<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

86 Käyttäjää paikalla! 0.0089340209960938

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |

1: ~MAJ._: ,. ".' . ' IN
2: v~
3: • ,:~'.,__~ . .!, -~
4:
5:
6:
7:
8: Vuoden 1989
9:
10: VALTIOPÄIVÄT
11:
12:
13:
14:
15: Asiakirjat
16: E2
17: Toivomusaloitteet 1-765
18:
19:
20: EDUSKUNTA
21: HElSINKI
22: ISSN 0783-9901
23:
24: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
25: SISÄLLYSLUETTELO
26:
27:
28:
29:
30: Toivomusaloitteet 1-765
31:
32:
33:
34: Sivu Sivu
35: Perustuslakivaliokunta 10 Soininvaara: Seksuaalisten palvelusten
36: vaatimisen vuokrasopimuksen ehtona
37: 1 Fred ym.: Liputuskäytännön laajentami- saattamisesta rangaistavaksi ............. . 14
38: sesta maassamme ........................ .
39: ll Urpilainen ym.: Kriminaalihuolto-
40: 2 Helle ym.: Perusoikeusluettelon täyden- organisaation laajentamisesta koko maan
41: tämisestä oikeudella asuntoon ........... . 2 kattavaksi ................................ 15
42:
43: 3 Lax m.fl.: Om en utredning av makt- 12 Väistö ym.: Ortodoksisen papinviran
44: utövningen i samhället ................... . 4 perustamisesta Pohjois-Karjalan läänin-
45: vankilan yhteyteen ....................... . 16
46: 3 Lax ym.: Yhteiskunnassa tapahtuvaa
47: vallankäyttöä koskevan selvityksen teke-
48: misestä 5 Ulkoasiainvaliokunta
49:
50: 4 Uitto ym.: Selvityksen tekemisestä mi- l3 Aaltonen ym.: Vaasan läänin nimeämi-
51: nistereiden ja eräiden keskeisten virka- sestä pohjoismaisen yhteistyön kokeilulää-
52: miesten toimimisesta yksityisen elinkeino- niksi ...................................... 17
53: elämän puolella .......................... . 6
54: 14 Ajo ym.: Arktisen ympäristökonferens-
55: sin järjestämisestä Rovaniemelle . . . . . . . . . . 18
56: Lakivaliokunta 15 Antvuori ym.: Kehitysyhteistyön mää-
57: rärahojen suuntaamisesta ympäristönsuo-
58: 5 Hietala ym.: Pohjoismaisen konserniyh-
59: jelullisiin kohteisiin ...................... . 19
60: teistyölainsäädännön aikaansaamisesta ... 8
61: 16 Astala ym.: Ihmisoikeuksien palautta-
62: 6 Koistinen ym.: Uuden toimistoraken- misesta Etelä-Afrikkaan ................. . 20
63: nuksen rakentamisesta Pelson keskusvan-
64: kilaan .................................... . lO 17 Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton
65: taloudellisen yhteistyön edistämiseksi pe-
66: 7 Louvo ym.: Kymen lääninvankilan rustettavista erityistalousalueista ......... . 21
67: suunnittelun nopeuttamisesta ............ . 11
68: 18 Moilanen ym.: Lähetys- ja kehitysyh-
69: 8 Moilanen ym.: Rattijuoppojen koulutus- teistyötä tekevien järjestöjen omavastuu-
70: ja hoito-ohjelmien käyttöön ottamisesta osuuden alentamisesta ................... . 22
71: rangaistusten lisäksi. ..................... . 12
72: 19 Nyby ym.: Biologisen ja metsätieteelli-
73: 9 Nieminen ym.: Määrärahasta Turun sen tutkimusaseman perustamisesta Tan-
74: keskusvankilan sijoittamiseksi Huittisiin .. l3 saniaan .................................. . 23
75:
76: 290280X
77: 4 Sisällysluettelo
78:
79: Sivu Sivu
80: 20 Puska ym.: Rajavyöhykkeen kaventa- 35 Elo ym.: Määrärahasta eräiden valtion
81: mismahdollisuuksia koskevan selvityksen viranomaistoimintojen aloittamiseksi Ul-
82: laatimisesta .............................. . 24 vilassa ................................... . 39
83:
84: 21 Saapunki: Rajakaupan muodossa ta- 36 Elo ym.: Tulevaisuudentutkimusinsti-
85: pahtuvan elintarvikekaupan rajoitusten tuutin perustamisesta Satakuntaan ....... . 40
86: poistamisesta ............................ . 25
87: 37 Fred ym.: Asuntotulon verottamisesta
88: 22 Tenhiälä: Kunniakonsulijärjestelmän luopumisesta ............................. . 41
89: hyödyntämisestä ......................... . 26
90: 38 Fred ym.: Maaseutupolitiikan luomi-
91: sesta haja-asutusalueiden kehittämiseksi . . 42
92: Valtiovarainvaliokunta
93: 39 Hautala ym.: Pienyrityksiä koskevan
94: 23 E. Aho ym.: Liikevaihtoveron poista- liikevaihtoverokohtelun yksinkertaistami-
95: misesta ympäristönsuojeluinvestoinneilta 27 sesta ..................................... . 43
96:
97: 24 E. Aho ym.: Yrityksiä palvelevan 40 Hautala ym.: Liikevaihtoveron poista-
98: Euro-tieto keskuksen perustamisesta ..... . 28 misesta ympäristönsuojeluinvestoinneilta 44
99:
100: 25 E. Aho ym.: Teknologian kehittämis- 41 Hurskainen-Leppänen ym.: Ympäristö-
101: keskuksen konsultointiyksikön perustami- haittaveron säätäruisestä ................. . 45
102: sesta Keski-Pohjanmaalle ................ . 29
103: 42 Ikonen ym.: Ympäristönsuojelusta ai-
104: 26 Ala-Harja ym.: Patentti- ja rekisteri- heutuvien kustannusten verohelpotuksista
105: hallituksen virkojen lisäämisestä ......... . 30 maaseutuelinkeinoille .................... . 46
106: 27 Alaranta ym.: Oulaisten aluepoliittisen 43 Ikonen: Toivakan ja Korpilahden alue-
107: vyöhykesijainnin tarkistamisesta ......... . 31 poliittisen vyöhykesijoituksen muuttami-
108: sesta ..................................... . 47
109: 28 Alaranta ym.: Pyhäjoen aluepoliittisen
110: vyöhykesijainnin tarkistamisesta ......... . 32
111: 44 Joenpalo: Teollisen rakentamisen liike-
112: 29 Almgren ym.: Sotainvalidien ja rinta- vaihtoverotuskohtelusta ................. . 48
113: maveteraanien hoitokustannusten täysi-
114: 45 Jokinen ym.: Tekstiili- ja vaatetusalan
115: määräisestä verovähennysoikeudesta ..... . 33
116: viennin edistämisestä .................... . 49
117: 30 Almgren ym.: Verottomien tuliaisten
118: tuontimääräysten tarkentamisesta ........ . 34 46 Jokinen ym.: Toimenpiteistä pääkau-
119: punkiseudun kehityksen turvaamiseksi .... 50
120: 31 Anttila ym.: Palkkaperusteisen työnan-
121: tajan sosiaaliturvamaksun sisällyttämises- 47 Jokiniemi ym.: Liperin kantokykyluo-
122: tä luotavaan liikevaihdon perusteella kan- kan muuttamisesta ....................... . 52
123: nettavaan veroon ........................ . 35
124: 48 Jouppila ym.: Lasta kotona hoitavan
125: 32 Anttila ym.: Itsensä työllistävien liike- henkilön palkkauksen saattamisesta vero-
126: vaihtoverovapaan liikevaihdon alarajan vähennyskelpoiseksi ..................... . 53
127: korottamisesta .......................... .. 36
128: 49 Kalliomäki: Kuntien rakennusmaan
129: 33 Anttila: Arpajaisveroprosentin suhteut- hankinnan helpottamisesta pääkaupunki-
130: tamisesta hevoskilpailuissa vedonlyönnillä seudulla verotuksellisin keinoin .......... . 54
131: saadun voiton määrään .................. . 37
132: 50 Kankaanniemi ym.: Laktoosi-intole-
133: 34 Dromberg ym.: Loviisan määräämises- ranssista aiheutuvien kustannusten vähen-
134: tä tuki- ja erityisalueeksi ................. . 38 nyskelpoisuudesta verotuksessa .......... . 55
135: Sisällysluettelo 5
136:
137: Sivu Sivu
138: 51 Kankaanniemi ym.: Dieselveron pa- 68 Kääriäinen ym.: Ylä-Savon Instituutin
139: lauttamisesta ammattiautoilijan työttö- toiminnan tukemisesta ................... . 74
140: myysajalta ............................... . 56
141: 69 Laine ym.: Valtiojohtoisen telakkayri-
142: 52 Kankaanniemi ym.: Pakokaasukataly- tyksen perustamisesta .................... . 75
143: saattorien vapauttamisesta autoverosta ... 57
144: 70 Laine ym.: Maakaasuverkoston jatka-
145: 53 Kankaanniemi: Velkakirjoista ja asun- misesta Uudenkaupungin seudulle ....... . 76
146: tokaupoista perittävistä leimaveroista ..... 58
147: 71 Lax: Om avskaffande av omsättnings-
148: 54 Kankaanniemi: Sähkön kuluttajahinto- skatten på investeringar i avsvavlingsappa-
149: jen erojen tasaamisesta .................. . 59 ratur ..................................... . 77
150: 55 Kohijoki ym.: Sodasta kärsimään jou- 71 Lax: Liikevaihtoveron poistamisesta ri-
151: tuneiden hyväksi tehtyjen lahjoitusten ve- kinpoistolaitteisiin tehtäviltä investoinneil-
152: rovähennysoikeuden palauttamisesta ..... . 60 ta ........................................ . 78
153: 56 Kohijoki ym.: Ympäristönsuojeluinves- 72 Lax m.fl.: Om tryggade verksamhets-
154: tointien liikevaihtoveron poistamisesta .... 61 betingelser för Teknologiska utvecklings-
155: centralen ................................. . 79
156: 57 Kohijoki ym.: Auto- ja moottoripyörä-
157: veron alentamisesta ...................... . 62 72 Lax ym.: Teknologian kehittämiskes-
158: 58 Koistinen ym.: Laktoosi-intoleranssista kuksen toimintaedellytysten turvaamisesta 80
159: aiheutuvien kustannusten verovähennys-
160: 73 Lehtosaari ym.: Teollisuuspiireille koh-
161: kelpoisuudesta ........................... . 64
162: dennettavan yrittäjäkoulutuksen lisäämi-
163: 59 Koistinen ym.: Invalidien autoveron sestä ..................................... . 81
164: palautuksen tason korottamisesta ........ . 65
165: 74 Lehtosaari ym.: Investointiavustusten
166: 60 Koistinen ym.: Liikevaihtoveron pois- myöntämisestä täysimääräisinä .......... . 82
167: tamisesta pienyrityksiltä ................. . 66
168: 75 Mattila: Alueellisen tarkastustoiminnan
169: 61 Koistinen ym.: Yritystoiminnan tuke- järjestämisestä lääneihin ................. . 83
170: misesta kehitysalueilla ................... . 67
171: 76 Mattila ym.: Lisähenkilöstön paikkaa-
172: 62 Korkia-Aho: Kotimaisen energian käy- misesta TEKESin Oulun yksikköön ...... . 84
173: tön lisäämisestä .......................... . 68
174: 77 Moilanen ym.: Kehitysyhteistyölahjoi-
175: 63 Kortesalmi ym.: Vammaisperheen koti- tusten verovähennyskelpoisuudesta ...... . 85
176: apulaisen palkkakustannusten verovähen-
177: nyskelpoisuudesta ....................... . 69 78 Mäkelä ym.: Metsäverotuksen muutta-
178: misesta myyntituloihin perustuvaksi ..... . 86
179: 64 Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden
180: pitkäaikaiskäytön tukemisesta verohelpo- 79 Mäkelä ym.: Versosyövän aiheuttamien
181: tuksin .................................... . 70 tuhojen huomioon ottamisesta metsävero-
182: tuksessa .................................. . 87
183: 65 Kortesalmi ym.: Metsätuhojen vakuu-
184: tusmaksujen verovähennyskelpoisuudesta 71 80 Männistö ym.: Uudissähköistyksen
185: avustusjärjestelmän kehittämisestä ....... . 88
186: 66 Kärhä: Verotusmenettelyn epäkohtien
187: korjaamisesta ............................ . 72 81 Nordman m.fl.: Om bibehållande av
188: skattelättnader i utvecklingsområdena . . . . 89
189: 67 Kärhä: Jätteiden hyötykäyttöinvestoin-
190: tien verovähennyskelpoisuudesta liikevaih- 81 Nordman ym.: Kehitysalueiden veron-
191: toverotuksessa ........................... . 73 huojennusten säilyttämisestä ............. . 90
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194: Sivu Sivu
195: 82 Paavilainen ym.: Tutkimus- ja kehitys- 99 Vistbacka ym.: Autoveron palautus-
196: toiminnan rahoituksen alueellisesta uudel- järjestelmän kehittämisestä vaikea-
197: leen jakamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 vammaisten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
198:
199: 83 Pekkarinen: Hankasalmen aluepoliitti- 100 Vuoristo ym.: Maakaasuputken ra-
200: sen vyöhykesijainnin tarkistamisesta . . . . . . 92 kentamisesta länsirannikolle . . . . . . . . . . . . . . 109
201:
202: 84 Pekkarinen: Korpilahden aluepoliitti- 101 Vuoristo ym.: Tuulivoimaloitten ra-
203: sen vyöhykesijainnin tarkistamisesta . . . . . . 93 kentamismahdollisuuksien tutkimisesta . . . 110
204:
205: 85 Pekkarinen: Kuhmoisten aluepoliittisen 102 Vuoristo ym.: Rauman määräämisestä
206: vyöhykesijainnin tarkistamisesta . . . . . . . . . . 94 erityisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
207:
208: 86 Rinne: Maakaasun valitsemisesta Po- 103 Vuoristo ym.: Maakuntien välisen
209: riin suunnitellun voimalaitoksen pohtoai- Länsirannikko-projektin aloittamisesta . . . 112
210: neeksi..................................... 95
211: 104 Vähänäkki: Haminan ja Vehkalahden
212: 87 Rinne: Tilapäisten virkojen vakinaista- määräämisestä aluepoliittiseksi erityisalu-
213: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 eeksi...................................... 113
214: 88 Saari ym.: Liikevaihtoveron poistami-
215: 105 Vähänäkki: Enso-Gutzeit Osakeyh-
216: sesta linja-autoliikenteen kalustolta . . . . . . . 97
217: tiön Summan sanomalehtipaperitehtaan
218: kilpailukyvyn turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 114
219: 89 Saari ym.: Kevyen polttoöljyn käytön
220: sallimisesta linja-autoliikenteessä . . . . . . . . . 98
221: 106 Väistö ym.: Kehitysyhtiö Muovilaakso
222: 90 Siuruainen ym.: Yritystoiminnan alue- Oy:n käynnistämisen tukemisesta Kiihte-
223: tuen maksamisesta täysimääräisenä . . . . . . . 99 lysvaarassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
224:
225: 91 Taina ym.: Leimaveron poistamisesta 107 Väänänen: Valtion Orimattilan viras-
226: ensiasunnon ostajilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 totalon laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
227:
228: 92 Tennilä ym.: Sokiin kaivoksen mal-
229: mien jatkojalostuksen suorittamisesta Ke- Pankkivaliokunta
230: min seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
231: 108 Laine ym.: Pääomien viennin rajoitta-
232: 93 Tykkyläinen ym.: Määrärahasta Rauta- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
233: lammin virastotalon rakentamiseen . . . . . . . 102
234:
235: 94 Urpilainen ym.: TEKESin toimintayk-
236: Talousvaliokunta
237: sikön perustamisesta Keski-Pohjanmaalle 103
238:
239: 95 Urpilainen ym.: Toimenpiteistä Chyde- 109 Alaranta ym.: Kotiäitien työterveys-
240: nius-instituutin tutkimustoiminnan tur- huollon järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
241: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
242: 110 Alho ym.: Tupakan piilomainonnan
243: 96 Vihriälä ym.: Peräseinäjoen nimeämi- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
244: sestä erityisaluekunnaksi.................. 105
245: 111 Almgren ym.: Alkoholin kokonaisku-
246: 97 Vihriälä ym.: Jalasjärven nimeämisestä lutuksen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
247: erityisaluekunnaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
248: 112 Almgren ym.: Alkoholipitoisten vir-
249: 98 Vihriälä ym.: Etelä-Pohjanmaan teolli- voitusjuomien poistamisesta elintarvike-
250: suuspiirin perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . 107 liikkeistä.................................. 121
251: Sisällysluettelo 7
252:
253:
254: Sivu Sivu
255: 113 Anttila: Elintarvikkeiden tutkimus- 130 Jokinen ym.: Suomen osallistumisen
256: laitoksen kehittämiseksi tarvittavien virko- edistämisestä alkoholismin ja huumeiden
257: jen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 käytön kansainväliseen ehkäisytoimintaan 139
258:
259: 114 Anttila: Ympäristöystävällisten tuot- 131 Jokinen ym.: Tupakoinnin rajoittami-
260: teiden merkitsemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 seksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . 140
261: 115 Anttila: Ympäristöystävällisille tuot-
262: 132 Jäätteenmäki ym.: Alahärmän ja
263: teille myönnettävän tunnuksen käyttöön
264: Kauhavan kotiteollisuusneuvonta-asemien
265: ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
266: valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
267: 116 Anttila ym.: Sepelvaltimokirurgian
268: voimavarojen lisäämisestä keskussairaa- 133 Kohijoki: Satakunnan Syöpäyhdistyk-
269: loissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 sen toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 142
270:
271: 117 Antvuori ym.: Määrärahasta van- 134 Koistinen ym.: Eläinklinikan perus-
272: huusiän mielenterveyshäiriöiden hoitopro- tamisesta Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
273: jektien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
274: 135 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Selkäsai-
275: 118 Antvuori ym.: Määrärahasta psykiat- rauksia ennalta ehkäisevän työn tukemi-
276: risten ensiapukeskusten perustamiseen . . . . 127 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
277: 119 Antvuori ym.: Psykiatristen potilai-
278: 136 Kärhä ym.: Ammatillisten oppilaitos-
279: den asuntopalvelujen parantamisesta . . . . . 128
280: ten terveydenhuollon kehittämisestä . . . . . . 145
281: 120 Apukka ym.: Lapin matkailun ja
282: yritystalouden instituutin kehittämisestä . . 129 137 Louvo ym.: Toimenpiteistä Maailman
283: terveysjärjestön "Terveyttä kaikille"
284: 121 Apukka: Matkailun ja koulutuksen -ohjelman toteuttamiseksi................. 146
285: tutkimuskeskuksen Lapin yksikön kehittä-
286: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 138 Moilanen ym.: Lastenneurologian
287: sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelu-
288: 122 Fred ym.: Purutupakan käytön kieltä- jen järjestämisestä yliopistosairaaloihin... 147
289: misestä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
290: 139 Moilanen ym.: Leikkausjonojen ly-
291: 123 Helle ym.: Valtioneuvoston kerto-
292: hentämisestä kaikilla kirurgian osa-alueil-
293: muksen antamisesta tupakoinnin ja sen
294: la......................................... 148
295: haittojen kehityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
296:
297: 124 Hurskainen-Leppänen ym.: Kotiavus- 140 Moilanen ym.: Epileptisesti oireilevien
298: tajien koulutuksen kehittämisestä . . . . . . . . . 133 tutkimusten tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 149
299:
300: 125 Ikonen ym.: Aborttilainsäädännön 141 Moilanen ym.: Saatto- eli terminaali-
301: kokonaisuudistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 hoidon järjestämisestä maassamme . . . . . . . 150
302:
303: 126 Ikonen ym.: Kuntoutuksen järjestämi- 142 Moilanen ym.: Avopalveluiden lisää-
304: sestä ehkäisevänä hoitona................. 135 misestä vanhuksille ja pitkäaikaissairaille 151
305: 127 Ikonen: Ns. RIA-toiminnan hyväksi-
306: 143 Moilanen ym.: Sairaankuljetuksen vä-
307: käytöstä päihdehuoltotyössä . . . . . . . . . . . . . . 136
308: lineistön ja elvytysvalmiuden kehittämises-
309: 128 Jokinen ym.: Lasten diabeteksen eh- tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
310: käisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. . . 137
311: 144 Moilanen ym.: Alkoholin terveysris-
312: 129 Jokinen ym.: Raittiustyöntekijöiden keistä varoittamisesta alkoholijuomapak-
313: täydennyskoulutuksen kehittämisestä . . . . . 138 kauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
314: 8 Sisällysluettelo
315:
316: Sivu Sivu
317: 145 Mäkelä ym.: Määrärahasta valtion- 162 Vastamäki: Terveydenhuollon potilas-
318: osuudeksi avohoidossa olevien psykiatris- maksujärjestelmän uusimisesta . . . . . . . . . . . 172
319: ten potilaiden matkakustannuksiin........ 154
320: 163 Wasz-Höckert ym.: Magneettitutki-
321: 146 Mäkelä ym.: Määrärahasta kuntou- muslaitteiston hankkimisesta HYKSin las-
322: tuksesta aiheutuvien matkakulujen kor- tenklinikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
323: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
324: 164 Wasz-Höckert ym.: Helsingin yliopis-
325: 147 Mäkelä ym.: Määrärahasta alkoholis- tollisen keskussairaalan toimintaedellytys-
326: tien omaisille tarkoitetun turvakotiverkos- ten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4
327: ton perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
328: 165 Wasz-Höckert m.fl.: Om ökad an-
329: 148 Mäkelä ym.: Tupakkavalmisteiden si- vändning av klimatvård vid vården av
330: joittamisesta lasivitriineihin elintarvike- allergiska sj ukdomar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 5
331: liikkeissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
332: 165 Wasz-Höckert ym: Ilmastohoidon li-
333: 149 Mönkäre ym.: Etelä-Karjalan Aller- säämisestä allergiasairauksien hoidossa . . . 177
334: gia- ja ympäristöinstituutin kehittämisestä 158
335: 166 Westerlund m.fl.: Om effektiverad
336: 150 Paavilainen ym.: Kangasvuoren sai- controll av importlivsmedel . . . . . . . . . . . . . . . 179
337: raalan laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
338: 166 Westerlund ym.: Tuontielintarvikkei-
339: 151 Pekkarinen: Viitasaaren Hakovuoren den valvonnan tehostamisesta. . . . . . . . . . . . . 180
340: kalliosuojatilojen hyötykäytöstä . . . . . . . . . . 160
341: 167 Vistbacka ym.: Kaustisen kansan-
342: 152 Puska ym.: Toimenpiteistä nuorten lääkintäkeskuksen toiminta-avustuksen li-
343: tupakoinnin vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 161 säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
344: 153 Puska: Tupakkaterveyskasvatukseen
345: tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä 162
346: Laki- ja talousvaliokunta
347: 154 Renko ym.: Koulutusvirkojen saami-
348: sesta keuhkosairauksien erikoislääkäri- 168 Aaltonen ym.: Ympäristötutkimuksen
349: koulutukseen Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . 163 voimavarojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 182
350:
351: 155 Riihijärvi ym.: Sydänpiiritoiminnan 169 R. Aho: Vesihuollon turvaamisesta
352: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 Leväsjoen ja Otamon kyliin............... 183
353:
354: 156 Rinne: Vanhusten ja pitkäaikaissairai- 170 R. Aho ym.: Puurijärvi-Isosuon kan-
355: den hoidon kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 165 sallispuiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 184
356:
357: 157 Rinne: Lääkärien kliinisen koulutuk- 171 Alaranta ym.: Pelastustoimen koulu-
358: sen aloittamisesta Porissa................. 166 tuskeskuksen perustamisesta Vihantiin.... 185
359:
360: 158 Saapunki: Koillismaan matkailun ke- 172 Alaranta ym.: Haapaveden syöttövesi-
361: hittämisestä............................... 167 johdon rakentamisesta.................... 186
362:
363: 159 Stenius-Kaukonen ym.: Sairaala- ja 173 Andersson ym.: Vammaisten ja opis-
364: poliklinikkamaksujen poistamisesta työt- kelijoiden kotipaikkaoikeuden turvaamis-
365: tömiltä ja eläkeläisiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 ta tarkoittavasta lainsäädännöstä . . . . . . . . . 188
366:
367: 160 Vastamäki: Toimenpiteistä väkivaltai- 174 Anttila ym.: Metsien saastevaurioiden
368: sen käyttäytymisen vähentämiseksi. . . . . . . . 169 tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
369:
370: 161 Vastamäki: Terveysliikunnan edistä- 175 Anttila: Paperinkeräyskampanjan jär-
371: misestä työpaikoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 jestämisestä............................... 191
372: Sisällysluettelo 9
373:
374: Sivu Sivu
375: 176 Elo ym.: Määrärahasta Karvianjoen 192 Kalliomäki: Luonnonsuojelullisesti ar-
376: vesistön järjestelyyn ja tulvasuojeluun . . . . 192 vokkaiden alueiden säilyttämisestä Uudel-
377: lamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
378: 177 Elo ym.: Määrärahasta Merikarvian-
379: joen tulvapenkereen rakentamiseen . . . . . . . 193 193 Kalliomäki ym.: Vesistöjen happa-
380: moitumistutkimusten jatkamisesta........ 212
381: 178 Elo ym.: Määrärahasta Siikaisien ve-
382: sistöjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 194 Kankaanniemi: Kuntien veroäyrin
383: hintojen tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
384: 179 Elo ym.: Määrärahasta yhdysvesijoh-
385: don ja siirtoviemärin rakentamiseksi välil-
386: 195 Kankaanniemi ym.: Kuntien yleisestä
387: le Söörmarkku - Noormarkun keskusta 195
388: kalleusluokituksesta luopumisesta . . . . . . . . 214
389: 180 Elo ym.: Kalaportaiden rakentamises-
390: 196 Kietäväinen ym.: Kuntaliitoksia kos-
391: ta Harjavallan, Kelsin ja Äetsän voimalai-
392: kevan päätösvallan siirtämisestä kunnan
393: toksiin.................................... 196
394: asukkaille................................. 215
395: 181 Haavisto ym.: Pääkaupunkiseudun
396: jäteongelmien ratkaisemisesta. . . . . . . . . . . . . 197 197 Knuuttila ym.: Keski-Suomen maa-
397: kuntamuistiossa esitetyistä toimenpiteistä
398: 182 Hacklin ym.: Kuntien ympäristöhal- väliasteen hallinnon kehittämiseksi. . . . . . . . 216
399: linnon käyttömenojen valtionapuperustei-
400: den laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 198 Koistinen ym.: Opiskelijoitten koti-
401: paikkaa koskevien väestökirjalain sään-
402: 183 Helle ym.: Kasvihuoneilmiön hidasta- nösten muuttamisesta..................... 217
403: miseksi tarvittavista toimenpiteistä........ 199
404: 199 Koistinen ym.: Yhdyskuntien vesi-
405: 184 Hilpelä: Ammattikalastajia koskevan huoltotoimenpiteiden avustamisesta anne-
406: luettelointijärjestelmän toteuttamisesta . . . 203 tun lain muuttamisesta.................... 218
407:
408: 185 Huuhtanen ym.: Vapaa-ajan käyttöön 200 Koistinen ym.: Määrärahasta toimen-
409: tarkoitettujen rakennusalueiden kaavoitta- piteisiin Oulujärven vesistön järvien sään-
410: misen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 nöstelyn lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
411:
412: 186 Hämäläinen ym.: Opiskelijoiden hen- 201 Kortesalmi ym.: Määrärahasta polii-
413: kikirjoituspaikkaa koskevien säännösten sin radioliikenteen puheensalauslaitteiston
414: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
415: 187 Ikonen ym.: Kuntien kantokykyluoki-
416: 202 Kortesalmi ym.: Villiminkkikannan
417: tuksen uudistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
418: vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
419: 188 Ikonen ym.: Vesiensuojelulainojen ja
420: -avustusten järjestämisestä turveteollisuu- 203 Kortesalmi ym.: Kiiminkijoen vesistön
421: saattamisesta erityiskohtelun piiriin . . . . . . . 222
422: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
423:
424: 189 Ikonen ym.: Pappiloiden säilyttämi- 204 Kortesalmi ym.: Taivalkosken Kos-
425: sestä seurakuntien virka-asuntoina . . . . . . . . 208 tonjärven vesistön rantojen kunnostami-
426: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
427: 190 Jaakonsaari ym.: Määrärahasta Iin
428: Ympäristöinstituutin toimintaedellytysten 205 Kortesalmi ym.: Uittolaitteiden pois-
429: turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 tamisesta Iijoen vesistöstä. . . . . . . . . . . . . . . . . 224
430:
431: 191 Juhantalo ym.: Ympäristötutkimuk- 206 Kärhä ym.: Uudenmaan läänin poliisi-
432: sen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 henkilöstön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
433: 10 Sisällysluettelo
434:
435: Sivu Sivu
436: 207 Kärhä: Ympärivuorokautisen poliisi- 220 Mäkelä ym.: Ilmakehän otsonikerros-
437: päivystyksen saamisesta Nurmijärven ni- ta tuhoavat päästöt kieltävän lainsäädän-
438: mismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 nön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
439:
440: 208 Kärhä: Suomen oloihin sopivan öljyn- 221 Mäkipää ym.: Pienten kuntien ase-
441: torjuntakaluston hankinnasta............. 227 man parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
442:
443: 209 Lamminen ym.: Emokalalaitoksen pe- 222 Mäkipää ym.: Määrärahasta kulutta-
444: rustamisesta Merikarvianjokeen . . . . . . . . . . 228 jien ympäristövalistuksen jatkamiseen . . . . 246
445:
446: - 210 Lax m.fl.: Om stärkt språklig bered- 223 Männistö ym.: Otsonikerrosta ohenta-
447: skap vid sjöräddningstjänsten............. 229 vien aineiden käytön rajoittamisesta . . . . . . 247
448:
449: - 210 Lax ym.: Meripelastuspalvelun kielel- 224 Männistö ym.: Valtion maiden met-
450: listen valmiuksien parantamisesta . . . . . . . . . 230 sästysoikeuden vuokraamisesta maatto-
451: mille metsästysseuroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
452: - 211 Lax m.fl.: Om höjt räntestöd för
453: luftvårdsinvesteringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 225 Nordman m.fl.: Om åtgärder för att
454: minska miljöbelastningen . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
455: 211 Lax ym.: Ilmansuojeluinvestointien
456: korkotuen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 225 Nordman ym.: Ympäristön saastumi-
457: sen estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä 250
458: 212 Lax m.fl.: Om grundande av ett
459: internationellt centrum för östersjöforsk- 226 Nordman m.fl.: Om stoppande av
460: ning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 kraftverksplanerna för Kyro älv . . . . . . . . . . 251
461:
462: 212 Lax ym.: Itämeren tutkimuskeskuksen 226 Nordman ym.: Kyrönjoen voimalai-
463: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 tossuunnitelmien pysäyttämisestä . . . . . . . . . 252
464:
465: - 213 P. Leppänen: Kotitalouksien palotur- 227 Nyby: Om stopp för kraftverksbyggen
466: vallisuuden lisäämisestä palohälyttimin . . . 235 i Kyro älv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
467:
468: 214 Malm m.fl.: Om utjämning av skatt- 227 Nyby: Kyrönjoen voimalaitosrakenta-
469: öret i kommunerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 misen pysäyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
470:
471: 214 Malm ym.: Kuntien veroäyrin hinto- 228 Nyby: Om muddring av Svartösundet
472: jen tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 i Närpes skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
473:
474: 215 Mattila ym.: Pitäjänmäen-Latvasten 228 Nyby: Svartösundin ruoppaamisesta
475: syöttövesijohdon rakentamisesta Pyhäjär- Närpiön saaristossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
476: vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
477: 229 Nyby: Om skyddande av Mickelsörar-
478: 216 Mattila ym.: Määrärahasta Oksavan na . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
479: pohjapatojen rakentamiseksi Kalajokeen 239
480: - 229 Nyby: Mikkelinsaarten suojelemisesta 258
481: - 217 Mattila ym.: Kalajoen Hiekkasärk-
482: kien siirtoviemärihankkeen toteuttamises- 230 Nyman m.fl.: Om organisering av
483: ta......................................... 240 oljeskyddet längs landets kuster . . . . . . . . . . . 259
484:
485: - 218 Moilanen ym.: Teknisen rikostutkin- 230 Nyman ym.: Öljyntorjunnan järjestä-
486: nan tehostamisesta........................ 241 misestä maamme rannikolla . . . . . . . . . . . . . . 260
487:
488: 219 Mäkelä ym.: Kunnanosavaltuustojen 231 Paakkinen ym.: Määrärahoista jättei-
489: toiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 den hyödyntämisen tehostamiseen . . . . . . . . 261
490: Sisällysluettelo II
491:
492: Sivu Sivu
493: 232 Paavilainen ym.: Vesihuollon kehittä- 248 Saapunki: Pohjois-Suomen keskuska-
494: misestä Keski-Suomen haja-asutusalueilla 262 lanviljelylaitoksen peruskorjauksesta Tai-
495: valkoskella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
496: 233 Paloheimo ym.: Siltojen sopeuttami-
497: sesta ympäristöön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 249 Saari ym.: Pienten kuntien rahoitus-
498: ongelmien ottamisesta huomioon valtion-
499: 234 Pekkarinen: Seläntauksen vesihuollon osuuksia jaettaessa........................ 281
500: parantamisesta Pihtiputaalla.............. 264
501: 250 Siuruainen ym.: Määrärahasta Pudas-
502: 235 Pokka ym.: Ilmanmittausaseman pe- järven Sotkajärven kunnostamiseen....... 282
503: rustamisesta Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
504: 251 Siuruainen ym.: Ympäristöinstituutin
505: 236 Puisto ym.: Toimenpiteistä Turun- kehittämisestä Iissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
506: maan saariston luonnonolosuhteiden säi-
507: lyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 252 Siuruainen ym.: Määrärahasta tuen
508: lisäämiseksi taloudellisissa vaikeuksissa
509: 237 Pystynen ym.: Seitsemisen ja Helve- oleville kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
510: tinjärven kansallispuistojen henkilökun-
511: nan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 253 Soininvaara: Nauhakaupungin muo-
512: dostamisesta Helsingin ja Tampereen väli-
513: 238 Rajamäki ym.: Kalastusmatkailua
514: sen radan varteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
515: edistävän kalanistutustoiminnan tukemi-
516: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 254 Soininvaara: Taloudellisten ohjauskei-
517: nojen käyttämistä ympäristöpolitiikan vä-
518: 239 Rehn m.fl.: Om fortsatt verksamhet
519: lineenä koskevan valtioneuvoston tiedon-
520: för lngå länsmansdistrikt . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
521: annon antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
522: 239 Rehn ym.: Inkoon nimismiespiirin
523: 255 Tennilä: Arktisen ympäristökonfe-
524: toiminnan jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270
525: renssin pitämisestä Rovaniemellä . . . . . . . . . 287
526: 240 Renko ym.: Raskaan polttoöljyn rik-
527: 256 Vistbacka ym.: Määrärahasta poliisi-
528: kipitoisuusrajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . 271
529: ajoneuvojen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
530: 241 Renlund m.fl.: Om främjande av
531: 257 Vuoristo ym.: Maakunta-asiamiehen
532: avfallshanteringen i kommunerna . . . . . . . . . 272
533: saamisesta Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
534: 241 Renlund ym.: Kuntien jätehuollon
535: edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3 258 Vähäkangas ym.: Siikajokisuun ruop-
536: pauksen II vaiheen toteuttamisesta. . . . . . . . 290
537: 242 Riihijärvi ym.: Vaelluskalakantojen
538: elvyttämisen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 274 259 Vähäkangas ym.: Rikkipäästöjen vä-
539: hentämisestä Pohjois-Suomessa........... 291
540: 243 Rinne: Soidensuojelun tehostamisesta 275
541: 260 Vähäkangas ym.: Oulun vesi- ja ym-
542: 244 Rinne: Ympäristönsuojeluneuvonnan päristöpiirin henkilöstöresurssien lisäämi-
543: tehostamisesta kunnissa................... 276 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
544:
545: 245 T. Roos ym.: Ympäristövaikutusten 261 Vähänäkki: Urpalanjoen vesistön jär-
546: selvittämisestä hallituksen esityksissä . . . . . 277 jestelyhankkeesta luopumisesta . . . . . . . . . . . 293
547:
548: 246 Rusanen: Poliisi- ja oikeustoimen tar- 262 Vähänäkki: Kotkan aluehälytyskes-
549: vitsemien toimitilojen järjestämisestä Mik- kuksen säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
550: kelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
551: 263 Väistö ym.: Määrärahasta eräiden
552: 247 Röntynen ym.: Vesantojärven poh- vesihuoltohankkeiden toteuttamiseksi
553: joispään lahden ruoppaamisesta . . . . . . . . . . 279 Pohjois-Karjalassa........................ 295
554: 12 Sisällysluettelo
555:
556: Sivu Sivu
557: 264 Väistö ymo: Läänien kehittämisrahan 278 Antvuori ymo: Määrärahasta reuma-
558: lisäämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 296 tologian professorin viran perustamiseksi
559: Oulun yliopistoon o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 310
560:
561: Sivistysvaliokunta 279 Antvuori ymo: Toimenpiteistä opinto-
562: tukijärjestelmän kehittämiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 311
563: 265 Eo Aho ymo: Valtakunnallisen kansan- 280 Antvuori ymo: Määrärahasta psykote-
564: taiteenkeskuksen rakentamisesta Kausti- rapiakoulutuksen tehostamiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 312
565: selle
566: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 297
567: 281 Astala ymo: Rauhan- ja kansainväli-
568: 266 Ala-Harja ymo: Lymfaterapeuttien syyskasvatuksen professuurin perustami-
569: koulutuksen järjestämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 298 sesta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 313
570:
571: 267 Alaranta ymo: Peruskoulujen sosiaali- 282 Astala ymo: Elämänkatsomustiedon
572: työn tehostamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 299 opiskelumahdollisuuksien parantamisesta 314
573:
574: 268 Alaranta ymo: Koululaiskuljetusten 283 Astala ymo: Teatteriopetuksen saami-
575: järjestämisestä viittä kilometriä lyhyem- sesta peruskouluihin ja lukioihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 315
576: mille koulumatkoille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 300
577: 284 Astala ymo: Koulupsykologin ja kou-
578: 269 Alaranta ymo: Ruukin maatalousoppi- lukuraattorin virkojen saattamisesta val-
579: laitoksen päärakennuksen rakentamisesta 301 tionosuuden piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 316
580:
581: 270 Alho ymo: Valtion koulutusrahaston 285 Astala: Ammatillisen aikuiskoulutuk-
582: perustamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 302 sen ja ammatinvalinnanohjauksen kehittä-
583: misestä Turun ja Porin läänissä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 317
584: 271 Alho ymo: Määrärahasta terveyden-
585: huoltoalan opetuksen voimavarojen lisää- 286 Astala: Kansallisen elokuvakirjasto-
586: miseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 303 verkon muodostamisesta o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 318
587:
588: 272 Anttila: Ammatillisen oppilaitoksen ja 287 Backman ymo: Keskiasteen opintotuen
589: lukion yhteistyökokeilun käynnistämisestä korottamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 319
590: Forssassa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 304
591: 288 Björkstrand ymo: Teknisen alan ope-
592: tuksen kehittämisestä Vaasan korkeakou-
593: 273 Anttila: Eräiden oppilaitosten yhtei-
594: lussa 320
595: sen aikuiskoulutusosaston perustamisesta
596: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
597:
598:
599:
600:
601: Forssaan 305
602: 289 Björkstrand moflo: Om lagstadgat
603: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
604:
605:
606:
607:
608: statsunderstöd för Nordiska konstskolan 321
609: 274 Anttila: Määrärahasta Forssan kult-
610: tuurihistoriallisesti arvokkaan kehräämö- 289 Björkstrand ymo: Nordiska konstsko-
611: alueen rakennusten kunnostamiseen 0 0 0 0 0 0 306 lan -nimisen koulun saamisesta lakisäätei-
612: sen valtionavun piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 322
613: 275 Anttila ymo: Nuorisotyön asukaskoh-
614: taisen käyttömenon markkamäärän korot- 290 Donner: Om slopande av begräns-
615: tamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 307 ningarna för konstnärsstipendier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 323
616:
617: 276 Anttila ymo: Nuorisotyön valtion- 290 Donner: Taiteilija-apurahojen saami-
618: osuuteen oikeuttavan henkilökunnan li- selle asetettujen rajoitusten poistamisesta 324
619: säämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 308
620: 291 Donner: Om lagstiftningsåtgärder för
621: 277 Antvuori ymo: Määrärahasta korkea- införande av en avgift för återförsäljning
622: koulututkimuksen lisäämiseen . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 309 av konst 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 325
623: Sisällysluettelo 13
624:
625: Sivu Sivu
626: 291 Donner: Lainsäädäntötoimenpiteistä 307 Ikonen ym.: Opintososiaalisten etujen
627: maksun asettamiseksi taiteen jälleenmyyn- turvaamisesta metsäoppilaitoksissa . . . . . . . 342
628: nille....................................... 326
629: 308 Jaakonsaari ym.: Kirjastoautokannan
630: 292 Elo ym.: Ammatillisen korkeakoulun lisäämisestä............................... 343
631: perustamisesta Satakuntaan. . . . . . . . . . . . . . . 327
632: 309 Jokinen ym.: Määrärahasta naistutki-
633: 293 Elo ym.: Määrärahasta Leineperin muksen tehostamiseen korkeakouluissa . . . 344
634: ruukkialueen säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 328
635: 310 Jokinen ym.: Määrärahasta tervey-
636: 294 Gustafsson ym.: Määrärahasta Tam- denhuoltoalan opetuksen voimavarojen li-
637: pereen yliopistoon työllistämismäärära- säämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
638: hoilla palkatun henkilökunnan vakinaista-
639: miseen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . ........ 329 311 Jouppila ym.: Anestesiologian profes-
640: sorin virkojen perustamisesta Tampereen
641: 295 Haavisto ym.: Virkojen perustamises-
642: ja Kuopion yliopistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
643: ta naistutkimukseen....................... 330
644:
645: 296 Haavisto ym.: Määrärahasta Tiede- 312 Juhantalo ym.: Taidekasvatuksen te-
646: kauppa ry:n toiminnan tukemiseen 331 hostamisesta ja laajentamisesta . . . . . . . . . . . 347
647:
648: 297 Hautala ym.: Koulujen terveyskasva- 313 Jurva: Määrärahasta naistutkimuksen
649: tuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332 tehostamiseen korkeakouluissa . . . . . . . . . . . 349
650:
651: 298 Hautala ym.: Opintososiaalisten etu- 314 Jurva: Kansainvälisen koulun perus-
652: jen järjestämisestä kaikille kansanopisto- tamisesta Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
653: jen opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
654: 315 Jurva: Määrärahasta omakustanteis-
655: 299 Hilpelä: Vieraiden kielten opetuksen ten kirjojen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
656: turvaamisesta peruskoulussa ja lukiossa . . 334
657: 316 Jääskeläinen ym.: Taideosaston pe-
658: 300 Hilpelä: Vammaisen oppilaan koulun- rustamisesta Lapin korkeakouluun........ 352
659: käyntiedellytysten parantamisesta perus-
660: koulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 317 Kalliomäki ym.: Keski-Uudenmaan
661: teknillisen oppilaitoksen perustamisesta
662: 301 Hilpelä: Ammatillisten oppilaitosten Järvenpäähän............................. 353
663: rahoituslain sovellutusohjeiden tarkistami-
664: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336 318 Kietäväinen ym.: Maakuntakorkea-
665: koulukokeilun aloittamisesta Mikkelin
666: 302 Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppi-
667: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
668: laskokeiden pitämisestä eri päivinä. . . . . . . . 337
669: 319 Kietäväinen ym.: Opintotukijärjestel-
670: 303 Hilpelä ym.: Sisäoppilaitosmuotoisen
671: kansanopiston opiskelijoiden opintososi- män kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
672: aalisen aseman parantamisesta............ 338
673: 320 Koistinen ym.: Autonkuljettajien am-
674: 304 Hilpelä ym.: Aikuisopintorahajärjes- mattikoulutuksen sisällyttämisestä keski-
675: telmän kehittämisestä..................... 339 asteen koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
676:
677: 305 Ikonen ym.: Peruskoulun ala-asteen 321 Koistinen: Urho Kaleva Kekkosen
678: reaaliaineitten yhdistämisestä vuosiluokit- muistopatsaan pystyttämisestä Kajaaniin 357
679: taisiksi oppikokonaisuuksiksi . . . . . . . . . . . . . 340
680: 322 Koistinen ym.: Suomalais-neuvosto-
681: 306 Ikonen ym.: Uskonnon opetuksen liittolaisen Ystävyyden puiston perustami-
682: lisäämisestä peruskoulun yläasteella . . . . . . 341 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
683: 14 Sisällysluettelo
684:
685: Sivu Sivu
686: 323 Korkia-Aho: Patanan ala-asteen uu- 338 Löyttyjärvi: Määrärahasta terveyden-
687: disrakentamisesta sekä Tunkkarin ja huoltoalan opetuksen voimavarojen lisää-
688: Pulkkisen ala-asteiden laajennuksesta Ve- miseen.................................... 374
689: telissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
690: 339 Löyttyjärvi: Määrärahasta Tiedekaup-
691: 324 Korkia-Aho: KoMoRa:n moottoriur- pa ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 375
692: heiluradan laajentamisesta Vetelissä . . . . . . 360
693: 340 Maijala ym.: Virtain nuorisomatkailu-
694: 325 Kortesalmi ym.: Suomenkielisten kie- keskuksen rakentamisesta................. 376
695: livähemmistöjen aseman parantamisesta.. 361
696: 341 Malm m.fl.: Om säkerställande av
697: 326 Kärhä ym.: Sepän Soitto -kansanmu- ungdomsorganisationernas ver ksamhets-
698: siikkijuhlan saamisesta valtionavun piiriin 362 förutsättningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
699:
700: 341 Malm ym.: Nuorisojärjestöjen toimin-
701: 327 Lahti-Nuuttila ym.: Peruskoulun ylä-
702: taedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 378
703: asteen tuntikehyksen laajentamisesta. . . . . . 363
704: 342 Mattila ym.: Määrärahasta Oulun yli-
705: 328 Lahti-Nuuttila ym.: Opintolainojen opiston taloustieteen osaston professorin
706: korkotukiajan jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 364 virkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379
707:
708: 329 Lahti-Nuuttila ym.: Kaikkien opiskeli- 343 Mattila ym.: Insinöörikoulutuksen
709: joiden saattamisesta asumistukijärjestel- aloittamisesta Ylivieskan teknillisessä op-
710: män piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365 pilaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
711:
712: 330 Lamminen ym.: Ylikylän-Ahlströmin 344 Moilanen ym.: Koulunkäyntiavusta-
713: ala-asteen peruskorjauksesta Merikarvial- jien määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
714: la ......................................... 366
715: 345 Myller ym.: Joensuun Laulujuhlien
716: 331 Lehtosaari ym.: Savonlinnan ooppe- ottamisesta valtion pysyvän tuen piiriin . . . 382
717: rajuhlien talouden turvaamisesta. . . . . . . . . . 367
718: 346 Mäkelä ym.: Esiopetuksen järjestämi-
719: 332 Louvo ym.: Helsingin yliopiston Kou- sestä haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
720: volan kääntäjänkoulutuslaitoksen toimin-
721: nan laajentamisesta....................... 368 347 Mäkelä ym.: Kyläkoulujen säilyttämi-
722: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384
723: - 333 Louvo: Aikuiskoulutusosaston kurssi-
724: 348 Mäkelä ym.: Pikakirjoituksen opetuk-
725: toimenjohtajan viran perustamisesta An-
726: sen tehostamisesta koululaitoksessa . . . . . . . 385
727: jalan maatalousoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . 369
728: 349 Mäkelä ym.: Määrärahasta terveyden-
729: 334 Louvo: Ammatillisen kuvataideoppi- huoltoalan opetuksen voimavarojen lisää-
730: laitoksen perustamisesta Kouvolaan . . . . . . 370
731: miseen.................................... 386
732: 335 Löyttyjärvi: Määrärahasta rauhan- ja 350 Mäkipää ym.: Määrärahasta kokous-
733: kansainvälisyyskasvatuksen professuurin palkkioiden maksamiseen korkeakoulujen
734: perustamiseen Jyväskylän yliopistoon..... 371 hallintoelimissä toimiville opiskelijoille . . . 387
735:
736: 336 Löyttyjärvi: Määrärahasta naistutki- 351 Mäkipää ym.: Määrärahasta Tiede-
737: muksen tehostamiseen korkeakouluissa . . . 372 kauppa ry:n toiminnan tukemiseen 388
738:
739: 337 Löyttyjärvi: Määrärahasta kokous- 352 Mäkipää ym.: Määrärahasta Kirjaili-
740: palkkioiden maksamiseen korkeakoulujen jan omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tu-
741: hallintoelimissä toimiville opiskelijoille . . . 373 kemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
742: Sisällysluettelo 15
743:
744: Sivu Sivu
745: 353 Männistö ym.: Snellman-instituutin 368 Pohjanoksa ym.: Kiikoisten kotiseu-
746: julkaisu- ja seminaaritoiminnan tukemi- tumuseoalueen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . 405
747: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
748: 369 Pohjanoksa ym.: Opinto-ohjauksen
749: 354 Paavilainen ym.: Määrärahasta Jyväs- määrän lisäämisestä yläasteella . . . . . . . . . . . 406
750: kylän yliopiston henkilöstön määrän tur-
751: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391 370 Pohjanoksa ym.: Noormarkun ala-
752: asteen saneeraamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
753: 355 Paavilainen ym.: Kuvaamataidon-
754: opettajien koulutuksen sijoittamisesta Jy- 371 Pohjanoksa ym.: Kiikoisten koulukes-
755: väskylän yliopiston yhteyteen . . . . . . . . . . . . . 392 kuksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
756:
757: 356 Paavilainen ym.: Määrärahasta Jyväs- 372 Pohjanoksa ym.: Ammattikorkeakou-
758: kylän lastentarhanopettajaopiston toimiti- lun perustamisesta Raumalle . . . . . . . . . . . . . . 409
759: lojen rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
760: 373 Pokka: Opintotukijärjestelmän kehit-
761: 357 Paavilainen ym.: Määrärahasta kon- tämisestä kehitysalueiden paluumuuton li-
762: servointikeskuksen perustamiseen Jyväs- säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410
763: kylään.................................... 394
764: 374 Pulliainen: Metsäntutkimusyksikön
765: 358 Paavilainen ym.: Määrärahasta kun- perustamisesta Oulun yliopistoon . . . . . . . . . 411
766: tien kulttuuritoiminnan päävirkojen lisää-
767: miseen.................................... 395 375 Pulliainen: Kouluhallituksen ja am-
768: mattikasvatushallituksen yhdistämisestä . . 412
769: 359 Paavilainen ym.: Huippu-urheilun
770: tutkimuskeskuksen perustamisesta Jyväs- 376 Puska ym.: Tiedepuiston perustami-
771: kylään liikuntatieteellisen tiedekunnan yh- sesta Joensuun yliopistoon................ 413
772: teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
773: 377 Rajamäki ym.: Ammattikoulutusta
774: 360 Paloheimo ym.: Tekniikan filosofian koskevan suunnittelujärjestelmän kehittä-
775: professuurin perustamisesta. . . . . . . . . . . . . . . 397
776: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
777: 361 Paloheimo ym.: Tulevaisuuden tutki-
778: 378 Rajamäki ym.: Ammatillisten oppilai-
779: muksen professuurin perustamisesta . . . . . . 398
780: tosten opiskelijoiden opintososiaalisten
781: 362 Pekkarinen: Määrärahasta rauhan- ja etujen parantamisesta..................... 415
782: kansainvälisyyskasvatuksen professuurin
783: 379 Rauramo ym.: Peruskoulujen ja luki-
784: perustamiseen Jyväskylän yliopistoon..... 399
785: oiden rakentamislupien lisäämisestä Uu-
786: 363 Pekkarinen: Huippu-urheilun tutki- dellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416
787: muskeskuksen perustamisesta Jyväskylän
788: liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteyteen 400 380 Renko ym.: Oulunsalon taidekoulun
789: saattamisesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . 417
790: 364 Pekkarinen: Jämsän terveydenhuolto-
791: oppilaitoksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . 401 381 Renko ym.: Määrärahasta terveyden-
792: huoltoalan opetuksen voimavarojen lisää-
793: 365 Pekkarinen: PiispaJan leiri- ja kurssi- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
794: keskuksen rakentamisen rahoituksen tur-
795: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402 382 Renko ym.: Määrärahasta keskiasteen
796: oppilaitosten rakentamisen ja saneerauk-
797: 366 Pekkarinen: Sosiaalialan koulutuksen sen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
798: kehittämisestä Keuruulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
799: 383 Renko ym.: Opintotuen myöntämises-
800: 367 Pohjanoksa ym.: Pitsi-instituutin pe- tä kotonaan asuville yli 18-vuotiaille opis-
801: rustamisesta Raumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404 kelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420
802: 16 Sisällysluettelo
803:
804: Sivu Sivu
805: 384 Renko ymo: Lukion saamisesta Rant- 398 To Roos ymo: Koulutusvaikutusten
806: silaan o0 0 0 o
807: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 421 selvittämisestä hallituksen esityksissä 0 0 0 0 0 436
808:
809: 385 Renko ymo: Oulun lyseon muuttami- 399 Rusanen: Mikrokuvaus- ja konser-
810: sesta taidelukiaksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 422 vointilaitoksen perustamisesta Mikkeliin 0 0 437
811:
812: 386 Renko ymo: Peruskoulu- ja lukio-ope- 400 Ryynänen ymo: Määrärahasta Tiede-
813: tuksen sisällöllisestä uudistamisesta 0 0 0 0 0 0 0 423 kauppa ry:n toiminnan tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 438
814:
815: 387 Renko ymo: Määrärahasta kokous- 401 Ryynänen ymo: Majoituksessa olevien
816: palkkioiden maksamiseen korkeakoulujen lukiolaisten ja ammattikoululaisten vii-
817: hallintoelimissä toimiville opiskelijoille 0 0 0 424 konloppumatkojen kustannusten korvaa-
818: misesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 439
819: 388 Renko ymo: Taideteollisen alan koulu-
820: tuksen käynnistämisestä Oulun yliopistos- 402 Ryynänen ymo: Koulurakennusten pe-
821: sa0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 425 ruskorjaamiseen haja-asutusalueilla tarvit-
822: tavista määrärahoista o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 440
823: 389 Renko ymo: Määrärahasta naistutki-
824: muksen tehostamiseen korkeakouluissa 0 0 0 426 403 Ryynänen ymo: Määrärahasta opetta-
825: jien täydennyskoulutuksen turvaamiseen 0 0 441
826: 390 Renko ymo: Ylioppilaskirjoitusten ja-
827: kamisesta osatutkinnoiksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 427 404 Saapunki: Urheiluseurojen toiminnan
828: tukemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 442
829: 391 Renlund moflo: Om ökade anslag för
830: iståndsättning av ungdomsföreningsloka- 405 Saapunki: Kansanopistojen toiminta-
831: edellytysten turvaamisesta 443
832: ler oo ooo ooo oooooooo ooooooooooooo ooo 428
833: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
834:
835: 0 0 0 0 0 0 0 0
836:
837:
838:
839:
840: 406 Saastamoinen: Toimenpiteistä perus-
841: 391 Renlund ymo: Nuorisoseurojen tilojen
842: koulujen tukiopetuksen tehostamiseksi 0 0 0 444
843: kunnostamiseen osoitettavien määräraho-
844: jen lisäämisestä 429
845: 407 Savela ymo: Ammattikoulutuksen eri-
846: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
847:
848:
849:
850:
851: tyisopetuksen vakinaistamisesta Oulun
852: 392 Riihijärvi ymo: Opintososiaalisten etu-
853: läänissä oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 445
854: jen myöntämisestä teknillisten opistojen
855: ylioppilaslinjojen pakollisen työharjoitte- 408 Savolainen ymo: Viittomakielen ase-
856: lun ajaksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 430 man virallistamisesta o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 446
857: 393 Rinne: Ympäristökasvatuksen lisäämi- 409 Siuruainen ymo: Peruskoulun oppilai-
858: sestä kouluissa o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 431 den koulukuljetuksen parantamisesta 0 0 0 0 0 447
859:
860: 394 Rinne: Ympäristöteknologiaan keskit- 410 Siuruainen ymo: Opiskelijoiden kan-
861: tyvän teknillisen korkeakoulun perustami- sainvälisten vaihto-ohjelmien laajentami-
862: sesta Poriin o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 432 sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 448
863:
864: 395 To Roos ymo: Satakunnan käsi- ja 411 Siuruainen ymo: Määrärahasta Oulun
865: taideteollisen oppilaitoksen perustamisesta yliopiston VII rakennusvaiheen toteutta-
866: Nakkilaan o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 433 miseen o o
867: 00000 oo 0000 0000000000 0 0 0 0 0000 0 0 00 0 449
868:
869: 396 To Roos ymo: Ammatillisten oppilai- 412 Siuruainen ymo: Oulun yliopiston ke-
870: tosten oppilaiden koulukuljetusten järjes- hittämisestä kansainväliseksi yliopistoksi 0 0 450
871: tämisestä o o oo
872: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 434
873: 413 Tykkyläinen ymo: Rautalammin Peu-
874: 397 T Roos ymo: Määrärahasta opintora-
875: 0 ran museon saattamisesta lakimääräisen
876: han perusosan korottamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 435 valtionosuuden piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 451
877: Sisällysluettelo 17
878:
879: Sivu Sivu
880: 414 Tykkyläinen ym.: Karttulan Pihkain- 428 Vihriälä ym.: Lääketieteellisen tiede-
881: mäen ala-asteen koulun rakentamisesta . . . 452 kunnan perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . 468
882:
883: 415 Uosukainen ym.: Määrärahasta Fin- 429 Vistbacka ym.: Opiskelijoiden opinto-
884: land Festivals ry:n toiminnan tukemiseen 453 tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
885:
886: 416 Uosukainen ym.: Määrärahasta tans- - 430 Vistbacka ym.: Ala-asteen oppilaiden
887: sitaiteen tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 koulukyydin kilometrirajan alentamisesta 470
888: 417 Uosukainen ym.: Määrärahasta Suo- - 431 Vuoristo ym.: Rauman kulttuurikesä-
889: men Teatteriliitto ry:n uusien toimitilojen tapahtumien tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 471
890: hankkimiseen............................. 455
891: - 432 Vuoristo ym.: Nuorten ohjaamisesta
892: 418 Urpilainen ym.: Kunnalliseen liikunta-
893: metallialan koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 472
894: toimeen tarkoitettujen määrärahojen li-
895: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457
896: 433 Väistö ym.: Ilomantsin, Tuupovaaran
897: 419 Urpilainen ym.: Kunnalliseen nuoriso- ja Suomussalmen karjalaiskylien kehittä-
898: työhön tarkoitettujen määrärahojen lisää- mistoimenpiteistä......................... 473
899: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458
900: - 434 Väistö ym.: Määrärahasta metsätietei-
901: 420 Urpilainen ym.: Lääkäreiden poik- den jatkokoulutuskeskuksen perustami-
902: keuskoulutuksen aloittamisesta Seinäjoel- seen Joensuuhun.......................... 474
903: la ja Kokkolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459
904: - 435 Väänänen ym.: Läänien taidetoimi-
905: 421 Vastamäki: Keskiasteen koulutuksen kunnille myönnettävän tuen korottamises-
906: ja korkeakoulujen yhteishakumenettelyn ta......................................... 475
907: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
908: 436 Väänänen ym.: Yksityisten ammatti-
909: 422 Wasz-Höckert: Ammattialakohtaisten oppilaitosten perustamiskustannuksiin
910: rauhanliikkeiden toiminnan tukemisesta . . 461 myönnettävän valtionavun lisäämisestä . . . 477
911:
912: 423 Wasz-Höckert ym.: Espanjassa asu- 437 Väänänen ym.: Ns. jälkirahoitteisten
913: vien suomalaisten lasten koulunkäynnin oppilaitosrakennushankkeitten viran-
914: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 omaiskäsittelyn nopeuttamisesta . . . . . . . . . . 478
915:
916: 424 Wasz-Höckert: Om inrättande av pro- - 438 Väänänen ym.: Ammatillisten oppilai-
917: fessurer vid Helsingfors universitet för tosten oppilasvalinnan kehittämisestä . . . . . 479
918: ökning av den medicinska grundforsk-
919: ningen .. ... . .... ... . . . . . . ...... ..... ...... 463 439 Väänänen: Uudenmaan peruskoulujen
920: ja lukioitten rakentamislupien lisäämisestä 480
921: 424 Wasz-Höckert: Professorin virkojen
922: perustamisesta Helsingin yliopistoon lää-
923: ketieteellisen perustutkimuksen lisäämi-
924: seksi...................................... 464 Maa- ja metsätalousvaliokunta
925:
926: 425 Vihriälä ym.: Seurantalomuseon pe- 440 Anttila: Lampaanlihan tuotannon li-
927: rustamisesta Laihialie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481
928:
929: 426 Vihriälä ym.: Maatalous- ja elintarvi- 441 Anttila ym.: Suomalaisen lampaanvil-
930: ketieteellisen tiedekunnan perustamisesta lan jatkojalostuksen tukemisesta . . . . . . . . . . 482
931: Seinäjoelle................................ 466
932: - 442 Anttila: Ypäjän hevosjalostuksen tut-
933: 427 Vihriälä ym.: Valtionosuuden lisäämi- kimusaseman toimintaedellytysten paran-
934: sestä kuntien nuorisotyöhön . . . . . . . . . . . . . . 467 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
935:
936: 2 290280X
937: 18 Sisällysluettelo
938:
939: Sivu Sivu
940: 443 Anttila ym.: Hirvivahinkojen ehkäise- 459 Kietäväinen ym.: Metsätalouden kehi-
941: misen tehostamiseksi tarvittavista toimen- tysedellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . 502
942: piteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
943: 460 Koistinen ym.: Maatalouspoliittisen
944: 444 Apukka: Lisäyksestä vuoden 1989 lainsäädännön tarkistamisesta Kainuun
945: tulo- ja menoarvioon metsänparannusva- sekä Pohjois- ja Itä-Suomen osalta . . . . . . . 503
946: rojen riittävyyden turvaamiseksi Lapissa . . 485
947: 461 Koistinen ym.: Maaseutuneuvonnan
948: 445 Astala ym.: Metsäpoliittisen ohjelman toimintaedellytysten parantamisesta . . . . . . 505
949: "Metsäluonto 2000" laatimisesta . . . . . . . . . 487
950: 462 Koistinen ym.: Määrärahasta piiri-
951: 446 Hacklin ym.: Valtakunnallisen metsä- konsulentin viran perustamiseen Kainuun
952: museon sijoittamisesta Jämsänkoskelle . . . 488 kalatalouspiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506
953:
954: 447 Heikkinen ym.: Taimitarhatuotannon 463 Koistinen ym.: Maaseudun ammatilli-
955: aloittamisesta Kuhmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489 sen kurssitoiminnan edellytysten yhtenäis-
956: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
957: 448 Huuhtanen ym.: Maidontuotannon
958: kiintiöjärjestelmän kehittämisestä aluepo- 464 Koistinen ym.: Mehiläistalouden toi-
959: liittisilla erityisalueilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 minnan turvaamisesta Kainuussa . . . . . . . . . 508
960: )
961:
962:
963: 449 Ikonen: Nuorten viljelijöiden tukitoi- 465 Koistinen ym.: Maatalouden sääpalve-
964: menpiteiden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 491 lutoiminnan turvaamisesta Itä-Suomen
965: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
966: 450 Ikonen ym.: Maaseutuelinkeinolain
967: mukaisten hakemusten käsittelystä . . . . . . . . 492 466 Kokko: Vainikkalan viljavaraston
968: vastaanotto- ja kuivatuslaitteiden paranta-
969: 451 Ikonen ym.: Maatalouden vesiensuo- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
970: jelulainojen ja -avustusten myöntämispe-
971: rusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493 467 Kokko ym.: Toimenpiteistä maata-
972: Iouslomittajien koulutuksen lisäämiseksi . . 511
973: 452 Ikonen: Maaseudun pienimuotoisen
974: yritystoiminnan edistämisestä Keski-Suo- 468 Korkia-Aho: Vetelin metsäkoulun uu-
975: messa..................................... 494 sien toimitilojen rakentamisesta........... 512
976:
977: 453 Juhantalo ym.: Kotieläintuotannon 469 Korkia-Aho: Turkistarhauselinkeinon
978: kehittämisedellytysten palauttamisesta . . . . 495 tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
979:
980: 454 Juhantalo ym.: Metsänparannustoi- 470 Kortesalmi ym.: Maidontuotantokiin-
981: minnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497 tiöiden poistamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
982: mesta sekä Suomenselän alueelta . . . . . . . . . 514
983: 455 Kankaanniemi ym.: Maidon tuotanto-
984: rajoitusten poistamisesta Keski-Suomessa 498 471 Kortesalmi ym.: Pellonraivauskiellon
985: poistamisesta rakennusavustusalueilta . . . . 515
986: 456 Kankaanniemi: Metsäntutkimusase-
987: man perustamisesta Multialle . . . . . . . . . . . . . 499 472 Kortesalmi ym.: Metsänparannustoi-
988: menpiteiden rahoitustuen lisäämisestä . . . . 516
989: 457 Kietäväinen ym.: Maatalouden alueel-
990: listen hintapoliittisten rajojen uudelleen 473 Kortesalmi ym.: Määrärahasta met-
991: määrittelemisestä ............. _ . . . . . . . . . . 500 sien salaojitusmenetelmän kehitystyöhön
992: ja kokeilutoimintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
993: 458 Kietäväinen ym.: Maatilatalouden ja
994: maaseudun pienimuotoisen yritystoimin- 474 Lehtosaari ym.: Metsänparannustoi-
995: nan tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501 menpiteisiin Osoitettavan tuen lisäämisestä 518
996: Sisällysluettelo 19
997:
998: Sivu Sivu
999: 475 Lehtosaari ym.: Valtakunnallisen met- - 491 Saari ym.: Lisäyksestä vuoden 1989
1000: sämuseon rakentamisesta Punkaharjulle . . 519 tulo- ja menoarvioon metsänparannusve-
1001: roihin Metsä 2000 -ohjelman edellyttämäl-
1002: 476 Malm m.fl.: Om miljörådgivare tili le tasolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537
1003: lantbrukssällskapen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
1004: - 492 Sarapää ym.: Toimenpiteistä Lapin
1005: 476 Malm ym.: Ympäristöneuvojien paik- maatalouden edellytysten turvaamiseksi... 538
1006: kaamisesta maanviljelysseuroihin . . . . . . . . . 521
1007: - 493 Siuruainen ym.: Uutta poronhoitola-
1008: 477 Mattila ym.: Siiponjoen perkauksesta 522 kia koskevan esityksen antamisesta . . . . . . . 540
1009: - 478 Mäkipää ym.: Maitotaloustuotteiden
1010: - 494 Siuruainen ym.: Määrärahasta liitän-
1011: käyttöä edistävän valistustoiminnan tehos-
1012: näiselinkeinoneuvojan toimen perustami-
1013: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523
1014: seen Oulun Maatalouskeskukseen......... 541
1015: 479 Männistö ym.: Maaseutupolitiikan
1016: suunnittelumalli ja kehittämisstrategia - 495 Siuruainen ym.: Pellonraivausmaksun
1017: -hankkeen rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 524 poistamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen
1018: pienviljelmiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1019: - 480 Pekkarinen: Tuotannosta luopuvien
1020: maidontuottajien kiintiöiden palauttami- - 496 Siuruainen ym.: Maidontuotantokiin-
1021: sesta viljelijöille Keski-Suomessa . . . . . . . . . . 525 tiöiden lisäämisestä Pohjois- ja Itä-Suo-
1022: men maatiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1023: - 481 Pekkarinen: Metsänparannusvarojen
1024: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 - 497 Säilynoja ym.: Elintarvikehuollon
1025: suunnitelmallisuuden kehittämisestä syrjä-
1026: - 482 Puska: Puutarhamarjojen saattami- seutujen maa- ja metsätalouden jatkumi-
1027: sesta varastointikorvauksen piiriin . . . . . . . . 527 sen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
1028:
1029: - 483 Renko ym.: Maatalouslomittajakou- - 498 Tenhiälä: Rypsin viljelyalan laajenta-
1030: lutuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
1031:
1032: - 484 Renko ym.: Maatilatalouden vesien- - 499 Urpilainen ym.: Kannuksen Turkista-
1033: suojelutoimenpiteiden tehostamisesta . . . . . 529 louden tutkimusaseman henkilöstön lisää-
1034: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548
1035: 485 Riihijärvi ym.: Määrärahasta marjan-
1036: tutkimusaseman perustamiseen Suonenjo- 500 Westerlund m.fl.: Om ökade medel
1037: elle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 för gårdsbrukets utvecklingsfond . . . . . . . . . 549
1038: - 486 Rinne: Marjanviljelyn aloittamisesta
1039: 500 Westerlund ym.: Maatilatalouden ke-
1040: Satakunnan turvesoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
1041: hittämisrahaston varojen lisäämisestä . . . . . 550
1042: - 487 Rinne: Havupuiden siemenpankin pe-
1043: rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533 501 Vihriälä ym.: Purmonjoen järjestely-
1044: töiden aloittamisesta...................... 551
1045: 488 Ryynänen ym.: Lammastalousneu-
1046: vonnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 502 Vihriälä ym.: Maatalouden vesiensuo-
1047: jelutoimenpiteiden tukemisesta . . . . . . . . . . . 552
1048: - 489 Ryynänen ym.: Maatilalainojen
1049: myöntämisestä kanaloiden rakentamiseen 503 Vihriälä ym.: Turkistalousneuvojan
1050: ja peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 paikkaamisesta eräisiin Pohjanmaan kun-
1051: tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
1052: - 490 Saapunki: Maataloustuotteiden rahti-
1053: ja tuotantokustannusten turvaamisesta 504 Vistbacka ym.: Maatalouden luopu-
1054: Pohjois- ja Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 536 miseläkkeen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 554
1055: 20 Sisällysluettelo
1056:
1057: Sivu Sivu
1058: 505 Vähäkangas ym.: Raahen kalasata- 520 Apukka ym.: Lapin turkistarhaajien
1059: man täydennysrakentamisesta . . . . . . . . . . . . 555 saattamisesta lomitusjärjestelmän piiriin . . 570
1060:
1061: 506 Vähäkangas ym.: Liminkaojan täy- 521 Elo ym.: Rintamalisän korottamisesta
1062: dennysperkauksesta Pyhäjoen kunnassa . . 556 kansaneläkkeen pohjaosan tasolle . . . . . . . . 571
1063:
1064: 507 Väistö ym.: Kotieläintuotannon elvyt- 522 Fred ym.: Toimenpiteistä miesten
1065: tämisestä Pohjois-Karjalassa.............. 557 isyys- ja vanhempainlomien käytön lisää-
1066: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
1067: 508 Väänänen ym.: Neuvontavirkojen pe-
1068: 523 Fred ym.: Esityksen antamisesta koro-
1069: rustamisesta Uudenmaan Maatalous-
1070: tetun elinkoron maksamisesta rintamave-
1071: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558
1072: teraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
1073:
1074: 524 Fred ym.: Luottamushenkilöiden elä-
1075: Sosiaalivaliokunta keoikeuden laajentamisesta valtion mak-
1076: samiin palkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
1077: 509 Ala-Harja ym.: Haja-asutusalueilla
1078: toimivien monipalveluavustajien tarpeen 525 Fred ym.: Tasa-arvon toteutumista
1079: selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559 koskevien tilastojen kehittämisestä........ 575
1080:
1081: 510 Ala-Harja ym.: Osapäivätyön ja osa- 526 Fred ym.: Varusmiesten kotiuttamis-
1082: eläkkeen yhteensovittamisesta julkisella rahan korottamisesta . .. . . .. .. .. . . . . .. . . . . 576
1083: sektorilla 560
1084: 527 Gustafsson ym.: Työttömyys-, sai-
1085: 511 Alaranta ym.: Naprapatiahoidon si-
1086: raus- ja äitiyspäivärahojen korottamisesta 577
1087: sällyttämisestä sairausvakuutusj ärjestel- 528 Helle ym.: Sosiaalietuuksien yhteenso-
1088: män piiriin ............................... . 561 vittamisessa esiintyneiden epäkohtien kor-
1089: jaamisesta ............................... . 578
1090: 512 Alaranta ym.: Valtakunnallisen vam-
1091: maisasiamiehen viran perustamisesta ..... . 562 529 Hilpelä: Kotona tehtävän työn mää-
1092: rän ja arvon selvittämisestä .............. . 579
1093: 513 Alaranta ym.: Pienyrittäjien lomaoi-
1094: keuden kehittämisestä .................. .. 563 530 Hurskainen-Leppänen ym.: Toimeen-
1095: tuloturvan parantamisesta ............... . 580
1096: 514 Alho ym.: Määrärahasta sosiaalipal-
1097: velujen turvaamiseen Uudellamaalla ..... . 564 531 Hurskainen-Leppänen ym.: Päivähoi-
1098: topaikan turvaamisesta alle kouluikäisille
1099: 515 Almgren ym.: Päihdeongelmaisten lapsille ................................... . 581
1100: kohtelun parantamisesta sairausvakuutus-
1101: järjestelmässä ............................ . 565 532 Hurskainen-Leppänen ym.: Sosiaali-
1102: työntekijöiden koulutuksen lisäämisestä ja
1103: 516 Andersson ym.: Yhtenäisen perus- kehittämisestä ........................... . 582
1104: toimeentuloturvajärjestelmän luomisesta .. 566
1105: 533 Häkämies: Kotkan nimeämisestä päi-
1106: vähoidon kokeilukunnaksi ............... . 583
1107: 517 Anttila ym.: Kansaneläkkeiden sito-
1108: misesta TEL-indeksiin ................... . 567 534 Hämäläinen ym.: Perustoimeentulo-
1109: turvauudistuksen toteuttamisesta ........ . 584
1110: 518 Anttila ym.: Kelan asumistuen korot-
1111: tamisesta yleisen asumistuen tasolle ...... . 568 535 Ikonen ym.: Freelancetyötä tekevien
1112: äitiyspäivärahan laskentaperusteista ..... . 585
1113: 519 Anttila ym.: Avoliiton rinnastamisesta
1114: avioliittoon sukupolvenvaihdoseläkkeen 536 Ikonen ym.: Hoitovapaan järjestämi-
1115: saamisen edellytyksenä ................... . 569 sestä avohoidossa hoidettavien hoitajille .. 586
1116: Sisällysluettelo 21
1117:
1118: Sivu Sivu
1119: 537 Ikonen ym.: Ruoan kotona tapahtu- 552 Koistinen ym.: Sotainvalidien puoli-
1120: van valmistamisen sosiaalisen merkityksen soiden kuntoutuksen järjestämisestä . . . . . . 603
1121: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587
1122: 553 Koistinen ym.: Rintamapalvelustun-
1123: 538 Jokinen ym.: Sairaan lapsen hoito- nuksen antamisesta sotien 1939-1945 ai-
1124: tuen myöntämisperusteiden tarkentamises- kana kotona työskennelleille naisille . . . . . . 604
1125: ta......................................... 588
1126: 554 Korkia-Aho: Työeläkkeen lapsikoro-
1127: 539 Jokinen ym.: Kansainvälisen naisten- tuksen asemasta eläkkeiden yhteensovi-
1128: päivän saamisesta paikalliseksi vapaapäi- tuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1129: väksi...................................... 589
1130: 555 Kortesalmi ym.: Määrärahasta Jyväs-
1131: 540 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien kylän KuokkaJan alueelle tulevan etätyö-
1132: eläketurvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 590 keskuksen kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . 606
1133:
1134: 556 Kortesalmi ym.: Työllisyyslain työllis-
1135: 541 Juhantalo ym.: Lasten kotihoidon
1136: tämisvelvoitteen toteuttamisesta Oulun
1137: tuen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591
1138: läänin ja Lapin läänin alueella . . . . . . . . . . . . 607
1139: 542 Jäätteenmäki ym.: Pienyrittäjien vuo- 557 Kärhä ym.: Vammaistietopankin pe-
1140: silomajärjestelmän kehittämisestä. . . . . . . . . 592 rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608
1141:
1142: 543 Jäätteenmäki ym.: Turkistarhaajien 558 Laaksonen ym.: Satakunnan työsuo-
1143: saattamisesta maatalousyrittäjien vuosilo- jelupiirin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
1144: majärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
1145: 559 Laaksonen ym.: Sapattivapaajärjestel-
1146: 544 Jäätteenmäki ym.: Sotaveteraanien män toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610
1147: puolisoiden kuntoutustoiminnan kehittä-
1148: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 594 560 P. Lahtinen ym.: Sotilasvammalain
1149: mukaisiin etuuksiin oikeuttavan haitta-
1150: 545 Kankaanniemi: Eläkeindeksien yhte- asteen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611
1151: näistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
1152: 561 P. Leppänen: Sosiaaliturvajärjestel-
1153: 546 Kauppinen ym.: Mikkelin läänin saa- män yhdenmukaistamisesta .............. . 612
1154: misesta etätyöskentelyn erityistuki- ja
1155: koulutusalueeksi ......................... . 596 562 Maijala ym.: Ylimääräisen rintamali-
1156: sän korottamisesta ....................... . 613
1157: 547 Kauppinen ym.: Naisvaltaisten pien-
1158: 563 Mattila ym.: Suonkunnostustyön pa-
1159: työpaikkojen työvoimakustannusten ta-
1160: lauttamisesta työllistämisvelvoitteen sovel-
1161: saamisesta ............................... . 597
1162: tamisohjeen piiriin ....................... . 614
1163: 548 Kietäväinen ym.: Pienituloisten elä- 564 Moilanen ym.: Tulojen laskentatavan
1164: keläisten aseman parantamisesta ......... . 598 yhtenäistämisestä erilaisia maksuja mää-
1165: rättäessä ja tukia myönnettäessä ......... . 615
1166: 549 Kohijoki ym.: Ylimääräisen rintamali-
1167: sän korottamisesta ....................... . 599 565 Moilanen ym.: Äitiysavustuksen
1168: myöntämisestä adoptiovanhemmille ..... . 616
1169: 550 Kohijoki ym.: Määrärahasta Satakun-
1170: nan Sotaveteraanipiiri ry:lle Suomen Sota- 566 Moilanen ym.: Lapsilisäjärjestelmän
1171: veteraaniliiton kesäpäivien järjestämistä kehittämisestä 617
1172: varten vuonna 1990 Porissa .............. . 600
1173: 567 Moilanen ym.: Lapsilisien maksami-
1174: 551 Koistinen ym.: Pienyrittäjien lomitus- sesta suomalaisten lähetys- ja kehitysyh-
1175: järjestelmän kehittämisestä .............. . 602 teistyöntekijöiden lapsille ................ . 618
1176: 22 Sisällysluettelo
1177:
1178: Sivu Sivu
1179: 568 Moilanen ymo: Kotihoidontuen korot- 582 Mäkelä ymo: Veteraanitunnushake-
1180: tamisesta ja sen kehittämisestä hoitopal- musten käsittelyn nopeuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 633
1181: kaksi. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 619
1182: 583 Mäkelä ymo: Määrärahasta rintama-
1183: 569 Moilanen ymo: Vapaaehtoisjärjestöjen veteraanien maksuuoman matkustusoi-
1184: käyttämisestä vanhusten ja vammaisten keuden järjestämiseen yleisissä kulkuneu-
1185: kotipalvelussa oooo oooo o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 620 voissa oo0 0 oo
1186: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 634
1187:
1188: 570 Moilanen ymo: Taksinkuljettajien 584 Mäkelä ymo: Määrärahasta työvoima-
1189: avustaman vanhusten avohoitopalvelun toimiston myötävaikutuksetta muuttanei-
1190: kokeilusta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 621 den saamiseksi työvoiman liikkuvuuden
1191: edistämiseksi annettavan avustuksen pii-
1192: 571 Moilanen ymo: Uudenmaan läänin riin oooo
1193: 0 0 ooo
1194: 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 635
1195: vanhustenhuollon palvelujen kehittämises-
1196: tä0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 622 585 Männistö ymo: Eläkesäätiöiden eläk-
1197: keiden ja etuuksien maksamisen turvaami-
1198: 572 Moilanen ymo: Vähäisen osa-aikatyön sesta työnantajan konkurssitapauksissa 0 0 0 636
1199: mahdollistamisesta työttömyyspäivärahan
1200: alenematta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 623 586 Nordman moflo: Om förbättrande av
1201: systemet med föräldrapenning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 637
1202: 573 Mäkelä ymo: Perhehoitajalainsäädän-
1203: nön aikaansaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 624 586 Nordman ymo: Vanhempainrahajär-
1204: jestelmän parantamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 638
1205: 574 Mäkelä ymo: Perhepäivähoitajille
1206: maksettavien kulukorvausten korottami- 587 Nyby ymo: Lasten ja nuorten tulota-
1207: sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 625 son arvioimiseen liittyvien epäkohtien kor-
1208: jaamisesta vakuutusjärjestelmässä 0 0 0 0 0 0 0 0 639
1209: 575 Mäkelä ymo: Perhehoitoon sijoitettu-
1210: jen lasten sairausvakuutuskorttien käyttö- 588 Paakkinen ymo: Varhaislapsuuden
1211: oikeudesta oo oo 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 626 tutkimukseen osoitettujen resurssien lisää-
1212: misestä 0 0 o o
1213: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 640
1214: 576 Mäkelä ymo: Määrärahasta nuorten
1215: oman yrittäjätoiminnan ja työyhteisöjen 589 Paavilainen ymo: Määrärahasta työl-
1216: tukemiseen ooo ooooo oooo
1217: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 627 listämistoimien valtionosuuksien maksa-
1218: miseen kunnille ja yksityissektorille 0 0 0 0 0 0 0 641
1219: 577 Mäkelä ymo: Määrärahasta henkilö-
1220: kohtaisten avustajien palkkaamiseen vai- 590 Pohjola ymo: Sotainvalidien puolisoi-
1221: keavammaisille o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 628 den kuntoutustoiminnan laajentamisesta 0 0 642
1222:
1223: 578 Mäkelä ymo: Määrärahasta vammais- 591 Pokka ymo: Pienyrittäjien sosiaalitur-
1224: ten kuntoutukseen ja suojatyöpaikkojen van parantamisesta oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 643
1225: perustamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 629
1226: 592 Pokka ymo: Perhe-eläkejärjestelmän
1227: 579 Mäkelä ymo: Määrärahasta selkokieli- kehittämisestä avioerotapauksissa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 644
1228: sen sanomalehden ja ohjelmatuotannon
1229: aikaansaamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 630 593 Puisto ymo: Kotihoidon tuen perus-
1230: teella hoitajina toimivien vuosiloma- ja
1231: 580 Mäkelä ymo: Multian vanhainkodin eläkeoikeuden järjestämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 645
1232: laajentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 631
1233: 594 Puisto ymo: Valtakunnallisten lasten-
1234: 581 Mäkelä ymo: Määräaikaisella työky- suojelujärjestöjen avohuollollisen lasten-
1235: vyttömyyseläkkeellä olevien oikeudesta suojelutyön saattamisesta SVOL:n alai-
1236: osallistua työllisyyskursseille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 632 seksi toiminnaksi o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 646
1237: Sisällysluettelo 23
1238:
1239: Sivu Sivu
1240: 595 Rajamäki ym.: Hyperkolesterolemian 612 Säilynoja ym.: Yhtenäisen perus-
1241: hoidossa käytettävien lääkkeiden saatta- toimeentuloturvan aikaansaamisesta . . . . . . 664
1242: misesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . . 647
1243: 613 Taina ym.: Asumistukilain mukaisten
1244: 596 Rajamäki ym.: Pienyrittäjien vuosilo- etujen myöntämisestä opiskelijoille . . . . . . . 666
1245: majärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 648
1246: 614 Taina ym.: Toimenpiteistä opiskelijoi-
1247: 597 Rajamäki ym.: Vuosiloman ja ylitöi- den sairausvakuutusetuuksien parantami-
1248: den määräytymisperusteiden muuttamises- seksi...................................... 667
1249: ta......................................... 649
1250: 615 Valli ym.: Maatalousyrittäjän suku-
1251: 598 Rajamäki ym.: Vuorotyöntekijöiden polvenvaihdosjärjestelmän saattamisesta
1252: lastenhoitopalvelujen kehittämisestä . . . . . . 650 vastaamaan maatalouden elinkeinoraken-
1253: netta...................................... 668
1254: 599 Renko ym.: Vuorotyössä olevien van-
1255: hempien lastenhoidon järjestämisestä..... 651 616 Wasz-Höckert ym.: Sairausvakuutus-
1256: rahaston kuntoutukseen tarkoitettujen va-
1257: 600 Rinne: Työllisyyden parantamisesta rojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669
1258: Vammalan seudulla....................... 652
1259: 617 Vihriälä ym.: Työvoimatoimiston pe-
1260: 601 Rinne: Työllisyyden parantamisesta rustamisesta Ilmajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 671
1261: Rauman seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653
1262: 618 Vihriälä ym.: Kotona pientä lasta
1263: 602 Rinne: Ikaalisten työvoimatoimiston
1264: hoitavan sosiaaliturvan parantamisesta . . . 672
1265: muuttamisesta monipalvelutoimistoksi . . . . 654
1266: 619 Vistbacka ym.: Työttömyyspäivära-
1267: 603 Rinne: Työllisyyshallinnon palvelujen
1268: han maksamisesta täysimääräisenä vähäis-
1269: parantamisesta Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . 655
1270: tä osa-aikatyötä tekeville.................. 673
1271: 604 Rinne: Pääkaupunkiseudun työpaik-
1272: kojen ohjaamisesta Satakuntaan . . . . . . . . . . 656 620 Vistbacka ym.: Määrärahasta sotain-
1273: validien ja -veteraanien puolisoiden kun-
1274: 605 Rinne: Nuorten pitkäaikaistyöttömyy- toutukseen................................ 674
1275: den poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
1276: 621 Vistbacka ym.: Kotirintamalla palvel-
1277: 606 Rinne: Pienten lasten vanhemmille leiden naisten saamisesta veteraanietui-
1278: tarkoitettujen tukikeskusten perustamises- suuksien piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
1279: ta......................................... 658
1280: 622 Vistbacka ym.: Eläkkeiden indeksitar-
1281: 607 Ryynänen ym.: Perhehuollon kehittä- kistusten yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 676
1282: miseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . 659
1283: 623 Vistbacka ym.: Maatalouden sijais-
1284: 608 Ryynänen ym.: Vanhusten kotihoidon apulomittajien saamisesta valtionavun pii-
1285: kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä 660 riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1286:
1287: 609 Siuruainen ym.: Määrärahasta Raja- 624 Vistbacka ym.: Kotona asuvien van-
1288: seutuliiton toiminnan tukemiseksi......... 661 husten turvallisuuden lisäämisestä hälytys-
1289: järjestelmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1290: 610 Siuruainen ym.: Kansaneläkeuudis-
1291: tuksen IV vaiheen toteuttamisesta. . . . . . . . . 662 625 Vistbacka ym.: Ottovanhempien saa-
1292: misesta äitiysavustuksen piiriin . . . . . . . . . . . 679
1293: 611 Stenius-Kaukonen ym.: Tapaturma-
1294: ja Sairausinvalidien Liiton lomakodin toi- 626 Vistbacka ym.: Perhepoliittisten tuki-
1295: minnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663 muotojen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
1296: 24 Sisällysluettelo
1297:
1298: Sivu Sivu
1299: 627 Vuoristo ym.: Vitamiini- ja hivenai- 641 Apukka: Torvisen - Luoston maan-
1300: neiden saamisesta sairausvakuutuskor- tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695
1301: vauksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681
1302: 642 Apukka ym.: Sattasen - Rajalan
1303: 628 Vuoristo ym.: Kuppaushoidon saami- maantien liikenneturvallisuuden paranta-
1304: sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin . . . 682 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
1305:
1306: 629 Vuoristo ym.: Hierontahoidon saami- 643 Astala: Rannikkomme matkustaja-
1307: sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin. . . 683 laiva- ja vesibussitoiminnan kehittämisestä 697
1308:
1309: 630 Vuoristo ym.: Toimenpiteistä nuorten 644 Dromberg ym.: Martinlaakson radan
1310: tasapainoisen henkisen kasvun turvaami- jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698
1311: seksi...................................... 684
1312: 645 Elo ym.: Määrärahasta Satakunnan
1313: 631 Väistö ym.: Viljelijäperheiden lasten tiepiirin perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
1314: päivähoitopalvelujen ja kotihoidontuen
1315: kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685 646 Elo ym.: Määrärahasta valtatien n:o 2
1316: liikennejärjestelyihin Nakkilassa . . . . . . . . . . 700
1317: 632 Väistö ym.: Alueellisten työttömyys-
1318: erojen supistamisesta Pielisen Karjalan 647 Elo ym.: Määrärahasta Hyveiän ja
1319: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 Söörmarkun välisen tien peruskorjauksen
1320: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
1321: 633 Väistö ym.: Työvoimatoimistojen pe-
1322: rustamisesta Kesälahdelle, Kiihtelysvaa- 648 Elo ym.: Määrärahasta Merikarvian
1323: raan, Rääkkylään ja Vaitimolle . . . . . . . . . . . 687 - Träskvikin maantien perusparantami-
1324: seen....................................... 702
1325:
1326: Liikennevaliokunta 649 Elo ym.: Luvian Korven liittymien
1327: valaisemisesta valtatiellä n:o 8 . . . . . . . . . . . . 703
1328: 634 E. Aho ym.: Maantien n:o 775 (Hi-
1329: manka - Viitasaari) luokituksen muutta- 650 Elo ym.: Ruotsin televisio-ohjelman
1330: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 näkyvyysalueen laajentamisesta Satakun-
1331: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1332: 635 R. Aho ym.: Porin pohjoisen satama-
1333: tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 651 Fred ym.: Vähäliikenteisten ratojen
1334: liikenteen lopettamissuunnitelmien saatta-
1335: 636 Ala-Harja ym.: Kantatien n:o 64 (Ja- misesta eduskunnan päätettäväksi . . . . . . . . 705
1336: lasjärvi - Seinäjoki - Vaasa) itäisen
1337: ohikulkutien rakentamisesta Seinäjoella . . 690 652 Gustafsson ym.: Helsingin - Tampe-
1338: reen erikoisnopean junayhteyden toteutta-
1339: 637 Alaranta ym.: Merijärven postikont- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1340: torin aukioloajan jatkamisesta............ 691
1341: 653 Heikkinen ym.: TVL:n Kainuun piirin
1342: 638 Almgren ym.: Ns. Baltlink-toiminnan tiemäärärahojen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . 707
1343: aloittamisesta Kotkan ja Haminan sata-
1344: missa .. . . . . ..... ....... ....... ............ 692 654 Heikkinen ym.: Piippolan- Kestiiän
1345: -Vaalan- Puolangan- Taivalkosken
1346: 639 Anttila: Erillisrahoituksen suuntaami- - Kuusamon maantien peruskorjaamises-
1347: sesta Etelä-Suomen päätieverkon kehittä- ta......................................... 708
1348: miseen.................................... 693
1349: 655 Hurskainen-Leppänen ym.: Linja-
1350: 640 Apukka ym.: Lisäyksestä vuoden autoliikenteen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 709
1351: 1989 tulo- ja menoarvioon TVL:n Lapin
1352: piirin tiestön rakentamiseen ja parantami- 656 Huuhtanen ym.: Kalasataman raken-
1353: seen....................................... 694 tamisesta Vesannon Hietarantaan......... 710
1354: Sisällysluettelo 25
1355:
1356: Sivu Sivu
1357: 657 Ikonen: Haapamäen rautatieyhteyk- 673 Lamminen ym.: Valtatien n:o 23 ja
1358: sien parantamisesta . . .. . . . . . . . . .. .. .. .. . . . 711 vanhan Vaasantien risteysjärjestelyjen to-
1359: teuttamisesta Noormarkussa.............. 728
1360: 658 Jansson: Om tryggande av handelssjö-
1361: fartens verksamhet........................ 712 674 Lax m.fl.: Om beaktande av samhälls-
1362: målen vid fördelningen av väganslagen . . . 729
1363: 658 Jansson: Kauppamerenkulun toimin-
1364: nan turvaamisesta . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 713 674 Lax ym.: Yhteiskunnallisten tavoittei-
1365: den huomioon ottamisesta tiemäärärahoja
1366: 659 Kankaanniemi: Katsastusaseman saa- jaettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730
1367: misesta Joutsaan.......................... 714
1368: 675 Lax m.fl.: Om åtgärder för att Lovisa
1369: 660 Kankaanniemi: Paikallistiekustannus- hamn skall fås att betjäna Baltlink-förbin-
1370: ten siirtämisestä valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 delsen..................................... 731
1371:
1372: 661 Kietäväinen ym.: Vaarallisten ainei- 675 Lax ym.: Loviisan sataman saamisesta
1373: den kuljettamisesta Saimaalla............. 716 palvelemaan Baltlink-yhteyttä . . . . . . . . . . . . 732
1374: 662 Kietäväinen ym.: TVL:n Mikkelin 676 Lehtosaari ym.: Päätieverkkoa alem-
1375: piirin tiestön parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 717 mantasoisen tieverkon rakentamis- ja kun-
1376: nossapitotason turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . 733
1377: 663 Kohijoki ym.: Maantien n:o 211 pe-
1378: ruskorjaamisesta välillä Säkylä - Virttaa 718
1379: 677 Lehtosaari ym.: Junavuorojen säilyt-
1380: tämisestä Savonlinnan talousalueella . . . . . . 734
1381: 664 Kohijoki ym.: Säkylän tiemestaripiirin
1382: säilyttämisestä . . .. .. .. . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . 719
1383: 678 Lehtosaari ym.: Kerimäen kirkkoran-
1384: nan kunnostussuunnitelman toteuttami-
1385: 665 Kohijoki ym.: Rauman satamaan joh-
1386: tavan meriväylän syventämistä koskevien sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735
1387: suunnitelmien jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . 720
1388: 679 Maijala ym.: Joukkoliikenteen tuke-
1389: 666 Kohijoki ym.: Valtion ilmailualan misesta haja-asutusalueiden peruspalvelu-
1390: koulutuskeskuksen perustamisesta Poriin 721 tason turvaamiseksi . . . . . . . . .. . . . .. .. . . .. .. 736
1391:
1392: 667 Kärhä: Määrärahasta Klaukkalan kes- 680 Malm m.fl.: Om grundförbättring av
1393: kustan liikennesuunnitelman toteuttami- vägnätet i glesbygderna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1394: seen....................................... 722
1395: 680 Malm ym.: Määrärahoista haja-asu-
1396: 668 Kääriäinen ym.: Suunnitellun Savon tusalueiden tiestön peruskorjaukseen . . . . . 738
1397: kanavan vaikutusselvityksen jatkamisesta 723
1398: 681 Mattila ym.: Määrärahasta TVL:n
1399: 669 Kääriäinen ym.: Postin palvelujen Keski-Pohjanmaan piirin tiestön perus-
1400: säilymisen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739
1401:
1402: 670 Laaksonen ym.: Selkämeren nippuhi- 682 Mattila: Ylivieskan lentokentän lunas-
1403: nausväylän parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . 725 tamisesta valtiolle......................... 740
1404:
1405: 671 P. Lahtinen ym.: TVL:n Hämeen 683 Mattila: Vammaisten tekstipuhelujen
1406: piirille myönnettävästä lisärahoituksesta . . 726 välitysmaksujen alentamisesta . . . . . . . . . . . . 742
1407:
1408: 672 Lamminen ym.: Valtatien n:o 11 pe- 684 Melin m.fl.: Om utgivning av special-
1409: rusparantamisesta välillä Kaasmarkku - frimärken över presidenterna Svinhufvud
1410: Jylhänmaa................................ 727 och Ryti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743
1411: 26 Sisällysluettelo
1412:
1413: Sivu Sivu
1414: - 684 Melin ym.: Erikoispostimerkkien jul- 699 Nieminen ym.: Määrärahasta Suoden-
1415: kaisemisesta presidenteistämme Svinhuf- niemen - Kilvakkalan maantien perus-
1416: vud ja Ryti................................ 744 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759
1417:
1418: 685 Metsämäki ym.: Rantaradan sähköis- 700 Nieminen ym.: Määrärahasta kevyen
1419: tämisestä välillä Kirkkonummi - Turku.. 745 liikenteen väylien rakentamiseen Suoden-
1420: niemen keskustaan........................ 760
1421: 686 Moilanen ym.: Vammaisten liikkumi-
1422: sen helpottamisesta joukkoliikenneväli- 701 Paavilainen ym.: Tampereen - Jy-
1423: neissä..................................... 746 väskylän - Pieksämäen radan sähköistä-
1424: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761
1425: 687 Mäkelä ym.: Määrärahasta Syvälah-
1426: den - Lohilahden tien kunnostamiseen 702 Paavilainen ym.: Jyväskylän lento-
1427: Keski-Suomessa........................... 747 kentän toimintaedellytysten parantamises-
1428: ta......................................... 762
1429: 688 Mäkelä ym.: Kumpulan yksityistien
1430: muuttamisesta paikallistieksi Kyyjärvellä 748 703 Pekkarinen: Määrärahasta Keski-Suo-
1431: men tiestön parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1432: 689 Mäkelä ym.: Määrärahasta Kärkisten-
1433: salmen ylikulkusillan rakentamiseen Kor- 704 Pekkarinen: Maantien n:o 625 perus-
1434: pilahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 parantamisesta välillä Uurainen - Kin-
1435: taus....................................... 764
1436: - 690 Mäkelä ym.: Määrärahasta lossiyhtey-
1437: den järjestämiseen Kuhmoisten Haukka-
1438: 705 Pekkarinen: Maantien n:o 637 perus-
1439: saloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 parantamisesta välillä Kuusa - Tanko-
1440: lampi..................................... 765
1441: - 691 Mäkelä ym.: Määrärahasta rautatielii-
1442: kenteen jatkamiseen vähäliikenteisillä ra-
1443: 706 Pekkarinen: Maantien n:o 646 perus-
1444: taosuuksilla............................... 751
1445: parantamisesta välillä Kivijärvi - Yläpää 766
1446: 692 Mäkelä ym.: Vammaisten normaalin
1447: liikkumisen turvaamisesta julkisissa kul- 707 Pekkarinen: Maantien n:o 775 (Hi-
1448: kuneuvoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 manka - Viitasaari) perusparantamisesta 767
1449:
1450: - 693 Mäkelä ym.: Järvi-Suomen päävesis- - 708 Pekkarinen: Kinnulan ja Perhon väli-
1451: töt yhdistävän vesitieverkoston rakentami- sen maantieosuuden perusparantamisesta 768
1452: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1453: 709 Pekkarinen: Autokatsastusaseman pe-
1454: 694 Mäkelä ym.: Tekstipuhelujen välitys- rustamisesta Joutsaan..................... 769
1455: maksujen alentamisesta................... 754
1456: - 710 Pekkarinen: Haapamäen ja Jyväsky-
1457: 695 Mäkelä ym.: Multian siirtämisestä län välisen rataosuuden perusparantami-
1458: Jyväskylän puhelinverkkoryhmään . . . . . . . 755 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 770
1459:
1460: 696 Männistö: Luotsipiirin hallinnollisen 711 Pohjanoksa ym.: Lielahden - Koke-
1461: toimipisteen saamisesta Kuopioon . . . . . . . . 756 mäen - Porin/Rauman rataosien perus-
1462: parantamisesta ja sähköistämisestä . . . . . . . 771
1463: - 697 Nieminen ym.: Valtatien n:o 2 paran-
1464: tamisesta väleillä Pori - Nakkila ja Olk- 712 Pohjanoksa ym.: Raumalle johtavien
1465: kala- Karkkila sekä Forssassa........... 757 teiden viitoituksen parantamisesta . . . . . . . . 773
1466:
1467: - 698 Nieminen ym.: Auran - Tampereen 713 Rantanen ym.: Valtatien n:o 3 lin-
1468: kantatien n:o 41 muuttamisesta valtatieksi 758 jauksesta välillä Hämeenlinna- Tampere 774
1469: Sisällysluettelo 27
1470:
1471: Sivu Sivu
1472: 714 Rinne ym.: Kissakuja-nimisen yksi- 731 Vihriälä ym.: Paikallistien n:o 17213
1473: tyistien muuttamisesta paikallistieksi Nak- (Riippi - Norinkylä) peruskorjaamisesta 793
1474: kilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776
1475: 732 Vistbacka ym.: Valtionrautateiden
1476: 715 Rinne: Moottoritieverkoston rakenta- eläkeläislippuetuisuuksien lisäämisestä . . . . 794
1477: misesta erityisellä projektimäärärahalla . . . 777
1478: 733 Vuoristo ym.: Ns. Urpo-radan raken-
1479: 716 T. Roos ym.: Tampereen - Porin/ tamisesta välille Uusikaupunki - Rauma
1480: Rauman radan sähköistämisestä . . . . . . . . . . 778 -Pori ................................... 795
1481:
1482: 717 T. Roos ym.: Kevyen liikenteen väy- 734 Vuoristo ym.: Tampereen ja Rauman
1483: lien rakentamisesta Mouhijärvelle......... 779 välisen tieyhteyden parantamisesta . . . . . . . . 796
1484:
1485: 718 Saapunki: Paikallis- ja maantiever- 735 Vähänäkki: Merenkulkuhallituksen
1486: koston perusparantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . 780 piirijaon uudistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
1487: 719 Saari ym.: Suomenselän alueen tiever- 736 Vähänäkki ym.: HELI-ratahankkeen
1488: kon kehittämisestä........................ 781 perusselvitysten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . 798
1489: 720 Sillanpää ym.: Paikallisteiden n:ot 737 Väistö ym.: Määrärahasta Kiteen len-
1490: 17289 ja 17273 rakentamisesta välillä Piir- tokentän rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
1491: to - Polvenkylä - Norinkylä . . . . . . . . . . . . 782
1492: 738 Väänänen: Liittymän rakentamisesta
1493: 721 Siuruainen ym.: Oulunsalon lentoken- moottoriliikennetielle n:o 7 Porvoon
1494: tän kehittämisestä kansainväliseksi lento- mlk:n Suomenkylässä..................... 800
1495: kentäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 783
1496:
1497: 722 Siuruainen ym.: Määrärahasta Siu-
1498: Puolustusasiainvaliokunta
1499: ruan tien kunnostamiseen Pudasjärvellä . . 784
1500:
1501: 723 Siuruainen ym.: Määrärahasta Jon- 739 Ala-Harja ym.: Reserviläispalkkojen
1502: gun tien perusparantamiseen Pudasjärvel- tarkistamisesta............................ 801
1503: lä......................................... 785
1504: 740 Anttila: Pysyvän maanpuolustusnäyt-
1505: 724 Siuruainen ym.: Määrärahasta teiden telyn perustamisesta Hämeenlinnaan . . . . . . 802
1506: rakentamiseen Utajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . 786
1507: 741 Ikonen ym.: Naisten kouluttamisesta
1508: 725 Tenhiälä: Linja-autojen sallitun enim- kriisiajan tehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
1509: mäispituuden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 787
1510: 742 Ikonen: Keuruun varuskunnan uusien
1511: 726 Tykkyläinen ym.: Järviseudun meren- harjoitusalueiden suunnittelun aloittami-
1512: kulkupiirin sijoittamisesta Kuopioon. . . . . . 788 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1513:
1514: 727 Törnqvist ym.: Verkkoryhmien välis- 743 Kankaanniemi: Puolustuslaitokselle
1515: ten maksujen poistamisesta maakuntien hankittujen alueiden käytöstä Uuraisissa.. 805
1516: sisällä tapahtuvissa puheluissa . . . . . . . . . . . . 789
1517: 744 Pohjanoksa ym.: Merivartiokoulun
1518: 728 Uitto ym.: Lisäraiteen rakentamisesta siirtämisestä Raumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
1519: välille Helsinki - Tikkurila. . . . . . . . . . . . . . . 790
1520: 745 Savela ym.: Vapaaehtoisten maanpuo-
1521: 729 Vihriälä ym.: Paikallistien n:o 17372 lustusjärjestöjen toiminnan saattamisesta
1522: (Metsäkylä - Kivineva) peruskorjaami- säännöllisen valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . 807
1523: sesta Jurvassa............................. 791
1524: 746 Siuruainen ym.: Määrärahasta siviili-
1525: 730 Vihriälä: Itä-Ähtärin paikallistien n:o väestön käytön lisäämiseen puolustusvoi-
1526: 17281 peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 792 mien vartiointi- ja huoltotehtävissä . . . . . . . 808
1527: 28 Sisällysluettelo
1528:
1529: Sivu Sivu
1530: Toinen lakivaliokunta 756 Lahti-Nuuttila ym.: Konkurssilainsää-
1531: dännön kokonaisuudistuksesta............ 832
1532: 747 Aaltonen ym.: Määrärahasta opiske-
1533: lija-asuntojen rakentamiseen ja hankin- 757 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta
1534: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 valtion opiskelija-asuntotuotannon avus-
1535: tusmäärärahojen lisäämiseen. . . . . . . . . . . . . . 833
1536: 748 Alaranta ym.: Asuntotuotannon kak-
1537: sinkertaistamisesta Pyhäjoella . . . . . . . . . . . . 810 758 Laine ym.: Liittymispakosta kaapeli-
1538: televisioverkkoon asunto-osakeyhtiöissä . . 834
1539: 749 Antvuori ym.: Määrärahasta nuorten
1540: yhteisöasuntojen välitystoiminnasta aiheu- 759 Moilanen ym.: Vuokra-asuntopulan
1541: tuvien kulujen peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 811 lievittämisestä............................. 835
1542:
1543: 750 Astala ym.: Toimenpiteistä nuorten 760 Mäkelä ym.: Osamaksuasuntojen ra-
1544: asunto-osuuskunta-asumisen kehittämi- kentamisesta nuorille pareille ja pienituloi-
1545: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812 sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836
1546:
1547: 751 Donner: Om ordnande av upphovs- 761 Nordman m.fl.: Om underlättad bo-
1548: rättsliga frågor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813 stadssituation för unga. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
1549:
1550: 751 Donner: Tekijänoikeudellisten kysy- 761 Nordman ym.: Nuorten asuntotilan-
1551: mysten järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820 teen helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
1552:
1553: 752 Hilpelä: Turun ja Porin läänin asun- 762 Paavilainen ym.: Asuntotuotannon
1554: totuotantomäärärahakiintiön nostamisesta 827 tehostamisesta Keski-Suomessa . . . . . . . . . . . 839
1555:
1556: 753 Juhantalo ym.: Toimenpiteistä 763 Pohjola ym.: Määrärahasta valtion
1557: asunto-ongelmien ratkaisemiseksi . . . . . . . . . 828 omapääoma-avustukseen opiskelija-asun-
1558: tojen hankkimiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
1559: 754 Jurva ym.: Määrärahasta valtion
1560: asuntolainojen laina-ajan pidentämiseksi 830 764 Soininvaara: Indeksiin sidottujen ko-
1561: rottomien asuntolainojen aikaansaamises-
1562: 755 Kohijoki ym.: Sotilasvammalain mu- ta......................................... 841
1563: kaisen elinkoron etuoikeuttamisesta perus-
1564: parannuslainojen, asumistuen ja tulohar- 765 Tennilä ym.: Eduskunnan valvonnas-
1565: kintaisen asuntolainoituksen osalta . . . . . . . 831 sa olevan asuntopankin perustamisesta . . . 842
1566: 1989 vp.
1567:
1568: Toivomusaloite n:o 1
1569:
1570:
1571:
1572:
1573: Fred ym.: Liputuskäytännön laajentamisesta maassamme
1574:
1575:
1576: Eduskunnalle
1577:
1578: Liputtamisessa käytetään yleisiä vakiintunei- joismaiden lipussa on risti. Kristillisessä maas-
1579: ta tapoja. Yksityisellä kansalaisella ei ole Suo- sa se muistuttaa ristin tapahtumista ja Jumalan
1580: messa velvollisuutta, vaan oikeus liputtaa. Tä- pojasta, joka syntyi pelastukseksemme.
1581: mä oikeus heillä on myös muulloin kuin viralli-
1582: sina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1583: Siniristilippumme koristaa monia kansallisia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1584: juhlapäiviämme, myös sellaisia, joiden merki- muksen,
1585: tystä emme edes muista. Sen sijaan juhannusta
1586: lukuun ottamatta kristilliset juhlapäivät eivät
1587: kuulu virallisten tai edes vakiintuneiden lipu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
1588: tuspäivien joukkoon. jotta yksi suurimmista kristillisistä juh-
1589: Kansallisessa lipussamme on valkoisella poh- /apäivistä, joulu, voitaisiin ottaa viralli-
1590: jalla selkeä sininen risti. Samoin kaikkien poh- seksi liputuspäiväksi.
1591:
1592: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
1593:
1594: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
1595: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
1596: 2 1989 vp.
1597:
1598: Toivomusaloite n:o 2
1599:
1600:
1601:
1602:
1603: Helle ym.: Perusoikeusluettelon täydentämisestä oikeudella
1604: asuntoon
1605:
1606:
1607: Eduskunnalle
1608:
1609: Suomen hallitusmuodon suppea perusoi- yleissopimuksen (KP-sopimus) yhtäaikaisella
1610: keusluku ei sisällä oikeutta asuntoon, niin kuin tulkinnalla. Yhden tällaisen tulkinnan on esit-
1611: se ei sisällä monia muitakaan keskeisiä, nyky- tänyt erikoistutkija Heikki Karapuu (ks. Sosi-
1612: aikaisia perusoikeuksia. aaliviesti 4-4/1988), joka myös huomauttaa,
1613: Suomi on kuitenkin ollut hyväksymässä että täsmällisempien ja korkeatasoisempien
1614: vuonna 1966 YK:nyleiskokouksessa taloudelli- vaatimusten toteutumiseksi "tulisi harkita kan-
1615: sia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kos- sallisen perustuslainsäädännön täydentämistä
1616: kevaa sopimusta (TSS-sopimus). Maamme ra- perusoikeudella asuntoon". Tässä yhteydessä
1617: tifioi sopimuksen kesäkuussa 1975, ja sopimus voidaan myös viitata oikeusministeri Matti
1618: saatettiin voimaan valtionsisäisesti tammikuus- Louekosken Demari-lehdelle kesäkuussa 1988
1619: sa 1976 annetulla asetuksella. Sopimuksen 11 antamaan haastatteluun, jossa hän esitti ihmis-
1620: artikla sisältää oikeuden asuntoon. oikeuksien kirjaamista osaksi Suomen perusoi-
1621: TSS-sopimus eLole vain julistus, vaan se on keusjärjestelmää.
1622: oikeuqel!is~sti sitoVi:t~siakirja. Suomi on kui- Se, ettei Suomi ole TSS-sopimusta tältä osin
1623: tenk~~a:aloitteisesti pyrkinyt tulkitsemaan noudattanut, edellyttäisi myös perusoikeuksien
1624: TSS-sopimusta ikään kuin se ei olisi oikeudelli- täydentämistä sosiaalisilla oikeuksilla, jollai-
1625: sesti velvoittava. Hallituksen esityksessä TSS- nen oikeus asuntoon juuri on, sekä riittävää
1626: ",sopimuksen hyväksymisestä (HE n:o 42/1974 täsmennystä tavalliseen lainsäädäntöön oi-
1627: \tpJ tosin kiistettiin sopimuksen valtiota sitova keuksien konkreettisesta toteuttamistavasta eli
1628: luoi:me ja katsottiin, ettei se veivoittaisi valtiota keinoista. Tällöin tulisi toisaalta määritellä
1629: ylläpitämään jotakin lainsäädäntöä tai ryhty- kunnan velvollisuudet ja toisaalta myös se,
1630: mään joihinkin määrättyihin lainsäädäntötoi- mitkä ovat valtion velvollisuudet asunnon ta-
1631: miin. Sopimuksen velvoittavuudesta eduskun- kaamiseksi kansalaisille kuuluvana perusoi-
1632: nan sosiaalivaliokunta on kuitenkin omaksu- keutena.
1633: nut toisen kannan (SoVL n:o 111988 vp.). Kansainvälisen esimerkin tavasta kirjata oi-
1634: Samaten eduskunnan oikeusasiamies on keus asumiseen osaksi perustuslaillisia oikeuk-
1635: 8.10.1987 pitämässään puheessa todennut TSS- sia tarjoaa Portugalin vuoden 1976 perustusla-
1636: sopimuksen oikeudellisesti sitovaksi. Sopimuk- ki, jonka 65 artiklassa säädetään oikeus sellai-
1637: sen velvoittavuutta ovat tähdentäneet myös seen asumiseen, joka takaa tyydyttävän tervey-
1638: perustuslakivaliokunta (PeVM n:o 3/1988 vp.) dellisen ja mukavuuden tason sekä turvaa niin
1639: ja KHO erään lain soveltamisen yhteydessä. henkilökohtaisen kuin perhe-elämänkin yksi-
1640: TSS-sopimuksen ongelma on kuitenkin se, tyisyyden. Samassa artiklassa säädetään val-
1641: että koskiessaan kaikkia maita se on pakosta- tion velvollisuudeksi mm. suunnitella ja panna
1642: kin nähtävä yleisluonteiseksi. Siihen ei liioin täytäntöön, yleisen seutusuunnittelun osana,
1643: liity tehokasta sanktiojärjestelmää, joten sopi- sellaista asuntopolitiikkaa, joka takaa riittävän
1644: ' musta vastaan on voitu rikkoa seuraamuksitta kuljetus- ja sosiaalisten palvelusten tarjonnan.
1645: ,~,,jo sangen pitkään. Samassa yhteydessä valtio veivoitetaan noudat-
1646: Se,"'mikäsisältö käytännössä on annettavissa tamaan sellaista korkopolitiikkaa, joka on yh-
1647: TSS-sopinil.t~sen oikeudelle asuntoon, on pää- teensovitettavissa perhekohtaisien tulojen ta-
1648: teltävissä tämän sopimuksen ja Kansalais- ja son ja asuntojen yksityisen omistamisen kans-
1649: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen sa.
1650: 1989 vp. - TA n:o 2 3
1651:
1652: Vaikka tällä tarkkuudella ei katsottaisikaan keitksista voida poiketa edes perustuslain oi-
1653: itse perustuslain säädöstekstissä voitavan sää- keuttamana.
1654: tää oikeudesta asumiseen, olisi täysin mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1655: lista rakentaa perustuslaillisen toimeksiannon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1656: muotoon sellainen oikeus, jonka toteuttamisen
1657: pääsuuntaviivat olisi kirjattu säännöstekstiksi että hallitus kiireellisesti laatisi edus-
1658: ja jonka toteuttamisaikataulu ja johon velvoi- kunnalle lakiehdotukset hallitusmuo-
1659: tetut olisi määritelty selkeästi. don perusoikeuksien täydentämisestä
1660: Vastuu kansainvälisen sopimuksen noudatta- taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli-
1661: misesta kohdistuu valtioon. Eduskunta, presi- siä perusoikeuksia koskevan sopimuk-
1662: dentti ja valtioneuvosto ovat suoraan kansain- sen (TSS-sopimuksen) sisältämällä oi-
1663: välisen oikeuden nojalla velvollisia toteutta- keudella asuntoon sekä tämän oikeuden
1664: maan ihmisoikeussopimukset ilman, että voi- täsmentämisestä tavallisessa lainsää-
1665: taisiin vedota valtion tulo- ja menoarvion tai dännössä.
1666: voimassa olevan lainsäädännön asettamiin ra-
1667: joituksiin. Karapuu huomauttaa, ettei ihmisoi-
1668: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
1669:
1670: Esko Helle Lauha Männistö Pauli Uitto
1671: Esko Seppänen Raila Aho Timo Laaksonen
1672: Pekka Leppänen Asko Apukka Pertti Lahtinen
1673: Claes Andersson Arvo Kemppainen Heli Astala
1674: 4 1989 rd.
1675:
1676: Hemställningsmotion nr 3
1677:
1678:
1679:
1680:
1681: Lax m.fl.: Om en utredning av maktutövningen samhället
1682:
1683:
1684: Till Riksdagen
1685:
1686: Diskussionen om maktutövande och makt- - Vilka är de viktigaste maktresurserna i
1687: fullkomlighet, särskilt inom de folkvalda insti- vårt samhälle?
1688: tutionerna, har blossat upp. Medborgarna sägs - Viiken betydelse har dessa resurser på
1689: känna sig maktlösa inför beslutsfattare och skilda samhällsområden?
1690: olika institutioner. Ett minskat deltagande i - Hur är de fördelade inom näringslivet,
1691: allmänna vai, utslagning i arbetslivet mm. talar organisationerna, den offentliga sektorn och
1692: sitt tydliga språk. opinionsbildningen?
1693: Vi lever i en brytningstid på de flesta sam-
1694: - Vilka möjligheter har medborgarna att,
1695: hällsområdena. Politiker och enskilda medbor-
1696: enskilt eller i grupp, påverka sina levnadsvill-
1697: gare, partier och inrättningar, kommuner och
1698: kor?
1699: företag, alla står inför orienteringsproblem.
1700: Det finns skäl att anta att en öppen debatt - På vilket sätt är samhället statt i föränd-
1701: kring maktstrukturerna i vårt samhälle kunde ring i dessa avseenden?
1702: bidra tili att lösa problemen och att återge folk Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
1703: tron på sina möjligheter att påverka utveck- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
1704: lingen.
1705: En förutsättning för en uppbygglig debatt är att regeringen åläggs att tillsätta en
1706: emellertid att kunskapen om rådande makt- expertutredning med uppdraget att
1707: strukturer utreds och breddas. Detta bör ske analysera jördelningen av makt och
1708: helt på vetenskapliga grunder. Bl.a. följande inflytande inom olika områden av det
1709: frågor bör besvaras: finländska samhället.
1710:
1711: Helsingfors den 9 februari 1989
1712:
1713: Henrik Lax Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
1714: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund
1715: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
1716: 1989 vp. 5
1717:
1718: Toivomusaloite n:o 3 Suomennos
1719:
1720:
1721:
1722:
1723: Lax ym.: Yhteiskunnassa tapahtuvaa vallankäyttöä koskevan
1724: selvityksen tekemisestä
1725:
1726:
1727: Eduskunnalle
1728:
1729: Keskustelu vallankäytöstä ja itsevaltaisuu- - Mitkä ovat yhteiskuntamme tärkeimmät
1730: desta erityisesti kansan valitsemissa instituu- valtaresurssit?
1731: tioissa on käynnistynyt voimalla. Kansalaisten - Mikä merkitys näillä resursseilla on yh-
1732: sanotaan tuntevan itsensä voimattomiksi pää- teiskunnan eri alueilla?
1733: töksentekijöiden ja eri instituutioiden edessä.
1734: Yleisiin vaaleihin osallistumisen väheneminen, - Miten nämä jakaantuvat elinkeinoelä-
1735: elämästä syrjäytyminen ym. seikat ovat selviä män, järjestöjen, julkisen sektorin ja mielipi-
1736: merkkejä tästä. teen muodostuksen piirissä?
1737: Elämme murroksen aikaa useimmilla yhteis- - Millaisia mahdollisuuksia kansalaisilla on
1738: kunnallisilla alueilla. Poliitikoilla ja yksittäisil- yksityisesti tai ryhmänä vaikuttaa elinoloihin-
1739: lä kansalaisilla, puolueilla ja laitoksilla, kun- sa?
1740: nilla ja yrityksillä, kaikilla on suuntautumison- - Miten yhteiskunta on muuttumassa tässä
1741: gelmia. On syytä olettaa, että avoin keskustelu mielessä?
1742: valtarakenteista yhteiskunnassamme voisi edis-
1743: tää ongelmien ratkaisemista ja palauttaa ihmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1744: ten uskon mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kehi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1745: tykseen. muksen,
1746: Rakentavan keskustelun edellytyksenä on
1747: kuitenkin vallitsevista valtarakenteista olemas- että hallitus velvoitettaisiin asetta-
1748: sa olevan tiedon selvittäminen ja laajentami- maan asiantuntijoista koostuva selvitys-
1749: nen. Tämän tulee tapahtua täysin tieteellisesti. elin, jonka tehtävänä on analysoida
1750: Muun muassa seuraaviin kysymyksiin tulisi vallan ja vaikutusvallan jakautumista
1751: vastata: suomalaisen yhteiskunnan eri alueilla.
1752: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
1753:
1754: Henrik Lax Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
1755: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund
1756: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Håkan Malm
1757:
1758:
1759:
1760:
1761: 3 290280X
1762: 6 1989 vp.
1763:
1764: Toivomusaloite n:o 4
1765:
1766:
1767:
1768:
1769: Uitto ym.: Selvityksen tekemisestä ministereiden ja eräiden
1770: keskeisten virkamiesten toimimisesta yksityisen elinkeinoelä-
1771: män puolella
1772:
1773:
1774: Eduskunnalle
1775:
1776: Yleiseen keskusteluun on noussut kysymys Kansainvälisesti Suomen tilanne on lähes
1777: siitä, missä määrin valtioneuvoston jäsen voi ainutlaatuinen ministereiden sidonnaisuutta
1778: nauttia samanaikaisesti palkkaa muusta toi- koskeviita osin. Ruotsissa hallituksen ministe-
1779: mesta, sekä myös siitä, että valtioneuvoston rit eivät istu yritysten johtopaikoilla. Siellä lain
1780: jäsenet ovat niin yksityisten kuin valtionyhtiöi- mukaan hallituksen jäsenen ei ole sopivaa toi-
1781: denkin hallintoneuvostoissa jäseninä. Tälläkin mia sellaisessa tehtävässä, joka saattaisi hänen
1782: hetkellä useilla valtioneuvoston jäsenillä on uskottavuutensa kyseenalaiseksi. Erityisesti
1783: tällaisia tehtäviä. tässä on tarkoitettu yhteiskunnan taloudellisia
1784: Keskustelun käynnisti Kansan Uutiset, joka toimintoja. Sääntely perustuu Ruotsissa halli-
1785: kertoi, että ministeri Salolainen on nauttinut tusmuodon 7. luvun 9 §:ään.
1786: palkkaa vuodesta 1970 lähtien STK:sta saman- Saksan Hittotasavallassa ministeriksi nimitet-
1787: aikaisesti, kun hän on toiminut ensin kansan- ty joutuu luopumaan kaikista sivutoimista ja
1788: edustajana ja sittemmin myös ministerinä. mahdollisista tehtävistä yksityisten yritysten
1789: Ministereiden jääviyttä koskevien huomioi- hallintoelimissä. Määräys on kirjattu Hittotasa-
1790: den taustalla on kaksi näkökohtaa. Ensinnäkin vallan vuonna 1949 hyväksyttyyn perustusla-
1791: on pohdittu sitä, kuinka hyvin valvotaan jää- kiin, jonka 66. artikla säätelee asiaa.
1792: viyttä ahtaan oikeudellisesti tulkittuna. Toisek-
1793: si on kiinnostanut se, missä määrin laajempi Englannissa ministereitä koskeva sääntö on
1794: sidonnaisuus yksityiseen liike-elämään vaikut- yksioikoinen: "Astuessaan virkaansa ministe-
1795: taa päätöksentekoon sekä päätöksentekijöiden reiden on erottava yksityisten tai julkisten yh-
1796: ja yksityisten tahojen näkökulmaan, ts. kysy- tiöiden ja yhteisöjen johtajuudesta sekä järjes-
1797: mykseen yleisen edun ja yksityisen edun toteu- tettävä asiansa siten, että yleisten velvollisuuk-
1798: tumisesta. On todennäköistä, että varsinaisia sien ja yksityisten etujen välillä ei synny ristirii-
1799: oikeudellisia jääviystilanteita ei synny kovin- taa.'' Englannista voidaan edelleen todeta, että
1800: kaan usein. Sen sijaan on syytä selvittää muun jokaisen alahuoneeseen valitun kansanedus-
1801: sidonnaisuuden merkitys yhteiskunnallisessa tajankin on tehtävä tiliä yksityisistä intresseis-
1802: päätöksenteossa. Millaisin takein yleisen edun tään, jotta varmistutaan, etteivät ne vaikuta
1803: toteutumista varjellaan? hänen parlamenttikäytökseensä. Niinpä edelly-
1804: Samassa yhteydessä on myös aihetta selvit- tetään, että kansanedustajan on kirjattava pai-
1805: tää, tulisiko muidenkin kuin valtioneuvoston kallinen virkansa tai toimensa, jäsenyytensä
1806: jäsenten osalta asettaa rajoituksia ulkopuolisen yhtiöiden hallituksissa ja jopa omistamansa
1807: palkan, palkkion tai muun etuuden vastaan- osakkeet.
1808: ottamiselle. Esimerkiksi voitaisiin ajatella, että Ranskassa hallituksen jäseneksi nimitetyn
1809: KHO:n jäsenten osallistuminen yksityisten yri- henkilön on välittömästi erottava kaikista
1810: tysten hallitusten tai hallintoneuvostojen työ- muista virka- ja luottamustehtävistään. Hän ei
1811: hön tai palkkion vastaanottaminen elinkeino- voi edes istua parlamentin jäsenenä. Tällainen
1812: elämän joltakin järjestöitä loisi ei-toivottua jääviys menee niin pitkälle, että se ulottuu
1813: sidonnaisuutta. myös ministereiden kabinettien jäseniin eli mi-
1814: 1989 vp. - TA n:o 4 7
1815:
1816: nistereiden lähimpiin avustajiin. Jääviys kos- että hallitus pikaisesti tekisi selvityk-
1817: kee myös parlamentaarikkoja, joskin hieman sen,
1818: lievemmässä muodossa. Mikäli yritysjohtaja että onko oikein, että valtioneuvos-
1819: tulee valituksi kansanedustajaksi Ranskassa, ton jäsen on valtion tai yksityisen yri-
1820: hänen on erottava tehtävistään, jos hän haluaa tyksen hallituksen tai hallintoneuvoston
1821: toimia kansanedustajana. jäsen tai nauttii yksityisen yrityksen tai
1822: Nämä muutamat ulkomaiset esimerkit osoit- elinkeinoelämän järjestön suomaa palk-
1823: tavat, että ministereiden ja taloudellisten insti- kaa, palkkiota tai muuta etuutta;
1824: tuutioiden yhteyksiin hallitusten toiminnan miten tätä tulisi säännellä; sekä
1825: puolueettomuuden ja uskottavuuden kannalta tulisiko sääntelyn koskea myös muita
1826: on kiinnitetty vakavaa huomiota. kuin valtioneuvoston jäseniä, ja
1827: Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi antaisi eduskunnalle näistä asioista
1828: toivomuksen, tarvittavat esitykset.
1829:
1830: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
1831:
1832: Pauli Uitto Lauha Männistö Esko Seppänen
1833: Raila Aho Timo Laaksonen Pekka Leppänen
1834: Asko Apukka Pertti Lahtinen Arvo Kemppainen
1835: Heli Astala Esko Helle
1836: 8 1989 vp.
1837:
1838: Toivomusaloite n:o 5
1839:
1840:
1841:
1842:
1843: Hietala ym.: Pohjoismaisen konserniyhteistyölainsäädännön ai-
1844: kaansaamisesta
1845:
1846:
1847: Eduskunnalle
1848:
1849: Taloudellinen yhdentymiskehitys vaatii yhä sä. Mikäli ratkaisua ei kyetä tekemään, on
1850: suuremmassa määrin yritysten kansainvälisty- olemassa suuri vaara, että tähänastinen syven-
1851: mistä. Kansainvälisten yritysjättien, mukaan tyvän yhteistyön myönteinen kehitys Pohjolas-
1852: luettuna pohjoismaiset yritykset, voimistuva sa vaarantuu.
1853: vaikutus johtaa yritysten ja elinkeinoelämän Työnantajien vastustuksen vuoksi työmark-
1854: neuvotteluaseman vahvistumiseen suhteessa kinaosapuolet eivät ole kyenneet saavuttamaan
1855: työntekijöihin ja jopa viralliseen tahoon. neuvotteluteitse sopimusta konserniyhteistyös-
1856: Osallistumisjärjestelmät, henkilöstöedustus tä Pohjolassa. Tämän takia asia tuleekin rat-
1857: yritysten johdossa sekä yhteistoiminta- ja myö- kaista lainsäädäntöteitse. Pohjoismaisten halli-
1858: tämääräämismääräykset on eri maissa säädetty tusten tulee ryhtyä valmistelemaan samansisäl-
1859: kansallisia yrityksiä ajatellen. Kun yritys muut- töisiä kansallisia lakeja, jotka takaavat työnte-
1860: tuu kansainväliseksi, ei kansallisesti rakennettu kijäjärjestöjen oikeuden konserniyhteistyöhön,
1861: järjestelmä enää riitä takaamaan työntekijöi- johon sisällytetään luottamusmiesoikeudet, oi-
1862: den oikeuksia tiedonsaantiin ja yhteistoimin- keudet yhteisiin kokouksiin sekä tiedonsaan-
1863: taan. tiin. Yrityskaupat Pohjoismaiden välillä tulee
1864: Pohjoismaisen ministerineuvoston toimesta saattaa konserniyhteistyön piiriin. Lainsäädän-
1865: valmistettiin vuonna 1988 selvitys, joka selvästi tö tulee valmistella Pohjoismaiden ministeri-
1866: osoittaa, ettei ole olemassa minkäänlaisia käy- neuvoston selvityksessä todettujen periaattei-
1867: tännöllisiä tai juridisia esteitä pohjoismaiselle den mukaisesti.
1868: konserniyhteistyölle.
1869: Ammattiyhdistysliike on ollut aloitteellinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1870: pyrkimyksessä luoda Pohjolasta teollisesti voi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1871: makas ja taloudellisesti aloittelias alue Euroo- muksen,
1872: passa. On erityisen tärkeää, että tulevaisuudes-
1873: sa syvennetään pohjoismaista yhteistyötä ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi kan-
1874: että tämä tavoite saa laajan ammattiyhdistys- sallisiin toimenpiteisiin sekä neuvotte-
1875: liikkeen tuen. Tämän vuoksi on välttämätöntä luihin toisten Pohjoismaiden kanssa
1876: ratkaista kysymys konserniyhteistyöstä lisään- pohjoismaisen konserniyhteistyölain-
1877: tyneen pohjoismaisen yhdentymisen yhteydes- säädännön aikaansaamiseksi.
1878:
1879: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
1880:
1881: Pertti Hietala Markus Aaltonen Matti Ahde
1882: Risto Ahonen Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee
1883: Arja Alho Jouni Backman Ilkka-Christian Björklund
1884: Mikko Elo Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
1885: Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen
1886: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby
1887: Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
1888: Markku Pohjola Virpa Puisto Kari Rajamäki
1889: Jussi Ranta Jorma Rantanen Heikki Rinne
1890: 1989 vp. - TA n:o 5 9
1891:
1892: Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo Antti Kalliomäki
1893: Seija Karkinen Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila
1894: Arto Lapiolahti Reijo Lindroos Matti Luttinen
1895: Jukka Roos Timo Roos Matti Saarinen
1896: Lea Savolainen Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
1897: Kari Urpilainen Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
1898: 10 1989 vp.
1899:
1900: Toivomusaloite n:o 6
1901:
1902:
1903:
1904:
1905: Koistinen ym.: Uuden toimistorakennuksen rakentamisesta Pel-
1906: son keskusvankilaan
1907:
1908:
1909: Eduskunnalle
1910:
1911: Pelson keskusvankilan toimistorakennus on kyisen toimistorakennuksen muuttamista ko-
1912: tilailtaan hyvin puutteellinen. Täytäntöönpa- konaisuudessaan tapaamistiloiksi. Uusi toimis-
1913: notoimisto tarvitsee lisätiloja viimeistään to rakennettaisiin kiinteästi keskusrakennuksen
1914: atk:lle siirtymisvaiheessa. yhteyteen, mikä lähentää ja keskittää eri toi-
1915: Perhetapaamistilat vankilassa ovat täysin mintoja. Vankeinhoito-osasto on käynnistä-
1916: puutteelliset. Kun on tullut uusia virkamiehiä, mässä suunnitelmien tekoa.
1917: heille ei ole osoittaa asianmukaisia toimitiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1918: Naispuolisten työntekijöitten sosiaalitilat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1919: ovat puutteelliset. Nykyisten rakennusten sosi- muksen,
1920: aalitiloja rakennettaessa ei ole otettu huo-
1921: mioon naispuolisten vartijoitten tuloa ollen-
1922: kaan, esim. heille ei ole olemassa missään että hallitus valtion vuoden 1990
1923: lepotiloja. Miesvartijoitten lepotilat sijaitsevat tulo- ja menoarvioesitystä suunnitelles-
1924: vankilan vanhimmassa rakennuksessa, joka saan ottaisi huomioon uuden toimisto-
1925: kunnoltaan on korjauskelvoton. rakennuksen saamisen Pelson keskus-
1926: Pelson keskusvankilan toiminta- ja talous- vankilaan.
1927: suunnitelmassa vuosiksi 1990-94 esitetään ny-
1928:
1929: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
1930:
1931: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
1932: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
1933: 1989 vp. 11
1934:
1935: Toivomusaloite n:o 7
1936:
1937:
1938:
1939:
1940: Louvo ym.: Kymen lääninvankilan suunnittelun nopeuttamisesta
1941:
1942:
1943: Eduskunnalle
1944:
1945: Kymen lääninvankila on suunniteltu sijoitet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1946: tavaksi Pohjois-Kymenlaaksoon, ja rakentami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1947: nen on tarkoitus aloittaa vuosikymmenen alus- muksen,
1948: sa. Hankkeen suunnittelua tulisi voida nopeut-
1949: taa lääninvankilan lopullisen sijaintipaikan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1950: vahvistamiseksi. Kymen lääninvankilan suunnittelun no-
1951: peuttamiseksi.
1952:
1953: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
1954:
1955: Anna-Kaarina Louvo Esko Almgren Riitta U osukaineo
1956: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Heikki Järvenpää
1957: Sinikka Hurskainen-Leppänen
1958: 12 1989 vp.
1959:
1960: Toivomusaloite n:o 8
1961:
1962:
1963:
1964:
1965: Moilanen ym.: Rattijuoppojen koulutus- ja hoito-ohjelmien
1966: käyttöön ottamisesta rangaistusten lisäksi
1967:
1968:
1969: Eduskunnalle
1970:
1971: Rattijuopumusongelman vakavuutta kuvaa holin väärinkäytön vähentämiseen mm. psyko-
1972: se, että kaikista 1980-luvulla onnettomuuksissa terapialla, kun taas koulutuksella pyritään an-
1973: surmansa saaneista autonkuljettajista noin 20 tamaan tietoa mm. alkoholin vaikutuksesta
1974: prosenttia on kuollut alkoholin vaikutuksen ajokykyyn ja keinoista, joilla rattijuopumusta
1975: alaisena. on mahdollista välttää. Ohjelmien arviointitut-
1976: Rattijuopumuksesta kiinni jääneistä noin kimukset ovat olleet lupaavia. Silti tutkimuk-
1977: kolmasosa on uusijoita. Uusija on useimmiten sissa suositellaan ohjelmien käyttämistä aino-
1978: sellainen, jonka veren alkoholipitoisuus on ol- astaan rangaistusten lisänä, ei vaihtoehtona.
1979: lut kiinni jäädessä korkea, ja noin 80 OJo uusi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1980: joista kärsii alkoholiongelmasta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1981: Koska rattijuopumus on monen elämässä muksen,
1982: osa laajaa ongelmakokonaisuutta, on humalas-
1983: sa ajamista vaikea ehkäistä esimerkiksi ran- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
1984: gaistuskäytäntöä koventamalla. Rangaistus- Suomessa ryhdyttäisiin rattijuopumuk-
1985: käytännön ohella on muualla maailmassa py- sesta pidätettyjä rangaistuksen lisäksi
1986: ritty vaikuttamaan erilaisilla koulutus- ja hoitamaan ja kouluttamaan edellä ku-
1987: hoito-ohjelmilla. Hoito keskittyy lähinnä alko- vatulla tavalla.
1988:
1989: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
1990:
1991: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Marjatta Väänänen
1992: Anneli Taina Vappu Säilynoja Sauli Hautala
1993: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
1994: 1989 vp. 13
1995:
1996: Toivomusaloite n:o 9
1997:
1998:
1999:
2000:
2001: Nieminen ym.: Määrärahasta Turun keskusvankilan sijoittami-
2002: seksi Huittisiin
2003:
2004:
2005: Eduskunnalle
2006:
2007: Oikeusministeriö on nimennyt työryhmän siin huomattavasti siirto- ja rakentamiskustan-
2008: tutkimaan Turun keskusvankilan siirtoa Turus- nuksissa.
2009: ta jonnekin muualle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2010: Koska Huittisissa sijaitsee pitkään toiminut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2011: sen,
2012: varavankila laajalla maa-alueella rauhallisella
2013: paikalla, josta on hyvät tieyhteydet eri suuntiin
2014: ja hyvät palvelut henkilökuntaa ajatellen, olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2015: juuri tämä varavankilan alue hyvä paikka kes- Turun keskusvankilan sijoittamiseksi
2016: kusvankilan toimintojen sijoittamiselle.
2017: Huittisiin ja varaisi riittävän määrära-
2018: han valtion vuoden 1990 tulo- ja meno-
2019: Jo varavankilaan tehdyt investoinnit palveli- arvioesitykseen suunnittelun ja rakenta-
2020: sivat laajentuvaa toimintaa ja siten säästettäi- misen aloittamista varten.
2021: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
2022:
2023: Einari Nieminen Kalevi Lamminen
2024: Timo Laaksonen Kauko Juhantalo
2025: 14 1989 vp.
2026:
2027: Toivomusaloite n:o 10
2028:
2029:
2030:
2031:
2032: Soininvaara: Seksuaalisten palvelusten vaatimisen vuokrasopi-
2033: muksen ehtona saattamisesta rangaistavaksi
2034:
2035:
2036: Eduskunnalle
2037:
2038: Pääkaupunkiseudun vaikea asuntopula on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2039: synnyttänyt vastenmielisen lieveilmiön, jossa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2040: nuorille naisille tarjotaan vuokra-asuntoja sek- sen,
2041: suaalisia palveluja vastaan. Moni nainen on
2042: valittanut, että pääosa tarjotuista vuokra-asun- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
2043: noista sisältää tällaisia ehtoja. Ilmiö tulisi kar- saatettaisiin rangaistavaksi seksuaalis-
2044: sia pois kriminalisoimalla moinen toiminta si- ten palvelusten vaatiminen vuokrasuh-
2045: ten, että myös yritys on rangaistava. teen ehtona.
2046: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2047:
2048: Osmo Soininvaara
2049: 1989 vp. 15
2050:
2051: Toivomusaloite n:o 11
2052:
2053:
2054:
2055:
2056: Urpilainen ym.: Kriminaalihuolto-organisaation laajentamisesta
2057: koko maan kattavaksi
2058:
2059:
2060: Eduskunnalle
2061:
2062: Maamme läänit ja kunnat ovat varsin eriar- lähes ylivoimaisten tehtävien edessä, jotka ovat
2063: voisessa asemassa hoitaessaan nuorten rikok- kriminaalihuoltoverkoston ulkopuolella.
2064: sentekijöiden asioita. Sosiaalitoimene osoitetut Rikoslain uudistuksen myötä saattavat va-
2065: ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontojen paudessa täytäntöön pantavat rangaistusseu-
2066: hoitaminen sekä henkilötutkintatyö ovat eri- raamukset lisääntyä. Tämä suuntaus on toivot-
2067: tyistehtäviä, joista kunnat pystyvät nykyisin tava, ja sitä on aiheellista edesauttaa sekä
2068: suoriutumaan vaihtelevasti. Suurimmissa kun- taloudellisilla että varsinkin inhimillisillä perus-
2069: nissa 17 paikkakunnalla näitä tehtäviä hoitaa teilla. Nykyisin ei ole olemassa mitään muuta
2070: alaan erikoistunut Kriminaalihuoltoyhdistys. organisaatiota kuin lakisääteinen KHY, joka
2071: Muiden kuntien tueksi on luotu yhdistykselle voisi ottaa huolehtiakseen vapausrangaistuksen
2072: verkostoa, jonka kautta kuntien työtä on voitu vaihtoehdoista. Kunnat eivät voi ryhtyä ran-
2073: tukea. Kuluneiden 8 vuoden aikana on perus- gaistusten täytäntöönpanoon, vaan tehtävä
2074: tettu seitsemään lääniin toimia, jotka on suun- kuuluu selkeästi valtiolle. Mahdollisten uusien
2075: nattu yhteistyö- ja tukipalveluihin kuntien tehtävien hoitaminen edellyttää alueellista tasa-
2076: avuksi. Tällä tavalla on järjestetty koulutusta arvoa. Maanlaajuisen kattavan kriminaalihuol-
2077: ja konsultaatiota sosiaalitoimene sekä yksityis- toverkoston luominen on lähivuosina tärkeää.
2078: valvojille ja tehostettu yhteyksiä vankiloiden Verrattuna vankilalaitoksen ylläpitämisen ai-
2079: suuntaan. Nykyisellä vauhdilla perusverkoston heuttamiin kuluihin ja resurssitarpeisiin on va-
2080: rakentaminen vie kuitenkin kymmeniä vuosia. pauden puolella toimivan organisaation vaati-
2081: Perusvalmius kriminaalihuoltotyön suoritta- ma taloudellinen panos varsin kohtuullinen.
2082: miseen on saatavissa kaikkiin lääneihin perus-
2083: tamalla Kriminaalihuoltoyhdistykselle uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2084: toimipisteitä sekä myös perustamalla entisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2085: yksikköihin toimia kuntiin suuntautuvaa työtä
2086: varten. Näin voitaisiin tehokkaalla tavalla mm. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2087: kouluttaa yksityisvalvojia nuorille sekä ohjata piteisiin kriminaa/ihuolto-organisaation
2088: henkilötutkintatyötä. Nykyisin ovat ne kunnat laajentamiseksi koko maan kattavaksi.
2089: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2090:
2091: Kari Urpilainen Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
2092: Markku Pohjola Matti Vähänäkki
2093: 16 1989 vp.
2094:
2095: Toivomusaloite n:o 12
2096:
2097:
2098:
2099:
2100: Väistö ym.: Ortodoksisen papinviran perustamisesta Pohjois-
2101: Karjalan lääninvankilan yhteyteen
2102:
2103:
2104: Eduskunnalle
2105:
2106: Pyhäselän kuntaan on valmistumassa Poh- Ortodoksisen papin toiminta Pohjois-Karja-
2107: jois-Karjalan lääninvankila. On ilmeistä, että lan lääninvankilassa niveltyisi hyvin alueen or-
2108: uuden lääninvankilan vangeista keskimääräistä todoksisten seurakuntien yhteistyöhön. Myös
2109: suurempi osa tulee olemaan ortodoksiseen läheisyydessä sijaitsevissa varuskunnissa on
2110: kirkkokuntaan kuuluvia. Pohjois-Karjalassa tarvetta ortodoksisen papin seurakunnallisista
2111: ortodoksisen väestön osuus on 6,4 prosenttia palveluista.
2112: ja koko maaassa 1, 1 prosenttia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2113: Lääninvankilan yhteyteen tulisikin perustaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2114: ortodoksisen vankilapapin virka. Näin olisi muksen,
2115: tarkoituksenmukaista sijoittaa esimerkiksi noin
2116: puolet maamme ortodoksisista vangeista Poh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2117: jois-Karjalan lääninvankilaan. Koko maassa ortodoksisen papinviran perustamiseksi
2118: ortodoksisia vankeja on noin 50. Pohjois-Karjalan lääninvankilan yhtey-
2119: teen.
2120:
2121: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
2122:
2123: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
2124: 1989 vp. 17
2125:
2126: Toivomusaloite n:o 13
2127:
2128:
2129:
2130:
2131: Aaltonen ym.: Vaasan läänin nimeämisestä pohjoismaisen yh-
2132: teistyön kokeilulääniksi
2133:
2134:
2135: Eduskunnalle
2136:
2137: Vaasan lääni on jo pitkään hankkinut koke- Pohjoismaisen yhteistyön yksi keskeinen ke-
2138: musta pohjoismaisesta yhteistyötä. Yhteistyö hittämisvisio, yksi kokeilun ydinajatus, on ns.
2139: on kanavoitu pääosin Merenkurkun neuvoston Merenkurkun kaupunki - Kvarkenstad, eli
2140: ja Keski-Pohjolan komitean kautta. Yhteistyö Vaasan ja Uumajan kuntien yhteistyön tiivistä-
2141: on ollut kulttuuri-, elinkeino- ja hallintoyhteis- minen yhteiskuntaelämän eri lohkoilla.
2142: työtä. Yhteistyön on rahoittanut Pohjoismai- Euroopan yhdentymiskehitys avaa valtioiden
2143: den ministerineuvosto. Suomen valtion suora- rajoja tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja
2144: nainen rahoitus läänille on ollut vähäistä, lä- pääoman liikkumiselle. Yhdentymisprosessin
2145: hinnä välttämättömän yhteydenpidon mahdol- keskeinen edellytys on myös rajojen yli tapah-
2146: listavaa. tuva alueiden (läänit, talousmaakunnat) yhteis-
2147: Valtion harjoittama aluepolitiikka korostaa työ nykyisen keskushallintokeskeisen ja -vetoi-
2148: alueiden eli läänin omatoimisuutta lain tavoit- sen yhteistyön rinnalla. Tälle alueyhteistyölle,
2149: teiden täyttämisessä. Toisekseen valtioneuvos- myös raja-alueiden ulkopuoliselle yhteistyölle,
2150: ton pöytäkirjaan on erityisaluepäätöksiä tehtä- on voitava kokeilun ja kehittämisen kautta
2151: essä liitetty kannanotto ja muistio (27 .12.1988) etsiä uusia malleja.
2152: selvittää mahdollisuudet laatia Vaasan läänille Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2153: tuotantorakenteen uudistamiseksi erityinen oh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2154: jelma. Aluepolitiikan kannalta Vaasan läänin
2155: kehitykselle on kaikkiaan olennaisen tärkeätä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2156: kehittää ja syventää pohjoismaista yhteistyötä Vaasan läänin nimeämiseksi pohjois-
2157: tuotannollisen yhteistyön, teknologian siirron maisen yhteistyön kokeilulääniksi ja va-
2158: yms. lohkoilla. Kansainvälistyminen on Vaa- raisi tähän käyttötarkoitukseen riittä-
2159: san läänin tyyppisen pkt-läänin kynnyskysy- vän määrärahan valtion vuoden 1990
2160: myksiä. tulo- ja menoarvioesitykseen.
2161:
2162: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2163:
2164: Markus Aaltonen Mats Nyby Kari Urpilainen
2165: 18 1989 vp.
2166:
2167: Toivomusaloite n:o 14
2168:
2169:
2170:
2171:
2172: Ajo ym.: Arktisen ympäristökonferenssin järjestämisestä Rova-
2173: niemelle
2174:
2175:
2176: Eduskunnalle
2177:
2178: Suomen hallitus on 13 .1.1989 päättänyt eh- On hyvin todennäköistä, että konferenssia
2179: dottaa seitsemälle Arktikseen rajautuvalle edeltää asiantuntijakokous, joka saatetaan jär-
2180: maalle järjestettäväksi Suomessa mahdollisim- jestää jo kuluvan vuoden aikana.
2181: man pian arktisten alueiden ympäristönsuoje- Koska konferenssi käsittelisi nimenomaan
2182: lua käsittelevän konferenssin. Kutsu konfe- arktisten seutujen ongelmia, olisi napapiirillä
2183: renssiin lähetetään muille Pohjoismaille, Kana- sijaitseva Lapin pääkaupunki Rovaniemi sille
2184: dalle, Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloille. Kon- varsin sopiva pitopaikka. Rovaniemi on suosit-
2185: ferenssin tavoitteena on sopia yhteisistä toimis- tu konferenssikaupunki runsaine palveluvarus-
2186: ta Arktiksen ympäristön suojelemiseksi. tuksineen. Näistä mainittakoon lentokenttä,
2187: Ulkoasiainministeriö on käynyt konferenssin korkeakoulu kirjastoineen sekä useita korkea-
2188: järjestämisestä konsultaatioita kaikkien osallis- tasoisia hotelleja. Myös maayhteydet kaikkiin
2189: tujamaiden kesken. Kaikki osapuolet ovat ylei- ilmansuuntiin ovat hyvät. Rovaniemen Lappia-
2190: sesti ottaen pitäneet ajatusta erittäin kannatet- talo olisi konferenssille sopiva keskuspaikka.
2191: tavana. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2192: Suomessa tunnetaan huolta arktisen alueen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2193: luonnonvarojen lisääntyvän käytön aiheutta-
2194: mista ympäristövaikutuksista. Toisaalta Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2195: messa on tarvittavaa tieteellistä ja teknologista kansainvälisen, arktisten alueiden ym-
2196: osaamista, joka mahdollistaa osallistumisen päristönsuojelua käsittelevän konfe-
2197: alan kansainväliseen yhteistyöhön. renssin järjestämiseksi Rovaniemelle.
2198: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2199:
2200: Aimo Ajo Asko Apukka Hannele Pokka
2201: Kimmo Sarapää Tellervo Renko Keijo Jääskeläinen
2202: 1989 vp. 19
2203:
2204: Toivomusaloite n:o 15
2205:
2206:
2207:
2208:
2209: Antvuori ym.: Kehitysyhteistyön määrärahojen suuntaamisesta
2210: ympäristönsuojelullisiin kohteisiin
2211:
2212:
2213: Eduskunnalle
2214:
2215: Saasteiden kaukokulkeutuminen ja etenkin kehitysyhteistyöosaston ja sen yksikköjen on
2216: ilman saastuminen on muodostunut uhaksi saatava lisää näiden alojen asiantuntijoita.
2217: ihmiskunnan olemassaololle. Toisaalta raaka-
2218: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2219: aineita paljon omistavilla köyhillä mailla ei ole
2220: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2221: resursseja tai halua käyttää ympäristöystävälli-
2222: muksen,
2223: siä prosesseja tai edes päästöjä vähentäviä
2224: laitteita. Ympäristökatastrofin torjuminen vaa-
2225: tiikin nopeita ja voimakkaita toimia, kuten että hallitus valtion vuoden 1990
2226: ympäristönsuojelukehitysyhteistyön lisäämistä tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
2227: ja suuntaamista myös muualle kuin vain perin- yhteydessä suuntaisi huomattavasti va-
2228: teisiin kehitysmaihin. Edelleen nykyistä kehi- roja uuteen ympäristönsuojelukehitys-
2229: tysyhteistyötä pitää entistä enemmän suunnata yhteistyöhön, joka koskisi muitakin
2230: ympäristönsuojelullisiin kohteisiin. Sosioeko- kuin perinteisiä kehitysmaita, sekä
2231: nomisten ja ekologisten vaikutusten arviointi suuntaisi nykyistä kehitysyhteistyötä
2232: on liitettävä osaksi kahdenvälisiä kehitysyhteis- entistä enemmän ympäristönsuojelu/li-
2233: työhankkeita. Tämän johdosta ulkoministeriön sUn kohteisiin.
2234:
2235: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
2236:
2237: Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg Arja Alho
2238: 20 1989 vp.
2239:
2240: Toivomusaloite n:o 16
2241:
2242:
2243:
2244:
2245: Astala ym.: Ihmisoikeuksien palauttamisesta Etelä-Afrikkaan
2246:
2247:
2248: Eduskunnalle
2249:
2250: YK:n ihmisoikeuksien julistuksen täyttäessä EELAK ( = Eristetään Etelä-Afrikka kam-
2251: 40 vuotta on erityisesti syytä kiinnittää huo- panja) on vedonnut Suomen hallitukseen, po-
2252: miota Etelä-Afrikan viralliseen apartheid-jär- liitikkoihin, viranomaisiin, kansalaisjärjestöi-
2253: jestelmään, joka ylläpitää laillistettua rotusor- hin, lakimiehiin, opettajiin ja yksityisiin ihmi-
2254: toa. siin ja pyytänyt heitä vaatimaan Etelä-Afrikan
2255: YK on julistanut apartheid-järjestelmän ri- apartheid-järjestelmän lopettamista, poliittis-
2256: kokseksi ihmisyyttä vastaan ja verrannut sitä ten vankien ja pidätettyjen lasten vapauttamis-
2257: natsien julmuuksiin toisen maailmansodan ai- ta ja demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän
2258: kana. rakentamista maahan.
2259: Yksi apartheidin räikeimmistä muodoista on
2260: järjestelmää vastustavien ihmisten pitäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2261: vankiloissa vuosikausia ilman oikeudenkäyntiä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2262: ja erityisesti lasten ja nuorten vangitseminen ja muksen,
2263: kiduttaminen.
2264: Etelä-Afrikassa on vuodesta 1985 lähtien
2265: jatkuneen poikkeustilan aikana vangittu yli että hallitus ryhtyisi toimiin Etelä-
2266: 40 000 ihmistä, joista kolmasosa on alle 18- Afrikan apartheid-järjestelmän lopetta-
2267: vuotiaita. Nuorimmat heistä ovat 8-10-vuoti- misvaatimusten puolesta, poliittisten
2268: aita. Lapsia kidutetaan ja pidetään täyteen vankien ja pidätettyjen lasten vapautta-
2269: ahdetuissa selleissä, usein kovien rikollisten misen sekä demokraattisen yhteiskunta-
2270: kanssa. järjestelmän rakentamisen puolesta.
2271: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
2272:
2273: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Pertti Lahtinen
2274: Asko Apukka Vappu Säilynoja
2275: 1989 vp. 21
2276:
2277: Toivomusaloite n:o 17
2278:
2279:
2280:
2281:
2282: Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yhteistyön
2283: edistämiseksi perustettavista erityistalousalueista
2284:
2285:
2286: Eduskunnalle
2287:
2288: Suomen ja Neuvostoliiton rajan tuntumaan Oulun teknologiakylän ja Kajaanin teknolo-
2289: suunniteltujen ja ehdotettujen erityistalousvyö- giapuiston mukaan ottaminen erityistalous-
2290: hykkeiden ja -alueiden perustamisratkaisujen alueen muodostamiseen tarjoaa realistisen poh-
2291: yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös jan korkeaa teknologiaa edustavan talousyksi-
2292: mahdollisuuksiin perustaa erityistalousalue kön luomiseksi Kuhmon-Kostamuksen alueel-
2293: Kuhmon ja Kostamuksen alueille. le. Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatin
2294: Kuhmo ja Kostamus ovat ystävyyskaupun- sivukivilajin helleflintin käyttömahdollisuudet
2295: keja ja rajanaapureita. Hiljattain on tehty puolestaan luovat edellytyksiä keraamisen teol-
2296: päätös muuttaa kaupunkien välinen raja-asema lisuuden kehittämiselle.
2297: viralliseksi raja-asemaksi. Jo nyt Kostamukses- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2298: ta on junayhteydet Oulun satamakaupunkiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2299: sekä Petroskoin ja Leningradin suuntaan. Lä-
2300: hivuosina avautuu transitokuljetukset mahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2301: listava liikenneväylä Kaukoitään saakka, kun Suomen ja Neuvostoliiton taloudellista
2302: Kostamuksen Murmanskin rataan liittyvä yh- yhteistyötä edistävän erityistalous-
2303: dysrata valmistuu. a/ueen muodostamiseksi Kuhmon ja
2304: Kostamuksen alueille.
2305:
2306: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2307:
2308: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
2309:
2310:
2311:
2312:
2313: 4 290280X
2314: 22 1989 vp.
2315:
2316: Toivomusaloite n:o 18
2317:
2318:
2319:
2320:
2321: Moilanen ym.: Lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien järjestö-
2322: jen omavastuuosuuden alentamisesta
2323:
2324:
2325: Eduskunnalle
2326:
2327: Suomen valtion kehitysyhteistyöhön osoitta- manaikaisesti järjestöjen taloutta heikentää ke-
2328: mat määrärahat ovat kasvaneet kiitettävästi hitysyhteistyölahjoitusten verovähennysoikeu-
2329: kohti YK:n esittämää 0, 7 prosentin tavoite- den mahdollinen poistuminen hallituksen esi-
2330: osuutta bruttokansantuotteesta. Tästä määrä- tyksen mukaisesti.
2331: rahasta ovat osan saaneet myös kehitysyhteis- Lähetysjärjestöt ovat viime vuosina aloitta-
2332: työtä tekevät lähetysjärjestöt. Järjestöt ovat neet useita sellaisia uusia projekteja, joiden
2333: vuosikymmenien aikana saavuttaneet kohde- edellyttämiin rakennustöihin on saatu kehitys-
2334: maiden luottamuksen toimimalla paikallisten yhteistyömäärärahoja. Valmistuneissa raken-
2335: ihmisten rinnalla ja ruohonjuuritason työssä. nuksissa tapahtuvien toimintojen ylläpito on
2336: Niiden epäitsekäs ja tuloksellinen työ on tullut vielä vuosia kokonaan järjestöjen vastuulla
2337: heikoimmissa oloissa elävien hyväksi. Lisäksi myös taloudellisesti, koska paikalliset organi-
2338: lähetysjärjestöjen hallinto- ja muut kustannuk- saatiot eivät tässä vaiheessa pysty niistä oma-
2339: set ovat pienet. toimisesti vastaamaan. Käyttökustannukset
2340: Valtiontilintar kastaj at ovatkin kiinnittäneet lohkaisevat melkoisen osan järjestöjen budje-
2341: erityistä huomiota lähetysjärjestöjen kehitysyh- tista. Näiden menojen kattamisessa on helpot-
2342: teistyön suureen merkitykseen koko maamme tanut erityisesti nykyinen lahjoitusten verovä-
2343: tekemässä kehitysyhteistyössä. Vuodesta 1986 hennysoikeus. Uusien projektien aloittamista
2344: lähtien järjestöjen omarahoitusosuutta määri- jatkossa helpottaisi sen vuoksi järjestöjen oma-
2345: teltäessä on noudatettu joustavaa tulkintaa, vastuuosuuden alentaminen 20 prosenttiin.
2346: mm. hankkeen hyväksi tehty vapaaehtoistyö Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2347: on laskettu soveltuvin osin mukaan. Huhti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2348: kuussa eduskunta totesikin joustavan tulkin- muksen,
2349: nan jatkamisen ja omarahoitusosuuden kehit-
2350: tämisen järjestöjen perusteitujen esitysten mu- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
2351: kaisesti tärkeäksi. valtionapuun oikeutetun lähetysjärjes-
2352: Lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien jär- töjen tekemän kehitysyhteistyön oma-
2353: jestöjen omavastuuosuus on ensi vuonna edel- vastuuosuus alennettaisiin 20 prosent-
2354: leen 40 prosenttia hyväksytyistä menoista. Sa- tiin.
2355: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2356:
2357: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Esko Almgren
2358: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
2359: 1989 vp. 23
2360:
2361: Toivomusaloite n:o 19
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Nyby ym.: Biologisen ja metsätieteellisen tutkimusaseman perus-
2367: tamisesta Tansaniaan
2368:
2369:
2370: Eduskunnalle
2371:
2372: Viime vuosina on havahduttu vaatimaan nopeasti ja maassa on enää muutama laajempi
2373: Suomen ja muiden Pohjoismaiden antaman yhtenäinen sademetsäalue. Kansainvälinen
2374: kehitysavun suuntaamista niin, ettei se aiheuta Luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Maailman
2375: tai kiihdytä vastaanottajamaassa ekologisia on- Luonnon Säätiö (WWF) ovat esittäneet Tansa-
2376: gelmia, kuten metsien ja kasvillisuuden häviä- niassa sijaitsevan Usambara Mountains (tai
2377: mistä sekä eroosiota, tai tuhoa luonnontalou- toiselta nimeltään Amari Forest) -alueen suoje-
2378: teen sopeutuneita elintapoja ja kulttuureja. lua yhtenä viimeisistä yhtenäisistä ja luonnon-
2379: Huonosti suunniteltu kehitysapu voi näin itse rikkaudeltaan monipuolisista sademetsäalueis-
2380: asiassa heikentää kehitysmaan mahdollisuuksia ta koko maassa.
2381: selviytyä omin voimin. Toivomuksista huoli- Suojelualueen yhteyteen sopisi erinomaisesti
2382: matta kehitysmaiden luonnonvarojen järke- edellä mainittu biologinen ja metsätieteellinen
2383: vään suojeluun ja kestävään käyttöön pohjau- tutkimusasema, jolla voitaisiin tutkia sekä vii-
2384: tuvia kehitysapuhankkeita ei Suomella vielä meisiä luonnonvaraisia alueita että aavikoitu-
2385: juurikaan ole. Näin siitä huolimatta, että Suo- vien alueiden uudelleen metsittämistä.
2386: mella on kaikki edellytykset välittää luonnon-
2387: varojen suojelua ja järkevää käyttöä koskevaa Usambara Mountainsin alueen lähistöllä on
2388: asiantuntemusta. lisäksi jo nyt suomalainen saha, jonka toimin-
2389: Yksi toivotuimmista hankkeista on ollut yh- nan kannalta maan metsävarojen järkevän ja
2390: teispohjoismaisen tai pelkästään Suomen kehi- kestävän käytön suunnittelu ja varmistaminen
2391: tysapuvaroilla toteutettavan biologisen ja met- on tärkeää.
2392: sätieteellisen tutkimusaseman perustaminen jo-
2393: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2394: honkin afrikkalaiseen kehitysavun kohdemaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2395: han. Asemalta saataisiin heti sovellettavissa sen,
2396: olevaa, käyttökelpoista tietoa maanosan yhä
2397: polttavampiin aavikoitumis- ja luonnonvara-
2398: ongelmiin. Tällaisella asemalla voitaisiin tehdä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
2399: sekä soveltavaa että perustutkimusta. Hanke osan Suomen Tansaniaan suuntautuvis-
2400: voitaisiin toteuttaa yhdessä esimerkiksi Ruotsin Io kehitysapuvaroista käyttämiseksi
2401: kanssa. Usambara Mountainsin alueelle suunni-
2402: Tansania on Suomen kehitysavun pitkäaikai- tellun biologisen ja metsätieteellisen
2403: nen kohde. Maan metsävarat ovat huvenneet tutkimusaseman perustamiseen.
2404: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
2405:
2406: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund Lauri Metsämäki
2407: 24 1989 vp.
2408:
2409: Toivomusaloite n:o 20
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: Puska ym.: Rajavyöhykkeen kaventamismahdollisuuksia koske-
2415: van selvityksen laatimisesta
2416:
2417:
2418: Eduskunnalle
2419:
2420: Nykyinen rajavyöhyke on monin paikoin ei leveällä rajavyöhykkeellä ole myöskään pe-
2421: jopa kolme kilometriä leveä. Se aiheuttaa mo- rusteluja.
2422: nenlaista hankaluutta paikallisille asukkaille ja Nykyaikana ei näin leveä rajavyöhyke liene
2423: vaikeuttaa heidän yhteydenpitoaan muualle, enää miltään osin perusteltavissa. Rajavyöhyk-
2424: sillä esim. vierailuja varten on vieraiden han- keen leveydeksi riittäisi hyvin 500 metriä tai
2425: kittava erillinen rajavyöhykelupa. Lupia myön- vähemmän. Rajavyöhykkeen kaventaminen
2426: netään pääsääntöisesti vain virka-aikana. Vie- olisi otettava harkittavaksi.
2427: railut kuitenkin tapahtuvat useimmiten viikon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2428: loppuisin. Sen lisäksi rajavyöhykkeen monet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2429: toimintarajoitukset ovat paikallisten asukkai- muksen,
2430: den jatkuvana riesana. Siellä missä taas ei ole
2431: asutusta ja rajavyöhyke on pelkkää erämaata, että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
2432: kaventaa nykyistä rajavyöhykettä.
2433:
2434: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2435:
2436: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
2437: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
2438: 1989 vp. 25
2439:
2440: Toivomusaloite n:o 21
2441:
2442:
2443:
2444:
2445: Saapunki: Rajakaupan muodossa tapahtuvan elintarvikekaupan
2446: rajoitusten poistamisesta
2447:
2448:
2449: Eduskunnalle
2450:
2451: Rajakaupan kehitysnäkymät, etenkin Suo- Mielestäni esimerkiksi suomalais-neuvosto-
2452: men ja Neuvostoliiton välillä, ovat tällä hetkel- liittolaisen yhteisyrityksen, joka toimii Neuvos-
2453: lä erittäin hyvät. Kyseisen kauppamuodon toliiton puolella rajaa, tulisi voida ostaa tarvit-
2454: merkitys ja kehittämisen tarpeellisuus on Suo- semansa maito ym. elintarvikkeet kansainväli-
2455: men raja-alueille hyvin tärkeää. Rajakaupan ja sellä hinnalla rajakaupan puitteissa Suomesta.
2456: erityyppisten yhteisyritysten perustamisella
2457: vahvistettaisiin raja-alueiden olemassa olevia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2458: elinkeinoja sekä pystyttäisiin niitä myös moni- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2459: puolistamaan. Seurausilmiönä olisi ko. aluei- sen,
2460: den väestöpohjan kääntyminen nousuun.
2461: Rajakaupan myönteisen kehityksen esteenä,
2462: esim. maataloustuotteiden osalta, on Suomen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2463: lainsäädäntö. Lain ja asetusten mukaan raja- rajakaupassa tapahtuvan elintarvike-
2464: kaupassa mukana olevat elintarvikkeet eivät kaupan saattamiseksi samanarvoiseen
2465: nauti samoja kaupallisia etuja kuin muussa asemaan muun kansainvälisen elintarvi-
2466: kansainvälises~ä elintarvikekaupassa. kekaupan kanssa.
2467: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
2468:
2469: Pauli Saapunki
2470: 26 1989 vp.
2471:
2472: Toivomusaloite n:o 22
2473:
2474:
2475:
2476:
2477: Tenhiälä: Kunniakonsulijärjestelmän hyödyntämisestä
2478:
2479:
2480: Eduskunnalle
2481:
2482: Ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen erityisesti alueilla, jotka ovat Suomen kaupan
2483: (151178) mukaan kunniakonsulinviraston pääl- ja merenkulun kannalta tärkeitä ja jotka palve-
2484: liköksi nimitetään tehtäväksi harkinnan mu- levat myös suomalaissiirtokuntien etuja.
2485: kaan valittu henkilö, jonka ei tarvitse olla Kunniakonsulijärjestelmän hyödyntäminen
2486: Suomen kansalainen ja jolle ei tästä tehtävästä on ilmeisesti kuitenkin varsin vähäistä. Syynä
2487: makseta palkkaa. Kunniakonsulinviraston on ehkä tietämättömyys kunniakonsuliverkos-
2488: päällikkönä on joko kunniapääkonsuli, kun- tosta ja siitä, että verkostoa voidaan käyttää
2489: niakonsuli tai kunniavarakonsuli. vienninedistämiseenkin. Tilannetta on yritetty
2490: Kunniakonsulinviraston henkilöstö on kun- korjata lisäämällä tietoisuutta itse järjestelmäs-
2491: niakonsulin palkkaama, ja erityisistä syistä tä sekä tavasta, millä kunniakonsulit voivat
2492: voidaan kunniakonsulinvirastoon määrätä toimia viejien apuna. Kunniakonsulijärjestel-
2493: myös Suomen valtioon palvelussuhteessa oleva mää ovat parhaiten hyödyntäneet maailman-
2494: henkilö. Konsuliedustustoi toimivat diplomaat- laajuiseen toimintaan ja ajatteluun tottuneet
2495: tisen edustuston alaisina. suuryritykset. Keskisuurten ja pienten yritysten
2496: Kunniapääkonsulinvirastoja on tällä hetkellä osuus on ollut hyvin pieni.
2497: 53, joiden päälliköntehtävistä on kymmenkun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2498: ta avoinna. Kunniakonsulinvirastoja on 243, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2499: joissa täyttämättä on kolmisenkymmentä pääl- sen,
2500: liköntehtävää. Kunniavarakonsulin virastoja
2501: on 106, joista noin parikymmentä on ilman että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2502: päällikköä. Kunniakonsulijärjestelmän piirissä menpiteisiin suomalaisten yritysten
2503: on siten 402 edustustoa. saattamiseksi tietoisiksi niistä mahdolli-
2504: Kunniakonsulijärjestelmästä aiheutuu meno- suuksista, joita nykyinen kunniakonsu-
2505: ja Suomen valtiolle vuositasolla 900 000 mark- liverkosto tarjoaa u/komaankaupas-
2506: kaa. Kunniakonsulijärjestelmää on kehitetty samme.
2507: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
2508:
2509: Hannu Tenhiälä
2510: 1989 vp. 27
2511:
2512: Toivomusaloite n:o 23
2513:
2514:
2515:
2516:
2517: E. Aho ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta ympäristönsuoje-
2518: luinvestoinneilta
2519:
2520:
2521: Eduskunnalle
2522:
2523: Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutu- Rikinpoisto-ohjelman toteuttamisen sekä
2524: nut vähentämään rikkipäästöjä vuoden 1980 muiden tärkeiden ympäristönsuojeluhankkei-
2525: tasosta vuoteen 1993 mennessä 50 prosentilla. den vauhdittamiseksi on välttämätöntä, että
2526: Tavoitteen saavuttaminen edellyttää huomatta- ympäristönsuojeluinvestointeja rankaiseva lii-
2527: via investointeja etenkin voimalaitosten rikin- kevaihtovero mahdollisimman nopeasti poiste-
2528: poistolaitteisiin. Rikkipäästöjen vähentämisoh- taan. Ympäristönsuojeluinvestoinnit tulee näh-
2529: jelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu dä luonnollisena osana tuotantolaitoksen ra-
2530: vuoteen 1993 mennessä noin kaksi miljardia kentamista ja kohdella niitä liikevaihtovero-
2531: markkaa. tuksessa tasavertaisesti varsinaisen tuotannolli-
2532: Rikinpoisto-ohjelman toteuttaminen on läh- sen toiminnan kanssa.
2533: tenyt liikkeelle hitaasti. Yksi keskeinen syy on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2534: rikinpoistoinvestointeja kuten muitakin ympä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2535: ristönsuojeluhankkeita rasittava liikevaihtove- muksen,
2536: ro. Pelkästään rikinpoisto-ohjelman edellyttä-
2537: miä rakennusinvestointeja nykymuotoinen lii- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2538: kevaihtoverotus rankaisisi noin 200 miljoonalla piteisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
2539: markalla. ympäristönsuojeluinvestoinneilta.
2540: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2541:
2542: Esko Aho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Aapo Saari
2543: Juhani Vähäkangas Mauri Pekkarinen Risto Ahonen
2544: Kalevi Mattila
2545: 28 1989 vp.
2546:
2547: Toivomusaloite n:o 24
2548:
2549:
2550:
2551:
2552: E. Aho ym.: Yrityksiä palvelevan Euro-tietokeskuksen perus-
2553: tamisesta
2554:
2555:
2556: Eduskunnalle
2557:
2558: Euroopan yhteisön sisämarkkinoiden toteu- sia saada tietoa ja sopeuttaa toimintaansa in-
2559: tuminen luo kovan haasteen suomalaiselle teol- tegraatioratkaisujen tuomiin muutoksiin. Yksi
2560: lisuudelle. Suurten yritysten edellytykset sopeu- tehokas keino olisi EY:n mallin kaltaisen pkt-
2561: tua muutoksiin ovat selvästi pieniä ja keskisuu- yrityksiä palvelevan tietokeskuksen perustami-
2562: ria yrityksiä paremmat. Monilla pkt-yrityksillä nen. Sen tehtävänä olisi tarjota yhteydet EY-
2563: ei ole riittäviä keinoja edes hankkia tietoa tietopankkeihin, hankkia ja välittää tietoa
2564: integraatiokehityksen etenemisestä ja vaikutuk- EY :n säännöksistä ja ohjelmista sekä neuvoa
2565: sista yritysten toimintaedellytyksiin. pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden erityison-
2566: EY on parhaillaan voimakkaasti kehittämäs- gelmien ratkaisemiseksi. Tietokeskus tulisi si-
2567: sä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityk- joittaa siten, että se palvelisi erityisesti kehitys-
2568: sille suunnattua tiedotustoimintaansa. Vuoden alueilla sijaitsevien yritysten tarpeita.
2569: 1987 aikana perustettiin 39 tiedotuskeskuksen
2570: verkko, jonka tehtävänä on välittää yrityksille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2571: tietoa toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2572: muksen,
2573: Järjestelmää on tarkoitus käyttää myös palaut-
2574: teen saamiseksi yrityksiltä. Vuosikymmenen
2575: vaihteeseen mennessä Euro-tietokeskusteD että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2576: määrä on tarkoitus nostaa 200:aan. pieniä ja keskisuuria yrityksiä palvele-
2577: Myös Suomessa olisi välttämätöntä parantaa van Euro-tietokeskuksen perustamisek-
2578: pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuk- si.
2579: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2580:
2581: Esko Aho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Aapo Saari
2582: Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila Martti Korkia-Aho
2583: 1989 vp. 29
2584:
2585: Toivomusaloite n:o 25
2586:
2587:
2588:
2589:
2590: E. Aho ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen konsultointiyksi-
2591: kön perustamisesta Pohjanmaalle
2592:
2593:
2594: Eduskunnalle
2595:
2596: Teollisuuden rakenteen uudistaminen edel- Pohjanmaalla. Rakennemuutoksen seuraukse-
2597: lyttää voimakasta panostusta tutkimus- ja ke- na alueella on menetetty runsaasti teollisia
2598: hitystyöhön. Tavoitteen mukaisesti valtion tuki työpaikkoja. Maakunnassa toimivien pienten
2599: teollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan on ja keskisuurten teollisuusyritysten kehittämis-
2600: merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana. työllä voitaisiin ainakin osa työpaikkamenetyk-
2601: Palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja sistä korvata. Tällä hetkellä näiden pk-yritys-
2602: erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ten kehittämishankkeita ei kuitenkaan kyetä
2603: konsultointipalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi riittävän tehokkaasti tukemaan.
2604: Teknologian kehittämiskeskukselle on perus-
2605: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2606: tettu konsulttiyksiköiden verkko, joiden tehtä-
2607: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2608: vänä on tukea nimenomaan pienten ja keski-
2609: muksen,
2610: suurten yritysten kehittämishankkeiden valmis-
2611: telua. Viime vuoden lopussa konsultointiyksik-
2612: kö toimi jokaisessa 11 läänissä. Tänä vuonna että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2613: perustetaan uudet yksiköt Kajaaniin ja Poriin. Teknologian kehittämiskeskuksen uu-
2614: Vastaava Teknologian kehittämiskeskuksen den konsultointiyksikön perustamiseksi
2615: alueyksikön perustamistarve on myös Keski- Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.
2616:
2617: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2618:
2619: Esko Aho Kalevi Mattila
2620: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen
2621: 30 1989 vp.
2622:
2623: Toivomusaloite n:o 26
2624:
2625:
2626:
2627:
2628: Ala-Harja ym.: Patentti- ja rekisterihallituksen virkojen lisäämi-
2629: sestä
2630:
2631:
2632: Eduskunnalle
2633:
2634: Viime vuosien aikana on yrityksiä perustettu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2635: ennätysmäärä. Yrityksen alkuvaiheessa hanka- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2636: loittaa toimintaa se, että ennen kuin yritys on sen,
2637: rekisteröity kaupparekisteriin, sillä ei ole mah-
2638: dollisuuksia oikeudellisiin toimenpiteisiin. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
2639: Odotusaika voi olla jopa vuosi. Tämän takia menpiteisiin lisähenkilökunnan palk-
2640: lisähenkilökunnan paikkaaminen patentti- ja kaamiseksi patentti- ja rekisterihallituk-
2641: rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolle, sen kaupparekisteriosastolle yritysten
2642: vaikka väliaikaisestikin, korjaisi tämän puut- rekisteröinnin nopeuttamiseksi.
2643: teen.
2644: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2645:
2646: Kirsti Ala-Harja Keijo Jääskeläinen Pirjo-Riitta Antvuori
2647: Kaarina Dromberg Sakari Valli Riitta Jouppila
2648: Tuula Liunaiomaa Anneli Jäätteenmäki Håkan Nordman
2649: Pirjo Rusanen
2650: 1989 vp. 31
2651:
2652: Toivomusaloite n:o 27
2653:
2654:
2655:
2656:
2657: Alaranta ym.: Oulaisten aluepoliittisen vyöhykesijainnin tarkis-
2658: tamisesta
2659:
2660:
2661: Eduskunnalle
2662:
2663: Oulaisten kaupunki kuuluu aluepoliittisessa mukaisuus ei kuitenkaan suo siihen mahdolli-
2664: vyöhykejaossa 3B-vyöhykkeeseen. Kun Oulai- suuksia.
2665: nen näin kuuluu Oulun ja Raahen kaupunkien Oulaisten kaupunki toivoo pääsevänsä 2B-
2666: kanssa samaan perusvyöhykkeeseen, aluepoliit- vyöhykkeeseen.
2667: tinen lainsäädäntö ei anna Oulaisten kaupun-
2668: gille mahdollisuutta kehittää elinkeinoelämään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2669: sä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2670: Oulaisten kaupungin veroäyrin hinta on jo muksen,
2671: yli kymmenen vuotta ollut 18 penniä. Kaupun-
2672: gin talous on tiukka. Tulotasoa voitaisiin nos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2673: taa kehittämällä elinkeinoelämää, perustamalla Oulaisten kaupungin aluepoliittisen
2674: uusia työpaikkoja. Vyöhykejaon epäoikeuden- vyöhykesijainnin tarkistamiseksi.
2675: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
2676:
2677: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
2678: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas Oiva Savela
2679: Vappu Säilynoja
2680: 32 1989 vp.
2681:
2682: Toivomusaloite n:o 28
2683:
2684:
2685:
2686:
2687: Alaranta ym.: Pyhäjoen aluepoliittisen vyöhykesijainnin tarkis-
2688: tamisesta
2689:
2690:
2691: Eduskunnalle
2692:
2693: Pyhäjoen kunta oli vuosina 1987-1988 eri- vyöhykkeistä, vaan Pyhäjoki on luokituksessa
2694: tyisaluekunta. Valtioneuvosto ei jatkanut Py- erillinen saareke.
2695: häjoen erityisalueasemaa, kun se teki päätök- Pyhäjoen kunta pitää välttämättömänä, että
2696: sen vuoden 1989 erityisalueista. Tilanne kärjis- seuraavassa aluepoliittisia vyöhykkeitä koske-
2697: tyi huonoon suuntaan Pyhäjoen kannalta, kun vassa tarkistuksessa Pyhäjoki siirretään 2. vyö-
2698: esimerkiksi sen naapurikaupunki Raahe säilytti hykkeen B-tukialueeksi.
2699: erityisalue-etunsa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2700: Pyhäjoen kunta kuuluu nyt 3A-perusvyö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2701: hykkeeseen. Samaan kuntaryhmään kuuluvat muksen,
2702: muun muassa Alavieska, Haapavesi ja Himan-
2703: ka. Pyhäjoen kaikki naapurikunnat ovat Pyhä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2704: jokea edullisemmassa luokassa. Näin ollen Py- Pyhäjoen kunnan aluepoliittisen vyöhy-
2705: häjoen osalta ei toteudu aluelakien periaate kesijainnin tarkistamiseksi.
2706:
2707: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
2708:
2709: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
2710: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
2711: 1989 vp. 33
2712:
2713: Toivomusaloite n:o 29
2714:
2715:
2716:
2717:
2718: Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien hoitokustan-
2719: nusten täysimääräisestä verovähennysoikeudesta
2720:
2721:
2722: Eduskunnalle
2723:
2724: Useat invalidit ja veteraanit hakeutuvat eri- kustaunettavat hoitotoimenpiteet olisivat täysi-
2725: laisiin hoitolaitoksiin - myös ulkomaille - määräisesti vähennyskelpoisia verotuksessa.
2726: saamaan hoitoa vaivoihinsa, jotka iän myötä
2727: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2728: vain pahenevat. Usein laitokseen hakeutumi-
2729: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2730: seen antaa virikkeen lääkäri, joka vuosikaudet
2731: muksen,
2732: on hoitanut sotainvalidia tai veteraania. Ha-
2733: keutumisen syynä on, paitsi itse hoitoa vaativa
2734: vamma, myös se, että yhteiskunnan rahoitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
2735: mat hoidot ovat rajalliset ja hoitoa tarvitsevat jotta sotainvalidit ja veteraanit saisivat
2736: eivät pääse verovaroin kustannettaviin hoitoi- verotuksessa täysimääräisesti vähentää
2737: hin tarpeeksi usein. ne hoitokustannukset, jotka he ovat
2738: Olisi kohtuullista, että yhteiskunta ottaisi kokonaan itse maksaneet niistä hoidois-
2739: huomioon hoitoa tarvitsevien sotainvalidien ja ta, joihin ovat saaneet lääkärin keho-
2740: veteraanien tarpeet siten, että omin varoin tuksen.
2741:
2742: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
2743:
2744: Esko Almgren Sauli Hautala
2745: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
2746: 34 1989 vp.
2747:
2748: Toivomusaloite n:o 30
2749:
2750:
2751:
2752:
2753: Almgren ym.: Verottomien tuliaisten tuontimääräysten tarkenta-
2754: misesta
2755:
2756:
2757: Eduskunnalle
2758:
2759: Tullilain mukaan maahan saapuvalla mat- Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa alko-
2760: kustajalla on oikeus tullihelpotuksiin eli verot- holinkulutus kasvaa. Kulutustilastoissa ei kui-
2761: tomaan tuontiin matkan tarvetta vastaavasti tenkaan ole mukana edes lentokoneista ja lai-
2762: tuodessaan. Laki edellyttää, että esimerkiksi voilta ostettu verovapaa alkoholi, jonka määrä
2763: alkoholi tuodaan omaan käyttöön tai lahjaksi, arvattavasti on samoin kasvanut, kun matkailu
2764: ei myytäväksi. muutoinkin on lisääntynyt. Tutkimuksissa on
2765: Kansainvälisen sopimuksen mukaan tullihel- todettu, että alkoholin ostaminen matkalta on
2766: potukset koskevat matkustajaa, joka viipyy pelkkä tapa, joka ei perustu todelliseen tarpee-
2767: maassa vähintään 24 tuntia. Kukin valtio voi seen tai edes säästöön.
2768: poiketa sopimuksesta lievempään suuntaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2769: Esimerkiksi Suomeen 10 tunniksi saapuvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2770: puolalaisturistit tai vieläkin lyhyemmäksi ajak- muksen,
2771: si Ruotsin-taivalta saapuvat ovat saaneet tuoda
2772: mukanaan saman verran kuin muutkin turistit.
2773: Sopimuksen lievennyksestä on aiheutunut on- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2774: gelmia tullille erityisesti puolalaisturistien myy- verottomien tuliaisten tuonnin kieltämi-
2775: dessä tuomaansa alkoholia Helsingissä. Verot- seksi lyhytaikaisilta, alle 24 tunniksi
2776: tomien tuliaisten tuonti voidaan kuitenkin ko- maahamme saapuvilta turisteilla, sekä
2777: konaan kieltää kansainvälisen sopimuksen mu- tul/ihelpotusten poistamiseksi kaikelta
2778: kaisesti alle 24 tuntia maassa viipyviltä. alkoholin tuonnilta.
2779: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
2780:
2781: Esko Almgren Jorma Fred
2782: 1989 vp. 35
2783:
2784: Toivomusaloite n:o 31
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: Anttila ym.: Palkkaperusteisen työnantajan sosiaaliturvamaksun
2790: sisällyttämisestä luotavaan liikevaihdon perusteella kannetta-
2791: vaan veroon
2792:
2793:
2794: Eduskunnalle
2795:
2796: Yrityksen ensisijaisena tehtävänä on tuottaa liiketoiminnan kulut ovat pelkästään vähennys-
2797: niitä tavaroita ja palveluksia, joita yhteiskun- kelpoisia menoja. Näin verotusjärjestelmämme
2798: nassa tarvitaan. Tämän perustehtävän se voi syrjii työvoimavaltaisia yrityksiä ja ohjaa yrit-
2799: toteuttaa käyttämällä työvoimaa ja pääomaa täjiä vähentämään työvoimaansa.
2800: sille edullisimmassa suhteessa. Työvoiman Sosiaaliturvamaksujen uudelleen kohdenta-
2801: käyttäminen on tehty Suomessa kalliiksi ja mista on valmisteltu useita vuosia ja eräänä
2802: monimutkaiseksi. Pienet ja keskisuuret työvoi- mallina on esitetty yritysveroa, jonka määrän
2803: mavaltaiset yritykset ovat yhteiskunnan asetta- yksinomainen peruste on yrityksen liikevaihto.
2804: mista syistä huonommassa asemassa kuin pää- Tästä vähennettäisiin myyntitarkoitukseen käy-
2805: omavaltaiset yritykset. Tämä johtuu siitä, että tettävän tavaran ostohinta, koska liikevaihto-
2806: yritystoiminnan verottamisessa pääpaino käy- veroa ei makseta kahdesti, jolloin saadaan
2807: tännössä on erilaisissa työvoiman käyttämises- yrityksen tarkistettu liikevaihto, joka on sama
2808: tä perittävissä veronluonteisissa maksuissa. kuin nykyisessä liikevaihtoverotuksessa. Vero-
2809: Myös voiton verottamiseen perustuva yritysve- tettava yritystulo määräytyy siis siten, että
2810: rotus kohtelee käytännössä ankarammin pieniä tarkistetusta liikevaihdosta vähennetään yrityk-
2811: ja keskisuuria yrityksiä. sen palkkamenot. Tämä merkitsisi sitä, että
2812: Suomessa on viimeisten 20 vuoden aikana palkkameno ei enää olekaan minkään veron tai
2813: jatkuvasti vaadittu ja puhuttu palkkaperusteis- maksun perusteena. Käytettävää yritysveropro-
2814: ten sosiaalikustannusten muuttamisesta, mutta senttia määritettäessä olisi lähtökohtana nykyi-
2815: käytännön toteutukset ovat tekemättä. Päin- sen yritysverotuksen ja lakimääräisten sosiaali-
2816: vastoin hallitus on kiristänyt sosiaaliturvamak- turvamaksujen kertymä.
2817: suja. Kyseessä on veron ja veronluonteisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2818: maksujen uudelleen kohdentaminen. Se on teh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2819: tävä siten, että yrityksille työvoiman käyttö muksen,
2820: tulee kannattavammaksi.
2821: Nykyisen yritysverokäytännön mukaan palk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2822: kavero on vähennyskelpoinen meno, mutta se työvoiman käyttämisestä periitävien ve-
2823: muodostaa samalla perustan monille muille ron/uonteisten maksujen poistamiseksi
2824: erilaisille veroille ja maksuille, kuten lakisäätei- ja niiden keräämiseksi liikevaihtoon pe-
2825: set vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut. Muut rustuvalla yritysverolla.
2826: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2827:
2828: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
2829: Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
2830: 36 1989 vp.
2831:
2832: Toivomusaloite n:o 32
2833:
2834:
2835:
2836:
2837: Anttila ym.: Itsensä työllistävien liikevaihtoverovapaan liikevaih-
2838: don alarajan korottamisesta
2839:
2840:
2841: Eduskunnalle
2842:
2843: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lii- myös verosta. Tämän jälkeen jos yritykselle
2844: kevaihtoverovapaus koskee alle 50 000 markan jää voittoa, otetaan vielä lopputuloksestakin
2845: liikevaihtoa. Esimerkinomaisesti voidaan tode- uudelleen veroa. Voittoa verotetaan kaksinker-
2846: ta tästä 50 000 markan liikevaihdosta käsityö- taisesti. Ensin maksaa yritys ja jos voitto
2847: läiseltä menevän esimerkiksi 30 OJo raaka-ainei- otetaan ulos firmasta, maksaa vielä rahan saa-
2848: siin ja muihin kuluihin 25 %. Tämän jälkeen jakin. Välttääkseen tämän lisäveron yritys mm.
2849: hänelle palkaksi jää 15 000 markkaa vuodessa sijoittaa usein sellaisiinkin koneisiin ja laittei-
2850: ja palkkojen oheiskulut ovat 7 500 markkaa. siin, joita se ei välttämättä tarvitse.
2851: Näin laskien nyt voimassa oleva liikevaihtove- Siksi liikevaihtoverovapauden alaraja on
2852: rovapaus takaa noin 1 300 markan kuukausi- nostettava 300 000 markkaan.
2853: ansion, jolla ei yksinkertaisesti pysty elämään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2854: Mikäli alle 50 000 markan liikevaihdosta olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2855: liikevaihtovero, kaventuisi kuukausipalkka 800 muksen,
2856: markkaan.
2857: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan yh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2858: teiskunta perii ensin maksunsa sen perusteella, piteisiin liikevaihtoverovapauden alara-
2859: miten yritys maksaa palkkoja ja tämän päälle jan nostamiseksi 50 000 markasta
2860: pannaan vielä liikevaihtovero, eli otetaan vero 300 000 markkaan itsensä työllistäjille.
2861:
2862: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2863:
2864: Sirkka-Lösa Anttila Annikki Koistinen
2865: Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
2866: Hannele Pokka
2867: 1989 vp. 37
2868:
2869: Toivomusaloite n:o 33
2870:
2871:
2872:
2873:
2874: Anttila: Arpajaisveroprosentin suhteuttamisesta hevoskilpailuis-
2875: sa vedonlyönnissä saadun voiton määrään
2876:
2877:
2878: Eduskunnalle
2879:
2880: Hämeen hevosjalostusliitto on huolestunee- puolet asetuksen perusteella palautettavista he-
2881: na seurannut alueella toimivien suurien ravira- vostalousmäärärahoista.
2882: tojen taloudellisen kehityksen taantumista. Mikäli jakoperusteisiin toteutettaisiin jälleen
2883: Merkittävimpänä vaikuttimena kehitykseen on inflaatiotarkistus, raviradat kykenisivät oma-
2884: ollut vedonlyönnin rahapanosten jakoperuste- toimiseen kilpailutoiminnan kehittämiseen ja
2885: asetuksen suuri jälkeenjääneisyys. Suhteellisen aiemmin inflaatiotarkistuksen synnyttämä voi-
2886: korkeana jatkunut inflaatio on aiheuttanut makas kasvuvaihe toistuisi.
2887: sen, että jakosuhde on noussut alimmasta luo-
2888: Koska nykyisellään pientenkin raviratojen
2889: kasta ylimpään ja raviratojen suhteellinen päivävaihdot ylittävät 300 000 markan rajan,
2890: tuotto-osuus on pienentynyt koko ajan. Pelin
2891: on asetuksen jakoperustetaulukko menettänyt
2892: järjestäjinä raviradat ovat kuitenkin joutuneet täysin merkityksensä. Ravikilpailutoiminnan
2893: vastaamaan pelinhoitamisen alati lisääntyvistä
2894: elvyttämiseksi asetuksen jakoperusteiden
2895: kustannuksista. muuttaminen on erittäin kiireellinen ja välttä-
2896: Voimassa olevan asetuksen jakoperusteet pe-
2897: mätön toimenpide, ja myös V4-pelin osalta
2898: riytyvät vuoden 1972 asetukseen, jolloin alku-
2899: muutoksen tulisi noudattaa samaa linjaa.
2900: peräisiin jakoperusteluokkien rajasummiin saa-
2901: tiin 50 o/o:n inflaatiokorjaus. Tuolloin totali- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2902: saattorin korkeimmatkin päivävaihdot olivat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2903: vain muutaman kymmenen tuhannen markan sen,
2904: vaiheilla. Vasta vuosikymmenen jälkipuoliskol-
2905: le tultaessa ylitettiin keskimääräisissä päivä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2906: vaihdoissa 200 000 markan raja. inf/aatiotarkistuksen suorittamiseksi
2907: Nyt asetuksen sisältämät jakosuhdeluokat hevoskilpailujen vedonlyönnin vuodelta
2908: ovat olleet voimassa muuttumattomina yli vuo- 1972 periytyvään jakoperusteluokkien
2909: sikymmenen ajan ja samana aikana raviratojen rajasummiin huomioon ottaen ravirato-
2910: totalisaattorin keskimääräinen päivävaihto on jen totalisaattorin keskimääräisen päi-
2911: noussut 800 000-1 000 000 markkaan. Val- vävaihdon kohoamisen jo 1 000 000
2912: tion tuotto-osuus on noussut maksimiarvoon markkaan sekä arpajaisveroasetuksen
2913: ja pelinjärjestäjän osuus pudonnut minimiar- muuttamisen kasvattamalla totalisaat-
2914: voon. Lisäksi arpajaisvero on leikannut lähes toripelaajien osuutta.
2915:
2916: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
2917:
2918: Sirkka-Liisa Anttila
2919:
2920:
2921:
2922:
2923: 5 290280X
2924: 38 1989 vp.
2925:
2926: Toivomusaloite u:o 34
2927:
2928:
2929:
2930:
2931: Dromberg ym.: Loviisan määräämisestä tuki- ja erityisalueeksi
2932:
2933:
2934: Eduskunnalle
2935:
2936: Loviisan kaupungin työpaikat ovat vähenty- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
2937: neet vuosina 1980-1985 5,9 OJo:lla. Kaupungin denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
2938: työttömyysaste (yli 6 OJo) on Uudenmaan läänin kunnassa.
2939: korkein ja yli valtakunnallisen keskiarvon. Lo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2940: viisan veroäyri on tänä vuonna 17 penniä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2941: johon tulevina vuosina on jopa kahden pennin sen,
2942: korotustarve. Loviisan kyky jatkossa ylläpitää
2943: kunnallisia palveluja nykyisen kaltaisella tasol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2944: la on vakavasti uhattuna. Loviisan määräämiseksi tuki- ja erityis-
2945: a/ueeksi.
2946: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
2947:
2948: Kaarina Dromberg Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen
2949: Ole Wasz-Höckert Marita Jurva Eeva-Liisa Moilanen
2950: Matti Saarinen Lauri Metsämäki Reino Paasilinna
2951: Per-Henrik Nyman Markku Pohjola Ritva Laurila
2952: Tauno Valo Pauli Uitto Marja-Liisa Löyttyjärvi
2953: Claes Andersson Antti Kalliomäki Päivi Varpasuo
2954: Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi
2955: Martti Tiuri Seija Karkinen Pirjo Ala-Kapee
2956: 1989 vp. 39
2957:
2958: Toivomusaloite n:o 35
2959:
2960:
2961:
2962:
2963: Elo ym.: Määrärahasta eräiden valtion viranomaistoimintojen
2964: aloittamiseksi Ulvilassa
2965:
2966:
2967: Eduskunnalle
2968:
2969: Ulvila on väestömäärältään Satakunnan nel- set Kansaneläkelaitoksen toimiston ja työvoi-
2970: jänneksi suurin kunta (henkikirjoitettu väestö matoimiston perustamiseksi kuntaan on tehty.
2971: 1.1.1987 12 221). Valtion paikallishallinnon Samoin on neuvoteltu verotoimiston saamisek-
2972: keskeisimmät palvelut kuitenkin puuttuvat si kuntaan oman veropiirin alueelle.
2973: kunnasta. Ainoastaan poliisilla on kunnassa Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen
2974: toimipaikka. Ulvilan nimismiespiiri muuttaa palvelut tulisi järjestää välittömästi. Verotoi-
2975: uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin maaliskuussa miston palvelujen tulisi olla saatavissa 2-3
2976: 1988 palo- ja poliisiasemarakennuksen valmis- vuoden kuluessa.
2977: tuttua. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2978: Verotoimiston, työvoimatoimiston ja Kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2979: saneläkelaitoksen palvelut joudutaan hake-
2980: maan muualta. Nykyinen tilanne vaikeuttaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2981: kohtuuttomasti kuntalaisten asiointia em. vi- määrärahan varaamiseksi valtion vuo-
2982: ranomaisten luona. den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen
2983: Edellä mainittujen valtionhallinnon palvelu- työvoimatoimiston, Kansaneläkelaitok-
2984: jen järjestämiseksi Ulvilaan on käynnistetty sen sekä verotoimiston toiminnan aloit-
2985: neuvottelut ao. viranomaisten kanssa. Esityk- tamista varten Ulvilassa.
2986: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
2987:
2988: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
2989: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
2990: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
2991: 40 1989 vp.
2992:
2993: Toivomusaloite n:o 36
2994:
2995:
2996:
2997:
2998: Elo ym.: Tulevaisuudentutkimusinstituutin perustamisesta Sata-
2999: kuntaan
3000:
3001:
3002: Eduskunnalle
3003:
3004: Maassamme vallitseva rakennemuutos alkoi vaisuudentutkimuslaitoksena. Satakunta, jossa
3005: ensisijaisesti vanhoilla teollisuuspaikkakunnil- Pori ja Rauma sijaitsevat, sopisi hyvin tulevai-
3006: la, kuten Porissa, Raumalla, Kotkassa ja Tam- suudentutkimusinstituutin sijaintipaikaksi.
3007: pereella. Kaikissa näissä kaupungeissa raken-
3008: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3009: nemuutos on vienyt tuhansia työpaikkoja ja
3010: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3011: aiheuttanut täten laajaa työttömyyttä.
3012: Rakennemuutoksen syihin ja toisaalta kor-
3013: jaustoimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3014: maassamme tarvittaisiin rakennemuutosinsti- tulevaisuudentutkimusinstituutin perus-
3015: tuutti, joka saattaisi samalla toimia myös tule- tamiseksi Satakuntaan.
3016:
3017: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
3018:
3019: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
3020: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
3021: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
3022: 1989 vp. 41
3023:
3024: Toivomusaloite n:o 37
3025:
3026:
3027:
3028:
3029: Fred ym.: Asuntotulon verottamisesta luopumisesta
3030:
3031:
3032: Eduskunnalle
3033:
3034: Asuntotulosta perittävän veron määräyty- rätyn asuntotulon verottamisesta on luovuttava
3035: misperusteet ovat muuttuneet siten, että yhä joka tapauksessa, pelkkä nimenmuutos ei tuo
3036: useammat asunnot, myös tavalliset perheasun- korjausta asiaan.
3037: not, ovat joutuneet veron piiriin. Samalla ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3038: ron suuruus on kasvanut huomattavasti. Toi-
3039: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3040: saalta veron määräytymisperusteissa on epäoi- muksen,
3041: keudenmukaisuuksia niin, että samalla alueella
3042: samantasoisissa asunnoissa veron suuruus voi
3043: vaihdella huomattavasti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3044: Hallitus on ilmoittanut suunnitelmistaan eri- jotta asuntotulon verottamisesta luo-
3045: tyisen kiinteistöveron käyttöönotosta. Tässä vuttaisiin omana asuntona käytettävissä
3046: aloitteessa tarkoitetun omasta asunnosta mää- asunnoissa.
3047:
3048: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3049:
3050: Jorma Fred Esko Almgren
3051: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
3052: 42 1989 vp.
3053:
3054: Toivomusaloite n:o 38
3055:
3056:
3057:
3058:
3059: Fred ym.: Maaseutupolitiikan luomisesta haja-asutusalueiden
3060: kehittämiseksi
3061:
3062:
3063: Eduskunnalle
3064:
3065: Aluepolitiikka on onnistunut vain osittain ten tukemiseen. Se ei riitä, sillä isojenkin
3066: toteuttamaan sille asetetut tavoitteet. Tulevai- keskusten heijastusvaikutus on enintään 40
3067: suudessa maan eri osien ja myös maakuntien kilometriä. Aluepolitiikka on hampaatonta.
3068: osien välisen tasapainoisen kehityksen turvaa- Taajamista etäällä sijaitsevan maaseudun ti-
3069: minen on entistä vaikeampaa. Se onnistuu lanne on huolestuttava. Maataloustuotannon
3070: vain, mikäli luodaan kokonaisvaltainen maa- supistamistoimenpiteillä on siellä ollut lamaan-
3071: seutupolitiikka, jonka merkittävänä osa-aluee- nuttava vaikutus. Nämä alueet ovat useasti
3072: na on aluepolitiikka. lähes täysin maa- ja metsätalouden varassa.
3073: Väestökehitys maassamme kääntyy laskuun Tulisikin kehittää muuta elinkeinotoimintaa
3074: vuoden 2000 jälkeen. Monissa maaseutukun- sen rinnalle.
3075: nissa käänne on jo tapahtunut ja vanhusten
3076: Maaseudun säilyminen elinvoimaisena tarvit-
3077: osuus väestöstä kasvaa. Ikärakenteen vinoutu-
3078: mista lisää taajamien ulkopuolisen alueen see monien eri tahojen yhteisiä ponnistuksia
3079: sekä voimakasta yhteiskunnan tukea ja myötä-
3080: miesvaltaisuus. Toisaalta pääkaupunkiseudulle
3081: mielisyyttä.
3082: muuttaneiden ikärakenne on huolestuttava, he
3083: ovat 15-24-vuotiaita ja usein korkeasti koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3084: tettuja. Näin maaseutu menettää parhainta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3085: väestöään pääkaupunkiseudulle. muksen,
3086: Riittävän väestöpohjan säilyminen kylissä
3087: riippuu maaseudulla olevista toimeentulomah- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3088: dollisuuksista. Tällä hetkellä niitä ei ole, ja jotta maahamme luotaisiin kokonais-
3089: aluepolitiikka on keskittynyt lähinnä alue- ja valtainen maaseutupolitiikka syrjiiseu-
3090: kuntakeskuksissa sijaitsevien teollisuusyritys- tujen elvyttlimiseksi.
3091: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3092:
3093: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
3094: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
3095: 1989 vp. 43
3096:
3097: Toivomusaloite n:o 39
3098:
3099:
3100:
3101:
3102: Hautala ym.: Pienyrityksiä koskevan liikevaihtoverokohtelun
3103: yksinkertaistamisesta
3104:
3105:
3106: Eduskunnalle
3107:
3108: Pienyrittäjä voi saada vapautuksen liikevaih- Nykyisin palautettavan liikevaihtoveron
3109: toverosta anomuksesta jälkikäteen tiettyyn määrä enimmilläänkin on liian alhainen. Uu-
3110: määrään saakka. Menettely on hankala ja dessa järjestelmässä verottoman liikevaihdon
3111: aikaavievä. Jo anomuksen laatiminen selvityk- rajan tulisi olla vähintään 150 000 mk.
3112: sineen vaatii melkoisesti työtä. Vasta jälkikä-
3113: teen vapautuksen saaminen merkitsee myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3114: sitä, että yrittäjän on ensin sidottava varojaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3115: liikevaihtoveron maksamiseen saadaakseen ne muksen,
3116: sitten aikanaan takaisin.
3117: Tämä kaikki on tarpeetonta vaivannäköä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3118: Olisi luotava yksinkertainen järjestelmä, jossa pienyritysten liikevaihtoverokohtelun
3119: pienet yritykset jätetään kokonaan liikevaihto- yksinkertaistamiseksi ja niiden saatta-
3120: verotuksen ulkopuolelle säätämällä verollinen miseksi liikevaihtoverotuksen ulkopuo-
3121: liikevaihto liikevaihtoverottomaksi tiettyyn lelle 150 000 markan verollisen liike-
3122: määrään saakka. vaihdon määrään saakka.
3123:
3124: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
3125:
3126: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
3127: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
3128: 44 1989 vp.
3129:
3130: Toivomusaloite n:o 40
3131:
3132:
3133:
3134:
3135: Hautala ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta ympäristönsuoje-
3136: luinvestoinneilta
3137:
3138:
3139: Eduskunnalle
3140:
3141: Maamme luonnossa on selvästi nähtävissä maamme noin 20 hiilivoimalaa on varustettava
3142: merkkejä saastumisen lisääntymisestä. Jär- tehokkain rikinpoistolaittein. Ei ole hyvä in-
3143: viemme vesi ja maa happamoituvat. Vauriot vestointien ajoittumisenkaan kannalta, että ne
3144: metsissämme mm. neulastuhoina ovat yhä il- ruuhkautuvai viime hetkiin.
3145: meisempiä. On kiire lisätä ponnisteluja puh- Mikäli ympäristönsuojeluun tarvittavat in-
3146: taan luonnon puolesta. vestoinnit suoritettaisiin uudella suomalaisella
3147: Teollisuuden ja energialaitosten päästöjen tekniikalla, saisi maamme teollisuus näyttää
3148: vähentämistä on vauhditettava. Se on mahdol- osaamisensa, mikä olisi tarpeellista tekniikan
3149: lista mm. vapauttamaHa ympäristönsuojeluin- viennin vauhdittamiseksi. Vienti puolestaan
3150: vestoinnit liikevaihtoverosta. Suomessa on ke- korvaisi runsaastikin valtiovallalle liikevaih-
3151: hitetty savukaasujen puhdistamiseksi tehokasta dosta luopumisesta tulevan menetyksen.
3152: ja kilpailukykyistä tekniikkaa. Senkin vuoksi
3153: tehostetut toimet ympäristönsuojelun puolesta Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
3154: voisivat alkaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3155: Lasketaan, että maassamme tarvitaan noin muksen,
3156: kahden miljardin markan ympäristönsuojeluin-
3157: vestoinnit. Niiden käyntiin saattamiseksi liike- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
3158: vaihtoverovapaus olisi tehokas keino. Joka menpiteisiin liikevaihtoveron poistami-
3159: tapauksessa vuoteen 1993 mennessä mm. seksi ympäristönsuojeluinvestoinneilta.
3160: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3161:
3162: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
3163: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
3164: 1989 vp. 45
3165:
3166: Toivomusaloite n:o 41
3167:
3168:
3169:
3170:
3171: Hurskainen-Leppänen ym.: Ympäristöhaittaveron säätämisestä
3172:
3173:
3174: Eduskunnalle
3175:
3176: Ympäristön saastuminen on tämän päivän pimukset. Kaikki mahdolliset toimenpiteet
3177: keskeinen ongelma. Viime vuosina on kuiten- ovat ympäristönsuojelussa tarpeen.
3178: kin yhä useammalla taholla pyritty toimimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3179: niin, ettei lisättäisi kohtuuttomasti luonnon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3180: rasitusta. Myös lainsäädännöllisin toimenpitein muksen,
3181: on ympäristöhaittoja pyritty minimoimaan.
3182: Suomi on ollut aloitteellinen ympäristöasi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3183: oissa myös kansainvälisellä tasolla. Tästä ovat ympäristöhaittaveron aikaansaamisek-
3184: esimerkkeinä mm. rikkipäästöjä rajoittavat so- si.
3185: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
3186:
3187: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki
3188: 46 1989 vp.
3189:
3190: Toivomusaloite n:o 42
3191:
3192:
3193:
3194:
3195: Ikonen ym.: Ympäristönsuojelusta aiheutuvien kustannusten
3196: verohelpotuksista maaseutuelinkeinoille
3197:
3198:
3199: Eduskunnalle
3200:
3201: Valtioneuvosto on 6.10.1989 antanut peri- Valtioneuvoston periaatepäätöksen yleispe-
3202: aatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjelmas- rusteluissa sivulla 13 mainittu "likaaja mak-
3203: ta vuoteen 1995 saakka. Ohjelma perustuu saa" -periaate yksipuolisena vaateiden lisäämi-
3204: vesiasiainneuvottelukunnan mietintöön 1986: senä aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia monille
3205: 42. maaseutuelinkeinoille. Tämä heijastuu vähitel-
3206: Päätöksessä on esitetty merkittäviä vesistö- len myös maaseudun työllisyystilanteeseen ja
3207: kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä mm. kuntien elinvoimaisuuteen.
3208: maa- ja metsätaloudelle, turvetuotannolle, ka- Kaikki selkeästi vesiensuojelutyöstä aiheutu-
3209: lankasvatukselle, turkistarhaukselle. Vahvistet- neet kustannukset, investoinnit ja muut kulut
3210: tu valtioneuvoston periaatepäätös tulee jatkos- mukaan luettuina, tulisi saattaa verohelpotus-
3211: sa vaikuttamaan vesiviranomaisten vaatimusta- ten piiriin.
3212: soon. Tämä heijastuu ilmeisenä kustannusten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3213: lisäyksenä kaikille hajakuormittajille. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3214: Jotta vesiensuojelutilanteessa päästäisiin to- muksen,
3215: della parempaan tulokseen, on kaikki yhteis-
3216: kunnan tukimuodot otettava huomioon haja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3217: kuormittajien vesiensuojeluvalmiuksia lisättä- jotta valtioneuvoston periaatepäätök-
3218: essä. Mikäli kaikille hajakuormittajille anne- sessä 6.10.1988 mainittujen maa- ja
3219: taan tukimuotoina lainoja, avustuksia ja vero- metsätalouden, karjatalouden, turve-
3220: helpotuksia vesiensuojelutyöhön tehdyistä in- tuotannon, turkistarhauksen ja kalan-
3221: vestoinneista ja muista aiheutuneista kustan- kasvatuksen vesiensuojelun vaatimusta-
3222: nuksista, päästään vesiensuojelussa lähemmäs son kiristyminen tullaan ottamaan huo-
3223: päätöksessä esitettyä tavoitetta. mioon näiden elinkeinojen verohe/po-
3224: tuksissa.
3225: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3226:
3227: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
3228: 1989 vp. 47
3229:
3230: Toivomusaloite n:o 43
3231:
3232:
3233:
3234:
3235: Ikonen: Toivakan ja Korpilahden aluepoliittisen vyöhykesijoi-
3236: tuksen muuttamisesta
3237:
3238:
3239: Eduskunnalle
3240:
3241: Aluepoliittisten vyöhykerajojen suuressa uu- Aluelakien tarkistamisen yhteydessä tehty
3242: distuksessa oikeudenmukaisuus ei toteutunut uudistus, jolla tavanomaisten laajennushank-
3243: kaikkien kuntien kohdalla. keiden tukeminen lopetettiin perusvyöhykkeel-
3244: Toivakan ja Korpilahden kunnissa oli vahvat lä III ja erityisesti A-tukialueella, oli virheelli-
3245: perustelut siirtyä luokasta 111 B luokkaan nen.
3246: 111 A. Näin ei käynyt. Kunnat kuuluvat edel- Edellä kerrotuo perusteella ehdotan edus-
3247: leen samaan vyöhykkeeseen Jyväskylän kau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3248: pungin ja sen ympäristökuntien kanssa, vaikka
3249: näiden kuntein asukkaiden tulo- ja koulutus-
3250: taso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3251: pi kuin Toivakassa ja Korpilahdella, joissa Toivakan ja Korpilahden kuntien vyö-
3252: kummassakin myös ikääntyneen väestön mää- hykerajojen muuttamiseksi II/ B:stä
3253: rä on keskitasoa suurempi. II/ A:han.
3254:
3255: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3256:
3257: Pirkko Ikonen
3258: 48 1989 vp.
3259:
3260: Toivomusaloite n:o 44
3261:
3262:
3263:
3264:
3265: Joenpalo: Teollisen rakentamisen liikevaihtoverotuskohtelusta
3266:
3267:
3268: Eduskunnalle
3269:
3270: Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on tämä työ työmaalla on vapaata liikevaihtove-
3271: hyväksytty 25.3.1987 dipl.ins. Olli Niemen väi- rosta. Tämä asettaa työmaalta tehtaisiin siirret-
3272: töskirja "lnput-Output Analysis of Building tävälle työlle 17-20 prosentin lisätuottovaati-
3273: Construction in Finland". Siinä Niemi esittää muksen, jotta tehtaat pystyisivät kilpailemaan
3274: talonrakennusalan ja kansantalouden riippu- työn saannista työmaalla tehtävän työn kanssa.
3275: vuussuhteita kuvaavan mallin, jonka avulla Koska monet työvaiheet on laadun kannalta
3276: voidaan määrittää rakennusalan muutosilmiöi- edullisempaa tehdä hyvissä tehdasolosuhteissa,
3277: den vaikutuksia kansantalouteen. koska ammattitaitoisesta rakennustyövoimasta
3278: Väitöskirjassa on selvitetty mm. liikevaihto- on varsinkin pääkaupunkiseudulla jatkuvasti
3279: veron vaikutuksia rakentamisen teollistami- pulaa ja koska rakennustarviketeollisuus työl-
3280: seen, rakentamisen kustannuksia, työllisyysvai- listää useilla paikkakunnilla tuhansia henkilöi-
3281: kutuksia sekä metalliteollisuuden ja rakentami- tä, ehdotan kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
3282: sen yhteyksiä. syttäväksi toivomuksen,
3283: Rakennustarviketeollisuus on monilla paik-
3284: kakunnilla merkittävä työllistäjä (esimerkiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3285: Forssan kaupungin 4 400 teollisesta työpaikas- teollisen rakentamisen asettamiseksi lii-
3286: ta on yli 2 000 rakennustarviketeollisuudessa). kevaihtoverotuksen osalta tasa-arvoi-
3287: Tällä hetkellä ei teollinen rakentaminen ole seen asemaan työmaalla tapahtuvan ra-
3288: tasa-arvoisessa asemassa työmaalla tapahtuvan kentamisen kanssa.
3289: rakentamisen kanssa, sillä pääurakoitsijan teet-
3290:
3291: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3292:
3293: Ilkka Joenpalo
3294: 1989 vp. 49
3295:
3296: Toivomusaloite n:o 45
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: Jokinen ym.: Tekstiili- ja vaatetusalan viennin edistämisestä
3302:
3303:
3304: Eduskunnalle
3305:
3306: Tekstiili- ja vaatetusalan työllisyys on jo tuonti on samanaikaisesti heikentänyt kilpailua
3307: vuosia ollut hyvin epävarmaa, ja jälleen näyt- omassa maassamme. Tämä puolestaan on joh-
3308: tää tilanne heikentyvän. Suomalaisten tuottei- tanut siihen, että näiden alojen teollisuus on
3309: den korkea tasokaan ei auta tämän alan kan- entistä enemmän riippuvainen Neuvostoliiton
3310: nalta tärkeässä itäviennissä, jota jatkuvasti ja muiden sosialististen maiden kanssa aikaan-
3311: rajoittaa se tosiasia, että riittävästi tuontia ei saaduista sopimuksista.
3312: ole löydetty. Koska suomalainen tekstiili- ja vaatetusteol-
3313: Tekstiili- ja vaatetusalalla on viennin jatku- lisuus tuottaa todella korkeatasoisia tuotteita,
3314: misessa kysymys tuhansien ihmisten työpai- jotka laatunsa puolesta ovat kilpailukykyisiä
3315: koista. Siitä syystä tämän alan vientiin tulisi kautta maailman, on vientimme kaikinpuoli-
3316: kiinnittää aivan erityistä huomiota, kun ulko- seen tehostamiseen aihetta kiinnittää todella
3317: maankaupastamme neuvotellaan ja päätetään. vakavaa ja vastuullista huomiota.
3318: Metalliteollisuuden ja laivanrakennusalan Öljyn hinnan alennukset vaikuttavat siihen,
3319: vientimme on neuvotteluissa ensimmäisellä ti- että vientimme alijäämäisyys yhä lisääntyy ja
3320: lalla, ja viimeaikaiset sopimukset ovat merkin- vaikuttaa näin ollen erityisesti tekstiiliteollisuu-
3321: neet hyvää työllisyyttä alalle. Mutta myös mui- den viennin jatkuvaan heikkenemiseen, ellei
3322: den alojen työllisyyden turvaaminen on tuiki ryhdytä ripeisiin toimiin tilanteen korjaamisek-
3323: tärkeä asia. si.
3324: Neuvostoliittoon ja sosialistisiin maihin on Edellä olevaan selvitykseen viitaten ehdo-
3325: viime vuosina toimitettu runsaasti tekstiili- ja tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
3326: vaatetusalan tuotteita, mutta viennin jatku- väksi toivomuksen,
3327: vuutta ei kuitenkaan ole saatu turvatuksi. Siksi
3328: tähän asiaan tulee kiinnittää vakava huomio. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3329: Maamme vaatetus- ja tekstiiliteollisuus on voi- menpiteisiin tekstiili- ja vaatetusalan
3330: nut toimia nimenomaan sosialistisiin maihin viennin turvaamiseksi ja työllisyyden
3331: suuntautuvan kaupan avulla. Toisaalta halpa- säilyttämiseksi näillä aloilla.
3332:
3333: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3334:
3335: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pauli Uitto
3336: Raila Aho Timo Laaksonen Pekka Leppänen
3337: Asko Apukka Pertti Lahtinen Claes Andersson
3338: Ensio Laine Esko Helle Vappu Säilynoja
3339: 50 1989 vp.
3340:
3341: Toivomusaloite n:o 46
3342:
3343:
3344:
3345:
3346: Jokinen ym.: Toimenpiteistä pääkaupunkiseudun kehityksen
3347: turvaamiseksi
3348:
3349:
3350: Eduskunnalle
3351:
3352: Valtiolla on julkilausuttuja tavoitteita kehi- osuutensa turvatakseen hankkineet maata. Tä-
3353: tysalueiden kehittämisestä, ja on säädetty myös mä on ennen kaikkea pääkaupunkiseudun on-
3354: eräistä toimista näiden tavoitteiden toteuttami- gelma, mutta samaa ilmenee muillakin paikka-
3355: seksi. Voidaan esittää erilaisia arvioita lakiin kunnilla.
3356: kirjoitettujen tavoitteiden toteuttamisesta, Helsingin kaupungin alueella rakentamaton-
3357: mutta oleellista kuitenkin on, ettei valtiolla ole ta yleis- ja asemakaavoihin sisältyvää maata
3358: julkilausuttuja tavoitteita pääkaupunkiseudun lienee noin kymmenen vuoden tuotantoon ny-
3359: kehittämisestä eikä liioin tietenkään lakiin kir- kyisellä vauhdilla. Ellei asumiseen osoiteta uu-
3360: joitettuja keinoja. Niinpä pääkaupunkiseutu sia alueita, mikä saattaa entistä enemmän koh-
3361: kehittyy markkinavoimien vaikutuksesta, kui- data vastustusta nykyisten asukkaiden pyrkies-
3362: tenkin niin, että asuntorakentamisen monopo- sä puolustamaan vielä rakentamattomia alueita
3363: lisoituminen ja rakentamisen kesto aika ajoin virkistys- ja ulkoilutarkoituksiin, siirtyy raken-
3364: johtavat kysyntähuippuihin, jolloin asuntojen taminen tämän jälkeen lähes tyystin Helsingin
3365: hinnat nousevat voimakkaasti. ulkopuolelle, jossa nytkin rakentaminen on
3366: Samalla tavoin kuin on jäänyt määrittele- voimakasta. Odotettavissa oleva väljyyskasvu
3367: mättä pääkaupunkiseudun asema, määrittele- merkinnee sitä, että tämä lisärakentaminen ei
3368: mättä on myös muiden merkittävien kaupunki- kuitenkaan kasvata Helsingin väkilukua, vaan
3369: seutujen kuten Turun tai Tampereen taikka lisärakentaminen suurelta osin korvaa väljyys-
3370: Helsingistä pohjoiseen pääradan varteen ideoi- kasvun.
3371: dun "nauhakaupungin" tavoitteet. Tonttimaan hinnan kurissa pitämiseksi, val-
3372: Valtion lainoittaman tuotannon (ja Helsin- tion lainoittaman tuotannon mahdollistamisek-
3373: gissä lisäksi HITAS-asuntojen) määrä on riittä- si myös kulkuyhteyksien kannalta edullisilla
3374: mätön huolehtimaan tarvittavasta markkina- alueilla ja kaupunkirakenteen järkeväksi kehit-
3375: mekanismin antamaa sosiaalisemmasta tuotan- tämiseksi on välttämätöntä, että yhteiskunta
3376: nosta. On välttämätöntä lisätä nopeasti valtion pakkolunastaa kaiken yhdyskuntarakentami-
3377: lainoitusta. Vuoden 1989 tulo- ja menoarviosta seen soveltuvan maan pääkaupunkiseudulla
3378: valtio ja eduskunnan enemmistö esimerkiksi sekä luonnollisten raideliikenneyhteyksien jat-
3379: tahallisesti jättivät asumisen määrärahat 0,5 kona näiden kuntien ulkopuoleltakin. Kehä
3380: miljardia markkaa pienemmiksi kuin mitä sa- III:n käyttäminen rajaukseen ei ole onnistunut,
3381: maan tulo- ja menoarvioon sisältyvät tavoitteet koska esim. Vantaalla merkittävä osa rakenta-
3382: edellyttäisivät. misesta luonnostaan tapahtuisi sen pohjoispuo-
3383: Nykyiset maanomistusolot ja valtion lainoit- lella.
3384: taman tuotannon ulkopuolisen raaka- ja tontti- Vastaavaa lunastusmenettelyä on sovelletta-
3385: maan säätelemätön hinnanmuodostuminen va myös muissa kasvavissa keskuksissa.
3386: ovat johtaneet kaupunkirakenteen hajaantumi- Jotta maan hinta pysyisi kohtuullisena, pak-
3387: seen, kun valtion lainoittaman asuntotuotan- kolunastuskorvauksena tulisi maksaa vain
3388: non tonttikustannuksia on kuitenkin pyritty maan nykyisen käytön mukaan eli siis useim-
3389: säätelemään. Kaupunkirakennetta on myös ha- missa tapauksissa metsän, pellon tai niityn
3390: jottanut se, että uudet rakennettavat alueet hinta eikä suinkaan niin kuin nyt, sen odotuk-
3391: ovat sijoittuneet sinne, mistä suurimmat raken- sen mukaan, että maan arvo nousee sen tulles-
3392: nuttaja- tai rakentajakonsernit ovat markkina- sa rakennettavaksi.
3393: 1989 vp. - TA n:o 46 51
3394:
3395: Lunastamisen tulee kohdistua alueisiin eikä Kun asunnon hinta määräytyy epätäydelli-
3396: yksittäisiin tontteihin, jolloin asuntotuotan- sesti toimivilla markkinoilla mm. aluesidonnai-
3397: toon tulevien tonttien ohella samalla kertaa suuden vuoksi, tulisi selvittää, voitaisiinko
3398: yhteiskunnalle otetaan myös muun rakentami- äkillisiä voimakkaita kustannusnousuja hidas-
3399: sen, liikennealueiden ja virkistyksen tarvitsema taa siten, että kunnilla olisi hallussaan jonkin-
3400: alue kokonaisuutena niin, että yksityinen määräinen asuntovarauma. Tämä kuitenkin
3401: maanomistus ei vaikuta alueen suunnitteluun saattaisi edellyttää sitä, että asuntotarve muu-
3402: ja toteutukseen. toin olisi kutakuinkin tyydytetty ja asuntopula
3403: Lunastaja voisi olla kunta ja pääkaupunki- poistettu.
3404: seudulla myös yhteistyövaltuuskunta. Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3405: toivomuksen,
3406: Koska kyse on laajoista lunastuksista, jotka
3407: alkavat tuottaa vasta vuosien kuluttua mm.
3408: tontinvuokrina ja kun tarkoituksen tulisi olla
3409: että hallitus valmistelisi ja antaisi
3410: se, että tontti vuokrataan asumiseen kohtuu-
3411: eduskunnalle pikaisesti esitykset
3412: 1) pääkaupunkiseudun väestön ja
3413: hinnalla, tulisi selvittää valtion osallistumista
3414: työpaikkojen kasvua koskevista tavoit-
3415: rahoitukseen. teista ja niiden toteuttamiseen tarvitta-
3416: Pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivän alu- vista keinoista;
3417: een kehittäminen edellyttää valtion voimakasta 2) valtion lainoittaman asuntotuotan-
3418: panosta raideliikenteen kehittämiseen, jotta non välittömästä ja voimakkaasta lisää-
3419: voidaan välttää koko maalle vahingollisen au- misestä - jäämättö odottamaan asun-
3420: toistumisen lisääntyminen. Vastaavaa tarvetta torahastosta tms. tehtävää päätöstä -
3421: esiintyy muuallakin. mm. pääkaupunkiseudulla ja muissa
3422: Tämän lisäksi on puututtava siihen, että kasvavissa keskuksissa;
3423: rakentaminen on alkaen rakennustarviketuo- 3) asuntotuotantoon ja muuhun yh-
3424: tannosta käytännössä hyvin pitkälle keskitty- dyskuntarakentamiseen tarvittavan
3425: nyt, eikä kilpailu siten oleellisesti vaikuta hin- maan ottamisesta yhteiskunnalle nykyi-
3426: toihin. Tarvitaan myös muita toimia, joilla sen käytön mukaisesta korvauksesta
3427: puututaan monopolisoituneeseen kehitykseen. pääkaupunkiseudun kunnissa ja valmis-
3428: Rakennusyhtiöt puolestaan turvaavat monopo- telun pohjalta tarkemmin määriteltävil-
3429: linomaisessa tilanteessa markkinaosuutensa lä alueilla näihin rajautuvissa kunnissa
3430: maanhankinnoilla. Itse rakentamisessa mono- ynnä muissa kasvavissa kunnissa;
3431: polisoituminen on torjuttavissa perustamalla 4) tarvittavasta valtionrahoituksesta
3432: kunnallisia tai kuntien yhteisiä rakennuttajayh- pääkaupunkiseudun raide/iikenteen ke-
3433: tiöitä. Rakennusyhtiöiden alueellisen monopo- hittämiseen ja maan lunastamiseen;
3434: litilanteen purkamiseksi kuntien on myös syytä sekä
3435: kaavoittaa vain omistamaansa maata, jolloin 5) toimenpiteistä rakennusalan ja ra-
3436: kunta voi paremmin valvoa hinta- ja kustan- kennustarvikealan monopolisoilumi-
3437: nuskehitystä. seen puuttumiseksi.
3438: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3439:
3440: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pauli Uitto
3441: Lauha Männistö Raila Aho Timo Laaksonen
3442: Pekka Leppänen Asko Apukka Pertti Lahtinen
3443: Claes Andersson Esko Helle Ensio Laine
3444: Vappu Säilynoja
3445: 52 1989 vp.
3446:
3447: Toivomusaloite n:o 47
3448:
3449:
3450:
3451:
3452: Jokiniemi ym.: Liperin kantokykyluokan muuttamisesta
3453:
3454:
3455: Eduskunnalle
3456:
3457: Liperin kunta on vuosittain määrätty 2. riä asukasta kohti vuoden 1988 verotuksessa.
3458: kantokykyluokkaan, vaikka se laskennallisesti Liperin kunnan velkaantuminen ja tiedossa
3459: aivan selvästi kuuluisi 1. luokkaan. Onhan se olevat huomattavat investoinnit sekä Pohjois-
3460: esim. viimeisessä verotuksessa asukasta kohti Karjalan Patteriston lakkauttaminen Ylämyl-
3461: lasketun veroäyrimäärän mukaan järjestykses- lyitä merkitsevät sitä, että kunnan taloudelliset
3462: sä 355. kunta. Eli Liperin jäljessä on vain 100 vaikeudet vain pahenevat. Veroäyrikertymään
3463: kuntaa. ei ole tiedossa mitään merkittävää parannusta,
3464: Liperin kunta on viime vuosina pahasti vel- pikemminkin Ylämyllyn varuskunnan supista-
3465: kaantunut. Kunnan taloudelliset vaikeudet joh- minen tulee vaikuttamaan päinvastoin.
3466: tuvat paljolti siitä, että Joensuun kaupungin Liperi voidaan hyvin perustellusti siirtää 1.
3467: läheisyys on "pakottanut" sen rakentamaan kantokykyluokkaan.
3468: palvelujaan tavallista korkeammalle tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3469: jotta se voisi kilpailla vetovoimasta kaupungin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3470: kanssa. Liperissä on kolme keskusta, jotka muksen,
3471: ovat melkoinen taloudellinen rasite.
3472: Liperin veroäyrimäärä on asukasta kohti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3473: pysynyt alhaisena, mihin on syynä pienipalk- Liperin kunnan kantokykyluokan siir-
3474: kaisten suuri määrä ja maatalouden suuri tämiseksi 2. kantokykyluokasta 1. kan-
3475: osuus väestöstä. Veroäyrimäärä on 30 246 äy- tokyky/uokkaan.
3476:
3477: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
3478:
3479: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist
3480: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
3481: 1989 vp. 53
3482:
3483: Toivomusaloite n:o 48
3484:
3485:
3486:
3487:
3488: Jouppila ym.: Lasta kotona hoitavan henkilön palkkauksen
3489: saattamisesta verovähennyskelpoiseksi
3490:
3491:
3492: Eduskunnalle
3493:
3494: Syntyvyys on maassamme hälyttävän alhai- Moni perhe haluaisikin hoitaa lapsensa koto-
3495: nen ja johtaa väestörakenteen pahenevaan vi- na. Kotihoidon tukea onkin lisätty. Mutta
3496: nosuuntaukseen siten, että lasten ja nuorten tämäkään ei vielä ole riittävää, sillä on perhei-
3497: ikäluokkien määrä vähenee vanhusten ikäluok- tä, jotka eri syistä eivät voi jäädä kotihoidon
3498: kien kasvaessa. Jotta väestön kehityksen vino- tuen varaan lastaan hoitamaan. Jotta soisimme
3499: suuntaus saadaan oikaistua, on raivattava pois kaikille perheille tasavertaiset mahdollisuudet
3500: kaikki ne esteet, joita perheillä on lapsilukunsa lastensa hoidon järjestämiseksi, olisi lasta ko-
3501: kasvattamisen tiellä. Tärkeimpiä näistä ovat tona hoitavan henkilön palkka saatava vähen-
3502: lasten päivähoitoon liittyvät ongelmat. tää verotuksessa. Tällöin perheet myös saatet-
3503: Hallitus on kyllä pyrkinyt pääsemään siihen taisiin tasavertaisiksi muiden työnantajien
3504: tavoitteeseen, joka vuoteen 1990 mennessä on kanssa, joilla on oikeus vähentää työntekijänsä
3505: asetettu, että jokaiselle alle 3-vuotiaalle taataan palkka verotuksessa. Tällöin olisi myös toteu-
3506: kunnallinen päivähoito. Tämä tavoite on kui- tettu todellinen valinnanvapaus lasten päivä-
3507: tenkin johtamassa siihen, että samanaikaisesti hoidon järjestelyissä. Samalla helpotettaisiin
3508: yli 3-vuotiaita uhkaa päivähoitopaikkojen me- paineita kunnalliseen päivähoitoon hakeutumi-
3509: netys. Päiväkotien rakentamista on vauhditet- sessa.
3510: tu, mutta samanaikaisesti on ongelmaksi synty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3511: nyt päiväkotihenkilökunnan pula niin, ettei jo taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3512: rakennettuja päiväkoteja ole voitu käynnistää. sen,
3513: Toisaalta päiväkotien lapsiryhmien kokoa on
3514: jouduttu suurentamaan, mikä luonnollisesti on että hallitus ryhtyisi toimiin kotona
3515: epäedullista lapsen sekä henkisen että fyysisen lasta hoitavan henkilön palkan saatta-
3516: kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. miseksi verovähennyskelpoiseksi.
3517: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
3518:
3519: Rötta Jouppila Kirsti Ala-Harja Sirkka-Liisa Anttila
3520: Tellervo Renko Eino Siuruainen Tuula Liunaiomaa
3521: Pirkko Ikonen Ole Wasz-Höckert Eeva Turunen
3522: Maunu J(obijoki Pirjo Rusanen Sakari Valli
3523: Kalle Röntynen Kauko Heikkinen Keijo Jääskeläinen
3524: Heikki A. Ollila Martti Tiuri Ritva Laurila
3525: Juhani Laitinen
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: 6 290280X
3531: 54 1989 vp.
3532:
3533: Toivomusaloite u:o 49
3534:
3535:
3536:
3537:
3538: Kalliomäki: Kuntien rakennusmaan hankinnan helpottamisesta
3539: pääkaupunkiseudulla verotuksellisin keinoin
3540:
3541:
3542: Eduskunnalle
3543:
3544: On arvioitavissa, että uuden asunnon ostajat suudeksi, jonka hankintamenosta yritykset voi-
3545: pääkaupunkiseudulla maksavat maanomistajil- vat vähentää osan veronalaisista tuloistaan.
3546: le, mm. rakennusliikkeille, tontinhintoina 1-2 Rakennusyritykset voivat siten lukea vaihto-
3547: miljardia markkaa vuodessa. omaisuudekseen myös hyvinkin kauan omista-
3548: Tontin osuus asunnon hinnasta kyseisissä mansa rakentamattomat maa-alueet. Yhteis-
3549: kunnissa on tällä hetkellä 15-40 UJo, joissakin kunnan kannalta maan hankinta vain siksi,
3550: harvoissa tapauksissa alle 10 %. että yrityksen tulosta voitaisiin verotuksessa
3551: Pelkästään rakennusliikkeillä on hallussaan tasata, ei liene erityisen järkevää toimintaa.
3552: pääkaupunkiseudulla sellaiset reservit kaavoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3553: tettua rakennusmaata, että niiden pikaisella tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3554: saattamisella asuntorakentamisen kohteeksi sen,
3555: voitaisiin paitsi helpottaa asuntopulaa myös
3556: kysyntäpaineiden kevenemisen kautta laskea että hallitus ryhtyisi pikaisiin veropo-
3557: tonttimaan reaalista hintatasoa. liittisiin tai muihin toimenpiteisiin, joil-
3558: Verouudistuksen myönteisestä kokonaisuu- la jo tehtyjen verotukse/listen ratkaisu-
3559: desta huolimatta on mm. rakennusyrityksille jen tehoa voitaisiin täydentää niin, että
3560: edelleen verotuksellisesti edullista säilyttää suu- rakennusyritysten ja muiden maan-
3561: ria maaomaisuuksia hallussaan ilman, että nii- omistajien intressit rakennusmaan saat-
3562: hin kohdistettaisiin rakennustoimenpiteitä. Ve- tamiseksi palvelemaan asuntotuotantoa
3563: rotuksessa yritysten liiketoimintaa varten pääkaupunkiseudulla kasvaisivat pa-
3564: hankkimat kiinteistöt katsotaan vaihto-omai- remmin kysyntää vastaaviksi.
3565:
3566: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
3567:
3568: Antti Kalliomäki
3569: 1989 vp. 55
3570:
3571: Toivomusaloite n:o 50
3572:
3573:
3574:
3575:
3576: Kankaanniemi ym.: Laktoosi-intoleranssista aiheutuvien kustan-
3577: nusten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
3578:
3579:
3580: Eduskunnalle
3581:
3582: Laktoosi-intoleranssi on yleistynyt viime mioon sairaudesta aiheutuvat selvät kustan-
3583: vuosina Suomessa. Tämä sairaus edellyttää nukset veronmaksajalle.
3584: huomattavia muutoksia ao. henkilön ruokava- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3585: lioon. Myös ruokakustannukset nousevat sai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3586: rauden johdosta tuntuvasti.
3587: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3588: Verotuksessa ei tällä hetkellä myönnetä mi- laktoosi-intoleranssin aiheuttamien ruo-
3589: tään vähennystä laktoosi-intoleranssin aiheut- kavaliomuutosten mukanaan tuomien,
3590: tamien lisäkustannusten johdosta. Tämä epä- sairauskuluihin verrattavien kustannus-
3591: kohta tulisi pikaisesti korjata ottamalla huo- ten ottamiseksi huomioon verotuksessa.
3592: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3593:
3594: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
3595: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
3596: Jorma Fred
3597: 56 1989 vp.
3598:
3599: Toivomusaloite n:o 51
3600:
3601:
3602:
3603:
3604: Kankaanniemi ym.: Dieselveron palauttamisesta ammattiautoili-
3605: jan työttömyysajalta
3606:
3607:
3608: Eduskunnalle
3609:
3610: Monet kuorma-autoilijat kärsivät ajojen perittävään veroon, jolloin veroa perittäisiin
3611: puutteesta jopa useiden kuukausien ajan vuo- vain silloin, kun on ajoja ja siis myös tuloja.
3612: sittain. Mm. kuluvana talvena on pohjoisessa
3613: Keski-Suomessa autoilijoiden työtilanne ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3614: erittäin heikko. Vaikka töitä ei ole eikä näin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3615: ollen tulojakaan synny, on autoilija-yrittäjien
3616: maksettava ns. dieselvero valtiolle.
3617: Olisi kohtuullista, että dieselveroa ei perittäi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3618: si ajalta, jonka auto seisoo ajojen puutteen dieselveron palautuksen järjestämiseksi
3619: vuoksi esimerkiksi yli kuukauden ajan. autoilija-yrittäjille siltä ajalta, jona hei-
3620: Tavoitteena tulisi olla siirtyminen nykyisestä dän autonsa on työn puuttumisen
3621: dieselverosta polttoaineen hinnan yhteydessä vuoksi seisomassa.
3622:
3623: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
3624:
3625: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Jorma Fred
3626: 1989 vp. 57
3627:
3628: Toivomusaloite n:o 52
3629:
3630:
3631:
3632:
3633: Kankaanniemi ym.: Pakokaasukatalysaattorien vapauttamisesta
3634: autoverosta
3635:
3636:
3637: Eduskunnalle
3638:
3639: Kemira Oy rakentaa Laukaan Vihtavuoreen jotta niiden käyttöönotto voisi tapahtua mah-
3640: autojen pakokaasujen puhdistukseen tarvitta- dollisimman laajasti.
3641: via katalysaattoreita valmistavaa tehdasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3642: Liikenteen nopea kasvu lisää jatkuvasti au- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3643: tojen aiheuttamia ilmansaasteita. Kotimainen muksen,
3644: katalysaattorituotanto on merkittävä ympäris-
3645: töpoliittinen hanke, jota tulee valtion toimen- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3646: pitein tukea kaikin mahdollisin tavoin. piteisiin kotimaisen pakokaasukataly-
3647: Valmistettavat katalysaattorit tulisi heti tuo- saattorituotteen vapauttamiseksi koko-
3648: tannon alusta alkaen vapauttaa autoverosta, naan autoverosta.
3649:
3650: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
3651:
3652: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
3653: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
3654: 58 1989 vp.
3655:
3656: Toivomusaloite n:o 53
3657:
3658:
3659:
3660:
3661: Kankaanniemi: Velkakirjoista ja asuntokaupoista perittävistä
3662: leimaveroista
3663:
3664:
3665: Eduskunnalle
3666:
3667: Nykyinen lainsäädäntö maaraa, että pank- tön kaupasta perittävä, käytännössä yleensä
3668: kien ja vakuutusyhtiöiden myöntämistä lai- kuuden prosentin leimavero ja velkakirjoista
3669: noista peritään valtiolle leimaveroa. Sen sijaan perittävä leimavero ovat huomattava lisärasite
3670: ulkomaiset luotot sekä rahoitusyhtiöluotot oman asunnon hankkijalle.
3671: ovat leimaverosta vapaat. Viimeksi mainitut Koko nykyinen leimaverokäytäntö tulisi pi-
3672: luottomuodot ovat viime vuosina kasvaneet kaisesti ottaa uudistamisen kohteeksi mm.
3673: voimakkaimmin. edellä mainittujen epäkohtien vuoksi.
3674: Voimassa olevaa leimaverokäytäntöä ei voi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3675: da pitää tasapuolisena. Laajentamalla leimave- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3676: rotus koskemaan myös ulkomaisia ja rahoitus-
3677: yhtiöluottoja syntyisi lisää luottoveropohjaa, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
3678: jolloin voitaisiin ensiasunnon hankkijat va- menpiteisiin velkakirjojen ja asunto-
3679: pauttaa sekä velkakirjojen että asuntokaupan kauppavelkakirjojen leimaverotuksen
3680: leimaverosta. Esimerkiksi omakotitalokiinteis- epäkohtien korjaamiseksi.
3681: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3682:
3683: Toimi Kankaanniemi
3684: 1989 vp. 59
3685:
3686: Toivomusaloite u:o 54
3687:
3688:
3689:
3690:
3691: Kankaanniemi: Sähkön kuluttajahintojen erojen tasaamisesta
3692:
3693:
3694: Eduskunnalle
3695:
3696: Sähkö on välttämätön hyödyke niin kotita- oikeudenmukaiseksi eri jakeluyhtiöiden ja
3697: louksille kuin maataloudelle ja muullekin yri- maan osien välillä ei ole riittävästi huolehdittu.
3698: tystoiminnalle koko maassa. Sähkön osuus Sähkön jakelukustannukset ovat luonnolli-
3699: näiden menoeränä on merkittävä. Kehitys- sista syistä erilaiset taajaan asutuilla alueilla ja
3700: alueilla ja muuallakin erityisesti harvaan asu- harvaan asutuilla seuduilla. Kansalaisten, maa-
3701: tuilla alueilla sähkömenojen merkitys on varsin talouden ja yritystoiminnan tasa-arvoisen ase-
3702: suuri, mikä johtuu osin siitä, että sähkön man turvaamiseksi tulisi pikaisesti selvittää
3703: kuluttajahinnat ovat huomattavan korkeita. mahdollisuudet sähkön kuluttajahintojen ero-
3704: jen supistamiseksi.
3705: Eteläisessä osassa maata kylmä ja pimeä
3706: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3707: vuodenaika on lyhyempi kuin pohjoisempana.
3708: Tämä osaltaan lisää sähkön käytön tarvetta ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3709: sen aiheuttamia kustannuksia kehitysalueilla.
3710: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3711: Maamme eri osien sähköistämisessä valtio sähkön kuluttajahintojen kohtuutto-
3712: on ollut merkittävällä tavalla mukana. Sen man suurien alueellisten erojen !osaa-
3713: sijaan sähkön kuluttajahintojen tasaamisesta miseksi.
3714: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3715:
3716: Toimi Kankaanniemi
3717: 60 1989 vp.
3718:
3719: Toivomusaloite n:o 55
3720:
3721:
3722:
3723:
3724: Kohijoki ym.: Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi tehtyjen
3725: lahjoitusten verovähennysoikeuden palauttamisesta
3726:
3727:
3728: Eduskunnalle
3729:
3730: Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh- tyksin annettu oikeus verovähennykseen. Esi-
3731: tyjen lahjoitusten verovähennysoikeus on pois- merkiksi sotainvalidien ja heidän vanhuuden-
3732: tettu 1.1.1989 lukien. Tämän vuodesta 1944 huoltonsa hyväksi kertyi vuonna 1987 verovä-
3733: lähtien voimassa olleen verovähennysoikeuden hennykseen oikeuttavia lahjoituksia 2,4 mil-
3734: lakkaaminen merkitsee sotainvalidien, sotales- joonan markan arvosta. Toisaalta on edelleen
3735: kien ja veteraanien hyväksi tehtävän vapaaeh- nähtävissä varsin mittava huollon ja tuen tar-
3736: toisen huoltotyön edellytysten kaventumista. ve, sillä maassamme on keskuudessamme vielä
3737: Lahjoituksiin perustuvalla huoltotyöllä on noin 300 000 sotiemme veteraania, joista so-
3738: voitu ratkaisevalla tavalla paikata niitä aukko- tainvalideja on yli 42 000, sekä yli 20 000
3739: ja, joita sotainvalidien, sotaleskien, veteraa- sodassa kaatuneiden ja sotainvalidien leskeä.
3740: nien ja heidän perheidensä sosiaali- ja tervey-
3741: denhuollon turvassa on ollut ja edelleen erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3742: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3743: täin lukuisissa yksittäistapauksissa on.
3744: muksen,
3745: Suoranaisen taloudellisen tuen lisäksi on lah-
3746: joitusvaroilla voitu muun muassa järjestää
3747: kuntoutusta, rahoittaa sotainvalidien hoitolai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3748: toksien rakentamista ja niiden välinehankinto- piteisiin sodasta kärsimään joutuneiden
3749: ja, tukea asuntojen korjausta ja asuntojen hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovä-
3750: hankintaa sekä ylläpitää sotilasvammakor- hennysoikeuden palauttamiseksi taikka
3751: vauksia koskevaa neuvontaa. vastaavan tuen järjestämiseksi muulla
3752: Edellä kerrottua yhteiskunnan kannalta tär- tavalla käytettäväksi sotainvalidien, so-
3753: keää avustustoimintaa on huomattavasti kan- taleskien, veteraanien ja heidän omais-
3754: nustanut ja lisännyt lahjoittajille määräedelly- tensa huoltotyöhön.
3755: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
3756:
3757: Maunu Kohijoki Tuula Linnainmaa Päivi Varpasuo
3758: Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen Martti Korkia-Aho
3759: Tauno Valo Timo Roos Aino Pohjanoksa
3760: Einari Nieminen Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
3761: 1989 vp. 61
3762:
3763: Toivomusaloite n:o 56
3764:
3765:
3766:
3767:
3768: Kohijoki ym.: Ympäristönsuojeluinvestointien liikevaihtoveron
3769: poistamisesta
3770:
3771:
3772: Eduskunnalle
3773:
3774: Nykyään ympäristönsuojelun nähdään yri- lun ohjauskeinoista käyttökelpoisiksi ovat
3775: tyksissä kuuluvan kiinteänä osana yritystoi- osoittautuneet kannustukseen pyrkivät verohel-
3776: mintaan. Yrityksen teollisen toiminnan jatku- potukset. Ympäristönsuojeluinvestointien liike-
3777: minen kuitenkin edellyttää, että toiminta on vaihtoveron poistamisella edistetään ympäris-
3778: kannattavaa. Vain kannattava yritys voi to- töystävällisiä ratkaisuja teollisuudessa, muussa
3779: teuttaa ne toimet, jotka tarvitaan ympäristön elinkeinotoiminnassa ja liikenteessä.
3780: tilan parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Pää-
3781: omasijoitukset ympäristönsuojeluun poikkea- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3782: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3783: vat tuotannollisista investoinneista siinä, ettei
3784: muksen,
3785: niistä koidu yritykselle tuottoa, vaan pääosin
3786: rahassa mittaamatonta hyötyä.
3787: Teollisuuden panostusta sekä vesi- että ilma- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3788: kuormituksen vähentämiseksi on edelleen kan- piteisiin ympäristönsuojeluinvestointien
3789: nustettava. Verotuksellisista ympäristönsuoje- liikevaihtoveron poistamiseksi.
3790:
3791: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
3792:
3793: Maunu Kohijoki Raila Aho Raimo Vuoristo
3794: Timo Laaksonen Timo Roos Kauko Juhantalo
3795: Heikki Rinne Mikko Elo Einari Nieminen
3796: Kalevi Lamminen
3797: 62 1989 vp.
3798:
3799: Toivomusaloite n:o 57
3800:
3801:
3802:
3803:
3804: Kohijoki ym.: Auto- ja moottoripyöräveron alentamisesta
3805:
3806:
3807:
3808: Eduskunnalle
3809:
3810: Autojen määrän ja käytön nopea lisääntymi- auton ja liian usein aivan liian vanhan auton
3811: nen on yllättänyt Suomessa suunnittelijat ja hankintaan sen vuoksi, että meillä Suomessa
3812: muut ennustajat. Jo kaksi vuotta sitten oli autot ovat hirmuisen kalliita ankaran autove-
3813: henkilöautojen määrä asukaslukuun suhteutet- ron takia. Niinpä esimerkiksi jonkin keskihin-
3814: tuna Suomessa yhtä suuri kuin Englannissa eli taisen eli noin 90 000 markkaa maksavan au-
3815: yksi henkilöauto 3,2 asukasta kohti. ton hinnasta jokseenkin puolet on veroja ja
3816: Ongelmatonta nopea autoistuminen ei suin- maksuja valtiolle. Kovin monesta tämä tuntuu
3817: kaan ole ollut eikä ole. Ongelmiksi ovat muo- aivan hirmuiselta: kun esimerkiksi työnteolla
3818: dostuneet muun ohella ihmisten turvattomuus ansaituilla ja jo kertaalleen verotetuilla varoilla
3819: liikenteessä sekä liikenteestä aiheutuvat ilman maksetaan auton hintaa, niin menee joka toi-
3820: laadun pilaantuminen ja muut ympäristöhai- nen markka valtiolle. Tuntuvasti autoveroa
3821: tat. Näitä tässä mainittuja haittoja aiheutuu alentamalla voitaisiin merkittävästi jouduttaa
3822: paljolti verotuksellisista syistä. yli-ikäisten autojen poistumista käytöstä. Au-
3823: tokanta uudistuisi ja ihmisten turvallisuus li-
3824: Yksi turvallisemman liikenteen este Suomes- sääntyisi.
3825: sa on nykyinen ankara verotus. Sen vaikutuk-
3826: set tuntee oikeastaan koko kansa. Mutta hen- Ankarasta autoverosta aiheutuva epäkohta
3827: kilökohtaisesti ankaran verotuksen vaikutukset on myös se, että autojen turvalaitteiden käyt-
3828: tuntee jo nyt yli puolet Suomen kansasta eli ne töönotto ei pääse yleistymään. Turvallisuutta
3829: yli 2,6 miljoonaa suomalaista, jotka omistavat välittömästi edistäviä lisälaitteita ovat muun
3830: ajokortin. Suomessa auton hankkimiseen ja lisäksi autojen jarrujen lukkiutumisen estävät
3831: auton käyttöön sälytetyt verot ja maksut ovat laitteet. Jos niiden hinnan verran alennettaisiin
3832: jo ajat sitten olleet ja ovat edelleen maailman autoveroa, niin ne yleistyisivät nopeasti ja
3833: huippuluokkaa. Mutta niinpä sitten tieliiken- turvallisuus liikenteessä lisääntyisi ja liikenne-
3834: teen tuotolla onkin voitu rahoittaa erittäin onnettomuuksista aiheutuvat menetykset vähe-
3835: merkittävästi monia muita kuin tieliikenteen nisivät.
3836: aiheuttamia menoja. Vain noin yksi kolmasosa
3837: tieliikenteen tuotosta nykyisinkin käytetään tie- Puhtaan ilman ja puhtaan ympäristön hy-
3838: verkoston kehittämiseen ja kunnossapitoon. väksi voidaan myös työskennellä verotukselli-
3839: sin keinoin. Näitä keinoja olisi nyt käytettävis-
3840: Ankara ja jopa kohtuuttoman korkeaksi sä. Niitä tulisi viipymättä nyt käyttää, kun
3841: sanottu autovero (auto- ja moottoripyörävero) autoveroa alentamalla riittävästi voitaisiin saa-
3842: voi olla turvallisemman liikenteen esteenä eri da käyttöön katalyyttisellä pakokaasujen puh-
3843: tavoin. Ankaran autoveron takia meillä Suo- distusmenetelmällä ja -tekniikalla varustettuja
3844: messa yli-ikäiset ja turvallisuusvarustukseltaan autoja.
3845: puutteelliset autot poistuvat käytöstä liian hi-
3846: taasti. Kun auton ajokortti nykyisin hankitaan Vaikka autoveron alentaminen aluksi vähen-
3847: yleensä heti 18-vuotiaana, pyritään hyvin pian täisi valtion verokertymää, palautuisi se nope-
3848: sen jälkeen hankkimaan myös auto. Mutta asti autokannan lisääntymisen myötä. Mutta
3849: kovin usein on tuossa iässä tyydyttävä vanhan sitäkin merkittävämpää olisi ihmisten turvalli-
3850: 1989 vp. - TA n:o 57 63
3851:
3852: suuden lisääntyminen sekä ilman ja ympäristön että hallitus ryhtyisi joutuisasti toi-
3853: säästyminen saasteilta. menpiteisiin auto- ja moottoripyöräve-
3854: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- ron a/entamiseksi.
3855: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3856: sen,
3857:
3858: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
3859:
3860: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Raila Aho
3861: Timo Roos Kauko Juhantalo Mikko Elo
3862: Einari Nieminen Kalevi Lamminen
3863: 64 1989 vp.
3864:
3865: Toivomusaloite n:o 58
3866:
3867:
3868:
3869:
3870: Koistinen ym.: Laktoosi-intoleranssista aiheutuvien kustannus-
3871: ten verovähennyskelpoisuudesta
3872:
3873:
3874: Eduskunnalle
3875:
3876: Laktoosi-intoleranssi on viime aikoina yleis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3877: tynyt Suomessa valtavasti. Ruokavalioon tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3878: sairaus vaikuttaa siihen sairastuneelle huomat-
3879: tavasti mm. ruokakustannusten nousuna.
3880: Verotuksessa ei vielä myönnetä mitään vä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
3881: hennyksiä laktoosi-intoleranssin aiheuttamien menpiteisiin laktoosi-intoleranssista ai-
3882: lisäkustannusten johdosta. Nuo veronmaksa- heutuvien sairauskuluihin verrattavien
3883: jalle aiheutuvat lisäkustannukset tulisi kuiten- kustannusten ottamisesta huomioon ve-
3884: kin ottaa verotuksessa huomioon. rotuksessa.
3885: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3886:
3887: Annikki Koistinen Einari Nieminen
3888: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
3889: 1989 vp. 65
3890:
3891: Toivomusaloite n:o 59
3892:
3893:
3894:
3895:
3896: Koistinen ym.: Invalidien autoveron palautuksen tason korotta-
3897: misesta
3898:
3899:
3900: Eduskunnalle
3901:
3902: Itsenäisesti toimivalle ja liikkumiseen pyrki- Invalidi ei voi käyttää turvallisuudeltaan
3903: välle invalidille auto on välttämätön apuneuvo. heikkotasoisia autoja. Liikkuminen olisi silloin
3904: Auton avulla muuten liikuntakyvytön voi käy- sekä hänelle että muille teiden käyttäjille vaa-
3905: dä työssä, osallistua opiskeluun ja muuhunkin rallista. Turvallisuuden vuoksi olisikin korotet-
3906: yhteiskunnan toimintaan. Sen tähden auton tava autoveron palautustasoa tai muuten kor-
3907: hankkiminen olisi tehtävä mahdollisimman vattava invalideille auton hankinnan yhteydes-
3908: edulliseksi invalideille. sä tuo autoveron palautuksen osuus.
3909: Autoverolaki antaa invalideille mahdollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3910: den hakea takaisin omasta autostaan maksetun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3911: veron. Tämä veronpalautus on kuitenkin rajoi- muksen,
3912: tettu liian pieneen markkamäärään, jota ei ole
3913: nostettu samaan tahtiin kuin autojen hinnat että hallitus ryhtyisi toimiin invali-
3914: ovat nousseet. Tämän seurauksena auton dien autoveron pa/autuksen korottami-
3915: hankkiminen on muodostunut kaiken aikaa seksi tai autoveron osuuden korvaami-
3916: yhä vaikeammaksi. seksi muulla tavoin auton hankinnan
3917: yhteydessä.
3918: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
3919:
3920: Am1~kki Koistinen Pirkko Ikonen Kalle Röntynen
3921: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
3922: 66 1989 vp.
3923:
3924: Toivomusaloite n:o 60
3925:
3926:
3927:
3928:
3929: Koistinen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta pienyrityksiltä
3930:
3931:
3932: Eduskunnalle
3933:
3934: Pienyrittäjät joutuvat kilpailemaan työssään ta. Se parantaisi ratkaisevasti esim. monen
3935: erikoistuneen ja automatisoituneen suurtuotan- kotiteollisuustuotteita valmistavan yms. yrityk-
3936: non kanssa. Pienyrittäjien on vaikea edes koh- sen toimintamahdollisuuksia. Lisäksi edellä
3937: tuullisesti selviytyä tuossa kilpailussa. mainitun kaltaiset yritykset tarjoavat kaivattua
3938: Kun pienyrittäjyys perustuu hyvin suurelta osa-aikatyötä monelle ihmiselle.
3939: osin ihmisten tekemään työhön, siinä on vai-
3940: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3941: kea saada aikaan kustannussäästöjä. Liian
3942: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3943: usein pienyrittäjät jäävät suurten jalkoihin ja
3944: muksen,
3945: kuitenkin on monia aloja, joilla voitaisiin tar-
3946: jota pienyrittäjille alihankkijoina monia kipe-
3947: ästi tarvittavia työpaikkoja. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3948: Pienyrittäjien aseman parantamiseksi tulisi liikevaihtoveron poistamiseksi pienyri-
3949: liikevaihtovero poistaa heidän työnsä tuotteil- tyksiltä.
3950: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
3951:
3952: An~ikki Koistinen Pirkko Ikonen Kalle Röntynen
3953: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
3954: 1989 vp. 67
3955:
3956: Toivomusaloite n:o 61
3957:
3958:
3959:
3960:
3961: Koistinen ym.: Yritystoiminnan tukemisesta kehitysalueilla
3962:
3963:
3964: Eduskunnalle
3965:
3966: Teollisuuden ja muittenkin elinkeinojen pii- daan vaikuttaa alueelliseen kehitykseen ja tur-
3967: rissä tapahtunut ja edelleen jatkuva rakenne- vata siten tarpeellisen runkoasutuksen elinmah-
3968: muutos on heikentänyt aluepoliittisten toimen- dollisuudet sekä säilyttää väestö harvaan asu-
3969: piteiden vaikutusta. Tätä kuvaa esim. kehitys- tuilla seuduilla. Näillä toimenpiteillä on oma
3970: alueilta jo vuosia jatkunut muuttoliike. Työt- merkityksensä myös terveelle väestöpohjan li-
3971: tömyysluvut ovat myös voimakkaasta muutto- säämiselle kehitysalueilla.
3972: liikenteestä huolimatta varsin korkeita; erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3973: sesti Kainuun alueella. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3974: Kuntien ja alueitten omat toimenpiteet eivät muksen,
3975: yksin riitä pysäyttämään kehityksen suuntaa,
3976: vaan nyt ovatkin kaikki sellaiset toimenpiteet, että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
3977: joilla voidaan turvata määrällisesti nykyiset hankintojen suuntaamiseksi kehitys-
3978: työpaikat sekä luoda uusia, välttämättömiä. alueille sekä niihin liittyvän tuotanto-
3979: Valtion oma hankintatoimi on määrällisesti toiminnan kehittämiseksi ja uusien yri-
3980: merkittävä. Sen alueellisella ohjaamisella voi- tysten luomiseksi kehitysmaakuntiin.
3981: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
3982:
3983: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
3984: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
3985: Sirkka-Liisa Anttila
3986: 68 1989 vp.
3987:
3988: Toivomusaloite n:o 62
3989:
3990:
3991:
3992:
3993: Korkia-Aho: Kotimaisen energian käytön lisäämisestä
3994:
3995:
3996: Eduskunnalle
3997:
3998: Kunta on tehnyt IVO Oy:lle aloitteen 150 kaikki aineelliset yms. edellytykset ovat ole-
3999: MW :n turvevoimalan rakentamisesta Veteliin massa.
4000: Patanan tekojärven rannalle. Vetelissä ja ym- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4001: päristökunnissa on varsin mittavat käyttökel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4002: poiset turvevarat. Turvevarojen hyödyntämi- sen,
4003: nen ei ole tällä hetkellä mahdollista pitkien
4004: kuljetusmatkojen vuoksi. Veteli ympäristöi- että hallitus tukisi edelleen kotimai-
4005: neen on Vaasan läänin reuna-aluetta, joka sen energian hyödyntämistä ja että lähi-
4006: yleensä tahtoo jäädä julkisenkin vallan toimen- tulevaisuudessa Veteliin rakennettaisiin
4007: piteiden ulkopuolelle. Tehdyissä selvityksissä /VOn toimesta 150 MW:n turvevoima-
4008: la.
4009:
4010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4011:
4012: Martti Korkia-Aho
4013: 1989 vp. 69
4014:
4015: Toivomusaloite n:o 63
4016:
4017:
4018:
4019:
4020: Kortesalmi ym.: Vammaisperheen kotiapulaisen palkkakustan-
4021: nusten verovähennyskelpoisuudesta
4022:
4023:
4024: Eduskunnalle
4025:
4026: Pienten ja taloudellisesti huonossa asemassa vallan on puolestaan taattava kunnille mahdol-
4027: olevien kuntien resurssit esim. korkeatasoisten lisuudet sosiaalihuollon toteuttamiseen samoin
4028: kuntoutuspalvelujen järjestämiseen ovat toiset perustein kautta koko maan.
4029: kuin suurten ja vakavaraisten kuntien. Sitä Vammaisten lasten perheiden taloudelliseen
4030: vaikeuttaa vielä se, että kunnissa ei kukaan asemaan on vaikutettava myös veroteknisin
4031: vastaa kuntoutuksen kokonaisuudesta. Van- keinoin.
4032: husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ko-
4033: tihoidontuen myöntämis- ja maksukäytäntö on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4034: esimerkki taloudellisten tukitoimien eriarvoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4035: suudesta. muksen,
4036: Vammaisten oikeuksien ja tasa-arvon toteu-
4037: tuminen ei missään olosuhteissa saa olla riip- että vammaisperheiden kotiapulaisen
4038: puvainen heidän asuinpaikastaan. Kuntien vel- palkkakustannusten täysimääräinen ve-
4039: vollisuus on järjestää vammaishuolto siten, rovähennysoikeus hyväksyttäisiin pikai-
4040: että alueelliset eriarvoisuudet poistuvat. Valtio- sesti.
4041:
4042: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
4043:
4044: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
4045: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
4046:
4047:
4048:
4049:
4050: 7 290280X
4051: 70 1989 vp.
4052:
4053: Toivomusaloite n:o 64
4054:
4055:
4056:
4057:
4058: Kortesalmi ym.: Maatalouskoneiden pitkäaikaiskäytön tukemi-
4059: sesta verohelpotuksin
4060:
4061:
4062: Eduskunnalle
4063:
4064: Maatalouden merkitys sekä ravinnon tuotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4065: jana että työnantajana on kiistattoman tärkeä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4066: Kuitenkin jo vuosien ajan on maataloudessa muksen,
4067: esiintynyt nurjaa kehitystä, joka aikaansaa
4068: maaseudun autioitumista ja toisaalta turhaa että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
4069: ylituotantoa. verohelpotuksin luettaisiin niitä viljeli-
4070: Verotus suosii kalliita koneinvestointeja. Tä- jöitä, jotka käyttävät vanhoja, hyvä-
4071: män johdosta monet maatilat ylivelkaantuvat kuntoisia ja hyvin huollettuja maata-
4072: ja suuri osa maanviljelijäväestöstä joutuu louskoneita turvautumatta vähän väliä
4073: muuttamaan kaupunkeihin. suurien ja kalliiden koneiden ostoon
4074: pelkästään verotuksen vuoksi.
4075: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
4076:
4077: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
4078: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
4079: 1989 vp. 71
4080:
4081: Toivomusaloite n:o 65
4082:
4083:
4084:
4085:
4086: Kortesalmi ym.: Metsätuhojen vakuutusmaksujen verovähennys-
4087: kelpoisuudesta
4088:
4089:
4090: Eduskunnalle
4091:
4092: Metsätalouden verotus on viimeisinä vuosi- sin on jatkuvasti lisääntyvän ulkoilun ja retkei-
4093: kymmeninä jatkuvasti ollut kiristymään päin. lyn tuoma tulipalon vaara. Toinen tuhotekijä
4094: Metsätalouden harteille on sysätty useita uusia on lisääntynyt hirvikanta, joka saattaa aiheut-
4095: maksuja ja hoitovelvoitteita. Metsästä saatavat taa laajoja taimistovahinkoja. Muita metsiäm-
4096: hakkuutulot vaihtelevat kantohinnan tason me uhkaavia vahinkoja ovat myrsky-, lumi- ja
4097: heilahtelujen mukaan vuosittain melkoisesti. jyrsijöiden aiheuttamat tuhot sekä sienitaudit.
4098: Lisäksi viime vuosina metsiemme tuottoa ovat Voidaankin syystä todeta, että vastuuntuntoi-
4099: tuntuvasti alentaneet ulkomailta kulkeutuvat nen metsänomistaja on tänä päivänä pakotettu
4100: ilmansaasteet. Tämän takia mesätalouden har- ottamaan vakuutuksen metsälleen.
4101: joittajien tulisi voida vähentää verotuksessaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4102: kaikki metsästä aiheutuvat kustannukset. Yksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4103: tällainen välttämätön verovähennyskelpoiseksi muksen,
4104: hyväksyttävä menoerä on metsän vakuuttami-
4105: sesta aiheutuva vakuutusmaksu. että hallitus ryhtyisi toimiin metsätu-
4106: Metsävakuutus on nykyaikana välttämätön- hojen vakuutusmaksujen saamiseksi ve-
4107: tä, sillä metsiä uhkaavat monet tuhot. Vaaralli- rovähennyskelpoisiksi.
4108:
4109: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4110:
4111: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
4112: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
4113: 72 1989 vp.
4114:
4115: Toivomusaloite n:o 66
4116:
4117:
4118:
4119:
4120: Kärhä: Verotusmenettelyn epäkohtien korjaamisesta
4121:
4122:
4123: Eduskunnalle
4124:
4125: Eduskunta sääti kuluvan vuoden alussa voi- maan muun muassa leimaverokysymyksiä ja
4126: maan tulleet verolait. Vaikka verolait hyväk- erilaisia omistusjärjestelyjä.
4127: syttiin vain yksivuotisina, oli ne tarkoitettu Eri puolilla maata noudatettava verotusme-
4128: pysyviksi laeiksi ja niiden sisältämien periaat- nettelyn kirjavuus on yksi epäkohdista, joka
4129: teiden on määrä olla voimassa jatkuvasti. olisi niinikään parannettavissa verotusmenette-
4130: Verouudistuksen voimaan tullessa ei kuiten- lyä koskevilla, ajan tasalla olevilla ja yhden-
4131: kaan käsitelty verotusmenettelyä koskevien mukaisilla ohjeilla.
4132: säännösten uudistamista. Nykyiset säännökset
4133: ovat näin ollen jälkeenjääneitä, ja tämän lisäk- Itse asiassa verotusmenettelyssä on havaitta-
4134: si ne ovat jatkuvasti olleet puutteellisia ja vissa monia epäkohtia, jotka heikentävät kan-
4135: epäselviä ja aiheuttaneet verovelvollisille ennal- salaisten oikeusturvaa ja heidän luottamustaan
4136: ta arvaamattomia ja ikäviä yllätyksiä. yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Tästä
4137: Nykyisten verotusmenettelysäännösten epä- ovat osoituksena eduskunnan oikeusasiamie-
4138: kohtina on koettu muun muassa TVL:n ja helle ja oikeuskanslerille vuosittain tulevien
4139: EVL:n soveltamisrajojen epäselvyys. Näiden verohallintoon kohdistuvien kantelujen mää-
4140: kahden lain soveltamisrajoja olisikin mitä pi- rät.
4141: kimmin selkeytettävä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
4142: Epäkohtia ovat myös jälkiverotuksen ja vali- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4143: tusmenettelyn kohtuuton hitaus, samoin vero-
4144: velvolliselle sälytetty yksipuolinen näyttövel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4145: vollisuus ja siihen liittyvät verottajan laajat verotusmenettelyä koskevien säädösten
4146: tulkintamahdollisuudet. uudistamiseksi, jotta verohallinnon
4147: Mahdollisuus saada ennakkopäätöksiä kes- epäkohdat korjaantuisivai ja verovel-
4148: kusverolautakunnalta pitäisi laajentaa koske- vollisen oikeusturva parantuisi.
4149: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
4150:
4151: Lea Kärhä
4152: 1989 vp. 73
4153:
4154: Toivomusaloite n:o 67
4155:
4156:
4157:
4158:
4159: Kärhä: Jätteiden hyötykäyttöinvestointien verovähennyskelpoi-
4160: suudesta liikevaihtoverotuksessa
4161:
4162:
4163: Eduskunnalle
4164:
4165: Jätteiden hyödyntämisen laaja kansantalou- taan, ja taloudelliset edellytykset alan kehittä-
4166: dellinen, ympäristönsuojelullinen ja työllistävä misen vaatimiin investointeihin puuttuvat täy-
4167: merkitys tunnustetaan Suomessa jo laajalti. sin.
4168: 1.4.1979 voimaan tulleeseen jätehuoltolakiin Jätehuoltolain hengen mukaisesti olisi yh-
4169: liittyy velvoite (2 ja 18 §) jätteiden hyötykäy- teiskunnallisesti arvokas jätteiden kierrätys
4170: töstä. saatava käyntiin, ja yksi keino tähän olisi
4171: Jätteiden keräystoiminta hyötykäyttöön toi- jätteiden hyödyntämiseen käytettävien inves-
4172: mii valtaosin pienten perheyritysten varassa ja tointien ja ostomenojen vähennyskelpoisuuden
4173: on tyypillistä pienyritystoimintaa. Näistä yri- toteuttaminen liikevaihtoverotuksessa.
4174: tyksistä löytyy alalla vaadittava käytännön tai- Edellä mainitun perusteella ehdotan kun-
4175: totieto ja kokemus hyödyntämiskelpoisten jä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4176: teraaka -aineiden talteenottamiseksi. muksen,
4177: Esteenä tehokkaalle talteenotolle ovat jäte-
4178: raaka-aineiden alhaiset hinnat, jotka eivät aina että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4179: peitä edes keräystoiminnasta aiheutuneita kus- jätteiden hyödyntämiseen käytettävien
4180: tannuksia, jolloin alan toimintaedellytykset investointien ja ostomenojen vähennys-
4181: muodostuvat erittäin vaikeiksi. Yritykset jou- oikeuden toteuttamiseksi liikevaihtove-
4182: tuvat jatkuvasti kamppailemaan olemassaolos- rotuksessa.
4183:
4184: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
4185:
4186: Lea Kärhä
4187: 74 1989 vp.
4188:
4189: Toivomusaloite n:o 68
4190:
4191:
4192:
4193:
4194: Kääriäinen ym.: Ylä-Savon Instituutin toiminnan tukemisesta
4195:
4196:
4197: Eduskunnalle
4198:
4199: Ylä-Savon Instituutti toimii valtiovallan, se määräraha on jo nykyisellään riittämätön
4200: Ylä-Savon kuntien ja Kuopion läänin kehittä- toiminnan myönteisen jatkumisen kannalta.
4201: mismäärärahan tuella. Se tekee Ylä-Savon elin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4202: keinotoiminnan ja kaikinpuolisen kehittämisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4203: kannalta perustavaa laatua olevaa tutkimus- muksen,
4204: työtä.
4205: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4206: Kuluvan vuoden budjetissa on Ylä-Savon turvatakseen Ylä-Savon Instituutin
4207: Instituutille osoitettu 330 000 markkaa, mutta myönteisen kehityksen myös jatkossa.
4208: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
4209:
4210: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Kari Rajamäki
4211: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Tykkyläinen
4212: Juhani Laitinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala
4213: Esko Jokiniemi Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki
4214: Matti Väistö Tellervo Renko Juhani Alaranta
4215: 1989 vp. 75
4216:
4217: Toivomusaloite n:o 69
4218:
4219:
4220:
4221:
4222: Laine ym.: Valtiojohtoisen telakkayhdistyksen perustamisesta
4223:
4224:
4225: Eduskunnalle
4226:
4227: Suomalaisen telakkateollisuuden rakenne- ottaa vastaan uusia laivatilauksia ja erikois-
4228: muutoksen myötä ovat tuhannet työläiset ja alusten tilauksia? Miten sellaisessa tilanteessa
4229: toimihenkilöt menettäneet työpaikkansa. Vuo- turvattaisiin Suomen ja Neuvostoliiton talous-
4230: desta 1982 lähtien on telakoiden henkilöstön suhteiden kehittäminen?
4231: määrä pudonnut yli 8 OOO:Ila. Telakoiden uudessa keskittämisvaiheessa tu-
4232: Puoli vuotta sitten oli Suomen telakoiden lisi vakavasti harkita valtiojohtoisen telakka-
4233: tilauskanta Länsi-Euroopan maiden paras, ja yrityksen perustamista ja siten varmistaa Neu-
4234: eräät Länsi-Euroopan asiantuntijatahot ovat vostoliiton talouskehityksen myötä avautuvat
4235: arvioineet uuden nousukauden olevan edessä. uudet kehittämismahdollisuudet ja niiden hy-
4236: Tästä huolimatta Suomessa on tehty suunnitel- väksikäyttö.
4237: mia uusista supistuksista telakkateollisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4238: piirissä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4239: On olemassa suuri vaara ammattitaitoisen
4240: laivanrakentajahenkilöstön häviämisestä ja lai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4241: vanrakennuksen kehitysedellytysten tuhoutu- valtiojohtoisen telakkayrityksen perus-
4242: misesta. Miten sellaisessa tilanteessa voitaisiin tamiseksi.
4243:
4244: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4245:
4246: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
4247: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
4248: 76 1989 vp.
4249:
4250: Toivomusaloite n:o 70
4251:
4252:
4253:
4254:
4255: Laine ym.: Maakaasuverkoston jatkamisesta Uudenkaupungin
4256: seudulle
4257:
4258:
4259: Eduskunnalle
4260:
4261: Yleisesti on maassamme todettu maakaasun Ruotsiin. Neuvostoliitto on ilmoittanut valmiu-
4262: käyttöönoton olevan kansantaloudellisesti, tensa Suomen ja Ruotsin välisen putken raken-
4263: kauppapoliittisesti ja ympäristönsuojelullisesti tamiseen.
4264: erityisen merkittävää. Ostojen lisääminen Neu-
4265: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4266: vostoliitosta on nimenomaan Neuvostoliiton ja
4267: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4268: Suomen kaupan tasapainottamisen kannalta
4269: nyt tärkeää.
4270: Jotta maakaasuputkesta saataisiin Lounais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4271: Suomen osalta mahdollisimman suuri hyöty, menpiteisiin maakaasuputken jatkami-
4272: tulisi se linjata kulkemaan Riihimäeltä Forssan seksi Riihimäeltä Forssan kautta länsi-
4273: kautta Uudenkaupungin seudulle ja sitä kautta rannikolle Uudenkaupungin seudulle.
4274:
4275: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4276:
4277: Ensio Laine Heli Astala Heikki Perho
4278: Risto Ahonen Anna-Liisa Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4279: Sauli Hautala Sauli Niinistö Virpa Puisto
4280: Liisa Hilpelä
4281: 1989 rd. 77
4282:
4283: Hemställningsmotion nr 71
4284:
4285:
4286:
4287:
4288: Lax: Om avskaffande av omsättningsskatten på investeringar i
4289: avsvavlingsapparatur
4290:
4291:
4292: Tili Riksdagen
4293:
4294: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraft- nom tidigare tillkomst av referensanlägg-
4295: verk som senast år 1993 skall förses med ningar. Exporten kan ske på licens och behöver
4296: effektiv avsvavlingsapparatur. Förutom miljö- därför inte helasta den egentliga tillverknings-
4297: vårdshänsyn talar starka såväl energi- som kapaciteten.
4298: teknologi- och industripolitiska skäl för att Enligt vissa uppskattningar skulle ifrågava-
4299: dessa installationer för avsvavling av rökgaser- rande investeringar i landet uppgå tili totalt ca
4300: na sprids jämnt utöver den tid som återstår tilis 1,5 miljarder mark. Enbart i Esbo, Helsing-
4301: de senast skall tas i bruk. fors, lngå och Vanda (huvudstadsregionen)
4302: Det är uppenbart att de flesta av dessa skulle det vara fråga om 300-400 miljoner
4303: investeringar kommer att framskjutas tili sista mark. Härav vore 45-60 miljoner mark om-
4304: stund om inte statsmakten vidtar särskilda sättningsskatt. De årliga drifts- och räntekost-
4305: åtgärder. Anhopas investeringarna till slutet av naderna för kraftverken i denna region vore
4306: den fastslagna tidsfristen, finns det allvarliga 70-90 miljoner mark. Det är därför naturligt
4307: risker för störningar i försörjningen inte bara att kraftverken väntar med investeringarna.
4308: av elektricitet utan också av fjärrvärme. Allt- Det är som ovan framgår ett klart national-
4309: för många kraftverk skulle samtidigt bli tagna ekonomiskt intresse att se tili att vår nationalri-
4310: ur bruk p.g.a. installationsarbetena. En kraftig kedom, våra skogar och vattendrag, med bästa
4311: anhopning av investeringarna skulle dessutom tillgängliga, helst inhemska, teknik skall skyd-
4312: leda tili betydande leveransproblem för de das mot försurning. Staten bör därför dels
4313: inhemska tillverkarna av dylik apparatur. Bris- undanröja hinder som framskjuter ovan be-
4314: tande leveranskapacitet skulle ytterligare driva skrivna investeringar i avsvavlingsteknik, dels
4315: upp kostnaderna för tillverkning och installa- sätta in särskilda stimulansåtgärder för att
4316: tion av anläggningarna. påskynda dem.
4317: Kunde däremot investeringarna spridas Med hänvisning tili det ovan anförda före-
4318: jämnt, skulle våra inhemska tiliverkare, vilka slår jag högaktningsfullt att riksdagen måtte
4319: utvecklat ny avancerad och synnerligen kon- hemställa
4320: kurrenskraftig teknik, till fullo kunna utnyttja
4321: sitt tekniska försprång och inte p.g.a. begrän- att regeringen vidtar åtgärder jör att
4322: sad kapacitet missa leveranser till utländska omsättningsskatten på investeringar i
4323: konkurrenter. Exporten av denna i Finland avsvav/ingsapparatur senast från och
4324: utvecklade teknik skulle effektivt främjas ge- med ingången av år 1990 avskafjas.
4325:
4326: Helsingfors den 10 februari 1989
4327:
4328: Henrik Lax
4329: 78 1989 vp.
4330:
4331: Toivomusaloite n:o 71 Suomennos
4332:
4333:
4334:
4335:
4336: Lax: Liikevaihtoveron poistamisesta rikinpoistolaitteisiin tehtä-
4337: viltä investoinneilta
4338:
4339:
4340: Eduskunnalle
4341:
4342: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, si tarvitsisi kuormittaa varsinaista valmistuska-
4343: jotka on viimeistään vuonna 1993 varustettava pasiteettia.
4344: tehokkain rikinpoistolaittein. Ympäristönäkö- Eräiden arvioiden mukaan koko maan kysei-
4345: kohtien lisäksi on vahvoja energia-, teknolo- set investoinnit olisivat kaikkiaan noin 1,5
4346: gia- ja teollisuuspoliittisia syitä siihen, että miljardia markkaa. Pelkästään Espoon, Hel-
4347: näitä savukaasupäästöjä varten tehtävät rikin- singin, Inkoon ja Vantaan (pääkaupunkiseutu)
4348: poistolaitteiden asennukset tulisi jakaa tasai- osalta kyse olisi 300-400 miljoonasta markas-
4349: sesti jäljellä olevaksi ajaksi siihen saakka, kun ta. Tästä 45-60 miljoonaa markkaa olisi liike-
4350: ne viimeistään on otettava käyttöön. vaihtoveroa. Tämän seudun voimaloiden vuo-
4351: On ilmeistä, että useimmat näistä investoin- tuiset käyttö- ja korkokustannukset olisivat
4352: neista lykkääntyvät viime hetkeen, jos valtio- 70-90 miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi on
4353: valta ei ryhdy erityisiin toimenpiteisiin. Jos luonnollista, etteivät voimalat vielä tee inves-
4354: investoinnit kasaantuvat määräajan loppupuo- tointeja.
4355: lelle, on odotettavissa vakavia sekä sähköhuol- Kuten edellä on esitetty, on täysin kansan-
4356: lon että kaukolämpöhuollon häiriöriskejä. Ai- taloutemme etujen mukaista huolehtia siitä,
4357: van liian monet voimalat otettaisiin käytöstä että kansallisrikkautemme, metsämme ja vesis-
4358: pois samanaikaisesti asennustöiden takia. In- tömme, suojataan parhaimmalla saatavissa
4359: vestointien voimakas kasaantuminen aiheuttai- olevalla, mieluiten kotimaisella tekniikalla hap-
4360: si lisäksi laitosten kotimaisille valmistajille pamoitumista vastaan. Valtion tulisikin tämän
4361: merkittäviä toimitusvaikeuksia. Puutteellinen vuoksi toisaalta poistaa esteet, jotka lykkäävät
4362: toimituskapasiteetti nostaisi yhä laitosten val- edellä kuvattuja rikinpoistotekniikkaan tehtä-
4363: mistus- ja asennuskustannuksia. viä investointeja, toisaalta ryhtyä erityisiin
4364: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa kannustaviin toimenpiteisiin näiden kiirehtimi-
4365: tasaisesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehitty- seksi.
4366: neen ja erittäin kilpailukykyisen tekniikan ke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4367: hittäneet valmistajat täysin käyttää hyväkseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4368: teknistä etumatkaansa eivätkä rajallisen kapa- sen,
4369: siteetin vuoksi menettäisi toimituksia ulkomai-
4370: sille kilpailijoille. Tämän Suomessa kehitetyn että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4371: tekniikan vientiä edistäisi tehokkaasti laitteis- liikevaihtoveron poistamiseksi rikin-
4372: tojen aikaisempi valmistuminen. Vienti voisi poistolaitteisiin tehtäviltä investoinneil-
4373: tapahtua luvanvaraisesti, eikä sen tämän vuok- ta viimeistään vuoden 1990 alusta.
4374: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4375:
4376: Henrik Lax
4377: 1989 rd. 79
4378:
4379: Hemställningsmotion nr 72
4380:
4381:
4382:
4383:
4384: Lax m.fl.: Om tryggade verksamhetsbetingelser för Teknolo-
4385: giska utvecklingscentralen
4386:
4387:
4388: Tili Riksdagen
4389:
4390: Staten har målmedvetet gått in för att öka att tillgodogöra sig internationellt forsknings-
4391: satsningarna på forsknings- och utvecklingsar- och utvecklingssamarbete. Arbetsbördan har
4392: bete. 1 vårt land är insatserna på detta område ökat kraftigt och kommer att fortsätta att göra
4393: nu knappt två procent av bruttonationalpro- det.
4394: dukten. Meningen är att vi skall ligga ungefär För att klara uppgiften måste TEKES ges
4395: en procentenhet högre år 2000. alla möjligheter att konkurrera om högt kvali-
4396: Finland kan själv utveckla bara en liten del ficerade forskare och yrkesmän och att bygga
4397: av den teknologi och kunskap som krävs för ut sin organisation i takt med den ökande
4398: att vi skall klara av de behov och problem som arbetsbördan. Enligt samstämmiga bedöm-
4399: vi redan nu kan se att utvecklingen kommer att ningar är TEKES personai (107 personer år
4400: ställa oss inför. Den behövliga teknologin kan 1988) trots sju nya tjänster år 1989 i trängande
4401: bara fås genom att Finland fortgående ökar behov av tillskott. Det är därför viktigt att det
4402: sitt engagemang i omsorgsfullt utvalda interna- inte görs avkall på den förstärkning på 30
4403: tionella samarbetsprojekt på forskningens om- personer, som ingår i TEKES verksamhetsplan
4404: råde. för åren 1990-1994.
4405: Vid sidan av nordiska och bilaterala projekt Med hänvisning tili det ovan anförda före-
4406: med bl.a. Sovjetunionen, USA och Japan har slår vi högaktningsfullt att riksdagen måtte
4407: Finland på några få år gått med i olika hemställa
4408: forskningsprogram i Eurekas, ESA:s och EG:s
4409: regi. Att det har lyckats och att Finland fått
4410: beröm för sitt sätt att handha dessa frågor kan att regeringen vidtar åtgärder jör att
4411: bl.a. tillskrivas den engagerade insats som TEKES ges möjlighet att nyanställa
4412: Teknologiska utvecklingscentralen TEKES högt kvalificerade personer i den takt
4413: med sin driftiga ledning och högt kvalificerade som målen jör ökningen av satsningar-
4414: medarbetarskara stått för. na på jorskning och utveckling i vårt
4415: TEKES kommer fortsättningsvis att ha en land jörutsätter.
4416: avgörande betydelse för Finlands möjligheter
4417:
4418: Helsingfors den 10 februari 1989
4419:
4420: Henrik Lax Boris Renlund Marja-Liisa Löyttyjärvi
4421: Reino Paasilinna Sirpa Pietikäinen Per-Henrik Nyman
4422: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki Oiva Savela
4423: 80 1989 vp.
4424:
4425: Toivomusaloite n:o 72 Suomennos
4426:
4427:
4428:
4429:
4430: Lax ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen toimintaedellytysten
4431: turvaamisesta
4432:
4433:
4434: Eduskunnalle
4435:
4436:
4437:
4438:
4439: Valtio on määrätietoisesti lähtenyt lisäämään TEKESillä tulee edelleenkin olemaan ratkai-
4440: panostustaan tutkimus- ja kehitystyöhön. seva merkitys Suomen mahdollisuuksille hyö-
4441: Maassamme panostus tällä alueella on nykyään dyntää kansainvälistä tutkimus- ja kehitysyh-
4442: vajaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. teistyötä. Työmäärä on lisääntynyt tuntuvasti
4443: Tarkoitus on, että se on noin yhden prosentti- jatkaen edelleen kasvamistaan.
4444: yksikön korkeampi vuonna 2000. Tehtävästä selviämiseksi TEKESille on tar-
4445: Suomi pystyy itse kehittämään vain pienen jottava kaikki mahdollisuudet kilpailuun kor-
4446: osan tarvitsemastaan teknologiasta ja tiedosta keatasoisista tutkijoista ja ammattimiehistä
4447: niiden tarpeiden täyttämiseen ja ongelmien rat- sekä organisaationsa laajentamiseen työmää-
4448: kaisemiseen, jotka jo nyt voimme nähdä kehi- rän kasvun myötä. Yksimielisten arvioiden mu-
4449: tyksen tuovan eteemme. Tarvittavaa teknologi- kaan TEKES (107 hengen henkilökunta vuon-
4450: aa voidaan saada ainoastaan siten, että Suomi na 1988) on vuonna 1989 saamastaan seitse-
4451: jatkuvasti lisää osallistumistaan tarkoin valit- mästä uudesta virasta huolimatta välttämättö-
4452: tuihin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin tut- mässä lisähenkilökunnan tarpeessa. Tämän
4453: kimuksen alueella. vuoksi on tärkeää, ettei TEKESin toiminta-
4454: Pohjoismaisten ja mm. Neuvostoliiton, suunnitelmaan vuosiksi 1990-1994 merkitystä
4455: USA:n ja Japanin kanssa toteutettujen hank- 30 hengen vahvistuksesta luovuta.
4456: keiden ohella Suomi on muutamien vuosien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4457: aikana lähtenyt mukaan Eurekan, ESA:n ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4458: EY:n piirissä tapahtuviin tutkimusohjelmiin. muksen,
4459: Tässä onnistuminen ja Suomen näiden kysy-
4460: mysten käsittelystä saarnat kiitokset voidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4461: muun muassa kirjata sen osallistumispanoksen jotta TEKESille annettaisiin mahdolli-
4462: nimiin, jonka Teknologian kehittämiskeskus, suus palkata korkeatasoista henkilö-
4463: TEKES, toimeliaan johtonsa ja korkeatasois- kuntaa sen mukaan kuin tutkimuksen
4464: ten työntekijöidensä avulla on antanut. ja kehityksen lisääminen maassamme
4465: sitä edellyttää.
4466: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4467:
4468: Henrik Lax Boris Renlund Marja-Liisa Löyttyjärvi
4469: Reino Paasilinna Sirpa Pietikäinen Per-Henrik Nyman
4470: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki Oiva Savela
4471: 1989 vp. 81
4472:
4473: Toivomusaloite n:o 73
4474:
4475:
4476:
4477:
4478: Lehtosaari ym.: Teollisuuspiireille kohdeunettavan yrittäjäkou-
4479: lutuksen lisäämisestä
4480:
4481:
4482: Eduskunnalle
4483:
4484: Kuluvalle vuodelle teollisuuspiirit tilasivat tuksen kysyntää. Mikkelin läänin teollisuuspii-
4485: yrittäjäkoulutustilaisuuksia huomattavasti rillä, kuten muillakin teollisuuspiireillä, on val-
4486: enemmän kuin mitä tarkoitukseen oli käytettä- miuksia lisätä koulutusta, jos tarkoitukseen
4487: vissä varoja. saadaan tarvittavat varat.
4488: Yritysten kehittämisaktiivisuuden lisäänty-
4489: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4490: misen myötä yritysten koulutustarve ja -haluk-
4491: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4492: kuus on lisääntynyt voimakkaasti myös Mikke-
4493: lin läänissä. Lisäksi erilaiset kuntakohtaiset ja
4494: läänitason kehittämisprojektit, kuten koko lää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4495: nin kattava yrittäjyyskampanja NUOTTA yrittäjäkoulutuspaikkojen lisäämiseksi
4496: 88-89, ovat lisänneet huomattavasti koulu- kysyntää vastaavalle tasolle.
4497:
4498: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4499:
4500: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
4501: 82 1989 vp.
4502:
4503: Toivomusaloite n:o 74
4504:
4505:
4506:
4507:
4508: Lehtosaari ym.: Investointiavustusten myöntämisestä täysimää-
4509: räisinä
4510:
4511:
4512: Eduskunnalle
4513:
4514: Yritystoiminnalle myönnettävät investointi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4515: avustukset ovat olleet erityisesti Väli-Suomessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4516: viime aikoina lähes poikkeuksetta lain salliman
4517: alarajan tuntumassa. Tämä on vaikuttanut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4518: kielteisesti yritystoiminnan sijoittumiseen Väli- yritystoiminnan investointiavustusten
4519: Suomeen, jossa uutta yritystoimintaa kipeästi myöntämiseksi nykyisen lain ylärajojen
4520: juuri nyt tarvittaisiin. puitteissa.
4521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4522:
4523: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
4524: 1989 vp. 83
4525:
4526: Toivomdsaloite n:o 75
4527:
4528:
4529:
4530:
4531: Mattila: Alueellisen tarkastustoiminnan järjestämisestä lääneihin
4532:
4533:
4534: Eduskunnalle
4535:
4536: Viime aikoina on monissa komitea- ja toimi- myös muiden uudistusten myötä. Tällaisista
4537: kuntaselvityksissä kiinnitetty huomiota sekä uudistuksista mainittakoon liikelaitosuudistus,
4538: paikallis-, väliasteen- että keskushallinnon ke- vapaakuntakokeilu, valtionapujärjestelmän
4539: hittämiseen. Mm. hallinnon hajauttamiskomi- uudistaminen, normiohjauksen vähentäminen,
4540: tea mietinnössään (1986: 12) teki monia ehdo- tulosohjauksen kehittäminen ja toiminnan tu-
4541: tuksia valtion keskushallinnon kehittämiseksi losten seurannan kehittäminen. Kuluvan vuo-
4542: sekä tehtävä- ja toimivallan siirtämiseksi kes- den alusta ovat kaikissa lääneissä aloittaneet
4543: kushallinnolta alue- ja paikallishallintoon. toimintansa myös lääninneuvottelukunnat, joi-
4544: Tehtävä- ja päätäntävaltaa ollaan eneneväs- den osaltaan tulisi saada konkreettista tietoa
4545: sä määrin siirtämässä keskushallinnolta alem- lääninalueen valtionhallinnon kehitystarpeista
4546: mille hallintotasoille. Vähemmälle huomiolle tarkastuksenkin näkökulmasta. Lääneistämme
4547: on sen sijaan jäänyt tarkastustoiminnan alueel- puuttuu tällä hetkellä sellainen sisäinen tarkas-
4548: linen kehittäminen. Tarkastustoiminta on tällä tus, joka palvelisi läänin kokonaistarvetta.
4549: hetkellä pääkaupunkikeskeistä aina sisäistä tar-
4550: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4551: kastusta myöten. Tarkastuksen luonteeseen
4552: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4553: kuuluu kuitenkin se yleisperiaate, että sen pai-
4554: sen,
4555: nopisteen tulee olla siellä, missä varsinaiset
4556: toiminnot tapahtuvat ja sen tulisi olla kaikilla
4557: tasoilla johdon apuvälineenä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4558: Alueellisen tarkastuksen tarve on lisäänty- menpiteisiin kattavan alueellisen tarkas-
4559: mässä, ei vain päätösvallan delegoinnin, vaan tustoimen aikaansaamiseksi.
4560:
4561: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
4562:
4563: Kalevi Mattila
4564: 84 1989 vp.
4565:
4566: Toivomusaloite u:o 76
4567:
4568:
4569:
4570:
4571: Mattila ym.: Lisähenkilöstön paikkaamisesta TEKESin Oulun
4572: yksikköön
4573:
4574:
4575: Eduskunnalle
4576:
4577: Oulun seutu on viime vuosina muodostunut TEKESin Oulussa toimiva konsultointiyksik-
4578: alueeksi, jossa on virinnyt suomalaisittain kat- kö on jo tähän mennessä työskennellyt onnis-
4579: soen varsin vilkasta uutta teknologiaa valmis- tuneesti sekä yritysten kehittämisessä että myös
4580: tavaa tai toiminnassaan muuten hyödyntävää uuden High Tech -pienyritystoiminnan käyn-
4581: pienyritystoimintaa. Tätä osoittaa mm. se, että nistämiseen liittyvissa kysymyksissä.
4582: viime vuonna korkean teknologian työpaikko- Kehityksen mukana pysymiseksi ja tehok-
4583: ja syntyi suhteellisesti eniten maassamme juuri kaan yhteistyön aikaansaamiseksi tutkimus-
4584: Oulun alueella. Oulussa toteuttavat monimuo- tietoon pohjautuvan tuotantotoiminnan ja uu-
4585: toista tutkimustoimintaa sekä yliopisto, VTT:n den korkeamman teknologian yritystoiminnan
4586: laboratoriot että myös eräät muut tutkimus- välillä pitäisi TEKESin Oulun yksikköön saada
4587: laboratoriot. Osa uusista pienyrityksistä onkin konsultti, joka keskittyy pelkästään edistä-
4588: syntynyt soveltamaan tietoa, jota em. tutki- mään tutkimustiedon ja elinkeinoelämän välis-
4589: muslaboratoriossa on luotu. tä teknologian siirtoa sekä konsultoimaan
4590: Edellä mainitun tutkimustiedon hyödyntämi- High Tech -yrityksiä käynnistymis- ja alkuvuo-
4591: sen ja käytännön yritystoiminnan välillä esiin- sien kehittämistilanteissa.
4592: tyy kuitenkin runsaasti myös ongelmia. Kilpai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4593: lukykymme kannalta on oleellista, että tutki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4594: mustietoon pohjautuvan tuotantotoiminnan ja muksen,
4595: uuden korkean teknologian yritystoiminnan
4596: välistä teknologian siirtoa voidaan oleellisesti että hallitus ottaisi valtion vuoden
4597: tehostaa. Tätä yhteistyömuotoa kehitetään pa- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
4598: rasta aikaa muissakin OECD-maissa hyvin voi- rärahan yhden uuden konsultin palk-
4599: makkaasti. kaamiseksi TEKESin Oulun yksikköön.
4600:
4601: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
4602:
4603: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4604: Juhani Alaranta Tellervo Renko
4605: 1989 vp. 85
4606:
4607: Toivomusaloite n:o 77
4608:
4609:
4610:
4611:
4612: Moilanen ym.: Kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennyskelpoi-
4613: suudesta
4614:
4615:
4616: Eduskunnalle
4617:
4618: Suomen valtion kehitysyhteistyöhön osoitta- Ensi vuonna se on edelleen 40 prosenttia hy-
4619: mat määrärahat ovat kasvaneet kiitettävästi väksytyistä menoista. Samanaikaisesti järjestö-
4620: kohti YK:n esittämää 0, 7 prosentin tavoite- jen taloutta heikentää kehitysyhteistyölahjoi-
4621: osuutta bruttokansantuotteesta. Tästä määrä- tusten verovähennysoikeuden mahdollinen
4622: rahasta ovat osan saaneet myös kehitysyhteis- poistuminen hallituksen esityksen mukaisesti.
4623: työtä tekevät lähetysjärjestöt. Järjestöt ovat Lähetysjärjestöt ovat viime vuosina aloitta-
4624: vuosikymmenien aikana saavuttaneet kohde- neet useita sellaisia uusia projekteja, joiden
4625: maiden luottamuksen toimimalla paikallisten edellyttämiin rakennustöihin on saatu kehitys-
4626: ihmisten rinnalla ja ruohonjuuritason työssä. yhteistyömäärärahoja. Valmistuneissa raken-
4627: Niiden epäitsekäs ja tuloksellinen työ on tullut nuksissa tapahtuvien toimintojen ylläpito on
4628: heikoimmissa oloissa elävien hyväksi. Lisäksi vielä vuosia kokonaan järjestöjen vastuulla
4629: lähetysjärjestöjen hallinto- ja muut kustannuk- myös taloudellisesti, koska paikalliset organi-
4630: set ovat pienet. saatiot eivät tässä vaiheessa pysty niistä oma-
4631: Valtiontilintarkastajat ovatkin kiinnittäneet toimisesti vastaamaan. Käyttökustannukset
4632: erityistä huomiota lähetysjärjestöjen kehitysyh- lohkaisevat melkoisen osan järjestöjen budje-
4633: teistyön suureen merkitykseen koko maamme tista. Näiden menojen kattamisessa on helpot-
4634: tekemässä kehitysyhteistyössä. Vuodesta 1986 tanut erityisesti nykyinen lahjoitusten verovä-
4635: lähtien järjestöjen omarahoitusosuutta määri- hennysoikeus.
4636: teltäessä on noudatettu joustavaa tulkintaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4637: mm. hankkeen hyväksi tehty vapaaehtoistyö nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4638: on laskettu soveltuvin osin mukaan. Huhti- muksen,
4639: kuussa eduskunta totesikin joustavan tulkin-
4640: nan jatkamisen ja omarahoitusosuuden kehit- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
4641: tämisen järjestöjen perusteitujen esitysten mu- verotuksessa hyväksyttäisiin vähennet-
4642: kaisesti tärkeäksi. täväksi verovelvollisen kehitysyhteis-
4643: Lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien jär- työlle sekä sodasta kärsimään joutu-
4644: jestöjen omavastuuosuus on edelleen korkea. neille tekemät lahjoitukset.
4645: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4646:
4647: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Marjatta Väänänen
4648: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
4649:
4650:
4651:
4652:
4653: 8 290280X
4654: 86 1989 vp.
4655:
4656: Toivomusaloite n:o 78
4657:
4658:
4659:
4660:
4661: Mäkelä ym.: Metsäverotuksen muuttamisesta myyntituloihin
4662: perustuvaksi
4663:
4664:
4665: Eduskunnalle
4666:
4667: Suomessa siirryttiin vuonna 1983 metsien mista metsämaatilan omistajaa. Edellisen vero-
4668: pinta-alaiseen verotukseen. Perusteena siirty- ministerin Pekka Vennamon aikana hänen
4669: miselle oli se, että teollisuus ei saanut puuta asettamassaan metsäverokomiteassa oli sitä
4670: eivätkä valtio ja kunnat verotuloja. vastoin päätoiminen maatilatalouden harjoitta-
4671: Tällä hetkellä on kuitenkin selviö, etteivät ja. On sanomattakin selvää, että pinta-alaan
4672: suurmetsänomistus, metsähallitus, metsäyhtiöt perustuva metsäverotus kiihdyttää maaseudun
4673: eivätkä säätiöt maksa valtiolle veroa. Metsä- autioitumista. Tämän takia olisi kiireesti har-
4674: hallitus ja yhtiöt maksavat vain noin 114 met- kittava ja päätettävä todellisten metsänmyynti-
4675: sänhoitomaksua. Pinta-alaan perustuva vero- tulojen verotukseen siirtymisestä nykyisestä
4676: tusjärjestelmä mahdollistaa puun myynnissä pinta-alaan perustuvasta verotuksesta.
4677: jobbarimaisen keinottelun. Mahdollista on esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4678: merkiksi myydä sadan vuoden kasvutulos ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4679: maksaa vain muutaman vuoden verot. Edel- muksen,
4680: leen pinta-alaan pohjautuva verotus ohjaa met-
4681: sien siirtymistä metsähallitukselle, metsäyh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4682: tiöille ja erilaisille säätiöille. piteisiin nykyisestä pinta-alaan perus-
4683: Hiljattain työnsä päättäneessä metsäveroko- tuvasta metsäverotuksesta todellisiin
4684: miteassa samoin kuin kymmeniä vuosia ennen- myyntituloihin perustuvaan verotuk-
4685: kin toimineissa komiteoissa ei ole ollut päätoi- seen siirtymiseksi.
4686: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4687:
4688: Tina Mäkelä Marita Jurva
4689: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
4690: 1989 vp. 87
4691:
4692: Toivomusaloite n:o 79
4693:
4694:
4695:
4696:
4697: Mäkelä ym.: Versosyövän aiheuttamien tuhojen huomioon otta-
4698: misesta metsäverotuksessa
4699:
4700:
4701: Eduskunnalle
4702:
4703: Kuluneena kesäkautena on metsissämme versosyövän tuhoalueiden kunnissa. Esim.
4704: esiintynyt huolestuttavan paljon versosyöpää. Multian ja Keuruun alueella olisi täysin perus-
4705: Erityisesti läntisessä Keski-Suomessa Keuruun teltua alentaa metsäverotusta vähintään 20 OJo
4706: ja Multian alueilla versosyöpä on vaivannut yleisestä tasosta. Samoin tulisi menetellä koko
4707: eri-ikäisiä metsiä pahasti. Männyn kasvu on Suomessa sellaisten kuntien alueella, joissa ver-
4708: hidastunut kuluvalta vuodelta tuntuvasti ja sosyöpää on runsaasti esiintynyt. Tarvittaessa
4709: seuraukset tuntuvat kasvua vähentävästi tulevi- tulisi tilakohtaisesti olla mahdollisuus erikseen
4710: nakin vuosina. Näin on asianlaita myös siinä sovittavien perusteiden mukaan joko pienem-
4711: tapauksessa, että versosyöpä talttuisi. pään tai suurempaan veronalennukseen.
4712: Pahimmillaan versosyöpä merkitsee taimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4713: koiden tuhoutumista tai puuyksiköiden kuole- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4714: maa ja jopa metsälöiden ennenaikaisen uudis- muksen,
4715: tamisen tarvetta. Tällaisessa tilanteessa on kä-
4716: sittämätöntä kuulla hankkeesta metsäverotuk- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
4717: sen kiristämiseksi. Versosyövän ohella myös menpiteisiin versosyövän Iaimikoiiie ja
4718: muut metsien sairaudet ja alati lisääntyvät metsille aiheuttaman tuhon huomioon
4719: ilmansaasteet ovat haittaamassa tulevaisuudes- ottamiseksi metsäverotuksessa siten, et-
4720: sa metsien kasvua ja aleotamassa niiden tuo- tä versosyövän vaivaomissa kunnissa
4721: tantoa. tiloille myönnettäisiin tietynasteinen
4722: Korottamishankkeiden sijaan tulisi harkita prosenttia/ennus tavanomaisesta metsä-
4723: metsäveron alentamista yleisesti pahimpien verosta.
4724: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4725:
4726: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Riihijärvi
4727: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
4728: 88 1989 vp.
4729:
4730: Toivomusaloite n:o 80
4731:
4732:
4733:
4734:
4735: Männistö ym.: Uudissähköistyksen avustusjärjestelmän kehittä-
4736: misestä
4737:
4738:
4739: Eduskunnalle
4740:
4741: Maaseudun sähköistämisen tukemiseen Maaseudun sähköistymisen edistyessä val-
4742: myönnettävien valtionavustusten jakoperusteet tion määrärahoja tarvitaan aikaisempaa vä-
4743: ovat joiltakin osin ristiriitaisia ja vastakkaisia hemmän sähköistämisen avustamiseen. Nyt oli-
4744: muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa. si varaa lievittää avustuksen tiukkoja saantieh-
4745: Tavoitteeksi on otettu maaseudun pitäminen toja siten, että sähköistämisellä tuettaisiin laa-
4746: elävänä ja se edellyttää haja-asutusalueille jemmin yhteiskunnallisia tavoitteita. Jos se ei
4747: muuttamisen suosimista. Uudissähköistysavus- ole mahdollista kauppa- ja teollisuusministe-
4748: tuksia ei kuitenkaan myönnetä uusien aiemmin riön hoidossa olevan avustusjärjestelmän puit-
4749: rakentamattomalle paikalle rakennettujen teissa, olisi luotava uusi järjestelmä, joka ottai-
4750: omakotitalojen tai vastaavien kohteiden eikä si huomioon yhteiskunnalliset tavoitteet ja
4751: uudelle omistajalle siirtyneiden autiotilojen kohtuullisen mahdollisuuden sähkön saantiin
4752: sähköistämiseen. Vakituiseksi asunnoksi muu- ilman nykyisiä rajoituksia.
4753: tetun kesäasunnon sähköistämiseen ei liioin saa
4754: avustusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4755: Yhtenä yhteiskunnallisena tavoitteena sano- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4756: taan olevan eläkeikäisten ja vanhusten kodeis-
4757: saan asuminen mahdollisimman pitkään ja
4758: avohoidon kehittäminen. Kuitenkin uudissäh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4759: köistysavustukset evätään pääsääntöisesti sel- maaseutualueiden asutuksen edistämi-
4760: laisilta talouksilta, joiden kaikki asukkaat ovat seksi uudissähköistyksen avustusjärjes-
4761: yli 65-vuotiaita. telmää kehittämällä.
4762: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4763:
4764: Lauha Männistö Asko Apukka
4765: 1989 rd. 89
4766:
4767: Hemställningsmotion nr 81
4768:
4769:
4770:
4771:
4772: Nordman m.fl.: Om bibehållande av skattelättnader i utveck-
4773: lingsområdena
4774:
4775:
4776: Tili Riksdagen
4777:
4778: Produktionsverksamheten i utvecklingsom- skattereformen. Detta löfte har ännu inte upp-
4779: rådena stöds bl.a. genom skattelättnader i fyllts, trots att ovan nämnda villkor bör ses
4780: form av avskrivningar och återbetalning av som en viktig del av regionalpolitiken.
4781: stämpelskatt. Förmånerna gäller för företag Med tanke på företagssatsningar i utveck-
4782: som grundas samt för väsentlig utvidgning och lingsområdena, som brottas med strukturpro-
4783: förnyelse under åren 1982-89. blem, brådskar det med besked om villkoren
4784: År 1983 beräknades skattelättnaderna till för avskrivningar och stämpelskatt, när ovan
4785: ungefär 270 miljoner mark. Uppgifter om ar- nämnda lagstiftning upphör vid utgången av år
4786: betsplatser som tillkommit saknas, men verk- 1989.
4787: ningarna är betydande. Redan i samband med Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
4788: förslaget tili lag om regionalpolitik i maj 1988 dertecknade att riksdagen måtte hemställa
4789: meddelade regeringen att beträffande revision
4790: av skattelättnader inom utvecklingsområdena att regeringen verkar jör att bibehålla
4791: avlåts propositioner som en del av företags- skattelättnader i utvecklingsområdena.
4792:
4793: Helsingfms den 9 februari 1989
4794:
4795: Håkan Nordman Håkan Malm
4796: Boris Renlund Gustav Björkstrand
4797: 90 1989 vp.
4798:
4799: Toivomusaloite n:o 81 Suomennos
4800:
4801:
4802:
4803:
4804: Nordman ym.: Kehitysalueiden veronhuojennusten säilyttämi-
4805: sestä
4806:
4807:
4808: Eduskunnalle
4809:
4810: Kehitysalueiden tuotantotoimintaa tuetaan uudistusta. Tätä lupausta ei ole vielä täytetty,
4811: poistoina ja leimaveron palautuksina tapahtu- vaikka edellä mainitut ehdot ovat tärkeä osa
4812: vin veronhuojennuksin. Etuudet koskevat vuo- aluepolitiikkaa.
4813: sina 1982-89 perustettavia yrityksiä sekä näi- Kehitysalueilla yrityksiin tehtävien panostuk-
4814: nä vuosina tapahtuvia olennaisia laajennuksia sien kannalta tiedoilla poistoille ja leimaverolle
4815: ja uudistuksia. asetettavista ehdoista on kiire edellä mainitun
4816: Vuonna 1983 veronhuojennukset laskettiin lainsäädännön voimassaolon lakatessa vuoden
4817: noin 270 miljoonaksi markaksi. Tietoja synty- 1989 lopussa.
4818: neistä työpaikoista ei ole käytettävissä, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4819: vaikutukset ovat merkittävät. Jo tämän vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4820: den toukokuussa antaessaan esityksen laiksi
4821: aluepolitiikasta hallitus ilmoitti, että esitykset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4822: kehitysalueiden veronhuojennuslainsäädännön kehitysalueiden veronhuojennus/en säi-
4823: tarkistamisesta annetaan osana yritysvero- lyttämiseksi.
4824: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
4825:
4826: Håkan Nordman Håkan Malm
4827: Boris Renlund Gustav Björkstrand
4828: 1989 vp. 91
4829:
4830: Toivomusaloite n:o 82
4831:
4832:
4833:
4834:
4835: Paavilainen ym.: Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen
4836: alueellisesta uudelleen jakamisesta
4837:
4838:
4839: Eduskunnalle
4840:
4841: Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus on minnan rahoitus tulisi muuttaa vastaamaan
4842: alueellisesti keskittynyt. Vuonna 1983 tarkoi- paremmin teollisen toiminnan alueellista ja-
4843: tukseen osoitetusta kaikkiaan 3,6 miljardin kautumista.
4844: markan määrärahasta suuntautui Uudenmaan
4845: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4846: lääniin noin 56 o/o ja kehitysaluelääneihin vain
4847: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4848: vajaa viidennes. Keski-Suomen läänin osuus oli
4849: 3,8 %, kun väestöosuus on 5,1 %. Vielä pa-
4850: hemmin rahoitus on vinoutunut julkisen sekto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4851: rin osalta. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehit- tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoi-
4852: tämistoiminnan rahoituksesta 3/4 suuntautui tuksen alueelliseksi uudelleen jakami-
4853: Uudenmaan lääniin ja esimerkiksi Keski-Suo- seksi vastaamaan paremmin teollisen
4854: men lääniin vain 2 %. Tutkimus- ja kehitystoi- toiminnan alueellista jakautumista.
4855: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
4856:
4857: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
4858: 92 1989 vp.
4859:
4860: Toivomusaloite n:o 83
4861:
4862:
4863:
4864:
4865: Pekkarinen: Hankasalmen aluepoliittisen vyöhykesijainnin tar-
4866: kistamisesta
4867:
4868:
4869: Eduskunnalle
4870:
4871: Viimeaikaisten aluepoliittisten vyöhykkeiden Jyväskylän ydinalueeseen nähden, edellyttävät
4872: tarkistusten jälkeen on Hankasalmen aluepo- Hankasalmen aluepoliittisen aseman paranta-
4873: liittinen asema heikentynyt suhteellisesti enti- mista II B -vyöhykkeeseen.
4874: sestään. Hankasalmi kuuluu edelleen 111 A
4875: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4876: -vyöhykkeeseen. Ympärillä useat vastaavassa
4877: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4878: asemassa olevan kunnat kuuluvat kuitenkin II
4879: sen,
4880: perusvyöhykkeeseen.
4881: Maatalouden nopea rakennemuutos paikka-
4882: kunnalla, vanhusväestön suuri osuus, kärsityt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4883: merkittävät väestötappiot ja elinkeinotoimin- Hankasalmen aluepoliittisen aseman
4884: nan suhteellisen kilpailukyvyn heikkous, esim. muuttamiseksi II B -vyöhykkeeseen.
4885: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4886:
4887: Mauri Pekkarinen
4888: 1989 vp. 93
4889:
4890: Toivomusaloite n:o 84
4891:
4892:
4893:
4894:
4895: Pekkarinen: Korpilahden aluepoliittisen vyöhykesijainnin tarkis-
4896: tamisesta
4897:
4898:
4899: Eduskunnalle
4900:
4901: Viimeaikaisten aluepoliittisten vyöhykkeiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4902: tarkistusten jälkeen on Korpilahden aluepoliit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4903: tinen asema heikentynyt suhteellisesti entises- sen,
4904: tään. Korpilahti kuuluu 111 B -vyöhykkeeseen
4905: eli samaan mm. Jyväskylän kaupungin kanssa.
4906: Useat muut Korpilahden kanssa samassa ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4907: massa olevat kunnat kuuluvat kuitenkin joko Korpilahden aluepoliittisen aseman
4908: 111 A -vyöhykkeeseen tai II perusvyöhykkeen muuttamiseksi /II A -vyöhykkeeseen.
4909: B-tukialueeseen.
4910:
4911: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4912:
4913: Mauri Pekkarinen
4914: 94 1989 vp.
4915:
4916: Toivomusaloite n:o 85
4917:
4918:
4919:
4920:
4921: Pekkarinen: Kuhmoisten aluepoliittisen vyöhykesijainnin tarkis-
4922: tamisesta
4923:
4924:
4925: Eduskunnalle
4926:
4927: Viimeaikaisten aluepoliittisten vyöhykkeiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4928: tarkistusten jälkeen on Kuhmoisten aluepoliit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4929: tinen asema heikentynyt suhteellisesti entises- sen,
4930: tään. Kuhmoinen kuuluu 111 A -vyöhykkee-
4931: seen. Useat muut vastaavassa asemassa olevat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4932: kunnat kuuluvat kuitenkin II perusvyöhykkee- Kuhmoisten aluepoliittisen aseman
4933: seen. muuttamiseksi II B -vyöhykkeeseen.
4934: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
4935:
4936: Mauri Pekkarinen
4937: 1989 vp. 95
4938:
4939: Toivomusaloite n:o 86
4940:
4941:
4942:
4943:
4944: Rinne: Maakaasun valitsemisesta Poriin suunnitellun voimalai-
4945: toksen pohtoaineeksi
4946:
4947:
4948: Eduskunnalle
4949:
4950: Poriin on suunnitteilla kivihiilivoimala, jon- maan perustuvaa ratkaisua on perusteltu Tah-
4951: ka vaikutus voi olla katastrofaalinen Porilie ja koluodon satamarakentamisella. Tahkoluoto ei
4952: Satakunnalle. Se lyö vastaan sekä kansallista ole virheinvestointi. Porin alueen teollisuus ja
4953: että kansainvälistä ilmansuojelua. Mikäli suun- maakuljetukset kiskoilla vaativat nykyisenkal-
4954: nitellut voimalat tulisivat toimimaan kivihiilel- taisen Tahkoluodon. Tahkoluodon investoinnit
4955: lä, niin rikkipäästöt lisääntyisivät yli 50 pro- eivät ole syy kivihiilivoiman välttämättömyy-
4956: senttia ja typpipäästöt yli 100 prosenttia. Näin teen.
4957: ei saa tapahtua.
4958: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4959: Ongelma on ratkaistavissa maakaasulla, jon-
4960: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4961: ka ansiosta esimerkiksi Hämeen rikkipäästöt
4962: sen,
4963: ovat pudonneet romahdusmaiset 60 prosenttia.
4964: Idänkaupan tasapainon takia maakaasu olisi
4965: välttämätön ratkaisu. Pitemmälle ajatellen se että hallitus muuttaisi Poriin kaavail-
4966: olisi ratkaisu myös siinä vaiheessa, kun luovu- lun kivihiileen perustuvan voimalaitos-
4967: taan Olkiluodon ydinvoimalasta. Kivihiilivoi- suunnitelman maakaasuun.
4968:
4969: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
4970:
4971: Heikki Rinne
4972: 96 1989 vp.
4973:
4974: Toivomusaloite n:o 87
4975:
4976:
4977:
4978:
4979: Rinne: Tilapäisten virkojen vakinaistamisesta
4980:
4981:
4982: Eduskunnalle
4983:
4984: Huomattava määrä vakinaisluonteisista teh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4985: tävistä julkisella sektorilla hoidetaan tilapäisel- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4986: lä henkilökunnalla. Kulut ovat samat kuin sen,
4987: vakinaisestikin hoidettuna. Työmotivaatio pa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4988: ranee turvallisuuden myötä. Tilapäisesti hoi- jotta julkisen sektorin tilapäisesti hoi-
4989: dettavien, vakinaisten tehtävien määrä on koh- dettavia tehtäviä vakinaistettaisiin huo-
4990: tuuttoman suuri julkisessa hallinnossa. mattavasti ripeämmin kuin mitä nyt
4991: tapahtuu.
4992: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
4993:
4994: Heikki Rinne
4995: 1989 vp. 97
4996:
4997: Toivomusaloite n:o 88
4998:
4999:
5000:
5001:
5002: Saari ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta linja-autoliikenteen
5003: kalustolta
5004:
5005:
5006: Eduskunnalle
5007:
5008: Linja-autoliikenteen harjoittajien velkaantu- maisen koriteollisuuden työllisyyttä. Laiva-,
5009: minen on nopeutunut viime vuosina. Linja- lento- ja rautatieliikenteen käyttämään liiken-
5010: autoliikenteen yrittäjien velkaantuminen on jo nöintikalustoon ei pääsääntöisesti sisälly lain-
5011: 70 o/o alan kokonaisliikevaihdosta. Tilanne on kaan liikevaihtoveroa. Myös teollisuuden
5012: käymässä kestämättömäksi ja tulee vaaranta- kone- ja laiteinvestoinneille on säädetty pysyvä
5013: maan sekä haja-asutusalueen peruspalvelulii- 80 o/o:n liikevaihtoverohuojennus.
5014: kenteen että pienten ja keskisuurten kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5015: kien paikallisliikenteen tarjonnan 1990-luvulla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5016: 1980-luvulla kaikkiaan 140 bussiyrittäjää on
5017: lopettanut tai myynyt yrityksensä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5018: Linja-autoliikenteen taloudellinen tila on ammattiliikenteen bussikalustosta perit-
5019: johtanut kaluston uusinvestointikyvyn romah- tävän liikevaihtoveron poistamiseksi
5020: tamiseen, joka on puolestaan heikentänyt koti- mahdollisimman pian.
5021:
5022: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5023:
5024: Aapo Saari Juho Sillanpää
5025: Timo Kietäväinen Kalevi Mattila
5026: 98 1989 vp.
5027:
5028: Toivomusaloite n:o 89
5029:
5030:
5031:
5032:
5033: Saari ym.: Kevyen polttoöljyn käytön sallimisesta linja-autolii-
5034: kenteessä
5035:
5036:
5037: Eduskunnalle
5038:
5039: Suomen linja-autokalusto on vanhentunut mänä käyttökelpoisin polttoaineveroon sisälty-
5040: kymmenen viimeisen vuoden aikana ja kalusto vä joukkoliikenteen tukimuoto. Samalla se
5041: on nyt jo pohjoismaiden vanhinta. 1980-luvul- asettaisi linja-autoliikenteen tasa-arvoiseen ase-
5042: la 130 bussiyritystä on joko lopettanut toimin- maan rautatieliikenteen käyttämän kevyen
5043: tansa kokonaan tai fuusioitunut suurempiin polttoöljyn kanssa.
5044: yhtiöihin. Alan jatkuva keskittyminen uhkaa
5045: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5046: vähentää linja-autopalvelujen tarjontaa huo-
5047: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5048: mattavasti.
5049: Eri linja-autoliikenteen liikennetyyppejä
5050: mahdollisimman tasapuolisesti kohteleva ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5051: vyen polttoöljyn käytön salliminen olisi vähä- kevyen polttoöljyn käytön saliimiseksi
5052: töisenä ja vähän hallintoa vaativana järjestel- ammattimaisessa linja-auto/iikenteessä.
5053: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5054:
5055: Aapo Saari Juho Sillanpää
5056: Timo Kietäväinen Kalevi Mattila
5057: 1989 vp. 99
5058:
5059: Toivomusaloite n:o 90
5060:
5061:
5062:
5063:
5064: Siuruainen ym.: Yritystoiminnan aluetuen maksamisesta täysi-
5065: määräisenä
5066:
5067:
5068: Eduskunnalle
5069:
5070: Aluepoliittinen lainsäädäntö edellyttää yri- sen tuen saamisesta ehdotamme eduskunnan
5071: tystoiminnan aluetukien maksamista lain mu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
5072: kaisesti ja täysimääräisenä. Viime aikoina tästä
5073: periaatteesta on varojen puutteen vuoksi tingit- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
5074: ty. Tämä on heikentänyt yritysten perustamista menpiteisiin riittävän määrärahan va-
5075: ja kilpailuasemaa vaikeimmilla kehitysalueilla. raamiseksi yritystoiminnan aluepoliitti-
5076: Rahan puutteeseen vedoten on alennettu laki- seen tukeen, jotta lakisääteinen tuki
5077: sääteisten tukiprosenttien toteuttamista. Huo- voidaan antaa kehitysalueiden yrityksil-
5078: lestuneena yritysten lakisääteisen aluepoliitti- le.
5079: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5080:
5081: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen
5082: Kalle Röntynen Tellervo Renko
5083: 100 1989 vp.
5084:
5085: Toivomusaloite n:o 91
5086:
5087:
5088:
5089:
5090: Taina ym.: Leimaveron poistamisesta ensiasunnon ostajilta
5091:
5092:
5093: Eduskunnalle
5094:
5095: Vuokra-asuntojen riittämättömyys etenkin non asuntotilanteen parantaminen on kuiten-
5096: pääkaupunkiseudulla jättää yhä useammalle kin asetettava etusijalle.
5097: nuorelle vaihtoehdoksi vain omistusasumisen. . Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5098: Hallitusohjelmassa on leimaverokäytännön uu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5099: distaminen asetettu yhdeksi keinoksi helpottaa
5100: ensiasunnon ostajan asemaa. Leimaverouudis- että hallitus valtion vuoden 1990
5101: tusta valmistelevan työryhmän toimeksiannos- tulo- ja menoarvioesitystä valmistelles-
5102: sa painotettiin kuitenkin, että leimaverosta saa- saan ryhtyisi toimenpiteisiin leimaveron
5103: tavat tulot eivät saa pienentyä. Nuorten keh- poistamiseksi kokonaan ensiasunnon
5104: ostajilta.
5105: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
5106:
5107: Anneli Taina Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg
5108: Pirjo-Riitta Antvuori Matti Maijala
5109: 1989 vp. 101
5110:
5111: Toivomusaloite n:o 92
5112:
5113:
5114:
5115:
5116: Tennilä ym.: Sokiin kaivoksen malmien jatkojalostuksen suorit-
5117: tamisesta Kemin seudulla
5118:
5119:
5120: Eduskunnalle
5121:
5122: Lapissa ei hyväksytä Kemira-yhtiön suunni- siin, turismin tarpeisiin jne. Kelloselästä tai
5123: telmaa kuljettaa Sokiin fosfaattirikaste putkea Soklista rata voidaan ulottaa myös Neuvosto-
5124: pitkin Kemiin ja lastata se siellä laivoihin liiton puolelle, mikä avaa aivan uusia mahdol-
5125: ulkomailla jalostamista varten. Lapissa Kemi- lisuuksia Kuola-yhteistyöhön ja myös kuljetuk-
5126: ran suunnitelmaa pidetään kolonialismina, La- sillemme Kaukoitään Koillisväylän kautta.
5127: pin arvokkaan raaka-aineen hyväksikäyttönä
5128: ilman, että Lappi saisi riittävää hyötyä. Lappi tarvitsee välttämättä uusia pysyviä
5129: Kemiralle on olemassa toinenkin vaihtoehto, työpaikkoja. Sokiin jatkojalostus antaa niitä ja
5130: jota hallituksen tulee tukea myöntämällä tälle siksi ehdotammekin eduskunnan hyväksyttä-
5131: vaihtoehdolle tarvittaessa valtion tukea. Vaih- väksi toivomuksen,
5132: toehto on se, että Sallan Kelloselästä rakenne-
5133: taan rautatie Sokliin ja että jatkojalostus ta-
5134: pahtuu Kemissä kaupungin kanssa sovittavassa että hallitus ryhtyisi heti toimenpitei-
5135: paikassa. siin Sokiin jatkojalostuslaitoksen ra-
5136: Rautatie Sokliin on järkevää rakentaa siksi, kentamiseksi Kemin seudulle ja Sokli-
5137: että sitä tarvitaan muuhunkin, puunkuljetuk- kuljetusten suorittamiseksi rakennetta-
5138: vaa rautatietä käyttäen.
5139:
5140: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5141:
5142: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Kimmo Sarapää
5143:
5144:
5145:
5146:
5147: 9 290280X
5148: 102 1989 vp.
5149:
5150: Toivomusaloite n:o 93
5151:
5152:
5153:
5154:
5155: Tykkyläinen ym.: Määrärahasta Rautalammin virastotalon ra-
5156: kentamiseen
5157:
5158:
5159: Eduskunnalle
5160:
5161: Rautalammin kunnassa sijaitsevat kunnan ja raavasti: posti- ja telelaitos 1 260 000 mark-
5162: valtion virastot hajallaan epätarkoituksenmu- kaa, valtio 2 100 000 markkaa ja kunta
5163: kaisissa ja ahtaissa tiloissa. Nykyisistä puut- 2 640 000 markkaa. Valtion tulo- ja menoar-
5164: teista kärsii eniten asiakaspalvelu. Tämän joh- vioon tuleekin varata riittävä määräraha hank-
5165: dosta onkin tärkeää, että kuntaan saadaan keen suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
5166: mahdollisimman nopeasti uusi virastotalo, jo- seen.
5167: hon voidaan sijoittaa kaikki kunnan ja valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5168: virastot. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5169: Rakennushanke onkin jo vireillä ja raken-
5170: nushallituksen tarkastettavana. Rakennuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5171: lopullinen suunnittelu pitäisi toteuttaa syksyllä riittävän määrärahan ottamiseksi val-
5172: 1989 ja rakentaminen pitäisi aloittaa vuonna tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
5173: 1990. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tykseen Rautalammin virastotalon
5174: kuusi miljoonaa markkaa, joka jakautuu seu- suunnitteluun ja rakentamiseen.
5175: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5176:
5177: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
5178: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
5179: Kalle Röntynen
5180: 1989 vp. 103
5181:
5182: Toivomusaloite n:o 94
5183:
5184:
5185:
5186:
5187: Urpilainen ym.: TEKESin toimintayksikön perustamisesta Keski-
5188: Pohjanmaalle
5189:
5190:
5191: Eduskunnalle
5192:
5193: Keski-Pohjanmaan maakunnan elinkeinora- tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä laitoksia, olisi
5194: kenne on edelleen vahvasti maa- ja metsäta- perusteltua, että maakuntaan perustettaisiin
5195: lousvaltainen. Muina merkittävinä työtilai- TEKESin toimintayksikkö, joka omalta osal-
5196: suuksien tarjoajina ovat metalli- ja vaatetus- taan voisi olla tukemassa elinkeinorakenteen
5197: teollisuus. Näiltä kaikilta aloilta on viime vuo- monipuolistamista.
5198: sina menetetty työpaikkoja merkittävä määrä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5199: Maakunnan elinkeinorakenteen monipuolista- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5200: minen ja nimenomaan uutta teknologiaa tuot-
5201: tavan teollisuuden saaminen olisi ensiarvoisen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5202: tärkeää. piteisiin TEKESin toimintayksikön pe-
5203: Koska alueella ei ole riittävästi omasta takaa rustamiseksi Keski-Pohjanmaalle.
5204:
5205: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5206:
5207: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin
5208: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Esko Aho
5209: 104 1989 vp.
5210:
5211: Toivomusaloite n:o 95
5212:
5213:
5214:
5215:
5216: Urpilainen ym.: Toimenpiteistä Chydenius-instituutin tutkimus-
5217: toiminnan turvaamiseksi
5218:
5219:
5220: Eduskunnalle
5221:
5222: Keski-Pohjanmaan alueella ei ole valtioval- sitasolla useita satoja tuhansia markkoja vaih-
5223: lan omistamaa ja ylläpitämää alueellista tutki- dellen noin 450 000-600 000 markan välillä.
5224: muslaitosta. Useimmat läänit ja maakunnat Olisi luonnollista, että alueellista tutkimus-
5225: ovat saaneet alueellisia tutkimuspalveluja työtä tekevän laitoksen ylläpito kuuluisi myös
5226: omasta takaa joko yliopistoista, korkeakou- valtiovallan vastuupiiriin. Siksi olisikin toivot-
5227: luista tai muista valtion ylläpitämistä tutkimus- tavaa, että opetusministeriö ottaisi Chydenius-
5228: laitoksista. Olisi tärkeää, että myös Keski-Poh- instituutin pysyvän, säännöllisen rahoitustuen
5229: janmaa voisi päästä tältä osin tasa-arvoiseen piiriin.
5230: asemaan muiden alueiden kanssa ja saisi oman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5231: valtiovallan ylläpitämän tutkimuslaitoksensa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5232: Tällä hetkellä Keski-Pohjanmaalla sijaitsee
5233: Kokkolan kaupungin omin varoin ylläpitämä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5234: tutkimuslaitos, eli Chydenius-instituutti. Lai- piteisiin Keski-Pohjanmaan alueella si-
5235: toksen ylläpitämisestä vastaa Kokkolan kau- jaitsevan Chydenius-instituutin tutki-
5236: punki, maakunnan kuntien ja muiden yhteisö- mustoiminnan turvaamiseksi myöntä-
5237: jen tuen ollessa lähinnä muodollista. Kaupun- mällä laitokselle pysyvän vuosittaisen
5238: gin panostus instituutin ylläpitämiseksi on vuo- taloudellisen tuen.
5239: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5240:
5241: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin
5242: Markku Pohjola Esko Aho Matti Vähänäkki
5243: 1989 vp. 105
5244:
5245: Toivomusaloite n:o 96
5246:
5247:
5248:
5249:
5250: Vihriälä ym.: Peräseinäjoen nimeämisestä erityisaluekunnaksi
5251:
5252:
5253: Eduskunnalle
5254:
5255: Peräseinäjoen asukasluku on pysynyt 1980- joen Osuuskaupan työntekijöille. Varsinkin
5256: luvun alkupuolella melko vakaana. Vuonna Vapa Oy:llä työssä olleet ja muualle muutta-
5257: 1986 asukasluku väheni kuitenkin 11 henkilöllä neet ovat pääosin olleet koulutettuja, nuoreh-
5258: ja vuonna 1987 jo 73 henkilöllä. Vähenemis- koja perheeliisiä ihmisiä, jotka ovat muutenkin
5259: suunta on jatkunut myös vuonna 1988. Suu- aktiivisesti osallistuneet kunnan kehittämiseen
5260: rimpana syynä asukasluvun vähenemiseen on eri sektoreilla. Työpaikkojen menetys on vie-
5261: noin 200 työpaikan loppuminen viime vuosina. nyt Peräseinäjoelta näin ollen myös henkisiä
5262: Vapa Oy:n Peräseinäjoen Haukinevalla sijait- voimavaroja. Peräseinäjoen työttömyysaste,
5263: sevan koksitehtaan, brikettitehtaan ja voima- 5,8 OJo, on melko kohtuullinen. Mikäli työpaik-
5264: laitoksen toiminnat keskeytettiin toistaiseksi ja kansa menettäneet olisivat jääneet kuntaan
5265: työntekijät irtisanottiin. Nämä tehtaat työllisti- työttöminä, olisi se lisännyt työttömyysastetta
5266: vät noin 110 työntekijää. noin 11 % :lla eli lähes 17 % :iin. Työpaikkojen
5267: Kenkäalan yritys Janita Oy on juuri lopetta- menetykset ovat aiheuttaneet Peräseinäjoen
5268: nut Peräseinäjoella sijainneen vuorineulomon kokoiselle kunnalle erittäin suuria ongelmia, ja
5269: toiminnan. Tehtaalla oli vuonna 1985 68 työ- siksi olisikin tärkeää, että valtiovalta voisi
5270: paikkaa ja lopettamishetkellä 25 työpaikkaa. tarkoituksenmukaisella tavalla tukea Peräsei-
5271: Peräseinäjoen Osuuskauppa, joka vuonna näjoen kunnan kehitystä.
5272: 1984 työllisti noin 60 henkilöä, on sulautettu
5273: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5274: Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppaan. Tällä het-
5275: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5276: kellä Osuuskaupalla on Peräseinäjoella noin 15
5277: muksen,
5278: työpaikkaa.
5279: Vapa Oy:n Haukinevan tehtaiden vuonna
5280: 1986 tehdyn keskeyttämispäätöksen jälkeen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5281: ovat useat perheet muuttaneet pois Peräseinä- Peräseinäjoen kunnan nimeämiseksi
5282: joelta, kun he ovat saaneet työpaikan muualta. alueellisen kehityksen edistämisestä an-
5283: Samoin on käynyt Janita Oy:n ja Peräseinä- netun lain nojalla erityisaluekunnaksi.
5284:
5285: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5286:
5287: Jukka Vihriälä Aapo Saari Jorma Fred
5288: 106 1989 vp.
5289:
5290: Toivomusaloite n:o 97
5291:
5292:
5293:
5294:
5295: Vihriälä ym.: Jalasjärven nimeämisestä erityisaluekunnaksi
5296:
5297:
5298: Eduskunnalle
5299:
5300: Jalasjärven kunnan väestökehitys on vuodes- ko maan tasoon verrattuna. Kuntasuunnitel-
5301: ta 1982 alkaen ollut vähenevää. Väheneminen man mukaan veroäyrin hinta tulee nousemaan
5302: on pääasiassa kohdistunut työikäiseen väes- 18 penniin vuoden 1990 jälkeen. Kunnan vel-
5303: töön, mistä on ollut seurauksena mm. vanhus- kamäärä, n. 4 000 markkaa asukasta kohti, on
5304: väestön osuuden nopea lisääntyminen. korkea sekä läänin että valtakunnan tasoon
5305: Keskimääräinen työllisyysprosentti on ollut verrattuna. Velan hoitokustannukset tulevat
5306: vuodesta 1982 alkaen 7-8 OJo. Luku on selväs- rasittamaan kunnan taloutta niin, että suuriin
5307: ti korkeampi kuin keskimäärin Vaasan läänis- investointeihin ei ole mahdollisuutta lähivuosi-
5308: sä. Tilasto näyttää tänään paremmalta, koska na. Vaikeuksia tuottaa nykyisenkin palveluta-
5309: työikäistä väestöä on muuttanut runsaasti pois son säilyttäminen.
5310: paikkakunnalta. On arvioitu, että maatalou-
5311: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5312: desta poistuu vielä vuoteen 2000 mennessä
5313: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5314: noin 500-700 työntekijää, jotka muuttavat
5315: muksen,
5316: kunnasta pois taikka lisäävät työttömien mää-
5317: rää, ellei vastaavaa määrää uusia työpaikkoja
5318: pystytä luomaan muissa ammateissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5319: Tulotaso Jalasjärven kunnassa on keskitasoa Jalasjärven kunnan nimeämiseksi alu-
5320: huonompi. Veroäyrin hinta 17,75 penniä on eellisen kehityksen edistämisestä anne-
5321: keskimääräistä korkeampi sekä läänin että ko- tun lain nojalla erityisalueeksi.
5322: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
5323:
5324: Jukka Vihriälä Jorma Fred
5325: 1989 vp. 107
5326:
5327: Toivomusaloite n:o 98
5328:
5329:
5330:
5331:
5332: Vihriälä ym.: Etelä-Pohjanmaan teollisuuspiirin perustamisesta
5333: Seinäjoelle
5334:
5335:
5336: Eduskunnalle
5337:
5338: Vaasan lääni jakaantuu alueelliselta raken- kaisten hakemusten käsittelyä. Seinäjoen toi-
5339: teeltaan kolmeen talousmaakuntaan: suomen- miston mahdollisuudet palvella alueen yritys-
5340: kieliseen Etelä-Pohjanmaahan, rannikkoseu- ten kehittämistä koulutuksen ja muiden akti-
5341: tuun ja Keski-Pohjanmaahan. Etelä-Pohjan- vointiprojektien kautta ovat näillä resursseilla
5342: maa on asukasluvultaan ja työpaikoiltaan suu- vähäiset.
5343: rin ja suunnitteiden mukaan kehittyvin läänin Eteläpohjalainen pk-teollisuus on muutosten
5344: osa-alue. Seinäjoen talousalueella asuu noin edessä. Yritykset tarvitsevat nopeita ja voimak-
5345: 210 000 asukasta. Seinäjoen talousalueella on kaita kehittämistoimia. Oma teollisuuspiiri Sei-
5346: läänin teollisuuden työpaikoista yli puolet. Pal- näjoen talousalueella voisi parhaiten palvella
5347: velu- ja teollisuussektorilla tapahtuu Etelä- yrityksiä, kun Eurooppa yhdentyy, kilpailu
5348: Pohjanmaalla voimakasta kasvua. kiristyy ja yritystoiminnan tehokkuusvaati-
5349: Vaasan läänin teollisuuspiirillä on kolme mukset kasvavat. Vaasan läänin ns. Suomense-
5350: toimistoa: piiritoimisto Vaasassa sekä paikal- län kunnat kuuluvat Seinäjoen toimiston aluee-
5351: listoimistot Seinäjoella ja Kokkolassa. Ruot- seen, joita näiden kuntien elinkeinoelämää lä-
5352: sinkielisen rannikon hakemukset ja ruotsinkie- hellä oleva teollisuuspiiri palvelisi parhaiten.
5353: linen yrittäjäkoulutus hoidetaan Vaasassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5354: Kokkola hoitaa Keski-Pohjanmaan yritysten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5355: palvelemisen. Seinäjoen toimistolle kuuluu 27 muksen,
5356: eteläpohjalaista kuntaa.
5357: Pienyritysvaltaisessa läänissä yli puolet yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5358: tyksistä on Seinäjoen toimiston alueella. Toi- Etelä-Pohjanmaan teollisuuspiirin pe-
5359: miston työstä valtaosa on tuotantotukilain mu- rustamiseksi Seinäjoelle.
5360:
5361: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
5362:
5363: Jukka Vihriälä Aapo Saari
5364: Anneli Jäätteenmäki Jorma Fred
5365: 108 1989 vp.
5366:
5367: Toivomusaloite n:o 99
5368:
5369:
5370:
5371:
5372: Vistbacka ym.: Autoveron palautusjärjestelmän kehittämisestä
5373: vaikeavammaisten osalta
5374:
5375:
5376: Eduskunnalle
5377:
5378: Auto on vaikeavammaisille ihmisille useim- tä on aiheutunut käytännössä se, että taloudel-
5379: missa tapauksissa ainoa vaihtoehto liikkumi- lisesti heikoimmassa asemassa olevien invali-
5380: seen paikasta toiseen, sillä yleiset kulkuneuvot dien mahdollisuus hankkia itselleen auto on
5381: eivät tällä hetkellä ole vielä riittävästi varustet- ratkaisevasti huonontunut. Veronpalautuksen
5382: tuja vammaisten liikkumista varten. Oman au- enimmäismäärää tulisi pikaisesti tarkistaa niin,
5383: ton hankkimisen helpottamiseksi vammaisten että alennuksen merkitys palautuisi vähintään-
5384: osalta myönnetään veronalaisena maahan tuo- kin alkuperäiselle tasolle.
5385: tua autoa ensi kertaa rekisteröitäessä auton
5386: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5387: hintaan sisältyvästä verosta palautusta, mikäli
5388: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5389: auton omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity
5390: muksen,
5391: vaikeavammainen invalidi. Järjestelmä on var-
5392: sin hyvä ja se on tähän saakka helpottanut
5393: merkittävästi vammaisten liikkumista. Autojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5394: hintakehitys on kuitenkin viime aikoina ollut invalidien ostamien autojen veronpa-
5395: nopeassa nousussa ja veronpalautuksen mää- lautuksen korottamiseksi nykyisestä ta-
5396: rää ei ole vastaavassa tahdissa tarkistettu. Täs- sostaan.
5397:
5398: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5399:
5400: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
5401: 1989 vp. 109
5402:
5403: Toivomusaloite n:o 100
5404:
5405:
5406:
5407:
5408: Vuoristo ym.: Maakaasuputken rakentamisesta länsirannikolle
5409:
5410:
5411: Eduskunnalle
5412:
5413: Maakaasu energiamuotona kiinnostaa yhä viljelyyn, muuhun oheisteollisuuteen ja -toi-
5414: enemmän tunnetuista syistä. Samoin se alkaa mintoihin aina yksityistalouksia myöten sille
5415: hinnaltaan olla hyvinkin kilpailukykyinen mui- saattaisi löytyä tulevaisuudessa hyvinkin mer-
5416: hin energiamuotoihin nähden. Hintasuhde tul- kittäviä ja luontoon nähden sopusointuisia so-
5417: lee sille vieläkin edullisemmaksi tulevaisuudes- vellutuksia.
5418: sa. Samoin sen saanti alkaa olla jo täysin
5419: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5420: varmaa ja riskitöntä.
5421: Myös maakaasuputken rakentaminen länsi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5422: muksen,
5423: rannikolle ja sitä kautta Ruotsiin näyttää var-
5424: mistuvan, mistä me länsirannikon kansanedus-
5425: tajat olemme erityisen tyytyväisiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5426: Kuitenkaan maakaasun täysipainoista ja ko- maakaasuputken rakentamiseksi länsi-
5427: konaisvaltaista hyödyntämistä ei ole riittävästi rannikolle ja siihen liittyvien oheisteol-
5428: tutkittu. Mm. maanviljelykseen, kasvihuone- lisuuden ja -toimintojen tutkimiseksi.
5429: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5430:
5431: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
5432: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne
5433: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
5434: 110 1989 vp.
5435:
5436: Toivomusaloite n:o 101
5437:
5438:
5439:
5440:
5441: Vuoristo ym.: Tuulivoimaloitien rakentamismahdollisuuksien
5442: tutkimisesta
5443:
5444:
5445: Eduskunnalle
5446:
5447: Energiakysymykset nousevat väistämättä vaan puhaltavat silloin kun puhaltavat, kuten
5448: keskustelujen polttopisteeseen jo aivan lähitu- esimerkiksi tänä talvena ovat tehneet ainakin
5449: levaisuudessa. Joudutaan punnitsemaan eri rannikkoseudulla.
5450: energiamuotojen hyviä ja huonoja puolia sekä Tulevaisuudessa saattaisi olla mahdollista
5451: vertaamaan niitä toisiinsa. Energiakeskustelus- sellainen tekniikka, että tuulivoimala kytkettäi-
5452: ta on odotettavissa varsin kiihkeä ja myös siin verkkoon tuulen voimakkuuden sitä edel-
5453: tunteisiin vetoava. Päätöksenteolle sellainen il- lyttäessä, jolloin virtaa muualta voitaisiin vas-
5454: mapiiri ei välttämättä ole eduksi. taavasti pienentää.
5455: Jotta voitaisiin toimia rationaalisella tavalla, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5456: kaikkien energiavaihtoehtojen pitäisi olla esillä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5457: jotakuinkin objektiivisesti tutkittuina. Tällä sen,
5458: hetkellä eri energiamuotojen paremmuutta saa-
5459: tetaan ajaa hyvinkin tarkoitushakuisesti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5460: Tuulivoiman käyttö energianlähteenä on eh- perusteellisen tutkimuksen käynnistä-
5461: kä vähiten tutkittu ja yritykset sen hyödyntä- miseksi silmällä pitäen tuulivoimaloit-
5462: misestä ovat olleet hyvinkin satunnaisia. Kui- ten rakentamista energiavaihtoehtojen
5463: tenkaan tulevaisuudessa tuulet eivät laannu, turvaamiseksi.
5464: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5465:
5466: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
5467: Heikki Rinne Mikko Elo Einari Nieminen
5468: Kauko Juhantalo
5469: 1989 vp. 111
5470:
5471: Toivomusaloite n:o 102
5472:
5473:
5474:
5475:
5476: Vuoristo ym.: Rauman määräämisestä erityisalueeksi
5477:
5478:
5479: Eduskunnalle
5480:
5481: Yhteiskuntamme läpikäy parhaillaan voima- essa. Samoin asukasluvun kasvu on pysähtynyt
5482: kasta rakennemuutosta, josta on paljon puhut- ja kääntynyt laskuun, mikä heijastaa ihmisten
5483: tu ja jota on myös jonkin verran tutkittu. epävarmuutta. He haluavat muuttaa pois vielä
5484: Hallituskin kutsuu itseään mielellään rakenne- kun suinkin voivat. Ilmapiiri kaupungissa ei
5485: muutoshallitukseksi ja pyrkii ohjaamaan kehi- ole nyt hyvä.
5486: tystä hallittuun suuntaan. Sen sijaan valtion tukitoimien kohteena
5487: Yhteiskunnan rakennemuutos koskettaa eri- Rauma ei ole erityisemmin ollut.
5488: tyisesti vanhoja teollisuusseutuja mm. Sata-
5489: kunnassaPoriaja Raumaa. Valtio onkin tuke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5490: nut Poria erityisaluerahoituksen myötä, mikä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5491: onkin merkinnyt Porilie merkittävää piristys- sen,
5492: ruisketta ja elinkeinoelämän elpymistä.
5493: Rauma kamppailee samansuuntaisten ongel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5494: mien kanssa kuin Porikin ja on menettänyt saattaakseen Rauman erityisalueeksi ja
5495: runsaasti työpaikkoja viimeisten vuosien kulu- siten valtion tukitoiminnan piiriin.
5496: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5497:
5498: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
5499: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne
5500: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
5501: 112 1989 vp.
5502:
5503: Toivomusaloite n:o 103
5504:
5505:
5506:
5507:
5508: Vuoristo ym.: Maakuntien välisen Länsirannikko-projektin
5509: aloittamisesta
5510:
5511:
5512: Eduskunnalle
5513:
5514: Länsirannikolla on joukko kaupunkeja ja jektiluonteisiin hankkeisiin, ja nämä hankkeet
5515: keskuksia, joilla ei ole ikään kuin yhteistä palvelisivat silloin laajemminkin maakuntien
5516: juonta, vaikkakin länsirannikko sinänsä muo- ihmisiä.
5517: dostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja alueellisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5518: mahdollisuuden. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5519: Tällaisia paikkakuntia ovat Uusikaupunki, sen,
5520: Rauma, Pori ja Merikarvia. Rannikkopaikka-
5521: kuntina ne kuuluvat eri maakuntiin, joten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5522: niitten yhteisiä piirteitä ei helposti havaita. Länsirannikko-projektin aloittamiseksi,
5523: Jos aluepoliittisessa ajattelussa pystyttäisiin jotta Uusikaupunki, Rauma, Pori ja
5524: ylittämään maakuntarajoja, alettaisiin päästä Merikarvia löytäisivät projektin piirissä
5525: painopisteajattelussa suurempiin, toimiviin ko- yhteisen, molempia maakuntia palvele-
5526: konaisuuksiin sekä mahdollisiin yhteisiin pro- van toiminta-ajatuksen.
5527:
5528: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5529:
5530: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
5531: Raila Aho Heikki Rinne Mikko Elo
5532: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
5533: 1989 vp. 113
5534:
5535: Toivomusaloite n:o 104
5536:
5537:
5538:
5539:
5540: Vähänäkki: Haminan ja Vehkalahden määräämisestä aluepoliit-
5541: tiseksi erityisalueeksi
5542:
5543:
5544: Eduskunnalle
5545:
5546: Haminan kaupungissa on jo useita vuosia työssäkäyntialueen, samoin asunnonhaku-
5547: vallinnut korkea työttömyys. Työttömyyspro- alueen, sillä Vehkalahden kuntakeskus on Ha-
5548: sentti on samoissa lukemissa Kotkan kaupun- minan kaupunki.
5549: gin kanssa, useissa kuukausitiedotteissa jopa
5550: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
5551: korkeammissa. Haminassa on työttömyys pe-
5552: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5553: rusluonteeltaan rakenteellista, mutta viime
5554: sen,
5555: vuosina on työttömyyden kasvua luonnehditta-
5556: va äkilliseksi ja poikkeuksellisen vaikeaksi.
5557: Elinkeinoelämän kehittämismahdollisuudetkin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
5558: on alueella koettu erittäin vaikeiksi. Haminan menpiteisiin Haminan kaupungin ja
5559: kaupunkia joka puolelta ympäröivässä Vehka- Vehkalahden kunnan määräämiseksi
5560: lahden kunnassa on työttömyys niin ikään aluepoliittista tukea saavaksi erityis-
5561: korkea. On myös otettava huomioon, että alueeksi ja että Kotkan kaupungin eri-
5562: Hamina ja Vehkalahti muodostavat yhteisen tyisaluepäätöstä jatkettaisiin.
5563:
5564: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5565:
5566: Matti Vähänäkki
5567: 114 1989 vp.
5568:
5569: Toivomusaloite n:o 105
5570:
5571:
5572:
5573:
5574: Väbänäkki: Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Summan sanomalehtipa-
5575: peritehtaan kilpailukyvyn turvaamisesta
5576:
5577:
5578: Eduskunnalle
5579:
5580: Kymenlaakso (so. läntinen osa Kymen lää- mattavasti, ellei tehtaaseen rakenneta pikaisesti
5581: niä) on rakennemuutoksista eniten kärsineitä neljättä paperikonetta tahi perusteellisesti uu-
5582: seutuja maassamme. Suurteollisuus on muuta- disteta jotakin entisestä kolmesta, mikä tuot-
5583: man viime vuoden kuluessa vähentänyt alueella taisi jalostusasteeltaan sanomalehtipaperia
5584: useita tuhansia työpaikkoja. Kilpailukykynsä huomattavasti parempitasoista tuotetta. Sen
5585: säilyttämiseksi pitkällä tähtäyksellä ovat jotkut kanssa eivät nimittäin keskieurooppalaiset ky-
5586: teollisuuslaitokset uudistaneet laitteistojaan kene kilpailemaan yksinomaan raaka-aineensa
5587: mittavilla investoinneilla. Nämä toimenpiteet laadun ja osaamisensa perusteella.
5588: ovat omiaan turvaamaan ne työpaikat, joita Summan tehtaiden tuotteiden jalostusarvon
5589: ko. tehtaissa jatkossa tarvitaan. nostoon tähtääviä investointeja koskevia Enso-
5590: Vehkalahden kunnassa sijaitsee Enso-Gut- Gutzeit Osakeyhtiön päätöksiä odotetaan Ha-
5591: zeit Osakeyhtiön Summan sanomalehtipaperi- minan talousalueella jännittyneinä, koska il-
5592: tehdas, joka työllistää tällä hetkellä noin 770 man niitä pelättävissä oleva tehtaan tuotteiden
5593: henkilöä ja on Haminan talousalueella merkit- menekin väheneminen ja siitä seuraava työ-
5594: tävin työnantaja Haminan sataman ohella. paikkojen vähentäminen ja tehtaan näivettymi-
5595: Tehtaassa on kolme paperikonetta, jotka ovat nen olisi Haminan kaupunkia ja Vehkalahden,
5596: aloittaneet toimintansa seuraavasti: PK 1. Virolahden ja Miehikkälän kuntia ja niiden
5597: vuonna 1956, PK 2. vuonna 1958 ja PK 3. asukkaita ajatellen katastrofaalinen.
5598: vuonna 1972. Parhaillaan on tehtaalla meneil-
5599: lään kehitysohjelman toteutus, jonka puitteissa Vielä on mainittavissa, että edellä luettele-
5600: on rakennettu uusi puunkäsittelylaitos, jäteve- mani 1980-luvulla rakennetut ja vielä rakenteil-
5601: silaitos, lietteen ja kuoren pohtojärjestelmä la olevat puunkäsittelylaitos, polttojärjestelmä,
5602: sekä kuumahierrelaitos. Kehitysohjelman vii- kuumahierrelaitos ym. riittävät kapasiteettinsa
5603: meisinä kohteina valmistuvat tänä vuonna rul- puolesta palvelemaan myös alueen toiveissa
5604: lankäsittelyjärjestelmä sekä PK 3:n saneeraus. olevaa, tehtaan tuotteiden jalostusarvon nos-
5605: toa turvaavaa uutta paperikonetta.
5606: Tätä pitemmälle menevästä kehitysohjelmasta
5607: ei tiettävästi ole yhtiössä päätetty. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
5608: Ilman mahdollisimman pian tehtäviä, teh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5609: taan tuotteiden jalostusasteen nostoon tähtää- sen,
5610: viä investointeja ei Summan tehtaan kilpailu-
5611: kyky kansainvälisillä markkinoilla kuitenkaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
5612: ole turvattu. Keski-Euroopan maat rakentavat menpiteisiin, että valtioenemmistöisessä
5613: ja ovat jo osin rakentaneet huomattavan mää- Enso-Gutzeit Osakeyhtiössä tehtäisiin
5614: rän tavallista sanomalehtipaperia valmistavia päätös uusinvestoinneista Summan teh-
5615: tehtaita, jolloin ostot ulkomailta, mm. Suo- tailla, jotta tehtaiden tuotteen jalostus-
5616: mesta, vähenevät. Summan sanomalehtipaperi- arvoa voitaisiin nostaa ja näin turvata
5617: tehtaan menestyminen maailmanmarkkinoilla tehtaiden kilpailukyky pitkälle tulevai-
5618: heikentyy jo muutamien vuosien kuluttua huo- suuteen.
5619:
5620: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
5621:
5622: Matti Väbänäkki
5623: 1989 vp. 115
5624:
5625: Toivomusaloite n:o 106
5626:
5627:
5628:
5629:
5630: Väistö ym.: Kehitysyhtiö Muovilaakso Oy:n käynnistämisen
5631: tukemisesta Kiihtelysvaarassa
5632:
5633:
5634: Eduskunnalle
5635:
5636: Kiihtelysvaarassa toimiva muovialan yritys Kehitysyhtiön käynnistämiseksi tarvitaan ra-
5637: Exel Oy supisti Kivaran tehtaaltaan voimak- kennemuutosmäärärahaa. Kolmen ensimmäi-
5638: kaasti työvoimaa vuonna 1988. Työpaikkame- sen toimintavuoden avustustarve on 5,9 mil-
5639: netysten aiheuttamien ongelmien selvittämisek- joonaa markkaa. Jatkossa yhtiö rahoittaisi
5640: si Pohjois-Karjalan lääninhallitus asetti touko- toimintansa omilla tuotoillaan. Kehitysyhtiön
5641: kuussa 1988 Kiihtelysvaaran rakennemuutos- tavoitteena on vahvistaa entisestään Pohjois-
5642: työryhmän. Karjalan muovialaa ja lisätä alan työpaikkoja
5643: Työryhmän keskeinen esitys on muovialan niin Kiihtelysvaarassa kuin koko maakunnas-
5644: kehitysyhtiön perustaminen. Kehitysyhtiö pal- sakin.
5645: velisi koko Pohjois-Karjalan muoviteollisuutta
5646: sekä yrityshautomo- että protopajatoiminnalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5647: Yrittäjät saisivat myös tukea tuotekehityksen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5648: koulutuksen, markkinoinnin ja erityyppisten muksen,
5649: neuvonta- ja rahoituspalvelujen muodossa.
5650: Kehitysyhtiö on välittömästi käynnistettävis-
5651: sä Kivaran tehtaan yhteydessä ja vapaana ole- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
5652: vissa tiloissa. Yhtiön perustaminen toteutunee menpiteisiin Kiihtelysvaaraan perus-
5653: lähiaikoina. Esisopimus Kiihtelysvaaran kun- tettavan Kehitysyhtiö Muovilaakso
5654: nan ja Neste Oy:n välillä on jo allekirjoitettu. Oy:n käynnistämisen rahoittamiseksi.
5655: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
5656:
5657: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
5658: 116 1989 vp.
5659:
5660: Toivomusaloite n:o 107
5661:
5662:
5663:
5664:
5665: Väänänen: Valtion Orimattilan virastotalon laajentamisesta
5666:
5667:
5668: Eduskunnalle
5669:
5670: Valtion Orimattilan virastotalon tilat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
5671: käyneet ahtaiksi. Useat toimitilat on jouduttu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5672: sijoittamaan virastotalon ulkopuolisiin raken-
5673: nuksiin kunnan eri puolille.
5674: Rakennushallitus on laatinut virastotalon
5675: laajennussuunnitelmat, joiden kustannusarvio että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
5676: nousee 4 milj. markkaan. Töiden aloittaminen miin valtion Orimattilan virastotalon
5677: olisi nykytilanteessa tarpeen vaatimaa. laajennustöiden toteuttamiseksi.
5678:
5679: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5680:
5681: Marjatta Väänänen
5682: 1989 vp. 117
5683:
5684: Toivomusaloite n:o 108
5685:
5686:
5687:
5688:
5689: Laine ym.: Pääomien viennin rajoittamisesta
5690:
5691:
5692: Eduskunnalle
5693:
5694: Samaan aikaan kun kotimaassa valitellaan Monet suomalaiset suuryritykset työllistävät
5695: investointeihin käytettävissä olevien pääomien nykyisin ulkomailla enemmän työntekijöitä
5696: vähäisyyttä ja vaaditaan yritysten pääomahuol- kuin kotimaassa.
5697: lon turvaamista, suomalaiset suurfirmat jatka- Pääomien ulosviennin rajoittamiseksi tulisi
5698: vat pääomien vientiä ulkomaille. Vuosi toisen- maastavientiä ryhtyä verottamaan esim. siten,
5699: sa jälkeen ovat pääomien vientiluvut kasvaneet että sijoituksista tuotannollisiin yrityksiin pe-
5700: uusiin ennätyksiin. Viime vuoden luvut ovat rittäisiin veroa 30 07o ja sijoituksista myynti- ja
5701: jälleen kaksi kertaa edellisen vuoden lukuja markkinointiyrityksiin 10 % sekä sijoituksista
5702: suuremmat. Pääomien ulkomaiset sijoitukset pankki- ja vakuutustoimintaan ja palveluihin
5703: lähentelivät viime vuonna jo 8 miljardin mar- 15 OJo.
5704: kan rajaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5705: Ulkomaille sijoitetusta pääomasta hyvin vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5706: häinen osa palaa osinkoina Suomeen. Sen si-
5707: jaan Suomeen sijoitetut huomattavasti pienem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5708: mät pääomat tuottavat ulkomaisille sijoittajille pääomien viennin rajoittamiseksi tiu-
5709: suuret voitot, jotka siirtyvät Suomesta ulko- kentamalla lupaehtoja ja valmiste/emal-
5710: maille. la esityksen pääomien viennin verotta-
5711: misesta.
5712: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5713:
5714: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
5715:
5716:
5717:
5718:
5719: 10 290280X
5720: 118 1989 vp.
5721:
5722: Toivomusaloite n:o 109
5723:
5724:
5725:
5726:
5727: Alaranta ym.: Kotiäitien työterveyshuollon järjestämisestä
5728:
5729:
5730: Eduskunnalle
5731:
5732: Työterveyshuolto on kehittynyt meilläkin Äidit tekevät kodeissa arvokasta työtä vuo-
5733: korkeatasoiseksi. Työssä käyvät kansalaiset rotta. He joutuvat usein valvomaan öisin ja
5734: ovat säännöllisesti toistuvien työterveystarkas- heillä saattaa olla aivan samoja terveysongel-
5735: tusten kohteina. Myös maataloudessa työsken- mia kuin kenellä tahansa yötyötä tekevällä
5736: televät naiset ja miehet ovat viime vuosina ihmisellä.
5737: päässeet työterveyshuollon piiriin.
5738: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5739: Pieniä lapsiaan kotona hoitavat perheenäidit
5740: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5741: jäävät yhä säännöllisen terveysseurannan ulko-
5742: muksen,
5743: puolelle. Äitiysneuvolatoiminta on meillä
5744: maailmankuulua, mutta se tavoittaa vain lasta
5745: odottavat tai äskettäin synnyttäneet äidit. Mo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5746: net äidit jäävät vuosiksi vaille säännöllistä kotiäitien työterveyshuollon järjestämi-
5747: terveydenhuoltoa. seksi.
5748:
5749: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
5750:
5751: Juhani Alaranta Tellervo Renko Pirkko Ikonen
5752: Kalevi Mattila Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
5753: Pauli Saapunki Eino Siuruainen Jukka Vihriälä
5754: Juhani Vähäkangas Matti Väistö Oiva Savela
5755: Vappu Säilynoja
5756: 1989 vp. 119
5757:
5758: Toivomusaloite n:o 110
5759:
5760:
5761:
5762:
5763: Alho ym.: Tupakan piilomainonnan poistamisesta
5764:
5765:
5766: Eduskunnalle
5767:
5768: Tupakkateollisuus sijoittaa vuosittain tupak- käytetään tupakan kuivaamiseen. Näin tupak-
5769: kamainontaan runsaasti varoja. Mainonnan ja kateollisuus käyttää säälimättömästi kehitys-
5770: muin keinoin tupakkateollisuuden on suoras- maiden luonnonvaroja voittojensa maksimoin-
5771: taan pakko saada joka neljäs nuori aloitta- tiin. Tupakoinnin vastamainonnan (esim. ur-
5772: maan tupakointi, jotta myynti säilyisi ennal- heilukilpailujen No smoking -mainokset) käy-
5773: laan. Tupakkateollisuuden keinot tähtäävät sii- tettävissä olevat varat ovat vain pieni murto-
5774: hen, etteivät nuoret valitsisi itsenäisesti ja osa tupakkateollisuuden myynninedistämisva-
5775: omaan järkeensä nojautuen terveitä elämänta- roista.
5776: poja. Piilomainokset liittävät tupakoinnin ul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5777: koiluelämään, terveiden ja kauniiden nuorten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5778: yhdessäoloon, urheiluun ja saavutuksiin. muksen,
5779: Tupakkamainonnan kielloista huolimatta
5780: suomalaisetkin tupakkayritykset sponsoroivat että hallitus ryhtyisi kaikkiin käytet-
5781: näkyvin mainoksin moottoriurheilua, purjeh- tävissä oleviin toimenpiteisiin tupakan
5782: dusta ja muita samankaltaisia lajeja liittäen piilomainonnan ja urheilun yhteydessä
5783: näin menestyksen tupakointiin. Samalla mai- tapahtuvan tupakkamainonnan poista-
5784: nontaa suunnataan erityisesti kehitysmaihin. miseksi nykyistä tehokkaammalla taval-
5785: Monelle kehitysmaalle tupakantuotanto on la sekä savuton/smoke jree -tiedotus-
5786: merkittävä tulonlähde, vaikka se on suurin toiminnan lisäämiseksi erityisesti nuor-
5787: yksittäinen metsän tuhoaja kehitysmaissa. ten suosimien urheilukilpailujen yhtey-
5788: Joissakin maissa joka kolmas hakattu puu dessä.
5789:
5790: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5791:
5792: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen
5793: Esko Helle Pirjo-Riitta Antvuori
5794: 120 1989 vp.
5795:
5796: Toivomusaloite n:o 111
5797:
5798:
5799:
5800:
5801: Almgren ym.: Alkoholin kokonaiskulutuksen alentamisesta
5802:
5803:
5804: Eduskunnalle
5805:
5806: Maailman terveysjärjestö (WHO) on jo pit- heuttajista. Toiseksi, alkoholihaittojen maara
5807: kään ollut huolissaan alkoholin kokonaiskulu- on kiinteästi sidoksissa kokonaiskulutuksen
5808: tuksen korkeasta määrästä. Tavoitteeksi ja sa- määrään. Tämän vuoksi ensisijaisena tavoittee-
5809: malla suositukseksi jäsenvaltioille on hyväksyt- na on oltava kokonaiskulutuksen hillintä valis-
5810: ty alkoholin kokonaiskulutuksen laskeminen tuksen, hintapolitiikan ja saatavuuden rajoitta-
5811: 25 OJo :lla tämän vuosisadan loppuun mennessä. misen keinoin.'' Samassa ohjelmassa toiminta-
5812: Naapurimaissamme on ryhdytty toimenpitei- linjaa hahmoteltaessa todetaan, että jakeluver-
5813: siin tavoitteen saavuttamiseksi. Ruotsissa kulu- koston laajentamisessa noudatetaan pidättyvää
5814: tus vuonna 1986 oli 5,19 litraa henkilöä kohti linjaa. Kuitenkin jakeluverkoston laajentami-
5815: vuodessa 100-prosenttista alkoholia, kun vas- nen jatkuu.
5816: taava luku meillä oli samana vuonna 6,86 ja
5817: viime vuonna 7,3. Ruotsissa alkoholihaittoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5818: koskevat tilastot osoittavat, että alkoholin lai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5819: muksen,
5820: ton valmistus ja myynti eivät ole korvanneet
5821: virallisten tilastojen osoittamaa laskua.
5822: Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavälin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5823: tavoite- ja toimintaohjelmassa todetaan: "Al- menpiteisiin maamme alkoholin koko-
5824: koholilla on keskeinen sija suomalaisessa sai- naiskulutuksen vähentämiseksi Maail-
5825: rastuvuuden kuvassa ja nimenomaan miesten man terveysjärjestön esittämän tavoit-
5826: ylikuolleisuudessa. Alkoholi on tällä hetkellä teen saavuttamiseksi ja myös siten, että
5827: työikäisen väestön yksi merkittävimmistä ter- jakeluverkoston laajentamisessa nouda-
5828: veysriskeistä ja ennenaikaisen kuoleman ai- tetaan pidättyvää linjaa.
5829: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
5830:
5831: Esko Almgren Sauli Hautala
5832: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
5833: 1989 vp. 121
5834:
5835: Toivomusaloite n:o 112
5836:
5837:
5838:
5839:
5840: Almgren ym.: Alkoholipitoisten virvoitusjuomien poistamisesta
5841: elintarvikeliikkeistä
5842:
5843:
5844: Eduskunnalle
5845:
5846: Elintarvikeliikkeissä on myynmssa makeita kaksi lasta oli kuollut juomista saamiinsa vau-
5847: alkoholipitoisia virvoitusjuomia. Lapset pitä- rioihin. Meillä ei liene syytä odottaa vastaavan-
5848: vät niistä, koska ne ovat makeita. Kuitenkin laisia kuolemantapauksia.
5849: näissä juomissa oleva alkoholi saattaa muodos-
5850: tua kohtalokkaaksi lapselle. Kaksi pullollista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5851: juomaa voi nostaa veren alkoholipitoisuuden 1 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5852: muksen,
5853: promilleen, mikä on hengenvaarallista lapsille,
5854: joiden maksa ei toimi vielä kuten aikuisilla.
5855: Kuitenkin jo alhaisempikin veren alkoholipitoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5856: suus voi olla lapselle vaarallinen ja jopa kohta- menpiteisiin alkoholia sisältävien ma-
5857: lokas. Ruotsissa tällaisten juomien myynti elin- keiden virvoitusjuomien poistamiseksi
5858: tarvikeliikkeissä kiellettiin sen jälkeen, kun elintarvikeliikkeistä.
5859:
5860: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
5861:
5862: Esko Almgren Sauli Hautala
5863: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
5864: 122 1989 vp.
5865:
5866: Toivomusaloite n:o 113
5867:
5868:
5869:
5870:
5871: Anttila: Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen kehittämiseksi tarvit-
5872: tavien virkojen lisäämisestä
5873:
5874:
5875: Eduskunnalle
5876:
5877: Maatalouden tutkimuskeskuksen organisaa- maidontutkimuksen lisäksi. Tutkimusryhmät,
5878: tiomuutoksen yhteydessä perustettiin tutkimus- joista asteittain kehitettäisiin vähintään erikois-
5879: keskukseen uutena yksikkönä Elintarvikkeiden tutkijatasoisen henkilön johtamat tutkimus-
5880: tutkimuslaitos Valtion maitotalouden tutki- alat, koostuisivat paitsi tutkijoista, myös tar-
5881: muslaitoksesta. Elintarvikkeiden tutkimus- vittavasta teknisestä henkilökunnasta. Alkuvai-
5882: laitoksen tehtävänä on tutkia maataloustuottei- heissaan tutkimusryhmien kokoonpanon tulisi
5883: den (maito, kananmunat, liha, vilja) käyttöä ja olla 3-5 henkilöä. Kunkin erikoisalan tutkija
5884: soveltuvuutta elintarvikkeiden valmistukseen voisi toimia yhteyshenkilönä mm. alan teolli-
5885: ottamalla huomioon niiden kemialliset, mikro- suuteen varsinaisen tutkimustyön lisäksi.
5886: biologiset, teknologiset ja biotekniset ominai- Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen toimin-
5887: suudet sekä ihmisravitsemuksen aiheuttamat nan kehittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää,
5888: vaatimukset. Laitoksen tutkimustoiminta on että vähintään MATUTA-työryhmän mukai-
5889: siten lähinnä soveltavaa ja ns. sektoritutkimus- nen henkilöstölisäys, jonka myös Maatalouden
5890: ta, mutta se sivuaa myös tuotekehittelytoimin- tutkimuskeskus on TTS-suunnitelmassaan esit-
5891: taa ja perustutkimusta. Tutkimustoiminnassa tänyt, eli yksi erikoistutkija, kaksi vanhempaa
5892: kiinnitetään huomio myös eri alkuperää ole- tutkijaa, kolme laboratoriomestaria ja kolme
5893: vien raaka-aineiden yhdistämismahdollisuuk- laboranttia, voitaisiin toteuttaa jo ensi vuonna.
5894: siin elintarvikkeissa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5895: Elintarvikkeiden tutkimuslaitos on varustet- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5896: tu maidon ja maitovalmisteiden tutkimukseen sen,
5897: soveltuvalla laitteistolla. Sen henkilökunta,
5898: noin 35 henkilöä, joista viisi on tutkijoita, on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5899: erikoistunut maidon ja maitovalmisteiden tut- Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen
5900: kimustoimintaan. Laitoksella on tyydyttävät (ETL), entisen Valtion maitotalouden
5901: toimitilat myös tutkimustoiminnan laajentami- tutkimuslaitoksen, toiminnan kehittä-
5902: selle. miseksi tarvittavien yhden erikoistutki-
5903: Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen toimin- jan, kahden vanhemman tutkijan, kol-
5904: nan kehittämisen edellytyksenä on, että laitok- men laboratoriomestarin ja kolmen la-
5905: seen perustetaan kananmunan, lihan ja viljan borantin viran perustamiseksi laitok-
5906: tutkimukseen erikoistuneet tutkimusryhmät seen viimeistään vuonna 1990.
5907: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5908:
5909: Sirkka-Liisa Anttila
5910: 1989 vp. 123
5911:
5912: Toivomusaloite n:o 114
5913:
5914:
5915:
5916:
5917: Anttila: Ympäristöystävällisten tuotteiden merkitsemisestä
5918:
5919:
5920: Eduskunnalle
5921:
5922: Kuluttajiin suunnattavaa ympäristöinfor- rasta kuluttajan kannalta tarpeellisten tietojen
5923: maatiota tulisi olennaisesti lisätä päällysmer- antamisesta, samoin kuin kulutustavaralle ase-
5924: kinnöillä ja muutenkin siten, että kuluttaja voi tettavista vähimmäisvaatimuksista.
5925: saada ostotilanteessa tarvittavat tiedot valinto- Olisi ensiarvoisen tärkeää, että meillä kehi-
5926: jensa pohjaksi. Lainsäädäntömme on kuiten- tettäisiin tuotteisiin ja niiden päällyksiin sisäl-
5927: kin merkintöjen suhteen varsin epäyhtenäisiä. lytettäviä merkintöjä siten, että kuluttajat jo
5928: Merkintöjä koskevat säädökset eivät myöskään valintoja tehdessään tietäisivät, mitkä ovat ym-
5929: ota huomioon kaikkea ympäristön kannalta päristöystävällisiä tuotteita.
5930: tarpeellista. Myrkkyjä ja torjunta-aineita kos-
5931: keva lainsäädäntö edellyttää näiden aineiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5932: myyntipäällysten varustamista ensi sijassa ih- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5933: misen terveyttä suojaavin merkinnöin. Jäte- sen,
5934: huoltolain nojalla valtioneuvosto voi määrätä
5935: ongelmajätettä aiheuttavan tuotteen tai jätteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5936: tunnistamiseksi tarvittavista merkinnöistä. niin, että ympäristön kannalta selvite-
5937: Ympäristölle haitailisille paristoille tällaista tään tuotteiden merkintöjä koskevan
5938: säädöstä valmistellaan. Tuoteturvallisuuslain nykyisen lainsäädännön soveltamis-
5939: nojalla voidaan asetuksella säätää kulutustava- mahdollisuudet ja kehittämistarpeet.
5940:
5941: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5942:
5943: Sirkka-Liisa Anttila
5944: 124 1989 vp.
5945:
5946: Toivomusaloite n:o 115
5947:
5948:
5949:
5950:
5951: Anttila: Ympäristöystävällisille tuotteille myönnettävän tunnuk-
5952: sen käyttöön ottamisesta
5953:
5954:
5955: Eduskunnalle
5956:
5957: Ympäristöystävällisille tuotteille myönnettä- sen käyttöön yritykset maksavat siitä liikevaih-
5958: vä tunnus on ollut Saksan Hittotasavallassa toansa suhteutetun vuotuisen maksun. Tun-
5959: käytössä jo vuodesta 1979 lähtien. Saksassa nuksen markkinointi rahoitetaan näin kertyvil-
5960: tunnus on tähän mennessä myönnetty jo lähes lä varoilla.
5961: 2 000 tuotteelle noin 50 eri tuoteryhmästä. Ympäristönsuojelun kehittämisen kannalta
5962: Tuotteiden valmistajat ovat yleisesti anoneet tällainen tunnus olisi Suomessakin hyödyksi.
5963: tunnuksen käyttöoikeutta. Valmistajat myös Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5964: rahoittavat selvitykset, joilla todetaan, onko tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5965: tuote ympäristövaatimusten mukainen. Ano- sen,
5966: muksen käsittelee ja ratkaisee ympäristömer-
5967: kintöjä käsittelevä ympäristönsuojeluviraston että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5968: lautakunta, johon kuuluu tutkijoita ja sekä piteisiin ympäristöystäväl/isille tuotteil-
5969: elinkeinoelämän että kuluttaja- ja ympäristö- le myönnettävän tunnuksen käyttöön
5970: järjestöjen edustajia. Saatuaan luvan tunnuk- ottamiseksi Suomessakin.
5971:
5972: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
5973:
5974: Sirkka-Liisa Anttila
5975: 1989 vp. 125
5976:
5977: Toivomusaloite n:o 116
5978:
5979:
5980:
5981:
5982: Anttila ym.: Sepelvaltimokirurgian voimavarojen lisäämisestä
5983: keskussairaaloissa
5984:
5985:
5986: Eduskunnalle
5987:
5988: Suomessa on jo nyt noin 50 sepelvaltimoki- tarpeet ja samalla antaisi meille sen valmiuden,
5989: rurgiaan kykenevää ja lisää yliopistoihin on mikä sepelvaltimokirurgian alan tarve tällä het-
5990: tulossa. Keskussairaaloissa on käynnistymässä kellä on.
5991: sepelvaltimokirurgia. Samanaikaisesti valtio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5992: neuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5993: perusteella yliopistolliset keskussairaalat osta- muksen,
5994: vat sepelvaltimokirurgian palveluksia ulko-
5995: mailta. On erittäin tärkeä asia, että sepelvalti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5996: mokirurgian palveluja saadaan tarvetta vastaa- sepelvaltimokirurgian toiminnan laa-
5997: vasti lisää. Samalla on kuitenkin selvitettävä, jentamiseksi kaikkiin keskussairaaloi-
5998: millä kustannuksilla toiminnan käynnistämi- himme sekä ryhtyisi toimenpiteisiin se-
5999: nen keskussairaaloissamme voitaisiin käytän- pelvaltimokirurgian vaatimien lisäre-
6000: nössä toteuttaa. Tämän toiminnan käynnistä- surssien, kuten virkojen ja erilaisten
6001: minen poistaisi jonot ja ulkomaille lähettämis- välineiden hankkimiseksi.
6002:
6003: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6004:
6005: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
6006: Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
6007: 126 1989 vp.
6008:
6009: Toivomusaloite n:o 117
6010:
6011:
6012:
6013:
6014: Antvuori ym.: Määrärahasta vanhuusiän mielenterveyshäiriöiden
6015: hoitoprojektien kehittämiseen
6016:
6017:
6018: Eduskunnalle
6019:
6020: Vanhuusiän mielenterveyshäiriöt lisääntyvät Vanhuuden mielenterveyshäiriöitä, erityisesti
6021: jatkuvasti, ja ikäpyramidin muuttuessa van- depressiota, olisi syytä tutkia, sekä kehittää
6022: huuden depressiot tulevat entistä merkittäväm- tulevaisuuden hoitoprojekteja.
6023: miksi seuraavien parinkymmenen vuoden aika-
6024: na. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6025: Usein mielletään, että vanhuuden mielenter- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6026: veyshäiriöt olisivat vain demenssiä ja Alzhei- muksen,
6027: merin tautia, mutta käytännössä depressiot
6028: ovat niitä tavallisempia.
6029: On arvioitu, että 80-vuotiaista joka kolman- että hallitus valtion vuoden 1990
6030: nella olisi masennustila. Masennusta pidetään tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
6031: usein erheellisesti demenssinä, jolloin potilaat yhteydessä suuntaisi riittävän määrän
6032: jäävät vaille hoitoa. varoja vanhuuden mielenterveyshäiriöi-
6033: Depressiopotilaita voidaan hoidolla auttaa. den ja erityisesti depression tutkimusta
6034: Tämä aihepiiri on maassamme toistaiseksi var- ja tulevaisuuden hoitoprojektien suun-
6035: sin vahvasti laiminlyöty. nittelemista ja kehittämistä varten.
6036: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6037:
6038: Pirjo-Riitta Antvuori Kirsti Ala-Harja
6039: Kaarina Dromberg Arja Alho
6040: 1989 vp. 127
6041:
6042: Toivomusaloite n:o 118
6043:
6044:
6045:
6046:
6047: Antvuori ym.: Määrärahasta psykiatristen ensiapukeskusten pe-
6048: rustamiseen
6049:
6050:
6051: Eduskunnalle
6052:
6053: Mielenterveystyön nykyinen painoalue on kaispotilaita varten, jotka odottavat kuntou-
6054: psykiatrisen avohoidon kehittäminen. Avohoi- tus- ja tukiasuntoa.
6055: don kehittämisen tarvetta lisää pyrkimys psy- Mielenterveyden avohoidon kehittämiseksi
6056: kiatristen sairaaloiden paikkalukujen olennai- sekä lakisääteistä psykiatrista terveydenhoitoa
6057: seen pienentämiseen. täydentämään perustetaan kymmenen mielen-
6058: Avohoidon hoitomuodot eivät vastaa tarpei- terveyden ensiapukeskusta eri puolille maata.
6059: ta. Niinpä psykiatrisen avohoidon kehityksen Nämä keskukset toimivat Suomen Mielenter-
6060: nykyvaiheessa tarvitaan yksikköjä, jotka kyke- veysseuran yhteydessä erikoisprojektina. Kes-
6061: nevät vastaamaan äkillisen psykiatrisen avun kukset rakennetaan kuntatason erikoistoivo-
6062: tarpeeseen joustavasti. musten pohjalta erityisesti kuntatason tarvetta
6063: Tarvitaan palveluja niitä ihmisiä varten, jot- palvelemaan. Ensiapukeskukset on suunniteltu
6064: ka eivät varsinaisesti tarvitse psykiatrista sai- sijoitettavaksi Espooseen, Helsinkiin, Kemiin,
6065: raalahoitoa, mutta joille mielenterveystoimis- Ouluun, Poriin, Raumalle, Saloon ja Savonlin-
6066: ton palvelut eivät yksin riitä. Esimerkiksi naan.
6067: omaisten, jotka kantavat vastuuta pitkäaikais-
6068: sairaasta perheenjäsenestään, tulisi saada poti- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
6069: las lyhytaikaiseen hoitoon. Tarvitaan myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6070: mahdollisuuksia kytkeä lakisääteisen mielen- muksen,
6071: terveystyön, vapaaehtoistyön (tukihenkilötoi-
6072: minta, kriisipuhelimet, psykiatristen potilaiden että hallitus taotiessaan valtion v..uo-
6073: omaisia tukeva toiminta) sekä psykiatristen den 1990 tulo- ja menoarvioesitystä va-
6074: potilasjärjestöjen toiminta yhteen luontevasti. raisi riittävät määrärahat käytettäväksi
6075: Tarvitaan myös "välivaiheratkaisuja" sairaa- psykiatristen ensiapukeskusten toimin-
6076: lasta poistumassa olevia psykiatrisia pitkäai- nan kehittämiseen.
6077: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6078:
6079: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho
6080: 128 1989 vp.
6081:
6082: Toivomusaloite n:o 119
6083:
6084:
6085:
6086:
6087: Antvuori ym.: Psykiatristen potilaiden asuntopalvelujen paran-
6088: tamisesta
6089:
6090:
6091: Eduskunnalle
6092:
6093: Maassamme on laskelmien mukaan 20 000 paitsi inhimillinen ratkaisu, myös yhteiskun-
6094: asunnotonta, joista noin puolet ei pysty hank- nalle taloudellisesti kevyempi vaihtoehto kuin
6095: kimaan asuntoa vapailta markkinoilta. Tähän kalliiden sairaalapaikkojen ylläpitäminen.
6096: ryhmään kuuluvat muun muassa vaikea-
6097: Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
6098: vammaiset ja psykiatriset potilaat.
6099: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6100: Psykiatristen potilaiden kotiuttaminen vaatii
6101: sen,
6102: asuntopalvelujen parantamista.
6103: Mielenterveyslaissa tulisikin olla asumista
6104: koskevat säännökset. Asuntojen järjestämisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
6105: tulisi kuulua asuntoviranomaisille, jotta avo- menpiteisiin psykiatristen potilaiden
6106: hoito pystyisi ottamaan vastaan laitoksista tu- asuntopalvelujen järjestämiseksi asun-
6107: levat potilaat. Asuntojen järjestäminen on, toviranomaisten toimesta.
6108:
6109: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6110:
6111: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho
6112: 1989 vp. 129
6113:
6114: Toivomusaloite n:o 120
6115:
6116:
6117:
6118:
6119: Apukka ym.: Lapin matkailun ja yritystalouden instituutin
6120: kehittämisestä
6121:
6122:
6123: Eduskunnalle
6124:
6125: Viime aikoina on paljon puhuttu äärialuei- hallinnon peruskoulupohjaisen iltaopetuksen
6126: den koulutustarjonnan kehittämisestä. Myös aloittamista Sodankylässä. Tarvetta on, sillä
6127: nykyinen hallitus nimeää tämän asian mielel- vuosittain hakee mm. yksityisoppilaaksi n. 20
6128: lään painopistealueisiinsa. henkilöä Sodankylästä.
6129: Sodankylässä toimii kuntainliittopohjalla Ivalossa on aloittanut julkishallinnon iltalin-
6130: Lapin matkailun ja yritystalouden instituutti ja 2.1.1987. Oppilaitos anoo iltaopetusta vaki-
6131: -niminen oppilaitos. Sen koulutustarjontaa tu- naistettavaksi siten, että syksyllä 1989 voitai-
6132: lisi kuitenkin voimakkaasti kehittää mm. seu- siin aloittaa peruskoulupohjainen markkinoin-
6133: raavin toimenpitein: tilinja ja sitten joka toinen vuosi tarpeelliseksi
6134: katsottu linjavaihtoehto. Kyseinen markki-
6135: Tietotekniikan jatkolinjaa on haettu jo kol-
6136: nointilinja palvelisi lähinnä kasvavaa alueen
6137: mesti ja se olisi tarkoitus aloittaa syksyllä
6138: matkailuelinkeinoa ja muuta palveluyritystoi-
6139: 1989. Sodankylä on Keski- ja Pohjois-Lapin
6140: mintaa.
6141: keskus, jonka vaikutusalueella on n. 23 000
6142: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6143: asukasta. Alueelle on tarvetta saada sellaista
6144: koulutettua henkilökuntaa, joka vastaisi yritys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6145: muksen,
6146: ten tietojärjestelmien kehittämisestä ja joka
6147: osallistuisi käyttäjien edustajana tietojärjestel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6148: mien kehittämisprojekteihin. Lapin matkailun ja yritystalouden insti-
6149: Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen tuutin laajentamiseksi ja koulutus-
6150: mahdollistamiseksi on oppilaitos anonut julkis- tarjonnan parantamiseksi.
6151:
6152: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6153:
6154: Asko Apukka Aimo Ajo
6155: 130 1989 vp.
6156:
6157: Toivomusaloite u:o 121
6158:
6159:
6160:
6161:
6162: Apukka: Matkailun ja koulutuksen tutkimuskeskuksen Lapin
6163: yksikön kehittämisestä
6164:
6165:
6166: Eduskunnalle
6167:
6168: Sodankylässä on aloittanut toimintansa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6169: 1.12.1988 Matkailun ja koulutuksen tutkimus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6170: keskus. Yksikkö toimii Savonlinnassa toimivan
6171: Matkailun ja koulutuksen tutkimuskeskuksen
6172: yhteydessä. Savonlinnan yksikkö on nyt hy-
6173: väksytty valtion budjettirahoituksen piiriin, että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
6174: kun taas Sodankylän yksikkö ei ole saanut piteisiin Matkailun ja koulutuksen tut-
6175: vielä omaa rahoitustaan, vaan se toimii Savon- kimuskeskuksen Lapin yksikön saatta-
6176: linnan yksikön ja Sodankylän kunnan osoitta- miseksi valtion budjettirahoituksen pii-
6177: min varoin. riin.
6178:
6179: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6180:
6181: Asko Apukka
6182: 1989 vp. 131
6183:
6184: Toivomusaloite n:o 122
6185:
6186:
6187:
6188:
6189: Fred ym.: Purutupakan käytön kieltämisestä Suomessa
6190:
6191:
6192: Eduskunnalle
6193:
6194: Purutupakan käytön yleistyttyä räjähdys- oltiin joitakin vuosia sitten Suomen nykyisellä
6195: mäisesti Ruotsissa on olemassa selviä merkkejä tasolla, on kokonaiskulutus jo yli 4 000 tonnia
6196: siitä, että myös Suomessa sen käyttö tulee purutupakkaa. Tämän erittäin haitallisen ns.
6197: nopeasti lisääntymään. Purutupakan käytön savuUoman tupakan valmistus ja myynti on
6198: kulutusluvut ovat Suomessa selvästi nousussa menestyksellisesti kielletty jo mm. Japanissa,
6199: ja on vain ajan kysymys, milloin kulutus radi- Hongkongissa, Uudessa Seelannissa, Israelissa
6200: kaalisti lisääntyy. Suomessa, jossa uraauurta- ja Irlannissa.
6201: valla tupakkalailla on pyritty vähentämään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6202: tupakan käytöstä aiheutuvia merkittäviä kan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6203: santerveyshaittoja, ovat merkittävät terveysris- muksen,
6204: kit purutupakan käytön välityksellä uhkaamas-
6205: sa erityisesti maamme nuorisoa. Suomessa on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
6206: purutupakan kokonaiskulutus tällä hetkellä vä- purotupakan valmistamisen ja myynnin
6207: hän yli 70 tonnia vuodessa. Ruotsissa, jossa kieltämiseksi Suomessa.
6208:
6209: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6210:
6211: Jorma Fred Anna-Kaarina Louvo
6212: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila
6213: 132 1989 vp.
6214:
6215: Toivomusaloite n:o 123
6216:
6217:
6218:
6219:
6220: Helle ym.: Valtioneuvoston kertomuksen antamisesta tupakoin-
6221: nin ja sen haittojen kehityksestä
6222:
6223:
6224: Eduskunnalle
6225:
6226: Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6227: tain kertomuksen päihdeolojen kehityksestä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6228: Siinä käsitellään alkoholin ja huumeiden käyt-
6229: töä sekä niiden vaikutuksia kansalaisten so-
6230: siaalisiin ja terveydellisiin oloihin.
6231: Myös tupakka on kiistatta suuri terveyson- että hallitus valmiste/isi säädökset,
6232: gelma. Tuhannet suomalaiset kuolevat vuosit- joiden perusteella eduskunnalle annet-
6233: tain tupakan aiheuttamiin sairauksiin. On siis taisiin vuosittain kertomus tupakan
6234: perusteltua seurata päihteiden ohella myös tu- käytöstä ja vaikutuksista joko erillisenä
6235: pakan kulutusta ja sen vaikutuksia terveysoloi- tai osana nykyistä päihdeoloja käsitte-
6236: hin. levää kertomusta.
6237:
6238: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6239:
6240: Esko Helle Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
6241: Esko Seppänen Asko Apukka Reino Paasilinna
6242: Lauha Männistö Timo Kietäväinen Pertti Lahtinen
6243: Vappu Säilynoja Pauli Uitto Erkki Pulliainen
6244: Ensio Laine Arja Alho Kari Rajamäki
6245: Ole Wasz-Höckert
6246: 1989 vp. 133
6247:
6248: Toivomusaloite n:o 124
6249:
6250:
6251:
6252:
6253: Hurskainen-Leppänen ym.: Kotiavustajien koulutuksen kehittä-
6254: misestä
6255:
6256:
6257: Eduskunnalle
6258:
6259: Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon pal- min kuului kodinhoitajan koulutusohjelmaan,
6260: velujen mitoitusta pohtinut työryhmä on viime on poistettu kokonaan. Selvitykset ovat kuiten-
6261: vuonna antamassaan selvityksessä todennut, kin osoittaneet, että kotona olevat vanhukset
6262: että vanhusten avohoidon järjestämiseksi tarvi- tarvitsevat ensisijaisesti käytännön kodinhoi-
6263: taan tämän vuosituhannen loppuun mennessä don palveluksia. Vanhusten tarpeet määräävät
6264: yli 40 000 uutta virkaa. Näistä 25 000 tarvitaan työn tavoitteet ja täten myös koulutuksen sisäl-
6265: kotipalveluihin. Tämä arvio perustuu siihen, lön.
6266: että vuosituhannen vaihteessa noin 23 prosent- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6267: tia yli 65-vuotiaista eli noin 350 000 henkeä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6268: tarvitsee kodinhoitoapua. muksen,
6269: Kodinhoitajien koulutuksessa on tällä het-
6270: kellä kuitenkin puutteita. Yleisjaksolla ja eri- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
6271: koistumisjaksolla on kotitalouden sekä käytän- menpiteisiin kotiavustajien koulutuksen
6272: nön että teorian opetukseen varattu yhteensä korjaamiseksi niin, että se vastaisi ko-
6273: noin 390 tuntia kokonaismäärän ollessa noin dinhoitaja-ammatin tämän päivän vaa-
6274: 3 360 tuntia. Perheharjoittelu, joka aikaisem- timuksia.
6275:
6276: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6277:
6278: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki
6279: Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen
6280:
6281:
6282:
6283:
6284: II 290280X
6285: 134 1989 vp.
6286:
6287: Toivomusaloite n:o 125
6288:
6289:
6290:
6291:
6292: Ikonen ym.: Aborttilainsäädännön kokonaisuudistuksesta
6293:
6294:
6295: Eduskunnalle
6296:
6297: Maamme nykyinen aborttilainsäädäntö koe- Nykyisen aborttilainsäädännön monet epäkoh-
6298: taan monilla tahoilla elämää tuhoavaksi. Myös dat ovat ilmeiset.
6299: monet lääkärit kokevat tilanteen kutsumuksen- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
6300: sa vastaiseksi. Syntyneiden ikäluokkien koko nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6301: vuosittain antaa aiheen huoleen kansakuntam- muksen,
6302: me tulevasta väestökehityksestä. Huolimatta
6303: lääketieteellisestä valistuksesta yhä vielä abortti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6304: on osaltaan ymmärretty ehkäisymenetelmäksi. miin aborttilainsäädännön uudistami-
6305: Abortin kokeneiden naisten on todettu kärsi- seksi kristillisen elämännäkemyksen ja
6306: vän paljon mielenterveydellisistä ongelmista. syntyvän yksilön elämän turvaamisen
6307: pohjalta.
6308:
6309: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6310:
6311: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
6312: 1989 vp. 135
6313:
6314: Toivomusaloite n:o 126
6315:
6316:
6317:
6318:
6319: Ikonen ym.: Kuntoutuksen järjestämisestä ehkäisevänä hoitona
6320:
6321:
6322: Eduskunnalle
6323:
6324: Kuntoutuksella parannetaan tai lievennetään - hoito kuntoutettavalle miellyttävämpää,
6325: työstä tai ruumiinvammasta aiheutuvia kiputi- kun kivut eivät ole pahoja
6326: loja. - tulee yhteiskunnalle halvemmaksi
6327: Paraneminen ja työkyvyn palautuminen on - kuntoutettavalle annettavat ohjeet oma-
6328: usein vain hetkellistä pitkistä hoitosarjoista toimiseen kuntouttamiseen voidaan antaa
6329: huolimatta, koska kuntoutukseen haetaan tai ajoissa.
6330: päästään liian myöhään. Kulumat ovat jo liian
6331: pahoja. Kuntoutukseen pääsyn esteenä on puute
6332: Kuntoutusta tulisi antaa ehkäisevänä hoito- kuntouttajista.
6333: na, jolloin kulumat ja vammat ovat vielä Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
6334: parannettavissa. Ehkäisevän hoidon etuja ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6335: mm.: muksen,
6336: - hoitosarjat voisivat olla lyhyempiä
6337: - kuntoutuminen varmempaa ja pysyvää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6338: - useammalla mahdollisuus päästä kuntou- kuntoutuksen järjestämiseksi ehkäise-
6339: tukseen vänä hoitona.
6340:
6341: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6342:
6343: Pirkko Ikonen Liisa Jaakonsaari
6344: 136 1989 vp.
6345:
6346: Toivomusaloite n:o 127
6347:
6348:
6349:
6350:
6351: Ikonen: Ns. RIA-toiminnan hyväksikäytöstä päihdehuoltotyössä
6352:
6353:
6354: Eduskunnalle
6355:
6356: Yhtenä monin tavoin menestyksekkäänä toi- tykset mainitulle "RIA-toiminnalle". Vaikka
6357: mintamuotona on päihdehuoltotyössä havaittu työ tällä sektorilla on tavattoman vaikeaa tu-
6358: ruotsalaisen mallin mukainen "RIA-toiminta" losten saamiseksi, niin esimerkit tähänastisesta
6359: (rådgivning i alkoholproblem). Tätä toimintaa ovat rohkaisevia Ruotsin tulosten ohella myös
6360: edistää maassamme Sininauhaliitto. Toiminta Suomesta. Samalla on havaittu mm. erilaisen
6361: on kristillispohjaista, ilman uskonnollista päideongelmiin liittyvän rikollisuuden vähene-
6362: käännyttämistä tapahtuvaa ongelmaisten mistä.
6363: omaan aktiivisuuteen perustuvaa kokopäivä- Edellä esitetyn johdosta ehdotan kunnioitta-
6364: toimintaa toimintakeskuksessa tai sen ympäris- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6365: tössä. Tätä työtä tulisi voimakkaasti edistää sen,
6366: myös valtiovallan toimesta yhteistyössä mm.
6367: Sininauhaliiton, kuntien ja asianomaisen alan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6368: yhdistystoiminnan kanssa. Näin menetellen miin ns. RIA-toiminnan hyväksikäyttä-
6369: maahamme tulisi luoda seutukunnittain edelly- miseksi päihdehuoltotyössä.
6370:
6371: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6372:
6373: Pirkko Ikonen
6374: 1989 vp. 137
6375:
6376: Toivomusaloite n:o 128
6377:
6378:
6379:
6380:
6381: Jokinen ym.: Lasten diabeteksen ehkäisemiseksi tarvittavista
6382: toimenpiteistä
6383:
6384:
6385: Eduskunnalle
6386:
6387: Lasten sokeritauti lisääntyy eniten alle neljä- man perusteellisesti ja poistaa diabetesta ai-
6388: vuotiaiden kohdalla. Viimeisen vuosikymme- heuttavat syyt.
6389: nen aikana on diabetekseen sairastuneiden las-
6390: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6391: ten määrä Suomessa noussut huomattavasti
6392: muita maita enemmän. Kun vielä 1950-luvulla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6393: puhkesi vain 13 uutta diabetestapausta vuodes-
6394: sa 100 000 lasta kohden, on tällä vuosikymme- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6395: nellä uusien tapausten määrä jo 33. Suomessa menpiteisiin diabeteksen leviämisen es-
6396: tähän tautiin sairastuminen on siis paljon ylei- tämiseksi ja asian selvittämiseksi erityi-
6397: sempää kuin muissa maissa. Kehitys on niin sesti alle neljävuotiaiden lasten kohdal-
6398: huolestuttava, että tulisi selvittää mahdollisim- la.
6399:
6400: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6401:
6402: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pauli Uitto
6403: Raila Aho Timo Laaksonen Pekka Leppänen
6404: Asko Apukka Pertti Lahtinen Claes Andersson
6405: Matti Väistö Ensio Laine Esko Helle
6406: Vappu Säilynoja
6407: 138 1989 vp.
6408:
6409: Toivomusaloite n:o 129
6410:
6411:
6412:
6413:
6414: Jokinen ym.: Raittiustyöntekijöiden täydennyskoulutuksen ke-
6415: hittämisestä
6416:
6417:
6418: Eduskunnalle
6419:
6420: Viime vuonna 3-4-vuotiseksi laajentunut tiussihteerikoulutuksen tavoitteet ja sisällön on
6421: raittiussihteerikoulutus edistää tulevien rait- nykyisten raittiustyöntekijöiden täydennyskou-
6422: tiussihteerien ammattipätevyyttä. Uuden kou- lutus erittäin vähäistä. Nykyisten viranhaltijain
6423: lutuksen saaneilla raittiussihteereillä ja raittius- taito- ja tietotason nostamiseksi uudistuvaa
6424: toimen johtajilla on edellytyksiä toimia kun- koulutusta vastaavalle tasolle tarvitaan run-
6425: nissa erikoisasiantuntijoina terveitten elämän- saasti vuosittaista täydennyskoulutusta. On pi-
6426: tapojen edistämisessä ja päihteiden sekä tupa- dettävä välttämättömänä, että jokaisella työssä
6427: kan käytön vähentämisessä. mukana olevalla raittiustyöntekijällä on mah-
6428: Maassamme on kuitenkin yli 150 päätoimis- dollisuus päästä vähintään viiden päivän täy-
6429: ta ja yli 290 osa-aikaista raittiustyöntekijää ja dennyskoulutusjaksolle kerran vuodessa.
6430: 40 järjestöjen toimihenkilöä, jotka ovat saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6431: neet voimaan tulevan opetussuunnitelman edel-
6432: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6433: lyttämää suppeamman peruskoulutuksen. Näi-
6434: muksen,
6435: den viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden täy-
6436: dennyskoulutusta on voitu järjestää Tampe-
6437: reen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6438: vain yhden viikon mittaisena jaksona vuosit- riittävän täydennyskoulutuksen järjes-
6439: tain ja kutsua siihen vain noin 40 henkilöä tämiseksi kuntien ja järjestöjen palk-
6440: kerralla. Ottaen huomioon uudistuneen rait- kaamille raittiustyöntekijöille.
6441:
6442: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6443:
6444: Anna-Liisa Jokinen Matti Väistö Pertti Lahtinen
6445: Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo Ensio Laine
6446: Vappu Säilynoja Heli Astala
6447: 1989 vp. 139
6448:
6449: Toivomusaloite n:o 130
6450:
6451:
6452:
6453:
6454: Jokinen ym.: Suomen osallistumisen edistämisestä alkoholismin
6455: ja huumeiden käytön kansainväliseen ehkäisytoimintaan
6456:
6457:
6458: Eduskunnalle
6459:
6460: Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen kansainvälistä konferenssia, Oslossa, Brisba-
6461: 25 päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän pää- nessa ja Houstonissa, joihin osallistumista rait-
6462: töslauselman mukaan alkoholin liikakäytön tiustyölain muuttaminen esti.
6463: haitat kuuluvat maailman uusimpiin terveyson- Riittävän osanoton varmistaminen Kansain-
6464: gelmiin. Yleiskokous kehotti jäsenvaitiaitaan välisen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouk-
6465: ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoho- siin, seminaareihin ja kongresseihin on osoit-
6466: lijuomien kulutuksen vähentämiseksi. Se antoi tautunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministe-
6467: Maailman terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa riöllä ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei
6468: eri maita toimimaan entistä enemmän yhdessä ole ollut riittävästi määrärahoja näihin tarkoi-
6469: alkoholiongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittä- tuksiin. Myöskään Pohjoismaiden raittiusneu-
6470: miseksi. voston toimintaan osallistuminen ei ole ollut
6471: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä täysitehoista riittävien osallistumisvarojen
6472: toiminnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja puuttumisen takia. Valitut kokousedustajat
6473: huumeneuvosto (International Council on Al- ovat joutuneet osallistumaan kokouksiin mm.
6474: cohol and Addictions, ICAA), jonka toimisto omilla henkilökohtaisilla varoillaan.
6475: sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä. Neuvoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6476: suomalaiset jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6477: säätiö ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, muksen,
6478: ovat aktiivisesti ottaneet osaa sen toimintaan.
6479: Suomalaisten viranomaisten tutkimustoimin- että hallitus ryhtyisi kiireisiin toimen-
6480: nan ja asianomaisten järjestöjen edustajat ovat piteisiin, joilla turvataan suomalaisten
6481: osallistuneet aktiivisesti sekä ICAA:n että viranomaisten, tutkijoiden ja järjestö-
6482: myös ICPA:n ja Kansainvälisen terveyskasva- jen osallistuminen raittius-, päihde- ja
6483: tusliiton (The International Union for Health terveyskasvatusasioita käsitteleviin kan-
6484: Education) kansainvälisiin konferensseihin ja sainvälisiin konferensseihin ja seminaa-
6485: seminaareihin. Vuonna 1988 järjestettiin kolme reihin vuonna 1989 ja myös jatkuvasti.
6486: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6487:
6488: Anna-Liisa Jokinen Matti Väistö Pertti Lahtinen
6489: Claes Andersson Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
6490: Ensio Laine Esko Helle Vappu Säilynoja
6491: Heli Astala
6492: 140 1989 vp.
6493:
6494: Toivomusaloite n:o 131
6495:
6496:
6497:
6498:
6499: Jokinen ym.: Tupakoinnin rajoittamiseksi tarvittavista toimenpi-
6500: teistä
6501:
6502:
6503: Eduskunnalle
6504:
6505: Tupakointi aiheuttaa vuosittain ainakin rauksia kuin tupakoimattomilla. Tupakointi
6506: 4 000 ennenaikaista kuolemantapausta Suo- lisää ennenaikaista vanhenemista.
6507: messa. Vuosittain sairastuu n. 3 800 henkilöä Nämä tosiasiat eivät ole riittävästi levinneet
6508: tupakointiin liittyvään syöpään. 35-64-vuo- kansalaisten tietoisuuteen. Varsinkaan nuoret
6509: tiaille suomalaisille miehille tupakoinnista ai- tupakoinnin aloittajat eivät tiedä vaaroista,
6510: heutuu n. 630 ennenaikaista sydänkuolemaa joita tupakointiin liittyy. Siitä syystä olisi val-
6511: vuosittain. Lisäksi tupakointi kaksinkertaistaa tiovallan ja maan hallituksen ryhdyttävä kii-
6512: sepelvaltimotaudin vaaran. Passiivinen tupa- reellisiin toimenpiteisiin oikean tiedon perille
6513: kointi heikentää sepelvaltimotautia sairastavan saattamiseksi tupakan aiheuttamista terveys-
6514: henkilön vastustuksen sietokykyä ja lisää jon- vaaroista.
6515: kin verran tupakoimattomien riskiä sairastua Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6516: keuhkosyöpään ja mahdollisesti myös sydän- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6517: ja verisuonitauteihin. Astmaatikka saattaa kär- muksen,
6518: siä huomattavasti tupakoinnista. Tupakointi
6519: raskauden aikana on terveysriski lapselle. Tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6520: pakoivien äitien lasten syntymäpaino on mata- menpiteisiin tupakanpolton vaarallisuu-
6521: lampi kuin tupakoimattomien. Tupakoivien den selvittämiseksi ja myynnin valvomi-
6522: vanhempien lapsilla on enemmän hengityssai- seksi, niin ettei tupakkaa myydä lapsil-
6523: le.
6524:
6525: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6526:
6527: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Esko Helle
6528: Vappu Säilynoja Heli Astala Matti Väistö
6529: Pertti Lahtinen Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
6530: Jorma Fred Sakari Knuuttila
6531: 1989 vp. 141
6532:
6533: Toivomusaloite n:o 132
6534:
6535:
6536:
6537:
6538: Jäätteenmäki ym.: Alahärmän ja Kauhavan kotiteollisuus-
6539: neuvonta-asemien valtionavusta
6540:
6541:
6542: Eduskunnalle
6543:
6544: Koko maassa on kotiteollisuuden neuvonta- koko maassa. Alahärmässä on turkisneuvonta-
6545: organisaatioilla, kotiteollisuusyhdistyksillä, asema ja Kauhavalla kotiteollisuusyrittäjäneu-
6546: noin 200 neuvonta-asemaa. Etelä-Pohjanmaan vonta-asema. Runsaan pien- ja kotiteollisuus-
6547: kotiteollisuusyhdistyksen neuvonta-asemaorga- yrittäjyyden maakunnassa kumpaisellakin ase-
6548: nisaatio on viime vuosiin saakka ollut varsin malla on merkittävä rooli, joka korostuu koti-
6549: harva. Tälläkin hetkellä asemia on vain noin teollisuusyrittäjyyttäkin koskettavan rakenne-
6550: joka neljännessä kunnassa, kun valtakunnalli- muutoksen takia.
6551: nen keskiarvo on joka toisessa kunnassa. Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6552: me vuosien ripeästä neuvonta-asemien perus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6553: tamistahdista johtuu, että Etelä-Pohjanmaalla muksen,
6554: puuttuu valtionapu henkilöstön palkkaukseen
6555: kahdelta neuvonta-asemalta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6556: Valtionapua vailla olevat neuvonta-asemat Alahärmän ja Kauhavan kotiteollisuus-
6557: ovat kumpainenkin erikoistuneet sellaiselle toi- neuvonta-aseman palkkaus- ja muiden
6558: mialalle, jolla ei ole muita neuvonta-asemia menojen kattamiseksi valtionavulla.
6559: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6560:
6561: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
6562: 142 1989 vp.
6563:
6564: Toivomusaloite n:o 133
6565:
6566:
6567:
6568:
6569: Kohijoki: Satakunnan Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemisesta
6570:
6571:
6572: Eduskunnalle
6573:
6574: Satakunnassa on yli 3 800 syöpään sairastu- hänen mahdollisia perheenjäseniään syöpäti-
6575: nutta. Vuosittain syöpätauteihin sairastuu Sa- lanteeseen sidotussa elämässä.
6576: takunnassa noin 700 ihmistä. Määrä lisääntyy, Satakunnan Syöpäyhdistyksellä on koke-
6577: suuri osa sairastuneista on iäkkäitä ja monisai- muksellista tietoa syöpäpotilaiden auttamis-
6578: raita. Hyvin suuri määrä sairastuneista toivoo työstä ja sen haasteista, mutta taloudellisia
6579: saavansa olla kotonaan vakavastakin sairau- edellytyksiä välttämättömän kotipalvelutoimin-
6580: destaan huolimatta, mutta he toivovat myös, nan aloittamiseen ja ylläpitämiseen jatkuvana
6581: että olisi järjestelmä, jonka puitteissa joku toimintana riittävässä laajuudessa ei ole. Huo-
6582: ihminen toimisi, välittäisi ja pitäisi heistä huol- mattavia kustannuksia aiheutuu vähintään yh-
6583: ta heidän kotonakin asuessaan. den päätoimisen hoitotyön ammattilaisen paik-
6584: Nyt ei ole olemassa sellaista järjestelmää, kaamisesta. Hänen tehtävänään olisi toimia
6585: joka turvaisi työn ja avun apua tarvitseville. neuvonantajana, kannustajana ja työnjohtaja-
6586: Satakunnan Syöpäyhdistyksen toiminnan aika- na sekä tehtävien jakajana vapaaehtoisina toi-
6587: na kymmenen vuoden kuluessa avun ja autta- miville avustajille. Hänen tehtävänään olisi
6588: jien kysyntä on erittäin runsaasti lisääntynyt. myös suorittaa tarpeelliset kotikäynnit, olla
6589: Erityistä tarvetta syöpään sairastuneiden koti- yhteydessä tarvittaessa ja potilaan luvalla hä-
6590: palvelutoimintaan on esimerkiksi silloin, kun nen hoitoyksikköönsä, kunnan sosiaali- ja ter-
6591: potilas on masentunut, alakuloinen, aloiteky- veysviranomaisiin ja valvoa sekä arvioida pal-
6592: vytön, ei jaksa ulkoilla, ei ole mistään kiinnos- velutoiminnan toteutumista.
6593: tunut, tarvitsee saattajaa asioillaan taikka hän- Kustannuksia aiheutuisi myös kotipalvelutoi-
6594: tä kotona mahdollisesti hoitava omainen tar- minnan suoritushenkilöstön koulutuksesta
6595: vitsee välttämättä vapaata hoitotehtävistä. muutaman päivän lyhytkurssilla sekä sitä täy-
6596: dentävästä jatkokoulutuksesta.
6597: Satakunnan Syöpäyhdistyksen toimesta ny- Edellä lyhyesti selostetun kaltainen välttä-
6598: kymuotoisena suoritettu yhteyspalvelu, jossa mättömäksi havaittu kotipalvelutoiminta Sata-
6599: syöpäsairaudestaan kuntoutunut rinta- tai kunnan Syöpäyhdistyksellä on tarkoitus varo-
6600: avanneleikattu henkilö käy sairaalassa tapaa- jen sallimissa puitteissa saada alulle vuonna
6601: massa juuri leikattua, on antanut erinomaista 1989, mutta sen käynnistämiseksi riittävässä
6602: palautetta. Mutta se on tuonut ilmi myös laajuudessa sekä jatkuvana toimintana tarvit-
6603: erittäin suuren tarpeen palvelutyön laajentami- taisiin vuodesta 1990 alkaen valtion budjettiva-
6604: seen kotipalveluna ja muille syöpäpotilasryh- roja vuosittain aluksi noin 250 000 markkaa.
6605: mille. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
6606: Syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan avulla vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6607: voitaisiin täydentää ja tukea julkisen hallinnon sen,
6608: tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja kohdis-
6609: tamalla palvelut ja samalla perehtymällä juuri että hallitus ryhtyisi joutuisasti toi-
6610: syöpäpotilaiden ongelmiin ja tarpeisiin. Sen menpiteisiin riittävän taloudellisen tuen
6611: avulla voitaisiin lisätä turvallisuuden tunnetta turvaamiseksi Satakunnan Syöpäyhdis-
6612: ja elämisen laatua antamalla syöpäpotilaille tys ry:lle syöpäpotilaiden kotipalvelu-
6613: myös henkistä tukea ja suorittamalla palveluk- toiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitä-
6614: sia, jotka helpottavat paitsi potilasta myös miseksi riittävässä laajuudessa.
6615: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
6616:
6617: Maunu Kohijoki
6618: 1989 vp. 143
6619:
6620: Toivomusaloite n:o 134
6621:
6622:
6623:
6624:
6625: Koistinen ym.: Eläinklinikan perustamisesta Kainuuseen
6626:
6627:
6628: Eduskunnalle
6629:
6630: Liitännäiselinkeinojen lisääntyminen Kai- työllistäisivät 1-2 eläinlääkäriä sekä lisäksi
6631: nuun alueella on lisännyt myös alueen hevos- tarvittavat avustajat.
6632: määriä viimeisten vuosien aikana erittäin nope- Edellä mainittujen liitännäiselinkeinojen ke-
6633: asti. Etenkin ratsuhevosten puolella kasvu on hittämisen ja kannattavuuden kannalta eläin-
6634: ollut nopeaa. Uusia ratsu- ja siitostalleja on klinikan saaminen Kainuuseen on välttämätön-
6635: rakennettu useita eri puolille Kainuuta. tä. Eläinklinikan palveluita tulisivat käyttä-
6636: Kainuulaisten hevoskasvattajien, ratsastajien mään Koillismaan ja Pohjois-Karjalan (Valti-
6637: ja raviväen sekä myös koiratarhojen ja yksi- mo, Juuka, Nurmes ja Lieksa) hevos- ja pien-
6638: tyisten pieneläinten omistajien huolen aiheena eläinkasvattajat, koska klinikka lyhentäisi
6639: on eläinklinikan puuttuminen alueelta. Lähim- myös heidän matkojaan huomattavasti. Samal-
6640: mät klinikat, joihin eläimiä joudutaan kuljetta- la se toisi n. 300 hevosta lisää klinikan vaiku-
6641: maan, ovat Kuopiossa ja Laukaalla. Pitkät tusalueelle.
6642: kuljetusmatkat tuovat huomattavat lisäkustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6643: nukset ammatin harjoittajalle, lisäksi usein nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6644: avunsaanti on jo myöhäistä pitkän etäisyyden muksen,
6645: vuoksi.
6646: Kainuun alueella ratsu-, siitos-, työ- ja ravi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6647: hevosten yhteismäärä on n. 550 kpl. Pieneläin- menpiteisiin eläinklinikan perustami-
6648: ten määrästä ei ole tarkempia laskelmia tehty, seksi Kainuuseen.
6649: mutta yhteensä nämä tutkimusten mukaan
6650:
6651: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
6652:
6653: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
6654: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta
6655: 144 1989 vp.
6656:
6657: Toivomusaloite n:o 135
6658:
6659:
6660:
6661:
6662: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Selkäsairauksia ennalta ehkäisevän
6663: työn tukemisesta
6664:
6665:
6666: Eduskunnalle
6667:
6668: Joka kymmenes aikuinen suomalainen kärsii teen ovat jääneet kuitenkin vaatimattomiksi.
6669: kroonisista selkävaivoista. On esitetty, että jos- Tilastot osoittavat, että selkäsairaudet ovat
6670: sakin elämänvaiheessa selkävaivoja potee jopa lisääntymässä. Tämä edellyttää koko tervey-
6671: 80 OJo väestöstä. Tuki- ja liikuntaelinten sairau- denhuollolta entistä ponnekkaampaa toimin-
6672: det ovat johtavia työkyvyttömyyden aiheutta- taa. Polttopisteeseen selkäsairauksien ehkäisys-
6673: jia niin miehillä kuin naisillakin. sä nousee vapaaehtoisen kansalaistoiminnan
6674: Selkävaivat ovat monisyinen ja moni-ilmei- edellytysten tuntuva kohentaminen. Tämä
6675: nen oirekokonaisuus. Ne ovat useimmiten toi- edellyttäisi valtiovallalta tuntuvaa rahoituksel-
6676: minnallisia vaivoja, mikä kertoo siitä, että lista tukea niiden järjestöjen toimintaan, jotka
6677: selkää tai muita tuki- ja liikuntaelimiä ei käyte- pyrkivät ehkäisemään selkäsairauksien syntyä
6678: tä tai niitä ei huolleta kunnolla. Selkävaivojen ja tukemaan vaivasta jo kärsiviä potilaita.
6679: syiden ja hoitokeinojen tutkimusta on lisättä- Tällainen vapaaehtoinen kansalaisjärjestö on
6680: vä. Samalla on kuitenkin tärkeää tunnustaa, Selkä-seura, joka tarvitsee selkäpotilaiden aut-
6681: että näiden vaivojen hoidossa potilaan oma tamiseen ja kansalaisten innostamiseen selän
6682: panos on ratkaiseva. Jokaisen on itse hoidetta- hoitamiseen tuntuvaa yhteiskunnan tukea.
6683: va selkäänsä, sitä ei voi paraskaan terveyden-
6684: hoitojärjestelmä tai oppineinkaan asiantuntija Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6685: tehdä hänen puolestaan. Tässä itsehoidossa me nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6686: itse kukin tarvitsemme kannustusta ja tukea. muksen,
6687: Jo vuonna 1983 lääkintöhallituksen työryh-
6688: mä laati selkäohjelman. Se korostaa ihmisen että hallitus ryhtyisi tukemaan voi-
6689: omaa osuutta, itsehoitoa selkävaivan paranta- makkaasti kansalaisjärjestöjä, erityises-
6690: misessa. Samalla ohjelma painottaa, että selkä- ti Selkä-seuraa, jonka tavoitteena on
6691: sairauksien ennaltaehkäisy tulisi saada koko selkäsairauksien ehkäiseminen ja hoita-
6692: kansan asiaksi. minen kannustamalla ihmisiä terveyten-
6693: Käytännön toimet ihmisten tukemisessa, sä vaalimiseen ja itsehoidon oppimi-
6694: opastamisessa ja itsehoidossa tämän asian suh- seen.
6695: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6696:
6697: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Aho
6698: Anneli Jäätteenmäki Boris Renlund
6699: 1989 vp. 145
6700:
6701: Toivomusaloite n:o 136
6702:
6703:
6704:
6705:
6706: Kärhä ym.: Ammatillisten oppilaitosten terveydenhuollon kehit-
6707: tämisestä
6708:
6709:
6710: Eduskunnalle
6711:
6712: Suomessa on ammatillisissa oppilaitoksissa Valtio ja kunnat sijoittavat ammatilliseen
6713: tarjolla 1,3 aloituspaikkaa jokaista perus- koulutukseen runsaasti varoja. Samalla on
6714: koulunsa päättänyttä nuorta varten. Lainsää- huolehdittava siitä, että ammattiin valmistuvat
6715: dännöllisin keinoin opintososiaaliset edut ovat opiskelijat saavat tarkoituksenmukaiset ter-
6716: ammatillisissakin oppilaitoksissa viime vuosina veyspalvelut oppilaitoksissaan.
6717: lisääntyneet.
6718: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6719: Oppilaiden terveydenhuolto ei ole kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6720: kaan kaikissa oppilaitoksissa peruskoulun ja muksen,
6721: lukion tasolla, eräissä oppilaitoksissa oppilai-
6722: den perusterveydenhuollossa on runsaasti toi-
6723: vomisen varaa. Terveydenhuoltohenkilöstöä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6724: on riittämättömästi, vastaanottoajat ovat epä- ammatillisten oppilaitosten terveyden-
6725: sopivia ja vastaanottotilat usein tarkoitukseen- huollon järjestämiseksi peruskoulua
6726: sa varsin heikosti sopivia. vastaavalle tasolle.
6727:
6728: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6729:
6730: Lea Kärhä Jorma Fred Pirkko Ikonen
6731: Sauli Hautala Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
6732: Ensio Laine Sakari Knuuttila Anna-Kaarina Louvo
6733: Kerttu Törnqvist Juhani Alaranta Matti Väistö
6734: Håkan Nordman Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
6735: Ole Wasz-Höckert
6736: 146 1989 vp.
6737:
6738: Toivomusaloite n:o 137
6739:
6740:
6741:
6742:
6743: Louvo ym.: Toimenpiteistä Maailman terveysjärjestön "Terveyt-
6744: tä kaikille" -ohjelman toteuttamiseksi
6745:
6746:
6747: Eduskunnalle
6748:
6749: Maailman terveysjärjestön WHO:n asetta- valossa olemme etääntymässä tavoitteistamme
6750: mat ''Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennes- entistä kauemmaksi.
6751: sä'' -ohjelman tavoitteet velvoittavat erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6752: Suomea, joka on valittu mainitun ohjelman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6753: mallimaaksi. Jotta asetettuihin tavoitteisiin muksen,
6754: voitaisiin päästä, tulee tavoitteiden olla yleises-
6755: ti tunnettuja ja konkreettisesti toteutettavissa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
6756: olevia. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oh- menpiteisiin konkreettisten, käytännön-
6757: jelman niihin kohtiin, joilla pyritään vähentä- läheisten toimenpiteiden kehittämiseksi
6758: mään päihteiden ja tupakan käytöstä aiheutu- Maailman terveysjärjestön ohjelman
6759: via terveyshaittoja. Viimeaikaisen kehityksen toteuttamiseksi.
6760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6761:
6762: Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred Anna-Liisa Jokinen
6763: Sakari Knuuttila Ensio Laine Lea Kärhä
6764: Pekka Leppänen Kerttu Törnqvist Juhani Alaranta
6765: Matti Väistö Anneli Taina Kirsti Ala-Harja
6766: Håkan Nordman
6767: 1989 vp. 147
6768:
6769: Toivomusaloite u:o 138
6770:
6771:
6772:
6773:
6774: Moilanen ym.: Lastenneurologian sekä lasten- ja nuorisopsykiat-
6775: rian palvelujen järjestämisestä yliopistosairaaloihin
6776:
6777:
6778: Eduskunnalle
6779:
6780: Tällä hetkellä lastenneurologian sekä lasten- Lastenlinnan on edelleen syytä huohtia sel-
6781: ja nuorisopsykiatrian palvelut on keskitetty laisista lasten neurologisista sairauksista, joi-
6782: Helsingissä toimivaan Lastenlinnaan. Kutakin den tutkimus ja hoito on sairauden harvinai-
6783: yliopistosairaalaa tulisi kuitenkin kehittää niin, suuden vuoksi järkevää keskittää yhteen lai-
6784: että väestöllä olisi eri puolilla maata saatavilla tokseen, vaikka tässä aloitteessa esitetty palve-
6785: lastenneurologian ja lasten- ja nuorisopsykolo- lujen laajentaminen toteutuisikin.
6786: gian palveluja. Uudistus on tärkeä erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6787: siksi, että näillä aloilla perheen mukanaolo on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6788: hoidon onnistumiseksi tärkeää. muksen,
6789: Toistaiseksi pitkät etäisyydet Lastenlinnaan
6790: ovat johtaneet jopa aluekohtaisten sairaansijo- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
6791: jen huomattavaankin vajaakäyttöön, vaikka lastenneurologian sekä lasten- ja nuor-
6792: tarvetta palvelujen saantiin olisi ollut. Syynä tenpsykiatrian palveluja järjestettäisiin
6793: ovat olleet juuri kohtuuttoman pitkät etäisyy- maamme yliopistol/isiin keskussairaa-
6794: det. loihin.
6795:
6796: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6797:
6798: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
6799: Esko Almgren Jorma Fred
6800: Toimi Kankaanniemi
6801: 148 1989 vp.
6802:
6803: Toivomusaloite n:o 139
6804:
6805:
6806:
6807:
6808: Moilanen ym.: Leikkausjonojen lyhentämisestä kaikilla kirur-
6809: gian osa-alueilla
6810:
6811:
6812: Eduskunnalle
6813:
6814: Kirurgian hiljaisista lohkoista ei pystytä tällä gian lohkolla. Päinvastoin sepelvaltimotaudit,
6815: hetkellä huolehtimaan kunnolla. Mielenkiinto luukato, eturauhassairaudet ja monet muut
6816: ja keskustelu ovat siirtyneet sydänleikkauksiin, kirurgista hoitoa vaativat sairaudet lisääntyvät.
6817: joihin tällä hetkellä onkin onneksi aikaisempaa Ongelman korjaamiseksi tarvittaisiin voima-
6818: enemmän varoja. Murtumien ja nivelrikkojen varojen lisäystä, toimintojen tehostamista ja
6819: korjaukseen sekä silmäleikkaukseen on odotel- kokonaistilanteen uudelleenarviointia, mm.
6820: tava pari vuotta, suonikohju- ja peräpukama- polikliinisen kirurgian lisäämistä.
6821: leikkauksiin vielä kauemmin. Silti sydänleik-
6822: kausjonotkin kasvavat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6823: Suurin syy jonojen kasvuun on yksinkertai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6824: sesti varojen puute. Lääkärinvirkoja on vähen- muksen,
6825: netty. Puutetta on myös leikkaussaleista. Eni-
6826: ten jonot ovat kasvaneet silmätautien alalla että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
6827: etenkin pääkaupunkiseudulla. leikkausjonoja ryhdyttäisiin pikaisesti
6828: Väestön vanheneminen tietää sitä, että jonot lyhentämään kaikilla kirurgian osa-alu-
6829: eivät tulevaisuudessakaan lyhene millään kirur- eilla.
6830:
6831: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6832:
6833: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
6834: Esko Almgren Jorma Fred
6835: Toimi Kankaanniemi
6836: 1989 vp. 149
6837:
6838: Toivomusaloite n:o 140
6839:
6840:
6841:
6842:
6843: Moilanen ym.: Epileptisesti oireilevien tutkimusten tehostamises-
6844: ta
6845:
6846:
6847: Eduskunnalle
6848:
6849: Epileptinen kohtaus on oire, joka voi aiheu- Tarkoilla ja tehokkailla tutkimuksilla pääs-
6850: tua hyvin monesta eri syystä. Tällaisen perus- tään selville pikaista hoitoa vaativasta kohtaus-
6851: syyn selvittäminen on tärkeää, jotta päästäisiin ten perussyystä sekä myös kohtaustyypistä,
6852: oikeaan ja mahdollisimman tehokkaaseen hoi- joka taas on ratkaiseva suunniteltaessa menes-
6853: toon. tyksellistä hoitoa.
6854: On todettu, että jopa 20 prosentilla potilais-
6855: ta, joilla on katsottu olevan epileptisia koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6856: tauksia, ei tarkemmissa tutkimuksissa ole voi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6857: tukaan niitä havaita. Siksi jokaiselle epileptisen muksen,
6858: kohtauksen tai siksi epäillyn saaneelle henkilöl-
6859: le on tarpeen tehdä EEG-tutkimus.
6860: Harkinnan mukaan EEG-tutkimuksen lisäk- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
6861: si voidaan tehdä tietokonetomografiatutkimus epileptisia kohtauksia saaneiden henki-
6862: sekä poikkeustapauksissa myös videotelemet- löiden tutkimusta sekä tutkimuksiin
6863: ria, magneettitutkimus, SPECT -tutkimus tai käytettävissä olevia resursseja tehostet-
6864: PET-tutkimus. taisiin maassamme.
6865:
6866: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6867:
6868: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Esko Almgren
6869: Vappu Säilynoja Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
6870:
6871:
6872:
6873:
6874: 12 290280X
6875: 150 1989 vp.
6876:
6877: Toivomusaloite n:o 141
6878:
6879:
6880:
6881:
6882: Moilanen ym.: Saatto- eli terminaalihoidon järjestämisestä
6883: maassamme
6884:
6885:
6886: Eduskunnalle
6887:
6888: Saatto- eli terminaalihoito on sellaisten poti- heen keskellä. Perhe voi saattokodissa osallis-
6889: laiden hoitoa, joita ei voida lääketieteellisin tua omaisensa hoitoon yhdessä henkilökunnan
6890: keinoin parantaa ja jotka lähestyvät kuolemaa. kanssa. Samalla voidaan auttaa omaisia kerto-
6891: Jäljellä oleva elämä on heillekin tärkeä. Siksi malla, mitä sairauden kussakin vaiheessa voi-
6892: pyritään ottamaan huomioon esimerkiksi sai- daan tehdä.
6893: raan ruokamieltymykset ja toimimaan mahdol- Saattokoteja on maassamme kaksi, Helsin-
6894: lisimman kodinomaisessa ympäristössä. Samal- gissä ja Pirkanmaalla.
6895: la kuitenkin keskitytään mahdollisimman te-
6896: hokkaaseen kivun ja muiden oireiden hoitoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6897: Myös lyhytaikainen hoito sekä sairaan mahdol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6898: lisesti toivomat käynnit kotona sallitaan. muksen,
6899: Monesti, kun todetaan, ettei lääketieteellisin
6900: keinoin voida tehdä enää mitään, potilas tun- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
6901: tee jäävänsä yksin sairautensa kanssa ja perhe maahamme perustettaisiin saattokoteja
6902: vaille tukea. Saattokotitoiminta onkin oikeas- kuolevan potilaan terminaalihoidon
6903: taan paluuta vanhanaikaiseen kuolemaan per- järjestämiseksi.
6904:
6905: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6906:
6907: Eeva-Liisa Moilanen Tuula Liunaiomaa Pirjo-Riitta Antvuori
6908: Sauli Hautala Esko Almgren Marjatta Väänänen
6909: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
6910: 1989 vp. 151
6911:
6912: Toivomusaloite n:o 142
6913:
6914:
6915:
6916:
6917: Moilanen ym.: Avopalveluiden lisäämisestä vanhuksille ja pitkä-
6918: aikaissairaille
6919:
6920:
6921: Eduskunnalle
6922:
6923: Vuoden 1987 alussa aloitettiin Juvalla ja sen tun mallin mukaisesti tarjoaisi mielekästä työtä
6924: ympäristökunnissa kokeilu, jossa työvoimatoi- monille työttömille ja helpottaisi terveyden-
6925: miston työllistämistuella palkattiin henkilöitä huollon paineita vanhusten, vammaisten ja
6926: kotisairaanhoidon avopalveluun auttamaan pitkäaikaissairaiden avohoidossa. Kokeilussa
6927: etupäässä vanhuksia. Henkilöille annettiin toi- todettiin, että tukihenkilön säännöllinen vierai-
6928: mipaikkakoulutusta, minkä jälkeen he ovat lu vanhusten luona vähensi heidän poliklinik-
6929: toimineet valvotussa kotisairaanhoidossa ole- kakäyntejään, jotka usein olivat seurausta yk-
6930: vien vanhusten avustajina. sinäisyyden ja perusturvallisuuden järkkymisen
6931: Tukihenkilön toimenkuva on käytännössä kokemisesta fyysisinä kipuina.
6932: laaja. Hänellä on aikaa kuunnella asiakasta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6933: kävelyttää huonokuntoisia, olla saattomatkoil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6934: la lääkäriin, lukea ja tehdä kotitöitäkin. Näin muksen,
6935: vanhukset ovat saaneet perinteisiä hoitotoi-
6936: menpiteitä laajempaa apua. etta hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
6937: Nykyinen terveydenhuollon tila on huoles- vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
6938: tuttava. Uusia virkoja ei sairaanhoitoon saada, sairaiden avopalveluita lisättäisiin mm.
6939: samalla kuitenkin avopalvelua pitäisi kehittää palkkaamalla työllistämistuel/a tuki-
6940: esimerkiksi kotikäyntejä lisäämällä. Siirtymi- henkilöitä kotisairaanhoidon avopa/ve-
6941: nen laajempaan avopalveluun Juvalla toteute- /uun.
6942: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6943:
6944: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
6945: Esko Almgren Jorma Fred
6946: Toimi Kankaanniemi
6947: 152 1989 vp.
6948:
6949: Toivomusaloite n:o 143
6950:
6951:
6952:
6953:
6954: Moilanen ym.: Sairaankuljetuksen välineistön ja elvytysvalmiu-
6955: den kehittämisestä
6956:
6957:
6958: Eduskunnalle
6959:
6960: Yhdysvalloissa ja Englannissa käytetyn mal- Sähköiskun antamisen ohella sairaankuljet-
6961: lin mukaan on Kuopiossa koulutettu palomies- tajille on tarpeen opettaa intubointia eli hengi-
6962: sairaankuljettajia toimimaan itsenäisesti ensi- tysputken viemistä suoraan henkitorveen sekä
6963: hoitoa vaativissa tilanteissa. Sairaankuljetusau- nesteiden ja ehkä myös elvytyksessä käytettä-
6964: tot on varustettu puoliautomaattisilla defibril- vien lääkkeiden anto. Lupa toimintaan ja sen
6965: laattoreilla sähköiskun antamiseksi. Se on ai- edellyttämät taidot on syytä pitää yllä vuosit-
6966: noa keino kammiovärinässä, joka aiheuttaa taisella lisäkoulutuksella.
6967: kaksi kolmannesta sepelvaltimotautiin liittyvis- Ensihoidon kehittämisestä hyötyvät sydän-
6968: tä äkkikuolemista. potilaiden lisäksi hukkuneet, huonosti hengit-
6969: Kaikki äkillisesti sairastaneita kuljettavat tävät myrkytyspotilaat ja kolaripotilaat.
6970: ambulanssit tulisi varustaa defibrillaattorein. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6971: Niiden henkilökunnalle tulisi antaa koulutus ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6972: oikeudet hoitaa välittömästi toimia vaativia muksen,
6973: potilaita samaan tapaan kuin sairaanhoitaja on
6974: valtuutettu tekemään tiettyjä lääkärille kuulu- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
6975: via toimenpiteitä. Näin arvioidaan pelastetta- sairaankuljetusautot varustettaisiin tar-
6976: van vuosittain 400-800 ihmistä ennenaikaisel- vittavalla kalustolla ja sairaankuljetta-
6977: ta kuolemalta. jat koulutettaisiin elvytyksen ja ensihoi-
6978: don kehittämiseksi.
6979:
6980: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
6981:
6982: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Esko Almgren
6983: Vappu Säilynoja Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
6984: 1989 vp. 153
6985:
6986: Toivomusaloite u:o 144
6987:
6988:
6989:
6990:
6991: Moilanen ym.: Alkoholin terveysriskeistä varoittamisesta alko-
6992: holijuomapakkauksissa
6993:
6994:
6995: Eduskunnalle
6996:
6997: Kalifornian lainsäädännössä on 1.10.1988 Alkoholin aiheuttamat elinvauriot sekä alko-
6998: ollut vaatimus, että kaikissa alkoholia myyvis- holin sopimattomuus liikenteessä ovat kiistat-
6999: sä kaupoissa ja ravintoloissa tulee olla raskau- tomia.
7000: den aikana nautitun alkoholin sikiövaurioista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7001: varoittava kilpi. Näyttää siltä, että asia laaje- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7002: nee muihinkin osavaltioihin Yhdysvalloissa ja muksen,
7003: että varoituksessa mainitaan myös etyylialko-
7004: holin sekä etyylikarbamaatin syöpäriskeistä. että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
7005: Alkoholi on myrkky, joka erityisesti lapsilla Suomessa myytävien alkoholituotteiden
7006: on pieninäkin määrinä hengenvaarallinen. Al- pakkaukset varustettaisiin lakisääteises-
7007: koholin aiheuttamien lasten ja nuorten myrky- ti tekstillä, jossa varoitetaan alkoholin
7008: tystapausten määrä onkin kasvanut Suomessa. terveysriskeistä.
7009:
7010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7011:
7012: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Marjatta Väänänen
7013: Anneli Taina Kirsti Ala-Harja Vappu Säilynoja
7014: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
7015: 154 1989 vp.
7016:
7017: Toivomusaloite n:o 145
7018:
7019:
7020:
7021:
7022: Mäkelä ym.: Määrärahasta valtionosuudeksi avohoidossa ole-
7023: vien psykiatristen potilaiden matkakustannuksiin
7024:
7025:
7026: Eduskunnalle
7027:
7028: Valtakunnallisissa suunnitelmissa terveyden- Vaikka sanotut kustannukset eivät toiminto-
7029: huollon järjestämisestä on jo kauan avohoidon jen ylläpitäjän kuntainliiton kannalta olekaan
7030: kehittäminen psykiatrisessa erikoissairaanhoi- kovin suuret, ne voivat yksittäiselle potilaalle
7031: dossa katsottu yhdeksi painopistealueeksi. Tä- ja erityisesti pitkäaikaispotilaalle olla suuria ja
7032: män perusteella esim. päiväsairaala-, asuntola- vaikuttavat välittömästi hänen terveyteensä.
7033: ja suojatyötoimintoja sekä kotisairaanhoitoa Selvää on, että ellei muu kuin potilastaho
7034: on eri muodoissaan ylläpidetty jo kauan. suorita matkakustannuksia, menettely tulee
7035: Mainittujen avohuollon toimintamuotojen sulkemaan pois aktivoivan ja kuntoottavan
7036: monipuolistuessa matkakustannusten korvaa- hoidon piiristä valtaosan psykiatrisista pitkäai-
7037: minen potilaalle kuntainliiton toimesta on käy- kaispotilaista.
7038: nyt erityisesti haja-asutusalueilla entistä tähdel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7039: lisemmäksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7040: Nykyisen järjestelmän mukaan potilaiden muksen,
7041: matkakustannuksia ei maksa esim. Kansanelä-
7042: kelaitos eikä toimintojen ylläpitäjä sairaala- että hallitus ottaisi valtion vuoden
7043: kuntainliittokaan yleensä. Viimeksi mainittu ei 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
7044: suorita matkakustannuksia ilmeisesti lähinnä tävät määrärahat kuntainliittojen val-
7045: siitä syystä, että valtionosuutta sanottuun me- tionosuuteen psykiatristen potilaiden
7046: noerään ei tule. matkakustannuksiin.
7047: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7048:
7049: Tina Mäkelä Marita Jurva
7050: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
7051: Raimo Vistbacka
7052: 1989 vp. 155
7053:
7054: Toivomusaloite n:o 146
7055:
7056:
7057:
7058:
7059: Mäkelä ym.: Määrärahasta kuntoutuksesta aiheutuvien matka-
7060: kulujen korvaamiseen
7061:
7062:
7063: Eduskunnalle
7064:
7065: Kuntoutuksen tarve on viime vuosina huo- suuret matkakustannukset. Pienituloisille mat-
7066: mattavasti lisääntynyt maassamme. Kuntoutus- kakulut muodostuvat kohtuuttoman suuriksi.
7067: kulut korvataan potilaalle osittain ja samoin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7068: matkakulut. Omavastuuosuus matkakuluista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7069: on tällä hetkellä 15 mk/matka, yhteensä 30 muksen,
7070: mk/hoitokerta.
7071: Kuntoutusta tarvitsevasta väestöstä suuri osa että hallitus ottaisi valtion vuoden
7072: asuu maaseudulla, ja matkan pituus hoitopaik- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
7073: kaan saattaa olla hyvinkin pitkä. Tällöin pit- tävät määrärahat kuntoutuksesta aiheu-
7074: kästä hoitosarjasta aiheutuu potilaalle korkei- tuvien matkakulujen täysimääräiseen
7075: den hoitomaksujen lisäksi myös huomattavan korvaamiseen valtion varoista.
7076:
7077: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7078:
7079: Tina Mäkelä Marita J urva
7080: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
7081: Raimo Vistbacka
7082: 156 1989 vp.
7083:
7084: Toivomusaloite n:o 147
7085:
7086:
7087:
7088:
7089: Mäkelä ym.: Määrärahasta alkoholistien omaisille tarkoitetun
7090: turvakotiverkoston perustamiseen
7091:
7092:
7093: Eduskunnalle
7094:
7095: Ensi Kotien Liitto ylläpitää suurimmilla nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranai-
7096: paikkakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alko- sen fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tuli-
7097: holistien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on si huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel-
7098: saatu hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toi- män kustannuksista.
7099: minnan laajentamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7100: Valtio kerää alkoholin käyttäjiltä alkoholi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7101: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle muksen,
7102: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion
7103: velvollisuutena olisi huolehtia myös alkoholin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7104: käytöstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. riittävien määrärahojen osoittamiseksi
7105: Tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava käytettäväksi väkivaltaisten alkoholis-
7106: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- tien omaisille tarkoitetun turvakotiver-
7107: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse- koston perustamiseen.
7108: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7109:
7110: Tina Mäkelä Marita Jurva
7111: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
7112: 1989 vp. 157
7113:
7114: Toivomusaloite n:o 148
7115:
7116:
7117:
7118:
7119: Mäkelä ym.: Tupakkavalmisteiden sijoittamisesta lasivitriineihin
7120: elintarvikeliikkeissä
7121:
7122:
7123: Eduskunnalle
7124:
7125: Astmaatikat ja muut hengitysteiden hyper- rauksista kärsiviä henkilöitä, mutta samalla
7126: aktiivisuudesta kärsivät asioivat kuten muutkin tupakkatuotteet olisivat aivan yhtä helposti
7127: kansalaiset myös ruokakaupoissa. Usein kaup- saatavissa kuin tälläkin hetkellä. Lisäksi voitai-
7128: paan pääseminen on vaatinut varsinkin saastu- siin otsikoida jokin kassajanoista ei-tupakoitsi-
7129: neissa kaupungeissa ja vaikealla ilmalla mel- joita varten.
7130: koisia ponnistuksia. Ruokakauppaan päästy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7131: ään kyseiset henkilöt jotuvat kestämään vielä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7132: yhden koettelemuksen: kauppojen kassojen vä- muksen,
7133: lissä on useimmiten laajat tupakkahyllyt, joi-
7134: den välissä kassajonot luikertelevat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7135: Astmaatikoiden ja muiden hengitysteiden tupakkavalmisteiden sijoittamiseksi
7136: hyperaktiivisuudesta kärsivien tilannetta elin- elintarvikeliikkeissä hajua läpäisemät-
7137: tarvikeliikkeissä helpottaisi huomattavasti, mi- tömUn lasivitriineihin astmaatikoiden ja
7138: käli tupakkavalmisteet saataisiin hajutiiviisiin muiden hengitysteiden hyperaktiivisuu-
7139: vitriineihin. Tällöin tupakkavalmisteiden haju desta kärsivien reaktiohaittojen vähen-
7140: ei ärsyttäisi kassajonossa olevia hengitystiesai- tämiseksi.
7141:
7142: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7143:
7144: Tina Mäkelä Marita Jurva
7145: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
7146: 158 1989 vp.
7147:
7148: Toivomusaloite n:o 149
7149:
7150:
7151:
7152:
7153: Mönkäre ym.: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin
7154: kehittämisestä
7155:
7156:
7157: Eduskunnalle
7158:
7159: Etelä-Karjalassa aloitti v. 1983 toimintansa palvelulaitoksena, jonka toiminta painottuu
7160: Kaakkois-Suomen Allergiakeskus, joka nyt on alueellisesti Etelä-Karjalaan ja tutkimukselli-
7161: muuttanut nimensä Etelä-Karjalan Allergia- ja sesti ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovai-
7162: ympäristöinstituutiksi. Instituutti on saanut ra- kutukseen. Instituutilla on mahdollisuudet ke-
7163: hoituksensa Allergialiitolta, suoraan eri tutki- hittyä edelleen, ja se voi tarjota tärkeää ja
7164: muksia rahoittavilta tahoilta ja Raha-auto- omintakeista tutkimus-, kehittämis- ja palvelu-
7165: maattiyhdistykseltä. Instituutin keskeisenä teh- toimintaa, jota alueella ei muutoin ole. Insti-
7166: tävänä on ollut tutkimustyö, mutta myös erias- tuutti voi toimia korkeatasoisen tutkimuksen
7167: teista koulutusta eri ammattiryhmille sekä ja koulutuksen järjestäjänä ympäristön ja ter-
7168: oheisaineiston julkaisua ja oppikirjatyötä on veyden vuorovaikutuksia sivuavissa kysymyk-
7169: tehty. Instituutti on tehnyt myös alueen väes- sissä. Se voi kehittää ympäristötutkimuksessa
7170: tölle neuvonta- ja valistustyötä. erityisen tärkeää tieteiden välistä yhteistyötä
7171: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinsti- luomalla yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjel-
7172: tuutti on vahvistanut tutkimustoimintaansa ko- mia.
7173: ko ajan. Yhteistyökumppaneina ovat nyt jo
7174: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7175: Suomen Akatemia, ympäristöministeriö, Etelä-
7176: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7177: Karjalan kunnat ja teollisuuslaitokset. Viimek-
7178: sen,
7179: si mainittujen tuella aloitettiin v. 1986 laaja
7180: ilmansaastetutkimus, joka jatkuu vuoteen
7181: 1990. Vuoden 1988 aikana instituutissa työs- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
7182: kenteli eripituisia aikoja kymmenen tutkijaa. menpiteisiin Etelä-Karjalan Allergia- ja
7183: Instituutti on viiden vuoden aikana vakiin- ympäristöinstituutin toimintamahdolli-
7184: nuttanut paikkansa vapaana tutkimus- ja tieto- suuksien kehittämiseksi.
7185:
7186: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
7187:
7188: Sinikka Mönkäre Riitta U osukaineo
7189: 1989 vp. 159
7190:
7191: Toivomusaloite n:o 150
7192:
7193:
7194:
7195:
7196: Paavilainen ym.: Kangasvuoren sairaalan laajentamisesta
7197:
7198:
7199: Eduskunnalle
7200:
7201: Keski-Suomessa on mielisairaaloiden sanee- vio on 22,9 miljoonaa markkaa. Terveyden-
7202: rauksen ja läänin ulkopuolisista sairaansijoista huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa han-
7203: luopumisen myötä syntynyt vajausta mielisai- ke on ajoitettu vuodelle 1990.
7204: raalapaikoista. Paikkojen vajaus on suurinta
7205: Kangasvuoren sairaalan vastuualueella. Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7206: gasvuoren sairaalan laajentaminen mahdollis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7207: taisi vastuualueen (Jyväskylän ympäristö ja
7208: Päijänteen itäpuolen kunnat) kuntien luopumi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7209: sen sairaanhoitopiirille kuulumattomista sai- Kangasvuoren sairaalan laajentamiseksi
7210: raansijoista viimeistään vuonna 1992. vuonna 1990 ja sen edellyttämän työ-
7211: Hankkeen suunnitelma on tehty, ja toteutta- voiman tarpeen huomioon ottamiseksi
7212: missuunnitelma on valmisteilla. Kustannusar- kokonaisuudessaan.
7213: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
7214:
7215: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
7216: 160 1989 vp.
7217:
7218: Toivomusaloite n:o 151
7219:
7220:
7221:
7222:
7223: Pekkarinen: Viitasaaren Hakovuoren kalliosuojatilojen hyöty-
7224: käytöstä
7225:
7226:
7227: Eduskunnalle
7228:
7229: Valtio rakentaa Viitasaaren Hakovuoreen tarkoitukseen Hakovuoren tiloja voitaisiin
7230: kalliosuojatiloja, jotka on tarkoitettu Kansan- käyttää. Vaihtoehtoja on useita. Oleellista on,
7231: terveyslaboratorion toiminnan turvaamiseksi että tilojen valmistuttua ne saataisiin nopeasti
7232: poikkeusoloissa. Hankkeen kokonaiskustan- tehokkaaseen käyttöön. Tällä olisi merkitystä
7233: nuksiksi muodostuu runsaat 80 milj. mk. myös Viitasaaren työllisyyden kannalta.
7234: Alun alkaen Hakovuoreen oli tarkoitus siir- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7235: tää nykyisin Ilmajoella toimiva lääkintävarik- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7236: ko. sen,
7237: Kun ainakin toistaiseksi näyttää siltä, ettei
7238: lääkintävarikko ainakaan kokonaisuudessaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7239: eikä lyhyellä tähtäyksellä siirry Viitasaarelle, Viitasaaren Hakovuoren tilojen käytön
7240: tulisi valtion pikaisesti selvittää, mihin muuhun selvittämiseksi.
7241:
7242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7243:
7244: Mauri Pekkarinen
7245: 1989 vp. 161
7246:
7247: Toivomusaloite n:o 152
7248:
7249:
7250:
7251:
7252: Puska ym.: Toimenpiteistä nuorten tupakoinnin vähentämiseksi
7253:
7254:
7255: Eduskunnalle
7256:
7257: Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta laa- hat. Tätä edellyttää myös valtioneuvoston an-
7258: ditun tupakoinnin vähentämisohjelman tavoit- tama valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja
7259: teisiin nähden tiedot nuorten tupakoinnista terveydenhuollon järjestämisestä vuosina
7260: kertovat koko 1980-luvun epäonnistumisesta 1989-1993. Suunnitelman tehtäväryhmien yh-
7261: tupakkaa koskevassa terveyskasvatuksessa. Ta- teisissä ohjeissa todetaan muun ohessa, että
7262: voitteista alettiin jäädä jälkeen jo vuonna 1979 kunnan on kiinnitettävä huomiota tupakan
7263: ja vielä selvemmin 1983, jolloin viimeistään aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseen ja
7264: seurantatietojen olisi pitänyt virittää aktiivista vähentämiseen. Erityisinä kohderyhminä ovat
7265: toimintaa. Nuorten tupakointi ei kuitenkaan kouluikäiset ja muut nuoret sekä odottavat
7266: saanut erityistä sijaa terveyskasvatuksen kehit- äidit. Tiedotusta passiivisen tupakansavualtis-
7267: tämisohjelmassa 1980-luvun puolivälissä eikä tuksen vaaroista tulee niin ikään lisätä.
7268: myöskään hallituksen terveyspoliittisessa selon- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7269: teossa, sen enempää kuin sosiaali- ja terveys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7270: ministeriön julkaisemassa Terveyttä kaikille muksen,
7271: vuoteen 2000 -ohjelmassakaan.
7272: Tupakointia ja erityisesti nuorten tupakoin- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
7273: tia on pidettävä sellaisena terveyspoliittisena menpiteisiin nuorten tupakkavalistuk-
7274: ongelmana, joka vaatii yksityiskohtaisemman sen tehostamiseksi tuloksia tuottavalla
7275: käsittelyn ja tarkoitukseen tarvittavat määrära- tavalla.
7276:
7277: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7278:
7279: Pekka Puska Sauli Hautala
7280: 162 1989 vp.
7281:
7282: Toivomusaloite n:o 153
7283:
7284:
7285:
7286:
7287: Puska: Tupakkaterveyskasvatukseen tarkoitettujen määräraho-
7288: jen lisäämisestä
7289:
7290:
7291: Eduskunnalle
7292:
7293: Alun perin tupakkalaki edellytti 0,5 OJo tu- äskettäin laki, jonka mukaan 5 % tupakkave-
7294: pakkaveron tuotosta pelkästään tupakoinnin ron tuotosta menee pelkästään tupakkaterveys-
7295: vastustustyöhön, ja sen lisäksi oli oma terveys- kasvatukseen. Lisämääräraha voitaisiin rahoit-
7296: kasvatusmääräraha. Tällä hetkellä käytettävis- taa korottamalla tupakkaveroprosenttia, joka
7297: sä oleva määräraha on vain 0,45 % molempiin on noin 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin 10
7298: tarkoituksiin yhteensä. Tapahtunut kehitys on vuotta sitten.
7299: merkinnyt tupakkaterveyskasvatuksen määrä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7300: rahojen selvää pienenemistä samalla kun myös tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7301: muuhun tärkeään terveyskasvatustyöhön on sen,
7302: kovin vähän varoja. Tupakoinnin vähenemisen
7303: pysähtymisen ja koululaisten tupakoinnin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7304: yleistymisen vuoksi nyt tarvittaisiin kipeästi tupakkaterveyskasvatukseen tarkoitet-
7305: lisävaroja, koska modernilla terveyskasvatuk- tujen määrärahojen korottamiseksi vä-
7306: sella on selvästi saatavissa tuloksia. Esimerkik- hintään 0,5 %:iin tupakkaveron tuotos-
7307: si Australian Victorian osavaltiossa säädettiin ta.
7308:
7309: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
7310:
7311: Pekka Puska
7312: 1989 vp. 163
7313:
7314: Toivomusaloite n:o 154
7315:
7316:
7317:
7318:
7319: Renko ym.: Koulutusvirkojen saamisesta keuhkosairauksien eri-
7320: koislääkärikoulutukseen Pohjois-Suomessa
7321:
7322:
7323: Eduskunnalle
7324:
7325: Oulun seudun ilman laatu on tutkimuksien rinteen sairaalan liittovaltuusto on kumminkin
7326: mukaan ollut varsin huono. Oulun kaupungin jo tehnyt päätöksen yhden keuhkosairauksien
7327: alueella käytetään juomavetenä Oulujoen pin- erikoislääkärin viran muuttamisesta ortopedin
7328: tavettä, jonka teollisuusjätepäästöt ovat suh- viraksi, minkä jälkeen Päivärinteelle jää kuusi
7329: teellisen suuret. Kemikalisoitunut juomavesi keuhkolääkärin virkaa.
7330: yhdessä ilman saasteiden kanssa on osatekijä
7331: Yhtään varsinaista keuhkosairauksien alan
7332: siihen, että Oulun seudun väestön keuhkosai-
7333: koulutusvirkaa ei toistaiseksi ole käytettävissä.
7334: raudet ja erilaiset allergiatyypit ovat voimak-
7335: Erikoistumiskoulutus on hoidettu tilapäisjär-
7336: kaasti nousussa. Erityisesti lasten ja nuorten
7337: jestelyin Päivärinteen sairaalassa käyttämällä
7338: sairastuvuus on lisääntynYt. yhtä osastonlääkärin virkaa koulutusvirkana.
7339: Pohjois-Suomen alueella ei ole keuhkosai- Mikäli alueen kaikki erikoislääkärit keuhkosai-
7340: rauksien erikoislääkärikoulutusta mm. koulu- rauksien alalle koulutetaan Oulun yliopistossa,
7341: tusvirkojen puutteen takia. Päivärinteen sai- tarvitaan siihen jatkuvasti noin kaksi apulais-
7342: raala Muhoksella toimii tiiviissä yhteistyössä lääkärin virkaa, kun käytetään lääkärimäärää
7343: Oulun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. ja poistumaa arviointiperusteena. Suunnilleen
7344: Erikoislääkärien virkoja on täyttämättä samaan tulokseen päädytään käyttämällä väes-
7345: OYKS:n vastuualueella huomattavasti. töpohjaa arviointiperusteena.
7346: OYKS:n vastuualueella (noin 700 000 asu-
7347: kasta) on seuraavat erikoislääkärin virat: Mikäli Päivärinteen sairaalan ja OYKS:n
7348: Virkoja Erikois-
7349: yhteiskäyttöön saataisiin keuhkosairauksien
7350: lääkärillä koulutusvirkoja, olisi myös erikoislääkärien
7351: täytettynä saanti koko Pohjois-Suomen alueella huomat-
7352: Ounasrinteen sairaala. . . . . 6 3 tavasti helpompaa.
7353: Länsi-Pohjan ks. . . . . . . . . . 2 1 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7354: Päivärinteen sairaala . . . . . 7 5 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7355: Oulaskankaan sairaala. . . . 3 2 muksen,
7356: Keski-Pohjanmaan ks. . . . . 2 1
7357: Kainuun ks. . . . . . . . . . . . . . . 2 1
7358: 22 13 (59 OJo) että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7359: koulutusvirkojen saamiseksi keuhkosai-
7360: Valtakunnallisten suunnitelmien mukainen rauksien erikoislääkärikoulutusta var-
7361: tarve (1/30 000 as.) on 23-24 lääkäriä. Päivä- ten koko Pohjois-Suomea ajatellen.
7362:
7363: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
7364:
7365: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila
7366: Kirsti Ala-Harja Juhani Alaranta Sakari Valli
7367: Jorma Huuhtanen Riitta Jouppila Ole Wasz-Höckert
7368: Seppo Kääriäinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Asko Apukka
7369: Aimo Ajo Kimmo Sarapää Juhani Vähäkangas
7370: 164 1989 vp.
7371:
7372: Toivomusaloite n:o 155
7373:
7374:
7375:
7376:
7377: Riihijärvi ym.: Sydänpiiritoiminnan kehittämisestä
7378:
7379:
7380: Eduskunnalle
7381:
7382: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen Perustietämys ravinnosta ja sepelvaltimotau-
7383: kansanterveys-ja potilasjärjestö. Liittoon kuu- deista on olemassa. Tiedon saaminen käytän-
7384: luu noin 100 000 jäsentä. Liiton organisaatio nön ravitsemuskasvatukseen terveydenhuolto-
7385: muodostuu keskustoimiston lisäksi 20 sydän- henkilöstölle ja heidän kauttaan muille vaikut-
7386: piiristä ja 220 sydänyhdistyksestä. tajille ja kaikille suomalaisille toteutetaan kou-
7387: Sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa suo- lutuksella ja tiedotuksella.
7388: malaiset miehet ovat 3:nnella ja naiset 15. Tärkeänä osana sydän- ja verisuonitautien
7389: sijalla. Sepelvaltimotauti on pahin kansan- ehkäisyohjelman toteuttamisessa ovat sydän-
7390: tautimme, ja joka kolmas kuolemantapaus piirit ja sydänyhdistykset.
7391: maassamme johtuu siitä. Koska sepelvaltimo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7392: taudin aiheuttamista kuolemantapauksista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7393: huomattava osa sattuu työikäisessä väestössä,
7394: taudin aiheuttamat taloudelliset ja inhimilliset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7395: menetykset ovat suuret. sydänpiiritoiminnan edistämiseksi
7396: maassamme.
7397:
7398: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7399:
7400: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
7401: Marita Jurva Tina Mäkelä
7402: 1989 vp. 165
7403:
7404: Toivomusaloite n:o 156
7405:
7406:
7407:
7408:
7409: Rinne: Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittämisestä
7410:
7411:
7412: Eduskunnalle
7413:
7414: Omakohtaisesta sosiaalityön kokemuksesta kuunnella ja keskustella vastentahtoisesti syr-
7415: tiedän, että Suomessa on tuhansia laitoksiin ja jään joutuneen ihmisen kanssa.
7416: omiin oloihinsa syrjäytyneitä ihmisiä, joita Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7417: omaiset eivät syystä tai toisesta käy tervehti- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7418: mässä. Kaikilla ei ole omaisia lainkaan. Ongel- sen,
7419: ma on julkisuudessa näkymätön. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7420: Tästä syystä tulisi julkisen vallan palkata "läsnä olevien" ihmisten palkkaami-
7421: yhteistyössä vapaaehtoistyötä tekevien järjestö- seksi syrjään joutuneiden ihmisten seu-
7422: jen kanssa "läsnäolijoita", joilla on aikaa raksi.
7423:
7424: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
7425:
7426: Heikki Rinne
7427:
7428:
7429:
7430:
7431: l3 290280X
7432: 166 1989 vp.
7433:
7434: Toivomusaloite n:o 157
7435:
7436:
7437:
7438:
7439: Rinne: Lääkärien kliinisen koulutuksen aloittamisesta Porissa
7440:
7441:
7442: Eduskunnalle
7443:
7444: Satakunnan alueen lääkäripulan helpottami- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7445: seksi tulisi lääkärien kliininen koulutus aloittaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7446: Porissa. Edellytykset toiminnan aloittamiseen sen,
7447: ovat hyvät. Toiminta vahvistaisi korkeakou-
7448: lutason opetusta Porissa. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
7449: lääkärien kliinisen koulutuksen aloitta-
7450: miseksi Porissa.
7451:
7452: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
7453:
7454: Heikki Rinne
7455: 1989 vp. 167
7456:
7457: Toivomusaloite u:o 158
7458:
7459:
7460:
7461:
7462: Saapunki: Koillismaan matkailun kehittämisestä
7463:
7464:
7465: Eduskunnalle
7466:
7467: Pohjois-Suomen matkailu on erittäin tärkeä matuen ja muun kotimaisen matkailutaseen
7468: alueen elinkeinorakenteen monipuolistamisen edistämisen piiriin.
7469: kannalta. Se on sitä myös koko Suomen mat- Mielestäni kansallisen ja kansainvälisen mat-
7470: kailutaseen kehityksen kannalta. kailun ohjaaminen, jopa yhteiskunnan hinto-
7471: Kotimaan ja etenkin Pohjois-Suomen mat- jen alennuskeinoin, on nykyisen erittäin suuren
7472: kailun kehityksen jarruna on maamme korkea matkailutaseen alijäämän huomioiden perus-
7473: kustannustaso (lentäminen, majoittuminen, teltua.
7474: ruokailu).
7475: Valtio on osoittanut Lapin matkailuun varo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7476: ja lomatuen muodossa, mikä on ollut oleelli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7477: sesti helpottamassa kustannuspaineita ja lisää- sen,
7478: mässä matkailijamääriä Lapissa.
7479: Lappiin verrattava matkailualue muodostuu että hallitus ryhtyisi Pohjois-Suomen
7480: Koillismaalie (Kuusamo, Pudasjärvi, Posio, matkailun lisäämiseen lomatuen kehit-
7481: Ranua), jonka alueen tarjoamat matkailupal- tämis- ym. keinoin siten, että Lapin
7482: velut ovat tasokkaita ja monipuolisia. Tuo alue alueeseen matkailumielessä luettaisiin
7483: ei ole ollut kuitenkaan saman lomatuen piirissä myös Koillismaa (Kuusamo, Pudasjär-
7484: Lapin kanssa, vaikka ongelmat ovat varmasti vi, Taivalkoski, Posio, Ranua), koska
7485: yhteneväiset. Maamme matkailutaseen huo- yhteiskunnan etujen tulisi olla samat
7486: mioon ottaen tulisi myös Koillismaa ottaa lo- koko em. alueella.
7487:
7488: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
7489:
7490: Pauli Saapunki
7491: 168 1989 vp.
7492:
7493: Toivomusaloite n:o 159
7494:
7495:
7496:
7497:
7498: Stenius-Kaukonen ym.: Sairaala- ja poliklinikkamaksujen pois-
7499: tamisesta työttömiltä ja eläkeläisiltä
7500:
7501:
7502: Eduskunnalle
7503:
7504: Hoitopäivämaksut sairaaloissa nousivat vuo- vattiin invaliidihuoltolain nojalla kyseiset mak-
7505: den alussa 55 markasta 60 markkaan ja polikli- sut, eivät viime vuoden alussa voimaan tullei-
7506: nikkamaksut 45 markasta 50 markkaan. Kun den lainmuutosten vuoksi enää ole oikeutettuja
7507: esimerkiksi peruspäivärahaa saavalle työttö- korvauksiin.
7508: mälle jää noin 70 markkaa päivässä käteen, on
7509: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7510: hoitopäivämaksun ja poliklinikkamaksun mak-
7511: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7512: saminen kohtuutonta. Samoin se on kohtuu-
7513: muksen,
7514: tonta eläkeläisille, joiden käteen jäävä eläke on
7515: 1 500-3 000 mk/kk. Sen vuoksi työttömät ja
7516: kansaneläkkeen lisäosaa saavat eläkeläiset tuli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7517: si vapauttaa sairaaloiden ja terveyskeskusten työttömien ja kansaneläkkeen lisäosaa
7518: hoitopäivämaksuista sekä poliklinikkamaksuis- saavien eläkeläisten vapauttamiseksi
7519: ta. Monet vammaiset, joille aikaisemmin kor- sairaala- ja poliklinikkamaksuista.
7520:
7521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
7522:
7523: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Pekka Leppänen
7524: Juhani Alaranta Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
7525: Pertti Lahtinen
7526: 1989 vp. 169
7527:
7528: Toivomusaloite n:o 160
7529:
7530:
7531:
7532:
7533: Vastamäki: Toimenpiteistä väkivaltaisen käyttäytymisen vähen-
7534: tämiseksi
7535:
7536:
7537: Eduskunnalle
7538:
7539: Viime vuosina on maassamme sekä toiseen Tämä huolestuttava kehitys on pystyttävä
7540: henkilöön että itseen kohdistunut väkivaltainen pysäyttämään vaikuttamalla kansalaisten asen-
7541: käyttäytyminen lisääntynyt. Vakavia väkival- teisiin ja elinolosuhteisiin.
7542: lan muotoja on yhä useammin tullut esiin, ja
7543: väkivallan muoto on selvästi raaistunut. Viime Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7544: vuonna 150 henkilöä sai surmansa väkivallan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7545: sen,
7546: seurauksena. Samanaikaisesti 1 400 henkilöä
7547: kuoli itsemurhiin, ja itsemurhaa yrittäneitä oli
7548: kymmenkertainen määrä. Kaikki perheväkival- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7549: ta ja itsemurhayritykset eivät tule lainkaan menpiteisiin väkivaltaisen käyttäytymi-
7550: esiin tilastoissa. sen ehkäisemiseksi maassamme.
7551:
7552: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
7553:
7554: Ritva Vastamäki
7555: 170 1989 vp.
7556:
7557: Toivomusaloite n:o 161
7558:
7559:
7560:
7561:
7562: Vastamäki: Terveysliikunnan edistämisestä työpaikoilla
7563:
7564:
7565: Eduskunnalle
7566:
7567: Työelämän automatisoituminen on merkittä- tai samaa työtä tekevänä. Tällöin hän voi
7568: västi vähentänyt tehtävien ruumiillista rasitta- toimia esimerkiksi työpaikkansa työterveys-
7569: vuutta monilla aloilla, mutta samalla se on aseman ohjauksessa.
7570: aiheuttanut monien työtehtävien muuttumisen
7571: yksitoikkoiseksi, samaa liikesarjaa toistavaksi Hänellä on kuitenkin oltava perustiedot ih-
7572: ja tekijältään jatkuvaa samaa työasentoa vaati- misen anatomiasta ja fysiologiasta. Samalla
7573: vaksi. Esimerkkeinä voidaan mainita kirjoitus- hänellä on oltava perustiedot niistä rasitus- ja
7574: koneella tai tietokonepäätteellä työskentelevät kulumavioista, joita juuri hänen työpaikallaan
7575: tai liukuhihnalla yhtä työtehtävää suorittavat tehtävässä työssä esiintyy työntekijöillä. Sa-
7576: henkilöt, joiden niska-hartiakivut ja jännetup- malla tämän terveysliikuntaan neuvovan työn-
7577: pitulehdukset tai lihaskivut ovat merkittävä tekijän pitää olla perillä tavallisimpien vapaa-
7578: työstä poissaolojen ja fysikaaliseen hoitoon ajan liikuntojen eduista ja haitoista, jolloin
7579: hakeutumisen syy. hän pystyy tarvittaessa myös vetämään työ-
7580: paikkansa kuntourheilutoimintaa.
7581: Nämä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja
7582: jatkuvien kiputilojen aiheuttama psyykkinen Lääkintävoimistelijan tai kuntohoitajan
7583: väsymys lisäävät huomattavasti hakeutumista koulutus on liian pitkä ja ammattiin johtava,
7584: varhaiseläkkeelle, nyt kun sekä yksityisellä että eivätkä tavalliset työyhteisöt pysty palkkaa-
7585: julkisella sektorilla on siihen mahdollisuus. maan täysipäiväistä, ennalta ehkäisevää työtä
7586: Vapaa-ajan urheiluharrastus on lisääntynyt, suorittavaa ammattilaista. Sen sijaan työnanta-
7587: mutta harrastusmuodot ovat usein yksipuoli- jan ja työntekijän kannalta on edullista koulut-
7588: sia, ko. henkilön mieltymyksiin ja usein muoti- taa joitakin työntekijöitä hoitamaan taukovoi-
7589: ilmiöihinkin perustuvia, eivätkä välttämättä mistelutoimintaa oman työnsä ohella. Koulut-
7590: ole vähentämässä yksipuolisen työn aiheutta- tamaton henkilö ei näe taukovoimistelun tar-
7591: maa rasitusta. Vanheneva työntekijä työelä- peellisuutta eikä myöskään omaa riittävästi
7592: mässä -seminaarissa Turussa viime marras- tietoja voidakseen ryhtyä vetämään omatoimi-
7593: kuussa kiinnitettiin huomiota työpaikalla ta- sesti taukovoimistelua.
7594: pahtuvaan varhaiskuntoutukseen vaiheessa, KELAlla ja Työterveyslaitoksella on valmis-
7595: jossa vielä vähäisin toimenpitein voidaan en- ta tilastotietoa eri työtehtäviin liittyvistä taval-
7596: nalta ehkäistä pitempiaikaiseen sairauteen ja lisista tuki- ja liikuntaelinten vaivoista, joihin
7597: työkyvyttömyyteen johtavan kulumavian tai usein siis liittyy psyykkinen rasittavuus ja väsy-
7598: rasitusvamman syntyminen. Ikäluokkien pie- minen jatkuvan kivun ja säryn takia. Kurssi-
7599: nentyessä on yhä tärkeämpää estää turhat tuki- muotoisena voitaisiin terveysliikuntaopetusta
7600: ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttamat eläk- järjestää työpaikat huomioiden. Niillä työpai-
7601: keelle siirtymiset. Toisaalta yhä vanhenevan koilla, joissa on jo ollut ohjattua taukovoimis-
7602: väestön selviämiseen kotioloissa tarvitaan ter- telua, on selvästi ollut osoitettavissa työnteki-
7603: veelliseen ja monipuoliseen liikuntaan ohjaa- jöiden parempi viihtyminen ja vähenevät
7604: vaa neuvontaa yhä enemmän. niska-hartiasäryt ja niistä usein aiheutuva
7605: Jotta neuvonta menisi perille ja päivittäinen päänsärky. On kuitenkin selvästi havaittavissa,
7606: rentouttava liikunta eli taukovoimistelu tulisi että työpaikat, joilla ei ole taukovoimisteluun
7607: todella työpaikalla suoritettua, on neuvojan opastettua työntekijää, hyvin lyhyessä ajassa
7608: kuuluttava kyseiseen työympäristöön tai elä- unohtavat päivittäisen taukovoimistelun lihak-
7609: keläiskerhoon tai muuhun yhteisöön jäsenenä sia rentouttavan merkityksen, jolloin uudelleen
7610: 1989 vp. - TA n:o 161 171
7611:
7612: alkaa fysikaalisen hoidon ja sairaslomien kier- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7613: re. ennalta ehkäisevän terveysliikunnan
7614: Yksilön terveyden ja kansantalouden kan- edistämiseksi ja koulutuksen järjestä-
7615: nalta on kuitenkin mielekkäämpää elvyttää miseksi työpaikkojen, eläkeläisyhdistys-
7616: ennalta ehkäisevä hoito. ten ym. tarpeisiin.
7617: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7618: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7619: sen,
7620:
7621: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
7622:
7623: Ritva Vastamäki
7624: 172 1989 vp.
7625:
7626: Toivomusaloite n:o 162
7627:
7628:
7629:
7630:
7631: Vastamäki: Terveydenhuollon potilasmaksujärjestelmän uusimi-
7632: sesta
7633:
7634:
7635: Eduskunnalle
7636:
7637: Maahamme on luotu järjestelmä maksutto- kohtuullisen runsaasti mahdollisuuksia saada
7638: masia terveyskeskuspalvelusta. Tämä palvelu terveyspalveluja, olisi oikeudenmukaisempaa,
7639: ei kuitenkaan ole läheskään kaikkien kansalais- että kaikille kansalaisille terveyspalvelut olisi-
7640: ten saatavilla. Palvelut ovat hyvin epätasaisesti vat suurin piirtein samanhintaisia riippumatta
7641: jakautuneet yli maan, ja varsinkin Etelä-Suo- palvelujen hakupaikasta. Sen sijaan maksujär-
7642: men asutuskeskuksissa terveyspalvelun saa jestelmää voitaisiin porrastaa potilaasta riippu-
7643: maksuttomana terveyskeskuksesta vain pieni vista syistä; esimerkiksi lapsille, pitkäaikaissai-
7644: osa väestöstä. Samanaikaisesti kun terveyskes- raille ja vanhuksille, työttömille ym. maksuky-
7645: kuspalvelut on jääräpäisesti pidetty maksutto- vyltään heikentyneille voitaisiin terveyspalvelu-
7646: mina, on kuitenkin poliklinikkamaksuja ja sai- ja tarjota huokeampaan hintaan. Samoin lää-
7647: raalamaksuja jatkuvasti korotettu ja samoin käristä johtuvat syyt eli lääkärin kouluttamis-
7648: on korotettu potilaiden omaa kustannusvas- aste voisi vaikuttaa palvelujen hintaan. Lisäksi
7649: tuuta sairauden takia tehtyjen matkojen kus- laboratorio- ja röntgenpalveluja voidaan las-
7650: tannuksissa. Aikomuksena on myös puuttua kuttaa porrastetusti riippuen palvelujen mää-
7651: sairauskulujen vähennysoikeuteen verotukses- rästä. Terveydenhuollon kustannukset ovat
7652: sa. maassamme jatkuvasti kohoamassa ollen
7653: Tällä hetkellä kansalaiset ovat varsin eriar- OECD-maiden keskitasoa. Näennäisesti mak-
7654: voisessa asemassa osan saadessa lääkäripalve- suttomat palvelut aiheuttavat jonkin verran
7655: lut, laboratoriopalvelut ja röntgenpalvelut ter- turhaa, ylimääräistä tutkimusta, ja näin oma-
7656: veyskeskuksessa maksuttomina, osan joutuessa vastuukustannukset ovat hillitsemässä myös
7657: maksamaan yksityishoidossa käydessään täy- turhan kustannuspaineen syntymistä.
7658: den korvauksen ja saadessa siitä vain osittaisen
7659: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7660: palaotuksen KELAlta. Osa maksaa palveluista
7661: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7662: poliklinikkamaksun suuruisen tai sairaalapäi-
7663: sen,
7664: vämaksun suuruisen maksun ja osa maksaa
7665: yksityistä vakuutusmaksua saadakseen sitten
7666: maksuttoman palvelun. Osa saa työterveys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7667: palveluna terveystarkastuksen, mutta joutuu menpiteisiin terveyspalvelujen maksu-
7668: kustantamaan itse sairauskulunsa. järjestelmän uusimiseksi kansalaisille
7669: Koska maassamme tällä hetkellä on kaikki oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoi-
7670: saatavilla olevat terveyspalvelut yhteen laskien semmaksi.
7671:
7672: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
7673:
7674: Ritva Vastamäki
7675: 1989 vp. 173
7676:
7677: Toivomusaloite n:o 163
7678:
7679: Wasz-Höckert ym.: Magneettitutkimusfaitteiston hankkimisesta
7680: HYKSin lastenklinikalle
7681:
7682:
7683: Eduskunnalle
7684:
7685: Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on pe- monesti ensisijainen, esim. kongenitaalisten sy-
7686: rustettu Helsingin yliopiston lääketieteelliseen dänvikojen tutkimisessa. Verisuonet kuvautu-
7687: tiedekuntaan arkkiatri Arvo Ylpön nimeä kan- vai ilman varjoainetta. Lantion alueella MK:n
7688: tava lahjoitusprofessuuri lasten neurologian sanotaan olevan ensisijainen menetelmä. Tuki-
7689: alalla. ja liikuntaelinten sairauksissa MK on nopeasti
7690: Kun tiedetään, että kolmanneksella kaikista nousemassa etusijalle. Menetelmän tarkkuutta
7691: vaativaa tutkimusselvitystä ja hoitoa tarvitse- lisäävät nopeat kuvaussekvenssit, tahdistus sy-
7692: vista lastensairaalapotilaista on neurologinen dämen liikkeisiin ja hengitykseen sekä mag-
7693: tausta, keskushermostomuutoksia, on selvää, neettivarjoaineiden käyttö. Erityissovellutuk-
7694: että tällöin koko Suomen vaativimpien tutki- sista mainittakoon magneettiangiografia, jossa
7695: mus-, hoito- ja koulutusresurssien tulee olla suonet kuvataan ilman varjoainetta. Vapaava-
7696: tähän oppituoliin käytettävissä. lintainen kuvasuunta (transversaali, koronaali,
7697: Tämä lastenneurologian klinikka tulee toimi- sagittaali, viisto) tekee menetelmän erityisen
7698: maan HYKSin lastenklinikalla ja Lastenlinnan informatiiviseksi. Kolmiulotteinen kuvakäsitte-
7699: sairaalassa. Näiden sairaaloiden tutkimusarse- ly mahdollistaa tutkimusalueen tarkastelun va-
7700: naalista, niin kuin muistakin yliopistollisista linnaisesta suunnasta, jolloin voidaan tarkas-
7701: keskussairaaloista, puuttuu lapsipotilaille so- taa esim. suonimuutoksia vapaasti valittavasta
7702: veltuva magneettitutkimuslaitteisto. Pysyäk- suunnasta.
7703: semme kansainvälisellä lastenneurologian ta- Magneettispektroskopialla voidaan suorittaa
7704: solla on sellainen nyt pakko hankkia HYKSin aineenvaihdunnan ilmiöitä kuvaavia mittauksia
7705: lastenklinikalle. Kojeistoa voidaan myös käyt- in vivo. Tämä suo ainutlaatuisen tilaisuuden
7706: tää useiden muiden lastensairauksien selvittä- seurata aineenvaihdunnan muuttujia sekä fy-
7707: miseen. siologisesti että eri sairauksissa ja myös suorit-
7708: Magneettikuvanta (MK) ja magneettispek- taa kudoskarakteristiikkaa. Joskin menetelmä
7709: troskopia (MS) ovat nousemassa yhä tärkeäm- toistaiseksi lähinnä kiinnostaa tutkijoita, lienee
7710: miksi kliinisessä kuvantamisessa ja tutkimuk- sen kliininen käyttökelpoisuus tulevaisuudessa
7711: sessa. Tutkimus ei nykytietämällä ole elimistöl- huomattava.
7712: le haitallinen, siinä ei käytetä ionisoivaa sätei- Tämän päivän laitehinnat ovat suuruusluo-
7713: lyä. Tästä syystä se sopii erityisen hyvin esim. kaltaan seuraavat: 0,5 T:n laite n. 7 milj. mk,
7714: lasten, vastasyntyneiden ja sikiöiden tutkimi- 1,0 T:n 8-10 milj. mk, 1,5 T:n n. 12-13
7715: seen. milj. mk, 2,0 T:n n. 14-15 milj. mk.
7716: Magneettikuvanta on nyt jo tärkein kuvanta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7717: menetelmä monella alueella. Neuroradiologias- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7718: sa MK on vähintään yhtä tärkeä kuin tietoko- muksen,
7719: netomografiatutkimus (TT) ja selkärangan ja
7720: -ytimen alueella MK on tärkeämpi. Vartalon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7721: alueella MK, TT ja ultraäänitutkimus täyden- magneettitutkimuslaitteiston hankkimi-
7722: tävät toisiaan. Sydäntutkimuksessa MK on seksi HYKSin lastenklinikalle.
7723:
7724: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
7725:
7726: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
7727: Henrik Lax Gunnar Jansson Riitta Jouppila
7728: Håkan Nordman Marjatta Väänänen Arja Alho
7729: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Westerlund
7730: Kirsti Ala-Harja Matti Saarinen Lea Kärhä
7731: Claes Andersson
7732: 174 1989 vp.
7733:
7734: Toivomusaloite n:o 164
7735:
7736:
7737:
7738:
7739: Wasz-Höckert ym.: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toi-
7740: mintaedellytysten turvaamisesta
7741:
7742:
7743: Eduskunnalle
7744:
7745: Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla nat, joiden maksuosuus HYKSin käyttömenoi-
7746: (HYKS) on merkittäviä erityistehtäviä maam- hin on kasvanut 38 OJo:sta (v. 1980) 48 OJo:iin
7747: me terveydenhuollossa. Sairaanhoidollisten (v. 1988) valtionosuuden vastaavasti pienen-
7748: tehtävien ohella HYKS huolehtii varsin suurel- tyessä 46 OJo :sta 35 OJo :iin, ovat huolissaan
7749: la panoksella maamme lääketieteellisestä tutki- HYKSin toiminnan rahoituksesta.
7750: mus-, opetus- ja kehittämistoiminnasta. Edellä esitetyn ehdotuksen lisäysvaikutus
7751: Maamme lääkärikoulutuksessa HYKSillä on valtionosuuteen HYKSin osalta on n. 29 Mmk
7752: keskeinen rooli. Sairaalatoiminnan yhteydessä vuoden 1988 tasossa laskien siinä tapauksessa,
7753: järjestettävä yliopistollinen tutkimus- ja ope- että HYKS saa suunnitellun 12 OJo:n sijasta
7754: tustyö merkitsee siten huomattavaa, mutta 15 OJo ylimääräistä valtionosuutta. Lisäys ny-
7755: välttämätöntä kustannusrasitusta kuntainliitol- kyiseen 10 OJo:n valtionosuuteen on n. 49
7756: le. Mmk.
7757: Helsingin yliopistollisen keskussairaalaliiton Lisäksi esitetään, että HYKSin tiukan kun-
7758: rahoitus on järjestetty sosiaali- ja terveyden- nallistaloudellisen kehityslinjan jatkuessa sosi-
7759: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an- aali- ja terveysministeriössä olisi valmisteltava
7760: netun lain (SVOL) mukaisesti siten, että kun- sellaiset tarpeelliset toimenpiteet, joiden perus-
7761: tien rahoituksen ja tavanomaisen valtionosuu- teella HYKS voisi annetun taloudellisen koko-
7762: den lisäksi kuntainliitto saa 10 OJo :n suuruisen naismenokehyksen, esim. käyttökustannusten
7763: ylimääräisen valtionosuuden mainittujen yli- kokonaismäärän puitteissa nykyistä merkittä-
7764: opistollisten tehtävien johdosta. Tämän osuu- västi vapaammin sekä SVOL:n säännöksistä ja
7765: den on useiden selvitysten perusteella arvioitu valtion viranomaisten ohjeista riippumatto-
7766: olevan aivan liian vähäinen ko. toiminnan mammin huolehtia velvoitteistaan ja taloutensa
7767: vaatimuksiin nähden. Eduskunnan valiokun- järjestämisestä. Tähän tulosyksikkömäiseen
7768: takäsittelyssä olevaan erikoissairaanhoitola- toimintatapaan HYKSissä on olemassa valmiu-
7769: kiehdotukseen sisältyy em. yliopistosairaaloi- det.
7770: den lisäprosentin korottaminen 12 OJo:iin. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7771: Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7772: muihin yliopistosairaaloihin nähden huomatta- muksen,
7773: vasti laajempi ja vaativampi tehtävä yliopistol-
7774: lisessa tutkimus- ja opetustoiminnassa - esim. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7775: HYKS huolehtii ainoana yliopistosairaalana turvatakseen HYKSin mahdollisuudet
7776: maassamme ruotsinkielisestä kandidaattiope- suoriutua erittäin vaativista tehtävis-
7777: tuksesta - tulisi ylimääräinen valtionosuus tään korottamalla yliopistokeskussai-
7778: nostaa HYKSin osalta 15 OJo:iin käyttömenois- raaloiden lisäprosentin HYKSin osalta
7779: ta. On ymmärrettävää, että HYKSin jäsenkun- 15 prosenttiin.
7780:
7781: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
7782:
7783: Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho
7784: Matti Vähänäkki Gustav Björkstrand Ingvar S. Melin
7785: Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
7786: Marjatta Väänänen Pauli Uitto Kaarina Dromberg
7787: Gunnar Jansson Henrik Lax
7788: 1989 rd. 175
7789:
7790: Hemställningsmotion nr 165
7791:
7792:
7793:
7794:
7795: Wasz-Höckert m.fl.: Om ökad användning av klimatvård vid
7796: vården av allergiska sjukdomar
7797:
7798:
7799: Tili Riksdagen
7800:
7801: 1 vårt land drabbas allt flere människor av stateras, att det från såväl Sverige som Norge
7802: allergiska sjukdomar, astma, psoriasis, reuma- sändes ca 2 000 patienter per år för behandling
7803: tiska sjukdomar och vissa neurologiska sjuk- i klimatvård i sydliga Iänder.
7804: domar. Dessa har det gemensamt, att de Det effektivaste och bästa sättet att arrange-
7805: förvärras av vårt stränga klimat och i synner- ra klimatvård för patienter från Finland vore
7806: het för allergikerna är våren och försommaren sannolikt att bygga en egen anläggning i t.ex.
7807: en svår tid när pollenmängden i luften är stor. Spanien. En sådan rehabiliteringsanläggning
7808: Särskilt för barn med dessa sjukdomar är kunde byggas med statlig finansiering i samar-
7809: behovet av specialbehandling stort. bete med de intresse- och patientorganisationer
7810: Erfarenheterna visar, att den bästa behand- som finns för t.ex. allergiker, psoriasispatien-
7811: lingen för dessa sjukdomar är klimatbehand- ter, astmatiker, reumatiker, etc.
7812: ling, dvs. vistelse i ett varmt klimat med
7813: relativt jämn luftfuktighet. När det gäller yng- När det gäller vård av barn utomlands kan
7814: re barn kan en sådan klimatbehandling vara av denna inte ske utan samarbete med barnets
7815: avgörande betydelse för sjukdomens botande familj. Barn bör åtföljas av åtminstone en
7816: eller åtminstone för att minimera sjukdomsli- vuxen person, och detta bör tas med i beräk-
7817: ningen när klimatvården planeras. Erfarenhe-
7818: dandet.
7819: terna av klimatvård visar också klart att pati-
7820: Det finns i vårt land redan nu organisatio- enternas psykofysiska kondition blir bättre.
7821: ner, som på frivillig väg arrangerar resor för
7822: klimatvård tili Spanien, närmast för astmatiker Undertecknad gjorde ett skriftligt spörsmål
7823: och allergiker. 1 Finland finns tyvärr inte sådan (553/88) om detta. 1 sitt svar (15.11.1988)
7824: vård organiserad, att man på läkarordination konstaterade minister Pesola bl.a. att. "inget
7825: kunde erhålla klimatvård utomlands och den tillräckligt sådant vetenskapligt belägg på kli-
7826: skulle ersättas på vanligt sätt via sjukförsäk- matvårdens långvariga och kortvariga verk-
7827: ringen eller på annat sätt via kommunala ningar på sjukdomarna i fråga, som skulle
7828: sjukvården. göra klimatvården tili ett gångbart vårdalterna-
7829: Ur kostnadssynvinkel är klimatvården avse- tiv."
7830: värt förmånligare än vård på sjukhus i hemlan- Som exempel anförs visserligen HUCS hud-
7831: det. Ett räkneexempel bevisar detta. klinik som gäller psoriasis, en av de lindrigare
7832: - Ett vårddygn på sjukhus kostar ca 1 300 kroniska sjukdomarna som lindras av solvård.
7833: mk, och på Allergisjukhuset ca 2 500 mk. En motsvarande vetenskaplig undersökning ut-
7834: - Ett barn behöver i genomsnitt 20 vårdda- fördes på initiativ av och under övervakning av
7835: gar per år, 20 x 1 200 mk är lika med 24 000 HUCS andra pediatriska klinik av specialister i
7836: mk (på Allergisjukhuset 50 000 mk). pediatrisk allergologi på barn med svår, kro-
7837: - En rehabiliteringsgrupp barn om 15 barn nisk astma. Det framkom därvid, att dessa
7838: kostar således i normal sjukhusvård 360 000 patienter subjektivt klarade sig bra i Spanien,
7839: mk. De tvåveckors rehabiliteringsresor, som Los Pacos, och att deras behov av specialist-
7840: gjorts tili Spanien kostar ungefär hälften av vård på barnsjukhus minimerades.
7841: detta, dvs. ca 180 000 mk per grupp, och Den i motiveringen framförda tanken på
7842: behandlingsresultatet har varit bättre. Om man utvidgad klimatvård bör behandlas av ett riks-
7843: jämför med övriga nordiska länder, kan kon- dagsutskott, där man kan bereda frågan
7844: 176 1989 rd. - HM nr 165
7845:
7846: grundligt och höra sakkunniga i tillräcklig att regeringen grund/igt utreder
7847: omfattning. /ördelarna med klimatvård och vidtar
7848: Med hänvisning till det ovan anförda före- nödvändiga åtgärder jör att /örverk/iga
7849: slår undertecknade vördsamt att riksdagen sådan vård.
7850: måtte hemställa
7851:
7852: Helsingfors den 7 februari 1989
7853:
7854: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
7855: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Henrik Lax
7856: Boris Renlund Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila
7857: Matti Saarinen Arja Alho
7858: 1989 vp. 177
7859:
7860: Toivomusaloite n:o 165 Suomennos
7861:
7862:
7863:
7864:
7865: Wasz-Höckert ym.: Ilmastohoidon lisäämisestä allergiasairauk-
7866: sien hoidossa
7867:
7868:
7869: Eduskunnalle
7870:
7871: Maassamme yhä useammat ihmiset sairastu- 180 000 mk ryhmältä. Lisäksi hoitotulokset
7872: vat allergiasairauksiin, psoriasikseen, reuma- ovat olleet parempia. Muihin pohjoismaihin
7873: sairauksiin ja eräisiin neurologisiin sairauksiin. vertailtaessa voidaan todeta, että sekä Ruotsis-
7874: Yhteistä näille on niiden paheneminen meidän ta että Norjasta lähetetään noin 2 000 potilasta
7875: ankarassa ilmastossamme. Erityisesti allergi- eteläisiin maihin saamaan ilmastohoitoa.
7876: koille kevät ja alkukesä on vaikeaa aikaa, Tehokkain ja paras tapa ilmastohoidon jär-
7877: jolloin ilman siitepölymäärä on suuri. Erityi- jestämiseksi suomalaisille potilaille olisi toden-
7878: sesti näitä sairauksia sairastavien lasten erikois- näköisesti oman laitoksen rakentaminen esim.
7879: hoidon tarve on suuri. Espanjaan. Tällainen kuntoutuslaitos voitaisiin
7880: Kokemukset osoittavat näiden sairauksien rakentaa valtion rahoituksella yhteistyössä
7881: parasta hoitoa olevan ilmastohoito eli oleskelu esim. allergiaa, psoriasista, astmaa, reumaa
7882: lämpimässä ilmastossa, jossa ilman kosteus on jne. sairastavien etu- ja potilasjärjestöjen kans-
7883: suhteellisen tasainen. Nuoremmille lapsille täl- sa.
7884: laisella ilmastohoidolla voi olla ratkaiseva mer- Lapsen ulkomailla tapahtuva hoito ei voi
7885: kitys sairauden parantamisen tai ainakin sai- tapahtua ilman lapsen perheen kanssa tehtävää
7886: raudesta aiheutuvien kärsimysten vähentämi- yhteistyötä. Lasten mukana tulisi olla ainakin
7887: sen kannalta. yhden aikuisen, ja tämä tulisi ottaa huomioon
7888: Maassamme toimii jo nykyään järjestöjä, ilmastohoidon laskelmia koskevissa suunnitel-
7889: jotka vapaaehtoiselta pohjalta järjestävät lä- missa.
7890: hinnä astmaatikoille ja allergikoille tarkoitettu- Allekirjoittanut teki asiasta kirjallisen kysy-
7891: ja matkoja ilmastohoitoon Espanjaan. Suo- myksen (553/1988 vp.). Vastauksessaan (15.11.
7892: messa ei valitettavasti ole järjestetty tällaista 1988) ministeri Pesola totesi mm., että "ei ole
7893: hoitoa, jossa potilas lääkärin määräyksestä käytettävissä sellaista riittävää tieteellistä näyt-
7894: voisi saada ilmastohoitoa ulkomailla ja joka töä ilmastohoidon lyhytaikaisista ja pitkäaikai-
7895: korvattaisiin tavanomaisesti sairausvakuutuk- sista vaikutuksista ko. sairauksien kulkuun,
7896: sen kautta tai muutoin kunnallisen sairaanhoi- mikä tekisi ilmastohoidosta ns. käyvän hoito-
7897: don kautta. vaihtoehdon.''
7898: Kustannusten kannalta ilmastohoito on huo- Esimerkkinä mainitaan tosin HYKSin iho-
7899: mattavasti kotimaassa sairaalassa annettavaa tautien klinikka psoriasiksen osalta, joka on
7900: hoitoa edullisempaa. Laskuesimerkki osoittaa yksi lievimmistä kroonisista aurinkohoidolla
7901: tämän. lievitettävistä taudeista. Vastaavan tieteellisen
7902: - Hoitovuorokausi sairaalassa maksaa tutkimuksen suorittivat HYKSin II lastentau-
7903: noin 1 200 mk ja Allergiasairaalassa noin 2 500 tien klinikan aloitteesta ja valvonnassa lasten
7904: mk. allergologian erikoislääkärit vaikeaa, kroonista
7905: - Lapsi tarvitsee keskimäärin 20 hoitopäi- astmaa sairastavilla lapsilla. Tässä yhteydessä
7906: vää vuodessa, 20 x 1 200 mk = 24 000 mk selvisi, että nämä potilaat subjektiivisesti ot-
7907: (Allergiasairaalassa 50 000 mk). taen selvisivät hyvin Espanjassa, Los Pacosis-
7908: - Normaalin sairaalahoidon antaminen 15 sa, ja että heidän erikoishoidon tarpeensa las-
7909: lapsen kuntoutusryhmälle maksaa siis 360 000 tensairaalassa väheni.
7910: mk. Espanjaan tehdyt kahden viikon kuntou- Perusteluissa esitettyä ajatusta ilmastohoi-
7911: tusmatkat maksavat noin puolet tästä eli noin don laajentamisesta tulee käsitellä eduskunnan
7912: 178 1989 vp. - TA n:o 165
7913:
7914: valiokunnassa, jossa asiaa valmisteltaisiin pe- että hallitus selvittäisi perusteellisesti
7915: rusteellisesti ja asiantuntijoita kuultaisiin riittä- ilmastohoidon edut ja ryhtyisi tarvitta-
7916: vän laajasti. viin toimenpiteisiin tällaisen hoidon to-
7917: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- teuttamiseksi.
7918: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7919: muksen,
7920:
7921: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
7922: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
7923: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Henrik Lax
7924: Boris Renlund Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila
7925: Matti Saarinen Arja Alho
7926: 1989 rd. 179
7927:
7928: Hemställningsmotion nr 166
7929:
7930:
7931:
7932:
7933: Westerlund m.fl.: Om effektiverad kontroll av importlivsmedel
7934:
7935:
7936: Tili Riksdagen
7937:
7938: Oran beträffande omgivningens och födans Som ett exempel kan nämnas importen av
7939: renhet håller tydligt på att öka. Denna tendens grönsaker. Med hjälp av stickprov försöker
7940: har klart framkommit i flera nyligen publicera- tullen hålla grönsakernas restmängder av be-
7941: de undersökningar. Resultaten visar att konsu- kämpningsmedel på en nivå som motsvarar
7942: menternas möjligheter att samtidigt väga pro- standarden angiven i förordningen om tillsats-
7943: dukternas hälsokvalitet och pris har varit be- ämnen och Codex. Ett faktum är dock att
7944: gränsade. Å andra sidan har alla parter inom restmängderna i de inhemska grönsakerna är
7945: livsmedelshushållningen framhållit det faktum, tiofalt och hundrafalt mindre än restmängder-
7946: att livsmedelshandeln i vårt land är alltför na i de utländska produkterna som kontrolle-
7947: prisbetonad. ras enligt förordningen om tillsatsämnen för
7948: Frågan om livsmedlens kvalitet är viktig ur livsmedel. Därför borde förordningen med det
7949: många synpunkter. Utöver närings- och hälso- snaraste skärpas så att kvaliteten på de impor-
7950: vårdspolitiska faktorer måste man beakta ock- terade grönsakerna motsvarar de inhemska
7951: så produktionspolitiska synpunkter. Å ena si- grönsakernas verkliga kvalitetsnivå.
7952: dan måste vi se tili att man på grund av Som ett annat exempel kan nämnas bestrål-
7953: bristfälliga forsknings- och övervakningsresur- ningen av livsmedel. 1 ett flertal Iänder däri-
7954: ser inte prutar på den höga kvaliteten i vår från även vi importerar bl.a. betydande mäng-
7955: dagliga näring, å andra sidan bör konsumen- der grönsaker är bestrålning av livsmedel inte
7956: terna tydligare än nu kunna konstatera sam- förbjuden utan tvärtom tillämpas i betydande
7957: bandet mellan pris- och kvalitetsfaktorer. utsträckning. Detta utgör likaså en oroande
7958: Det vore därtill befogat att intensifiera kon- faktor. Som känt är det dessvärre inte möjligt
7959: trollen och undersökningsintensiteten i synner- att kontrollera huruvida en livsmedelsprodukt
7960: het av importlivsmedlen. Det är kanske inte blivit bestrålad eller ej. Bl.a. dessa frågor
7961: ens bekant för många att de utländska import- borde beaktas hos alla dem som ohämmat talar
7962: livsmedlen innehåller avsevärda belastningsfak- för en allt större import av livsmedel.
7963: torer som inte närmelsevis kan jämföras med Med hänvisning tili ovan sagda och därmed
7964: våra produkter. Användningen av bl.a. växt- sammanhängande omständigheter föreslår VI
7965: skyddsmedel inom de flesta Iänder i Europa är vördsamt att riksdagen ville hemställa
7966: flerfaldig jämfört med situationen hos oss. 1
7967: Finland där vi använder mindre än ett effekt- att regeringen tillsätter en arbets-
7968: kilogram per ha växtskyddsmedel torde vi höra grupp eller liknande utredningsorgan
7969: tili dem som har den lägsta kända nivån i bestående av sakkunniga personer med
7970: världen. Det är såväl viktigt som angeläget att uppgift att i skyndsam ordning utreda
7971: vi intensifierar kontrollen och undersökningen och jramställa jörslag tili ejjektiverade
7972: inom hela livsmedelssektorn med tanke på att åtgärder med tanke på livsmede/skon-
7973: just bl.a. dessa frågor kommer att framstå som trollen med särskild tyngdpunkt på im-
7974: allt viktigare. portlivsmedlen.
7975:
7976: Helsingfors den 10 februari 1989
7977:
7978: Henrik Westerlund Håkan Malm
7979: 180 1989 vp.
7980:
7981: Toivomusaloite n:o 166 Suomennos
7982:
7983:
7984:
7985:
7986: Westerlund ym.: Tuontielintarvikkeiden valvonnan tehostami-
7987: sesta
7988:
7989:
7990: Eduskunnalle
7991:
7992: Huoli ympäristön ja ravinnon puhtaudesta Yhtenä esimerkkinä on vihannesten tuonti.
7993: on selvästi kasvamassa. Tämä kehityssuunta Pistokokeiden avulla tulli yrittää pitää vihan-
7994: käy selvästi esille useista äskettäin ilmestyneistä nesten torjunta-aineiden jäännösmäärät sellai-
7995: tutkimuksista. Tulokset osoittavat, että kulut- sella tasolla, joka vastaa lisäaineasetuksen ja
7996: tajien mahdollisuudet samanaikaisesti arvioida Codexin tasoa. Tosiasia on kuitenkin, että
7997: tuotteiden terveydellistä laatua ja hintaa ovat jäännösmäärät kotimaisissa vihanneksissa ovat
7998: olleet rajalliset. Toisaalta kaikki elintarviketa- kymmen- ja satakertaisesti pienempiä kuin
7999: louden osapuolet ovat korostaneet sitä seikkaa, jäännösmäärät ulkomaisissa tuotteissa, joita
8000: että maamme elintarvikekauppa on aivan liian valvotaan elintarvikkeiden lisäaineista annetun
8001: hintapainotteinen. asetuksen mukaisesti. Tämän vuoksi asetusta
8002: Kysymys elintarvikkeiden laadusta on tärkeä tulisi mitä pikimmin tiukentaa siten, että tuon-
8003: monestakin näkökulmasta. Ravinto- ja terveys- tivihannesten laatutaso vastaa kotimaisten vi-
8004: poliittisten tekijöiden lisäksi on huomioon hannesten todellista laatutasoa.
8005: otettava myös tuotantopoliittiset näkökohdat.
8006: Toisaalta meidän tulee pitää huolta siitä, ettei Toisena esimerkkinä voidaan mainita elin-
8007: puutteellisten tutkimus- ja valvontaresurssien tarvikkeiden säteilyttäminen. Useissa maissa,
8008: vuoksi tingitä päivittäisen ravintomme korke- joista myös me tuomme mm. huomattavia
8009: asta laadusta, ja toisaalta kuluttajien tulee määriä vihanneksia, elintarvikkeiden säteilyttä-
8010: nykyistä selvemmin pystyä toteamaan hinta- ja minen ei ole kiellettyä, vaan sitä päinvastoin
8011: laatutekijöiden välinen yhteys. käytetään merkittävässä laajuudessa. Tämä on
8012: Tämän lisäksi olisi perusteltua tehostaa eri- myös huolestuttava tekijä. Kuten tunnettua, ei
8013: tyisesti tuontielintarvikkeiden valvontaa ja tut- kuitenkaan ole mahdollista tarkistaa sitä, onko
8014: kimusta. Monenkaan tiedossa ei ehkä ole, että elintarviketuotetta säteilytetty vai ei. Niiden,
8015: ulkomaiset tuontielintarvikkeet sisältävät mer- jotka estottomasti puhuvat yhä suuremman
8016: kittäviä rasitustekijöitä, joita ei läheskään voi elintarviketuonnin puolesta, pitäisi ottaa huo-
8017: verrata omiin tuotteisiimme. Useimmissa Eu- mioon mm. nämä tekijät.
8018: roopan maissa mm. kasvinsuojeluaineiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8019: käyttö on moninkertainen meidän maahamme nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8020: verrattuna. Suomessa, jossa käytämme kasvin- muksen,
8021: suojeluaineita vähemmän kuin yhden kilo-
8022: gramman tehoainetta hehtaaria kohden, kuulu-
8023: nemme niiden joukkoon, joiden kasvinsuojelu- että hallitus asettaisi asiantuntijoista
8024: aineiden käyttö on alhaisimmalla tunnetulla koostuvan työryhmän tai vastaavan sel-
8025: tasolla maailmassa. On sekä tärkeää että tar- vityselimen, jonka tehtävänä olisi kii-
8026: peellista, että tehostamme valvontaa ja tutki- reellisesti selvittää ja tehdä ehdotukset
8027: musta koko elintarvikesektorilla juuri sen ta- toimenpiteistä elintarvikevalvonnan,
8028: kia, että mm. nämä kysymykset tulevat yhä erityisesti tuontielintarvikkeiden val-
8029: tärkeämmiksi. vonnan tehostamiseksi.
8030:
8031: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8032:
8033: Henrik Westerlund Håkan Malm
8034: 1989 vp. 181
8035:
8036: Toivomusaloite n:o 167
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: Vistbacka ym.: Kaustisen kansanlääkintäkeskuksen toiminta-
8042: avustuksen lisäämisestä
8043:
8044:
8045: Eduskunnalle
8046:
8047: Kaustisella toimiva kansanlääkintäkeskus on yhdistyvät, saa kansanlääkintäkeskus myös ter-
8048: menestyksellisesti aloittanut toimintansa. Kes- veyspoliittista painoa. Jotta keskuksen toimin-
8049: kuksella on nyt menossa kolmas toimintavuosi nassa ei kuitenkaan toistuvasti jouduttaisi ti-
8050: ja yhä selvemmin on havaittavissa keskuksen lanteeseen, jossa tavoitteet ja toteutus ovat
8051: moninainen tärkeys. Sillä on kulttuurillisen epäsuhdassa, olisi varsinaisen toiminta-avus-
8052: päänavaajan osa suomalaisen kansanlääkinnän tuksen tasoa korotettava.
8053: vaalimisessa ja elvyttämisessä. Näin ollen laitos
8054: tulee saamaan myös kansainvälistä merkitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8055: Kansanlääkintäkeskukselle on Raha-automaat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8056: muksen,
8057: tiyhdistyksen toimesta myönnetty rakennus-
8058: avustusta uuden toimitilan rakentamiseksi vuo-
8059: den 1990 aikana. Nämä uudet toimitilat mah- että hallitus ryhtyisi toimiin Kausti-
8060: dollistavat täysipainoisen hoitotoiminnan ja sen kansanlääkintäkeskuksen toiminta-
8061: tutkimustoiminnan. Kun keskuksen tutkijoiden avustuksen tason korottamiseksi toi-
8062: tutkimustulokset ja suora hoidollinen näyttö minnan määrää vastaavalle tasolle.
8063:
8064: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8065:
8066: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
8067: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: 14 290280X
8073: 182 1989 vp.
8074:
8075: Toivomusaloite u:o 168
8076:
8077:
8078:
8079:
8080: Aaltonen ym.: Ympäristötutkimuksen voimavarojen lisäämisestä
8081:
8082:
8083: Eduskunnalle
8084:
8085: Monipuolisella ympäristötutkimuksella on essa on edistettävä tieteiden välistä lähestymis-
8086: suuri merkitys kehitystä ohjaavana tekijänä, tapaa.
8087: ympäristöongelmien vaikutuksia selvittävänä Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise-
8088: sekä syntyneitä ympäristöongelmia korjaava- maan pelkästään kansallisella tasolla, on tie-
8089: na. Ympäristön tilaa koskeva perustutkimus teellistä yhteistyötä ympäristökysymyksissä li-
8090: sekä ympäristön saastumisen vähentämiseen ja sättävä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä
8091: estämiseen liittyvien menetelmien tutkiminen hetkellä ajankohtaisimpia ongelmia ovat il-
8092: ovat asian vakavuuteen nähden aivan liian man- ja vesiensuojelu sekä kehitysmaiden ym-
8093: riittämättömiä. päristöongelmat, kuten aavikoituminen.
8094: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8095: Ympäristötutkimuksen osuus kaikista tutki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8096: musmenoista on Suomessa alle yhden prosen- muksen,
8097: tin. Varsinkin korkeakouluissamme ympäristö-
8098: tutkimuksen käytössä olevat resurssit ovat erit- että hallitus ottaisi valtion vuoden
8099: täin vähäiset. Ympäristötutkimuksen koko- 1990 tulo- ja menoarvioesityksen laa-
8100: naisvahvuutta vahvistaisi rahoituksen lisäämi- dinnassa huomioon ympäristötutki-
8101: nen. Kaikille ympäristötutkimuksen alueille - mukseen suunnattujen resurssien lisää-
8102: luonnontieteelliselle, tekniselle ja yhteiskunta- misen korkeakouluissamme sekä kan-
8103: tieteelliselle tutkimukselle - on saatava lisää sainvälisen ympäristötutkimusyhteis-
8104: voimavaroja. Ympäristöongelmia tarkastelta- työn takaamisen.
8105:
8106: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
8107:
8108: Markus Aaltonen Tuulikki Hämäläinen Arja Alho
8109: 1989 vp. 183
8110:
8111: Toivomusaloite n:o 169
8112:
8113:
8114:
8115:
8116: R. Aho ym.: Vesihuollon turvaamisesta Leväsjoen ja Otamon
8117: kyliin
8118:
8119:
8120: Eduskunnalle
8121:
8122: Siikaisten kunnan Leväsjoen ja Otamon ky- oleviin asutuksiin. Hankkeen toteuttaminen
8123: lissä ei ole järjestettyä vesihuoltoa. Tilakohtai- toisi vesihuollon piiriin nelisensataa asukasta.
8124: sessa vedensaannissa on jatkuvasti ollut vai- Hanke sisältyy Merikarvian ja Siikaisten ve-
8125: keuksia. Esim. Leväsjoen koulu on ajoittain sihuollon yleissuunnitelmaan, yksityiskohtaiset
8126: ollut kuljetetun veden varassa. Alueella ei teh- rakennussuunnitelmat ovat valmiina. Kustan-
8127: tyjen selvitysten mukaan ole käyttökelpoisia nusarvio on 1,8 milj. mk, josta valtion osuus
8128: pohjavesivaroja ja pintavedet ovat vaikeasti on 1,1 milj. mk.
8129: käyttöön otettavissa niiden korkean humuspi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8130: toisuuden vuoksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8131:
8132: Vesihuollon järjestämiseksi on suunniteltu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8133: veden johtamista v. 1984 valmistuneesta Meri- Leväsjoen ja Otamon kylien vesihuol-
8134: karvia-Siikainen-yhdysvesijohdosta Otamon lon järjestämiseksi mahdollisimman pi-
8135: ja Leväsjoen kyliin sekä johtolinjan varrella kaisesti.
8136:
8137: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
8138:
8139: Raila Aho Kalevi Lamminen Einari Nieminen
8140: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Timo Laaksonen
8141: Raimo Vuoristo Mikko Elo Aino Pohjanoksa
8142: Kauko Juhantalo Timo Roos
8143: 184 1989 vp.
8144:
8145: Toivomusaloite n:o 170
8146:
8147:
8148:
8149:
8150: R. Aho ym.: Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston perustamisesta
8151:
8152:
8153: Eduskunnalle
8154:
8155: Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1978 kan- tavuutensa vuoksi huomattava merkitys suoje-
8156: sallispuistojen kehittämisohjelman. Ohjelmaan lun lisäksi nähtävyytenä ja virkistyskohteena.
8157: sisältyi Puurijärvi-lsosuon omaleimainen suo- Puiston perustaminen edistäisi merkittävästi
8158: ja järvialue Huittisissa ja Kokemäellä. Alue on mm. niitä tavoitteita, joihin alueen kunnat
8159: nyt lunastustoimien jälkeen saatu kokonaan ovat viime aikoina pyrkineet matkailun kehit-
8160: valtion omistukseen. tämiseksi Kokemäenjokilaaksossa.
8161: Kansallispuiston toteuttaminen edellyttää
8162: seuraavassa vaiheessa lain laatimista Puun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8163: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8164: järvi-Isosuon kansallispuiston perustamisesta
8165: sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista
8166: puistoalueelle. että hallitus päättäisi kiirehtiä lain
8167: Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto sijaitsee laatimista Puurijärvi-Isosuon kansallis-
8168: keskeisellä paikalla Satakunnassa, Kokemäen- puiston perustamisesta sekä hoito- ja
8169: jokilaaksossa. Puistolla on näin ollen saavutet- käyttösuunnitelman laatimista alueelle.
8170: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
8171:
8172: Raila Aho Kalevi Lamminen Einari Nieminen
8173: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Timo Laaksonen
8174: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo
8175: Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo
8176: 1989 vp. 185
8177:
8178: Toivomusaloite n:o 171
8179:
8180:
8181:
8182:
8183: Alaranta ym.: Pelastustoimen koulutuskeskuksen perustamisesta
8184: Vihantiin
8185:
8186:
8187: Eduskunnalle
8188:
8189: Palo- ja pelastustoimen koulutusta antavat alueella painottaa opetussisältönsä käytännön
8190: Suomessa muun muassa palokunnat, Poliisi- harjoituksiin simuloimalla erilaisia suuronnet-
8191: opisto, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, Me- tomuuksia.
8192: renkulkuoppilaitos sekä pelastushallinnon kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8193: lutuskeskus. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8194: Vihannin kunta on käynnistänyt selvitykset muksen,
8195: siitä, voitaisiinko pelastustoimen koulutus-
8196: keskus sijoittaa Vihannin Lampinsaaren kai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8197: vosalueelle, josta kaivostoiminta on lakkaa- pelastustoimen koulutuskeskuksen pe-
8198: massa lähivuosina. Koulutuskeskus voisi tuolla rustamiseksi Vihantiin.
8199:
8200: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8201:
8202: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
8203: 186 1989 vp.
8204:
8205: Toivomusaloite n:o 172
8206:
8207:
8208:
8209:
8210: Alaranta ym.: Haapaveden syöttövesijohdon rakentamisesta
8211:
8212:
8213: Eduskunnalle
8214:
8215: Haapaveden kunnan vesihuoltolaitos vastaa Haapaveden voimala ja Osuuskunta Pohjolan
8216: pääasiallisesti käyttöveden hankinnasta ja ja- Maito. Siitä huolimatta, että prosessivetenä
8217: kelusta Haapaveden kunnassa. Vesihuoltolai- käytetään puhdistettua pintavettä, käyttää IVO
8218: tokseen on liittynyt 1 500 kuluttajaa ja vuotui- Oy:n voimala huomattavan määrän vesihuolto-
8219: nen veden myynti oli laskutuskautena 1987- laitoksen vettä (arviolta 20 000 m3-60 000
8220: 1988 783 000 m 3 • Teollisuuden vedenkulutus m 3/a).
8221: oli 366 000 m 3 eli 46,7 OJo kokonaiskulutukses- Osuuskunta Pohjolan Maito on yksi niistä
8222: ta. meijereistä, jotka valtakunnallisessa meijeri-
8223: Kaksi selvästi merkittävintä teollisuuslaitosta teollisuuden fuusiossa tulevat säilymään ja ke-
8224: ovat Imatran Voima Oy:n Haapaveden voima- hittymään. Osuuskunta Pohjolan Maidolla on
8225: la ja Osuuskunta Pohjolan Maito, jotka kulut- viime vuosina ryhdytty jatkojalostamaan mai-
8226: tivat 345 000 m 3 eli 94 OJo teollisuuden veden- toheraa demineralisaatioprosessilla (DEMI-
8227: kulutuksesta ja 44 % kokonaisvedenkulutuk- prosessi) valmisruokien perusaineeksi. Tämän
8228: sesta. Haapaveden kunta käyttää vesihuoltolai- prosessin käynnistäminen on lisännyt puhtaan
8229: toksen raakavetenä pelkästään pohjavettä, jo- veden kulutusta tähän mennessä 35 000 m 3 :lla
8230: ka otetaan yhteensä kahdeksasta vedenotta- vuodessa ja tulee Osuuskunta Pohjolan Mai-
8231: mosta. Pääosa raakavedestä otetaan Haapave- don ennusteen mukaan vielä lisäämään veden
8232: den kunnan pohjoisosaa sivuavasta Vihannin kulutusta noin 60 000 m 3 :lla vuodessa.
8233: harjusta. Vihannin harju on osa harjualuetta, Näiden kahden valtakunnallisesti merkittä-
8234: joka ulottuu Pyhännän kunnasta aina Raahen vän laitoksen toiminta ja kehittyminen aiheut-
8235: kaupungin alueelle. tavat sen, että Haapaveden kunnan vesihuolto-
8236: Ensimmäinen vedenottamo Vihannin har- laitoksen veden myynti kasvaa räjähdysmäises-
8237: juun rakennettiin Karhukankaalle v. 1963 ja v. ti neljässä vuodessa 40 %. Nykyinen laitoska-
8238: 1963-1964 rakennettiin siirtovesijohto Karhu- pasiteetti riittää enää vuoden 1989 talousveden
8239: kankaasta Haapaveden kirkonkylään. Tuolloin kulutukseen. V. 1963-1964 rakennettu siirto-
8240: rakentamisen tarpeen aiheutti Osuuskunta vesijohto Karhukangas-Haapavedenkeskusta
8241: Pohjolan Maidon perustaminen Haapavedelle jää riittämättömäksi ja lisäksi tarvitaan uusia
8242: ja siitä johtuva voimakas kulutuksen kasvu. vedenottamoita.
8243: Tämä siirtovesijohto on ollut käytössä jo 24 Haapaveden kunta on yhteistyössä Oulun
8244: vuotta ja tällä hetkellä sen siirtokapasiteetti on vesi- ja ympäristöpiirin kanssa tehnyt peri-
8245: täysimääräisesti hyödynnetty. aateratkaisun, jonka mukaan Haapaveden kas-
8246: Kymmenvuosijakson 1978-1988 kahdeksa- vava talousveden tarve turvataan rakentamalla
8247: na ensimmäisenä vuotena vesihuoltolaitoksen uusia vedenottarnoita Vihannin harjuun, veden
8248: kulutuksen kasvu on ollut tasainen, yleisen ostolla Vihannin Vesi Oy:ltä sekä rakentamalla
8249: kasvun mukainen 4 % vuodessa. Vuosina siirtovesijohto Vihanti-Karhukangas-Haa-
8250: 1986-1988 sen sijaan vuotuinen kasvu nousi paveden keskusta suuremmalla putkikoolla
8251: jo 10 %:iin. Veden kulutus v. 1988 ylitti jo (entinen 160 mm, uusi 250 mm). Ratkaisu on
8252: selvästi v. 1983 laaditussa Haapaveden vesi- kokonaisvaltainen, sillä Vihannin harjulla on
8253: huollon yleissuunnitelmassa ennustetun vuoden seudun ylivoimaisesti parhaimmat pohjavesi-
8254: 1990 kulutuksen. Tämän huomattavan muu- varannot (7 000-10 000 m3 /d). Kiireellisesti
8255: toksen aiheuttajina ovat jo valtakunnallisesti- toteutettavan hankkeen kustannusarvio raken-
8256: kin merkittävät laitokset, Imatran Voima Oy:n nuskohteittain eriteltynä on seuraava:
8257: 1989 vp. - TA n:o 172 187
8258:
8259: Siirtovesijohto Vihanti-Karhukangas- mää valtion vesihuoltotyöhanketta ole voitu
8260: Haapaveden keskusta 8 000 000 mk ottaa mukaan. Hanke ei sisälly myöskään lisä-
8261: Pumppaamoiden saneeraus 350 000 mk budjettiesitykseen.
8262: Uusien vedenottarnoiden rakentaminen Edellä esitelty Haapaveden vesihuoltohanke
8263: 450 000 mk on erittäin kiireellinen. Haapavedelle kohdistu-
8264: - Kustannukset yhteensä 8 800 000 mk. nut voimakas kasvusysäys nostaa talousveden
8265: Haapaveden kunta on esittänyt vesi- ja ym- käytön v. 1990 tasolle, joka olisi muutoin
8266: päristöhallitukselle kyseisen hankkeen sisällyt- toteutunut vasta vuonna 1997. Haapaveden
8267: tämistä valtion vesihuoltotyöksi valtion vuoden kunta olikin aiemmin sijoittanut em. vesihuol-
8268: 1989 tulo- ja menoarvioon. Perusteena esityk- tohankkeen 1990-luvun alkupuolelle, mutta
8269: selle oli mm. se, että rakentamistarpeen aiheut- vallitsevassa tilanteessa hanke on toteutettava
8270: taa pääosaltaan kahden valtakunnallista mer- ehdottomasti vuosina 1989-1990.
8271: kittävyyttä omaavan laitoksen käyttöveden tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8272: vaaminen sekä se, että kunnan omia resursseja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8273: samanaikaisesti rasittavat mm. noin 35 milj. muksen,
8274: markan investoinnit vanhainkotiin ja perus-
8275: koulun ala-asteeseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8276: Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen tultua Haapaveden syöttövesijohdon rakenta-
8277: julkisuuteen ilmeni, ettei Haapaveden esittä- miseksi.
8278:
8279: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
8280:
8281: Juhani Alaranta Tellervo Renko Annikki Koistinen
8282: Juhani Vähäkangas Sakari Valli Oiva Savela
8283: Eino Siuruainen Kalevi Mattila Arvo Kemppainen
8284: J. Juhani Kortesalmi Kauko Heikkinen Pauli Saapunki
8285: Vappu Säilynoja Liisa Jaakonsaari Erkki Pulliainen
8286: Riitta Jouppila
8287: 188 1989 vp.
8288:
8289: Toivomusaloite n:o 173
8290:
8291:
8292:
8293:
8294: Andersson ym.: Vammaisten ja opiskelijoiden kotipaikkaoikeu-
8295: den turvaamista tarkoittavasta lainsäädännöstä
8296:
8297:
8298: Eduskunnalle
8299:
8300: Väestökirjalaissa (141169) säädetään kansa- kelun tai kenties pysyvästi tapahtuvaa asumista
8301: laisten kotipaikasta. Lain pääsäännön mukaan vammaisuuden perusteella erityisessä palvelu-
8302: (9 §:n 1 momentti) henkilöllä on kotipaikka talossa, ei katsottaisi satunnaiseksi oleskeluksi
8303: eräin poikkeuksin siinä kunnassa, jossa hänellä uudella paikkakunnalla. Tällaista tulkintalin-
8304: kulloinkin on varsinainen asunto ja koti. Jos jaa väestökirjaviranomaiset eivät kuitenkaan
8305: henkilöllä on asunto kahdessa tai useammassa ole omaksuneet.
8306: kunnassa, katsotaan hänellä olevan varsinai- Vammaisten palvelutaloissa asuu tällä het-
8307: nen asunto ja koti siinä kunnassa, jossa hänel- kellä noin 1 000 eri syistä vammaista kansalais-
8308: lä aviopuolisonsa ja lastensa kanssa on yhtei- ta, joiden asuminen ei ole lain tarkoittamaa
8309: nen koti taikka jos asunnot ovat tässä kohden sairaala-, parantola- tai muuta vastaavaa oles-
8310: samanveroiset tai jos yhteistä kotia ei ole, siinä kelua, vaan joissa vammaisille on pyritty luo-
8311: kunnassa, jossa hän pääasiallisesti oleskelee. maan mahdollisuus itsenäiseen asumiseen ja
8312: Lain 10 §:n mukaan henkilön kotipaikka ei elämiseen.
8313: muutu sen johdosta, että hän tilapäisesti oles- Vastaavasti on täysin keinotekoista otaksua,
8314: kelee ulkomailla taikka ( ... ), että hänet on että esimerkiksi henkilö, joka opiskelee kor-
8315: otettu sairaalaan, parantolaan, huoltolaitok- keakoulussa kenties useita vuosia, avioituu,
8316: seen tai muutoin vastaavissa olosuhteissa hoi- perustaa perheen ja joutuu käymään ansiotyös-
8317: dettavaksi. ... Tilapäisenä poissaalana kotipai- sä opiskelua sekä perhettään rahoittaakseen
8318: kalta pidetään poissaoloa, jonka syynä on opiskelupaikkakunnallaan, oleskelisi korkea-
8319: opiskelu, sairaus, . . . tai muutoin laadultaan koulupaikkakunnalla lain tarkoittamalla taval-
8320: satunnainen toimi tai oleskelu. la "tilapäisesti" tai "muutoin laadultaan sa-
8321: Kotipaikkaoikeuden merkitys kansalaisille il- tunnaisesti".
8322: menee monenlaisissa yhteyksissä, jotka kytkey- Väestörekisteriviranomaisten tulkinta lain
8323: tyvät useissa laeissa määriteltyjen oikeuksien ja 10 §:stä aiheuttaa tilanteen, joka loukkaa sekä
8324: etujen käyttämiseen. Tärkeimpinä oikeuksina opiskelijoiden että palvelutaloissa asuvien vam-
8325: näistä voidaan mainita valtiollisissa vaaleissa maisten hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin ta-
8326: äänioikeuden käyttäminen ja kunnallisvaaleis- kaamaa oikeutta vapaasti päättää asuinpaikas-
8327: sa ääni- ja vaalioikeus. Esimerkkeinä, jotka taan, sillä siinä kytketään asuinpaikan valin-
8328: ovat antaneet aiheen tämän toivomusaloitteen taan keskeisiä kansalaisoikeuksia ja eräitä tär-
8329: laatimiseen, voidaan mainita vammaiset ja keitä sosiaalisia etuuksia, kuten esimerkiksi
8330: opiskelijat, joiden kotipaikka ei muutu väes- oikeus kunnalliseen perhepäivähoitoon, oikeus
8331: tökirjalain 10 §:n ja tuomioistuimien omaksu- kunnallisiin vuokra-asuntoihin, oikeus asettua
8332: man tulkintalinjan (vammaisten osalta KHO ehdolle ja äänestää kunnallisvaaleissa sekä toi-
8333: 1982 T 2435 ja T 2436) vuoksi, vaikka he mia tasaveroisina muiden paikkakunnalla asu-
8334: joutuisivatkin asumaan useita vuosia, joissain vien kansalaisten kanssa.
8335: tapauksissa pysyvästi, poissa siltä paikkakun- Hallitusmuodon 7 §:n 1 momentin mukaan
8336: nalta, josta he alun perin joutuivat muutta- kansalaisella on oikeus oleskella omassa maas-
8337: maan. sa, vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja
8338: Väestökirjalain 10 §:n sanamuoto sellaise- kulkea paikkakunnalta toiselle, mikäli laissa ei
8339: naan mahdollistaisi viranomaisille kyllä tulkin- ole toisin säädetty. Perustuslakivaliokunnan
8340: tavaihtoehdon, jonka mukaan asumista opis- ratkaisukäytännöstä hallitusmuodon 7 §:n
8341: 1989 vp. - TA n:o 173 189
8342:
8343: osalta on aiheellista palauttaa mieleen (ratkaisu että näiiie ryhmille tarjotaan yhdenvertainen
8344: koski työttömyysturvalakia, PeVL n:o 4/1984 asema muihin kansalaisiin nähden, ts. että
8345: vp.) tulkinta, jonka mukaan kansalaisilla tulee heidän osaltaan noudatetaan samoja perusteita
8346: olla yhdenvertaisina pidettävät oikeudet ja oi- kotipaikkaoikeutta määriteltäessä kuin muiila-
8347: keudellinen asema riippumatta asuinpaikasta. kin kansalaisiiia. Toinen vaihtoehto on se, että
8348: Tältä osin valiokunta viittaa omiin aiempiin yksittäisiä eri lakien säännöksiä muutetaan
8349: kannanottoihinsa (PeVL n:o 5/1972 vp. ja niin, että näille ryhmille taataan tosiasiallisesti
8350: PeVL n:o 1/1973 vp.). yhtäläiset oikeudet. Tällöinkin kotipaikkaoi-
8351: Edelleen perustuslakivaliokunnan mukaan keuden muutosta koskevat poikkeussäännökset
8352: hallitusmuodossa säädetty perusoikeuden suoja (nykyisen lain 10 §:ssä) tulee määritellä niin,
8353: merkitsee, että tavallisessa laissa ei voida sen että tosiasiallinen asuminen, joka on pysyvää,
8354: käyttöä rajoittaa millä tavoin tahansa; perusoi- luo kotipaikkaoikeuden ja että todistustaakka
8355: keuden käyttämistä ei voida esim. rajoituksetta siitä, ettei näin ole, asetetaan viranomaisiiie ..
8356: tehdä maksulliseksi tai liittää siihen jotain Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8357: verorasitusta ja että perusoikeuden käyttämi-
8358: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8359: seen voidaan liittää korkeintaan hyvin rajoite-
8360: tusti kansalaiselle muutoin kuuluvan oikeuden
8361: menetyksiä. Koska perusoikeuksien suojajär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8362: jestelmämme ei tunne lakien jälkikäteistä pe- lainsäädännön muuttamiseksi siten, et-
8363: rustuslakikontrollia, on tilanteeseen puututtava tä opiskelijat ja vammaiset henkilöt
8364: lain säännöksiä muuttamalla. Lakia muutta- asetetaan väestökirjalaissa samaan ase-
8365: malla on turvattava vammaisten ja opiskelijoi- maan kuin muutkin kunnassa vakinai-
8366: den yhtäläiset oikeudet. sesti asuvat kansalaiset ja/tai muulla
8367: Ensisijaisena ongelman ratkaisuna katsom- tavoin lainsäädännöllisin toimenpitein
8368: me, että väetökirjalakia tulisi muuttaa niin, turvataan heille yhtäläiset oikeudet.
8369:
8370: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8371:
8372: Claes Andersson Pertti Lahtinen Asko Apukka
8373: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Raila Aho
8374: Esko Seppänen Pauli Uitto Lauha Männistö
8375: Arvo Kemppainen Heli Astala
8376: 190 1989 vp.
8377:
8378: Toivomusaloite n:o 174
8379:
8380:
8381:
8382:
8383: Anttila ym.: Metsien saastevaurioiden tutkimisesta
8384:
8385:
8386: Eduskunnalle
8387:
8388: Uudenmaan ja Etelä-Hämeen metsänomista- resurssien puutteeseen ja tutkimuksen hajanai-
8389: jat ovat julkilausumanaan vedonneet ympäris- suuteen.
8390: töministeriöön metsien pelastamiseksi saaste- Ilmansaasteiden aiheuttamien ympäristötu-
8391: vaurioilta. Valtio ei ole rajoittanut päästöjen hojen tutkiminen on poikkeuksellisen vaikea
8392: määriä, eikä saasteiden vaikutuksesta metsiin tehtävä. Ilmansaasteiden aiheuttamia tuhoja
8393: ole saatavissa todella tutkittua tietoa. Päinvas- on vaikea erottaa luonnon normaaleista ilmi-
8394: toin hallitus on kuluvan vuoden tulo- ja meno- öistä. Vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi
8395: arvioesityksessään leikannut HAPRO-projek- tarvitaan laajaa poikkitieteellistä tutkimusta,
8396: tille osoitettavia määrärahoja 10,5 Ofo :lla ja kehittyneitä tutkimusmenetelmiä ja -välineitä
8397: henkilökuntaa 22 Ofo:lla. Tästä syystä yhtään sekä ammattitaitoisia työntekijöitä.
8398: uutta tutkimushanketta ei voida tänä vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8399: aloittaa ja entisiäkin joudutaan voimakkaasti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8400: karsimaan. Mm. neulasten värioireiden analyy-
8401: si Etelä-Suomessa jää toteuttamatta. Edelleen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8402: 2/3 nettovaluuttatuloistamme tulee metsäteolli- piteisiin tehokkaiden ilmansaastetutki-
8403: suuden viennistä. Siksi Suomen kansantalou- musten käynnistämiseksi metsiämme
8404: delle elintärkeät metsät eivät saisi tuhoutua uhkaavien ympäristötuhojen ennalta
8405: ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
8406: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8407:
8408: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko
8409: 1989 vp. 191
8410:
8411: Toivomusaloite n:o 175
8412:
8413:
8414:
8415:
8416: Anttila: Paperinkeräyskampanjan järjestämisestä
8417:
8418:
8419: Eduskunnalle
8420:
8421: Keräyspaperin hankinta on ollut osittain py- loja. Toimivien keräyspisteiden saamiseksi olisi
8422: sähdyksissä huonon jatkojalostusmahdollisuu- suoraan kentälle saatava apua hankintoihin ja
8423: den takia. Aikaisemmin keräyspaperista otet- investointeihin. Silloin pystytään myös tulok-
8424: tiin käyttöön säännönmukaisesti noin 40 OJo, siin. Eduskunta on myöntänyt 4 milj. markkaa
8425: mitä on pidettävä kohtuullisena. tukea Paperinkeräys Oy:lle keräysverkon yllä-
8426: Kaipolan siistauslaitoksen perustaminen on pitämiseksi. Sen sijaan, että tuki olisi kanavoi-
8427: avannut jätepaperille aivan uusia käyttömah- tu eteenpäin, pudotettiin kotikeräyspaperin os-
8428: dollisuuksia. Suomessa kerätään keräämällä tohintaa 11-27 mk:lla tonnilta myyntihinnan
8429: 250 000-260 000 tonnia paperia talteen. Tästä pysyessä liki samana. Siksi nyt tarvittaisiinkin
8430: määrästä kotikeräyspaperin osuus on alle puo- valtiovallan aktiivista toimintaa kampanjoiden
8431: let eli noin 120 000 tonnia. Melko lyhyellä järjestämiseksi jätepaperin talteenotosta.
8432: aikaväliiiä pitäisi keräystavoite nostaa lähes
8433: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8434: kaksinkertaiseksi. Kun jätepaperilla ei ollut
8435: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8436: menekkiä, eivät kotitaloudetkaan ole olleet
8437: sen,
8438: kovin aktiivisia sen talteenotossa. Tämä vaihe
8439: on nyt kostautumassa, ja tarvitaan tehokkaita
8440: toimenpiteitä, jotta kotitaloudet saadaan jäl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8441: leen kerran kiinnostumaan jätepaperin talteen- tehokkaan kampanjan järjestämiseksi
8442: otosta. Samoin tarvitaan aktiivinen ja tehok- tavoitteena saada kotitaloudet kiinnos-
8443: kaasti toimiva keräysverkko. Keräämisen lisäk- tumaan entistä tehokkaammasta jäte-
8444: si tarvitaan lajittelu-, paalaus- ja varastointiti- paperin talteenotosta.
8445:
8446: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8447:
8448: Sirkka-Liisa Anttila
8449: 192 1989 vp.
8450:
8451: Toivomusaloite n:o 176
8452:
8453:
8454:
8455:
8456: Elo ym.: Määrärahasta Karvianjoen vesistön järjestelyyn ja
8457: tulvasuojeluun
8458:
8459:
8460: Eduskunnalle
8461:
8462: Karvianjoen alapuolisessa vesistön osassa on kaan. Merikarvianjoen ja siihen välittömästi
8463: huomattavia tulvasuojelutarpeita. Merikar- liittyvien muiden vesistöhankkeiden järjestelyn
8464: vianjoki on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä toteuttamiskustannukset ovat arviolta noin 20
8465: nopeasti purkautuville tulvavesille. Kevättul- milj. markkaa, kun tulvauoman mitoituksessa
8466: vien ohella Merikarvianjoen varrella aiheutta- on otettu huomioon yläpuolisen vesistön tar-
8467: vat haittaa ja vaaratilanteita lähes jokavuotiset peet.
8468: hyydetulvat. Laajimmillaan tulvat peittävät al- Tulvasuojelusuunnitelmien laadinnan ollessa
8469: leen runsaat 400 ha peltoa. Suurimpia haittoja edelleen kesken tulisi hanketta toteuttaa vai-
8470: ja vaaratilanteita asutukselle tulvat aiheuttavat heittain niin, että ensi vaiheessa rakennetaan
8471: Merikarvian kirkonkylän alueella. Tampereen tulvapenger Merikarvian kirkonkylän kohdalle
8472: vesipiirissä on valmisteilla Merikarvianjoen ja toteutetaan Tuorijoen tulvasuojelu erillisenä
8473: järjestelysuunnitelma. Suunnitelma sisältää tul- hankkeena.
8474: vauoman rakentamisen Lankosken alapuolelta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8475: Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauksen. Mi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8476: toitus mahdollistaa Merikarvianjoen tulvien
8477: poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8478: Pohjajoella ja Noormarkunjoella. Kevättalven riittävien varojen ottamiseksi valtion
8479: vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempä- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
8480: nä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien seen Karvianjoen vesisUJn järjestelyyn
8481: laskeminen tulevat myös mahdollisesti mu- ja tulvasuojeluun.
8482:
8483: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8484:
8485: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
8486: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
8487: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
8488: 1989 vp. 193
8489:
8490: Toivomusaloite n:o 177
8491:
8492:
8493:
8494:
8495: Elo ym.: Määrärahasta Merikarvianjoen tulvapenkereen raken-
8496: tamiseen
8497:
8498:
8499: Eduskunnalle
8500:
8501: Merikarvian kirkonkylän kohdalle on suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8502: niteltu tulvapenger suojaamaan kirkon seutua kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8503: ja Vassan asuttua aluetta kevät- ja syystulvilta.
8504: Penkereen alustava kustannusarvio on 300 000 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8505: markkaa. Merikarvian kunta on esittänyt toi- riittävän määrärahan ottamiseksi val-
8506: vomuksen, että hanke toteutettaisiin mahdolli- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
8507: simman nopeasti. tykseen Merikarvianjoen tulvapenke-
8508: reen rakentamiseksi.
8509: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
8510:
8511: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
8512: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
8513: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
8514: 194 1989 vp.
8515:
8516: Toivomusaloite n:o 178
8517:
8518:
8519:
8520:
8521: Elo ym.: Määrärahasta Siikaisien vesistöjärjestelyihin
8522:
8523:
8524: Eduskunnalle
8525:
8526: Siikaisten kunnan pinta-alasta vesistöjä on nitelman toteuttamisella voitaisiin kehittää ve-
8527: noin 30 neliökilometriä. Vesistöjen kuntoa, sistön virkistyskäyttöä, kalastusta, luonnon-
8528: tilaa ja käyttötarkoitusta on selvitetty vesihalli- suojelua, tulvainhoitamista ja voimataloutta
8529: tuksen ja Tampereen vesipiirin tekemissä tutki- sekä parantaa vesistön ekologista tilaa. Hank-
8530: muksissa. Näiden mukaan Siikaisien kunnan keen kustannukset ovat yhteensä noin 11,5
8531: alueella olevien vesien tila on voittopuolisesti miljoonaa markkaa, josta Siikaisten kunnan
8532: tyydyttävä. osuus olisi 0, 7 miljoonaa markkaa.
8533: Siikaisten kunta ja Tampereen vesipiiri ovat
8534: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8535: laatineet yhteistyössä vuonna 1986 Siikaisten
8536: vesistön kunnostuksen yleissuunnitelman. Vesi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8537: muksen,
8538: piiri on esittänyt tämän suunnitelman vesi- ja
8539: ympäristöhallitukselle tavoitteena, että valtio-
8540: neuvosto päättäisi toimia hakijana hankkeen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8541: vesioikeudellisessa käsittelyssä ja että hanke riittävän määrärahan ottamiseksi val-
8542: rahoitettaisiin valtion varoin. tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
8543: Suunnitelman tavoitteena on Siikaisten vesis- tykseen Siikaisien kunnan vesistöjärjes-
8544: tön kokonaisvaltainen kunnostaminen. Suun- telyihin.
8545:
8546: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
8547:
8548: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
8549: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
8550: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
8551: 1989 vp. 195
8552:
8553: Toivomusaloite n:o 179
8554:
8555:
8556:
8557:
8558: Elo ym.: Määrärahasta yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin raken-
8559: tamiseksi välille Söörmarkku-Noormarkun keskusta
8560:
8561:
8562: Eduskunnalle
8563:
8564: Noormarkun kunta esittää, että valtion vuo- se on hankkeena hyväksytty valtion vesihuolto-
8565: den 1990 tulo- ja menoarvioon varattaisiin työksi. Kustannusarvio on noin 2,3 mmk, josta
8566: määrärahat seuraavien kunnan kannalta tär- valtion osuus noin 60 o/o. Hanke sisältyy Turun
8567: keiksi koettujen hankkeiden toteuttamiseksi: ja Porin läänin toimintasuunnitelmaan vuosille
8568: Yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakenta- 1989-1990.
8569: minen välille Söörmarkku-Noormarkun kes- Noormarkun kunta on esittänyt, että valtion
8570: kusta. vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon varattaisiin
8571: Tavoitteena on noin 300 söörmarkkulaisen 1,4 mmk:n suuruinen määräraha yhdysvesijoh-
8572: raakavedentarpeen turvaaminen liittämällä ky- don ja siirtoviemärin rakentamista varten välil-
8573: län nykyinen vesijohtoverkosto rakennettavalla le Söörmarkku-Noormarkun keskusta.
8574: yhdysjohdolla kunnan keskustan verkostoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8575: Nykyinen veden laatu Söörmarkussa ei ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8576: riittävän hyvä. Rakentamalla samalla siirtovie-
8577: märi voitaisiin jätevedet puhdistaa nykyisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8578: pienpuhdistamon sijasta keskitetysti kunnan määrärahan varaamiseksi valtion vuo-
8579: keskus puhdistamolla. den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen
8580: Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on ilmoit- yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin ra-
8581: tanut esittävänsä hanketta valtion vuoden 1989 kentamista varten välille StJörmarkku-
8582: budjettiin ja on esittänyt sitä jo aiemminkin, ja Noormarkku.
8583: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
8584:
8585: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
8586: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
8587: Kauko Juhantalo Kalevi Lamminen
8588: 196 1989 vp.
8589:
8590: Toivomusaloite n:o 180
8591:
8592:
8593:
8594: Elo ym.: Kalaportaiden rakentamisesta Harjavallan, Kelsin ja
8595: Äetsän voimalaitoksiin
8596:
8597:
8598: Eduskunnalle
8599:
8600: Kokemäenjoen varren kunnissa ja kaupun- kalojen nousu padon yläpuolelle saataisiin ai-
8601: geissa sekä keskisessä Satakunnassa on jo pit- kaan rakentamalla kalaporras. Ensimmäisessä
8602: kään tiedostettu Kokemäenjoen keskeinen ase- vaiheessa kalaporras tulisi rakentaa Harjaval-
8603: ma kansalaisten virkistyskohteena. Joen virkis- lan voimalaitokseen ja sen jälkeen Kolsin voi-
8604: tyskäyttömahdollisuudet ovat ratkaisevasti li- malaitokseen ja edelleen Äetsän voimalaitok-
8605: sääntyneet, koska joen veden laatu on huomat- seen. Kalaportaiden rakentamisella olisi myös
8606: tavasti puhdistunut 1970- ja 1980-luvuilla. huomattava työllistävä vaikutus kuntien varsin
8607: Monet alueen kunnat ovat laatineet Koke- suuriin työttömyyslukuihin. Kaikkein oleellisin
8608: mäenjoen moninaiskäyttösuunnitelmia tai mui- hyöty asiasta kuitenkin saataisiin koko maa-
8609: ta vastaavia suunnitelmia. Muun muassa Har- kunnan ja myös osittain Pirkanmaan asukkail-
8610: javallan kaupungissa tällainen suunnitelma on le virkistyskalastuksen muodossa.
8611: hyväksytty vuonna 1980. Myös Satakunnan Monen kunnan ja kaupungin osalta joki on
8612: seutukaavaliitto on yksinään tai yhdessä mui- ainut vesistö kunnan alueella. Kalastusmahdol-
8613: den kuntien kanssa selvitellyt Kokemäenjoen lisuuksien parantaminen on tärkeä osa joen
8614: virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yleinen toivo- virkistyskäytön parantamisessa. Kalastusjärjes-
8615: mus yhdeksi virkistyskäyttömuodoksi on va- telyissä tarvitaan aikanaan myös ylikunnallista
8616: paa-ajan kalastus myös Harjavallan voimalai- toimintaa kalanistutustoiminnan käynnistämi-
8617: toksen yläpuolisilla vesialueilla. sessä ja kalakantojen hoitamisessa. Vaelluska-
8618: Joen veden laadun puhdistuminen on mah- lakantojen lisääminen joessa ja niiden kulku-
8619: dollistanut entistä paremmin eri kalalajien viih- mahdollisuuksien parantaminen kalaportailla
8620: tymisen joessa. Joen alaosassa on jo vuosia tulisivat myös osaltaan parantamaan ammatti-
8621: suoritettu merkittävää istutustoimintaa Harja- kalastajien saaliita Porin edustan merialueilta.
8622: vallan voimalaitoksen alapuolelle. Istutuksia Lisäksi viittaamme aikaisemmilta vuosilta saa-
8623: ovat suorittaneet muun muassa Satakunnan tuihin myönteisiin kokemuksiin Vantaanjoen
8624: meritaimentoimikunta sekä Riista- ja kalata- kalaportaiden osalta.
8625: louden tutkimuslaitos. Samoin on suoritettu Kalakantojen elvyttämisellä ja virkistys-
8626: velvoiteistutuksia kuntien ja teollisuuden toi- mahdollisuuksien parantamisella saadaan Ko-
8627: mesta. Istutukset ovat käsittäneet merilohen kemäenjoesta kansalaisille houkutteleva ja eri
8628: vaelluspoikasia, meritaimenia, vaellussiikaa ja kuntia ja kunnanosia yhdistävä tekijä varsin
8629: kuhaa. Joen alaosaan on näin ollen saatu hyvä vähin kustannuksin saatavaan hyötyyn näh-
8630: ja monipuolinen kalakanta. den.
8631: Vaelluskaloista saadun selvityksen mukaan
8632: jokeen nousevat kutemaan merilohi, vaellussii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8633: ka ja meritaimen. Vaelluskalat eivät kuiten- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8634: kaan voi nousta Harjavallan voimalaitoksen
8635: yläpuolelle jokeen, koska voimalaitoksessa ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8636: ole kalaporrasta. Voimalaitoksessa on kalahis- kalaportaiden rakentamiseksi Harjaval-
8637: si, mutta se ei ole koskaan toiminut. Vaellus- lan, Kelsin ja Äetsän voimalaitoksiin.
8638: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
8639:
8640: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
8641: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
8642: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
8643: 1989 vp. 197
8644:
8645: Toivomusaloite n:o 181
8646:
8647:
8648:
8649:
8650: Haavisto ym.: Pääkaupunkiseudun jäteongelmien ratkaisemises-
8651: ta
8652:
8653:
8654: Eduskunnalle
8655:
8656: Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain n. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
8657: 600 000 tonnia kaatopaikalle joutuvaa jätettä. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
8658: Valtion tulisi erityistoimenpitein osallistua pää- kunnassa.
8659: kaupunkiseudun jätteiden ohjaamiseen hyöty-
8660: käyttöön ja kokonaisjätemäärän pienentämi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8661: seen. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8662: Ympäristönsuojelun valtionosuusjärjestel- sen,
8663: män mukaisten voimavarojen jaossa on otetta-
8664: va huomioon pääkaupunkiseudun kuntien ym-
8665: päristönsuojelun tarpeet, ympäristön tila, ym- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8666: päristöön vaikuttavan toiminnan määrä ja laa- pääkaupunkiseudun jäteongelman rat-
8667: tu sekä seudun kuntien asukasluku. kaisun suunnitteluun ja toteuttamiseen.
8668:
8669: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
8670:
8671: Pekka Haavisto Päivi Varpasuo Tuula Linnainmaa
8672: Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert Marita J urva
8673: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen
8674: Anssi Rauramo Henrik Lax Lea Kärhä
8675: Saara-Maria Paakkinen Seija Karkinen Lauri Metsämäki
8676: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Reino Paasilinna
8677: Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Pohjola Claes Andersson
8678: Pauli Uitto Ritva Laurila Antti Kalliomäki
8679: Arja Alho Kaarina Dromberg Pirjo Ala-Kapee
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: 15 290280X
8685: 198 1989 vp.
8686:
8687: Toivomusaloite n:o 182
8688:
8689:
8690:
8691:
8692: Hacklin ym.: Kuntien ympäristöhallinnon käyttömenojen val-
8693: tionapuperusteiden laajentamisesta
8694:
8695:
8696: Eduskunnalle
8697:
8698: Ympäristöhallinto on suhteellisen uusi itse- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8699: näisenä hallinnonalana, joten erilaiset toimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8700: tatavat eivät vielä ole vakiintuneet varsinkaan
8701: kunnallisella tasolla. Ongelmaksi on muodos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8702: tunut mm. se, etteivät valtionapuun oikeutta- jotta ympäristöhallinnolle kunnissa hy-
8703: viin käyttömenoihin kuulu ympäristöntutki- väksyttäisiin tulevaisuudessa valtion-
8704: mukseen ja huoltoon tarvittavat välineet ja apuun oikeuttaviksi käyttömenoiksi
8705: laitteet. Samoin tutkimus- ja konsulttiavulta myös väline- ja laitehankinnat sekä tut-
8706: puuttuvat valtionavulliset määrärahat. kimus- ja konsulttimenot.
8707: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
8708:
8709: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
8710: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila
8711: 1989 vp. 199
8712:
8713: Toivomusaloite n:o 183
8714:
8715:
8716:
8717:
8718: Helle ym.: Kasvihuoneilmiön hidastamiseksi tarvittavista toi-
8719: menpiteistä
8720:
8721:
8722: Eduskunnalle
8723:
8724: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8725:
8726: Seuraavien 40 tai 50 vuoden kuluessa maa- van viljelykelvottomiksi useita merkittäviä
8727: pallon keskilämpötilan ennustetaan nousevan ruoan tuontantoalueita mm. Yhdysvalloissa ja
8728: 1,5-4,5 oc, mihin liittyy merkittävä meren- Neuvostoliitossa. Tämän kasvihuoneilmiön on
8729: pinnan nousu, mullistavai muutokset maapal- katsottu aiheutuvan hiilidioksidin, metaanin,
8730: lon elintarvikehuollossa ym. kielteisiä, vaikeas- typen oksidien ja kloorifluorihiilivetyjen (CFC)
8731: ti ennakoitavia seurauksia. Eri ennusteet toki määrän kasvusta ilmakehässä.
8732: poikkeavat yksityiskohdissaan, mutta yleisesti
8733: katsotaan kuitenkin ilmastonmuutoksen hu- Aloitteessa ehdotetaan toimenpiteitä ener-
8734: kuttavan alleen rannikon alavia maita, niiden giankulutuksen supistamiseksi ja energiantuo-
8735: joukossa merkittäviä kaupunkeja, ja kuivatta- tannon ohjaamiseksi.
8736:
8737:
8738:
8739:
8740: ALOITTEEN PERUSTELUT
8741:
8742: Kasvihuoneilmiön syitä ja seurauksia hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen
8743: nostanee lämpötilaa 1,5-4,5 °C.
8744: Muut kaasut, kuten freonit, metaani ja ilo-
8745: Viime vuosien ympäristökeskustelun suurin kaasu (typen oksidit) vaikuttavat samoin. Pai-
8746: anti lienee, että yhä useammin ymmärretään noyksikköä kohti niiden vaikutus maapallon
8747: ympäristöongelmat koko maailmaa kosketta- lämpötilaan on vastaavasti 7 000, 30 ja 200
8748: viksi. Paikalliset ja alueelliset ekologiset järjes- kertaa suurempi kuin hiilidioksidin.
8749: telmät ovat uhattuina, kun niiden reunaehdot Kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus vastaa
8750: muuttuvat - ehkäpä palautumaita ennalleen. tällä hetkellä hiilidioksidipitoisuuden nousua
8751: Erityisen suurta muutosta merkitsee maapallon em. 280 miljoonasosasta 385 miljoonasosaan
8752: ennakoitu ilmaston muutos, josta käytetään eli noin 40 %. Mikäli päästöt vain kasvavat,
8753: nimitystä kasvihuoneilmiö. kuten tähän asti, niiden yhteispäästö vastaa
8754: Tärkein ihmisen aiheuttama kasvihuonekaa- vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipitoisuuden
8755: su on hiilidioksidi. Ilman hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistumista.
8756: on noussut teollistamista edeltävän ajan (1700- Laskelmat kasvihuonekaasujen ilmakehävai-
8757: luvun puoliväli) 280 miljoonasosasta noin 347 kutusten jakautumisesta maapallolla ovat epä-
8758: miljoonasosaan eli noin 25 OJo. Lisäys johtuu varmoja. Lämpötila noussee enemmän napa-
8759: osittain hiilen, öljyn ja maakaasun polttamises- seuduilla kuin tropiikissa; tropiikissa satanee
8760: ta, osittain metsien vähentymisen ja maan vähemmän ja meidän leveysasteillamme keski-
8761: viljelyyn ottamisen päästöistä. Kokonaispääs- määrin enemmän; tropiikin myrskyt voimistu-
8762: töistä 40-45 % on jäänyt ilmakehään. Muu nevat; valtameren pinta noussee. Tuntuvia vai-
8763: on pääasiassa sitoutunut meriin. Ilmakehän kutuksia maailman maatalouteen ja rannikko-
8764: 200 1989 vp. - TA n:o 183
8765:
8766: seutuihin olisi 3 co :n lämpötilan nousulla: enintään 50 % 50 vuodessa, mitä on toisaalta
8767: veden pinta nousisi 0,2-1 m. pidettävä aika korkeana lukuna. Kehitysmai-
8768: Nyt kymmenisen miljoonaa ihmistä elää vä- den elintason nostamiselle onkin luotava tilaa
8769: hemmän kuin 1 metrin merenpinnan yläpuolel- vähentämällä teollisuusmaiden henkeä kohti
8770: la. Seuraukset Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja Eu- laskettua energiankulutusta.
8771: rooppaan voivat olla hyvin suuria sekä tulva-
8772: vaarojen että maatalouden takia. Monet pitä-
8773: vät mahdollisena, että Afrikan paheneva kui- Ydinvoimasta ei ratkaisijaksi: suuret onnetto-
8774: vuus olisi lämpötilan nousun ensiseuraus. On muudet liian tavallisiksi
8775: myös pelättävissä, että merkittävät viljantuo-
8776: tantoalueet Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa Ydinvoimalla ei ole ratkaisevaa sijaa sellai-
8777: tulevat liian kuiviksi. sessa kehityksessä. Ydinvoiman osuus maail-
8778: Täysin keskeinen ja huonosti eritelty tekijä man energiantuotannossa on noin 5 %. Jotta
8779: on lämpötilan muutosnopeuden merkitys. Mi- korvattaisiin puolet nykyisestä hiilen, öljyn ja
8780: käli jokin määrä hiilidioksidia päästetään ilma- maakaasun käytöstä, pitäisi maailman ydin-
8781: kehään 25 vuodessa, vaikutus lämpötilaan on voiman käyttö yli kymmenkertaistaa. Jos ote-
8782: suurempi kuin jos sama määrä päästetään 50 taan puolet Brundtlandin komission 50 seuraa-
8783: vuodessa. Meret näet kykenevät sitomaan vaa vuotta koskevasta lisäyksestä, tarvitaan
8784: enemmän hiilidioksidia, jos lisäys on hitaampi. samoin yli kymmenen kertaa enemmän reakto-
8785: Hiilidioksidipäästöjä ei siis tarvitse lopettaa reita kuin nykyään. Tällainen edellyttää pluto-
8786: seurausten pysäyttämiseksi. niumin suurimittaista käyttöä, käytetyn poltto-
8787: Ilmastomuutokset tapahtuvat hitaasti ja sit- aineen jälleenkäsittelyä ja hyötöreaktoreita.
8788: keästi. Kun lämpötilan muutos on selvästi Sellainen ydinvoimajärjestelmä ei olisi riittävän
8789: todettu, nousee lämpötila peruuttamattomasti turvallinen. Suuret onnettomuudet tulisivat ai-
8790: paljon. On pakko toimia olematta varma tule- van liian tavallisiksi.
8791: vaisuudesta. Yhdysvaltalaisen Worldwatch Instituten tut-
8792: Kansoja ja maita ei kannata luokitella hyö- kijat ennakoivat kolmen uuden Tshernobyliin
8793: tyjiin ja häviäjiin. Vaikka Suomen ilmanalan verrattavissa olevan ydinvoimaturman sattuvan
8794: lämpiäminen tuntunee mukavalta, ilmasto- vuoteen 2000 mennessä. Tällä hetkellä on toi-
8795: muutosten kokonaisvaikutus maailman maata- minnassa runsaat 400 ydinvoimalaa ja 1990-
8796: louteen, alttiuteen myrskyille ja luonnonkatas- luvun lopussa toiminnassa olisi suunnitelmien
8797: trofeille, merenpinnan nousulle ym. ovat niin mukaan 500. Jokainen reaktori kasvattaa on-
8798: suuria ja vaikeasti ennustettavia, ettei vaiku- nettomuusriskiä. Vielä 1980-luvun alussa arvi-
8799: tuksia voi arvioida yksittäisen maan osalta. oitiin, että reaktorin ytimen sulamiseen johtava
8800: Kasvihuonekaasujen kasvavat päästöt ovat onnettomuus sattuisi kerran 10 000 reaktori-
8801: mittava ympäristökoe, jota ei voi eettisesti vuodessa. Harrisburgin Three Mile Islandin
8802: puolustella. Päästöjä pitää vähentää. Freoni- voimalan onnettomuus tapahtui 1 500 reaktori-
8803: päästöt - erityisluokkanaan tärkeimpiä, kos- vuoden kuluttua. Vuoden 1986 huhtikuun
8804: ka ne vaikuttavat ilmastoon ja sen lisäksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapah-
8805: otsonikerrokseen - pitää vähentää nopeasti tui 3 400 reaktorivuoden kuluttua. Saksan Hit-
8806: nollaan. Metaanipäästöt ovat ongelmallisem- totasavallan Biblis-ydinvoimalan A-reaktorin
8807: pia, koska ne liittyvät lannoitteiden valintaan käyttöhäiriö joulukuussa 1987 (tuli julkisuu-
8808: ja maatalousmenetelmiin ennen kaikkea tropii- teen vuotta myöhemmin) osoitti, että reaktorin
8809: kissa ja kehitysmaissa. Myös ilokaasun takia käyttöhenkilökunnan virheellinen toiminta li-
8810: maatalousmenetelmiä on muutettava. Metsien sää onnettomuusriskiä.
8811: vähentämistä maapallolla täytyy rajoittaa. Ydinvoiman runsas käyttö edellyttää hyötö-
8812: Eräiden arvioiden mukaan merien ansiosta riit- reaktoreita ja jälleenkäsittelyä. Se lisää huo-
8813: täisi, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä mattavasti uhkaa, että jotkin vielä ydinaseita
8814: vähennettäisiin noin 0,5 OJo vuodessa. omaamattomat valtiot, poliittiset ryhmittymät
8815: Vähennystoimet antavat lisäaikaa kehittää tai yksittäiset henkilöt saavat käsiinsä pluto-
8816: tulevaisuuden energiajärjestelmää ja siten pidä- niumia pommin raaka-aineeksi.
8817: tellä ilmaston lisämuutoksia. Tavallisesta ydinvoimalasta käytetty poltto-
8818: Brundtlandin komissio arvioi, että maailman aine vietäisiin jälleenkäsittelyyn, jossa käyttä-
8819: energian käyttö saa ympäristösyistä lisääntyä mätön uraani ja voimalassa syntynyt pluto-
8820: 1989 vp. - TA n:o 183 201
8821:
8822: nium erotettaisiin. Hyötöreaktorissa plutonium Hiilidioksidivero
8823: tuottaisi sähköä ja lisää plutoniumia. Tämä
8824: plutonium saataisiin edelleen jälleenkäsittelyn Tarvittava hiilidioksidipäästöjen vähennys
8825: avulla uusiin hyötöreaktoreihin. on energian tuotannon osalta saavutettavissa
8826: Jälleenkäsittelylaitoksessa käsiteltävä aine ei vain säästämällä, tehostamalla energian käyt-
8827: ole laskettavissa olevina polttoainenippuina töä. Tämä edellyttää kuitenkin energian riittä-
8828: niin kuin ydinvoimalan polttoaine, vaan se on vää verottamista ja toisaalta säästeliään teknii-
8829: nestemäisenä liuoksena, joka kulkee jatkuvasti kan suosimista.
8830: monimutkaisen putkiston läpi. Sen määrää sen Sorsan IV hallitus kuitenkin toteutti teolli-
8831: enempää kuin väkevyyttäkään ei voida aivan suuden energian verotuksessa miljardin mar-
8832: tarkalleen määritellä. Siten materiaalitaseen kan alennuksen eli ikään kuin suositteli ener-
8833: määrittely on hankalaa. Myös mittaus tuottaa giavaltaisuuden lisäämistä. Nykyinen Holkerin
8834: ongelmia. Jälleenkäsittelylaitoksessa, jonka hallitus ei aio pyörtää tätä vastuutonta päätös-
8835: vuotuinen käsittelykyky on 1 500 tonnia käy- tä. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsin uuden halli-
8836: tettyä polttoainetta, syntyy noin 15 tonnia tuksen regeringsförklaring toteaa Ruotsin halli-
8837: plutoniumia vuodessa. Tästä yksi prosentti on tuksen aikovan panna hiilidioksidipäästöt ve-
8838: 150 kilogrammaa eli se riittäisi esim. 15 atomi- rolle. Ns. verouudistuksen yhteydessä valtiova-
8839: pommiin. Suuressa jälleenkäsittelylaitoksessa rainministeriö ei ole selvittänyt eikä valmistel-
8840: on yksinkertaisesti mahdotonta valvoa pluto- lut ylipäänsäkään esityksiä, joilla verotuksen
8841: niumin kulkua. Siten laitoksesta voitaisiin hy- avulla ohjattaisiin talouden toimintaa ympäris-
8842: vinkin tavallisen mittausvirheen puitteissa sala- tön ja ihmisen kannalta myönteiseen suuntaan.
8843: kuljettaa plutoniumia useita pommeja varten Mielestämme pitää valmistella ja säätää eri-
8844: ilman, että valvontaviranomainen kykenisi sitä tyinen hiilidioksidivero, joka suhteutetaan fos-
8845: havaitsemaan. siilisen polttoaineen hiilipitoisuuteen. Samalla
8846: kun polttoaineveroja 1990-luvulla muutetaan
8847: tähän suuntaan, se osaltaan vaikuttaisi kehi-
8848: Fossiilisista polttoaineista vain välivaiheeksi tyksen ajamiseen uuden tekniikan käyttöönot-
8849: toa kohti.
8850: Pitkän ajan tulevaisuuden on oltava uusiutu- Pitkällä tähtäyksellä tarvitaan tekniikkaa
8851: vissa energianlähteissä, ennen kaikkea aurinko- tuottamaan vetykaasua uusiutuvien energian-
8852: energiassa. lähteiden avulla. Tällöin auringon avulla ve-
8853: Päästrategian on oltava fossiilisten polttoai- destä tuotettu vety voi tuoda ratkaisun.
8854: neiden mahdollisimman tehokas käyttö välivai-
8855: heena aurinkoenergiaan. Mikäli hiilidioksidi-
8856: päästöt pysyisivät nykyisellään (tai lisääntyisi- Muita toimenpiteitä
8857: vät vain hyvin hitaasti), meri kykenisi parem-
8858: min sitomaan niitä. Ympäristöministeriö on sopinut järjestäyty-
8859: Energiaa on käytettävä niin tehokkaasti kuin neen aerosoliteollisuuden kanssa siitä, että
8860: mahdollista. OECD-maiden energiankulutus CFC-aineiden käytöstä luovuttaisiin vähitellen.
8861: on henkeä ko4ti laskenut 1970-luvulta alkaen. Tämä ei kuitenkaan riitä: on puututtava nope-
8862: Vähimmäisvaatimus on, ettei energiankulutus asti ja tehokkaasti kaikkeen muuhun CFC-
8863: henkeä kohti kasva. Sitä pitäisi laskea 0,5- aineiden käyttöön. Eduskunnan hyväksymän
8864: 1 OJo vuodessa. Energiaa on myös tuotettava Montrealin pöytäkirjan sisältämiä toimenpitei-
8865: niin tehokkaasti kuin mahdollista. tä on pidettävä riittämättöminä.
8866: On käytettävä niin vähän hiiltä kuin mah- CFC-aineiden käytön tehokas rajoittaminen
8867: dollista. Energiayksikköä kohti hiilestä tulee on perusteltua myös siksi, että näin voidaan
8868: lähes 2,5 kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin estää stratosfäärin otsonikerroksen vaarallinen
8869: maakaasusta ja noin 1,5 kertaa niin paljon oheneminen, mikä lisää ihosyöpää ja sokeutu-
8870: kuin öljystä. Maakaasu onkin strateginen ener- mista sekä vaikuttaa kielteisesti kasvillisuuteen.
8871: gianlähde. Mitä enemmän ihmiskunta kykenee Energiantuotannon ohella muita kasvihuo-
8872: korvaamaan kivihiiltä ja öljyä maakaasulla, nepäästöjä syntyy mm. soita ja kangasmaita
8873: sitä enemmän helpotetaan pitkän ajan hiili- ojitettaessa. Noin kolmannes maailman ojite-
8874: dioksidiongelmaa koskevaa strategiaa. Maa- tuista soista on maassamme. Parhaillaan val-
8875: kaasu voi tulla sillaksi vetykaasun lisäkäytölle. mistaudutaan ns. kunnostusojituksiin. Suoma-
8876: 202 1989 vp. - TA n:o 183
8877:
8878: laiseen tutkimukseen perustuvan arvion mu- ta ja tätäkin enemmän hiilidioksidi-
8879: kaan soiden kuivatus ja kangasmaiden pinta- päästöjä, mikä edellyttäisi mm. veron
8880: käsittely voivat maassamme lisätä hiilidioksidi- tai maksun asettamista hiilidioksidi-
8881: kuormitusta noin 50 ltfo. päästöilfe,
8882: Sademetsien hävittämisen estäminen on b) eduskunnalle esitykset freonien ja
8883: myös tärkeää kamppailtaessa kasvihuoneilmiö- halonien käytön pikaisesta lopettami-
8884: tä vastaan. Tämä edellyttää kansainvälisiä toi- sesta lukuun ottamatta sellaisia tarkoi-
8885: mia, jolloin on esitetty, että teollistuneet maat tuksia, joissa niitä ei mitenkään voida
8886: perisivät omilta hiilidioksidipäästöjen aiheutta- korvata ja tarkoitusta kuitenkin pide-
8887: jilta hiilidioksidiveroa, jolla rahoitettaisiin ke- tään välttämättömänä,
8888: hitysmaiden sademetsien suojelu. c) eduskunnalle esitykset tarvittavista
8889: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- toimista soiden ojituksen rajoittamisek-
8890: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, si ja
8891: d) kansainvälistä yhteistyötä varten
8892: että hallitus valmistelisi esitykset sademetsien suojelun rahoitta-
8893: a) eduskunnalle esitykset verotuksen misesta joko maamme omana esitykse-
8894: sellaisesta muuttamisesta, että se on nä tai yhdessä muiden Pohjoismaiden
8895: omiaan vähentämään energian kulutus- kanssa.
8896: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
8897:
8898: Esko Helle Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
8899: Esko Seppänen Lauha Männistö Pertti Lahtinen
8900: Vappu Säilynoja Pauli Uitto
8901: 1989 vp. 203
8902:
8903: Toivomusaloite n:o 184
8904:
8905:
8906:
8907:
8908: Hilpelä: Ammattikalastajia koskevan luettelointijärjestelmän to-
8909: teuttamisesta
8910:
8911:
8912: Eduskunnalle
8913:
8914: Kalastusasetuksen 1 §:n mukaan kalastusta harjoittaa kalastusta myyntitarkoituksessa olisi
8915: ammattimaisesti harjoittavista henkilöistä pi- velvollinen ilmoittautumaan kunkin vuoden
8916: dettävästä luettelosta säädetään erikseen. Mää- alussa tai viimeistään ennen kalastukseen ryh-
8917: räys on kuitenkin jäänyt vain asetustekstissä tymistään luettelon pitäjälle. Luettelon pitäjinä
8918: olevaksi maininnaksi. Valtakunnallisesti mer- voisivat toimia joko kalastuspiirit tai kalata-
8919: kittävää olisi, että tällainen luettelointijärjestel- lousneuvontajärjestöt.
8920: mä toteutettaisiin. Luettelon pitäminen antaisi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
8921: mahdollisuuden saada nykyistä tarkemmat tie-
8922: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8923: dot kalastajamääristä sekä saaliista. Samalla se
8924: loisi pohjan koko kalastuselinkeinon järkipe-
8925: räiselle kehittämiselle. että hallitus ryhtyisi toimiin kalastus-
8926: Luettelointi voitaisiin toteuttaa ilmoittautu- ta ammattimaisesti harjoittavien henki-
8927: mismenetelmällä siten, että ammattimaisesti löiden luettelointijärjestelmän toteutta-
8928: kalastusta harjoittava kalastaja saadakseen miseksi.
8929:
8930: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
8931:
8932: Liisa Hilpelä
8933: 204 1989 vp.
8934:
8935: Toivomusaloite n:o 185
8936:
8937:
8938:
8939:
8940: Huuhtanen ym.: Vapaa-ajan käyttöön tarkoitettujen rakennus-
8941: alueiden kaavoittamisen kehittämisestä
8942:
8943:
8944: Eduskunnalle
8945:
8946: Nykyinen kaavoitusmenettely on osoittautu- tarkoituksenmukaista selvittää, soveltuvatko
8947: nut vapaa-ajan rakennusalueiden kaavoitukses- rantakaavoitus ja rakennuskaavoitus vapaa-
8948: sa ongelmalliseksi. Kyseeseen on tullut lähinnä ajan rakennusalueiden kaavoittamiskeinoiksi
8949: rakennuskaavan tai rantakaavan soveltaminen. parhaalla mahdollisella tavalla.
8950: Käytännön tarkoituksenmukaisuutta ajatellen
8951: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8952: rantakaava on osoittautunut liian kevyeksi ja
8953: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8954: rakennuskaava toisaalta liian raskaaksi. Sopi-
8955: musmenettelyllä on yritetty selvittää, mikä on
8956: kenenkin vastuu, mutta ongelmia on esiintynyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8957: varsin runsaasti. Seurauksena on ollut osin vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun maa-
8958: epäonnistunutta vapaa-ajan rakentamisen alueen kaavoitusmenettelyn kehittämi-
8959: suunnittelua ja turhaa viivästymistä. Olisikin seksi.
8960:
8961: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
8962:
8963: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
8964: 1989 vp. 205
8965:
8966: Toivomusaloite n:o 186
8967:
8968:
8969:
8970:
8971: Hämäläinen ym.: Opiskelijoiden henkikirjoituspaikkaa koske-
8972: vien säännösten muuttamisesta
8973:
8974:
8975: Eduskunnalle
8976:
8977: Suomen hallitusmuoto takaa jokaiselle Suo- det kotikuntaan rajoittuvat käynteihin van-
8978: men kansalaiselle oikeuden vapaasti valita hempien luona, ei oleskelua opiskelupaikka-
8979: asuinpaikkansa. Tästä huolimatta opiskelijaa kunnalla voi pitää tilapäisenä. Opiskelijoiden
8980: ei huolita yleensä opiskelupaikkakuntansa täy- taloudellinen merkitys opiskelupaikkakunnalle
8981: sivaltaiseksi jäseneksi. Väestökirjalain 10 §:n on huomattava, samoin kuin verotulojen mer-
8982: mukaan henkilön kotipaikka ei muutu sen kitys kotipaikkakunnalle. Kummatkin kunnat
8983: johdosta, että hän on tilapäisesti poissa koti- saavat osaksensa taloudellisen hyödyn joutu-
8984: paikaltaan. Tilapäisenä poissaolona kotipaikal- matta tarjoamaan vastaavia palveluksia "koti-
8985: ta pidetään muun muassa opiskelua. paikattomille'' opiskelijoille.
8986: Tämä lain kohta ja henkikirjoittajien tulkin- Väestökirjalain 10 § ja henkikirjoittajan tul-
8987: ta on johtanut opiskelijat eriarvoiseen ase- kinta ovat johtaneet siihen, että opiskelijoiden
8988: maan, jolloin he maksavat kunnallisveronsa poliittisia oikeuksia on epäoikeudenmukaisesti
8989: vanhaan - vanhempiensa - kotikuntaan, rajoitettu. Opiskelijoilla ei ole äänioikeutta
8990: mutta heillä ei useinkaan ole mahdollisuutta kunnassa, jossa he asuvat.
8991: käyttää tämän kunnan tarjoamia palveluja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8992: Useat tärkeät sosiaaliset palvelut on sidottu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8993: henkilön koti- tai henkikirjoituskuntaan, joten muksen,
8994: opiskelupaikkakunnan kunnalliset palvelut ei-
8995: vät ole opiskelijoiden käytettävissä. että hallitus ryhtyisi toimiin väes-
8996: Varsinkin korkeakouluopiskelijoille tilanne tökirjalain muuttamiseksi siten, että se
8997: on kohtuuton. Kun valmistumisaikojen medi- vastaa hallitusmuodon takaamaa va-
8998: aani on seitsemän vuoden tuntumassa ja yhtey- paata asuinpaikkaoikeutta.
8999:
9000: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
9001:
9002: Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta Pirjo Ala-Kapee
9003: Kerttu Törnqvist Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
9004: 206 1989 vp.
9005:
9006: Toivomusaloite n:o 187
9007:
9008:
9009:
9010:
9011: Ikonen ym.: Kuntien kantokykyluokituksen uudistamisesta
9012:
9013:
9014: Eduskunnalle
9015:
9016: Kantokykyluokitusjärjestelmä tasaa kuntien taan, jolloin erityisesti ensimmäinen kantoky-
9017: erilaista kykyä tuottaa lakisääteisiä palveluja. kyluokka laajenisi.
9018: Ensimmäisen kantokykyluokan kuntia on
9019: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
9020: eniten, mutta ne eroavat toisistaan monien
9021: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9022: erityispiirteittensä ja ongelmiensa puolesta, joi-
9023: ta luokitus ei riittävästi huomioi.
9024: Järjestelmää tulisikin kehittää niin, että kun- että hallitus ryhtyisi uudistamaan
9025: nat jaettaisiin esim. 20 kantokykyluokkaan, kantokykyluokitusta siten, että vai-
9026: jolloin luokkien välinen muutos olisi pienempi. keimmassa asemassa olevat kunnat tu-
9027: Luokkia voitaisiin laajentaa myös nollasuun- levat riittävästi huomioitua.
9028:
9029: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
9030:
9031: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Jukka Vihriälä
9032: Esko Jokiniemi Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
9033: Hannele Pokka Juho Sillanpää Sirkka-Liisa Anttila
9034: 1989 vp. 207
9035:
9036: Toivomusaloite n:o 188
9037:
9038:
9039:
9040:
9041: Ikonen ym.: Vesiensuojelulainojen ja -avustusten järjestämisestä
9042: turveteollisuudelle
9043:
9044:
9045: Eduskunnalle
9046:
9047: Valtioneuvosto on 6.10.1988 antanut peri- voida anoa mistään suoranaista vesiensuojelu-
9048: aatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjelmas- avustusta.
9049: ta vuoteen 1995 saakka. Ohjelma perustuu Vesiensuojelutilannetta on parannettu työlli-
9050: vesiasiainneuvottelukunnan komiteanmietin- syysrahoituksen turvin tehtävillä kunnostus-
9051: töön 1986:42. Päätöksessä on esitetty merkittä- töillä. Tämä rahoitus koskee kuitenkin tällä
9052: viä vesistökuormitusta vähentäviä toimenpide- hetkellä vain niitä kuntia, joissa työttömyysas-
9053: vaateita turvetuotannolle. te on 1,8 kertaa koko valtakunnan keskiarvo.
9054: Päätöksen kohdassa 6.1 todetaan: "Samalla Tämä rajoite rajaa työllisyysrahoituksen avulla
9055: pyritään huolehtimaan siitä, että käytettävissä tehtävien vesiensuojelutöiden mahdollisuuden
9056: on valtion rahoitustukea kuormituksen vähen- ainoastaan Pohjois-Suomen, Kainuun ja Poh-
9057: tämistoimien nopeuttamiseen." Kohdassa 12.1 jois-Karjalan syrjäisimpiin kuntiin. Turvetuo-
9058: todetaan: "Vesiensuojelun edistämiseen tarkoi- tantoa on kuitenkin kaikissa lääneissä, joten
9059: tettuun rahoitustukeen oikeutettujen laitosten vesiensuojelun vaatimustason kiristyessä toi-
9060: ja toimintojen joukkoa laajennetaan." minnalle myönnettävien korkotukilainojen ja
9061: avustusten saantimahdollisuudet olisi selvitet-
9062: Turvetuotannossa valtioneuvoston peri- tävä ensi tilassa.
9063: aatepäätöksen vaatimustaso heijastuu välittö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9064: minä investointikustannuksina sekä vesistövai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9065: kutuksiin liittyvinä tutkimuskustannuksina. muksen,
9066: Tällä hetkellä vesiensuojeluinvestointien osuus
9067: turvetuotannon valmistelukustannuksista on jo että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9068: noin 10 prosenttia. järjestääkseen turvetuotannolle teolli-
9069: Turvetuotanto ei tällä hetkellä ole teolli- suuden vesiensuoje/ulainoitusta sekä
9070: suuden vesiensuojelulainoituksen myöntämis- vesiensuojelutyöhön myönnettäviä
9071: perusteiden piirissä. Toiminnalle ei myöskään avustuksia.
9072: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9073:
9074: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
9075: 208 1989 vp.
9076:
9077: Toivomusaloite n:o 189
9078:
9079:
9080:
9081:
9082: Ikonen ym.: Pappiloiden säilyttämisestä seurakuntien virka-
9083: asuntoina
9084:
9085:
9086: Eduskunnalle
9087:
9088: Viime aikoina on havaittu suomalaiseen seu- kunnassaan. Tämän vuoksi valtiovallan tulee
9089: rakuntaelämään olennaisesti kuuluvan pappila- edistää ennen muuta sellaisia verotuksellisia
9090: käytännön uhanalaisuus. Yhä useammat seura- ratkaisuja, joilla nykyinen seurakuntaelämän
9091: kuntien papit ja kanttorit ovat siirtyneet pois kannalta tarkoituksenmukainen käytäntö voi
9092: pappiloista, kanttoriloista tai virka-asunnois- jatkua.
9093: taan. Syitä ilmiöön on tietenkin useita.
9094: Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
9095: Yhtenä syynä perinteisen ja monessa suh-
9096: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9097: teessa seurakuntaelämän kannalta tarkoituk-
9098: muksen,
9099: senmukaisen käytännön häviämisen uhkaan on
9100: asunnonkäyttäjien kannalta epäedullinen vero-
9101: tus. Näin valtiovalta kiihdyttää kehitystä, joka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9102: muuttaa seurakuntien pappiloiden, kanttoriloi- miin, jotta pappiloiden, kanttoriloiden
9103: den ja virka-asuntojen käyttötarkoitusta. Seu- ja seurakuntien muiden virka-asuntojen
9104: rakuntaelämän kannalta on luontevaa, että varsinainen ja alkuperäinen käyttötar-
9105: papit ja kanttorit asuvat virkapaikallaan seura- koitus voisi säilyä.
9106:
9107: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9108:
9109: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
9110: 1989 vp. 209
9111:
9112: Toivomusaloite n:o 190
9113:
9114:
9115:
9116:
9117: Jaakonsaari ym.: Määrärahasta Iin Ympäristöinstituutin toimin-
9118: taedellytysten turvaamiseen
9119:
9120:
9121: Eduskunnalle
9122:
9123: Iin Ympäristöinstituutti aloitti toimintansa ristöstudioprojekti yhteistyössä Iin kunnan
9124: syksyllä 1986, jolloin ensimmäiset toimihenki- kanssa. Tarkoituksena on luoda tietotupatyyp-
9125: löt aloittivat työnsä. Kuten aikaisemminkin on pinen tietopalvelutoiminta, joka sijoitetaan
9126: todettu, tavoitteena on luoda ympäristöinsti- ympäristöinstituutin tiloihin ja jonka vahvana
9127: tuutista valtakunnallisesti merkittävä ympäris- alueena on ympäristöalueen tietopalvelu. Aja-
9128: töalan toimintakeskus, joka palvelee koulutus- tuksena on, että ympäristöstudio toimisi yh-
9129: ta, tutkimusta, tiedonvälitystä ja tieteen popu- teistyössä pääkaupunkiseudulle perustettavan
9130: larisointia sekä edistää uuden, ympäristöön ja ympäristötiedekeskuksen kanssa.
9131: luontoon soveltuvan tuotannon ja teknologian
9132: syntyä ja kehittymistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9133: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9134: Kahden toimintavuoden aikana ympäris-
9135: muksen,
9136: töinstituutin tarpeellisuus on tullut todistetuk-
9137: si. Tämän johdosta on ollut yllättävää, että
9138: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksessa ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9139: ole osoitettu instituutin tarvitsemaa 600 000 Iin Ympäristöinstituutin tarvitseman
9140: mk:n rahoitusta valtion toimesta. rahoituksen sisällyttämiseksi valtion
9141: Tulevaisuuteen suuntautuen on juuri käyn- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
9142: nistynyt läänin kehittämisrahan turvin ympä- seen.
9143:
9144: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9145:
9146: Liisa Jaakonsaari J. Juhani Kortesalmi
9147: 210 1989 vp.
9148:
9149: Toivomusaloite n:o 191
9150:
9151:
9152:
9153:
9154: Juhantalo ym.: Ympäristötutkimuksen tehostamisesta
9155:
9156:
9157: Eduskunnalle
9158:
9159: Luonnon saastuminen Suomessakin on eden- ty ympäristötutkimuksen määrärahoja noin 6
9160: nyt tasolle, jossa saasteilla on jo selkeästi prosentilla. Määrärahoja tarvitaan välttämättä
9161: mitattavia haittavaikutuksia sekä luonnon että lisää mm. ilman saasteiden tutkimukseen, ve-
9162: ihmisen kannalta. Saastumisen pysäyttäminen sien ja maaperän tutkimukseen sekä erityisesti
9163: edellyttää laajaa kansainvälistä ympäristönsuo- metsien saastumistilanteen tutkimukseen. Edel-
9164: jeluyhteistyötä ja kotimaassa tapahtuvaa pääs- leen käyttöä olisi myös määrärahoilla, joilla
9165: töjen vähentämistä tuotantotoiminnassa, lii- voitaisiin tutkia jätehuollon edistämiskeinoja.
9166: kenteessä ja muussa luontoa saastuttavassa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9167: ihmisen toiminnassa. Järeät ja tehokkaat toi-
9168: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9169: menpiteet edellyttävät tuekseen laajaa tutki-
9170: mustietoa, jota tarvitaan sekä päätösten perus-
9171: teluiksi että päätösten sisällön ohjaamiseksi. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9172: Tätä taustaa vasten on merkillistä, että kulu- menpiteisiin ympäristötutkimuksen te-
9173: van vuoden tulo- ja menoarviossa on vähennet- hostamiseksi.
9174:
9175: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9176:
9177: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
9178: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
9179: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
9180: Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
9181: Annikki Koistinen Heikki Kokko Seppo Kääriäinen
9182: Markku Lehtosaari Matti Maijala Kalevi Mattila
9183: Einari Nieminen Seppo Pelttari Hannele Pokka
9184: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
9185: Kalle Röntynen Pauli Saapunki Aapo Saari
9186: Kimmo Sarapää Juho Sillanpää Eino Siuruainen
9187: Hannu Tenhiälä Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä
9188: Johannes Virolainen Matti Väistö Marjatta Väänänen
9189: 1989 vp. 211
9190:
9191: Toivomusaloite n:o 192
9192:
9193:
9194:
9195:
9196: Kalliomäki: Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden säilyt-
9197: tämisestä Uudellamaalla
9198:
9199:
9200: Eduskunnalle
9201:
9202: Valtio on käyttänyt Uudellamaalla luonnon- on kiinnitettävä pääkaupunkiseudun suuria
9203: suojelutoimiin varoja muuta maata huomatta- väestökeskittymiä palvelevien lähialueiden vir-
9204: vasti vähemmän. Paine ympäristön muutoksiin kistys- ja ulkoilumahdollisuuksien parantami-
9205: ja sen mukaisiin uhkiin luonnon ja ihmisten seen.
9206: elinympäristön tilassa on kuitenkin maakun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9207: nassa suomalaisittain poikkeuksellisen suuri. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9208: Tilanne edellyttää luonnonsuojelun, erityisesti sen,
9209: Yaltioneuvoston hyväksymien suojeluohjelmien
9210: toteuttamisen, selvää nopeuttamista Uudella- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9211: maalla. Myös väestön viihtyvyydelle elintärkei- menpiteisiin turvatakseen riittävät ta-
9212: den virkistysalueiden kehittäminen on kiireel- loudelliset edellytykset Iuonnonsuoje-
9213: listä. lu/listen arvojen ja alueiden säilyttämi-
9214: Näiltä osin tärkeitä alueita ovat esimerkiksi seksi Uudellamaalla ja erityisesti maa-
9215: Nuuksion-Tervalammin alue, Tammisaaren kunnan väestökeskusten tarpeet huo-
9216: kansallispuiston alue ja Sipoon metsäalueet. mioon ottavien virkistyspalveluiden
9217: Virkistysalueiden kohdalla erityistä huomiota saatavuuden takaamiseksi.
9218:
9219: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9220:
9221: Antti Kalliomäki
9222: 212 1989 vp.
9223:
9224: Toivomusaloite n:o 193
9225:
9226:
9227:
9228:
9229: Kalliomäki ym.: Vesistöjen happamoitumistutkimusten jatkami-
9230: sesta
9231:
9232:
9233: Eduskunnalle
9234:
9235: Muun muassa vesi- ja ympäristöhallituksen Vesi- ja ympäristöhallituksen suorittamat
9236: tekemien tutkimusten mukaan pohjavesien rik- pohjavesitutkimukset ovat osa happamoitumis-
9237: kisulfaattipitoisuus on Etelä-Suomen alueella projekti Haproon liittyvistä tutkimuksista, joi-
9238: noussut hälyttävän korkeaksi. den on määrä päättyä 1990.
9239: Sekä Suomen omat että rajojemme takaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9240: tulevat saastepäästöt uhkaavat kiihtyvällä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9241: vauhdilla nostaa pohjavesien sulfaattipitoi- muksen,
9242: suutta, joka geologisesti niinkin lyhyenä ajan-
9243: jaksona kuin 15 vuotena on kaksinkertaistu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9244: nut. Vaikka veden happamuudessa (pH-arvois- menpiteisiin, joilla varmistettaisiin luo-
9245: sa) ei olekaan havaittu yhteneväisiä, merkittä- tettavan tieteellisen tutkimustiedon saa-
9246: viä muutoksia, voivat muutokset maaperän minen maamme pohjavesien tilasta ja
9247: puskurointikyvyn murtuessa olla happamuu- kehityksestä, jolloin tehostettaisiin näin
9248: denkin osalta tulevaisuudessa rajuja ja äkilli- valmiutta parantaa vaikeutuvaa pohja-
9249: siä. vesitilannetta.
9250:
9251: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9252:
9253: Antti Kalliomäki Kari Rajamäki
9254: 1989 vp. 213
9255:
9256: Toivomusaloite n:o 194
9257:
9258:
9259:
9260:
9261: Kankaanniemi: Kuntien veroäyrin hintojen tasaamisesta
9262:
9263:
9264: Eduskunnalle
9265:
9266: Maassamme on kuntien veroäyrien hinnoissa hyvinkin korkealla selviytyäkseen velvoitteis-
9267: erittäin suuria eroja. Vuonna 1987 halvin äy- taan. Vapaa päätösvalta on näin ollen hyvin
9268: rinhinta oli 13,5 penniä ja kallein 18,5 penniä. kapea. Muilta osinhan kunnat eivät voi vero-
9269: Ero oli siis peräti 5,0 penniä. Kuitenkin kor- tusperusteita edes päättää, vaan niistä päättää
9270: keimman äyrinhinnan mukaan kunnallisveroa valtio.
9271: maksavat saavat useissa tapauksissa heikom- Kuntien veroäyrin hintojen tasaaminen esi-
9272: mat julkiset palvelut kuin halvimman äyrinhin- merkiksi siten, että vaihteluväli olisi enintään 3
9273: nan kunnissa. penniä, ei vielä edellyttäisi valtiolta kohtuutto-
9274: Kuntien välisiä taloudellisia eroja tasoitetaan man suurta menoerää tasauksen rahoittamisek-
9275: sekä kantokykyluokitusjärjestelmään perus- si. Korkeimman äyrinhinnan kunnat ovat ni-
9276: tuvilla valtionosuuksilla että verotulojen täy- mittäin melko pieniä sekä kooltaan että verotu-
9277: dennysjärjestelmällä. Nämä järjestelmät anta- lojensa ja menojensa suhteen. Veroäyrin hinto-
9278: vat huomattavasti oikeudenmukaisuutta ja jen tasauksen järjestäminen lieneekin enem-
9279: tasa-arvoa kuntien kesken. Kuitenkaan ne eivät män poliittisen tahdon ja käyttökelpoisen jär-
9280: riittävästi ota huomioon tavallista veroamaksa- jestelmän löytymiskysymys kuin taloudellinen
9281: vaa kuntalaista, joka tuloistaan joutuu maksa- ratkaisu.
9282: maan kunnallisveroa veroäyrin hinnan mukai-
9283: sesti. Kansalaiset ovat täten hyvin eriarvoisessa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9284: asemassa keskenään kotikuntansa perusteella. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9285: Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu veroäyrin
9286: hinnan suuruudesta päättäminen. Tämä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9287: kuitenkin käytännössä idealistinen periaate. kuntien veroäyrin hintojen kohtuutto-
9288: Kunnat ovat pakotettuja pitämään äyrinhinnan mien erojen tasaamiseksi.
9289:
9290: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9291:
9292: Toimi Kankaanniemi
9293:
9294:
9295:
9296:
9297: 16 290280X
9298: 214 1989 vp.
9299:
9300: Toivomusaloite n:o 195
9301:
9302:
9303:
9304:
9305: Kankaanniemi ym.: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta luopu-
9306: misesta
9307:
9308:
9309: Eduskunnalle
9310:
9311: Suomen kunnat on jaettu kahteen kalleus- kansaajat ja eläkeläiset joutuvat hankkimaan
9312: luokkaan. Tämän yleisen kalleusluokituksen monenlaisia palveluja kalliimmilta paikkakun-
9313: perusteella maksetaan palkat ja eläkkeet eri- nilta ja lisäksi suurin matkakustannuksin.
9314: suuruisina riippuen siitä, kummassa kalleus- Kuntien yleinen kalleusluokitus tulee pikai-
9315: luokassa tulon tai eläkkeen saaja on. Kansalai- sesti kumota ja kansalaiset asettaa tässäkin
9316: set on siis jaettu asuinpaikan perusteella erilai- suhteessa tasavertaiseen asemaan.
9317: seen asemaan. Tätä ei voi pitää perusteltuna Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9318: enää nykyisin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9319: Epäedullisempaan II kalleusluokkaan kuulu-
9320: vat pääasiassa maaseutukunnat. Monissa niistä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
9321: ovat kuitenkin jopa peruspalvelut kyliltä hä- menpiteisiin, joilla kumotaan nykyinen
9322: vinneet viime vuosina. Näin niissä asuvat pal- kuntien yleinen kalleusluokitus.
9323:
9324: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
9325:
9326: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
9327: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
9328: 1989 vp. 215
9329:
9330: Toivomusaloite n:o 196
9331:
9332:
9333:
9334:
9335: Kietäväinen ym.: Kuntaliitoksia koskevan päätösvallan siirtämi-
9336: sestä kunnan asukkaille
9337:
9338:
9339: Eduskunnalle
9340:
9341: Maamme hallituksen taholta on useissa yh- liitokset ovat hyvin epäkansanvaltaisia ja van-
9342: teyksissä otettu esille ajatus kuntien pakkoHi- hentuneita.
9343: tosten mahdollistamisesta ja kuntaliitoksista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9344: yleisemminkin. Kuntaliitoksia suunniteltaessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9345: tulisi lopullinen päätäntävalta asiassa antaa
9346: asianomaisen kunnan asukkaille kansanäänes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9347: tyksellä. Näin ennen kansanäänestystä kaikki lainsäädännön muuttamiseksi niin, että
9348: asiaan vaikuttavat seikat tulisivat hyvin esille lopullinen päätösvalta kuntaliilosten to-
9349: ja pohdituiksi ja päätösvalta asiassa annettai- teuttamisesta siirrettäisiin asianomaisen
9350: siin niille, joita päätös koskee. Kuntien pakko- kunnan asukkaille kansanäänestyksellä
9351: suoritettavaksi.
9352:
9353: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9354:
9355: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
9356: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi Pirkko Ikonen
9357: Jukka Vihriälä
9358: 216 1989 vp.
9359:
9360: Toivomusaloite n:o 197
9361:
9362:
9363:
9364:
9365: Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakuntamuistiossa esitetyistä
9366: toimenpiteistä väliasteen hallinnon kehittämiseksi
9367:
9368:
9369: Eduskunnalle
9370:
9371: Suomessa väliasteen hallinto on kehittymä- hallinnon hyväksymisen erityisesti valmistelta-
9372: tön eikä meillä siten ole hallintoelintä, joka essa valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviota.
9373: voisi edustaa maakuntia virallisesti. Edustavin
9374: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
9375: valtakirja maakunnan väestön edustamiseen on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9376: siten kuntien edunvalvontajärjestöksi muodos- muksen,
9377: tuneella Maakuntaliitolla. Keski-Suomessa on-
9378: kin Maakuntaliitto valmistanut ns. maakunta-
9379: muistion, joka sisältää tärkeimmät toteutta- että hallitus ottaisi huomioon Keski-
9380: mistaan odottavat keskisuomalaiset hankkeet. Suomen maakuntamuistiossa (Jyväsky-
9381: Tämän muistion ovat Keski-Suomen Maakun- lä 1989) esitetyt ehdotukset väliasteen
9382: taliiton toimielimet hyväksyneet yksimielisesti. hallinnon kehittämiseksi valmistelles-
9383: Sen vuoksi Keski-Suomessa toivotaan, että sii- saan valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
9384: nä esitetyt toimenpiteet saisivat myös valtion noarvioesitystä.
9385:
9386: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9387:
9388: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
9389: 1989 vp. 217
9390:
9391: Toivomusaloite n:o 198
9392:
9393:
9394:
9395:
9396: Koistinen ym.: Opiskelijoitten kotipaikkaa koskevien väestökir-
9397: jalain säännösten muuttamisesta
9398:
9399:
9400: Eduskunnalle
9401:
9402: Väestökirjalain 10 §:n mukaan opiskelu kat- opiskelijoille, joilla on läsnäolopakko oppilai-
9403: sotaan tilapäiseksi poissaoloksi kotipaikkakun- toksessaan, ja näin ollen asiointi kotipaikka-
9404: nalta. Opiskelijan kotipaikkakunta on se kun- kunnan virastoissa on usein mahdotonta. Myös
9405: ta, jossa hän on asunut ennen opiskelun alka- korkeakouluopiskelijat kokevat tämän eriar-
9406: mista, ja yleensä se on hänen vanhempiensa voisuuden kohdallaan, koska opiskeluajat ovat
9407: kotipaikkakunta. keskimäärin 7-8 vuotta. Siteet kotipaikka-
9408: Tämä lain kohta ja sen tulkinta on johtanut kuntaan muodostavat vain lyhyet vierailut van-
9409: opiskelijat eriarvoiseen asemaan. He maksavat hempien luona, mutta asuinkunnan palvelut
9410: kunnallisveronsa kotikuntaansa, mutta eivät eivät ole saavutettavissa.
9411: useinkaan kykene käyttämään tuon kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9412: palveluksia. Toisaalta he eivät kykene käyttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9413: mään hyväkseen myöskään asuinpaikkansa muksen,
9414: palveluksia, esim. alennuksia linja-autolipuissa
9415: jne. Opiskelijoilla ei myöskään ole äänioikeut- että hallitus ryhtyisi toimenpite;siin
9416: ta asuinkunnassaan ja näin heidän äänioikeu- lainsäädännön muuttamiseksi siten, et-
9417: tensa jää hyvi:::l usein käyttämättä. tä opiskelija voisi halutessaan vaihtaa
9418: Edellä mainitut ja monet muut etuudet ja henkikirjansa opiskelupaikkakunnal-
9419: oikeudet ovat hyvin merkittäviä keskiasteen leen.
9420:
9421: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9422:
9423: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
9424: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
9425: Sirkka-Liisa Anttila
9426: 218 1989 vp.
9427:
9428: Toivomusaloite n:o 199
9429:
9430:
9431:
9432:
9433: Koistinen ym.: Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avusta-
9434: misesta annetun lain muuttamisesta
9435:
9436:
9437: Eduskunnalle
9438:
9439: Voimassa olevan yhdyskuntien vesihuolto- Avustuslain muuttaminen esitetyllä tavalla
9440: toimenpiteiden avustamisesta annetun lain no- olisi merkittävä parannus nykyiseen rahoitus-
9441: jalla ei saa myöntää vesihuoltoavustusta, mikä- käytäntöön. Se edistäisi merkittävästi tasa-
9442: li näiden laitteiden rakentamiselle voidaan arvoisuuden toteutumista taajamien ja haja-
9443: myöntää lainaa maatilalain nojalla. Käytän- asutusalueiden kesken vesihuollon järjestämi-
9444: nössä tämä merkitsee sitä, että alle 10 talouden sessä.
9445: vesihuoltoyhtymät ja yksittäiset kiinteistöt ei-
9446: vät voi saada valtion avustusta vesihuollon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9447: järjestämiseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9448: Maa- ja metsätalousministeriössä on laadittu muksen,
9449: esitys kyseisen lain muuttamiseksi siten, että
9450: myös alle 10 talouden yhteiset ja kiinteistökoh-
9451: taiset vesihuoltohankkeet tulisivat valtion avus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9452: tuksen piiriin. Esityksen mukaan valtion rahoi- menpiteisiin yhdyskuntien vesihuolto-
9453: tustuen painopiste pienien vesihuoltohankkei- toimenpiteiden avustamisesta annetun
9454: den osalta siirtyisi avustuksiin. lain muuttamiseksi.
9455: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9456:
9457: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
9458: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
9459: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
9460: 1989 vp. 219
9461:
9462: Toivomusaloite n:o 200
9463:
9464:
9465:
9466:
9467: Koistinen ym.: Määrärahasta toimenpiteisiin Oulujärven vesistön
9468: järvien säännöstelyn lieventämiseksi
9469:
9470:
9471: Eduskunnalle
9472:
9473: Valtioneuvoston hyväksymässä vesiensuoje- käynnistää selvitys, joka osoittaisi teknis-talou-
9474: lun periaateohjelmassa on todettu vesistöjen delliset mahdollisuudet säännöstelyrajojen
9475: voimataloudellisesta säännöstelystä mm. seu- muuttamiselle. Tutkimuksen vastuutahoksi tu-
9476: raavaa: "Säännöksiä pyritään muuttamaan li- lisi nimetä ympäristöministeriö ja tehtävään
9477: säksi siten, että myös nykyiset säännöstelylu- myöntää valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9478: pien ehdot voitaisiin saattaa uudelleen harkit- viossa 0,5 milj. markan määräraha selvityksen
9479: taviksi, mikäli luvan myöntämisen edellytykset käynnistämiseksi.
9480: ovat merkityksellisesti muuttuneet.'' Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9481: Eri kainuulaiset tahot ovat esittäneet Oulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9482: järven vesistön järvien säännöstelyn (maks. muksen,
9483: säännöstelyväli 6,0 m) lieventämistä.
9484: Jotta järvien säännöstely voitaisiin ratkaista että hallitus ryhtyisi toimiin Oulujär-
9485: asiallisesti voimantuotannon ja muiden veden- ven vesistön järvien säännöstelyn lie-
9486: käyttäjien tarpeet huomioon ottaen, tulisi ventämiseksi varaamalla valtion vuoden
9487: säännöstelyn vaikutukset ja etenkin lieventä- 1990 tulo- ja menoarvioon 0,5 mi/j.
9488: mismahdollisuudet selvittää. Tätä varten tulisi markkaa selvityksen käynnistämiseksi.
9489:
9490: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9491:
9492: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
9493: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
9494: 220 1989 vp.
9495:
9496: Toivomusaloite n:o 201
9497:
9498:
9499:
9500:
9501: Kortesalmi ym.: Määrärahasta poliisin radioliikenteen puheensa-
9502: lauslaitteiston hankkimiseen
9503:
9504:
9505: Eduskunnalle
9506:
9507: Useista esityksistä huolimatta ei valtion tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9508: ja menoarvioihin ole sisällytetty määrärahaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9509: poliisin radioliikenteen puheensalauslaitteiston muksen,
9510: hankkimista varten. Poliisin radioverkon osal-
9511: ta tilanne on lainvastainen ja kansalaisten oi-
9512: keusturvaa sekä poliisin työturvallisuutta vaa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
9513: rantava, koska kuka tahansa voi halutessaan 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
9514: kuunnella poliisin viestiliikennettä. Erityisesti tävät määrärahat poliisin radioliiken-
9515: uuden radiolain säännösten myötä asia on teen puheensalauslaitteiston hankkimi-
9516: tulemassa entistä hankalammaksi. seen.
9517: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9518:
9519: J. Juhani Kortesalmi Marita J urva
9520: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
9521: 1989 vp. 221
9522:
9523: Toivomusaloite n:o 202
9524:
9525:
9526:
9527:
9528: Kortesalmi ym.: Villiminkkikannan vähentämisestä
9529:
9530:
9531: Eduskunnalle
9532:
9533: Villiminkki aiheuttaa edelleen vahinkoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9534: Kuusamossa, vaikka sen kantaa on saatu vä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9535: hennettyä pyynnillä. Tässä on metsästysseuro- muksen,
9536: jen työ ollut ratkaisevaa. Muut seurat ovat
9537: kannustaneet jäseniä pyyntiin maksamalla tap-
9538: porahaa. Sama pätee myös muiden kuntien että hallitus ryhtyisi toimiin villi-
9539: alueella kuin Kuusamossa. Villiminkkien tap- minkkien pyydystämiseen tarvittavien
9540: porahakäytäntö tulisi saada yleistettyä koko laitteiden kehittämiseksi sekä riittävien
9541: Suomeen, jolloin niiden pyynti tehostuisi mer- määrärahojen varaamiseksi valtion
9542: kittävästi. Lisäksi tulisi jatkaa kehittelytoimin- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
9543: taa villiminkkien pyydystämiseen tarvittaviin seen villiminkkien tapporahan aikaan-
9544: laitteisiin. saamiseksi.
9545:
9546: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9547:
9548: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
9549: Marita Jurva Raimo Vistbacka
9550: 222 1989 vp.
9551:
9552: Toivomusaloite n:o 203
9553:
9554:
9555:
9556:
9557: Kortesalmi ym.: Kiiminkijoen vesistön saattamisesta erityiskoh-
9558: telun piiriin
9559:
9560:
9561: Eduskunnalle
9562:
9563: Kiiminkijoki on maamme ainoita merkittä- Kiiminkijoen vesistön määräämisestä erityis-
9564: viä jokivesistöjä, jota ei ole valjastettu voima- kohtelun piiriin kuuluvaksi vesistöksi. Esityk-
9565: talouden käyttöön. Kiiminkijoki on 1960-luvun sen toteutuminen tietäisi Kiiminkijoelle sellai-
9566: lopulta asti sisällytetty ns. projekt-aqua-vesis- sia taloudellisia ja lainsäädännöllisiä etuuksia,
9567: töihin. Kiiminkijoen varsikunnat ovat sittem- jotka osaltaan jatkossa tulisivat luomaan alu-
9568: min tämän vuosikymmenen puolivälissä ryhty- eelle uutta taloudellista aktiviteettia.
9569: neet kehittämään Kiiminkijoen virkistys- ja
9570: hyötykäyttöä mm. laatimalla yhteisen matkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9571: lusuunnitelman sekä nimeämällä Kiiminkijoki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9572: neuvottelukunnan ja kolme eri työryhmää, jot- muksen,
9573: ka osaltaan valmistelevat toimenpiteitä Kiimin-
9574: kijoen vesistöalueen luonnonmukaiseksi hyö-
9575: dyntämiseksi. että hallitus ryhtyisi toimiin Kiimin-
9576: Kiiminkijoen kunnat ovat kuluvan lokakuun kijoen vesistön määräämiseksi erityis-
9577: alussa tehneet ympäristöministeriölle aloitteen kohtelun piiriin kuuluvaksi vesistöksi.
9578:
9579: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9580:
9581: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka
9582: 1989 vp. 223
9583:
9584: Toivomusaloite n:o 204
9585:
9586:
9587:
9588:
9589: Kortesalmi ym.: Taivalkosken Kostonjärven vesistön rantojen
9590: kunnostamisesta
9591:
9592:
9593: Eduskunnalle
9594:
9595: Taivalkosken kunnan alueella on säännöstel- Säännöstelyhaittojen vähentämiseksi tulisi
9596: ty vesistöallas, josta käytetään nimeä Koston- säännöstelyjen alarajaa nostaa sekä alueen
9597: järvi. Altaan käyttösäännöstely aloitettiin ke- säännöstelyrannat raivata irtoavista kannoista
9598: väällä 1965. Altaan säännöstelyrajat ovat ja oksista.
9599: 233,00-228,00, eli säännöstelyväli on 5 met-
9600: riä. Säännöstelyn takia kuivaksi joutuva pinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9601: ala on Kostonjärvessä 892 hehtaaria (21 OJo), nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9602: Kynsijärvessä, Tervajärvellä ja Unilammessa 0 muksen,
9603: hehtaaria.
9604: Säännöstelystä aiheutuu haittoina rantojen että hallitus ryhtyisi toimiin Taival-
9605: ja kutualustojen eroosion lisääntymistä, syys- kosken Kostonjärven ja siihen liittyvien
9606: kutuisten kalojen mädin tuhoutumista, lahtien säännöstelyalueen vesistöjen rantojen
9607: jäätymistä talvella pohjaa myöten ja rannoilta raivaamiseksi irtoavista kannoista ja
9608: irtoavien kantojen ja oksien kulkeutumista ve- oksista sekä säännöstelyn alarajan nos-
9609: teen pyydyksiä rikkomaan. tamiseksi 1,5-2 metrillä.
9610: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9611:
9612: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka
9613: 224 1989 vp.
9614:
9615: Toivomusaloite n:o 205
9616:
9617:
9618:
9619:
9620: Kortesalmi ym.: Uittolaitteiden poistamisesta Iijoen vesistöstä
9621:
9622:
9623: Eduskunnalle
9624:
9625: Iijoessa ja sen sivujoissa on runsaasti tuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9626: kien uittoajoilta jääneitä uittolaitteita. Nämä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9627: purkamattomat uittolaitteet hankaloittavat ve- muksen,
9628: sistön virkistyskäyttöä ja pilaavat samalla mai-
9629: semallisia arvoja. Uittolaitteiden purkamiseen
9630: tulisi päästä pikaisesti huomattavasti nykyistä että hallitus ottaisi valtion vuoden
9631: tehokkaammin. Tähän tarvittaisiin lisää mää- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
9632: rärahoja valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar- tävät määrärahat uittolaitteiden purka-
9633: vioon. miseen lijoesta ja sen sivuvesistöistä.
9634: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9635:
9636: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
9637: Marita J urva Raimo Vistbacka
9638: 1989 vp. 225
9639:
9640: Toivomusaloite n:o 206
9641:
9642:
9643:
9644:
9645: Kärhä ym.: Uudenmaan läänin poliisihenkilöstön lisäämisestä
9646:
9647:
9648: Eduskunnalle
9649:
9650: Poliisitoimen henkilökunnan vähyys on on- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9651: gelma kaikissa Uudenmaan poliisipiireissä, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9652: mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus sen,
9653: aiheuttaa pääkaupunkiseudulla ja Keski-
9654: Uudenmaan muuttovoittokunnissa. Väestön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9655: voimakas kasvu on lisännyt poliisin ja poliisin JO uuden poliisinviran perustamiseksi
9656: kansliapalvelujen tarvetta edellä mainituilla Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin
9657: alueilla siinä määrin, että kysyntää ei voida ja JO uuden viran perustamiseksi Jär-
9658: aina kansalaisten kannalta tyydyttää riittävästi. venpaan, Kirkkonummen, Lohjan,
9659: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- Mäntsälän, Tuusulan ja Vihdin nimis-
9660: denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- miespiireihin.
9661: kunnassa.
9662:
9663: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
9664:
9665: Lea Kärhä Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen
9666: Marita Jurva Tauno Valo Marjatta Väänänen
9667: Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen Anssi Rauramo
9668: Lauri Metsämäki Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn
9669: Pirjo Ala-Kapee Pauli Uitto Seija Karkinen
9670: Reino Paasilinna Per-Henrik Nyman Markku Pohjola
9671: Ritva Laurila Claes Andersson Antti Kalliomäki
9672: Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen Martti Tiuri
9673: Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg
9674: 226 1989 vp.
9675:
9676: Toivomusaloite n:o 207
9677:
9678:
9679:
9680:
9681: Kärhä: Ympärivuorokautisen poliisipäivystyksen saamisesta
9682: Nurmijärven nimismiespiiriin
9683:
9684:
9685: Eduskunnalle
9686:
9687: Nurmijärven nimismiespiiri käsittää Nurmi- tion omistamat toimitilat. Tämä mahdollistaa
9688: järven kunnan, joka on yksi pääkaupunkiseu- Nurmijärven nimismiespiirin irtautumisen yh-
9689: dun voimakkaimpia väestönkasvun alueita. teistoiminnasta Hyvinkään mm1m1espnnn
9690: Poliisimiehiä on Nurmijärven nimismiespiirissä kanssa. Uudenmaan lääninhallitus on myös
9691: 1 000 asukasta kohden 0,84 poliisimiestä, mikä suunnittelussaan lähtenyt siitä, että uusien tilo-
9692: määrä on Uudenmaan läänissä ja koko maassa jen valmistuttua yhteistoiminta Hyvinkään ni-
9693: kaikkein alhaisimpia. mismiespiirin kanssa päättyy.
9694: Nurmijärven nimismiespiiriitä ovat puuttu- Kansalaisten turvallisuus 27 000 asukkaan
9695: neet asianmukaiset toimitilat ja riittävä poliisi- kunnassa edellyttää, että kansalaisilla on mah-
9696: henkilöstö, ja tämän vuoksi se on ollut yhteis- dollisuus turvautua poliisin apuun myös virka-
9697: toiminnassa Hyvinkään nimismiespiirin kanssa ajan ulkopuolella silloin, kun he tällaista apua
9698: pidätettyjen vartioinnin ja päihtymyksen vuok- tarvitsevat.
9699: si säilöönotettujen säilyttämisen sekä säännölli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9700: sen virka-ajan ulkopuolella tapahtuneen puhe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9701: linpäivystyksen muodossa. Hyvinkään nimis- sen,
9702: miespiirin päivystäessä on Nurmijärven nimis-
9703: miespiirissä vastannut kansalaisten soittoihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9704: automaattinen puhelinvastaaja. ympärivuorokuutisen poliisitoiminnan
9705: Nurmijärven nimismiespiirin käyttöön val- saamiseksi Nurmijärven nimismiespiirin
9706: mistuvat vuoden 1989 kesäkuussa uudet vai- alueelle.
9707: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
9708:
9709: Lea Kärhä
9710: 1989 vp. 227
9711:
9712: Toivomusaloite n:o 208
9713:
9714:
9715:
9716:
9717: Kärhä: Suomen oloihin sopivan öljyntorjuntakaluston hankin-
9718: nasta
9719:
9720:
9721: Eduskunnalle
9722:
9723: Säiliöalus Antonio Gramscin karilleajo Suo- Helsingissä solmitussa Itämeren suojelusopi-
9724: menlahdella helmikuussa 1987 paljasti Suomen muksessa suomalaiset sitoutuivat omalta osal-
9725: öljyntorjuntakaluston voimattomuuden. taan nostamaan torjuntavalmiuttaan, mutta
9726: olemme edelleen lupaamistamme tavoitteista
9727: Tuolloin sekä kansalaiset että päättäjät herä-
9728: monta vuotta jäljessä. Jos Suomen vesialueilla
9729: sivät vaatimaan öljyntorjunnan tehostamista.
9730: tapahtuu öljyvahinko, olemme öljyntorjunnas-
9731: Tänään näyttää siltä, että Suomessa ei koetusta
9732: sa samanlaisessa neuvottomassa tilanteessa
9733: säikähdyksestä huolimatta ole tehty mitään
9734: kuin helmikuussa 1987, eli meillä ei ole keinoja
9735: jäisissä olosuhteissa ja yleensä merellä tapahtu- öljyn keräämiseksi ainakaan jäisissä oloissa.
9736: vien öljyvahinkojen aiheuttamien tuhojen estä-
9737: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9738: miseksi ja minimoimiseksi. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9739: Muissa maissa, ainakin Yhdysvalloissa, on sen,
9740: jo kehitetty öljyntorjuntakalustoa, joka pystyy
9741: toimimaan arktisissakin oloissa. Lehtitietojen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9742: mukaan on myös Suomessa kehitetty ja kokeil- menpiteisiin Suomen öljyntorjuntaval-
9743: tu jääolojen öljynkerääjää. Valtion taholta ei miuden lisäämiseksi esim. hankkimalla
9744: sellaisen hankkimiseen ole kuitenkaan varau- jäisissä meriolosuhteissa toimivan öl-
9745: duttu. jyntorjuntakaluston.
9746:
9747: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
9748:
9749: Lea Kärhä
9750: 228 1989 vp.
9751:
9752: Toivomusaloite n:o 209
9753:
9754:
9755:
9756:
9757: Lamminen ym.: Emokalalaitoksen perustamisesta Merikarvian-
9758: jokeen
9759:
9760:
9761: Eduskunnalle
9762:
9763: Pohjois-Satakunnassa olevan Karvianjoen emokalalaitoksen, jonka tarkoituksena olisi ot-
9764: vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia on sel- taa jokeen kudulle nousevia emolohia ja säilyt-
9765: vitetty jo usean vuoden ajan. Tampereen vesi- tää niitä poikastuotantoon. Laitoksen toimin-
9766: ja ympäristöpiiri on jo ryhtynyt toimenpiteisiin nan avulla pystyttäisiin turvaamaan istutukset,
9767: vesialueen kalatalouden kehittämiseksi. Tar- joita tehdään yli miljoonan markan arvosta
9768: koituksena on mm. elvyttää vesistöjen suuhaa- vuodessa.
9769: rojen vaelluskalakantoja. Laitos edellyttää rakennettavaksi altaita ja
9770: Merikarvianjoki tarjoaa luonnonolojensa kevyitä huoltorakennuksia sekä tehtäväksi vä-
9771: ansiosta mahdollisuuksia merilohen lisääntymi- häisiä vesistöjärjestelyjä.
9772: selle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9773: 1980-luvulla istuttanut Merikarvianjokeen vuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9774: sittain n. 100 000 Nevan lohen poikasta. Osa muksen,
9775: aikuisista lohista saapuu vuosittain jokeen ku-
9776: dulle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9777: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on Merikarvianjoen emokalalaitoksen ra-
9778: suunnitellut Merikarvianjokeen Nevan lohen kentamiseksi.
9779:
9780: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
9781:
9782: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen
9783: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Timo Roos
9784: Kauko Juhantalo Raimo Vuoristo Heikki Rinne
9785: Timo Laaksonen
9786: 1989 rd. 229
9787:
9788: Hemställningsmotion nr 210
9789:
9790:
9791:
9792:
9793: Lax m.fl.: Om stärkt språklig beredskap vid sjöräddnings-
9794: tjänsten
9795:
9796:
9797: Tili Riksdagen
9798:
9799: Automatiseringen av kustradiostationerna i sidan är språklig beredskap och god lokalkän-
9800: Hangö, Kotka och Vasa har väckt förundran nedom oavvisliga krav för att kommunikatio-
9801: och bestörtning. Oran har varit särskilt stor nen med sjöräddningstjänsten skall ge önskat
9802: för att indragningen av bemanningen, som haft resultat i olika nödsituationer.
9803: god lokalkännedom och språklig beredskap, Att personalen vid kustradiostationerna,
9804: skulle innebära fara för säkerheten på sjön. dvs. de post- och teleanställda, tidigare s.a.s.
9805: Försämrad informationsservice gällande atan egen förskyllan kommit att fylla nämnda
9806: skyddszoner och farbara leder har också väckt behov, betyder inte att samma organisation
9807: bekymmer. skall gälla för all framtid. Tekniska och ekono-
9808: Primäransvaret för sjöräddningstjänsten lig- miska överväganden talar nu för att personer
9809: ger på inrikesministeriet, medan ansvaret för med mångsidiga språkliga färdigheter och god
9810: upprätthållandet och utvecklandet av radio- lokalkännedom i tillräcklig utsträckning och
9811: kommunikationerna ligger på trafikministeriet, med beaktande av säsongvariationen i VHF-
9812: i praktiken post- och telestyrelsen. Den teknis- trafiken, knyts tili sjöräddningstjänsten för att
9813: ka utvecklingen har lett tili att VHF-radiotele- också småbåtsfararnas och kustbefolkningens
9814: trafiken gått tillbaka. Den är emellertid fortfa- trygghet i kusttrafiken skall kunna garanteras.
9815: rande och också framgent viktig för småbåts- Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
9816: fararna som rör sig längs våra kuster, främst högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
9817: under sommarhalvåret.
9818: Erfarenheten visar, vilket inte är överraskan- att regeringen i skyndsam ordning
9819: de, att duktiga sjöräddare inte kan förväntas stärker den språkliga beredskapen vid
9820: ha samma goda språkliga beredskap som per- sjöräddningstjänsten för mottagandet
9821: sonalen vid kustradiostationerna haft. Å andra av oliko nödsamtal.
9822:
9823: Helsingfors den 9 februari 1989
9824:
9825: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
9826: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson Håkan Nordman
9827: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
9828: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
9829:
9830:
9831:
9832:
9833: 17 290280X
9834: 230 1989 vp.
9835:
9836: Toivomusaloite n:o 210 Suomennos
9837:
9838:
9839:
9840:
9841: Lax ym.: Meripelastuspalvelun kielellisten valmiuksien paranta-
9842: misesta
9843:
9844:
9845: Eduskunnalle
9846:
9847: Hangon, Kotkan ja Vaasan rannikkoradio- mättömiä edellytyksiä sille, että kommunikoin-
9848: asemien automatisointi on herättänyt hämmäs- ti meripelastuspalvelun kanssa antaisi toivotun
9849: tystä ja tyrmistystä. Erityisen huolestuneita on tuloksen erilaisissa hätätilanteissa. Sen, että
9850: oltu siitä, että hyvän paikallistuntemuksen ja rannikkoradioasemien henkilökunta, siis posti-
9851: kielitaidon omaavan miehityksen vähentämi- ja telelaitoksen palveluksessa olevat, on aikai-
9852: nen vaarantaisi vesillä liikkumisen turvallisuu- semmin niin sanotusti ilman omaa syytään
9853: den. Suojavyöhykkeitä ja kulkukelpoisia väyliä täyttänyt mainitut tarpeet, ei tarvitse merkitä
9854: koskevan tiedotuspalvelun väheneminen on saman organisaation pätemistä loputtomiin tu-
9855: myös herättänyt huolta. levaisuudessa. Teknisten ja taloudellisten seik-
9856: Päävastuu meripelastuspalvelusta on sisäasi- kojen harkinta tukee sitä seikkaa, että henki-
9857: ainministeriöllä, kun taas vastuu radioliiken- löt, joilla on monipuoliset kielelliset valmiudet
9858: teen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on liiken- ja riittävä paikallistuntemus VHF-liikenteen
9859: neministeriöllä, käytännössä posti- ja telehalli- kausivaihtelut huomioon ottaen, kytketään
9860: tuksella. Tekninen kehitys on johtanut VHF- meripelastuspalveluun pienveneilijöiden ja ran-
9861: radioteleliikenteen taantumiseen. Se on kuiten- nikon väestön turvallisen rannikkoliikenteen
9862: kin yhä edelleen ja myös tulevaisuudessa tär- takaamiseksi.
9863: keä pääasiallisesti kesäaikaan rannikollamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9864: liikkuville pienveneilijöille. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9865: Kokemukset osoittavat, mikä ei sinänsä ole muksen,
9866: yllättävää, että hyvillä meripelastustyönteki-
9867: jöillä ei voida olettaa olevan samoja hyviä että hallitus kiireellisesti vahvistaisi
9868: kielellisiä valmiuksia kuin rannikkoradioase- meripelastuspalvelun kielellisiä val-
9869: mien henkilökunnalla. Toisaalta kielelliset val- miuksia eri hätäpuhelujen vastaanot-
9870: miudet ja hyvä paikallistuntemus ovat välttä- toon.
9871: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
9872:
9873: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
9874: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson Håkan Nordman
9875: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
9876: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
9877: 1989 rd. 231
9878:
9879: Hemställningsmotion nr 211
9880:
9881:
9882:
9883:
9884: Lax m.fl.: Om höjt räntestöd för luftvårdsinvesteringar
9885:
9886:
9887: Tili Riksdagen
9888:
9889: 1 vårt land fungerar närmare tjogo kolkraft- därför inte helasta den egentliga tiliverknings-
9890: verk som senast år 1993 skall förses med kapaciteten.
9891: effektiv avsvavlingsapparatur. Förutom miljö- Enligt vissa uppskattningar skulle ifrågava-
9892: vårdshänsyn talar starka såväl energi- som rande investeringar i landet uppgå tili totalt ca
9893: teknologi- och industripolitiska skäl för att 1,5 miljarder mark. Enbart i Esbo, Helsing-
9894: dessa installationer för avsvavling av rökgaser- fors, lngå och Vanda (huvudstadsregionen)
9895: na sprids jämnt ut över den tid som återstår skulle det vara fråga om 300-400 miljoner
9896: tilis de senast skall tas i bruk. mark. Härav vore 45-60 miljoner mark om-
9897: Det är uppenbart att de flesta av dessa sättningsskatt. De årliga drifts- och räntekost-
9898: investeringar kommer att framskjutas tili sista naderna för kraftverken i denna region vore
9899: stund om inte statsmakten vidtar särskilda 70-90 miljoner mark. Det är därför naturligt
9900: åtgärder. Anhopas. investeringarna tili slutet av att kraftverken väntar med investeringarna.
9901: den fastslagna tidsfristen, finns det allvarliga Det är som ovan framgår av ett klart natio-
9902: risker för störningar i försörjningen inte bara nalekonomiskt intresse att se tili att vår natio-
9903: av elektricitet utan också av fjärrvärme. Allt- nalrikedom, våra skogar och vattendrag, med
9904: för många kraftverk skulle samtidigt bli tagna bästa tillgängliga, helst då sådan också finns
9905: ur bruk p.g.a. installationsarbetena. En kraftig inhemska, teknik skall skyddas mot försur-
9906: anhopning av investeringarna skulle dessutom ning. Staten bör därför dels undanröja hinder
9907: leda tili betydande leveransproblem för de som nu leder tili att ovan beskrivna investe-
9908: inhemska tiliverkarna av dylik apparatur. Bris- ringar i avsvavlingsteknik framskjuts, dels sät-
9909: tande leveranskapacitet skulle ytterligare driva ta in särskilda stimulansåtgärder för att på-
9910: upp kostnaderna för tiliverkning och installa- skynda dem.
9911: tion av anläggningarna. Med hänvisning tili det ovan anförda före-
9912: Kunde däremot investeringarna spridas slår vi högaktningsfullt att riksdagen måtte
9913: jämnt, skulle våra inhemska tiliverkare, vilka hemställa
9914: utvecklat ny avancerad och synnerligen kon-
9915: kurrenskaraftig teknik, tili fullo kunna utnytt- att regeringen vidtar åtgärder för att
9916: ja sitt tekniska försprång och inte p.g.a. be- räntestödet för luftvårdsinvesteringar
9917: gränsad kapacitet missa leveranser tili utländ- kraftigt höjs så att ränteutgifterna un-
9918: ska konkurrenter. Exporten av denna i Finland der åren 1990-1992 för finansieringen
9919: utvecklade teknik skulle effektivt främjas ge- av avsvavlingsapparatur vid våra kraft-
9920: nom tidigare tilikomst av referensanlägg- verk i sin helhet ska/1 kunna täckas med
9921: ningar. Exporten kan ske på licens och behöver stödet.
9922:
9923: Helsingfors den 10 februari 1989
9924:
9925: Henrik Lax Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
9926: Håkan Malm Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
9927: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
9928: 232 1989 vp.
9929:
9930: Toivomusaloite n:o 211 Suomennos
9931:
9932:
9933:
9934:
9935: Lax ym.: Ilmansuojeluinvestointien korkotuen korottamisesta
9936:
9937:
9938: Eduskunnalle
9939:
9940: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, Eräiden arvioiden mukaan koko maan kysei-
9941: jotka on viimeistään vuonna 1993 varustettava set investoinnit olisivat kaikkiaan 1,5 miljardia
9942: tehokkain rikinpoistolaittein. Ympäristönäkö- markkaa. Pelkästään Espoon, Helsingin, In-
9943: kohtien lisäksi on vahvoja energia-, teknolo- koon ja Vantaan (pääkaupunkiseutu) osalta
9944: gia- ja teollisuuspoliittisia syitä siihen, että kyse olisi 300-400 miljoonasta markasta. Täs-
9945: näitä savukaasupäästöjä varten tehtävät rikin- tä 45-60 miljoonaa markkaa olisi liikevaihto-
9946: poistolaitteiden asennukset tulisi jakaa tasai- veroa. Seudun voimaloiden vuotuiset käyttö-
9947: sesti jäljellä olevaksi ajaksi siihen saakka, kun ja korkokustannukset olisivat 70-90 miljoo-
9948: ne viimeistään on otettava käyttöön. naa markkaa. Tämän vuoksi on luonnollista,
9949: On ilmeistä, että useimmat näistä investoin- etteivät voimalat vielä tee investointeja.
9950: neista lykkääntyvät viime hetkeen, jos valtio-
9951: valta ei ryhdy erityisiin toimenpiteisiin. 1os Kuten edellä on esitetty, on täysin kansan-
9952: investoinnit kasaantuvat määräajan loppupuo- taloudellisen etumme mukaista huolehtia siitä,
9953: lelle, on odotettavissa vakavia sekä sähköhuol- että kansallisrikkautemme, metsämme ja vesis-
9954: lon että kaukolämpöhuollon häiriöriskejä. Ai- tömme, suojataan parhaimmalla saatavissa
9955: van liian monet voimalat otettaisiin käytöstä olevalla, mieluiten kotimaisella tekniikalla hap-
9956: pois samanaikaisesti asennustöiden takia. In- pamoitumista vastaan. Valtion tulisikin tämän
9957: vestointien voimakas kasaantuminen aiheuttai- vuoksi toisaalta poistaa esteet, jotka lykkäävät
9958: si lisäksi laitteistojen kotimaisille valmistajille edellä kuvattuja rikinpoistotekniikkaan tehtä-
9959: merkittäviä toimitusvaikeuksia. Puutteellinen viä investointeja, toisaalta ryhtyä erityisiin
9960: toimituskapasiteetti nostaisi yhä laitteistojen kannustaviin toimenpiteisiin näiden kiirehtimi-
9961: valmistus- ja asennuskustannuksia. seksi.
9962: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9963: tasaisesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehitty- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9964: neen ja erittäin kilpailukykyisen tekniikan ke- muksen,
9965: hittäneet valmistajat täysin käyttää hyväkseen
9966: teknistä etumatkaansa, eivätkä rajallisen kapa-
9967: siteetin vuoksi menettäisi toimituksia ulkomai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9968: sille kilpailijoille. Tämän Suomessa kehitetyn ilmansuojeluinvestointien korkotuen
9969: tekniikan vientiä edistäisi tehokkaasti laitteis- tuntuvaksi korottamiseksi siten, että
9970: tojen aikaisempi valmistuminen. Vienti voisi voimaloihimme hankiltavien rikinpois-
9971: tapahtua luvanvaraisesti, eikä sen tämän vuok- tolaitteistojen rahoittamisesta aiheutu-
9972: si tarvitsisi kuormittaa varsinaista valmistuska- vat korkokulut vuosina 1990-1992
9973: pasiteettia. voitaisiin kokonaan kattaa tuella.
9974: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
9975:
9976: Henrik Lax Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
9977: Håkan Malm Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
9978: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
9979: 1989 rd. 233
9980:
9981: Hemställningsmotion nr 212
9982:
9983:
9984:
9985:
9986: Lax m.fl.: Om grundande av ett internationellt centrum för
9987: östersjöforskning
9988:
9989:
9990: Tili Riksdagen
9991:
9992: Östersjöregionen kan och bör utvecklas till lertid utsatta för allvarliga miljöhot som måste
9993: ett tyngdpunktsområde som förenar öst och avvärjas för att regionens möjligheter att ut-
9994: väst i ett framtida allt mera integrerat Europa. veckla många viktiga näringar, bl.a. fiskeriet
9995: För Finland är det särskilt viktigt att aktivt och transportväsendet, skall kunna tas till vara
9996: arbeta för ökad växelverkan mellan östersjö- till fullo. Forskning kring dessa problem be-
9997: länderna för att inte bli på sidan om ett med drivs redan nu i olika Iänder på ett flertal
9998: tiden ökande samarbete mellan EG-högkvarte- sektorer. Det förefaller dock klart att en sam-
9999: ret i Bryssel och Moskva - den ledande polen fälld och koordinerad insats avsevärt kunde
10000: för SEV. höja effekten av det arbete som redan är igång.
10001: Den kortaste transportsträckan från Fjärran Det torde bara vara en tidsfråga tills det i
10002: östern, ett av världens starkaste utvecklings- något av Östersjöländerna tas ett intitiativ tili
10003: centra, till Västeuropa går över Sovjetunionen. att grunda ett östersjöcentrum för att samla
10004: Finnairs fullbokade rutter över Sovjetunionen och samordna forskningsinsatserna. Finland
10005: tili Japan visar utvecklingens gång. Finland har med sina utmärkta kontakter såväl i österled
10006: samma spårvidd som järnvägarna i österled, en som i västerled och tiligång också tili en i
10007: fungerande railshipförbindelse från Hangö tili praktiken isfri sydspets i Hangö borde nu se
10008: Förbundsrepubliken Tyskland och är snart sin chans.
10009: också med i Baltlink förbindelsen över Estland Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
10010: tili Syd- och Mellan-Europa. Förbindelserna högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
10011: över Vasa tili Norge förtjänar också nämnas.
10012: Finland skulle därför ha goda möjligheter att att regeringen i skyndsam ordning
10013: återuppväcka Östersjöns traditioner från verkar jör att ett internationellt cen-
10014: hansa-tiden och stärka sin ställning som knut- trum jör östersjöjorskning grundas i
10015: punkt i Europa. vårt /and.
10016: Östersjön och områdena kring den är emel-
10017:
10018: Helsingfors den 9 februari 1989
10019:
10020: Henrik Lax Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
10021: Per-Henrik Nyman Gunnar Jansson Håkan Nordman
10022: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
10023: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
10024: 234 1989 vp.
10025:
10026: Toivomusaloite n:o 212 Suomennos
10027:
10028:
10029:
10030:
10031: Lax ym.: Itämeren tutkimuskeskuksen perustamisesta
10032:
10033:
10034: Eduskunnalle
10035:
10036: Itämeren aluetta voidaan ja tulee kehittää Itämeri ja sitä ympäröivät alueet ovat kui-
10037: lännen ja idän yhdistäväksi painopistealueeksi tenkin vakavien ympäristöuhkien alaisina. Nä-
10038: tulevaisuudessa yhä yhdentyvässä Euroopassa. mä on torjuttava, jotta alueen mahdollisuudet
10039: Suomen kannalta on erityisen tärkeää työsken- kehittää monia tärkeitä elinkeinoja, mm. ka-
10040: nellä aktiivisesti Itämeren maiden välisen vuo- lastusta ja kuljetustointa, voitaisiin hyödyntää
10041: rovaikutuksen lisäämiseksi, jottemme joutuisi koko laajuudessaan. Näiden ongelmien tutki-
10042: sivuun ajan mukaan lisääntyvästä yhteistyöstä musta harjoitetaan jo nykyään useissa maissa.
10043: Brysselissä sijaitsevan EY:n päämajan ja Mos- Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että yhteinen
10044: kovan - SEVin johtavan poolin välillä. koordinoitu panos voisi lisätä huomattavasti jo
10045: Lyhin kuljetusmatka Kaukoidästä, joka on käynnissä olevan työn tehoa.
10046: yksi maailman voimakkaimmista kehityksen Lienee vain ajan kysymys, milloin jossakin
10047: keskuksista, Länsi-Eurooppaan kulkee Neu- Itämeren maassa tehdään aloite Itämeren tutki-
10048: vostoliiton kautta. Finnairin täyteen varatut muskeskuksen perustamisesta tutkimuksen ko-
10049: reittilennot Neuvostoliiton kautta Japaniin koamiseksi ja koordinoimiseksi. Suomen, jolla
10050: osoittavat kehityksen suunnan. Suomella rau- on hyvät suhteet sekä itään että länteen sekä
10051: tateiden raideleveys on sama kuin idässä, meil- jäätön eteläkärki Hangossa, tulisi nyt nähdä
10052: lä on toimiva railship-yhteys Hangosta Saksan tilaisuutensa koittaneen.
10053: Iiittotasavaltaan, ja Suomi on pian mukana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10054: myös Baltlink-yhteydessä Viron kautta Etelä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10055: ja Keski-Eurooppaan. Yhteydet Vaasan kautta muksen,
10056: Norjaan kannattaa myös mainita. Suomella
10057: olisi näin ollen hyvät mahdollisuudet herättää että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
10058: uudelleen henkiin Itämeren hansa-ajan perin- piteisiin Itämeren kansainvälisen tutki-
10059: teet ja vahvistaa asemaansa Euroopan solmu- muskeskuksen perustamiseksi maaham-
10060: paikkana. me.
10061: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
10062:
10063: Henrik Lax Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
10064: Per-Henrik Nyman Gunnar Jansson Håkan Nordman
10065: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
10066: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
10067: 1989 vp. 235
10068:
10069: Toivomusaloite n:o 213
10070:
10071:
10072:
10073:
10074: P. Leppänen: Kotitalouksien paloturvallisuuden lisäämisestä pa-
10075: lohälyttimin
10076:
10077:
10078: Eduskunnalle
10079:
10080: Maassamme kuolee tulipaloissa useita henki- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10081: löitä vuosittain. Palohälyttimien käyttö on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10082: yleistynyt ja niistä on hyvin myönteisiä koke-
10083: muksia, joskaan niitä ei vielä ole kuin osassa että hallitus selvittäisi, miten palohä-
10084: kotitalouksia. lytin olisi saatettavissa jokaiseen talou-
10085: teen ja kesäasuntoon esim. kytkemällä
10086: sen hankinta palovakuutukseen.
10087:
10088: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10089:
10090: Pekka Leppänen
10091: 236 1989 rd.
10092:
10093: Hemställningsmotion nr 214
10094:
10095:
10096:
10097:
10098: Malm m.fl.: Om utjämning av skattöret kommunerna
10099:
10100:
10101: Tili Riksdagen
10102:
10103: Den nuvarande arbets- och kostnadsfördel- ling i landets olika delar. Den rådande situa-
10104: ningen mellan staten och kommunerna leder tionen bidrar tili regional obalans.
10105: inte tili önskvärda resultat. Kommunernas eko-
10106: nomi försämras, den kommunala självbestäm- Inrikesministeriet bör utreda möjligheterna
10107: manderätten minskar, en allt större andel av tili en bättre utjämning med hjälp av effektiva-
10108: kostnaderna betalas med proportionell kom- re komplettering av skatteinkomsterna, när-
10109: munalskatt och skilinaderna mellan kommu- mast genom att höja utjämningsgränserna och
10110: nerna ökar. öka det allmänna finanseringsunderstödet, be-
10111: Den stora variationen i skattöret, från 14 tili aktande av skattöreantalet och skattöret som
10112: 19 penni i kommunerna, innebär en stor centrala faktorer i bärkraftsklassificeringen
10113: "orättvisa" i beskattningen. Högst är medel- m.fl. omständigheter.
10114: skattöret i Vasa Iän eller 17,63 p. mot 16,41 p. Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
10115: i hela landet. Framför allt drabbas låginkomst- dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
10116: tagarna. Detta har inte uppmärksammats tili- ställa
10117: räckligt i diskussionen om marginalskatten i
10118: samband med skattereformen.
10119: En utjämning av skattöret är viktig även för att regeringen verkar för utjämning
10120: strävan att åstadkomma en balanserad utveck- av skattöret i kommunerna.
10121:
10122: Helsingfors den 10 februari 1989
10123:
10124: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund
10125: Gustav Björkstrand
10126: 1989 vp. 237
10127:
10128: Toivomusaloite n:o 214 Suomennos
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Malm ym.: Kuntien veroäyrin hintojen tasaamisesta
10134:
10135:
10136: Eduskunnalle
10137:
10138: Nykyinen työ- ja kustannusjako valtion ja mista maan eri osissa. Vallitseva tilanne johtaa
10139: kuntien välillä ei johda toivottuihin tuloksiin. alueelliseen epätasapainottomuuteen.
10140: Kuntien talous heikkenee, kunnallinen itsemää- Sisäasiainministeriön tulee selvittää mahdol-
10141: räämisoikeus vähenee ja yhä suurempi osa lisuudet parempaan tasaukseen verotulojen te-
10142: kustannuksista maksetaan suhteellisella kun- hokkaan täydentämisen avulla lähinnä korotta-
10143: nallisverolla kuntien välisten erojen kasvaessa. malla tasausrajoja ja lisäämällä yleistä rahoi-
10144: Veroäyrin suuri vaihtelu 14 pennistä 19 pen- tustukea ottaen huomioon veroäyrimäärän ja
10145: niin kunnissa on verotuksen suuri epäoikeu- veroäyrin keskeisinä tekijöinä kantokykyluoki-
10146: denmukaisuus. Korkein keskimääräinen vero- tuksessa ym. seikoissa. ·
10147: äyri on Vaasan läänissä 17,63 penniä sen olles-
10148: sa 16,41 penniä koko maassa. Erityisesti pieni- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10149: tuloiset joutuvat kärsimään. Tätä ei ole otettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10150: riittävästi huomioon keskusteltaessa marginaa-
10151: liverosta verouudistuksen yhteydessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10152: Veroäyrin tasaaminen on tärkeä seikka myös kuntien veroäyrin hintojen !osaamisek-
10153: ajatellen tasapainoisen kehityksen aikaansaa- si.
10154:
10155: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10156:
10157: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund
10158: Gustav Björkstrand
10159: 238 1989 vp.
10160:
10161: Toivomusaloite n:o 215
10162:
10163:
10164:
10165:
10166: Mattila ym.: Pitäjänmäen-Latvasten syöttövesijohdon rakenta-
10167: misesta Pyhäjärvellä
10168:
10169:
10170: Eduskunnalle
10171:
10172: Pyhäjärven Pitäjänmäellä on 12 taloutta ja Pitäjänmäelle noin 9 km. Latvasten ja Pitäjän-
10173: kansakoulu. Alueelle on rakennettu useita po- mäen välinen etäisyys on noin 7 km.
10174: rakaivoja, mutta kunnollista vettä ei ole onnis- Pyhäjärven kunnan lounaisosassa olevien
10175: tuttu saamaan. Latvasten alueella on noin 20 haja-asutusalueiden, Pitäjänmäen ja Latvasten
10176: taloutta ja oma vedenottamo, josta vesi loppuu kylien, tarpeisiin ei ole onnistuttu saamaan
10177: kuivakausina. Molemmilla alueilla on runsaasti riittävästi talousvettä paikallisista vesivaroista.
10178: maataloutta. Pitäjänmäellä on lisäksi laskette- Hankkeen toteuttamisella saadaan aikaan alu-
10179: lukeskus ja alueen kehittämissuunnitelmaa laa- eellisesti tarkoituksenmukainen vesihuoltorat-
10180: ditaan. Alueella on tarvetta kehittää maatila- kaisu, joka on välttämätön veden saannin tur-
10181: matkailua sekä kesä- että talviturismille. vaamiseksi myös jakeluhäiriön sattuessa.
10182: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10183: Syöttövesijohdon kautta johdetaan vesi Pitä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10184: jänmäen juureen rakennettavaan alavesisäi- muksen,
10185: liöön, josta Pitäjänmäelle menevä vesi pumpa-
10186: taan ja Latvasten alueelle menevä vesi johde- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10187: taan alavesisäiliön paineelia verkostoon. Vesi Pitäjänmäen-Latvasten syöttövesijoh-
10188: otetaan Pyhäjärven kunnan omistamasta Pit- don rakentamiseksi viimeistään vuoden
10189: käkankaan vedenottamosta, josta on matkaa 1990 aikana.
10190: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
10191:
10192: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
10193: Tellervo Renko
10194: 1989 vp. 239
10195:
10196: Toivomusaloite n:o 216
10197:
10198:
10199:
10200:
10201: Mattila ym.: Määrärahasta Oksavan pohjapatojen rakentamisek-
10202: si Kalajokeen
10203:
10204:
10205: Eduskunnalle
10206:
10207: Suunnitelman mukaan Kalajokeen rakenne- lopputarkastuksen päätöksessä 11.10.1984
10208: taan kaksi ja Settijokeen kaksi pohjapatoa. Pohjois-Suomen vesioikeus määräsi vesihalli-
10209: Pohjapatojen vaikutusta täydennetään uoman tuksen hakemaan lupaa Kalajoen ja Settijoen
10210: muotoilulla. Suunnitelmaan sisältyy myös luis- vanhan uoman maisemointia ja pohjapadon
10211: kasortumien korjauksia 0,6 km:n matkalla ja rakentamista koskevalle suunnitelmalle. Vesi-
10212: istutuksia. oikeus katsoi, että hanke on tarpeen vesiraken-
10213: Hankkeen vaikutuksesta nousevat veden tamisesta aiheutuneiden haittojen poistamisek-
10214: korkeudet tulva-aikaa lukuun ottamatta Kala- si.
10215: joessa 2,1 km:n ja Settijoessa 0,8 km:n matkal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10216: la. Vesimaisema ja virkistyskäyttömahdollisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10217: det paranevat ja Settijoessa turvataan myös muksen,
10218: vesihallitukselle velvoitteena jo aikaisemmin
10219: määrätty karjan juottoveden järjestäminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10220: Oksavan kylän kohta Kalajoessa jäi tulvauo- Oksavan pohjapatojen rakentamiseksi
10221: maksi ja Settijoen alaosa kokonaan ilman vir- Kalajokeen ja osoittaisi sitä varten tar-
10222: taamaa vuonna 1976 valmistuneen vesistötyön vittavat määrärahat valtion vuoden
10223: yhteydessä. Kalajoen vesistötöitä koskevan 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä.
10224:
10225: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
10226:
10227: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
10228: Juhani Alaranta Tellervo Renko
10229: 240 1989 vp.
10230:
10231: Toivomusaloite n:o 217
10232:
10233:
10234:
10235:
10236: Mattila ym.: Kalajoen Hiekkasärkkien siirtoviemärihankkeen
10237: toteuttamisesta
10238:
10239:
10240: Eduskunnalle
10241:
10242: Kalajoen Hiekkasärkät on Suomen suurin voidaan puhdistamoon johtaa myös Meinalan
10243: leirintäalue. Alueella sijaitsee mm. kaksi hotel- teollisuusalueen sekä Mannisen rehunsekoitta-
10244: lia, lomakylä, camping-alue, kahviloita sekä mon jätevedet.
10245: muita huolto- ja asuinrakennuksia. Vuonna Kysymyksessä on normaalia kalliimpi jäteve-
10246: 1986 oli yöpyjämäärä noin 130 000 ja koko- den johtamisratkaisu, jolla kuitenkin saavute-
10247: naiskävijämäärä noin 250 000. taan vesiensuojelullisesti huomattavia etuja.
10248: Alue on viemäröity ja jätevedet käsitellään Jätevesien purkupiste arvokkaalta virkistys-
10249: 1970-luvun alussa rakennetussa lammikkopuh- alueelta saadaan pois. Toiminnan kausiluontei-
10250: distamossa. Lammikkopuhdistamo on toimi- suuden takia on Hiekkasärkkien jätevesien kä-
10251: nut kesäaikoina tyydyttävästi, mutta talviaikoi- sittely yksinään ongelmallista. Myös rehunse-
10252: na huonosti. Jätevedet purkautuvat lyhyen koittamoiden jätevesien erilliskäsittely on
10253: avo-ojaosuuden jälkeen mereen. osoittautunut kalliiksi ja vaikeaksi toteuttaa.
10254: Jäteveden purkukohdalla alkaa linnunsuoje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10255: luohjelmaan kuuluva alue. Purkupaikasta noin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10256: yksi kilometri etelään alkavat suositut hiekka- muksen,
10257: rannat. Välialue on kesämökkiasutusta.
10258: Siirtoviemärihankkeen tarkoitus on johtaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10259: Hiekkäsärkkien alueen jätevedet Kalajoen kes- Hiekkasärkkien siirtoviemärihankkeen
10260: kustassa olevalle jätevedenpuhdistamolle. Kes- toteuttamiseksi ja ottaisi tätä varten
10261: kuspuhdistamoa tullaan samanaikaisesti sanee- tarvittavat määrärahat valtion vuoden
10262: raamaan. Suunnitellun siirtoviemärin kautta 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen.
10263:
10264: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
10265:
10266: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
10267: Juhani Alaranta Tellervo Renko
10268: 1989 vp. 241
10269:
10270: Toivomusaloite n:o 218
10271:
10272:
10273:
10274:
10275: Moilanen ym.: Teknisen rikostutkinnan tehostamisesta
10276:
10277:
10278: Eduskunnalle
10279:
10280: Vuodenvaihteessa voimaan tullut esitutkinta- tettävissä olevilla resursseilla väkisinkin tuon
10281: laki asetti uusia haasteita poliisitoiminnalle. määräajan yli.
10282: Myös tekninen rikostutkinta joutui vaikeuk-
10283: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10284: siin: vaikka käytettävissä oleva tekniikka on
10285: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10286: pohjoismaiden parhainta, ei henkilökuntaa rii-
10287: muksen,
10288: tä näytteitä tutkimaan.
10289: Tällä hetkellä teknisessä rikostutkinnassa on
10290: 38 vakanssia, tarve on 61. Väen lisäystä vastaa- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
10291: vasti tarvitaan myös lisää laitteistoa. teknisen rikostutkinnan henkilö- ja ka-
10292: Uuden esitutkintalain mukainen maksimipi- lustoresursseja lisättäisiin uuden esitut-
10293: dätysaika on seitsemän vuorokautta, mutta kintalain asettamien tarpeiden mukai-
10294: lausunnot lähetetyistä näytteistä viipyvät käy- sesti.
10295:
10296: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10297:
10298: Eeva-Liisa Moilanen Pirjo-Riitta Antvuori Esko Almgren
10299: Anneli Taina Sauli Hautala Jorma Fred
10300: Toimi Kankaanniemi
10301: 242 1989 vp.
10302:
10303: Toivomusaloite n:o 219
10304:
10305:
10306:
10307:
10308: Mäkelä ym.: Kunnanosavaltuustojen toiminnan kehittämisestä
10309:
10310:
10311: Eduskunnalle
10312:
10313: Kunnanvaltuustot eivät ole yhdessäkään kia vastaan. Kuntien hallinnon tulee perustua
10314: kunnassa - eivät edes suurimmissa kaupun- kansalaisten itsehallintoon ja juuri tämän takia
10315: geissa - sallineet asukkaiden valita kunnallis- asukkaiden valitsemat päätösvaltaiset kunnan-
10316: lain mukaisia kunnanosavaltuustoja. Kunnalli- osavaltuustot olisivat ensiarvoisen tärkeitä.
10317: set keskusjärjestöt ovat sen sijaan ehdottaneet
10318: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10319: sisäasiainministeriölle, että kunnallislaista pois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10320: tettaisiin kunnanosahallintoa koskevat kohdat. muksen,
10321: SMP on perinteisesti kannattanut kunnanosa-
10322: valtuustojen ajatusta kansalaisten demokratiaa
10323: lisäävänä toimenpiteenä. Tämän takia toimen- että hallitus ryhtyisi toimiin kunnan-
10324: piteet kunnanosavaltuustojen mahdollisuuden osavaltuustojen toiminnan varmistami-
10325: lopettamiseksi ovat loukkaus asukkaiden kan- seksi ja niiden valitsemisen lisäämiseksi
10326: sanvaltaisia oikeuksia ja maamme perustusla- maamme kunnissa.
10327: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10328:
10329: Tina Mäkelä Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
10330: Raimo Vistbacka
10331: 1989 vp. 243
10332:
10333: Toivomusaloite n:o 220
10334:
10335:
10336:
10337:
10338: Mäkelä ym.: Ilmakehän otsonikerrosta tuhoavat päästöt kieltä-
10339: vän lainsäädännön aikaansaamisesta
10340:
10341:
10342: Eduskunnalle
10343:
10344: Mäntyharjulla Mikkelin läänissä käynnistyy havaita runsaasti aukkoja. Lisäksi meiltä puut-
10345: Coldtherm Oy:n omistama muovituotetehdas, tuu kokonaan lainsäädäntö, jolla tällaiset ih-
10346: jonka väitetään päästävän ilmaan CFC-kaasu- miskunnalle vaaralliset päästöt voitaisiin lailla
10347: ja, jotka aiheuttavat ilmakehän otsonin tuhou- kieltää.
10348: tumista. Otsonikerroksen tuhoutuminen ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10349: heuttaa tutkimusten mukaan mm. ihosyöpää, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10350: joten ongelmaa voidaan pitää varsin vakavana. muksen,
10351: Otsonikerroksessa on havaittu aukkoja jo
10352: useissa paikoissa maapallolla, ja niiden arvel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmis-
10353: laan johtuvan nimenomaan teollisuuden ai- telemaan lakia, jolla tehokkaasti estet-
10354: heuttamista freonipäästöistä. täisiin ilmakehän otsonikerrosta tuhoa-
10355: Maassamme ei ole vielä tällä hetkellä riittä- vat jätepäästöt ja kiellettäisiin tällaisia
10356: vän tarkkoja säädöksiä ilmakehän otsoniker- päästöjä aiheuttavien teollisuuslaitosten
10357: rosta tuhoavien aineiden päästämääristä ja rakentaminen sekä pystyttäisiin nykyis-
10358: -arvoista. Lisäksi luvan saaneiden teollisuuslai- tä tehokkaammin valvomaan päästöjä
10359: tosten toiminnan tarkkailu on tällä hetkellä aiheuttavien teollisuuslaitosten lupaeh-
10360: aivan liian vähäistä, ja valvonnassa on voitu tojen noudattamista.
10361:
10362: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10363:
10364: Tina Mäkelä Marita J urva J. Juhani Kortesalmi
10365: Raimo Vistbacka
10366: 244 1989 vp.
10367:
10368: Toivomusaloite n:o 221
10369:
10370:
10371:
10372:
10373: Mäkipää ym.: Pienten kuntien aseman parantamisesta
10374:
10375:
10376: Eduskunnalle
10377:
10378: Maamme kunnista on pienkuntia (asukkaita Tavallisen kuntalaisen mahdollisuudet vai-
10379: alle 4 000) lähes 40 OJo. Näistä alle 2 000 asuk- kuttaa yhteisten asioiden hoitoon ovat pien-
10380: kaan kuntia on 35 %. Pienkuntien henkikirjoi- kunnissa huomattavasti paremmat kuin suuris-
10381: tettu väestö on noin 9 % maamme kokonaisvä- sa kunnissa. Kunnanosahallintojärjestelmäm-
10382: kiluvusta. me osoittauduttua toimimattomaksi on varsin
10383: Keskivertopienkunta sijaitsee yleensä syrjäs- selvästi käynyt ilmi, että kunta on pienin de-
10384: sä läänin keskuksesta huonojen tie- ja liiken- mokraattisesti toimiva alueellinen yksikkö yh-
10385: neyhteyksien takana. Muina rasitteina pien- teiskuntajärjestelmässämme. Tämän vuoksi
10386: kuntia koettelevat voimakas muuttoliike, van- pienkuntien toimintaedellytyksiin olisikin kiin-
10387: husvoittoisuus, yksipuolinen elikeinorakenne nitettävä entistä enemmän huomiota.
10388: sekä alhainen tulotaso. Kun puhutaan pienkuntien toimintaedelly-
10389: Keskivertopienkunta ponnistelee jatkuvasti tysten parantamisesta, ei tarkoiteta niiden saat-
10390: myös taloudellisten vaikeuksien kanssa. Ter- tamista mihinkään erityisasemaan muihin kun-
10391: veydenhuollon ja sosiaalitoimen menot vievät tiin nähden. Kysymys on ainoastaan pienkun-
10392: suhteellisesti suuremman osan pienkuntien ta- tien toiminnallisten ja taloudellisten lähtökoh-
10393: loudesta kuin muissa kunnissa. Valtionosuuk- tien saamisesta yhdenvertaiseksi muiden kun-
10394: sien kasvu pienkunnissa on ollut huomattavasti tien kanssa. Tähän voidaan vaikuttaa korjaa-
10395: hitaampaa kuin muissa kunnissa, ja koska malla pienkuntia sortavat hallintojärjestel-
10396: maksutulojakin pienkunnissa kertyy hyvin niu- mämme eri lohkoilla havaitut epäkohdat.
10397: kasti, paine veroäyrin hinnan korottamiseen Pienkuntien aseman parantamiskeinona on
10398: kasvaa jatkuvasti. Veroäyrin keskihinta pien- liian herkästi nähty kuntauudistus. Maassam-
10399: kunnissa on jo nyt korkeampi kuin muissa me tehdyt kuntaliitokset kertovat kuitenkin
10400: kunnissa. Pienkuntien omavastuista talouden- varsin selvästi, ettei kuntaliitoksella juuri pien-
10401: hoitoa heikentää myös niiden riippuvuus kun- kuntien asemaa korjata. Ainakin ensiapuna
10402: tainliitosta. Kuntainliittojen jatkuvasti kasva- tarvitaan muita toimenpiteitä. Pienkuntien ase-
10403: vat maksuosuudet vievät joidenkin pienkuntien man vahvistamiseksi tulisikin tehdä mm. seu-
10404: äyrinhinnasta lähes 10 penniä. 1os kunnan raavia toimenpiteitä: 1) Syrjäisten pienkuntien
10405: talous menee heikosti, voi koko kunta huonos- liikenteellisten perusyhteyksien ja paikallistie-
10406: ti. verkoston parantamiseen tulisi vuosittain ohja-
10407: Maamme kaikki pienkunnat eivät kuiten- ta tietty vähimmäisprosenttimäärä tie- ja ve-
10408: kaan ole edellä kuvatun kaltaisia keskiverto- sirakennuspiirien tienrakennusmäärärahoista.
10409: pienkuntia. Joidenkin pienkuntien palvelutaso 2) Aluepolitiikassa tulisi vaikeuksissa olevien
10410: saattaa olla jopa erittäin korkea ja taloudelliset syrjäisten pienkuntien pääsemistä tasapainoi-
10411: vaikeudet tuntemattomia. On olemassa myös sen alueellisen kehityksen edistämisestä anne-
10412: täysin päinvastaisia tapauksia. tun lain mukaiseksi erityisalueeksi helpottaa, ja
10413: Vastoin yleistä käsitystä pienkunnat ovat tukitoimenpiteiksi tulisi ottaa nykyistä enem-
10414: tehokkaasti toimivia yksiköitä. Niissä voidaan män pienkunnat huomioivia erityisetuuksia.
10415: välttää suurissa yksiköissä helposti syntyvä by- 3) Kuntakohtaisen asuntolainakiintiöiden lasken-
10416: rokraattisuus, toimintojen päällekkäisyys ja taperusteita tulisi muuttaa mm. nykyistä enem-
10417: hallintokoneiston hitaus. Kuntalaisen näkökul- män kuntalaisten tulotason huomioon ottavaksi,
10418: masta pienkunnat ovat ihmisläheisiä, lämpimiä samalla kun vanhustentalojen osuus kiintiöis-
10419: ja lapsiystävällisiä. tä poistettaisiin. Tietty vähimmäislainamää-
10420: 1989 vp. - TA n:o 221 245
10421:
10422: rä (4-5 lainaa alkavaa tuhatta asukasta kohti) tainliittosuunnittelun keskinäistä koordinaati-
10423: tulisi turvata kehittyville pienkunnille. 4) Val- ota. Maksuosuuksien tasaamiseksi olisi pyrittä-
10424: tion sosiaalipoliittisia uudistuksia tulisi tarkis- vä kehittämään kuntainliiton sijaintipaikka-
10425: taa niin, että mm. kansaneläkeuudistuksissa kunnan mahdollisuuksia rahoittaa pitkäaikai-
10426: kuntien rasitus jaettaisiin nykyisen käytännön set investoinnit lainoituksella. Myös kuntain-
10427: sijasta kuntien veroäyrin suhteessa. 5) Valtion- liittojen investointien ajallista koordinaatiota
10428: osuusjärjestelmän kokonaisuudistusta on no- tulisi kehittää investointien päällekkäisyyksien
10429: peutettava kiinnittäen erityistä huomiota rahoi- välttämiseksi.
10430: tusavustusten perusteisiin. Kantokykyluokitus-
10431: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10432: järjestelmästä on poistettava pienkuntia sorta-
10433: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10434: vat epäkohdat ottamalla mm. nykyistä enem-
10435: muksen,
10436: män valtionosuuksien tarvetta säätelevänä mit-
10437: tana huomioon kunnan verotulot asukasta
10438: kohti. 6) Kunnille olisi löydettävä myös sellai- että hallitus huolehtisi pienkuntien
10439: sia uusia tulolähteitä, joista pienkunnatkin aseman tasavertaistamisesta muiden
10440: hyötyisivät. 7) Valtion tulisi koordinoida alu- kuntien kanssa, kantokykyluokitusjär-
10441: eellisesti kuntiin suunnatut tukitoimenpiteensä jestelmän saattamisesta pienkunnille oi-
10442: niiden vaikutusten tehostamiseksi. 8) Kuntain- keudenmukaiseksi sekä pienkuntien lii-
10443: liittojen toimintaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan kenteellisten perusyhteyksien paranta-
10444: nykyistä enemmän kehittämällä kunta- ja kun- misesta.
10445:
10446: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
10447:
10448: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Marita Jurva
10449: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10450:
10451:
10452:
10453:
10454: 18 290280X
10455: 246 1989 vp.
10456:
10457: Toivomusaloite n:o 222
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Mäkipää ym.: Määrärahasta kuluttajien ympäristövalistuksen
10463: jatkamiseen
10464:
10465:
10466: Eduskunnalle
10467:
10468: Ympäristönsuojeluneuvoston tekemä aloite valmistetaan kunnille ohjeet ja mallit kotita-
10469: kuluttajien ympäristövalistuksen käynnistämi- louksiin jaettavasta oppaasta. Yleisötilaisuuk-
10470: sestä on saanut runsaasti myönteistä julkisuut- sia varten koulujen ympäristökasvatuksen
10471: ta. Valitettavasti aloite on edennyt konkreettis- käyttöön tehdään videoelokuva. Lisäksi televi-
10472: ten toimenpiteiden osalta hitaasti. Ympäristö- sioon laaditaan tietoisku. Kuluttaja- ja ympä-
10473: ministeriö on varannut jätehuoltotoimiston ristöjärjestöt sekä kuntien keskusjärjestöt osal-
10474: kautta määrärahan tutkimusprojektia varten, listuvat kampanjan suunnitteluun ja toteutta-
10475: jossa selvitetään ympäristömerkinnän ulkomai- miseen.
10476: set kokemukset ja ympäristömerkinnän suoma- Kuluttajavalistuksesta vastuussa olevan elin-
10477: lainen säädöspohja. keinohallituksen valistusmäärärahat ovat niin
10478: Keväällä kuluttajaneuvosto ja ympäristön- vähäiset, että kampanjan toteuttamiseen tarvi-
10479: suojeluneuvosto tekivät yhteisen määräraha- taan erityinen määräraha. Kampanjan toteut-
10480: anomuksen valtion vuoden 1989 tulo- ja meno- tamisesta vastaisi johtoryhmä, johon tulisivat
10481: arviota varten määrältään 500 000 markkaa. kuluttaja- ja ympäristöviranomaisten edusta-
10482: Valitettavasti määräraha karsiutui valtiova- jat.
10483: rainministeriön toimesta. Asianomaisten minis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10484: tereiden mielestä asian tuli odottaa kuluttaja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10485: hallinnon uudistamista, mikä kestänee vuosi- muksen,
10486: kausia.
10487: Kyseinen valistusmääräraha olisi välttämä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
10488: tön päänavaus kuluttajien ympäristövalistuk- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
10489: sen aloittamiseen. Kuluttajia koskeva ympäris- tävät määrärahat kuluttajien ympäris-
10490: tökampanja on tarkoitus toteuttaa siten, että tövalistuksen jatkamiseen.
10491:
10492: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10493:
10494: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Marita Jurva
10495: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10496: 1989 vp. 247
10497:
10498: Toivomusaloite n:o 223
10499:
10500:
10501:
10502:
10503: Männistö ym.: Otsonikerrosta ohentavien aineiden käytön ra-
10504: joittamisesta
10505:
10506:
10507: Eduskunnalle
10508:
10509: Ilmakehä vastaanottaa vuodessa auringon Tällöin on kuitenkin oletettu, että Montrealin
10510: energiaa määrän, joka vastaa miljoonakertai- pöytäkirja, jossa on sovittu eräistä kloorifluo-
10511: sesti maapallon jäljellä olevia öljyvarantoja. rihiilivetyjen (freonien) ynnä bromifluorihiili-
10512: Vain murto-osa tästä energiasta saavuttaa on- vetyjen ja bromifluorikloorihiilivetyjen (halo-
10513: neksi maapallon pinnan. Suurin osa heijastuu nien) rajoittamisesta, tehoaisi. Mikäli Montre-
10514: takaisin avaruuteen. Lisäksi 10-50 kilometrin alin pöytäkirjaa käytännössä noudattaa vain
10515: korkeudessa sijaitseva otsonikerros imee it- minimimäärä valtioita (ne jotka tarvitaan sen
10516: seensä 90-99-prosenttisesti auringosta tulevan voimaan saattamiseen), nousisi stratosfäärin
10517: ultraviolettisäteilyn lyhytaaltoisesta ja potenti- kloorimäärä nykyisestä yhdeksänkertaiseksi ja
10518: aalisesti tappavasta osasta. Ultraviolettisäteily otsonikato ylittäisi 40 %.
10519: vahingoittaa kasveja, merien ravintoketjuja Useita klooreja sisältäviä muita aineita käy-
10520: sekä ihmisen ja eläinten ihoa ja silmiä, mikäli tetään mm. liuottimina niin runsaasti, että
10521: sitä tulee maanpinnalle liikaa. vähäinen mutta kasvava osa niistä kulkeutuu
10522: Otsonikerroksella on toinenkin tehtävä. Ot- stratosfääriin ja osallistuu otsonikatoon. Yhte-
10523: sonikerros turvaa omalta osaltaan maapallon nä tällaisena aineena voidaan pitää trikloori-
10524: elämälle suotuisan lämpötasapainon. Otsoni- etaaniliuotinta, jonka tuotanto viime vuosina
10525: kerroksessa on lämpimämpää kuin siihen ra- on kohonnut 640 000 tonniin vuodessa. Näistä
10526: jautuvissa ilmakerroksissa. Se muodostaa siis aineista ei kuitenkaan ole kansainvälistä sopi-
10527: eräänlaisen katon maapallon ympärille. Ilman musta eikä Suomen omaa lainsäädäntöä.
10528: sitä maapallolla olisi liian kylmä asua.
10529: Otsonikerros on erittäin harva. Nykyisin Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10530: käytettyjen tieteellisten mallien mukaan otsoni- toivomuksen,
10531: kato on tällä hetkellä noin 2 OJo ja noussee
10532: 5 % :iin vuosituhannen vaihteessa. Alueelliset että hallitus ryhtyisi toimiin stratos-
10533: erot ovat kuitenkin suuret. Otsonikerros oheni- fäärin otsonikerroksen suojaamiseksi
10534: si edelleenkin, vaikka sitä ohentavien aineiden k/oorif/uorihiilivetyjen ja halonien käy-
10535: päästöt lopetettaisiin välittömästi. Suurimmil- tön välittömäksi lopettamiseksi ja sen
10536: laan otsonikato olisi vuoden 2020 tienoilla noin selvittämiseksi, miten rajoitetaan mui-
10537: 10 %. Tilanne alkaisi tämän jälkeen hitaasti den klooria sisältävien aineiden (esimer-
10538: parantua, mikäli päästöt nyt lopetettaisiin. kiksi trikloorietaanin) käyttöä.
10539: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10540:
10541: Lauha Männistö Pauli Uitto Raila Aho
10542: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Esko Helle
10543: Asko Apukka Pertti Lahtinen Claes Andersson
10544: A,nna-Liisa Jokinen Heli Astala Esko Seppänen
10545: 248 1989 vp.
10546:
10547: Toivomusaloite n:o 224
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Männistö ym.: Valtion maiden metsästysoikeuden vuokraamises-
10553: ta maattomille metsästysseuroille
10554:
10555:
10556: Eduskunnalle
10557:
10558: Metsästysmahdollisuuksien suhteen vallitsee Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10559: epäsuhta siinä, että eräät metsästysseurat otta- toivomuksen,
10560: vat jäsenikseen käytännössä vain maanomis-
10561: tajia, mikä takaa seuralle metsästysmahdolli-
10562: suudet. Maattomien metsästysseurojen toimin- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
10563: taa tulisi tällöin suosia vuokraamalla niille maiden metsästysoikeuden vuokraami-
10564: valtion maita. Näin tasoitettaisiin maata omis- seksi maattomille metsästysseuroille pa-
10565: tavien ja maata omistamattomien eroja metsäs- remman tasapuolisuuden takaamiseksi.
10566: tysmahdollisuuksissa.
10567:
10568: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
10569:
10570: Lauha Männistö Esko Helle Pertti Lahtinen
10571: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
10572: 1989 rd. 249
10573:
10574: Hemställningsmotion nr 225
10575:
10576:
10577:
10578:
10579: Nordman m.fl.: Om åtgärder för att minska miljöbelastningen
10580:
10581:
10582: Till Riksdagen
10583:
10584: Obehagliga nyheter om vad som sker i natu- Mera ekonomisk styrning behövs: goda lös-
10585: ren, mark, vatten och luft sköljer över oss. En ningar i produktioneo skall belönas och dåliga
10586: del av miljöförstöringen smyger sig på oss. bestraffas. Det skall vara i företagens, produ-
10587: Men många miljöproblem har forskare och centernas och konsumenternas intresse att und-
10588: miljöaktivister sedan länge slagit larm om. Det vika att smutsa ned, förgifta och förstöra i
10589: finns omfattande kännedom och kunskap om naturen. Det skall löna sig för papperstillver-
10590: vad som håller på att hända och vad som kare lika väl som för livmedelsproducenter att
10591: därför bör göras. Men vad är vi beredda att ta ansvar för miljön.
10592: offra och betala för natur- och miljöskydd - En sådan miljöpolitik förorsakar det fin-
10593: och livsskydd för framtiden? Vi måste förhålla ländska samhället betydande kostnader till att
10594: oss mera kritiskt till hur den ekonomiska börja med. Men miljöförstöringen kommer att
10595: tillväxten kommer till och hur den används. förorsaka ännu större kostnader - och oer-
10596: Hur viktigt är det inte att tillväxten kan ske sättliga skador - om den tillåts fortgå i
10597: med resurssnåla processer och miljövänliga accelererande takt.
10598: materia!. Den ekonomiska tillväxten i vårt land Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
10599: sker nu med en förhållandevis stor miljöbelast- dertecknade att riksdagen måtte hemställa
10600: ning. Det gälier att tydligare se sambanden
10601: mellan miljövård och utveckling. Med hjälp av
10602: skärpta normer bör tak sättas för miljöbelast- att regeringen inför skärpta normer,
10603: ningen och kraven på rening och andra åtgär- avgifter och sanktioner för att minska
10604: der förenas med avgifter, skatter och sanktio- mi/jöbelastningen.
10605: ner.
10606:
10607: Helsingfors den 9 februari 1989
10608:
10609: Håkan Nordman Boris Renlund
10610: Gustav Björkstrand Håkan Malm
10611: 250 1989 vp.
10612:
10613: Toivomusaloite n:o 225 Suomennos
10614:
10615:
10616:
10617:
10618: Nordman ym.: Ympäristön saastumisen estämiseksi tarvittavista
10619: toimenpiteistä
10620:
10621:
10622: Eduskunnalle
10623:
10624: Epämiellyttävät uutiset tapahtumista luon- ta toimenpiteitä koskeviin vaatimuksiin tulee
10625: nossa, maassa, vedessä ja ilmassa vyöryvät liittää maksut, verot ja sanktiot.
10626: ylitsemme. Osa ympäristötuhoista tapahtuu Taloudellista ohjaamista tarvitaan enem-
10627: hiipien. Tutkijat ja ympäristöaktivistit ovat män: hyvistä tuotantoratkaisuista palkitsemista
10628: kuitenkin jo kauan sitten nostaneet hälyn mo- ja huonoista rankaisemista. Yritysten, tuotta-
10629: nista ympäristöongelmista. Tietoa on olemassa jien ja kuluttajien intressissä tulee olla luonnon
10630: laajasti siitä, mitä on tapahtumassa ja mitä sen likaamisen, myrkyttämisen ja tuhoamisen vält-
10631: vuoksi tulisi tehdä. Mutta mitä olemme valmiit täminen. Sekä paperinvalmistajille että elintar-
10632: uhraamaan ja maksamaan luonnon- ja ympä- vikkeiden tuottajille tulee olla kannattavaa ot-
10633: ristönsuojelun ja tulevan elämän suojelun puo- taa vastuuta ympäristöstä.
10634: lesta? Meidän tulee suhtautua kriittisemmin Tällainen ympäristöpolitiikka aiheuttaa suo-
10635: siihen, miten taloudellinen kasvu syntyy ja malaiselle yhteiskunnalle huomattavia kustan-
10636: miten sitä käytetään. Kuinka tärkeää onkaan, nuksia aluksi. Ympäristön tuhoamisesta aiheu-
10637: että kasvu voi tapahtua niukkojen prosessien tuu vieläkin suurempia kustannuksia - ja kor-
10638: ja ympäristöystävällisten materiaalien avulla. vaamattomia vahinkoja - jos sen sallitaan
10639: Maassamme nykyään tapahtuva taloudellinen jatkua kiihtyvällä vauhdilla.
10640: kasvu aiheuttaa suhteellisen suuren ympäristö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10641: kuormituksen. Ympäristönsuojelun ja kehityk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10642: sen väliset yhteydet on nähtävä selvemmin.
10643: Normeja tiukentamalla on asetettava katto ym- että hallitus ottaisi käyttöön tiukem-
10644: päristökuormitukselle ja puhdistamista ja mui- mat normit, maksut ja sanktiot ympä-
10645: ristökuormituksen vähentämiseksi.
10646: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
10647:
10648: Håkan Nordman Boris Renlund
10649: Gustav Björkstrand Håkan Malm
10650: 1989 rd. 251
10651:
10652: Hemställningsmotion nr 226
10653:
10654:
10655:
10656:
10657: Nordman m.fl.: Om stoppande av kraftverksplanerna för Kyro
10658: älv
10659:
10660:
10661: Tili Riksdagen
10662:
10663: När Kyro älv, som är Vasa läns största om villkoren för kraftverksbyggen. Trots löf-
10664: vattendrag, lämnades utanför forsskyddslagen, ten från ansvarigt ministerhåll har en juridisk
10665: hette det i lag- och ekonomiutskottets betän- och ekonomisk uppgörelse med bolaget inte
10666: kande, som godkändes av riksdagen, att rege- åstadkommits.
10667: ringen bör utreda hur älven ändå kan skyddas. Det brådskar med åtgärder, eftersom vat-
10668: En växande opinion i älvens influensområde tenskyddsåtgärder- utan kraftverksbyggen-
10669: kräver att älven skyddas mot Jyllinkosken bör vidtas för att eliminera återkommande
10670: Sähkös planerade kraftverk i Kylänpää och svåra översvämningar i älvlandskapet.
10671: Kirkonkoski, för att rädda landskapsmiljön Med hänvisning tili ovanstående förslår un-
10672: samt trygga fiskerinäringen och Vasa stads dertecknade att riksdagen måtte hemställa
10673: råvattentag. Energitillskottet från kraftverken
10674: anses inte motsvara de skador som skulle att regeringen verkar jör stoppande
10675: uppstå. av krajtverksplaner i Kyro älv genom
10676: Detta förutsätter brytande av det avtal som uppgöre/se med Jyllinkosken Sähkö
10677: vattenstyrelsen ingått med Jyllinkosken Sähkö Oy.
10678:
10679: Helsingfors den 9 februari 1989
10680:
10681: Håkan Nordman Håkan Malm
10682: Boris Renlund Gustav Björkstrand
10683: 252 1989 vp.
10684:
10685: Toivomusaloite u:o 226 Suomennos
10686:
10687:
10688:
10689:
10690: Nordman ym.: Kyrönjoen voimalaitossuunnitelmien pysäyttämi-
10691: sestä
10692:
10693:
10694: Eduskunnalle
10695:
10696: Kun Kyrönjoki, joka on Vaasan läänin suu- vista ehdoista tehdyn sopimuksen purkamista.
10697: rin vesistö, jätettiin koskiensuojelulain ulko- Vastuulliselta ministeritaholta saaduista lu-
10698: puolelle eduskunnan hyväksymässä laki- ja pauksista huolimatta oikeudellista ja taloudel-
10699: talousvaliokunnan mietinnössä, todettiin, että lista ratkaisua yhtiön kanssa ei ole saatu ai-
10700: hallituksen tulee selvittää, miten joki voidaan kaan.
10701: suojella. Toimilla on kiire, koska vesiensuojelutoi-
10702: Voimistuva mielipide joen vaikutusalueella menpiteisiin - ilman voimaloita - on ryhdyt-
10703: vaatii joen suojelemista Jyllinkosken Sähkön tävä toistuvista vaikeista tulvista eroon pääse-
10704: Kylänpäähän ja Kirkonkoskeen suunnittelemil- miseksi joen alueella.
10705: ta voimalaitoksilta maiseman pelastamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10706: sekä kalastuselinkeinon ja Vaasan kaupungin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10707: raakavesilähteen turvaamiseksi. Voimalaitos-
10708: ten antaman energianlisäyksen ei katsota vas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10709: taavan syntyviä vahinkoja. Kyrönjoen voimalaitossuunnitelmien
10710: Tämä edellyttää vesihallituksen ja Jyllinkos- pysäyttämiseksi sopimalla asiasta Jyl-
10711: ken Sähkön voimalaitosrakennuksille asetetta- linkosken Sähkö Oy:n kanssa.
10712:
10713: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
10714:
10715: Håkan Nordman Håkan Malm
10716: Boris Renlund Gustav Björkstrand
10717: 1989 rd. 253
10718:
10719: Hemställningsmotion nr 227
10720:
10721:
10722:
10723:
10724: Nyby: Om stopp för kraftverksbyggen Kyro älv
10725:
10726:
10727: Tili Riksdagen
10728:
10729: 1974 slöts ett avtal mellan vattenstyrelsen miljön närmast av två skäl: dygnsregleringen
10730: och Jyllinkosken Sähkö Oy om utnyttjande av och de svavelrika jordarna i älvdalen. Efter-
10731: vattenkraften i Kyro älv. Enligt planerna skall som Kyro älv är Vasa stads råvattenkälla och
10732: kraftverk byggas i Kylänpää och i Kirkon- älvmynningen är en viktig reproduktionsplats
10733: koski. Kraftverkens sammanlagda effekt skulle för fisk får miljön inte skadas på detta sätt.
10734: bli ca. 7, 7 MW och årsenergin ca. 27 000 Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
10735: MWh. På basis av en utredning som EKONO dertecknad att riksdagen måtte hemställa
10736: Oy gjorde 1987 kan man konstatera att byg-
10737: gandet av kraftverken inte kan anses särskilt att regeringen snarast inleder
10738: lönsamt med den förutsedda elprisutveck- förhandlingar med Jyllinkosken Sähkö
10739: lingen. Räknat med 6 OJo ränta och 50 års Oy i avsikt att upphäva avtalet som
10740: verksamhet skulle projektet vara direkt förlust- möjliggör nya kraftverksbyggen i Kyro
10741: bringande. Ett byggande av de planerade kraft- älv, dock så att översvämningsskyddet
10742: verken skulle ha en mycket skadlig inverkan på förverkligas.
10743:
10744: Helsingfors den 9 februari 1989
10745:
10746: Mats Nyby
10747: 254 1989 vp.
10748:
10749: Toivomusaloite n:o 227 Suomennos
10750:
10751:
10752:
10753:
10754: Nyby: Kyrönjoen voimalaitosrakentamisen pysäyttämisestä
10755:
10756:
10757: Eduskunnalle
10758:
10759: Vesihallituksen ja Jyllinkosken Sähkö Oy:n desta syystä: vuorokausisäännöstely ja joki-
10760: välillä solmittiin 1974 sopimus Kyrönjoen vesi- laakson rikkipitoinen maaperä. Koska Kyrön-
10761: voiman käyttämisestä. Suunnitelmien mukai- joki on Vaasan kaupungin raakavesilähde ja
10762: sesti Kylänpäähän ja Kirkonkoskeen rakennet- joen suisto tärkeä kalojen lisääntymispaikka,
10763: taisiin voimalat. Voimaloiden yhteisteho olisi ympäristöä ei saa vahingoittaa tällä tavoin.
10764: noin 7, 7 MW ja vuosienergia noin 27 000
10765: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10766: MWh. EKONO Oy:n vuonna 1987 tekemän nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10767: selvityksen perusteella voidaan todeta, ettei
10768: voimaloiden rakentamista voida pitää erityisen
10769: kannattavana sähkön hintakehitysennusteen että hallitus ryhtyisi pikaisesti neu-
10770: vuoksi. Hanke olisi suorastaan tappiollinen, vottelemaan Jyllinkosken Sähkö Oy:n
10771: kun laskelmien lähtökohdaksi otetaan 6 OJo :n kanssa uusien voimaloiden Kyrönjo-
10772: korko ja 50 vuoden toiminta. Suunniteltujen keen rakentamisen mahdollistavan so-
10773: voimaloiden rakentamisella olisi hyvin vahin- pimuksen purkamisesta siten, että tul-
10774: gollisia vaikutuksia ympäristöön lähinnä kah- vasuoja toteutetaan.
10775: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
10776:
10777: Mats Nyby
10778: 1989 rd. 255
10779:
10780: Hemställningsmotion nr 228
10781:
10782:
10783:
10784:
10785: Nyby: Om muddring av Svartösundet Närpes skärgård
10786:
10787:
10788: Tili Riksdagen
10789:
10790: Den kraftiga landhöjningen i Österbotten Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
10791: gör att viktiga sund och strömmar stängs. 1 dertecknad att riksdagen måtte hemställa
10792: vissa områden påskyndas utvecklingen av in-
10793: dustriutsläpp. Det här medför att vattnets
10794: självrening försvåras och att fiskeriproduktio- att regeringen vidtar brådskande åt-
10795: nen avtar. Sunden utnyttjas också som små- gärder för muddring av Svartösundet i
10796: båtsfarleder både av yrkesfiskare och för re- Närpes skärgård.
10797: kreation.
10798:
10799: Helsingfors den 9 februari 1989
10800:
10801: Mats Nyby
10802: 256 1989 vp.
10803:
10804: Toivomusaloite n:o 228 Suomennos
10805:
10806:
10807:
10808:
10809: Nyby: Svartösundin ruoppaamisesta Närpiön saaristossa
10810:
10811:
10812: Eduskunnalle
10813:
10814: Voimakas maan kohoaminen Pohjanmaalla Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10815: sulkee tärkeitä salmia ja virtoja. Eräillä alueilla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10816: kehitystä jouduttavat teollisuuden päästöt. Tä-
10817: mä vaikeuttaa veden itsepuhdistusta ja kalojen
10818: lisääntymistä. Sekä ammattikalastajat että va- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10819: paa-ajan veneilijät käyttävät salmia myös pien- menpiteisiin Svartösundin ruoppaami-
10820: veneväylinä. seksi Närpiön saaristossa.
10821:
10822: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
10823:
10824: Mats Nyby
10825: 1989 rd. 257
10826:
10827: Hemställningsmotion nr 229
10828:
10829:
10830:
10831:
10832: Nyby: Om skyddande av Mickelsörarna
10833:
10834:
10835: Tili Riksdagen
10836:
10837: Nationalparkskommitten föreslog i sitt be- le förverkligas enligt en s.k. blandlinje i enlig-
10838: tänkande år 1976 att Mickelsörarna skulle het med markägarnas eget val. Fredningsbes-
10839: skyddas som nationalpark. Trots den unika tämmelserna borde uppgöras så att området
10840: naturen är Mickelsörarna fortfarande oskydda- kan användas för rekreation som hittills.
10841: de. Den 19 januari 1989 överlämnade en ar- Förutsättningarna för yrkesfisket borde för-
10842: betsgrupp som granskat Mickelsörarnas na- bättras.
10843: turskyddsvärden och hur de skall tryggas sitt
10844: Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
10845: betänkande tili länsstyrelsen i Vasa län. Ar-
10846: dertecknad att riksdagen måtte hemställa
10847: betsgruppen föreslår att större delen av områ-
10848: det skall bilda ett naturskyddsområde på basen
10849: av naturskyddslagen. Endast på detta sätt kan att regeringen vidtar åtgärder för att
10850: man bevara ett representativt exempel på skär- största de/en av Mickelsörarna skyddas
10851: gårdsnaturen i Kvarkenområdet. Skyddet skul- på basen av naturskydds/agen.
10852:
10853: Helsingfors den 9 februari 1989
10854:
10855: Mats Nyby
10856: 258 1989 vp.
10857:
10858: Toivomusaloite n:o 229 Suomennos
10859:
10860:
10861:
10862:
10863: Nyby: Mikkelinsaarten suojelemisesta
10864:
10865:
10866: Eduskunnalle
10867:
10868: Kansallispuistokomitea ehdotti mietinnös- teutettaisiin ns. sekalinjan mukaisesti maan-
10869: sään vuonna 1976 Mikkelinsaarten suojelemis- omistajien valinnan perusteella. Rauhoitus-
10870: ta kansallispuistona. Ainutlaatuisesta luonnos- määräykset tulisi muotoilla siten, että aluetta
10871: taan huolimatta Mikkelinsaaret eivät vieläkään voidaan käyttää virkistykseen kuten tähänkin
10872: kuulu suojelun piiriin. Mikkelinsaarten luon- saakka. Ammattikalastuksen edellytyksiä tulisi
10873: nonsuojeluarvoja ja niiden turvaamista tarkas- parantaa.
10874: tellut työryhmä jätti mietintönsä 19 päivänä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10875: tammikuuta 1989 Vaasan lääninhallitukselle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10876: Työryhmä ehdottaa, että suurimmasta osasta sen,
10877: aluetta muodostettaisiin luonnonsuojelualue
10878: luonnonsuojelulain perusteella. Ainoastaan täl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10879: lä tavoin voidaan säilyttää edustava osa Me- Mikkelinsaarten suurimman osan suo-
10880: renkurkun alueen saaristoluontoa. Suojelu to- jelemiseksi luonnonsuojelulain nojalla.
10881: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
10882:
10883: Mats Nyby
10884: 1989 rd. 259
10885:
10886: Hemställningsmotion nr 230
10887:
10888:
10889:
10890:
10891: Nyman m.fl.: Om organisering av oljeskyddet längs landets
10892: kuster
10893:
10894:
10895: Tili Riksdagen
10896:
10897: Denna vårvinter har två år förflutit sedan landsväg och järnväg av dels olja, dels olika
10898: den uppmärksammade oljekatastrofen i Borgå slag av kemikalier, bör anses förutsätta.
10899: skärgård som en följd av den sovjetiska tan- lnom oljeskyddet måste det ses som ett
10900: kern Antonio Gramscis grundstötning. minimum av aktiv insats att myndigheterna
10901: Efter denna ödesdigra olycka, vars verk- utarbetar ett system för oljeskyddsdepåer längs
10902: ningar i vårt skärgårdsband av delvis okända, hela kustbandet, exempelvis tre längs sydkus-
10903: delvis väderleksmässigt gynnsamma om- ten, en i sydvästra Finland och två längs
10904: ständigheter blev lindrigare än vad det i första västkusten. 1 upprustningen av dessa bör den
10905: hand fanns anledning att frukta, har uppen- internationellt sett högt avancerade teknik
10906: barligen inga väsentliga åtgärder vidtagits i komma tili användning, som olika finländska
10907: syfte att skapa en bättre beredskap inför det företagare har utvecklat och kan stå tiii tjänst
10908: permanenta oljehotet i vår skärgård. med, både under normala förhållanden och i
10909: 1 statsförslaget för innevarande år har inta- exceptionellt svåra vinterförhållanden.
10910: gits endast en summa om 2,5 miljoner mark, Med hänvisning tiii ovanstående föreslår un-
10911: ett löjeväckande Iitet anslag, som inte i en dertecknade vördsamt att riksdagen måtte
10912: allvarlig situation ger ens en obetydlig möjlig- hemställa
10913: het tiii sådana räddningsåtgärder som en fram-
10914: gångsrik oljebekämpning kräver. att regeringen i brådskande ordning
10915: Den underdimensionerade räddningskapaci- låter göra en utredning om hur det
10916: teten gäller för övrigt inte endast våra havs- preventiva o/jeskyddet kan organiseras
10917: och insjöområden. Inte heller med tanke på längs det finländska kustbandet med
10918: oljeolyckor tili lands finns en sådan beredskap utnyttjande av den tekniska kapacitet
10919: som de allt mer tiiltagande transporterna per som står tili buds.
10920:
10921: Helsingfors den 7 februari 1989
10922:
10923: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Håkan Malm
10924: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Henrik Westerlund
10925: Håkan Nordman Jörn Donner Gustav Björkstrand
10926: Gunnar Jonsson Henrik Lax Ingvar S. Melin
10927: 260 1989 vp.
10928:
10929: Toivomusaloite n:o 230 Suomennos
10930:
10931:
10932:
10933:
10934: Nyman ym.: Öljyntorjunnan järjestämisestä maamme rannikolla
10935:
10936:
10937: Eduskunnalle
10938:
10939: Tänä kevättalvena on kulunut kaksi vuotta lisääntyvien öljyn ja erilaisten kemikaalien
10940: neuvostoliittolaisen säiliöaluksen Antonio maantie- ja rautatiekuljetusten voidaan katsoa
10941: Gramscin karilleajon seurauksena Porvoon edellyttävän.
10942: saaristossa syntyneestä öljykatastrofista, joka Öljyntorjunnassa aktiivisen panostuksen vä-
10943: sai huomiota osakseen. himmäisvaatimuksena on pidettävä, että viran-
10944: Tämän kohtalokkaan onnettomuuden jäl- omaiset laativat öljyntorjuntavarastojen järjes-
10945: keen, jonka vaikutukset saaristossamme osaksi telmän koko rannikollemme, esim. kolme ete-
10946: tuntemattomista syistä, osaksi suotuisista sää- lärannikolle, yksi lounaiseen Suomeen ja kaksi
10947: oloista johtuen jäivät lievemmiksi kuin alussa länsirannikolle. Näiden varustamisessa eri suo-
10948: pelättiin, ei ilmeisestikään ole ryhdytty min- malaisten yritysten kehittämä ja tarjoama kan-
10949: käänlaisiin toimenpiteisiin paremman torjunta- sainvälisesti katsoen korkealaatuinen tekniikka
10950: valmiuden luomiseksi jatkuvan öljyuhan alai- tulee ottaa käyttöön sekä normaalioloissa että
10951: sena olevassa saaristossamme. poikkeuksellisen vaikeissa talvioloissa.
10952: Tämän vuoden tulo- ja menoarvioon on
10953: otettu vain 2,5 miljoonaa markkaa, hymyilyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10954: tävän pieni määräraha, joka ei vakavassa tilan- nioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10955: teessa anna edes pienintäkään mahdollisuutta muksen,
10956: toimenpiteisiin, joita menestyksellinen öljyn-
10957: torjunta vaatii. että hallitus selvityttäisi kiireellisesti,
10958: Alimitoitettu torjuntakapasiteetti ei muuten miten ennalta ehkäisevä öljysuoja voi-
10959: koske ainoastaan meri- ja sisävesialueitamme. taisiin järjestää koko Suomen rannikol-
10960: Myöskään maalla tapahtuvien öljyonnetto- la käytössä olevaa teknistä kapasiteettia
10961: muuksien varalta ei ole valmiutta, jota yhä hyödyntäen.
10962:
10963: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
10964:
10965: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Håkan Malm
10966: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Henrik Westerlund
10967: Håkan Nordman Jörn Donner Gustav Björkstrand
10968: Gunnar Jansson Henrik Lax Ingvar S. Melin
10969: 1989 vp. 261
10970:
10971: Toivomusaloite n:o 231
10972:
10973:
10974:
10975:
10976: Paakkinen ym.: Määrärahoista jätteiden hyödyntämisen tehosta-
10977: miseen
10978:
10979:
10980: Eduskunnalle
10981:
10982: Raaka-ainevarojen säästämisen ja luonnon tiedottamiseen jätteiden uudelleenkäytöstä on
10983: turhan kuormittamisen ehkäisemiseksi tulisi uhrattava entistä enemmän resursseja.
10984: Suomessakin kiinnittää enemmän huomiota
10985: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10986: jätteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Jät-
10987: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10988: teiden vähentäminen on aloitettava niiden syn-
10989: muksen,
10990: typaikalla eli jätteiden tuottajan luona. Jäte-
10991: raaka-aineiden keräilyä voitaisiin tukea silloin,
10992: kun se ei muuten ole taloudellisesti kannatta- että hallitus valtion vuoden 1990
10993: vaa. Jos taloudelliset kannustimet eivät tehoa, tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
10994: on otettava käyttöön lainsäädännölliset keinot. yhteydessä lisäisi huomattavasti jättei-
10995: Jätehuollon toteuttamisen edellyttämät voima- den hyödyntämiseen ja kierrätykseen,
10996: varat ovat täysin riittämättömät hallinnon kai- näitä koskevaan tutkimukseen sekä
10997: killa tasoilla. Kierrätys vaatii toisaalta yksittäi- etenkin jätteiden uudelleenkäytöstä tie-
10998: sen ihmisen aktiivisuutta ja tietoa, joten myös dottamiseen varattuja määrärahoja.
10999:
11000: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
11001:
11002: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Timo Roos
11003: Mats Nyby Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
11004: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari Markku Pohjola
11005: Lauri Metsämäki Risto Ahonen Sinikka Hurskainen-Leppänen
11006: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
11007: Reijo Lindroos Matti Ahde Raimo Vuoristo
11008: Pirjo Ala-Kapee
11009:
11010:
11011:
11012:
11013: 19 290280X
11014: 262 1989 vp.
11015:
11016: Toivomusaloite n:o 232
11017:
11018:
11019:
11020:
11021: Paavilainen ym.: Vesihuollon kehittämisestä Keski-Suomen haja-
11022: asutusalueilla
11023:
11024:
11025: Eduskunnalle
11026:
11027: Vastuu vesihuollon kehittämisestä myös - Petäjäveden kk:n syöttövesijohto ja Olk-
11028: haja-asutusalueilla kuuluu vesitoimiston viran- kolan siirtoviemäri, kustannusarvio 4,2 miljoo-
11029: omaistehtäviin, mutta viranomaiset eivät asi- naa markkaa, valtionosuus 1, 7 miljoonaa
11030: oista huolehdi. Samoin pohjavesien suojelu markkaa.
11031: kuuluu vesi- ja ympäristöpiirin toimialaan. - Äänekosken-Suolahden yhdysvesijohto,
11032: Vuosina 1980-1982 tehty tärkeitten pohjavesi- kustannusarvio 7 miljoonaa markkaa, valtion-
11033: alueitten selvitystyö antaa hyvät lähtökohdat osuus 2,6 miljoonaa markkaa.
11034: haja-asutuksen vedenhankinnalle.
11035: Mikäli haja-asutuksen vesihuoltoa ei voida - Konneveden kk:n syöttövesijohto, kus-
11036: järjestää, tämä vaikuttaa osaltaan huononta- tannusarvio 1,9 miljoonaa markkaa, valtion-
11037: vasti kylien elinkelpoisuuteen ja kehittymiseen. osuus 0,9 miljoonaa markkaa.
11038: Keski-Suomessa kunnat ovat viime vuosina - Muuramen-Keljonkankaan-Säynätsa-
11039: osoittaneet voimakasta mielenkiintoa haja-asu- lon vesihuoltohanke, kustannusarvio 2,5 mil-
11040: tusalueiden vedenhankinnan järjestämiseen. joonaa markkaa.
11041: Tämä on hyvin työllistävä työvoimavaltainen - Säynätsalon ylävesisäiliö, siihen liittyvä
11042: tehtäväalue. runkolinja ja vedenalitusputki välillä Säynät-
11043: Keski-Suomen kunnilla on vireillä useita ve- salo-Lehtisaari, kustannusarvio 1,6 miljoo-
11044: sihuoltotöitä. naa markkaa.
11045: Vesihuollon kehittämiseksi tulisi toteuttaa
11046: seuraavat hankkeet: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11047: - Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11048: mishankkeet, määrärahatarve 3,6 miljoonaa
11049: markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11050: - Vaajakosken alueen syöttövesijohto, kus- Keski-Suomen haja-asutuksen vesihuol-
11051: tannusarvio 16,5 miljoonaa markkaa, valtion- lon kehittämiseksi toteuttamalla edellä
11052: osuus 3,6 miljoonaa markkaa. mainitut hankkeet.
11053:
11054: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11055:
11056: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
11057: 1989 vp. 263
11058:
11059: Toivomusaloite n:o 233
11060:
11061:
11062:
11063:
11064: Paloheimo ym.: Siltojen sopeuttamisesta ympäristöön
11065:
11066:
11067: Eduskunnalle
11068:
11069: Rakennetun ympäristömme merkittäviä ja Korjaus syntyisi helpoimmin siten, että val-
11070: mittakaavaltaan hyvin näkyviä osia ovat sillat. tioneuvoston asianomainen ministeriö asettaisi
11071: Siitä syystä on merkille pantavaa, että siltojen monipuolista asiantuntemusta omaavan työ-
11072: sopeuttaminen ympäristöön, samoin kuin nii- ryhmän, joka selvittäisi mahdollisuudet asian-
11073: den ulkonäkö yleensäkin muodostaa häiritse- tilan korjaamiseksi.
11074: vän ja kielteisen poikkeuksen verrattuna mihin
11075: muuhun saman suuruusluokan tuotteeseen hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11076: vänsä. Tämä johtunee yksinkertaisesti siitä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11077: että siltojen suunnitteluvaiheessa tähän kysy- muksen,
11078: mykseen kiinnitetään valitettavan vähän huo-
11079: miota.
11080: Maassa, joka tunnetaan kansainvälisestikin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11081: arkkitehtuuristaanjajossa ympäristökysymyk- siltojen suunnittelukäytännön muutta-
11082: siin jo nykyään kiinnitetään kiitettävän paljon miseksi siten, että niiden ulkonäköön ja
11083: myönteistä huomiota, on tämä epäkohta räi- ympäristöön sopeuttamiseen kiinnitet-
11084: keä ja se tulisi korjata mahdollisimman pian. täisiin riittävästi huomiota.
11085:
11086: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11087:
11088: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
11089: 264 1989 vp.
11090:
11091: Toivomusaloite n:o 234
11092:
11093:
11094:
11095:
11096: Pekkarinen: Seläntauksen vesihuollon parantamisesta Pihtipu-
11097: taalla
11098:
11099:
11100: Eduskunnalle
11101:
11102: Pihtiputaan Seläntauksen kylän vesihuolto Rakennustyöt tulisi saada käyntiin vielä ku-
11103: on heikosti järjestetty. Alueelta puuttuu riittä- luvan vuoden aikana.
11104: vän suuri vesiesiintymä koko kylän vesihuollon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11105: järjestämistä ajatellen. Alueelle tuleekin johtaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11106: vesi kirkonkylän vesilaitokselta. sen,
11107: Suunnitelmat runkovesijohdon rakentami-
11108: seksi Pihtiputaan kirkonkylästä Seläntaukseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11109: ovat valmiit. Kustannusarvio on 1, 7 milj. mk, runkovesijohdon rakentamiseksi Pihti-
11110: josta valtionosuus on 0,9 milj. mk. putaan kirkonkylästä Seläntaukseen.
11111: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11112:
11113: Mauri Pekkarinen
11114: 1989 vp. 265
11115:
11116: Toivomusaloite n:o 235
11117:
11118:
11119:
11120:
11121: Pokka ym.: Ilmanmittausaseman perustamisesta Lappiin
11122:
11123:
11124: Eduskunnalle
11125:
11126: Ilmanmittausaseman perustamisen tärkeys ja tamiseen, ehdotamme kunnioittavasti eduskun-
11127: kiireellisyys oli eduskunnassa vuoden 1989 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11128: tulo- ja menoarviota käsiteltäessä näkyvästi
11129: esillä. Lukuisat lähetystöt, kansalaisjärjestöt
11130: sekä metsä- ja luonnonsuojelualan asiantunti-
11131: jat ovat pitäneet erittäin välttämättömänä, että että hallitus osoittaisi pikaisesti tar-
11132: saastemittausasema voidaan perustaa Lappiin. vittavat määrärahat, jotta ilmanmit-
11133: Kun vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa ei tausasema voidaan perustaa Lappiin
11134: osoitettu määrärahaa mittausaseman perus- kuluvan vuoden aikana.
11135:
11136: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11137:
11138: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
11139: Seppo Pelttari Asko Apukka
11140: Aimo Ajo
11141: 266 1989 vp.
11142:
11143: Toivomusaloite n:o 236
11144:
11145:
11146:
11147:
11148: Puisto ym.: Toimenpiteistä Turunmaan saariston luonnonolo-
11149: suhteiden säilyttämiseksi
11150:
11151:
11152: Eduskunnalle
11153:
11154: Matkailun edistämiskeskuksen tuella Varsi- Saaristo Siistinä ry. on valtakunnallisesti huo-
11155: nais-Suomen matkailua suunnataan enenevässä lehtinut valistustoiminnasta, jonka päämäärä-
11156: määrin Turunmaan saaristoon. Koti- ja ulko- nä on opastaa luonnossa liikkuvia vastuulliseen
11157: maisten matkailijoiden lisääntyminen edistää käyttäytymiseen. Yhdistys on myös kiitettäväs-
11158: saaristokuntien asukkaiden toimeentulomah- ti organisoinut ja hoitanut sekä matkailijoiden
11159: dollisuuksia. että kesäasukkaiden jätehuoltotoiminnan.
11160: Saariston herkkä luonto ja linnusto ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11161: massaturismin jaloissa vaarassa tuhoutua. Saa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11162: riston käyttöä koskevien lakisääteisten ohjei- sen,
11163: den sekä mm. rauhoitettujen luonnonsuojelu-
11164: alueiden käyttöä koskeva valvonta on puutteel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
11165: lista. Viranomaisille on taattava riittävä tieto menpiteisiin saaristoa koskevien lakien
11166: ja voimavarat valvonnan suorittamiseksi. valvonnan tehostamiseksi, jolloin olisi
11167: Saaristotuhojen ennaltaehkäisy perustuu taattava Pidä Saaristo Siistinä ry:n ta-
11168: asennekasvatus- ja tiedotustoimintaan. Pidä loudelliset toimintamahdollisuudet.
11169: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
11170:
11171: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Antero Kekkonen
11172: 1989 vp. 267
11173:
11174: Toivomusaloite n:o 237
11175:
11176:
11177:
11178:
11179: Pystynen ym.: Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen
11180: henkilökunnan lisäämisestä
11181:
11182:
11183: Eduskunnalle
11184:
11185: Pirkanmaalla sijaitsevien Seitsemisen ja Hel- sonkiaikoina olla käytettävissä vähintään kaksi
11186: vetinjärven kansallispuistojen hoito kuuluu maastossa toimivaa opasta. Opastuskeskuksen
11187: metsähallinnon Parkanon hoitoalueelle. Puis- hoito sekä jo nyt selvästi virinnyt kiinnostus
11188: tonhoitotehtävissä sillä on tällä hetkellä vain talvikäyttöön edellyttäisivät ainakin (osittain
11189: yksi puistonhoitaja. Seitsemisen ja Helvetinjär- ympärivuotista palvelua.
11190: ven kansallispuistojen lisäksi Parkanon hoito- Kansallispuistojen hoito- ja palveluhenkilös-
11191: alueeseen kuuluu kaksi muuta kansallispuistoa tön lisääminen ei ole toteutunut hoitoalueen
11192: ja useita luonnonsuojelualueita. Tarpeelliseen suunnitelmien mukaisesti. Niin vuosittain
11193: rakentamiseen on kansallispuistoissa käytetty 25 000-30 OOO:n puistossa vierailevan kävijän
11194: tilapäistä työvoimaa. palveleminen kuin luonnonsuojelullisten ta-
11195: Seitsemisessä on opastustoimintaa ollut ke- voitteiden edistäminenkin edellyttäisivät hoito-
11196: säisin noin kymmenen vuoden ajan. Toiminta ja käyttösuunnitelman mukaisten kohteiden
11197: aloitettiin kuntien taloudellisella tuella ja sitä nopeaa toteuttamista ja lisähenkilöstöä. Pel-
11198: on jatkuvasti voitu kehittää puiston käyttäjiä kästään Seitsemisen ja Helvetinjärven alueiden
11199: paremmin palvelevaksi. Viime vuosina opastus kohtuullisen hoito- ja palvelutason ylläpitämi-
11200: on toteutettu siten, että puiston hoidosta vas- seen tarvittaisiin pysyvästi 4-5 henkilöä ja
11201: taavan metsähallituksen palkkaamien keski- lisäksi kausityöntekijöitä lähinnä opastustar-
11202: määrin kahden oppaan lisäksi ovat alueen koituksiin.
11203: kunnat Ikaalinen, Kuru ja Parkano vastanneet
11204: kahden kesäaikaisen oppaan palkkauksesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11205: Seitsemiseen on valmistunut opastuskeskus, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11206: joka otetaan virallisesti käyttöön ensi kesänä.
11207: Uuden opastuskeskuksen tarkoituksenmukai- että hallitus osoittaisi metsähallinnon
11208: nen ja tehokas käyttö vaatii sekä pysyvää että Parkanon hoitoalueelle riittävät määrä-
11209: kausiluonteisesti opastustoiminnassa tarvitta- rahat Seitsemisen ja Helvetinjärven
11210: vaa lisähenkilöstöä. Opastuskeskuksen toimin- kansallispuistojen hoito- ja opastusteh-
11211: nassa tarvittavan henkilöstön lisäksi tulisi se- täviin polkattavaa henkilöstöä varten.
11212: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11213:
11214: Erkki Pystynen Reijo Lindroos Matti Maijala
11215: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen
11216: Jukka Gustafsson Heikki A. Ollila Kimmo Sasi
11217: 268 1989 vp.
11218:
11219: Toivomusaloite n:o 238
11220:
11221:
11222:
11223:
11224: Rajamäki ym.: Kalastusmatkailua edistävän kalanistutustoimin-
11225: nan tukemisesta
11226:
11227:
11228: Eduskunnalle
11229:
11230: Virkistyskalastus on maassamme todellinen kysyntää kautta vuoden. Monet kalastusmat-
11231: kansalaisharrastus, joka kiehtoo puoltatoista kailua harjoittaneet ja sille siirtymistä mietti-
11232: miljoonaa kansalaista. Tätä joukkoa vetävät neet yrittäjät ovat kuitenkin usein törmänneet
11233: kalavesille sekä saaliin saantiodotukset että kalavedenomistajien ennakkoluuloihin ja lupa-
11234: mahdollisuus kokea luonnonelämyksiä, ren- hinnoitteluun. Näihin tekijöihin on saattanut
11235: toutua perheen tahi ystävien parissa ja ulkoilla kompastua hyvänkin kalaveden äärellä oleva
11236: terveellisesti. Tämä harrastajaryhmä muodos- matkailuyrittäjä.
11237: taa myös huomattavan maaseutumatkailun Nyt kun panostetaan maaseudulle sopiviin
11238: kohderyhmän. Huomattava osa - selvitysten yritystoimintoihin, on aihetta muistaa myös
11239: mukaan noin kolmannes - virkistyskalastajien kalastusmatkailu elinkeinotoimintana. Koko
11240: vuotuisista kalastuspäivistä sijoittuu kotiseu- maamme vesipinta-alaa ei voida muuttaa ka-
11241: dun ulkopuolisille kalavesille. Erityisesti suur- lanistutuskohteeksi, mutta kalavetemme tar-
11242: ten asutuskeskusten ja ruuhka-Suomen virkis- joavat selkeitä mahdollisuuksia erityisiksi pai-
11243: tyskalastajat käyvät loma-aikoinaan ja viikon- nopistealueiksi. Valintaperusteina ei tarvitse ol-
11244: loppuvapainaan kalalla muualla kotimaassa. la vain kalaveden hoitomahdollisuudet, vaan
11245: Liikkuvat virkistyskalastajat ovat jo osa ko- myös alueen virkistyskalastusperinteet, majoi-
11246: timaan matkailua. Heillä on omat haaveensa ja tus- yms. palvelujen olemassaolo jne. Savosta
11247: toiveensa kalastuskokemustensa kartuttamises- tällaisina alueina voi nostaa esiin mm. Tervon
11248: sa. Kalastusmatkailijat ovat vapaakalastajia ja Äyskosken, Leppävirran Konnuskosket, Pun-
11249: heidän saaliskalansa ovat petokaloja - lohi, kaharjun ja Kerimäen Puruveden. Näille ja
11250: taimen, hauki jne. Nämä kalalajit ovat myös vastaaville alueille muuallakin Suomessa tulisi
11251: niitä kalalajeja, joiden kantojen ylläpitoon nyt antaa erityistukea juuri kalastusmatkailun
11252: suomalaisella kalanviljelyllä on parhaat kei- kehittämisedellytysten parantamiseen kalave-
11253: nonsa. sien houkuttelevuutta lisäävien kalanistutusten
11254: Kalastusmatkailun mahdollisuudet on maas- avulla.
11255: samme matkailupolitiikassa jo otettu huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11256: mioon jossain määrin. Erityisesti sillä on mer- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11257: kitystä maaseudun elinkeinotoimintojen kan- muksen,
11258: nalta tarkastellen maatila- ja mökkilomayrittä-
11259: jille sekä luonnollisesti jo toimiville kalastus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11260: matkailuyrittäjille. Kalastusmatkailijat tarvit- kalastusmatkailun kannalta merkittä-
11261: sevat majoitus- ja ravitsemispalveluja. Sopivil- vien alueiden kehittämiseksi tukemalla
11262: la houkuttelevilla kalavesillä niille voi olla kalanistutustoimintaq., .pitkäjänteisesti.
11263:
11264: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11265:
11266: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki
11267: Jouni Backman Timo Roos
11268: Ilkka-Christian Björklund
11269: 1989 rd. 269
11270:
11271: Hemställningsmotion nr 239
11272:
11273:
11274:
11275:
11276: Rehn m.fl.: Om fortsatt verksamhet för lngå länsmansdistrikt
11277:
11278:
11279: Tili Riksdagen
11280:
11281: Inrikesministeriet har antagit en allmän linje andra funktioner, t.ex. bilregistreringen kom-
11282: för inbesparingar av länsmansdistriktens kost- mer att centraliseras, finns det fullgoda motiv
11283: nader som innebär att smådistrikt indras och att bibehålla lngå länsmansdistrikt. Det finns
11284: slås samman med större granndistrikt. Allmänt allt skäl att presentera synnerligen vägande
11285: taget är det givetvis tacknämligt att minska på ekonomiska och andra motiveringar för en
11286: de offentliga kostnaderna, men det är också indragning innan ett beslut om detta fattas.
11287: skäl att noggrant väga kostnadsinbesparingar- Det är säkert också motiverat att undersöka
11288: na mot den försämrade service och trygg- andra möjligheter för rationalisering, t.ex. ett
11289: hetskänsla som åsamkas kommuninvånarna då sammanförande av Sjundeå kommuns läns-
11290: länsmanskontoret försvinner. mansärenden med lngå. 1 dag är Sjundeå
11291: Bland de indragningshotade länsmansdistrik- ihopkopplat med Kyrkslätt länsmansdistrikt,
11292: ten nämns lngå länsmansdistrikt, som anses som är överhopat med arbete också utan Sjun-
11293: vara alltför litet för att ha existensberättigan- deå. Sjundeåborna kunde säkert t.o.m. kunna
11294: de. Planerna går ut på att sammanföra det räkna med en bättre service vid ett sådant
11295: med Karis, med vilket distrikt man redan nu arrangemang.
11296: har samarbete i polisärenden. Samtidigt utlo-
11297: vas någon kanslidag i veckan för Ingå, detta Med hänvisning tili det ovan anförda före-
11298: enligt planerna. lngå är en kommun med slås att riksdagen måtte hemställa
11299: synnerligen stor sommarbosättning, som tili en
11300: del ger länsmanskansliet tiliäggsarbete. Perso- att regeringen avstår från planerna
11301: nalen på kansliet uppger att kundbesöken un- att indra lngå länsmansdistrikt, och
11302: der normala förhållanden varierar mellan 30 undersöker möjligheterna att samman-
11303: och 60 dagligen, och också om en del av jöra Sjundeå med lngå länsmansdi-
11304: kansliets ärenden kommer att rationaliseras tili strikt.
11305:
11306: Helsingfors den 9 februari 1989
11307:
11308: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Henrik Lax
11309: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
11310: Marjatta Väänänen Markku Pohjola Matti Saarinen
11311: 270 1989 vp.
11312:
11313: Toivomusaloite n:o 239 Suomennos
11314:
11315:
11316:
11317:
11318: Rehn ym.: Inkoon nimismiespiirin toiminnan jatkamisesta
11319:
11320:
11321: Eduskunnalle
11322:
11323: Sisäasiainministeriö on omaksunut nimis- 30-60 päivässä. Vaikka osa toimiston asioista
11324: miespiirien kustannusten säästämiseksi linjan, rationalisoidaankin toisiin toimintoihin, esim.
11325: jonka mukaan pieniä piirejä lakkautetaan ja autojen rekisteröinti keskitetään, Inkoon ni-
11326: yhdistetään suurempiin naapuripiireihin. Ylei- mismiespiirin säilyttämiselle on hyviä perus-
11327: sesti ottaen julkisten kulujen pienentäminen on teita. On syytä tuoda esiin hyvin painavia
11328: tietenkin kiitettävää. Kustannussäästöjä on taloudellisia ja muita perusteita lakkauttami-
11329: kuitenkin syytä harkita tarkoin, kun otetaan selle, ennen kuin tällainen päätös tehdään.
11330: huomioon nimismiehen toimiston poistumisen On varmasti myös perusteltua tutkia muita
11331: myötä kunnan asukkaille aiheutuva palvelujen rationalisointimahdollisuuksia kuten esim.
11332: ja turvallisuudentunteen heikkeneminen. Siuntion kunnan nimismiesasioiden yhdistä-
11333: Lakkautusuhan alaisten mmtsmiespnnen mistä Inkoon asioihin. Nykyään Siuntio on
11334: joukossa on Inkoon nimismiespiiri, jota pide- liitetty Kirkkonummen nimismiespiiriin, jolla
11335: tään aivan liian pienenä, jotta sillä olisi oikeus on liiaksi työtä ilman Siuntiotakin. Siuntiolai-
11336: olemassaoloon. Suunnitelmien mukaan se yh- set voisivat varmaankin jopa odottaa palvelu-
11337: distettäisiin Karjaan piiriin, jonka kanssa In- jen parantuvan tällaisen järjestelyn avulla.
11338: koolla on jo yhteistoimintaa poliisiasioissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11339: Samanaikaisesti Inkoolle luvataan joitakin toi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11340: mistopäiviä. Näin siis suunnitelmissa. Inkoon
11341: kunnassa on erittäin suuri kesäasutus, joka että hallitus luopuisi Inkoon mmzs-
11342: antaa osittain lisätyötä nimismiehen toimistol- miespurm lakkauttamissuunnitelmista
11343: le. Toimiston henkilökunta ilmoittaa asia- ja tutkisi mahdollisuuksia Siuntion liit-
11344: kaskäyntejä olevan normaaleissa olosuhteissa tämiseksi Inkoon nimismiespiiriin.
11345:
11346: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11347:
11348: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Henrik Lax
11349: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
11350: Marjatta Väänänen Markku Pohjola Matti Saarinen
11351: 1989 vp. 271
11352:
11353: Toivomusaloite n:o 240
11354:
11355:
11356:
11357:
11358: Renko ym.: Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusrajan alentami-
11359: sesta
11360:
11361:
11362: Eduskunnalle
11363:
11364: Eduskunnassa on tehty vuoden 1988 aikana kiireesti pyrittävä kaikkiin niihin toimenpitei-
11365: useita kirjallisia kysymyksiä (mm. n:o 79 ja siin, joilla vähennetään Pohjois-Suomen met-
11366: 271/1988 vp.), jotka koskevat raskaan poltto- sien stressitilaa ja vähennetään ilman saastei-
11367: öljyn rikkipitoisuuden alentamista koko maas- den määriä muutoinkin.
11368: sa. Saadut vastaukset eivät ole tyydyttäneet Valtioneuvoston päätöstä n:o 890/87 tulisi-
11369: edustajia. Lisäksi vastaukset perustuvat osit- kin muuttaa siten, että koko maassa sallittai-
11370: tain vanhoihin tutkimustuloksiin ja olettamuk- siin korkeintaan 0,8 painoprosenttia rikkiä si-
11371: siin. sältävän raskaan polttoöljyn käyttö.
11372: Pohjois-Suomen metsien stressitilaa ja saas-
11373: teherkkyyttä lisäävät oleellisesti Kuolan saaste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11374: päästöt, jotka meillä on tarkasti tiedossa myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11375: Neuvostoliiton ilmoituksien mukaan. Kylmä muksen,
11376: talvi ja lyhyt kasvukausi yhdessä karun maape-
11377: rän kanssa vaikeuttavat stressimetsien selviyty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11378: mistä. Metsät ovat kuitenkin maamme hyvin- raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusrajan
11379: voinnin tae tulevaisuudessakin. Näin ollen olisi alentomiseksi koko maassa.
11380:
11381: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11382:
11383: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila
11384: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta Pekka Haavisto
11385: Jouni Backman Sauli Hautala Oiva Savela
11386: 272 1989 rd.
11387:
11388: Hemställningsmotion nr 241
11389:
11390:
11391:
11392:
11393: Renlund m.fl.: Om främjande av avfallshanteringen i kommu-
11394: nerna
11395:
11396:
11397: Till Riksdagen
11398:
11399: Avfallshantering blir en allt viktigare del av den bakgrunden och med tanke på hur viktig
11400: hushållens miljömedvetenhet. 1 de flesta kom- avfallshanteringen är vore det skäl från stats-
11401: muner är man tvungna att vidta radikala åtgär- maktens sida att också uppmärksamma de
11402: der för att kunna åtgärda avfallshanteringen. ekonomiska aspekterna. Därför vore det skäl
11403: Ofta betyder det att ett flertal kommuner slår att låta utreda och komma med förslag om hur
11404: sig samman för att effektivare kunna sköta statsmakten bättre skulle kunna befrämja av-
11405: avfallshanteringen. Samtidigt är man tvungen fallshanteringen och återvinningen av avfall i
11406: att stänga en hel del avstjälpningsplatser, då våra kommuner.
11407: avfallshanteringen är otillfredsställande eller
11408: rent av obefintlig. Med hänvisning till det ovan anförda före-
11409: Avfallshanteringen och avstjälpningsplatser- slår vi undertecknade högaktningsfullt att riks-
11410: dagen måtte hemställa
11411: nas planering är båda alltså områden, som just
11412: nu är i ett kraftigt utvecklingsskede. Kommu-
11413: nerna har blivit allt mer miljömedvetna och att regeringen väsentligt ökar an-
11414: har också en viss beredskap att satsa på ifråga- slagen för avfal/shanteringen samt
11415: varande områden. Men då kommunerna tillika kommer med förs/ag om hur man bätt-
11416: brottas med stora ekonomiska bekymmer finns re skulle kunna befrämja avfallshante-
11417: det risk att själva projekten stannar i plane- ringen och återvinningen av avfall i
11418: ringsstadiet. Det blir helt enkelt för dyrt. Mot våra kommuner.
11419: Helsingfors den 8 februari 1989
11420:
11421: Boris Renlund Håkan Malm
11422: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
11423: Elisabeth Rehn
11424: 1989 vp. 273
11425:
11426: Toivomusaloite n:o 241 Suomennos
11427:
11428:
11429:
11430:
11431: Renlund ym.: Kuntien jätehuollon edistämisestä
11432:
11433:
11434: Eduskunnalle
11435:
11436: Jätehuolto muodostuu yhä tärkeämmäksi pysähtyvät suunnitteluvaiheeseen. Niistä tulee
11437: osaksi talouksien ympäristötietoisuutta. yksinkertaisesti liian kalliita. Tätä taustaa vas-
11438: Useimmissa kunnissa on jouduttu tarttumaan ten ja jätehuollon tärkeyden huomioon ottaen
11439: radikaaleihin toimenpiteisiin jätehuollon jär- valtiovallan olisi myös syytä kiinnittää huo-
11440: jestämiseksi. Usein monet kunnat ryhtyvät yh- miota taloudellisiin tekijöihin. Tämän vuoksi
11441: teistyöhön jätehuollon tehostamiseksi. Saman- olisi tehtävä selvityksiä ja ehdotuksia siitä,
11442: aikaisesti joudutaan sulkemaan joukko kaato- miten valtiovalta voisi paremmin edistää kun-
11443: paikkoja, joiden jätehuolto on epätyydyttävä tiemme jätehuoltoa ja jätteiden hyödyntämis-
11444: tai suorastaan olematon. tä.
11445: Jätehuolto ja kaatopaikkojen suunnittelu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11446: ovat siis molemmat alueita, jotka ovat voimak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11447: kaassa kehitysvaiheessa juuri tällä hetkellä. muksen,
11448: Kunnista on tullut yhä ympäristötietoisempia,
11449: ja niillä on myös tietty valmius panostaa kysei- että hallitus lisäisi tuntuvasti jäte-
11450: siin alueisiin. Kuntien joutuessa kuitenkin pai- huollon määrärahoja sekä tekisi ehdo-
11451: nimaan suurien taloudellisten vaikeuksien tukset kuntien jätehuollon ja jätteiden
11452: kanssa on olemassa vaara, että itse hankkeet hyödyntämisen edistämisestä.
11453:
11454: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
11455:
11456: Boris Renlund Håkan Malm
11457: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
11458: Elisabeth Rehn
11459: 274 1989 vp.
11460:
11461: Toivomusaloite n:o 242
11462:
11463:
11464:
11465:
11466: Riihijärvi ym.: Vaelluskalakantojen elvyttämisen tehostamisesta
11467:
11468:
11469: Eduskunnalle
11470:
11471: Suomen arvokalakannat sekä mereen laske- käytöstä poistuneita jokivesiä on maassamme
11472: vissa joissa että sisämaassa ovat romahtaneet yli 40 000 kilometriä. Kunnostamattomina nii-
11473: vain pieneen osaan entisestään viimeisten 30 den yksityis- ja kansantaloudellinen tuotto on
11474: vuoden aikana. Vaelluskaloista lohi ja meritai- mitätön.
11475: men voidaan jo luokitella uhanalaisiksi, sillä Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
11476: niiden luontainen lisääntyminen on jokien pa- ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin
11477: toamisen, uittoväylien perkaamisen ja saastu- halukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden
11478: misen takia supistunut lähes olemattomiin. suuntaamista luonnontaloutta palveleviin koh-
11479: Suomen alun perin 18 lohijoesta onkin jäljellä teisiin on edellytetty myös usean valtionbudje-
11480: enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta viisi. Näistä- tin laadinnan yhteydessä.
11481: kin useita uhkaavat erilaiset hankkeet. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvi-
11482: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voi- oon on varattu 2,8 miljoonan markan määrä-
11483: da yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heik- raha kalataloudellisille rakentamis- ja kunnos-
11484: kenee nopeasti ja kalat "laitostuvat". tushankkeille momentilla 30.37. 77.
11485: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelas- Momentin määräraha on kuitenkin täysin
11486: taa jäljellä olevat arvokalakannat sukupuut- riittämätön. Määrärahojen nostamista 5 mil-
11487: toon kuolemiselta on jokien ja vesistöjen kun- joonaan markkaan on esitetty mm. Vesiraken-
11488: nostus kalataloutta varten. Kunnostustyöt ovat tamistöiden tarvetoimikunnan mietinnössä
11489: saatavaan hyötyyn nähden erittäin halpoja, ja (1982:56). Myös tarvittavat suunnitelmat ja
11490: tehtyjen tutkimusten mukaan niistä koituva kohteiden kartoitus on esitetty Vaelluskalakan-
11491: tuotto ylittää yleensä selvästi kustannukset. tojen elvyttämistyöryhmän mietinnössä
11492: Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla jokialueilla (1985:7).
11493: on todettu lisäksi olevan erittäin suurta mat- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
11494: kailullista merkitystä; matkailu tuo tuloja ni- kunnan ympäristö- ja luontoryhmässä.
11495: menomaan köyhiin kehitysaluekuntiin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11496: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11497: heissaan erittäin työllistävää toimintaa, joka sen,
11498: sijoittuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyys-
11499: alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta- että hallitus ryhtyisi kalataloudellisiin
11500: minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, rakentamis- ja kunnostushankkeisiin,
11501: sillä pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uitto- joilla elvytettäisiin vael/uskalakantoja.
11502: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11503:
11504: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
11505: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
11506: 1989 vp. 275
11507:
11508: Toivomusaloite n:o 243
11509:
11510:
11511:
11512:
11513: Rinne: Soidensuojelun tehostamisesta
11514:
11515:
11516: Eduskunnalle
11517:
11518: Valtakunnallisten suojeluohjelmien toteutu- mittasuhteella aluetta kohden kuin sademetsien
11519: misnopeus on hidas. Nykyisillä vähäisillä hen- hakkaamisen.
11520: kilöresursseilla ja ostoihin käytettävissä olevilla
11521: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11522: määrärahoilla valtakunnallisen soidensuojelun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11523: perusohjelman toteuttaminen vie vielä kymme- sen,
11524: niä vuosia.
11525: Maassa on toteutettu runsaasti kannattamat-
11526: tomia ojituksia. Soiden kuivaamisen on todet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11527: tu aiheuttavan ns. kasvihuoneilmiötä samalla soidensuojelun tehostamiseksi.
11528:
11529: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
11530:
11531: Heikki Rinne
11532: 276 1989 vp.
11533:
11534: Toivomusaloite n:o 244
11535:
11536:
11537:
11538:
11539: Rinne: Ympäristönsuojeluneuvonnan tehostamisesta kunnissa
11540:
11541:
11542: Eduskunnalle
11543:
11544: Valtiovallan kunnalliseen ympäristönsuoje- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11545: luun kohdistamat voimavarat ovat jääneet vä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11546: häisiksi. Ennalta ehkäisevä neuvontatyö on sen,
11547: taloudellisesti kannattavinta suojelutyötä. Neu-
11548: vova, tutkiva ja ennakkoon laaja-alaisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11549: suuntautuva ympäristönsuojelutyö perustasolla kunnallisen ympäristötyön voimavaro-
11550: antaa parhaan tuloksen. jen turvaamiseksi valtion toimenpitein.
11551:
11552: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
11553:
11554: Heikki Rinne
11555: 1989 vp. 277
11556:
11557: Toivomusaloite n:o 245
11558:
11559:
11560:
11561:
11562: T. Roos ym.: Ympäristövaikutusten selvittämisestä hallituksen
11563: esityksissä
11564:
11565:
11566: Eduskunnalle
11567:
11568: Ympäristömme on monella eri tavalla ja dolliset vahingot. Näin myös jo lakia säädettä-
11569: monelta eri taholta uhattuna. Uusilla lakiesi- essä tiedettäisiin varautua sen ympäristöllisiin
11570: tyksillä säädettävä yhteiskuntamme kehittämi- vaikutuksiin.
11571: nen ei sinänsä välttämättä ole uhka ympäristöl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11572: lemme. Eräissä tapauksissa säädellään kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11573: kin lakeja, joilla on kieltämättä joko heti tai muksen,
11574: ajan mittaan myös ympäristöllisiä vaikutuksia.
11575: Niistä mainitsemisen ja niistä johtuvan määrä- että hallituksen lakiesityksiin lisättäi-
11576: rahan tarpeen tulisi näkyä myös jo lakiesityk- siin maininta niiden ympäristöllisistä
11577: sessä. Näin voitaisiin jo ennakolta torjua mah- vaikutuksista.
11578:
11579: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11580:
11581: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin
11582: Raimo Vuoristo Mats Nyby Kerttu Törnqvist
11583: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
11584: Markku Pohjola Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen
11585: Mikko Elo
11586:
11587:
11588:
11589:
11590: 20 290280X
11591: 278 1989 vp.
11592:
11593: Toivomusaloite n:o 246
11594:
11595:
11596:
11597:
11598: Rusanen: Poliisi- ja oikeustoimen tarvitsemien toimitilojen jär-
11599: jestämisestä Mikkelissä
11600:
11601:
11602: Eduskunnalle
11603:
11604: Raastuvanoikeuden ja maistraatin lisäksi si- Kaupungin toimesta käytyjen neuvottelujen
11605: jaitsevat Mikkelin ns. "Graniittitalossa" taide- pohjalta on alustavasti selvitelty eri toteutta-
11606: museo ja kulttuuritoimisto. Kulttuuri- ja mu- misvaihtoehtoja ja parhaat mahdollisuudet ti-
11607: seotoimen jatkuvan laajenemisen myötä on lapäiseen oikeus- ja poliisitoimen uudelleen
11608: Mikkelin kaupunki joutunut tällä vuosikym- sijoittamiseen näyttäisivät tarjoutuvan Mikke-
11609: menellä siirtämään talosta pois muita toiminto- lin tulevan liikenneaseman yhteydessä. Toimis-
11610: jaan. totilaa voidaan tehdä liikenneasematilojen ylä-
11611: Taidemuseon osalta tilantarve lisääntyy edel- puolelle 3-4 kerrosta, yhteensä 2 000-
11612: leen. Mikkelin taidemuseo toimii aluetaidemu- 3 500 k-m2 • Vaihtoehtoisesti osa alapuolisista
11613: tiloista voidaan käyttää kalusto-, huolto-, va-
11614: seona, jonka tehtävänä on jakaa kuvataidepal-
11615: rasto- tai erikoistiloiksi. Suunnitteluvaiheessa
11616: veluja koko Etelä-Savon alueelle. Taidemuseon
11617: pakkaus- ja purkutilat ovat riittämättömät, voidaan käyttäjien toivomukset ottaa huo-
11618: mioon. Kaupunki tulee käytettävissään olevin
11619: samoin teosten huolto- ja korjaustilat. Pysty-
11620: keinoin yhteistyössä valtion kanssa edistämään
11621: äkseen kehittymään läänin keskeisenä näyttely-
11622: poliisi- ja oikeustalon toimitilakysymysten rat-
11623: tilana ja ainoana taidekasvatusta edistävänä
11624: kaisemista.
11625: laitoksena taidemuseolle on edellä mainittujen
11626: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11627: tilantarpeiden lisäksi välttämätöntä saada lisää
11628: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11629: varasto-, verstas- ja tutkimustiloja.
11630: sen,
11631: Poliisi- ja oikeustoimen tilakysymykset ja
11632: niiden ratkaiseminen Mikkelissä ovat nousseet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11633: esille maanvaihto- ja kaavoitusneuvotteluissa Mikkelin poliisi- ja oikeustoimen tila-
11634: Mikkelin kaupungin ja valtion välillä. kysymysten ratkaisemiseksi.
11635:
11636: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
11637:
11638: Pirjo Rusanen
11639: 1989 vp. 279
11640:
11641: Toivomusaloite n:o 247
11642:
11643:
11644:
11645:
11646: Röntynen ym.: Vesantojärven pohjoispään lahden ruoppaami-
11647: sesta
11648:
11649:
11650: Eduskunnalle
11651:
11652: Vesantojärven kirkonkylän puoleinen pää on muut työt vierasvenesatamaa lukuun ottamatta
11653: vuosien mittaan rehevöitynyt ja madaltunut Vesannon kunta. Toivomme, että vesi- ja ym-
11654: erittäin pahasti. Tilanne on entisestäänkin pa- päristöhallitus esittäisi valtion tulo- ja menoar-
11655: hentunut syksyllä 1982 suoritetun Vesantojoen vioon riittävän suuruista määrärahaa,
11656: ruoppaustyön jälkeen. Tästä on aiheutunut 300 000-500 000 mk, Kuopion vesi- ja ympä-
11657: haittaa varsinkin veneilylle sekä alueella sijait- ristöpiirin käytettäväksi ko. ruoppaushankkeen
11658: sevan kirkonkylän uimarannan käytölle. rahoittamiseen. Koko hankkeen kustannusar-
11659: Kunta on vuonna 1987 teettänyt suunnitel- vio on noin 1 000 000 markkaa.
11660: man ko. lahden kunnostamisesta, joka käsittää Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan
11661: ruoppauksen piirustusten mukaisessa laajuu- hankkeeseen päätöksellään 22.1.1989.
11662: dessa ja uimalan, pienvenesataman ja aallon-
11663: murtajan rakentamisen sekä ranta-alueen siisti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11664: misen. Alueelle on myös suunnitteilla vierasve- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11665: nesatama, jonka rakentaminen sisältyy TVL:n muksen,
11666: Kuopion piirin toimenpideohjelmaan ja on
11667: ajoitettu vuodelle 1991. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11668: Suunnitelman mukaisesti ruoppaustyön to- Vesantojärven pohjoispään alueen kun-
11669: teuttaisi Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri ja nostustöiden suorittamiseksi.
11670: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11671:
11672: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Lauha Männistö
11673: Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Tykkyläinen
11674: 280 1989 vp.
11675:
11676: Toivomusaloite n:o 248
11677:
11678:
11679:
11680:
11681: Saapunki: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen perus-
11682: korjauksesta Taivalkoskella
11683:
11684:
11685: Eduskunnalle
11686:
11687: Taivalkosken kunnassa sijaitseva valtion siten myös koko Pohjois-Suomen järvien kala-
11688: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos Ohta- kannat voitaisiin turvata.
11689: oja on koko Pohjois-Suomen kalavesien hoi-
11690: don kannalta erittäin merkittävä ja tarpeellinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11691: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11692: kalakantojen turvaaja.
11693: sen,
11694: Kyseinen laitos on rakennettu 1960-luvulla,
11695: mistä syystä niin sanotut vanhat maa-altaat
11696: ovat käyneet vanhanaikaisiksi. Lisäksi epäil- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11697: lään kyseisten altaiden aiheuttavan kaiakan- piteisiin Taivalkosken kunnassa sijaitse-
11698: noille sairauksia. van Pohjois-Suomen keskuskalanvi/je-
11699: Edellä mainitusta syystä tulisi Ohtaojan ka- lylaitoksen (Ohtaoja) saneeraamiseksi
11700: lanviljelylaitoksen vanhat maa-altaat pikaisesti nykyajan vaatimuksia vastaavalle tasol-
11701: uudistaa, jotta kyseisen laitoksen toiminta ja le.
11702: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
11703:
11704: Pauli Saapunki
11705: 1989 vp. 281
11706:
11707: Toivomusaloite n:o 249
11708:
11709:
11710:
11711:
11712: Saari ym.: Pienten kuntien rahoitusongelmien ottamisesta huo-
11713: mioon valtionosuuksia jaettaessa
11714:
11715:
11716: Eduskunnalle
11717:
11718: Kuntien yleisellä valtionosuuslailla koottiin määräytyvällä kertoimella tasoitetaan valtion-
11719: yhteen eräitä pieniä valtionosuuksia ja samassa osuuden keskimääräistä markkamäärää aina-
11720: yhteydessä säädettiin yleisistä rahoitusavustuk- kin 4 000 asukkaan pienkuntarajaan saakka.
11721: sista lailla. Yleinen valtionosuus määräytyy Kerroin voisi olla esim. alle 1 000 asukkaan
11722: asukasluvun perusteella ja kantokykyluokka- kunnissa 1,8, alle 2 000 asukkaan kunnissa 1,6,
11723: kertoimen mukaan sekä kieli- ja asukasluku- alle 3 000 asukkaan kunnissa 1,4 ja alle 4 000
11724: muutostekijöillä tarvittaessa korjaten. Asukas- asukkaan kunnissa 1,2 tai tasauslukuna voisi
11725: luvultaan pienissä kunnissa tehtävistä, jotka olla 1 000-4 000 asukkaan kunnissa mahdolli-
11726: em. lailla koottiin yhteen asukasperusteiseen simman tasaisesti kasvava prosenttitarkistus,
11727: valtionosuuteen, syntyy samat kustannukset esim. 5-80 prosenttia.
11728: kuin asukasluvultaan suuremmissakin kunnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11729: sa. Kustannukset asukasta kohti ovat erityisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11730: pienkunnissa suhteellisesti suuremmat, mikä muksen,
11731: tulisi näkyä myös valtionosuuden määräyty-
11732: misperusteissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11733: Pienten kuntien rahoitusongelmien riittäväk- kuntien yleisten valtionosuus- ja rahoi-
11734: si huomioimiseksi tulisi kuntien yleisen valtion- tusavustusten muuttamiseksi pienten
11735: osuus- ja rahoitusavustuslain (1273/88) 2 §:ään kuntien korkeammat yksikkökustan-
11736: lisätä momentti, jossa asukasluvun mukaan nukset paremmin huomioon ottavaksi.
11737: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11738:
11739: Aapo Saari Juho Sillanpää
11740: 282 1989 vp.
11741:
11742: Toivomusaloite n:o 250
11743:
11744:
11745:
11746:
11747: Siuruainen ym.: Määrärahasta Pudasjärven Sotkajärven kunnos-
11748: tamiseen
11749:
11750:
11751: Eduskunnalle
11752:
11753: Iijoen vesistöön kuuluvan Sotkajärven rehe- alueena. Järven kunnostaminen lisäisi paikalli-
11754: vöityminen ja umpeenkasvu on lähivuosien sen väestön elinmahdollisuuksia.
11755: asia, mikäli ei viipymättä voida toteuttaa jär- Edelliseen viitaten ehdotamme eduskunnan
11756: ven kunnostusta. Sotkajärven kunnostussuun- hyväksyttäväksi toivomuksen,
11757: nitelma pohjapataineen on meneillään Oulun
11758: vesipiirissä. Suunnitelman hyväksyvät veden- että hallitus viipymättä sisäl/yttäisi
11759: omistajat, ympäristön asukkaat ja luonnon- Sotkajärven kunnostuksen Oulun vesi-
11760: suojelutahot. Järvi on tärkeä paikallisen väes- piirin työkohteisiin ja osoittaisi hank-
11761: tön kalastukselle sekä matkailu- että virkistys- keen toteuttamiseen varat valtion vuo-
11762: den 1990 tulo- ja menoarviossa.
11763: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11764:
11765: Eino Siuruainen Tellervo Renko
11766: 1989 vp. 283
11767:
11768: Toivomusaloite n:o 251
11769:
11770:
11771:
11772:
11773: Siuruainen ym.: Ympäristöinstituutin kehittämisestä Iissä
11774:
11775:
11776: Eduskunnalle
11777:
11778: Iin kunnassa toimii Ympäristöinstituutti, jo- resursseilla voidaan instituutin toiminta vakiin-
11779: ka on saanut toimintamäärärahansa lääninra- nuttaa ja toiminnan kapasiteetti moninkertais-
11780: hasta ja suoritettavien tutkimusprojektien taa nykyisestään.
11781: kautta. Instituutin tehtävänä on ympäristön Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11782: tilaan liittyvän tutkimuksen, opetuksen ja tie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11783: dottamisen toteuttaminen. Instituutti on toimi-
11784: nut hyvin huolimatta rahoitusvaikeuksista ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti kehit-
11785: työvoiman tilapäisyydestä. tämään Iin Ympäristöinstituutin toi-
11786: Instituutin toiminta edellyttää pysyvänä työ- mintaa osoittamalla tarpeelliset määrä-
11787: voimana kolmea henkilöä: erikoistutkijaa, rahat valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
11788: suunnittelijaa ja kanslistia. Näillä pysyvillä noarviossa.
11789:
11790: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11791:
11792: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tellervo Renko
11793: 284 1989 vp.
11794:
11795: Toivomusaloite n:o 252
11796:
11797:
11798:
11799:
11800: Siuruainen ym.: Määrärahasta tuen lisäämiseksi taloudellisissa
11801: vaikeuksissa oleville kunnille
11802:
11803:
11804: Eduskunnalle
11805:
11806: Yli sata kuntaa on joutunut korottamaan esitettyyn perustuen ehdotamme eduskunnan
11807: veroäyriään vuodelle 1989. Se on merkki talou- hyväksyttäväksi toivomuksen,
11808: den tiukentumisesta, mikä johtuu monista sa-
11809: manaikaisista tekijöistä. Veroäyrikertymä on
11810: jäänyt menoihin nähden pieneksi, verouudistus että hallitus ottaisi valtion vuoden
11811: heikentää kuntien asemaa ja valtion- 1990 tulo-ja menoarvioesitykseen riittä-
11812: osuusuudistus laskee tuloja valtiolta. Tämän vän harkinnanvaraisen valtionavun
11813: johdosta valtion on varauduttava riittäviin har- kompensoimaan kunnallistalouksien
11814: kinnanvaraisiin valtionapuihin, jotta normien uudistuksissa kokemat menetykset ja
11815: mukaiset palvelut ja elinkeinopoliittinen kehit- turvaamaan kohtuullisten palvelujen
11816: tämistyö kunnissa voitaisiin toteuttaa. Edellä säilyttämisen kuntalaisille.
11817: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11818:
11819: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen
11820: Kalle Röntynen Tellervo Renko
11821: 1989 vp. 285
11822:
11823: Toivomusaloite n:o 253
11824:
11825:
11826:
11827:
11828: Soininvaara: Nauhakaupungin muodostamisesta Helsingin ja
11829: Tampereen välisen radan varteen
11830:
11831:
11832: Eduskunnalle
11833:
11834: Helsingin ja Tampereen välille on keskitty- liikenteellisiä ja luonnonsuojelullisia arvoja,
11835: mässä huomattavasti asutusta ja työpaikkoja. että toimiin asiassa tulisi ryhtyä pikaisesti.
11836: Se loisi edellytykset toimivan nauhakaupungin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11837: syntymiselle, jos vain tuo asutus keskittyisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11838: taajamiksi pääradan varteen. Näin ei tapahdu, sen,
11839: koska toisaalta VR ei ole järjestänyt välille
11840: tiivistä paikallisliikennettä ja koska toisaalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11841: kunnat eivät riittävästi ohjaa rakentamista ra- yhteistyössä kuntien ja VR:n kanssa
11842: dan varteen. Asutuksen keskittäminen nauhak- rataan perustuvan nauhakaupungin
11843: si pääradan varteen sisältää niin merkittäviä muodostamiseksi Helsingin ja Tampe-
11844: reen välille.
11845:
11846: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
11847:
11848: Osmo Soininvaara
11849: 286 1989 vp.
11850:
11851: Toivomusaloite n:o 254
11852:
11853:
11854:
11855:
11856: Soininvaara: Taloudellisten ohjauskeinojen käyttämistä ympäris-
11857: töpolitiikan välineenä koskevan valtioneuvoston tiedonannon
11858: antamisesta
11859:
11860:
11861: Eduskunnalle
11862:
11863: Rahamarkkinoiden vapautumisen ansiosta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11864: markkinatalouden lainalaisuudet säätelevät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11865: yhä tarkemmin talouden kehitystä. Sen muka- sen,
11866: na korostuvat myös markkinamekanismin
11867: puutteellisuudet. Yksi markkinamekanismin että hallitus antaisi eduskunnalle tie-
11868: puutteita on ympäristönäkökohtien huomiotta donannon taloudellisten ohjauskeino-
11869: jääminen hinnanmuodostuksessa. Tehokkainta jen käytöstä ympäristöpolitiikan väli-
11870: ympäristöpolitiikkaa ovatkin toimet, jotka neenä.
11871: tuovat ympäristölle aiheutetut haitat ja hyödyt
11872: mukaan tuotteiden hintoihin.
11873:
11874: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
11875:
11876: Osmo Soininvaara
11877: 1989 vp. 287
11878:
11879: Toivomusaloite n:o 255
11880:
11881:
11882:
11883:
11884: Tennilä: Arktisen ympäristökonferenssin pitämisestä Rovanie-
11885: mellä
11886:
11887:
11888: Eduskunnalle
11889:
11890: Suomi on tehnyt esityksen arktisen alueen jaitsee napapiirillä. Valtion tuella kaupunkiin
11891: luontoa ja ympäristönsuojelua käsittelevän on lisäksi tulossa Arktinen keskus, josta siitä-
11892: kansainvälisen konferenssin järjestämisestä kin pitäisi tehdä kansainvälisen yhteistyön kes-
11893: Suomessa. On oletettavaa, että esitys arktisia kus.
11894: alueita käsittelevästä konferenssista saa myön-
11895: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
11896: teisen vastaanoton. Esittihän muun muassa
11897: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11898: NKP:n pääsihteeri Mihail Gorbatshov Mur-
11899: manskissa jo syksyllä 1987 tällaisen konferens-
11900: sin pitämistä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11901: Sopiva paikka Suomessa tällaisen pohjoisia Suomen esittämän arktisen ympäristö-
11902: alueita käsittelevän, useiden eri valtioiden kon- konferenssin pitämiseksi napapiirin
11903: ferenssin pitämiseksi on Rovaniemi, joka si- kaupungissa Rovaniemellä.
11904:
11905: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
11906:
11907: Esko-Juhani Tennilä
11908: 288 1989 vp.
11909:
11910: Toivomusaloite u:o 256
11911:
11912:
11913:
11914:
11915: Vistbacka ym.: Määrärahasta poliisiajoneuvojen hankintaan
11916:
11917:
11918: Eduskunnalle
11919:
11920: Poliisihenkilöstöitä on varsinkin viime vuosi- käyntiä, rikostutkiota on pitkittynyt ja liiken-
11921: na vaadittu tehokasta työajan käytön suunnit- nevalvonta on vähentynyt.
11922: telua ja sen mukaisesti myös työajan tehokasta Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon otetut
11923: käyttöä. Tätä ei ole käytännössä voitu toteut- varat eivät riitä juurikaan autokaluston täy-
11924: taa, koska työnantajana valtio ei ole antanut dennyshankintoihin.
11925: varsinkaan suurimpien poliisilaitosten rikostut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11926: kijoiden eikä pienten ja keskisuurten nimis- nioittaen,
11927: miespiirien poliisimiesten käyttöön riittävää
11928: määrää ajoneuvokalustoa, varsinkaan autoka- että hallitus ottaisi valtion vuoden
11929: lustoa. Tämä on aiheuttanut sekä kansalaisissa 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
11930: että poliisihenkilöstössä tyytymättömyyttä, tävät määrärahat poliisin autokaluston
11931: koska poliisin toimintavalmius on heikentynyt täydennyshankintoja varten, jotta voi-
11932: entisestään. Poliisihenkilöstö ei ole voinut to- taisiin turvata paremmin poliisihenki-
11933: teuttaa tehokkaasti suunnitelmiaan työajan löstön tehokas ja suunnitelmallinen
11934: suhteen, jolloin on syntynyt aivan liikaa tyhjä- ajankäyttö.
11935:
11936: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
11937:
11938: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
11939: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
11940: 1989 vp. 289
11941:
11942: Toivomusaloite n:o 257
11943:
11944:
11945:
11946:
11947: Vuoristo ym.: Maakunta-asiamiehen saamisesta Satakuntaan
11948:
11949:
11950: Eduskunnalle
11951:
11952: Satakunta on maakuntana jäänyt jälkeen taan juuri tätä tarkoitusta varten. Maakunta-
11953: muista maakunnista avustusten ja ehkä yleisen asiamies olisi siis maakuntaa varten. Hän voisi
11954: kehityksen muodossa. Tämä tietysti johtuu olla esimerkiksi pari päivää viikossa maakunta-
11955: monista tekijöistä, joita ei tässä kannattane liiton ja seutukaavaliiton projekteissa mukana,
11956: luetella. Vieläkään kehitystä ei ole erilaisista yhden päivän kiertelisi maakuntaa sekä olisi
11957: yrityksistä huolimatta pystytty saamaan nou- pari päivää Helsingissä, jossa hän voisi maa-
11958: suun. Satakunnan 12 kansanedustajaa ovat kunnallisia asioita viedä jännitteisesti ja pitkäl-
11959: kylläkin tällä vaalikaudella yhteistoimin kiin- lä tähtäimellä eteenpäin.
11960: nittäneet tähän asiantilaan huomiota ja yrittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11961: neet toimia maakuntansa hyväksi erityisellä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11962: ponnekkuudella. Kuitenkaan kansanedustajan sen,
11963: toimi ei ole pelkästään omaa maakuntaa var-
11964: ten. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11965: Yksi käyttämätön mahdollisuus olisi erityi- maakunta-asiamiehen saamiseksi Sata-
11966: sen maakunta-asiamiehen saaminen Satakun- kuntaan.
11967:
11968: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
11969:
11970: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
11971: Raila Aho Heikki Rinne Mikko Elo
11972: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
11973: 290 1989 vp.
11974:
11975: Toivomusaloite n:o 258
11976:
11977:
11978:
11979:
11980: Vähäkangas ym.: Siikajokisuun ruoppauksen II vaiheen toteut-
11981: tamisesta
11982:
11983:
11984: Eduskunnalle
11985:
11986: Vuosina 1986-1987 Oulun vesi- ja ympäris- Suunnittelun ja lupakäsittelyt ovat hyväksyneet
11987: töpiiri ruoppasi Siikajoen suuosaa. Tällöin saa- Oulun vesi- ja ympäristöpiiri sekä Pohjois-
11988: tiin toteutettua vain osa alkuperäisestä suunni- Suomen vesioikeus.
11989: telmasta, eikä pääsy merelle oleellisesti paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11990: tunut. Siikajokisuun II vaihe käsittää väylien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11991: ruoppausta 3 km sekä pienvenesataman raken- muksen,
11992: tamisen väylätöineen. Hankkeen toteutuksella
11993: parannetaan merkittävästi alueen veneilyliiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11994: nettä, virkistyskäyttöä ja kalastusta. Myös ve- Siikajokisuun ruoppauksen II vaiheen
11995: den vaihtuvuus Siikajoen suistossa paranisi. toteuttamiseksi.
11996:
11997: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
11998:
11999: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta J. Juhani Kortesalmi
12000: Oiva Savela Riitta Jouppila Sakari Valli
12001: Vappu Säilynoja Erkki Pulliainen Tellervo Renko
12002: 1989 vp. 291
12003:
12004: Toivomusaloite n:o 259
12005:
12006:
12007:
12008:
12009: Vähäkangas ym.: Rikkipäästöjen vähentämisestä Pohjois-Suo-
12010: messa
12011:
12012:
12013: Eduskunnalle
12014:
12015: Teollisuuden rikkipäästöt ovat Pohjois-Suo- lisuuslaitoksiin tulisi asentaa rikinpoistolait-
12016: messakin suuria. Ne vaikuttavat kielteisesti teet.
12017: luonnontilaan. Muun muassa metsien kasvu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12018: hidastunut. Tämän lisäksi ilman laadun huo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12019: nontuminen vaikuttaa haitallisesti ihmisten ter- muksen,
12020: veydentilaan. Erityisesti hengityselinten sai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12021: rauksista kärsivien ihmisten määrä kasvaa. rikkipäästöjen vähentämiseksi Pohjois-
12022: Huomattavia rikkipäästöjä aiheuttaviin teol- Suomessa.
12023: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12024:
12025: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
12026: 292 1989 vp.
12027:
12028: Toivomusaloite n:o 260
12029:
12030:
12031:
12032:
12033: Vähäkangas ym.: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin henkilöstö-
12034: resurssien lisäämisestä
12035:
12036:
12037: Eduskunnalle
12038:
12039: Viimeiset kaksi vuotta ovat tuoneet vesi- ja telu- ja työnjohtokapasiteetti on heikentynyt
12040: ympäristöhallinnolle monenlaisia muutoksia viime aikoina. Erityisesti puutetta on koordi-
12041: tullessaan. Piirihallinnon uusia tehtäviä ovat nointi-, ohjaus-, valvonta- ja suunnittelutehtä-
12042: mm. luonnonsuojelutyöt, jätehuoltotyöt, öljy- vissä toimivista diplomi-insinööreistä, insinöö-
12043: vahinkojen torjunta, velvoitetyöllisyyden hoito reistä ja rakennusmestareista.
12044: ja turvesoiden kuntoonpanotyöt sekä vesien-
12045: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12046: suojelutyöt. Lisäksi keskusvirastosta piirihal-
12047: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12048: lintoon siirtyneitä tehtäviä ovat hydrologinen
12049: muksen,
12050: tutkimus ja havaintotoiminta sekä peruskuiva-
12051: tushankkeiden hoitotehtävät kokonaisuudes-
12052: saan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12053: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on tällä hetkel- Oulun vesi- ja ympäristöpiirin toiminta-
12054: lä suurin vesi- ja ympäristöhallinnon rakenta- edellytysten turvaamiseksi henkilöstöre-
12055: vista piireistä. Siitä huolimatta piirin suunnit- surssien osalta.
12056:
12057: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12058:
12059: Juhani Vähäkangas Oiva Savela Tellervo Renko
12060: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Vappu Säilynoja
12061: 1989 vp. 293
12062:
12063: Toivomusaloite n:o 261
12064:
12065:
12066:
12067:
12068: Vähänäkki: Urpalanjoen vesistön järjestelyhankkeesta luopumi-
12069: sesta
12070:
12071:
12072: Eduskunnalle
12073:
12074: Lähivuosien aikana on aikomus kokonaan ravinnepitoisuuden nousu aiheuttaa rehevöity-
12075: valtion varoilla toteuttaa Urpalanjoen järjeste- mistä, järvien rantaeroosio kasvaa, vesistön
12076: lyhanke Luumäen ja Miehikkälän kuntien alu- fosforipitoisuus kasvaa, kun pellot lannoite-
12077: eella. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on taan rantaan saakka jne.
12078: 15,1 miljoonaa markkaa. Tarkoitusta varten Järjestelyhankkeen päätavoitteena on tulva-
12079: on jo budjettiteitse myönnetty 5,3 miljoonaa vaarallisten peltohehtaarien saaminen vilje-
12080: markkaa. lyyn. Tätä perustetta eivät mitkään tämänhet-
12081: Hankkeen päämääränä on saada hallintaan kiset näkemykset puolla, eivät valtakunnalli-
12082: vedenkorkeudet Urpalanjoessa ja sen lähijär- sesti eivätkä paikallisesti. Tällä hetkellä on
12083: vissä ja tällöin nimenomaan poistaa vesivai- Urpalanjoen vesistön tärkein taloudellinen
12084: keudet tulvahaitoista kärsivältä alueelta, jota merkitys virkistys-, kalastus- ja matkailukäy-
12085: on laskettu olevan noin 1 440 hehtaaria. Ano- tössä. Nämä päämäärät puolestaan tulevat par-
12086: mus järjestelystä on lähtenyt jo 30.10.1956. haiten tavoitettaviksi siten, että Urpalanjoen
12087: Liikkeellepanevana voimana on silloin oletetta- järjestelyhankkeesta luovutaan . kokonaan ja
12088: vasti ollut silloin vallinnut käsitys lisäpeltoalu- että alueen vesiensuojelutoimenpiteitä tehoste-
12089: een saamisesta sekä tulvahaitoista kärsivän pel- taan jätevesikuormitusta vähentämällä ja maa-
12090: toalueen saamisesta mahdollisimman tuottoi- talouden vesiensuojelua erityisesti valistustyötä
12091: saksi. Eri viranomaiskäsittelyjen jälkeen on korostamalla.
12092: lopullinen, toteutettavaksi ajateltu suunnitelma Huomioon otettavana erityispiirteenä Urpa-
12093: allekirjoitettu 1.12.1975. Hankkeen lupapäätös lanjoen vesistöä ajatellen on tosiseikka, että
12094: vesioikeudelta on vuodelta 1980 ja monivaihei- huomattava osa vesistön alajuoksusta on Neu-
12095: sen muutoksenhakukierroksen jälkeen vostoliiton alueella. Järjestelytoimien edellä se-
12096: KHO:lta vuodelta 1982 ja vesiylioikeudelta lostetut vaikutukset vesistön veden laatuun tu-
12097: vuodelta 1984. lisi tämä huomioon ottaen tarkoin tutkia tar-
12098: Järjestelyhankkeen suunnittelun etenemisen vittaessa yhteistyössä naapurimaan viranomais-
12099: myötä on hankkeen vastustus vuosi vuodelta ten kanssa.
12100: kiihtynyt. Nyttemmin pidetään monilla paikal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
12101: lisilla ja alueellisilla tahoilla ja tasoilla kum- vasti eduskunnan hvväksyttäväksi toivomuk-
12102: mastuttavana, että hanketta edelleen pidetään sen,
12103: yllä ja että sen toteuttamiseen edellytetään
12104: saatavan valtion varoja. Esim. v. 1985 suorite- että hallitus mitä pikimmin antaisi
12105: tussa tutkimuksessa todetaan järjestelyhank- määräyksen Urpalanjoen järjestely-
12106: keen vaikutuksista Urpalanjoen vesistön veden hankkeesta luopumisesta, mikä hanke
12107: laatuun muun muassa seuraavaa: Järvien hap- on jyrkästi ristiriidassa mm. peltoalan
12108: piolosuhteet menevät sekaisin, kiintoaineet ai- vähentämispyrkimysten ja ympäristöar-
12109: heuttavat veden pysyvää samentumista ja kala- vojen korostamispyrkimysten kanssa
12110: kannan vähentymistä, pohjaeläimistö kuolee, maassamme.
12111:
12112: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12113:
12114: Matti Vähänäkki
12115:
12116: 21 290280X
12117: 294 1989 vp.
12118:
12119: Toivomusaloite n:o 262
12120:
12121:
12122:
12123:
12124: Vähänäkki: Kotkan aluehälytyskeskuksen säilyttämisestä
12125:
12126:
12127: Eduskunnalle
12128:
12129: Sisäasiainministeriössä on saadun tiedon aluevesirajoihin ja valtakunnan rajaan ja sillä
12130: mukaan tekeillä Kotkan aluehälytyskeskuksen on noin tuhat saarta merialueella.
12131: lakkauttaminen ja sen toiminnan siirtäminen Alueella on
12132: läänin pääkaupunkiin Kouvolaan. Suunnitel- - kolme suurta öljysatamaa (Kotka, Hami-
12133: maa ei ole pidettävä kansalaisturvallisuuden na)
12134: kannalta oikeaan osuvana, ja kaavailuista olisi - maan suurimmat vienti- ja tuontisatamat
12135: mitä pikimmin luovuttava. Perusteluina Kot- - kymmenen suurta teollisuuslaitosta
12136: kan aluehälytyskeskuksen säilyttämiselle on - läheisyys Loviisan ydinvoimalaan.
12137: esitettävänä mm. seuraavaa: - Läänin hälytyskeskus on Kouvola, sijain-
12138: - Seitsemän aluehälytyskeskuksenhoitajan tina sisämaa, joka on toimintaperiaatteiltaan
12139: vakinaisen toimen lakkauttaminen olisi muuten ja hälytysten painopisteiltään aivan erilainen
12140: edessä. kuin rannikkoalueen aluehälytyskeskus.
12141: - 4 vuotta vanha aluehälytyskeskus uusissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
12142: tiloissa Kotkassa toimii maan uudenaikaisim- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12143: malla tekniikalla, ja tilojen sekä tekniikan sen,
12144: puitteissa sen laajentaminen on mahdollista.
12145: että hallitus mitä pikimmin ottaisi
12146: - Alueella vastataan noin 100 000 hengen aluehälytyskeskuksen siirtosuunnitel-
12147: turvallisuudesta palo- ja pelastustoimen alalla. miin kannan, jonka mukaan aluehäly-
12148: - Se on laaja merialue, joka rajoittuu tyskeskus säilytetään Kotkassa.
12149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12150:
12151: Matti Vähänäkki
12152: 1989 vp. 295
12153:
12154: Toivomusaloite n:o 263
12155:
12156:
12157:
12158:
12159: Väistö ym.: Määrärahasta eräiden vesihuoltohankkeiden toteut-
12160: tamiseksi Pohjois-Karjalassa
12161:
12162:
12163: Eduskunnalle
12164:
12165: Maaseutualueiden yhdeksi keskeiseksi perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12166: palveluksi on nousemassa vesihuolto. Kyläyh- määrärahan ottamiseksi valtion vuoden
12167: teisöjen vesihuoltohankkeita on esimerkiksi 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen seu-
12168: Pohjois-Karjalassa vireillä runsaasti. raavien hankkeiden toteuttamiseksi:
12169: Järjestetty vesihuolto on yhä tärkeämpi kun-
12170: - Itä-Outokummun syöttövesijoh-
12171: tien tasaisen asutuksen turvaamiseksi. Monilla
12172: dot Outokummussa
12173: alueilla myös maatilojen toimintaedellytykset
12174: ovat vaikeutuneet puhtaan veden riittämättö- - Sotkuman-Horsmanahon syöttö-
12175: myyden vuoksi. vesijohto Polvijärvellä
12176: Vesihuollon yhteishankkeiden toteutus on
12177: muun muassa Pohjois-Karjalassa viivästynyt
12178: - Savikon-Alavin syöttövesijohto
12179: määrärahan riittämättömyyden vuoksi. Kiirei-
12180: Pyhäselässä ja Kiihtelysvaarassa
12181: siä hankkeita on muuan muassa Outokummus- - Savikylän syöttövesijohto Nur-
12182: sa, Polvijärvellä, Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran meksessa
12183: alueella, Nurmeksessa, Ilomantsissa ja Kontio-
12184: - Tervaruukin-Ilomantsin yhdys-
12185: lahdella. vesijohto Ilomantsissa ja
12186: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12187: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- - Kaltimon-Kontiolahden syöttö-
12188: muksen, vesijohto Kontiolahdella.
12189:
12190: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12191:
12192: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
12193: 296 1989 vp.
12194:
12195: Toivomusaloite n:o 264
12196:
12197:
12198:
12199:
12200: Väistö ym.: Läänien kehittämisrahan lisäämisestä
12201:
12202:
12203: Eduskunnalle
12204:
12205: Läänien kehittämisraha on osoittautunut on- massa Pohjois-Karjalassa. Läänin työllisyysti-
12206: nistuneeksi elinkeinotoimintojen kehittämises- lanne on maan kolmanneksi heikoin. Läänien
12207: sä. Kehittämisrahan käyttö on nopeaa ja jous- kehittämisrahasta tuleekin vuonna 1990 osoit-
12208: tavaa. taa vähintään 15 miljoonaa markkaa Pohjois-
12209: Lääninrahan riittämättömyys on kuitenkin Karjalaan.
12210: muodostunut ongelmaksi. Hyviä elinkeinojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12211: kehittämishankkeita on jouduttu muun muassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12212: Pohjois-Karjalassa karsimaan rahan niukkuu- muksen,
12213: den vuoksi.
12214: Kuluvalle vuodelle kehittämisrahaa on osoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12215: tettu 86 miljoonaa markkaa. Vuonna 1990 läänien kehittämisrahan lisäämiseksi
12216: läänien kehittämisrahaan tulee varata 110 mil- vuonna 1990 yhteensä 110 miljoonaan
12217: joonaa markkaa. markkaan ja Pohjois-Karjalan osalta
12218: Erityisen kipeästi läänien kehittämisrahaa vähintään 15 miljoonaan markkaan.
12219: tarvitaan vaikean rakennemuutoksen koettele-
12220:
12221: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
12222:
12223: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
12224: 1989 vp. 297
12225:
12226: Toivomusaloite n:o 265
12227:
12228:
12229:
12230:
12231: E. Aho ym.: Valtakunnallisen kansantaiteenkeskuksen rakenta-
12232: misesta Kaustiselle
12233:
12234:
12235: Eduskunnalle
12236:
12237: Kaustiselle on jo usean vuoden ajan suunni- ennen muuta kansalliselta pohjalta uutta luova
12238: teltu valtakunnallista kansantaiteenkeskusta. kulttuuri-, taide-, koulutus- ja matkailukeskus.
12239: Hanketta on yleisesti pidetty yhtenä maamme Kansantaiteiden vaalimiseksi tarvitaan tar-
12240: merkittävimmistä kulttuurikeskushankkeista. koituksenmukaiset toimintaedellytykset. To-
12241: Keskusta koskeva esisuunnitelma on valmis, ja teutuessaan Kaustiselle suunniteltu kansan-
12242: kuluvan vuoden tammikuussa perustettu Kan- taiteenkeskus palvelisi tehokkaasti koko maan
12243: santaiteenkeskus Oy on käynnistänyt hankkeen tarpeita. Se avaisi myös uusia mahdollisuuksia
12244: jatkosuunnittelun. Tavoitteena on saada tämä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteis-
12245: noin 3 000 m2 :n ja 20 miljoonan markan ra- työhön kansantaiteen alalla.
12246: kennushanke alulle vuosikymmenen vaihteessa.
12247: Valtakunnan tasapainoisen alueellisen kehi-
12248: Opetusministeriölle on esitetty, että kansan-
12249: tyksen kannalta on välttämätöntä, että voi-
12250: taiteenkeskus sisällytettäisiin ministeriön kult-
12251: makkaita kulttuurikeskuksia sijoitetaan eri
12252: tuuritilasuunnitelmaan. puolille maata. Tehtäviensä ja luonteensa pe-
12253: Kansantaiteenkeskus tulee palvelemaan kan-
12254: rusteella kansantaiteelle omistetun kulttuuri-
12255: santaiteen eri aloja: kansanmusiikki- ja musiik-
12256: keskuksen luonnollinen ja tarkoituksenmukai-
12257: kitoimintaa, rakennus- ja käsityötaidetta,
12258: nen sijoituspaikka olisi Kaustinen.
12259: muotoilua ja näiden näyttelytarvetta sekä mo-
12260: nipuolista harrastustoimintaa. Kansantaiteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12261: keskuksella tulee olemaan läheistä yhteistyötä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12262: Kaustisella toimivan kansanmusiikkikeskuksen muksen,
12263: sekä sinne rakennettavan Kansanlääkintäkes-
12264: kuksen kanssa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12265: Kansantaiteenkeskuksesta ei ole tarkoitus valtakunnallisen kansantaiteenkeskuk-
12266: tehdä vain mennyttä säilyttävä ja tutkiva, vaan sen rakentamiseksi Kaustiselle.
12267:
12268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12269:
12270: Esko Aho Pentti Mäki-Hakola Håkan Malm
12271: Gustav Björkstrand Aapo Saari Jukka Vihriälä
12272: Jorma Fred Juho Sillanpää Mats Nyby
12273: Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman Martti Korkia-Aho
12274: Raimo Vistbacka Kari Urpilainen
12275: 298 1989 vp.
12276:
12277: Toivomusaloite n:o 266
12278:
12279:
12280:
12281:
12282: Ala-Harja ym.: Lymfaterapeuttien koulutuksen järjestämisestä
12283:
12284:
12285: Eduskunnalle
12286:
12287: Lymfaterapia on välttämätön hoitomuoto Suomalaiseen yksityiskouluun valitaan oppi-
12288: eräissä tietyissä sairauksissa. Näistä mainitta- laat niin, että sinne otetaan koulutettavaksi
12289: koon syövän jälkitila; esimerkiksi rintasyövän kosmetologeja ja sairaanhoitajia ja pyrkimises-
12290: leikkauksen jälkitilana tulee käden turvotusti- tä huolimatta vain harvoja lääkintävoimisteli-
12291: la. Myös erilaisten muiden sairauksien, syöpä- joita. Vaikka koulutus näille oppilaille on sa-
12292: leikkausten tai sädetysten, jälkitilana voi tulla ma, heidän peruskoulutuksensa erilaisuuden
12293: alaraajoihin jatkuva vaikea turvotustila. Näi- vuoksi heidän pätevyytensä poikkeaa huomat-
12294: den hoidossa käytetään lymfaterapiaa, hieron- tavasti toisistaan.
12295: taa, jolla kudoksiin kerääntyvä neste saadaan Tämän vuoksi onkin aiheellista järjestää
12296: manuaalisesti poistetuksi, ja potilaan oireet lymfaterapeuttien koulutus muuhun terveyden-
12297: helpottuvat. hoitoalan keskiasteen koulutukseen rinnastaen
12298: Kansaneläkelaitos korvaa lymfaterapian, jos keskiasteen koulutuslaitoksissa.
12299: hoitava lääkäri on kirjoittanut lähetteen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12300: perustelun; kuitenkin niin, että lymfaterapian nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12301: antajan täytyy olla peruskoulutukseltaan joko muksen,
12302: lääkintävoimistelija tai erikoissairaanhoitaja.
12303: Tämän lisäksi hänellä on oltava lymfaterapia- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12304: koulutus. Lymfaterapiakoulutus tapahtuu Suo- menpiteisiin lymfaterapeuttien koulu-
12305: messa yksityisesti; usein koulutus on haettu tuksen järjestämiseksi keskiasteen ter-
12306: ulkomailta. veydenhoitoalan oppilaitoksissa.
12307: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12308:
12309: Kirsti Ala-Harja Keijo Jääskeläinen Pirjo-Riitta Antvuori
12310: Kaarina Dromberg Sakari Valli Riitta Jouppila
12311: Tuula Linnainmaa Anneli Jäätteenmäki Håkan Nordman
12312: Pirjo Rusanen ' Ole Wasz-Höckert
12313: 1989 vp. 299
12314:
12315: Toivomusaloite n:o 267
12316:
12317:
12318:
12319:
12320: Alaranta ym.: Peruskoulujen sosiaalityön tehostamisesta
12321:
12322:
12323: Eduskunnalle
12324:
12325: Peruskoulun tehtävä on kasvattaa lasta ko- ta, juurettomuudesta, irrallisuudesta ja henki-
12326: konaisvaltaisena ihmisenä. Koulun tulisi tukea sestä kodittomuudesta.
12327: kotien ja lapsen vanhempien kasvatustehtävää.
12328: Keskeisesti tässä toiminnassa ovat mukana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12329: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12330: koulukuraattorit. Heitä on lähinnä Etelä-Suo- muksen,
12331: men kuntien peruskouluissa yhteensä noin 200,
12332: mutta koulujen sosiaalitoiminta kaipaa kiirees-
12333: ti lisää resursseja. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12334: Monet ilmiöt nykyisin kertovat järkyttävää peruskoulujen sosiaalityön tehostami-
12335: kieltä kouluikäisten lasten erilaisista ongelmis- seksi.
12336:
12337: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
12338:
12339: Juhani Alaranta Tellervo Renko Pirkko Ikonen
12340: Kalevi Mattila Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
12341: Pauli Saapunki Eino Siuruainen Jukka Vihriälä
12342: Juhani Vähäkangas Matti Väistö Vappu Säilynoja
12343: 300 1989 vp.
12344:
12345: Toivomusaloite n:o 268
12346:
12347:
12348:
12349:
12350: Alaranta ym.: Koululaiskuljetusten järjestämisestä viittä kilo-
12351: metriä lyhyemmille koulumatkoille
12352:
12353:
12354: Eduskunnalle
12355:
12356: Peruskoululain mukaan kunta on velvollinen edellytä. Siksi lakia tulisi tältä kohdin muuttaa
12357: järjestämään oppilaille koulukuljetuksen, kun inhimillisemmäksi ja velvoittaa kunnat järjes-
12358: koulumatka on viittä (5) kilometriä pitempi tai tämään koululaiskuljetus viittä kilometriä ly-
12359: kun se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huo- hyemmillekin koulumatkoille. Tekeväthän ai-
12360: mioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vai- kuisetkin tällaiset työmatkat nykyään yleensä
12361: keaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. muuten kuin pyörällä tai jalan.
12362: Varsinkin asutuskeskusten liepeillä, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12363: myös haja-asutusalueilla on koulumatkoja, nioittavasti,
12364: jotka ovat viittä kilometriä lyhyempiä, mutta
12365: jotka ovat varsinkin ala-asteen alimpien luok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12366: kien oppilaille vaikeita ja vaarallisia. Kunnat koululaiskuljetusten järjestämiseksi
12367: ovat kuitenkin hitaita järjestämään koululais- viittä kilometriä /yhyemmille koulumat-
12368: kuljetusta siellä, missä laki ei sitä selkeästi koille.
12369:
12370: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
12371:
12372: Juhani Alaranta Tellervo Renko Pirkko Ikonen
12373: Kalevi Mattila Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
12374: Pauli Saapunki Eino Siuruainen Jukka Vihriälä
12375: Juhani Vähäkangas Matti Väistö Vappu Säilynoja
12376: 1989 vp. 301
12377:
12378: Toivomusaloite n:o 269
12379:
12380:
12381:
12382:
12383: Alaranta ym.: Ruukin maatalousoppilaitoksen päärakennuksen
12384: rakentamisesta
12385:
12386:
12387: Eduskunnalle
12388:
12389: Ruukin maatalousoppilaitos on perustettu Myöhemmin aikataulua on muutettu ja nykyi-
12390: vuonna 1906. Valtion omistukseen se on siirty- sen aikataulun mukaan töiden pitäisi alkaa
12391: nyt vuonna 1933. Koulurakennus ja vanhat syksyllä 1989.
12392: oppilasasuntolat on rakennettu v. 1926 noin 40 Laajennusosan kustannusarvio on 7,3 mil-
12393: oppilaalle. Aloituspaikkoja oppilaitoksella on joonaa markkaa. Työt on valtion viranomais-
12394: 146. ten toimesta suunniteltu toteutettavaksi työlli-
12395: Oppilaitokselle on rakennettu työopetuksen syysvaroin. Bujettivaroja on osoitettu pääosin
12396: tilat ja oppilaiden asuntoja. Kuitenkin varsi- Ruukista etelään sijaitseville oppilaitoksille.
12397: nainen koulun päärakennus, joka korvaa
12398: vuonna 1926 rakennetun piharakennuksen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12399: sekä vanhojen tilojen peruskorjaus on toteutta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12400: matta. Rakennushanke on ollut vireillä jo pit- muksen,
12401: kään, vaikka hankkeen perustamissuunnitelma
12402: on hyväksytty ammattikasvatushallituksessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12403: 17.3.1986. Tällöin hyväksytyn aikataulun mu- Ruukin maatalousoppilaitoksen päära-
12404: kaan rakennustöiden pitäisi olla meneillään. kennuksen rakentamiseksi.
12405:
12406: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12407:
12408: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
12409: Oiva Savela Vappu Säilynoja
12410: 302 1989 vp.
12411:
12412: Toivomusaloite n:o 270
12413:
12414:
12415:
12416:
12417: Alho ym.: Valtion koulutusrahaston perustamisesta
12418:
12419:
12420: Eduskunnalle
12421:
12422: Opintotukijärjestelmämme olennaisena osa- Koulutusrahaston perustaminen mahdollis-
12423: na ovat valtion takaamat opintolainat. Valtion taisi opintotukijärjestelmän, jossa opiskelijoi-
12424: opiskeluun tarjoaman suoran tuen, erityisesti den rasitteeksi ei sälytettäisi opiskeluaikaisia
12425: opintorahan, riittämättömyys pakottaa opiske- opintolainan korkoja ja jossa lainan takaisin-
12426: lijat ottamaan velkaa opintojensa rahoittami- maksu olisi sidottu opintojen päättymisen jäl-
12427: seksi. Valtion rooli opintolainajärjestelmässä keiseen ansiotasoon. Ennakonpidätysjärjestel-
12428: on kuitenkin vain ohjaileva ja pientä tukea mään sidottu opintolainojen takaisinmaksu oli-
12429: opintolainan hoitokustannuksiin tarjoava. Pe- si oikeudenmukainen ja koulutuksellista tasa-
12430: rusteiltaan lainajärjestelmä on opiskelijoiden arvoa edistävä järjestelmä.
12431: ja pankkien välistä normaalia liiketoimintaa. Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
12432: Edellä todetusta aiheutuu myös se, että jul- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12433: kisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa opinto- muksen,
12434: lainajärjestelmän rasittavuuteen opiskelijoille
12435: ovat rajoitetut. Kun näyttää selvältä, että opin- että hallitus ryhtyisi välittömästi val-
12436: tolainat tulevat säilymään osana opintotukijär- mistelemaan valtion koulutusrahaston
12437: jestelmää, olisi pyrittävä lainanottajien kannal- perustamista, josta myönnettäisiin
12438: ta oikeudenmukaisempaan järjestelmään. Rat- opintolainoja perustutkintojen, jatko-
12439: kaisuna erinomainen olisi valtion koulutus- tutkintojen ja muiden opintovapaalais-
12440: rahaston perustaminen. Rahastosta myönnet- sa (273179) tarkoitettujen omaehtoisten
12441: täisiin lainoja perustutkintojen, jatkotutkinto- opintojen suorittamiseksi.
12442: jen ja muiden opintovapaalaissa (273/79) tar-
12443: koitettujen omaehtoisten opintojen suoritta-
12444: mista varten.
12445: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12446:
12447: Arja Alho Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
12448: Pirjo-Riitta Antvuori Seija Karkinen Kari Rajamäki
12449: 1989 vp. 303
12450:
12451: Toivomusaloite n:o 271
12452:
12453:
12454:
12455:
12456: Alho ym.: Määrärahasta terveydenhuoltoalan opetuksen voima-
12457: varojen lisäämiseen
12458:
12459:
12460: Eduskunnalle
12461:
12462: Vuonna 1988 oli maassamme noin 17 600 sa oloissa. Uuden koulutusjärjestelmän mukai-
12463: terveydenhuoltoalan opiskelijaa. Tällä hetkellä sesti suoritetaan nykyisin noin 25-30 prosent-
12464: heidän määränsä on noussut jo 21 OOO:een ja tia käytännön opiskelusta oppilaitoksissa.
12465: vuonna 1992 alan opiskelijoita arvioidaan ole- Edellytyksenä käytännön opetuksen toteutta-
12466: van noin 26 000. Kun aloituspaikkoja alan miselle oppilaitoksissa on tilojen ja välineistön
12467: oppilaitoksissa lisätään terveydenhuoltoalan lisääminen ja ajanmukaistaminen sekä ammat-
12468: tarpeen mukaisesti, ennustetaan aloituspaikko- titaitoisten opettajien koulutuksen lisääminen
12469: jen määräksi vuonna 2000 noin 12 000. Opis- siten, että jokaiselle ryhmälle voidaan antaa
12470: kelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluajat ovat asianmukaista tavoitekuvausta vastaavaa ope-
12471: pidentyneet lähes kaksinkertaisiksi, mikä on tusta.
12472: ollut perusteltua kasvavien ammattitaitovaati- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12473: musten ja terveydenhuoltoalan tehtäväkuvien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12474: laajentumisen myötä.
12475: Jo nyt terveydenhuoltoalan opiskelijat opis-
12476: kelevat usein pienissä, ahtaissa ja varusteiltaan että hallitus ottaisi valtion vuoden
12477: puutteellisissa tiloissa. Vanhat oppilaitokset 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
12478: kärsivät suuresta tila- ja resurssipulasta ja uu- rärahan terveydenhuoltoalan oppilai-
12479: det oppilaitokset on mitoitettu aivan liian pie- tosten välineistön ja kalusteiden uusi-
12480: nille opiskelijamäärille. Oppilaitosten resursse- miseen ja lisäämiseen ja
12481: ja suunniteltaessa ja kohdennettaessa ei opiske- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12482: lijamäärien kasvua ole riittävästi huomioitu. valtion tulo- ja menoarvioesityksen laa-
12483: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- dinnan yhteydessä terveydenhuoltoalan
12484: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri tervey- opettajankoulutuksen lisäämiseen tar-
12485: den- ja sosiaalihuollon pisteissä todenmukaisis- vetta vastaavalle tasolle.
12486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12487:
12488: Arja Alho Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
12489: Pirjo-Riitta Antvuori Seija Karkinen Kari Rajamäki
12490: 304 1989 vp.
12491:
12492: Toivomusaloite n:o 272
12493:
12494:
12495:
12496:
12497: Anttila: Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion yhteistyökokeilun
12498: käynnistämisestä Forssassa
12499:
12500:
12501: Eduskunnalle
12502:
12503: Forssan ammattioppilaitos on hakenut lupaa mään ja miten yhteistyö eri omistuspohjalla
12504: kokeiluhankkeelle, jossa 16 opiskelijan opetus- toimivien lukion ja ammatillisen oppilaitoksen
12505: ryhmä suorittaisi neljän vuoden kuluessa sekä kesken käytännössä sujuu. Ensimmäisen lukio-
12506: Forssan ammattioppilaitoksen talonrakentajan vuoden aikana on tarkoitus suorittaa raken-
12507: oppimäärän että lukion oppimäärän. Kokeilu nustekniikan peruslinjan yleisjakso. Neljäntenä
12508: on tarkoitus aloittaa jo syksyllä 1989 ja se vuonna keskitytään kokonaan lukio-opintoi-
12509: toteutettaisiin yhteistyössä Kuhalan lukion ilta- hin.
12510: linjan kanssa. Kokeilua varten halutaan ottaa
12511: yksi ylimääräinen opetusryhmä. Kokeilun ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12512: voitteena on selvittää, lisääkö lukion samanai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12513: sen,
12514: kainen suorittaminen kiinnostusta talonraken-
12515: nusopintoihin, miten kokeiluun valitut opiske-
12516: lijat valitsevat yleisjakson jälkeen jatko-opin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12517: tolinjansa sekä miten opiskelijat menestyvät nelivuotisen ammattioppilaitoksen ja
12518: lukio-opinnoissa ja ammatillisissa opinnoissa. lukion suorittamiskokeilun käynnistä-
12519: Samoin selvitetään, miten opiskelijat hakeutu- miseksi Forssan ammattioppi/aitokses-
12520: vat myöhemmin jatkokoulutukseen ja työelä- sa.
12521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12522:
12523: Sirkka-Liisa Anttila
12524: 1989 vp. 305
12525:
12526: Toivomusaloite n:o 273
12527:
12528:
12529:
12530:
12531: Anttila: Eräiden oppilaitosten yhteisen aikuiskoulutusosaston
12532: perustamisesta Forssaan
12533:
12534:
12535: Eduskunnalle
12536:
12537: Forssan kauppaoppilaitos, teknillinen oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12538: laitos ja ammatillinen kurssikeskus ovat yhdes- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12539: sä anoneet yhteisen kurssiosaston saamista sen,
12540: Forssaan. Tarkoituksena on perustaa aikuis-
12541: koulutusosasto, joka huolehtisi koulutuspalve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12542: lujen suunnittelusta, koordinoinnista ja mark- aikuiskoulutuksesta vastaavan kurssi-
12543: kinoinnista sekä niiden käytännön järjestämi- osaston perustamiseksi Forssaan yhteis-
12544: sestä käyttäen apuna parhaita asiantuntijavoi- toiminnassa kauppaoppilaitoksen, tek-
12545: mia niin kauppaoppilaitoksesta, teknillisestä nillisen oppilaitoksen ja ammattikurssi-
12546: oppilaitoksesta kuin ammattikurssikeskukses- keskuksen kanssa.
12547: takin.
12548:
12549: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12550:
12551: Sirkka-Liisa Anttila
12552: 306 1989 vp.
12553:
12554: Toivomusaloite n:o 274
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Anttila: Määrärahasta Forssan kulttuurihistoriallisesti arvok-
12560: kaan kehräämöalueen rakennusten kunnostamiseen
12561:
12562:
12563: Eduskunnalle
12564:
12565: Forssan kaupunki on anonut ympäristömi- Forssan kaupunki on ryhtynyt toimenpitei-
12566: nisteriöitä 1 500 000 markan avustusta kulttuu- siin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kehrää-
12567: rihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyt- möalueen säilyttämiseksi.
12568: tämiseen tarkoitetulta momentilta. Tarkoituk- Kehräämöalueen rakennusten kunnostami-
12569: sena on saada alkurahoitus Forssan kehräämö- sen ja ylläpidon lisäksi Forssan kaupungilla on
12570: alueen rakennusten ja ympäristön välttämättö- omistuksessaan tai hallinnassaan useita merkit-
12571: miin korjauksiin. 1atkona tarvitaan 3 milj. täviä kulttuurihistoriallisia kohteita, joiden pe-
12572: markan määräraha kehräämöalueen värjäämö- ruskorjauksen kaupunki on tehnyt viime vuosi-
12573: rakennuksen peruskorjausta varten. na.
12574: Forssan kaupungin suurin työnantaja Oy
12575: Kuitenkin Forssan kaupungin taloudelliset
12576: Finlayson Ab vähensi toimintaansa vähitellen
12577: mahdollisuudet kulttuurihistoriallisesti arvok-
12578: 1970-luvun puolivälistä alkaen Forssassa siten,
12579: kaan kehräämöalueen kunnostukseen riittävän
12580: että entisestä 2 500 henkilön työllistäjästä on
12581: nopeasti ovat rajoitetut.
12582: tullut noin 700 henkilön työnantaja. Mm. keh-
12583: räämön toiminta lopetettiin ja siirrettiin Kajaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12584: niin. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12585: Forssan kaupunki hankki vuonna 1982 teh- sen,
12586: dyllä kauppakirjalla Oy Finlayson Ab:ltä omis-
12587: tukseensa Forssan tehtaiden entiset kehräämö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12588: rakennukset ympäröivine puistoalueineen ja määrärahan sisällyttämiseksi valtion
12589: maineen. Lisäksi kauppaan sisältyivät Vahree- tulo- ja menoarvioesitykseen ympäris-
12590: ninkadun ns. työläisasunnot. Silloinen kauppa- töministeriön hallinnonalan pääluok-
12591: hinta oli 20 milj. markkaa, mikä oli 10 OJo kaan Forssan kulttuurihistoriallisesti
12592: Forssan kaupungin silloisen vuoden talous- arvokkaan kehräämöalueen rakennus-
12593: arvion loppusummasta. ten kunnostamiseen.
12594:
12595: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12596:
12597: Sirkka-Liisa Anttila
12598: 1989 vp. 307
12599:
12600: Toivomusaloite n:o 275
12601:
12602:
12603:
12604:
12605: Anttila ym.: Nuorisotyön asukaskohtaisen käyttömenon mark-
12606: kamäärän korottamisesta
12607:
12608:
12609: Eduskunnalle
12610:
12611: Kunnallisen nuorisotyön asukaskohtaiseksi Läänien nuorisolautakunnat esittävätkin, et-
12612: käyttömenoksi on vuodelle 1988 vahvistettu tä nuorisotyömarkka nostettaisiin vuoden 1990
12613: 6,5 markkaa. Vastaavasti liikuntatoimen asu- alusta 12 markkaan/asukas.
12614: kaskohtaiseksi markkamääräksi on hyväksytty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12615: 18 markkaa/asukas. Valtion tulo- ja menoarvi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12616: ossa vuodelle 1989 markkamäärät on nostettu muksen,
12617: nuorisotyön osalta 8 markkaan, liikuntatoimen
12618: osalta 21 markkaan/asukas. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12619: Tämä melkoinen eriarvoisuus on jatkossa asukaskohtaisen nuorisotyöhön vahvis-
12620: poistettava, koska molemmat toiminnat, niin tetun käyttömenon korottamiseksi 12
12621: nuoriso kuin urheilukin, ovat yhtä tärkeitä. markkaan/asukas.
12622:
12623: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12624:
12625: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Pirkko Ikonen
12626: Riitta Jouppila Hannele Pokka Matti Maijala
12627: 308 1989 vp.
12628:
12629: Toivomusaloite n:o 276
12630:
12631:
12632:
12633:
12634: Anttila ym.: Nuorisotyön valtionosuuteen oikeuttavan henkilö-
12635: kunnan lisäämisestä
12636:
12637:
12638: Eduskunnalle
12639:
12640: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa lonkaula, joka tällä hetkellä on tosiasiana val-
12641: nuorisotyön valtionosuuteen oikeuttavan hen- tionosuusvirkojen saamisessa nuorisotyön sek-
12642: kilökunnan palkkaukseen on hyväksytty vain torilla.
12643: viisi uutta virkaa. Opetusministeriössä on kun-
12644: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12645: tien hakemuksia valtionosuusvirkoihin nuori-
12646: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12647: sotyöhön noin 100 vuosittain. Läänien nuori-
12648: muksen,
12649: solautakunnat esittävät, että valtion vuoden
12650: 1990 tulo- ja menoarviossa valtionosuuden pii-
12651: riin nuorisotyössä hyväksyttäisiin mainintana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12652: vähintään 20 uutta valtionosuusvirkaa. Tällai- vähintään 20 uuden valtionosuuteen oi-
12653: nen käytäntö tulee saada jatkossakin, jotta keuttavan viran perustamiseksi nuoriso-
12654: voidaan kuroa umpeen se valtavan suuri pul- työhön vuosittain.
12655: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12656:
12657: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Pirkko Ikonen
12658: Riitta Jouppila Hannele Pokka Matti Maijala
12659: 1989 vp. 309
12660:
12661: Toivomusaloite n:o 277
12662:
12663:
12664:
12665:
12666: Antvuori ym.: Määrärahasta korkeakoulututkimuksen lisäämi-
12667: seen
12668:
12669:
12670: Eduskunnalle
12671:
12672: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- lun laadullinen kehittäminen edellyttää laitos-
12673: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet tasolla tapahtuvaa tutkimus-, koulutus- ja ko-
12674: jälkeen tutkimustyön perustaksi laadittujen keilutoimintaa.
12675: suunnitelmien suosituksista. Korkeakoulut to- Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakou-
12676: teuttavat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
12677: näiden tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te-
12678: Tutkimustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyk- hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh-
12679: siä uudistusten onnistumiselle ja muutosten teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu-
12680: hallinnalle. Uusien tehtäväalueiden ja toimin- tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on
12681: tamuotojen tutkiminen voisi estää yhteiskun- oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat-
12682: nalle mahdollisesti hyvinkin kalliiksi koituvat telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnitte-
12683: virheratkaisut. lun ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus-
12684: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet ja kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää
12685: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- kapea-alaiset jatko-opintoputket.
12686: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki-
12687: Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on
12688: jankoulutus, täydennyskoulutus, tilaustutki-
12689: muodostunut uusia tehtäväalueita ja toiminta-
12690: mus, teknologiakylähankkeet ja korkeakou-
12691: muotoja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus,
12692: lujen hallinto.
12693: teknologiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel-
12694: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu-
12695: mat). Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty
12696: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat pi-
12697: tutkimuksellista huomiota vain vähäisessä
12698: dentyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden mää-
12699: määrin. Suunnitelmallinen kehittäminen edel-
12700: rät kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty
12701: lyttää valtiovallalta riittäviä resursseja korkea-
12702: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit-
12703: koulujen uusien tehtäväalueiden tutkimukseen.
12704: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmis-
12705: tuville, opetussuunnitelmien sisällön keventä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12706: mistä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12707: korkeakoulututkintojen laadun arvioinnista ei- muksen,
12708: vatkä opetus-oppimisprosessin sisäisistä teki-
12709: jöistä. Korkeakouluopetuksen tulee ensisijai- että hallitus ottaisi valtion vuoden
12710: sesti kehittää tieteellistä ajattelua. Opetus- 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä huo-
12711: oppimisprosessin laatu (sisäiset tekijät) ratkai- mioon korkeakoulututkimukseen osoi-
12712: see tieteellisen ajattelun taidon välittymisen tettavien määrärahojen lisäämistar-
12713: opiskelijalle. Korkeakouluopetuksen ja opiske- peen.
12714: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
12715:
12716: Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg Kirsti Ala-Harja
12717: Arja Alho
12718:
12719:
12720:
12721:
12722: 22 290280X
12723: 310 1989 vp.
12724:
12725: Toivomusaloite n:o 278
12726:
12727:
12728:
12729:
12730: Antvuori ym.: Määrärahasta reumatologian professorin viran
12731: perustamiseksi Oulun yliopistoon
12732:
12733:
12734: Eduskunnalle
12735:
12736: Suomen Reumaliitto ry. ja sen paikalliset puutteen vuoksi. Ammattitaidon ylläpitäminen
12737: jäsenyhdistykset ovat saaneet usean vuoden on vaikeaa, koska alueellista täydennyskoulu-
12738: ajan palautetta reumapotilailta Pohjois-Suo- tusta ei ole järjestetty. Erikoislääkärikoulutuk-
12739: men puutteellisista hoitopalveluista. Erityisiä sen järjestämiseen ei ole Suomen Reumaliiton
12740: ongelmia on esiintynyt reumatautien erikois- näkemyksen mukaan mahdollisuuksia Pohjois-
12741: lääkäripalvelujen järjestämisessä. Virkoja ei Suomessa ilman alan professuuria. Samoin
12742: ole ollut riittävästi tai niiden täyttäminen on reumatologiaan kohdistuva tutkimustyö on vä-
12743: vaikeutunut pätevien hakijoiden puutteen häistä ja alan kehitys jäämässä jälkeen.
12744: vuoksi. Suomen Reumaliitto pitää kiireellisenä reu-
12745: Suomen Reumaliiton hallituksen asettama matologian professuurin perustamista Oulun
12746: työryhmä on selvittänyt Pohjois-Suomen reu- yliopistoon ensisijaisena tavoitteena kehittää
12747: mahoitopalvelujen määrää, laatua, saatavuutta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulu-
12748: ja kehittämissuunnitelmia. Lisäksi työryhmä tusta reumatautien osalta sekä vastata alan
12749: selvitti reumatologian opetuksen tarvetta Ou- tutkimustoiminnasta. Näin lisättäisiin edelly-
12750: lun yliopistossa. tyksiä Pohjois-Suomen reumahoitotilanteen
12751: Marraskuussa 1987 valmistuneen Pohjois- korjaamiseksi.
12752: Suomen reumahoitopalveluja koskeneen selvi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12753: tyksen mukaan keskeisimmäksi ongelmaksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12754: alueella todettiin lääketieteellisen asiantunte-
12755: muksen puute reumatologian osalta. Perus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12756: terveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden menpiteisiin perustaakseen Oulun yli-
12757: taitotieto ei ole riittävä reumapotilaiden hoita- opistoon reumatologian professorin vi-
12758: miseen. Konsultointimahdollisuudet ovat riittä- ran ja varatakseen siihen tarvittavan
12759: mättömät alueen keskussairaaloiden reumato- määrärahan valtion vuoden 1990 tulo-
12760: login virkojen ja pätevien viranhaltijoiden ja menoarvioesitykseen.
12761: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
12762:
12763: Pirjo-Riitta Antvuori Pentti Lahti-Nuuttila
12764: Arja Alho Ole Wasz-Höckert
12765: 1989 vp. 311
12766:
12767: Toivomusaloite n:o 279
12768:
12769:
12770:
12771:
12772: Antvuori ym.: Toimenpiteistä opintotukijärjestelmän kehittämi-
12773: seksi
12774:
12775:
12776: Eduskunnalle
12777:
12778: Yksittäinen opiskelija ja hänen elämäntilan- si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perus-
12779: teensa on unohdettu, kun on keskusteltu kor- toimeentulojärjestelmän kokonaisuudistus.
12780: keakoulujen tehokkuudesta ja valmistumisai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12781: kojen pitenemisestä. Etsittäessä esimerkiksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12782: opintotuen myöntämisperusteista keinoja no- muksen,
12783: peuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, että
12784: opiskeluaika on osa elämää. Prosessi vie eri että hallitus ryhtyisi toimiin opintotu-
12785: ihmisiltä eri tavalla aikaa ja olennaisempaahan kijärjestelmän kehittämiseksi siten, että
12786: on lopputulos kuin hallinnollinen luistavuus. - opintotuen taso on kaikilla koulu-
12787: Lainapainotteinen opintotuki on johtanut tusasteilla sellainen, ettei toimeentulo-
12788: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- tukeen normaalioloissa synny tarvetta;
12789: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- - vähintään puolet opintotuesta on
12790: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- opintorahaa;
12791: va osa on opiskelijoita, ja jos opintotuen - kaikki vanhempien tuloihin ja va-
12792: normeja kiristetään, vaikeudet kasvavat enti- rallisuuteen perustuva tarveharkinta
12793: sestään. Kiistatonta on myös se, että opintotu- poistetaan täysi-ikäisiltä 18 vuotta täyt-
12794: kijärjestelmän ulkopuolelle joutuneen opiskeli-
12795: täneiltä opiskelijoilta;
12796: jan mahdollisuudet opintojensa menestykselli- - paljon velkaantuneiden aseman
12797: seen suorittamiseen eivät parane. Tuen mää- parantamiseksi opiskeluaikaiset opinto-
12798: räytyminen koulutusasteen mukaan vaikeuttaa lainan korot on maksettava valtion va-
12799: keskiasteen opiskelijoiden toimeentuloa.
12800: roista;
12801: - korkotukea ja lainojen takaisin-
12802: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- maksua on siirrettävä kolmanteen vuo-
12803: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- teen valmistumisen jälkeen.
12804: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
12805:
12806: Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg Arja Alho
12807: 312 1989 vp.
12808:
12809: Toivomusaloite n:o 280
12810:
12811:
12812:
12813:
12814: Antvuori ym.: Määrärahasta psykoterapiakoulutuksen tehosta-
12815: miseen
12816:
12817:
12818: Eduskunnalle
12819:
12820: Psykoterapian tarve on lisääntynyt. Nuorten taista, toteutettuna kolmena peräkkäisenä kuu-
12821: kohdalla erityisesti on hoidon pitkäjännittei- kautena. Koulutuksesta annetaan erillinen to-
12822: syys tärkeää, samoin kuin erilaiset tukimuo- distus.
12823: dot. Kuitenkin on lähes mahdotonta saada Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
12824: psykiatrista apua ja terapiaa, koska nuorten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12825: psykoterapiaan erikoistuneita ei ole riittävästi. muksen,
12826: Liioin ei ole tälle sektorille helposti saatavissa
12827: olevaa koulutusta. että hallitus valtion vuoden 1990
12828: Koulutus voisi olla täydentävää ja suunnattu tulo- ja menoarvioesitystä laatiessaan
12829: ennen kaikkea keskiasteen perustutkinnon varaisi tarvittavan määrärahan psykote-
12830: omaaville. Se voisi olla kerrallaan viikon mit- rapiakoulutuksen tehostamiseen.
12831: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
12832:
12833: Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg Arja Alho
12834: 1989 vp. 313
12835:
12836: Toivomusaloite n:o 281
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Astala ym.: Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen professuurin
12842: perustamisesta
12843:
12844:
12845: Eduskunnalle
12846:
12847: Suomen asema ja mahdollisuudet maailman Rauhankasvatusta opettajankoulutuksessa ja
12848: rauhanpolitiikassa ovat viime aikoina vahvistu- tarvittavia oppimateriaaleja voidaan ratkaise-
12849: neet. Olisi perusteltua syytä perustaa Suomeen vasti kehittää professuurin avulla. Päivähoito-
12850: pikaisesti ensimmäinen rauhan- ja kansainväli- ja koululaithan edellyttävät rauhankasvatuksen
12851: syyskasvatuksen professuuri. Niitä on perus- antamista lapsille ja koululaisille.
12852: tettu jo muihin pohjoismaihin. Valtakunnalli- Korkeakouluihin tarvitaan myös monitietei-
12853: nen työpaikkojen rauhankokous Jyväskylässä siä opiskelu- ja tutkimustuloksia, joissa käsitel-
12854: on tammikuussa 1989 vaatinut professuurin lään kokonaisvaltaisesti maailman suuria on-
12855: perustamista. gelmia.
12856: Tällä vuosikymmenellä on korkeakouluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12857: valmistunut parisataa rauhankasvatukseen liit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12858: tyvää opinnäytetyötä. Opiskelijoiden ja tutki- muksen,
12859: joiden kiinnostus rauhankysymyksiin on edel-
12860: leen kasvamassa. Tieteellisen oppituolin perus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12861: taminen mahdollistaisi asiantuntevan ohjauk- rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen
12862: sen ja kansainväliset yhteydet alalla. professuurin perustamiseksi.
12863: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12864:
12865: Heli Astala Claes Andersson Vappu Säilynoja
12866: Asko Apukka Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
12867: 314 1989 vp.
12868:
12869: Toivomusaloite n:o 282
12870:
12871:
12872:
12873:
12874: Astala ym.: Elämänkatsomustiedon opiskelumahdollisuuksien
12875: parantamisesta
12876:
12877:
12878: Eduskunnalle
12879:
12880: Vuonna 1985 aloitettiin peruskouluissa ja tenkin tapahtuu. On välttämätöntä korostaa
12881: lukioissa uuden oppiaineen, elämänkatsomus- yleensä et-tiedon opettajien koulutuksen välttä-
12882: tiedon opettaminen. Sen inhimillisten tavoittei- mättömyyttä. Jokaisen elämänkatsomustietoa
12883: den ydinsisältönä on auttaa lasta saamaan opettavan opettajan tulisi olla osallistunut vä-
12884: tietoja erilaisista maailmankatsomuksista ja us- hintään 30 tuntia oppiaineen täydennyskoulu-
12885: konnoista erityisesti humanistiseen perintee- tukseen. Vuosittain yliopistosta valmistuu vain
12886: seen liittyvänä, kasvamaan rauhantahtoiseksi 10 aineeseen erikoistunutta opettajaa.
12887: ja kansainvälisesti ajattelevaksi, kykeneväksi Elämänkatsomustietotyöryhmän mielestä
12888: myönteisiin ihmissuhteisiin ja tuntemaan vas- et:n opetus tulisi järjestää siten, että sitä ei
12889: tuunsa suhteessa itseensä, lähi-ihmisiin, yhteis- laskettaisi koulun käytössä olevaan tuntikehyk-
12890: kuntaan, muiden kulttuurien ihmisiin sekä seen, vaan että sille varattaisiin erityinen val-
12891: luontoon, kehittymään suvaitsevaksi, oman tionosuuteen oikeuttava tuntimäärä.
12892: elämänsä mielekkäänä kokevaksi ja oman Syksyllä 1985 3 000 oppilasta valitsi et:n
12893: maailmankatsomuksensa muodostamaan pys- lukujärjestykseensä, vuoden 1988 syksyllä
12894: tyväksi ihmiseksi. 7 000 oppilasta. Jos kaikkien kirkkoon kuulu-
12895: Vain uskontokuntiin kuulumattomille tar- mattomien vanhempien kouluikäiset jälkeläiset
12896: koitettu elämänkatsomustieto ei ole vieläkään valitsisivat et:n, luku kohoaisi 55 OOO:een.
12897: saanut koulun hyväksymää, tavallisen oppiai-
12898: neen asemaa. Kouluissa saatetaan järjestää Elämänkatsomustietoa kohtaan tunnetaan
12899: muita aineita et-tunnin kanssa päällekkäin tai edelleen ennakkoluuloja. Oppiaineen opiskelu-
12900: et-tunnit sijoitetaan niin myöhään iltapäivään, edellytyksiä tulee parantaa.
12901: etteivät oppilaat jaksaisi jäädä odottamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12902: tunnin alkamista. Opetuksen järjestämisen on- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12903: gelmat liittyvät myös tiedottamiseen. Yleensä- muksen,
12904: kään tästä oppiaineesta ei välitetä tarpeeksi
12905: tietoa edes uskontokuntiin kuulumattomille. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12906: Uskonnonopettajan ei ole soveliasta toimia elämänkatsomustiedon opiskelumah-
12907: elämänkatsomustiedon opettajana. Näin kui- dollisuuksien parantamiseksi.
12908: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12909:
12910: Heli Astala Vappu Säilynoja Asko Apukka
12911: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen
12912: 1989 vp. 315
12913:
12914: Toivomusaloite n:o 283
12915:
12916:
12917:
12918:
12919: Astala ym.: Teatteriopetuksen saamisesta peruskouluihin ja
12920: lukioihin
12921:
12922:
12923: Eduskunnalle
12924:
12925: Suomen Näyttelijäliitto on huolestuneena taa mahdollisuuden oppia tuntemaan ja ym-
12926: seurannut taidekasvatuksen vähenemistä perus- märtämään ihmistä koko skaalassaan- alhai-
12927: koulussa ja lukiossa. suudesta jalouteen.
12928: Yhteiskuntamme suuntaus, joka arvostaa Teatteri-ilmaisun opettajina Suomen Näytte-
12929: taitotietoa, asettaa vaatimuksensa kansalais- lijäliitto ehdottaa käytettäväksi ammattinäytte-
12930: tensa kasvatukselle kouluissa. lijöitä.
12931: Tämän vuoksi Suomen Näyttelijäliitto eh-
12932: Teatteriopetuksen toteutuminen ei saa ta-
12933: dottaa, että opetusministeriö ja valtiovarainmi-
12934: pahtua nykyisten, jo minimiinsä vähennettyjen
12935: nisteriö mitä pikimmin ryhtyvät toimenpiteisiin
12936: taideaineiden - musiikin ja kuvaamataidon -
12937: luodakseen mahdollisuudet teatteriopetukselle
12938: kustannuksella, vaan rikastuttamaan kuvaa ih-
12939: maamme peruskouluissa ja lukioissa.
12940: misestä ja hänen maailmastaan.
12941: Teatteri on tärkeä siksi, että se on taidela-
12942: jeista poikkitaiteellisin ja pedagogisessa mieles- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12943: sä demokraattisin. Se ei vaadi kalliita välineitä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12944: instrumentteja. Se vaatii ainoastaan tilan ja muksen,
12945: ihmiset ja heidän fantasiaosa - oppilaat ja
12946: opettajan. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12947: Teatterin kautta voidaan välittää ihmisen teatteriopetuksen saamiseksi perus-
12948: olemassaolon tärkeitä peruskysymyksiä. Se an- kouluihin ja lukioihin.
12949: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12950:
12951: Heli Astala Claes Andersson Vappu Säilynoja
12952: Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
12953: 316 1989 vp.
12954:
12955: Toivomusaloite u:o 284
12956:
12957:
12958:
12959:
12960: Astala ym.: Koulypsykologin ja koulukuraattorin virkojen saat-
12961: tamisesta valtionosuuden piiriin
12962:
12963:
12964: Eduskunnalle
12965:
12966: Koululainsäädännön valmistelutyöryhmä temusta edellyttävät tehtävät. Koulukuraatto-
12967: valmisteli mietinnössään 31.3.1981 lain ja ase- reita on tällä hetkellä 84 kunnassa ja koulupsy-
12968: tuksen koulupsykologeista ja koulukuraatto- kologeja 40 kunnassa. Valtionosuuteen oikeut-
12969: reista. Työryhmä ei kuitenkaan katsonut voi- tavia nämä virat eivät kuitenkaan ole.
12970: vansa liittää mainittuja säännösehdotuksia eh- Toiminnassaan koulupsykologin ja kouluku-
12971: dotukseensa hallituksen esitykseksi näiden ai- raattorin tulee pyrkiä läheiseen yhteistyöhön
12972: heuttamien lisäkustannusten vuoksi. kouluviranomaisten, opettajien, oppilaitoksen
12973: Koulupsykologien ja koulukuraattoreiden la- muun henkilökunnan, oppilaiden, heidän huol-
12974: kisääteistäminen ja näiden toimintojen saatta- tajiensa sekä tehtäväpiiriinsä liittyvien viran-
12975: minen valtionosuuden piiriin on tänä päivänä omaisten ja yhteisöjen kanssa.
12976: erittäin ajankohtainen ja kiireellinen tehtävä.
12977: Hallituksen tulisi pikaisesti antaa eduskunnalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12978: kyseinen esitys. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12979: Peruskoulun ja lukion tehtävänä on kasvat- muksen,
12980: taa oppilasta kokonaisvaltaisena persoonalli-
12981: suutena yhteistyössä kodin kanssa sen kasva- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12982: tustehtävää tukien. Tätä tehtävää tukee ja koulupsykologin ja koulukuraattorin
12983: toteuttaa omalta osaltaan koulupsykologi- ja virkojen lakisääteistämiseksi ja näiden
12984: koulukuraattorityö. Kysymyksessä ovat oppi- toimintojen saattamiseksi valtionosuu-
12985: laitosten psykologista ja sosiaalityön asiantun- den piiriin.
12986:
12987: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
12988:
12989: Heli Astala Lauha Männistö Vappu Säilynoja
12990: Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas
12991: Esko Helle Timo Laaksonen Esko Seppänen
12992: Pauli Uitto Arvo Kemppainen Asko Apukka
12993: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen Raila Aho
12994: Claes Andersson
12995: 1989 vp. 317
12996:
12997: Toivomusaloite n:o 285
12998:
12999:
13000:
13001:
13002: Astala: Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ammatinvalinnan-
13003: ohjauksen kehittämisestä Turun ja Porin läänissä
13004:
13005:
13006: Eduskunnalle
13007:
13008: Turun ja Porin läänin alueen työllisyyskehi- mat. Konkurssien ja toimialarationalisointien
13009: tys on ollut viime aikoina suhteellisen myöntei- johdosta on työvoimaa vähennetty. Toisaalta
13010: nen. Suurimmat työttömyysluvut ovat kuiten- on aloja, joilla työvoiman kysyntä on lisäänty-
13011: kin edelleen Pohjois-Satakunnassa ja Satakun- nyt. Monilla aloilla on syntynyt kohtaanto-
13012: nan työvoimapiirin alueella vaihdellen 2,6 Olo :n ongelma, jossa avoimet työpaikat ja työvoima
13013: ja 9 %:n välillä. Turun alueella suurin työttö- eivät kohtaa, koska ammattitaito tai koulutus
13014: myysaste on Turun kaupungissa, jossa se on eivät ole vaatimuksien mukaisia. Läänissä tuli-
13015: vajaat 5 %. Työttömyysaste siis vaihtelee suu- si kiinnittää erityistä huomiota ammatilliseen
13016: resti, ja löytyy aloja ja alueita, joilla esiintyy aikuiskoulutukseen, ammatinvalinnanohjauk-
13017: työvoimapulaa. Neuvostoliiton kauppa on eri- seen ja alueellisten palvelujen parantamiseen.
13018: tyisen merkittävää tälle läänille. Tulevien vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
13019: sien tärkein hanke myös kauppapoliittisessa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13020: mielessä on maakaasuputken ulottaminen
13021: Länsi-Suomeen. että hallitus ryhtyisi toimiin ammatil-
13022: Läänissä ovat metalli-, tekstiili- ja nahka- lisen aikuiskoulutuksen ja ammatinva-
13023: teollisuus perinteisesti vahvoja ja työvoimaval- linnanohjauksen sekä alueellisten palve-
13024: taisia aloja. Ne alat ovat myös niitä, joilla lujen parantamiseksi Turun ja Porin
13025: ilmenevät suurimmat ns. rakennemuutosongel- läänissä.
13026:
13027: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13028:
13029: Heli Astala
13030: 318 1989 vp.
13031:
13032: Toivomusaloite n:o 286
13033:
13034:
13035:
13036:
13037: Astala: Kansallisen elokuvakirjastoverkon muodostamisesta
13038:
13039:
13040: Eduskunnalle
13041:
13042: Videotoimikunta julkaisi 4. osamietintönsä budjettiin varattaisiin 2 miljoonaa markkaa
13043: 20.10.1988. Mietinnön keskeisin ajatus on, että kotimaisten pitkien elokuvien tekijänoikeuk-
13044: kunnan kirjastoista muodostetaan nykyisten sien ostamiseen kirjastolevitystä varten, jolloin
13045: toimintamuotojen lisäksi myös kansallinen elo- kirjastojen maksama hinta tietenkin halpenisi
13046: kuvakirjastoverkko. Etenkin kotimaisen eloku- nykyisestä. Sen lisäksi ehdotetaan samansuu-
13047: vatuotannon levittämisessä kirjastoja pidetään ruista määrärahaa ulkomaisten klassikoiden
13048: keskeisenä kanavana. hankkimiseksi kirjastoille. Valtion tuki kattaisi
13049: Kirjastojen kulttuuripoliittinen merkitys on osan tallenteiden ostohinnasta. Toimikunta eh-
13050: ollut lähtökohtana kirjastojen videotoiminnan dottaa vielä 1 miljoonaa markkaa varattavaksi
13051: kehittämisessä. Kirjastolaitos on koululaitok- Yleisradiolle, jotta se voisi ostaa myös kirjasto-
13052: sen ja Yleisradion ohella kattavin kulttuurilai- levitysoikeudet joihinkin oman yhtiön ulko-
13053: toksemme. Kirjastolaitoksemme saavuttaa puolelta hankkimiinsa ohjelmiin. Näitä voitai-
13054: huomattavan suuren osan väestöstä. Siksi uut- siin sitten levittää Taliennepalvelun kautta ku-
13055: ta tehtävää tarjotaankin nimenomaan kunnan ten yhtiön omiakin ohjelmia.
13056: kirjastoille.
13057: Videotoimikunta näkee elokuvakirjastot Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13058: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13059: verkkona, joita kaukolainaus yhdistää. Kes-
13060: sen,
13061: kuskirjastojen ja maakuntakirjastojen kokoel-
13062: mat olisivat suhteellisen kattavia, kunnan kir-
13063: jastojen paikallisen tarpeen muovaamia. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
13064: Kansallisen elokuvakirjastoverkon toiminta kansallisen elokuvakirjastoverkon muo-
13065: tarvitsee toteutuakseen erityistä valtion tukea. dostamiseksi ja sille riittävien voimava-
13066: Videotoimikunta on ehdottanut, että valtion rojen osoittamiseksi.
13067:
13068: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13069:
13070: Heli Astala
13071: 1989 vp. 319
13072:
13073: Toivomusaloite n:o 287
13074:
13075:
13076:
13077:
13078: Backman ym.: Keskiasteen opintotuen korottamisesta
13079:
13080:
13081: Eduskunnalle
13082:
13083: Suomalaisessa opintotukijärjestelmässä on tuen jälkeenjääneisyys ja hyväksymällä siihen
13084: säilytetty tuen saajien eriarvoisuus opiskeluas- korkea-asteen tukea suuremmat korotukset.
13085: teen mukaan. Opintotuki on keskiasteen opis- Lukuvuodeksi 1989/90 esitetyt opintorahan
13086: kelijoilla pienempi kuin korkea-asteella opinto- perusosan enimmäismäärät ovat keskiasteella
13087: jaan suorittavilla. Opiskelijoiden elinolosuhteet 390 markkaa kuukaudessa ja korkea-asteella
13088: eivät kuitenkaan anna oikeutusta tällaiseen 500 markkaa kuukaudessa. Keski- ja korkea-
13089: erotteluun, sillä perusteluna käytetyt opintoso- asteella itselleen koulutusta hankkivat olisi saa-
13090: siaaliset etuudet eivät koske tasapuolisesti tettava tasaveroiseen asemaan kuromalla tämä
13091: kaikkia keskiasteen opiskelijoita. ero umpeen mahdollisimman pian.
13092: Opintotuen kehittäminen on nopeimpia ja Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
13093: tehokkaimpia keinoja helpottaa varsin suuren nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13094: nuorten kansalaisten muodostaman joukon muksen,
13095: edellytyksiä elää taloudellisesti turvattua elä-
13096: mää myös opiskeluaikanaan. Keskiasteen opin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
13097: totuen kehittämisessä on edetty oikeansuuntai- menpiteisiin keskiasteen opintotuen ko-
13098: sesti huomioimaila mm. valtion viimeisessä rottamiseksi samalle tasolle kuin kor-
13099: tulo- ja menoarviossa erityisesti keskiasteen kea-asteen opiskelijoiden opintotuki.
13100: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
13101:
13102: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki
13103: Pekka Haavisto Jukka Gustafsson Kari Rajamäki
13104: 320 1989 vp.
13105:
13106: Toivomusaloite n:o 288
13107:
13108:
13109:
13110:
13111: Björkstrand ym.: Teknisen alan opetuksen kehittämisestä Vaa-
13112: san korkeakoulussa
13113:
13114:
13115: Eduskunnalle
13116:
13117: Valtioneuvosto päätti 19.2.1987 hyväksy- koko maan kilpailukyvyn ylläpitämisen ja ke-
13118: mässään korkeakoululaitoksen kehittämissuun- hittämisen kannalta, on välttämätöntä, että nyt
13119: nitelmassa vuosille 1987-1992 aloittaa tieto- aloitettua opetusta teknisellä alalla Vaasan
13120: tekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjel- korkeakoulussa välittömästi laajennetaan niin,
13121: mat Vaasan korkeakoulussa. Tällä päätöksellä, että olisi mahdollista luoda uusi tekninen tiede-
13122: joka sittemmin on johtanut käytännön tulok- kunta lähitulevaisuudessa. Vaasan kaupunki
13123: siin, aloitettiin opetus ja tutkimus uudella alal- on luvannut olla mukana tässä kehittämistyös-
13124: la, olkoonkin että nämä koulutusohjelmat täs- sä omalla panoksellaan antamalla lahjoitusvir-
13125: sä vaiheessa johtavat ekonomin tutkintoon. koja korkeakoulun käyttöön.
13126: Teknisen alan opetuksen nopea kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13127: on lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä, ei ainoas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13128: taan Vaasan läänin, vaan koko maan kannalta.
13129: Kun otetaan huomioon, että Vaasan läänin että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
13130: korkeakouluasteen aloituspaikkojen määrä ei teknisen alan opetuksen kehittämiseksi
13131: läheskään vastaa maan keskiarvoa, Vaasan Vaasan korkeakoulussa jo aloitetun tie-
13132: korkeakoulun kehittäminen yliopistoksi vaatii totekniikan ja tuotantotalouden koulu-
13133: ehdottomasti uusien alojen ottamista korkea- tusohjelmien pohjalta niin, että Vaasan
13134: koulun ohjelmaan ja tarpeet teknisen alan korkeakouluun voitaisiin perustaa tek-
13135: nopealle kehittämiselle ovat mitä ilmeisimmät ninen tiedekunta lähitulevaisuudessa.
13136:
13137: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
13138:
13139: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Boris Renlund
13140: Kari Urpilainen Pentti Mäki-Hakola Håkan Malm
13141: Juho Sillanpää Esko Aho Aapo Saari
13142: Jukka Vihriälä Jorma Fred Martti Korkia-Aho
13143: 1989 rd. 321
13144:
13145: Hemställningsmotion nr 289
13146:
13147:
13148:
13149:
13150: Björkstrand m.fl.: Om lagstadgat statsunderstöd för Nordiska
13151: konstskolan
13152:
13153:
13154: Tili Riksdagen
13155:
13156: Nordiska konstkolan i Karleby har etablerat Något stöd från de övriga nordiska länderna
13157: sin ställning som en fri konstskola på hög nivå torde inte gå att uppbringa, möjligen med
13158: och med en utpräglat nordisk inriktning. Vid undantag av sporadiska understöd från vissa
13159: sidan av en förhållandevis liten fast anställd nordiska fonder.
13160: stab verkar skolan med ett gästlärarsystem som Det torde bli omöjligt för Karleby stad att i
13161: är unikt. Skolan har ett omfattande kontaktnät längden upprätthålla en skola som blir så
13162: med framstående konstnärer och lärare inom ekonomiskt betungande för staden. Då resulta-
13163: olika sektorer av konstlivet i hela Norden. ten å andra sidan har visat sig vara utomor-
13164: Under senaste läsår fungerade hela 29 lärare dentligt goda och man verkligen har lyckats
13165: vid skolan under längre eller kortare perioder uppnå en klart nordisk karaktär på verksam-
13166: från Finland, Sverige och Norge. Eleveroa heten, bör det ligga i statsmaktens intresse att
13167: kommer likaså från alla de nordiska länderna. snarast möjligt trygga skolans ekonomiska
13168: Av de elever som går på en tvåårig kurs under verksamhetsförutsättningar.
13169: detta läsår kommer 10 från Finland, 16 från Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
13170: Sverige, 3 från Norge och 1 från Danmark. att riksdagen måtte hemställa
13171: Skolans ekonomiska situation är dock myck-
13172: et brydsam. Under år 1988 uppgick budgeten att regeringen snarast möjligt måtte
13173: tili 1,8 miljoner mk, varav staten gav drygt vidta åtgärder jör att ge Nordiska
13174: 400 000 mk i behovsprövat understöd, medan konstskolan i Karleby lagstadgat stats-
13175: Karleby stads andel uppgick tili 1 miljon mark. stöd.
13176:
13177: Helsingfors den 10 februari 1989
13178:
13179: Gustav Björkstrand Kari Urpilainen Håkan Nordman
13180: Håkan Malm Boris Renlund Martti Korkia-Aho
13181: 322 1989 vp.
13182:
13183: Toivomusaloite u:o 289 Suomennos
13184:
13185:
13186:
13187:
13188: Björkstrand ym.: Nordiska konstskolan -nimisen koulun saami-
13189: sesta lakisääteisen valtionavun piiriin
13190:
13191:
13192: Eduskunnalle
13193:
13194: Kokkolassa toimiva Nordiska konstskolan kaupungin osuus 1 milj. markkaa. Muilta poh-
13195: -niminen taidekoulu on vakiinnuttanut ase- joismailta ei liene mahdollista saada tukea
13196: mansa korkeatasoisena leimallisesti pohjois- joistakin pohjoismaisista rahastoista maksetta-
13197: maisesti suuntautuneena vapaana taidekoulu- via tilapäisiä avustuksia lukuun ottamatta.
13198: na. Suhteellisen pienen vakinaisesti palkatun Kokkolan kaupungille käynee ennen pitkää
13199: henkilökunnan ohella koululla on ainutlaatui- mahdottomaksi ylläpitää koulua, joka on kau-
13200: nen vierailevien opettajien järjestelmä. Koulul- pungille taloudellisesti näin rasittava. Kun tu-
13201: la on laajat yhteydet eteviin taiteilijoihin ja lokset toisaalta ovat osoittautuneet äärimmäi-
13202: opettajiin taide-elämän eri alueilla koko Poh- sen hyviksi ja kun todella on onnistuttu saavut-
13203: jolassa. Viime vuonna koulussa toimi kaik- tamaan selkeästi pohjoismainen toiminnan
13204: kiaan 29 opettajaa Suomesta, Ruotsista ja luonne, on valtiovallan edun mukaista turvata
13205: Norjasta eripituisten jaksojen aikana. Oppilai- mahdollisimman pian koulun taloudelliset toi-
13206: ta on niin ikään kaikista pohjoismaista. Tämän mintamahdollisuudet.
13207: lukuvuoden aikana kahden vuoden kurssia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13208: suorittavista oppilaista 10 on Suomesta, 16 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13209: Ruotsista, 3 Norjasta ja 1 Tanskasta.
13210: Koulun taloudellinen tilanne on kuitenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13211: hyvin pulmallinen. Vuoden 1988 budjetti oli menpiteisiin Kokkolassa toimivan Nor-
13212: 1,8 milj. markkaa, mistä oli valtion harkinnan- diska konstskolan -nimisen koulun laki-
13213: varaista tukea 400 000 markkaa ja Kokkolan sääteisen valtionavun järjestämiseksi.
13214: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
13215:
13216: Gustav Björkstrand Kari Urpilainen Håkan Nordman
13217: Håkan Malm Boris Renlund Martti Korkia-Aho
13218: 1989 rd. 323
13219:
13220: Hemställningsmotion nr 290
13221:
13222:
13223:
13224:
13225: Donner: Om slopande av begränsningarna för konstnärsstipen-
13226: dier
13227:
13228:
13229: Tili Riksdagen
13230:
13231: Det råder brist på kvalitativt högtstående vara ett hinder för mottagande av stipendium,
13232: kompetenta krafter inom konstpedagogikens däremot inte en verksamhet som rentav kan
13233: område, varmed avses undervisning inom olika vara inspirerande för det konstnärliga skapan-
13234: konstarter, men främst bildkonsten. det.
13235: Vid flera tillfällen har konstnärer, som blivit Med anledning av ovanstående föreslår jag
13236: mottagare av ett eller fleråriga statsstipendier,
13237: tvingats uppge sina pedagogiska sysslor på att regeringen måtte vidta åtgärder
13238: grund av begränsande krav i lagstiftningen. jör att eliminera de begränsningar som
13239: Detta kan inte anses ändamålsenligt. Det är tvingar mottagare av statsstipendier att
13240: självklart att en icke tili konstnärligt arbete uppge sina tili konstnärligt arbete re/a-
13241: relaterad huvudsyssla alltjämt bör kunna anses terade arbetsuppgifter.
13242:
13243: Helsingfors den 9 februari 1989
13244:
13245: Jörn Donner
13246: 324 1989 vp.
13247:
13248: Toivomusaloite n:o 290 Suomennos
13249:
13250:
13251:
13252:
13253: Donner: Taiteilija-apurahojen saamiselle asetettujen rajoitusten
13254: poistamisesta
13255:
13256:
13257: Eduskunnalle
13258:
13259: Maassamme on pulaa laadullisesti korkeata- han vastaanottamiselle, mutta ei sen sijaan
13260: soisista pätevistä voimista taidepedagogiikan toimintaa, joka suorastaan voi olla inspiroivaa
13261: alueella, millä tarkoitetaan opetusta eri taidela- taiteelliselle luomiselle.
13262: jien, erityisesti kuvataiteen piirissä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13263: Useita kertoja taiteilijat, jotka ovat saaneet nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13264: yksi- tai kaksivuotisen valtionapurahan, ovat
13265: joutuneet jättämään pedagogiset tehtävänsä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13266: lainsäädännössä olevien rajoitusten vuoksi. poistaakseen rajoitukset, jotka pakotta-
13267: Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. On sel- vat valtionapurahan saajat luopumaan
13268: vää, että taiteelliseen työhön liittymätöntä pää- taiteelliseen työhön liittyvistä tehtävis-
13269: tointa on edelleenkin pidettävä esteenä apura- tä.
13270: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13271:
13272: Jörn Donner
13273: 1989 rd. 325
13274:
13275: Hemställningsmotion nr 291
13276:
13277:
13278:
13279:
13280: Donner: Om lagstiftningsåtgärder för införande av en avgift för
13281: återförsäljning av konst
13282:
13283:
13284: Tili Riksdagen
13285:
13286: Återförsäljningen av konst genom auktions- Därför borde en viss procentsats, exempelvis
13287: husens förmedling har under de senaste åren 5, av återförsäljningsvärdet på återförsälj-
13288: ökat explosionsartat i vårt land, både vad ningspriset av konst, både genom auktionshus
13289: volym och priser beträffar 0 och gallerier, på ett lämpligt sätt återfördelas
13290: Huvuddelen av prisstegringen har berört av- som stipendier och understöd för konstnärer 0
13291:
13292:
13293:
13294:
13295: lidna konstnärer, men den har också påverkat J ag föreslår att riksdagen måtte hemställa,
13296: verk av nulevande konstnärer.
13297: När det t.exo gäller litteratur tillförsäkras
13298: författarna själva rätten till sina verk, och en att regeringen vidtar lagstiftningsåt-
13299: viss andel av intäkterna för nytrycko gärder som avgiftsbelägger återförsälj-
13300: Konstnärerna har emellertid inte denna rätto ning av konst, varvid dessa avgifter
13301: Det kan inte ligga i samhällets intresse att av oavkortade vidarefördelas som stipen-
13302: den inflatoriska prisstegringen på konst ingen dier och understöd för konstnärero
13303: del kommer konsten tili godoo
13304:
13305: Helsingfors den 9 februari 1989
13306:
13307: Jörn Donner
13308:
13309:
13310:
13311:
13312: 23 290280X
13313: 326 1989 vp.
13314:
13315: Toivomusaloite n:o 291 Suomennos
13316:
13317:
13318:
13319:
13320: Donner: Lainsäädäntötoimenpiteistä maksun asettamiseksi tai-
13321: teen jälleenmyynnille
13322:
13323:
13324: Eduskunnalle
13325:
13326: Taiteen jälleenmyynti huutokauppahuonei- Tämän vuoksi tietty prosenttiosuus, esim.
13327: den välityksellä on viime vuosina lisääntynyt 5 Olo, sekä huutokauppahuoneiden että galleri-
13328: räjähdysmäisesti maassamme sekä määrältään oiden myymän taiteen jälleenmyyntihinnan jäl-
13329: että hintojen osalta. leenmyyntiarvosta tulisikin sopivalla tavalla ja-
13330: Pääosa hintojen noususta on koskenut kuol- kaa uudelleen apurahoina ja tukena taiteilijoil-
13331: leiden taiteilijoiden teoksia, mutta se on myös le.
13332: vaikuttanut nykyään elävien taiteilijoiden teok- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13333: sien hintoihin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13334: Kirjallisuuden osalta taataan kirjailijoille it-
13335: selleen oikeus teoksiinsa sekä tietty osuus että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
13336: uusintapainoksen tuloista. menpiteisiin maksun asettamiseksi tai-
13337: Taiteilijoilla ei kuitenkaan ole tätä oikeutta. teen jälleenmyynnifle, jolloin nämä
13338: Yhteiskunnan edun mukaista ei voi olla se, maksut jaettaisiin lyhentämättöminä
13339: ettei taiteen inflatorinen hinnannousu hyödytä edelleen apurahoina ja tukena taiteili-
13340: taidetta. joille.
13341:
13342: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13343:
13344: Jörn Donner
13345: 1989 vp. 327
13346:
13347: Toivomusaloite n:o 292
13348:
13349:
13350:
13351:
13352: Elo ym.: Ammatillisen korkeakoulun perustamisesta Satakun-
13353: taan
13354:
13355:
13356: Eduskunnalle
13357:
13358: Osaamisen merkitys lisääntyy jatkuvasti. avataan opiskelijoiiie, jotka ovat suorittaneet
13359: Myös korkeakoulutasoisen opetuksen tärkeys ammatillisen tutkinnon, ei ole toteutunut toi-
13360: on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Suo- votulla tavalla. Niinpä maassamme on 1 200
13361: meen onkin perustettu yliopistoja ja korkea- opiskelijan kiintiö korkeakouluissa ei-ylioppi-
13362: kouluja eri puolille maata, mutta Satakunta on laiile, mutta vuosittain vain noin 300 ei-yliop-
13363: korkeakouluja sijoitettaessa jäänyt kokonaan pilasta hakeutuu korkeakouluopetukseen.
13364: ulkopuolelle. Osaksi tästä syystä Satakunnan Niinpä opetusministeriössä on kaavailtu eril-
13365: kehitys on ollut hyvin kielteistä viime vuosina listen ammatillisten korkeakoulujen perus-
13366: niin, että Satakunnan väkiluku on vähentynyt tamista maahamme. Satakunta, erityisesti Po-
13367: lähes 1 000 vuosittain ja toisaalta Satakunnan rin ja Rauman talousalueet, soveltuisi hyvin
13368: työttömyys on maan korkeimpia. Edellä ole- ammatiilisen korkeakoulun sijaintipaikaksi.
13369: van perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei Sata- Niinpä koulutusta voitaisiin antaa ammatilli-
13370: kunnan kehitystä saada käännetyksi nousuun, sessa korkeakoulussa siten, että Porissa koulu-
13371: jos alueelle ei saada omaa korkeakoulua. tettaisiin insinöörejä diplomi-insinööreiksi,
13372: Oman korkeakoulun tarpeellisuus on käynyt merkonomeja ekonomeiksi sekä sairaanhoita-
13373: yhä ilmeisemmäksi Satakunnassa. jia lääkäreiksi, kun taas Raumalla koulutettai-
13374: Toisaalta maassamme on myös suuri opiske- siin lastentarhanopettajia peruskoulunopetta-
13375: lijoiden määrä, joka vuosittain jää korkeakou- jiksi sekä merkonomeja ekonomeiksi.
13376: luopetuksen ulkopuolelle. Niinpä maassamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13377: pyörii vuosittain noin 35 000-40 000 ylioppi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13378: Iaan suma, joka ei sijoitu sen paremmin kor- muksen,
13379: keakoulutasoiseen kuin ammatiiliseenkaan
13380: opetukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13381: Valtioneuvoston runsaat kymmenen vuotta ammatillisen korkeakoulun perustami-
13382: sitten tekemä päätös siitä, että korkeakoulut seksi Satakuntaan.
13383:
13384: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
13385:
13386: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
13387: Maunu Kohijoki Timo Rons Raimo Vuoristo
13388: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
13389: 328 1989 vp.
13390:
13391: Toivomusaloite n:o 293
13392:
13393:
13394:
13395:
13396: Elo ym.: Määrärahasta Leineperin ruukkialueen säilyttämiseen
13397:
13398:
13399: Eduskunnalle
13400:
13401: Kullaan kunnan Leineperin kylässä sijaitsee ka kohteena on kulttuurihistoriallisesti jopa
13402: osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. Alu- valtakunnallista merkitystä, tulisi valtiovallan
13403: eella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden osoittaa varoja, joiden avulla voidaan turvata
13404: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä alueen rakennusten säilyttäminen ja myös nii-
13405: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja den kunnostaminen uutta käyttöä varten.
13406: ruukkialueeseen kuuluneita asuin- ja teollisuus-
13407: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13408: rakennuksia. Nämä kulttuurihistoriallisesti
13409: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13410: merkittävät rakennukset ovat kuitenkin varsin
13411: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor-
13412: jausta sekä entistämistä, mikäli ne halutaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13413: säilyttää myös jälkipolville. määrärahan ottamiseksi valtion vuoden
13414: Kullaan kunta pitää tärkeänä ko. ruuk- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen Kul-
13415: kialueen säilyttämistä ja sen edelleen kehittä- laan kunnan Leineperin kylässä sijaitse-
13416: mistä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla van ruukkialueen säilyttämiseksi ja ke-
13417: olisi myös matkailullista merkitystä. Kos- hittämiseksi.
13418:
13419: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
13420:
13421: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
13422: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
13423: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
13424: 1989 vp. 329
13425:
13426: Toivomusaloite n:o 294
13427:
13428:
13429:
13430:
13431: Gustafsson ym.: Määrärahasta Tampereen yliopistoon työllistä-
13432: mismäärärahoilla palkatun henkilökunnan vakinaistamiseen
13433:
13434:
13435: Eduskunnalle
13436:
13437: Tampereen yliopiston palveluksessa on viime kehitysalueilla sijaitsevissa yliopistoissa. Ny-
13438: aikoina ollut noin 100 työllistämisvaroin pal- kyisessä käytännössä henkilöstön jatkuva vaih-
13439: kattua henkilöä erityisesti kiinteistönhuolto-, tuminen on useimmilla aloilla varsin haitallis-
13440: toimisto-, laboratorio- ja kirjastoalan tehtävis- ta.
13441: sä. Henkilöstö hoitaa niitä välttämättömiä
13442: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13443: aputehtäviä, joihin yliopistolla ei ole määrära-
13444: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13445: hojen puutteen vuoksi ollut mahdollista palka-
13446: muksen,
13447: ta omaa henkilöstöä. Tehtävien vakinaistami-
13448: seksi on viime vuosina osoitettu jonkin verran
13449: määrärahoja, joilla ei kuitenkaan ole olennais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13450: ta merkitystä yliopiston kannalta. Tampereen yliopiston ja yleisemminkin
13451: Kun ongelma koskee useimpia maamme kor- korkeakoulujen kannalta tärkeän apu-
13452: keakouluja, tulisi opetusministeriön selvittää työvoiman vakinaistamiseksi vuonna
13453: ne erityistoimenpiteet, joilla tämä korkeakou- 1990 ja ottaisi tämän vaatiman määrä-
13454: lujen kannalta tärkeä aputyövoima voitaisiin rahan huomioon valtion vuoden 1990
13455: lähivuosina vakinaistaa myös muualla kuin tulo- ja menoarvioesityksessä.
13456:
13457: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13458:
13459: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
13460: 330 1989 vp.
13461:
13462: Toivomusaloite n:o 295
13463:
13464:
13465:
13466:
13467: Haavisto ym.: Virkojen perustamisesta naistutkimukseen
13468:
13469:
13470: Eduskunnalle
13471:
13472: Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ilme- 100 ja vähintään saman verran on tekeillä.
13473: nee suomalaisessa yhteiskunnassa esim. työ- Opiskelijoiden kiinnostuksesta ja aioitteellisuu-
13474: markkinoiden sukupuolenmukaisena eriytymi- desta sekä naistutkijakunnan esityksistä huoli-
13475: senä, eripalkkaisuutena ja naisten syrjintänä. matta Tampereen yliopiston toiminta- ja ta-
13476: Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää yhteis- loussuunnitelmassa vuosille 1990-94 ei ole
13477: kunnassamme vallitsevan eriarvoisuuden tie- ainoatakaan naistutkimukseen suunnattua vir-
13478: dostamista ja tuntemista. Maassamme virinnyt kaa!
13479: naistutkimus on kiinnittänyt huomiota mm. Maamme muissa yliopistoissa ei tilanne ole
13480: näihin seikkoihin. sen parempi. Naistutkimuksen opetukseen ei
13481: Naistutkimus on uusi haasteellinen tieteen- ole osoitettu virkoja eikä kohdennettu riittä-
13482: alakokonaisuus, jonka opetuksen ongelmia ei västi määrärahoja. Luonteeltaan monitieteelli-
13483: voida ratkaista jo olemassa olevien yliopisto- nen naistutkimus ei pysty kilpailemaan olemas-
13484: virkojen avulla. Naistutkimuksen vakiinnutta- sa olevien tieteenalajakojen vuoksi resursseista
13485: minen edellyttää nimenomaan sitä varten pe- ainelaitosten kanssa. Naistutkimukseen tarvi-
13486: rustettuja virkoja. taan nimenomaan sille kohdennettuja tutki-
13487: Kiinnostus naisen asemaan ja siihen liitty- mus- ja opetusvirkoja. Myös naistutkimusyksi-
13488: vien kysymysten tutkimukseen on jatkuvasti köiden perustamista on edistettävä ja niille
13489: kasvanut maamme yliopistoissa. Tutkijoiden kohdennettava resursseja.
13490: rinnalla opiskelijat ovat olleet erityisen aktiivi-
13491: sesti vaatimassa naistutkimuksen opetusta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13492: sen saattamista tarpeenmukaiselle tasolle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13493: Tällä hetkellä Suomen ainoa yliopistollinen muksen,
13494: naistutkimusvirka on Tampereen yliopiston yh-
13495: teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksella. Tähän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
13496: virkaan ei kuitenkaan kuulu opetus. Siitä huo- jotta valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
13497: limatta Tampereella aloitettiin syksyllä 1988 noarvioesityksen laadinnan yhteydessä
13498: naistutkimuksen opetus, jonka peruskurssille osoitettaisiin määrärahoja naistutki-
13499: osallistui yli sata opiskelijaa. Naistutkimukseen mukseen ja siihen tarvittaviin opetus-
13500: liittyviä tutkielmia Tampereella on tehty noin virkoihin.
13501: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
13502:
13503: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13504: 1989 vp. 331
13505:
13506: Toivomusaloite n:o 296
13507:
13508:
13509:
13510:
13511: Haavisto ym.: Määrärahasta Tiedekauppa ry:n toiminnan tuke-
13512: miseen
13513:
13514:
13515: Eduskunnalle
13516:
13517: Tiedepolitiikassa olisi kyettävä luomaan ra- sen kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdolli-
13518: kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryh- suus saada tutkimukseen perustuvaa tietoa kes-
13519: mflle mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutki- keisistä yhteiskunnallisista ongelmista?
13520: musta keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh-
13521: kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen on jannut kasvavassa määrin pyrkimys "tehok-
13522: oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät pys- kuuteen ja tuloksellisuuteen". Tieteen merki-
13523: ty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja tai tystä on perusteltu sen taloudellisen hyödyn
13524: tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. kautta. Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta
13525: Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan merkityksestä on kohtalokkaalla tavalla kaven-
13526: vuorovaikutuksen lisäämiseksi on toimintansa tumassa.
13527: aloittanut tiedekauppaorganisaatio, jonka toi- Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal-
13528: mintaperiaatteena on tarjota kaikille kansalai- lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai-
13529: sille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille mahdol- sia, että niitä ei voida arvioida "välittömän
13530: lisuus "tilata" tutkimusta yliopistojen piiristä hyödyn" näkökulmasta. Tällaisia ovat mm.
13531: keskeiseksi kokemiensa ongelmien ratkaisemi- luonnon suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oi-
13532: seksi. keudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen
13533: Tilanteen merkitys yhteiskunnan kehitykses- yms. liittyvät pyrkimykset. Myös tieteen sisäi-
13534: sä kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielä- nen kehityslogiikka on sellainen, että sen väli-
13535: mänkin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen tön arviointi ja ennustaminen on asiallisesti
13536: perustuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tie- mahdotonta.
13537: teen merkitys myös maamme taloudelle ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13538: kansainväliselle kilpailukyvylle kasvaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13539: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä muksen,
13540: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavaro-
13541: jen varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13542: välttämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä määrärahan varaamiseksi valtion vuo-
13543: keskeisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysy- den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen
13544: mykseksi tieteen yhteiskunnallisen käytön ta- Tiedekauppa ry:lle tiedekauppaprojek-
13545: paa koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuk- tin toimintaan.
13546:
13547: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
13548:
13549: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen
13550: 332 1989 vp.
13551:
13552: Toivomusaloite n:o 297
13553:
13554:
13555:
13556:
13557: Hautala ym.: Koulujen terveyskasvatuksen kehittämisestä
13558:
13559:
13560: Eduskunnalle
13561:
13562: Peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppi- enemmän kuin aikuisväestö keskimäärin. Jos
13563: laitosten lainsäädäntö on uudistettu 1980-luvun sama suuntaus jatkuu, tupakoinnin kansan-
13564: alussa. Kunnissa uudistetut opetussuunnitelmat terveydelliset suuret haitat tulevat jatkossakin
13565: ovat vähentäneet terveyskasvatukseen käytettä- lisääntymään eivätkä vähenemään. Alkoholin
13566: vissä olevaa aikaa aikaisempaan verrattuna. ja muiden huumaavien aineiden käyttö aiheut-
13567: Ns. läpäisyperiaate terveyskasvatuksessa ei taa niin ikään yhä nuoremmille terveydellisiä,
13568: kaikkialla toteudu. Näyttää edelleenkin siltä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.
13569: että terveyskasvatus ei toteudu parhaalla mah- Koulujen terveyskasvatus tavoittaa koko
13570: dollisella tavalla koululaitoksessa. Erityisesti ikäluokan vähintään yhdeksän vuoden ajan.
13571: peruskoulun terveyskasvatusta koskeva opetus- Suurin osa nuorista on lisäksi lukioissa ja
13572: suunnitelma ja opetuksellinen työnjako on täl- keskiasteen oppilaitoksissa useita vuosia. Oppi-
13573: lä hetkellä sekava. laitoksia parempaa terveyskasvatusyhteisöä ei
13574: Eduskunnan toimesta on täsmennetty tavoit- voitane juuri osoittaa. Siksi siellä annettavalle
13575: teita mm. päihteitä ja tupakkaa koskevassa terveyskasvatukselle tulisi kullakin luokka- ja
13576: terveyskasvatuksessa. Kansanterveyslaki, päih- ikätasolla varata riittävästi aikaa terveiden elä-
13577: dehuoltolaki, raittiustyölaki ja muut eduskun- mäntapojen oppimiseksi pysyviksi käyttäyty-
13578: nan hyväksymät kannanotot ovat olleet tuke- mismuodoiksi sekä tiedollisen että taidollisen
13579: massa tehostettua terveyskasvatusta. opetuksen osalta.
13580: Terveystapatutkimusten mukaan nuorten tu-
13581: pakointi ja alkoholinkäyttö on viimeksi kulu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13582: neiden vuosien aikana lisääntynyt. Maailman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13583: Terveysjärjestön tutkimusten mukaan suoma- muksen,
13584: laiset koululaiset tupakoivat enemmän kuin
13585: samanikäiset nuoret muissa Euroopan maissa. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
13586: WHO:n laskelmien mukaan Suomessa kuolee menpiteisiin terveyskasvatuksen saatta-
13587: ennenaikaisesti lähes 6 000 ihmistä vuodessa miseksi ajan tarpeita ja vaatimuksia
13588: tupakoinnin aiheuttamiin tauteihin. Tänään vastaavalle tasolle peruskouluissa, luki-
13589: suomalaiset 16-18-vuotiaat polttavat jopa oissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
13590:
13591: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13592:
13593: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
13594: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
13595: 1989 vp. 333
13596:
13597: Toivomusaloite n:o 298
13598:
13599:
13600:
13601:
13602: Hautala ym.: Opintososiaalisten etujen järjestämisestä kaikille
13603: kansanopistojen opiskelijoille
13604:
13605:
13606: Eduskunnalle
13607:
13608: Eduskunta on 1.12.1987 hyväksynyt lain, aatepäätöksen mukainen koulutuksen tasa-
13609: jonka mukaan kansanopistojen ammatillista arvoisuus ei toteudu kansanopiston opiskelijoi-
13610: peruskoulutusta autavien linjojen samoin kuin den kesken. On välttämätöntä, että samat
13611: peruskoulu- ja lukiolinjojen opiskelijat saavat opintososiaaliset edut taataan kaikille kansan-
13612: samat opintososiaaliset edut kuin ammatillisten opistojen opiskelijoille.
13613: oppilaitosten opiskelijat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13614: Laki jättää kansanopistojen muiden linjojen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13615: opiskelijat näiden etujen ulkopuolelle, mikä muksen,
13616: merkitsee käytännössä saman kansanopiston
13617: opiskelijoiden joutumista täysin eriarvoiseen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
13618: asemaan. Osa opiskelijoista saa maksuttoman menpiteisiin opintososiaalisten etujen
13619: opetuksen, asunnon ja ruoan, osa joutuu mak- järjestämiseksi kaikille kansanopistojen
13620: samaan kaiken itse, joten valtioneuvoston peri- opiskelijoille.
13621:
13622: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
13623:
13624: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
13625: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
13626: 334 1989 vp.
13627:
13628: Toivomusaloite n:o 299
13629:
13630:
13631:
13632:
13633: Hilpelä: Vieraiden kielten opetuksen turvaamisesta peruskoulus-
13634: sa ja lukiossa
13635:
13636:
13637: Eduskunnalle
13638:
13639: Uusia koululakeja säädettäessä eduskunta rajusti resurssien riittämättömyyden vuoksi.
13640: korosti kansalaisten hyvän kielitaidon merki- Tilanne on huolestuttava sekä oppilaiden opis-
13641: tystä ja edellytti vieraiden kielten opetuksen kelumahdollisuuksien kaventumisen että opet-
13642: monipuolistamista. Lisäksi korostettiin sitä, et- tajien työllisyystilanteen heikkenemisen vuoksi.
13643: tä tuntikehyksen tulee olla koulun työn kannal- Ilman kielilisäresurssien lisäämistä eduskunnan
13644: ta riittävä. ja valtioneuvoston kielten opetukselle asetta-
13645: Lainsäädännössä kielilisäresurssi määritel- mat tavoitteet jäävät toteutumatta. Kielilisäre-
13646: lään kuitenkin kuntakohtaisena, joten lisätun- surssin suuruus tulee mitoittaa siten, että tunti-
13647: tikehys ei ota huomioon kuntakohtaisia eroja määrä vuosiluokkaa kohti on sama kuin valtio-
13648: ja tarpeita, mikä puolestaan on esteenä moni- neuvoston päättämässä tuntijaossa. Tämä on
13649: puolisen kieliohjelman toteuttamiselle. Yläas- monipuolisen kielten opetuksen toteutumisen
13650: teella alkavaa kieltä ja valinnaisaineena opetet- perusedellytys.
13651: tavaa vierasta kieltä varten ei ole lainkaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13652: erillistä lisäkehystä. Näiden kielten opettami- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13653: seen ala-asteen laajemman kieliohjelman vuok-
13654: si tarvittava lisäkehys on otettava varsinaisesta
13655: tuntikehyksestä sekä koululautakunnan käytet- että hallitus ryhtyisi toimiin perus-
13656: tävissä olevista tunneista. koulun ja lukion kielilisäresurssien laa-
13657: On käynyt täysin selväksi, että varsinkin C- jentamiseksi.
13658: ja D-kielten opetusta on jouduttu supistamaan
13659:
13660: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13661:
13662: Liisa Hilpelä
13663: 1989 vp. 335
13664:
13665: Toivomusaloite n:o 300
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Hilpelä: Vammaisen oppilaan koulunkäyntiedellytysten paranta-
13671: misesta peruskoulussa
13672:
13673:
13674: Eduskunnalle
13675:
13676: Elokuun 1 päivänä 1987 tuli voimaan perus- joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä
13677: koululaki, joka velvoittaa kuntia huolehtimaan korvauksetta. Resurssien lisäys tällaisen ryh-
13678: kaikkien oppivelvollisuusikäisten peruskoulun män osalta parantaisi tilannetta paitsi opetta-
13679: oppimäärän suorittamisesta. Käytännössä tä- jan, myös kaikkien oppilaiden - niin vam-
13680: mä tarkoittaa mm. sitä, että yhä useammin ns. maisten kuin terveidenkin - kannalta. Kor-
13681: tavalliseen kouluun tulee oppilaiksi vaikeasti jaus epäkohtaan voitaisiin saada aikaan esim.
13682: liikunta-, kuulo- ja näkövammaisia lapsia. seuraavasti:
13683: Näiden oppilaiden ja heidän vanhempiensa etu - ala-asteella opettajan opetusvelvollisuut-
13684: on, että lapsi voi käydä koulua tutussa ympä- ta alennetaan 1-2 tuntia/vammainen oppilas/
13685: ristössä kotipaikkakunnallaan. Usein se on viikko
13686: myös kunnan etu, sillä erityiskoulussa vuoro- - yläasteella jokaista vammaista oppilasta
13687: kausimaksu täysihoitoineen saattaa olla 900- kohti lisätään tuntikehysresurssiin 3-5 viikko-
13688: 1 000 mk/vrk. Lisäksi tulevat matkakustan- tuntia, jotta se opetusryhmä, jossa on mukana
13689: nukset yms. Nämä erityisoppilaat vaativat run- vammainen, saadaan pienemmäksi.
13690: saasti lisätyötä: huomiota, suunnittelua, apu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13691: välineitä ym. Vaikka oppilaalla saattaa olla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13692: koulunkäyntiavustaja, ryhmän opetuksesta
13693: vastaa tietysti opettaja. että hallitus ryhtyisi toimiin vammai-
13694: Koska laissa, asetuksessa tai virkaehtosopi- sen oppilaan edellyttämien resurssitar-
13695: muksessa ei syntynyttä tilannetta ole otettu peiden huomioon ottamiseksi perus-
13696: huomioon, tällaisen opetusryhmän opettaja koulussa.
13697: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13698:
13699: Liisa Hilpelä
13700: 336 1989 vp.
13701:
13702: Toivomusaloite u:o 301
13703:
13704:
13705:
13706:
13707: Hilpelä: Ammatillisten oppilaitosten rahoituslain sovellutusoh-
13708: jeiden tarkistamisesta
13709:
13710:
13711: Eduskunnalle
13712:
13713: Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituk- on hajautettu use1snn eri koulutaloihin, esi-
13714: sesta on periaatteiltaan hyvä. Se yksinkertais- merkkeinä Turun teknillinen ammattikoulu ja
13715: taa valtionavun laskentamenettelyä ja säästää Tampereen ammattikoulu, ammatillisen koulu-
13716: työtä sekä oppilaitoksissa että valtionhallinnos- tuksen rahoituslain soveltaminen puoltaa näi-
13717: sa. Ammattikasvatushallituksen käyttöön otta- den keskitettyjen organisaatioiden jakamista
13718: ma normi oppilaitosten käyttömenojen val- useisiin erillisiin hallinnollisiin yksikköihin.
13719: tionavun määrittämiseksi on yhtä oppilasta Kun yleinen suuntaus on ollut yhdistää pieniä
13720: kohti 1,04 x (12 238, 19-oppilasmäärä x yksikköjä joustaviksi kokonaisuuksiksi, niin
13721: 4, 1074-207) + 595 mk. Normitus vastaa lain rahoituslaki nykyisen sovellutusohjeen mukaan
13722: säätämisaikana vallinnutta tilannetta, ja toimii täsmälleen päinvastaisen kehityksen
13723: AKH:lla on oikeus tarkistaa kyseisten kertai- puolesta.
13724: mien suuruus vuosittain. Rahoituslain soveltamisohjeisiin tulisikin liit-
13725: On ilmeistä, että oppilaskohtaiset käyttöme- tää lisäys, jolla suurten oppilaitosten vakinais-
13726: not ovat pienemmät suurissa kouluissa kuin ta koulutusta antavien sivukoulujen valtionapu
13727: pienissä. Toisaalta merkitystä käyttömenojen määritettäisiin talokohtaisien oppilasmäärien
13728: osalta on myös sillä, millaisia opintolinjoja mukaisena, ts. sivukoulut toimisivat omina
13729: oppilaitos ylläpitää. Esimerkiksi autonkuljetta- yksikköinään valtionavun suhteen. Tällöin ei
13730: jakoulutus on käyttökustannuksiltaan 2-3- ammattikouluja pakotettaisi pirstomaan hallin-
13731: kertainen verrattuna rakennustekniikan opin- toaan korkeamman valtionavun saamiseksi,
13732: tolinjaan. Rahoituslaki ei ota huomioon tällai- kun yhtenäinen hallinto takaa parhaat edelly-
13733: sia seikkoja, lukuun ottamatta erityisoppilas- tykset koulutuksen joustavaksi järjestämiseksi.
13734: linjoja, joissa annetaan korotusta oppilas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13735: ko htaisiin markkamääriin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13736: Lain toimimisen esteeksi käytännön tasolla
13737: on muodostumassa seuraavasta ilmikäyvä asia. että hallitus ryhtyisi toimiin ammatil-
13738: Oppilaitosten virkamiesjohdolla on ohjesään- listen oppilaitosten rahoituslain sovellu-
13739: nön mukaan velvollisuus johtaa laitostaan yllä- tusohjeissa ilmenevän suuria oppilai-
13740: pitäjän kannalta mahdollisimman taloudellises- toksia koskevan epäkohdan korjaami-
13741: ti. Tapauksissa, joissa oppilaitoksen toiminta seksi.
13742:
13743: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13744:
13745: Liisa Hilpelä
13746: 1989 vp. 337
13747:
13748: Toivomusaloite n:o 302
13749:
13750:
13751:
13752:
13753: Hilpelä: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeiden pitämisestä eri
13754: päivinä
13755:
13756:
13757: Eduskunnalle
13758:
13759: Ylimääräisten kielten ylioppilaskokeisiin koe jää kesken. Siksi pitäisi ylimääräisten kiel-
13760: osallistuville merkitsee huomattavaa haittaa se, ten koetilaisuudet järjestää eri päivinä, jolloin
13761: että kaikki ylimääräiset kokeet pidetään sama- ylioppilaskokelaat voisivat yhdessä koetilaisuu-
13762: na päivänä. Vaikka ne ylioppilaskokelaat, jot- dessa keskittyä vain yhden kielen tehtäviin ja
13763: ka haluavat kirjoittaa kaksi ylimääräisen kielen näin saavuttaa parhaan mahdollisen tuloksen.
13764: koetta, ovatkin tietysti kielilahjakkaita, on kui- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
13765: tenkin kohtuutonta, että heidän on jaksettava hyväksyttäväksi toivomuksen,
13766: yhden koesuorituksen tehtyään aloittaa vielä
13767: toinen koe - edellisestä ehkä suurestikin poik- että hallitus ryhtyisi toimiin sen epä-
13768: keavana kielellä - samassa koetilaisuudessa kohdan poistamiseksi, että ylimääräis-
13769: heti ensimmäisen kokeen jälkeen. Aina silloin ten kielten ylioppilaskokeet järjestetään
13770: tällöin tapahtuukin, että väsymys voittaa ja samana päivänä.
13771:
13772: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13773:
13774: Liisa Hilpelä
13775: 338 1989 vp.
13776:
13777: Toivomusaloite n:o 303
13778:
13779:
13780:
13781:
13782: Hilpelä ym.: Sisäoppilaitosmuotoisen kansanopiston opiskelijoi-
13783: den opintososiaalisen aseman parantamisesta
13784:
13785:
13786: Eduskunnalle
13787:
13788: Ensisijaisesti omaehtoiseen yleissivistävään tososiaalinen asema ole sidottu opiskelijan ta-
13789: koulutukseen keskittyneet kansanopistot tar- loudelliseen asemaan. Heikoin taloudellisin
13790: joavat myös ammatillista perus- ja lisäkoulu- edellytyksin varustetut opiskelijat joutuvat ra-
13791: tusta. Kokonaisuudessaan 1. 8.1989 voimaan hoittamaan opintonsa itse, samalla kun toiset
13792: tulevan lainmuutoksen (L 95/88, A 557 /88) paremmin taloudellisin edellytyksin varustetut
13793: seurauksena opistojen antama ammatillinen opiskelijat saavat maksuUoman opetuksen,
13794: peruskoulutus sekä peruskoulu- ja lukiolinjai- asunnon ja ruoan samassa oppilaitoksessa.
13795: nen koulutus muuttuu valtion ja kuntien ra-
13796: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13797: hoittamaksi. Muiden opintolinjojen opiskelijat
13798: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13799: joutuvat edelleen rahoittamaan opintonsa lai-
13800: napainotteisesti.
13801: Opintososiaalisten etujen vaihtelu yhden op- että hallitus ryhtyisi toimiin sisäoppi-
13802: pilaitostyypin sisällä opintolinjan valinnasta /aitosmuotoisen kansanopiston opiske-
13803: riippuen on vaikeasti opiskelijoiden ymmärret- lijoiden opintososiaalisen aseman kor-
13804: tävissä. Eriarvoisuutta kärjistää se, ettei opin- jaamiseksi kokonaisvaltaisella tavalla.
13805: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13806:
13807: Liisa Hilpelä Gustav Björkstrand Jukka Gustafsson
13808: 1989 vp. 339
13809:
13810: Toivomusaloite n:o 304
13811:
13812:
13813:
13814:
13815: Hilpelä ym.: Aikuisopintorahajärjestelmän kehittämisestä
13816:
13817:
13818: Eduskunnalle
13819:
13820: Yhteiskuntakehityksen edellyttämä aikuisvä- tulisi kehittää tarkoitukseen valtion tulo- ja
13821: estön koulutustason nostaminen vaatii koulu- menoarviossa varata määrärahaa korottamal-
13822: tuksen tarjonnan ja opintovapaalain antamien la, muuttamalla määräraha siirtomäärärahaksi
13823: mahdollisuuksien ohella tosiasiallisia taloudel- ja lieventämällä tuen saannin ehtoja.
13824: lisia mahdollisuuksia koulutukseen irrottautu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13825: miseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13826: Kehitystä myönteiseen suuntaan ohjannut
13827: aikuisopintotukikokeilu päättyy 30.6.1990. Ko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13828: keilussa käyttöön otetun tehostetun tuen aikuisopintorahajärjestelmän vakinais-
13829: myöntämistä on tarpeen jatkaa aikuiskoulu- tamiseksi, siihen varatun määrärahan
13830: tuksen voimakkaan laajenemisen ja aikuisopin- korottamiseksi ja muuttamiseksi siirto-
13831: totuesta saatujen myönteisten kokemusten määrärahaksi sekä tuen saamisen ehto-
13832: vuoksi. Järjestelmä tulisi vakinaistaa ja sitä jen /ieventämiseksi.
13833:
13834: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13835:
13836: Liisa Hilpelä Gustav Björkstrand Jukka Gustafsson
13837: 340 1989 vp.
13838:
13839: Toivomusaloite n:o 305
13840:
13841:
13842:
13843:
13844: Ikonen ym.: Peruskoulun ala-asteen reaaliaineitten yhdistämises-
13845: tä vuosiluokittaisiksi oppikokonaisuuksiksi
13846:
13847:
13848: Eduskunnalle
13849:
13850: Maan hallitus on esittänyt säästötoimenpitei- - Näin korjattaisiin opetusta pirstaloittavaa
13851: tä lähinnä rakennushankkeiden siirtoina. Sääs- ainejakoisuutta.
13852: tökohteita löytyy monia muitakin. Koulujen - Lisättäisiin opetuksen elämänläheisyyttä.
13853: kirja- ja oppimateriaalihankinnat ovat iso me-
13854: noerä yhteiskunnalle. Kirjat on tehty kestokir- - Inhimillisen kanssakäymisen arvoperusta
13855: joiksi, kuitenkin niitä kohdellaan kertakäyttöi- saatettaisiin omaksuttavan tietoaineksen "pu-
13856: sinä. naiseksi langaksi".
13857: Koulunsa aloittavan oppilaan koululaukun - Eri vuosiluokkien "Elämää oppimaan"
13858: paino kasvaa vuosi vuodelta. Ensiluokkalainen oppikirjat voisivat olla samalla elämäntaidon
13859: saattaa päivittäin raahata 3-4 kilon painoista oppikirjoja.
13860: laukkua, ja paino kasvaa vuodesta toiseen. - Säästettäisiin oppimateriaaleissa.
13861: Koulumatkaa saattaa kertyä edestakaisin las- - Repun paino kevenisi.
13862: kettuna useita kilometrejä.
13863: Vuosia on keskusteltu liiasta oppiainejakoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13864: suudesta ja nk. pirstaletiedosta huolestuneina nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13865: lasten ja nuorten kokonaispersoonallisuuden muksen,
13866: kehityksestä. Senhän peruskoulun opetussuun-
13867: nitelma asettaa ensimmäiseksi tavoitteekseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13868: Tavoitteen toteutukselle on ylipääsemättö- peruskoulun ala-asteen reaaliaineitten
13869: miä esteitä, ellei ala-asteen reaaliaineita yhdis- yhdistämiseksi vuosiluokittaisiksi oppi-
13870: tetä vuosiluokittaisiksi oppikokonaisuuksiksi. kokonaisuuksiksi.
13871:
13872: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13873:
13874: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Annikki Koistinen
13875: Mirja Ryynänen Juhani Alaranta Juho Sillanpää
13876: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko
13877: 1989 vp. 341
13878:
13879: Toivomusaloite n:o 306
13880:
13881:
13882:
13883:
13884: Ikonen ym.: Uskonnon opetuksen lisäämisestä peruskoulun
13885: yläasteella
13886:
13887:
13888: Eduskunnalle
13889:
13890: Nuorten kasvamisessa aikuisuuteen kristilli- tavoitteisiin nähden riittämätön uskonnonope-
13891: sellä elämännäkemyksellä on perinteisesti tuksen tuntimäärä erityisesti peruskoulun ylä-
13892: vankka sija. Uskonnon kouluopetuksen merki- asteella.
13893: tys on yhä tärkeämpi kotien ja seurakuntien Viime aikoina on julkisuudessa kiinnitetty
13894: toiminnan rinnalla. Monet kodit tuntevat neu- huomiota kouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen.
13895: vottomuutta uskonnollisessa kasvatuksessa. Yhtenä keinona myös tämän ongelman autta-
13896: Monikansallinen nuorisoon kohdistuva viih- miseksi voisi olla oppilaiden elämännäkemystä
13897: teellinen vapaa-ajan kuluttamisen tarjonta luo eheyttävä ja kehittävä uskonnon opetus.
13898: juurettomuutta ja vaikeuttaa yksilöllisen elä- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
13899: männäkemyksen muodostumista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13900: Peruskoulun uskonnon opetuksen sisältö ja muksen,
13901: opetusmenetelmät ovat kehittyneet varsin hy-
13902: vin palvelemaan koulunuorten uskonnollista että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
13903: kasvua ja persoonallisen elämännäkemyksen miin uskonnon opetuksen lisäämiseksi
13904: muotoutumista. Vakavana ongelmana vain on peruskoulun yläasteella.
13905:
13906: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
13907:
13908: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
13909:
13910:
13911:
13912:
13913: 24 290280X
13914: 342 1989 vp.
13915:
13916: Toivomusaloite n:o 307
13917:
13918:
13919:
13920:
13921: Ikonen ym.: Opintososiaalisten etujen turvaamisesta metsäoppi-
13922: laitoksissa
13923:
13924:
13925: Eduskunnalle
13926:
13927: Metsäoppilaitoksissa sekä yleisjakson että Nykyistä asetusta tulisi kiireesti muuttaa si-
13928: työntekijäasteen erikoistumislinjojen (metsurit, ten, että 55 §:n 1 kohta kuuluisi seuraavasti:
13929: metsäkoneenkuljettajat ja metsäkoneasentajat) "1) metsäoppilaitoksista 19 päivänä helmi-
13930: ammatillisessa koulutuksessa voidaan hankkia kuuta 1965 annettu asetus (82/65) kuitenkin
13931: ammattipätevyys erilaisiin metsäalan tehtäviin. siten, että 29 ja 30 §:n säännöksiä sovelletaan
13932: Useat monitoimikoneet ovat vajaakäytössä, edelleenkin toistaiseksi, kunnes opintososiaali-
13933: koska tästä ammattikunnasta on puute. Am- sia säädöksiä on muutettu siten, että metsäop-
13934: mattitaitoisen työvoiman puute heijastuu lähi- pilaitosten yleisjaksoille, metsätyöntekijäin eri-
13935: tulevaisuudessa metsätalouteen metsänhoidon koistumislinjoille ja kurssitoiminnalle myönne-
13936: tason heikkenemisenä ja metsäteollisuuden tyt lisäetuudet turvataan".
13937: puunsaannin vaikeutumisena. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13938: Mikäli vanhassa asetuksessa metsäoppilai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13939: toksista (82/65) 29 ja 30 §:ssä mainitut oppi- muksen,
13940: lasetuudet loppuvat metsä- ja puutalousoppi-
13941: laitoksista annetun asetuksen (498/87) mukai- että hallitus turvaisi metsäoppilaitok-
13942: sesti 30.6.1990, tulee oppilaista olemaan jat- sissa opiskelevien opintososiaaliset
13943: kossakin puute. edut.
13944: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13945:
13946: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
13947: 1989 vp. 343
13948:
13949: Toivomusaloite n:o 308
13950:
13951:
13952:
13953:
13954: Jaakonsaari ym.: Kirjastoautokannan lisäämisestä
13955:
13956:
13957: Eduskunnalle
13958:
13959: Kirjastotoimena on tulevaisuudessa yhä laa- tavat, kuinka merkittävä osuus kirjastopalvelu-
13960: jempi merkitys kansalaisten virkistys-, sivistys- jen tuottajana kirjastoautolla on Oulun läänis-
13961: ja koulutuspalvelujen antajana. Erityisesti sen sä.
13962: merkitys korostuu harvaan asutulla maaseu- Lisäksi toteamme, että kirjastopalvelujen
13963: dulla kuten Pohjois-Pohjanmaalla. turvaaminen ja kehittäminen maaseudulla on
13964: Erityisen suuri merkitys on kirjastoautoilla osa todellista "Elävä maaseutu" -kampanjaa.
13965: Oulun läänissä, jossa 13 kuntaa on ilmoittanut
13966: kirjastoauton uusimistarpeesta kaudella 1989- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13967: 94. Näistä kolme kuntaa hakee uushankintaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13968: aloittaakseen kirjastoautopalvelut. muksen,
13969: Kirjastoautoilla tapahtuvan lainauksen
13970: osuus on koko maassa noin 4 OJo koko lainauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13971: sesta. Oulun läänissä se on kaupungeissa 13 OJo kirjastoautokannan lisäämiseksi suun-
13972: ja maalaiskunnissa 35,4 %. Nämä luvut osoit- nitelmakaudella 1990-95.
13973:
13974: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
13975:
13976: Liisa Jaakonsaari J. Juhani Kortesalmi
13977: 344 1989 vp.
13978:
13979: Toivomusaloite n:o 309
13980:
13981:
13982:
13983:
13984: Jokinen ym.: Määrärahasta naistutkimuksen tehostamiseen kor-
13985: keakouluissa
13986:
13987:
13988: Eduskunnalle
13989:
13990: Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ilme- liittyviä tutkielmia Tampereella on tehty noin
13991: nee suomalaisessa yhteiskunnassa esim. työ- sata ja vähintään saman verran on tekeillä.
13992: markkinoiden sukupuolenmukaisena eriytymi- Opiskelijoiden kiinnostuksesta ja aioitteellisuu-
13993: senä, eripalkkaisuutena ja naisten syrjintänä. desta sekä naistutkijakunnan esityksistä huoli-
13994: Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää yhteis- matta Tampereen yliopiston toiminta- ja ta-
13995: kunnassamme vallitsevan eriarvoisuuden tie- loussuunnitelmassa vuosille 1990-94 ei ole
13996: dostamista ja tuntemista. Maassamme virinnyt ainoatakaan naistutkimukseen suunnattua vir-
13997: naistutkimus on kiinnittänyt huomiota mm. kaa!
13998: näihin seikkoihin. Maamme muissa yliopistoissa ei tilanne ole
13999: Naistutkimus on uusi haasteellinen tieteen- sen parempi. Naistutkimuksen opetukseen ei
14000: alakokonaisuus, jonka opetuksen ongelmia ei ole osoitettu virkoja eikä kohdennettu riittä-
14001: voida ratkaista jo olemassa olevien yliopisto- västi määrärahoja. Luonteeltaan monitieteelli-
14002: virkojen avulla. Naistutkimuksen vakiinnutta- nen naistutkimus ei pysty kilpailemaan olemas-
14003: minen edellyttää nimenomaan sitä varten pe- sa olevien tieteenalajakojen vuoksi resursseista
14004: rustettuja virkoja. ainelaitosten kanssa. Naistutkimukseen tarvi-
14005: Kiinnostus naisen asemaan ja siihen liitty- taan nimenomaan sille kohdennettuja tutki-
14006: vien kysymysten tutkimukseen on jatkuvasti mus- ja opetusvirkoja. Myös naistutkimusyksi-
14007: kasvanut maamme yliopistoissa. Tutkijoiden köiden perustamista on edistettävä ja niille
14008: rinnalla opiskelijat ovat olleet erityisen aktiivi- kohdennettava resursseja.
14009: sesti vaatimassa naistutkimuksen opetusta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14010: sen saattamista tarpeenmukaiselle tasolle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14011: Tällä hetkellä Suomen ainoa yliopistollinen muksen,
14012: naistutkimusvirka on Tampereen yliopiston yh-
14013: teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksella. Tähän että hallitus valtion vuoden 1990
14014: virkaan ei kuitenkaan kuulu opetus. Siitä huo- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
14015: limatta Tampereella aloitettiin syksyllä 1988 yhteydessä osoittaisi määrärahoja nais-
14016: naistutkimuksen opetus, jonka peruskurssille tutkimukseen ja sen opettamiseen tar-
14017: osallistui yli sata opiskelijaa. Naistutkimukseen vittaviin virkoihin.
14018:
14019: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
14020:
14021: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pauli Uitto
14022: Raila Aho Timo Laaksonen Pekka Leppänen
14023: Asko Apukka Pertti Lahtinen Claes Andersson
14024: Ensio Laine Esko Helle Vappu Säilynoja
14025: 1989 vp. 345
14026:
14027: Toivomusaloite u:o 310
14028:
14029:
14030:
14031:
14032: Jokinen ym.: Määrärahasta terveydenhuoltoalan opetuksen voi-
14033: mavarojen lisäämiseen
14034:
14035:
14036: Eduskunnalle
14037:
14038: Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat samalla vaativaa suunnittelua resurssien paran-
14039: ahtaissa ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. tamiseksi ja tasapuoliseksi jakamiseksi.
14040: Vanhat oppilaitokset kärsivät suuresta tila- ja Opiskelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluai-
14041: resurssipulasta, uudet oppilaitokset on mitoi- ka on pidentynyt 1 \12 vuodesta 2 \12 vuoteen
14042: tettu aivan liian pienille opiskelijamäärille. Op- sekä 2Yz vuodesta 3\12 tai 4\12 vuoteen pohja-
14043: pilaitosten resursseja suunniteltaessa ja koh- koulutuksesta riippuen. Pidentynyt opiskeluai-
14044: dennettaessa ei ole riittävästi otettu huomioon ka on perusteltu kasvavien ammattitaitovaati-
14045: opiskelijamäärien kasvua. musten ja terveydenhuoltoalan tehtävänkuvien
14046: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- laajentumisen tähden.
14047: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14048: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri tervey-
14049: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14050: den- ja sosiaalihuollon pisteissä. Edellytyksenä
14051: muksen,
14052: käytännön opetuksen toteuttamiselle oppilai-
14053: toksissa on välineistön lisääminen ja ajanmu-
14054: kaistaminen, tilojen lisääminen sekä ammatti- että hallitus ottaisi valtion vuoden
14055: taitoisten opettajien koulutuksen lisääminen.
14056: 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
14057: rärahan terveydenhuoltoalan oppilai·
14058: Vuonna 1988 terveydenhuoltoalan opiskeli- tosten välineistön ja kalusteiden uusi-
14059: joita oli maassamme n. 17 600. Tällä hetkellä miseen ja lisäämiseen sekä
14060: heitä on n. 21 000 ja vuonna 1992 n. 26 000. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14061: Aloituspaikkoja lisätään työelämän tarpeen tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
14062: mukaisesti siten, että vuonna 2000 ennustetaan yhteydessä, jotta terveydenhuoltoalan
14063: aloituspaikkoja terveydenhuoltoalalle olevan opettajankoulutusta lisättäisiin tarvetta
14064: n. 12 000. Tämä merkitsee valtavaa lisäystä ja vastaavalle tasolle.
14065:
14066: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
14067:
14068: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Raila Aho
14069: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Asko Apukka
14070: Pertti Lahtinen Claes Andersson Ensio Laine
14071: Esko Helle Vappu Säilynoja
14072: 346 1989 vp.
14073:
14074: Toivomusaloite n:o 311
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Jouppila ym: Anestesiologian professorin virkojen perustamises-
14080: ta Tampereen ja Kuopion yliopistoihin
14081:
14082:
14083: Eduskunnalle
14084:
14085: Anestesiologia lääketieteen erikoisalana on Koulutusta anestesiaerikoislääkäriksi anne-
14086: nuori useihin muihin erikoisaloihin verrattuna. taan yliopistollisissa keskussairaaloissa. Myös
14087: Sen merkitys on kuitenkin jatkuvasti kasvanut lääkäreiden peruskoulutukseen kuuluu aneste-
14088: ja kasvaa, koska esimerkiksi kirurginen toi- siologiaa. Tällä hetkelli:\ anestesiologian profes-
14089: minta monipuolistuu ja laajenee. Laajeneva sorin virkoja on Helsingin, Turun ja Oulun
14090: sepelvaltimokirurgia tarvitsee jatkuvasti lisää yliopistoissa. Tampereen ja Kuopion yliopis-
14091: anestesiologien palveluja. Anestesiologia ei ra- toissa ei näitä virkoja vielä ole. Tämä johtaa
14092: joitu pelkästään leikkaussateissa tapahtuvaan eriarvoisuuteen lääketieteen opiskelijoiden saa-
14093: anestesiatoimintaan, vaan se käsittää postope- man anestesiakoulutuksen ja erikoislääkäri-
14094: ratiivisen ja muun tehohoidon. Sen piiriin kuu- koulutuksen suhteen.
14095: luu myös sairaaloiden elvytys- ja ensiaputoi-
14096: minta. Samoin katastrofilääketiede ja toiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14097: erilaisissa onnettomuustilanteissa kuuluu aneste- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14098: siologeille. Anestesiologit huolehtivat myös eri- muksen,
14099: laisten kiputilojen hoidosta, jota varten on
14100: perustettu useisiin sairaaloihin erityisiä kipupo-
14101: liklinikoita. Myös synnytyskipujen hoito ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14102: synnytysanestesia kuuluvat tämän alan piiriin. anestesiologian professorin virkojen pe-
14103: Ala on siis monipuolinen ja monipuolistuu rustamiseksi Tampereen ja Kuopion yli-
14104: edelleen. opistoihin.
14105:
14106: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14107:
14108: Riitta Jouppila Kirsti Ala-Harja Sirkka-Liisa Anttila
14109: Tellervo Renko Eino Siuruainen Ole Wasz-Höckert
14110: Juhani Laitinen Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen
14111: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirkko Ikonen
14112: Claes Andersson Eeva Turunen Maunu Kohijoki
14113: Pirjo Rusanen Sakari Valli Kalle Röntynen
14114: Heikki A. Ollila Martti Tiuri Reijo Lindroos
14115: Ritva Laurila
14116: 1989 vp. 347
14117:
14118: Toivomusaloite n:o 312
14119:
14120:
14121:
14122:
14123: Juhantalo ym.: Taidekasvatuksen tehostamisesta ja laajentami-
14124: sesta
14125:
14126:
14127: Eduskunnalle
14128:
14129: Tasapainoisen ja rikkaan elämän yksi edelly- Taidekasvatuksen rönsyily on johtanut kui-
14130: tys on, että ihminen voi käyttää omia kykyjään tenkin taidekasvatusjärjestelmän hajanaisuu-
14131: ja taitojaan sekä osallistua niihin perustuvaan teen ja tarjonnan satunnaisuuteen. Lisäksi tai-
14132: harrastustoimintaan. Perusvalmiudet elämisen dekasvatus on sijainniltaan kaupunkikeskeistä
14133: taitoon luodaan kotona, päiväkodeissa ja oppi- ja vain osa väestöstä on sen piirissä.
14134: velvollisuuskoulussa. Taidekasvatuksen merki- Taidekasvatus tulisi kuitenkin saada jokai-
14135: tystä yksilön henkisessä kasvussa on vaikea selle lapselle, nuorelle ja myös aktiivisesta työ-
14136: yliarvioida. elämästä poissa olevien ikäluokkien mahdolli-
14137: Koululaitos on kuitenkin epäonnistunut tai- suudeksi. Tämä edellyttää pikaisia toimenpitei-
14138: dekasvatustehtävässään. Suurin syy tähän on tä mm. musiikin ja kuvaamataidon opettajan-
14139: pätevien opettajien puute. Maamme perus- koulutuksen laajentamiseksi niin määrällisesti
14140: koulun yläasteen 289:stä musiikinopettajan vi- kuin alueellisestikin, kuvataideoppilaitosten ja
14141: rasta noin 42 OJo hoidetaan epäpätevin voimin lasten ja nuorten kuvataidekoulujen valtion-
14142: ja 366:sta kuvaamataidon opettajan virasta apujärjestelmän kehittämiseksi, ilmaisu- ja
14143: 14 %. Lisäksi on suuri joukko kuntia, joissa ei teatteriopetuksen järjestämiseksi, kunnallisen
14144: ole edes perustettu taideaineiden opettajan vir- kulttuurityön kehittämiseksi sekä musiikkiop-
14145: koja. pilaitosten valtionapujärjestelmän laajentami-
14146: Taidekasvatusta järjestetään myös koulun seksi.
14147: kerhotoimintana. Pääosa maamme 16 000 ker- Taidekasvatuksen hajanaisuutta tulisi vähen-
14148: hosta on liikuntakerhoja ja vain 2 500 on tää ja lisätä sen tarjontaa myös alueellisesti
14149: musiikkikerhoja, kuvataidekerhojen määrän niin, että tarjonta vastaa taidekasvatuksen to-
14150: ollessa vieläkin pienempi. dellisia tarpeita. Samalla tulisi käynnistää toi-
14151: Kansalais- ja työväenopistoissa on ollut lupa menpiteet maaseutupaikkakuntien taidekasva-
14152: antaa jo vuodesta 1975 lähtien alle 16-vuotiail- tuksen kehittämiseksi.
14153: le musiikin opetusta ja vuodesta 1985 lähtien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14154: muuta taideopetusta. Oppilaiden lukumäärä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14155: kohoaa noin 16 OOO:een. Lisäksi on lukuisa
14156: joukko erilaisia käsityöpiirejä eri-ikäisille. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14157: Koulun sisäisten ja vapaan sivistystyön pii- taidekasvatuksen tehostamiseksi laajen-
14158: riin kuuluvien taidekasvatusmuotojen rinnalle tamalla musiikin ja kuvaamataidon
14159: on syntynyt eri taiteenalojen lasten ja nuorten opettajankoulutusta niin määrällisesti
14160: taideoppilaitoksia. Musiikkioppilaitoksia on kuin alueellisestikin, kehittämällä kuva-
14161: noin 130, tanssioppilaitoksia noin 100, kuva- taideoppilaitosten ja lasten ja nuorten
14162: taidekouluja noin 80 sekä joukko videopajoja kuvataidekoulujen valtionapujärjestel-
14163: ja teatteriopetusta antavia oppilaitoksia. mää, järjestämällä ilmaisu- ja teatteri-
14164: Taidekasvatuksen nopea kasvu ja monimuo- opetusta, kehittämällä kunnallista kult-
14165: toisuus osoittavat, että taidekasvatus koetaan tuurityötä ja laajentamalla musiikkiop-
14166: tärkeäksi asiaksi. pilaitosten valtionapujärjestelmää.
14167: 348 1989 vp. - TA n:o 312
14168:
14169: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14170:
14171: Kauko Juhantalo Pauli Saapunki Einari Nieminen
14172: Kalevi Mattila Hannele Pokka Juho Sillanpää
14173: Eino Siuruainen Heikki Kokko Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14174: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
14175: Esko Jokiniemi Seppo Pelttari Kalle Röntynen
14176: Kimmo Sarapää Sirkka-Liisa Anttila Matti Väistö
14177: Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki Annikki Koistinen
14178: Mirja Ryynänen Tellervo Renko Aapo Saari
14179: Esko Aho Matti Maijala Mauri Pekkarinen
14180: Pekka Puska Hannu Tenhiälä Taisto Tähkämaa
14181: Johannes Virolainen Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen
14182: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
14183: 1989 vp. 349
14184:
14185: Toivomusaloite n:o 313
14186:
14187:
14188:
14189:
14190: Jurva: Määrärahasta naistutkimuksen tehostamiseen korkeakou-
14191: luissa
14192:
14193:
14194: Eduskunnalle
14195:
14196: Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ilme- liittyviä tutkielmia Tampereella on tehty noin
14197: nee suomalaisessa yhteiskunnassa esim. työ- sata ja vähintään saman verran on tekeillä.
14198: markkinoiden sukupuolenmukaisena eriytymi- Opiskelijoiden kiinnostuksesta ja aloittellisuu-
14199: senä, eripalkkaisuutena ja naisten syrjintänä. desta sekä naistutkijakunnan esityksistä huoli-
14200: Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää yhteis- matta Tampereen yliopiston toiminta- ja ta-
14201: kunnassamme vallitsevan eriarvoisuuden tie- loussuunnitelmassa vuosille 1990-94 ei ole
14202: dostamista ja tuntemista. Maassamme virinnyt ainoatakaan naistutkimukseen suunnattua vir-
14203: naistutkimus on kiinnittänyt huomiota mm. kaa!
14204: näihin seikkoihin. Maamme muissa yliopistoissa ei tilanne ole
14205: Naistutkimus on uusi haasteellinen tieteen- sen parempi. Naistutkimuksen opetukseen ei
14206: alakokonaisuus, jonka opetuksen ongelmia ei ole osoitettu virkoja eikä kohdennettu riittä-
14207: voida ratkaista jo olemassa olevien yliopisto- västi määrärahoja. Luonteeltaan monitieteelli-
14208: virkojen avulla. Naistutkimuksen vakiinnutta- nen naistutkimus ei pysty kilpailemaan olemas-
14209: minen edellyttää nimenomaan sitä varten pe- sa olevien tieteenalajakojen vuoksi resursseista
14210: rustettuja virkoja. ainelaitosten kanssa. Naistutkimukseen tarvi-
14211: Kiinnostus naisen asemaan ja siihen liitty- taan nimenomaan sille kohdennettuja tutki-
14212: vien kysymysten tutkimukseen on jatkuvasti mus- ja opetusvirkoja. Myös naistutkimusyksi-
14213: kasvanut maamme yliopistoissa. Tutkijoiden köiden perustamista on edistettävä ja niille
14214: rinnalla opiskelijat ovat olleet erityisen aktiivi- kohdennettava resursseja.
14215: sesti vaatimassa naistutkimuksen opetusta ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14216: sen saattamista tarpeenmukaiselle tasolle. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14217: Tällä hetkellä Suomen ainoa yliopistollinen sen,
14218: naistutkimusvirka on Tampereen yliopiston yh-
14219: teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksella. Tähän että hallitus valtion vuoden 1990
14220: virkaan ei kuitenkaan kuulu opetus. Siitä huo- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
14221: limatta Tampereella aloitettiin syksyllä 1988 yhteydessä osoittaisi määrärahoja nais-
14222: naistutkimuksen opetus, jonka peruskurssille tutkimukseen ja sen opettamiseen tar-
14223: osallistui yli sata opiskelijaa. Naistutkimukseen vittaviin virkoihin.
14224:
14225: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
14226:
14227: Marita Jurva
14228: 350 1989 vp.
14229:
14230: Toivomusaloite n:o 314
14231:
14232:
14233:
14234:
14235: Jurva: Kansainvälisen koulun perustamisesta Helsinkiin
14236:
14237:
14238: Eduskunnalle
14239:
14240: Suomi on yhä lisääntyvässä määrin erilaisten lun muodossa tapahtuvalle opetukselle. Tätä
14241: kongressien ja suurten kansainvälisten kokous- voidaan pitää jo perusehtona uusien suurten
14242: ten pitopaikka. Pitkään jatkuvat kansainväliset kokousten saamiseksi maahamme.
14243: kongressit, kuten maahamme 1990-luvun alku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14244: puolella tuleva ETY -seurantakokous, kestävät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14245: viikkoja jopa kuukausia. Tällaisissa kokouk- sen,
14246: sissa useilla kymmenillä jopa sadoilla virkamie-
14247: hillä on perheet mukanaan. Lisäksi maahamme
14248: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
14249: sijoitetulla diplomaattikunnalla on runsaasti
14250: uuden, nykyistä laajemman kansainvä-
14251: lapsia. Tämän takia olisi Helsinkiin pikaisesti
14252: lisen koulun perustamiseksi Helsinkiin.
14253: saatava lisää voimavaroja kansainvälisen kou-
14254:
14255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14256:
14257: Marita Jurva
14258: 1989 vp. 351
14259:
14260: Toivomusaloite n:o 315
14261:
14262:
14263:
14264:
14265: Jurva: Määrärahasta omakustanteisten kirjojen tukemiseen
14266:
14267:
14268: Eduskunnalle
14269:
14270: Kirjailijoiden omatoiminen kirjatuotanto Jokaista kirjaa kohden saatava pienikin erityis-
14271: muodostaa tärkeän vaihtoehdon suurten kirja- projektituki olisi lisäksi merkittävästi edesaut-
14272: painojen harjoittamalle julkaisutoiminnalle. tamassa omakustannuskirjojen julkaisun edel-
14273: Tuntemattoman kirjailijan ja aloittelijan on leen kehittämistä.
14274: usein lähes mahdotonta päästä läpi kirjakus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14275: tantamojen tarkasta seulasta. Tämän takia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14276: saattaa moni taiteellisilta arvoiltaan merkittävä sen,
14277: teos jäädä julkaisematta tekijänsä pöytälaatik-
14278: koon. että hallitus varaisi riittävät määrära-
14279: Valtiovallan tulisi nykyistä paremmin tun- hat valtion vuoden 1990 tulo- ja meno-
14280: nustaa omatoimisten kirjailijoiden merkitys arvioesitykseen omatoimisten kirjaili-
14281: maamme kulttuurielämässä ja tukea kirjailijoi- joiden painotuskustannusten kompen-
14282: den painatuskustannuksia vähintäänkin 20 soimiseksi vähintäänkin 20 %:1/a sekä
14283: OJo :lla kirjan painatuskuluista. Lisäksi voitai- erityisprojektitukeen jokaiselle omakus-
14284: siin harkita määrätynlaisia verohelpotuksia. tanteel/e.
14285:
14286: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14287:
14288: Marita Jurva
14289: 352 1989 vp.
14290:
14291: Toivomusaloite n:o 316
14292:
14293:
14294: Jääskeläinen ym.: Taideosaston perustamisesta Lapin korkea-
14295: kouluun
14296:
14297: Eduskunnalle
14298:
14299: Uusia korkeakouluja perustettaessa niille on Korkeakoulun tiedeyhteisö on kehittynyt ny-
14300: pyritty luomaan oma erityinen profiilinsa. Val- kyiselleen melko nopeasti. Taideosaston perus-
14301: takunnallisen korkeakoululaitoksen kehittä- taminen tieteelliseen korkeakouluun paitsi mo-
14302: misfunktion mukaista on mahdollistaa jokai- nipuolistaa korkeakoulun koulutustarjontaa,
14303: selle korkeakoululle vaikutusalueen tarpeista lisää toiminnan volyymia ja opiskelijamääriä,
14304: tyydyttävä tieteenalapohja. luo myös edellytykset tieteiden ja taiteiden
14305: Lapin korkeakoulu perustettiin Rovaniemel- elävälle vuorovaikutukselle. Taiteiden osaston
14306: le 1979. Korkeakoulusta annetun lain mukaan perustaminen on Lapin korkeakoulun 1990-
14307: sen tehtävänä on edistää ja harjoittaa vapaata luvun kehittämishankkeesta merkittävin.
14308: tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä ope- Teollisen tuotannon kiristyvä kansainvälinen
14309: tusta sekä muullakin tavoin palvella yhteiskun- kilpailu asettaa tuotteiden tekniselle toimivuu-
14310: taa. Korkeakoulu toimii lähinnä kasvatustietei- delle ja visuaaliselle laadulle yhä tiukkenevia
14311: den, oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden vaatimuksia. Pyrkiessään säilyttämään ja pa-
14312: aloilla. Korkeakoulun perustamisen yhteydessä rantamaan kilpailukykyään yritykset ovat ha-
14313: eduskunnan sivistysvaliokunta edellytti, että vainneet välttämättömäksi käyttää korkeata-
14314: korkeakoulua vastaisuudessa monipuolistetaan soista muotoiluasiantuntemusta tuotteiden ke-
14315: ulottamalla sen tehtävä laissa mainittujen alo- hittämisessä.
14316: jen ulkopuolelle. Edelleen pidettiin tärkeänä, Perinteisesti lasi-, keramiikka- ja muovi- ym.
14317: että korkeakoulun tulevassa kehittämisessä kulutushyödykkeet ovat kuuluneet muotoilijoi-
14318: otetaan huomioon Pohjois-Suomen alueelliset den työkenttään. Samoin huonekalu- ja puuse-
14319: erityisolosuhteet. pänteollisuus on jo pitkään tunnustanut hyvän
14320: Korkeakoulun kehittäminen on edennyt vai- muotoilun välttämättömäksi tuotannolleen.
14321: heeseen, jossa sen tieteenalajakautumaa on 1970-luvun jälkeen teknologiapainotteinen me-
14322: laajennettava uusille edustettuja tieteitä tuke- talli- ja sähkölaitosteollisuus on lisännyt voi-
14323: ville aloille. Lapin korkeakoulun tulevaisuuden makkaasti osuuttaan muotoilijoiden työllistä-
14324: kannalta on erittäin merkittävää laajentaa kor- jänä.
14325: keakoulun nykyistä koulutusalaa ja tiedepoh-
14326: Teollisen muotoilun tarvetta on viime vuosi-
14327: jaa kehittämällä nykyisten osastojen rinnalle
14328: na kartoitettu mm. Vaasan korkeakoulun,
14329: toimintakykyinen ja laaja-alainen taideosasto.
14330: Kuopion yliopiston ja Lapin lääninhaliituksen
14331: Pelkästään yhteiskuntatieteisiin painottuva
14332: toteuttamissa projekteissa. Selvityksissä on
14333: korkeakoulu jää kapea-alaiseksi.
14334: kiistatta osoitettu, ettei yksi pieni koulutus-
14335: Korkeakouluneuvoston tekemän perus- yksikkö pysty tuottamaan riittävästi korkeata-
14336: resurssiselvityksen mukaan Lapin korkeakoulu soisia alan ammattilaisia elinkeinoelämän pal-
14337: tarvitsee nykyisiin toimintoihin yhden lisäpro- velukseen, erityisesti ajatellen valtakunnan eri
14338: fessuurin. Kuitenkin korkeakoulun täytyy tule- osien tasaista palvelua.
14339: vaisuudessa kyetä palvelemaan monipuolisesti
14340: mm. alueen elinkeinoelämän tarpeita ja tarjoa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14341: maan monipuolista opetusta. Lapin korkea- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14342: koululla ei tällä hetkellä ole perusteita aloittaa muksen,
14343: humanistista tai luonnontieteellistä koulutusta.
14344: Korkeakoulun on kehittämishankkeita suunni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14345: tellessaan etsittävä nykyisen toimintansa kan- taideosaston perustamiseksi Lapin kor-
14346: nalta luontevia vaihtoehtoja ja sitä kautta keakoulun yhteyteen.
14347: omaleimaisuutta.
14348: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989
14349:
14350: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo Hannele Pokka
14351: Asko Apukka Kimmo Sarapää
14352: 1989 vp. 353
14353:
14354: Toivomusaloite n:o 317
14355:
14356:
14357:
14358:
14359: Kalliomäki ym.: Keski-Uudenmaan teknillisen oppilaitoksen pe-
14360: rustamisesta Järvenpäähän
14361:
14362:
14363: Eduskunnalle
14364:
14365: Teknillisen oppilaitoksen tarvetta Keski- tarjoaa pohjan koulutukselle. Järvenpää sijait-
14366: Uudellamaalla on 1970-luvun jälkipuoliskolla see keskeisellä paikalla ja on varautunut sijoit-
14367: selvittänyt Keski-Uudenmaan kuntien, Järven- tamaan teknillisen oppilaitoksen keskeiselle
14368: pään, Keravan ja Tuusulan yhdessä asettama paikalle.
14369: toimikunta. Hanke sisältyy Uudenmaan lää- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
14370: ninhallituksen esitykseen ammattikasvatushal- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
14371: litukselle aloituspaikkatavoitteista v. 1995 Uu- kunnassa.
14372: denmaan läänissä.
14373: Teknillisen oppilaitoksen perustamista Kes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14374: ki-Uudellemaalle puoltaa mm. se, että Keski- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14375: Uudellamaalla teknilliseen opetukseen hakeu- sen,
14376: tuvien rekrytointialueella on noin 150 000
14377: asukkaan väestöpohja sekä asukasmäärän että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14378: 16-vuotiaitten ikäluokan kasvu on jatkunut ja Keski-Uudenmaan teknillisen oppilai-
14379: jatkuu voimakkaana. Keski-Uudenmaan elin- toksen perustamiseksi ja sijoittamiseksi
14380: keinorakenne edellyttää uutta työvoimaa ja Järvenpään kaupunkiin.
14381:
14382: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
14383:
14384: Antti Kalliomäki Päivi Varpasuo Tuula Liunaiomaa
14385: Tuulikki Hämäläinen Anssi Rauramo Tauno Valo
14386: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
14387: Ole Wasz-Höckert Matti Saarinen Pauli Uitto
14388: Seija Karkinen Lea Kärhä Saara-Maria Paakkinen
14389: Marita Jurva Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman
14390: Markku Pohjola Ritva Laurila Claes Andersson
14391: Kaarina Dromberg
14392: 354 1989 vp.
14393:
14394: Toivomusaloite n:o 318
14395:
14396:
14397:
14398:
14399: Kietäväinen ym.: Maakuntakorkeakoulukokeilun aloittamisesta
14400: Mikkelin läänissä
14401:
14402:
14403: Eduskunnalle
14404:
14405: Mikkelin lääni on maamme lääneistä ainoa, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14406: jossa ei ole omaa korkeakoulua. Lääniin on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14407: vuosien työn tuloksena saatu muutamia kor-
14408: keakoulutasoisia koulutus- ja tutkimusyksik- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14409: köjä, samoin alueella toimivien opistotasoisten menpiteisiin Mikkelin läänissä olevien
14410: oppilaitosten toimintaa on voimakkaasti kehi- tutkimus- ja koulutusyksikköjen vah-
14411: tetty. Ongelmana on kuitenkin se, että nämä vistamiseksi ja läänin kehitystä palvele-
14412: yksiköt ovat liian pieniä, eivätkä kykene kor- van tutkimus- ja koulutusohjelman ai-
14413: vaamaan korkeakoulun puuttumista. Toisaalta kaansaamiseksi Mikkelin lääniin sekä
14414: ongelmana on myös se, että nämä yksiköt eivät alueella toimivien koulutus- ja tutki-
14415: ole toimineet riittävän paljon yhteistyössä kou- musyksikköjen yhteistoiminnan lisää-
14416: lutuspalveluja ja tutkimustoimintaa kehittääk- miseksi tavoitteena näiden yksikköjen
14417: seen. Tätä yhteistyötä on tärkeää lisätä. yhteistoiminnan varaan rakentuva maa-
14418: kuntakorkeakoulu.
14419:
14420: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14421:
14422: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
14423: Einari Nieminen Kalevi Mattila
14424: 1989 vp. 355
14425:
14426: Toivomusaloite n:o 319
14427:
14428:
14429:
14430:
14431: Kietäväinen ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
14432:
14433:
14434: Eduskunnalle
14435:
14436: Opintotuen kehittäminen on viime vuosien että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
14437: aikana laiminlyöty. Eduskunnan asettamiin menpiteisiin opiskelijoiden aseman ko-
14438: opintotuen kehittämistavoitteisiin ei ole halli- hentamiseksi korottamalla opintotuen
14439: tuksen toimesta edes todella pyrittykään. Heik- tason 2 600 markkaan korkeakou-
14440: ko opintotuki pakottaa yhä useamman opiske- luopiskelijoiden osalta ja muilta vastaa-
14441: lijan käymään työssä opiskeluaikana niin, että vasti lisäämällä avustusmuotoisen opin-
14442: opiskelu siitä kärsii ja mm. valmistumisajat torahan osuutta puoleen opintotuen ko-
14443: pidentyvät. Opintotuen pahimpina ongelmina konaismäärästä, pidentämällä valmistu-
14444: ovat liian alhainen tuen taso kaikilla opintoas- neiden opiskelijoiden opintolainan kor-
14445: teilla ja liian korkea lainapainotteisuus. Val- kotuen maksuaikaa ja heidän opintolai-
14446: mistuneiden opiskelijoiden opintolainan takai- nojensa takaisinmaksun alkamista, li-
14447: sinmaksu alkaa myös liian pian ja korkotuki säämällä tukea opiskelija-asuntosäätiöl-
14448: loppuu liian aikaisin. Lisäksi opintotuen ta- le uusien opiskelija-asuntojen hankki-
14449: soon vaikuttavat yhä joissakin tapauksissa yli miseen ja entisten peruskorjaamiseen ja
14450: 18-vuotiaan osalta opiskelijan vanhempien tu- poistamalla 18 vuotta täyttäneiden
14451: lot ja varallisuus. Myös opiskelijoiden asunto- opiskelijoiden osalta vanhempien tuloi-
14452: ongelmat ovat viime aikoina heikentyneet huo- hin ja varallisuuteen perustuvan tarve-
14453: lestuttavasti. Opiskelijoiden asemaa tulee ryh- harkinnan opintotukea myönnettäessä.
14454: tyä kohentamaan pikaisesti.
14455: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14456: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14457:
14458: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14459:
14460: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
14461: Kalevi Mattila Jukka Vihriälä Esko Jokiniemi
14462: Pirkko Ikonen
14463: 356 1989 vp.
14464:
14465: Toivomusaloite n:o 320
14466:
14467:
14468:
14469:
14470: Koistinen ym.: Autonkuljettajien ammattikoulutuksen sisällyttä-
14471: misestä keskiasteen koulutukseen
14472:
14473:
14474: Eduskunnalle
14475:
14476: Autonkuljettajien ammattikoulutus tapah- Keskiasteen koulutukseen sopisi hyvin myös
14477: tuu tällä hetkellä yrityksissä, ne kouluttavat autonkuljettajien ammattikoulutus. Onhan
14478: kuljettajatyöntekijänsä itse. Monille pienyri- keskiasteen koulutukseen kuuluvana muitakin
14479: tyksille tämä on kuitenkin usein erittäin vai- autoalan ammattitutkintokursseja.
14480: keaa, jopa usein mahdotonta, sekä kallista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14481: Toisaalta kasvava liikennetiheys ja työn kai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14482: kinpuolinen vaativuus vaikuttavat siihen, että
14483: kuljettajilla on oltava korkea ammattitaito. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14484: Tätä edellyttää sekä heidän oma työturvalli- autonkuljettajien ammattikoulutuksen
14485: suutensa että myös muitten turvallisuus. järjestämiseksi keskiasteen koulutuksen
14486: yhteyteen.
14487: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
14488:
14489: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Kalle Röntynen
14490: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
14491: 1989 vp. 357
14492:
14493: Toivomusaloite n:o 321
14494:
14495:
14496:
14497:
14498: Koistinen: Urho Kaleva Kekkosen muistopatsaan pystyttämisestä
14499: Kajaaniin
14500:
14501:
14502: Eduskunnalle
14503:
14504: Kajaaniin on tarkoitus pystyttää edellisen tämä valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Tiettä-
14505: presidenttimme, mittavan valtiomiehen Urho västi valtio on lupautunut maksamaan puolet
14506: Kaleva Kekkosen muistomerkki. Kekkosen elä- noin 1,5 milj. markan kustannuksista. Valtio ei
14507: mäntyön ja yhteydet Kainuuseen huomioon ole kuitenkaan sitoutunut tähän muistomerk-
14508: ottaen on tärkeää, että muistomerkki pystyte- kiin, jonka palkintolautakunta on asettanut
14509: tään maakuntaan ja nimenomaan Kajaaniin. ensimmäiselle sijalle. Näin ollen valtio voi vielä
14510: Nykyisten suunnitelmien mukaan tavoitteena evätä tukensa julkisuudessa esillä olleelle muis-
14511: on, että muistomerkki paljastettaisiin 3.9.1990, tomerkkiehdotukselle.
14512: jolloin tulee kuluneeksi 90 vuotta Urho Kekko- Katson, ettei valtion tule missään tapaukses-
14513: sen syntymästa. sa sitoutua edellä mainittuun teokseen. Urho
14514: Äskettäin päättyneen muistomerkkikilpailun Kaleva Kekkoselle tulee pystyttää muistomerk-
14515: on voittanut teos, jolle tekijä on antanut nimen ki, joka valitaan joko muista kilpailuehdotuk-
14516: "Suuri aika". Palkintolautakunnan valitsema sista taikka joka valitaan kokonaan uuden
14517: voittajatyö ei kuitenkaan edes vähäisessä mää- kilpailun, joka toteutettaisiin kutsukilpailuna,
14518: rin kuvasta Kekkosen mittavaa elämäntyötä. teoksista. Urho Kekkonen ansaitsee arvoisen-
14519: Teos ei muutoinkaan muistuta millään tavoin sa, hänen persoonaansa ja hänen elämäntyö-
14520: edesmennyttä presidenttiämme tai kuvasta hä- tään kuvaavan muistomerkin. Tästä syystä
14521: nen persoonaansa. teosta "Suuri aika" ei voida mitenkään hyväk-
14522: Kainuussa onkin noussut voittajatyötä vas- syä.
14523: tustava suuri kohu, voidaan puhua jopa vas- Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle
14524: tustavasta kansanliikkeestä. Suuri osa Kainuun 1989 myönnetty 300 000 markan suuruinen
14525: ihmisistä on täysin tyytymätön kilpailulauta- määräraha Urho Kekkosen patsashankkeeseen.
14526: kunnan suorittamaan valintaan. Myös laajalti Määräraha tulee käyttää muun ehdotuksen
14527: ympäri koko maata on mainittu teos herättä- kuin "Suuri aika" toteuttamiseen. Uuden pat-
14528: nyt kielteistä ihmetystä. Muistomerkki ei taval- sashankkeen toteuttamiseen on tarpeen saada
14529: listen ihmisten silmin nähtynä ole saanut juuri- valtion taholta lisävaroja, budjetissa myönne-
14530: kaan hyväksyntää. tyt varat eivät muutoinkaan riitä muistomerkin
14531: Vaikka muistomerkin suunnittelukilpailu on pystyttämiseen.
14532: tässä vaiheessa ratkennut, lopullista päätöstä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14533: mainitun teoksen toteuttamisesta ei ole tehty. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14534: Kajaanin kaupunginhallitus on tosin äänestyk- sen,
14535: sen jälkeen päättänyt asettua kannattamaan
14536: palkintolautakunnan ehdotuksen toteuttamis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14537: ta. Asiassa on kaupungin kuitenkin vielä neu- menpiteisiin Urho Kaleva Kekkosen
14538: voteltava muistomerkkiehdotuksen tekijän henkilöä ja elämäntyötä kuvaavan sekä
14539: kanssa teoksen toteuttamiseen liittyvästä sopi- kunnioittavan muistopatsaan pystyttä-
14540: muksesta. Mikäli sopimus syntyy, lähetetään miseksi Kajaaniin.
14541:
14542: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
14543:
14544: Annikki Koistinen
14545:
14546: 25 290280X
14547: 358 1989 vp.
14548:
14549: Toivomusaloite n:o 322
14550:
14551:
14552:
14553:
14554: Koistinen ym.: Suomalais-neuvostoliittolaisen Ystävyyden puis-
14555: ton perustamisesta
14556:
14557:
14558: Eduskunnalle
14559:
14560: Ajatus suomalais-neuvostoliittolaisen Ystä- ja luonnon virkistyskäytön edistäminen. Suo-
14561: vyyden puiston perustamisesta sai alkunsa met- men puolella on tarkoitus säätää Ystävyyden
14562: säpeuran suojeluun liittyvän Suomen ja Neu- puiston perustamista koskeva laki ja asetus.
14563: vostoliiton välisen yhteistyön puitteissa. Ympä- Tämän jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välil-
14564: ristönsuojelun neuvottelukunta esitti jo vuonna lä tehtäisiin sopimus Ystävyyden puiston pe-
14565: 1971 valtioneuvoston kanslialle, että Suomen rustamisesta.''
14566: osalta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin Kuhmon Työryhmän jättämään mietintöön kuuluu
14567: Elimyssalon alueelle muodostuneen metsäpeu- laki- ja asetusehdotusten lisäksi tarkat toi-
14568: rakannan suojelemiseksi perustamalla Suomen minta-, investointi- ja henkilöstösuunnitelmat
14569: ja Neuvostoliiton yhteistoimin valtakunnanra- toteutusaikatauluineen.
14570: jan yli ulottuva suojelualue.
14571: Ympäristöministeriö asetti 1987 työryhmän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14572: selvittämään Ystävyyden puiston perustami- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14573: seen liittyvät kysymykset Suomen osalta. Työ- muksen,
14574: ryhmän määräaika päättyi 31.12.1988.
14575: Työryhmän mietinnössä sanotaan mm.: että hallitus tuodessaan lakiesityksen
14576: "Ystävyyden puisto perustetaan Suomen ja Ystävyyden puistosta eduskunnan käsi-
14577: Neuvostoliiton välisen ympäristönsuojeluyh- teltäväksi samalla huolehtisi siitä, että
14578: teistyön ja etenkin luonnonsuojelututkimuksen työryhmän esittämät investoinnit ja
14579: ja ekosysteemien tilan seurannan edistämiseksi. henkilöstösuunnitelmat toteutuvat työ-
14580: Suomen puolella Ystävyyden puiston tärkeisiin ryhmän esityksen mukaisinaja sen esit-
14581: tehtäviin kuuluu tutkimuksen ohella retkeilyn tämällä aikataululla.
14582:
14583: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
14584:
14585: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
14586: Sirkka-Liisa Anttila Arvo Kemppainen Juhani Alaranta
14587: Eino Siuruainen
14588: 1989 vp. 359
14589:
14590: Toivomusaloite n:o 323
14591:
14592:
14593:
14594:
14595: Korkia-Aho: Patanan ala-asteen uudisrakentamisesta sekä Tunk-
14596: karin ja Pulkkisen ala-asteiden laajennuksesta Vetelissä
14597:
14598:
14599: Eduskunnalle
14600:
14601: Vetelin kunnassa on useita koulurakennus- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
14602: hankkeita. Tärkeimmät ovat Patanan ala- menpiteisiin Patanan ala-asteen uudis-
14603: asteen uudisrakentaminen sekä Tunkkarin ja rakentamisen aloittamiseksi sekä Tunk-
14604: Pulkkisen ala-asteiden laajennukset. karin ja Pulkkisen ala-asteiden laajen-
14605: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- nuksen toteuttamiseksi Vetelissä.
14606: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14607: sen,
14608:
14609: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14610:
14611: Martti Korkia-Aho
14612: 360 1989 vp.
14613:
14614: Toivomusaloite n:o 324
14615:
14616:
14617:
14618:
14619: Korkia-Aho: KoMoRa:n moottoriurheiluradan laajentamisesta
14620: Vetelissä
14621:
14622:
14623: Eduskunnalle
14624:
14625: Vetelin kunnan alueella toimii KoMoRa:n taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14626: moottorirata. Rata on vakiinnuttanut aseman- sen,
14627: sa Suomen ykkösratana. Rata on jo tunnettu
14628: myös Suomen ulkopuolella, ja radalla järjeste- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14629: tään merkittäviä kansainvälisiä autourheiluta- KoMoRa:n moottoriradan jatkoraken-
14630: pahtumia. tamiseksi valtakunnallisesti merkittä-
14631: Radan edelleen kehittämiseksi on perusteltua väksi hankkeeksi ja sen sijoittamiseksi
14632: julkisen rahoituksen saaminen. valtakunnalliseen liikuntapaikkasuunni-
14633: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- telmaan.
14634:
14635: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14636:
14637: Martti Korkia-Aho
14638: 1989 vp. 361
14639:
14640: Toivomusaloite n:o 325
14641:
14642:
14643:
14644:
14645: Kortesalmi ym.: Suomenkielisten kielivähemmistöjen aseman
14646: parantamisesta
14647:
14648:
14649: Eduskunnalle
14650:
14651: Suomenkielisillä vähemmistöillä ei maassam- vänä olisi ensisijaisesti suomenkielisten kielivä-
14652: me ole ruotsinkielisten kansankäräjiä vastaa- hemmistöjen ongelmien tutkiminen ja niiden
14653: vaa omaa etujärjestöä. Suomalaisuuden Liitto ratkaisumallien etsintä ja edelleen valtioneu-
14654: on pyrkinyt ajamaan tämän vähemmistön etu- vostolle esittäminen.
14655: ja, vaikka kyseinen toiminta ei ole ollut kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14656: keistä liiton koko toimintaa ajatellen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14657: Enemmistöltään ruotsinkielisissä kunnissa muksen,
14658: asui vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan
14659: noin 35 000 suomenkielistä henkilöä. Suomen-
14660: kielisten vähemmistöjen asemaa on maassam- että hallitus ryhtyisi toimiin maamme
14661: me tutkittu erittäin vähän, mutta komitean suomenkielisten vähemmistöjen aseman
14662: saamien tietojen mukaan kyseisellä kielivähem- parantamiseksi ja pysyvän valtiollisen
14663: mistöllä on myös paljon ongelmia, joita ei elimen perustamiseksi tehtävänään kes-
14664: valtiovallan toimesta ole otettu riittävästi huo- kittyä suomenkielisten kielivähemmis-
14665: mioon. töjen ongelmien tutkimiseen ja ratkai-
14666: Edellä olevan perusteella tulisi maahamme suesitysten etsimiseen.
14667: perustaa pysyvä valtiollinen elin, jonka tehtä-
14668:
14669: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14670:
14671: J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka
14672: Tina Mäkelä
14673: 362 1989 vp.
14674:
14675: Toivomusaloite u:o 326
14676:
14677:
14678:
14679:
14680: Kärhä ym.: Sepän Soitto -kansanmusiikkijuhlan saamisesta val-
14681: tionavun piriin
14682:
14683:
14684: Eduskunnalle
14685:
14686: Sepän Soitto -kansanmusiikkijuhlaa on vie- syystä on luokiteltu maakuntatason juhlien
14687: tetty Mäntsälän Sepänmäen käsityömuseon sarjaan ja pudotettu tällä perusteella pois suo-
14688: alueella ja kirkonkylässä jo 15 kertaa, ja perin- ran valtionavun piiristä.
14689: nettä aiotaan jatkaa tulevinakin vuosina, jos Suomalaisen kulttuurin ja kansanperinteen
14690: siihen on taloudellisia mahdollisuuksia. Kulu- vaalijana ja kehittäjänä Sepän Soitto on kor-
14691: vana vuonna juhlien jatkuminen on onneksi vaamaton valtakunnallinen tapahtuma aidossa
14692: turvattu valtiolta saadun tilapäisen taloudelli- ja ainutlaatuisella tavalla säilyneessä vanhassa
14693: sen tuen turvin. kylämiljöössä. Sepän Soitto on ansainnut tulla
14694: Sepän Soitto on valtakunnallinen tapahtu- nimetyksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi, ja
14695: ma. Juhlien yhteydessä arvovaltainen ja asian- näin ollen sen jatkuminen olisi turvattava ta-
14696: tunteva tuomaristo on valinnut SM-pelimanni- loudellisesti.
14697: yhtyeen jo 13 kertaa. Juhlille ilmoittautui esim.
14698: viime kesänä lähes 700 pelimannia ja kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14699: tanssijaa eri puolilta Suomea, samoin tuhansiin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14700: nouseva määrä juhlavieraita. Sepän Soitto muksen,
14701: -kansanmusiikkitapahtuma on ollut perinteistä
14702: kulttuuritarjontaa parhaimmillaan kaikenikäi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14703: sille suomalaisille, eikä sen yhteydessä ole py- Sepän Soitto -nimisen kansanmusiikki-
14704: ritty taloudelliseen voittoon. juhlan hyväksymiseksi valtakunnalli-
14705: Valtavasta taikootyön osuudesta huolimatta seksi tapahtumaksi ja samalla sen saa-
14706: Sepän Soitto kamppailee taloudellisten vai- miseksi vuosittain jaettavan valtion-
14707: keuksien kanssa, koska se käsittämättömästä avun piiriin.
14708:
14709: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
14710:
14711: Lea Kärhä Marjatta Väänänen
14712: 1989 vp. 363
14713:
14714: Toivomusaloite n:o 327
14715:
14716:
14717:
14718:
14719: Lahti-Nuuttila ym.: Peruskoulun yläasteen tuntikehyksen laajen-
14720: tamisesta
14721:
14722:
14723: Eduskunnalle
14724:
14725: Vuonna 1985 voimaan tulleeseen perus- Torniossa 420 opetustuntia viikossa enemmän
14726: koululakiin sisältyy nk. tuntikehysjärjestelmä. kuin Kangasalla.
14727: Tuntikehysjärjestelmässä kuntien opetusresurs- Kuntia, joissa on yksi suuri yläaste (yli 550
14728: sit määräytyvät ala-asteella koulun opettajan- oppilasta), on lähes 20. Näiden kuntien yläas-
14729: virkojen lukumäärän perusteella ja yläasteella teilla oppilaiden voi perustellusti arvioida jää-
14730: sekä koulujen lukumäärän että oppilasmäärän vän niin opetus- kuin kasvatustavoitteidenkin
14731: perusteella. Tunteja voidaan tietyissä rajoissa toteutumisen suhteen huonompaan asemaan
14732: siirtää koulusta toiseen ja 1.8.1988 alkaen kuin pienemmissä kouluissa. Koska suurten
14733: myös kouluasteelta toiselle. Viimeinen muutos yläasteiden tuntikehyksen laajentaminen on ta-
14734: lakiin antaa mahdollisuuden joissakin kunnissa loudellisestikin järkevämpi toimenpide kuin
14735: siirtää yläasteiden runsaasta tuntimäärästä tun- esimerkiksi koulupiirin jakaminen kahdeksi tai
14736: teja ala-asteelle. Toiseen suuntaan siirto ei useammaksi, mikä ei sitä paitsi lyhyellä aikavä-
14737: liene missään kunnassa järkevää. lillä onnistu koko maassa, hallituksen olisi
14738: Yläasteiden sekä koulujen että oppilaiden ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla suurilla yläas-
14739: määrään perustuva kehyksen laskentatapa teilla tuntikehystä laajennettaisiin. Tämä voi-
14740: asettaa kuitenkin eri kunnissa oppilaat hyvin taisiin toteuttaa joko porrastamaila oppilas-
14741: erilaiseen asemaan. Samankokoisista kunnista kohtainen kehys tai koulukohtainen kehys ikä-
14742: toisessa saattavat oppilaat saada opetusta pysy- luokan suuruuden ja koulujen määrän perus-
14743: västi alle 15 oppilaan ryhmissä, kun taas toises- teella.
14744: sa kunnassa oppilaat joutuvat eri aineissa opis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14745: kelemaan vaihtuvissa 16:n, 20:n, 24:n ja jopa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14746: 30 oppilaan ryhmissä. Hyvän kuvan saa ver- muksen,
14747: taamalla väestöpohjaltaan ja oppilasikäluokal-
14748: taan lähes samankaltaisia kuntia, Kangasalaa että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
14749: (1 koulu), Valkeakoskea (3 koulua) ja Torniota menpiteisiin peruskoulun yläasteen tun-
14750: (5 koulua). Samansuuruisen ikäluokan opetta- tikehyksen laajentamiseksi suurilla ylä-
14751: miseen on Valkeakoskella 210 opetustuntia ja asteilla.
14752:
14753: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14754:
14755: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Markku Pohjola
14756: Anna-Liisa Jokinen Timo Roos Reijo Lindroos
14757: Mats Nyby Pertti Lahtinen Erkki Pystynen
14758: Sulo Aittoniemi Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson
14759: Raimo Vuoristo Juho Sillanpää Kalevi Lamminen
14760: Heikki A. Ollila
14761: 364 1989 vp.
14762:
14763: Toivomusaloite n:o 328
14764:
14765:
14766:
14767:
14768: Lahti-Nuuttila ym.: Opintolainojen korkotukiajan jatkamisesta
14769:
14770:
14771: Eduskunnalle
14772:
14773: Viimeaikaisessa suomalaista köyhyyttä käsit- opintojen päättymisestä tuo vastavalmistuneel-
14774: televässä tutkimuksessa on noussut esille erityi- le taloudellista lisärasitetta hyvin epäedulliseen
14775: sesti nuorten opiskelijoiden asema. Opiskelijat aikaan. Helposti toteutettava parannus opinto-
14776: muodostavat suurimman yksittäisen joukon ta- velkaisten asemaan olisi korkotuen jatkaminen
14777: loudellisesti heikoimmassa asemassa olevista nykyistä pitempään valmistumisen jälkeen.
14778: kansalaisista. Tilanteen parantaminen edellyt- Edellä todetun perusteella ehdotammekin
14779: tää sekä opintotukijärjestelmämme lainapai- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
14780: notteisuuden vähentämistä että toimia opinto- toivomuksen,
14781: velkaisien aseman helpottamiseksi.
14782: Opiskelunsa päättävät nuoret joutuvat suur- että hallitus valtion vuoden 1990
14783: ten taloudellisten haasteiden eteen. Varsin mo- tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun
14784: nia tulevat rasittamaan samanaikaisesti opiske- yhteydessä varaisi määrärahoja opinto-
14785: lun rahoittamiseen otettujen lainojen ja tyypil- tukilain (28172) mukaiseen opintolaino-
14786: lisesti myös asuntolainan hoitaminen. Valtion jen korkotukeen siten, että korkotuki
14787: opintolainan hoitamiseen antaman korkotuen ulotettaisiin jatkumaan kolme vuotta
14788: loppuminen puolentoista vuoden kuluttua opintojen päättymisajankohdasta.
14789:
14790: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14791:
14792: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta
14793: Jukka Gustafsson Timo Roos Mats Nyby
14794: Marja-Liisa Tykkyläinen Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen
14795: 1989 vp. 365
14796:
14797: Toivomusaloite u:o 329
14798:
14799:
14800:
14801:
14802: Lahti-Nuuttila ym.: Kaikkien opiskelijoiden saattamisesta asu-
14803: mistukijärjestelmän piiriin
14804:
14805:
14806: Eduskunnalle
14807:
14808: Asumistukijärjestelmämme on opiskelijoi- kin. Yhden kansalaisryhmän sulkeminen ylei-
14809: den osalta edelleen sekava. Nykyisin perheelli- sen asumistukijärjestelmän ulkopuolelle syn-
14810: set ja avoliitossa elävät opiskelijat kuuluvat nyttää väliinputoajia, ja se sopii huonosti yh-
14811: yleisen asumistukijärjestelmän piiriin, mutta teen kansalaisten tasavertaisuuden kanssa.
14812: vuokra-asunnoissa ja opiskelijoiden ns. solu- Epäkohdista päästäisiin laajentamalla asumis-
14813: asunnoissa asuvat yksinäiset, oman ruokakun- tukijärjestelmää edelleen.
14814: tansa muodostavat opiskelijat saavat asumi-
14815: Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
14816: seensa tukea opintotuen asumislisästä. Omis-
14817: tusasunnossa asuvat yksinäiset opiskelijat sekä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14818: opintotukijärjestelmän piiristä pois jääneet muksen,
14819: opiskelijat eivät saa tukea.
14820: Opintotukijärjestelmän kautta maksettavan että hallitus valtion vuoden 1990
14821: asumislisän epäkohtiin kuuluu myös se, että tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
14822: tukea ei makseta kesäkuukausilta, vaikka yhteydessä ryhtyisi toimiin kaikkien
14823: useimpien opiskelijoiden asumismenot pysyvät opiskelijoiden siirtämiseksi yleisen asu-
14824: muuttumattomina lukukausien ulkopuolella- mistukijärjestelmän piiriin.
14825:
14826: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14827:
14828: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta
14829: Jukka Gustafsson Timo Roos Mats Nyby
14830: Marja-Liisa Tykkyläinen Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen
14831: 366 1989 vp.
14832:
14833: Toivomusaloite n:o 330
14834:
14835:
14836:
14837:
14838: Lamminen ym.: Ylikylän-Ahlströmin ala-asteen peruskorjauk-
14839: sesta Merikarvialla
14840:
14841:
14842: Eduskunnalle
14843:
14844: Merikarvian koulukeskuksen rakennushanke taan pitämään epätaloudellisessa käytössä. Li-
14845: on edennyt niin, että siitä on valmistunut lukio säksi oppilaitten ruokailu uudella yläasteella
14846: (1987) ja yläaste valmistuu vuoden 1989 aika- on hankala järjestää ns. omien luokkien puut-
14847: na. Hankkeeseen liittyvälle Ylikylän-Ahlströ- tuessa. Hankkeen kustannusarvio on 5,4
14848: min ala-asteelle on kunta hakenut saneerauslu- milj. mk.
14849: paa opetusministeriöstä. Koulukeskuksen tilat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14850: liittyvät kiinteästi toisiinsa, mm. keittiö- ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14851: ruokailutilat sisältyvät saneerattavan ala-asteen
14852: tiloihin. Saneerauksella on kiire, koska ala-
14853: asteen keittiön kapasiteetin riittämättömyyden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14854: takia yläasteen oppilaitten ja opettajien ruoka ja varaisi riittävän määrärahan Yliky-
14855: (150 ateriaa/pv) joudutaan kuljettamaan van- län-Ah/strömin ala-asteen saneeraami-
14856: han yläasteen keittiöstä, joka näin ollen joudu- seksi.
14857:
14858: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
14859:
14860: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen
14861: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Laaksonen
14862: Timo Roos Heikki Rinne Aino Pohjanoksa
14863: Kauko Juhantalo
14864: 1989 vp. 367
14865:
14866: Toivomusaloite n:o 331
14867:
14868:
14869:
14870:
14871: Lehtosaari ym.: Savonlinnan oopperajuhlien talouden turvaami-
14872: sesta
14873:
14874:
14875: Eduskunnalle
14876:
14877: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14878: oli varattu 3 milj. markkaa ja kuluvalle vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14879: delle 3,3 milj. markkaa lähdeveron palauttami-
14880: seksi valtakunnallisille kulttuuritapahtumille.
14881: Valtioneuvosto epäsi Savonlinnan oopperajuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14882: lien lähdeveron palautuksen, 682 000 markkaa. Savonlinnan oopperajuhlien talouden
14883: Tällä toimenpiteellä valtiovalta on vaarantanut turvaamiseksi niin, että oopperajuhlille
14884: Savonlinnan oopperajuhlien korkeatasoisen osoitettaisiin lähdeveron palautusta
14885: toiminnan jatkuvuuden ja myönteisen talou- vastaava ylimääräinen avustus.
14886: dellisen kehityksen.
14887:
14888: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14889:
14890: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Marjatta Väänänen
14891: 368 1989 vp.
14892:
14893: Toivomusaloite n:o 332
14894:
14895:
14896:
14897:
14898: Louvo ym.: Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjänkoulutus-
14899: laitoksen toiminnan laajentamisesta
14900:
14901:
14902: Eduskunnalle
14903:
14904: Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjän- kasvupaineiden raJOittamisen kannalta työ-
14905: koulutuslaitoksen toimintaa on viime vuosina paikkojen siirtämiseksi pois pääkaupunkiseu-
14906: pyritty kehittämään ja oppilasmääriä lisää- dulta.
14907: mään. Opetusministeriö tukee Helsingin yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14908: opiston kääntäjänkoulutuslaitoksen toiminnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14909: laajentamista pääkaupunkiseudun ulkopuolel- muksen,
14910: la. Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen toi-
14911: mintaa tulisi kehittää ja kieltenopettajien täy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14912: dennyskoulutus tulisi keskittää Helsingin yli- Helsingin yliopiston kääntäjänkoulu-
14913: opiston Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitok- tuslaitoksen toiminnan laajentamiseksi
14914: seen. Tämä on perusteltua pääkaupunkiseudun Kouvolassa.
14915:
14916: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
14917:
14918: Anna-Kaarina Louvo Esko Almgren Riitta Uosukainen
14919: Antero Kekkonen Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen
14920: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Heikki Järvenpää
14921: 1989 vp. 369
14922:
14923: Toivomusaloite n:o 333
14924:
14925:
14926:
14927:
14928: Louvo: Aikuiskoulutusosaston kurssitoimenjohtajan viran pe-
14929: rustamisesta Anjalan maatalousoppilaitokseen
14930:
14931:
14932: Eduskunnalle
14933:
14934: Kymen läänissä on tapahtuneiden voimak- erillinen aikuiskoulutusosasto, johon voitaisiin
14935: kaiden elinkeinoelämän muutosten takia erityi- palkata oma kurssitoimenjohtaja, tehostaisi
14936: sen suuri tarve aikuiskoulutuksen suunnitel- toimintaa. Tarvittavat tilat ovat oppilaitoksella
14937: malliseen kehittämiseen. Valtiovalta on tämän jo käytössään. Erillinen aikuiskoulutusosasto
14938: myös tunnustanut, ja Kymen lääni onkin ollut lisäisi Anjalan maatalousoppilaitoksen resurs-
14939: budjettivaroin aikuiskoulutuksen kokeilualue. seja myös maatalouslomittajien koulutukseen.
14940: Läänissä käynnistettiin jo viime keväänä kaik- Tehdyn selvityksen mukaan pelkästään Ky-
14941: ki alat kattava aikuiskoulutusselvitys. menlaaksossa on 70-80 maatalouslomittajan
14942: Myös maatalousyrittäjillä on jatkokoulutuk- paikkaa täyttämättä.
14943: sen ja uusiin sivuelinkeinoihin koulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14944: tarve suuri. Kymi-neuvottelukunta esittikin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14945: mietinnössään, että Anjalan maatalousoppilai- sen,
14946: tokseen pitäisi perustaa aikuiskoulutusosasto.
14947: Tässä oppilaitoksessa on jo nyt lisätty runsaas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14948: ti viljelijöille tarkoitettua kurssitoimintaa. Vii- menpiteisiin aikuiskoulutusosaston
14949: me vuonna esim. järjestettiin 19 erilaista kurs- kurssitoimenjohtajan viran perustami-
14950: sia. Tarve tällaiseen toimintaan on polttava, ja seksi Anjalan maata/ousoppilaitokseen.
14951:
14952: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14953:
14954: Anna-Kaarina Louvo
14955: 370 1989 vp.
14956:
14957: Toivomusaloite n:o 334
14958:
14959:
14960:
14961:
14962: Louvo: Ammatillisen kuvataideoppilaitoksen perustamisesta
14963: Kouvolaan
14964:
14965:
14966: Eduskunnalle
14967:
14968: Kymen läänin kokonaiskehittämisen kannal- Koulun 1-2 opettajaa ovat antaneet opetusta
14969: ta on tärkeää keskiasteen koulutuksen vahvis- 6-15-vuotiaille koululaisille. Tästä toiminnas-
14970: taminen monella sektorilla. Kymi-neuvottelu- ta on neuvottelukunnan ja Kouvolan kaupun-
14971: kunta, jonka valtioneuvosto asetti keväällä gin mielestä hyvä kehittää valtionapua nautti-
14972: 1986 Kymen läänin elinkeinoelämän kehityson- va, koko lääniä palveleva keskiasteen oppilai-
14973: gelmien johdosta tarvittavien toimenpide-esi- tos.
14974: tysten laatimista varten, esittikin viime kevää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14975: nä julkistetussa mietinnössään mm. ammatilli-
14976: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14977: sen kuvataideoppilaitoksen perustamista Kou- sen,
14978: volaan.
14979: Oppilaitoksen sijoittumista juuri Kouvolaan
14980: puoltaa Kymi-neuvottelukunnan mukaan se, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14981: että Kouvolan kaupunki on aloittanut jo 1980- ammatillisen kuvataideoppilaitoksen
14982: luvun alussa lasten kuvataidekoulutoiminnan. perustamiseksi Kouvolaan.
14983:
14984: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
14985:
14986: Anna-Kaarina Louvo
14987: 1989 vp. 371
14988:
14989: Toivomusaloite n:o 335
14990:
14991:
14992:
14993:
14994: Löyttyjärvi: Määrärahasta rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuk-
14995: sen professuurin perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
14996:
14997:
14998: Eduskunnalle
14999:
15000: Rauhantutkimus on kansainvälisesti vakiin- kasvu ja perinteen vakiintuminen. Erityisesti
15001: nuttanut asemansa tiedeyhteisössä. Tästä huo- jatkokoulutuksen kannalta tieteenalan aseman
15002: limatta Suomen korkeakoululaitoksessa ei ole vakiinnuttaminen on välttämätöntä.
15003: vielä yhtään alan tieteellistä oppituolia. Alan Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus määri-
15004: professuurin perustaminen antaisi maamme tellään osaksi yhteiskuntamme kasvatus- ja
15005: korkeakoululaitokselle mahdollisuuden pysy- koulutusjärjestelmän sisältöä kasvatuksen
15006: tellä kansainvälisen kehityksen tasolla tällä tär- alaan liittyvissä laeissa lasten päivähoidosta
15007: keällä alalla. Lisäksi rauhan- ja kansainväli- peruskouluun, ammatillisiin oppilaitoksiin, lu-
15008: syyskasvatuksen professuuri vahvistaisi entises- kioihin ja keskiasteelle. Lakeihin sisältyvää
15009: tään Suomen roolia kansainvälisen rauhan- ja rauhankasvatusvelvoitetta ei kuitenkaan voida
15010: yhteistyön rakentajana. käytännössä toteuttaa ilman alan tutkimusta
15011: Kansainvälisesti tarkastellen rauhantutki- - vain siten voidaan opettajia ja kasvattajia
15012: muksella on vakiintunut asema tiedeyhteisössä. kouluttaa rauhankasvatusta antamaan.
15013: Alan tutkimuslaitoksia on perustettu satoja, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15014: tieteellisiä aikakausjulkaisuja ilmestyy ja pro- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15015: fessuurejakin on perustettu, esimerkiksi Ruot- sen,
15016: siin jo kaksi. Suomessakin rauhantutkimusta
15017: tekee päätoimekseen tai osana muuta työtä että hallitus ottaisi valtion vuoden
15018: noin sata tutkijaa. Tieteenalan kehittämisen 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä huo-
15019: kannalta olisi erittäin tärkeää, että sen asema mioon rauhan- ja kansainvälisyyskasva-
15020: vakiinnutettaisiin perustamalla sille oma oppi- tuksen professuurin perustamisen Jy-
15021: tuoli. Siten voitaisiin taata välttämätön jälki- väskylän yliopistoon.
15022:
15023: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15024:
15025: Marja-Liisa Löyttyjärvi
15026: 372 1989 vp.
15027:
15028: Toivomusaloite n:o 336
15029:
15030:
15031:
15032:
15033: Löyttyjärvi: Määrärahasta naistutkimuksen tehostamiseen kor-
15034: keakouluissa
15035:
15036:
15037: Eduskunnalle
15038:
15039: Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ilme- liittyviä tutkielmia Tampereella on tehty noin
15040: nee suomalaisessa yhteiskunnassa esim. työ- 100 ja vähintään saman verran on tekeillä.
15041: markkinoiden sukupuolenmukaisena eriytymi- Opiskelijoiden kiinnostuksesta ja aloittellisuu-
15042: senä, eripalkkaisuutena ja naisten syrjintänä. desta sekä naistutkijakunnan esityksistä huoli-
15043: Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää yhteis- matta Tampereen yliopiston toiminta- ja ta-
15044: kunnassamme vallitsevan eriarvoisuuden tie- loussuunnitelmassa vuosille 1990-94 ei ole
15045: dostamista ja tuntemista. Maassamme virinnyt ainoatakaan naistutkimukseen suunnattua vir-
15046: naistutkimus on kiinnittänyt huomiota mm. kaa!
15047: näihin seikkoihin. Maamme muissa yliopistoissa ei tilanne ole
15048: Naistutkimus on uusi haasteellinen tieteen- sen parempi. Naistutkimuksen opetukseen ei
15049: alakokonaisuus, jonka opetuksen ongelmia ei ole osoitettu virkoja eikä kohdennettu riittä-
15050: voida ratkaista jo olemassa olevien yliopisto- västi määrärahoja. Luonteeltaan monitieteelli-
15051: virkojen avulla. Naistutkimuksen vakiinnutta- nen naistutkimus ei pysty kilpailemaan olemas-
15052: minen edellyttää nimenomaan sitä varten pe- sa olevien tieteenalajakojen vuoksi resursseista
15053: rustettuja virkoja. ainelaitosten kanssa. Naistutkimukseen tarvi-
15054: Kiinnostus naisen asemaan ja siihen liitty- taan nimenomaan sille kohdennettuja tutki-
15055: vien kysymysten tutkimukseen on jatkuvasti mus- ja opetusvirkoja. Myös naistutkimusyksi-
15056: kasvanut maamme yliopistoissa. Tutkijoiden köiden perustamista on edistettävä ja niille
15057: rinnalla opiskelijat ovat olleet erityisen aktiivi- kohdennettava resursseja.
15058: sesti vaatimassa naistutkimuksen opetusta ja
15059: sen saattamista tarpeenmukaiselle tasolle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15060: Tällä hetkellä Suomen ainoa yliopistollinen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15061: naistutkimusvirka on Tampereen yliopiston yh- sen,
15062: teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksella. Tähän
15063: virkaan ei kuitenkaan kuulu opetus. Siitä huo- että hallitus ottaisi valtion vuoden
15064: limatta Tampereella aloitettiin syksyllä 1988 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
15065: naistutkimuksen opetus, jonka peruskurssille rärahoja naistutkimukseen ja sen opet-
15066: osallistui yli sata opiskelijaa. Naistutkimukseen tamiseen tarvittaviin virkoihin.
15067:
15068: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15069:
15070: Marja-Liisa Löyttyjärvi
15071: 1989 vp. 373
15072:
15073: Toivomusaloite n:o 337
15074:
15075:
15076:
15077:
15078: Löyttyjärvi: Määrärahasta kokouspalkkioiden maksamiseen kor-
15079: keakoulujen hallintoelimissä toimiville opiskelijoille
15080:
15081:
15082: Eduskunnalle
15083:
15084: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat säilyttäneet useina vuosina palkkiot tulo- ja
15085: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet menoarvioesityksiinsä. Esityksiä ei ole toistai-
15086: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallis- seksi hyväksytty, koska kokouspalkkioiden
15087: tumisestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten maksaminen ei korkeakoulujen tulkinnan mu-
15088: työ vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä kaan ole mahdollista, ellei budjetissa ole esim.
15089: niissä käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin kor- momentin erittelemättömät muut palkat ja
15090: keimmissa hallintoelimissä, kuten korkeakou- palkkiot kohdalla asiasta erillistä mainintaa.
15091: lujen hallituksissa, työskenteleminen vaatii
15092: usein raskasta viikoittaista työtaakkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15093: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15094: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi
15095: sen,
15096: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hank-
15097: kivilta opiskelijoilta tämä työskentely vaatii
15098: opiskeluajasta tinkimistä ilman minkäänlaista että hallitus ottaisi valtion vuoden
15099: korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vas- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
15100: taavalla tavalla kuin työskentelystä korkeakou- rärahat, joilla turvattaisiin korkeakou-
15101: lujen opintotukilautaluntien jäsenenä. lujen hallintoelimiin osallistuville opis-
15102: Useat korkeakoulut suhtautuvat myönteises- kelijoille korvaus ha/lintotyöskentelys-
15103: ti kokouspalkkioiden maksamiseen ja ovat si- tä.
15104:
15105: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15106:
15107: Marja-Liisa Löyttyjärvi
15108:
15109:
15110:
15111:
15112: 26 290280X
15113: 374 1989 vp.
15114:
15115: Toivomusaloite n:o 338
15116:
15117:
15118:
15119:
15120: Löyttyjärvi: Määrärahasta terveydenhuoltoalan opetuksen voi-
15121: mavarojen lisäämiseen
15122:
15123:
15124: Eduskunnalle
15125:
15126: Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat samalla vaativaa suunnittelua resurssien paran-
15127: ahtaissa ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. tamiseksi ja tasapuoliseksi jakamiseksi.
15128: Vanhat oppilaitokset kärsivät suuresta tila- ja Opiskelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluai-
15129: resurssipulasta ja uudet oppilaitokset on mitoi- ka on pidentynyt 1Y2 vuodesta 2 Yi vuoteen
15130: tettu aivan liian pienille opiskelijamäärille. Op- sekä 2Yi vuodesta 3 Y2 tai 4Yi vuoteen pohja-
15131: pilaitosten resursseja suunniteltaessa ja koh- koulutuksesta riippuen. Pidentynyt opiskeluai-
15132: dennettaessa ei ole riittävästi huomioitu opis- ka on perusteltu kasvavien ammattitaitovaati-
15133: kelijamäärän kasvua. musten ja terveydenhuoltoalan tehtäväkuvien
15134: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- laajentumisen tähden.
15135: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri tervey- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15136: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15137: den- ja sosiaalihuollon pisteissä. Edellytyksenä
15138: sen,
15139: käytännön opetuksen toteuttamiselle oppilai-
15140: toksissa on välineistön lisääminen ja ajanmu-
15141: kaistaminen, tilojen lisääminen sekä ammatti- että hallitus ottaisi valtion vuoden
15142: 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
15143: taitoisten opettajien koulutuksen lisääminen.
15144: rärahan terveydenhuoltoalan oppilai-
15145: Vuonna 1988 terveydenhuoltoalan opiskeli- tosten välineistön ja kalusteiden uusi-
15146: joita oli maassamme n. 17 600. Tällä hetkellä miseen ja lisäämiseen sekä että hallitus
15147: heitä on n. 21 000 ja vuonna 1992 n. 26 000. ryhtyisi toimenpiteisiin tulo- ja menoar-
15148: Aloituspaikkoja lisätään työelämän tarpeen vioesityksen laadinnan yhteydessä, jot-
15149: mukaisesti siten, että vuonna 2000 ennustetaan ta terveydenhuoltoalan opettajankoulu-
15150: aloituspaikkoja terveydenhuoltoalalle olevan tusta lisättäisiin tarvetta vastaavalle ta-
15151: n. 12 000. Tämä merkitsee valtavaa lisäystä ja solle.
15152:
15153: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15154:
15155: Marja-Liisa Löyttyjärvi
15156: 1989 vp. 375
15157:
15158: Toivomusaloite n:o 339
15159:
15160:
15161:
15162:
15163: Löyttyjärvi: Määrärahasta Tiedekauppa ry:n toiminnan tukemi-
15164: seen
15165:
15166:
15167: Eduskunnalle
15168:
15169: Tiedepolitiikassa olisi kyettävä luomaan ra- sen kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdolli-
15170: kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryh- suus saada tutkimukseen perustuvaa tietoa kes-
15171: mille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutki- keisistä yhteiskunnallisista ongelmista?
15172: musta keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh-
15173: kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen on jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu-
15174: oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät pys- teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on
15175: ty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja tai perusteltu sen taloudellisen hyödyn kautta.
15176: tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merki-
15177: Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan tyksestä on kohtalokkaalla tavalla kaventu-
15178: vuorovaikutuksen lisäämiseksi on toimintansa massa.
15179: aloittanut tiedekauppaorganisaatio, jonka toi-
15180: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal-
15181: mintaperiaatteena on tarjota kaikille kansalai-
15182: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai-
15183: sille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille mahdol-
15184: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän
15185: lisuus tilata tutkimusta yliopistojen piiristä kes-
15186: hyödyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm.
15187: keiseksi kokemiensa ongelmien ratkaisemisek-
15188: luonnon suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oi-
15189: si. keudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen
15190: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä
15191: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- yms. liittyvät pyrkimykset. Myös tieteen sisäi-
15192: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen pe- nen kehityslogiikka on sellainen, että sen väli-
15193: rustuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tie- tön arviointi ja ennustaminen on asiallisesti
15194: teen merkitys myös maamme taloudelle ja mahdotonta.
15195: kansainväliselle kilpailukyvylle kasvaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15196: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15197: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavaro- sen,
15198: jen varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin
15199: välttämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä että hallitus ottaisi valtion vuoden
15200: keskeisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysy- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
15201: mykseksi tieteen yhteiskunnallisen käytön ta- rärahan Tiedekauppa ry:lle tiedekaup-
15202: paa koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuk- paprojektin toimintaan.
15203:
15204: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15205:
15206: Marja-Liisa Löyttyjärvi
15207: 376 1989 vp.
15208:
15209: Toivomusaloite n:o 340
15210:
15211:
15212:
15213:
15214: Maijala ym.: Virtain nuorisomatkailukeskuksen rakentamisesta
15215:
15216:
15217: Eduskunnalle
15218:
15219: Virtain kaupungin nuorisomatkailukeskus- joonaa markkaa. Pirkanmaan Matkailu ry. on
15220: hanke on ollut opetusministeriön valtakunnal- 25.1.1988 lausunnossaan Tampereen seutukaa-
15221: lisia nuorison kurssi- ja leirikeskuksia koske- valiiton elinkeinopoliittisesta toimenpideohjel-
15222: vassa kehittämisohjelmassa jo vuodesta 1980 masta todennut, että Virtain keskushankkeen
15223: lähtien. Virtain keskuksen suunnitelmat on investointien ja käyttökustannusten rahoitta-
15224: hyväksytty opetusministeriössä vuonna 1985. miseen tulee varata valtion budjettiin riittävästi
15225: Vuonna 1988 Virtain hanke hyväksyttiin nuori- varoja. Perusteluina todettiin mm. seuraavaa:
15226: sotyölain perusteella avustettavaksi kohteeksi. Virtain keskushankkeen merkitys on valtakun-
15227: Hämeen läänin nuorisolautakunta on aikoi- nallinen ja maakunnallinen, hankkeen toteut-
15228: naan esittänyt Virtain nuorisomatkailukeskus- taminen tukee nuorison kasvatusta kansainvä-
15229: hanketta Hämeen läänin kohteeksi. Hämeen lisyyteen ja matkailuun, hanke tukee toteutues-
15230: lääninhallitus ja Pirkanmaan Maakuntaliitto saan elinkeinoelämää ja muuta matkailua Pir-
15231: ovat vuosittain omissa hanke-esityksissään esit- kanmaan alueella, valtakunnallisena ja kan-
15232: täneet tukensa Virtain keskushankkeelle. Han- sainvälisenä nuorison toimintakeskuksena han-
15233: ke sisältyy Hämeen lääninhallituksen läänin ke tuo esille koko Pirkanmaata.
15234: tulo- ja menoarvioesityskannanottoon vuodelle
15235: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15236: 1990. Samoin se on mukana Pirkanmaan Maa-
15237: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15238: kuntaliiton omassa kannanotossa vuodelle
15239: 1990.
15240: Hämeen läänin nuorisolautakunta pitää Vir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15241: tain keskushanketta tärkeänä vuoden 1990 ra- Virtain nuorisomatkailukeskuksen ra-
15242: hoituskohteena sekä esittää, että keskukselle kennustöiden käynnistämiseksi vuoden
15243: myönnettäisiin rakennusavustuksella 2,5 mil- 1990 aikana.
15244:
15245: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15246:
15247: Matti Maijala Erkki Pystynen Sulo Aittoniemi
15248: Hannu Tenhiälä Esko Helle Pentti Lahti-Nuuttila
15249: Reijo Lindroos Anneli Taina Pertti Lahtinen
15250: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson
15251: 1989 rd. 377
15252:
15253: Hemställningsmotion nr 341
15254:
15255:
15256:
15257:
15258: Malm m.fl.: Om säkerställande av de ekonomiska förutsättningarna
15259: för ungdomsorganisationernas verksamhet
15260:
15261:
15262: Tili Riksdagen
15263:
15264: Ungdomsorganisationerna har allt svårare En annan följd blir att ungdomsorganisatio-
15265: att finansiera sin verksamhet. Statsbidragen nerna för att spara resurser måste reducera sin
15266: har inte utvecklats i samma takt som kost- personal. Detta i sin tur leder tili minskad
15267: nadsutvecklingen. verksamhet och minskade möjligheter att er-
15268: Enligt lagen om ungdomsarbete beviljas riks- bjuda ungdomen meningsfull sysselsättning.
15269: omfattande ungdomsorganisationer statsbidrag Ungdomsorganisationernas möjligheter att
15270: för att bestrida kostnaderna för sin verksam- skapa en fungerande självfinansiering är syn-
15271: het. De facto går i dag lejonparten av anslagen nerligen begränsade eftersom ideella ungdoms-
15272: tili att bestrida organisationernas fasta kost- föreningar inte kan drivas som affärsföretag.
15273: nader. Den bärande tanken i lagen om ungdomsar-
15274: Sådana kostnader som löner, resor, hyror bete är att statsmakten skall skapa förutsätt-
15275: och administrationskostnader har i medeltal ningar för en fungerande ideell ungdomsverk-
15276: stigit med 10 OJo/år under åttiotalet medan samhet. En väsentlig del av dessa förutsätt-
15277: statsbidragen ökat med i medeltal ca 5 %/år. ningar utgörs av penningresurser som motsva-
15278: rar den allmänna kostnadsnivån. Ifall ungdoms-
15279: Ungdomsorganisationernas statsbidragsbe- organisationerna inte kan garanteras en skälig
15280: rättigade utgifter har ökat från 33 361 000 mk finansiering för sin verksamhet kommer verk-
15281: år 1974 tili 121 572 000 mk år 1987. Under samheten att övertas av kommersiella krafter,
15282: samma tid har statsbidragen ökat från vilket i sin tur strider mot ungdomslagens
15283: 12 242 000 mk tili 37 550 000 mk. princip om att ungdomsverksamhet är verk-
15284: Statsstödets andel i procent av ungdomsor- samhet som skapas för ungdomarna av ungdo-
15285: ganisationernas godtagbara utgifter har under marna själva.
15286: perioden 1984-88 sjunkit från 43% tili 33%. Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
15287: Tili följd av den ökade klyftan mellan kost- att riksdagen måtte hemställa
15288: nadsutvecklingen och statsbidragsutvecklingen
15289: har organisationerna blivit tvungna att debit ~ra att regeringen skrider tili åtgärder jör
15290: allt högre avgifter för sina evenemang. Detta att på sikt säkerstäl/a de ekonomiska
15291: leder på sikt tili att allt färre ungdomar engage- förutsättningarna jör ungdomsorgani-
15292: rar sig i fritt ungdomsarbete. sationernas verksamhet.
15293:
15294: Helsingfors den 9 februari 1989
15295:
15296: Håkan Malm Gustav Björkstrand
15297: Håkan Nordman Boris Renlund
15298: 378 1989 vp.
15299:
15300: Toivomusaloite n:o 341 Suomennos
15301:
15302:
15303:
15304:
15305: Malm ym.: Nuorisojärjestöjen toimintaedellytysten turvaamises-
15306: ta
15307:
15308:
15309: Eduskunnalle
15310:
15311: Nuorisojärjestöillä on yhä suurempia vai- hen, että yhä harvemmat nuoret osallistuvat
15312: keuksia rahoittaa toimintaansa. Valtionavut vapaaehtoiseen nuorisotyöhön.
15313: eivät ole pysyneet kustannuskehityksen vauh- Toisena seurauksena on, että nuorisojärjes-
15314: dissa. töt joutuvat vähentäPJ.ään henkilökuntaansa
15315: Nuorisotyölain mukaan valtakunnallisille säästääkseen voimavaroja. Tämä puolestaan
15316: nuorisojärjestöille myönnetään valtionapua johtaa toiminnan vähentymiseen ja mahdolli-
15317: toiminnasta aiheutuvien kulujen peittämiseen. suuksien vähenemiseen tarjota nuorille miele-
15318: Todellisuudessa leijonanosa näistä määrära- kästä toimintaa.
15319: hoista menee nykyään järjestöjen kiinteiden Nuorisojärjestöjen mahdollisuudet toimivan
15320: kulujen peittämiseen. omarahoituksen luomiseksi ovat hyvin rajalli-
15321: Palkkojen, matkojen, vuokrien ja hallinto- set, koska aatteelliset nuorisoyhdistykset eivät
15322: kulujen tapaiset kulut ovat nousseet keskimää- voi toimia liikeyritysten tapaan.
15323: rin kymmenen prosenttia vuodessa 1980-luvun Nuorisotyölain kantavana ajatuksena on, et-
15324: aikana valtionapujen noustessa keskimäärin tä valtiovalta loisi edellytykset toimivalle aat-
15325: viisi prosenttia vuodessa. teelliselle nuorisotoiminnalle. Olennainen osa
15326: Nuorisojärjestöjen valtionapuun oikeutta- näitä edellytyksiä ovat yleistä kustannustasoa
15327: vien menojen määrä on kasvanut 33 361 000 vastaavat rahalliset resurssit. Jos nuorisojärjes-
15328: markasta vuonna 1974 121 572 000 markkaan töille ei voida taata kohtuullista toiminnan
15329: vuonna 1987. Samana aikana valtionavut ovat rahoitusta, kaupalliset voimat ottavat toimin-
15330: lisääntyneet 12 242 000 markasta 37 550 000 nan käsiinsä, mikä puolestaan on vastoin nuo-
15331: markkaan. risotyölain periaatetta nuorisotoiminnasta, jota
15332: Valtionavun prosenttiosuus nuorisojärjestö- nuoret tekevät nuoria varten.
15333: jen hyväksyttävistä kustannuksista on alentu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15334: nut 43 prosentista 33 prosenttiin jakson 1984- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15335: 88 aikana.
15336: Kustannuskehityksen ja valtionapujen väli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15337: sen kuilun kasvaessa järjestöt ovat joutuneet turvatakseen pitkällä tähtäyksellä nuo-
15338: perimään yhä korkeampia maksuja tapahtu- risojärjestöjen toiminnan taloudelliset
15339: mistaan. Pitkällä tähtäyksellä tämä johtaa sii- edellytykset.
15340:
15341: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15342:
15343: Håkan Malm Gustav Björkstrand
15344: Håkan Nordman Boris Renlund
15345: 1989 vp. 379
15346:
15347: Toivomusaloite n:o 342
15348:
15349:
15350:
15351:
15352: Mattila ym.: Määrärahasta Oulun yliopiston taloustieteen osas-
15353: ton professorin virkaan
15354:
15355:
15356: Eduskunnalle
15357:
15358: Oulun yliopiston vaikutusalueella Pohjois- siin, liikkeenjohdollisiin ja markkinointitehtä-
15359: Suomessa on kasvavaa puutetta yritysten ta- viin.
15360: lous- ja liikkeenjohtokoulutuksen sekä markki- Opetusministeriö on pitänyt tarkoituksen-
15361: noinnin korkeakoulutasoisen koulutuksen saa- mukaisena lisätä taloustieteen opetusta nimen-
15362: neista henkilöistä. Alueelle syntynyttä ja voi- omaan teknillisessä tiedekunnassa. Oulun yli-
15363: makkaasti kasvavaa teknologista osaamista ei opisto onkin tehnyt tätä koskevia virkajärjeste-
15364: voida hyödyntää täysipainoisesti, ellei samalla lyjä ja esityksiä sekä siirtänyt taloustieteen
15365: panosteta taloudelliseen osaamiseen. Liikkeen- laitoksen 1.8.1988 hallinnollisesti kuulumaan
15366: johto- ja muun kauppatieteellisen koulutuksen teknilliseen tiedekuntaan. Näin keskitetään ta-
15367: saaneet ovat sijoittuneet pääasiassa Helsingin loustieteen opetuksen ja tutkimuksen voimava-
15368: ja Turun alueelle Etelä-Suomeen. Tilastokes- roja ja luodaan mahdollisuus kehittää teknillis-
15369: kuksen koulutustilastojen mukaan Oulun lää- taloudellista koulutusta ja tutkimusta sekä laa-
15370: nissä kauppatieteellisen koulutuksen saaneiden jentaa mm. tuotantotalouden opetusta.
15371: osuus kaikista korkeakoulututkinnon suoritta-
15372: neista oli vuonna 1985 maan alhaisin eli 5 OJo. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15373: Vastaava osuus koko maassa oli 13,8 % ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15374: Uudellamaalla 18,1 %. muksen,
15375: Pohjois-Suomen Tutkimuslaitoksen vuonna
15376: 1985 suorittaman selvityksen mukaan jo yksin- että hallitus ottaisi valtion vuoden
15377: omaan Oulun talousalueella tarvittaisiin 1980- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
15378: luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella vuo- rärahan Oulun yliopiston taloustieteen
15379: sittain noin 50 taloustieteellisen korkeakou- osastolle perustettavan yrityksen talou-
15380: lututkinnon suorittanutta henkilöä kaupalli- den professorin virkaan.
15381:
15382: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
15383:
15384: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
15385: Juhani Alaranta Tellervo Renko
15386: 380 1989 vp.
15387:
15388: Toivomusaloite n:o 343
15389:
15390:
15391:
15392:
15393: Mattila ym.: Insinöörikoulutuksen aloittamisesta Ylivieskan tek-
15394: nillisessä oppilaitoksessa
15395:
15396:
15397: Eduskunnalle
15398:
15399: Ylivieskan teknillinen oppilaitos on perus- nitelmaa vuoden 1995 aloituspaikkatavoitteis-
15400: tettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1978 ta, asettanut Ylivieskan teknilliselle oppilaitok-
15401: ja opetus on käynnistynyt vuonna 1979. Oppi- selle 50 aloituspaikkaa insinöörikoulutukselle.
15402: laitoksessa on kolme osastoa: sähköosasto, Tämän päätöksen perusteella oppilaitos on
15403: koneosasto ja teknologiapalveluosasto, josta käynnistänyt rakennussuunnittelun, josta pe-
15404: käytetään nimitystä Kalajokilaakson tietotek- rustamissuunnitelma on valmistunut. Raken-
15405: niikan keskus. nushankkeen toteuttaisi Ylivieskan kaupunki
15406: Oppilaitos kouluttaa teknikoita kahdella ja valtio lunastaisi tilat erillisen sopimuksen
15407: opintolinjalla. Tietotekniikkakeskus on keskit- mukaan. Ylivieskan kaupunki on hyväksynyt
15408: tynyt lyhytkurssitoimintaan sekä projektitoi- mainitun perustamissuunnitelman ja huomioi-
15409: mintaan. Oppilaitoksessa työskentelee noin 40 nut taloussuunnitelmassaan tarvittavat inves-
15410: henkilöä. toinnit.
15411: Ylivieskan teknillinen oppilaitos on jo usean Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15412: vuoden ajan toiminut aktiivisesti insinöörikou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15413: lutuksen käynnistämiseksi. Se on tällä hetkellä muksen,
15414: ainoa suomenkielinen valtion omistama teknil-
15415: linen oppilaitos, jossa ei ole insinöörikoulutus-
15416: ta. Kun toisaalta oppilaitoksen toiminta-alueel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15417: la on huomattava insinöörivaje ja toisaalta Ylivieskan teknillisen oppilaitoksen ke-
15418: oppilaitos omaan toimintaansa nähden tarvitsi- hittämiseksi osana maamme tasapuolis-
15419: si volyymin kasvamista, olisi insinöörikoulu- ta alueellista kehittämistä ja tekisi pää-
15420: tuksen käynnistämispäätös pyrittävä tekemään töksen insinöörikoulutuksen aloittami-
15421: mahdollisimman pian. sesta Ylivieskan teknillisessä oppilaitok-
15422: Ammattikasvatushallitus on 17.9.1987 pää- sessa vuoden 1990 aikana.
15423: töksellään, joka koskee oppilaskohtaista suun-
15424:
15425: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
15426:
15427: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Tellervo Renko
15428: 1989 vp. 381
15429:
15430: Toivomusaloite n:o 344
15431:
15432:
15433:
15434:
15435: Moilanen ym.: Koulunkäyntiavustajien määrän lisäämisestä
15436:
15437:
15438: Eduskunnalle
15439:
15440: Koulunkäyntiavustaja on välttämätön sil- Nyt puuttuvia avustajia työllistetään työlli-
15441: loin, kun pahoin vammainen lapsi tai nuori syysvaroin tai toissijaisen vammaishuoltolain
15442: käy tavallista peruskoulua. Integraatio- eli yh- perusteella, tai sitten kunnat maksavat palkat
15443: dentämisopetusta on sovellettu jo muutamia kokonaan itse. Avustaja palkataan vain osaksi
15444: vuosia, mutta kouluavustajakysymys on rat- päivää tai vuotta, jolloin työntekijät vaihtuvat
15445: kaistu vain osittain. Monen vammaisen kou- tiheään pieniksi jäävien tulojen takia. Alasta
15446: lunkäynti on terveiden joukossa mahdotonta kiinnostuneille on vasta äskettäin ryhdytty jär-
15447: esimerkiksi ilman liikkumisapua tai viittoma- jestämään lukuvuoden kestävää opetusta.
15448: kielen tulkkia. Opettajat tai koulun muu hen- Vammaisten koulunkäynti ei toteudu lain
15449: kilökunta eivät ehdi tai osaa auttaa riittävästi. tarkoittamalla tavalla, ellei kuntien anneta pal-
15450: kata avustajia tarpeen mukaan. Opetus- ja
15451: Peruskoululain mukaan kouluhallitus antaa sosiaalitoimen yhteistoimintaa tarvitaan myös
15452: kunnille anomuksesta luvan palkata vaikeasti ratkaistaessa kouluavustajien ongelmaa esimer-
15453: vammaisia varten koulunkäyntiavustajia. Tä- kiksi työllistämällä avustajia iltapäivisin päivä-
15454: hän varatut määrärahat ovat kuitenkin olleet hoidossa.
15455: aivan liian niukat. Vuodesta 1985 lähtien kiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15456: tiöön on hyväksytty yhteensä 510 päätoimista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15457: avustajaa. Kolmena ensimmäisenä vuonna muksen,
15458: kunnat saivat puolet anomistaan avustajista,
15459: viime vuonna vain neljänneksen. Kuluvana että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
15460: vuonna tarvittaisiin 150 päätoimista avustajaa, vammaisten lasten koulunkäyntiavusta-
15461: jotta kunnat saisivat yhteensä taas puolet tar- jien koulutusta ja palkkausta lisättäisiin
15462: vitsemistaan kouluavustajista. kuntien tarvetta vastaavasti.
15463: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15464:
15465: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Esko Almgren
15466: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15467: 382 1989 vp.
15468:
15469: Toivomusaloite n:o 345
15470:
15471:
15472:
15473:
15474: Myller ym.: Joensuun Laulujuhlien ottamisesta valtion pysyvän
15475: tuen piiriin
15476:
15477:
15478: Eduskunnalle
15479:
15480: Joensuun Laulujuhlat on noussut yhdeksi 1992 Teema: Suomi 75 vuotta, yleiset soitto-
15481: merkittävimmistä maamme valtakunnallisista ja laulujuhlat Tallinnan malliin. Valtiovalta on
15482: kulttuuritapahtumista. Laulujuhlat eivät kui- jo päättänyt, että Joensuun Laulujuhlat on
15483: tenkaan ole päässeet missään vaiheessa osalli- yksi merkkivuoden valtakunnallinen päätapah-
15484: siksi valtion tuesta kuin hyvin marginaalisella tuma.
15485: summalla. Pääosan juhlien kustannuksista kat- Joensuun Laulujuhlilla on merkitystä paitsi
15486: taa Joensuun kaupunki. koko valtakunnan kulttuurielämän rikastutta-
15487: Laulujuhlilla on selkeät suunnitelmat vuo- jana, myös maakunnan elinkeinotoiminnan vi-
15488: teen 1992 saakka: reyttäjänä. Tapahtuman tukeminen on varsin
15489: 1990 Teema: Maailmat kohtaavat, osajärjes- huokeaa aluepoliittista tukea.
15490: täjänä Pand-international. Rauhanaatteen alla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15491: kohtaavat nimekkäät taiteilijat eri puolilta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15492: maailmaa. Ohjelmia tilaisuuksista on tarkoitus sen,
15493: lähettää suorina satelliittilähetyksinä niin itään
15494: kuin länteenkin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15495: 1991 Teema: Joensuun Laulujuhlat 10 vuot- Joensuun Laulujuhlien saamiseksi py-
15496: ta. syvän valtion tuen piiriin.
15497:
15498: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15499:
15500: Riitta Myller Arto Lapiolahti Kari Rajamäki
15501: Vappu Säilynoja Urpo Leppänen Jussi Ranta
15502: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist
15503: 1989 vp. 383
15504:
15505: Toivomusaloite n:o 346
15506:
15507:
15508:
15509:
15510: Mäkelä ym.: Esiopetuksen järjestämisestä haja-asutusalueilla
15511:
15512:
15513: Eduskunnalle
15514:
15515: Peruskoululain 4 §:n 3 momentin mukaan ylläpitämistä koskevan peruskouluasetuksen
15516: peruskoulussa voidaan valtioneuvoston mää- 82 §:n mukaiseen oppilaslukuun.
15517: räämin perustein ja opetusministeriön luvalla Esiopetus jää kuitenkin lähinnä teoreettisek-
15518: järjestää yhden lukuvuoden kestävää esiope- si mahdollisuudeksi niin kauan, kuin sen jär-
15519: tusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvolli- jestämiseen on pyydettävä opetusministeriön
15520: sia. Opetus voi tapahtua pelkästään opetusmi- lupa. Lupia lain toteuttamiseen annetaan koko
15521: nisteriön luvalla ja tämän takia aloitteen esi- maahan vain muutama vuosittain. Esiopetuk-
15522: opetuksen järjestämiseen on tultava asianomai- sen järjestämisessä tulisi tämän takia päästä
15523: selta kunnalta. Esiopetuksen tarkoituksena on nykyistä joustavampaan lupamenettelyyn.
15524: korvata päivähoitoa vaille jäävien lasten esi-
15525: opetusta. Tämän takia opetuksen järjestämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15526: nen olisi tarpeen nimenomaan maamme haja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15527: asutusalueiden pienillä ala-asteen kouluilla. muksen,
15528: Opetus voitaisiin järjestää yhdysluokassa yh-
15529: dessä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden että hallitus ryhtyisi toimiin esiope-
15530: kanssa. Tällöin esiopetuksessa olevat lapset tuksen joustavan järjestelyn toteuttami-
15531: voitaisiin laskea mukaan opettajan virkojen seksi maamme haja-asutusalueilla.
15532: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15533:
15534: Tina Mäkelä Marita J urva
15535: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
15536: 384 1989 vp.
15537:
15538: Toivomusaloite n:o 347
15539:
15540:
15541:
15542:
15543: Mäkelä ym.: Kyläkoulujen säilyttämisestä
15544:
15545:
15546: Eduskunnalle
15547:
15548: Kyläkoulut muodostavat laajan maaseutum- mahdollisten minimioppilaskiintiöiden tarkis-
15549: me ja syrjäalueittemme merkittävän elämän tamista.
15550: sydämen. Mikäli kyläkoulu kuolee joltakin
15551: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15552: kylältä, on erittäin suuri vaara koko kyläyhtei-
15553: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15554: sön näivettymisestä ja vähittäisestä autioitumi-
15555: muksen,
15556: sesta. Valtiovalta ei valitettavasti ole ymmärtä-
15557: nyt kyläkoulujen todellista merkitystä ja on
15558: päästänyt niitä laajasti kuolemaan. Kehitys että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
15559: tulisi pikaisesti pysäyttää ja pelastaa kyläkou- erityismäärärahojen varaamiseksi kylä-
15560: lut siellä, missä niitä on olemassa. Tähän koulujen säilyttämiseksi vähintäänkin
15561: tarvittaisiin valtiovallalta erityismäärärahoja ja nykyisessä määrässään.
15562:
15563: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15564:
15565: Tina Mäkelä Marita J urva
15566: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
15567: 1989 vp. 385
15568:
15569: Toivomusaloite n:o 348
15570:
15571:
15572:
15573:
15574: Mäkelä ym.: Pikakirjoituksen opetuksen tehostamisesta koulu-
15575: laitoksessa
15576:
15577:
15578: Eduskunnalle
15579:
15580: Aikaisempina vuosikymmeninä pikakirjoi- joituksen aakkoset. Tämä vaatisi kuitenkin
15581: tusta arvostettiin maassamme suuresti. Se kuu- pikakirjoituksen opetuksen lisäämistä tuntu-
15582: lui olennaisena osana konttoreissa työskentele- vasti niin peruskouluasteella kuin myös erityi-
15583: vien sihteereiden koulutukseen ja työn kuvaan. sissä konttori- ja toimistoalan oppilaitoksissa.
15584: Tällä hetkellä pikakirjoitustaidon arvostus Pikakirjoituksen opetusta tulisi saada myös
15585: on alamaissa ja sen opetus on vähäistä. Pika- nykyistä enemmän kansalaisopistojen opetus-
15586: kirjoituksen hallitsevien ihmisten määrä on ohjelmaan.
15587: jyrkästi laskenut aikaisemmasta tasostaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15588: Pikakirjoitustaito olisi kuitenkin merkittävä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15589: jopa yleissivistyksen osana. Nykyajan kiireisen muksen,
15590: ja tehokkuuteen pyrkivän yhteiskunnan aikana
15591: kaikille kansalaisille, jotka joutuvat työssään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15592: ja harrastuksissaan vastaanottamaan runsaasti pikakirjoituksen opetuksen tehostami-
15593: tietoa, olisi erittäin hyödyllistä hallita pikakir- seksi koululaitoksessamme.
15594:
15595: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15596:
15597: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Riihijärvi
15598: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
15599: 386 1989 vp.
15600:
15601: Toivomusaloite n:o 349
15602:
15603:
15604:
15605:
15606: Mäkelä ym.: Määrärahasta terveydenhuoltoalan opetuksen voi-
15607: mavarojen lisäämiseen
15608:
15609:
15610: Eduskunnalle
15611:
15612: Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat samalla vaativaa suunnittelua resurssien paran-
15613: ahtaissa ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. tamiseksi ja tasapuoliseksi jakamiseksi.
15614: Vanhat oppilaitokset kärsivät suuresta tila- ja Opiskelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluai-
15615: resurssipulasta, uudet oppilaitokset on mitoi- ka on pidentynyt 1 Yz vuodesta 2 Yz vuoteen
15616: tettu aivan liian pienille opiskelijamäärille. Op- sekä 2\/z vuodesta 3\/z tai 4\/z vuoteen pohja-
15617: pilaitosten resursseja suunniteltaessa ja koh- koulutuksesta riippuen. Pidentynyt opiskeluai-
15618: dennettaessa ei ole riittävästi otettu huomioon ka on perusteltu kasvavien ammattitaitovaati-
15619: opiskelijamäärän kasvua. musten ja terveydenhuoltoalan tehtävänkuvien
15620: laajentumisen tähden.
15621: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15622: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri tervey- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15623: den- ja sosiaalihuollon pisteissä. Edellytyksenä muksen,
15624: käytännön opetuksen toteuttamiselle oppilai-
15625: toksissa on välineistön lisääminen ja ajanmu-
15626: että hallitus ottaisi valtion vuoden
15627: kaistaminen, tilojen lisääminen sekä ammatti- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
15628: taitoisten opettajien koulutuksen lisääminen. rärahan terveydenhuoltoalan oppilai-
15629: Vuonna 1988 terveydenhuoltoalan opiskeli- tosten välineistön ja kalusteiden uusi-
15630: joita oli maassamme n. 17 600. Tällä hetkellä miseen ja lisäämiseen sekä
15631: heitä on n. 21 000 ja vuonna 1992 n. 26 000. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15632: Aloituspaikkoja lisätään työelämän tarpeen tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
15633: mukaisesti siten, että vuonna 2000 ennustetaan yhteydessä, jotta terveydenhuoltoalan
15634: aloituspaikkoja terveydenhuoltoalalla olevan opettajankoulutusta lisättäisiin tarvetta
15635: n. 12 000. Tämä merkitsee valtavaa lisäystä ja vastaavalle tasolle.
15636:
15637: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
15638:
15639: Tina Mäkelä Marita Jurva
15640: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
15641: 1989 vp. 387
15642:
15643: Toivomusaloite n:o 350
15644:
15645:
15646:
15647:
15648: Mäkipää ym.: Määrärahasta kokouspalkkioiden maksamiseen
15649: korkeakoulujen hallintoelimissä toimiville opiskelijoille
15650:
15651:
15652: Eduskunnalle
15653:
15654: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat sisällyttäneet useina vuosina palkkiot tulo- ja
15655: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet menoarvioesityksiinsä. Esityksiä ei ole toistai-
15656: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallis- seksi hyväksytty, koska kokouspalkkioiden
15657: tumisestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten maksaminen ei korkeakoulujen tulkinnan mu-
15658: työ vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä kaan ole mahdollista, ellei budjetissa ole esim.
15659: niissä käsiteltäviin asioihin ja varsinkin kor- momentin erittelemättömät muut palkat ja
15660: keimmissa hallintoelimissä, kuten korkeakou- palkkiot kohdalla asiasta erillistä mainintaa.
15661: lujen hallituksissa, työskenteleminen vaatii
15662: usein raskasta viikoittaista työtaakkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15663: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15664: muksen,
15665: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hank-
15666: kivilta opiskelijoilta tämä työskentely vaatii
15667: opiskeluajasta tinkimistä ilman minkäänlaista että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
15668: korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vas- 1990 tulo- ja menoarvioesityksen laa-
15669: taavalla tavalla kuin työskentelystä korkeakou- dinnan yhteydessä toimenpiteisiin ko-
15670: lujen opintotukilautakuntien jäsenenä. kouspalkkioiden maksamiseksi korkea-
15671: Useat korkeakoulut suhtautuvat myönteises- koulujen hallintoelimiin osallistuville
15672: ti kokouspalkkioiden maksamiseen ja ne ovat opiskelijoille.
15673:
15674: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
15675:
15676: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Marita Jurva
15677: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
15678: 388 1989 vp.
15679:
15680: Toivomusaloite n:o 351
15681:
15682:
15683:
15684:
15685: Mäkipää ym.: Määrärahasta Tiedekauppa ry:n toiminnan tuke-
15686: miseen
15687:
15688:
15689: Eduskunnalle
15690:
15691: Tiedepolitiikassa olisi kyettävä luomaan ra- sen kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdolli-
15692: kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryh- suus saada tutkimukseen perustuvaa tietoa kes-
15693: mille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutki- keisistä yhteiskunnallisista ongelmista?
15694: musta keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh-
15695: kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen on jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu-
15696: oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät pys- teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on
15697: ty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja tai perusteltu sen taloudellisen hyödyn kautta.
15698: tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merki-
15699: Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan tyksestä on kohtalokkaalla tavalla kaventu-
15700: vuorovaikutuksen lisäämiseksi on toimintansa massa.
15701: aloittanut tiedekauppaorganisaatio, jonka toi- Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal-
15702: mintaperiaatteena on tarjota kaikille kansalai- lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai-
15703: sille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille mahdol- sia, että niitä ei voida arvioida välittömän
15704: lisuus tilata tutkimusta yliopistojen piiristä kes- hyödyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm.
15705: keiseksi kokemiensa ongelmien ratkaisemisek- luonnon suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oi-
15706: SI. keudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen
15707: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä yms. liittyvät pyrkimykset. Myös tieteen sisäi-
15708: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- nen kehityslogiikka on sellainen, että sen väli-
15709: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen pe- tön arviointi ja ennustaminen on asiallisesti
15710: rustuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tie- mahdotonta.
15711: teen merkitys myös maamme taloudelle ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15712: kansainväliselle kilpailukyvylle kasvaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15713: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä muksen,
15714: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavaro-
15715: jen varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15716: välttämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä jotta valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
15717: keskeisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysy- noarvioesitykseen varattaisiin määrära-
15718: mykseksi tieteen yhteiskunnallisen käytön ta- ha Tiedekauppa ry:l/e tiedekauppapro-
15719: paa koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuk- jektin toimintaan.
15720:
15721: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15722:
15723: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Marita Jurva
15724: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
15725: 1989 vp. 389
15726:
15727: Toivomusaloite n:o 352
15728:
15729:
15730:
15731:
15732: Mäkipää ym.: Määrärahasta Kirjailijan omatoimiyhdistys ry:n
15733: toiminnan tukemiseen
15734:
15735:
15736: Eduskunnalle
15737:
15738: Kirjailijan omatoimiyhdistys ry. harjoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15739: kahdeksatta vuotta ilman valtiovallan tukea nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15740: kirjailijoita tukevaa toimintaansa. Yhdistyksen muksen,
15741: toiminta voidaan täydellä syyllä katsoa kansal-
15742: lisen kulttuurin tärkeäksi edistämiseksi. Tämän että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
15743: takia tulisi Kirjailijan omatoimiyhdistys ry:lle valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
15744: varata valtion tulo- ja menoarvioon riittävä tykseen varattaisiin riittävä määräraha
15745: määräraha toiminnan ylläpitämiseksi. Kirjailijan omatoimiyhdistys ry:n toi-
15746: minnan tukemiseksi ja tehostamiseksi.
15747:
15748: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15749:
15750: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Marita Jurva
15751: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
15752:
15753:
15754:
15755:
15756: 27 290280X
15757: 390 1989 vp.
15758:
15759: Toivomusaloite n:o 353
15760:
15761:
15762:
15763:
15764: Männistö ym.: Snellman-instituutin julkaisu- ja seminaaritoimin-
15765: nan tukemisesta
15766:
15767:
15768: Eduskunnalle
15769:
15770: Kuopion kaupungin toimenpitein yhteistyös- Aikaisempina vuosina aloitetun valmistelu-
15771: sä Kuopion yliopiston ja Pohjois-Savon Maa- työn pohjalta yhdistyksellä on vireillä useita
15772: kuntaliiton kanssa on Kuopioon vuonna 1983 kiinnostavia julkaisu- ja seminaarihankkeita.
15773: perustettu Snellman-instituutin tukiyhdistys ry. Toiminnan sovittamiseksi talouden sanelemiin
15774: Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena puitteisiin osa hankkeista voidaan siirtää tule-
15775: on ylläpitää Snellman-instituutti-nimistä tutki- ville vuosille tai niistä kokonaan luopua. Toi-
15776: muslaitosta, joka harjoittaa ja edistää ensisijai- saalta osa vireille pannuista julkaisu- ja semi-
15777: sesti Pohjois-Savoon liittyvää humanistista, naarihankkeista on sellaisia, että niiden siirtä-
15778: yhteiskunnallista ja taloudellista tutkimus- minen pitkälle eteenpäin olisi toisia yhteistoi-
15779: työtä. mintaosapuoliakin ajatellen ongelmallista. Tä-
15780: Jatkuvan toimintapohjan turvaavan talou- män vuoksi instituutin piirissä pidetään tärkeänä,
15781: dellisen tuen puuttumisen vuoksi yhdistys ei ole ettei suunniteltua toimintaa jouduttaisi vuoden
15782: vielä päässyt perustavoitteeseensa eli siis pysy- 1989 osaltakaan liiallisesti supistamaan, vaan
15783: vän tutkimusyksikön muodostamiseen. Sen si- että se voisi jatkua lähes aikaisempien vuosien
15784: jaan yhdistys on enimmältä osin Kuopion kau- tasolla. Snellman-instituutin julkaisujen perus-
15785: pungin tuella voinut harjoittaa merkittävää jakelu on ollut varsin laaja. Siihen ovat koti-
15786: julkaisutoimintaa ja järjestää yhteistoiminnas- maisten kohteiden ohella kuuluneet kaikki ne
15787: sa eri osapuolten kanssa tieteellisiä seminaare- Suomen ulkopuolella olevat yliopistot, joissa
15788: ja. on suomen kieleen tai kulttuuriin liittyvä oppi-
15789: Alkavan vuoden osalta instituutin toimintaa tuoli, sekä merkittävät kansainväliset alan ka-
15790: vaikeuttaa se, että yhdistyksen tilinpäätös vuo- talogit ja kirjastot. Instituutin piirissä on voitu
15791: delta 1988 on jäänyt runsaasti alijäämäiseksi. olla tyytyväisiä julkaisujen eri tahoilla saa-
15792: Eräiden julkaisujen ajoittumisen johdosta vuo- maan myönteiseen ilmapiiriin.
15793: delta 1988 siirtyvät menot kuluttavat lähes Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15794: puolet Kuopion kaupungin yhdistykselle alka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15795: nutta vuotta varten myöntämästä 105 000 mar-
15796: kan perusavustuksesta. Yhdistyksen muut tie- että hallitus pikaisesti ryhtyisi talou-
15797: dossa olevat tulot ovat varsin vähäisiä. Raha- dellisesti avustamaan Snellman-insti-
15798: avustuksen lisäksi kaupunki tosin antaa yhdis- tuutin kuluvan vuoden julkaisu- ja se-
15799: tykselle tuntuvaa hallinnollista tukea. minaaritoimintaa.
15800:
15801: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
15802:
15803: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
15804: 1989 vp. 391
15805:
15806: Toivomusaloite n:o 354
15807:
15808:
15809:
15810:
15811: Paavilainen ym.: Määrärahasta Jyväskylän yliopiston henkilös-
15812: tön määrän turvaamiseen
15813:
15814:
15815: Eduskunnalle
15816:
15817: Jyväskylän yliopisto esitti vuonna 1986 so- Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 1990-
15818: veltavan luonnontieteen tutkimuksen ja koulu- 94 valtion ja lahjoitusvaroin. Kustannusarvio
15819: tuksen aloittamista Jyväskylässä. Hanke on on noin 25 miljoonaa markkaa. Lähtökohtana
15820: lähtenyt liikkeelle siten, että vuonna 1988 on on, että tuosta 25 miljoonasta markasta keski-
15821: perustettu alaltaan vaihtuva professorin virka, suomalaiset kunnat rahoittaisivat yhteensä 5
15822: joka on kohdennettu tietotekniikkaan. Yliopis- miljoonaa markkaa ja yritykset 5 miljoonaa
15823: tossa on jatkettu suunnittelua ja valmistettu markkaa. Valtion osuus olisi 15 miljoonaa
15824: vuoteen 1994 ulottuva soveltavan luonnontie- markkaa.
15825: teen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisoh- Yliopisto on asettanut seuraavat henkilökun-
15826: jelma. tansa määrän kehittämisen tavoitteet vuodelle
15827: Ohjelman tavoitteena on aloittaa yhteistyös- 1990: professorien virkoja 58, aputaiprofesso-
15828: sä Teknillisen korkeakoulun kanssa FK-tutkin- rien 60, opettajien virkoja kaikkiaan 537 ja
15829: toon tai Dl-tutkintoon johtava koulutus seu- lisäksi tutkijoita 64. Virkojen ja toimien tavoi-
15830: raavilla aloilla: temäärä on yhteensä 1 025 ja koko henkilö-
15831: Tietotekniikka: Opetus keskittyy tutkimuk- kunnan määrä projektihenkilöstö ja ulkopuoli-
15832: sessa, suunnittelussa ja tuotannonohjauksessa sin varoin palkattavat mukaan lukien 1 404
15833: tarvittaviin tietoteknisiin menetelmiin. henkilöä. Valtion vuoden 1990 tulo- ja meno-
15834: arviossa tulisi turvata henkilöstön määrän ke-
15835: Soveltava fysiikka: Opetuksen painopistealat hittyminen tarpeita vastaavalla tavalla.
15836: ovat mittaus- ja anturitekniikka sekä materiaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15837: litekniikka. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15838: Soveltava kemia: Opetus keskittyy prosessi-
15839: kemiaan ja sen laitteistotekniikkaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15840: Uuden koulutusmallin odotetaan toteutues- riittävän määrärahan ottamiseksi val-
15841: saan edesauttavan puunjalostus- ja paperiko- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
15842: neteollisuuden tutkimus- ja opetustoiminnan tykseen henkilöstön määrän kehittymi-
15843: vahvistumista ja monipuolistumista ja tukevan sen turvaamiseksi Jyväskylän yliopis-
15844: kotimaisten energiamuotojen sekä energian tossa tarpeita vastaavalla tavalla.
15845: säästön tutkimustoiminnan kehittymistä.
15846:
15847: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15848:
15849: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
15850: 392 1989 vp.
15851:
15852: Toivomusaloite u:o 355
15853:
15854:
15855:
15856:
15857: Paavilainen ym.: Kuvaamataidonopettajien koulutuksen sijoitta-
15858: misesta Jyväskylän yliopiston yhteyteen
15859:
15860:
15861: Eduskunnalle
15862:
15863: Esteettisen kasvatuksen ja kuvailmaisun tut- sekä hankkeilla olevaan konservointikeskuk-
15864: kimuksen sekä alan jatkokoulutuksen tarve seen. Uuden koulutusalan opetuksen ja tutki-
15865: maassamme on erittäin suuri. Jyväskylän yli- muksen nopea ja tehokas käynnistyminen olisi
15866: opistolla on jo nykyisellään erittäin paljon mahdollista.
15867: sellaisia opetuksen ja tutkimuksen aloja, joita
15868: voidaan hyödyntää kuvaamataidonopettajien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
15869: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15870: perus- ja jatkokoulutuksessa. Monipuolisten
15871: opetus- ja tutkimusresurssien vuoksi Jyväsky-
15872: lään sijoitettuna koulutus voisi sisältää vaihto- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
15873: ehtoisia painotuksia. päätettäessä kuvaamataidonopettajien
15874: Jyväskylän yliopistossa olevien voimavaro- koulutukseen sijoituspaikasta otettai-
15875: jen käyttö merkitsisi tarkoituksenmukaista, eri siin tarkoin huomioon ne koulutuk-
15876: tiedonalojen välistä yhteistyötä. Se merkitsisi seen, tutkimukseen ja taloudellisuuteen
15877: kytkentöjä Jyväskylässä tapahtuvaan muuhun liittyvät näkökohdat, jotka yksiselittei-
15878: opettajan- ja lastentarhanopettajakoulutuk- sesti puoltavat koulutuksen sijoittamis-
15879: seen, kaupungin tarjoamiin taideresursseihin ta Jyväskylän yliopiston yhteyteen.
15880:
15881: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15882:
15883: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
15884: 1989 vp. 393
15885:
15886: Toivomusaloite n:o 356
15887:
15888:
15889:
15890:
15891: Paavilainen ym.: Määrärahasta Jyväskylän lastentarhanopettaja-
15892: opiston toimitilojen rakentamiseen
15893:
15894:
15895: Eduskunnalle
15896:
15897: Valtion omistama kouluhallituksen alainen 18,6 miljoonaa markkaa ja rahoituksesta vas-
15898: Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto toimii taa valtio. Vuosien 1987-89 tulo- ja menoar-
15899: eri puolilla Jyväskylää valtion omissa tai vuok- vioissa on varattu uudisrakennuksen suunnitte-
15900: ratiloissa, joista suurinta osaa ei ole suunnitel- luun yhteensä 1,5 miljoonaa markkaa.
15901: tu opetuskäyttöön. Opiston omat tilat on alun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15902: perin suunniteltu 32 opiskelijan vuosittaista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15903: sisäänottoa varten, ja alun perin erilaista ope-
15904: tusta on ollut muissa tiloissa. Syksyllä 1987 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15905: opistossa oli 288 opiskelijaa. määrärahan ottamiseksi valtion vuoden
15906: Jyväskylän lastentarhaopettajaopiston uu- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen Jy-
15907: sien tilojen perustamissuunnitelma on hyväk- väskylän lastentarhanopettajaopiston
15908: sytty vuonna 1987. Kustannusarvio on noin rakentamisen aloittamiseksi.
15909:
15910: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15911:
15912: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
15913: 394 1989 vp.
15914:
15915: Toivomusaloite n:o 357
15916:
15917:
15918:
15919:
15920: Paavilainen ym.: Määrärahasta konservointikeskuksen perus-
15921: tamiseen Jyväskylään
15922:
15923:
15924: Eduskunnalle
15925:
15926: Konservointipalvelujen tarve Suomessa on tosten tulee toimia yhteistyössä ja niiden toi-
15927: selvästi suurempi kuin niiden tarjonta. Maas- minnan tukea toisiaan.
15928: tamme puuttuu erityisesti laaja-alainen palve- Valtion taideteollisuustoimikunta ja Suomen
15929: luksia myyvä konservointilaitos. museoliitto ovat antaneet hanketta tukevat lau-
15930: Tästä syystä Jyväskylässä on kaupungin suntonsa.
15931: aloitteesta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Taide- ja tiedesäätiön toimeksiannosta on
15932: sekä Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön kanssa laadittu konservointikeskuksen alustava toteut-
15933: käynnistetty konservointikeskuksen perus- tamissuunnitelma. Hankkeen koko olisi 2 400
15934: tamismahdollisuuksia koskeva selvitystyö. Ke- k-m 2 ja rakentamiskustannusarvio noin 20 mil-
15935: väällä 1988 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön joonaa markkaa. Keskuksen perustamisvai-
15936: asettamaan konservointikeskustyöryhmään heen käyttökustannukset olisivat noin 3 mil-
15937: ovat myös opetusministeriö ja museovirasto joonaa markkaa/vuosi. Käyttömenot on tar-
15938: nimenneet oman edustajansa. koitus kattaa valtion osuudella ja palvelumak-
15939: suilla. Tavoitteena on toteuttaa rakentamisvai-
15940: Tavoitteena on perustaa Jyväskylään palve- he valtion ja Jyväskylän kaupungin rahoituk-
15941: luksia myyvä konservointikeskus, jossa on mo- sella ja saada tarkoitukseen määräraha valtion
15942: nipuolinen ja korkeatasoinen ammattitaito. vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
15943: Keskuksen tehtäviin kuuluisi konservointi, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
15944: konservointialan tutkimus, neuvonta, opiskeli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15945: joiden ja harjoittelijoiden ohjaus sekä julkaisu-
15946: toiminta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15947: Tarkoituksena on, että konservointikeskus määrärahan ottamiseksi valtion vuo-
15948: kytketään tiiviisti yliopiston ja erityisesti sen den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen
15949: humanistisen tiedekunnan kehittämissuunnitel- konservointikeskuksen perustamiseksi
15950: miin. Konservointikeskuksen ja yliopiston lai- Jyväskylään.
15951:
15952: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15953:
15954: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
15955: 1989 vp. 395
15956:
15957: Toivomusaloite n:o 358
15958:
15959:
15960:
15961:
15962: Paavilainen ym.: Määrärahasta kuntien kulttuuritoiminnan pää-
15963: virkojen lisäämiseen
15964:
15965:
15966: Eduskunnalle
15967:
15968: Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki ja kunnat ovat jättäneet viran perustamatta, kos-
15969: sen soveltamisohjeet sallivat 333 pääviran ja ka valtionosuuden saanti on niin epävarmaa.
15970: 195 sivu- ja yhdistelmäviran perustamisen. Vuosina 1989-1993 tulisi vuosittain varata
15971: Vuonna 1989 valtionosuuteen oikeuttavia vir- valtion tulo- ja menoarvioon varat 50 uutta
15972: koja on kunnissa kaikkiaan vasta 201, joten kulttuuritoimen päävirkaa vastaavan valtion-
15973: valtaosa maan kunnista on vielä järjestelmän osuuden lisäykseen, jotta kulttuuritoimintalain
15974: ulkopuolella. tavoitteet tältä osin toteutuisivat.
15975: Kunnat ovat perustaneet vuoden 1988 lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15976: puun mennessä kaikkiaan 364 kulttuuritoimen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15977: virkaa, joista 296 on täytetty.
15978: Keski-Suomessa valtionosuusvirkoja on 16 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15979: kunnassa. Lisäksi on perustettu 7 virkaa, joista kulttuuritoiminnan määrärahojen lisää-
15980: on kolme täytetty, seuraavissa kunnissa: Jyväs- miseksi valtion vuoden 1990 tulo- ja
15981: kylä (2), Jyväskylän maalaiskunta, Jämsänkos- menoarvioesitykseen 50 uuden kulttuu-
15982: ki, Petäjävesi, Pihtipudas ja Sumiainen. Monet ritoimen pääviran perustamiseksi.
15983:
15984: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
15985:
15986: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
15987: Heikki Rinne Kerttu Törnqvist
15988: 396 1989 vp.
15989:
15990: Toivomusaloite n:o 359
15991:
15992:
15993:
15994:
15995: Paavilainen ym.: Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen perus-
15996: tamisesta Jyväskylään liikuntatieteellisen tiedekunnan yhtey-
15997: teen
15998:
15999:
16000: Eduskunnalle
16001:
16002: Suomen Olympiakomitea on esittänyt urhei- ns. urheilun testausasemien toiminnan koordi-
16003: lun keskusjärjestöjen kanssa laatimansa puhe- nointi sekä doping-valvonnan uudelleenorgani-
16004: suunnitelman mukaisesti Suomen huippu- ja sointi tarvitsisivat tuekseen alan tutkimus-
16005: kilpaurheilun tutkimuskeskuksen perustamista keskuksen. Myös urheiluopistoihin suunnitellut
16006: Jyväskylään. Jyväskylää sijoituspaikkana valmennuskeskushankkeet tarvitsevat avukseen
16007: puoltavat liikunnan perustutkimuksen keskitty- testaus- ja valmennusmenetelmiä tuottavan tut-
16008: minen jo nykyisellään maan ainoaan liikunta- kimuskeskuksen.
16009: tieteelliseen tiedekuntaan, tutkijaresurssien ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16010: massaolo sekä tilojen täydentyminen liikunnan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16011: tutkimuslaboratorion valmistumisen jälkeen
16012: vuonna 1989 ja liikunta- ja tutkimushallin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16013: toteutumisen myötä 1990-luvun alussa tiede- huippu- ja kilpaurheilun tutkimus-
16014: kunnan välittömään läheisyyteen. keskuksen perustamiseksi Jyväskylään
16015: Hallituksen asettama liikuntapoliittinen ko- liikuntatieteellisen tiedekunnan yhtey-
16016: mitea on myös korostanut tutkimuskeskus- teen valtakunnallisena hankkeena vas-
16017: hankkeen tarpeellisuutta. Opetusministeriön taamaan huippu-urheilun valmennus-
16018: aloitteesta tapahtuva urheilulääkäriasemien ja ja tutkimustoiminnasta.
16019:
16020: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
16021:
16022: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
16023: 1989 vp. 397
16024:
16025: Toivomusaloite n:o 360
16026:
16027:
16028:
16029:
16030: Paloheimo ym.: Tekniikan filosofian professuurin perustami-
16031: sesta
16032:
16033:
16034: Eduskunnalle
16035:
16036: Nykyinen tekninen kehitys on huomattavasti Tulisi pohtia myös päämäärää ja suuntaa, ei
16037: aikaisempaa kiivaampaa. Yhä suuremmassa pelkkää nopeutta.
16038: määrin tekniset ratkaisut ovat ihmisille paitsi
16039: siunaukseksi myös kiroukseksi. Tekniikan ase- Ensimmäinen askel tällä tiellä olisi tekniikan
16040: maa ja perimmäisiä tavoitteita tulisi teknisen filosofian professuurin perustaminen, esimer-
16041: opetuksen yhteydessä pohtia huomattavasti ai- kiksi Helsingin Teknilliseen korkeakouluun.
16042: kaisempaa perusteellisemmin. Tekniikan etii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16043: kan tulisi olla keskeisimpiä ja perustavimpia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16044: oppituoleja itse keinojen opettamisen yhteydes- muksen,
16045: sä. Insinöörien tulisi saada opetusta paitsi ky-
16046: symyksessä "miten", myös kysymyksessä
16047: "miksi". että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16048: Olisi yhä tärkeämpää, että tekniikka ei olisi tekniikan filosofian professuurin perus-
16049: työkalu mihin hyvänsä, vaan vain hyvään. tamiseksi.
16050:
16051: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
16052:
16053: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
16054: 398 1989 vp.
16055:
16056: Toivomusaloite n:o 361
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: Paloheimo ym.: Tulevaisuuden tutkimuksen professuurin perus-
16062: tamisesta
16063:
16064:
16065: Eduskunnalle
16066:
16067: Nykyiset muutokset tapahtuvat teknisen ke- ja suunnittelemiseksi. Koulutuksen tähän pitäi-
16068: hityksen johdosta huomattavasti aikaisempaa si alkaa jo lukiossa ja jatkua yliopistossa.
16069: kiivaampina. Tulevaisuuden uhkatekijät ja Ensimmäinen askel tällä tiellä olisi tulevai-
16070: mahdollisuudet poikkeavat samasta syystä toi- suuden tutkimuksen professuurin perustami-
16071: sistaan paljon enemmän kuin aikaisempina nen, esimerkiksi Helsingin yliopistoon.
16072: vuosikymmeninä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16073: Edellä mainituista syistä olisi yhä tärkeäm- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16074: pää, että tulevaisuuteen ei ajauduttaisi "peruu- muksen,
16075: tuspeilistä katsellen", vaan kehitettäisiin mene- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16076: telmiä tulevaisuuden skenaarioiden laatimisek- tulevaisuuden tutkimuksen professuu-
16077: si, yhteiskunnan tulevaisuuden ennustamiseksi rin perustamiseksi.
16078:
16079: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
16080:
16081: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
16082: 1989 vp. 399
16083:
16084: Toivomusaloite n:o 362
16085:
16086:
16087:
16088:
16089: Pekkarinen: Määrärahasta rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuk-
16090: sen professuurin perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
16091:
16092:
16093: Eduskunnalle
16094:
16095: Rauhantutkimus on kansainvälisesti vakiin- kasvu ja perinteen vakiintuminen. Erityisesti
16096: nuttanut asemansa tiedeyhteisössä. Tästä huo- jatkokoulutuksen kannalta tieteenalan aseman
16097: limatta Suomen korkeakoululaitoksessa ei ole vakiinnuttaminen on välttämätöntä.
16098: vielä yhtään alan tieteellistä oppituolia. Alan Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus määri-
16099: professuurin perustaminen antaisi maamme tellään osaksi yhteiskuntamme kasvatus- ja
16100: korkeakoululaitokselle mahdollisuuden pysy- koulutusjärjestelmän sisältöä kasvatuksen
16101: tellä kansainvälisen kehityksen tasolla tällä tär- alaan liittyvissä laeissa lasten päivähoidosta
16102: keällä alalla. Lisäksi rauhan- ja kansainväli- peruskouluun, ammatillisiin oppilaitoksiin, lu-
16103: syyskasvatuksen professuuri vahvistaisi entises- kioihin ja keskiasteelle. Lakeihin sisältyvää
16104: tään Suomen roolia kansainvälisen rauhan- ja rauhankasvatusvelvoitetta ei kuitenkaan voida
16105: yhteistyön rakentajana. käytännössä toteuttaa ilman alan tutkimusta
16106: Kansainvälisesti tarkastellen rauhantutki- - vain siten voidaan opettajia ja kasvattajia
16107: muksella on vakiintunut asema tiedeyhteisössä. kouluttaa rauhankasvatusta antamaan.
16108: Alan tutkimuslaitoksia on perustettu satoja, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16109: tieteellisiä aikakausjulkaisuja ilmestyy ja pro- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16110: fessuurejakin on perustettu, esimerkiksi Ruot- sen,
16111: siin jo kaksi. Suomessakin rauhantutkimusta
16112: tekee päätoimekseen tai osana muuta työtä että hallitus valtion vuoden 1990
16113: noin sata tutkijaa. Tieteenalan kehittämisen tulo- ja menoarvioesityksen laadinnassa
16114: kannalta olisi erittäin tärkeää, että sen asema ottaisi huomioon rauhan- ja kansainvä-
16115: vakiinnutettaisiin perustamalla sille oma oppi- lisyyskasvatuksen professuurin perus-
16116: tuoli. Siten voitaisiin taata välttämätön jälki- tamisen Jyväskylän yliopistoon.
16117:
16118: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16119:
16120: Mauri Pekkarinen
16121: 400 1989 vp.
16122:
16123: Toivomusaloite n:o 363
16124:
16125:
16126:
16127:
16128: Pekkarinen: Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen perustamisesta
16129: Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnn yhteyteen
16130:
16131:
16132: Eduskunnalle
16133:
16134: Suomen Olympiakomitea on esittänyt urhei- Myös parhaillaan työskentelevä liikuntapo-
16135: lun keskusjärjestöjen kanssa laatimansa puite- liittinen komitea on korostanut hankkeen mer-
16136: suunnitelman mukaisesti Suomen huippu- ja kitystä.
16137: kilpaurheilun tutkimuskeskuksen perustamista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16138: Jyväskylään. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16139: Jyväskylää sijoituspaikkana puoltavat lii- sen,
16140: kunnan perustutkimuksen keskittyminen jo ny- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16141: kyisinkin maan ainoaan liikuntatieteelliseen huippu- ja kilpaurheilun tutkimus-
16142: tiedekuntaan, tutkijaresurssien olemassaolo keskuksen perustamiseksi Jyväskylän
16143: sekä tilojen täydentyminen käynnissä olevien liikuntatieteellisen tiedekunnan yhtey-
16144: rakennushankkeiden toteuduttua. teen.
16145:
16146: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16147:
16148: Mauri Pekkarinen
16149: 1989 vp. 401
16150:
16151: Toivomusaloite n:o 364
16152:
16153:
16154:
16155:
16156: Pekkarinen: Jämsän terveydenhuolto-oppilaitoksen rakentami-
16157: sesta
16158:
16159:
16160: Eduskunnalle
16161:
16162: Alun perin Jyväskylän terveydenhuolto- on n. 2 880 h-m2 ja kustannusarvio n. 20,3
16163: oppilaitoksen alaisuudessa käynnistynyt koulu- milj. mk.
16164: tus vakinaistettiin Jämsässä kunnallisena oppi-
16165: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16166: laitoksena 1.8.1988. Opetusaloina ovat perus-
16167: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16168: hoitajien ja sairaanhoitajien koulutukset.
16169: sen,
16170: Tällä hetkellä koulu toimii väliaikaisissa
16171: vuokratiloissa, joiden puitteissa opetusta voi-
16172: daan tyydyttävästi hoitaa muutaman vuoden
16173: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16174: Jämsän terveydenhuolto-oppilaitoksen
16175: ajan.
16176: rakennushankkeen suunnittelemiseksi
16177: Oppilaitoksen uudisrakennuksen tilantarve ja toteuttamiseksi.
16178:
16179: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16180:
16181: Mauri Pekkarinen
16182: 402 1989 vp.
16183:
16184: Toivomusaloite n:o 365
16185:
16186:
16187:
16188:
16189: Pekkarinen: Piispalan leiri- ja kurssikeskuksen rakentamisen
16190: rahoituksen turvaamisesta
16191:
16192:
16193: Eduskunnalle
16194:
16195: Piispalan kansainvälinen nuorison kurssi- ja nisteriön (2,3 miljoonaa markkaa) rahoituksel-
16196: leirikeskus on yksi neljästä valtakunnallisesta la ja II osa opetusministeriön rahoituksella
16197: keskuksesta. Nykyinen majoituskapasiteetti ja vuonna 1990.
16198: toimintatilat eivät anna mahdollisuutta kannat- Kesällä 1990 toteutetaan Piispalassa partio-
16199: tavuudelle ja toiminnan kehittämiselle. laisten kansainvälinen suurleiri, johon odote-
16200: Alustavat suunnitelmat jatkorakentamisesta taan 12 000 osallistujaa.
16201: ovat valmiina. Päärakennuksen kustannusar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16202: vio on 7,6 miljoonaa mk, majoitusrakennusten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16203: 1,8 miljoonaa markkaa ja henkilökunta-asun- sen,
16204: non 0,6 miljoonaa markkaa eli yhteensä 10
16205: miljoonaa markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16206: Hanke on jaettu kahteen osaan siten, että Kannonkosken Piispalan leiri- ja kurs-
16207: vuonna 1989 tulisi toteuttaa 1 osa työvoimami- sikeskuksen rakennustöiden tarvitse-
16208: nisteriön (3,0 miljoonaa markkaa) ja opetusmi- man rahoituksen turvaamiseksi.
16209:
16210: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16211:
16212: Mauri Pekkarinen
16213: 1989 vp. 403
16214:
16215: Toivomusaloite n:o 366
16216:
16217:
16218:
16219:
16220: Pekkarinen: Sosiaalialan koulutuksen kehittämisestä Keuruulla
16221:
16222:
16223: Eduskunnalle
16224:
16225: Syksystä 1988 lähtien on Keuruulla käynnis- Tarvittavat harjoittelupaikat Keuruu lähiympä-
16226: tynyt väliaikaisena Jyväskylän sosiaalialan op- ristöineen pystyy tarjoamaan hyvin.
16227: pilaitoksen alaisuudessa päivähoitajien koulu- Sosiaalialan koulutuksen kehittäminen Keu-
16228: tus. Syksyllä 1989 koulutus on tarkoitus vaki- ruulla edellyttää lisäksi tarvittavien lisätilojen
16229: naistaa. rakentamista.
16230: Kouluasteen lisäksi Keuruulla tulisi käynnis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16231: tää myös opistoasteinen sosiaalialan koulutus tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16232: mahdollisimman pian. Tämän puolesta puhuu sen,
16233: mm. alan työllisyystilanne maassa. Juuri Keu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16234: ruuta puoltaa lisäksi se, että siellä ei ole sosiaalialan koulutuksen kehittämiseksi
16235: mainittavasti muuta keskiasteen koulutusta. Keuruulla.
16236:
16237: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16238:
16239: Mauri Pekkarinen
16240: 404 1989 vp.
16241:
16242: Toivomusaloite n:o 367
16243:
16244:
16245:
16246:
16247: Pohjanoksa ym.: Pitsi-instituutin perustamisesta Raumalle
16248:
16249:
16250: Eduskunnalle
16251:
16252: Noin sata vuotta sitten Raumalla toimi nyp- jokin ulkomainen pitsinäyttely, esim. belgialaiset,
16253: läyskoulu, joka koulutti ammattitaitoisia nyp- unkarilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset ovat
16254: lääjiä. Raumalla nyplätyt liinat, kaulukset ja olleet esittelemässä omaa pitsintekotaitoaan.
16255: koristeet olivat kysyttyjä Tukholmassa asti. Näin on saatu yhteys muiden maiden pitsikou-
16256: Rauman kaupunki välitti ulkomailta hyviä lutukseen. Belgialainen pitsien erikoistuntija,
16257: nypläyslankoja nyplääjille. joka esitelmöi Raumalla vuonna 1986, totesi,
16258: Raumalla arvostetaan pitsin tekemistä, nyp- että Rauman pitsi-instituuttihanke tunnetaan
16259: läämistä, siinä määrin, että kansalaisopistossa jo Euroopan pitsipiireissä.
16260: on jatkuva tungos kymmenille pitsinnypläyk- Rauman pitsi-instituutti on hanke, joka yh-
16261: sen alkeis- ja jatkokursseille. Nypläyksen opet- distäisi pitsin menneisyyden ja tulevaisuuden.
16262: tajien pula on jatkuva. Tähän mennessä pitsi-instituuttiasiaa on vie-
16263: Raumalla on joukko iäkkäitä, taitavia nyp- ty eteenpäin sekä kaupunginvaltuuston, kult-
16264: lääjiä, jotka ovat perustaneet Nyplääjät ry:n. tuurilautakunnan, erillisen toimikunnan toi-
16265: Heidän toimestaan ja kaupungin myötävaiku- mesta että eduskunta-aloitteilla.
16266: tuksella järjestetään joka kesä pitsiviikon yh- Pitsi-instituutin tavoitteena on koordinoida
16267: teydessä laaja pitsinäyttely. Lisäksi Nyplääjät pitsiin liittyvä historia, pitsin menneisyyden ja
16268: ry:llä on uusi pieni pitsikauppa "Pitspriia", tulevaisuuden tutkimus sekä koulutus ja mark-
16269: joka on avoinna kesäisin. Rauman pitsiviikolla kinointi.
16270: on ollut myös pitsikilpailu, jossa palkitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16271: sekä perinteisen pitsinteon taitajat että uutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16272: luovat nyplääjät. Pitsiperinne ei ole kuollut
16273: vaan se elää ja monipuolistuu jatkuvasti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16274: Raumalla on ollut myös yhteyksiä muiden pitsi-instituutin perustamiseksi Raumal-
16275: maiden pitsinnypläykseen. Pitsiviikolla on ollut le.
16276:
16277: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16278:
16279: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
16280: Riitta U osukaineo Einari Nieminen Timo Roos
16281: Kauko Juhantalo
16282: 1989 vp. 405
16283:
16284: Toivomusaloite n:o 368
16285:
16286:
16287:
16288:
16289: Pohjanoksa ym.: Kiikoisten kotiseutumuseoalueen kehittämisestä
16290:
16291:
16292: Eduskunnalle
16293:
16294: Kiikoisten pieni kunta (1 400 asukasta) on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16295: tullut tunnetuksi purpuristaan ja purpurijuhlis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16296: taan, jotka täyttävät 20 vuotta kesällä 1989.
16297: Juhla-alueena toimii Kiikoisten kotiseutumu-
16298: seon alue, jonka rakentaminen ja kehittäminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16299: on kunnan kulttuurielämän näkyvin ja tarpeel- Kiikoisten kotiseutumuseoalueen kehit-
16300: lisin keskipiste. Alue palvelee myös järjestöjä tämiseksi.
16301: ja yhdistyksiä kokoontumistiloina.
16302:
16303: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16304:
16305: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Einari Nieminen
16306: Timo Roos Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
16307:
16308:
16309:
16310:
16311: 28 290280X
16312: 406 1989 vp.
16313:
16314: Toivomusaloite n:o 369
16315:
16316:
16317:
16318:
16319: Pohjanoksa ym.: Opinto-ohjauksen määrän lisäämisestä yläas-
16320: teella
16321:
16322:
16323: Eduskunnalle
16324:
16325: Yläasteella oleva oppilas on psyykkisessä ja sä kutakin luokkaa kohti on varsin pieni. Näin
16326: fyysisessä kehityksessään murrosvaiheessa. yksittäiselle oppilaalle jää vain lyhyt hetki ai-
16327: Toinen oppilas selviää tästä elämän kasvuvai- kaa, jolloin hän voi tavata opinto-ohjaajan.
16328: heesta rauhallisesti, toinen tarvitsee jatkuvaa Opinto-ohjaajille pitää varata enemmän aikaa
16329: tukea ja ohjausta. Ongelmaksi muodostuu se, oppilaskohtaiseen keskusteluun oppilaan elä-
16330: että oppilas ei löydä henkilöä, jolle voisi puhua mäntilanteesta ja ammatinvalinnasta.
16331: tarvittaessa elämäänsä ja kouluun liittyviä
16332: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16333: murheita. Yläasteella ei ole enää ns. luokan-
16334: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16335: opettajajärjestelmää, eikä luokanvalvoja muu-
16336: taman viikoittaisen tunnin perusteella tunne
16337: oppilaita riittävän hyvin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16338: Yläasteen opinto-ohjaajat toimivat usein op- oppilaan opinto-ohjauksen määrän li-
16339: pilaiden apuna ja tukena. Heidän tuntimäärän- säämiseksi yläasteella.
16340:
16341: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16342:
16343: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Raimo Vuoristo
16344: Anneli Taina Jorma Fred Pirjo-Riitta Antvuori
16345: Tuula Liunaiomaa Sirpa Pietikäinen Anna-Kaarina Louvo
16346: Mikko Elo Erkki Pystynen Tapio Holvitie
16347: Lea Kärhä Kalevi Lamminen Eeva Turunen
16348: Einari Nieminen Eva-Riitta Siitonen Pirjo Rusanen
16349: Keijo Jääskeläinen Ritva Laurila Kaarina Dromberg
16350: Timo Roos
16351: 1989 vp. 407
16352:
16353: Toivomusaloite n:o 370
16354:
16355:
16356:
16357:
16358: Pohjanoksa ym.: Noormarkun ala-asteen saneeraamisesta
16359:
16360:
16361: Eduskunnalle
16362:
16363: Noormarkun ala-asteella on noin 170 oppi- teuttamisohjelma 1 on kouluhallituksen hyväk-
16364: lasta luokilla 1-4. Koulu on valmistunut symä. Hankkeen kustannusarvio on 4,2 mmk.
16365: vuonna 1930. Pieni siirtokelpoinen laajennus Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16366: on tehty vuonna 1970. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16367: Oppilasmäärän on laskettu nousevan lähi-
16368: vuosina. Koulutilat ovat nykyisellään epäkäy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16369: tännölliset eikä liikuntatiloja ole ollenkaan. Noormarkun ala-asteen laajentamiseksi
16370: Laajennusta ja saneeraustyötä koskeva to- ja saneeraamiseksi.
16371:
16372: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16373:
16374: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Einari Nieminen
16375: Timo Roos Heikki Rinne Maunu Kohijoki
16376: Mikko Elo Raila Aho Timo Laaksonen
16377: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
16378: 408 1989 vp.
16379:
16380: Toivomusaloite n:o 371
16381:
16382:
16383:
16384:
16385: Pohjanoksa ym.: Kiikoisten koulukeskuksen rakentamisesta
16386:
16387:
16388: Eduskunnalle
16389:
16390: Kiikoisissa on ryhdytty selvittämään kolmen Hankkeen kustannusarvio on tämänhetkis-
16391: ala-asteen oppilaiden opetuksen siirtämistä ny- ten laskelmien mukaan n. 7,2 milj. markkaa.
16392: kyisen Kirkonkylän koulun välittömään lähei- Hanke on lääninhallituksen koulurakenta-
16393: syyteen rakennettavaan uuteen kouluyksik- misohjelmassa sijoitettu vuodelle 1992.
16394: köön. Selvitystyö tapahtuu yhdessä Turun ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16395: Porin lääninhallituksen kanssa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16396: Koulusta tulee neliopettajainen ja sen yhtey-
16397: teen rakennetaan koulua ja yleisemminkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16398: kunnan liikuntatointa palveleva sisäliikuntati- koulukeskuksen rakentamiseksi Kiikoi-
16399: la. siin.
16400:
16401: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16402:
16403: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Einari Nieminen
16404: Timo Roos Heikki Rinne Maunu Kohijoki
16405: Mikko Elo Raila Aho Timo Laaksonen
16406: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
16407: 1989 vp. 409
16408:
16409: Toivomusaloite n:o 372
16410:
16411:
16412:
16413:
16414: Pohjanoksa ym.: Ammattikorkeakoulun perustamisesta Rau-
16415: malle
16416:
16417:
16418: Eduskunnalle
16419:
16420: Opetusministeriön työryhmän muistiossa 43/ ammattikorkeakouluvaihtoehdon mukaan to-
16421: 1988 todetaan seuraavaa: "Valtioneuvoston tu- teutetaan, olisi Raumalla erinomaiset edelly-
16422: lisi tehdä vuoden 1989 aikana päätös ammatti- tykset hoitaa edelleen lastentarhanopettajien
16423: korkeakoulun muodostamisesta Suomen kou- koulutus ammattikorkeakoulumuotoisena.
16424: lujärjestelmään ja tässä yhteydessä päättää las- Tämän lisäksi olisi ammattikorkeakoulu
16425: tentarhanopettajakoulutuksen sisällyttämisestä muodostettava esim. merenkulku-, kauppa-,
16426: uuteen muodostettavaan korkeakoulutyyp- teknillisen ja sairaanhoito-oppilaitosten yhteis-
16427: piin." kokeiluna.
16428: Raumalla on ollut lastentarhanopettajien
16429: koulutusta jo 1970-luvulta lähtien. Tämä ns. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
16430: uudenmuotoinen lastentarhanopettajien koulu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16431: tus on ollut väliaikaisena luokanopettajien
16432: koulutuksen ohessa. Jo pitkään on ollut vireil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16433: lä lastentarhanopettajien koulutuksen yhtenäis- ammattikorkeakoulun perustamiseksi
16434: täminen. Mikäli päätös komitean esittämän Raumalle.
16435:
16436: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16437:
16438: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Raimo Vuoristo
16439: Timo Roos Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
16440: Timo Laaksonen
16441: 410 1989 vp.
16442:
16443: Toivomusaloite n:o 373
16444:
16445:
16446:
16447:
16448: Pokka: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä kehitysalueiden
16449: paluumuuton lisäämiseksi
16450:
16451:
16452: Eduskunnalle
16453:
16454: Joka vuosi kehitysalueet menettävät satoja taan koulutusta ja osaamista, ammattitaitoisia
16455: nuoria, kun nuoret lähtevät etsimään koulutus- ja alansa tuntevia ihmisiä. Tulevaisuuteen on
16456: ta ja työtä kotimaakunnan ulkopuolelta. Teo- varustauduttava jo nyt.
16457: reettisesti voidaan laskea, että jokaisen nuoren Harkinnanarvoisen keinon nuorten, koulu-
16458: mukana lähtee vähintään miljoonan markan tettujen ihmisten rekrytoimiseen maan reuna-
16459: tietopääoma. Siinä, että nuoret hakevat koulu- alueille, antaisi mielestäni lainsäädäntö, jonka
16460: tusta ja kokemusta muualta maasta ja maan perusteella nuoret saisivat määräprosentin
16461: rajojen ulkopuolelta, ei ole mitään pahaa. (esim. 5 OJo/v .) opintolainoistaan anteeksi, mi-
16462: Reuna-alueiden ongelma on siinä, miten saada käli he sitoutuvat työskentelemään määräajan
16463: koulutettuja nuoria palaamaan kotiseudulle. kotiseudullaan. Kutsun kaavailemaani järjes-
16464: Opiskeluaika, ehkä perustettu perhe ja monet telmää "henkiseksi maksuvapautuslaiksi".
16465: muut seikat vaikuttavat siihen, että opiskelu-
16466: paikkakunnasta tulee myös pysyvä asuinpaik- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16467: ka. Samanaikaisesti kehitysalueilla on pulaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16468: ammattitaitoisesta työvoimasta, kuten esim.
16469: lääkäreistä, opettajista tai atk:n ammattilaisis- että hallitus ryhtyisi selvittämään,
16470: ta. voitaisiinko opintolainojen maksuhel-
16471: Ennen kehitysalueiden työllisyyttä hoidettiin potuksilla edesauttaa nuorten koulutet-
16472: antamalla asutustilallisille lainat anteeksi. Tällä tujen ihmisten paluumuuttoa kehitys-
16473: hetkellä ja tulevaisuudessa kehitysalueilla tarvi- alueille.
16474:
16475: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
16476:
16477: Hannele Pokka
16478: 1989 vp. 411
16479:
16480: Toivomusaloite u:o 374
16481:
16482:
16483:
16484:
16485: Pulliainen: Metsäntutkimusyksikön perustamisesta Oulun yli-
16486: opistoon
16487:
16488:
16489: Eduskunnalle
16490:
16491: Suomen metsät voivat huonosti. Monilla tossa on tehty vakavaa ja tuloksellista metsän-
16492: maamme alueilla havupuut ovat menettäneet tutkimusta. Tämä tutkimustyö onkin saatetta-
16493: neulasiaan ja samalla yhteyttävää pinta-alaan- va pysyvälle pohjalle myös rahoituksen osalta.
16494: sa. Metsäntutkimuslaitoksen on pitänyt tutkia Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
16495: tätä kielteistä kehityskulkua, mutta laitos ei ole vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16496: päässyt sisäisesti yksimielisyyteen edes tutki- sen,
16497: musmenetelmistä. Näin ollen on perusteltua
16498: aihetta tehostaa metsäntutkimusta metsäntut- että hallitus ryhtyisi toimiin metsän-
16499: kimuslaitoksen ulkopuolella. Helsingin ja tutkimusyksikön perustamiseksi Oulun
16500: Joensuun yliopistojen rinnalla Oulun yliopis- yliopiston yhteyteen.
16501:
16502: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
16503:
16504: Erkki Pulliainen
16505: 412 1989 vp.
16506:
16507: Toivomusaloite n:o 375
16508:
16509:
16510:
16511:
16512: Pulliainen: Kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen yh-
16513: distämisestä
16514:
16515:
16516: Eduskunnalle
16517:
16518: Koulutusjärjestelmämme kehittäminen ei ta- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
16519: pahdu byrokratiaa lisäämällä ja ylläpitämällä, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16520: vaan uudenaikaisella suunnittelulla ja päätök- sen,
16521: senteon delegoimisella ja samalla yksinkertais-
16522: tamisella. Merkittävä edistysaskel tässä suh-
16523: teessa olisi kouluhallituksen ja ammattikasva- että hallitus ryhtyisi toimiin koulu-
16524: tushallituksen yhdistäminen ja samalla turhan hallituksen ja ammattikasvatushallituk-
16525: byrokratian karsiminen. Näin säästettäisiin sen yhdistämiseksi.
16526: myön valtion varoja.
16527:
16528: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16529:
16530: Erkki Pulliainen
16531: 1989 vp. 413
16532:
16533: Toivomusaloite n:o 376
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: Puska ym.: Tiedepuiston perustamisesta Joensuun yliopiston
16539:
16540:
16541: Eduskunnalle
16542:
16543: Joensuun yliopisto on tutkimuksen sekä uu- Tämän selvityksen lisäksi on tarkoitus selvit-
16544: den tiedon ja osaamisen välittämisen kannalta tää, miten tiedepuistoon voidaan niveltää mm.
16545: tärkein maakunnallinen resurssi. Yliopisto on tietopalvelutoiminta, kasvitieteellinen puutar-
16546: tuottanut kansainvälisestikin tunnettuja inno- ha, luonnontieteellinen museo ja yrityspalvelu-
16547: vaatioita. Näistä voisi kasvaa nykyistä huomat- toiminta. Tiedepuiston toiminnan suunnittelu-
16548: tavasti laajempia osaamisen ja tietämyksen vaiheessa selvitetään yhteistyömahdollisuudet
16549: keskittymiä Pohjois-Karjalaan (esim. optinen muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
16550: tiedonsiirto, molekyylimallitus, metsäntutki- kanssa kotimaassa sekä muissa pohjoismaissa
16551: muksen sovellutukset). ja Neuvosto-Karjalassa.
16552: Joensuun yliopisto, Joensuun kaupunki ja Tiedepuiston merkitys Pohjois-Karjalan elin-
16553: Joensuun yritysmaailma ovat käynnistäneet keinoelämän kannalta on varsin merkittävä ja
16554: yhteishankkeen tiedepuiston perustamiseksi. hallituksen aluepoliittisten periaatteiden mu-
16555: Tiedepuisto tulisi olemaan lähinnä luonnontie- kainen hanke.
16556: teelliseen ja metsätieteelliseen tutkimukseen pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16557: rustuva hanke, joka välittää yliopiston taitotie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16558: toa ja osaamista tutkimuksen, tuotekehittelyn muksen,
16559: ja koulutuksen avulla elinkeinoelämälle ja jul-
16560: kiselle hallinnolle. Hankkeen toteuttamiseksi että hallitus osoittaisi Joensuun yli-
16561: laaditaan parhaillaan selvitystä. Selvityksen on opistolle tarvittavat varat tiedepuiston
16562: määrä valmistua vuoden 1989 alkupuolella. käynnistämiseen yliopiston osalta.
16563:
16564: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16565:
16566: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
16567: Riitta Myller Eeva Turunen Matti V äistö
16568: 414 1989 vp.
16569:
16570: Toivomusaloite n:o 377
16571:
16572:
16573: Rajamäki ym.: Ammattikoulutusta koskevan suunnittelujärjes-
16574: telmän kehittämisestä
16575:
16576:
16577: Eduskunnalle
16578:
16579: Nykyiseen koulujärjestelmään ja sen re- reagoida paikallisen elinkeinoelämän kehityk-
16580: agointikykyyn voimakkaasti muuttuvan työelä- seen ja tarpeisiin.
16581: män oloissa ei voi olla täysin tyytyväinen. Ei Pikkutarkka suunnittelukäytäntö tuottaa
16582: voi olla järkevää, että valtioneuvoston tasolla paljon haittaa kaikille hallinnon portaille eikä
16583: päätetään peruslinjan ja jopa erikoistumislin- kykene vastaamaan työelämän tarpeisiin riittä-
16584: jan tarkkuudella koulutuksesta. Suunnittelu- vän nopeasti ja kustannuksia säästäen. Pikku-
16585: järjestelmässä tulisi ehdottomasti toteuttaa sel- tarkkuus on oppilaitosten investointiasioissa
16586: lainen muutos, että opetusministeriö ja valtioneu- viety vielä pidemmälle, mistä on nyt seuraukse-
16587: vosto tekisivät aloituspaikkapäätökset lohkot- na hankkeiden myöhästymiset, investointi- ja
16588: taisella tarkkuudella. Tämän jälkeen ammatti- koulutuskustannusten nousu sekä koko koulu-
16589: kasvatushallitus jakaisi aloituspaikkatavoitteet tustoiminnan hankaloituminen. Menettely
16590: puolestaan lääneille niiden elinkeinojakautu- ruokkii vielä eri portaissa tsaarinaikaista virka-
16591: maa noudattaen ja ottaisi huomioon myös mieskäyttäytymistä. Koulutusjärjestelmässä ja
16592: ilmenevät painopisteiden muutostarpeet. sen kehittämisedellytysten luomisessa on peres-
16593: Elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaises- troikan tarvetta valtionhallinnossa.
16594: ti paikat jaettaisiin oppilaitosten kesken perus-
16595: linjojen ja erikoistumislinjojen tarkkuudella ja Pikkutarkka menettely estää myös kokonais-
16596: tehtäisiin joustavasti muutoksia kehityksen valtaisen koulutustilanteen tarkastelun ammat-
16597: edellyttämällä tavalla. Näin esimerkiksi kone- tikasvatushallituksessa, opetusministeriössä ja
16598: ja metallitekniikan ja toisaalta lvi-tekniikan valtioneuvoston piirissä. Kaksi erittäin kiireel-
16599: koulutusmäärät voitaisiin joustavasti sovittaa listä ja haastavaa tekijää nimenomaan nuoriso-
16600: alueen elinkeinoelämän työvoimatarpeisiin. asteen koulutuksen osalta a) ikäluokkien voi-
16601: makas pieneneminen ja b) elinkeino- ja muu
16602: Se, että tänäkin päivänä muutos linjalta työelämän nopea voimakas rakennemuutos
16603: toiselle vaatii valtioneuvoston päätöksen, kuu- edellyttävät nopeita ja tulevaisuuteen tähtääviä
16604: luu toiseen aikaan eli kaukaiseen menneisyy- ratkaisuja. Myös aikuisten ammatillisen koulu-
16605: teen. Jos muutos vaatisi uusia rakennusinves- tuksen järjestäminen on mitä kiireeliisin haas-
16606: tointeja tai huomattavia lisäpanostuksia, asia te. Tarvitseehan nykyisten arvioiden mukaan
16607: menisi valtioneuvostoon ammattikasvatushalli- noin miljoona työssäolevaa ihmistä perusteel-
16608: tuksen ja opetusministeriön kautta kuten nyt- lista uudelleenkoulutusta lähimmän kymmenen
16609: kin. Näin budjetti- ynnä muita ongelmia ei vuoden kuluessa.
16610: muodostuisi.
16611: On huolestuttavaa, että opetusministeriön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16612: piirissä on halua pikkutarkan sääntelyn ulotta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16613: miseen myös aikuiskoulutukseen. Koulutus- muksen,
16614: suunnittelun neuvottelukunta on tehnyt ehdo-
16615: tuksen aikuisten peruskoulutusmäärien jakami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16616: sesta vuoteen 2000 saakka jopa 12 aloituspai- ammattikoulutuksen suunnittelujärjes-
16617: kan tarkkuudella linjoittain. Nykyisessä tilan- telmän joustavuuden lisäämiseksi sekä
16618: teessa ei kenelläkään voi olla tietoa työelämän pikkutarkkuuden aiheuttamien haitto-
16619: kehityksestä, johon ehdotus voisi perustua. jen poistamiseksi keskeisimmässä kou-
16620: Päinvastoin tulee lisätä lääni- ja oppilaitoskoh- lutuksen järjestämisessä niin hallinnol-
16621: taista itsenäistä päätöksentekoa ja joustavuutta lisesti kuin opetuksellisestikin.
16622:
16623: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
16624:
16625: Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka-Christian Björklund
16626: 1989 vp. 415
16627:
16628: Toivomusaloite n:o 378
16629:
16630:
16631:
16632:
16633: Rajamäki ym.: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opin-
16634: tososiaalisten etujen parantamisesta
16635:
16636:
16637: Eduskunnalle
16638:
16639: Vuoden 1986 alusta tuli portaittain voimaan soveltavat lain kohtaa opiskelijoiden asemaa
16640: laki ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien heikentävästi, eli eivät korvaa matkoja lain-
16641: opintososiaalisista eduista. Tässä laissa on kaan.
16642: useita epäkohtia. Terveydenhuoltoalan opiskelijat joutuvat
16643: Lain mukaan opiskelijoille korvataan päivit- paikoitellen käymään käytännön harjoittelu-
16644: täiset koulumatkat, mikäli ne eivät kestä yli jaksoilla kaukokentillä. Eräissä tapauksissa
16645: kolmea tuntia päivässä. Ne, jotka joutuvat opiskelijat joutuvat näiden jaksojen aikana
16646: esim. perhesyistä tai asuntopulan takia asu- ylläpitämään kahta asuntoa. Tähän pakolliseen
16647: maan kaukana oppilaitoksestaan tai harjoitte- menoerään he eivät saa taloudellista tukea.
16648: lupaikoistaan, eivät saa mitään korvausta kal- Mm. toimintaterapeuttiopiskelijat joutuvat
16649: liiksi käyvistä koulumatkoistaan. Lisäksi kou- kustantamaan omin varoin raaka-aineita opis-
16650: lumatkojen korvausperusteissa on ehtona mat- keluunsa liittyviin harjoitustöihin. Nämä kus-
16651: kan toistuvuus. Esimerkiksi terveydenhuolto- tannukset nousevat lukukausittain 500-1 000
16652: alan opiskeluun liittyy kiertäminen eri neuvo- markkaan.
16653: toissa avoterveydenhuollon jaksolla. Sen lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16654: opiskelijat joutuvat käymään joinakin päivinä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16655: käytännön harjoittelujakson aikana oppilai- muksen,
16656: toksella oppitunneilla ja tenteissä. Nämä mat-
16657: kat eivät ole toistuvia, joten niitä ei korvata. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16658: Oppilaitosten kunnallistumisen myötä opis- ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele-
16659: kelijoiden opintososiaalinen asema on heiken- vien opintososiaalisten etujen laajenta-
16660: tynyt. Lain mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä miseksi kattamaan opiskeluun liittyvät
16661: voi maksaa opiskelijoiden koulumatkat. Jo nyt menoerät tasapuolisesti kaikkia opiske-
16662: on nähtävissä, että muutamat oppilaitokset lijoita koskeviksi.
16663:
16664: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16665:
16666: Kari Rajamäki Jouni Backman Antti Kalliomäki
16667: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
16668: Ilkka-Christian Björklund Jukka Gustafsson Arja Alho
16669: 416 1989 vp.
16670:
16671: Toivomusaloite n:o 379
16672:
16673:
16674:
16675:
16676: Rauramo ym.: Peruskoulujen ja lukioiden rakentamislupien
16677: lisäämisestä Uudellamaalla
16678:
16679:
16680: Eduskunnalle
16681:
16682: Koulutoimen sektorilla monet Uudenmaan pääkaupunkiseudun korkeampia rakentamis-
16683: kunnat rakentavat uusia koulutiloja kunnan kustannuksia. Lisäksi koulujen rakentaminen
16684: omalla kustannuksella. Uudenmaan läänin pääasiassa jälkirahoituksella merkitsee kuntien
16685: koulurakentamisen aloittamislupia on viime maksuosuuden lisääntymistä.
16686: vuosina ollut huomattavasti tarvetta vähem- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
16687: män. Koulujen rakentamisluvat tulisi jakaa denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
16688: maan eri osiin tarpeen mukaisesti. Erityisesti kunnassa.
16689: Keski-Uudenmaan kunnissa lasten ikäluokat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16690: ovat kasvaneet ja kasvavat jatkuvasti voimak- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16691: kaan muuttoliikkeen johdosta. sen,
16692: Rakentamislupien vähyyden lisäksi Uuden-
16693: maan kuntien taloutta rasittavat suuremmat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16694: rakentamiskustannukset kuin muualla maassa. vähintään 15 peruskoulun ja lukion ra-
16695: Koulurakentamisen ns. normaalihintajärjestel- kentamisluvan saamiseksi Uudellemaal-
16696: mä ei ota huomioon Uudenmaan ja erityisesti le.
16697:
16698: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16699:
16700: Anssi Rauramo Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen
16701: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo
16702: Matti Saarinen Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
16703: Marita Jurva Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee
16704: Pauli Uitto Seija Karkinen Per-Henrik Nyman
16705: Markku Pohjola Ritva Laurila Claes Andersson
16706: Antti Kalliomäki Pekka Haavisto Reino Paasilinna
16707: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi
16708: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Arja Alho
16709: Kaarina Dromberg
16710: 1989 vp. 417
16711:
16712: Toivomusaloite n:o 380
16713:
16714:
16715:
16716:
16717: Renko ym.: Oulunsalon taidekoulun saattamisesta valtionavun
16718: piiriin
16719:
16720:
16721: Eduskunnalle
16722:
16723: Lasten ja nuorten taidekoulu on synnyttänyt Oulunsalon taidekoulu on koululautakunnan
16724: itse itsensä siihen luovuuskasvatukseen, jota alainen ja koulutoimenjohtajan välittömässä
16725: oppivelvollisuuskoulu ei kykene tekemään. valvonnassa. Koulua kehitetään monitaiteelli-
16726: Oulunsalon pieni ja vähävarainen kunta on selta pohjalta soveltaen kunnan käyttövaroi-
16727: kehittänyt itse oman monitaiteellisen taidekou- hin.
16728: lun mallin, missä on kuvataiteiden ja musiikin Maamme koululaitosta ajatellen olisi tärkeä
16729: ohella syventäviä pedagogisia opintoja. Kuva- saada Oulunsalon taidekoulu viralliseksi kokei-
16730: taiteiden osalta noudatetaan opetusministeriön lukouluksi luovuuskasvatuksen osalta ja myös
16731: antamia ohjeita ja musiikin osalta musiikki- valtionavun alaiseksi toiminnaksi mahdollisim-
16732: koulujen ohjelmia. man pian.
16733: Oulunsalon kunta on maamme lapsirikkaim-
16734: pia kuntia, ja taidekoulun suosio on valtava. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16735: Koulun resurssit on toistaiseksi kerätty kansa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16736: laisopistolta ja koulujen käyttämättömistä ker-
16737: hokiintiöistä. On ilmeistä, ettei taidekoulua että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16738: voida kauan pyörittää näillä resursseilla, vaan Oulunsalon taidekoulun saattamiseksi
16739: se tulisi saada valtionavun piiriin. valtionavun piiriin.
16740:
16741: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
16742:
16743: Tellervo Renko Riitta Jouppila
16744: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
16745: 418 1989 vp.
16746:
16747: Toivomusaloite n:o 381
16748:
16749:
16750:
16751:
16752: Renko ym.: Määrärahasta terveydenhuoltoalan opetuksen voi-
16753: mavarojen lisäämiseen
16754:
16755:
16756: Eduskunnalle
16757:
16758: Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat lua resurssien parantamiseksi ja tasapuoliseksi
16759: ahtaissa ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. jakamiseksi.
16760: Vanhat oppilaitokset kärsivät suuresta tila- ja Opiskelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluai-
16761: resurssipulasta, uudet oppilaitokset on mitoi- ka on pidentynyt 1\12 vuodesta 2 Y2 vuoteen
16762: tettu aivan liian pienille opiskelijamäärille. Op- sekä 2\12 vuodesta 3\12 tai 4\12 vuoteen pohja-
16763: pilaitosten resursseja suunniteltaessa ja koh- koulutuksesta riippuen. Pidentynyt opiskeluai-
16764: dennettaessa ei ole riittävästi huomioitu opis- ka on perusteltu kasvavien ammattitaitovaati-
16765: kelijamäärän kasvua. musten ja terveydenhuoltoalan tehtävänkuvien
16766: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- laajentumisen tähden.
16767: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri tervey- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16768: den- ja sosiaalihuollon pisteissä. Edellytyksenä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16769: käytännön opetuksen toteuttamiselle oppilai-
16770: toksissa on välineistön lisääminen ja ajanmu-
16771: kaistaminen, tilojen lisääminen sekä ammatti- että hallitus ottaisi valtion vuoden
16772: taitoisten opettajien koulutuksen lisääminen. 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
16773: Vuonna 1988 terveydenhuoltoalan opiskeli- rärahaa terveydenhuoltoalan oppilai-
16774: joita oli maassamme noin 17 600. Tällä hetkel- tosten välineistön ja kalusteiden uusi-
16775: lä heitä on noin 21 000 ja vuonna 1992 noin miseen ja lisäämiseen, sekä
16776: 26 000. Aloituspaikkoja lisätään työelämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16777: tarpeen mukaisesti siten, että vuonna 2000 tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
16778: ennustetaan aloituspaikkoja terveydenhuolto- yhteydessä, jotta terveydenhuoltoalan
16779: alalle olevan noin 12 000. Tämä merkitsee opettajankoulutusta lisättäisiin tarvetta
16780: valtavaa lisäystä ja samalla vaativaa suunnitte- vastaavalle tasolle.
16781:
16782: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16783:
16784: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Aapo Saari
16785: Annikki Koistinen Esko Jokiniemi Kauko Heikkinen
16786: Marjatta Väänänen Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
16787: Kalevi Mattila Eino Siuruainen Juhani Alaranta
16788: 1989 vp. 419
16789:
16790: Toivomusaloite n:o 382
16791:
16792:
16793:
16794:
16795: Renko ym.: Määrärahasta keskiasteen oppilaitosten rakentami-
16796: sen ja saneerauksen tehostamiseen
16797:
16798:
16799: Eduskunnalle
16800:
16801: Keskiasteen uudistuksen läpivienti on loppu- sakin lääneissä. Näin ollen ei ole tarkoituksen-
16802: vaiheessaan. Uudistuksen täytäntöönpanoa hi- mukaista, että rakennemuutoksen hurmoksessa
16803: dastaa koulujen rakentamisrahojen huutava jarrutetaan valtion omistamien keskiasteen
16804: puute. Eniten tästä kärsivät kotitalousoppilai- koulurakennuksien rakentamisrahoja ja anne-
16805: tokset, puutarhakoulut ja maatalousoppilai- taan arvokkaiden kiinteistöjen rappeutua. Osa
16806: tokset sekä sosiaalialan oppilaitokset. Tilan kiinteistöistä on lisäksi liki 100 vuotta vanhoja
16807: puutteen tai tilojen epätarkoituksenmukaisuu- ja museoviraston suojelukohteiksi esittämiä.
16808: den takia ei ole kyetty ottamaan käyttöön Saneerausrahaa tarvitaan kipeästi. Rakenta-
16809: kehittämissuunnitelmassa olevia aloituspaikko- misrahan määrän viive kumuloituu vuosi vuo-
16810: ja ja ammattityövoimapula uhkaa monilla delta ja lähentelee koko maassa useita satoja
16811: aloilla. miljoonia markkoja. Yksinomaan Oulun lää-
16812: Oulun lääni on maamme lapsirikkain lääni nissä kiireisen rakentamisrahan tarve on 80-
16813: ja nuorten ikäluokat ovat suuret. Läänin elin- 100 milj. mk.
16814: keinorakenne on vahvasti maatalousvaltaista. Näyttääkin siltä, ettei budjetin puitteissa ole
16815: Lisäksi ympäristö-maataloussihteerikoulutus mitään toivoa saada ko. rahoitusviivettä hoi-
16816: tarvitsee alan oppilaitoksissa annettavaa ai- dettua. Näin ollen tulisikin pikaisesti tut-
16817: kuiskoulutusta, samoin kuin emäntien uudel- kia mahdollisuudet erillisbudjettimäärärahan
16818: leenkoulutus erilaisiin lisäansioihin. Tilastolli- osoittamiseksi maamme laitos- ja kotitalousop-
16819: set tyhjät aloituspaikat ovat täytettävissä suu- pilaitosten, puutarhaoppilaitosten ja maata-
16820: relta osin myös lomittajakoulutusta lisäämällä. lousoppilaitosten rakentamiseksi.
16821: Oulun läänin maatalouslomittajatarve on noin
16822: 500. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16823: Puutarha-ala on tulevaisuuden viherrakenta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16824: misen ja vihannestuotannon takia suosiossa.
16825: Kaupunkirakentaminen tarvitsee työvoimaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16826: tältäkin osin. Koti- ja laitostalous sekä sosiaali- erillisen määrärahan osoittamiseksi kes-
16827: ala saavat hakijoita enemmän kuin voidaan kiasteen oppilaitosten rakentamiseen ja
16828: ottaa. Oulun läänin tapainen tilanne on muis- saneeraukseen.
16829:
16830: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16831:
16832: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila
16833: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta Sauli Hautala
16834: 420 1989 vp.
16835:
16836: Toivomusaloite n:o 383
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Renko ym.: Opintotuen myöntämisestä kotonaan asuville yli
16842: 18-vuotiaille opiskelijoille
16843:
16844:
16845: Eduskunnalle
16846:
16847: Maamme asuntotilanne on erittäin tukala. seksi eduksi. Mikäli mitään porrastusta ei suo-
16848: Eniten tästä kärsivät opiskelijat ym. vähävarai- ritettaisi, arvioidaan opintotukirahojen lisäys-
16849: set. Opiskelupaikkakunnilla olisi järkevää pur- tarpeen olevan noin 150 milj. mk vuositasolla.
16850: kaa opiskelijoiden asuntojonoja sallimalla yli Asuntotilanteen tukaluuden huomioon ot-
16851: 18-vuotiaiden asua kotonaan. Tämä ei kuiten- taen olisi kuitenkin järkevää tutkia myös tämä
16852: kaan mahdollistu nykyisen lainsäädännön puit- asuntojonoja lyhentävä vaihtoehto.
16853: teissa, sillä kotona asuvat yli 18-vuotiaat me-
16854: nettävät opintotuen ja opintolainan. Tämä pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16855: kottaa nekin asuntojonoihin, joilla muutoin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16856: olisi mahdollisuus asua kotonaan vielä opiske- muksen,
16857: luajan.
16858: Mikäli opintotukilainsäädäntöä muutettai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16859: siin niin, että kotonaan asuvat yli 18-vuotiaat opintotukilainsäädännön kehittämiseksi
16860: myös tulisivat etujen piiriin, olisi järkevää niin, että myös kotonaan asuvat yli
16861: myös harkita tuen porrastamista esim. valmis- 18-vuotiaat opiskelijat saisivat opinto-
16862: tumisaikaan nähden tai sitoa tuki määrävuoti- lainaa ja opintotukea.
16863:
16864: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16865:
16866: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila
16867: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
16868: 1989 vp. 421
16869:
16870: Toivomusaloite n:o 384
16871:
16872:
16873:
16874:
16875: Renko ym.: Lukion saamisesta Rantsilaan
16876:
16877:
16878: Eduskunnalle
16879:
16880: Rantsilan kunta on Siikajokilaakson latva- dessakin, mikä takaa väestöpohjan säilymisen.
16881: kunta, missä kunnan taloudellinen tila on tiuk- Rantsila on anonut lukion perustamislupaa jo
16882: ka johtuen yhä kasvavista sosiaali- ja terveys- useita kertoja, ja lupahakemukseen on liitetty
16883: menoista. Rantsilassa ei ole omaa lukiota, tarkat selonteot lukion saamisen edellytyksistä.
16884: vaan oppilaat kulkevat Ruukin, Limingan ja Lukion saaminen Rantsilan kuntaan on vält-
16885: Pulkkilan lukioissa. Valtionosuuslainsäädän- tämätöntä myös yläasteen opettajavoimien py-
16886: nön mukaan kunta joutuu korvaamaan myös syvyyden takia sekä järkevän kuntatalouden
16887: lukialaisten aiheuttamat kulut ylläpitäjäkunnil- kehittämisen takia.
16888: le. Mikäli kunta saisi oman lukion, eivät kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16889: tannukset juurikaan kohoaisi, sillä yläasteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16890: koulurakennuksessa on tilaa ja opettajien ope- muksen,
16891: tusvelvollisuuteen mahtuisivat myös lukion
16892: tunnit suurelta osin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16893: Rantsilan kunnan ikäluokka on kasvussa ja lukioluvan myöntämiseksi Rantsilan
16894: kunnan elinkeinorakenne on vakaa tulevaisuu- kuntaan.
16895:
16896: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16897:
16898: Tellervo Renko Riitta Jouppila
16899: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
16900:
16901:
16902:
16903:
16904: 29 290280X
16905: 422 1989 vp.
16906:
16907: Toivomusaloite n:o 385
16908:
16909:
16910:
16911:
16912: Renko ym.: Oulun lyseon muuttamisesta taidelukiaksi
16913:
16914:
16915: Eduskunnalle
16916:
16917: Oulun lyseon kuvataidepainotteinen lukio on liitteenä ovat yksityiskohtaiset selvitykset taide-
16918: muodostumassa koko maan kattavaksi oppi- lukion toteuttamisen edellytyksistä. Samalla on
16919: lasotoltaan. Savonlinnan ja Kajaanin taidelu- syytä todeta, että yhteistyö Oulun käsi- ja
16920: kiot eivät riitä tyydyttämään taideopetuksen taideteollisen oppilaitoksen ja yliopiston arkki-
16921: kysyntää. Tällöin Oulu valtakunnanosakeskuk- tehtilinjan kanssa on herännyt viime vuosina.
16922: sena on hyvien liikenneyhteyksiensä ja perintei- Näin ollen taidelukio tarjoaisi loistavat mah-
16923: sen koulukaupunkimaineensa takia vetänyt ha- dollisuudet keskiasteen yhteistyölle, sillä oppi-
16924: kijoita laajalti Pohjois-Suomesta ja Länsi-Suo- laitokset ja arkkitehtiopintolinja sijaitsevat
16925: mesta. myös fyysisesti lähellä toisiaan. Lisäksi samaan
16926: Oulun lyseon tilat on saneerattu kaupungin lähituntumaan valmistuu vuoden 1990 aikana
16927: omalla kustannuksella taidelukiota varten. Sa- Oulun uusi taidemuseo, jonka sijainti puoles-
16928: moissa tiloissa toimii myös lasten ja nuorten taan on maakuntamuseon kanssa samalla puis-
16929: kuvataidekoulu, tanssiopetus ja videokurssitoi- toalueella.
16930: minta. Kuvataideopetus on pätevissä käsissä, Oulun lyseon saamiseksi taidelukiaksi olisi
16931: sillä pitkäaikainen lääninkouluttaja on panos- koko Pohjois-Suomen lasten ja nuorten luo-
16932: tanut opetuksen kehittämiseen jo 7 vuoden vuuskasvatuksen ponnahduslauta, mikä omal-
16933: ajan. Oulun lyseolla on näin ollen kaikki ta osaltaan hyödyntäisi myös elinkeinoelämää.
16934: edellytykset virallistua taidelukioksi. Tämä ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16935: menmuutos ja lukusuunnitelman muutos eivät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16936: aiheuttaisi kuluja kokonaisuutena enempää muksen,
16937: kuin noin 300 000 mk.
16938: Oulun kaupunki on jo kaksi kertaa anonut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16939: taidelukion saamista Oulun lyseoon. Oulu uu- taidelukion toimiluvan myöntämiseksi
16940: sii hakemuksensa keväällä 1989. Hakemuksien Oulun lyseolle 1.8.1990 alkaen.
16941:
16942: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16943:
16944: Tellervo Renko Eino Siuruainen
16945: Kalevi Mattila Juhani Alaranta
16946: 1989 vp. 423
16947:
16948: Toivomusaloite n:o 386
16949:
16950:
16951:
16952:
16953: Renko ym.: Peruskoulu- ja lukio-opetuksen sisällöllisestä uudis-
16954: tamisesta
16955:
16956:
16957: Eduskunnalle
16958:
16959: Peruskoulun uudistuksen yhteiskuntapoliitti- Sisällöllisten uudistuksien tulisi lähteä oppi-
16960: set tavoitteet ovat yli 20 vuotta vanhat. Näin aineiden määrän vähentämisestä ja valinnai-
16961: ollen peruskoulun opetuksellinen sisältö ei suuden lisäämisestä. Ongelmakeskeinen opetus
16962: enää vastaa yhteiskunnan tarpeita kaikilta vaatisi mm. luonnontieteissä laboratoriotöiden
16963: osin. Lisäksi kiivaan sykkeen ja nuorisokult- lisäämistä, reaaliaineiden integrointia eri aihe-
16964: tuurin keskellä elävät urbanisoituvat nuoret piirien ympärille ym., mikä lisää nuorten tie-
16965: eivät tunne enää täyttä mielenkiintoa koulun donjanoa ja oppimista.
16966: työtapoihin, ja opetuksen teho laskee. Ilmeistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16967: on, että osa nuorista kääntää selkänsä koulun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16968: palveluille ja opettajien työmotivaatio laskee. muksen,
16969: Lukion opetussisällöt pohjautuvat peruskoulun
16970: teorialle. Näin ollen molempien sisällöllisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16971: uudistustyön tulisi tapahtua samanaikaisesti. peruskoulun ja lukion opetuksen sisäl-
16972: löllisen uudistuksen aikaansaamiseksi.
16973:
16974: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
16975:
16976: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
16977: Kalevi Mattila Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
16978: Mirja Ryynänen Sauli Hautala
16979: 424 1989 vp.
16980:
16981: Toivomusaloite n:o 387
16982:
16983:
16984:
16985:
16986: Renko ym.: Määrärahasta kokouspalkkioiden maksamiseen kor-
16987: keakoulujen hallintoelimissä toimiville opiskelijoille
16988:
16989:
16990: Eduskunnalle
16991:
16992: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat sisällyttäneet useina vuosina palkkiot tulo- ja
16993: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet menoarvioesityksiinsä. Esityksiä ei ole toistai-
16994: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallis- seksi hyväksytty, koska kokouspalkkioiden
16995: tumisestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten maksaminen ei korkeakoulujen tulkinnan mu-
16996: työ vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä kaan ole mahdollista, ellei budjetissa ole esim.
16997: niissä käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin kor- momentin erittelemättömät muut palkat ja
16998: keimmissa hallintoelimissä, kuten korkeakou- palkkiot kohdalla asiasta erillistä mainintaa.
16999: lujen hallituksissa, työskenteleminen vaatii
17000: usein raskasta viikoiHaista työpanosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17001: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17002: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi
17003: muksen,
17004: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hank-
17005: kivilta opiskelijoilta tämä työskentely vaatii
17006: opiskeluajasta tinkimistä, ilman minkäänlaista että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
17007: korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vas- 1990 tulo- ja menoarvioesityksen laa-
17008: taavalla tavalla kuin työskentelystä korkeakou- dinnan yhteydessä toimenpiteisiin, joil-
17009: lujen opintotukilautakuntien jäsenenä. la turvattaisiin korkeakoulujen hallin-
17010: Useat korkeakoulut suhtautuvat myönteises- toelimiin osallistuville opiskelijoille
17011: ti kokouspalkkioiden maksamiseen ja ne ovat korvaus hallintotyöskentelystä.
17012:
17013: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17014:
17015: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Aapo Saari
17016: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
17017: Eino Siuruainen Kalevi Mattila Juhani Alaranta
17018: Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi Kauko Heikkinen
17019: Marjatta Väänänen Sauli Hautala Jouni Backman
17020: Pekka Haavisto
17021: 1989 vp. 425
17022:
17023: Toivomusaloite n:o 388
17024:
17025:
17026:
17027:
17028: Renko ym.: Taideteollisen alan koulutuksen käynnistämisestä
17029: Oulun yliopistossa
17030:
17031:
17032: Eduskunnalle
17033:
17034: Maamme koululaitos on epäonnistunut tai- Oulun yliopisto sijoituspaikkana on talou-
17035: dekasvatuksessaan, mikä suurelta osin johtuu dellisesti edullinen, mikä johtuu tarjolla olevis-
17036: pätevien opettajavoimien puuttumisesta. Mu- ta tiloista, olemassa olevasta ja varsin vahvasta
17037: siikinopettajien viroista 42 OJo ja kuvaamatai- arkkitehtiopetuksesta, joka omalta osaltaan
17038: don opettajien viroista 14 % hoidetaan epäpä- helpottaisi pätevien opettajavoimien saantia
17039: tevin voimin. Lisäksi on joukko kuntia, joihin välittömästi. Lisäksi teknologiakylä edellyttää
17040: ei ole perustettu lainkaan taideaineiden virko- yliopistolta myös teollisen muotoilun opetta-
17041: ja. mista oman toimintansa tueksi. Tämä opetus
17042: Teollinen muotoilu, elokuva- ja videotoimin- mahdollistuisi hyvin Oulun yliopiston esittä-
17043: ta, luova ilmaisu, tanssi ja teatteri tarvitsevat mällä tavalla.
17044: myös luovan koulutuksen perusteet.
17045: Oulun yliopisto on tehnyt opetusministeriöl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17046: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17047: le yksityiskohtaisin perusteluin varustetun esi-
17048: muksen,
17049: tyksen taideteollisen alan koulutuksen kehittä-
17050: miseksi Oulun yliopiston yhteydessä. Taide-
17051: teollinen korkeakoulu ja Sibelius-Akatemia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17052: puolestaan ovat esittäneet Oululie halukkuu- taideteollisen alan koulutuksen kehittä-
17053: tensa jo vuoden 1990 aikana aloitettavaan miseksi Oulun yliopiston yhteydessä.
17054: yhteistyöhön.
17055:
17056: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17057:
17058: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila
17059: Juhani Alaranta
17060: 426 1989 vp.
17061:
17062: Toivomusaloite n:o 389
17063:
17064:
17065:
17066:
17067: Renko ym.: Määrärahasta naistutkimuksen tehostamiseen kor-
17068: keakouluissa
17069:
17070:
17071: Eduskunnalle
17072:
17073: Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ilme- liittyviä tutkielmia Tampereella on tehty noin
17074: nee suomalaisessa yhteiskunnassa esim. työ- 100 ja vähintään saman verran on tekeillä.
17075: markkinoiden sukupuolenmukaisena eriytymi- Opiskelijoiden kiinnostuksesta ja aioitteellisuu-
17076: senä, eripalkkaisuutena ja naisten syrjintänä. desta sekä naistutkijakunnan esityksistä huoli-
17077: Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää yhteis- matta Tampereen yliopiston toiminta- ja ta-
17078: kunnassamme vallitsevan eriarvoisuuden tie- loussuunnitelmassa vuosille 1990-94 ei ole
17079: dostamista ja tuntemista. Maassamme virinnyt ainoatakaan naistutkimukseen suunnattua vir-
17080: naistutkimus on kiinnittänyt huomiota mm. kaa!
17081: näihin seikkoihin. Maamme muissa yliopistoissa ei tilanne ole
17082: Naistutkimus on uusi haasteellinen tieteen- sen parempi. Naistutkimuksen opetukseen ei
17083: alakokonaisuus, jonka opetuksen ongelmia ei ole osoitettu virkoja eikä kohdennettu riittä-
17084: voida ratkaista jo olemassa olevien yliopisto- västi määrärahoja. Luonteeltaan monitieteelli-
17085: virkojen avulla. Naistutkimuksen vakiinnutta- nen naistutkimus ei pysty kilpailemaan olemas-
17086: minen edellyttää nimenomaan sitä varten pe- sa olevien tieteenalajakojen vuoksi resursseista
17087: rustettuja virkoja. ainelaitosten kanssa. Naistutkimukseen tarvi-
17088: Kiinnostus naisen asemaan ja siihen liitty- taan nimenomaan sille kohdennettuja tutki-
17089: vien kysymysten tutkimukseen on jatkuvasti mus- ja opetusvirkoja. Myös naistutkimusyksi-
17090: kasvanut maamme yliopistoissa. Tutkijoiden köiden perustamista on edistettävä ja niille
17091: rinnalla opiskelijat ovat olleet erityisen aktiivi- kohdennettava resursseja.
17092: sesti vaatimassa naistutkimuksen opetusta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17093: sen saattamista tarpeenmukaiselle tasolle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17094: Tällä hetkellä Suomen ainoa yliopistollinen muksen,
17095: naistutkimusvirka on Tampereen yliopiston yh-
17096: teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksella. Tähän että hallitus valtion vuoden 1990
17097: virkaan ei kuitenkaan kuulu opetus. Siitä huo- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
17098: limatta Tampereella aloitettiin syksyllä 1988 yhteydessä osoittaisi määrärahoja nais-
17099: naistutkimuksen opetus, jonka peruskurssille tutkimukseen ja sen opettamiseen tar-
17100: osallistui yli sata opiskelijaa. Naistutkimukseen vittaviin virkoihin.
17101:
17102: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17103:
17104: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Aapo Saari
17105: Annikki Koistinen Anneli Jäätteenmäki Kauko Heikkinen
17106: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Eino Siuruainen
17107: Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
17108: 1989 vp. 427
17109:
17110: Toivomusaloite n:o 390
17111:
17112:
17113:
17114:
17115: Renko ym.: Ylioppilaskirjoitusten jakamisesta osatutkinnoiksi
17116:
17117:
17118: Eduskunnalle
17119:
17120: Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteis- sia. Lisäksi uudistettu tutkinto tulisi ottaa
17121: työtä kokeillaan. Tähän liittyy mm. ylioppilas- käyttöön kaikissa maamme lukioissa mahdolli-
17122: tutkinnon uudistaminen. simman pian riippumatta menossa olevasta
17123: Voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeiston kokeilusta ja sen tuottamista tuloksista. Tut-
17124: pohjalta on myös opistoasteen tutkinnon suo- kinnon uudistaminen on nähtävä normaalina
17125: rittaneiden mahdollista osallistua ylioppilaskir- koulutyön kehittämisenä ja koskee näin ollen
17126: joituksiin. Käytännössä tätä käytetään varsin koko lukioverkkoa.
17127: vähän, sillä ylioppilaskirjoitus koetaan monen Ylioppilastutkinnon uudistaminen voidaan
17128: ammatillisen opistoasteen suorituksen jälkeen toteuttaa ilman organisatorisia ratkaisuja ja
17129: liian laajaksi. Sen sijaan kysyntää olisi osatut- sanottavia lisäkuluja.
17130: kintojen suorittamismahdollisuuksista, kuten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17131: esim. pelkkä matematiikan koe, pelkkä reaali- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17132: koe, pelkkä äidinkieli tai vieras kieli jne. muksen,
17133: Keskiasteen yhteistyön tiivistämiseksi ja ole-
17134: tettujen arvostuserojen poistamiseksi eri koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17135: muotojen väliltä olisi järkevää kehittää nykyis- ylioppilastutkinnon uudistamiseksi
17136: tä ylioppilastutkintoa eriyttävään suuntaan niin, että myös osatutkinnot olisivat
17137: niin, että myös osatutkinnot olisivat mahdolli- mahdollisia.
17138:
17139: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17140:
17141: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
17142: Kalevi Mattila Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
17143: Mirja Ryynänen Sauli Hautala
17144: 428 1989 rd.
17145:
17146: Hemställningsmotion nr 391
17147:
17148:
17149:
17150:
17151: Renlund m.fl.: Om ökade anslag för iståndsättning av ungdomsföre-
17152: ningslokaler
17153:
17154:
17155: Till Riksdagen
17156:
17157: Ungdomsföreningarnas lokaler runtom i lan- varav man sökt om 3,9 miljoner mark i stats-
17158: det är en värdefull kulturtillgång. De har under understöd. Det om något visar att behovet är
17159: årtionden utgjort bas för en blomstrande ung- stort. Om inte ungdomsföreningarna får ökat
17160: domsverksamhet. Många av dessa lokaler, eller stöd har de ytterst små möjligheter att istånd-
17161: kanske de flesta, är i ett stort behov av sätta sina lokaler. Alternativet torde då vara
17162: renovering. Ungdomsföreningarna har inte re- att stat och kommun ensamma får stå för
17163: surser att utan bistånd från samhällets sida lokaliteterna, vilket ställer sig mångfalt dyrare
17164: renovera sina lokaler. Redan själva utgifterna än rejält höjda anslag till föreningarna för
17165: för driften är för många föreningar ett max- renovering av deras samlingshus. De utnyttjar
17166: imum. dessutom talko-arbete i mycket stor utsträck-
17167: Därför borde statsmakten anslå betydligt ning.
17168: mera för renovering av dessa föreningslokaler. Med hänvisning till det ovan anförda före-
17169: 1 1989 års budgetförslag finns knappt 6 miljo- slår vi undertecknade högaktningsfullt att riks-
17170: ner mark för detta ändamål, vilket nog inte dagen måtte hemställa
17171: räcker långt. Som exempel kan framhållas att
17172: enbart inom Svenska Österbottens Ungdoms- att regeringen i kommande statsför-
17173: förbunds område har det inkommit 40 ansök- slag skulle uppta betydande anslagsför-
17174: ningar för detta år. Totalkostnaderna för dessa höjningar jör renoveringar av ung-
17175: renoveringsprojekt uppgår till 5,3 miljoner domsjöreningarnas lokaler.
17176:
17177: Helsingfors den 8 februari 1989
17178:
17179: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
17180: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
17181: 1989 vp. 429
17182:
17183: Toivomusaloite n:o 391 Suomennos
17184:
17185:
17186:
17187:
17188: Renlund ym.: Nuorisoseurojen tilojen kunnostamiseen osoitetta-
17189: vien määrärahojen lisäämisestä
17190:
17191:
17192: Eduskunnalle
17193:
17194: Nuorisoseurojen tilat eri puolilla maata ovat kaa on haettu valtionapuna. Tämä osoittaa
17195: kulttuurin kannalta arvokkaita. Ne ovat toimi- selvästi tarpeen olevan suuri. Jos nuorisoseu-
17196: neet vuosikymmeniä kukoistavan nuorisotoi- roille osoitettavaa tukea ei lisätä, niillä on
17197: minnan tukikohtana. Monet näistä tiloista tai äärimmäisen pienet mahdollisuudet tilojensa
17198: ehkä useimmat niistä ovat suuressa kunnostuk- kunnostamiseen. Vaihtoehtona olisi, että valtio
17199: sen tarpeessa. Nuorisoseuroilla ei ole resursseja ja kunnat yksin joutuisivat vastaamaan tilois-
17200: kunnostaa tilojaan ilman yhteiskunnan tukea. ta, mikä tulee monta kertaa kalliimmaksi kuin
17201: Jo itse käyttökulut ovat monille seuroille enim- yhdistysten kokoustalojen kunnostamiseen
17202: mäisrasituksena. osoitettavien määrärahojen tuntuva korottami-
17203: Tämän vuoksi valtiovallan tulisi osoittaa nen. Yhdistykset käyttävät lisäksi hyvin paljon
17204: huomattavasti enemmän määrärahoja näiden talkootyötä.
17205: seurojen tilojen kunnostamiseen. Valtion vuo-
17206: den 1989 tulo- ja menoarviossa tähän tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17207: tukseen on varattu vajaat 6 miljoonaa mark- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17208: muksen,
17209: kaa, mikä ei riitä pitkälle. Esimerkkinä voi-
17210: daan mainita, että pelkästään Svenska Österbot-
17211: tens Ungdomsförbund -nimisen liiton alueella että hallitus tulevissa tulo- ja meno-
17212: on tehty 40 anomusta tälle vuodelle. Näiden arvioehdotuksissa korottaisi huomatta-
17213: kunnostushankkeiden kustannukset ovat 5,3 vasti nuorisoseurojen tilojen kunnosta-
17214: miljoonaa markkaa, josta 3,9 miljoonaa mark- miseen Osoitettavia määrärahoja.
17215:
17216: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17217:
17218: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
17219: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
17220: 430 1989 vp.
17221:
17222: Toivomusaloite n:o 392
17223:
17224:
17225:
17226:
17227: Riihijärvi ym.: Opintososiaalisten etujen myöntämisestä teknil-
17228: listen opistojen ylioppilaslinjojen pakollisen työharjoittelun
17229: ajaksi
17230:
17231:
17232: Eduskunnalle
17233:
17234: Teknillisissä oppilaitoksissa ylioppilaslinjoil- lija-asunnostaan että harjoittelupaikkakunnal-
17235: la opiskelevilla on ensimmäisen lukuvuoden ta vuokraamastaan asunnosta.
17236: aikana yhden lukukauden mittainen pakollinen Tämän takia tulisi pikaisesti muuttaa käy-
17237: harjoittelujakso. Harjoittelu tapahtuu oppilai- täntöä niin, että opiskelija saa hänelle myönne-
17238: toksen valvonnassa. Työharjoittelun aikana tyt opintososiaaliset etunsa kuten opintolainan,
17239: opiskelijaa ei kuitenkaan tunnusteta oppilai- opintorahan sekä opiskelija-alennukset yleisis-
17240: toksen opiskelijaksi. Tästä seuraa mm. se, että sä kulkuneuvoissa myös pakollisen työharjoit-
17241: verotuksessa opiskelija menettää opiskelijavä- telun ajalta.
17242: hennyksen sekä menettää kaikki opintososiaa-
17243: liset etunsa kuten opiskelija-alennukset yleisis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17244: sä kulkuneuvoissa sekä mahdollisuuden saada nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17245: tänä aikana opintolainaa. muksen,
17246: Vaikka valtio tukeekin yrityksiä harjoitteli-
17247: joiden palkkauksessa, on palkka usein riittä- että hallitus ryhtyisi toimiin opinto-
17248: mätön eikä korvaa näitä menetyksiä. Useat sosiaalisten etujen myöntämiseksi tek-
17249: opiskelijat joutuvat hakemaan harjoittelupaik- nillisten oppilaitosten ylioppilaslinjojen
17250: kansa muualta kuin kotipaikkakunnahaan. opiskelijoille ensimmäisen lukuvuoden
17251: Nykyisen asuntotilanteen vuoksi he pahimmas- pakollisen lukukauden mittaisen har-
17252: sa tapauksessa maksavat vuokraa sekä opiske- joittelujakson aikana.
17253:
17254: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
17255:
17256: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka
17257: Marita Jurva Tina Mäkelä
17258: 1989 vp. 431
17259:
17260: Toivomusaloite n:o 393
17261:
17262:
17263:
17264:
17265: Rinne: Ympäristökasvatuksen lisäämisestä kouluissa
17266:
17267:
17268: Eduskunnalle
17269:
17270: Luonnon suojaamisen ja alkuperäisluonnon Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17271: säilyttämisen tahto lähtee kansalaisten syvistä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17272: riveistä. Ratkaisevassa asemassa kotien lisäksi sen,
17273: ovat koulut. Tiedon lisääminen luonnosta
17274: (maa, vesi, ilma, luomakunta kaikkineen) on että hallitus ryhtyisi nykyistä aktiivi-
17275: keskeistä. Vielä keskeisempää on sellaisen tek- sempiin toimiin laaja-alaisen ympäris-
17276: nisen tietämyksen levittäminen, jolla ongelmat tötiedon jakamiseksi oppilaitoksissa.
17277: voidaan ratkaista. Samalla on tiedoteHava sii-
17278: tä, että vastuu luonnosta maksaa rahaa.
17279:
17280: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
17281:
17282: Heikki Rinne
17283: 432 1989 vp.
17284:
17285: Toivomusaloite n:o 394
17286:
17287:
17288:
17289:
17290: Rinne: Ympäristöteknologiaan keskittyvän teknillisen korkea-
17291: koulun perustamisesta Poriin
17292:
17293:
17294: Eduskunnalle
17295:
17296: Pori on maan merkittävimpiä teollisuusalu- toteutuksen työkentät. Näitä hankkeita ja in-
17297: eita. Alueella toimii tietotuotannon ja ohjel- vestointeja on jo luototettu Euroopassa miljar-
17298: moinnin yrityksiä. Porissa annetaan teknillistä dien markkojen arvosta.
17299: korkeakouluopetusta.
17300: Merkittävin uusimman teknologian alue tu- Poriin on nyt kyetty rakentamaan riittävät
17301: lee 1990-luvulla olemaan ympäristönsuojelu. aineelliset ja tiedolliset edellytykset itsenäisen
17302: Opetuksen käytännöllinen osa edellyttää, että korkeakoulun aikaansaamiseksi.
17303: alueella on teollisuutta, jota ympäristönsuoje- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17304: lun uusimmat tekniset sovellutukset tulisivat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17305: koskemaan niin läntisessä kuin itäisessä Euroo-
17306: passa. Satakunnassa on juuri tällaista teolli-
17307: suutta ilman, maan ja veden suojelun kohdal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17308: la. ympäristöteknologiaan keskittyvän tek-
17309: Ympäristöteknologian alueella on edessä nillisen korkeakoulun perustamiseksi
17310: mittaamattomat suunnittelun, tutkimuksen ja Poriin.
17311:
17312: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
17313:
17314: Heikki Rinne
17315: 1989 vp. 433
17316:
17317: Toivomusaloite n:o 395
17318:
17319:
17320:
17321:
17322: T. Roos ym.: Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen
17323: perustamisesta Nakkilaan
17324:
17325:
17326: Eduskunnalle
17327:
17328: Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen naistamiseksi. Laitoksen nimeksi esitetään Sa-
17329: Nakkilan toimipiste aloitti toimintansa vuonna takunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta.
17330: 1984. Nakkilan kunta on rakentanut toimipis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17331: tettä varten toiminnan vaatimukset täyttävän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17332: koulurakennuksen. Koulussa toimivat tällä
17333: muksen,
17334: hetkellä ylioppilaspohjaiset kudonta- ja piirtä-
17335: jälinjat.
17336: Koulun toiminta on ollut toistaiseksi väliai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17337: kaista. Nakkilan kunta on jättänyt valtioneu- Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppi-
17338: vostolle hakemuksen koulun toiminnan vaki- laitoksen perustamiseksi Nakkilaan.
17339:
17340: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17341:
17342: Timo Roos Heikki Rinne Einari Nieminen
17343: Raila Aho Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
17344: Kalevi Lamminen Mikko Elo Kauko Juhantalo
17345: Raimo Vuoristo
17346: 434 1989 vp.
17347:
17348: Toivomusaloite n:o 396
17349:
17350:
17351:
17352:
17353: T. Roos ym.: Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden koulukulje-
17354: tusten järjestämisestä
17355:
17356:
17357: Eduskunnalle
17358:
17359: Valtioneuvoston päätöksen maksuttoman tia. Nykyisten ohjeiden mukaan aikaa lasketta-
17360: koulukuljetuksen järjestämisestä ja koulumat- essa otetaan vielä huomioon kävelymatkat
17361: kasta aiheutuvien kustannusten suorittamisesta yleisten kulkuneuvojen asemille ja pysäkeille.
17362: ammatillisten oppilaitosten oppilaille on sen 2 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17363: §:ssä, jota on muutettu 9 päivänä heinäkuuta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17364: 1987 annetulla valtioneuvoston päätöksellä n:o
17365: muksen,
17366: 650, on säädetty, että päivittäiseen koulumat-
17367: kaan käytetty aika ei saa päätöstä sovellettaes-
17368: sa muodostua kolmea tuntia pidemmäksi paitsi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17369: silloin, kun käytetään peruskoulun ja lukion jotta maksuUoman koulukuljetuksen
17370: kuljetusjärjestelyjä. järjestämisestä ja koulumatkasta aiheu-
17371: Päätöksessä oleva kolmen tunnin aikaraja tuvien kustannusten suorittamisesta
17372: rajoittaa opiskelijoiden koulunkäyntiä niiltä ammatillisten oppilaitosten oppilaille
17373: paikkakunnilta, joilta yleisiä liikenneyhteyksiä oleva kolmen tunnin aikaraja muutet-
17374: käyttäen koulumatkaan menee yli kolme tun- taisiin neljäksi tunniksi.
17375:
17376: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17377:
17378: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin
17379: Raimo Vuoristo Mats Nyby Kerttu Törnqvist
17380: Saara-Maria Paakkinen Liisa Jaakonsaari Markku Pohjola
17381: Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Elo
17382: Pentti Lahti-Nuuttila
17383: 1989 vp. 435
17384:
17385: Toivomusaloite n:o 397
17386:
17387:
17388:
17389:
17390: T. Roos ym.: Määrärahasta opintorahan perusosan korottami-
17391: seen
17392:
17393:
17394: Eduskunnalle
17395:
17396: Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 1987 met opintorahan kehittämiseksi ovat olleet riit-
17397: tulo- ja menoarvion yhteydessä tavoitteen, jon- tämättömiä. Eduskunnan hyväksymän kehittä-
17398: ka mukaan opintotukea parannetaan perus- mistavoitteen saavuttaminen edellyttää tuntu-
17399: toimeentuloturvan takaavaksi etuudeksi. Ke- vaa korjausta opintotukeen valtion ensi vuo-
17400: hittämistavoitteen mukaan opintorahan osuu- den tulo- ja menoarviossa.
17401: den tulisi nousta noin puoleen opintotuen ko-
17402: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17403: konaistasosta vuoteen 1990 mennessä. Opinto-
17404: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17405: vuonna 1988/89 opintorahan perusosa on kor-
17406: muksen,
17407: kea-asteella muodostanut myönnettävän tuen
17408: maksimimäärästä vain alle neljänneksen.
17409: Opiskelijoiden velkaantumiskehityksen tar- että hallitus valtion vuoden 1990
17410: kastelu osoittaa opintolainojen tuoman rasit- tulo- ja menoarvioesitystä laatiessaan
17411: teen kasvaneen tasaisesti vuodesta 1983 läh- osoittaisi opintotuen kehittämiseen va-
17412: tien. Velkaantumisen kasvu voidaan pysäyttää roja niin, että eduskunnan hyväksymä
17413: vain kehittämällä opintotukijärjestelmä, joka tavoite opintorahan osuuden nostami-
17414: mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ilman seksi noin puoleen opintotuen koko-
17415: raskasta velkaantumista. Tätä tarkoittavat toi- naistasosta toteutuu.
17416:
17417: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
17418:
17419: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin
17420: Raimo Vuoristo Mats Nyby Kerttu Törnqvist
17421: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
17422: Markku Pohjola Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen
17423: Mikko Elo
17424: 436 1989 vp.
17425:
17426: Toivomusaloite n:o 398
17427:
17428:
17429:
17430:
17431: T. Roos ym.: Koulutusvaikutusten selvittämisestä hallituksen
17432: esityksissä
17433:
17434:
17435: Eduskunnalle
17436:
17437: Sanonta koulutusyhteiskunnasta ei enää ole osoitettu. Yhtä tärkeäksi kuin maininta talou-
17438: pelkkä fraasi, vaan yhä todeksikäyvempää elä- dellisista vaikutuksista on tullut maininta kou-
17439: mää. Uusi lainsäädäntö yhä useammilla hallin- lutuksellisista vaikutuksista. Nyt se kuitenkin
17440: nonaloilla edellyttää monentasoista koulutusta. vielä hallituksen esityksistä puuttuu.
17441: On käynyt niinkin, että uudistusten toteutusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17442: hidastamaan on tullut joko koulutetun väen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17443: puute tai koulutukseen riittämättömät määrä- muksen,
17444: rahat. Hallituksen esityksissä on tarvittaessa
17445: tapana mainita esityksen taloudelliset vaiku- että hallituksen lakiesityksiin lisättäi-
17446: tukset. Tästä on johdonmukaisesti seurannut siin myös maininta koulutuksellisista
17447: myös, että tarvittavat varat uudistukseen on vaikutuksista.
17448:
17449: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17450:
17451: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin
17452: Raimo Vuoristo Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist
17453: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen
17454: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
17455: 1989 vp. 437
17456:
17457: Toivomusaloite n:o 399
17458:
17459:
17460:
17461:
17462: Rusanen: Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen perustamisesta
17463: Mikkeliin
17464:
17465:
17466: Eduskunnalle
17467:
17468: Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskir- maakunta-arkisto ja Elinkeinoelämän Keskus-
17469: jastotehtäviin kuuluu kotimaisen aineiston arkisto. Valtionarkiston tavoitteena on kehit-
17470: mikrokuvaus maan kaikkia kirjastoja varten tää Mikkelin maakunta-arkistossa valtakunnal-
17471: sekä kansallisesti tärkeiden kokoelmien konser- lista arkistojen mikrofilmaustoimintaa. Elin-
17472: voinnin kehittäminen. Toimintaa on välttämä- keinoelämän Keskusarkiston laajennus toteute-
17473: töntä tehostaa, jotta kokoelmien säilyminen taan lähivuosina. Näin ollen on olemassa hyvät
17474: voidaan taata. Suunnitelmien pohjana on tie- lähtökohdat kirjasto- ja arkistolaitoksen yh-
17475: teellisen informoinnin neuvoston 1985 teettämä teistyön kehittämiselle, mihin liittyen yliopis-
17476: selvitys, ja hankkeen tarkemmat perustelut on ton kirjasto ja Valtionarkisto ovatkin ryhty-
17477: esitetty yliopiston toiminta- ja taloussuunnitel- neet selvittämään yhteisen massakonservointi-
17478: massa vuosille 1990-1994. laitoksen aikaansaamista Mikkeliin.
17479: Tarkoitusta varten esitetään perustettavaksi
17480: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17481: vuoden 1990 alussa mikrokuvaus- ja konser-
17482: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17483: vointilaitos, joka sijoitettaisiin Mikkeliin. Kau-
17484: pungissa on aloittanut toimintansa yliopistoon
17485: kuuluva maaseudun tutkimus- ja koulutus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17486: keskus, minkä lisäksi paikkakunnalla on en- mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen
17487: tuudestaan kaksi julkista arkistoa, Mikkelin perustamiseksi Mikkeliin.
17488:
17489: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
17490:
17491: Pirjo Rusanen
17492:
17493:
17494:
17495:
17496: 30 290280X
17497: 438 1989 vp.
17498:
17499: Toivomusaloite u:o 400
17500:
17501:
17502:
17503:
17504: Ryyuäuen ym.: Määrärahasta Tiedekauppa ry:n toiminnan tuke-
17505: miseen
17506:
17507:
17508: Eduskunnalle
17509:
17510: Tiedepolitiikassa olisi kyettävä luomaan ra- paa koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuk-
17511: kenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalaisryh- sen kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdolli-
17512: mille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tutki- suus saada tutkimukseen perustuvaa tietoa kes-
17513: musta keskeiseksi koettujen yhteiskunnallisten keisistä yhteiskunnallisista ongelmista?
17514: kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen on Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh-
17515: oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät pys- jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu-
17516: ty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja tai teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on
17517: tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. perusteltu sen taloudellisella hyödyllä. Näin
17518: Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merkitykses-
17519: vuorovaikutuksen lisäämiseksi on toimintansa tä on kohtalokkaalla tavalla kaventumassa.
17520: aloittanut tiedekauppaorganisaatio, jonka toi- Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal-
17521: mintaperiaatteena on tarjota kaikille kansalai- lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai-
17522: sille ja ei-voittoa tuottaville yhteisöille mahdol- sia, että niitä ei voida arvioida välittömän
17523: lisuus tilata tutkimusta yliopistojen piiristä kes- hyödyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm.
17524: keiseksi kokemiensa ongelmien ratkaisemisek- luonnon suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oi-
17525: si. keudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen
17526: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä yms. liittyvät pyrkimykset. Myös tieteen sisäi-
17527: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- nen kehityslogiikka on sellainen, että sen väli-
17528: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen pe- tön arviointi ja ennustaminen on asiallisesti
17529: rustuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tie- mahdotonta.
17530: teen merkitys myös maamme taloudelle ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17531: kansainväliselle kilpailukyvylle kasvaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17532: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä muksen,
17533: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavaro-
17534: jen varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin että hallitus ottaisi valtion vuoden
17535: välttämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
17536: keskeisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysy- rärahan Tiedekauppa ry:lle tiedekaup-
17537: mykseksi tieteen yhteiskunnallisen käytön ta- paprojektin toimintaan.
17538:
17539: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17540:
17541: Mirja Ryynänen Pentti Lahti-Nuuttila
17542: 1989 vp. 439
17543:
17544: Toivomusaloite n:o 401
17545:
17546:
17547:
17548:
17549: Ryynänen ym.: Majoituksessa olevien lukiolaisten ja ammatti-
17550: koululaisten viikonloppumatkojen kustannusten korvaamises-
17551: ta
17552:
17553:
17554: Eduskunnalle
17555:
17556: Maassamme on varsin laajalti toteutettu Näin pitkämatkaisimmat oppilaat sekä am-
17557: koulutuksellisen tasa-arvon periaatetta, ja matillisissa oppilaitoksissa että lukioissa joutu-
17558: opintososiaaliset etumme ovat kansainvälisesti vat muita huonompaan asemaan, ja huoltajan
17559: ottaen varsin korkealla tasolla. Edelleen on varallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat jo pel-
17560: kuitenkin joitakin väliinputoajaryhmiä, joiden kästään hakeutumiseen kyseessä oleviin oppi-
17561: kohdalla eriarvoinen tilanne pitäisi pikaisesti laitoksiin. Tätä ei nykypäivänä voi todellakaan
17562: korjata. Vaikka esimerkiksi ammatillista kou- pitää koulutuksellisen tasa-arvon mukaisena.
17563: lutusta on viime vuosina hajasijoitettu, kuiten- Sivistysvaliokunnan ponnella eduskunta on
17564: kin erityisesti opistotasolla ja eräillä erityis- viimeksi keväällä 1988 edellyttänyt hallituksen
17565: aloilla koulutusta joudutaan hakemaan varsin huolehtivan lukion oppilaiden opintososiaalis-
17566: kaukaa kotipaikkakunnalta. Myöskään lukiota ten etujen laajentamisesta siten, että lukion
17567: ei ole vielä läheskään jokaisessa kunnassa. oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus
17568: Nykyisen laintulkinnan mukaan niiden oppi- lukukansien alussa ja lopussa sekä viikonlop-
17569: laiden viikonloppumatkoihin, jotka eivät mat- pukuljetus kotiin vähintään kerran kuukaudes-
17570: kan pituuden vuoksi voi kouluviikon aikana sa. Tämän mahdollistava määräraha ikävä kyl-
17571: asua kotona, ei ole mahdollista saada valtion- lä puuttuu vuoden 1989 budjetista.
17572: osuutta. Ne keskiasteen oppilaat, jotka eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17573: pääse asumaan oppilasasuntolaan - sitähän ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17574: välttämättä jokaisella koulupaikkakunnalla ole muksen,
17575: - maksavat itse myös kaikki asunnosta aiheu-
17576: tuvat kustannukset. Opintotukilain nojalla saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17577: tava avustus kattaa vuokrasta yleensä vain majoituksessa olevien lukiolaisten ja
17578: murto-osan, ja tuokin avustus on tarveharkin- ammattikoululaisten viikonloppumat-
17579: tainen. kojen saattamiseksi valtion kustannet-
17580: taviksi.
17581:
17582: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17583:
17584: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jorma Huuhtanen
17585: Matti Väistö Tellervo Renko Juho Sillanpää
17586: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila
17587: 440 1989 vp.
17588:
17589: Toivomusaloite n:o 402
17590:
17591:
17592:
17593:
17594: Ryynänen ym.: Koulurakennusten peruskorjaamiseen haja-asu-
17595: tusalueilla tarvittavista määrärahoista
17596:
17597:
17598: Eduskunnalle
17599:
17600: Yleisesti tiedetään, että peruskoulujen raken- Kuopion läänissä Kerkonjoen koulun perus-
17601: tamiseen varatut määrärahat valtion tulo- ja parannushanke on 13. tilalla, ja nykyisillä
17602: menoarviossa ovat viime vuosina olleet riittä- määrärahoilla koulun perusparantaminen voi-
17603: mättömät. Säännönmukaisella rahoituksella on daan ehkä toteuttaa vasta viiden vuoden kulut-
17604: voitu rahoittaa ainoastaan suurten kasvukes- tua. Tämä mahdollisuus on ainoastaan siinä
17605: kusten kiireellisimmät koulurakennushankkeet. tapauksessa, että kasvaviin läänin kaupunki-
17606: Tämä on merkinnyt sitä, että valtionosuuksia kuntiin ei tule uusia tarpeita.
17607: ei ole riittänyt suurtenkaan kyläkeskusten kou-
17608: lujen rakennushankkeisiin. Esimerkiksi Rauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17609: lammin kunnan Kerkonjoen koulun opetustilat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17610: eivät ole vuosiin vastanneet opetustyölle asetet- muksen,
17611: tavia vaatimuksia. Koululla ei ole ollut esimer-
17612: kiksi asianmukaisia wc-tiloja oppilaita varten.
17613: Kerkonjoen kyläkeskus palvelee noin 1 000 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17614: asukasta, ja sen oppilaskehitys on vakaa. Sen riittävien määrärahojen varaamiseksi
17615: koulu on kirkonkylän jälkeen tärkein ala- vahvojen kyläkeskusten kouluraken-
17616: asteen koulu. Tämän vuoksi koulutilojen ajan- nusten peruskorjaukseen ja rakentami-
17617: mukaistamista ei voida laiminlyödä. seen.
17618:
17619: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
17620:
17621: Mirja Ryynänen Esko Jokiniemi Seppo Kääriäinen
17622: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Matti Väistö
17623: Tellervo Renko
17624: 1989 vp. 441
17625:
17626: Toivomusaloite n:o 403
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: Ryynänen ym.: Määrärahasta opettajien täydennyskoulutuksen
17632: turvaamiseen
17633:
17634:
17635: Eduskunnalle
17636:
17637: Yhteiskunnassa yhä nopeammin tapahtuvat Varojen puute on aiheuttanut sen, että koulu-
17638: muutokset heijastuvat sekä hallintoon että ope- tuksen taso on usein jäänyt huolestuttavan
17639: tus- ja kasvatustyöhön. Opettajan ammatti on alhaiseksi ja määrä vähäiseksi.
17640: käymässä yhä tärkeämmäksi ja hänen tehtä-
17641: vänsä vuosi vuodelta vaativammiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17642: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17643: Opettajille on voitava turvata peruskoulu-
17644: muksen,
17645: tuksessa saatujen valmiuksien tehokas ylläpitä-
17646: minen ja täydentäminen. Opettajille on järjes-
17647: tettävä mahdollisuus myös ulkomailla tapahtu- että hallitus valtion vuoden 1990
17648: vaan täydennyskoulutukseen. Euroopan yh- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
17649: dentyminen lisää entisestään opettajien kielitai- yhteydessä lisäisi tuntuvasti määräraho-
17650: tovaatimuksia ja tarvetta vieraiden kulttuurien ja peruskoulun, lukioiden, ammatillis-
17651: tuntemukseen. ten oppilaitosten, kansalais- ja työväen-
17652: Valtion panostus täydennyskoulutukseen on opistojen, kansanopistojen ja korkea-
17653: nykyisellään riittämätöntä. Opettajien määrä- koulujen opettajien täydennyskoulutus-
17654: rahoja ei ole juurikaan lisätty viime vuosina. ta varten.
17655:
17656: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17657:
17658: Mirja Ryynänen Esko Jokiniemi Jorma Huuhtanen
17659: Tellervo Renko Pentti Lahti-Nuuttila Matti Väistö
17660: Juho Sillanpää Pekka Haavisto Sauli Hautala
17661: Jukka Gustafsson Keijo Jääskeläinen Aino Pohjanoksa
17662: Riitta Uosukainen Tapio Holvitie Heli Astala
17663: 442 1989 vp.
17664:
17665: Toivomusaloite n:o 404
17666:
17667:
17668:
17669:
17670: Saapunki: Urheiluseurojen toiminnan tukemisesta
17671:
17672:
17673: Eduskunnalle
17674:
17675: Vapaalla kansalaistoiminnalla on suomalai- järjestelmä on ohjannut kehitystä oikeaan
17676: sessa yhteiskunnassa ollut vuosikymmenien suuntaan.
17677: ajan suuri merkitys. Se on siivittänyt nuoriso- Huolestuttavana on pidettävä kuitenkin sitä,
17678: työtä, kulttuurin kaikinpuolista harrastamista että edelleenkin yhteiskunnan tuella on voitu
17679: sekä monia luonteeltaan yleishyödyllisiä elä- kattaa vain keskimäärin 10 OJo urheiluseurojen
17680: mänaloja. toimintamenoista. Muilta osin rahoituksesta
17681: Urheilun ja liikuntaharrastuksen alueella va- vastaavat - samoin kuin ennen liikuntalakia
17682: paaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoimin- - urheiluseurat itse.
17683: nan merkitys on yhteiskunnanemme korvaa- Urheiluseurailta odotetaan nykyään erityi-
17684: matonta. Urheiluseuraverkko on vuosikymme- sesti nuorille suunnattua toimintaa. Tämä edel-
17685: nien kuluessa levittäytynyt kattamaan maam- lyttää varmasti uusien ohjaajien rekrytoimista
17686: me jokaisen kunnan. Urheiluseuroihin kuuluu sekä mahdollisuutta vapauttaa nykyisiä voima-
17687: tällä hetkellä yli viidennes maamme aikuisväes- varoja varainhankinnasta itse käytännön ur-
17688: töstä ja peräti noin 40 OJo 7-14-vuotiaista heilu- ja liikunnanohjaustehtäviin.
17689: nuorista. Urheiluseuroissa toimii maamme laa-
17690: jin nuorisoliike. Yhteiskunta voi päätöksillään edistää tämän-
17691: Liikuntalain säätämisen yhteydessä yhdeksi suuntaista kehitystä jopa ratkaisevalla tavalla
17692: keskeisimmistä tavoitteista asetettiin urheilu- lisäämällä merkittävästi juuri urheiluseurojen
17693: seurojen taloudellisten toimintaedellytysten ke- tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja.
17694: hittäminen vastaamaan toiminnan yhteiskun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17695: nallista merkitystä. Tavoitteeseen katsottiin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17696: päästävän luomalla kunnille silloista paremmat
17697: edellytykset lisätä merkittävästi urheiluseuroille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17698: osoittamiaan avustuksia. Liikuntalain mukai- yhteiskunnan urheiluseuroille osoitta-
17699: sesti valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettiin- man tuen lisäämiseksi niin, että se vuo-
17700: kin määräraha käytettäväksi valtionosuuksiin sikymmenen vaihteessa olisi vähintään
17701: kunnille urheiluseurojen avustamisesta aiheu- kolminkertainen verrattuna vuoden
17702: tuviin kustannuksiin. Jo nyt on havaittu, että 1985 tilanteeseen.
17703:
17704: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17705:
17706: Pauli Saapunki
17707: 1989 vp. 443
17708:
17709: Toivomusaloite n:o 405
17710:
17711:
17712:
17713:
17714: Saapunki: Kansanopistojen toimintaedellytysten turvaamisesta
17715:
17716:
17717: Eduskunnalle
17718:
17719: Suomessa kansanopistoilla on pitkät ja an- sina. Niitä eivät köyhät kuunatkaan voi riittä-
17720: siokkaat perinteet kansalaisten sekä yleissivis- västi auttaa.
17721: tävinä että ammattiin valmentavina oppilaitok- Etenkin niillä kansanopistoilla, joissa on
17722: sina. Muiden koulutusmuotojen valtakunnalli- tapahtunut viimeisten vuosien aikana inves-
17723: nen kehitys on ollut monipuolista ja vilkasta. tointeja, on todella taloudellisesti vaikeat ajat.
17724: Opetuksellisessa kehityksessä ovat pysyneet Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17725: mukana myös kansanopistot, mutta taloudel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17726: listen voimavarojen suhteen yhteiskunta on
17727: jättänyt ko. opinahot liian vähälle huomiolle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17728: Useat maamme kansanopistoista painivat taloudellisissa vaikeuksissa olevien kan-
17729: erittäin suurten taloudellisten vaikeuksien alai- sanopistojen toiminnan turvaamiseksi.
17730:
17731: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
17732:
17733: Pauli Saapunki
17734: 444 1989 vp.
17735:
17736: Toivomusaloite n:o 406
17737:
17738:
17739:
17740:
17741: Saastamoinen: Toimenpiteistä peruskoulujen tukiopetuksen te-
17742: hostamiseksi
17743:
17744:
17745: Eduskunnalle
17746:
17747: Taajamien suurten ala-asteiden tuntikehys tulisi antaa mahdollisuus päättää tukiopetus-
17748: on tällä hetkellä riittämätön. Ala-asteiden tun- kiintiön käytöstä siten, että suurissa ala-asteen
17749: tikehys perusopetusryhmää kohti on 28,5 tun- kouluyksiköissä johtokunta voisi siirtää 0,5-1
17750: tia viikossa. Kouluissa, joissa on suuret opetus- tuntia opetuskiintiöstä opetusryhmää kohti
17751: ryhmät, tulisi tuntikehyksen olla vähintään 29 varsinaiseen opetukseen. Tukiopetuskiintiöiden
17752: tuntia opetusryhmää kohti, jolloin turvattaisiin käyttöaste on 40-60 prosenttia.
17753: riittävät ryhmäjaot ja saavutettaisiin paremmin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17754: oppilaskeskeisyys. Tuntikehyksen toteutusvai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17755: heessa alkuperäinen suunnitelma oli 29 tuntia,
17756: mutta siitä leikattiin puoli tuntia lukion hyväk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17757: si. peruskouluasetuksen muuttamiseksi tu-
17758: Tarvittava tuntikehyksen lisäys olisi helposti kiopetuksen joustavamman käytön
17759: osoitettavissa tukiopetuskiintiöstä, jota vuosit- mahdollistamiseksi johtokunnan pää-
17760: tain jää käyttämättä. Koulujen johtokunnille töksellä.
17761: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
17762:
17763: Riitta Saastamoinen
17764: 1989 vp. 445
17765:
17766: Toivomusaloite n:o 407
17767:
17768:
17769:
17770:
17771: Savela ym.: Ammattikoulutuksen erityisopetuksen vakinaistami-
17772: sesta Oulun läänissä
17773:
17774:
17775: Eduskunnalle
17776:
17777: Väliaikaisella ammatillisella koulutuksella luonteeltaan valtakunnallista, koska se palvelee
17778: on hyvin merkittävä sija Oulun läänissä nuori- koko maata. Mainittakoon, että Muhoksella
17779: son ja aikuisväestön koulutuksessa. toimiva Pohjolan poikakoti valittiin 1988 vuo-
17780: Väliaikaisen koulutuksen aloituspaikkoja den kasvattajaksi.
17781: Oulun lääniin ollaan osoittamassa 460 vuodelle Väliaikaisen koulutuksen rahoituksella ta-
17782: 1989, mikä on liian vähän väliaikaisen koulu- pahtuva luonteeltaan vakinainen koulutus olisi
17783: tuksen tarpeisiin nähden. vakinaistettava, jotta uusiin väliaikaiselle kou-
17784: Työvoimaministeriö edellyttää väliaikaisen lutukselle annettaviin haasteisiin kyetään vas-
17785: koulutuksen järjestämistä niissä kunnissa, jois- taamaan.
17786: sa työttömyys on korkea.
17787: Lisäksi Oulun läänissä suoritetaan väliaikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17788: sen koulutuksen varoista ammatillista erityis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17789: opetusta Muhoksella Toivola- ja Pohjola- muksen,
17790: kodeissa sekä Limingassa Kylliälä-kodissa.
17791: Edellä mainittu koulutus on ensiarvoisen tär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17792: keää ja koulutuksen luonteen vuoksi myös Oulun läänin erityisopetuslinjojen vaki-
17793: kallista. Oulun läänissä tapahtuva koulutus on naistamiseksi.
17794:
17795: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17796:
17797: Oiva Savela Riitta Jouppila Erkki Pulliainen
17798: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari Juhani Alaranta
17799: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja Tellervo Renko
17800: Sakari Valli Pauli Saapunki Eino Siuruainen
17801: 446 1989 vp.
17802:
17803: Toivomusaloite n:o 408
17804:
17805:
17806:
17807:
17808: Savolainen ym.: Viittomakielen aseman virallistamisesta
17809:
17810:
17811: Eduskunnalle
17812:
17813: Maassamme arvioidaan olevan noin viisi tu- 2. Koululaitosta koskevaa lainsäädäntöä tu-
17814: hatta kuulovammaista, jotka käyttävät viitto- lisi uudistaa siten, että viittomakieli todettaisiin
17815: makieltä. Kautta maailman kuulovammaiset sekä opetuskieleksi että oppiaineeksi kaikissa
17816: ovat oikeutetusti alkaneet vaatia viittomakielel- koululaitoksissa. Viittomakielellä annettu ope-
17817: le virallista asemaa. Käytännössä tämä tarkoit- tus ja viittomakielen opettaminen myös kor-
17818: taa mm. opetuksen osalta viittomakielen käyt- keakoulutasolla tulisi turvata.
17819: töä sekä opetettavana aineena että opetuskiele- 3. Hallintoa koskevaa lainsäädäntöä tulisi
17820: nä. Oleellisinta on kuitenkin se, miten kuuro- muuttaa siten, että viittomakielen käyttäjillä
17821: jen opetuksessa viittomakieli ensisijaisena ja olisi mahdollisuus asioida virastoissa ym.
17822: suomen kieli toissijaisena voitaisiin sopeuttaa omalla kielellään.
17823: yhteen. Virallisena tavoitteena tulee olla toimi- Yhteiskuntamme tulee tunnustaa kuulovam-
17824: va kaksikielisyys, ei valtaenemmistön sanelema maiset täysivaltaisiksi jäsenikseen ja luoda heil-
17825: enemmistökielen yksikielisyys. le lainsäädännössä ja käytännön elämässä oi-
17826: Viittomakielen aseman virallistaminen ja keudet ymmärtää ja tulla ymmärretyksi omalla
17827: vahvistaminen edellyttää muutoksia lainsää- kielellään.
17828: däntöön. Itse asiassa hallitusmuotoonkin tulisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17829: lisätä maininta viittomakielen asemasta. Viitto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17830: makielen asema tulisi virallistaa ainakin seu- muksen,
17831: raavissa lainsäädännöissä:
17832: 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta kos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17833: kevaa lakia ja asetusta tulisi muuttaa siten, että viittomakielen saattamiseksi lainsää-
17834: viittomakieli todettaisiin suomen, ruotsin ja dännössä ja käytännössä viral/iskiel-
17835: saamen kielen rinnalla viralliseksi kieleksi. temme joukkoon.
17836:
17837: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
17838:
17839: Lea Savolainen Kari Urpilainen Pirjo Ala-Kapee
17840: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila
17841: Arto Lapiolahti Antero Kekkonen Reijo Lindroos
17842: 1989 vp. 447
17843:
17844: Toivomusaloite n:o 409
17845:
17846:
17847:
17848:
17849: Siuruainen ym.: Peruskoulun oppilaiden koulukuljetuksen pa-
17850: rantamisesta
17851:
17852:
17853: Eduskunnalle
17854:
17855: Ala-asteen 1-3 luokkien oppilaiden koulu- Tämän johdosta ehdotamme eduskunnan
17856: matkan ollessa 3-5 km saattaa päivittäinen hyväksyttäväksi toivomuksen,
17857: matka olla liian rasittava ja vaarallinen vilk-
17858: kaassa liikenteessä. Harvaan asutuilla seuduilla
17859: matka yksin pimeässä ja pakkasessa on vaikea
17860: pienelle koululaiselle. Lapsiluvun alentuessa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17861: haja-asutusalueilla on kohtuullista, että ala- piteisiin, jotta peruskoulun 1-3 luok-
17862: asteen kolmen alimman luokan oppilaille jär- kien oppilaille järjestettäisiin koulukul-
17863: jestetään yhteiskunnan taholta kuljetus koulu- jetus koulumatkan ollessa yli 3 km
17864: matkan ollessa yli 3 km. yhteen suuntaan.
17865:
17866: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17867:
17868: Eino Siuruainen Mirja Ryynänen Annikki Koistinen
17869: Riitta Jouppila Kauko Heikkinen Hannele Pokka
17870: Matti Väistö Juhani Alaranta Kimmo Sarapää
17871: Seppo Pelttari Esko Jokiniemi Tellervo Renko
17872: Kalle Röntynen
17873: 448 1989 vp.
17874:
17875: Toivomusaloite n:o 410
17876:
17877:
17878:
17879:
17880: Siuruainen ym.: Opiskelijoiden kansainvälisten vaihto-ohjelmien
17881: laajentamisesta
17882:
17883:
17884: Eduskunnalle
17885:
17886: Eri ammatteihin ja yliopistouralle suuntau- Suomen kansainvälistymisen tasapainoiseksi
17887: tuvien opiskelijoiden kansainvälisyyden lisää- turvaamiseksi ehdotamme eduskunnan hyväk-
17888: minen on välttämätöntä. Nykyisin vaihto- syttäväksi toivomuksen,
17889: ohjelmia on vähän verrattuna tarpeisiin. Ta-
17890: louden ja kulttuurin tasapainoinen kehittymi- että hallitus viipymättä laatisi suoma-
17891: nen edellyttää tietoja ja kokemuksia elämän- laisille opiskelijoille riittävän laajan ja
17892: olosuhteista ulkomailla. Kilpailukyvyn lisäämi- monipuolisen vaihto-ohjelman ulko-
17893: nen tuotannossa edellyttää luovaa osaamista, maisten yliopistojen, korkeakoulujen ja
17894: kykyä nähdä uusia mahdollisuuksia ja uusien käytännön työelämän kanssa, niin että
17895: tuotteiden kehittämistä kansainvälisten tarpei- suunnitelman toteuttamiseen ryhdyttäi-
17896: den pohjalta. siin jo valtion vuoden 1990 tulo- ja
17897: menoarvioesitystä laadittaessa.
17898:
17899: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
17900:
17901: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Kauko Heikkinen
17902: Kalle Röntynen Tellervo Renko
17903: 1989 vp. 449
17904:
17905: Toivomusaloite n:o 411
17906:
17907:
17908:
17909:
17910: Siuruainen ym.: Määrärahasta Oulun yliopiston VII rakennus-
17911: vaiheen toteuttamiseen
17912:
17913:
17914: Eduskunnalle
17915:
17916: Oulun yliopiston ja maan muidenkin kor- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17917: keakoulujen rakennussuunnitelmien toteutta- piteisiin Oulun yliopiston VII rakennus-
17918: minen aikataulussaan on viivästynyt. Viivästys vaiheen toteuttamiseksi ehdottamalla
17919: koskee myös Oulun yliopiston VII rakennus- hankkeen rahoituksen toteuttamista
17920: vaiheen toteuttamista. valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
17921: Jotta yliopiston toimintaa ei vaikeutettaisi vioesityksessä.
17922: tilan puutteen vuoksi, ehdotamme eduskunnan
17923: hyväksyttäväksi toivomuksen,
17924:
17925: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
17926:
17927: Eino Siuruainen Riitta Jouppila
17928: Kalle Röntynen Tellervo Renko
17929: 450 1989 vp.
17930:
17931: Toivomusaloite n:o 412
17932:
17933:
17934:
17935:
17936: Siuruainen ym.: Oulun yliopiston kehittämisestä kansainväliseksi
17937: yliopistoksi
17938:
17939:
17940: Eduskunnalle
17941:
17942: Oulun yliopisto on maan monipuolisin yli- sia. Kehityksen jatkaminen edellyttää Oulun
17943: opisto, jossa on lisäksi kehitetty laaja ja moni- yliopiston nopeaa kansainvälistämistä erityisin
17944: puolinen yhteistyö talouselämän kanssa. Suomi toimenpitein.
17945: tarvitsee yliopistotasoista kiinteää yhteistyötä
17946: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17947: ulkomaiden kanssa. Tarvetta lisäävät Euroo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17948: pan yhdentyminen, yhteyksien lisääntyminen
17949: Itä-Euroopan maihin ja lisääntyvä kehitysyh-
17950: teistyö. Oulu on myös keskeinen ja riittävän että hallitus pikaisesti ryhtyisi selvit-
17951: suuri keskus arktisessa yhteistyössä. Oulun yli- tämään ja käytännössä toteuttamaan
17952: opiston yhteydessä on kehitetty nopeasti kasva- Oulun yliopiston kansainvälistämistä
17953: va teknologiakylä. Oulussa on myös tehokas opetuksen ja tutkimuksen aloilla ja että
17954: VTT:n alueyksikkö. Lisäksi Oulu on omaksu- hankkeeseen varauduttaisiin jo valtion
17955: nut teknologiakaupungin kehittämistavoitteen, vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
17956: missä on saavutettu huomattavan hyviä tulok- sessä.
17957:
17958: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
17959:
17960: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Kauko Heikkinen
17961: Kalle Röntynen Tellervo Renko
17962: 1989 vp. 451
17963:
17964: Toivomusaloite n:o 413
17965:
17966:
17967:
17968:
17969: Tykkyläinen ym.: Rautalammin Peuran museon saattamisesta
17970: lakimääräisen valtionosuuden piiriin
17971:
17972:
17973: Eduskunnalle
17974:
17975: Rautalammin kunnassa toimii Peuran mu- edelleen kehittäminen vaatE ammattilaisen
17976: seosäätiön ylläpitämä paikallismuseo, joka on paikkaamista museonjohtajaksi. Toistaiseksi
17977: yksi merkittävimmistä museoista Kuopion lää- Rautalammin kunta on turvannut museonjoh-
17978: nissä ja paikallismuseona kuuluu merkittävim- tajan palkkaamisen korottamalla vuotuisen
17979: piin koko maassa. Museolla on oma vuonna avustusmäärärahan moninkertaiseksi (70 000
17980: 1938 rakennettu kolmikerroksinen kivitalo, jo- markkaan).
17981: ka alun perin rakennettiin museon käyttöön. Koska Peuran museo vastaa tasoltaan
17982: Museolla on erittäin laajat kokoelmat nykyisen maamme parhaita kaupunkimuseoita ja koska
17983: Rautalammin sekä entisen Suur-Rautalammin sillä on myös aivan erityinen tehtävä entisen
17984: alueelta. Suur-Rautalammin alueen perinteen tallentaja-
17985: Museon toiminnasta ja kehittämisestä on na, sille tulisi turvata säännönmukainen laki-
17986: vastannut perustajasuku, jota tällä hetkellä sääteinen valtionapu museotoiminnan menoi-
17987: edustaa museosäätiön hallituksen puheenjohta- hin.
17988: ja Marianna Heiskanen. Museolla on ollut
17989: käytettävissään museonjohtajana muutaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17990: vuoden ajan asianmukaisen koulutuksen saa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17991: nut museoammattilainen HuK Sanna Kopo- muksen,
17992: nen.
17993: Peuran museo ei ole saanut lakimääräistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17994: valtionapua museotoimintaan ja tämä on vai- jotta Rautalammin kunnassa oleva
17995: keuttanut museon pitkäjänteistä kehittämis- Peuran museo saatettaisiin lakimääräi-
17996: työtä. Viime vuosien aikana museon perus- sen valtionosuuden piiriin museotoi-
17997: näyttelyt on kuitenkin uudistettu erityisrahoi- minnan valtionosuusjärjestelmää uudis-
17998: tuksen turvin, mutta silti museotoiminta ja sen tettaessa.
17999:
18000: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18001:
18002: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
18003: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
18004: Kalle Röntynen
18005: 452 1989 vp.
18006:
18007: Toivomusaloite n:o 414
18008:
18009:
18010:
18011:
18012: Tykkyläinen ym.: Karttulan Pihkainmäen ala-asteen koulun
18013: rakentamisesta
18014:
18015:
18016: Eduskunnalle
18017:
18018: Karttulan kunnan Pihkainmäen ala-asteen ne perustetaan kolmas opettajanvirka vuoden
18019: laajentamista ja peruskorjausta koskeva to- 1989 syksyllä. Uusia omakotitaloja on valmis-
18020: teuttamisohjelman 1 vaihe on valtion viran- tunut ja valmistuu lähiaikoina noin 10 vuodes-
18021: omaisten käsiteltävänä ja hankkeen toteuttami- sa. Päivähoitotilanteen korjaamiseksi Pihkain-
18022: seen anotaan rakentamislupaa opetusministeri- mäkeen valmistuu päiväkoti vuoden 1990 syk-
18023: öltä vuodelle 1990. Hankkeen tämänhetkisen syllä.
18024: hintatason mukaiset kustannukset ovat valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18025: osuuteen oikeuttavalta osalta 4,8 miljoonaa
18026: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18027: markkaa ja kunnan yksin kustannettavien töi-
18028: muksen,
18029: den osalta 1,1 miljoonaa markkaa. Koulun
18030: yhteyteen on tarkoitus rakentaa kylän liikunta-
18031: palveluita ajatellen liikuntasali, johon yhteis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18032: hankkeena anotaan veikkausvoittovaroja. Karttulan kunnan Pihkainmäen ala-
18033: Perusteluna mainittakoon, että kuluvan vuo- asteen koulun rakennusluvan myöntä-
18034: sikymmenen ajan jatkuneen väestökasvun seu- miseksi vuonna 1990 ja yleensäkin kou-
18035: rauksena useat Karttulan koulut ovat käyneet lujen rakentamismäärärahojen lisäämi-
18036: ahtaiksi. Pahin tilanne on Pihkainmäessä, jon- seksi.
18037:
18038: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18039:
18040: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
18041: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
18042: Kalle Röntynen
18043: 1989 vp. 453
18044:
18045: Toivomusaloite n:o 415
18046:
18047:
18048:
18049:
18050: Uosukainen ym.: Määrärahasta Finland Festivals ry:n toiminnan
18051: tukemiseen
18052:
18053:
18054: Eduskunnalle
18055:
18056: Finland Festivals ry. on toiminut kahden- jatkaa tätä toimintaa ja lisätä festivaaliemme
18057: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien näkyvyyttä Isossa-Britanniassa ja Amerikassa.
18058: kulttuuritapahtumiemme keskusorganisaatio- Kaiken kaikkiaan Finland Festivals on toi-
18059: na. Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markkinoin- minnallaan lisäämässä kulttuuritapahtumiem-
18060: tielin. me tuntemusta ja yleisömääriä. Yhdistyksen
18061: Vuonna 1988 Finland Festivals ry:n jäseniä toiminnan piiriin kuuluvien tapahtumien koko
18062: ovat 15 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- yleisömäärä on vuosittain toista miljoonaa
18063: maa, ja tämän lisäksi yhdistyksen suositusket- henkeä. Finland Festivals on laadun tae ja
18064: juun kuuluu 38 muuta tapahtumaa. Yhdistys monipuolisuuden ja omaleimaisuuden turvaa-
18065: päättää vuosittain ketjujensa kokoonpanosta ja. Finland Festivals ry:n valtion tuki on kui-
18066: kuultuaan riippumatonta neuvottelukuntaa, tenkin toimintaan verrattuna varsin vähäinen.
18067: joka edustaa alan asiantuntemusta monipuoli- Opetusministeriön veikkausvoittovaroista tai-
18068: sesti. teen tukemiseen myöntämä avustus vuonna
18069: Tällainen kulttuuritapahtumien yhteistoi- 1987 oli 192 000 mk ja vuonna 1988 260 000
18070: minta on ainutlaatuista, ja useissa maissa on mk, josta 50 000 mk on kerta-avustus edus-
18071: osoitettu suurta mielenkiintoa yhdistyksen toi- kunta-aloitteen pohjalta.
18072: mintatapoihin ja koko festivaalitoimintaamme.
18073: Koska kulttuurifestivaalien taso ja kehitys
18074: Vuonna 1988 Finland Festivals on osallistu-
18075: on olennaisen tärkeä koko kulttuuritoiminnal-
18076: nut Scandinavia Today -kampanjaan Tokiossa
18077: lemme ja koska tämä työ antaa Suomesta
18078: ja Osakassa, järjestänyt näkyvän tiedotuskam- myönteisen kuvan nykyaikaisena ja dynaamise-
18079: panjan Tukholmassa sekä tiedotustilaisuudet
18080: na kulttuurimaana, tulisi Finland Festivals ry:n
18081: Uumajassa, Kööpenhaminassa, Hampurissa,
18082: valtiontuki saada nykyistä vakaammalle poh-
18083: Frankfurtissa ja Miinchenissä. Lisäksi Finland
18084: jalle ja sitä tulisi merkittävästi korottaa.
18085: Festivals on ilmoittanut alan lehdissä Isossa-
18086: Britanniassa ja luonnollisesti kotimaassa. Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18087: messa on järjestetty myös lukuisia tiedotustilai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18088: suuksia, ja tiedotustoiminta on muutoinkin muksen,
18089: intensiivistä yhdistyksen vähäisiin voimavaroi-
18090: hin verrattuna. Suuri osa tästä ja muusta että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
18091: markkinointi- ja tiedotustoiminnasta on tapah- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitystä
18092: tunut yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Mat- laatiessaan riittävän määrärahan varaa-
18093: kailun edistämiskeskuksen ja Finnairin kanssa. miseksi Finland Festivals ry:n toimin-
18094: Yhdistyksen vuoden 1989 suunnitelmiin kuuluu nan tukemiseen.
18095:
18096: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18097:
18098: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Tellervo Renko
18099:
18100:
18101:
18102:
18103: 31 290280X
18104: 454 1989 vp.
18105:
18106: Toivomusaloite n:o 416
18107:
18108:
18109:
18110:
18111: Uosukainen ym.: Määrärahasta tanssitaiteen tukemiseen
18112:
18113:
18114: Eduskunnalle
18115:
18116: Maamme tanssitaiteen saarnat määrärahat siryhmille, tanssiryhmien kiertuetoiminnalle
18117: ovat vähäiset verrattuna muihin taiteenaloihin. sekä valtakunnallisille tanssitaidejärjestöille.
18118: Tanssitaiteen kenttä kattavine eri tanssin alo- Myös tanssin tiedotuskeskuksen perushankin-
18119: jen ammatti- ja harrastajatoiminnan järjestöi- toja ja toimintaa tanssin tiedottamiseksi koti-
18120: neen on kuitenkin osoittanut erinomaisia saa- maassa ja ulkomailla sekä tanssin harrastustoi-
18121: vutuksia sekä taiteellisella tasolla että harrasta- mintajärjestöjä ja harrastajien esitystoimintaa
18122: jajoukkojen määrällä mitattuna. Tanssitaide tulisi voida kehittää suunnitelmallisemmin.
18123: on nykyaikaan erityisen soveltuva taiteenala ja
18124: myös nuorisoa kiinnostava kasvatusala. Varo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18125: jen puute estää voimavarojen täysitehoisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18126: käytön ja alan kehittämisen. Valtion tanssitai- muksen,
18127: detoimikuntaa perustettaessa tanssin saama
18128: osuus valtion taidemäärärahoista jäi alimitoite-
18129: tuksi, eivätkä myöhemmät prosenttikorotukset että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
18130: ole kyenneet korjaamaan tilannetta. vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitystä
18131: Tärkeimpinä painopistealueina tanssitaiteen laatiessaan riittävän määrärahan varaa-
18132: alalla olisivat tuki säännöllisesti toimiville tans- miseksi tanssitaiteen tukemiseen.
18133:
18134: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18135:
18136: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Tellervo Renko
18137: 1989 vp. 455
18138:
18139: Toivomusaloite n:o 417
18140:
18141:
18142:
18143:
18144: Uosukainen ym.: Määrärahasta Suomen Teatteriliitto ry:n uu-
18145: sien toimitilojen hankkimiseen
18146:
18147:
18148: Eduskunnalle
18149:
18150: Suomen Teatteriliitto ry. on 30 suomenkieli- Kirjastoa käyttävät hyväkseen paitsi teatterit
18151: sen ammattiteatterin aatteellinen yhdistys. Lii- ja harrastajanäyttämöt myös erilaiset opinto-
18152: ton pääasiallisia tehtäviä ovat näytelmäohjel- ja lukupiirit, lukioluokatkin, yliopistojen ja
18153: miston hankkiminen teattereille ja erilaisille korkeakoulujen opiskelijat ja näyttämötaiteen
18154: harrastajanäyttämöille ja -ryhmille, ohjelmis- tutkijat, sekä myös yksityiset kansalaiset eri
18155: ton valintaa ja muita näyttämötaiteen kysy- puolilla maata kaukolainausjärjestelmän väli-
18156: myksiä koskevien neuvojen antaminen, ylei- tyksellä. Lainauksia on vuodessa kuutisentu-
18157: seen käyttöön tarkoitetun näytelmäkirjaston hatta. Vilkkaus on kutakuinkin sama kuin
18158: ylläpitäminen ja kartuttaminen, seminaarien ja Teatterialan keskuskirjastossa.
18159: muiden koulutustapahtumien järjestäminen, Liiton toimisto on yhdistetty kolmesta sok-
18160: ammattiteattereiden ja julkisen hallinnon välis- keloisesta asuinhuoneistosta osoitteessa Kaisa-
18161: ten suhteiden hoitaminen sekä jäsenteatterei- niemenkatu 3 B 30-31-32. Työhuoneita on viisi
18162: den tukeminen niiden taiteellisissa ja taloudelli- ja sama määrä on virkailijoita. Kirjasto levit-
18163: sissa pyrinnöissä. täytyy jokaiseen huoneeseen. Tiloissa on usein
18164: Liitto solmii vuosittain teattereiden, harras- ulkopuolisia enemmän kuin omaa väkeä. Käy-
18165: tajanäyttämöiden, opistojen, urheiluseurojen tössä olevista neliömetreistä 78 on liiton omis-
18166: sekä eläkeläisryhmien ja Yleisradion ja MTV:n tamia; 58 on vuokrattu. Vuokrasopimuksen
18167: kanssa puolisentoistasataa näytelmän esitys- purkautumisen vaara on todellinen. Se merkit-
18168: sopimusta, teettää 30 suomennosta, järjestää sisi katastrofia.
18169: joko yksin tai yhteistyössä muiden teatterijär- Liiton työ on vuosi vuodelta lisääntynyt ja
18170: jestöjen tai julkisten laitosten kanssa puolen- tullut vaikeammaksi. Toiminnot ovat moni-
18171: kymmentä seminaaria, neuvottelee ja solmii puolistuneet. Liitto on itse kasvattanut näytel-
18172: joka toinen vuosi teatterialan työehtosopimuk- mänvälitystään. Jäsenkentän palveluvaatimuk-
18173: set sekä antaa päivittäin jäsenteattereille neu- set ja kirjaston käyttö ovat kasvaneet itsestään.
18174: voja niiden tulkinnasta ja oikeasta soveltami- Henkilökunnan määrä on sama kuin neljän-
18175: sesta. Teatterityön asiantuntijana liitto antaa nesvuosisata sitten, yhtä suurempi kuin jatko-
18176: pyydettäessä alan kysymyksistä lausuntoja, esi- sodan päättyessä.
18177: merkiksi valtion viranomaisille ja toimikunnil-
18178: le. Suomen Teatteriliitto ry. tarvitsee nykyistä
18179: tilavamman toimiston. Liitto on itse valmis
18180: Liitolla on vaivattavanaan toistatuhatta ul- sijoittamaan asiaan kaiken liikenevän. Jäsen-
18181: komaisen näytelmän suomennosta ja edustava teatterit auttavat parhaansa mukaan. Kysymys
18182: valikoima kotimaisten kirjailijoiden (mm. Jo- ei ole pelkästään liiton toiminnan laajentami-
18183: tuni, Manner, Meri, Suosalmi) tuotantoa. Kir- sesta vaan myös sen turvallisen jatkumisen
18184: jastossa on yli 20 000 näytelmän suomenkieli- varmistamisesta.
18185: set pääkirjat, kymmeniä metrejä ulkomaisten
18186: näytelmien tekstejä, lähes sadan musiikkiteok- Eduskunta onkin katsonut hyväksi myöntää
18187: sen (operetin, oopperan, laulunäytelmän) nuo- vuonna 1989 hankkeeseen alkusumman, jonka
18188: tistot, laaja teatterialan käsikirjasto ja vuosi- avulla päästään suunnittelemaan hanketta. Ko-
18189: kymmenien ajan kerätty ja huolellisesti kansi- konaisuuden toteuttamiseksi se kuitenkin on
18190: oihin järjestetty ulkomaisten teatterilehtien ko- riittämätön.
18191: koelma. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18192: 456 1989 vp. - TA n:o 417
18193:
18194: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- noarvioesitykseen riittävän määrärahan
18195: muksen, Suomen Teatteriliitto ry:n uusien toimi-
18196: tilojen hankkimiseen.
18197: että hallitus ryhtyisi toimiin varao-
18198: malla valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
18199:
18200: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18201:
18202: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Tellervo Renko
18203: 1989 vp. 457
18204:
18205: Toivomusaloite n:o 418
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Urpilainen ym.: Kunnalliseen liikuntatoimeen tarkoitettujen
18211: määrärahojen lisäämisestä
18212:
18213:
18214: Eduskunnalle
18215:
18216: Kunnallisen liikuntatoimen asukaskohtaisik- tasoa korottaa tuntuvasti. Näin siitäkin huoli-
18217: si menoiksi vahvistettiin vuonna 1988 18 mark- matta, että varsinkin viimeisten kahden vuoden
18218: kaa. Vastaava summa oli nuorisotyön sektoril- aikana liikuntamarkkaan on tullut tuntuvia
18219: la 6,5 markkaa asukasta kohden. Valtion tulo- korotuksia.
18220: ja menoarviossa vuodelle 1989 vastaavat menot Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
18221: nousivat nuorisotyön osalta 8 markkaan ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18222: liikunnan osalta 21 markkaan asukasta koh-
18223: den. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18224: Jotta liikuntamarkan reaalinen kehitys seu- ns. liikuntamarkan nostamiseksi jo val-
18225: raisi liikuntakomitean aikoinaan määrittelemää tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
18226: asukaskohtaista tasoa, tulisi liikuntamarkan tyksessä 26 markkaan asukasta kohden.
18227:
18228: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18229:
18230: Kari Urpilainen Aimo Ajo Esko Aho
18231: 458 1989 vp.
18232:
18233: Toivomusaloite n:o 419
18234:
18235:
18236:
18237:
18238: Urpilainen ym.: Kunnalliseen nuorisotyöhön tarkoitettujen mää-
18239: rärahojen lisäämisestä
18240:
18241:
18242: Eduskunnalle
18243:
18244: Kunnallisen nuorisotyön asukaskohtaiseksi liikuntamarkan kehitystä, tulisi sitä korottaa
18245: käyttömenoksi vahvistettiin vuonna 1988 6, 5 vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa vähintään 4
18246: markkaa. Vastaavasti liikuntatoimen asukas- markalla asukasta kohden. Tämä tekisi vuosi-
18247: kohtaiseksi menoksi hyväksyttiin 18 markkaa. tasolla lisämenoja noin 12 miljoonaa markkaa.
18248: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18249: vastaavat menot nousivat nuorisotyön osalta 8 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18250: markkaan ja liikunnan osalta 21 markkaan
18251: asukasta kohden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18252: Jotta nuorisotyömarkka seuraisi reaalikehi- ns. nuorisomarkan korottamiseksi vä-
18253: tyksensä osalta yleistä kehitystä ja myös ns. hintään 12 markkaan asukasta kohden.
18254:
18255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18256:
18257: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin
18258: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Esko Aho
18259: Jouni Backman
18260: 1989 vp. 459
18261:
18262: Toivomusaloite n:o 420
18263:
18264:
18265:
18266:
18267: Urpilainen ym.: Lääkäreiden poikkeuskoulutuksen aloittamises-
18268: ta Seinäjoella ja Kokkolassa
18269:
18270:
18271: Eduskunnalle
18272:
18273: Vaasan läänin alueella on polttava pula ter- ta samanlaiset koulutukselliset organisaatiot
18274: veyskeskuslääkäreistä. Aika ajoin terveyskes- koulutuksen toteuttamiseksi kuin Seinäjoella-
18275: kuslääkäreiden viroista on täytettynä vain puo- kin, olisi perusteltua, että lääkäreiden poik-
18276: let. On luonnollista, että tämänkaltainen tilan- keuskoulutus aloitettaisiin myös Kokkolassa.
18277: ne vesittää ajan myötä kansanterveyslain tar- Koulutus tapahtuisi yhteistyössä Oulun yliopis-
18278: koituksen, kun nimenomaan perusterveyden- ton ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan
18279: huollon palveluja ei voida kansalaisille antaa. kanssa, joka jo nyt toimii opetussairaalana
18280: Koska kyseessä ei ole mikään tilapäinen ilmiö, Kokkolassa sijaitsevalle Terveydenhuolto-oppi-
18281: vaan jo useamman vuoden jatkunut lääkäriva- laitokselle. Käytännön opetuksen organisoin-
18282: jaus, joka itse asiassa vain pahenee, on perus- nin voisi toteuttaa Kokkolassa sijaitsevan Jy-
18283: teltua, että tilanteen korjaamiseksi tehdään väskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuk-
18284: kaikki voitava. Avainasemassa on tällöin lää- sen alainen Keski-Pohjanmaan täydennyskou-
18285: käreiden lisäkouluttaminen, eli koulutus- lutusyksikkö Kokkolassa.
18286: määrien nopea lisääminen.
18287: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18288: Lääkärivajauksesta kärsii koko Vaasan lää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18289: ni, eli niin Etelä-Pohjanmaa kuin Keski-Poh-
18290: janmaakin. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella on
18291: tarkoitus aloittaa yhteistyössä Tampereen yli- että hallitus ryhtyisi pikaisän toimen-
18292: opiston ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan piteisiin lääkäreiden poikkeuskoulutuk-
18293: kanssa lääkäreiden poikkeuskoulutus. Koska sen aloittamiseksi Vaasan läänissä Sei-
18294: Keski-Pohjanmaalla on sama vajaus ja toisaal- näjoella ja Kokkolassa.
18295:
18296: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18297:
18298: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin
18299: Markku Pohjola Esko Aho Matti Vähänäkki
18300: 460 1989 vp.
18301:
18302: Toivomusaloite n:o 421
18303:
18304:
18305:
18306:
18307: Vastamäki: Keskiasteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteis-
18308: hakumenettelyn kehittämisestä
18309:
18310:
18311: Eduskunnalle
18312:
18313: Keskiasteen koulutuksen ja korkeakoulujen pidentyneet. Tämä lisää opiskeluvelkojen tar-
18314: hakujärjestelmää on viime vuosina muutettu vetta eikä ole tulevaisuuden kannalta mielekäs-
18315: yhteishakumenettelyn mahdollistavaksi. Kui- tä.
18316: tenkin yhä uudelleen ollaan sen tosiasian Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18317: edessä, ettei uudella kouluopintonsa päättä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18318: neellä nuorella ole syksyllä jatko-opiskelupaik- sen,
18319: kaa tiedossaan. Kuitenkin samanaikaisesti on
18320: aloituspaikkoja tyhjinä ja sama opiskelija saat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18321: taa aloittaa samanaikaisesti useassakin eri op- menpiteisiin keskiasteen ja korkeakou-
18322: pilaitoksessa. Keskeyttämisprosentit ja opiske- lukoulutukseen hakeutuvien opiskelijoi-
18323: luaineen vaihtaminen kesken opiskelun ovat den hakumenetelmän parantamiseen si-
18324: lisääntyneet. Samalla myös opiskeluajat ovat ten, että se paremmin palvelisi tarvetta.
18325:
18326: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18327:
18328: Ritva Vastamäki
18329: 1989 vp. 461
18330:
18331: Toivomusaloite n:o 422
18332:
18333:
18334:
18335:
18336: Wasz-Höckert: Ammattialakohtaisten rauhanliikkeiden toimin-
18337: nan tukemisesta
18338:
18339:
18340: Eduskunnalle
18341:
18342: Kansalaisjärjestöjen harjoittama rauhantyö Projektiluonteiseen toimintaan myönnetty
18343: Suomessa on viime vuosien aikana tuntuvasti valtionapu on suuruudeltaan ollut viimeisten
18344: aktivoitunut ja löytänyt uusia toimintamuoto- viiden vuoden aikana vain noin viidennes hae-
18345: ja. Suurvaltasuhteiden paraneminen tullee enti- tun avustuksen määrästä. Yhteistoiminnas-
18346: sestään kannustamaan eri tahoja tässä toimin- saan, johon valtionapua on saatu juuri projek-
18347: nassa. tiluonteiseen toimintaan suunnatosta määrära-
18348: Huolimatta rauhantyön määrällisestä ja ta- hasta, ovat ammattialakohtaiset rauhanjärjes-
18349: sollisesta noususta maassamme ovat kyseiseen töt joutuneet huomioimaan avun alimitoituk-
18350: toimintaan osoitetut valtionavut tietyiltä osin sen. Tästä syystä toiminnassa on mm. jouduttu
18351: pysyneet vuodesta toiseen riittämättöminä. luopumaan laajemmista, kansainvälisistä
18352: Vuonna 1986 istunut YK:n rauhan vuoden hankkeista.
18353: toimikunta kiinnitti muistiossaan huomiota sii-
18354: Edellä esitettyyn viitaten esitän, että edus-
18355: hen, että rauhantyötä tekevien kansalaisjärjes-
18356: kunta kiinnittäisi huomion kansalaisjärjestöjen
18357: töjen valtiolta saama tuki on alimitoitettu. projektiluonteisen avun niukkuuteen ja toimisi
18358: Samassa muistiossa toimikunta esittikin rau- jo ensi vuotta silmällä pitäen asian parantami-
18359: hantyöhön tarkoitettujen pysyvien määräraho-
18360: seksi. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvi-
18361: jen sekä projektiluonteisen toiminnan rahoi-
18362: oon olisi saatava uusi alamomentti rauhantyön
18363: tuksen nostamista. kohde- ja matka-apurahaksi. Tältä momentilta
18364: Ammatillisia rauhantoimikuntia ja yhdistyk-
18365: tulisi rauhantyötä tekevien järjestöjen voida
18366: siä on tällä vuosikymmenellä syntynyt lähes
18367: anoa avustusta kertaluonteisten tapahtumien
18368: kaksikymmentä, ja niissä toimii aktiivisesti aiheuttamiin kustannuksiin.
18369: tuhansia jäseniä. Tiiviin yhteistyön tuloksena
18370: on mm. järjestetty vuonna 1985 seminaari Ammattikohtaisten rauhanjärjestöjen vetoo-
18371: aiheesta "Tiede ja ammattietiikka rauhantyös- mus opetusministeriölle ''rauhanmiljoonasta''
18372: sä", vuonna 1986 seminaari "Työmme ja vas- on osoitus tämän uudenlaisen asiallisella poh-
18373: tuu tulevaisuudesta" ja viime syksynä yhteisse- jalla työskentelevän rauhanliikkeen vakavista
18374: minaarissa pohdittiin aihetta "Militarisoitumi- pyrkimyksistä.
18375: sen muodot". Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18376: Syksyllä 1988 järjestettiin taas perinteinen
18377: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18378: yhteisseminaari, nyt teemana oli "Ihmisoi-
18379: sen,
18380: keudet ja rauha". Uudenlaista avausta merkit-
18381: si yhdessä Ruotsin ammattialakohtaisten rau-
18382: hanjärjestöjen ja ruotsalais-suomalaisen kult- että hallitus valtion tulo- ja menoar-
18383: tuurikeskuksen kanssa Hanasaaressa järjestetty vioesityksessä kiinnittäisi huomiota toi-
18384: seminaari "Yhteinen turvallisuus - yhteisiä mintaan, jota uudet ammattialakohtai-
18385: aloitteita". set rauhanliikkeet suorittavat.
18386:
18387: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18388:
18389: Ole Wasz-Höckert
18390: 462 1989 vp.
18391:
18392: Toivomusaloite n:o 423
18393:
18394:
18395:
18396:
18397: Wasz-Höckert ym.: Espanjassa asuvien suomalaisten lasten kou-
18398: lunkäynnin järjestämisestä
18399:
18400:
18401: Eduskunnalle
18402:
18403: Espanjan Aurinkorannikolla ja Mallorcalla Koska suomalaiset rakentajat ovat Aurinko-
18404: asuu Suomen evankelisluterilaisen kirkon las- rannikolla pystyttämässä suomalaisille "talvi-
18405: kelmien mukaan "vakituisia ympärivuotisia" siirtolaisille" asuntoja, tulee työikäisten suo-
18406: n. 3 000 ja "talvisiirtolaisia" n. 10 000 suoma- malaisten tai espanjalais-suomalaisten lapsiper-
18407: laista. Näissä lomakohteissa käy lisäksi yhteen- heiden lukumäärä jatkuvasti lisääntymään.
18408: sä n. 100 000 lyhytaikaisturistia. Lisäksi näillä Näiden lasten koulunkäyntiä tulisi Suomen
18409: alueilla toimii yli 50 suomalaisyrittäjää. Per- viranomaisten toimesta kehittää siten, että suo-
18410: heellisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti, minkä men, espanjan ja myös ruotsin kielen opetus
18411: vuoksi Aurinkorannikolla Suomi-koulun lasten olisi sillä tasolla, että lapset voivat jatkaa
18412: lukumäärä on nyt n. 70. Nämä lapset saavat koulutustaan joko Suomessa tai Espanjassa.
18413: varsinaisen kouluopetuksensa espanjalaiskou- Todettakoon, että Fuengirolassa toimii ruotsa-
18414: luissa tai Fuengirolan ruotsalaiskoulussa. lainen koulu.
18415: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18416: Pitemmällä tähtäimellä nämä kaksi- tai kol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18417: mikieliset lapset saattavat maamme ulkomaan- muksen,
18418: kaupan ja kulttuurin aloilla olla hyvinkin ar-
18419: vokkaita. On erityisen tärkeätä, että Suomi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18420: koulu, joka toimii vähin varoin, saa valtion turvatakseen suomalaisten lasten kou-
18421: tukea lasten Suomi-tuntemuksen lisäämiseksi lunkäynnin Espanjassa tukemalla ta-
18422: sekä suomen kielen käytännön opetuksen te- loudellisesti Suomi-koulua Fuengirolas-
18423: hostamiseksi. sa.
18424:
18425: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
18426:
18427: Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen Saara-Maria Paakkinen
18428: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg Gustav Björkstrand
18429: Pirjo Rusanen Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
18430: Henrik Lax Gunnar Jansson Håkan Nordman
18431: Boris Renlund Kirsti Ala-Harja Tuula Liunaiomaa
18432: Riitta Jouppila Matti Saarinen Reino Paasilinna
18433: Lea Kärhä Håkan Malm Lauri Metsämäki
18434: 1989 rd. 463
18435:
18436: Hemställningsmotion nr 424
18437:
18438:
18439:
18440:
18441: Wasz-Höckert: Om inrättande av professurer vid Helsingfors
18442: universitet för ökning av den medicinska grundforskningen
18443:
18444:
18445: Tili Riksdagen
18446:
18447: Regeringens åtgärder för forskningsbehovet i särskilt inom medicinska fakulteten och ma-
18448: vårt land förbättrades i budgeterna 1988- tem.naturvet. sektionen vid Helsingfors univer-
18449: 1989. Den nya högskolelagen, planerna för sitet. Då kunde också våra ledande seniorfor-
18450: Finlands Akademi, universiteten och högsko- skare med forskargrupper och utländska sti-
18451: lorna tili år 2000 innebär en kännbar ökning av pendier stanna i hemlandet för att utveckla
18452: f orskningsresurserna. forskning och undervisning.
18453: När det gäller resurskrävande vetenskaplig Ett tillägg av 10 tjänster för medicinsk
18454: forskning på internationell nivå är dock situa- grundforskning skulle vara en god, ehuru eko-
18455: tionen fortfarande sådan, att ett flertal av nomiskt anspråkslös lösning på ett existerande
18456: landets ledande grundforskare inom medici- problem.
18457: nens och biokemins centrala områden tvingas
18458: överväga utflyttning tili USA, Västtyskland Med hänvisning tili det ovan anförda före-
18459: eller Sverige. Detta beror på att trots tidsbund- slår jag vördsamt att riksdagen ville hemställa
18460: na forskartjänster vid Finlands Akademi, har
18461: vi alltför få permanenta, självständiga att regeringen vidtar åtgärder för in-
18462: forskartjänster vid våra universitet. Sålunda rättande av extra ordinarie personliga
18463: finns i hela Helsingfors universitet endast 28 projessurer vid medicinska fakulteten
18464: e.o. personliga professorstjänster. Dylika och matematisk-naturvetenskapliga
18465: tjänster med tillhörande sekreterare behövs sektionen vid Helsingfors universitet.
18466: Helsingfors den 9 februari 1989
18467:
18468: Ole Wasz-Höckert
18469: 464 1989 vp.
18470:
18471: Toivomusaloite n:o 424 Suomennos
18472:
18473:
18474:
18475:
18476: Wasz-Höckert: Professorin virkojen perustamisesta Helsingin
18477: yliopistoon lääketieteellisen perustutkimuksen lisäämiseksi
18478:
18479:
18480: Eduskunnalle
18481:
18482: Hallituksen toimenpiteitä maamme tutki- erityisesti Helsingin yliopiston lääketieteellises-
18483: mustarpeen osalta parannettiin vuosien 1988- sä tiedekunnassa ja matemaattis-luonnontie-
18484: 1989 budjeteissa. Uusi korkeakoululaki, Suo- teellisessä osastossa. Tällöin myös maamme
18485: men Akatemiaa, yliopistoja ja korkeakouluja johtavat vanhemmat tutkijat tutkijaryhmineen
18486: koskevat suunnitelmat vuoteen 2000 saakka, ja ulkomaisine apurahoineen voisivat jäädä
18487: merkitsevät tutkimusvoimavarojen tuntuvaa li- kotimaahan kehittämään tutkimusta ja opetus-
18488: säämistä. ta.
18489: Voimavaroja vievän kansainvälisen tason Kymmenen viran lisääminen lääketieteelli-
18490: tieteellisen tutkimuksen piirissä tilanne on kui- seen perustutkimukseen olisi hyvä, vaikkakin
18491: tenkin edelleen sellainen, että monet maan taloudellisesti vaatimaton ratkaisu vallitseviin
18492: johtavista perustutkimuksessa toimivista tutki- ongelmiin.
18493: joista lääketieteen ja biokemian keskeisillä alu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18494: eilla joutuvat harkitsemaan Yhdysvaltoihin, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18495: Länsi-Saksaan tai Ruotsiin muuttamista. Tämä sen,
18496: johtuu siitä, että Suomen Akatemian määräai-
18497: kaisista tutkijanviroista huolimatta meillä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18498: aivan liian vähän pysyviä, itsenäisiä tutkijan- henkilökohtaisten ylimääräisten profes-
18499: virkoja yliopistoissamme. Näin ollen koko sorin virkojen perustamiseksi Helsingin
18500: Helsingin yliopistossa on vain 28 henkilökoh- yliopiston lääketieteelliseen tiedekun-
18501: taista ylimääräistä professorin virkaa. Tällaisia taan ja matemaattis-luonnontieteelli-
18502: virkoja niihin kuuluvine sihteereineen tarvitaan seen osastoon.
18503:
18504: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18505:
18506: Ole Wasz-Höckert
18507: 1989 vp. 465
18508:
18509: Toivomusaloite n:o 425
18510:
18511:
18512:
18513:
18514: Vihriälä ym.: Seurantalomuseon perustamisesta Laihialie
18515:
18516:
18517: Eduskunnalle
18518:
18519: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura yhdessä rakentamisen esimerkkinä ja erilaisten näytte-
18520: Laihian Nuorisoseuran ja Suomen Nuorison lyiden sekä koulutustilaisuuksien paikkana
18521: Liiton kanssa on ryhtynyt toimenpiteisiin val- pohjoismaisella tasolla.
18522: takunnallisen, toimivan seurantalomuseon pe- Toimiva seurantalomuseo palvelisi koko
18523: rustamiseksi Laihian nuorisoseurantalon yhtey- nuorisoseurajärjestöä ja voisi tallentaa merkit-
18524: teen. Nuorisoseurat ovat keskeinen osa suoma- tävästi tietoa tuleville polville vapaaehtoisesta
18525: laista kulttuurielämää. Yli 2 000 seurantaloa nuorisoseuraliikkeestä.
18526: osoittaa kansalaisten suurta aktiivisuutta oma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18527: ehtoisen kulttuurin kehittämiseen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18528: Asiaa valmistelemaan on perustettu valta- muksen,
18529: kunnallinen toimikunta, jonka tehtävänä on
18530: laatia tarkat suunnitelmat seurantalomuseosta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18531: Tarkoitus on selvittää myös toimivan seuranta- toimivan seurantalomuseon perustami-
18532: lomuseon käyttö suomalaisen vapaa-ajantilan seksi Laihia/le.
18533:
18534: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18535:
18536: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
18537: 466 1989 vp.
18538:
18539: Toivomusaloite n:o 426
18540:
18541:
18542:
18543:
18544: Vihriälä ym.: Maatalous- ja elintarviketieteellisen tiedekunnan
18545: perustamisesta Seinäjoelle
18546:
18547:
18548: Eduskunnalle
18549:
18550: Helsingin yliopisto perusti vuonna 1988 Sei- Etelä-Pohjanmaa tarvitsee lisää korkeakou-
18551: näjoelle Maaseudun tutkimus- ja koulutus- lutasoista opetusta. Etelä-Pohjanmaan korkea-
18552: keskuksen. Keskuksen tehtävänä on maaseu- kouluopetuksen kehittämisessä tulee panostaa
18553: dun yritystoiminnan edellytysten ja maaseudun niihin tieteenaloihin, jotka ovat alueelle omi-
18554: elinolosuhteiden kehittäminen. Maaseudun tut- naisia ja jotka palvelevat alueen kehittymistä.
18555: kimus- ja koulutuskeskuksen kehittämisessä Maaseutu- ja elintarviketieteet sekä lääke- ja
18556: elintarvikealaan liittyvä toiminta on tärkeä pai- sosiaalitieteet muodostavat rungon, jonka ym-
18557: nopistealue. Elintarviketeollisuus on Etelä- pärille Etelä-Pohjanmaan korkeakouluopetus
18558: Pohjanmaalla keskeisessä asemassa. Sen suh- tulee rakentaa.
18559: teellinen osuus jalostusarvosta on suurempi Seinäjoen Maaseudun tutkimus- ja koulutus-
18560: kuin muissa lääneissä. Alkutuotannossa työs- keskuksesta tulee kehittää Helsingin yliopiston
18561: kentelevien suhteellinen osuus väestöstä on yhteydessä maatalous- ja elintarviketieteellinen
18562: Vaasan läänissä maan keskiarvoa korkeampi ja tiedekunta, jolle maakunnan luontaiset elinkei-
18563: tuotantoperusta on hyvin vahva. Elintarvike- not ja olemassa oleva teollisuus antavat edelly-
18564: sektorilla on yrityksiä noin 200, ja niissä työs- tyksiä.
18565: kentelee noin 6 000 henkilöä.
18566: Vaasan lääni muodostaa valtakunnan suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18567: rimman korkeakoulutyhjiön. Korkeakouluissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18568: opiskelevista vajaat 3 OJo opiskelee Vaasan lää- muksen,
18569: nissä. Etelä-Pohjanmaan keskuksessa Seinä-
18570: joella ei ole korkeakoulua. Maaseudun tutki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18571: mus- ja koulutuskeskuksen perustaminen luo Seinäjoen Maaseudun tutkimus- ja
18572: yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulu- koulutuskeskuksen kehittämiseksi maa-
18573: tuskeskuksen kanssa edellytyksiä kehittää talous- ja elintarviketieteelliseksi tiede-
18574: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluoloja. kunnaksi.
18575:
18576: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18577:
18578: Jukka Vihriälä Aapo Saari Juho Sillanpää
18579: Anneli Jäätteenmäki Jorma Fred
18580: 1989 vp. 467
18581:
18582: Toivomusaloite n:o 427
18583:
18584:
18585:
18586:
18587: Vihriälä ym.: Valtionosuuden lisäämisestä kuntien nuorisotyö-
18588: hön
18589:
18590:
18591: Eduskunnalle
18592:
18593: Vuoden 1986 valtionosuusperusteet kuntien risomarkka olisi nostettava 12 mk:aan asukas-
18594: nuorisotyön osalta muuttuivat suoritusperus- ta kohden.
18595: teisista mk/asukas-perusteisiksi. Tämä aiheutti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18596: sen, että useat kunnat menettivät valtionavus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18597: tuksia. Menettäjiä ovat pääasiallisesti pienet muksen,
18598: kunnat. Nuorisomarkka oli vuonna 1987 6 mk,
18599: 1988 6,50 mk ja vuonna 1989 8 mk asukasta että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
18600: kohti. Vuoden 1985 tason ylläpitämiseksi nuo- piteisiin valtionosuuden lisäämiseksi
18601: kuntien nuorisotyöhön.
18602:
18603: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18604:
18605: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
18606: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki
18607: Jorma Fred
18608: 468 1989 vp.
18609:
18610: Toivomusaloite n:o 428
18611:
18612:
18613:
18614:
18615: Vihriälä ym.: Lääketieteellisen tiedekunnan perustamisesta Sei-
18616: näjoelle
18617:
18618:
18619: Eduskunnalle
18620:
18621: Valtakunnassa vallitsee pula lääkäreistä, eri- että korkeakouluista valmistuneet sijoittuvat
18622: tyisesti terveyskeskuslääkäreistä. Lääkäripulan lähelle opiskelupaikkakuntaansa. Lääkäreiden
18623: syinä todetaan mm. lääkärikunnan työaikajär- kohdalla sijoitustendenssiä korostavat erityi-
18624: jestelyt ja naisistuminen, terveyskeskusten by- sesti erikoistumisopinnot.
18625: rokratisoituminen ja ennen kaikkea liian pie- Etelä-Pohjanmaan keskussairaala Seinäjoel-
18626: neksi mitoitettu lääkäreiden valmistuminen. la toimii kiinteässä yhteistoiminnassa Tampe-
18627: Yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa mm. reen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan
18628: ikääntymisen johdosta yhä enemmän lääkärei- kanssa. Seinäjoelle tulisi perustaa lääketieteelli-
18629: tä. Tärkeintä olisi nyt lisätä lääkäreiden koulu- nen tiedekunta, joka voisi toimia Tampereen
18630: tuksen aloituspaikkoja. Aloituspaikkojen li- yliopiston alaisuudessa.
18631: säys pitäisi sijoittaa sellaiselle alueelle, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18632: lääkäripula on vaikeinta. Vaasan läänissä ter- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18633: veyskeskusten noin 200 lääkärinvirasta on jo muksen,
18634: vuosia ollut lähes puolet vakinaisesti täyttä-
18635: mättä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18636: Terveyskeskuslääkäreiden, kuten kaikkien lääketieteellisen tiedekunnan perustami-
18637: korkeakoulutettujen osalta on voitu todeta, seksi Seinäjoelle.
18638:
18639: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18640:
18641: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
18642: Aapo Saari Jorma Fred
18643: 1989 vp. 469
18644:
18645: Toivomusaloite n:o 429
18646:
18647:
18648:
18649:
18650: Vistbacka ym.: Opiskelijoiden opintotuen lisäämisestä
18651:
18652:
18653: Eduskunnalle
18654:
18655: Opiskelijat muodostavat väestöryhmän, jon- 1 500 markan suuruinen opintoraha kuukau-
18656: ka toimeentuloturva on ehkä kaikkein huo- dessa. Tämän lisäksi opiskelija tarvitsee luon-
18657: noin. Ilman asumisen tukea opiskelijan perus- nollisesti lainaa, mutta mainitun suuruinen
18658: turva jää alle 500 markan. Opintotukilain mää- opintoraha vähentäisi jatkuvaa lainan kasvua
18659: räykset saattavat lisäksi johtaa tilanteeseen, ja helpottaisi opiskelijoiden valmistumisen jäl-
18660: jossa täysi-ikäinen opiskelija jää vaille tätäkin keistä elämää pienentyneen velkataakan ansi-
18661: turvaa esim. tilapäisen huonon opintomenes- osta.
18662: tyksen tai kauan kestävien opintojen takia.
18663: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18664: Oppilaitos tai asuntotilanne puolestaan johtaa
18665: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18666: samanikäiset ja samanlaiset kulutusmenot
18667: muksen,
18668: omaavat opiskelijat hyvinkin eriarvoiseen ase-
18669: maan. Opintotuen olisi kaikilla koulutusasteil-
18670: la taattava opiskelijoiden toimeentulo siten, että hallitus ryhtyisi toimiin opiskeli-
18671: ettei tarvetta toimeentulotukeen normaaliolois- joiden opintorahan korottamiseksi
18672: sa syntyisi. Vähimmäistavoitteena tulisi olla 1 500 markkaan kuukaudessa.
18673: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18674:
18675: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
18676: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: 32 290280X
18682: 470 1989 vp.
18683:
18684: Toivomusaloite n:o 430
18685:
18686:
18687:
18688:
18689: Vistbacka ym.: Ala-asteen oppilaiden koulukyydin kilometrira-
18690: jan alentamisesta
18691:
18692:
18693: Eduskunnalle
18694:
18695: Tämänhetkinen käytäntö koulupiirirajojen oppilaiden osalta ja muuttaa kuljettamisen ly-
18696: oppilaiden koulunkäynnissä on sellainen, että hin koulumatka nykyisestä 5 kilometristä 3
18697: mikäli oppilas kuuluu koulupiiriin A ja sinne kilometriin.
18698: on matkaa 6 kilometriä, hänelle järjestetään
18699: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18700: kuljetus. Mikäli oppilas haluaa käydä koulua
18701: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18702: koulupiirissä B, johon on matkaa 5,1 kilomet-
18703: muksen,
18704: riä, niin silloin hänellä ei ole oikeutta kuljetuk-
18705: seen edellä mainittuun kouluun.
18706: Edellä kerrotusta esimerkistä selvenee se ny- että hallitus ryhtyisi toimiin ensim-
18707: kyisen käytännön epäkohta, että saman mat- mäisen ja toisen luokan oppilaiden
18708: kan varrella olevilla koululaisilla ei ole mah- koulukuljetusten lyhimmän matkan
18709: dollisuutta kulkea samassa autossa, vaikka tila alentomiseksi 5 kilometristä 3 kilomet-
18710: sen sallisikin, mikäli matkan pituus on alle 5 riin sekä mahdollistaisi saman koulu-
18711: kilometriä. Tämä epäkohta tulisi pikaisesti matkan varrella olevien pääsemisen
18712: poistaa ainakin ensimmäisen ja toisen luokan koulukuljetuksiin, mikäli tila sen sallii.
18713:
18714: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18715:
18716: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
18717: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
18718: 1989 vp. 471
18719:
18720: Toivomusaloite n:o 431
18721:
18722:
18723:
18724:
18725: Vuoristo ym.: Rauman kulttuurikesätapahtumien tuen lisäämi-
18726: sestä
18727:
18728:
18729: Eduskunnalle
18730:
18731: Suomalainen kesäkausi koostuu useista eri- - Rauman 20. pitsiviikko
18732: laisista kesätapahtumista. Tämä ainutlaatuinen - Festivo, Rauman kansainvälinen kamari-
18733: ilmiö kertoo tietysti paljonkin meistä suomalai- musiikkiviikko
18734: sista ja tarpeestamme kokoontua yhteen mitä - Biennale Balticum, Itämeren maitten tai-
18735: erilaisimpien asioitten ympärille. detta esittelevä näyttely
18736: Kuitenkin on alkanut tuntua, että tapahtu- - Rauma Blues, kevyen musiikin kansain-
18737: mien järjestämiset ovat riistäytyneet käsistä ja välinen tapahtuma.
18738: muodostuneet itsetarkoituksellisiksi. Kesäta- Paikallisten raumalaisten järjestäjien tietoi-
18739: pahtumia alkaa olla yksinkertaisesti liikaa ja nen pyrkimys on saattaa nämä aiemmin erilli-
18740: ne joutuvat epäterveellä tavalla kilpailemaan set tapahtumat palvelemaan ja virkistämään
18741: keskenään osallistujista. Tällaisia keskenään yhdessä Raumalle tulevia kesävieraita.
18742: kilpailevia tapahtumia saattaa olla paikallisesti Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18743: lähellä toisiaan, jopa samalla paikkakunnalla. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18744: Rauma tunnetaan paitsi meren, teollisuuden
18745: ja kaupan myös kulttuurin kaupunkina. Rau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18746: man kulttuurikesän keskeisimmät rakennusai- tukeakseen yleisemminkin kesätapahtu-
18747: neet ovat musiikki, kuvataide, taideteollisuus mien yhteisjärjestelyitä samaan tapaan
18748: ja juuriltaan pursuava rikas kieliperinne. kuin Rauman kulttuurikesää ajatellaan.
18749: Rauman kulttuurikesän 1990 muodostavat
18750: seuraavat päätapahtumat:
18751:
18752: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18753:
18754: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
18755: Einari Nieminen Mikko Elo Aino Pohjanoksa
18756: Raila Aho Heikki Rinne Kauko Juhantalo
18757: 472 1989 vp.
18758:
18759: Toivomusaloite n:o 432
18760:
18761:
18762:
18763:
18764: Vuoristo ym.: Nuorten ohjaamisesta metallialan koulutukseen
18765:
18766:
18767: Eduskunnalle
18768:
18769: Kun on kartoitettu nuorten ammattikiinnos- paikalle tarvittavat edellytykset. Kuitenkin
18770: tuneisuutta, on havaittu lähes yksiselitteisesti, nuorten asenteissa on jotain, joka pitäisi perus-
18771: että metallialat eivät heitä kiinnosta. Mieluiten teellisesti ja kiihkottomasti tutkia. Sellaista
18772: he pyrkivät hakeutumaan muille aloille, joilla tutkimusta ei ole tehty. Vasta sen jälkeen
18773: mahdollisesti "pääsevät helpommalla". voitaisiin vetää oikeansuuntaisia johtopäätök-
18774: Syitä tähän on etsitty ja ne ovatkin yleisesti siä myös metallialan kehittämiseksi yhä enem-
18775: tiedossa. Kuitenkaan asiantilan korjaamiseen män vastaamaan ihmisen tarpeita.
18776: ei ole päästy erilaisista yrityksistä huolimatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18777: Tilanteen myönnetäänkin olevan tällä hetkellä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18778: uhkaava ja vaarantavan tulevaisuudessa kan- muksen,
18779: santaloudellemme elintärkeän teollisuusalan
18780: toimivuuden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18781: Tämä tuntuu todella ihmeelliseltä, kun me- nuorten saamiseksi kiinnostumaan me-
18782: talliala nykyisellään täyttää kaikki hyvälle työ- tallia/asta.
18783:
18784: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18785:
18786: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
18787: Einari Nieminen Kauko Juhantalo Aino Pohjanoksa
18788: Raila Aho Heikki Rinne Mikko Elo
18789: 1989 vp. 473
18790:
18791: Toivomusaloite n:o 433
18792:
18793:
18794:
18795:
18796: Väistö ym.: Ilomantsin, Tuupovaaran ja Suomussalmen karja-
18797: laiskylien kehittämistoimenpiteistä
18798:
18799:
18800: Eduskunnalle
18801:
18802: Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on virinnyt ja elämisen yleisten edellytysten parantami-
18803: hanke aitojen karjalaiskylien säilyttämiseksi seen.
18804: elinvoimaisina. Ohjelman toteutus edellyttää myös muita eri
18805: Pohjois-Karjalasta ovat mukana Hattuvaara hallinnonaloille ulottuvia kehittämistoimenpi-
18806: ja Mutalahti Ilomantsista ja Hoilola Tuupo- teitä.
18807: vaarasta. Kainuusta ovat mukana Kuivajärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18808: ja Hietajärven kylät Suomussalmelta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18809: Kylien kehittämistoimenpiteistä on valmistel- muksen,
18810: tu ohjelma, jonka toteutus edellyttää valtion
18811: erityisrahoitusta. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18812: Rahaa tarvittaisiin elinkeinotoimintojen tu- piteisiin Ilomantsin, Tuupovaaran ja
18813: kemiseen, koulutukseen, kulttuuriperinteen Suomussalmen kunnissa sijaitsevien
18814: säilyttämiseen ja tallentamiseen sekä palvelujen eräiden karjalaiskylien kehittämiseksi.
18815:
18816: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
18817:
18818: Matti V äistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
18819: 474 1989 vp.
18820:
18821: Toivomusaloite n:o 434
18822:
18823:
18824:
18825:
18826: Väistö ym.: Määrärahasta metsätieteiden jatkokoulutuskeskuk-
18827: sen perustamiseen Joensuuhun
18828:
18829:
18830: Eduskunnalle
18831:
18832: Joensuu on merkittävä metsäkoulutuksen ja Jatkokoulutuskeskuksen toiminta on tarkoi-
18833: -tutkimuksen keskus. Helsingin ohella vain tus käynnistää vuonna 1990. Käynnistysvuoden
18834: Joensuussa on mahdollisuus suorittaa metsä- kustannuksiksi budjettivarojen osalta arvioi-
18835: alan korkeakoulututkinto ja jatko-opintoja ai- daan 0,6 miljoonaa mzrkkaa. Opetus tapahtui-
18836: na tohtoriksi asti. si pääasiassa englanniksi.
18837: Hyväkään peruskoulutus ei yksin riitä. Tar-
18838: vitaan yhä enemmän myös jatko- ja täydennys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18839: koulutusta. Metsätieteiden jatkokoulutustar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18840: vetta on painotettu muun muassa korkeakou- muksen,
18841: lulaitoksen vuosien 1987-92 kehittämissuun-
18842: nitelmassa.
18843: Joensuun yliopiston yhteyteen perustettava että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
18844: metsätieteiden jatkokoulutuskeskus painottuisi menpiteisiin metsätieteiden jatkokoulu-
18845: opetuksessaan niihin metsätieteisiin, jotka yli- tuskeskuksen perustamiseksi Joensuu-
18846: opistossa ovat edustettuina. Opetusta annettai- hun ja sisällyttäisi tarvittavat varat val-
18847: siin sekä koti- että ulkomaisille jatko- ja täy- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
18848: dennysopiskelijoille. tykseen.
18849:
18850: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18851:
18852: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kertti Törnqvist
18853: 1989 vp. 475
18854:
18855: Toivomusaloite n:o 435
18856:
18857:
18858:
18859:
18860: Väänänen ym.: Läänien taidetoimikunnille myönnettävän tuen
18861: korottamisesta
18862:
18863:
18864: Eduskunnalle
18865:
18866: Kun valtion taidekomitea, ns. Ahon komi- Vastaavasti on muitten saajien osuutta kas-
18867: tea, laati 1960-luvun lopussa suunnitelmat Suo- vatettu. Kuvaavaa on, että sekä kuvataiteitten
18868: men taiteen hallinnoksi ja taiteen tukemisjär- että läänintaidetoimikuntien tuki oli vuonna
18869: jestelmäksi, muuan sen keskeisistä ehdotuksis- 1980 jonkin verran yli 9 miljoonaa markkaa.
18870: ta oli alueellisen taidetoiminnan tukemisen jär- Tänä vuonna kuvataide saa 25 miljoonaa
18871: jestäminen. Komitea ehdotti läänintaidetoimi- markkaa, läänintaidetoimikuntien taiteen edis-
18872: kuntajärjestelmää ja vuotuista määrärahaa täminen vain 17 miljoonaa markkaa.
18873: kullekin läänille jaettavaksi sen alueella erilai- Suomalaisen oopperan tuki on samaan ai-
18874: siin maakunnallisiin ja paikallisiin, ammatilli- kaan noussut 26 miljoonasta markasta kolmin-
18875: sen ja harrastajataiteen hankkeisiin. kertaiseksi ja Suomen Kansallisteatterin tuki
18876: Näin pyrittiin tarkoituksellisesti huolehti- vajaasta 12 miljoonasta markasta miltei kol-
18877: maan siitä, että luovan ja esittävän sekä har- minkertaiseksi. Näiden instituutioitten tuen
18878: rastajataiteen edustajat eivät keskittyisi vain kasvua ei tule kadehtia, mutta samoin olisi
18879: pääkaupunkiseudulle ja harvoihin suuriin asu- tullut kohdella alueellista taidetoimintaa, jolla
18880: tuskeskuksiin, vaan että taiteen esittämiselle ja ei ole erilaisten laitosten ja instituutioitten
18881: luomiselle olisi mahdollisuudet kaikkialla tukea, kuten taiteen laita on maan rintaseu-
18882: maassa, myös maaseudulla. duilla ja suurissa asutuskeskuksissa.
18883: Läänintaidetoimikunta- ja -taiteilijajärjestel- Kansainvälistymisen ja kansainvälisen mas-
18884: mä apurahoineen toteutettiin ja järjestelmän saviihteen aikakautena tulisi valtiovallan erityi-
18885: vaikutus on koettu hedelmälliseksi. Muun mu- sesti tukea kansallista, maakunnallista ja pai-
18886: assa lukuisat kuvataiteen edustajat, jotka myö- kallista kulttuuria ja vahvistaa sen erikoislaa-
18887: hemmin ovat päässeet osallisiksi valtion taitei- tua ja itsetuntoa. Tämä seikka on valtion
18888: lija-apurahoista, ovat ensimmäisen kannustuk- kulttuuri- ja taidepolitiikassa jäänyt kovin vä-
18889: sensa usein saaneet läänintaidemäärärahoista. häiselle huomiolle.
18890: Läänintaidetoimikuntien veikkauksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18891: raha-arpajaisten tuotosta osalleen saama vuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18892: tuinen määräraha kasvoi 1960- ja 1970-lukujen muksen,
18893: vaihteesta valtion tulo- ja menoarviossa. Vuon-
18894: na 1975 se esimerkiksi oli 11,8 prosenttia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18895: valtion taiteen tukemiseen varatuista veikkauk- alueellisten, koko maan kattavien lää-
18896: sen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Vuonna nien taidetoimikuntien taiteenedistämis-
18897: 1980 vastaava osuus oli vähentynyt 6,7 pro- määrärahojen korottamiseksi siten, että
18898: senttiin ja 1985 4,6 prosenttiin. Tästä se on ne muodostuvat alkuperäistä merkitys-
18899: edelleen laskenut ja on vuoden 1989 tulo- ja tään vastaavaksi tueksi alueellisen tai-
18900: menoarviossa enää 4,4 prosenttia. detoiminnan edistämisessä.
18901: 476 1989 vp. - TA n:o 435
18902:
18903: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
18904:
18905: Marjatta Väänänen Tellervo Renko Mauri Pekkarinen
18906: Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko
18907: Aapo Saari Mirja Ryynänen Annikki Koistinen
18908: Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi Kalle Röntynen
18909: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
18910: Anneli Jäätteenmäki Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
18911: 1989 vp. 477
18912:
18913: Toivomusaloite u:o 436
18914:
18915:
18916:
18917:
18918: Väänänen ym.: Yksityisten ammattioppilaitosten perustamiskus-
18919: tannuksiin myönnettävän valtionavun lisäämisestä
18920:
18921:
18922: Eduskunnalle
18923:
18924: Ammatillista koulutusta antavien yksityisten tään molemmilta oppilaitoksilta yhtäläistä ta-
18925: oppilaitosten perustamiskustannuksiinsa saama soa.
18926: valtionapu on ammatillisten oppilaitosten ra- Kun laki edellyttää valtionosuuden ja -avus-
18927: hoituslain (624/85) mukaan laitehankintojen tuksen saamisen ehtona, että oppilaitosta ei
18928: osalta 51 prosenttia ja muitten perustamiskus- ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi
18929: tannusten osalta 33 prosenttia. ja että oppilaitoksen toiminta järjestetään lain
18930: Tätä suurempi valtionavustus voidaan ja annettujen asetusten mukaisesti, ei väärin-
18931: myöntää vain erityisistä syistä valtion tulo- ja käytöksiin yksityisissä oppilaitoksissa luulisi
18932: menoarvion rajoissa. olevan sijaa.
18933: Mikäli kyseessä on ammatillista koulutusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18934: antava kunnallinen tai kuntainliittojen amma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18935: tillinen oppilaitos, valtionapu perustamiskus- muksen,
18936: tannuksiin on laitehankintojen osalta kuitenkin
18937: kuntien kantokykyluokituksesta riippuen 86- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18938: 51 prosenttia sekä valtionosuus muihin perus- ammattioppilaitosten rahoituslain muut-
18939: tamiskustannuksiin vastaavasti kantokykyluo- tamiseksi siten, että yksityisten, amma-
18940: kasta riippuen 51-33 prosenttia. tillista opetusta antavien oppilaitosten
18941: Ammattioppilaitosten rahoituslakia on tältä perustamiskustannuksiin myönnettävä
18942: osin pidettävä puutteellisena, koska se asettaa valtionapu olisi prosenttiosuudeltaan
18943: yksityiset ammatilliset oppilaitokset kuntien ja yhtä suuri kuin vastaava oppilaitoksen
18944: kuntainliittojen oppilaitoksia taloudellisesti sijaintikunnan kantokykyluokituksen
18945: huomattavasti huonompaan asemaan, kun taas edellyttämä valtionapu kuntien ja kun-
18946: opetuksen ja oppimistuloksien osalta edellyte- tainliittojen ammattioppilaitoksi/le.
18947:
18948: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18949:
18950: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen Tellervo Renko
18951: Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko
18952: Aapo Saari Pauli Saapunki Mirja Ryynänen
18953: Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen
18954: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta Esko Jokiniemi
18955: Kalle Röntynen
18956: 478 1989 vp.
18957:
18958: Toivomusaloite n:o 437
18959:
18960:
18961:
18962:
18963: Väänänen ym.: Ns. jälkirahoitteisten oppilaitosrakennushank-
18964: keitten viranomaiskäsittelyn nopeuttamisesta
18965:
18966:
18967: Eduskunnalle
18968:
18969: Valtionosuus kunnallisten oppilaitosten ra- ninkertaisesta käsittelystä ja yksityiskohtaisesta
18970: kentamiseen on Uudellamaalla muuttunut käy- tarkistuksesta luovuttaisiin.
18971: tännössä täysin jälkirahoitteiseksi. Entistä use- Epäkohta edellyttäisi muutosta kuntien ja
18972: ammin on myös jouduttu tilanteeseen, jossa kuntainliittojen valtionosuuksissa ja -avustuk-
18973: valtionosuuden piiriin ei hyväksytä urakkatar- sissa siten, että jälkirahoitteiset tai kuntien
18974: jousten mukaisia rakentamiskustannuksia, omalla kustannuksellaan suunnittelemat hank-
18975: vaan niistä leikataan osa valtionosuuden ulko- keet saisivat luvan yhdellä käsittelyllä.
18976: puolelle. Tällöin alun perin todellisia rakenta-
18977: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
18978: miskustannuksia vastaavaksi tarkoitettu laki-
18979: denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
18980: sääteinen valtionosuus ei enää vastaa alkupe-
18981: kunnassa.
18982: räistä tarkoitusta, vaan on muuttunut käytän-
18983: nössä vain laskennalliseksi valtionosuudeksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18984: Vaikka valtion ja kuntien välinen kustannus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18985: tenjako on oppilaitosrakentamisessa oleellisesti
18986: muuttunut, valtionosuusrakentamiseen liitty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18987: vää lupa- ja suunnittelubyrokratiaa ei ole vä- jälkirahoitteisten tai kuntien omalla
18988: hennetty, vaan vähäisen, jälkikäteen tulevan kustannuksellaan suunnittelemien, val-
18989: valtionosuuden piirissä olevat rakennushank- tionosuuteen oikeutettujen oppilaitos-
18990: keet käsitellään edelleen moneen kertaan ja rakennushankkeitten viranomaiskäsitte-
18991: aikaa vievästi useissa eri viranomaisissa. Me- lyn yksinkertaistamiseksi ja että ko.
18992: nettelyä jälkirahoitetuissa hankkeissa tulisi kunnat saisivat tarvitsemansa rakennus-
18993: muuttaa siten, että rakennussuunnitelmien mo- luvan yhdellä käsittelyllä.
18994:
18995: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
18996:
18997: Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
18998: Henrik Westerlund Pauli Uitto Marja-Liisa Löyttyjärvi
18999: Reino Paasilinna Kaarina Dromberg Markku Pohjola
19000: Per-Henrik Nyman Ritva Laurila Seija Karkinen
19001: Claes Andersson Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
19002: Pekka Haavisto Tuula Liunaiomaa Päivi Varpasuo
19003: Tuulikki Hämäläinen Lea Kärhä Eeva-Liisa Moilanen
19004: Pirjo Ala-Kapee Matti Saarinen Jouni J. Särkijärvi
19005: Lauri Metsämäki Martti Tiuri
19006: 1989 vp. 479
19007:
19008: Toivomusaloite n:o 438
19009:
19010:
19011:
19012:
19013: Väänänen ym.: Ammatillisten oppilaitosten oppilasvalinnan ke-
19014: hittämisestä
19015:
19016:
19017: Eduskunnalle
19018:
19019: Uusitussa ammatillista koulutusta koskevas- sellä (jollainen esim. asetuksen 491187 25 §:n
19020: sa lainsäädännössä on epäkohtana oppilas- mukaan voidaan tehdä) muutettaisiin siten,
19021: valintoja koskevan päätöksentekovallan epä- että keskenään lähes samanvertaisten hakijoi-
19022: määräinen määrittely. den kesken voidaan käyttää harkintaa esimer-
19023: Oppilaitosasetuksen mukaan oppilasvalin- kiksi siten, että ylläpitäjäkuntien pyrkijät ase-
19024: noissa päätäntävalta kuuluu oppilaitokselle tetaan etusijalle.
19025: (asetus 491187). Toisaalta todetaan (esim. A
19026: 491187, 25 §) että opiskelijat valitaan AKH:n Toinen mahdollisuus on, että säädetään op-
19027: päättämän valintaperustejärjestyksen mukaan. pilaan kotikunnalle yleinen velvollisuus osallis-
19028: Yhteisvalintaelimet ovat tulkinneet asian tua myös oppilaitoksen pääomakustannuksiin,
19029: niin, että muissa kuin ammattioppilaitoksissa, jotka nykyisin jäävät vieraskuntalaisten osalta
19030: esim. sosiaalialan oppilaitoksissa, läänin valin- ylläpitäjäkuntien maksettaviksi.
19031: taehdotuksesta ei saa yksittäistapauksessakaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19032: poiketa esim. ylläpitäjäkunnissa olevien pyrki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19033: jöiden hyväksi. muksen,
19034: Vaikuttaa periaatteessa oudolta, että lainsää-
19035: täjä olisi voinut tarkoittaa oppilaitoksen pää-
19036: täntävallalla yksityistapauksissakin läänin va- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19037: lintaehdotukseen sidottua näennäispäätöstä. menpiteisiin siten, että ammatillisten
19038: Sekä AKH että lääninhallitukset tulkitsevat oppilaitosten oppilasvalintoja koskevaa
19039: kuitenkin säädökset tähän tapaan. päätöksentekovallan määrittelyä tarkis-
19040: Parannusta merkitsisi se, että ylläpitäjän tettaisiin ylläpitäjäkuntien pyrkijäiden
19041: päätäntävallan rajoja valtioneuvoston päätök- hyväksi.
19042:
19043: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19044:
19045: Marjatta Väänänen Tellervo Renko Heikki Kokko
19046: Mirja Ryynänen Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila
19047: Annikki Koistinen Esko Jokiniemi Kalle Röntynen
19048: Eino Siuruainen Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
19049: 480 1989 vp.
19050:
19051: Toivomusaloite n:o 439
19052:
19053:
19054:
19055:
19056: Väänänen: Uudenmaan peruskoulujen ja lukioitten rakentamis-
19057: lupien lisäämisestä
19058:
19059:
19060: Eduskunnalle
19061:
19062: Uudellamaalla on koko maan oppilas- maan läänissä kuitenkin on korkea kantokyky-
19063: määrästä neljännes eli 25 prosenttia. Voimakas luokitus, valtionosuus jää Uudenmaan läänissä
19064: muuttoliike ja viime vuosille ominainen perus- muuta maata alhaisemmaksi. Lääniin esitetty-
19065: koulujen ja lukioitten rakentamiseen myönnet- jen rakennushankkeitten valtionosuus onkin
19066: tyjen lupien vähäisyys ovat saaneet aikaan vain 9,1 prosenttia koko myöntämisvaltuudes-
19067: koulurakentamisen jälkeenjääneisyyden ja vai- ta.
19068: kean tilanteen muutamissa läänin kunnissa.
19069: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19070: Koulujen työskentelytilat ovat näissä kunnissa
19071: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19072: puutteelliset, ja vuoroluku on edessä.
19073: sen,
19074: Kun kouluhallitus esitti vuodelle 1988 myön-
19075: nettäväksi luvat 30 koulurakennushankkeelle,
19076: tulisi Uudellemaalle niistä viisi. Uudenmaan että hallitus koulujen rakentamislu-
19077: kunnat ovat kuitenkin anoneet lupia yhteensä pia vuosille 1989-1990 hyväksyessään
19078: 23 rakennushankkeelle. ottaisi huomioon koulurakentamisen
19079: Kouluhallituksen esittämien hankkeitten jälkeenjääneisyyden Uudellamaalla ja
19080: normaalihinnasta Uudenmaan läänin hankkeit- ohjaisi niitä lääniin tarvetta vastaavan
19081: ten osuus on 16,6 prosenttia. Koska Uuden- määrän.
19082:
19083: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19084:
19085: Marjatta Väänänen
19086: 1989 vp. 481
19087:
19088: Toivomusaloite n:o 440
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: Anttila: Lampaanlihan tuotannon lisäämisestä
19094:
19095:
19096: Eduskunnalle
19097:
19098: Suomeen tuodaan vuosittain lampaanlihaa tarjoamiseksi lampaanlihan tuotannon laajen-
19099: Islannista ja Uudesta Seelannista. Meillä tuote- tamiseksi.
19100: taan vuosittain lampaanlihaa noin 1 milj. ki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19101: loa, mutta kulutus on kuitenkin lähes 2 milj. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19102: kiloa. Onkin käsittämätöntä, että maassamme sen,
19103: ei kasvateta ja tuoteta lampaanlihaa kulutusta
19104: vastaavasti. Lampaanlihan tuotanto sopii eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19105: tyisesti nurmi-Suomen alueelle. Valtion on ryh- lampaanlihan tuotannon lisäämiseksi
19106: dyttävä toimenpiteisiin riittävien porkkanoiden tarvittavien tukitoimenpiteiden toteut-
19107: tamiseksi.
19108:
19109: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19110:
19111: Sirkka-Liisa Anttila
19112: 482 1989 vp.
19113:
19114: Toivomusaloite n:o 441
19115:
19116:
19117:
19118:
19119: Anttila ym.: Suomalaisen lampaanvillan jatkojalostuksen tuke-
19120: misesta
19121:
19122:
19123: Eduskunnalle
19124:
19125: Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jo kioisis- Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisis-
19126: sa on käynnistynyt projekti suomalaisen lam- sa käynnistynyt projekti tähtää suomalaisen
19127: paanvillan ja turkisnahan ominaisuuksien ja lampaanvillan jatkojalostuksen erilaisten mah-
19128: soveltuvuuden tutkimiseksi erilaisiin käsi- ja dollisuuksien selvittämiseen. Projekti on tar-
19129: taideteollisuuden tuotteisiin. Päätavoitteena on koitus toteuttaa perehdyttämällä tutkimuksen
19130: kartoittaa suomalaisen lampaanvillan ominai- tekijänä toimiva alan opistotasoinen opiskelija
19131: suudet sekä kyseisestä villasta valmistetun lan- yhteistyössä Maatalouden tutkimuskeskuksen,
19132: gan ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet. Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettaja-
19133: Osatavoitteena on pyrkiä liittämään tuoteke- opiston ja kehräämöiden edustajien sekä Koti-
19134: hittelyyn se tieto, mikä on käytettävissä koti- teollisuuskeskusten liiton edustajien kanssa
19135: teollisuusliikkeiden, kotiteollisuusyhdistysten mahdollisimman kattavasti koko suomalaisen
19136: ja käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten näke- lampaanvillan tuotantoon ja jatkojalostusmah-
19137: myksistä kotimaisesta villasta valmistetun lan- dollisuuksiin. Projektin toteuttamista varten
19138: gan ominaisuuksista. Lisäksi tarkoituksena on Maatalouden tutkimuskeskus tarvitsee hank-
19139: kouluttaa tämä opinnäytetyönsä tekevä opiske- keeseen varoja.
19140: lija pysyvästi toimivaksi villatuotteiden suun-
19141: nittelutehtävissä. Tavoitteeseen päästään pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19142: rehdyttämällä tutkimuksen tekijä neulealan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19143: opistotasoiseen opiskeluun sisältyvällä viiden muksen,
19144: kuukauden pituisella työharjoittelujaksolla, tu-
19145: tustuttamalla hänet alan tutkimustoimintaan,
19146: villanlajitteluun sekä langan valmistus- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19147: muokkausprosessiin. Työharjoittelujakson ai- suomalaisen lampaanvillan jatkojalos-
19148: kana kootusta materiaalista valmistetaan opin- tusprojektin toteuttamiseksi tarvitta-
19149: näytetyönä tutkielma, joka käsittelee eri lanko- vien resurssien saamiseksi Maatalouden
19150: jen soveltuvuutta ja neuletuotteita. tutkimuskeskukselle Jokioisiin.
19151:
19152: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19153:
19154: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Pirkko Ikonen
19155: 1989 vp. 483
19156:
19157: Toivomusaloite u:o 442
19158:
19159:
19160:
19161:
19162: Anttila: Ypäjän hevosjalostuksen tutkimusaseman toimintaedel-
19163: lytysten parantamisesta
19164:
19165:
19166: Eduskunnalle
19167:
19168: Eduskunnan hyväksymän lain mukaan Val- vattajille ja omistajille. Tämän lisäksi hevos-
19169: tion hevosjalostuslaitoksesta tuli Maatalouden tutkimusaseman tehtävänä on eläinlääkäreiden
19170: tutkimuskeskuksen tutkimuslaitos 1.1.1989 al- erikoistumiskoulutuksesta vastaaminen. Eläin-
19171: kaen. Hevosjalostuslaitoksessa on suoritettu lääketieteellisen korkeakoulun hevosiin erikois-
19172: mittava rakennusten rakentamisprojekti ja uu- tumisjakso on Valtion hevosjalostuslaitoksessa
19173: det tilat ovat valmistuneet lopullisesti käyt- Ypäjällä. Palvelutoiminnastaan hevosjalostus-
19174: töönsä vuoden 1988 syksyllä. Saadut uudet laitos kerää toimintatuloja, joiden avulla voi-
19175: tilat, kuten valmennustalli, siitostalli, hevossai- daan lisäresursseja hankkia.
19176: raala ja lämpökeskukset vaativat käytännön
19177: toiminnassaan lisää henkilöstöresursseja sekä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19178: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19179: erilaista tutkimuksessa tarvittavaa välineistöä.
19180: sen,
19181: Vaikka hevosjalostuslaitokselle on saatukin tä-
19182: nä vuonna neljä uutta virkaa, on vajaus edel-
19183: leen konkreettinen ongelma. Hevosjalostuslai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19184: toksen, nykyisen tutkimuslaitoksen tehtävänä Ypäjäl/ä toimivan hevosjalostuksen tut-
19185: on hevosten jalostuksen, ravitsemuksen, kou- kimusaseman vaatimien henkilöstöre-
19186: lutuksen ja erilaisten käyttömuotojen tutkimi- surssien ja kone- ja laitehankintojen
19187: nen, samoin kuin hevosten lisääntymisen ja toteuttamiseksi ottaen huomioon vasta-
19188: valmennuksen tutkiminen. Lisäksi hevosjalos- valmistuneiden toimitilojen tehokkaan
19189: tuslaitos myy erilaisia palveluja hevosen kas- käytön.
19190:
19191: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19192:
19193: Sirkka-Liisa Anttila
19194: 484 1989 vp.
19195:
19196: Toivomusaloite n:o 443
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: Anttila ym.: Hirvivahinkojen ehkäisemisen tehostamiseksi tarvit-
19202: tavista toimenpiteistä
19203:
19204:
19205: Eduskunnalle
19206:
19207: Hirvieläinten pelto- ja puutarhakasveille ai- nasta aiheutuneet kulut maksettaisiin metsän-
19208: heuttamat vahingot vaihtelevat vuosittain. parannus- tai työllisyysvaroista.
19209: Vuonna 1986 hirvieläinten pelto- ja puutarha- Edelleen tulisi tutkia mahdollisuudet tehok-
19210: kasveille aiheuttamat vahingot ovat usean kun- kaan, pitkävaikutteisen karkoteaineen tai kar-
19211: nan alueella olleet yli 100 000 markkaa. Hirvi- kotenauhojen tai näiden yhdistelmien kehittä-
19212: eläimet ovat olennainen osa luontoamme. Leh- miseksi sekä pelto- että metsäkäyttöön.
19213: tipuuvaltaisten ja lehtipuupitoisten metsien Hoidettu ja hirviitä säästynyt taimikko saa
19214: kasvattaminen saattaa kuitenkin hirvituhojen viiden kasvukauden kuluttua 10 vuoden veron-
19215: seurauksena pahasti vaikeutua. Metsäluonnon huojennuksen. Näin ei tapahdu talvehtimisalu-
19216: monimuotoisuuden ja maisemanhoidon kan- eella, jossa hirvet syönnillään estävät taimikon
19217: nalta erityisesti rauduskoivun kasvattaminen vakiintumisen ja veronhuojennuksen saamisen.
19218: on kuitenkin tarpeellista, jopa välttämätöntä. Tämä on epäoikeudenmukaista metsänomista-
19219: Metsästyksen, metsätalouden, maatalouden ja jia kohtaan. Maamme metsätalouden pääta-
19220: luonnonsuojelun tavoitteet ovat sovitettavissa voitteena on mm. järeän laatumännyn ja -koi-
19221: toisiinsa ilman laajoja lainsäädännöllisiä muu- vun tuottaminen. Tähän tavoitteeseen ei pääs-
19222: toksia. tä, jos osa Etelä-Suomen parhaista metsämais-
19223: Hirvitiheydet vaihtelevat metsälautakunnan ta pensastuu ja kasvaa vain viallisia puita.
19224: alueella 2-4 hirveä 1 000 hehtaaria kohti si- Aktiivinen puuntuottajajoukko, metsätalous-
19225: ten, että tiheydet ovat rannikolla suurempia yrittäjät, kokevat talvehtimisalueiden hirvitu-
19226: kuin sisämaassa. hot ja niistä aiheutuvat tappiot suoranaisina
19227: tulonmenetyksinä ja toivovat pikaisia toimen-
19228: Hirvivahinkojen pelossa metsänomistajat ei-
19229: piteitä asiantilan korjaamiseksi.
19230: vät uudista metsiään hakkuusuunnitteen mu-
19231: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19232: kaisesti. Taloudellisesti edullisimpien uudista- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19233: mismenetelmien käytöstä on luovuttava hirvien
19234: muksen,
19235: talvehtimisalueilla.
19236: Siksi kaatolupakiintiöiden jaossa päätösval- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19237: taa tulisi antaa enemmän riistanhoitoyhdistyk- hirvien kaatolupakiintiöiden jaossa
19238: sille, joilla on parhain paikallisolojen tunte- päätösvallan siirtämiseksi enemmän
19239: mus. Kiintiöiden jaossa tulisi kuulla myös met- riistanhoitoyhdistyksille sekä että
19240: sänhoitoyhdistyksiä sekä maataloustuottaj ayh- Uudenmaan ja Hämeen metsälautakun-
19241: distyksiä. nan alue otettaisiin hirvivahinkojen tor-
19242: Talvehtimisalueen taimikoiden suojaustoi- junnan kokeilu- ja mallialueeksi, josta
19243: met olisi järkevää tehdä metsälautakunnan saatuja tuloksia käytettäisiin hyväksi
19244: johdolla ja erityistyöryhmän toimesta. Toimin- maamme muilla hirvituhoalueilla.
19245:
19246: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19247:
19248: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
19249: Pirkko Ikonen Riitta Jouppila
19250: 1989 vp. 485
19251:
19252: Toivomusaloite n:o 444
19253:
19254:
19255:
19256:
19257: Apukka: Lisäyksestä vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon metsän-
19258: parannusvarojen riittävyyden turvaamiseksi Lapissa
19259:
19260:
19261: Eduskunnalle
19262:
19263: Metsä- ja puutalous on keskeisin Lapin lää- kannalta keskeisimpien töiden, metsien uudis-
19264: nin aluetalouden kehitykseen vaikuttava elin- tamisen ja taimikonhoitotöiden toteuttamista.
19265: keinoelämän sektori. Kokonaistuotannon ar- Tällöin uudistamis- ja taimikonhoitotöitä on
19266: vosta on sen suhteellinen osuus Lapissa selvästi jouduttu siirtämään tai niistä on jopa luovuttu
19267: suurempi kuin koko maassa keskimäärin. kokonaan. Mikäli tarpeelliset taimikonhoito-
19268: Metsä- ja puutalous työllistää yli 10 OJo Lapin työt jäävät tekemättä, on vaarana aikaisemmin
19269: läänin ammatissa toimivasta väestöstä. Etenkin suoritettujen investointien, esim. metsänvilje-
19270: läänin reuna-alueilla on metsätalous edelleen- lyn ja ojituksen, hukkaanmeno.
19271: kin merkittävin työllistäjä. Kuluvan vuoden töissä on metsänparannus-
19272: Lapin läänin metsäteollisuuden vuotuinen töihin myönnettyjen avustusvarojen puute ko-
19273: puuntarve on nykyisellään noin 5,5 milj. m3 , ja ko maassa noin 100 milj. mk, mikä heijastuu
19274: metsien suurimmaksi vuotuiseksi kestäväksi epäilemättä huomattavana varojen puutteena
19275: hakkuukertymäksi on laskettu 4,98 milj. m 3 • myös Pohjois-Suomeen. Lapin ja Koillis-Suo-
19276: Koska huomattava määrä valtion omistamista men metsälautakuntien alueella metsänparan-
19277: metsämaista on siirretty puuntuotannon ulko- nuslakien mukaisten avustusvarojen vajaus on
19278: puolelle, on metsäteollisuuden puuhuolto pää- 16,66 milj. mk ja lainavarojen 2,18 milj. mk.
19279: osin yksityismetsistä saatavan puun varassa, Tuntuvin on vajaus ns. Lapin lain perusteella
19280: minkä vuoksi aika ajoin yksityismetsien hak- rahoitettavissa töissä, joihin varoja on myön-
19281: kuut ovat ylittäneet niille lasketun hakkuu- netty 35 milj. mk, vaikka tarve olisi 54 milj.
19282: suunnitteen määrän. Osin hakkuusuunnitetta mk, jolloin vajaus tulee jälleen kerran häiritse-
19283: on jouduttu ylittämään 1980-luvulla raivonnei- mään tuntuvasti metsien uudistamistöiden to-
19284: den myrskyjen jälkiä korjattaessa. Toisin kuin teuttamista kuluvana vuonna. Mikäli Lapin ja
19285: Etelä-Suomessa Lapin läänin metsien hyödyn- Koillis-Suomen metsälautakunnilla olisi met-
19286: tämisaste on ollut erittäin korkea, jolloin hak- sänparannusvaroja käytettävissä kokonaistyö-
19287: kuusäästöjä ei ole syntynyt. ohjelman toteuttamiseen tarvittava määrä v.
19288: Yksityismetsien puuntuotantoa voidaan lisä- 1989, nousisi varojen työllistävä vaikutus 4 790 _
19289: tä vain pitkäjänteisellä työllä. Tässä mielessä työkuukaudesta 7 100 työkuukauteen.
19290: erilaisten valtion avustuksin ja lainoin rahoitet- Paitsi metsätalouteen ja työllisyyteen met-
19291: tavien metsänhoito- ja perusparannustöiden te- sänparannusvarojen niukkuus vaikuttaa haital-
19292: keminen on ratkaisevassa asemassa. Metsänpa- lisesti metsänhoitoyhdistysten toimintaan.
19293: rannustyöt ovat myös työllistäjänä merkittä- Pohjois-Suomessa metsänhoitoyhdistykset saa-
19294: vässä asemassa, samoin voidaan maan eri osien vat pääosan tuloistaan työnjohtokorvauksena
19295: puuntuotantokustannuksia myönnettävillä metsänparannustöiden suunnittelusta ja työn-
19296: metsänparannusavustuksilla tuntuvasti tasata. johdosta, jolloin metsänparannustöiden supis-
19297: Kuitenkin viime vuosina myönnetty valtion tamisen aiheuttamat metsänhoitoyhdistysten
19298: rahoitus on ollut riittämätön. Erityisesti puu- talouden tasapainottamisongelmat voivat joh-
19299: tetta on ollut metsänparannuslain ja Lapin taa toimihenkilöiden Iomauttamiseen tai jopa
19300: vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta sää- irtisanomiseen, mikä vaikeuttaisi olennaisesti
19301: detyn lain perusteella myönnettävistä avustus- metsänomistajien palvelujen saantia ja metsä-
19302: varoista, mikä on rajoittanut metsätalouden neuvonnan järjestämistä.
19303:
19304: 33 290280X
19305: 486 1989 vp. - TA n:o 444
19306:
19307: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
19308: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- piteisiin metsänparannusvarojen riittä-
19309: sen, vyyden turvaamiseksi Lapissa vuonna
19310: 1989.
19311:
19312: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19313:
19314: Asko Apukka
19315: 1989 vp. 487
19316:
19317: Toivomusaloite n:o 445
19318:
19319:
19320:
19321:
19322: Astala ym.: Metsäpoliittisen ohjelman "Metsäluonto 2000"
19323: laatimisesta
19324:
19325:
19326: Eduskunnalle
19327:
19328: Tulevaisuutemme kannalta on välttämätön- misiin metsäkuolemien torjuntakeinoissa ei ole
19329: tä, että kaikki ihmisen luontoon kohdistamat varaa. On löydettävä yhteinen poliittinen tah-
19330: toimet sopeutetaan luonnontalouden vaati- to, jotta voitaisiin löytää varoja tutkimuksiin
19331: muksiin. Luonnon tarjoamien voimavarojen metsäkuolemien torjumiseksi.
19332: käyttö on alistettava demokraattiseen päätök- Päättäjien puolustustahtoa taistelussa metsä-
19333: sentekoon. Luonnon saastumisen estäminen kuolemaa vastaan lamauttaa Metsä 2000
19334: edellyttää selkeän tiukkaa lainsäädäntöä, teho- -ohjelma. Ilman minkäänlaista demokraattista
19335: kasta ympäristöhallintoa ja riittäviä tutkimus- käsittelyä se on omaksuttu hallituksen ja edus-
19336: voimavaroja. kunnan metsäpoliittiseksi ohjelmaksi. Edus-
19337: Metsäkuolemien torjuntaan on tutkimuksilla kunnalle pitäisi kiireellisesti tuoda tiedonanto-
19338: löydettävä oikeat keinot eri alueille. Tutkimuk- na käsittelyyn laaja-alainen metsäpoliittinen
19339: seen on panostettava riittävät voimavarat. Ky- ohjelma "Metsäluonto 2000", jonka taakse
19340: symyksessä on keskeisten arvojen suojelu. eduskunnan enemmistö saattaisi ryhmittyä.
19341: Saasteiden kaukokulkeutuminen rajojen yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19342: vaatii entistä tiukempia yhteisiä, kansainvälisiä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19343: toimenpideohjelmia. On kysymys isänmaan muksen,
19344: puolustamisesta ilman saastumista ja metsä-
19345: kuolemaa vastaan. Metsäkuolematutkimuksiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19346: (mm. HAPRO) on annettu liian vähän määrä- miin laaja-alaisen metsäpoliittisen oh-
19347: rahoja. Korkeakoulujen tutkimusryhmille on jelman ,Metsäluonto 2000, laatimisek-
19348: annettu niin pienet resurssit, että niiden avulla si ja sen tuomiseksi tiedonantona edus-
19349: voidaan tuottaa vain viitteellistä tietoa. Erehty- kunnan käsittelyyn.
19350:
19351: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19352:
19353: Heli Astala Lauha Männistö Arvo Kemppainen
19354: 488 1989 vp.
19355:
19356: Toivomusaloite n:o 446
19357:
19358:
19359:
19360:
19361: Hacklin ym.: Valtakunnallisen metsämuseon sijoittamisesta
19362: J ämsänkoskelle
19363:
19364:
19365: Eduskunnalle
19366:
19367: Jämsänkosken ja Jämsän kaupungit ovat kentamiseen, mikä tukee metsämuseohanketta.
19368: esittäneet valtakunnallisen metsämuseon perus- Myös Keski-Suomen Maakuntaliitto tukee met-
19369: tamista Jämsänkosken metsäkonekoulun yh- sämuseon sijoittamista Jämsänkosken metsä-
19370: teyteen. Jämsänjokilaakso tunnetaan voimak- konekoulun yhteyteen.
19371: kaasta paperiteollisuudesta. Yhtyneiden pape-
19372: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19373: ritehtaiden Jämsänkosken ja Jämsän Kaipalan
19374: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19375: tehtaat ovat paperin tuotannossa maailman
19376: eturivin tuottajia. Jämsänkosken sijainti lähel-
19377: lä Etelä-Suomen asutuskeskuksia antaa hyvät että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
19378: mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle. Jäm- valtakunnallisen metsämuseon sijoitta-
19379: sänjokilaaksossa on myös panostettu voimak- miseksi Jämsänkoskel/e metsäkonekou-
19380: kaasti matkailuun ja majoituskapasiteetin ra- lun yhteyteen.
19381:
19382: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19383:
19384: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
19385: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila
19386: 1989 vp. 489
19387:
19388: Toivomusaloite n:o 447
19389:
19390:
19391:
19392:
19393: Heikkinen ym.: Taimitarhatuotannon aloittamisesta Kuhmossa
19394:
19395:
19396: Eduskunnalle
19397:
19398: Kainuu on tällä hetkellä puuntaimien vajaa- toimialarationalisoinnista johtuvien työpaikko-
19399: tuotantoaluetta. Metsähallituksen Kuhmon jen menetysten korvaamiseksi. Käytännön to-
19400: hoitoalueen taimihuolto toteutetaan tällä het- teutus voisi tapahtua esimerkiksi Vapo Oy:n
19401: kellä Utajärveltä, Rovaniemeltä ja Jyväskyläs- tai metsähallituksen toimesta.
19402: tä. Yhteistyö Neuvosto-Karjalan kanssa met-
19403: sän hakkuissa ja metsänuudistuksessa avaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19404: mahdollisuuksia puuntaimien viennille. Maa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19405: ja metsätalouden yhteistyölle Neuvosto-Karja-
19406: lan kanssa tulee tulevina vuosina hyvät ja
19407: laajenevat mahdollisuudet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19408: Taimitarhatuotannon aloittaminen Kuhmon taimitarhan perustamiseksi Kuhmon
19409: kaupungin alueella olisi yksi keino metsäalan kaupunkiin.
19410:
19411: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
19412:
19413: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
19414: Annikki Koistinen Sakari Valli
19415: 490 1989 vp.
19416:
19417: Toivomusaloite n:o 448
19418:
19419:
19420:
19421:
19422: Huuhtanen ym.: Maidontuotannon kiintiöjärjestelmän kehittä-
19423: misestä aluepoliittisilla erityisalueilla
19424:
19425:
19426: Eduskunnalle
19427:
19428: Aluepoliittisilla erityisratkaisuilla on pyritty Maaseutukuntien kehitys tulisi nähdä kaik-
19429: tukemaan yksittäisen kunnan elinkeinotoimin- kien elinkeinohaarojen yhtäläisenä menestymi-
19430: taa mm. investointi- ja käynnistysavustuksilla. senä. Maitokiintiöiden palauttaminen 100-pro-
19431: Ns. erityisaluekunnat ovat saaneet nauttia eri- senttisesti erityisaluekuntien maidontuottajille
19432: tyisestä valtiontuesta. antaisi mahdollisuuden maatalouselinkeinotoi-
19433: minnan kehittymiselle.
19434: Maaseutukuntien osalta elinkeinotoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19435: tukeminen edellä mainituilla avustuksilla onkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19436: auttanut niitä selviytymään rakennemuutokses-
19437: ta. Samanaikaisesti kuitenkin perinteinen maa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19438: talouselinkeino on kärsinyt maidontuotannon vapautuvien maitokiintiöiden myöntä-
19439: rajoituksista. Näin on käynyt mm. nuorten miseksi JOO-prosenttisesti takaisin eri-
19440: viljelijöiden osalta. tyisa/uekuntien maidontuottajille.
19441: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19442:
19443: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
19444: 1989 vp. 491
19445:
19446: Toivomusaloite u:o 449
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: Ikonen: Nuorten viljelijöiden tukitoimenpiteiden tehostamisesta
19452:
19453:
19454: Eduskunnalle
19455:
19456: Nuoret viljelijät elävät suurten taloudellisten maatalousväestön ikärakenne edelleen vinou-
19457: paineiden alaisina. Moni miettii, jatkaako tilal- tuu.
19458: la vai lähteekö hankkimaan toimeentuloa Nuorten viljelijöiden käynnistysavustukset
19459: muista ammateista. pienentyivät vuoden 1989 tulo- ja menoarvios-
19460: sa ja ovat vaikuttaneet heikentävästi sukupol-
19461: Nuorten ryhtymistä maatilatalouden harjoit- venvaihdoksiin.
19462: tajiksi tulee rohkaista ja tukea entistä tuntu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
19463: vammin, jos aiotaan tulevaisuudessakin tuot- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19464: taa kotimaisia elintarvikkeita.
19465: Sukupolvenvaihdokset tiloilla ovat hälyttä- että hallitus ryhtyisi tuntuvampiin
19466: västi hidastuneet (neljän luopumisen kohdalla toimenpiteisiin nuorten viljelijöiden tu-
19467: yhdessä tapahtuu sukupolvenvaihdos), ja kemiseksi.
19468:
19469: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19470:
19471: Pirkko Ikonen
19472: 492 1989 vp.
19473:
19474: Toivomusaloite n:o 450
19475:
19476:
19477:
19478:
19479: Ikonen ym.: Maaseutuelinkeinolain mukaisten hakemusten käsit-
19480: telystä
19481:
19482:
19483: Eduskunnalle
19484:
19485: Maaseutuelinkeinolain mukaisten avustusha- kia. Vielä ei tiedetä, jatkuuko tämä käytäntö,
19486: kemusten käsittely muuttuu tänä vuonna ta- vai ovatko elokuussa hylätyt hakemukset lo-
19487: pahtumaan kahdesti vuodessa, helmikuussa ja pullisesti hylättyjä. Tämä ei tee oikeutta toteut-
19488: elokuussa. tamiskelpoisille hankkeille.
19489: Uusimman maatilahallituksen ohjeen mu-
19490: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19491: kaan ne hakemukset, jotka mahdollisesti jou-
19492: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19493: dutaan helmikuun käsittelyssä hylkäämään
19494: muksen,
19495: määrärahojen loppumisen takia, siirtyvät auto-
19496: maattisesti elokuussa tapahtuvaan käsittelyyn.
19497: Elokuussa määrärahojen loppumisen takia hy- että hallitus toimisi niin, että tämän
19498: lätyt hankkeet todella hylätään, vaikka olisivat vuoden elokuussa määrärahan loppu-
19499: toteuttamiskelpoisiakin. misen takia hylätyiksi tulleet toteutta-
19500: Viime vuoden loppuun asti oli käynnissä ns. miskelpoiset maaseutuelinkeinolain mu-
19501: jatkuva haku. Hylätyt saivat hakea avustusta kaiset hankkeet saataisiin uudelleen kä-
19502: uudelleen seuraavana vuonna, jos hylkäys ta- siteltäviksi seuraavan vuoden helmi-
19503: pahtui avustusvarojen riittämättömyyden ta- kuussa.
19504:
19505: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
19506:
19507: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Tellervo Renko
19508: Esko Jokiniemi Hannele Pokka Juho Sillanpää
19509: Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
19510: 1989 vp. 493
19511:
19512: Toivomusaloite n:o 451
19513:
19514:
19515:
19516:
19517: Ikonen ym.: Maatalouden vesiensuojelulainojen ja -avustusten
19518: myöntämisperusteista
19519:
19520:
19521: Eduskunnalle
19522:
19523: Valtioneuvosto on 6.10.1988 antanut peri- lista ahdinkoa monelle maa- ja karjatalouden
19524: aatepäätöksen vesiensuojelun tavoiteohjelmas- harjoittajalle.
19525: ta vuoteen 1995 saakka. Ohjelma perustuu Vesiensuojelutilannetta voidaan parantaa
19526: vesiasiainneuvottelukunnan mietintöön 1986: raskaiden investointien lisäksi myös muilla kei-
19527: 42. Päätöksessä on esitetty merkittäviä vesistö- noilla. Hyviä kokemuksia on saatu mm.
19528: kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä maata- lietelannan imeyttämisestä turpeeseen ja näin
19529: loudelle ja karjataloudelle. valmistettavan lantaturvekompostin säilyttämi-
19530: Päätöksen kohdassa 6.1 todetaan: "Samalla sestä taivasalla asianmukaiseen levitysaikaan
19531: pyritään huolehtimaan siitä, että käytettävissä saakka. Maatalouden vesiensuojelutilannetta
19532: on valtion rahoitustukea kuormituksen vähen- voidaan parantaa huomattavasti nykyisestään
19533: tämistoimien nopeuttamiseen." Kohdassa 12.1 hyväksymällä investointien lisäksi myös kevy-
19534: todetaan: "Vesiensuojelun edistämiseen tarkoi- emmät ratkaisut. Edellä esitettyjen perustelui-
19535: tettuun rahoitustukeen oikeutettujen laitosten den vuoksi kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla
19536: ja toimintojen joukkoa laajennetaan." Toi- voidaan selvästi vähentää maatalouden tai kar-
19537: saalta periaatepäätöksen perusteluissa todetaan jatalouden vesistökuormitusta, tulisi hyväksyä
19538: ristiriitaisesti: "Tavoitteiden lähtökohtana on, avustusten ja lainoitusten piiriin. Esimerkkinä
19539: että likaaja maksaa. Valtion avustusten ja tästä on mm. käytettävän turpeen kuljetustuki,
19540: korkotukien määrää tämä ohjelma ei lisää mikäli turvetta käytetään ympäristöhaittojen
19541: nykyisestään." ehkäisyyn.
19542: Päätöksen heijastusvaikutukset maatalou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19543: teen ovat kustannuksina noin 500 miljoonaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19544: markkaa. Vaikutukset kohdistuvat karjasuo- muksen,
19545: jien, lannan ja puristerehun varastointiin, kä-
19546: sittelyyn ja levitykseen. Vanhoilla tiloilla ve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19547: siensuojelutaso pyritään saattamaan uusien jotta kiristyneet vesiensuojeluvaatimuk-
19548: tuotantoyksiköiden tasolle, ellei karjataloustoi- set huomioidaan myös maataloudelle
19549: mintaa lopeteta vuoteen 1995 mennessä. Näin myönnettävissä vesiensuojelulainoissa
19550: tiukka vaatimustason lisäys aiheuttaa taloudel- ja -avustuksissa.
19551: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19552:
19553: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
19554: 494 1989 vp.
19555:
19556: Toivomusaloite n:o 452
19557:
19558:
19559:
19560:
19561: Ikonen: Maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan edistämises-
19562: tä Keski-Suomessa
19563:
19564:
19565: Eduskunnalle
19566:
19567: Maaseutuelinkeinolain mukaisia pienyri- rahoitus tulisi nostaa Keski-Suomessa vuonna
19568: tyksiä olisi Keski-Suomessa tuntuvasti enem- 1990 ainakin 10 miljoonaan markkaan.
19569: män, jos valtion tähän tarkoitukseen varaama Edellä kerrotun perusteella ehdotan kun-
19570: summa olisi suurempi. Lähes sata hakemusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19571: siirtyi Keski-Suomessa avustusrahan niukkuu- muksen,
19572: den takia seuraavalle vuodelle. Suurin osa
19573: hakemuksista oli perustamiskelpoisia hake- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19574: muksia. riittävien varojen saamiseksi pienimuo-
19575: toisen elinkeinotoiminnan edistämiseen
19576: Maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan Keski-Suomessa.
19577:
19578: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
19579:
19580: Pirkko Ikonen
19581: 1989 vp. 495
19582:
19583: Toivomusaloite n:o 453
19584:
19585:
19586:
19587:
19588: Juhantalo ym.: Kotieläintuotannon kehittämisedellytysten pa-
19589: lauttamisesta
19590:
19591:
19592: Eduskunnalle
19593:
19594: Kotieläintuotanto on kääntynyt jyrkkään oitu, että myös jatkossa sianlihan ja siipikar-
19595: laskuun liian tiukkojen tuotannonohjaustoi- janlihan kulutus tulee voimakkaasti kasva-
19596: mien johdosta. Kotimainen tuotanto ei kausi- maan. On todennäköistä, että naudanlihan
19597: vaihteluiden vuoksi riitä enää turvaamaan koti- kulutus lisääntyy edellyttäen, että kotimaista,
19598: maista kulutusta päätuotteissa. Lisäksi tiukat puhtain tuotantomenetelmin tuotettua lihaa on
19599: tuotannonrajoitukset ovat vaikeuttaneet suku- riittävästi tarjolla. Kuluvana vuonna naudanli-
19600: polvenvaihdoksia ja estäneet useissa tapauksis- haomavaraisuuden ennakoidaan edelleen voi-
19601: sa välttämättömät kotieläinrakennusten perus- makkaasti laskevan ja lisäävän tuontitarvetta.
19602: korjaukset tai uusimiset. Viime vuosina välttä- Kausivaihteluiden johdosta pitäisi lihaomava-
19603: mättömät investoinnit ovat siirtyneet ja yrittä- raisuuden olla 105-110 OJo lihalajista riippuen.
19604: jien ikärakenne on huonontunut. Syynä ovat Valtioneuvoston päätös kotieläintuotannon pe-
19605: olleet tuotannonrajoitukset ja niiden tuoma rustamislupien myöntämisestä v. 1989 ei ota
19606: epävarmuus. Viime vuosien supistamisvauhtia riittävästi huomioon tuotannon kehittämistar-
19607: ei enää voi pitää hallittuna kehityksenä. Supis- peita eikä riitä nostamaan tuotantoa.
19608: tuvan kotieläintuotannon aiheuttamaa tulon-
19609: menetystä on vaikea korvata muilla maaseu- Vallitsevassa tilanteessa pitäisi kotieläintuo-
19610: dun kehittämistoimilla. tannon elvyttämistarpeet nähdä riittävän pit-
19611: källe erityisesti maidon, naudanlihan ja sianli-
19612: Meijerien vastaanottaman maidon määrä on han tuotannossa, sillä päätökset vaikuttavat
19613: vuoden 1983 jälkeen alentunut yli 400 milj. täydellä painollaan usean vuoden viiveellä. No-
19614: litraa. Yksin vuonna 1988 tuotanto aleni 6 %. peimmin reagoivassa sianlihan tuotannossakin
19615: Kuluvana vuonna maidontuotannon ennakoi- viive on noin kaksi vuotta.
19616: daan alittavan maataloustulolain tuotannonoh-
19617: jaustavoitteen yli 150 milj. litralla. Samalla Nyt tarvitaan aivan erityyppistä kotieläin-
19618: omavaraisuusaste uhkaa pudota alle 118 OJo :n tuotannon ohjausta kuin 1980-luvun alkupuo-
19619: kriittisen rajan, jota kausivaihtelu ja muut liskon vaikeassa ylituotantotilanteessa. Silloin
19620: maitohuoltoon liittyvät tekijät vähintään edel- käyttöön otettuihin lupa- ja kiintiöjärjestelmiin
19621: lyttäisivät. tulee nyt saada tarpeellista joustoa maito- ja
19622: Voimassa oleva maidon kaksihintalaki antaa lihahuollon turvaamiseksi ja perheviljelmien
19623: mahdollisuuden jakaa lisäkiintiöitä v. 1989 kehittämisedellytysten palauttamiseksi. Koti-
19624: vain 52 milj. litraa. Tästäkin määrästä huo- eläintuotannon kehittämisedellytysten palaut-
19625: mattava osa menee viime vuoden rästien hoita- tamiseksi tulisi nyt voimassa olevat liian jäykät
19626: miseen. Alueellisesti palautuvat määrät jakau- kotieläintuotannon ohjausjärjestelmät maidon-
19627: tuvat hyvin epätasaisesti. ja lihantuotannossa korvata lainsäädännöllä,
19628: jossa kotieläinyksiköiden kehittämiselle asete-
19629: Myös lihantuotanto on kääntynyt voimak- taan vain tietty yläraja ja rehuomavaraisuus-
19630: kaaseen laskuun. Vuonna 1988 lihantuotanto vaatimus. Näitä rajoja asetettaessa pitää lähtö-
19631: aleni yhteensä 5,6 OJo. Naudanlihan tuotanto kohtana olla ympäristöystävällinen perheviljel-
19632: supistui lähes 10 OJo. Sian- ja naudanlihan oma- mä. Näin määritellyissä raameissa saisi viljelijä
19633: varaisuusaste laski 104-105 OJo :n tasolle. Sa- itse päättää tilansa kehittämisestä.
19634: manaikaisesti lihan kulutus jatkoi edelleen kas-
19635: vuaan keskimäärin 1,3 OJo:n vauhtia. Sekä sian- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19636: että naudanlihaa jouduttiin tuomaan. On arvi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19637: 496 1989 vp. - TA n:o 453
19638:
19639: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja lihantuotannossa lainsäädännöllä,
19640: kotieläintuotannon kehittämisedellytys- jossa kotieläinyksiköiden kehittämiselle
19641: ten palauttamiseksi korvaamalla nyt asetetaan vain tietty yläraja ja rehu-
19642: voimassa olevat liian jäykät kotieläin- omavaraisuusvaatimus.
19643: tuotannon ohjausjärjestelmät maidon-
19644:
19645: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19646:
19647: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta
19648: Kauko Heikkinen Pirkko Ikonen Esko Jokiniemi
19649: Annikki Koistinen Seppo Kääriäinen Matti Maijala
19650: Einari Nieminen Pekka Puska Mirja Ryynänen
19651: Pauli Saapunki Kimmo Sarapää Eino Siuruainen
19652: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Matti Väistö
19653: Johannes Virolainen Marjatta Väänänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19654: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Jorma Huuhtanen
19655: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen Heikki Kokko
19656: Markku Lehtosaari Kalevi Mattila Seppo Pelttari
19657: Hannele Pokka Tellervo Renko Kalle Röntynen
19658: Aapo Saari Juho Sillanpää Hannu Tenhiälä
19659: 1989 vp. 497
19660:
19661: Toivomusaloite n:o 454
19662:
19663:
19664:
19665:
19666: Juhantalo ym.: Metsänparannustoiminnan tehostamisesta
19667:
19668:
19669: Eduskunnalle
19670:
19671: Suomalaisten hyvinvointi perustuu edelleen- niukkuus vaikeuttaa myös peltojen metsitystä,
19672: kin keskeisesti metsään ja sen tuotteisiin. Suo- mitä on muutoin pidetty maatalouspolitiikan
19673: men metsäteollisuus tuottaa valuuttaa maahan kannalta keskeisenä. Avustusvarojen vähene-
19674: noin 2/3 kaikista nettovientituloista. Tämän minen vaikuttaa kaikkein eniten työllistämi-
19675: pohjalta metsien puuntuotantokyvystä huoleh- seen. Tämän vuoden määrärahoilla voidaan
19676: timinen on ensiarvoisen tärkeää koko kansan- työllistää noin 1 670 miestyövuotta, kun vuon-
19677: talouden kannalta. na 1988 vastaava määrä oli noin 2 350 miestyö-
19678: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa met- vuotta.
19679: sänparannusvarat ovat vähentyneet kokonai- Jos hankkeita ei pystytä tälle vuodelle laadit-
19680: suutena noin 10 prosentilla vuoden 1988 mää- tujen työohjelmien mukaisesti toteuttamaan,
19681: rärahoihin verrattuna. Avustusvaroissa vähen- urakoitsija- ja työntekijäkunta siirtyy muille
19682: nys oli vieläkin suurempi. Jos myönnettyjä aloille ja usein haja-asutusalueilta ruuhka-Suo-
19683: määrärahoja verrataan metsälautakuntien han- meen. Sen houkutteleminen takaisin metsän-
19684: kekohtaisiin suunnitelmiin perustuvaan met- hoitotöihin ei jatkossa onnistu, vaikka määrä-
19685: sänparannusvarojen tarvepyyntöön, todetaan, rahoja saataisiinkin. Metsänhoitoyhdistysten
19686: että avustusvarojen vajaus on 77 milj. mark- työvoiman väheneminen vaarantaa myös met-
19687: kaa ja Lapin lain mukaisten avustusten osalta sänomistajien kokonaan kustantamien yksityis-
19688: 15 milj. markkaa. Metsä 2000 :ohjelman työta- metsälain mukaisten uudistustöiden toteutta-
19689: voitteet edellyttäisivät avustusvaroja noin 265 misen ja sitä kautta koko teollisuuden puu-
19690: milj. markkaa, kun esitetty valtionapu metsän- huollon.
19691: parannustöihin, mukaan lukien suunnittelu-, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19692: työnjohto-, kalusto-, työsuojelu- sekä Lapin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19693: lain vaatimat avustusvarat, on noin 185 milj.
19694: markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19695: Metsänparannusvarojen niukkuus vaikuttaa metsänparannustöiden tehokkaaksi or-
19696: monella tapaa kielteisesti hyväksyttyjen met- ganisoimiseksi ja metsänparannusvaro-
19697: sänparannusohjelmien toteuttamiseen. Varojen jen lisäämiseksi.
19698:
19699: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19700:
19701: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
19702: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
19703: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
19704: Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
19705: Annikki Koistinen Heikki Kokko Seppo Kääriäinen
19706: Markku Lehtosaari Matti Maijala Kalevi Mattila
19707: Einari Nieminen Seppo Pelttari Tellervo Renko
19708: Pekka Puska Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
19709: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
19710: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
19711: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Johannes Virolainen
19712: Matti Väistö Marjatta Väänänen
19713: 498 1989 vp.
19714:
19715: Toivomusaloite n:o 455
19716:
19717:
19718:
19719:
19720: Kankaanniemi ym.: Maidon tuotantorajoitusten poistamisesta
19721: Keski-Suomessa
19722:
19723:
19724: Eduskunnalle
19725:
19726: Maataloustuotannon rajoitustoimenpiteiden Monille keskisuomalaisille maaseutukunnille
19727: ja parin viime vuoden katotilanteiden vuoksi maidontuotannon supistuminen merkitsee ve-
19728: on maidontuotanto supistunut rajusti Keski- rotulojen alenemista. Näin näiden kuntien ta-
19729: Suomessa. lous vaikeutuu ja kehitys uhkaa taantua.
19730: Maidontuotannon supistumisen voimakkuus Monien vakavien seurausten välttämiseksi
19731: on aiheuttanut jo nyt monia vakavia vaikutuk- on tarpeen pikaisesti luopua maidontuotannon
19732: sia. Jos kehitys yhä jatkuu näin nopeana, on rajoitustoimenpiteistä koko Keski-Suomen lää-
19733: edessä maito- ja lihapula. Maatalousväestön nin alueella.
19734: ikärakenne vinoutuu nopeasti, kun nuoria ei Edellä kerrotun perusteella ehdotamme kun-
19735: lähde alalle. Maaseutu autioituu ja syvä kriisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19736: uhkaa koko kansaa. muksen,
19737: Tällä hetkellä jo mm. Äänekosken meijerin
19738: maidonsaanti on niin vähäistä, että 140 työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19739: paikkaa on vaarassa. Kuljetusten tarjoamat maidon tuotantorajoitusten purkami-
19740: työt ovat jo supistuneet voimakkaasti. seksi pikaisesti Keski-Suomen läänissä.
19741:
19742: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
19743:
19744: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
19745: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
19746: 1989 vp. 499
19747:
19748: Toivomusaloite n:o 456
19749:
19750:
19751:
19752:
19753: Kankaanniemi: Metsäntutkimusaseman perustamisesta Multialle
19754:
19755:
19756: Eduskunnalle
19757:
19758: Keski-Suomen läänissä ovat metsävauriot li- lautakunnan selvityksen mukaan yksin Multial-
19759: sääntyneet viime vuosina merkittävästi. Vaka- la on männynversosyöpää yli 10 000 hehtaarin
19760: vimpia vaurioita on havaittu läänin länsiosissa, alueella, ja useita satoja hehtaareja on jo
19761: erityisesti Multian kunnan alueella. Myös Mul- jouduttu hakkaamaan paljaaksi.
19762: tian naapurikunnissa Keuruulla, Petäjävedellä Multialla on jo tehty jonkin verran männyn-
19763: ja Uuraisilla on huomattavia tuhoalueita. Nä- versosyöpätutkimusta ja muuta metsätalouteen
19764: mä alueet sijaitsevat ns. Suomenselän reuna- liittyvää tutkimusta. Lähimmät tutkimus-
19765: alueella, joka monien tekijöiden suhteen eroaa asemat kuitenkin sijaitsevat Parkanossa ja
19766: maan keskiosien muiden osa-alueiden luonnon- Suonenjoella. Keski-Suomen merkittävät met-
19767: oloista. sävarat, valtion metsien runsaus sekä kasvavat
19768: Keski-Suomen lääni on yksi maan metsärik- metsävauriot edellyttävät pysyvän metsäntutki-
19769: kaimmista alueista. Valtakunnan metsistä noin musaseman perustamista Multian alueelle.
19770: 10 OJo on tässä läänissä. Metsän kasvusta vielä Multian kunta on ilmoittanut olevansa valmis
19771: tätäkin isompi osuus tapahtuu Keski-Suomen yhteistyöhön tällaisen aseman perustamisessa.
19772: läänissä. Huomattava kansallinen omaisuus on
19773: siis tämän läänin alueella. Valtion metsiä on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19774: myös merkittävästi Keski-Suomessa, esimer- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19775: kiksi Multialla metsähallitus omistaa noin
19776: 12 000 ha. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19777: Multian ja sen lähiympäristön metsiä uhkaa metsäntutkimusaseman perustamiseksi
19778: vakavasti mm. männynversosyöpä. Piirimetsä- Multian kuntaan.
19779:
19780: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19781:
19782: Toimi Kankaanniemi
19783: 500 1989 vp.
19784:
19785: Toivomusaloite n:o 457
19786:
19787:
19788:
19789:
19790: Kietäväinen ym.: Maatalouden alueellisten hintapoliittisten rajo-
19791: jen uudelleen määritteleruisestä
19792:
19793:
19794: Eduskunnalle
19795:
19796: Maatalouden alueellisia hintapoliittisia vyö- mutta kivisyys, peltokuvioiden pirstoutunei-
19797: hykkeitä määrättäessä on vuosittaisella lämpö- suus ja runsaat vesistöt aiheuttavat maatilata-
19798: summalla keskeinen merkitys. Muita tuotanto- loudelle huomattavia lisäkustannuksia, joita ei
19799: olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ei ole kuiten- ole hintapoliittisia tukirajoja määrättäessä
19800: kaan otettu riittävästi huomioon. Erityisesti otettu riittävästi huomioon.
19801: maaperän kivisyys ja peltokuvioiden pirstoutu-
19802: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19803: neisuus tulisi ottaa rajoja määrättäessä huo-
19804: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19805: mioon lämpösumman ohella. Maaperän kivi-
19806: syys rasittaa maatilojen koneita huomattavasti
19807: aiheuttaen niiden loppuunkulumisen muita alu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
19808: eita huomattavasti aiemmin. Peltokuvioiden maatalouden alueellisten hintapoliittis-
19809: pirstoutuneisuus taas lisää tilakohtaisia kustan- ten rajojen uudelleen määrittelemiseksi
19810: nuksia huomattavasti. Molemmat tekijät koe- niin, että peltojen kivisyys ja peltoku-
19811: taan vaikeina Mikkelin läänissä ja sen lähialu- vioiden pirstoutuneisuus otettaisiin riit-
19812: eilla. Alueen lämpösumma on tosin korkea, tävästi huomioon.
19813:
19814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19815:
19816: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
19817: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi Pirkko Ikonen
19818: Jukka Vihriälä
19819: 1989 vp. 501
19820:
19821: Toivomusaloite n:o 458
19822:
19823:
19824:
19825:
19826: Kietäväinen ym.: Maatilatalouden ja maaseudun pienimuotoisen
19827: yritystoiminnan tuen lisäämisestä
19828:
19829:
19830: Eduskunnalle
19831:
19832: Maaseudun autioitumiskehitys on viime ai- jelmien ja nuorten viljelijöiden osalta, Keski-
19833: koina uhkaavasti kiihtynyt. Julkiset perus- Euroopan saastuminen lisää kiinnostusta suo.,
19834: palvelut aina tiestön kunnostamisesta posti- ja malaisia puhtaita ja pitkälle jalostettuja elin-
19835: koulupalveluihin ovat heikentyneet. Maaseutu- tarvikkeita kohtaan, ja myös Euroopan yhden-
19836: elinkeinojen verotus on kiristynyt rajusti. Mm. tyminen antaa uhkien ohella mahdollisuuksia
19837: metsäverotusta on nostettu useaan otteeseen, maaseudulle, jos ne vain osataan käyttää hy-
19838: maatilan irtaimen omaisuuden poisto-oikeudet väksi jne. Yhteiskuntapolitiikan suuntaa maa-
19839: on laskettu muuta yritystoimintaa heikommiksi seudun suhteen tulee muuttaa pikaisesti. Maa-
19840: jne. Tilojen kehittyminen on ollut vaikeaa, talouspolitiikkaa tulee muuttaa puhtaasta su-
19841: koska kustannukset ovat nousseet huomatta- pistamisesta tilojen kehittämiseen, maaseutu-
19842: vasti, mutta tuotantoa ei ole vastaavasti voitu elinkeinojen uusia mahdollisuuksia on tutkitta-
19843: kehittää, koska kotieläintuotanto on voimak- va ja kehitettävä nykyistä enemmän myös Eu-
19844: kaasti kiintiöity. Tilojen ja erityisesti nuorten roopan yhdentymisen näkökulmasta käsin,
19845: viljelijöiden velkaantuneisuus on kasvanut maatilojen velkarasitusta on kevennettävä eri-
19846: huolestuttavasti ja velanhoitokulut koron nou- tyisesti nuorten viljelijöiden osalta, nuorten
19847: sun seurauksena vielä nopeammin. Nämä toi- viljelijöiden tilanpidon aloittamiskynnystä on
19848: menpiteet ovat merkittävästi heikentäneet hen- madallettava, maaseudun peruspalvelut on tur-
19849: kistä ilmapiiriä maaseudulla ja vähentäneet vattava, pienimuotoisen yritystoiminnan mah-
19850: uskoa maaseudun mahdollisuuksiin. Esim. dollisuuksia on edistettävä ja maaseutuelinkei-
19851: maatalousoppilaitoksiin hakeneiden määrä on nojen verotuksen kiristyminen on estettävä.
19852: laskenut romahdusmaisesti, mikä kuvaa hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19853: tilannetta. Verouudistus leikatessaan työmat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19854: kakulujen verovähennysoikeutta vähensi mer-
19855: kittävästi mielenkiintoa maaseudulla asumista että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19856: ja sieltä käsin taajamassa työssä käyntiä koh- piteisiin maaseudun pelastamisohjel-
19857: taan ja romahdutti monen näin muuttonsa man laatimiseksi, nuorten viljelijöiden
19858: tehneen perheen laskelmat. ja perheviljelmien kotieläintuotanto-
19859: Maaseudulla on kasvavia mahdollisuuksia kiintiöiden joustavuuden lisäämiseksi
19860: kehittyä, jos yhteiskuntapoliittisesti siihen an- mahdollistaen näiden tilojen kehittymi-
19861: netaan mahdollisuudet. Metsätalous tarjoaa lu- sen, pahasti velkaantuneiden maatilo-
19862: kuisia uusia työpaikkoja, pienimuotoisella yri- jen tilanteen helpottamiseksi, maaseu-
19863: tystoiminnalla on paljon käyttämättömiä mah- dun peruspalveluvarustuksen turvaami-
19864: dollisuuksia, moni perhe haluaa muuttaa maa- seksi, maaseutututkimuksen lisäämisek-
19865: seudulle asumaan ja käymään sieltä käsin työs- si ja pienimuotoisen yritystoiminnan
19866: sä taajamassa, kotieläintuotanto, erityisesti mahdollisuuksien edistämiseksi sekä
19867: maidontuotanto, on laskenut rajusti, mikä an- luopuisi maaseutuelinkeinojen veronki-
19868: taa mahdollisuuksia löysätä kiintiöitä perhevil- ristysten toteuttamisesta.
19869: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19870:
19871: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
19872: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi Pirkko Ikonen
19873: Jukka Vihriälä
19874: 34 290280X
19875: 502 1989 vp.
19876:
19877: Toivomusaloite n:o 459
19878:
19879:
19880:
19881:
19882: Kietäväinen ym.: Metsätalouden kehitysedellytysten parantami-
19883: sesta
19884:
19885:
19886: Eduskunnalle
19887:
19888: Metsänomistajan asema on heikentynyt vii- noksi. Metsätalous, joko maatilan päätuotan-
19889: me aikoina huomattavasti: metsäveroa on ki- tosuuntana tai työpaikkojen tarjoajana, on
19890: ristetty useaan kertaan ja metsäveron kiristys- entistä keskeisempi. Viimeaikainen kehitys on
19891: esityksiä valmistellaan parhaillaan lisää, vaikka kuitenkin vähentämässä metsätalouden työ-
19892: jo nyt tehtyjen veronkorotusratkaisujen perus- paikkoja ja vähentämässä mielenkiintoa metsä-
19893: teella joudutaan yliverotustilanteeseen, jossa taloutta kohtaan. Tämä vain nopeuttaa maa-
19894: metsävero ylittää vuosittaiset kantorahatulot, seudun autioitumista entisestään.
19895: poistumaa ei ole otettu huomioon verotusta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19896: määrättäessä; jopa kokonaan uutta veromuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19897: toa, kiinteistöveroa, on esitetty aikaisempien
19898: veromuotojen rinnalle; metsänparannusvaroja että hallitus pikaisesti ryhtyisi vahvis-
19899: on leikattu, mikä uhkaa myös metsänparan- tamaan metsätalouden kehitysedelly-
19900: nustöitä tekevien työpaikkoja, peräti 600:aa tyksiä korjaamalla metsäverotuksessa
19901: metsuria uhkaa töiden loppuminen määräraho- jo tehdyt virheet, mm. ns. bruttovähen-
19902: jen niukkuuden takia, ja ilman saasteet uhkaa- nyserän alentamisen ja tuottoperustei-
19903: vat vakavasti metsiämme, joissa on jo nyt den ylikorotukset, ottamalla poistuman
19904: lisääntyvässä määrin esiintynyt erilaisia sai- huomioon metsäverotusta määrättäes-
19905: rauksia; silti alan tutkimusvaroja on jopa lei- sä, lopettamalla kaavailut kiinteistöve-
19906: kattu. Saaristoalueiden metsäverotus kaipaa ron asettamisesta maa- ja metsätalous-
19907: erityisongelmana kipeästi kohtuullistamista, maalle, pidättäytymällä metsäveron li-
19908: koska saariston mannerta alempia kantohinto- säkorotuksista, korottamalla metsänpa-
19909: ja ei verotuksessa ole huomioitu. rannusvaroja ja lisäämällä saastetutki-
19910: Maaseudulla tarvittaisiin lisää työpaikkoja muksen määrärahoja tarvetta vastaa-
19911: maatalouden nopean supistumisen vastapai- vaksi.
19912:
19913: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
19914:
19915: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
19916: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi Pirkko Ikonen
19917: Jukka Vihriälä
19918: 1989 vp. 503
19919:
19920: Toivomusaloite n:o 460
19921:
19922:
19923:
19924:
19925: Koistinen ym.: Maatalouspoliittisen lainsäädännön tarkistami-
19926: sesta Kainuun sekä Pohjois- ja Itä-Suomen osalta
19927:
19928:
19929: Eduskunnalle
19930:
19931: Kainuun ja yleensä Pohjois- ja Itä-Suomen daan kehittää esimerkiksi 300 sikapaikkaa kä-
19932: maaseutumaisen asutuksen säilyttämiseksi ja sittäviksi.
19933: alueen yhteiskunnallisten toimintojen turvaa-
19934: miseksi tulee välittömästi säätää muutoksia
19935: maataloustuotantoa koskeviin lakeihin. Lain- Säännökset rehuomavaraisuudesta
19936: muutosten tulisi olla pysyviä maatilalain 1. Rehuomavaraisuussäännökset tulisi muuttaa
19937: vyöhykkeen aluetta koskevia erityissäädöksiä. nurmiviljelyalueella laskennallisesti 50 % :iin
19938: Jos se kuitenkin on mahdotonta, olisi ainakin tai poistaa kokonaan. Maatilalain 1. vyöhyk-
19939: Kajaanin maatalouspiirin alue saatava koe- keen alue on tuotantoedellytyksiltään yksipuo-
19940: alueeksi, jolle muutokset kohdennettaisiin. lista nurmialuetta, jota edellä mainitun muu-
19941: Koealue voisi olla myös sama, mikä laissa toksen tulisi koskea.
19942: maidon tuotantokiintiöisiä on säädetty
19943: 100 OJo:n palautusalueeksi.
19944: Maatilahallituksen sopimuspellot
19945: Muutoksia tulee säätää seuraavasti: Rehuomavaraisuuden parantamiseksi luopu-
19946: miseläkelain tarkoittaman viljelemättömyyssi-
19947: Laki maidon tuotantokiintiöistä toumuksen alaiset pellot on voitava vuokrata
19948: Maidon tilakohtaiset tuotantokiintiöt tulee kotieläintuotantoa harjoittaville viljelijöille La-
19949: poistaa maatilalain 1. vyöhykkeen alueelta 20 pissa, Koillismaalla ja Kainuussa.
19950: lehmän karjakokoon saakka. Jos tilalla on yli
19951: 20 lypsylehmää, kiintiöisiä päättäisi entiseen Pinta-alalisä
19952: tapaan maatalouspiiri.
19953: Lupa lypsylehmien pitämiseen 20 lypsyleh- Pinta-alalisäjärjestelmästä tulee poistaa pel-
19954: mään asti ilman kiintiötä on säädettävä joko toalan käyttö pinta-alalisän jakoperusteena.
19955: kiintiölaissa tai kotieläintuotannon perustamis- Verotettavien tulojen perusteella luotu porras-
19956: lupalaissa. järjestelmä on ainoa perusteltavissa oleva
19957: myöntämisperuste.
19958: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19959: Laki kotieläintuotannon perustamisluvista
19960: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19961: Pohjoiselle alueelle sopivan kotieläintalou- muksen,
19962: den monipuolistamiseksi on erityisesti emakko-
19963: sikaloita voitava perustaa maatilalain 1. vyö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19964: hykkeen alueelle. Yläkokoraja sekä uusien menpiteisiin maidon tuotantokiintiöitä,
19965: emakkosikaloiden perustamisessa että entisten kotieläintuotannon perustamista, re-
19966: laajentamisessa tulisi olla tällä alueella sellai- huomavaraisuutta ja maatilahallituksen
19967: nen, jolla perheviljelmä voi tulla toimeen. Sa- sopimuspeltoja koskevan lainsäädän-
19968: malla tulisi päättää siitä, että maatilalain 1. nön muuttamiseksi Kainuun sekä Poh-
19969: vyöhykkeen alueen entisiä lihasikaloita voi- jois- ja Itä-Suomen osalta.
19970: 504 1989 vp. - TA n:o 460
19971:
19972: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
19973:
19974: Annikki Koistinen Pauli Saapunki Kauko Heikkinen
19975: Sakari Valli Arvo Kemppainen Juhani Alaranta
19976: Eino Siuruainen
19977: 1989 vp. 505
19978:
19979: Toivomusaloite u:o 461
19980:
19981:
19982:
19983:
19984: Koistinen ym.: Maaseutuneuvonnan toimintaedellytysten paran-
19985: tamisesta
19986:
19987:
19988: Eduskunnalle
19989:
19990: Yhdentyvä maaseutuneuvonta aiheuttaa erit- riaalin uusiminen (esim. uusi liikemerkki, logo,
19991: täin suuren viestintätarpeen. Uuden järjestön esite järjestöstä ja sen tarjoamista palveluista,
19992: tavoitteet, toimintaperiaatteet, palvelumahdol- järjestöä esittävä video tai multidiaohjelma,
19993: lisuudet jne. ovat epäselvät niin järjestön toi- kaikki tunnukset, kuten valokilvet, opasteet,
19994: mihenkilöille, palvelujen käyttäjille kuin ulko- kunniakirjat, adressit, mitalit, liput, viirit, jär-
19995: puolisille sidosryhmillekin. Toisaalta uusi tilan- jestöasut jne.) aiheuttaa kustannuksia kahden
19996: ne tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden raken- vuoden aikana n. 2 milj. mk.
19997: taa järjestölle uusi yrityskuva. Maaseutuneuvonnan uuden yrityskuvan luo-
19998: Yhdentynyt neuvonta on saatava mahdolli- minen on yhdentyville järjestöille kohtuutto-
19999: simman nopeasti toimivaksi ja kannattavaksi man raskas toteuttaa ilman valtion siihen erik-
20000: eli yhteiskuntaa hyödyttäväksi. Tehostettu tie- seen myöntämää määrärahaa. Normaaleissa-
20001: donvälitys on edellytys järjestön uuden yritys- kaan olosuhteissa ei ao. neuvontajärjestöillä
20002: kuvan luomiselle. Sitä varten tarvitaan paljon ole ollut suuria mahdollisuuksia yrityskuvansa
20003: ja erityyppistä visualisointia helpottavaa mate- tietoiseen luomiseen ja palveluiden markki-
20004: riaalia niin järjestön keskustasolla kuin myös nointiin nykyaikaan kuuluvaa tehokasta visua-
20005: maakuntatasoll.a. lisointia hyväksi käyttäen. Resurssien jäädyttä-
20006: Yrityskuvan muutos maksaa paljon, koska misen myötä se on entistä vaikeampaa.
20007: viestin perillemenon varmistamiseksi sanoma
20008: on suunnattava eri kohderyhmille eri lailla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20009: (luottamus- ja toimihenkilöt, palvelujen tarvit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20010: sijat, valtiovalta, kunnat ym. hallinto, järjes- muksen,
20011: töt, suuri yleisö jne.). Kampanjointi on ajoitet-
20012: tava vähintään kahdelle vuodelle. Onnistumi- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
20013: nen edellyttää ulkopuolista asiantuntija-apua. määrärahojen varaamiseksi maaseutu-
20014: Yrityskuvan uusimiskampanja ja kaiken mate- neuvonnan yrityskuvan luomiseksi.
20015:
20016: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20017:
20018: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
20019: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
20020: Sirkka-Liisa Anttila
20021: 506 1989 vp.
20022:
20023: Toivomusaloite n:o 462
20024:
20025:
20026:
20027:
20028: Koistinen ym.: Määrärahasta piirikonsulentin viran perustami-
20029: seen Kainuun kalatalouspiiriin
20030:
20031:
20032: Eduskunnalle
20033:
20034: Kainuuseen perustettiin v. 1979 kalatalous- Kalatalouspiirissä ollaan juuri suunnittele-
20035: konsulentin toimi. Seuraavana vuonna perus- massa kalastusalueille käyttö- ja hoitosuunni-
20036: tettiin nk. Kainuun kalatoimisto, johon konsu- telmia, jotka nekin ovat lain määräämiä, pa-
20037: lentti alun perin tarkoitettiin. Toimisto ei ollut kollisia tehtäviä.
20038: ainutlaatuinen, sillä mm. Lapissa toimi jo ai- Kalastusalueiden rahoitus on tällä hetkellä
20039: kaisemmin vastaavantyyppinen toimisto. jumissa, sillä metsähallitus (valtion laitos) ei
20040: Kalastuslaki uusittiin 1980-luvun alussa ja se osallistu kalastusalueiden kustannuksiin mil-
20041: tuli voimaan vuonna 1983. Kainuun kalatoi- lään tavalla, vaikka se omistaa yhden kolmas-
20042: misto lopetti käytännössä toimintansa, kun osan Kainuun vesistä.
20043: silloinen kalatalouskonsulentti valittiin uuden Edellä mainittujen syiden vuoksi olisi tär-
20044: piiriviranomaisen, Oulun kalastuspiirin, piiri- keää saada pysyvä toimihenkilö hoitamaan
20045: kalastusmestarin toimeen. kalastusalueiden toiminnasta aiheutunutta lisä-
20046: Kalatalouskonsulentin paikkaa ei myöhem- työtä. Valtion tehtäväksi se ei mitenkään sovel-
20047: minkään enää täytetty. Näin siis Kainuu me- lu, koska valtio (paikallinen kalastuspiiri) jou-
20048: netti yhden kalatalousalan työpaikan. tuu tekemään monia kalastusalueita koskevia
20049: Kainuun kalatalouspiirillä on ollut jo puoli- päätöksiä, mm. jakamaan läänin pilkintävarat
20050: toista vuotta tilapäinen toimihenkilö, jonka ja kalastuskorttivarat. Piiri olisi jäävi asiassa,
20051: palkkauskustannuksiin on saatu valtion avus- mikäli se tai sen virkamies olisi tekemässä
20052: tuksia nk. kalastuskorttivaroista. Kalastuskort- esitystä.
20053: tiavustukset ovat kuitenkin tilapäisratkaisu, sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20054: lä niillä ei yleensä voi palkata pysyviä toimi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20055: henkilöitä. muksen,
20056: Aikaisemmin mainitun kalastuslain myötä
20057: tulivat myös kalastusalueet. Nämä ovat pakol- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
20058: lisia vesien omistajien ja kalastajaryhmien yh- menpiteisiin niin, että valtion vuoden
20059: teistyöelimiä. Niiden toiminta on kuitenkin 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen va-
20060: suuresti riippuvainen neuvontajärjestön anta- rattaisiin määräraha piirikonsu/entin vi-
20061: masta asiantuntija-avusta. ran perustamiseksi Kainuuseen.
20062: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20063:
20064: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
20065: Sakari Valli Arvo Kemppainen
20066: Juhani Alaranta
20067: 1989 vp. 507
20068:
20069: Toivomusaloite n:o 463
20070:
20071:
20072:
20073:
20074: Koistinen ym.: Maaseudun ammatillisen kurssitoiminnan edelly-
20075: tysten yhtenäistämisestä
20076:
20077:
20078: Eduskunnalle
20079:
20080: Maatilatalouden harjoittajien ja muiden vatushallituksen rahoituksen turvin maatalous-
20081: maaseudulla pienimuotoista yritystoimintaa oppilaitosten ja neuvontajärjestöjen toteutta-
20082: harjoittavien koulutustaso on varsin alhainen. mana järjestetyillä kursseilla peritään kurssilai-
20083: Yrittäjinä jo toimivien on kuitenkin vaikea silta osallistumismaksu ja opettajille makse-
20084: irrottautua työstään osallistuakseen varsinai- taan matkakorvaus vain yleisten kulkuneuvo-
20085: seen ammattikoulutukseen, joten ammattitai- jen taksan mukaisesti, vaikka kurssipaikalle ei
20086: don parantaminen ja ylläpitäminen on mahdol- yleisellä kulkuneuvolla pääsisikään.
20087: lista lähinnä lyhytkurssien, neuvontajärjestöjen Vastaavasti yliopistojen järjestämillä yrittä-
20088: ja itseopiskelun avulla. jäkursseilla kurssilaisille maksetaan päivärahat
20089: Maatila- ja maaseutuyrittäjille tarkoitettuja ja matkakorvaukset.
20090: ammatillisia lyhytkursseja järjestävät monet eri Kurssitoiminnan ehtoja tulisi yhtenäistää ja
20091: tahot, mm. neuvontajärjestöt, maatalous-, rahoitus turvata niin, ettei kurssilaisilta tarvitse
20092: puutarha-, metsä- ja kotitalousoppilaitokset, periä osanottomaksua ja opettajille voidaan
20093: kansalais- ja työväenopistot, ammatilliset kurs- maksaa myös asianmukaiset matkakorvaukset.
20094: sikeskukset ja yliopistot. Kaikkien edellä mai-
20095: nittujen järjestämään kurssitoimintaan tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20096: valtionapua joko suoraan tai välillisesti. Kurs- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20097: sitoimintaa ohjaamaan ja toteuttamaan tulisi muksen,
20098: maakuntiin perustaa kurssiosastot ja kurssitoi-
20099: minnan vetäjä jokaiseen maatalousoppilaitok- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
20100: seen. menpiteisiin maaseudun ammatillisen
20101: Kurssien järjestämismahdollisuuksissa ja kurssitoiminnan edellytysten yhtenäis-
20102: -ehdoissa on valtavat erot, esim. ammattikas- tämiseksi.
20103:
20104: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20105:
20106: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
20107: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Eino Siuruainen
20108: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila
20109: 508 1989 vp.
20110:
20111: Toivomusaloite n:o 464
20112:
20113:
20114:
20115:
20116: Koistinen ym.: Mehiläistalouden toiminnan turvaamisesta Kai-
20117: nuussa
20118:
20119:
20120: Eduskunnalle
20121:
20122: Mehiläistaloudessa on voimakas kasvukausi. rän tulisi olla vuoteen 1995 mennessä kaksin-
20123: Hunajan käyttö on lisääntynyt, eikä kotimai- kertaistunut. Toimikunta totesi, että parhaiten
20124: nen tuotanto riitä kattamaan kysyntää. Mehi- tavoite saavutetaan mehiläistalouden neuvon-
20125: läistiheys on maassamme yleisesti ottaen alhai- nan ja tutkimuksen voimavaroja lisäämällä ja
20126: nen, ja se voitaisiin moninkertaistaa nykyises- mehiläistautien torjuntaa parantamalla.
20127: tään. Myös monien viljelyskasvien pölytyksen Alan edistämistyö on vuoden 1984 alusta
20128: varmistamiseksi mehiläismäärän lisääminen ollut Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML
20129: olisi välttämätöntä. ry:n vastuulla. Liitolla on tällä hetkellä kaksi
20130: Suomessa on hyvät edellytykset mehiläishoi- kenttäneuvojaa, toinen Turussa ja toinen Mik-
20131: don harjoittamiselle. Monipuolinen kasvilli- kelissä. Kainuuseen tulisi saada mehiläisneuvo-
20132: suus ja pitkät kesäpäivät mahdollistavat tehok- jan toimi, jotta Suomussalmella toimiva Kai-
20133: kaan hunajantuotannon lyhyenäkin satokaute- nuun mehiläistalouden tutkimus- ja koulutus-
20134: na. Tuotantokustannukset muodostuvat kui- projekti pystyy etenemään keskeytyksettä.
20135: tenkin pitkän talven vuoksi selvästi korkeam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20136: miksi kuin hunajan päätuotantomaissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20137: Mehiläishoitajia on maassamme tällä hetkel- muksen,
20138: lä n. 5 000, ja heillä on omistuksessaan noin
20139: 50 000 mehiläisyhdyskuntaa. Vuonna 1984 että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
20140: työskennellyt mehiläistalouden kehittämistoi- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitystä
20141: mikunta katsoi, että hunajan kulutuksen kas- valmistellessaan mehiläistalouden neu-
20142: vuennusteiden ja kasvien pölytystarpeen huo- vojan toimen perustamiseksi Kainuu-
20143: mioon ottaen mehiläisyhdyskuntien lukumää- seen.
20144:
20145: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20146:
20147: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
20148: Sakari Valli Arvo Kemppainen
20149: Juhani Alaranta
20150: 1989 vp. 509
20151:
20152: Toivomusaloite n:o 465
20153:
20154:
20155:
20156:
20157: Koistinen ym.: Maatalouden sääpalvelutoiminnan turvaamisesta
20158: Itä-Suomen alueella
20159:
20160:
20161: Eduskunnalle
20162:
20163: Maatalouden sääpalvelutoiminnan turvaami- palvelu jatkuu tilapäisjärjestelyin Itä-Suomen
20164: seksi Itä-Suomessa on tärkeää, että Ilmatieteen aluetoimistosta.
20165: laitoksen Itä-Suomen aluetoimistoa vahviste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20166: taan vuonna 1990 yhdellä meteorologin viralla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20167: Vuonna 1989 toiminta käynnistyy yhden vaki- muksen,
20168: naisen ja yhden tilapäisen meteorologin viran
20169: avulla. Lisäksi maatalouden sääpalvelumomen- että hallitus ryhtyisi toimiin määrära-
20170: tilta osoitetaan käytettäväksi yhden meteorolo- han varaamiseksi valtion tulo- ja meno-
20171: gin toimi kuuden kuukauden ajaksi eli 1.5.- arvioesitykseen maatalouden sääpalve-
20172: 30.10.1989. Ei ole kuitenkaan toivottavaa, että lutoiminnan turvaamiseksi Itä-Suomen
20173: aluetoimiston alueella.
20174:
20175: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20176:
20177: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli
20178: Arvo Kemppainen Juhani Alaranta Matti Väistö
20179: 510 1989 vp.
20180:
20181: Toivomusaloite n:o 466
20182:
20183:
20184:
20185:
20186: Kokko: Vainikkalan viljavaraston vastaanotto- ja kuivatuslaittei-
20187: den parantamisesta
20188:
20189:
20190: Eduskunnalle
20191:
20192: Lappeenrannan Vainikkalassa oleva Valtion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20193: viljavarasto on vuosikymmenet toiminut lähin- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20194: nä viljan säilytysvarastona. Varastosta puuttu- sen,
20195: vat kuivatuslaitteet. Myös vastaanottotilat ovat
20196: puutteelliset traktori- ja autokuljetuksia ajatel-
20197: len.
20198: Etelä-Karjalan alueella olisi tarve kehittää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20199: varastosta toimiva viljan vastaanottopaikka. Vainikkalan viljavaraston vastaanotto-
20200: Tämä edellyttää kuivatuslaitteiden rakentamis- laitteiden parantamiseksi ja kuivatus-
20201: ta ja vastaanottolaitteiden parantamista. laitteiden rakentamiseksi.
20202:
20203: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20204:
20205: Heikki Kokko
20206: 1989 vp. 511
20207:
20208: Toivomusaloite n:o 467
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: Kokko ym.: Toimenpiteistä maatalouslomittajien koulutuksen
20214: lisäämiseksi
20215:
20216:
20217: Eduskunnalle
20218:
20219: Viljelijöiden lomitus on lakisääteisesti järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20220: tettyä toimintaa. Lomittajista on monissa kun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20221: nissa suuri puute. Se vaikeuttaa viljelijöiden muksen,
20222: lomanpitomahdollisuuksia sekä sijaisavun saa-
20223: tavuutta. Lomittajien lisätarve lienee koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20224: maassa noin 4 000 lomittajan luokkaa. Lisää maatalous/omittajien koulutuksen li-
20225: lomittajia on vaikea saada. säämiseksi ja saatavuuden parantami-
20226: seksi.
20227:
20228: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20229:
20230: Heikki Kokko Pirkko Ikonen
20231: Timo Kietäväinen Juhani Alaranta
20232: Aapo Saari
20233: 512 1989 vp.
20234:
20235: Toivomusaloite n:o 468
20236:
20237:
20238:
20239:
20240: Korkia-Aho: Vetelin metsäkoulun uusien toimitilojen rakentami-
20241: sesta
20242:
20243:
20244: Eduskunnalle
20245:
20246: Vetelin kunnassa toimii Tuomarniemen met- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20247: säoppilaitoksen alainen Vetelin metsäkoulu. Tuomarniemen metsäoppilaitoksen alai-
20248: Koulu toimii kunnan vuokraamissa toimitilois- suudessa toimivan Vetelin metsäkoulun
20249: sa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on uusien uusien toimitilojen rakentamiseksi 1990-
20250: toimitilojen rakentaminen 1990-luvun alussa luvun alussa.
20251: tärkeää.
20252: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20253: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20254: sen,
20255:
20256: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20257:
20258: Martti Korkia-Aho
20259: 1989 vp. 513
20260:
20261: Toivomusaloite n:o 469
20262:
20263:
20264:
20265:
20266: Korkia-Abo: Turkistarhauselinkeinon tuen lisäämisestä
20267:
20268:
20269: Eduskunnalle
20270:
20271: Vetelissä on turkistarhaus merkittävä elin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20272: keino. Kunnassa on noin sata tarhaa. Suomen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20273: tarhauselinkeino on vaikeuksissa. Elinkeinon sen,
20274: kehittämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi
20275: on keskityttävä jo olemassa olevien tarhojen että hallituksen tukitoimilla turva-
20276: tukemiseen. taan tarhauselinkeinon asema panosta-
20277: malla tuotannon laatuun, jalostukseen
20278: sekä kustannustason laskemiseen.
20279: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20280:
20281: Martti Korkia-Abo
20282: 514 1989 vp.
20283:
20284: Toivomusaloite n:o 470
20285:
20286:
20287:
20288:
20289: Kortesalmi ym.: Maidontuotantokiintiöiden poistamisesta Poh-
20290: jois- ja Itä-Suomesta sekä Suomenselän alueelta
20291:
20292:
20293: Eduskunnalle
20294:
20295: Maidontuotantokiintiöt ovat merkittävä epä- pien- ja perheviljelmien tulevaisuutta. Tämän
20296: kohta maassamme pien- ja perheviljelmiä koh- takia tulisi maidontuotantokiintiöistä luopua
20297: taan. Kiintiöt ovat aiheuttaneet useiden tilojen em. alueilla, sillä todellisuudessa maidosta ei
20298: lopettamisen, vaikka viljelijäpariskunta olisi maassamme käytännössä ole enää ylitarjontaa.
20299: ollut halukas tilanpitoa jatkamaan tai jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20300: nuorviljelijä ottamaan vanhempiensa tilan hoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20301: dettavakseen. Liian pienillä maidontuotanto- muksen,
20302: kiintiöillä on viety käytännössä tilojen elinkel-
20303: poisuus. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
20304: Eniten maidontuotantokiintiöt ovat haitan- miin maidontuotantokiintiöiden poista-
20305: neet maamme vaikeimpien alueiden eli Poh- miseksi ainakin Pohjois- ja Itä-Suomes-
20306: jois- ja Itä-Suomen sekä Suomenselän alueen ta sekä Suomenselän alueelta.
20307:
20308: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20309:
20310: J. Juhani Kortesalmi Marita J urva
20311: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
20312: 1989 vp. 515
20313:
20314: Toivomusaloite n:o 471
20315:
20316:
20317:
20318:
20319: Kortesalmi ym.: Pellonraivauskiellon poistamisesta rakennus-
20320: avustusalueilta
20321:
20322: Eduskunnalle
20323:
20324: Pellonraivauksen kieltävän lain tarkoitukse- hajallaan. Tämän takia pellonraivauksen kielto
20325: na oli lopettaa uuden pellon raivaaminen maa- tulisi purkaa ainakin ns. rakennusavustusalu-
20326: taloustuotteiden ylituotannon takia. Toimenpi- eella. Tällä toimenpiteellä edesautettaisiin mer-
20327: de oli perusteltua tietyillä alueilla maassamme. kittävästi vaikeuksissa olevien pien- ja perhe-
20328: Pahiten ylituotantoa tapahtui maamme etelä- viljelmien jatkuvuutta.
20329: osissa jo ennestäänkin suurilla tiloilla. Nämä
20330: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20331: tilat myös raivasivat merkittävästi eniten uutta
20332: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20333: peltoa vuosittain. muksen,
20334: Vaikeimmin pellonraivauksen kieltävä laki
20335: on kuitenkin haitannut sääolosuhteiltaan han-
20336: kalampien maamme alueiden maanviljelystä. että hallitus ryhtyisi toimiin pellon-
20337: Lisäksi näillä alueilla peltojen pinta-ala on raivauskiellon purkamiseksi ns. raken-
20338: ollut kaikkein pienin ja pellot ovat olleet eniten nusavustusa/ueella.
20339:
20340: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20341:
20342: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
20343: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
20344: 516 1989 vp.
20345:
20346: Toivomusaloite n:o 472
20347:
20348:
20349:
20350:
20351: Kortesalmi ym.: Metsänparannustoimenpiteiden rahoitustuen li-
20352: säämisestä
20353:
20354:
20355: Eduskunnalle
20356:
20357: Metsänparannuksen lainavaroja on jäänyt säksi pystykarsintaa ja taimikonhoitotöitä suo-
20358: käyttämättä kahden viime vuoden aikana yli 30 ritetaan vain avustuksen turvin.
20359: milj. mk/vuosi. Sitä vastoin avustusvarat ovat Viime vuonna metsänparannusvaroin palkat-
20360: loppuneet kesken, ja niitä tarvittaisiin kuluva- tiin kuukausittain keskimäärin 2 000 työnteki-
20361: na vuonna noin 77 milj. mk lisää. jää. Kesäkuussa metsänparannusvaroin työllis-
20362: Laina- ja avustussuhteen vinoutumisen ovat tettiin eniten, lähes 4 000 henkilöä.
20363: aiheuttaneet useat seikat. Metsänparannustyöt Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
20364: ovat työllisyyssyistä yhä enemmän painottu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20365: neet niihin maakuntiin, joissa avustuksen sen,
20366: osuus on keskimääräistä suurempi. Työlajeista
20367: on metsänviljelyn osuus lisääntynyt. Metsänvil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20368: jelyshankkeissa avustus on keskimääräistä kor- metsänparannusrahoituksen vinoutumi-
20369: keampi, ja ne rahoitetaan yleensä avustuksin ja sen korjaamiseksi siten, että avustus-
20370: metsänomistajan varoin eikä lainavaroin. Li- määrärahoja lisätään huomattavasti.
20371:
20372: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20373:
20374: J. Juhani Kortesalmi Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari
20375: Oiva Savela Riitta Jouppila Juhani Alaranta
20376: Matti Ahde Vappu Säilynoja Sakari Valli
20377: Kalevi Mattila Pauli Saapunki Heikki Riihijärvi
20378: Marita Jurva Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
20379: 1989 vp. 517
20380:
20381: Toivomusaloite n:o 473
20382:
20383:
20384:
20385:
20386: Kortesalmi ym.: Määrärahasta metsien salaojitusmenetelmän
20387: kehitystyöhön ja kokeilutoimintaan
20388:
20389:
20390: Eduskunnalle
20391:
20392: Maassamme tehdään jatkuvasti suuri määrä vio on tällä hetkellä 3 150 markkaa hehtaarille
20393: metsäojituksia. Ojitus tapahtuu auraamalla tai alle 10 markkaa metrille. Ruotsissa suoritet-
20394: maastoon leveitä ja syviä avo-ojia, jotka ovat tujen kokeilujen perusteella ihannesyvyys put-
20395: maisemallisesti arveluttavia ja toisaalta vievät kelle olisi noin 90 cm.
20396: merkittävän määrän puuston kasvutilaa. Li- Metsien salaojitusmenetelmän edelleen kehit-
20397: säksi avo-ojia joudutaan jatkuvasti puhdista- tämiseksi tarvittaisiin kuitenkin valtion tukea,
20398: maan, jotta niiden vedensiirtokyky säilyisi. sillä Uponor Oy:llä ei ole mahdollisuuksia
20399: Maassamme on kehitetty Uponor Oy:n toi- laajamittaiseen kokeilutoimintaan. Kokeilua
20400: mesta menetelmä, jolla pystyttäisiin metsien voitaisiin tehdä joko valtion koetiloilla tai
20401: avo-ojitus korvaamaan salaojituksella. Salaoji- valtion kustannuksella yksityisissä metsissä.
20402: tusmenetelmän avulla metsäpinta-ala lisääntyi-
20403: si vähintään 10 OJo, metsissä kulku helpottuisi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20404: ojitetut metsät tulisivat maisemallisesti viehät- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20405: tävämmiksi, tulvat vähenisivät, vesistöjen kala- muksen,
20406: kuolemat pystyttäisiin estämään tai ainakin
20407: vähentämään niitä, maakerrokset pysyisivät että hallitus ottaisi valtion vuoden
20408: kuivempina ympäri vuoden sekä avo-ojien vaa- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
20409: tima huoltotyö jäisi kokonaan pois. Suoritettu- tävän määrärahan metsien salaojitus-
20410: jen kokeilujen perusteella salaojaa tarvitaan menetelmän kehitystyöhön ja laajamit-
20411: keskimääräisesti noin 350 metriä. Kustannusar- taisempaan kokeilutoimintaan.
20412:
20413: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20414:
20415: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
20416: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
20417:
20418:
20419:
20420:
20421: 35 290280X
20422: 518 1989 vp.
20423:
20424: Toivomusaloite n:o 474
20425:
20426:
20427:
20428:
20429: Lehtosaari ym.: Metsänparannustoimenpiteisiin Osoitettavan
20430: tuen lisäämisestä
20431:
20432:
20433: Eduskunnalle
20434:
20435: Metsänhoitovarat ovat osoittautuneet riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20436: mättömiksi niin laina- kuin avustusmääräraho- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20437: jenkin osalta. Tämä kielteinen kehitys on vaa-
20438: rantamassa mm. Itä-Savossa pahasti peltojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20439: metsitys- ja taimikonhoitotöitä. Samalla kun metsänhoitotehtävien suorittamiseksi
20440: valmiina olevat suunnitelmat jäävät toteutu- suunnitelmien mukaisesti myös kuluva-
20441: matta, jää kymmeniä metsureita työtä vaille. na vuonna.
20442:
20443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20444:
20445: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
20446: 1989 vp. 519
20447:
20448: Toivomusaloite n:o 475
20449:
20450:
20451:
20452:
20453: Lehtosaari ym.: Valtakunnallisen metsämuseon rakentamisesta
20454: Punkaharjulle
20455:
20456:
20457: Eduskunnalle
20458:
20459: Päätös valtakunnallisen metsämuseon sijain- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20460: tipaikasta tultaneen tekemään lähikuukausina. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20461: Punkaharju on ollut yhtenä varteenotettavana
20462: paikkakuntana sijaintipaikkaa haettaessa.
20463: Punkaharju on luontaisten ominaisuuksiensa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20464: vuoksi mitä sopivin sijaintikunta valtakunnalli- valtakunnallisen metsämuseon sijoitta-
20465: selle metsämuseolle. miseksi Punkaharjulle.
20466:
20467: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20468:
20469: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
20470: 520 1989 rd.
20471:
20472: Hemställningsmotion nr 476
20473:
20474:
20475:
20476:
20477: Malm m.fl.: Om miljörådgivare till lantbrukssällskapen
20478:
20479:
20480: Till Riksdagen
20481:
20482: Lantbruket har kommit allt mera in i bilden inte användas som när det gäller punktbelast-
20483: när miljöfrågor diskuteras. Det fattas i dag ning. Gränsvärden för enskilda gårdar kan inte
20484: beslut som ställer allt större krav på det egent- heller uppställas.
20485: liga jordbruket, på animalieproduktionen och Med förbud för det ena eller det andra
20486: på skogsbruket. Det är också uppenbart att åstadkommer man mest motstånd i stället för
20487: lantbrukarna själva vill slå vakt om den miljö positiva effekter.
20488: som man helt är beroende av för näringen. Vid varje lantbrukssällskap (lantbrukscen-
20489: Miljöfrågorna inom lantbruket erhåller allt tral) borde anställas en miljörådgivare. Lant-
20490: högre prioritet. Lantbruket producerar våra brukarna är vana att vända sig till lantbruks-
20491: livsmedel och det är viktigt att livsmedlena sällskapen för att få råd i olika situationer. På
20492: produceras under sådana förhållanden och detta sätt kunde miljövården i lantbruket få
20493: med sådana metoder att de vinner konsumen- den positiva ställning den behöver för att
20494: ternas förtroende. resultat skall nås. Det är bättre att ge råd än
20495: Huvuddelen av den s.k. diffusa belastningen att inspektera och förkasta. 1 synnerhet som
20496: av vattendragen anses härröra sig från jord- miljösatsningar också handlar om ekonomi.
20497: bruket. 1 regeringens principprogram för vat- Staten bör ställa resurser till förfogande för
20498: tenskydd åläggs lantbruket konkreta målsätt- dessa miljörådgivare. Det måste också vara
20499: ningar beträffande vattenskyddet. nya resurser för att resultat skall nås.
20500: 1 ett långt perspektiv är det av vikt att i Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
20501: lantbruket använda produktionsmetoder som dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
20502: bevarar markens produktionsförmåga. Lant- ställa
20503: brukets belastning på vattendragen ingår i den
20504: diffusa belastningen medan industrins och tät- att regeringen verkar jör att det med
20505: orternas utsläpp brukar kallas punktbelast- statliga medel anställs miljörådgivare
20506: ning. De enheter som förorsakar utsläpp från vid lantbrukssällskapen (lantbrukscen-
20507: lantbruket är många och små. Mätningar kan tralerna).
20508:
20509: Helsingfors den 10 februari 1989
20510:
20511: Håkan Malm Henrik Westerlund
20512: 1989 vp. 521
20513:
20514: Toivomusaloite n:o 476 Suomennos
20515:
20516:
20517:
20518:
20519: Malm ym.: Ympäristöneuvojien paikkaamisesta maanviljelysseu-
20520: roihin
20521:
20522:
20523: Eduskunnalle
20524:
20525: Maatalous on tullut yhä voimakkaammin voida käyttää kuten pistekuormitustapauksis-
20526: kuvaan keskusteltaessa ympäristökysymyksis- sa. Myöskään raja-arvoja ei voida määritellä
20527: tä. Nykyään tehdään päätöksiä, jotka asettavat yksittäisille tiloille.
20528: yhä suurempia vaatimuksia varsinaiselle maa- Kielloilla suuntaan tai toiseen saadaan ai-
20529: taloudelle, kotieläintuotannolle ja metsätalou- kaan enimmäkseen vastustusta myönteisten
20530: delle. On myös selvää, että maanviljelijät itse vaikutusten sijaan.
20531: haluavat vaalia ympäristöä, josta heidän elin- Jokaiseen maanviljelysseuraan (maatalous-
20532: keinonsa on täysin riippuvainen. keskuksiin) tulisi palkata ympäristöneuvoja.
20533: Maatalouden ympäristökysymykset ovat Maanviljelijät ovat tottuneita kääntymään
20534: nousemassa yhä keskeisemmiksi. Maatalous maanviljelysseurojen puoleen neuvojen saami-
20535: tuottaa elintarvikkeemme, ja on tärkeää, että seksi eri tilanteissa. Tällä tavoin ympäristön-
20536: elintarvikkeet tuotetaan sellaisissa oloissa ja suojelu maataloudessa saisi sen myönteisen
20537: sellaisin menetelmin, että ne saavuttavat kulut- aseman, jonka se tarvitsee tulosten saavuttami-
20538: tajien luottamuksen. seksi. On parempi antaa neuvoja kuin tarkas-
20539: Pääosan vesistöjen ns. hajakuormituksesta taa ja hylätä, varsinkin kun ympäristökysy-
20540: katsotaan olevan lähtöisin maataloudesta. Hal- myksissä on kyse myös taloudesta.
20541: lituksen vesiensuojelua koskevassa peri-
20542: aateohjelmassa maataloudelle asetetaan kon- Valtion tulisi asettaa resursseja näiden ym-
20543: kreettisia vesiensuojeluvelvoitteita. päristöneuvojien käyttöön. Lisäksi tarvitaan
20544: Pitemmän päälle on tärkeää, että maatalou- uusia resursseja tulosten saavuttamiseksi.
20545: dessa käytetään maaperän tuotantokyvyn tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20546: vaavia tuotantomenetelmiä. Maatalouden ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20547: heuttama vesien kuormitus kuuluu hajakuor-
20548: mituksen piiriin, kun taas teollisuuden ja taaja- että hallitus ryhtyisi toimiin ympäris-
20549: mien päästöjä tavallisesti kutsutaan pistekuor- töneuvojien palkkaamiseksi maanvilje-
20550: mitukseksi. Maatalouden päästöjä aiheuttavat lysseuroihin (maatalouskeskuksiin) val-
20551: yksiköt ovat monia ja pieniä. Mittauksia ei tion varoin.
20552:
20553: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20554:
20555: Håkan Malm Henrik Westerlund
20556: 522 1989 vp.
20557:
20558: Toivomusaloite n:o 477
20559:
20560:
20561:
20562:
20563: Mattila ym.: Siiponjoen perkauksesta
20564:
20565:
20566: Eduskunnalle
20567:
20568: Siiponjokivarressa sijaitsevan tulva-alueen si Siiponjoen alajuoksulla oleva luonnonvarai-
20569: poistamiseksi perataan Siiponjokea yhteensä nen harjuskanta, jonka turvaamiseksi lupapää-
20570: 4,1 km:n matkalta. Vedenkorkeuden liiallinen tös edellyttää perkaustyön aikaista veden kiin-
20571: aleneminen estetään rakennettavalla pohjapa- toainepitoisuuden pysyitämistä raja-arvon 25
20572: dolla. milligrammaa/litra alapuolella. Harjuskannan
20573: Siiponjoen perkaus sisältyy osana Vääräjoen säilyminen on lisäksi varmistettu siten, että
20574: vesistösuunnitelmaan, jonka päätarkoituksena siitä on vuosina 1986-87 muodostettu emoka-
20575: on parantaa maatalouden harjoittamisedelly- laparvi kalanviljelylaitokseen.
20576: tyksiä Vääräjoen ja Siiponjoen tulvista kärsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20577: villä alueilla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20578: Siiponjoen perkauksen kokonaishyötyala on muksen,
20579: 705 ha, josta 440 ha on peltoa. Peltojen
20580: tulvasuojelusta koituva hyöty on arvioitu tul- että hallitus ottaisi tarvittavat määrä-
20581: vien aiheuttamien haittojen poistumisesta ja rahat valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
20582: viljelymahdollisuuksien paranemisesta synty- noarvioesitykseen Siiponjoen perkauk-
20583: vän hyödyn perusteella. Tähän vaikuttaa lisäk- sen käynnistämiseksi.
20584:
20585: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
20586:
20587: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
20588: Juhani Alaranta Tellervo Renko
20589: 1989 vp. 523
20590:
20591: Toivomusaloite n:o 478
20592:
20593:
20594:
20595:
20596: Mäkipää ym.: Maitotaloustuotteiden käyttöä edistävän valistus-
20597: toiminnan tehostamisesta
20598:
20599:
20600: Eduskunnalle
20601:
20602: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme lut, sairaalat, vankilat, varuskunnat, päiväko-
20603: olisi liikatuotantoa maitotaloustuotteiden koh- dit, virastot jne. Myös valistustyötä tarvittai-
20604: dalla. Tämä ei pidä paikkaansa, koska maa- siin, jotta kansalaiset oppisivat ymmärtämään
20605: hamme tuodaan ravintorasvoja margariinien erilaisten maitotaloustuotteiden ravintoarvot ja
20606: valmistamista varten enemmän kuin maastam- sen, miten niitä voidaan monipuolisesti käyttää
20607: me viedään voita ulkomaille. Kuitenkin tämän ja niiden kulutusta lisätä esimerkiksi juuri
20608: johdosta on maassamme ruvettu keräämään juustojen, jugurttien, viilien ja muiden tuottei-
20609: markkinoimismaksuja, jotka rasittavat ennes- den kohdalla.
20610: täänkin ahdinkotilanteessa olevia perheitä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20611: pienviljelijöitä. Jotta markkinoimismaksujen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20612: keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi kaikin muksen,
20613: mahdollisin keinoin edistettävä kotimaisten
20614: maitotaloustuotteiden käyttöä. Tällöin olisi ni- että hallitus ryhtyisi toimiin maitota-
20615: menomaan lisättävä maitotaloustuotteita eri- loustuotteiden käyttöä edistävän valis-
20616: laisten yhteiskunnan laitosten ruokavaliossa, tustoiminnan tehostamiseksi yhteiskun-
20617: jolloin tulevat kysymykseen esimerkiksi kou- nan eri laitoksissa.
20618:
20619: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20620:
20621: Lea Mäkipää Marita Jurva
20622: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
20623: Heikki Riihijärvi
20624: 524 1989 vp.
20625:
20626: Toivomusaloite n:o 479
20627:
20628:
20629:
20630:
20631: Männistö ym.: Maaseutupolitiikan suunnittelumalli ja kehittä-
20632: misstrategia -hankkeen rahoittamisesta
20633:
20634:
20635: Eduskunnalle
20636:
20637: Ylä-Savon instituutti, Kainuun Seutukaava- ja sisäasiainministeriön puoleen taloudellisen
20638: liitto ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitos ovat tuen saamiseksi. Myös eduskunnan tulisi edel-
20639: suunnitelleet yhteistyönä toteuttavan tutkimus- lyttää valtion tukea maaseutupoliittiselle tutki-
20640: ja kehittämishankkeen Maaseutupolitiikan mus- ja koulutustyölle.
20641: suunnittelumalli ja kehittämisstrategia. Tällä
20642: hankkeella on tarkoitus antaa jatkossa kon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20643: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20644: kreettisia käytännön toimenpide-ehdotuksia muksen,
20645: Ylä-Savon ja Kainuun maaseudun ja erityisesti
20646: maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi. Tällä
20647: hankkeella on myös valtakunnallista merkitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20648: tä ja sitä voidaan pitää perusteltuna jatkeena Ylä-Savon instituutin, Kainuun Seutu-
20649: "Maaseutu eläväksi" -kampanjalle. kaavaliiton ja Pohjois-Suomen tutki-
20650: Maaseutupolitiikan suunnittelumalli ja ke- muslaitoksen suunnitteleman Maaseu-
20651: hittämisstrategia -hankkeen rahoituksen osalta tupolitiikan suunnittelumalli ja kehittä-
20652: on käännytty maa- ja metsätalousministeriön misstrategia -hankkeen rahoittamiseksi.
20653:
20654: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20655:
20656: Lauha Männistö Arvo Kemppaine::
20657: 1989 vp. 525
20658:
20659: Toivomusaloite n:o 480
20660:
20661:
20662:
20663:
20664: Pekkarinen: Tuotannosta luopuvien maidontuottajien kiintiöi-
20665: den palauttamisesta viljelijöille Keski-Suomessa
20666:
20667:
20668: Eduskunnalle
20669:
20670: Nykyisen hallituksen aikana maatalous- Maataloustuotannon vähetessä tällä vauhdil-
20671: tuotannon määrä on vähentynyt Keski-Suo- la uhkaa useita keskisuomalaiskuntia koko yh-
20672: messa nopeammin kuin missään muualla maas- dyskunnan romahtaminen. Tuotannon vähen-
20673: sa. Vähenemisvauhti on tasapainoisen alueel- tämisvauhtia tulisikin ryhtyä Keski-Suomessa
20674: lisen kehityksen ja maatalouden alueellisen ke- hillitsemään nopeasti.
20675: hityksen sekä maatalouden jatkuvuuden tur- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20676: vaamisen kannalta liian nopea. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20677: Maatalouden päätuotteiden maidon ja lihan sen,
20678: osalta Keski-Suomi on saavuttanut jo Maata-
20679: lous 2000 -komitean asettamat tavoitteet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20680: Vuodesta 1985 vuoteen 1988 maidontuotan- maidon kaksihintajärjestelmän muutta-
20681: to on laskenut maakunnassa 165 milj. litrasta miseksi niin, että tuotannosta luopuvat
20682: 142 milj. litraan ja maidonlähettäjien määrä kiintiöt, ns. bonuskiintiöt mukaan lu-
20683: 4 700:sta 3 600:aan. Myös naudanlihan tuotan- kien, palautetaan Keski-Suomessa alu-
20684: nossa väheneminen on ollut selvä, 14,3 OJo. een viljelijöille.
20685:
20686: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20687:
20688: Mauri Pekkarinen
20689: 526 1989 vp.
20690:
20691: Toivomusaloite n:o 481
20692:
20693:
20694:
20695:
20696: Pekkarinen: Metsänparannusvarojen lisäämisestä
20697:
20698:
20699: Eduskunnalle
20700:
20701: Hallitus on ilmoittanut toimivansa Metsä Aivan välttämätöntä olisikin saada tarkoi-
20702: 2000 -ohjelman mukaisesti. Kuluvan vuoden tukseen varoja vielä kuluvan vuoden lisäbudje-
20703: valtion tulo- ja menoarviossa on metsänparan- tissa. Vuoden 1990 budjetin määrärahamitoi-
20704: nustöiden avustamiseen varattu 185 milj. mk ja tuksessa on palattava Metsä 2000 -ohjelman
20705: lainoihin 150 milj. mk. Käytännössä tämä tasolle, eli määrärahoihin tulee saada tuntuva
20706: merkitsee avustuksissa noin 85 milj. mk:n ja lisäys.
20707: lainoissa noin 20 milj. mk:n vajausta. Erityi-
20708: sesti puute on siis avustusvaroista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20709: Esimerkiksi Keski-Suomessa hyväksytyissä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20710: sen,
20711: metsänviljelysuunnitelmissa avustusvarojen
20712: tarve on 6,4 milj. mk, mutta käytettävissä on
20713: vain 2,1 milj. mk. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20714: Samantapainen on tilanne myös taimikon- piteisiin metsänparannusvarojen tuntu-
20715: hoito- ja pystykarsintasuunnitelmien rahoituk- vaksi lisäämiseksi vielä tänä vuonna ja
20716: sen kohdalla, samoin metsien lannoituksessa. ensi vuoden varsinaisessa budjetissa.
20717:
20718: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20719:
20720: Mauri Pekkarinen
20721: 1989 vp. 527
20722:
20723: Toivomusaloite n:o 482
20724:
20725:
20726:
20727:
20728: Puska: Puutarhamarjojen saattamisesta varastointikorvauksen
20729: piiriin
20730:
20731:
20732: Eduskunnalle
20733:
20734: Varastointikorvaus koskee nykyisellään vain maisten puutarhamarjojen ostojaan. Näin voi-
20735: metsämarjoja ja sieniä. Varastointikorvaus tu- taisiin lisätä maaseudun työpaikkoja ja vähen-
20736: lisi ulottaa koskemaan myös puutarhamarjoja, tää hedelmämehujen tuontitarvetta.
20737: joiden tarpeellisen käytön lisäämisen suurin
20738: este ovat satokauden lyhyydestä ja sadon vaih- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20739: telusta johtuvat varastointiongelmat. Kulutuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20740: sen,
20741: sen lisääminen edellyttää, että hyvälaatuisia
20742: kotimaisia marjoja olisi saatavilla kohtuullisel-
20743: la hinnalla ympäri vuoden. Riittävä varastoin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20744: tikorvaus mahdollistaisi myös sen, että koti- puutarhamarjojen saattamiseksi varas-
20745: mainen teollisuus voisi olennaisesti lisätä koti- tointikorvauksen piiriin.
20746:
20747: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20748:
20749: Pekka Puska
20750: 528 1989 vp.
20751:
20752: Toivomusaloite n:o 483
20753:
20754:
20755:
20756:
20757: Renko ym.: Maatalouslomittajakoulutuksen kehittämisestä
20758:
20759:
20760: Eduskunnalle
20761:
20762: Maatalous 2000 -ohjelman vaikutus maaseu- Maatalouslomittajan ammatti on suurta am-
20763: dun tyhjenemiseen on ollut rajumpi kuin enna- mattitaitoa ja monitaituruutta vaativaa vas-
20764: kolta osattiin odottaa. Tulevaisuuden huolena tuunalaista työtä. Nykyisellään maatalousoppi-
20765: onkin saada nuoria maatalousammatin harjoit- laitoksissa annettava lomittajakoulutus ei kai-
20766: tajiksi. Ammatinvalinnan yhtenä kriteerinä kilta osin ole ajan tasalla eikä vastaa lomitta-
20767: ovat yleiset edut kuten mm. lomaoikeus. Maa- jan toimenkuvaa. Näin ollen koko lomittaja-
20768: talousammatissa ei kuitenkaan voida pitää kai- koulutus tulisi uudistaa myös sisällöllisesti ja
20769: killa paikkakunnilla lomia lomittajapulan samalla lisätä käytännön työharjoittelua tiloilla
20770: vuoksi. itsenäisen vastuunotonkin takia.
20771: Lomittajan tarve on sitä suurempi, mitä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20772: karjatalousvaltaisemmasta maataloudesta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20773: kysymys. Oulun läänissä on arvioitu noin
20774: 400-500 maatalouslomittajan tarve jo nyky-
20775: ään, saatikka sitten kun lomaoikeudet vähitel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20776: len laajenevat ja mm. äitiyslomat pidetään maatalouslomittajakoulutuksen lisää-
20777: myös käytännössä. Lomittajapulan takia edes miseksi ja opetussisältöjen uudistami-
20778: äitiyslomia ei kyetä pitämään, vaan karja on seksi niin, että koulutus vastaa nykyisiä
20779: ruokittava itse heti laitokselta tultua. tarpeita.
20780:
20781: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20782:
20783: Tellervo Renko Riitta Jouppila Seppo Kääriäinen
20784: Juhani Alaranta Mirja Ryynänen Eino Siuruainen
20785: 1989 vp. 529
20786:
20787: Toivomusaloite n:o 484
20788:
20789:
20790:
20791:
20792: Renko ym.: Maatilatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehos-
20793: tamisesta
20794:
20795:
20796: Eduskunnalle
20797:
20798: Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan eri- talouden kohtuuttoman velkaantumisen takia
20799: tyistä huomiota tulisi kiinnittää maatalouden lopun eli 50 OJo :n omarahoitusosuudenkin
20800: jäteongelmiin ja vesistörasitteisiin. hankkiminen tuottaa vaikeuksia. Jotta asiassa
20801: Koko maassa on arvioitu karjasuojien lanta- päästäisiin tavoitteiden mukaisiin tuloksiin, tu-
20802: loiden korjaamiseen tarvittavat määrärahat lisi avustusprosenttia korottaa pikaisesti.
20803: noin 500 milj. markaksi. Budjetissa olevat
20804: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20805: maatilatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20806: tarkoitetut määrärahat ovat riittämättömiä ja
20807: muksen,
20808: osaa sitovat liian tiukat jakoperusteet. Valtio-
20809: neuvoston päätöstä n:o 541187 tulisi muuttaa
20810: niin, että sekin vähä raha, joka on budjetoitu, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20811: voitaisiin jakaa ja että se houkuttelisi myös maatalouden vesiensuojelun edistämi-
20812: nykyistä helpommin anomaan avustuksia Ian- seksi niin, että karjasuojien Iantaloiden
20813: taloiden kunnostamiseen. kunnostusavustusprosentti korotetaan
20814: Myöntämispäätösten perusteiden muuttami- 50 %:iin ja että valtion tulo- ja meno-
20815: sen lisäksi tulisi myös avustusprosenttia nos- arvioesitykseen varataan riittävä mää-
20816: taa. Avustuksen tulisi olla sama teollisuuden ja räraha Iantaloiden kunnostamista var-
20817: maatalouden investointeihin eli 50 OJo. Maatila- ten.
20818:
20819: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20820:
20821: Tellervo Renko Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
20822: 530 1989 vp.
20823:
20824: Toivomusaloite n:o 485
20825:
20826:
20827:
20828:
20829: Riihijärvi ym.: Määrärahasta marjantutkimusaseman perustami-
20830: seen Suonenjoelle
20831:
20832:
20833: Eduskunnalle
20834:
20835: Suonenjoen mansikka on tuote, joka tunne- Suonenjoen marjantutkimusasemaa on
20836: taan koko maassa. Mansikanviljelijöitä Suo- suunniteltu usean vuoden ajan. Sen tarkoituk-
20837: nenjoella on noin 360 ja koko Sisä-Savon sena on tuottaa tutkimuksella sekä tuotekehi-
20838: (Suonenjoki ja neljä ympäristökuntaa) alueella tys- ja koetoiminnalla uutta ja ajankohtaista
20839: noin 550. Mansikanviljelyala on 650 hehtaaria. tietoa marjataloudesta tuotantoa ja jalostusta
20840: Marjanviljelyn bruttotulot Sisä-Savon alueella varten. Tarkoitus on parantaa ja turvata Itä-
20841: ovat yli 50 miljoonaa markkaa vuodessa. Alue Suomeen ja Suonenjoen seudulle keskittyneen
20842: on maan suurin marjanviljelykeskus. marjantuotannon harjoittamisedellytyksiä sekä
20843: Mansikan ohella tärkeäksi viljelymarjaksi on edistää maamme elintarviketeollisuuden ja vä-
20844: noussut mustaherukka, jonka tuotanto on kes- hittäiskaupan mahdollisuuksia saada tarvet-
20845: kittynyt Vesannolle. Viljelyn ohella alueelle taan vastaavasti keskeytyksettä laadultaan ja
20846: ovat keskittyneet alan merkittävät jalostuslai- hankintakustannuksiltaan sopivaa kotimaista
20847: tokset ja markkinointiyritykset, Valionova Oy marjaa.
20848: ja Pakkasmarja Oy Suonenjoelle ja Sonkari Toiminnan käynnistäminen edellyttää Maa-
20849: Oy Vesannolle. talouden tutkimuskeskuksen ja Suonenjoen
20850: Mansikan viljelyperinne alueella on vahva. seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n välistä
20851: Jo 1920-luvulla viljeltiin Halolanmäellä ja sopimusta käytännön tutkimustoiminnan yllä-
20852: Kärkkäälässä ammattimaisesti mansikkaa. pidosta sekä sopimuksia Suonenjoen seudun
20853: Kuopion läänin maatalouskeskuksen alueella marjanviljelijäin yhdistyksen ja Suonenjoen
20854: on pensasmarjojen ja mansikan viljelyala yh- kaupungin sekä Kuopion yliopiston ja Suonen-
20855: teensä lähes 1 300 hehtaaria, joka on noin joen maatalousoppilaitoksen kanssa.
20856: kolmannes koko maan marjanviljelyalasta. Toiminta käynnistetään valitsemalla henki-
20857: Marjanviljelyn laajempaa tutkimusta täällä ei löstö tutkimusasemaa hoitamaan. Käytännön
20858: kuitenkaan ole. toimintaa johtaa projektitutkija, jonka vastuu-
20859: Tutkimuksella ja koetoiminnalla voidaan alueeseen kuuluu lisäksi tehdä viljelyoppaita,
20860: auttaa viljelijöitä, välittäjiä ja jalostajia sovel- huolehtia Suonenjoella tapahtuvan tutkimuk-
20861: tamaan ajanmukaisia menetelmiä. Työmenekin sen tiedottamisesta yhteistyötahoille ja avustaa
20862: väheneminen ja marjan laadun paraneminen Kuopion yliopistoa ja Suonenjoen maatalous-
20863: lisäävät kotimaisten marjojen kilpailukykyä ja oppilaitosta opetustehtävissä marja-alan asian-
20864: kysyntää. tuntijana sopimusten mukaan.
20865: Viljelijöillä on hyvä ammattitaito. Kun tut- Vuoden 1990 aikana jatketaan Suonenjoen
20866: kimusasema on lähellä viljelijöitä, välittyy tut- marjakoealueella jo käynnissä olevia kokeita.
20867: kimustieto nopeasti viljelyyn. Käynnissä olevia tutkimuksia ovat mansikan-
20868: Alueen marjaa jalostava teollisuus käyttää viljely ilman kasvinsuojeluaineita, mansikan
20869: raaka-aineena pääasiassa tuontimarjoja. Tutki- virallinen lajikekoe, vadelman tuentakoe, pen-
20870: mustoiminta on avuksi kotimaisen raaka- sasmustikan viljelykoe ja korvakärsäkkään tor-
20871: aineen osuuden kohottamisessa. juntakoe.
20872: 1989 vp. - TA n:o 485 531
20873:
20874: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ottaisi valtion vuoden
20875: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
20876: muksen, tävät varat Suonenjoen marjantutki-
20877: musaseman perustamiseksi.
20878: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
20879:
20880: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
20881: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Tina Mäkelä
20882: Juhani Laitinen Raimo Vistbacka Marita Jurva
20883: Seppo Kääriäinen J. Juhani Kortesalmi
20884: 532 1989 vp.
20885:
20886: Toivomusaloite n:o 486
20887:
20888:
20889:
20890:
20891: Rinne: Marjanviljelyn aloittamisesta Satakunnan turvesoilla
20892:
20893:
20894: Eduskunnalle
20895:
20896: Pohjoisessa Satakunnassa on runsasta turve- 1950-luvulla sekä tällä vuosikymmenellä Met-
20897: tuotantoa. Alueella on jäämässä käyttämättä- säntutkimuslaitoksessa. Satakunnalla olisi täl-
20898: miksi huomattavia hyötyaloja. laiseen laajamittaiseen toimintaan merkittävät
20899: Yhtenä mahdollisena vanhojen turvetuotan- edellytykset.
20900: toalueiden käyttömuotona saattaisi tulla kysy- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
20901: mykseen karpalonviljely. SITRAn rahoituksel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20902: la on käyty tutustumassa karpalonviljelytek-
20903: niikkaan Pohjois-Amerikassa, missä karpalo että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20904: on taloudellisesti merkittävä viljelykasvi. Koti- käytettyjen turvesoiden kunnostamisek-
20905: maisen karpalon viljelyä on tutkittu Suomessa si luonnonmukaiseen marjanviljelyyn.
20906:
20907: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
20908:
20909: Heikki Rinne
20910: 1989 vp. 533
20911:
20912: Toivomusaloite n:o 487
20913:
20914:
20915:
20916:
20917: Rinne: Havupuiden siemenpankin perustamisesta
20918:
20919:
20920: Eduskunnalle
20921:
20922: Masentavimpien tietojen mukaan havupuus- joilla Suomen metsät aikaa myöten uudelleen
20923: tomme on kokonaisuudessaan vioittumassa pe- kylvetään alkuperäisiin asuihinsa.
20924: ruuttamattomalla tavalla ihmisen aiheuttaman
20925: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20926: saastekuorman vuoksi. Peruuttamattomat ge-
20927: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20928: neettiset muutokset ovat mahdollisia.
20929: sen,
20930: On syytä pelätä, että vauriot etenevät pitem-
20931: mälle kuin neulaston tuhoutumiseen.
20932: Tämän sukupolven ahneus ei saa olla esteenä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20933: tulevien sukupolvien vastuulliseen ajatteluun menpiteisiin suomalaisen havupuun sie-
20934: luonnosta. On varmaa, että myöhemmin kehit- menpankin perustamiseksi siltä varalta,
20935: tyy ajattelua, jonka mukaan luontoa tulee että suojelutoimenpiteet eivät enää ehdi
20936: suojella. Silloin tarvitaan puhtaita siemeniä, pelastaa suomalaista havupuukantaa.
20937:
20938: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
20939:
20940: Heikki Rinne
20941:
20942:
20943:
20944:
20945: 36 290280X
20946: 534 1989 vp.
20947:
20948: Toivomusaloite n:o 488
20949:
20950:
20951:
20952:
20953: Ryynänen ym.: Lammastalousneuvonnan kehittämisestä
20954:
20955:
20956: Eduskunnalle
20957:
20958: Lammastalouden voimistaminen maassam- den neuvontaan tulee saada kehitetyksi moni-
20959: me on sekä tuotantopoliittisesti että valtionta- puolinen järjestelmä, jossa maatilan kokonais-
20960: loudellisesti toivottavaa, ja se tulee nyt välittö- resurssit huomioidaan ja lammastalous nivelle-
20961: mästi aikaansaada. Ei ole oikein, että maa- tään siihen tehokkaasti. Näin pystytään ai-
20962: hamme hyvin sopiva tuotannonhaara edelleen kaansaamaan kokonaistaloudellisesti parhaiten
20963: supistuu ja tuotteita joudutaan lisääntyvässä menestyviä tilayksiköitä.
20964: määrin tuomaan ulkomailta. Lammastalouden
20965: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20966: harjoittajia tulee saada lisää maahan ja alan
20967: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20968: yrittäjille myös mahdollisimman pätevää opas-
20969: muksen,
20970: tusta.
20971: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa
20972: on maatalouspääluokan momentin 30.40 selvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20973: tysosassa jo erikseen vaatimus, että neuvonta- lammastalousneuvonnan ja erityisesti
20974: työssä kiinnitetään erityistä huomiota myös tilakohtaisen tuotannon arviointi- ja
20975: lammastalouden edistämiseen. Lammastalou- ohjausjärjestelmän kehittämiseksi.
20976:
20977: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
20978:
20979: Mirja Ryynänen Esko Jokiniemi Einari Nieminen
20980: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki
20981: Matti Väistö Pentti Lahti-Nuuttila
20982: 1989 vp. 535
20983:
20984: Toivomusaloite n:o 489
20985:
20986:
20987:
20988:
20989: Ryynänen ym.: Maatilalainojen myöntämisestä kanaloiden ra-
20990: kentamiseen ja peruskorjaukseen
20991:
20992:
20993: Eduskunnalle
20994:
20995: Kanatalouden harjoittajat ovat joutuneet si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20996: vusta katsomaan lähes parin vuosikymmenen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20997: ajan, kun muilla tuotannonaloilla on rakennet- muksen,
20998: tu maatilalainojen turvin asianmukaisia ja hy-
20999: vin suunniteltujen kotieläinrakennuksia.
21000: Nyt kanatalouden harjoittajat on asetettu
21001: lainanhakukieltoon, jos on kyse kanalan ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21002: kentamisesta tai peruskorjauksesta, vaikka tar- turvatakseen maatilalainojen saannin
21003: ve juuri tälläkin hetkellä on suorastaan huuta- kanaloiden rakentamiseen ja perus-
21004: va. korjaukseen.
21005:
21006: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
21007:
21008: Mirja Ryynänen Esko Jokiniemi Einari Nieminen
21009: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Matti Väistö
21010: 536 1989 vp.
21011:
21012: Toivomusaloite n:o 490
21013:
21014:
21015:
21016:
21017: Saapunki: Maataloustuotteiden rahti- ja tuotantokustannusten
21018: tasaamisesta Pohjois- ja Itä-Suomessa
21019:
21020:
21021: Eduskunnalle
21022:
21023: Pitkien kuljetusmatkojen vuoksi on Pohjois- kokonaisuudessaan uhattuna. Samalla kun
21024: Suomessa rahtikustannusten tasaamiseksi mak- alueiden runkoelinkeino joutuu uhanalaiseksi,
21025: settu maataloustarvikkeiden ja eräiden elintar- joutuu koko maaseudun ja maalaiskuntien elä-
21026: vikkeiden osalta rahtiavustuksia. Vuoden 1989 mä sekä elämisen muoto suureen vaaravyöhyk-
21027: osalta kyseinen avustusmuoto poistettiin koko- keeseen ja ahdinkoon.
21028: naan, mikä heikentää huomattavasti Pohjois-
21029: ja Itä-Suomen maatalouden toimintaedellytyk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21030: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21031: siä.
21032: sen,
21033: Jo yksistään edellä mainittujen alueiden
21034: asuttuna pitämisen kannalta olisi tärkeää, että
21035: maatalouden toimintaedellytykset turvattaisiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21036: Mikäli maataloustuotteiden (maito, liha, Pohjois- ja Itä-Suomen alueiden maata-
21037: puu) hankinta- ja tuotantokustannukset ovat loustuotteiden (maito, liha, puu) rahti-
21038: Pohjois- ja Itä-Suomessa huomattavasti muuta ja tuotantokustannusten saattamiseksi
21039: maatamme kalliimpia, niin ko. elinkeino on valtakuntamme muun osan tasolle.
21040:
21041: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
21042:
21043: Pauli Saapunki
21044: 1989 vp. 537
21045:
21046: Toivomusaloite n:o 491
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: Saari ym.: Lisäyksestä vuoden 1989 tulo- ja menoarvion metsän-
21052: parannusvaroihin Metsä 2000 -ohjelman edellyttämälle tasolle
21053:
21054:
21055: Eduskunnalle
21056:
21057: Metsäteollisuus on nyt ja pitkälle tulevaisuu- ta. Erityisen vaikea tilanne on avustuspainot-
21058: teen talouselämämme runko. Metsäteollisuu- teisten työlajien osalta. Varojen puute uhkaa
21059: den raaka-ainehuollon turvaamiseksi tulevai- lähes kokonaan keskeyttää metsänviljely-, tai-
21060: suudessa valtiovalta on hyväksynyt Metsä 2000 mikonhoito- ja pystykarsintatyöt ja pakottaa
21061: -ohjelman. alalla olevan ammattitaitoisen metsurikunnan
21062: Metsä 2000 -suunnitelmaan perustuen teolli- hakeutumaan muihin tehtäviin.
21063: suus on laatinut vuoteen 1996 mennessä noin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21064: 70 miljardin markan investointisuunnitelmat, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21065: jotka lisäävät puuraaka-aineen tarvetta noin
21066: 17,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21067: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios- menpiteisiin vuoden 1989 metsänparan-
21068: sa on kuitenkin jääty metsänparannusvarojen nusvarojen lisäämiseksi 80 miljoonalla
21069: osalta kauas Metsä 2000 -ohjelman tavoitteis- markalla.
21070:
21071: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21072:
21073: Aapo Saari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
21074: 538 1989 vp.
21075:
21076: Toivomusaloite n:o 492
21077:
21078:
21079:
21080:
21081: Sarapää ym.: Toimenpiteistä Lapin maatalouden edellytysten
21082: turvaamiseksi
21083:
21084:
21085: Eduskunnalle
21086:
21087: Lapin maatalous on ilmastollisten tekijöiden Maidontuotannon rajoitustoimet näkyvät
21088: johdosta ensisijaisesti nurmitaloutta ja sen seu- selvästi myös maidonlähettäjämäärien supistu-
21089: rannaisvaikutuksena on kotieläintaloutta. Näin misessa. Vuoden 1986 lopussa oli Lapin läänis-
21090: ollen lappilainen maanviljelijä on luonnonolo- sä 2 457 maidonlähettäjää, kun vastaava luku
21091: suhteiden pakottamana keskittynyt muutamiin v. 1965 oli 10 530. Nyt heitä oli viime vuoden
21092: tuotannonaloihin, lähinnä maidon- ja naudan- lopussa enää 2 009. Näin jatkuen taitetaan
21093: lihantuotantoon. maaseutuelinkeinojen selkäranka, ja mikä jär-
21094: Maidon- ja naudanlihantuotannon kehittä- kyttävintä, viedään lappilaisilta maatilojen
21095: miseksi Lapin läänissä on päättyneen kymmen- nuorilta usko koko maatalouselinkeinoon.
21096: vuotiskauden aikana rakennettu yli 1 500 na- Kun lappilainen maatalous mahdollisuutensa
21097: vettaa, joiden keskilehmäluku on 13-15 lypsy- tuntien on panostanut kotieläintalouteen, ei
21098: lehmää. Tehtyjä investointeja varten on saatu voi olla oikein, että lainsäädännöllisin toimen-
21099: valtionavustusta ja -lainaa sekä pankkilainaa. pitein ruvetaan rajoittamaan tuotantoa alueel-
21100: Täten myös valtiovalta on tunnustanut kehittä- la, jolla muut vaihtoehdot ovat kaikin puolin
21101: misen tärkeyden. rajalliset.
21102: Navettainvestointien kannattavuudesta on
21103: tehty oma selvityksensä. Sen mukaan inves- Maaseudun runkoasutuksen säilyttämiseksi
21104: toinnit ovat olleet järkeviä ja parantaneet tilo- on välttämätöntä turvata maatalouden jatku-
21105: jen toimeentulopohjaa, joskin tilakohtaisen vuus. Ja se onnistuu varmimmin siten, että
21106: peltoalan lisäämistarve on todettu välttämättö- Lapin läänissä maidontuotannon rajoitustoi-
21107: mäksi. met poistetaan, pellonraivaus tuoautotiloilla
21108: sallitaan ja maatilalain mukainen rahoitus tur-
21109: Nyt on käymässä niin, että valtakunnan vataan aina pieniä maatilatalouksia myöten.
21110: maatalouspolitiikan kielteiset tekijät iskevät
21111: voimakkaimmin Lapin maatalouden kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21112: seen ja jatkuvuuden turvaamiseen. Navetoissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21113: olisi tilaa ja työvoima ammattitaitoista, mutta muksen,
21114: maitokiintiöt rajoittavat tuotannon nostamista
21115: parsipaikkojen edellyttämälle tasolle. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21116: Kun samanaikaisesti myös luovutaan mai- menpiteisiin, jotta Lapin läänin alueella
21117: dontuotannosta eivätkä uudet yrittäjät pääse saataisiin ilman rajoitustoimenpiteitä
21118: aloittamaan, on läänin lehmämäärä lähtenyt tuottaa ainakin maitoa, naudanlihaa ja
21119: selvään laskuun. Sen vaikutus on jo nyt näky- perunaa,
21120: vissä. Viime vuoden maidontuotanto putosi että rehuomavaraisuuden vahvistami-
21121: lähes 7 OJo vuoden 1987 tasosta. Kun yleensäkin seksi voidaan tehdä lisää peltoa rai-
21122: läänin maitomäärä on vain runsaat 100 milj. vausta rajoittavan verolain siihen puut-
21123: litraa, voidaan kysyä jopa sitä, onko tuotan- tumatta,
21124: tomme edes maakunnallisen omavaraisuuden että maatilalaki toimisi täydellä pai-
21125: tasolla. nollaan alueen kehittämiseksi,
21126: 1989 vp. - TA n:o 492 539
21127:
21128: että Lappi irrotetaan valtakunnalli- että Lapin maatalouden keskiasteen
21129: sesta maatalouspolitiikasta ja kehite- koulutus turvataan.
21130: tään kokonaisvaltainen maaseudun ke-
21131: hittämisohjelma, ja
21132: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
21133:
21134: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
21135: Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka
21136: Paavo Väyrynen Esko-Juhani Tennilä
21137: 540 1989 vp.
21138:
21139: Toivomusaloite n:o 493
21140:
21141:
21142:
21143:
21144: Siuruainen ym.: Uutta poronhoitolakia koskevan esityksen anta-
21145: misesta
21146:
21147:
21148: Eduskunnalle
21149:
21150: Poronlihan tuotekehitys ja markkinointi on Porotalouden vaikean tilanteen johdosta eh-
21151: ollut jo vuosien ajan vaikeuksissa. Poronhoito dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21152: on tärkeä elinkeino pohjoisen ihmisille. Poh- muksen,
21153: joisimmassa Suomessa se on suorastaan asu-
21154: tuksen runkoelinkeino. Varsinkin syksyn 1988 että hallitus antaisi pikaisesti uuden
21155: tapahtumat ovat vaikeuttaneet porotalouden poronhoitolakiesityksen eduskunnan
21156: asemaa. Elinkeinon kehittäminen edellyttää käsittelyyn ja sisällyttäisi lakiesitykseen
21157: poronhoitolain säätämistä sekä valtion osallis- tukitoimet viljelys- ja turvealueiden es-
21158: tumista elinkeinon kustannuksiin ja poronlihan teaitojen rakentamiseksi sekä poronli-
21159: tuotekehittelyn ja markkinoinnin kustannuk- han jalostuksen, tuotekehityksen ja
21160: siin. markkinoinnin rahoittamiseksi.
21161:
21162: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21163:
21164: Eino Siuruainen Riitta Jouppila
21165: Kauko Heikkinen Tellervo Renko
21166: 1989 vp. 541
21167:
21168: Toivomusaloite n:o 494
21169:
21170:
21171:
21172:
21173: Siuruainen ym.: Määrärahasta liitännäiselinkeinoneuvojan toi-
21174: men perustamiseen Oulun Maatalouskeskukseen
21175:
21176:
21177: Eduskunnalle
21178:
21179: Maaseudun elinvoimaisuutta erityisesti maan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21180: pohjois- ja itäosissa on parannettava kehittä- jotta Oulun Maatalouskeskukselle osoi-
21181: mällä pienyritystoimintaa maaseudulla. Nykyi- tettaisiin valtion vuoden 1990 tulo- ja
21182: nen maaseutuneuvonta ei sisällä riittävästi alan menoarvioesityksessä maaseudun liitän-
21183: neuvontaa, minkä vuoksi ehdotamme eduskun- näiselinkeinoneuvojan toimi ja että hal-
21184: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, litus muutoinkin tehostaisi yritystoi-
21185: minnan kehittämistä maaseudulla.
21186:
21187: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21188:
21189: Eino Siuruainen Tellervo Renko
21190: 542 1989 vp.
21191:
21192: Toivomusaloite n:o 495
21193:
21194:
21195:
21196:
21197: Siuruainen ym.: Pellonraivausmaksun poistamisesta Pohjois- ja
21198: Itä-Suomen pienviljelmiltä
21199:
21200:
21201: Eduskunnalle
21202:
21203: Tiukka ja kaavamainen pellonraivausvero heuteta rehuviljan ylituotantoa, koska alueella
21204: samanlaisena maan kaikissa osissa lisää Poh- ei edes voida viljellä viljaa.
21205: jois- ja Itä-Suomen pientilojen eriarvoisuutta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21206: verrattuna taajapeltoiseen Etelä-Suomeen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21207: Maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen
21208: edellyttää maan pohjois- ja itäosissa lisäpellon
21209: raivaamista pientenkin karjojen rehuomavarai- että hallitus viipymättä väljentäisi
21210: suuden turvaamiseksi. Kyse on hyvin margi- Pohjois- ja Itä-Suomen pienten tilojen
21211: naalisesta raivauksesta. Sillä ei myöskään ai- verotonta pellonraivausoikeutta.
21212:
21213: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21214:
21215: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Tellervo Renko
21216: 1989 vp. 543
21217:
21218: Toivomusaloite n:o 496
21219:
21220:
21221:
21222:
21223: Siuruainen ym.: Maidontuotantokiintiöiden lisäämisestä Poh-
21224: jois- ja Itä-Suomen maatiloilla
21225:
21226:
21227: Eduskunnalle
21228:
21229: Maidontuotanto on laskenut nopeammin maan tuotannossa. Kyse on enemmänkin maa-
21230: kuin asetettiin tavoitteeksi komiteanmietinnös- seudun asuttuna pitämisestä kuin tuotantopoli-
21231: sä Maatalous 2000. Aktiivisten maitotilojen tiikasta.
21232: vähentyminen on kiihtynyt maan pohjois- ja Huolestuneina tilaluvun nopeasta alentumi-
21233: itäosissa. Kehitys ennakoi maaseudun autioitu- sesta ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
21234: mista, ellei jo sinänsä pienille tiloille anneta toivomuksen,
21235: mahdollisuutta lisätä maidontuotantoa kustan-
21236: nusten kohoamista vastaavalla tasolla. Tuotan- että hallitus viipymättä vä/jentäisi
21237: tokiintiöiden löysentäminen, jopa suoranainen maitokiintiöitä ja poistaisi kahlitsevat
21238: vapauttaminen Pohjois- ja Itä-Suomen kunnis- kiintiöt maan itä- ja pohjoisosien pien-
21239: sa ei merkitse suurta tuotannonlisää koko vi/jelmävaltaisissa kunnissa.
21240:
21241: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21242:
21243: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen
21244: Kalle Röntynen Tellervo Renko
21245: 544 1989 vp.
21246:
21247: Toivomusaloite n:o 497
21248:
21249:
21250:
21251:
21252: Säilynoja ym.: Elintarvikehuollon suunnitelmallisuuden kehittä-
21253: misestä syrjäseutujen maa- ja metsätalouden jatkumisen tur-
21254: vaamiseksi
21255:
21256:
21257: Eduskunnalle
21258:
21259: Maamme tuotantoelämä on muutosten alai- kastelemaan yhtenä kokonaisuutena. Ensim-
21260: sena. Muutoksia etsitään kaikilla tuotannon- mäiseksi on tarpeellista tunnistaa ne osa-alu-
21261: aloilla, niilläkin, joilla ne kenties eivät olekaan eet, jotka kuuluvat elintarviketuotantoon, jot-
21262: välttämättömiä. Mukautuminen yhtenevän Eu- ta voitaisiin määrittää niiden tarpeet ja laajuus
21263: roopan talouteen ja tulevaan kilpailutilantee- sopusointuiseen kokonaisratkaisuun pyrittäes-
21264: seen on aiheuttanut hysteerisiä pyrkimyksiä sä.
21265: muutoksen suuntaan. Näin siitä huolimatta, Kaiken perustana on luonnollisesti yksityisel-
21266: ettei muutostavoite ole vielä selvinnyt eikä sen lä maatilalla tapahtuva perustuotanto. Se puo-
21267: tarkoituksenmukaisuutta kansallisen edun kan- lestaan varmistaa toimintaedellytykset tuoteke-
21268: nalta ole selvitetty. Tällainen moni-ilmeinen, räilylle, jatkojalostukselle ja tiloille tarvikkeita
21269: tuuliajolle joutunut ja useiden intressipiirien tuottavalle maatalouskaupalle. Perustuotanta
21270: hoitarua toiminta-alue on valtakuntamme koti- turvaa pääosiltaan elintarviketeollisuuden
21271: maiseen raaka-aineeseen perustuva elintarvike- raaka-ainepohjan. Elintarviketeollisuuden ko-
21272: tuotanto. konaisvolyymiä säätelee nimenomaan kotimai-
21273: Meillä vallitsee varsin vahva näkemys siitä, sen raaka-ainepohjan laajuus ja määrä. Tuonti
21274: että kotimainen, omavarainen elintarviketuo- kohdistuu entistä enemmän valmiisiin tuottei-
21275: tanto on välttämätöntä. Ei voida jättäytyä siin eikä elintarviketuotannon raaka-aineisiin.
21276: pääasiassa ulkomaisten elintarvikkeiden va- Kaupan tuotekeräilyn ja jatkojalostuksen li-
21277: raan. Peruselintarvikkeista useimmat, joutues- säksi on olemassa joukko muuta tilan ulko-
21278: saan kansainväliseen kauppaan, markkinoi- puolista maataloustoimintaa. Pystyäkseen yllä-
21279: daan ulos dumping-myyntinä. Näin käy myös pitämään toimintojaan tila tarvitsee mm. lo-
21280: osalle kotimaisista elintarvikkeista. Halpa hin- mittajien, eläinlääkäreiden, neuvonnan ja maa-
21281: ta houkuttelee ja aiheuttaa kieltämättä tuontia taloushallinnon paikallisia palveluja. Erheelli-
21282: puoltavia kannanottoja. Laadukkaitten tuot- sesti maatalous katsotaan usein vain tilanväen
21283: teiden saannin epävarmuus, useimpien tuottei- harjoittamaksi toiminnaksi, vaikka itse maatila
21284: den pilaantumisherkkyys ja meillä saavutetun on vain yksi osatekijä maataloustuotannon
21285: hygieenisen tason ylläpito puhuvat voimak- ketjussa. Pelkkään tilan tuotannon tarkkailuun
21286: kaasti kotimaisen tuotannon puolesta. Pää- on pysähdytty myös maatalouden tuotannon-
21287: osaltaan kotimaiseen elintarviketuotantoon pi- ohjauksessa. Maatalouskäsitteen analyysi on
21288: täytyminen on yleiseurooppalainen, jopa yleis- jäänyt päättäjiltä tekemättä alueellisia toimin-
21289: maailmallinen ilmiö. Maailma ei ole niin va- toja toteutettaessa. Syrjäisillä seuduilla tilojen
21290: kaa, että elintarvikehuollossa voitaisiin jättäy- lukumäärän ja kokonaistuotannon vähenemi-
21291: tyä tuonnin varaan. Laajaa kannatusta omaa- nen sekä kuljetusetäisyyksien venyminen pit-
21292: van, elintarvikehuoltoamme koskevan perus- kiksi näyttää johtavan tuotekeräilyn ja jatkoja-
21293: asetelman pitäisi siis olla täysin selvä. Kaikki lostuksen toimintaedellytysten loppumiseen,
21294: edellytykset pitkäjänteiselle maatalouden ja mikä merkitsee ennen pitkää koko maatalous-
21295: elintarviketuotannon suunnittelulle ovat ole- tuotannon loppumista. Kaikkein selvimmät ha-
21296: massa, mentäköönpä Euroopan yhdentymiske- vainnot tästä on tehtävissä Lapista, jossa poh-
21297: hitykseen mukaan miten intensiivisesti tahansa. joisosien tuotekeräily on jo kohtuuttoman työ-
21298: Maamme elintarvikesektoria tulee ruveta tar- lästä. Lienee vain ajan kysymys, milloin ainoa
21299: 1989 vp. - TA n:o 497 545
21300:
21301: koko Lapin alueesta huolehtiva teurastamo peltoaloja ei rajoitusten vuoksi ole pystytty
21302: joutuu lopettamaan toimintansa raaka-aine- viemään suunniteltuun tavoitteeseen.
21303: pohjan supistuessa. Ilmiöstä huolimatta maa- Mihin yhteyteen oikein sopisi puhe maata-
21304: talouden supistamistoimia on läänissä ·jatku- loutemme ja elintarviketuotantomme kilpailu-
21305: vasti tehostettu. kyvyn parantamisesta Euroopan yhteisöön
21306: Elintarvikejakelu on saanut muotoja, joita ei mentäessä? Tässä yhteydessä sopii ainakin pu-
21307: pitäisi jättää vaille huomiota ja joihin pitäisi hua tilojen kustannuskriisiin saattamisesta.
21308: puuttua. Yhteiskunnan rakennemuutos on joh- Vastaavaa tilanteen hallitsemattomuutta näkyy
21309: tanut siihen, että harvaan asutuilla seuduilla on maatalouden alueellisessa suunnittelussa. Maa-
21310: jo puute jakelupisteistä. Taajamissa ja kau- talouteen oleellisesti kuuluvia kaupallisia toi-
21311: pungeissa on sen sijaan jakelun ylikapasiteet- mintoja ei ole supistamistoiminnassa huomioi-
21312: tia. Maaseudulla jää paljon käyttökelpoisia tu. Selvin havainto tästä on tehtävissä Lapissa.
21313: investointeja käyttämättä. Taajamissa niitä Siellä paikallisilta tuotekeräily- ja jatkojalos-
21314: taas hylätään kilpailutilanteen takia. On tullut tuslaitoksilta loppuvat toimintaedellytykset
21315: tarve rakentaa toinen toistaan houkuttelevam- raaka-ainepohjan supistuessa. Etäisyyksien
21316: pia marketteja. Tarpeettomasti suoritetut, jopa vuoksi ei ole olemassa mitään järkeviä mahdol-
21317: usein lyhytaikaisiksi jäävät investoinnit ovat lisuuksia naapurimaakuntien laitosten hyväksi-
21318: omiaan nostamaan jakelukustannuksia ja elin- käyttöön.
21319: tarvikkeitten hintoja. Sama vaikutus on taaja- Itse elintarviketeollisuudessa vallitsee voima-
21320: mien jakelun ylikapasiteetista johtuvalla koh- kas keskittämistoiminta, joka saa jopa ylite-
21321: tuuttomana ruoan mainostamisella. Ei tarvitse hostuneita piirteitä. Toiminta on valtakunnal-
21322: olla kovin kaukaa viisas todetessaan, että ny- listen ja monimaakunnallisten yritysten hoita-
21323: kyiset komeat lehtitalot on rakennettu "lei- maa. Lapin esimerkki osoittaa, että viime kä-
21324: vän" mainostamisella. Tämä tulee selväksi dessä yritysten kannattavuuspyrkimykset mää-
21325: esittelijän lausumana lehtitaloissa vierailtaessa. räävät keskittämistahdin, eivätkä toiminta-alu-
21326: Ruoan hinnanmuodostukseen näyttää siis sisäl- een tarpeet. Tosin myös ylikapasiteetin raken-
21327: tyvän paljon epätervettä, hintoja korottavaa tamispyrkimyksiä esiintyy. Siitä on esimerkki-
21328: toimintaa. Kuten vastikään todettiin televisio- nä teurastamoala. Kilpailuinnossa ollaan me-
21329: keskustelussa, ei 13 markan ruisleivän hinta nossa alueille, joilla on jo supistuvan tuotan-
21330: laskisi kuin yhdellä markalla, vaikka raaka- non jalostuskapasiteettia riittävästi. Tämä tuo-
21331: aineen tuottaja eli viljelijä luovuttaisi viljansa tantokustannuksia ja hintoja kohottava toi-
21332: ilmaiseksi. minta saadaan aikaan yhteiskunnan, ts. veron-
21333: maksajien kustantamana.
21334: Elintarvikeketjun moni-ilmeisyys ja vaikea Elintarvikejakeluverkoston määrän suhteut-
21335: hallittavuus on johtanut siihen, ettei tälle kan- taminen todelliseen tarpeeseen, tarpeettoman,
21336: sallisesti tärkeälle toiminta-alueelle ole edes täysin epäinformatiivisen mainonnan lopetta-
21337: yritetty laatia yhtenäistä kokonaissuunnitel- minen ja asiakaspalvelun tehostaminen olisivat
21338: maa, jossa eri osatoiminnot olisi saatu mm. nykytilanteessa vääristyneen kehityksen par-
21339: laajuutensa puolesta suhteutetuksi toisiinsa. haimpia tervehdyttämistoimia. Epäilemättä
21340: Tapahtunut tosiasia on, että perustuotannan niillä olisi merkittäviä kustannustasoa ja hinto-
21341: puolella yksityisen maatilan kehittämismahdol- ja laskevia vaikutuksia.
21342: lisuudet on tyrehdytetty ankaralla säännöstelyl- Sekasortoinen, hintoja nostava tilanne elin-
21343: lä. tarvikehuollossamme on syytä saattaa tehok-
21344: Meillä ehdittiin ennen sitä kehittää tuottavan kaan kokonaissuunnittelun piiriin. Alalla esiin-
21345: pientilan malli, jossa tehokkuus tuoteyksikköä tyy toisaalta tiukkaa perustuotannan kehityk-
21346: kohti ja myös työntekijää kohti lähentelee sen ehkäisevää säännöstelytoimintaa ja esto-
21347: eurooppalaista keskitasoa. Mallin toteutuslaa- tonta kansan varoja kuluttavaa elintarvikeja-
21348: juus jäi puolitiehen säännöstelyn kohtuutto- kelun kilpailutoimintaa. Näiden molempien
21349: masti kiristyessä. Mallin mukaisia kehittämis- toimintojen rasitteet näkyvät siis ruoan korkei-
21350: suunnitelmia ja suunnitelmaan kuuluvia osain- na hintoina. Tilojen kehittämistoiminnan va-
21351: vestointeja sen sijaan ehdittiin tehdä melko pauttaminen ja jakeluverkoston investointien
21352: runsaasti. Tyypillinen esimerkki tästä kesken- rajoittaminen vain olemassa olevaan tarpee-
21353: eräiseksi jääneestä tilasta on rakennus- ja ko- seen ovat nykytilanteen vaatimia toimintamal-
21354: neinvestoinnit tehnyt yritys, jossa eläinlukua ja leja.
21355: 546 1989 vp. - TA n:o 497
21356:
21357: Kriiseihin varautuminen tuo vielä oman tär- ajatellen tuntuu välttämättömältä, ettei elintar-
21358: keän näkökulmansa elintarvikehuoltoon. Krii- viketuotanto ole sijoittunut pienelle alueelle
21359: siaikoina maataloustuotanto aina eri syistä las- viljavimpiin, mutta samalla saastealtteimpiin
21360: kee. Tämän vuoksi tuotannon taso on syytä maatalousmaihin.
21361: täsmätä huomattavasti omavaraisuusastetta Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
21362: runsaammaksi. Edelleen kriisitilanne vaatii ko- toivomuksen,
21363: ko valtakunnan laajuista alueellista tuotantoa.
21364: Kriisiin varautumisessa suuntaudutaan vain
21365: puolustusvoimien vahvistamiseen ja säteilysuo- että hallitus kiireesti selvityttäisi, mis-
21366: jien rakentamiseen maan alle. Elintarvikehuol- sä määrin maataloustuotannon rajoi-
21367: to ei ole ollut erityisemmin suunnittelun koh- tustoimia olisi syytä purkaa syrjäseu-
21368: teena. Toisaalta on todettu, että todennäköisin duilla (mm. Lapissa), ja
21369: kriisi kohtaa juuri elintarvikehuoltoa. Eikö miten valtion tulisi toimillaan vaikut-
21370: juuri elintarvikehuolto olisi otettava suunnitte- taa, elintarvikkeiden jakelun kehityk-
21371: luun mukaan tärkeimpänä kohteena? Mikäli seen, jotta voitaisiin turvata syrjäseutu-
21372: kriisiin varauturr1isen resurssit ovat rajalliset, jen maa- ja metsätalouden jatkuminen
21373: on tehtävä resurssien uusjako, jossa elintarvi- ja vältyttäisiin siltä, että maatalouden
21374: kehuolto saa sille kuuluvan aseman. Kansan vähentäminen vie käytännössä lopuilta-
21375: kokonaisedun tavoittelussa saattaa isänmaalli- kin tUoilta toimintaedellytykset mm.
21376: suuskäsitekin muuttaa muotoaan. Kriisiaikoja tuotekeräilyn vaikeutuessa ja kallistues-
21377: ja myös mahdollisia Euroopan yhdysvaltojakin sa.
21378:
21379: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
21380:
21381: Vappu Säilynoja Esko Helle Juhani Vähäkangas
21382: Lauha Männistö Marjatta Väänänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21383: Heli Astala Asko Apukka Marjatta Stenius-Kaukonen
21384: Erkki Pulliainen Annikki Koistinen Heikki Rinne
21385: Matti Väistö Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
21386: Anna-Liisa Jokinen Juhani Alaranta Pekka Leppänen
21387: Kimmo Sarapää Riitta Jouppila Pauli Saapunki
21388: J. Juhani Kortesalmi Aimo Ajo Marja-Liisa Löyttyjärvi
21389: Kauko Heikkinen Pertti Lahtinen Raila Aho
21390: Esko-Juhani Tennilä Arvo Kemppainen Jarmo Wahlström
21391: Kalle Röntynen Esko Aho
21392: 1989 vp. 547
21393:
21394: Toivomusaloite n:o 498
21395:
21396:
21397:
21398:
21399: Tenhiälä: Rypsin viljelyalan laajentamisesta
21400:
21401:
21402: Eduskunnalle
21403:
21404: Useimmat Yhdysvalloissa ja Hollannissa teh- suus saa ostaa rypsin siemenen maailmanmark-
21405: dyt tutkimukset lupaavat rypsiöljylle erittäin kinahintaan, ja tuottajahinta turvataan valtion
21406: hyviä näkymiä. Tutkimuksia tehdään myös hinnanerokorvauksella.
21407: Helsingin yliopiston ravitsemustieteen laitok- Valtio maksaa puristarnoille tukea, mutta
21408: sella. ottaa rasvasta ja rouheesta veroa. Budjetissa
21409: Rypsi antaa hyvän sadon, se on viljelyvarma tasataan vuosittain rypsin viljelyhehtaarit ja
21410: ja menestyy aina vehnän, mutta myös ohran -kilot.
21411: viljelyalueilla. Rypsi on jopa ohraa parempi Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
21412: viljeltävä ja sopisi hyvin vientiartikkeliksikin. hyväksyttäväksi toivomuksen,
21413: Viljelyn vähäisyys johtuu siitä, että osa kas-
21414: vin lopputuotteista -lähinnä rouheen valkuai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21415: nen - on maailmanmarkkinahintaista. Teolli- rypsin viljelyn laajentamiseksi.
21416:
21417: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
21418:
21419: Hannu Tenhiälä
21420: 548 1989 vp.
21421:
21422: Toivomusaloite n:o 499
21423:
21424:
21425:
21426:
21427: Urpilainen ym.: Kannuksen Turkistalouden tutkimusaseman
21428: henkilöstön lisäämisestä
21429:
21430:
21431: Eduskunnalle
21432:
21433: Vuonna 1975 päätti valtioneuvosto Turkista- toimintaa. Nykyisellä henkilökunnalla voidaan
21434: louden tutkimusaseman rakentamisesta Keski- hoitaa tämänhetkinen eläinmäärä, mutta tutki-
21435: Pohjanmaalle Kannukseen. Rakentaminen mustoiminnan vaatimaan lisätyöhön ei juuri
21436: aloitettiin vuonna 1981 ja asema valmistui ole mahdollisuuksia. Myös tutkijavoimien puu-
21437: helmikuussa 1983. Tutkimusasemalle hankit- te rajoittaa sinänsä täysin perusteltua ja tar-
21438: tiin ensimmäiset eläimet keväällä 1983. Aluksi peellista tutkimustoimintaa. Suunnitelmien
21439: tutkimusasema oli Riista- ja kalatalouden tut- mukaan tutkimusasemalla tulisi olla henkilö-
21440: kimuslaitoksen alaisena, mutta siirrettiin kuntaa yhteensä 17 henkilöä, joista tähän men-
21441: 1.3.1985 alkaen Maatalouden tutkimuskeskuk- nessä on saatu 6 tointa eli kolmannes tavoit-
21442: sen alaiseksi. teesta. Kuluvan vuoden syksyllä saataneen yksi
21443: Tutkimusaseman kaikki rakenteet ovat toi- tutkimusapulainen lisää. Siltikin ollaan kauka-
21444: mintavalmiita ja lähes riittäviä. Valmiit tilat na asetetusta tavoitteesta, jolla voitaisiin hyö-
21445: riittävät suunnitelman mukaiseen toimintaan. dyntää täysimääräisesti laitokseen suoritetut
21446: Nykyinen eläinkantakin on noin 80 OJo suunni- investoinnit sekä täyttää itse tarhauselinkeinos-
21447: tellusta kokonaismäärästä. Määrää voidaan sa esiintyvä tutkimuksellisen tiedon lisätarve.
21448: helposti lisätä oman tarhan tuotoksesta. Myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21449: tarhan ja eläinten hoidossa tarvittavan kalus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ·
21450: ton osalta tilanne on jo nyt hyvä. Henkilöstön
21451: lisääntyessä tarvitaan lisää tietojenkäsittelylait- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21452: teita sekä toimisto- ja laboratoriokalustoa. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Kan-
21453: Suurin puute laitoksella on henkilökunnasta, nuksen Turkistalouden tutkimusaseman
21454: jonka vähäisyys rajoittaa tehokasta tutkimus- tutkimus- ym. henkilöstön lisäämiseksi.
21455:
21456: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21457:
21458: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
21459: Iiris Hacklin Esko Aho
21460: 1989 rd. 549
21461:
21462: Hemställningsmotion nr 500
21463:
21464:
21465:
21466:
21467: Westerlund m.fl.: Om ökade medel för gårdsbrukets utvecklings-
21468: fond
21469:
21470:
21471: Tili Riksdagen
21472:
21473: De unga lantbrukarnas skuldsättning har Med hänvisning tili ovan sagda och därmed
21474: ökat i oroväckande grad. Samtidigt har deras sammanhängande omständigheter föreslår v1
21475: möjligheter tili statsstödda lån minskat, p.g.a. vördsamt att riksdagen ville hemställa
21476: de dåliga anslagshöjningarna vad gäller gårds-
21477: brukets utvecklingsfond. År 1988 tog pengarna att regeringen i anslutning tili 1990
21478: tili syskonandelslån och tili syskonandelslån års statsjörslag upptar ett avsevärt hög-
21479: jämförbara jordinköpslån slut i ett tidigt skede re anslag inom ramen för gårdsbrukets
21480: såsom under tidigare år. För varje år blir utvecklingsfond så att bl.a. syskonan-
21481: eftersläpningen i utlåningen allt mer märkbar, delslån och med syskonandelslån jäm-
21482: och pengar tili generationsväxlingar tar slut allt förbara jordinköpslån kan beviljas
21483: tidigare. den utsträckning som krävs.
21484: En målmedveten satsning på unga lantbru-
21485: kare kräver därför nu att anslagen tili gårds-
21486: brukets utvecklingsfond ökas kraftigt.
21487:
21488: Helsingfors den 10 februari 1989
21489:
21490: Henrik Westerlund Håkan Malm
21491:
21492:
21493:
21494:
21495: 37 290280X
21496: 550 1989 vp.
21497:
21498: Toivomusaloite n:o 500 Suomennos
21499:
21500:
21501:
21502:
21503: Westerlund ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
21504: lisäämisestä
21505:
21506:
21507: Eduskunnalle
21508:
21509: Nuorten viljelijöiden velkaantuminen on li- tämisrahaston määrärahojen tuntuvaa lisää-
21510: sääntynyt huolestuttavasti. Samanaikaisesti mistä.
21511: heidän mahdollisuutensa saada valtion tuke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21512: maa lainaa ovat vähentyneet maatilatalouden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21513: kehittämisrahaston määrärahojen vähäisten muksen,
21514: korotusten vuoksi. Vuonna 1988 loppuivat ra-
21515: hat sisarosuuslainoihin ja niihin verrattaviin että hallitus valtion vuoden 1990
21516: maanostolainoihin varhaisessa vaiheessa kuten tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun
21517: aikaisempinakin vuosina. Joka vuosi antolai- yhteydessä varaisi huomattavasti suu-
21518: nauksen jälkeenjääneisyys tulee yhä huomatta- remmat määrärahat maatilatalouden
21519: vammaksi, ja sukupolvenvaihdoksiin tarkoite- kehittämisrahaston käyttöön siten, että
21520: tut rahat loppuvat yhä aikaisemmin. mm. sisarosuuslainoja ja niihin verrat-
21521: Määrätietoinen panostus nuoriin viljelijöihin tavia maanostolainoja voitaisiin myön-
21522: edellyttää tämän vuoksi maatilatalouden kehit- tää riittävästi.
21523:
21524: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21525:
21526: Henrik Westerlund Håkan Malm
21527: 1989 vp. 551
21528:
21529: Toivomusaloite n:o 501
21530:
21531:
21532:
21533:
21534: Vihriälä ym.: Purmonjoen järjestelytöiden aloittamisesta
21535:
21536:
21537: Eduskunnalle
21538:
21539: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut nan elinkeinorakenne on noin 40-prosenttisesti
21540: Kortesjärven kunnassa ja Pietarsaaren maalais- karjatalousvaltaiseen maatalouteen perus-
21541: kunnassa sijaitsevan Purmonjoen järjestelyä tuvaa. Maatilatalouden tulot ovat Kortesjärvel-
21542: koskevan yleissuunnitelman. Yleissuunnitel- lä suuremmat kuin Vaasan läänissä keskimää-
21543: massa on perkauksen suoranaiseksi hyötyalu- rin. Suurin osa tuloista saadaan maidosta.
21544: eeksi saatu 780 hehtaaria. Siihen tulee kuiten- Tilan jatkajia löytyy myös Kortesjärveltä hy-
21545: kin lisätä Ylikylänpuron, Kruununojan ja Pirt- vin. Viljelijöiden keski-ikä on vain 47 vuotta.
21546: tisenjärven kuivatushankkeiden piiriin kuulu-
21547: vat noin 1 000 hehtaarin hyötyalueet, joiden Kortesjärven kunnan alue on vesistövirtaus-
21548: kuivattaminen on täysin sidoksissa Purmon- ten osalta 95-prosenttisesti riippuvainen Pur-
21549: joen perkaukseen. Tällöin laskennallinen hyöty monjoen virtauksesta. Kunnan koko maata-
21550: tulisi olemaan jo noin 9,6 milj. markkaa. louselinkeinon menestymiselle ja toimintaedel-
21551: Mikäli nämä hankkeet toteutetaan Purmonjo- lytyksille on Purmonjoen virtausolosuhteilla
21552: kea perkaamatta, aiheutetaan Purmonjoen vä- ratkaisevan tärkeä merkitys.
21553: littömän tulva-alueen laajentuminen kaksinker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21554: taiseksi. Hyötyä laskettaessa on huomioon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21555: otettava myös suunnitelmaan sisältymättömien muksen,
21556: Rantalan ja Purmonjärven kylien maatalous-
21557: alueet, jotka sijaitsevat suunnitelmassa esitetyn
21558: perkausalueen yläpuolella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21559: Hanketta on pidettävä kokonaistaloudelli- Purmonjoen järjestelyhankkeen toteut-
21560: sesti hyvinkin kannattavana. Kortesjärven kun- tamiseksi mahdollisimman nopeasti.
21561:
21562: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
21563:
21564: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21565: 552 1989 vp.
21566:
21567: Toivomusaloite u:o 502
21568:
21569:
21570:
21571:
21572: Vihriälä ym.: Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tukemi-
21573: sesta
21574:
21575:
21576: Eduskunnalle
21577:
21578: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 jöitä vesiensuojeluinvestointeihin. Asia ei ete-
21579: on momentille 35.25.41 merkitty 1,7 milj. ne, koska käytettävissä olevia varoja jää käyt-
21580: markkaa avustuksina maatalouden vesiensuo- tämättä. Vuoden 1987 1,5 milj. markan määrä-
21581: jelutoimenpiteisiin. Avustuksen suuruus saa rahasta käytettiin hakemusten puutteen vuoksi
21582: budjettiesityksen lausuman perusteella olla vain noin 600 000 markkaa ja vuonna 1988
21583: korkeintaan 20 OJo lantavaraston laajennuksen myös 1,5 milj. markan määrärahasta vastaa-
21584: kokonaiskustannuksista. Avustus koskee vesi- vasti alle 300 000 markkaa.
21585: viranomaisten erityisalueiksi määrittämiä ve- Yhdyskunnille voidaan myöntää vesiensuoje-
21586: denhankintavesistöjä. Näillä alueilla vaaditaan luavustusta 50 OJo kustannuksista. Tasapuoli-
21587: kaikkien karjasuojien lantavarastoille 12 kuu- suus edellyttää samanlaista, edelleen harkin-
21588: kauden tarvetta vastaavaa kokoa. Kuitenkin nanvaraisena pysyvää mahdollisuutta maata-
21589: alueella nykyisin sijaitsevat karjataloudet ovat loudellekin.
21590: rakentaneet lantavarastonsa rakentamisajan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21591: kohtana voimassa olleiden kokovaatimusten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21592: mukaisiksi. Laajentaminen ei anna mitään ta- muksen,
21593: loudellista hyötyä viljelijälle.
21594: Avustus ei koske uusia karjasuojia, joihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21595: tulee rakentaa 12 kuukauden lantavarastot. maatalouden vesiensuojeluinvestointi-
21596: Nykyinen avustusprosentti ei alhaisuutensa avustusprosentin ylärajan nostamiseksi
21597: tähden täytä tarkoitustaan, se ei innosta viljeli- 20 o/o:sta 50 o/o:iin.
21598:
21599: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
21600:
21601: Jukka Vihriälä Aapo Saari Tellervo Renko
21602: 1989 vp. 553
21603:
21604: Toivomusaloite n:o 503
21605:
21606:
21607:
21608:
21609: Vihriälä ym.: Turkistalousneuvojan paikkaamisesta eräisiin Poh-
21610: janmaan kuntiin
21611:
21612:
21613: Eduskunnalle
21614:
21615: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto kriisiaikaa, olisi kaikki keinot käytettävä elin-
21616: on esittänyt, että maatalouskeskuksiin palkat- keinon tukemiseksi. Erityisen tärkeää tämä on
21617: taisiin neljä uutta turkistalousneuvojaa. Ala- edellä mainituille kunnille, joissa turkistar-
21618: härmän, Evijärven, Kauhavan, Kortesjärven, hauksella on luontaiset edellytykset ja vanhat
21619: Lappajärven ja Ylihärmän kunnat ovat perus- perinteet.
21620: taneet yhteisen turkistalousneuvojan toimen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21621: Mainittujen kuntien alueella on yli 700 turkis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21622: tarhaa eli noin 12 OJo kaikista maamme tarhois- muksen,
21623: ta.
21624: Kyseisten kuntien yhteisen neuvojan toimi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21625: alue on varsin laaja. Toimenkuva painottuu valtionapuisen yhteisen turkista/ous-
21626: voimakkaasti yleisneuvontaan ja alan uuden neuvojan palkkaamiseksi Alahärmän,
21627: tietouden välittämiseen tarhaajille. Kun turkis- Evijärven, Kauhavan, Kortesjärven,
21628: tarhauselinkeino elää tällä hetkellä vaikeaa Lappajärven ja Ylihärmän kuntiin.
21629:
21630: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
21631:
21632: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21633: 554 1989 vp.
21634:
21635: Toivomusaloite n:o 504
21636:
21637:
21638:
21639:
21640: Vistbacka ym.: Maatalouden luopumiseläkkeen korottamisesta
21641:
21642:
21643: Eduskunnalle
21644:
21645: Luopumiseläkkeellä on tällä hetkellä pää- pumiseläke maksaa niille, joille se tulee pienen-
21646: asiassa pienviljelijäväestöä, joiden peltoalat nettynä, vähintään 60-prosenttisena.
21647: ovat olleet valtaosaltaan alle 10 hehtaaria. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21648: Tämän takia eläkkeet ovat pieniä ja niistä
21649: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21650: menee ainakin osassa tapauksista veroa. Lisäk- muksen,
21651: si ongelmana luopumiseläkkeessä on se, että
21652: työttömyyseläke pienentää luopumiseläkettä.
21653: Niissä tapauksissa, joissa luopumiseläke on että hallitus ryhtyisi toimiin luopu-
21654: ollut pieni, aiheutuu tästä kohtuutonta ansion- miseläkkeen pienenemismenettelyn epä-
21655: menetystä eläkeläiselle. Tämän takia tulisi luo- kohtien korjaamiseksi.
21656:
21657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21658:
21659: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
21660: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
21661: 1989 vp. 555
21662:
21663: Toivomusaloite n:o 505
21664:
21665:
21666:
21667:
21668: Vähäkangas ym.: Raahen kalasataman täydennysrakentamisesta
21669:
21670:
21671: Eduskunnalle
21672:
21673: Raaheen on valmistunut kalasatama v. 1986. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21674: Kokonaissuunnitelmaan kuuluu myös kalankä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21675: sittelyhalli, joka olisi välttämätön, jotta avau- muksen,
21676: tuisi mahdollisuus kalan jatkokäsittelylle.
21677: Myös huoltorakennus kalastajien käyttöön oli-
21678: si tarpeellinen. Troolikalastus on lisääntynyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21679: Raahen merialueella, ja näin ollen edellä mai- kalankäsittelyhallin ja huoltorakennuk-
21680: nitut rakennelmat olisivat tarpeen. sen toteuttamiseksi Raaheen.
21681:
21682: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21683:
21684: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari Vappu Säilynoja
21685: 556 1989 vp.
21686:
21687: Toivomusaloite n:o 506
21688:
21689:
21690:
21691:
21692: Vähäkangas ym.: Liminkaojan täydennysperkauksesta Pyhäjoen
21693: kunnassa
21694:
21695:
21696: Eduskunnalle
21697:
21698: Valuma-alueeltaan 198 km2 oleva Liminka- dessä toteutettavalle yhteissalaojitukselle. Han-
21699: oja laskee Pohjanlahteen Pyhäjoen kunnassa, ke on saanut lainvoiman.
21700: Parhalahden kylän halki. Parhalahden kylässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21701: on parhaillaan käynnissä uusjako. Liminka- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21702: ojan alaosan perkaus on keskeisin kylän valta- muksen,
21703: ojahankkeista. Liminkaojan mataluus, suu-
21704: osan liettyminen ja usein toistuvat korkeat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21705: vedenkorkeudet ovat haittana uusjaon yhtey- Liminkaojan alaosan täydennysper-
21706: kauksen toteuttamiseksi.
21707:
21708: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
21709:
21710: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta J. Juhani Kortesalmi
21711: Oiva Savela Riitta Jouppila Sakari Valli
21712: Vappu Säilynoja Erkki Pulliainen Tellervo Renko
21713: 1989 vp. 557
21714:
21715: Toivomusaloite n:o 507
21716:
21717:
21718:
21719:
21720: Väistö ym.: Kotieläintuotannon elvyttämisestä Pohjois-Karja-
21721: lassa
21722:
21723:
21724: Eduskunnalle
21725:
21726: Maidontuotannon rajoitus- ja supistustoimet ta politiikasta tuotantoa elvyttävään ja suku-
21727: ovat purreet Pohjois-Karjalassa huolestuttavan polvenvaihdoksia edistävään toimintaan.
21728: rajusti. Voimakas maataloustuotannosta luo- Perinteisen maataloustuotannon ohella on
21729: puminen murentaa vakavasti maaseudun pe- kaikin tavoin edistettävä metsätaloutta ja muu-
21730: rusrakennetta ja myös kuntien taloutta. ta maaseudun elinkeinotoimintaa. Kaikki työ-
21731: Sukupolvenvaihdokset ovat hidastuneet, pai- ja toimeentulomahdollisuudet ovat Pohjois-
21732: koin jopa pysähtyneet. Tuotantorakennusten Karjalassa kipeästi tarpeen.
21733: välttämätön uudistaminen ja peruskorjaus on Maatalouden rajoitusten poistaminen ja elin-
21734: monissa kunnissa lähes tyrehtynyt. tarviketuotannon elvyttäminen on välttämä-
21735: Vuoden 1986 lopussa maidonlähettäjiä oli töntä myös muiden kuin tiloilla olevien työ-
21736: maakunnassa vielä noin 4 500. Vuosina 1987 ja paikkojen säilyttämiseksi. Elintarvikkeiden ja-
21737: 1988 lähettäjämäärä väheni lähes 1 OOO:lla. lostuksen sekä kuljetuksen, kaupan, neuvon-
21738: nan, lomituksen ja muun maatalouden palvelu-
21739: Vuonna 1986 maitoa tuotettiin 197,8 miljoo- toiminnan työpaikkojen säilymisellä on maa-
21740: naa litraa ja vuonna 1988 enää 175,1 miljoo- kunnassa suuri merkitys.
21741: naa litraa. Monissa pitäjissä tuotanto aleni Tuotantorajoitusten poistamista puoltaa
21742: jopa viidenneksellä ja lähettäjämäärä jopa run- myös laajeneva ja eri tavoin elintarvikesekto-
21743: saalla neljänneksellä. riakin koskettava yhteistyö Neuvostoliiton
21744: Maidontuotannon ohella on alentunut muu- kanssa.
21745: kin kotieläintuotanto. Lihantuotanto supistui Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21746: vuonna 1988 noin miljoona kiloa, runsaat 10 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21747: prosenttia. Peltoa on samoin poistunut run- muksen,
21748: saasti viljelystä. Rajoitusten vuoksi viljelyä
21749: jatkavilla tiloilla on harvaan asutussa maakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21750: nassa silti niukkuutta pellosta, samoin muista maatalouden tuotantorajoitusten pois-
21751: tuotantomahdollisuuksista. tamiseksi ja maidontuotannon ja muun
21752: Pohjois-Karjalan maaseudun pelastamiseksi kotieläintuotannon elvyttämiseksi Poh-
21753: on välttämätöntä siirtyä tuotantoa rajoittavas- jois-Karjalassa.
21754:
21755: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21756:
21757: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
21758: 558 1989 vp.
21759:
21760: Toivomusaloite n:o 508
21761:
21762:
21763:
21764:
21765: Väänänen ym.: Neuvontavirkojen perustamisesta Uudenmaan
21766: Maatalouskeskukseen
21767:
21768:
21769: Eduskunnalle
21770:
21771: Uudenmaan Maatalouskeskuksen alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21772: puutetta sellaisesta neuvonnasta, joka nykyi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21773: sestään edistäisi vihannesviljelyä. Erityisesti muksen,
21774: pientiloilla neuvonta on tarpeellista, koska
21775: asiantuntevan neuvonnan avulla vihannesvilje-
21776: lystä voisi tulla niille uusi tuotantomuoto. Sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21777: moin tarvitaan lisää neuvontaa sukupolven- miin vihannesviljelykonsulentin ja maa-
21778: vaihdostilanteissa ja nuorten viljelijäin laaties- seutuneuvojan toimien perustamiseksi
21779: sa tilalleen taloudellisia suunnitelmia. Uudenmaan Maatalouskeskukseen.
21780:
21781: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21782:
21783: Marjatta Väänänen Lea Kärhä Johannes Virolainen
21784: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Päivi Varpasuo
21785: Eeva-Liisa Moilanen Claes Andersson Ole Wasz-Höckert
21786: Markku Pohjola Matti Saarinen Per-Henrik Nyman
21787: Pauli Uitto Pekka Haavisto Lauri Metsämäki
21788: Jouni J. Särkijärvi Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg
21789: 1989 vp. 559
21790:
21791: Toivomusaloite n:o 509
21792:
21793:
21794:
21795:
21796: Ala-Harja ym.: Haja-asutusalueilla toimivien monipalveluavus-
21797: tajien tarpeen selvittämisestä
21798:
21799:
21800: Eduskunnalle
21801:
21802: Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kin suunniteltava uudentyyppistä palvelua.
21803: harvaan asutuilla alueilla vaatii uudentyyppisiä Tarvittaisiin ns. monitoimiavustaja, joka vas-
21804: ratkaisuja. Asutuskeskuksia varten kehitetyt taa tavallista perheenemäntää. Hän osaa hoi-
21805: mallit eivät tähän aina sovellu. Palvelujen tar- taa karjan, lapset, vanhukset ja juoksevat asiat
21806: ve on väestön ammatti- ja ikärakenteen joh- sekä kotitaloustyöt.
21807: dosta erilainen, ja palvelujen tuottamisesta ja Näitä palveluja olisi kunnan tarjottava ja
21808: hankkimisesta aiheutuu kustannuksia, joita palveluiden kustannuksiin pitäisi saada valtion-
21809: korvausjärjestelmät eivät kata. apua.
21810: Maatilatalouden rakennemuutoksen jatkues-
21811: sa ongelmat tulevat korostumaan. Samassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21812: perheessä tarvitaan samanaikaisesti nykyisen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21813: maatalouslomittajan taitoja ja vanhusten- ja sen,
21814: lastenhoitajan ja kodinhoitajan taitoja. Nykyi-
21815: set ammattinimikkeet ja -koulutukset eivät ka- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21816: ta näitä kaikkia taitoja samassa henkilössä, menpiteisiin selvittääkseen haja-asutus-
21817: joten palvelut pirstoutuvat ja jäävät useimmi- alueilla toimivien monipalveluavusta-
21818: ten saamatta. Myöskään korvausjärjestelmät jien toiminta- ja rahoitusmahdollisuu-
21819: eivät kata näitä palveluita. Tämän vuoksi olisi- det.
21820:
21821: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21822:
21823: Kirsti Ala-Harja Pirjo Rusanen Ole Wasz-Höckert
21824: 560 1989 vp.
21825:
21826: Toivomusaloite n:o 510
21827:
21828:
21829:
21830:
21831: Ala-Harja ym.: Osapäivätyön ja osaeläkkeen yhteensovittamises-
21832: ta julkisella sektorilla
21833:
21834:
21835: Eduskunnalle
21836:
21837: Työttömyyden vähentyessä on noussut esiin osaeläkkeen, niin ettei kokonaisnettoansio ei-
21838: uusi ongelma, työvoimapula. Tämä on selvästi vätkä tulevat eläkekertymät huononisi. Julki-
21839: näkyvissä jo niin sosiaali- ja terveydenhuolto- sella sektorilla ei vain ole käytettävissä osapäi-
21840: alalla kuin opetusalallakin. Joustava eläkejär- vävirkoja.
21841: jestelmä julkisella sektorilla tuo mahdollisuu- Hyödyntääksemme ikääntyvien jäljellä ole-
21842: den siirtyä varhaiseläkkeelle, jos terveydentila vaa työpanosta olisikin kiireesti perustettava
21843: niin vaatii. Varhennettu vanhuuseläke antaa 58 julkiselle sektorille osapäivävirkoja ja selvitet-
21844: vuotta täyttäneelle valinnanvapauden jatkaa tävä osapäivätyön ja osaeläkkeen yhteensovit-
21845: työssä tai mennä pienennetylle eläkkeelle. Mo- taminen.
21846: net 58-vuotiaat ja sitä vanhemmatkin työnteki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21847: jät ovat sekä fyysisesti että psyykkisesti hyväs- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21848: sä kunnossa ja heillä on vielä työkuntoakin muksen,
21849: jäljellä. Tosin kokopäivätyö voi olla monelle
21850: liian raskas. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
21851: Kuitenkin näillä työntekijöillä on pitkä työ- menpiteisiin osapäivävirkojen ja osa-
21852: kokemus, ja monet voisivat hyvin tehdä puoli- eläkkeen yhteensovittamiseksi julkisella
21853: päivätyötä, kunhan samanaikaisesti saisivat sektorilla.
21854:
21855: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
21856:
21857: Kirsti Ala-Harja Sakari Valli Tuula Linnainmaa
21858: Anneli Jäätteenmäki Håkan Nordman Pirjo Rusanen
21859: Ole Wasz-Höckert
21860: 1989 vp. 561
21861:
21862: Toivomusaloite n:o 511
21863:
21864:
21865:
21866:
21867: Alaranta ym.: Naprapatiahoidon sisällyttämisestä sairausvakuu-
21868: tusjärjestelmän piiriin
21869:
21870:
21871: Eduskunnalle
21872:
21873: Naprapatia on manipulatiivinen hoitomuo- Naprapaattien antamasta hoidosta ovat mo-
21874: to, jolla hoidetaan potilaan nivelten, nikamien net kansalaiset saaneet avun vaivoihinsa, mutta
21875: sekä niitä yhdistävien kudosten vaurioita. Sa- eivät saa korvausta hoidon aiheuttamista mak-
21876: malla pyritään korjaamaan erilaisia kipu- ja suista.
21877: häiriötiloja. Apuna hoidossa käytetään muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21878: muassa hierontaa ja sähköhoitoa. Naprapaatit nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21879: käyttävät kipu- ja liiketestiä paikallistaakseen muksen,
21880: vaivan syyn.
21881: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21882: Naprapatiaa on käytetty menestyksekkäästi naprapatiahoidon sisällyttämiseksi sai-
21883: esimerkiksi niskan, hartioiden, yläraajojen ja rausvakuutusjärjestelmällä korvattaviin
21884: ristiselän kipuihin, päänsärkyyn ja iskiakseen. hoitoihin.
21885:
21886: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
21887:
21888: Juhani Alaranta Tellervo Renko Pirkko Ikonen
21889: Kalevi Mattila Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
21890: Pauli Saapunki Eino Siuruainen Jukka Vihriälä
21891: Matti Väistö Oiva Savela Vappu Säilynoja
21892: 562 1989 vp.
21893:
21894: Toivomusaloite n:o 512
21895:
21896:
21897:
21898:
21899: Alaranta ym.: Valtakunnallisen vammaisasiamiehen viran perus-
21900: tamisesta
21901:
21902:
21903: Eduskunnalle
21904:
21905: Vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden javaltuutettu ja kuluttajien asemia puolustaa
21906: 1988 alusta. Sen tarkoituksena on parantaa kuluttaja-asiamies. Vammaisjärjestöt ovat esit-
21907: vammaisten kansalaisten elinolosuhteita sekä täneet, että meillä tarvittaisiin vammaisten
21908: lisätä vammaisten tasa-arvoa muiden kansa- asioiden valvojaksi valtakunnallinen vammais-
21909: laisten kanssa. asiamies.
21910: Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21911: keuksien julistuksen sekä kansainvälisen vam- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21912: maisten vuoden periaatteet on meillä kirjattu muksen,
21913: lakiin, mutta arkipäivän tasa-arvo ei ole vielä
21914: toteutunut vammaisten elämässä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21915: Tasa-arvolain soveltamista valvoo tasa-arvo- valtakunnallisen vammaisosiamiehen
21916: valtuutettu, kansalaisten tietosuojaa tietosuo- viran perustamiseksi.
21917:
21918: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
21919:
21920: Juhani Alaranta Tellervo Renko Pirkko Ikonen
21921: Kalevi Mattila Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
21922: Pauli Saapunki Eino Siuruainen Jukka Vihriälä
21923: Juhani Vähäkangas Matti Väistö Kerttu Törnqvist
21924: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Kaarina Louvo
21925: Håkan Nordman Lea Kärhä Oiva Savela
21926: Vappu Säilynoja
21927: 1989 vp. 563
21928:
21929: Toivomusaloite n:o 513
21930:
21931:
21932:
21933:
21934: Alaranta ym.: Pienyrittäjien lomaoikeuden kehittämisestä
21935:
21936:
21937: Eduskunnalle
21938:
21939: Pienyrittäjien vuosiloman epäkohtia on sel- Pienyrittäjien sosiaalinen tasa-arvoisuus
21940: vittänyt työryhmä. Sen selvityksen mukaan muihin kansalaisiin verrattuna tulisi turvata
21941: pienyrittäjien lomaoikeutta rajoittaa muun myös lomaoikeuden osalta.
21942: muassa se, että saadakseen lomaa pienyrittäjäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21943: lä tulee olla verotettava tulo hyvin alhaisella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21944: tasolla. Tason määrittelee vuosittain valtioneu- muksen,
21945: vosto. Lomaoikeutta rajoittaa myös se, jos
21946: pienyrittäjä on palkannut perheen ulkopuolisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21947: työntekijöitä. pienyrittäjien lomaoikeuden kehittämi-
21948: seksi.
21949:
21950: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
21951:
21952: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
21953: Matti Väistö Vappu Säilynoja
21954: 564 1989 vp.
21955:
21956: Toivomusaloite n:o 514
21957:
21958:
21959:
21960:
21961: Alho ym.: Määrärahasta sosiaalipalvelujen turvaamiseen Uudel-
21962: lamaalla
21963:
21964:
21965: Eduskunnalle
21966:
21967: Sosiaalipalvelujen kehittämisessä suurimmat Itä- ja Länsi-Uudenmaan kuntien väestön
21968: puutteet ovat lasten päivähoidossa ja vanhus- ikääntyminen edellyttää palvelurakenteen ke-
21969: ten huollossa. Uudenmaan läänissä on joudut- hittämistä vanhustenhuollossa ja pitkäaikais-
21970: tu karsimaan sosiaalipalveluiden hankkeista sairaanhoidossa. Myös näissä kunnissa tarvi-
21971: liian pienten läänikiintiöiden vuoksi olennaises- taan lisävoimavaroja avohoidon lähipalvelujen
21972: ti suurempi osuus kuntien esityksistä kuin ko- ja asumispalvelujen lisäämiseksi.
21973: ko maassa keskimäärin. Palvelujen kehittämis- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
21974: tarpeet ovat siis suuremmat kuin läänille osoi- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
21975: tetut uudet voimavarat. kunnan työvaliokunnassa.
21976: Jatkuva muuttoliike ja väestön ikärakenteen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21977: muutos aiheuttavat yhteiskunnallisia ja sosiaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21978: lisia ongelmia muuttovoittokunnissa. Sosiaali- muksen,
21979: ja terveydenhuollossa edellytetään näissä kun-
21980: nissa palvelujen lisäämistä ja jatkuvaa kehittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21981: mistä. valtion tulo- ja menoarviossa olevien
21982: Lasten päiväkotipaikkojen lisäämiseksi eri- Uudenmaan sosiaalipalvelujen turvaa-
21983: tyisesti pääkaupunkiseudulla ja läänin nopeasti miseksi tarkoitettujen määrärahojen
21984: kasvavissa kunnissa tulee päiväkotihankkeisiin korottamiseksi huomattavasti nykyta-
21985: varattuja määrärahoja lisätä tuntuvasti. sosta.
21986:
21987: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
21988:
21989: Arja Alho Ole Wasz-Höckert
21990: Seija Karkinen Pirjo-Riitta Antvuori
21991: 1989 vp. 565
21992:
21993: Toivomusaloite n:o 515
21994:
21995:
21996:
21997:
21998: Almgren ym.: Päihdeongelmaisten kohtelun parantamisesta sai-
21999: rausvakuutusjärjestelmässä
22000:
22001:
22002: Eduskunnalle
22003:
22004: Sairausvakuutuksen luomisen yksi keskeinen turvan ulkopuolelle rajattu vain tahdonvastai-
22005: tavoite oli varhaisemman hoitoon hakeutumi- sessa hoidossa huoltolassa olevat henkilöt, ei
22006: sen edistäminen ja avohoidon palveluiden ke- muita päihdeongelmaisia.
22007: hittäminen. Päihdeongelmaisten nykyinen kä- Vuoden 1987 alusta tuli Suomessa käyttöön
22008: sittely sairausvakuutusjärjestelmässä tukee täs- uusi virallinen tautiluokitus. Se heijastelee lää-
22009: mälleen päinvastaista tavoitetta: tuki suuntau- ketieteen piirissä tapahtunutta alkoholismi-
22010: tuu vain valikoituun ja usein pitkäaikaiseen diagnostiikan kehitystä ja mahdollistaa alko-
22011: laitoshoitoon. Tämä aiheuttaa liian myöhäistä holismin lääketieteellisen määrittelyn uudelta
22012: hoitoon hakeutumista. pohjalta. Alkoholismin ja alkoholiperäisien
22013: Päihdehuoltolaki velvoittaa tasavertaisesti sairauksien määrittely on diagnostiikassa täs-
22014: sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa vastuuseen mentynyt. Tämäkin edellyttää nykykäytännön
22015: päihdeongelman hoidosta. Sairausvakuutus- muuttamista.
22016: käytäntö on selvässä ristiriidassa päihdehuolto- Käytännön muuttaminen lisäisi alkuvaihees-
22017: lain kanssa ja johtaa vääristymiin palveluissa. sa jonkin verran kustannuksia, mutta sairaus-
22018: Nykykäytäntö sairauspäivärahan maksatuk- tilojen varhaisemman hoidon katsotaan johta-
22019: sessa johtaa myös toimeentuloturvan puuttei- van suhteellisen pian kokonaiskustannusten
22020: siin. Toimeentulojärjestelmien yhteensovitta-
22021: alenemiseen.
22022: misissa muodostuu kaksi loukkua päihdeongel-
22023: maisille. Toinen niistä liittyy ongelmakäyttäjän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22024: tilapäisiin työhön kykenemättömyyksiin, toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22025: nen pysyvämpään työkyvyttömyyteen. muksen,
22026: Päihdeongelmaisten virheellinen käsittely
22027: sairausvakuutusjärjestelmässä perustuu sai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22028: rausvakuutuslain (364/63) ja -asetuksen (473/ päihdeongelmaisten kohtelun paranta-
22029: 63) väärään tulkintaan. Lain 1 pykälän 4 miseksi sairausvakuutusjärjestelrrifissä
22030: momentti toteaa, että asetuksella voidaan mää- niin, että heidän kohtelunsa perustuisi
22031: rätä ne sairaalloiset tilat, joita vakuutus ei asianmukaiseen sairausvakuutuslain ja
22032: koske. Asetuksen 19 pykälässä on vakuutus- -asetuksen tulkintaan.
22033:
22034: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
22035:
22036: Esko Almgren Sauli Hautala
22037: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
22038:
22039:
22040:
22041:
22042: 38 290280X
22043: 566 1989 vp.
22044:
22045: Toivomusaloite n:o 516
22046:
22047:
22048:
22049:
22050: Andersson ym.: Yhtenäisen perustoimeentuloturvajärjestelmän
22051: luomisesta
22052:
22053:
22054: Eduskunnalle
22055:
22056: Tässä aloitteessa ehdotetaan, että maaham- lolla. Monet vähimmäisetuudet eivät yllä edes
22057: me luotaisiin pikaisesti yhtenäinen, kaikkien vähimmäistoimeentulotuen tasolle. Tämä mo-
22058: kansalaisten perusoikeudet turvaava perus- nimutkainen ja epäyhtenäinen sosiaaliturvajär-
22059: toimeentulojärjestelmä korvaamaan nykyistä jestelmä merkitsee täten käytännössä, että tuki
22060: epäyhtenäisiä ja puutteellista järjestelmää. Ny- on haettava useammasta kuin yhdestä paikas-
22061: kyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on moni- ta, mikä on sekä vaivalloista tuen hakijalle että
22062: mutkainen, byrokraattinen ja epäyhtenäinen, kallista yhteiskunnalle.
22063: ja sen takaamat vähimmäisetuudet ovat erisuu- KELAn perustoimeentulotyöryhmän laskel-
22064: ruiset riippuen siitä, onko tuen tarve sairau- mien mukaan yhtenäisen, KELAn puitteissa
22065: den, työttömyyden, raskauden, vanhuuden tai järjestetyn 2 000 markan nettotoimeentulotur-
22066: opintojen aiheuttama. Koko järjestelmä on van luominen tulisi maksamaan runsaat 500
22067: kansalaisen kannalta vaikeaselkoinen, ja tarve- miljoonaa markkaa vuodessa. Koska 2 000
22068: harkinnassaan nöyryyttäväkin. Esimerkiksi markkaa kuukaudessa ei vielä riitä tyydyttävän
22069: työttömyysturvan päivärahaa maksetaan 86 elintason saavuttamiseen, tulisi perustoimeen-
22070: markkaa viitenä päivänä viikossa, verollisena, tuloturvan olla vähintään 2 500 markkaa kuu-
22071: ja puolison tulot saattavat leikata peruspäivä- kaudessa, verovapaana.
22072: rahan kokonaan. Sairaus- ja äitiyspäiväraha
22073: on alimmillaan vain 52 markkaa kuutena päi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22074: vänä viikossa, joten siitä jää kuukaudessa run- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22075: saat 1 000 markkaa käteen. Noin neljännesmil-
22076: joona eläkeläistä elää pelkän kansaneläkkeen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
22077: turvin, mikä merkitsee alle 2 000 markan kuu- yhtenäisen ja riittävän suuren perus-
22078: kausituloa. Moni opiskelija joutuu myös tule- toimeentuloturvajärjestelmän luomisek-
22079: maan toimeen alle 2 000 markan kuukausitu- si maassamme.
22080: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22081:
22082: Claes Andersson Timo Laaksonen Asko Apukka
22083: Aimo Ajo Esko Helle Anna-Liisa Jokinen
22084: 1989 vp. 567
22085:
22086: Toivomusaloite n:o 517
22087:
22088:
22089:
22090:
22091: Anttila ym.: Kansaneläkkeiden sitomisesta TEL-indeksiin
22092:
22093:
22094: Eduskunnalle
22095:
22096: Kansaneläkkeiden sitomista TEL-indeksiin Tästä ja kokonaiseläkkeen muodosturuispe-
22097: on ehdottanut 19.2.1987 sosiaali- ja terveysmi- riaatteesta seuraa se, että indeksisuoja on sitä
22098: nisteri Eeva Kuuskoski-Vikatmaalle mietintön- tehokkaampi, mitä suuremman osan elä-
22099: sä jättänyt työryhmä. Näin indeksisuoja para- ketulosta muodostaa työeläke ja mitä suurempi
22100: nisi etenkin pientä eläkettä saavilla, joiden siten on kokonaiseläke. Heikko indeksisuoja
22101: kokonaiseläketulosta kansaneläke muodostaa kytkeytyy matalaan eläkkeen tasoon. Hitain
22102: merkittävän osan. Sosiaalipoliittisten tavoittei- indeksikehitys on pelkän kansaneläkkeen saa-
22103: den ohella työryhmä perustelee kantaansa tek- jalla. Hänelle ei indeksiautomatiikan ansiosta
22104: nisillä näkökohdilla. Kansaneläkkeiden ja työ- tule lainkaan reaalista korotusta eläketuloon.
22105: eläkkeiden indeksitarkistusten yhdenmukaista-
22106: minen myös selkiyttäisi eläkelainsäädäntöä. Yksityisen ja julkissektorin työeläkkeiden li-
22107: Kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vä- säksi TEL-indeksillä tarkistetaan muutkin kes-
22108: himmäiseläketulo. Työeläkkeen tavoitteena on keiset sosiaalivakuutusetuudet. Tämä koskee
22109: säilyttää työssäoloaikainen kulutustaso. Ne yh- esimerkiksi tapaturma-, liikennevakuutus- ja
22110: dessä muodostavat kokonaiseläketurvan. Vas- sotilasvammalainsäädännön mukaisia kor-
22111: taisuudessa yhä useammalla eläkkeelle siirty- vauksia, sairauspäivärahoja sekä äitiys-, isyys-
22112: vällä on oikeus kansaneläkkeen lisäksi myös ja vanhempainrahaa, lasten kotihoidon tukea
22113: työeläkkeeseen. sekä invalidirahaa. Kaikki kansaneläkkeen lisä-
22114: Kokonaiseläketurva muodostuu periaatteel- osaa pienentävät etuudet tarkistetaan tämän
22115: la, että mitä suurempi työeläke, sitä vähemmän indeksin perusteella.
22116: kansaneläkettä ja päinvastoin. Jos työeläkettä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
22117: ei ole lainkaan tai se on aivan pieni, kansanelä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22118: ke maksetaan täysimääräisenä. muksen,
22119: Kansaneläkkeitä tarkistetaan kansaneläke-
22120: indeksillä. Se lasketaan elinkustannusindeksin
22121: nousun perusteella. Työeläkkeitä korotetaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22122: TEL-indeksillä. Se ottaa hintojen nousun ohel- piteisiin kansaneläkkeiden sUomiseksi
22123: la huomioon myös palkkakehitystä. Indeksi TEL-indeksiin indeksien yhdenmukais-
22124: lasketaan hintojen ja palkkojen vuotuisen tamistavoitteen ja sosiaalisen oikeuden-
22125: muutoksen keskiarvon mukaan. mukaisuuden toteuttamiseksi.
22126: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22127:
22128: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Pirkko Ikonen
22129: Hannele Pokka
22130: 568 1989 vp.
22131:
22132: Toivomusaloite n:o 518
22133:
22134:
22135:
22136:
22137: Anttila ym.: Kelan asumistuen korottamisesta yleisen asumistuen
22138: tasolle
22139:
22140:
22141: Eduskunnalle
22142:
22143: Asumistukea maksetaan sekä asuntohallituk- eläkkeensaajaa, jotka ovat niitä kaikkein pie-
22144: sen että Kansaneläkelaitoksen kautta. Asunto- nimmän eläketurvan varassa toimeentulevia.
22145: hallituksen kautta asumistukensa saavat lähin- Siksi onkin täysin käsittämätöntä, että meillä
22146: nä lapsiperheet ja muut kuin eläkeläiset. Elä- on kaksi erilaista asumistukijärjestelmää, jotka
22147: keläisellä on mahdollisuus saada asumistukea ovat jyrkästi eriarvoistavia. Miksi juuri kaik-
22148: Kansaneläkelaitokselta. Asuntohallituksen ja kein pienimmän eläketurvan ja toimeentulon
22149: Kansaneläkelaitoksen kautta maksettavat asu- varassa olevan ihmisen asumistuki korottuu
22150: mistukijärjestelmät ovat hyvin erilaiset. vasta 622 markan vuokrankorotuksen täytyttyä
22151: 1.8.1988 asumistukea korotettiin yleistä vuok- vuositasolla, kun vastaavasti asuntohallituksen
22152: rankorotusnousua vastaavasti 8, 7 OJo :lla. kautta asumistukensa saava henkilö saa välit-
22153: Samanaikaisesti Kansaneläkelaitoksen kaut- tömästi korotuksen asumistukeensa vuokran
22154: ta asumistukea saavien asumistukeen ei tullut noustua? Miksi hallitus ei ole jo nyt ryhtynyt
22155: mitään erityiskorotusta, vaan Kansaneläke- toimenpiteisiin näin eriarvoistavan järjestel-
22156: laitoksen kautta asumistukea saavan henkilön män oikeudenmukaistamiseksi vastaamaan
22157: vuokran korotusmäärän tulee vuositasolla olla normaalin asumistuen kehitystä ja tasoa?
22158: vähintään 622 mk. Tämän edellytyksen täytyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22159: tyä hän voi voi hakea Kansaneläkelaitokselta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22160: erillishakemuksella korotusta asumistukeensa.
22161: Samanaikaisesti asuntohallituksen kautta asu-
22162: mistukensa saavien asumistukea korotettiin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22163: täysimääräisesti vuokrankorotustasoa vastaa- menpiteisiin Kansaneläkelaitoksen
22164: vasti. Näin ollen nämä kaksi eri järjestelmää kautta asumistukensa saavien asumis-
22165: saattavat asumistuen saajat täysin eriarvoiseen tuen korottamiseksi samalle tasolle
22166: asemaan. Kansaneläkelaitoksen kautta asumis- kuin on asuntohallituksen kautta asu-
22167: tukensa saa noin 80 000 suomalaista perhettä mistukensa saavien asumistuki ottaen
22168: ja taloutta. Samanaikaisesti Kansaneläke- huomioon yhteiskunnallisen ja sosiaali-
22169: laitoksen kautta asumistukea saa noin 150 000 sen oikeudenmukaisuuden.
22170:
22171: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22172:
22173: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Hannele Pokka
22174: Pirkko Ikonen
22175: 1989 vp. 569
22176:
22177: Toivomusaloite n:o 519
22178:
22179:
22180:
22181:
22182: Anttila ym.: Avoliiton rinnastamisesta avioliittoon sukupolven-
22183: vaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä
22184:
22185:
22186: Eduskunnalle
22187:
22188: Maatalousyrittäjäin eläkelain 6 a §:n 1 mo- räytymiseen ja jatkamiskelpoisen tilan vaati-
22189: mentin 4 kohdassa on esitetty ne edellytykset, muksiin.
22190: joita viljelmän tulee täyttää ollakseen jatkamis- Ottaen huomioon lainsäädännössämme hy-
22191: kelpoinen. Jatkamiskelpoisen viljelmän luovut- vin yleisen käytännön avioliiton ja avoliiton
22192: tajilla on oikeus sukupolvenvaihdoseläkkee- toisiinsa rinnastamisesta tuntuu kohtuuttomal-
22193: seen tietyin edellytyksin. Maatilahallituksen ta, että sukupolvenvaihdoseläkkeen määräyty-
22194: laatimien soveltamisohjeiden mukaan viljel- misen perusteena olevaa jatkamiskelpoista tilaa
22195: män vähimmäiskokovaatimus on kerrottava määriteltäessä vähimmäiskokovaatimukset
22196: kahdella silloin, kun viljelmä on luovutettu joudutaan kertomaan kahdella.
22197: lopullisella kauppakirjalla avoliitossa oleville Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22198: tilan tuleville jatkajille. Vaatimus viljelmän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22199: vähimmäiskoon kertomisesta kahdella sulkee muksen,
22200: ulos monet sukupolvenvaihdoseläkkeen saajat.
22201: Valitettavinta tilanteessa on se, että useimmi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22202: ten sukupolvenvaihdoskauppaa tehtäessä ei menpiteisiin avoliiton rinnastamiseksi
22203: edes tiedosteta, mikä merkitys on avoliitolla ja avioliittoon sukupolvenvaihdoseläk-
22204: avioliitolla sukupolvenvaihdoseläkkeen mää- keen saamisen edellytyksiä laskettaessa.
22205:
22206: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22207:
22208: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
22209: Pirkko Ikonen Hannele Pokka
22210: 570 1989 vp.
22211:
22212: Toivomusaloite n:o 520
22213:
22214:
22215:
22216:
22217: Apukka ym.: Lapin turkistarhaajien saattamisesta lomitusjärjes-
22218: telmän piiriin
22219:
22220:
22221: Eduskunnalle
22222:
22223: Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- kuun aikana, jolloin välttämättömät työt tar-
22224: huolto-osastolla valmistellaan pienyrittäjien lo- halla ovat eläinten ruokinta ja juotto, voidaan
22225: majärjestelmäkokeilua, mihin liittyy myös tur- tehtävät jättää tilapäisesti vähemmän ammatti-
22226: kistarhaajien lomitusjärjestelmä. Esitämme taitoiselle henkilölle. Muina aikoina lomittajal-
22227: turkistarhaajien lomitusjärjestelmäkokeilun to- ta vaaditaan erittäin hyvää ammattitaitoa,
22228: teuttamista Lapissa sosiaali- ja terveysministe- muutoin tarhaajaa uhkaavat vakavat taloudel-
22229: riön rahoittamana. Sopivia kokeilukuntia olisi- liset menetykset.
22230: vat esim. Pello, Salla, Sodankylä, Tornio, Lapin turkistarhat ovat haja-asutusalueilla,
22231: Posio ja Ranua. joissa työ- ja ansiomahdollisuudet ovat vähäi-
22232: Lapissa toimii tällä hetkellä noin 180 turkis- set. Noin puolet Lapin tarhoista on viisi vuotta
22233: tarhaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamat- vanhoja tai sitä nuorempia. Turkistalouden
22234: ta tarhat ovat pieniä perhetarhoja, joiden sai- tämänhetkinen lama koskettaa kipeimmin nuo-
22235: raus-, vuosi- ja viikonloppuvapaalomituksen ria tarhoja ja etenkin ns. uusilla tarhausalueil-
22236: järjestäminen on ongelmallisinta. Perhetarho- la, kuten Lapissa, olevia tarhoja, jotka eivät
22237: jen toiminta perustuu pääasiassa yhden henki- vielä ole ehtineet vakiinnuttaa taloudellista ase-
22238: lön työpanokseen. Tarhalla ei ole työntekijää, maansa. Ministeriön rahoittama kokeilu toisi
22239: joka vastaisi tarhan töistä tarhaajan ollessa tarvittavaa lisäansiomahdollisuutta monelle
22240: lomalla. Lapissa toimii lukuisia pieniä tarhoja tarhaajalle, mikä auttaa tarhoja elämään la-
22241: (mm. pienyritystukirahoituksella eli ns. Lapin man yli.
22242: !isällä rahoitettuja tarhoja), jotka eivät vielä Lapin ottamista kokeilualueeksi puoltaa
22243: tarjoa tarhaajille jatkuvaa, läpivuotista työ- ja myös se, että suuri osa Lapin kunnista on ns.
22244: ansiomahdollisuutta. Lomitusjärjestelmäkokei- erityisaluekuntia, joiden elinkeinojen kehittä-
22245: lussa voitaisiin ensisijaisina lomittajina käyttää misen valtiovalta on nähnyt erittäin tarpeelli-
22246: näitä pientarhaajia. Näin vahvistettaisiin pien- seksi.
22247: tarhauksen perustaa ja luotaisiin pohjaa tarho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22248: jen laajentumiselle riittävän suuriksi yksiköik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22249: si. Samalla varmistettaisiin se, että lomitustoi- muksen,
22250: mintaan saataisiin heti alussa ammattitaitoinen
22251: työvoima, joka voi antaa lomitettavilla tarhoil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22252: la täysipainoisen työpanoksen. Työ tarhoilla turkistarhaajien lomitusjärjestelmän
22253: on vaativaa. Vain tammikuun ja heinä-syys- kokeilemiseksi Lapissa.
22254:
22255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22256:
22257: Asko Apukka Aimo Ajo
22258: Hannele Pokka Kimmo Sarapää
22259: 1989 vp. 571
22260:
22261: Toivomusaloite u:o 521
22262:
22263:
22264:
22265:
22266: Elo ym.: Rintamalisän korottamisesta kansaneläkkeen pohja-
22267: osan tasolle
22268:
22269:
22270: Eduskunnalle
22271:
22272: Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokkaan määrää niin, että se nostettaisiin samalle tasol-
22273: työn säilyttäessään Suomen itsenäisenä ja va- le kuin kansaneläkkeen pohjaosa eli 365 mark-
22274: paana kansakuntana. Monet veteraanit ovat kaan kuukaudessa. Veteraanit ottaisivat var-
22275: sitä mieltä, ettei nyky-yhteiskunta kuitenkaan masti tämän korotuksen vastaan tyytyväisinä,
22276: riittävällä tavalla ole ottanut huomioon niitä sillä se olisi osoitus siitä, että nuoremmat
22277: palveluksia, joita veteraanit ovat tehneet isän- sukupolvet muistavat veteraanien tekemän
22278: maamme hyväksi. työn.
22279: Hallitus on kyllä kiitettävällä tavalla lisännyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22280: määrärahoja mm. kuntoutukseen. Kuitenkin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22281: veteraanit odottavat tällä hetkellä korotusta sen,
22282: rintamalisään, joka on jäänyt sille tasolle, jolle
22283: se määräytyi rintamaJisästä päätettäessä. Tällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22284: hetkellä kaikille maksettava rintamalisä on 176 veteraanien rintamalisän nostamiseksi
22285: markkaa kuukaudessa. samalle tasolle kansaneläkkeen pohja-
22286: Kunniavelan maksamiseksi veteraaneille olisi osan kanssa, eli nykyisellään 365 mark-
22287: yleisesti hyväksyttävää korottaa rintamalisän kaan kuukaudessa.
22288:
22289: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
22290:
22291: Mikko Elo Einari Nieminen Maunu Kohijoki
22292: Timo Roos Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
22293: Sakari Knuuttila Raila Aho Kauko Juhantalo
22294: 572 1989 vp.
22295:
22296: Toivomusaloite n:o 522
22297:
22298:
22299:
22300:
22301: Fred ym.: Toimenpiteistä miesten isyys- ja vanhempainlomien
22302: käytön lisäämiseksi
22303:
22304:
22305: Eduskunnalle
22306:
22307: Perhettä ja lapsia koskevassa lainsäädännös- ta pienten lasten hoidosta. Miesten päätökseen
22308: sä tavoitteena pidetään vanhempien yhtäläisiä lasten hoitoa varten olevien lomien käytöstä
22309: oikeuksia ja velvollisuuksia lapsiinsa nähden. vaikuttavat paitsi heidän omat ja vaimojensa
22310: Käytännön tasolla ei olla edetty näin pitkälle. näkemykset myös miesten työpaikkojen eli
22311: Tilastojen mukaan vuonna 1986 alkaneista työnantajien ja työtovereiden suhtautuminen.
22312: vanhempainrahakausista miehet käyttivät 35 Yleisen käsityksen mukaan varsinkaan miesval-
22313: prosenttia. Useimmat miehet pitivät 6-12 taisissa työpaikoissa nuoria isiä ei kannusteta
22314: vuorokauden isyysloman. Miesten osuus vähe- tässä asiassa.
22315: ni siirryttäessä isyyslomasta vanhempainlo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22316: maan ja hoitovapaaseen. Viime vuoden aikana nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22317: vanhemmat tulivat samaan asemaan sairaan muksen,
22318: lapsen hoitoloman käyttäjinä. Samoin kum-
22319: mallakin lapsen vanhemmista on oikeus tehdä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22320: lyhyempää työaikaa. jotta yhdessä työmarkkinajärjestöjen
22321: Naiset ovat työmarkkinoille hakeutuessaan kanssa käynnistettäisiin kampanja
22322: usein syrjityssä asemassa, koska työhönottaja miesten kannustomiseksi käyttämään
22323: pelkää erityisesti naisten joutuvan laiminlyö- isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoito-
22324: mään työtehtäviä perheen ja lasten takia. Mies- vapaata, sairaan lapsen hoitolomaa ja
22325: ten tulisikin nykyistä enemmän kantaa vastuu- lyhennettyä työaikaa.
22326:
22327: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22328:
22329: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
22330: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
22331: 1989 vp. 573
22332:
22333: Toivomusaloite n:o 523
22334:
22335:
22336:
22337:
22338: Fred ym.: Esityksen antamisesta korotetun elinkoron maksami-
22339: sesta rintamaveteraaneille
22340:
22341:
22342: Eduskunnalle
22343:
22344: Sotilasvammalain 8 §:n 2 momentin sään- sen seurauksena sairauskulut ja lääkelaskut
22345: nöksen perusteella elinkorko maksetaan kah- kasvavat.
22346: deksan prosenttia suurempana sen vuoden Yhteiskunnan on maksettava kunniavelkan-
22347: alusta, jona korvauksensaaja täyttää 56 vuot- sa huolehtimalla veteraanien hyvinvoinnista.
22348: ta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 Mielestäni sodassa vammautuneista on aivan
22349: vuotta. erityisesti pidettävä hyvää huolta.
22350: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22351: Käytännössä voimassa olevan lain 8 §:n toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22352: nen momentti on menettänyt merkityksensä,
22353: muksen,
22354: koska alle 65-vuotiaita rintamalla olleita ei ole
22355: jäljellä kuin yksi tai kaksi ikäluokkaa.
22356: että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
22357: Yllätyksenä tuleva elinkoron alentuminen ai- tyksen sotilasvammalain 8 §:n muutta-
22358: heuttaa 65 vuotta täyttäneille ikävän pettymyk- misesta siten, ettei 65 vuoden ikäraja
22359: sen etuuden pienentymisenä. Ihmisen vanhetes- olisi esteenä korotetun elinkoron mak-
22360: sa yleensä vammat ja sairaudet pahenevat ja samiselle.
22361: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22362:
22363: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
22364: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
22365: 574 1989 vp.
22366:
22367: Toivomusaloite u:o 524
22368:
22369:
22370:
22371:
22372: Fred ym.: Luottamushenkilöiden eläkeoikeuden laajentamisesta
22373: valtion maksamiin palkkioihin
22374:
22375:
22376: Eduskunnalle
22377:
22378: Kunnalliset luottamushenkilöt tulivat elä- sekä kutsuntalautakunnan jäsenet, maaoikeu-
22379: keturvan piiriin 1.1.1978 voimaan tulleella lail- den lautamiehet, maanjakotoimitusten uskotut
22380: la. Kunnalliselta eläkelaitokselta myönnetään miehet, poliisipiirin neuvottelukunnan jäsenet
22381: hakemuksesta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja sekä tutkijalautakunnan ja verolautakunnan
22382: perhe-eläkkeitä. Eläkkeen vuotuinen määrä on jäsenet.
22383: 2,2 OJo luottamushenkilöille maksettujen palk-
22384: kioiden ja ansionmenetysten korvausten koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22385: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22386: naismäärästä.
22387: muksen,
22388: Eläketurvan piiriin kuuluvat kuitenkin vain
22389: ne luottamushenkilöt, joille kunta (kaupunki)
22390: tai kuntainliitto ovat velvolliset maksamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22391: palkkion. Lain ulkopuolelle jäävät ne luotta- luottamushenkilöiden eläkeoikeuden
22392: mushenkilöt, joille valtio maksaa palkkiot. laajentamiseksi koskemaan myös val-
22393: Tällaisia kunnanvaltuuston täyttämiä luotta- tion maksamia kokouspalkkioita ja an-
22394: mustoimia ovat mm. asunto-oikeuden jäsenet sionmenetysten korvauksia.
22395:
22396: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22397:
22398: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
22399: Esko Almgren Sauli Hautala
22400: Toimi Kankaanniemi
22401: 1989 vp. 575
22402:
22403: Toivomusaloite n:o 525
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Fred ym.: Tasa-arvon toteutumista koskevien tilastojen kehittä-
22409: misestä
22410:
22411:
22412: Eduskunnalle
22413:
22414: Sukupuolten aseman tilastointi on. Suomessa asioita sekä tarvittaessa kehitettävä aivan uusia
22415: kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aika- tilastointitapoja ja tilastoja. Samoin on maam-
22416: na. Suureen osaan tilastoista on saatu suku- me oltava aktiivisesti mukana riittävin resurs-
22417: puoli vähintään yhtenä muuttujana mukaan. sein kansainvälisessä sekä erityisesti pohjois-
22418: Edelleen on kuitenkin keskeisiä tilastoja, joista maisessa tilastojen kehittämistyössä.
22419: sukupuoli puuttuu. Mm. neljännesvuosittain
22420: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22421: kerättävää palkansaajien ansiotasoindeksitilas-
22422: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22423: toa ei julkaista sukupuolen mukaan. Niin muksen,
22424: ikään eivät riittävästi tule esiin esimerkiksi
22425: miesten rooliin ja alhaisempaan elinikään tai
22426: naisten todelliseen asemaan vaikuttavat seikat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22427: Sukupuolen ottaminen mukaan muuttujaksi jotta Tilastokeskukselle annettaisiin
22428: tilastoissa onkin perusedellytys, muttei riittävä henkilöstö- ja muita resursseja tilasto-
22429: toimenpide. Tilastoja tulee kehittää kuvaa- jen kehittämiseksi kuvaamaan eri suku-
22430: maan sukupuolten kannalta keskeisiä elämän- puolten kannalta tärkeitä asioita sekä
22431: aloja ja tilastojen piiriin on selvitettäväksi tasa-arvon kehittymistä suomalaisessa
22432: otettava eri sukupuolten kannalta keskeisiä yhteiskunnassa.
22433: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22434:
22435: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
22436: Esko Almgren Sauli Hautala
22437: Toimi Kankaanniemi
22438: 576 1989 vp.
22439:
22440: Toivomusaloite u:o 526
22441:
22442:
22443:
22444:
22445: Fred ym.: Varusmiesten kotiuttamisrahan korottamisesta
22446:
22447:
22448: Eduskunnalle
22449:
22450: Varusmiespalvelus on useimmille nuorille en- simmäinen korvaus noin kolmen viikon kulut-
22451: simmäinen mahdollisuus opetella itsenäistä ja tua. Erityisen vaikea ensimmäisistä vuokra- ja
22452: suunnitelmallista rahankäyttöä. Usein se suh- ruokamenoista selviytyminen on niille kotiute-
22453: teellisen pienen varusmiespäivärahan turvin on tuille, joilla oli vaikeuksia rahankäytössä jo
22454: vaikeaa jopa sellaisille, jotka ovat jo siviilielä- varusmiesaikana.
22455: mässä tottuneet tarkkaan talouteen. Varsinai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22456: nen vyönkiristys on kuitenkin edessä useimmil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22457: la varusmiehillä kotiuttamisen jälkeen. muksen,
22458: Tällä hetkellä varusmiehille maksetaan 300
22459: markan kotiuttamisraha, yleensä kotiuttamista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22460: seuraavana arkipäivänä. Kotiutuvalla, jolla re- kotiuttamisrahan nostamiseksi 1 800
22461: servissä odottaa työpaikka, on seuraava palkka markkaan kotiuttamisen jälkeisen ajan
22462: tiedossa vasta kuun lopussa, työttömällä en- toimeentulon turvaamiseksi.
22463: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22464:
22465: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
22466: Esko Almgren Sauli Hautala
22467: Toimi Kaukaaniemi
22468: 1989 vp. 577
22469:
22470: Toivomusaloite n:o 527
22471:
22472:
22473:
22474:
22475: Gustafsson ym.: Työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahojen
22476: korottamisesta
22477:
22478:
22479: Eduskunnalle
22480:
22481: Sosiaalipoliittiset vähimmäisturvaetuudet markkaa, työttömyysturvan peruspäiväraha on
22482: ovat Suomessa jääneet jälkeen siitä yhteiskun- kuukausituloksi muutettuna heinäkuussa 1988
22483: nallisesta vaurauden ja hyvinvoinnin tason ke- 1 742 markkaa.
22484: hityksestä, mikä maassamme on tapahtunut Toimeentulotukityöryhmän esitysten toteut-
22485: viime vuosina ja vuosikymmeninä. Peruspäivä- taminen on kiireellinen ja tärkeä tehtävä, jon-
22486: rahoihin 1. 7.1988 tehdyn viimeisen korotuksen ka myös periaatteessa pääministeri Holkerin
22487: jälkeen voidaan arvioida, että jos tämä taso hallitus on ohjelmassaan luvannut toteuttaa.
22488: valitaan kuvaamaan koko kalenterivuotta, pe- Jo vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvios-
22489: ruspäivärahan reaalinen taso vastaisi vuoden sa on varauduttava olennaisiin päivärahojen
22490: 1972 tasoa, mutta vain hintakehitykseen ver- korotuksiin.
22491: rattuna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22492: Toimeentulotukea selvittänyt sosiaali- ja ter- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22493: veysministeriön työryhmä on esittänyt alimpien muksen,
22494: työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahojen ko-
22495: rottamista 2 430 markkaan kuussa. Verojen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22496: jälkeen tästä "perusturvasta" jäisi käteen noin menpiteisiin työttömyys-, sairaus- ja äi-
22497: 2 000 markkaa. Se vastaa nykyisin yksinäisen tiysrahan korottamiseksi toimeentulo-
22498: täyttä kansaneläkettä. tukityöryhmän esitysten mukaisesti jo
22499: Sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha on vuoden 1990 alusta.
22500: kuukausituloksi muutettuna nykyisin 1 300
22501:
22502: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22503:
22504: Jukka Gustafsson Kari Rajamäki
22505: Raimo Vuoristo Tuulikki Hämäläinen
22506: Arto Lapiolahti
22507: 578 1989 vp.
22508:
22509: Toivomusaloite n:o 528
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: Helle ym.: Sosiaalietuuksien yhteensovittamisessa esiintyneiden
22515: epäkohtien korjaamisesta
22516:
22517:
22518: Eduskunnalle
22519:
22520: Sosiaalisten etuuksien yhteensovittaminen on pienentänyt asumistukea. Pidämme tärkeä-
22521: tuottaa ongelmia silloin, kun yhtä etuutta tar- nä, että tällaiset puutteet korjataan.
22522: kistetaan indeksimuutoksen myötä. Tällöin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22523: saattaa käydä niin, että asianomaisen saamaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22524: toista etuutta pienennetään. Muodollisesti saat-
22525: taa tuntua oikealta, että tulojen noustessa täy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22526: dentävää etuutta pienennetään, mutta tällöin jotta eläkkeen indeksitarkistus ei vä-
22527: tulojen nousu ei tosiasiassa olekaan reaalista, hentäisi asumistukea, ja että muutoin-
22528: vaan inflaation korjaamista, ja siksi täydentä- kin varmistettaisiin, että sosiaalietuuk-
22529: vän etuuden vähennys on väärä. Tällaista on sia yhteensovitettaessa ei syntyisi vas-
22530: ilmennyt mm. silloin, kun eläkkeen tarkistus taavia tilanteita.
22531:
22532: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22533:
22534: Esko Helle Asko Apukka Lauha Männistö
22535: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
22536: 1989 vp. 579
22537:
22538: Toivomusaloite n:o 529
22539:
22540:
22541:
22542:
22543: Hilpelä: Kotona tehtävän työn määrän ja arvon selvittämisestä
22544:
22545:
22546: Eduskunnalle
22547:
22548: Maassamme on 2 052 000 palkansaajaa, Palkaton kotityö tulisi ottaa huomioon kan-
22549: joista naisia on 1 025 000. Prosentteina naisten santalouden tilinpidossa, jotta kuva maassam-
22550: osuus työvoimasta on Suomessa suurempi kuin me tehtävän työn määrästä ja arvosta olisi
22551: missään muussa länsimaassa. Vaikka naiset oikea. Kotityön laskeminen rahassa auttaisi
22552: tekevät puolet kokopäiväisestä palkkatyöstä, myös arvioimaan, mitä perheitten hyvinvoin-
22553: heidän ansionsa ovat vajaat 80 prosenttia mies- tiin tähtäävät työelämän uudistukset tosiasias-
22554: ten ansioista. sa merkitsevät kansantalouden kannalta.
22555: Ero naisten ja miesten työn määrän ja rahas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22556: sa laskettavan arvon välillä näkyisi vielä jyr- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22557: kempänä, jos otettaisiin huomioon palkaton,
22558: kotona tehtävä työ. Suomalaisissa kodeissa että hallitus ryhtyisi toimiin kotona
22559: tehdään joka päivä 13 miljoonaa työtuntia, tehtävän palkattoman työn määrän ja
22560: joista naiset vielä tänäänkin tekevät valtaosan. arvon selvittämiseksi.
22561:
22562: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22563:
22564: Liisa Hilpelä
22565: 580 1989 vp.
22566:
22567: Toivomusaloite n:o 530
22568:
22569:
22570:
22571:
22572: Hurskainen-Leppänen ym.: Toimeentuloturvan parantamisesta
22573:
22574:
22575: Eduskunnalle
22576:
22577: Työttömyysturva ja sairausvakuutuksen pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22578: ruspäiväraha ovat tasoltaan matalia eivätkä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22579: useassa tapauksessa riitä edes minimitoimeen- muksen,
22580: tuloon, puhumattakaan vuokra-, vaate- tai
22581: vaikkapa terveydenhuoltomenoista. Nykytilan-
22582: teessa sekä työttömyysturvaa että sairaus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22583: vakuutuspäivärahaa saavat henkilöt joutuvat piteisiin sekä työttömyysturvan että sai-
22584: turvautumaan usein myös sosiaalitoimiston rausvakuutuspäivärahan tarkistamisek-
22585: kautta maksettavaan huoltoapuun, koska edel- si niin, että ne vastaisivat tämän päivän
22586: lä mainittujen päivärahojen taso on riittämä- vaatimustasoa.
22587: tön tämän päivän tarpeisiin.
22588:
22589: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22590:
22591: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta
22592: 1989 vp. 581
22593:
22594: Toivomusaloite n:o 531
22595:
22596:
22597:
22598:
22599: Hurskainen-Leppänen ym.: Päivähoitopaikan turvaamisesta alle
22600: kouluikäisille lapsille
22601:
22602:
22603: Eduskunnalle
22604:
22605: Vuoteen 1990 mennessä jokaiselle alle 3-vuo- pitäisi päästä siihen, että päivähoito olisi per-
22606: tiaalle lapselle on turvattava päivähoitopaikka. heille maksutonta.
22607: Alle 3-vuotiaiden lasten hoitojärjestelyt kun-
22608: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22609: nissa saattavat aiheuttaa sen, että päivähoito-
22610: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22611: velvoitetta täytettäessä saattaa yli 3-vuotiaiden
22612: muksen,
22613: lasten päivähoitopaikkojen määrä vähentyä.
22614: Jokaiselle lapselle hoitopaikka on yhtä tär-
22615: keä, iästä riippumatta. Tulevaisuudessa tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22616: jokaiselle lapselle taata mahdollisuus valita eri jotta jokaiselle alle kouluikäiselle lap-
22617: hoitojärjestelmistä sopivin hoitopaikka ja hoi- selle turvattaisiin kunnallinen päivähoi-
22618: topaikkojen määrää tulisi lisätä. Viime kädessä topaikka.
22619:
22620: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22621:
22622: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta
22623: Jukka Gustafsson Tuulikki Hämäläinen
22624:
22625:
22626:
22627:
22628: 39 290280X
22629: 582 1989 vp.
22630:
22631: Toivomusaloite n:o 532
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Hurskainen-Leppänen ym.: Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen
22637: lisäämisestä ja kehittämisestä
22638:
22639:
22640: Eduskunnalle
22641:
22642: Sosiaalityöntekijöiden määrä maassamme on kaikilta osin tämän päivän sosiaalipolitiikan
22643: sosiaalipolitiikan kasvuun verrattuna jäänyt haasteita.
22644: kehityksestä jälkeen. Tämän seurauksena on
22645: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22646: jouduttu osa sosiaalityöntekijöiden tehtävistä
22647: hoitamaan epäpätevillä henkilöillä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22648: Sosiaaliturvajärjestelmämme kehittyminen muksen,
22649: ja laajentuminen on lisännyt työtehtäviä ja
22650: paineita kuntien sosiaalitoimistoissa sekä ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22651: heuttanut sosiaalityöntekijöiden lisätarvetta. sosiaalityöntekijöiden koulutuksen li-
22652: Sosiaalityöntekijöiden koulutus ei ole kui- säämiseksi ja kehittämiseksi niin, että
22653: tenkaan lisääntynyt samassa suhteessa tarpeen se vastaisi paremmin tämän päivän ja
22654: kanssa, eikä koulutuksen sisältö ole vastannut tulevaisuuden tarpeita.
22655:
22656: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22657:
22658: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki
22659: Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen
22660: 1989 vp. 583
22661:
22662: Toivomusaloite n:o 533
22663:
22664:
22665:
22666:
22667: Häkämies: Kotkan nimeämisestä päivähoidon kokeilukunnaksi
22668:
22669:
22670: Eduskunnalle
22671:
22672: Vuoden 1990 alusta tulee voimaan lainsää- päivähoitopaikan. Kotka on ns. rakennemuu-
22673: däntö, jonka mukaan alle 3-vuotiaiden lasten toskaupunki, jonka talous on kärsinyt suuresti
22674: vanhemmilla on ehdoton oikeus joko kunnalli- suurteollisuudessa koettujen työpaikkamene-
22675: seen päiväkotipaikkaan, kunnalliseen perhepäi- tysten johdosta. Tästä huolimatta Kotkassa on
22676: väkotipaikkaan, kunnalliseen perhepäivähoito- halu järjestää lasten päivähoitoasiat kuntoon.
22677: paikkaan tai kotihoidontukeen. Tämän hetken Näin ollen olisikin tarkoituksenmukaista, että
22678: tiedot kertovat, että useat kunnat ovat vai- Kotka otettaisiin päivähoidon kokeilukunnak-
22679: keuksissa lain velvoitteiden järjestämisessä. si, jossa tutkittaisiin varman päivähoitopaikan
22680: Ongelma on tarkoitus ainakin joissakin kun- vaikutusta kaupungin vetovoimatekijänä.
22681: nissa ratkaista niin, että yli 3-vuotiaiden pysy-
22682: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22683: väispaikat sanotaan irti ja tehdään tilaa alle taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22684: 3-vuotiaille päivähoitopaikan hakijoille. Tällai-
22685: sen,
22686: nen ratkaisu tuntuu epätarkoituksenmukaiselta
22687: ja hyvin vahingolliselta yli 3-vuotiaille lapsille.
22688: Kotkan kaupunginvaltuusto on tehnyt pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22689: töksen, jonka mukaan Kotkan kaupunki jär- Kotkan nimeämiseksi päivähoidon ko-
22690: jestää kuluvan valtuustokauden aikana kaikille keilupaikkakunnaksi ja osoittaisi kokei-
22691: alle kouluikäisille lapsille heidän haluamansa luun tarvittavat määrärahat.
22692:
22693: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22694:
22695: Kari Häkämies
22696: 584 1989 vp.
22697:
22698: Toivomusaloite u:o 534
22699:
22700:
22701:
22702:
22703: Hämäläinen ym.: Perustoimeentuloturvauudistuksen toteuttami-
22704: sesta
22705:
22706:
22707: Eduskunnalle
22708:
22709: Kahdeksankymmentäluvulla suomalaista hy- sosiaaliturva heijastelee työmarkkinoilla synty-
22710: vinvointipolitiikkaa on arvosteltu yhä enem- viä tuloeroja.
22711: män. Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelujen laajen- Nykyinen sosiaalipolitiikka siis pikemminkin
22712: tuminen sekä asumisen tukijärjestelmä eivät uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuin
22713: ole hyödyttäneet vähäosaisia ja väliinputoajia, vähentää sitä. Yhteiskunnallinen vastuu näyt-
22714: vaan keski- ja hyvätuloisia ansioihin sidottujen tää kohdistuvan ensi sijassa hyväosaisiin kan-
22715: etuisuuksien vuoksi. Kokonaan tuloja vailla salaisiin. Sosiaalipolitiikan tulisi kuitenkin
22716: olleiden vähimmäisetuudet jäävät sitä vastoin edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta ja nostaa
22717: useasti toimeentulotuen tason alapuolelle. Sel- heidät oman toimintansa subjekteiksi.
22718: keimpiä esimerkkejä ovat työttömyys- ja sai-
22719: rausvakuutusturvan peruspäivärahat. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22720: opiskelijoiden opintotuki jää pääsääntöisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22721: tämän rajan alapuolelle. muksen,
22722: Sosiaalihallituksen toimeentuloprojektin v.
22723: 1986 valmistuneen selvityksen mukaan toi- että hallitus valtion vuoden 1990
22724: meentulotukinormin alittaneita tai sitä sivun- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
22725: neita kotitalouksia on maassamme yhteensä yhteydessä ryhtyisi toimiin perus-
22726: 245 100 eli 13 OJo kaikista kotitalouksista. Pie- toimeentuloturvauudistuksen toteutta-
22727: nituloisiin kotitalouksiin kuuluu noin 550 000 miseksi siten, että kaikille kansalaisille
22728: henkilöä, jotka tyypillisimmin ovat opiskelijoi- taataan toimeentuloturva ilman hol-
22729: ta, pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä, työt- housta, leimaamista ja työsidonnaisuut-
22730: tömiä tai monilapsisen perheen jäseniä. Siten ta.
22731:
22732: Helsingissä 8 päivänä helmikuuuta 1989
22733:
22734: Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta Raimo Vuoristo
22735: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Timo Roos
22736: Pentti Lahti-Nuuttila
22737: 1989 vp. 585
22738:
22739: Toivomusaloite n:o 535
22740:
22741:
22742:
22743:
22744: Ikonen ym.: Freelancetyötä tekevien äitiyspäivärahan laskenta-
22745: perusteista
22746:
22747:
22748: Eduskunnalle
22749:
22750: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä ehdi tehdä vastaavansuuruista työtä ennen syn-
22751: lasketaan pääsääntöisesti saajan verotuksessa nytystä. Tällainen synnyttäjä on eriarvoisessa
22752: todettujen työtulojen mukaan. Tietyin edelly- asemassa äitiyspäivärahan määräytymisen suh-
22753: tyksin perusteeksi voidaan ottaa kuuden äitiys- teen kuin kuukausipalkalla työskentelevä nai-
22754: rahaoikeutta edeltäneen kuukauden työtulo. nen.
22755: Äitiysrahan määräytyminen asettaa freelan- Freelancetyötä tekevien päivärahojen lasken-
22756: cetyöntekijät eriarvoiseen asemaan verrattuna taperusteeksi pitäisi ottaa kahden verotusvuo-
22757: kuukausipalkkaisiin työntekijöihin. den tulot tai sitten laskentaperusteeksi pitäisi
22758: Esimerkiksi alkuvuodesta 1989 synnyttävän ottaa kahdentoista äitiyspäivärahaoikeutta
22759: naisen äitiyspäiväraha määräytyy verotusvuo- edeltäneen kuukauden työtulot.
22760: den 1987 mukaan tai synnytystä edeltäneiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22761: viimeisen kuuden kuukauden työtulojen mu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22762: kaan. Jos nainen tekee työtä, josta palkkio muksen,
22763: maksetaan kertasummana, esim. ohjaaja,
22764: kääntäjä tai muu vastaava vapaa työntekijä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22765: hän on saattanut tehdä työtä suurimman osan freelancetyötä tekevien synnyttäjien äi-
22766: vuodesta 1987 projektiin, josta hän saa palk- tiyspäivärahojen laskentaperusteiden
22767: kion alkuvuodesta 1988. Äiti ei kuitenkaan saamiseksi oikeudenmukaisiksi.
22768:
22769: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
22770:
22771: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Annikki Koistinen
22772: Sirkka-Liisa Anttila Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen
22773: Hannele Pokka Anneli Jäätteenmäki Juhani Alaranta
22774: Johannes Virolainen Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen
22775: Päivi Varpasuo Pirjo Rusanen Riitta Jouppila
22776: Matti Maijala
22777: 586 1989 vp.
22778:
22779: Toivomusaloite n:o 536
22780:
22781:
22782:
22783:
22784: Ikonen ym.: Hoitovapaan järjestämisestä avohoidossa hoidetta-
22785: vien hoitajille
22786:
22787:
22788: Eduskunnalle
22789:
22790: Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja nat katso, että asia velvoittaa järjestämään
22791: terveydenhuollon järjestämisestä vuosina hoitovapaan, vaan on yhtenä osana kotipalve-
22792: 1989-1993 sisältää kohdassa kotipalvelu mai- luissa, joka täytetään, jos resursseissa on va-
22793: ninnan: "Lapsen hoitotuesta annetun lain mu- raa.
22794: kaista lasten hoitotukea saavien lasten sekä Avohoidon laajentamiseen on tarvetta, kos-
22795: vammaisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan ka vanhusväestön määrä kasvaa ja aikamme
22796: kotihoidontukea saavien kotihoitoa tuetaan kiireinen elämänrytmi aiheuttaa vammautumi-
22797: tarpeen mukaan järjestämällä heidän hoitajil- sia työelämässä, liikenteessä jne.
22798: leen hoitovapaata. Kokopäiväisesti hoitosuh- Jotta saadaan avohoitoon riittävästi hoita-
22799: teeseen sidotulle hoitajalle pyritään järjestä- jia, tulee hoitovapaan osalta antaa kunnille
22800: mään vapaata vähintään yksi päivä kuukautta velvoite asian hoitamiseksi, kuten esim. turva-
22801: kohti." palveluissa, jotka kuntien tulee käynnistää
22802: Suunnitelman ohjeissa todetaan, että vapaa- vuoden 1989 loppuun mennessä.
22803: aika voidaan järjestää joko kotipalvelujen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22804: avulla tai tilapäisiä laitossijoituksia käyttäen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22805: Suunnitelmien mukaisesti kotihoitoa tuetaan muksen,
22806: tarpeen mukaan (kuka määrittelee tarpeen) ja
22807: hoitosuhteeseen sidotulle hoitajalle pyritään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22808: järjestämään vapaata. veivoittamalla kunnat järjestämään
22809: Kun valtakunnallisessa suunnitelmass~ on hoitovapaata avohoitotyössä toimiville
22810: maininta "pyritään järjestämään", eivät kun- hoitajille.
22811:
22812: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
22813:
22814: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Tellervo Renko
22815: Annikki Koistinen Hannele Pokka Juhani Alaranta
22816: Mirja Ryynänen Sirkka-Liisa Anttila
22817: 1989 vp. 587
22818:
22819: Toivomusaloite n:o 537
22820:
22821:
22822:
22823:
22824: Ikonen ym.: Ruoan kotona tapahtuvan valmistamisen sosiaalisen
22825: merkityksen tehostamisesta
22826:
22827:
22828: Eduskunnalle
22829:
22830: Ravinnolla ja oikeilla ruokatottumuksilla on Ruoan kotona valmistaminen alkaa olla mo-
22831: olennainen merkitys ihmisen terveyteen ja hy- nissa perheissä harvinaisuus myös viikonvaih-
22832: vinvointiin. teessa. Tämän ovat jo talonsuunnittelijatkin
22833: Suomalaista perusruokaa ja aterioitten ko- huomanneet. Asunnot on varustettu olematto-
22834: koonpanoa on pidetty ravinto-opillisesti oikea- milla keittiöillä, koska niitä ei käytetä.
22835: na ja hyvänä. Se on kelvannut esimerkiksi Perheenjäsenillä on tänä päivänä liian vähän
22836: muillekin. Meillä on ollut hyvä ruokakulttuuri. aikaa olla yhdessä. Yhdessä aterioiminen on
22837: Kotitalousaineen opettamisella on tärkeä sija merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Sillä on per-
22838: kouluissamme, sillä on vanha perinne. Ainetta hettä koossa pitävä vaikutus. Yhdessä valmis-
22839: on opetettu yliopistossa vuodesta 1946 lähtien. tetulla aterialla on myönteisiä vaikutuksia
22840: Yhä useammassa perheessä molemmat van- nuortemme myöhempään käyttäytymiseen.
22841: hemmat käyvät työssä kodin ulkopuolella. He Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22842: ruokailevat työpaikalla, lapset koulussa ja päi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22843: väkodeissa. Kasvaville lapsille ei yksi ateria muksen,
22844: riitä, vaan he tarvitsevat myös ilta-aterian.
22845: Useasti se korvataan välipaloilla, kuten ham- että hallitus toimenpiteillään koros-
22846: purilaisella, pizzalla, karamelleillä jne., joista taisi ruoan kotona valmistamisen mer-
22847: ei saada välttämättömiä ravintoaineita. kitystä sosiaalisena tapahtumana.
22848:
22849: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
22850:
22851: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Annikki Koistinen
22852: Mirja Ryynänen Juhani Alaranta Hannele Pokka
22853: Juho Sillanpää Sirkka-Liisa Anttila
22854: 588 1989 vp.
22855:
22856: Toivomusaloite n:o 538
22857:
22858:
22859:
22860:
22861: Jokinen ym.: Sairaan lapsen hoitotuen myöntämisperusteiden
22862: tarkentamisesta
22863:
22864:
22865: Eduskunnalle
22866:
22867: Sairaan lapsen hoitotuen jakaminen on edel- valituksen, vaikka kaikki valitukseen oikeutta-
22868: leen sattumanvaraista. Vaikka säännökset vat perusteet ovatkin olemassa, silloin kun
22869: asian hoitamisesta ovatkin olemassa, ei niiden päätös on tehty tuntematta asiaa sen kaikilta
22870: perusteella saavuteta sitä käytäntöä, jonka pi- osin. Koska valitusoikeutta ei ole, ei ole tarvet-
22871: täisi olla itsestään selvä. Koska ei ole olemassa ta myöskään perehtyä tilanteeseen sen vaati-
22872: asiaa selventävää lainsäädäntöä, tapahtuu malla vakavuudella ja vastuulla.
22873: asian käsittely liian usein arvioinnin avulla.
22874: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
22875: Tämä johtaa sairaan lapsen hoitotuen kohden-
22876: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22877: tumiseen huolestuttavan epämääräisenä taval-
22878: la. Perhe, jolle tämä tuki olisi aivan välttämä-
22879: tön, jääkin turvaa vaille. Toisaalta vähemmän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22880: tuen tarpeessa olevalle tuki maksetaan. Koska menpiteisiin lainsäädännön aikaansaa-
22881: kysymys on yhteiskunnan varoista suoritetta- miseksi sairaan lapsen hoitotuen myön-
22882: vasta ja usein hyvinkin välttämättömästä tues- tämisperusteiden määrittelemiseksi, jot-
22883: ta, tulisi tällaista tuen muotoa varten olla ta nykyisen käytännön epämääräisyys
22884: selkeät määräykset. Nykyisin käytäntö estää voidaan poistaa.
22885:
22886: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22887:
22888: Anna-Liisa Jokinen Pertti Lahtinen Claes Andersson
22889: Ensio Laine Vappu Säilynoja Heli Astala
22890: Esko Helle
22891: 1989 vp. 589
22892:
22893: Toivomusaloite n:o 539
22894:
22895:
22896:
22897:
22898: Jokinen ym.: Kansainvälisen naistenpäivän saamisesta paikalli-
22899: seksi vapaapäiväksi
22900:
22901:
22902: Eduskunnalle
22903:
22904: Tasa-arvolain vihdoin tultua voimaan myös edistää. Niissä maissa, JOISsa kansainvälisen
22905: Suomessa uskottiin tasa-arvon etenemiseen naistenpäivän viettoon maaliskuun 8 päivänä
22906: kaikkialla yhteiskunnassa. Totuus on kuitenkin on kiinnitetty enemmän huomiota, on edetty
22907: se, että suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee myös tasa-arvon toteutumisessa mm. sama-
22908: edelleen varsin suuri eriarvoisuus sukupuolten palkkaisuuden osalta.
22909: välillä. Erityisen selvästi se tuli esiin kuluvan Siitä syystä olisikin tarpeen myös Suomessa
22910: vuoden alussa nimitettäessä kunnallisia luotta- kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota
22911: mushenkilöitä niin lautakuntiin kuin muihin- kansainvälisen naistenpäivän viettoon ja nime-
22912: kin vastaaviin elimiin. tä tämä päivä paikalliseksi vapaapäiväksi.
22913: Se on tullut esiin huolestuttavan usein myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22914: työpaikkoja täytettäessä ja virkanimityksiä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22915: tehtäessä. muksen,
22916: Edelleen tarvitaan sellaisia toimenpiteitä,
22917: joilla edetään kohti sukupuolten tasa-arvoa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22918: kaikilla tasoilla. menpiteisiin kansainvälisen naistenpäi-
22919: Kansainvälisen naistenpäivän vietto on yksi vän 8 päivänä maaliskuuta viettämisek-
22920: konkreettinen muoto, jolla asiaa voidaan si pa/kallisena vapaapäivänä.
22921:
22922: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
22923:
22924: Anna-Liisa Jokinen Pertti Lahtinen Ensio Laine
22925: Esko Helle Heli Astala Vappu Säilynoja
22926: 590 1989 vp.
22927:
22928: Toivomusaloite n:o 540
22929:
22930:
22931:
22932:
22933: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien eläketurvan parantamisesta
22934:
22935:
22936: Eduskunnalle
22937:
22938: Hallituksen ohjelmastaan laatimassa lisäpöy- otettava mukaan eläkkeeseen oikeuttavina
22939: täkirjassa todetaan sosiaali- ja terveyspolitiik- myös yksityissektorin palveluksessa olleilla tai
22940: kaa käsittelevässä kohdassa mm. seuraavaa: yrittäjä- ja maatalousyrittäjäeläkkeen varassa
22941: "Väliinputoamiset estetään ja tuki kohdiste- olevilla, kuten tehdään valtion ja kuntien pal-
22942: taan sitä eniten tarvitseville." veluksessa olleilla.
22943: Yksi tällainen väliinputoajaryhmä ovat ne
22944: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22945: sotien veteraanit, jotka elävät pienen eläkkeen
22946: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22947: varassa. Näitä veteraaneja on suhteellisesti eni-
22948: ten Pohjois-Suomessa ja yleensä maaseudulla, muksen,
22949: missä palkkataso on ollut alhainen ja siis
22950: eläkekertymä jäänyt alhaiseksi. Ei ole kohtuul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22951: lista, että tänä päivänä eläkeläisveteraanin on niin, että sotavuodet otettaisiin huo-
22952: tultava toimeen noin 2 500 markan kuukausi- mioon eläketulokertymää laskettaessa
22953: bruttoeläkkeellä, kuten monissa tapauksissa on myös yksityissektorin palveluksessa ol-
22954: asianlaita. Näiden veteraanien auttamiseksi oli- leilla ja että ylimääräisen rintamalisän
22955: si ylimääräisen rintamalisän tasoa korotettava tasoa korotettaisiin tarveharkintaisesti
22956: tarveharkintaisesti. Samalla olisi sotavuodet pienituloisten veteraanien kohdalla.
22957:
22958: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
22959:
22960: Riitta Jouppila Kirsti Ala-Harja Sirkka-Liisa Anttila
22961: Kalle Röntynen Maunu Kohijoki Reijo Lindroos
22962: Ole Wasz-Höckert Tellervo Renko Eino Siuruainen
22963: Pirkko Ikonen Eeva Turunen Pirjo Rusanen
22964: Sakari Valli Juhani Vähäkangas Aimo Ajo
22965: Kauko Heikkinen Keijo Jääskeläinen Heikki A. Ollila
22966: Martti Tiuri Ritva Laurila
22967: 1989 vp. 591
22968:
22969: Toivomusaloite n:o 541
22970:
22971:
22972: Juhantalo ym.: Lasten kotihoidon tuen kehittämisestä
22973:
22974:
22975: Eduskunnalle
22976:
22977: Vuoden 1990 alusta lähtien kuntien on jär- rusosan ja lisäosan ylittävästä kotihoidontues-
22978: jestettävä kaikille alle kolmivuotiaille lapsille ta. Valtionosuutta tulisi maksaa aina 4 000
22979: vaihtoehtoisesti kunnallinen päivähoitopaikka markan suuruiseen kotihoidontukeen saakka.
22980: tai maksettava kotihoidontukea. Arviot viittaa- Selvitykset ovat osoittaneet, että tuen tason
22981: vat siihen, että monilla kunnilla on vaikeuksia parantaminen lisää selvästi vanhempien haluk-
22982: päivähoitopaikan järjestämisessä. Viranomais- kuutta hoitaa lasta pidempään kotona. Hoito-
22983: ten tietojen perusteella vuoden 1989 lopussa vapaa turvaa työsuhteen jatkuvuuden kolmeen
22984: alle kolmivuotiaiden hoitopaikkojen vajaus oli- vuoteen saakka. Monet vanhemmat joutuvat
22985: si lähes 10 000 paikkaa. Luvussa ei ole otettu palaamaan työelämään tätä ennen tuen pienuu-
22986: huomioon sitä, kuinka moni kolme vuotta den takia. Uudistus lisäisi merkittävästi perhei-
22987: täyttänyt olisi tuolloin vailla hoitopaikkaa. den valinnanvapautta ja mahdollisuutta itse
22988: Voimassa olevan lainsäädännön tarkoituksena huolehtia lastensa tärkeiden kehitysvuosien
22989: ei myöskään ole ollut, että alle kolmivuotiaille kasvatuksesta. Kotihoidontukea kehittämällä
22990: tarvittavat päivähoitopaikat luotaisiin vähentä- voitaisiin välttää myös kallista laitosrakenta-
22991: mällä kolme vuotta täyttäneille tarkoitettuja mista ja pienentää painetta julkisen sektorin
22992: päivähoitopaikkoja. henkilöstön lisäykseen.
22993: Keino, jolla voidaan välittömästi parantaa Kotihoidontuki tulisi asteittain laajentaa
22994: tilannetta, on lasten kotihoidon tuen lisäosan koskemaan kaikkia alle 7-vuotiaita lapsia.
22995: tarveharkinnan poistaminen ja lisäosan tason
22996: korottaminen. Tuen täysi määrä tulisi olla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22997: vähintään 2 600 markkaa kuukaudessa niissä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22998: perheissä, joissa toinen vanhemmista hoitaa
22999: lasta kotona. Mahdollinen sisaruskorotus nos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23000: taisi tukea tästäkin. kotihoidontuen lisäosan tarveharkinnan
23001: Kunnilla on nykyäänkin mahdollisuus mak- poistamiseksi kotona itse lastaan hoita-
23002: saa kotihoidontukea lakisääteisen tuen ylittä- van vanhemman osalta, lisäosan korot-
23003: vältä osin. Kunnat eivät kuitenkaan saa tältä tamiseksi sekä kuntien maksaman va-
23004: osin valtionosuutta lainkaan. Asiantila tulisi paaehtoisen kotihoidontuen saattami-
23005: korjata maksamalla valtionosuutta kunnille seksi SVOL-asteikkoa soveltaen val-
23006: SVOL-asteikon puitteissa vapaaehtoisesta pe- tionavun piiriin.
23007: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23008:
23009: Kauko Juhantalo Einari Nieminen Kalevi Mattila
23010: Hannele Pokka Juho Sillanpää Eino Siuruainen
23011: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
23012: Juhani Alaranta Esko Jokiniemi Seppo Pelttari
23013: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
23014: Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki Annikki Koistinen
23015: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen Pauli Saapunki
23016: Tellervo Renko Aapo Saari Heikki Kokko
23017: Sirkka-Liisa Anttila Esko Aho Johannes Virolainen
23018: Matti Maijala Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen
23019: Timo Kietäväinen Seppo Kääriäinen Hannu Tenhiälä
23020: Markku Lehtosaari Taisto Tähkämaa
23021: 592 1989 vp.
23022:
23023: Toivomusaloite n:o 542
23024:
23025:
23026:
23027:
23028: Jäätteenmäki ym.: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kehittä-
23029: misestä
23030:
23031:
23032: Eduskunnalle
23033:
23034: Sosiaaliturvan eri aloja on viime vuosina voitaisiin tälle väestönosalle turvata, ja selvit-
23035: kehitetty varsin voimakkaasti. Pienyrittäjien tää ehdotuksensa taloudelliset vaikutukset.
23036: sosiaaliturvassa esiintyy kuitenkin huomattavia Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi maalis-
23037: puutteita. Yhtenä osoituksena pienyrittäjien kuun viimeisenä päivänä 1987. Tämän mietin-
23038: sosiaaliturvan kehittymättömyydestä on nykyi- nön esityksiä ei ole kuitenkaan vuoden 1989
23039: nen vuosilomajärjestelmä. Se ei koko vuosilo- tulo- ja menoarviossa otettu huomioon.
23040: majärjestelmän voimassaolon aikana ole kehit-
23041: Yrittäjät tarvitsevat itselleen yhtä kattavan
23042: tynyt laisinkaan.
23043: ja korkeatasoisen sosiaaliturvan kuin muutkin
23044: Sosiaali- ja terveysministeri asettikin
23045: ammattiryhmät.
23046: 26.11.1986 työryhmän, jonka tehtäväksi annet-
23047: tiin selvittää voimassa olevan pienyrittäjien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23048: vuosilomajärjestelmän puutteet ja kehittämis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23049: tarpeet ja tehdä ehdotuksensa siitä, millä taval- muksen,
23050: la omaa työtään tekeville yrittäjille ja amma-
23051: tinharjoittajille voitaisiin nykyistä paremmin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23052: järjestää mahdollisuus vuosiloman pitämiseen, pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän pi-
23053: sekä siitä, millä tavalla myös sijaisavun saanti dentämiseksi ja kehittämiseksi.
23054:
23055: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23056:
23057: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23058: 1989 vp. 593
23059:
23060: Toivomusaloite n:o 543
23061:
23062:
23063:
23064:
23065: Jäätteenmäki ym.: Turkistarhaajien saattamisesta maatalousyrit-
23066: täjien vuosilomajärjestelmän piiriin
23067:
23068:
23069: Eduskunnalle
23070:
23071: Pienyrittäjien sosiaaliturvassa esiintyy edel- yrittäjää. Mutta turkistarhaajia maatalous-
23072: leen huomattavia puutteita. Pienyrittäjien vuo- lomittajat pystyvät lomittamaan.
23073: silomarahasta annetun lain (408/77) nojalla
23074: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23075: kaikki pienyrittäjät eivät ole oikeutettuja vuo-
23076: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23077: silomaan. Yhtä yrittäjäryhmää, turkistarhaa-
23078: muksen,
23079: jia, voidaan auttaa myös sillä, että heille suo-
23080: daan mahdollisuus saada maatalouslomitus-
23081: apua. Monta yrittäjäryhmää ei tällä tavalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23082: voida auttaa, koska ei löydy lomittajaa, joka maatalouslomituksen ulottamiseksi
23083: aamulla tuuraa parturia ja illalla atk-alan pien- myös turkistarhaajiin.
23084:
23085: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23086:
23087: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23088: 594 1989 vp.
23089:
23090: Toivomusaloite n:o 544
23091:
23092:
23093:
23094:
23095: Jäätteenmäki ym.: Sotaveteraanien puolisoiden kuntoutustoi-
23096: minnan kehittämisestä
23097:
23098:
23099: Eduskunnalle
23100:
23101: Kotirintamanaiset tekivät sodan aikana hy- rintamanaisille, annetaan entistä useammin
23102: vin arvokasta työtä tehtaissa, pelloilla, viras- mahdollisuus kuntoutukseen.
23103: toissa ja kaupoissa. He joutuivat kotirintamal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23104: la vastaamaan kaikesta työstä miesten ollessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23105: rintamalla. Raskaat sotavuodet ovat johtaneet
23106: muksen,
23107: ennenaikaiseen sairastamiseen. Lisäksi moni
23108: nainen on hoitanut sairasta puolisoaan ilman
23109: minkäänlaista yhteiskunnan tukea. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23110: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaa- sotaveteraanien puolisoiden kuntoutus-
23111: tii, että myös sotaveteraanien puolisoille, koti- toiminnan kehittämiseksi.
23112:
23113: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23114:
23115: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23116: 1989 vp. 595
23117:
23118: Toivomusaloite n:o 545
23119:
23120:
23121:
23122:
23123: Kankaanniemi: Eläkeindeksien yhtenäistämisestä
23124:
23125:
23126: Eduskunnalle
23127:
23128: Maassamme käytössä olevat eläkejärjestel- keensaajiin sekä palkansaajiin heikkenee jatku-
23129: mät asettavat eri eläkkeensaajat eriarvoiseen vasti indeksijärjestelmien erojen vuoksi. Halli-
23130: asemaan keskenään. Heikoimmassa asemassa tusohjelman mukaan hallituksen tarkoituksena
23131: monessa suhteessa ovat Kansaneläkelaitoksen on säilyttää eläkejärjestelmät erillisinä. Jos
23132: maksamien eläkkeiden varassa elävät henkilöt. tämä merkitsee sitä, että indeksijärjestelmätkin
23133: Heidän osaltaan eriarvoisuuden kasvua merkit- pidetään erillisinä, jatkuu eriarvoisuuden kas-
23134: sevät käytössä olevat indeksijärjestelmät. Kun vu kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista kehitystä ei
23135: esimerkiksi vuoden 1988 keväällä työeläkkeet voitane pitää perusteltuna.
23136: kohosivat paremman indeksijärjestelmän an-
23137: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23138: siosta 5,3 prosenttia, nosti kansaneläkeindeksi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23139: eläkkeitä vain 3,9 prosenttia. Palkkojen nousu
23140: oli eräillä aloilla jopa 10 prosentin luokkaa.
23141: Pelkkää kansaneläkettä saavia eläkeläisiä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23142: huomattava määrä. Nimenomaan heidän ta- eri eläkejärjestelmien indeksien yhte-
23143: loudellinen asemansa suhteessa muihin eläk- näistämiseksi.
23144:
23145: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23146:
23147: Toimi Kankaanniemi
23148: 596 1989 vp.
23149:
23150: Toivomusaloite n:o 546
23151:
23152:
23153:
23154:
23155: Kauppinen ym.: Mikkelin läänin saamisesta etätyöskentelyn
23156: erityistuki- ja koulutusalueeksi
23157:
23158:
23159: Eduskunnalle
23160:
23161: Ottaen huomioon Mikkelin läänin erittäin vat paineet vähenevät, mikä olisi kansantalou-
23162: epäedullisen väestörakennekehityksen on nyt denkin kannalta suotuisaa.
23163: erityisen tärkeää saada lääniin kehitettyä nope- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23164: asti työtehtäviä, joista nuoret ovat kiinnostu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23165: neita ja jotka palvelevat tulevaisuudessakin
23166: työllistämistä läänin alueella. Lisäksi etätyös- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23167: kentelyä voidaan suorittaa missä vain ovat piteisiin Mikkelin läänissä etätyösken-
23168: puhelinyhteydet olemassa. Näin ollen läänissä telymahdollisuuksien ja niihin liittyvän
23169: olevat asunnot voidaan käyttää edelleen asu- koulutuksen voimakkaaksi tukemiseksi
23170: mistarkoituksiin, ja asutustaajamiin kohdistu- eri toimenpitein.
23171:
23172: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23173:
23174: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
23175: 1989 vp. 597
23176:
23177: Toivomusaloite n:o 547
23178:
23179:
23180:
23181:
23182: Kauppinen ym.: Naisvaltaisten pientyöpaikkojen työvoimakus-
23183: tannusten tasaamisesta
23184:
23185:
23186: Eduskunnalle
23187:
23188: Äitiyteen liittyvien etuisuuksien paranemisen tannuksia ei voida siirtää tuotteiden tai palve-
23189: myötä ovat lisääntymisiässä olevat naiset jou- lujen hintoihin.
23190: tumassa syrjittyyn asemaan työhönottotilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23191: teissa, koska yhden synnytyksen osalta ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23192: työnantajaan kohdistuvat kustannukset varsin
23193: suuria kaikkine seurannaisvaikutuksineen. Tä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23194: mä voi ääritapauksissa usean samanaikaisen piteisiin naisvaltaisten pientyöpaikko-
23195: äitiys- ja hoitoloman johdosta jopa aiheuttaa jen äitiyteen ja vanhemmuuteen liitty-
23196: muuten kohtuullisesti menestyvän yrityksen ta- vien kustannusten tasaamiseen eri toi-
23197: loudellisen romahduksen ja siten lisätä vielä menpitein, jotta lisääntymisiässä olevia
23198: työttömyyttäkin. Naiset työskentelevät lisäksi ei syrjittäisi työhönottotilanteissa ja et-
23199: usein sellaisilla aloilla, joissa lisääntyneitä kus- tä tällaisten pienyritysten toiminnan
23200: jatkuminen turvattaisiin.
23201:
23202: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989
23203:
23204: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
23205:
23206:
23207:
23208:
23209: 40 290280X
23210: 598 1989 vp.
23211:
23212: Toivomusaloite n:o 548
23213:
23214:
23215:
23216:
23217: Kietäväinen ym.: Pienituloisten eläkeläisten aseman parantami-
23218: sesta
23219:
23220:
23221: Eduskunnalle
23222:
23223: Pienituloisten eläkeläisten toimeentulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23224: ongelmat ovat viime aikoina lisääntyneet huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23225: lestuttavasti. Tämä johtuu mm. kansaneläkkei-
23226: den tason alhaisuudesta, mikä osaltaan johtuu
23227: heikosta kansaneläkkeiden indeksisuojasta,
23228: kansaneläkeläiselle maksettavan asumistukijär- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23229: jestelmän epäkohdista, kansaneläkeuudistuk- piteisiin pienituloisten eläkeläisten ase-
23230: sen neljännen vaiheen toteutuksen lykkäämi- man parantamiseksi suorittamalla kan-
23231: sestä, pienten työeläkkeiden kohtuuttoman saneläkkeen lisäosaan tasokorotuksen
23232: suuresta kansaneläkkeitä alentavasta vaikutuk- ja korottamalla kansaneläkeindeksin
23233: sesta ja veteraanien liian alhaisesta ylimääräi- työeläkeindeksin tasolle, toteuttamalla
23234: sestä rintamalisästä. Pienituloisten eläkeläisten kansaneläkeuudistuksen neljännen vai-
23235: kannalta on erityisen kohtuutonta se, että yhä heen siltä osin, että puolison eläke ei
23236: suurempi joukko heistä joutuu turvautumaan enää alentaisi toisen puolison eläketur-
23237: kunnalliseen toimeentulotukeen toimeentulon- vaa, korjaamalla kansaneläkeläisten
23238: sa turvaamiseksi. Se merkitsee heille luukulta asumistuen epäkohdat, yhteensovitta-
23239: toiselle juoksemista, monimutkaista paperiso- malla pienet työeläkkeet ja kansaneläk-
23240: taa ja huomattavaa henkistä painetta. Myös keet niin, että pienituloisten eläkeläis-
23241: yhä liian heikosti toimiva kotiavustusjärjestel- ten asema kohenee, korottamalla yli-
23242: mä ja liian vähäinen kuntoutus ja huomatta- määräistä rintamalisää veteraaniasiain
23243: van monen heikot asumisolot lisäävät heidän neuvottelukunnan esittämälle tasolle,
23244: ongelmiaan. Tänä vuonna asunto-olot jopa tehostamalla vanhusten asuntojen kor-
23245: heikkenevät, koska sosiaalista vanhusten asun- jaustoimintaa ja lisäämällä erityisesti
23246: tojen korjaustoimintaa leikataan merkittävästi. veteraanien ja vammaista veteraania
23247: Pienituloisten eläkeläisten asemaa on ryhdyttä- kotona hoitaneiden puolisoiden kun-
23248: vä pikaisesti parantamaan. toutusta.
23249:
23250: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23251:
23252: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
23253: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi Pirkko Ikonen
23254: Jukka Vihriälä
23255: 1989 vp. 599
23256:
23257: Toivomusaloite n:o 549
23258:
23259:
23260:
23261:
23262: Kohijoki ym.: Ylimääräisen rintamalisän korottamisesta
23263:
23264:
23265: Eduskunnalle
23266:
23267: Valmistellessaan ehdotuksiaan valtion vuo- Tässä vaiheessa ylimääräinen rintamalisä tu-
23268: den 1989 budjettia varten veteraaniasiain neu- lisi viipymättä korottaa 485 markkaan kuukau-
23269: vottelukunta lähti siitä, että veteraanien elä- dessa laskettuna nykyisestä kansaneläkkeen li-
23270: keturvan kehittämiseksi olisi toimenpiteet koh- säosasta. Tämänsuuruinen korotus merkitsisi
23271: distettava ylimääräisen rintamalisän korottami- ylimääräisen rintamalisän korottamista nykyi-
23272: seksi. Sellaisella ratkaisulla veteraanien elä- sestä 7,5 prosentista 30 prosenttiin veteraanin
23273: keturvan kehittämistoimenpiteistä pääsisivät saaman kansaneläkkeen lisäosan määrästä.
23274: osallisiksi nyt kaikkein heikoimmassa taloudel- Tämänsisältöinen rintamasotilaseläkelain
23275: lisessa asemassa olevat ja kaikkein pienimmän 9 a §:n muutos tulisi saada aikaan mahdolli-
23276: eläkkeen varassa elävät sotiemme veteraanit. simman pian, nyt kun veteraaneja vielä on.
23277: Ylimääräistä rintamalisää maksetaan rinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23278: malisäeläkelain 9 a §:n mukaan niille rintama- kunnan kunnioittavasti hyväksyttäväksi toivo-
23279: mieslisän saajille, joille myös maksetaan kan- muksen,
23280: saneläkkeen lisäosaa, eli kysymyksessä ovat
23281: kaikkein pienituloisimmat veteraanit. Nykyisin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23282: ylimääräisen rintamalisän määrä on 7,5 OJo piteisiin ylimääräisen rintamalisän ko-
23283: maksettavasta kansaneläkkeen lisäosan mää- rottamiseksi 30 prosenttiin kansaneläk-
23284: rästä. Sen enimmäismäärä vuonna 1988 oli 121 keen lisäosan määrästä antamalla sitä
23285: markkaa ja keskimääräinen maksettu summa tarkoittavan rintamasotilaseläkelain 9 a
23286: 67 markkaa kuukaudessa. pykälän muutosesityksen eduskunnalle.
23287:
23288: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23289:
23290: Maunu Kohijoki Riitta Jouppila
23291: 600 1989 vp.
23292:
23293: Toivomusaloite n:o 550
23294:
23295:
23296:
23297:
23298: Kohijoki ym.: Määrärahasta Satakunnan Sotaveteraanipiiri
23299: ry:lle Suomen Sotaveteraaniliiton kesäpäivien järjestämistä
23300: varten vuonna 1990 Porissa
23301:
23302:
23303: Eduskunnalle
23304:
23305: Satakunnan Sotaveteraanipiirillä on kesällä jestäjät pystyisivät toimimaan niin, ettei jou-
23306: 1990 Porissa pidettävien Suomen Sotaveteraa- duttaisi kesäpäiville saapuvilta veteraaneilta
23307: niliiton valtakunnallisten kesäpäivien, liittoko- majoituksesta, ruokailuista, kuljetuksista ja
23308: kouksen ja liittojuhlan järjestämisvastuu sekä muista palveluista perimään muuta kuin kor-
23309: myös taloudellinen vastuu koko kesäpäivien keintaan kohtuullinen korvaus. Ilman valtion
23310: järjestämisestä. Liittokokouksen ja liittojuhlan tukea toimittaessa hinnoittelu ja maksut tule-
23311: lisäksi kesäpäivien ohjelmaan kuuluu myös vat olemaan kohtuuttoman korkeat.
23312: useita muita tilaisuuksia. Kun kysymyksessä on Sotaveteraaneja ja heidän toimintaansa ja
23313: samalla talvisodan päättymisen 50-vuotismuis- tekojaan isänmaan hyväksi voitaisiin valtion
23314: to, pidetään kesäpäivien tilaisuudet sen vuoksi taholta tuona talvisodan päättymisen 50-vuo-
23315: erityisinä juhlavuoden tilaisuuksina. tismuiston juhlavuotena arvostaa huomatta-
23316: Kokemusten perusteella järjestäjät varautu- vasti suuremmallakin kuin jo mainitulla sum-
23317: vat vastaanottamaan näille kesäpäiville sotave- malla tukien näitä kesäpäiviä.
23318: teraaneja ja heidän puolisoitaan yhteensä noin !kääntyneet kesäpäiville saapuvat veteraanit
23319: 8 000-10 000 henkilöä. tuntisivat suuresti kiitollisina valtiovallan ta-
23320: Kaksi päivää ja osittain kolme päivää kestä- holta tulevan taloudellisen tuen esimerkiksi
23321: vinä näistä valtakunnallisista kesäpäivistä ai- niin, että veteraaneilta kenttäruokailunomai-
23322: heutuu järjestävälle piirille, Satakunnan Sota- sesti järjestettävistä ja tarjottavista ruokailuis-
23323: veteraanipiiri ry:lle, hyvin raskas taloudellinen ta ei tarvitsisi periä maksuja, eli valtio ruokkisi
23324: vastuu. väkensä kuten ruokki, tosin erilaisissa puitteis-
23325: On huolehdittava maamme kaikista lääneistä sa, ratki raskaina sotien vuosina kauan sitten.
23326: saapuvan juhlakansan majoittamisesta, ruok- Vuoden 1990 kesäpäivien järjestämisvastuun
23327: kimisesta sekä kuljetuspalveluista monien mui- lisäksi Satakunnan Sotaveteraanipiiri luonnol-
23328: den välttämättömien palveluiden lisäksi. Näistä lisesti joutuu selviytymään kaikista muista var-
23329: kaikista aiheutuu varsin huomattavat kustan- sinaisista tehtävistään, kuten piirin puitteissa
23330: nukset. tapahtuvasta toiminnastaan, myös juhlavuote-
23331: Jos näiden, joka toinen vuosi toimeenpanta- na ja sen jälkeen. Sotaveteraaneja ajatellen
23332: vien, sotaveteraanien kesäpäivien järjestämi- tuntuu kohtuuttomalta, jos heidän vieläkin,
23333: seen nyt ensi kerran saataisiin valtion tukea kuten kuluneiden monien vuosikymmenien ai-
23334: budjettivaroista vaikkapa sadantuhannen mar- kana, nyt jo ikääntyneinä tarvitsisi kulkea
23335: kan verran, niin se merkittävästi huojentaisi pyytämässä ja keräämässä välttämättä tarvitta-
23336: kesäpäivistä Satakunnan Sotaveteraanipiirille via varoja nyt kysymyksessä olevan, heidän
23337: aiheutuvaa taloudellista rasitusta. oman juhlakokouksensa kustannusten, noin
23338: Mainitun suuruisen valtion tuen turvin jär- 500 000 markan takia.
23339: 1989 vp. - TA n:o 550 601
23340:
23341: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
23342: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- seen otettavana määrärahana Satakun-
23343: muksen, nan Sotaveteraanipiiri ry:lle Porissa
23344: vuonna 1990 järjestettävien Suomen
23345: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sotaveteraaniliiton liittojuhlan ja -juh-
23346: taloudellisen tuen antamiseksi valtion lakokouksen järjestämistä varten.
23347:
23348: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23349:
23350: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos
23351: Einari Nieminen Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
23352: 602 1989 vp.
23353:
23354: Toivomusaloite n:o 551
23355:
23356:
23357:
23358:
23359: Koistinen ym.: Pienyrittäjien lomitusjärjestelmän kehittämisestä
23360:
23361:
23362: Eduskunnalle
23363:
23364: Pienyrittäjä ei saa voimassa olevan lain mu- Pienyrittäjien lomitusjärjestelyjä varten on
23365: kaan vuosilomansa aikana osallistua yrityksen- koottu työryhmä, joka ehdottaa, että pienyrit-
23366: sä toimintaan. Hän voi täksi ajaksi palkata täjien lomitusjärjestelmää ryhdytään kokeile-
23367: tilalleen henkilön, sulkea liikkeensä tai kes- maan. Kokeilu suoritetaan 20 kunnassa. Nämä
23368: keyttää ammattinsa harjoittamisen. Tämän valitaan siten, että re edustavat maan eri
23369: korvaukseksi vuosilomaraha on tarkoitettu. alueita, ja ovat kooltaan ja elinkeinorakenteel-
23370: Mitään yhteiskunnan toimesta järjestettävää taan erilaisia. Kokeilu koskee sekä vuosiloman
23371: lomitusapua pienyrittäjällä ei ole. että sijaisavun järjestämistä. Kokeilu toteute-
23372: Liikkeen sulkeminen tai ammatinharjoitta- taan erillisellä valtioneuvoston päätöksellä.
23373: misen keskeyttäminen ei kuitenkaan ole mah- Kokeilussa selvitetään, millaisille yrittäjille ja
23374: dollista silloin, kun kyseessä on päivittäistä tai yrittäjäryhmille lomitus parhaiten on järjestet-
23375: muutoin säännönmukaista huolehtimista vaati- tävissä, minkätaisin perustein lomittaja voi-
23376: va yritys. Tällainen esimerkki on esim. turkis- daan palkata sekä millainen maksujärjestelmä
23377: tarha, jossa eläimet on hoidettava päivittäin. parhaiten sopii pienyrittäjälomituksiin.
23378: Yleensä sijaisuusjärjestelyjen puuttuminen
23379: vaikuttaa siten, etteivät yrittäjät jää tai voi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23380: jäädä pois työstään sairastamaan, vaan he nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23381: joutuvat työskentelemään sairaina, mikä sa- muksen,
23382: malla monen kohdalla selvästikin aiheuttaa
23383: työturvallisuuteen liittyviä riskejä. Samoin syn-
23384: nyttäneet yrittäjät joutuvat keskeyttämään äi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23385: tiyslomansa varhain lomittajajärjestelmän menpiteisiin pienyrittäjien lomitusjär-
23386: puuttumisen vuoksi. jestelmien kehittämiseksi.
23387:
23388: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23389:
23390: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Kalle Röntynen
23391: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
23392: 1989 vp. 603
23393:
23394: Toivomusaloite n:o 552
23395:
23396:
23397:
23398:
23399: Koistinen ym.: Sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen järjestä-
23400: misestä
23401:
23402:
23403: Eduskunnalle
23404:
23405: Vuonna 1981 käynnistynyt vaikeavammais- sairaudet esille, ja nam heidän puolisoittensa
23406: ten sotainvalidien puolisoiden kuntoutus ei ole tekemä työ tällaisessa tilanteessa on erittäin
23407: lakisääteistä, vaan se perustuu vuosittain hy- vaikeaa ja raskasta. Heillä ei kuitenkaan ole
23408: väksyttävään budjettimäärärahaan. Määrära- mahdollisuutta päästä kuntoutukseen.
23409: han perusteella sosiaali- ja terveysministeriö
23410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23411: vahvistaa tapaturmaviraston esityksestä vuosit-
23412: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23413: tain kuntoutukseen pääsyn edellytykset, joita muksen,
23414: on mm. sotilasvammalain mukainen haitta-
23415: aste, joka on vähintään 50 tai 60 OJo. Nyt on
23416: kuitenkin käynyt ilmi, että hyvin monilla so- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23417: tainvalideilla, joilla haitta-aste ei täytä näitä sotainvalidien puolisoiden kuntoutuk-
23418: edellytyksiä, ovat tulleet henkiset vaikeudet ja sen järjestämiseksi.
23419:
23420: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23421:
23422: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Kalle Röntynen
23423: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
23424: 604 1989 vp.
23425:
23426: Toivomusaloite n:o 553
23427:
23428:
23429:
23430:
23431: Koistinen ym.: Rintamapalvelustunnuksen antamisesta sotien
23432: 1939-1945 aikana kotona työskennelleille naisille
23433:
23434:
23435: Eduskunnalle
23436:
23437: Voimassa olevan lain mukaisesti voidaan esim. karjankuljetuksen tehtyään saada tun-
23438: rintamapalvelustunnus antaa naisille, jotka so- nuksen, ja kotona olleen naisen vuosien työ
23439: tien 1939-1945 aikana ovat kotirintamalla siinä rinnalla ei ole tuohon tunnukseen kelvol-
23440: toimineet määrätyissä tehtävissä silloin, kun lista.
23441: paikkakunta on ollut sotatoimialuetta. Nämä kotona työskennelleet naiset ovat rat-
23442: On kuitenkin käynyt ilmi, että tuolloin on kaisevasti olleet vaikuttamassa siihen, että
23443: ollut suuri joukko naisia, jotka ovat kotonaan meillä on nykyinen hyvinvointi maassamme.
23444: tehneet aivan vastaavia tehtäviä jopa vuosikau- He eivät ole useinkaan vaatimassa rahallisia
23445: sia. Heillä ei ole ollut mahdollisuutta lähteä korvauksia, vaan on kysymys siitä, että heidän
23446: kotoa pois, koska miehet olivat sodassa ja tekemänsä työ huomioidaan ja että heilläkin
23447: talon sekä perheen hoitaminen oli kokonaan olisi mahdollisuus osallistua kuntoutukseen
23448: naisten vastuulla. Lukuisat näistä naisista teki- toisten sotien aikana maamme itsenäisyyden
23449: vät vielä kotitöittensä ohella työtä isänmaam- hyväksi työskennelleiden kanssa.
23450: me hyväksi esim. leipomalla rintamapakettei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23451: hin, majoittamalla kotiin paikkakunnalla ole- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23452: via sotilaita ja muonittamalla heidät, kutomal-
23453: la lämpimiä sukkia, käsineitä jne. rintamalla että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
23454: oleville. lakia rintamapalvelustunnusten saami-
23455: Näitten naisten työ on nykyisen lain mukai- seksi muutettaisiin niin, että sen piiriin
23456: sesti jäänyt kokonaan huomiotta ja syystä he pääsisivät myös ne naiset, jotka ovat
23457: ovatkin usein katkeria, kun heidän tekemäänsä tehneet sotien 1939-1945 aikana koto-
23458: työtä ei huomioida eikä arvosteta miksikään. naan tunnuksen saamiseen vaadittavia
23459: Joku tuttava voi hyvin lyhytaikaisen työn, töitä.
23460:
23461: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23462:
23463: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Kalle Röntynen
23464: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
23465: 1989 vp. 605
23466:
23467: Toivomusaloite n:o 554
23468:
23469:
23470:
23471:
23472: Korkia-Aho: Työeläkkeen lapsikorotuksen asemasta eläkkeiden
23473: yhteensovituksessa
23474:
23475:
23476: Eduskunnalle
23477:
23478: Ei ole kovinkaan tavallista, että eläkkeelle teensovituksen jälkeen saman bruttoeläkkeen
23479: jääväliä on alaikäisiä lapsia, mutta jos näin on, kuin eläkeläinen, jolla on vaikkapa 10 alaikäis-
23480: hän saa työeläkkeeseensä lapsikorotuksen. tä lasta ja puoliso. Tämä ei kuitenkaan ole
23481: Lapsikorotusta voidaan pitää erillisenä kor- tarkoituksenmukaista.
23482: vauksena toimeentulon turvaamiseksi silloin, Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
23483: kun eläkkeensaaja on huoltovelvollinen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23484: Työeläkkeen lapsikorotusta ei kuitenkaan muksen,
23485: oteta huomioon eläkkeiden yhteensovituksessa.
23486: Lapsikorotukset eivät vaikuta eläkkeiden yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23487: teensovitusrajaan, joten lapsikorotuksiin oi- eläkkeiden määräytymisperusteiden
23488: keutettu eläkeläinen saattaa menettää ne yh- muuttamiseksi siten, että lapsikorotuk-
23489: teensovituksessa. Sellainen eläkkeensaaja, jolla set irrotetaan eläkkeiden yhteensovituk-
23490: ei ole yhtään huollettavaa, saa eläkkeiden yh- sesta.
23491:
23492: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23493:
23494: Martti Korkia-Aho
23495: 606 1989 vp.
23496:
23497: Toivomusaloite n:o 555
23498:
23499:
23500:
23501:
23502: Kortesalmi ym.: Määrärahasta Jyväskylän Kuokkalan alueelle
23503: tulevan elätyökeskuksen kokeilutoimintaan
23504:
23505:
23506: Eduskunnalle
23507:
23508: Uutta työnteon muotoa, eli kotona tai kodin Valtiovallan tulisi tukea alallaan ensimmäis-
23509: lähellä tehtävää ns. etätyötä, on Suomessa tä hanketta Jyväskylän Kuokkalassa. Tällä ko-
23510: kokeiltu erittäin vähän. Uusi käytettävissä ole- keiluna voitaisiin saada arvokkaita kokemuk-
23511: va tietotekniikka mahdollistaisi kuitenkin jo sia etätyön soveltuvuudesta Suomen olosuhtei-
23512: nyt työntekon siirtämisen suurilta työpaikoilta siin ja mahdollisesti kehittää ajatusta edelleen.
23513: kotiin tai lähelle kotia. Myös työn luonne on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23514: viime aikoina muuttunut etätyön suuntaan. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23515: Lisääntyvässä määrin tuotetaan tietoa eikä ta- muksen,
23516: varoita.
23517: Suomeen on perusteilla ensimmäinen etätyö- että hallitus ottaisi valtion vuoden
23518: keskus Jyväskylän Kuokkalan alueelle. Tähän 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
23519: keskukseen sijoittuisi useiden eri yritysten atk- tävät määrärahat Jyväskylän Kuokka-
23520: työntekijöitä. Keskuksen toiminta on suunni- Jan alueelle tulevan elätyökeskuksen
23521: teltu aloitettavaksi syyskuussa 1989. kokeilutoimintaan.
23522: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23523:
23524: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
23525: Marita J urva Raimo Vistbacka
23526: 1989 vp. 607
23527:
23528: Toivomusaloite n:o 556
23529:
23530:
23531:
23532:
23533: Kortesalmi ym.: Työllisyyslain työllistämisvelvoitteen toteuttami-
23534: sesta Oulun läänin ja Lapin läänin alueella
23535:
23536:
23537: Eduskunnalle
23538:
23539: Työvoimaministeriö on myöntänyt aikaisem- alan kannalta olisi tärkeätä saada työvoimami-
23540: pina vuosina kunnostusmäärärahoja uusien nisteriö soveltamaan työllistämislakia ja val-
23541: turvesoiden kunnostamiseen noin 50 OJo kun- tion työllistämisvelvoitemäärärahojen kohden-
23542: nostustyön kustannuksista. Suon kunnostuk- tamista siten, että turveteollisuus saisi työvoi-
23543: sen kustannusten suuruus on noin 20 000 maministeriön määrärahoja uusien soiden kun-
23544: markkaa hehtaarilta. Uuden työllisyyslain mu- nostamiseen entisen käytännön mukaisesti.
23545: kaan työvoimaministeriö myöntää suon kun-
23546: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23547: nostukseen määrärahoja, mikäli suo sijaitsee
23548: sellaisen kunnan alueella, jolla työttömyys on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23549: muksen,
23550: vähintään 1,8 kertaa valtakunnan keskiarvo.
23551: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Oulun
23552: läänin alueella voidaan saada suonkunnostus- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
23553: määrärahoja työvoimaministeriöitä vain Pu- mahdollistettaisiin työvoimaministeriön
23554: dasjärven, Taivalkosken, Utajärven, Yli-Iin ja sovellutusohjeiden noudattaminen uu-
23555: Kuivaniemen alueelle. den työllisyyslain ja työllistämisvelvoit-
23556: Työllistämisvelvoite tulee valitettavasti oh- teen osalta siten, että turveteollisuus
23557: jaamaan työvoimaministeriön rahoja niin, että saisi suonkunnostustyöhön määräraho-
23558: sillä käytännössä hankaloitetaan turvealan ke- ja entisen käytännön mukaisesti aina-
23559: hitystä lähivuosina Pohjois-Suomessa. Turve- kin Oulun ja Lapin läänien alueella.
23560:
23561: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23562:
23563: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
23564: Marita Jurva Raimo Vistbacka
23565: 608 1989 vp.
23566:
23567: Toivomusaloite n:o 557
23568:
23569:
23570:
23571:
23572: Kärhä ym.: Vammaistietopankin perustamisesta
23573:
23574:
23575: Eduskunnalle
23576:
23577: Nykyaikainen tietotekniikka mahdollistaa seen, liikkumiseen, osallistumiseen, vapaa-
23578: nopean, vaivattoman ja edullisen tiedonsiirron. aikaan ja matkailuun liittyvää tietoa. Vam-
23579: Siksi erilaisia tietopankkeja ja -verkkoja on ja maistietopankki tulee palvelemaan kaikkia
23580: perustetaan eri kohderyhmille runsaasti. vammaistietoja tarvitsevia tahoja.
23581: Vammaiset ovat tähän saakka saaneet tulla Vammaistietopankkihanke tarvitsee ainakin
23582: toimeen ilman tietopankkia, eikä olemassa ole- hanketta perustettaessa tietopankkitoiminnan
23583: vissa tietopankeissa ole vammaisia otettu huo- turvaamiseksi yhteiskunnan tukea tiedon käyt-
23584: mioon. täjille, tiedon tuottajille ja tietopankin ylläpitä-
23585: Juuri vammaiset kuitenkin tarvitsevat eniten jille aiheutuvien kustannusten korvaamisessa.
23586: tutkittua, varmaa ja ajan tasalla olevaa tietoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23587: jopa jokapäiväiseen elämään liittyvissä asiois- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23588: sa. Samoin viranomaiset ja muut vammaistie- muksen,
23589: toa tarvitsevat kärsivät tiedon puutteesta ja
23590: saannin vaikeudesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23591: Vammaisten matkailuun, vapaa-aikaan ja vammaisten tietopankin käynnistämi-
23592: sosiaaliseen kuntoutukseen erikoistunut yhdis- sen yhteydessä esimerkiksi toimimalla
23593: tys, Rullaten ry., on poistamassa tätä ongel- tietotuottajana, edistämällä edullisia
23594: maa. Tulossa on tietopankki, jonka tiedostoi- tietoverkkopalveluja ja tukemalla vam-
23595: na on vammaisten sosiaaliturvaan, terveyden- maisten mahdollisuuksia saada laitteita,
23596: hoitoon, kuntoutukseen, apuvälineisiin, asumi- joilla poimia tietoa.
23597:
23598: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23599:
23600: Lea Kärhä Sauli Hautala Anna-Kaarina Louvo
23601: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Pekka Leppänen
23602: Kirsti Ala-Harja Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen
23603: Kerttu Törnqvist Håkan Nordman Anneli Taina
23604: Juhani Alaranta Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
23605: Sakari Knuuttila Matti Väistö
23606: 1989 vp. 609
23607:
23608: Toivomusaloite n:o 558
23609:
23610:
23611:
23612:
23613: Laaksonen ym.: Satakunnan työsuojelupiirin perustamisesta
23614:
23615:
23616: Eduskunnalle
23617:
23618: Turun ja Porin työsuojelupiirin Porin sivu- perustaa pikaisesti. Vuoden 1989 alusta lähtien
23619: toimistossa työskentelee tälla hetkella 12 tar- Porin sivutoimistolla on käytettävissään uudet
23620: kastajaa. Muualla Satakunnassa toimii lisäksi tilat, jotka riittävät myös työsuojelupiirin tar-
23621: 11 tarkastajaa. Kaikki mainitut tarkastajat vitsemille viranhaltijoille.
23622: ovat työsuojeluhallinnossa tapahtuneen uudis- Satakunnan työsuojelupiirin toiminta edel-
23623: tuksen jälkeen valtion viranhaltijoita. Tältä lyttäisi piiripäällikön, lakimiehen ja yhden toi-
23624: osin hallinnossa on tapahtunut selvää kehitys- mistovirkailijan viran perustamista. Kun ny-
23625: tä. kyiset toiminnot edellyttävät lisäksi kahta uut-
23626: Satakunnan elinkeinorakenne on voimak- ta virkaa, merkitsisi työsuojelupiirin perus-
23627: kaasti teollisuustyövoimavaltainen. Teolli- taminen viiden uuden viran perustamista.
23628: suuden osuus maakunnassa on 34 OJo työvoi-
23629: masta, mikä maakunnittain tarkasteltuna on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23630: maan korkein. Kuten muuallakin maassa teol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23631: lisuustyövoiman suhteellinen osuus laskee jon-
23632: kin verran, palveluelinkeinoissa työvoima sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23633: sijaan lisääntyy. Elinkeinorakenteen ja Sata- Satakunnan työsuojelupiirin ja tarvitta-
23634: kunnan muun piirihallinnon kehittyminen huo- vien virkojen perustamiseksi vuoden
23635: mioon ottaen tulisi Satakunnan työsuojelupiiri 1990 aikana.
23636:
23637: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23638:
23639: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Timo Roos
23640: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Mikko Elo
23641: Raila Aho Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo
23642: 610 1989 vp.
23643:
23644: Toivomusaloite n:o 559
23645:
23646:
23647:
23648:
23649: Laaksonen ym.: Sapattivapaajärjestelmän toteuttamisesta
23650:
23651:
23652: Eduskunnalle
23653:
23654: Ay-liikkeen piirissä on 1980-luvulla keskus- Sapattivapaan käyttönotolla olisi merkitystä
23655: teltu paljon työelämän uudistamisesta, työajan uudelleenkoulutuksen osalta, minkä lisäksi sa-
23656: lyhentämisestä ja myös ns. sapattivapaan käyt- pattivapaan kautta turvataan työntekijän hen-
23657: töön ottamisesta. Hallitus painottaa ohjelmas- kinen ja fyysinen mahdollisuus uusiutumiseen.
23658: saan mm. rakennemuutoksen välttämättömyyt- Sapattivapaan tulisi olla 6-12 kuukauden pi-
23659: tä ja työelämän uudistamista. tuinen jakso, tapauksesta riippuen. Sapattiva-
23660: Tunnettua on myös se, että työelämään tule- paan ajalta tulisi maksaa korvauksena vähin-
23661: vien ja osittain siellä jo olevien on tulevaisuu- tään ansiosidonnaisen työttömyysturvan mu-
23662: dessa varauduttava vaihtamaan ammattiaan kainen korvaus. Sapattivapaalla olisi kiistatta
23663: 5-6 kertaa, ja toisaalta työelämän tehokkuu- elämisen laatua rikastuttava vaikutus.
23664: den kiristyminen äärimmilleen on johtanut ns. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23665: ennenaikaiseen loppuun palamiseen. Lisäksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23666: mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kiris- muksen,
23667: tyneen työtahdin ja rakennemuutoksen aiheut-
23668: tamien muiden ongelmien johdosta niin, että että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
23669: jo noin kolmannes eläkkeelle jääneistä kärsii piteisiin sapattivapaajärjestelmän to-
23670: vakavista henkisistä ongelmista. teuttamiseksi 1990-luvun alusta alkaen.
23671:
23672: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23673:
23674: Timo Laaksonen Heli Astala Timo Roos
23675: Heikki Rinne Claes Andersson Asko Apukka
23676: Pertti Lahtinen Juhani Vähäkangas Mikko Elo
23677: Kauko Juhantalo Esko Helle Jarmo Wahlström
23678: Urpo Leppänen Pekka Leppänen Aino Pohjanoksa
23679: Raimo Vuoristo Raila Aho Esko Seppänen
23680: 1989 vp. 611
23681:
23682: Toivomusaloite n:o 560
23683:
23684:
23685:
23686:
23687: P. Lahtinen ym.: Sotilasvammalain mukaisiin etuuksiin Oikeut-
23688: tavan haitta-asteen alentamisesta
23689:
23690:
23691: Eduskunnalle
23692:
23693: Sotilasvammalain mukaan invaliditeetiltään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23694: 30-prosenttinen henkilö saa nykyisen lain mää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23695: räämänä kunnalta tai valtiolta erilaisia palvelu- muksen,
23696: ja ilmaiseksi. Tämä toiminta on todettu käyt-
23697: tökelpoiseksi ja hyväksi tukimuodoksi sota-
23698: vammaisille. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23699: Tällä hetkellä on kuitenkin sotiemme vete- menpiteisiin, joilla muutettaisiin sota-
23700: raanien määrä vähentynyt huomattavasti siitä, vammalain ilmaisedun prosenttimäärä
23701: kun tällainen etu on toteutettu. Sen myötä 30 %:sta 20 %:iin, mikä takaa saajien
23702: valtion ja kuntien rasitteet ilmaisten toiminto- määrän kasvun nykytasolle.
23703: jen tuottamiseen ovat vähentyneet.
23704:
23705: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23706:
23707: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen
23708: Ensio Laine Claes Andersson
23709: 612 1989 vp.
23710:
23711: Toivomusaloite n:o 561
23712:
23713:
23714:
23715:
23716: P. Leppänen: Sosiaaliturvajärjestelmän yhdenmukaistamisesta
23717:
23718:
23719: Eduskunnalle
23720:
23721: Maamme sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin Sosialiturvajärjestelmä perustuu oletuksiin,
23722: kirjava ja epäoikeudenmukainen. Sitä on ke- jotka eivät toteudu elävässä elämässä. Niinpä
23723: hitetty vähittäisten uudistusten kautta. Tämä ansioturvasidonnainen sosiaaliturvajärjestelmä
23724: on tehnyt järjestelmästä monimutkaisen ja eri- edellyttää toimiakseen kattavasti täystyöllisyy-
23725: laisille periaatteille rakentuvan kokonaisuuden. den toteutumista ja kattavaa työttömyysturva-
23726: Niinpä etuuksien yhteensovittaminen aukotto- järjestelmää. Sosiaalietuudet kertyvät ansiosi-
23727: masti kohtaa vaikeuksia. Epäyhtenäisille peri- donnaisessa järjestelmässä yleensä kohtuullisen
23728: aatteille rakentuvassa järjestelmässä tapahtuu toimentulon turvaaviksi vain, jos työsuhteet
23729: väliinputoamista mm. karenssien vuoksi. Riit- ovat suhteellisen vakinaisia ja kokopäiväisiä.
23730: tävää toimeentuloa ei myöskään saada aina Sosiaaliturvajärjestelmän puitteissa kokopäi-
23731: yhden järjestelmän piiristä. Liioin ei kyetä aina väiseen työhön perustuva toimeentulo on suh-
23732: auttamaan riittävän nopeasti tarvitsevia. teellisen hyvin turvattu. Mutta järjestelmä ei
23733: Järjestelmien monimutkaisuus edellyttää toimi täysin tyydyttävästi ansiotyön ulkopuo-
23734: monipuolista tietoa. Edelleen monimutkaisen lella tai tavanomaisista poikkeavissa työsuh-
23735: järjestelmän kehittäminen on vaikeaa. Vähim- teissa.
23736: mäisetuuksien tasot määräytyvät myös epäyh- Sosiaaliturvan kanssa joutuvat kansalaiset
23737: tenäisin perustein ja ovat huomattavan erilai- tekemisiin elämänsä eri vaiheissa. Tällaisia ti-
23738: set. lanteita ovat vanhuus, sairaus, tapaturmat,
23739: Sosiaaliturvajärjestelmän toteutunut kehitys työkyvyttömyys, vammaisuus, huoltajan kuo-
23740: ei ole kyennyt poistamaan taloudellista ja hen- lema, työttömyys, äitiys, kotona tapahtuva
23741: kistä turvattomuutta alentavia tekijöitä. Sosi- hoitotyö, opiskelu jne. Sosiaaliturvajärjestel-
23742: aaliturvajärjestelmä on lisännyt perheiden edel- mämme monimutkaisuus aiheuttaa myös sen
23743: lytyksiä luovuttaa työvoimaa työmarkkinoille, ongelman ihmisille, etteivät he välttämättä tie-
23744: mutta ei ole kyennyt ratkaisemaan kaikkia dä, mihin turvaan he olisivat oikeutettuja ja
23745: siihen liittyviä ongelmia. Kotitaloudet ovat en- mistä sitä voisi hakea.
23746: tistä täydellisemmin jäsentyneet rahatalouden
23747: piiriin, mihin liittyy taloudellisia sitoumuksia Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi
23748: (esim. investoinnit koulutukseen, asuntoon ja toivomuksen,
23749: kestokulutustavaroihin), joista selviytyminen
23750: edellyttää tasaista tulonmuodostusta. Sosiaali- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23751: sen riskin sattuessa perhe ei selviydy taloudelli- menpiteisiin sosiaaliturvajärjestelmän
23752: sista velvoitteistaan, ja syntyy uudentyyppistä uusimiseksi ja antaisi kiireellisesti tar-
23753: köyhyyttä. vittavat lakiesitykset.
23754:
23755: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23756:
23757: Pekka Leppänen
23758: 1989 vp. 613
23759:
23760: Toivomusaloite n:o 562
23761:
23762:
23763:
23764:
23765: Maijala ym.: Ylimääräisen rintamalisän korottamisesta
23766:
23767:
23768: Eduskunnalle
23769:
23770: Maamme veteraanijärjestöt ovat ottaneet va- Ylimääräistä rintamalisää ehdotetaan koro-
23771: kavaksi tavoitteekseen ylimääräisen rintamali- tettavaksi 30 %:iin lisäosasta, jolloin se olisi
23772: sän korottamisen. Tässä tarkoituksessa järjes- enimmillään 500 markkaa kuukaudessa.
23773: töt ovat esittäneet tavoitteensa muun muassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23774: hallituksen molemmille valtiovarainministereil- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23775: le. muksen,
23776: Ylimääräinen rintamalisä on nykyisin 7, 5 OJo
23777: maksettavasta kansaneläkkeen lisäosasta eli että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23778: enimmillään 121 markkaa kuukaudessa. Koska piteisiin ylimääräisen rintamalisän ko-
23779: se on sidottu lisäosaan, se merkitsee tukea rottamiseksi 30 %:iin kansaneläkkeen
23780: kaikkein vähävaraisimmille veteraaneille. lisäosasta.
23781:
23782: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23783:
23784: Matti Maijala Aapo Saari
23785: Einari Nieminen Hannele Pokka
23786: Marjatta Väänänen
23787:
23788:
23789:
23790:
23791: 41 290280X
23792: 614 1989 vp.
23793:
23794: Toivomusaloite n:o 563
23795:
23796:
23797:
23798:
23799: Mattila ym.: Suonkunnostustyön palauttamisesta työllistämisvel-
23800: voitteen soveltamisohjeen piiriin
23801:
23802:
23803: Eduskunnalle
23804:
23805: Työvoimaministeriö on myöntänyt menneinä keää, että työvoimaministeriö soveltaa työllis-
23806: vuosina kunnostusmäärärahoja uusien turve- tämislakia ja valtion työllistämisvelvoitemäärä-
23807: soiden kunnostamiseen n. 50 OJo kunnostustyön rahojen kohdentamista siten, että turveteolli-
23808: kustannuksista. suus saisi työvoimaministeriön määrärahoja
23809: Suonkunnostuksen kustannusten suuruus on uusien soiden kunnostamiseen entisen käytän-
23810: n. 20 000 mk/ha. Uuden työllisyyslain mukaan nön mukaisesti.
23811: työvoimaministeriö myöntää suonkunnostuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23812: seen määrärahoja, mikäli suo sijaitsee sellaisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23813: kunnan alueella, jossa työttömyys on vähin- muksen,
23814: tään 1,8 kertaa valtakunnan keskiarvo.
23815: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Oulun että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23816: läänin alueella voidaan saada suonkunnostus- menpiteisiin työvoimaministeriön uu-
23817: määrärahoja työvoimaministeriöitä vain Pu- den työllisyyslain ja työllistämisvelvoit-
23818: dasjärven, Taivalkosken, Utajärven, Yli-Iin ja teen sovellutusohjeen muuttamiseksi si-
23819: Kuivaniemen alueille. ten, että turveteollisuus saisi suonkun-
23820: Työllistämisvelvoite tulee ohjaamaan työvoi- nostustyöhön työvoimaministeriön
23821: maministeriön rahat niin, että sillä vaikeute- määrärahoja entisen käytännön mukai-
23822: taan turvealan kehitystä lähivuosina Pohjois- sesti ainakin Oulun ja Lapin läänien
23823: Suomessa. Turvealan kannalta olisi hyvin tär- alueella.
23824:
23825: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
23826:
23827: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
23828: Liisa Jaakonsaari Vappu Säilynoja Oiva Savela
23829: Erkki Pulliainen J. Juhani Kortesalmi Tellervo Renko
23830: Eino Siuruainen Arvo Kemppainen Annikki Koistinen
23831: Kauko Heikkinen Pauli Saapunki
23832: 1989 vp. 615
23833:
23834: Toivomusaloite n:o 564
23835:
23836:
23837:
23838:
23839: Moilanen ym.: Tulojen laskentatavan yhtenäistämisestä erilaisia
23840: maksuja määrättäessä ja tukia myönnettäessä
23841:
23842:
23843: Eduskunnalle
23844:
23845: Sosiaaliturvassa on kummallisuuksia, jotka Ongelma koskee erityisesti maanviljelijöitä
23846: heikentävät kansalaisten luottamusta yhteis- sekä yrittäjiä, joiden palkkatulo tulee useasta
23847: kuntaan. Tulojen laskemisessa esimerkiksi on lähteestä.
23848: vaihtelua, jota on vaikea ymmärtää, ja helposti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23849: herää ajatus, että tulot lasketaan sen mukaan, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23850: miten yhteiskunnan maksamat korvaukset saa- muksen,
23851: daan mahdollisimman pieniksi.
23852: Esimerkiksi asumistukea haettaessa tulot las- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
23853: ketaan niin suuriksi, että asumistuki on pieni, tulojen laskentatapa eri viranomaisissa
23854: mutta sairauspäivärahaa myönnettäessä saman yhtenäistettäisiin maksuja määrättäessä
23855: vuoden tulot ovatkin huomattavasti pienem- ja erilaisia tukia ja päivärahoja myön-
23856: mät, jolloin sairauspäivärahakin on pieni. Eri nettäessä.
23857: viranomainen laskee tulot eri tavoin, vaikka
23858: todellisuudessa on kyse saman hakijan yhden
23859: vuoden tuloista.
23860:
23861: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23862:
23863: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
23864: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
23865: 616 1989 vp.
23866:
23867: Toivomusaloite u:o 565
23868:
23869:
23870:
23871:
23872: Moilanen ym.: Äitiysavustuksen myöntämisestä adoptiovanhem-
23873: mille
23874:
23875:
23876: Eduskunnalle
23877:
23878: Adoptiolapsen vastaanottavat vanhemmat Nykyisen lain mukaan äitiysavustuksen saa-
23879: tekevät todella merkittävää yhteiskunnallista misen ehtona on, että äiti käy raskauden aika-
23880: työtä. He ovat kuitenkin biologisia vanhempia na neuvolassa. Laissa pitäisi kuitenkin sallia
23881: heikommassa asemassa. poikkeus adoptioäitien kohdalla, kun he vas-
23882: Nykyisen käytännön mukaan useat adoptio- taanottavat lapsen suoraan synnytyslaitokselta.
23883: lapset sijoitetaan tulevaan perheeseensä jo suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23884: raan synnytyslaitokselta. Tuleva adoptioperhe nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23885: saa tiedon lapsen saamisesta yleensä hyvin muksen,
23886: myöhäisessä vaiheessa ja yllättäen. Ensimmäi- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
23887: sen lapsen kohdalla kaikki hankinnat tulevat adoptiovanhemmille ryhdyttäisiin mak-
23888: suoritettaviksi yhtäkkiä. samaan äitiysavustusta.
23889:
23890: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23891:
23892: Eeva-Liisa Moilanen Pirjo-Riitta Antvuori Esko Almgren
23893: Anneli Taina Kirsti Ala-Harja Sauli Hautala
23894: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
23895: 1989 vp. 617
23896:
23897: Toivomusaloite n:o 566
23898:
23899:
23900:
23901:
23902: Moilanen ym.: Lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä
23903:
23904:
23905: Eduskunnalle
23906:
23907: Eduskunta teki vuoden 1988 valtiopäivillä lasta. Kuitenkaan perheen menot lapsista eivät
23908: joitakin muutoksia ja parannuksia lapsilisäla- ole sanottavasti vähentyneet.
23909: kiin. Muutokset tulevat voimaan 1 päivänä Väestökehityksemme kannalta ei ole ollen-
23910: lokakuuta 1989. kaan samantekevää, kuinka yhteiskunta harvo-
23911: Edelleen on kuitenkin korjaamatta epäkoh- ja monilapsisia perheitämme kohtelee.
23912: ta, joka syntyy monilapsisessa perheessä, kun Lisäksi olisi lapsilisää korotettava huomatta-
23913: lapsilisään oikeutettu lapsi täyttää 17 vuotta. vasti, sekä maksettava lapsilisää sen kuukau-
23914: Paitsi että tällöin 17 vuotta täyttävän lapsilisä den loppuun, jona lapsilisään oikeutettu täyt-
23915: lakkaa, pienenee perheen lapsiluku lapsilisälain tää 18 vuotta.
23916: mukaan myös yhdellä. Vaikka 17-vuotiaat vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23917: harvoin aloittavat taloudellisesti itsenäisen elä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23918: män, maksetaan perheen 17 vuotta nuoremmil- muksen,
23919: le lapsille lapsilisää siten, että vanhin alle
23920: 17-vuotias on perheen ensimmäinen lapsi sen että hallitus ryhtyisi toimiin lapsilisä-
23921: sijaan, että lapsen järjestysluku säilyisi alkupe- järjestelmän puutteiden korjaamiseksi
23922: räisenä ja luonnollisena sen mukaisesti, kuinka korottamalla lapsilisän määrää, nosta-
23923: mones lapsi hän sisarusparvessa on. Näin voi malla yläikärajaa 18 vuoteen ja säilyttä-
23924: olla, että esimerkiksi perheen nuorimmat, kol- mällä monilapsisessa perheessä lasten
23925: mas ja neljäs lapsi, saavatkin ensimmäisestä ja syntymäjärjestyksen mukaisen maksu-
23926: toisesta lapsesta määrättyä lapsilisää, vaikka perusteen samana edun lakkaamiseen
23927: perheessä olisi kaksi jo 17 vuotta täyttänyttä saakka.
23928:
23929: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23930:
23931: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
23932: Esko Almgren Jorma Fred
23933: Toimi Kankaanniemi
23934: 618 1989 vp.
23935:
23936: Toivomusaloite n:o 567
23937:
23938:
23939:
23940:
23941: Moilanen ym.: Lapsilisien maksamisesta suomalaisten lähetys- ja
23942: kehitysyhteistyöntekijöiden lapsille
23943:
23944:
23945: Eduskunnalle
23946:
23947: Lapsilisään oikeutettuja ovat Suomessa asu- ollen myös lähetys- ja kehitysyhteistyötä teke-
23948: vat alle 17-vuotiaat lapset. Lapsilisälakia sovel- vien lapset jäävät ilman lapsilisää ja ovat siten
23949: lettaessa lapsen katsotaan asuvan Suomessa eriarvoisessa asemassa perhekustannusten ta-
23950: sinäkin aikana, jona hän tilapäisesti oleskelee sauksessa ja niitä maksettaessa. Muissa Poh-
23951: ulkomailla. Tällaiseksi tilapäiseksi oleskeluksi joismaissa käytäntö lapsilisien maksamisen
23952: katsotaan myös se aika, jona lapsen ulkomailla kannalta on toinen.
23953: oleskelu johtuu siitä, että lapsi on korkeakou-
23954: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23955: lussa tai muussa oppilaitoksessa ulkomailla
23956: opiskelevan isänsä tai äitinsä luona saamatta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23957: muksen,
23958: siellä lapsilisää. Samoin Suomen valtion palve-
23959: luksessa ulkomailla olevan henkilön lapsi, joka
23960: on Suomen kansalainen, katsotaan kuitenkin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23961: Suomessa asuvaksi, vaikka hän oleskelisikin piteisiin, jotta kaikki ulkomailla oleske-
23962: isänsä tai äitinsä mukana ulkomailla. Sen si- levat suomalaiset lapsilisiin ikänsä pe-
23963: jaan muiden työnantajien kuin valtion palve- rusteella oikeutetut lapset saisivat sa-
23964: luksessa ulkomailla olevien lapset eivät tätä man etuuden kuin kotimaassa asuvat
23965: etuutta saa silloinkaan, vaikka isä tai äiti olisi tai valtion palveluksessa ulkomailla ole-
23966: suomalaisen työnantajan palveluksessa. Näin vien suomalaisten lapset.
23967:
23968: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
23969:
23970: Eeva-Liisa Moilanen Tuula Linnainmaa Pirjo-Riitta Antvuori
23971: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Marjatta Väänänen
23972: Vappu Säilynoja Sauli Hautala Jorma Fred
23973: 1989 vp. 619
23974:
23975: Toivomusaloite n:o 568
23976:
23977:
23978:
23979:
23980: Moilanen ym.: Kotihoidontuen korottamisesta ja sen kehittämi-
23981: sestä hoitopalkaksi
23982:
23983:
23984: Eduskunnalle
23985:
23986: 1.1.1990 voimaan tulevan lain mukaan kun- Kotihoidontukea olisi maksettava myös van-
23987: nan on taattava kaikille alle kolmivuotiaille husta, vammaista ja pitkäaikaissairasta hoita-
23988: lapsille päivähoito tai kotihoidontuki vanhem- valle. Kotihoidontuki ei korotettunakaan tuo
23989: pien valinnan mukaan. Jo nyt on selvä, että sosiaali- ja eläketurvaa kotona hoitotyötä teke-
23990: päiväkotipaikkoja ei pystytä takaamaan kaikil- välle. Sen vuoksi tuesta tulee kehittää hoito-
23991: le alle kolmivuotiaille. Päiväkotien rakentami- palkka, joka tuo hoitotyötä tekevälle sosiaali-
23992: nen tarvittavassa määrin on mahdotonta, sa- ja eläketurvan. Uudistuksen ansiosta lasten
23993: moin työvoiman löytäminen uusiin päiväkotei- päivähoito välttyisi sitä vuoden 1990 alussa
23994: hin. Toisaalta kotihoidontuki ei nykyisellä kohtaavalta umpikujatilanteelta. Vanhusten,
23995: markkamääräisellä tasollaan ole todellinen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden laitospaik-
23996: vaihtoehto vanhemmille. katarve myöhentyisi, hoitoajat lyhenisivät ny-
23997: Helsingissä lasten päivähoito-osaston vuon- kyisestään ja siten laitospaikkatarve vähenisi ja
23998: na 1986 tekemän kyselyn mukaan kolmannes laitospaikkojen janotustilanne korjaantuisi.
23999: vanhemmista kuitenkin valitsisi kotihoidon- Sen vuoksi kotihoidontuesta on kehitettävä
24000: tuen, kolmasosa olisi siihen halukas, jos tukea eläke- ja sosiaaliturvaan oikeuttava hoitopaik-
24001: korotettaisiin ja vain yksi kolmannes halusi ka.
24002: lapselleen kotihoidon sijasta päivähoitopaikan.
24003: Samana vuonna alle yksivuotiaista lapsista oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24004: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24005: päivähoidossa vain vajaat kolme prosenttia. muksen,
24006: Jos tukea korotettaisiin ja kaksi kolmannes-
24007: ta vanhemmista hoitaisi alle kolmivuotiaat lap-
24008: sensa muualla kuin kunnallisessa hoitopaikas- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
24009: sa, vapautuisi paikkoja niin, että niitä riittäisi kotihoidontukea korotettaisiin ja siitä
24010: myös yli kolmivuotiaille, jotka kehityksensä kehitettäisiin lasta, vanhusta, vammais-
24011: vaiheessa tarvitsevatkin ikäistään seuraa. Toi- ta tai pitkäaikaissairasta hoitavalle elä-
24012: saalta pienelle lapselle paras hoitopaikka on ke- ja sosiaaliturvaan oikeuttava hoito-
24013: koti. palkka.
24014:
24015: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24016:
24017: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
24018: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
24019: 620 1989 vp.
24020:
24021: Toivomusaloite n:o 569
24022:
24023:
24024:
24025:
24026: Moilanen ym.: Vapaaehtoisjärjestöjen käyttämisestä vanhusten
24027: ja vammaisten kotipalvelussa
24028:
24029:
24030: Eduskunnalle
24031:
24032: Kunnallisia palveluja ei riitä kaikille avun Järjestöjä on tarkoitus käyttää entistä enem-
24033: tarpeessa oleville vanhuksille ja vammaisille. män vanhusten ja vammaisten kotihoidon ke-
24034: Kunnat pystyvät hoitamaan vain pienen osan, hittämisessä, ei kuitenkaan niin, että syntyy
24035: kaikkein vähäosaisimmat asiakkaat, ja yksityi- rinnakkaisia tai päällekkäisiä järjestelmiä kun-
24036: set yritykset tarjoavat palvelujaan vain niille, nallista sosiaalihuoltoa korvaamaan. Kokeilun
24037: jotka pystyvät maksamaan palveluista kor- lähtökohtana on, että järjestöt eivät saa ottaa
24038: keahkon hinnan. Väliinputoajiksi jää suuri antamistaan palveluista liiketaloudellista voit-
24039: joukko avun tarvitsijoita, jotka eivät ole tar- toa. Järjestöt ovat perustaneet neuvottelukun-
24040: peeksi vähävaraisia kunnan palveluihin, mutta nan, jonka tehtävänä on pitää huolta siitä,
24041: toisaalta eivät kykene maksamaan yksityisistä etteivät vaikallisjärjestöt tee päällekkäistä työ-
24042: palveluistakaan. tä samoilla paikkakunnilla.
24043: Sosiaalihallitus on suunnitellut 20 paikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24044: kunnalle kokeilua, jossa on mukana 10 valta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24045: kunnallista vapaaehtoisjärjestöä, mm. Suomen muksen,
24046: Punainen Risti, Vanhustyön keskusliitto, Ensi-
24047: kotien liitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto että hallitus ryhtyisi toimiin valta-
24048: ja Invalidiliitto. Ennakkokokemukset toimin- kunnallisten vapaaehtoisjärjestöjen
24049: nasta ovat hyviä. käyttämiseksi vanhusten ja vammaisten
24050: kotihoidossa.
24051:
24052: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24053:
24054: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Esko Almgren
24055: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
24056: 1989 vp. 621
24057:
24058: Toivomusaloite n:o 570
24059:
24060:
24061:
24062:
24063: Moilanen ym.: Taksinkuljettajien avustaman vanhusten avohoi-
24064: topalvelun kokeilusta
24065:
24066:
24067: Eduskunnalle
24068:
24069: Länsi-Vantaalla ovat taksinkuljettajat vuo- massa Itä-Vantaalle. Myös Pohjois-Suomessa
24070: den 1987 lopusta lähtien paikanneet vanhusten ovat taksit jo vuosia auttaneet vanhuksia koto-
24071: kotihoitopalvelun työvoimapulaa kuljettamalla na.
24072: yli 200 heikkokuntoiselle vanhukselle ateriat Palvelu on vanhuksille maksuton. Kokemus-
24073: kotiin ja auttamalla näitä vanhuksia muutoin- ten mukaan taksinkuljettajien käynnillä on
24074: kin, mm. aukaisemalla vanhusten ruokapake- ratkaiseva merkitys vanhusten henkiselle virey-
24075: tit, kuorimaila perunat, katsomalla, että päi- delle, aivan toisin kuin tavallisen kodinhoita-
24076: vän lääkeannos on otettu, auttamalla mm. jan käynnillä.
24077: silmätippojen laitossa sekä kantamalla päivän
24078: postin sisään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24079: Kodinhoitajien kouluttamat taksit vievät nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24080: näin yli puolet Länsi-Vantaan vanhusten ateri- muksen,
24081: oista. Taksien käyttäminen vapauttaa kodin-
24082: hoitajat ja kotiavustajat muihin palveluihin. että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
24083: Arvion mukaan palvelun parantumisen lisäksi maassa aloitettaisiin kokeilu, jossa tak-
24084: voidaan kotipalvelun piiriin ottaa huomatta- sinkuljettajia käytettäisiin perusteluissa
24085: vasti uusia asiakkaita. Toiminnasta saatujen kuvatulla tavalla vanhusten avohoidon
24086: hyvien kokemusten myötä toiminta on laajene- apuna.
24087:
24088: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24089:
24090: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Marjatta Väänänen
24091: Anneli Taina Vappu Säilynoja Sauli Hautala
24092: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
24093: 622 1989 vp.
24094:
24095: Toivomusaloite n:o 571
24096:
24097:
24098:
24099:
24100: Moilanen ym.: Uudenmaan läänin vanhustenhuollon palvelujen
24101: kehittämisestä
24102:
24103:
24104: Eduskunnalle
24105:
24106: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ko- liian pienten läänikiintiöiden vuoksi. Valtion
24107: konaistarpeeseen vaikuttaa keskeisesti vanhus- tuleekin luoda myös Uudenmaan läänin kun-
24108: ikäluokkien osuus ja lukumäärä. Uudenmaan nille niiden tarvitsemat taloudelliset ja hallin-
24109: läänissä oli 75 vuotta täyttäneitä 61 950 vuon- nolliset edellytykset vanhusten palvelujen pa-
24110: na 1987. Heidän määränsä lisääntyy vuoteen rantamiselle.
24111: 2000 mennessä noin 10 500:lla. Uudenmaan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
24112: läänissä asuu useampi kuin joka viides kaikista denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
24113: maan vanhuksista. Yli 75-vuotiaan väestön kunnassa.
24114: huolto- ja hoivapalvelujen tarve on määrälli-
24115: sesti suurin Helsingissä, 33 300 vanhusta. Yli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24116: 75-vuotiaat käyttävät ja tarvitsevat ylivoimai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24117: sesti suurimman osan pitkäaikaissairaanhoidon muksen,
24118: ja vanhustenhuollon avo- ja laitospalveluista.
24119: Vanhusväestön yhä lisääntyvä määrä edellyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24120: tää entistä laajempaa paneutumista vanhusten- Uudenmaan läänin vanhustenhuollon
24121: huollon kehittämiseen. Uudenmaan läänissä on palvelujen kehittämiseksi tarpeita vas-
24122: jouduttu karsimaan monia palveluhankkeita taaviksi.
24123:
24124: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
24125:
24126: Eeva-Liisa Moilanen Seija Karkinen Ole Wasz-Höckert
24127: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Pauli Uitto
24128: Reino Paasilinna Tauno Valo Per-Henrik Nyman
24129: Matti Saarinen Kaarina Dromberg Elisabeth Rehn
24130: Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen Marita J urva
24131: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Marja-Liisa Löyttyjärvi
24132: Ritva Laurila Claes Andersson Antti Kalliomäki
24133: Pekka Haavisto Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen
24134: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri
24135: Pirjo Ala-Kapee
24136: 1989 vp. 623
24137:
24138: Toivomusaloite n:o 572
24139:
24140:
24141:
24142:
24143: Moilanen ym.: Vähäisen osa-aikatyön mahdollistamisesta työttö-
24144: myyspäivärahan alenematta
24145:
24146:
24147: Eduskunnalle
24148:
24149: Työttömänä olevan työntekijän halutessa suhtautuisivat kannustavammin lisäansioiden
24150: tehdä vähäistäkin osa-aikatyötä pienenee hä- hankkimiseen, työttömien suhde yhteiskun-
24151: nen työttömyyskorvauksensa välittömästi niin, taan, ote elämään ja työllistymismahdollisuu-
24152: että tavallisesti vähäisestä osa-aikatyöstä mak- det paranisivat merkittävästi.
24153: settu palkka vähennetyn päivärahan kanssa
24154: yhteensä on vähemmän kuin se päiväraha, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24155: jonka henkilö saisi "täysipäiväisenä" työttö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24156: mänä. Tästä on seurauksena työmotivaation muksen,
24157: heikkeneminen ja mahdollisten osapäivätyö-
24158: mahdollisuuksien käyttämättä jättäminen. Toi- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
24159: saalta monilla aloilla, esimerkiksi siivoustyös- työttömyyspäivärahan maksamista kos-
24160: sä, on suorastaan pulaa osa-aikatyövoimasta. kevia määräyksiä muutettaisiin niin, et-
24161: On kuitenkin todennäköistä, että jos työttö- tä ainoastaan vähäistä osa-aikatyötä te-
24162: myyskorvauksen maksamista koskevat säännöt kevän henkilön päiväraha ei alenisi.
24163: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
24164:
24165: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Sauli Hautala
24166: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
24167: 624 1989 vp.
24168:
24169: Toivomusaloite n:o 573
24170:
24171:
24172:
24173:
24174: Mäkelä ym.: Perhehoitajalainsäädännön aikaansaamisesta
24175:
24176:
24177: Eduskunnalle
24178:
24179: Tällä hetkellä on tekeillä ehdotus laiksi las- ten että hoitopalkkioiden maksamisessa. Lap-
24180: tensuojelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien sen oikeusturvan kannalta lapsen asioita tulisi
24181: muuttamisesta. Laki tulee kohentamaan myös voida ajaa myös sijaisvanhemman, ei vain
24182: perhehoitoon sijoitettujen lasten asemaa, ja se biologisen vanhemman, huoltajan, holhoojan
24183: tulee voimaan aikaisintaan 1989-90. Tämä tai viranomaisen.
24184: laki ei kuitenkaan vielä täysin turvaa perhehoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24185: toon sijoitettujen lasten ja heidän hoitoperhei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24186: densä asemaa. Tämänkin takia tarvittaisiin muksen,
24187: vielä erillinen perhehoitajalaki. Tämä laki tur-
24188: vaisi sijaisvanhemmille eläke-edut ja yhtenäiset että hallitus ryhtyisi toimiin erillisen
24189: korvaukset lasten hoidosta. Nykyisin kunnilla perhehoitajalain saamiseksi mahdolli-
24190: on epäyhtenäinen käytäntö sekä kulukorvaus- simman pikaisesti säädetyksi.
24191:
24192: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24193:
24194: Tina Mäkelä Marita Jurva
24195: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24196: 1989 vp. 625
24197:
24198: Toivomusaloite n:o 574
24199:
24200:
24201:
24202:
24203: Mäkelä ym.: Perhepäivähoitajille maksettavien kulukorvausten
24204: korottamisesta
24205:
24206:
24207: Eduskunnalle
24208:
24209: Olemassa olevien ohjeiden mukaan kunnan lämmöstä, askartelutarvikkeista, puhelimen
24210: tulee sopia päivähoidossa olevien lapsien hoito- käytöstä yms. Sen sijaan korvaus ei kata mm.
24211: suhteen alkaessa perhepäivähoitajan ja lapsen työvaatetusta eikä erityishankintoja, kuten
24212: vanhempien kanssa lapselle päivähoidossa tar- huoneiston saneerausta esimerkiksi allergisuu-
24213: jottavista aterioista. Kuntien keskusjärjestöt den tähden, eikä kaksosten rattaiden ja syöttö-
24214: ovat esittäneet, että laskentamenettelyn helpot- tuotien hankkimista. Järjestettäessä perhepäi-
24215: tamiseksi hoitosopimukseen merkittyjen ateri- vähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa
24216: oiden määrää käytettäisiin johdonmukaisesti kodissaan ei kustannuskorvausta suoriteta. Tä-
24217: korvauksen laskentaperusteena. Laskentape- mä ohje perustuu lakiin lasten perhepäivähoi-
24218: rusteen muutos edellyttäisi hoitosopimuksen dosta (annettu 31.12.1985). Käytäntö on osoit-
24219: tarkistamista. tanut, että perhepäivähoitajat joutuvat tällä
24220: Vakiintuneen tavan mukaisesti päivähoidos- hetkellä suorittamaan työtänsä täysin alimitoi-
24221: sa olevan lapsen tulee saada kokopäivähoidos- tettujen kulukorvausten mukaan. Lisäksi näitä
24222: sa 2/3 ja osapäivähoidossa vähintään 1/3 päi- kulukorvauksia verotetaan tällä hetkellä, mikä
24223: vän ravinnontarpeestaan. Kokopäivähoidossa aiheuttaa ennestäänkin liian pienen korvauksen
24224: olevalle lapselle tarjotaan näin ollen kolme supistumisen käytännössä. Tämän takia tulisi
24225: ateriaa (aamupala, lounas ja välipala). Osapäi- perhepäivähoitajien kulukorvauksia nostaa
24226: vähoidossa olevalle lapselle tarjotaan vastaa- tuntuvasti ja niiden verottamisesta luopua.
24227: vasti kaksi ateriaa (aamupala ja lounas tai Tällä menettelyllä parannettaisiin perhepäivä-
24228: lounas ja välipala). Joissakin tapauksissa lap- hoitajien toimintamahdollisuuksia oleellisesti
24229: sen hoitoaika voi edellyttää vain välipalan ja saataisiin alalle uutta tarjontaa ja näin
24230: tarjoamista. Yhden välipalan kustannusvaiku- samalla helpotettaisiin vallitsevaa vaikeata päi-
24231: tus alle kouluikäisen osalta on 2,59 markkaa. vähoitopaikkojen puutetta.
24232: Jos lapsi joutuu olemaan päivähoidossa poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24233: keuksellisen pitkään, tarjotaan tavallisen väli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24234: palan lisäksi vielä toinen välipala tai tarvittaes- muksen,
24235: sa toinen lämmin ateria.
24236: Korvaussuosituksen muita kustannuksia kos- että hallitus ryhtyisi toimiin perhepäi-
24237: keva osuus sisältää korvuksen kaikista muista vähoitajien kulukorvausten nostamisek-
24238: hoitoon liittyvistä tavanomaisista menoista, si ja niiden saattamiseksi verotuksen
24239: kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, ulkopuolelle.
24240:
24241: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24242:
24243: Tina Mäkelä Marita Jurva
24244: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24245: 626 1989 vp.
24246:
24247: Toivomusaloite n:o 575
24248:
24249:
24250:
24251:
24252: Mäkelä ym.: Perhehoitoon sijoitettujen lasten sairausvakuutus-
24253: korttien käyttöoikeudesta
24254:
24255:
24256: Eduskunnalle
24257:
24258: Muutamien sairausvakuutustoimistojen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24259: mesta on perhehoitoon sijoitetuilta lapsilta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24260: otettu pois sairausvakuutuskortit, jolloin heitä muksen,
24261: hoitavat perheet eivät ole saaneet sairaus-
24262: vakuutuskorvauksia lasten sairauskuluista,
24263: vaikka sairaudet olisivat pitkäaikaisia. Tämä että hallitus ryhtyisi toimiin, ettei
24264: käytäntö tuntuu olevan tällä hetkellä huoles- perhehoitoon sijoitetuilta lapsilta otet-
24265: tuttavasti yleistymässä. Toimenpiteen johdosta taisi heidän sairausvakuutuskorttejaan,
24266: saattaa sijoitettujen lasten terveydenhuollon ta- joiden avulla perhehoitoa harjoittavat
24267: so vaarantua tai sitten sijoitusperheille tulee vanhemmat saisivat korvaukset lasten
24268: lapsen sairastuessa ylimääräisiä kustannuksia. sairauskuluista.
24269: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24270:
24271: Tina Mäkelä Marita J urva
24272: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24273: 1989 vp. 627
24274:
24275: Toivomusaloite n:o 576
24276:
24277:
24278:
24279:
24280: Mäkelä ym.: Määrärahasta nuorten oman yrittäjätoiminnan ja
24281: työyhteisöjen tukemiseen
24282:
24283:
24284: Eduskunnalle
24285:
24286: Tämän päivän nuoret valmistautuvat työelä- set nuorten omat yritykset ja työyhteisöt tar-
24287: mään tilanteessa, jossa työn asema ja sisältö, joavat mielekästä työtä ja ovat yksi työllisty-
24288: työn ja vapaa-ajan suhde sekä työtä koskevat mismahdollisuus. Nuorten omaehtoisen työn
24289: arvot ja normit ovat muuttumassa. Arvojen muotona voi olla osuuskunta, yhdistys, osa-
24290: muutos suhteessa työhön on tapahtumassa ko- keyhtiö tai muu yritysmuoto, ammatinharjoit-
24291: ko yhteiskunnassa, mutta suunnannäyttäjinä tajana toimiminen, yhteisomistuksellinen maa-
24292: ovat ennen kaikkea nuoret. He odottavat työl- tila, palvelukeskus tms.
24293: tään ensisijaisesti mielenkiintoisuutta ja haluai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24294: sivat itsenäistä, luovaa, hyödyllistä ja vaihtele- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24295: vaa työtä. Tämä yhdessä perinteisen palkka- muksen,
24296: työn määrän vähenemisen kanssa korostaa
24297: nuorten oman yrittäjätoiminnan ja työyhteisö- että hallitus ottaisi valtion vuoden
24298: jen edistämistä. 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
24299: Työllisyyspolitiikalla tulisi edistää ja tukea tävät määrärahat nuorten oman yrittä-
24300: nuorten omia ja heidän itsensä hallitsemia työ- jätoiminnan ja työyhteisöjen edistämi-
24301: ja tuotantoyhteisöjä. Paikalliset, pienimuotoi- seen.
24302:
24303: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24304:
24305: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Riihijärvi
24306: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24307: 628 1989 vp.
24308:
24309: Toivomusaloite n:o 577
24310:
24311:
24312:
24313:
24314: Mäkelä ym.: Määrähasta henkilökohtaisten avustajien palkkaa-
24315: miseen vaikeavammaisille
24316:
24317:
24318: Eduskunnalle
24319:
24320: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväis- tumaan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja
24321: tä suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää
24322: tavoin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisai- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä,
24323: raanhoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden että vammainen saa itse palkata avustajansa.
24324: henkilöiden eläminen kotona, jotka eivät tar- On perusteltua, että avustaja on vammaisen
24325: vitse ympärivuorokautista apua. palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä
24326: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- aiheutuvat kustannukset.
24327: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
24328: kouluavustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- saada kokonaan valtionavustukselliseksi toi-
24329: sia ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin minnaksi ja palkkausperusteena voitaisiin
24330: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa käyttää esimerkiksi kunnallisen kotiavustajan
24331: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- palkkausta. Henkilökohtaisen avustajan palk-
24332: sia. kaamismahdollisuuden järjestäminen merkitsi-
24333: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- si ratkaisevaa apua vammaisille ja uutta askel-
24334: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- ta kohti täyttä osallistumista ja tasa-arvoa.
24335: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin Avustajaa tarvitsevien vammaisten määrä on
24336: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti suhteellisen pieni ja toiminnan aiheuttamat
24337: mahdollistaa henkilökohtaisen avustajan palk- kustannukset eivät ole valtiontaloudellisesti
24338: kaamisen yhteiskunnan kustannuksella. suuret. Avustajatoiminnan tuottamat säästöt
24339: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- mm. laitosten hoitomaksuissa sen sijaan olisi-
24340: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen vat melkoiset. Uudistus merkitsisi vammaisille
24341: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- uutta mahdollisuutta selviytyä kotona.
24342: kemuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24343: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24344: tilanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoi- muksen,
24345: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoi-
24346: taa vaikeavammaisen avustamista. että hallitus ottaisi valtion vuoden
24347: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
24348: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa tävät määrärahat henkilökohtaisten
24349: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, avustajien palkkaamiseksi vaikea-
24350: joista vaikeavammainen ei itse kykene suoriu- vammaisille.
24351:
24352: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24353:
24354: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Röhijärvi
24355: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24356: 1989 vp. 629
24357:
24358: Toivomusaloite n:o 578
24359:
24360:
24361:
24362:
24363: Mäkelä ym.: Määrärahasta vammaisten kuntoutukseen ja suoja-
24364: työpaikkojen perustamiseen
24365:
24366:
24367: Eduskunnalle
24368:
24369: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yh- lot peittävät näiden työpaikkojen menoista ta-
24370: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasaver- vallisesti yli 80 OJo. Monet normaalista työelä-
24371: taiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet mästä sivuun joutuneet vammautuneet tarvitsi-
24372: terveiden kanssa. Vammaisten avohoito ja sivat suojatyötä jo yksinomaan mielentervey-
24373: kuntoutus tulisi järjestää niin, että mahdolli- den kannalta. Paitsi työtuloja, vajaatyökykyi-
24374: simman moni vammainen voisi elää mahdolli- nen saa suojatyön kautta mielekkyyttä elä-
24375: simman normaalia elämää. Useiden vammais- määnsä. Suojatyö lykkää työkyvyttömyyseläk-
24376: ten ainoa elinpaikkamahdollisuus on vanhain- keelle siirtymistä ja jouduttaa siirtymistä lai-
24377: koti, vaikka he sopivasti koulutettuina voisivat toshoidosta osallistuvaan yhteiskuntaan. Suo-
24378: osallistua työelämään. Siksi tarvittaisiin vam- jatyöpaikkojen lisääminen on perusteltua en-
24379: maisille tarkoitettua ammatti- ja uudelleenkou- nen kaikkea siksi, että tällä tavoin pyritään
24380: lutusta sekä suojatyöpaikkoja. ihmisen kuntouttamiseen, vammaisen mahdol-
24381: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. lisimman itsenäiseen elämään ja elämän laadul-
24382: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkel- liseen kohottamiseen.
24383: lä on vain n. 1 000. Tarve on siis kymmenker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24384: tainen olemassa oleviin paikkoihin nähden.
24385: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24386: Nykyisin suojatyökeskusten ylläpitäjinä toimi-
24387: muksen,
24388: vat eri yhdistykset ja säätiöt. Olisi toivottavaa,
24389: että myös yhteiskunta osallistuisi merkittävällä
24390: panoksella suojatyöpaikkojen perustamiseen ja että hallitus ottaisi valtion vuoden
24391: ylläpitoon, koska tarve on moninkertainen ja 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
24392: suojatyön myönteiset puolet kuntoutettaville ja tävät määrärahat vammaisten lääkin-
24393: vajaatyökykyisille ovat erittäin suuret. Suoja- nällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen te-
24394: työpaikkojen moninkertaistamisen yhteiskun- hostamiseen ja suojatyöpaikkojen pe-
24395: nan toimesta ei pitäisi olla taloudellisestikaan rustamiseen vammautuneille henkilöil-
24396: mahdotonta, sillä suojatyöpaikkojen myyntitu- le.
24397:
24398: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24399:
24400: Tina Mäkelä Marita J urva Heikki Riihijärvi
24401: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: 42 290280X
24407: 630 1989 vp.
24408:
24409: Toivomusaloite n:o 579
24410:
24411:
24412:
24413:
24414: Mäkelä ym.: Määrärahasta selkokielisen sanomalehden ja ohjel-
24415: matuotannon aikaansaamiseen
24416:
24417:
24418: Eduskunnalle
24419:
24420: Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli kolmen vuoden ajan ilmestynyt Selkosanoma-
24421: 200 000 sellaista henkilöä, joille perinteinen lehti 8-sidor.
24422: tiedonvälitys on kielellisesti liian vaikeaa, eli he Yleisradion tulisi varsinkin uutis- ja ajan-
24423: jäävät käytännössä nykyisen tiedonvälityksen kohtaistuotannossaan ottaa huomioon nykyis-
24424: ulkopuolelle. Nämä henkilöt koostuvat mm. tä paremmin selkokielisyys. Yleisradion toi-
24425: kehitysvammaisista, syntymästään asti kuu- mesta tulisi tuottaa lisäksi erityisiä selkokielisiä
24426: roista, afaatikoista ja aivovauriosta kärsivistä ohjelmia niin television, radion kuin teksti-
24427: sekä eri tavoin sosiaalisesti ja henkisesti vajaa- tv:nkin ohjelmatuotannossa.
24428: toimintakykyisistä ihmisistä. Lisäksi myös
24429: useilla vanhuksilla on tarve selkokieliseen tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24430: donvälitykseen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24431: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. ja Förbun- muksen,
24432: det De Utvecklingsstördas Väl rf. suunnittele-
24433: vat yhteistyössä sosiaali- ja terveysjärjestöjen että hallitus ottaisi valtion vuoden
24434: selkotyöryhmän kanssa Selkosanomalehden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
24435: julkaisemisen aloittamista maassamme, mikäli tävät määrärahat, joilla turvattaisiin ta-
24436: lehden rahoitus saadaan järjestetyksi. Tavoit- loudellisesti suunnitellun Selkosanoma-
24437: teena on julkaista Selkosanomalehti suomeksi lehden ilmestyminen Suomessa sekä sel-
24438: ja ruotsiksi sekä valmistaa lehdestä myös ka- kokielisten ohjelmien riittävän tuotan-
24439: settiversio. Kasetista on hyötyä myös näkö- tokapasiteetin saaminen Yleisradio
24440: vammaisille. Lehden esikuvana on Ruotsissa jo Oy:öön.
24441:
24442: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24443:
24444: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Riihijärvi
24445: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24446: 1989 vp. 631
24447:
24448: Toivomusaloite n:o 580
24449:
24450:
24451:
24452:
24453: Mäkelä ym.: Multian vanhainkodin laajentamisesta
24454:
24455:
24456: Eduskunnalle
24457:
24458: Multian vanhainkoti on osoittautunut paik- rakentamisella kuntaan tai sitten vanhainkodin
24459: kaluvultaan liian pieneksi. Asukkaiden kannal- laajentamisella lisäsiiven avulla.
24460: ta yksityisyys ja kodinomaisuus kärsii, mikäli
24461: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24462: yhdelle hengelle tarkoitettuun huoneeseen jou-
24463: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24464: dutaan sijoittamaan kaksi asukasta. Näissä muksen,
24465: tapauksissa asukkaille ei jää riittävästi tilaa
24466: päästä liikkumaan suihkutuolilla, suihkupaaril-
24467: la, geriatrisella tuolilla ym. apuvälineillä. Ti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24468: lannetta voitaisiin helpottaa joko vanhainko- Multian vanhainkodin laajentamiseksi
24469: din asunto-osan muuttamisella vanhainkotipai- tai saneeraamiseksi niin, että siihen saa-
24470: koiksi ja uuden vanhusten rivitaloasuntolan taisiin 10-20 lisäpaikkaa.
24471:
24472: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24473:
24474: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
24475: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
24476: 632 1989 vp.
24477:
24478: Toivomusaloite n:o 581
24479:
24480:
24481:
24482:
24483: Mäkelä ym.: Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
24484: oikeudesta osallistua työllisyyskursseille
24485:
24486:
24487: Eduskunnalle
24488:
24489: Sairausvakuutuslain mukaisen ensijaisuus- maa. Todennäköistä olisi, että koko ikänsä
24490: ajan jälkeen myönnetään määräaikainen työ- työtä tehnyt ja sairauden läpikäynyt, mutta
24491: kyvyttömyyseläke sellaisille henkilöille, joiden edelleenkin työhaluinen kansalainen olisi mie-
24492: sairauden ennuste on hyvä ja työelämään pa- lekkäämpi kurssitettava kuin työtä vieroksuva
24493: laaminen todennäköistä. Monilla tällaisilla ilman omaa tahtoaan kursseille lähetetty henki-
24494: henkilöillä paluu entiseen ammattiin ei kuiten- lö.
24495: kaan aina tule kysymykseen. Ammatillisen uu- Parannusta tilanteeseen saataisiin, mikäli
24496: delleenkoulutuksen mahdollisuutta ei ole useis- työllisyyslakia ja -asetusta tarkistettaisiin siten,
24497: sa tapauksissa joko iän, asuinpaikkakunnan että ne mahdollistaisivai määräaikaisella työt-
24498: sidonnaisuuden, perhesiteiden tai muun vastaa- tömyyseläkkeellä olleen henkilön pääsemisen
24499: van seikan takia. työllisyyskursseille. Päätös kurssille ottamises-
24500: Useassa tällaisessa tapauksessa henkilön on- ta tulisi ratkaista tapaus tapaukselta ottaen
24501: gelman voisi ratkaista kotipaikkakunnalla ta- huomioon henkilön fyysinen kunto ja haluk-
24502: pahtuva työllisyyskoulutus. Tällä hetkellä vali- kuus kullekin alalle.
24503: tettavasti työllisyyslaki ja -asetus eivät suo
24504: tällaista mahdollisuutta, sillä työllisyyskursseil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24505: le voivat osallistua vain työttömät työnhakijat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24506: Määräaikaisella eläkkeellä oleva voidaan ottaa muksen,
24507: työnhakijaksi, mutta kursseille häntä ei kel-
24508: puuteta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24509: Työllisyyskursseilla on usein tilaa ja usein ne määräaikaisella työkyvyttömyyseläk-
24510: jopa joudutaan täyttämään "väkisin" tarvitta- keellä olevan henkilön, joka ei enää voi
24511: van oppilasmäärän saamiseksi kasaan. Usein- sijoittua aikaisempaan ammattiinsa,
24512: kaan ilman omaa tahtoaan työllisyyskursseille kelpuuttamiseksi työllisyyskursseille uu-
24513: lähetetyn henkilön työllistyminen ei ole var- den ammatin hankkimista varten.
24514:
24515: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24516:
24517: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
24518: Marita Jurva Raimo Vistbacka
24519: 1989 vp. 633
24520:
24521: Toivomusaloite n:o 582
24522:
24523:
24524:
24525:
24526: Mäkelä ym.: Veteraanitunnushakemusten käsittelyn nopeuttami-
24527: sesta
24528:
24529:
24530: Eduskunnalle
24531:
24532: Veteraanitunnuslautakunnassa on tällä het- Tällaisissa tapauksissa pyydetään yleensä lisä-
24533: kellä käsittelemättä noin 9 000 hakemusta. selvityksiä, joiden saaminen vaatii runsaasti
24534: Lautakunta ei oman vastauksensa mukaan pys- aikaa.
24535: ty käsittelemään hakemuksia nykyistä nopeam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24536: min, ja tästä aiheutuu useille hakijoille useiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24537: vuosien odottelu. Tästä on seurannut jopa, muksen,
24538: että hakijat ovat ehtineet kuolla ennen päätös-
24539: tä eivätkä ole näin saaneet hakemaansa rinta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24540: malisää ennen kuolemaansa. veteraanitunnuslautakunnan toiminnan
24541: Useimmissa tapauksissa pitkät viivästymiset tehostamiseksi niin, että hakemukset
24542: tapahtuvat henkilöillä, joilla sota-aikaista pal- veteraanitunnuksien saamisesta käsitel-
24543: velua ovat todistamassa senaikaiset työtoverit. täisiin nykyistä nopeammin.
24544:
24545: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24546:
24547: Tina Mäkelä Marita Jurva
24548: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24549: 634 1989 vp.
24550:
24551: Toivomusaloite n:o 583
24552:
24553:
24554:
24555:
24556: Mäkelä ym.: Määrärahasta rintamaveteraanien maksuuoman
24557: matkustusoikeuden järjestämiseen yleisissä kulkuneuvoissa
24558:
24559:
24560: Eduskunnalle
24561:
24562: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että hallitus ottaisi valtion vuoden
24563: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeut- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
24564: taa heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä vittavat varat rintamaveteraanien mak-
24565: kulkuvälineissä maamme rajojen sisäpuolella. suUoman matkustusoikeuden järjestä-
24566: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseksi yleisissä kulkuneuvoissa.
24567: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24568: muksen,
24569:
24570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24571:
24572: Tina Mäkelä Marita Jurva
24573: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
24574: Heikki Riihijärvi
24575: 1989 vp. 635
24576:
24577: Toivomusaloite n:o 584
24578:
24579:
24580:
24581:
24582: Mäkelä ym.: Määrärahasta työvoimatoimiston myötävaikutuk-
24583: setta muuttaneiden saamiseksi työvoiman liikkuvuuden edis-
24584: tämiseksi annettavan avustuksen piiriin
24585:
24586:
24587: Eduskunnalle
24588:
24589: Työvoiman liikkuvuuteen on havaittu liitty- kin, että paikkakunnan vaihdos on johtunut
24590: vän ongelmia. Muuttoalttius on alentunut kai- työvoimatoimiston osoittaman työn vastaan-
24591: kissa ikäryhmissä, selvimmin nuorten kohdal- ottamisesta.
24592: la. Nuorten osaltahan muuttoalttius on ollut Varsinkin erilaisten ammattityöntekijöiden
24593: tähän saakka tasoltaan korkeinta. Vanhempien ja toimihenkilöiden osalta työhönhakeutumi-
24594: henkilöiden osalta voidaan todeta, että heillä nen tapahtuu ilman työvoimatoimiston työ-
24595: liittyy ammatilliseen liikkuvuuteen enemmän hönosoitusta. Omaehtoinen toiminta on yhteis-
24596: kitkaa kuin nuorilla. kunnan edun mukaista, ja sitä tulee myös
24597: Työmarkkinoiden luontainen liikkuvuus on rohkaista. Tämän johdosta työvoiman liikku-
24598: säilynyt näihin vuosiin saakka varsin korkeana vuuden edesauttamiseksi myönnettäviä avus-
24599: työvoiman nuoren ikärakenteen vuoksi. Tilan- tuksia tuleekin voida kohdistaa myös niihin
24600: ne on kuitenkin muuttumassa, sillä ennustei- työnhakijoihin, jotka vaihtavat asuinpaikkaa
24601: den mukaan alle 45-vuotiaiden osuus työvoi- itse hankitun uuden työpaikan johdosta.
24602: masta vähenee 70 OJo :sta 60 OJo :iin.
24603: Maassamme vallitsevasta työttömyydestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24604: huolimatta esiintyy alueellisesti pulaa ammatti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24605: työntekijöistä. Teollisuus on arvellut tämän muksen,
24606: työvoimapulan jopa entisestään kasvavan.
24607: Työvoiman liikkuvuutta on pyritty edistä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
24608: mään mm. erillisellä asetuksella työvoiman 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
24609: liikkuvuuden edistämisestä. Asetuksen mukaan tävät määrärahat työvoiman liikkuvuu-
24610: erillisinä työvoiman liikkuvuutta edistävinä den edistämiseksi annettavien avustus-
24611: avustuksina voidaan myöntää matkakustan- ten myöntämiseksi myös niille työnha-
24612: nusten korvausta, muuttokustannusten kor- kijoil/e, jotka ovat saaneet työpaikan
24613: vausta sekä alkuavustusta. Kaikkien näiden toiselta paikkakunnalta ilman työvoi-
24614: avustusten saamisen edellytyksenä on kuiten- matoimiston myötävaikutusta.
24615:
24616: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24617:
24618: Tina Mäkelä Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
24619: Raimo Vistbacka
24620: 636 1989 vp.
24621:
24622: Toivomusaloite n:o 585
24623:
24624:
24625:
24626: Männistö ym.: Eläkesäätiöiden eläkkeiden ja etuuksien maksamisen
24627: turvaamisesta työnantajan konkurssitapauksissa
24628:
24629:
24630: Eduskunnalle
24631:
24632: Kuopiolaisen vaatetehtaan Turo Oy:n kon- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan mi-
24633: kurssi on aiheuttanut mainitun yhtiön elä- nisteriössä tutkitaan mahdollisuudet nykyisen
24634: kesäätiön maksamien eläkkeiden maksatuksen vastuuvajauskäytännön muuttamiseksi. Ta-
24635: loppumisen lakisääteisiä eläkkeitä lukuun otta- voitteena sanotaan olevan, että annetut elä-
24636: matta. Eläkesäätiö maksoi 58 vuotta täyttäneil- kelupaukset ja niihin tarvittavat varat vastaa-
24637: le naisille ja 60 vuotta täyttäneille miehille vat toisiaan siten, että eläkesäätiössä sääntöjen
24638: eläkettä siihen asti, kunnes työntekijä saattoi mukaiset eläkkeet ja etuudet voitaisiin suorit-
24639: siirtyä tavalliselle eläkkeelle 65 vuoden iässä. taa myös työnantajan konkurssista huolimatta.
24640: Sen jälkeen eläkesäätiö lisäksi maksoi työeläk- Ministeriö kuitenkin ilmoittaa, että mahdolliset
24641: keen päälle pientä lisäetuutta. lainmuutokset eivät vaikuttaisi siihen tilantee-
24642: Nyt noin 100 Turon eläkeläistä jää vaille seen, mihin työnantajan konkurssi Turo Oy:n
24643: säätiön erityiseläkettä. Heistä noin 20 ei ole eläkesäätiössä on johtanut.
24644: vielä yleisessä eläkeiässä, eli säätiön eläke on Koska eläkesäätiöjärjestelmässä oleva epä-
24645: ollut heidän pääasiallinen tulonlähteensä. Li- kohta on todettu ja tunnustettu ja on myös
24646: säksi Turon palveluksessa on ollut noin 100 tunnustettu tarve epäkohdan korjaamiseen,
24647: työntekijää, jotka ovat tulleet taloon ennen olisi kohtuutonta jättää Turo Oy:n eläkesää-
24648: säätiön sulkemista vuonna 1983 ja jotka ovat tiön eläkeläiset korjaustoimien ulkopuolelle.
24649: luulleet pääsevänsä säätiön kustantamalle var-
24650: hennetulle eläkkeelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24651: Turo Oy:n konkurssi on paljastanut hanka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24652: lan epäkohdan yritysten eläkesäätiöiden koh-
24653: dalla. Yritys on voinut lainata eläkesäätiöltä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24654: edullista rahaa, mutta eläkkeiden maksu ei piteisiin, joilla turvataan eläkesäätiöissä
24655: olekaan taattu konkurssitapauksissa. Turo sääntöjen mukaisten eläkkeitten ja
24656: Oy:n tapauksissa työnantajayhtiön varat ovat etuuksien suorittaminen myös työnan-
24657: niin vähäiset, etteivät ne riitä edes eläkesäätiön tajan konkurssista huolimatta siten, et-
24658: työnantajalle antamien lainojen täysimääräi- tä myös Turo Oy:n eläkesäätiön anta-
24659: seen takaisinmaksamiseen. mat eläkelupaukset täytetään.
24660:
24661: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24662:
24663: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
24664: 1989 rd. 637
24665:
24666: Hemställningsmotion nr 586
24667:
24668:
24669:
24670:
24671: Nordman m.fl.: Om förbättrande av systemet med föräldrapen-
24672: ning
24673:
24674:
24675: Tili Riksdagen
24676:
24677: En större satsning på familjepolitiken är situation. Sämst lottade är låginkomsttagare,
24678: motiverad. För det talar bl.a. befolkningsut- studerande och hemmaarbetande. Mödrar som
24679: vecklingen, som enligt nuvarande prognoser inte hinner arbeta utanför hemmet mellan två
24680: innebär att folkmängden i vårt land minskar födslar drabbas särskilt av bindningen tili den
24681: kraftigt nästa sekel. En sådan utveckling kan senast verkställda beskattningen. Den mycket
24682: få långtgående ekonomiska och andra konse- ensidiga fördelningen av föräldrapenningen
24683: kvenser. och föräldraledigheten mellan makarna beror
24684: Åldersstrukturen talar för åtgärder, som även på bindningen: familjerna förlorar mind-
24685: gynnar barnfamiljerna, även av omsorg om de re ekonomiskt när mödrarna stannar hemma,
24686: äldre generationernas framtid. Familjepolitiska eftersom de ofta har lägre arbetsinkomst.
24687: åtgärder av betydelse är kostsamma. Men en- Frågan om föräldraskapsersättningen bör
24688: ligt en utredning, som bygger på förhållandena avskiljas från sjukförsäkringslagen för att möj-
24689: 1981, betalade barnfamiljerna mera i inkomst- liggöra bättre vilikor är värd att utreda. Under
24690: överföringar än vad de själva fick. Situationen alla omständigheter bör minimipenningen hö-
24691: är knappast mycket bättre. jas och vilikoren för dem som inte hinner
24692: Föräldraskapsersättningen har kommit tili arbeta utanför hemmet mellan två födslar för-
24693: för att födseln av barn inte skall leda tili att bättras.
24694: föräldrarnas inkomster sjunker avsevärt. Man
24695: skall ha råd att föda barn. Systemet i vårt land Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
24696: hör tili de bästa i världen, både i fråga om dertecknade att riksdagen måtte hemställa
24697: dagpenningens storlek och utbetalningstiden,
24698: men fortfarande är minimidagpenningen låg att regeringen verkar jör jörbätt-
24699: och dagpenningens bindning tili arbetsin- rande av villkoren jör jöräldraskapser-
24700: komsten ställer föräldrarna i mycket olika sättningen.
24701:
24702: Helsingfors den 9 februari 1989
24703:
24704: Håkan Nordman Boris Renlund
24705: Gustav Björkstrand Håkan Malm
24706: 638 1989 vp.
24707:
24708: Toivomusaloite u:o 586 Suomennos
24709:
24710:
24711:
24712:
24713: Nordmao ym.: Vanhempainrahajärjestelmän parantamisesta
24714:
24715:
24716: Eduskunnalle
24717:
24718: Perhepolitiikkaan tehtävä suurempi panos- tuloon asettaa vanhemmat hyvin erilaiseen ase-
24719: tus on perusteltu. Tämän puolesta puhuu mm. maan. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat
24720: väestökehitys. Nykyisten ennusteiden mukaan pienituloiset, opiskelijat ja kotona työtä teke-
24721: maamme väestö vähenee voimakkaasti ensi vät. Äidit, jotka eivät ehdi työskennellä kodin
24722: vuosisadalla. Tällaisesta kehityksestä voi olla ulkopuolella kahden synnyttämisen välillä,
24723: pitkälle meneviä taloudellisia ja muita seurauk- kärsivät erityisesti sidonnaisuudesta viimeksi
24724: sia. toimitettuun verotukseen. Vanhempainrahan
24725: Ikärakenne puhuu lapsiperheitä suosivien ja vanhempainloman hyvin yksipuolinen ja-
24726: toimenpiteiden puolesta myös huolenpitoa van- kautuminen puolisoiden välillä johtuu myös
24727: hemmista sukupolvista tulevaisuudessa ajatel- sidonnaisuudesta: perheiden taloudelliset me-
24728: len. Merkittävät perhepoliittiset toimenpiteet netykset ovat pienemmät, kun äidit jäävät
24729: ovat kalliita. Vuoden 1981 oloihin perustuvan kotiin, koska heillä on usein pienempi työtulo.
24730: selvityksen mukaan lapsiperheet maksoivat Kysymystä vanhempainrahan erottamisesta
24731: enemmän tulonsiirtoina kuin mitä ne saivat. sairausvakuutuslaista parempien ehtojen luo-
24732: Tilanne on tällä hetkellä tuskin paljoa parem- miseksi tulisi selvittää. Joka tapauksessa vä-
24733: pi. himmäispäivärahaa tulee korottaa, ja niiden
24734: Vanhempainrahalla pyritään estämään tilan- ehtoja parantaa, jotka eivät ehdi työskennellä
24735: ne, jossa lapsen synnyttäminen johtaisi van- kodin ulkopuolella kahden synnytyksen välillä.
24736: hempien tulojen huomattavaan pienenemiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24737: Lasten synnyttämiseen on oltava varaa. Maam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24738: me järjestelmä kuuluu maailman parhaisiin
24739: sekä päivärahan suuruuden että maksuajan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24740: osalta. Vähimmäispäiväraha on kuitenkin yhä parantaakseen vanhempainrahan ehto-
24741: edelleen alhainen, ja päivärahan sitominen työ- ja.
24742:
24743: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
24744:
24745: Håkan Nordman Boris Renlund
24746: Gustav Björkstrand Håkan Malm
24747: 1989 vp. 639
24748:
24749: Toivomusaloite n:o 587
24750:
24751:
24752:
24753:
24754: Nyby ym.: Lasten ja nuorten tulotason arv101m1seen liittyvien
24755: epäkohtien korjaamisesta vakuutusjärjestelmässä
24756:
24757:
24758: Eduskunnalle
24759:
24760: Tapaturmavakuutuslain 28 §:ssä ja liikenne- - mikäli kysymyksessä on lapsi, joka ei
24761: vakuutuslain 6 §:ssä on pääsäännöt vuosityö- vielä ole tehnyt ammattiurasuunnitelmaa, mää-
24762: ansion laskemisesta vahinkotapauksissa. Laeis- rätään vuosityöansio sisarusten taikka vanhem-
24763: sa ei ole kuitenkaan tarkempia määräyksiä pien koulutuksen ja ammatin sekä perheen
24764: vuosityöansion laskemisesta nuoren henkilön muiden yleisten olosuhteiden mukaan.
24765: taikka opiskelijan joutuessa tapaturman koh- Viimeksi mainitun ohjeen osalta on todetta-
24766: teeksi. Tämän johdosta sosiaali- ja terveysmi- vissa, että se räikeällä tavalla asettaa eri tulo-
24767: nisteriö on päätöksellään antanut yleiset ohjeet luokissa olevien perheiden lapset eriarvoiseen
24768: oppilaiden ja eräiden muiden henkilöiden vuo- asemaan. Säännös yleistää tulotaso-oletuksen
24769: sityöansion laskemiseksi tapaturmakorvausta epäoikeudenmukaisesti yhteiskuntaamme sopi-
24770: määrättäessä. Toisaalta liikennevahinkolauta- mattomalla tavalla. Nykyisin myös alempien
24771: kunnan suosituksissa ja säännöissä on annettu sosiaali- ja tuloryhmien lapset kouluttautuvat
24772: määräykset vuosityöansion laskemisesta nuor- paremmin palkattuihin ammatteihin. Tämän
24773: ten henkilöiden ja opiskelijoiden osalta. mahdollistamiseksihan maahamme on luotu
24774: Jälkimmäisessä säännöstössä on annettu oh- kattava opintotukijärjestelmä.
24775: jeeksi laskea edellä mainittujen ryhmien vuosi-
24776: työansiot seuraavasti: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24777: - kun vuosityöansiota määrätään sellaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24778: henkilön osalta, joka on ehtinyt toimia vain muksen,
24779: lyhyen aikaa ammatissaan, huomioidaan työ-
24780: kokemuksen mukanaan tuoma ansiotason nou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
24781: su, joilla kumottaisiin ne epäkohdat va-
24782: - mikäli kysymyksessä on opiskelija, joka kuutusjärjestelmässämme, jotka koske-
24783: ei vielä ole ehtinyt suorittaa tutkintoaan, huo- vat lasten ja nuorten tulotason arvioi-
24784: mioidaan asianomaisen ammatin normaalin mista tapaturma- ja /iikennevahinkota-
24785: karriäärin mukainen tulotaso, pauksissa.
24786: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
24787:
24788: Mats Nyby Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen
24789: Iiris Hacklin Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila
24790: Aimo Ajo Markku Pohjola Seija Karkinen
24791: Lauri Metsämäki
24792: 640 1989 vp.
24793:
24794: Toivomusaloite n:o 588
24795:
24796:
24797:
24798:
24799: Paakkinen ym.: Varhaislapsuuden tutkimukseen osoitettujen
24800: resurssien lisäämisestä
24801:
24802:
24803: Eduskunnalle
24804:
24805: Suomen varhaiskasvatustutkimukselle on ol- kehitys tuo myös mukanaan yhä suurempia
24806: lut tyypillistä, että se on keskittynyt lähinnä vaatimuksia, jotka lisäävät tarvetta kohdistaa
24807: päivähoidon kehittämistoimintaan. Tätä toi- tutkimusta alle kouluikäisten lasten ongelmiin
24808: mintaa on toteutettu 1970-luvun alusta lähinnä ja kehitykseen.
24809: sosiaalihallituksen tukemien tutkimus-, kehit- Edellä olevaan viitaten olisi tarpeellista lisätä
24810: tämis- ja kokeiluprojektien kautta yhteistyössä merkittävästi sekä varhaislapsuuteen että var-
24811: korkeakoulujen, lastentarhanopettajakoulutus- haiskasvatukseen osoitettuja tutkimusmäärära-
24812: yksikköjen, kuntien ja järjestöjen kanssa. hoja ja resursseja. Parhaillaan työskentelee ao.
24813: Myös kouluhallitus on osaltaan rahoittanut eri alueen tutkimusohjelman ja tutkimustoimin-
24814: korkeakoulujen varhaiskasvatusta edistävää nan organisoinnin kehittämistä selvittävä toi-
24815: toimintaa. mikunta. Se tulee ehdottamaan alueen voima-
24816: Varhaiskasvatuksen tutkimukselta ja kehit- varojen lisäämistä ja tutkimustoiminnan lisää-
24817: tämiseltä on puuttunut pitkäjänteinen sekä pe- mistä. Tämän vuoksi on tärkeätä, että tälle
24818: rus- että soveltavan tutkimustoiminnan koordi- alueelle suunnataan riittävästi määrärahoja.
24819: nointi. Tutkimustoimintaan osoitetut määrära- Määrärahojen lisäämisessä tulisi ottaa huo-
24820: hat ovat olleet varsin vaatimattomia, mikäli mioon riittävän pitkä aikaväli, jotta tutkimuk-
24821: niiden tasoa verrataan esimerkiksi Suomen sen kannalta välttämätön jatkuvuus turvataan.
24822: Akatemian muuhun tutkimukseen osoittamiin
24823: resursseihin. Myös varhaiskasvatuksen alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24824: tutkijanvirat ovat vähäiset. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24825: Alueen merkitys on kasvanut sekä kansain- muksen,
24826: välisesti että Suomessa. Päivähoidon määrällis-
24827: ten tavoitteiden tultua vähitellen saavutetuksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24828: on painopiste siirtymässä sisällön kehittämi- varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen
24829: seen. Kotikasvatuksen ja päivähoidon vuoro- tutkimukseen osoitettujen resurssien li-
24830: vaikutus on korostumassa. Yhteiskunnallinen säämiseksi.
24831:
24832: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24833:
24834: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Liisa Jaakonsaari
24835: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist
24836: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Matti Ahde
24837: Raimo Vuoristo
24838: 1989 vp. 641
24839:
24840: Toivomusaloite n:o 589
24841:
24842:
24843:
24844:
24845: Paavilainen ym.: Määrärahasta työllisyystoimien valtionosuuk-
24846: sien maksamiseen kunnille ja yksityissektorille
24847:
24848:
24849: Eduskunnalle
24850:
24851: Keski-Suomen työttömyys on vähentynyt Harkinnanvaraisia määrärahoja tarvitaan tä-
24852: muuta maata vähän nopeammin. Työttömyys- hän työttömyyttä ennalta ehkäisevään toimin-
24853: aste on ollut useita vuosia noin 2 prosenttiyk- taan.
24854: sikköä koko maan keskiarvoa korkeampi,
24855: mutta nyt ero on kaventunut 0,5 prosenttiyksi- Harkinnanvaraisia työllisyysmäärärahoja tu-
24856: lee olla riittävästi työllistämistoimien valtion-
24857: köllä.
24858: osuuksien maksamiseen kunnille ja yksityissek-
24859: Uutta työllisyyslakia on toteutettu vuoden
24860: torille.
24861: 1987 ajan kolmessa entisessä kokeilukunnassa:
24862: Jämsänkoskella, Kinnulassa ja Viitasaarella. Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
24863: Kuntien kokemukset ovat myönteisiä. teihin momentin määrärahan tarve on Keski-
24864: Työllisyyslain toteuttamiseen tarvitaan mää- Suomessa vuosittain vähintään 12 miljoonaa
24865: rärahat noin 1 300 henkilön työllistämiseen. markkaa.
24866: Nuoria yli kolme kuukautta työttöminä olleita
24867: on noin 150 ja pitkäaikais- ja toistuvaistyöttö- Edellä oleyan perusteella ehdotamme edus-
24868: miä on noin 1 150. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24869: Kunnat ovat Keski-Suomessa työllistäneet
24870: aikaisemmin erilaisten työllisyystukien avulla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24871: enemmän kuin muualla keskimäärin. Tämä riittävien harkinnanvaraisten työllisyys-
24872: vapaaehtoinen kuntien toiminta pitää turvata, määrärahojen saamiseksi valtion vuo-
24873: sillä muutoin loppuu muiden kuin laissa erik- den 1990 tulo- ja menoarvioon työllis-
24874: seen mainittujen työnhakijaryhmien työllistä- tämistoimien valtionosuuksien maksa-
24875: minen. miseen kunnille ja yksityissektorille.
24876:
24877: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
24878:
24879: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
24880: 642 1989 vp.
24881:
24882: Toivomusaloite n:o 590
24883:
24884:
24885:
24886:
24887: Pohjola ym.: Sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoiminnan
24888: laajentamisesta
24889:
24890:
24891: Eduskunnalle
24892:
24893: Valtion tulo- ja menoarvioon on sisältynyt Nämä mainitut rajaukset ovat johtaneet sii-
24894: määräraha sotainvalidien puolisoiden kuntou- hen, että useita kuntoutuksen tarpeessa olevia
24895: tustoimintaan. Määräraha on ollut siirtomää- puolisoita ja leskiä on perusteettomasti jäänyt
24896: räraha ja se on vuoden 1989 tulo- ja menoarvi- ilman kuntoutustukea. Tuki tulisi pystyä koh-
24897: ossa 7 400 000 markkaa. Määrärahaa on saa- distamaan oikeudenmukaisesti kaikkiin puoli-
24898: nut käyttää sotainvalidien puolisoiden ja vai- soihin, jotka ovat tehneet usein hyvinkin ras-
24899: keavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien kasta ja yhteiskunnan varoja säästänyttä hoito-
24900: kuntoutustoimintamenojen maksamiseen sosi- työtä kotonaan. Tuen saamiselta tulisikin pois-
24901: aali- ja terveysministeriön vahvistamien perus- taa haitta-aste- ja aikarajoitukset.
24902: teiden mukaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24903: Ministeriön vahvistamien perusteiden mu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24904: kaan korvauksia on voitu suorittaa, mikäli
24905: sotainvalidin haitta-aste on ollut yli 50 D!o ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24906: puoliso on häntä hoitanut kolmen viimeisen sotainvalidien puolisoiden kuntoutus-
24907: vuoden aikana, taikka mikäli kyseessä on leski, toiminnan laajentamiseksi oikeuden-
24908: jonka sotainvalidipuoliso on kuollut vuoden mukaisesti kaikkia sotainvalideja hoita-
24909: 1980 jälkeen. neito puolisoita ja leskiä koskevaksi.
24910:
24911: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
24912:
24913: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki
24914: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen
24915: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin
24916: 1989 vp. 643
24917:
24918: Toivomusaloite n:o 591
24919:
24920:
24921:
24922:
24923: Pokka ym.: Pienyrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta
24924:
24925:
24926: Eduskunnalle
24927:
24928: Pienyrittäjät on maassamme lähes ainoa am- satsattu mm. uusien tukimuotojen avulla, pien-
24929: mattiryhmä, joka työskentelee ilman riittävää yrittäjien sosiaaliturvan kehittämisen unohta-
24930: turvaa sairauden tai vanhuuden varalle. Pien- mista ei voi ymmärtää. Yrityskenttämme on
24931: yrittäjien sairaus- ja eläketurvassa oleviin puut- tunnetusti pienyritysvaltaista. Pienyrittäjän
24932: teisiin kiinnitti huomiota pienyrittäjien sosiaa- olosuhteet eivät eroa hänen työntekijöittensä
24933: liturvatoimikunta, joka jätti mietintönsä jo yli olosuhteista muussa suhteessa kuin että yrittä-
24934: viisi vuotta sitten. Toimikunta teki joukon jältä puuttuvat ne sosiaaliset edut, joita yleensä
24935: yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen tähtää- meidän yhteiskunnassamme pidetään normaa-
24936: viä, varsin realistisia ehdotuksia ja toivoi ehdo- leina.
24937: tuksilleen pikaista eteenpäin menoa.
24938: Nyt puoli vuosikymmentä myöhemmin asiat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24939: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24940: ovat täsmälleen samassa pisteessä. Parannuk-
24941: sia ei ole saatu aikaan.
24942: Pienyrittäjät ovat luoneet valtaosan viime että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
24943: vuosina aikaansaaduista uusista työpaikoista. piteisiin pienyrittäjien sosiaali- ja elä-
24944: Kun pienyrittämiseen on myös valtion toimesta keturvan parantamiseksi.
24945:
24946: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
24947:
24948: Hannele Pokka Tellervo Renko Aapo Saari
24949: Taisto Tähkämaa Juho Sillanpää Eino Siuruainen
24950: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen
24951: 644 1989 vp.
24952:
24953: Toivomusaloite n:o 592
24954:
24955:
24956:
24957:
24958: Pokka ym.: Perhe-eläkejärjestelmän kehittämisestä avioerota-
24959: pauksissa
24960:
24961:
24962: Eduskunnalle
24963:
24964: Puolison kuoleman jälkeen maksettava Ies- lekin ruvetaan myöntämään leskeneläke, tosi-
24965: keneläke katsotaan puolisoiden avioliiton aika- asiallinen tilanne ei muutu.
24966: na yhdessä ansaitsemaksi eläketurvaksi. Tästä Perhe-eläkejärjestelmä kaipaa korjausta siltä
24967: syystä toisen kuollessa toisen puolison tulee osin, että myös avioeron yhteydessä voitaisiin
24968: kuolemaansa tai uuteen avioliittoonsa saakka suorittaa eläketasaus, jolloin puolisoille kerty-
24969: saada nauttia yhdessä ansaittua etuutta. nyt eläketurva ositettaisiin (puolitettaisiin).
24970: Edellä lausuttu ja voimassa olevaan lakiim- Näin puoliso, jonka oma eläketurva perheen ja
24971: me kirjattu periaate on oikeudenmukainen sil- lasten hoidon takia on jäänyt pysyvästi pie-
24972: loin, kun sama avioliitto on puolisoiden ainoa nemmäksi, saisi aikanaan työkyvyttömäksi tul-
24973: ja kestää, kunnes kuolema erottaa. lessaan vanhuuseläkkeeseen hyvityksen per-
24974: heen hyväksi tekemästään työstä. Ehdotettu
24975: Tosiasia on kuitenkin toinen. Vuodesta toi- eläketasaus koituisi näin ollen pääasiassa koti-
24976: seen 1980-luvulla eronneiden osuus on kasvus- työtä tehneiden perheenäitien hyväksi, jotka
24977: sa. 1980-luvun ajan avioerojen määrä on noin vuosikausia kestäneen avioliiton päätyttyä
24978: kolmannes vuosittain solmittujen avioliittojen eroon jäävät vaille riittävää eläketurvaa.
24979: määrästä. Viime vuosina eroon päättyneistä Uudistus tasoittaisi samalla kuoleman joh-
24980: avioliitoista 45 OJo:ssa avioliitto oli kestänyt alle dosta ja avioeron johdosta yksinhuoltajaksi
24981: 10 vuotta eli 55 OJo:ssa yli 10 vuotta. Esim. jäävien puolisoiden välistä eroa. Ensin maini-
24982: vuonna 1984 22 OJo solmituista avioliitoista oli tut saavat kuten edellä on selostettu leskeneläk-
24983: sellaisia, joissa ainakin toisena osapuolena oli keen, vaikka eivät toimeentulon vuoksi olisi
24984: uudelleen avioituva. Miesten uudelleen avioi- sen tarpeessakaan.
24985: tuminen on yleisempää kuin naisten. Yksin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24986: huoltajaperheitä lapsiperheistä on joka viides. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24987: Kolmessa avioerossa neljästä on huollettavia
24988: lapsia. että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
24989: Leskeneläkkeen saaja on yleensä nainen. perhe-eläkkeitä koskevaa lainmuutosta,
24990: Vaikka perhe-eläkelainsäädäntöä muutettaisiin jolla avioeron omaisuuden osituksen
24991: kuten perhe-eläkekomitea kaavailee, ja miehil- yhteydessä suoritettaisiin eläketasaus.
24992:
24993: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
24994:
24995: Hannele Pokka Tellervo Renko Mirja Ryynänen
24996: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirkko Ikonen Anneli Jäätteenmäki
24997: Marjatta Väänänen Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
24998: 1989 vp. 645
24999:
25000: Toivomusaloite n:o 593
25001:
25002:
25003:
25004: Puisto ym.: Kotihoidon tuen perusteella hoitajina toimivien
25005: vuosiloma- ja eläkeoikeuden järjestämisestä
25006:
25007:
25008: Eduskunnalle
25009:
25010: Vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissai- Kotihoidon tukea käsitteleviä yleiskirjeitä on
25011: raan henkilön hoidosta kotona kunta voi mak- sosiaalihallitus antanut kaksi: Kotipalvelutoi-
25012: saa hoitajalle kotihoidon tukea. Tätä kotihoi- mintaa koskeva yleiskirje (A 2/1984 pe
25013: don tukea maksetaan osana sosiaalihuoltolain 3.2.1984) ja Vanhuksen, vammaisen ja pitkäai-
25014: (710/82) ja sosiaalihuoltoasetuksen (607 /83) kaissairaan kotihoidon tukea koskeva yleiskirje
25015: mukaista kotipalvelutoimintaa. Kotihoidon tu- (A 10/1985 hu 6.9.1985). Yleiskirjeiden mu-
25016: ki luetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suun- kaan kyseessä ei ole työsopimuslain mukainen
25017: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain työsuhde, sen sijaan kotihoidon tuki muodos-
25018: (SVOL 677 /82) mukaiseksi ostopalveluksi. Ko- taa verotusoikeudellisessa mielessä tehtäväsuh-
25019: tihoidon tuki sisältyy sosiaalihuollon valtakun- teen. Kunta on velvollinen toimittamaan suo-
25020: nallisiin viisivuotissuunnitelmiin. Vuonna 1986 rittamastaan palkasta enoakanpidätyksen sekä
25021: tuen piirissä oli 11 570 vanhusta tai vammais- kansaneläke-, sairausvakuutus- ja lapsilisä-
25022: ta. Kotipalvelun toteuttamissuunnitelmien mu- maksun.
25023: kaisesti tulisi vuonna 1990 tuen piirissä olla Kotihoidon tuki on siis saajalleen veronalais-
25024: 15 700 henkilöä. ta tuloa. Hoitajalla ei kuitenkaan ole hoitotyön
25025: Kotihoidon tuen tavoitteena on mahdollistaa perusteella mitään sosiaaliturvaa. Kotihoidon
25026: hoitoa ja apua tarvitsevien vanhusten, vam- tuen perusteella hoitajana toimimisesta ei kerry
25027: maisten ja pitkäaikaissairaiden hoitaminen ko- työeläkettä eikä hoitajalle ole esim. tapaturma-
25028: tona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon vakuutusta eikä paikallista sairaus- ja vuosilo-
25029: tuen järjestäminen on yksi keino välttää tai maa.
25030: siirtää pysyväisluontoista laitoshoitoon sijoitta-
25031: Vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissai-
25032: mista. Kotihoidontukikokeilusta (v. 1981-
25033: raan kotona tapahtuvaa hoitoa on selvitetty
25034: 1983) sosiaali- ja terveysministeriön tekemässä
25035: seurantaselvityksessä on arvioitu, että noin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta (Perhe-
25036: 10 OJo hoidettavista olisi välittömästi joutunut hoitajatoimikunnan mietintö 1984:57) ja
25037: siirtymään laitokseen, ellei kotihoidontukitoi- Omaistaimikunnan mietintö 1986:26).
25038: mintaa olisi järjestetty. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25039: Kotihoidon tukea maksetaan kunnan ja hoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25040: tajan kesken tehtävän sopimuksen perusteella.
25041: Useimmiten hoitaja on vanhuksen tai vammai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25042: sen omainen. Hoitajalle hoitotyöstä maksetta- siten, että kotihoidon tuen perusteella
25043: van kotihoidon tuen markkamäärä on porras- hoilajina toimivien henkilöiden työoi-
25044: tettu hoidettavan avuntarpeen ja hoitotyön keudellinen asema selkiytetään nykyi-
25045: vaikeusasteen mukaan. Tuki voi olla vuonna sestään, jolloin olisi erityisen tärkeä
25046: 1988 korkeintaan 2 800 markkaa kuukaudessa. järjestää hoitajien eläketurva ja vuosi-
25047: Hoidettavalta vanhukselta tai vammaiselta lomaoikeus, minkä lisäksi tulisi tehdä
25048: voidaan periä kotona tapahtuvasta hoidosta tarpeelliset selvitykset työsuhteeseen ta-
25049: asiakasmaksua (Sosiaalipalveluista perittävistä vallisesti liittyvän muunkin sosiaalitur-
25050: maksuista annettu asetus 887 /83). van järjestämiseksi.
25051: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
25052:
25053: Virpa Puisto Kari Urpilainen
25054: 43 290280X
25055: 646 1989 vp.
25056:
25057: Toivomusaloite n:o 594
25058:
25059:
25060:
25061:
25062: Puisto ym.: Valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen avohuol-
25063: lollisen lastensuojelutyön saattamisesta SVOL:n alaiseksi toi-
25064: minnaksi
25065:
25066:
25067: Eduskunnalle
25068:
25069: Taloudellinen ja sosiaalinen turvattomuus palvelutalot, tenavatuvat, tapaamispaikat, per-
25070: lisäävät perheiden kriisitilanteita nykypäivän hekoulutustyö, lasten ja nuorten palvelevat
25071: Suomessa. Ääritapauksissa kriisit purkautuvat puhelimet sekä perhekerhot olkoot esimerkkei-
25072: perheväkivaltana, tekevät lasten kasvuolosuh- nä sen piirissä tapahtuvista toiminnoista.
25073: teet kestämättömiksi ja aiheuttavat huostaan- Laitosten ulkopuolella oleville tarkoitettu so-
25074: ottoja. siaalinen avo- ja jälkihuoltotyö ei ole SVOL:n
25075: Käytännön sosiaalityötä tekevät ovat jo alaista toimintaa, joten kuntien taloudellinen
25076: kauan tiedostaneet perheiden tarpeista huoleh- tuki on niukkaa ja nihkeää. RAY :n ja kuntien
25077: tivan ja aktivoivan, ennalta ehkäisevän lasten- avustusten satunnaisuus vaarantaa toiminnan
25078: suojelutyön ensiarvoisen tärkeäksi. Voimava- jatkuvuuden. Samalla lastensuojelu uhkaavasti
25079: rojen niukkuuden vuoksi kunnat joutuvat ja enenevästi painottuu laitoshuoltoon.
25080: käyttämään kapasiteettinsa korjaavaan sosiaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25081: lityöhön. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25082: Valtakunnalliset lastensuojeluj ärj estöt, j ois-
25083: ta esimerkkeinä Ensi- ja turvakotien liitto, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25084: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Folkhäl- piteisiin valtakunnallisten lastensuo-
25085: san, ovat RAY :n varojen turvin kehittää kun- jelujärjestöjen suorittaman avohuollol-
25086: nallista sosiaalitointa täydentävää perheiden /isen lastensuojelutyön saattamiseksi
25087: avohuoltoverkostoa. Yksinhuoltajien asuin- ja SVOL:n alaiseksi toiminnaksi.
25088:
25089: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
25090:
25091: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Antero Kekkonen
25092: 1989 vp. 647
25093:
25094: Toivomusaloite n:o 595
25095:
25096:
25097:
25098:
25099: Rajamäki ym.: Hyperkolesterolemian hoidossa käytettävien
25100: lääkkeiden saattamisesta sairausvakuutuksen piiriin
25101:
25102:
25103: Eduskunnalle
25104:
25105: Suomen Sisätautilääkäriyhdistys ja Suomen käyttämään lisääntyvästi veren kolesterolin
25106: Kardiologinen Seura antoivat v. 1988 uudet alentamiseksi, vaikka primaarihoito onkin
25107: hyperkolesterolemian (kohonnut veren rasvapi- laihdutus ja ruokavalio.
25108: toisuus) hoitosuositukset. Kertyneen epidemi- Veren rasvojen alentamiseen käytettäviä lää-
25109: ologisen tutkimustiedon perusteella on kan- keaineita on maassamme markkinoilla lääkin-
25110: sainvälisesti päädytty yhteisymmärrykseen, töhallituksen hyväksyminä n. 10 valmistetta.
25111: jonka mukaan kohonneiden veren rasvojen Kesällä 1988 käyttöön hyväksytyt Lovastatiini
25112: tehokas hoito alentaa olennaisesti riskiä sairas- ja Gemfibrotsoli -nimiset lääkkeet ovat ilmei-
25113: tua sepelvaltimotautiin. Uusien hoitosuositus- sesti erittäin tehokkaita ja hyvin siedettyjä
25114: ten mukaan noin kolmanneksella suomalaisista veren rasvoja alentavia lääkkeitä.
25115: veren kolesteroli on yli 6,5 mmol/1, missä Lääketieteellisen tiedon perusteella on pidet-
25116: tilanteessa on muut sepelvaltimotaudin riskite- tävä tarkoituksenmukaisena, että veren rasvoja
25117: kijät huomioon ottaen perusteltua harkita lää- alennetaan tehokkaasti ruokavaliohoidolla ja
25118: kehoitoa. Huomattavasti kohonneiden veren tarvittaessa etenkin moniriskisillä potilailla lää-
25119: rasva-arvojen, jotka usein liittyvät perinnölli- kehoitoa hyväksi käyttäen.
25120: seen rasva-aineenvaihdunnan häiriöön, lääke-
25121: hoidon aiheet ovat kiistattomat ennenaikaisen Lääkehoidon kyseessä ollen kysymys on aina
25122: sydänkuoleman ehkäisemiseksi. pitkäaikaisesta vuosikausia kestävästä hoidos-
25123: Suomen Sydäntautiliitto on käynnistänyt ko- ta. Hoitopäiväkustannukset muodostuvat poti-
25124: ko valtakunnan käsittävän Sydän ja ravinto laalle suhteellisen suuriksi, ollen n. 100-300
25125: -ohjelman. Ohjelman puitteissa väestölle jae- mk:n luokkaa kuukaudessa. On pidettävä tar-
25126: taan tietoa erityisesti kolesterolia alentavasta koituksenmukaisena, että nämä hyperkoleste-
25127: terveellisestä ruokavaliosta. Tämä ohjelma yh- rolemian hoitoon käytettävät lääkeaineet otet-
25128: distettynä lääkärien antamiin uusiin hoitosuo- taisiin sairausvakuutuslain mukaan erityiskor-
25129: situksiin on johtanut siihen, että suomalaisilta vattavien (90 %) lääkevalmisteiden luetteloon,
25130: mitataan veren kolesterolitasoja huomattavasti ainakin vaikeimpien rasvatautien osalta.
25131: enemmän aikaisempaan verrattuna. Pyrkimys Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25132: on, että jokaiselta suomalaiselta mitattaisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25133: veren kolesteroli kerran viidessä vuodessa. Li-
25134: sääntyneen mittaustoiminnan perusteella on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25135: oletettavissa, että maassamme diagnostisoi- perinnöllisen hyperkolesterolemian saa-
25136: daan lisääntyvästi ns. perinnöllistä rasvatautia misesta sairausvakuutuksen mukaiseksi
25137: (perinnöllinen l. familiaarinen hyperkolestero- erityiskorvattavaksi sairaudeksi ja sen
25138: lemia) tai muista syistä merkittävästi koholla hoidossa käytettävät lääkkeet erityis-
25139: olevia veren rasvoja. Lääkehoitoa tultaneen korvattavaksi hoidoksi.
25140:
25141: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
25142:
25143: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Reijo Lindroos
25144: Ole Wasz-Höckert Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka-Christian Björklund
25145: Arvo Kemppainen
25146: 648 1989 vp.
25147:
25148: Toivomusaloite n:o 596
25149:
25150:
25151:
25152:
25153: Rajamäki ym:. Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kehittämi-
25154: sestä
25155:
25156:
25157: Eduskunnalle
25158:
25159: Työllisyyspoliittisesti on erittäin tärkeätä, et- sa yrittäjänä ja jolla on yrityksen palveluksessa
25160: tä pienyritystoiminnan edellytyksiä maassam- enintään kaksi palkattua työntekijää. Nykyisen
25161: me vahvistetaan. Pienyrittäjien vuosiloma ja lain mukaan yrittäjällä tulee olla voimassa
25162: sijaisapupalvelut ovat tässä mielessä nousseet oleva YEL-vakuutus, mutta myös TEL:n mu-
25163: keskeisiksi. kaisesti vakuutetut osakasperheenjäsenet, jot-
25164: Varkaudessa mm. on suoritettu tutkimus ka työskentelevät yrityksessä, tulisi ottaa lain-
25165: pienyrittäjien lomalain kehittämistarpeesta muutoksen myötä toiminnan piiriin.
25166: sekä nykyisen lain puutteellisuudesta ja toimi-
25167: mattomuudesta. Vuosilomapalvelut tulisi antaa Pienyrittäjien kannalta on tärkeätä parantaa
25168: lomasijaisen tai lomarahan muodossa. yhteiskunnan tarjoamia palveluja sekä vähen-
25169: Yrittäjille tulisi luoda mahdollisuus valita myös tää pienyrittäjien työn rasittavuutta ja sidon-
25170: lomasijainen, joka olisi työsuhteessa kuntaan naisuutta yritystoimintaan. Yritystoiminnan
25171: yrittäjän vuosiloman ja sijaisavun aikana. jatkuvuus tulee turvata vuosiloman ja sairau-
25172: Vuosilomaa tulisi antaa ainakin 10 päivää ja den aikana. Yrittäjiksi haluavien määrää tulee
25173: sitä tulisi lisätä vuosittain tai suorittaa vastaava lisätä ja taata siten lisätyöpaikkoja. Taantu-
25174: markkamääräinen lomaraha, josta yrittäjälle vien teollisuuspaikkakuntien elinkeinoelämää
25175: käteen jäävä summa vastaisi sijaisen palkka- tulee elvyttää ja elinkeinorakennetta monipuo-
25176: kustannuksia. listaa, koska jokainen työpaikka on tärkeä.
25177: Tällä tavalla kehitettäisiin pienyrittäjien ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25178: maa samaan suuntaan kuin esimerkiksi maata- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25179: lousyrittäjien kohdalla asian laita on. Sijais-
25180: apupalvelut antaisivat pienyrittäjälle mahdolli-
25181: suuden irtautua yritystoiminnasta tilapäisen että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmis-
25182: syyn, kuten esimerkiksi sairauden, synnytyksen telemaan pienyrittäjien lomalain muu-
25183: tai tapaturman vuoksi. toksia, sekä että kyseiseen toimintaan
25184: Lain tarkoittaman pienyrittäjän tulisi olla varatut määrärahat olisivat arviomää-
25185: sellainen, joka saa pääasiallisen toimeentulon- rärahoja valtion tulo- ja menoarviossa.
25186:
25187: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
25188:
25189: Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka-Christian Björklund
25190: 1989 vp. 649
25191:
25192: Toivomusaloite n:o 597
25193:
25194:
25195:
25196:
25197: Rajamäki ym.: Vuosiloman ja ylitöiden määräytymisperusteiden
25198: muuttamisesta
25199:
25200:
25201: Eduskunnalle
25202:
25203: Työajan lyhennyksen osalta on tapahtunut Nykyiset ylityömäärät ovat niin suuria, että
25204: merkittävää kehitystä. On voitu toteuttaa kah- ne mahdollistavat lisätyövoiman tarpeen estä-
25205: deksan tunnin työpäivä. Tämän lisäksi vuosilo- misen teettämällä olemassa olevalla työvoimal-
25206: maa on voitu pidentää. Vuosilomalakiin on la ylipitkiä työpäiviä. Lisäksi on todettavissa,
25207: kuitenkin jäänyt käytännön työelämän kehitys- että lain sallimistakin runsaista ylityömääristä
25208: tä vastaamaton periaate, jonka mukaan lauan- myönnetään liian helposti poikkeuslupia, jotka
25209: taipäivä katsotaan vuosilomapäiväksi. Nykyi- mahdollistavat vielä runsaammat ylityötunti-
25210: sin lauantaipäivä on pääsääntöisesti viikon toi- määrät.
25211: nen vapaapäivä, eikä sillä tulisi olla vähentä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25212: vää vaikutusta vuosiloman pituutta laskettaes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25213: sa.
25214: Toisena lainsäädännön jälkeenjääneisyytenä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25215: on todettavissa työaikalainsäädännön sallimat piteisiin vuosilomalainsäädännön muut-
25216: erisuuret ylityömäärät. Sekä työsuojelullisista tamiseksi siten, että lauantaipäiviä ei
25217: että työllisyyssyistä sallittujen ylitöiden määrää enää laskettaisi vuosilomapäiviksi, sekä
25218: tuleekin vähentää vuorokautisen työn osalta työaikalainsäädännön muuttamiseksi
25219: kaksiviikkoisjaksolta 10 tuntiin ja vuotuisten rajaamalla sallitut ylityötuntimäärät
25220: ylityötuntien osalta 100 tuntiin. ViikoiHaista puoleen nykyisistä.
25221: ylityötä ei tulisi sallia enempää kuin kahdeksan
25222: tuntia kahden viikon jaksossa ja 60 tuntia
25223: vuositasolla.
25224:
25225: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
25226:
25227: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
25228: 650 1989 vp.
25229:
25230: Toivomusaloite n:o 598
25231:
25232:
25233:
25234:
25235: Rajamäki ym:. Vuorotyöntekijöiden lastenhoitopalvelujen kehit-
25236: tämisestä
25237:
25238:
25239: Eduskunnalle
25240:
25241: 1.8.1988 voimaan tullut hoitovapaalaki ei lisuuden alalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopi-
25242: kaikilta osin tuonut toivottavaa parannusta masta hoitovapaasta, koska työnantajana on
25243: erityisesti vuorotyötä tekevien lastenhoito- yksipuolinen oikeus tulkita lakia.
25244: ongelmaan. Lastenhoidon järjestäminen on
25245: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25246: edelleen vakava epäkohta kolmivuorotyötä te-
25247: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25248: kevien työntekijöiden piirissä, varsinkin jos
25249: vuorotyössä ovat molemmat vanhemmat tai
25250: yksinhuoltaja. Kunnilla ei ole riittävästi val- että hallitus kehittäisi voimakkaasti
25251: miuksia järjestää yövuorojen aikaan lastenhoi- vuorotyöntekijöiden lastenhoitopalve-
25252: topalveluja. Vuorotyöstä johtuvat lastenhoito- luja ottaen huomioon kolmivuorotyön
25253: ongelmat ovat vallitsevia erityisesti paperiteol- erityisongelmat.
25254:
25255: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
25256:
25257: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
25258: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho
25259: Ilkka-Christian Björklund
25260: 1989 vp. 651
25261:
25262: Toivomusaloite n:o 599
25263:
25264:
25265:
25266:
25267: Renko ym.: Vuorotyössä olevien vanhempien lastenhoidon jär-
25268: jestämisestä
25269:
25270:
25271: Eduskunnalle
25272:
25273: Valtio on siirtänyt sosiaalitoimen käytännön Mikäli virkakiintiön rajoitukset estävät yö-
25274: ratkaisut hyvin pitkälle kuntien omaan harkin- hoidon käytännön järjestelyt, tulisi kunnille
25275: taan. Hoitopaikkojen puute on valtava ja koti- osoittaa määräraha esim. opiskelijoiden tai
25276: hoidon tuki on riittämätön. Samalla kun jo koulunuorten työllistämiseksi ko. tarkoituk-
25277: olemassa olevia hoitomuotoja kehitetään, tulisi siin.
25278: sosiaaliministeriön kiinnittää erityistä huomio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25279: ta myös niihin lapsiryhmiin, joiden vanhemmat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25280: ovat vuorotyössä tai muussa epäsäännöllisessä muksen,
25281: työssä. Maaseudulla maatilojen kiireisimpinä
25282: työaikoina kolme kertaa vuodessa (touko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25283: kesäkuu/heinä-elokuu/ syys-lokakuu) ilme- vuorotyössä tai muussa epäsäännölli-
25284: nee myös työhuippuja, jotka ovat verrattavissa sessä työssä olevien vanhempien lasten-
25285: vuorotyöhön. Tällöin myös maaseudulla tulisi hoito-ongelmien käytännön ratkaisu-
25286: olla tarjolla päivällä tapahtuvan hoidon ohella mallien löytämiseksi ja osoittaisi myös
25287: myös ilta/yöhoitopaikkoja tai kotihoitoapua. siihen tarvittavat määrärahat kuntien
25288: käyttöön.
25289:
25290: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
25291:
25292: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
25293: Seppo Kääriäinen Eino Siuruainen Mirja Ryynänen
25294: Juhani Vähäkangas Sauli Hautala
25295: 652 1989 vp.
25296:
25297: Toivomusaloite n:o 600
25298:
25299:
25300:
25301:
25302: Rinne: Työllisyyden parantamisesta Vammalan seudulla
25303:
25304:
25305: Eduskunnalle
25306:
25307: Vammalan alueen elinkeinorakennetta on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25308: uhkaamassa raju muutos, joka tulee merkitse- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25309: mään voimakasta työpaikkakatoa. Alkutuo- sen,
25310: tannon ja kaivannaisteollisuuden mukanaan
25311: tuomia liitännäiselinkeinoja on uhkaamassa että hallitus ryhtyisi erityistoimiin
25312: työttömyys. Näistä syistä alueen elinkeinora- Vammalan seudun työllisyyden turvaa-
25313: kennetta tulisi monipuolistaa erityistoimin jo miseksi erityisrahoituksen avulla erityi-
25314: nyt. Työllisyydenhoidon erityisvaroja tulisi oh- sesti tietotekniikkaan panostaen.
25315: jata Vammalan seudulle.
25316:
25317: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25318:
25319: Heikki Rinne
25320: 1989 vp. 653
25321:
25322: Toivomusaloite n:o 601
25323:
25324:
25325:
25326:
25327: Rinne: Työllisyyden parantamisesta Rauman seudulla
25328:
25329:
25330: Eduskunnalle
25331:
25332: Rauman seudulle on syntymässä erittäin vai- että hallitus ryhtyisi työllisyydenhoi-
25333: kea työllisyystilanne. Se vaatii erityisiä tehotoi- don erityistoimiin Rauman alueella
25334: mia kattavalla tavalla. Työttömyysaste alueella elinkeinorakenteen monipuolistamisek-
25335: on korkea. si.
25336: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25337: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25338: sen,
25339:
25340: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25341:
25342: Heikki Rinne
25343: 654 1989 vp.
25344:
25345: Toivomusaloite n:o 602
25346:
25347:
25348:
25349:
25350: Rinne: Ikaalisten työvoimatoimiston muuttamisesta monipalve-
25351: lutoimistoksi
25352:
25353:
25354: Eduskunnalle
25355:
25356: Ikaalinen on vilkas kaupunkikeskus, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25357: muodostaa oman työssäkäyntialueensa. Alueen Ikaalisten työvoimatoimiston muutta-
25358: työmarkkinoiden muuttuminen on vilkasta ja miseksi monipalvelutoimistoksi, jossa
25359: koulutustoiminta tehokasta. on saatavilla kaikkia työvoimapalvelu-
25360: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ja.
25361: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25362: sen,
25363:
25364: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25365:
25366: Heikki Rinne
25367: 1989 vp. 655
25368:
25369: Toivomusaloite n:o 603
25370:
25371:
25372:
25373:
25374: Rinne: Työllisyyshallinnon palvelujen parantamisesta Satakun-
25375: nassa
25376:
25377:
25378: Eduskunnalle
25379:
25380: Työllisyyshallinnon siirtyessä atk-aikaan on Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
25381: mahdollista ja palvelujen saatavuuden kannal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25382: ta välttämätöntä, että alueelliset palvelupisteet
25383: perustetaan jokaiseen kuntaan ja suurimpien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25384: työvoimatoimistojen palvelut hajautetaan kun- työllisyyskysymyksiä ratkovan palvelun
25385: nan eri osa-alueille. Toimenpide edistäisi rat- ulottamiseksi jokaiseen kuntaan Sata-
25386: kaisevalla tavalla työllisyyspolitiikan käytän- kunnassa.
25387: nön toimivuutta.
25388:
25389: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25390:
25391: Heikki Rinne
25392: 656 1989 vp.
25393:
25394: Toivomusaloite n:o 604
25395:
25396:
25397:
25398:
25399: Rinne: Pääkaupunkiseudun työpaikkojen ohjaamisesta Satakun-
25400: taan
25401:
25402:
25403: Eduskunnalle
25404:
25405: Pääkaupunkiseudulla on huomattavan suuri Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25406: avoimien työpaikkojen kasautuma, jota ei voi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25407: da paikallisesti täyttää. Pääasiallisin este on sen,
25408: asuntopula. Työpaikoista huomattava osa on
25409: vähäisin valtion tukitoimin siirrettävissä Sata- että hallitus ryhtyisi erityistoimiin
25410: kunnan työttömyysalueille. pääkaupunkiseudun työpaikkojen siir-
25411: tämiseksi Satakuntaan.
25412:
25413: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25414:
25415: Heikki Rinne
25416: 1989 vp. 657
25417:
25418: Toivomusaloite n:o 605
25419:
25420:
25421:
25422:
25423: Rinne: Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden poistamisesta
25424:
25425:
25426: Eduskunnalle
25427:
25428: Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen ongelma Suorassa tuessa työpaikan pysyvyys yksityi-
25429: maassamme, ja se koskettaa myös nuorisoa. selle sektorille työllistettäessä on tukioikeus-
25430: Tämän vuoksi on välttämätöntä, että määrära- kauden jälkeen 68 prosenttia. Kunnallisessa
25431: hoja varataan vastikkeelliseen suoraan työlli- työllisyystuessa pysyvyys vaihtelee 0 ja 3 pro-
25432: syystukeen yksityiselle, uutta työllisyyttä luo- sentin välillä.
25433: valle pk-yrityssektorille. Tällä rahalla kyetään
25434: Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
25435: katkaisemaan noin 40 000 henkilön pitkään
25436: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25437: jatkuva työttömyys työllisyysvastikkeellisella
25438: tavalla. Tukea tulee voida maksaa 80 prosentin
25439: suuruisena 3-12 kuukauden ajan niille, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25440: voimassa olevassa työllisyyslaissa määritellään menpiteisiin nuorten pitkäaikaistyöttö-
25441: nuoriksi työttömiksi tai pitkäaikaistyöttömiksi. myyden poistamiseksi.
25442:
25443: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25444:
25445: Heikki Rinne
25446: 658 1989 vp.
25447:
25448: Toivomusaloite n:o 606
25449:
25450:
25451:
25452:
25453: Rinne: Pienten lasten vanhemmille tarkoitettujen tukikeskusten
25454: perustamisesta
25455:
25456:
25457: Eduskunnalle
25458:
25459: Muutokset yhteiskunnassa ovat huononta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25460: neet lasten ja heidän vanhempiensa asemaa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25461: Ennalta ehkäisevää palvelua tarvitaan pienper- sen,
25462: heissä, joiden sukulaiset ja tuttavat ovat kau-
25463: kana. Lämmin ateria vauvan kanssa valvotun
25464: yön jälkeen ei olisi pahitteeksi. Pienten lasten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25465: vanhemmat tarvitsevat lepoa ja latautumisedel- lasten vanhemmille tarkoitettujen tuki-
25466: lytyksiä yhteiskunnan toimesta silloin, kun lä- keskusten perustamiseksi.
25467: heiset syystä tai toisesta eivät voi niitä antaa.
25468:
25469: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
25470:
25471: Heikki Rinne
25472: 1989 vp. 659
25473:
25474: Toivomusaloite n:o 607
25475:
25476:
25477:
25478:
25479: Ryynänen ym.: Perhehuollon kehittämiseksi tarvittavista toimen-
25480: piteistä
25481:
25482:
25483: Eduskunnalle
25484:
25485: Perhehuolto muodostaa toistaiseksi hyvin tuksen tulee rakentua omien kokemusten tutki-
25486: vaatimattoman osan kehitysvammahuollon ko- miselle ja hyväksikäyttämiselle. Suurelta osalta
25487: konaisuudesta. Perhehuollon kehittymisen tällöin on kysymys työhön jatkuvasti liittyvästä
25488: edellytyksistä ei ole huolehdittu. Perhehuolto työnohjauksesta. Sijaisvanhemmat tarvitsevat
25489: tarjoaa kuitenkin mittavia mahdollisuuksia ke- tällaista tukea yhtä hyvin kuin laitostyönteki-
25490: hitysvammaisten elämänlaadun kohottamiseen, jätkin.
25491: mikäli niitä järjestelmällisesti käytetään. Perhehoitajalakia säädettäessä tulisi turvata
25492: Perhehuolto on toimiva ja inhimillinen rat- kaikkien perhehoitajien asema. Perhehoitajalla
25493: kaisu kehitysvammaisten elinympäristöksi pal- on oikeus selkeään työoikeudelliseen asemaan,
25494: jon nykyistä käytäntöä laajemmin. Sen mah- sosiaali- ja eläketurvaan ja yleisen käytännön
25495: dollisuudet tukea kehitysvammaisen henkilön mukaisiin lomajärjestelyihin riippumatta siitä,
25496: persoonallista kehitystä ovat ratkaisevasti pa- tekeekö hän työtään l-2:n tai 5-8 lapsen,
25497: remmat kuin laitosten tai asuntoloiden. vammaisen tai vanhuksen parissa.
25498: Jos perhehoitoa todella halutaan kehittää, Erityisesti ne perhehoitajat, jotka tekevät
25499: käytännön ongelmat eivät ole ylivoimaisia. perhehoitotyötä päätyönään eivätkä saa sosiaa-
25500: Keskeisiä edellytyksiä on sopivien asuntojen liturvaa mistään muualta, tarvitsevat sitä ki-
25501: tarjonta. Sijaisperheen tulee voida asua toisin peimmin. Tällaisia ovat juuri perhekodit, jois-
25502: kuin tavallisen ydinperheen. Sopivia asuntoja sa molemmat puolisot työskentelevät vain per-
25503: ei ole, vaan niitä täytyy rakentaa. Naapurustoi- hekodin hyväksi.
25504: na tai kyläyhteisöinä perheillä tulisi olla mah-
25505: dollisuus läheiseen yhteistyöhön ja yhteisen Edellä mainitun kaltainen perhehoitajalakiin
25506: kulttuurin rakentamiseen. Tällä tavoin olisi liittyvä soveltamisohje tai asetus turvaisi perhe-
25507: myös paljon helpompi voittaa tavallisen ympä- hoitajalle tasa-arvoisen työoikeudellisen ase-
25508: ristön taholta usein nouseva vihamielisyys ja man ja toisi sosiaaliturvan sitä kipeimmin kai-
25509: kateus. paavien päätoimisten perhehoitajienkin ulottu-
25510: Sijaisvanhempien sosiaaliturvan järjestämi- ville.
25511: nen ei voi olla kiinni muusta kuin puuttuvasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25512: tahdosta. Tällainen ongelma on toki paljon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25513: vaikeampi kuin tekniset kysymykset. Siinä to- muksen,
25514: della tarvittaisiin asenteiden muuttumista.
25515: Kolmas ratkaiseva kysymys on sijaisperhei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25516: den kouluttaminen. Kysymys ei voi olla mis- perhehuollon kehittämiseksi osana ke-
25517: tään tutkinnon suorittamisesta tai teorioiden hitysvammahuollon kokonaisuutta ja
25518: oppimisesta. Kasvattajaksi voi oppia pääasias- turvaisi perhehoitajien työoikeudellisen
25519: sa vain toimimalla kasvattajana. Siksi koulu- aseman ja sosiaaliturvan.
25520:
25521: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
25522:
25523: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jorma Huuhtanen
25524: Seppo Kääriäinen Matti Väistö Juhani Alaranta
25525: Tellervo Renko Marja-Liisa Tykkyläinen
25526: 660 1989 vp.
25527:
25528: Toivomusaloite n:o 608
25529:
25530:
25531:
25532:
25533: Ryynänen ym.: Vanhusten kotihoidon kehittämiseksi tarvittavis-
25534: ta toimenpiteistä
25535:
25536:
25537: Eduskunnalle
25538:
25539: Vanhusten määrä tulee ensi vuosikymmeninä suutta ja vähentää kuormitettujen yhteiskun-
25540: lisääntymään huomattavasti. Vanhusten ja nan palveluiden käyttötarvetta.
25541: vammaisten hoidossa on pyrkimys lisätä palve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25542: luja avohoidon suuntaan. Tämän lisääntyvän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25543: hoitotarpeen tyydyttäminen on suuri haaste muksen,
25544: yhteiskunnalle. Inhimillisen hoidon turvaami-
25545: seksi tarvitaan monia vaihtoehtoja ja eri taho- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25546: jen yhteistyötä. Vanhuksen tilanteen tunteva työsopimuslain mukaisen hoitovapaan
25547: omainen on usein paras saattaja oikean ja laajentamiseksi koskemaan lastenhoi-
25548: tarpeellisen sairaanhoidon ym. palveluiden saa- don lisäksi myös vanhusten ja vam-
25549: miseksi. Mahdollisuus saada lähiomaisen tukea maisten hoitoa, sekä vanhusten kotihoi-
25550: lisää merkittävästi vanhuksen perusturvalli- dontuen ja kotona hoitotyötä tekevän
25551: sosiaaliturvan kehittämiseksi.
25552:
25553: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
25554:
25555: Mirja Ryynänen Hannele Pokka Annikki Koistinen
25556: Pirkko Ikonen Jorma Huuhtanen
25557: 1989 vp. 661
25558:
25559: Toivomusaloite n:o 609
25560:
25561:
25562:
25563:
25564: Siuruainen ym.: Määrärahasta Rajaseutuliiton toiminnan tuke-
25565: miseksi
25566:
25567:
25568: Eduskunnalle
25569:
25570: Rajaseutuliitto ry. on tehnyt lähes koko seen ja toimistokuluihin ei ole mahdollista ja
25571: vuosisadan hyväntekeväisyystyötä Suomen toiminta joudutaan lakkauttamaan. Kyse on
25572: etäisillä ja köyhillä rajaseuduilla. Valtiovalta merkittävän työn lakkauttamisesta vain hallin-
25573: on aiemmin tukenut liiton toimintaa pienellä tokulujen puutteen vuoksi. Yksityisten lahjava-
25574: määrärahalla. Nyt tuki on poistettu, mikä on rat on käytettävä hyväntekeväisyyteen, ei hal-
25575: merkinnyt työn kohtuutonta vaikeutumista. linnointiin.
25576: Yksityisten kansalaisten lahjoitusvaroin liitto
25577: on toteuttanut mm. vanhusten palvelutalot Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25578: Utsjoelle ja Enontekiöön, avustanut rajaseutu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25579: jen opiskelijoita stipendein ja antanut apua
25580: mm. tulipalojen ja kuolemantapausten kohda- että hallitus ryhtyisi toimiin määrära-
25581: tessa suuria perheitä. han ottamiseksi valtion vuoden 1990
25582: Avustustoiminnan jatkaminen ilman pientä tulo- ja menoarvioesitykseen Rajaseu-
25583: pysyväismäärärahaa toimihenkilön palkkauk- tuliitto ry:n toiminnan tukemiseksi.
25584:
25585: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
25586:
25587: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Kauko Heikkinen
25588: Kalle Röntynen Tellervo Renko
25589:
25590:
25591:
25592:
25593: 44 290280X
25594: 662 1989 vp.
25595:
25596: Toivomusaloite n:o 610
25597:
25598:
25599:
25600:
25601: Siuruainen ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
25602: sesta
25603:
25604:
25605: Eduskunnalle
25606:
25607: Suomalaisten sosiaaliturva on keskimäärin Perusturvan uudistamiseksi ehdotamme
25608: hyvä ja aukoton. Tarkempi analyysi kuitenkin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25609: paljastaa, että merkittävä osa kansalaisista
25610: joutuu eläkeiässä tulemaan toimeen kohtuutto- että hallitus pikaisesti toteuttaisi kan-
25611: man pienillä eläkkeillä. Maatalousyrittäjäelä- saneläkeuudistuksen IV uudistusvai-
25612: keläiset, pelkkää kansaneläkettä tukiosineen- heen, jossa pieniä eläkkeitä korotettai-
25613: kin saavat ja eräät muut eläkeläisryhmät joutu- siin, korotusindeksit saatettaisiin sa-
25614: vat tulemaan toimeen köyhyysrajalla. Eläke ei malle tasolle ja estettäisiin kansalaisten
25615: riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin väliinputoaminen monien eläkejärjes-
25616: sairauskustannuksista puhumattakaan. telmien väliin pitkiksikin aikaa ilman
25617: minkäänlaista tuloa.
25618:
25619: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
25620:
25621: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen
25622: Kalle Röntynen Tellervo Renko
25623: 1989 vp. 663
25624:
25625: Toivomusaloite n:o 611
25626:
25627:
25628:
25629:
25630: Stenius-Kaukonen ym.: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liiton
25631: lomakodin toiminnan tukemisesta
25632:
25633:
25634: Eduskunnalle
25635:
25636: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liiton Vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25637: häjärven lomakodin tarjoamilla palveluilla on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25638: suurta kysyntää vammaisten keskuudessa. Sen muksen,
25639: vuoksi lomakodin 4. rakennusvaiheen rahoi-
25640: tukseen ja hoitohenkilöstön lisäämiseen on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25641: suuri tarve. Valtioneuvoston päätöksellä menpiteisiin Tapaturma- ja Sairaus-
25642: 20.1.1989 tämä hanke on poistettu Raha-auto- invalidien Vähäjärven lomakodin 4. ra-
25643: maattiyhdistyksen tuottovaroin avustettaviksi kennusvaiheen rahoituksen ja hoitohen-
25644: suunnitelluista rakennushankkeista. kilöstön lisäämisen aloittamiseksi vuon-
25645: na 1989.
25646:
25647: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
25648:
25649: Marjatta Stenius Kaukonen Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
25650: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine
25651: 664 1989 vp.
25652:
25653: Toivomusaloite n:o 612
25654:
25655:
25656:
25657:
25658: Säilynoja ym.: Yhtenäisen perustoimeentuloturvan aikaansaamisesta
25659:
25660:
25661: Eduskunnalle
25662:
25663: Perustoimeentuloturvan kehittämisestä on kaa. Tällaisella tulolla on suorastaan mahdo-
25664: viime vuosina puhuttu varsin paljon. Kon- tonta tulla toimeen.
25665: kreettisia uudistuksia ei kuitenkaan ole juuri Tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi val-
25666: toteutettu. Vähimmäisturvasta huolehtivien pe- tioneuvoston päätös toimeentulotuen yleisistä
25667: rustoimeentuloetuuksien tasoa ei ole reaalisesti perusteista (1349/88). Sen mukaan toimeentu-
25668: korotettu eikä järjestelmien aukkokohtia kyet- lotuen perusosa on 80 prosenttia asianomaisen
25669: ty paikkaamaan. Myöskään valtion vuoden kuntaryhmän mukaisesta täysimääräisestä kan-
25670: 1989 tulo- ja menoarvioon ei sisälly etuuksien saneläkkeestä. Tämä on esimerkiksi yksinäisel-
25671: varsinaisia tasokorotuksia. Siinä ei liioin ole lä ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 655 mark-
25672: mainintaa perustoimeentuloturvajärjestelmän kaa kuukaudessa. Perusosa on toimeentulo-
25673: yleisestä kehittämisestä. tuen se osuus, joka myönnetään suhteellisen
25674: Perustoimeentulon pahimmat puutteet kos- kaavamaisesti ilman erillisiä menoselvityksiä.
25675: kevat nykyisin työttömyysturvan jälkeenjäänei- Sen verran katsotaan hakijalta joka tapaukses-
25676: syyttä. Sosiaalihuoltolain mukaista toimeentu- sa menevän jokapäiväisiin kuluihin. Toimeen-
25677: lotukea koskevien selvitysten mukaan noin jo- tulotukea voidaan maksaa enemmänkin, jos
25678: ka toinen Sosiaalitoimistosta raha-apua hake- henkilöllä on esimerkiksi asumiseen liittyviä tai
25679: maan joutunut on työttömänä. Hakijoista sai poikkeuksellisen suuria sairausmenoja. Keski-
25680: samanaikaisesti peruspäivärahaa joka viides. määräinen sellaisen henkilön toimeentulotuki,
25681: Pitkäaikaisasiakkaista osuus oli jopa 38 pro- jolla ei ole muita tuloja, on vuonna 1989 noin
25682: senttia. He hakivat siis toimeentulotukea ni- 2 000 markkaa kuukaudessa.
25683: menomaan peruspäivärahan riittämättömyy- Toimeentulotuki on enenevässä määrin jou-
25684: den takia. tunut paikkaamaan ensisijaisen vähimmäistur-
25685: van riittämätöntä tasoa. Lisäksi eri tilanteisiin,
25686: Peruspäivärahan tasoa korotettiin jonkin käytännössä usein työttömyyden ja työkyvyttö-
25687: verran vuoden 1985 työttömyysturvauudistuk- myyden rajanvetoon liittyvä väliinputoaminen
25688: sessa (602/84). Tätä aikaisempina vuosina oli on edelleen yleistä. Myös muuta sosiaaliturvaa
25689: kuitenkin tapahtunut huomattavaa jälkeenjää- koskevan hakemuksen käsittelyaika voi aiheut-
25690: neisyyttä sekä palkka- että hintakehitykseen taa tarvetta toimeentulotukeen. Kuntien toi-
25691: verrattuna. Näin korotus ei nostanut etuutta meentulotukimenot ovatkin viime vuosina kas-
25692: reaalisesti edes samalle tasolle kuin millä vero- vaneet merkittävästi.
25693: vapaa työttömyyskorvaus oli jo vuonna 1972, Muun muassa eduskunta (23.1.1987) ja kun-
25694: silloisen työttömyyskorvausjärjestelmän voi- tien keskusjärjestöt ovat edellyttäneet, että en-
25695: maan tullessa. Samalla päiväraha muuttui ve- sisijaiset vähimmäisturvan etuudet on korotet-
25696: ronalaiseksi. Peruspäiväraha on 1. 7.1988 lu- tava sellaiselle tasolle, ettei niitä saadessa
25697: kien 86 markkaa. Kuukausitulona ilmaistuna yleensä syntyisi tarvetta toimeentulotukeen.
25698: käteen jäävä summa on nykyisin vain runsaat Monessa muussakin yhteydessä on todettu
25699: 1 500 markkaa. Ansiotasoindeksin kehitykseen huomattavaksi epäkohdaksi ns. luukuttami-
25700: verrattuna tämä on noin 15 prosenttia mata- nen: ihminen joutuu keräämään välttämättö-
25701: lampi taso kuin vuoden 1972 työttömyyskor- mään toimeentuloon tarvitsemansa sosiaalitur-
25702: vauksen markkamäärä. van usealta eri taholta.
25703: Sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha on Sosiaali- ja terveysministeriön Toimeentulo-
25704: 1.1.1989 lukien 52 markkaa. Nettomääräiseksi tukityöryhmä jätti muistionsa 7.2.1989 (STM
25705: kuukausituloksi muodostuu noin 1 150 mark- 1988:32). Se ehdotti muun muassa työttömyys-
25706: 1989 vp. - TA n:o 612 665
25707:
25708: turvan peruspäivärahan ja sairausvakuutuksen kaan noin 80 miljoonalla markalla. Näin ollen
25709: vähimmäispäivärahan korottamista 2 430 työttömyysturvan korottaminen kansaneläket-
25710: markkaan kuukaudessa. Kaavamaisilla vero- tä vastaavalle tasolle aiheuttaisi lopulta noin
25711: tusoletuksilla ja vuoden 1989 veroperustein 189 miljoonan markan vuotuiset kustannukset.
25712: laskettuna nettotuloksi muodostuisi tällöin Toimeentulotukityöryhmän ehdotusten yleis-
25713: täyttä kansaneläkettä vastaava määrä eli noin linja vastaa paljolti Perustoimeentulotyöryh-
25714: 2 000 markkaa. män esityksiä vuodelta 1986 (STM 1986:2).
25715: Työryhmä teki monia muitakin kuin vain Tuolloin luotiin yleiset suuntaviivat yhtenäisen
25716: perustoimeentuloturvan tasoon liittyviä esityk- perustoimeentuloturvajärjestelmän aikaansaa-
25717: siä. Ne koskevat muun muassa työttömyystur- miseksi. Ehdotukset jäivät silloin kuitenkin
25718: van karenssikäytäntöä, eri etuuksien myöntä- verrattain periaatteelliselle tasolle. Nyt tehdyt
25719: mis- ja maksamismenettelyä, sairauspäivära- esitykset ovat konkreettisia ja kaikilta osin
25720: han suoritusaikaa ja paikallisviranomaisten yh- myös nopeasti toteuttamiskelpoisia.
25721: teistyön kehittämistä. Esityksiä tehtiin myös Toimeentulotukityöryhmänkin ehdotukset
25722: viimesijaisen toimeentulotuen, asumistuen ja jäävät tosin melko vaatimattomiksi. Jo asetet-
25723: opintotuen kehittämisestä. tu tavoitetaso on aivan liian matala. Muistioon
25724: Esityksistä merkittävä osa koskee juuri työt- ei sisälly esityksiä etuuksien myöntämisperus-
25725: tömän toimeentuloturvaa. Työryhmässä on en- teiden muutoksista, saati perustoimeentulon
25726: simmäistä kertaa laskettu, mikä olisi ensisijais- laajentamisesta kansalaistulon suuntaan. Rat-
25727: ten etuuksien parantamisesta seuraava toi- kaisu on toisaalta ollut tietoinen: tehtyjä ehdo-
25728: meentulotukimenojen pienentyminen. Kun li- tuksia ei voi torjua viittaamalla epärealistisiin
25729: säksi otetaan huomioon veroon menevä osuus kustannuksiin.
25730: korotuksista, niin vasta tällä tavoin syntyy
25731: kuva toimenpiteiden todellisista, lopullisista Toimeentulotukityöryhmän ehdotusten pi-
25732: kustannuksista. Vielä olisi otettava huomioon kainen toteuttaminen on tärkeätä. Näin saatai-
25733: hallintomenojen pienentyminen. siin käyntiin kunnollisen perustoimeentulotur-
25734: Esimerkiksi työttömyysturvan korottaminen van rakentamistyö. Työryhmäkin asettaa lähi-
25735: ehdotettuun tavoitetasoon edellyttäisi perus- tavoitteeksi sen, että ''yhtenäisen perus-
25736: päivärahan nostamista 113 markkaan. Välittö- toimeentuloturvajärjestelmän aikaansaamiseksi
25737: mästi toteutettuna tämä aiheuttaisi työryhmän olisi tehtävä ohjelma". Siinä yhteydessä olisi
25738: laskelmien mukaan noin 530 miljoonan mar- selvitettävä nyt esitettyjä pidemmälle menevien
25739: kan vuotuiset lisäkustannukset. Tällöin on ole- uudistusten täsmällisempi sisältö.
25740: tettu, että myös 113 markkaa pienemmät an- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
25741: sioturvan päivärahat korotetaan samalle tasol- toivomuksen,
25742: le. Jos lähdetään siitä, että tämän vuoden
25743: heinäkuussa toteutetaan lakisääteinen noin 9 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25744: prosentin korotus, tämän jälkeen tehtävästä menpiteisiin sosiaali- ja terveysministe-
25745: tasokorotuksesta aiheutuisi enää noin 370 mil- riön Toimeentulotukityöryhmän ehdo-
25746: joonan markan bruttokustannukset. Kun tästä tusten täytäntöönpanemiseksi sekä yh-
25747: vähennetään veron osuus, nettokustannukseksi tenäisen perustoimeentuloturvajärjes-
25748: muodostuisi noin 277 miljoonaa markkaa. Toi- telmän aikaansaamista koskevan ohjel-
25749: meentulotukimenot pienenisivät arvioiden mu- man valmistelemiseksi.
25750:
25751: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
25752:
25753: Vappu Säilynoja Esko Helle Pauli Uitto
25754: Raila Aho Marja-Liisa Löyttyjärvi Kauko Heikkinen
25755: Ilkka-Christian Björklund Heli Astala Pertti Lahtinen
25756: Asko Apukka Lauha Männistö Sauli Hautala
25757: Marja-Liisa Tykkyläinen Esko-Juhani Tennilä Erkki Pulliainen
25758: Jorma Fred Sirpa Pietikäinen Arvo Kemppainen
25759: Esko Seppänen Jarmo Wahlström Pekka Leppänen
25760: Annikki Koistinen Kalle Röntynen Anna-Liisa Jokinen
25761: Esko Aho Juhani Alaranta Marjatta Stenius-Kaukonen
25762: 666 1989 vp.
25763:
25764: Toivomusaloite n:o 613
25765:
25766:
25767:
25768:
25769: Taina ym.: Asumistukilain mukaisten etujen myöntämisestä
25770: opiskelijoille
25771:
25772:
25773: Eduskunnalle
25774:
25775: Uuden asumistukilain mukaiset asumistuen oikeutetun opiskelijan kesäaikaista asumista ei
25776: järjestelyt ovat osoittautuneet sangen puutteel- tueta lainkaan. Kuitenkin opiskelijoiden tulot
25777: lisiksi. On syntynyt väliinputoajaryhmiä, joissa ovat pienet, ja siten kesäajan tuen puuttumi-
25778: opiskelijat ovat vahvasti edustettuina. Heitä nen on kohtuutonta. Asumistukijärjestelmä ei
25779: ovat yksin asuvat opiskelijat, jotka eivät hae ota huomioon myöskään tilannetta, jossa opis-
25780: tai saa opintotukea, yksin omistusasunnossa kelijan asumismenot väliaikaisesti kaksinker-
25781: asuvat opiskelijat sekä yhteisöt, joissa asuu taistuvat opiskelupaikkakunnan ulkopuolella
25782: joku hyvin ansaitseva, jonka ansioilla tulokiin- suoritettavan harjoittelun vuoksi.
25783: tiöt täyttyvät. Alivuokralaistenkaan tilanne ei Asumistukijärjestelmän tulisi oikeuden-
25784: ole täysin ongelmaton. Opiskelijoita kuuluu mukaisesti ja kattavasti tukea pienituloisten ja
25785: näihin ryhmiin noin 10 000. vähävaraisten ihmisten asumista.
25786: Suurin syy väliinputoamiseen on ollut asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25787: mislisän kytkeminen opiskeluun ja koulume- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25788: nestykseen. Se pudottaa asumisen tuen piiristä muksen,
25789: pois ne opiskelijat, jotka joko ovat jääneet
25790: luokalleen tai eivät ole saaneet riittävästi opin- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
25791: toviikkoja. Lisäksi opintotuen kytkeminen kes- opiskelijat saatettaisiin asumistukijär-
25792: kimääräisiin valmistumisaikoihin estää asumis- jestelmässä samaan asemaan kuin muu
25793: lisän saamisen. väestö ja että kaikki opiskelijat saatet-
25794: Opintotuen asumislisä maksetaan vain opis- taisiin ympärivuotisen asumistuen pii-
25795: kelukuukausille, ja kun opintotukea ei yleensä riin siten, että se ei olisi sidoksissa
25796: myönnetä kesäkuukausille, ei silloin saa asu- opintomenestykseen ja opintotukeen,
25797: mislisääkään. Siten noin 90 OOO:n asumislisään vaan asumiseen ja vuokraan.
25798:
25799: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
25800:
25801: Anneli Taina Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg
25802: Pirjo-Riitta Antvuori Matti Maijala
25803: 1989 vp. 667
25804:
25805: Toivomusaloite n:o 614
25806:
25807:
25808:
25809: Taina ym.: Toimenpiteistä opiskelijoiden sairausvakuutusetuuksien pa-
25810: rantamiseksi
25811:
25812:
25813: Eduskunnalle
25814:
25815: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- tai siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esi-
25816: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- merkiksi lasten saaminen on suunniteltava tar-
25817: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräytyy koin; ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vä-
25818: samojen periaatteiden mukaisesti kuin muilla- hintään kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
25819: kin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun kat-
25820: sotaan vastaavan työntekoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25821: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25822: muksen,
25823: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun
25824: työtulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne
25825: muutoin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun että hallitus valtion vuoden 1990
25826: verotuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
25827: huomioon, vaikka ne olisivat merkittävästi yhteydessä ryhtyisi toimiin sairaus-
25828: suuremmat kuin verotuksessa todetut. vakuutuslain ja -asetuksen muuttami-
25829: Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat joutu- seksi siten, että tilapäiset työtulot tai
25830: vat useimmiten tulemaan toimeen peruspäivä- opintotuki tulevat päivä-, äitiys-, isyys-
25831: rahalla. ja vanhempainrahan suuruutta määrät-
25832: Opiskelijan vaihtoehdot ovat olla joko sai- täessä oikeudenmukaisemmin huo-
25833: rastumaHa ja tekemättä lapsia opiskeluaikana mioon otetuiksi.
25834:
25835: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
25836:
25837: Anneli Taina Pirjo Rusanen Kaarina Dromberg
25838: Pirjo-Riitta Antvuori Matti Maijala
25839: 668 1989 vp.
25840:
25841: Toivomusaloite n:o 615
25842:
25843:
25844:
25845: Valli ym.: Maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdosjärjestelmän saattami-
25846: sesta vastaamaan maatalouden elinkeinorakennetta
25847:
25848:
25849: Eduskunnalle
25850:
25851: Maatilojen elinkeinot monipuolistuvat. Yksi edelleenkin eri toimiin eläkkeen menetystä pel-
25852: tuotantosuunta ei useimmissa tapauksissa tuo- käämättä. Tilalla asumisen pitäisi riittää siinä
25853: ta riittävästi, vaan tiloista tulee monitoimitilo- vaiheessa eläkkeen saantiperusteeksi sukupol-
25854: ja. Moni viljelijä tekee kausiluonteisesti tilan venvaihdostilanteessa, kun seuraaja jatkaa
25855: ulkopuolella ammattitaitoaan vastaavaa työtä. maatalousyrittäjänä.
25856: Eläkeiän lähestyessä nämä lisätulot vaaranta-
25857: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25858: vat MYEL:n mukaisen eläkkeen maatalousyrit-
25859: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25860: täjänä. Siten myös sukupolvenvaihdos voi vii-
25861: västyä. muksen,
25862: Monipuolisen ammattitaidon omaava maa-
25863: talousyrittäjäeläkeläinen voisi hyödyntää kyky- että hallitus ryhtyisi muuttamaan
25864: jään myös eläkkeellä ollessaan. Monen jo kuo- maatalouden sukupolvenvaihdoslakia
25865: lemassa olevan kylän elämä saattaa riippua vastaamaan paremmin maatalouden
25866: siitä, että nämä eläkeläiset voivat osallistua monipuo/istunutta elinkeinorakennetta.
25867: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
25868:
25869: Sakari Valli Arvo Kemppainen Annikki Koistinen
25870: Kauko Heikkinen Eeva Turunen Kirsti Ala-Harja
25871: 1989 vp. 669
25872:
25873: Toivomusaloite n:o 616
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: Wasz-Höckert ym.: Sairausvakuutusrahaston kuntoutukseen tar-
25879: koitettujen varojen lisäämisestä
25880:
25881:
25882: Eduskunnalle
25883:
25884: Sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentin mu- niitä tarpeita, joita toisaalta työelämästä poissa
25885: kaan sairausvakuutusrahaston varoista on käy- olevien ja toisaalta lasten osalta kuntoutukseen
25886: tettävä vuosittain määrä, joka vastaa kahta kohdistuu.
25887: prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmak- Pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten
25888: suina kertyneestä määrästä, sairauksien ehkäi- kuntoutuksessa on keskeisellä sijalla sopeutu-
25889: semistä ja vakuutettujen kuntoottamista tar- misvalmennustoiminta, jota tällä hetkellä jär-
25890: koittavaan toimintaan, sen mukaan kuin ase- jestävät Kansaneläkelaitoksen ohella tervey-
25891: tuksella tarkemmin säädetään. Sairausvakuu- denhuolto ja sosiaalihallitus. Sopeutumisval-
25892: tusasetuksen 47 a §:n mukaan em. varat on mennuksella tuetaan sairaan tai vammaisen
25893: käytettävä vuosittain etukäteen laadituo suun- lapsen ja hänen perheensä mahdollisuuksia
25894: nitelman mukaisesti sellaiseen toimintaan, jon- elää ja kehittyä normaalisti sairaudesta huoli-
25895: ka tarkoituksena on sairauksien ehkäiseminen matta. Toiminnan tärkeyttä ei vielä ole riittä-
25896: ja jolla voidaan katsoa olevan yleistä merkitys- västi tiedostettu terveydenhuollossa, ja sen jär-
25897: tä koko maan tai tietyn alueen väestön kannal- jestämisessä on tällä hetkellä runsaasti eriar-
25898: ta sekä vakuutuksen kustannuksia aleotavaan voisuutta ottaen huomioon mm. sairauden tai
25899: v;kuutettujen kuntoottamista tarkoittavaan vamman laatu. Sopeutumisvalmennuksen tarve
25900: toimintaan. Erityisestä syystä voidaan varoista on siten jatkuvasti kasvavaa ja kehittyvää.
25901: antaa apurahoja käytettäväksi sairauksien eh-
25902: Sopeutumisvalmennuksen järjestämisessä on
25903: käisemistä tai vakuutettujen kuntoottamista
25904: tarkoittavaa tutkimustyötä varten. puutteita erityisesti pienten ja huonosti tunnet-
25905: tujen sairausryhmien osalta. Tällaisia sairauk-
25906: Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen jä- sia sairastavien lasten kuntoutus ja sopeutu-
25907: senenä olen saanut tietää, että Kansaneläke- misvalmennus on hajanaista ja satunnaista,
25908: laitos on tehnyt 3.2.1988 sosiaali- ja terveysmi- osittain kokonaan järjestämättäkin. HYKS:n
25909: nisteriölle esityksen sairausvakuutuslain 60 § :n lastenklinikan kirjoissa on arvioitu olevan n.
25910: 2 momentin muuttamisesta siten, että ko. lain- 60-70 erilaista, harvinaista sairausryhmää,
25911: kohdassa mainittuun tarkoitukseen on vuosit- joihin kuuluu yhteensä tuhansia lapsia. Sopeu-
25912: tain käytettävä neljä prosenttia vakuutettujen tumisvalmennuksen minimitarpeeksi on heidän
25913: sairausvakuutusmaksuina kertyneestä määräs- kohdallaan arvioitu noin 70 kurssia vuosittain.
25914: tä. Näiltä ryhmiltä puuttuu yleensä taustajärjestö,
25915: Sairausvakuutuslain mukaisilla varoilla Kan- joka suurten sairausryhmien (esim. diabetes ja
25916: saneläkelaitos järjestää lasten, vanhusten ja astma) osalta on myös sopeutumisvalmennus-
25917: työkyvyttömyyseläkkeellä pysyvästi olevien va- kurssitoiminnassa aktiivisena osapuolena.
25918: kuutettujen kuntoutuksen. Alle 16-vuotiaiden Kansaneläkelaitos on osallistunut merkittä-
25919: lasten kuntootuksen osuus on ollut vuonna västi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten
25920: 1986 noin 18 OJo sairausvakuutuslain mukaisen sopeutumisvalmennustoimintaan ja on myös
25921: kuntootuksen kustannuksista. Pääosa tästä toi- aloittanut v. 1985 yhteistoiminnassa HYKS:n
25922: minnasta on siten kohdistunut työelämästä lastenklinikan kanssa pieniin sairausryhmiin
25923: poissa olevien vakuutettujen kuntoutukseen. kuuluvien sopeutumisvalmennuskurssitoimin-
25924: Kuntootustoimintaan käytettävissä olevien nan. Vuosittain on kursseja voitu järjestää
25925: sairausvakuutuslain mukaisten varojen määrä tämän yhteistoiminnan puitteissa vajaalle kym-
25926: on osoittautunut riittämättömäksi vastaamaan menelle pienelle sairausryhmälle. Kuten edellä
25927: 670 1989 vp. - TA n:o 616
25928:
25929: on todettu, tarve on tuntuvasti suurempi. Toi- taa. Käytettävissä olevien määrärahojen puit-
25930: minta tulisi myös saada säännölliseksi mm. teissa kurssi on voitu vuosittain myöntää noin
25931: Kansaneläkelaitoksen toimintapiirissä samalla 2 000 vakuutetulle, mikä ei kuitenkaan työelä-
25932: tavalla kuin se jo nykyisin on eräisiin suuriin mästä poissa olevien määrä, noin 1 miljoona
25933: sairausryhmiin kuuluvien lasten osalta järjes- henkilöä, huomioon ottaen riitä kattamaan
25934: tetty. kuntoutuksen tarvetta. Osa työelämästä poissa
25935: Lapsen vaikea sairaus tai vamma asettaa olevista on vaikeavammaisia ja vaikeahoitoi-
25936: vielä nykyisinkin usein tällaiset perheet eriar- sia, mikä on myös otettu huomioon Kansanelä-
25937: voiseen asemaan hyvinvoinnin suhteen. Vaikka kelaitoksen kuntoutustoiminnan toteuttami-
25938: käytettävissä on monenlaisia palveluja ja tuki- sessa ja suunnittelussa.
25939: muotoja, voivat ne olla riittämättömiä poik-
25940: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25941: keuksellisen vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi
25942: silloin, kun perheessä on useampi vammainen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25943: muksen,
25944: lapsi. Tällaisten perheiden asemaa tulisi voida
25945: helpottaa kokonaisohjelmalla, jossa yhdistyisi-
25946: vät kuntoutukselliset ja taloudelliset toimenpi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25947: teet toisiaan tukevalla tavalla. Kansaneläke- sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentin
25948: laitoksessa selvitetään tätä asiaa paraikaa. muuttamiseksi Kansaneläkelaitoksen
25949: Tämän lisäksi Kansaneläkelaitos rahoittaa ehdottamalla tavalla eli sairausvakuu-
25950: sairausvakuutuslain nojalla työelämästä poissa tusrahaston kuntoutukseen tarkoitettu-
25951: olevien vakuutettujen kuntoutuskurssitoimin- jen varojen lisäämiseksi.
25952:
25953: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
25954:
25955: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
25956: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson Håkan Nordman
25957: Håkan Malm Henrik Westerlund Boris Renlund
25958: Riitta Jouppila Matti Saarinen
25959: 1989 vp. 671
25960:
25961: Toivomusaloite n:o 617
25962:
25963:
25964:
25965:
25966: Vihriälä ym.: Työvoimatoimiston perustamisesta Ilmajoelle
25967:
25968:
25969: Eduskunnalle
25970:
25971: Ilmajoella on lähes 12 000 asukasta. Ilmajo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25972: ki on Vaasan läänin suurin kunta, jolla ei ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25973: omaa itsenäistä työvoimatoimistoa. Kunnassa muksen,
25974: on Seinäjoen toimiston alainen sivutoimipiste.
25975: Työttömyysaste vaihtelee 4-7 OJo :n välillä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25976: Kaikkia palveluja ei voida antaa sivutoimipis- työvoimatoimiston perustamiseksi Il-
25977: teessä, joka on auki vain määräajoin. majoelle.
25978:
25979: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
25980:
25981: Jukka Vihriälä Jorma Fred
25982: 672 1989 vp.
25983:
25984: Toivomusaloite n:o 618
25985:
25986:
25987:
25988:
25989: Vihriälä ym.: Kotona pientä lasta hoitavan sosiaaliturvan paran-
25990: tamisesta
25991:
25992:
25993: Eduskunnalle
25994:
25995: Pienten, alle kolmivuotiaitten lasten kotona keturvan karttumista hoitotyöaikana tarvitse-
25996: tapahtuvaa hoitoa tuetaan yhteiskunnan toi- vat erityisesti ne, joiden hoitotyö jatkuu pit-
25997: mesta vanhempainpäivärahan (äitiys-, isyys- ja kähkön ajan ja joilla työeläketurvan karttumi-
25998: vanhempainrahan) avulla. Tällaista hoitotyötä nen muuten jää puutteelliseksi. Parhaiten ta-
25999: tekevien sosiaaliturva ei kuitenkaan ole saavut- voitteeseen päästään siten, että kansaneläkkeen
26000: tanut tyydyttävää tasoa, vaan sitä tulisi määrä- täyttä määrää kartutetaan tietyllä määrällä
26001: tietoisesti ja voimakkaasti parantaa. (esim. 50-70 markalla kuukaudessa jokaista
26002: Ensinnäkin toimeentuloturvaa itse hoitotyön hoitovuotta kohti). Jos korotus maksettaisiin
26003: aikana olisi parannettava takaamaHa vähim- nimenomaan kansaneläkkeen lisäosaan, leik-
26004: mäistoimeentulon antava vähimmäisetuus, eli kautuisi korotus pois niiden osalta, joilla työ-
26005: veronalaisena noin 2 500 markkaa kuukaudes- eläketurvaa on muuten kertynyt niin paljon,
26006: sa, kaikille hoitotyötä tekeville. Tämä voidaan että se riittää kokonaan leikkaamaan korote-
26007: toteuttaa esimerkiksi lisäämällä vanhempain- tunkin lisäosan pois kansaneläkkeen ja työ-
26008: päivärahaan erityinen lapsenhoitolisä niille hoi- eläkkeen yhteensovituksessa.
26009: totyötä tekeville, joiden vanhempainpäiväraha
26010: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26011: ei muutoin ulotu vähintään edellä sanottuun
26012: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26013: vähimmäismäärään. Kotihoidontuen osalta li-
26014: muksen,
26015: säosaa olisi korotettava ja sen tarveharkinta
26016: poistettava edellä tarkoitettuun tavoitteeseen
26017: pääsemiseksi. että hallitus antaisi eduskunnalle val-
26018: Tämän lisäksi olisi järjestettävä eläkkeen tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
26019: karttuminen hoitotyön aikana. Viime aikoina tyksen yhteydessä lakiesitykset kotona
26020: on selvitystöissä erityisesti kiinnitetty huomiota pientä lasta haitavien toimeentuloturva-
26021: siihen, että työeläke ei aina kartu äitiysloman etuuksien kehittämisestä vähimmäistoi-
26022: aikana niille, jotka olivat ennen äitiyslomaa meentuloturvan takaavalle tasolle sekä
26023: työsuhteessa. Vaikka tämänkin puutteen pois- esityksen kattavan lisäeläketurvan karl-
26024: taminen on myönteinen ja kannatettava tavoi- lumisesta erityisesti niille hoitotyötä te-
26025: te, ei tämä kuitenkaan ole suurin puute elä- keville, joiden työeläketurvan karttumi-
26026: keturvassa hoitotyötä tekevien osalta. Elä- nen jää puutteelliseksi.
26027:
26028: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26029:
26030: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
26031: Juho Sillanpää Juhani Alaranta
26032: 1989 vp. 673
26033:
26034: Toivomusaloite n:o 619
26035:
26036:
26037:
26038:
26039: Vistbacka ym.: Työttömyyspäivärahan maksamisesta täysimää-
26040: räisenä vähäistä osa-aikatyötä tekeville
26041:
26042:
26043: Eduskunnalle
26044:
26045: Tällä hetkellä työttömänä olevan työnhaki- sille työttömille suuria ongelmia, ja he joutuvat
26046: jan halutessa tehdä vähäistä osa-aikatyötä pie- jättämään käyttämättä mahdolliset osapäivä-
26047: nenee hänen työttömyyskorvauksensa välittö- työmahdollisuutensa. Välittömänä käsityksenä
26048: mästi. Esim. toimistosiivouksessa on oleellista, tästä seuraa kansalaisten keskuudessa se, että
26049: että se tapahtuu riittävän usein ja on säännöl- ainoastaan täysipäiväinen työttömyys kannat-
26050: listä. taa Suomessa.
26051: Jos työttömänä oleva henkilö siivoaa toimis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26052: toa kaksi kertaa viikossa esim. puoli tuntia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26053: kerrallaan, kertyy vuodessa työpäiviä yli 100. muksen,
26054: Tämän takia hänen työttömyyspäivärahansa
26055: pienenee niin paljon, että päiväraha ja palkka että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
26056: yhdessä ovat yhteensä vähemmän kuin se päi- menpiteisiin, jotta työttömyyspäiväraha
26057: väraha, jonka henkilö saisi täysipäiväisenä ei alenisi henkilöltä, joka tekee ainoas-
26058: työttömänä. Tämä aiheuttaa monille työhalui- taan vähäistä osa-aikatyötä.
26059:
26060: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
26061:
26062: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
26063: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
26064: 674 1989 vp.
26065:
26066: Toivomusaloite n:o 620
26067:
26068:
26069:
26070:
26071: Vistbacka ym.: Määrärahasta sotainvalidien ja -veteraanien puo-
26072: lisoiden kuntoutukseen
26073:
26074:
26075: Eduskunnalle
26076:
26077: Sotainvalidien puolisot ovat joutuneet palk- määrärahaa, vaan se on riittänyt ainoastaan
26078: katyönsä tai kotitöidensä lisäksi hoitamaan muutamien satojen sotainvalidien ja -veteraa-
26079: usein varsin vaikeavammaisia puolisoitaan. nien puolisoiden kuntouttamiseen.
26080: Vaikka vamma ei heti sotien jälkeen olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26081: ollutkaan kovin vaikea, on se useimmiten iän nioittavasti,
26082: myötä koko ajan pahentunut. Tämän takia
26083: sotainvalidien puolisoilla on ollut jatkuvasti että hallitus ottaisi valtion vuoden
26084: raskas hoitotaakka kannettavanaan. 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
26085: Sotainvalidien puolisoille tulisi maksaa tä- tävät määrärahat kuntoutusmahdolli-
26086: män takia valtion toimesta riittävä kuntoutus suuden turvaamiseksi kaikille haluk-
26087: vähintään kerran vuodessa. Tähän ei kuiten- kaille sotainvalidien ja -veteraanien
26088: kaan valtion budjeteissa ole ollut riittävää puolisoille vähintään kerran vuodessa.
26089:
26090: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26091:
26092: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
26093: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
26094: 1989 vp. 675
26095:
26096: Toivomusaloite n:o 621
26097:
26098:
26099:
26100:
26101: Vistbacka ym.: Kotirintamalla palvelleiden naisten saamisesta
26102: veteraanietuisuuksien piiriin
26103:
26104:
26105: Eduskunnalle
26106:
26107: Sotaveteraanien ja rintamalla toimineiden etuudet kuin rintamalla olleille naisille tällä
26108: naisten eläke- ja kuntoutuspalvelut ovat tällä hetkellä maksetaan.
26109: hetkellä tyydyttävällä tasolla. Lisäksi heidän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26110: rintamapalvelunsa on luettu työvuosiksi elä- nioittavasti eduskunnan hyväsyttäväksi toivo-
26111: kevuosia laskettaessa. Sen sijaan kotirintamal- muksen,
26112: la toimineiden naisten kohtalona on joutua ns.
26113: väliinputoajaryhmäksi. Kotirintamalla toimi- että hallitus ryhtyisi toimiin kotirin-
26114: vat naiset joutuivat tekemään raskasta työtä tamalla palvelleiden naisten eläke- ym.
26115: kylällä tai kotona maalaistaloissa tai tehtaissa. etuisuuksien saamiseksi samalle tasolle
26116: Kotirintamanaisille tulisi myös saada samat kuin rintamalla palvelleiden naisten.
26117:
26118: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26119:
26120: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
26121: J. Juhani Kortersalmi Marita Jurva
26122: 676 1989 vp.
26123:
26124: Toivomusaloite n:o 622
26125:
26126:
26127:
26128:
26129: Vistbacka ym.: Eläkkeiden indeksitarkistusten yhtenäistämisestä
26130:
26131:
26132: Eduskunnalle
26133:
26134: Vuosittain eläkkeitä tarkistetaan ns. indeksi- 24 %. Markoiksi muutettuna jälkeenjääneisyys
26135: korotuksilla. Indeksikorotuksissa on eroa, sillä aiheuttaa pääosiltaan kansaneläkettä saaville
26136: yleinen indeksikorotus oli esim. vuoden 1989 eläkeläisille huomattavan tappion verrattuna
26137: alusta 7,4 OJo ja kansaneläkkeen indeksikorotus työeläkettä saaviin.
26138: 5,4 %. Eri eläkemuotojen indeksiero on siis Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26139: melkoinen. Toistuessaan useita vuosia peräk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26140: käin pienemmälle indeksikorotukselle säännön- muksen,
26141: mukaisesti jäävä kansaneläke jää koko ajan
26142: jälkeen muista eläkkeistä. Esim. vuodesta 1975 että hallitus ryhtyisi toimiin eri elä-
26143: alkaen on kansaneläkkeelle kertynyt muihin kemuotojen vuosittaisen indeksitarkis-
26144: eläkkeisiin verrattuna miinuskertymää noin tuksen saamiseksi samansuuruiseksi.
26145:
26146: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26147:
26148: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
26149: Heikki Riihijärvi Marita J urva
26150: 1989 vp. 677
26151:
26152: Toivomusaloite n:o 623
26153:
26154:
26155:
26156:
26157: Vistbacka ym.: Maatalouden sijaisapulomittajien saamisesta val-
26158: tionavun piiriin
26159:
26160:
26161: Eduskunnalle
26162:
26163: Kuntien lomalautakuntien tehtävänä on lo- tavissa tällä hetkellä valtionapua. Tämä tilanne
26164: matoiminnan järjestäminen kuntansa alueella on maatalouden lomituspalvelujen kannalta
26165: sekä kyseisen toiminnan kehittymisen seuraa- kestämätön, sillä tällä hetkellä lomitusavusta
26166: minen ja edelleen kehittäminen. Nämä tehtävät on useissa kunnissa huutavaa pulaa. Tämä
26167: määräytyvät lomalaissa ja lomituspalvelujen ongelma koskettaa kaikkia kotieläimien pitä-
26168: johtosäännöissä. jiä. Loma-asioiden kuntoon saaminen paran-
26169: Lomituspalvelujen tehostamiseksi olisi erit- taisi karjataloustiloilla yrittäjän sosiaaliturvaa
26170: täin tärkeätä selvittää mahdollisuudet sijais- sekä antaisi sairasloman saaneille yrittäjille
26171: apulomituksen päivystysrenkaiden perustami- mahdollisuuden todella pitää sairaslomansa ja
26172: seksi useimpiin kuntiin. Sijaisapulomituksen parantua täysin sairaudestaan.
26173: päivystysrenkaan tulisi olla maatalousyrittäjien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26174: käytettävissä tarpeen mukaan. Tästä mahdolli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26175: suudesta tulisi ilmoittaa kunkin paikkakunnan muksen,
26176: paikallisessa lehdessä sekä mahdollisesti kirjeit-
26177: se kaikille alueen viljelijöille. että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
26178: Ongelmana sijaisapulomitusrenkaan järjes- määrärahojen varaamiseksi valtion-
26179: tämiseksi kunnissa on ilmennyt, ettei kyseiseen avuksi kunnille sijaisapulomitusrenkai-
26180: lomitusmuotoon ja sen kehittämiseen ole saa- den perustamiseksi kuntiin.
26181:
26182: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26183:
26184: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
26185: J. Juhani Kortesalmi Marita J urva
26186:
26187:
26188:
26189:
26190: 45 290280X
26191: 678 1989 vp.
26192:
26193: Toivomusaloite n:o 624
26194:
26195:
26196:
26197:
26198: Vistbacka ym.: Kotona asuvien vanhusten turvallisuuden lisää-
26199: misestä hälytysjärjestelmin
26200:
26201:
26202: Eduskunnalle
26203:
26204: Tällä hetkellä asuu maassamme useita tu- toisi lisää turvallisuutta kotona yksin oleville
26205: hansia huonokuntoisia vanhuksia yksin koto- vanhuksille. Hälytyslaite toimisi myös silloin,
26206: naan. Useilla heillä on käytössä jo puhelin, kun vanhuksilla on vaarana joutua väkivallan
26207: mutta liikuntaongelmien takia puhelimeen pää- kohteeksi.
26208: sy saattaa olla hankalaa. Tämän takia sairaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26209: kohtauksen sattuessa varsinkin yöaikaan saat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26210: taa avun saaminen olla mahdotonta. Yksi rat- muksen,
26211: kaisu tähän ongelmaan olisi huonokuntoisten
26212: vanhusten kodista paikalliseen terveyskeskuk- että hallitus ryhtyisi toimiin vanhus-
26213: seen tai muihin jatkuvasti päivystäviin viran- ten kotiin yhteiskunnan kustannuksella
26214: omaisiin yhdistetty hälytyslaite. Tämä saattaisi viranomaisiin yhdistettyjen hälytyslait-
26215: pelastaa monen vanhuksen hengen ja samalla teiden saamiseksi.
26216:
26217: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26218:
26219: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
26220: Heikki Riihijärvi Marita J urva
26221: 1989 vp. 679
26222:
26223: Toivomusaloite n:o 625
26224:
26225:
26226:
26227:
26228: Vistbacka ym.: Ottovanhempien saamisesta äitiysavustuksen pii-
26229: riin
26230:
26231:
26232: Eduskunnalle
26233:
26234: Ottolapsilain mukaan äidiltä voidaan saada bernmille todella yllättäen. Adoptiolapsen vas-
26235: luovutus lapsesta, kun lapsi on täyttänyt 12 taanottavat vanhemmat tekevät merkittävää
26236: viikkoa. Tämän jälkeen voidaan vahvistaa yhteiskunnallista työtä. Heidän asemansa on
26237: adoptio. Nykyisen käytännön mukaan useat kuitenkin verrattuna biologisten vanhempien
26238: lapsista sijoitetaan kuitenkin tulevaan perhee- asemaan huomattavasti heikompi. Nykyisen
26239: seen jo suoraan laitokselta. Kun lapset saadaan lain mukaan äitiysavustuksen saamisen ehtona
26240: adoptiovanhemmille suoraan synnytyssairaa- on, että äiti käy raskauden aikana neuvolassa.
26241: lasta, olisi parasta, että se tapahtuisi mahdolli- Tähän tulisi saada ehdottomasti poikkeus
26242: simman nopeasti. Monet luovuttavat äidit ha- adoptioäitien kohdalla. Asiasta on myös edus-
26243: luavat sijoittaa lapsensa heti perheeseen, ettei kunta ilmaissut kantansa ponnen muodossa.
26244: lapselle tulisi lastenkodissa olemisaikaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26245: Tuleva adoptioperhe saa tiedon lapsen saa-
26246: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26247: misesta yleensä hyvin myöhäisessä vaiheessa.
26248: muksen,
26249: Ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki hankinnat
26250: tulevat suoritettavaksi yhtäkkiä, ja koska lap-
26251: sesta ei pystytä ilmoittamaan ennen kuin hän että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
26252: on syntynyt ja äiti on antanut luvan sijoittaa mahdol/istettaisiin adoptiovanhemmille
26253: hänet perheeseen, tulee tilanne adoptiovan- äitiysavustuksen saaminen.
26254:
26255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26256:
26257: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
26258: Heikki Riihijärvi Marita J urva
26259: 680 1989 vp.
26260:
26261: Toivomusaloite n:o 626
26262:
26263:
26264:
26265:
26266: Vistbacka ym.: Perhepoliittisten tukimuotojen kehittämisestä
26267:
26268:
26269: Eduskunnalle
26270:
26271: Perhepolitiikka on yksi valtion tehokkaim- asuntopolitiikan saaminen lapsiperheystävälli-
26272: mista keinoista tukea lapsiperheitä ja säädellä semmäksi, kotihoidontuen korottaminen aina-
26273: perheiden lapsilukua. Perhepoliittisia tukimuo- kin 3 000 markkaan kuukaudessa ja lapsilisien
26274: toja ovat mm. lapsilisät, kotihoidontuki, asun- nostaminen nykyisestä tasostaan kaksinkertai-
26275: topolitiikka, äitiyspäiväraha ym. tukimuodot seksi. Nämä toimet toteuttamalla parannettai-
26276: sekä luonnollisesti verotus. siin merkittävästi lapsiperheiden asemaa ja
26277: Tällä hetkellä maassamme ei harjoiteta riit- maastamme luotaisiin perhepoliittisesti inhimil-
26278: tävää lapsiperheystävällistä perhepolitiikkaa, lisempi ja pehmeämpi yhteiskunta.
26279: vaan lapsiperheet ovat edelleenkin lapsettornia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26280: perheitä heikommassa taloudellisessa asemas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26281: sa. SMP:n mielestä lapsiperheiden asemaa tuli- muksen,
26282: si olennaisesti parantaa niin, että lasten tekemi-
26283: nen ei olennaisesti alentaisi perheen elintasoa. että hallitus ryhtyisi toimeen maas-
26284: Tällöin voitaisiin saada jopa alhainen synty- samme harjoitetun perhepolitiikan saa-
26285: vyystaso hieman kohoamaan. miseksi lapsiperheystävällisemmäksi ja
26286: Perhepolitiikan tehostamisessa olisivat maas- lasten kotona tapahtuvaa hoitamista
26287: samme tällä hetkellä ensiarvoisessa asemassa nykyistä paremmin suosivaksi.
26288:
26289: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26290:
26291: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
26292: 1989 vp. 681
26293:
26294: Toivomusaloite n:o 627
26295:
26296:
26297:
26298:
26299: Vuoristo ym.: Vitamiini- ja hivenaineiden saamisesta sairaus-
26300: vakuutuskorvauksen piiriin
26301:
26302:
26303: Eduskunnalle
26304:
26305: Vitamiini- ja hivenaineiden merkitys on ny- tuskorvauksen pnrnn. Yleisesti on ihmetelty,
26306: kyaikaisessa lääketieteessä yleisesti tunnustettu ettei näin ole vieläkään tapahtunut.
26307: sairauksia ennalta estävänä, lääkkeenä ja jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26308: hoitomuotona. Vitamiini- ja hivenaineiden laa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26309: jamittainen käyttö preventiivisenä hoitona vä- muksen,
26310: hentää kiistattomasti jälkikäteisen sairaanhoi-
26311: don kustannuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26312: Näin ollen sekä lääketieteelliset että kansan- lääkärin määräämän vitamiini- ja hi-
26313: taloudelliset perusteet tukevat vitamiini- ja hi- venainehoidon saamiseksi sairaus-
26314: venainevalmisteiden saattamista sairausvakuu- vakuutuksessa korvattavaksi.
26315:
26316: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26317:
26318: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
26319: Raila Aho Heikki Rinne Mikko Elo
26320: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
26321: 682 1989 vp.
26322:
26323: Toivomusaloite n:o 628
26324:
26325:
26326:
26327:
26328: Vuoristo ym.: Kuppaushoidon saamisesta sairausvakuutuskor-
26329: vauksen piiriin
26330:
26331:
26332: Eduskunnalle
26333:
26334: Vanhimmat suomenkieliset maininnat kup- Aivan viime vuosina kuppauksen merkitys
26335: pauksesta löytyvät Mikael Agricolan rukous- on uudelleen "löydetty" ja on pyritty taitoa
26336: kirjan allakasta vuodelta 1544. Huhtikuun oh- tietoisesti elvyttämään. Kupparinammatin har-
26337: jeissa sanotaan "machta mös purgas otta ja joittajia alkaa olla jälleen eri puolilla maatam-
26338: cuppat anda mutta ey harttijan pälle". Kup- me ja heillä on omia vastaanottojaan.
26339: pausohjeita esiintyi myös lääkärikirjoissa 1600- Jotkut lääkärit ohjaavat myös potilaitaan
26340: luvulta lähtien, ja Max Oker-Blomin ja G.V. kupattaviksi erityisesti verenpainetaudeissa.
26341: Levanderin "Kodin lääkärikirja" vuodelta Kuppauksella onkin saavutettu tässä "kansan-
26342: 1907 oli viimeinen lääkärikirja, joka sisälsi sairaudessamme" hyviä hoitotuloksia.
26343: näitä ohjeita. Siinä sanotaan "Kuppauksella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26344: koetetaan ohjata verta tai kudosnestettä ruu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26345: miin sisemmistä osista ihoon ja myöskin ulos muksen,
26346: ihon lävitse''.
26347: Kuppaus on sittemmin tällä vuosisadalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26348: käynyt harvinaiseksi, koska ei ole ollut tämän kuppaushoidon saamiseksi hyväksyttä-
26349: taidon haltijoita. Kuitenkin sitä on jossain väksi hoitomuodoksi, sekä lääkärin
26350: määrin harrastettu läpi vuosikymmenten muu- määräämän kuppaushoidon saamiseksi
26351: taman taitajan voimin. sairausvakuutuksessa korvattavaksi.
26352:
26353: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26354:
26355: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
26356: Raila Aho Heikki Rinne Mikko Elo
26357: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
26358: 1989 vp. 683
26359:
26360: Toivomusaloite n:o 629
26361:
26362:
26363:
26364:
26365: Vuoristo ym.: Hierontahoidon saamisesta sairausvakuutuskor-
26366: vauksen piiriin
26367:
26368:
26369: Eduskunnalle
26370:
26371: Hieronta on yksi varhaisimmista erilaisten ei ihmisten hoitotyössä ole mitään positiivista
26372: sairauksien ja kiputilojen hoitomuodoista. merkitystä.
26373: Kansanperinteessämme on lukuisia kuvauksia Kuitenkin on lääkäreitä, jotka ohjaavat poti-
26374: hieronnan tehokkuudesta. Hierojat ovat olleet laitaan hierontahoitoon, kun katsovat hoidon
26375: poikkeuksetta arvostettuja ja luotettuja per- olevan tarpeellista potilaan paranemiselle. Jois-
26376: soonia paikkakunnillaan. Heihin on kohdistu- sakin tapauksissa lääkäreitten ja hierojien yh-
26377: nut samanlaista kunnioitusta kuin tällä hetkel- teistyö on hyvinkin luottamuksellista ja kon-
26378: lä kohdistuu lääketieteessä eri alojen spesialis- sultoivaa.
26379: teihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26380: Hieronnalla ei ole kuitenkaan hoitomuotona nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26381: itsenäistä asemaa. Sitä käytetään muiden hoi- muksen,
26382: tomuotojen jatkeena. Täten myöskään hierojat
26383: ammattikuntana eivät ole päässeet hoitomuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26384: don merkittävyyden edellyttämään asemaan. lääkärin määräämän hierontahoidon
26385: Päinvastoin he saattavat olla joskus koululää- saamiseksi sairausvakuutuksessa kor-
26386: ketieteen edustajien silmissä puoskareita, joilla vattavaksi.
26387:
26388: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26389:
26390: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
26391: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne
26392: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
26393: 684 1989 vp.
26394:
26395: Toivomusaloite u:o 630
26396:
26397:
26398:
26399:
26400: Vuoristo ym.: Toimenpiteistä nuorten tasapainoisen henkisen
26401: kasvun turvaamiseksi
26402:
26403:
26404: Eduskunnalle
26405:
26406: Nuoren 14-vuotiaan koulupojan suorittama vuun ja kehitykseen ole kiinnitetty riittävästi
26407: ampumavälikohtaus, minkä seurauksena kaksi huomiota. Kotiemme ongelmat ja niitten rat-
26408: hänen luokkatoveriaan menehtyi, herätti Rau- kaisuyritykset tiedetään. Koulun oppitunti-
26409: malla suurta tyrmistystä ja huomiota ympäri suunnitelmat ja rytmi eivät sittenkään huomioi
26410: maata. Tapaukselle yritettiin saada selvitystä riittävästi oppilaitten henkisen puolen opetusta
26411: monella tavalla. Poliisi on suorittanut omat ja hoitoa. Uskontotunnitkin saattavat olla liian
26412: tutkimuksensa ja tutkimuksen tulokset ovat tavoitesidonnaisia. Luokanvalvojantunnit voi-
26413: tiedossa. vat olla satunnaisia taikka pelkästään informa-
26414: Kuitenkin tapahtuma ääriesimerkkinä kertoo tiivisia.
26415: myös siitä huolesta ja epätoivosta, minkä kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26416: kellä nuoremme joutuvat tässä yhteiskunnassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26417: elämään. Kuitenkin jokainen tajuaa, että juuri muksen,
26418: heihin yhteiskunnan pitäisi satsata niin paljon
26419: kuin mahdollista. Toki tässä asiassa eri muo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
26420: doin paljon on tehtykin. jotta nuorten tasapainoisen henkisen
26421: Materiaalikorosteisen hyvinvoinnin keskellä kasvun edellytykset tulisivat paremmin
26422: ei ehkä kuitenkaan nuortemme henkiseen kas- huomioiduiksi yhteiskunnassamme.
26423:
26424: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26425:
26426: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
26427: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne
26428: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
26429: 1989 vp. 685
26430:
26431: Toivomusaloite n:o 631
26432:
26433:
26434:
26435:
26436: Väistö ym.: Viljelijäperheiden lasten päivähoitopalvelujen ja
26437: kotihoidontuen kehittämisestä
26438:
26439:
26440: Eduskunnalle
26441:
26442: Viljelijäperheiden lapset hoidetaan useimmi- Lasten päivähoidon järjestämiseen liittyy
26443: ten kotona. Maatilojen työhuippujen aikana kuitenkin pulmia. Hoitajaa ei saada tarvittaes-
26444: on kuitenkin lisääntyvästi tarvetta lasten päivä- sa kotiin. Kunnallisista hoitopalveluista on
26445: hoidon vaihtoehtoiseen järjestämiseen. haja-asutusalueilla puutetta. Ongelmana on
26446: Parhaana vaihtoehtona viljelijäperheissä pi- myös noussut esiin, että perhe menettää koti-
26447: detään selvitysten mukaan sitä, että hoitaja hoidontuen koko vuodelta, jos lapsi on muuta-
26448: saataisiin kotiin. Lapset ollaan valmiit viemään man kuukauden kunnallisessa päivähoidossa.
26449: päivähoitoon myös kodin ulkopuolelle. Viljelijäperheiden pienten lasten päivähoito-
26450: Kausiluonteiset työhuiput ajoittuvat tiloilla palvelujen järjestäminen edellyttää eri hoito-
26451: muotojen yhteensovittamista ja joustavuutta.
26452: kesäkauteen. Useimmiten ulkopuolisen hoita-
26453: Kotihoidontukea on myös kehitettävä viljelijä-
26454: jan tarve olisi vuosittain muutamia kuukausia.
26455: perheiden tarpeet huomioon ottavaksi.
26456: Eri yhteyksissä on selkeästi todettu, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26457: pienten la,sten "hoitopaikka" ei ole sen enem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26458: pää navetassa kun peltotöissäkään vanhempien muksen,
26459: mukana.
26460: Kuopion aluetyöterveyslaitoksessa tehdyn että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26461: tutkimuksen mukaan lasten kuolemaan johta- viljelijäperheiden lasten päivähoitopal-
26462: neet tapaturmat sattuvat useimmiten kiireisen velujen ja kotihoidontuen kehittämisek-
26463: työhuipun aikana. Konetapaturmat ovat ylei- si ja eri hoitomuotojen käytön saami-
26464: siä. Pöly ja melu ovat lapsille vakava terveys- seksi joustavaksi ja viljelijäperheiden
26465: riski. tarpeet huomioon ottavaksi.
26466:
26467: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26468:
26469: Matti Väistö Esko Jokiniemi Mirja Ryynänen
26470: Kerttu Törnqvist Juhani Alaranta
26471: 686 1989 vp.
26472:
26473: Toivomusaloite n:o 632
26474:
26475:
26476:
26477:
26478: Väistö ym.: Alueellisten työttömyyserojen supistamisesta Pieli-
26479: sen Karjalan alueella
26480:
26481:
26482: Eduskunnalle
26483:
26484: Valtioneuvosto päätti vuoden 1988 lopussa osalta. Ne on myönnettävä kysyntää vastaavas-
26485: toimenpiteistä, jotka tähtäävät alueellisten ti.
26486: työttömyyserojen supistamiseen Pielisen Karja- Valtioneuvoston päätöksen toteutuminen on
26487: lan alueella. Alue käsittää Enon, Juuan, Liek- kuitenkin jäämässä puolitiehen varojen niuk-
26488: san, Nurmeksen ja Valtimon kunnat. kuuden vuoksi. Päätöksen mukaiset toimenpi-
26489: Päätös koskee eri hallinnonaloja. Sen mu- teet koetaan alueella kuitenkin erittäin tärkeik-
26490: kaan muun muassa metsänparannuslain mu- si ja pidetään välttämättömänä, että eri hallin-
26491: kaiset toimenpiteet rahoitetaan kysyntää vas- nonaloilla on toimenpiteitä varten riittävät
26492: taavasti taimikonhoitotöiden ja laatupuiden määrärahat.
26493: pystykarsinnan osalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26494: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26495: Pielisen Karjalan alueella on virinnyt run- muksen,
26496: saasti kiinnostusta maaseutuelinkeinojen ja
26497: muun pienyritystoiminnan kehittämiseen. Peri- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
26498: aatepäätöksen mukaan kaikki rahoituskelpoi- menpiteisiin alueellisten työttömyysero-
26499: set hankkeet tulisi rahoittaa säädettyjen enim- jen supistamiseen tähtäävien toimenpi-
26500: mäismäärien mukaisina. teiden rahoittamiseksi niin sanotun Pie-
26501: Päätös on merkittävä myös asuntojen perus- lisen Karjalan alueella Pohjois-Karja-
26502: parannuslainoituksen ja korjausavustusten lassa.
26503:
26504: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26505:
26506: Matti V äistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
26507: 1989 vp. 687
26508:
26509: Toivomusaloite u:o 633
26510:
26511:
26512:
26513:
26514: Väistö ym.: Työvoimatoimistojen perustamisesta Kesälahdelle,
26515: Kiihtelysvaaraan, Rääkkylään ja Vaitimolle
26516:
26517:
26518: Eduskunnalle
26519:
26520: Työllisyyslain tavoitteena on työvoimapalve- Työvoimapalvelujen saatavuuden paranta-
26521: lujen parantaminen ja niiden saaminen mah- miseksi ja eri tahojen yhteistyön tiivistämiseksi
26522: dollisimman lähelle asiakkaita. Tärkein tavoite on tarpeen, että työvoimatoimisto on jokaises-
26523: on luonnollisesti työllisyyden parantaminen. sa kunnassa. Pohjois-Karjalassa oma työvoi-
26524: Työllisyyden hoidossa keskeisellä sijalla on matoimisto tulisi perustaa Kesälahdelle, Kiihte-
26525: monimuotoisen pienyritystoiminnan edistämi- lysvaaraan, Rääkkylään ja Valtimolle.
26526: nen. Tässä onnistuminen edellyttää sekä yrit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26527: täjä- että työllisyyskoulutusta tai täydennys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26528: koulutusta samalla kun yritystoiminnan edelly- muksen,
26529: tyksiä yleensä parannetaan.
26530: Keskeisellä sijalla tulee olemaan kuntien,
26531: elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten yh- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
26532: teistoiminta. Erityisen tärkeää tämä on kunkin menpiteisiin työvoimatoimistojen pe-
26533: alueen yrittäjä- ja työllisyyskoulutuksen suun- rustamiseksi Kesä/ahde/le, Kiihtelysvaa-
26534: taamisessa. raan, Rääkkylään ja Valtimolle.
26535:
26536: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26537:
26538: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
26539: 688 1989 vp.
26540:
26541: Toivomusaloite n:o 634
26542:
26543:
26544:
26545:
26546: E. Aho ym.: Maantien n:o 775 (Himanka-Viitasaari) luokituk-
26547: sen muuttamisesta
26548:
26549:
26550: Eduskunnalle
26551:
26552: Maantie n:o 775 (Himanka-Viitasaari) TVL:n Keski-Suomen piirin toimenpideohjel-
26553: muodostaa tärkeän tieyhteyden pohjoisesta massa kohde on sijoitettu vuosille 1990-1991.
26554: Keski-Suomesta Keski-Pohjanmaalle. Tie pal- Tämän akuutin korjaustarpeen jälkeen koko
26555: velee liikennettä Keski-Suomesta Pohjanmaan tieosuudella tulisi suorittaa perusparantaminen
26556: satamiin ja on samalla tärkeä poikittaisliiken- ja muuttaa tien luokka kantatieksi.
26557: neväylä myös alueen henkilöliikenteelle ja puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26558: tavaran kuljetuksille. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26559: muksen,
26560: Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kuntien
26561: yhteinen tahto on tien perusparantaminen ja
26562: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26563: tieluokan muuttaminen kantatietasoiseksi.
26564: maantien n:o 775 välillä Himanka-
26565: Tieyhteyden pahin pullonkaula on väli Keite- Viitasaari tieluokan muuttamiseksi kan-
26566: lepohjan pysäkki-Keitelepohja. Osuuden pi- tatieksi sekä tien perusparannustöiden
26567: tuus on 4,7 km ja kustannusarvio 7,3 milj. mk. aloittamiseksi, ensi vaiheessa välillä
26568: Hankkeesta on vahvistettu suunnitelma. Keitelepohjan pysäkki-Keitelepohja.
26569:
26570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26571:
26572: Esko Aho Martti Korkia-Aho
26573: 1989 vp. 689
26574:
26575: Toivomusaloite n:o 635
26576:
26577:
26578:
26579:
26580: R. Aho ym.: Porin pohjoisen satamatien rakentamisesta
26581:
26582:
26583: Eduskunnalle
26584:
26585: Pohjoinen satamatie yhdistää Meri-Porin sa- tarkoitukseen. Tien liikennemäärä vuonna
26586: tamineen ja muine toimintoineen Kokemäen- 1992 tulee olemaan noin 500 ajoneuvoa/vrk.
26587: joen suiston pohjoispuolisen saariston kautta Meri-Porin alueen nykyiset ja edelleen kehitet-
26588: Ahlaisiin Ämttöön paikallistielle ja valtatielle tävät satamat liikenneyhteyksineen, suurteolli-
26589: n:o 8 sekä edelleen valtatielle n:o 23. Länsitien suus ja uudet teollisuusalueet ja Yyterin kehit-
26590: valmistumisen jälkeenkin tieyhteys lyhentää tyvä matkailukeskus tulevat edelleen lisäämään
26591: matkaa Tahkoluodosta Ahlaisiin 38 km, Vaa- alueen toimintoja, ja tien liikennemäärät tule-
26592: san suuntaan 28 km ja Jyväskylän suuntaan 7 vat edellä olevastakin kasvamaan. Pohjoinen
26593: km. Tien toteuttamiseksi tarvittava vesioikeu- satamatie tukee merkittävästi Meri-Porin kehi-
26594: den lupapäätös on saanut lainvoiman. Vesioi- tystä ja mahdollistaa myös Ahlaisten suunnan
26595: keus katsoo, että tiehankkeen toteuttaminen kehityksen ja palvelujen ja työpaikkojen saa-
26596: on yleisen tarpeen vaatima. Tien rakennus- vutettavuuden. Tiellä on myös työllisyyden
26597: suunnitelmat ovat valmistumassa siten, että hoidon kannalta pysyvä tärkeä merkitys. Tien
26598: tien rakentaminen voidaan niiden puolesta jatkoyhteydet Vaasantien ja Järvi-Suomentien
26599: aloittaa vuonna 1990. TVL:n Turun piirin suuntaan ovat vaiheittain kehitettävissä, jolloin
26600: toimenpideohjelmaan kohde on merkitty aloi- tien merkitys myös pitkämatkaista liikennettä
26601: tettavaksi vuonna 1991 ja se on tarkoitus välittävänä yhteytenä korostuu. Porin ja ym-
26602: luovuttaa liikenteelle vuonna 1993. TVL:lla on päristökuntien mielestä tien rakentaminen on
26603: siis valmiudet rakentamisen aloittamiseen. Tie- yleisen edun kannalta perusteltua ja välttämä-
26604: hankkeen kustannusarvio on 55,3 Mmk. töntä niin, että tieyhteys on liikennöitävissä
26605: Porin syväsatama mahdollistaa yli 100 000 vuonna 1992.
26606: dwt:n alusten liikennöinoin ja kivihiilen kau-
26607: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26608: kotuonnin. Valtakunnallisen energiahuollon
26609: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26610: turvaamiseksi valtioneuvoston tekemän pää-
26611: töksen mukaisesti sataman viereen toteutetaan
26612: 500 MW:n hiilivoimala 1990-luvulla. Voimala- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26613: jätteet sijoitetaan Ahlaisten puolella olevalle Porin pohjoisen satamatien toteuttami-
26614: alueelle, minkä kaupunki on hankkinut tähän seksi mahdollisimman pikaisesti.
26615:
26616: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26617:
26618: Raila Aho Kalevi Lamminen Einari Nieminen
26619: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Timo Laaksonen
26620: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo
26621: Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo
26622: 690 1989 vp.
26623:
26624: Toivomusaloite n:o 636
26625:
26626:
26627:
26628:
26629: Ala-Harja ym.: Kantatien n:o 64 (Jalasjärvi-Seinäjoki-Vaasa)
26630: itäisen ohikulkutien rakentamisesta Seinäjoella
26631:
26632:
26633: Eduskunnalle
26634:
26635: Kantatien n:o 64 (Jalasjärvi-Seinäjoki- vat, tulisi itäinen ohikulkuväylä rakentaa mah-
26636: Vaasa) liikenne kulkee tällä hetkellä Seinäjoen dollisuuksien mukaan samanaikaisesti. TVH:n
26637: kaupungin katuverkostoa pitkin aiheuttaen tar- toimeksiannosta itäisen ohikulkuväylän yleis-
26638: peentonta raskasta läpiajoliikennettä. 200 000 suunnitelma on tekeillä ja valmistuu aikatau-
26639: asukkaan palvelukeskuksena Seinäjoelle suun- lun mukaan vuoden 1989 loppuun mennessä.
26640: tautuva liikenne on muutenkin erittäin runsas- Itäisen ohikulkuväylän valmistuttua etelästä
26641: ta verrattuna vastaavankokoisiin muihin kau- ja idästä tuleva liikenne jakautuu useammalle
26642: punkeihin. sisääntuloväylälle (mm. teollisuusalueille), mi-
26643: Kantatie n:o 64 ja kantatie n:o 67 risteävät kä osaltaan helpottaa liikenneongelmia sisäi-
26644: kaupungin keskustassa. Kantatien n:o 67 lin- sessä katuverkostossa.
26645: jaus on juuri tutkittu, eikä sitä voida siirtää
26646: muualle. Sen sijaan kantatien n:o 64 linjaus on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26647: mahdollista johtaa kaupungin eteläpuolitse taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26648: (kaavoitusalueen ulkopuolelle) tulevalle Jyväs- sen,
26649: kylän-Vaasan valtatielle, josta on edelleen
26650: yhteys kantatielle n:o 67. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
26651: Jyväskylän-Vaasan valtatien rakentaminen menpiteisiin kantatien n:o 64 (Jalas-
26652: Seinäjoen kaupunkiseudulla on TVH:n suunni- järvi-Seinäjoki- Vaasa) ns. itäisen
26653: telmissa ajoitettu vuosille 1993-1995. Jotta ohikulkutien rakentamiseksi Seinäjoel-
26654: yhteydet olisivat heti mahdollisimman jousta- la.
26655:
26656: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26657:
26658: Kirsti Ala-Harja Ole Wasz-Höckert
26659: 1989 vp. 691
26660:
26661: Toivomusaloite n:o 637
26662:
26663:
26664:
26665:
26666: Alaranta ym.: Merijärven postikonttorin aukiolaajan jatkami-
26667: sesta
26668:
26669:
26670: Eduskunnalle
26671:
26672: Merijärven kunta on anonut Merijärven kir- Päivällä tapahtuvan sulkemisen vuoksi yh-
26673: konkylän postikonttorin aukiolaajan jatkamis- den virkailijan hoitamassa postikonttorissa
26674: ta. Kuntalaiset pitävät epätyydyttävänä nykyis- asiakaspalvelu ruuhkautuu ennen keskipäivän
26675: tä tilannetta, jolloin posti suljetaan keskellä ja iltapäivän sulkemisaikoja.
26676: päivää kahden tunnin ajaksi. Parhaaseen asi-
26677: ointiaikaan kuntalaiset eivät pääse hoitamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26678: postiasioitaan. Harmia lisää se, että myös lää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26679: kekaappi toimii postin tiloissa. muksen,
26680: Kunnassa uskotaan, että postin palvelujen
26681: määrä kasvaisi, jos aukioloaikaa jatkettaisiin.
26682: Postin piiriviranomaiset ovat juuri palvelujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26683: vähyyden perusteella toistuvasti kieltäytyneet Merijärven postikonttorin aukiolaajan
26684: jatkamasta aukioloaikaa. jatkamiseksi.
26685:
26686: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26687:
26688: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
26689: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
26690: 692 1989 vp.
26691:
26692: Toivomusaloite n:o 638
26693:
26694:
26695:
26696:
26697: Almgren ym.: Ns. Baltlink-toiminnan aloittamisesta Kotkan ja
26698: Haminan satamissa
26699:
26700:
26701: Eduskunnalle
26702:
26703: Kotkan ja Haminan satamaliikenne on viime toimia uuden tavaralauttaliikenneyhteyden
26704: vuosina lisääntynyt. Mainitut satamat ovat päätesatamana.
26705: maamme metsäteollisuuden tärkeimmät vienti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26706: satamat ulkomaille. Pääkaupunkiseudun kas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26707: vupaineiden purkamisen yhteydessä on keskus- muksen,
26708: teltu myös uuden tavaralauttaliikenneyhteyden
26709: perustamisesta nk. Baltlink-liikenteestä. Maini- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26710: tuilla satamilla on erittäin hyvät valmiudet nk. Ba/tlink-yhteyden sijoittamiseksi
26711: Kotkan ja Haminan satamiin.
26712:
26713: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
26714:
26715: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen
26716: Antero Kekkonen Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen
26717: Kari Häkämies Matti Vähänäkki
26718: 1989 vp. 693
26719:
26720: Toivomusaloite n:o 639
26721:
26722:
26723:
26724:
26725: Anttila: Erillisrahoituksen suuntaamisesta Etelä-Suomen päätie-
26726: verkon kehittämiseen
26727:
26728:
26729: Eduskunnalle
26730:
26731: Etelä-Suomen päätieverkon kehittämisen hi- rautua. Painottaessaan päätieverkon kehittä-
26732: taus on huolestuttavaa. Valtakunnallisesti tär- mistarvetta eduskunta on samalla edellyttänyt,
26733: keiden tiehankkeiden toteuttamisohjelmaan että päätieverkon kehittäminen ei saa tapahtua
26734: Etelä-Suomen osalta on esitetty otettavaksi alemmanasteisten teiden kustannuksella. Tämä
26735: mm. seuraavia tieyhteyksiä: Helsinki-Turku taas ei voi toteutua ilman tiemäärärahojen
26736: (nykyinen valtatie n:o 1), Helsinki-Tampere reaalitason korotusta.
26737: (nykyinen valtatie n:o 3), Helsinki-Kouvola-
26738: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26739: Imatra (nykyinen valtatie n:o 6) sekä Hel-
26740: sinki-Pori (nykyinen valtatie n:o 2). tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26741: Kun sekä eduskunta että maan hallitus edel- sen,
26742: lyttävät tavoitteiden toteuttamista valtakunnan
26743: päätieverkolla Etelä-Suomessa, jonne väestön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26744: ja tuotantoelämän keskittymisen vuoksi myös erillisrahoituksen sisällyttämiseksi val-
26745: liikennesuoritteen suurin kasvu sijoittuu, jou- tion tulo- ja menoarvioesitykseen Etelä-
26746: dutaan lähivuosina tienpidon osalta kustan- Suomen päätieverkon kehittämiseksi
26747: nuksiltaan kalliimpiin ratkaisuihin kuin mihin turvaten samalla myös alueen a/em-
26748: Tie 2000 -ohjelman laadinnassa on osattu va- manasteisen tieverkon kehittämiseen.
26749:
26750: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26751:
26752: Sirkka-Liisa Anttila
26753:
26754:
26755:
26756:
26757: 46 290280X
26758: 694 1989 vp.
26759:
26760: Toivomusaloite n:o 640
26761:
26762:
26763:
26764:
26765: Apukka ym.: Lisäyksestä vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon
26766: TVL:n Lapin piirin tiestön rakentamiseen ja parantamiseen
26767:
26768:
26769: Eduskunnalle
26770:
26771: TVL:n Lapin pnnn tilanne on jo useana - Mt Ylläsjärvi-Ruottama, Kittilä: 6,8
26772: vuotena ollut vaikea siitä syystä, että hankkei- Mmk Gatkorahoitus)
26773: den rahoitus on ollut aina kiinni lisäbudjeteista - Mt n:o 924 Ruonakoski-Nuupas ja Rais-
26774: sekä työvoimahallinnon rahoista. Kuluvana kion silta, Ranua: 4,5 Mmk Gatkorahoitus)
26775: vuotena tilanne näyttää kehittyvän äärimmäi- - Vt n:o 21 Orajärvi-Olosjoki, Pello: 8,0
26776: sen vaikeaksi, mikäli kaavailut lisäbudjetin Mmk
26777: antamatta jättämisestä toteutuisivat. Loppu- - Vt n:o 4 Lohijoki-Vuotso, Sodankylä:
26778: vuodesta näyttäisi TVL:n Lapin piirin henki- 5,7 Mmk
26779: löstössä olevan liikaa 46 rakennusmestaria, 16
26780: - Vt n:o 4 Paattion erit.liitt. rampit ja vt:n
26781: työnjohtajaa ja 16 toimistohenkilöä. TVL:n
26782: n:o 4 parant. Keminmaan teoll.alueen kohdal-
26783: henkilöstön lomautusuhkan lisäksi tilanne
26784: la, Kemi, Keminmaa: 3,0 Mmk
26785: luonnollisesti merkitsisi myös sitä, ettei tietyö-
26786: kohteilla pystyttäisi työllistämään Lapin työt- - Mt n:o 971 Kaamanen-Norjan raja välil-
26787: tömiä, auto- ja konemiehiä jne. Näin siitä lä Jäniskoski-Lauttajärvi ja Jäniskosken sil-
26788: huolimatta, että Lappi on edelleen maan vai- ta: 6,6 Mmk.
26789: keinta työttömyysaluetta, eikä työllisyyslain Näiden hankkeiden työllistävä vaikutus olisi
26790: velvoite ole läheskään toteutunut joka kunnas- sitä luokkaa, että TVL:n Lapin piiri voisi
26791: sa. Syy vakavaan tilanteeseen on varsinaisen välttyä henkilöstölomautuksilta ja hankkeilla
26792: tulo- ja menoarvion määrärahojen riittämättö- voitaisiin myös helpottaa Lapin vaikeata työlli-
26793: myys ja useiden hankkeiden päättyminen syk- syystilannetta järkevillä työkohteilla.
26794: syllä. Lisäksi kahden hankkeen (Ylläsjärvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26795: Ruottama ja Ruonakoski-Nuupas ja Raiskion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26796: silta) syksyn rahoitus on täysin auki. Tilannet- muksen,
26797: ta voidaan helpottaa vain lisämenoarviolla, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26798: jossa kahden em. hankkeen rahoituksen lisäksi menpiteisiin rahoituksen osoittamiseksi
26799: käynnistettäisiin pnnn toimenpideohjelman TVL:n Lapin piirille lisämenoarviossa
26800: mukaisia hankkeita syksyllä 1989 seuraavasti: syksyn 1989 uhkaavan tilanteen helpot-
26801: tamiseksi.
26802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26803:
26804: Asko Apukka Aimo Ajo Hannele Pokka
26805: Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen Esko-Juhani Tennilä
26806: 1989 vp. 695
26807:
26808: Toivomusaloite n:o 641
26809:
26810:
26811:
26812:
26813: Apukka: Torvisen-Luoston maantien rakentamisesta
26814:
26815:
26816: Eduskunnalle
26817:
26818: Yhteys nelostieltä Torvisen kylän kohdalta kittävästi, minkä vuoksi suorin ja lyhin tieyh-
26819: Luoston matkailukeskukseen on erittäin heik- teys n. 12 km Torvisesta Luostone tulee ehdot-
26820: kokuntoinen. Luoston-Pyhän alueelle on hy- tamasti saada kuntoon ennen messuja.
26821: väksytty järjestettäväksi vuonna 1992 Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26822: ensimmäiset tunturiasuntomessut. Messut kä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26823: sittävät Luosto- ja Pyhätunturialueen. Tällä
26824: hetkellä pelkästään Luoston alueella on jo noin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
26825: 2 000 vuodepaikkaa, ja messut tulevat vuoteen piteisiin tieyhteyden Torvinen-Luosto
26826: 1992 mennessä tuplaamaan Luostonkin vuode- suunnittelun käynnistämiseksi ja raken-
26827: paikat. Valtakunnalliset messut tulevat lisää- tamisen toteuttamiseksi ennen vuotta
26828: mään alueen toimintaa ja kiinnostavuutta mer- 1992.
26829:
26830: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26831:
26832: Asko Apukka
26833: 696 1989 vp.
26834:
26835: Toivomusaloite n:o 642
26836:
26837:
26838:
26839:
26840: Apukka ym.: Sattasen-Rajalan maantien liikenneturvallisuuden
26841: parantamisesta
26842:
26843:
26844: Eduskunnalle
26845:
26846: Sodankylän kunnassa valtatieltä n:o 4 län- jatkuva liikenne. Lisäksi liikenne lisääntyy jat-
26847: teen välillä Sattanen-Rajala on n. 28 km kuvasti siitä syystä, että luonnonkauniin Sat-
26848: pitkä tieosuus, joka yhdistää Rajalan kylän tasjoen rantojen loma-asutus lisääntyy jatku-
26849: nelostiehen. Kyseinen tie on rakennettu yli 30 vasti.
26850: vuotta sitten. Se on erittäin kapea ja erityisesti Tieosuudella sattuu jatkuvasti liikenneonnet-
26851: pintamateriaaliltaan liikenteellisesti vaaralli- tomuuksia tien heikkokuntoisuuden ja erityi-
26852: nen. Tien pinta on saviperäistä maata ja se on sesti sen liukkauden vuoksi. Tuntuu käsittä-
26853: erityisesti keväisin roudan sulaessa saippuan mättömältä, että tällaista tieyhteyttä ei perus-
26854: liukas. Samoin se on liukas ja vaarallinen korjata ja päällystetä. Vastaavia tapauksia
26855: syksyisin ja myös kesällä sadesäällä. Suomesta tuskin kovin paljon löytyy.
26856: Rajalan kylä on kohtalaisen vireä kylä. Siel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26857: lä on toistasataa asukasta, useita majoja ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26858: kurssikeskuksia, Kaarestunturin matkailualue, muksen,
26859: kauppa, baari jne. Tiellä on vilkas liikenne:
26860: koululaiskuljetukset Sattaseen, maitoauto joka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26861: toinen päivä, raskaita kuljetuksia Geologian menpiteisiin Sattasen-Rajalan maan-
26862: tutkimuskeskuksen syväkairausten vuoksi, työ- tien liikenneturvallisuuden parantami-
26863: matkaliikenne sekä majojen ja kurssikeskusten seksi.
26864:
26865: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
26866:
26867: Asko Apukka Aimo Ajo
26868: 1989 vp. 697
26869:
26870: Toivomusaloite u:o 643
26871:
26872:
26873:
26874:
26875: Astala: Rannikkomme matkustajalaiva- ja vesibussitoiminnan
26876: kehittämisestä
26877:
26878:
26879: Eduskunnalle
26880:
26881: Suomen rannikon matkustajalaivayhdistyk- korjauksiin. Lisäksi kokonaisnäkemys elinkei-
26882: sen toiminnan aloittamisen myötä on tullut nosta on epäselvä kaikille em. osapuolille,
26883: esille tarve tutkia rannikkomme matkustaja- joiden yhteistyötä samalla varmaankin myös
26884: laiva- ja vesibussitoimintaa sekä toiminnan edistettäisiin.
26885: kehittämismahdollisuuksia. Yhdistyksen halli-
26886: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26887: tus on käsitellyt asiaa ja ehdottaa toimikunnan
26888: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26889: perustamista. Siinä tulisivat olla edustettuina
26890: sen,
26891: Matkailun edistämiskeskus, ko. liikenteen kan-
26892: nalta keskeiset kunnat, alueen matkailuorgani-
26893: saatiot ja Suomen rannikon matkustajalaiva- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
26894: yhdistys. Perusteluna ehdotukselle todetaan, rannikkomme matkustajalaiva- ja vesi-
26895: että yrittäjät ovat investoineet huomattavia bussitoiminnan tutkimiseksi ja kehittä-
26896: summia viime vuosina kalustoon ja sen perus- miseksi.
26897:
26898: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
26899:
26900: Heli Astala
26901: 698 1989 vp.
26902:
26903: Toivomusaloite n:o 644
26904:
26905:
26906:
26907:
26908: Dromberg ym.: Martinlaakson radan jatkamisesta
26909:
26910:
26911: Eduskunnalle
26912:
26913: Rataverkon kehittäminen Uudellamaalla on Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
26914: pikaisesti aloitettava. Helsingin seudun työ- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
26915: matkaliikenteen sujuvuuden kannalta on syytä kunnassa.
26916: ohjata ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä.
26917: Tämä edellyttää joukkoliikenneratkaisujen te- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26918: kemistä mahdollisimman joustaviksi. Raidelii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26919: kenteen kehittämistä puoltavat myös ympä- sen,
26920: ristö- ja turvallisuusnäkökohdat. Uudenmaan
26921: läänin tasapainoisen kehittämisen kannalta on
26922: myös välttämätöntä kehittää alueen joukkolii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26923: kennettä. Martinlaakson radan jatkaminen hel- Martinlaakson radan jatkamisen suun-
26924: pottaisi erityisesti Helsingin seudun työmatka- nittelemiseksi ja toteuttamiseksi pikai-
26925: liikennettä. sesti.
26926:
26927: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
26928:
26929: Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen Tuula Liunaiomaa
26930: Tuulikki Hämäläinen Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert
26931: Marita J urva Matti Saarinen Anssi Rauramo
26932: Lauri Metsämäki Reino Paasilinna Per-Henrik Nyman
26933: Tauno Valo Pauli Uitto Pirjo Ala-Kapee
26934: Markku Pohjola Ritva Laurila Claes Andersson
26935: Antti Kalliomäki Pekka Haavisto Päivi Varpasuo
26936: Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi
26937: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Seija Karkinen
26938: 1989 vp. 699
26939:
26940: Toivomusaloite n:o 645
26941:
26942:
26943:
26944:
26945: Elo ym.: Määrärahasta Satakunnan tiepiirin perustamiseen
26946:
26947:
26948: Eduskunnalle
26949:
26950: Valtion piirihallinnon kehittäminen Satakun- toimenpideohjelman mukaan Satakunnan
26951: nan talousmaakunnan tarpeita vastaavaksi on osuus määrärahoista on laskussa, eivätkä mää-
26952: Satakunnassa koettu ensiarvoisen tärkeäksi ta- rärahat jatkossa vastaa läheskään Satakunnan
26953: voitteeksi. Satakuntaan on jo perustettu työ- liikennesuoritteen osuutta piirissä. Satakunnas-
26954: voimapiiri, teollisuuspiiri, laajennettu KERA sa on vireillä suuri määrä merkittäviä tiehank-
26955: Oy:n toiminta koko Satakunnan kattavaksi ja keita. Pelkästään Porin seudulla tulisi lähivuo-
26956: vuoden 1989 aikana aloittaa toimintansa TE- sina toteuttaa Pohjoisen satamatien rakentami-
26957: KES Oy:n alueyksikkö. Edellä mainituille toi- nen, valtatien n:o 8 rakentaminen välillä Hy-
26958: mille Satakunnan tiepiirin perustaminen olisi velä-Söörmarkku, valtatiehen n:o 2 liittyvät
26959: johdonmukainen jatko. järjestelyt ja Mäntyluodontien nelikaistaistami-
26960: Tie- ja vesirakennuslaitoksen osalta Sata- nen. Edellä mainittujen kohteiden yhteen las-
26961: kunta kuuluu Turun tie- ja vesirakennuspiiriin, ketut kustannusarviot ovat useita satoja mil-
26962: jonka piirikonttori sijaitsee Turussa. Turun joonia markkoja.
26963: tiepiirin yleisten teiden pituus on suurempi Varsinais-Suomen - Satakunnan läänintoi-
26964: kuin muissa Suomen tiepiireissä. Toiminnan mikunnan mietinnössä esitettiin Satakuntaan
26965: erityispiirteenä on lisäksi laajan Turun saaris- perustettavaksi oma tiepiiri. Mietinnön mu-
26966: ton edellyttämä tienpito. Turun ja Porin läänin kaan perustettavan piirin organisaatio vastaisi
26967: autotiheys oli vuoden 1987 lopussa 420 autoa/ nykyisen Turun piirin organisaatiota lukuun
26968: 1 000 asukasta, kun vastaava tiheys koko ottamatta vesitietoimialaa, jota Satakunnan
26969: maassa oli 390 autoa/1 000 asukasta. Länsi- vesiteiden vähäisyyden vuoksi ei ole tarpeen
26970: rannikko on Ahvenanmaan jälkeen maan au- perustaa. Tiepiirin vuotuisiksi kustannuksiksi
26971: toistuneinta aluetta. Turun tiepiirin rahoitus- arvioitiin tuolloin n. 9 milj. markkaa.
26972: osuus ei vastaa tiepiirin liikennesuoriteosuutta
26973: (14,3 OJo). Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26974: Satakunnan kehittämismuistion 1988 (SSKL) kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26975: mukaan Satakunnan päätiestön kunto, välitys-
26976: kyky ja turvallisuus ovat mm. tiestön iän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26977: johdosta tiepiirin eteläpäätä tuntuvasti hei- riittävän määrärahan ottamiseksi val-
26978: kommat. Alemman tieverkon päällystystilanne tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
26979: on myös Satakunnassa huonompi. Tiepiirin tykseen Satakunnan tiepiiriä varten.
26980:
26981: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
26982:
26983: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
26984: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo Maunu Kohijoki
26985: Timo Roos Raimo Vuoristo
26986: 700 1989 vp.
26987:
26988: Toivomusaloite u:o 646
26989:
26990:
26991:
26992:
26993: Elo ym.: Määrärahasta valtatien n:o 2 liikennejärjestelyihin
26994: Nakkilassa
26995:
26996:
26997: Eduskunnalle
26998:
26999: Valtatien n:o 2 Nakkilan eritasoliittymän Teiden rakentamiskustannuksia lisäävät sil-
27000: rakentaminen aiheuttaa erityisen suuren kor- lat ja alikulku.
27001: vaavien teiden rakentamistarpeen läheisellä ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27002: kennuskaava-alueella. Teiden rakentamistarve kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27003: aiheutuu valtatien n:o 2 liikenteen uudelleen-
27004: järjestelyjen johdosta, ja arvioidut rakennus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27005: kustannukset perustuvat TVL:n laskelmiin. riittävän määrärahan ottamiseksi val-
27006: Tämän lisäksi kunnalle aiheutuu noin miljoo- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
27007: nan markan suuruiset kustannukset rakennus- tykseen valtatien n:o 2 risteyksen liiken-
27008: kaavateiden rakentamisesta ko. alueella. nejärjestelyihin Nakkilassa.
27009:
27010: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
27011:
27012: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
27013: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
27014: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
27015: 1989 vp. 701
27016:
27017: Toivomusaloite n:o 647
27018:
27019:
27020:
27021:
27022: Elo ym.: Määrärahasta Hyveiän ja Söörmarkun välisen tien
27023: peruskorjauksen aloittamiseen
27024:
27025:
27026: Eduskunnalle
27027:
27028: Valtatiellä n:o 8 on Porin pohjoispuolella hanketta varten on osoitettu 75,1 mmkvuosille
27029: Hyveiän ja Söörmarkun välillä keskeisen tär- 1992-1994. Tieosuuden yleissuunnitelma on
27030: keä tehtävä. Tieosuus välittää valtakunnallises- laadittavana. Tiehankkeen tämänhetkinen kus-
27031: sa päätieverkossa liikennettä valtatien n:o 8 tannusarvio on vaihtoehdosta riippuen runsaat
27032: (Turku-Pori-Vaasa) ja valtatien n:o 23 100 mmk.
27033: (Pori-Jyväskylä) suunnassa sekä lisäksi valta-
27034: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27035: tien n:o 8 ja valtatien n:o 2 välistä (Helsinki-
27036: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27037: Vaasa) liikennettä. Tieosa on myös seudullises-
27038: ti tärkeä. Tieosuuden liikennemäärä on jatku-
27039: vassa kasvussa (noin 4 prosenttia vuodessa), ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27040: tieosa on jo nyt ajoittain ruuhkautunut. Lii- riittävän määrärahan varaamiseksi val-
27041: kennemäärä vuonna 1988 oli noin 13 000 ajo- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
27042: neuvoa vuorokaudessa. TVL:n tienpidon toi- tykseen tiehankkeen Hyvelä-Söör-
27043: menpideohjelmassa vuosille 1988-1994 tie- markku aloittamiseen.
27044:
27045: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
27046:
27047: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
27048: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
27049: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
27050: 702 1989 vp.
27051:
27052: Toivomusaloite n:o 648
27053:
27054:
27055:
27056:
27057: Elo ym.: Määrärahasta Merikarvian-Träskvikin maantien pe-
27058: rusparantamiseen
27059:
27060:
27061: Eduskunnalle
27062:
27063: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta sä ja tien varrella on useita kiinnostavia mat-
27064: kulkeva maantie n:o 660 eli ns. rantatie on kailukohteita.
27065: viime vuosina suurimmaksi osaksi perusparan- Soratien kunnossapito vaatii vilkkaan kesä-
27066: nettu ja päällystetty. Tiestä on kunnostamatta aikaisen liikenteen takia paljon voimavaroja ja
27067: ja sorapintaisena osuus Merikarvialta Vaasan tulee kustannuksiltaan suhteettoman kalliiksi.
27068: läänin rajalle. Suunnitelmat tieosuuden kun- Tien kunnostamisella olisi huomattava työllis-
27069: nostamiseksi ovat valmiit. Tien rakenteen pa- tävä vaikutus rakentamisaikana.
27070: rantaminen on TVL:n ohjelmassa vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27071: 1993-1995. Tieosuuden pituus on noin 17 km kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27072: ja kustannusarvio noin 14 milj. markkaa. Tien
27073: kunnostaminen on tärkeää paikallisten kulku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27074: yhteyksien ja vilkkaan loma-asutus- ja matkai- riittävän määrärahan varaamiseksi val-
27075: luliikenteen kannalta. Tien kunnostaminen tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
27076: edistäisi seudun matkailua, koska tie kulkee esitykseen Merikarvian- Träskvikin
27077: paikoin merenrannan välittömässä läheisyydes- maantien perusparantamiseen.
27078:
27079: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
27080:
27081: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
27082: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
27083: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
27084: 1989 vp. 703
27085:
27086: Toivomusaloite n:o 649
27087:
27088:
27089:
27090:
27091: Elo ym.: Luvian Korven liittymien valaisemisesta valtatiellä
27092: n:o 8
27093:
27094:
27095: Eduskunnalle
27096:
27097: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27098: erittäin tärkeää, että Saharin-Hormiston kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27099: maantien ja Luvian eteläisen yhdystien risteyk-
27100: set ja niiden välinen tieosuus valtatiellä n:o 8
27101: valaistaan mahdollisimman pian. Valaistavan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27102: tieosuuden pituus on noin 1 km ja kustannus- riittävän määrärahan ottamiseksi val-
27103: arvio 0,5 miljoonaa markkaa. Hanke on mer- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
27104: kitty tienpidon toimenpideohjelmaan vuodelle tykseen Luvian Korven ym. liittymien
27105: 1991, mutta hanketta olisi syytä aientaa. valaistusta varten valtatiellä n:o 8.
27106:
27107: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
27108:
27109: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
27110: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
27111: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
27112: 704 1989 vp.
27113:
27114: Toivomusaloite n:o 650
27115:
27116:
27117:
27118:
27119: Elo ym.: Ruotsin televisio-ohjelman näkyvyysalueen laajentami-
27120: sesta Satakuntaan
27121:
27122:
27123: Eduskunnalle
27124:
27125: Ruotsin televisio-ohjelmat ovat alkaneet nä- le sijoittaa lähetin Ruotsin TV-ohjelmien välit-
27126: kyä Yleisradion välittäminä Suomessa viime tämiseksi.
27127: vuoden lopulla. Ohjelmat välitetään Espoon Satakunnassa asuu ruotsinkielistä väestöä
27128: lähettimen kautta pääkaupunkiseudulle. Yleis- mm. Porissa ja Eurassa. Porissa on ruotsia
27129: radion toiminta- ja taloussuunnitelman mu- äidinkielenään puhuvia asukkaita useita satoja.
27130: kaan näkyvyysaluetta oli tarkoitus laajentaa Maakunnassa toimii ruotsinkielinen ala-aste
27131: siten, että Turun lähetin aloittaisi toimintansa Eurassa sekä ala-aste, yläaste ja lukio Porissa.
27132: vuonna 1990 ja Fiskarsin ja Pernajan lähetti- Satakuntalaisella yritystoiminnalla on histo-
27133: met vuosina 1991-1992. Aikataulua on nyt rialliset suhteet Ruotsiin. Näitä suhteita ollaan
27134: kuitenkin nopeutettu niin, että kaikki kolme nyt uudelleen vahvistamassa. Gävleborgin lää-
27135: asemaa ovat todennäköisesti lähetysvalmiina nin ja Satakunnan välillä on käynnistetty yh-
27136: syksyllä 1990. Näkyvyysalue kattaa näiden laa- teistyöhanke, joka parhaillaan on etenemässä
27137: jennusten jälkeen noin 550 000 kotitaloutta. käytännön toteuttamisvaiheeseen.
27138: Siirtoverkon rakentamisen hoitaa Yleisradio.
27139: Rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 28 Ruotsin kielen tehostamiseksi ja hyödyntä-
27140: miljoonaa markkaa. Koko tämä summa korva- miseksi, Satakunnan ruotsinkielisen väestön-
27141: taan Yleisradiolle valtion toimesta. Valtion osan tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi ja
27142: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on tarkoi- pohjoismaisen kanssakäymisen helpottamiseksi
27143: tukseen varattu 8,0 miljoonaa markkaa ja olisi myös Eurajoen aseman kautta lähetettävä
27144: vuodelle 1990 on tarkoitus osoittaa 12,5 mil- Ruotsin TV:n ohjelmistoa. Toiminnan edellyt-
27145: joonaa markkaa. tämät työt asemalla voitaisiin tehdä samanai-
27146: Ruotsin television ohjelmia on jo vuosikau- kaisesti kun TV -3 :n näkyvyysaluetta laajenne-
27147: sia voitu seurata laajoilla alueilla sekä länsiran- taan Satakuntaan.
27148: nikolla että läntisen maarajan lähettyvillä. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27149: nyt suunnitteilla olevat asemat valmistuvat, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27150: kattaa Ruotsin TV:n näkyvyysalue koko Ran-
27151: nikko-Suomen itärajalta alkaen lukuun otta- että hallitus päättäisi Ruotsin televi-
27152: matta Satakuntaa. Yhtenäisen näkyvyysalueen sio-ohjelman näkyvyysalueen laajenta-
27153: aikaansaamiseksi tulisi myös Eurajoen asemal- misesta Satakuntaan.
27154:
27155: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
27156:
27157: Mikko Elo Einari Nieminen Raila Aho
27158: Maunu Kohijoki Timo Roos Raimo Vuoristo
27159: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
27160: 1989 vp. 705
27161:
27162: Toivomusaloite n:o 651
27163:
27164:
27165:
27166:
27167: Fred ym.: Vähäliikenteisten ratojen liikenteen lopettamissuunni-
27168: telmien saattamisesta eduskunnan päätettäväksi
27169:
27170:
27171: Eduskunnalle
27172:
27173: Viime vuosien päätökset vähäliikenteisten keskittyvät jo nyt liiaksi maamme eteläisiin
27174: rataosuuksien lakkauttamisesta ja osin jopa osiin, muun Suomen elämän haittaamiseen ei
27175: ratojen purkamisesta ovat ristiriidassa parla- pitäisi olla enää varaa. Rautatieliikenteen lo-
27176: mentaarisen rautatiekomitean yksimielisten pettaminen lisää paineita myös maantiekulje-
27177: kannanottojen kanssa. Komitea totesi, että tuksien lisäämiseen, vaikka tieverkostomme ei
27178: rataverkon laajuudesta ja laatutasosta päättä- välttämättä kaikilta osin kestä nykyistäkään
27179: minen kuuluu eduskunnalle ja valtioneuvos- liikenteen rasitusta.
27180: tolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27181: Rataosien liikenteen lakkauttaminen ja rato- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27182: jen purkaminen ovat niin tärkeitä asioita, että muksen,
27183: ne kuuluvat eduskunnan päätettäväksi. Kysy-
27184: myksessä ei ole pelkästään Valtionrautateiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27185: kannattavuus, vaan pysyvä yhdyskuntaraken- jotta vähäliikenteisten ratojen liiken-
27186: ne, jonka osittainenkin purkaminen on suurta teen lopettaminen ja ratojen purkami-
27187: yhteiskunnallista tuhlausta. Liikenteen lak- nen tuodaan eduskunnan ratkaistavaksi
27188: kauttamisella on vakavia alue- ja liikennepo- parlamentaarisen rautatiekomitean mie-
27189: liittisia seurauksia. Yritystoiminta ja asutus tinnön mukaisesti.
27190:
27191: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
27192:
27193: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
27194: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
27195: 706 1989 vp.
27196:
27197: Toivomusaloite n:o 652
27198:
27199:
27200:
27201:
27202: Gustafsson ym.: Helsingin-Tampereen erikoisnopean junayh-
27203: teyden toteuttamisesta
27204:
27205:
27206: Eduskunnalle
27207:
27208: Suomalaisen yhteiskunta-, työvoima- ja kanssakäyminen voisi lisääntyä Helsingin ja
27209: aluepolitiikan kehittämisessä on elinvoimaisten Tampereen välillä ja vaikuttaisi myönteisesti
27210: alueellisten kasvukeskusten luominen avainky- yritys- ja elinkeinotoiminnan kasvuedellytyk-
27211: symys. Asiasta vallitsee laaja yksimielisyys. siin koko Pirkanmaan alueella.
27212: Yksi tärkein aluekeskus on Tampere ja sitä Alustavia selvityksiä on jo käynnissä VR:n
27213: ympäröivä Pirkanmaan alue, jonka kehittämi- toimesta, kuten esim. kannattavuusseikkojen
27214: nen on koko yhteiskunnankin asia. Pääkau- selvittäminen tavoitteena 180-260 km/tunnis-
27215: punkiseudun kasvun rajoittaminen ja hillitse- sa kulkevan junayhteyden aikaansaaminen
27216: minen on välttämätöntä jo asunto- ja työvoi- Helsingin ja Tampereen välille.
27217: mapoliittisistakin syistä. Kannattavuustekijöitä arvioitaessa on näkö-
27218: Helsingin-Tampereen junayhteyden no- kulmaa laajennettava kokonaisyhteiskuntata-
27219: peuttamisella on monia inhimillisiä, taloudelli- loudelliseksi.
27220: sia ja kulttuuripoliittisia vaikutuksia. Se no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27221: peuttaisi merkittävästi erilaisia jatkoyhteyksiä nioittaen eduskunnalle toivomuksen,
27222: Tampereelta eri puolille Suomea. Tampereen
27223: monet koulutus- ja kulttuuripalvelukset, mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27224: kaan lukien myös valmistuvan Tampere-talon joilla nopeutetaan Valtionrautateiden
27225: kulttuuri- ja kongressipalvelut tulisivat laajem- alustavia toimia erikoisnopean junayh-
27226: min saataville. Periaatteessa ja kasvavasti teyden toteuttamiseksi Helsingin ja
27227: myös käytännössä erityyppinen työhön liittyvä Tampereen välille.
27228:
27229: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27230:
27231: Jukka Gustafsson Timo Roos
27232: 1989 vp. 707
27233:
27234: Toivomusaloite n:o 653
27235:
27236:
27237:
27238:
27239: Heikkinen ym.: TVL:n Kainuun piirin tiemäärärahojen lisäämi-
27240: sestä
27241:
27242:
27243: Eduskunnalle
27244:
27245: TVL:n Kainuun piirin teiden rakentamisra- esittänyt huolestuneisuutensa erityisesti Kai-
27246: haa on supistettu viime vuosien aikana hyvin nuun tiemäärärahojen kehitysnäkymistä.
27247: nopeasti. Joulukuussa 1988 julkistetun liiken- Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ovat piirin
27248: neministeriön hallinnonalan 5-vuotissuunnitel- määrärahakehitysnäkymät todella huonot.
27249: man mukaan se laskisi vuonna 1991 peräti 30 Kainuun päätieverkosto on nopeasti rappeutu-
27250: mmk:aan vuodessa. Myös työllisyysvaroja massa, puhumattakaan alempitasoisesta ties-
27251: (34.50.77) on supistettu. Supistuksia on pidet- töstä. Piirillä on kuitenkin hyvä valmius mm.
27252: tävä kohtuuttomina. suunnitelmien ja organisaationsa puolesta osal-
27253: Kainuussa on liikenteen kasvu ollut yhtä listua myös alueen työllisyyden hoitoon.
27254: suurta kuin koko maassa. Se tulee lähivuosina TVL:n Kainuun piirillä on tällä hetkellä
27255: vielä voimistumaan. Tätä enteilevät tällä het- nimettyjä kohteita, joiden suunnitelmat on
27256: kellä vireillä olevat 700 mmk:n matkailuinves- vahvistettu, mutta jotka eivät sisälly hyväksyt-
27257: toinnit. Rakenteilla oleva Kainuun Voima tyihin työohjelmiin, yhteiseltä kustannusarvioi-
27258: Oy:n turvevoimala synnyttää uutta raskasta taan yli 200 milj. markan verran.
27259: turpeenkuljetusliikennettä. Tulossa oleva Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27260: jan Sellu Oy kääntää puutavaravirtoja myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27261: Kainuun ulkopuolelta Kainuuseen päin. TVH muksen,
27262: on kuitenkin kehyksiä määritellessään käyttä-
27263: nyt Kainuun kohdalla huomattavasti pienem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27264: piä kasvukertoimia kuin koko maassa. Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin vuo-
27265: Myös Oulun lääninhallitus on kannanotos- tuisen rakentamismäärärahan vahvista-
27266: saan valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviosta miseksi vähintään 85 mi/j. markaksi.
27267:
27268: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
27269:
27270: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
27271: Arvo Kemppainen Sakari Valli
27272: 708 1989 vp.
27273:
27274: Toivomusaloite n:o 654
27275:
27276:
27277:
27278:
27279: Heikkinen ym.: Piippolan-Kestilän-Vaalan-Puolangan-
27280: Taivalkosken-Kuusamon maantien peruskorjaamisesta
27281:
27282:
27283: Eduskunnalle
27284:
27285: Puolangan, Hyrynsalmen ja Suomussalmen maan matkailun kannalta olisi ensiarvoisen
27286: matkailuun on investoitu ja parhaillaan inves- tärkeää tieyhteyden parantaminen Keski-Poh-
27287: toidaan mm. valtion rahoituksen myötävaiku- janmaalle. Tämän vuoksi on tärkeää, että
27288: tuksella erittäin merkittäviä summia. Puolan- maantieyhteys Piippola-Kestilä-Vaala-
27289: gan kunnassa sijaitseva Paljakan rinnehiihto- Puolanka-Taivalkoski (tai Suomussalmi)-
27290: keskus on aloittanut toimintansa talvella 19871 Kuusamo muutetaan toiminnalliselta luokal-
27291: 88 ja Hyrynsalmella sijaitseva Ukkohallan rin- taan seudulliseksi tieksi (Koillistie) ja tien pe-
27292: nehiihto keskus vuodenvaihteessa 1988/89. rusparannustoimenpiteet aloitetaan mahdolli-
27293: Suomussalmen Kylpylä on valmistunut marras- simman pian.
27294: kuussa 1988. Yksistään Paljakan ja Ukkohal-
27295: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27296: lan rinnehiihtokeskusten kävijämäärä tulee
27297: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27298: ylittämään jo talvella 1988/89 yli 100 000 kävi-
27299: sen,
27300: jän määrän. Kun parhaillaan vielä jatkuvat
27301: investoinnit saadaan päätökseen lähivuosien
27302: aikana, kävijämäärät tulevat lisääntymään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27303: olennaisesti. Ko. kuntien eli Hyrynsalmen, ns. Koillistien eli maantien Piippola-
27304: Puolangan ja Suomussalmen matkailupalvelu- Kestilä- Vaala-Puolanka- Taivalkos-
27305: jen merkittävin asiakaspotentiaali on markki- ki (tai Suomussalmi)-Kuusamo muut-
27306: nointiselvityksen mukaan Keski-Pohjanmaalla tamiseksi seudulliseksi tieksi ja tien pe-
27307: ja Etelä-Pohjanmaalla. Ylä-Kainuun ja Koillis- ruskorjauksen aloittamiseksi.
27308:
27309: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
27310:
27311: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Annikki Koistinen
27312: Juhani Alaranta Sakari Valli Pauli Saapunki
27313: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
27314: 1989 vp. 709
27315:
27316: Toivomusaloite n:o 655
27317:
27318:
27319:
27320:
27321: Hurskainen-Leppänen ym.: Linja-autoliikenteen tukemisesta
27322:
27323:
27324: Eduskunnalle
27325:
27326: Suomessa on linja-autoliikenteellä pitkät pe- to on heikentynyt. Olisi todella merkittävää
27327: rinteet. Siitä huolimatta on 1980-luvulla 130 sekä liikennepoliittisesti että luonnonsuojelulli-
27328: bussiyritystä joutunut joko lopettamaan toi- sesti, että joukkoliikennettä tuettaisiin kaikin
27329: mintansa tai ne on ostettu suurimpiin yh- mahdollisin keinoin.
27330: tiöihin. Jatkuva keskittyminen uhkaa vähentää
27331: linja-autopalvelujen tarjontaa etenkin maaseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27332: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27333: dulla ja jopa maaseutukaupungeissa.
27334: muksen,
27335: Linja-autoilla kuljetetaan 450 miljoonaa
27336: matkustajaa vuosittain. Ajokortittornia on
27337: edelleen maassamme 2,5 miljoonaa, ja heidän että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
27338: liikkumismahdollisuuksiaan tulisi parantaa menpiteisiin linja-autoliikenteen toi-
27339: joukkoliikennettä kehittämällä. minnan helpottamiseksi niin, että julki-
27340: Samanaikaisesti on henkilöautojen määrä sessa liikenteessä voitaisiin siirtyä tasa-
27341: noussut huimasti maassamme, ja sen seurauk- taksajärjestelmään ja että taksojen vah-
27342: sena liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet, vistusmenettely uudistettaisiin tämän
27343: saasteisuus kasvanut liikenteessä ja teiden kun- päivän tarpeita vastaavaksi.
27344:
27345: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
27346:
27347: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta
27348:
27349:
27350:
27351:
27352: 47 290280X
27353: 710 1989 vp.
27354:
27355: Toivomusaloite n:o 656
27356:
27357:
27358:
27359:
27360: Huuhtanen ym.: Kalasataman rakentamisesta Vesannon Hieta-
27361: rantaan
27362:
27363:
27364: Eduskunnalle
27365:
27366: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen tusta tie- ja vesirakennushallituksesta vuoden
27367: piirissä on valmistunut suunnitelma kalasata- 1990 syksyllä. Hankkeen alustava kustannusar-
27368: man rakentamiseksi Keitelejärven rantaan Hie- vio on 300 000 markkaa.
27369: tarantaan. Rakentaminen on ohjelmoitu vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27370: delle 1991. Hankkeen kustannusarvio on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27371: 800 000 markkaa.
27372: Sovitun työnjaon mukaan kunta rakentaa
27373: kylmätilat sekä säilytys-, käsittely- ja sosiaali- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27374: set tilat käsittävän kalasatamarakennuksen, kalasataman rakentamiseksi Vesannon
27375: jonka rakentamiseen tullaan hakemaan avus- Hietarantaan vuoden 1991 aikana.
27376:
27377: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27378:
27379: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
27380: 1989 vp. 711
27381:
27382: Toivomusaloite n:o 657
27383:
27384:
27385:
27386:
27387: Ikonen: Haapamäen rautatieyhteyksien parantamisesta
27388:
27389:
27390: Eduskunnalle
27391:
27392: Haapamäen kautta kulkee nk. vanha Poh- Nykyiselläänkin Haapamäen kautta kulkevat
27393: janmaan rata Tampere-Orivesi-Haapa- radat tarjoavat paljon enemmän liikennemah-
27394: mäki-Seinäjoki sekä poikittaisrata Jyväs- dollisuuksia kuin VR tällä hetkellä käyttää.
27395: kylä-Haapamäki-Pori. Vanha Pohjanmaan Ruuhkautuviita radoilta olisi varsin perusteltua
27396: rata muodostaa mielekkään rinnakkaisen yh- siirtää sekä tavara- että matkustajajunaliiken-
27397: teyden uuden oikoradan ohella välille Tam- nettä Haapamäen kautta kulkeville radoille.
27398: pere-Seinäjoki. Lisäksi rataosa Haapamäki- Esimerkiksi yöpikajunapari P 51 ja 52 tulisi
27399: Seinäjoki on osa poikittaisyhteyttä Vaasa- palauttaa Haapamäen kautta kulkevaksi. Sa-
27400: Jyväskylä. Jotta olemassa oleva rautatie voisi moin tavarajunaliikenne Seinäjoen ja Jyväsky-
27401: tehokkaasti palvella vaihtoehtoisena reittinä län välillä tulisi palauttaa Haapamäen kautta
27402: rautatieliikennettä, on välittömässä lähitulevai- kulkevalle lyhyemmälle reitille. Myös monissa
27403: suudessa kiinnitettävä huomiota sen kuntoon. muissa tapauksissa Haapamäen kautta kulke-
27404: Tämä merkitsisi mm. sepelöintiä ja kiskotuk- vat radat olisivat mielekäs vaihtoehto. Näin
27405: sen uusimista. Näin myös liikennenopeuksia voitaisiin valtiovallan toimesta säilyttää VR:n
27406: voitaisiin lisätä. työpaikkoja erityistukialueeksi nimetyllä Haa-
27407: Poikittaisradalla on ensisijaisesti kiinnitettä- pamäellä. Tässä yhteydessä tulisi palauttaa
27408: vä huomio välin Jyväskylä-Haapamäki perus- Haapamäen veturitallin toiminnot hajautta-
27409: kunnostukseen. Tämä parantaisi Pohjanmaan, malla toimintoja ahtauttamisen sijasta.
27410: Keski-Suomen ja Itä-Suomen rautatieliikenteen Edellä esitetyn johdosta ehdotan kunnioitta-
27411: mahdollisuuksia. Tulevan vuosituhannen vaih- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27412: teen liikennetarpeita ajatellen on järkevää ra- sen,
27413: kentaa uudelleen rataosuus Haapamäki-Pori
27414: olemassa olevan radan paikalle sen maapohjaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27415: ja rakenteita hyväksi käyttäen. Porin satamat miin Haapamäen kautta kulkevien ra-
27416: tarjoavat mielekkäitä merenkulun yhteyksiä. tojen peruskunnostamiseksi, ja liiken-
27417: Näihin myös valtiovalta on sijoittanut merkit- teen ohjaamiseksi Haapamäen kautta
27418: täviä investointeja. ku/kevaksi.
27419:
27420: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27421:
27422: Pirkko Ikonen
27423: 712 1989 rd.
27424:
27425: Hemställningsmotion nr 658
27426:
27427:
27428:
27429:
27430: Jansson: Om tryggande av handelssjöfartens verksamhet
27431:
27432:
27433: Till Riksdagen
27434:
27435: Handelssjöfarten under finländsk flagg brot- slagna åtgärderna - skatteåterbäring och dub-
27436: tas fortfarande med stora problem som i allt belregistrering - skulle innebära en vitalise-
27437: väsentligt beror på det höga kostnadsläget. ring inte bara av sjöfartsnäringen som sådan,
27438: Visserligen klarar sig småtonnaget och passage- utan ha positiva effekter också för varvsindu-
27439: rarfartygen hyggligt, men utflaggningarna har strin, utbildning m.m. Åtgärderna är varken
27440: nått en nivå där Finland i en krissituation radikala eller dramatiska och positiva erfaren-
27441: möjligen inte klarar sig. Också andra följd- heter uppvisar både Danmark, Norge och Sve-
27442: verkningar har betydande negativa drag. rige. 1 Finland har förslagen dess värre stannat
27443: Utvecklingen i våra viktigaste konkurrent- på diskussionsstadiet alltför länge. Det är nu
27444: länder har kunnat styras mera framgångsrikt, tid att övergå från ord till handling enligt
27445: därför att där har det funnits politiskt kurage färdigt utarbetade förslag.
27446: att handla tillräckligt kraftfullt. Handelssjöfart Med hänvisning till ovanstående föreslår jag
27447: kan sålunda drivas i Norge och Sverige till att riksdagen måtte hemställa
27448: 35 OJo lägre kostnader än under finländsk flagg.
27449: lnom sjöfartsdelegationen vid handels- och att regeringen vidtar skyndsamma åt-
27450: industriministeriet har konkreta förslag utarbe- gärder för att trygga handelssjöfartens
27451: tats som kunde åtminstone delvis korrigera den verksamhet utgående från sjöfartsdele-
27452: snedvridna konkurrenssituationen. De före- gationens förslag.
27453:
27454: Helsingfors den 10 februari 1989
27455:
27456: Gunnar Jansson
27457: 1989 vp. 713
27458:
27459: Toivomusaloite n:o 658 Suomennos
27460:
27461:
27462:
27463:
27464: Jansson: Kauppamerenkulun toiminnan turvaamisesta
27465:
27466:
27467: Eduskunnalle
27468:
27469: Suomen lipun alla tapahtuva kauppameren- pailutilannetta. Ehdotetut toimenpiteet - ve-
27470: kulku on yhä suurissa vaikeuksissa, jotka kes- ronpalautus ja kaksoisrekisteröinti - eivät
27471: keisesti johtuvat korkeasta kustannustasosta. edistäisi pelkästään merenkulkuelinkeinoa,
27472: Tosin pientonnisto ja matkustaja-alukset sel- vaan niillä olisi myönteisiä vaikutuksia myös
27473: viävät kohtuullisesti. Ulosliputukset ovat kui- telakkateollisuudelle, koulutukselle jne. Toi-
27474: tenkin saavuttaneet sellaisen tason, jolla Suomi menpiteet eivät ole radikaaleja eivätkä dra-
27475: ei mahdollisesti enää selviäisi kriisitilanteessa. maattisia. Tanskalla, Norjalla ja Ruotsilla on
27476: Myös muilla seurausvaikutuksilla on merkittä- näistä myönteisiä kokemuksia. Suomessa eh-
27477: viä kielteisiä piirteitä. dotukset ovat valitettavasti jääneet keskustelu-
27478: Maamme tärkeimmissä kilpailijamaissa kehi- tasolle aivan liian pitkäksi aikaa. Nyt on aika
27479: tystä on pystytty ohjaamaan paremmin, koska mennä sanoista tekoihin valmiiksi laadittujen
27480: niillä on ollut poliittista rohkeutta tarttua riit- ehdotusten pohjalta.
27481: tävän voimakkaisiin toimiin. Kauppamerenkul- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27482: kua voidaan näin ollen Norjassa ja Ruotsissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27483: harjoittaa 35 o/o alhaisemmin kustannuksin sen,
27484: kuin Suomen lipun alla.
27485: Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27486: toimivassa merenkulun neuvottelukunnassa on menpiteisiin kauppamerenkulun toi-
27487: laadittu konkreettisia ehdotuksia, joilla aina- minnan turvaamiseksi merenkulun neu-
27488: kin osittain voitaisiin korjata vinoutuuutta kil- vottelukunnan ehdotusten mukaisesti.
27489:
27490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27491:
27492: Gunnar Jansson
27493: 714 1989 vp.
27494:
27495: Toivomusaloite n:o 659
27496:
27497:
27498:
27499:
27500: Kankaanniemi: Katsastusaseman saamisesta Joutsaan
27501:
27502:
27503: Eduskunnalle
27504:
27505: Joutsan kunta on kaakkoisen Keski-Suomen sastukset tapahtuvat vuokratiloissa. Suuri osa
27506: keskus, jossa on yli 4 500 asukasta. Joutsan autonomistajista joutuu käymään katsastuk-
27507: seutukunnan asukasmäärä on tuntuvasti suu- sessa Jyväskylässä tai muualla varsin kaukana.
27508: rempi, sillä alueeseen kuuluu myös osia Mikke- Tästä aiheutuu sekä ylimääräisiä kustannuksia
27509: lin läänistä. Joutsasta on matkaa Jyväskylään että muita vaikeuksia.
27510: noin 60 km. Joutsan palveluvarustus on varsin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27511: hyvä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27512: Kaakkoisessa Keski-Suomessa koetaan vaka-
27513: vana puutteena autokatsastuspalvelujen heik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27514: kous. Talvikuukausina Joutsassa suoritetaan pysyvän autokatsastusaseman perus-
27515: katsastuksia yhtenä päivänä kuukaudessa. Kat- tamiseksi Joutsaan.
27516:
27517: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
27518:
27519: Toimi Kankaanniemi
27520: 1989 vp. 715
27521:
27522: Toivomusaloite n:o 660
27523:
27524:
27525:
27526:
27527: Kankaanniemi: Paikallistiekustannusten siirtämisestä valtiolle
27528:
27529:
27530: Eduskunnalle
27531:
27532: Yleisistä teistä annetun lain nojalla valtio massa olevien kuntien kannalta myönteinen
27533: perii kunnilta osuudet paikallisteiden tekemi- vaikutus. Useimmissa tapauksissa paikallisteil-
27534: sestä ja kunnossapitomenoista. Kuluvana lä on myös laajaa alueellista merkitystä, joten
27535: vuonna kunnilta perittävä määrä on yhteensä niiden tekemisen ja kunnossapidon hoitamisel-
27536: lähes 100 miljoonaa markkaa. le kokonaan valtion kustannuksella on vahvat
27537: Pääosa paikallisteistä on harvaan asuttujen perusteet.
27538: maaseutukuntien alueella. Näiden kuntien asu-
27539: kaskehitys sekä talouden kehitys on lähes poik- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27540: keuksetta negatiivinen. Nimenomaan haja-asu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27541: tusalueiden ongelmat kasvavat. Tämä edellyt-
27542: tää valtiolta selkeitä toimenpiteitä näiden aluei-
27543: den elinvoiman turvaamiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27544: Kuntien paikallistiekustannusten siirtämisel- paikallistiekustannusten siirtämiseksi
27545: lä valtion vastattavaksi olisi vaikeimmassa ase- kokonaan valtiolle.
27546: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
27547:
27548: Toimi Kankaanniemi
27549: 716 1989 vp.
27550:
27551: Toivomusalo~te n:o 661
27552:
27553:
27554:
27555:
27556: Kietäväinen ym.: Vaarallisten aineiden kuljettamisesta Saimaalla
27557:
27558:
27559: Eduskunnalle
27560:
27561: Saimaan alueen luonto on monessa suhteessa sallispuiston halki. Saimaan syväväylästö on
27562: ainutlaatuinen koko maailmassa. Erityisesti myös vaarallinen ja kaipaa pikaista uudista-
27563: Saimaan norppa ja nieriä ovat hyviä esimerk- mista samoin kuin väylämerkinnätkin. Öljyn ja
27564: kejä alueen ainutlaatuisesta eläimistöstä. Sai- vaarallisten kemikaalien kuljettaminen Sai-
27565: maan vesistöalue on myös hyvin herkkä saaste- maalla tulisi kieltää, alueen öljyntorjuntaval-
27566: ongelmille, mm. koska vedet ovat varsin mata- miutta kohottaa ja väylästöä parantaa.
27567: lia, vesistöt kapeita ja virtaamat monin paikoin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27568: runsaita. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27569: Saimaan vesireiteillä kuljetetaan kuitenkin
27570: öljyä, jopa raskasta polttoöljyä sekä erilaisia
27571: myrkyllisiä kemikaaleja. Tällaista lastia kuljet- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27572: tavan aluksen karilleajo jollakin Saimaan ka- piteisiin öljyn ja myrkkyjen kuljetuksen
27573: pealla, voimakkaasti virtaavalla väylällä ai- kieltämiseksi Saimaalla, Saimaan syvä-
27574: heuttaisi korvaamatonta tuhoa alueen luonnol- väylästön parantamiseksi ja alueen öl-
27575: le. Syväväylä kulkee esim. Linnansaaren kan- jyntorjuntavalmiuden kohottamiseksi.
27576:
27577: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27578:
27579: Timo Kietäväinen Einari Nieminen
27580: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi
27581: 1989 vp. 717
27582:
27583: Toivomusaloite n:o 662
27584:
27585:
27586:
27587:
27588: Kietäväinen ym.: TVL:n Mikkelin piirin tiestön parantamisesta
27589:
27590:
27591: Eduskunnalle
27592:
27593: Mikkelin tiepiirin varat ovat olleet hyvin Valtatie n:o 5 on hyvin tärkeä Mikkelin
27594: niukat verrattuna tiepiirin tarpeeseen mm. läänille. Sen kunnostus "i saisi kuitenkaan
27595: huomattavan suuren soratiepintaisen tieverkon merkitä muiden tiehankkeiden niin merkittä-
27596: takia, ja myös läänin huomattava läpikulku- ja vää supistamista kuin nyt on tapahtunut. Myös
27597: matkailuliikenne lisää läänin tieverkkoon koh- teiden kunnossapitovarojen osalta on havaitta-
27598: distuvaa rasitusta. Läänin teiden rakentami- vissa samankaltaisia ongelmia.
27599: seen kohdennetuista varoista huomattavan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27600: suuri osa on jo useana vuonna mennyt päätie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27601: verkon, lähinnä 5-tien kehittämiseen. Tiepiirin
27602: määrärahat eivät ole kuitenkaan kasvaneet riit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27603: tävästi, vaan lähinnä 5-tien osuus rakentamis- Mikkelin tiepiirin tiemäärärahojen ko-
27604: rahoista on koko ajan lisääntynyt ja valtateitä rottamiseksi niin, että valtatien n:o 5
27605: alemmanasteisen tieverkon osuus on koko ajan rakentaminen otettaisiin huomioon tie-
27606: vähentynyt. Tämä on merkinnyt useiden kauan piirin ylimääräisenä menoeränä, mikä
27607: vireillä olleiden hankkeiden lykkääntymistä palvelee merkittävästi koko valtakun-
27608: kauaksi tulevaisuuteen, osa on jopa tipahtanut taa, eikä se laskisi tiepiirin kiintiötä ja
27609: kokonaan viisivuotissuunnitelmien ulkopuolel- että alemmanasteisen tieverkon kunnos-
27610: le. tamista ja kunnossapitoa voitaisiin
27611: Mikkelin läänissä lisätä merkittävästi.
27612:
27613: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27614:
27615: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Einari Nieminen
27616: 718 1989 vp.
27617:
27618: Toivomusaloite n:o 663
27619:
27620:
27621:
27622:
27623: Kohijoki ym.: Maantien n:o 211 peruskorjaamisesta välillä
27624: Säkylä-Virttaa
27625:
27626:
27627: Eduskunnalle
27628:
27629: Loimaan kaupungin suunnasta Alastaron nopea peruskorjaus olisi välttämätöntä myös
27630: kautta Virttaalle johtavan maantien n:o 2133 sen vuoksi, että voitaisiin turvata nopeuttakin
27631: peruskorjaaminen on merkitty Turun tiepiirin vaativat kuljetukset, joita aiheutuu muun mu-
27632: toimenpideohjelmaan vuosille 1988-1994. assa siitä, että Köyliön ja Säkylän kuntien
27633: Virttaan risteyksestä edellä mainitun maantien aluesairaalapaikat, mukaan lukien synnytyslai-
27634: jatkona Säkylän suuntaan on maantie n:o 211. tospaikat, sijaitsevat Loimaalla.
27635: Se on vanha, kapea ja varsinkin Säkylän kun- Säkylän varuskunnan, joka on Suomen suu-
27636: nan alueella varsin mutkainen maantie, jonka rimpia varuskuntia, sekä sen alueella sijaitse-
27637: peruskorjaamista, mutkien oikaisemista ja ajo- van puolustusvoimien erään suuren huoltolai-
27638: radan levittämistä alueen kunnat ja elinkeino- toksen kuljetuksille ja -liikenteelle maantie n:o
27639: elämä ovat kauan toivoneet. 1980-luvulla siitä 21 on tärkeimpiä tieyhteyksiä.
27640: on tehty tiepiirille lukuisia esityksiä.
27641: Edellä lyhyesti mainituista syistä ja myös
27642: Tien nopea kuntoon saattaminen olisi välttä-
27643: siitä syystä, että Säkylän seudulla Pyhäjärven
27644: mätöntä nopeasti monista eri syistä. Kuljetus-
27645: rannalla on hyvin runsaasti Loimaan seudun
27646: taloudellisesti maantiellä n:o 211 on erittäin
27647: yhteisöjen sekä yksityisten loma-asutusta, lii-
27648: tärkeä merkitys Etelä-Satakunnan ja Lounais-
27649: kenne maantiellä n:o 211 on ja tulee olemaan
27650: Suomen alueen yritystoiminnalle raaka-ainei-
27651: erittäin runsasta.
27652: den ja valmiiden tuotteiden kuljetuksissa.
27653: Tien nopealla kuntoon saattamisella voitai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27654: siin nopeasti parantaa yhteyksiä myös asiointi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27655: liikenteessä Helsingin ja Säkylän seudun välil- sen,
27656: lä. Suuren alueen väestön liikennepalveluja
27657: voitaisiin merkittävästi parantaa, kun osa lin- että hallitus joutuisasti ryhtyisi toi-
27658: jaliikenteen pikavuoroista Rauman ja Helsin- menpiteisiin maantien n:o 211 perus-
27659: gin välillä voisi kulkea Säkylän-Alastaron- kunnostamisen ja päällystämisen no-
27660: Loimaan kautta. Tässä suunnassa maantien peuttamiseksi välillä Säkylä- Virttaa.
27661:
27662: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
27663:
27664: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen
27665: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne
27666: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen
27667: Kauko Juhantalo
27668: 1989 vp. 719
27669:
27670: Toivomusaloite n:o 664
27671:
27672:
27673:
27674:
27675: Kohijoki ym.: Säkylän tiemestaripiirin säilyttämisestä
27676:
27677:
27678: Eduskunnalle
27679:
27680: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin nista johtuvat nopeat sää- ja keliolosuhteiden
27681: toimesta tiedetään suunniteltavan Säkylän tie- vaihtelut. Jos tarvittavat teiden hoitotoimenpi-
27682: mestaripiirin lakkauttamista ja pirstomista si- teet näissä mainituissa olosuhteissa viivästyisi-
27683: ten, että sen alueeseen kuuluvat Euran, Köy- vät, aiheutuisi siitä ihmisten turvallisuudelle
27684: liön ja Säkylän kunnat liitettäisiin kuulumaan hyvin suurta vaaraa. Runsaan loma-asutuksen
27685: varsin etäällä oleviin viiteen eri tiemestaripii- sekä varuskunnan varusmiesten ympärivuoro-
27686: riin. kautisen liikkumisen johdosta liikennemäärät
27687: Eura, Köyliö ja Säkylä muodostavat yhdessä henkilöautoliikenteen osalta ovat suuret.
27688: Etelä-Satakunnan seutukunta-alueen, jossa Säästöä valtiolle Säkylän tiemestaripiirin
27689: valtion palvelut myös tiemestaripiirin osalta lakkauttamisesta ja pirstomisesta tuskin syntyi-
27690: ovat käytännössä osoittautuneet erittäin hy- si ollenkaan. Ja niin väestön yritystoiminnan
27691: väksi ratkaisuksi. kuin myös varuskunnan keskuudessa koetaan
27692: Jos tiemestaripiirin kuntia tai tässä tapauk- erittäin vakavana toimenpiteenä maaseudun el-
27693: sessa myös kunnan osia siirrettäisiin näistä vyttämispyrkimyksiä vastaan tämä nyt vireillä
27694: kunnista etäällä oleviin tiemestaripiireihin, kär- oleva "keskittämisen kaapuun verhottu" Säky-
27695: sisi siitä teiden kunnon valvonta ja teiden län seudun oman tiemestaripiirin lakkauttamis-
27696: hoitotaso heikkenisi käytännössä. ja pirstomishanke. Näistä hankkeista tulisi nyt
27697: Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien alueella voida kokonaan luopua.
27698: erittäin runsaana sijaitsevan teollisuuden ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27699: yritystoiminnan samaten kuin maamme suu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27700: rimpiin kuuluvan Säkylän varuskunnan joka- sen,
27701: aikaisten hyvien liikenneolosuhteiden turvaa-
27702: miseksi on välttämätöntä, että oman tiemesta- että hallitus ryhtyisi joutuisasti tar-
27703: rin johdolla tiemestaripiirin henkilöstö ja ko- peellisiin toimenpiteisiin, jotta vireillä
27704: neet ovat lähellä kaikissa olosuhteissa nopean olevista hankkeista Säkylän tiemestari-
27705: ja varman hoidon turvaamiseksi. Sitä edellyttä- piirin lopettamiseksi kokonaan luovut-
27706: vät muun muassa alueen suurten järvien sijain- taisiin.
27707:
27708: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
27709:
27710: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen
27711: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne
27712: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen
27713: Kauko Juhantalo
27714: 720 1989 vp.
27715:
27716: Toivomusaloite n:o 665
27717:
27718:
27719:
27720:
27721: Kohijoki ym.: Rauman satamaan johtavan meriväylän syventä-
27722: mistä koskevien suunnitelmien jouduttamisesta
27723:
27724:
27725: Eduskunnalle
27726:
27727: Rauman satama kunnallisena satamana on nopeammin Rauman meriväylän syventäminen
27728: liikennemäärältään Suomen neljänneksi suu- yhteentoista metriin tulee joka tapauksessa
27729: rin. Sen merkitys erityisesti kemiallisen metsä- ajankohtaiseksi. Sitä se on jo nyt. Väylän
27730: teollisuuden vienti- ja tuontisatamana tulee syventäminen samalla kerralla kahdella metril-
27731: hyvin nopeasti entisestään korostumaan puun- lä olisi myös rakennustaloudellisesti tarkoituk-
27732: jalostusteollisuuden investointien myötä. Rau- senmukaisinta.
27733: man sataman vaikutusalueella on varsin lukui- Sen vuoksi tulisi siltä osin tarkistaa tehtyä
27734: sa joukko tätä satamaa käyttäviä teollisuuslai- väyläohjelmaa ja samalla kiirehtiä yksityiskoh-
27735: toksia. Satama on erityisesti erikoistunut ke- taisten suunnitelmien valmistamista niin, että
27736: miallisen metsäteollisuuden vientilaivausten Rauman meriväylän syventämistyöt nykyisestä
27737: hoitamiseen sekä saman teollisuudenalan toi- yhdeksästä metristä yhteentoista metriin voitai-
27738: minnalle välttämättömien prosessikemikaalien, siin aloittaa jo vuonna 1990. Laivojen kulkusy-
27739: raaka-aineiden, kivihiilen ja nestemäisten polt- vyyden lisäämiseksi tarvittavat työt tulisi turva-
27740: toaineiden tuontiin. ta valtion budjettivaroin mahdollisimman ripe-
27741: Kehityssuunnitelmia laadittaessa Rauman ästi, jotta Rauman sataman palveluja päästäi-
27742: kaupunki on toiminut ja toimii hyvässä yhteis- siin käyttämään koko kansantalouttammekin
27743: työssä sataman käyttäjäosapuolten kanssa hyödyttävällä tavalla. Rauman seudun vaikea-
27744: mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti ta työttömyystilannetta voitaisiin väylätöiden
27745: toimivan satamakokonaisuuden kehittämisek- nopealla käyntiin saattamisella merkittävästi
27746: si. helpottaa.
27747: Rauman sataman erittäin tärkeä ja kiireelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27748: nen kehittämistavoite on saada satamaan joh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27749: tava eteläisen väylän kulkusyvyys lisättyä ny- muksen,
27750: kyisestä. Merenkulkuhallituksen hyväksymässä
27751: väyläohjelmassa on otettu huomioon väylän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27752: syventäminen nykyisestä yhdeksästä metristä menpiteisiin Rauman satamaan johta-
27753: kymmeneen metriin. Hankkeen kustannusarvio van meriväylän syventämistä koskevien
27754: on 57 miljoonaa markkaa. Väylähanke on suunnitelmien jouduttamiseksi ottamal-
27755: todettu kuljetustaloudellisesti kannattavaksi. la huomioon mahdollisuudet kerralla
27756: Nyt, samalla kun väylähankkeen yksityiskoh- syventää väylä nykyisestä yhdeksästä
27757: taisia suunnitelmia tulisi kiirehtiä, tulisi samal- metristä yhteentoista metriin ja niin,
27758: la tutkia mahdollisuudet meriväylän syventä- että väylän syventämistyöt voisivat al-
27759: miseksi kahdella metrillä. Ennakoitua paljon kaa jo vuonna 1990.
27760:
27761: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
27762:
27763: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen
27764: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne
27765: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen
27766: Kauko Juhantalo
27767: 1989 vp. 721
27768:
27769: Toivomusaloite n:o 666
27770:
27771:
27772:
27773:
27774: Kohijoki ym.: Valtion ilmailualan koulutuskeskuksen perustami-
27775: sesta Poriin
27776:
27777:
27778: Eduskunnalle
27779:
27780: Lentoliikenteen odottamattoman nopea ja saisivat erinomaisen hyvät toiminta- ja kehitty-
27781: voimakas kasvu on yllättänyt Suomessa suun- misedellytykset Ilmailualan koulutuskeskuksel-
27782: nittelijat ja viranomaiset. Matkustajamäärien le.
27783: raju lisääntyminen ei ole tapahtunut ongelmit- Myös lentokonemekaanikkojen ja -insinöö-
27784: ta. rien koulutuksen aloittamiselle Porissa olisi
27785: Erittäin ajankohtaiseksi asiaksi on muodos- erittäin hyvät edellytykset. Koulutuspaikaksi
27786: tunut lentoliikenteessä tarvittavan henkilöstön soveltuisi erinomaisen hyvin erittäin korkeata-
27787: lisäämistarve. soisesta koulutuksestaan tunnetuksi tullut Po-
27788: Nykyisin ammattilentäjien koulutus (ohjaa- rin teknillinen oppilaitos, jossa jo jonkin aikaa
27789: jakoulutus) ei riitä tuottamaan ammattilentäjiä on ollut käynnissä muun muassa tietotekniikan
27790: läheskään riittävästi. Lentäjäpula haittaa len- diplomi-insinöörien koulutus.
27791: toyhtiöiden toimintaa, ja näköpiirissä on yhä
27792: vaikeammaksi käyvä tilanne. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27793: Vähintään yhtä vaikea ja vaikeutuva on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27794: tilanne lentokonemekaanikkojen ja -insinöö- sen,
27795: rien osalta. Sekä lentäjien että mekaanikkojen
27796: ja insinöörien koulutusta joudutaan maassam- että hallitus ryhtyisi joutuisasti toi-
27797: me nopeasti lisäämään. menpiteisiin valtion ilmailualan koulu-
27798: Porissa toimiva Finnairin ilmailuapisto tulisi tuskeskuksen perustamiseksi ja toimin-
27799: valtion toimesta muuttaa Ilmailualan koulutus- nan aloittamiseksi Porissa ammattilen-
27800: keskukseksi ammattilentäjien perus- ja jatko- täjien koulutusta varten sekä lentoko-
27801: koulutusta varten. Porissa Satakunnan Len- nemekaanikkojen ja -insinöörien kou-
27802: noston entiset toimitilat Porin lentokentän alu- lutuksen aloittamiseksi Porin teknilli-
27803: eella, joissa nyt toimii Finnairin ilmailuopisto, sessä oppilaitoksessa.
27804:
27805: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
27806:
27807: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen
27808: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne
27809: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen
27810: Kauko Juhantalo
27811: 722 1989 vp.
27812:
27813: Toivomusaloite n:o 667
27814:
27815:
27816:
27817:
27818: Kärhä: Määrärahasta Klaukkalan keskustan liikennesuunnitel-
27819: man toteuttamiseen
27820:
27821:
27822: Eduskunnalle
27823:
27824: Liikennevirrat maantiellä n:o 130 Klaukka- Klaukkalan keskustan liikennejärjestelyt ovat
27825: lan keskustassa ovat olleet kesällä 1984 suorite- erittäin puutteelliset. Uudenmaan yleisten tei-
27826: tun liikennelaskennan mukaan huipputunteina den rakentamis- ja kunnossapitosuunnitelmas-
27827: n. 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Klaukka- sa vuosille 1988-1994 onkin esitetty Klaukka-
27828: lan taajaman maankäytön tehostuessa molem- lan taajamajärjestelyjen rakentamisen aloitta-
27829: min puolin mainittua Helsingin-Lopen maan- mista vuonna 1990.
27830: tietä lisääntyy jo nykyisinkin voimakas risteile-
27831: vä ja poikkeava liikenne taajaman keskustassa. Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen
27832: Uusi Helsingin-Hämeenlinnan moottoritie tu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27833: lee niin ikään kasvattamaan runsaasti asumis-
27834: painetta Klaukkalan suuntaan ja kasvattamaan
27835: Klaukkalan läpikulkuliikennettä. On arvioitu, että hallitus ottaisi valtion vuoden
27836: että liikennevirrat tulevat kasvamaan nykyises- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen Uu-
27837: tä 8 000 ajoneuvosta noin 13 000 ajoneuvoon denmaan tie- ja vesirakennuspiirin esit-
27838: vuorokaudessa vuoteen 2000 mennessä. tämän määrärahan Klaukkalan taaja-
27839: TVL:n ja Nurmijärven kunnan yhteistyönä majärjestelyjen rakentamisen aloittami-
27840: valmistaman liikennesuunnitelman mukaan seksi.
27841:
27842: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
27843:
27844: Lea Kärhä
27845: 1989 vp. 723
27846:
27847: Toivomusaloite u:o 668
27848:
27849:
27850:
27851:
27852: Kääriäinen ym.: Suunnitellun Savon kanavan vaikutusselvityk-
27853: sen jatkamisesta
27854:
27855:
27856: Eduskunnalle
27857:
27858: Suonenjoen ja Varkauden välisen kanava- myös siksi, että metsäteollisuus Itä- ja Keski-
27859: hankkeen vaikutuksia on selvitetty TVH:n toi- Suomessa on uudistumassa, mikä on jo aiheut-
27860: mesta viimeksi 1980-luvun alkupuolella, ja sel- tanut huomattavaa lisärasitusta maanteihin, ja
27861: vitys valmistui alkuvuodesta 1982. Sen jälkeen siksi, että tämän hankkeen työllisyysvaikutuk-
27862: selvitystyö on ollut pysähdyksissä. set vaativat uutta arviota.
27863: Hallitus on jatkanut Keiteleen-Päijänteen
27864: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27865: kanavahankkeen suunnittelua osoittamalla sitä
27866: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27867: varten lisämäärärahoja. Keiteleen-Päijänteen
27868: muksen,
27869: kanavan rakentaminen tekee entistäkin ajan-
27870: kohtaisemmaksi Savon kanavahankkeen eteen-
27871: päin viemisen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27872: Savon kanavaa koskevan vaikutusselvityksen Savon kanavaa koskevan vaikutusselvi-
27873: ajan tasalle saattaminen on perusteltua lisäksi tyksen saattamiseksi ajan tasalle.
27874:
27875: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
27876:
27877: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen
27878: Lauha Männistö Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi
27879: Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen
27880: Matti Väistö
27881: 724 1989 vp.
27882:
27883: Toivomusaloite n:o 669
27884:
27885:
27886:
27887:
27888: Kääriäinen ym.: Postin palvelujen säilymisen turvaamisesta
27889:
27890:
27891: Eduskunnalle
27892:
27893: Posti- ja telelaitoksen toiminta on valtiolle tehtävä siitä saamansa tulon, valtion tuen ja
27894: varsin kannattavaa. Useamman vuoden ajan muusta toiminnasta saamansa ylijäämän puit-
27895: posti- ja telelaitoksen ylijäämä on ollut lähes teissa. Tämän periaatteen sisällyttäminen myös
27896: miljardi markkaa vuodessa. posti- ja telelaitosta koskevaan lakiin antaa
27897: Hyvän taloudellisen tuloksen huomioon ot- mahdollisuuden säilyttää postipalvelut hiljai-
27898: taen on vastuutonta, että postin palveluja su- semmissakin postitoimipaikoissa. Lisäksi on
27899: pistetaan koko ajan erityisesti haja-asutusalu- mahdollista kehittää postitoimipaikoista moni-
27900: eilla, mutta myös asutuskeskuksissa. Viime toimipisteitä, joiden palveluihin sisältyisi myös
27901: vuosina on suljettu parikymmentä pientä posti- muita julkisia ja yksityisiä palveluja.
27902: toimipaikkaa vuosittain; lakkautettavia posti-
27903: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27904: toimipaikkoja ja postilinjoja on suunnitelmissa
27905: kymmenittäin, vaikka juuri tällä hetkellä ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27906: lakkautuspäätöksiä tiettävästi tehdäkään. Kat-
27907: tavan postitoimipaikka- ja postilinjaverkoston että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27908: säilyttäminen on alueellisen ja sosiaalisen tasa- postipalvelujen turvaamiseksi luopu-
27909: arvon toteutumisen ehtoja. malla pysyvästi postitoimipaikkojen ja
27910: Tavoitteena on, että posti- ja telelaitos muu- postilinjojen lakkauttamisista sekä ke-
27911: tetaan valtion liikelaitokseksi. Valtion liikelai- hittämällä postitoimipaikoista erilaisia
27912: toksista annetun yleislain mukaan liikelaitok- julkisia ja yksityisiä palveluita tarjoavia
27913: sen tulee hoitaa sille määrätty kannattamatao monitoimipisteitä.
27914:
27915: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27916:
27917: Seppo Kääriäinen Matti Maijala Aapo Saari
27918: Kari Rajamäki Anneli Jäätteenmäki Juhani Vähäkangas
27919: 1989 vp. 725
27920:
27921: Toivomusaloite n:o 670
27922:
27923:
27924:
27925:
27926: Laaksonen ym.: Selkämeren nippuhinausväylän parantamisesta
27927:
27928:
27929: Eduskunnalle
27930:
27931: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toteuttamisoh- edistäisi sen lisääntymistä. Merikarvialle on
27932: jelmaan sisältyy vuosille 1988-1992 Selkäme- rakennettu vierasvenesatama v. 1987-1988.
27933: ren nippuhinausväylän parantaminen Porin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27934: Merikarvian välillä. Hankkeen kustannusarvio kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27935: on n. 2,3 milj. mk.
27936: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27937: Puutavarakuljetusten ohella uusi parannetta- Selkämeren nippuhinausväylän paran-
27938: va väylä palvelisi hyvin myös venematkailua ja tamiseksi vuoden 1990 aikana.
27939:
27940: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27941:
27942: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Timo Roos
27943: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Mikko Elo
27944: Raila Aho Kauko Juhantalo Aino Pohjanoksa
27945:
27946:
27947:
27948:
27949: 48 290280X
27950: 726 1989 vp.
27951:
27952: Toivomusaloite n:o 671
27953:
27954:
27955:
27956:
27957: P. Lahtinen ym.: TVL:n Hämeen piirille myönnettävästä lisära-
27958: hoituksesta
27959:
27960:
27961: Eduskunnalle
27962:
27963: Koska on selvästi näkyvissä, että päätie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27964: hankkeiden rahoittaminen vie TVL:n Hämeen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27965: piirille osoittamasta rahoituksesta valtaosan, muksen,
27966: tulisi Hämeen piirille turvata lisärahoituksella
27967: yleisten teiden korjaamiseen ja rakentamiseen
27968: tarvittavat varat.
27969: Vaikka päätieverkon rakentaminen ja kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27970: toonpano ovat sinänsä hyvä asia, ei se saa menpiteisiin lisärahoituksen myöntämi-
27971: tapahtua liikenteellisesti alemman mutta maa- seksi Hämeen piirille yleisten teiden te-
27972: kunnan ihmisille tärkeän tieverkon kustannuk- kemisen ja kunnostamisen toteuttami-
27973: sella. seksi.
27974:
27975: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
27976:
27977: Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
27978: 1989 vp. 727
27979:
27980: Toivomusaloite n:o 672
27981:
27982:
27983:
27984:
27985: Lamminen ym.: Valtatien n:o 11 perusparantamisesta välillä
27986: Kaasmarkku-J ylhänmaa
27987:
27988:
27989: Eduskunnalle
27990:
27991: TVL:n Turun piiri on v. 1988 päällystänyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27992: uudelleen valtatien n:o 11 välillä Pori-Kaas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27993: markku. Päällystystyötä on tarkoitus jatkaa v. muksen,
27994: 1989 Laviaan johtavan maantien n:o 2581
27995: risteykseen saakka. Samassa yhteydessä tulee
27996: rakentaa tievalaistus KuUaan keskustan koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27997: dalle ja parantaa tieosan liittymät. V. 1990 valtatien n:o 11 pääl/ystämisen jatkami-
27998: uudelleenpäällystämistä tulisi jatkaa aina Jyl- seksi ja Kul/aan keskustan liittymien
27999: hänmaalle asti. parantamiseksi.
28000:
28001: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
28002:
28003: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen
28004: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos
28005: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
28006: Kauko Juhantalo
28007: 728 1989 vp.
28008:
28009: Toivomusaloite n:o 673
28010:
28011:
28012:
28013:
28014: Lamminen ym.: Valtatien n:o 23 ja vanhan Vaasantien risteys-
28015: järjestelyjen toteuttamisesta Noormarkussa
28016:
28017:
28018: Eduskunnalle
28019:
28020: Valtatien n:o 23 ja ns. vanhan Vaasantien taa vireille mitä pikimmin, jotta kasvavan lii-
28021: risteys Noormarkussa on erittäin vilkasliiken- kenteen sujuvuus voidaan taata.
28022: teinen ja aiheuttaa ruuhkia valtatietä risteäväl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28023: lä tiellä sekä vaaratekijöitä liikenneturvallisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28024: delle valtatiellä n:o 23. Risteyksen liikennejär-
28025: jestelyjen parantamiseksi tulee tämän ns. kir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28026: konristeyksen eritasoliittymän suunnittelu saat- Noormarkun ns. kirkonseudun risteyk-
28027: sen kunnostamiseksi.
28028:
28029: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
28030:
28031: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen
28032: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos
28033: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
28034: Kauko Juhantalo
28035: 1989 rd. 729
28036:
28037: Hemställningsmotion nr 674
28038:
28039:
28040:
28041:
28042: Lax m.fl.: Om beaktande av samhällsmålen vid fördelningen av
28043: väganslagen
28044:
28045:
28046: Tili Riksdagen
28047:
28048: Prioriteringen av anslagen för utbyggnad Vid fördelningen av väganslagen måste åt-
28049: och underhåll av vårt vägnät är obegriplig, inte minstone bostads-, miljö-, närings- och region-
28050: bara för den stora allmänheten utan också för politiska utvecklingsmål beaktas och avvägas
28051: dem som efterlyst förklaringar från myndighe- mot varandra. 1 sista hand är det fråga om en
28052: terna. "Trafikekonomisk lönsamhet" åbero- politisk avvägning. Såsom läget är nu är det
28053: pas vanligen och visar sig ofta bygga på redan alltför sällan som de folkvalda har möjlighet
28054: inträffade skeenden, dvs. fullbordat faktum. att göra denna avvägning. Tjänstemännen har
28055: följaktligen en grumlig eller kontroversiell ut-
28056: Väganslagen borde självfallet i främsta hand
28057: gångspunkt, då de skall ta ställning till olika
28058: uppfattas som utvecklingsinsatser som skall
28059: vägprojekt. Det är fel mot både skattebetalar-
28060: tjäna uppnåendet av olika samhälleliga mål.
28061: na och tjänstemännen. Det rör sig om mycket
28062: Nu får man lätt den uppfattningen att vägmyn-
28063: betydande belopp, vars fördelning på ett avgö-
28064: digheterna snarare är inriktade på att reparera
28065: rande sätt påverkar utvecklingen i samhället
28066: följderna av gjorda misstag än att bidra till att
28067: (4,9 miljarder mark år 1989). Det måste skapas
28068: styra utvecklingen i en mer eller mindre uttalad kriterier som öppet kan redovisas och som
28069: riktning. allmänheten förstår.
28070: Det har varit omöjligt att vinna gehör för Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
28071: små insatser, t.ex. någon kilometer nybyggd högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
28072: väg, som väsentligt skulle förkorta köravstån-
28073: det mellan glesbygd och tätort och möjliggöra att regeringen skyndsamt vidtar åt-
28074: pendeltrafik mellan bostad på landet och arbe- gärder för att demokratiskt omfattade
28075: te i staden. Trycket på bostadsbyggandet i samhällsmål blir beaktade vid tilldel-
28076: staden skulle minska och bättre glesbygds- ningen av anslag för vägbyggnad och
28077: service kunde ges. -underhå/1.
28078:
28079: Helsingfors den 9 februari 1989
28080:
28081: Henrik Lax Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
28082: Håkan Malm Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
28083: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
28084: 730 1989 vp.
28085:
28086: Toivomusaloite n:o 674 Suomennos
28087:
28088:
28089:
28090:
28091: Lax ym.: Yhteiskunnallisten tavoitteiden huomioon ottamisesta
28092: tiemäärärahoja jaettaessa
28093:
28094:
28095: Eduskunnalle
28096:
28097: Tieverkostomme rakentamiseen ja kunnossa- Tiemäärärahoja jaettaessa ainakin asunto-,
28098: pitoon osoitettujen määrärahojen priorisointi ympäristö-, elinkeino- ja aluepoliittiset kehitys-
28099: ei ole pelkästään käsittämätöntä suuresta ylei- tavoitteet tulisi ottaa huomioon ja punnita
28100: söstä, vaan myös selvityksiä viranomaisilta niitä keskenään. Viime kädessä kyse on poliit-
28101: vaatineiden mielestä. '' Liikennetaloudellista tisesta harkinnasta. Nykyisessä tilanteessa kan-
28102: kannattavuutta" peräänkuulutetaan tavallises- san valitsemilla edustajilla on aivan liian har-
28103: ti, ja se osoittautuu usein perustuvan jo toteu- voin mahdollisuus tällaiseen harkintaan. Vir-
28104: tuneisiin seikkoihin, siis tapahtuneisiin tosi- kamiehillä on siis hämärä tai ristiriitainen läh-
28105: asioihin. tökohta eri tiehankkeisiin kantaa ottaessaan.
28106: Tämä on väärin sekä veronmaksajia että virka-
28107: Tiemäärärahoja tulisi tietysti ensisijaisesti pi-
28108: miehiä kohtaan. Kyse on huomattavista sum-
28109: tää erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden
28110: mista, joiden jakaminen vaikuttaa ratkaisevasti
28111: kehittämispanoksina. Nyt saa helposti sen käsi-
28112: yhteiskunnan kehitykseen (4,9 miljardia mark-
28113: tyksen, että tieviranomaiset pikemminkin kaa vuonna 1989). On luotava kriteerit, joista
28114: suuntautuvat tehtyjen virheiden korjaamiseen voidaan avoimesti tehdä selkoa ja joita ihmiset
28115: kuin kehityksen ohjaamiseen tiettyyn suun-
28116: ymmärtävät.
28117: taan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28118: On ollut mahdotonta saada vastakaikua pie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28119: nille panostuksille esim. joihinkin kilometrei- muksen,
28120: hin uutta tietä, joka olennaisesti lyhentäisi
28121: syrjäseudun ja taajaman välistä ajomatkaa ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28122: mahdollistaisi heiluriliikenteen maalla olevan menpiteisiin, jotta demokraattisesti
28123: asunnon ja kaupungissa olevan työpaikan vä- omaksutut yhteiskunnalliset tavoitteet
28124: lillä. Paine asuntorakentamiseen kaupungissa otettaisiin huomioon jaettaessa määrä-
28125: vähenisi, ja haja-asutusalueella pystyttäisiin rahoja teiden rakentamiseen ja kunnos-
28126: tarjoamaan parempia palveluja. sapitoon.
28127:
28128: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
28129:
28130: Henrik Lax Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
28131: Håkan Malm Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
28132: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
28133: 1989 rd. 731
28134:
28135: Hemställningsmotion nr 675
28136:
28137:
28138:
28139:
28140: Lax m.fl.: Om att Lovisa hamn skall fås att betjäna Baltlink-för-
28141: bindelsen
28142:
28143:
28144: Tili Riksdagen
28145:
28146: Vägförbindelserna från de baltiska länderna ytterligare förbättras. Stora satsningar har
28147: ned tili Mellan- och Syd-Europa håller på att gjorts på hamnens infrastruktur inkluderande
28148: byggas ut. 1 förhållande tili Finland skall järnvägsförbindelsen och dessa kunde genom
28149: denna s.k. Baltlink-förbindelse kompletteras att betjäna Baltlink-förbindelsen ge full utdel-
28150: med färjtrafik. Många synpunkter har anförts ning i form av regional stimulans. Hamnen
28151: för att godstransporterna längs denna led inte erbjuder också möjligheter tili en längre gåen-
28152: borde tas in i huvudstadsområdet eller dess de specialisering på transporter av ovan nämnt
28153: omedelbara närhet. slag än vissa större hamnar.
28154: Av de alternativ som står tili buds talar Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
28155: många omständigheter för att denna trafik högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
28156: borde styras via hamnen i Lovisa.
28157: Avståndet tili Tallinn är kort och farleden att regeringen inleder åtgärder för att
28158: bra. Kommunikationerna från Lovisa tili övri- Lovisa hamn ska/1 fås att betjäna den
28159: ga delar av Finland är bra och håller på att s.k. Baltlink-förbindelsen.
28160:
28161: Helsingfors den 9 februari 1989
28162:
28163: Henrik Lax Ole Waz-Höckert Per-Henrik Nyman
28164: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson Håkan Nordman
28165: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
28166: Henrik Westerlund
28167: 732 1989 vp.
28168:
28169: Toivomusaloite n:o 675 Suomennos
28170:
28171:
28172:
28173:
28174: Lax ym.: Loviisan sataman saamisesta palvelemaan Baltlink-
28175: yhteyttä
28176:
28177:
28178: Eduskunnalle
28179:
28180: Tieyhteydet Baltian maista Keski- ja Etelä- hin sisältyy rautatieyhteys. Näistä panostuksis-
28181: Eurooppaan ovat laajentumassa. Suomen osal- ta voitaisiin Baltlink-yhteyttä käyttämällä saa-
28182: ta ns. Baltlink-yhteyttä täydennetään lauttalii- da täysi hyöty alueellisina virikkeinä. Satama
28183: kenteellä. Monia näkökohtia on esitetty sen tarjoaa myös mahdollisuudet edellämainitun-
28184: puolesta, ettei tavarankuljetuksia tätä väylää laisten kuljetusten pidemmälle menevään eri-
28185: pitkin tulisi ohjata pääkaupunkiseudulle tai sen koistumiseen kuin eräät suuremmat satamat.
28186: välittömään läheisyyteen.
28187: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28188: Käytettävissä olevista vaihtoehdoista monet
28189: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28190: seikat tukevat tämän liikenteen ohjaamista Lo- muksen,
28191: viisan sataman kautta.
28192: Etäisyys Tallinnaan on lyhyt ja väylä hyvä.
28193: Yhteydet Loviisasta muuhun Suomeen ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28194: hyvät ja yhä paranemaan päin. Suuria panos- jotta Loviisan satama saataisiin palvele-
28195: tuksia on tehty sataman infrastruktuuriin. Näi- maan ns. Baltlink-yhteyttä.
28196:
28197: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
28198:
28199: Henrik Lax Ole Wasx-Höckert Per-Henrik Nyman
28200: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson Håkan Nordman
28201: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Håkan Malm
28202: Henrik Westerlund
28203: 1989 vp. 733
28204:
28205: Toivomusaloite n:o 676
28206:
28207:
28208:
28209:
28210: Lehtosaari ym.: Päätieverkkoa alemmantasoisen tieverkon ra-
28211: kentamis- ja kunnossapitotason turvaamisesta
28212:
28213:
28214: Eduskunnalle
28215:
28216: Viimeaikainen kehitys tiemäärärahojen osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28217: ta on ollut päätieverkkoa suosiva. Tässä sinän- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28218: sä myönteisessä kehityksessä on merkillepanta- muksen,
28219: vaa se, että tämä suuntaus on tapahtunut
28220: alemman tieverkon kustannuksella. Tämä ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28221: hitys on näkyvissä valtakunnassamme monella ettei alemman tieverkon rakentamis- ja
28222: alueella, mm. Mikkelin läänissä. kunnossapitotaso päätieverkon kustan-
28223: nuksella laskisi.
28224:
28225: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28226:
28227: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
28228: 734 1989 vp.
28229:
28230: Toivomusaloite n:o 677
28231:
28232:
28233:
28234:
28235: Lehtosaari ym.: Junavuorojen säilyttämisestä Savonlinnan ta-
28236: lousalueella
28237:
28238:
28239: Eduskunnalle
28240:
28241: VR:n toimesta ollaan junavuoroja supista- säilyttää junavuorot po. alueella. Eduskunta
28242: massa mm. Savonlinnan talousalueella. Henki- on hyväksynyt budjetin valmistumisen yhtey-
28243: löliikenne on lopetettu välillä Savonlinna- dessä junavuorojen säilyttämisen puolesta lau-
28244: Huutokoski kokonaan, samoin Savonlinnan- suman.
28245: Parikkalan suuntaan on jo muutamia vuoroja
28246: lopetettu. Lopetetut junavuorot on korvattu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28247: autokuljetuksin, mikä on osoittautunut onnet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28248: tomaksi vaihtoehdoksi. Elinkeinoelämän, kas-
28249: vavan matkailun ja paikallisen väestön kannal-
28250: ta päätökset ovat käsittämättömiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28251: Savonlinnan ja sen talousalueen tulevan ke- junavuorojen säilyttämiseksi ja kehittä-
28252: hityksen kannalta on välttämätöntä, että VR miseksi Savonlinnan talousalueel/a.
28253:
28254: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28255:
28256: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
28257: 1989 vp. 735
28258:
28259: Toivomusaloite n:o 678
28260:
28261:
28262:
28263:
28264: Lehtosaari ym.: Kerimäen kirkkorannan kunnostussuunnitelman
28265: toteuttamisesta
28266:
28267:
28268: Eduskunnalle
28269:
28270: Kerimäen kunta on laatinut ja hyväksynyt maarakenteiset laiturit ja suorittamalla alueen
28271: Kerimäen kirkkorannan yksityiskohtaisen kun- ruoppaustyöt.
28272: nostussuunnitelman. Toteutuessaan tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28273: suunnitelma edesauttaa tunnetun matkailupitä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28274: jän mahdollisuuksia turistien palvelussa ja sa-
28275: malla kohentaa tuntuvasti koko Kerimäen mai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28276: semakuvaa. Ettei hanke tulisi Kerimäen kun- Kerimäen kirkkorannan kunnostus-
28277: nalle ylivoimaiseksi toteuttaa, tulisi valtion va- suunnitelman toteuttamiseksi yhdessä
28278: rautua hankkeen toteuttamiseen rakentamalla Kerimäen kunnan kanssa.
28279: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28280:
28281: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
28282: 736 1989 vp.
28283:
28284: Toivomusaloite n:o 679
28285:
28286:
28287:
28288:
28289: Maijala ym.: Joukkoliikenteen tukemisesta haja-asutusalueiden
28290: peruspalvelutason turvaamiseksi
28291:
28292:
28293: Eduskunnalle
28294:
28295: 1980-luvulla 140 linja-autoyrittäjää on lopet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28296: tanut toimintansa tai myynyt yrityksensä. Alan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28297: heikkenevä kannattavuus ja keskittyminen uh- muksen,
28298: kaavat vähentää linja-autopalvelujen tarjontaa
28299: etenkin haja-asutusalueilla.
28300: Jotta nykyiset liikennepalvelut voidaan tur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28301: vata, on haja-asutusalueiden liikennetukea li- lisätuen osoittamiseksi peruspalveluta-
28302: sättävä. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen soisen joukkoliikenteen tukemiseksi
28303: tukemiseen tarvittaisiin vähintään 130 miljoo- haja-asutusalueiden joukkoliikennepal-
28304: naa markkaa. velujen turvaamiseksi.
28305:
28306: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28307:
28308: Matti Maijala Hannele Pokka
28309: Einari Nieminen Marjatta Väänänen
28310: 1989 rd. 737
28311:
28312: Hemställningsmotion nr 680
28313:
28314:
28315:
28316:
28317: Malm m.fl.: Om grundförbättring av vägnätet glesbygderna
28318:
28319:
28320: Tili Riksdagen
28321:
28322: Vägarna är livsnerver i samhället. Vägar i lnför senaste kommunalvallät Svenska folk-
28323: acceptabelt skick är en förutsättning för boen- partiet i Österbotten en budkavle gå genom
28324: det, för att arbetsplatser skall finnas och för kommunerna för att utröna vilka de största
28325: att servicen tili människorna skall upprätthål- problemen i samhället är. Nästan utan undan-
28326: las. tag fanns vägarna med bland de uppräknade
28327: Dagens vägpolitik innebär satsningar på hu- problemen. 1 synnerhet gällde detta det lägre
28328: vudvägarna. Det är säkert viktigt, men efter- vägnätet.
28329: som ökningen av anslagen är otiliräcklig bety- Det är nödvändigt att tillräckliga resurser
28330: der det att det lägre vägnätet blir lidande. Vi avdelas för grundförbättringar och underhåll
28331: har en utveckling som innebär att de mindre av det lägre vägnätet. Medborgarna måste ha
28332: vägarna som leder ut tili byar och glesbygder rätt tili framkomlighet vad vägarna beträffar
28333: försämras. oberoende av var de bor i landet.
28334: Vi har vägar som människor är beroende av
28335: varje dag men som under vissa tider av året är Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
28336: oframkomliga. Vi har vägar som inte sladdas vördsamt atå" riksdagen måtte hemställa
28337: ens en gång per år och som inte blivit grusade i
28338: sin helhet på flera år. Den bofasta befolk- att regeringen vid fördelningen av
28339: ningen har tagit tili drastiska åtgärder och själv vägans/agen avdelar tillräckligt med
28340: dikat, sladdat och grusat vägavsnitt för att medel för grundförbättring och under-
28341: överhuvudtaget komma fram. håll av det lägre vägnätet.
28342:
28343: Helsingfors den 9 februari 1989
28344:
28345: Håkan Malm Gustav Björkstrand Håkan Nordman
28346: Boris Renlund
28347: 738 1989 vp.
28348:
28349: Toivomusaloite u:o 680 Suomennos
28350:
28351:
28352:
28353:
28354: Malm ym.: Määrärahoista haja-asutusalueiden tiestön perus-
28355: korjaukseen
28356:
28357:
28358: Eduskunnalle
28359:
28360: Tiet ovat yhteiskuntamme elinhermo. Kun- Ennen viime kunnallisvaaleja Ruotsalainen
28361: nossa olevat tiet ovat edellytys asumiselle, työ- Kansanpuolue pyrki viestinviennin avulla sel-
28362: paikkojen olemassaololle ja ihmisille tarjotta- vittämään Pohjanmaan kunnissa yhteiskunnan
28363: vien palvelujen ylläpitämiselle. suurimmiksi koetut ongelmat. Lähes poikkeuk-
28364: Nykyisessä tiepolitiikassa tehdään panostuk- setta tiet olivat lueteltujen ongelmien joukossa.
28365: sia pääteihin. Tämä on varmasti tärkeää. Kos- Erityisesti tämä koski alempaa tieverkkoa.
28366: ka määrärahojen kasvu on kuitenkin riittämä- On välttämätöntä, että resursseja ohjataan
28367: töntä, alempi tieverkko kärsii. Käynnissä on riittävästi alemman tieverkon peruskorjaami-
28368: kehitys, jossa pienet kyliin ja haja-asutusalueil- seen ja kunnossapitoon. Kansalaisten täytyy
28369: le johtavat tiet huononevat. pystyä liikkumaan maamme teillä asuinpaikas-
28370: Meillä on teitä, joista ihmiset ovat päivittäin taan riippumatta.
28371: riippuvaisia, mutta joilla kuitenkaan ei voi
28372: liikkua tiettyyn aikaan vuodesta. Meillä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28373: teitä, joita ei edes lanata yhtään kertaa vuoden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28374: aikana ja joita ei ole hiekoitettu kokonaisuu- muksen,
28375: dessaan useisiin vuosiin. Tälläisilla alueilla va-
28376: kituisesti asuva väestö on ryhtynyt voimakkai- että hallitus tiemäärärahoja jakaes-
28377: siin toimenpiteisiin ojittaen, lanaten ja hiekoit- saan osoittaisi riittävästi varoja alem-
28378: taen itse tieosuuksia, jotta niillä liikkuminen man tieverkon peruskorjaamiseen ja
28379: ylipäänsä olisi mahdollista. kunnossapitoon.
28380:
28381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
28382:
28383: Håkan Malm Gustav Björkstrand Håkan Nordman
28384: Boris Renlund
28385: 1989 vp. 739
28386:
28387: Toivomusaloite n:o 681
28388:
28389:
28390:
28391:
28392: Mattila ym.: Määrärahasta TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin
28393: tiestön peruskorjaukseen
28394:
28395:
28396: Eduskunnalle
28397:
28398: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Huomattavan lisärasitteen Keski-Pohjan-
28399: maan piirille on kuluvalle vuodelle myönnetty maan piirin teiden tekemisen rahoitukselle on
28400: määrärahoja teiden kunnossapitoon 69 milj. aiheuttanut Haapavedelle rakennettava turve-
28401: markkaa ja tekemiseen 45 milj. markkaa, työl- voimala. Voimalan turpeenkuljetukselle välttä-
28402: lisyysvaroja tekemiseen saataneen lisäksi 3 mättömien tieyhteyksien parantamisen koko-
28403: milj. markkaa. naisrahoitustarve Keski-Pohjanmaan punn
28404: Viime vuoden aikana kunnossapitoon saa- alueella on arvioitu 120 milj. markaksi.
28405: dun lisärahoituksen turvin pystyttiin paranta- Piirin käsityksen mukaan ympärivuotiseen
28406: maan pahasti jälkeenjäänyttä päällysteiden uu- turpeenkuljetukseen käytettävät tiet tulisi vält-
28407: simistilannetta. tämättä lähivuosina parantaa, jotta voimalan
28408: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mukai- polttoainehuolto edes tyydyttävästi voitaisiin
28409: nen kunnossapitorahoitus merkitsee reaaliar- turvata. Näiden lähivuosina välttämättä paran-
28410: volla mitattuna noin 5 milj. markan pudotusta nettavien teiden parantamiskustannukset ovat
28411: vuoteen 1988 verrattuna. Tällöin pitkään jat- yhteensä noin 60 milj. markkaa. Jos nämä työt
28412: kunut kunnossapidon rahoituksen lisääntymi- pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 1994 men-
28413: nen kääntyi taas laskuun, mikä merkitsee myös nessä, on tästä aiheutuva lisämäärärahantarve
28414: lisääntyviä vaikeuksia päällysteiden uusimi- noin 8 milj. markkaa vuodessa.
28415: seen. Käytännössä päällysteiden heikko kunto Jotta tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-
28416: ja uraisuus huonontavat liikennettä ja palvelu- Pohjanmaan piirin tiestön palvelutason ja lii-
28417: tasoa ja vaarantavat liikenteen turvallisuutta. kenneturvallisuuden säilyttäminen voitaisiin
28418: Teiden tekemisen rahoitus tulee budjetin turvata ja mm. raaka-aineiden kuljetusten kan-
28419: mukaan putoamaan noin 3 milj. markkaa edel- nalta tärkeän alemman tieverkon rappeutumi-
28420: liseen vuoteen verrattuna, kun koko maan nen estää, on piirin määrärahojen tasoa tuntu-
28421: teiden tekemisen rahoitus samanaikaisesti kas- vasti korotettava.
28422: vaa noin 8 prosentilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28423: Piirin teiden tekemisen rahoitus oli v. 1988 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28424: noin 2,6 OJo ja putoaa tänä vuonna noin muksen,
28425: 2,3 OJo:iin koko maan teiden tekemisen rahoi-
28426: tuksesta. Tie 2000 -ohjelman mukaan piirin että hallitus ottaisi valtion vuoden
28427: osuuden koko maan tienpidon määrärahoista 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
28428: tulisi olla noin 3,3 OJo. Piirin liikennesuorittei- rärahan Keski-Pohjanmaan piirin tei-
28429: den osuus koko maan liikennesuoritteesta v. den tekemiseen liikennesuoriteosuutta
28430: 1987 oli 3,4 OJo. vastaavasti.
28431:
28432: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
28433:
28434: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
28435: Juhani Alaranta Tellervo Renko
28436: Esko Aho
28437: 740 1989 vp.
28438:
28439: Toivomusaloite n:o 682
28440:
28441:
28442:
28443:
28444: Mattila: Ylivieskan lentokentän lunastamisesta valtiolle
28445:
28446:
28447: Eduskunnalle
28448:
28449: Ylivieskan lentotoiminnalla on perinteitä yli - lupa kevytreittiliikennetoimin-
28450: 40 vuoden takaa. Toisen maailmansodan aika- taan 4.3.1985
28451: na Ylivieskan Niemelänkylälle rakennettiin so- Nykyisin kevytreittiliikennetoimintaa har-
28452: tilaskäyttöön lentokenttä, joka sodan päätyt- joittava Wasa Wings Oy lentää kahta vuoropa-
28453: tyä lakkautettiin ja maat luovutettiin viljely- ria välillä Helsinki-Ylivieska. Matkustaja-
28454: käyttöön. määrien, rahdin sekä kaluston kehitys on ollut
28455: Paikallisen ilmailutoiminnan viritessä 1960- ripeää ja suurempien konetyyppien hankinta
28456: luvun loppupuolella ryhdyttiin osaa edellä mai- on lähiaikoina ajankohtainen. Myös kentältä
28457: nitusta kentästä kunnostamaan paikallisen il- tapahtuvan yleisilmailun lisääntyminen on ol-
28458: mailukerhon toimesta sorapintaiseksi pienken- lut selvästi havaittavissa.
28459: täksi. Kentän kunnossapito siirtyi myöhemmin Ylivieskan lentokenttä on nykyisin 2. luokan
28460: kaupungille ja kentälle anottiin v. 1975 pitolu- kenttä. Kentän maa-alueen pinta-ala on noin
28461: paa ilmailuhallitukselta. 116 hehtaaria. Kenttä on varustettu reittiliiken-
28462: Niemelänkylän kentän käyttöönottotarkas- teen vaatimalla minimivarustuksella:
28463: tuksessa todettiin kentän sijainti ja rakenne - lentoasemarakennus 171 m 2
28464: sopimattomiksi myöhempiä kehittämistoimia
28465: - kylmä lentokonehalli 352 m 3
28466: ajatellen ja uuden kentän paikkaa alettiin etsiä
28467: heti. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton - asfalttipäällysteinen kiitotie 30 m x
28468: suosituksesta päädyttiin nykyiseen paikkaan 1 500 m, jolla kynnysväli 1 200 m esterajoittei-
28469: Ylivieskan Vähäkankaan kylällä n. 13 km:n den vuoksi
28470: päässä Ylivieskan keskustasta. - suuritehoiset kiitotie-, yhdystie- ja ase-
28471: Lentokentän suunnittelu käynnistyi v. 1976 matasovalot
28472: ja yleissuunnitelman laati Arkkitehtitoimisto - suuritehoinen lähestymisvalolinja
28473: Laatio. Varsinaiset rakennussuunnitelmat on - WOR-radiomajakka ja kolme locator-
28474: laadittu ilmailuhallituksen ja Oulun lentoase- radiomajakkaa.
28475: man asiantuntemusta hyväksi käyttäen Ylivies- Kenttä on ns. AFIS-kenttä ja vakinaiseen
28476: kan kaupungin teknisessä virastossa. henkilökuntaan kuuluu kaksi lennontiedotta-
28477: Suunnitelmissa otettiin kentän tavoitetasoksi jaa ja yksi palomies. Kentän kunnossapito
28478: taksiliikenteen edellyttämä 2. luokka (entinen hoidetaan kaupungin toimesta vuokrakalustol-
28479: D-luokka), jota tavoitetta on myöhemmin ko- la ja tilapäisellä kunnossapitohenkilöstöllä.
28480: rotettu 3. luokkaan (entinen C-luokka) reittilii- Lentokenttäalueen maanhankintaan on käy-
28481: kennekelpoisuuden saavuttamiseksi. tetty rahaa 1 269 020 markkaa. Kentän raken-
28482: Kentän rakennustyöt aloitettiin v. 1977 kui- tamiskustannukset ovat vuoden 1987 loppuun
28483: vatus- ja huoltotilatöillä, minkä jälkeen työtä mennessä 8 653 511,06 markkaa eli kokonais-
28484: on jatkettu niin, että ilmailuhallitus on myön- investointi on 9 922 531,06 markkaa. Tämä
28485: tänyt kentälle seuraavat luvat: summa ei sisällä omana työnä suoritettua
28486: suunnittelua ja työnjohtoa. Valtionavustusta
28487: - lentokentän pitolupa 20.9.1982 työllisyys- ja pienkenttäavustuksina on saatu
28488: kenttä hyväksytty käyttöön 28.9.1982 3 930 000 mk eli noin 45 OJo rakentamiskustan-
28489: lupa VFR-lentotoimintaan pi- nuksista ja 40 OJo kokonaiskustannuksista.
28490: meän aikaan 13.11.1984 Edellä mainituissa summissa ei ole otettu huo-
28491: lupa IFR-lentotoimintaan 4.3.1985 mioon rahanarvon muutoksia.
28492: 1989 vp. - TA n:o 682 741
28493:
28494: Lentokentän rakentamiseksi 3. luokan ken- pitokustannukset olivat 567 900 mk. Vastaavat
28495: täksi ja liikennevarmuuden lisäämiseksi sekä ylläpitokustannukset olivat 585 400 mk vuonna
28496: lentoturvallisuusmääräysten täyttämisen var- 1986 ja 732 100 mk vuonna 1987. Nykyisen
28497: mistamiseksi kaikilta osin tarvitaan lähitulevai- kustannustason mukaan nousevat vuoden 1988
28498: suudessa seuraavia investointeja: ylläpitokustannukset noin 810 000 markkaan.
28499: Valtionavustusta kentän ylläpitokustannuk-
28500: - locator/NDB majakoiden siin on saatu 170 000 mk v. 1985, 350 000 mk
28501: uudistaminen nykyisiä vaati- v. 1986 sekä 500 000 mk v. 1987.
28502: muksia vastaavaksi 300 000 mk Ylivieskan lentokentän tarpeellisuus on kiis-
28503: - lähestymisvalot kiitotien luo-
28504: tattomasti todettu ja tunnustettu niin paikalli-
28505: teispäähän 300 000 mk
28506: sen kuin alueellisen ja valtakunnallisen tason-
28507: papi-liukukulmavalot 300 000 mk
28508: kin päätöksentekijöiden keskuudessa. Tätä
28509: ILS-laitteet 2 000 000 mk
28510: osoittavat kentän kehittämiseksi tehdyt raken-
28511: kunnossapitovälineistöä
28512: tamis- ja rahoituspäätökset. Myös käynnisty-
28513: (mm. harjapuhallin
28514: nyt reittiliikenne kasvavine matkustaja- ja rah-
28515: 740 000 mk) 1 000 000 mk
28516: timäärineen on käytännössä todistanut kentän
28517: esterajoitusten poistamisen tarpeellisuuden.
28518: vaatimaa kiito- ja suoja-
28519: aluetta 400 000 mk Oulun läänin eteläosaa palvelevan lentolii-
28520: lentokonesuoja 700 000 mk kenteen kehittymisen kannalta paras ratkaisu
28521: kuitenkin olisi lentokentän ja sen ylläpidon
28522: Yhteensä 5 000 000 mk siirtyminen lähivuosina valtion hoitoon. Näin
28523: luotaisiin alueen elinkeinoelämälle ja hallinnol-
28524: Ylivieskan lentokenttää on pidetty yllä kau- le tasavertaisemmat kehitysedellytykset maam-
28525: pungin toimesta ja kustannuksella. Yleisilmai- . me muiden kasvukeskusten kanssa.
28526: luun tarkoitetun pienkentän kustannukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28527: tc.sosta riippuen kertaluokkaa 100 000 mk vuo- . taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28528: dessa. sen,
28529: Ylivieskan lentokentän tasoisen reittiliiken-
28530: nekentän ylläpidon kustannukset ovat lentotur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28531: vallisuusmääräyksistä johtuvien lisävaatimus- Ylivieskan lentokentän lunastamiseksi
28532: ten vaikutuksesta moninkertaiset. Kokeilureit- valtion omistukseen ja hallintaan.
28533: tiliikenne alkoi 1.3.1985, ja vuoden 1985 yllä-
28534:
28535: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
28536:
28537: Kalevi Mattila
28538:
28539:
28540:
28541:
28542: 49 290280X
28543: 742 1989 vp.
28544:
28545: Toivomusaloite n:o 683
28546:
28547:
28548:
28549:
28550: Mattila: Vammaisten tekstipuhelujen välitysmaksujen alentami-
28551: sesta
28552:
28553:
28554: Eduskunnalle
28555:
28556: Tekstipuhelimien käyttäjiä maassamme on ten tiedonsaantiin liittyviä pyrkimyksiä ja tasa-
28557: noin 2 000. Vammaisten tekstipuhelinten tar- arvoajattelua. 1o v. 1985 liikenneministeriön
28558: vitsijoita arvioidaan kuitenkin olevan peräti alaisen aisti- ym. vammaisten tiedonsaantia
28559: 25 000. Nämä koostuvat pääosin kuulo-, puhe- selvittäneen työryhmän mietinnössä yksiselit-
28560: ja kuulo-näkövammaisista. Asia toki koskee teisesti todettiin, että tekstipuhelinmaksuja tu-
28561: muitakin. Välityspalvelua käytettäessä toinen lee alentaa. Nyt on käynyt aivan päinvastoin.
28562: osapuoli on lähes aina kuuleva ja puhuva PTL:n muuttuessa liikelaitokseksi on välttä-
28563: omainen, ystävä, opettaja tai viranomainen. mätöntä korvata PTL:lle valtion budjettiva-
28564: Näin potentiaalisia välityspalvelujen käyttäjien roin monille ylipääsemättömän korkeiksi ko-
28565: määriä on vaikea arvioida. honneet välitysmaksut. Suurin osa käyttäjistä
28566: Viime vuosina on pyritty vaikeasti kuulo- ja kuuluu pienituloisimpaan kansanosaan.
28567: puhevammaisten oma-aloitteisuutta kaikin kei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28568: noin rohkaisemaan ja vähentämään riippu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28569: vuutta muista ihmisistä. Tavoitetta on pidettä- sen,
28570: vä oikeana. Kuluvan vuoden alusta PTL korot-
28571: ti tekstipuhelujen välitysmaksua aiemmasta 50 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28572: pennistä minuutissa 95 penniin minuutissa, miin vammaisten tekstipuhelujen väli-
28573: mihin lisäksi tulee verkkoryhmämaksu. Päätös tysmaksun alentomiseksi viime vuoden
28574: on herättänyt ihmetystä ja närkästystä teksti- tasolle ja varaisi sitä varten valtion
28575: puhelimien käyttäjien ja vammaisjärjestöjen vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon eril-
28576: piirissä, koska se vaikeuttaa monia vammais- lisen määrärahan.
28577:
28578: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
28579:
28580: Kalevi Mattila
28581: 1989 rd. 743
28582:
28583: Hemställningsmotion nr 684
28584:
28585:
28586:
28587:
28588: Melin m.fl.: Om utgivning av specialfrimärken över presidenter-
28589: na Svinhufvud och Ryti
28590:
28591:
28592: Tili Riksdagen
28593:
28594: Av det självständiga Finlands statsöverhuvu- han överta statsministerposten och ledde sedan
28595: den har enbart två inte hedrats med frimärken som statsminister och president landets öden
28596: med anledning av att hundra år förflutit sedan under en av de tyngsta och mest skickelsedigra
28597: deras födelse, Pehr Evind Svinhufvud (1961) perioderna av vår historia.
28598: och Risto Ryti (1989). Ståhlberg, Relander, Både Svinhufvud och Ryti är förtjänta av ett
28599: Kallio, Mannerheim och Paasikivi har då 100 specialfrimärke. För mindre förtjänster för
28600: år gått sedan deras födelse uppmärksammats Finland har personer hedrats med frimärken.
28601: med specialfrimärken. Trots att ett utgivande av frimärken nu inte
28602: Svinhufvud och Ryti var vardera fram- direkt skulle ansluta sig tili att hundra år
28603: trädande politiska ledare. Svinhufvud var sym- förflutit sedan deras födelse, skulle det ändå
28604: bolen för laglighetskampen i början av seklet, fylla ett tomrum i vår frimärksutgivning och
28605: ordförande för självständighetssenaten och visa samhällets uppskattning för deras livsverk.
28606: statsöverhuvud i två repriser. Ryti hade som Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
28607: chef för Finlands Bank i praktiken ansvaret för underteckande att riksdagen måtte hemställa
28608: vår penningpolitik under halvannat decennium
28609: fram tili vinterkriget och inga viktiga ekono- att regeringen utger specia/frimärken
28610: miska beslut fattades under denna tid utan över presidenterna Svinhufvud och Ry-
28611: hans deltagande. Då vinterkriget började fick ti.
28612:
28613: Helsingfors den 10 februari 1989
28614:
28615: Ingvar S. Melin Henrik Westerlund
28616: 744 1989 vp.
28617:
28618: Toivomusaloite n:o 684 Suomennos
28619:
28620:
28621:
28622:
28623: Melin ym.: Erikoispostimerkkien julkaisemisesta presidenteis-
28624: tämme Svinhufvud ja Ryti
28625:
28626:
28627: Eduskunnalle
28628:
28629: Vain kahta itsenäisen Suomen valtionpää- presidenttinä maan kohtaloita yhtenä histo-
28630: miehistä ei ole kunnioitettu postimerkein hei- riamme raskaimmista ja kohtalontäyteisimmis-
28631: dän syntymästään kuluttua sata vuotta, Pehr tä ajanjaksoista.
28632: Evind Svinhufvud (1961) ja Risto Ryti (1989). Sekä Svinhufvud että Ryti ansaitsevat eri-
28633: Ståhlbergiä, Relanderia, Kalliota, Mannerhei- koispostimerkin. Vähäisemmästäkin ansiok-
28634: miä ja Paasikiveä on muistettu erikoisposti- kaasta toiminnasta Suomen puolesta henkilöitä
28635: merkein sadan vuoden kuluttua heidän synty- on kunnioitettu postimerkein.
28636: mästään. Siitä huolimatta, että postimerkkien julkai-
28637: Svinhufvud ja Ryti olivat kumpikin huomat- seminen ei nyt suoranaisesti liittyisi sadan vuo-
28638: tavia poliittisia johtajia. Svinhufvud oli vuosi- den kulumiseen heidän syntymästään, se täyt-
28639: sadan alun laillisuustaistelun symboli, itsenäi- täisi kuitenkin tyhjän aukon postimerkkien
28640: syyssenaatin puheenjohtaja ja kaksi kertaa val- julkaisutoiminnassamme ja osoittaisi yhteis-
28641: tion päämies. Rytillä Suomen Pankin johtaja- kunnan arvostusta heidän elämäntyölleen.
28642: na oli käytännössä vastuu rahapolitiikastamme Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28643: puolentoista vuosikymmenen ajan aina talviso- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28644: taan saakka. Mitään tärkeitä taloudellisia pää-
28645: töksiä ei tehty tänä aikana ilman häntä. Talvi- että hallitus julkaisisi erikoisposti-
28646: sodan alkaessa hän sai hoidettavakseen päämi- merkit presidenteistämme Svinhufvud
28647: nisterin viran ja johti sitten pääministerinä ja ja Ryti.
28648:
28649: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28650:
28651: Ingvar S. Melin Henrik Westerlund
28652: 1989 vp. 745
28653:
28654: Toivomusaloite n:o 685
28655:
28656:
28657:
28658:
28659: Metsämäki ym.: Rantaradan sähköistämisestä välillä Kirkko-
28660: nummi-Turku
28661:
28662:
28663: Ed usk unnall e
28664:
28665: Rantaradan sähköistämistä tulisi jatkaa denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
28666: Kirkkonummelta edelleen Karjaan kautta Tur- kunnassa.
28667: kuun. Sähköistämisen toteuttaminen antaa hy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28668: vät edellytykset työmatkaliikenteen kehittämi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28669: seen Helsingistä Länsi-Uudellemaalle. Uuden- sen,
28670: maan läntisten osien kehittymisen kannalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28671: olisi tärkeää, että valtionrautateiden toinen Helsingin- Turun radan sähköistämi-
28672: sähköistämisvaihe alkaa rantaradasta. sen aloittamiseksi Kirkkonummelta
28673: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- edelleen Karjaan kautta Turkuun.
28674: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
28675:
28676: Lauri Metsämäki Tuula Liunaiomaa Marjatta Väänänen
28677: Tauno Valo Ole Wasz-Höckert Anssi Rauramo
28678: Marita J urva Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen
28679: Elisabeth Rehn Reino Paasilinna Henrik Lax
28680: Pauli Uitto Pirjo Ala-Kapee Seija Karkinen
28681: Per-Henrik Nyman Markku Pohjola Ritva Laurila
28682: Claes Andersson Antti Kalliomäki Pekka Haavisto
28683: Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä
28684: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg Jouni J. Särkijärvi
28685: Martti Tiuri Tuulikki Hämäläinen
28686: 746 1989 vp.
28687:
28688: Toivomusaloite n:o 686
28689:
28690:
28691:
28692:
28693: Moilanen ym.: Vammaisten liikkumisen helpottamisesta joukko-
28694: liikennevälineissä
28695:
28696:
28697: Eduskunnalle
28698:
28699: Vammaisten matkustamiseen sopivien ns. in- tavat seikat, kuten mm. levennetyt oviaukot,
28700: vabussien määrä koko maassa on pieni. Mm. hydrauliset nostolaitteet, lisäaskelmat, pyörä-
28701: Hämeen läänin alueella on käytettävissä kaik- tuolipaikat ja tukikahvat.
28702: kiaan vain yhdeksän invabussia, jotka ovat
28703: lähinnä tilausajoliikenteessä. Reittiliikenteessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28704: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28705: on jonkin verran varustelua, jolla helpotetaan
28706: muksen,
28707: liikuntaesteisten bussiin nousemista ja bussissa
28708: matkustamista, mutta ongelmana on varuste-
28709: lun satunnaisuus. Myös kiskoliikenteessä sa- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
28710: mat ongelmat ovat tavallisia. rakennettaessa tai korjattaessa liikenne-
28711: Uusia linja-autoja sekä junia rakennettaessa välineitä ne varustettaisiin niin, että
28712: ja vanhoja korjattaessa olisi otettava huo- myös vammaiset voisivat niissä matkus-
28713: mioon liikuntaesteisten matkustamista helpot- taa.
28714: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28715:
28716: Eeva-Liisa Moilanen Pirjo-Riitta Antvuori Esko Almgren
28717: Marjatta Väänänen Anneli Taina Vappu Säilynoja
28718: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
28719: 1989 vp. 747
28720:
28721: Toivomusaloite n:o 687
28722:
28723:
28724:
28725:
28726: Mäkelä ym.: Määrärahasta Syvälahden-Lohilahden tien kun-
28727: nostamiseen Keski-Suomessa
28728:
28729:
28730: Eduskunnalle
28731:
28732: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin alu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28733: eella kulkee tie Syvälahti-Lohilahti. Tie on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28734: tällä hetkellä heikossa kunnossa ja vaatisi pi- muksen,
28735: kaista kunnostusta. Tietä vakituisesti käyttää
28736: 35 taloutta, kansakoulu, neljä soranottopaik-
28737: kaa, kivilouhimo ja kesäaikana lisäksi 90 kesä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
28738: mökkiä. Tie jatkuu Äänekosken Ruotinkosken 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
28739: Ruotinkylälle Syvälahdesta, ja talvisaikaan tävät määrärahat Keski-Suomen tie- ja
28740: jäätien kautta Äänekoskelle menevät käyttävät vesirakennuspiirin alueella kulkevan
28741: tätä tieyhteyttä hyväkseen. Lisäkuormitusta Syvälahden-Lohilahden tien kunnos-
28742: tielle antaa myös lisääntynyt puutavaranajo tamiseksi.
28743: Ruotinkylän suunnasta.
28744:
28745: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28746:
28747: Tina Mäkelä Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
28748: Raimo Vistbacka
28749: 748 1989 vp.
28750:
28751: Toivomusaloite n:o 688
28752:
28753:
28754:
28755:
28756: Mäkelä ym.: Kumpulan yksityistien muuttamisesta paikallistieksi
28757: Kyyjärvellä
28758:
28759:
28760: Eduskunnalle
28761:
28762: Kyyjärven kunta on tehnyt tieasetuksen hustentalo ja peruskoulun ala-aste. Tiellä on
28763: 37 §:n mukaisen aloitteen Kyyjärven kunnassa yleiselle liikenteelle huomattavaa merkitystä
28764: sijaitsevan Kumpulan yksityistien muuttami- kahden yleisen tien yhdistävänä liikenneväylä-
28765: seksi paikallistieksi. Kumpulan yksityistie on nä.
28766: ollut osa ns. Parta-Kallen tietä, joka johtaa
28767: Oikarin-Saunamäen paikallistieltä n:o 16881 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28768: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28769: Humpin-Kinnulan maantielle n:o 646. Vuon-
28770: muksen,
28771: na 1985 yksityistiestä väli Vastinki-Sininen tie
28772: muutettiin paikallistieksi ja väli Sininen tie-
28773: Kumpula jätettiin edelleen yksityistieksi. Yksi- että hallitus ryhtyisi toimiin Kyyjär-
28774: tyistieksi jääneen tieosan varrella on runsaasti ven kunnassa sijaitsevan Kumpulan yk-
28775: asutusta, mm. yhden asunnon käsittävä van- sityistien muuttamiseksi paikallistieksi.
28776:
28777: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28778:
28779: Tina Mäkelä Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi
28780: Raimo Vistbacka
28781: 1989 vp. 749
28782:
28783: Toivomusaloite n:o 689
28784:
28785:
28786:
28787:
28788: Mäkelä ym.: Määrärahasta Kärkistensalmen ylikulkusillan ra-
28789: kentamiseen Korpilahdella
28790:
28791:
28792: Eduskunnalle
28793:
28794: Keski-Suomen Korpilahden kunnan asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28795: kaat haluavat Kärkistensalmen yli kulkevan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28796: lossin tilalle rakennettavaksi sillan. Tie Kärkis- muksen,
28797: tensalmen kautta kulkee Luhankaan, Leivon-
28798: mäelle ja Toivakkaan. Tietä käytetään myös että hallitus ottaisi valtion vuoden
28799: Keski-Suomesta Itä-Suomeen kuljettaessa. Tie 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
28800: on vilkkaasti liikennöity, ja lossi hidastaa kul- tävät määrärahat Korpilahden kunnas-
28801: kemista. Lisäksi lossin käyttäminen talviaikana sa sijaitsevan Kärkistensalmen yli kul-
28802: on hankalaa. kevan sillan rakentamiseksi.
28803:
28804: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28805:
28806: Tina Mäkelä Marita Jurva
28807: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
28808: 750 1989 vp.
28809:
28810: Toivomusaloite n:o 690
28811:
28812:
28813:
28814:
28815: Mäkelä ym.: Määrärahasta lossiyhteyden järjestämiseen Kuh-
28816: moisten Haukkasaloon
28817:
28818:
28819: Eduskunnalle
28820:
28821: Kuhmoisten kunnan alueella sijaitsevassa rahat lossiyhteyden rakentamiseksi Kuhmois-
28822: Haukkasalossa on tällä hetkellä asutusta kah- ten Haukkasaloon.
28823: deksan maatilan verran. Kahdessa näistä tilois-
28824: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28825: ta on edelleenkin karjataloutta. Tämän lisäksi
28826: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28827: alueella on noin 50 asukasta kesäisin omilla
28828: muksen,
28829: lomamökeillään.
28830: Haukkasaloon ei kuitenkaan tällä hetkellä
28831: ole vielä järjestetty kunnollista yhteyttä, vaik- että hallitus ottaisi valtion vuoden
28832: ka tiepiiriitä on saatu puoltolauseet lossiyhtey- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
28833: den saamiseksi. Tämän takia valtion vuoden tävät määrärahat lassiyhteyden saami-
28834: 1990 tulo- ja menoarvioon tulisi saada määrä- seksi Kuhmoisien Haukkasaloon.
28835:
28836: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28837:
28838: Tina Mäkelä Marita J urva
28839: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
28840: 1989 vp. 751
28841:
28842: Toivomusaloite n:o 691
28843:
28844:
28845:
28846:
28847: Mäkelä ym.: Määrärahasta rautatieliikenteen jatkamiseen vähä-
28848: liikenteisillä rataosuuksilla
28849:
28850:
28851: Eduskunnalle
28852:
28853: Rautatiehallitus on lakkauttanut liikenteen Ei vain radan purkamisella, vaan jo sen
28854: noin 580 kilometrillä vähäliikenteisiä rata- liikenteen lopettamisella olisi vakavia aluepo-
28855: osuuksia. Myöhemmin saatetaan lakkauttaa liittisia ja liikennepoliittisia seurauksia. Vaikka
28856: vielä noin 500 kilometriä rataa. Edelleen on radan kokonai:::liikennemäärä ei olisi suuri,
28857: Valtionrautateiden taholta ilmoitettu, että osa saattaa sillä olla huomattava merkitys radan
28858: radoista puretaan heti lakkautuspäätöksen jäl- varrella olevien paikkakuntien elinkeinoelämäl-
28859: keen. le ja radan vaikutuspiirissä toimiville yrityksil-
28860: Joidenkin rataosien liikenteen lakkauttami- le.
28861: nen ja ratojen purkaminen ovat niin tärkeitä
28862: asioita, että ne kuuluvat eduskunnan päätettä- Lopetettavaksi esitetyillä rataosuuksilla on
28863: viksi. Kysymystä ei voi ratkaista pelkästään melkoisesti tavaraliikennettä, erityisesti puuta-
28864: rautatietaloudellisena kysymyksenä. Rautatie- varankuljetuksia. Nämä siis siirtyisivät kaikki
28865: verkosto on osa maamme kansallisvarallisuut- rekoille. Kun järkevän liikennepolitiikan ta-
28866: ta, joka on aikanaan luotu huomattavin talou- voitteena tulisi olla saada raskaita tavarankul-
28867: dellisin ja henkisin ponnistuksin. jetuksia siirtymään maantieltä rautateille, vai-
28868: Ei ole myöskään selvitetty, mitä esitettyjen kuttaisi liikenteen lopettaminen rataosuuksilla
28869: rataosien purkaminen merkitsisi maanpuolus- juuri päinvastoin.
28870: tuksen ja maan kriisivalmiuden kannalta. On- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28871: han purettaviksi esitetty useita sellaisiakin rata- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28872: osuuksia, kuten Jyväskylä-Haapamäki- muksen,
28873: Ruosniemi, Saarijärvi-Haapajärvi ja Vuo-
28874: katti-Porokylä, jotka ovat tärkeitä lenkkejä
28875: rautatieverkossa ja tarjoavat vaihtoehtoisen että hallitus ottaisi valtion vuoden
28876: yhteyden siltä varalta, että pääliikenneyhteys 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
28877: katkeaa. Myös raakaöljyn saannin vaikeutumi- tävät määrärahat toimenpiteisiin, joilla
28878: nen esimerkiksi kansainvälisen kriisin tai öljyn- voidaan peruuttaa liikenteen /akkautta-
28879: tuottajamaiden politiikan seurauksena voi joh- miset vähäliikenteisi/lä rataosuuksi/la ja
28880: taa tilanteeseen, jossa energian säästämiseksi turvata toiminnan jatkuminen uhan-
28881: kaikki mahdollinen on kuljetettava rautateitse. alaisilla rataosuuksilla.
28882:
28883: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28884:
28885: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Riihijärvi
28886: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
28887: 752 1989 vp.
28888:
28889: Toivomusaloite n:o 692
28890:
28891:
28892:
28893:
28894: Mäkelä ym.: Vammaisten normaalin liikkumisen turvaamisesta
28895: julkisissa kulkuneuvoissa
28896:
28897:
28898: Eduskunnalle
28899:
28900: Myös vammaisten tulisi pystyä käyttämään pitkällä tähtäimellä säästäisi kustannuksissaan
28901: julkisia kulkuvälineitä liikkuessaan paikasta laatiessaan säännökset siten, että vammaiset
28902: toiseen täysin normaalisti. Vammaisten kan- pystyisivät liikkumaan normaalisti julkisissa
28903: nalta toive ei ole kohtuuton tänä päivänä, kulku välineissä.
28904: jolloin tekniikka on pitkälle kehittynyt. Liiken-
28905: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28906: nevälineet ja -tilat, jotka on suunniteltu vam-
28907: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28908: maisten tarpeita varten, palvelevat myös pien-
28909: muksen,
28910: ten lasten perheitä, joilla on lastenvaunuja,
28911: sekä normaaliliikuntakykyisiä vanhuksia. Nor-
28912: maalin liikkumisen turvaaminen julkisissa kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28913: kuvälineissä vammaisille vähentää lisäksi tar- joilla turvattaisiin vammaisten normaa-
28914: vetta erityismäärärahoihin erityiskulkuvälineil- li liikkuminen julkisissa kulkuneuvois-
28915: lä kulkemista varten. Näin ollen valtiovalta sa.
28916:
28917: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28918:
28919: Tina Mäkelä Marita J urva
28920: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
28921: 1989 vp. 753
28922:
28923: Toivomusaloite n:o 693
28924:
28925:
28926:
28927:
28928: Mäkelä ym.: Järvi-Suomen päävesistöt yhdistävän vesitieverkos-
28929: ton rakentamisesta
28930:
28931:
28932: Eduskunnalle
28933:
28934: Maamme kansantaloudessa on kuljetuksilla kuudeltaan. Koska maamme vesitieverkosto on
28935: poikkeuksellisen suuri merkitys. Tämä johtuu vasta osittain rakennettu luonnon suomiin
28936: pääosin metsäteollisuudesta, joka on erittäin mahdollisuuksiin nähden, tulisi tarkastelun
28937: kuljetusvaltaista, mutta myös muista tekijöis- pohjana olla aikanaan rakennettava vesitiever-
28938: tä, kuten harvasta asutuksesta. kosto, joka yhdistäisi Järvi-Suomen päävesis-
28939: Tulevaisuuden kuljetuspolitiikan määrittä- töt toisiinsa ja mereen, ja jonka äärellä olisi
28940: miseksi tulisi asiantuntijoiden selvittää eri lii- pääosa alueen asutus- ja teollisuuskeskuksista.
28941: kennemuotojen ominaispiirteet. Tällaisia olisi-
28942: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28943: vat energiankäyttö, henkilöstö- ja kalustotar-
28944: ve, liikenteen ympäristövaikutukset (liikenne- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28945: muksen,
28946: melu, liikenneonnettomuudet, saastepäästöt) ja
28947: kuljetuksen hintasuorite yksikköä kohti.
28948: Asiantuntijoiden tulisi myös laatia tunnuslu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28949: vut, joilla voitaisiin verrata Suomen ja Ruotsin sellaisen vesitieverkoston rakentamisek-
28950: eri liikennemuotoja (tie-, rautatie-, vesi- ja si, joka yhdistäisi Järvi-Suomen pääve-
28951: ilmaliikenne) teknologian tasoltaan ja tehok- sistöt toisiinsa ja mereen.
28952:
28953: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28954:
28955: Tina Mäkelä Marita Jurva
28956: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
28957: Raimo Vistbacka
28958: 754 1989 vp.
28959:
28960: Toivomusaloite n:o 694
28961:
28962:
28963:
28964:
28965: Mäkelä ym.: Tekstipuhelujen välitysmaksujen alentamisesta
28966:
28967:
28968: Eduskunnalle
28969:
28970: Tekstipuhelujen välitysmaksuja korotettiin tuotti koko laitos ylijäämää yhtensä 900 mil-
28971: PTL:n teletoimen johtoryhmän päätöksellä joonaa markkaa. Tuntuu täysin nurinkuriselta,
28972: 1.1.1989 alkaen peräti 90 o/o :lla. Päätös on ettei laitoksen tuottamaa valtavaa voittoa voi-
28973: herättänyt suurta ihmetystä tekstipuhelimien da kahden promillen osalta käyttää sosiaali-
28974: käyttäjien ja vammaisjärjestöjen keskuudessa. seen palvelumuotoon eli tekstipuhelujen välit-
28975: Päätös lyö myös korvalle monia vammaisten tämisen tappioihin.
28976: tiedonsaantiin liittyviä pyrkimyksiä ja tasa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28977: arvoajattelua. Päätös on myös vastaan jo nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28978: vuonna 1985 liikenneministeriön alaisen aisti- muksen,
28979: ym. vammaisten tiedonsaantia selvittäneen työ-
28980: ryhmän mietinnössä yksiselitteisesti todettuja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28981: tavoitteita. tekstipuhelujen välitysmaksujen alenta-
28982: Tekstipuhelujen välitysmaksujen korotusta miseksi merkittävästi nykyisestä tasosta
28983: on perusteltu toiminnan kannattamattomuu- niin, että alentamisen aiheuttamat tap-
28984: della. Vaikkakin toiminta tuotti PTL:lle tap- piot korvattaisiin PTL:n muun toimin-
28985: piota noin 2 miljoonaa markkaa vuonna 1988, nan voitoilla.
28986:
28987: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
28988:
28989: Tina Mäkelä Marita Jurva
28990: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
28991: 1989 vp. 755
28992:
28993: Toivomusaloite n:o 695
28994:
28995:
28996:
28997:
28998: Mäkelä ym.: Multian siirtämisestä Jyväskylän puhelinverkkoryh-
28999: mään
29000:
29001:
29002: Eduskunnalle
29003:
29004: Keski-Suomen läänin alue on jaettu kahdek- tian kunnasta läänin pääkaupunkiin Jyväsky-
29005: saan eri verkkoryhmään. Nykyinen verkkoryh- lään tulisivat huomattavasti edullisemmiksi.
29006: mäjako on hajanainen, ja se aiheuttaa etenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29007: pienille kunnille kuten Multialle huomattavia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29008: lisäkustannuksia puhelinliikenteen osalta. Tä- muksen,
29009: män takia tulisi Multian kunnan alue siirtää
29010: Jyväskylän verkkoryhmään (suuntanumero että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29011: 941). Tällä toimenpiteellä mm. puhelut Mul- Multian kunnan siirtämiseksi Jyväsky-
29012: län puhelinverkkoryhmään.
29013:
29014: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29015:
29016: Tina Mäkelä Marita J urva
29017: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
29018: 756 1989 vp.
29019:
29020: Toivomusaloite n:o 696
29021:
29022:
29023:
29024:
29025: Männistö: Luotsipiirin hallinnollisen toimipisteen saamisesta
29026: Kuopioon
29027:
29028:
29029: Eduskunnalle
29030:
29031: Vesitietoimialan siirtymistä liikenneministe- syväväylän rahtiliikenne osoittaa jatkuvasti
29032: riön alaisuudesta merenkulkuhallitukseen val- kasvavaa suuntaa. Lisäksi päätöstä tehtäessä
29033: mistellaan siten, että luotsipiirejä uudessa or- olisi katsottava riittävän pitkälle tulevaisuuteen
29034: ganisaatiossa olisi vain neljä. Näistä yksi käsit- ja otettava huomioon alueen suurten kehitys-
29035: täisi suurikokoisen sisävesipiirin, jonka hallin- hankkeiden (Keitele-Päijänne ja ns. Savonka-
29036: topaikaksi kaavaillaan Lappeenrantaaja pysy- nava) synnyttämät tarpeet.
29037: viksi sivutoimipisteiksi Jyväskylää ja Joensuu- Kuopio on hallinnollisestikin ajatellen Sisä-
29038: ta. Nämä suunnitelmat toteutuessaan hidastai- Suomen keskus. Vesiteitä silmällä pitäen tärke-
29039: sivat tai pahimmillaan pysäyttäisivät vesiteiden tä sidosryhmät kuten vesioikeus, maakuntaliit-
29040: kehityksen koko Savon alueella. Maakunnan to ja seutukaavaliitto ovat paikkakunnalla.
29041: alueen vesiteiden hoidon ja kehittämisen tur- Samoin yhteydenpito Kuopiosta käsin alueen
29042: vaisi Pohjois-Savoon lähinnä Kuopioon perus- kuntiin käy joustavasti nopeasti. Jos vesiteiden
29043: tettava pysyvä hallinnollinen toimipiste. hoito ja kehittäminen jätetään vain Lappeen-
29044: Kuopion keskeinen sijainti mahdollistaa alu- rannan, Joensuun ja Jyväskylän toimipisteisiin
29045: een vesialueiden taloudellisen ja tehokkaan Savon osalta, on vaarana Savon alueen kehi-
29046: hoitamisen. Kanavien hoito- ja kunnossapito- tyksen pysähtyminen.
29047: tehtävissä on tarkoituksenmukaista pitää vesi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29048: tiehenkilöstö sillä alueella, jossa tehtävätkin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29049: suoritetaan. Yhteydet Kuopiosta alueen hoito-
29050: pisteisiin ovat huomattavasti lyhyemmät kuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29051: Jyväskylästä tai Joensuusta. Kanavien ja sul- Kuopion nimittämiseksi uuden luotsi-
29052: kujen pääasiallinen sijoittuminen Kuopion- piirijaon edellyttämän sisävesipiirin hal-
29053: Varkauden alueelle on otettava huomioon pää- lintopaikaksi tai ainakin pysyvän sivu-
29054: töksenteossa. Kuopion-Varkauden alueella toimipisteen perustamiseksi Kuopioon.
29055:
29056: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29057:
29058: Lauha Männistö
29059: 1989 vp. 757
29060:
29061: Toivomusaloite n:o 697
29062:
29063:
29064:
29065:
29066: Nieminen ym.: Valtatien n:o 2 parantamisesta väleillä Pori-
29067: Nakkila ja Olkkala-Karkkila sekä Forssassa
29068:
29069:
29070: Eduskunnalle
29071:
29072: Valtatie n:o 2 on tärkeä valtakunnallinen tavia vaatimuksia. Mm. tien päällysteleveys,
29073: pääväylä. Se muodostaa pääyhteyden Satakun- kantavuus ja palvelutaso ovat nykyisin suurelta
29074: nasta, Lounais-Hämeestä, Pirkanmaan lou- osin puutteellisia.
29075: naisosasta, Varsinais-Suomen koillisosasta Valtatien kehittämisratkaisujen tulisi myös
29076: sekä osasta Etelä-Pohjanmaata pääkaupunki- pitkällä aikavälillä olla riittävän korkeatasoisia
29077: seudulle sekä ko. alueiden välille. Tien liiken- hyvän liikennöitävyyden saavuttamiseksi ja säi-
29078: teellistä asemaa korostaa myös rataverkon ra- lymiseksi.
29079: kenne, joka ei suosi ko. alueiden rautatieyh-
29080: teyksiä pääkaupunkiseudulle. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29081: Valtatie n:o 2 ei ole saanut riittävää huomio- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29082: ta osakseen päätieverkkomme kehittämisessä.
29083: Tie on pääosin rakennettu 1950-luvulla, ja se että hallitus kiirehtisi valtatien n:o 2
29084: on maamme vanhimpia pääteitä. Tien liiken- kehittämistoimia erityisesti väleillä
29085: nöitävyys ja tieolosuhteet eivät näin ollen enää Pori-Nakkila ja 0/kka/a-Karkki/a
29086: vastaa tärkeälle valtakunnalliselle tielle asetet- sekä Forssan kaupunkiseudulla.
29087:
29088: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29089:
29090: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki
29091: Timo Roos Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
29092: Timo Laaksonen Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
29093:
29094:
29095:
29096:
29097: 50 290280X
29098: 758 1989 vp.
29099:
29100: Toivomusaloite n:o 698
29101:
29102:
29103:
29104:
29105: Nieminen ym.: Auran-Tampereen kantatien n:o 41 muuttami-
29106: sesta valtatieksi
29107:
29108:
29109: Eduskunnalle
29110:
29111: Huittisten asema alueen palvelukeskuksena män tieosuuden luokkaa olisi nostettava kanta-
29112: on kasvanut viime aikoina merkittävästi, ja tiestä maantieksi ja myös kunnostettava ja
29113: kehitys tulee kulkemaan myönteiseen suuntaan perusparannettava luokan vaatimuksia vastaa-
29114: entistä voimakkaammin. vaksi.
29115: Tähän vaikuttavat Huittisten hyvä sijainti
29116: koko Länsi-Suomea ajatellen ja sen kautta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29117: kulkevat maantiet, jotka ovat tähän saakka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29118: palvelleet hyvin. Kuitenkin liikenteen viikastu- sen,
29119: essa ja ajoneuvojen suurentuessa teiden kanta-
29120: vuuden, leveyden sekä risteysalueiden liikenne-
29121: turvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä että hallitus päättäisi ryhtyä toimen-
29122: entistä suurempaa huomiota. piteisiin Auran- Tampereen kantatien
29123: Tällaisia epäkohtia on muun muassa kanta- n:o 41 tieyhteyden muuttamiseksi valta-
29124: tiellä n:o 41 välillä Aura-Tampere. Siksi tä- tieksi.
29125:
29126: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
29127:
29128: Einari Nieminen Kalevi Lamminen
29129: Timo Laaksonen Kauko Juhantalo
29130: 1989 vp. 759
29131:
29132: Toivomusaloite n:o 699
29133:
29134:
29135:
29136:
29137: Nieminen ym.: Määrärahasta Suodenniemen-Kilvakkalan
29138: maantien perusparantamiseen
29139:
29140:
29141: Eduskunnalle
29142:
29143: Maantien n:o 2594 (Suodenniemi-Kilvak- Puutavara-, maito-, vilja- ja muut kuljetuk-
29144: kala) perusparannushanke on siirretty vuosille set ovat vaikeuksissa tien heikon kunnon vuok-
29145: 1992-1995. Suunnitelma on valmis ja hyväk- si.
29146: sytty. Kustannusarvio on 17,1 milj. mk. Liikenne Ikaalisten katsastustoimistolle
29147: Hanke tulisi kuitenkin toteuttaa heti, koska suuntautuu tien kautta.
29148: tien huono kunto haittaa huomattavasti kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29149: kea elinkeinojen harjoittamista tien vaikutus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29150: alueella. muksen,
29151: Mikäli tietä ei saada kunnostetuksi, eivät
29152: myöskään maaseudun pienelinkeinolain mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29153: kaiset tukitoimet saavuta tienvarren asutusta. riittävän aloitusmäärärahan ottamiseksi
29154: Tien vaikutusalue kattaa noin puolet koko valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
29155: kunnan alueesta. vioesitykseen maantien n:o 2594 (Suo-
29156: Työmatkaliikenne kärsii koko ajan tien hei- denniemi-Kilvakkala) perusparannus-
29157: kosta kunnosta. töiden aloittamiseksi.
29158:
29159: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
29160:
29161: Einari Nieminen Kalevi Lamminen
29162: Timo Laaksonen Kauko Juhantalo
29163: 760 1989 vp.
29164:
29165: Toivomusaloite n:o 700
29166:
29167:
29168:
29169:
29170: Nieminen ym.: Määrärahasta kevyen liikenteen väylien rakenta-
29171: miseen Suodenniemen keskustaan
29172:
29173:
29174: Eduskunnalle
29175:
29176: Suodenniemen keskustan kevyen liikenteen kevyt liikenne pitäisi saada mahdollisimman
29177: väylät suunnitellaan kuluvan vuoden aikana. nopeasti omille kulkuteilleen.
29178: Suunnittelun jälkeen väylät pitäisi rakentaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29179: välittömästi, sillä kevyen liikenteen määrät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29180: ovat kasvaneet koulun oppilasmäärän kasvun muksen,
29181: ja päiväkodin toiminnan aloittamisen myötä,
29182: ja alueella asuu myös huomattava määrä van- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29183: huksia. riittävän määrärahan ottamiseksi val-
29184: Kunnassa tapahtunut teollisen toiminnan tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
29185: kasvu on lisännyt huomattavasti raskasta lii- tykseen Suodenniemen keskustan ke-
29186: kennettä keskustaajaman pääajoväylillä, joten vyen liikenteen väylien rakentamiseen.
29187:
29188: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
29189:
29190: Einari Nieminen Kalevi Lamminen
29191: Timo Laaksonen Kauko Juhantalo
29192: 1989 vp. 761
29193:
29194: Toivomusaloite n:o 701
29195:
29196:
29197:
29198:
29199: Paavilainen ym.: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan
29200: sähköistämisestä
29201:
29202:
29203: Eduskunnalle
29204:
29205: Rautatieliikenteen nopeuksia on lisättävä ny- pereen ohi suoraan Jyväskylään tulevia yhteyk-
29206: kyajan vaatimuksia vastaavaksi. siä.
29207: Keski-Suomen kannalta tärkein yhteys on
29208: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata. Valtakunnalliset poikittaisyhteydet uhkaavat
29209: Tavoitteena tulisi olla Jyväskylän-Helsingin julkisen liikenteen rationalisointiaallossa koko-
29210: matkan sujuminen alle kolmen tunnin. naan loppua. Valtionrautateiden tulisi ottaa
29211: Tämä edellyttää kauko-ohjauksen ja linja- vastuu poikittaisyhteyksien turvaamisesta. Tä-
29212: suojauksen loppuun saattamista Oriveden ja mä edellyttää uusien pikajunayhteyksien luo-
29213: Jyväskylän välillä vuoteen 1990 mennessä ja mista ja poikittaisradan heikoimpien osien kor-
29214: Jyväskylän ja Pieksämäen välillä vuoteen 1992 jaamista.
29215: mennessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29216: Rata tulisi sähköistää. Valtioneuvoston tuli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29217: sikin tehdä päätös sähköistämisohjelman jat-
29218: kamisesta 1990-luvun alussa. Ensimmäiseksi
29219: ohjelmaan tulisi ottaa Tampereen-Jyväsky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29220: län-Pieksämä~n väli. Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen
29221: Matkan nopeuttamiseksi tulisi ainakin vii- radan sähköistämiseksi 1990-luvun
29222: konloppuisin ottaa käyttöön Helsingistä Tam- alussa.
29223:
29224: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29225:
29226: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
29227: 762 1989 vp.
29228:
29229: Toivomusaloite n:o 702
29230:
29231:
29232:
29233:
29234: Paavilainen ym.: Jyväskylän lentokentän toimintaedellytysten
29235: parantamisesta
29236:
29237:
29238: Eduskunnalle
29239:
29240: Jyväskylä on Turun ja Oulun jälkeen vilk- Pienlentokenttäverkoston kehittämiseen täy-
29241: kain lentokenttä. Uusi matkustajaterminaali tyisi kiinnittää enemmän huomiota. Kivijärven
29242: antaa hyvät edellytykset lentoliikenteen kehit- pienlentokentän kunnostamiseen tulisi myön-
29243: tämiselle. Esimerkiksi charter-toiminta onkin tää valtionapua.
29244: lähtenyt hyvin liikkeelle.
29245: Lentovuoroja Helsinkiin tulisi lisätä ja avata Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29246: uusia lentoyhteyksiä muihin keskuksiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29247: Suorien kansainvälisten yhteyksien avaamis-
29248: ta tulisi selvittää yhteistyössä mm. Oulun ja
29249: Turun kanssa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29250: Vantaan lentoasema on ruuhkautunut. Pai- Jyväskylän lentokentän vahvistamiseksi
29251: netta tulisi purkaa kehittämällä Jyväskylän yhtenä valtakunnan keskuslentokenttä-
29252: lentoasemasta nopean rahtiliikenteen keskus. nä.
29253:
29254: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29255:
29256: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
29257: 1989 vp. 763
29258:
29259:
29260: Toivomusaloite n:o 703
29261:
29262:
29263:
29264:
29265: Pekkarinen: Määrärahasta Keski-Suomen tiestön parantamiseen
29266:
29267:
29268: Eduskunnalle
29269:
29270: Vaikka Keski-Suomen tiemäärärahaosuus li- sä, mikä edellyttää keskimäärin 250 milj. mk:n
29271: sääntyykin kuluvana vuonna edellisestä, ovat investointeja vuodessa.
29272: ne edelleen riittämättömät maakunnan tiestön Tie 2000 -ohjelman mukaan teiden rakenta-
29273: poikkeuksellisen heikon kunnon huomioon ot- miseen tulisi Keski-Suomessa vuonna 1990
29274: taen. Lisäksi kaikkein huonoimmassa kunnos- osoittaa 240 milj. mk.
29275: sa olevan alemmanasteisen tiestön määrärahat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29276: vähenevät viime vuodessa jopa selvästi. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29277: sen,
29278: Keski-Suomen sisällä tierahoituksen ongelmia
29279: lisää se, että hallituksen tiepolitiikan linjan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29280: mukaisesti määrärahat suuntautuvat päätie- Keski-Suomen tiemäärärahojen korot-
29281: verkkoon. tamiseksi vuonna 1990 niin, että erityi-
29282: Tiestön tilassa pitäisi Keski-Suomessa päästä sesti alemmanasteisen tiestön määrära-
29283: valtakunnan keskitasolle vuoteen 1995 mennes- hojen jälkeenjääneisyys korjataan.
29284:
29285: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29286:
29287: Mauri Pekkarinen
29288: 764 1989 vp.
29289:
29290: Toivomusaloite n:o 704
29291:
29292:
29293:
29294:
29295: Pekkarinen: Maantien n:o 625 perusparantamisesta välillä Uu-
29296: rainen-Kintaus
29297:
29298:
29299: Eduskunnalle
29300:
29301: Uuraisten-Kintauksen tie muodostaa ly- Sorapäällysteisen tien kunto on erittäin huo-
29302: himmän tieyhteyden Uuraisten ja Petäjäveden no. Perusparannuskustannuksiksi on arvioitu
29303: kuntakeskusten välillä. Tieyhteys muodostaa 25,5 milj. mk.
29304: myös Uuraisten suunnasta Jyväskylän kautta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29305: länteen kulkevalle liikenteelle radikaalisti ly- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29306: hyemmän vaihtoehdon. Tällä puolestaan olisi sen,
29307: myönteinen merkitys myös Jyväskylän liiken-
29308: neruuhkia ajatellen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29309: Lisäksi tiellä on melkoinen merkitys useille Uuraisten-Kintauksen maantien n:o
29310: tien varrella eläville kylille. Tien pituus on n. 625 perusparannustöiden käynnistämi-
29311: 27 km. seksi.
29312: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29313:
29314: Mauri Pekkarinen
29315: 1989 vp. 765
29316:
29317: Toivomusaloite n:o 705
29318:
29319:
29320:
29321:
29322: Pekkarinen: Maantien n:o 637 perusparantamisesta välillä
29323: Kuusa-Tankolampi
29324:
29325:
29326: Eduskunnalle
29327:
29328: Kuusan-Tankolammen maantie n:o 637 valtatiellä n:o 4. Tieyhteydellä olisi suuri pai-
29329: muodostaa lyhimmän tieyhteyden Konneveden kallinen merkitys mm. Konnevedelle, Sumiai-
29330: ja Jyväskylän välillä. Tien kunto ja eräin sille ja Laukaalle.
29331: paikoin myös suuntaus on kuitenkin erittäin
29332: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29333: huono.
29334: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29335: Kuitenkin tämä Konnevedeltä Laukaan
29336: sen,
29337: kautta Jyväskylään kulkeva tieyhteys on noin
29338: 10 km Hirvaskankaan kautta kulkevaa yhteyt-
29339: tä lyhyempi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29340: Tämän ns. Vihreän väylän toteuttaminen Kuusan-Tankolammen maantien (ns.
29341: helpottaisi merkittävästi myös liikenneruuhkia Vihreän väylän) perusparantamiseksi.
29342:
29343: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29344:
29345: Mauri Pekkarinen
29346: 766 1989 vp.
29347:
29348: Toivomusaloite n:o 706
29349:
29350:
29351:
29352:
29353: Pekkarinen: Maantien n:o 646 perusparantamisesta välillä Kivi-
29354: järvi-Yläpää
29355:
29356:
29357: Eduskunnalle
29358:
29359: Maantie n:o 646 välillä Kivijärvi-Yläpää on Nyt perusparannustyöt tulisi saada pikaisesti
29360: osa ns. Suomenselkätietä. Tie on suorin yhteys käyntiin, viimeistään vuonna 1990.
29361: Kivijärveltä ja Kinnulasta etelään, Karstulaan,
29362: Saarijärvelle jne. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29363: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29364: Normaalin henkilöliikenteen ohella tie on sen,
29365: seudun tärkein puutavaran kuljetusväylä. Tien
29366: kunto on kuitenkin surkea. TVL:n Keski-Suo-
29367: men piirissä on tien perusparantamisesta val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29368: miit suunnitelmat. Keski-Suomen alemmanas- maantien n:o 646 perusparannustöiden
29369: teisen tiestön määrärahat ovat kuitenkin vä- käynnistämiseksi välillä Kivijärvi- Ylä-
29370: hentyneet, eikä kunnostustyössä ole edistytty. pää.
29371:
29372: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29373:
29374: Mauri Pekkarinen
29375: 1989 vp. 767
29376:
29377: Toivomusaloite n:o 707
29378:
29379:
29380:
29381:
29382: Pekkarinen: Maantien n:o 775 (Himanka-Viitasaari) perus-
29383: parantamisesta
29384:
29385:
29386: Eduskunnalle
29387:
29388: Maantie n:o 775 (Himanka-Viitasaari) Tämän akuutin korjaustarpeen jälkeen koko
29389: muodostaa tärkeän tieyhteyden pohjoisesta tieosuudella tulisi suorittaa perusparantaminen
29390: Keski-Suomesta nelostieltä Keski-Pohjanmaal- ja muuttaa tien luokka kantatieksi.
29391: le. Tie palvelee liikennettä Keski-Suomesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29392: Pohjanmaan satamiin ja on samalla tärkeä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29393: poikittaisliikenneväylä myös alueen henkilölii- sen,
29394: kenteelle ja puutavaran kuljetuksille.
29395: Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kuntien
29396: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29397: yhteinen tahto on tien perusparantaminen ja
29398: maantien n:o 775 välillä Himanka-
29399: tieluokan muuttaminen kantatietasoiseksi.
29400: Tieyhteyden pahin pullonkaula on väli Keite- Viitasaari tieluokan muuttamiseksi kan-
29401: tatieksi ja tien perusparannustöiden
29402: lepohjan pysäkki-Keitelepohja. Osuuden pi-
29403: aloittamiseksi ensi vaiheessa välillä Kei-
29404: tuus on 4,7 km ja kustannusarvio 7,3 milj. mk.
29405: Hankkeesta on vahvistettu suunnitelma. telepohjan pysäkki-Keitelepohja.
29406: TVL:n Keski-Suomen piirin toimenpideohjel-
29407: massa kohde on sijoitettu vuosille 1990-1991.
29408:
29409: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29410:
29411: Mauri Pekkarinen
29412: 768 1989 vp.
29413:
29414: Toivomusaloite n:o 708
29415:
29416:
29417:
29418:
29419: Pekkarinen: Kinnulan ja Perhon välisen maantieosuuden perus-
29420: parantamisesta
29421:
29422:
29423: Eduskunnalle
29424:
29425: Kinnulan-Perhon maantie muodostaa ai- Tien pikainen perusparannus olisikin välttä-
29426: noan suoran maantieyhteyden näiden kuntien mätöntä.
29427: välillä. Tieosuuden pituus on noin 40 km. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29428: Normaalin kuntakeskusten välillä tapahtuvan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29429: henkilöliikenteen lisäksi tie on tärkeä puun ja sen,
29430: kalkin kuljetusväylä. Lisäksi tien varrella on
29431: useita kyliä, joiden asukkaille tiellä on suuri
29432: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29433: merkitys.
29434: Kinnulan-Perhon tien peruskorjaus-
29435: Nykyisin tie on erittäin heikkokuntoinen ja
29436: sorapintainen. Etenkin keväisin tie on lähes töiden aloittamiseksi.
29437: kelvoton moottoriajoneuvoliikenteelle pahim-
29438: milta kohdiltaan Kinnulan puolella.
29439:
29440: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29441:
29442: Mauri Pekkarinen
29443: 1989 vp. 769
29444:
29445: Toivomusaloite n:o 709
29446:
29447:
29448:
29449:
29450: Pekkarinen: Autokatsastusaseman perustamisesta J outsaan
29451:
29452:
29453: Eduskunnalle
29454:
29455: J outsasta on muodostunut kaakkoisen ovat 75, 60 ja 80 km:n etäisyydellä, olisi
29456: Keski-Suomen ja Itä-Päijänteen alueen seutu- perusteltua perustaa Joutsaan uusi katsastus-
29457: kuntakeskus. Etäisyydet Jyväskylään, Heino- asema.
29458: laan ja Mikkeliin ovat aika pitkät. Noin 10
29459: vuoden ajan Joutsassa on toiminut Jyväskylän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29460: autokatsastuskonttorin sivuvastaanotto kuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29461: sen,
29462: kausittain yhtenä päivänä.
29463: Katsastusajat ovat koko toiminnan ajan ol-
29464: leet kuitenkin riittämättömät Joutsassa. Ajo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29465: neuvokannan lisääntyminen on ollut varsin autokatsastusaseman perustamiseksi
29466: nopea alueella. Kun lähimmät katsastusasemat Joutsaan.
29467:
29468: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29469:
29470: Mauri Pekkarinen ~
29471: 770 1989 vp.
29472:
29473: Toivomusaloite n:o 710
29474:
29475:
29476:
29477:
29478: Pekkarinen: Haapamäen ja Jyväskylän välisen rataosuuden pe-
29479: rusparantamisesta
29480:
29481:
29482: Eduskunnalle
29483:
29484: Haapamäen-Jyväskylän rataosuudella on toyhteydetkin ovat perin heikot, olisi rauta-
29485: viime vuosien aikana suoritettu useita henkilö- tieyhteyden lopettaminen koko kansantalou-
29486: liikenteen supistuksia. Yksittäisistä paikkakun- denkin kannalta turmiollista.
29487: nista tällä on ollut merkitystä erityisesti Haa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29488: pamäen työllisyyteen ja koko yhdyskuntara- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29489: kenteeseen. sen,
29490: Näköpiirissä on radan kunnon nopea heik-
29491: keneminen ellei välttämättömiä peruskorjaus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29492: toimia suoriteta. Tämä puolestaan lopettaisi Haapamäen-Jyväskylän rataosuuden
29493: koko maan poikittaisliikenteen eteläisimmän perusparannustöiden toteuttamiseksi ja
29494: Suomen ja Oulun läänin välisessä Suomen VR:n poikittaisliikenteen turvaamiseksi
29495: osassa. Kun poikittaissuunnan maantie- ja len- Keski-Suomessa.
29496:
29497: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29498:
29499: Mauri Pekkarinen
29500: 1989 vp. 771
29501:
29502: Toivomusaloite n:o 711
29503:
29504:
29505:
29506:
29507: Pohjanoksa ym.: Lielahden-Kokemäen-Porin/Rauman rata-
29508: osien perusparantamisesta ja sähköistämisestä
29509:
29510:
29511: Eduskunnalle
29512:
29513: Rauman ja Kokemäen välinen rataosuus elämän sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen
29514: juhlii tänä vuonna 90-vuotista olemassaoloaan. elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kannalta
29515: Jo se seikka, että rautatie aikoinaan rakennet- erittäin haitallisia.
29516: tiin kunnallisena projektina, todistaa rauma- Lielahden-Kokemäen-Porin/Rauman ra-
29517: laisten ja koko talousalueen pyrkimyksiä pysyä taosien perusparantamista ja sähköistämistä
29518: kehityksessä mukana. alkuperäisten suunnitelmien mukaan edellyttä-
29519: Näin on myös tänä päivänä. Rautatie ei ole vät mm. seuraavat seikat:
29520: tälle seudulle itsetarkoitus. Kaupunki on viime - Ratojen huono kunto ja parantamistoi-
29521: aikoina kehittänyt voimakkaasti satamaansa menpiteiden viivästyminen vaikuttavat haitalli-
29522: siten, että siitä on kehittymässä kemiallisen sesti erityisesti raskaiden kuormien kuljetus-
29523: metsäteollisuuden tuotteiden käsittelyyn eri- nopeuteen ja -varmuuteen. Lisäksi ratojen lii-
29524: koistunut läntinen keskussatama. kenneturvallisuutta heikentävät lukuisat taso-
29525: Sataman toiminta edellyttää hyviä ja moni- risteykset.
29526: puolisia liikenneyhteyksiä. Kaupunki toivoo, - Radoilla on huomattava aluepoliittinen ja
29527: että Valtionrautatiet olisi kuvassa mukana ke- kuljetustaloudellinen merkitys Keski-Suomelle,
29528: hittämässä voimakkaasti tätä kuljetusjärjestel- Pirkanmaalle ja Satakunnalle. Lisäksi ratajak-
29529: mää. sojen varteen on syntynyt huomattavia rataan
29530: Viiden vuoden takaisissa toiminta- ja talous- tukeutuvia teollisuuskeskuksia.
29531: suunnitelmissa Lielahden-Kokemäen-Porin/ - Radan rakentaminen lisää työllisyyttä,
29532: Rauman radoille oli ohjelmoitu perusparanta- mikä on erityisen merkityksellistä alueen huo-
29533: minen, kiskonvaihto ja sähköistys vuoteen non työllisyystilanteen kannalta.
29534: 1988 mennessä. Viime vuosina ratajaksojen - Vuoden 1986 kuljetusmäärät Kokemäen-
29535: parantamis- ja kiskonvaihtotoimenpiteitä sekä Rauman rataosalla olivat 1,2 miljoonaa netto-
29536: ajoitusta on muutettu useita kertoja. Nykyisten tonnia. Kuljetusmäärien kasvattamiseen nykyi-
29537: tietojen mukaan varsinainen perusparantami- sestä 1,5-kertaiseksi on tulevaisuudessa hyvät
29538: nen ja kiskonvaihto suoritettaisiin vain välillä edellytykset.
29539: Lielahti-Kokemäki. Kokemäeltä Poriin ja - Rata on myös rautatietalouden kannalta
29540: Raumalle jatkuvilla rataosuuksilla on suunni- katsottuna hyvin kannattava, jota eivät kaikki
29541: teltu suoritettavaksi vain vähäisiä kunnostus- maamme radat ole. Ratajaksojen päissä Poris-
29542: töitä vuosien 1990-1994 vaiheilla. Samoin sa ja Raumalla sijaitsevat em. talousalueiden
29543: ratojen sähköistämisen toteuttamisajankohtaa tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat. Satamissa
29544: ei ole lopullisesti ratkaistu. on toteutettu ja parhaillaan toteutetaan laajoja
29545: Varsinaisen perusparantamisen suorittami- kehittämistoimenpiteitä. Rauman satamalaa-
29546: nen vain Lielahden ja Kokemäen välillä sekä jennukset Ulko-Petäjäkseen ja Isoon-Hakuniin
29547: parantamisaikataulun hidastaminen ovat rau- on jo otettu käyttöön. Lisäksi Petäjäksen sata-
29548: tateiden kuljetuspalvelujen ja kilpailukyvyn maosan kehittämistä on päätetty nopeuttaa.
29549: säilyttämisen kannalta huolestuttavia. Lisäksi Sataman ulkomaanliikenne on nykyisin lähes 3
29550: nämä ovat Satakunnan satamien ja elinkeino- miljoonaa tonnia.
29551: 772 1989 vp. - TA n:o 711
29552:
29553: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- rataosien perusparannuksen ja sähköis-
29554: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tämisen suorittamiseksi alkuperäisen
29555: suunnitelman mukaisesti.
29556: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29557: Lielahden-Kokemäen-Porin!Rauman
29558:
29559: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29560:
29561: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Raimo Vuoristo
29562: Einari Nieminen Timo Laaksonen Kalevi Lamminen
29563: Kanko Johantalo Timo Roos Heikki Rinne
29564: Maunu Kohijoki Raila Aho
29565: 1989 vp. 773
29566:
29567: Toivomusaloite n:o 712
29568:
29569:
29570:
29571:
29572: Pohjanoksa ym.: Raumalle johtavien teiden viitoituksen paran-
29573: tamisesta
29574:
29575:
29576: Eduskunnalle
29577:
29578: Monet tieviitoitusta selventävät informaatio- joten tämä viitoitus tulisi selventää kohtuulli-
29579: taulut kertovat ainoastaan teiden päättymispai- sen etäältä alkaen.
29580: kat. Tämä ei tee oikeutta tienvarsilla oleville Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29581: pienemmille paikkakunnille. Viitoituksen sel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29582: keyteen tulisi kiinnittää entistä suurempaa huo- muksen,
29583: miota sekä kotimaisten että ulkomaisten mat-
29584: kailijoiden takia. Erityisesti on huomattu Rau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29585: malle johtavien teiden viitoituksen heikkous, Raumalle johtavien teiden viitoituksen
29586: selventämiseksi.
29587:
29588: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29589:
29590: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
29591: Kauko Juhantalo
29592:
29593:
29594:
29595:
29596: 51 290280X
29597: 774 1989 vp.
29598:
29599: Toivomusaloite n:o 713
29600:
29601:
29602:
29603:
29604: Rantanen ym.: Valtatien n:o 3 linjauksesta välillä Hämeen-
29605: linna-Tampere
29606:
29607:
29608: Eduskunnalle
29609:
29610: Hämeenlinnan-Tampereen tien kahden eri moottoritien kulkemista Valkeakosken kautta
29611: linjausvaihtoehdon rakennuskustannukset laa- ja liikennemäärien kasvun myötä myös Kul-
29612: ditulla kustannusarviotarkkuudella ovat likipi- jun-Lempäälän välin rakentamista moottori-
29613: täen yhtä suuret, noin 650 milj. mk. Mikäli tieksi ja Toijalan ohitustietä. Tällöin koko
29614: rakennetaan Valkeakosken vaihtoehto ja sen maakunnan kehitysedellytykset olisivat par-
29615: lisäksi moottoritie välille Kulju-Lempäälä haat.
29616: sekä Toijalan ohikulkutie, kasvavat rakennus- Suunnitelma-asiakirjoihin liittyvät selvityk-
29617: kustannukset runsaalla 100 milj. markalla. Lii- set osoittavat, että molempiin vaihtoehtoihin
29618: kennekustannuksiltaan Valkeakosken vaihto- liittyy sekä luonnon ja rakennetun ympäristön
29619: ehto 4,3 km lyhyempänä on ratkaisevasti edul- että muinaismuistojen suojelutarpeita. Toija-
29620: lisempi: moottoritien käyttöönottoajankohdan lan-Lempäälän vaihtoehdossa korostuu ra-
29621: liikennemäärillä merkitsee Toijalan-Lempää- kennetun ympäristön suojelu: laajojen yhte-
29622: län vaihtoehdon 4,3 tiekilometrin lisäpituus näisten viljelysmaakokonaisuuksien pirstoutu-
29623: jokaisena vuorokautena vähintään n. 40 000 minen sekä vaikeudet Toijalan ja Lempäälän
29624: lisäkilometriä, eli yli yhtä täysin tarpeetonta taajamien kohdalla. Muun muassa Lempäälän
29625: kierrosta maapallon ympäri. Nämä kierrokset kunnanhallitus on asettunut vastustamaan
29626: eivät olisi luonnollisestikaan ilmaisia. Yhteen moottoritietä keskustaajamansa läpi, johon
29627: laskettuna niistä 25 vuoden aikana muodostuisi tien linjaus pakostakin Toijalan-Lempäälän
29628: 300-450 milj. markkaa. Nämä ylimääräiset vaihtoehdossa asettuu.
29629: kustannukset koituisivat joko suoraan tai välil- Valkeakosken suuntavaihtoehdossa suojelu-
29630: lisesti moottoritien käyttäjien maks.ettavaksi tarpeet keskittyvät vesistön ylitykseen Viiden-
29631: yksityisautoilijoista elinkeinoelämän eri aloilla. numeron kohdalla ja Rapolanharjun muinais-
29632: Julkaisun "VT 3 vaihtoehtojen liikennetalou- muistoalueeseen. Varsinkin viimeksi mainitun
29633: delliset erot ja niiden kohdentuminen" liittees- kohdalla julkisuudessa on esiintynyt jatkuvasti
29634: sä 1 on tarkemmin käsitelty kustannuseroja ja harhaanjohtavia käsityksiä Rapolan harju-
29635: niiden jakautumista. alueen ja sen muinaismuistojen tuhoutumises-
29636: Helsingin-Tampereen välin tärkeimmän ta. Tosiasiassa tielinjaus voi sivuuttaa koko
29637: tieyhteyden, valtatien n:o 3 rakentamisesta on harjualueen noin kilometrin etäisyydeltä ilman
29638: kulunut n. 25 vuotta. Tänä aikana on alueel- minkäänlaista vaaraa muinaismuistoalueen tär-
29639: lisesti muodostunut tasapainotila valtatien n:o veltymisestä. Huolellinen suunnittelu varmis-
29640: 3, muiden tieyhteyksien sekä Toijalan ja Lem- taa, että Viidennumeron-Rapolan kohdalla
29641: päälän kautta kulkevan pääratayhteyden välil- luonnonmaiseman ja rakennetun ympäristön
29642: le. Mikäli myös päätiesuunta siirtyisi nykyiseltä nykyisinkin erittäin kaunis kokonaisuus säilyy
29643: paikaltaan pääradan viereen, olisi sillä aluera- ja entisestään korostuu.
29644: kenteen kannalta merkittäviä haitallisia vaiku- Edellä olevan perusteella mm. Hämeen lää-
29645: tuksia. nin ympäristönsuojelun neuvottelukunta on
29646: Tampereen seutukaavaliiton tekemässä selvi- asettunut kannattamaan Valkeakosken linjaus-
29647: tyksessä käsitellään linjausvaihtoehtojen epä- vaihtoehtoa.
29648: suoria aluerakenteellisia ja taloudellisia vaiku- Ympäristöoikeuden professori Vesa Maja-
29649: tuksia. Yhteenvetona siinä päädytään kannat- maan lausunnosta käy ilmi, että ei ole olemas-
29650: tamaan ns. optimivaihtoehtoa. Tämä merkitsee sa minkäänlaisia juridisia esteitä moottoritien
29651: 1989 vp. - TA n:o 713 775
29652:
29653: rakentamiselle Valkeakosken vaihtoehdon mu- myös tiestön peruspalvelutason kehittämiseen.
29654: kaisesti. - Eduskunnan liikennepoliittisesta selonteosta
29655: Edelleen talouselämää edustavat järjestöt, käymään keskusteluun viitaten valiokunta
29656: mm. Keskuskauppakamari ja teollisuus, ovat edellyttää, että hallitus huolehtii päätieverkon
29657: lausunnoissaan asettuneet puoltamaan Valkea- yhtenäisestä, liikennetarpeen edellyttämästä
29658: kosken vaihtoehtoa kustannussäästönäkökoh- kehittämisestä sekä siitä, että tieverkkoa kehi-
29659: tiin tukeutuen. tetään aluerakenteita parantavalla tavalla. Va-
29660: Eduskunta vastauksessaan hallituksen esi- liokunta edellyttää, että hallitus uudistaa luvun
29661: tykseen vuoden 1988 tulo- ja menoarvioksi määrärahojen budjetointia siten, että maassa
29662: edellytti seuraavaa, mikä yksiselitteisesti tukee noudatettava tiepoliittinen linja ja keskeiset
29663: Valkeakosken linjauksen toteuttamista: hankkeet ratkaistaan eduskunnassa; pääteiden
29664: kehittämishankkeet tulee budjetoida erikseen.
29665:
29666: 24. Tiet
29667: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29668: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29669: Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuo-
29670: den 1988 valtion tulo- ja menoarvioksi edus- että hallitus ratkaisisi valtatien n:o 3
29671: kunta edellytti, että hallitus määrätietoisesti linjauksen välillä Hämeenlinna- Tam-
29672: jatkaa tienpidon kokonaisrahoituksen lisäämis- pere Valkeakosken kautta taloudelli-
29673: tä lähivuosina ja osoittaa liikenteellisesti tär- simpana vaihtoehtona noudattaen pää-
29674: keiden kohteiden ohella riittävästi rahoitusta osin nykyisen 3-tien linjausta.
29675:
29676: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29677:
29678: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29679: Risto Ahonen Jussi Ranta
29680: 776 1989 vp.
29681:
29682: Toivomusaloite n:o 714
29683:
29684:
29685:
29686:
29687: Rinne ym.: Kissakuja-nimisen yksityistien muuttamisesta paikal-
29688: listieksi Nakkilassa
29689:
29690:
29691: Eduskunnalle
29692:
29693: Nakkilan kunnan Lammaisten kylän alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29694: sijaitsee noin 1,8 km:n pituinen yksityistie, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29695: jonka liikenne muodostuu vanhan Porin-Hel- muksen,
29696: singin maantien ja valtatien n:o 2 välisestä
29697: kauttakulusta ja jota liikennettä kasvattaa
29698: Nakkilan kunnassa sijaitseva ns. Harjavallan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29699: voimalaitos sekä Harjavallan puolella sijaitse- jotta Kissakuja-niminen yksityistie
29700: vat Kemira Oy:n ja Outokumpu Oy:n tehtaat. muutettaisiin vuoden 1990 alusta val-
29701: Vaikka valtio ja Nakkilan kunta ovat tietä tion paikallistieksi ja että kustannukset
29702: avustaneetkin, sitä on kuitenkin jouduttu hoi- otettaisiin huomioon valtion tulo- ja
29703: tamaan yksityisten toimesta, mitä on pidettävä menoarvioesityksessä.
29704: kohtuuttomana.
29705:
29706: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
29707:
29708: Heikki Rinne Raila Aho Timo Roos
29709: Maunu Kohijoki Einari Nieminen Mikko Elo
29710: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
29711: Kauko Juhantalo
29712: 1989 vp. 777
29713:
29714: Toivomusaloite n:o 715
29715:
29716:
29717:
29718:
29719: Rinne: Moottoritieverkoston rakentamisesta erityisellä projekti-
29720: määrärahalla
29721:
29722:
29723: Eduskunnalle
29724:
29725: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Tie 2000 rahoitus. Ellei rahoituskysymykseen puututa
29726: -ohjelman painopiste teiden rakentamisessa, pikaisesti, on pelättävissä, että muu päätiever-
29727: kunnostuksessa ja rahoituksessa on valtakun- kosto rappeutuu edelleen.
29728: nan päätieverkostossa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29729: Tieohjelmien rahoitus ei ole valtion budje-
29730: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29731: teissa saanut riittävää osuutta, vaan Suomen
29732: päätieverkosto on alkanut uhkaavasti rapistua.
29733: Ainoa ratkaisu asiaan on ulkopuolisen ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29734: hoituksen hankkiminen valtakunnan pääkulje- moottoriteiden ja eräiden TVH:n tieoh-
29735: tusverkostolle. Esitettyjä rahoitustapoja voisi- jelmien rahoituslavan muuttamiseksi si-
29736: vat olla esim. erillinen määräraha valtion bud- ten, että ne olisivat erillään muista tie-
29737: jettiin, obligaatiolaina tai erillinen ulkomainen rahoista.
29738:
29739: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
29740:
29741: Heikki Rinne
29742: 778 1989 vp.
29743:
29744: Toivomusaloite n:o 716
29745:
29746:
29747:
29748:
29749: T. Roos ym.: Tampereen-Porin/Rauman radan sähköistämi-
29750: sestä
29751:
29752:
29753: Eduskunnalle
29754:
29755: Rataverkon sähköistyksen kannattavuuslas- rantaisi myös kuljetusten varmuutta ja lisäisi
29756: kelmissa on rataosan Tampere-Pori/Rauma radan välityskykyä. Tällä olisi erityistä merki-
29757: sähköistäminen todettu tuottavaksi investoin- tystä Pirkanmaan ja Keski-Suomen teolli-
29758: niksi. suuden satamakuljetuksille sekä viime vuosina
29759: Valtionrautateiden toiminta- ja taloussuun- voimakkaasti kehitettyjen Porin ja Rauman
29760: nitelmaan vuosille 1988-1992 ei sisälly mai- satamien kapasiteetin Iaajenevalie käytölle.
29761: nintaa rataverkon uusista sähköistyssuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29762: mista. VR:n kilpailukyvyn ja palvelutason säi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29763: lyttämiseksi olisi rataverkon sähköistämistä muksen,
29764: kuitenkin jatkettava.
29765: Tampereen-Porin/Rauman radan sähköis- että hallitus päättäisi ryhtyä toimen-
29766: täminen mahdollistaisi henkilöjunaliikenteen piteisiin rautateiden sähköistyksen jat-
29767: nopeuden kasvun ja parantaisi näin junayh- kamiseksi ja Tampereen-Porin/Rau-
29768: teyksien kilpailukykyä erityisesti Satakunnan man radan sähköistyksen sisällyttämi-
29769: ja pääkaupunkiseudun välillä. Sähköistys pa- seksi kiireellisenä sähköistysohjelmaan.
29770:
29771: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29772:
29773: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne
29774: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki
29775: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Mikko Elo
29776: Pentti Lahti-Nuuttila Kauko Juhantalo
29777: 1989 vp. 779
29778:
29779: Toivomusaloite u:o 717
29780:
29781:
29782:
29783:
29784: T. Roos ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Mouhi-
29785: järvelle
29786:
29787:
29788: Eduskunnalle
29789:
29790: Tampereen-Porin tieltä n:o 11 Saikkalan tavoitetta palvelisi myös em. ristyksen kana-
29791: sillalle on liikenne vilkastunut siinä määrin, vointi.
29792: että kevyen liikenteen väylä tuolle välille on
29793: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29794: tarpeen. Jalankulkijain ja pyöräilijöiden tur-
29795: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29796: vallisuuden takia Saikkalan sillan leventäminen
29797: noin 1,5 metrillä on myös tarpeen.
29798: Liikenneturvallisuutta palvelisi myös Tampe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29799: reen-Porin tien leventäminen noin 1,5 metril- kevyen liikenteen väylien ja kanavoin-
29800: lä välillä Häijään alikulku tunneli-Vammala- tien rakentamiseen Mouhijärven kun-
29801: Hämeenkyrön tien risteys. Samaa turvallisuus- nassa.
29802:
29803: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29804:
29805: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne
29806: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki
29807: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Mikko Elo
29808: Kauko Juhantalo
29809: 780 1989 vp.
29810:
29811: Toivomusaloite n:o 718
29812:
29813:
29814:
29815:
29816: Saapunki: Paikallis- ja maantieverkoston perusparantamisesta
29817:
29818:
29819: Eduskunnalle
29820:
29821: Yksi merkittävimmistä kansallisista voima- toimintojen joustavaa hoitamista. Nyt olisi jo
29822: varoistamme on riittävän moniulotteinen ja kiire suunnata kansantalouden kakusta riittä-
29823: hyvässä kunnossa oleva maantieverkosto. Hy- västi resursseja alemmanasteisten teiden kun-
29824: vät kulkuyhteydet luovat pohjan harvaan asu- nostukseen. Vain siten turvaamme kansan-
29825: tun ja laajan maamme kansantalouden toimi- talouden toimivuuden myös maamme harvaan
29826: vuudelle. asutuilla alueilla.
29827: Viimeisten vuosien aikana on maamme ta-
29828: loudellisia voimavaroja suunnattu pääasiassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29829: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29830: valtaväylinä pidettyjen maanteiden kunnosta-
29831: sen,
29832: miseen ja rakentamiseen. Kyseiset väylät ovat
29833: kieltämättä tehostetun huollon tarpeessa. Sa-
29834: malla on kuitenkin lähes kokonaan unohdettu että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29835: laajan alemmanasteisten teiden verkoston kun- menpiteisiin myös alemmanasteisen
29836: nossapito ja perusparannus. Kyseisten teiden maantie- ja paikallistieverkon perus-
29837: huono kunto rajoittaa jo nykyisellään kuljetus- korjausten sekä rakentamisten osalta.
29838: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
29839:
29840: Pauli Saapunki
29841: 1989 vp. 781
29842:
29843: Toivomusaloite n:o 719
29844:
29845:
29846:
29847:
29848: Saari ym.: Suomenselän alueen tieverkon kehittämisestä
29849:
29850:
29851: Eduskunnalle
29852:
29853: Valtioneuvosto teki v. 1981 periaatepäätök- kehitykselle tärkeät tiejaksot: Kuortane-Evi-
29854: sen eräistä Suomenselän alueen kehityksen tur- Jarvi, Virrat-Ähtäri-Alajärvi-Kaustinen,
29855: vaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Peri- Kiikka-Kankaanpää-Kauhajoki sekä Ylö-
29856: aatepäätöksen kohdassa 7 valtioneuvosto päät- järvi-Virrat.
29857: ti, että "Suomenselän alueen seudullista tie-
29858: verkkoa tihennetään ja kehittämistä nopeute- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29859: taan lähinnä tie- ja vesirakennuslaitoksen laati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29860: muksen,
29861: man tieverkon runkosuunnitelman pohjalta
29862: erityisesti vaikeimmilla työttömyysalueilla''.
29863: Mainitun periaatepäätöksen pohjalta tie- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29864: vesirakennushallitus käynnisti v. 1984 Suomen- Suomenselän tieverkkoselvityksessä
29865: selän aluetta koskevan tieverkkoselvityksen. osoitettujen tärkeitten tiejaksojen
29866: Tämä verkkoselvitys valmistui v. 1988. Siinä Kuortane-Evijärvi, Virrat-Ahtäri-
29867: tie- ja vesirakennushallitus on nimennyt tär- Alajärvi-Kaustinen, KUkka-Kan-
29868: keimmät tiejaksot, joilla erityisesti voidaan kaanpää-Kauhajoki sekä Ylöjärvi-
29869: suunnitella aluevarauksia, yhtenäistää tienume- Virrat yhtenäiseksi viitoittamiseksi ja
29870: rointia ja viivoitusta mahdollisimman yhtenäis- niihin sisältyvien osittain vielä ala-
29871: ten tiejaksojen aikaansaamiseksi Suomenselän arvoisten tiejaksojen nopeaksi paranta-
29872: alueella. Näitä ovat mm. Suomenselän alueen miseksi.
29873:
29874: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29875:
29876: Aapo Saari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
29877: 782 1989 vp.
29878:
29879: Toivomusaloite n:o 720
29880:
29881:
29882:
29883:
29884: Sillanpää ym.: Paikallisteiden n:ot 17289 ja 17273 rakentamises-
29885: ta välillä Piirto-Polvenkylä-Norinkylä
29886:
29887:
29888: Eduskunnalle
29889:
29890: Vaasan läänin tieverkko on erityisesti paikal- tien vaikutusalueella, mm. maatalous, pienyri-
29891: listeiden ja sorapintaisten maanteiden osalta tykset, soravarat sekä turve- ja metsäpuutava-
29892: varsin huonokuntoinen. Painorajoitukset ke- ran kuljetukset kokonaisuudessaan tarvitsevat
29893: väisin aiheuttavat väestön ja elinkeinoelämän kantavuudeltaan ja pintarakenteen osalta ny-
29894: liikkumiselle hankaluuksia sekä ylimääräisiä kyaikaisen, raskasta ja monipuolista liikennet-
29895: kustannuksia. tä huoltavan tieyhteyden.
29896: Piirron-Polvenkylän-N orinkylän paikal-
29897: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29898: listiellä on yhteispituutta 21 km. Siitä on vuon-
29899: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29900: na 1984 peruskorjattu 2 km sekä vuonna 1987
29901: muksen,
29902: hyväksytty parantamissuunnitelma noin 4
29903: km:n matkalle, jonka toteutuminen on edel-
29904: leen siirtynyt. Kurikasta Teuvalle johtavana että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
29905: läpikulkuyhteytenä tien parantamisen tarve on piteisiin paikallisteiden n:ot 17289 ja
29906: edelleen kasvanut. Alueen väestön tarpeiden 17273 suunnittelemiseksi ja perus-
29907: lisäksi tie lyhentää Kurikan ja Norinkylän vä- korjaamiseksi vuosina 1989-91 välillä
29908: listä yhteyttä noin 16 km. Elinvoimaiset kylät Piirto-Polvenkylä-Norinkylä.
29909:
29910: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
29911:
29912: Juho Sillanpää Aapo Saari
29913: 1989 vp. 783
29914:
29915: Toivomusaloite n:o 721
29916:
29917:
29918:
29919:
29920: Siuruainen ym.: Oulunsalon lentokentän kehittämisestä kansain-
29921: väliseksi lentokentäksi
29922:
29923:
29924: Eduskunnalle
29925:
29926: Suomi tarvitsee toisen kansainvälisen lento- Kansainvälisen lentokentän nopeaksi kehit-
29927: kentän. Pohjois-Suomen valtakeskuksena ja tämiseksi Oulunsaloon ehdotamme eduskun-
29928: maan toiseksi vilkkaimpana lentoliikenteen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29929: keskuksena Oulunsalo on sille sopivin paikka.
29930: Lentokentän kiitoratoja pitää laajentaa ja että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
29931: lentoasemaa suurentaa kehitystarpeita vastaa- menpiteisiin Oulunsalon lentokentän
29932: vaksi. Jo nykyisenkin liikenteen puitteissa len- kehittämiseksi Suomen toiseksi kan-
29933: tokentän kapasiteetti käy vajaaksi. sainväliseksi lentokentäksi.
29934: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29935:
29936: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tellervo Renko
29937: 784 1989 vp.
29938:
29939: Toivomusaloite n:o 722
29940:
29941:
29942:
29943:
29944: Siuruainen ym.: Määrärahasta Siuruan tien kunnostamiseen
29945: Pudasjärvellä
29946:
29947:
29948: Eduskunnalle
29949:
29950: Säännöstelyaltaan rakentamissuunnitelmat Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme edus-
29951: Siuruan alueelle estivät alueen tieverkon kehit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29952: tämisen 1960- ja 1970-luvuilla. Allassuunnitel-
29953: masta luopumisen jälkeen alueen päätie välillä
29954: Pudasjärven kirkko-Ranuan kunnan raja on
29955: erittäin huonokuntoinen ja kapea. Tien varrel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29956: la on useita talouskyliä, joiden liikenneolot jotta Siuruan altaan rakentamissuunni-
29957: ovat todella kehnot. Tilannetta vaikeuttavat telmien vuoksi peruskorjausta vielä
29958: alueen turvetuotanto ja suurien turverekkojen vailla oleva Siuruan tie sisällytettäisiin
29959: liikennöinti ympäri vuoden. Altaan rakenta- Oulun TVL:n piirin työluetteloon ja
29960: misuhasta kärsineen alueen tieolot on saatetta- rahoitettaisiin valtion vuoden 1990
29961: va kuntoon. tulo- ja menoarviossa.
29962:
29963: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29964:
29965: Eino Siuruainen Tellervo Renko
29966: 1989 vp. 785
29967:
29968: Toivomusaloite n:o 723
29969:
29970:
29971:
29972:
29973: Siuruainen ym.: Määrärahasta Jongun tien perusparantamiseen
29974: Pudasjärvellä
29975:
29976:
29977: Eduskunnalle
29978:
29979: Lukuisien maakunnallisten tiehankkeiden Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme edus-
29980: joukossa Jongun tien perusparantaminen Pu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29981: dasjärven kunnassa on kiireellinen. Suunnitel-
29982: mat ovat valmiina, mutta rahoituksen puuttu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29983: minen on estänyt hankkeen toteuttamisen. Tie jotta Jongun tien perusparantaminen
29984: kulkee Pudasjärven taajaman halki, ja on sen- sisällytettäisiin TVL:n Oulun piirin työ-
29985: kin vuoksi kiireellinen toteutettavaksi. kohteisiin ja rahoitettaisiin valtion vuo-
29986: den 1990 tulo- ja menoarviossa.
29987:
29988: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
29989:
29990: Eino Siuruainen Tellervo Renko
29991: 786 1989 vp.
29992:
29993: Toivomusaloite n:o 724
29994:
29995:
29996:
29997:
29998: Siuruainen ym.: Määrärahasta teiden rakentamiseen Otajärvellä
29999:
30000:
30001: Eduskunnalle
30002:
30003: Otajärven kunnan keskustan tiestö on epä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30004: käytännöllinen, huonokuntoinen ja taajamalii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30005: kenteeseen turvaton. Lisäksi liittymät Oulun- muksen,
30006: Kajaanin tiehen ovat liikenteellisesti vaaralli-
30007: set. Taajamateiden suunnittelu on valmis. Ky- että hallitus ottaisi valtion vuoden
30008: seessä on määrärahojen osoittaminen suunni- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
30009: telman toteuttamiseen. vittavan määrärahan TVL:n Oulun pii-
30010: rille Utajärven kunnan taajamateiden
30011: rakentamiseen.
30012: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30013:
30014: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tellervo Renko
30015: 1989 vp. 787
30016:
30017: Toivomusaloite n:o 725
30018:
30019:
30020:
30021:
30022: Tenhiälä: Linja-autojen sallitun enimmäispituuden muuttami-
30023: sesta
30024:
30025:
30026: Eduskunnalle
30027:
30028: Kaupunkien paikallisliikenteessä alan heik- tuimilla ja takaosa tavaratilalla. Pidempien
30029: kenevä investointikyky ei mahdollista riittäväs- linja-autojen salliminen myös Suomessa hel-
30030: ti nivelbussien hankintaa. Suomessakin olisi pottaisi osaltaan haja-asutusalueiden lakkau-
30031: välttämätöntä mahdollistaa 14,5 metriä pitkien tusuhan alaisten linjojen kannattavuutta.
30032: ja telillä varustettujen linja-autojen käyttö.
30033: Tämänkokoiset linja-autot tarjoavat linja- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30034: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30035: autoyrityksille mahdollisuuksia harjoittaa kan- sen,
30036: nattavasti pidempien matkojen viikonloppulii-
30037: kennettä ilman kalliiden vara-autojen käyttöä.
30038: Ruotsissa harvaan asutuilla seuduilla on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30039: useita vuosia ollut käytössä 14,5 metrin linja- linja-autojen enimmäispituuden muut-
30040: autot, joissa etuosa on varustettu matkustajais- tamiseksi 13 metristä 14,5 metriin.
30041:
30042: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30043:
30044: Hannu Tenhiälä
30045: 788 1989 vp.
30046:
30047: Toivomusaloite n:o 726
30048:
30049:
30050:
30051:
30052: Tykkyläinen ym.: Järviseudun merenkulkupiirin sijoittamisesta
30053: Kuopioon
30054:
30055:
30056: Eduskunnalle
30057:
30058: Tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitienpito johtaville väylille. Kuopion lähiympäristössä
30059: siirretään 1. 3.1990 merenkulkulaitokseen. on tie- ja vesirakennuslaitoksella käytössä var-
30060: Asiaa valmistellut työryhmä on esittänyt perus- sin suuri lossikalusto. Kuopion ympäristössä
30061: tettavaksi kaikkiaan neljä merenkulkupiiriä. olevilla väylillä on varsin paljon kanavia ja
30062: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on sulkuja. Lisäksi on todettavissa, että Kuopioon
30063: asetettu "Merenkulkuhallinto 88" -työryhmä, on rakenteilla yksityinen telakka.
30064: joka käsittelee myös kyseistä asiaa. Työryh- Keiteleen-Päijänteenkanava toteutunee lä-
30065: män työlle on myönnetty aikaa 1.4.1989 saak- hivuosina. Tämän jälkeen on toteuttamisvuo-
30066: ka. rossa Savon kanava. Muita väylien parannus-
30067: Kuopion kaupunki katsoo, että Järvi-Suo- kohteita ovat mm. Rautalammin reitin kana-
30068: men merenkulkupiirin luonnollisin sijoitus- vien uusimiset, Varkauden alueen satamien
30069: paikka on Kuopion kaupunki. Kuopio on koko kehittämiset sekä Kuopiosta pohjoiseen suun-
30070: Itä-Suomen hallinnollinen ja vahva maakunta- tautuvien väylien parantamiset. Kaikki edellä
30071: keskus sekä läänin pääkaupunki. Kuopiossa mainitut kohteet sijaitsevat Kuopion seudulla.
30072: sijaitsevat mm. vesi- ja ympäristöpiiri, maan-
30073: mittauskonttori, tie- ja vesirakennuspiiri, Itä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30074: Suomen vesioikeus, Savo-Karjalan uittoyhdis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30075: tys jne. muksen,
30076: Kuopio on Järvi-Suomen vesiteiden keskus-
30077: tassa, josta on hyvät liikenneyhteydet kaikkiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30078: suuntiin. Vuoksen vesistön rahti- ja henkilölii- Järviseudun merenkulkupiirin sijoitta-
30079: kenteen liikennevirrat sijoittuvat Kuopioon miseksi Kuopioon.
30080:
30081: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30082:
30083: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
30084: 1989 vp. 789
30085:
30086: Toivomusaloite n:o 727
30087:
30088:
30089:
30090:
30091: Törnqvist ym.: Verkkoryhmien välisten maksujen poistamisesta
30092: maakuntien sisällä tapahtuvissa puheluissa
30093:
30094:
30095: Eduskunnalle
30096:
30097: Pohjois-Karjalassa on VBSI verkkoryhmää: seen, ja sen vuoksi puhelinta on käytettävä
30098: Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Joensuu ja Kesä- monissa asioissa tavallista enemmän.
30099: lahti (Savonlinna). Toimilupalaitoksia on vain Jos verkkoryhmien välinen maksu maakun-
30100: Joensuun verkkoryhmässä, muuta aluetta hal- nan sisällä poistetaan, tulevat läänin kaikki
30101: litsee yksin valtion PTL-Tele. alueet tasavertaiseen asemaan puhelintaksojen
30102: suhteen. Nykyisen tekniikan aikana ei verkko-
30103: Verkkoryhmien välisistä puheluista joutuu ryhmien välisen maksun poistaminen käytän-
30104: maksamaan viereisten verkkoryhmien välisen nössä ole mitenkään ongelmallista. PTL-Telen
30105: maksun. Maakunnassa pidetään epäoikeuden- toimesta on verkkoryhmien välisiä maksuja
30106: mukaisena sitä, että soitettaessa maakunnan viime vuosina jo kiitettävästi alennettu. Nyt
30107: sisällä verkkoryhmästä toiseen siitä joutuu olisi syytä poistaa ne maakuntien sisällä koko-
30108: maksamaan lisämaksua. Maakunnasta soite- naan.
30109: taan eniten juuri läänin pääkaupunkiin Joen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30110: suuhun. Niistä kunnista, jotka kuuluvat Joen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30111: suun verkkoryhmään - ja niiden puhelimien muksen,
30112: määrä on suuri - voidaan soittaa läänin
30113: pääkaupunkiin verkkoryhmän sisäisellä taksal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
30114: la. Läänin reuna-alueilla ei tätä pidetä oikeana, että PTL- Te/e poistaisi verkkoryhmien
30115: kun sieltä muutenkin on pitkät matkat keskuk- välisen taksan maakuntien sisällä.
30116:
30117: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30118:
30119: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö
30120:
30121:
30122:
30123:
30124: 52 290280X
30125: 790 1989 vp.
30126:
30127: Toivomusaloite n:o 728
30128:
30129:
30130:
30131:
30132: Uitto ym.: Lisäraiteen rakentamisesta välille Helsinki-Tikkurila
30133:
30134:
30135: Eduskunnalle
30136:
30137: Valtionrautatiet ei ole pystynyt vastaamaan denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
30138: työmatkaliikenteen ruuhkautumisongelmaan. kunnassa.
30139: Erityisen ongelmallinen tilanne on pääradalla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30140: Neljäs linjaraide helpottaisi päivittäistä työ- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30141: matkaliikennettä pääkaupunkiseudulla ja pur- sen,
30142: kaisi työmatkaliikennepaineita raideliikentee-
30143: seen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30144: neljännen linjaraiteen rakentamiseksi
30145: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- välille Helsinki- Tikkurila.
30146: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30147:
30148: Pauli Uitto Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen
30149: Saara-Maria Paakkinen Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg
30150: Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert
30151: Marita Jurva Matti Saarinen Lauri Metsämäki
30152: Reino Paasilinna Pirjo Ala-Kapee Seija Karkinen
30153: Per-Henrik Nyman Markku Pohjola Ritva Laurila
30154: Claes Andersson Antti Kalliomäki Pekka Haavisto
30155: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi
30156: Martti Tiuri
30157: 1989 vp. 791
30158:
30159: Toivomusaloite n:o 729
30160:
30161:
30162:
30163:
30164: Vihriälä ym.: Paikallistien n:o 17372 (Metsäkylä-Kivineva)
30165: peruskorj aamisesta J urvassa
30166:
30167:
30168: Eduskunnalle
30169:
30170: Paikallistie n:o 17372 (Metsäkylä-Kivineva) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30171: on huonokuntoinen. Metsäkylän tien tiheys on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30172: osittain yli 320 autoa vuorokaudessa. Kautta- muksen,
30173: kulkuliikenteen kannalta tie on tärkeä erityises-
30174: ti Vaasassa työ- ja asiointimatkoilla käyville. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30175: Tien vaikutuspiirissä on useita huonekaluteh- menpiteisiin paikallistien n:o 17372
30176: taita. Kylässä on posti, kauppa, koulu ja (Metsäkylä-Kivineva) peruskorjaami-
30177: säännöllinen linja-autoliikenne. seksi Jurvassa.
30178:
30179: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30180:
30181: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
30182: 792 1989 vp.
30183:
30184: Toivomusaloite n:o 730
30185:
30186:
30187:
30188:
30189: Vihriälä: Itä-Ähtärin paikallistien n:o 17281 peruskorjaamisesta
30190:
30191:
30192: Eduskunnalle
30193:
30194: Itä-Ähtärin paikallistie n:o 17281 on huono- järvimaisemat lisäävät loma- ja virkistysasutus-
30195: kuntoinen soratie. Paikallistie on lyhin reitti ta.
30196: Soinista Ähtärin asemalle. Ähtärin kaupungis-
30197: sa ovat lukuisat palvelut, joita soinilaiset tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30198: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30199: vitsevat päivittäin, kuten verotoimisto, terveys-
30200: sen,
30201: ja sairaalapalvelut, ammattikoulu ja rautatie-
30202: asema.
30203: Itä-Ähtärin paikallistie on turistiliikenteen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30204: kannalta myös merkittävä. Tien vaikutusalu- menpiteisiin ltä-Ähtärin paikallistien
30205: eella on elinvoimaisia kyliä, ja luonnonkauniit n:o 17281 peruskorjaamiseksi.
30206: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30207:
30208: Jukka Vihriälä
30209: 1989 vp. 793
30210:
30211: Toivomusaloite n:o 731
30212:
30213:
30214:
30215:
30216: Vihriälä ym.: Paikallistien n:o 17213 (Riippi-Norinkylä) perus-
30217: korjaamisesta
30218:
30219:
30220: Eduskunnalle
30221:
30222: Paikallistie n:o 17213 (Riippi-Norinkylä) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30223: on erittäin huonokuntoinen. Tie on keskeinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30224: kulkuväylä Norinkylästä Teuvan keskustaan. muksen,
30225: Norinkylässä on runsaasti teollisia työpaikko-
30226: ja, mm. kolme merkittävää huonekalutehdas-
30227: ta. Vapon suot sekä Norinkylän sora-alueet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30228: tuovat raskasta rekkakuljetusta kylän teille. menpiteisiin paikallistien n:o 17213
30229: Teuvan kunta on asettanut Riipin-Norinkylän (Riippi-Norinkylä) peruskorjaamisek-
30230: tien kunnostamisen kiireelliseksi parannuskoh- si Teuvan kunnassa.
30231: teeksi.
30232:
30233: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30234:
30235: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
30236: 794 1989 vp.
30237:
30238: Toivomusaloite n:o 732
30239:
30240:
30241:
30242:
30243: Vistbacka ym.: Valtionrautateiden eläkeläislippuetuisuuksien li-
30244: säämisestä
30245:
30246:
30247: Eduskunnalle
30248:
30249: Tällä hetkellä Valtionrautateille saavat ns. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30250: i-kortin kansaneläkkeellä olevat ja tyokyvyttö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30251: myyseläkkeellä olevat eläkeläiset. Valitettavasti muksen,
30252: edun ulkopuolelle on toistaiseksi jätetty var-
30253: hennetulla eläkkeellä olevat kansalaiset. Nämä
30254: henkilöt ovat usein ilman omaa tahtoaan jou- että hallitus ryhtyisi toimiin, että
30255: tuneet yrityksen saneeraustoimenpiteiden uh- myös varhennetulla eläkkeellä oleville
30256: reiksi ja eläkkeelle. Tämän takia heitä ei tulisi voitaisiin myöntää Valtionrautateille
30257: rangaista siitä, että heille ei anneta niitä oi- ns. i-kortti ja täten oikeuttaa heidät
30258: keuksia, joita muilla eläkeläisillä tällä hetkellä saamaan matkaliput alennuksella.
30259: on liikkuessaan Valtionrautateillä.
30260:
30261: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30262:
30263: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
30264: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
30265: 1989 vp. 795
30266:
30267: Toivomusaloite n:o 733
30268:
30269:
30270:
30271:
30272: Vuoristo ym.: Ns. Urpo-radan rakentamisesta välille Uusikau-
30273: punki-Rauma-Pori
30274:
30275:
30276: Eduskunnalle
30277:
30278: Rautatieliikenne on epäilemättä tulevaisuu- olla sen kaltaisia, että Urpo-radan kannatta-
30279: den liikennemuoto. Tähän vaikuttavat tunne- vuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteen koh-
30280: tut, erityisesti ympäristön kuormittavuuteen dalta kannattaa ryhtyä tutkimaan radan raken-
30281: vaikuttavat syyt. Siksi liikennemuodon kaikin- tamista silmällä pitäen.
30282: puolisen kehittämisen ja rautatieverkon järke-
30283: vän rakentamisen pitäisi olla valtion erityisessä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30284: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30285: suojeluksessa. sen,
30286: Yksi tällainen tulevaisuutta palveleva rauta-
30287: tieosuus on Uudenkaupungin, Rauman ja Po-
30288: rin rataosuus eli ns. Urpo-rata. Tämä on ollut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30289: aiemmin suunnitelmissa, mutta sittemmin ns. Urpo-radan kannattavuuden tutki-
30290: hankkeena hautautunut. Kuitenkin liikenneti- misessa radan rakentamista silmällä pi-
30291: lanne ja -ennusteet kyseisellä alueella alkavat täen.
30292:
30293: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30294:
30295: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki
30296: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne
30297: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
30298: 796 1989 vp.
30299:
30300: Toivomusaloite n:o 734
30301:
30302:
30303:
30304:
30305: Vuoristo ym.: Tampereen ja Rauman välisen tieyhteyden paran-
30306: tamisesta
30307:
30308:
30309: Eduskunnalle
30310:
30311: Rauman ja Tampereen välisen tieyhteyden kaan Rauman vaikutusalueen väestöpohja riit-
30312: muodostavat pääosin kantatiet n:ot 41 ja 42. tää maakunnallisten palvelusten ylläpitämiseen
30313: Erityisen tärkeä asema Rauman-Tampereen ja kehittämiseen ja Rauman nostamiseen Sata-
30314: tieyhteydellä on Pirkanmaan ja Keski-Suomen kunnan toiseksi maakuntakeskukseksi. Myös
30315: talousalueiden ja Rauman sataman välisen ras- tieverkon luokituksen pohjana oleva palvelu-
30316: kaan tavaraliikenteen kulkuväylänä. Rauman keskusluokitus perustelee tällöin Rauman ja
30317: satama on maamme suurimpia, ja sitä on viime Tampereen välisen tieyhteyden luokan nosta-
30318: vuosina kehitetty voimakkaasti. Sen päämaalii- mista valtatieksi.
30319: kenneyhteys tulisi luokitella kasvavan ulko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
30320: maanliikenteen edellyttämälle tasolle, valta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30321: tieksi.
30322: Rauma on nykyisin palvelukeskusluokaltaan että hallitus päättäisi ryhtyä toimen-
30323: ylimmän tason kaupunkikeskus ja se tarjoaa piteisiin Tampereen ja Rauman välisen
30324: osittain myös maakuntatason palveluja. Sata- tieyhteyden muuttamiseksi koko pituu-
30325: kunnan seutusuunnitelman 1988-2010 mu- deltaan valtatieksi.
30326:
30327: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30328:
30329: Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
30330: Raila Aho Heikki Rinne Mikko Elo
30331: Einari Nieminen Kauko Juhantalo
30332: 1989 vp. 797
30333:
30334: Toivomusaloite n:o 735
30335:
30336:
30337:
30338:
30339: Vähänäkki: Merenkulkuhallituksen piirijaon uudistamisesta
30340:
30341:
30342: Eduskunnalle
30343:
30344: Merenkulkuhallinnon piirissä on parhaillaan - Tästä tavarankuljetuksesta tapahtui Kot-
30345: tekeillä alan piirihallinnon uudistus sikäli, että kan piirien satamissa vientiä 10,04 milj. tonnia
30346: on harkittu Kotkan merenkulkupiirin ja Kot- (44,8 OJo koko maan viennistä) ja tuontia 11,69
30347: kan luotsipiirin lakkauttamista. Ko. hanketta milj. tonnia (37 ,4 OJo koko maan tuonnista).
30348: on Kymen läänissä vastustettu mm. seuraavilla (Vertaa: koko Saimaan kanavan liikenne v.
30349: perusteilla: 1987, vienti 0,54 milj. tonnia ja tuonti 0,67
30350: 1. Piirien hallinnon siirto Helsinkiin. milj. tonnia.)
30351: - Tämä johtaa siihen, että nykyisen Kot- 3. Suomen rannikon luotsausmeripeninkul-
30352: kan piirin alueella olevien laivaväylien kunnos- mamäärästä (548 113 mpk) luotsattiin Kotkan
30353: sapitoon, uusimiseen, turvalaitteiden rakenta- piirin alueella 36,3 OJo (199 070 mpk) vuonna
30354: miseen ja hoitoon sekä uusien väylien suunnit- 1987.
30355: teluun käytettäviä varoja tullaan ohjailemaan - Vuonna 1987 koko maan luotsausmat-
30356: helsinkiläisestä näkökulmasta katsoen. koista Kotkan piirin osuus oli 28,3 OJo.
30357: - Merenkulun turvallisuuden valvonta ja - Vuonna 1987 luotsausmaksuista kertyi
30358: kauppa-alusten kansainvälisten turvallisuus- valtiolle tuloja 42,6 milj. mk koko maassa,
30359: asioiden hoitaminen vaikeutuu suurissa liiken- täten Kotkan luotsipiirin osuus olisi kertymästä
30360: teen painopistesatamissa kuten Kotkassa, Ha- 10,06 milj. mk.
30361: minassa ja Sköldvikissä (Porvoossa).
30362: - Piirien toimistohenkilökuntaa, 16 henki- 4. Väylämaksuista kertyi valtiolle tuloja v.
30363: löä, uhkaa siirto Helsinkiin. 1987 koko maassa 208,6 milj. mk.
30364: - Väylänhoitoalus Suunta henkilökunti- 5. Missään esityksissä tai eri ryhmien lau-
30365: neen, 17-20 henkilöä, siirtyy hallinnon myötä sunnoissa ei ole asetettu kyseenalaiseksi tai
30366: Helsinkiin. Nykyisin Suunnan henkilökunta kritisoitu nykyisten piirihallintojen toimivuut-
30367: asuu Kotkan-Haminan alueella. ta.
30368: - Luotsipiirin väylänhoidossa, venekalus- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
30369: ton hoidossa ja toimistojen tarpeiden sekä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30370: muun palvelutoiminnan tarvitsemat alihankin- sen,
30371: nat kotkalaisilta yrityksiltä tulevat suuntautu-
30372: maan Helsinkiin. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
30373: 2. Koko maan meritavaraliikenne v. 1987 kaavailtujen Kotkan merenkulkupiirin
30374: oli: vienti 22,44 milj. tonnia ja tuonti 31,28 ja Kotkan luotsipiirin lakkauttamisten
30375: milj. tonnia. estämiseksi.
30376:
30377: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30378:
30379: Matti Vähänäkki
30380: 798 1989 vp.
30381:
30382: Toivomusaloite n:o 736
30383:
30384:
30385:
30386:
30387: Vähänäkki ym.: HELI-ratahankkeen perusselvitysten tarkistami-
30388: sesta
30389:
30390:
30391: Eduskunnalle
30392:
30393: Helsingistä itään suuntautuvan HELI-radan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30394: 1970- ja 1980-luvun lopulla tehtyjen suunnitel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30395: mien tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi. muksen,
30396: Suunnitelmien tarkistaminen on tärkeää rauta-
30397: tieliikenteessä tapahtuneen kehityksen, mm.
30398: uusien supernopeiden junien vuoksi. HELI- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30399: ratahanke on koko Kaakkois-Suomen kehittä- HELI-ratahankkeen perusselvitysten
30400: misen kannalta tärkein perusinvestointi, ja tarkistamiseksi vuoden 1990 loppuun
30401: hanke tulisi voida käynnistää vielä ennen ensi mennessä.
30402: vuosikymmenen loppua.
30403:
30404: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30405:
30406: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo
30407: Esko Almgren Riitta Uosukainen Antero Kekkonen
30408: Sinikka Hurskainen-Leppänen Urpo Leppänen
30409: 1989 vp. 799
30410:
30411: Toivomusaloite n:o 737
30412:
30413:
30414:
30415:
30416: Väistö ym.: Määrärahasta Kiteen lentokentän rakentamiseksi
30417:
30418:
30419: Eduskunnalle
30420:
30421: Kitee on Pohjois-Karjalan eteläisen osan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30422: keskus. Alueella on vireä ja monipuolinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30423: yritystoiminta. Liikenneyhteydet ovat kohtuul- muksen,
30424: liset. Ennen muuta yritystoiminnalle tärkeää
30425: lentokenttää alueella ei kuitenkaan vielä ole. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30426: Tämän puutteen poistamiseksi kunta on toimi- 1,2 miljoonan markan määrärahan ot-
30427: nut ripeästi ja hankkinut lentokenttää varten tamiseksi valtion vuoden 1990 tulo- ja
30428: maa-alueen sekä käynnistänyt lentokentän ra- menoarvioesitykseen Kiteen lentoken-
30429: kennustyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,6 tän rakentamiseksi.
30430: miljoonaa markkaa.
30431:
30432: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30433:
30434: Matti Väistö Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
30435: 800 1989 vp.
30436:
30437: Toivomusaloite n:o 738
30438:
30439:
30440:
30441:
30442: Väänänen: Liittymän rakentamisesta moottoriliikennetielle n:o 7
30443: Porvoon mlk:n Suomenkylässä
30444:
30445:
30446: Eduskunnalle
30447:
30448: Porvoon vanhan kaupunginosan historialli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30449: set muistomerkit kärsivät nykyisistä liikenne- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30450: väylistä, ja myös asukkaiden työmatkat Por- sen,
30451: voonjoen itäpuolelle ovat hankalat. Mikäli
30452: moottoriliikennetie n:o 7 saisi liittymän Por-
30453: voon mlk:n Suomenkylän kohdalla, vanhan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30454: kaupunginosan lähiliikennettä voitaisiin vähen- liittymän rakentamiseksi moottorilii-
30455: tää ja aluetta siten säästää. Samalla asukkai- kennetielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suo-
30456: den työmatkat Porvoon Sköldvikin suuntaan menkylän kohdalle.
30457: helpottuisivat.
30458:
30459: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30460:
30461: Marjatta Väänänen
30462: 1989 vp. 801
30463:
30464: Toivomusaloite u:o 739
30465:
30466:
30467:
30468:
30469: Ala-Harja ym.: Reserviläispalkkojen tarkistamisesta
30470:
30471:
30472: Eduskunnalle
30473:
30474: Puolustusvoimat ovat oleellinen osa turvalli- ka yksityisellä työnantajana ei ole velvollisuut-
30475: suuspolitiikkaamme ja puolueettomuuspolitiik- ta maksaa työntekijälle palkkaa kertausharjoi-
30476: kamme tuki. Suomen Hallitusmuodon mukaan tusten ajalta. Reserviläisten palkat ovat tällä
30477: jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuus on hetkellä vielä eriarvoiset sen mukaan, onko
30478: osallistua isänmaan puolustamiseen. Miehiä kysymyksessä perheellinen vai perheetön mies
30479: koskeva yleinen asevelvollisuus alkaa sinä ja mikä hänen sotilasarvonsa on. Tämä on
30480: vuonna, jolloin mies täyttää 17 vuotta, ja mielestämme epäoikeudenmukaista. Niinpä yh-
30481: päättyy sinä vuonna, jolloin hän täyttää 60 täläinen palkkaus kaikille reserviläisille, jotka
30482: vuotta. osallistuvat kertausharjoituksiin, olisi mieles-
30483: Puolustuslaitoskomitean mietinnössä vuo- tämme aiheellinen, samoin myös heidän palk-
30484: delta 1976 todetaan kertausharjoitusten tavoit- kansa korotus ja sen säilyttäminen verovapaa-
30485: teena olevan varusmiespalveluksessa saavute- na tulona.
30486: tun taidon ylläpitäminen ja täydentäminen.
30487: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30488: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea te-
30489: nioittaen edJJ.skunnan hyväksyttäväksi toivo-
30490: ki ehdotuksen puolustusvoimien kehittämiseksi
30491: muksen,
30492: vuosiksi 1982-1986. Komitea esitti, että ker-
30493: tausharjoituksiin kutsuttavien määrää lisättäi-
30494: siin vuosittain 3 000 miehellä. Vuonna 1989 että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
30495: koulutetaan 48 500 reserviläistä. menpiteisiin kertausharjoituksiin osal-
30496: Reserviläisten taloudelliset edut eivät ole täl- listuvien reserviläisten palkan tarkista-
30497: lä hetkellä riittävät. Joissakin tapauksissa pel- miseksi samansuuruiseksi riippumatta
30498: ko kertausharjoitusten aiheuttamasta ansio- sotilasarvosta ja perhesuhteista, kuiten-
30499: tason menetyksestä saattaa aiheuttaa reserviläi- kin säilyttäen reserviläispa/kan verova-
30500: selle syyn toistuvaan lykkäysanomukseen, kos- paus.
30501:
30502: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30503:
30504: Kirsti Ala-Harja Sakari Valli Juho Sillanpää
30505: Riitta Jouppila Anneli Jäätteenmäki
30506: 802 1989 vp.
30507:
30508: Toivomusaloite u:o 740
30509:
30510:
30511:
30512:
30513: Anttila: Pysyvän maanpuolustusnäyttelyn perustamisesta Hä-
30514: meenlinnaan
30515:
30516:
30517: Eduskunnalle
30518:
30519: Puolustusvoimat järjesti juhlavuotensa kun- nan kasarmi tarjoaakio oivan tilan pysyvän
30520: niaksi juhlanäyttelyn 20.5.-5.6.1988 Hämeen- maanpuolustusnäyttelyn järjestämiselle Hä-
30521: linnassa. Juhlavuoden, samoin kuin näyttelyn meenlinnaan. Asia on vireillä puolustusminis-
30522: tavoitteena on antaa kansalaisille monipuolista teriössä ja hankkeesta tulisi tehdä käytännön
30523: tietoa puolustusvoimien nykyisestä toiminnasta päätökset.
30524: ja kehittämisestä, osoittaa puolustusvoimien
30525: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30526: jatkuva merkitys itsenäisyyden turvaajana ja
30527: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30528: turvallisuuspolitiikan oleellisena osana sekä
30529: sen,
30530: osana yhteiskuntaa. Samalla näyttelyn tarkoi-
30531: tuksena on korostaa jokaisen suomalaisen vas-
30532: tuuta maamme puolustamisessa. Linnan kasar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30533: mille Hämeen linnan viereen koottu puolustus- pysyvän maanpuolustusnäyttelyn pys-
30534: voimien näyttely uusimmasta sotavarustukses- tyttämiseksi Linnan kasarmille Hä-
30535: ta, kalustosta ym. oli varsin onnistunut. Lin- meenlinnaan.
30536:
30537: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30538:
30539: Sirkka-Liisa Anttila
30540: 1989 vp. 803
30541:
30542: Toivomusaloite n:o 741
30543:
30544:
30545:
30546:
30547: Ikonen ym.: Naisten kouluttamisesta kriisiajan tehtäviin
30548:
30549:
30550: Eduskunnalle
30551:
30552: Maassamme on valmisteltu yli kahden vuosi- reelliseksi, tulisi esitys antaa mahdollisimman
30553: kymmenen ajan naisten organisointia ja kou- pian eduskunnalle.
30554: luttamista kriisiajan tehtäviin. Ensimmäinen
30555: toimikunta istui jo v. 1966, ja valmiuslainsää- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
30556: däntökomitea sai mietintönsä valmiiksi v. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30557: 1979. muksen,
30558: Oikeusministeriössä on ollut valmisteilla val-
30559: miuslainsäädäntö, jossa oletetaan olevan suun- että hallitus kiirehtisi valmiuslainsää-
30560: nitelma naisten kouluttamisesta ja varaamises- dännön antamista eduskunnalle ja että
30561: ta maamme turvallisuuspoliittisiin tehtäviin. se sisältäisi suunnitelman naisten kou-
30562: Koska valmiuslainsäädäntö vaatii kahden luttamisesta ja varaamisesta kriisiajan
30563: eduskunnan käsittelyn, ellei sitä julisteta kii- tehtäviin.
30564:
30565: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
30566:
30567: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Jukka Vihriälä
30568: Mirja Ryynänen Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
30569: 804 1989 vp.
30570:
30571: Toivomusaloite n:o 742
30572:
30573:
30574:
30575:
30576: Ikonen: Keuruun varuskunnan uusien harjoitusalueiden suunnit-
30577: telun aloittamisesta
30578:
30579:
30580: Eduskunnalle
30581:
30582: Keuruun varuskunnan nykyiset harjoitus-, kyisen Myllymäen tien länsipuolelta ja valta-
30583: ammunta- ja räjäytysalueet ovat tulevaisuudes- tien n:o 23 pohjoispuolelta. Asian tutkimiseksi
30584: sa käymässä riittämättömiksi sekä saattavat tulisi valtiovallan toimesta käynnistää selvitys-
30585: aiheuttaa havaittavia ongelmia Keuruun kes- työ yhdessä Keuruun kaupungin kanssa. Näin
30586: kustaajaman kasvulle Iounaisella ilmansuun- mahdollistettaisiin edellytykset Keuruun varus-
30587: nalla. Kertausharjoitusten suunniteltu lisäämi- kunnalle vastaisuudessakin täyttää sen toimin-
30588: nen sekä ammunta- ja räjäytystoimintojen voi- noille asetettuja tavoitteita.
30589: mistuminen aiheuttavat edellä sanotun lisäksi
30590: tarvetta uuden alueen hankkimiselle tähän tar- Edellä esitetyn johdosta ehdotan eduskun-
30591: koitukseen. Tämän uuden alueen tulisi sijaita nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30592: riittävän lähellä kasarmialueita päivittäisiä toi-
30593: mintoja ja huoltoa ajatellen. Samalla alueen
30594: tulisi täyttää siihen kohdistuvat toiminnalliset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30595: tarpeet. miin Keuruun varuskunnan uusien har-
30596: Tällainen alue on ilmeisesti löydettävissä joitus-, ammunta- ja räjäytysalueiden
30597: Keuruulta, keskustaajamasta luoteeseen, ny- suunnittelemiseksi.
30598:
30599: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30600:
30601: Pirkko Ikonen
30602: 1989 vp. 805
30603:
30604: Toivomusaloite n:o 743
30605:
30606:
30607:
30608:
30609: Kankaanniemi: Puolustuslaitokselle hankittujen alueiden käytös-
30610: tä Uuraisissa
30611:
30612:
30613: Eduskunnalle
30614:
30615: Puolustusministeriö on vuonna 1979 hankki- maalaiskunnan rajaa. Puolustusvoimilla on lä-
30616: nut valtion omistukseen seuraavat maa-alueet histöllä eräitä toimintoja. Tikkakosken varus-
30617: Uuraisten kunnan Höytiän kylästä: kunta-alueellekin on etäisyyttä vain joitakin
30618: - Lahomäki Rno 1:38, 8.2.1979, pinta-ala kilometrejä.
30619: 1,70 ha Uuraisten kunnan toiveena on, että alueelle
30620: - Muramaa Rno 1:7, 4.4.1979, pinta-ala sijoitettaisiin joitakin puolustuslaitoksen toi-
30621: 1,40 ha mintoja tai rakennettaisiin asuntoja varuskun-
30622: - Oikari Rnot 1:43 ja 1:44, 24.4.1979, tien henkilökuntaa varten. Uuraisten kunnassa
30623: pinta-ala n. 8 ha ei ole mitään valtion laitosta tai toimintoa
30624: - Rummakkomäki Rno 1:26, 12.7.1979 postin peruspalveluita lukuun ottamatta. Kun-
30625: Mainitut kiinteistökaupat tehtiin nopealla ai- nan työttömyysaste on tällä hetkellä erittäin
30626: kataululla, vaikkakin vapaaehtoisina kauppoi- korkea.
30627: na. Nyt tilat ja määräalat ovat olleet valtion Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30628: omistuksessa yli yhdeksän vuotta ilman, että nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30629: niillä olisi mitään erityistä käyttöä. Esimerkiksi
30630: Uuraisten kunnalle ei maa-alueiden käyttötar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30631: koituksesta ole annettu tietoja. puolustusministeriön Uuraisten kunnas-
30632: Valtiolle ostetut alueet sijaitsevat Uuraisten sa omistamien maa-alueiden saamiseksi
30633: kunnan puolella, mutta lähellä Jyväskylän tehokkaaseen käyttöön.
30634:
30635: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30636:
30637: Toimi Kankaanniemi
30638:
30639:
30640:
30641:
30642: 53 290280X
30643: 806 1989 vp.
30644:
30645: Toivomusaloite n:o 744
30646:
30647: Pohjanoksa ym.: Merivartiokoulun siirtämisestä Raumalle
30648:
30649:
30650: Eduskunnalle
30651:
30652: Valtioneuvosto on kesällä 1985 tehnyt peri- 3. Välineistä on suhteellisen ajanmukaista,
30653: aatepäätöksen pääkaupunkiseudun erityison- osittain ainutlaatuista maassamme (liikkuvan
30654: gelmien toimenpideohjelmasta. Tuolloin edel- meriradioliikenteen opetusvälineistö). Muista
30655: lytettiin mm. laadittavaksi suunnitelma virasto- voidaan mainita tutka- ja navigointisimulaatto-
30656: jen ja laitosten sijoittamisesta. Sijoitussuunni- ri (ARPA-), koneautomatiikan valvontajärjes-
30657: telmaa laadittaessa oli tarkoitus kiinnittää eri- telmä, atk-laitteistot sekä harjoitusalus.
30658: tyistä huomiota virastojen ja laitosten siirtoon 4. Luokkaopetustiloja voidaan tarjota 2-3
30659: pois pääkaupunkiseudulta. kpl (n. 200m2) teoriaopetukseen. Näiden lisäk-
30660: Työryhmä on ehdottanut mm., että pääkau- si on käytettävissä harjoitus- ja laboraatiotilat,
30661: punkiseudun työssäkäyntialueen ulkopuolelle uima-allas ja liikuntasali.
30662: on sijoitettavissa Otaniemessä sijaitseva meri- 5. Oppilaitoksella on välittömässä läheisyy-
30663: vartiokoulu. dessään hallinnassaan laituritilaa n. 150 m 2
30664: Työryhmä toteaa ehdotuksessaan, että meri- sekä sen yhteydessä kalustosuoja pinta-alaltaan
30665: vartiokoulun nykyiset tilat eivät vastaa kaikilta 170 m2 , vapaa korkeus 5,5 m. Veden syvyys
30666: osin koulun tarpeita ja että opetushenkilökun- laiturin vieressä 3,5-1,5 m.
30667: taa on saatavissa myös pääkaupunkiseudun 6. Oppilaiden käyttöön ei ole suoraan osoi-
30668: ulkopuolella. tettavissa majoitustiloja, mutta Oy Pläkluo-
30669: dosta, jonka omistavat Merimieseläkekassa,
30670: Merivartiokoulun siirtoa Raumalle suunni- Rauman kaupunki ja Merenkulkuopiston oppi-
30671: teltiin jo 1970-luvulla, tavoitteena oli tuolloin laskunta, on joko ostettavissa tai vuokrattavis-
30672: parantaa merivartiokoulun toimintaedellytyk-
30673: sa opiskelija-asuntoja.
30674: siä tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella ta-
30675: 7. Merenkulkuoppilaitos on valtion omista-
30676: valla. Nämä perustelut ovat edelleenkin ole-
30677: ma, joten yhteistyölle ei ole olemassa hallinnol-
30678: massa, ja lisäksi Rauman merenkulkuoppilai-
30679: lisia esteitä.
30680: toksella on silloista paremmat mahdollisuudet
30681: 8. Paikkakunnalla on kaupungin omistama
30682: yhteistoimintaan, koska oppilaitos ei toimi täy-
30683: tekninen koulu, jonka kanssa merenkulkuoppi-
30684: dellä kapasiteetilla maamme merenkulun la- laitos on jo yhteistoiminnassa, kaksi merkittä-
30685: man johdosta. vää telakkaa (Rauma-Repola ja Hollming),
30686: Rauman kaupunki on edelleen sopiva paikka joten tuntiopettajia ja resursseja tekniikan ope-
30687: merivartiokoululle. Koulun sijoittamista Rau- tukseen on riittävästi.
30688: malle puoltavat mm. seuraavat seikat: 9. Turkuun sijoitettu meripelastuskeskus on
30689: 1. Rauman kaupunki on luovuttanut valtiol- kohtuullisella etäisyydellä (90 km) Raumalta.
30690: le tontin merenkulkuoppilaitoksen vierestä sa- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
30691: taman rannalta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30692: 2. Merenkulku-, kone- ja sähkötekniikan,
30693: viestiliikenteen sekä yleisaineiden opetukseen että hallitus päättäisi ryhtyä toimen-
30694: on käytettävissä kokenutta ja pedagogisesti piteisiin merivartiokoulun siirtämiseksi
30695: pätevää vakinaista opettajakuntaa. Raumalle.
30696:
30697: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30698:
30699: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Raimo Vuoristo
30700: Einari Nieminen Timo Roos Heikki Rinne
30701: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen
30702: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
30703: 1989 vp. 807
30704:
30705: Toivomusaloite n:o 745
30706:
30707:
30708:
30709:
30710: Savela ym.: Vapaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan
30711: saattamisesta säännöllisen valtion tuen piiriin
30712:
30713:
30714: Eduskunnalle
30715:
30716: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt teke- Huolimatta maamme yhteisten etujen puo-
30717: vät turvallisuutemme hyväksi työtä, jota ei ole lesta tapahtuvasta merkittävästä toiminnasta
30718: yhteiskuntamme taholta riittävästi arvostettu. ovat reserviläisjärjestömme olleet vuosien 1988
30719: Suomessa toimii useita suuria maanpuolus- ja 1989 tulo- ja menoarvioita lukuun ottamatta
30720: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä on - nekin erityisjärjestelyjen jälkeen - useita
30721: noin puoli miljoonaa. Nämä järjestöt tekevät vuosikymmeniä ilman valtion taloudellista tu-
30722: sekä jäsentensä että kansalaistemme keskuu- kea. Tuesta ovat päässeet osallisiksi sen sijaan
30723: dessa ja myös maamme rajojen ulkopuolella lukuisat sitoutuneet järjestöt.
30724: tunnetuksi maamme turvallisuuspolitiikkaa ja
30725: maanpuolustuksen perusteita. Osalla järjestöis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30726: tä on lisäksi huomattavia sosiaalisia tehtäviä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30727: muksen,
30728: Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota sii-
30729: hen aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjär-
30730: jestöt, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30731: Aliupseeriliitto, ovat harjoittaneet. vapaaehtoista maanpuolustustyötä te-
30732: Kyseessä on kaikilta osiltaan toiminta, joka kevien järjestöjemme toiminnan saatta-
30733: on virallisen turvallisuuspolitiikkamme mu- miseksi säännöllisen valtion tuen pii-
30734: kaista. riin.
30735:
30736: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30737:
30738: Oiva Savela Riitta U osukaineo
30739: 808 1989 vp.
30740:
30741: Toivomusaloite n:o 746
30742:
30743:
30744:
30745:
30746: Siuruainen ym.: Määrärahasta siviiliväestön käytön lisäämiseen
30747: puolustusvoimien vartiointi- ja huoltotehtävissä
30748:
30749:
30750: Eduskunnalle
30751:
30752: Kenraali Alatalon esityksestä on kokeiltu jois- ja Itä-Suomessa toiminta luo myös mer-
30753: siviiliväestön palkkausta puolustusvoimien var- kittävää työllisyyttä paikalliselle väestölle.
30754: tiointi-, maastoharjoitus- ja huoltotehtäviin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30755: Varusmiesikäluokkien pienentyminen, sotilas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30756: koulutuksen tarkoituksenmukaisuus ja maan
30757: eri osissa vallitseva työttömyys sekä lisätulon että hallitus ottaisi valtion vuoden
30758: tarve ovat hyviä perusteita jatkaa aloitettua 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
30759: kokeilua. Kokeilu keventää puolustuslaitoksen tävän määrärahan siviilityövoiman
30760: kustannuksia, tekee henkilöstön käytön jousta- käyttämiseksi puolustuslaitoksen varti-
30761: vaksi ja lähentää varuskunta- ja varikkoaluei- ointi-, maastoharjoitus- ja huoltotehtä-
30762: den väestöä maanpuolustukseen yleensä. Poh- vissä.
30763:
30764: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30765:
30766: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Kauko Heikkinen
30767: Kalle Röntynen Tellervo Renko
30768: 1989 vp. 809
30769:
30770: Toivomusaloite n:o 747
30771:
30772:
30773:
30774:
30775: Aaltonen ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntojen rakentamiseen
30776: ja hankintaan
30777:
30778:
30779: Eduskunnalle
30780:
30781: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole parantu- kuntien omapääoma-avustus tarvetta vastaa-
30782: nut viime vuosien aikana asetettujen vaatimus- vaksi.
30783: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu-
30784: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30785: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30786: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1988 vain
30787: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake-
30788: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- että hallitus valtion vuoden 1990
30789: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
30790: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneis- yhteydessä ryhtyisi toimiin, jotta opis-
30791: ta, syksyisin vain joka viidennelle. Käytännös- kelija-asuntojen hankkimisessa toteute-
30792: sä tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa taan ainakin 3 400 opiskelija-asunnon
30793: jäi vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. rakentaminen ja hankkiminen vuonna
30794: Tavoitteiden toteuttamiseksi on varattava 1990 ja siitä eteenpäin, kunnes tarve on
30795: riittävät määrärahat ja korotettava valtion ja tyydytetty.
30796:
30797: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
30798:
30799: Markus Aaltonen Tuulikki Hämäläinen Arja Alho
30800: 810 1989 vp.
30801:
30802: Toivomusaloite n:o 748
30803:
30804:
30805:
30806:
30807: Alaranta ym.: Asuntotuotannon kaksinkertaistamisesta Pyhä-
30808: joella
30809:
30810:
30811: Eduskunnalle
30812:
30813: Työpaikkojen lukumäärä lisääntyy Pyhäjoen vaihe voitaisiin Pyhäjoella hyödyntää täysi-
30814: kunnassa vuosina 1989-1990 lähes sadalla määräisesti, asuntotuotannon taso on voitava
30815: työpaikalla. Tämä käy ilmi jo tehdyistä teolli- kaksinkertaistaa edellisvuosien tasosta.
30816: suuden ja palvelusektorin investointi- ja laajen-
30817: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30818: nuspäätöksistä. Osaan näistä työpaikoista tar-
30819: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30820: vitaan sellaista erikoiskoulutettua henkilökun-
30821: muksen,
30822: taa, jota ei ole saatavissa edes työssäkäyntialu-
30823: eelta.
30824: Yritystoiminnan myönteinen kehittyminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30825: on tuonut esille asuntotuotannon kiireellisen asuntotuotannon kaksinkertaistamisek-
30826: kehittämistarpeen. Jotta myönteinen kehitys- si Pyhäjoella.
30827:
30828: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30829:
30830: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
30831: 1989 vp. 811
30832:
30833: Toivomusaloite n:o 749
30834:
30835:
30836:
30837:
30838: Antvuori ym.: Määrärahasta nuorten yhteisöasuntojen välitys-
30839: toiminnasta aiheutuvien kulujen peittämiseen
30840:
30841:
30842: Eduskunnalle
30843:
30844: Asuntotilanne maassamme, erityisesti pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30845: kaupunkiseudulla, on edelleen erityisen kipeä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30846: ongelma. muksen,
30847: Nuorten asuntotilanne on kaikkein vaikein,
30848: ja siksi sen ratkaisemiseksi on syytä käyttää
30849: kaikki olemassa olevat keinot mahdollisimman että hallitus valtion vuoden 1990
30850: tarkkaan. Tilanne monilla alueilla maassamme tulo- ja menoarvioesitystä laatiessaan
30851: on se, että tarjonta asuntomarkkinoilla ei koh- varaa tarvittavan määrärahan ympäris-
30852: taa kysyntää. Näin on erityisesti suurten asun- töministeriön hallinnonalalle yhteisö-
30853: tojen kohdalla. asuntojen välitystoiminnasta aiheutu-
30854: Nuoret ovat valmiit yhteisöasumiseen, jossa viin kuluihin niin, että määrärahalla
30855: ryhmä asukkaita vastaa yhteisesti asumisestaan edistetään yhteistyötä kunnissa asunto-,
30856: yleensä suuressa huoneistossa tai omakotitalos- sosiaali- ja nuorisotoimen kesken siten,
30857: sa tai vastaavassa. Yhteisöasumista tukemalla että voidaan luoda kuntakohtainen so-
30858: ja kehittämällä saataisiin suuretkin asunnot piva järjestelmä yhteisöasuntojen välit-
30859: kunnissa käyttöön. Tällä hetkellä ei kuiten- tämiseksi nuorille alle 30-vuotiai//e
30860: kaan ole olemassa välitysorganisaatiota, joka asunnontarvitsijoille.
30861: vastaisi asuntojen välittämisestä yhteisöille.
30862:
30863: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
30864:
30865: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho
30866: 812 1989 vp.
30867:
30868: Toivomusaloite n:o 750
30869:
30870:
30871:
30872:
30873: Astala ym.: Toimenpiteistä nuorten asunto-osuuskunta-asumisen
30874: kehittämiseksi
30875:
30876:
30877: Eduskunnalle
30878:
30879: Omistusasuntojen hintojen nopea nousu ja Asunto-osuuskuntien elvyttämiseksi ja laa-
30880: vuokra-asuntojen vähentyminen ovat kaventa- jentamiseksi opiskelija- ja nuorisojärjestöt esit-
30881: neet nuorten valintamahdollisuuksia asunto- tävät, että nuorten asunto-osuuskunnista laadi-
30882: markkinoilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa taan mahdollisimman pikaisesti selvitys ja sen
30883: sekä kotoaan irtautuvan, yksin asuvan että perusteella käynnistetään tarvittavat kokeilu-
30884: perhettä perustavan ja opiskeluaan päättävän ja lainsäädäntö- ja muut toimenpiteet. Tavoit-
30885: nuoren on erittäin vaikea löytää itselleen pysy- teena tulee olla, että uusien ja peruskorjatta-
30886: vää, kohtuuhintaista ja sopivan kokoista asun- vien asunto-osuuskuntien rakentaminen alkaa
30887: toa. Tarvitaan uusia vaihtoehtoja. vuosina 1990-1991.
30888: Omistus- ja vuokra-asumisen välimuotona Valmistelutyössä on ratkaistava ainakin seu-
30889: osuuskunta-asumisen etuina ovat asunnon han- raavat kysymykset:
30890: kinta- ja asumiskustannusten kohtuullisuus,
30891: asumisturva ja hyvät vaikutusmahdollisuudet 1. Valtio ryhtyy uudelleen lainoittamaan eri-
30892: omaan asumiseen. tyisesti nuorille asunnontarvitsijoille tarkoitet-
30893: Asunto-osuuskunnassa asunnontarvitsij a saa tuja asunto-osuuskuntia ja olemassa olevan
30894: pienellä omarahoitusosuudella (5-10 OJo) pysy- rakennuskannan peruskorjaamista asunto-
30895: vän hallintaoikeuden asuntoonsa, josta maksaa osuuskunniksi.
30896: vuokraa, joka määräytyy todellisten kustan- 2. Valtio käynnistää neuvottelut rahalaitos-
30897: nusten mukaan. Osuuskunnan jäsenenä asukas ten kanssa asunto-osuuskuntien ensisijaislai-
30898: osallistuu täysivaltaisesti osuuskunnan päätök- noituksesta, jonka ehdot turvaavat asumiskus-
30899: sentekoon. tannusten tasaisen kehityksen.
30900: Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa, 3. Nykyistä asunto-osuuskuntajärjestelmää
30901: Tanskassa ja Kanadassa - on varsin laaja ja asunnon vaihtotilanteessa muutetaan siten, että
30902: toimiva asunto-osuuskuntajärjestelmä, jota yh- asunnosta luovuttaessa sijoitetun pääoman re-
30903: teiskunta tukee. aaliarvo säilyy (esim. sitomalla osuus- ja liitty-
30904: Myös Suomessa valtio on 1960- ja 1970- mismaksu rakennuskustannusindeksiin).
30905: luvuilla lainoittanut 8 200 osuuskunta-asunnon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30906: rakentamisen, mutta niiden toiminnassa ha- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30907: vaittujen puutteiden takia osa osuuskunnista muksen,
30908: on asukkaiden päätöksellä muutettu asunto-
30909: osakeyhtiöiksi. Keskeiseksi ongelmaksi on
30910: koettu se, ettei asunnosta muuttava voi lukea että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
30911: hyödykseen maksamiaan lainojen lyhennyksiä selvityksen laatimiseksi nuorten asunto-
30912: ja ettei hän saa maksamalleen osuusmaksulle osuuskunnista ja sen perusteella tarvit-
30913: rahan arvon heikkenemisestä aiheutunutta hy- tavien kokeilu-, lainsäädäntö- ja mui-
30914: vistystä. Asumisoikeutta ei myöskään voi siir- den toimenpiteiden käynnistämiseksi.
30915: tää perillisille.
30916:
30917: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
30918:
30919: Heli Astala Lauha Männistö
30920: Pauli Uitto Arvo Kemppainen
30921: 1989 rd. 813
30922:
30923: Hemställningsmotion nr 751
30924:
30925:
30926:
30927:
30928: Donner: Om ordnande av upphovsrättsliga frågor
30929:
30930:
30931: Tili Riksdagen
30932:
30933: Fem personer som i sitt dagliga arbete kom- begränsat fåtal. Man kan fråga sig varför en
30934: mer i kontakt med upphovsrättsliga frågor, operaföreställning skall kunna avnjutas enbart
30935: utom undertecknad, herrar Matti Anderzen, i salongen, när denna dyra och subventionera-
30936: Kaj-Peter Mattsson, Jussi Tunturi och Arne de produktion kunde erbjudas "hela folket".
30937: Wessberg, har kollektivt producerat följande Det är ofta fråga om andrahandsbruk (s.k.
30938: text gällande upphovsrätten: secondary use). Härvid borde upphovsrätts-
30939: Upphovsrätten granskas traditionellt ur upp- diskussionen ha sin utgångspunkt i en helhets-
30940: hovsmännens och artisternas synvinkel. Detta syn på upphovsmännens yrkanden om
30941: har också varit naturligt då det har gällt att få (tilläggs)ersättningar samt ge svar på frågan
30942: tili stånd ett lagstadgat skydd. Många interna- hur en ökad ersättningssumma inverkar på
30943: tionella avtal förutsätter också att upphovs- konsumenternas och distributörernas ekono-
30944: männens intressen beaktas. miska situation.
30945: Utmärkande för tidigare upphovsrätts- 1 en del fall stiger ersättningarna tili sådana
30946: tänkande och för lagstiftningen på området belopp att en försäljning utomlands inte ens
30947: har varit att också sociala aspekter beaktas, täcker försäljningskostnaderna. Secondary use-
30948: t.ex. i form av s.k. fullständiga inskränk- ersättningarna borde i högre grad dirigeras
30949: ningar. direkt tili nyproduktion.
30950: Upphovsrättsavtalens utgångspunkt har varit Ur juridisk synvinkel sett föreligger ingen
30951: att upphovsmannen skall få tiliräcklig kompen- tvist om upphovsmännens rätt att få ersättning
30952: sation. för utnyttjandet av deras verk. Med den nya
30953: Som ett resultat av de senaste årens teknolo- teknologins inträde på arenan bör man i varje
30954: giska utveckling har en såväl kvantitativ som fall ställa sig frågan om den upphovsrättsliga
30955: kvalitativ förändring av användningen av verk värderingsgrunden även borde utvidgas att gäl-
30956: och prestationer kunnat noteras. De nya an- la också konsumenter och distributörer.
30957: vändnings- och distributionsmetoderna, som Det att man vid sidan av individuella ersätt-
30958: t.ex. elektromagnetiska bandupptagningar eller ningar nu också har kollektiva ersättningar och
30959: kabel- och satellitdistribution, har ökat på understödsformer ger ytterligare anledning tili
30960: alternativen. Som exempel kan nämnas vidare- att betrakta frågan med en vidare samhälls-
30961: sändning av TV -program. ram.
30962: Ifall satsningen på ny teknologi toikas en- lnflödet av medel på olika organisationers
30963: bart ur upphovsmännens synvinkel föreligger bankkonton höjer på de administrativa kost-
30964: en fara för ökad ekonomisk snedvridning. 1 naderna samtidigt som en ökad investerings-
30965: användningen av de upphovsrättsliga penning- verksamhet blir möjlig.
30966: strömmarna har producenternas, distributörer- Den ensidiga koncentrationen av upphovs-
30967: nas och konsumentens situation bara i ringa rättens medel och beslutsfattande tili samma
30968: grad beaktats. trånga krets är en av orsakerna tili detta PM.
30969: Den nya tekniken gör det möjligt att A vsikten är att med grova drag kartlägga de
30970: förmedla filmer, radio- och TV-program mm. s.k. upphovsrättsliga penningflödena, deras
30971: tili sådana grupper som av olika anledningar användning och fördelningsprinciper.
30972: inte kan "gå på premiären". Under den senas- 1 fråga om det upphovsrättsskyddade mate-
30973: te tiden har man kunnat konstatera att många rialet belyses såväl producenternas och distri-
30974: samhällsstödda kulturinstitutioners och kultur- butörernas som konsumenternas, dvs. läsar-
30975: evenemangs repertoar kan åses bara av ett nas, lyssnarnas och tittarnas intressen.
30976: 814 1989 rd. - HM nr 751
30977:
30978: Promemorian söker ingen helhetsanalys av - § 22 b som innehåller stadgandena om
30979: upphovsrättens ekonomiska flöden och be- tvångslicens i den så kallade must carry-para-
30980: slutsfattande eller dithörande frågor. Bara de grafen i lagen om kabelsändningar (309/87)
30981: största upphovsrättsorganisationerna som upp- - Finlands anslutning till Rom-avtalet
30982: bär och fördelar pengar behandlas. Närmast (Fördr .serie 56/83)
30983: koncentrerar vi oss tili elektromagnetiska me- Till s.k. representativ organisation i enlighet
30984: dier och filmbranschen. med avtalslicensparagraferna har undervis-
30985: ningsministeriet utsett Kopiosto rf.
30986: Strävandena i punkt b ovan har som synes
30987: 2. Nuläget inom lagstiftningen och inte beaktats i 1980-talets lagstiftning.
30988: på avtalsfältet
30989:
30990: 2.1. Den nya lagstiftningen 2.2. Upphovsrättsskyddet
30991:
30992: Den kommitte som 1976 tilisattes för att Upphovsrätten tillvaratar upphovsmannens
30993: utveckla vår upphovsrättslagstiftning från 1961 rätt till behållningen av sitt arbete; upphovs-
30994: har som uppgift att reda ut: mannen har rätt att besluta om användningen
30995: a) i viiken mån den nuvarande lagen garante- av sitt verk.
30996: rar upphovsmännens rätt att bestämma över Denna starkt individualistiska utgångspunkt
30997: användningen av sina verk samt att få ersätt- ger upphovsmannen de ekonomiska och mora-
30998: ning därför liska rättigheterna tili sitt verk.
30999: b) om det i lagen ingår stadganden som på
31000: ett oskäligt sätt hindrar eller försvårar ett
31001: effektivt utnyttjande av verk eller prestationer 2.3. Begränsningarna i skyddet
31002: eller begränsar deras distribution tili så vida
31003: kretsar som möjligt. Av praktiska och samhälleliga orsaker har
31004: 1 lagen har under 1980-talet gjorts följande upphovsmannens ensamrätt till sitt verk i lag
31005: förändringar: begränsats enligt följande:
31006: - § 11 a som innehåller stadgandena om - Avtals/icens, varigenom den s.k. repre-
31007: avtalslicens för fotokopiering (897 /80) sentativa organisationen kan ge tilistånd tili
31008: - § 26 a som innehåller stadgandena om en användning och avtala om ersättningsvilikor-
31009: s.k. kassettavgift (442/84) en;
31010: - § 17 som innehåller stadgandena om av- - Tvångslicens, där upphovsmannens till-
31011: talslicens för radio- och televisionssändningar stånd inte krävs, men ersättning för använd-
31012: inom undervisningen (442/84) ningen utbetalas;
31013: - § 22 a som innehåller stadgandena om - Fullständig begränsning, där upphovs-
31014: avtalslicens för vidareutsändning av radio- och mannens tillstånd inte krävs och ersättning inte
31015: televisionsprogram (54/86) heller utbetalas.
31016:
31017:
31018:
31019: 2.4. Sammandrag av ersättningar utbetalda tili
31020: Kopiosto, Teosto och Gramex under år
31021: 1987
31022:
31023: Kopiosto Teosto Gramex
31024: 1 Aterutsändning av Rundradioprogram i kabel-
31025: näten ( § 22 a URL)
31026: Ersättande part:
31027: Staten Nacka .................................. . 1,5 Mmk
31028: Yle S. Finland/SVT ........................... . 0,6 Mmk
31029: (1989 7,6 Mmk)
31030: Kommunerna Pyhävuori ...................... . 0,3 Mmk
31031: Kabelbolagen + PTS ......................... . 0,3 Mmk
31032: 1989 rd. - HM nr 751 815
31033:
31034: Kopiosto Teosto Gramex
31035:
31036: 2 Kopiering ( § 11 a URL)
31037: Ersättande part:
31038: Staten (skolkopiering) ......................... . 5,9 Mmk
31039: Statsförvaltningen ............................. . 0,7 Mmk
31040: Kommunerna ................................. . 0,5 Mmk
31041: Kyrkan ........................................ . 0,3 Mmk
31042: Institut etc .................................... . 0,1 Mmk
31043:
31044: 3 Bandupptagningsövervakning
31045: Ersättande part
31046: Staten/
31047: Underv. o. vet.forskn ......................... . 1,2 Mmk
31048: Sjömanstjänsten ............................... . 0,08 Mmk
31049: YLE:s kassettjänst ............................ . 0,1 Mmk
31050:
31051: 4 Kassettavgift ( § 26 a) .......................... . 42,8 Mmk
31052: (2/3 = 29 Mmk
31053: för koll. bruk)
31054:
31055: 5 Ersättningar jör musikjramträdanden, uppträ-
31056: dande artister, procenter av ljudinspelningar
31057: Ersättande part
31058: Yleisradio ..................................... . (23,0 Mmk) (9,1 + 8,6)
31059: MTV .......................................... . (2,5 Mmk)
31060: Kana! Tre ..................................... .
31061: Kabelbolagen .................................. .
31062: Lokalradio .................................... .
31063: Sammanlagt ..................................... . 28,9 Mmk
31064:
31065: Restauranger .................................. . 12,6 Mmk
31066: Danstillst. ..................................... . 4,6 Mmk
31067: Butiker ........................................ . 4,7 Mmk
31068: Biografer ...................................... . 1,0 Mmk
31069: Konserter ..................................... . 2,0 Mmk
31070: Kommuner .................................... . 0,9 Mmk
31071: Kommunikationsmedel ........................ . 0,7 Mmk
31072: Arbetsplatser .................................. . 0,5 Mmk
31073: Teatrar ........................................ . 0,3 Mmk
31074:
31075: Utländska ersättningar tili Teosto ............ . 5,7 Mmk
31076: Inhemska ersättningar tili Gramex .......... . 9,9 Mmk
31077: Utländska ersättningar tili Gramex .......... . 10,0 Mmk
31078:
31079: Bandupptagningsersättningar .................. . 19,5 Mmk
31080: Sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,78 Mmk 126,7 Mmk 19,9 Mmk
31081:
31082: Kopiosto, Teosto och Gramex sammanlagt ca 160 miljoner mark, varav ca 20 OJo för kollektivt
31083: bruk
31084: 816 1989 rd. - HM nr 751
31085:
31086: 3. Kanalisering av ersättningarna sina andelar av vidareutsändningsersättningar-
31087: na direkt till nyproduktion via en för ändamål-
31088: 3.1. Organisationer för kanalisering av ersätt- et grundad fond.
31089: ningarna. A VEK, ESEK och LUSES
31090:
31091: AVEK (Centret för befrämjande av audiovi- 3.3. Kanalisering av kassettavgifterna
31092: suell kommunikationskultur) grundades 1987.
31093: Uppgiften är att använda de kassettavgifter Undervisningsministeriet har godkänt att
31094: och andra medel som avdelats för kollektivt Teosta uppbär kassettavgifterna.
31095: bruk till att befrämja film-, video- och televi- År 1984 inbringade kassettavgifterna 5, 5
31096: sionskulturen. miljoner mark och 1986 27 miljoner mark.
31097: A VEK är underställt Kopiostos styrelse. Ar 1987 var totalavkastningen 42,8 miljoner
31098: A VEK:s styrelse (9) besitter beslutanderätt. mark. Ränteinkomsterna var 3,4 miljoner
31099: Kopiostos kassettavgifter och andra medel mark. År 1987 utdelades 44,7 miljoner mark.
31100: som Kopiosto beslutar om kanaliseras via Enligt undervisningsministeriets beslut gick
31101: AVEK. 20,5 Mmk till kollektiva ändamål.
31102: ESEK (Centret för befrämjandet av ton- Av de influtna ersättningarna går 113 i
31103: konstframträdanden) skall stöda och utveckla direkt ersättning till upphovsmännen. Här ka-
31104: inhemska musikföreställningar och akustiska naliseras ersättningarna via Teosta eller Ko-
31105: produktioner samt sköta export av finländsk piosto. 2/3 av ersättningarna kanaliseras kol-
31106: musik. lektivt till upphovsmännen. Detta sker via
31107: LUSES (stiftelsen för befrämjandet av ska- AVEK, ESEK eller LUSES. Undervisningsmi-
31108: pande tonkonst) skall befrämja den inhemska nisteriet beslutar om hur ersättningarna skall
31109: skapande tonkonsten tillsammans med ESEK. disponeras samt i viiken proportion kassettav-
31110: gifterna ges som individuella eller kollektiva
31111: ersättningar.
31112: 3.2. Nordisk samarbetsfond Kanaliseringen av kassettersättningarna för
31113: kollektivt bruk (20,5 Mmk) var år 1987 följan-
31114: De nordiska rundradiobolagen kanaliserar de:
31115:
31116:
31117: AVEK ESEK & LUSES SES ÖVRIGA
31118: 5,0 Mmk 3,2 Mmk 5,0 Mmk 2,8 Mmk
31119: (produktionsstöd) (produktionsstöd)
31120: 2,0 Mmk 2,0 Mmk
31121: (ut bildningsstöd) (ut bildningsstöd)
31122: 0,5 Mmk
31123: (forskning och
31124: videoworkshop)
31125: Sammanlagt ........ 7,5 Mmk 3,2 Mmk 7,0 Mmk 2,8 Mmk
31126:
31127:
31128:
31129: 4. Sammandrag av de ekonomiska Under de närmaste åren beräknas ersätt-
31130: omständigheterna kring upp- ningarna för vidareutsändning stiga till 10-15
31131: hovsrätten Mmk samtidigt som kassettavgifterna stiger till
31132: 50-60 Mmk per år. De ersättningar som
31133: a) Cirka 160 miljoner mark kanaliseras årli- Teosta och Gramex uppbär för musik väntas
31134: gen till intressentorganisationerna (Teosta, Ko- också öka genom det stigande antalet lokalra-
31135: piosto, Gramex) i enlighet med upphovsrätts- diostationer.
31136: lagen och licensavtalen. Av denna summa delas Upphovsrättsersättningarna stiger därför
31137: 130 Mmk i individuella ersättningar och ca 30 sannolikt de närmaste åren till omkring 200
31138: Mmk i ersättningar för kollektiva ändamål. miljoner mark i året.
31139: 1989 rd. - HM nr 751 817
31140:
31141: b) Yleisradio och staten står för närvarande 6. 0 r g a n i s a t i o ne r n a s allt större
31142: för det mesta av ersättningarna. betydelse
31143: c) Av upphovsrättsersättningarna erläggs en
31144: del på olika vägar till upphovsmännen och en Som tidigare har konstaterats betonar upp-
31145: del kanaliseras till kollektivt bruk. hovsrättslagen individens absoluta disposi-
31146: tionsrätt över verket.
31147: d) Kopiosto, Teosto och Gramex represente-
31148: Lagstiftningsarbetet under 1980-talet har
31149: rar på ett adekvat och effektivt sätt både
31150: förskjutit tyngdpunkten i en mer kollektivistisk
31151: inhemska och utländska rättsinnehavare.
31152: riktning: upphovsrättsorganisationerna beviljar
31153: e) A VEK, ESEK och LUSES har grundats tillstånd, driver in medlen och delar ut dem på
31154: speciellt för att kanalisera kollektiva ersätt- nytt tili sina medlemmar enligt egna regler.
31155: ningspengar. Andelen medel som utnyttjas kol- Kopiosto har skapats som en centralorganisa-
31156: lektivt har hela tiden ökat. tion för 38 medlemsorganisationer.
31157: De penningströmmar som upphovsrätten fö-
31158: der har både en mediepolitisk och kulturpoli-
31159: tisk betydelse. Olika mediers kulturella verk-
31160: samhetsförutsättningar står ofta i relation tili
31161: upphovsrättsmedlen och -ersättningarna.
31162: Vid sidan av de traditionella "egna" verk-
31163: 5. Kommittearbete och avtalsregle- samhets- och distributionsformerna hos olika
31164: ring media har de "secondary use" -modeller som
31165: har kommit tili genom teknikens vinningar på
31166: Det att upphovsrättskommitten är ihopkom- ovan nämnda uppstyckade sätt anpassats tili
31167: ponerad av representanter för olika intresse- distributörernas och upphovsrättsorganisatio-
31168: grupperingar och det att den i praktiken har nernas avtalsarrangemang.
31169: delats upp i två läger, bestående av "inkassera- 1 praktiken kan man säga att dessa arrange-
31170: re" och "betalare" har förlamat kommitten i mang i sig begränsar mediernas möjligheter tili
31171: dess arbete att försöka få tili stånd en modern nya verksamhetsformer; paragraferna om upp-
31172: lagstiftning. Kommitten har präglats av "upp- hovsrätten är vanligen formulerade på ett ut-
31173: hovsmannavänlighet" - distributörernas och tömmande sätt.
31174: konsumenternas intressen har beaktats i mind- Försenad utdelning av ersättningarna inom
31175: re grad. filmbranschen påverkar produktionen negativt;
31176: Ett typiskt exempel är upphovsrätt genom förslag har förekommit att pengarna i stället
31177: arbetsavtal. Kommitten har inte lyckats kom- för att delas ut skulle placeras på mark-
31178: ma fram tili något förslag i den saken, trots att nadskonton.
31179: en överföring av rättigheterna via arbetsavtal
31180: var ett av de centrala målen för kommittens
31181: normeringsarbete. Nuvarande lagstiftning kän-
31182: ner inte till begreppet upphovsrätt genom ar- 7. Samhällets roll och behovet av
31183: betsavtal. Av allt att döma kommer kommitten åtgärder för att förstärka denna
31184: inte heller att lyckas få fram något förslag om
31185: regler för att utnyttja diverse bandinspel- Ovan nämnda aspekt av upphovsrätts-
31186: ningar. kommittens uppdrag där man efterlyser en
31187: 1 de fall då man inte har fått till stånd någon utredning av förutsättningarna för ett ända-
31188: lagstiftning har distributörerna och upphovs- målsenligt utnyttjande och effektiv distribution
31189: rättsorganisationerna nått egna avtal. av verk och produktioner så att de når så vida
31190: Yleisradio har avtalat om nyttjanderätten kretsar som möjligt har i lagstiftningsarbetet
31191: såväl med organisationerna som med den fast- hamnat på undantag.
31192: anställda personalen och frilansarna. Kännetecknande för uppkomsten av nya
31193: Reklam-TV har gjort motsvarande arrange- penningdistributionsformer har varit en ut-
31194: mang. veckling från experiment och diverse partsar-
31195: När man slog fast den nya § 22 a i upphovs- rangemang tili legitim inkassering. Som exem-
31196: rättslagen om vidareutsändning av rundra- pel kan nämnas den icke-kommersiella kassett-
31197: diosändningar förbigicks kommitten. servicen.
31198: 818 1989 rd. - HM nr 751
31199:
31200: Förhållandet mellan offentligt stöd och fi- ning av program. De höga nordiska repriser-
31201: nansiering å ena sidan och den faktiska utdel- sättningarna har under de senaste år..:n på ett
31202: ningen av upphovsrättsersättningar å den avgörande sätt förhindrat ett fiktionsbaserat
31203: andra bör redas ut. Från vilka premisser utgår programutbyte.
31204: ministeriet när det t.ex. godkänner utdelningen De utgående från grundhonoraret beräknade
31205: av kassettersättningar och på vilket sätt har procentersättningarna har också försvårat
31206: man garanterat samhällets möjligheter att på- försäljningen av finländska program till ut-
31207: verka utbetalningen av ersättningarna och de- ländska rundradiobolag.
31208: ras fördelning på individuella innehavare av Den produktion som samhällsunderstödda
31209: upphovsrätt. kulturinstitutioner står för (operor, teatrar,
31210: Ur den inhemska kulturens synvinkel sett orkestrar) borde kunna inspelas och erbjudas
31211: bekymrar den allt ökade andelen av multina- hela folket t.ex. via rundradiosändningar. Det-
31212: tionellt materia! i mediautbudet. Man bör reda ta kunde vara ett villkor för offentlig finansie-
31213: ut hur upphovsrättsorganisationernas beteende ring. Den här metoden har använts bland
31214: påverkar det här fenomenet, som till exempel i annat i Danmark och Västtyskland.
31215: fråga om Gramex krav på lokalradiotariffer. Produktions- och distributionskostnaderna
31216: Att det inhemska alternativet prissätts till döds för den nationella kulturen är oroväckande
31217: -"uttariffieras"- tjänar varken rättsinnehavar- höga i jämförelse med kostnaderna för ut-
31218: nas, distributörernas eller konsumenternas in- ländskt materia!. De nuvarande tarifferna och
31219: tressen. avtalen leder till att de inhemska produktioner-
31220: Yleisradio Oy betalar t.ex. för den grammo- oa prissätter sig till döds. Sett ur den nationella
31221: fonmusik man spelar sammanlagt ca 80 mk per kulturpolitikens synvinkel kan detta inte vara
31222: minut i upphovsrättsersättningar till Teosta ändamålsenligt och det kan inte heller tjäna
31223: och Gramex. Priset för ett treminuters stycke kulturarbetarnas, distributörernas och konsu-
31224: blir ca 240 mk. Priset för en LP-skiva i butiken menternas intressen.
31225: är ca 64 mk. De förändringar i upphovsrättslagen som
31226: De ersättningssummor en upphovsrättsorga- gjordes på 1980-talet var i huvudsak lösningar
31227: nisation, som t.ex. Kopiosto, Teosta eller Gra- som grundade sig på avtalslicenser. Detta kol-
31228: mex, får granskas ofta ur enbart en enda lektiva avtalsförfarande har naturligtvis sina
31229: ersättningsskyldigs synvinkel. När de ersätt- goda sidor: rättigheterna erhålles vanligen "vid
31230: ningsskyldigas antal hela tiden ökar bör större ett gemensamt förhandlingsbord". Samhällets,
31231: vikt läggas vid en helhetsanalys. distributörernas och konsumenternas behov
31232: Ersättningarna för kommersiellt och också har i alla fall inte tillgodosetts i tillräckligt hög
31233: övrigt bruk bör i större grad satsas direkt på grad.
31234: nyproduktion. För samhället och kultursektorn Via licenserna har bevakningen av de upp-
31235: vore en satsning av medlen på nyproduktion hovsrättsliga intressena gått i en riktning från
31236: betydelsefull redan enbart ur sysselsättnings- individen till det kollektiva, visserligen till en
31237: synvinkel sett. del dikterat av praktisk nödvändighet.
31238: Ställningen för de organisationer som beva-
31239: kar upphovsrättsintressena har förstärkts i och
31240: med denna kollektivistiska utveckling och de-
31241: 8. Sammandrag av dagens upphovs- ras uppgifter har blivit mångsidigare. Organi-
31242: rättsliga utvecklingstrender sationernas allmänna mediepolitiska ansvar
31243: har ökat.
31244: Med den tekniska utvecklingens allt mångsi- Organisationerna har för närvarande en
31245: digare distributionsmedel (kablar, bandkasset- överaccentuerad ställning i upphovsrättslig lag-
31246: ter, satelliter, rundradiosändningar) innebär beredning och lagtolkning. Utvecklingen har
31247: utnyttjandet av olika distributionsmetoder till gått mot en upphovsrättslig korporativism.
31248: att separata ersättningar måste betalas ut. Undervisningsministeriets makt har ökat
31249: Upphovsmannens arbetsinsats är konstant, ifråga om de upphovsrättsliga besluten. En
31250: men för varje separat distributionsmedel debi- trång krets av representanter för undervis-
31251: teras separat ersättning. ningsministeriet och organisationerna beslutar
31252: De tariffer som gäller inom rundradioverk- om ersättningskriterierna och kanaliseringskri-
31253: samheten förhindrar i en del fall vidare sprid- terierna för ersättningarna.
31254: 1989 rd. - HM nr 751 819
31255:
31256: 9. Målsättning och åtgärder publikservice ofta kan minska på de medel som
31257: annars kunde satsas på nyproduktion, vilket
31258: Med ovanstående motiveringar borde stats- gör att man tvingas tili försäljning med förlust.
31259: makten och den pågående upphovsrättsrefor- En ökning av den inhemska produktionsvo-
31260: men samt de avtal som uppgörs med dem som lymen bör stå som mål. Detta kan underlättas
31261: bas ha följande målsättning: om man förskjuter tyngdpunkten på de indivi-
31262: Upphovsrätten bör vara en del av en allmän duella ersättningar som löper genom organisa-
31263: medie- och kulturpolitik. Förändringarna i tionerna i riktning mot en utveckling av pro-
31264: upphovsrättslagen, och de avtals- och tarifflös- duktionsresurserna.
31265: ningar som uppgörs med den som bas, bör stå i
31266: samklang med medie- och kulturpolitikens lin-
31267: je.
31268: Målet för de upphovsrättsliga lagändringar- 10. Förslag tili åtgärder
31269: na och avtalslösningarna bör vara ett kvantita-
31270: tivt och kvalitativt befrämjande av den natio- 1. De upphovsrättsliga ersättningarnas in-
31271: nella kulturproduktionen och distributionen. verkan på användningen av inhemska program
31272: Statsmakten bör se tili att konsumenterna inte och produktioner i förhållande tili det utländ-
31273: tvingas betala oskäligt mycket för kulturutbud- ska utbudet bör undersökas.
31274: et. 2. Statsmakten bör genomföra en grundlig
31275: Statsmaktens uppgift inom upphovsrätten är helhetsanalys av upphovsrättsersättningarna
31276: att skapa fungerande och ekonomiskt jämlika samt hur dessa kanaliseras och administreras.
31277: relationer mellan upphovsmännen, distributör- Parallellt med detta bör man utreda hur statens
31278: erna och publiken. lngen part får favoriseras. kulturmedel utvecklas och fördelas.
31279: De penningströmmar som emanerar ur upp- 3. 1 de organ som staten tilisätter för att
31280: hovsrätten har en allt större medie- och kultur- behandla upphovsrättsfrågor bör distributörer-
31281: politisk betydelse. En total ersättningssumma nas, producenternas och konsumenternas re-
31282: på 150-200 miljoner mark representerar en presentation vara i balans med övriga intres-
31283: betydande andel av samhällets kulturmedel. segruppers representation.
31284: Om deras användning borde man sålunda kun- Med anledning av ovanstående föreslår jag
31285: na besluta på bred bas och demokratiskt. Det att riksdagen måtte hemställa
31286: kulturstöd som tidigare ingick i statsbudgeten
31287: håller delvis på att överföras tili olika fonder. att regeringen vidtar åtgärder för att
31288: Statsmaktens uppgift är att övervaka att de 1. motverka bestämmelser som hin-
31289: medel som uppbärs med stöd av upphovsrätts- drar att av offentliga medel finansierad
31290: lagen kanaliseras tili kulturpolitiska projekt på kulturproduktion görs tillgänglig för en
31291: ett ändamålsenligt och demokratiskt sätt. Ett bredare allmänhet,
31292: vakande öga måste också hållas på den allt 2. statsmakten genomför en grundlig
31293: större organisationsbyråkratin och placerings- helhetsanalys av upphovsrättsersätt-
31294: ivern. ningarna samt hur dessa kanaliseras
31295: Medlen bör i allt högre grad dirigeras tili och administreras. Parallellt med detta
31296: nyproduktion - de individuella ersättningarna bör man utreda hur statens kulturmede/
31297: har inte samma inverkan på sysselsättningen utvecklas och förde/as och
31298: som nyproduktioner. Detta kunde ske t.ex. 3. statsmakten tillser att i organ som
31299: genom att ersättningarna för secondary use i tillsätts för att behandla upphovsrätts-
31300: allt större grad förs direkt tili nyproduktionen. frågor distributörernas, producenternas
31301: 1 fråga om systemet för reprisersättningar och konsumenternas representation är i
31302: bör man sträva tili royaltybasis, eftersom så- balans med övriga intressegruppers re-
31303: dan reprisanvändning som kan betecknas som presentation.
31304:
31305: Helsingfors den 9 februari 1989
31306:
31307:
31308: Jörn Donner
31309: 820 1989 vp.
31310:
31311: Toivomusaloite n:o 751 Suomennos
31312:
31313:
31314:
31315:
31316: Donner: Tekijänoikeudellisten kysymysten järjestämisestä
31317:
31318:
31319: Eduskunnalle
31320:
31321: Viisi jokapäiväisessä työssään tekijänoi- le. Voidaan kysyä, miksi oopperaesitystä voi
31322: keudellisten kysymysten parissa toimivaa hen- seurata vain lavan äärellä, kun kalliisti produ-
31323: kilöä, allekirjoittaneen lisäksi herrat Matti An- soitu ja tuettu teos voitaisiin tarjota "koko
31324: derzen, Kaj-Peter Mattsson, Jussi Tunturi ja kansallekin".
31325: Arne Wessberg, ovat yhteisesti tuottaneet seu- Kyse on usein toissijaisesta käytöstä (ns.
31326: raavan tekijänoikeutta koskevan tekstin: secondary use). Tällöin tulisi tekijänoikeusmie-
31327: Tekijänoikeutta tarkasteltaessa asiaa on pe- lessä tarkastella kokonaisuutta, johon tekijöi-
31328: rinteisesti lähestytty tekijöiden ja esiintyjien den (lisä)korvausten aiheuttamat vaikutukset
31329: kannalta. Tämä onkin ollut luonnollista sil- kohdistuvat: korvausten kokonaismäärän kas-
31330: loin, kun on kysymys lakiin perustuvan suojan vamisen vaikutusta kuluttajien ja jakelijoiden
31331: aikaansaamisesta; tekijöiden intressin huo- talouteen.
31332: mioon ottamista edellyttävät jo monet kansain- Eräissä tapauksissa korvaukset nousevat niin
31333: väliset sopimuksetkin. suuriksi, että esimerkiksi ulkomainen myynti ei
31334: Aiemman tekijänoikeusajattelun ja -lainsää- kata edes myyntikustannuksia. Secondary use
31335: dännön yhtenä tunnusmerkkinä on ollut myös -korvausten suuntaamista suoraan uustuotan-
31336: yhteiskunnallisten seikkojen huomioonotto, toon tulisi kehittää.
31337: esimerkiksi ns. täydellisten rajoitusten muo- Tekijöiden oikeudesta saada korvaus teos-
31338: dossa. tensa käytöstä ei ole juridiselta kannalta riitaa.
31339: Uuden teknologian tulon myötä on kuitenkin
31340: Tekijänoikeuteen perustuvissa sopimuksissa kysyttävä, pitääkö näköku 1'll.a laajentaa koske-
31341: on ollut lähtökohtana tekijän panoksen riittävä maan myös kuluttajia ja jakelijoita.
31342: korvaaminen. Myös siihen, että kollektiiviset korvaus- ja
31343: Viime vuosien voimakkaan teknologisen ke- rahanjakojärjestelmät ovat tulleet perinteisen
31344: hityksen tuloksena on teosten ja suoritteiden individuaalikorvausjärjestelmän rinnalle, liit-
31345: käyttö muuttunut sekä määrällisesti että laa- tyy laajempi, yhteiskunnallinen kehys.
31346: dullisesti. Uudet käyttö- ja jakelutavat kuten Rahojen kertyminen järjestöjen tileille lisää
31347: tallenteet, kaapeli ja satelliitit ovat lisänneet hallintokulujen osuutta samoin kuin mahdol-
31348: käyttö- ja jakelumahdollisuuksia, esimerkkinä listaa laajenevan sijoitustoiminnan.
31349: tv-ohjelmien edelleenlähettäminen. Aiheen tälle muistiolle on osaltaan antanut
31350: Mikäli uudenkin teknologian käyttöönot- tekijänoikeuksiin liittyvän rahan ja päätöksen-
31351: toon liitetään tarkastelu vain tekijöiden kan- teon yksipuolinen kiertyminen saman suppean
31352: nalta, aiheuttaa se lisääntyvän taloudellisen piirin ympärille.
31353: vääristymän vaaran. Tuottajien, jakelijoiden Muistiolla pyritään karkealla seulalla kar-
31354: sekä kuluttajan asemaa tekijänoikeudellisten toittamaan ns. tekijänoikeudelliset rahavirrat
31355: rahavirtojen kohdistamisessa ei ole juurikaan ja niiden käytön kohteet sekä niihin liittyvä
31356: otettu huomioon. jakomenettely.
31357: Uusi tekniikka mahdollistaa teosten - elo- Muistiossa näkökulma on asetettu siten, että
31358: kuvien, radio- ja televisio-ohjelmien ym. - suojatun materiaalin tuottajien ja jakelijoiden
31359: välittämisen myös sellaisille ryhmille, jotka sekä kuluttajien - lukijoiden, kuuntelijoiden,
31360: eivät pysty eri syistä seuraamaan "ensi-iltaa". katsojien - intressi valottuu.
31361: Viime aikoina on noussut esille yhteiskunnan Muistiolla ei pyritä tekijänoikeuksiin ja nii-
31362: tukemien kulttuurilaitosten ja -tapahtumien hin verrattaviin liittyvien taloudellisten virtojen
31363: ohjelmistojen jääminen vain harvojen saatavil- ja menettelyjen kokonaistarkasteluun. Vain
31364: 1989 vp. - TA n:o 751 821
31365:
31366: suurimmat tekijänoikeusjärjestöt rahan saajina mintaa koskevan lain ns. must carry -pykälään
31367: ja jakajina ovat nyt esillä. Lähinnä keskitytään liittyvän pakkolisenssimääräyksen (309 /87)
31368: sähköisen viestinnän ja elokuvan alaan. - Suomen liittyminen Rooman sopimuk-
31369: seen (SopS 56/83)
31370: Sopimuslisenssipykälien tarkoittamaksi ns.
31371: edustavaksi järjestöksi opetusministeriö on ni-
31372: 2. Nykytilanne lainsäädännössä ja mittänut Kopiosto ry:n.
31373: sopimuskentällä Kuten havaitaan, edellä mainitun b-kohdan
31374: pyrkimyksiä ei ole otettu huomioon 1980-luvun
31375: 2.1. Uusi lainsäädäntö lainsäädännössä.
31376:
31377: Vuodelta 1961 peräisin olevan tekijänoikeus- 2.2. Tekijänoikeudellinen suoja
31378: lainsäädäntömme kehittämistä varten asetetun
31379: vuoden 1976 tekijänoikeuskomitean tehtävänä Tekijänoikeus suujaa luovan työn tekijän
31380: on selvittää: oikeutta työnsä tulokseen; tekijällä on oikeus
31381: a) missä määrin nykyinen laki takaa tekijöi- määrätä teoksensa käytöstä.
31382: den oikeuden saada määrätä teostensa käytöstä Tämä voimakkaan individuaalinen lähtö-
31383: ja saada niiden käytöstä korvausta sekä kohta antaa tekijälle taloudelliset ja moraaliset
31384: b) onko laissa säännöksiä, jotka ovat omi- oikeudet teokseensa.
31385: aan kohtuuttomasti estämään tai vaikeutta-
31386: maan teosten ja suoritteiden mahdollisimman
31387: tehokasta käyttöä ja niiden levittämistä mah- 2.3. Suojan rajoitukset
31388: dollisimman laajojen piirien käytettäväksi.
31389: Lakiin on 1980-luvulla tehty mm. seuraavat Käytännöllisistä sekä yhteiskunnallisista syis-
31390: muutokset: tä tekijän yksinomaista määräysvaltaa teok-
31391: - 11 a §, joka sisältää valokopiointia kos- seensa on rajoitettu lailla seuraavin menette-
31392: kevan sopimuslisenssimääräyksen (897 /80) lyin:
31393: - 26 a §, joka sisältää määräykset ns. ka- - Sopimuslisenssi, jolloin ns. edustava jär-
31394: settimaksusta (442/84) jestö voi antaa luvan käytölle ja sopia korvaus-
31395: - 17 §,joka sisältää radio- ja televisiolähe- ehdoista;
31396: tyksiä koskevan sopimuslisenssimääräyksen - Pakkolisenssi, jolloin tekijän lupaa ei
31397: (442/84) opetustoiminnassa tarvita, mutta korvaus käytöstä on maksetta-
31398: - 22 a §, joka sisältää radio- ja televisiolä- va;
31399: hetysten edelleenlähettämistä koskevan sopi- - Täydellinen rajoitus, jolloin teoksen
31400: muslisenssimääräyksen (54/86) käyttöön ei tarvita tekijän lupaa, eikä hänellä
31401: - 22 b §, joka sisältää kaapelilähetystoi- ole oikeutta korvaukseen.
31402:
31403:
31404:
31405:
31406: 2.4. Yhteenveto Kopiostolle, Teostolle ja Gra-
31407: mexille maksetuista korvaoksista vuonna
31408: 1987
31409:
31410: Kopiosto Teosta Gramex
31411: 1 Yleisradio-ohjelmien edelleenlähettäminen kaa-
31412: peliverkoissa (Tek.oik.L 22 a §)
31413: Korvausten maksajat:
31414: Valtio Nacka .................................. . 1,5 Mmk
31415: Yle Etelä-Suomi!SVT ......................... . 0,6 Mmk
31416: (1989 7,6 Mmk)
31417: Kunnat Pyhävuori ............................. . 0,3 Mmk
31418: Kaapeliyhtiöt + PTH ......................... . 0,3 Mmk
31419:
31420: 54 290280X
31421: 822 1989 vp. - TA n:o 751
31422:
31423: Kopiosto Teosta Gramex
31424: 2 Kopiointi (Tek.oik.L 11 a §)
31425: Korvausten maksajat:
31426: Valtio (koulukopiointi) ........................ . 5,9 Mmk
31427: Valtionhallinto ................................ . 0,7 Mmk
31428: Kunnat ........................................ . 0,5 Mmk
31429: Kirkot ......................................... . 0,3 Mmk
31430: Opistot jne .................................... . 0,1 Mmk
31431:
31432: 3 Taliennevalvonta
31433: Korvausten maksajat:
31434: Valtio/
31435: Opetus ja tiet. tutkimus ....................... . 1,2 Mmk
31436: Merimiespalvelu ............................... . 0,08 Mmk
31437: Ylen taliennepalvelu ........................... . 0,1 Mmk
31438:
31439: 4 Kasettimaksu (26 a §) ......................... . 42,8 Mmk
31440: (koli. käyttöön
31441: (2/3 = 29 Mmk)
31442:
31443: 5 Musiikin esityskorvaukset, esittävät taiteilijat,
31444: äänitteiden tuottajat
31445: Korvausten maksajat:
31446: Yleisradio ..................................... . (23,0 Mmk) (9,1 + 8,6)
31447: MTV .......................................... . (2,5 Mmk)
31448: Kolmoskanava ................................ .
31449: Kaapeliyhtiöt .................................. .
31450: Paikallisradiot ................................. .
31451: Yhteensä ........................................ . 28,9 Mmk
31452:
31453: Ravintolat ..................................... . 12,6 Mmk
31454: Tanssitil. ...................................... . 4,6 Mmk
31455: Myymälät ..................................... . 4,7 Mmk
31456: Elokuvat ...................................... . 1,0 Mmk
31457: Konsertit ...................................... . 2,0 Mmk
31458: Kunnat ........................................ . 0,9 Mmk
31459: Kulkuneuvot .................................. . 0,7 Mmk
31460: Työpaikat ..................................... . 0,5 Mmk
31461: Teatterit ....................................... . 0,3 Mmk
31462:
31463: Ulkomaiset korvaukset Teostalie .............. . 5,7 Mmk
31464: Kotimaiset esityskorvaukset Gramexille ....... . 9,9 Mmk
31465: Ulkomaiset esityskorvaukset Gramexille ....... . 10,0 Mmk
31466:
31467: Talientamiskorvaukset ........................ . 19,5 Mmk
31468: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,78 Mmk 126,7 Mmk 19,9 Mmk
31469:
31470:
31471: Kopiosto, Teosta, Gramex yhteensä n. 160 miljoonaa markkaa, josta n. 20 OJo koliektiivikäyttöön
31472: 1989 vp. TA n:o 751 823
31473:
31474: 3. Korvaoksien kanavointi vauksista suoraan uustuotantoon perustaman-
31475: sa rahaston kautta.
31476: 3.1. Korvaoksien kanavointijärjestöt: AVEK,
31477: ESEK ja LUSES
31478:
31479: A VEK (Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin
31480: edistämiskeskus) perustettiin vuonna 1987. Sen 3.3. Kasettimaksun kanavointi
31481: tehtävänä on huolehtia tekijöiden yhteisiin
31482: käyttötarkoituksiin kanavoitavien kasettimak- Opetusministeriö on hyväksynyt Teoston ka-
31483: sujen ja muiden varojen käyttämisestä elo- settimaksun periväksi järjestöksi.
31484: kuva-, video- ja televisiokulttuurin edistämi- Kasettikorvauksia kertyi vuonna 1984 5,5
31485: seen. miljoonaa markkaa ja vuonna 1986 27 miljoo-
31486: A VEK toimii Kopioston hallituksen alaise- naa markkaa.
31487: na. A VEKin johtokunta (9) käyttää päätäntä- Vuonna 1987 kokonaisperintä oli 42,8 mil-
31488: valtaa. joonaa markkaa. Korkotuottoja kertyi 3,4 mil-
31489: A VEKin kautta ohjataan Kopiostolta saatu joonaa markkaa. Jakosumma vuodelta 1987
31490: kasettikorvaus ja muut Kopioston päättämät oli 44,7 Mmk. Opetusministeriön päätöksen
31491: korvausvarat. perusteella käytettiin yhteisiin tarkoituksiin
31492: ESEKin (Esittävän säveltaiteen edistämiskes- 20,5 Mmk.
31493: kus) tehtävänä on huolehtia kotimaisen esittä- Perityistä korvauksista 1/3 käytetään suori-
31494: vän säveltaiteen ja äänituotannon kehittämis- na korvauksina tekijöille. Korvaukset kanavoi-
31495: ja tukitoiminnasta sekä suomalaisen musiikin daan tällöin Teoston ja Kopioston kautta. 2/3
31496: viennistä ulkomaille. kanavoidaan tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin.
31497: LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissää- Tällöin rahat kanavoidaan A VEKin, ESEKin
31498: tiö) tehtävänä on edistää kotimaista luovaa tai LUSESin kautta. Opetusministeriö päättää
31499: säveltaidetta yhdessä ESEKin kanssa. korvauksien käyttösuunnitelmasta sekä siitä,
31500: miten kasettikorvaukset jaetaan kollektiiviseen
31501: 3.2. Nordisk samarbetsfond tai tekijäkohtaiseen käyttöön.
31502: Tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin tarkoitetun
31503: Pohjoismaiset yleisradioyhtiöt kanavoivat kasettikorvauksen (20,5 Mmk) kanavointi oli
31504: osuutensa ohjelmien edelleenlähettämiskor- vuonna 1987 seuraava:
31505:
31506:
31507: AVEK ESEK JA LUSES SES MUUT
31508: 5,0 Mmk 3,2 Mmk 5,0 Mmk 2,8 Mmk
31509: (tuotantotuki) (tuotantotuki)
31510: 2,0 Mmk 2,0 Mmk
31511: (koulutustuki) (koulutustuki)
31512: 0,5 Mmk
31513: (tutkimus- ja
31514: videopajatoim.)
31515: Yhteensä ........ 7,5 Mmk 3,2 Mmk 7,0 Mmk 2,8 Mmk
31516:
31517:
31518:
31519:
31520: 4. Yhteen veto tekijänoikeuteen summasta n. 130 Mmk jaetaan yksilökohtaises-
31521: liittyvästä taloudesta ti ja n. 30 Mmk kollektiivisiin tarkoituksiin.
31522: Lähivuosina korvausmäärän arvioidaan nou-
31523: a) Noin 160 miljoonaa markkaa kanavoi- sevan edelleenlähettämisen osalta 10-15 mil-
31524: daan vuosittain edunvalvontajärjestöille (Teos- joonaan markkaan ja kasettimaksujen osalta
31525: tolle, Kopiostolle, Gramexille) tekijänoikeus- 50-60 miljoonaan markkaan vuositasolla. Te-
31526: lain ja lisenssisopimusten perusteella. Tästä ostolle ja Gramexille musiikin esittämisestä
31527: 824 1989 vp. - TA n:o 751
31528:
31529: maksettavat korvaukset noussevat myös pai- 1980-luvun lainsäädäntöhankkeet ovat siirtä-
31530: kallisradioiden kasvun seurauksena. neet painopistettä kollektiiviseen suuntaan: te-
31531: Tekijänoikeuskorvaukset lienevät näin ollen kijänoikeusjärjestöt antavat luvat, keräävät
31532: lähivuosina noin 200 miljoonaa markkaa vuo- korvaukset ja jakavat ne edelleen jäsenilleen
31533: sitasolla. omien sääntöjensä mukaisesti. Kopiosto on
31534: b) Yleisradio ja valtio maksavat tällä hetkel- perustettu 38 jäsenjärjestön keskusjärjestöksi.
31535: lä korvausmäärästä pääosan. Tekijänoikeuksiin liittyvillä rahavirroilla on
31536: c) Tekijänoikeuskorvauksista osa tilitetään sekä viestintä- että kulttuuripoliittinen merki-
31537: eri tavoin suoraan tekijöille ja osa kanavoi- tyksensä. Medioiden toimintaedellytykset kult-
31538: daan yhteisiin tarkoituksiin. tuurin alueella ovat usein sidoksissa tekijänoi-
31539: d) Kopiosto, Teosto ja Gramex edustavat keusmaksuihin ja -korvauksiin.
31540: kattavasti ja tehokkaasti suomalaisia ja ulko- Viestinten perinteisten "omien" toiminta- ja
31541: maisia oikeudenhaltijoita. jakelumuotojen rinnalle lähinnä tekniikan ke-
31542: e) A VEK, ESEK ja LUSES on perustettu hittymisen johdosta syntyneet "secondary use"
31543: nimenomaan yhteisten korvausrahojen kana- -mallit on edellä esitetyllä tavalla viipaloidusti
31544: voimista varten. Kollektiivisiin tarkoituksiin sovittu jakelijoiden ja tekijänoikeusjärjestöjen
31545: käytettyjen rahojen osuus on jatkuvasti kasva- välisin sopimusjärjestelyin.
31546: nut. Käytännössä voidaan sanoa näiden järjeste-
31547: lyjen osaltaan rajaavan medioiden mahdolli-
31548: 5. Komiteatyöskentely ja sopimus- suuksia uusiin toimintamuotoihin; oikeuksia
31549: järjestelyt koskevat pykälät on yleensä kirjoitettu tyhjen-
31550: täviksi.
31551: Tekijänoikeuskomitean kokoonpano eri int- Rahanjaon viive esimerkiksi elokuva-alalla
31552: ressiryhmistä ja jakautuminen käytännössä on haitallista tuotantojen kannalta; rahoja on
31553: "rahastajien" ja "maksajien" leireihin on la- jopa ehdotettu sijoitettavaksi markkinatileille
31554: maannuttanut sen työskentelyä ajanmukaisen jakamisen asemesta.
31555: lainsäädännön aikaansaamiseksi. Komiteaa on
31556: leimannut "tekijämyönteisyys" - jakelijoi-
31557: den ja kuluttajien näkökulma on jäänyt vä- 7. Yhteiskunnan rooli ja sen vah-
31558: hemmälle huomiolle. vistamisen tarve
31559: Tyypillinen esimerkki on työsuhdetekijänoi-
31560: keus. Komitea ei pystynyt tekemään asiassa Tekijänoikeuskomitean toimeksiantoon kuu-
31561: ehdotusta, vaikka oikeuksien siirtyminen työ- luva, edellä mainittu selvitys teosten ja suorit-
31562: sopimuksella oli keskeisiä säännöstämistavoit- teiden saamiseksi mahdollisimman tehokkaa-
31563: teita. Nykyinen lakihan ei tunne työsuhdeteki- seen käyttöön ja niiden levittämiseksi mahdol-
31564: jänoikeuskäsitettä. Ilmeisesti myöskään tallen- lisimman laajojen piirien käytettäväksi on jää-
31565: nekäytöstä ei saada aikaan komitean ehdotus- nyt lainsäädäntötyössä lapsipuolen asemaan.
31566: ta. Tunnusomaista uusien rahanjakomuotojen
31567: Siltä osin kuin lainsäädäntöä ei ole saatu kehittymiselle on ollut eteneminen kokeilusta
31568: aikaan, ovat jakelijat ja tekijäjärjestöt solmi- ja parttien välisestä sopimusjärjestelystä legiti-
31569: neet sopimuksia. moiduksi rahastukseksi. Esimerkkinä ei-kau-
31570: Yleisradio on solminut sopimukset järjestö- pallinen tallennepalvelutoiminta.
31571: jen kanssa käyttöoikeuksista sekä vakituisen Julkisen vallan tuen ja rahoituksen sekä
31572: henkilöstön että freelancereiden kanssa. tekijänoikeuskorvausten faktisen jakomenette-
31573: MTV on niin ikään tehnyt vastaavat järjeste- lyn välinen suhde tulee selvittää: millä premis-
31574: lyt. seillä ministeriö esim. hyväksyy kasettikorvaus-
31575: Yleisradiolähetysten edelleenlähettämistä ten jaon ja miten yhteiskunnallinen vaikutus-
31576: sääntelevä uusi TekijäL 22 a § säädettiin ohit- mahdollisuus on varmistettu korvausten mak-
31577: taen komitea. samiseen ja niiden jakamiseen yksittäisille teki-
31578: jänoikeuden haltijoille.
31579: 6. J ärj estöj en merkityksen kasvu Kotimaisen kulttuurin kannalta huolestutta-
31580: vaa on kansainvälisen monikansallisen materi-
31581: Kuten on todettu, tekijänoikeuslainsäädäntö aalin alati kasvava osuus kansalaisille osoite-
31582: korostaa yksilön yksinomaista määräysvaltaa. tusta tarjonnasta. Tekijänoikeusjärjestöjen
31583: 1989 vp. - TA n:o 751 825
31584:
31585: käyttäytymisen vaikutus tähän ilmiöön tulee kustannukset ovat huolestuttavan korkeat ver-
31586: selvittää - esimerkkinä Gramexin vaatimukset rattuna ulkomailta hankitun materiaalin kus-
31587: paikallisradiotariffeiksi. Kotimaisen vaihtoeh- tannuksiin. Nykyiset tariffit ja sopimukset joh-
31588: don "uloshinnoitteleminen" ei palvele sen tavat "uloshinnoitteluun". Kansallisen kult-
31589: enempää oikeudenhaltijoiden, jakelijoiden tuuripolitiikan kannalta tilanne ei voi olla tar-
31590: kuin kuluttajienkaan etuja. koituksenmukainen, eikä se voi palvella kult-
31591: Esimerkiksi soittamastaan äänilevymusiikis- tuurityöntekijöiden, jakelijoiden tai yleisön
31592: ta Yleisradio Oy maksaa Teostolle ja Grame- etua.
31593: xille yhteensä noin 80 mk minuutilta tekijänoi- 1980-luvulla tehdyt tekijänoikeuslain muu-
31594: keuskorvauksina. Näin ollen kolmen minuutin tokset ovat pääosin sopimuslisenssiratkaisuja.
31595: kappaleen hinnaksi tulee noin 240 mk; LP- Tällä kollektiivisopimusmenettelyllä on luon-
31596: levyn myyntihinta kaupassa on noin 64 mk. nollisesti hyvät puolensa: oikeuksien hankinnat
31597: Usein tarkastellaan tekijänoikeusjärjestön, tapahtuvat "yhdessä neuvottelupöydässä".
31598: esim. Kopioston, Teoston tai Gramexin saamia Yhteiskunnan, jakelijoiden ja kuluttajien tar-
31599: korvaussummia vain yhden maksajan kannal- peita ei ole kuitenkaan riittävässä määrin otet-
31600: ta. Kun maksajien määrä jatkuvasti kasvaa, tu huomioon.
31601: tulee kiinnittää enemmän huomiota kokonais- Lisenssien myötä on tekijänoikeudellinen
31602: tarkasteluun. edunvalvonta siirtynyt yksilöitä kollektiiviseen
31603: Kaupallisen tai muunkin käytön korvauksia suuntaan, tosin myös käytännön sanelemana.
31604: tulisi enenevässä määrin ohjata suoraan uus- Edunvalvontajärjestöjen asema on tämän
31605: tuotantoon. Rahojen ohjaaminen uustuotan- kollektiivisen kehityksen seurauksena vahvistu-
31606: toon olisi yhteiskunnan ja kulttuurisektorin nut ja tehtävät monipuolistuneet. Järjestöjen
31607: kannalta merkittävää jo sen työllistävän vaiku- viestintäpoliittinen yleisvastuu on korostunut.
31608: tuksen ansiosta. Edunvalvontajärjestöillä on tällä hetkellä
31609: ylikorostunut asema tekijänoikeudellisissa lain-
31610: valmistelu- ja laintulkintaelimissä. Kehitys on
31611: 8. Yhteenveto tämän pa1van teki- kulkenut kohti tekijänoikeudellista korporatis-
31612: jänoikeudellisista kehityspiir- mia.
31613: teistä Opetusministeriön valta on tekijänoikeudel-
31614: lisissa ratkaisuissa vahvistunut. Opetusministe-
31615: Teknisestä kehityksestä johtuva jakeluväli- riö ja edunvalvontajärjestöjen edustajien sup-
31616: neiden (kaapelit, tallenteet, satelliitit, yleisra- pea piiri päättävät korvausperusteista ja kor-
31617: diolähetykset) monipuolistuminen on johtanut vauksien kanavoimiskriteereistä.
31618: siihen, että eri teknisistä jakeluvälineistä on
31619: maksettava eri korvaus. Tekijän työpanos on
31620: vakio, mutta eri jakeluvälineistä rahastetaan 9. Tavoitteet ja toimenpiteet
31621: erikseen.
31622: Yleisradiotoiminnassa noudatettavat tariffit Edellä esitetyn perusteella tulisi valtiovallalle
31623: estävät eräissä tapauksissa laajan ohjelmanlevi- sekä uudistuvalle tekijänoikeudelle ja sen pe-
31624: tyksen. Pohjoismaisten uusintakorvausten kor- rusteella tehtäville sopimuksille asettaa seuraa-
31625: kea taso on viime vuosina ratkaisevasti estänyt via tavoitteita:
31626: fiktiivisten ohjelmien vaihtoa. Tekijänoikeuden tulee olla osa yleistä vies-
31627: Alkuperäispalkkioista laskettavat prosentti- tintä- ja kulttuuripolitiikkaa. Tekijänoikeus-
31628: korvaukset ovat niin ikään heikentäneet mah- lain muutosten ja sen nojalla tehtävien sopi-
31629: dollisuuksia myydä suomalaisia ohjelmia ulko- mus- ja tariffiratkaisujen tulee palvella harjoi-
31630: maisille yleisradioyhtiöille. tettavaa viestintä- ja kulttuuripolitiikkaa.
31631: Yhteiskunnan varoin ylläpidettävien kulttuu- Tekijänoikeudellisten lainmuutosten ja sopi-
31632: rilaitosten (oopperoiden, teattereiden, orkeste- musratkaisujen tavoitteeksi tulee asettaa kan-
31633: reiden) tuotantojen tulisi olla tallennettavissa sallisen kulttuurituotannon ja -jakelun määräl-
31634: ja tarjottavissa koko kansalle esim. yleisradio- linen ja laadullinen edistäminen. Valtiovallan
31635: teitse. Tämä voisi olla ehtona hankkeen julki- tulee huolehtia siitä, etteivät kuluttajat joudu
31636: selle rahoitukselle. Tätä menettelyä on käytetty maksamaan kulttuuripalveluista kohtuutto-
31637: muun muassa Länsi-Saksassa ja Tanskassa. masti.
31638: Kansallisen kulttuurin tuotanto- ja jakelu- Valtiovallan tehtävänä tekijänoikeuden alal-
31639: 826 1989 vp. - TA n:o 751
31640:
31641: la on luoda toimivat ja taloudellisesti tasapai- 10. Toimenpide-ehdotukset
31642: noiset suhteet tekijöiden, jakelijoiden ja ylei-
31643: sön kesken. Yhtä osapuolta ei tule suosia. 1. Tekijänoikeudellisten korvausten vaikutus
31644: Tekijänoikeuteen perustuvilla rahavirroilla kansallisten ohjelmien ja tuotteiden käyttöön
31645: on kasvava viestintä- ja kulttuuripoliittinen suhteessa ulkomaiseen tarjontaan tulisi selvit-
31646: merkitys. 150-200 miljoonan markan suurui- tää.
31647: nen korvausmäärä edustaa huomattavaa osaa 2. Perusteellinen kokonaisanalyysi tekijänoi-
31648: yhteiskunnan kulttuurirahoista. Niiden käytös- keuteen liittyvistä korvauksista ja niiden kana-
31649: tä tulisi näin ollen voida laaja-alaisesti ja voimisesta sekä hallinnosta tulisi tehdä valtio-
31650: demokraattisesti päättää. Valtion budjettiin vallan toimesta. Rinnalla tulisi selvittää valtion
31651: aiemmin sisältynyt kulttuurituki on osittain kulttuurimäärärahojen kehittyminen ja jakau-
31652: siirtymässä erilaisiin rahastoihin. tuminen.
31653: Valtiovallan tehtävänä on valvoa tekijänoi- 3. Valtiovallan asettamissa tekijänoikeutta
31654: keuslain perusteella kerättyjen varojen tarkoi- käsittelevissä elimissä tulee jakelijoiden, tuot-
31655: tuksenmukaista ja demokraattista kanavoimis- tajien ja kuluttajien edustuksen olla tasapai-
31656: ta kulttuuripoliittisiin tarkoituksiin. Järjestö- nossa muiden intressiryhmien edustuksen kans-.
31657: hallinnon kasvuun ja sijoitustoimintaan on sa.
31658: niin ikään kiinnitettävä valvonnallista huomio- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
31659: ta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31660: Varojen ohjausta uustuotantoihin tulee lisä-
31661: tä - individuaalikorvauksilla ei ole uustuotan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31662: tojen tapaan työllistävää vaikutusta. Tämä voi- 1. vastustaakseen sellaisia määräyk-
31663: si tapahtua esimerkiksi secondary use -käytön siä, jotka estävät julkisin varoin rahoi-
31664: korvausten lisääntyvästä ohjaamisesta suoraan tetun kulttuurituotannon saattamisen
31665: uustuotantoihin. suuren yleisön käyttöön,
31666: Uusintapalkkiojärjestelmissä tulisi pyrkiä ro- 2. jotta valtiovalta tekisi perusteelli-
31667: jaltipohjaisuuteen, koska muutoin usein palve- sen kokonaisanalyysin tekijänoikeuteen
31668: lutehtäväksi luonnehdittava uusintakäyttö liittyvistä korvauksista ja niiden kana-
31669: saattaa syödä varoja uustuotantoon muutoin voimisesta sekä hallinnosta. Rinnalla
31670: tulevista panostuksista eli joudutaan myymään tulisi selvittää valtion kulttuurimäärära-
31671: tappiolla. hojen kehittyminen ja jakautuminen,
31672: Tavoitteena tulee olla kotimaisen tuotanto- 3. jotta valtiovalta huolehtisi siitä,
31673: volyymin kasvu. Tähän voitaisiin päästä osal- että tekijänoikeutta käsittelevissä eli-
31674: taan siirtämällä järjestöjen kautta kulkevan missä jakelijoiden, tuottajien ja kulut-
31675: yksilökorvausmaksannan painopistettä tuotan- tajien edustus olisi tasapainossa muiden
31676: toresurssien kehittämisen suuntaan. intressiryhmien edustuksen kanssa.
31677: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
31678:
31679: Jörn Donner
31680: 1989 vp. 827
31681:
31682: Toivomusaloite n:o 752
31683:
31684:
31685:
31686:
31687: Hilpelä: Turun ja Porin läänin asuntotuotantomäärärahakiintiön
31688: nostamisesta
31689:
31690:
31691: Eduskunnalle
31692:
31693: Koko 1980-luvun jatkunut Turun ja Porin hallituksen kanssa käydyt neuvottelut eivät
31694: läänin asuntotuotantomäärärahojen osuuden kuitenkaan ole johtaneet toivottuun tulokseen.
31695: väheneminen on johtamassa eräillä alueilla lä- Jotta elinkeinoelämän normaali kehitys voisi
31696: hes kestämättömään tilanteeseen erityisesti jatkua ja pahimmat puutteet asuntojen mää-
31697: vuokra-asuntotuotannon osalta. Läänin kun- rässä saataisiin korjatuiksi, on välttämätöntä
31698: nilta tuli vuoden 1989 asuntolainamäärärahaja- saada edellä esitetty määrärahakiintiössä oleva
31699: koon perusteltuja lainahakemuksia yli kaksin- epäsuhde pikaisesti korjatuksi.
31700: kertainen määrä siihen verrattuna, mitä läänin-
31701: hallitus voi esittää puollettavaksi. Erityisen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
31702: hyvin olivat etuoikeusjärjestyksissä sijoitettui- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31703: na vuokratalokohteet.
31704: Lääninhallitus on esittänyt läänin asuntotuo- että hallitus ryhtyisi toimiin Turun ja
31705: tantomäärärahakiintiön nostamista läänin Porin läänin asuntotuotantomääräraha-
31706: väestöosuutta (n. 14 OJo) vastaavaksi. Asunto- kiintiön nostamiseksi.
31707:
31708: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
31709:
31710: Liisa Hilpelä
31711: 828 1989 vp.
31712:
31713: Toivomusaloite n:o 753
31714:
31715:
31716:
31717:
31718: Juhantalo ym.: Toimenpiteistä asunto-ongelmien ratkaisemiseksi
31719:
31720:
31721: Eduskunnalle
31722:
31723: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioesitykses- jestelmää niin, että se antaa mahdollisuuden
31724: sä on asetettu asuntotuotannon osalta huomat- pieni- ja keskituloisille oman asunnon hankin-
31725: tavan korkeita tavoitteita, joiden toteuttami- taan mm. laina-aikaa pidentämällä ja huolehti-
31726: seksi ei ole esitetty riittäviä keinoja. Asuntotoi- malla lainoitusarvojen reaalitason säilymisestä;
31727: men määrärahat on hallitus tietoisesti mitoitta- e) säilytetään asuntolainojen korkojen vä-
31728: nut huomattavasti alle todellisen tarpeen. Tä- hennysoikeus ja kehitetään korkovähennysoi-
31729: män ja asuntopolitiikan virheellisten linjausten keutta siten, että vähennysoikeus porrastetaan
31730: sekä asuntojen hintojen huiman nousun vuoksi lapsiluvun mukaan ja että vähennystä korote-
31731: asuntopoliittiset ongelmat tulevat kärjistymään taan avioparin osalta huomattavasti yksin asu-
31732: entisestään kaikilla asuntopolitiikan lohkoilla: vaa suuremmaksi sekä että pitkällä aikavälillä
31733: vuokra-asuntopula pahenee, asunnottomien siirrytään henkilökohtaiseen asuntolainojen
31734: asunnon saamisen mahdollisuudet heikkene- korkovähennykseen, mikä poistaa nykyisen
31735: vät, ensiasunnon hankkijoiden asema huono- ongelman avo- ja aviopuolisoiden erilaisesta
31736: nee, asuntojen peruskorjaustoiminta vähenee, kohtelusta;
31737: opiskelija-asuntopula pahenee ja yhä merkittä- f) kehitetään asuntosäästöpalkkiojärjestel-
31738: vämpi osa asuntomäärärahoista keskittyy pää- mää niin, että omarahoitusosuus lasketaan
31739: kaupunkiseudulle ilman, että lisääntyvillä va- 5 OJo:iin, laina-aikaa pidennetään ja säästöpalk-
31740: roilla kyetään lisäämään alueella tuotettavien kiota ja sen lapsikorotusta korotetaan merkit-
31741: asuntojen määrää. tävästi, sekä hintarajoja ja enimmäislainamää-
31742: Asuntopolitiikan umpikujan avaamiseksi riä korotetaan niin, että järjestelmä tulee myös
31743: hallituksen tulisi: käytännössä koko maan käsittäväksi;
31744: 1. Esittää puuttuvat asuntotuotanto- ja pe- g) alennetaan asuntokauppojen leimaveroa
31745: rusparannusvarat sekä asumistukeen tarvitta- ja yhtenäistetään verotuskäytäntö eri asumis-
31746: vat varat keväällä 1989 lisäbudjetissa. muotojen osalta sekä poistetaan leimavero en-
31747: 2. Uudistaa asuntopoliittinen tuki niin, että siasunnon ostajan osalta.
31748: a) yksityistä vuokra-asuntotarjontaa ediste- 3. Moninkertaistaa asuntojen peruskorjaus-
31749: tään säätämällä uusi veronhuojennuslaki, jossa toiminta ja elvyttää sosiaalinen asuntojen kor-
31750: pitkäksi ajaksi asunnon vuokraajalle taataan jaustoiminta.
31751: määräaikainen verovapaus vuokratuloista;
31752: b) vuokra-asuntojen nykyistä korkotukijär- 4. Poistaa asunnottomuus Suomesta vuoden
31753: jestelmää laajennetaan niin, että hyväksyttyjen 1989 aikana, mikä on asuntopolittisesti täysin
31754: yhteisöjen joukkoa laajennetaan ja aravajär- mahdollista.
31755: jestelmän kehittämiseksi mm. laina-aikaa mer- 5. Velvoittaa asuntopoliittiset tehtävänsä lai-
31756: kittävästi pidennetään ja lainaosuutta huomat- minlyöneet kaupungit huolehtimaan osaltaan
31757: tavasti nostetaan, sekä alentamalla nykyisten asuntopulan poistamisesta mm. kaavoitusta,
31758: lainojen korkokustannuksia; maan ja vuokra-asuntojen hankintaa tehosta-
31759: c) kehitetään vuokratulovähennysjärjestel- malla.
31760: mää niin, että vuokratulot 10 000 markkaan 6. Laajentaa asumistukijärjestelmää siten,
31761: saakka olisivat verovapaita; että se kattaa kaikki tuen tarpeessa olevat.
31762: d) laajennetaan omistusaravajärjestelmä 7. Turvata riittävä opiskelija-asuntojen tar-
31763: koskemaan asunnon hankintaa myös vanhasta jonta lisäämällä tukea opiskelija-asuntosääti-
31764: asuntokannasta, kehitetään omistusaravajär- öille.
31765: 1989 vp. - TA n:o 753 829
31766:
31767: 8. Tutkia ja kehittää vaihtoehtoisia ja uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31768: asumismuotoja, kuten osuuskunta-asumista, ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31769: etsiä niille sopivia tukimuotoja.
31770: 9. Luopua asuntotuloverosta. että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin ja
31771: 10. Puuttua asunto-ongelman todellisiin syi- pikaisiin toimenpiteisiin asunto-ongel-
31772: hin väestön ja työpaikkojen keskittymistä te- mien ratkaisemiseksi.
31773: hokkaasti hillitsemällä.
31774:
31775: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
31776:
31777: Kauko Juhantalo Einari Nieminen Kalevi Mattila
31778: Hannele Pokka Juho Sillanpää Eino Siuruainen
31779: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
31780: Juhani Alaranta Esko Jokiniemi Seppo Pelttari
31781: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
31782: Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki Annikki Koistinen
31783: Mirja Ryynänen Pauli Saapunki Tellervo Renko
31784: Aapo Saari Heikki Kokko Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31785: Sirkka-Liisa Anttila Esko Aho Johannes Virolainen
31786: Matti Maijala Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen
31787: Timo Kietäväinen Pekka Puska Seppo Kääriäinen
31788: Hannu Tenhiälä Markku Lehtosaari Taisto Tähkämaa
31789: 830 1989 vp.
31790:
31791: Toivomusaloite n:o 754
31792:
31793:
31794:
31795:
31796: Jurva ym.: Määrärahasta valtion asuntolainojen laina-ajan pi-
31797: dentämiseksi
31798:
31799:
31800: Eduskunnalle
31801:
31802: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten ylei-
31803: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- siä opiskeluedellytyksiä.
31804: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten
31805: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31806: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon
31807: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31808: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä
31809: muksen,
31810: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2
31811: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä,
31812: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- että hallitus ottaisi valtion vuoden
31813: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
31814: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen tävät varat valtion asuntolainojen
31815: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on isompi laina-ajan pidentämiseksi 30 vuoteen ja
31816: kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- uudistuksen ulottamiseksi koko asunto-
31817: miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja kantaan.
31818:
31819: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
31820:
31821: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
31822: 1989 vp. 831
31823:
31824: Toivomusaloite n:o 755
31825:
31826:
31827:
31828:
31829: Kohijoki ym.: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron etuoikeut-
31830: tamisesta perusparannuslainojen, asumistuen ja tuloharkintai-
31831: sen asuntolainoituksen osalta
31832:
31833:
31834: Eduskunnalle
31835:
31836: Kansaneläkelain 25.11.1988 annetulla ja nalta on erityiseksi epäkohdaksi koettu, että
31837: 1.10.1989 voimaan tulevalla muutoksella etuoi- haittakorvauksena maksettava elinkorko vai-
31838: keutetaan sotilasvammalain mukaisen elinko- keuttaa pitkäaikaisen perusparannuslainan
31839: ron perusmäärä kansaneläkkeen lisäosaan näh- saantia ja estää usein kokonaan avustusluon-
31840: den. Lainmuutos perustuu sosiaali- ja terveys- teisen perusparannuslainan myöntämisen. Tä-
31841: ministeriön asettaman sotilasvammaelinkoron mä on ristiriidassa avohoidon tukemisen kans-
31842: ja kansaneläkkeen yhteensovittamistyöryhmän sa, mikä on ollut sotavammaishuollossa viime
31843: esitykseen, jossa todettiin sotilasvammaelinko- vuosien aikana toteutettujen muutosten keskei-
31844: ron olevan ikä- ja omaiskorotusta lukuun otta- nen tavoite. Elinkoron lukeminen tuloksi on
31845: matta haittarahan luonteista tuloa. Haittakor- vaikeuttanut myös sotainvalidien pääsyä arava-
31846: vauksena elinkorko on tarkoitettu hyvittämään vuokrataloihin ja eräissä tapauksissa asuntolai-
31847: vamman tai sairauden aiheuttamaa yleistä jat- noitettuihin palvelutaloasuntoihin. Koska vai-
31848: kuvaa haittaa. Se on siis esimerkiksi silmänsä keimmin vammaiset sotainvalidit korvauksena
31849: menettäneelle korvaus näön osittaisesta mene- korkeasta haitta-asteesta saavat suurinta elin-
31850: tyksestä ja siitä haitasta ja hankaluudesta, jota korkoa, joutuvat he muita huonompaan ase-
31851: näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa. Samoin maan.
31852: se on kaikille sodan pysyvästi vammauttamille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31853: korvauksena muun muassa vamman aiheutta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31854: masta vaivasta ja vastuksesta, vaikeudesta ylei- muksen,
31855: selle liikkumiselle, yhteiskuntaelämään osallis-
31856: tumiselle sekä harrastus- ja virkistystoiminnal- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31857: le. piteisiin pitkäaikaisia perusparannuslai-
31858: Kun sotilasvammaelinkoron haittakorvaus- noja, avustus/uonteisia perusparannus-
31859: luonne on nyt toteutettu kansaneläkkeen lisä- /ainoja, asumistukea, eläkkeensaajien
31860: osan kohdalla, olisi perusteltua etuoikeuttaa asumistukea sekä tuloharkintaista asun-
31861: elinkoron perusmäärä myös pitkäaikaisten pe- to/ainoitusta koskevien säännösten
31862: rusparannuslainojen ja avustusluonteisten pe- muuttamiseksi siten, ettei niitä koske-
31863: rusparannuslainojen, tuloharkintaisen asunto- vaa tarveharkintaa suoritettaessa otet-
31864: lainoituksen sekä asumistuen ja eläkkeensaa- taisi sotilasvammaelinkorkoa tulona
31865: jien asumistuen osalta. Sotavammaisten kan- huomioon.
31866:
31867: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989
31868:
31869: Maunu Kohijoki Tuula Linnainmaa Päivi Varpasuo
31870: Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen Martti Korkia-Aho
31871: Olli Ikkala Tauno Valo Timo Roos
31872: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen Kalevi Lamminen
31873: 832 1989 vp.
31874:
31875: Toivomusaloite n:o 756
31876:
31877:
31878:
31879:
31880: Lahti-Nuuttila ym.: Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuk-
31881: sesta
31882:
31883:
31884: Eduskunnalle
31885:
31886: Maahamme saatiin vuoden 1986 alusta erilli- Kun lisäksi otetaan huomioon suorittamatta
31887: nen laki liiketoimintakiellosta, jonka tarkoi- jätetyt verot, sosiaalimaksut sekä kehitys-
31888: tuksena oli ehkäistä epäilyitävien konkurssiket- aluerahaston lainat, niin kyseessä havaitaan
31889: jujen muodostuminen. Laki ei ole kuitenkaan olevan yhteiskunnan kannalta huomattava epä-
31890: näyttänyt toimivan odotetulla tavalla. Vaikka kohta. Edelleen on otettava huomioon se, että
31891: lakiin sisältyykin säännös siitä, että liiketoi- työntekijät tuntevat suurta turvattomuutta ja
31892: mintakielto voidaan kohdistaa siihen, mikä on tietämättömyyttä mm. siitä, minkä yrityksen
31893: tosiallisesti johtanut liiketoimintaa, on lainsää- palveluksessa he kulloinkin ovat.
31894: däntöä kyetty käytännössä kiertämään erilaisia Voimassa oleva konkurssilainsäädäntömme
31895: bulvaaneja käyttäen. Yrityksiä on mm. perus- on alkuperäisessä muodossaan peräisin 1800-
31896: tettu varattomien henkilöiden nimiin. luvulta, ja oleellisimmat siihen tehdyt muutok-
31897: Tehdyille konkursseille on muutoinkin omi- set ovat 1930-luvulta. Koko yhteiskunta ja
31898: naista, että ne on toteutettu niin täydellisinä, varsinkin liike-elämä on muuttunut sen jälkeen
31899: että ne ovat yleensä rauenneet. Näin ollen täydellisesti. Konkurssisääntö ei ole pystynyt
31900: työvoimaministeriö ei ole voinut valvoa kon- enää vuosiin vastaamaan tehtävästään. Erilai-
31901: kursseissa maksamattornia palkkoja, joilla set hämäräyrittäjät ja heidän neuvonantajansa
31902: etuoikeusasetuksen mukaan olisi ollut ensisijai- pystyvät räikeällä tavalla hyödyntämään kon-
31903: nen oikeus suoritukseen konkurssipesää jaet- kurssilainsäädäntömme jälkeenjääneisyyden.
31904: taessa. Työvoimaministeriö pystyy kaiken Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31905: kaikkiaan saamaan konkursseista takaisin vain nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31906: noin yhden kolmasosan suorittamistaan palk- muksen,
31907: kasaatavista. Vuoden 1989 valtion tulo- ja
31908: menoarviossa palkkaturvaan on varattu yh-
31909: teensä 120 milj. markkaa, joten valtio joutuu että hallitus kiirehtisi konkurssilain-
31910: suorittamaan huomattavan määrän näiden säädännön kokonaisuudistusta.
31911: yrittäjien maksamatta jättämiä palkkoja.
31912:
31913: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
31914:
31915: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos
31916: Anneli Taina Sulo Aittoniemi Mats Nyby
31917: Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson Matti Maijala
31918: Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos Jorma Rantanen
31919: Erkki Pystynen Saara-Maria Paakkinen
31920: 1989 vp. 833
31921:
31922: Toivomusaloite n:o 757
31923:
31924:
31925:
31926:
31927: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta valtion opiskelija-asuntotuo-
31928: tannon avustusmäärärahojen lisäämiseen
31929:
31930:
31931: Eduskunnalle
31932:
31933: Keskeinen yleensä nuoria ja opiskelijoita tamiseen suunnatulla tuella. Valtion tuki ei
31934: koskettava ongelma on kohtuuhintaisten asun- kuitenkaan mahdollista tarpeeksi suurta tuo-
31935: tojen puute. Opiskelija-asuntojen lisärakenta- tantoa opiskelija-asuntovajeen täyttämiseksi.
31936: misen tarve on huutava, sillä yhä edelleen alle Vuodelle 1989 budjetoidut varat eivät tule
31937: puolet opiskelija-asuntopaikkaa hakeneista saa riittämään tarkoitetun noin 1 500 asunnon eli
31938: asunnon. Suurimmilla korkeakoulupaikkakun- noin 3 200 opiskelija-asuntopaikan tuottami-
31939: nilla tilanne on vielä huonompi: vain noin seen. Valtion olisikin jatkossa osoitettava lisä-
31940: kolmannekselle opiskelijoista voidaan osoittaa resursseja asuntotuotantoon niin, että opiske-
31941: opiskelija-asuntopaikka. Yksityisen vuokra- lija-asuntopaikkoja voitaisiin valtion lainoitta-
31942: asuntokannan romahdusmainen väheneminen mina rakentaa em. selvityksen tarpeelliseksi
31943: ja opiskeluaikojen pidentyminen ovat entises- osoittama määrä.
31944: tään lisänneet tarvetta opiskelija-asuntotuotan-
31945: non lisäämiseksi. Edellä todetun perusteella ehdotammekin
31946: Opetusministeriön opiskelija-asuntoneuvot- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
31947: telukunnan tekemän vuosia 1988-1995 koske- toivomuksen,
31948: van selvityksen mukaan opiskelija-asuntopaik-
31949: koja tarvittaisiin lisää määrä, joka edellyttäisi
31950: em. vuosille tasaisesti jaettuna noin 3 300 että hallitus valtion vuoden 1990
31951: asuntopaikan tuotantoa vuosittain. Todellinen tulo- ja menoarvioesitystä valmistelles-
31952: tarve näyttää kasvavan vielä tätäkin suurem- saan varaisi määrärahoja riittävästi vä-
31953: maksi. hintään 3 500 opiskelija-asuntopaikan
31954: Opiskelijoiden asunto-ongelmia on helpotet- rakentamiseen tarvittavaan valtion
31955: tu opiskelija-asuntosäätiöille asuntojen raken- omapääoma-avustukseen.
31956:
31957: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
31958:
31959: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta
31960: Jukka Gustafsson Timo Roos Mats Nyby
31961: Marja-Liisa Tykkyläinen Sulo Aittoniemi
31962: 834 1989 vp.
31963:
31964: Toivomusaloite n:o 758
31965:
31966:
31967:
31968:
31969: Laine ym.: Liittymispakosta kaapelitelevisioverkkoon asunto-
31970: osakeyhtiöissä
31971:
31972:
31973: Eduskunnalle
31974:
31975: Eri puolilla maata on viime aikoinakin käyty vittaessa tulee yleisantenni säilyttää niitä var-
31976: kiivasta keskustelua asunto-osakeyhtiöiden ten, jotka eivät kaapelitelevision ohjelmia ha-
31977: osakkaiden oikeudesta olla liittymättä kaapeli- lua katsoa, mikäli yleisradio-ohjelmien yksin-
31978: televisioverkkoon ja kieltäytyä maksamasta omaista välitystä ei kaapeliverkon kautta ole
31979: liittymisestä aiheutuvia kuluja. näille osakkaille mahdollista teknisesti järjes-
31980: Pidämme täysin oikeutettuna näkemystä, et- tää.
31981: tä ketään ei voida pakottaa maksamaan kaape- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31982: litelevisioverkon kustannuksia, mikäli hän ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31983: kaapelitelevision lähetyksiä halua katsoa. Siitä
31984: huolimatta taloyhtiön ja kaapelitelevisioyhtiön
31985: velvollisuutena on turvata Yleisradion kana- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31986: vien näkyvyys niissäkin talouksissa, joissa ei asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi
31987: kaapelitelevisio-ohjelmia haluta katsoa. siten, että kaapelitelevisioverkon kus-
31988: Kustannukset kaapelitelevisioverkon vetämi- tannuksiin ei pakoteta niitä osakkaita
31989: sestä ja huollosta tulee jakaa niiden kesken, osallistumaan, jotka eivät halua kaape-
31990: jotka kaapelitelevision ohjelmia katsovat. Tar- litelevision lähetyksiä katsoa.
31991:
31992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
31993:
31994: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
31995: Esko-Juhani Tennilä Anna-Liisa Jokinen
31996: 1989 vp. 835
31997:
31998: Toivomusaloite n:o 759
31999:
32000:
32001:
32002:
32003: Moilanen ym.: Vuokra-asuntopulan lievittämisestä
32004:
32005:
32006: Eduskunnalle
32007:
32008: Asuminen on jokaisen perusoikeus ja työssä- mm. verotettavan vuokratulon alarajan korot-
32009: käymisen sekä järjestäytyneen elämän perus- taminen sekä ns. asuntojen välivuokraustoi-
32010: edellytys. Tarvitaan lisää vuokra-asuntoja ja minta, jossa yksityisiä asuntoja vuokrataan
32011: vähemmän byrokratiaa, mikäli asuntopula ha- asuntoja tarvitseville kunnan välityksellä. Näin
32012: lutaan poistaa maastamme. turvataan sekä vuokralaisen että vuokrananta-
32013: Valtion ja kuntien rahoittamaa vuokra-asun- jan oikeudet. Välivuokraustoimintaa on har-
32014: totuotantoa tulee lisätä ja siihen liittyvää byro- joitettu toistaiseksi vain muutamalla paikka-
32015: kratiaa karsia. Nykyisin asuntohallitus toimii kunnalla, mutta tulokset osoittavat järjestel-
32016: asuntotuotannon jarruna eikä suinkaan edistä- män toimivaksi. Välivuokrausta pitäisikin siten
32017: jänä niin kuin pitäisi. Asuntohallituksen mää- edelleen kehittää sekä edistää kaikin keinoin
32018: rittämien keskenään ristiriitaisten hinta- ja laa- vuokra-asuntopulan lievittämiseksi.
32019: tutasomääräysten vuoksi etenkin pääkaupunki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32020: seudulla moni vuokratalohanke lykkäytyy tai nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32021: jää toteutumatta. muksen,
32022: Valtion ja kunnan vuokra-asuntotuotanto ei
32023: kuitenkaan yksin riitä korjaamaan yhä pahene- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
32024: vaa asuntopulaa. Jo senkin vuoksi valtiovallal- joilla vuokra-asuntopulaa lievitetään
32025: ta edellytetään toimia, jotka edistävät asunto- mm. välivuokraustoimintaa edistämällä
32026: jen vuokralle antamista. Näitä toimia olisivat ja edelleen kehittämällä.
32027:
32028: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
32029:
32030: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
32031: Esko Almgren Jorma Fred
32032: Toimi Kankaanniemi
32033: 836 1989 vp.
32034:
32035: Toivomusaloite n:o 760
32036:
32037:
32038:
32039:
32040: Mäkelä ym.: Osamaksuasuntojen rakentamisesta nuorille pareil-
32041: le ja pienituloisille
32042:
32043:
32044: Eduskunnalle
32045:
32046: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä että hallitus ottaisi valtion vuoden
32047: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
32048: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- tävät määrärahat vähittäismaksuasun-
32049: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jälki- tojen rakentamiseksi nuorille pareille ja
32050: käteen vuokran yhteydessä. pienituloisille siten, että oma rahoitus-
32051: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32052: osuus on enintään 5 o/o ja asunnon
32053: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32054: hinta maksetaan jälkikäteen vuokraa
32055: maksettaessa.
32056: muksen,
32057:
32058: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
32059:
32060: Tina Mäkelä Marita Jurva Heikki Riihijärvi
32061: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka
32062: 1989 rd. 837
32063:
32064: Hemställningsmotion nr 761
32065:
32066:
32067:
32068:
32069: Nordman m.fl.: Om underlättad bostadssituation för unga
32070:
32071:
32072: Tili Riksdagen
32073:
32074: Hyresbostädernas minskning och ägobostä- behövs vid ankaffning av en fritt finansierad
32075: dernas prisstegring drabbar unga bostads- bostad.
32076: sökande hårt. 1 dagens situation gäller detta En fortsatt sänkning av den egna andelen
32077: framför allt unga som bor i stora bostads- och en kännbar höjning av sparpremien är
32078: centra och önskar frigöra sig från föräldrarna nödvändig. Det gamla löftet om att staten skall
32079: samt för dem som studerar på annan ort. avstå från stämpelskatt på den första bostaden
32080: Unga bör ses som en målgrupp och staten bör uppfyllas fr.o.m. 1990. Anskaffande och
32081: stimulera byggande av hyresbostäder speciellt reparation av gamma! bostad bör underlättas
32082: för dem. Statens hjälp tili unga vid anskaffan- med liknande stöd som gäller vid byggande och
32083: de av den första ägobostaden i form av spar- köp av ny.
32084: premie är fortfarande otiliräcklig. Många av- 1 snabb ordning bör skapas lämpliga former
32085: bryter sparandet, eftersom de inte förmår sam- och vilikor för andelslagsboende, som väcker
32086: lasin självfinansieringsandel, samtidigt som de stort intresse bland unga.
32087: betalar hög hyra och har andra omfattande Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
32088: kostnader. Detta trots att andelen sänktes från dertecknade att riksdagen måtte hemställa
32089: 20 tili 15 procent i fjol och lånetiden förläng-
32090: des tili 15 år. Lättnader på penningmarknaden att regeringen vidtar åtgärder jör att
32091: har för övrigt lett tili att en mindre egen andel underlätta ungas bostadssituation.
32092:
32093: Helsingfors den 9 februari 1989
32094:
32095: Håkan Nordman Boris Renlund
32096: Gustav Björkstrand Håkan Malm
32097:
32098:
32099:
32100:
32101: 55 290280X
32102: 838 1989 vp.
32103:
32104: Toivomusaloite n:o 761 Suomennos
32105:
32106:
32107:
32108:
32109: Nordman ym.: Nuorten asuntotilanteen helpottamisesta
32110:
32111:
32112: Eduskunnalle
32113:
32114: Vuokra-asuntojen väheneminen ja omistus- miseen vapaarahoitteisen asunnon hankinnas-
32115: asuntojen hintojen nousu kohdistuu voimak- sa.
32116: kaasti nuoriin asunnonhakijoihin. Nykyisessä Omarahoitusosuuden alentaminen edelleen
32117: tilanteessa tämä koskee ennen kaikkea suurissa ja säästöpalkkion tuntuva korottaminen on
32118: asutuskeskuksissa asuvia nuoria, jotka halua- välttämätöntä. Vanha lupaus siitä, että valtio
32119: vat irrottautua vanhemmistaan, sekä toisella luopuu ensiasunnon leimaverosta, tulee täyttää
32120: paikkakunnalla opiskelevia. vuodesta 1990 lähtien. Vanhan asunnon hank-
32121: Nuoret tulee nähdä kohderyhmäksi. Valtion kimista ja korjaamista tulee helpottaa vastaa-
32122: tulee kannustaa vuokra-asuntojen rakentami- valla tuella, joka saadaan uuden rakentamiseen
32123: seen juuri heitä varten. Valtion apu nuorille ja ostamiseen.
32124: ensimmäisen omistusasunnon hankintaan sääs-
32125: On pikaisesti luotava sopivat muodot ja
32126: töpalkkiona on edelleen riittämätön. Monet
32127: ehdot osuuskunta-asumiselle, josta nuoret ovat
32128: keskeyttävät säästämisen, koska he eivät pysty
32129: hyvin kiinnostuneita.
32130: keräämään omarahoitusosuutta samanaikaises-
32131: ti kuin heillä on korkea vuokra ja muita suuria Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32132: kuluja. Näin siitäkin huolimatta, että omara- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32133: hoitusosuus laskettiin 20 OJo :sta 15 % :iin viime
32134: vuonna ja laina-aika pidennettiin 15 vuoteen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32135: Rahamarkkinoiden helpottuminen on muu- nuorten asuntotilanteen helpottamisek-
32136: toinkin johtanut omarahoitusosuuden pienene- si.
32137:
32138: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
32139:
32140: Håkan Nordman Boris Renlund
32141: Gustav Björkstrand Håkan Malm
32142: 1989 vp. 839
32143:
32144: Toivomusaloite n:o 762
32145:
32146:
32147:
32148:
32149: Paavilainen ym.: Asuntotuotannon tehostamisesta Keski-Suo-
32150: messa
32151:
32152:
32153: Eduskunnalle
32154:
32155: Keski-Suomessa oli vuonna 1985 vähimmäis- rusparantamiseen 31 miljoonaa markkaa, yh-
32156: tasoa ahtaammin asuvien osuus 8,6 OJo, koko teensä 285 miljoonaa markkaa. Lääninhallitus
32157: maassa 7,5 % ja erittäin puutteellisesti varuste- on puoltanut näistä käytettävissä olevien mää-
32158: tuissa asunnoissa asuvien osuus 18 %, koko rärahojen puitteissa 232 miljoonaa markkaa.
32159: maassa 13,7 %. Asumistaso on Keski-Suomes- Näin määrärahojen vähäisyyden takia jää to-
32160: sa koko maan kolmanneksi heikoin. teuttamatta 53 miljoonan markan hankkeet
32161: Keski-Suomen asukasluku on edelleen nous- (noin 20 % esitetyistä hankkeista).
32162: sut ja Keski-Suomen vuokra-asuntotilanne on Asuntotuotannon tehostamiseksi ja asumis-
32163: koko maan vaikeimpia, samoin kuin asunnot- tason nostamiseksi Keski-Suomessa olisi:
32164: tomuus. - läänin uustuotannon ja perusparantami-
32165: Asuntohallituksen arvion mukaan Keski- sen lainoituskiintiöitä nostettava yli laskennal-
32166: Suomen laskennallinen osuus asuntomäärära- lisen tarpeen 5,8 %, jotta vähitellen kurottai-
32167: hoista on 5,7 %, mutta osuus myönnetyistä siin umpeen asumistason jälkeenjääneisyyttä,
32168: lainoista on aina ollut sitä alhaisempi. Näin - asuntolainamäärärahoja nostettava niin,
32169: asumistaso on jäänyt vuosi vuodelta yhä enem- että kaikki Keski-Suomen kuntien toteuttamis-
32170: män jälkeen. Sen korjaaminen edellyttäisi kelpoiset hankkeet voidaan lainoittaa,
32171: usean vuoden ajan laskennallisen tarvekiintiön - lyhytaikainen perusparannuslaina palau-
32172: ylittämistä. tettava,
32173: Lyhytaikainen perusparannuslainoitus on lo- - laina-aikoja jatkettava ja aravalainan
32174: petettu. Tämä lainamuoto olisi ollut edelleen osuutta edelleen nostettava,
32175: tarpeellinen lisääntyvässä korjaustarpeessa. - lainojen korkoa alennettava ja tulorajoja
32176: Erityisen hyvin se on soveltunut vanhojen, nostettava.
32177: myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32178: kennusten kunnostamiseen, koska sen tulorajat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32179: ovat olleet väljemmät.
32180: Keski-Suomen kunnat ovat esittäneet asun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32181: tolaina-anomuksia vuodelle 1989 uustuotan- asuntotuotannon tehostamiseksi ja asu-
32182: toon yhteensä 253 miljoonaa markkaa ja pe- mistason nostamiseksi Keski-Suomessa.
32183: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989
32184:
32185: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kerttu Törnqvist
32186: 840 1989 vp.
32187:
32188: Toivomusaloite n:o 763
32189:
32190:
32191:
32192:
32193: Pohjola ym.: Määrärahasta valtion omapääoma-avustukseen
32194: opiskelija-asuntojen hankkimiseksi
32195:
32196:
32197: Eduskunnalle
32198:
32199: Vuonna 1988 alle puolet opiskelija-asunto- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toi-
32200: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä mer- vottavaa.
32201: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32202: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32203: sa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saa-
32204: tavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska että hallitus valtion vuoden 1990
32205: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksin- tulo- ja menoarvioesityksen laadinnan
32206: omaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi tär- yhteydessä ryhtyisi toimiin, jotta opis-
32207: keää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryh- kelija-asuntosäätiöille ryhdyttäisiin
32208: tyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhasta maksamaan korko- ja lainatuen ohella
32209: asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opiske- valtion omapääoma-avustusta opiske-
32210: lijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiske- lija-asuntojen hankkimiseksi vanhasta
32211: lija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidas- rakennuskannasta, jolloin toiminnan
32212: taa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on käynnistämiseen on varattava riittävät
32213: määrärahat.
32214:
32215: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989
32216:
32217: Markku Pohjola Antti Kalliomäki Timo Roos
32218: Mats Nyby Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist
32219: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Rantanen Liisa Jaakonsaari
32220: Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen Mikko Elo
32221: Raimo Vuoristo Seija Karkinen Matti Vähänäkki
32222: Lauri Metsämäki Iiris Hacklin
32223: 1989 vp. 841
32224:
32225: Toivomusaloite n:o 764
32226:
32227:
32228:
32229:
32230: Soininvaara: Indeksiin sidottujen korottomien asuntolainojen
32231: aikaansaamisesta
32232:
32233:
32234: Eduskunnalle
32235:
32236: Pitkien asuntolainojen tarjoaminen osana Lainat voisi antaa valtion perustama asunto-
32237: sosiaalista asuntopolitiikkaa sisältää melkoisen lainarahasto, joka rahoittaisi toimintansa las-
32238: inflaatiosta johtuvan epäkohdan. Jos korko on kemalla liikkeelle pitkäaikaisia, vastaavalla ta-
32239: inflaatiota alempi, kyse on pääomalahjoituk- valla indeksiin sidottuja obligaatioita, joiden
32240: sesta, koska inflaatio syö lainaa pois. Tällaiset korko voisi indeksiehdon ansiosta olla hyvin
32241: lainat lisäävät asuntojen hintapaineita. Jos taas matala. Valtion rahoitettavaksi jäisi vain kor-
32242: korko on inflaatiota suurempi, asumismenot koetu. Indeksiin sidotut obligaatiot voisivat
32243: muodostuvat alkuvuosina kohtuuttomiksi. olla tervetullut säästämisen vaihtoehto niille,
32244: Yksi ratkaisu voisivat olla korottomat, in- jotka eivät halua osallistua uhkapeliin pörssis-
32245: deksiin sidotut asuntolainat, joissa indeksiko- sä ja jotka etsivät ennen kaikkea turvaa sääs-
32246: rotus lisättäisiin pääomaan. Jos lainat makse- töilleen eivätkä korkeata tuottoa.
32247: taan takaisin tasasuuruisin, indeksiin sidotuin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
32248: lyhennyksin, lainan aiheuttama rasitus pysyisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32249: koko ajan reaalisesti yhtä suurena. Indeksiehto sen,
32250: tekee mahdolliseksi myös takaisinmaksun sito-
32251: misen elämäntilanteeseen, lasten ikään, perin- että hallitus ryhtyisi toimiin korotto-
32252: nön saamiseen ja niin edelleen. Asuntopoliitti- mien, pitkäaikaisten ja indeksiin sidot-
32253: nen tuki voitaisiin suunnata paremmin tuen tujen asuntolainojen tarjoamiseksi ylei-
32254: tarpeessa oleville, eikä se nykyiseen tapaan sölle osana sosiaalista asuntopolitiik-
32255: nostaisi asuntojen hintoja. kaa.
32256:
32257: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989
32258:
32259: Osmo Soininvaara
32260: 842 1989 vp.
32261:
32262: Toivomusaloite n:o 765
32263:
32264:
32265:
32266:
32267: Tennilä ym.: Eduskunnan valvonnassa olevan asuntopankin
32268: perustamisesta
32269:
32270:
32271: Eduskunnalle
32272:
32273: Vaikka parin viime vuoden aikana asunto- Asuntopankki toimisi yhteiskunnan myöntä-
32274: luottojen saatavuus on ratkaisevasti parantu- min ja asunto-obligaatioista sekä kansalaisten
32275: nut - tosin kalliiseen hintaan -, pankkien verovapaista talletuksista koostuvin varoin.
32276: valta päättää asuntorakentamisesta ja asunto- Asuntopankkiin kertyisivät myös aravalainojen
32277: jen kaupasta on yhä koskematon. Pankit päät- korot ja lyhennykset.
32278: tävät siitä, mitä ja minkä verran kukakin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32279: rakentaa sekä mihin ja ketä varten. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32280: Pankkien päätökset tapahtuvat toki laillises-
32281: ti, mutta demokratiaan pankkien päätösvallal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32282: la ei ole yhteyttä. Pankkien liiketaloudellinen eduskunnan valvoman asuntopankin
32283: toiminta asuntokysymyksen hoitamisessa on perustamiseksi, joka hoitaisi sekä uu-
32284: tärkein este asuntopolitiikan kansanvaltaisten sien että vanhojen asuntojen kaiken
32285: päätösten toteuttamisen tiellä. lainoituksen.
32286:
32287: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989
32288:
32289: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi
32290: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
32291: