § osittain muutettuna 6 päivänä 15385: kesäkuuta 1986 annetulla lailla (426/86) ja 13 § osittain muutettuna mainitulla 27 päivänä 15386: helmikuuta 1987 annetulla lailla, sekä 15387: lisätään 3 §:ään uusi 4-6 momentti, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain 15388: muutettuna mainitulla 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla, uusi 11 kohta ja 10 lukuun 15389: uusi 43 a ja 43 b § seuraavasti: 15390: 15391: 3§ markkinoilla yleisesti noudatettavin ehdoin 15392: Toimeenpanoelimet syntynyt, tai on itse aiheuttanut työsuhteen 15393: päättymisen, ei ole oikeutta työttömyyspäivä- 15394: Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan rahaan ennen kuin hän on ollut työttömänä 15395: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, työnhakijana työvoimatoimistossa kolme viik- 15396: joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 koa. 15397: ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa ja 7- 15398: 11 §:ssä, sosiaalivakuutustoimikunnalle ja 13§ 15399: työttömyyskassalle lausunnon. Työvoimatoi- Oikeus peruspäivärahaan 15400: miston tulee sosiaalivakuutustoimikunnan tai 15401: työttömyyskassan pyynnöstä täydentää lausun- Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka 15402: toaan viipymättä. täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan 15403: (4-6 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o saamisen yleiset edellytykset. 15404: 192) 15405: 16 § 15406: 4§ Oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan 15407: Oikeus työttömyyspäivärahaan 15408: Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oi- 15409: Työttömyyspäivärahaan on oikeus työkykyi- keus työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), 15410: sellä työttömällä henkilöllä, jolle ei ole voitu joka on ollut vakuutettuna vähintään kolme- 15411: osoittaa työtä. Työttömyyspäivärahaa ei kui- toista lähinnä edellistä viikkoa ja joka on 15412: tenkaan voida maksaa pidemmältä kuin kol- vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloeh- 15413: men kuukauden ajalta ennen työvoimatoimis- don. 15414: toon ilmoittautumista ilman painavaa syytä. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 15415: lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkaste- 15416: 5§ lujakso) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä, 15417: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192) jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähin- 15418: tään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukai- 15419: 11 § nen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson 15420: Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia 15421: tapauksissa viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukai- 15422: nen tai, jollei työalalla ole työehtosopimusta, 15423: Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on paikkakunnalla maksettavan käyvän palkan 15424: eronnut työstään tai on omalla menettelyllään mukainen. 15425: aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole työ- 15426: 1989 vp. - LA n:o 101 3 15427: 15428: 17 § tettu palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin 15429: Osa-aikaty6 luku poikkeaa edellisen kalenterivuoden vas- 15430: taavasta indeksiluvusta. 15431: Kokoaikatyötä hakevalla henkilöllä, joka te- 15432: kee osa-aikatyötä, on oikeus työttömyyspäivä- 26 § 15433: rahaan työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä Päivärahakauden kesto 15434: työttömyyspäiviltä. 15435: Osa-aikatyötä hakevalla henkilöllä, jolle ei Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet- 15436: ole voitu osoittaa osa-aikatyötä, on oikeus ty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana 15437: työttömyyspäivärahaan tätä vastaavalta ajalta. maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan 15438: henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen 15439: 20 § enimmäisajan täyttymistä, maksaa ansioon 15440: Osa-aikaty6tä tekevän ansioon suhteutetun suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään siihen 15441: päivärahan enimmäissuuruus saakka, kunnes hän on täyttänyt 60 vuotta. 15442: Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan 15443: maksaa 17 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin 27 § 15444: paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksineen (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192) 15445: ja työstä saatu palkka yhteensä ovat enintään 15446: 95 prosenttia ansioon suhteutetun päivärahan 34 § 15447: perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähin- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192) 15448: tään niin paljon kuin henkilö olisi oikeutettu 15449: saamaan perusturvana. 38 § 15450: 22 § Sosiaalivakuutustoimikunnan ja 15451: tyött6myyskassan päätös ja muutoksenhaku 15452: Peruspäivärahan suuruus siihen 15453: Peruspäivärahan täysi määrä on 140 mark- 15454: kaa. Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan 15455: 3 §:n 3, 4 ja 5 momentin mukaan antamasta 15456: lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta 15457: 24 § valittamalla. 15458: Lapsikorotus 43-43 b § 15459: Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192) 15460: huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, 15461: maksetaan päiväraha korotettuna lapsikoro- 15462: tuksella, jonka suuruus ensimmäisestä lapsesta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 15463: on 25 markkaa ja jokaisesta seuraavasta lap- kuuta 1990. 15464: sesta 15 markkaa. Henkilölle, joka on ansioon suhteutettuun 15465: päivärahaan oikeutettu ja jonka ansioon suh- 15466: 25 § teutetun päivärahan maksaminen on ennen 15467: Etuuksien korotus tämän lain voimaantuloa voimassa olleen 15468: 26 §:n 3 momentissa mainitun enimmäisajan 15469: Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka- täyttymisen perusteella lopetettu, aletaan mak- 15470: määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lu- saa työttömyysturvalain mukaista ansioon suh- 15471: kien palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin teutettua päivärahaa tämän lain voimaan tul- 15472: pisteluvun muutosten edellyttämässä suhteessa. tua. 15473: Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulo- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 15474: jen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 15475: työttömyyspäivärahan maksuvuodelle vahvis- menpiteisiin. 15476: 15477: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989 15478: 15479: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 15480: 1 15481: 1 15482: 1 15483: 1 15484: 1 15485: 1 15486: 1 15487: 1 15488: 1 15489: 1 15490: 1 15491: 1 15492: 1 15493: 1 15494: 1 15495: 1 15496: 1 15497: 1 15498: 1989 vp. 15499: 15500: Lakialoite n:o 102 15501: 15502: 15503: 15504: 15505: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi pankkien perimien palvelumaksujen 15506: kieltämisestä 15507: 15508: 15509: Eduskunnalle 15510: 15511: Bertolt Brecht kirjoitti, että pankkiryöstön Pankkimaksun kieltämisen ohella kiireellisiä 15512: ja pankin perustamisen ero on vain siinä, että toimia vaatii myös korkopolitiikka. Rahapoli- 15513: pankkiryöstö on vähäistä näpertelyä pankkitoi- tiikan sääntelyn lopettaminen on johtanut 15514: mintaan verrattuna. huippukorkeisiin korkoihin. Me emme ihmis- 15515: Näin asia tuntuu nyt Suomessakin olevan. ten korkoryöväystä hyväksy, vaan vaadimme 15516: Pankit ovat muuttuneet palvelijoista kaikkivai- sääntelyyn palaamista. Muistutamme, että 15517: taisiksi isänniksi, joiden ahneus kasvaa. Vii- jäimme kovin yksin vastustamaan Suomen 15518: meisin näyttö tästä on ns. palvelumaksujen Pankin päättämää, erityisesti asunto- ja opin- 15519: käyttöönotto ja päätökset niiden korottamises- tovelallisia kolhivaa peruskoron nostoa. 15520: ta. Me pyrimme muuttamaan pankit demok- 15521: Jo viime vuonna toimitus- ja palvelumaksui- raattisessa valvonnassa oleviksi ihmisten palve- 15522: na kerättiin pankkien asiakkailta yli 3 000 lijoiksi. Välittömästi on pankeilta kiellettävä 15523: miljoonaa markkaa. Näide~ pankkimaksujen mahdollisuus kyniä asiakkaitaan palvelumak- 15524: ainoa tarkoitus on lisätä pankkien voittoja, suilla. 15525: jotka ovatkin erittäin suuria. Yksistään KOP- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15526: konserni ilmoitti vuoden 1988 voitokseen 1 005 15527: miljoonaa markkaa. SYP-konserni ilmoitti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15528: saaneensa voittoa 1 202 miljoonaa markkaa. lakiehdotuksen: 15529: 15530: 15531: 15532: 15533: Laki 15534: pankkien .,erimien palvelumaksujen kieltämisestä 15535: 15536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15537: 15538: 1§ 15539: Pankki ei saa periä palvelumaksuja yksityis- kujen maksaminen, tilisiirrot, luoton antami- 15540: ten kansalaisten käyttämistä tavanomaisista nen, luoton lyhentäminen, koron maksaminen 15541: pankkipalveluista, joita ovat: talletus- tai käyt- ja muut vastaavanlaiset pankkipalvelut. 15542: tötilin avaaminen, säästökirjan antaminen, tal- 15543: letuslippaiden vastaanottaminen, varojen nos- 2§ 15544: taminen omalta tililtä, tiliotteiden lähettäminen Tämä laki tulee voimaan päivänä huhti- 15545: asiakkaalle, matkavaluutan vaihtaminen, Ias- kuuta 1990. 15546: 15547: 15548: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989 15549: 15550: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine 15551: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 15552: 15553: 15554: 2900200 15555: 1989 vp. 15556: 15557: Lakialoite n:o 103 15558: 15559: 15560: 15561: 15562: Jäätteenmäki ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 15563: 11 §:n muuttamisesta 15564: 15565: 15566: 15567: Eduskunnalle 15568: 15569: Perustuslakimme ei turvaa kansalaisille oi- leen noin miljoona ihmistä. Asunnottomia oli 15570: keutta asuntoon. Oikeus asuntoon tulisi vah- vuoden 1997 keväällä noin 17 000 yksinäistä 15571: vistaa hallitusmuodossa Suomen kansalaisen henkilöä ja 1 400 perhettä. Asumisen ahtaus 15572: perusoikeudeksi osana lainsäädännöllisiä ja on edelleen monien lapsiperheiden ongelma. 15573: yhteiskunnallista prosessia, jossa todella pyri- Suomessa yhteiskunnan tuottamia ja sen hal- 15574: tään toteuttamaan tämä oikeus. linnassa olevia kunnallisia vuokra-asuntoja on 15575: Suomessa on viime vuosikymmeninä säädet- vain noin 6 07o koko asuntokannasta. Näitä 15576: ty runsaasti lakeja, joilla on vaikutettu kansa- asuntoja on saatavina vain silloin, kun kysees- 15577: laisten mahdollisuuksiin saada itselleen asunto. sä on todellinen hätä, mikä puolestaan johtaa 15578: Suurin osa tästä lainsäädännöstä on joko vero- vuokra-asumisen, erityisesti kunnallisen sellai- 15579: lakeja tai asuntotuotantoa ja -politiikkaa oh- sen, leimaantumiseen. 15580: jaavia lakeja, kuten aravalait. Yhteiskunnan tulisikin panostaa nykyistä 15581: Edellä mainituilla laeilla on vaikutettu ylei- paljon enemmän vuokra-asuntojen rakentami- 15582: seen asuntopolitiikkaan ja kansalaisten keski- seen. Vuokra-asumisen tulisi olla vaihtoehto 15583: näisiin suhteisiin asuntomarkkinoilla. Niiden kaikille, eikä vain vaihtoehto tietyssä elämän 15584: tavoitteena ei kuitenkaan sinänsä ole ollut vaiheessa, jossa ei vielä ole päästy omistus- 15585: turvata kansalaisille oikeutta asuntoon. asuntoon. 15586: Maassamme ylitettiin 2 miljoonan asunnon Vuokra-asuntotilannetta vaikeuttaa se, että 15587: raja vuonna 1985. Asumistasomme on keski- vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja myydään 15588: määrin hyvä ja nousee vuosi vuodelta. Myös omistusasunnoiksi tai niitä poistuu asumiskäy- 15589: asumiskustannukset ovat suurimmalla osalla töstä. Koko vuokra-asuntokanta pieneni vuo- 15590: väestöä kohtuulliset. Asuntoja on rakennettu desta 1980 vuoteen 1995 noin 41 000 asunnol- 15591: kansainvälisesti katsoen paljon. la. 15592: Ongelmia kuitenkin on vielä. Asumisen on- Suomalaiselle asumismallille pitäisi löytyä 15593: gelmat kasaantuvat tietyille alueille ja väes- uusia vaihtoehtoja ei vain vuokra-asumisessa 15594: töryhmiin. Etenkin vanhukset asuvat usein vaan myös yhteisöllisemmässä asumisessa. 15595: huonokuntoisissa asunnoissa maaseudulla. Vaikka yhteisöä ei luonnollisestikaan pystytä 15596: Suurissa kasvavissa asutuskeskuksissa sen si- luomaan asuntopoliittisin toimenpitein, voi- 15597: jaan nuoret ja muut pienituloiset yksinäiset daan asuntopolitiikan avulla luoda tämän ke- 15598: sekä nuoret lapsiperheet ovat vaikeimmassa hittymisen edellytykset. Ensimmäisenä näistä 15599: tilanteessa. Vuokra-asuntojen määrä vähenee on yhteistilojen rakentaminen ja rahoitus sekä 15600: aravatuotannosta huolimatta. Pulaa on etenkin niiden antaminen vuokralaisten omaan käyt- 15601: pienasunnoista, niin omistus- kuin vuokra- töön. 15602: asunnoistakin. Asumismenoihin kuluu kotitalouksilta keski- 15603: Asumistason nopeasta noususta huolimatta määrin 16 07o käytettävissä olevista tuloista. 15604: olemme kuitenkin muiden Pohjoismaiden ta- Keskimääräistä enemmän eli 19-20 07o käytet- 15605: sosta jäljessä huomattavasti. Myös asuntojen tävissä olevista tuloista menee asumiseen per- 15606: varustetaso on muissa Pohjoismaissa, varsin- heillä, joilla on pieniä lapsia, yksinhuoltajilla 15607: kin Ruotsissa parempi. ja yksinäisillä henkilöillä. Nuorista ja 30-40- 15608: Asumisen perusongelmista, kuten asunnotto- vuotiaista monet joutuvat valitsemaan joko 15609: muudesta, asumisahtaudesta tai asunnon hei- korkeat asumiskustannukset tai liian ahtaan 15610: kosta varustetasosta kärsii maassamme edel- asunnon. 15611: 15612: 290020D 15613: 2 1989 vp. - LA n:o 103 15614: 15615: Suomi on allekirjoittanut ja saattanut voi- voittaisi valtiovaltaa ja viranomaisia toteutta- 15616: maan YK:n taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosi- maan tavoitteen, että jokainen kansalainen saa 15617: aalisia oikeuksia koskevan ns. TSS-sopimuk- asunnon, joka luo edellytykset terveelliseen, 15618: sen, joka sisältää myös oikeuden "sopivaan viihtyisään ja turvalliseen elämään ja jonka 15619: asuntoon". Suomen voimavarat, jos niitä käy- kustannukset ovat kohtuullisessa suhteessa 15620: tetään täysimääräisesti, riittävät tämän tavoit- asunnonhaltijan tuloihin. 15621: teen asettamiseen ja saavuttamiseen kohtuulli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15622: sen lyhyessä ajassa, mikäli siihen todella suun- 15623: taudutaan. Asumisoikeuden sisällyttäminen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15624: Suomen Hallitusmuotoon perusoikeutena vel- lakiehdotuksen: 15625: 15626: 15627: 15628: Laki 15629: Suomen Hallitusmuodon 11 §:n muuttamisesta 15630: 15631: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä 15632: tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 11 §:ään uusi näin 15633: kuuluva 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, seuraavasti: 15634: 15635: 11 § 15636: Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus Tämä laki tulee voimaan päivänä 15637: kohtuuhintaiseen ja olosuhteisiin nähden riittä- kuuta 199 . 15638: vän tilavaan asuntoon. Laissa säädetään erik- 15639: seen niistä perusteista, joiden mukaan tämä 15640: oikeus käytännössä toteutetaan. 15641: 15642: 15643: 15644: 15645: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989 15646: 15647: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen Mirja Ryynänen 15648: Esko Jokiniemi Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 15649: Jukka Roos Heikki Rinne Eero Paloheimo 15650: Erkki Pulliainen Urpo Leppänen Markku Lehtosaari 15651: Antero Kekkonen Ilkka Joenpalo Claes Andersson 15652: Esko Seppänen Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari 15653: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila 15654: Matti Väistö Sirpa Pietikäinen Pirjo-Riitta Antvuori 15655: Tellervo Renko Jorma Huuhtanen Tytti Isohookana-Asunmaa 15656: Esko Almgren Mats Nyby Per-Henrik Nyman 15657: Håkan Nordman Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 15658: Gunnar Joutsensaari Kerttu Törnqvist Pekka Leppänen 15659: Arto Lapiolahti Esko-Juhani Tennilä Aapo Saari 15660: Kimmo Sarapää Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 15661: Mauri Pekkarinen Gustav Björkstrand 15662: 1989 vp. 15663: 15664: Lakialoite n:o 104 15665: 15666: 15667: 15668: 15669: Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut- 15670: tamisesta 15671: 15672: 15673: Eduskunnalle 15674: 15675: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 15676: 15677: Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve- perhepäivähoidon kustannuskorvaus ei ole ve- 15678: rolakiin lisättäväksi uusi 51 b §,jonka mukaan ronalaista tuloa. 15679: kunnallisille perhepäivähoitajille maksettava 15680: 15681: 15682: 15683: 15684: ALOITTEEN PERUSTELUT 15685: 15686: Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan Koska hoitokulukorvausta ei ole säädetty 15687: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset verovapaaksi tuloksi, kulukorvaus lisätään lo- 15688: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus- pullista verotusta toimitettaessa rahapalkan 15689: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskor- päälle perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloi- 15690: vausta koskevan suosituksen mukaan. Kustan- hin ja samalla tuloista myönnetään kulukor- 15691: nuskorvausten tarkistusperusteina käytetään vauksen suuruinen tulonhankkimisvähennys. 15692: elintarvikekustannusten osalta ravintoryhmäin- Ennakonpidätystä hoitokulukorvauksesta ei 15693: deksiä ja muiden kustannusten osalta kulutta- tulisi toimittaa, kun kysymyksessä on ennak- 15694: jahintaindeksiä. koperintälain 8 §:ssä tarkoitettu palkansaajalle 15695: Vuoden 1989 loppuun asti voimassa olevan työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten 15696: suosituksen mukaan maksetaan kunnalliselle korvauksena maksettu hyvitys. Ennakonpidä- 15697: perhepäivähoitajalle hoitokulukorvauksena tyskäytäntö on kuitenkin kirjavaa. 15698: hoitopäivältä, jona lapsi on ollut hoidossa: Vallitseva verotuskäytäntö on johtanut on- 15699: kokopäivähoidosta elintarvikekustannuksella gelmiin perhepäivähoitajien ennakonpidätys- 15700: 13,18 markkaa ja muuna kustannuksena 6,26 prosentin määräämisessä sekä erityisesti usei- 15701: markkaa ja osapäivähoidosta vastaavasti elin- den sosiaalietuuksien määräytymisperusteiden 15702: tarvikekustannuksella 8,68 markkaa ja muuna soveltamistilanteissa, joissa perhepäivähoitajan 15703: kustannuksena 3,14 markkaa. Ylipitkältä hoi- nimellisten bruttotulojen eli veronalaisten tulo- 15704: toajalta ja koululaisten osalta suosituksessa on jen kirjautumisesta näin todellisia ansiotuloja 15705: määritetty vastaavat kustannuskorvaukset. korkeammalle tasolle aiheutuu selvää epäoi- 15706: Kokopäivähoidossa olevalle lapselle tulee keudenmukaisuutta. Edelleen menettelystä ai- 15707: tarjota kolme ateriaa eli aamupala, lounas ja heutuu se merkittävä haitta, ettei perhepäivä- 15708: välipala. Osapäivähoidossa tarjotaan vastaa- hoitaja käytännössä saa hyväkseen muiden ve- 15709: vasti kaksi ateriaa. Hoitokulukorvauksen mui- rovelvollisten tavoin tulo- ja varallisuusvero- 15710: ta kustannuksia koskeva osuus sisältää kor- lain 86 §:n mukaista tulonhankkimisvähennyk- 15711: vauksen kaikista muista hoitoon liittyvistä ta- sen perusmäärää. 15712: vanomaisista menoista, kuten huoneiston käy- Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on tar- 15713: töstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelu- koitettu kattamaan nimenomaan lapsen hoi- 15714: tarvikkeista, puhelimen käytöstä yms. menois- dosta aiheutuneita todellisia kuluja, minkä mu- 15715: ta. kaisesti myös suosituksen hinnoittelu on tar- 15716: 15717: 290020D 15718: 2 1989 vp. - LA n:o 104 15719: 15720: koin laskettu. Tuloverotuksen yleisten periaat- heidät yhdenvertaiseen asemaan muiden vero- 15721: teiden mukaisesti työnantajan maksamat selvät velvollisten kanssa. Tällä ratkaisulla tuetaan 15722: kulukorvaukset ovat verovapaita. Korvaustaso samalla perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä 15723: voidaan jättää verohallituksen määrättäväksi ja kehitystyötä. 15724: kuntien keskusjärjestöjen suosituksen pohjal- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15725: ta. 15726: Perhepäivähoidon kustannuskorvauksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15727: säätäminen verovapaaksi selkeyttää merkittä- lakiehdotuksen: 15728: västi perhepäivähoitajien verotusta ja saattaa 15729: 15730: 15731: Laki 15732: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 15733: 15734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja 15735: varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin kuuluva 51 b §: 15736: 15737: 51 b § 15738: Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun- määräykset verovapaiden korvausten perusteis- 15739: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi- ta ja määristä. 15740: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten 15741: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor- Tämä laki tulee voimaan päivänä 15742: vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat kuuta 19 15743: 15744: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989 15745: 15746: Kerttu Törnqvist Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Tuula Paavilainen 15747: Kari Rajamäki Jouko Skinnari Jorma Rantanen 15748: Jukka Gustafsson Heikki Rinne Lea Mäkipää 15749: Pirkko Ikonen Anneli Taina Lea Kärhä 15750: Anna-Kaarina Louvo Kirsti Ala-Harja Eeva Turunen 15751: Matti Väistö Toimi Kankaanniemi Annikki Koistinen 15752: Timo Roos Antti Kalliomäki Liisa Jaakonsaari 15753: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Sinikka Mönkäre 15754: Tarja Kautto Virpa Puisto Markku Pohjola 15755: Pekka Leppänen Raila Aho Marja-Liisa Löyttyjärvi 15756: Vappu Säilynoja Mats Nyby Arto Lapiolahti 15757: Antero Kekkonen Raimo Vuoristo Urpo Leppänen 15758: Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen Claes Andersson 15759: Jukka Vihriälä Lauri Metsämäki Ilkka Joenpalo 15760: Jukka Roos Risto Ahonen Saara-Maria Paakkinen 15761: Lea Savolainen Tellervo Renko Kari Häkämies 15762: Riitta Uosukainen Esko Jokiniemi Erkki Pulliainen 15763: Iiris Hacklin Juhani Alaranta Tina Mäkelä 15764: Gunnar Joutsensaari Esko Seppänen Anneli Jäätteenmäki 15765: Marjatta Stenius-Kaukonen 15766: 1989 vp. 15767: 15768: Lakialoite n:o 105 15769: 15770: 15771: 15772: 15773: Myller ym.: Ehdotus laiksi pääkaupunkiseudun rakennusmaa- 15774: maksusta annetun lain muuttamisesta 15775: 15776: 15777: Eduskunnalle 15778: 15779: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 15780: 15781: Aloitteessa ehdotetaan pääkaupunkiseudun Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin, 15782: rakennusmaamaksusta annettua lakia selven- että sitä voitaisiin soveltaa jo vuodelta 1989 15783: nettäväksi niin, että siinä todettaisiin, ettei lain määrättäviin rakennusmaamaksuihin. 15784: perusteella suoritettava rakennusmaamaksu ole 15785: vähennyskelpoinen tuloverotuksessa. 15786: 15787: 15788: 15789: 15790: PERUSTELUT 15791: 15792: Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 0,25 :n tehokkuudella kaavoitetut rivitalotontit 15793: annettua lakia (1061/88) käytäntöön sovelletta- nopeasti rakennetuiksi. Lain tarkoitusperien 15794: essa on ilmennyt epäselvyyttä siitä, onko ra- kannalta on välttämätöntä, että rakennusmaa- 15795: kennusmaamaksu vähennyskelpoinen verotuk- maksua ei voida vähentää verotuksessa. Alus- 15796: sessa. Yhtäältä voidaan viitata lain tarkoitus- tavassa maksuvelvollisuutta koskevassa tarkas- 15797: periin ja siihen, että perustuslakivaliokunta piti telussa on todettu, että pääkaupunkiseudulla 15798: rakennusmaamaksua asialliselta luonteeltaan on noin 1 500 000 neliömetriä lain ensimmäise- 15799: verona, koska se ei ole välitön korvaus tietystä nä soveltamisvuonna maksuvelvollisuuden pii- 15800: julkisyhteisön maksuvelvolliselle antamasta riin tulevaa kerrosalaa. Pelkästään rakennus- 15801: edusta tai palvelusta. Toisaalta voidaan viitata liikkeet omistavat Helsingissä noin 34 %, Es- 15802: siihen, että esimerkiksi pellonraivausmaksusta poossa noin 76 OJo ja Vantaalla noin 63 % 15803: annetussa laissa (602/87), jossa on kysymys maksuvelvollisuuden piirissä olevasta kerros- 15804: samantyyppisestä maksusta, on nimenomainen alasta. Mikäli mukaan luetaan rakennusliikkei- 15805: vähennyskelpoisuuden kieltävä säännös. den lisäksi myös muut yhtiöt, paitsi asunto- 15806: Mikäli rakennusmaamaksu tulkitaan vähen- osakeyhtiöt, luvut ovat Helsingissä 45 %, Es- 15807: nyskelpoiseksi verotuksessa, vähennyskelpoi- poossa 80 %ja Vantaalla 69 %. Tämän perus- 15808: suus koskisi käytännössä lähinnä rakennusliik- teella voidaan todeta, että laki menettäisi olen- 15809: keitä ja muita yrityksiä, jotka elinkeinotulon naisen osan tehostaan, mikäli yritykset voisivat 15810: verottamisesta annetun lain (360/68) tai tulo- vähentää rakennusmaamaksun verotuksessaan. 15811: ja varallisuusverolain (1240/88) säännösten no- Suurin osa maksuvelvollisuuden piiriin tulevis- 15812: jalla voisivat vähentää rakennusmaamaksun ta kiinteistöistä jäisi todennäköisesti tässä vai- 15813: tulon hankkimisesta johtuneena menona. Sen heessa rakentamatta. Vähennyskelpoisuus saat- 15814: sijaan yksityiset kansalaiset eivät voisi vähen- taisi myös rakennusliikkeet ja muut yritykset 15815: tää rakennusmaamaksua henkilökohtaisessa sekä yksityiset kansalaiset verotuksessa keske- 15816: verotuksessaan. nään eriarvoiseen asemaan. 15817: Lain tarkoituksena on saada ennen kaikkea Koska ei ole tarkoituksenmukaista jäädä 15818: rakentamattomat ja vajaasti rakennetut, kun- odottamaan ehkä vasta vuosien kuluttua saata- 15819: nallistekniikan piirissä olevat kerrostalo- ja yli vaa tuomioistuinratkaisua asiaan, lakiin olisi 15820: 15821: 290020D 15822: 2 1989 vp. - LA n:o 105 15823: 15824: otettava selventävä säännös. Tämän vuoksi tellä tavallisen lain säätäruisestä määrätyssä 15825: ehdotamme, että lakiin lisättäisiin uusi 13 a §, järjestyksessä. Kun ehdotetussa laissa kuiten- 15826: jonka mukaan rakennusmaamaksu ei ole vä- kin on kysymys sekä valtion että kunnan vero- 15827: hennyskelpoinen tuloverotuksessa. Sitä tulisi tuksessa tehtävästä vähennyksestä, lakiehdotus 15828: soveltaa jo vuodelta 1989 määrättäviin raken- olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n 15829: nusmaamaksuihin. Tämän vuoksi laki ehdote- mukaisessa uutta tai lisättyä veroa koskevassa 15830: taan tulevaksi voimaan heti, kun eduskunta on säätämisjärjestyksessä. 15831: sen hyväksynyt. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15832: Antaessaan lausunnon pääkaupunkiseudun nioittavasti, 15833: rakennusmaamaksua koskevasta lakiehdotuk- 15834: sesta perustuslakivaliokunta katsoi, että raken- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15835: nusmaamaksu on kunnallinen veronluonteinen lakiehdotuksen: 15836: maksu, jota koskeva lakiehdotus voitiin käsi- 15837: 15838: 15839: 15840: 15841: Laki 15842: pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain muuttamisesta 15843: 15844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päi- 15845: vänä joulukuuta 1988 annettuun lakiin (1061188) uusi 13 a § seuraavasti: 15846: 15847: 13 a § 15848: Rakennusmaamaksu ei ole vähennyskelpoi- Lakia sovelletaan vuodelta 1989 ja sen jäl- 15849: nen tuloverotuksessa. keen määrättäviin rakennusmaamaksuihin. 15850: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 15851: Tämä laki tulee voimaan päivänä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 15852: kuuta 19 15853: 15854: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1989 15855: 15856: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Heikki Rinne 15857: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Tuula Paavilainen 15858: Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 15859: Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin Jukka Gustafsson 15860: Jouko Skinnari Antti Kalliomäki Kari Rajamäki 15861: Jouni J. Särkijärvi Ilkka Joenpalo Tarja Kautto 15862: Arja Alho Lauri Metsämäki Pekka Haavisto 15863: Riitta Saastamoinen Raimo Vuoristo 15864: 1989 vp. 15865: 15866: Lakialoite n:o 106 15867: 15868: 15869: 15870: 15871: Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 15872: 6 §:n muuttamisesta 15873: 15874: 15875: Eduskunnalle 15876: 15877: Maamme perustuslakeja tehtäessä yhteiskun- merkitystä. Näin käy, jos saastuminen saa 15878: tamme suhde ympäristöön ja luontoon oli jatkua nykyiseen tapaan. 15879: täysin toisenlainen kuin nykyisin. Tuolloin Ympäristömme varjelu tulisi nostaa talou- 15880: merkittäväkään taloudellisen hyvinvoinnin kas- dellisten arvojen yläpuolelle, jotta sen asema 15881: vattaminen ei vielä ollut näkyvä uhka luonnon olisi tarpeeksi vahva. Perustuslakeihin kuulu- 15882: tasapainolle ja kansalaisten omalle elinympä- vana oikeus puhtaaseen ja terveelliseen elinym- 15883: ristölle. Ympäristönsuojeluun ja elinympäris- päristöön ja luontoon veivoittaisi niin hallin- 15884: tön terveellisyyteen on ryhdytty kiinnittämään toa, talouselämää kuin yksittäisiä kansalaisia- 15885: huomiota vasta myöhemmin, viimeaikaisen ke- kin. Metsiemme tuhoutuminen, liikenteen ai- 15886: hityksen myötä. heuttamat ongelmat, kulutuksen yhä jatkuva 15887: Tekninen kehitys, liikenteen voimakas kasvu kasvu, luonnonvarojen ajattelematon käyttö ja 15888: ja elintason kaikkinainen nousu ovat tekijöitä, monet muut tekijät yhteiskunnassamme edel- 15889: jotka nykyisen suuntauksen vallitessa yhä vain lyttävät, että asiaan puututaan pikaisesti. 15890: heikentävät omaa ympäristöämme. Uhkana on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15891: tilanne, jossa elinympäristömme on niin hei- 15892: kossa kunnossa ja suorastaan terveyttämme että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15893: vaarantava, että hallitusmuodon muillakaan lakiehdotuksen: 15894: perusoikeuksilla ei enää ole niille kuuluvaa 15895: 15896: 15897: Laki 15898: Suomen Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta 15899: 15900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 15901: tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 6 §:ään, sellaisena 15902: kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1972 annetulla lailla (592/72), uusi 2 15903: momentti, jolloin nykyinen muutettu 2 momentti sekä 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 15904: seuraavasti: 15905: 15906: 6§ 15907: Tämä laki tulee voimaan päivänä 15908: Suomen kansalaisilla on oikeus puhtaaseen kuuta 199 . 15909: ja terveelliseen elinympäristöön ja luontoon. 15910: 15911: 15912: 15913: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989 15914: 15915: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 15916: Jorma Fred Sauli Hautala 15917: Matti Väistö Pekka Leppänen 15918: Erkki Pulliainen Heikki Rinne 15919: Tellervo Renko Timo Kietäväinen 15920: Pirkko Ikonen Anneli Jäätteenmäki 15921: Marjatta Stenius-Kaukonen Sakari Knuuttila 15922: 2900200 15923: 1989 vp. 15924: 15925: Lakialoite n:o 107 15926: 15927: 15928: 15929: 15930: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 7 §:n 15931: muuttamisesta 15932: 15933: 15934: Eduskunnalle 15935: 15936: Valtiosääntöämme koskevassa keskustelussa Edellä mainittuun viitaten olisikin kiireelli- 15937: on oltu jokseenkin yksimielisiä siitä, että val- sesti lainsäädännössämme toteutettava koko- 15938: tiosääntöön on ihmisoikeuksia koskevien yleis- naisvaltainen järjestelmä asunnon turvaami- 15939: sopimusten mukaisesti otettava uusina perusoi- seksi perusoikeutena jokaiselle kansalaiselle. 15940: keuksina taloudelliset, sosiaaliset ja sivistyksel- Säätämällä tämä hallitusmuodossa yhdeksi pe- 15941: liset perusoikeudet. Näistä yhtenä tärkeimmis- rusoikeudeksi luotaisiin näin keskeinen tavoite 15942: tä on pidettävä oikeutta asuntoon. asuntopolitiikallemme. Erikseen olisi säädettä- 15943: Vaikka jo vuonna 1969 nousi voimakkaasti vä lailla niistä perusteista, joiden mukaisesti 15944: esille ajatus valtiosäännön kokonaisuudistuk- tämä perusoikeus toteutetaan. Tällöin tulisi 15945: sesta, jonka piiriin kuuluisi myös uusien perus- säätää muun muassa asunnon laatutasosta, 15946: oikeuksien säätäminen, ei ole näköpiirissä tä- koosta ja myös niistä keinoista, joilla asetettu 15947: män lainsäädäntöuudistuksen toteutuminen. tavoite voidaan saavuttaa. Näitä määrättäessä 15948: Päinvastoin näyttää siltä, että realistiset edelly- on luonnollisesti otettava huomioon kansalliset 15949: tykset valtiosääntömme uudistamiseen on vain voimavarat. On kuitenkin huomattava, että 15950: osauudistusten avulla. Erityisen kiireelliseksi asuntotuotannon pitäminen korkealla tasolla 15951: asunnon turvaamisen jokaiselle kansalaiselle on jopa nykyisessäkin taloudellisessa tilantees- 15952: lainsäädäntöämme kehittämällä tekee se, että sa mahdollista sen vuoksi, että niin haluttaessa 15953: maassamme monilla paikkakunnilla on vallin- voidaan asuntotuotannon kotimaisuusaste pi- 15954: nut jatkuva asuntopula useita vuosikymmeniä. tää hyvin korkeana ja siten välttää alijäämäi- 15955: Tämän johdosta myös asuntojen hinnat ja sen kauppataseemme liiallinen rasittuminen, 15956: niiden vuokrat ovat kohonneet niin korkeiksi, mutta samalla edistää työllisyyden ylläpitämis- 15957: että ne muodostavat kohtuuttoman menoerän tä. On myös huomattava, että nykyistä korke- 15958: kansalaisten tuloista ja tekevät useitten kansa- ampi asumisen taso olisi omiaan estämään 15959: laisten kohdalla asunnon saamisen suorastaan maastamuuton tapahtuneessa laajuudessa, sillä 15960: mahdottomaksi. Viimeksi mainittu epäkohta tutkimukset osoittavat erääksi keskeiseksi 15961: saattaa koskea yhtä hyvin vanhuksia kuin nuo- maastamuuton syyksi heikot asunto-olosuh- 15962: ria riippumatta siitä, ovatko he yksinäisiä vai teet. 15963: perheeliisiä tai käyvätkö he työssä vai opiskele- Viittaamme myös asiasta aikaisemmin teh- 15964: vat. Asunnon saantia on voitu oleellisesti kyllä tyihin lakialoitteisiin, muun muassa lakialoit- 15965: useitten kansalaisten kohdalla helpottaa muun teeseen n:o 8/1979 vp. 15966: muassa valtion asuntolainojen avulla ja asu- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh- 15967: mistukijärjestelmää kehittämällä, mutta näillä- dotamme kunnioittaen, 15968: kään toimenpiteillä ei ole voitu järjestelmälli- 15969: sesti turvata jokaiselle kansalaiselle asunnon että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 15970: saamisen oikeutta. lakiehdotuksen: 15971: 15972: 15973: 15974: 15975: 290020D 15976: 2 1989 vp. - LA n:o 107 15977: 15978: Laki 15979: Suomen Hallitusmuodon 7 §:n muuttamisesta 15980: 15981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 15982: tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 7 §:ään uusi 2 15983: momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 15984: 15985: 7§ 15986: Tämä laki tulee voimaan päivänä 15987: Suomen kansalaisella on oikeus asuntoon. kuuta 199 . 15988: Lailla erikseen säädetään niistä perusteista, 15989: joiden mukaan tämä oikeus jokaisen kansalai- 15990: sen kohdalla toteutetaan. 15991: 15992: 15993: 15994: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989 15995: 15996: Sakari Knuuttila Liisa Jaakonsaari Tuulikki Hämäläinen 15997: Timo Roos Lauri Metsämäki Arto Lapiolahti 15998: Marja-Liisa Tykkyläinen Ilkka Joenpalo Iiris Hacklin 15999: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 16000: Heikki Rinne Lea Savolainen Seija Karkinen 16001: Jouko Skinnari Mikko Elo Matti Ahde 16002: Matti Luttinen Jorma Rantanen Antero Kekkonen 16003: Arja Alho Jukka Gustafsson Kerttu Törnqvist 16004: Aimo Ajo Tuula Paavilainen Jussi Ranta 16005: 1989 vp. 16006: 16007: Lakialoite n:o 108 16008: 16009: 16010: 16011: 16012: Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 16013: 16014: 16015: Eduskunnalle 16016: 16017: 16018: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 16019: 16020: Suomessa elintarvikkeiden hinnat kuuluvat Tässä aloitteessa ehdotetaan, että ruuan hin- 16021: maailman korkeimpiin. nan alentamiseksi liikevaihtovero poistetaan 16022: Siihen on monia syitä. elintarvikkeilta. 16023: Maamme sijaitsee pohjoisessa, ja meillä on Uudistuksen rahoittamiseen voitaisiin mah- 16024: kylmä ilmasto ja karu luonto. Kotimainen dollisesti käyttää nyt viennin subventoimiseen 16025: alkutuotanto tuotetaan pienissä tuotantoyksi- käytettäviä varoja. Sen sijasta, että Suomi 16026: köissä valtion tukiaisin. Kun elintarvikkeita antaa vientituen muodossa miljardeja markko- 16027: tuotetaan yli oman tarpeen alle omakustannus- ja vastikkeettomasti ulkomaisille ostajille, ne 16028: hintojen ulos vietäväksi, valtion tukea tarvi- rahat olisi parempi käyttää omien kuluttajien 16029: taan myös viennin rahoittamiseen. Oman kal- hyväksi ruuan hintaa alentamalla. 16030: liin tuotannon suojelemiseksi Suomi on eristet- Hallitus sanoo tuovansa eduskunnan käsitel- 16031: ty elintarvikkeiden tuonnista niin, että tänne ei täväksi lakiehdotuksen, jonka avulla liikevaih- 16032: saa tuoda ulkomaisia peruselintarvikkeita edul- toverojärjestelmää uudistettaisiin ruuan hinnan 16033: lisiin maailmanmarkkinahintoihin. alentamiseksi. Koska voidaan perustellusti us- 16034: Myös kaupan ja jalostuksen keskittyminen koa, että hallitus ei ole valmis riittävän suuriin 16035: sekä liian vähäinen kilpailu alkutuotannossa muutoksiin niin, että ruuan hinta todella aleni- 16036: nostavat hintoja samoin kuin sitten taas liialli- si, tämä lakialoite on tarpeellinen. 16037: nen kilpailu, mainonta ja markkinointi merk- 16038: kitavaratuotteilla. 16039: 16040: 16041: 16042: 16043: PERUSTELUT 16044: 16045: Suomessa peruselintarvikkeissa ei ole liike- suuri osuus tuotteen hinnasta muodostuu jalos- 16046: vaihtoveroa, minkä takia myös jalostetuissa tusvaiheessa. Mitä pidemmälle tuote on jalos- 16047: ruuissa liikevaihtovero on alhaisempi kuin tettu, sitä suurempi on lopputuotteen hintaan 16048: muissa liikevaihtoverollisissa tuotteissa. Perus- sisältyvä liikevaihtovero. 16049: tuotannon liikevaihtoverottomuus on hoidettu Eräiden elintarvikkeiden osalta alkutuotevä- 16050: niin, että veroa ei peritä alkutuotannosta hennys on myönnetty korotettuna (maito ja 16051: (maanviljelijän ja luvanvaraisen tuonnin osuu- maitotuotteet sekä liha), jolloin liikevaihtove- 16052: desta) vaan vasta jalostuksesta ja jakelusta. ron osuutta niiden tuotteiden hinnoissa on 16053: Alkutuotannon osuuden verottomuus toteu- tarkoituksellisesti pienennetty. Erityisesti mai- 16054: tetaan erityisen alkutuotevähennyksen avulla. don osalta alkutuotevähennys on ollut niin 16055: Liikevaihtoveron osuus kaupasta ostettavan korkea, että itse asiassa siitä on maksettu 16056: tuotteen hinnassa riippuu tällöin siitä, kuinka negatiivista liikevaihtoveroa: tukea maidon 16057: 16058: 290020D 16059: 2 1989 vp. - LA n:o 108 16060: 16061: käytölle liikevaihtoverojärjestelmän kautta. nykypolitiikkaa harjoittava hallitus on valmis 16062: Tätä tukea hallitus ja eduskunnan enemmistö tekemään. 16063: ovat viime vuosina halunneet vähentää. 16064: Tulopoliittinen selvitystoimikunta Goka ny- Aloitteen toteuttaminen 16065: kyhallituksen silloista kantaa heijastellen itse 16066: asiassa esitti liikevaihtoveron ulottamista kaik- Tässä aloitteessa ehdotetaan, että liikevaih- 16067: kiin peruselintarvikkeisiin ja ruuan hinnan ko- tovero poistetaan kokonaan elintarvikkeilta. 16068: rottamista suurituloisten kansalaisten tulovero- Keinoksi on valittu sisällyttää keskeisten elin- 16069: alennusten rahoittamiseksi!) on arvioinut, että tarvikkeiden luettelo liikevaihtoverolain 16070: vuonna 1987 alkutuotevähennyksen liikevaih- 3 §:ään, jossa liikevaihtoverottomat tuotteet 16071: toveroa alentava kokonaisvaikutus oli 5 692 luetellaan. Vastaavasti on korjattava lain 4 §:n 16072: miljoonaa markkaa. Hintatason nousun ja tie- 1 momenttiin sisältyvää luetteloa. 16073: dossa olevan liikevaihtoverokannan korotuk- Tällöin on vastaavasti poistettava tarpeetto- 16074: sen johdosta mainittu liikevaihtoveron tuoton mina ne säännökset, jotka koskevat elintarvik- 16075: aleneminen lienee ensi vuonna 7 miljardin mar- keiden alkutuotevähennystä ja sen tekemistä 16076: kan suuruusluokkaa. korotettuna. Lakiin eräitä elintarvikkeita kos- 16077: Alkutuotevähennyksestä ja perimättä jätet- kevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 16078: tävästä liikevaihtoverosta huolimatta muassa (915/78) ei esitetä muutoksia mutta korotettu- 16079: on yhä liikevaihtoveroa. Siitä, paljonko elin- jen alkutuotevähennysten kohtaloa on käsitel- 16080: tarvikkeissa sitä kaiken kaikkiaan on, esitetään tävä tämän kysymyksen yhteydessä. 16081: erilaisia arvioita. Aloitteen toteutuminen johtaa siihen, että 16082: Viranomaiset arvioivat, että elintarvikkeissa jos mitään muuta ei tehdä, niiden tuotteiden 16083: on liikevaihtoveroa 4-10 OJo. Sen sijaan alan hinta nousee, jotka nyt ovat korotetun alku- 16084: teollisuus arvioi, että sitä on enemmän: 10- tuotevähennyksen punssa. Nousu saattaiSI 16085: 12 %. Isoimpiin arvioihin on sisällytetty myös maidon ja voin osalta olla jopa 10 prosentin 16086: piilevä liikevaihtovero, jota peritään valtiolle suuruusluokkaa. 16087: elintarviketeollisuuden investointien hinnoissa Jotta erikoiskohdeltujen peruselintarvikkei- 16088: ja joka tulee ruuan hintaan mutkan kautta. den hinnat eivät liikevaihtoverojärjestelmän 16089: Markkamääräinen arvio ruuan liikevaihtove- nykyisten poikkeusmääräysten mahdollisen 16090: rottomuuden toteuttamisen valtiontaloudelli- poistamisen yhteydessä nousisi muiden elintar- 16091: sista vaikutuksista on vaikea tehdä yksiselittei- vikkeiden hintojen laskiessa, näiden tuotteiden 16092: sellä tavalla. hintojen subventointi olisi tässä yhteydessä rat- 16093: Nyt tehdyn lakialoitteen perustana on arvio, kaistava joko suorin subventioin tai liikevaih- 16094: että liikevaihtoveroa kerätään vuonna 1990 toverojärjestelmän uusin erityismääräyksin. 16095: noin 50 miljardia markkaa, että elintarvikkei- Ne ongelmat, jotka liittyvät kahden liike- 16096: den myynti maassamme on ensi vuonna sa- vaihtoverokannan soveltamisen käytännön to- 16097: moin noin 50 miljardia markkaa ja avointa teuttamiseen ovat teknisen kehityksen myötä 16098: liikevaihtoveroa peritään elintarvikkeiden hin- pääosin poistuneet. Siirtyminen elintarvikkei- 16099: noissa noin 7 miljardia markkaa. den nollaverokantaan säilyttäen samalla mui- 16100: Kun nykyiseen liikevaihtoverojärjestelmään den tuotteiden normaalin verokannan ei enää 16101: sisältyy noin 4 miljardia markkaa subventiota nykyaikana vaadi suuria investointeja suurten 16102: ruuan hintaan korotetun alkutuotevähennyk- kauppojen ja tavaratalojen kassakoneisiin, ja 16103: sen muodossa, lakialoitteen nettovaikutus val- pienten kauppojen ongelmia helpottaa se, että 16104: tiontalouteen on vain 3 miljardia markkaa. kaikki elintarvikkeet olisivat liikevaihtoverot- 16105: On selvää, että tällaistakaan ruuan hinnan tomia. 16106: alentamista ei liene mahdollista toteuttaa sa- Porrastettu verokanta, jossa eri tuotteilla 16107: maan aikaan, kun valtion tuloverokantoja olisi eri verokanta, olisi teknisesti paljon vai- 16108: alennetaan. Lakialoite on siksi ristiriidassa hal- keampi toteuttaa. 16109: lituksen verouudistuspolitiikan kanssa. Sitä paitsi kauppaliikkeet saavat pienen 16110: Aloite onkin tarpeen sen turvaamiseksi, että palkkion siitä, että ne perivät veroa valtion 16111: eduskunnalla olisi hallituksen mahdollisen lii- puolesta, ja siihen palkkioon pitää voida sisäl- 16112: kevaihtoveroalennusesityksen yhteydessä mah- lyttää myös järjestelmän muutoksista aiheutu- 16113: dollisuus ottaa kantaa lakiesitykseen, jonka vat kustannukset. 16114: avulla ruuan hintaa alennetaan enemmän kuin Joissakin Euroopaq. maissa ruualla ei ole 16115: 1989 vp. - LA n:o 108 3 16116: 16117: samanlaista liikevaihtoveroa kuin Suomessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16118: eikä sellaisten järjestelmien toteuttaminen ole 16119: ollut teknisesti niin vaikeaa kuin perinteisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16120: Suomessa on esitetty. lakiehdotuksen: 16121: 16122: Laki 16123: liikevaihtoverolain muuttamisesta 16124: 16125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 16126: muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 4 §:n 1 momentti, 16127: sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (331181), sekä 16128: lisätään lain 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla 16129: lailla sekä 11 päivänä heinäkuuta 1986, 20 päivänä helmikuuta 1987 ja 20 päivänä marraskuuta 16130: 1987 annetuilla laeilla (544/86, 163/87 ja 857 /87), uusi g kohta seuraavasti: 16131: 16132: 3§ ma, -piimä ja -juusto; 16133: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti sekä edellä mainitut myös eri tavoin käsitel- 16134: ja maahantuonti: tyinä kuten kuivattuina, ulkokuivattuina, jau- 16135: hettuina, lajiteltuina, paloiteltuina, leikattuina, 16136: g) ruis, vehnä, ohra ja kaura, herne, peruna, jäädytettyinä, jäähdytettyinä, suolattuina, ul- 16137: maito, kananmunat, liha sekä muut syötävät kokuivattuina, maustettuina, kynittyinä, nyl- 16138: eläinten osat, ahven, ankerias, Grönlannin pal- jettyinä, suolattuina, toisiin ruoka-aineisiin se- 16139: Jas, harjus, hauki, järvitaimen, kampela, kiis- koitettuina, leivottuina, säilöttyinä, kypsennet- 16140: ki, kilohaili, kirjolohi, kolja, kuha, kuore, tyinä tai osittain kypsennettyinä, pakattuina tai 16141: lahna, lohi, made, molva, muikku, nahkiai- muutoin eri tavoin teollisesti käsiteltyinä. 16142: nen, nieriä, pasuri, puna-ahven, punakampela, 16143: puronieriä, purotaimen, Ruijan pallas, salak- 4§ 16144: ka, seiti, siika, silakka, siili, sulkava, suutari, Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti, 16145: särki, säyne, taimen, turska ja vimpa sekä kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, ja nii- 16146: mainittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja den maahantuonti: 16147: muut riistaeläimet, juuriselleri, lanttu, maa- sellaisinaan jalostamattomina alkutuotteina: 16148: artisokka, mustajuuri, nauris, palsternakka, pelto-, puutarha- ja koristekasvien sekä he- 16149: piparjuuri, porkkana, punajuuri, retiisi ja re- delmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; karkea- 16150: tikka, kaalikasvit, palkokasvit, salaattikasvit ja rehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, viljan- 16151: sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehtiselleri, ma- kuoret, ruumenet, laidunruohot tuoreina tai 16152: kea maissi, meloni, paprika, parsa, pinaatti, kuivattuina; rehukaali ja säilörehu; elävät kas- 16153: raparperi, tomaatti ja maustevihannekset, ku- vit ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar- 16154: ten persilja, tilli, meirami ja vihantakrassi, koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulan 16155: luonnonvaraiset tai viljellyt syötävät sienet, juurakot, pistokkaat, sipulit, varrenoksat ja 16156: luonnonvarainen tai viljelty herukka, juoluk- taimet sekä irrallaan tai astioissa kasvavina 16157: ka, karpalo, karviaismarja, mansikka, mesi- myytävät kasvit tai kasvinosat ja leikkovihreä. 16158: marja, mustikka, muurain, pihlajanmarja, 16159: puolukka, ruusunmarja, variksenmarja, tyrni- 16160: marja ja vadelma, luonnonhunaja; kirsikka, Tämä laki tulee voimaan päivänä 16161: kriikuna, luumu ja omena sekä kotivoi, -ker- kuuta 1990. 16162: 16163: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989 16164: 16165: Esko Seppänen Claes Andersson Juhani Vähäkangas 16166: Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen Esko Almgren 16167: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Erkki Pulliainen 16168: Ensio Laine Jörn Donner Pekka Puska 16169: Raila Aho Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä 16170: Marjatta Stenius-Kaukonen Heli Astala Vappu Säilynoja 16171: Timo Laaksonen Jukka Gustafsson Asko Apukka 16172: Arvo Kemppainen Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 16173: 1989 vp. 16174: 16175: Lakialoite n:o 109 16176: 16177: 16178: 16179: 16180: Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien kunniavel- 16181: karahastosta 16182: 16183: 16184: Eduskunnalle 16185: 16186: 16187: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 16188: 16189: Lakialoitteessa ehdotetaan perustettavaksi soidensa ja leskiensä taloudelliseksi avustami- 16190: eduskunnan päätöksellä sotiemme veteraanien, seksi ja tukemiseksi tarkoitettu kunniavelkara- 16191: invalidien, rintamanaisten sekä heidän puoli- hasto. 16192: 16193: 16194: 16195: 16196: PERUSTELUT 16197: 16198: On kulunut tasan 50 vuotta niiden tapahtu- Suomen Maaseudun Puolue on koko ole- 16199: mien alkamisesta, jotka johtivat kansamme massaolonsa ajan voimaperäisesti työskennel- 16200: suuriin kärsimyksiin. Talvisodan päätyttyä lyt veteraanien, sotainvalidien ym. sotiimme 16201: jouduimme välirauhan jälkeen vielä vuosia liitoksissa olleiden ihmisten hyväksi. On saatu 16202: kestäneen jatkosodan runtelemiksi. Sotiemme paljon aikaan yhdessä muiden tähän asiaan 16203: vaatimat uhrit olivat raskaat, mutta ilman niitä myötämielisesti suhtautuneiden poliittisten ryh- 16204: itsenäisyytemme säilyttäminen olisi tuskin ollut mittymien kanssa, mistä yhtenä esimerkkinä 16205: mahdollista. Kymmenettuhannet itsenäisyy- on nyt SMP:n eduskuntaryhmän aloitteesta 16206: temme puolustajat kokivat sankarikuoleman ja muiden hallituspuolueiden kanssa aikaansaatu 16207: vielä suurempi määrä sai elinikäisen ruumiilli- sopimus ylimääräisen rintamalisän edelleen ko- 16208: sen vamman, henkisistä vammoista ja vauriois- rottamisesta vuoden 1991 budjettia käsiteltäes- 16209: ta puhumattakaan. Monella parhaat nuoruus- sä, muun tähän liittyvän lainsäädännön kehit- 16210: vuodet kuluivat isänmaan puolustamisessa vie- tämisen yhteydessä. Tämäkään kehitys ei kui- 16211: den mukanaan suunnitelmat ja haaveilun uras- tenkaan riittävällä tavalla ota huomioon erityi- 16212: ta ja ammatista. sen avun tarpeessa olevien ja yllättäviin vai- 16213: Vaikka yhteiskunta on jossain määrin osoit- keuksiin joutuneiden veteraanien ym. asemaa. 16214: tanut huomiota veteraanien, invalidien, rinta- Nyt perustettavaksi esitettävästä kunniavel- 16215: manaisten sekä heidän puolisoidensa ja les- karahastosta voitaisiin nopeasti auttaa tietyllä 16216: kiensä erityisongelmiin, se on ollut perin riittä- tavalla väliinputoajan asemaan tai muulla ta- 16217: mätöntä ja jakautuu tänäkin päivänä kovin voin erityisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutu- 16218: epätasaisesti olemassa olevien tarpeiden suun- neita sotiemme veteraaneja, invalideja, rinta- 16219: taan. Niinpä maassamme on tällä hetkellä, manaisia sekä edellä mainittujen puolisoita 16220: erityisesti syrjäseuduilla mutta myös muualla sekä leskiä. Rahaston pääoman kartuttamisek- 16221: kymmeniätuhansia tämän lakialoitteen tarkoit- si tulisi tähän tarkoitukseen vuosittain varata 16222: tamia sotiimme osallistuneita ihmisiä, jotka määräraha valtion tulo- ja menoarviossa. Li- 16223: elävät suoranaisessa puutteessa ja menneisyy- säksi rahasto voisi vastaanottaa lahjoituksia 16224: destä lähtöisin olevien ongelmien ympäröimä- sekä testamentteja. Rahastosta suoritettavat 16225: nä seuranaan vain muistot sekä aiheellinen ja avustukset eivät vaikuttaisi avustuksensaajien 16226: kasvava katkeruus yhteiskuntaa kohtaan. muihin etuihin. 16227: 2900200 16228: 2 1989 vp. - LA n:o 109 16229: 16230: Tämän lakialoitteen mukainen laki on tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16231: koitettu tulemaan voimaan heti, kun eduskun- 16232: ta on sen hyväksynyt ja tasavallan presidentti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16233: vahvistanut. lakiehdotuksen: 16234: 16235: Laki 16236: sotiemme veteraanien kunniavelkarahastosta 16237: 16238: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16239: 16240: 1§ litukseen yhden jäsenen. Hallitus valitsee vuo- 16241: Rahaston nimi on kunniavelkarahasto. den ensimmäisessä kokouksessaan puheenjoh- 16242: tajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksel- 16243: 2§ la on oikeus kutsua itselleen sihteeri. Hallituk- 16244: Rahastosta voidaan myöntää tukea ja avus- sen valitsee eduskunta. 16245: tuksia silloin kun veteraanitunnuksen omaava 16246: veteraani, sotainvalidi, rintamanainen tai edel- 5 § 16247: lä mainittujen puoliso tai leski on joutunut Hallituksen tehtävänä on päättää avustuksis- 16248: sellaiseen taloudelliseen ahdinkoon, jonka ta ja tuesta tämän lain mukaisesti. Hallituksen 16249: vuoksi hän tarvitsee ulkopuolista tämän lain . tehtävä on myös tiedottaa riittävästi niille, 16250: tarkoittamaa tukea tai avustusta. .ioilla on oikeus saada tämän lain tarkoittamaa 16251: Tämän lain nojalla annettu tuki tai avustus tukea tai avustusta. 16252: ei heikennä muiden lakien kautta tapahtuvaa Hallituksen tulee antaa maaliskuun loppuun 16253: edunsaantia ja on saajalleen verotonta. mennessä eduskunnalle selvitys edellisen kalen- 16254: terivuoden toiminnasta. 16255: 3 § 16256: Rahastoon siirretään vuosittain varoja val- 6 § 16257: tion tulo- ja menoarvion yhteydessä. Rahasto Tuen tai avustuksen tarvitsija voi hakea 16258: voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. avustusta tarvittaessa. Hakemuksessa on olta- 16259: Rahasto sijoitetaan valtiokonttorin hoidetta- va hakijan kotikunnan sosiaaliviranomaisen 16260: vaksi virkatyönä. Rahaston käyttöä tarkastaa lausunto. 16261: ja valvoo valtiontalouden tarkastusvirasto. Rahaston hallituksen on käsiteltävä avustus- 16262: Rahaston alkupääomaksi tulo- ja menoar- tai tukihakemus viipymättä. Avustusta tai tu- 16263: vioon otetaan 100 miljoonaa markkaa. Vuosit- kea ei peritä saajalta takaisin, vaikka hänen 16264: tain rahastoon siirretään valtion tulo- ja meno- taloustilanteensa avustuksen tai tuen saannin 16265: arviossa rahamäärä, joka on 3 OJo kulloisesta- jälkeen muuttuisi. 16266: kin Suomen kansainväliseen kehitysapuun 16267: myönnetystä yhteisrahamäärästä. 7 § 16268: Rahaston lakkauttamisesta päättää eduskun- 16269: 4 § ta. 16270: Rahaston hallinnosta vastaa hallitus. Halli- 16271: tukseen kuuluu 5 jäsentä, joiden toimiaika on 8§ 16272: 2 vuotta. Yksi edustaja on Sotainvalidien Vel- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 16273: jesliitosta, yksi edustaja Suomen Sotaveteraa- misesta annetaan asetuksella. 16274: niliitosta, yksi edustaja Suomen Rintamamies- 16275: veteraanien liitosta ja yksi edustaja Rintama- 9§ 16276: naisten liitosta. Tämä laki tulee voimaan päivänä 16277: Sosiaali- ja terveysministeriö saa nimetä hal- kuuta 19 16278: 16279: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1989 16280: 16281: Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä Pentti Kettunen 16282: Marita Jurva Lea Mäkipää Gunnar Joutsensaari 16283: Heikki Riihijärvi 16284: 1989 vp. 16285: 16286: Lakialoite n:o 110 16287: 16288: 16289: 16290: Viinanen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 16291: 16292: 16293: Eduskunnalle 16294: 16295: ALOITTEEN P ÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ 16296: 16297: Aloitteessa ehdotetaan, että vuokratiloissa gian ostohintaan sisältyvän veron siltä osin 16298: tai kiinteistöyhtiön tiloissa toimiva yritys, joka kuin vuokranantaja tai kiinteistöyhtiö on mak- 16299: maksaa energiasta vuokranantajalle tai kiin- sanut veroa energialaitokselta tapahtuvasta os- 16300: teistöyhtiölle, voi vähentää käyttämänsä ener- tosta. 16301: 16302: 16303: 16304: PERUSTELUT 16305: 16306: Useat yritykset toimivat vuokratiloissa tai eivät siten voi päästä tästä toiminnasta verovel- 16307: kiinteistöyhtiön tiloissa ja maksavat energiasta vollisiksi eivätkä voi ostovähennysoikeuden 16308: vuokranantajalle tai kiinteistöyhtiölle. Energia- avulla poistaa energialaitokselta verollisena os- 16309: ostojen kuten muidenkin tuotantopanosostojen tamansa energian verollista ostohintaa. 16310: vähennysoikeuden edellytyksenä on, että osto Liikevaihtoveron kertautumisen estämiseksi 16311: tapahtuu verovelvolliselta verolliseen hintaan. tulisi vuokratiloissa tai kiinteistöyhtiön tiloissa 16312: Koska vuokratiloissa tai kiinteistöyhtiön tilois- toimivilla yrityksillä olla mahdollisuus vähen- 16313: sa toimivat yritykset eivät saa verollista laskua, tää käyttämänsä energia myös niissä tapauksis- 16314: eivät ne voi vähentää energiaan sisältyvää ve- sa, joissa energiaveloitus sisältyy vuokraan tai 16315: roa, jolloin vero kertaantuu. vastikkeeseen. 16316: Nykyistä liikevaihtoverolakia on oikeus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 16317: käytännössä tulkittu niin, että kiinteistöyhtiöt 16318: ja vuokranantajat eivät harjoita tavaran myyn- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16319: tiä, kun ne luovuttavat vuokrauksen yhteydes- lakiehdotuksen: 16320: sä vuokralaisille sähkö- ja lämpöenergiaa. Ne 16321: 16322: 16323: Laki 16324: liikevaihtoverolain muuttamisesta 16325: 16326: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liikevaihtove- 16327: rolakiin (532/63) uusi näin kuuluva 18 a §: 16328: 16329: 18 a § 16330: Verovelvollinen saa lisäksi tilitettävästä ve- kuitenkin vain siltä osin kuin rakennuksen 16331: rosta vähentää liiketoimintaa varten hankki- omistaja tai haltija on maksanut veron energia- 16332: mansa energiahyödykkeen ostohintaan sisälty- hyödykkeen ostohinnasta. 16333: vän veron silloinkin, kun energiaveloitus sisäl- 16334: tyy rakennuksen tai siinä olevan huonetilan Tämä laki tulee voimaan päivänä 16335: vuokranmaksuun tai muuhun vastikkeeseen, kuuta 19 16336: 16337: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989 16338: 16339: Iiro Viinanen 16340: 290020D 16341: 1 16342: 1 16343: 1 16344: 1 16345: 1 16346: 1 16347: 1 16348: 1 16349: 1 16350: 1 16351: 1 16352: 1 16353: 1 16354: 1 16355: 1 16356: 1 16357: 1 16358: 1 16359: 1 16360: 1 16361: 1 16362: 1 16363: 1989 vp. 16364: 16365: Lakialoite n:o 111 16366: 16367: 16368: Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta 16369: annetun lain 2 §:n muuttamisesta 16370: 16371: 16372: Eduskunnalle 16373: 16374: Voimassa olevan indeksiehdon käytön ra- musvapauden loukkaaminen tapahtuu sanotun 16375: joittamisesta annetun lain (1135/85) mukaan lakiehdotuksen edellyttämän indeksiehtosakon 16376: indeksiehdon tai muun siihen verrattavan si- asettamisen muodossa. Kansalaisten perus- 16377: donnaisuuden ottaminen sopimuksiin on pää- tuslaillisia oikeuksia loukkaa myös se, että 16378: sääntöisesti kielletty. Esim. työ-, toimi- tai ehdotetun indeksilain soveltamislautakunnan 16379: virkaehtosopimuksiin ei voida sisällyttää eh- tekemistä päätöksistä ei ole edes valitusoikeut- 16380: toa, jolla palkat tai ansiot sidotaan hintojen, ta. 16381: palkkojen, ansioiden tai kustannusten kehitys- Hallituksen esitys merkitsee myös sitä, että 16382: tä kuvaavaan indeksiin tai muuhun kustannus- sellaiset liitot, jotka edellisen työehtosopimus- 16383: ten kehitystä kuvaavaan muuttujaan. Kun la- kierroksen aikana pystyivät kamppailemaan 16384: kia käsiteltiin, kommunistit ehdottivat, että yhdistelmäratkaisua paremman sopimuksen, 16385: lakia ei sovellettaisi palkkoihin, koska indek- joutuvat nyt niistä luopumaan. Tämä tapahtuu 16386: siehdon kieltäminen rajoittaa työmarkkinajär- kieltämällä indeksiehdon soveltaminen. 16387: jestöjen oikeutta toimia työehtojen puolesta. Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- 16388: Nyt hallitus esittää (HE n:o 240), että indek- mä ei voi hyväksyä sitä, että hallitus ja edus- 16389: siehdon ottaminen sallitaan vain valtakunnan- kunta käyttävät indeksiehtolakia kiristyksen ja 16390: sovittelijan 30 päivänä marraskuuta 1989 vuo- pakotuksen välineenä työläisiä ja toimihenki- 16391: sille 1990-91 ehdottaman talous- ja tulopoliit- löitä vastaan. Siksi ehdotamme, että indeksieh- 16392: tisen kokonaisratkaisun mukaisiin työ-, virka- don kieltoa ei sovelleta palkkoihin. 16393: ja toimiehtosopimuksiin. Tässäkin tapauksessa Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16394: indeksiehdon soveltamiselle asetetaan vielä 16395: useita täysin perusteettornia rajoituksia. Ker- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16396: rassaan törkeä ammattiyhdistysliikkeen sopi- lakiehdotuksen: 16397: 16398: 16399: 16400: Laki 16401: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 16402: 16403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 31 päivänä 16404: joulukuuta 1985 annetun lain (1135/85) 2 §:n 1 kohta näin kuuluvaksi: 16405: 16406: 2§ 16407: Tätä lakia ei sovelleta: Tämä laki tulee voimaan päivänä 16408: 1) palkkaa, eläkettä, elatusta, elinkorkoa tai kuuta 19 16409: hautausapua koskevaan sitoumukseen tai sopi- 16410: mukseen; 16411: 16412: 16413: 16414: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1989 16415: 16416: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen 16417: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi 16418: 290020D 16419: 1989 vp. 16420: 16421: Lakialoite n:o 112 16422: 16423: 16424: 16425: 16426: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami- 16427: sesta 16428: 16429: 16430: Eduskunnalle 16431: 16432: Saamelaisten asema on yhäkin huono. Saa- maan osalta. Lappi ei siis menettäisi nykyisestä 16433: melaisten oma kieli, kulttuuri ja elinkeinot kiintiöstään edustajia, vaan eduskunnassa olisi 16434: ovat uhattuina. muutoksen jälkeen 201 kansanedustajaa. 16435: Saamelaisten asioiden laajempi, syvällisempi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16436: ja tuloksellisempi käsittely eduskunnassa edel- 16437: lyttää sitä, että saamelaiset saisivat keskuudes- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16438: taan valita oman kansanedustajansa. Kyseessä lakiehdotuksen: 16439: olisi samantapainen järjestely kuin Ahvenan- 16440: 16441: 16442: Laki 16443: valtiopäiväjärjestyksen 2 §:n muuttamisesta 16444: 16445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyssä 16446: järjestyksessä, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 2 §:ään uusi 16447: näin kuuluva 2 momentti: 16448: 16449: 2§ 16450: Tämä laki tulee voimaan päivänä 16451: Lisäksi saamelaiset valitsevat keskuudestaan kuuta 19 16452: yhden kansanedustajan. 16453: 16454: 16455: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989 16456: 16457: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 16458: 16459: 16460: 16461: 16462: 2900200 16463: 1989 vp. 16464: 16465: Lakialoite n:o 113 16466: 16467: 16468: 16469: 16470: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi jäsenäänestyksen suorittamisesta 16471: ammattiliitoissa 16472: 16473: 16474: Eduskunnalle 16475: 16476: Ammattiliittojen saannmssa on ]asenaanes- Ay-liike onkin demokratisoitava. Ammatil- 16477: tysmahdollisuus, mutta on vain harvoja liitto- listen keskusjärjestöjen puheenjohtajat tulee 16478: ja, joissa jäsenistön kantaa on pakko kysyä. valita jäsenten suoralla vaalilla esim. postiää- 16479: Näissäkään liitoissa jäsenten enemmistö ei pää- nestysmahdollisuutta hyväksi käyttäen. 16480: tä, vaan hylkäämiseen tarvitaan jopa kaksi Kiireeliisin toimi on turvata ammattiliittojen 16481: kolmasosaa ei-ääniä, jotta liiton johdon tai sen jäsenten sananvalta palkka- ja työehdoista 16482: emmistön suosittelema esitys tulee hylätyksi. päätettäessä. Tämän voi kaikissa tapauksissa 16483: Pidämme ay-liikettä erittäin suuressa arvos- turvata vain se, että jäsenäänestys määrätään 16484: sa. Siksi olemme erittäin huolissamme ay-liik- pakolliseksi ja sen tulos ammattiliittojen johto- 16485: keen jäsenistön syvästä tyytymättömyydestä elimiä sitovaksi siten, että jäsenten enemmistön 16486: ay-liikkeessä voimistunutta johtajavaltaisuutta kanta ratkaisee. 16487: kohtaan. Jäsenistön tyytymättömyys ilmenee Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16488: passiivisuutena, mutta se voi saada myös ay- 16489: liikkeestä joukkomittaisen eroamisen muodon. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16490: lakiehdotuksen: 16491: 16492: 16493: 16494: Laki 16495: jäsenäänestyksen suorittamisesta ammattiliitoissa 16496: 16497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16498: 16499: 1§ esityksen hylkäämisestä tai hyväksymisestä 16500: Ammattiliittojen jäsenten vaikutusmahdolli- päättää jäsenten enemmistö. 16501: suuksien turvaamiseksi tulee palkkoja ja muita 16502: työehtoja koskeva neuvottelutulos alistaa aina 2§ 16503: jäsenäänestykseen. Jäsenäänestyksen tulos on Tämä laki tulee voimaan päivänä 16504: ammattiliittojen päätöselimiä sitova. Sopimus- kuuta 19 16505: 16506: 16507: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989 16508: 16509: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi 16510: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 16511: 16512: 16513: 16514: 16515: 2900200 16516: 1989 vp. 16517: 16518: Lakialoite n:o 114 16519: 16520: 16521: 16522: 16523: Lapiolahti ym.: Ehdotus laiksi vammaistukilain 2 §:n muuttami- 16524: sesta 16525: 16526: 16527: Eduskunnalle 16528: 16529: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 16530: 16531: Aloitteessa ehdotetaan vammaistukilain se, että henkilölle aiheutuu sairaudesta tai 16532: 2 §:ää muutettavaksi siten, että vammaistuen vammasta olennaista haittaa ja kustannuksia. 16533: perusmäärän maksamisen edellytykseksi riittää 16534: 16535: 16536: 16537: 16538: ALOITTEEN PERUSTELUT 16539: 16540: Vammaistukilain (124/88) 2 §:n 1 momentin nosta, terveydenhoidosta ja kuntoutuksesta 16541: mukaan henkilölle, jonka toimintakyvyn voi- apuvälineineen, erityisruokavaliosta, erityis- 16542: daan sairauden tai vamman johdosta arvioida vaatetuksesta, asumisesta, asiantuntija-avun 16543: olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan tarpeesta sekä työhön ja koulutukseen liittyvis- 16544: alentunut, maksetaan haitan, tarvittavan avun, tä asioista. 16545: palvelusten ja erityiskustannusten korvaami- Erityiskustannusten osoittamisessa on var- 16546: seksi vammaistukea. Tämä tuki on porrastettu sinkin alimman vammaistuen osalta ilmennyt 16547: kolmeen luokkaan sairauden tai vamman ai- laajalti ongelmia ja erilaisia käytäntöjä. Vaik- 16548: heuttaman haitan vaikeuden, avuntarpeen, pal- ka hallituksen esityksessä tarkoitettiin, ettei 16549: velusten ja erityiskustannusten tason perusteel- vammaistuen hakijoilta vaadita yksityiskoh- 16550: la. Vuoden 1989 hintatasossa vammaistuen taista tilitystä kuitteineen, vaan tietynlaatuista 16551: perusmäärä on 339 mk kuukaudessa, korotettu vammaa ja elämäntilannetta vastaisi tietyn 16552: vammaistuki 792 mk kuukaudessa ja erityis- suuruinen korvaus, hakijoilta on usein edelly- 16553: vammaistuki 1 470 mk kuukaudessa. Alim- tetty vammasta aiheutuvien kustannusten tark- 16554: paan vammaistukeen on oikeutettu hakija, jol- kaa yksilöintiä haitan ollessa kuitenkin olen- 16555: le sairaudesta tai vammasta aiheutuu olennais- nainen ja selvä. 16556: ta haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Alimman vammaistuen määränkin huo- 16557: Vammaistukilain perustelujen mukaan alim- mioon ottaen on kohtuutonta edellyttää vam- 16558: paan vammaistukeen olisi yleensä edellytykse- masta aiheutuvien kustannusten yksityiskoh- 16559: nä haittaluokituksen 10-12 luokan mukainen taista selvittelyä. Yleisen elämänkokemuksen 16560: haitta, jos henkilöllä samanaikaisesti on myös mukaan tuonasteisesta vammasta aina aiheu- 16561: osoitettavissa lisäkustannuksia. Kriteerien sekä tuu haittaa ja lisäkustannuksia vähintään tuen 16562: haitan että erityiskustannusten suhteen tulisi verran. Näin ollen säännöksen ahtaasti tulkit- 16563: perustelujen mukaan täyttyä. Haitta saattaisi tua sanamuotoa alimman vammaistuen osalta 16564: olla haittaluokkaa 10 matalampikin, jos lisä- on tarpeen muuttaa. 16565: kustannukset tai riippuvuus toisen henkilön Vammaistukilain 2 §:n 1 momentin 3 koh- 16566: avusta ovat erittäin merkittävät. Vammaistuki- dassa ei ole syytä edellyttää sairaudesta tai 16567: lain tarkoittamien erityiskustannusten katso- vammasta aiheutuneen olennaisen haitan lisäk- 16568: taan syntyvän lähinnä liikkumisesta (matka- ja si jatkuvia erityiskustannuksia, vaan edellytys 16569: kuljetuskustannukset), toisen henkilön avunan- tulee muotoilla siten, ettei hakijoilta vaadita 16570: 16571: 290020D 16572: 2 1989 vp. - LA n:o 114 16573: 16574: kustannusten erittelyä. Muutos parantaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16575: myös vammaisten tasavertaista kohtelua ja oi- 16576: keusturvaa ja vähentäisi kansaneläkelaitoksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 16577: paikallistoimistoissa vammaistukiasioiden työ- lakiehdotuksen: 16578: määrää. 16579: 16580: 16581: 16582: 16583: Laki 16584: vammaistukilain 2 §:n muuttamisesta 16585: 16586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistu- 16587: kilain (124/88) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 16588: 16589: 2§ 2) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam- 16590: Henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan masta huomattavaa haittaa tai hän tarvitsee 16591: sairauden tai vamman johdosta arvioida ole- henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitalous- 16592: van yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alen- töissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella sään- 16593: tunut, maksetaan haitan, tarvittavan avun, nöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua, oh- 16594: palvelusten ja kustannusten korvaamiseksi jausta tai valvontaa taikka hänelle aiheutuu 16595: vammaistukea, sairaudesta tai vammasta huomattavia erityis- 16596: 1) jos hän on vaikeasti vammainen tai jos kustannuksia, 700 mk kuukaudessa; tai 16597: hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toi- 3) jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vam- 16598: minnoissaan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen masta olennaista haittaa ja kustannuksia, 300 16599: henkilön apua, huomattavassa määrin säännöl- mk kuukaudessa. 16600: listä ohjausta tai valvontaa taikka hänelle ai- 16601: heutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huo- 16602: mattavia erityiskustannuksia, 1 300 mk kuu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 16603: kaudessa; kuuta 199 . 16604: 16605: 16606: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989 16607: 16608: Arto Lapiolahti Virpa Puisto Kerttu Törnqvist 16609: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Lauri Metsämäki 16610: Antero Kekkonen Ilkka Joenpalo Matti Vähänäkki 16611: Tarja Kautto Jukka Roos Raimo Vuoristo 16612: Matti Saarinen Sinikka Mönkäre Markku Pohjola 16613: Jukka Gustafsson Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen 16614: Riitta Myller Jorma Rantanen Jussi Ranta 16615: Kari Rajamäki Heikki Rinne Pentti Lahti-Nuuttila 16616: Sinikka Hurskainen-Leppänen Timo Roos Antti Kalliomäki 16617: Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 16618: Ilkka-Christian Björklund Liisa Jaakonsaari Tuulikki Hämäläinen 16619: Lea Mäkipää Lea Savolainen Heikki Riihijärvi 16620: Pentti Kettunen Marita Jurva Riitta Uosukainen 16621: Riitta Saastamoinen Kalevi Lamminen Ritva Vastamäki 16622: Kaarina Dromberg Seija Karkinen Sakari Knuuttila 16623: Mikko Elo Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen 16624: Matti Luttinen Esko Helle Iiro Viinanen 16625: Kirsti Ala-Harja Eeva-Liisa Moilanen Pirjo-Riitta Antvuori 16626: Anneli Jäätteenmäki Per-Henrik Nyman Matti Ahde 16627:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025