<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
91 Käyttäjää paikalla!
0.0089380741119385
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989 1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |
1: MAlTJONEUVOSTr', 2: KANSLIA 3: 4: 5: 6: 7: Vuoden 1989 8: 9: VALTIOPÄIVÄT 10: 11: 12: 13: 14: Asiakirjat 15: E3 16: Raha-asia-aloitteet 1-1063 17: 18: 19: 20: 21: EDUSKUNTA 22: HELSINKI 23: ISSN 0783-9901 24: 25: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 26: SISÄLLYSLUETTELO 27: 28: 29: 30: 31: Raha-asia-aloitteet 1-1063 32: 33: Sivu Sivu 34: 1 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 12 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 35: partioveneiden hankkimiseksi merivartios- Uudenkaupungin junalauttasataman in- 36: toille ..................................... . vestointien korkotukeen ................. . 13 37: 38: 2 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 13 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 39: harkinnanvaraiseksi avustukseksi Lemun Hepokarin ja Kemiran satamista merelle 40: kunnalle ................................. . 2 johtavien väylien syventämiseksi Uudessa- 41: kaupungissa ............................. . 14 42: 3 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta val- 43: tion virastotalon rakentamiseen Uuteen- 14 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 44: kaupunkiin .............................. . 3 Isonkarin luotsiaseman korjaustyöhön .... 15 45: 4 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta lii- 15 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 46: kenneopiston rakentamiseksi Uuteenkau- sesta Kirkkonummen - Turun rantara- 47: punkiin .................................. . 4 dan perusparantamiseen ................. . 16 48: 5 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 49: 16 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 50: Varsinais-Suomen Nuorisoseurat ry:n toi- 51: Uudenkaupungin junalauttasataman rata- 52: mitilojen hankintaan ..................... . 6 53: pihan rakentamiseen ..................... . 17 54: 6 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 55: 7 17 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 56: Sirppujoen perkaustöihin ................ . 57: tutkan hankkimiseksi Turun lentoasemalle 18 58: 7 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ete- 59: läisen Vakka-Suomen vesihuoltotyöhön ... 8 18 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 60: ILS-lähestymislaitteiden hankkimiseksi 61: Turun lentokentälle ...................... . 19 62: 8 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta me- 63: rikalastuksen ja meriviljelyn tutkimusyksi- 64: 19 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 65: kön suunnitteluun Kustaviin ............. . 9 66: suomalaisen osahankintateollisuuden ke- 67: hittämiseen .............................. . 20 68: 9 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 69: kunnille katujen ja kaavateiden rakenta- 20 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 70: miseen ................................... . 10 Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliitto 71: ry:n toiminnan tukemiseen ............... . 21 72: 10 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 73: suunniteltujen tienparannustöiden käyn- 21 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 74: nistämiseksi Laitilassa ................... . 11 virka-aseiden hankkimiseen poliisille ..... . 22 75: 76: 11 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 22 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 77: Lehmänkurkun tien rakentamisen suun- poliisin radioliikenteen puheensalauslait- 78: nitteluun ................................. . 12 teiston hankkimiseen .................... . 23 79: 80: 290089P 81: 4 Sisällysluettelo 82: 83: Sivu Sivu 84: 23 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 36 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 85: poliisipiirien konttorikoneiden uusimiseen 24 misesta maantien n:o 330 (Ylöjärvi - 86: Kuru) perusparantamiseen ............... . 37 87: 24 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 88: mikrotietokoneen sekä videolaitteiston 37 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 89: hankkimiseksi keskusrikospoliisin Hä- maantien n:o 334 (Luomajärvi - Kihniö) 90: meen aluetoimistoon ..................... . 25 perusparantamiseen ...................... . 38 91: 92: 38 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 93: 25 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 94: maantien n:o 349 (Virrat - Ähtäri) perus- 95: sähkökirjoituskoneiden hankkimiseksi 96: parantamiseen ........................... . 39 97: Hämeen läänin poliisipiireihin ........... . 26 98: 39 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 99: 26 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594 (Kilvakkala - Suoden- 100: valokopiokoneiden hankkimiseksi Hä- niemi) perusparantamiseen ............... . 40 101: meen läänin poliisipiireihin .............. . 27 102: 40 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 103: 27 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2611 (Mansoniemi- Raiva- 104: reprokameran sekä kahden NMT-puheli- la) perusparantamiseen .................. . 41 105: men hankkimiseksi Tampereen poliisilai- 106: tokselle .................................. . 28 41 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 107: misesta maantien n:o 3233 perusparanta- 108: 28 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- miseen ................................... . 42 109: misesta Tampereen poliisikoulun rakenta- 110: miseen ................................... . 29 42 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 111: misesta maantien n:o 3281 (Puharila - 112: Hiukkaa) perusparantamiseen Längelmä- 113: 29 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoitta- 114: ellä ............................ ·. · · · · · · · · · 43 115: misesta Suomen Kansanmusiikkiliiton toi- 116: minnan tukemiseen ...................... . 30 117: 43 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 118: misesta maantien n:o 14197 (Peuranka - 119: 30 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pulesjärvi) perusparantamiseen .......... . 44 120: Suomen Harmonikkainstituutin toimin- 121: nan tukemiseen .......................... . 31 44 Aittaniemi ym.: Määrärahan osoitta- 122: misesta tien n:o 14199 (Viitapohjan tie) 123: 31 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta peruskorjaukseen ........................ . 45 124: Sata-Häme Soi -musiikkijuhlien tukemi- 125: seen ...................................... . 32 45 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 126: Kyrösjärven lassiyhteyden rakentamiseen 46 127: 32 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 128: nuorisotyöntekijöiden määrän lisäämiseen 33 46 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 129: misesta valtatien n:o 66 ja tien n:o 338 130: 33 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta risteyksen valaistuksen rakentamiseen 131: Ikaalisten Urheilijat ry:n toiminnan tuke- Ruovedellä ............................... . 47 132: miseen ................................... . 34 133: 47 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 134: lennonjohdon toimintaedellytysten paran- 135: 34 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 136: tamiseen ................................. . 48 137: Ikaalisten Nouseva Voima ry:n toiminnan 138: tukemiseen ............................... . 35 48 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 139: haja-asutusalueiden myymäläautotoimin- 140: 35 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- nan turvaamiseksi ....................... . 49 141: misesta maantien n:o 326 (Laitamo - 142: Kuhmalahti) perusparantamiseen teiden 49 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 143: n:ot 324 ja 3~5 välisellä osuudella ........ . 36 sotaveteraanien kuntoutukseen .......... . 50 144: Sisällysluettelo 5 145: 146: Sivu Sivu 147: 50 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 63 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 148: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n toi- sesta Kotkan merivartioaseman perus- 149: minnan tukemiseen ...................... . 51 korjauskustannuksiin .................... . 64 150: 151: 51 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 64 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 152: kotisairaanhoidon välineistö- ja matka- sesta Miehikkälän rajajääkärikomppanian 153: kustannuksiin ............................ . 52 jätevesien puhdistamiseksi ............... . 65 154: 155: 52 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 65 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 156: misesta Tampereen Ensi Koti ry:n toimin- sesta kylätoimikuntien toiminnan tukemi- 157: nan tukemiseen .......................... . 53 seen Parikkalassa ........................ . 66 158: 159: 53 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 66 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 160: Röyhiönjärven vesireitin happamoitumi- sesta Kotkan varuskuntarakennusten pe- 161: sen ehkäisemiseen ........................ . ruskorjaukseen .......................... . 67 162: 54 163: 67 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 164: 54 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 165: sesta asuntosäästöpalkkioihin ............ . 68 166: Pohjois-Suomen lasten- ja nuortenteatte- 167: rin perustamiseen ........................ . 55 68 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 168: sesta teologian professorin viran perus- 169: 55 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi Joensuun yliopistoon .......... . 69 170: Lapin tiestön suunnitteluun ja rakentami- 171: seen ...................................... . 56 69 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 172: sesta Helsingin kristillisen koulun kanna- 173: 56 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta tusyhdistyksen toiminnan tukemiseen ..... 70 174: maksuttomien televisiolupien myöntämi- 175: seksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henki- 70 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 176: löille ..................................... . 57 sesta Rautjärven pääkirjaston suunnitte- 177: lua varten ................................ . 71 178: 57 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- 179: sesta Eteläpohjalaiset Spelit Kansan- 71 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 180: musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemi- sesta Näkövammaisten kirjaston eräisiin 181: seen ...................................... . 58 palkkausmenoihin ....................... . 72 182: 183: 58 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- 72 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 184: sesta Suupohjan radan peruskorjaukseen sesta Savitaipaleen monitoimitalon suun- 185: välillä Koskenkorva - Kaskinen ......... . 59 nittelua varten ........................... . 73 186: 187: 73 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 188: 59 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 189: sesta Haminan ja Kotkan Kyminlinnan 190: Suomen Reumaliiton toiminnan tukemi- 191: linnoitusten korjaustöihin ................ . 74 192: seen ...................................... . 60 193: 74 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 194: 60 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta vapaille kirkko- ja seurakunnille 195: sesta humanitaariseen apuun lähetysjärjes- kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten ..... . 75 196: töjen kautta ............................. . 61 197: 75 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 198: 61 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtion viljavaraston rakentamiseen 199: sesta moshavi Jad Hashmonan rakennus- Parikkalaan ............................. . 76 200: töihin .................................... . 62 201: 76 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 202: 62 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta Etelä-Suomen Merikalastajain Liitol- 203: sesta poliisiveneen hankkimiseksi Hami- le vaellussiian poikasten istuttamiseksi 204: nan poliisipiiriin ......................... . 63 Suomenlahteen .......................... . 77 205: 6 Sisällysluettelo 206: 207: Sivu Sivu 208: 77 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 90 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 209: sesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseen sesta Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tu- 210: Luumäelle ............................... . 78 kemiseen ................................. . 91 211: 212: 78 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 91 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 213: sesta Kotkan ja Anjalankosken kaupun- sesta Kotkan hoitokotia varten ........... . 92 214: geille sekä Vehkalahden kunnalle korkotu- 215: kena runkovesijohdon rakentamiseksi .... 79 92 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 216: sesta päihdeongelmaisten päiväkeskustoi- 217: 79 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- minnan laajentamiseen ................... . 93 218: sesta runkovesijohdon rakentamiseen Val- 219: kealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja 93 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 220: Vehkalahdelle ............................ . 80 sesta Lähetysnuoret-järjestön nuorten 221: suojakotitoiminnan tukemiseen .......... . 94 222: 80 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 223: sesta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan 94 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 224: tukemiseen ............................... . 81 sesta Lehtomäen narkomaanikodin toi- 225: minnan tukemiseen Nilsiässä . . . . . . . . . . . . . . 95 226: 81 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 227: sesta Parikkalan Särkisalmen - Melko- 95 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 228: niemen - Peruspohjan - Simpeleen sesta toimitilojen hankkimiseksi JSK-Pal- 229: maantien peruskorjausta varten .......... . 82 velukotiyhdistys ry:lle..................... 96 230: 82 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 231: 96 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 232: sesta Kotkan kaupungin ottamien lainojen 233: sesta JSK-Kellari ry:n toiminnan tukemi- 234: korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 83 235: seen Haminassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 236: 83 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 237: 97 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 238: sesta Kotkan Mussalon syväsataman käy- 239: sesta raittiuspiirijärjestöjen toiminnan tu- 240: tön markkinointiin ....................... . 84 241: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 242: 84 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 243: 98 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 244: sesta Kotkan kaupungin ottamien lainojen 245: korkotukeen radan rakentamiseksi Mussa- sesta veteraanikotien rakentamiseen tar- 246: lon syväsatamaan ........................ . 85 koitettuihin lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 247: 248: 85 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 99 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 249: sesta Haminan - Luumäen radan suun- sesta rintamaveteraanien asuntojen perus- 250: nitteluun ................................. . 86 korjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 251: 252: 86 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 100 Astala ym.: Määrärahan osoittamises- 253: sesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle 87 ta tanssitaiteen tukemiseen................ 101 254: 255: 87 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 101 Astala ym.: Määrärahan osoittamises- 256: sesta kunnille keksijätoiminnan edistämi- ta Hetan Musiikkipäivien tukemiseen . . . . . 102 257: seksi ..................................... . 88 258: 102 Astala: Määrärahan osoittamisesta 259: 88 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- ruotsinsuomalaisen teatterirahaston tuke- 260: sesta pienteollisuuden korkotukilainoihin 89 miseen.................................... 103 261: 262: 89 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 103 Astala: Määrärahan osoittamisesta 263: sesta Ruotsinsalmen merikeskuksen raken- Karjaan ja Turun välisen rataosuuden pe- 264: tamiseksi Kotkaan ....................... . 90 ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 265: Sisällysluettelo 7 266: 267: 268: Sivu Sivu 269: 104 Astala ym.: Määrärahan osoittamises- 113 Donner: Määrärahan osoittamisesta 270: ta tarkastajan palkkaamiseksi Turun ja suomalaisten elokuvien levittämiseen kir- 271: Porin lääninhallitukseen jätehuollon ja il- jastojen kautta............................ 118 272: mansuojelun tehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 273: 114 Dromberg: Määrärahan osoittamises- 274: 105 Astala: Määrärahan osoittamisesta ta Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminnan 275: Saaristomeren kansallispuiston maanhan- tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 276: kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 277: 115 Fred: Määrärahan osoittamisesta Suo- 278: 106 Backman ym.: Määrärahan osoittami- men kansan sienitietouden lisäämiseen.... 120 279: sesta Enonkosken kalatalouskoulun ra- 280: kennussuunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 116 Fred: Määrärahan osoittamisesta Suo- 281: men ev .lut. Kansanlähetys ry:lle ruokala/ 282: 107 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 283: kokoontumistilojen rakentamiskustannuk- 284: sesta Kinnarahon-Simanalan maantien 285: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 286: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 287: 288: 108 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 117 Fred: Määrärahan osoittamisesta Kas- 289: sesta Savonlinnan-Huutokosken radan kisten satamaväylän ruoppaamiseen . . . . . . 122 290: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 291: 118 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 292: 109 Backman ym.: Määrärahan osoittami- misesta Nokian nimismiespiirin sivutoimi- 293: sesta Linnansaaren kansallispuiston opas- pisteen avaamiseksi Pirkkalassa........... 123 294: tus- ja leirikoulukeskuksen suunnitteluun 110 295: 119 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 296: 110 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av misesta aikuisopintorahakokeiluun . . . . . . . 124 297: anslag tili Stiftelsen Torgare r.s. för inrät- 298: tande av ett lantbruksmuseum . . . . . . . . . . . . 111 120 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 299: misesta Oriveden opiston auditorion ra- 300: 110 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta- kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 301: misesta Stiftelsen Torgare -nimiselle sääti- 302: ölle maatalousmuseon perustamiseen . . . . . 112 121 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 303: misesta Pirkanmaan sairaanhoito-oppilai- 304: 111 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av toksen peruskorjaukseen ja lisärakennuk- 305: anslag tili Karleby ungdomsförening r.f. seen....................................... 126 306: för teaterverksamhet...................... 113 307: 122 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 308: 111 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta- 309: misesta Työväen keskusmuseon toiminnan 310: misesta Karleby ungdomsförening r.f. 311: tukemiseen................................ 127 312: -nimiselle yhdistykselle teatteritoimintaan 114 313: 314: 112 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 123 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 315: anslag tili Stiftelsen för Idrotts- och ung- misesta Tampereen Finlaysonin tehtaiden 316: domsgården i Nykarleby för renovering av osan kunnostamiseksi Työväen keskusmu- 317: fastigheten................................ 115 seon tuleviksi toimitiloiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 128 318: 319: 112 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta- 124 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 320: misesta Stiftelsen för Idrotts- och ung- misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 321: domsgården i Nykarleby -nimiselle säätiöl- miseksi välille Peräsilta - Vahanta Ylö- 322: le kiinteistön saneeraamiseen. . . . . . . . . . . . . . 116 järvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 323: 324: 113 Donner: Om anvisande av anslag för 125 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 325: distribuering av inhemsk film via landets misesta Perkiön kiskotarvikevarastohallin 326: bibliotek . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . 130 327: 8 Sisällysluettelo 328: 329: Sivu Sivu 330: 126 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 138 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 331: misesta Vatialan alikulkutunnelin rakenta- sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 332: miseen Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 seksi välille Viialantie-Koulutie-Teh- 333: taankatu J ämsässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 334: 127 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 335: misesta työajan lyhentymisestä johtuvaan 139 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 336: lisävirkojen perustamiseen terveydenhuol- sesta rataosuuden Tampere-Jyväskylä- 337: toon...................................... 132 Pieksämäki sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 145 338: 339: 128 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 140 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 340: misesta lisävirkojen perustamiseksi Tam- sesta metsäntutkimusaseman aikaansaami- 341: pereen yliopistolliseen keskussairaalaan... 133 seen Multialle............................. 146 342: 343: 129 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 141 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 344: misesta sapattivapaajärjestelmän toteutta- sesta keksijöiden neuvonta- ja palvelutoi- 345: misvaihtoehtojen selvittämiseksi . . . . . . . . . . 134 minnan käynnistämiseen Keski-Suomessa 147 346: 347: 130 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 142 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 348: misesta ylimääräiseen työllistämistukeen sesta kansanopiston perustamis- ja käyttö- 349: nuoria koskevan työllistämisjakson piden- kustannuksiin eräissä kehitysmaissa. . . . . . . 148 350: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 351: 143 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 352: 131 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- sesta valtion virastotalon suunnitteluun 353: misesta taantuvien teollisuusalueiden tuki- Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 354: kokeiluun Tampereella, Nokialla ja Män- 355: tässä...................................... 137 144 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 356: sesta valtion virastotalon rakentamiseen 357: 132 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- Taivassaloon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 358: misesta kansallisten vuokra-asuntotalkoi- 359: den käynnistämiseen...................... 138 145 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 360: sesta autoveron budjettiperusteiseen pa- 361: 133 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- lauttamiseen vammaisten lasten perheiden 362: sesta Haapamäen avovankilan rakentami- auton hankinnan helpottamiseksi . . . . . . . . . 152 363: seen....................................... 139 364: 146 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 365: 134 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta kasvatustieteen professorin viran pe- 366: sesta ympäristökasvatuksen kehittämis- rustamiseen Savonlinnan opettajankoulu- 367: projektin toteuttamiseen Konneveden tuslaitokseen.............................. 153 368: koululaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 369: 147 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 370: 135 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta opiskelijoiden opintolainojen yli- 371: sesta konservointikeskuksen saamiseen Jy- määräiseen korkotukeen tuen maksuajan 372: väskylään................................. 141 pidentämiseksi............................ 155 373: 374: 136 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 148 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 375: sesta Jämsän- Kaipolan tien perusparan- sesta korkeakoulu- ja keskiasteen opiskeli- 376: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142 joiden opintorahan perusosan korottami- 377: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 378: 137 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 379: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 149 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 380: seksi Jämsän - Jämsänkosken tielle välil- sesta opintotuen tarveharkintaikärajan 381: le Kinkolan silta-aluesairaalan tienhaara 143 alentamiseksi 18 vuoteen.................. 157 382: Sisällysluettelo 9 383: 384: Sivu Sivu 385: 150 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 164 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 386: sesta peruskoulujen ja lukioiden perus- sesta projektin "Yleinen tietoverkko ja 387: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 kansalaisen tietoasema" kokeiluun . . . . . . . 172 388: 389: 151 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 165 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 390: sesta kuntien kulttuuritoiminnan palk- sesta Turun saariston sähköistämiseen . . . . 173 391: kauskustannuksiin........................ 159 392: 166 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 393: 152 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisenä lisänä rintamasotilas- 394: sesta kuntien kulttuuritoimintaan tarvitta- eläkkeisiin ja asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . 174 395: via tiloja ja laitteita varten................ 160 396: 167 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 397: 153 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 398: sesta sotainvalidien puolisoiden kuntou- 399: sesta paikallisen kulttuuritoiminnan jär- 400: tustoimintaan............................. 175 401: jestämiseen ja tukemiseen................. 161 402: 403: 154 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 168 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 404: sesta taideteosten hankkimiseen julkisiin sesta elektronisten apuvälineiden hankki- 405: rakennuksiin.............................. 162 miseksi näkövammaisille.................. 176 406: 407: 155 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 169 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 408: sesta saamenkielisen julkaisutoiminnan tu- sesta vapaaehtoisen kuntoutustyön tuke- 409: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 miseen.................................... 177 410: 411: 156 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 170 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 412: sesta viljan varmuusvarastojen rakentami- sesta hylkeiden kunnon tutkimiseen Itä- 413: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 meren alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 414: 415: 157 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 171 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 416: sesta Lehmänkurkun tien rakentamiseen.. 165 sesta rahoitusrakenteen parantamiseksi 417: vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa...... 179 418: 158 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 419: sesta kevyen liikenteen alikulkutunnelin 172 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 420: rakentamiseksi valtatien n:o 1 ali Salossa 166 misesta läänien kehittämismäärärahaan 421: lomatuen laajentamiseksi eräisiin Oulun 422: 159 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- läänin kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 423: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- 424: seen Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 425: 173 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 426: misesta valtion virastotalon rakentamiseen 427: 160 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 428: Suomussalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 429: sesta saaristoliikenteen avustamiseen...... 168 430: 431: 161 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 174 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 432: sesta Uudenkaupungin väylän (lsokari - misesta Hyrynsalmen kirkonkylän ala- 433: Kemira) syventämiseen.................... 169 asteen laajennus- ja perusparannustöiden 434: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 435: 162 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 436: sesta opiskelija-alennusjärjestelmän kokei- 175 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 437: lemiseksi opiskelupaikkakuntien seutulii- misesta Kuhmon Kontion ala-asteen pe- 438: kenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 439: 440: 163 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 176 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 441: sesta rautatien alikulun rakentamiseksi misesta Kuhmon kulttuuritalon rakenta- 442: Meriniityn teollisuusalueelle Salossa . . . . . . 171 miseen.................................... 184 443: 10 Sisällysluettelo 444: 445: Sivu Sivu 446: 177 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 190 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 447: misesta TVL:n Kainuun piirille teiden ra- ammatillisten oppilaitosten opettajien työ- 448: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 elämään tutustumisapurahoihin........... 198 449: 450: 178 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 191 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 451: misesta Paljakan ja Ukkohallan rinnehiih- selvityksen laatimiseksi liikenneopiston si- 452: tokeskusten välisen yhdystien rakentami- joittamisesta Uuteenkaupunkiin 199 453: seen....................................... 186 454: 192 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 455: 179 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- Turun raakavesiongelman selvittämiseksi 200 456: misesta Suomussalmen lentokentän raken- 457: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 193 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 458: Lehmänkurkun tien rakentamiseen Kusta- 459: 180 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta vin ja Lokalahden välille.................. 201 460: venäjän kielen professorin viran perus- 461: tamiseksi Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 188 194 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 462: selvityksen tekemiseksi opiskelijoiden ke- 463: 181 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta säharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi 464: dosenttiluentosarjojen lisäämiseksi Turun sosiaaliturvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 465: yliopistossa· . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 466: 195 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 467: 182 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi- 468: kalanjalostuslaitosten jätevedenkäsittelyn seksi...................................... 203 469: koelaitoksen aikaansaamiseksi Taivassa- 470: loon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 196 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 471: pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus- 472: 183 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 473: käytettäväksi Otajärven kunnostuksen sel- 474: vittelytyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 197 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 475: han osoittamisesta sosiaalityöntekijän 476: 184 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta palkkaamiseksi Lappeenrannan Kriminaa- 477: kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän lihuoltoyhdistykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 478: epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 192 479: 198 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 480: 185 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta valtion virastotalon ra- 481: opintotuen saantia rajaavan tarveharkin- kentamiseksi Parikkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 482: nan poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 483: 199 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 484: 186 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta Anjalan maatalous- 485: lukion perusopetusryhmien pienentämi- oppilaitoksen henkilökunnan asuintalon 486: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 487: 488: 187 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 200 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 489: kaikkien Steiner-koulujen saattamiseksi han osoittamisesta paikallisten kotiseutu- 490: valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 yhdistysten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 208 491: 492: 188 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 201 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 493: kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön han osoittamisesta Imatra Festival -tapah- 494: sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräi- tumaan................................... 209 495: sen työn korvaamiseen.................... 196 496: 202 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 497: 189 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta Kirjokiven kansainväli- 498: Turun ja Porin läänin opettajien tietoko- sen leiri- ja nuorisokeskuksen perustami- 499: nekoulutuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . 197 seen....................................... 210 500: Sisällysluettelo 11 501: 502: Sivu Sivu 503: 203 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 216 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- 504: han osoittamisesta Äitsaaren-Härskiän- misesta Nilsiän luonnonkivivarojen tutki- 505: saaren tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . 211 mus-, tuotekehittely- ja markkinointipro- 506: jektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 507: 204 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 508: han osoittamisesta pienten kyläpostien säi- 217 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- 509: lyttämiseksi............................... 212 misesta Vuorelan-kirkonkylän kokooja- 510: viemärin ja yhdysvesijohdon rakentami- 511: 205 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- seen Siilinjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225 512: han osoittamisesta lasten kotihoidon tuen 513: kehittämiseen............................. 213 218 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 514: misesta hovioikeustalon rakentamiseksi 515: 206 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 516: Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 517: han osoittamisesta sairaan lapsen kuntou- 518: tukseen .. .. . . . . . . . . .. . .. .. .. . . . . . . . . . .. . .. 214 519: 219 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 520: 207 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- misesta Kymenlaakson kansankulttuuri- ja 521: han osoittamisesta lisähenkilöstön palk- pelimannipäivien kehittämiseen Miehikkä- 522: kaamiseen päivähoidon tehtäviin . . . . . . . . . 215 lässä...................................... 227 523: 524: 208 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 220 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 525: han osoittamisesta päiväkotien rakentami- misesta Ruotsinsalmen linnoituskaupun- 526: seen....................................... 216 gin muistomerkkien säilyttämiseen Kot- 527: kassa..................................... 228 528: 209 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 529: han osoittamisesta Ensi- ja turvakotien 221 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 530: liitolle turvakotijärjestelmän tulosten arvi- misesta Sunilan tehdasalueen säilyttämi- 531: oimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 seen....................................... 229 532: 533: 210 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 222 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 534: han osoittamisesta lasi-, paperi- yms. jät- misesta virka-aluslaiturin rakentamiseksi 535: teiden lajittelun ja keräilyn tukemiseksi Haminaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 536: kunnissa . .. . . . .. .. .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 537: 223 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 538: 211 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- misesta Kaunissaaren uuden reitti- ja vie- 539: han osoittamisesta luonnonsuojelualuei- rasvenesataman rakentamiseen. . . . . . . . . . . . 231 540: den hankintaan .. .. .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . 219 541: 224 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 542: 212 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- 543: tamisesta Keravan kauppaoppilaitoksen 544: misesta käsityökeskuksen suunnitteluun 545: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 546: Varpaisjärvelle............................ 220 547: 548: 213 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- 225 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 549: misesta maantien n:o 542 (Mikkelin piirin tamisesta rakennuslain 136 a §:n mukai- 550: raja-Pajumäki) perusparantamiseen . . . . . 221 siin avustuksiin kunnille katujen ja kaava- 551: teiden rakentamiseen . . . . . .. .. . . . . .. . . . . .. 233 552: 214 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- 553: misesta maantien n:o 573 (Pohjois-Karja- 226 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 554: lan piirin raja-Savolanpelto) perusparan- tamisesta Hyvinkään-Karjaan radan kor- 555: tamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 222 jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 556: 557: 215 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- 227 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 558: misesta VTT:n biotekniikan laboratorion sesta metsäoppilaitosten kalustohankinto- 559: perustamiseen Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 jen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 560: 12 Sisällysluettelo 561: 562: Sivu Sivu 563: 228 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 241 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 564: sesta paikallisten raittiusjärjestöjen toi- misesta Ylämyllyn varuskunnan kasar- 565: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 mien peruskorjauksen suunnitteluun . . . . . . 250 566: 567: 229 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta- 242 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 568: misesta Naisjärjestöt Yhteistyössä -järjes- misesta Joensuun yliopiston V rakennus- 569: tön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 237 vaiheen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251 570: 571: 243 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 572: 230 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 573: misesta maaseudun pienimuotoisen elin- 574: sesta Hämeen lääninvankilan rakentamis- 575: keinotoiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . 252 576: töiden aloittamiseen Kylmäkoskella....... 238 577: 244 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 578: 231 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- misesta karjantarkkailun ja keinosiemen- 579: sesta Väinö Linna -seuralle Pentinkulman nyksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 580: päivien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 581: 245 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 582: 232 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- misesta liitännäiselinkeinoneuvojan palk- 583: sesta Forssan kaupungin Viksbergin nuo- kaamiseksi Pohjois-Karjalan Maatalous- 584: risotilojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 240 keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 585: 586: 233 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 246 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 587: sesta Forssan - Tammelan tien perus- misesta Karjalan koeaseman lihakarjan 588: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 hoito- ja tutkimushenkilöstön palkkauk- 589: seen....................................... 255 590: 234 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 591: 247 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 592: sesta Jokioisten tiejärjestelyjen toteutta- 593: misesta yleisten teiden kunnossapitoon 594: miseen.................................... 242 595: Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspii- 596: rissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 597: 235 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 598: sesta Saviniemen - Perähuhdan tien pe- 248 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 599: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 misesta yleisten teiden rakentamiseen Poh- 600: jois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirissä . . 257 601: 236 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 602: sesta maakaasuverkoston toisen laajen- 249 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 603: nusvaiheen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 244 sesta pelastustoiminnan koulutuskeskuk- 604: sen suunnittelutyöhön Vihannissa......... 258 605: 237 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 606: sesta kehräämöalueen peruskorjaustöihin 250 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 607: Forssassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 sesta musiikkialan korkeakoulutasoisen 608: opetuksen aloittamiseen Oulussa.......... 259 609: 238 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 610: 251 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 611: sesta perhepäivähoidon epäkohtien poista- 612: sesta Haapaveden kotitalousoppilaitoksen 613: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 614: lisärakennuksen suunnittelutyöhön . . . . . . . 260 615: 239 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 252 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 616: misesta kuntien harkinnanvaraisiin avus- sesta Muhosjoen järjestelysuunnitelman 617: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 618: 619: 240 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 253 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 620: misesta selvityksen tekemiseen Savo-Kar- misesta Kankaanpään kuntoutuskeskuk- 621: jalan sotilasläänissä olevien toimintojen sen hoitohenkilökunnan koulutuksen jär- 622: keskittämisestä Joensuun seudulle . . . . . . . . 249 jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262 623: Sisällysluettelo 13 624: 625: Sivu Sivu 626: 254 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 268 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 627: ta Espoon nimismiespiirin tekstinkäsittely- ta Helsingin vuokra-asuntokannan lisää- 628: laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277 629: 630: 255 Jurva: Määrärahan osoittamisesta 269 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 631: Konserttikeskus ry:n koulukonserttitoi- ta Lappeenrannan teknillisen korkeakou- 632: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 lun neljännen rakennusvaiheen toteutta- 633: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278 634: 256 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 635: ta Musiikkiteatteri Mutterin toiminnan tu- 270 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 636: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 ta yhdentyvän Euroopan vaikutusten sel- 637: vittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279 638: 257 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 639: ta Amerikan Uutiset -lehden toiminnan 271 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 640: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 ta Lappeenrannan - Simolan rataosan 641: kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 642: 258 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 643: ta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan 272 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 644: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 ta valtionavustuksena Etelä-Karjalan sai- 645: raanhoitopiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 646: 259 Jurva: Määrärahan osoittamisesta 647: Suomen Radioamatööriliiton toiminnan 273 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 648: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 osoittamisesta hammaslääketieteelliseen 649: tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 650: 260 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 651: ta keksijätoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 269 652: 274 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 653: osoittamisesta Tampereen Työväen Teat- 654: 261 Jurva: Määrärahan osoittamisesta 655: terin valtionapujen maksamiseen . . . . . . . . . 283 656: Elatusvelvollisten Liiton toiminnan tuke- 657: miseen.................................... 270 658: 275 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 659: 262 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta Suomen Nuorisokirjallisuu- 660: ta Lähimmäisen apu ry:n toiminnan tuke- den Instituutin toiminnan tukemiseen . . . . . 284 661: miseen.................................... 271 662: 276 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 663: 263 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta Tampereen Työväenyhdis- 664: ta Saisimmepa Lapsen ry:n toiminnan tu- tyksen talon kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . 285 665: kemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 666: 277 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit- 667: 264 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta ilmaislääkityksen laajentamiseen 286 668: ta Suomen MS-yhdistysten Liiton toimin- 669: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 278 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit- 670: tamisesta lääkärin odottavalle äidille ja 671: 265 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- vauvalle määräämien lääkkeiden saattami- 672: ta Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry:n toimin- seksi ilmaislääkkeiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 673: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274 674: 279 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 675: 266 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta aikuisten hammashuollon 676: ta Helsingin Huumerikostutkijat ry:n toi- kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 288 677: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 678: 280 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 679: 267 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta sairaalamaksun poistami- 680: ta Ruotsinpyhtään ruukin rakennusten seksi synnytyksen saamiseksi maksutto- 681: kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 maksi..................................... 289 682: 14 Sisällysluettelo 683: 684: Sivu Sivu 685: 281 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 294 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 686: osoittamisesta Tampereen Tammenlehvä- osoittamisesta valtion virastotalojen ra- 687: säätiölle sotaveteraanien ja -invalidien kentamiseen Jämsään ja Keuruulie........ 303 688: asuntotarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290 689: 295 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 690: 282 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta soveltavan luonnontieteen 691: sesta lääninneuvottelukuntien sihteerien koulutusohjelman toteuttamiseen eräissä 692: palkkaamiseen............................ 291 korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304 693: 694: 283 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- 296 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 695: sesta matkailuprofessorin viran perustami- osoittamisesta yrittäjien perus- ja täyden- 696: seen Lapin korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 292 nyskoulutuskeskuksen perustamiseksi 697: Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 698: 284 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- 699: sesta Inarin opiston uudisrakentamiseen . . 293 700: 297 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 701: osoittamisesta peruskoulujen rakentami- 702: 285 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- 703: seen Keski-Suomen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . 306 704: sesta Rovaniemen teknillisen oppilaitok- 705: sen lisärakennus- ja peruskorjaushank- 706: keen suunnittelua varten .. .. .. .. . .. . . . . . . . 294 298 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 707: osoittamisesta Uuraisten Kirkonkylän pe- 708: 286 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- ruskoulun ala-asteen uuden kouluraken- 709: sesta Hetan Musiikkipäivien järjestämi- nuksen rakentamiseen . . . .. .. . . .. .. . . . .. . . 307 710: seen....................................... 295 711: 299 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 712: 287 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kirjastorakentamiseen 713: sesta Kemijärven Kansainväliselle Kelon- Keski-Suomen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 714: veistoviikolle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 715: 300 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 716: 288 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Uuraisten kirjasto-nuoriso- 717: sesta Joulumaan vetovoimaisen keskus- talon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 718: kohteen suunnittelua varten Rovaniemen 719: maalaiskunnan Syväsenvaaraan .......... . 297 301 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 720: osoittamisesta kurssisihteerin palkkaami- 721: 289 Kankaanniemi ym.: Määrärahan seksi Karstulan evankeliseen kansanopis- 722: osoittamisesta Lähetyksen Kehitysavun toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 723: katastrofivaraston kunnostamiseen ja va- 724: rustamiseen .............................. . 298 302 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 725: osoittamisesta sosiaalialan koulutuksen 726: 290 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 727: aloittamiseksi Karstulan evankelisessa 728: osoittamisesta Suotietokeskukselle troop- 729: kansanopistossa .. .. . . .. . .. .. . . .. .. . .. .. . . 311 730: pisen turvetutkimuksen käynnistämiseen .. 299 731: 732: 291 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 303 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 733: osoittamisesta Haapamäen avovankilan osoittamisesta maaseutuinstituutin perus- 734: rakentamiseen 300 tamiseen Keski-Suomeen.................. 312 735: 736: 292 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 304 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 737: osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitus- osoittamisesta Keski-Suomen Konservato- 738: avustuksiin .............................. . 301 rion toimitilojen laajentamista varten..... 313 739: 740: 293 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 305 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 741: osoittamisesta läänien kehittämisrahaa osoittamisesta opintosihteerin viran perus- 742: varten ................................... . 302 tamiseksi Keski-Suomen Konservatorioon 314 743: Sisällysluettelo 15 744: 745: Sivu Sivu 746: 306 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 319 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 747: osoittamisesta valtion viljavaraston suun- osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- 748: nitteluun Keuruun Haapamäelle . . . . . . . . . . 315 tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 749: 750: 307 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 320 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 751: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke- osoittamisesta vanhustenhuoltohankkeille 752: miseen.................................... 316 Keski-Suomen läänissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329 753: 754: 308 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 321 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 755: osoittamisesta siirtona maatilatalouden osoittamisesta maatalousyrittäjien lomi- 756: kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317 tuspalvelujen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 757: 758: 309 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 322 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 759: osoittamisesta haja-asutusalueiden vesi- osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 760: huoltotöitä varten Keski-Suomen läänissä 318 jestelmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331 761: 762: 310 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 323 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 763: osoittamisesta tiestön perusparantamiseen osoittamisesta aborttineuvonnan järjestä- 764: Keski-Suomen tiepiirin alueella . . . . . . . . . . . 319 mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332 765: 766: 311 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 324 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 767: osoittamisesta Jyväskylän - Vaasan val- osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton Kopo- 768: tatien rakentamisen aloittamista varten lan kurssikeskuksen rakennusinvestointei- 769: Petäjävedellä ja Multialla . . . . . . . . . . . . . . . . . 320 hin...... ...... ...... .. . ... . . ...... .. . . . . .. 333 770: 771: 312 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 325 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 772: osoittamisesta maantien n:o 625 (Kintaus osoittamisesta Puustellin Tuki ry:n työ- 773: - Uurainen) perusparantamiseen......... 321 keskuksen laajentamiseen................. 334 774: 775: 313 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 326 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 776: osoittamisesta Vihtavuoren - Vehniän osoittamisesta kristillisellä perustalla toi- 777: maantien peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 322 mivien yksityisten alkoholistihoitokotien 778: tukemiseen................................ 335 779: 314 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 780: osoittamisesta Oriveden - Jyväskylän - 327 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 781: Pieksämäen rataosien sähköistämiseen . . . . 323 osoittamisesta Uuden Kasvun Kodille ja 782: Koululle päihdehuoltotyöhön . . . . . . . . . . . . . 336 783: 315 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 784: osoittamisesta kansalaisten tietoverkkoko- 328 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 785: keilun järjestämiseen Keski-Suomen tele- osoittamisesta Kristillinen alkoholisti- ja 786: piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324 narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhe- 787: hoitokodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 337 788: 316 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 789: osoittamisesta yrittäjäkoulutusta ja -neu- 329 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 790: vontaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325 osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n 791: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 792: 317 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 793: osoittamisesta eräiden veteraanijärjestöjen 330 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 794: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326 osoittamisesta pienyrittäjien sopimus- 795: saatavien turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339 796: 318 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 797: osoittamisesta Liikunta- ja kuntoutumis- 331 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 798: keskus Peurungalle lainojen hoitokustan- osoittamisesta sinilevän leviämisen ehkäi- 799: nuksia ja muita toimintamenoja varten . . . 327 semiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 800: 16 Sisällysluettelo 801: 802: Sivu Sivu 803: 332 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 344 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 804: osoittamisesta valtion omistamien kulttuu- sesta yhteispohjoismaisen tupakka- ja 805: rihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten päihdevalistusaineiston tuottamiseen...... 353 806: kunnostamiseen........................... 341 807: 345 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 808: 333 Kankaanniemi ym.: Määrärahan sesta poliisin tietojenkäsittelylaitteiden 809: osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank- hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354 810: kimiseen Jyväskylän seudulla . . . . . . . . . . . . . 342 811: 346 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 812: 334 Kankaanniemi ym.: Määrärahan sesta poliisin radioverkon varustamiseksi 813: osoittamisesta pohjoismaisen ympäristö- salaamislaitteilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 814: tuomioistuimen perustamisen suunnittele- 815: miseen.................................... 343 347 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 816: sesta poliisin virka-aseistuksen uusimista 817: 335 Karkinen ym.: Määrärahan osoittami- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 818: sesta kunnille valtion lainaittamaan asun- 819: totuotantoon tarvittavan maan hankin- 820: 348 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 821: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 822: sesta varusmiesten ja reserviläisten päivä- 823: rahojen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358 824: 336 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- 825: misesta henkilökunnan palkkaamiseen 826: 349 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 827: Kotkaan perustettavaan Yliopiston kirjas- 828: sesta eräiden koulurakennusten rakenta- 829: ton konvertointilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . 345 830: miseen Porissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 831: 337 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 832: ta valtatien n:o 7 rakentamiseen välillä 350 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 833: Otsola - Summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346 sesta Länsi-Suomen opiston uuden oppi- 834: lasasuntolan rakentamista varten . . . . . . . . . 360 835: 338 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 836: ta lauttaterminaalin rakentamiseen Kot- 351 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 837: kaan...................................... 347 sesta KuUaan metsä- ja puutalouden oppi- 838: laitoksen lisäopetustilojen ja oppilasasun- 839: 339 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- tojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 840: ta lasten päivähoidon kehittämiskokeilun 841: aloittamiseksi Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . 348 352 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 842: sesta Porin Diakonialaitoksen Säätiölle 843: 340 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- Porin sosiaalialan oppilaitoksen kaluste- 844: ta syöpätautien ja sädehoidon erikoislää- hankinnoista aiheutuneiden menojen kor- 845: kärien virkojen perustamiseksi yliopistolli- vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362 846: siin keskussairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 847: 353 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 848: 341 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- sesta Kiikoisten musiikkijuhlien (purpuri- 849: tamisesta Lohtajan koulun II vaiheen ra- juhlien) tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363 850: kentamiseen Kajaanissa................... 350 851: 354 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 852: 342 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- sesta monitoimitalon rakentamiseen Hon- 853: tamisesta eräiden rataosuuksien sähköistä- kajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 854: miseen ja perusparannustöihin............ 351 855: 355 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 856: 343 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- sesta Suomen Partiolaiset ry:lle partiojär- 857: tamisesta maakaasuputken vetämiseksi jestön kolmannen suurleirin järjestämi- 858: Kostamuksesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . 352 seen Kannonkaskeila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365 859: Sisällysluettelo 17 860: 861: Sivu Sivu 862: 356 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 368 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 863: sesta Kokemäenjoen keskiosan ja Loimi- sesta Ilmiön paikallistien n:o 12735 perus- 864: joen tulvien poistamiseksi tarkoitetun jär- korjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitu- 865: jestelysuunnitelman toteuttamiseksi . . . . . . . 366 men alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378 866: 867: 357 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 369 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 868: sesta Siikaisten vesistöjärjestelysuunnitel- sesta paikallistien n:o 12903 (Kaasmarkku 869: - Leineperi) sekä paikallistien n:o 12911 870: man toteuttamista varten Siikaisissa . . . . . . 367 871: (Leineperi - Kullaa) peruskorjausta ja 872: päällystämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379 873: 358 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 874: sesta valtatien n:o 8 rakentamista varten 370 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 875: nelikaistaiseksi päätieksi välillä Hyvelä - sesta Kortejärven paikallistien n:o 12953 876: Söörmarkku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368 peruskorjaamiseen Äetsässä ja Kiikoisissa 380 877: 878: 359 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 371 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 879: sesta valtatien n:o 11 peruskorjaamiseen sesta paikallistien n:o 13341 peruskorjaa- 880: Mouhijärven alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 miseksi Kihniön alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 881: 882: 372 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 883: 360 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 884: sesta läntisen ohikulkutien rakentamiseksi 885: sesta Lavian - Mouhijärven maantien 886: Honkajoella osana Pohjanmaantietä...... 382 887: n:o 259 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 888: 373 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 889: 361 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien ja kevyen liikenteen väylän 890: sesta maantien n:o 270 parantamiseen vä- rakentamiseksi Kankaanpään keskustan ja 891: lillä Pyntäinen - Honkajoki . . . . . . . . . . . . . 371 Niinisalon varuskunta-alueen välille . . . . . . 383 892: 893: 362 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 374 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 894: sesta maantien n:o 273 peruskorjaukseen sesta Oriniemen - Tursankankaan pai- 895: Karvialla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 kallistien peruskorjaamiseen Punkalaitu- 896: mella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 897: 363 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 898: 375 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 899: sesta maantien n:o 332 peruskorjausta 900: sesta Panelian - Eurakosken maantien 901: varten välillä Parkano - Hämeen läänin 902: rakentamiseen Kiukaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . 385 903: raja....................................... 373 904: 376 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 905: 364 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien Vammala - Punkalaidun 906: sesta maantien n:o 2611 peruskorjaukseen - Murronharju rakentamiseksi Pohjan- 907: Ikaalisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4 maantien jatkeeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 908: 909: 365 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 377 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 910: sesta Hirvilahden - Kyrönlahden maan- sesta eritasoristeyksen rakentamiseen val- 911: tien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakka- tatien n:o 8 Rauman eteläiseen risteykseen 387 912: lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 913: 378 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 914: sesta eritasoristeyksen suunnitteluun valta- 915: 366 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- tien n:o 11 ja Vammalan - Kyröskosken 916: sesta maantien n:o 2594 peruskorjaami- maantien risteykseen Mouhijärvellä....... 388 917: seksi välillä Suodenniemi- Kilvakkala... 376 918: 379 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 919: 367 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta Järvi-Suomen tien eli valtatien n:o 920: sesta Rihtniemen paikallistien n:o 12629 23 sekä valtatien n:o 3 risteyksen rakenta- 921: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 miseen Parkanon Linnankylässä . . . . . . . . . . 389 922: 923: 2 290089P 924: 18 Sisällysluettelo 925: 926: Sivu Sivu 927: 380 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 392 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 928: sesta eritasoristeyksen rakentamiseen val- sesta lisähenkilöstön palkkaamiseen soti- 929: tatien n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja lasvammalain mukaisten hakemusten kä- 930: 271 risteykseen Kankaanpäässä . . . . . . . . . . . 390 sittelyä varten tapaturmavirastossa........ 402 931: 932: 381 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 393 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 933: sesta Tampereen- Vaasan valtatien sekä sesta sotaleskien kuntoutukseen . . . . . . . . . . . 403 934: Häijään - Kyröskosken maantien risteyk- 935: sen rakentamiseen eritasoristeykseksi . . . . . 391 394 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 936: sesta rintamalisän etuoikeuttamiseksi pit- 937: 382 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- käaikaishoidon maksuja perittäessä . . . . . . . 404 938: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 939: seksi valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista 395 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 940: Kilvakkalaan ja Tuomariaan . . . . . . . . . . . . . . 392 sesta Sotainvalidien Veljesliitolle . . . . . . . . . . 405 941: 942: 383 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 396 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 943: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- sesta Vapaussoturien Huoltosäätiölle va- 944: seksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille Pori paussoturien kuntoutustoimintaan . . . . . . . . 406 945: -Luvia.................................. 393 946: 397 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 947: 384 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta varusmiesten kotiuttamisrahan ko- 948: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407 949: seksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien 950: peruskorjaukseen välillä Jaara - Terva- 398 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 951: hauta Kiikoisissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 sesta Vanha Rauma -säätiölle Vanhan 952: Rauman kulttuurihistoriallisesti arvok- 953: 385 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- kaan miljöön säilyttämiseen ja entistämi- 954: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- seen....................................... 408 955: seksi paikallistielle n:o 13139 Ikaalisissa . . 395 956: 399 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 957: 386 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta hakevaraston rakentamiseen Pelson 958: sesta valtatien n:o 8 ja siihen liittyvien keskusvankilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409 959: yleisten teiden liikenneturvallisuuden pa- 960: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 - 400 Koistinen: Määrärahan osoittamisesta 961: Urho Kaleva Kekkosen henkilöä ja elä- 962: 387 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- mäntyötä kuvaavan muistopatsaan pystyt- 963: sesta lnkulan maantiesillan uusimiseksi tämiseksi Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410 964: Viljakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 965: 401 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 966: 388 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta tutkija-neuvojan palkkaamiseksi 967: sesta Kilpinokan sillan rakentamiseen Kainuun tutkimusasemalle Sotkamoon . . . 411 968: Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398 969: 402 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 970: 389 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kainuun maaseudun tutkimus- ja 971: sesta Satakunnan ajoharjoitteluradan ra- koulutuskeskuksen perustamiskustannuk- 972: kentamiseksi Porin Hangassuon alueelle . . 399 siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412 973: 974: 390 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- - 403 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 975: sesta Pohjois-Satakunnan ajoharjoittelu- sesta avustuksiin yhdyskuntien veden- 976: radan rakentamiseksi Kankaanpäähän . . . . 400 hankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin . . . 413 977: 978: 391 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- - 404 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 979: sesta Porin - Kankaanpään - Parkanon sesta matkailuneuvojan toimen perustami- 980: rautatien kunnossapidon tehostamiseen . . . 401 seksi Kainuun Maatalouskeskukseen...... 414 981: Sisällysluettelo 19 982: 983: Sivu Sivu 984: 405 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 418 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 985: sesta pohjavesivarojen käytön ja suojelun misesta eläinlääkärin viran perustamiseen 986: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen . . 428 987: 988: - 406 Kokko: Määrärahan osoittamisesta 419 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 989: Saimaan tulvapengerrysten rakentamiseen misesta tiestön rakentamiseen TVL:n 990: Ruokolahdella............................ 416 Keski-Pohjanmaan piirin alueelle . . . . . . . . . 429 991: 992: - 407 Kokko: Määrärahan osoittamisesta 420 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 993: rautatien tasoristeyksen rakentamiseksi misesta Kortesjärven - Lassfolkin maan- 994: Hytin- Vainikkalan maantielle.......... 417 tien n:o 741 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 430 995: 996: - 408 Kokko: Määrärahan osoittamisesta 421 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 997: Ilmatieteen laitoksen Kaakkois-Suomen misesta Ähtävän - Åsbackan maantien 998: toimipisteen perustamiseen Lappeenran- n:o 747 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 431 999: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418 1000: 422 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1001: - 409 Kokko: Määrärahan osoittamisesta misesta Kivipellon - Männikön maantien 1002: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perus- n:o 7421 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . 432 1003: tamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin.... 419 1004: - 423 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1005: - 410 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta Räyringin - Kalliojärven paikal- 1006: misesta suurperheiden ajoneuvon hankin- listien n:o 18067 perusparantamiseen . . . . . 433 1007: nan mahdollistamiseksi ylimääräisenä au- 1008: 424 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1009: toveron palauttamisella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420 1010: misesta Salamajärven tien kunnostamiseen 1011: Perhossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434 1012: - 411 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1013: misesta Keski-Pohjanmaan kansanopiston 1014: 425 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1015: kannatusyhdistykselle ruokala- ja audito- 1016: misesta Tankkarin suojasataman rakenta- 1017: riorakennuksen rakentamiseen............ 421 1018: miseen.................................... 435 1019: 412 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 1020: 426 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1021: sesta Keski-Pohjanmaan emäntäkoulun 1022: misesta ratapihan releöintiin Kokkolassa. . 436 1023: valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 1024: 427 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1025: - 413 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kruunupyyn lentoaseman kiitora- 1026: misesta Kaustisen kansantaiteenkeskuksel- dan jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437 1027: le......................................... 423 1028: 428 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1029: 414 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta VOR-majakkahankkeeseen Kruu- 1030: misesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nupyyn lentokentälle...................... 438 1031: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424 1032: 429 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1033: 415 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta pk-yritysten ja maatilayritysten 1034: misesta Lappajärven Musiikkiyhdistys henkilöstön liikkeenjohtokoulutukseen . . . 439 1035: ry:lle musiikkipäivien järjestämiseen . . . . . . 425 1036: 430 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1037: - 416 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 1038: misesta Lohtajan Kirkkomusiikkipäivilie.. 426 män kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440 1039: 1040: 417 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- - 431 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1041: misesta Chydenius-instituutin toiminnan misesta Evijärven Kniivilänlahden kun- 1042: kehittämiseen............................. 427 nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 1043: 20 Sisällysluettelo 1044: 1045: Sivu Sivu 1046: 432 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 446 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1047: misesta Kirsinpäkin perkaamiseen Evijär- misesta kalateiden rakentamiseen Iijokeen 456 1048: vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442 1049: 447 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1050: 433 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta metsänparannusvarojen lisäämi- 1051: misesta Alajärvellä sijaitsevan Paalijärven seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457 1052: kunnostamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 1053: 448 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1054: 434 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 1055: misesta Kortesjärven järjestely- ja sanee- misesta Lapin vajaatuottoisten metsien 1056: raushankkeen rahoittamiseen Kortesjär- kunnostamiseen........................... 458 1057: vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 1058: 449 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1059: 435 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta valtatien n:o 18 peruskorjaukseen 1060: misesta Koiraspotin järven kunnostami- välillä luurikkalahti- Eevala............ 459 1061: seen Alajärvellä........................... 445 1062: 450 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1063: 436 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta maantien n:o 867 perusparantami- 1064: misesta Sievin kunnalle lukion perustami- seen välillä Mäkelä - Säynäjä . . . . . . . . . . . . 460 1065: seen....................................... 446 1066: 451 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1067: 437 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1068: misesta maantien n:o 932 (Sompujärvi - 1069: misesta Kuusamon kansanopiston raken- 1070: Lehmikumpu) perusparantamiseen. . . . . . . . 461 1071: nuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 1072: 1073: 438 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 452 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1074: misesta Tervolan maatalousoppilaitoksen misesta PikkuJan - Mertajoen maantien 1075: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 n:o 3511 perusparantamiseen Iissä . . . . . . . . 462 1076: 1077: 439 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 453 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1078: misesta säveltaidejärjestöjen valtionapuun 449 misesta maantien n:o 8693 (Käylä - Lii- 1079: kanen) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 463 1080: 440 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1081: misesta "Sana ja Sävel kalevalaisessa Ka- 1082: 454 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1083: jaanissa" -tapahtuman tukemiseen. . . . . . . . 450 1084: misesta Jäniskosken ja valtakunnan rajan 1085: 441 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- välisen tien (n:o 50023) kunnostamiseen . . 464 1086: misesta Kuusamo-Natura 89 -kulttuuri- ja 1087: luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen 451 455 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1088: misesta Tuomiojan - Relletin tien perus- 1089: 442 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 1090: misesta Limingan seudun musiikkiopiston 1091: valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452 456 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1092: misesta Kontiomäen - Vuokatin - Nur- 1093: 443 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- meksen rataosan perusparantamiseen . . . . . 466 1094: misesta Iijoki-soudun järjestämiseen 1095: vuonna 1990.............................. 453 1096: 457 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1097: 444 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta Oulun - Kajaanin - Iisalmen 1098: misesta Paikallislehtien Liitto ry:n koulu- rataosuuden sähköistystöihin . . . . . . . . . . . . . 467 1099: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 1100: 458 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1101: 445 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta Ylivieskan lentokentän rakentami- 1102: misesta maanpuolustus- ja sotilasaika- seen ja ylläpitoon sekä valtiolle lunastami- 1103: kauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi.. 455 sen valmisteluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468 1104: Sisällysluettelo 21 1105: 1106: Sivu Sivu 1107: 459 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 472 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1108: misesta Kuusamon sydänyhdistys ry:n ja osoittamisesta maakuntakirjastotoimin- 1109: Kuusamon näkövammaiset ry:n toimin- nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 1110: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469 1111: 473 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1112: 460 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta kirjastojen kokeilu- ja tut- 1113: misesta Kuusamon Siviili-invalidit ry:lle kimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 1114: rakennusinvestointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 1115: 474 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1116: 461 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Ranta-Hatolan tilojen osta- 1117: misesta Iin ympäristöinstituutin henkilös- miseen Kurun normaalimetsäopiston käyt- 1118: tömenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 töön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484 1119: 1120: 462 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 475 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1121: misesta ympäristöpiireille sisävesien vesi- osoittamisesta Suomen Työväen Musiikki- 1122: kasvien niittoon........................... 472 liitolle 70-vuotisjuhlavuoden toiminnan 1123: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485 1124: 463 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1125: misesta Iijoen sivujokien entistämiseen . . . 473 476 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1126: osoittamisesta huonokuntoisimpien keli- 1127: 464 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- rikkateiden kunnostamiseksi Hämeen tie- 1128: misesta uppotukkien poistamiseen Oulun ja vesirakennuspiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 1129: läänin vesistöistä.......................... 474 1130: 477 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1131: osoittamisesta Virtain - Ähtärin maan- 1132: 465 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1133: tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 1134: misesta Kuusamon Luonnonsuojelijat 1135: ry:lle ympäriftönsuojelutoimintaan . . . . . . . 475 1136: 478 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1137: osoittamisesta katsastusaseman rakenta- 1138: 466 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrära- 1139: miseen Virroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 1140: han osoittamisesta tiemuseon esineitten 1141: vastaanottohallin rakentamiseen Raisioon 476 479 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1142: osoittamisesta Valtionrautateiden kevyen 1143: 467 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- paikallisliikennekaluston hankkimiseksi 1144: ta terveyskasvatus- ja raittiustyön valta- pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen liiken- 1145: kunnalliseen pitkän tähtäimen suunnitte- teeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489 1146: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477 1147: 480 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1148: 468 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Tampere-Pirkkalan lento- 1149: misesta teiden parantamiseen Kuopion aseman talonrakennus-ja muutostöihin... 490 1150: läänissä................................... 478 1151: 481 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1152: 469 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta PTL:n postinlajittelukes- 1153: osoittamisesta keskusrikospoliisin talous- kuksen suunnittelemiseksi Tampereelle . . . 491 1154: rikostutkinnan tietotekniikan kehittämi- 1155: seen....................................... 479 482 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoitta- 1156: misesta viestikeskuksen lauhdetornin ja 1157: 470 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan jäähdytyskompressorin uusintaan Tampe- 1158: osoittamisesta Oriveden asevarikon uudis- reella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 1159: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 1160: 483 Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 1161: 471 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan ta Turun yliopiston opettajankoulutuslai- 1162: osoittamisesta Tampereen yliopiston Vir- toksen lastentarhanopettajakoulutuksen 1163: tain tutkimusaseman rakentamiseen . . . . . . 481 vakinaistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493 1164: 22 Sisällysluettelo 1165: 1166: Sivu Sivu 1167: 484 Laine ymo: Määrärahan osoittamises- 496 Lamminen ymo: Määrärahan osoitta- 1168: ta maakaasuputken rakentamiseksi välille misesta korkeakoulutasoisen isännöitsijä- 1169: Riihimäki- Uusikaupunki ooo ooo ooo 0 0 0 0 0 0 495 koulutuksen aloittamiseksi Porin koulu- 1170: tus- ja tutkimuskeskuksessa 0 0 ••• 0 •• 0 0 •• 0 0 • 507 1171: 485 Laine ymo: Määrärahan osoittamises- 1172: ta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton 497 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 1173: kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapal- misesta Ala-Könni-säätiön toiminnan tu- 1174: velukeskuksen perustamiseksi o oo ooo 0 0 0 0 0 0 0 496 kemiseen 0 0 ••••• o...0 ••• 0 0 ••••• 0 •••••• 0 •• 0 • 508 1175: 1176: 498 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 1177: 486 Laine ymo: Määrärahan osoittamises- 1178: misesta kansainvälisen Sata-Häme Soi 1179: ta Euroopan taloudellisen yhdentymisen 1180: -harmonikkatapahtuman toteuttamiseen . . 509 1181: aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliittis- 1182: ten ongelmien selvitystyöhön oo o. . . . . . . 0 0 0 • 497 499 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 1183: misesta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton 1184: 487 Laine ymo: Määrärahan osoittamises- lastenkulttuuritoimintaan 0 0 • 0 0 0 0 0 •••• 0 0 • 0 0 510 1185: ta Saaristomeren alueen ja Lounais-Suo- 1186: men saariston öljyntorjunnan kehittämi- 500 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 1187: seen ...... 0 •••••• o. 1188: 0 o 1189: 0. 0 ••••••• 0 0 ••• 0 0 •• 0 0. 498 misesta Satakunnan Nuorisoseurojen Liit- 1190: to ry:n toiminnan tukemiseen 0 •• 0 0 0 0 •• 0 •• 0 511 1191: 488 Laine ymo: Määrärahan osoittamises- 1192: ta Turun ja Porin läänin kunnille vuokra- 501 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 1193: asuntojen rakentamiseen 0 •• 0 • 0 ••••• 0 0 •••• 0 499 misesta Panelian - Eurakosken maantien 1194: ja siihen liittyvien kevyen liikenteen väy- 1195: 489 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami- lien rakentamiseen ... 0 •• 0 0 0 ••••• 0 •••• 0 0 0 0. 512 1196: sesta Kuopion yliopiston eläinlääketieteen 1197: 502 Lamminen ymo: Määrärahan osoitta- 1198: koetilan suunnitteluun . 0 0 0 ••••••••• 0 ••••• 0 500 1199: misesta Suomen CP-liiton vaikeavammais- 1200: palveluiden kehittämiseen ..... 0 ••• 0 0 0..... 513 1201: 490 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta 1202: Suomen Lohenkasvattajain Liitolle eläin- 503 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 1203: lääkärin palkkaamiseen .. 0 ••••••• 0 0 ••• 0 0 • • 501 ta Riihimäen keskusvankilan henkilökun- 1204: nan asuntojen korjaamiseen 0 ••• 0 0 0 •••• 0.. 514 1205: 491 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami- 1206: sesta Metsäntutkimuslaitoksen Suonen- 504 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 1207: joen tutkimusaseman toimitilojen kunnos- ta Vähikkälän, Launosen ja kantatien n:o 1208: tamiseen ... 0 0 0 •• 0. 0 •••• 0 0 •• 0 ••••••••••• 0 0. 502 54 välisen maantien perusparantamiseen . 0 515 1209: 1210: 492 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta 505 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 1211: Luostarien tien perusparantamiseen välillä ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 1212: Mikkelin piirin raja- Pajumäki 0 •••••••• 503 kantatielle n:o 54 välille Lopen kirkonkylä 1213: - Oitti o.. o..... 1214: 0 0 0 o.. o 0 0 0 •••• 0 0 ••• 000 ••• 0 516 1215: 493 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta 1216: 506 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 1217: Vehmersalmen kirkonkylän vierasvenesa- 1218: ta Valtionrautateiden uuden tavaravaunu- 1219: taman laiturin laajentamiseen ja Jänissa- 1220: korjaamon rakentamiseen Riihimälle . 0 •• 0 517 1221: lon suojasataman rakentamiseen 0 ••• 0 0 ••• 0 504 1222: 507 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 1223: 494 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta 1 ta Valtionrautateiden säiliövaunujen pesu- 1224: valtakunnallisen keskuskanavamuseon pe- laitoksen rakentamiseen Riihimäelle 518 1225: rustamiseen Varkauteen ............. 0 •••• 5o\ 0 ••• 0 0 1226: 1227: 1228: 1229: 1230: 508 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 1231: 495 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- ta Kerityn - Pernunnummen ja Melkutti- 1232: misesta Säkylän varuskunnan ajoneuvo- mien luonnonsuojelualueiden toteuttami- 1233: huoltolan rakentamiseen 0 0 ••••• 0 •••••••••• 506 seksi ..0 •••• 0 0 •• 0 ••••••• 0. 0 •••• 0 0 0 ••• 0 0 0 0.. 519 1234: Sisällysluettelo 23 1235: 1236: Sivu Sivu 1237: 509 Lax: Om anvisande av anslag för 522 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1238: fördubbling av reservisternas avlöning . . . . 520 sesta Tampere-Pirkkalan lentoaseman va- 1239: rastotilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 534 1240: 509 Lax: Määrärahan osoittamisesta reser- 1241: viläispalkan kaksinkertaistamiseen........ 521 523 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1242: sesta Tampere-Pirkkalan lentokentän kun- 1243: 510 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta nossapitokaluston pesutilojen rakentami- 1244: Pernajan saariston sähköistämiseen . . . . . . . 522 seen....................................... 535 1245: 1246: 511 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- 524 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1247: sesta opistotasoisen tietotekniikkakoulu- sesta vaikeuksissa olevien teollisuusaluei- 1248: tuksen aloittamiseksi Kouvolassa . . . . . . . . . 523 den tukikokeilun ulottamiseksi Kuoreve- 1249: den - Mäntän - Vilppulan alueelle . . . . . . 536 1250: 512 U. Leppänen: Määrärahan osoittami- 1251: sesta selvityksen tekemiseen Neuvosto- 525 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoitta- 1252: liitto-instituutin perustamiseksi Imatralle 524 misesta tietokirjallisuuden kirjastokor- 1253: vausapurahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 1254: 513 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1255: sesta Oriveden asevarikon toimitilojen ra- 526 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoitta- 1256: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525 misesta Vanhan Porvoon saneeraukseen . . 538 1257: 1258: 527 Louvo: Määrärahan osoittamisesta 1259: 514 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1260: sesta Hallin varuskunnan autotallin raken- Anjalan koulutilan henkilökunnan asuin- 1261: tamiseen.................................. 526 rakennuksen rakentamiseen............... 539 1262: 1263: 528 Louvo: Määrärahan osoittamisesta 1264: 515 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1265: Värälän rauhan 200-vuotisjuhlatapahtu- 1266: sesta Hallin - Mäntän maantien n:o 343 1267: mien järjestämiseen Elimäellä............. 540 1268: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527 1269: 529 Louvo: Määrärahan osoittamisesta 1270: 516 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1271: Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri 1272: sesta maantien n:o 348 parantamiseen ry:lle sotainvalidien ja heidän puolisoiden- 1273: Vilppulan Kolhossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528 sa kuntoutus- ja virkistystoiminnan järjes- 1274: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 1275: 517 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1276: sesta Virtain Äijännevan paikallistien pa- 530 Louvo ym.: Määrärahan osoittamises- 1277: rantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 ta Maailman Terveysjärjestön tavoitteiden 1278: tunnetuksi tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 1279: 518 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1280: sesta katsastusaseman rakentamisen aloit- 531 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoitta- 1281: tamiseksi Orivedelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 misesta kunnille virkistysalueiden hankin- 1282: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543 1283: 519 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1284: sesta Mäntän katsastusaseman lunastami- 532 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoitta- 1285: seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531 misesta sosiaalista hyvinvointia tukevan 1286: video-ohjelman tuottamiseksi . . . . . . . . . . . . . 544 1287: 520 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1288: sesta Tampere-Pirkkalan lentoaseman päi- 533 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1289: vystystilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 532 till ersättning för bekämpningsmedelskost- 1290: naderna för flyghavre åt jordbrukarna . . . . 545 1291: 521 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1292: sesta Tampere-Pirkkalan lentokentän säh- 533 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 1293: köhuolto- ja korjaamotilojen rakentami- ta hukkakauran torjuntakustannusten 1294: seen....................................... 533 korvaamiseksi viljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 1295: 24 Sisällysluettelo 1296: 1297: Sivu Sivu 1298: 534 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 541 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av 1299: för grundförbättring av Strandvägen på anslag för planering och byggande av en 1300: avsnittet Molpe - Korsnäs . . . . . . . . . . . . . . . 547 musik- och körestrad i Ekenäs . . . . . . . . . . . . 560 1301: 1302: 534 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 541 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1303: ta Rantatien perusparantamiseen välillä misesta esiintymislavan rakentamiseen 1304: Moikipää - Korsnäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548 musiikki- ja kuorotoimintaa varten Tam- 1305: misaareen................................. 561 1306: 535 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1307: för upprustning av Långskärs centralfiske- 1308: 542 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av 1309: hamn i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 1310: anslag för utredning och planering i syfte 1311: 535 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- att flytta landsarkivet för Nylands Iän tili 1312: ta Långskärin keskuskalasataman varusta- Ekenäs.................................... 562 1313: miseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550 1314: 542 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1315: 536 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag misesta Uudenmaan maakunta-arkiston 1316: för planering av fosrkning och fortbild- siirtämistä Tammisaareen koskevaan selvi- 1317: ning på pälsdjurslinjen vid Korsholms tykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563 1318: lantbruksskolor........................... 551 1319: 543 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av 1320: 536 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- anslag för planering och byggande av 1321: ta Korsholman maatalousoppilaitoksen Karis västra omfartsväg. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 1322: turkistalouslinjalla järjestettävän tutki- 1323: muksen ja jatkokoulutuksen suunnitte- 543 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1324: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 misesta Karjaan läntisen ohitustien raken- 1325: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 1326: 537 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 1327: ta Kristiinankaupungissa sijaitsevan Härk- 1328: 544 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1329: merenlahden pengerrystöihin . . . . . . . . . . . . . 554 1330: misesta kantatien n:o 53 peruskorjaukseen 1331: 537 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- välillä Hanko - Skogby . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 1332: ta Kristiinankaupungissa sijaitsevan Här- 1333: kmerenlahden pengerrystöihin . . . . . . . . . . . . 554 545 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1334: misesta öljyntorjuntakaluston hankkimi- 1335: 538 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag seen Hankoniemelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 1336: för belåning av invalidbostäder mot statli- 1337: ga garantier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555 546 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1338: misesta Karjaanjoen vesistön käytön ja 1339: 538 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- suojelun yleissuunnitelman laatimista var- 1340: ta invalidiasuntojen valtiontakuulainoihin 556 ten........................................ 568 1341: 539 Mattila: Määrärahan osoittamisesta 1342: 547 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1343: Talusojan ja sen sivuhaarojen perkaami- 1344: misesta Pohjan kunnan Maria-kodin sa- 1345: seen....................................... 557 1346: neeraukseen ja uusien tilojen rakentami- 1347: 540 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av seen....................................... 569 1348: anslag för grundreparation av den gamla 1349: internatbyggnaden för Tekniska läroan- 548 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1350: stalten i Ekenäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558 Ristiinan Kirkonkylän peruskoulun ala- 1351: asteen laajennushankkeen toteuttamiseen 570 1352: 540 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1353: misesta Tekniska läroanstalten i Ekenäs 549 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1354: -nimisen oppilaitoksen asuntolarakennuk- opettajankoulutuksen kehittämiseksi Hei- 1355: sen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559 nolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571 1356: Sisällysluettelo 25 1357: 1358: Sivu Sivu 1359: 550 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 564 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1360: Itä-Hämeen kansanopiston toimintaan sesta vanhusten palvelupuhelinverkoston 1361: Hartolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 luomiseen................................. 586 1362: 1363: 551 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 565 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1364: Kangasniemen musiikkijuhlien tukemiseen 573 sesta vammaisten kuljetuspalvelujen jär- 1365: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587 1366: 552 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1367: KarjaJa-tietokanta-projektin rahoitukseen 574 566 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1368: sesta saattovapaan järjestämiseen kuole- 1369: 553 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- vaa läheistään hoitavalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 1370: sesta YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin 1371: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575 567 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1372: sesta vammaisten lomatoiminnan järjestä- 1373: 554 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- miseen.................................... 589 1374: sesta kahdenkeskisten perhetapaamisten 1375: järjestämiseen maamme vankiloissa....... 576 568 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1376: sesta mielenterveyspalvelujen ja psykolo- 1377: 555 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- gin virkojen lisäämiseksi Helsingissä ja 1378: sesta Vapautuvien Tuki ry:lle työntekijöi- pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590 1379: den palkkaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577 1380: 569 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1381: sesta neuvoloiden gynekologipalvelujen 1382: 556 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1383: sekä lapsivesipunktioiden ja ultraäänitut- 1384: sesta onnettomuuksien uhrien tunnista- 1385: kimusten järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 1386: misjärjestelmän tehostamista varten . . . . . . 578 1387: 570 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1388: 557 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1389: sesta kunnille sepelvaltimon ohitusleik- 1390: sesta puhalluskokeiden lisäämiseksi liiken- 1391: kausten tarjoamiseksi ostopalveluina . . . . . 592 1392: nevalvonnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 1393: 571 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1394: 558 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1395: sesta sädehoitolaitteiden hankkimiseen ja 1396: sesta rikospoliisin autokaluston hankin- 1397: uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593 1398: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 1399: 572 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1400: 559 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- sesta dialyysihoidon lisäämiseen . . . . . . . . . . 594 1401: sesta lämpökameroiden hankkimiseen et- 1402: sintäkalustoihin........................... 581 573 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1403: sesta lapsiasiamiestoimintaa varten . . . . . . . 595 1404: 560 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1405: sesta vanhemmuuteenvalmennuksen saat- 574 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1406: tamiseksi asevelvollisten koulutukseen . . . . 582 sesta Toipilaskoti-säätiö Betesdan van- 1407: hainkodin rakentamiseen Vantaan Myyr- 1408: 561 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- mäkeen................................... 596 1409: sesta diabetesprofessuurin perustamiseen 583 1410: 575 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1411: 562 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Reumaliitolle nuorten tuki- ja liikun- 1412: sesta opintorahan asumislisän maksami- taelinsairauksien hoidon tehostamiseen . . . 597 1413: seksi ympärivuotisena. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 1414: 576 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1415: 563 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Pertunmaan Kuortinkartanon syö- 1416: sesta marjojen ja sienien talteenoton edis- pää sairastavien lasten kurssikeskuksen 1417: tämiseen.................................. 585 käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 1418: 26 Sisällysluettelo 1419: 1420: Sivu Sivu 1421: 577 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 590 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 1422: sesta Mannerheimin Lastensuojeluliitolle ta Joensuun Laulujuhlien tukemiseen..... 612 1423: henkilökunnan palkkaamiseksi lasten ja 1424: nuorten puhelimien päivystykseen . . . . . . . . 599 591 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 1425: ta Patvinsuon biosfäärialueen perustami- 1426: 578 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- seen....................................... 613 1427: sesta Helsingfors Gästhem och Natthär- 1428: bärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) asunto- 592 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 1429: lan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 ta harjujen tutkimusyksikön perustami- 1430: seen Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristö- 1431: 579 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614 1432: sesta huumeita käyttävien nuorten hoito- 1433: kotien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601 593 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 1434: ta asuntojen korjaustoimintaan . . . . . . . . . . . 615 1435: 580 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1436: sesta naisten alkoholiklinikoiden toimin- 1437: 594 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1438: taa varten .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. . 602 1439: sesta terveyskasvatuksen huumeaineiston 1440: 581 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- kustantamiseen peruskouluille . . . . . . . . . . . . 616 1441: sesta Pelastusarmeijan raittius- ja alkoho- 1442: lityön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 595 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1443: sesta Mustalaislähetys ry:n toiminnan tu- 1444: 582 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617 1445: sesta Naiset yhdessä irti päihteistä ry:lle 1446: naisten päihdeklinikan perustamista var- 596 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1447: ten........................................ 604 sesta teiden rakentamiseen Keski-Suomen 1448: tie- ja vesirakennuspiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . 618 1449: 583 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1450: sesta Kovaosaisten Ystävät - De Nöd- 597 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1451: ställdas Vänner ry:n asuntolan saunatilo- sesta Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tu- 1452: jen rakentamiseen .. .. .. . . . . . . . .. .. .. .. .. . 605 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619 1453: 1454: 584 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 598 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1455: sesta Suomen Valkonauhaliiton toiminta- sesta Parkanon pioneerivarikon toimitilo- 1456: tilojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 jen rakentamiseen .. .. .. . . .. .. . .. .. . . .. .. . 620 1457: 585 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 599 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1458: sesta lasten ja nuorten tekemien rikosten sesta palloiluseura JuJu-78 ry:n toiminnan 1459: sovittelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 tukemiseen Punkalaitumella . . . . . . . . . . . . . . 621 1460: 586 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1461: 600 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1462: sesta alkoholismin ja huumeiden käytön 1463: sesta Porolan paikallistien kunnostami- 1464: kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten . . . 608 1465: seen Kokemäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622 1466: 587 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 1467: ta rajavartioston toimitilojen rakentami- 601 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1468: seen Värtsilään .. .. .. . . . . .. . . . . . . .. .. .. .. . 609 sesta Punkalaitumen - Humppilan maan- 1469: tien peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 1470: 588 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 1471: ta uusien virkojen perustamiseksi Värtsi- 602 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 1472: län Niiralan tulliasemalle .. .'.............. 610 sesta Finnilco ry:n toiminnan tukemiseen 624 1473: 1474: 589 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 603 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 1475: ta Värtsilän Niiralan tulliaseman raken- sesta peruskoulujen ja lukioiden perus- 1476: nustöihin .. .. .. . . . .. .. .. .. . . . . . .. . . . . . . . .. 611 tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 1477: Sisällysluettelo 27 1478: 1479: Sivu Sivu 1480: 604 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami- 615 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1481: sesta ympäristötekniikan laboratorion pe- misesta Martens Trädgårdsstiftelse -nimi- 1482: rustamiseen Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . 626 sen säätiön toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . 640 1483: 1484: 605 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami- 616 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1485: sesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin misesta Pilvilammen raakavesialtaan sa- 1486: muodostumisesta aiheutuneisiin kuntien neeraukseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 1487: välisiin lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . 627 1488: 617 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1489: 606 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami- anslag för grundförbättring av landsväg 1490: sesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan nr 678 i Petalax centrum och på avsnittet 1491: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 Nyby - Dalback . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642 1492: 1493: 607 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 617 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1494: misesta KuUaan metsä- ja puutalousoppi- misesta maantien n:o 678 perusparantami- 1495: laitoksen toimitilojen rakentamiseen . . . . . . 629 seen Petolahden keskustassa ja välillä Ny- 1496: by - Dalback . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 1497: 608 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1498: valtion virastotalon rakentamiseksi Saloon 630 618 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1499: anslag för en servicebyggnad i Storkors 1500: 609 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta centralfiskehamn i Korsnäs . . . . . . . . . . . . . . . 644 1501: Märyn kylän ja Halikon kirkonkylän väli- 1502: sen siirtoviemärin rakentamiseen.......... 631 618 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1503: misesta Storkorsin keskuskalasataman va- 1504: 610 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1505: rustamiseen Korsnäsissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645 1506: Salon itäisen ohikulkutien rakentamiseen 632 1507: 619 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1508: 611 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1509: anslag för byggnadsskyddsplanering i 1510: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskusten väli- 1511: Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 1512: sen paikallistien peruskorjaamiseen . . . . . . . 633 1513: 1514: 612 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 619 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1515: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen misesta Kristiinankaupungin rakennussuo- 1516: Halikossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 jelukaavoitukseen......................... 647 1517: 1518: 613 Nordman m.fl.: Om anvisande av 620 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1519: anslag tili Österbottens svenska hem- Järviseutu-talon rakentamiseksi Pietarsaa- 1520: slöjdsförening för rådgivning . . . . . . . . . . . . . 635 reen....................................... 648 1521: 1522: 613 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 621 Nyby: Om anvisande av anslag för 1523: misesta Österbottens svenska hemslöjds- påbörjande av grundförbättringsarbeten 1524: förening -nimisen yhdistyksen toiminnan på landsväg nr 747 (Åsbackavägen) . . . . . . . 649 1525: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636 1526: 621 Nyby: Määrärahan osoittamisesta 1527: 614 Nordman m.fl.: Om anvisande av maantien n:o 747 (Åsbackantie) perus- 1528: anslag för framställning av orienterings- parannustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . 650 1529: kartor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637 1530: 622 Nyby: Om anvisande av anslag för 1531: 614 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- byggande av en vägtunnel för den lätta 1532: misesta suunnistuskarttojen valmistami- trafiken i Pörtom i Närpes................ 651 1533: seen....................................... 638 1534: 622 Nyby: Määrärahan osoittamisesta ke- 1535: 615 Nordman m.fl.: Om anvisande av vyen liikenteen alikulkutunnelin rakenta- 1536: anslag tili Martens Trädgårdsstiftelse . . . . . 639 miseen Närpiön Pirttikylässä.............. 652 1537: 28 Sisällysluettelo 1538: 1539: Sivu Sivu 1540: 623 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 629 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1541: för högskoleundervisning i västra Nyland 653 sesta Tolkkisen ja Emäsalon välisen Kugg- 1542: sundin sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 665 1543: 623 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1544: sesta läntisellä Uudellamaalla annettavaan 630 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1545: korkeakouluopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654 för oljeskyddsdepåer på Hangö udd och i 1546: Borgåtrakten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 1547: 624 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1548: sesta Porvooseen sijoitettavan teknillisen 630 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1549: oppilaitoksen käyttökustannuksiin . . . . . . . . 655 sesta öljyntorjuntatukikohtien perustami- 1550: seksi Hankoniemelle ja Porvoon seudulle 667 1551: 625 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1552: 631 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1553: för bevarande av backstugusittarområdet 1554: för inlösen av det kultur- och lokalhisto- 1555: Posthaeken i Illby i Borgå landskommun 656 1556: riskt värdefulla Societetshuset i Lovisa . . . . 668 1557: 625 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 631 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1558: sesta Postimäen mäkitupalaisalueen säilyt- sesta kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti 1559: tämiseksi Porvoon maalaiskunnan Ilolassa 657 arvokkaan Loviisan seurahuoneen lunas- 1560: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669 1561: 626 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1562: till Östnylands allmogebåtsförening rf för 632 Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1563: genomförande av kulturhistoriskt viktiga Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Itsekas- 1564: projekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658 vatuksen instituutin toimintaan . . . . . . . . . . . 670 1565: 1566: 626 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 633 Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta 1567: sesta Östnylands allmogebåtsförening maatilatalouden karjasuojien Iantaloiden 1568: -nimiselle yhdistykselle kulttuurihistorialli- korjausavustuksen korottamiseen......... 671 1569: sesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi 659 1570: 634 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1571: 627 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag misesta YK:n pakolaisten avustus- ja työ- 1572: för planering av den s.k. Skärgårdsvägen elimen (UNRWA) toimintaan............. 672 1573: från Tarkis i Borgå landskommun till 1574: Skarpens vid Borgå omfartsväg . . . . . . . . . . . 660 635 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1575: misesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 673 1576: 627 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1577: sesta Porvoon maalaiskunnan Tarkkisista 636 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1578: Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle raken- misesta Artjärven viestintätekninen yhdis- 1579: nettavan ns. Saaristotien suunnitteluun . . . 661 tys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 674 1580: 1581: 637 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1582: 628 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1583: misesta kunnille maanostolainojen korko- 1584: för byggande av en anslutningsramp vid 1585: tukeen.................................... 675 1586: korsningen av Borgå omfartsväg och 1587: Finnbyvägen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662 638 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1588: misesta asu~to- ja perusparannuslainoihin 676 1589: 628 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1590: sesta liittymän rakentamiseen Porvoon 639 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 1591: ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteyk- misesta eduskunnan audiovisuaalisiin lait- 1592: seen....................................... 663 teisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 1593: 1594: 629 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 640 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 1595: för byggande av Kuggsundets bro mellan misesta kehitysavun pitkän aikavälin en- 1596: Tolkis och Emsalö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 nusteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678 1597: Sisällysluettelo 29 1598: 1599: Sivu Sivu 1600: 641 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 653 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1601: misesta atk-tekniikan aikuisopetukseen . . . 679 sesta veneilyasiain neuvottelukunnan toi- 1602: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691 1603: 642 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 1604: sesta keksijöiden neuvonta- ja palvelutoi- 654 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1605: minnan käynnistämiseen Keski-Suomessa 680 sesta liukkaan kelin ajoradan rakentami- 1606: seksi Vihtiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692 1607: 643 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1608: sesta uusien poliisin virkojen perustami- 655 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1609: seksi Länsi-Uudenmaan nimismiespiirei- sesta Kalliolan alkoholistien kuntoutuskli- 1610: hin........................................ 681 nikan katkaisu- tai selviämisaseman ra- 1611: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693 1612: 644 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1613: sesta kahden erikoistilintarkastajan toi- 656 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1614: men perustamiseksi verohallintoon tutki- sesta jätevesien puhdistamiseen ja viemä- 1615: maan konkurssien laillisuutta Uudella- röintiin Kirkkonummella . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 1616: maalla.................................... 682 1617: 657 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1618: 645 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- sesta asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695 1619: sesta valtion Orimattilan virastotalon laa- 1620: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683 658 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1621: ta syöpäpotilaiden kipulääkkeiden kustan- 1622: nusten saamiseksi täysimääräisenä sairaus- 1623: 646 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1624: vakuutuskorvauksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 696 1625: sesta Karkkilan yläasteen ja lukion lisära- 1626: kennukseen sekä muutos- ja perusparan- 1627: 659 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1628: nustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684 1629: ta kehitysvammaisten laitoshuolto- ja 1630: asuntolapaikkojen lisäämiseksi Varsinais- 1631: 647 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1632: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697 1633: sesta Nummi-Pusulan yläasteen ja lukion 1634: rakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . 685 1635: 660 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1636: ta Ensi- ja turvakotien liiton fas-syn- 1637: 648 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- droma-lasten ja heidän äitiensä hoito- ja 1638: sesta Työväenperinne - Arbetartradition tukijärjestelmän toteuttamiseksi . . . . . . . . . . 698 1639: ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan........ 686 1640: 661 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 1641: 649 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- ta kalabiologian professorin viran perus- 1642: sesta HIV-epidemian ja AIDS-taudin ro- tamista varten Oulun yliopistoon . . . . . . . . . 699 1643: kote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimuk- 1644: seen....................................... 687 662 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 1645: ta avustuksiin maaseudun uudentyyppisis- 1646: 650 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- sä tuotanto- ja asuinyhteisökokeiluissa. . . . 700 1647: sesta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen 1648: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 663 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 1649: ta avustuksiin luonnonhoitotilojen perus- 1650: 651 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- tamista ja ylläpitämistä varten . . . . . . . . . . . . 701 1651: sesta valtatien n:o 2 peruskorjaukseen vä- 1652: lillä Olkkala- Karkkila.................. 689 664 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 1653: ta poroaidan rakentamiseen Suomussal- 1654: 652 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- men etelärajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 1655: sesta maantien n:o 1701 peruskorjaukseen 1656: välillä Orimattilan keskustaajama-Kui- 665 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 1657: vanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 ta Oulujärven kalatalouden kehittämiseen 703 1658: 30 Sisällysluettelo 1659: 1660: Sivu Sivu 1661: 666 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 679 Puska: Määrärahan osoittamisesta 1662: ta vanhojen kotieläinrotujen säilyttämi- Pielisjoen väylän syventämisen suunnitte- 1663: seen geenipankkina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 luun ja syventämistöihin.................. 717 1664: 1665: 667 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 680 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 1666: ta Metsä 2000 -ohjelman tarkistamiseen ta yritysten tutkimustoiminnan tukemi- 1667: tähtäävään metsätaloudelliseen yhteistut- seen....................................... 718 1668: kimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705 1669: 681 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 1670: 668 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- ta päiväkodeille tarkoitettujen terveyskas- 1671: ta luonnonvarojen kestävään käyttöön , vatusaineistojen toteuttamiseksi. . . . . . . . . . . 719 1672: liittyviin tutkimuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 1673: 682 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 1674: 669 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- ta terveyskasvatuksen tupakka-aineiston 1675: ta luonnonmukaisen maa- ja metsätalou- tuottamiseksi kehitys- ja aistivammaisille 720 1676: den projektin rahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . 707 1677: 683 Puska: Määrärahan osoittamisesta ve- 1678: 670 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- neilijöiden rantautumispaikkojen ja vie- 1679: ta tutkimukseen Pohjois-Suomen maakaa- rasvenesatamien rakentamiseen . . . . . . . . . . . 721 1680: suverkosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708 1681: 684 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1682: 671 Pulliainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Tervon paloaseman rakennuskus- 1683: misesta Haukiputaan Kalimenojan suu- tannusten rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 722 1684: osan kunnostukseen . . . . . . .. . .. .. .. . . . . . . . 709 1685: 685 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1686: 672 Pulliainen ym.: Määrärahan osoitta- 1687: misesta Kuopion terveydenhuolto-oppilai- 1688: misesta Kiiminkijoen vesiretkeilyreitti- 1689: toksen lisärakennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 1690: suunnitelman toteuttamista varten . . . . . . . . 710 1691: 686 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1692: 673 Pulliainen _)'lll:: Määrärahan osoitta- 1693: Varkauden Urheiluautoilijat ry:n rata-alu- 1694: misesta Sotkakosken pohjapadon rakenta- 1695: een käyttökuntoon saattamiseksi.......... 724 1696: miseen Oulujokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711 1697: 1698: 674 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 687 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1699: ta valtionyhtiöille ympäristönsuojeluinves- misesta kalojen rodunjalostuslaitoksen ra- 1700: tointeihin otettujen lainojen korkotukeen 712 kentamiseen Nilsiän Pieksänkoskelle . . . . . . 725 1701: 1702: 675 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 688 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1703: ta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 misesta kantatien n:o 69 perusparantami- 1704: sen loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 726 1705: 676 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 1706: ta kalatalouden edistämiseen ja jakoperus- 689 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1707: teiden muuttamiseen...................... 714 misesta valtakunnallisen kanavamuseon 1708: rakentamiseen 727 1709: 677 Puska: Määrärahan osoittamisesta 1710: maantien n:o 520 perusparantamiseen vä- 690 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1711: lillä Kivilahti - Hiiskoski . . . . . . . . . . . . . . . . 715 misesta lievävammaisten sotainvalidien 1712: kuntoutuksen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 728 1713: 678 Puska: Määrärahan osoittamisesta ka- 1714: lastus- ja matkustajasataman suunnitte- 691 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1715: luun ja rakentamisen aloittamiseen Liek- Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille Varkau- 1716: san Vuonislahteen .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716 den pohjavesijohdon rakentamiseen . . . . . . 729 1717: Sisällysluettelo 31 1718: 1719: Sivu Sivu 1720: 692 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 706 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1721: misesta Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille misesta Valkeakosken jäähallin rakenta- 1722: Varkauden - Leppävirran yhteiskaato- miseen.................................... 744 1723: paikan vesihuoltotöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 1724: 707 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1725: - 693 Ranta: Määrärahan osoittamisesta misesta Valkeakosken moottoriurheilujär- 1726: kertausharjoituskeskuksen aikaansaami- jestöille moottoriratojen rakentamiseen . . . 745 1727: seksi Lappeenrantaan..................... 731 1728: 708 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1729: 694 Ranta: Määrärahan osoittamisesta misesta Valkeakosken nuorisotilan raken- 1730: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tamisavustukseksi......................... 746 1731: IV vaiheen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 732 1732: 709 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1733: 695 Ranta: Määrärahan osoittamisesta misesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen 747 1734: puunjalostustekniikan opetus- ja tutki- 1735: muslaitoksen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . 733 710 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1736: misesta pysyvien painonmittausasemien 1737: 696 Ranta: Määrärahan osoittamisesta rakentamiseen pääteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748 1738: Taipalsaaren kirkonkylän kevyen liiken- 1739: teen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 734 711 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 1740: för höjning av statsandelen för det kom- 1741: 697 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Si- munala ungdomsarbetet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 1742: molan radan perusparantamiseen . . . . . . . . . 735 1743: 711 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1744: - 698 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1745: kuntien nuorisotyön valtionosuuden ko- 1746: terveydenhuoltohankkeiden toteuttami- 1747: rottamiseen ........................ , . . . . . . 750 1748: seen Lappeenrannassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 1749: 712 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 1750: 699 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1751: för förbättring av stamväg nr 53 (Skogby 1752: virkistysalueiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . 737 1753: - Hangö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751 1754: - 700 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1755: asuntotuotannon lisäämiseen Kymen lää- 712 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1756: nissä...................................... 738 kantatien n:o 53 (Skogby - Hanko) pa- 1757: rantamiseen............................... 752 1758: - 701 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1759: misesta Päivöiän kansanopiston rakennus- - 713 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta 1760: avustukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 rantaradan perusparantamiseen........... 753 1761: 1762: 702 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 714 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 1763: misesta Väinö Linna -seuralle Pentinkul- ta Oulun läänin kirjastojen rakentamiseen 1764: man päivien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 740 ja kirjastoautojen hankkimiseen . . . . . . . . . . 754 1765: 1766: - 703 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- - 715 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 1767: misesta Työväen Musiikkitapahtuman ta Kempeleen puutarhaoppilaitoksen ka- 1768: avustamiseen Valkeakoskella . . . . . . . . . . . . . 741 lustohankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755 1769: 1770: 704 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 716 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 1771: misesta Suomen Keskusshakkiliiton toi- ta Limingan musiikkiopiston saattamisek- 1772: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742 si valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756 1773: 1774: - 705 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 717 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 1775: misesta Työväen Shakkiliiton toiminnan ta valtionapuna Oulunsalon ja Kärsämäen 1776: tukemiseen................................ 743 kulttuurisihteerien virkojen palkkaukseen 757 1777: 32 Sisällysluettelo 1778: 1779: Sivu Sivu 1780: 718 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 726 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1781: ta Oulun läänin yhdyskuntien veden- sesta maanteiden n:ot 747 ja 742 perus- 1782: hankintaan ja viemäröintiin............... 758 korjaukseen Åsbackan ja Ala-Ähtävän vä- 1783: lillä Pietarsaaren mlk:ssa ja Kruunupyyssä 770 1784: 719 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 1785: ta Oulunsalon syöttövesijohdon ja siirto- 727 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 1786: viemärin rakentamiseen................... 759 slag för motverkande av narkotikamiss- 1787: bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771 1788: 720 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 1789: ta Rantsilan Savalojan kuivatukseen ja 727 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1790: perkaustöihin............................. 760 sesta huumeiden väärinkäytön vastaiseen 1791: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772 1792: 721 Renko yrn.: Määrärahan osoittamises- 1793: 728 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1794: ta Haapaveden Karsikkaan paikallistien 1795: sesta Nurmeksen evankelisen opiston teat- 1796: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761 1797: terikurssitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 773 1798: 1799: 722 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 729 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1800: ta Ruukin' alueella oleviin tiehankkeisiin sesta Nurmeksen evankelisen opiston hen- 1801: välillä Paavola- Saarikoski ja Tuomioja kilökunta-asuntojen korjaamiseen . . . . . . . . 774 1802: - Relletti................................. 762 1803: 730 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1804: 723 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- sesta Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman 1805: slag till stöd för Pedersöre skidcentrum i tukemiseen................................ 775 1806: Lappfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763 1807: 731 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1808: 723 Renlund yrn.: Määrärahan osoittami- sesta Savi-, Selkäys- ym. järvien tulvahait- 1809: sesta Pietarsaaren maalaiskunnan hiihto- tojen poistamiseksi Pielavedellä........... 776 1810: keskuksen toiminnan tukemiseen Salonky- 1811: lässä .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764 732 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1812: sesta maantien n:o 434 (Juva - Kaskii) 1813: 724 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- peruskorjaukseen .. . .. . .. . . . .. . . .. .. . . . . . . 777 1814: slag tili Svenska Österbottens Ungdoms- 1815: förbund för lokalradioverksamhet . . . . . . . . 765 733 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1816: sesta paikallistien n:o 15212 peruskorjauk- 1817: seen Mikkelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 1818: 724 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1819: sesta Svenska Österbottens Ungdomsför- 1820: 734 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1821: bund -nimisen liiton paikallisradiotoimin- 1822: sesta Tervon - Utrianlahden tien perus- 1823: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766 1824: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 1825: 725 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 735 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1826: slag för reglering av Ullava ås nedre lopp sesta katsastustoimipaikan perustamiseen 1827: och Emmes sjögrupp i Nedervetil . . . . . . . . . 767 Kaustiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 1828: 1829: 725 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 736 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1830: sesta Ullavanjoen alajuoksun ja Emmes- sesta Oravankiven salmen sillan uusimi- 1831: järviryhmän säännöstelyyn Alavetelissä... 768 seen....................................... 781 1832: 1833: 726 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 737 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1834: slag för grundförbättring av landsvägarna sesta terveydenhuollon henkilöstön jatko- 1835: nr 747 och 742 mellan Åsbacka och Ytte- ja täydennyskoulutukseen päihteiden käy- 1836: resse i Pedersöre och Kronoby . . . . . . . . . . . . 769 tön ennaltaehkäisytyössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 782 1837: Sisällysluettelo 33 1838: 1839: Sivu Sivu 1840: 738 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 752 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1841: sesta Onesimus ry:n Suomussalmen vas- työvoimahallinnon asiakaspalvelun virko- 1842: taanottokodin varustamiseen . . . . . . . . . . . . . 783 jen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797 1843: 1844: 739 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 753 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1845: sesta Sirkkulan puiston toimintayhdistys työvoimatoimiston perustamiseksi Karvi- 1846: ry:n toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . 784 alle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798 1847: 1848: 740 Rinne ym.: Määrärahan osoittamises- 754 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1849: ta Satakunnan ympäristöntutkimuskes- työvoimatoimiston perustamiseksi Koke- 1850: kuksen perustamiseen Turun yliopistoon . . 785 mäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 1851: 1852: 741 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 755 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1853: koulupurjealuksen suunnittelun aloittami- työvoimatoimiston perustamiseksi Noor- 1854: seen Raumalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786 markkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 1855: 1856: 742 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 756 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1857: koululaiva kuunari Koiviston kunnostus- monipalvelutoimiston perustamiseksi Ul- 1858: työn jatkamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 787 vilaan..................................... 801 1859: 743 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 757 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1860: työllisyysinstituutin suunnittelemiseksi Po- Porin työvoimatoimiston palvelujen laa- 1861: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788 jentamiseen Porin Pihlavaan . . . . . . . . . . . . . . 802 1862: 744 Rinne: Määrärahan osoittamisesta or- 1863: 758 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1864: kestereille ja yhtyeille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789 1865: työllisyyskoulutuksen tehostamiseen . . . . . . 803 1866: 745 Rinne: Määrärahan osoittamisesta vä- 1867: 759 Rinne: Määrärahan osoittamisesta ns. 1868: kivallanvastaisen muistomerkin rakenta- 1869: harkinnanvaraiseen työllistämiseen . . . . . . . 804 1870: miseen Huittisiin.......................... 790 1871: 1872: 746 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 760 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1873: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- työyhteisöjen kehittämisprojektiin . . . . . . . . 805 1874: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791 1875: 761 Rinne: Määrärahan osoittamisesta Sa- 1876: 747 Rinne ym.: Määrärahan osoittamises- takunnan määräämiseksi hallitun rakenne- 1877: ta metsämuseon perustamiseen Parkanoon 792 muutoksen työllisyyden ja koulutuksen te- 1878: hostettujen toimenpiteiden erityisalueeksi 806 1879: 748 Rinne: Määrärahan osoittamisesta tei- 1880: den parantamiseen Satakunnassa . . . . . . . . . 793 762 Rinne: Määrärahan osoittamisesta va- 1881: jaakuntoisten työhön sijoittamiseen....... 807 1882: 749 Rinne: Määrärahan osoittamisesta ke- 1883: vyen liikenteen väylien lisärakentamiseen 763 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1884: Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 valtakunnallisen suojatyötä järjestävän 1885: valtionyrityksen perustamiseen. . . . . . . . . . . . 808 1886: 750 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1887: kiskoliikenteen uusimpien teknisten sovel- 764 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1888: lutusten käyttöön ottamiseen Valtionrau- Porin Tahkoluotoon rakennettavan voi- 1889: tateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 malan ilmansuojeluinvestointeihin . . . . . . . . 809 1890: 1891: 751 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 765 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1892: turpeen jatkojalostuksen tutkimiseen Poh- helmisimpukan suojelun edistämiseen Vil- 1893: jois-Satakunnassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 jakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810 1894: 1895: 3 290089P 1896: 34 Sisällysluettelo 1897: 1898: Sivu Sivu 1899: 766 Rinne ym.: Määrärahan osoittamises- 780 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1900: ta kuntien avustamiseen virkistysalueiden sesta Sata-Häme Soi kansainvälisen har- 1901: hankinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811 monikkatapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . 825 1902: 1903: 767 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 781 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1904: Salon teatterin toiminnan tukemiseen . . . . . 812 sesta valtatien n:o 11 eli ns. Porin tien 1905: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826 1906: 768 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 1907: Salon - Teijon - Mathildedalin tieyhtey- 1908: 782 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1909: den korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813 1910: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1911: 769 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta seen ja piennarten levittämiseen tiellä n:o 1912: alikulkutunnelin rakentamiseen valtatielle 249 Vammalassa ja Åetsässä.............. 827 1913: n:o 1 Salossa.............................. 814 1914: 783 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1915: 770 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta sesta tavaraterminaalin rakentamiseen 1916: eritasoristeyksen rakentamiseen rantara- Parkanoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 1917: dan alitse Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 1918: 784 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1919: 771 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta sesta Turun ja Porin läänin liikenneturval- 1920: venelaiturin rakentamiseen Perniön Tei- lisuusohjelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 829 1921: joon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816 1922: 785 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1923: 772 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta sesta vaikeavammaisten lasten kotihoidon 1924: Varsinais-Suomen kehitysrahaston perus- tukeen.................................... 830 1925: tamiseksi Salon seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817 1926: 1927: 773 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 786 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1928: sesta Eläkkeensaajien Keskusliitolle kult- 1929: tietotekniikkayhteisön perustamiseksi Sa- 1930: tuuri- ja harrastustoiminnan tukemiseen . . 831 1931: lon seudulle............................... 818 1932: 1933: 77 4 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 787 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1934: siirtoviemärin rakentamiseen Märyn kylän sesta Eläkkeensaajien Keskusliiton histo- 1935: ja kirkonkylän välille Halikossa........... 819 rian kirjoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832 1936: 1937: 775 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 788 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1938: Vuokralaisten Keskusliitto ry:n toiminnan sesta Keuhkovammaliiton järjestämän lo- 1939: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820 matoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 833 1940: 1941: 776 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 789 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1942: sesta Vammalan asevarikko 3:n asekorjaa- sesta vesistön käyttöä koskevan suunnitel- 1943: mon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 821 man laatimiseen Kokemäenjoen vesistöstä 834 1944: 777 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1945: 790 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1946: sesta YK-joukkoihin pyrkivien testaami- 1947: sesta Hämeenkyrön kunnan haja-asutus- 1948: seen....................................... 822 1949: alueiden vesihuollon rakentamiseen . . . . . . . 835 1950: 778 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1951: sesta Vammalassa järjestettävien Vanhan 791 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 1952: kirjallisuuden päivien tukemiseen . . . . . . . . . 823 Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin 1953: Pienyrityskeskuksen tutkimustoimintaan. . 836 1954: 779 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1955: sesta pienimuotoisten epäkaupallisten 792 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 1956: kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien Mikkelin maakunta-arkiston lisäraken- 1957: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837 1958: Sisällysluettelo 35 1959: 1960: Sivu Sivu 1961: 793 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 806 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta 1962: Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston kansalaispalkkakokeilun käynnistämiseksi 1963: arkistotilojen laajentamiseen. . . . . . . . . . . . . . 838 Kiuruvedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851 1964: 1965: 794 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 807 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- 1966: Karjata-tietokannan rahoittamiseen . . . . . . . 839 misesta vesistön- ja ympäristönsuojelutöi- 1967: hin........................................ 852 1968: 795 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 1969: Mikkelin lentokentän kiitotien jatkami- 808 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta 1970: seen ja levittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 Kiuruveden pohjoisosan runkovesijohdon 1971: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853 1972: 796 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 1973: misesta YK:n kehitysohjelman (UNDP) 809 Saari: Määrärahan osoittamisesta 1974: kautta Israelin miehittämien Jordan-joen maankuivatushankkeitten lainoitukseen 1975: länsirannan ja Gazan alueen arabiväestön Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä.......... 854 1976: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841 1977: 810 Saari: Määrärahan osoittamisesta 1978: 797 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- eräiden Alavuden ja Kuortaneen alueiden 1979: misesta Kuopion yliopiston luento- ja tun- vesihuollon järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 855 1980: tiopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 1981: 811 Saari: Määrärahan osoittamisesta Soi- 1982: 798 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- nin Jokivarren kylän vesihuollon järjestä- 1983: misesta Kuopion yliopistolle koeturkistar- miseen.................................... 856 1984: han vuokraamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 1985: 812 Saari: Määrärahan osoittamisesta 1986: 799 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- Holkonkylän - Tuurin yhdysvesijohdon 1987: misesta yleisten kirjastojen aluekoulutta- rakentamiseen Töysässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857 1988: jajärjestelmän laajentamiseen............. 844 1989: 813 Saari: Määrärahan osoittamisesta 1990: 800 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- maantien n:o 697 perusparantamiseen vä- 1991: misesta peruskuivatushankkeiden toteutta- lillä Lehtimäki - Soini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 858 1992: miseen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin 1993: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 845 814 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- 1994: kallistien n:o 17251 (Tuuri- Holkonkylä 1995: 801 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - Ähtäri) perusparantamiseen. . . . . . . . . . . . 859 1996: misesta maantieyhteyden järjestämiseen 1997: Kuopion lentoasemalle pohjoisesta tule- 815 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- 1998: valle liikenteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846 kallistien n:o 17143 (Luomankylä- Silta- 1999: la- Juupakylä) parantamiseen........... 860 2000: 802 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta 2001: kunnallisten maatalousoppilaitosten pe- 816 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- 2002: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847 kallisteiden n:ot 17491 ja 17489 perus- 2003: parantamiseen välillä Keskikylä- Suni... 861 2004: 803 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- 2005: misesta Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille 817 Saari: Määrärahan osoittamisesta Itä- 2006: haja-asutuksen vedenhankinnan kehittä- Ähtärin paikallistien parantamiseen välillä 2007: misprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848 Ähtäri - Rasisalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862 2008: 2009: 804 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- 818 Saari: Määrärahan osoittamisesta 2010: misesta peruskuivatuksiin Kuopion läänis- haja-asutusalueiden palvelutasoisen jouk- 2011: sä......................................... 849 koliikenteen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 2012: 2013: 805 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta 819 Saari: Määrärahan osoittamisesta 2014: Kiurujoen perkauksen aloittamiseksi...... 850 Löyvänjärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . 864 2015: 36 Sisällysluettelo 2016: 2017: Sivu Sivu 2018: 820 Saari: Määrärahan osoittamisesta 833 Savela ym.: Määrärahan osoittamises- 2019: eräiden Töysän kunnassa sijaitsevien jär- ta rintamaveteraanien asuntojen korjaa- 2020: vien kunnostuksen suunnitteluun . . . . . . . . . 865 miseen.................................... 878 2021: 2022: 821 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami- 834 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- 2023: sesta kantatien n:o 53 parantamiseen . . . . . 866 misesta Hämeenlinnan normaalikoulun 2024: toimistosihteerin viran perustamiseen . . . . . 879 2025: 822 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami- 2026: sesta tupakka- ja päihdevalistuksen koor- 835 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- 2027: dinointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867 misesta posti- ja telelaitoksen tekstipuhe- 2028: linpalvelun parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 880 2029: 823 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 2030: tamisesta Kuopion yliopiston koulutus- ja 836 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami- 2031: kehittämiskeskuksen toimitilojen vuok- sesta maantien n:o 664 (Isojoki - Dags- 2032: raukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868 mark) perusparantamiseen................ 881 2033: 2034: 824 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 837 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami- 2035: tamisesta Vesannon kirkonkylän koulu- sesta Suupohjan radan peruskorjaamiseen 2036: keskuksen uudisrakennustöihin . . . . . . . . . . . 869 rataosuudella Koskenkorva - Kaskinen . . 882 2037: 2038: 825 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 838 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2039: tamisesta Konserttikeskus ry:n toiminta- misesta puolustusvoimien Maijanlammen 2040: edellytysten parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 870 tukikohdan laajennustöihin Taivalkoskel- 2041: la......................................... 883 2042: 826 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 2043: tamisesta Pohjois-Savon sotaveteraanipii- 839 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2044: rin kuntoutus- ja virkistystoimintaan . . . . . 871 misesta Taivalvaaran vapaa-ajankeskuk- 2045: sen ja Päätalo-Instituutin suunnitteluun ja 2046: 827 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 2047: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tam- 2048: pereen sosiaalialan oppilaitoksen sanee- 840 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2049: raamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 872 misesta Ohtaojan kalanviljelylaitoksen sa- 2050: neeraukseen Taivalkoskella . . . . . . . . . . . . . . . 885 2051: 828 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suo- 2052: malais-amerikkalainen ystävyysstipendira- 841 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2053: hastoyhdistys ry:n stipendienjakotoimin- misesta maankuivatustöihin valtionapuna 2054: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873 ja lainoina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886 2055: 2056: 829 Sasi: Määrärahan osoittamisesta val- 842 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2057: tatien n:o 3 rakentamisen aloittamiseen misesta metsänparannustöihin avustuksina 2058: moottoritieksi välillä Lamminpää - Ylö- ja lainoina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887 2059: järven keskusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874 2060: 843 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2061: 830 Savela: Määrärahan osoittamisesta misesta maantien n:o 868 parantamiseen 2062: ylimääräiseen tukeen autoveron huojenta- välillä Taivalkoski - Posion kunnan raja 888 2063: miseksi riittävän monipaikkaisen mootto- 2064: riajoneuvon saamiseksi suurperheille...... 875 844 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2065: misesta valtatien n:o 20 ja Puolangantien 2066: 831 Savela: Määrärahan osoittamisesta risteyksen suunnitteluun ja rakentamiseen 2067: Lusikkaojan täydennysperkaukseen Pulk- Taivalkoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 2068: kilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876 2069: 845 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2070: 832 Savela ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Pudasjärven turvevoimalan suun- 2071: ta Iijoen vesistön kunnostukseen . . . . . . . . . . 877 nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 2072: Sisällysluettelo 37 2073: 2074: Sivu Sivu 2075: 846 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 859 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2076: misesta turvetuotantoalueiden kunnosta- osoittamisesta metsälukion suunnitteluun 2077: miseen Pudasjärven turvevoimalaa varten 891 Kuruun........ ... . . . . . ... . . . . ......... ... 905 2078: 2079: 847 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 860 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2080: misesta Kostonjärven kunnostamiseen osoittamisesta alennuslippukäytännön laa- 2081: Taivalkoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 jentamiseen Valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . 906 2082: 2083: 848 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 861 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2084: ns. nuorisotyömarkan nostamiseksi 12 osoittamisesta Tampereen henkilöratapi- 2085: markkaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893 han vaihteiston uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 907 2086: 2087: 849 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 862 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2088: kotieläingeeniaineksen säilyttämiseen . . . . . 894 osoittamisesta postin luukkuunkantoko- 2089: keiluun Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908 2090: 850 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 2091: Hakosillan paikallistien perusparannuk- 863 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2092: seen Hollolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 osoittamisesta TEKESille Neuvostoliiton 2093: kanssa käytävän kaupan kehittämiseen . . . 909 2094: 851 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 2095: Ahtialan terveysaseman rakentamiseen 864 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2096: Lahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 osoittamisesta Suomen liittymiseen SEV :n 2097: teknologiaohjelmiin....................... 910 2098: 852 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 2099: Lahden vanhusten kuntoutus- ja päiväsai- 865 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2100: raalahankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898 osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Uima- 2101: harjun tehtaan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . 911 2102: 853 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2103: osoittamisesta yhteistyön lisäämiseksi 866 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2104: Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä 899 osoittamisesta Valtion hankintakeskuksel- 2105: le tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta... 912 2106: 854 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2107: osoittamisesta humanitaariseen apuun Pa- 867 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2108: lestiinan vapautusjärjestölle (PLO) . . . . . . . 900 osoittamisesta kuntoutussihteerien palk- 2109: kaamiseksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913 2110: 855 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2111: osoittamisesta Costa Rican Rauhanyli- 868 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2112: opiston toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 901 osoittamisesta henkilökohtaisten avusta- 2113: jien palkkaamiseen vaikeavammaisille . . . . 914 2114: 856 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2115: osoittamisesta valtion virastotalon suun- 869 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2116: nitteluun Nokialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902 osoittamisesta vaikeavammaisten kuljetus- 2117: ja saattopalvelujen kehittämiseen . . . . . . . . . 915 2118: 857 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2119: osoittamisesta työsuojeluteknologian pro- 870 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2120: fessorin ja apulaisprofessorin virkojen pe- osoittamisesta päiväkotien rakentamiseksi 2121: rustamiseen teknillisiin korkeakouluihin . . 903 Tampereen Raholaan ja Atalaan.......... 916 2122: 2123: 858 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 871 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2124: osoittamisesta idänkaupan koulutuksen osoittamisesta uusien virkojen perustami- 2125: tehostamiseen Lahden tutkimuskeskukses- seen Tampereen yliopistolliseen keskussai- 2126: sa......................................... 904 raalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917 2127: 38 Sisällysluettelo 2128: 2129: Sivu Sivu 2130: 872 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 885 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 2131: osoittamisesta Tampereen yliopistollisen sesta maantien n:o 490 (Niirala - valta- 2132: keskussairaalan laajennukseen . . . . . . . . . . . . 918 kunnan raja) kunnostamiseen............. 931 2133: 2134: 873 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 886 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 2135: osoittamisesta eräiden jätteiden hyödyntä- sesta Joensuun lentokentän kiitoradan jat- 2136: mislaitosten perustamiseen................ 919 kamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 2137: 2138: 874 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 887 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 2139: osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuo- sesta idänkaupan yhteisyritysten tukemi- 2140: jelun tutkimusaseman rakentamiseksi Ku- seen valtion takauksilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 933 2141: ruun .. . . . .......... .. ..................... 920 2142: 888 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2143: tamisesta läänien kehittämisrahaan . . . . . . . 934 2144: 875 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2145: osoittamisesta Tampereen vesi- ja ympä- 889 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2146: ristöpiirin laboratoriotilojen rakentami- 2147: tamisesta ammattioppilaitosten opettajien 2148: seen....................................... 921 2149: sijaisten palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 2150: 876 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 890 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2151: ta Pispalan Sottiisin tukemiseen . . . . . . . . . . . 922 tamisesta Kuopion Snellman-instituutin 2152: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936 2153: 877 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- 2154: sesta Tarpianjoen perkauksiin . . . . . . . . . . . . 923 891 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2155: tamisesta tutkijan palkkaamiseksi Snell- 2156: 878 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- man-instituuttiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 937 2157: sesta Lammin - Hausjärven tien n:o 293 2158: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924 892 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2159: tamisesta Työväen Sivistysliitolle moni- 2160: 879 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta muoto-opetuksen kokeilutoimintaan . . . . . . 938 2161: Säteilyturvakeskuksen rakentamisen aloit- 2162: tamiseen Keravalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 893 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2163: tamisesta säveltaidejärjestöjen valtion- 2164: 880 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939 2165: sesta Joensuun ortodoksisen seminaarin 2166: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . 926 894 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2167: tamisesta alueellisesti merkittävien orkes- 2168: tereiden toimintaedellytysten parantami- 2169: 881 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 2170: sesta Joensuun tiedepuiston perustamiseen 927 seen....................................... 940 2171: 2172: 895 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2173: 882 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 2174: tamisesta orkestereille aluetoiminnan tu- 2175: sesta kaluston hankintaan metsä- ja puu- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941 2176: talousoppilaitosten opetustyötä varten . . . . 928 2177: 896 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2178: 883 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Kuopion musiikkikeskuksen ra- 2179: sesta karjalaiskylien kehittämissuunnitel- kentamiskustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942 2180: man tekemiseksi Pohjois-Karjalaan ja 2181: Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 897 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2182: tamisesta Kuopion Syksy -tapahtumaa 2183: 884 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943 2184: sesta Raja- ja Laatokankarjalaan haudat- 2185: tujen sankarivainajien muistomerkin pys- 898 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- 2186: tyttämiseksi Joensuuhun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 sesta elokuvajärjestöille................... 944 2187: Sisällysluettelo 39 2188: 2189: Sivu Sivu 2190: 899 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 912 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2191: tamisesta kulttuuri- ja elokuvatoiminnan tamisesta työpaikkaterveystutkimuksen 2192: tukemiseen Keiteleen työväentalolla. . . . . . . 945 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958 2193: 2194: 900 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 913 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2195: tamisesta Rautalammin työväentalon teat- tamisesta hengityselinsairaiden kuntoutuk- 2196: teritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 946 seen....................................... 959 2197: 2198: 901 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 914 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2199: tamisesta Riuttalan talonpoikaismuseon tamisesta Lomapirtin Kannatusyhdistys 2200: kunnostuksen loppuun saattamiseen . . . . . . 947 ry:n lomakodin majoitustilojen rakenta- 2201: miseen.................................... 960 2202: 902 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2203: 915 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2204: tamisesta Kuopion läänin työväentalojen 2205: tamisesta työpaikkatukikokeilun laajenta- 2206: historian painatuskustannuksiin . . . . . . . . . . 948 2207: miseen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin . . . . . . . 961 2208: - 903 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- 916 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2209: sesta Iisveden Kirin seurojentalon perus- tamisesta vuokra-asuntojen hankkimiseen 2210: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 949 rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 2211: 2212: 904 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 917 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2213: tamisesta Ulmalan Sos.dem. Työväen- misesta Pohjois-Karjalan piirirakennustoi- 2214: yhdistys ry:n toimitilojen kunnostamiseen 950 miston perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 2215: 2216: 905 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 918 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2217: tamisesta Valkeisenjärven vedenpinnan misesta kalaportaiden rakentamiseen 2218: nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen 951 Lieksankoskeen ja Pankakoskeen . . . . . . . . . 964 2219: 2220: 906 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 919 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2221: tamisesta Pohjois-Savon pientiestön pa- misesta maantien n:o 524 (Nurmijärvi - 2222: rantamiseen............................... 952 Kainuun piirin raja) perusparantamiseen . . 965 2223: 2224: 907 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 920 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2225: tamisesta Vaajasalon yksityistien muutta- misesta maantien n:o 5142 (Uimaharju- 2226: miseksi paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953 Luhtapohja) perusparantamiseen . . . . . . . . . 966 2227: 2228: 921 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2229: 908 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 2230: misesta maantien n:o 5224 perusparanta- 2231: tamisesta tekstiili- ja vaatetusteollisuuden 2232: miseen välillä Anttonen- Naarajoki..... 967 2233: tuotteiden idänkaupan tukemiseen . . . . . . . . 954 2234: - 922 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2235: - 909 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- misesta alikulkutunnelin suunnittelemi- 2236: tamisesta Säteilyturvakeskuksen aluehal- seen ja rakentamiseen Joensuun - Nur- 2237: lintoyksikön perustamiseksi Kuopion lää- meksen kantatielle Surpeenvaaran kylässä 968 2238: niin....................................... 955 2239: 923 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2240: - 910 Tykkyläinen ym.: Määrärahojen misesta Oulun ja Joensuun välisen rata- 2241: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- osan sähköistyssuunnitelman laatimiseen 969 2242: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956 2243: 924 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2244: - 911 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- misesta Nurmeksen - Kontiomäen rata- 2245: tamisesta kotirintamalla työskennelleiden osan perusparannukseen ja kiskonvaih- 2246: naisten kuntoutukseen ja virkistykseen . . . . 957 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 2247: 40 Sisällysluettelo 2248: 2249: Sivu Sivu 2250: 925 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 937 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2251: misesta lentokentän perustamissuunnitte- misesta kuva- ja näyttämötaidealan ohjaa- 2252: luun Lieksan ja Nurmeksen seudulle...... 971 jakoulutuksen käynnistämiseksi ja opetus- 2253: suunnitelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 983 2254: 926 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2255: misesta Kolin alueen matkailun kehittämi- 938 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2256: seen ja markkinointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 misesta Karjalan kannakselle haudattujen 2257: sankarivainajien muistomerkin pystyttä- 2258: 927 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- miseksi Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984 2259: misesta Pohjois-Karjalan Kunnon ja Ter- 2260: veyden edistämisyhdistykselle Kolin kun- 939 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2261: toutuslaitoksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 973 misesta eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön 2262: satavuotishistorian kirjoittamiseen . . . . . . . . 985 2263: 928 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 2264: misesta Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäris- 940 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2265: töpiirille Lieksan pohjavedenottamoa ja misesta Taavetin ja Haminan välisen 2266: vesijohtotöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974 maantieyhteyden parantamiseksi . . . . . . . . . . 986 2267: 2268: 929 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 941 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2269: misesta lukion oppilaanohjauksen ja työ- misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 2270: elämään tutustumisen kehittämiseen . . . . . . 975 miseen kantatien n:o 62 yhteyteen välillä 2271: Kaukopää - Rasila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 2272: 930 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2273: 942 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2274: misesta valtakunnallisen keskuskirjaston 2275: misesta veneväylien suunnitteluun Sai- 2276: toimintaan................................ 976 2277: maan vesistön alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988 2278: 931 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2279: 943 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2280: misesta viiden uuden toimistoviran tai 2281: misesta Imatran katsastusaseman rakenta- 2282: -toimen perustamisesta aiheutuviin kus- 2283: miseen.................................... 989 2284: tannuksiin kansalais- ja työväenopistojen 2285: ylläpitäjille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 944 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2286: misesta Kokkolassa sijaitsevan Pohjois- 2287: 932 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- maisen Kuvataidekoulun toiminnan tuke- 2288: misesta Porvarillisen Kulttuurityön Liitol- miseen.................................... 990 2289: le kulttuuriharrastustyön edistämiseen . . . . 978 2290: 945 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2291: 933 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien 2292: misesta kunnallisten ammatillisten oppilai- järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991 2293: tosten huoneistojen hankintaan ja laite- 2294: hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979 946 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2295: misesta Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien 2296: 934 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992 2297: misesta erikoisalojen ammattioppilaitos- 2298: ten opettajankoulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 980 947 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2299: misesta jazzin koulutustoimintaa varten . . 993 2300: 935 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 2301: misesta ammatillisten oppilaitosten opet- 948 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2302: tajien käytännön työelämään osallistumis- misesta valtakunnallisten nuorison leiri- ja 2303: ta varten myönnettäviin apurahoihin...... 981 kurssikeskusten perustamiskustannuksiin 994 2304: 2305: 936 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 949 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2306: misesta kansainvälisen semiotiikan insti- misesta AFS ry. -nimisen vaihto-oppilas- 2307: tuutin perustamiseen ja toimintaan . . . . . . . 982 järjestön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 995 2308: Sisällysluettelo 41 2309: 2310: Sivu Sivu 2311: 950 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 963 Vastamäki: Määrärahan osoittamises- 2312: misesta Invalidiliiton toiminnan tukemi- ta ammatillisten oppilaitosten opetushen- 2313: seen....................................... 997 kilöstön täydennyskoulutukseen . . . . . . . . . . 1010 2314: 2315: 951 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 964 Vastamäki: Määrärahan osoittamises- 2316: misesta Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin ta lapsettomuuden hoidolla aikaansaatu- 2317: uuden laboratorion rakentamiseen . . . . . . . . 998 jen lasten sosiaalisen ja emotionaalisen 2318: kehityksen tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011 2319: 952 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2320: misesta Perhon ja Lestijärven kunnissa 965 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 2321: sijaitsevan Iso-Valvatti-nimisen Jarven misesta Lounais-Hämeen Musiikkipäivät 2322: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 ry:n laulumusiikkitapahtuman tukemiseen 1012 2323: 2324: 966 Vastamäki: Määrärahan osoittamises- 2325: 953 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 2326: ta Nastolan nuorisotilan laajennukseen . . . 1013 2327: Kajaanin varuskunnan kiinteistöjen perus- 2328: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000 967 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 2329: misesta aluesairaaloiden anestesialääkä- 2330: 954 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta rien virkojen perustamiseen............... 1014 2331: Kainuun kulttuuriprojektin toteuttamiseen 1001 2332: 968 Vastamäki: Määrärahan osoittamises- 2333: 955 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta ta alkoholisairauksien tutkimiseen osoitet- 2334: Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtuman jär- tuihin virkoihin Helsingin yliopistollisessa 2335: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1002 keskussairaalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015 2336: 2337: 956 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 969 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 2338: Kainuun Jazzkevät -tapahtuman järjestä- osoittamisesta HYKS:n ylimääräisen val- 2339: miseen Kajaanissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003 tionosuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1016 2340: 2341: 957 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 970 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 2342: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin järjes- av anslag för ökning av personalen vid 2343: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1004 Helsingfors universitetscentralsjukhus 2344: Barnklinik för hjärtkirurgi................ 1017 2345: 958 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 2346: valtatien n:o 22 oikaisun suunnitteluun 970 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 2347: välillä Petäjälahti- Kajaani . . . . . . . . . . . . . 1005 osoittamisesta Helsingin yliopistollisen 2348: keskussairaalan lastenklinikan sydänkirur- 2349: 959 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta gian henkilökunnan lisäämiseen........... 1018 2350: pienten ja keskisuurten yritysten neu- 2351: 971 Wasz-Höckert: Om anvisande av an- 2352: vonta- ja koulutushankkeisiin............. 1006 2353: slag tili stöd för Tölö Barnkrubba rf...... 1019 2354: 960 Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta 971 Wasz-Höckert: Määrärahan osoitta- 2355: Keski-Uudenmaan meriviemärin keskus- misesta Tölö Barnkrubba -nimisen yhdis- 2356: puhdistamon rakentamiskustannuksiin . . . 1007 tyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1020 2357: 961 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta- 972 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 2358: misesta kalastusteknisen tutkimusyksikön anslag för påbörjande av det praktiska 2359: perustamiseen Hankoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008 arbetet i anslutning tili Tessjö åreglerings- 2360: projekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1021 2361: 962 Vastamäki: Määrärahan osoittamises- 2362: ta ylimääräisenä tukena autoveron palau- 972 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2363: tuksen saaville vaikeavammaisille verotto- misesta Taasianjoen säännöstelyhankkeen 2364: man polttoaineen hankkimiseksi . . . . . . . . . . 1009 toteuttamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1022 2365: 42 Sisällysluettelo 2366: 2367: Sivu Sivu 2368: 973 Westerlund m.fl.: Om anvisande av - 982 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2369: anslag för grundförbättring av bygdeväg sesta valtakunnallisen metsästysmuseon 2370: nr 11039 (Ekenäs- Baggö) och byggande rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036 2371: av en bro över Grobbfjärden.............. 1023 2372: - 983 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2373: 973 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- sesta Valtion askartelunohjaajaopiston ra- 2374: misesta paikallistien n:o 11039 (Tammi- kentamiseen Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037 2375: saari - Baggö) peruskorjaukseen ja sillan 2376: rakentamiseen Grobbfjärden-nimisen sal- 984 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2377: men yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024 sesta kolmen valtakunnallisen erikoismu- 2378: seon saattamiseksi valtionavun piiriin..... 1038 2379: 974 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 2380: 985 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2381: anslag för inledande av byggnadsarbetet 2382: sesta maantien n:o 132 perusparannukseen 2383: på vägförbindelsen Jokivarsi - Nickby... 1025 2384: välillä Uudenmaan piirin raja - Vihtijär- 2385: vi......................................... 1039 2386: - 974 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2387: misesta Jokivarren - Nikkilän tieyhtey- 986 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2388: den rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 sesta maantien n:o 293 (Lammi - Haus- 2389: järvi) rakenteen parantamiseen ja päällys- 2390: 975 Westerlund m.fl.: Om anvisande av tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1040 2391: anslag för inrättande av en industrilokal- 2392: byrå i Lovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027 987 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2393: sesta Riihimäen ja Hausjärven välisten 2394: - 975 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- tieyhteyksien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1041 2395: misesta teollisuuspiirin paikallistoimiston 2396: perustamiseksi Loviisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028 988 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2397: sesta Perähuhdan risteyksen valaisemisek- 2398: 976 Westerlund m.fl.: Om anvisande av si kantatiellä n:o 54 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 2399: anslag för elektrifiering av Kjevsalö och 2400: vissa andra holmar i Pernå skärgård . . . . . . 1029 - 989 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2401: sesta Valtionrautateiden Riihimäen kappa- 2402: 976 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- letavaraterminaalin peruskorjaukseen . . . . . 1043 2403: misesta Keipsalon ja eräiden muiden Per- 2404: najan saariston saarien sähköistämiseen . . 1030 - 990 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2405: sesta Valtionrautateiden liikenneopiston 2406: - 977 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- rakentamiseksi Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1044 2407: sesta Viropelin pesäpallopatsaan pystyttä- 2408: - 991 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2409: miseen.................................... 1031 2410: sesta Teurojoen perkauksen aloittamiseen 2411: Hausjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1045 2412: 978 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 2413: sesta maaseutuelinkeinojen tutkimukseen 1032 992 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 2414: sesta Lahden Kriminaalihuoltoyhdistyksen 2415: 979 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- toimintakeskukselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046 2416: sesta keskusvankiloiden henkilökunnan 2417: asuntojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 1033 993 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 2418: sesta Hennalan varuskunnan rakennus- 2419: 980 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- kohteiden toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1047 2420: sesta Riihimäen poliisitalon saneeraukseen 1034 2421: 994 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 2422: - 981 Viinanen: Määrärahan osoittamisesta sesta Helsingin yliopiston Lahden tutki- 2423: vapaaehtoisen maanpuolustustyön tuke- mus- ja koulutuskeskuksen toiminnan tu- 2424: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 kemiseen.................................. 1048 2425: Sisällysluettelo 43 2426: 2427: Sivu Sivu 2428: 995 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 1008 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2429: sesta Hollolan Tiilikankaan ala-asteen li- misesta Halsuan nuorisoseurantalon kun- 2430: särakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1049 nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1062 2431: 2432: 996 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 1009 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2433: sesta Hartolan opiston majoitus- ja ope- misesta Ylipään nuorisoseurantalon toi- 2434: tustilojen lisärakentamiseen............... 1050 minnan tukemiseen Laihialla. . . . . . . . . . . . . . 1063 2435: 2436: 997 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 1010 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2437: sesta Lahden taide- ja käsiteollisuusoppi- misesta maantien n:o 752 peruskorjauk- 2438: laitoksen peruskorjaustöihin.............. 1051 seen välillä Perho - Salamajärvi . . . . . . . . . 1064 2439: 998 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 2440: 1011 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2441: sesta Lahden ammatillisen kurssikeskuk- 2442: misesta Oikeutta Eläkeläisille ry:n koulu- 2443: sen saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1052 2444: tustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065 2445: 999 Viljanen ym.: Määrärahan osoittami- 2446: sesta valtatien n:o 4-5 suunnitteluun 1012 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2447: moottoritieksi välillä Järvenpää - Lahti misesta Perhon Salamajärven kansallis- 2448: - Heinola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053 puiston kehittämistoimiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 2449: 2450: 1000 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- 1013 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 2451: misesta valtatien n:o 4 nelikaistaistamisen misesta sotainvalidien hautausavustuksiin 1067 2452: ja kevyen liikenteen väylien suunnitteluun 1054 2453: 1014 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 2454: 1001 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- misesta syövän hoitotyön ja tutkimuksen 2455: misesta valtatien n:o 12 parantamiseen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068 2456: Hollolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055 2457: 1015 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 2458: 1002 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vanhan Rauman säilyttämisen tu- 2459: misesta liittymän rakentamiseen valtatielle kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 2460: n:o 12 välillä Lahti - Nastola 1, Viiläh- 2461: teen kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056 1016 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2462: misesta Kymin tuomiokunnan toimitilojen 2463: 1003 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- siirtämiseen Kotkasta Haminaan . . . . . . . . . . 1070 2464: misesta Käkisalmen sillan rakentamiseen 2465: Asikkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1057 2466: - 1017 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2467: sesta Miehikkälän rajajääkärikomppanian 2468: 1004 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- 2469: jätevedenpuhdistamon rakentamiseen . . . . . 1071 2470: misesta Hyrtiälänkankaan lentoaseman 2471: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058 2472: - 1018 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2473: 1005 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- misesta osittain puolustuslaitoksen käyt- 2474: misesta Vesivehmaan lentokentän kehittä- töön rakennetun liikuntahallin lunastami- 2475: mistoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059 seksi valtiolle Haminassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072 2476: 2477: 1006 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- 1019 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2478: misesta vanhusten palvelutalo-palvelukes- sesta Korian varuskunnan rakennusten pe- 2479: kuksen rakentamiseen Kärkölään . . . . . . . . . 1060 ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1073 2480: 2481: 1007 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- 1020 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2482: misesta vuokra-asuntojen rakentamiseen sesta valtion virastotalon rakentamiseksi 2483: Lahteen................................... 1061 Kotkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1074 2484: 44 Sisällysluettelo 2485: 2486: Sivu Sivu 2487: 1021 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1034 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2488: sesta Jamilahden kansanopiston oppilas- sesta Pitkänkosken - Miehikkälän pai- 2489: asuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin kallistien n:o 14736 perusparantamiseen 1088 2490: kustannuksiin............................. 1075 2491: 1035 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2492: 1022 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta Merenlahden paikallistien n:o 14807 2493: sesta J amilahden kansanopiston vanhan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089 2494: päärakennuksen saneeraukseen ja kunnos- 2495: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1076 1036 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2496: sesta Anjalankosken kaupungin Ummel- 2497: 1023 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- joen taajaman ohitustien rakentamiseen . . 1090 2498: sesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisä- 2499: rakennus- ja perusparannushankkeeseen . . 1077 1037 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2500: sesta jalankulku- ja pyörätien rakentami- 2501: 1024 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- seen Tavastilan - Ylänummen maantielle 2502: sesta Kuusankosken kaupungin rakennut- n:o 3582 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 2503: taman sairaanhoito-oppilaitoksen lunasta- 2504: miseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078 1038 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2505: misesta virka-aluslaiturin rakentamiseen 2506: 1025 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- Haminaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092 2507: misesta Haminan Teatterin avustamiseen 1079 2508: 1039 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2509: 1026 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- misesta Sapokan yhteysliikennelaiturin ra- 2510: sesta kansankulttuurikeskuksen perus- kentamiseen Kotkassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 2511: tamiseksi Miehikkälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080 2512: 1040 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2513: 1027 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kuorsalon saaren vierasvene- ja 2514: misesta Haminassa järjestettävän kansain- huoltolaiturin rakentamiseksi Vehkalah- 2515: välisen sotilasmusiikkitapahtuman tuke- delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 2516: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081 2517: 1041 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2518: 1028 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja vie- 2519: sesta Haminan linnoituksen kunnostustyö- rasvenesataman II rakennusvaiheen to- 2520: hön ja Haminan varuskunnan korjaustyö- teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095 2521: hön työsiirtolavoimin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082 2522: 1042 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2523: 1029 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- misesta Haminan satamaan johtavan sy- 2524: sesta Suomi-Vietnam-Seuran toiminnan väväylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096 2525: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1083 2526: 1043 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2527: 1030 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta Anjalankosken autokatsastusaseman 2528: sesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseen suunnittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097 2529: Jaalan Sannanjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084 2530: 1044 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2531: 1031 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta ajoharjoitteluradan rakentamiseen 2532: sesta Kymenlaakson syöttövesijohdon ra- Anjalankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098 2533: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085 2534: 1045 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2535: 1032 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta HELI-radan (Helsinki- Porvoo - 2536: sesta Keihässalmen kalastussataman ra- Loviisa - Kotka - Hamina - Luumäki) 2537: kentamiseen Pyhtäälie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086 suunnittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099 2538: 2539: 1033 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 1046 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2540: misesta Kannusjärven paikallistien n:o sesta Haminan ratapihan laajennukseen 2541: 14675 kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1087 Haminan Hillassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100 2542: Sisällysluettelo 45 2543: 2544: Sivu Sivu 2545: 1047 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- I055 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 2546: misesta vaarallisten aineiden säilytysrata- sesta Hattuvaaran rajavartioston perus- 2547: pihojen suunnitteluun Haminan ja Kotkan parannukseen ja kunnostukseen . . . . . . . . . . I 109 2548: satamiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . llOI 2549: I056 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 2550: sesta Onkamon metsäkoulun perus- 2551: I048 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2552: sesta Haminan kaupungille uusien öljy- ja korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ill 0 2553: kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen 2554: 1057 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 2555: markkinointiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I102 sesta Rääkkylän kansanmusiikkikeskuk- 2556: sen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Illi 2557: 1049 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2558: misesta etanolitehtaan perustamista Val- I058 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 2559: kealaan koskevan selvityksen tekemiseen. . II 03 sesta sisävesikalastuksen kehittämiskes- 2560: kuksen perustamiseksi Kesälahdelle . . . . . . . III2 2561: 1050 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 2562: sesta suomalaisen raakakiven jalostus- ja 1059 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 2563: markkinointimahdollisuuksien kehittämi- sesta Oulun ja Joensuun välisen rataosan 2564: seen....................................... II04 sähköistyssuunnitelman laatimiseen . . . . . . . III3 2565: 2566: 1060 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 2567: 105I Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- sesta Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristö- 2568: misesta virkistysalueiden hankkimiseen piirille siirtoviemärin rakentamiseen välille 2569: Suomenlahden saaristosta . . . . . . . . . . . . . . . . . II 05 Lehmo- Joensuu ........................ lli4 2570: 2571: 1052 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 106I Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- 2572: misesta ympäristönhoitoavustuksiksi Suo- misesta Mäntsälän maatalous- ja puutar- 2573: menlahden saaristokunnille . . . . . . . . . . . . . . . I106 haoppilaitoksen puutarhaopetuksen ope- 2574: tus- ja asuintilojen peruskorjaukseen . . . . . III5 2575: 1053 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2576: 1062 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- 2577: misesta Haminassa ja Vehkalahdella si- misesta Uudenmaan kasvinviljelyn ja vi- 2578: jaitsevan Kirkkojärven kunnostamiseksi . . I107 hannesviljelyn tutkimusaseman perustami- 2579: seen ....................................... III6 2580: 1054 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2581: misesta viherlevän ja muiden merta saas- 1063 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 2582: tuttavien tekijöiden selvittämiseen itäisellä ta Orimattilan Kuivannon tien perus- 2583: Suomenlahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II 08 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ill7 2584: 1 2585: 1 2586: 1 2587: 1 2588: 1 2589: 1 2590: 1 2591: 1 2592: 1 2593: 1 2594: 1 2595: 1 2596: 1 2597: 1 2598: 1 2599: 1 2600: 1 2601: 1 2602: 1 2603: 1 2604: 1 2605: 1 2606: 1 2607: 1 2608: 1 2609: 1 2610: 1 2611: 1 2612: 1 2613: 1 2614: 1989 vp. 2615: 2616: Raha-asia-aloite n:o 1 2617: 2618: 2619: 2620: 2621: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta partioveneiden hankkimi- 2622: seksi merivartiostoille 2623: 2624: 2625: Eduskunnalle 2626: 2627: Merivartiostojen venekalustoon kuuluu par- päivän partiointiin riittävän nopeita, eivätkä ne 2628: tiovene, joka on merivartioaseman eniten käyt- täytä työturvallisuusvaatimuksia. 2629: tämä alus ja tarpeellinen jokaisella asemalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2630: Tällä hetkellä neljä merivartioasemaa on ilman taen, 2631: partiovenettä. Veneet on jouduttu poistamaan 2632: käytöstä niiden huonokuntoisuuden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2633: Kuudella merivartioasemalla on varsin huono- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2634: kuntoisia, jo 1960-luvulla rakennettuja partio- 26.90. 70 20 000 000 markkaa JO partio- 2635: veneitä vielä käytössä, jotka pitäisi poistaa vä- veneen hankkimiseksi rajavartiolaitok- 2636: littömästi. Nämä vanhat veneet eivät ole tämän sen merivartiostoille. 2637: 2638: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2639: 2640: Risto Ahonen 2641: 2 1989 vp. 2642: 2643: Raha-asia-aloite n:o 2 2644: 2645: 2646: 2647: 2648: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseksi avus- 2649: tukseksi Lemun kunnalle 2650: 2651: 2652: Eduskunnalle 2653: 2654: Noin 1 200 asukkaan Lemun kunta toteuttaa valtion tulisi tukea kuntaa harkinnanvaraisella 2655: vuosina 1987-1989 kunnan ainoan ala-asteen avustuksella. 2656: koulun lisärakennus- sekä muutos- ja peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2657: rannushankkeen, jonka kustannukset ovat yh- taen, 2658: teensä n. 9 850 000 markkaa. Kunnan maksetta- 2659: vaksi jää kustannuksista n. 5 850 000 markkaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2660: eli 12,5 p/äyri. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 2661: Koulurakentamisen päättymisen jälkeisinä 26.97.34 500 000 markkaa käytettäväksi 2662: vuosina kunnan lainanhoitokustannukset ko- harkinnanvaraiseksi avustukseksi Le- 2663: hoavat kohtuuttoman korkeiksi, minkä vuoksi mun kunnalle. 2664: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2665: 2666: Risto Ahonen 2667: 1989 vp. 3 2668: 2669: Raha-asia-aloite n:o 3 2670: 2671: 2672: 2673: 2674: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- 2675: miseen Uuteenkaupunkiin 2676: 2677: 2678: Eduskunnalle 2679: 2680: Suunnitelma valtion virastotalon rakentami- kentäväksi tekijäksi. Erityisesti poliisien käy- 2681: seksi Uuteenkaupunkiin on ollut vireillä jo tössä olevista tiloista osa on puutteellisia, jopa 2682: kymmenkunta vuotta. Suunnitelman etenemi- ala-arvoisia työskentelyolosuhteiltaan. 2683: sen esteenä on ollut rakennushallitusta tyydyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2684: tävän rakennuspaikan puute Uudessakaupun- taen, 2685: gissa. Uusikaupunki on elokuussa 1988 myynyt 2686: rakennushallitukselle virastotalon tontin Uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2687: denkaupungin keskusta-alueelta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2688: Valtion virastot ovat Uudessakaupungissa 28. 64. 76 4 000 000 markkaa valtion vi- 2689: hajallaan ympäri keskustaa, ja tämä koetaan rastotalon rakentamiseksi Uuteenkau- 2690: palvelujen käyttäjien taholla palvelutasoa hei- punkiin. 2691: 2692: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2693: 2694: Risto Ahonen 2695: 2696: 2697: 2698: 2699: 4 290089P 2700: 4 1989 vp. 2701: 2702: Raha-asia-aloite n:o 4 2703: 2704: 2705: 2706: 2707: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston rakentami- 2708: seksi Uuteenkaupunkiin 2709: 2710: 2711: Eduskunnalle 2712: 2713: Liikenneministeriö asetti 16.12.1985 työryh- henkilöä ja opiskeluvuorokausia kertyisi vuotta 2714: män, jonka tehtävänä oli: kohti yli 25 000. 2715: 1. selvittää liikenneopettajien ja muiden tie- Työryhmän mukaan liikenneopiston sijainti- 2716: liikennealan kouluttajien koulutukseen tarkoi- paikalle on asetettava verrattain suuret vaati- 2717: tetun liikenneopiston perustamistarve, mukset ympäristön liikenneolosuhteiden, 2718: 2. tehdä tarveselvityksen pohjalta ehdotus harjoittelu- ja demonstraatiomahdollisuuksien, 2719: liikenneopiston perustamisen edellyttämistä sel- yhteydenpitomahdollisuuksien muihin oppilai- 2720: vityksistä ja jatkotoimenpiteistä. toksiin ja asiantuntijoihin sekä toiminnan aloit- 2721: Liikennealan opettajien, kouluttajien ja vi- tamismahdollisuuksien (mm. opetus- ja tutki- 2722: ranomaisten koulutusta on jo pitkään arvostel- mustilojen saatavuus) suhteen. Koulutettavilla 2723: tu hajanaisuudesta ja puutteellisuudesta. Tästä tulisi olla hyvät yhteydet opistoon eri puolilta 2724: koulutuksesta huolehtii useampi eri organisaa- Suomea, ja ajo-opetuksessa tulisi olla mahdolli- 2725: tio, minkä vuoksi kokonaissuunnittelu on kärsi- suus sekä taajama- että maantieajon opetuk- 2726: nyt. seen ja harjoitteluun harjoitusradalla. 2727: Liikenneopettajien nykyinen koulutus on ha- Sijoituspaikkakuntana Uusikaupunki vastaa 2728: janaista, ja vakituisten opettajien puuttumisen täysin liikenneministeriön työryhmän sijainti- 2729: vuoksi on opetusta jouduttu hoitamaan tila- paikkakunnalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi 2730: päisten tuntiopettajien voimin. Tämä on tuonut Uudessakaupungissa on maamme ainoa henkilö- 2731: epäyhtenäisyyttä kursseihin ja vaikeuttanut nii- autotehdas, Saab-Valmet. 2732: den kehittämistä. Kuljettajantutkinnon vas- Työryhmä toteaa tekemiensä. selvitysten pe- 2733: taanottajien peruskoulutus on pääosaltaan tek- rusteella, että liikenneopettajien ja tutkinnon 2734: nistä, eikä heille ole järjestetty nimenomaan vastaanottajien sekä muiden liikennealan kou- 2735: tutkintojen vastaanottoon perehdyttävää syste- luttajien opetus ja jatkokoulutus on nykyisel- 2736: maattista käyttäytymistieteellistä koulutusta. lään puutteellista ja hajanaista sekä eräiden 2737: Muiden liikennealan kouluttajien koulutus on ryhmien osalta kokonaan järjestämättä. Tämän 2738: epäsäännöllistä ja hajanaista sekä osittain ko- vuoksi työryhmä ehdottaa, että maahamme tu- 2739: konaan järjestämättä. lee perustaa erityinen liikenneopettajien ja kul- 2740: Lähitulevaisuudessa toteutettava kuljettaja- jettajantutkinnon vastaanottajien sekä muiden 2741: opetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- liikennealan kouluttajien koulutuksesta huoleh- 2742: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan- tiva laitos, jotta liikennealan opettajien ja kou- 2743: ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien luttajien taso saataisiin vastaamaan muiden alo- 2744: ja viranomaisten paitsi laajaa jatko- ja täyden- jen vastaavien opettajien ja kouluttajien tasoa. 2745: nyskoulutusta myös peruskoulutuksen edelleen Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- 2746: kehittämistä ja muuttamista. Lisäksi kuljetta- ruispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitu- 2747: jaopetuksen kokonaisuudistus tulee ilmeisesti levaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljet- 2748: myös vaikuttamaan liikenneopettajien vuotui- tajaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- 2749: siin koulutusmääriin lisäävästi. mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan- 2750: Liikenneministeriön työryhmä on sitä mieltä, ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien 2751: että maahamme on perustettava liikennealan paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, 2752: koulutusta varten opinahjo, liikenneopisto. myös peruskoulutuksen edelleen kehittämistä ja 2753: Opistossa koulutettaisiin vuosittain lähes 4 000 muuttamista. Samalla jouduttaneen lisäämään 2754: 1989 vp. - RA n:o 4 5 2755: 2756: myös uusien liikenneopettajien vuotuisia koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2757: tusmääriä. 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 2758: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- markkaa valtion liikenneopiston raken- 2759: taen, tamiseksi Uuteenkaupunkiin. 2760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2761: 2762: Risto Ahonen 2763: 6 1989 vp. 2764: 2765: Raha-asia-aloite n:o 5 2766: 2767: 2768: 2769: 2770: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Nuoriso- 2771: seurat ry:n toimitilojen hankintaan 2772: 2773: 2774: Eduskunnalle 2775: 2776: Varsinais-Suomen Nuorisoseurat ry. on si- sä työssä paikallisia nuorisoseuroja tukee ja 2777: toutumaton nuoriso-, harrastus- ja kulttuurijär- opastaa maakunnallinen piirijärjestö, Varsi- 2778: jestö, joka työskentelee ja kehittää toimintaan- nais-Suomen Nuorisoseurat ry. 2779: sa seuraavien periaatteiden pohjalta: Vakauttaakseen maakunnallisen nuorisoseu- 2780: 1. Ihmisellä on pyrkimys iästään, asuinpai- ratyön perustaa on piirijärjestö viime vuonna 2781: kastaan, koulutuksestaan ja työstään riippu- hankkinut ensimmäisen oman toimitilan Turus- 2782: matta jatkuvasti kehittyä ja kasvaa ihmisenä. ta. Kauppahinta, 350 000 markkaa, on koko- 2783: 2. Maailman muuttaminen alkaa jokaisesta naisuudessaan rahoitettu pankkilainalla. 2784: ihmisestä itsestään, sillä ihminen on yhteiskun- Lainan suuruuden vuoksi tuntuvan tuen saa- 2785: nallisen toiminnan perusta. minen yhteiskunnalta on olennaisen merkittä- 2786: 3. Työn tekeminen ja harrastaminen yhdessä vää, koska varsinaisen toiminnan rinnalla varo- 2787: toisten ihmisten kanssa on paras ihmisenä kas- jen keruu omatoimisesti huoneiston rahoittami- 2788: vamisen tapa. seksi kävisi yhdelle toimihenkilölle ylivoimai- 2789: 4. Suomalaisen kulttuurin kehittäminen ja seksi. 2790: kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeä ja ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2791: vokas tehtävä. taen, 2792: Varsinais-Suomessa 62 paikallista nuoriso- 2793: seuraa tekee tätä merkittävää kulttuurityötä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2794: jonka merkitys vapaa-ajan lisääntyessä entises- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 2795: täänkin kasvaa. On kyettävä tarjoamaan ihmi- markkaa käytettäväksi Varsinais-Suo- 2796: sille monipuolisempia ja kiinnostavampia men Nuorisoseurat ry:n toimitilan ra- 2797: harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Täs- hoittamiseksi Turun kaupungissa. 2798: 2799: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2800: 2801: Risto Ahonen 2802: 1989 vp. 7 2803: 2804: Raha-asia-aloite n:o 6 2805: 2806: 2807: 2808: 2809: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Sirppujoen perkaustöihin 2810: 2811: 2812: 2813: Eduskunnalle 2814: 2815: Sirppujoen perkaushanke on ollut vireillä jo Sirppujoki laskee Uudenkaupungin makean 2816: 1970-luvun alkupuolelta saakka. Vesioikeuden veden altaaseen, josta kaupunki ottaa kaiken 2817: lupa perkauksen toteuttamiseen on saanut lain- raakavetensä. Perkauksesta aiheutuvan happa- 2818: voiman korkeimman hallinto-oikeuden ratkai- moitumisuhan vuoksi perkaushanke olisi suori- 2819: sulla 18.5.1988, joten estettä suunnitelman to- tettava mahdollisimman lyhyessä ajassa. 2820: teuttamiselle ei enää ole. Hankkeen suunnitteluun on tähän mennessä 2821: Sirppujoen riittämätön vedenjohtokyky on käytetty 2 milj. markkaa. 2822: nostanut joen tulvaherkkyyden varsin pahaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2823: Viimeksi vuoden 1987 elokuun alun suurtulva taen, 2824: levittäytyi pahimpien syys- ja kevättulvien suu- 2825: ruisille alueille. Maataloudelle aiheutui tuolloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2826: tulvista yli 2,5 miljoonan markan vahingot. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2827: Tulvat uhkaavat myös Laitilan kaupungin 30.40. 77 7 000 000 markkaa käytettä- 2828: alueella n. 50 omakotitalon asutusta sekä kau- väksi Sirppujoen perkaustyöhön Turun 2829: pungin jätevedenpuhdistamon toimintaa. vesi- ja ympäristöpiirissä. 2830: 2831: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2832: 2833: Risto Ahonen 2834: 8 1989 vp. 2835: 2836: Raha-asia-aloite n:o 7 2837: 2838: 2839: 2840: 2841: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen ve- 2842: sihuoltotyöhön 2843: 2844: 2845: Eduskunnalle 2846: 2847: Valtion vesihuoltotyönä rakennetaan yhdys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2848: vesijohtoa eteläisessä Vakka-Suomessa Uudes- taen, 2849: takaupungista Vehmaalle, Taivassaloon ja Kus- 2850: taviin. Hankkeeseen on aikaisemmin osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2851: valtion vuosien 1987-1989 tulo- ja menoar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2852: vioissa yhteensä 3 060 000 markkaa. Tämä ra- 30.40. 77 3 500 000 markkaa eteläisen 2853: hoitustaso ei riitä hankkeen suunnitelman mu- Vakka-Suomen yhdysvesijohdon raken- 2854: kaiseksi valmistumiseksi. Määrärahojen riittä- tamista varten. 2855: mättömyys vaarantaa vakavasti eteläisen Vak- 2856: ka-Suomen yhdyskuntien juomakelpoisen ve- 2857: den saantia. 2858: 2859: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2860: 2861: Risto Ahonen 2862: 1989 vp. 9 2863: 2864: Raha-asia-aloite n:o 8 2865: 2866: 2867: 2868: 2869: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta merikalastuksen ja merivil- 2870: jelyn tutkimusyksikön suunnitteluun Kustaviin 2871: 2872: 2873: Eduskunnalle 2874: 2875: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sissa sijaitsevan luotsiasemansa toimintaa. Tyh- 2876: alaisen merikalastuksen ja meriviljelyn tutki- jiksi jäävät luotsiaseman tilat soveltuvat hyvin 2877: musyksikön tarpeesta ja sen sijoituspaikasta on tutkimusaseman tiloiksi. Merenkulkuhallituk- 2878: muutaman vuoden ajan käyty asianomaisissa sen omistuksessa olevan alueen kokonaispinta- 2879: piireissä keskustelua. Esillä on voimakkaasti ol- ala on n. 2 ha, joten tarvittaville lisärakennuk- 2880: lut Saaristomeren alue, joka olosuhteittensa sille on riittävästi rakennusmaata. 2881: vuoksi erinomaisesti sopii tutkimustoimintaan. Saaristolaki edellyttää toimenpiteitä, joilla 2882: Kustavin kunnan maantieteellinen sijainti ja estetään saariston autioituminen ja turvataan 2883: erityisesti eteläisin Laupusten kylä on Saaristo- vakituinen asutus. Laupusten luotsiaseman lo- 2884: meren keskeisintä aluetta, ja se on myös riittä- pettaminen uhkaa koko Laupusten kylän tule- 2885: vän kaukana vesistöjä kuormittavista asutus- vaisuutta. Tutkimuslaitoksen perustaminen 2886: keskuksista. Kunnan alueella on myös n. 4 000 täyttäisi näin luotsiaseman lopettamisesta ai- 2887: ha:n Alastalon tila, joka muodostuu saaristo- ja heutuvan menetyksen. 2888: vesialueista, jotka ovat säilyneet täysin vapaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2889: ajan rakentamiselta ja soveltuvat näin ainutlaa- taen, 2890: tuisuutensa vuoksi erinomaisesti tutkimus- 2891: alueiksi. Omistajat ovat suostuvaisia tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2892: toiminnan sallimiseen. Kustavin kunnan alueel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 2893: la on jo vuodesta 1970 lähtien toiminut Riista- 30.38. 75 500 000 markkaa merikalas- 2894: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alainen kent- tuksen ja meriviljelyn tutkimusyksikön 2895: täasema. perustamisen suunnitteluun Kustavin 2896: Merenkulkuhallitus on lopettamassa Laupu- Laupusiin. 2897: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2898: 2899: Risto Ahonen 2900: 10 1989 vp. 2901: 2902: Raha-asia-aloite n:o 9 2903: 2904: 2905: 2906: 2907: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta kunnille katujen ja kaavatei- 2908: den rakentamiseen 2909: 2910: 2911: Eduskunnalle 2912: 2913: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviosta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2914: antamassaan mietinnössä valtiovarainvaliokun- taen, 2915: ta edellytti hallituksen selvittävän tarpeen ja 2916: mahdollisuudet uudistaa valtion tienpitovastuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2917: ta kaava-alueilla siten, että valtion taloudellinen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 2918: ja toiminnallinen vastuu yleisiin teihin liittyvistä 31.24.34 80 000 000 markkaa rakennus- 2919: kaduista ja kaavateistä selkiintyy. Tie- ja vesira- lain 136 a §:n mukaisiin harkinnanvaroi- 2920: kennushallituksesta saadun selvityksen mukaan sUn avustuksiin kunnille katujen ja kaa- 2921: rakennuslain 136 a §:n mukaiset edellytykset vateiden rakentamiseen. 2922: täyttävien kuntien hankkeiden rahoitustarve v. 2923: 1990 on n. 80 miljoonaa markkaa. 2924: 2925: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2926: 2927: Risto Ahonen 2928: 1989 vp. 11 2929: 2930: Raha-asia-aloite n:o 10 2931: 2932: 2933: 2934: 2935: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta suunniteltujen tienparannus- 2936: töiden käynnistämiseksi Laitilassa 2937: 2938: 2939: Eduskunnalle 2940: 2941: Laitilan kaupunki on teettänyt suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2942: alueensa välttämättämistä tienparannuskohteis- taen, 2943: ta. Suunnitelma, "Laitilan tiepaketti 2", on toi- 2944: mitettu TVL:n Turun piirille v. 1986. TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2945: Turun piiri onkin ottanut Laitilan suunnitelmat 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 2946: toimenpideohjelmaansa, mutta vasta vuodesta 31.24. 77 5 000 000 markkaa käytettä- 2947: 1992 alkaen. Liikenneturvallisuuden paranta- väksi suunnitelmien mukaisten tienpa- 2948: minen ja liikenneolojen kehittäminen vaatisi eh- rannuskohteitten aloittamiseen Laitilan 2949: dottomasti suunniteltujen töiden aikaistamista. kaupungin alueella. 2950: 2951: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2952: 2953: Risto Ahonen 2954: 12 1989 vp. 2955: 2956: Raha-asia-aloite n:o 11 2957: 2958: 2959: 2960: 2961: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken- 2962: tamisen suunnitteluun 2963: 2964: 2965: Eduskunnalle 2966: 2967: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ol- lounaisrannikon asuntovaunumatkailulle sekä 2968: lut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja viralli- muille matkailuelinkeinoille. 2969: nen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin 2970: ja Lokalahden kuntien toimesta v. 1967. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmin tehdyt 2971: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta Leh- suunnitelmat ovat vanhentuneita eikä niitä voi 2972: mänkurkun tie on tärkeimpiä alueellisia tie- enää käyttää. Suunnittelutyötä varten tulisi tar- 2973: hankkeita. Se on erityisen tärkeä työmatka-, vittavat määrärahat ottaa valtion vuoden 1990 2974: asiointi- ja yhteiskuntapalveluliikenteen helpot- tulo- ja menoarvioon. 2975: tamiseksi mm. Kustavissa asuville. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2976: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi taen, 2977: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa 2978: 7-35 kilometriä. Tämä on merkittävää jo siitä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2979: kin syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 2980: monet kustavilaisten käyttämät tarpeelliset pal- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Turun tie- 2981: velut, kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu, ja vesirakennuspiirille käytettäväksi 2982: lukio, kauppaoppilaitos sekä kaupalliset ja teol- Lehmänkurkun tien rakentamisen suun- 2983: liset palvelut. Lehmänkurkun tien rakentami- nittelutyötä varten. 2984: sella on myös suuri merkitys yhä lisääntyvälle 2985: 2986: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 2987: 2988: Risto Ahonen 2989: 1989 vp. 13 2990: 2991: Raha-asia-aloite n:o 12 2992: 2993: 2994: 2995: 2996: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin junalaut- 2997: tasataman investointien korkotukeen 2998: 2999: 3000: Eduskunnalle 3001: 3002: Uudestakaupungista käynnistyi junalaut- peana ympärivuotisena vientireittinä sekä Uu- 3003: tayhteys Ruotsiin Hargshamnin satamaan 2.1. denkaupungin taloudelliset mahdollisuudet yk- 3004: 1989. Junalauttasataman investoinneista on ra- sin vastata hankkeen koko rahoituksesta on pe- 3005: hoitettu 57 milj. mk kaupungin ottamilla lai- rusteltua, että junalauttasataman korkotukikel- 3006: noilla. poiset loputkin 15 000 000 markkaa hyväksy- 3007: Valtion toimesta on myönnetty kuntien sata- tään valtion korkotukeen oikeuttavaksi. 3008: mainvestointeihin korkotukea n. puolelle laino- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3009: jen määrästä. Uudenkaupungin ottamista juna- taen, 3010: lauttasataman lainoista 30 000 000 markkaa 3011: täyttää korkotuen myöntämisen edellytykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3012: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 3013: korkotukea päätetty myöntää 15 000 000 mar- 31.2 7. 42 2 000 000 markkaa korkotuen 3014: kan lainoille ko. hankkeeseen. Ottaen huo- maksamiseksi erityisesti Uudenkaupun- 3015: mioon Uudenkaupungin junalauttasataman gin junalauttasataman rakentamiseksi 3016: merkityksen valtakunnan liikennepolitiikan otettaville 15 000 000 markan lainoille. 3017: kannalta ja raskaan teollisuuden tuotteitten no- 3018: 3019: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3020: 3021: Risto Ahonen 3022: 14 1989 vp. 3023: 3024: Raha-asia-aloite n:o 13 3025: 3026: 3027: 3028: 3029: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Hepokarin ja Kemiran sata- 3030: mista merelle johtavien väylien syventämiseksi Uudessakau- 3031: pungissa 3032: 3033: Eduskunnalle 3034: 3035: KemiraHa on lannoitetehdas Uudessakaupun- myös autolauttaliikenne Ruotsiin Hargshamnin 3036: gissa. Tehtaan tuotannosta menee suuri osa satamaan 1.1.1989, ja junalauttaliikenne alkaa 3037: vientiin. Erityisesti vienti kehitysmaihin ja Kau- 1.9.1989. Tästä syystä väylä Hepokarin sata- 3038: koitään on kasvanut voimakkaasti viime vuo- maan olisi myös syvennettävä 9 metriin. 3039: sien aikana. Kemiran käytössä olevan sataman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3040: nykyinen väyläsyvyys asettaa kuitenkin rajoi- taen, 3041: tuksia vientilaivauksiin käytettävien alusten 3042: koolle. Jotta lannoitevienti mm. Kaukoitään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3043: säilyttäisi tulevaisuudessakin kilpailukykynsä, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 3044: olisi väylää ehdottomasti syvennettävä 12 met- 31.27. 77 4 500 000 markkaa Uudenkau- 3045: riin viennin taloudellisuuden turvaamiseksi. pungin Kemiran ja Hepokarin satamien 3046: Uudenkaupungin Hepokarin satamasta alkoi väylien syventämiseksi 12 ja 9 metriin. 3047: 3048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3049: 3050: Risto Ahonen 3051: 1989 vp. 15 3052: 3053: Raha-asia-aloite n:o 14 3054: 3055: 3056: 3057: 3058: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Isonkarin luotsiaseman kor- 3059: jaustyöhön 3060: 3061: 3062: Eduskunnalle 3063: 3064: Merenkulkuhallitus on keskittämässä Saaris- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3065: tomeren luotsitoimintaa Isonkarin luotsiase- taen, 3066: malle. Tehtäviä ei voida kuitenkaan keskittää 3067: ennen kuin Isonkarin luotsiasema on peruskor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3068: jattu. Merenkulkuhallitus on esittänyt valtion 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 3069: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 4 milj. mk 31.30. 74 5 000 000 markkaa käytettä- 3070: mainittuun peruskorjaukseen. Korjausmäärä- väksi Isonkarin luotsiaseman peruskor- 3071: rahaa ei kuitenkaan kuluvalle vuodelle hyväk- jaukseen. 3072: sytty. 3073: 3074: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3075: 3076: Risto Ahonen 3077: 16 1989 vp. 3078: 3079: Raha-asia-aloite n:o 15 3080: 3081: 3082: 3083: 3084: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen-Tu- 3085: run rantaradan perusparantamiseen 3086: 3087: 3088: Eduskunnalle 3089: 3090: Helsingin ja Turun välisen, kansainvälistäkin teholla vasta, kun hanke on valmistunut. Viit- 3091: liikennettä merkittävässä määrin välittävän ran- teitä hankkeen kannattavuuteen antaa se, että 3092: taradan peruskorjaustyö on parhaillaan käyn- rantaradan matkustajamäärät ovat aikataulu- 3093: nissä. Rata saatiin merkittäväksi työkohteeksi jen nopeuduttua nousseet huomattavasti. 3094: vuonna 1982 eduskunnan päätettyä yhteyden Hankkeen nopeuttamista kiirehtivät edelleen 3095: saattamisesta ajanmukaiseen kuntoon. valtatien n:o 1 heikko kunto ja Turusta ja Uu- 3096: Nykyisellä rahoitusvauhdilla rata valmistuu destakaupungista Ruotsiin avattavat junalaut- 3097: vuonna 1993. Valmistumista voitaisiin kuiten- tayhteydet. 3098: kin nopeuttaa, mikäli rahoitus korotettaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 3099: 130 mmk:aan vuodessa. Tällöin valmistumis- 3100: vuosi olisi 1992, mahdollisesti jopa 1991. Tekni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3101: nen valmius töiden nopeuttamiseen on ole- 1990 tulo- ja menoarvioon 130000000 3102: massa. markkaa käytettäväksi rantaradan pe- 3103: Rantaradan perusparannusmäärärahojen ko- rusparannukseen välillä Kirkkonum- 3104: rottaminen on kansantaloudellinen kysymys, mi-Turku. 3105: sillä sijoitetut pääomat alkavat tuottaa täydellä 3106: 3107: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3108: 3109: Risto Ahonen Jukka Roos Virpa Puisto 3110: Heli Astala Sauli Hautala Ensio Laine 3111: Anna-Liisa Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 3112: 1989 vp. 17 3113: 3114: Raha-asia-aloite n:o 16 3115: 3116: 3117: 3118: 3119: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin junalaut- 3120: tasataman ratapihan rakentamiseen 3121: 3122: 3123: Eduskunnalle 3124: 3125: Uudestakaupungista alkaa junalauttayhteys on VR:n taholta todettu, että sillä on mahdolli- 3126: 1.9.1989 Ruotsiin Hargshamnin satamaan. Kun suus käytettävissä olevien määrärahojensa puit- 3127: rautatievaunujen akselistot tullaan vaihtamaan teissa osallistua mainitun ratapihan rakentami- 3128: Uudessakaupungissa, seuraa siitä, että tarvi- seen ainoastaan n. 1,6 milj. markalla. 3129: taan kaksi ratapihaa eri raideleveyksien johdos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3130: ta. Junalauttaliikenteen edellyttämät ratapihat taen, 3131: Uudessakaupungissa tulevat maksamaan yh- 3132: teensä 12 milj. mk, josta suomalaisella raidele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3133: veydellä olevan ratapihan osuus on n. 4,1 milj. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 3134: mk. Uudenkaupungin kaupunki on esittänyt, markkaa käytettäväksi ratapihan raken- 3135: että tämä ratapiha rakennettaisiin VR:n toimes- tamiseen Uudenkaupungin junalautta- 3136: ta ja kustannuksella. Käydyissä neuvotteluissa satamassa. 3137: 3138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3139: 3140: Risto Ahonen 3141: 18 1989 vp. 3142: 3143: Raha-asia-aloite n:o 17 3144: 3145: 3146: 3147: 3148: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta tutkan hankkimiseksi Turun 3149: lentoasemalle 3150: 3151: 3152: Eduskunnalle 3153: 3154: Jo 1970-luvulta saakka on ilmailuhallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3155: suunnitelmissa ollut tutkan hankkiminen Turun taen, 3156: lentoasemalle. Hanketta ei kuitenkaan varojen 3157: puutteen vuoksi ole voitu toteuttaa, vaikka sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3158: parannettaisiin olennaisesti lentoturvallisuutta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 3159: ja tehostettaisiin lentoliikenteen johtamista. 31.92. 70 4 000 000 markkaa Turun len- 3160: Hanke on myös tärkeä ilmavalvonnan ja etsin- toaseman tutkan hankkimiseksi. 3161: tä- ja pelastuspalvelun kannalta. 3162: 3163: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3164: 3165: Risto Ahonen 3166: 1989 vp. 19 3167: 3168: Raha-asia-aloite n:o 18 3169: 3170: 3171: 3172: 3173: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ILS-lähestymislaitteiden hank- 3174: kimiseksi Turun lentokentälle 3175: 3176: 3177: Eduskunnalle 3178: 3179: Huonolla säällä voidaan Turun lentokenttää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3180: lähestyä vain suunnasta RWY 26 (idästä län- taen, 3181: teen). Tämä asettaa merkittäviä rajoituksia 3182: kentän liikennöitävyydelle. Lähestymislaiteta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3183: son parantaminen niin, että huonollakin lento- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 3184: säällä kenttää voitaisiin lähestyä myös suunnas- 31.92.70 1500000 markkaa RWY 08 3185: ta RWY 08 (lännestä itään), parantaisi merkit- -lähestymislaitetason parantamiseen Tu- 3186: tävästi kentän palvelukykyä ja merkitsisi suora- run lentoasemalla. 3187: naisia säästöjä mm. polttoainekustannuksissa 3188: lentoyhtiöille. 3189: 3190: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3191: 3192: Risto Ahonen 3193: 3194: 3195: 3196: 3197: 5 290089P 3198: 20 1989 vp. 3199: 3200: Raha-asia-aloite n:o 19 3201: 3202: 3203: 3204: 3205: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen osahankinta- 3206: teollisuuden kehittämiseen 3207: 3208: 3209: Eduskunnalle 3210: 3211: Suomalainen osahankintateollisuus on pal- lisuuden ja sen osavalmistuksen kehittämiseksi 3212: jolti syntynyt ajoneuvoteollisuuden ympärille. entistä korkeammalle kansainväliselle tasolle. 3213: Henkilö- ja kuorma-autot, traktorit, leikkuu- Erityisesti toiminnan laadun, nopeiden ja täs- 3214: puimurit ja lumikelkat ovat tyypillisiä tuotteita, mällisten toimitusten sekä automaattisen tie- 3215: joiden komponenteista suuri osa hankitaan osa- donsiirron kehittäminen eurooppalaiselle huip- 3216: toimittajilta. Suomen ajoneuvoteollisuuden putasolle on mahdollista, koska näissä asioissa 3217: tuotantomäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että ei olla vielä muuallakaan Euroopassa kovin pit- 3218: pelkästään niiden varaan on lähes mahdotonta källä. 3219: rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä osa- Kehitystyön käynnistäminen edellyttää koko- 3220: hankintateollisuutta. Sen vuoksi pääsy vienti- päivätoimista vetäjää ja hänelle sihteeriä. Tar- 3221: markkinoille Pohjoismaihin ja Keski-Euroop- vittavien henkilöiden palkkaamiseen ei SUO- 3222: paan on kehittymisen edellytys. Jotkin suoma- SAlla kuitenkaan yksinään ole varoja. Tarvi- 3223: laiset osatoimittajat ovatkin jo tässä onnistu- taan myös valtiovallan panostusta kehitystyö- 3224: neet, mutta useimpien asema ei ole kovin hön Suomen teollisuuden ja ulkomaankaupan 3225: vahva. hyväksi. 3226: Suomalaisen osahankintateollisuuden kilpai- SUOSAn jäsenyritykset ovat valmiit lähte- 3227: lukyky voidaan kansainvälisillä markkinoilla mään nopeasti mukaan kehitysohjelmaan ja si- 3228: rakentaa laadun, toimitusvarmuuden ja jousta- tomaan omat voimavaransa yrityskohtaisen oh- 3229: vuuden varaan. Pohjoismaisilla markkinoilla jelman toteuttamiseen. Valtiovallan osuudeksi 3230: on myös mahdollista kilpailla nopeilla päivittäi- n. kolme vuotta kestävästä projektista tulisi yh- 3231: sillä toimituksilla. Kaikkien näiden kilpailukei- teensä n. 1,5 miljoonaa markkaa, eli n. 500 000 3232: nojen käyttö on edellytyksenä ns. JOT-toimin- markkaa vuodessa. Projektin tavoitteena olisi 3233: nalle, jota ajoneuvoteollisuus soveltaa yhä suu- ajoneuvoteollisuuden osahankintaviennin kas- 3234: remmassa määrin. vattaminen neljänneksellä sen sijaan, että se il- 3235: Suomen Osahankintateollisuusryhmä (SUO- man kehitystyötä saattaa supistua nopeasti. 3236: SA) ry:n piirissä on näitä avainasioita pyritty Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3237: opettamaan jäsenyrityksille jo yli kolmen vuo- taen, 3238: den ajan. Toiminta on kuitenkin tapahtunut lä- 3239: hinnä Oy Saab-Valmet Ab:n voimin sivutoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3240: sesti eikä ole tästä syystä edennyt toivotulla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 3241: vauhdilla. 32.46.44 500 000 markkaa SUOSAn 3242: SUOSAn jäsenmäärä on kuitenkin viime ai- projektin rahoittamiseen suomalaisen 3243: koina kasvanut merkittävästi, ja kattavuus kul- osahankintateollisuuden kehittämiseksi 3244: kuneuvoteollisuudessa on hyvä. Sen piirissä on kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. 3245: viritelty ajatusta suomalaisen ajoneuvoteol- 3246: 3247: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3248: 3249: Risto Ahonen 3250: 1989 vp. 21 3251: 3252: Raha-asia-aloite n:o 20 3253: 3254: 3255: 3256: 3257: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistys- 3258: ten Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 3259: 3260: 3261: Eduskunnalle 3262: 3263: Suurimpien satamakaupunkien alueilla toi- Merenkulkualan eläkeläiset eivät ole kuiten- 3264: mivat merimieseläkeläisyhdistykset perustivat kaan menneet mukaan nk. poliittisiin eläkeläis- 3265: vuoden 1983 alkupuolella valtakunnallisen kes- järjestöihin, vaan ovat perustaneet oman kes- 3266: kusjärjestön, joka merkittiin yhdistysrekisteriin kusjärjestön. Keskusjärjestö on saanut valtion 3267: 30.6.1983. tukea vuodesta 1986 alkaen. Saamansa tuen jär- 3268: Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliiton jestö on käyttänyt vanhustenhuoltotyöhön sekä 3269: toiminta käynnistettiin aluksi Suomen Meri- vapaa-ajan toimintojen kehittämiseen. 3270: mies-Unionin tuella, koska paikallisyhdistyksil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3271: lä ei ollut resursseja riittävästi. taen, 3272: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi tulisi 3273: liiton taloudellisia toimintaedellytyksiä turvata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3274: myös yhteiskunnan tuella. Suomessa toimii 1990 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark- 3275: useita valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä, joi- kaa Merimieseläkeläisyhdistysten Kes- 3276: den toimintaa tuetaan valtion varoista. kusliitto ry:n toiminnan tukemiseen. 3277: 3278: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 3279: 3280: Risto Ahonen 3281: 22 1989 vp. 3282: 3283: Raha-asia-aloite n:o 21 3284: 3285: 3286: 3287: 3288: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta virka-aseiden hankkimi- 3289: seen poliisille 3290: 3291: 3292: Eduskunnalle 3293: 3294: 1970-luvulla Suomessa ryhdyttiin uusimaan Tilanne on häpeäpilkku kansainvälisestikin 3295: poliisin auttamattomasti vanhentunutta virka- ajatellen ja ottaen huomion sen, että virka-ase 3296: asekantaa. Tämän tuloksena poliisin käyttöön kuuluu jokaisen poliisimiehen varustukseen 3297: hankittiin nykyaikaiset revolverimalliset virka- jopa niin, että sen mukana pitämisen laiminlyö- 3298: aseet noin puolelle virkakunnasta. Tämän jäl- minen virkatehtävissä on säännösten vastaista. 3299: keen uudistus määrärahojen puutteessa lopetet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 3300: tiin, ja viime vuosina myönnetyt määrärahat vasti, 3301: ovat riittäneet vain käytöstä poistetun asekan- 3302: nan uusimiseen. Puolella virkakunnasta on vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3303: lä käytössään perusteellisesti vanhentuneet, etu- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 3304: päässä FN-mallistoon kuuluvat heikkokuntoi- markkaa nykyaikaa vastaavan virka- 3305: set ampuma-aseet, jotka ovat vaarallisia sekä it- asekannan hankkimiseksi poliisin käyt- 3306: selle että sivullisille. töön. 3307: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3308: 3309: Sulo Aittoniemi 3310: 1989 vp. 23 3311: 3312: Raha-asia-aloite n:o 22 3313: 3314: 3315: 3316: 3317: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliikenteen 3318: puheensalauslaitteiston hankkimiseen 3319: 3320: 3321: Eduskunnalle 3322: 3323: Useista eri tahoilta tehdyistä raha-asia-aloit- sisällytettiin asiaa koskeva ponsi, JOSsa edus- 3324: teista huolimatta ei valtion tulo- ja menoar- kunta edellyttää hallitukselta toimia asian kor- 3325: vioon ole sisällytetty määrärahaa poliisin radio- jaamiseksi. 3326: liikenteen salauslaitteiston hankkimista varten. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3327: Koska poliisin radioliikennettä voi halvalla vas- taen, 3328: taanottimella kuunnella kuka vain, tilanne on 3329: lainvastainen ja kansalaisten oikeusturvaa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3330: henkilörekisterilain säännöksiä rikkova. 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 3331: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvion kä- markkaa poliisin radioliikenteen salaus- 3332: sittelyssä valtiovarainvaliokunnan mietintöön laitteiston hankinnan aloittamiseksi. 3333: 3334: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1989 3335: 3336: Sulo Aittoniemi 3337: 24 1989 vp. 3338: 3339: Raha-asia-aloite n:o 23 3340: 3341: 3342: 3343: 3344: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta poliisipiirien konttoriko- 3345: neiden uusimiseen 3346: 3347: 3348: Eduskunnalle 3349: 3350: Poliisin käytössä olevat konttorikoneet ovat liisin käyttöön annetaan muista virastoista pais- 3351: tasoltaan hyvin huonot. Vaikka esimerkiksi kir- tettuja laitteita pintapuolisen kunnostuksen jäl- 3352: joituskone on poliisityössä yksi tärkeimpiä väli- keen. 3353: neitä, niiden laatu on tänä päivänä ala-arvoinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3354: ja määrä riittämätön. Kun eduskunnassa ollaan taen, 3355: siirtymässä tässäkin asiassa tietokonekantaan, 3356: poliisi joissakin tapauksissa kuulustelee vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3357: Turbo-Porschen kuljettajaa vuoden 1911 mallia 1990 tulo- ja menoarvioon 1 600 000 3358: olevalla Remingtonilla. Tilanne alkaa tältäkin markkaa poliisipiirien konttorikoneiden 3359: osin olla kestämätön. Asiaa ei auta se, että po- uusimiseen. 3360: 3361: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3362: 3363: Sulo Aittoniemi 3364: 1989 vp. 25 3365: 3366: Raha-asia-aloite n:o 24 3367: 3368: 3369: 3370: 3371: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta mikrotietokoneen sekä vi- 3372: deolaitteiston hankkimiseksi keskusrikospoliisin Hämeen 3373: aluetoimistoon 3374: 3375: Eduskunnalle 3376: 3377: Keskusrikospoliisin tehtävänä on laajojen ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3378: lousrikosten sekä muiden vaikeasti selvitettä- taen, 3379: vien rikosten tutkiminen. Näistä tutkiotahaas- 3380: teista selviäminen vaatii tutkinnallisen taidon li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3381: säksi yhä enemmän tutkintaa edistäviä teknisiä 1990 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark- 3382: ja elektronisia laitteita. kaa A T-luokan kannettavan mikrotieto- 3383: Keskusrikospoliisin Hämeen aluetoimistossa koneen ja videolaitteiston hankkimisek- 3384: Tampereella on ensiarvoinen tarve juuri tällä si keskusrikospoliisin Hämeen aluetoi- 3385: hetkellä rikostutkinnassa tarvittavan kannetta- mistoon. 3386: van mikrotietokoneen sekä videokuvauslaitteis- 3387: ton hankkimiseen. 3388: 3389: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1989 3390: 3391: Sulo Aittoniemi 3392: 26 1989 vp. 3393: 3394: Raha-asia-aloite n:o 25 3395: 3396: 3397: 3398: 3399: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta sähkökirjoituskoneiden 3400: hankkimiseksi Hämeen läänin poliisipiireihin 3401: 3402: 3403: Eduskunnalle 3404: 3405: Hämeen läänin poliisipiireissä vain noin 70 koneita. Noin 30 sähkökäyitäisen kirjoitusko- 3406: prosenttia kirjoituskonetta tarvitsevasta poliisi- neen hankkiminen poliisipiireihin helpottaisi 3407: henkilökunnasta pitää hallinnassaan omaa kir- edes jossain määrin tilannetta. 3408: joituskonetta. Kaiken lisäksi käytössä olevat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3409: koneet ovat vanhanaikaisia ja huonokuntoisia. taen, 3410: Tässä suhteessa Hämeen läänin poliisipiirit ovat 3411: kurjemmassa asemassa kuin kenties minkään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3412: muun läänin poliisipiirit. Tilannetta on läänin- 1990 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark- 3413: hallituksen taholta yritetty korjata hankkimalla kaa sähkökirjoituskoneiden hankkimis- 3414: käyttöön muualta valtionhallinnosta poistettuja ta varten Hämeen läänin poliisipiireihin. 3415: 3416: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1989 3417: 3418: Sulo Aittoniemi 3419: 1989 vp. 27 3420: 3421: Raha-asia-aloite n:o 26 3422: 3423: 3424: 3425: 3426: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta valokopiokoneiden hank- 3427: kimiseksi Hämeen läänin poliisipiireihin 3428: 3429: 3430: Eduskunnalle 3431: 3432: Esitutkintalain voimaantulo lisäsi asiapape- neen kiireellisellä hankinnalla voitaisiin korvata 3433: reiden kopiointitarpeen moninkertaiseksi polii- lähes käyttökelvottomiksi kuluneet laitteet. 3434: sipiireissä. Hämeen läänissä tilanne on se, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3435: monessa poliisipiirissä on käytössä huonokun- taen, 3436: toiset yli 10 vuotta vanhat kopiokoneet, joiden 3437: käyttöhitaus ei läheskään tyydytä kopiointitar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3438: vetta. Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarvion 1990 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark- 3439: osalta Hämeen lääni on jäänyt määrärahoissa kaa uusien valokopiokoneiden hankki- 3440: kokonaan lapsipuolen asemaan. 6-7 kopioko- miseksi Hämeen läänin poliisipiireihin. 3441: 3442: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1989 3443: 3444: Sulo Aittoniemi 3445: 28 1989 vp. 3446: 3447: Raha-asia-aloite n:o 27 3448: 3449: 3450: 3451: 3452: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta reprokameran sekä kah- 3453: den NMT-puhelimen hankkimiseksi Tampereen poliisilaitok- 3454: selle 3455: 3456: Eduskunnalle 3457: 3458: Keskusrikospoliisin sormenjälkitoimisto siir- laitoksen rikososastossa ole, eikä sen hankin- 3459: tyy vuoden 1989 lopussa tietokoneperäiseen taan ole tiedossa määrärahoja. Tampereen ri- 3460: sormenjälkivertailuun. Tästä syystä vertailtavat kososaston tekninen ryhmä vastaa teknisestä ri- 3461: sormenjäljet on kuvattava lausunnon pyytäjän kostutkinnasta koko Pohjois-Hämeen alueella. 3462: toimesta. Esimerkiksi Tampereen poliisilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3463: sen rikososastolle ei ole osoitettu varoja tähän taen, 3464: tarvittavan reprokameran hankintaan. 3465: Esitutkintalain voimaantulon jälkeen tekni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3466: sen rikostutkinnan osuus rikostutkinnassa kas- 1990 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 3467: vaa. Tämä merkitsee myös sitä, että teknisen kaa reprokameran ja kahden NMT-pu- 3468: tutkintaryhmän on oltava alueellaan riittävän helimen hankkimiseksi Tampereen polii- 3469: hyvin tavoitettavissa. Tällaiseen tarvitaan silaitoksen rikososaston tekniseen ryh- 3470: NMT-puhelimia, jollaista ei Tampereen poliisi- mään. 3471: 3472: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1989 3473: 3474: Sulo Aittaniemi 3475: 1989 vp. 29 3476: 3477: Raha-asia-aloite n:o 28 3478: 3479: 3480: 3481: 3482: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisi- 3483: koulun rakentamiseen 3484: 3485: 3486: Eduskunnalle 3487: 3488: Eduskunta on vuoden 1988 tulo- ja menoar- lun rakennustyön käynnistäminen koko laajuu- 3489: viossa myöntänyt 3 milj. markkaa ja vastaavas- dessaan on erittäin tärkeä ja kiireellinen. 3490: ti vuodelle 1989 2 milj. markkaa Tampereen po- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3491: liisikoulun suunnittelua ja ensimmäisen raken- nioittaen, 3492: nusvaiheen aloittamista varten. Käytännössä 3493: tämä on kuitenkin merkinnyt sitä, että näin pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3494: nimuotoiset määrärahat eivät ole vastanneet 1990 tulo- ja menoarvioon 60 000 000 3495: edes sitä lisäystä, jonka inflaatio on aiheuttanut markkaa Tampereen poliisikoulun ra- 3496: kokonaiskustannusarvion suhteen. kennustöiden aloittamiseen ja jatkami- 3497: Ottaen huomioon poliisikoulun nykyiset ko- seen. 3498: vin ahtaat ja epäsopivat tilat uuden poliisikou- 3499: 3500: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3501: 3502: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3503: 30 1989 vp. 3504: 3505: Raha-asia-aloite n:o 29 3506: 3507: 3508: 3509: 3510: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansanmu- 3511: siikkiliiton toiminnan tukemiseen 3512: 3513: 3514: Eduskunnalle 3515: 3516: Suomen Kansanmusiikkiliitto ry. tekee laajaa lä sen maakunnallisissa ja paikallisissa yhdis- 3517: sivistystyötä perinnemusiikkimme ja koko kan- tyksissä toimii useita tuhansia alan harrastajia. 3518: sankulttuurimme hyväksi. Liitto ja sen 18 maa- Toiminta rahoitetaan kuitenkin valtaosaltaan 3519: kuntayhdistystä järjestävät koulutus- ja juhlati- omatoimisella varainhankinnalla. Viime vuo- 3520: laisuuksia sekä toimittavat alan harrastajia pal- sien aikana kansanmusiikin pariin on tullut run- 3521: velevia julkaisuja. Tämän lisäksi Suomen Kan- saasti lisää lapsia ja nuoria, mutta tätä heidän 3522: sanmusiikkiliitto ry. toimii maamme kansan- rakentavaa ja hyödyllistä harrastustaan ei ole 3523: musiikin harrastajien yhdyssiteenä ja tiedotus- kyetty tukemaan riittävällä tavalla. 3524: kanavana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3525: Koska musiikkioppilaitokset ja maamme nioittaen, 3526: koululaitos eivät pysty tarjoamaan kansanmu- 3527: siikin harrastajille riittävää tukea ja koulutusta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3528: on Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n toimin- 1990 tulo- ja menoarvioon 350 000 3529: nan yksi keskeisimmistä periaatteista juuri tä- markkaa Suomen Kansanmusiikkiliitto 3530: män työn tekeminen. Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan tukemiseen. 3531: ry:llä on valmis ja toimintakykyinen kenttä, sil- 3532: 3533: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3534: 3535: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3536: 1989 vp. 31 3537: 3538: Raha-asia-aloite n:o 30 3539: 3540: 3541: 3542: 3543: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harmonikkains- 3544: tituutin toiminnan tukemiseen 3545: 3546: 3547: Eduskunnalle 3548: 3549: Suomen Harmonikkainstituutti on perustettu ja taloudelliset vaikeudet haittaavat merkit- 3550: vuonna 1980 ja toimii Ikaalisissa. Paikkakunta tävästi toimintaa. Näin siitä huolimatta, että 3551: on muutenkin tunnettu harmonikan ympärille instituutin toiminta suomalaisen harmonikka- 3552: koostuvista musiikkijuhlista Sata-Häme Soi. musiikin edistäjänä ja tallentajana on erittäin 3553: Harmonikkainstituutin laajoihin toimintamuo- merkittävää. 3554: toihin kuuluvat mm. koulutus- ja julkaisutoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3555: minta, kurssitoiminta, arkisto ja kokoelmat, taen, 3556: tutkimustoiminta, palvelu ja neuvonta sekä 3557: kansainvälinen toiminta. Viime vuosien varrella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3558: instituutin saaman valtionavun määrä on jäänyt 1990 tulo- ja menoarvioon 3 70 000 3559: huomattavasti jälkeen muiden maassamme toi- markkaa Suomen Harmonikkainstituu- 3560: mivien musiikki-instituuttien saamasta avusta tin toiminnan tukemiseen. 3561: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3562: 3563: Sulo Aittoniemi 3564: 32 1989 vp. 3565: 3566: Raha-asia-aloite n:o 31 3567: 3568: 3569: 3570: 3571: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme Soi -musiikki- 3572: juhlien tukemiseen 3573: 3574: 3575: Eduskunnalle 3576: 3577: Ikaalisten kaupungissa on vuodesta 1972 jär- kinasteista parannusta ja avustusmäärä oli 3578: jestetty vuosittain yhä laajeneva Sata-Häme Soi 220 000 markkaa. Vuosi 1988 antoi 250 000 3579: -musiikkitapahtuma. Musiikkijuhlien keskeise- markkaa, samoin vuosi 1989. 3580: nä teemana on ollut suomalainen harmonikka- On luonnollista, että juhlien järjestäjät odot- 3581: musiikki, jonka osuus 10 päivää kestävässä ta- tavat valtiovallan taholta tasapuolista suhtautu- 3582: pahtumassa on tänä päivänäkin merkittävä. mista. Näin eritoten tässä tapauksessa, jossa 3583: Juhlien anti on kuitenkin monipuolistunut, ja järjestäjät ovat pystyneet jo puolitoista vuosi- 3584: esiintymislavalla on ollut mahdollisuus viime kymmentä kasvavassa määrin osoittamaan 3585: vuosina kuulla sellaisten oloissamme harvinais- omat kykynsä sekä talkoohengen osalta että 3586: ten orkestereiden kuin Malandon, Mantovanin, muuten. Tänä päivänä yhä kasvavassa määrin 3587: Alfred Hausen ja Pugliesen esityksiä. Erin- myös rahallinen tuki suuren yleisön odottaman 3588: omaista arvonantoa nauttivat musiikkijuhlat tason säilyttämiseksi on välttämätön. 3589: ovat 70 000 henkilön kävijämäärineen Suomen Sata-Häme Soi -juhlien osalta on todettava 3590: suurimpiin kuuluvat, ja niistä tehtyjä televisio- vielä se merkittävä seikka, että musiikkitapah- 3591: ohjelmia esitetään runsaasti tv-verkostossa. tuma on nyttemmin hyväksytty Finland Festi- 3592: Musiikkijuhlien järjestely on tapahtunut käy- vals -ketjun jäseneksi ja musiikkitapahtuma 3593: tännössä kokonaan talkoovoimin. Ikaalisten järjestetään siinä ominaisuudessa ensimmäisen 3594: kaupungin antaman tuen lisäksi on tosin valtio- kerran kuluvana vuonna 1989. 3595: valta antanut tukeaan, mutta vain vähäisessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3596: määrin, erityisesti jos vertaa sen määrää eräille taen, 3597: muille suunnilleen vastaaville musiikkitapahtu- 3598: mille annettuun tukeen. Niinpä Sata-Häme Soi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3599: -juhlien valtion varoista saama tuki oli aina 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000 3600: vuoteen 1986 saakka runsaan 80 000 markan markkaa Sata-Häme Soi -juhlien avus- 3601: luokkaa vuodessa. Vuonna 1987 tapahtui jon- tamiseen. 3602: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3603: 3604: Sulo AUtoniemi 3605: 1989 vp. 33 3606: 3607: Raha-asia-aloite n:o 32 3608: 3609: 3610: 3611: 3612: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöntekijöiden 3613: määrän lisäämiseen 3614: 3615: 3616: Eduskunnalle 3617: 3618: Yleinen yksinäisyys ja piittaamattomuus on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3619: tämän päivän ja tulevaisuuden ongelma, mikä taen, 3620: näkyy jo nuorison käyttäytymisessä. Tämän ta- 3621: kia tulisi tehostaa nuorisotyöntekijöiden koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3622: tusta ja saada täytetyksi nyt avoinna olevat toi- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 3623: met ja jopa lisätä niitä erityisesti ns. kenttähen- markkaa nuorisotyöntekijöiden koulu- 3624: kilöstön osalta. Samoin nykyiseen sosiaalitoi- tuksen tehostamiseksi sekä nuorisotyös- 3625: meen ja sosiaalityöntekijäryhmään tulisi saada sä kenttätyötä tekevän henkilöstön vir- 3626: luoduksi tämänhetkistä parempi henki ja kan- kojen lisäämiseksi. 3627: nustaa heitä ottamaan harteilleen jopa lasten ja 3628: nuorten kasvatusvastuu, mikäli näiden kotiolot 3629: eivät ole normaalit. 3630: 3631: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3632: 3633: Sulo Aittoniemi 3634: 34 1989 vp. 3635: 3636: Raha-asia-aloite n:o 33 3637: 3638: 3639: 3640: 3641: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten Urheilijat ry:n 3642: toiminnan tukemiseen 3643: 3644: 3645: Eduskunnalle 3646: 3647: Ikaalisten Urheilijat on erityisen vireästi toi- ka estävät vieläkin määrätietoisemman toimin- 3648: miva urheiluseura, joka sijoittuu piirissään esi- nan nuorison ja urheilun hyväksi. 3649: merkillisesti toimivien urheilun yleisseurojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3650: joukkoon. Vaikka seura hankkii varansa puh- taen, 3651: taasti vapaaehtoistyöllä, mm. paperinkeräyk- 3652: sellä, se on ottanut osaa jopa sijaintipaikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3653: tansa uuden urheilukentän rakentamiseen 1990 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 3654: 160 000 markan summalla. On luonnollista, kaa Ikaalisten Urheilijat ry:n toiminnan 3655: että seura kovasta yrityksestä huolimatta painii tukemiseen. 3656: alituisten taloudellisten ongelmien kanssa, jot- 3657: 3658: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3659: 3660: Sulo Aittoniemi 3661: 1989 vp. 35 3662: 3663: Raha-asia-aloite n:o 34 3664: 3665: 3666: 3667: 3668: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten Nouseva Voi- 3669: ma ry:n toiminnan tukemiseen 3670: 3671: 3672: Eduskunnalle 3673: 3674: Ikaalisten Nouseva Voima on kansallisesti ja palveluja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. 3675: kansainvälisesti tunnettu suunnistuksen erikois- Seuran talous on kuitenkin jatkuvasti erittäin 3676: seura, jonka saavutukset tunnetaan yhtämittai- kireällä, ja tämä haittaa mm. junioritoiminnan 3677: sesti jo puolentoista vuosikymmenen ajalta kehittämistä. 3678: mm. Tiomila-viestin ja Jukolan viestin menes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3679: tyksistä. Seura on kasvattanut myös SM-, PM- taen, 3680: ja MM-tason suunnistajia. Todellisuudessa mit- 3681: tavan nimen saavuttanut seura on vain kyläseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3682: ra Ikaalisten Riitialan kylässä. Seura on hankki- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 3683: nut toimintaansa tarvittavat varat keräys- ja tai- kaa Ikaalisten Nouseva Voima ry:n toi- 3684: kootoiminnalla sekä myymällä jäsentensä työ- minnan tukemiseen. 3685: 3686: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3687: 3688: Sulo Aittoniemi 3689: 3690: 3691: 3692: 3693: 6 290089P 3694: 36 1989 vp. 3695: 3696: Raha-asia-aloite n:o 35 3697: 3698: 3699: 3700: 3701: Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 326 3702: (Laitamo-Kuhmalahti) perusparantamiseen teiden n:ot 324 3703: ja 325 välisellä osuudella 3704: 3705: Eduskunnalle 3706: 3707: Maantie n:o 326 (Laitamo-Kuhmalahti) Hä- tamissuunnitelmaa, joka valmistunee tämän 3708: meen läänissä kulkee noin 20 km:n mittaisena vuoden loppuun mennessä. Tämän hetken 3709: Oriveden-Kangasalan tieltä n:o 324 Kuhma- suunnitelmien mukaan tarkoituksena on, että 3710: lahdelle, jossa se yhtyy maantiehen n:o 325. tien kunnostaminen aloitetaan varatyökohteena 3711: Kyseinen tieosuus on hyvin vilkkaasti liiken- kunnossapitovaroja käyttäen. Kun tien kunnos- 3712: nöity, sillä useiden linja-autovuorojen lisäksi tamiseen aikanaan päästään, tämä merkitsee 3713: sitä käyttää vilkas paikallisliikenne erityisesti sitä, että se etenee enintään 3 km:n vuosivauh- 3714: Oriveden suuntaan ja se on myös erityisesti ras- dilla. Parhaimmillaankin tieosuuden kunnosta- 3715: kaan puutavaraliikenteen rasittama. Nimen- minen kestäisi näin ainakin 7-8 vuotta, mikä 3716: omaan sen jälkeen, kun tieosuudella rakennet- on kohtuuton rasitus jo liikenteellisestikin. 3717: tiin muutamia vuosia sitten uudelleen Rönnin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3718: salmen ja Kuoresalmen sillat, raskas puutavara- nioittaen, 3719: liikenne lisääntyi moninkertaisesti. Tiepohja ei 3720: nykyisellään ole tällaiseen liikenteeseen sopiva. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3721: Liikenteen vilkkauden ja tien kunnon välinen 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 3722: epäsuhde on viime aikoina ollut mm. julkisen markkaa maantien n:o 326 (Laitamo- 3723: sanan kasvavan huomion kohteena. Routivuu- Kuhmalahti) peruskorjaamiseen 20 3724: den lisäksi tie on varsin mutkainen ja kapea. km:n matkalla teiden n:ot 324 ja 325 vä- 3725: Kyseiselle tielle laaditaan tällä hetkellä paran- lisellä osuudella. 3726: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3727: 3728: Sulo Aittaniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3729: 1989 vp. 37 3730: 3731: Raha-asia-aloite n:o 36 3732: 3733: 3734: 3735: 3736: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 330 3737: (Ylöjärvi-Kuru) perusparantamiseen 3738: 3739: 3740: Eduskunnalle 3741: 3742: Seudullinen tie n:o 330 Ylöjärveltä Kuruun on olemassa erityisesti silläkin perusteella, että 3743: Hämeen läänissä on 39 km:n mittainen ja erit- vaikka Ylöjärven-Kurun tien parantaminen 3744: täin vilkkaasti liikennöity mm. Kurun suunnas- on tiettävästi Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin 3745: ta Ylöjärvelle ja Tampereelle suuntautuvan suunnitelmissa 1990-luvun alkupuolella, voi- 3746: työssäkäynnin sekä puutavaran kuljetusten makkaasti esillä olevat tien n:o 3 parantamis- 3747: vuoksi. Tie on liikenteen vaatimuksiin nähden suunnitelmat rahoitustarpeineen saattavat siir- 3748: kapea ja maarakenteeltaan voimakkaasti routi- tää Ylöjärven-Kurun tien parantamisen pit- 3749: va. Kun tien Kuru-Virrat (n:o 335) paranta- källe tulevaisuuteen. 3750: mistyö on parhaillaan meneillään ja tien Ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3751: ru-Ruovesi (n:o 337) parantamistyö on tarkoi- nioittaen, 3752: tus aloittaa tämän vuoden syksyllä, on nyt tar- 3753: koitettu Ylöjärven päässä tiehen n:o 3 päättyvä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3754: Ylöjärven-Kurun tie jäämässä parannettujen 1990 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 3755: tieosuuksien väliin eräänlaiseksi vaikeasti lii- markkaa maantien n:o 330 (Ylöjärvi- 3756: kennöitäväksi "pullonkaulaksi". Tämä vaara Kuru) parantamistöiden aloittamiseen. 3757: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3758: 3759: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3760: 38 1989 vp. 3761: 3762: Raha-asia-aloite n:o 37 3763: 3764: 3765: 3766: 3767: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 334 (Luo- 3768: majärvi-Kihniö) perusparantamiseen 3769: 3770: 3771: Eduskunnalle 3772: 3773: Luomajärven-Kihniön maantie n:o 334 joh- Tien kuntoon saattaminen kestää nykyisin toi- 3774: taa Kurun kunnan Luoteen kylästä Kurun- menpitein useita vuosia, kenties 10 vuotta. Näin 3775: Parkanon tieltä n:o 332 Kihniön kirkonkylään pitkään kestävä kunnostustyö on jo liikenteelli- 3776: 23,2 km:n mittaisena. Kuru on Hämeen, Kihniö sestikin kohtuuton haitta. 3777: taas Turun ja Porin lääniä. Paikallisliikenteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3778: ja erityisesti raskaan puutavaraliikenteen käy- taen, 3779: tössä oleva tie on varsin mutkainen ja kapea 3780: sekä kantavuudeltaan heikko. Tietä on pyritty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3781: parantamaan Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 3782: toimesta kunnossapitomäärärahoilla, ja työn markkaa maantien n:o 334 (Luomajär- 3783: edistyminen on erittäin hidasta. Tietä on tähän vi-Kihniö) parantamistyön nopeutta- 3784: mennessä saatu päällystettyä noin 5 km, ja sa- miseksi. 3785: manmittainen osuus on pohjustustyön alaisena. 3786: 3787: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3788: 3789: Sulo Aittoniemi 3790: 1989 vp. 39 3791: 3792: Raha-asia-aloite n:o 38 3793: 3794: 3795: 3796: 3797: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 (Vir- 3798: rat-Ähtäri) perusparantamiseen 3799: 3800: 3801: Eduskunnalle 3802: 3803: Hämeen läänissä Virroilta Ähtäriin johtava Ähtärissä sijaitsevan, suuria turistimääriä ke- 3804: maantie n:o 349 on erityisesti Ähtärin ja samal- räävän eläinpuiston vuoksi. 3805: la Vaasan läänin rajalle saakka erittäin mutkai- Nykykunnossa tie voidaan katsoa liikenteelli- 3806: nen ja kapea sekä voimakkaasti routiva 16,5 sesti jopa erittäin vaaralliseksi erityisesti talvella 3807: km:n matkalla. Vain Virtain puoleisessa päässä ja pahimpaan kelirikkoaikaan. 3808: on tie muutaman kilometrin verran kohtuulli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3809: sessa kunnossa aikaisemmin suoritetun paran- taen, 3810: tamistyön johdosta. 3811: Tie on erityisen vilkasliikenteinen, koska tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3812: vaikutuspiirissä ovat mm. Vääräkosken saha 1990 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 3813: sekä Inkan ja Fiskarsin tehtaat. Lisäksi tiellä on markkaa tien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) 3814: erityisesti kesäaikaan runsas matkailuliikenne perusparantamistyön aloittamiseksi. 3815: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3816: 3817: Sulo Aittoniemi 3818: 40 1989 vp. 3819: 3820: Raha-asia-aloite n:o 39 3821: 3822: 3823: 3824: 3825: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594 (Kil- 3826: vakkala-Suodenniemi) perusparantamiseen 3827: 3828: 3829: Eduskunnalle 3830: 3831: Maantie n:o 2594 välillä Kilvakkala-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3832: denniemi Turun ja Porin läänissä on pituudel- taen, 3833: taan 34 kilometriä. Tie on kunnostettu ja kesto- 3834: päällystetty välillä Kilvakkala-Vatula, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3835: muilta osin Suodenniemelle saakka se on erit- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 3836: täin heikkokuntoinen ja routiva. Kelirikko- markkaa Kilvakkalan ja Suodenniemen 3837: aikaan tien pinta on niin huonossa kunnossa, välisen tien n:o 2594 peruskunnostuksen 3838: että ajoneuvoille aiheutuu vaurioita tiellä liik- aloittamiseksi. 3839: kumisen yhteydessä. Kun kyseessä on suhteelli- 3840: sen merkittävä yhdystie Tampereen-Porin tien 3841: suuntaan, se kaipaisi pikaista peruskorjausta. 3842: 3843: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3844: 3845: Sulo Aittoniemi 3846: 1989 vp. 41 3847: 3848: Raha-asia-aloite n:o 40 3849: 3850: 3851: 3852: 3853: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2611 (Man- 3854: soniemi-Raivala) perusparantamiseen 3855: 3856: 3857: Eduskunnalle 3858: 3859: Maantie n:o 2611 (Mansoniemi-Raivala) niemen ja Kovelahden siltatyöt on suoritettu, ja 3860: johtaa 15 km:n mittaisena merkittävänä yhdys- parantamistyön loppuun saattaminen tuntuu 3861: tienä valtatieltä n:o 3 valtatielle n:o 23 Turun ja muodostuvan tietyllä tavoin ikuisuuskysymyk- 3862: Porin läänissä. Yhdysliikenteen lisäksi tietä seksi. 3863: käytetään merkittävässä määrin paikallisliiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3864: teeseen sekä raskaaseen puutavarankuljetuk- taen, 3865: seen. Tie on erittäin kapea, mutkainen ja routi- 3866: va. Sen parantamistyö oli toimenpideohjelmas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3867: sa vuonna 1981 ajoitettu vuosiksi 1986-1987. 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 3868: Parantamistyö on kuitenkin toistuvasti siirtynyt markkaa tien n:o 2611 (Mansoniemi- 3869: ja on tämän hetken toimenpideohjelmassa ajoi- Raivala) parantamistyön jatkamiseksi. 3870: tettu vuosille 1991-1992. Ainoastaan Manso- 3871: 3872: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3873: 3874: Sulo Aittoniemi 3875: 42 1989 vp. 3876: 3877: Raha-asia-aloite n:o 41 3878: 3879: 3880: 3881: 3882: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3233 3883: perusparantamiseen 3884: 3885: 3886: Eduskunnalle 3887: 3888: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä Pätkä- voimakkaan routimisen vuoksi. Tie kaipaa väli- 3889: neen-Luopioisten tieltä n:o 322 Sahalahteen töntä peruskorjausta. 3890: johtava tie n:o 3233 on sekä vilkkaassa paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3891: liskäytössä oleva että raskaisiin puutavarankul- nioittaen, 3892: jetuksiin käytetty tie. Sappeenvuoren hiihtokes- 3893: kuksen aloittaessa toimintansa tien liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3894: määrät tulevat todennäköisesti moninkertaistu- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 3895: maan. Tiestä on kunnostettu noin 5 km:n mit- markkaa peruskunnostuksen aloittami- 3896: tainen osuus. Muu osa on suuren osan vuotta seksi Sappeen maantiellä n:o 3233. 3897: lähes liikennekelvottomassa kunnossa erityisesti 3898: 3899: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 3900: 3901: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3902: 1989 vp. 43 3903: 3904: Raha-asia-aloite n:o 42 3905: 3906: 3907: 3908: 3909: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3281 3910: (Puharila-Hiukkaa) perusparantamiseen Längelmäellä 3911: 3912: 3913: Eduskunnalle 3914: 3915: Puharilan-Hiukkaan maantie n:o 3281 Län- Tien kiireinen perusparantaminen on välttä- 3916: gelmäen kunnassa Hämeen läänissä on päälii- mätöntä. 3917: kenneväylä Längelmäen kirkonkylän ja Länki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3918: pohjan keskustaajaman välillä. Vuoden 1988 nioittaen, 3919: keväällä tie tuli tunnetuksi julkisen sanan kaut- 3920: ta tultuaan lähes käyttökelvottomaksi voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3921: kaan kelirikon vuoksi, joka on samanlaisena 1990 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 3922: toistunut vuodesta toiseen. Asiaan kävivät tu- markkaa tien n:o 3281 (Puharila- 3923: tustumassa mm. Pohjois-Hämeen kansanedus- Hiukkaa) perusparantamisen aloittami- 3924: tajat 14.6.1988 todeten vaikean tilanteen. seksi Längelmäen kunnassa. 3925: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1989 3926: 3927: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3928: 44 1989 vp. 3929: 3930: Raha-asia-aloite n:o 43 3931: 3932: 3933: 3934: 3935: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 14197 3936: (Peuranka-Pulesjärvi) perusparantamiseen 3937: 3938: 3939: Eduskunnalle 3940: 3941: Teiskossa sijaitsevan Peurangan-Pulesjär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3942: ven tien n:o 14197 huono kunto ja voimakas nioittaen, 3943: routiminen ovat useina vuosina aiheuttaneet 3944: sen, että tie on useana keväänä pitkälle kesään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3945: käyttökelvottomassa kunnossa. Tilanne on ol- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 3946: lut niin vaikea, että sairasauto tai palokunta ei- markkaa Peurangan-Pulesjärven tien 3947: vät ole päässeet kyseistä tietä sinne, missä nii- n:o 14197 peruskunnostusta varten. 3948: den palveluja olisi tarvittu. TVL:n Hämeen piiri 3949: on ilmoittanut, ettei sillä ole ollut määrärahoja 3950: tien riittävään kunnostukseen. 3951: 3952: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1989 3953: 3954: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3955: 1989 vp. 45 3956: 3957: Raha-asia-aloite n:o 44 3958: 3959: 3960: 3961: 3962: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 14199 (Viita- 3963: pohjan tie) peruskorjaukseen 3964: 3965: 3966: Eduskunnalle 3967: 3968: Teiskon Viitapohjassa sijaitseva tie n:o 14199 Hämeen piiri on katsonut, ettei sillä ole riittäviä 3969: on voimakkaan routimisen vuoksi aiheuttanut määrärahoja tien riittävään kunnostukseen. 3970: useina vuosina sen, että sitä käyttävät kansalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3971: set ovat jääneet sanan täydessä merkityksessä nioittaen, 3972: mottiin, eli vaille kulkuyhteyksiä. Tämä on ai- 3973: heuttanut myös sen, että tien vaikutuspiirissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3974: olevat asukkaat ovat olleet vailla mahdollisuuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 500 000 3975: sia saada sairaankuljetuspalveluita sekä palo- markkaa Viitapohjan tien n:o 14199 pe- 3976: kuntaa, jos sellaiseen on ollut tarvetta. TVL:n ruskunnostusta varten. 3977: 3978: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1989 3979: 3980: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 3981: 46 1989 vp. 3982: 3983: Raha-asia-aloite n:o 45 3984: 3985: 3986: 3987: 3988: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Kyrösjärven lassiyhtey- 3989: den rakentamiseen 3990: 3991: 3992: Eduskunnalle 3993: 3994: Turun ja Porin läänissä Ikaalisten kaupungis- nämä esteet ovat poistumassa ja tärkeä lassiyh- 3995: sa laaja Kyrösjärvi eristää järven itäpuolella teys on valmis rakennettavaksi. 3996: asuvat keskustan suuntaan niin, että matka kes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3997: kustaan on 40-50 kilometriä. Pitkään suunni- taen, 3998: teltu lassiyhteys yli Kyrösjärven kapeikon ly- 3999: hentäisi matkan alle 10 kilometriin. Suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4000: mat asiassa ovat periaatteessa valmiit, mutta 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 4001: eräät valitukset ja museoviraston nyt loppuun- markkaa Kyrösjärven lassiyhteyden ra- 4002: viedyt kaivaukset ovat estäneet lassiyhteyden kentamista varten. 4003: toteutumisen. Tämän hetken tilanteen mukaan 4004: 4005: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4006: 4007: Sulo Aittoniemi 4008: 1989 vp. 47 4009: 4010: Raha-asia-aloite n:o 46 4011: 4012: 4013: 4014: 4015: AUtoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 66 ja 4016: tien n:o 338 risteyksen valaistuksen rakentamiseen Ruovedellä 4017: 4018: 4019: Eduskunnalle 4020: 4021: Valtatien n:o 66 ja Aitovuoren-Jäminki- taen huomioon muut vastaavat, vähemmänkin 4022: pohjan tien n:o 338 risteys Hämeen tie- ja vesi- liikennöidyt risteykset. Tievalaistuksen rakenta- 4023: rakennuspiirin Kurun tiemestaripiirissä, Ruove- minen risteysalueelle pitäisi liikenneturvallisuu- 4024: den kunnan Jäminkipohjassa on erittäin vilk- teen liittyvistä syistä mitä kiireellisimmin suorit- 4025: kaasti liikennöity sekä erimuotoisen paikallislii- taa. 4026: kenteen että tien n:o 66 ohikulkuliikenteen joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4027: dosta. Samaan risteyspiiriin kuuluu lisäksi tien nioittaen, 4028: n:o 338 ja siltä erkanevan vanhan maantien ris- 4029: teys, jota erityisesti paikallisliikenne käyttää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4030: Näiden kahden risteyksen muodostamaila 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 4031: alueella ei ole minkäänlaista tievalaistusta, jon- markkaa valtatien n:o 66 ja maantien 4032: ka rakentamatta jättämistä on pidettävä suoras- n:o 338 risteyksen tievalaistuksen raken- 4033: taan käsittämättömänä väliinputoamisena ot- tamiseen Ruoveden Jäminkipohjassa. 4034: 4035: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4036: 4037: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 4038: 48 1989 vp. 4039: 4040: Raha-asia-aloite n:o 47 4041: 4042: 4043: 4044: 4045: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta lennonjohdon toiminta- 4046: edellytysten parantamiseen 4047: 4048: 4049: Eduskunnalle 4050: 4051: Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry. on il- miseen sekä lennonvarmistuslaitteiden ja mene- 4052: maissut useaan otteeseen vakavan huolestunei- telmien uusimiseen. 4053: suutensa valtion vuoden 1988 budjetista. Se ei Suomessa ei ole laadittu lennonvarmistusjär- 4054: sisällä läheskään siinä määrin ja laajuudessa in- jestelmän pitkän tähtäimen kokonaissuunnitel- 4055: vestointeja lennonvarmistuksen kehittämiseksi maa. Tämän aikaansaamiseksi on tarpeen pe- 4056: kuin todellinen ja pikainen tarve olisi. Nykyisen rustaa ilmaliikenteen eri osa-alueet huomioiva 4057: lennonmäärävalmistusjärjestelmän kapasiteetti korkeatasoinen selvityselin. 4058: ei pysty kaikin ajoin vastaamaan ilmaliikenteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 4059: tarvetta, mikä ilmenee lentojen myöhästymi- vasti, 4060: sinä. 4061: Vuoden 1986 lopulla yksi ratkaisevimmista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4062: neuvottelutuloksista virkamiesehtosopimuksen 1990 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 4063: syntymiseksi oli valtion työnantajien lupaus jär- markkaa lennonjohtohenkilöstömäärän 4064: jestää pikaisesti investoinnit lennonvarmistuk- lisäämiseksi ja koulutuksen tehostami- 4065: sen akuuttien ongelmien poistamiseksi. Erityi- seksi, täydennyskoulutuksen ylläpitämi- 4066: sesti budjetin määrärahavaraukset ovat täysin seksi sekä lennonvarmistuslaitteiden ja 4067: riittämättömät henkilöstömäärän ja koulutuk- -menetelmien uusimiseksi. 4068: sen lisäämiseen, täydennyskoulutuksen ylläpitä- 4069: 4070: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4071: 4072: Sulo Aittoniemi 4073: 1989 vp. 49 4074: 4075: Raha-asia-aloite n:o 48 4076: 4077: 4078: 4079: 4080: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden myy- 4081: mäläautotoiminnan turvaamiseksi 4082: 4083: 4084: Eduskunnalle 4085: 4086: Maamme harvaan asutulla haja-asutusalueel- ovat useat myymäläautolinjat lakkauttamis- 4087: la myymäläautot muodostavat varsinkin van- uhan alaisia. Myymäläautojen toiminnan jatku- 4088: husväestölle ja kesäisin lomalaisille tärkeän jo- vuuden turvaamiseksi tarvittaisiin valtiolta te- 4089: kapäiväisten elintarvikkeiden ja tarvetavaroi- hostuvia tukitoimenpiteitä tämän välttämättö- 4090: den saamismahdollisuuden. Pitkien välimatko- män kauppamuodon tulevaisuuden varmistami- 4091: jen ja runsaiden kauppakuolemien takia on var- seksi. 4092: sinkin vanhuksille ylivoimaista saada tuoreita Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4093: elintarvikkeita edes viikoittain. Tämän takia taen, 4094: myymäläautojen toiminnan jatkon turvaami- 4095: nen on niin vanhuksille kuin kesäisin kesäloma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4096: laisille täysin välttämätöntä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4097: Myymäläautojen hankintakustannusten jat- 32.61.42 10000000 markkaa maamme 4098: kuvan nopean kohoamisen sekä haja-asutus- myymäläautojen toiminnan nykyisen 4099: alueen väestön jatkuvan harvenemisen takia laajuuden turvaamiseksi avustuksin. 4100: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4101: 4102: Sulo Aittoniemi 4103: 50 1989 vp. 4104: 4105: Raha-asia-aloite n:o 49 4106: 4107: 4108: 4109: 4110: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien kuntou- 4111: tukseen 4112: 4113: 4114: Eduskunnalle 4115: 4116: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme kustantaa valtion varoista, koska veteraanien 4117: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- eläkkeet monessa tapauksessa ovat vielä varsin 4118: dentilaltaan muihin ikätovereihinsa nähden alhaisia. 4119: huonokuntoisia sekä erityisen kuntoutuksen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4120: hoidon tarpeessa. Rintamaveteraanien kuntou- taen, 4121: tusta varten toimii useita kuntoutuslaitoksia. 4122: Ongelmana on kuitenkin, että nämä kuntoutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4123: laitokset joutuvat perimään potilailtaan varsin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4124: huomattavia maksuja. Kuntoutuksen tarpeessa 33.84.56 30000000 markkaa maksut- 4125: oleva veteraani jää varojen puutteen vuoksi toman kuntoutuksen ja muun tarvitta- 4126: usein ilman tarvitsemaansa hoitoa. Veteraanien van lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi 4127: tarvitsema kuntoutus ja hoito tulee kokonaan sotiemme veteraaneille. 4128: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4129: 4130: Sulo Aittoniemi 4131: 1989 vp. 51 4132: 4133: Raha-asia-aloite n:o 50 4134: 4135: 4136: 4137: 4138: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sotaveteraa- 4139: nipiiri ry:n toiminnan tukemiseen 4140: 4141: 4142: Eduskunnalle 4143: 4144: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4145: Hämeen jäsenyhdistysten toiminta on varsin taen, 4146: aktiivista. Toiminnan tarkoituksena on yhdis- 4147: tysten jäsenten mahdollisimman korkea henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4148: sen ja ruumiillisen toiminnan vireyden säilymi- 1990 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 4149: nen ikääntymisestä huolimatta. kaa Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n 4150: Omatoimisuudesta huolimatta vireän toimin- Pohjois-Hämeen jäsenyhdistysten toi- 4151: nan esteenä on kuitenkin jatkuva toimintaan minnan tukemiseen jäsenmäärien mu- 4152: liittyvä käyttövarojen puute. Näin siitä huoli- kaisesti jaettuna. 4153: matta, että yhdistykset erilaisten jäsentoiminto- 4154: jen kautta aktiivisesti pyrkivät itse hankkimaan 4155: toiminnassaan tarvitsemansa varat. 4156: 4157: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4158: 4159: Sulo Aittoniemi 4160: 4161: 4162: 4163: 4164: 7 290089P 4165: 52 1989 vp. 4166: 4167: Raha-asia-aloite n:o 51 4168: 4169: 4170: 4171: 4172: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kotisairaanhoidon väli- 4173: neistö- ja matkakustannuksiin 4174: 4175: 4176: Eduskunnalle 4177: 4178: Kotisairaanhoito painii valtavien resurssion- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4179: gelmien kanssa suurimmissa kaupungeissa, ku- taen, 4180: ten Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Lah- 4181: dessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4182: Vanhusten määrä kasvaa ja potilasmäärä pai- 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 4183: suu. Sen lisäksi, että henkilöstövajaus on suuri, markan määrärahan kotisairaanhoidon 4184: kuntoutuspalveluita ei saa juuri nimeksikään. välineistön hankkimiseksi ja matkakus- 4185: Kotisairaanhoidossa tarvittavia apuvälineitä tannusten korvaamiseksi. 4186: saa odottaa. Kuntoutuspalveluja tulisi kuiten- 4187: kin saada heti, myöhemmin annettuna niillä ei 4188: ole enää merkitystä. 4189: 4190: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4191: 4192: Sulo Aittoniemi 4193: 1989 vp. 53 4194: 4195: Raha-asia-aloite n:o 52 4196: 4197: 4198: 4199: 4200: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Ensi Koti 4201: ry:n toiminnan tukemiseen 4202: 4203: 4204: Eduskunnalle 4205: 4206: Perheväkivalta on järkyttävän yleistä maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4207: samme. Lehdistä saamme päivittäin lukea su- nioittaen, 4208: rullisista tapahtumista, ja kuitenkin suurin osa 4209: väkivallasta jää salaan muilta ihmisiltä. Ensi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4210: Koti ry. toimii aktiivisesti perheväkivallan to- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 4211: teamiseksi ja estämiseksi. Yhdistys valistaa ja markkaa Tampereen Ensi Koti ry:lle 4212: antaa apuaan kaikille sitä pyytäville ja tarvitse- perheväkivallan estämiseksi tehtävän 4213: ville. Toiminta on täysin vapaaehtoistoimintaa toiminnan tukemiseksi. 4214: ja erittäin arvokasta nyky-yhteiskunnassamme. 4215: 4216: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4217: 4218: Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila 4219: 54 1989 vp. 4220: 4221: Raha-asia-aloite n:o 53 4222: 4223: 4224: 4225: 4226: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Röyhiönjärven vesireitin 4227: happamoitumisen ehkäisemiseen 4228: 4229: 4230: Eduskunnalle 4231: 4232: Ikaalisten kaupungissa Kyrösjärveen laskeva roilla tämä ei kuitenkaan tule olemaan mahdol- 4233: ns. Röyhiönjärven vesireitti on pahoin happa- lista. 4234: moitunut. Syynä tähän ovat yläjuoksun laajat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4235: vuosittaiset metsänlannoitukset sekä tältä taen, 4236: alueelta Röyhiönjärveen laskevat suo-ojitukset. 4237: Virkistyskäytön kannalta tärkeätä vesialuetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4238: uhkaavat lähivuosina todennäköisesti kala- 1990 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark- 4239: kuolemat, ellei vesistössä suoriteta kalkitusta. kaa Röyhiön kylätoimikunnalle Röy- 4240: Röyhiön kylätoimikunnan käytössä olevilla va- hiönjärven vesireitin kalkitsemiseen. 4241: 4242: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 4243: 4244: Sulo Aittoniemi 4245: 1989 vp. 55 4246: 4247: Raha-asia-aloite n:o 54 4248: 4249: 4250: 4251: 4252: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen lasten- ja 4253: nuortenteatterin perustamiseen 4254: 4255: 4256: Eduskunnalle 4257: 4258: Suomeen on perustettu kaksi valtakunnallista yhdessä alueen laitosteattereiden kanssa mah- 4259: lasten- ja nuortenteatteria, toinen Helsinkiin ja dollistaa säännöllisen ja tasapainoisen teatteri- 4260: toinen Tampereelle. Etelä-Suomessa toimivat taiteen tarjonnan Pohjois-Suomen lapsille ja 4261: teatterit eivät ratkaise Pohjois-Suomen lasten ja nuorille. 4262: nuorten teatteritarpeita. Pohjois-Suomeen tar- Teatteri 41 ja Tornion kaupunki ovat laati- 4263: vitaan oma lasten- ja nuortenteatteri. neet Pohjois-Suomen lasten- ja nuortenteatterin 4264: Pohjois-Suomelle ovat ominaista pitkät väli- perustamissuunnitelman, joka on kustannus- 4265: matkat, laajat haja-asutusalueet ja köyhät kun- vaikutuksineen jätetty opetusministeriölle. 4266: nat. Paras ratkaisu Pohjois-Suomen olosuhteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4267: huomioon ottaen on helposti liikuteltava, kier- nioittaen, 4268: tävä ryhmäteatteri. 4269: Tällainen erityisratkaisu on jo olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4270: Teatteri 41 on tehnyt teatteria lapsille ja nuorille 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4271: Pohjois-Suomessa vuodesta 1973. Teatteri 41 :n 29.90.52 500 000 markkaa Teatteri 4272: toimintaedellytyksiä parantamalla muodoste- 41://e Pohjois-Suomen lasten- ja nuor- 4273: taan kohtuullisin kustannuksin Pohjois-Suo- tenteatterin perustamista varten. 4274: meen toimiva lasten- ja nuortenteatteri, joka 4275: 4276: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 4277: 4278: Aimo Ajo Asko Apukka 4279: Hannele Pokka Kimmo Sarapää 4280: Keijo Jääskeläinen 4281: 56 1989 vp. 4282: 4283: Raha-asia-aloite n:o 55 4284: 4285: 4286: 4287: 4288: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin tiestön suunnitteluun 4289: ja rakentamiseen 4290: 4291: 4292: Eduskunnalle 4293: 4294: Rinnakkaisten kuljetusmuotojen lähes täy- Suora seuraus tästä on teollisuuden kilpailuky- 4295: dellinen puuttuminen ja huomattavan pitkät vyn heikkeneminen. 4296: kuljetusetäisyydet asettavat Lapin tiestön poik- Lapin tiemäärärahoista on tullut jo pitem- 4297: keuksellisen merkittävään asemaan koko maa- män aikaa huomattavan suuri osa, n. 30 OJo, 4298: kunnan kehittämisen kannalta. Tämän lisäksi työvoimaministeriön määrärahoista. Tämä on 4299: pohjoiskalottikuljetukset Norjan ja Neuvosto- aiheuttanut jatkuvasti epävarmuutta määrära- 4300: liiton kautta ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. hojen saannin ja käytön osalta. Valtion työ tuli- 4301: Lapin metsäteollisuus on siirtynyt kuljettamaan si toteuttaa tehokkaasti, tuottavasti ja taloudel- 4302: puuta entistä enemmän maanteille. Näistä syis- lisesti. Tiemäärärahojen taloudellista ja teho- 4303: tä Lapin teollisuus, kauppa ja matkailu kanta- kasta käyttöä parantaisi se, että ne osoitettaisiin 4304: vat erittäin suurta huolta Lapin läänin maantei- täysimääräisinä, normaaleina budjettivaroina 4305: den nykykunnosta ja tulevaisuuden rakennus- liikenneministeriön pääluokan kautta. 4306: suunnitelmista. Tie 2000 -ohjelman toteuttami- Juuri valmistuneessa Tie 2000 -ohjelmassa on 4307: nen suunnitellussa muodossaan pystyisi pitä- mitoitettu tiemäärärahojen todellinen tarve yh- 4308: mään tiet liikennöitävässä kunnossa. Tämän- teismitallisesti koko maata silmällä pitäen ot- 4309: hetkinen rahoitus, joka on 121 mmk liikenne- taen huomioon teiden liikennemäärät. Tiemää- 4310: ministeriön pääluokan kautta ja mahdollisesti rärahat tulisi mitoittaa myös valtion tulo- ja 4311: 50 mmk työvoimaministeriön työllisyysvarois- menoarviossa tasapuolisesti koko maahan Tie 4312: ta, merkitsee sitä, että Lapin tiestön kunnon 2000 -ohjelman mukaisesti. Tie 2000 -ohjelman 4313: rappeutuminen on käynnistynyt. mukainen tarve Lapissa kustannustason nousun 4314: Rappeutuva tiestö aiheuttaa lisäkustannuksia huomioon ottaen on 241 mmkvuodelle 1988. 4315: polttoaine-, rengas- ja korjauskustannusten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4316: muodossa. Voi vain arvailla, mikä on seuraus, nioittaen, 4317: jos tilanne vielä pahenee. Monilla tieosuuksilla 4318: joudutaan siirtymään yksinomaan talvi- ja ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4319: säsydämellä tapahtuviin kuljetuksiin, koska 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4320: vain tällöin tiet ovat liikennöitävässä kunnossa. 31.24. 77 119 000 000 markan lisämäärä- 4321: Tämä taas aiheuttaa teollisuudelle lisäkustan- rahan Lapin tiestön suunnittelua ja ra- 4322: nuksia, varsinkin raaka-aineen kuljetuksissa. kentamista varten. 4323: 4324: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 4325: 4326: Aimo Ajo Asko Apukka 4327: Hannele Pokka Kimmo Sarapää 4328: Keijo Jääskeläinen 4329: 1989 vp. 57 4330: 4331: Raha-asia-aloite n:o 56 4332: 4333: 4334: 4335: 4336: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisiolu- 4337: pien myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille 4338: 4339: 4340: Eduskunnalle 4341: 4342: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuulu- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 4343: vat yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa päätöksen perusteella maksuton radiolupa. 4344: olosuhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti Vuonna 1977 radiolupamaksu yhdistettiin tele- 4345: vuoteessa olevina he ovat toisten avusta riippu- visiolupamaksuun, mistä lähtien liikuntakyvyt- 4346: vaisia päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän tömätkin henkilöt ovat joutuneet maksamaan 4347: kosketuksensa ulkopuoliseen maailmaan jää korkeampaa lupamaksua. Viimeksi maksuuo- 4348: hyvin vähäiseksi. Tällaisille henkilöille televi- man radioluvan sai runsaat 700 henkilöä. Mak- 4349: siolla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Tele- sutonta televisiolupaa ei ole sen sijaan myönnet- 4350: vision avulla heillä on mahdollisuus seurata ty useista aloitteista huolimatta. Maksullisia te- 4351: kulttuuria sekä saada virkistystä ja virikkeitä levisiolupia oli vuoden 1987 lopussa yhteensä 4352: harrastuksiin. runsaat 1 770 000 kappaletta, joten liikuntaky- 4353: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat vyttömille henkilöille myönnettävistä maksutto- 4354: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentuloläh- mista television katseluluvista koituva näennäi- 4355: teensä on kansaneläke. Television korkeat kat- nen tulonmenetys yhteiskunnalle olisi vaatima- 4356: selulupamaksut muodostavat heille kohtuutto- tonta luokkaa. 4357: man vuosittaisen taloudellisen rasituksen, vaik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 4358: ka itse vastaanotin olisikin saatu esim. lahjoi- taen, 4359: tuksena. Kun televisio on varsin keskeinen tie- 4360: dotusväline yhteiskunnassamme, niin myös lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4361: kuntakyvyttömille invalideille on mahdollistet- 1990 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar- 4362: tava televisio-ohjelmien seuraaminen. kan määrärahan käytettäväksi maksut- 4363: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille tomien televisiolupien myöntämiseen 4364: sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikun- pysyvästi liikuntakyvyttömille henki- 4365: takyvyttömille siviili-invalideille myönnettiin löille. 4366: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 4367: 4368: Aimo Ajo Asko Apukka 4369: Hannele Pokka Kimmo Sarapää 4370: Keijo Jääskeläinen 4371: 58 1989 vp. 4372: 4373: Raha-asia-aloite n:o 57 4374: 4375: 4376: 4377: 4378: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset Spe- 4379: lit Kansanmusiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 4380: 4381: 4382: Eduskunnalle 4383: 4384: Eteläpohjalaiset Spelit -kansanmusiikkijuhla 13.-15.7.1990 järjestetään Spelit Lapualla 4385: on eteläpohjalaisten yhteinen, yli kielirajojen yhdessä Sulasolin kanssa. Kuoromusiikilla on 4386: ulottuva kansanmusiikin ja kansantanssijoiden tällöin merkittävä osuus. Saadaan myös kan- 4387: suuri maakunnallinen yhteistapahtuma. Tänä sainvälisen vaihdon kautta vierailevia kuoroja. 4388: vuonna Speleihin osallistuu myös kuoro- ja Sekä Isojoella että Lapualla järjestetään Spelien 4389: kansantanssiryhmiä Neuvostoliitosta, Puolasta yhteydessä valtakunnallinen pelimannikisa. 4390: ja Ruotsista. Eteläpohjalaiset Spelit ry. on Spelien kustannusarvio on 450 000 markkaa. Se 4391: aloittanut yhteistyön Neuvostoliiton federaa- katetaan kuntien avustuksella, pääsylipputu- 4392: tion kulttuuriedustajien kanssa. Tämän yhteis- loilla sekä opetusministeriön kautta tulevalla 4393: työn seurauksena Vladimirin kaupungista tulee harkinnanvaraisella valtionavustuksella. 4394: 40 hengen kansanmusiikkiryhmä tämän vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4395: Speleihin. Vastavuoroisesti vuonna 1990 suo- nioittaen, 4396: malainen kansanmusiikkiryhmä vierailee Neu- 4397: vostoliitossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4398: 6.-9.7.1989 järjestetään Spelit Isojoella. 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 4399: Spelien teema on koko valtakunnan nuorten markkaa Eteläpohjalaiset Spelit -kan- 4400: kansanmusiikki. Samanaikaisesti järjestetään sanmusiikkitapahtuman toiminnan tu- 4401: viikon kestävä valtakunnallinen lasten ja nuor- kemiseen. 4402: ten kansanmusiikkileiri Isojoella. 4403: 4404: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 4405: 4406: Kirsti Ala-Harja Sakari Valli Juho Sillanpää 4407: Jarmo Wahlström Riitta Jouppila Håkan Malm 4408: Anneli Jäätteenmäki Håkan Nordman Pirjo Rusanen 4409: Ole Wasz-Höckert 4410: 1989 vp. 59 4411: 4412: Raha-asia-aloite n:o 58 4413: 4414: 4415: 4416: 4417: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan pe- 4418: ruskorjaukseen välillä Koskenkorva-Kaskinen 4419: 4420: 4421: Eduskunnalle 4422: 4423: Radan perusparannuskustannus välillä Kos- tustarve on noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa ja 4424: kenkorva-Kaskinen on noin 60 miljoonaa 1990-luvun alussa noin 4 miljoonaa tonnia vuo- 4425: markkaa. Perusparannus tulisi tehdä vuosina dessa. Näin suuren kuljetusmäärän hoitaminen 4426: 1990-1993. Mikäli perusparannusta ei tehdä, yhtä kuljetusmuotoa käyttäen ei ole taloudelli- 4427: loppuu liikenne tällä välillä VR:n arvion mu- sesti eikä kansantaloudellisestikaan järkevää. 4428: kaan vuoteen 1995 mennessä kiskomateriaalin Maantiet rasittuvat jo nykyisellä rahtiliikenteel- 4429: väsymisen vuoksi. Rata on korjattu Seinäjoen lä aiheuttaen tien kulumista ja uusimistarvetta 4430: ja Koskenkorvan välillä. sekä samalla huonontaen liikenneturvallisutta. 4431: Vuonna 1988 kuljetusmäärä oli noin 200 000 Suupohjan radan peruskorjaus on välttämä- 4432: tn, ja vuonna 1989 arvioidaan kuljetusmääräksi tön raaka-ainekuljetusten varmistamiseksi Met- 4433: noin 250 000 tn. Kun Kaskisten laajennussuun- sä-Botnian tehtaille, jonne myös kuljetetaan ke- 4434: nitelma on toteutettu, lisääntyy kuljetustarve mikaaleja rautateitse. 4435: huomattavasti. Metsä-Botnian ja VR:n yhtei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4436: nen arvio on 1,5-1 miljoonaa tonnia vuodessa nioittaen, 4437: riippuen siitä, kuinka kilpailukykyinen VR on. 4438: Valtaosa lisäyksestä on puuraaka-ainetta Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4439: ja Lounais-Suomesta. Puun kuljetusmatkojen 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 4440: lisääntyessä paranee VR:n kilpailukyky auto- markkaa Suupohjan radan peruskor- 4441: kuljetuksiin verrattuna. jaukseen välillä Koskenkorva-Kaski- 4442: Kaskisten tehtaan nykyinen kokonaiskulje- nen. 4443: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 4444: 4445: Kirsti Ala-Harja Juho Sillanpää Håkan Malm 4446: Anneli Jäätteenmäki Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 4447: Jarmo Wahlström 4448: 60 1989 vp. 4449: 4450: Raha-asia-aloite n:o 59 4451: 4452: 4453: 4454: 4455: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliiton toi- 4456: minnan tukemiseen 4457: 4458: 4459: Eduskunnalle 4460: 4461: Suomen Reumaliitto ry. on huolestunut tuki- don sijasta. Projekti sisältää sekä uusien toi- 4462: ja liikuntaelinsairaiden määrän jatkuvasta li- minta- ja palvelumuotojen kehittämistä että jo 4463: sääntymisestä. Runsaan kahdenkymmenen käytännössä kokeiltujen palvelujen saattamista 4464: vuoden aikana määrä on kaksinkertaistunut. yhä useamman tarvitsijan ulottuville. Sen ta- 4465: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuon- voitteena on kehittää myös ympäristöhallinta- 4466: na 1967 tuki- ja liikuntaelinsairaita oli 298 000 ja toimintavälineitä vaikeavammaisten tuki- ja 4467: ja 715 000 vuonna 1987. Väestön vanhenemisen liikuntaelinsairaiden käyttöön. Uuden teknolo- 4468: myötä TULE-sairaiden määrä edelleen kasvaa, gian keinoin edistetään toiminnallisuutta ja toi- 4469: mikä väistämättä aiheuttaa huomattavia vai- mintamahdollisuuksia. Osa toiminnasta toteu- 4470: keuksia koko terveyden- ja sosiaalihuollon pal- tetaan vapaaehtoistoimintana yhteistyössä reu- 4471: velujärjestelmälle. Näihin vaikeuksiin Suomen mayhdistysten ja paikallisten sosiaali- ja tervey- 4472: Reumaliitto haluaa omalta osaltaan vastata ke- denhuollon viranomaisten kanssa. 4473: hittämällä tuki- ja liikuntaelinsairaiden tarvitse- "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelma 4474: mia, heidän elämäntilannettaan tukevia palve- on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lisätä elä- 4475: luja. Suomen Reumaliitto on tehnyt useita tut- mää vuosiin. Tavoitteen mukaan mahdollisim- 4476: kimuksia ja selvityksiä palvelujen nykytilan- man moni kansalainen selviytyy jokapäiväisistä 4477: teesta. Puutteita on erityisesti Pohjois-Suomes- elämäntilanteistaan hyvin ja kokee elämänsä 4478: sa ja pääkaupunkiseudulla. Varsinkin vaikea- esimerkiksi pitkäaikaisesta sairaudesta huoli- 4479: vammaiset kärsivät palvelujen puutteesta. matta rikkaaksi ja monipuoliseksi. 4480: Tietojensa pohjalta Suomen Reumaliitto on Ehdotamme kunnioittaen, 4481: käynnistänyt ns. TUPa-projektin (Tuki- ja lii- 4482: kuntaelinsairaiden palvelut ja elämäntilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4483: paremmaksi). Projektin tavoitteena on kohen- 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 4484: taa palveluilla elämisen tasoa, parantaa elämän- markkaa Suomen Reumaliitto ry:n toi- 4485: tilannetta ja edistää kotona asumista laitoshoi- minnan tukemiseen. 4486: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4487: 4488: Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori 4489: Pentti Lahti-Nuuttila Seija Karkinen 4490: 1989 vp. 61 4491: 4492: Raha-asia-aloite n:o 60 4493: 4494: 4495: 4496: 4497: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun 4498: lähetysjärjestöjen kautta 4499: 4500: 4501: Eduskunnalle 4502: 4503: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys- 4504: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjes- 4505: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun ja töt. Niiden palveluksessa olevat työntekijät 4506: muun kiireellisen avun. ovat useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän 4507: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- ammattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään ol- 4508: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- leina he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset 4509: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua 4510: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat. 4511: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4512: kin kansainvälisessä tilastoinnissa humanitaari- nioittaen, 4513: nen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin kuin 4514: kohteet ovat kehitysmaissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4515: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4516: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehitys- 4517: hallintomenot vievät suuren osan avustusmää- maille) 2 000 000 markkaa lähetysjärjes- 4518: rärahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta t6jen kautta anneftavaan humanitaari- 4519: toimittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen seen apuun. 4520: 4521: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4522: 4523: Esko Almgren Sauli Hautala 4524: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4525: 62 1989 vp. 4526: 4527: Raha-asia-aloite n:o 61 4528: 4529: 4530: 4531: 4532: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmo- 4533: nan rakennustöihin 4534: 4535: 4536: Eduskunnalle 4537: 4538: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa dellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keski- 4539: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat näiseen apuun perustuen, 4540: katsoneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma- 4541: sille valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tu- 4542: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- lee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun 4543: malaisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysy- kohde, joka toimii myös muiden Israelissa ole- 4544: västi maahan asumaan. vien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja 4545: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä 4546: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalis- erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kursse- 4547: ta ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- ja varten sekä antaa suomalaisille Israelia kos- 4548: teisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- kevia ja israelilaisille Suomea koskevia tietoja. 4549: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl- 4550: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. keen noussut useita rakennuksia ja rakentami- 4551: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla nen jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän 4552: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka rakentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa 4553: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyt- 4554: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut ai- täminen suomalaisille Israelia koskevien ja is- 4555: nutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan raelilaisille Suomea koskevien tietojen antami- 4556: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka seksi. 4557: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan 4558: J ad Hashmonan moshavi on rekisteröity Israe- kuitenkin muitakin kuin rakentajien omasta 4559: lissa 15.3.1971. keskuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saatu- 4560: Moshavin tarkoituksena on ja varoja. 4561: - pystyttää asutus nimeltä J ad Hashmona, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4562: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset nioittaen, 4563: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israe- 4564: lin maan rakentamista ja tunnustaakseen kah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4565: deksan juutalaisen luovuttamisen sota-aikana 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30 4566: Suomesta saksalaisten käsiin, uudelle momentille JOO 000 markkaa 4567: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- moshavi Jad Hashmonassa suoritetta- 4568: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, talou- vien rakennustöiden tukemiseen. 4569: 4570: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4571: 4572: Esko Almgren Sauli Hautala 4573: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4574: 1989 vp. 63 4575: 4576: Raha-asia-aloite n:o 62 4577: 4578: 4579: 4580: 4581: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hankki- 4582: miseksi Haminan poliisipiiriin 4583: 4584: 4585: Eduskunnalle 4586: 4587: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada liikenteen valvonta ei nykyisellä kalustolla ole 4588: riittävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. mahdollista. 4589: Samalla pitäisi saada riittävä miehistö venettä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4590: varten. nioittaen, 4591: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lak- 4592: kauttamisen jälkeen Haminasta on siirretty pois että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4593: nopeakulkuinen poliisivene. Se on annettu Me- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4594: rentutkimuslaitoksen käyttöön. Poliisilla ei täl- 26. 75.71 500 000 markkaa Haminan po- 4595: lä hetkellä ole riittävän merikelpoista venettä liisipiirin nopeakulkuisen moottorive- 4596: käytettäväksi mm. pelastusoperaatioissa. Vesi- neen hankintaan. 4597: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4598: 4599: Esko Almgren Sauli Hautala 4600: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4601: 64 1989 vp. 4602: 4603: Raha-asia-aloite n:o 63 4604: 4605: 4606: 4607: 4608: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merivartioase- 4609: man peruskorjauskustannuksiin 4610: 4611: 4612: Eduskunnalle 4613: 4614: Kotkan merivartioasema Kotkan kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4615: Puistolan niemessä kaipaa pikaista perusparan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4616: nusta. Joka suhteessa vilkastunut merillä liik- 26.90. 74 5 200 000 markkaa Kotkan 4617: kuminen on lisännyt kaikkia toimintoja. Nykyi- merivartioaseman perusparannusta var- 4618: set tilat eivät ole toimintojen nykyaikaistumista ten. 4619: vastaavassa kunnossa. 4620: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4621: nioittaen, 4622: 4623: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4624: 4625: Esko Almgren Sauli Hautala 4626: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4627: 1989 vp. 65 4628: 4629: Raha-asia-aloite n:o 64 4630: 4631: 4632: 4633: 4634: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajääkä- 4635: rikomppanian jätevesien puhdistamiseksi 4636: 4637: 4638: Eduskunnalle 4639: 4640: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komen- Valtion rakennushankkeissa vuosille 1985- 4641: topaikan alueella olevien rakennusten jäteve- 88 on Miehikkälän rajajääkärikomppanian 4642: sien puhdistaminen on toteutettu siten, että puhdistamon uusinta merkitty toteutettavaksi 4643: alueella olevien kolmen asunnon rivitalon jäte- vuonna 1988. 4644: vedet puhdistetaan biologista puhdistamista hy- Miehikkälän kunnan mielestä Miehikkälän 4645: väksi käyttäen. Imeytyskentästä jätevedet ohja- rajajääkärikomppanian jätevedenpuhdistamon 4646: taan laskuojan kautta Valkjärveen. uusinta ja uuden puhdistamon rakentaminen 4647: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasarmi- olisi toteutettava kiireellisesti. 4648: rakennuksen ja autotallin jätevedet ohjataan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4649: viemäriputkea pitkin suolle, johon jätevedet nioittaen, 4650: imeytetään. Suosta menee laskuputki Valkjär- 4651: veen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4652: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomppa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4653: nian sauna ja uimapaikat, uimavesi on vielä ui- 26.90. 77 1 500 000 markkaa Miehikkä- 4654: makelpoista. Otettujen näytteiden mukaan län rajajääkärikomppanian jätevesien 4655: Valkjärven vesi huononee jatkuvasti. puhdistamista varten. 4656: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4657: 4658: Esko Almgren Sauli Hautala 4659: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4660: 66 1989 vp. 4661: 4662: Raha-asia-aloite n:o 65 4663: 4664: 4665: 4666: 4667: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kylätoimikuntien toi- 4668: minnan tukemiseen Parikkalassa 4669: 4670: 4671: Eduskunnalle 4672: 4673: Parikkalan kunnassa toimivat hyvin aktiivi- musta tapahtuu korkeakoulussa. Kylätoimi- 4674: sesti kylätoimikunnat. Kattava toimintasuunni- kuntien tarkoituksena on soveltaa saatuja tu- 4675: telma kylien toimintojen elvyttämiseksi perus- loksia esim. siten, että tyhjilleen jääneiden kou- 4676: tuu Euroopan neuvoston maaseudun elämää el- lujen tontteja käytettäisiin kokeellisen viljelyn 4677: vyttävään kampanjaan "Elävä kylä". keskuksina. Tampereen yliopiston aluetieteen 4678: Kylätoimikuntien tarkoituksena on vaalia pe- laitos on ottanut kylätoiminnan kehittämisen 4679: rinnetietoutta, julkaista kylälehtiä, järjestää tutkimusalakseen. Parikkalan kylätoimikuntien 4680: juhlia, toimittaa radio-ohjelmia ja toimia nii- on tarkoitus olla yhteistyössä myös Tampereen 4681: den konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi, yliopiston kanssa. 4682: joilla helpotetaan kylien elämää. Näitä ovat en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4683: nen muuta tie- ja siltahankkeet sekä tietoliiken- nioittaen, 4684: neyhteyksien aikaansaaminen ja parantaminen. 4685: Parikkalan kylätoimikunnat pyrkivät lähei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4686: seen yhteistyöhön Lappeenrannan teknillisen 1990 tulo- ja menoarvioon 500000 4687: korkeakoulun kanssa. Suunnitteilla on mm. markkaa Parikkalan kunnalle kylätoi- 4688: maaseudun asuin- ja tuotantorakennusten kor- mikuntien toiminnan tukemiseen ,Elä- 4689: jauskurssi. vä kylä, -maaseutukampanjan kehittä- 4690: Viljelyn uusien muotojen ja kasvien tutki- miseksi. 4691: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4692: 4693: Esko Almgren Sauli Hautala 4694: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4695: 1989 vp. 67 4696: 4697: Raha-asia-aloite n:o 66 4698: 4699: 4700: 4701: 4702: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan varuskuntara- 4703: kennusten peruskorjaukseen 4704: 4705: 4706: Eduskunnalle 4707: 4708: Varuskuntien varsin suuret saneeraus- ja ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4709: kentamistarpeet tarjoaisivat merkittäviä työllis- nioittaen, 4710: tämismahdollisuuksia. Suurimmat hankkeet 4711: Kymenlaaksossa ovat mm. Kotkan ja Haminan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4712: alueella. Vuodelle 1989 myönnetyt määrärahat 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 4713: ovat varsin vaatimattomia ja riittämättömiä markkaa varuskuntarakennusten perus- 4714: pelkästään saneeraus- ja rakennustarpeitakin korjaukseen Kotkassa. 4715: ajatellen. 4716: 4717: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4718: 4719: Esko Almgren Sauli Hautala 4720: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4721: 4722: 4723: 4724: 4725: 8 290089P 4726: 68 1989 vp. 4727: 4728: Raha-asia-aloite n:o 67 4729: 4730: 4731: 4732: 4733: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkioi- 4734: hin 4735: 4736: 4737: Eduskunnalle 4738: 4739: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tuli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4740: vat vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkio- nioittaen, 4741: laki ja korkotukijärjestelmä. Tällä ASP-järjes- 4742: telmällä ei ole riittävästi voitu helpottaa ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4743: asunnon saantia. Ongelmana ovat olleet liian 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4744: matalat hankintahintojen ylärajat korkotukea 28.87.53 JO 000 000 markkaa asunto- 4745: myönnettäessä sekä varsin vähäinen säästöpalk- säästöpalkkiolain mukaisiin palkkioi- 4746: kio. hin. 4747: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuksien 4748: parantamiseksi tulisi asuntosäästöpalkkioihin 4749: varata riittävä määräraha. 4750: 4751: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4752: 4753: Esko Almgren Sauli Hautala 4754: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4755: 1989 vp. 69 4756: 4757: Raha-asia-aloite n:o 68 4758: 4759: 4760: 4761: 4762: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin 4763: viran perustamiseksi Joensuun yliopistoon 4764: 4765: 4766: Eduskunnalle 4767: 4768: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden osas- Joensuun yliopistossa voidaan suorittaa ai- 4769: tolla koulutetaan uskonnonopetukseen erikois- neenopettajan pätevyys matemaattis-luonnon- 4770: tuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historias- 4771: opettajankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan sa ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopetta- 4772: myös ortodoksisen uskonnon opetukseen eri- jan tutkinnoista on tärkein uskonnon aineen- 4773: koistuneita luokanopettajia. opettajan tutkinto. 4774: Koska Joensuun yliopistossa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou- 4775: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen- 4776: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi pe- suun yliopistoon edellä mainittu teologian pro- 4777: rusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja laa- fessuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palvelisi 4778: jentaminen. mitä parhaimmalla tavalla myös maakunnan 4779: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- koulutoimen kehittämistä. 4780: suun yliopistossa voitaisiin aloittaa, jos yliopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4781: toon saataisiin yleisen teologian professorin tai nioittavasti, 4782: apulaisprofessorin virka, joka olisi erikoistunut 4783: joko kirkkohistoriaan, systemaattiseen teolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4784: giaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen teolo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4785: giaan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10.01 300000 markan määrärahan 4786: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teolo- käytettäväksi teologian professorin vi- 4787: gisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdollisuu- ran perustamiseksi Joensuun yliopis- 4788: det puuttuvat. toon vuoden 1990 alusta lukien. 4789: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4790: 4791: Esko Almgren Sauli Hautala 4792: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4793: 70 1989 vp. 4794: 4795: Raha-asia-aloite n:o 69 4796: 4797: 4798: 4799: 4800: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kristillisen 4801: koulun kannatusyhdistyksen toiminnan tukemiseen 4802: 4803: 4804: Eduskunnalle 4805: 4806: Helsingin kristillinen koulu perustettiin 12.2. Helsingin Hämeentie 62:ssa. Vanhemmat ovat 4807: 1987. Koulutoiminta alkoi 18.8.1988. Koulua toimineet aktiivisesti koulun hyväksi. 4808: aloitettaessa oli oppilaita yhteensä kuusi. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4809: lun opettajat ovat hyvän pätevyyden omaavia ja nioittaen, 4810: työstään kiinnostuneita. Kannatusyhdistys ei 4811: ole voinut tähän mennessä saada avustuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4812: eikä edes valtakunnallista keräyslupaa. Toimin- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 4813: ta on tapahtunut yksittäisten lahjoitusten tur- markkaa Helsingin kristillisen koulun 4814: vin. Tavaralahjoituksia on saatu siten, että on kannatusyhdistyksen toiminnan tukemi- 4815: saatu oppimateriaalia, kalusteita, astioita, ko- seen. 4816: neita ja laitteita. Koulu toimii vuokratiloissa 4817: 4818: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4819: 4820: Esko Almgren Sauli Hautala 4821: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4822: 1989 vp. 71 4823: 4824: Raha-asia-aloite n:o 70 4825: 4826: 4827: 4828: 4829: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjas- 4830: ton suunnittelua varten 4831: 4832: 4833: Eduskunnalle 4834: 4835: Rautjärven pääkirjasto toimii nykyisin osuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4836: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokrati- nioittaen, 4837: loissa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väliaikaisik- 4838: si, eikä kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4839: jaston tila on ahdas ja epäkäytännöllinen. Mui- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4840: ta kirjastoksi sopivia tiloja Simpeleellä, kehitty- 29.56.31 JOO 000 markkaa Rauljärven 4841: vällä teollisuuspaikkakunnalla, ei ole. pääkirjaston suunnittelua varten. 4842: 4843: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4844: 4845: Esko Almgren Sauli Hautala 4846: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4847: 72 1989 vp. 4848: 4849: Raha-asia-aloite n:o 71 4850: 4851: 4852: 4853: 4854: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kir- 4855: jaston eräisiin palkkausmenoihin 4856: 4857: 4858: Eduskunnalle 4859: 4860: Näkövammaisten kirjaston määrärahoja ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4861: tulo- ja menoarvioesityksessä ole lisätty reaali- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4862: sesti. Kirjasto tarvitsee kipeästi lainaus- ja tuo- 29.58.01 900 000 markkaa Näkövam- 4863: tantopuolelle ruuhka-apulaisten palkkaukseen maisten kirjaston kausi-, ruuhka- yms. 4864: sekä muihin palkkoihin ja palkkioihin (oikolu- apulaisten palkkaukseen sekä muihin 4865: kijoita ym.) käyttösuunnitelmassa ja siihen pe- palkkoihin ja palkkioihin. 4866: rustuvalla momentilla 29.58.01 olevaa raha- 4867: summaa suuremman määrärahan. 4868: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4869: nioittaen, 4870: 4871: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4872: 4873: Esko Almgren Sauli Hautala 4874: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4875: 1989 vp. 73 4876: 4877: Raha-asia-aloite n:o 72 4878: 4879: 4880: 4881: 4882: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen moni- 4883: toimitalon suunnittelua varten 4884: 4885: 4886: Eduskunnalle 4887: 4888: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voisi tapah- 4889: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kult- tua pikaisesti. 4890: tuuritiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4891: nitoimitalon rakentaminen sisältyy valtakun- nioittaen, 4892: nalliseen liikuntapaikkaohjelmaan, lääninhalli- 4893: tuksen ehdotukseen kirjaston rakennusohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4894: maksi ja kuntasuunnitelmaan. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4895: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan 29.91.53 JOO 000 markkaa Savitaipaleen 4896: olisi saatava monitoimitalonsa suunnitellussa monitoimitalon suunnittelua varten. 4897: aikataulussa, ja suunnitelmat olisi laadittava 4898: 4899: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4900: 4901: Esko Almgren Sauli Hautala 4902: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4903: 74 1989 vp. 4904: 4905: Raha-asia-aloite n:o 73 4906: 4907: 4908: 4909: 4910: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kotkan 4911: Kyminlinnan linnoitusten korjaustöihin 4912: 4913: 4914: Eduskunnalle 4915: 4916: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti Haminan työsiirtolan perustamista. Hanke on 4917: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon ollut alun perin suunnitelmissa vuodelle 1980. 4918: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- Siitä huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä 4919: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. nyt ole mahdollista saada aikaan, voidaan Ky- 4920: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi minlinnan korjaustyön välttämättömimmät 4921: kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkei- osat toteuttaa tai ainakin panna alulle sellaiset 4922: den entistämiseksi. Hankkeet soveltuisivat mai- työt, jotka ovat tarpeen jo siitä syystä, että 4923: niosti esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. eräät osat linnoituksesta ovat osoittautuneet 4924: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liit- ohikulkijoidenkin kannalta vaarallisiksi sen 4925: tyy museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaak- tähden, että kiveys irtoaa eräistä kohdin äkkiar- 4926: son ja Kotkan museotoiminnan kehittämistä on vaamatta. 4927: pitkään jarruttanut se, ettei lakisääteinen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4928: tionapujärjestelmä ole käynnistynyt suunnitel- nioittaen, 4929: mien mukaisesti. Kyminlinnan alue muodostaisi 4930: luontevan kokonaisuuden ja lähtökohdan maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4931: kuntamuseohankkeille Kymenlaaksossa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4932: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt 29.94. 74 1 500 000 markkaa Haminan 4933: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirto- ja Kotkan Kyminlinnan Iinnoituslen 4934: loiden perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden korjaustöihin. 4935: muidenkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin 4936: 4937: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4938: 4939: Esko Almgren Sauli Hautala 4940: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4941: 1989 vp. 75 4942: 4943: Raha-asia-aloite n:o 74 4944: 4945: 4946: 4947: 4948: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja seu- 4949: rakunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 4950: 4951: 4952: Eduskunnalle 4953: 4954: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat vapaille seurakunnille on Ruotsin valtion budje- 4955: mittavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuoriso- tista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua vuosittain 4956: työtä ja ennalta ehkäisevää toimintaa alkoholis- kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa suh- 4957: mia, tupakointia ja muita terveydellisesti haital- teessa. 4958: lisia elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4959: seurakunnat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, nioittaen, 4960: Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskunta ja Advent- 4961: tikirkko, eivät kokoa varoja verotuksella kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4962: valtionkirkot. Eräitten vapaitten seurakuntien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 4963: taloutta rasittavat kiinteistöistä perittävät kir- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavaksi 4964: kollis-, valtion- ja kunnallisverot. Näille kirk- vapaille kirkko- ja seurakunnille niiden 4965: ko- ja seurakunnille voitaisiin myöntää varoja kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 4966: nimenomaan kulttuuri- ja sosiaalityötä sekä toi- sekä toimintakeskusten rakentamiseen. 4967: mintakeskusten rakentamista varten. Ruotsin 4968: 4969: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 4970: 4971: Esko Almgren Sauli Hautala 4972: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4973: 76 1989 vp. 4974: 4975: Raha-asia-aloite n:o 75 4976: 4977: 4978: 4979: 4980: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston 4981: rakentamiseen Parikkalaan 4982: 4983: 4984: Eduskunnalle 4985: 4986: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että 4987: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja 4988: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato että se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan, 4989: eikä ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittä- Mikkelin ja Kymen läänin itäisimmistä kunnis- 4990: nyt valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaa- ta, esim. Parikkalan kuntaan. 4991: minen ja uusien viljavarastojen perustaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4992: on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. nioittaen, 4993: On todettava, että viljavarastojen rakentami- 4994: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4995: le huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 4996: tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odotta- uudelle momentil/e 4 000 000 markkaa 4997: nut tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa valtion viljavaraston rakentamiseksi Pa- 4998: käytäntöä, olletikin kun myyntiviljelyä tapah- rikkalan kuntaan tyydyttämään Itä-Suo- 4999: tuu kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. men tarpeita. 5000: Tosiasiana on tietenkin myönnettävä se, että 5001: varsinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja 5002: Länsi-Suomi. 5003: 5004: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5005: 5006: Esko Almgren Sauli Hautala 5007: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5008: 1989 vp. 77 5009: 5010: Raha-asia-aloite n:o 76 5011: 5012: 5013: 5014: 5015: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen Merika- 5016: lastajain Liitolle vaellussiian poikasten istuttamiseksi Suomen- 5017: lahteen 5018: 5019: Eduskunnalle 5020: 5021: Suomenlahden vaellussiikakanta on ollut kaistutukset hyödyttäisivät paaastassa suoma- 5022: erittäin heikko 1980-luvulla. Siikaa on jouduttu laisia kalastajia. Voimakas vaellussiikakanta 5023: hankkimaan alueelle kulutukseen Pohjanlah- parantaisi huomattavasti Kymen rannikon am- 5024: den ja Perämeren rannikolta. mattikalastuksen toimintaedellytyksiä ja turvai- 5025: Kymijoki on aikoinaan ollut paitsi hyvä lohi- si kotimaisen siian saannin alueen kalateollisuu- 5026: joki myös huomattava vaellussiian tuottaja. delle. 5027: Kymijoen vaellussiika taantui joen patoamisen Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1987 5028: ja likaantumisen johdosta. Nykyisin on joessa tekemä päätös edellyttää kalateiden rakenta- 5029: jonkin verran luontaista lisääntymistä, mutta mista useimpiin Kymijoen patoihin. Kun vapaa- 5030: valtaosin on Kymen rannikon vaellussiikakanta ta koskialuetta on Anjalankosken alapuolisella 5031: istutusten varassa. jokiosuudella jäljellä noin 50 hehtaaria ja veden 5032: Kymen läänin rannikolle on 1980-luvulla istu- laatu tulee tulevaisuudessa paranemaan nykyi- 5033: tettu keskimäärin 100 000 kesän vanhaa vaellus- sestä, olisi voimakkailla istutuksilla myös mah- 5034: siian poikasta vuodessa. Kahden viime vuoden dollista käynnistää vaellussiian luontaista tuo- 5035: aikana on määrä ollut runsaat 200 000 vuodes- tantoa Kymijoessa. 5036: sa. Istutusten vaikutuksesta ovat siikasaaliit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5037: parin viime vuoden aikana parantuneet. Myös nioittaen, 5038: muualle Suomenlahteen tehdyt vaellussiikaistu- 5039: tukset ovat antaneet hyviä tuloksia. Kymen ran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5040: nikon vaellussiikakannan vahvistaminen edel- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5041: lyttää kuitenkin istutusten huomattavaa lisää- markkaa Etelä-Suomen Merikalastajoin 5042: mistä. Liitto ry:lle vaellussiian poikasten istut- 5043: Merkintätutkimusten perusteella voidaan tomiseksi Suomenlahteen. 5044: päätellä, että Kymijokisuulle tehtävät vaellussii- 5045: 5046: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5047: 5048: Esko Almgren Sauli Hautala 5049: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5050: 78 1989 vp. 5051: 5052: Raha-asia-aloite n:o 77 5053: 5054: 5055: 5056: 5057: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen 5058: rakentamiseen Luumäelle 5059: 5060: 5061: Eduskunnalle 5062: 5063: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suuntaisiin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei 5064: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin 5065: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huo- 5066: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomat- miota. 5067: tavasti kalaisampia kuin nykyisin. Kalastuslaki, Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan- 5068: joka säädettiin 16.2.1982, ei myöskään tuonut joki olisi tällainen kohde. Alueella on ollut per- 5069: mitään ratkaisevaa muutosta kalataloutemme kaustyö, joka omalta osaltaan on voinut vai- 5070: kehittämistä ajatellen, vaikka laissa määrättiin- kuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa voidaan 5071: kin kalastuskunnille eräitä velvoitteita, joiden hyvällä syyllä harjoittaa. 5072: perusteella olisi odottanut kalakannan kohenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5073: miseksi ryhdyttävän toimenpiteisiin. Vesien li- nioittaen, 5074: kaantumisen estämiseksi olisi toimenpiteitä 5075: myös tehostettava. Yksi keino on kalatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5076: ja kalanviljelyn edistäminen siellä, missä sillä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5077: on luontaiset edellytykset. 30.38. 74 600 000 markkaa kalanviljely- 5078: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu laitoksen rakentamiseksi Luumäen kun- 5079: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin suuri- nan Urpalanjokeen. 5080: 5081: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5082: 5083: Esko Almgren Sauli Hautala 5084: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5085: 1989 vp. 79 5086: 5087: Raha-asia-aloite n:o 78 5088: 5089: 5090: 5091: 5092: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Anjalankos- 5093: ken kaupungeille sekä Vehkalahden kunnalle korkotukena 5094: runkovesijohdon rakentamiseksi 5095: 5096: Eduskunnalle 5097: 5098: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla sekä hoittamiseen ja myös korkotukilainoin tuke- 5099: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena raken- maan kuntien rahoitustaakkaa. 5100: taa runkovesijohto Pohjois-Kymenlaaksosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5101: mainittujen kuntien vesiohjelman ratkaisemi- nioittaen, 5102: seksi. 5103: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5104: miljoonaa markkaa. Kotkan kaupunki joutuu 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5105: ottamaan runsaasti lainaa hankkeen toteuttami- 30.40.30 1 000 000 markkaa korkotukea 5106: seksi. Kun vaikea työllisyystilanne, jatkuva työ- varten Kotkan ja Anjalankosken kau- 5107: paikkojen väheneminen ja verotulojen kasvun pungeille sekä Vehkalahden kunnalle 5108: pysähtyminen ovat luoneet tietyn epävarmuus- niihin lainoihin, joita nämä kunnat otta- 5109: tekijän kunnallistalouteen, on välttämätöntä, vat runkovesijohdon rakentamisen ra- 5110: että valtio tulee mukaan suuren hankkeen ra- hoittamiseksi. 5111: 5112: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5113: 5114: Esko Almgren Sauli Hautala 5115: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5116: 80 1989 vp. 5117: 5118: Raha-asia-aloite n:o 79 5119: 5120: 5121: 5122: 5123: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta runkovesijohdon ra- 5124: kentamiseen Valkealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehka- 5125: lahdelle 5126: 5127: Eduskunnalle 5128: 5129: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja suun, jota kaikki asukkaat eteläisessä Kymen- 5130: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena rat- laaksossa pitävät ensiarvoisen tärkeänä asiana. 5131: kaista vedensaantiosa siten, että ns. tekopohja- Kun hanke on saatava nopeasti käyntiin, olisi 5132: vettä johdettaisiin Pohjois-Kymenlaaksosta työt päästävä aloittamaan jo vuonna 1989. 5133: mainittujen kuntien käyttöön. Hanke tunne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5134: taan Utti-projektin nimellä. nioittaen, 5135: Kaikki selvitykset osoittavat, että tutkituilta 5136: alueilta voidaan johtaa vettä etelään ilman, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5137: pumppauspaikkakunta mitenkään kärsisi hank- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5138: keesta. Noin 100 000 ihmisen vesihuolto olisi 30.40. 77 5 000 000 markkaa runkovesi- 5139: saatava pikaisesti ratkaistuksi. johdon rakentamiseksi Valkealasta An- 5140: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 jalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalah- 5141: miljoonaa markkaa. On luonnollista, että val- delle. 5142: tion on tultava mukaan näin vaativaan ratkai- 5143: 5144: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5145: 5146: Esko Almgren Sauli Hautala 5147: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5148: 1989 vp. 81 5149: 5150: Raha-asia-aloite n:o 80 5151: 5152: 5153: 5154: 5155: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu 5156: ry:n toiminnan tukemiseen 5157: 5158: 5159: Eduskunnalle 5160: 5161: Koe-eläinten Suojelu ry. on tehnyt jatkuvasti Koe-eläinten Suojelu ry:n laaja-alaisen toi- 5162: laaja-alaista eläinsuojeluun liittyvää valistus- ja minnan huomioon ottaen tulisi sille valtionapu- 5163: ohjaustyötä koko maassa. Maan eläinsuojelua na jaettavaa avustusta korottaa. 5164: edistävän toiminnan ohella järjestö pyrkii vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5165: kuttamaan siten, että Suomessa kuten monessa nioittaen, 5166: muussa maassa koe-eläintoimintaa korvattai- 5167: siin käytettävissä olevilla vaihtoehtomenetelmil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5168: lä. Koe-eläinten Suojelu ry:llä oli vuoden 1986 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 5169: alussa n. 9 000 jäsentä. Maamme suurimpana 30.80.50 180 000 markkaa valtionapuna 5170: eläinsuojelujärjestönä Koe-eläinten Suojelu ry. Koe-eläinten Suojelu ry:lle. 5171: saa vähiten valtionapua muihin eläinsuojelujär- 5172: jestöihin verrattuna. 5173: 5174: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5175: 5176: Esko Almgren Sauli Hautala 5177: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5178: 82 1989 vp. 5179: 5180: Raha-asia-aloite n:o 81 5181: 5182: 5183: 5184: 5185: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Särkisal- 5186: men-Melkoniemen-Peruspohjan-Simpeleen maantien pe- 5187: ruskorjausta varten 5188: 5189: Eduskunnalle 5190: 5191: Parikkalan Melkoniemen tie on kunnostuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5192: sen alaisena. Työ saataneen päätökseen vuoden nioittaen, 5193: 1989loppuun mennessä. Tien loppuosasta ei ole 5194: tehty päätöksiä eikä suunnitelmiakaan. Tien pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5195: tuus kunnostamattomaita osaltaan on n. 16 km. 1990 tulo- ja menoarvioon momen- 5196: Peruspohjan kylä on Parikkalan kaukaisin. tille 31.24. 77 500 000 markkaa Särki- 5197: Matkaa Parikkalan keskustaan tulee 30 km. Pe- salmen-Melkoniemen-Peruspohjan- 5198: ruspohjassa ei ole kaupan ja postin palveluja. Simpeleen maantien loppuosuuden pe- 5199: Kylän asukkaista osa käy työssä Särkisalmen rusparannustöiden suunnitelmia varten. 5200: meijerissä, rajavartiossa ja Parikkalan keskus- 5201: taajamassa. 5202: 5203: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5204: 5205: Esko Almgren Sauli Hautala 5206: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5207: 1989 vp. 83 5208: 5209: Raha-asia-aloite n:o 82 5210: 5211: 5212: 5213: 5214: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin ot- 5215: tamien lainojen korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 5216: 5217: 5218: Eduskunnalle 5219: 5220: Kotkaan rakennetaan uusi syväsatama. Se si- rahoitusta varten korkotukilainaa valtion va- 5221: joittuu Mussalon saaren etelärannalle, johon roista. 5222: saadaan melko vähäisin kustannuksin yli 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5223: metrin syväväylä. Uusi syväsatama palvelee nioittaen, 5224: koko valtakuntaa, mutta erityisesti Itä- ja 5225: Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5226: Valtio tulee hankkeeseen mukaan ja rahoitus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5227: on näin ollen sekä valtion että Kotkan kaupun- 31.2 7.42 2 000 000 markkaa korkotu- 5228: gin harteilla. Kotkan kaupunki joutuu kuiten- kea varten Kotkan kaupungille niihin 5229: kin sijoittamaan hankkeeseen varoja niin pal- lainoihin, jotka Kotkan kaupunki ottaa 5230: jon, että on kohtuullista, että kaupunki saa syväsataman rakentamiseen. 5231: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5232: 5233: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5234: 5235: 5236: 5237: 5238: 9 290o89P 5239: 84 1989 vp. 5240: 5241: Raha-asia-aloite n:o 83 5242: 5243: 5244: 5245: 5246: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon syvä- 5247: sataman käytön markkinointiin 5248: 5249: 5250: Eduskunnalle 5251: 5252: Suomen kauppamerenkulun tilanne on mo- tiä edistävästi. Tämän vuoksi sataman tehokas 5253: nessa suhteessa vaikea. Tehokas satamainves- markkinointi on välttämätöntä. 5254: tointitoiminta osoittaa kuitenkin, että Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5255: sa uskotaan kasvavaan vientiin ja hyvinvoinnin nioittaen, 5256: lisäämiseen ulkomaankaupan avulla. 5257: Kotkan Mussaloon on rakenteilla uusi teho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5258: kas syväsatama. Kaupungin omat investoinnit 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5259: satamaan ovat suuret. Valtio on tullut mukaan 31.32.21 (Merenkulun elinkeino- ja lii- 5260: myöntämällä määrärahoja väylätöihin ja rauta- kennepolitiikkaa koskeva tutkimustoi- 5261: tien rakentamiseen. minta) 1 000 000 markkaa Kotkan Mus- 5262: Sataman toiminnan kannalta on välttämä- sa/on syväsataman tehokkaan käytön 5263: töntä, että valmistunut satama kalliine inves- markkinointiin. 5264: tointeineen toimii tehokkaasti ja ulkomaanvien- 5265: 5266: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5267: 5268: Esko Almgren Jorma Fred 5269: 1989 vp. 85 5270: 5271: Raha-asia-aloite n:o 84 5272: 5273: 5274: 5275: 5276: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin ot- 5277: tamien lainojen korkotukeen radan rakentamiseksi Mussalon 5278: syväsatamaan 5279: 5280: Eduskunnalle 5281: 5282: Kotkan Mussalon syväsataman hankkeeseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5283: liittyy raideyhteyden rakentaminen sähköistyk- nioittaen, 5284: sineen. Kun satamahanke toteutetaan, Valtion- 5285: rautatiet pitää em. raideyhteyden rakentamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5286: välttämättömänä. VR:nosuus satamaratahank- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57 5287: keesta on arvioitu 24 miljoonaksi markaksi uudelle momentille 2 000 000 markkaa 5288: vuosina 1987-1989. VR on tehnyt esityksen lii- korkotukea varten Kotkan kaupungille 5289: kenneministeriölle em. vuosiksi. niihin lainoihin, jotka Kotkan kaupunki 5290: Myös Kotkan kaupunki joutuu rahoittamaan ottaa raideyhteyden rakentamista varten 5291: osan raideyhteyden kustannuksista. Yhdessä Mussalon syväsatamaan. 5292: varsinaisten satamatöiden kanssa kokonaishan- 5293: ke on niin mittava, että kaupunki joutuu rahoi- 5294: tuksessaan turvautumaan valtioon. 5295: 5296: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5297: 5298: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5299: 86 1989 vp. 5300: 5301: Raha-asia-aloite n:o 85 5302: 5303: 5304: 5305: 5306: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen 5307: radan suunnitteluun 5308: 5309: 5310: Eduskunnalle 5311: 5312: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- ta. Jos rautatieyhteyksiä ei saada tehokkaiksi, 5313: le 1980 oli momentin 31. 90.77 alamomentille 2 on vaarana, että satamiin sijoitettuja varoja ei 5314: (Uusien ratojen tutkimukset ja rakentamisen saada täysitehoiseen käyttöön. 5315: aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja mainitus- Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvosto- 5316: sa kohdassa esitetty Juurikorven-Haminan ra- liittoon lisääntyy jatkuvasti. Koko maallemme 5317: dan rakennussuunnitteluun ja rakentamisen on merkittävää, että tämä palvelu, jota Kotkan 5318: aloittamiseen 3 400 000 mk sekä Helsingistä ja Haminan satamat hoitavat, suoritetaan hy- 5319: itään suuntautuvan radan suunnitteluun vin. Tällöin suoralla rautatieyhteydellä Kot- 5320: 1500000 mk. ka-Hamina-Luumäki on koko maamme 5321: On kuitenkin havaittavissa, että asiakokonai- kannalta huomattava merkitys. 5322: suudesta puuttuu yksi oleellinen osa. Oikorata Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava 5323: välillä Luumäki-Hamina-Kotka muodostaa myös työttömyystilannetta ajatellen. 5324: yhdessä em. hankkeiden kanssa elimellisen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5325: konaisuuden, jota pitäisi tarkastella niiden yh- nioittaen, 5326: teydessä. 5327: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5328: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satama- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5329: palvelut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkos- 31.90. 77 5 000 000 markkaa Hami- 5330: ton. Kotka ja Hamina ovat investoineet sata- nan-Luumäen radan tarve- ja kannat- 5331: miinsa erittäin huomattavat summat ja pitäneet tavuusselvityksen ja ratasuunnitelman 5332: satamansa kilpailukykyisinä. Kaupunkien teke- laatimiseksi. 5333: miä uhrauksia pitäisi tukea valtiovallan toimes- 5334: 5335: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5336: 5337: Esko Almgren Sauli Hautala 5338: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5339: 1989 vp. 87 5340: 5341: Raha-asia-aloite n:o 86 5342: 5343: 5344: 5345: 5346: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten 5347: Keskusjärjestölle 5348: 5349: 5350: Eduskunnalle 5351: 5352: Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5353: tuotteita. Uusien tuotteiden keksiminen on pal- nioittaen, 5354: jolti riippuvainen siitä tuesta, jota valtiovalta 5355: voi antaa yksityisille keksijöille ja heidän kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5356: kusjärjestölleen. Suomessa keksijöiden tukemi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5357: nen on jäänyt vaille huomiota. Oivallukset ta- 32.46.44 1200 000 markkaa Keksijäyh- 5358: pahtuvat nimenomaan yksilötasolla, ja valtio- distysten Keskusjärjestölle. 5359: vallan tehtävänä on huolehtia siitä, että aloit- 5360: teellisuus ja luovuus pääsevät kirvoittamaan 5361: koko kansantalouttamme. 5362: 5363: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5364: 5365: Esko Almgren Sauli Hautala 5366: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5367: 88 1989 vp. 5368: 5369: Raha-asia-aloite n:o 87 5370: 5371: 5372: 5373: 5374: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoimin- 5375: nan edistämiseksi 5376: 5377: 5378: Eduskunnalle 5379: 5380: Työllisyystilanne ei parane muutoin kuin an- sijoittaneet huomattavia summia erilaisten hal- 5381: tamalla yrityksille mahdollisuus kehittää uusia lien rakentamiseen. Nyt on aika sijoittaa kun- 5382: tuotteita. Tähän asti vain suurimmilla yrityksil- tien kautta keksintötoiminnan hyväksi. 5383: lä on ollut mahdollisuus laajamittaisempaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5384: tutkimustoimintaan ja keksintöjen kehittämi- nioittaen, 5385: seen. Nyt tulisi suunnata huomio pienyrityksiin. 5386: Yksityisen henkilön luovuus voi päästä par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5387: haimmilleen, jos sitä kannustetaan oikealla ta- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 32.46 5388: valla. uudelle momentille JO 000 000 markkaa 5389: Kuntien ja yritysten yhteistoiminta on jo an- kunnille keksintötoiminnan tukemiseksi 5390: tanut joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. Kun- yrityksissä kunnan alueella. 5391: nat ovat riittävän lähellä yrittäjiä. Ne ovatkin 5392: 5393: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5394: 5395: Esko Almgren Sauli Hautala 5396: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5397: 1989 vp. 89 5398: 5399: Raha-asia-aloite n:o 88 5400: 5401: 5402: 5403: 5404: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden kor- 5405: kotukilainoihin 5406: 5407: 5408: Eduskunnalle 5409: 5410: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel- 5411: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myönteise- 5412: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti nä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas- 5413: pienyrittäjälle jatkuvan huolen aiheen. Tähän- ton perustaminen, jonka tulisi ensisijaisesti tu- 5414: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- kea pienen ja keskisuuren kannattavan teolli- 5415: omansaannin helpottamiseksi eivät ole olleet suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin 5416: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä 5417: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra- 5418: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luon- hastolta, suuryritykset ovat vetäneet varoista 5419: teen. Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein pidemmän korren. Kun näin on ja kun palve- 5420: kokonaan vaille valtion tukea, vaikka kaupan luelinkeinot eivät lainkaan kuulu Kehitysaluera- 5421: ja liikenteen suhteellinen osuus bruttokansan- haston piiriin ja kun pienten ja keskisuurten yri- 5422: tuotteesta on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on tysten tukeminen on tärkeää koko maassa, eh- 5423: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti dotamme kunnioittaen, 5424: lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis 5425: erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuuren teol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5426: lisuuden kuin kaupankin alalla. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 5427: Vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman uudelle momenti//e JO 000 000 markkaa 5428: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- pienteollisuuden korkotukilainoja var- 5429: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- ten. 5430: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- 5431: 5432: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5433: 5434: Esko Almgren Sauli Hautala 5435: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5436: 90 1989 vp. 5437: 5438: Raha-asia-aloite n:o 89 5439: 5440: 5441: 5442: 5443: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen meri- 5444: keskuksen rakentamiseksi Kotkaan 5445: 5446: 5447: Eduskunnalle 5448: 5449: Kotkan kaupunki on päättänyt toteuttaa kin merkittävän hankkeen toteuttamiseksi on 5450: Ruotsinsalmen merikeskuksen. Pyrkimyksenä välttämättä saatava myös valtion rahoitusta. 5451: on luoda Kotkalie omaperäinen ja kansainväli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5452: sestikin kiinnostava vetovoimatekijä, jonka 5453: avulla saadaan merkittävästi kehitetyksi mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5454: kailuelinkeinoa. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 32.80 5455: Merikeskus rakennetaan paikalle, josta on es- uudelle momentille 2 000 000 markkaa 5456: teetön näköala historialliselle Ruotsinsalmen Ruotsinsalmen merikeskuksen rakenta- 5457: meritaistelupaikalle. Tämän valtakunnallisesti- miseksi Kotkaan. 5458: 5459: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5460: 5461: Esko Almgren Sauli Hautala 5462: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5463: 1989 vp. 91 5464: 5465: Raha-asia-aloite n:o 90 5466: 5467: 5468: 5469: 5470: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton 5471: toiminnan tukemiseen 5472: 5473: 5474: Eduskunnalle 5475: 5476: Yksinhuoltajien Liitto on yksinhuoltajaper- pelkästään vapaaehtoisvoimin saada sitä kanta- 5477: heiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on vuutta, mitä nykyaikainen toiminta edellyttäisi. 5478: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5479: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- nioittaen, 5480: ta. Liitto pyrkii myös tukemaan yksinhuoltajia 5481: heidän kasvatustehtävässään mm. julkaisemalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5482: Yksinhuoltaja-lehteä, tiedottamalla ja koulut- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 5483: tamalla. markkaa Yksinhuoltajien Liitolle toi- 5484: Nykyisin liiton tehtävät suoritetaan talkoo- minnan tukemiseen ja toimihenkilön 5485: voimin. Koska yksinhuoltajien taakkana ovat palkkaamiseen toimistotehtäviä varten. 5486: yksinhuoltajien velvollisuudet, ei toiminta voi 5487: 5488: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5489: 5490: Esko Almgren Sauli Hautala 5491: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5492: 92 1989 vp. 5493: 5494: Raha-asia-aloite n:o 91 5495: 5496: 5497: 5498: 5499: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan hoitokotia var- 5500: ten 5501: 5502: 5503: Eduskunnalle 5504: 5505: Kotkaan perustetaan hoitokoti, jossa on kak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5506: si kuusipaikkaista yksikköä. Henkilökuntaa 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 5507: hoitokotiin tarvitaan 12. Laitoksen perustamis- markkaa Kotkan hoitokodin rakentami- 5508: kustannukset ovat noin 5 milj. markkaa. Kun- seen. 5509: tainliitto rakentaa hoitokodin Kotkan kaupun- 5510: gin osoittamalle tontille. 5511: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5512: nioittaen, 5513: 5514: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5515: 5516: Esko Almgren Sauli Hautala 5517: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5518: 1989 vp. 93 5519: 5520: Raha-asia-aloite n:o 92 5521: 5522: 5523: 5524: 5525: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten 5526: päiväkeskustoiminnan laajentamiseen 5527: 5528: 5529: Eduskunnalle 5530: 5531: Valtioneuvoston hyväksymässä sosiaalihuol- Liiton tavoitteena on saada perustettavat päi- 5532: lon valtakunnallisessa suunnitelmassa suosite- väkeskukset mahdollisimman pian ostopalvelu- 5533: taan kuntien perustavan päihdeongelmaisille sopimusten piiriin. Toiminnan alussa rahoitus 5534: päiväkeskuksia vuoteen 1991 mennessä. on saatava järjestymään erikoisjärjestelyin. Si- 5535: Sininauhaliiton aloitteesta on Lahdessa toimi- ninauhaliitto tulisi maksamaan perustettavien 5536: nut päiväkeskus-harrastetoimintakeskus vuodes- keskusten yhden työntekijän palkan ensimmäi- 5537: ta 1982 lähtien ja siitä saadut kokemukset ovat senä vuotena ja vastaamaan muistakin menois- 5538: myönteisiä. Toiminnalla on ollut alkoholin ta lukuun ottamatta kiinteistökuluja, joista 5539: suurkuluttajiin tervehdyttävä vaikutus. Kes- kunnat tai seurakunnat vastannevat alusta al- 5540: kuksessa asiakkaiden tulee olla selviä ja he itse kaen. 5541: pitävät tätä käytäntöä välttämättömänä. Liitto perustaa 5-6 päiväkeskusta kokeilu- 5542: Sininauhaliitto on noin kymmenen vuoden luonteisesti erityyppisiin kaupunkeihin edellyt- 5543: ajan seurannut vastaavanlaista toimintaa Ruot- täen, että rahoitus järjestyy. 5544: sissa, jossa päiväkeskuksia on jo yli sata. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5545: Sininauhaliiton pyrkimyksenä on perustaa nioittavasti, 5546: yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestö- 5547: jen kanssa harrastetoimintakeskuksia, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5548: suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huo- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 5549: mioon aikaisemmasta toiminnasta saadut koke- markkaa Sininauhaliitto ry:lle 5-6 uu- 5550: mukset. den päihdeongelmaisten päiväkeskuksen 5551: Liitto pyrkii kouluttamaan perustettavien perustamiseksi maahamme. 5552: päiväkeskusten työntekijöitä ja antamaan tar- 5553: peellisia neuvoja ja ohjeita. 5554: 5555: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5556: 5557: Esko Almgren Sauli Hautala 5558: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5559: 94 1989 vp. 5560: 5561: Raha-asia-aloite n:o 93 5562: 5563: 5564: 5565: 5566: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-järjes- 5567: tön nuorten suojakotitoiminnan tukemiseen 5568: 5569: 5570: Eduskunnalle 5571: 5572: Lähetysnuoret-niminen nuorisojärjestö on denuorten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat 5573: toiminut 10 vuoden ajan nuorten parissa ka- meneillään. 5574: duilla, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten 5575: teetupatyön kautta on järjestön suojiin ja hoi- auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja 5576: toon tullut kymmeniä alkoholisti- ja huume- huumeista ja aloittamaan uuden terveen ja ra- 5577: nuoria. Lähetysnuorilla on toiminnassa hoito- kentavan elämän on erittäin arvokasta sosiaalis- 5578: ja suojakoti nuorille, jotka haluavat päästä ta toimintaa, on yhteiskunnan syytä osallistua 5579: eroon päihteistä ja aloittaa uuden elämän. Tu- suojakodin perustamisesta ja ylläpidosta aiheu- 5580: lokset ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä tuviin kustannuksiin. 5581: suojakodissa on 15 nuorta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5582: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avus- nioittaen, 5583: tustyön ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on 5584: palveluksessaan 30 palkattua työntekijää, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5585: ta suuri osa työstä tehdään palkatta. 1990 tulo- ja menoarvioon 750 000 5586: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 markkaa Lähetysnuoret-järjestölle päih- 5587: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelli- deongelmaisten nuorten suojakotitoi- 5588: seksi osoittautunutta suojakotitoimintaa päih- mintaa varten. 5589: 5590: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5591: 5592: Esko Almgren Sauli Hautala 5593: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5594: 1989 vp. 95 5595: 5596: Raha-asia-aloite n:o 94 5597: 5598: 5599: 5600: 5601: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtomäen narkomaa- 5602: nikodin toiminnan tukemiseen Nilsiässä 5603: 5604: 5605: Eduskunnalle 5606: 5607: Nilsiässä toimiva Lehtomäen narkomaaniko- kennus muutettiin palvelemaan nykyisiä toi- 5608: ti on toiminut vuodesta 1978. Se on tarjonnut mintoja talkoovoimin. Koko toiminta nojaa 5609: kristillisen hoitokodin päihdeongelmaisille työ- pääasiassa yksityisiin lahjoituksiin. Yhteiskun- 5610: kykyisille miehille. Hoitokoti on yhdeksänpaik- nan tulisi tunnustaa Lehtomäen narkomaaniko- 5611: kainen. Se on muodostunut työkeskukseksi niil- din arvokas työ mm. siten, että sitä tuettaisiin 5612: le, jotka tahtovat toimia vaikeuksiin joutunei- valtion tulo- ja menoarvioon otetulla määrära- 5613: den lähimmäistemme hyväksi. halla. 5614: Lehtomäen narkomaanikoti tarjoaa mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5615: lisuuden elää turvallisessa kristillisessä yhteisös- nioittaen, 5616: sä. Se antaa henkilökohtaista tukea sielunhoi- 5617: dollisessa mielessä. Asumispalvelujen lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5618: kodissa tehdään kuuden tunnin työpäiviä työ- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 5619: halleissa, sahalla, metsässä ja talonmiehen markkaa Itä-Suomen ev.lut. Jengi- ja 5620: töissä. Katulähetys ry:n ylläpitämän Lehto- 5621: Narkomaanikoti toimii entisessä kansakou- mäen narkomaanikodin toiminnan tu- 5622: lussa. Ennen narkomaanikodiksi valmistumis- kemiseen Nilsiässä. 5623: taan rakennuksessa toimi teollisuusyritys. Ra- 5624: 5625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5626: 5627: Esko Almgren Sauli Hautala 5628: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5629: 96 1989 vp. 5630: 5631: Raha-asia-aloite n:o 95 5632: 5633: 5634: 5635: 5636: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen hankkimi- 5637: seksi JSK-Palvelukotiyhdistys ry:lle 5638: 5639: 5640: Eduskunnalle 5641: 5642: JSK-Palvelukotiyhdistys ry. aloittaa toimin- yksityiskodissa Vehkalahdella noin kuuden 5643: tansa vuosien 1988-89 aikana Haminan, Kot- vuoden ajan. Hoidossa on ollut 1-5 henkilöä 5644: kan, Vehkalahden, Virolahden ja Miehikkälän kerrallaan. Tänä aikana ei ole ollut yhtään 5645: alueella. Yhdistys toimii kristillisellä pohjalla ja maksusitoumusta eikä muutakaan maksua, 5646: perustaa kuntoutuskodin antaakseen hoitoa, koska toiminta ei ole ollut virallistettua. 5647: työterapiaa sekä avo- ja jälkihuoltoa henkilöil- Tulijoita olisi paljon, mutta mahdollisuuksia 5648: le, jotka pyrkivät eroon vääristä elämäntottu- ei ole näissä puitteissa, joten yhdistys ehdotto- 5649: muksista, alkoholista, huumeista ja muista masti tarvitsee paikan, jossa toiminta jatkuu te- 5650: päihteistä. hokkaasti ja vireästi. 5651: JSK-Palvelukotiyhdistys ry. tarjoaa kodin Lääninhallitus suhtautuu positiivisesti asiaan. 5652: 6-12 henkilölle. He oleskelevat kodissa n. 3 kk Myös kunnat puoltavat toiminnan aloitusta. 5653: kerrallaan. Sitä lyhyempi hoitoaika on koke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5654: musten perusteella osoittautunut liian lyhyeksi. nioittaen, 5655: Useimmat heistä tulevat sosiaalitoimiston kaut- 5656: ta. Tulee olemaan myös tapauksia, joilla ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5657: kunnan antamaa sitoumusta. Juuri ne tapauk- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 5658: set, joista ei voida saada maksusitoumusta, ai- markkaa toimitilojen hankkimiseksi 5659: heuttavat kustannuspainetta. JSK-Palvelukotiyhdistys ry:lle. 5660: Tähän asti hoitokotitoiminta on tapahtunut 5661: 5662: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5663: 5664: Esko Almgren Sauli Hautala 5665: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5666: 1989 vp. 97 5667: 5668: Raha-asia-aloite n:o 96 5669: 5670: 5671: 5672: 5673: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta JSK-Kellari ry:n toi- 5674: minnan tukemiseen Haminassa 5675: 5676: 5677: Eduskunnalle 5678: 5679: JSK-Kellari ry. toimii Haminassa, Isoympy- lannista, Ruotsista, Itävallasta ym. yhdistys on 5680: ränkatu 13:ssa. Yhdistys toimii kristillisellä saanut pitää vierailijoita, opettajia yms. luo- 5681: pohjalla ja on perustettu elokuussa 1983. Yh- naan toiminnan ylläpitämiseksi. 5682: distyksen tiloissa toimii kahvila, pelitilat, kirp- Ainoa tulolähde ovat kirpputori ja ystävällis- 5683: putori, kokoustilat, kirkkotila ja sielunhoito-ja ten ihmisten ja yhdistysten lahjoitukset. Tois- 5684: puhelinpalvelu ym. taiseksi viralliset tahot ovat osallistuneet n. 5685: Kävijöitä on viikoittain n. 600 henkilöä, jois- 2 000 mk:lla vuodessa. 5686: ta alkoholiongelmaisia on noin puolet. Toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5687: ta pyörii täysin vapaaehtoisilla voimilla. Nyt on nioittaen, 5688: tarkoitus ostaa toimitilat omiksi, koska vuokra- 5689: menot vuodessa ovat jo 44 400 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5690: Toiminta on laajentunut koko maailman kä- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 5691: sittäväksi. Jopa Intiasta, Amerikasta, Yhdys- markkaa JSK-Kel/ari ry:n toiminnan tu- 5692: valloista, Espanjasta, Italiasta, Saksasta, Eng- kemiseen. 5693: 5694: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5695: 5696: Esko Almgren Sauli Hautala 5697: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5698: 98 1989 vp. 5699: 5700: Raha-asia-aloite n:o 97 5701: 5702: 5703: 5704: 5705: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuspiirijärjestöjen 5706: toiminnan tukemiseen 5707: 5708: 5709: Eduskunnalle 5710: 5711: Raittiustyölain 10 §:n tarkoittamia avustuk- työn avustusjärjestelmässä. Kuitenkin niiden 5712: sia voidaan myöntää paitsi valtakunnallisille olemassaolo ja toiminta on välttämätöntä sekä 5713: raittiusjärjestöille myös niiden piirijärjestöille. keskusjärjestöille että paikallisyhdistyksille. 5714: Käytännössä kuitenkin piirijärjestöjen tätä Julkisen hallinnon puolella kiinteää yhteistoi- 5715: kautta saama julkinen taloudellinen tuki on jää- mintaa raittiuspiirijärjestöjen kanssa harjoitta- 5716: nyt vähäiseksi. Syynä ovat olleet sekä keskus- vat etenkin raittiuslautakunnat ja lääninhalli- 5717: järjestöjen omat rahoitustarpeet että piiri- tusten sosiaali- ja terveysosastot, joista jälkim- 5718: avustusten vaivalloinen hakemismenettely, joka mäisten kanssa raittiusjärjestöillä on virallisia 5719: edellyttää ao. raittiuspiirien toimintasuunnitel- pysyviä yhteistoimintaelimiä sekä koulutus- ja 5720: mien ja talousarvioiden lähettämistä keskusjär- kampanjayhteistyötä. 5721: jestöjen valtionavustusanomuksen liiteasiakir- Kun on epätodennäköistä, että raittiuspiiri- 5722: joina avustusvuotta edeltävän vuoden lokakuun järjestöt voisivat saada riittävää julkista rahoi- 5723: loppuun mennessä. tusta toisaalta keskusjärjestöjensä välityksellä 5724: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdollisuus valtiolta ja toisaalta alueensa kunnilta, olisikin 5725: saada julkista taloudellista tukea toimintaansa tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että niille 5726: ovat kunnan avustukset raittiustyötä tekeville kohdistettava julkinen rahoitus ohjattaisiin vas- 5727: yhdistyksille. Tämän avustusmuodon hanka- taisuudessa lääninhallitusten kautta. Tämä jär- 5728: luutena on, että sen tarkoittaman toiminnan on jestely olisi hakemus- ja tilitysmenettelyn, sa- 5729: tapahduttava avustusta myöntävän kunnan moin kuin valvonnankin osalta huomattavasti 5730: alueella tai muuten kohdistuttava tämän kun- yksinkertaisempi ja nopeampi kuin nykyinen 5731: nan väestöön. Läänissä tai sen osassa toimivalle kahtaalle suuntautuva paperisota ja vapauttaisi 5732: raittiuspiirijärjestölle tämän avustusehdon to- raittiuspiirijärjestöjen yhteistoimintaa läänin- 5733: teutumisen osoittaminen on usein hankalaa. hallitusten kanssa ja myös eri raittiuspiirijärjes- 5734: Käytännössä tämä avustusedellytys onkin saa- töjen keskinäistä yhteistoimintaa, mikä mah- 5735: nut aikaan sen, että raittiuspiirijärjestöt ovat dollistaisi esimerkiksi yhteisten koulutustilai- 5736: voineet saada merkittäviä kunnan avustuksia, suuksien järjestämisen. Vain tältä pohjalta olisi 5737: mm. palkkaustukea, vain niiltä kaupungeilta, myös mahdollista saada toiminnallisesti riittä- 5738: jotka ovat niiden yhdistysrekisteriin merkittyjä vän laajoille raittiuspiirijärjestöille sellaisia ko- 5739: kotipaikkoja. Sen sijaan muut kunnat eivät ole kopäivätoimisia toimihenkilöitä, jotka voisivat 5740: raittiuspiirijärjestöille myöntäneet yleisavustuk- tasapuolisesti palvella koko toimialuettaan. 5741: sia tai avustukset ovat olleet niin vähäisiä, ettei- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun- 5742: vät ne ole vastanneet edes niiden hakemisesta nioittaen, 5743: aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan raittiuspii- 5744: rijärjestöt ovat kyllä saaneet kunnilta niissä to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5745: teutettaviin hankkeisiinsa merkittäviäkin eri- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 5746: tyis- eli projektiavustuksia. markkaa myönnettäväksi lääninhallitus- 5747: Raittiuspiirijärjestöt ovatkin eräänlaisia vä- ten kautta raittiuspiirijärjestöille. 5748: liinputoajia nykyisessä vapaaehtoisen raittius- 5749: 5750: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5751: 5752: Esko Almgren Sauli Hautala 5753: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5754: 1989 vp. 99 5755: 5756: Raha-asia-aloite n:o 98 5757: 5758: 5759: 5760: 5761: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien raken- 5762: tamiseen tarkoitettuihin lainoihin 5763: 5764: 5765: Eduskunnalle 5766: 5767: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5768: huono, ja useat heistä eivät kykene hoitamaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 5769: edes jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen kor- 35.45.83 75 000000 markkaa veteraani- 5770: jaamiseksi ikääntyneiden veteraanien kohdalta kotien rakentamiseen tarkoitetuiksi !ai- 5771: tulisikin osoittaa vuoden 1988 tulo- ja menoar- noiksi. 5772: vioon veteraanikotien rakentamiseen 75 milj. 5773: mk lainoina. 5774: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5775: nioittaen, 5776: 5777: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5778: 5779: Esko Almgren Sauli Hautala 5780: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5781: 5782: 5783: 5784: 5785: 10 290089P 5786: 100 1989 vp. 5787: 5788: Raha-asia-aloite n:o 99 5789: 5790: 5791: 5792: 5793: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 5794: asuntojen peruskorjauksiin 5795: 5796: 5797: Eduskunnalle 5798: 5799: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5800: lääneissä ovat lukuisien rintamaveteraanien nioittaen, 5801: asunto-olot erittäin huonot. Monista asunnois- 5802: ta puuttuvat esim. lämpöeristykset ja sosiaaliti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5803: lat kokonaan. Myös muualla maassa esiintyy 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5804: veteraanien asunto-oloissa kiireesti korjattavia 35.45.83 JO 000 000 markkaa käytettä- 5805: puutteellisuuksia. Asiantilan parantamiseksi tu- väksi puutteellisesti asuvien rintamave- 5806: lisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varata 10 teraanien asuntojen peruskorjauksiin. 5807: milj. markkaa. 5808: 5809: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 5810: 5811: Esko Almgren Sauli Hautala 5812: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5813: 1989 vp. 101 5814: 5815: Raha-asia-aloite n:o 100 5816: 5817: 5818: 5819: 5820: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssitaiteen tukemiseen 5821: 5822: 5823: 5824: Eduskunnalle 5825: 5826: Maamme tanssitaiteen asema on tunnetusti - säännöllisesti toimivia tanssiryhmiä 5827: heikko verrattuna muihin taiteenaloihin, ja sen - tanssiryhmien kiertuetoimintaa 5828: saarnat määrärahat ovat vähäiset. Tanssitaiteen - valtakunnallisia tanssitaidejärjestöjä 5829: kenttä kattavine eri tanssin alojen ammatti- ja - tanssin tiedotuskeskuksen perushankinto- 5830: harrastajatoiminnan järjestöineen on kuitenkin ja ja toimintaa tanssista tiedottamiseksi koti- 5831: osoittanut erinomaisia saavutuksia sekä taiteel- maassa ja ulkomailla 5832: lisella että harrastajajoukkojen tasolla. Tanssi- - tanssin harrastustoimintajärjestöjä ja 5833: taide on erityisen soveltuva taiteenala nykyaika- harrastajien esitystoimintaa. 5834: na ja myös nuorisoa kiinnostava kasvatusala. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5835: Varojen puute estää voimavarojen täysitehoisen nioittaen, 5836: käytön ja alan kehittämisen. Valtion tanssitai- 5837: detoimikuntaa perustettaessa tanssin saama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5838: osuus valtion taidemäärärahoista jäi alimitoite- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5839: tuksi, eivätkä myöhemmät prosenttikorotukset 29.90.52 3 000 000 markkaa tanssitai- 5840: ole kyenneet korjaamaan tilannetta. teen tukemiseen. 5841: Tanssialan määrärahaa tulee korottaa vuo- 5842: deksi 1990 3 miljoonalla markalla. Korotetuna 5843: määrärahalla tuetaan 5844: 5845: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 5846: 5847: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja 5848: 102 1989 vp. 5849: 5850: Raha-asia-aloite n:o 101 5851: 5852: 5853: 5854: 5855: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien 5856: tukemiseen 5857: 5858: 5859: Eduskunnalle 5860: 5861: Hetan Musiikkipäivillä on jo tapahtumarikas Vuonna 1989 ohjelmaan sisältyy yhden kanta- 5862: ja monivaiheinen historia. Vuonna 1969 järjes- esityksen ohella merkittävä saamelaiskulttuuri- 5863: tettiin ensimmäiset Hetan Musiikkipäivät. Jo tilaisuus, konsertti, joka koostuu Nils Aslak 5864: sitä aikaisemmin järjesti Seitakuoro pääsiäista- Valkeapään runoihin sävelletystä musiikista. 5865: pahtumiaan Enontekiön Hetassa. On välttämätöntä, että tapahtuman rahoitus 5866: Monien eri tahojen yhteistyö on nostanut He- voidaan vakiinnuttaa pysyvästi ja valtiovalta 5867: tan Musiikkipäivät nykyiseen merkitykseensä. omalta osaltaan on tukemassa Hetan Musiikki- 5868: Ne ovat kehittyneet viime vuosina yhdeksi La- päiviä. 5869: pin ja kalottialueen merkittävimmistä kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5870: tapahtumista. Eduskunta on vuodesta 1986 tu- nioittaen, 5871: kenut taidetapahtuman järjestämistä. 5872: Taiteellisen tason kohoamisen myötä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5873: musiikkipäiviin kohdistuvat odotukset myös 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5874: kasvaneet. Lentokentän valmistuminen Het- 29.90.52 170 000 markkaa Hetan Mu- 5875: taan vaikuttaa tapahtuman saavutettavuuteen. siikkipäivien tukemiseen. 5876: 5877: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 5878: 5879: Heli Astala Claes Andersson 5880: Vappu Säilynoja Asko Apukka 5881: 1989 vp. 103 5882: 5883: Raha-asia-aloite n:o 102 5884: 5885: 5886: 5887: 5888: Astala: Määrärahan osoittamisesta ruotsinsuomalaisen teatterira- 5889: haston tukemiseen 5890: 5891: 5892: Eduskunnalle 5893: 5894: Ruotsinsuomalainen teatterirahasto on pe- Rahaston puheenjohtajana toimii Markku 5895: rustettu 19 päivänä toukokuuta 1988 vaalimaan Meriruoho, Frihetsvägen 37,7 tr, S-175 33 Jär- 5896: ja kehittämään suomenkielistä teatteritoimintaa fälla, ja varapuheenjohtajana Eeva-Liisa Pitkä- 5897: Ruotsissa. Rahaston tavoitteena on aikaansaa- nen. 5898: da suomenkielinen ammattiteatteri Ruotsiin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5899: Lisäksi rahasto tulee jakamaan apurahoja ja taen, 5900: palkintoja ruotsinsuomalaiselle teatteriväelle. 5901: Rahasto tuntee vastuunsa myös koko ruotsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5902: suomalaisesta kulttuurista. Rahasto tukee toi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5903: minnallaan ruotsinsuomalaisten kulttuurirahas- 29.90.52 70 000 markkaa ruotsinsuo- 5904: toa. malaisen teatterirahaston tukemiseen. 5905: Rahasto järjestää arpajaisia, tapahtumia ja 5906: keräyksiä sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja 5907: avustuksia. 5908: 5909: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 5910: 5911: Heli Astala 5912: 104 1989 vp. 5913: 5914: Raha-asia-aloite n:o 103 5915: 5916: 5917: 5918: 5919: Astala: Määrärahan osoittamisesta Karjaan ja Turun välisen ra- 5920: taosuuden peruskorjaukseen 5921: 5922: 5923: Eduskunnalle 5924: 5925: Rantarata on Karjaan ja Turun väliseltä osal- mahdollista ja taloudellisesti perusteltua, että 5926: ta ollut viime päiviin asti suunnilleen samassa vuosittain saataisiin perusparannukseen varoja 5927: kunnossa kuin v. 1903. Matka-aika on ollut niin 120 miljoonaa markkaa, jolloin perusparannus- 5928: pitkä ja vaunukalusto niin vanhentunutta, että työt saataisiin päätökseen vuosina 1991-1992. 5929: matkustajamäärät ovat olleet laskussa. Ranta- Vuoden 1987/88 vaihteeseen mennessä oli varo- 5930: radan alennustila on valitettava, onhan kysees- ja peruskorjaukseen käytetty 348 milj. mark- 5931: sä maan päärataverkon osa ja kansainvälinen kaa. Tavoitetasoa on nostettu töiden aloittami- 5932: liikenneyhteys. sen jälkeen; maksiminopeus 140-160 km/h 5933: Rantaradan peruskorjausta on nopeutettava osalla rataa ja Helsingistä Turkuun kauko-oh- 5934: VR:n suunnitelmien mukaisesti niin, että val- jaus ja linjasuojastus. Kokonaiskustannusarvio 5935: mistumisajankohta olisi jo v. 1991-1992. Täl- on tällä hetkellä 930 milj. markkaa. 5936: löin Turun ja Helsingin välinen matka-aika olisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5937: alle 2 tuntia. Radan ja sillä liikennöivien junien taen, 5938: vaunukaluston sekä palvelujen parantaminen 5939: suunniteltua aikaisemmin on myös liiketalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5940: dellisesti järkevää. Rantarata on myös mahdol- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 5941: lisimman pikaisesti sähköistettävä. Perusparan- 31.90.78 130000000 markkaa Kar- 5942: nustöissä varaudutaan rataosan sähköistyk- jaan- Turun rantarataosuuden perus- 5943: seen. korjaukseen. 5944: VR:n ilmoituksen mukaan olisi teknisesti 5945: 5946: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 5947: 5948: Heli Astala 5949: 1989 vp. 105 5950: 5951: Raha-asia-aloite n:o 104 5952: 5953: 5954: 5955: 5956: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkastajan palkkaami- 5957: seksi Turun ja Porin lääninhallitukseen jätehuollon ja ilman- 5958: suojelun tehtäviin 5959: 5960: Eduskunnalle 5961: 5962: Turun ja Porin lääninhallituksessa on tällä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5963: hetkellä yli 400 jätehuoltoilmoituksen ja n. 200 5964: ilmansuojeluilmoituksen ruuhka. Ilmansuoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5965: luilmoitusten pääosa saadaan käsiteltyä vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5966: 1992 loppuun mennessä, mutta jäljelle jäävät 35.12.23 150000 markkaa tilapäisen 5967: laajimmat, suuritöisimmät ja tärkeimmät. tarkastajan palkkaamiseksi Turun ja 5968: Tilannetta helpottaisi, mikäli Turun ja Porin Porin lääninhallitukseen jätehuollon ja 5969: lääninhallitukseen saataisiin tilapäinen tarkas- ilmansuojelun tehtäviin. 5970: taja jätehuollon ja ilmansuojelun tehtäviin. 5971: 5972: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 5973: 5974: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 5975: Tapio Holvitie Sauli Hautala Ensio Laine 5976: Jukka Roos Heikki Rinne Risto Ahonen 5977: Virpa Puisto Liisa Hilpelä Heikki Perho 5978: 106 1989 vp. 5979: 5980: Raha-asia-aloite n:o 105 5981: 5982: 5983: 5984: 5985: Astala: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuis- 5986: ton maanhankintaan 5987: 5988: 5989: Eduskunnalle 5990: 5991: Saaristomeren kansallispuiston suunnittelu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5992: työryhmä on jättänyt toukokuussa 1987 mietin- taen, 5993: tönsä ympäristöministeriölle. Mietintö sisältää 5994: puiston kehittämisen päälinjat mm. rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5995: sen osalta. Puiston maanhankinnan lisääruistar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 5996: peeseen ovat kiinnittäneet huomiota myös lää- 35.15.87 20 000 000 markkaa Saaristo- 5997: ninhallitus ja Maakuntaliitto. Myönnetyt mää- meren kansallispuiston maanhankin- 5998: rärahat ovat olleet riittämättömiä. taan. 5999: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6000: 6001: Heli Astala 6002: 1989 vp. 107 6003: 6004: Raha-asia-aloite n:o 106 6005: 6006: 6007: 6008: 6009: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Enonkosken kalata- 6010: louskoulun rakennussuunnitteluun 6011: 6012: 6013: Eduskunnalle 6014: 6015: Enonkaskeila on syksyllä 1986 aloittanut toi- Hankkeella on myös merkittävä työllisyysvai- 6016: mintansa ammattikasvatushallituksen alainen kutus korkean työttömyysasteen alueella. 6017: kalatalouskoulu. Koululla on valtakunnallises- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6018: ti, mutta erityisesti Vuoksen vesistön kannalta 6019: erittäin suuri kalatalousalaa kehittävä vaikutus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6020: Koulutusta annetaan nykyisin väliaikaisissa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6021: tiloissa, jotka eivät ole tarkoituksenmukaiset. 29. 60. 74 1 200 000 markan määrärahan 6022: Ammattikasvatushallituksella on tavoitteena Enonkosken kalatalouskoulun suunnit- 6023: päästä rakentamaan koulua vuosina 1989-91. telua ja rakentamista varten. 6024: Rakennustöiden aloittamiseksi vuoden 1989 ai- 6025: kana on suunnittelu suoritettava loppuun pikai- 6026: sesti. 6027: 6028: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6029: 6030: Jouni Backman Kari Rajamäki 6031: 108 1989 vp. 6032: 6033: Raha-asia-aloite n:o 107 6034: 6035: 6036: 6037: 6038: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnarahon-Siman- 6039: alan maantien perusparantamiseen 6040: 6041: 6042: Eduskunnalle 6043: 6044: Kerimäen ja Enonkosken kunnat ovat jo yli perusparannussuunnitelmat. Kokonaiskustan- 6045: 10 vuoden ajan tehneet eri yhteyksissä aloitteita nusarvio on noin 10 miljoonaa markkaa. 6046: kuntien välisen Kinnarahon-Simanalan maan- Tien perusparantaminen tulisi liikenneyh- 6047: tien n:o 4712 perusparantamisesta. Tien pituus teyksien parantamisen lisäksi helpottamaan 6048: on 18 km, ja se on hyvin tärkeä em. kuntien vä- alueen vaikeaa työllisyystilannetta. 6049: liselle yhdysliikenteelle. Kuntien välillä on yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6050: teistyötä mm. kansanterveystyön, peruskoulun, nioittavasti, 6051: lukion sekä erityisopetuksen aloilla. Enonkoski 6052: kuuluu Kerimäen nimismiespiiriin sekä Keri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6053: mäen käräjäkuntaan, joten liikenneyhteyksien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6054: tulee olla riittävän hyvät. 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 6055: Tie on hyvin mutkainen ja sorapintainen, ja maantien n:o 4712 (Kinnaraho-Siman- 6056: se kärsii keväisin hankalista kelirikoista. ala) perusparantamisen aloittamiseksi. 6057: TVL:n Mikkelin piirin toimistolla on valmiit 6058: 6059: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6060: 6061: Jouni Backman Kari Rajamäki 6062: 1989 vp. 109 6063: 6064: Raha-asia-aloite n:o 108 6065: 6066: 6067: 6068: 6069: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Huuto- 6070: kosken radan kunnostamiseen 6071: 6072: 6073: Eduskunnalle 6074: 6075: Valtionrautatiet on lakkauttanut v. 1988 hen- nien markkojen peruskunnostus lukuun otta- 6076: kilöliikenteen Savonlinnan ja Huutokosken vä- matta vajaan 20 kilometrin osuutta. 6077: lisellä rataosuudella perustellen asiaa vähäisillä Etteivät tehdyt investoinnit menisi hukkaan, 6078: matkustajamäärillä ja radalle sopivan kaluston olisi rata kunnostettava loppuun saakka ja ras- 6079: puuttumisella. kaamman kiskotuksen avulla mahdollistettava 6080: Kyseinen rataosuus on ainut rautatieyhteys nopeampien junien liikennöinti. Henkilöliiken- 6081: Savonlinnasta länteen Pieksämäelle ja sitä kaut- ne tulisikin aloittaa välittömästi kunnostuksen 6082: ta edelleen pohjoisen, lännen tai etelän päära- jälkeen uudelleen. 6083: doille. Savonlinnan matkailuelinkeinon ja opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6084: kelumahdollisuuksien kehittämisen kannalta 6085: rautatieyhteyden säilyttäminen on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6086: töntä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6087: VR on esittänyt jopa kiskotuksen poistamista 31.90.78 20000000 markan määrära- 6088: kokonaan ko. rataosuudelta. Rataosuudelle on han Savonlinnan ja Huutokosken väli- 6089: kuitenkin tehty hiljattain kymmenien miljoo- sen radan kunnostusta varten. 6090: 6091: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6092: 6093: Jouni Backman Kari Rajamäki 6094: 110 1989 vp. 6095: 6096: Raha-asia-aloite n:o 109 6097: 6098: 6099: 6100: 6101: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kansal- 6102: lispuiston opastus- ja leirikoulukeskuksen suunnitteluun 6103: 6104: 6105: Eduskunnalle 6106: 6107: Ympäristöministeriö on päätöksellään 25.7. Mikkelin lääninhallitus on kannanotossaan 6108: 1985 vahvistanut Linnansaaren kansallispuiston valtion vuoden 1990 budjettiesitykseen puolta- 6109: runkosuunnitelman. Yksi keskeisistä kansallis- nut miljoonan markan määrärahaa Linnansaa- 6110: puiston kehittämiseen liittyvistä asioista on ren opastus- ja leirikoulukeskuksen suunnittele- 6111: opastuskeskuksen rakentaminen Rantasalmelle. mista ja rakennustöiden aloittamista varten. 6112: Opastuskeskusta tarvitaan myös suunnitellun Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6113: leirikoulukeskuksen toiminnan tukemiseen. 6114: Leirikoulukeskus tulee sisällöllisesti painottu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6115: maan nimenomaan koululaisten luonnontunte- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6116: muksen parantamiseen. 35.15. 74 1 000 000 markkaa Linnansaa- 6117: Hanke toteutetaan yhteistyössä opetusminis- ren kansallispuiston opastus- ja leirikou- 6118: teriön sekä ympäristöministeriön kesken. Yh- lukeskuksen suunnittelemista ja raken- 6119: distämällä nämä kaksi hanketta saadaan aikaan nustöiden aloittamista varten. 6120: huomattava kustannusten säästö. 6121: 6122: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6123: 6124: Jouni Backman Kari Rajamäki 6125: 1989 rd. 111 6126: 6127: Finansmotion nr 110 6128: 6129: 6130: 6131: 6132: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till Stiftelsen Torgare 6133: r.s. för inrättande av ett lantbruksmuseum 6134: 6135: 6136: Till Riksdagen 6137: 6138: Stiftelsen Torgare r.s. har tagit som sin upp- har använts inom jord- och skogsbruket i regio- 6139: gift att sanera och restaurera hela den anrika nen. 6140: Torgare prästgård i Kronoby. Själva prästgård- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6141: en har renoverats, drängstugan har inretts till samt, 6142: ett skolmuseum och nu skall man inrätta ett 6143: lantbruksmuseum i den gamla stenladugården att Riksdagen i statsförslaget för år 6144: från år 1795. Hela projektet utförs i nära sam- 1990 på momentet 29.88.53 upptar 6145: arbete med museiverket och finansieras i stor JOO 000 mark tili Stiftelsen Torgare r.s. 6146: utsträckning på frivillig väg. i Kronoby för inrättande av ett lant- 6147: Till museet kommer man att anskaffa gamla bruksmuseum. 6148: redskap, verktyg, tillbehör och maskiner som 6149: 6150: Helsingfors den 9 februari 1989 6151: 6152: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson 6153: Håkan Nordman Håkan Malm 6154: Boris Renlund 6155: 112 1989 vp. 6156: 6157: Raha-asia-aloite n:o 110 Suomennos 6158: 6159: 6160: 6161: 6162: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Stiftelsen Torgare 6163: -nimiselle säätiölle maatalousmuseon perustamiseen 6164: 6165: 6166: Eduskunnalle 6167: 6168: Stiftelsen Torgare r.s. -niminen säätiö on ot- käytettyjä vanhoja työkaluja, laitteita ja ko- 6169: tanut tehtäväkseen peruskorjata ja entistää pe- neita. 6170: rinteikkään Torgaren pappilan Kruunupyyssä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6171: Itse pappila on peruskorjattu, renkitupa sisus- nioittaen, 6172: tettu koulumuseoksi, ja nyt ollaan perustamas- 6173: sa maatalousmuseota vanhaan vuodelta 1795 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6174: peräisin olevaan kivinavettaan. Koko hanke to- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6175: teutetaan läheisessä yhteistyössä museoviraston 29.88.53 JOO 000 markkaa Stiftelsen 6176: kanssa ja rahoitetaan pitkälti vapaaehtoiselta Torgare r.s. -nimiselle säätiölle Kruunu- 6177: pohjalta. pyyssä maatalousmuseon perustami- 6178: Museoon hankitaan maa- ja metsätaloudessa seen. 6179: 6180: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6181: 6182: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson 6183: Håkan Nordman Håkan Malm 6184: Boris Renlund 6185: 1989 rd. 113 6186: 6187: Finansmotion nr 111 6188: 6189: 6190: 6191: 6192: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Karleby ungdoms- 6193: förening r.f. för teaterverksamhet 6194: 6195: 6196: Tili Riksdagen 6197: 6198: Karleby ungdomsförenings teaterverksamhet övningsutrymmen. Nybyggnaden blir på 576m 2 6199: har väckt berättigad nationell och internationell och beräknas kosta över 3 miljoner mk. 6200: respekt och erkänsla. Under hela 1980-talet har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6201: man årligen satt upp flera föreställningar och samt, 6202: haft mellan 5 000 och 10 000 åskådare per år. 6203: Bredden i verksamheten är imponerande, allt att Riksdagen i statsjörslaget för år 6204: från Topelius barnpjäser tili revyer och West Si- 1990 upptar 500 000 mark tili Karleby 6205: de Story. ungdomsförening r.j. för sanering av 6206: För att kunna fortsätta och utveckla sin verk- teaterjastigheten Jungsborg och uppfö- 6207: samhet behöver föreningen genomföra en sane- rande av en ny teatersalong jämte ar- 6208: ring av sin gamla teaterfastighet Jungsborg och betsutrymmen. 6209: uppföra en ny teatersalong samt arbets- och 6210: 6211: Helsingfors den 9 februari 1989 6212: 6213: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson 6214: Håkan Nordman Håkan Malm 6215: Boris Renlund 6216: 114 1989 vp. 6217: 6218: Raha-asia-aloite n:o 111 Suomennos 6219: 6220: 6221: 6222: 6223: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Karleby ungdoms- 6224: förening r. f. -nimiselle yhdistykselle teatteritoimintaan 6225: 6226: 6227: Eduskunnalle 6228: 6229: Karleby ungdomsförening -nimisen yhdistyk- disrakennuksen pinta-ala on 576 m2 , ja sen ar- 6230: sen teatteritoiminta on herättänyt ansaittua se- vioidaan maksavan yli kolme miljoonaa mark- 6231: kä kansallista että pohjoismaista arvostusta ja kaa. 6232: tunnustusta. Koko 1980-luvun ajan on vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6233: tain näyttämölle asetettu useita esityksiä, ja kat- nioittaen, 6234: sojamäärät ovat vuosittain olleet vaihdellen 6235: 5 000-10000. Toiminnan laajuus aina Tope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6236: liuksesta West Side Storyyn saakka on hyvin 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 6237: vaikuttavaa. markkaa Karleby ungdomsförening r.f. 6238: Jotta yhdistys voisi jatkaa ja kehittää toimin- -nimiselle yhdistykselle Jungsborgin 6239: taansa, sen on tehtävä vanhan Jungsborgin teatterikiinteistön peruskorjaamiseen 6240: teatterikiinteistön peruskorjaus ja rakennettava sekä uuden teatterisalin ja työtilojen ra- 6241: uusi teatterisali sekä työ- ja harjoitustilat. Uu- kentamiseen. 6242: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6243: 6244: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson 6245: Håkan Nordman Håkan Malm 6246: Boris Renlund 6247: 1989 rd. 115 6248: 6249: Finansmotion nr 112 6250: 6251: 6252: 6253: 6254: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Stiftelsen för 6255: Idrotts- och ungdomsgården i Nykarleby för renovering av 6256: fastigheten 6257: 6258: Tili Riksdagen 6259: 6260: Stiftelsen för Idrotts- och ungdomsgården i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6261: Nykarleby upprätthåller en idrotts- och ung- samt, 6262: domsgård i Nykarleby på 1430 m 2 eller 8 570 6263: m 3 • Verksamheten i gården har ända sedan att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 6264: starten 1967 varit mycket livlig och omfattat 1990 upptar 250 000 mark tili Stiftelsen 6265: idrotts-, ungdoms- och olika kulturaktiviteter, jör ldrotts- och ungdomsgården i Ny- 6266: bl.a. konserter. karleby jör renovering av jastigheten. 6267: Gården är nu i stort behov av en omfattande 6268: renovering och modernisering. 6269: 6270: Helsingfors den 9 februari 1989 6271: 6272: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson 6273: Håkan Nordman Håkan Malm 6274: Boris Renlund 6275: 6276: 6277: 6278: 6279: 11 290089P 6280: 116 1989 vp. 6281: 6282: Raha-asia-aloite n:o 112 Suomennos 6283: 6284: 6285: 6286: 6287: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Stiftelsen för Id- 6288: rotts- och ungdomsgården i Nykarleby -nimiselle säätiölle 6289: kiinteistön saneeraamiseen 6290: 6291: Eduskunnalle 6292: 6293: Stiftelsen för Idrotts- och ungdomsgården i Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6294: Nykarleby -niminen säätiö ylläpitää Uudessa- nioittaen, 6295: kaarlepyyssä urheilu- ja nuorisotaloa, jonka 6296: pinta-ala on 1 430 m 2 ja tilavuus vastaavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6297: 8 570 m 3 • Toiminta talossa on ollut hyvin vil- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 6298: kasta aina käynnistymisestään vuodesta 1967 markkaa Stiftelsenjör Idrotts- och ung- 6299: lähtien, ja se on sisältänyt urheilu-, nuoriso- ja domsgården i Nykarleby -nimiselle sää- 6300: eri kulttuuritoimintoja, mm. konsertteja. tiölle urheilu- ja nuorisotalokiinteistön 6301: Talo on nyt laajan peruskorjauksen ja uudis- saneeraamiseen. 6302: tamisen tarpeessa. 6303: 6304: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6305: 6306: Gustav Björkstrand Gunnar Jansson 6307: Håkan Nordman Håkan Malm 6308: Boris Renlund 6309: 1989 rd. 117 6310: 6311: Finansmotion nr 113 6312: 6313: 6314: 6315: 6316: Donner: Om anvisande av anslag för distribuering av inhemsk 6317: film via landets bibliotek 6318: 6319: 6320: Tili Riksdagen 6321: 6322: Nyproducerad inhemsk film visas, utom på Kassetterna skall förses med upplysning om 6323: biograferna, oftast småningom i television. Bio- att de ej får återkopieras och, såvitt det är tek- 6324: grafsiffrorna har dock under det senaste decen- niskt möjligt, upplysning i bildrutan som möj- 6325: niet varit närapå ständigt sjunkande, medan liggör spårning av upphovet tili återkopierad 6326: den kommersiella videomarknaden saknat in- kassett. 6327: tresse och möjligheter att hålla inhemsk film Distributionen via biblioteken sker i övrigt på 6328: tiligänglig. samma vilikor som gäller böcker, grammofon- 6329: Landets bibliotek kan bli en utmärkt kanal skivor etc. 6330: för samhällelig videodistribution av den in- Närmare bestämmelser om distributionen 6331: hemska filmen. De är spridda över hela landet, skall fastställas av undervisningsministeriet i 6332: på orter där det inte finns biografer. samråd med biblioteksväsendet och Finlands 6333: Av den anledningen föreslås följande: filmstiftelse. 6334: Under en försöksperiod, som kan tänkas vara Efter försöksperioden skall verksamheten ut- 6335: tre år, ställs medel tili förfogande för Finlands värderas, men därest den är framgångsrik skall 6336: filmstiftelse att inköpa videorättigheterna tili al- den göras permanent, varvid möjligheten att 6337: la nyproducerade inhemska filmer för en sum- förse biblioteken även med äldre film på video- 6338: ma av ca 150 000 mark per film. kassett skall utredas. 6339: Hall producenten eller filmens rättsinnehava- På basis av det ovan anförda föreslår jag 6340: re anser sig kunna tillförsäkras videodistribu- vördsamt, 6341: tion på förmånligare sätt genom någon annan 6342: metod, skall denna önskan självfallet respekte- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 6343: ras. 1990 på momentet 29.56.62 upptar 6344: För stiftelsens del tilikommer kostnaderna 2 000 000 mark tili inhemsk film i avsikt 6345: för framställning av 500-2 000 videokassetter att distribuera dem tilllandets bibliotek. 6346: per film, vilka sedan gratisdistribueras via lan- 6347: dets bibliotek. 6348: 6349: Helsingfors den 9 februari 1989 6350: 6351: Jörn Donner 6352: 118 1989 vp. 6353: 6354: Raha-asia-aloite n:o 113 Suomennos 6355: 6356: 6357: 6358: 6359: Donner: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten elokuvien levit- 6360: tämiseen kirjastojen kautta 6361: 6362: 6363: Eduskunnalle 6364: 6365: Uusia suomalaisia elokuvia esitetään eloku- Kasetteihin merkittäisiin jälleenkopioimista 6366: vateattereiden lisäksi useimmiten aikaa myöten koskeva kielto, ja mikäli se on teknisesti mah- 6367: myös televisiossa. Elokuvissa kävijöiden määrä dollista, kuvaruudussa olisi tieto, joka mahdol- 6368: on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana lä- listaisi jälleenkopioidun kasetin alkuperän jäl- 6369: hes koko ajan alentunut. Kaupalliset video- jittämisen. 6370: markkinat eivät ole olleet kiinnostuneita pitä- Levitys kirjastojen kautta tapahtuisi muutoin 6371: mään kotimaisia elokuvia saatavilla, eikä niillä samoilla ehdoilla kuin kirjojen, äänilevyjen ym. 6372: ole ollut mahdollisuuksia siihen. levitys. 6373: Maamme kirjastot voisivat toimia oivallisena Tarkempia levitystä koskevia määräyksiä an- 6374: kanavana kotimaisten elokuvien yhteiskunnalli- taisi opetusministeriö yhteistyössä kirjastolai- 6375: selle videolevitykselle. Kirjastoja on kaikkialla toksen ja Suomen elokuvasäätiön kanssa. 6376: maassa, myös paikkakunnilla, joilla ei ole elo- Kokeilujakson jälkeen toimintaa arvioitai- 6377: kuvateattereita. siin. Sikäli kuin se olisi menestyksellistä, se teh- 6378: Tämän johdosta ehdotan seuraavaa: täisiin pysyväksi, ja samalla selvitettäisiin mah- 6379: Kokeilukaudella, joka voisi olla kolme vuot- dollisuus myös vanhempien videokasetilla ole- 6380: ta, Suomen elokuvasäätiön käyttöön asetettai- vien elokuvien toimittamisesta kirjastoihin. 6381: siin varoja kaikkien uusien kotimaisten eloku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6382: vien video-oikeuksien ostamiseksi noin 150 000 taen, 6383: markan hintaan elokuvalta. 6384: Jos tuottaja tai elokuvan oikeuksien omistaja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6385: katsoo pystyvänsä varmistamaan videolevityk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6386: sen halvemmalla jollakin muulla tavoin, tätä 29.56.62 2 000 000 markkaa kotimais- 6387: toivomusta on tietenkin kunnioitettava. ten elokuvien video-oikeuksien ostami- 6388: Säätiölle aiheutuu kustannuksia 500-2 000 seen elokuvien levittämiseksi kirjastojen 6389: videokasetin valmistamisesta elokuvaa kohden. kautta. 6390: Nämä kasetit levitettäisiin sitten ilmaiseksi 6391: maan kirjastojen kautta. 6392: 6393: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6394: 6395: Jörn Donner 6396: 1989 vp. 119 6397: 6398: Raha-asia-aloite n:o 114 6399: 6400: 6401: 6402: 6403: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Lapsibaletti ry:n 6404: toiminnan tukemiseksi 6405: 6406: 6407: Eduskunnalle 6408: 6409: Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on osoit- maisutaidon opetus, jota opitaan esitysten val- 6410: tautunut erittäin merkittäväksi lasten ja nuor- mistelussa ja näytöksissä. 6411: ten sekä liikunta- ja tapakasvatuksen että tai- Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on saanut 6412: teellisen kasvatuksen kannalta. Koulun opetta- laajaa tunnustusta niin ammattilaisten, yleisön 6413: jina toimivat alansa ammattilaiset, mm. tai- kuin oppilaiden vanhempienkin taholta. Toi- 6414: teellisena esimiehenä ja koreografina Marin minnan edelleen kehittämisen kannalta taiteen 6415: Veltchev, joka on aikaisemmin työskennellyt edistämiseksi lasten ja nuorten hyväksi on tär- 6416: balettimestarina Suomen Kansallisoopperan ba- keätä, että valtiovalta tukee sellaista taidetoi- 6417: lettikoulussa, sekä tanssinopettajina ooppera- mintaa, jolla on kehittymisen mahdollisuudet. 6418: tanssijatar Tamara Perovuo-Veltcheva ja balet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6419: tipedagogi Pirjo Kuha. Stepin ja jazzin opetta- taen, 6420: jana toimii tanssipedagogi Liisa Priha. 6421: Koska tanssi on esiintyvä taidelaji, kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6422: balettikoulun opetusohjelmaan klassisen bale- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 6423: tin, historiallisen tanssin, karakteeritanssin, ste- markkaa Vantaan Lapsibaletti ry:n toi- 6424: pin ja jazzin opetuksen lisäksi näyttämö- ja il- minnan tukemiseen. 6425: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6426: 6427: Kaarina Dromberg 6428: 120 1989 vp. 6429: 6430: Raha-asia-aloite n:o 115 6431: 6432: 6433: 6434: 6435: Fred: Määrärahan osoittamisesta Suomen kansan sienitietouden 6436: lisäämiseen 6437: 6438: 6439: Eduskunnalle 6440: 6441: Suomen metsissä kasvavista sienistä kerätään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6442: vuosittain talteen arviolta vain yksi prosentti. taen, 6443: Osaksi syynä on kansan huono sienitietämys ja 6444: sienten tunnistuskyky. Onkin sattunut muuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6445: ma vakava myrkytystapaus, jossa sieni on tun- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 6446: nistettu väärin. markkaa Suomen kansan sienitietouden 6447: Kansan sienitietoutta voitaisiin kuitenkin hel- lisäämiseksi lähettämällä jokaiseen ta- 6448: posti lisätä lähettämällä jokaiseen talouteen sie- louteen sienikartta käyttöselostuksi- 6449: nikartta, jossa tavallisimmat ruokasienet on esi- neen. 6450: telty värikuvin ja käyttötavat selostaen. Tapa 6451: olisi edullinen keino lisätä sienten käyttöä ja 6452: toisaalta ehkäistä onnettomuuksia. 6453: 6454: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6455: 6456: Jorma Fred 6457: 1989 vp. 121 6458: 6459: Raha-asia-aloite n:o 116 6460: 6461: 6462: 6463: 6464: Fred: Määrärahan osoittamisesta Suomen ev .lut. Kansanlähetys 6465: ry:lle ruokala/kokoontumistilojen rakentamiskustannuksiin 6466: 6467: 6468: Eduskunnalle 6469: 6470: Suomen ev .lut. Kansanlähetys ry. on yksi Yhdistys onkin vuosikokouksessaan päättä- 6471: Suomen kirkon lähetysjärjestöistä. Kuluvana nyt uuden ruokalarakennuksen rakentamisesta. 6472: vuonna järjestöllä on ollut lähetyskentillä 100 Kokoustilat sisältävä rakennus on suunniteltu 6473: työntekijää mm. Egyptissä, Etiopiassa, Kenias- sopeutumaan kulttuurihistoriallisesti arvokkai- 6474: sa, Sudanissa ja Papua-Uusi-Guineassa. den rakennusten ympäristöön. 900 m 2 :n uudis- 6475: Kansanlähetysliikkeen toimintakeskukseksi rakennuksessa on tilat 200 ruokailijalle sekä ko- 6476: on vuonna 1968 ostettu vanha, rapistunut kar- koustila 400 henkilölle. Rakennustyöt on tar- 6477: tano Hausjärven kunnan Ryttylän kylästä. koitus aloittaa vuonna 1989. 6478: Kunnostetuissa tiloissa on monimuotoista toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6479: mintaa, mm. lähetyskoulu sekä teologisten taen, 6480: opintojen mahdollisuus ja lyhyempiä kursseja 6481: ja tapahtumia eri kohderyhmille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6482: Laajenevan toiminnan kannalta ongelmalli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6483: sia ovat vanha ruokala ja riittämättömät ko- 29.57.52 1 500 000 markkaa avustukse- 6484: koustilat. Toisessa kerroksessa sijaitseva ruoka- na Suomen ev.lut. Kansanlähetykselle 6485: sali on ahdas, ja lisäksi ruoka joudutaan kuljet- ruokala/kokoontumistilojen rakenta- 6486: tamaan alakerran keittiöstä. Tilanne ei korjaus- mishankkeisiin Hausjärven Ryttylään. 6487: toimenpiteillä parane. 6488: 6489: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6490: 6491: Jorma Fred 6492: 122 1989 vp. 6493: 6494: Raha-asia-aloite n:o 117 6495: 6496: 6497: 6498: 6499: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten satamaväylän ruop- 6500: paamiseen 6501: 6502: 6503: Eduskunnalle 6504: 6505: Vuonna 1988 valmistui valtakunnallinen me- rittamaan loppuun sille kuuluvat tehtävät, eli 6506: riväyläohjelma kymmenelle seuraavalle vuodel- laiturin ja satama-altaan ruoppauksen. Järeim- 6507: le. Kaskisten sataman osalta ohjelmassa tode- mät jäänmurtaja-alukset sekä eräät raskaat kul- 6508: taan, että sataman sisääntuloväylän ruoppaa- jetukset vaativat 10 m:n syväystä. Tämän osoit- 6509: minen 9 m:n syvyiseksi maksaisi 2,5 miljoonaa ti myös jokin aika sitten satamaan tullut euka- 6510: markkaa sekä turvalaitteiden hankinta ja asen- lyptuskuorma. 6511: nus 1,5 miljoonaa markkaa, eli yhteensä 4 mil- Ottaen huomioon, että tavaraliikenne Kaskis- 6512: joonaa markkaa. Tällä hetkellä tarvittavat tur- ten satamasta tulee lisääntymään lähivuosina, 6513: valaitteet on jo hankittu ja asennettu. Satama ja tulisi valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 6514: sen välittömässä yhteydessä oleva satama-allas 1990 varata määräraha, vähintään 5 miljoonaa 6515: kuuluvat yksinomaan kaupungin vastuulle. Me- markkaa, sataman sisääntuloväylän ruoppausta 6516: riväyläohjelman mukaan 10 m:n syvyisen si- varten. 6517: sääntuloväylän ruoppaus maksaisi 7 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6518: markkaa. Parastaikaa on käynnissä kuljetusta- taen, 6519: loudellinen selvitys siitä, pitäisikö syväyksen 6520: olla 10 m. Tämä selvitys valmistuu kuluvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6521: vuoden maaliskuussa. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 6522: Kaskisten kaupunki pitää tarpeellisena, että markkaa Kaskisten satamaväylän ruop- 6523: sataman sisääntuloväylän syväys olisi 10m. Li- paamiseen. 6524: säksi kaupunki on valmis omalta osaltaan suo- 6525: 6526: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6527: 6528: Jorma Fred 6529: 1989 vp. 123 6530: 6531: Raha-asia-aloite n:o 118 6532: 6533: 6534: 6535: 6536: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian nimismies- 6537: piirin sivutoimipisteen avaamiseksi Pirkkalassa 6538: 6539: 6540: Eduskunnalle 6541: 6542: Pirkkalan kunta kuuluu Nokian nimismies- Tällä hetkellä tarvittavan sivutoimipisteen 6543: piiriin. Tämä on merkinnyt sitä, että Pirkkalan olisi hyvä olla kuntalaisten käytettävissä joka 6544: kunnassa asuvat ihmiset joutuvat asioimaan po- päivä, tai minimissään kahtena kolmena päivä- 6545: liisin toimialaan kuuluvissa asioissa Nokialla. nä viikossa. Minimivaihtoehdon toteuttaminen 6546: Vallitsevaa tilannetta on pidetty eri tahoilla vaatinee vähintään yhden toimistosihteerin/toi- 6547: suurena epäkohtana ja on toivottu pikaista pa- mistosihteeritasoisen toimihenkilön (lisä)palk- 6548: rannusta asiaan. Tästä osoituksena on mm. se, kaamisen Nokian nimismiespiiriin. Tavoitetila 6549: että Hämeen läänin poliisitoimen 5-vuotissuun- vaatinee kahden kansliahenkilökuntaan kuulu- 6550: nitelmassa juuri Pirkkala on yksi kolmesta kii- van palkkaamisen. 6551: reellisimmästä kunnasta, jonne tulisi saada pai- Yhteiskunnallisesti välttämättömien perus- 6552: kallinen sivutoimipiste. Myös poliisipiirin neu- palvelujen, joita myös poliisitoimen palvelut 6553: vottelukunta on pitänyt tärkeänä palvelupisteen ovat, kohtuullinen saatavuus on kansalaisten 6554: saamista Pirkkalaan. perusoikeuksia. On tärkeää, että kansalaisten 6555: Pirkkalan kunnassa on asukkaita noin tasavertaisuutta voidaan lisätä niin alueellisesti 6556: 11 000. Asiointi Nokialla on hankalaa ja ongel- kuin paikallisestikin niinkin tärkeän toimen 6557: mallista sekä melko pitkän (15-25 km) matkan kuin poliisitoimen kohdalta. 6558: vuoksi että varsin huonojen julkisten liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6559: neyhteyksien vuoksi. Pirkkalassa asuvilla ei ole nioittaen, 6560: kovin paljon luonnollisia asioimistarpeita No- 6561: kialle, vaan ne suuntautuvat pääasiallisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6562: Tampereelle. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6563: Tilanne on jatkunut ja koettu hankalana jo 26.75.01 300000 markkaa kahden 6564: pitkään. Vuonna 1983 Pirkkalassa oli vuoden kansliahenkilökuntaan kuuluvan henki- 6565: verran kokeilunluonteisesti palvelupiste kerran lön palkkaamiseksi Nokian nimismies- 6566: viikossa. Toimintaa pidettiin hyvänä, mutta se purm sivutoimipisteen avaamiseksi 6567: jouduttiin henkilöstöpulan johdosta lopetta- Pirkkalan kunnassa. 6568: maan. 6569: 6570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6571: 6572: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6573: 124 1989 vp. 6574: 6575: Raha-asia-aloite n:o 119 6576: 6577: 6578: 6579: 6580: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintorahako- 6581: keiluun 6582: 6583: 6584: Eduskunnalle 6585: 6586: Tietoyhteiskunnassa Suomen tärkeimmät korvauksen maksamisen työelämästä opiskelun 6587: strategiset voimavarat voidaan ammentaa kol- johdosta irtautuville. Kolmen vuoden aikuis- 6588: mesta lähteestä: koulutuksesta, tutkimuksesta opintorahakokeilu, joka on alkanut 1.8.1987, 6589: ja työelämän demokratisoimisesta. Lähtökoh- on erittäin tärkeä uudistus, koska useimmille 6590: tana tulee olla se, että jokaisella ihmisellä on oi- ansionmenetyksen osittainen korvaus on edelly- 6591: keus täysipainoiseen yhteiskuntaelämään ja tie- tys opiskelun aloittamiskynnyksen ylittämi- 6592: tojensa ja taitojensa kehittämiseen läpi koko seksi. 6593: elämän. Kokeilun aikana on tärkeää tiedottaa aikuis- 6594: Runsaat kaksi kolmannesta tämän päivän opintorahasta riittävästi ja kokeilun aikana sel- 6595: työntekijöistä on työssä vielä vuonna 2000. vittää aikuisopintorahan tarvitsijoiden todelli- 6596: Työssä olevista valtaosa muuttaa työtehtäviään nen määrä. 6597: seuraavien 15 vuoden aikana, ja työelämään tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6598: levista nuorista moni koulutetaan tehtäviin, joi- 6599: ta tänään ei ole vielä nähtävissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6600: Aikuisopiskelun taloudellinen tukeminen on 1990 tulo- ja menoarvioon 95 000 000 6601: yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta tärkeää. markan arviomäärärahan aikuisopinto- 6602: Eduskunta hyväksyi v. 1987 opintotukilain rahakokeilua varten. 6603: muutoksen, mikä mahdollistaa ansionmenetys- 6604: 6605: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6606: 6607: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6608: 1989 vp. 125 6609: 6610: Raha-asia-aloite n:o 120 6611: 6612: 6613: 6614: 6615: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden opiston au- 6616: ditorion rakentamiseen 6617: 6618: 6619: Eduskunnalle 6620: 6621: Oriveden opisto on yksi maamme merkittä- tilojen uudistaminen. Tiloista etusijalla pide- 6622: vistä kansanopistoista, jonka toiminta tunne- tään asianmukaista auditoriorakennusta. 6623: taan ja jota arvostetaan laajalti Suomessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6624: Opisto on myös ollut yksi maamme kulttuuri- nioittaen, 6625: keskuksista, jonka monipuolinen kulttuuritoi- 6626: minta, jota myös muut yhteisöt ovat opiston ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6627: loissa harjoittaneet, on tehnyt opistosta käyte- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 6628: tyn ja kuluvankin kohteen. markkaa Oriveden opiston auditorion 6629: Opistolla on tarvetta moniin perusparannuk- rakentamiseen. 6630: siin. Yksi tärkein ja kiireisin kohde on toiminta- 6631: 6632: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6633: 6634: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6635: 126 1989 vp. 6636: 6637: Raha-asia-aloite n:o 121 6638: 6639: 6640: 6641: 6642: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan sairaan- 6643: hoito-oppilaitoksen peruskorjaukseen ja lisärakennukseen 6644: 6645: 6646: Eduskunnalle 6647: 6648: Pirkanmaan sairaanhoito-oppilaitos on toi- nykyisissä 5 232 neliömetrin tiloissa. Perusta- 6649: minut vuodesta 1963 alkaen entisissä Tampe- missuunnitelma on laadittu yhdessä museovi- 6650: reen kaupungin yleisen sairaalan tiloissa. Toi- raston kanssa, joka edellyttää vanhojen tilojen 6651: minnan alkaessa opiskelijoita oli vain 27. Ke- saneerauksessa rakennussuojelullisten näkö- 6652: väällä 1988 opiskelijamäärä oli 628, ja aloitus- kohtien ottamista huomioon ja entisen ylei- 6653: paikkamäärä nousee hyväksyttyjen suunnitel- sen sairaalan tilojen käyttämistä vastaavan- 6654: mien mukaan vuonna 1993 760:een, joka sisäl- tyyppisessä tarkoituksessa. Opetusministeriön 6655: tää myös 1. 8.1988 aloittaneen aikuiskoulutus- KTS:ssa vuosille 1989-1992 on hankkeen kus- 6656: osaston kurssilaiset. Oppilaitoksen tilantarvetta tannusarvio 31,5 miljoonaa markkaa, ja hanke 6657: on lisännyt alan Opiskeluajan piteneminen sekä on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 1990- 6658: ammattiinsa koulutetun henkilöstön tarpeen 1992. 6659: jatkuva kasvaminen. Myös aikuiskoulutusosas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6660: to lisää jo nykyisellään oppilaitoksen tilantar- nioittaen, 6661: vetta. Oppilaitoksen kaikki mahdolliset tilat on 6662: jo otettu opetuskäyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6663: Pirkanmaan sairaanhoito-oppilaitokselle on 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 6664: valmistunut lisärakentamisen ja peruskorjauk- kan määrärahan Pirkanmaan sairaan- 6665: sen perustamissuunnitelma. Uudisrakennus on hoito-oppilaitoksen peruskorjauksen ja 6666: suunnitelman mukaan laajuudeltaan 1 820 ne- lisärakentamisen suunnittelua varten. 6667: liömetriä. Peruskorjaus on tarkoitus suorittaa 6668: 6669: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 6670: 6671: Jukka Gustafsson Virpa Puisto Marjatta Stenius-Kaukonen 6672: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6673: Jorma Rantanen 6674: 1989 vp. 127 6675: 6676: Raha-asia-aloite n:o 122 6677: 6678: 6679: 6680: 6681: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskusmu- 6682: seon toiminnan tukemiseen 6683: 6684: 6685: Eduskunnalle 6686: 6687: Työväen keskusmuseon toiminnan turvaami- rasopimukset päättyvät tällöin. Nämä kulut 6688: seksi vuonna 1990 on välttämätöntä saada val- ovat noin 100 000 markkaa. 6689: tiolta toiminnan tukemiseksi 500 000 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6690: Tästä summasta on valtaosa, noin 320 000 nioittavasti, 6691: markkaa, henkilöstömenoja, joista ei voida tin- 6692: kiä. Lisäksi vuonna 1990 toinen suuri kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6693: erä tulee olemaan toimisto- ja varastotilojen 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 6694: muutosta ja uusien tilojen vuokraamisesta ai- markkaa Työväen keskusmuseon toi- 6695: heutuvat kulut, sillä nykyisten tilojen vuok- minnan turvaamiseksi. 6696: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 6697: 6698: Jukka Gustafsson Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen 6699: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Jorma Rantanen 6700: Risto Ahonen Sinikka Hurskainen-Leppänen Markus Aaltonen 6701: Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen Jouni Backman 6702: Matti Ahde Kari Rajamäki Antti Kalliomäki 6703: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Pirjo Ala-Kapee 6704: Ilkka-Christian Björklund Jukka Roos Kari Urpilainen 6705: Kerttu Törnqvist Virpa Puisto Iiris Hacklin 6706: Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller 6707: Sinikka Mönkäre Mikko Elo Saara-Maria Paakkinen 6708: Arja Alho Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti 6709: Riitta Järvisalo-Kanerva 6710: 128 1989 vp. 6711: 6712: Raha-asia-aloite n:o 123 6713: 6714: 6715: 6716: 6717: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Finlayso- 6718: nin tehtaiden osan kunnostamiseksi Työväen keskusmuseon 6719: tuleviksi toimitiloiksi 6720: 6721: Eduskunnalle 6722: 6723: Työväen keskusmuseon tuleviksi toimitiloiksi suunnitteluun Työväen keskusmuseon tulevaa 6724: on jo vuosia suunniteltu Finlayson & Co:n toimintaa niissä silmällä pitäen. Yhteensä val- 6725: Tampereen tehtaiden tehdasrakennuksia 1, 2 ja tion tulisi näin varata lähinnä ympäristöminis- 6726: 5, joiden rakennushistoriallinen arvo paitsi val- teriön käyttöön tätä tarkoitusta varten arviolta 6727: takunnallisesti myös pohjoismaisittain on erit- 5 000 000 markkaa. 6728: täin huomattava. Rakennusten pelastamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6729: on välttämätöntä hankkia ne valtion omistuk- nioittavasti, 6730: seen ja osoittaa ne sellaiseen käyttöön, että nii- 6731: den rakennushistoriallinen arvo kyetään samal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6732: la turvaamaan. Koska rakennuksilla ei ole ta- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 6733: loudellista arvoa, niiden hankintakustannukset markkaa Tampereen Finlaysonin tehtai- 6734: koostuisivat vuonna 1990 rakennusten "ensi- den kunnostamiseksi Työväen keskus- 6735: apukunnostustöistä" sekä ylläpitokustannuk- museon tuleviksi toimitiloiksi. 6736: sista. Lisäksi varoja tulisi osoittaa rakennusten 6737: 6738: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 6739: 6740: Jukka Gustafsson Tellervo Renko Matti Vähänäkki 6741: Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen Risto Ahonen 6742: Matti Ahde Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6743: Jorma Rantanen Erkki Pystynen Sinikka Hurskainen-Leppänen 6744: Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen Jouni Backman 6745: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee 6746: Markus Aaltonen Ilkka-Christian Björklund Jukka Roos 6747: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Iiris Hacklin 6748: Liisa Jaakonsaari Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen 6749: Riitta Myller Mikko Elo Raimo Vuoristo 6750: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Arja Alho 6751: Timo Kietäväinen Ilkka Joenpalo Ensio Laine 6752: Arto Lapiolahti Riitta Järvisalo-Kanerva Pekka Haavisto 6753: Mirja Ryynänen Heli Astala 6754: 1989 vp. 129 6755: 6756: Raha-asia-aloite n:o 124 6757: 6758: 6759: 6760: 6761: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 6762: väylän rakentamiseksi välille Peräsilta-Vahanta Ylöjärvellä 6763: 6764: 6765: Eduskunnalle 6766: 6767: Kevyen liikenteen väylä rakennettiin joitakin hanke on myös TVL:n suunnitelmissa Peräsil- 6768: vuosia sitten Ylöjärvellä Ylisen keskuslaitoksel- lan-Vahannan tieosuutena. 6769: ta Lempiäniemen tienhaaraan. Tämä työ jäi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6770: kesken ja nyt olisi syytä jatkaa hanketta niin, nioittaen, 6771: että kevyen liikenteen väylää, joka palvelee en- 6772: nen kaikkea kuntalaisia, jatkettaisiin Vahanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6773: joelle asti. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6774: Rakennettavan tien pituus on noin 1,5 kilo- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 6775: metriä ja sen kustannusarvio noin 2 miljoonaa kenteen väylän rakentamiseksi välille 6776: markkaa. TVL pitää hanketta tarpeellisena, ja Peräsi/ta- Vahanta Ylöjärvellä. 6777: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6778: 6779: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6780: 130 1989 vp. 6781: 6782: Raha-asia-aloite n:o 125 6783: 6784: 6785: 6786: 6787: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Perkiön kiskotarvi- 6788: kevarastohallin suunnitteluun ja rakentamiseen 6789: 6790: 6791: Eduskunnalle 6792: 6793: Perkiön kiskotarvikevaraston suunnittelu- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6794: rakentamishanke on erittäin tärkeä, koska 6795: alueella ei ole yhtään varastotilaa, vaan tilat on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6796: koottu erilaisista vanhoista työmaaparakeista, 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 6797: joissa ei ole nykyisellään työturvallisuuslain kan määrärahan Perkiön kiskotarvike- 6798: edellyttämiä työ- ja sosiaalitiloja. varaston suunnittelua ja rakentamista 6799: Työ voitaisiin tehdä työvoimahallinnon varten, jotta halli valmistuisi vuodeksi 6800: osoittamalla työllistämisrahalla sekä osittain 1991. 6801: oman rata-alueen henkilöstön voimin. 6802: 6803: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6804: 6805: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 6806: 1989 vp. 131 6807: 6808: Raha-asia-aloite n:o 126 6809: 6810: 6811: 6812: 6813: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Vatialan alikulku- 6814: tunnelin rakentamiseen Tampereelle 6815: 6816: 6817: Eduskunnalle 6818: 6819: Vatialan alikulkutunnelin rakentaminen on Valtionrautateiden siltamäärärahat ovat ol- 6820: ollut esillä 1970-luvulta lähtien. Valtionrauta- leet niukat. Tämä on ollut osasyy alikulkutun- 6821: teiden ja Tampereen kaupungin taholta on to- nelin rakentamattomuuteen. Tampereen kau- 6822: dettu alikulkutunnelin tarpeellisuus turvalli- punki on valmis osallistumaan osuutensa ra- 6823: suutta lisäävänä tekijänä. Valtionrautateiden hoittamiseen, joten alikulkukäytävän rakenta- 6824: taholta on tunnustettu jalankulun vaarallisuus minen on Valtionrautateistä ja erityisesti käy- 6825: ja eritason tarpeellisuus. tettävänä olevista määrärahoista kiinni. 6826: Myös alueen asukkaat omien järjestöjensä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6827: yksittäisten mielipiteiden välityksellä ovat toi- nioittaen, 6828: voneet turvallisen alikulkutien rakentamista. 6829: Vehmaisten koulun johtokunta ja päiväkodin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6830: henkilökunta ovat olleet erityisen huolissaan 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 6831: lasten turvallisuudesta heidän joutuessaan ylit- kan määrärahan Vatialan alikulkutun- 6832: tämään rataa Vatialan seisakkeen kohdalla. nelin rakentamista varten Tampereelle. 6833: 6834: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 6835: 6836: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6837: 6838: 6839: 6840: 6841: 12 290089P 6842: 132 1989 vp. 6843: 6844: Raha-asia-aloite n:o 127 6845: 6846: 6847: 6848: 6849: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentymi- 6850: sestä johtuvaan lisävirkojen perustamiseen terveydenhuoltoon 6851: 6852: 6853: Eduskunnalle 6854: 6855: Valtioneuvosto vahvistaessaan 12.9.1988 val- vosto on vahvistanut yhteensä vain 199 lisävir- 6856: takunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kaa vuoteen 1988 verrattuna. 6857: suunnitelmat ei ottanut riittävästi huomioon Tämä ei ole riittävää. On tärkeätä yhteiskun- 6858: työajan lyhennykseen tarvittavia lisävirkoja. nan toimivuuden ja hyvinvoinnin kannalta, että 6859: Hoitohenkilöstön virkoja tarvitaan runsaasti keskeisistä peruspalveluista ei tarvitse tinkiä. 6860: sekä työajan lyhennyksen toteuttamiseen että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6861: hoitovapaan antamiseen. Koska osittainen hoi- nioittaen, 6862: tovapaa lyhentää työaikaa, merkitsee tämä jo 6863: olemassa olevankin työvoimavajauksen syvene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6864: mistä. 1990 tulo- ja menoarvioon 18 000 000 6865: Terveystyöntekijöiden ammattijärjestön las- markkaa työajan lyhentymisen vuoksi 6866: kelmien mukaan työajan lyhennyksestä aiheu- tarvittavien terveydenhuollon virkojen 6867: tuva lisävirkojen tarve on vuosittain 925 virkaa. perustamiseen. 6868: Terveydenhuoltoon vuodeksi 1989 valtioneu- 6869: 6870: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6871: 6872: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos 6873: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Jorma Rantanen 6874: 1989 vp. 133 6875: 6876: Raha-asia-aloite n:o 128 6877: 6878: 6879: 6880: 6881: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perusta- 6882: miseksi Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan 6883: 6884: 6885: Eduskunnalle 6886: 6887: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ta on huomattava osa täyttämättä. TA YKS:lla 6888: mahdollisuuksia huolehtia tehtävästään väestön on ollut edellytyksiä ottaa käyttöön kaikki saa- 6889: sairaanhoitopalvelusten tuottajana vaikeuttavat mansa virat. TA YKS:n ongelmana on virkojen 6890: vakavasti tilanpuute ja vuosikausia jatkunut puute, ei henkilökuntapula sinänsä. 6891: henkilöstövoimavarojen vajaus. Henkilöstövoimavarojen puute on johtanut 6892: Viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan kes- huomattaviin toiminnallisiin ongelmiin. Syöpä- 6893: kitettävän vaativan erikoissairaanhoidon osalta potilaiden hoidossa on 20 OJo kattamatta, neuro- 6894: TAYKS:n vastuualueeseen kuuluvat: logian poliklinikan sairaalatutkimuksia tarvit- 6895: - Tampereen yliopistollinen keskussairaala- sevista potilaista voidaan ottaa tutkimuksiin 6896: piiri vain 35 OJo, silmäklinikan palvelusten niukkuus 6897: -Kanta-Hämeen keskussairaalapiiri johtaa monen sokeutumiseen ennen avun saan- 6898: - Päijät-Hämeen keskussairaalapiiri tia, psykiatrisen avohoidon vähäisyys johtaa 6899: - Etelä-Pohjanmaan keskussairaalapiiri traagisiin ihmiskohtaloihin ja pysyvään laitos- 6900: - Vaasan sairaanhoitopiiri. hoitoon, ortopedian jonojen pidentyminen 6901: Vastuualueen väkiluku on noin 1,1 miljoo- merkitsee monelle lonkkaproteesia odottavalle 6902: naa. Vastuualuevelvoite kirjattiin ensi kerran invalidisoitumista ja liikuntakyvyttömyyttä. 6903: valtakunnallisiin suunnitelmiin vuonna 1975, Paineet sepelvaltimokirurgian lisäämiseen ja 6904: jolloin sairaala oli valmiuksiltaan tavallinen lasten leukemiahoidon kehittämiseen ovat kes- 6905: keskussairaala, jonka henkilöstömitoitus oli tämättömät. Potilaiden hoito viivästyy tällä 6906: tavallistenkin keskussairaaloiden keskiarvoa hetkellä kaikilla kliinisillä aloilla, se johtaa sai- 6907: pienempi. Muututtuaan yliopistosairaataksi rauksien pahentumiseen ja tarpeettoman kärsi- 6908: TA YKS ei ole saanut yliopistosairaalan ja vas- myksen lisääntymiseen. 6909: tuualuesairaalan toimintavalmiuksien samanai- Sen lisäksi, mitä vuoden 1988 budjetissa on 6910: kaisen kehittämisen edellyttämiä voimavaroja osoitettu, tarvittaisiin TAYKS:ssa pahimpien 6911: riittävästi. Yliopistosairaalalle asetetut velvoit- toiminnallisten kapeikkojen poistamiseksi ja 6912: teet edellyttävät huomattavasti suurempia voi- henkilökunnan liian suureksi käyneen työpai- 6913: mavaroja. neen vähentämiseksi yli kiintiöiden välittömästi 6914: TA YKS:n vastuualueen potilaita joudutaan 50 uutta virkaa siten, että niistä 10 olisi lääkä- 6915: yhäkin hoitamaan muissa yliopistosairaaloissa rinvirkoja ja 50 hoitohenkilöstön virkoja. 6916: noin 150 sairaansijalla. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6917: TAYKS:n henkilöstömitoitus on merkitse- nioittaen, 6918: västi pienempi kuin muissa yliopistollisissa kes- 6919: kussairaaloissa; TAYKS 227/100 sairaansi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6920: jaa, OYKS 276, TYKS 252, HYKS 289. Todel- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 6921: liset erot olisivat vieläkin suuremmat, mikäli 33.79.32 3 000 000 markkaa lisävirko- 6922: OYKS:n ja HYKS:n virat saataisiin täytetyiksi. jen osoittamiseksi Tampereen yliopistol- 6923: On paradoksaalista, että virkalisäysten pääkoh- liseen keskussairaalaan. 6924: teina pidetään alueita, joissa entisistäkin virois- 6925: 6926: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6927: 6928: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 6929: 134 1989 vp. 6930: 6931: Raha-asia-aloite n:o 129 6932: 6933: 6934: 6935: 6936: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta sapattivapaajärjes- 6937: telmän toteuttamisvaihtoehtojen selvittämiseksi 6938: 6939: 6940: Eduskunnalle 6941: 6942: Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma tarpeisiin parantaa elämänsä laatua. Omaperäi- 6943: on työttömyys, jonka vähentämiseen viime vuo- nen suomalainen ratkaisu työttömyyden vähen- 6944: sina harjoitettu talous- ja yhteiskuntapolitiikka tämiseen voisi olla määräaikainen, esim. kerran 6945: on tähdännyt. Tavoitteessa ei ole kuitenkaan 7-10 vuodessa saatava sapattivuosi. Järjestel- 6946: onnistuttu. Onkin arvioitu, että perinteinen män käynnistämisvaiheessa sapattiaika voisi 6947: talous- ja kilpailukykypolitiikka ei riitä työttö- olla kuusi kuukautta, mikä edellyttää aina jo 6948: myyden oleelliseen vähentämiseen. sijaisen paikkaamista. 6949: Vakavan työttömyysongelman rinnalla ihmi- Sapattikaudella tarkoitetaan tässä useamman 6950: sillä on entistä suurempia odotuksia oman elä- kuukauden pituista, periaatteessa normaali- 6951: mänsä laadun parantamiseksi. Vapaa-aikaan, paikkaista aikaa, jolloin työntekijä voi tehdä 6952: opiskeluun, itsensä kehittämiseen ja erilaiseen hyödyllisiksi tai muuten tärkeiksi arvioituja 6953: sosiaaliseen ja harrastustoimintaan liittyvät asioita. 6954: odotukset ovat lisääntyneet. Suomalaisen yh- Olennainen ero sapattikaudella enemmän 6955: teiskuntapolitiikan suuntaa ja sisältöä onkin esillä olleisiin työajan lyhentämisvaihtoehtoihin 6956: voitava ennakkoluulottomasti kehittää siten, on sen pitkä kesto. Järjestelmän yleistyminen 6957: että se toisaalta turvaa mahdollisimman monel- aiheuttaisi merkittävää uusien työtilaisuuksien 6958: le mahdollisuuden tehdä työtä ja toisaalta mah- tarjontaa ja tätä kautta säästöjä työttömyystur- 6959: dollisimman moni voi viettää ihmisarvoista elä- vamenoissa. Näiden varojen ohjaaminen "sa- 6960: mää niin työelämässä kuin vapaa-aikanakin. pattipankkiin tai -rahastoon" lisäisi muodossa 6961: Työttömyyden oleellinen vähentäminen vaa- tai toisessa tarvittavan rahaston kertymää ja sa- 6962: tii olemassa olevan työn jakamista. Suunnitte- patinpidon haluttavuutta. 6963: lun kohteen olevat ja osittain päätetyt koulu- Järjestelmä vaikuttaisi merkittävästi työttö- 6964: tus-, työaika- ja eläkepoliittiset ratkaisut sisäl- myyden vähentämiseen, samalla kun se tukisi 6965: tävät myös ajatuksia olemassa olevan työn ja- suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä demo- 6966: kamisesta, mutta tiedossa olevat toimenpiteet kraattiseksi ja tasa-arvoiseksi koulutusyhteis- 6967: eivät ole riittäviä työttömyyden vähentämiseksi. kunnaksi. 6968: Viime vuosina on käyty laajenevaa keskuste- Yleisen mielipiteen tuki järjestelmälle olisi 6969: lua ns. sapattivuosijärjestelmästä. Eri intressi- saatavissa vetoamalla yhteiskunnallisen oikeu- 6970: ryhmillä - mm. puolueilla, ay-liikkeellä, jul- denmukaisuuden ja ennen muuta turvallisuu- 6971: kishallinnossa, tutkijoilla - tuntuu olevan voi- den lisääntymiseen, kun järjestelmä vähentäisi 6972: makasta kiinnostusta selvittää, mikä voisi olla ratkaisevasti työttömyyttä. 6973: sellainen suomalainen, taloudellisesti realistinen Ruotsissa ja Suomessa on mm. tehty ensim- 6974: ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen sapat- mäisiä teoreettisia selvityksiä ja alustavia ehdo- 6975: tikausijärjestelmä, joka johtaisi työttömyyden tuksiakin niistä taloudellisista ja hallinnollisista 6976: ratkaisevaan vähentymiseen ja vastaisi ihmisten järjestelmistä, jotka voisivat olla jatkotyön ja 6977: 1989 vp. - RA n:o 129 135 6978: 6979: kansalaiskeskustelun pohjana pyrittäessä suo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6980: malaiseen sapattikausijärjestelmään. nioittaen, 6981: Jatkossa on tärkeää, että yhteiskunta on luo- 6982: massa edellytyksiä välttämättömälle tutkimus-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6983: kokeilu- ja selvitystoiminnalle. On yhteiskun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 6984: nan kokonaisedun mukaista päästä mahdolli- 34.01.09 1500000 markan määrärahan 6985: simman nopeasti ja laaja-alaisesti- eri ammat- käytettäväksi sapattivapaajärjestelmän 6986: ti- ja väestöryhmät huomioon ottaen - eteen- eri vaihtoehtojen tutkimiseksi ja selvit- 6987: päin tärkeässä tulevaisuuden uudistuksessa. tämiseksi Suomessa. 6988: 6989: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 6990: 6991: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 6992: Reijo Lindroos Raimo Vuoristo 6993: 136 1989 vp. 6994: 6995: Raha-asia-aloite n:o 130 6996: 6997: 6998: 6999: 7000: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen työllis- 7001: tämistukeen nuoria koskevan työllistämisjakson pidentämi- 7002: seksi 7003: 7004: Eduskunnalle 7005: 7006: Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa on Pääosin edellä todettuihin näkökohtiin liit- 7007: työttömyyden vähentäminen keskeisellä sijalla. tyen eduskunta hyväksyi työllisyyslain porras- 7008: Laaja yksimielisyys vallitsee erityisesti siitä, että tuksesta päättäessään ponnen, jossa edellytet- 7009: nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentä- tiin selvitettävän, miten kuuden kuukauden 7010: minen ja sen katkaiseminen on välttämätöntä. työllistämisjaksoa voitaisiin pidentää erityisesti 7011: Työllisyyslain yhtenä heikkoutena on nähty nuorten kohdalla yhteen vuoteen. Tämä edellyt- 7012: se, että nuorten kohdalla puolen vuoden työllis- täisi lain muutosta ja riittävää määrärahaa vuo- 7013: tämisjakso on epätarkoituksenmukaisen lyhyt. den 1990 budjettiin. 7014: Nuoren elämäntilanteen kannalta puolta vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7015: pitempi työperiodi toisi nuoren elämään turval- nioittaen, 7016: lisuutta ja auttaisi nuorta pitkäjännitteisem- 7017: pään elämän suunnitteluun. Puolen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7018: työjakso ei ehkä myöskään aina motivoi työyh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7019: teisöäkään antamaan parastaan nuoren opasta- 34.50.30 200 000 000 markan määrära- 7020: misessa työtehtävissään. Myös nuoren kannalta han ylimääräisenä työllistämistukena 7021: on vähemmän motivoivaa se, että juuri kun hän käytettäväksi työllisyyslain mukaisen 7022: oppii hallitsemaan työtehtäviään, hän joutuu- työllistämisjakson pidentämiseen yh- 7023: kin pois työstä. deksi vuodeksi nuorten kohdalla. 7024: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 7025: 7026: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 7027: 1989 vp. 137 7028: 7029: Raha-asia-aloite n:o 131 7030: 7031: 7032: 7033: 7034: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta taantuvien teolli- 7035: suusalueiden tukikokeiluun Tampereella, Nokialla ja Män- 7036: tässä 7037: 7038: Eduskunnalle 7039: 7040: Tampereen ja sen monien lähikuntien työttö- Työttömyyden laajuuden ja rakenteen vai- 7041: myysaste on ollut jatkuvasti hyvin korkea: keudet huomioon ottaen erityismäärärahan 7042: Tampereella yli 8 prosenttia. Lyhyellä aikavälil- suuruuden tulisi olla 8 miljoonaa markkaa. 7043: lä vaikea työttömyystilanne tulee jatkumaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7044: jos ei kaikkia mahdollisia ja uusia toimenpiteitä nioittaen, 7045: tilanteen parantamiseksi tehdä 7046: Edellä esitettyihin näkökohtiin liittyen työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7047: tömyyden vähentämiseksi ja vaikeiden rakenne- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7048: muutosongelmien lieventämiseksi olisi tarpeen 32.51.46 8000000 markkaa vaikeuksis- 7049: ja perusteltua saada ainakin Tamperetta, No- sa olevien teollisuusalueiden tukikokei- 7050: kiaa ja Mänttää koskevaksi ns. vaikeuksissa luun Tampereella, Nokialla ja Män- 7051: olevien teollisuuspaikkakuntien tukikokeilu. tässä. 7052: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 7053: 7054: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen 7055: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 7056: Jorma Rantanen 7057: 138 1989 vp. 7058: 7059: Raha-asia-aloite n:o 132 7060: 7061: 7062: 7063: 7064: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisten vuokra- 7065: asuntotalkoiden käynnistämiseen 7066: 7067: 7068: Eduskunnalle 7069: 7070: Hämeen läänin kehittämisen painopiste- tannolla pystyttiin tuolloin siten korvaamaan 7071: alueiksi on asetettu muun muassa uusien työti- muiden vuokra-asuntojen väheneminen. Sen si- 7072: laisuuksien aikaansaaminen ja nuorten lapsi- jaan 1980-luvulla näin ei ole tapahtunut, vaan 7073: perheiden aseman turvaaminen. Edellä todetut myös vuokra-asuntojen kokonaismäärä on vä- 7074: ja monet muut tavoitteet yhdistävä edellytyste- hentynyt. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi 7075: kijä on kohtuuhintainen asunto. Vuokra-asun- työsuhdeasuntojen määrän pienenemisestä. 7076: tojen puute estää myös työvoiman liikkuvuutta. Asunto-olojen kehittämisohjelmassa asetetut 7077: Erityisesti itsenäistyville nuorille perheille tavoitteet (esim. vuodelle 1990 lainat 18 000 7078: kohtuuhintaisten asuntojen puute tuo useasti uustuotantoasuntoon) eivät riitä. 7079: taloudellisia lisäongelmia tilanteessa, jossa me- Esitämme 3-4 vuoden kansallisia vuokra- 7080: not ovat jo muutenkin suuret. asuntotalkoita. Valtiovalta, kunnat, eläkelai- 7081: Onkin tyydytyksellä todettava, että valtio- tokset ja mahdolliset muut rahalaitokset saatet- 7082: neuvoston vahvistamassa asunto-olojen kehit- taisiin tämän asian tiimoilta yhteistyöhön ja 7083: tämisohjelmassa vuosille 1989-1993 todetaan luotaisiin kasvaviin ja suurempiin asutuskes- 7084: seuraavaa: "Vuokra-asuntojen väheneminen kuksiin kohtuuhintainen vuokra-asuntokanta. 7085: on vaikeuttanut pieni- ja keskituloisten, kasvu- Tämä on mahdollista. Kysymys on poliittisesta 7086: kodistaan irtautuvien, nuorten ja elämäntilan- tahdosta. 7087: teiden muutosten seurauksena asunnontarpees- Vuokra-asuntotalkoitten tavoitteeksi ehdo- 7088: sa olevien ihmisten asunnon hankkimismahdol- tamme sitä, että normaalin aravavuokra-asun- 7089: lisuuksia." totuotannon ja korkotukivuokra-asuntotuotan- 7090: Asuntopolitiikan tavoitteiden toteuttamisen non lisäksi rakennetaan noin 5 000-6 000 7091: painopisteeksi asunto-olojen kehittämisohjelma vuokra-asuntoa vuodessa 3-4 vuoden ajan. 7092: asettaakin vuokra-asuntojen määrän lisäämi- Muuten vuokra-asuntojen pulaan ei merkittä- 7093: sen. Neuvottelukunta pitää välttämättömänä, västi vaikuteta eikä mitään olennaista muutosta 7094: että tavoite näkyy ja konkretisoituu riittävästi tapahdu. 7095: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. Vasta tuntuvat valtiovallan ja myös muiden 7096: Käänne maamme asuntopolitiikassa on välttä- tahojen merkittävät lisäpanostukset voivat mer- 7097: mätön. kitä myös Hämeen lääniin sellaisia lisäedelly- 7098: Vuosina 1970-1985 vuokra-asuntojen mää- tyksiä vuokra-asuntotilanteen parantamiseksi, 7099: rä väheni noin 57 000 asunnolla. Samanaikai- joita tarvitaan lähes kaikilla läänin teollisuus- 7100: sesti omakotitaloissa olevat vuokra-asunnot vä- paikkakunnilla. 7101: hentyivät noin 106 000 asunnolla. Vastaavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7102: kerros- ja rivitaloissa olevat vuokra-asunnot li- nioittavasti, 7103: sääntyivät 62 000 asunnolla. 7104: Vaikka vapaarahoitteiset vuokra-asunnot vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7105: henivät myös 1970-luvulla, niin koko vuokra- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 000 7106: asuntokanta kasvoi vielä 1970-luvun jälkimmäi- markkaa kansallisten vuokra-asuntotal- 7107: sellä puoliskollakin. Aravavuokra-asuntotuo- koiden käynnistämiseen. 7108: 7109: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 7110: 7111: Jukka Gustafsson Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen 7112: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Jorma Rantanen 7113: Saara-Maria Paakkinen Raimo Vuoristo Sinikka Hurskainen-Leooänen 7114: 1989 vp. 139 7115: 7116: Raha-asia-aloite n:o 133 7117: 7118: 7119: 7120: 7121: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovanki- 7122: lan rakentamiseen 7123: 7124: 7125: Eduskunnalle 7126: 7127: Vaitioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- suunnitteluaikataulun kiirehtimistä ja rakenta- 7128: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna misen aloitusta vuoden 1990 aikana. 7129: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7130: tukseen vuonna 1982. nioittaen, 7131: Haapamäen taajaman elinmahdollisuuksien 7132: ja jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7133: lymiselle on Haapamäen avovankilahanke eri- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7134: tyisen merkittävä. 25.50.75 10000000 markkaa Haapa- 7135: Vankila käsittää 90 vankipaikkaa ja 50 pysy- mäen avovankilan suunnitteluun ja ra- 7136: vää työpaikkaa. Haapamäellä jo tapahtuneet kentamisen aloittamiseen vuoden 1990 7137: VR:n suuret työpaikkavähennykset ja vähen- aikana. 7138: nysten jatkuminen edellyttävät avovankilan 7139: 7140: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7141: 7142: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7143: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7144: 140 1989 vp. 7145: 7146: Raha-asia-aloite n:o 134 7147: 7148: 7149: 7150: 7151: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristökasvatuksen 7152: kehittämisprojektin toteuttamiseen Konneveden koululaitok- 7153: sessa 7154: 7155: Eduskunnalle 7156: 7157: Konneveden lukio on perustamisestaan vuo- Konnevedellä, kalanviljelylaitokset, maa- ja 7158: desta 1982lähtien ollut tavoitteiltaan luontopai- metsätalous sekä sen sivuelinkeinot ja teolli- 7159: notteinen. Lukiossa on toteutettu vuosittain suus). 7160: luontokursseja, joiden aiheena on ollut mm. ve- Sopivia toimintamuotoja ovat mm. luonto- 7161: siekologia, maa- ja metsätalous, kosket ja suot. kurssit, Lapunmäki viihtyisäksi -projekti, ym- 7162: Koulurakennuksen ympäristö on suunniteltu päristömittaukset, luontopolun rakentaminen, 7163: yhdessä kunnan ja koulun henkilökunnan sekä jätteiden hyötykäytön järjestäminen sekä joka- 7164: oppilaiden kanssa Lapunmäki viihtyisäksi -pro- miehen oikeudet luonnossa. 7165: jektin muodossa. Jatkossa tavoitteena on luoda Taloudellisesti ympäristökasvatuksen kehit- 7166: Konneveden lukiosta ja yläasteesta yhdessä ym- tämisprojektin toteuttaminen Konnevedellä 7167: päristökasvatuksen kehittämiskeskus. Toimin- vaatii varoja laitehankintoihin, luontopolun ra- 7168: nan tavoitteena on kentamiseen, oppilaiden kuljetuskustannuksiin, 7169: - antaa oppilaille paremmat valmiudet ym- laboratoriovuokriin ja asiantuntijapalkkioihin. 7170: päristön seurantaan ja tiedot ihmisen toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7171: vaikutuksesta nioittaen, 7172: - ympäristökasvatuksen tehostaminen ja 7173: yhteistyö eri oppiaineiden kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7174: -koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 7175: sen ja työkeskeisten opetusmenetelmien kehittä- kan määrärahan ympäristökasvatuksen 7176: minen ja lisääminen kehittämisprojektin toteuttamiseen Kon- 7177: - yhteistyön lisääminen ympäröivän yhteis- neveden lukiossa ja yläasteella. 7178: kunnan kanssa (mm. Yliopiston tutkimusasema 7179: 7180: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7181: 7182: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7183: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7184: 1989 vp. 141 7185: 7186: 7187: Raha-asia-aloite n:o 135 7188: 7189: 7190: 7191: 7192: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta konservointikeskuksen 7193: saamiseen Jyväskylään 7194: 7195: 7196: Eduskunnalle 7197: 7198: Konservointipalvelujen tarve Suomessa on humanistisen tiedekunnan kehittämissuunnitel- 7199: selvästi suurempi kuin niiden tarjonta. Maas- miin. Konservointikeskuksen ja yliopiston lai- 7200: tamme puuttuu erityisesti laaja-alainen palve- tosten tulee toimia yhteistyössä ja niiden toi- 7201: luksia myyvä konservointilaitos. minnan tukea toisiaan. 7202: Tästä syystä Jyväskylässä on kaupungin Valtion taideteollisuustoimikunta ja Suomen 7203: aloitteesta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston museoliitto ovat antaneet hanketta tukevat lau- 7204: sekä Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön kanssa suntonsa. 7205: käynnistetty konservointikeskuksen perusta- Taide- ja tiedesäätiön toimeksiannosta on 7206: ruismahdollisuuksia koskeva selvitystyö. Ke- laadittu konservointikeskuksen alustava toteut- 7207: väällä 1988 Jyväskylän taide- ja tiedesää- tamissuunnitelma. Hankkeen koko olisi 2 400 7208: tiön asettamaan konservointikeskustyöryh- k-m 2 ja rakentamiskustannusarvio noin 20 mil- 7209: mään ovat myös opetusministeriö ja museovi- joonaa markkaa. Keskuksen perustaruisvaiheen 7210: rasto nimenneet oman edustajansa. käyttökustannukset olisivat noin 3 miljoonaa 7211: Tavoitteena on perustaa Jyväskylään palve- markkaa/vuosi. Käyttömenot on tarkoitus kat- 7212: luksia myyvä konservointikeskus, jossa on mo- taa valtion osuudella ja palvelumaksuilla. 7213: nipuolinen ja korkeatasoinen ammattitaito. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7214: Keskuksen tehtäviin kuuluisi konservointi, kon- 7215: servointialan tutkimus, neuvonta, opiskelijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7216: den ja harjoittelijoiden ohjaus sekä julkaisutoi- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 7217: minta. markan määrärahan konservointikes- 7218: Tarkoituksena on, että konservointikeskus kuksen aikaansaamiseksi Jyväskylään. 7219: kytketään tiiviisti yliopiston ja erityisesti sen 7220: 7221: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7222: 7223: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7224: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7225: 142 1989 vp. 7226: 7227: Raha-asia-aloite n:o 136 7228: 7229: 7230: 7231: 7232: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan tien 7233: perusparantamiseen 7234: 7235: 7236: Eduskunnalle 7237: 7238: Paikallistie n:o 16563 (Jämsä-Kaipola) on huomattavasti suurempi. Jämsän keskustan ja 7239: vilkkaasti liikennöity huonokuntoinen pääväylä Kaipolan välisellä tiellä on runsaasti työmatka- 7240: Jämsän kaupungin keskustan ja Kaipolan teh- liikenteestä johtuvaa kevyttä liikennettä. Tien 7241: dasyhdyskunnan välillä. Tiellä on runsaasti ras- varsi on myös asuttua. Jokapäiväisiä vaarati- 7242: kasta liikennettä, jonka määrä jatkuvasti kas- lanteita aiheutuu vilkkaasta liikenteestä, tien 7243: vaa Yhtyneiden paperitehtaiden Kaipolan yksi- kapeudesta ja huonosta kunnosta sekä siitä, 7244: kön laajentamisen myötä. Tehdasalueelle on että koko kuuden kilometrin matkalta puuttuu 7245: valmistunut kokonaan uusi lwc-paperia tuotta- kevyen liikenteen väylä. 7246: va yksikkö. Parhaillaan rakennetaan jälleen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 7247: uutta paperitehdasta, siistauslaitosta ja jätepa- 7248: perivarastoa. Valmistuttuaan siistauslaitos ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7249: uusi paperitehdas hyödyntävät lähes kaiken 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 7250: Suomen keräyspaperin. Tietä siis tulevat rasit- markan määrärahan Jämsän-Kaipolan 7251: tamaan lisäksi jätepaperin kuljetukset. tien perusparantamiseen ja kevyen lii- 7252: Kaipolan tehtailla työskentelee vakituisesti n. kenteen väylän rakentamiseen kyseiselle 7253: 1 000 henkilöä. Rakentamisen aikana määrä on tieosuudel/e. 7254: 7255: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7256: 7257: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7258: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7259: 1989 vp. 143 7260: 7261: Raha-asia-aloite n:o 137 7262: 7263: 7264: 7265: 7266: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 7267: rakentamiseksi Jämsän-Jämsänkosken tielle välille Kinkolan 7268: silta-aluesairaalan tienhaara 7269: 7270: Eduskunnalle 7271: 7272: Maantieltä n:o 604 (Jämsä-Jämsänkoski) Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7273: puuttuu kevyen liikenteen väylä väliltä Kinko- 7274: lan silta-aluesairaalan tienhaara. Kyseinen tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7275: on vilkkaasti liikennöity pääväylä Jämsän ja 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 7276: Jämsänkosken kaupunkien välillä, pituudeltaan markkaa kevyen liikenteen väylän ra- 7277: 6 km. Tiellä on paljon polkupyöräliikennettä, kentamiseksi maantielle n:o 604 (Jäm- 7278: koska Jämsä ja Jämsänkoski muodostavat yh- sä-Jämsänkoski) välille Kinkolan sil- 7279: tenäisen työssäkäyntialueen. Kummassakin ta-aluesairaalan tienhaara. 7280: kaupungissa on mm. Yhtyneiden Paperitehtai- 7281: den suuret tuotantolaitokset. 7282: 7283: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7284: 7285: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7286: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7287: 144 1989 vp. 7288: 7289: Raha-asia-aloite n:o 138 7290: 7291: 7292: 7293: 7294: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 7295: rakentamiseksi välille Viialantie-Koulutie-Tehtaankatu 7296: Jämsässä 7297: 7298: Eduskunnalle 7299: 7300: Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan teen oppilaiden pääasiallisin koulutie. Tien vaa- 7301: raskas liikenne kulkee ns. Olkkolan tietä. Kai- rallisuudesta huolimatta kevyen liikenteen väylä 7302: polan tehtaalle on valmistunut uusi suuri komp- on suunnitelmissa vasta vuodelle 1990. 7303: leksi sekä puhdistamo. Vuoden kuluessa alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7304: le valmistuu siistauslaitos. Kyseistä tietä kuor- 7305: mittaa myös jatkuvasti suodatintuhkan ajo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7306: Olkkolan sahalle ja kuoren ajo sahalta tehtaan 1990 tulo- ja menoarvioon 2 600 000 7307: voimalaitokselle. Kyseinen tie on huonokuntoi- markan määrärahan kevyen liikenteen 7308: nen ja siltä puuttuu kokonaan kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille Viialan- 7309: väylä. Kyseinen tie on kuitenkin välillä Viialan- tie-Koulutie- Tehtaankatu (paikallis- 7310: tie-Koulutie-Tehtaankatu Kaipolan ala-as- tie n:o 165). 7311: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7312: 7313: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7314: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7315: 1989 vp. 145 7316: 7317: Raha-asia-aloite n:o 139 7318: 7319: 7320: 7321: 7322: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosuuden Tampe- 7323: re-Jyväskylä-Pieksämäki sähköistämiseen 7324: 7325: 7326: Eduskunnalle 7327: 7328: Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistu- varmuuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetus- 7329: neen vuoteen 1985 saakka ulottuvan pitkän ai- ten taloudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten 7330: kavälin suunnitelman mukaan sähköistäminen heijastuu myös rahtitasoon. Sähköistämisellä 7331: olisi vuonna 1985 toteutettu rataosuuksilla Hel- on merkitystä myös VR:n kilpailukykyyn Sisä- 7332: sinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu, Kotka-li- Suomessa. Erityisesti kilpailua käydään junalii- 7333: salmi, Tampere-Riihimäki-Joensuu, Tampe- kenteen ja autokuljetusten kesken. Kovinta kil- 7334: re-Jyväskylä-Pieksämäki ja Tuomioja- pailu on puun ja hakkeen kuljetuksessa, missä 7335: Raahe. Näistä rataosuuksista muut paitsi Tam- Keski-Suomessa on käynnissä markkinoiden 7336: pere-Jyväskylä-Pieksämäki on joko sähköis- uudelleenjako. Tieto sähköistämisen toteutumi- 7337: tetty tai sähköistys sisältyy VR:n KTS-suunni- sesta vaikuttaisi epäilemättä yritysten päätök- 7338: telmaan vuosille 1986-1990. sentekoon kuljetusmuotoa valittaessa. 7339: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata Sähköistäminen mahdollistaisi myös no- 7340: on Keski-Suomen talouselämälle elintärkeä. peammat pikajunayhteydet Jyväskylästä Hel- 7341: Radalla kulkee sekä itään että länteen suuntau- sinkiin, mikä lisäisi junien kilpailukykyä lento- 7342: tuva tuonti- ja vientiliikenne. Rautatieyhteyk- liikenteeseen verrattuna. 7343: sien merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7344: teollisuuden tuotannosta menee vientiin noin nioittaen, 7345: 40 OJo, mikä on poikkeuksellisen suuri osuus 7346: verrattuna maan muihin alueisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7347: Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7348: saapuvan liikenteen määrä oli vuonna 1984 6,9 31.90. 72 2 000 000 markkaa rataosuu- 7349: miljoonaa bruttotonnia ja Jyväskylän-Pieksä- den Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki 7350: mäen liikenne 5,4 miljoonaa bruttotonnia. sähköistämisen suunnittelua ja töiden 7351: Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, aloittamista varten. 7352: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7353: 7354: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7355: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7356: 146 1989 vp. 7357: 7358: Raha-asia-aloite n:o 140 7359: 7360: 7361: 7362: 7363: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimusaseman 7364: aikaansaamiseen Multialle 7365: 7366: 7367: Eduskunnalle 7368: 7369: Keski-Suomesta puuttuu metsäntutkimusase- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7370: ma, eikä toimivilla asemilla ole patologista tut- 7371: kimusta. Multialla on Keski-Suomen suurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7372: männynversosyöpäalue, n. 10 000 ha. Multialla 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7373: on meneillään useampivuotinen tutkimus yh- markan määrärahan metsäntutkimus- 7374: dessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. aseman aikaansaamiseksi Multialle. 7375: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7376: 7377: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 7378: Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 7379: 1989 vp. 147 7380: 7381: Raha-asia-aloite n:o 141 7382: 7383: 7384: 7385: 7386: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijöiden neuvonta- 7387: ja palvelutoiminnan käynnistämiseen Keski-Suomessa 7388: 7389: 7390: Eduskunnalle 7391: 7392: Keski-Suomi on edelläkävijä keksintötoimin- ta- ja palvelutoiminnan alueelliseen laajentami- 7393: nan edistämisessä. Maakunnassa vuonna 1984 seen. 7394: aloitettu Keksintö ja työllisyys -kampanja on le- Jyväskylään valmistuu kuluvan vuoden lo- 7395: vinnyt moniin muihinkin maakuntiin. pulla maakuntatalo-yrityspalvelutalo, johon tu- 7396: Toimintaa on jatkettu Keski-Suomessa useil- levat mukaan kaikki keskeiset yritystoimintaa 7397: la eri projekteilla ja kampanjoilla. Niiden avul- palvelevat ja rahoittavat tahot. Keksintöneu- 7398: la on kyetty saattamaan tuotantoasteelle useita vonnan sijoittaminen täydentäisi erinomaisella 7399: kymmeniä keksintöjä tai tuoteparannuksia. tavalla yrityspalvelutalon palveluja. 7400: Patenttihakemusten perusteella Keski-Suo- Pidämme tärkeänä ja perusteltuna, että kek- 7401: messa on suhteellisesti enemmän keksijöitä kuin sintötoiminnan neuvonta aloitettaisiin Keski- 7402: missään muussa läänissä. Vuonna 1987 oli Kes- Suomessa. 7403: ki-Suomessa 65 keksijää 100 000 asukasta koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7404: ti, kun vastaava luku koko maassa oli 371 nioittaen, 7405: 100 000 asukasta. 7406: Vuonna 1987 mietintönsä jättänyt keksintö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7407: toimikunta esitti, että Keksintösäätiö laajentaisi 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 7408: toimintaansa vuonna 1988 kolmelle uudelle markkaa keksijöiden neuvonta- ja pal- 7409: paikkakunnalle ja saatavien kokemusten mu- velutoiminnan käynnistämiseen Keski- 7410: kaan muuallekin ja että patentti- ja rekisterihal- Suomessa. 7411: litukselle annetaan riittävät voimavarat neuvon- 7412: 7413: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7414: 7415: Iiris Hacklin Pekka Leppänen 7416: Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila 7417: 7418: 7419: 7420: 7421: 13 290089P 7422: 148 1989 vp. 7423: 7424: Raha-asia-aloite n:o 142 7425: 7426: 7427: 7428: 7429: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perusta- 7430: mis- ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa 7431: 7432: 7433: Eduskunnalle 7434: 7435: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt ja ovat tarkoitetut palvelemaan köyhintä väes- 7436: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tönosaa, talonpoikia, maattornia ja naisten va- 7437: tai pohjoismaiden kansanopistoihin tutustunei- pautusliikettä. 7438: den henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta 7439: tukemassa pohjoismaiset kansanopistot ja poh- suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen 7440: joismaiset kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalai- näiden maiden maaseutuongelmien ratkaisuja 7441: nen DANITA, norjalainen NORAD, ruotsalai- palvelemaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön 7442: nen SIDA ja kovin vaatimattomasti suomalai- kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen 7443: nen FINIDA. yhteyttä intialainen tri B. D. Purohit tarkoituk- 7444: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai senaan perustaa Rajahstanin osavaltioon kan- 7445: konkreettisen toteuttamisensa jo v. 1844, kun sanopisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Hel- 7446: perustettiin ensimmäinen tanskalainen kansan- singin yliopistossa ja osaa auttavasti myös suo- 7447: opisto. Liike levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin mea. Hän on osavaltionsa maaseudun kehittä- 7448: ja Suomeen. Kansanopisto on levinnyt yleiseksi misprojektin johtaja. Samassa tarkoituksessa 7449: kaikissa pohjoismaissa ja Saksan Iiittotasaval- on tutustunut lukuisiin maamme kansanopistoi- 7450: lassa, jonkin verran myös muissa läntisen Eu- hin ja ottanut yhteyttä viranomaisiin intialainen 7451: roopan maissa. Delhin yliopistossa työskentelevä tri R. C. 7452: DANIT A on tukenut Ghanan ja Banglades- Bradhan perustaakseen kansanopiston Biharin 7453: hin sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD osavaltion pääkaupungin Patnan lähistölle 7454: Sambian ja SIDA Tansanian kansanopistolii- maaseutuympäristöön. Kenialainen aikuiskas- 7455: kettä. Tansania on liikkeen kehityksessä pisim- vatuksen edustaja Mululu on tutustuttuaan 7456: mällä. Siellä on 52 kansanopistoa, Sambiassa tanskalaiseen ja suomalaiseen kansanopistoon 7457: 31, Karnatakassa 12, Bangladeshissa 5 ja Gha- suunnitellut suomalaisen kansanopiston esiku- 7458: nassa 3. Edellisten lisäksi on Biharin osavaltios- van mukaisten kansanopistojen perustamista 7459: sa Intiassa kansanopisto. Sitä tukee Svenska maahansa. 7460: Föreningen för Indisk Byfolkhögskola. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alka- 7461: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskente- misen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittai- 7462: levät maalaiskylissä ja niiden tarkoituksena on siin välttämättä perustamiskustannusten ja en- 7463: palvella maaseudun asukkaiden taloudellista, simmäisten työvuosien käyttökustannusten ra- 7464: henkistä ja sosiaalista nousua lukutaidon opet- hoittamista jonkin pohjoismaan kehitysyhteis- 7465: tamisesta lähtien. työvaroista. Perustamiskustannukset ovat kehi- 7466: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut tysmaissa varsin vaatimattomat, samoin vuosit- 7467: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia taiset käyttökustannukset opistoa kohti. Suo- 7468: kuten pohjoismaiset kansanopistot, vaan pi- malaiset lähetysjärjestöt ovat valmiita toimin- 7469: kemminkin päivä- ja iltakouluja, aikuiskasva- taan asiantuntijoina ja toteuttajina, mutta ul- 7470: tuskeskuksia. Ne toimivat kaikki maalaiskylissä koministeriön päätöksen mukaan tukea tällai- 7471: 1989 vp. - RA n:o 142 149 7472: 7473: siin tarkoituksiin voidaan myöntää järjestöille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7474: yleensä enintään 60 OJo hankkeen kokonaiskus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7475: tannuksista. Tämän päätöksen ollessa voimassa 24.30. 67 4 000 000 markkaa kansan- 7476: ne eivät kykene aloittamistyöhön. opiston perustamis- ja käyttökustan- 7477: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nuksiin Indonesiassa, Kiinassa, Kenias- 7478: nioittaen, sa sekä yhdessä Intian osavaltiossa. 7479: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7480: 7481: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7482: 150 1989 vp. 7483: 7484: Raha-asia-aloite n:o 143 7485: 7486: 7487: 7488: 7489: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 7490: suunnitteluun Uuteenkaupunkiin 7491: 7492: 7493: Eduskunnalle 7494: 7495: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupunkiin sijaitsevat valtion virastot yhteiseen asiointi- 7496: on ollut vireillä n. 30 vuotta. Kaupunki on paikkaan. Hankkeen kustannusarvio on n. 20 7497: osoittanut virastotalon paikaksi vanhan sairaa- milj. markkaa. 7498: lan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7499: telee oman virastotalonsa rakentamista samalle nioittaen, 7500: alueelle 1990-luvun alkupuolella. 7501: Rakennushallituksessa on tehty päätös tontin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7502: ostamisesta ja talon suunnittelu on käynnisty- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7503: nyt. Aikataulun mukaan virastotalon pitäisi 28. 64. 76 1 000 000 markkaa valtion vi- 7504: olla valmiina vuonna 1991. Virastotalon valmis- rastotalon suunnitteluun Uuteenkau- 7505: tumisen myötä saatettaisiin nykyisin hajallaan punkiin. 7506: 7507: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 7508: 7509: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 7510: Jorma Fred Esko Almgren 7511: Toimi Kankaanniemi 7512: 1989 vp. 151 7513: 7514: Raha-asia-aloite n:o 144 7515: 7516: 7517: 7518: 7519: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra- 7520: kentamiseen Taivassaloon 7521: 7522: 7523: Eduskunnalle 7524: 7525: Taivassalossa olevien valtion virastojen kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7526: poliisin ja verotoimiston sijoittaminen uusiin ti- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7527: loihin on välttämätön ja nopeasti suoritettava 28. 64. 76 1 000 000 markkaa valtion vi- 7528: toimenpide. Toimistot ovat ahtaat, epäkäytän- rastotalon suunnitteluun ja rakentami- 7529: nölliset sekä heikkokuntoiset. Näistä syistä uu- sen aloittamiseen Taivassaloon. 7530: disrakentaminen ei pitkää viivyttelyä siedä. 7531: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7532: nioittaen, 7533: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 7534: 7535: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 7536: Jorma Fred Esko Almgren 7537: Toimi Kankaanniemi 7538: 152 1989 vp. 7539: 7540: Raha-asia-aloite n:o 145 7541: 7542: 7543: 7544: 7545: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta autoveron budjettipe- 7546: rusteiseen palauttamiseen vammaisten lasten perheiden auton 7547: hankinnan helpottamiseksi 7548: 7549: Eduskunnalle 7550: 7551: Perheet, joilla on vammaisia lapsia, kokevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7552: vaikeuksia tällaisten lastensa kuljettamisessa. nioittaen, 7553: Tilanne helpottuu huomattavasti, jos perhe ky- 7554: kenee hankkimaan oman auton. Se ei ole talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7555: dellisista syistä kuitenkaan usein mahdollista. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7556: Suomessahan auto on maailman kalleimpia. 28.99. 61 2 000 000 markkaa autove- 7557: Auton hankkiminen helpottuisi, mikäli autove- ron budjettiperusteiseen palauttamiseen 7558: ro poistettaisiin, silloin kun sen ostaa perhe, vammaisen lapsen perheelle. 7559: jossa on vammainen lapsi. 7560: 7561: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7562: 7563: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7564: 1989 vp. 153 7565: 7566: Raha-asia-aloite n:o 146 7567: 7568: 7569: 7570: 7571: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen profes- 7572: sorin viran perustamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslai- 7573: tokseen 7574: 7575: Eduskunnalle 7576: 7577: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa toja (entistä laudaturtasoista opetusta) antavat 7578: ei ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajan- pääsääntöisesti vähintään tohtoritasoiset henki- 7579: koulutuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulu- löt. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa 7580: tuslaitos ovat Mikkelin läänin ainoat oppilai- syventävien opintojen opetusta joutuvat nykyi- 7581: tokset, joissa akateemisia loppututkintoja voi- sin antamaan jo maisteritasoiset henkilöt ja 7582: daan suorittaa. Laitoksissa on yhteensä noin tuntiopettajat. On selvää, ettei Savonlinnan 7583: 600 opiskelijaa ja lähes 180 aloituspaikkaa. Si- opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa voida 7584: ten Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen nostaa ja siten lisätä Mikkelin läänin korkea- 7585: osuus on ainoastaan 0, 7 OJo koko maan korkea- koulupaikkoja - opetuksen tasosta tinkimättä 7586: kouluopiskelijoiden määrästä. Läänin väestö- - ellei nykyisiä kasvatustieteen resursseja li- 7587: pohjan perusteella korkeakoulupaikkojen mää- sätä. 7588: rän tulisi olla kuusinkertainen. Kaikkiin muihin maamme opettajankoulu- 7589: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tuslaitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen 7590: opiskelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustie- professuuri. Joensuun yliopiston KTS:ssä ei ole 7591: teen opettajakunnan puute. Luokanopettajaksi edes esitetty kasvatustieteen professuurin perus- 7592: sekä kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opis- tamista Savonlinnan opettajankoulutuslaitok- 7593: kelevat suorittavat tutkinnon uudistuksen jäl- seen, vaikka opetusministeriö ja opettajankou- 7594: keen entistä pro gradu -tutkielmaa vastaavan lutusneuvosto ovat tehneet periaatepäätöksen 7595: syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman. siitä, että maamme kaikkiin opettajankoulutus- 7596: Tämä edellyttää entisiin lehtorivaltaisiin opetta- laitoksiin perustetaan kasvatustieteen profes- 7597: jaseminaareihin merkittävää kasvatustieteen suuri. Sen sijaan Joensuun korkeakoulun hal- 7598: opettajakunnan lisäystä, koska koulutus samal- lintovirasto on esittänyt kasvatustieteen lehto- 7599: la piteni vähintään vuodella. Silti Savonlinnan raatin lakkauttamista ja sen tilalle professuuria. 7600: opettajankoulutuslaitoksessa on ainoastaan Tämä viranmuutos tosiasiassa vähentäisi Sa- 7601: kaksi kasvatustieteen apulaisprofessoria, kaksi vonlinnan OKL:n kasvatustieteen opettajakun- 7602: lehtoria ja yksi assistentti. Siten kasvatustieteen nan opetuspanosta yli 250 tuntia vuosittain. En- 7603: nykyisen opettajakunnan opetusvelvollisuus on tisen Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden 7604: yhteensä noin 1 300 tuntia lukuvuodessa. Luku- osasto on pitänyt erityispedagogiikan profes- 7605: vuonna 1983-1984 kasvatustieteen opetusta oli suuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin Savonlin- 7606: Joensuun yliopiston opetusohjelman mukaan nan OKL:n kasvatustieteen professuuria. Silti 7607: jo noin 1 900 tuntia. erityispedagogiikan koulutusohjelmaan otetaan 7608: Opetusministeriön KTS:ssä Savonlinnan vuosittain vajaat 20 opiskelijaa, kun Savonlin- 7609: opettajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisään- nan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien 7610: otto on esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Li- 7611: 64:ään. Tämä lisäisi vähintään nelivuotisen säksi Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on 7612: koulutusohjelman kokonaisopiskelijamäärää pohjoismaiden ainoa erityispedagogiikan pro- 7613: vähintään 64 opiskelijalla. Vastaavasti kasva- fessuuri, eikä esimerkiksi Englannin kokoiseen 7614: tustieteen opetuksen tarve lisääntyisi noin 2 200 maahan ole katsottu tarpeelliseksi perustaa yh- 7615: tuntiin eli lähes kaksinkertaiseksi nykyisiin re- tään erityispedagogiikan professuuria. 7616: sursseihin verrattuna. Muissa opettajankoulu- Savonlinnan normaalikouluun on juuri val- 7617: tuslaitoksissa kasvatustieteen syventäviä opin- mistumassa uudet opetusharjoittelutilat, jotka 7618: 154 1989 vp. - RA n:o 146 7619: 7620: mahdollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskou- maassa. Väestöpohjan perusteella tutkimusra- 7621: lun ala-asteen perustamisen. Myös luokanlehto- hoituksen osuuden tulisi olla lähes kymmenker- 7622: rien virat on saatu perustetuksi siten, että si- tainen. Lisäämällä opettajankoulutuslaitokseen 7623: säänoton nostamisen edellyttämät opetustilat ja opettajakuntaa, jonka työvelvollisuuteen kuu- 7624: -virat olivat normaalikoulussa vuonna 1986. luu tutkimustyötä, voidaan osittain lisätä sekä 7625: Kolmiluokkasarjainen ala-aste on välttämätön, tutkimuksen että todennäköisesti tutkimusra- 7626: mutta ei riittävä edellytys luokanopettajakoulu- hoituksen osuutta Mikkelin läänissä. 7627: tuksen sisäänoton nostamiseksi nykyisestään. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen si- 7628: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaeh- säänoton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi 7629: tosopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen myös Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen 7630: osittaista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten osuutta koko maan korkeakouluopiskelijoista. 7631: tehtäväksi. Myös tämä muutosesitys toteutues- Yhdessä Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitok- 7632: saan edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvir- sen opiskelijamäärän kasvun (nykyisestä kol- 7633: koja opettajankoulutuslaitoksiin. mesta vuosikurssista viiteen vuosikurssiin) 7634: Joensuun korkeakoulun KTS:ssä esitettiin kanssa läänin korkeakoulupaikkojen osuus 7635: kasvatustieteen jatko-opintojen aloittamista Sa- nousisi noin yhteen prosenttiin kaikista korkea- 7636: vonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa jo lu- kouluopiskelijoista. 7637: kuvuonna 1985-86. Lisensiaatti- ja tohtoritut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7638: kintojen suorittaminen Mikkelin läänissä tur- nioittaen, 7639: vaisi tulevaisuudessa pätevien opettajien saan- 7640: nin Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7641: sekä takaisi opiskelijoille muodollisesti saman- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7642: tasoisen kasvatustieteen opetuksen kuin muissa 29.10. 01 200 000 markkaa kasvatustie- 7643: maamme opettajankoulutuslaitoksissa. teen professorin viran perustamiseen Sa- 7644: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoi- vonlinnan opettajankou/utuslaitokseen. 7645: tusosuus (0,5 %) on suhteellisesti pienin koko 7646: 7647: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7648: 7649: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7650: 1989 vp. 155 7651: 7652: Raha-asia-aloite n:o 147 7653: 7654: 7655: 7656: 7657: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden opinto- 7658: lainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen maksuajan pidentä- 7659: miseksi 7660: 7661: Eduskunnalle 7662: 7663: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä 7664: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakio nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot- 7665: huonommassa asemassa: heillä on edessään taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli- 7666: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit- 7667: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- tamisajan pidentäminen 3 vuoteen. 7668: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä ti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7669: lanne saattaa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti, 7670: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- 7671: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7672: mukaan piilotyöttömyyden, vajaatyöllisyyden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7673: ja koulutustaan vastaamatoota työtä tekevät 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimää- 7674: huomioon ottaen akateemisten työttömyyspro- räisenä määrärahana käytettäväksi vas- 7675: sentti nousee jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaik- tavalmistuneiden opiskelijoiden opinto- 7676: ka koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palk- lainojen korkotukiojan pidentämiseksi 7677: katulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut 3 vuoteen 1.7.1990 alkaen. 7678: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista 7679: 7680: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7681: 7682: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7683: 156 1989 vp. 7684: 7685: Raha-asia-aloite n:o 148 7686: 7687: 7688: 7689: 7690: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja keski- 7691: asteen opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseksi 7692: 7693: 7694: Eduskunnalle 7695: 7696: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opinto- torahan osuudessa on pyrittävä eduskunnan hy- 7697: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestel- väksymään tavoitteeseen, jonka mukaan opin- 7698: män takia on velkaantuminen vastavalmistu- toraha on nostettava puoleen opintotuen mää- 7699: neen suurimpia ongelmia. rästä vuoteen 1990 mennessä. Lopullisena ta- 7700: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- voitteena on saattaa opiskelijat yhdenveroiseen 7701: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin asemaan muiden kansalaisten kanssa - opiske- 7702: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaik- lijoille on taattava muiden perustoimeentulo- 7703: kaa ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta turvajärjestelmien suuruinen toimeentulomini- 7704: on lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistu- mi ilman lainarasitetta. 7705: neen edessä on velkakierre: opintolainaa, asun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7706: tolainaa, kodinperustamislainaa jne. Korkea- nioittavasti, 7707: koulututkinto ei enää ole sellainen investointi, 7708: joka varmasti takaisi hyvän toimeentulon val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7709: mistumisen jälkeen - asia on pikemminkin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7710: päinvastoin. Esimerkiksi lainan turvin opiskel- 29.39.55 730 000 000 markkaa korkea- 7711: lut juristi saavuttaa elinikäisessä palkkavertai- koulu- ja keskiasteen opiskelijoiden 7712: lussa toimistoapulaisen vasta noin 40 vuoden opintorahan perusosan korottamiseksi 7713: iässä. 980 markkaan kuukaudessa 1. 7.1990 al- 7714: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- kaen. 7715: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- 7716: 7717: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7718: 7719: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7720: 1989 vp. 157 7721: 7722: Raha-asia-aloite n:o 149 7723: 7724: 7725: 7726: 7727: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarveharkin- 7728: taikärajan alentamiseksi 18 vuoteen 7729: 7730: 7731: Eduskunnalle 7732: 7733: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostanei- ikäisyysrajaa korkeampana estää nuoren talou- 7734: den opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja va- dellista ja sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää 7735: rallisuuteen kohdistuva tarverharkinta on yksi nuoruutta keinotekoisesti. Tarveharkintaikära- 7736: opintotukijärjestelmän merkittävistä epäkoh- jan noudattaminen asettaa myös vanhemmille 7737: dista. Vaikka tarveharkintaikärajaa on viime erityisiä vaatimuksia opiskelevien lastensa ela- 7738: vuosina vähittäin pudotettu alaspäin, vaikutta- tuksesta. Pahimmillaan se saattaa johtaa entistä 7739: vat vanhempien tulot ja varallisuus edelleen alle suurempaan koulutukselliseen eriarvoisuuteen. 7740: 20-vuotiaiden saamaan opintorahan perusosaan Jo nyt on havaittavissa aiemmista sosiaaliluo- 7741: ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös asumisli- kista tulevien opiskelijoiden määrän laskua. 7742: sään. Vanhempien luona asuvilla alle 24-vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7743: tiailla vanhempien tulot ja varallisuus vaikutta- nioittavasti, 7744: vat kaikkeen opintotukeen. Heihin kohdistuvat 7745: myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7746: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7747: messa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan 29.39.55 50 000 000 markkaa opinto- 7748: itsestään myös taloudellisesti, opintotuen tarve- tuen ikärajan alentomiseksi yleisesti 18 7749: harkinnan ikärajan pitäminen normaalia täysi- vuodeksi 1. 7.1990 alkaen. 7750: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7751: 7752: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7753: 158 1989 vp. 7754: 7755: Raha-asia-aloite n:o 150 7756: 7757: 7758: 7759: 7760: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi- 7761: den perustamiskustannuksiin 7762: 7763: 7764: Eduskunnalle 7765: 7766: Erityisesti Varsinais-Suomen kunnat ovat Valtiovallan tulisi laissa edellytetyn kustan- 7767: joutuneet kärsimään siitä, että valtiovalta ei ole nustenjaon mukaisesti huolehtia velvoitteistaan 7768: huolehtinut omasta osuudestaan kouluja raken- eikä jättää niitä nykyisellä tavalla kuntien huo- 7769: nettaessa. Kun rakentamistarve on ollut pakot- lehdittavaksi. 7770: tava, ei rakennusten toteuttamista ole voinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7771: siirtää, vaikka valtio ei olekaan suorittanut nioittaen, 7772: osuuttaan. Sen kunnat ovat saaneet vasta mo- 7773: nia vuosia myöhemmin jälkirahoituksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7774: Mainitusta seikasta on seurauksena, että kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7775: tien talous valtiovallan laiminlyönnin vuoksi ki- 29.46.34 250 000 000 markkaa perus- 7776: ristyy. Siitä on myös taloudellista menetystä koulujen ja lukioiden perustamiskustan- 7777: kunnille senkin vuoksi, ettei valtiovalta jälkira- nusten valtionosuuteen. 7778: hoituksessaan ota ollenkaan huomioon monien 7779: vuosien inflaation aiheuttamaa tappiota. 7780: 7781: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7782: 7783: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7784: 1989 vp. 159 7785: 7786: Raha-asia-aloite n:o 151 7787: 7788: 7789: 7790: 7791: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 7792: minnan palkkauskustannuksiin 7793: 7794: 7795: Eduskunnalle 7796: 7797: Kulttuuritoimintalain toimimisen edellytyk- nykyisin useimmiten valtionosuusehdolla. Ny- 7798: senä on kunnallisen tason kulttuurihallinto. kyisen valtionosuusvirkojen perustamisaikatau- 7799: Vuosina 1982-1983 valtion tulo- ja menoar- lun mukaisesti viimeiset kunnat saisivat valtion- 7800: vioon sisältyi vuosittain varat 60 kulttuuritoi- osuusvirkansa vasta pitkälti 3. vuosituhannella. 7801: men pääviran valtionosuutta varten. Sen jäl- Aikataulu on aivan liian hidas ja epäoikeuden- 7802: keen kunnallisen tason kulttuurihallinnon luo- mukainen niille kunnille, joiden kulttuuritoi- 7803: minen on olennaisesti hidastunut. Viime vuosi- men kehitys muihin kuntiin nähden hidastuu 7804: na valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain kulttuuritoimesta vastaavan ja sitä kunnassa 7805: sisältynyt määräraha vain 10 uuden pääviran koordinoivan toimihenkilön puuttumisen 7806: perustamista varten. vuoksi. 7807: Kuitenkin kuntien kulttuuritoiminnasta an- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7808: netun lain 5 § ja opetusministeriön sen sovelta- nioittaen, 7809: misesta antamat ohjeet sallivat 333 pääviran ja 7810: 195 sivu- ja yhdistelmäviran perustamisen. Ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7811: luvana vuonna valtionosuuteen oikeutettuja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7812: virkoja on kaikkiaan vasta 190, joten valtaosa 29.90.30 25 000 000 markkaa kuntien 7813: kunnista on vielä järjestelmän ulkopuolella. kulttuuritoiminnan palkkauskustannuk- 7814: Kulttuuritoimen virat perustetaan kunnissa siin. 7815: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7816: 7817: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7818: 160 1989 vp. 7819: 7820: Raha-asia-aloite n:o 152 7821: 7822: 7823: 7824: 7825: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 7826: mintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten 7827: 7828: 7829: Eduskunnalle 7830: 7831: Kulttuuritoimintalain 8 §:ään perustuen kun- hin. Huolimatta määrärahan vähäisyydestä ja 7832: nat voivat saada valtiolta avustusta ja lainaa pienuudesta perusteltuja hakemuksia on ollut 7833: kulttuuritoimintaa varten tarvittavien kokoon- sangen paljon (158 kpl; 40,8 milj. mk), mikä 7834: tumis-, työskentely-, näyttely- ja esitystilojen osoittaa määrärahan tasokorotuksen tarpeelli- 7835: rakentamista, hankkimista, kunnostamista ja suutta. 7836: perusparannuksia sekä kulttuuritoiminnan kan- Tuki on erittäin tärkeä erityisesti pienille ja 7837: nalta tarpeellisten laitteiden ja välineiden hank- taloudellisesti heikossa asemassa oleville kun- 7838: kimista varten. Tuen piiriin eivät kuitenkaan nille, joilta puuttuvat usein edes tyydyttävät 7839: kuulu suuret taiderakennushankkeet (teatterit, näyttely- ja esitystilat ja työskentelytilat sekä 7840: konserttitalot, museot), joita tuetaan veikkaus- tarpeelliset välineet ja laitteet ja joille nykyises- 7841: voittovaroin. Laki on saanut kunnat tekemään sä taloudellisessa tilanteessa niiden hankkimi- 7842: runsaasti kulttuuritoimen investointisuunnitel- nen ei ole edes mahdollista ilman valtion tuki- 7843: mia. toimia. 7844: Valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7845: osoitettu määräraha on kuitenkin kasvanut hy- nioittaen, 7846: vin hitaasti. Vuonna 1988 se on vain 4,0 miljoo- 7847: naa markkaa. Määrärahan pienuuden vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7848: opetusministeriö on jakanut siitä pelkästään 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7849: avustuksia, jotka ovat suurimmillaan 100 000 29.90.30 JO 000 000 markkaa kuntien 7850: markkaa. Ne riittävät lähinnä välinehankintoi- kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja 7851: hin, eivät mihinkään suurempiin investointei- laitteita varten. 7852: 7853: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7854: 7855: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7856: 1989 vp. 161 7857: 7858: Raha-asia-aloite n:o 153 7859: 7860: 7861: 7862: 7863: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisen kulttuuritoi- 7864: minnan järjestämiseen ja tukemiseen 7865: 7866: 7867: Eduskunnalle 7868: 7869: Kulttuuritoimintalain 5 § :n mukaan kunta Erityisesti taloudellisesti heikossa asemassa 7870: voi saada valtionosuutta paikallisen kulttuuri- olevien kuntien ei ole mahdollista kunnallisve- 7871: toiminnan järjestämisestä ja tukemisesta aiheu- rotuksen kautta saavuttaa riittävää kulttuuri- 7872: tuviin kustannuksiin valtion tulo- ja menoar- palvelujen tasoa. Nykytilan vallitessa epäsuhde 7873: viossa vahvistetun enimmäismäärän kutakin kulttuuritoimen osalta tulee näin ollen kasva- 7874: kunnassa henkikirjoitettua asukasta kohti. maan eri kuntien välillä. 7875: Kun kulttuuritoimintalaki tuli voimaan vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7876: na 1981, tämä enimmäismäärä oli 3 markkaa, nioittaen, 7877: ja suunnitelmien mukaan sen piti nousta 5 7878: markkaan jo vuonna 1982. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7879: Tuen kehitys ei kuitenkaan ole ollut odotus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7880: ten mukaista. Vuonna 1988 valtionosuutta 29.90.30 30 000 000 markkaa paikalli- 7881: myönnettiin vasta 7 markan enimmäismenoihin sen kulttuuritoiminnan järjestämiseen ja 7882: kutakin kunnassa henkikirjoitettua asukasta tukemiseen. 7883: kohti. Toiminnalliset tarpeet huomioon ottaen 7884: tuki on riittämätön. Tuen tulisi kohota 10 7885: markkaan asukasta kohti. 7886: 7887: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7888: 7889: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7890: 162 1989 vp. 7891: 7892: Raha-asia-aloite n:o 154 7893: 7894: 7895: 7896: 7897: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimi- 7898: seen julkisiin rakennuksiin 7899: 7900: 7901: Eduskunnalle 7902: 7903: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- nan toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimi- 7904: noarviossa oli veikkauksen ja raha-arpajaisten kuntaan tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 7905: voittovaroista myönnetty 2 400 000 markkaa mukaan. Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei 7906: käytettäväksi taideteosten hankkimiseen julki- kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti määrä- 7907: siin rakennuksiin. Nousua edelliseen vuoteen on rahan suuruuteen, vaan samoilla raameilla kuin 7908: 100 000 markkaa. Tämän lisäksi oli momentilla ennen hankittiin veistokset, maalaukset, piirus- 7909: 21.02. 70 tasavallan presidentin virka-asunnon tukset, grafiikka jne. valtion rakennuksiin, 7910: kalustamisesta aiheutuvissa menoissa varattu hankitaan nyt myös taidetekstiilit, taidekera- 7911: 600 000 markkaa taideteosten hankintaan kysei- miikka ja muu vastaava taide. Se, että valtion 7912: seen rakennukseen. vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoarviossa 7913: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä mää- oli varattu 600 000 markan määräraha Mänty- 7914: rärahalla valtion taideteostoimikunta järjestää niemen taidehankintoihin, ei luonnollisesti vai- 7915: taidekilpailuja ja hankkii taidetta valtion raken- kuta kokonaistilanteeseen, koska kysymyksessä 7916: nuksiin eri puolille maata. Jo pitkään on valtion on kertaluonteinen, erillinen hanke. Määrära- 7917: merkittävimmistäkin rakennushankkeista jou- haa taideteosten hankkimiseen julkisiin raken- 7918: duttu karsimaan taiteen osuus määrärahojen nuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä olennai- 7919: vähyyden vuoksi, ja moniin mukaan päässeisiin sesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteilijajär- 7920: kohteisiin on voitu viedä taidetta vain yksittäis- jestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus- 7921: kappaleina, ei kohteeseen alun perin suunnitel- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky- 7922: tuna, kiinteänä osana kokonaisuutta. Kaikki seisen määrärahan niukkuuteen. 7923: muut Pohjoismaat käyttävät kulttuurihankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7924: toihin 1 OJo :n verran suhteessa valtion rakennus- nioittaen, 7925: määrärahoihin. Suomessa, jos valtion vuotui- 7926: sesta rakentamisesta otetaan huomioon vain vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7927: rastotalot, yliopistot ja muu merkittävämpi ra- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 7928: kentaminen, olisi vastaavan taideteosten han- uudelle momentille 5 000 000 markkaa 7929: kintamäärärahan oltava vähintäänkin kaksin- käytettäväksi taideteosten hankkimiseen 7930: kertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa julkisiin rakennuksiin. 7931: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikun- 7932: 7933: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1989 7934: 7935: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7936: 1989 vp. 163 7937: 7938: Raha-asia-aloite n:o 155 7939: 7940: 7941: 7942: 7943: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkai- 7944: sutoiminnan tukemiseen 7945: 7946: 7947: Eduskunnalle 7948: 7949: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7950: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen pe- nioittaen, 7951: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sit- 7952: ten, mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7953: säilymistä. Alkaneen myönteisen kehityksen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 7954: turvaamiseksi ja monipuolistamiseksi tulee saa- 29.99.50 1 600 000 markkaa saamenkie- 7955: menkielistä julkaisutoimintaa tukea nykyistä lisen julkaisutoiminnan tukemiseen. 7956: voimakkaammin. Tällöin mahdollistetaan 7957: myös hengellisen kirjallisuuden kääntäminen ja 7958: tuottaminen saamen kielellä. 7959: 7960: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7961: 7962: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 7963: 7964: 7965: 7966: 7967: 14 290089P 7968: 164 1989 vp. 7969: 7970: Raha-asia-aloite n:o 156 7971: 7972: 7973: 7974: 7975: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusvarasto- 7976: jen rakentamiseksi 7977: 7978: 7979: Eduskunnalle 7980: 7981: Kesällä 1987 koettu erittäin raskas kato pal- ta. Silloin vältytään mm. hukkakauran aiheut- 7982: jasti karulla tavalla sen tosiasian, että maassam- tamilta ongelmilta. 7983: me on liian vähän viljan varmuusvarastoja. Viljan varmuusvarastojen rakentamiseksi no- 7984: Tämä seikka on ollut kyllä tiedossa, mutta yli- peasti lisää tulee tätä toimintaa rahoittaa myös 7985: tuotannon vallitessa tilanne ei ole aiheuttanut valtion budjetin kautta. Ilman sitä riittävien 7986: dramaattisia ongelmia. On tuudittauduttu vä- varmuusvarastojen aikaansaaminen kestää liian 7987: linpitämättömyyteen. Vasta ankara kato teki il- kauan. 7988: meiseksi, kuinka heikko maamme viljaomava- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7989: raisuus on, kun todellinen kato kohtaa. nioittaen, 7990: Mikäli maailmassa olisi koettu laajamittai- 7991: sempi kato tai olisi ollut jonkinlainen kriisiti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7992: lanne, maamme viljahuollon turvaaminen olisi 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 7993: voinut kohdata suuriakin vaikeuksia. On siis uudelle momentille 70 000 000 markkaa 7994: erittäin tärkeätä saada lisää viljan varmuusva- viljan varmuusvarastojen rakentami- 7995: rastoja. Niihin on varastoitava myös riittävästi seksi. 7996: siemenviljaa, ettei sitä tarvitse tuoda ulkomail- 7997: 7998: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 7999: 8000: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 8001: 1989 vp. 165 8002: 8003: Raha-asia-aloite n:o 157 8004: 8005: 8006: 8007: 8008: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien ra- 8009: kentamiseen 8010: 8011: 8012: Eduskunnalle 8013: 8014: Kustavin ja Lokalahden välille on suunniteltu Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös 8015: rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, joka loisi saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen- 8016: lyhyen tieyhteyden välille Kustavi-Lokalah- kaupunkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia 8017: ti-Uusikaupunki. Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien 8018: Lehmänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- kuntien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkai- 8019: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle lulle uusi tieyhteys loisi uusia mahdollisuuksia. 8020: suuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- A vautuisihan tielle kauniita merellisiä näkymiä. 8021: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8022: tekemään Uudenkaupungin ympäristöstä ny- nioittaen, 8023: kyistä yhtenäisemmän alueen. Erityisen tärkeä 8024: tie olisi Kustavin asukkaille. Monet tärkeät pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8025: velut, kuten sairaala- ja erilaiset koulupalvelut, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8026: ovat saatavissa Uudestakaupungista. Myös ly- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Lehmän- 8027: hyempi matka mahdollistaisi asumisen kotikun- kurkun tien suunnittelun ja rakentami- 8028: nassa Kustavissa, vaikka työpaikka sijaitsisi sen aloittamiseen. 8029: Uudessakaupungissa. 8030: 8031: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 8032: 8033: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8034: Jorma Fred Esko Almgren 8035: Toimi Kankaanniemi 8036: 166 1989 vp. 8037: 8038: Raha-asia-aloite n:o 158 8039: 8040: 8041: 8042: 8043: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen alikul- 8044: kutunnelin rakentamiseksi valtatien n:o 1 ali Salossa 8045: 8046: 8047: Eduskunnalle 8048: 8049: Kevyen liikenteen alikulkutunneli valtatien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8050: n:o 1 alitse rautatien alikulun kohdalla Salossa nioittaen, 8051: sisältyy TVL:n toimenpideohjelmaan. Tunnelin 8052: rakentaminen valtatien alitse on työmatkalii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8053: kenteen vuoksi liikenneturvallisuussyistä välttä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8054: mätön. Paikalla tapahtuneet liikennevahingot 31.24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii- 8055: ja mm. yksi kuolemaan johtanut liikennetapa- kenteen alikulkutunnelin rakentamiseksi 8056: turma antavat perustellun syyn hankkeen kii- valtatien n:o 1 ali Salossa. 8057: rehtimiseen. 8058: 8059: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8060: 8061: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8062: Jorma Fred Esko Almgren 8063: Toimi Kankaanniemi 8064: 1989 vp. 167 8065: 8066: Raha-asia-aloite n:o 159 8067: 8068: 8069: 8070: 8071: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 8072: lien rakentamiseen Salossa 8073: 8074: 8075: Eduskunnalle 8076: 8077: Salon kaupungista naapurikuntiin johtavilla kallistien ja Kiskootien varteen. Eräiltä osin tä- 8078: teillä on vilkasta moottoriajoneuvoliikennettä, hän liittyy myös alikäytävien rakentamista. 8079: minkä lisäksi samoilla teillä on polkupyörälii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8080: kennettä keskimääräistä enemmän. Tiet ovat nioittaen, 8081: sekä työmatkaliikenteen että koululaisliiken- 8082: teen käytössä. Liikenneturvallisuussyistä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8083: vyen liikenteen väylien saamista pidetään kau- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 8084: pungin taholta kiireellisenä ja välttämättömänä 31.24. 77 3 000 000 markkaa kevyen lii- 8085: Inkereentien, Somerontien, Salon-Teijon pai- kenteen väylien rakentamiseen Salossa. 8086: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8087: 8088: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8089: Jorma Fred Esko Almgren 8090: Toimi Kankaanniemi 8091: 168 1989 vp. 8092: 8093: Raha-asia-aloite n:o 160 8094: 8095: 8096: 8097: 8098: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avus- 8099: tamiseen 8100: 8101: 8102: Eduskunnalle 8103: 8104: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia menoarvioissa vuosien mittaan tyydyttävästi 8105: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenneti- kehittynyt. Siksi saaristoliikenteen kehitystar- 8106: heys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska liiken- vetta on runsaasti. 8107: nepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8108: häinen. Heikon kannattavuuden vuoksi liiken- nioittaen, 8109: nettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman tu- 8110: kea lisätä palveluja. Tästä syystä valtiovallan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8111: tulisi tajuta velvollisuutensa saaristossa asuvia 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8112: ihmisiä kohtaan. Myös saariston säilymisen 31.30.40 2 000 000 markkaa saaristolii- 8113: asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. kenteen avustamiseen. 8114: Saaristoliikenteen avustaminen ei ole tulo- ja 8115: 8116: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8117: 8118: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 8119: 1989 vp. 169 8120: 8121: Raha-asia-aloite n:o 161 8122: 8123: 8124: 8125: 8126: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin väy- 8127: län (lsokari-Kemira) syventämiseen 8128: 8129: 8130: Eduskunnalle 8131: 8132: Kemiran Uudenkaupungin lannoitetehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8133: vienti ulkomaille on jatkuvasti kasvanut. Vienti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8134: tapahtuu meritse Uudenkaupungin satamasta. 31.30.77 5 000000 markkaa Uudenkau- 8135: Liikenteen kehittyessä on tullut tarpeelliseksi pungin väylän (Isokari-Kemira) syven- 8136: syventää nykyistä 10 metrin väylää 12 metriin. tämiseen. 8137: Hankkeen kustannukset ovat n. 33,5 Mmk. 8138: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8139: nioittaen, 8140: 8141: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 8142: 8143: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8144: Jorma Fred Esko Almgren 8145: Toimi Kankaanniemi 8146: 170 1989 vp. 8147: 8148: Raha-asia-aloite n:o 162 8149: 8150: 8151: 8152: 8153: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjär- 8154: jestelmän kokeilemiseksi opiskelupaikkakuntien seutuliiken- 8155: teessä 8156: 8157: Eduskunnalle 8158: 8159: Viimeisen vuosikymmenen aikana opiskeli- käytetään joukkoliikennettä yksityisautoilun si- 8160: joiden yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on jasta. Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohja- 8161: johtanut siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole ta asenteita ja kulutustottumuksia liikenne- ja 8162: enää varaa oman auton ostoon. Samanaikaises- ympäristöpoliittisesti kestävään suuntaan. 8163: ti joukkoliikenteen maksut ovat kohonneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8164: huomattavasti, ja kustannukset asunnon ja nioittavasti, 8165: opiskelupaikkojen välisestä matkustuksesta 8166: ovat nousseet yli opiskelijoiden maksukyvyn. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8167: Opiskelijoilla ei myöskään ole mahdollisuutta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8168: vähentää välttämättömiä työ- eli opiskelumat- 31.58.30 JO 000 000 markkaa joukkolii- 8169: kojaan verotuksessa. kenteen kehittämiseksi opiskelupaikka- 8170: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös kuntien seutuliikenteessä opiske/ija- 8171: suositeltavaa, että erityisesti taajama-alueilla alennusjärjestelmän kokeiluna. 8172: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8173: 8174: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 8175: 1989 vp. 171 8176: 8177: Raha-asia-aloite n:o 163 8178: 8179: 8180: 8181: 8182: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikulun ra- 8183: kentamiseksi Meriniityn teollisuusalueelle Salossa 8184: 8185: 8186: Eduskunnalle 8187: 8188: Salon kaupungin merkittävin teollisuusalue, neväylien rakentamiseen on vuosittain normaa- 8189: tällä hetkellä n. 3 000 ja tulevaisuudessa yli listi 6-7 milj . mk. 8190: 4 000 työpaikkaa käsittävä Meriniityn teolli- Kun junien nopeus korjatulla rantaradalla tu- 8191: suusalue sijaitsee rautatien toisella puolella. lee nousemaan huomattavasti nykyisestään, tu- 8192: Kaikki sinne johtavat kadut ovat tasoristeyksiä. lee alikulkutunneli mahdollisimman pian raken- 8193: Liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden taa. 8194: vuoksi on välttämätöntä, että viimeistään ran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8195: taradan oikaisutyön ehtiessä Saloon on voitu nioittaen, 8196: toteuttaa alikulkutunneli Joensuunkadulle joh- 8197: tamaan liikennettä turvallisesti teollisuusalueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8198: le. Hanke on mittava, sillä sen kustannusar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8199: vioksi on VR:n ja kaupungin yhteisessä työryh- 31 .24. 77 2 000 000 markkaa rautatien 8200: mässä laskettu 34 000 000 mk. Hankkeen mitta- alikulun rakentamiseksi Meriniityn teol- 8201: vuutta Salon kaupungin oloihin sovellettuna lisuusalueelle Salossa. 8202: kuvaa se, että kaupungin talousarviossa liiken- 8203: 8204: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8205: 8206: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8207: Jorma Fred Esko Almgren 8208: Toimi Kankaanniemi 8209: 172 1989 vp. 8210: 8211: Raha-asia-aloite n:o 164 8212: 8213: 8214: 8215: 8216: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta projektin "Yleinen tie- 8217: toverkko ja kansalaisen tietoasema" kokeiluun 8218: 8219: 8220: Eduskunnalle 8221: 8222: Liikenneministeriö käynnisti vuoden 1988 vista kunnista. Niin ikään kaupungissa olevien 8223: huhtikuussa projektin "Yleinen tietoverkko ja korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden vaihto 8224: kansalaisen tietoasema". Projektin tarkoituk- ulkomaisten opiskelijoiden kanssa on viime 8225: sena on madaltaa uusien palvelujen ja uuden vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Turkuun on 8226: tekniikan käyttökynnystä ja samalla huolehtia äskettäin perustettu kaupungin myötävaikutuk- 8227: maamme pysymisestä mukana kansainvälisessä sella ulkomaalaisväestöä ja pakolaisia ajatellen 8228: kehityksessä. kansainvälinen kohtauspaikka, jossa ulkomaa- 8229: Projekti on edennyt niin, että vuoden 1988 ai- laisille pyritään jakamaan tietoa, millä edesau- 8230: kana tehtiin esitutkimus sekä kokeilu- ja toteut- tetaan ulkomaalaisten sopeutumista. 8231: tamissuunnitelma. Vuoden 1989 aikana on tar- Turku osallistuu myös Maailman Terveysjär- 8232: koitus käynnistää kokeilutoiminta muutamilla jestön, WHO:n Healthy Cities -projektiin ja on 8233: paikkakunnilla. Vuonna 1990 voitaisiin aloittaa se suomalainen kaupunki, joka hoitaa kansain- 8234: investoinnit verkon ja tietoasemien saamiseksi väliset kontaktit eri maiden projektiin osallistu- 8235: yleiseen käyttöön. Olemassa olevien tietojen viin kaupunkeihin. Healthy City -projekti on 8236: mukaan kokeilutoiminta tapahtuisi vain eräillä esittänyt tietopankin perustamista Turkuun. 8237: suhteellisen harvaan asutuilla paikkakunnilla, Turulla olisi edellä kerrotulla tavalla edelly- 8238: muttei Etelä-Suomen valtakunnallisesti tiheään tykset toimia liikenneministeriön todella suure- 8239: asutuissa keskuksissa. na kokeilukenttänä. Tämä edellyttäisi 20 päät- 8240: Turulla, Varsinais-Suomen aluetta ajatellen, teen asentamista kirjastoihin ja niiden lisäksi 8241: olisi edellytykset tarjota kokeilukenttä, jonka kolmea erillistä päätettä. Tietokantojen luomi- 8242: tulokset voisivat hyödyntää koko projektin to- nen, jatkuva ajan tasalla pitäminen ja teksti- 8243: teuttamista. Mikäli Turku hyväksyttäisiin mu- käännökset vaativat tiedostosta vastaavaa hen- 8244: kaan liikenneministeriön kokeiluun, olisi sillä kilöä. Tämänlaatuisena toimintana toteutettu- 8245: esittää selvät tavoitteet ja kohderyhmät. na kokeilusta olisi saatavissa kaikki tarvittavat 8246: Kirjaston toimipisteiden välityksellä kokeilu tulokset, koska sen piiriin kuuluisi väestön 8247: palvelisi kaikkia maakuntakirjaston palveluja koko jakauma. 8248: käyttäviä. Lisäksi kokeilun piiriin liitettäisiin Edellä olevan johdosta ehdotamme, 8249: yhtäältä yrittäjät ja toisaalta ulkomaalaiset. 8250: Pienyrittäjät tarvitsevat erityisesti yritystä pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8251: rustaessaan sekä myös kehittäessään ja laajen- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar- 8252: taessaan tietoverkon palveluja, joita heillä ei ole kan määrärahan käytettäväksi liikenne- 8253: mahdollisuus hankkia muulla tavoin. Paitsi, ministeriön projektin "Yleinen tieto- 8254: että Turussa asuu huomattava määrä ulkomaa- verkko ja kansalaisen tietoasema" ko- 8255: laisia jo entuudestaan, on Turku ollut viime keilun suorittamiseen Turussa. 8256: vuosina yksi suurimpia pakolaisia vastaanotta- 8257: 8258: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 8259: 8260: Sauli Hautala Ensio Laine Heli Astala 8261: Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö 8262: Heikki Perho Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto 8263: Risto Ahonen Jukka Roos Eeva-Liisa Moilanen 8264: Jorma Fred Esko Almgren 8265: 1989 vp. 173 8266: 8267: Raha-asia-aloite n:o 165 8268: 8269: 8270: 8271: 8272: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun saariston säh- 8273: köistämiseen 8274: 8275: 8276: Eduskunnalle 8277: 8278: Turun saaristossa asuu vielä ihmisiä, joilla ei Turun saaristo on yksi maailman kauneim- 8279: ole ollut mahdollisuutta saada kotiinsa sähköä. mista. On myös pidettävä huolta, että se säilyy 8280: Syinä ovat suuret etäisyydet ja poikkeukselliset elävänä ja toimivana. Sähköistys auttaa siinä. 8281: saaristo-olosuhteet. Tarvitaan valtiovallan eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8282: tyistä asioihin puuttumista. nioittaen, 8283: Sähkö on välttämätön hyödyke ihmisten jo- 8284: kapäiväisessä elämässä. Sen puute aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8285: monenlaisia rajoituksia ja esteitä taloudellisessa 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e 8286: toiminnassa. Turunmaan sähköistämisen lop- 32.55.41 8 000 000 markkaa Turun saa- 8287: puun saattaminen toisi siellä vielä asuville ihmi- riston sähköistämiseen. 8288: sille ratkaisevan helpotuksen heidän kamppai- 8289: luunsa toimeentulosta. 8290: 8291: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 8292: 8293: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8294: Jorma Fred Esko Almgren 8295: Toimi Kankaanniemi 8296: 174 1989 vp. 8297: 8298: Raha-asia-aloite n:o 166 8299: 8300: 8301: 8302: 8303: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä 8304: rintamasotilaseläkkeisiin ja asumistukeen 8305: 8306: 8307: Eduskunnalle 8308: 8309: Hallitusohjelmassa mainitaan vaikeimmassa Ylimääräistä rintamalisää tulisi korottaa 30 8310: asemassa olevien rintamaveteraanien ja sotain- prosenttiin maksettavan kansaneläkkeen mää- 8311: validien huomioon ottamisesta rintamaveteraa- rästä. Tämä edellyttää, että rintamasotilaseläk- 8312: nien sosiaaliturvan kehittämisessä. Tämän to- keiden ja asumistuen määrärahaa huomattavas- 8313: teutuminen edellyttää erityisesti ylimääräisen ti korotettaisiin nykyisestä tasosta. 8314: rintamalisän korottamista veteraanien eläketur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8315: van kehittämistoimena. nioittaen, 8316: Kaikkein ahtaimmalla elävien veteraanien 8317: aseman korjaaminen tulisi suorittaa nopeasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8318: Se on hyvinvointivaltion kunniavelka. Tässä on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8319: kysymys henkilöistä, jotka eivät saa työeläkettä 33.21.52 1100000000markkaaylimää- 8320: lainkaan tai saavat sitä perin vähän siitä huoli- räisenä lisänä rintamasotilaseläkkeisiin 8321: matta, että he ovat suorittaneet pitkän päivä- ja asumistukeen. 8322: työn raskaassa työssä. Lisäksi heidän ikäluok- 8323: kansa osalle tuli usein erityisen pitkä sotapalve- 8324: lusaika. 8325: 8326: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 8327: 8328: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8329: Jorma Fred Esko Almgren 8330: Toimi Kankaanniemi 8331: 1989 vp. 175 8332: 8333: Raha-asia-aloite n:o 167 8334: 8335: 8336: 8337: 8338: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoi- 8339: den kuntoutustoimintaan 8340: 8341: 8342: Eduskunnalle 8343: 8344: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtä- 8345: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- viin, olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille 8346: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yh- turvataan riittävän usein toistuvat ja kyllin pit- 8347: teiskunnallista palvelustyötä. Mutta myös so- kät kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot. 8348: tainvalidimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8349: heidän voimansa vähenevät ja he ovat itsekin nioittaen, 8350: kipeästi loman, virkistyksen ja kuntoutuksen 8351: tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8352: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8353: vat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- 33.22.56 12 000 000 markkaa sotainvali- 8354: kunnan tukea. dien puolisoiden kuntoutustoimintaan. 8355: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, 8356: 8357: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 8358: 8359: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8360: Jorma Fred Esko Almgren 8361: Toimi Kankaanniemi 8362: 176 1989 vp. 8363: 8364: Raha-asia-aloite n:o 168 8365: 8366: 8367: 8368: 8369: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuväli- 8370: neiden hankkimiseksi näkövammaisille 8371: 8372: 8373: Eduskunnalle 8374: 8375: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein lentamis-, -välittämis- ja -vastaanottojärjestel- 8376: tietoa välittävä elin - silmä - ei toimi tai toi- miin mahdollistavat näkövammaisille monin- 8377: mii erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee sil- kertaisen tiedonsaannin nykyiseen tilanteeseen 8378: män välittämää tietoa lähes kaikessa toiminnas- verrattuna. Ne avaavat näkövammaisille mah- 8379: saan, kuten päivittäisten asioiden hoitamisessa, dollisuuden mm. joukkoviestinnän entistä te- 8380: yhteiskunnallisessa osallistumisessa, koulun- hokkaampaan hyväksikäyttöön. 8381: käynnissä, työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on 8382: Näkövammaisten tiedonsaannin parantaminen näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallis- 8383: on näkövammaisten kannalta keskeinen asia ta. Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä ai- 8384: pyrittäessä teeman "Täysi osallistuminen ja ta- heutuviin kuluihin. Tuetaanhan valtion varoista 8385: sa-arvo" toteutumiseen. myös tavanomaisten tiedotusvälineiden julkai- 8386: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan semista. 8387: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8388: vat lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia nioittaen, 8389: kasettilehtiä ilmestyy muutamia, mutta niiden 8390: toimittaminen on sattumanvaraista sekä talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8391: delliselta että toimitukselliselta kannalta kat- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 8392: soen. markkaa käytettäväksi elektronisten 8393: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhu- apuvälineiden hankkimiseksi näkövam- 8394: rit, puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yh- maisille. 8395: distettynä tietotekniikan tarjoamiin tiedontal- 8396: 8397: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1989 8398: 8399: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8400: Jorma Fred Esko Almgren 8401: Toimi Kankaanniemi 8402: 1989 vp. 177 8403: 8404: Raha-asia-aloite n:o 169 8405: 8406: 8407: 8408: 8409: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen kuntou- 8410: tustyön tukemiseen 8411: 8412: 8413: Eduskunnalle 8414: 8415: Yhteiskunnassamme on ihmisiä, joilta kon- kuntoutettavaa ihmistä. Se onkin kuntoutuksen 8416: taktit ympäristöönsä ovat täysin katkenneet. onnistumiseksi kaikkein tärkeintä. 8417: He ovat joutuneet syrjään työelämästä, jopa Vapaaehtoiselle kuntoutustyölle tulee luoda 8418: normaalista kanssakäymisestä lähellä elävien riittävät resurssit. Siksi ensi vuoden tulo- ja me- 8419: ihmisten ja sukulaistensa kanssa. Heidän vai- noarvioon on varattava varoja. Se mahdollistai- 8420: keutensa voivat olla mielenterveyshäiriöistä, al- si myös erilaisten auttamisprojektien käynnistä- 8421: koholista ja huumeista johtuvia. Joskus pitkä- misen. 8422: aikainen työttömyys tai ihmisen luonteen poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8423: keavuus voi aiheuttaa vaikeata eristäytymistä. nioittaen, 8424: Tällaisia lähimmäisiämme yhteiskunnan tuli- 8425: si pyrkiä auttamaan osallistuviksi kansalaisiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8426: Tässä työssä vapaaehtoinen auttamistoiminta 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 8427: on monesti osoittautunut tuloksellisimmaksi. markkaa vapaaehtoisen kuntoutustoi- 8428: Sellainen toiminta näyttää pääsevän lähelle minnan tukemiseen. 8429: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8430: 8431: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 8432: 178 1989 vp. 8433: 8434: Raha-asia-aloite n:o 170 8435: 8436: 8437: 8438: 8439: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta hylkeiden kunnon tutki- 8440: miseen Itämeren alueella 8441: 8442: 8443: Eduskunnalle 8444: 8445: Viime kesänä tuli yleiseen tietoisuuteen Nor- On välttämätöntä varata varoja hylkeiden 8446: jan ja Ruotsin rannikolla tapahtunut hylkeiden nykytilan tutkimiseen ja suojelutoimien suun- 8447: joukkokuolema. Se on ympäristöongelmien nitteluun, jotta edistettäisiin hylkeiden suojelua 8448: uusi ilmentymä. ja voitaisiin ehkäistä niiden massatuho maam- 8449: Myös Itämeren hyljekanta on uhanalainen. me merialueilla sekä koko Itämeren alueella. 8450: Vaikka Suomen vesillä onkin vielä toistaiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8451: vältytty hylkeiden massakuolemilta, niin ilmei- nioittaen, 8452: sesti Itämeren hylkeiden yleiskunto on yleisesti 8453: heikentynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8454: Hylkeiden esiintymistä on vesialueillamme 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8455: kiitettävästi tutkittu, mutta hylkeiden kunnon 35.11.26 500000 markkaa hylkeiden 8456: tutkimukset puuttuvat lähes kokonaan. kunnon tutkimiseen Itämeren alueella. 8457: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 8458: 8459: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 8460: Jorma Fred Esko Almgren 8461: Toimi Kankaanniemi 8462: 1989 vp. 179 8463: 8464: Raha-asia-aloite n:o 171 8465: 8466: 8467: 8468: 8469: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen pa- 8470: rantamiseksi vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa 8471: 8472: 8473: Eduskunnalle 8474: 8475: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin ara- samiseen. Valtionavustuksen maksamista var- 8476: vavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. ten tarvitaan yhteensä 50 Mmk jaettuna esim. 8477: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten viidelle vuodelle. 8478: aravataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8479: 20-25 mk/m 2 , samanikäisissä opiskelija-asun- nioittavasti, 8480: noissa maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä 8481: ei voi olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8482: toimeentulon ja yleisten opiskeluedellytysten 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8483: kannalta. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 35.45.51 20 000 000 markkaa rahoitus- 8484: miskustannukset ennen vuotta 1980 ja varsinkin rakenteen parantamiseksi ennen vuotta 8485: 1970-luvun puolivälissä rakennetuissa asunnois- 1980 valmistuneissa opiskelija-asunto- 8486: sa, joiden lainaehdot ovat raskaat ja jotka eivät kohteissa. 8487: saa valtionavustusta omapääomaosuuden mak- 8488: 8489: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8490: 8491: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren 8492: 8493: 8494: 8495: 8496: 15 290089P 8497: 180 1989 vp. 8498: 8499: Raha-asia-aloite n:o 172 8500: 8501: 8502: 8503: 8504: Heikkineo ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämis- 8505: määrärahaan lomatuen laajentamiseksi eräisiin Oulun läänin 8506: kuntiin 8507: 8508: Eduskunnalle 8509: 8510: Kainuussa työttömyys on ollut pahinta koko Maamme matkailutase on ollut jatkuvasti ja 8511: maassa jo hyvin kauan. Pysyvien työpaikkojen yhä enenevässä määrin vajauksellinen. Loma- 8512: luomisella pystytään parhaiten vähentämään tuen laajentaminen parantaisi tätäkin tilan- 8513: työttömyyttä. netta. 8514: Matkailuelinkeinon kehittymiselle on olemas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8515: sa hyvät edellytykset Kainuussa, ja käyttämät- nioittaen, 8516: tömiä mahdollisuuksia on runsaasti. Matkai- 8517: luinvestoinnit ovatkin lisääntyneet viime vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8518: na nopeasti. Esimerkkinä mainittakoon Palja- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8519: kan ja Ukko-Hallan suuret laskettelukeskukset 26.98.43 1 000 000 markkaa matkailun 8520: ja Suomussalmen kylpylän rakentaminen. La- lomatuen laajentamiseen koskemaan 8521: pin läänissä on jo muutaman vuoden ajan ko- Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja 8522: keiltu matkailun lomatukijärjestelmää. Loma- Suomussalmen kuntia sekä Kuhmon 8523: tuki tulisi laajentaa koskemaan Oulun lääniin kaupunkia. 8524: kuuluvia seuraavia kuntia: Hyrynsalmen, Puo- 8525: langan, Ristijärven ja Suomussalmen kunnat 8526: sekä Kuhmon kaupunki. 8527: 8528: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 8529: 8530: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 8531: Annikki Koistinen Sakari Valli 8532: 1989 vp. 181 8533: 8534: Raha-asia-aloite n:o 173 8535: 8536: 8537: 8538: 8539: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 8540: rakentamiseen Suomussalmelle 8541: 8542: 8543: Eduskunnalle 8544: 8545: Suomussalmen kunnassa sijaitsevat valtion lonrakennushankkeita ei ole lähitulevaisuudes- 8546: virastot merkittäviltä osin vuokratiloissa joko sa edes näköpiirissä. Tämän vuoksi virastotalon 8547: kunnan tai yksityisten omistamissa kiinteistöis- suunnittelun ja rakennustyön käynnistäminen 8548: sä. Virastotalohanketta varten on tehty jo jo vuonna 1990 olisi momestakin syystä kiireel- 8549: vuonna 1984 alustava huonetilaohjelma. Suo- linen ja tärkeä tehtävä. 8550: mussalmi on noin 13 000 asukkaan kunta, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8551: sijaitsevat kaikki valtion paikallishallintoyksi- nioittaen, 8552: köt. PitkäHäkin aikavälillä tarkasteltuna ne 8553: kaikki tulevat myös säilymään. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8554: virastojen keskittäminen omaan kiinteistöön on 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8555: perusteltua. markkaa Suomussalmen virastotalon 8556: Suomussalmen kunta on maamme vaikeinta suunnittelemiseksi ja rakennustöiden 8557: työttömyysaluetta. Mitään valtion omia tai aloittamiseksi. 8558: muitakaan valtion rahoittamia merkittäviä ta- 8559: 8560: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8561: 8562: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 8563: Annikki Koistinen Sakari Valli 8564: 182 1989 vp. 8565: 8566: Raha-asia-aloite n:o 174 8567: 8568: 8569: 8570: 8571: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen kirkon- 8572: kylän ala-asteen laajennus- ja perusparannustöiden aloittami- 8573: seen 8574: 8575: Eduskunnalle 8576: 8577: Kainuun peruskouluhankkeita on rahoitettu jestelmä, tulisi näitä hankkeita rahoittaa myös 8578: pitkän ajan lähes yksinomaan työllisyysvarpis- Kainuussa tätä kautta. 8579: ta. Menettely on sinänsä hyvä, mutta se on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8580: vinouttanut mm. Oulun läänissä varsinaisten nioittaen, 8581: määrärahojen käyttöä. Työllisyysmäärärahoja 8582: pitäisi pystyä käyttämään investointeihin, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8583: luovat pysyviä työpaikkoja ja parantaisivat 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 8584: työllisyystilannetta pysyvästi. Nykyinen käytän- markkaa Hyrynsalmen kirkonkylän ala- 8585: tö ei tue tätä tavoitetta. Kun peruskouluhank- asteen laajennus- ja perusparannustöi- 8586: keita varten on lakisääteinen valtionosuusjär- den aloittamiseksi. 8587: 8588: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8589: 8590: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 8591: Annikki Koistinen Sakari Valli 8592: 1989 vp. 183 8593: 8594: Raha-asia-aloite n:o 175 8595: 8596: 8597: 8598: 8599: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Kontion ala- 8600: asteen peruskorjaukseen 8601: 8602: 8603: Eduskunnalle 8604: 8605: Kainuun peruskouluhankkeita on rahoitettu Kun peruskouluhankkeita varten on lakisää- 8606: pitkän ajan lähes yksinomaan työllisyysvarois- teinen valtionapujärjestelmä, tulisi näitä hank- 8607: ta. Menettely on sinänsä hyvä, mutta se on vi- keita rahoittaa myös Kainuussa tätä kautta. 8608: nouttanut esimerkiksi Oulun läänissä varsinais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8609: ten määrärahojen alueellista käyttöä. Työlli- nioittavasti, 8610: syysmäärärahoja pitäisi pystyä käyttämään nii- 8611: den varsinaiseen tarkoitukseen, työllisyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8612: hoitamiseen. Niitä pitäisi käyttää mm. inves- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 8613: tointeihin, jotka luovat pysyviä työpaikkoja ja markkaa Kuhmon Kontion ala-asteen 8614: parantaisivat työllisyystilannetta pysyvästi. peruskorjaustöiden aloittamiseksi. 8615: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8616: 8617: Kauko Heikkinen Sakari Valli 8618: 184 1989 vp. 8619: 8620: Raha-asia-aloite n:o 176 8621: 8622: 8623: 8624: 8625: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kulttuurita- 8626: lon rakentamiseen 8627: 8628: 8629: Eduskunnalle 8630: 8631: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1989 suunnitelmallisilta ja muilta valmiuksiltaan to- 8632: sisältyy opetusministeriön hallinnonalalle otsi- teutettavissa niiden vuosien (1989-1990) aika- 8633: kon Taiteen tukeminen alle lausuma: "Tarkoi- na, jolloin Kuhmon kaupunki on valtioneuvos- 8634: tuksena on, että valtio osallistuu Kuhmoon ton päätöksen tarkoittama erityisaluekunta. 8635: suunnitellun kulttuurikeskushankkeen rakenta- Valtion avustuksella kulttuuritalon rakenta- 8636: misen avustamiseen.'' misella Kuhmoon varmistetaan kansainvälisesti 8637: Hankkeen rahoittamiseen käytetään erityis- tunnetun ja kansallisesti tärkeän Kuhmon Ka- 8638: aluekunta-aseman perusteella saatavaa työlli- marimusiikki -tapahtuman jatkuvuus Suomessa 8639: syysperusteista investointiavustusta, mutta pää- sen lisäksi, että kulttuuritalo on Kainuun mat- 8640: osa valtion avustuksesta tulee saada tarkoituk- kailuinvestointien tehokkaan käytön kannalta 8641: seen osoitettavasta erillisestä määrärahasta vuo- elinkeinopoliittisesti merkittävimpiä hankkeita. 8642: den 1989 lisätalousarvioon ja vuoden 1990 ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8643: lousarvioon. nioittaen, 8644: Kulttuuritalo on keskeisin ja tärkein hanke 8645: valtiovallan johdolla Kuhmoon erityisaluekun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8646: ta-aseman perusteella laaditussa kehittämisoh- 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 8647: jelmassa. Se on myös ainoa sellainen hanke, markkaa Kuhmon kulttuuritalon raken- 8648: joka valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti on nustöiden rahoittamiseksi. 8649: 8650: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8651: 8652: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Tellervo Renko 8653: Annikki Koistinen Sakari Valli Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 8654: 1989 vp. 185 8655: 8656: Raha-asia-aloite n:o 177 8657: 8658: 8659: 8660: 8661: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun pii- 8662: rille teiden rakentamiseen 8663: 8664: 8665: Eduskunnalle 8666: 8667: TVL:n Kainuun piirin tienpidon rakentami- tie Kajaani-Oulu, 8668: sen rahoitusta on vähennetty jatkuvasti ja hyvin suunnittelu 5,0 mmk 8669: nopeasti viimeisten vuosien aikana. Vuoden Kt. 78 Väyrylä-Leipivaara, Puolanka 8670: 1989 tulo- ja menoarviossa rahoituksen vähen- 6,0 mmk 8671: täminen näkyy entistä jyrkempänä ja rakenta- Mt 892 Åmmänsaari-Kivelänvaara, 8672: miseen varatut määrärahat supistuvat nyt jo Suomussalmi 8,0 mmk 8673: 32,5 mmk:aan. Tämä tietää sitä, että Kainuun Kt. 76 Kuhmon keskusta 5,0 mmk 8674: piiri joutuu entistä voimakkaammin vähentä- Mt. 912 Kuhmon keskusta 3,0 mmk 8675: mään työvoimaansa ja tämä tulee edelleen pa- Pt. 19033 Vuottolahti-Vuoreslahti 5,0 mmk 8676: hentamaan maamme vaikeimman työttömyys- 32,0 mmk 8677: alueen työttömyyttä. Kehityksen suunta tulee 8678: johtamaan nopeasti tiestön rappeutumiseen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8679: kaiken kehityksen lopputuloksena häämöttää nioittaen, 8680: jo TVL:n Kainuun piirin lakkauttaminen. 8681: Seuraavien teiden rakentamis- ja peruskor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8682: jaustyöt tulisi joko aloittaa tai niiden rakenta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8683: mista nopeuttaa jo vuoden 1990 aikana: 31.24.77 32000000 markkaa TVL:n 8684: Kainuun piirille tiestön rakentamiseksi 8685: Vt. 22 välillä Petäjäiahti-Kajaani eli oiko- ja perusparannustöiden tekemiseksi. 8686: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8687: 8688: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 8689: Annikki Koistinen Sakari Valli 8690: 186 1989 p. 8691: 8692: Raha-asia-aloite n:o 178 8693: 8694: 8695: 8696: 8697: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paljakan ja Ukkohal- 8698: lan rinnehiihtokeskusten välisen yhdystien rakentamiseen 8699: 8700: 8701: Eduskunnalle 8702: 8703: Kainuusta on muodostunut merkittävä talvi- välttämättömästi yhdystien. Uuden tien tarve 8704: matkailun maakunta. Matkailun perusedelly- olisi todennäköisesti vain n. 6-7 km. Yhdystie 8705: tyksiä ovat lisänneet erityisesti Puolangan kun- parantaisi merkittävästi rinnehiihtokeskusten ja 8706: nassa sijaitsevan Paljakan ja Hyrynsalmen kun- siellä sijaitsevien hotelli- ym. tilojen ympärivuo- 8707: nassa sijaitsevan Ukkohallan rinnehiihtokes- tista matkailukäyttöä. Ympärivuotinen matkai- 8708: kusten avaaminen. Molemmat keskukset ovat lukäyttö parantaisi myös pysyvien työpaikkojen 8709: jo saavuttaneet suuren suosion. Molemmissa luomista, mikä olisi vaikean työttömyysalueen 8710: paikoissa on jo suoritettu mm. valtion tuen tur- kunnille merkittävä asia. 8711: vin merkittävät investoinnit ja ne tulevat jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8712: maan vielä tulevinakin vuosina. Vaikka rinne- nioittaen, 8713: hiihtokeskusten välinen etäisyys on vain runsaat 8714: 10 km, ovat ne kuitenkin nykyisen tiestön vuok- ettiJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8715: si liikenteellisesti yli 50 km:n päässä toisistaan. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8716: Käytön monipuolisuuden lisäämiseksi, vaih- 31.47. 77 2 000 000 markkaa yhdystien 8717: toehtojen ja valinnanvapauden turvaamiseksi suunnittelemiseksi ja rakennustyön 8718: sekä yhteismarkkinoinnin parantamiseksi ja on- aloittamiseksi vuonna 1990. 8719: nistumiseksi rinnehiihtokeskukset tarvitsisivat 8720: 8721: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 8722: 8723: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 8724: Annikki Koistinen Sakari Valli 8725: 1989 p. 187 8726: 8727: Raha-asia-aloite n:o 179 8728: 8729: 8730: 8731: 8732: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen lento- 8733: kentän rakentamiseen 8734: 8735: 8736: Eduskunnalle 8737: 8738: Kainuun matkailuelinkeino on kehittynyt laajentumista. Lentokenttä parantaisi omalta 8739: kahden viimeisen vuoden aikana ripeästi. Ylä- osaltaan Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puo- 8740: Kainuuseen (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puo- langan kehittymistä. Lentoliikenne olisi saatava 8741: lanka ja Ristijärvi) on valmistunut kaksi suurta kannattavaksi jo lyhyellä aikavälillä. 8742: laskettelukeskusta (Paljakka ja Ukkohalla). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8743: Suomussalmen kylpylä on valmistunut syksyllä nioittaen, 8744: 1988. Elektroniikka- ja huonekaluteollisuus on 8745: laajentanut nopeasti Suomussalmella. Jo edellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8746: mainitut elinkeinot tarvitsevat merkittävästi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8747: lentoliikennettä. Suomussalmen lentokenttä tu- 31.92. 77 5 000 000 markkaa Suomussal- 8748: kisi edellä mainittujen alojen kehittymistä ja men lentokentän rakentamiseen. 8749: 8750: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 8751: 8752: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 8753: Annikki Koistinen Sakari Valli 8754: 188 1989 p. 8755: 8756: Raha-asia-aloite n:o 180 8757: 8758: 8759: 8760: 8761: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin 8762: viran perustamiseksi Turun yliopistoon 8763: 8764: 8765: Eduskunnalle 8766: 8767: Turun yliopistossa on jo yli neljännesvuosisa- hakijoiksi. Nyt heitä on. Lisäksi viran perusta- 8768: dan ajan opetettuvenäjänkieltä ja kirjallisuut- mistarve on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, 8769: ta, mutta opetus tapahtuu edelleenkin lehtori- kun kaupungissa on aloittanut toimintansa Itä- 8770: voimin. Professuuria ei ole saatu, vaikka sellai- kaupan instituutti. 8771: nen on jo monessa Suomen yliopistossa, sellai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8772: sissakin, joiden perinteet venäjän kielen opetta- taen, 8773: misessa ovat paljon lyhyemmät kuin Turussa. 8774: Professuurin puuttumisen vuoksi ei venäjän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8775: kieltä ole mahdollista opiskella Turun yliopis- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar- 8776: tossa pääaineena, vaikka kieleen kunnolla pe- kan määrärahan venäjän kielen profes- 8777: rehtyminen sitä ehdottomasti vaatisi. Aikaisem- sorin viran perustamiseksi Turun yli- 8778: min viran perustamista on vastustettu mm. siitä opistoon. 8779: syystä, ettei maasta löydy päteviä henkilöitä sen 8780: 8781: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8782: 8783: Liisa Hilpelä 8784: 1989 p. 189 8785: 8786: Raha-asia-aloite n:o 181 8787: 8788: 8789: 8790: 8791: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta dosenttiluentosarjojen lisää- 8792: miseksi Turun yliopistossa 8793: 8794: 8795: Eduskunnalle 8796: 8797: Turun yliopisto on jäänyt resurssien jaossa vän suuresta valionaisen opetuksen tarjonnasta 8798: paitsioon. Räikeimmin tämä epäkohta näkyy erityisesti syventävissä opinnoissa ja tieteellises- 8799: tuntiopetusmäärärahojen niukkuudessa. Ne ei- sä jatkokoulutuksessa. 8800: vät ole missään suhteessa yliopiston kokoon ja Edellä olevan perusteella ehdotan, 8801: merkitykseen. Määrärahojen puutteesta kärsii 8802: opintojen valinnaisuus. Dosentteja, jotka voisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8803: vat antaa opetusta, on riittävästi, mutta yliopis- 1990 tulo- ja menoarvioon 150000 8804: to ei voi käyttää heidän koko kapasiteettiaan markkaa dosenttiluentosarjojen lisäämi- 8805: hyväksi, koska määrärahoja ei ole. Dosentti- seen Turun yliopistossa. 8806: opetusta lisäämällä voitaisiin huolehtia riittä- 8807: 8808: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8809: 8810: Liisa Hilpelä 8811: 190 1989 p. 8812: 8813: Raha-asia-aloite n:o 182 8814: 8815: 8816: 8817: 8818: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta kalanjalostuslaitosten jäteve- 8819: denkäsittelyn koelaitoksen aikaansaamiseksi Taivassaloon 8820: 8821: 8822: Eduskunnalle 8823: 8824: Kalanjalostuslaitosten jätevesikysymykset Valtiovallan toimesta tulisikin rakentaa jäte- 8825: muodostavat tällä hetkellä varsin merkittävän vesien käsittelylaitos, jossa kokeellisesti selvitet- 8826: esteen jalostustoiminnan ja sitä kautta myös täisiin se tekniikka, joka parhaiten soveltuu ka- 8827: koko kalastusammatin menestymiselle ja kehit- lanjalostuslaitosten jätevesien käsittelyyn. 8828: tymiselle. Laitoksilta edellytetyt jätevesi-inves- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 8829: toinnit ovat mittasuhteiltaan niin suuria, että ne vasti, 8830: asettavat kyseenalaisiksi jopa koko toiminnan 8831: jatkamisedellytykset eräissä tapauksissa. Inves- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8832: tointien kalleudesta huolimatta ei voida olla 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 8833: varmoja, onko toimenpiteiden vaikutus laitok- markkaa kalanjalostuslaitosten jäteve- 8834: sesta lähtevään jäteveteen toivotun kaltainen. denkäsittelyn koelaitoksen aikaansaami- 8835: Tutkimukset laitetekniikan kehittämiseksi ovat seksi Taivassaloon. 8836: kesken. 8837: 8838: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8839: 8840: Liisa Hilpelä 8841: 1989 p. 191 8842: 8843: Raha-asia-aloite n:o 183 8844: 8845: 8846: 8847: 8848: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi Otajärven kun- 8849: nostuksen selvittelytyöhön 8850: 8851: 8852: Eduskunnalle 8853: 8854: Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen rajalla si- tussuunnitelma, sillä sen arvoa uhkaavat monet 8855: jaitseva Otajärvi on Varsinais-Suomen paras ihmistoiminnot. 8856: lintuvesi ja jopa koko maamme parhaita lintu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 8857: järviä. nioittaen, 8858: Järvi on kansainvälisesti arvokkaana kohtee- 8859: na mukana valtioneuvoston hyväksymässä lin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8860: tuvesien suojeluohjelmassa. Jotta järvi säilyt- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 8861: täisi arvonsa lintuvesialueena ja sen virkistys- markkaa Otajärven kunnostuksen selvi- 8862: käyttö turvattaisiin, on sille laadittava kunnos- tystyön aloittamiseksi. 8863: 8864: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 8865: 8866: Liisa Hilpelä 8867: 192 1989 p. 8868: 8869: Raha-asia-aloite n:o 184 8870: 8871: 8872: 8873: 8874: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitus- 8875: järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 8876: 8877: 8878: Eduskunnalle 8879: 8880: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneenaja ten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin 8881: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on korjata. 8882: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8883: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden taen, 8884: taloutta. Tämä koskee erityisesti maatalousval- 8885: taisia pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8886: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8887: kantokykyluokitusjärjestelmä on staattisena markan määrärahan kuntien kantoky- 8888: järjestelmänä aikansa elänyt. Valtionapujen ja- kyluokitusjärjestelmän epäoikeudenmu- 8889: kautumista epäoikeudenmukaisesti on lisännyt kaisuuksia selvittävän ja korjausehdo- 8890: se, että kantokykyluokan alennus aina aiheut- tuksia Iaativan työryhmän tai toimikun- 8891: taa jossakin toisessa kunnassa korotuksen. nan työn rahoittamiseksi. 8892: Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää, mi- 8893: 8894: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 8895: 8896: Tapio Holvitie 8897: 1989 p. 193 8898: 8899: Raha-asia-aloite n:o 185 8900: 8901: 8902: 8903: 8904: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia rajaavan 8905: tarveharkinnan poistamiseksi 8906: 8907: 8908: Eduskunnalle 8909: 8910: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin nut monissa tapauksissa epäoikeudenmukaisek- 8911: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muu- si. Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamis- 8912: tettu opintotuen myöntämisperusteita niin, että ajankohdan kuin valmistumisenkin osalta ja vä- 8913: vanhempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huo- lillä on täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja 8914: mioon vanhempien kodin ulkopuolella asuvien ei välttämättä ole ollut aina käytettävissä niin 8915: - ensin 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta paljon kuin kunnollisen opiskelutuen kaudella 8916: täyttäneiden - opiskelijoiden opintorahoja on mahdollista. 8917: myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8918: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. On perustel- taen, 8919: tu ikärajan säilyttämistä huomattavasti 18 ikä- 8920: vuotta korkeampana valtiontaloudellisilla syil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8921: lä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8922: riittää perusteluiksi silloin, kun yhteiskunnan 29.39.52 2 000 000 markan määrärahan 8923: erilaiset tukimuodot nousevat moninkertaisiksi opintotuen saantia rajaavan tarvehar- 8924: niiden nuorten kohdalla, jotka eivät vailiinaisin kinnan poistamiseksi 18 vuotta täyttä- 8925: opinnoin saa työpaikkaa vaan jäävät tuen pii- neiltä, vanhempiensa kodin ulkopuolel- 8926: riin työttömiksi. la asuviita opiskelijoilta. 8927: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautu- 8928: 8929: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 8930: 8931: Tapio Holvitie 8932: 194 1989 p. 8933: 8934: Raha-asia-aloite n:o 186 8935: 8936: 8937: 8938: 8939: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetusryhmien 8940: pienentämiseksi 8941: 8942: 8943: Eduskunnalle 8944: 8945: Lukiolain (477/83) 21 §:n 1 momentin mu- koulun perusopetusryhmän koko on taas 32. 8946: kaan lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien Koululakien valmistelun yhteydessä pidettiin ta- 8947: aikana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistet- voitteena, että vuodesta 1986 alkaen lukion pe- 8948: tujen oppiaineiden opettamiseen sellaista vuosi- rusopetusryhmän kokoa alennettaisiin 32:een. 8949: luokkaa kohti, jolla on vain yksi perusopetus- Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lukioikäisten 8950: ryhmä, kaikkiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys ikäluokan pienetessä joudutaan monissa taaja- 8951: riittää, jos kaikki oppilaat lukevat ns. A-kielenä missa joko vähentämään lukioiden sarjaisuutta 8952: samaa kieltä. Näin on laita haja-asutusalueen tai lakkauttamaan lukioita. Haja-asutusalueella 8953: lukioissa. Monissa taajamissa, joissa on yksi- tällä pienenemisellä ei ole muuta vaikutusta 8954: sarjaisia lukioita, luetaan kuitenkin kahta tai kuin se, että ainoan lukion oppilasmäärä piene- 8955: useampaa A-kieltä. Tällöin ei edellä mainittu nee. Seurauksena on koulutuksellinen epätasa- 8956: tuntikehys riitä. Koska on perusteltua, että arvo. Siksi olisi lukion perusopetusryhmän ko- 8957: kaikki oppilaat eivät lue yhtä ja samaa A-kieltä, koa pienennettävä 32:een. Muutos voidaan to- 8958: ja koska ikäluokan koon pienenemisen myötä teuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä, saattaa 8959: monet lukiot muuttuvat taajamissakin yksisar- seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee yksi- 8960: jaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle lukiokel- sarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä. 8961: poiselle oppilaalle mahdollisuus lukea oman Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäes- 8962: asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa aloitta- sä tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mai- 8963: maansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että siinä ta- nittua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että 8964: pauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla oppilasmäärän pieneneminen neljällä kompen- 8965: vuosiluokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta soidaan korottamalla tuntikehyksen laskenta- 8966: eri A-kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. kaavan perusluku 29 luvuksi 33. 8967: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 8968: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraa- nioittaen, 8969: va virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa 8970: perusopetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8971: kevia oppilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8972: kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. 29.43.30 5 000 000 markan määrärahan 8973: Lukion perusopetusryhmän koko on lukio- lukion perusopetusryhmien koon pie- 8974: asetuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Perus- nentämiseksi. 8975: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 8976: 8977: Tapio Holvitie 8978: 1989 p. 195 8979: 8980: Raha-asia-aloite n:o 187 8981: 8982: 8983: 8984: 8985: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kaikkien Steiner-koulujen 8986: saattamiseksi valtion tuen piiriin 8987: 8988: 8989: Eduskunnalle 8990: 8991: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 8992: tusta valtion varoista. Steinerkoulutuksen saa- vasti, 8993: masta yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner- 8994: kouluja on viime vuosina perustettu yhä enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8995: män. Jotta kaikki koulut tulisivat samanarvoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 8996: siksi valtionavun suhteen, olisi uusiakin Steiner- 29.46.51 5 000 000 markkaa kaikkien 8997: kouluja tuettava valtion varoin samoin perus- Steiner-koulujen saattamiseksi valtion 8998: tein kuin vanhoja kouluja. tuen piiriin. 8999: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9000: 9001: Tapio Holvitie 9002: 9003: 9004: 9005: 9006: 16 290089P 9007: 196 1989 p. 9008: 9009: Raha-asia-aloite n:o 188 9010: 9011: 9012: 9013: 9014: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen yh- 9015: teistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn 9016: korvaamiseen 9017: 9018: Eduskunnalle 9019: 9020: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja 9021: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta 9022: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja 9023: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- harrastuneisuutta. 9024: kunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita ti- 9025: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- lanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van- 9026: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko- 9027: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. puolella. Tällaiset tapaamiset on useimmiten 9028: Oppilasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat 9029: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa ovat ansiotyöstään vapautuneet. 9030: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl- 9031: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet 9032: kinpuoliseen parantamiseen. opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien 9033: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä eh- ulkopuolista, palkatonta toimintaa. 9034: doton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9035: misen ohella pitäisi kiinnittää erityistä huomio- taen, 9036: ta kodin ja opettajien mahdollisuuksiin tehdä 9037: tätä tärkeää työtä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9038: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet juhlia 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 9039: ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet ko- markan määrärahan kodin ja koulun 9040: din ja koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. välisen yhteistyön kehittämiseen ja opet- 9041: Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisään- tajille aiheutuvan työn korvaamiseen. 9042: tyneet peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. 9043: 9044: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9045: 9046: Tapio Holvitie 9047: 1989 p. 197 9048: 9049: Raha-asia-aloite n:o 189 9050: 9051: 9052: 9053: 9054: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin opet- 9055: tajien tietokonekoulutuksen tehostamiseksi 9056: 9057: 9058: Eduskunnalle 9059: 9060: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisään- vioitu 1,5 miljoonaa markkaa. Valtion osuu- 9061: tyy lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukiois- deksi on kaavailtu 0,5 miljoonaa markkaa. 9062: sa tietokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo Kunnissa kannetaan huolta näiden kustannus- 9063: muutaman vuoden. Peruskoulun yläasteille atk- ten paisumisesta varsinkin, jos opettajien atk- 9064: opetus tuli valinnaiseksi aineeksi syksyllä 1987. koulutus tarpeettomasti pitkittyy. 9065: Atk-opetuksen tuntuva lisääntyminen kouluissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9066: edellyttää maamme opettajakunnan koulimista taen, 9067: näiden laitteiden käyttöön. Yksistään Turun ja 9068: Porin läänissä on tarpeen kurssittaa noin 5 700 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9069: opettajaa näiden laitteiden hallintaan. Atk-kou- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 9070: lutuksen järjestäminen opettajille tietää kunnil- kan määrärahan opettajien tietokone- 9071: le suuria kustannuksia. Turun ja Porin läänin koulutuksen turvaamiseksi Turun ja Po- 9072: osalta kokonaiskustannuksiksi vuodessa on ar- rin läänissä. 9073: 9074: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9075: 9076: Tapio Holvitie 9077: 198 1989 p. 9078: 9079: Raha-asia-aloite n:o 190 9080: 9081: 9082: 9083: 9084: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten 9085: opettajien työelämään tutustumisapurahoihin 9086: 9087: 9088: Eduskunnalle 9089: 9090: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tulisi aloittaa siten, että vuonna 1989 varaudu- 9091: noarvioesityksessä momentilla 29.59.54 on taan 1 000 opettajan osalta kolmen kuukauden 9092: myönnetty apurahoja ammatillisten oppilaitos- työelämäjaksoon. Opettajan palkkaus- ja muut 9093: ten opettajien käytännön työelämään osallistu- henkilöstömenot voidaan arvioida keskimäärin 9094: mista varten 10 milj. mk. Vaikka määräraha on 15 000 markaksi kuukaudessa. 9095: suurempi kuin vuodelle 1988 hyväksytyssä tulo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9096: ja menoarviossa, se on edelleen riittämätön. taen, 9097: Ammatillisissa oppilaitoksissa on noin 15 000 9098: päätoimista opettajaa. Pitkällä aikavälillä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9099: voitteena tulisi olla sen, että vuosittain noin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9100: 2 000 opettajaa voisi osallistua käytännön työ- 29.59.54 45 000 000 markkaa apurahoi- 9101: elämään paitsi kotimaassa myös ulkomailla. hin ammatillisten oppilaitosten opetta- 9102: Määrärahatason olennainen korottaminen jien työelämään osallistumista varten. 9103: 9104: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9105: 9106: Tapio Holvitie 9107: 1989 p. 199 9108: 9109: Raha-asia-aloite n:o 191 9110: 9111: 9112: 9113: 9114: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi lii- 9115: kenneopiston sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin 9116: 9117: 9118: Eduskunnalle 9119: 9120: Vilkkaassa keskustelussa valtakunnallisen lii- tamalla tiloja ja valmiit koeajoradat liikenne- 9121: kenneopiston tarpeellisuudesta ja sijoituspai- opiston käyttöön. 9122: kasta on Uusikaupunki noussut ylivertaisena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9123: vaihtoehtona esille. taen, 9124: Uusikaupunki maan ainoana henkilöautoteh- 9125: daspaikkakuntana omaa laajaa asiantuntemus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9126: ta tällä alalla, ja kaupunki on varautunut otta- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 9127: maan opiston vastaan. markkaa selvityksen laatimiseksi liiken- 9128: Lisäksi Saab-Valmet Oy on varautunut avus- neopiston sijoittamisesta Uuteenkau- 9129: tamaan hankkeen toteuttamisessa mm. luovut- punkiin. 9130: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9131: 9132: Tapio Holvitie 9133: 200 1989 p. 9134: 9135: Raha-asia-aloite n:o 192 9136: 9137: 9138: 9139: 9140: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman 9141: selvittämiseksi 9142: 9143: 9144: Eduskunnalle 9145: 9146: Turun kaupunki joutuu vuosittain, erityisesti Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen 9147: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman erilaisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että 9148: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikko- kallis tehtävä. 9149: laatuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9150: ja makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet taen, 9151: vesitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet 9152: sekä taloudellisia että tunne- ja aluepoliittisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9153: vaikeuksia. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9154: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on markan määrärahan erilaisten vaihtoeh- 9155: turkutaisille krooninen huolenaihe, joka koh- tojen selvittämiseksi paremman raaka- 9156: tuuttomana tavalla rasittaa Turun talous- veden saamiseksi Turun kaupungin 9157: aluetta. käyttöön. 9158: 9159: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9160: 9161: Tapio Holvitie 9162: 1989 p. 201 9163: 9164: Raha-asia-aloite n:o 193 9165: 9166: 9167: 9168: 9169: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken- 9170: tamiseen Kustavin ja Lokalahden välille 9171: 9172: 9173: Eduskunnalle 9174: 9175: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ol- tä syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat 9176: lut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja viralli- monet kustavilaisten käyttämät ja tarvitsemat 9177: nen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin palvelut, kuten mm. aluesairaala, ammattikou- 9178: ja Lokalahden kuntien toimesta vuonna 1967. lu, kauppaoppilaitos sekä kaupalliset ja teolliset 9179: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon palvelut. Lehmänkurkun tien rakentamisen 9180: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, merkitys ei ole vähäinen myöskään matkailun 9181: että Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien ja kalastuksen kehittämiselle. 9182: 1984-1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin 9183: km, ja vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suun- 9184: milj. markkaa. nitelmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suun- 9185: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on nittelutyötä varten tulisi valtion vuoden 1990 9186: Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita tulo- ja menoarvioon saada 1 milj. markan 9187: alueella. Se on tärkeä palveluvarustuksen saa- määräraha. 9188: vutettavuuden turvaamiseksi alueen kaikkien Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 9189: kuntien asukkaille edes lähimain tasavertaisesti. nioittaen, 9190: Suunniteltu tie lyhentäisi oleellisesti matkaa 9191: Kustavista Uuteenkaupunkiin ja helpottaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9192: kunnan asukkaiden asiointia. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9193: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi markkaa Lehmänkurkun tien suunnitte- 9194: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa lutyötä varten. 9195: noin 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää sii- 9196: 9197: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9198: 9199: Tapio Holvitie 9200: 202 1989 p. 9201: 9202: Raha-asia-aloite n:o 194 9203: 9204: 9205: 9206: 9207: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi opis- 9208: kelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaali- 9209: turvamaksuista 9210: 9211: Eduskunnalle 9212: 9213: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- palkat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. 9214: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli- Järjestely ei kausiluonteisuutensa takia vähen- 9215: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeu- täisi vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi 9216: tuu entisestään. tulevan sukupolven työntekoon ja käytännön 9217: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu ammattitaitoon. Käytännön ammattitaidon 9218: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei hankkiminen helpottaisi opiskelijoiden valmis- 9219: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaa- tuttua heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen 9220: vaa harjoittelua opiskeluaikanaan. perustamista. 9221: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys es- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 9222: tää (esim. alkoholismin takia) monesti lopulli- nioittaen, 9223: sesti hänen työhönpääsynsä. 9224: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9225: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 9226: ja kun harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikus- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi 9227: tannukset ovat aikaan saatuun tuotokseen näh- mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi- 9228: den monesti suhteettoman korkeita, ei harjoit- den kesäharjoittelupalkat sosiaaliturva- 9229: telijoiden työhönottoa suosita. maksuista. 9230: Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelu- 9231: 9232: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9233: 9234: Tapio Holvitie 9235: 1989 p. 203 9236: 9237: Raha-asia-aloite n:o 195 9238: 9239: 9240: 9241: 9242: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskoti- 9243: paikkojen lisäämiseksi 9244: 9245: 9246: Eduskunnalle 9247: 9248: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina suurta tarvetta, jolloin ikääntymisestä vaikeu- 9249: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuo- tuva invaliditeetti on vaikeimmillaan. 9250: tuinen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9251: kymmenen loppuun mennessä tarpeen arvioi- taen, 9252: daan olevan n. 1 000 sairaskotipaikkaa. 9253: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9254: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta, mutta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9255: hoito ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairas- 33.22.55 2 000 000 markkaa sotainvali- 9256: kotipaikkojen vuosittain tapahtuva lisääntymi- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi. 9257: nen olisi pelastamassa vuosikymmenen lopun 9258: 9259: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9260: 9261: Tapio Holvitie 9262: 204 1989 p. 9263: 9264: Raha-asia-aloite n:o 196 9265: 9266: 9267: 9268: 9269: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 9270: jestelmän kustannuksiin 9271: 9272: 9273: Eduskunnalle 9274: 9275: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain huomattavasti suurempi kuin hakijoiden määrä 9276: (408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- - monet kerran turhaan lomarahaa hakeneet 9277: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosiloma- eivät hae sitä uudelleen - määrärahan tulisi 9278: rahaan, jonka turvin hän vapautuu yritystoi- olla sen suuruinen, että ainakin kaikki lomara- 9279: minnasta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja haan oikeutetut hakijat sen saisivat. 9280: perheensä toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 9281: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon va- nioittaen, 9282: rattu määräraha jättää inflaatiotarkistuksien- 9283: kin jälkeen n. 2 000 lomarahaan oikeutettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9284: anojaa laillista korvausta vaille. Kun on lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9285: todennäköistä, että lomarahaan oikeutettujen 33.57.42 2 000 000 markkaa pienyrittä- 9286: pienyrittäjien lukumäärä on todellisuudessa jien lomarahoihin. 9287: 9288: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9289: 9290: Tapio Holvitie 9291: 1989 p. 205 9292: 9293: Raha-asia-aloite n:o 197 9294: 9295: 9296: 9297: 9298: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaali- 9299: työntekijän palkkaamiseksi Lappeenrannan Kriminaalihuol- 9300: toyhdistykselle 9301: 9302: Eduskunnalle 9303: 9304: Imatran paikallisyksikön toiminta on aloitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9305: tu vuonna 1987. Paikallisyksikössä on työssä nioittaen, 9306: yksi sosiaalityöntekijä ja sen lisäksi on ollut sa- 9307: tunnaista työvoimaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9308: Paikallisyksikön toiminta on ollut mittavaa, 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 9309: asiakaskuntaan ovat kuuluneet ehdollista ran- markkaa Lappeenrannan Kriminaali- 9310: gaistusta kärsivät nuoret sekä vankilasta vapau- huoltoyhdistykse/le sosiaalityöntekijän 9311: tuneet henkilöt. Paikallisyksikön yhteyteen palkkausta varten. 9312: suunniteltuja asumispalveluja ei ole voitu to- 9313: teuttaa suunnitellussa muodossa yhden sosiaali- 9314: työntekijän varassa. 9315: 9316: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9317: 9318: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9319: 206 1989 p. 9320: 9321: Raha-asia-aloite n:o 198 9322: 9323: 9324: 9325: 9326: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion 9327: virastotalon rakentamiseksi Parikkalaan 9328: 9329: 9330: Eduskunnalle 9331: 9332: Valtion eri viranomaiset toimivat Parikkalas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9333: sa hajallaan kunnalta vuokratuissa toimitilois- nioittaen, 9334: sa. Useat tällä hetkellä käytössä olevat toimiti- 9335: lat eivät vastaa nykyisiä tarpeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9336: Tämän vuoksi olisi tärkeää, että valtio ryhtyi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 9337: si suunnittelemaan ja rakentamaan Parikkalaan markkaa valtion virastotalon rakenta- 9338: virastotaloa, johon valtion viranomaisten pal- misen aloittamiseen Parikkalassa. 9339: velutoiminnot voitaisiin keskitetysti sijoittaa. 9340: 9341: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9342: 9343: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9344: 1989 p. 207 9345: 9346: Raha-asia-aloite n:o 199 9347: 9348: 9349: 9350: 9351: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalan 9352: maatalousoppilaitoksen henkilökunnan asuintalon rakentami- 9353: seen 9354: 9355: Eduskunnalle 9356: 9357: Anjalankoskella sijaitsevan Anjalan maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9358: lousoppilaitoksen henkilökunnan asuntotilanne 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9359: on heikko. Maatalousoppilaitoksen yhteyteen markkaa Anjalan maatalousoppilaitok- 9360: on suunniteltu rakennettavaksi asuinrivitalo op- sen henkilökunnan asuinrivitalon raken- 9361: pilaitoksen henkilökunnan asunnoiksi. tamiseen. 9362: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9363: nioittaen, 9364: 9365: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9366: 9367: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9368: 208 1989 p. 9369: 9370: Raha-asia-aloite n:o 200 9371: 9372: 9373: 9374: 9375: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallis- 9376: ten kotiseutuyhdistysten toiminnan tukemiseen 9377: 9378: 9379: Eduskunnalle 9380: 9381: Maassamme on paikallista kotiseututyötä Paikallisen kotiseututyön suurimpia haasteita 9382: tehty kotiseutuyhdistysten toimesta vuodesta tälläkin hetkellä on paikallisen oppimateriaalin 9383: 1894 alkaen - kotiseututyö täyttää muutaman tuottaminen koululaitoksen tarpeisiin. Taikoo- 9384: vuoden kuluttua 100 vuotta. Tällä hetkellä toi- työn ohella tämä vaatii myös taloudellisia re- 9385: mii yli 550 kotiseutuyhdistystä kaupungeissa ja sursseja. 9386: maaseudulla koko maan kattavana, ja niiden Paikallisen kotiseututyön arvostuksen tun- 9387: piirissä on noin 220 000 aktiivisesti toimivaa ih- nustamiseksi olisi perusteltua, että myös valtio- 9388: mistä. Kotiseutuyhdistykset muodostavat näin valta osoittaisi suoraan rahoitusta kotiseutuyh- 9389: paikallisen kotiseututyön käytännön toiminnan distysten toiminnan tukemiseen. 9390: rungon. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun- 9391: Kotiseututyö on saanut osakseen yhteiskun- nioittavasti, 9392: nallista arvostusta ja työn arvo on tunnustettu. 9393: Perinteisen ja voimakkaan taikoopanoksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9394: säksi paikallisen kotiseututyön konkreettiset ta- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 9395: voitteet tarvitsevat toteutuakseen myös talou- kan määrärahan valtionavustuksena 9396: dellista ulkopuolista tukea. Tähän on osoittau- paikallisten kotiseutuyhdistysten toi- 9397: tunut lähinnä symboliseksi kulttuuritoiminta- minnan tukemiseen erityisesti paikalli- 9398: lain perusteella mahdollisesti saatava taloudelli- sen opetusmateriaalin tuottamista var- 9399: nen tuki. ten. 9400: 9401: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9402: 9403: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9404: 1989 vp. 209 9405: 9406: Raha-asia-aloite n:o 201 9407: 9408: 9409: 9410: 9411: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatra 9412: Festival -tapahtumaan 9413: 9414: 9415: Eduskunnalle 9416: 9417: Imatra Festival 88 oli taiteelliselta anniltaan Imatran kulttuurihistoriallista sijaintia. Viime 9418: kesän kiinnostavimpia ja omaperäisimpiä kult- kesän tapahtuma loi kaiken kaikkiaan monessa 9419: tuuritapahtumia. Se oli myös tähänastisista kat- suhteessa hyvän pohjan jatkaa tapahtumaa. 9420: tavin nuoren neuvostotaiteen katselmus Suo- Tapahtumasta on tarkoitus muodostaa tai- 9421: messa ja koko läntisessä Euroopassa. teenalalla foorumi, joka lähentää kansoja toi- 9422: Imatra Festivalilla oli suuri merkitys mait- siinsa ja jolla siten on merkitystä myös kansain- 9423: temme välisessä kulttuuriyhteistyössä uuden yh- välisen liennytyskehityksen kannalta ja sen to- 9424: teistyömuodon avaajana. Voidaan myös sanoa, teuttajana. Festivaali toteutettaisiin kuvatai- 9425: että mikään toinen festivaali ei koskaan ensi teen, näyttämöilmaisun (performance) ja musii- 9426: kertaa järjestettynä ole saanut vastaavaa julki- kin festivaalina, johon sisältyisi olennaisena 9427: suutta. Neuvostoliittolainen osapuoli on myös osana work shop -työskentelyä. Festivaalin 9428: suuresti ilmaissut arvostavansa tapahtumaa. alustava kustannusarvio on 613 000 markkaa. 9429: Valmius yhteistyön jatkamiseen on heidän puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9430: lellaan olemassa. 9431: Imatra Festival teemoiltaan sopii erittäin hy- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9432: vin Imatran kulttuuripoliittiseen ajatteluun, 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar- 9433: jonka yhtenä tavoitteena on kehittää Imatrasta kan miiiiriirahan Imatra Festival -tapah- 9434: kulttuurien kohtauspaikka ja hyödyntää näin tumaa varten. 9435: 9436: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9437: 9438: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9439: 210 1989 vp. 9440: 9441: Raha-asia-aloite n:o 202 9442: 9443: 9444: 9445: 9446: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjoki- 9447: ven kansainvälisen leiri- ja nuorisokeskuksen perustamiseen 9448: 9449: 9450: Eduskunnalle 9451: 9452: Kirjokiven kansainvälinen leiri- ja nuoriso- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9453: keskus sisältyy Kymen läänin nuorisotilasuun- nioittaen, 9454: nitelmaan sekä valtakunnalliseen nuorison kan- 9455: sainvälisten leiri- ja kurssikeskusten rahoitus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9456: suunnitelmaan. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 9457: Kirjokiven alue soveltuu erityisen hyvin sekä markkaa Kirjokiven leiri- ja nuorisokes- 9458: kansainvälisten leirien että myös pienempien kuksen perustamiseen. 9459: leirien ja kurssien järjestämispaikaksi. 9460: 9461: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9462: 9463: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9464: 1989 vp. 211 9465: 9466: Raha-asia-aloite n:o 203 9467: 9468: 9469: 9470: 9471: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren 9472: - Härskiänsaaren tien perusparantamiseen 9473: 9474: 9475: Eduskunnalle 9476: 9477: Ruokolahden kunnan alueella oleva Äitsaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9478: ren-Härskiänsaaren paikallistien kustannus- nioittaen, 9479: arvio on 6 miljoonaa markkaa. Suunnitelmien 9480: mukaan olisi kyseisen tien kunnostus pitänyt al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9481: kaa jo toissa vuonna. Äitsaaren-Härskiänsaa- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 9482: ren tie on vilkkaasti liikennöity. Ennen kaikkea markkaa Äitsaaren-Härskiänsaaren 9483: saaren asukkaille tien kunnostus on elintärkeä. tien perusparantamiseen. 9484: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9485: 9486: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9487: 9488: 9489: 9490: 9491: 17 290089P 9492: 212 1989 vp. 9493: 9494: Raha-asia-aloite n:o 204 9495: 9496: 9497: 9498: 9499: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten 9500: kyläpostien säilyttämiseksi 9501: 9502: 9503: Eduskunnalle 9504: 9505: Syrjäkylien postitoimistot ovat postitoimen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9506: lisäksi paikkoja, jotka elävöittävät eri tavoin nioittaen, 9507: kylien toimintaa ja maaseudun kehittämistä. 9508: Postitoimipaikkojen säilyttäminen on elintär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9509: keää postipalvelujen säilyttämiseksi kansalaisil- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 9510: le. Esimerkiksi Tarnalan posti Saarella, Kum- kaa kyläpostien säilyttämiseksi. 9511: munkylän ja Uukuniemen kirkonkylän posti- 9512: Uukuniemellä pitää säilyttää. 9513: 9514: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9515: 9516: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki 9517: 1989 vp. 213 9518: 9519: Raha-asia-aloite n:o 205 9520: 9521: 9522: 9523: 9524: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten 9525: kotihoidon tuen kehittämiseen 9526: 9527: 9528: Eduskunnalle 9529: 9530: Pienten lasten hoidon kehittämistä koskeva topaikkaa sen lisäksi, mihin eduskunnan hyväk- 9531: lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1985 alusta. symässä valtion tulo- ja menoarviossa olevat 9532: Lainsäädännön tavoitteena on ollut yhteiskun- määrärahat antavat mahdollisuuden. 9533: nan tuen tuntuva lisääminen alle 3-vuotiaiden Myös lasten kotihoidon tuki laajenee vuoden 9534: lasten vanhemmille ja samalla valintamahdolli- 1990 alusta koskemaan kaikkia alle 3-vuotiaita 9535: suuden luominen lasten hoidon järjestämisessä lapsia, jotka halutaan hoitaa vanhempainraha- 9536: turvaamalla alle 3-vuotiaille lapsille joko kun- kauden jälkeen muutoin kuin kunnallisessa päi- 9537: nallinen päivähoitopaikka tai lasten kotihoidon vähoidossa. Lasten kotihoidon tuen nykyinen 9538: tuki. enimmäismäärä ja sen tiukka tulosidonnaisuus 9539: Uusi lainsäädäntö tulee kokonaisuudessaan eivät tällä hetkellä anna mahdollisuuksia lähes- 9540: voimaan vuoden 1990 alusta. Tällöin kunnilla kään kaikille sitä haluaville vanhemmille jäädä 9541: tulee olla riittävä määrä päivähoitopaikkoja kotiin hoitamaan itse lastaan. 9542: kaikkia niitä alle 3-vuotiaita lapsia varten, joi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9543: den vanhemmat haluavat saada kunnallisen päi- nioittaen, 9544: vähoitopaikan. Päivähoitopaikkojen tarve on 9545: uusimpien selvitysten mukaan osoittautunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9546: suuremmaksi kuin aikaisempien tietojen mu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9547: kaan on voitu olettaa. On arvioitu, että kunnis- 33.15.30 200000000 markkaa lasten 9548: sa on voitava perustaa vielä yli 8 000 päivähoi- kotihoidon tuen kehittämiseen. 9549: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9550: 9551: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Kari Rajamäki 9552: Liisa Jaakonsaari Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen 9553: Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee Kerttu Törnqvist 9554: Raimo Vuoristo 9555: 214 1989 vp. 9556: 9557: Raha-asia-aloite n:o 206 9558: 9559: 9560: 9561: 9562: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaan 9563: lapsen kuntoutukseen 9564: 9565: 9566: Eduskunnalle 9567: 9568: Vuosittain lisääntyy tarve sairaan lapsen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9569: toutustoimintaan, koska kuntoutettavien mää- nioittaen, 9570: rä eri syistä on kasvussa. Lisäksi mahdollisim- 9571: man varhaisessa vaiheessa annettu kuntoutus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9572: antaa sairaalle paremmat mahdollisuudet kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9573: toutua terveeksi. Sen vuoksi sairaan lapsen kun- 33.15.53 20000000 markkaa sairaan 9574: toutusta ei pidä siirtää määrärahojen vähyyden lapsen kuntoutukseen. 9575: vuoksi. 9576: 9577: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9578: 9579: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9580: 1989 vp. 215 9581: 9582: Raha-asia-aloite n:o 207 9583: 9584: 9585: 9586: 9587: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenki- 9588: löstön palkkaamiseen päivähoidon tehtäviin 9589: 9590: 9591: Eduskunnalle 9592: 9593: Pienten lasten hoidon kehittämistä koskeva symässä valtion tulo- ja menoarviossa olevat 9594: lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1985 alusta. määrärahat antavat mahdollisuuden. 9595: Lainsäädännön tavoitteena on ollut yhteiskun- Myös lasten kotihoidon tuki laajenee vuoden 9596: nan tuen tuntuva lisääminen alle 3-vuotiaiden 1990 alusta koskemaan kaikkia alle 3-vuotiaita 9597: lasten vanhemmille ja samalla valintamahdolli- lapsia, jotka halutaan hoitaa vanhempainraha- 9598: suuden luominen lasten hoidon järjestämisessä kauden jälkeen muutoin kuin kunnallisessa päi- 9599: turvaamalla alle 3-vuotiaille lapsille joko kun- vähoidossa. Lasten kotihoidon tuen nykyinen 9600: nallinen päivähoitopaikka tai lasten kotihoidon enimmäismäärä ja sen tiukka tulosidonnaisuus 9601: tuki. eivät tällä hetkellä anna mahdollisuuksia lähes- 9602: Uusi lainsäädäntö tulee kokonaisuudessaan kään kaikille sitä haluaville vanhemmille jäädä 9603: voimaan vuoden 1990 alusta. Tällöin kunnilla kotiin hoitamaan itse lastaan. 9604: tulee olla riittävä määrä päivähoitopaikkoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9605: kaikkia niitä alle 3-vuotiaita lapsia varten, joi- nioittaen, 9606: den vanhemmat haluavat saada kunnallisen päi- 9607: vähoitopaikan. Päivähoitopaikkojen tarve on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9608: uusimpien selvitysten mukaan osoittautunut 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9609: suuremmaksi kuin aikaisempien tietojen mu- 33.32.30 100000000 markkaa lisähen- 9610: kaan on voitu olettaa. On arvioitu, että kunnis- kilöstön palkkaamiseen päivähoidon 9611: sa on voitava perustaa vielä yli 8 000 päivähoi- tehtäviin. 9612: topaikkaa sen lisäksi, mihin eduskunnan hyväk- 9613: 9614: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9615: 9616: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Kari Rajamäki 9617: Liisa Jaakonsaari Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen 9618: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Ahde Pirjo Ala-Kapee 9619: Kerttu Törnqvist Raimo Vuoristo Arja Alho 9620: 216 1989 vp. 9621: 9622: Raha-asia-aloite n:o 208 9623: 9624: 9625: 9626: 9627: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta päivä- 9628: kotien rakentamiseen 9629: 9630: 9631: Eduskunnalle 9632: 9633: Pienten lasten hoidon kehittämistä koskeva topaikkaa sen lisäksi, mihin eduskunnan hyväk- 9634: lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1985 alusta. symässä valtion tulo- ja menoarviossa olevat 9635: Lainsäädännön tavoitteena on ollut yhteiskun- määrärahat antavat mahdollisuuden. 9636: nan tuen tuntuva lisääminen alle 3-vuotiaiden Myös lasten kotihoidon tuki laajenee vuoden 9637: lasten vanhemmille ja samalla valintamahdolli- 1990 alusta koskemaan kaikkia alle 3-vuotiaita 9638: suuden luominen lasten hoidon järjestämisessä lapsia, jotka halutaan hoitaa vanhempainraha- 9639: turvaamalla alle 3-vuotiaille lapsille joko kun- kauden jälkeen muutoin kuin kunnallisessa päi- 9640: nallinen päivähoitopaikka tai lasten kotihoidon vähoidossa. Lasten kotihoidon tuen nykyinen 9641: tuki. enimmäismäärä ja sen tiukka tulosidonnaisuus 9642: Uusi lainsäädäntö tulee kokonaisuudessaan eivät tällä hetkellä anna mahdollisuuksia lähes- 9643: voimaan vuoden 1990 alusta. Tällöin kunnilla kään kaikille sitä haluaville vanhemmille jäädä 9644: tulee olla riittävä määrä päivähoitopaikkoja kotiin hoitamaan itse lastaan. 9645: kaikkia niitä alle 3-vuotiaita lapsia varten, joi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9646: den vanhemmat haluavat saada kunnallisen päi- nioittaen, 9647: vähoitopaikan. Päivähoitopaikkojen tarve on 9648: uusimpien selvitysten mukaan osoittautunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9649: suuremmaksi kuin aikaisempien tietojen mu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9650: kaan on voitu olettaa. On arvioitu, että kunnis- 33.32.31 JOO 000 000 markkaa päivä- 9651: sa on voitava perustaa vielä yli 8 000 päivähoi- kotien rakentamiseen. 9652: 9653: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9654: 9655: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Kari Rajamäki 9656: Liisa Jaakonsaari Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen 9657: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Ahde Pirjo Ala-Kapee 9658: Kerttu Törnqvist Raimo Vuoristo Arja Alho 9659: 1989 vp. 217 9660: 9661: Raha-asia-aloite n:o 209 9662: 9663: 9664: 9665: 9666: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja 9667: turvakotien liitolle turvakotijärjestelmän tulosten arvioimiseksi 9668: 9669: 9670: Eduskunnalle 9671: 9672: Perheväkivaltailmiö nousi maassamme eri- kimukseen ja kehittelyyn. Uusia haasteita tur- 9673: tyistoimenpiteitten kohteeksi vuonna 1978, jol- vakotitoiminnalle nousee jatkuvasti. Näistä 9674: loin Ensi Kotien Liitto kehitti suomalaisen per- mainittakoon turvakotilasten erityishuomioin- 9675: hekeskeisen turvakotimallin. Vuonna 1979 nin tarve, yhteistyö muiden auttamistahojen 9676: aloittivat ensimmäiset neljä turvakotia toimin- kanssa, vanhempien - myös äidin - alkoho- 9677: tansa liiton jäsenyhdistysten toimesta. Vuonna linkäyttöön huomion kiinnittäminen sekä tutki- 9678: 1988 turvakoteja liiton jäsenyhdistyksillä on 12. muksen ja analysoinnin tarve. Menetelmien ke- 9679: Näiden turvakotien lisäksi toimii maassamme hittäminen vaatisi nykyistä parempia resurs- 9680: muutama kunnallinen turvakotiyksikkö nou- seja. 9681: dattaen samaa toimintamallia, jonka lähtökoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9682: ta on lastensuojelullinen ja koko perheen huo- 9683: mioon ottava. Monilla paikkakunnilla on par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9684: haillaan ajankohtaisia turvakoti- ja perheiden 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 9685: kriisipalvelukeskussuunnitelmia. kan määrärahan Ensi- ja turvakotien lii- 9686: Ensi- ja turvakotien liitto on toiminut sekä tolle suomalaisen turvakotijärjestelmän 9687: omien jäsenyhdistystensäettä kunnallisten yksi- tulosten arviointiin, uusien perheväki- 9688: köiden turvakotikoulutuksen ja työn kehittämi- vallan kohtaamismenetelmien kehittä- 9689: sen koordinaattorina ja eräänlaisena perheväki- miseen ja valtakunnalliseen turvakotiyk- 9690: vallan kohtaamisen taitotietokeskuksena. siköiden yhteisselvityksen ja asiakastie- 9691: Ensimmäisen kymmenvuotiskauden umpeu- dotuksen aikaansaantiin. 9692: duttua on jo saatavissa arvokasta aineistoa tut- 9693: 9694: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9695: 9696: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki 9697: Jussi Ranta Jukka Gustafsson 9698: Tuulikki Hämäläinen 9699: 218 1989 vp. 9700: 9701: Raha-asia-aloite n:o 210 9702: 9703: 9704: 9705: 9706: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasi-, pa- 9707: peri- yms. jätteiden lajittelun ja keräilyn tukemiseksi kunnissa 9708: 9709: 9710: Eduskunnalle 9711: 9712: Maassamme on jätteiden lajittelu hoidettu ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9713: noastaan joissakin kunnissa ja niissäkin joko nioittaen, 9714: kokeilutoimintana tai sitten keräilytempauk- 9715: sina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9716: Jätevuoden kasvun ehkäisemiseksi tulisi jät- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 9717: teet eritellä ja etsiä mahdollisuuksia jätteiden markkaa lasi-, paperi- yms. jätteiden la- 9718: uusiakäyttöä varten. Ensimmäinen askel tässä jittelun ja keräilyn tukemiseksi kunnis- 9719: toiminnassa on, että valtio tukee kuntia jättei- sa. 9720: den lajittelun järjestämisessä. 9721: 9722: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9723: 9724: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9725: 1989 vp. 219 9726: 9727: Raha-asia-aloite n:o 211 9728: 9729: 9730: 9731: 9732: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnon- 9733: suojelualueiden hankintaan 9734: 9735: 9736: Eduskunnalle 9737: 9738: Luonnonsuojelualueiden säilyminen tuleville Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9739: sukupolville tulisi turvata. Luonnonsuojelu- nioittaen, 9740: alueista ja niiden hankinnasta on valtakunnalli- 9741: nen suunnitelma. Kuitenkaan suunnitelmaa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9742: ole voitu toteuttaa tarpeita vastaavasti ja on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9743: vaarana, että luonnonsuojelualueiksi suunnitel- 35.15.41 3 000 000 markkaa luonnon- 9744: lut alueet ehditään tuhota, ennen kuin valtio suojelualueiden hankintaan. 9745: pystyy ne lunastamaan. 9746: 9747: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 9748: 9749: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Jussi Ranta 9750: 220 1989 vp. 9751: 9752: Raha-asia-aloite n:o 212 9753: 9754: 9755: 9756: 9757: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityökeskuksen 9758: suunnitteluun Varpaisjärvelle 9759: 9760: 9761: Eduskunnalle 9762: 9763: Varpaisjärven elinkeinoelämän kehittämis- va arvio rakentamiskustannuksista on noin 3 9764: toimenpiteenä on tullut esille käsityökeskuksen milj. markkaa. Investoinnilla saataisiin noin 20 9765: rakentaminen. Käsityökeskuksen toiminta-aja- työpaikkaa ja matkailulle hankkeella olisi mer- 9766: tuksena on toimia paikkana, missä eri käsityö- kittävä välillinen hyöty. Tarkat suunnitelmat 9767: taitojen harjoittajat valmistavat ja myyvät tuot- hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta ovat 9768: teitaan. Keskusta voitaisiin käyttää myös alan avoinna. 9769: koulutus- ja kurssikeskuksena. Lisäksi keskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9770: sen otaksutaan toimivan matkailullisena veto- nioittaen, 9771: voimatekijänä. Hanke on saanut myönteisen 9772: vastaanoton Kotiteollisuuden keskusliitolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9773: Varpaisjärvellä on valmiiksi katsottu sijainti- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 9774: paikka ja siellä on tehty alustava hahmotelma markkaa Varpaisjärven käsityökeskuk- 9775: hankkeen laajuudesta ja merkityksestä. Alusta- sen suunnittelua varten. 9776: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9777: 9778: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen 9779: 1989 vp. 221 9780: 9781: Raha-asia-aloite n:o 213 9782: 9783: 9784: 9785: 9786: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 9787: (Mikkelin piirin raja - Pajumäki) perusparantamiseen 9788: 9789: 9790: Eduskunnalle 9791: 9792: Matkailuvirrat valtatieltä n:o 17 Heinäveden huomattava osa Heinäveden pohjoisosan asuk- 9793: luostareihin kasvavat jatkuvasti ja nämä turisti- kaista hakee kaupunkitason palvelunsa Kuo- 9794: virrat kulkevat juuri maantien n:o 542 kautta. piosta. 9795: Kyseistä maantietä käyttää myös pikalinjavuo- Kyseinen hanke on merkitty toimenpideohjel- 9796: ro Kuopio- Tuusniemi- Heinävesi- Imatra. maan vuosille 1989-92 ja sen kustannusar- 9797: Kunnostettuna edellä mainittu tieosuus lyhen- vio on 33 milj. markkaa. Hanke on nyt lykkään- 9798: täisi Tuusniemeltä etelään suuntautuvia puuta- tymässä. 9799: varan kuljetusmatkoja. Kyseisen maantien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9800: Mikkelin läänin puoleinen osa, eli Karvian ja nioittaen, 9801: läänin rajan välinen tienosa, on jo aiemmin pe- 9802: rusparannettu, ja tämä aiheuttaa lisääntyvää lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9803: kennepainetta kyseisellä tieosuudella, mistä 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 9804: syystä koko maantie molempien läänien puolel- markkaa maantien n:o 542 (Mikkelin 9805: la tulisi saada perusparannettua. Myös Heinä- piirin raja - Pajumäki) perusparanta- 9806: vedeltä päin käytetään paljon tätä tietä, sillä miseen. 9807: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9808: 9809: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen 9810: 222 1989 vp. 9811: 9812: Raha-asia-aloite n:o 214 9813: 9814: 9815: 9816: 9817: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 573 9818: (Pohjois-Karjalan piirin raja - Savolanpelto) perusparanta- 9819: miseen 9820: 9821: Eduskunnalle 9822: 9823: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin vuosien kean tilanteen alueen autoilijoille sekä vaikeut- 9824: 1987-1993 toimenpideohjelmaehdotukseen taa kunnan omia kehittämispyrkimyksiä. Tiellä 9825: liittyen Kaavin kunta esitti, että maantien n:o on vilkas päivittäinen työmatka-, koululais- 9826: 573 (Pohjois-Karjalan piirin raja- Savolanpel- sekä muu mm. teollisuuden tarvitsema kuljetus- 9827: to) toteuttaminen aloitettaisiin vuonna 1988. liikenne. Tien vaikutuspiiriin sijoittuu myös 9828: Hanke ei ole käynnistynyt. Toimenpiteet tiellä Maarianvaaran laskettelukeskus, joka aiheut- 9829: käsittävät soratien suuntauksen parantamista ja taa huomattavaa liikennemäärien kasvua. 9830: päällystämistä 10,4 km:n matkalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9831: Voimassa olevan tienpidon toimenpideohjel- nioittaen, 9832: maan kyseistä tieosaa koskeva hanke on merkit- 9833: ty alkavaksi vuodesta 1993. Jos tien parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9834: nen tapahtuu vasta tuolloin, varsinaiset tie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9835: hankkeitten toteuttamiset keskeytyvät Kaavilla 31.24.77 9600000 markkaa maantien 9836: kahdeksi vuodeksi pienehköjä kunnossapito- n:o 573 (Pohjois-Karjalan piirin raja - 9837: kohteita lukuun ottamatta. Tämä aiheuttaa vai- Savolanpelto) perusparantamiseen. 9838: 9839: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9840: 9841: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen 9842: 1989 vp. 223 9843: 9844: Raha-asia-aloite n:o 215 9845: 9846: 9847: 9848: 9849: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta VTT:n biotekniikan 9850: laboratorion perustamiseen Kuopioon 9851: 9852: 9853: Eduskunnalle 9854: 9855: Biotekniikan tutkimus on jatkuvasti lisäänty- Farmasiassa Kuopion yliopisto on toinen 9856: nyt. Erityisen merkittävinä uusina aloina ovat pääkoulutuspaikka maassamme. Lääkeainei- 9857: ympäristöongelmien ratkaisu, diagnostiikka, den tuotantoon liittyvät kasvisolubiotekniikan 9858: lääkeaineiden ja niihin verrattavien biologisten alat ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena. 9859: yhdisteiden tuottaminen sekä eläin- ja kasvija- Kuopion yliopisto on aloittanut VTT:n kans- 9860: lostus. VTT:n biotekniikan laboratorio Espoon sa projektiluonteisen yhteistyön. Sekundaari- 9861: Otaniemessä keskittyy pääasiassa perinteisille metaboliittien tuotantoon liittyvä projekti on 9862: toimialoille. ollut käynnissä parin vuoden ajan. Tänä vuon- 9863: Aluepolitiikkatoimikunnan mietintöön sisäl- na on tarkoitus käynnistää ympäristöbiotek- 9864: tyy esitys VTT:n biotekniikan laboratorion pe- niikkaan liittyvä yhteistyöprojekti. Kuopioon 9865: rustamisesta Kuopioon. Tältä pohjalta on val- suunnitellun VTT:n aluelaboratorion kustan- 9866: mistettu selvitys uusille biotekniikan tutkimus- nusarvio on tämän hetken arvioiden mukaan 9867: aloille erikoistuneen laboratorion perustamises- noin 35 miljoonaa markkaa. 9868: ta (Kuopion yliopiston julkaisuja. Hallinto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9869: 111987). Selvityksessä on esitetty laboratorion nioittaen, 9870: toimialoiksi ympäristöbiotekniikkaa, sekun- 9871: daarimetaboliittien tuotantoa ja diagnostista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9872: biotekniikkaa. Toiminta ei olisi päällekkäistä 1990 tulo- ja menoarvioon kauppa- 9873: Otaniemen biotekniikan laboratorion kanssa. ja teollisuusministeriön momentille 9874: Ympäristötieteiden alalla Kuopio on maan 32.42. 74 500 000 markkaa VTT:n bio- 9875: johtavia keskuksia. Kuopion yliopistoon on pe- tekniikan laboratorion suunnittelua var- 9876: rustettu vuonna 1987 biotekniikan professuuri, ten Kuopioon. 9877: joka on täytetty. Bioteknologian peruskoulutus 9878: alkoi omana suuntautumisvaihtoehtonaan 9879: vuonna 1988. 9880: 9881: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9882: 9883: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen 9884: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Riitta Saastamoinen 9885: Juhani Laitinen Kari Rajamäki Lauha Männistö 9886: Marja-Liisa Tykkyläinen 9887: 224 1989 vp. 9888: 9889: Raha-asia-aloite n:o 216 9890: 9891: 9892: 9893: 9894: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän luonnonkivi- 9895: varojen tutkimus-, tuotekehittely- ja markkinointiprojektiin 9896: 9897: 9898: Eduskunnalle 9899: 9900: Nilsiän kunnan alueella on geologisesti mie- Kiven käsittelytapoja kehittämällä on mahdolli- 9901: lenkiintoinen ja monipuolinen kvartsiittiesiinty- suus löytää uusia käyttökohteita ja näin nostaa 9902: mä. Louhoksen kallion kvartsipitoisuus on var- nyt vielä alhaista jalostusarvoa korkeammalle. 9903: sin suuri, 96 OJo. Laattakivinä käytettyä, usein Kivivarojen hyödyntämisprojekti liittyy siihen 9904: vihertävää serisiitti-kvartsiittia, on useilla Nilsiän kunnan harjoittamaan elinkeinopolitii- 9905: alueilla. Näiden esiintymien lisäksi alueelta on kan linjaan, jolla hyödynnetään paikallisia 9906: tavattu useita erilaisia liuskekiviä. Kvartsiselän- luonnon antamia mahdollisuuksia. 9907: ne on noin 35 km pitkä ja sijoittuu Kinahmin Kiviprojektin tavoitteena on tutkimuksen ja 9908: Rahasmäen alueelle. tuotekehittelyn kautta nostaa Nilsiän kvartsi- 9909: Kiven louhimisella ja jatkojalostamisella on liuskeen jalostusastetta, tutkia uusia käyttöta- 9910: jo pitkät perinteet Nilsiässä. Vuosisadan alussa poja, kehittää liuskekiven soveltuvuutta nyky- 9911: löydettyä dolomiittia on käytetty kallion polt- aikaiseen rakennustekniikkaan ja edistää kiven 9912: toon, ja Nilsiän vuonna 1906 valmistunut kirk- tunnettavuutta. Eri asiantuntijoiden kanssa 9913: ko on rakennettu Tahkomäestä louhitusta käydyn keskustelun perusteella voidaan todeta 9914: kvartsiitista. Tahkomäellä on myös harjoitettu Iuonnonkiven kysyntään olevan kiinnostusta. 9915: myllynkivien valmistusta. Liuskeesta on tehty Projektin konkreettisena tavoitteena on 50 uut- 9916: käytävälaattoja ja tahkoja. ta pysyvää työpaikkaa. 9917: Merkittävintä taloudellista toimintaa harjoit- Projekti on tarkoitus käynnistää vuoden 1989 9918: taa Oy Lohja Ab:n Nilsiän Kvartsi, joka tuot- alussa ja sen kustannusarvio tulee olemaan noin 9919: taa kvartsihiekkaa. Kvartsihiekkaa käytetään miljoona markkaa. 9920: mm. rakennusaineteollisuudessa, tulenkestäviin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9921: massoihin sekä lasin raaka-aineeksi. Kinahmis- nioittaen, 9922: sa sijaitseva laitos työllistää suoraan 50 henki- 9923: löä ja kuljetuspalveluissa ym. useita kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9924: henkilöitä osa-aikaisesti. Kvartsiittiliusketta 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 9925: louhii kolme yrittäjää. Nämä työllistävät noin markkaa Nilsiän luonnonkivivarojen 9926: 10 henkilöä. tutkimus-, tuotekehittely- ja markki- 9927: Tiedossa olevat kivivarat mahdollistaisivat nointiprojektiin. 9928: nykyisin selvästi suurimittaisemman tuotannon. 9929: 9930: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9931: 9932: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen 9933: 1989 vp. 225 9934: 9935: Raha-asia-aloite n:o 217 9936: 9937: 9938: 9939: 9940: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuorelan-kirkon- 9941: kylän kokoojaviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen Sii- 9942: linjärvellä 9943: 9944: Eduskunnalle 9945: 9946: Toi vala-Vuorelan taajama sijaitsee Siilinjär- toimisi molempien taajamien vedensaannin tur- 9947: ven kirkonkylästä 10 km etelään. Toi vala-Vuo- vaamiseksi myös kriisitilanteissa. Johto palveli- 9948: relan jätevedet käsitellään kemiallisessa jäteve- si myös sen vaikutuspiirissä olevaa haja-asutus- 9949: denpuhdistamossa. Puhdistamo on ylikuormi- ta, missä on veden puutetta sekä vedenlaatu- 9950: tettu ja jätevesien purku tapahtuu puhdistamon ongelmia. 9951: edustalla kapeaan salmeen, asutuksen ympäröi- Kunnan alueelle on laadittu Kuopion ja Sii- 9952: mään vesistöön. Kunnalla on jätevesien laskuun linjärven vesihuollon yleissuunnitelma sekä ha- 9953: vesihallituksen lupa, joka on voimassa toistai- ja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma. 9954: seksi. Yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat valmiit. 9955: Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan Siilinjärven kunta on jättänyt vesioikeudelle 9956: välisissä neuvotteluissa ei ole päästy sopimuk- Toi vala-Vuorelan jätevesilupahakemuksen sekä 9957: seen jätevesien johtamisesta Kuopion kaupun- hakemuksen johtolinjojen sijoittamisesta vesis- 9958: gin verkkoon. Koska Vuorelan jätevedenpuh- töalueelle. Itä-Suomen vesioikeudelta on saatu 9959: distamo sijaitsee Vuorelan kuntootuskeskuksen päätös 22.9.1988, jonka mukaan Toivala-Vuo- 9960: ja muun asutuksen välittömässä läheisyydessä, relanjätevedet johdetaan Siilinjärven kk:n Jyn- 9961: ei puhdistamon tehostaminen ja laajentaminen känniemen puhdistamolle vuoden 1991loppuun 9962: sen nykyisellä paikalla ole suositeltava ratkaisu. mennessä. 9963: Kunnan tekemien selvitysten mukaan jätevesien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9964: johtaminen kirkonkylän puhdistamolle näyttää nioittaen, 9965: asialliselta ratkaisulta etenkin, kun kirkonkylän 9966: puhdistamolla on käyttämätöntä kapasiteettia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9967: ja kun tarvittaessa myöhemmin puhdistamon 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 9968: laajentaminen on suunnitelmien mukaan myös 35.25. 77 2 000 000 markkaa Vuore- 9969: helposti toteutettavissa. lan-kirkonkylän kokoojaviemärin ja 9970: Jäteveden kokoojaviemärin kanssa samaan yhdysvesijohdon rakentamista varten 9971: kaivantoon asennetaan Toivala-Vuorelan ja Siilinjärvellä. 9972: kirkonkylän välinen yhdysvesijohto. Vesijohto 9973: 9974: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 9975: 9976: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen 9977: Kalle Röntynen Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen 9978: Kari Rajamäki Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 9979: Heikki Riihijärvi 9980: 226 1989 vp. 9981: 9982: Raha-asia-aloite n:o 218 9983: 9984: 9985: 9986: 9987: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta hovioikeustalon ra- 9988: kentamiseksi Kouvolaan 9989: 9990: 9991: Eduskunnalle 9992: 9993: Kouvolaan on suunnitteilla hovioikeustalon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9994: rakentaminen ja yhden lisäjaoston perustami- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 9995: nen hovioikeuteen. Näin mahdollistettaisiin ho- markkaa Kouvolan hovioikeustalon 9996: vioikeuden siirtyminen omiin tiloihin ja saatai- suunnitteluun. 9997: siin tilat lisäjaostolle, jolle tiloja ei nykyisistä 9998: toimitiloista voida tarjota. 9999: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10000: nioittaen, 10001: 10002: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10003: 10004: Kari Häkämies Riitta Uosukainen 10005: 1989 vp. 227 10006: 10007: Raha-asia-aloite n:o 219 10008: 10009: 10010: 10011: 10012: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson kan- 10013: sankulttuuri- ja pelimannipäivien kehittämiseen Miehikkä- 10014: lässä 10015: 10016: Eduskunnalle 10017: 10018: Kymenlaakson kansankulttuuri- ja peliman- tään kehittämään kansankulttuuri- ja peliman- 10019: nipäivät on järjestetty Miehikkälässä 15 kertaa. nipäivien yhteyteen muutakin alaan liittyvää, 10020: Päivien järjestäminen pienessä mutta harrastus- mahdollisesti ympärivuotistakin toimintaa. 10021: ja kulttuuritoiminnaltaan vireässä kunnassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10022: vaatinut jo 15 vuoden ajan eri yhteisöjen, jär- nioittaen, 10023: jestöjen ja kuntalaisten vapaaehtoista työtä var- 10024: sin huomattavan määrän. Kansankulttuuri- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10025: pelimannipäivät ovat myös huomattava alan 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 10026: koulutustapahtuma Kymen läänissä. Tarkoitus markkaa Miehikkälän kunnalle kansan- 10027: on, että Kymenlaakson kansankulttuuri- ja peli- kulttuuri- ja pelimannipäivien kehittä- 10028: mannipäivät järjestetään jatkossakin Miehikkä- miseen. 10029: lässä ja päivien sisältöä kehitetään. Lisäksi pyri- 10030: 10031: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10032: 10033: Kari Häkämies Riitta U osukaineo 10034: 10035: 10036: 10037: 10038: 18 290089P 10039: 228 1989/vp. 10040: 10041: Raha-asia-aloite n:o 220 10042: 10043: 10044: 10045: 10046: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen linnoi- 10047: tuskaupungin muistomerkkien säilyttämiseen Kotkassa 10048: 10049: 10050: Eduskunnalle 10051: 10052: Kotkassa on säilynyt ns. Ruotsinsalmen lin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10053: noituskaupungin jäljiltä useita merkittäviä nioittaen, 10054: muistomerkkejä. Tällaisia ovat mm. Kukourin 10055: linnake, Kyminlinnan alue ja Kotkansaarella si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10056: jaitsevat useat reduutit. Näiden muistomerk- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 10057: kien kuntoon saattamisella on tällä hetkellä to- markkaa ns. Ruotsinsalmen linnoitus- 10058: della kiire ja ellei toimenpiteisiin ryhdytä, hä- kaupungin muistomerkkien säilyttämi- 10059: viää osa Kotkan ja Suomen historiaa. seen Kotkassa. 10060: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10061: 10062: Kari Häkämies Riitta Uosukainen 10063: 1989 vp. 229 10064: 10065: Raha-asia-aloite n:o 221 10066: 10067: 10068: 10069: 10070: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Sunilan tehdasalueen 10071: säilyttämiseen 10072: 10073: 10074: Eduskunnalle 10075: 10076: Sunilan tehdas- ja teollisuusalue Kotkassa on riallisesti arvokkaiden alueiden suojelemiseen 10077: ainutlaatuinen, kulttuurihistoriallinen tehdas- ole tarpeeksi voimavaroja. 10078: ympäristö. Alue on Alvar Aallon suunnittelema Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10079: ja sen arkkitehtuuriin käydään tutustumassa nioittaen, 10080: ympäri maailmaa. 10081: Kotkan kaupunki on käymässä läpi voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10082: kaan teollisuuden rakennemuutoksen. Talou- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 10083: delliset voimavarat on suunnattava pääsääntöi- markkaa Sunilan tehdasalueen säilyttä- 10084: sesti tuottaviin kohteisiin, eikä kulttuurihisto- miseen. 10085: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10086: 10087: Kari Häkämies Riitta U osukaineo 10088: 230 1989 vp. 10089: 10090: Raha-asia-aloite n:o 222 10091: 10092: 10093: 10094: 10095: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta virka-aluslaiturin ra- 10096: kentamiseksi Haminaan 10097: 10098: 10099: Eduskunnalle 10100: 10101: Haminassa on suunnitteilla virka-aluslaiturin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10102: rakentaminen yhteislaituriksi kaikille viran- nioittaen, 10103: omaisten pienaluksille (tulli, luotsi, poliisi, pa- 10104: lokunta ym.). Laiturin rakentaminen voisi ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10105: pahtua kaupungin tai valtion omalla työvoimal- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 10106: la, jolla on puutetta työkohteista uuden työlli- markkaa Haminan virka-aluslaiturin ra- 10107: syyslain voimaan tullessa. kentamiseen. 10108: 10109: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10110: 10111: Kari Häkämies Riitta U osukaineo 10112: 1989 vp. 231 10113: 10114: Raha-asia-aloite n:o 223 10115: 10116: 10117: 10118: 10119: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunissaaren uuden 10120: reitti- ja vierasvenesataman rakentamiseen 10121: 10122: 10123: Eduskunnalle 10124: 10125: Kaunissaaren yhdysliikennelaituria varten on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10126: vuonna 1988 saatu venesatama-avustuksena nioittaen, 10127: 500 000 markkaa. Ensimmäisen vaiheen raken- 10128: nustyöt ovat alkaneet TVL:n toimesta vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10129: 1988 kustannusarvion ollessa noin 2,5 miljoo- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000 10130: naa markkaa. Toinen vaihe käsittäisi mm. vie- markkaa Kaunissaaren reitti- ja vieras- 10131: rasvenesataman huoltorakennuksen, johon tuli- venesataman toisen vaiheen toteuttami- 10132: si myös sisällyttää Itäisen Suomenlahden kan- seen. 10133: sallispuiston opastuskeskus. 10134: 10135: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10136: 10137: Kari Häkämies Riitta U osukaineo 10138: 232 1989 vp. 10139: 10140: Raha-asia-aloite n:o 224 10141: 10142: 10143: 10144: 10145: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan kauppa- 10146: oppilaitoksen rakentamiseen 10147: 10148: 10149: Eduskunnalle 10150: 10151: Keravan kauppaoppilaitos vähentäisi huo- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 10152: mattavasti Keski-Uudenmaan kauppaopetuk- kunnassa. 10153: sen koulutuspaikkojen vajausta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10154: Hanke käynnistyy tilapäistiloissa vuonna nioittaen, 10155: 1989. Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa 10156: Keski-Uudenmaan ammattikoulutuksen kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10157: tainliitto. Hankkeen kustannusarvio on noin 26 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10158: miljoonaa markkaa. Hyötypinta-ala on noin 29.65.37 10000000 markan määrära- 10159: 3 500 m 2 ja hanke on jälkirahoitteinen. han Keravan kauppaoppilaitoksen ra- 10160: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- kentamiseen. 10161: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10162: 10163: Tuulikki Hämäläinen Tuula Linnainmaa Marjatta Väänänen 10164: Eeva-Liisa Moilanen Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki 10165: Matti Saarinen Marita Jurva Per-Henrik Nyman 10166: Markku Pohjola Seija Karkinen Ritva Laurila 10167: Claes Andersson Antti Kalliomäki Päivi Varpasuo 10168: Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi 10169: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Kaarina Dromberg 10170: Pauli Uitto 10171: 1989 vp. 233 10172: 10173: Raha-asia-aloite n:o 225 10174: 10175: 10176: 10177: 10178: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 a 10179: §:n mukaisiin avustuksiin kunnille katujen ja kaavateiden 10180: rakentamiseen 10181: 10182: Eduskunnalle 10183: 10184: Rakennuslain 136 a §:n mukaisesti kunnille Tällaisia hankkeita on vireillä useissa eteläisen 10185: voidaan antaa valtion avustusta moottoriajo- Suomen asutuskeskuksissa, mm. Hyvinkäällä. 10186: neuvoliikenteelle tärkeän kadun, sillan, tunne- Määrärahan lisääminen on perusteltua myös 10187: lin jne. rakentamiseen. Tähän mennessä vuosit- kuntien ja valtion kustannusjaon kannalta. 10188: tain budjetoidut määrärahat ovat kuitenkin ol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10189: leet täysin riittämättömiä. Niiden turvin on voi- 10190: tu avustaa vain vähäisessä määrin hankkeita, ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10191: joihin kuitenkin olisi lainmukaiset perusteet. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10192: Valtakunnalliseen tieverkkoon niveltyvien 31.24.34 70000000 markkaa raken- 10193: katujen rakentamisen ja saneeraamisen tarve on nuslain 136 a §:n mukaisiin harkinnan- 10194: kuitenkin suuri, jotta voidaan parantaa liiken- varoisUn avustuksiin kunnille katujen ja 10195: teen sujuvuutta ja torjua onnettomuusriskejä. kaavateiden rakentamiseen. 10196: 10197: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10198: 10199: Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen 10200: Pirjo Ala-Kapee Kerttu Törnqvist Timo Roos 10201: Pentti Lahti-Nuuttila 10202: 234 1989 vp. 10203: 10204: Raha-asia-aloite n:o 226 10205: 10206: 10207: 10208: 10209: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-Kar- 10210: jaan radan korjaukseen 10211: 10212: 10213: Eduskunnalle 10214: 10215: Hyvinkään-Karjaan rataosuus on käynyt joonaa markkaa. Hankkeen on laskettu valmis- 10216: erittäin heikkokuntoiseksi. Junien akselipaino- tuvan vuonna 1994. 10217: ja on sen vuoksi pienennetty, nopeuksia rajoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10218: tettu ja raskaita kuormia on jouduttu kierrättä- nioittaen, 10219: mään. Tämän seurauksena kuljetusmatkat ja 10220: -ajat ovat pidentyneet ja kustannukset kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10221: neet. Uhkana on myös raskaan liikenteen entis- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 10222: tä voimakkaampi siirtyminen kuormittamaan markkaa Hyvinkään-Karjaan radan 10223: maanteitä ja rasittamaan ympäristöä. Radan perusparannusta varten. 10224: perusparannuksen kustannusarvio on 96 mil- 10225: 10226: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10227: 10228: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 10229: 1989 vp. 235 10230: 10231: Raha-asia-aloite n:o 227 10232: 10233: 10234: 10235: 10236: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäoppilaitosten ka- 10237: lustohankintojen toteuttamiseksi 10238: 10239: 10240: Eduskunnalle 10241: 10242: Maassamme toimii 29 metsä- ja puutalousop- 4,3 milj. mk oppilaitosten uusien tilojen ka- 10243: pilaitosta, joista seitsemässä annetaan koulu- lustamiseen sekä oppilaskuljetusautojen ja atk- 10244: tusta metsäkoneiden käyttäjille. laitteiden hankintaan, 10245: Määrärahojen jatkuvan puutteen vuoksi ope- 5,5 milj. mk metsätraktoreiden ja metsänhoi- 10246: tuksessa käytettävä konekalusto on päässyt pa- tokoneiden hankintaan ja 10247: hasti vanhentumaan ollen tällä hetkellä keski- 4,5 milj. mk hakkuukoneiden hankintaan. 10248: iältään 8,3 vuotta. Urakoitsijat vastaavasti Esitämme, että metsä- ja puutalousopetusta 10249: käyttävät koneitaan keskimäärin runsaat kolme varten vuodelle 1990 myönnettäisiin selvitysten 10250: vuotta. Valtaosa koneista on ennen vuotta 1982 mukainen ja siis välttämätön kalustomääräraha 10251: hankittuja ja maliiltaan ja rakenteeltaan sellai- 26300000 mk. Tähän sisältyisi 4,5 milj. mk:n 10252: sia, joita urakoitsijoilla ei ole enää käytännön täysin erillinen määräraha hakkuukoneiden os- 10253: työelämässä. tamiseksi Jämsänkosken, Hirvaan ja Valtimon 10254: Metsä- ja puutalousoppilaitosten selvityksen metsäoppilaitoksille, jotta alkanut uusi hak- 10255: mukaan vuodelle 1989 olisi tarvittu kalusto- kuukoneiden käytön jatkolinjakoulutus pystyt- 10256: määrärahoja n. 23 000 000 mk. Tarkoitukseen täisiin toteuttamaan työelämän vaatimusten 10257: myönnettiin vain 10 milj. mk. Myönnetystä mukaisella kalustolla. Näin tulevaisuudessa tur- 10258: määrästä vain 2,5 milj. mk voidaan käyttää vattaisiin metsäteollisuuden puunsaanti suures- 10259: metsäoppilaitosten metsäkonekaluston uusimi- sa osassa maatamme vallitsevasta metsuripulas- 10260: seen. Selvityksen mukaan yksin hakkuukonei- ta huolimatta. Pienenevällä metsurikunnalla 10261: den käytön ( = monitoimikone) jatkolinjojen puolestaan hoidettaisiin jo rästiin jääneet ensi- 10262: käynnistyminen Jämsänkoskella, Valtimolla ja harvennukset ja vaikeasti koneistettavat met- 10263: Hirvaalla vaatisi määrärahoja 4,5 milj. mk/ sänhoitotyöt. 10264: vuosi, yhden koneyksikön hinnan ollessa n. 1,5 Mainittakoon lisäksi, että yli-ikäisten koulu- 10265: milj. mk. Tämän lisäksi tarvittaisiin vuosittain tuskoneiden jatkuvat korjaukset aiheuttavat 10266: 5,5 milj. mk oppilaitosten puunkorjuu-ja met- poikkeuksellisen korkeat käyttömenot. Samalla 10267: sänhoitokaluston ajan tasalla pitämiseksi eli op- ylimääräiset korjaukset vievät oppilaiden teho- 10268: pilaitosten metsäkaluston hankintaan yhteensä kasta opiskeluaikaa ja vastaavasti metsäoppilai- 10269: 10 milj. mk vuosittain. tosten työtoiminnan tulot alenevat. 10270: Vuodelle 1990 tarvittaisiin metsä- ja puuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10271: lousopetuksen piirissä tehtyjen selvitysten mu- nioittaen, 10272: kaan kalustomäärärahoja 26 300 000 mk, joka 10273: käytettäisiin seuraavasti: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10274: 12 milj. mk kolmen puutalousoppilaitoksen 1990 tulo- ja menoarvioon 26 300 000 10275: (Joensuu, Kullaa ja Keminmaa) sahakaluston markkaa metsäoppilaitosten kaluston 10276: hankkimiseen, hankintaa varten. 10277: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10278: 10279: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen 10280: 236 1989 vp. 10281: 10282: Raha-asia-aloite n:o 228 10283: 10284: 10285: 10286: 10287: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten raittiusjär- 10288: jestöjen toiminnan tukemiseen 10289: 10290: 10291: Eduskunnalle 10292: 10293: Paikalliset raittiusjärjestöt ovat aikaisemmin työtä tehneiden järjestöjen toiminnan jatkami- 10294: saaneet toiminta-avustusta kuntien käyttöön nen hyvin vaikeata. 10295: annetuista, raittiustyöhön tarkoitetuista varois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10296: ta. Kunnallisen raittiustyön siirtyessä vuoden nioittaen, 10297: 1989 alusta yleisen valtionapu- ja suunnittelu- 10298: järjestelmän piiriin ei mainittuja toiminta-avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10299: tuksia voida enää myöntää. Koska pienillä pai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10300: kallisjärjestöillä ei useinkaan ole mahdollisuuk- 33.34.30 450 000 markkaa käytettäväk- 10301: sia tarjota kunnille SVOL-järjestelmän edellyt- si paikallisten raittiusjärjestöjen toimin- 10302: tämiä ostopalveluita, on tärkeätä vapaaehtois- ta-avustuksiin. 10303: 10304: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10305: 10306: Pirkko Ikonen Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred 10307: Lea Kärhä Sakari Knuuttila Matti Saarinen 10308: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 10309: 1989 vp. 237 10310: 10311: Raha-asia-aloite n:o 229 10312: 10313: 10314: 10315: 10316: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisjärjestöt Yh- 10317: teistyössä -järjestön toiminnan tukemiseen 10318: 10319: 10320: Eduskunnalle 10321: 10322: Naisten osuus kunnallisessa ja valtiollisessa ka Kvinnoförbundet rf., Unioni naisasialiitto 10323: päätöksenteossa on viime vuosina kasvanut. Suomessa ry. ja Vihreät Feministit ry. Nytkik- 10324: Äänestäjät luottavat yhä enemmän naisten sen toimikunta kokoontuu tarvittaessa. 10325: asiantuntemukseen arkielämän ongelmista sekä Toimeenpano- ja järjestelevänä elimenä toimii 10326: tapaan lähestyä niitä. Kehityksestä huolimatta järjestöjen pääsihteereistä koostuva sihteeristö. 10327: naisten osuus luottamustehtävissä ei silti vielä Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain ja puheen- 10328: vastaa läheskään heidän osuuttaan väestöstä. johtajajärjestö huolehtii käytännön työstä, jol- 10329: Naisten osallistumisen tiellä on ehkä yhä enem- lei muutoin sovita. Nytkis perustettiin hoita- 10330: män esteitä kuin miesten. maan kansainvälisiä suhteita sekä järjestämään 10331: Naisjärjestöt tekevät arvokasta työtä naisten kehitysyhteistyötoimintaa. 10332: yhteiskunnallisen tietoisuuden herättämiseksi, Valtion tulo- ja menoarviossa poliittisten 10333: heidän aktivoimisekseen sekä kouluttamisek- nuorisojärjestöjen vastaavalle järjestölle osoite- 10334: seen yhteiseen toimintaan. Keskeisellä sijalla taan 685 000 markkaa. Samoin naisjärjestöjen 10335: naisjärjestöjen toiminnassa ovat niin ikään kan- yhteistoimintaan tarvitaan määrärahoja. Kun 10336: sainväliseen yhteisvastuuseen ja rauhankasva- otetaan huomioon naisjärjestöjen toiminnan 10337: tukseen liittyvät tavoitteet sekä kulttuuriharras- aktivoituminen ja siihen kohdistuva selvä yh- 10338: tusten vaaliminen. teiskunnallinen tarve, on naisjärjestöjen toi- 10339: Nytkis eli Naisjärjestöt Yhteistyössä- Kvin- mintamahdollisuudet turvattava. 10340: no-organisationer i Samarbete perustettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10341: 1. 9.1988. Nytkis on rekisteröimätön toimikunta nioittaen, 10342: ja siihen kuuluvat seuraavat järjestöt: Kehitty- 10343: vän Suomen naiset ry., Kokoomuksen Naisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10344: Liitto ry., Liberaalisen kansanpuolueen Naiset 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10345: ry., Naisjärjestöjen Keskusliitto ry., Naisten de- 23.27.50 700000 markan määrärahan 10346: mokraattinen toimintakeskus ry., Sosialide- käytettäväksi Naisjärjestöt Yhteistyössä 10347: mokraattiset Naiset, Suomen Keskustanaiset -järjestön eli Nytkiksen toiminnan tuke- 10348: ry., Suomen Kristillisen liiton naiset ry., Suo- miseen. 10349: men Naisten Demokraattinen Liitto ry., Svens- 10350: 10351: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 10352: 10353: Liisa Jaakonsaari Kaarina Dromberg 10354: 238 1989 vp. 10355: 10356: Raha-asia-aloite n:o 230 10357: 10358: 10359: 10360: 10361: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninvanki- 10362: lan rakentamistöiden aloittamiseen Kylmäkaskeila 10363: 10364: 10365: Eduskunnalle 10366: 10367: Lääninvankilan siirtäminen Hämeenlinnasta Kunnassa on käynnistetty kehittämisprojekti, 10368: Kylmäkaskelle on ollut vireillä pitkään. joka on tuottanut uutta pienyritystoimintaa 10369: Hankkeen perustamis- ja esisuunnittelu on jo paikkakunnalle. Vankilahankkeen toteutumi- 10370: tehty ja varsinaiseen rakennussuunnitteluun va- nen on kunnan elinkelpoisuuden kannalta elin- 10371: rattiin valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar- tärkeä. 10372: vioon 2 000 000 markan suunnittelumääräraha. Huomioon ottaen Hämeen lääninvankilan 10373: Kylmäkosken kunta on hankkinut ja luovut- huonot olosuhteet, Kylmäkosken kunnan mit- 10374: tanut edelleen valtiolle vankilahankkeen tarvit- tavat investoinnit alueen hankkimiseksi ja kun- 10375: seman maa-alueen. nallistekniikan rakentamiseksi sekä kunnan vai- 10376: Kunta on rakentanut - alkuperäisten aika- kean työllisyystilanteen ehdotamme, 10377: taulujen mukaisesti - alueen kunnallisteknii- 10378: kan valmiiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10379: 100-paikkaisen vankilan tarkistettu koko- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 10380: naiskustannusarvio on 56 miljoonaa markkaa. markkaa Hämeen lääninvankilan raken- 10381: Kylmäkosken työllisyystilanne on vaikea. tamistöiden aloittamiseksi Kylmäkos- 10382: Kunta on menettänyt konkurssin seurauksena kel/a syksyllä 1990. 10383: lähes puolet teollisista työpaikoistaan. Kunta 10384: on kärsinyt muuttotappiota. 10385: 10386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10387: 10388: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10389: 1989 vp. 239 10390: 10391: Raha-asia-aloite n:o 231 10392: 10393: 10394: 10395: 10396: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle 10397: Pentinkulman päivien järjestämiseen 10398: 10399: 10400: Eduskunnalle 10401: 10402: Väinö Linna -seura järjestää Urjalassa kesäi- laaja kesän kulttuuritapahtuma, jonka toteutta- 10403: sin Pentinkulman päivät. Tapahtuma on laajen- minen ei ilman taloudellista tukea ole mahdol- 10404: tunut merkittäväksi kirjailijoiden, kriitikoiden lista. 10405: ja yleensä kirjallisuudesta kiinnostuneiden kult- Koska Väinö Linna -seuralla tai Urjalan kun- 10406: tuuritapahtumaksi. nalla ei ole mahdollisuuksia osoittaa riittäviä 10407: Pentinkulman päivien aikana järjestetään määrärahoja Pentinkulman päivien toteuttami- 10408: harrastelijakirjoittajille mahdollisuus saada seksi, ehdotamme, 10409: opetusta ja opastusta asiantuntijoilta. 10410: Luonnollisesti päivät ovat kunnianosoitus ur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10411: jalaissyntyisen kirjailijan Väinö Linnan elä- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 10412: mäntyölle, ja päivien aikana Väinö Linnan kir- markkaa avustuksena Väinö Linna -seu- 10413: jallisuuden ystävät voivat tavata toisiaan. ralle Pentinkulman päivien järjestämi- 10414: Pentinkulman päivät ovat korkeatasoinen ja seen. 10415: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10416: 10417: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10418: 240 1989 vp. 10419: 10420: Raha-asia-aloite n:o 232 10421: 10422: 10423: 10424: 10425: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan kaupungin 10426: Viksbergin nuorisotilojen peruskorjaukseen 10427: 10428: 10429: Eduskunnalle 10430: 10431: Hämeen läänin nuorisotilasuunnitelman mu- Hämeen nuorisolautakunta pitää hanketta 10432: kaan Forssan kaupunki on hankkinut nuorisoti- tärkeänä. 10433: loja läänin muihin kaupunkeihin verraten sel- Määrärahojen niukkuuden vuoksi valtion 10434: västi eniten (0,42 m 2 /nuori) ja on läänin kaikis- osuutta ei tälle vuodelle ole voitu osoittaa. 10435: ta kunnista kolmannella sijalla. Vain vähäiseen Edellä mainittuun viitaten ja koska Forssan 10436: osaan hankinnoista kaupunki on saanut valtion kaupunki on saanut nuorisotilojen hankkimi- 10437: tukea. seen ja korjaamiseen niukasti valtion määrära- 10438: Kaupunki on hankkinut omistukseensa vuon- hoja, ehdotamme, 10439: na 1985 Viksbergin kaupunginosasta noin 700 10440: neliön tilat. Rakennuksen hankinta-arvo oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10441: noin 400 000 markkaa, ja rakennus on osoitettu 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 10442: nuorisolautakunnan käyttöön. markkaa Forssan kaupungin Viksbergin 10443: Taloon on suunniteltu kunnostaa tavan- kaupunginosan nuorisotilojen peruskor- 10444: omaisten nuorisotilojen lisäksi nuorten työpaja. jaamiseksi mm. nuorten työpajaksi. 10445: Rakennuksen alakerran kunnostaminen työpa- 10446: jaksi maksaa noin 400 000 markkaa. 10447: 10448: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10449: 10450: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10451: 1989 vp. 241 10452: 10453: Raha-asia-aloite n:o 233 10454: 10455: 10456: 10457: 10458: i 10459: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan-Tammelan 10460: tien peruskorjaukseen 10461: 10462: 10463: Eduskunnalle 10464: 10465: Forssan ja Tammelan välinen tie on vilkkaas- Hankkeen nopeuttamiseksi ovat Forssan 10466: ti liikennöity. Tiellä on työmatkaliikenne1ttä kaupunki ja Tammelan kunta sitoutuneet osal- 10467: Tammelasta Forssaan, ja kesäaikaan tie :on listumaan yhdessä TVL:n kanssa väylän suun- 10468: matkailijoiden suosima. r nittelukustannuksiin 50 o/o :n maksuosuuteen 10469: Tiellä on erittäin vilkas polkupyöräliikenne. asti. 10470: Erityisesti kesäaikana polkupyöriä käytetään Koska tien perusparantaminen Tammelan 10471: työmatkoilla, ja iltaisin sekä viikonloppuisin tie kunnan alueella ja kevyen liikenteen väylän ra- 10472: on suosittu kuntoiluväylä. kentaminen parantavat merkittävästi liikenne- 10473: Vilkkaan autoliikenteen ja Tammelan k;un- turvallisuutta, ehdotamme, 10474: nan alueen tien kapeuden ja mutkaisuuden 10475: vuoksi polkupyöräilijät kokevat liikkumisensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10476: vaaralliseksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10477: Kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi ovat 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 10478: kuntalaiset ja useat järjestöt sekä Forssan kau- Forssan- Tammelan tien peruskorjauk- 10479: punki ja Tammelan kunta tehneet lukuisia seen ja kevyen liikenteen väylän raken- 10480: aloitteita TVL:n Hämeen piirille. Aloitteet ovat tamistöiden aloittamiseen vuonna 1990. 10481: kaatuneet määrärahojen niukkuuteen. 10482: 10483: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10484: 10485: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10486: 242 1989 vp. 10487: 10488: Raha-asia-aloite n:o 234 10489: 10490: 10491: 10492: 10493: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten tiejärjeste- 10494: lyjen toteuttamiseen 10495: 10496: 10497: Eduskunnalle 10498: 10499: TVL:n Hämeen piirin tienpidon toimenpide- Määrärahojen niukkuuden vuoksi jäi hanke 10500: ohjelmaehdotuksen 1988-1994 mukaan oli Jo- vuonna 1989 toteuttamatta. 10501: kioisten kunnassa tarkoitus vuonna 1989 toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10502: taa 2,0 km kevyen liikenteen väylien rakenta- nioittavasti, 10503: mista ja 2,1 km öljysoratien rakenteen paran- 10504: nustöitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10505: Kustannusarvio on 9,7 miljoonaa markkaa, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10506: josta kunnan rahoitusosuus on 1,1 miljoonaa 31.24.77 9000000 markkaa Jokioisten 10507: markkaa. tiejärjestelyjen toteuttamiseen. 10508: Kevyen liikenteen väylät parantavat kunnan 10509: keskustaajaman liikenneturvallisuutta oleelli- 10510: sesti. Öljysoratien kunto on lähes ala-arvoinen. 10511: 10512: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10513: 10514: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10515: 1989 vp. 243 10516: 10517: Raha-asia-aloite n:o 235 10518: 10519: 10520: 10521: 10522: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuh- 10523: dan tien peruskorjaukseen 10524: 10525: 10526: Eduskunnalle 10527: 10528: Vilkkaasti liikennöity maantie Urjalasta Hel- 33,5 miljoonaa markkaa. Tien liikennemäärät 10529: sinkiin välillä Saviniemi-Perähuhta on erittäin huomioon ottaen tulisi hanke voida toteuttaa 10530: huonokuntoinen ja kapea. Tien huonosta kun- vuosina 1990-1992. 10531: nosta kärsivät luonnollisesti eniten alueen asuk- Tämän johdosta ehdotamme, 10532: kaat, mutta myös Urjalan asemalla olevalle ras- 10533: kaalle teollisuudelle aiheutuu tien huonosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10534: kunnosta ylimääräisiä kustannuksia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10535: Tien yleissuunnitelma on valmis ja TVL:n 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan 10536: Hämeen piirin rakentamisohjelmassa hankkeen peruskorjauksen aloittamiseksi Perä- 10537: toteutuminen on siirtynyt määrärahojen niuk- huhdan-Saviniemen maantiellä syksyl- 10538: kuuden vuoksi. lä 1990. 10539: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 10540: 10541: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10542: 10543: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10544: 10545: 10546: 10547: 10548: 19 290089P 10549: 244 1989 vp. 10550: 10551: Raha-asia-aloite n:o 236 10552: 10553: 10554: 10555: 10556: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkoston 10557: toisen laajennusvaiheen toteuttamiseen 10558: 10559: 10560: Eduskunnalle 10561: 10562: Maakaasuputken jatkaminen länsirannikolle olisi silläkin useiden satojen miljoonien mark- 10563: on siirtynyt sen vuoksi, että Ruotsin päätöstä kojen vaikutus maiden väliselle kaupankäyn- 10564: maakaasun ostamisesta Neuvostoliitosta on nille. 10565: odotettu. Nyt kun nämä maat ovat tehneet esi- Ruotsissa on kaavailtu maakaasun ottamista 10566: sopimuksen maakaasun toimittamisesta Ruot- käyttöön Tukholman seudulla vuoden 1992 ai- 10567: siin, maakaasuverkoston jatkorakentaminen kana. Forssan kaupungin ja Asko Oy:n yhteistä 10568: länteen päin on tullut Suomessa ajankohtai- lämpövoimalahanketta on jo jouduttu lykkää- 10569: seksi. mään odotettaessa päätöstä maakaasuverkos- 10570: Neste Oy on selvitellyt erilaisia linjausvaih- ton laajentamisesta. Aikataulullisesti päätökset 10571: toehtoja ja kaasun käyttöpotentiaalia eri vaih- Ruotsin ja Neuvostoliiton välillä kaasutoimi- 10572: toehdoissa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tuksista sekä tarvittavan siirtoverkon linjauk- 10573: maakaasun toimittamiseksi Ruotsiin on osoit- sesta ja rakentamisesta tulisi tehdä viimeistään 10574: tautumassa edullisimmaksi vaihtoehdoksi lin- alkuvuodesta 1989. 10575: jaus Leningradista nykyistä putkilinjausta seu- Maakaasun käytön edistämiseksi ja verkos- 10576: raten Riihimäen/Mäntsälän seudulle, siitä edel- ton laajentamiseksi Riihimäeltä Forssan kautta 10577: leen Forssan kautta Uuteenkaupunkiin ja me- Uudenkaupungin seudulle tulisi Suomen puolei- 10578: ren ali Ruotsiin Gävlen seudulle. Päälinjauksen seen maakaasuputken rakentamiseen varata 10579: ohella heti alkuvaiheessa tulisi rakentaa myös korkotukimäärärahoja. 10580: kaasuputket Forssaan, Loimaalle, Uuteenkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10581: punkiin ja Turun seudulle. nioittavasti, 10582: Maakaasun tuonnin lisäämistä voidaan pe- 10583: rustella pyrkimyksellä monipuolistaa ja varmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10584: taa Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10585: energiahuoltoa. Kaasun tuonnin lisääntymisenä 32.50.49 20 000 000 markkaa maakaa- 10586: on huomattava merkitys myös Suomen ja Neu- suverkoston laajentamiseksi linjalla Rii- 10587: vostoliiton kaupan tasapainottamisessa. Mikäli himäki-Forssa- Uusikaupunki/Turku 10588: verkoston jatko- ja lisärakentaminen voidaan otettujen rahoittamislainojen korkotu- 10589: suorittaa yhdessä neuvostoliittolaisten kanssa, keen. 10590: 10591: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10592: 10593: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10594: 1989 vp. 245 10595: 10596: Raha-asia-aloite n:o 237 10597: 10598: 10599: 10600: 10601: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehräämöalueen pe- 10602: ruskorjaustöihin Forssassa 10603: 10604: 10605: Eduskunnalle 10606: 10607: Forssan kaupungille siirtyi v. 1982 solmitussa Viimeinen kehräämöalueen laajennus valmis- 10608: kaupassa Oy Finlayson Ab:lta valtakunnallisek- tui vuonna 1963. 10609: si suojelukohteeksi määrätty, teollisuushisto- Tehtaanpuiston rakentaminen alkoi 1850- 10610: riallisesti merkittävä kehräämön alue ja siihen luvun alussa. Englantilaistyylinen puisto perus- 10611: välittömästi liittyvät Wahreninkatu sekä Teh- tuu ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin A.F. 10612: taanpuisto. Rydbergin suunnitelmaan. 10613: Kauppasumma oli noin 20 miljoonaa mark- Tällä hetkellä kehräämöalueella toimii kolmi- 10614: kaa. senkymmentä pienyritystä, joille kaupunki on 10615: Kehräämöalueen rakentaminen alkoi ruotsa- kunnostanut tilat ja jotka työllistävät yli kaksi- 10616: laissyntyisen tekstiiliteollisuusmiehen Axel Wil- sataa henkilöä. 10617: helm Wahrenin toimesta vuonna 1846. Ensim- Vuonna 1980 peruskorjattiin alueella sijaitse- 10618: mäisten rakennusten suunnittelijana toimi tuk- vaan puuvillamakasiiniin kaupungin rahoituk- 10619: holmalainen Ahlström. sella tilat Lounais-Hämeen Kotiseutumuseolle. 10620: Samanaikaisesti (vuonna 1848) valmistui keh- Kansalaisopiston käyttöön on kunnostettu ti- 10621: räämölle johtavan kadun- nyk. Wahreninka- loja yli 1 000 neliötä. Viime syksynä rakennuk- 10622: dun - varteen 9 työväen asuinrakennusta ja siin valmistui 8-ratainen keilahalli ja kaupun- 10623: ruokalarakennus. Asuinrakennukset ovat edel- ginkirjasto, jossa on tilat myös Lounais-Hä- 10624: leen käytössä vuokra-asuntoina. Ruokalaraken- meen Luonnonhistorialliselle Museolle. 10625: nus purettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna Lisäksi alueelle on kunnostettu tiloja forssa- 10626: 1901, ja tällä hetkellä rakennuksessa on Forssan laisille kuvataiteilijoille. 10627: kaupungin yrityspalvelukeskus. Forssan kaupunki on sijoittanut alueen pe- 10628: Kehräämöaluetta laajennettiin 1850-luvulla ruskorjaukseen tähän mennessä lähes 20 mil- 10629: useaan otteeseen. Laajennukset suunnitteli joonaa markkaa. Ainoastaan kirjaston rakenta- 10630: Georg Theodor Chiewitz, jonka vaikutus Fors- miseen kaupunki on saanut valtionosuutta, sen- 10631: san rakennettuun ympäristöön viime vuosisa- kin jälkirahoitteisena ja korottomana. 10632: dalla oli merkittävä. Alueen ja rakennusten peruskorjaukseen tar- 10633: Kehräämörakennus paloi vuonna 1872. Se ra- vitut varat ovat siirtäneet kaupungin muiden in- 10634: kennettiin välittömästi uudelleen Englannista vestointien toteutumista. Esimerkiksi uimahallin 10635: hankittujen piirustusten mukaan. rakentaminen on siirtynyt 1990-luvun puolelle. 10636: Vastapäätä kehräämöä Loimijoen toiselle Vielä peruskorjaamattomien rakennusten 10637: rannalle rakennettiin vuonna 1877 valimo, jossa kunto on huono. Jotta ne säilyisivät, peruskor- 10638: mm. vaiettiin uusien tehdasrakennusten valu- jausta tulisi voida jatkaa. 10639: rautarakenteet. Valimon tilat ovat tällä hetkellä Kaupungin mahdollisuudet rahoittaa perus- 10640: nuorisolautakunnan käytössä. korjausta ovat heikentyneet. Rahat on osoitetta- 10641: 1880-luvulla tapahtui melko suuria rakennus- va mm. vuokra-asuntojen tuottamiseen, päivä- 10642: hankkeita; vesivoimalaitos, kehräämön laajen- kodin rakentamiseen, koulujen peruskorjauk- 10643: nus jne. Mainittakoon, että vesivoimalaitosta ei seen, jäähallin peruskorjaukseen ja uimahallin 10644: ole käytetty sähkön tuottamiseen - lähinnä rakentamiseen. 10645: tuotantokustannusten vuoksi - mutta se on Koska kehräämöalue ja siihen välittömästi 10646: käyttökunnossa ja siihen on suunniteltu valta- liittyvät Wahreninkatu sekä Tehtaanpuisto 10647: kunnallista voimalaitosmuseota. muodostavat teollisuushistoriallisesti erittäin 10648: 246 1989 vp. - RA n:o 237 10649: 10650: merkittävän kokonaisuuden, joka on määritelty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10651: myös valtakunnalliseksi suojelukohteeksi, ja 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 10652: koska alueen peruskorjauksen tulisi jatkua, eh- markkaa kehräämöalueen peruskor- 10653: dotamme, jauksen jatkamiseksi Forssassa. 10654: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 10655: 10656: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 10657: 1989 vp. 247 10658: 10659: Raha-asia-aloite n:o 238 10660: 10661: 10662: 10663: 10664: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoidon epä- 10665: kohtien poistamiseksi 10666: 10667: 10668: Eduskunnalle 10669: 10670: Sen johdosta, että lastenpäivähoitolain vel- ja kuntien taholla suhtaudutaan niin välinpitä- 10671: voitteiden toteuttaminen on viivästynyt eikä lä- mättömästi tähän tärkeään ammattikuntaan. 10672: heskään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole Olisi jo korkea aika saattaa perhepäivähoitajat 10673: paikkaa päiväkodeissa, toimii lasten perhepäi- työaikalain piiriin ja osallisiksi niistä eduista, 10674: vähoitojärjestelmä lähes kaikkialla maassa. jotka vallitsevat kaikkialla muualla työelämän 10675: Kuitenkin tämän hoitomuodon puitteissa toimi- piirissä. Kaiken lisäksi valitettava eriarvoisuus 10676: vat perhepäivähoitajat ovat vailla heille kuulu- vallitsee kunnalliseen tukeen nähden myös niillä 10677: via ja muualla työelämässä voimassa olevia oi- perheillä, jotka käyttävät tätä päivähoitomuo- 10678: keuksia. Kaikkialla muissa työtehtävissä on toa. Koko järjestelmän kaikenpuolinen ajan- 10679: työntekijöiden asema paremmin turvattu kuin mukaistaminen on kiireellisesti aikaansaatava. 10680: tätä vastuullista hoito- ja kasvatustehtävää suo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 10681: rittavien perhepäivähoitajien kohdalla on ti- nioittavasti, 10682: lanne. 10683: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajUta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10684: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Eikä työ- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 10685: aika tässä tehtävässä jää läheskään siihen, että markkaa lasten perhepäivähoidon kus- 10686: lapset tulevat taloon ja lähtevät sieltä, sillä sii- tannusten menoihin, niin että nykyiset, 10687: vous ja muu valmistelutyö on tehtävä vapaa- erityisesti perhepäivähoitajien asemaan 10688: aikana. liittyvät epäkohdat voitaisiin poistaa. 10689: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan 10690: 10691: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10692: 10693: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pauli Uitto 10694: Raila Aho Timo Laaksonen Pekka Leppänen 10695: Asko Apukka Pertti Lahtinen Claes Andersson 10696: Esko Helle Vappu Säilynoja 10697: 248 1989 vp. 10698: 10699: Raha-asia-aloite n:o 239 10700: 10701: 10702: 10703: 10704: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien harkinnan- 10705: varaisiin avustuksiin 10706: 10707: 10708: Eduskunnalle 10709: 10710: Rajun rakennemuutoksen aikana monet kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10711: nat joutuvat ainakin tilapäisesti kestämättömiin nioittaen, 10712: taloudellisiin vaikeuksiin. Myös ns. pienten val- 10713: tionapujen muuttaminen asukaspohjaiseksi ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10714: heutti kunnille vaikeuksia. Näiden kuntien ti- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10715: lannetta voidaan helpottaa vain tarpeeksi suu- 26.97.34 60 000 000 markkaa kuntien 10716: rella tarveharkinnan perusteella annettavana harkinnanvaroisUn avustuksiin. 10717: tuella. Siksi määrärahan pitää olla entistä (30 10718: milj. mk v. 1989) huomattavasti suurempi. 10719: 10720: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10721: 10722: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10723: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10724: 1989 vp. 249 10725: 10726: Raha-asia-aloite n:o 240 10727: 10728: 10729: 10730: 10731: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemi- 10732: seen Savo-Karjalan sotilasläänissä olevien toimintojen keskit- 10733: tämisestä Joensuun seudulle 10734: 10735: Eduskunnalle 10736: 10737: Valtionhallinnon toimintoja on vuosien ajan hallinnon toimivuuden kannalta olisi järkevää 10738: Itä-Suomessa keskitetty Kuopion seudulle. Val- keskittää sotilasläänin toiminnot Joensuun seu- 10739: tion työpaikkojen väheneminen näkyy useissa dulle. Asia tulisi ainakin selvittää. 10740: kunnissa työttömyyden kasvuna ja kuntien ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10741: rotulojen pienenemisenä. Puolustusvoimien pii- nioittaen, 10742: rissä harjoitettu uudelleenjärjestely heijastuu 10743: mm. Liperin kuntaan, kun Pohjois-Karjalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10744: Patteristan toiminnot siirretään Kajaaniin. Ylä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10745: myllyn varuskuntaan sijoitetaan Joensuun Pa- 27.01.29 300 000 markkaa selvitystyö- 10746: taljoona. hön Savo-Karjalan sotilasläänissä sijait- 10747: Savo-Karjalan sotilasläänissä varuskunnat sevien puolustusvoimien toimintojen 10748: ovat pääasiassa Pohjois-Karjalassa Joensuun keskittämismahdollisuuksista Joensuun 10749: seudulla. Sotilasläänin esikunta on Kuopiossa, seudulle. 10750: jossa sijaitsee myös Neulaniemen varikko. Jo 10751: 10752: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10753: 10754: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10755: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10756: 250 1989 vp. 10757: 10758: Raha-asia-aloite n:o 241 10759: 10760: 10761: 10762: 10763: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylämyllyn varuskun- 10764: nan kasarmien peruskorjauksen suunnitteluun 10765: 10766: 10767: Eduskunnalle 10768: 10769: Liperin kunnassa sijaitsevan Ylämyllyn va- Näin myös taataan sotilastoimintojen jatkumi- 10770: ruskunnan kohtalo on ollut epävarma. Pohjois- nen, kuten koko maakunnalle ja erityisesti Li- 10771: Karjalan Patteristan toimintojen siirtäminen perin kunnalle on luvattu. Mikäli kasarmeja ei 10772: Kajaaniin merkitsee 40 työpaikan vähenemistä peruskorjata, luo tilanne vääjäämättä väliaikai- 10773: Liperissä. Ylämyllyn varuskunnassa jatkaa toi- suuden mielikuvan. 10774: mintaa Joensuun Pataljoona, joka on uusi yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10775: sikkö. nioittaen, 10776: Varuskunnan kasarmien kunto on jo heikko. 10777: Niitä ei ole peruskorjattu, koska sotilastoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10778: tojen jatkumisesta ei ole tietoa. Patteristan lak- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10779: kauttamisen yhteydessä päätetty uuden pata- 27.27. 74 300 000 markkaa Ylämyllyn 10780: joonan sijoittaminen Ylämyllyn varuskuntaan varuskunnan kasarmien peruskorjauk- 10781: merkitsee, että kasarmit on peruskorjattava. sen suunnitteluun. 10782: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10783: 10784: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10785: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10786: 1989 vp. 251 10787: 10788: Raha-asia-aloite n:o 242 10789: 10790: 10791: 10792: 10793: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston V 10794: rakennusvaiheen toteuttamiseen 10795: 10796: 10797: Eduskunnalle 10798: 10799: Joensuun yliopiston taito- ja taideaineiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10800: opettajankoulutusta järjestetään vuokratilois- nioittaen, 10801: sa, jotka ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukai- 10802: set. Rakennushankkeen perustamis- ja esisuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10803: nitelma on hyväksytty, mutta hankkeen raken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10804: nussuunnitteluun ja rakentamiseen ei vielä ole 29.10.74 4900000 markkaa Joensuun 10805: osoitettu tarvittavia määrärahoja. yliopiston V rakennusvaiheeseen. 10806: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10807: 10808: Esko Jokiniemi Matti Väistö 10809: 252 1989 vp. 10810: 10811: Raha-asia-aloite n:o 243 10812: 10813: 10814: 10815: 10816: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuo- 10817: toisen elinkeinotoiminnan edistämiseen 10818: 10819: 10820: Eduskunnalle 10821: 10822: Maaseutuelinkeinolailla perustettu rahoitus- rahoittaa välittömästi, kun yrittäjä jättää hake- 10823: järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi väli- muksen. 10824: neeksi edistää yritystoimintaa haja-asutusalueil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10825: la. Kuitenkin määrärahojen riittämättömyys on nioittaen, 10826: vaikeuttanut Pohjois-Karjalassa maaseudun ke- 10827: hittämistoimenpiteitä. Tällä hetkellä on tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10828: po. rahoituksessa sellainen, että vain puolet hy- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10829: väksyttävistä hakemuksista voidaan rahoittaa 30.33.44 200 000 000 markkaa avustuk- 10830: asianomaisen budjettivuoden aikana. Toisin sa- siin maaseudun pienimuotoisen elinkei- 10831: noen käytännössä uusia hakemuksia ei voida notoiminnan edistämiseen. 10832: 10833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10834: 10835: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10836: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10837: 1989 vp. 253 10838: 10839: Raha-asia-aloite n:o 244 10840: 10841: 10842: 10843: 10844: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta karjantarkkailun ja 10845: keinosiemennyksen tukemiseen 10846: 10847: 10848: Eduskunnalle 10849: 10850: Karjantarkkailuun ja keinosiemennykseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10851: osoitettu määräraha on tarkoitettu pienimpien nioittaen, 10852: tilojen tueksi. Erityisen tärkeää karjantarkkailu 10853: on muutettaessa maidon ainesosien koostumus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10854: ta rasvapitoisuuden alentamiseksi. Ilman teho- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10855: kasta neuvontatyötä on vaikea saavuttaa no- 30.34.40 26 000 000 markkaa valtion- 10856: peasti tuloksia. Määräraha tulisi lisäksi muut- apuna karjantarkkailun ja keinosiemen- 10857: taa kiinteästä määrärahasta arviomäärärahaksi. nyksen tukemiseen. 10858: 10859: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10860: 10861: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10862: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10863: 254 1989 vp. 10864: 10865: Raha-asia-aloite n:o 245 10866: 10867: 10868: 10869: 10870: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta liitännäiselinkeino- 10871: neuvojan palkkaamiseksi Pohjois-Karjalan Maatalouskeskuk- 10872: seen 10873: 10874: Eduskunnalle 10875: 10876: Pohjois-Karjalan maataloudessa on käynnis- vakanssi pitäisi saada vakinaistettuaja valtion- 10877: sä erittäin voimakas rakennemuutos. Maatilo- avun piiriin. Mainittakoon, että vuonna 1987 10878: jen lukumäärän väheneminen on siellä ollut myönnettyjen maaseutuelinkeinolain mukaisten 10879: suhteellisesti kaikkein suurinta koko Keski- ja avustusten määrä oli suurin koko maassa Joen- 10880: Pohjois-Suomessa. Korvaavien työpaikkojen suun maatalouspiirin alueella (sama kuin maa- 10881: syntyminen harvaan asutulla alueella on ollut talouskeskuksen alue). 10882: taas varsin vähäistä. Kuitenkin tukea maaseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10883: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä- nioittaen, 10884: miseen on haettu huomattavasti enemmän kuin 10885: on ollut mahdollista myöntää. Maaseutuelin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10886: keinoneuvonnan kehittämistä varten on läänin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10887: rahalla palkattu Pohjois-Karjalan Maatalous- 30.30.40 200 000 markkaa liitännäis- 10888: keskukseen yritystutkija, jonka toimikausi elinkeinoneuvojan palkka-, sosiaali- ja 10889: päättyy vuoden 1989 lopulla. Toiminnasta on matkakuluihin Pohjois-Karjalan Maata- 10890: saatu erittäin hyviä kokemuksia ja sen vuoksi louskeskuksessa. 10891: 10892: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10893: 10894: Esko Jokiniemi Matti Väistö 10895: 1989 vp. 255 10896: 10897: Raha-asia-aloite n:o 246 10898: 10899: 10900: 10901: 10902: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan koeaseman 10903: lihakarjan hoito- ja tutkimushenkilöstön palkkaukseen 10904: 10905: 10906: Eduskunnalle 10907: 10908: Tohmajärvellä sijaitsevan Karjalan tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10909: aseman naudanlihantuotannon tutkimustoi- nioittaen, 10910: mintaa varten ovat valmistuneet tarpeelliset 10911: tuotanto- ja asuinrakennukset. Karja on val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10912: miiksi hankittu. Maatalouden tutkimuskeskuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10913: sen henkilöstön palkkausmenoihin ei ole kui- 30.70.01 250 000 markkaa tutkimus- ja 10914: tenkaan sisällytetty ko. toiminnan hoitamiseen hoitohenkilöstön palkkaukseen Karja- 10915: tarvittavan henkilöstön palkkausmenoja. Tar- lan koeasemalle. 10916: vittaisiin vielä yksi tutkija ja yksi tutkimusapu- 10917: lainen. 10918: 10919: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10920: 10921: Esko Jokiniemi Matti Väistö 10922: 256 1989 vp. 10923: 10924: Raha-asia-aloite n:o 247 10925: 10926: 10927: 10928: 10929: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden kun- 10930: nossapitoon Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirissä 10931: 10932: 10933: Eduskunnalle 10934: 10935: Pohjois-Karjalan teiden pituus on 6,7 OJo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10936: maan tiestöstä ja liikennesuorite 4,0 prosenttia. nioittaen, 10937: Tämä edellyttää vastaavasti kunnossapito- 10938: määrärahoja, jotka ovat viime vuosina jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10939: vasti supistuneet. Uimaharjun tehtaiden suuri 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10940: laajennus ja Niiralan rajanylityspaikan avautu- 31.24.14 98 000 000 markkaa yleisten 10941: minen myös henkilöliikenteelle tulevat tuomaan teiden kunnossapitoon TVL:n Pohjois- 10942: huomattavan lisärasituksen Pohjois-Karjalan Karjalan tie- ja vesirakennuspiirissä. 10943: teille. 10944: 10945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10946: 10947: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10948: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10949: 1989 vp. 257 10950: 10951: Raha-asia-aloite n:o 248 10952: 10953: 10954: 10955: 10956: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden raken- 10957: tamiseen Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirissä 10958: 10959: 10960: Eduskunnalle 10961: 10962: Pohjois-Karjalan teiden pituus on 6, 7 OJo Myös haja-asutusalueen vähemmän käytetyt 10963: maan tiestöstä ja liikennesuorite 4,0 prosenttia. tiet on voitava kunnostaa. Viime vuosina maa- 10964: Pohjois-Karjalan teistä monet on rakennettu kuntaan teiden tekemiseen osoitetut määrära- 10965: vuosisadan alussa ja nykyaikaan sopimattomia, hat ovat lähes kokonaan menneet Joensuun ym- 10966: joten ne pitäisi uudistaa kokonaan. Uimahar- päristöön rakennettaviin pääteihin. 10967: jun tehtaiden suuri laajennus ja Niiralan rajan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10968: ylityspaikan avautuminen myös henkilöliiken- nioittaen, 10969: teelle asettavat lisää vaatimuksia Pohjois-Kar- 10970: jalan tiestölle. Pohjois-Karjalaan osoitetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10971: määrärahat ovat jo viitenä vuotena olleet alle 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 10972: liikennesuoritusprosentin koko maan teiden te- 31.24. 77 65 000 000 markkaa yleisten 10973: kemisen määrärahasta. Teiden merkitys koros- teiden rakentamiseen TVL:n Pohjois- 10974: tuu Pohjois-Karjalassa, jossa välimatkat ovat Karjalan tie- ja vesirakennuspiirissä. 10975: suuret ja varsinkin matka meren satamiin pitkä. 10976: 10977: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 10978: 10979: Esko Jokiniemi Pekka Puska Kerttu Törnqvist 10980: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 10981: 258 1989 vp. 10982: 10983: Raha-asia-aloite n:o 249 10984: 10985: 10986: 10987: 10988: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta pelastustoiminnan kou- 10989: lutuskeskuksen suunnittelutyöhön Vihannissa 10990: 10991: 10992: Eduskunnalle 10993: 10994: Vihannin kunnassa toimiva Outokumpu Palokunnat ja eri viranomaiset järjestävät 10995: Oy:n kaivos lopettaa toimintansa vuoteen 1991 vuosittain useita suuronnettomuusharjoituksia 10996: mennessä ja jättää paikkakunnalle työttömyyt- teollisuudessa, tieliikenteessä sekä lento- ja 10997: tä. Vihannin kunta on yhdessä Oulun lääninhal- merionnettomuuksien varalta. Suuronnetto- 10998: lituksen kanssa perustanut erityisen Vihanti- muustilanneharjoittelua varten olisi maassam- 10999: projektin ideoimaan kuntaan korvaavia työ- me oltava koulutuskeskus, jossa tilanteita voi- 11000: paikkoja. Tällöin on tullut esiin erityisen pelas- daan simuloida ja harjoitella pelastustyötä sau- 11001: tustoiminnan koulutuskeskuksen perustaminen mattomasti eri tahojen yhteistyötä kehittäen. 11002: Vihantiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11003: Onnettomuuksien menestyksellisen torjun- nioittaen, 11004: nan perusedellytyksenä on nopea ja tarkoituk- 11005: senmukainen toiminta, kun kyseessä on suuron- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11006: nettomuus ja se koskee useita eri viranomais- 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 11007: ryhmiä. Myös jatkuvasti kehittyvä teollisuus- ja markkaa pelastustoiminnan koulutus- 11008: muu yritystoiminta tarvitsee pelastus- ja ensi- keskuksen suunnittelutyöhön Vihan- 11009: apuvalmiutta. nissa. 11010: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11011: 11012: Riitta Jouppila Erkki Pulliainen Eino Siuruainen 11013: Sakari Valli Tellervo Renko Juhani Alaranta 11014: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari 11015: 1989 vp. 259 11016: 11017: Raha-asia-aloite n:o 250 11018: 11019: 11020: 11021: 11022: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkialan korkea- 11023: koulutasoisen opetuksen aloittamiseen Oulussa 11024: 11025: 11026: Eduskunnalle 11027: 11028: Musiikin harrastus on viime vuosina lisäänty- opetuksen saaminen Ouluun perusteltua. Oulua 11029: nyt voimakkaasti myös Pohjois-Suomessa. Siitä musiikkikorkeakoulun sijoituspaikkana voi- 11030: osoituksena on alan harrastajien hyvä menestys daan perustella myös siellä olevan yliopiston 11031: erilaisissa musiikkikilpailuissa. Pohjois-Suo- tarjoamilla jo olemassa olevilla ja opiskelijoi- 11032: messa vallitsee kuitenkin pula pätevistä musii- den käyttöön tulevilla muiden tiedekuntien ku- 11033: kinopettajista, sillä vain 30-40 OJo Pohjois- ten esim. kasvatustieteellisen tiedekunnan pal- 11034: Suomen musiikinopettajien viroista on täytetty veluilla. 11035: pätevin viranhaltijoin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11036: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opis- nioittaen, 11037: kelua, taidollisen ja taiteellisen ilmaisun kehit- 11038: tämistä. Nykyisin pelkästään Oulusta lähtee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11039: vuosittain useita kymmeniä opiskelijoita muu- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 11040: alle musiikkia opiskelemaan. Musiikkialan am- markkaa musiikkialan korkeakouluta- 11041: matillisen tason takaamiseksi Pohjois-Suomen soisen opetuksen aloittamiseen Oulussa. 11042: osalta on musiikkialan korkeakoulutasoisen 11043: 11044: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11045: 11046: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Erkki Pulliainen 11047: Sakari Valli Tellervo Renko Kirsti Ala-Harja 11048: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Aimo Ajo 11049: Matti Ahde Liisa Jaakonsaari Kauko Heikkinen 11050: Martti Tiuri Ritva Laurila 11051: 11052: 11053: 11054: 11055: 20 290089P 11056: 260 1989 vp. 11057: 11058: Raha-asia-aloite n:o 251 11059: 11060: 11061: 11062: 11063: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden kotita- 11064: lousoppilaitoksen lisärakennuksen suunnittelutyöhön 11065: 11066: 11067: Eduskunnalle 11068: 11069: Haapaveden kotitalousoppilaitoksen laajen- vatushallituksen/lääninhallituksen aloituspai- 11070: tamista varten on ammattikasvatushallituksessa kat ovat 206. 11071: tehty hankesuunnitelma vuonna 1982. Lisära- Haapaveden kotitalousoppilaitoksen johto- 11072: kennuksen ja peruskorjauksen perustamissuun- kunta on esittänyt 500 000 mk:n määrärahan 11073: nitelma on laadittu vuonna 1988. Rakennus- myöntämistä rakennushallituksen Oulun piiri- 11074: hanke käsittää 2 391 m 2 , josta lisärakennuksen viraston käyttöön suunnittelutöiden aloittami- 11075: osuus on 1 876m 2 ja korjattavia tiloja 515m 2 • seksi. 11076: Kustannusarvio on yhteensä 16,87 milj. mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11077: Rakennussuunnitelma käsittää lähinnä teo- nioittaen, 11078: rian ja käytännön opetustilojen lisäämistä. 11079: Opetusluokkien tarve on 10 - tällä hetkellä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11080: yksi varsinainen ja kaksi ns. aineenopetustilaa. 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 11081: Nykyinen koulurakennus on valmistunut vuon- markkaa Haapaveden kotitalousoppilai- 11082: na 1977, jolloin oppilaita oli 80 ja opettajia 6. toksen lisärakennuksen suunnittelutöi- 11083: Nyt on 130 oppilasta, 18 opettajaa ja muuta den jatkamiseen. 11084: henkilökuntaa 27. Vuodelle 1995 ammattikas- 11085: 11086: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11087: 11088: Riitta Jouppila Erkki Pulliainen Eino Siuruainen 11089: Sakari Valli Tellervo Renko Juhani Alaranta 11090: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari 11091: 1989 vp. 261 11092: 11093: Raha-asia-aloite n:o 252 11094: 11095: 11096: 11097: 11098: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhosjoen järjestely- 11099: suunnitelman toteuttamiseen 11100: 11101: 11102: Eduskunnalle 11103: 11104: Muhosjoen järjestelysuunnitelma on tarpeen Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 4,5 milj. 11105: Muhosjoen kunnostamiseksi monikäyttöä var- markkaa ja sille on vesioikeuden lupa. 11106: ten. Hanke on merkitty vesi- ja ympäristöhal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11107: linnon TTS:ään vuosille 1990-1994. Hankkee- nioittaen, 11108: seen kuuluu myös Muhosjoen yläosan täyden- 11109: nysperkaus, jonka avulla ehkäistään tulvien le- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11110: viäminen pihoille ja viljelyalueille sekä paranne- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11111: taan kulkuyhteyksiä kevättulvien aikana. Per- markkaa Muhosjoen järjestelysuunni- 11112: kaus parantaisi myös kesäisiä alivirtaamia ja telman ja täydennysperkauksen aloitta- 11113: olisi tarpeen maiseman parantamisen kannalta. miseen. 11114: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11115: 11116: Riitta Jouppila Erkki Pulliainen Eino Siuruainen 11117: Sakari Valli Tellervo Renko Juhani Alaranta 11118: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari 11119: 262 1989 vp. 11120: 11121: Raha-asia-aloite n:o 253 11122: 11123: 11124: 11125: 11126: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään kun- 11127: toutuskeskuksen hoitohenkilökunnan koulutuksen järjestämi- 11128: seen 11129: 11130: Eduskunnalle 11131: 11132: Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää raken- Kankaanpään kaupungin johdolla käydyissä 11133: nuttaa Kankaanpäähän kuntoutuskeskuksen. neuvotteluissa on päädytty ratkaisuun, jossa 11134: Hankkeen lähtökohtana on ollut luoda edelly- Porin terveydenhuolto-oppilaitoksen alaisuu- 11135: tykset vaikeavammaisten ja moniongelmaisten dessa käynnistetään väliaikainen koulutus pää- 11136: kuntoutukselle sekä kehittää monipuolisesti osin Kankaanpäässä. Pohjois-Satakunnan am- 11137: kuntoutuksen sisältöä kokeellisen toiminnan ja matillisten oppilaitosten kuntainliitto voi osoit- 11138: koulutuksen kautta. Kuntoutuskeskus tulee toi- taa välittömästi riittävät tilat väliaikaisen kou- 11139: mimaan läheisessä yhteistyössä Kansaneläkelai- lutuksen aloittamiseksi. 11140: toksen ja sen tutkimusyksiköiden kanssa. Koulutuksen käynnistäminen edellyttää kui- 11141: Kankaanpään Kuntoutuskeskus otetaan tenkin muitakin lisäresursseja sekä lisäopettaja- 11142: käyttöön vaiheittain 1.11.1990 alkaen siten, että henkilökunnan paikkaamista väliaikaisen kou- 11143: koko laitos on toiminnassa 1.4.1991. lutuksen tarpeisiin. 11144: Kuntoutuskeskukseen on tulossa 120 työnte- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 11145: kijää. Kuntoutuksen sisällöstä johtuen koros- 11146: tuu fysioterapiahenkilöstön tarve. Tämän alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11147: koulutuksen saaneista on kuitenkin suuri vajaus 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 11148: koko terveydenhuollon kentässä. Myös muun markkaa Kankaanpään kuntoutuskes- 11149: hoitohenkilöstön osalta on odotettavissa vai- kuksen vaatiman hoitohenkilökunnan 11150: keuksia täyttää tarvittavia vakansseja. Siksi on väliaikaisen koulutuksen käynnistämi- 11151: perusteltua ja välttämätöntä käynnistää erityi- seksi Porin terveydenhuolto-oppilaitok- 11152: sesti fysioterapia- mutta inyös muun tarvittavan sen alaisuudessa Kankaanpään kaupun- 11153: hoitohenkilökunnan koulutus. gissa. 11154: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11155: 11156: Kauko Juhantalo Einari Nieminen Raila Aho 11157: Maunu Kohijoki Timo Roos Aino Pohjanoksa 11158: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 11159: 1989 vp. 263 11160: 11161: Raha-asia-aloite n:o 254 11162: 11163: 11164: 11165: 11166: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon nimismiespiirin 11167: tekstinkäsittelylaitteiden hankintaan 11168: 11169: 11170: Eduskunnalle 11171: 11172: Espoon nimismiespiirissä on lupahallinnossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11173: ollut jo vuosikausia vaikea tilanne ja pitkät jo- nioittaen, 11174: not, koska tavallisimmatkin lupa-asiat on hoi- 11175: dettu manuaalisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11176: Atk- ja tekstinkäsittelylaitteilla lupa-asiat 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11177: voitaisiin yhtenäistää ja käsittelyä nopeuttaa kaa Espoon nimismiespiirin lupahallin- 11178: huomattavasti. toon atk- ja tekstinkäsittelylaitteisiin. 11179: 11180: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11181: 11182: Marita Jurva Raimo Vistbacka 11183: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11184: 264 1989 vp. 11185: 11186: Raha-asia-aloite n:o 255 11187: 11188: 11189: 11190: 11191: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Konserttikeskus ry:n koulu- 11192: konserttitoiminnan tukemiseen 11193: 11194: 11195: Eduskunnalle 11196: 11197: Konserttikeskus ry järjestää koulukonsertteja vuodelle 1990 varata 100 000 markan lisämäärä- 11198: ja niiden yhteydessä julkisia konsertteja varsin- raha Konserttikeskus ry:n toimintaedellytysten 11199: kin niille paikkakunnille, missä konserttitoi- saattamiseksi vähintäänkin sille tasolle, jolla ne 11200: mintaa on muutoin rajoitetusti. Vuonna 1986 olivat jo vuonna 1985. 11201: voimaan tullut taiteilijoiden eläkelaki toi muka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11202: naan toimintaa harjoittavalle konserttikeskuk- taen, 11203: selle uuden kiinteän menoerän eläkevakuutuk- 11204: sien muodossa. Koska konserttikeskuksen saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11205: ma valtionapu ei ole noussut vastaavassa tah- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 11206: dissa kuin eläkekustannukset, on yhdistys jou- 29.90.52 150000 markkaa Konsertti- 11207: tunut supistamaan konserttitoimintaansa. Tä- keskus ry:n koulukonserttitoiminnan tu- 11208: män takia tulisi valtion tulo- ja menoarvioon kemiseksi. 11209: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11210: 11211: Marita Jurva 11212: 1989 vp. 265 11213: 11214: Raha-asia-aloite n:o 256 11215: 11216: 11217: 11218: 11219: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Musiikkiteatteri Mutterin 11220: toiminnan tukemiseen 11221: 11222: 11223: Eduskunnalle 11224: 11225: Musiikkiteatteri Mutterin tavoitteena on kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11226: kealaatuisen nuorten musiikkiteatterin tuotta- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11227: minen kaikenikäisille musiikkiteatterista kiin- kaa Musiikkiteatteri Mutterin toimin- 11228: nostuneille. Produktiot perustuvat omaan nan tukemiseen. 11229: sävellys- ja tekstitystyöhön. Mutteri on Suomen 11230: ainoita nuorten harrastajamusiikkiteattereita. 11231: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11232: nioittaen, 11233: 11234: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11235: 11236: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11237: 266 1989 vp. 11238: 11239: Raha-asia-aloite n:o 257 11240: 11241: 11242: 11243: 11244: Jnrva ym.: Määrärahan osoittamisesta Amerikan Uutiset -lehden 11245: toiminnan tukemiseen 11246: 11247: 11248: Eduskunnalle 11249: 11250: Minnesotan Uutiset, nykyinen Amerikan Uu- tisista on muodostunut merkittävä suomalaisen 11251: tiset, perustettiin vuonna 1932 New Yorkin kulttuurin, perinteen ja suomen kielen säilyttäjä 11252: Millsiin, Minnesotaan. Vuosien mittaan siihen ja vaalija. 11253: liittyi useita keskilännen lehtiä muodostaen suu- Amerikan Uutisten talous on kuitenkin tiu- 11254: rimman suomenkielisen lehden, joka on säily- kalla, mikä johtuu tilaajakannan rajallisuudes- 11255: nyt nykyaikaan. 1960-luvulla nimi muutettiin ta ja olemattomasta tuesta Suomen valtion ta- 11256: Amerikan Outisiksi vastaamaan lehden laajene- holta. Valtion vuoden 1990 budjettiin tulisi saa- 11257: vaa lukijapiiriä. da lisämääräraha lehden toiminnan tukemiseen 11258: Vuonna 1984 Amerikan Uutiset myytiin flori- ja kehittämiseen. 11259: dalaiselle lehtikustantajalle, joka ilmoitti tam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11260: mikuussa 1986 toimitukselle lopettavansa suo- nioittaen, 11261: malaisen lehden kustantamisen. Onneksi lehdel- 11262: le löytyi suomalaissyntyinen ostaja, joka ei voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11263: nut hyväksyä lehden lakkauttamista hätäisesti. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 11264: Hänen toimestaan jatkettiin lehden kustanta- 29.98.25 JOO 000 markkaa USA:ssa il- 11265: mista ja toimittamista ilman keskeytystä. mestyvän Amerikan Uutiset -lehden toi- 11266: Nykyisen toimittajan johdolla Amerikan Uu- minnan tukemista varten. 11267: 11268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11269: 11270: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11271: 1989 vp. 267 11272: 11273: Raha-asia-aloite n:o 258 11274: 11275: 11276: 11277: 11278: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n 11279: toiminnan tukemiseen 11280: 11281: 11282: Eduskunnalle 11283: 11284: Koe-eläinten Suojelu ry. puolustaa eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11285: oikeuksia. Kuitenkin maailmassa edelleenkin nioittaen, 11286: tapetaan vuosittain miljoonia eläimiä tutkimus- 11287: työn vuoksi, vaikka monet koe-eläimillä suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11288: tetut kokeet ovat tarpeettomia. Eläimille aiheu- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11289: tetaan turhia kärsimyksiä. Koe-eläinten Suojelu kaa Koe-eläinten Suojelu ry:n toimin- 11290: ry. yrittää valistustyön avulla saada julmat nan tukemiseen. 11291: eläinkokeet lopetetuksi. 11292: 11293: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11294: 11295: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11296: 268 1989 vp. 11297: 11298: Raha-asia-aloite n:o 259 11299: 11300: 11301: 11302: 11303: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Suomen Radioamatööriliiton 11304: toiminnan tukemiseen 11305: 11306: 11307: Eduskunnalle 11308: 11309: Radioamatööritoiminta on hieno vapaa-ajan tion tulo- ja menoarvioon määräraha, josta liit- 11310: harraste, jonka harrastajien maailmankuva laa- to voisi antaa avustusta Varattomille radioama- 11311: jenee merkittävästi harrastuksensa ansiosta. tööreille lupamaksun maksamiseen. 11312: Radioamatööritoiminta on myös tärkeä nuori- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11313: sotoiminnan muoto, jota parhaiten voidaan taen, 11314: harjoittaa mm. kerhotoimintana. Radioama- 11315: töörien laitteet maksavat harrastajalleen suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11316: teellisen paljon, minkä lisäksi vuotuinen lupa- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11317: maksu on 55 markkaa. Tätä lupamaksua voi- kaa Suomen Radioamatööriliitto ry:lle 11318: daan valtion kannalta pitää varsin vähäarvoise- jaettavaksi avustuksina Varattomille ra- 11319: na, mutta monen radioamatöörin kannalta dioamatööreille sekä liiton toiminnan 11320: merkityksellisenä summana. Tämän takia tulisi tukemiseksi. 11321: Suomen Radioamatööriliitto ry:lle saada val- 11322: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11323: 11324: Marita Jurva 11325: 1989 vp. 269 11326: 11327: Raha-asia-aloite n:o 260 11328: 11329: 11330: 11331: 11332: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijätoiminnan tukemi- 11333: seen 11334: 11335: 11336: Eduskunnalle 11337: 11338: Keksijät ovat yksi maamme väärinymmärret- miä. Valtion tulisi huomattavasti nykyistä 11339: ty väestöryhmä. Keksijöiden työn tuloksena enemmän tukea keksijöitä ja tarjota heille mah- 11340: maahamme on perustettu runsaasti uusia työ- dollisuudet keksintöjensä prototyyppiasteelle 11341: paikkoja ja teollisuutemme on saanut paljon saattamiseen. 11342: käyttökelpoisia ideoita, joista on kehittynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11343: jopa maailmanlaajuisia menestystuotteita. nioittaen, 11344: Huolimatta keksijöiden kansantaloudellises- 11345: ta merkityksestä ja tärkeydestä maamme teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11346: suudelle ei keksijöiden toimintaa ja heidän ke- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 11347: hittämiensä keksintöjen kokeilutoimintaa tueta 32.46.44 50 000 000 markkaa keksijöi- 11348: valtion toimesta riittävästi. Varoja uhrataan den tukemiseen sekä keksintöjen proto- 11349: mieluummin suurteollisuuden lähinnä verohel- tyyppiasteelle saattamisen rahoittami- 11350: potusmielessä harrastamaan tuotekehitystoi- seen. 11351: mintaan, jonka tulokset monesti ovat mitättö- 11352: 11353: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11354: 11355: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11356: 270 1989 vp. 11357: 11358: Raha-asia-aloite n:o 261 11359: 11360: 11361: 11362: 11363: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten Liiton toi- 11364: minnan tukemiseen 11365: 11366: 11367: Eduskunnalle 11368: 11369: Elatusvelvollisten Liitto ry. on valtakunnalli- toimintansa tukemiseen. Järjestön merkityksen 11370: nen järjestö, joka toimii asumus- tai avioeron huomioon ottaen tulisi sille saada määräraha 11371: kautta elatusvelvollisiksi joutuneiden miesten ja valtion budjettiin. 11372: naisten etujärjestönä. Tällä hetkellä maassam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11373: me on elatusvelvollisia vajaat 60 000 henkeä. taen, 11374: On erittäin tärkeää, että myös tällaisella väestö- 11375: ryhmällä on oma etujärjestönsä heidän etujaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11376: ajamassa. 1990 tulo- ja menoarvioon 100000 11377: Järjestön toiminta perustuu täysin vapaaeh- markkaa Elatusvelvollisten Liitto ry:n 11378: toisuuteen, eikä se saa tällä hetkellä avustuksia toiminnan tukemiseen. 11379: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11380: 11381: Marita Jurva 11382: 1989 vp. 271 11383: 11384: Raha-asia-aloite n:o 262 11385: 11386: 11387: 11388: 11389: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähimmäisen apu ry:n toi- 11390: minnan tukemiseen 11391: 11392: 11393: Eduskunnalle 11394: 11395: Lähimmäisen apu ry. on Espoossa vanhuksil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11396: le, lapsille, vammaisille ja yksinäisille tilapäistä 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11397: hoitoapua antava yhdistys. Tällä hetkellä toi- kaa Lähimmäisen apu ry:n toiminnan 11398: mintaa vaikeuttaa riittävien varojen puute. Lä- tukemiseen. 11399: himmäisen apu ry:n tulisi saada tukea valtion 11400: toimesta tärkeään työhönsä. 11401: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11402: nioittaen, 11403: 11404: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11405: 11406: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11407: 272 1989 vp. 11408: 11409: Raha-asia-aloite n:o 263 11410: 11411: 11412: 11413: 11414: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Saisimmepa Lapsen ry:n 11415: toiminnan tukemiseen 11416: 11417: 11418: Eduskunnalle 11419: 11420: Tammikuussa 1988 on Suomeen perustettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11421: Saisimmepa Lapsen ry. Sen tehtävänä on levit- nioittaen, 11422: tää tietoa lapsettomuudesta ja antaa tukea sekä 11423: neuvoa lapsettomille. Lisäksi yhdistys pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11424: yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa helpot- 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 11425: tamaan infertiliteettipotilaiden asemaa ja edis- markkaa Saisimmepa Lapsen ry:n toi- 11426: tämään heidän hoitoaan. minnan tukemiseen. 11427: 11428: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11429: 11430: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11431: 1989 vp. 273 11432: 11433: Raha-asia-aloite n:o 264 11434: 11435: 11436: 11437: 11438: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten 11439: liiton toiminnan tukemiseen 11440: 11441: 11442: Eduskunnalle 11443: 11444: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry. tekee tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11445: keää työtä järjestämällä kuntoutusneuvontaa ja 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 11446: kuntoutuskursseja. markkaa Suomen MS-yhdistysten Liitto 11447: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ry:n toiminnan tukemiseen. 11448: nioittaen, 11449: 11450: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11451: 11452: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11453: 274 1989 vp. 11454: 11455: Raha-asia-aloite n:o 265 11456: 11457: 11458: 11459: 11460: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahoinpitelyn Uhrien Tuki 11461: ry:n toiminnan tukemiseen 11462: 11463: 11464: Eduskunnalle 11465: 11466: Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry. tekee ensiar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11467: voisen tärkeää työtä pahoinpitelyn uhrien kes- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 11468: kuudessa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia uh- markkaa Pahoinpitelyn Uhrien Tuki 11469: reille ja heidän omaisilleen. ry:lle toiminnan tukemiseen. 11470: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11471: nioittaen, 11472: 11473: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11474: 11475: Marita Jnrva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11476: 1989 vp. 275 11477: 11478: Raha-asia-aloite n:o 266 11479: 11480: 11481: 11482: 11483: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Huumerikostut- 11484: kijat ry:n toiminnan tukemiseen 11485: 11486: 11487: Eduskunnalle 11488: 11489: Helsingin kaupungissa toimii yhdistys nimel- rustettu vuonna 1988. Rahaston tarkoituksena 11490: tä Helsingin Huumerikostutkijat ry. Yhdistyk- on antaa yhdistykselle mahdollisuus järjestää 11491: sen tarkoituksena on lujittaa jäsentensä yhteis- ammattialaa edistäviä opinto-, tiedotus- ja neu- 11492: henkeä ja kehittää heidän ammatillisia tietojaan vottelutilaisuuksia, erikoiskursseja ja esitelmiä, 11493: ja taitojaan sekä tukea ja edistää huumerikos- hankkia ammattikirjallisuutta ja jakaa yhdis- 11494: tutkintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yh- tyksen jäsenille apurahaa opintomatkoja, tutki- 11495: distys järjestää juhlia, retkiä, kokouksia, neu- mustoimintaa sekä kieliopintoja varten. 11496: vottelu-, tiedotus- ja virkistäytymistilaisuuksia, Yhdistyksen toimintaan ja opintorahastoa 11497: harjoittaa julkaisu-, tietojenkeruu-, tutkimus- varten on toistaiseksi saatu lahjoitus- ja muita 11498: ja koulutustoimintaa sekä antaa lausuntoja ja varoja varsin rajoitetusti. Tämän takia yhteis- 11499: tekee esityksiä. kunnan tuki toiminnalle olisi ensiarvoisen tär- 11500: Toimintansa tukemiseksi yhdistys ottaa vas- keää. 11501: taan lahjoituksia sekä asianomaiset luvat saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11502: tuaan järjestää maksullisia huvitilaisuuksia ja nioittaen, 11503: toimeenpanee arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yh- 11504: distykseen voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11505: kainen sen toiminnasta kiinnostunut pääasiassa 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11506: huumausainerikostutkintaa suorittava Helsin- kaa Helsingin Huumerikostutkijat ry:n 11507: gin poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluva tai toiminnan sekä opintorahaston tukemi- 11508: sieltä eläkkeelle jäänyt. Yhdistyksellä on myös seen. 11509: olemassa erillinen opintorahasto, joka on pe- 11510: 11511: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11512: 11513: Marita Jurva Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi 11514: 11515: 11516: 11517: 11518: 21 290089P 11519: 276 1989 vp. 11520: 11521: Raha-asia-aloite n:o 267 11522: 11523: 11524: 11525: 11526: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään ruukin 11527: rakennusten kunnostukseen 11528: 11529: 11530: Eduskunnalle 11531: 11532: Kunnassa on aloitettu ns. ruukkiprojekti, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 11533: jonka tavoitteena on säilyttää alue rakennuksi- tavasti, 11534: neen sekä kehittää ruukista elävä käsiteolli- 11535: suus-, matkailu- ja kurssikeskuskokonaisuus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11536: Lopullinen toteuttaminen tapahtuu perustetta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 11537: van ruukkiyhtiön toimesta, jonka pääomaan on 35.32.34 2 000 000 markkaa Ruotsin- 11538: kunnan talousarviossa varattu määrärahat. pyhtään ruukin rakennusten kunnostuk- 11539: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- seen. 11540: denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 11541: kunnassa. 11542: 11543: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11544: 11545: Marita Jurva Tuula Liunaiomaa Ole Wasz-Höckert 11546: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen 11547: Lauri Metsämäki Pauli Uitto Per-Henrik Nyman 11548: Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Pohjola Tauno Valo 11549: Anssi Rauramo Henrik Lax Ritva Laurila 11550: Claes Andersson Antti Kalliomäki Pekka Haavisto 11551: Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä 11552: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Seija Karkinen 11553: Kaarina Dromberg Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen 11554: 1989 vp. 277 11555: 11556: Raha-asia-aloite n:o 268 11557: 11558: 11559: 11560: 11561: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin vuokra-asunto- 11562: kannan lisäämiseksi 11563: 11564: 11565: Eduskunnalle 11566: 11567: Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin ra-asuntomarkkinat, joissa asuntojen vuokra- 11568: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä sietä- hinnat ovat huomattavasti yli kohtuullisen 11569: mätön asuntopula. vuokratason. SMP ei voi pitää tällaista tilannet- 11570: Omistusasuntoja on saatavissa suurella rahal- ta oikeana, vaan haluaa, että kaikille halukkail- 11571: la, johon ei useimmilla asukkaillamme ole kui- le voidaan osoittaa kohtuuhintainen vuokra- 11572: tenkaan mahdollisuuksia. Siksi vuokra-asunnot asunto ilman vuosikausia kestävää jonotusta. 11573: esittävätkin entistä suurempaa osaa tyydytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11574: täessä ala-arvoista asuntotilannettamme. nioittaen, 11575: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pysty- 11576: nyt tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11577: asuntoja, jotta kaikki halukkaat pääsisivät koh- 1990 tulo- ja menoarvioon 50000000 11578: tuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. Tämän seu- markkaa Helsingin vuokra-asuntokan- 11579: rauksena vallitsevat Helsingin kaupungissa täy- nan lisäämiseksi. 11580: sin valvonnan ulkopuolelle riistäytyneet vuok- 11581: 11582: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11583: 11584: Marita J urva Heikki Riihijärvi 11585: 278 1989 vp. 11586: 11587: Raha-asia-aloite n:o 269 11588: 11589: 11590: 11591: 11592: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknilli- 11593: sen korkeakoulun neljännen rakennusvaiheen toteuttamiseksi 11594: 11595: 11596: Eduskunnalle 11597: 11598: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun mer- mahdollisuuden täysimääräisesti hyödyntää ai- 11599: kitys tietyillä erikoisaloilla on valtakunnallises- kaisemmin korkeakoululle suunnattuja resurs- 11600: tikin mittava. Korkeakoulun ja sen yhteyteen seja. 11601: rakentuneen teknologiakeskuksen vaikutukset Edellä olevan perusteella ehdotan, 11602: koko Itä-Suomen kehitykselle ovat olleet huo- 11603: mattavat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11604: Korkeakoulun neljännen rakennusvaiheen 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 11605: toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa siten, markan määrärahan Lappeenrannan 11606: että vuonna 1992 tämä vaihe on valmiina, on teknillisen korkeakoulun neljännen ra- 11607: korkeakoulun kehityksen kannalta välttämä- kennusvaiheen toteuttamiseksi. 11608: tön. Neljännen vaiheen toteuttaminen antaa 11609: 11610: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11611: 11612: Heikki Järvenpää 11613: 1989 vp. 279 11614: 11615: Raha-asia-aloite n:o 270 11616: 11617: 11618: 11619: 11620: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta yhdentyvän Euroopan 11621: vaikutusten selvittämiseksi 11622: 11623: 11624: Eduskunnalle 11625: 11626: Euroopan yhdentyminen on Suomen kaltai- tonta, hajanaista ja jossain määrin tehotonta. 11627: sen pienen maan kannalta yksi merkittävimmis- On melkoisen selvää, että varsinkin koululaiset 11628: tä tapahtumista vuosikymmeniin. Sen kaikkien ja opiskelijat ovat sellainen kohderyhmä, jolle 11629: vaikutusten arviointi ei ole kovin yksinkertai- juuri valtiovallan taholta on suunnattava asioi- 11630: nen asia eikä uuteen tilanteeseen sopeutuminen ta selventävää informaatiota. Sen tulee tapah- 11631: helppoa. tua erityisen kampanjan muodossa siten, että 11632: Toisaalta on arveltavissa, että yhdentymisen asiantuntijoita käyttäen sanoman perille meno 11633: seurausvaikutuksia on dramatisoitu ja erilaisia on taattu, ja siten, että kampanjoinnissa käyte- 11634: pelkoja ja uhkakuvia on katteettomasti levitel- tään nykyaikaisia välineitä. 11635: ty. Selvää kuitenkin on, että kansalaisten ja var- Edellä olevan perusteella ehdotan, 11636: sinkin nuoremman polven tasolla kaivataan 11637: melkoisessa määrin lisää informaatiota uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11638: tilanteen vaikutuksista. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 11639: Muualla Pohjoismaissa on jo jonkin aikaa markkaa vuoden 1990 aikana toteutetta- 11640: järjestetty erilaisia kampanjoita, joiden avulla van koululaisille ja opiskelijoille suun- 11641: tietoa on pyritty jakamaan. Suomessa vastaa- natun yhdentyvää Eurooppaa käsittele- 11642: vanlaatuinen toiminta on ollut koordinoima- vän kampanjan toteuttamiseksi. 11643: 11644: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11645: 11646: Heikki Järvenpää 11647: 280 1989 vp. 11648: 11649: Raha-asia-aloite n:o 271 11650: 11651: 11652: 11653: 11654: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Simolan 11655: rataosan kunnostamiseksi 11656: 11657: 11658: Eduskunnalle 11659: 11660: Lappeenrannan-Simolan rataosa on kaikis- vioituna Simolan-Lappeenrannan radan kun- 11661: sa suunnitelmissa ajateltu kiinteäksi osaksi Vai- nostus on ehdottomasti edullisin ratkaisu var- 11662: nikkalan-Simolan-Lappeenrannan-Musto- sinkin, jos Luumäelle vielä aiotaan rakentaa 11663: lan rautatieliikennejärjestelmää niin Vainikka- noin 10 miljoonaa markkaa maksava kääntö- 11664: lasta Mustolaan tulevan tavaran kuin Mustolas- raide. 11665: ta Vainikkalan kautta Neuvostoliittoon kulke- Edellä esitetyistä syistä olisi Lappeenran- 11666: van tavaran osalta. nan-Simolan rataosa kunnostettava mahdolli- 11667: Kysymykseen tulevat jo lähivuosina erittäin simman nopeasti ja saatettava uudelleen liiken- 11668: suuret liikennemäärät. On arvioitu, että Musto- teen käyttöön. Olemme vakuuttuneita siitä, että 11669: lan radan käyttöönoton jälkeen ylletään no- viimeaikaiset tiedot liikennemääristä edellyttä- 11670: peasti 0,5 miljoonaan tonniin. Kun kysymyk- vät myös radan välitöntä sähköistämistä. Niin 11671: sessä ovat tällaiset liikennemäärät, rautatiepii- ikään rata olisi ohjattava suoraan Simolasta 11672: rin esitys hoitaa liikenne Luumäen kautta Mus- Mustolaan Lappeenrannan ratapihan ohittaen. 11673: tolaan merkitsee VR:lle käyttökustannuksina Näin syntyy koko valtakunnan kannalta hyvin 11674: vähintään 1 miljoonan markan ylimääräisiä ra- keskeinen ja tärkeä kuljetusjärjestelmä, joka 11675: sitteita. Kun sekä rautatiepiiri että rautatiehalli- palvelee kaikkia käytössä olevia maa- ja vesilii- 11676: tus ovat ilmoittaneet, että kiertoyhteys Vainik- kennemuotoja. 11677: kala-Luumäki-Lappeenranta ei aiheuta lisä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11678: kustannuksia rahdeissa, merkitsee se käytän- taen, 11679: nössä sitä, että VR ottaa tämän järjestelyn joh- 11680: dosta kantaakseen miljoonan markan ylimää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11681: räiset vuosittaiset kustannukset sen sijaan, että 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 11682: se kunnostaisi arvioiden mukaan 17 miljoonaa markkaa Lappeenrannan-Simolan ra- 11683: markkaa maksavan Simolan-Lappeenrannan taosan kunnostamiseksi. 11684: rautatien. Normaalikorkokannan mukaan ar- 11685: 11686: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11687: 11688: Heikki Järvenpää 11689: 1989 vp. 281 11690: 11691: Raha-asia-aloite n:o 272 11692: 11693: 11694: 11695: 11696: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena Etelä- 11697: Karjalan sairaanhoitopiirille 11698: 11699: 11700: Eduskunnalle 11701: 11702: Etelä-Saimaan keskussairaalan ja sosiaali- ja vasti yli 100 miljoonan markan kustannuksiin 11703: terveysministeriön kesken on muutama vuosi nouseva saneerausvaihe on toteutumassa, muo- 11704: sitten aloitettu neuvottelut valtionavustuksen dostavat sairaanhoitopiirin perustaminen ja sii- 11705: saamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin tä aiheutuvat lunastuskorvaukset sairaanhoito- 11706: perustamisesta aiheutuviin kuntien välisiin lu- piirin kunnille kohtuuttoman rasituksen. 11707: nastuskorvauksiin. Edellä olevan perusteella ehdotan, 11708: Neuvottelut johtivat viime syksynä tulok- 11709: seen, jonka mukaisesti vuoden 1989 budjettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11710: otettiin pienehkö määräraha sairaanhoitopiiril- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 11711: le tarkoitettaviin lunastuskorvauksiin. 33. 79.35 JO 000 000 markan määrära- 11712: Etelä-Saimaan keskussairaala on yksi niistä han Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin 11713: 1950-luvun alkupuolella rakennetuista ns. van- perustamisesta aiheutuneisiin kuntien 11714: hoista keskussairaaloista, joissa saneerausta ei välisiin lunastuskorvauksiin. 11715: toistaiseksi ole toteutettu. Nyt kun huomatta- 11716: 11717: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11718: 11719: Heikki Järvenpää 11720: 282 1989 vp. 11721: 11722: Raha-asia-aloite n:o 273 11723: 11724: 11725: 11726: 11727: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslää- 11728: ketieteelliseen tutkimustoimintaan 11729: 11730: 11731: Eduskunnalle 11732: 11733: Hammaslääketieteellinen tutkimus on eden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11734: nyt Pohjoismaissa viime vuosina merkittävästi. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11735: Kun suun alueen terveydellä ja suuhun sijoite- markkaa hammaslääketieteen edistämi- 11736: tuilla vierailla aineilla on merkitystä ihmisen seen. 11737: kokonaisterveyden kannalta, on tärkeätä, että 11738: tätä tieteenalaa kehitetään jatkuvasti. 11739: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11740: nioittaen, 11741: 11742: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11743: 11744: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 11745: 1989 vp. 283 11746: 11747: Raha-asia-aloite n:o 274 11748: 11749: 11750: 11751: 11752: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 11753: Työväen Teatterin valtionapujen maksamiseen 11754: 11755: 11756: Eduskunnalle 11757: 11758: Tampereen Työväen Teatterin uusi päänäyt- reänä huolimatta siitä, että näytäntötulot ovat 11759: tämö otettiin käyttöön 1.9.1985. Ennen raken- nousseet yli 40 % :n. 11760: tamistyön käynnistymistä eduskunta päätti, Vuosien 1985-1989 osalta valtionosuus on 11761: että uuden talon käyttöönoton yhteydessä val- jäljessä 2 milj. markkaa. 11762: tionosuuden käyttömenojen tulee nousta asteit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11763: tain 45 OJo :iin. Samalla oli tarkoituksena, että nioittaen, 11764: Tampereen kaupungin avustuksen taso jää en- 11765: nalleen. Tästä tehtiin valtion ja Tampereen kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11766: pungin kesken sopimus. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11767: Valtionavustus ei ole kuitenkaan kehittynyt markkaa kattamaan sitä rahoitusauk- 11768: alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Kun kau- koa, joka on syntynyt vuosina 1985- 11769: pungin avustus on pysynyt aiemmalla tasolla, 1988 valtionavustuksen jälkeenjäänei- 11770: on teatterin rahoitustilanne pysynyt erittäin ki- syyden vuoksi. 11771: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11772: 11773: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 11774: 284 1989 vp. 11775: 11776: Raha-asia-aloite n:o 275 11777: 11778: 11779: 11780: 11781: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuo- 11782: risokirjallisuuden Instituutin toiminnan tukemiseen 11783: 11784: 11785: Eduskunnalle 11786: 11787: Suomi kuuluu maailman kärkeen kirjatuo- SNI voisi palvella kaikkia näitä tahoja, on sen 11788: tannossaan, ja meillä myös luetaan paljon. taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. 11789: Kaunokirjallisuudestamme on yli puolet lasten- Vuodesta 1985 lähtien ovat SNI:n henkilö- 11790: ja nuortenkirjallisuutta. Kilpailevista medioista kuntaan kuuluneet toiminnanjohtaja, kirjas- 11791: huolimatta nuoret ovat aikuisia aktiivisempia tonhoitaja ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa 11792: kirjan ystäviä. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden on kuitenkin työmäärään nähden liian vähän. 11793: merkitys nuorten kehityksessä on merkittävä. Laitokseen on välttämättä saatava kirjastovir- 11794: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kailija sekä tiedottaja. Esimerkiksi vastaava lai- 11795: kannatusyhdistyksen ylläpitämä Suomen Nuo- tos Ruotsissa, Svenska Barnboksinstitut (SBI, 11796: risokirjallisuuden Instituutti (SNI, per. 1978) per. 1965), saa tänä keväänä seitsemännen vaki- 11797: on maamme ainoa lasten- ja nuortenkirjallisuu- naisen työntekijänsä. 11798: den tallennus-, tiedotus- sekä tutkimuskeskus ja Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin ta- 11799: alan valtakunnallinen vastuulaitos. Sen keskei- lousarvio on jouduttu rakentamaan niin, että 11800: sin tehtävä on nuorisokirjallisuuden arvostuk- valtionapu kattaisi sen henkilöstömenot. Vuon- 11801: sen nostaminen ja erityisesti sen tutkimuksen na 1988 SNI:n palkkamenot kohosivat sosiaali- 11802: edistäminen. kuluineen yli 500 000 markan, mutta valtionapu 11803: SNI:n toiminta alkoi vapaaehtoistyönä. Var- oli 300 000 markkaa. Vastaavissa pohjoismai- 11804: sin pian valtiovalta pani merkille SNI:n tärkey- sissa laitoksissa valtionapu on Suomeen nähden 11805: den. Instituutti pääsi valtionavun piiriin v. noin nelinkertainen. Vuoden 1990 talousarvios- 11806: 1980. Tampereen kaupunki on alusta alkaen sa SNI:n palkkausmenot kohoavat 562 000 11807: huolehtinut siitä, että SNI:llä on asianmukaiset markkaan. 11808: tilat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11809: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opetus ja nioittaen, 11810: tutkimus on kaikkialla maailmassa vilkastunut, 11811: ja nuorisokirjallisuudesta on tullut kiinteä osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11812: korkeakoulujen ohjelmia. Myös alan harrasta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 11813: jien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime 29.90.52 560 000 markkaa Suomen 11814: vuosikymmeninä. Yhteistyö kotimaisten ja ul- Nuorisokirjallisuuden Instituutin toi- 11815: komaisten tiedeyhteisöjen, alan laitosten, tutki- minta-avustukseksi. 11816: joiden ja harrastajien välillä on vilkasta. Jotta 11817: 11818: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11819: 11820: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 11821: Reijo Lindroos Kimmo Sasi 11822: 1989 vp. 285 11823: 11824: Raha-asia-aloite n:o 276 11825: 11826: 11827: 11828: 11829: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 11830: Työväenyhdistyksen talon kunnostukseen 11831: 11832: 11833: Eduskunnalle 11834: 11835: Tampereen Työväenyhdistyksen talo on ra- Taloa on viime vuosina korjattu sisätilailtaan 11836: kennettu vuonna 1890. Taloa on sittemmin laa- merkittävästi. Kunnostamatta olevat porras- 11837: jennettu vuosina 1900, 1905, 1911-1912 ja käytävätilat ja talon ulkomaalaus kaipaavat pi- 11838: 1930. Talossa on tällä hetkellä järjestötilojen kaista uudistamista. Korjaussuunnitelman ko- 11839: lisäksi käytössä oleva teatterisali, Tampereen konaiskustannusarvio on 5 milj. markkaa. 11840: teatterikoulutukselle uudistetut tilat sekä Lenin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11841: museo. Talon voidaan katsoa olevan historial- nioittavasti, 11842: taan merkittävä. Se on toiminut mm. Venäjän 11843: sosialidemokraattisen 1 puoluekokouksen ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11844: pahtumapaikkana v. 1905. Samoin siellä on pi- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11845: detty Suomen Ammattijärjestön perustava ko- markkaa Tampereen Työväenyhdistyk- 11846: kous. sen talon kunnostukseen. 11847: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11848: 11849: Riitta Järvisalo-Kanerva Jnkka Gustafsson 11850: Reijo Lindroos Pertti Lahtinen 11851: 286 1989 vp. 11852: 11853: Raha-asia-aloite n:o 277 11854: 11855: 11856: 11857: 11858: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta ilmaislääkityksen 11859: laajentamiseen 11860: 11861: 11862: Eduskunnalle 11863: 11864: Pääministeri Harri Holkerin hallituksen oh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 11865: jelmaan liittyy verouudistus. Kun vähennysjär- vasti, 11866: jestelmää on tarkoitus olennaisesti karsia, on 11867: tärkeätä, että samanaikaisesti sairauskuluvä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11868: hennyksen muutoksen kanssa toteutetaan entis- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 11869: tä laajempi ilmaislääkitys erityisesti pitkäaikais- markkaa ilmaislääkityksen laajentami- 11870: sairauksien hoitoon. seen. 11871: 11872: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11873: 11874: Riitta Järvisalo-Kanerva 11875: 1989 vp. 287 11876: 11877: Raha-asia-aloite n:o 278 11878: 11879: 11880: 11881: 11882: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta lääkärin odotta- 11883: valle äidille ja vauvalle määräämien lääkkeiden saattamiseksi 11884: ilmaislääkkeiksi 11885: 11886: Eduskunnalle 11887: 11888: Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Edellä olevaan viitaten ehdotan, 11889: Kansakunnan kannalta olisi tärkeätä, että yh- 11890: teiskunta olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11891: nuorten perheitten toimeentulo on yleensä niuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 11892: kaa, tulisi niitä tukimuotoja lisätä, jotka liitty- markan määrärahan lääkärin määrää- 11893: vät uuden perheenjäsenen huoltamiseen. Yksi mien lääkkeitten saattamiseksi ilmais- 11894: mahdollisuus tukea perheitä näitten välttämät- lääkkeiksi sekä äidin odotusajan että 11895: tömien menojen osalta olisi turvata ilmaislääk- lapsen kolmen ensimmäisen ikävuoden 11896: keet sekä äidin odotus- ja äitiyslomakauden osalta. 11897: ajalle että lapselle aina 3. ikävuoteen saakka. 11898: 11899: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11900: 11901: Riitta Järvisalo-Kanerva 11902: 288 1989 vp. 11903: 11904: Raha-asia-aloite n:o 279 11905: 11906: 11907: 11908: 11909: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisten 11910: hammashuollon kustannusten alentamiseksi 11911: 11912: 11913: Eduskunnalle 11914: 11915: Suomessa aikuisväestön hammashuolto koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11916: tuullisin kustannuksin on järjestämättä. Sen 11917: vuoksi aikuisten hampaitten ja suun hoitotaso että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11918: on varsin alhainen, mikä aiheuttaa sairastu- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 11919: vuutta. markan määrärahan aikuisten hammas- 11920: Järjestetyn lasten ja nuorten hammashuollon huollon järjestämiseksi siten, että poti- 11921: tähänastiset tulokset osoittavat, että yhteiskun- laan osuus hoitokerrasta olisi terveys- 11922: nan mukaantulo hammashuoltoon muutoinkin keskusmaksun suuruinen. 11923: kuin verovähennysjärjestelmällä on oikea ja 11924: välttämätön vaihtoehto osana kansanterveyden 11925: hoitoa. 11926: 11927: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11928: 11929: Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos Pertti Lahtinen 11930: 1989 vp. 289 11931: 11932: Raha-asia-aloite n:o 280 11933: 11934: 11935: 11936: 11937: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaalamak- 11938: sun poistamiseksi synnytyksen saamiseksi maksuttomaksi 11939: 11940: 11941: Eduskunnalle 11942: 11943: Suomessa syntyy vuosittain 60 000 lasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11944: Kansakunnan kannalta olisi tärkeää, että yh- 11945: teiskunta olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11946: nuorten perheitten toimeentulo on yleensä niuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 11947: ka, tulisi niitä tukimuotoja lisätä, jotka liittyvät markan määrärahan, jotta synnytykseen 11948: synnytykseen ja lasten huoltamiseen. liittyvät sairaalamaksut voidaan pois- 11949: Synnytys ei Suomessa ole vielä ilmaista, vaan taa. 11950: esimerkiksi keskussairaalat perivät synnyttävil- 11951: tä äideiltä täyden sairaalamaksun synnyttäjän 11952: sairaalassaoloajalta. 11953: 11954: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 11955: 11956: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 11957: 290 1989 vp. 11958: 11959: Raha-asia-aloite n:o 281 11960: 11961: 11962: 11963: 11964: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 11965: Tammenlehväsäätiölle sotaveteraanien ja -invalidien asunto- 11966: tarpeisiin 11967: 11968: Eduskunnalle 11969: 11970: Suomalaisten sotaveteraanien ja -invalidien Osarahoittajina ovat alustavan suunnitelman 11971: toimeentulo-, terveydenhoito- ja asuntoasiat mukaan Raha-automaattiyhdistys (avustus), 11972: ovat vuosien kuluessa kohentuneet valtiovallan Tampereen Sotaveteraanien huoltoyhdistys (ke- 11973: ja vapaaehtoisjärjestöjen toimenpiteitten tur- räys) ja tamperelaiset rahalaitokset (laina). 11974: vin. Paljon on silti vielä tehtävää. Sotainvali- Rakentamisen käynnistämisvaiheen mahdol- 11975: dien ikärakenteen vuoksi toimenpiteet on kat- listuessa v. 1990 rahoituksesta tullee ilman val- 11976: sottava kiireellisiksi. tion mukaantuloa olemaan avoinna noin puo- 11977: Tampereella on perustettu Tampereen Tam- let. 11978: menlehväsäätiö, jonka tarkoituksena on vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11979: na 1990-1991 rakentaa 50 asunnon yksikkö so- nioittaen, 11980: taveteraanien ja -invalidien asuntotarpeisiin. 11981: Tähän Tampereen Tammenlehvätaloon tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11982: kaksioita, yksiöitä ja yhteisiä seurustelu-, 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 11983: kunto- ja huoltotiloja. markkaa Tampereen Tammenlehväsää- 11984: Tampereen Kauppiin tulevan suunnitteluvai- tiölle käytettäväksi Tampereen Tam- 11985: heessa olevan rakennuksen tontin luovuttaa menlehvätalon ensimmäisen rakenta- 11986: Tampereen kaupunki. Rakennuksen alustava misvuoden rakentamiskustannusten kat- 11987: kustannusarvio on 19 miljoonaa markkaa. tamiseen. 11988: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 11989: 11990: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen 11991: 1989 vp. 291 11992: 11993: Raha-asia-aloite n:o 282 11994: 11995: 11996: 11997: 11998: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta lääninneuvottelukun- 11999: tien sihteerien palkkaamiseen 12000: 12001: 12002: Eduskunnalle 12003: 12004: Lääninneuvottelukuntakokeilun seurantapro- vana luottamushenkilöelimenä. Johtoryhmä 12005: jektin johtoryhmä päätyi, käsitellessään kokei- toivoi, että kun asiaa harkitaan vuoden 1990 12006: lua koskevaa loppuraporttia, yksimielisesti esit- budjetin yhteydessä, järjestelmä nähtäisiin ko- 12007: tämään neuvottelukuntajärjestelmän vakinais- konaisuutena, mikä sisältäisi myös erilliset pää- 12008: tamista hallinnon kehittämisen ministerivalio- toimiset sihteerit. Muussa tapauksessa uudis- 12009: kunnan hyväksymässä muodossa. tuksen toimeenpanoa tulisi harkita uudelta poh- 12010: Johtoryhmä katsoi huomioon ottaen kokei- jalta. 12011: lusta saadut kokemukset sekä edellä todetun Määrärahalla saataisiin palkata lääneihin 11 12012: ministerivaliokunnan kannanoton, että uudis- päätoimista määräaikaista sihteeriä lääninneu- 12013: tus tulisi nähdä kokonaisuutena, johon sisältyy vottelukuntien tehtäviä varten. 12014: myös riittävien toimintaedellytysten turvaami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12015: nen neuvottelukunnille ko. uudistuksen edellyt- taen, 12016: tämällä tavalla. Tämä merkitsee, että neuvotte- 12017: lukunnilla olisi oikeus ottaa itselleen päätoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12018: set, määräaikaiset sihteerit. Lääninhallituksen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12019: ulkopuoliset, erilliset sihteerit olisivat neuvotte- 26.05.29 2000000 markkaa 11 päätoi- 12020: lukuntatyöskentelyn kannalta avainasemassa ja misen määräaikaisen sihteerin palkkaa- 12021: korostaisivat myös neuvottelukunnan asemaa miseen lääninneuvottelukuntia varten. 12022: valtion aluehallinnon toimintoja yhteensovitta- 12023: 12024: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12025: 12026: Keijo Jääskeläinen 12027: 12028: 12029: 12030: 12031: 22 290089P 12032: 292 1989 vp. 12033: 12034: Raha-asia-aloite n:o 283 12035: 12036: 12037: 12038: 12039: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta matkailuprofessorin vi- 12040: ran perustamiseen Lapin korkeakouluun 12041: 12042: 12043: Eduskunnalle 12044: 12045: Matkailu on muodostumassa yhä tärkeäm- tusta, olisi matkailun professorin viran perusta- 12046: mäksi Lapin elinkeinoksi. Matkailuyrityksiä pe- minen Lapin korkeakouluun erittäin tärkeä ja 12047: rustetaan lisää sekä entisiä laajennetaan. Keski- kiireellinen toimenpide. 12048: asteen matkailualan ammatillinen koulutus on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12049: hoidettu ammatillisten oppilaitosten toimesta, taen, 12050: vaikkakaan ei riittävästi, kuitenkin laadullisesti 12051: hyvin. Liikkeenjohdolta puuttuu nimenomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12052: matkailuun painottuva koulutus. Merkittävissä 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 12053: kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Norjassa on markkaa matkailuprofessorin viran pe- 12054: matkailukorkeakoulut. Jotta matkailuyritys- rustamiseen Lapin korkeakouluun. 12055: temme liikkeenjohto saisi suomalaista koulu- 12056: 12057: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12058: 12059: Keijo Jääskeläinen 12060: 1989 vp. 293 12061: 12062: Raha-asia-aloite n:o 284 12063: 12064: 12065: 12066: 12067: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Inarin opiston uudis- 12068: rakentamiseen 12069: 12070: 12071: Eduskunnalle 12072: 12073: Inarin opisto on pieni, maan syrjäisin ja ainut jois-Lapin nuorten hyväksi, ehdotamme, että 12074: saamelaisten ylläpitämä kansanopisto. Opistos- opistolle myönnettävää määrärahaa uudisra- 12075: sa on mm. pohjoisten kielten linja, jolla ope- kentamista varten lisättäisiin 1,2 miljoonalla 12076: tuksen pääpaino on saamen kielen ja saamelai- markalla. 12077: sen kulttuurin edistämisessä. Opiston eri linjoil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12078: le on ollut runsaammin hakijoita kuin oppilas- taen, 12079: paikoille on voitu ottaa. 12080: Opistolla on rakenteilla lisärakennus, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12081: rahoittaminen opiston itsensä toimesta tuottaa 1990 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 12082: suunnattomia vaikeuksia. Opiston velat tulevat markkaa Inarin opistolle uudisrakenta- 12083: olemaan vuoden loppuun mennessä 4,8 miljoo- mista varten. 12084: naa markkaa. Jotta opisto voisi toimia Poh- 12085: 12086: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12087: 12088: Keijo Jääskeläinen 12089: 294 1989 vp. 12090: 12091: Raha-asia-aloite n:o 285 12092: 12093: 12094: 12095: 12096: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen teknillisen 12097: oppilaitoksen lisärakennus-ja peruskorjaushankkeen suunnit- 12098: telua varten 12099: 12100: Eduskunnalle 12101: 12102: Rovaniemen teknillisen oppilaitoksen vuonna opetusta annetaan eri paikoissa, on laborato- 12103: 1966 valmistunut kiinteistö on suunniteltu 200 rioiden järkevä käyttö lähes mahdotonta. 12104: opiskelijaa varten. Oppilaitoksen opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12105: määrä lisääntyy vuoteen 1991 mennessä n. 450 taen, 12106: opiskelijaan, mikä johtuu vuonna 1987 käyn- 12107: nistyneestä insinöörikoulutuksesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12108: Nykyiset tilat eivät riitä enää vuonna 1989, 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 12109: vaan tällöin joudutaan koulutusta järjestämään markkaa Rovaniemen teknillisen oppi- 12110: epäsäännöllisissä ja epätaloudellisissa vuokrati- laitoksen lisärakennus-ja peruskorjaus- 12111: loissa. Vuokratiloja ei saada riittävästi ja ne hankkeen suunnittelua varten. 12112: ovat käytettävissä enintään viisi vuotta. Kun 12113: 12114: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12115: 12116: Keijo Jääskeläinen 12117: 1989 vp. 295 12118: 12119: Raha-asia-aloite n:o 286 12120: 12121: 12122: 12123: 12124: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien 12125: järjestämiseen 12126: 12127: 12128: Eduskunnalle 12129: 12130: Hetan Musiikkipäivät ovat kohta parikym- den kokemusten pohjalta on arvioitu, että vuo- 12131: menvuotisen historiansa kuluessa osoittautu- den 1990 Hetan Musiikkipäivät voidaan viedä 12132: neet yhdeksi laadukkaista kulttuuritapahtumis- läpi n. 100 000 markan budjetilla. 12133: ta maassamme. Tunturi-Lapin saamelaisalueel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12134: la pääsiäisenä soiva kirkkomusiikkikonserttien taen, 12135: sarja on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Mu- 12136: siikkipäivät ovat selkeästi myös kalottialueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12137: tapahtuma. Esiintyjiä on mukana Suomen li- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12138: säksi muista Pohjoismaista. 29.90.52 JOO 000 markkaa Hetan Mu- 12139: Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean vuo- siikkipäivien järjestämiseen. 12140: 12141: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12142: 12143: Keijo Jääskeläinen 12144: 296 1989 vp. 12145: 12146: Raha-asia-aloite n:o 287 12147: 12148: 12149: 12150: 12151: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Kansain- 12152: väliselle Kelonveistoviikolle 12153: 12154: 12155: Eduskunnalle 12156: 12157: Kemijärven Kansainvälinen Kelonveistoviik- siä. Se levittää tietoa Lapista ja koko maastam- 12158: ko on järjestetty jo neljänä perättäisenä vuon- me ja antaa omille taiteilijoillemme mahdolli- 12159: na, viimeksi kesällä 1988. Tapahtumasta on tul- suuden tehdä työtä todella kovassa kansainväli- 12160: lut Kemijärven seudulle jo perinteinen kesäta- sessä kuvanveistäjäjoukossa. 12161: pahtuma. Sen osanottajakunta on kasvanut ja Kelonveistoviikon työn tuloksena syntyy ja 12162: kansainvälistynyt vuosi vuodelta. Kelonveisto- jää maahamme mielenkiintoisia taideteoksia. 12163: viikolle olisi tulossa kuvanveistäjiä eri puolilta Tärkeää on myös se, että nuorisomme näkee 12164: maailmaa vuosittain Satakunta, mutta heistä on viikon aikana, miten kuvanveistoksia tehdään. 12165: voitu ottaa mukaan vain 30 veistäjää. Samoin Toivottavasti työn läheltä seuraaminen tai tai- 12166: on kasvanut näyttelyyn tutustuneiden turistien deteoskokoelmaan tutustuminen paikan päällä 12167: määrä. Kemijärvellä antaa uusia virikkeitä nousevalle 12168: Kemijärven Kansainvälinen Kelonveistoviik- taiteilijapolvellemme. 12169: ko on koko Lappiakin ajatellen hieno ja todella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12170: omaleimainen kulttuuritapahtuma. Se liittyy taen, 12171: erinomaisesti maamme kesän kulttuuritapahtu- 12172: mien joukkoon. Tapahtuma tuo Suomeen vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12173: sittain eteviä ulkomaisia taiteilijoita, näyttää 1990 tulo- ja menoarvioon 150000 12174: heille Suomen luonnon yöttömän yön aikaan ja markkaa Kemijärven Kansainvälisen 12175: avaa monia arvokkaita kansainvälisiä yhteyk- Kelonveistoviikon järjestämiseen. 12176: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12177: 12178: Keijo Jääskeläinen 12179: 1989 vp. 297 12180: 12181: Raha-asia-aloite n:o 288 12182: 12183: 12184: 12185: 12186: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Joulumaan vetovoimai- 12187: sen keskuskohteen suunnittelua varten Rovaniemen maalais- 12188: kunnan Syväsenvaaraan 12189: 12190: Eduskunnalle 12191: 12192: Joulumaahanke on koko Suomen matkailun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12193: kannalta erittäin merkittävä. Rovaniemen kau- taen, 12194: punki ja maalaiskunta yhdessä ovat hoitaneet 12195: napapiirillä sijaitsevan Joulupukin postikontto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12196: rin matkamuistomyymälöineen tähän asti. On- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 12197: nistuakseen hanke tarvitsee kuitenkin nykyisiä markkaa Joulumaan vetovoimoisen kes- 12198: laajemmat ja suuremmat puitteet, jotta maa- kuskohteen suunnittelemista varten Ro- 12199: hamme ja Lappiin saataisiin houkutelluksi yhä vaniemen maalaiskunnan Syväsenvaa- 12200: suuremmat määrät matkailijoita. Napapiirillä raan. 12201: sijaitsevaan Syväsenvaaraan louhittava luola eli 12202: Joulupukin varsinainen päämaja on suunnit- 12203: teilla. 12204: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 12205: 12206: Keijo Jääskeläinen 12207: 298 1989 vp. 12208: 12209: Raha-asia-aloite n:o 289 12210: 12211: 12212: 12213: 12214: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetyksen Ke- 12215: hitysavun katastrofivaraston kunnostamiseen ja varustami- 12216: seen 12217: 12218: Eduskunnalle 12219: 12220: Suomen Vapaa Ulkolähetys ry:n Lähetyksen tarvitaan erittäin tarpeelliseksi osoittautuneen 12221: Kehitysapu on yksi suurimmista kehitysyhteis- telttasairaalan hankkimiseen. Telttasairaalalla 12222: työtä tekevistä järjestöistämme. LKA:lla on voidaan tehokkaasti auttaa suurten katastrofien 12223: Vihdin Selin kylässä lumppujen ja vaatteiden yhteydessä loukkaantuneita, joille asianmukai- 12224: lajittelu- ja jalostuslaitos. Eri puolilta maata sen avun antaminen muutoin on lähes mahdo- 12225: kerättävät vaatteet lajiteliaan uudelleen myytä- tonta. Telttasairaalan hankinta-arvo on noin 12226: viksi ja huoviksi jalostettaviksi. 400 000 markkaa. 12227: Selissä on myös katastrofivarasto, josta toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12228: mitetaan varusteita eri puolille maailmaa kiirei- nioittaen, 12229: senä apuna. Tämä varasto tarvitsee kuitenkin 12230: kunnostuksen sekä varoja varustamista varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12231: Olemassa olevan rakennuksen kunnostaminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12232: sekä varustaminen vaatisi varoja noin 1,4 mmk. 24.30.67 1400 000 markkaa Lähetyk- 12233: Varat ohjautuisivat täydellisesti kehitysyhteis- sen Kehitysavulie katastrofivaraston 12234: työhön. Omavastuuosuuden LKA kattaisi tai- kunnostamista ja varustamista varten 12235: kootyöllä ja keräystavaralla. Vihdin Selissä. 12236: Rakennuksen kunnostuksen ohella varoja 12237: 12238: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12239: 12240: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12241: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12242: Jorma Fred 12243: 1989 vp. 299 12244: 12245: Raha-asia-aloite n:o 290 12246: 12247: 12248: 12249: 12250: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suotietokeskuk- 12251: selle trooppisen turvetutkimuksen käynnistämiseen 12252: 12253: 12254: Eduskunnalle 12255: 12256: Turvetutkimus on laajenemassa maassamme yhteistyömäärärahoihin ja tätä koskeva mainin- 12257: voimakkaasti. Jyväskylässä on aloittamassa toi- ta momentin 24.40.66 perusteluihin. 12258: mintansa Suotietokeskus. Lisäksi Kotimaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12259: polttoaineiden laboratoriolla on Jyväskylässä nioittaen, 12260: laaja kokemus turpeen hyväksikäytön edistämi- 12261: sestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12262: Kehitysmaissa, erityisesti trooppisilla alueil- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12263: la, turpeen hyötykäyttö on vielä selvittämättä. 24.40. 66 2 000 000 markkaa Suotieto- 12264: Tätä selvitystyötä varten on tärkeää käynnistää keskukselle trooppisen turvetutkimuk- 12265: erityinen trooppisen turvetutkimuksen kehittä- sen kehittämisohjelman käynnistämistä 12266: misohjelma. Hanke voidaan aloittaa lisäämällä varten. 12267: tarkoitusta varten riittävä määräraha kehitys- 12268: 12269: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12270: 12271: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12272: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12273: Jorma Fred 12274: 300 1989 vp. 12275: 12276: Raha-asia-aloite n:o 291 12277: 12278: 12279: 12280: 12281: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avo- 12282: vankilan rakentamiseen 12283: 12284: 12285: Eduskunnalle 12286: 12287: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon on koja tilalle, joten avovankilan rakentamiseen 12288: varattu 2 mmk:n suunnittelumääräraha Keski- tulee ryhtyä jo vuonna 1990. Myös vankeinhoi- 12289: Suomen avovankilaa varten. Määrärahasta voi- don kehittäminen puoltaa hankkeen aikaista- 12290: daan käyttää osa muihinkin kohteisiin. mista. 12291: Haapamäelle suunniteltava avovankila on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12292: merkittävä sekä vankeinhoidon kannalta että nioittaen, 12293: Haapamäen taajaman työllisyyden kannalta. 12294: Haapamäeltä on poistunut sadoittain valtion yl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12295: läpitämiä työpaikkoja viime aikoina. Korvaavia 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12296: työnsaantimahdollisuuksia ei ole valtion suorin 25.50. 74 5 000 000 markkaa Keski-Suo- 12297: toimenpitein saatu tilalle. Vankila tuo näitä. men avovankilan rakennustyön aloitta- 12298: Koska työpaikkamenetykset ovat jo tapahtu- mista varten Haapamäellä. 12299: neet, on äärimmäinen kiire saada uusia työpaik- 12300: 12301: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12302: 12303: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12304: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12305: Jorma Fred 12306: 1989 vp. 301 12307: 12308: Raha-asia-aloite n:o 292 12309: 12310: 12311: 12312: 12313: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin 12314: rahoitusavustuksiin 12315: 12316: 12317: Eduskunnalle 12318: 12319: Suurella osalla kunnistamme on suuria talou- kinnanvaraisia avustuksia tulee lisätä eikä su- 12320: dellisia vaikeuksia. Velkamäärä on kasvanut pistaa. 12321: nopeasti ja paine veroäyrin hintojen korottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12322: seen on valtavan suuri erityisesti niissä kunnis- nioittaen, 12323: sa, joissa äyrinhinta ennestäänkin on korkein. 12324: Kunnallisten palvelujen supistaminen on näissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12325: kunnissa mahdotonta, koska se merkitsisi yhä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12326: suurempia vaikeuksia. 26.97.30 500 000 000 markkaa kuntien 12327: Vaikeuksissa olevien kuntien tulot eivät li- yleisiin rahoitusavustuksiin. 12328: säänny menoja vastaavasti, joten valtion har- 12329: 12330: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12331: 12332: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12333: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12334: Jorma Fred 12335: 302 1989 vp. 12336: 12337: Raha-asia-aloite n:o 293 12338: 12339: 12340: 12341: 12342: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittä- 12343: misrahaa varten 12344: 12345: 12346: Eduskunnalle 12347: 12348: Läänien kehittämisrahasta on erittäin hyviä muksen arvostusta. Samalla kun lääninhallin- 12349: kokemuksia mm. Keski-Suomen läänissä. Mää- non demokratisointia tulee laajentaa, on myös 12350: räraha on ollut kuitenkin riittämätön, joten läänien kehittämisrahaa lisättävä. 12351: monia toteuttamiskelpoisia hankkeita on jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12352: duttu tästä syystä hylkäämään. nioittaen, 12353: Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarviossa 12354: oli tarkoitukseen vain 86 000 000 mk:n määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12355: raha. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12356: Läänin tasolla jaettava määräraha merkitsee 26.98.43 150 000 000 markkaa läänien 12357: uudenlaista ajattelua ja alueellisen asiantunte- kehittämisrahaa varten. 12358: 12359: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12360: 12361: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12362: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12363: Jorma Fred 12364: 1989 vp. 303 12365: 12366: Raha-asia-aloite n:o 294 12367: 12368: 12369: 12370: 12371: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto- 12372: talojen rakentamiseen Jämsään ja Keuruulie 12373: 12374: 12375: Eduskunnalle 12376: 12377: Valtion paikallishallinnon virastot toimivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12378: sekä Jämsän että Keuruun kaupungeissa osaksi 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 12379: epätyydyttävissä vuokratiloissa. Tarve omien ti- markkaa Jämsän ja Keuruun valtion vi- 12380: lojen saamiselle on kiireellinen. Jämsässä kau- rastotalojen suunnittelua ja rakennus- 12381: punki tarvitsee valtiolle vuokraamansa tilat lä- töiden aloittamista varten. 12382: hiaikoina omaan käyttöönsä. 12383: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12384: nioittaen, 12385: 12386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12387: 12388: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12389: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12390: Jorma Fred 12391: 304 1989 vp. 12392: 12393: Raha-asia-aloite n:o 295 12394: 12395: 12396: 12397: 12398: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta soveltavan luon- 12399: nontieteen koulutusohjelman toteuttamiseen eräissä korkea- 12400: kouluissa 12401: 12402: Eduskunnalle 12403: 12404: Jyväskylän yliopisto ja Teknillinen korkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12405: koulu ovat valmistaneet suunnitelman yhteis- nioittaen, 12406: työnä toteutettavaa soveltavan luonnontieteen 12407: koulutusohjelmaa varten. Tällä tavoin mainitut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12408: korkeakoulut voivat tehostaa resurssien käyt- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12409: töä, ja Jyväskylän yliopistoon voidaan saada markkaa soveltavan luonnontieteen 12410: alan koulutusohjelmaa varsin vähäisin taloudel- koulutusohjelman toteuttamista varten 12411: lisin lisäpanoksin. Koulutuksen lisäyksen tarve yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja 12412: on erittäin suuri. Teknillisen korkeakoulun kesken. 12413: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12414: 12415: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12416: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12417: Jorma Fred 12418: 1989 vp. 305 12419: 12420: Raha-asia-aloite n:o 296 12421: 12422: 12423: 12424: 12425: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien perus- 12426: ja täydennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi Keski-Suo- 12427: meen 12428: 12429: Eduskunnalle 12430: 12431: Yrittäjien pysyvä perus- ja jatkokoulutus on Yrittäjäkoulutuskeskus sopii erittäin hyvin 12432: maassamme heikosti järjestetty. Työllisyyden vapautuviin tiloihin. Toiminta voitaneen järjes- 12433: parantamiseksi ja tasaisen alueellisen kehityk- tää Jyväskylän yliopiston alaisuudessa. Jyväs- 12434: sen turvaamiseksi tulisi valtion järjestää yrittä- kylän yliopistolla on jo kokemusta yrittäjäkou- 12435: jien pysyvä koulutus. Pienyrittäjien tulee itse lutuksesta. Näin tämä koulutus voidaan vaki- 12436: hallita mm. yrityksen tuotantoon, markkinoin- naistaa ja sitä kehittää nykyajan vaatimuksia 12437: tiin, henkilöstöhallintoon, verotukseen ja mui- vastaavaksi. 12438: hin lainopillisiin asioihin liittyvät perustiedot. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12439: Näiden asioiden hallinta luo perustan yrityksen nioittaen, 12440: menestymiselle ja on myös yhteiskunnan ja 12441: työntekijäin edun mukaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12442: Yrittäjien perus- ja täydennyskoulutus tulee 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12443: järjestää pysyvästi eri osissa maata esimerkiksi 29.10.28 4 000 000 markkaa yrittäjien 12444: yliopistojen alaisuudessa ja vastuulla. perus- ja täydennyskoulutuskeskuksen 12445: Yrittäjäkoulutus voidaan aloittaa kokeilun- perustamiseksi Jyväskylän yliopiston 12446: luonteisesti esimerkiksi Keski-Suomen läänissä. alaisuuteen Uuraisiin nykyisen Kirkon- 12447: Läänin keskellä, 35 km Jyväskylästä sijaitsevan kylän ala-asteen koulun tiloihin. 12448: Uuraisten kunnan Kirkonkylän ala-asteen kou- 12449: lun rakennukset vapautuvat peruskoulun käy- 12450: töstä uusien tilojen myötä. 12451: 12452: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12453: 12454: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12455: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12456: Jorma Fred 12457: 306 1989 vp. 12458: 12459: Raha-asia-aloite n:o 297 12460: 12461: 12462: 12463: 12464: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ra- 12465: kentamiseen Keski-Suomen läänissä 12466: 12467: 12468: Eduskunnalle 12469: 12470: Peruskoulujen rakentaminen on ollut erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12471: vähäistä viime vuosina Keski-Suomen läänissä. nioittaen, 12472: Lukuisia hankkeita on siirtynyt vuodesta toi- 12473: seen. Tilanne monella paikkakunnalla on ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12474: rimmäisen vaikea. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12475: Pahin tilanne on Jämsän Jokivarren, Uurais- 29.46.34 25 000 000 markkaa Jämsän, 12476: ten Kirkonkylän, Jyväskylän mlk:n Jyskän ja Uuraisten, Jyväskylän maalaiskunnan 12477: Luhangan Tammijärven peruskouluhankkeiden ja Luhangan peruskoulurakennusten 12478: aloittamisen osalta. aloittamista varten. 12479: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12480: 12481: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12482: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12483: Jorma Fred 12484: 1989 vp. 307 12485: 12486: Raha-asia-aloite n:o 298 12487: 12488: 12489: 12490: 12491: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten Kir- 12492: konkylän peruskoulun ala-asteen uuden koulurakennuksen 12493: rakentamiseen 12494: 12495: Eduskunnalle 12496: 12497: Uuraisten kunnan asukasmäärä on kasvanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12498: yhdeksän viime vuoden aikana joka vuosi. Kas- nioittaen, 12499: vu on keskittynyt Kirkonkylän ala-asteen kou- 12500: lun toiminta-alueelle. Koulun oppilasmäärä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12501: samalla kasvanut erittäin nopeasti. Nykyisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12502: koulun tilat ovat vanhat ja hyvin ahtaat. Kou- 29.46.34 6 000 000 markkaa Uuraisten 12503: lulta puuttuvat kokonaan mm. teknisen käsi- Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen uu- 12504: työn ja liikunnan tilat sekä juhlasali. Koulun si- den koulurakennuksen rakentamista 12505: jainti on epätarkoituksenmukainen ja tontti on varten. 12506: huono. Uuden koulun rakentaminen yläasteen 12507: koulun läheisyyteen on toiminnallisesti ja talou- 12508: dellisesti järkevintä. 12509: 12510: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12511: 12512: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12513: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12514: Jorma Fred 12515: 12516: 12517: 12518: 12519: 23 290089P 12520: 308 1989 vp. 12521: 12522: Raha-asia-aloite n:o 299 12523: 12524: 12525: 12526: 12527: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastorakenta- 12528: miseen Keski-Suomen läänissä 12529: 12530: 12531: Eduskunnalle 12532: 12533: Kirjastorakentaminen on edennyt viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12534: sina erittäin hitaasti Keski-Suomessa. Kirjasto 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12535: on jokaiseen kuntaan kuuluva julkinen perus- 29.56.31 25 000 000 markkaa Sumiois- 12536: palvelulaitos, jolla tulee olla asianmukaiset tilat ten, Hankasalmen ja Uuraisten pääkir- 12537: ja laitteet. Näin ei ole Sumiaisten, Hankasal- jastojen rakentamisen aloittamista var- 12538: men ja Uuraisten kunnissa. ten. 12539: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12540: nioittaen, 12541: 12542: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12543: 12544: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12545: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12546: Jorma Fred 12547: 1989 vp. 309 12548: 12549: Raha-asia-aloite n:o 300 12550: 12551: 12552: 12553: 12554: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kirjas- 12555: to-nuorisotalon rakentamista varten 12556: 12557: 12558: Eduskunnalle 12559: 12560: Uurainen on noin 2 800 asukkaan kunta Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12561: ki-Suomessa. Asukasmäärä on kasvava. Kun- nioittaen, 12562: nan pääkirjasto toimii erittäin vanhoissa ja 12563: huonokuntoisissa tiloissa. Tilat ovat ahtaat, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12564: henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat lähes ko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12565: konaan. Kunnassa ei ole lainkaan varsinaisia 29.56.31 4 500 000 markkaa Uuraisten 12566: nuorisotiloja. kirjasto-nuorisotalon rakentamista var- 12567: Suunnitelmat uuden kirjasto-nuorisotalon ra- ten. 12568: kentamiseksi ovat 1 vaiheen osalta valmiina ja 12569: kunta on varautunut rakentamiseen heti, kun 12570: valtionosuus on myönnetty. 12571: 12572: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12573: 12574: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12575: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12576: Jorma Fred 12577: 310 1989 vp. 12578: 12579: Raha-asia-aloite n:o 301 12580: 12581: 12582: 12583: 12584: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssisihteerin 12585: palkkaamiseksi Karstulan evankeliseen kansanopistoon 12586: 12587: 12588: Eduskunnalle 12589: 12590: Karstulan evankelinen kansanopisto on pie- Opisto on anonut kurssisihteerin toimen va- 12591: nehkö maaseudulla toimiva opisto, jonka toi- kinaistamista, mutta myönteistä päätöstä ei ole 12592: minnassa erilainen kurssitoiminta on erittäin tehty. 12593: merkittävää. Kurssitoiminta ja sen kasvu sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12594: opiskelijoiden lisääntyvä opintososiaalinen tuki nioittaen, 12595: edellyttävät opistolta yhä enemmän voimava- 12596: roja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12597: Karstulan evankelisessa kansanopistossa 1990 tulo- ja menoarvioon 100 000 12598: kurssisihteerin tehtäviä on usean vuoden ajan markkaa kurssisihteerin toimen valtion- 12599: hoitanut kunnallisen työllistämistuen avulla apua varten Karstulan evankelisessa 12600: palkattu henkilö. Henkilön vaihtuvuus tuottaa kansanopistossa. 12601: ongelmia. Uusi työllisyyslaki kasvattaa vai- 12602: keuksia entisestään tässä suhteessa. 12603: 12604: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12605: 12606: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12607: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12608: Jorma Fred 12609: 1989 vp. 311 12610: 12611: Raha-asia-aloite n:o 302 12612: 12613: 12614: 12615: 12616: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan kou- 12617: lutuksen aloittamiseksi Karstulan evankelisessa kansanopis- 12618: tossa 12619: 12620: Eduskunnalle 12621: 12622: Karstulan evankelisella kansanopistolla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12623: hyvä valmius aloittaa sosiaalialan koulutus eri- nioittaen, 12624: tyisesti kodinhoitajien ja päivähoitajien osalta. 12625: Tarvetta tällaiseen koulutukseen on luoteisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12626: Keski-Suomen ja itäisen Pohjanmaan alueella. 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 12627: Opistolla on sekä tarvittavat tilat että opettaja- markkaa sosiaalialan koulutuksen aloit- 12628: voimat koulutuksen aloittamista varten. Koulu- tamiseksi Karstulan evankelisessa kan- 12629: tus voidaan aloittaa peruskoulu- tai ylioppilas- sanopistossa. 12630: pohjaisena. 12631: 12632: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12633: 12634: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12635: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12636: Jorma Fred 12637: 312 1989 vp. 12638: 12639: Raha-asia-aloite n:o 303 12640: 12641: 12642: 12643: 12644: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuinsti- 12645: tuutin perustamiseen Keski-Suomeen 12646: 12647: 12648: Eduskunnalle 12649: 12650: Yhteiskunnallinen kehitys tuo jatkuvasti mo- puolesta parhaat edellytykset tarjota tällaiselle 12651: nimuotoisia uusia asioita ja ongelmia esille laitokselle riittävät toimintamahdollisuudet, 12652: myös maaseudulla. Elinkeinoelämä, väestöke- mikäli itse instituutti sijoitettaisiin esimerkiksi 12653: hitys, palvelut ja ihmisten elinympäristö ja elin- Petäjäveden kuntaan Petäjäveden käsi- ja tai- 12654: tavat kokevat muutoksia, jotka aiheuttavat uu- deteollisen oppilaitoksen yhteyteen. 12655: sia haasteita ja edellYttävät uudenlaisia val- Maaseutuinstituutin perustaminen Petäjäve- 12656: miuksia päätöksenteolta. den kuntaan on yksi merkittävä toimenpide eu- 12657: Maassamme ei ole erityisesti maaseudun tut- rooppalaisen "Maaseutu eläväksi" -kampanjan 12658: kimukseen ja kehitykseen painottunutta osa, joka tulisi pikaisesti toteuttaa. 12659: tutkimus- ja koulutuslaitosta. Tarve tällaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12660: on yhä suurempi. nioittaen, 12661: Suomeen olisi perustettava maaseutuinsti- 12662: tuutti, joka olisi perusteltua sijoittaa maaseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12663: dulle, mutta kuitenkin kiinteästi yliopiston lä- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 12664: heisyyteen. Keski-Suomessa Jyväskylän yliopis- markkaa maaseutuinstituutin perusta- 12665: tolla on sijaintinsa ja muiden valmiuksiensa miseen Petäjävedelle. 12666: 12667: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12668: 12669: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12670: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12671: Jorma Fred 12672: 1989 vp. 313 12673: 12674: Raha-asia-aloite n:o 304 12675: 12676: 12677: 12678: 12679: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 12680: Konservatorion toimitilojen laajentamista varten 12681: 12682: 12683: Eduskunnalle 12684: 12685: Keski-Suomen Konservatorion kuntainliitto, 10 000 000 mk. Rakennustyöt pyritään aloitta- 12686: johon kuuluvat kaikki läänin 32 kuntaa, ylläpi- maan vuonna 1989, mikäli rahoitus saadaan 12687: tää konservatoriota, jossa opiskelee kaikkiaan järjestykseen. Rahoituksen järjestymisen kan- 12688: noin 900 henkilöä. Päätoimisia ammatillista nalta on tärkeää valtionavustuksen saaminen. 12689: koulutusta saavia opiskelijoita on 150. Tämä Valtionavustuksen myöntämistä puoltavat eri- 12690: määrä kasvaa nopeasti niin, että vuonna 1991 tyisesti oppilaitoksen ammatillisen koulutuksen 12691: opiskelijamäärä on 250. Ammatillinen opetus laajeneminen sekä työllisyysnäkökohdat. 12692: tapahtuu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12693: kanssa. nioittaen, 12694: Konservatorio toimii Jyväskylän Musiikki- 12695: keskus Oy:n omistamissa tiloissa vuokralla. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12696: kyiset 3 240 m 2 :n suuruiset tilat ovat jo nyt erit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12697: täin ahtaat. Tilanahtaus tulee ylivoimaiseksi ke- 29.90.54 3 000 000 markkaa valtion- 12698: hittämisen esteeksi aivan lähiaikoina. avun myöntämiseksi Keski-Suomen 12699: Toimitilojen laajennuksen suunnittelu on Konservatorion toimitilojen laajenta- 12700: käynnissä. 1 laajennusvaiheen suuruus on noin mista varten. 12701: 950 kerrosneliömetriä ja kustannusarvio noin 12702: 12703: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12704: 12705: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12706: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12707: Jorma Fred 12708: 314 1989 vp. 12709: 12710: Raha-asia-aloite n:o 305 12711: 12712: 12713: 12714: 12715: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerin 12716: viran perustamiseksi Keski-Suomen Konservatorioon 12717: 12718: 12719: Eduskunnalle 12720: 12721: Keski-Suomen Konservatorio on tällä hetkel- tava, joten valtionosuus tulisi vuonna 1990 12722: lä oppilaitos, jossa opiskelee noin 900 henkilöä. myöntää. Viran palkkaluokka on Y 27 ja val- 12723: Näistä päätoimisia opiskelijoita on noin 150. tionosuus 55 OJo. 12724: Päätoimisten ammattiopiskelijoiden määrä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12725: nopeassa kasvussa. Vahvistettujen suunnitel- nioittaen, 12726: mien mukaan päätoimisten opiskelijoiden mää- 12727: rä on vuonna 1991 jo 250. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12728: Konservatorion opiskelijat pääsevät kasva- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12729: vassa määrin opintososiaalisten etuoksien pii- 29.90.54 60 000 markkaa valtionosuu- 12730: riin. Oppilaitokseen on perustettu jo opintosih- den myöntämiseksi Keski-Suomen Kon- 12731: teerin virka, mutta koska valtionosuutta palk- servatorion kuntainliitolle opintosihtee- 12732: kauskustannuksiin ei ole myönnetty, ei virkaa rin palkkaukseen. 12733: ole voitu täyttää. Opintosihteerin tarve on polt- 12734: 12735: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12736: 12737: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12738: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12739: Jorma Fred 12740: 1989 vp. 315 12741: 12742: Raha-asia-aloite n:o 306 12743: 12744: 12745: 12746: 12747: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljava- 12748: raston suunnitteluun Keuruun Haapamäelle 12749: 12750: 12751: Eduskunnalle 12752: 12753: Valtion viljavarastolla ei ole varastotiloja joituspaikka viljavarastolle, jollaisen rakenta- 12754: Keski-Suomen läänin alueella. Myöskään lähi- minen keskiseen Suomeen on hyvin perusteltua. 12755: alueella ei varastotiloja ole olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12756: Vuoden 1987 vaikeat sääolot osoittivat viljan nioittaen, 12757: varastoinoissa puutteita, joiden johdosta on 12758: välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12759: Haapamäen taajama Keuruun kaupungissa 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 12760: on keskeinen rautateiden risteyspaikka, joka markkaa valtion viljavaraston suunnit- 12761: rautatieliikenteen supistumisen tähden on vai- telua varten Keuruun Haapamäelle. 12762: keuksissa. Haapamäki olisi erityisen sopiva si- 12763: 12764: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12765: 12766: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12767: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12768: Jorma Fred 12769: 316 1989 vp. 12770: 12771: Raha-asia-aloite n:o 307 12772: 12773: 12774: 12775: 12776: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöi- 12777: den tukemiseen 12778: 12779: 12780: Eduskunnalle 12781: 12782: Maatalousväestön ikärakenne on varsin vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12783: noutunut. Sukupolvenvaihdoksien määrä ei ole nioittaen, 12784: riittävä. Maatalouden monet uhkatekijät ja vai- 12785: keudet hidastavat edelleen sukupolvenvaihdos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12786: ten lisääntymistä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12787: Nuorten ryhtymistä maatilatalouden harjoit- 30.33.40 200 000 000 markkaa nuorten 12788: tajiksi tulee rohkaista ja tukea entistä tuntu- viljelijöiden tukemista varten. 12789: vammin, jotta elintarvikehuolto voidaan taata 12790: edelleenkin. Määrärahaa starttirahaa varten tu- 12791: lee korottaa. 12792: 12793: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12794: 12795: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12796: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12797: Jorma Fred 12798: 1989 vp. 317 12799: 12800: Raha-asia-aloite n:o 308 12801: 12802: 12803: 12804: 12805: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatila- 12806: talouden kehittämisrahastoon 12807: 12808: 12809: Eduskunnalle 12810: 12811: Maatilatalouden kehittämisrahastoon vuosit- luottojen vakauttamistarve sekä suurimittaisen 12812: tain osoitettu määräraha on viime vuosina val- konkurssinuhan poistaminen nuorten ja vel- 12813: tion budjeteissa jatkuvasti supistunut. Suurim- kaisten viljelijäin yltä suurten satovahinkojen 12814: millaan se on ollut 630 000 000 mk. Vuonna rasittaessa vakavasti. 12815: 1988 määräraha oli 390 000 000 mk, mikä oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12816: 45 000 000 mk edellisvuotta vähemmän. nioittaen, 12817: Maatilatalouden kehittäminen edelleen on 12818: välttämätöntä. Mm. asunto-olot maatiloilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12819: ovat yhä jäljessä yleisestä asumistasosta. Lisäk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 12820: si luontaiselinkeinojen ja porotilojen kehittämi- 30.33.60 630 000 000 markkaa siirtona 12821: seen tarvitaan lisää voimavaroja. maatilatalouden kehittämisrahastoon. 12822: Keskeiseksi ongelmaksi on tullut maatilojen 12823: 12824: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12825: 12826: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12827: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12828: Jorma Fred 12829: 318 1989 vp. 12830: 12831: Raha-asia-aloite n:o 309 12832: 12833: 12834: 12835: 12836: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusaluei- 12837: den vesihuoltotöitä varten Keski-Suomen läänissä 12838: 12839: 12840: Eduskunnalle 12841: 12842: Monissa Keski-Suomen kunnissa on valmiita asutusalueiden vesihuollon teknisen, taloudelli- 12843: suunnitelmia haja-asutusalueiden vesihuollon sen ja hallinnollisen optimitavan löytämiseksi. 12844: järjestämistä varten. Suunnitelmia on laadittu, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12845: koska vesiongelmat ovat olleet jatkuvasti kas- nioittaen, 12846: vussa. Suunnitelmien toteuttaminen on kuiten- 12847: kin lähes pysähdyksissä, koska valtion tuki ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12848: ole ollut riittävää. 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 12849: Vesihuollon rakentamiseen tarvittaisiin lisä- markkaa haja-asutusalueiden vesihuol- 12850: määrärahaa, josta osa (100 000 mk) kuitenkin totöiden suunnittelua ja suorittamista 12851: olisi syytä osoittaa erityisenä määrärahana Vii- varten Keski-Suomen läänissä. 12852: tasaaren kunnalle selvityksen tekemiseen haja- 12853: 12854: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12855: 12856: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12857: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12858: Jorma Fred 12859: 1989 vp. 319 12860: 12861: Raha-asia-aloite n:o 310 12862: 12863: 12864: 12865: 12866: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön peruspa- 12867: rantamiseen Keski-Suomen tiepiirin alueella 12868: 12869: 12870: Eduskunnalle 12871: 12872: TVL:n Keski-Suomen piirin alueella on maan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12873: keskitasoa huomattavasti heikompikuntoinen nioittaen, 12874: tieverkko. Piirin alueella on pitkään jouduttu 12875: rakentamaan ja perusparantamaan valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12876: nallisesti tärkeitä pääteitä. Alempi tieverkko on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12877: kärsinyt tästä syystä määrärahojen puutteesta. 31.24.77 50000000 markkaa alemman 12878: Vuonna 1990 on välttämätöntä lisätä määrä- tieverkon perusparannustöitä varten 12879: rahoja Keski-Suomen läänin alueen alemman TVL:n Keski-Suomen piirin alueella. 12880: tieverkon perusparantamiseen jälkeenjäänei- 12881: syyden korjaamiseksi. 12882: 12883: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12884: 12885: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12886: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12887: Jorma Fred 12888: 320 1989 vp. 12889: 12890: Raha-asia-aloite n:o 311 12891: 12892: 12893: 12894: 12895: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän- 12896: Vaasan valtatien rakentamisen aloittamista varten Petäjäve- 12897: dellä ja Multialla 12898: 12899: Eduskunnalle 12900: 12901: Uuden Jyväskylän-Vaasan valtatien raken- Uuden valtatien rakentaminen tulee aloittaa 12902: tamissuunnitelmat ovat valmiina niin, että ra- Petäjäveden ja Multian kuntien alueella vuonna 12903: kennustyöt Petäjäveden ja Multian kuntien 1989. 12904: alueella voidaan aloittaa vuonna 1990. Määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12905: rahaa tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan sisälty- nioittaen, 12906: nyt valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon. 12907: Tien rakennustyön aloittaminen vuonna 1989 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12908: on tärkeää tämän tieyhteyden pikaiseksi ai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12909: kaansaamiseksi. Myös maanrakennusalan työ- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Jyväsky- 12910: kohteiden vähyys Keski-Suomessa uhkaa vaka- län- Vaasan valtatien rakennustyön 12911: vasti alan työllisyyttä mm. kuorma-autoilijoi- aloittamista varten Petäjäveden ja Mul- 12912: den osalta. tian kuntien alueella. 12913: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12914: 12915: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12916: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12917: Jorma Fred 12918: 1989 vp. 321 12919: 12920: Raha-asia-aloite n:o 312 12921: 12922: 12923: 12924: 12925: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 625 12926: (Kintaus-Uurainen) perusparantamiseen 12927: 12928: 12929: Eduskunnalle 12930: 12931: Maantie n:o 625 on Keski-Suomen läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12932: alueella yksi merkittävimmistä teistä, jotka ovat nioittaen, 12933: hiekkapintaisia. Tällä tiellä on huomattava 12934: merkitys mm. puutavarankuljetusten kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12935: Jämsänkoskelle. Tie on tärkeä myös siksi, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 12936: sen varrella on paljon asutusta. 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 12937: Mainittu tie kärsii joka vuosi erittäin pitkään n:o 625 (Kintaus-Uurainen) peruspa- 12938: vaikeasta kelirikosta. Tien perusparantaminen rantamista ja kestopäällystämistä var- 12939: pikaisesti on perusteltua myös Petäjäveden ja ten. 12940: Uuraisten kuntien työllisyystilanteen kannalta. 12941: 12942: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12943: 12944: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12945: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12946: Jorma Fred 12947: 322 1989 vp. 12948: 12949: Raha-asia-aloite n:o 313 12950: 12951: 12952: 12953: 12954: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihtavuoren- 12955: Vehniän maantien peruskorjaukseen 12956: 12957: 12958: Eduskunnalle 12959: 12960: Kemira Oy rakentaa uutta autojen pakokaa- pikaisesti saada nykyistä parempi tie. Tämä on 12961: sujen puhdistukseen tarkoitettuja katalysaatto- uuden merkittävän tuotteen markkinoinnin 12962: reita valmistavaa teollisuuslaitosta Laukaan kannalta erittäin tärkeää. Tämän johdosta tulee 12963: kunnan Vihtavuoreen. Tehdas on ensimmäinen Vihtavuoren-Vehniän maantie saattaa raken- 12964: tällä alalla Suomessa. Uuden tuotteen, joka on nettavaksi kiireesti. Tieyhteys on tarpeen myös 12965: erittäin tärkeä sekä Suomen että muidenkin muutoin Laukaan kunnalle ja alueen asukkaille 12966: maiden ilmansuojelun kannalta, markkinointi- ja elinkeinoelämälle. 12967: alueena tulevat alusta alkaen olemaan useat val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12968: tiot. Tämän johdosta tehtaalla tulee käymään nioittaen, 12969: paljon asiakkaita eri maista. 12970: Vihtavuoren ja Tikkakosken/Vehniän väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12971: nen tieyhteys on erittäin heikko. Osittain tieyh- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12972: teyttä ei suoraan ole lainkaan. Tie on kapea, markkaa Vihtavuoren- Vehniän maan- 12973: mutkainen, mäkinen ja sorapintainen. Uuden tien rakentamisen aloittamista varten 12974: tehtaan ja Jyväskylän lentoaseman välille tulisi Laukaassa vuonna 1990. 12975: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 12976: 12977: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 12978: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 12979: Jorma Fred 12980: 1989 vp. 323 12981: 12982: Raha-asia-aloite n:o 314 12983: 12984: 12985: 12986: 12987: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Jy- 12988: väskylän-Pieksämäen rataosien sähköistämiseen 12989: 12990: 12991: Eduskunnalle 12992: 12993: Pieksämäeltä Jyväskylän kautta Orivedelle ja velukyky paranee. Samalla tulee rataosuus va- 12994: edelleen etelään kulkeva rata on erittäin tärkeä rustaa releasetin- ja lumensulatinlaittein. 12995: yhteys, koska se yhdistää maan keskiosan etelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12996: osaan. nioittaen, 12997: Mainittu rata palvelee laajaa käyttäjäkuntaa. 12998: Rautateitse sekä henkilö- että tavaraliikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12999: ohjautuvat suoraan Helsingin ja Turun keskus- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 13000: toihin ilman näiden kaupunkien ruuhkaista markkaa Oriveden-Jyväskylän-Piek- 13001: maaliikennettä. sämäen rataosien sähköistyksen aloitta- 13002: Pieksämäen-Jyväskylän-Oriveden rata- mista varten. 13003: osat tulee pikaisesti sähköistää, jotta niiden pal- 13004: 13005: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13006: 13007: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13008: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13009: Jorma Fred 13010: 13011: 13012: 13013: 13014: 24 290089P 13015: 324 1989 vp. 13016: 13017: Raha-asia-aloite n:o 315 13018: 13019: 13020: 13021: 13022: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisten tie- 13023: toverkkokokeilun järjestämiseen Keski-Suomen telepiirissä 13024: 13025: 13026: Eduskunnalle 13027: 13028: Tietoliikenteen tarpeiden ja teknisen kehityk- tamaan ilman perusteellista kokeilua ja selvitys- 13029: sen edetessä tulee entistä ajankohtaisemmaksi työtä. 13030: kansalaisten tietopalvelujen järjestämismahdol- Kansalaisten tietoverkkokokeilu tulisi toteut- 13031: lisuuksien selvittäminen mm. kokeilujen avulla. taa vuonna 1990 jossakin Keski-Suomen kun- 13032: Keski-Suomen telepiirikonttori on edelläkävi- nassa. 13033: jä uuden teknologian käyttöönotossa maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13034: me. Keski-Suomessa on valmiutta aloittaa heti nioittaen, 13035: kokeilunluonteisena kansalaisten tietoverkko- 13036: palvelu. Kokeilun pikainen aloittaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13037: välttämätöntä, jotta voidaan saada tietoja niis- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 13038: tä tarpeista, joita kansalaisilla on tietopalvelun markkaa kansalaisten tietoverkkokokei- 13039: suhteen. Kokeiluna voidaan myös ehkäistä vää- lun aloittamista varten Keski-Suomen 13040: ränlaisten investointien uhka. Tällainen vaara telepiirin alueella. 13041: on olemassa, jos tietoverkko joudutaan raken- 13042: 13043: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13044: 13045: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13046: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13047: Jorma Fred 13048: 1989 vp. 325 13049: 13050: Raha-asia-aloite n:o 316 13051: 13052: 13053: 13054: 13055: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjäkoulutusta 13056: ja -neuvontaa varten 13057: 13058: 13059: Eduskunnalle 13060: 13061: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä mer- taloudellisia ja muitakaan mahdollisuuksia pal- 13062: kittävämmässä asemassa sekä työllisyyden yllä- kata konsultteja. Jos omat tiedot eivät riitä, 13063: pitämisessä että koko kansantalouden myöntei- edessä on vaikeuksia, jotka näkyvät mm. ikävi- 13064: sessä kehittymisessä. nä konkurssitapauksina, joista kaikki osapuolet 13065: Pienyrittäjät ovat kuitenkin lähes ainoa ryh- kärsivät sekä aineellisesti että henkisesti. Val- 13066: mä yhteiskunnassa, jonka perus- ja täydennys- tion edun mukaista on tehostaa voimakkaasti 13067: koulutusta ei ole julkisin toimenpitein ja varoin yrittäjäkoulutusta ja -neuvontaa. 13068: järjestetty. Lainsäädäntö, työmarkkinajärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13069: telmä, verotus, kansainvälisyys ja moni muu nioittaen, 13070: asia vaatii yrittäjältä monipuolista tietoa ja tai- 13071: toa varsinaisen yritystoiminnan hoitamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13072: ohella. Yrittäjien ohella myös työntekijät ja yh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13073: teiskunta hyötyvät suuresti siitä, jos yrittäjä 32.50.24 40 000 000 markkaa yrittäjä- 13074: hallitsee toimintaansa liittyvät moninaiset toi- koulutusta ja -neuvontaa varten. 13075: minnot hyvin. Pienyrittäjillä ei useinkaan ole 13076: 13077: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13078: 13079: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13080: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13081: Jorma Fred 13082: 326 1989 vp. 13083: 13084: Raha-asia-aloite n:o 317 13085: 13086: 13087: 13088: 13089: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden veteraa- 13090: nijärjestöjen toiminnan tukemiseen 13091: 13092: 13093: Eduskunnalle 13094: 13095: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa tuki-ilmoitushankintoja. Määrärahaa tulee ko- 13096: on veteraanijärjestöjen valtionavustuksiin rottaa. 13097: 700 000 markkaa. Vuonna 1988 määräraha oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13098: 880 000 markkaa, ja vuonna 1987 näitä järjes- nioittaen, 13099: töjä tuettiin valtion varoista 1 485 000 markalla. 13100: Avustuksia on siten supistettu erittäin rajusti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13101: Samanaikaisesti on veteraanien omatoiminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13102: varojenhankinta entisestään vaikeutunut, kun 33.23.53 1 000 000 markkaa veteraani- 13103: henkilöt ovat ikääntyneet eivätkä kykene enti- järjestöjen valtionavustuksia varten. 13104: seen tapaan suorittamaan erilaisia keräyksiä ja 13105: 13106: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13107: 13108: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13109: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13110: Jorma Fred 13111: 1989 vp. 327 13112: 13113: Raha-asia-aloite n:o 318 13114: 13115: 13116: 13117: 13118: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunta- ja kun- 13119: toutumiskeskus Peurungalle lainojen hoitokustannuksia ja 13120: muita toimintamenoja varten 13121: 13122: Eduskunnalle 13123: 13124: Laukaan kunnassa toimiva Liikunta- ja kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13125: toutumiskeskus Peurunka tarjoaa mm. veteraa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13126: nien kuntoutuspalveluja. Paine laitoksen palve- 33.22.55 500 000 markkaa Liikunta- ja 13127: luja kohtaan on tuntuva. Laitosta on jatkuvasti kuntoutumiskeskus Peurungalle laino- 13128: laajennettu ja uudistamistarvetta on yhä. Jotta jen hoitokustannuksia ja muita toimin- 13129: laitos voisi tarjota kuntoutuspalveluja kohtuul- tamenoja varten. 13130: lisin hinnoin, on tarpeen valtion avustuksella 13131: helpottaa laitoksen taloutta. 13132: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13133: nioittaen, 13134: 13135: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13136: 13137: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13138: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13139: Jorma Fred 13140: 328 1989 vp. 13141: 13142: Raha-asia-aloite n:o 319 13143: 13144: 13145: 13146: 13147: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa- 13148: nien kuntoutustoimintaan 13149: 13150: 13151: Eduskunnalle 13152: 13153: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon on vuonna 1989 vähemmän veteraaneja kuin edel- 13154: sisällytetty 112 000 000 markan määräraha rin- lisenä vuonna. Veteraanien ikääntyessä kuntou- 13155: tamaveteraanien kuntoutusta varten. Kasvua tuksen tarve kuitenkin edelleen nopeasti kas- 13156: määrärahassa on 12 OJo • vaa. Määrärahaa on siksi korotettava v. 1990. 13157: Yleinen kustannustason nousu on vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13158: 1988 noin 6 OJo. Mm. erään keskisuomalaisen nioittaen, 13159: kuntoutuslaitoksen ilmoituksen mukaan kun- 13160: toutuksen vuorokausimaksut nousevat vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13161: 1989 peräti 20% ja kevään 1988 virkapalkka- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13162: ratkaisut nostavat erittäin voimakkaasti kustan- 33.22.59 150 000 000 markkaa rintama- 13163: nuksia. veteraanien kuntoutustoiminnan val- 13164: Määrärahan 12 %:n kasvu siis ei lisää kun- tionapua varten. 13165: toutusta lainkaan, vaan kuntoutukseen pääsee 13166: 13167: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13168: 13169: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13170: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13171: Jorma Fred 13172: 1989 vp. 329 13173: 13174: Raha-asia-aloite n:o 320 13175: 13176: 13177: 13178: 13179: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhustenhuolto- 13180: hankkeille Keski-Suomen läänissä 13181: 13182: 13183: Eduskunnalle 13184: 13185: Vanhustenhuollon tarpeet ovat jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13186: kasvaneet Keski-Suomen läänissä. Erityisesti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13187: näin on Jyväskylässä, Pihtiputaalla ja Petäjäve- 33.32.31 20000000 markkaa Jyväs- 13188: dellä. Näille hankkeille ei kuitenkaan ole osoi- kylän, Pihtiputaan ja Petäjäveden van- 13189: tettu varoja vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa. hustenhuoltohankkeiden investointien 13190: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- aloittamista varten. 13191: nioittaen, 13192: 13193: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13194: 13195: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13196: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13197: Jorma Fred 13198: 330 1989 vp. 13199: 13200: Raha-asia-aloite n:o 321 13201: 13202: 13203: 13204: 13205: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousyrittä- 13206: jien lomituspalvelujen lisäämiseen 13207: 13208: 13209: Eduskunnalle 13210: 13211: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut ovat yhä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13212: tuntuvasti jäljessä muiden mm. työelämässä nioittaen, 13213: olevien vuosilomaoikeuksista. Vuonna 1989 13214: hallitus aikoo hieman lisätä maatalousyrittäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13215: oikeuksia lomaan. Samoin synnytyksen vuoksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13216: annettavaa sijaisapua aiotaan hieman lisätä. 33.57.40 1200000000 markkaa maa- 13217: Molemmilta osin parannukset ovat kuitenkin talousyrittäjien lomituspalveluiden kus- 13218: hyvin vaatimattomia. tannuksia varten. 13219: Vuosilomaoikeus tulisi saada 24 päivään ja 13220: synnytyksen vuoksi annettava sijaisapuaika 220 13221: päivään. 13222: 13223: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13224: 13225: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13226: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13227: Jorma Fred 13228: 1989 vp. 331 13229: 13230: Raha-asia-aloite n:o 322 13231: 13232: 13233: 13234: 13235: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 13236: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 13237: 13238: 13239: Eduskunnalle 13240: 13241: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmässä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13242: monia vakavia puutteita. Lomaoikeutta rajoit- nioittaen, 13243: tavat monet tekijät, joista osa on todella koh- 13244: tuuttomia, mm. tuloraja. Loma on lyhyt ja lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13245: marahan määrä on myös erittäin vähäinen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13246: Pienyrittäjien asemaa tulee pikaisesti paran- 33.57.42 50 000 000 markkaa pienyrit- 13247: taa. Verouudistuksessa on vaarana heidän ase- täjien vuosilomajärjestelmän kustan- 13248: mansa heikkeneminen. nuksia varten. 13249: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13250: 13251: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13252: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13253: Jorma Fred 13254: 332 1989 vp. 13255: 13256: Raha-asia-aloite n:o 323 13257: 13258: 13259: 13260: 13261: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta aborttineuvon- 13262: nan järjestämistä varten 13263: 13264: 13265: Eduskunnalle 13266: 13267: Suomen väkiluvun kehitys on huolestuttava. neuvonta tulisi järjestää terveyskeskuksissa, ja 13268: Vinoutunut väestön ikärakenne aiheuttaa jo täl- tätä varten tulisi järjestää koulutusta sekä jat- 13269: lä hetkellä ongelmia, jotka kärjistyvät muuta- kuvaa tiedotustoimintaa. Aborttineuvonnan jär- 13270: man vuosikymmenen kuluessa. Syntyvyys on jestämisellä voidaan vaikuttaa myönteisellä ta- 13271: liian alhaisella tasolla. Yleistä suhtautumista valla vaikeuksissa olevien ihmisten elämään se- 13272: lapsiin ja erityisesti lapsiperheiden taloudelli- kä saada syntyvyyttä nousemaan. Neuvonta tu- 13273: seen asemaan tulee pikaisesti muuttaa. Mutta lee järjestää kiireellisesti, ja samalla tulee ryh- 13274: tämä ei yksin riitä, vaan maassamme tarvitaan tyä valmistelemaan nykyisen aborttilain muut- 13275: pikaisia ja tehokkaita toimenpiteitä syntyvyy- tamista. 13276: den lisäämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13277: Maassamme tehdään vuosittain toistakym- nioittaen, 13278: mentätuhatta aborttia, joista osa taloudellisista 13279: syistä. Osa aborteista tehdään sen vuoksi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13280: vanhemmat eivät ole riittävästi tietoisia muista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13281: mahdollisuuksista. Maassamme on aborttia ha- 33.78.30 1 000 000 markkaa abortti- 13282: kevien neuvonta järjestämättä. Esimerkiksi neuvonnan järjestämiseksi. 13283: Norjassa tämä neuvonta on järjestetty. Itse 13284: 13285: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13286: 13287: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13288: Sauli Hautala Jorma Fred 13289: 1989 vp. 333 13290: 13291: Raha-asia-aloite n:o 324 13292: 13293: 13294: 13295: 13296: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltolii- 13297: ton Kopolan kurssikeskuksen rakennusinvestointeihin 13298: 13299: 13300: Eduskunnalle 13301: 13302: Kuulonhuoltoliitto ry:llä on kurssikeskus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13303: Kuhmoisten kunnassa. Kopolan kurssikeskuk- nioittaen, 13304: sessa järjestetään kuntoutustoimintaa kuulo- 13305: vammaisille. Lisäksi kurssikeskus tarjoaa kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13306: lutus-, loma- ja muuta virkistystoimintaa. 1990 tulo- ja menoarvioon 1500 000 13307: Kopolan kurssikeskuksen tilat ovat laajentu- markkaa Kuulonhuoltoliitto ry:n Kopo- 13308: neen toiminnan johdosta ahtaat. Puutetta on lan kurssikeskuksen laajennusinvestoin- 13309: sekä opetus- että muista tiloista. Lisäksi kurssi- nin suunnittelua ja rakennustöiden 13310: keskus tarvitsisi kipeästi lisää kohderyhmien aloittamista sekä irtaimiston hankintaa 13311: erityistarpeita vastaavia ja muitakin opetusväli- varten. 13312: neitä, mm. audiometrejä, videotykin jne. 13313: Kurssikeskus on merkittävä työllistäjä pie- 13314: nehkössä maaseutukunnassa Kuhmoisissa. 13315: 13316: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13317: 13318: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13319: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13320: Jorma Fred 13321: 334 1989 vp. 13322: 13323: Raha-asia-aloite n:o 325 13324: 13325: 13326: 13327: 13328: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin Tuki 13329: ry:n työkeskuksen laajentamiseen 13330: 13331: 13332: Eduskunnalle 13333: 13334: Laukaan kunnassa toimii Puustellin työkes- jentaa toimintaa mm. rakentamalla uusia työti- 13335: kus, joka tarjoaa suojatyöpaikkoja eri vam- loja ja välttämättömiä hallintotiloja. 13336: maisryhmiin kuuluville henkilöille. Toiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13337: perustuu laajasti yksityiseen hyväntekeväisyy- nioittaen, 13338: teen. Kuntien maksusitoumuksilla ja Raha-au- 13339: tomaattiyhdistyksen tuella on ollut merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13340: osuus tuloista, mutta tarve toiminnan jatku- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 13341: vaan kehittämiseen edellyttää lisätukea. Työ- markkaa Puustellin Tuki ry:n ylläpitä- 13342: keskuksessa on noin 40 suojatyössä olevaa hen- män työkeskuksen investointien ja toi- 13343: kilöä. mintamenojen kattamiseen. 13344: Puustellin Tuki ry:llä on suunnitelmissa laa- 13345: 13346: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13347: 13348: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13349: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13350: Jorma Fred 13351: 1989 vp. 335 13352: 13353: Raha-asia-aloite n:o 326 13354: 13355: 13356: 13357: 13358: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisellä pe- 13359: rustalla toimivien yksityisten alkoholistihoitokotien tukemi- 13360: seen 13361: 13362: Eduskunnalle 13363: 13364: Maassamme toimii kristillisellä pohjalla usei- suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Erityisesti 13365: ta hoito- ja kuntoutuskoteja, jotka tarjoavat valtion tukea tarvitaan kiinteistöjen hankintaan 13366: apua ja tukea alkoholista ja muista huumeista ja kunnostamiseen sekä lainojen hoitomenoi- 13367: eroon pyrkiville henkilöille. hin. 13368: Näiden hoitokotien toiminnan tulokset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13369: muihin laitoksiin verrattuna varsin hyvät. Lu- nioittaen, 13370: kuisat päihteiden johdosta työkykynsä, asun- 13371: tonsa, perheensä ja muut normaalin elämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13372: edellytykset menettäneet ovat uskoontulon jäl- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 13373: keen saamansa kristillisen hoitokotipaikan an- markkaa avustuksiin yksityisille kristilli- 13374: siosta kuntoutuneet työkykyisiksi kansalaisiksi. sellä pohjalla toimiville yhteisöille päih- 13375: Hoitokodit toimivat kuitenkin jatkuvasti detyön kustannuksiin. 13376: 13377: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13378: 13379: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13380: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13381: Jorma Fred 13382: 336 1989 vp. 13383: 13384: Raha-asia-aloite n:o 327 13385: 13386: 13387: 13388: 13389: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuden Kasvun 13390: Kodille ja Koululle päihdehuoltotyöhön 13391: 13392: 13393: Eduskunnalle 13394: 13395: Saalem-lähetys ry. ylläpitää Vihdin Selin ky- Toimintaa rajoittavat taloudelliset vaikeudet. 13396: lässä Lähetyksen Kehitysavun toimipisteen yh- Toimitilojen kunnostaminen ja rakentaminen 13397: teydessä päihteiden käytöstä vapautuneille Uu- sekä muut hankinnat edellyttäisivät taloudellis- 13398: den Kasvun Kotia ja Koulua. Toiminnan piiris- ta tukea valtiolta. 13399: sä olevat ihmiset saavat näin asunnon, koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13400: tusta sekä työtä Lähetyksen Kehitysavun vaat- nioittaen, 13401: teiden keräys- ja uudelleenjalostuslaitoksessa. 13402: Uuden Kasvun Koti ja Koulu merkitsevät siis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13403: sekä päihteiden käytöstä vapautuneiden autta- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 400 000 13404: mista uuden elämän alkuun että kehitysyhteis- markkaa Uuden Kasvun Kodille ja Kou- 13405: työn voimakasta tukemista terapiatyön avulla. lulle päihdehuoltotyötä varten. 13406: Tulokset ovat monipuoliset ja hyvät. 13407: 13408: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13409: 13410: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13411: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13412: Jorma Fred 13413: 1989 vp. 337 13414: 13415: Raha-asia-aloite n:o 328 13416: 13417: 13418: 13419: 13420: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen 13421: alkoholisti- ja narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhehoito- 13422: kodin rakentamiseen 13423: 13424: Eduskunnalle 13425: 13426: Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry. laisessa kodissa perheensä mukaan, mikä useis- 13427: on yhdistys, joka tekee alkoholista vapautunei- sa tapauksissa merkitsee perheen elämän uutta 13428: den parissa hoito-, kuntoutus- ja terapiatyötä. alkua. Tästä koituu erityinen hyöty koko per- 13429: Yhdistys toimii kristilliseltä pohjalta ja ottaa heelle sekä myös yhteiskunnalle. 13430: hoitoon omasta vapaasta tahdostaan pyrkiviä KAN ry. rakentaisi vuonna 1990 perhehoito- 13431: henkilöitä. kodin toisen vaiheen. Tällöin hoitokotiin tulisi 13432: Yhdistys toimii pääosin jäsentensä ja seura- useita uusia huoneistoja perhehoitoa varten. Ra- 13433: kuntien vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. kentaminen edellyttää valtion erillistukea, koska 13434: Osa käyttömenoista katetaan kuntien maksusi- yhdistyksen varat eivät riitä investointeihin. 13435: toumuksilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13436: KAN ry:llä on seitsemän hoitokotia eri puo- nioittaen, 13437: lilla maata. Niissä monet ihmiset ovat saaneet 13438: perustan uudelle elämälleen. Yhdistys rakentaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13439: parhaillaan uutta perhehoitokotia Kortesjärven 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13440: kuntaan. Perhehoito on kokonaan uusi hoito- markkaa Kristillinen alkoholisti- ja nar- 13441: muoto, josta Ruotsissa on erityisen hyvät koke- komaanityö ry:lle perhehoitokodin jat- 13442: mukset. Hoidossa oleva henkilö voi saada täl- korakentamista varten Kortesjärvellä. 13443: 13444: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13445: 13446: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13447: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13448: Jorma Fred 13449: 338 1989 vp. 13450: 13451: Raha-asia-aloite n:o 329 13452: 13453: 13454: 13455: 13456: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huu- 13457: meista ry:n toiminnan tukemiseen 13458: 13459: 13460: Eduskunnalle 13461: 13462: Huumeet ovat karua todellisuutta tämän päi- Tämän hetken kiireisimmät toteutuskohteet 13463: vän Suomessa. Monen nuoren elämä on huu- ovat opetuselokuvan valmistaminen kouluja, 13464: meiden vuoksi tuhoutunut. Huumeiden käytön kerhoja ja yhdistyksiä varten, Helsingin Pukin- 13465: seurauksena on syntynyt riippuvuus aineista, ri- mäen avohoitokeskuksen kunnostaminen, hoi- 13466: koksia rahan hankkimiseksi huumeisiin, vanki- don kehittäminen, henkilökunnan paikkaami- 13467: lakierre, mielisairaala ja jopa ennenaikainen nen ja asiantuntija-avun käyttö. 13468: kuolema. Nämä hankkeet edellyttävät toteutuakseen 13469: Vapaaksi Huumeista ry. on syntynyt huumei- yhteiskunnan tukea. 13470: den ensimmäisten uhrien vanhempien aloittees- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13471: ta. Yhdistyksen toiminnan kaksi pääaluetta nioittaen, 13472: ovat huumeiden käytön ehkäisy sekä narko- 13473: maanien ja heidän omaistensa auttaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13474: Tietoa pyritään levittämään ajanmukaisen 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 13475: AV-aineiston välityksellä, mitä tarkoitusta var- markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi- 13476: ten tarvitaan varoja. minnan tukemiseen. 13477: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13478: 13479: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13480: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13481: Jorma Fred 13482: 1989 vp. 339 13483: 13484: Raha-asia-aloite n:o 330 13485: 13486: 13487: 13488: 13489: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien so- 13490: pimussaatavien turvaamiseen 13491: 13492: 13493: Eduskunnalle 13494: 13495: Maassamme tapahtuu vuosittain kasvava ten korvaamista varten. Määräraha on äärettö- 13496: määrä konkursseja. Konkurssiin ajautuvat yri- män pieni eikä riitä alkuunkaan turvaamaan 13497: tykset aiheuttavat usein sopimuskumppaneil- niitä menetyksiä, joita pienyrittäjille aiheutuu. 13498: leen suuria taloudellisia menetyksiä. Pienyrittä- Työpaikkojen säilymisenkin tähden määrära- 13499: jille nämä saamatta jäävät saatavat aiheuttavat haa tulee tuntuvasti lisätä. 13500: suuria vaikeuksia ja useissa tapauksissa jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13501: vararikon. nioittaen, 13502: Palkansaajien osalta palkkaturva kattaa saa- 13503: tavat, mutta pienyrittäjien osalta saatavat jää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13504: vät saamatta, koska niiden etuoikeus on heikko 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13505: eikä palkkaturvaa vastaavaa etuutta ole. 34.99.49 JO 000 000 markkaa pa/kka- 13506: Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarviossa saataviin rinnastettavien saamisten tur- 13507: on vain pieni määräraha pienyrittäjäin menetys- vaamista varten pienyrittäjille. 13508: 13509: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13510: 13511: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13512: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13513: Jorma Fred 13514: 13515: 13516: 13517: 13518: 25 290089P 13519: 340 1989 vp. 13520: 13521: Raha-asia-aloite n:o 331 13522: 13523: 13524: 13525: 13526: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän leviämi- 13527: sen ehkäisemiseen 13528: 13529: 13530: Eduskunnalle 13531: 13532: Myrkyllinen sinilevä on viime vuosina levin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13533: nyt useisiin järviin eteläisessä ja keskisessä Suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13534: messa. Tutkimusta sinilevän leviämisestä sekä 35.25.24 2 000 000 markkaa sinilevä- 13535: toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi on pikaisesti tutkimuksen tehostamiseksi ja siniievän 13536: tehostettava. torjumistoimenpiteitä varten. 13537: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13538: nioittaen, 13539: 13540: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13541: 13542: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13543: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13544: Jorma Fred 13545: 1989 vp. 341 13546: 13547: Raha-asia-aloite n:o 332 13548: 13549: 13550: 13551: 13552: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion omista- 13553: mien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kun- 13554: nostamiseen 13555: 13556: Eduskunnalle 13557: 13558: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiin- Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli- 13559: nitetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai ra- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat raken- 13560: kennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten nukset olisi luettelohava hallinnonhaaroittain 13561: suojeluun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen ja ryhdyttävä laatimaan näiden rakennusten 13562: on tullut tapauksia, joissa yksityisten omista- kunnostamista ja perusparantamista varten 13563: mia rakennuksia on haluttu suojella kulttuuri- suunnitelmia. 13564: historiallisesti tai rakennustaiteellisesti erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13565: arvokkaina. Valtion eri hallinnonhaaroilla on nioittaen, 13566: myös omistuksessaan tällaisia rakennuksia. 13567: Monin eri paikoin on havaittavissa niiden huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13568: no ulkonäkö ja kunto. Ne olisivat korjaamisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13569: ja perusparantamisen tarpeessa. 29.94.50 5 000 000 markkaa valtion 13570: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityis- omistamien kulttuurihistoriallisesti ar- 13571: ten omistamia rakennuksia suojeltavaksi kult- vokkaiden rakennusten kunnostamiseen 13572: tuurihistoriallisesti erittäin arvokkaina, olisi eri- ja perusparantamiseen. 13573: tyistä huomiota myös kiinnitettävä valtion 13574: omien arvokkaiden rakennusten suojeluun ja 13575: kuntoon. 13576: 13577: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13578: 13579: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13580: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13581: Jorma Fred 13582: 342 1989 vp. 13583: 13584: Raha-asia-aloite n:o 333 13585: 13586: 13587: 13588: 13589: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun- 13590: tojen hankkimiseen Jyväskylän seudulla 13591: 13592: 13593: Eduskunnalle 13594: 13595: Maassamme jatkuu yhä puute vuokra-asun- muiden asunnontarvitsijain asunnonsaantia. 13596: noista. ·Erityisen vaikea vuokra-asuntotilanne Vuokra-asuntojen rakentamista tulee lisätä no- 13597: on Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnas- peasti. 13598: sa. Mainituissa kunnissa ovat opiskelupaikat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13599: jatkuvasti lisääntyneet. Vuokra-asuntojen mää- nioittaen, 13600: rä ei ole kuitenkaan vastaavasti noussut. 13601: Jyväskylän maalaiskunnassa aloitti vastikään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13602: toimintansa uusi sosiaalialan oppilaitos. Tämä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13603: yhdessä useiden Jyväskylän kaupungissa toimi- 35.45.83 25 000 000 markkaa vuokra- 13604: vien oppilaitosten kanssa on tuonut seudulle en- asuntojen hankkimista varten opiskeli- 13605: tistä enemmän opiskelijoita. joille Jyväskylän seudulla. 13606: Opiskelijain määrän kasvu vaikeuttaa myös 13607: 13608: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13609: 13610: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13611: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13612: Jorma Fred 13613: 1989 vp. 343 13614: 13615: Raha-asia-aloite n:o 334 13616: 13617: 13618: 13619: 13620: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaisen 13621: ympäristötuomioistuimen perustamisen suunnittelemiseen 13622: 13623: 13624: Eduskunnalle 13625: 13626: Ympäristöongelmat kasvavat jatkuvasti. Mo- si kiireesti selvittää. Realistisin mahdollisuus on 13627: net vakavat saaste- ja ympäristöongelmat ovat aloittaa pohjoismaisesta yhteistyöstä, johon on 13628: vaikutuksiltaan kansainvälisiä. Myös syyt näi- mahdollisimman pian pyrittävä saamaan muut- 13629: hin ovat monessa tapauksessa toisten valtakun- kin valtiot mukaan. 13630: tien puolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13631: Ympäristöongelmien ratkaisemisessa tarvi- nioittaen, 13632: taan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Jotta 13633: vakaviin epäkohtiin voidaan riittävästi puuttua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13634: on aiheellista perustaa kansainvälinen ympäris- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13635: tötuomioistuin, jonka valtuudet ovat kattavat 35.99.24 1 000 000 markkaa pohjois- 13636: ja tehokkaat. maisen ympäristötuomioistuimen perus- 13637: Ympäristötuomioistuimen perustaminen tuli- tamisen suunnittelemista varten. 13638: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13639: 13640: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 13641: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen 13642: Jorma Fred 13643: 344 1989 vp. 13644: 13645: Raha-asia-aloite n:o 335 13646: 13647: 13648: 13649: 13650: Karkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille valtion lai- 13651: naittamaan asuntotuotantoon tarvittavan maan hankintaan 13652: 13653: 13654: Eduskunnalle 13655: 13656: Asuntorakentamiseen tarvittavan maan hinta maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- 13657: on varsinkin pääkaupunkiseudulla voimakkaas- nassa. 13658: ti noussut vuoden 1988 aikana. Tämä on huo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 13659: mattavasti vaikeuttanut kuntien valtion lainait- tavasti, 13660: tamaan asuntotuotantoon tarvittavan maan 13661: hankintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13662: Valtion lainoittaman asuntotuotannon ja tä- 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 13663: hän tarvittavan maanhankinnan turvaamiseksi markan määrärahan kuntien maanhan- 13664: tulisi valtion osoittaa kunnille lainaa. kintaan valtion lainoittamaa asuntotuo- 13665: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- tantoa varten. 13666: 13667: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 13668: 13669: Seija Karkinen Tauno Valo Kaarina Dromberg 13670: Anssi Rauramo Reino Paasilinna Päivi Varpasuo 13671: Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert 13672: Marita Jurva Pauli Uitto Markku Pohjola 13673: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen 13674: Lauri Metsämäki Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 13675: Marja-Liisa Löyttyjärvi Henrik Lax Claes Andersson 13676: Antti Kalliomäki Pekka Haavisto Saara-Maria Paakkinen 13677: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri 13678: Arja Alho Pirjo Ala-Kapee 13679: 1989 vp. 345 13680: 13681: Raha-asia-aloite n:o 336 13682: 13683: 13684: 13685: 13686: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palk- 13687: kaamiseen Kotkaan perustettavaan Yliopiston kirjaston kon- 13688: vertointilaitokseen 13689: 13690: Eduskunnalle 13691: 13692: Suomen yleisten ja tieteellisten kirjastojen tävän n. 10 v, jos perustettavan yksikön vah- 13693: palvelutason nostamiseksi on välttämätöntä, vuus on 10 henkilöä. Konvertoinnin lisäksi yksi- 13694: että nykyisin paperimuodossa olevat kotimaisen kössä voitaisiin hoitaa eräitä tehtäviä, joiden 13695: aineiston luettelot ja kirjastojen kokoelmaluet- ruuhkautumiseen mm. valtiontilintarkastajat 13696: telot saadaan elektroniseen muotoon tietokan- ovat kiinnittäneet huomiota. 13697: noiksi. Tietokantamuotoiset luettelot mahdol- Yksikön tilojen aiheuttamista kustannuksista 13698: listavat nykyistä huomattavasti monipuolisem- vastaa ensimmäisten viiden vuoden aikana Kot- 13699: man tiedonsaannin siitä, mitä maan eri kirjas- kan kaupunki. Lisäksi kaupunki osallistuu 13700: toista löytyy. Tämä tehostaa aineistojen, kirjas- käynnistämisvaiheen aikana henkilöstökustan- 13701: tojen pääoman, käyttöä. Luettelotietokannat li- nuksiin palkkaamalla kaksi työntekijää. Yleis- 13702: säävät myös alueellista tasa-arvoa ja laajentavat ten kirjastojen palveluyritys, Kirjastopalvelu 13703: erityisesti pienimpien kirjastojen rajoittuneita Oy, osallistuu niin ikään kahden henkilön palk- 13704: tiedonhakumahdollisuuksia, kun tieto saadaan kakustannusten osuudella hankkeeseen. Yli- 13705: päätteellä kaikkien halukkaiden ulottuville. opisto on myöntänyt varat yhden kirjastonhoi- 13706: Osa maamme kansallisbibliografiasta ja kir- tajan palkkaamiseksi hankkeen suunnittelua ja 13707: jastoluetteloista on jo saatu elektroniseen muo- johtotehtäviä varten. Yksikön toiminta on tar- 13708: toon. Täyden hyödyn saamiseksi kirjastojen koitus käynnistää 1. 9.1989. 13709: palveluista ja esim. tieteellisten kirjastojen Yksikön rahoitus esitetään järjestettäväksi 13710: uudesta integroidusta tietojärjestelmästä luette- pysyvälle kannalle valtion tulo- ja menoarvios- 13711: lot pitäisi kuitenkin saada täysin kattaviksi. sa. Vuodelle 1990 esitetään työsuhdemäärära- 13712: Luetteloiden konvertointi tietokannoiksi on haa viiden henkilön palkkaamiseen. Vuodelle 13713: tarkoituksenmukaista ja taloudellista keskittää 1991 esitetään neljän henkilön paikkaamista. 13714: yhteen yksikköön. Kotimaisen aineiston osalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13715: pohjana kannattaa käyttää Helsingin yliopiston nioittaen, 13716: kirjaston toimittamaa Suomen kansallisbiblio- 13717: grafiaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13718: Yliopiston kirjasto on suunnitellut erillisen, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13719: projektiorganisaatiomuotoisen konvertointiyk- 29.10.01 500 000 markkaa yhden kir- 13720: sikön perustamista Kotkaan yhdessä Kotkan jastonhoitajan ja neljän kirjastosihtee- 13721: kaupungin kanssa. Kotkan kaupunki on lupau- rin palkkaamiseen Kotkaan perustetta- 13722: tunut tukemaan hankkeen käynnistämistä. vaan Yliopiston kirjaston konvertoin- 13723: Konvertoinnin perusvaiheen on arvioitu kes- tiyksikköön. 13724: 13725: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13726: 13727: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila 13728: 346 1989 vp. 13729: 13730: Raha-asia-aloite n:o 337 13731: 13732: 13733: 13734: 13735: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 rakentami- 13736: seen välillä Otsola-Summa 13737: 13738: 13739: Eduskunnalle 13740: 13741: Tieyhteyksien parantamiseksi Kotkasta itään misen ja myös kansainvälisen liikenteen olosuh- 13742: valmistui tiesuunnitelma valtatielle n:o 7 välille teiden parantamisen kannalta on tärkeää hank- 13743: Otsola-Summa syksyllä 1987 ja rakennus- keen pysyminen aikataulussaan. 13744: suunnitelma vuoden 1989 alkupuolella. Hank- Tämän vuoksi hankkeen toteuttamiseen tulee 13745: keen kustannusarvio on n. 170 milj. markkaa. osoittaa riittävät määrärahat, jotta rakennus- 13746: Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa 1990-luvun töihin voitaisiin päästä jo vuonna 1989. 13747: alussa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13748: Tiehankkeen avulla on mahdollista parantaa taen, 13749: liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta 13750: yleensä ja erityisesti Kotkan alueella sijaitsevas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13751: sa Hiidenkirnun risteyksessä. Edelleen hanke 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13752: on työllisyyden kannalta tärkeä, koska se voisi 31.24. 77 JO 000 000 markkaa valtatien 13753: toimia jatkeena Mussalon satamassa 2-3 vuo- n:o 7 parannustyöhön välillä Otsola- 13754: den kuluttua päättyville maansiirtotöille. Koko Summa. 13755: eteläisen Kymenlaakson, sen satamien kehittä- 13756: 13757: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13758: 13759: Antero Kekkonen 13760: 1989 vp. 347 13761: 13762: Raha-asia-aloite n:o 338 13763: 13764: 13765: 13766: 13767: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lauttaterminaalin rakenta- 13768: miseen Kotkaan 13769: 13770: 13771: Eduskunnalle 13772: 13773: Viime aikoina on keskustelu lauttayhteyden liittyvä tietojen käsittely ja tietoliikenne on Kot- 13774: saamiseksi Suomenlahden yli Tallinnaan virin- kassa sijaitsevan Laivaustieto Oy:n toimesta ke- 13775: nyt uudelleen. Tästä kuljetusreitistä Keski-Eu- hitetty pidemmälle kuin missään muussa Suo- 13776: rooppaan toivotaan kilpailijaa Ruotsin ja Tans- men satamassa. 13777: kan kautta suunnitelluille ''linkeille''. Satamateknisesti ei auto- ja/tai junalautan si- 13778: Kotkan satama on Suomen teollisuuden suu- joittaminen Kotkan satamaan tuota ongelmia ja 13779: rin vientisatama, ja sen vuoksi se on luonnolli- tarvittavat investoinnit ovat vähäisiä. Käynnis- 13780: sin sijoituspaikka tällaisen yhteyden Suomen sä olevan syväsataman rakentaminen vapauttaa 13781: puoleiselle terminaalille. Lauttayhteyden sijoit- laituri- ja ratapihakapasiteettia juuri sopivasti 13782: taminen tänne on sen vuoksi paras ratkaisu sekä tällaiseen tarkoitukseen. 13783: yhteyden taloudellisen kannattavuuden että va- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13784: kiintuneiden kuljetusreittien vuoksi. Sähköis- taen, 13785: tetty rata johtaa satamaan asti, ja maanteitse 13786: satama on helposti saavutettavissa ohi Helsinki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13787: seudun ruuhkakeskuksen. Merelle johtaa tur- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 13788: vallinen väylä ja ajoaika Tallinnan satamaan on markkaa lauttaterminaalin rakentami- 13789: lyhyt. Tavaran käsittelyyn nykyisin olennaisesti seksi Kotkaan. 13790: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13791: 13792: Antero Kekkonen 13793: 348 1989 vp. 13794: 13795: Raha-asia-aloite n:o 339 13796: 13797: 13798: 13799: 13800: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon kehit- 13801: tämiskokeilun aloittamiseksi Kymen läänissä 13802: 13803: 13804: Eduskunnalle 13805: 13806: Kymen läänin kunnissa on järjestetty kunnal- suilla voitaisiin lisätä päivähoitopaikkoja. Ko- 13807: lisia lasten päivähoitopalveluita vähiten koko keilussa on otettava huomioon päivähoidon 13808: maassa. Erityisenä ongelmana ovat kaupunkien henkilöstön näkökohdat. 13809: päivähoito sekä päiväkotipaikat. Lasten päivähoidon järjestämisellä on lähei- 13810: Suurimpana syynä tähän ovat rakennemuu- nen yhteytensä elinkeinotoiminnan kehittämi- 13811: toksesta kärsivien kuntien heikentyneet mah- seen, joten sitä ei voida tältäkään kannalta kat- 13812: dollisuudet päivähoitopaikkojen lisäämiseen. sottuna laiminlyödä Kymen läänin kehittämis- 13813: Myöskään vuoteen 1992 asti laaditut suunni- politiikassa. 13814: telmat eivät muuta nykytilannetta, vaan Kymen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13815: lääni on edelleen heikoin päivähoitolääni. Vuo- taen, 13816: teen 1990 mennessä Kymen lääniin tarvittaisiin 13817: lisää 3 000 päivähoitopaikkaa. Tilanteen kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13818: jaamiseksi on Kymen läänissä tarpeen järjestää 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 13819: päivähoidon kehittämiskokeilu, jossa selvitet- markkaa lasten päivähoidon kehittämis- 13820: täisiin muun muassa, miten päivähoidon tila- ja kokeiluun Kymen läänissä. 13821: henkilöresursseja koskevilla ja muilla ratkai- 13822: 13823: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13824: 13825: Antero Kekkonen 13826: 1989 vp. 349 13827: 13828: Raha-asia-aloite n:o 340 13829: 13830: 13831: 13832: 13833: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta syöpätautien ja sädehoi- 13834: don erikoislääkärien virkojen perustamiseksi yliopistollisiin 13835: keskussairaaloihin 13836: 13837: Eduskunnalle 13838: 13839: Syöpä on lisääntymässä oleva sairaus. pavista parantuviksi sairauksiksi. Parantuneet 13840: 1980-luvulla syntyneistä joka kolmas tulee sai- hoitotulokset eivät tule ilmaiseksi, vaan vaati- 13841: rastumaan syöpään. Syövän hoito koostuu kol- vat potilaskohtaisesti enemmän työtä ja entistä 13842: mesta hoitomuodosta: kirurgia, sädehoito ja monimutkaisempia hoito-ohjelmia. Tällä het- 13843: syöpälääkehoito. Kahta jälkimmäistä hoitavat kellä läheskään kaikki syöpäpotilaat, jotka tar- 13844: syöpälääkärit, jotka toimivat pääasiassa yli- vitsisivat syöpälääkärin konsultaatiota, eivät 13845: opistollisissa keskussairaaloissa. Lisäksi virkoja missään vaiheessa pääse keskustelemaan taudis- 13846: on Vaasan, Keski-Suomen, Etelä-Saimaan ja taan tai sen hoitomahdollisuuksista asiantunti- 13847: Kotkan keskussairaaloissa. Syöpälääkäreiden jan kanssa. 13848: virkoja on kaikkiaan Suomessa noin 70, kun Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 13849: esimerkiksi Ruotsissa väestöpohjaan suhteutet- taen, 13850: tu syöpälääkäreiden määrä on noin kaksinker- 13851: tainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13852: Nykyinen 70 lääkärin virkamäärä perustuu ti- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 13853: lanteeseen 1970-luvun alkupuolella ennen te- markkaa yhteensä kymmenen uuden 13854: hokkaiden syöpälääkehoitojen käyttööntuloa. syöpätautien ja sädehoidon erikoislää- 13855: 1980-luvun syöpälääkehoidon avulla ovat kärin viran perustamiseksi yliopistolli- 13856: useimmat imusolmukesyövät, luusarkoomat, siin keskussairaaloihin sädehoidon ja 13857: kivessyövät ja osa leukemioista muuttuneet tap- syöpätautien yksikköihin. 13858: 13859: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13860: 13861: Antero Kekkonen 13862: 350 1989 vp. 13863: 13864: Raha-asia-aloite n:o 341 13865: 13866: 13867: 13868: 13869: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan koulun II 13870: vaiheen rakentamiseen Kajaanissa 13871: 13872: 13873: Eduskunnalle 13874: 13875: Kajaanin kaupungin Lohtajan-Ketun alue mien mukaan n. 1 200 m 2 ja kustannusarvio n. 13876: on uusi, kasvava osa kaupunkia. Lohtajan kou- 7 000 000 mk, josta valtion osuus on 4 500 000 13877: lun 1 vaiheen tilat eivät riitä enää läheskään tyy- mk. 13878: dyttämään peruskoulun tarpeita, eikä niissä ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 13879: mm. liikuntatiloja, peseytymis- ja pukeutumis- nioittaen, 13880: tiloja eikä erityisopetukseen tarvittavia tiloja 13881: (musiikki, kuvaamataito, tekstiili ym.). Siksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13882: koulun suunnitellun II vaiheen rakentaminen 1990 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 13883: on välttämätön ja kiireellinen hanke. markkaa Kajaanin Lohtajan koulun Il 13884: Lohtajan koulun II vaiheesta on laadittu vaiheen rakentamista varten. 13885: alustavat suunnitelmat. Hyötyala on suunnitel- 13886: 13887: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13888: 13889: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen 13890: Sakari Valli Annikki Koistinen 13891: 1989 vp. 351 13892: 13893: Raha-asia-aloite n:o 342 13894: 13895: 13896: 13897: 13898: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden rataosuuk- 13899: sien sähköistämiseen ja perusparannustöihin 13900: 13901: 13902: Eduskunnalle 13903: 13904: Valtionrautateiden kehittäminen on tärkää rautatieliikenne. Samoin Kontiomäen ja Vuo- 13905: sekä liikennepoliittisesti, kansantaloudellisesti katin välillä olevalle rataosuudelle on tulossa 13906: että myös ympäristöpoliittisesti. Siksi toimivan huomattavastikin uutta matkailu- ym. henkilö- 13907: rataverkoston tulee olla mahdollisimman hyvin liikennettä sekä tavaraliikennettä. Siksi näiden 13908: koko maan kattava. Erityisesti tulisi nopeuttaa rataosuuksien perusparannustyöt tulisi saada 13909: rataverkoston sähköistämistä, jota puoltavat mahdollisimman pian tehdyiksi ja siten paran- 13910: sekä liikenteelliset että ympäristöpoliittiset nä- taa rautateiden kilpailukykyä liikennepolitii- 13911: kökohdat: kassa. 13912: VR:n Oulun ratapiirin alueella on kesken Edellä olevan perusteella ehdotammekin, 13913: Kontiomäen-Oulun rataosan perusparannus- 13914: työ. Sähköistys on ulotettu vasta Iisalmeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13915: saakka. Jotta tämän rataosan liikennöitävyys 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 13916: paranisi ja voitaisiin luoda yhtenäinen sähköju- markkaa rautateiden sähköistämiseen 13917: nayhteys etelästä Kontiomäkeen ja Ouluun, tu- ensisijaisesti Iisalmen-Kontiomäen se- 13918: lisi sähköistystyöt saada käyntiin rataosuudella kä Kontiomäen-Oulun rataosuuksilla 13919: lisaimi-Kontiomäki sekä Oulun-Kontiomäen sekä 8 000 000 markkaa rautateiden pe- 13920: rataosuudella. rusparannukseen Kontiomäen- Taival- 13921: Kontiomäen-Taivalkosken rataosuudella on kosken sekä Kontiomäen- Vuokatin ra- 13922: uudelleen käynnistetty mm. matkailua edistävä taosuuksilla. 13923: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13924: 13925: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 13926: Sakari Valli Kauko Heikkinen 13927: 352 1989 vp. 13928: 13929: Raha-asia-aloite n:o 343 13930: 13931: 13932: 13933: 13934: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken 13935: vetämiseksi Kostamuksesta Pohjois-Suomeen 13936: 13937: 13938: Eduskunnalle 13939: 13940: Maakaasu on ympäristöystävällinen energia- Neuvostoliiton puolella ollaan vetämässä 13941: muoto, jonka käyttöä on maassammekin lisätty maakaasuputki Kostamukseen tulevalla vuosi- 13942: viime vuosina huomattavasti. Pohjois-Suomes- kymmenellä. Sitä olisi mahdollista jatkaa Poh- 13943: sa on myös selvitetty maakaasun käyttömahdol- jois-Suomeen. Päätökset asiasta pitäisi tehdä 13944: lisuuksia sekä energianlähteenä että teollisuu- maassamme mahdollisimman pian, jotta kulu- 13945: den raaka-aineena. Pohjois-Suomen tutkimus- tustarpeemme voitaisiin ottaa huomioon Kosta- 13946: laitoksen selvitysten mukaan putken vetäminen mukseen tapahtuvaa putkiyhteyttä suunnitel- 13947: Pohjois-Suomeen olisi jo nyt kannattavaa. Tur- taessa ja rakennettaessa. 13948: vevoimaloissa voitaisiin myös siirtyä asteittain Sen vuoksi ehdotamme määrärahaa tämän 13949: maakaasun käyttöön. putkiyhteyden suunnittelua ja valmistelua var- 13950: Nordelin puitteissa toteutetaan jo nyt neljän ten ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioon. 13951: pohjoismaan kesken merkittävää energiayhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 13952: työtä sähkönjakelun alalla. - Maakaasuputki- nioittaen, 13953: verkosto tullaan rakentamaan Norjan, Ruotsin 13954: ja Tanskan välille ja myös Suomi tulee kytkey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13955: tymään tähän ainakin Ruotsiin Neuvostoliitosta 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 13956: tapahtuvien toimituksien vuoksi. markkaa Kostamuksesta Pohjois-Suo- 13957: Maamme osaltaan maakaasunkin varaan ra- meen tapahtuvaan maakaasuputken ve- 13958: kentuvan energiahuollon kannalta on tärkeää, tämiseen tarvittaviin suunnittelu- ja val- 13959: että rakennettaisiin myös toinen putkiyhteys jo mistelutöihin. 13960: olemassa olevan lisäksi Neuvostoliitosta Suo- 13961: meen. Se olisi välttämätöntä jo energiahuollon 13962: toimintavarmuudenkin turvaamisen kannalta. 13963: 13964: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13965: 13966: Arvo Kemppainen Lauha Männistö Asko Apukka 13967: Vappu Säilynoja Esko Seppänen Kalevi Mattila 13968: Kauko Heikkinen Sakari Valli Annikki Koistinen 13969: Juhani Alaranta 13970: 1989 vp. 353 13971: 13972: Raha-asia-aloite n:o 344 13973: 13974: 13975: 13976: 13977: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteispohjoismaisen 13978: tupakka- ja päihdevalistusaineiston tuottamiseen 13979: 13980: 13981: Eduskunnalle 13982: 13983: Pohjoismaiden on Euroopan taloudellisen kääntymään laskuun, mistä syystä on tärkeää, 13984: yhdentymisen toteutuessa kohdattava uudenlai- että Suomi voisi osallistua kaikissa pohjois- 13985: set tupakan ja alkoholin käyttöön liittyvät haas- maissa toteutettavaan valistus- ja tiedotuskam- 13986: teet. Tästä syystä Pohjoismainen raittiusneu- panjaan. 13987: vosto on esittänyt, että kaikissa pohjoismaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13988: valmistettaisiin yhteinen, samanaikaisesti käyt- nioittaen, 13989: töön otettava valistusaineisto tupakan ja päih- 13990: teiden käytön haitoista. Ruotsissa ja Norjassa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13991: joissa alkoholin käyttö on jo usean vuoden ajan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 13992: vähentynyt, pyritään vakavasti WHO:n tavoit- 33.99.25 170000 markkaa pohjoismai- 13993: teen toteuttamiseen alkoholin kulutuksen vä- sen yhteistyön toteuttamiseen tupakka- 13994: hentämisestä 25 OJo :lla. Myös meillä Suomessa ja päihdevalistusaineiston tuottami- 13995: olisi alkoholin kulutus saatava pysähtymään ja seksi. 13996: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 13997: 13998: Sakari Knuuttila Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred 13999: Lea Kärbä Pirkko Ikonen Matti Saarinen 14000: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Iiris Hacklin 14001: 354 1989 vp. 14002: 14003: Raha-asia-aloite n:o 345 14004: 14005: 14006: 14007: 14008: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin tietojenkäsitte- 14009: lylaitteiden hankkimiseen 14010: 14011: 14012: Eduskunnalle 14013: 14014: Voimaan tuleva esitutkintalainsäädäntö aset- muunnettavien sakkojen saaminen keskitettyyn 14015: taa rikostutkinnalle erittäin suuren nopeus- ja käsittelyyn helpottuisi mikrotietokoneiden 14016: tehokkuusvaatimuksen. Tämän lisäksi eräät po- avulla ylläpidetyllä tietohallinnolla. Näin väl- 14017: liisin hallintoon liittyvät tehtävät edellyttävät tyttäisiin myös tarpeettomilta lykkäyksiltä ja li- 14018: tehokasta ja nopeaa tietojenkäsittelyä. Poliisille säkustannuksilta. Myös poliisitoiminnassa tar- 14019: asetetut toiminnalliset vaatimukset edellyttävät, peellisten paikallisten kortistojen ja tiedostojen 14020: että sillä olisi käytössään riittävän nykyaikaiset ylläpidossa voitaisiin laitteita hyödyntää ja luo- 14021: tekniset työvälineet. Mikrotietokone nopeuttai- pua työvoimaa ja tiloja vaativista kortistoista. 14022: si tietojenkäsittelyä sekä korvaisi suureksi osak- Riittävillä ja oikein suunnatuilla laitehankin- 14023: si kirjoituskoneet. Poliisilla on käytössään noin noilla olisi henkilöstön määrälliseen tarpeeseen 14024: 7 500 kirjoituskonetta. Vuosittain uusia koneita vähentävä vaikutus. 14025: hankitaan noin 300-400. Poistoon menee vas- Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa 14026: taavasti runsaat 300 konetta. Kirjoituskoneiden lainsäädännössä on tietyt poliisin ylläpitämät 14027: keski-ikä on 25 vuotta, minkä vuoksi niiden asiakirjat, luettelot ja kortistot määrätty salassa 14028: näppäinjärjestelmät ovat vanhentuneita ja eri- pidettäviksi. Niin ikään tietosuojalainsäädän- 14029: laisia. Kirjoituskoneiden puutteen vuoksi ovat töön liittyvissä säädöksissä on eräät poliisin re- 14030: eräät poliisit hankkineet omilla varoillaan nyky- kisterit ja tiedostot rajattu rekisteröidyn tarkas- 14031: aikaisia sähkökirjoituskoneita ja jopa henkilö- tusoikeuden ulkopuolelle. Poliisin valtakunnal- 14032: kohtaisia mikrotietokoneita. liset tietojärjestelmät on tällä hetkellä suojattu 14033: Kirjoituskoneiden puute voitaisiin käytännöl- tiedostoihin tunkeutumista ja luvaton ta käyttöä 14034: lisesti katsoen kokonaan poistaa ja kehittää yh- vastaan kiinteillä linjayhteyksillä. Päätelaittei- 14035: dessä poliisin tietojenkäsittelyä. Nykyiseen tie- na toimivat hajasäteilyltä suojatut päätelaiHeet 14036: tojenkäsittelytarpeeseen nähden poliisilla on tai vastaavilla ominaisuuksilla varustetut mik- 14037: täysin riittämättömästi tarkoitukseen sopivia rotietokoneet, jotka toimivat sekä päätelaittei- 14038: laitteita. Järkiperäistämällä poliisin laitehan- na että henkilökohtaisina työasemina. Viimeksi 14039: kintoja voitaisiin kattaa sekä kirjoituskoneiden mainittuun ratkaisuun ollaan siirtymässä sen 14040: että tietojenkäsittelylaitteiden tarve. Tähän tar- vuoksi, että näin tietojenkäsittelyssä saadaan 14041: koitukseen olisi soveltuvana ratkaisuna mikro- yhdellä laitteella paras mahdollinen hyöty. 14042: tietokone. Näistä syistä poliisille tulisi suunnitelmallises- 14043: Mikrotietokoneita voitaisiin käyttää tehok- ti hankkia tietojenkäsittelyyn riittävästi eriko- 14044: kaasti tekstinkäsittelyyn koko hallinnossa ja koisia tietokoneita. Mikrotietokoneita hankki- 14045: mm. rikostutkinnassa kuulustelupöytäkirjojen malla säästettäisiin kirjoituskonehankinnoissa, 14046: tuottamiseen. Teksti olisi nopeasti saatavissa koska samoilla laitteilla voitaisiin hoitaa sekä 14047: valmiiksi ilman puhtaaksikirjoitusta. Niin tekstinkäsittely että paikallinen tietojenkäsitte- 14048: ikään laitteilla voitaisiin laajoissa talousrikok- ly. Parhaan hyödyn saamiseksi mikrotietoko- 14049: sissa esittää graafisesti aikajänteet, rahavirrat neet tulisi voida kytkeä suurissa yksiköissä osas- 14050: sekä tapahtuneet varojen siirrot, jolloin pöytä- tokoneisiin, jolloin päästäisiin yksikkökohtai- 14051: kirjatut tapahtumat voitaisiin pienellä vaivalla sesti riittäviin tietovarastoihin ja ohjelmiin. 14052: esittää selkeässä ja pelkistetyssä muodossa. Edelleen poliisin valtakunnallisia suojattuja jär- 14053: Sakkorangaistusten täytäntöönpanoasetuksessa jestelmiä varten tulisi hankkia kahdennettu kes- 14054: säädettyjen haasteaikojen seuraaminen ja kustietokone, jonka tietovarastoja voitaisiin 14055: 1989 vp. - RA n:o 345 355 14056: 14057: käyttää kattavasti koko valtakunnassa kuten - 60 miljoonaa markkaa 4 000 poliisin hen- 14058: nykyistä järjestelmääkin. kilökohtaisten mikrotietokoneiden hankintaa 14059: Varustamalla poliisi samankaltaisilla ajan- varten 14060: mukaisilla tietojenkäsittelylaitteilla, jotka jo - 60 miljoonaa markkaa 30 osastokoneen 14061: kauan ovat olleet monen muun maan poliisin hankintaa varten ja 14062: käytössä, voitaisiin turvata Suomen poliisin tar- - 10 miljoonaa markkaa kahden keskus- 14063: joamien palvelujen tehokkuus ja taso yhteis- koneen hankintaa varten. 14064: kunnan ja kehityksen edellyttämällä tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14065: Laitehankinnoista aiheutuvia kustannuksia ei nioittaen, 14066: voida pitää suurina kun tiedetään, että hankki- 14067: malla ajanmukaiset tietojenkäsittelylaitteet voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14068: taisiin poliisin lisähenkilöstön tarvetta merkittä- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 14069: västi vähentää. Sen vuoksi tietojenkäsittelylait- markkaa poliisin tietojenkäsittelylaittei- 14070: teiden hankinta tulisi toteuttaa vuosien 1990- den hankkimiseksi nopeutettavan han- 14071: 1993 kuluessa. kintaohjelman mukaisesti. 14072: Laitehankintoja varten tulisi valtion talous- 14073: arvioon vuosina 1990-1993 ottaa yhteensä seu- 14074: raavat määrärahat: 14075: 14076: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14077: 14078: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raimo Vuoristo 14079: Timo Roos Aino Pohjanoksa Einari Nieminen 14080: Kalevi Lamminen 14081: 14082: 14083: 14084: 14085: 26 290089P 14086: 356 1989 vp. 14087: 14088: Raha-asia-aloite n:o 346 14089: 14090: 14091: 14092: 14093: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioverkon 14094: varustamiseksi salaamislaitteilla 14095: 14096: 14097: Eduskunnalle 14098: 14099: Poliisin uusi, koko maan kattava radioverk- laisten intimiteettisuoja kärsii poliisin radiolii- 14100: ko on saatu rakennettua. Radioverkon rakenta- kenteen luvattomasta kuuntelemisesta, sillä 14101: mista varten myönnetyt määrärahat eivät kui- useimmiten, ja miltei yksinomaan, joudutaan 14102: tenkaan riittäneet erityisten salaamislaitteiden arkaluontoisetkin asiat myös henkilöiden nimiä 14103: hankintaan radioverkkoon. Poliisin radiover- mainiten viestittämään kentältä poliisiradion 14104: kossa salaamislaitteet ovat tulleet välttämättö- avulla. Puhelinliikenteen käyttämiseen voi vain 14105: miksi. Suomessa poliisin radioverkossa tapah- harvoin olla aikaa. Mutta sekin hankaloittaa 14106: tuvan radioliikenteen kuunteleminen luvatto- vähälukuisen poliisin toimintaa kovassa työn 14107: masti on kovin yleistä. Kuuntelemiseen soveliai- paineessa työskenneltäessä. 14108: ta erittäin tehokkaita, pienikokoisia ja suhteelli- Poliisin radioliikenteen saiaarniseksi on saa- 14109: sen halpoja vastaanottimia on vapaasti ostetta- tavissa tekniikaltaan, hinnaltaan ja tasoltaan 14110: vissa, vaikka niiden käyttäminen poliisin radio- monenlaisia salaamislaitteita. Tietenkin tulisi 14111: liikenteen kuuntelemiseen onkin lain mukaan saada käyttöön sellainen salaamisjärjestelmä, 14112: kiellettyä. Näiden radiolähetysten kuuntelemi- joka matemaattisteknisesti on varmasti avaa- 14113: nen on saamassa ja on jo saanutkin eräänlaisen maton pitkänkin ajan kuluessa. Tällaiset erit- 14114: kansanhuvin luonteen. täin varmat laitteet ovat tietenkin kalliita, mut- 14115: Mutta vakavinta on se, että rikostyöntekijät ta vain todella varmojen laitteiden hankinta on 14116: pystyvät täysin turvallisesti ohjelmoimaan omat tarkoituksenmukaista. 14117: tekonsa sekä paikallisesti että ajallisesti. Polii- Tällä hetkellä on olemassa noin 3 500 salaaja- 14118: sin radioliikennettä kuuntelemalla he pystyvät laitteen tarve. Niiden hankkiminen tulisi toteut- 14119: seuraamaan kentällä olevan vähälukuisen polii- taa lyhyellä aikavälillä. 14120: sin toimintaa ja valitsemaan omat kohteensa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14121: toimintahetkensä sen mukaisesti. nioittaen, 14122: Aivan samalla tavalla pystyvät menettele- 14123: mään muutkin laittomuutta harrastavat ja har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14124: joittavat, kuten esimerkiksi ne, jotka tahtovat 1990 tulo- ja menoarvioon 17 500 000 14125: välttyä joutumasta rattijuopporatsioihin tar- markkaa poliisin radioverkon varusta- 14126: kastettavaksi. miseksi salaamislaitteilla hankintaohjel- 14127: Erityisesti on myös huomattava, että kansa- man mukaisesti. 14128: 14129: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14130: 14131: Maunu Kohijoki Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki 14132: Keijo Jääskeläinen Sulo Aittoniemi Marita Jurva 14133: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Timo Roos 14134: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14135: 1989 vp. 357 14136: 14137: Raha-asia-aloite n:o 347 14138: 14139: 14140: 14141: 14142: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin virka-aseistuk- 14143: sen uusimista varten 14144: 14145: 14146: Eduskunnalle 14147: 14148: Noin 10 vuotta sitten aloitettu poliisin virka- teiden pakosta johtuva vanhentuneiden aseiden 14149: aseistuksen uusiminen on jo useita vuosia sitten ylläpito on täysin epätaloudellista. Vaihtoase- 14150: jouduttu keskeyttämään hankintamääräraho- varastoa ei ole ollenkaan. 14151: jen puuttumisen vuoksi. Suunnilleen 9 000 aset- Jotta poliisin henkilökohtaisen virka-aseis- 14152: ta käsittävästä virka-asekannasta on voitu uusia tuksen välttämätöntä ajanmukaistamista voitai- 14153: vasta noin puolet. Käytössä nyt olevista virka- siin oleellisesti edistää, tulisi vuoden 1990 me- 14154: aseista toinen puoli koostuu edelleen kuluvan noarvioon sitä varten saada 2 miljoonan mar- 14155: vuosisadan alkuvuosien mallia olevista FN-pis- kan suuruinen määräraha. 14156: tooleista. Loppuun kulumisesta aiheutuvien toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14157: mintahäiriöiden vuoksi nuo vanhentuneet vir- nioittaen, 14158: ka-aseet olisi tullut jo ajat sitten poistaa käytös- 14159: tä. Näitä pistoolimalleja ei enää aikoihin ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14160: valmistettu eikä niihin valmisteta varaosia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14161: Vanhentunutta asekantaa on jouduttu ylläpitä- 26. 75.70 2 000 000 markkaa poliisin 14162: mään jopa käsityönä valmistettavin varaosin. käytössä olevan vanhentuneen ja lop- 14163: Sen vuoksi näiden aseiden korjauskustannukset puun kuluneen virka-aseistuksen uusi- 14164: saattavat nousta jopa uuden revolverityyppisen miseen. 14165: aseen hintaa vastaavaksi. Tällainen nyt olosuh- 14166: 14167: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14168: 14169: Maunu Kobijoki Keijo Jääskeläinen Sulo Aittoniemi 14170: Marita Jurva Raimo Vuoristo Timo Roos 14171: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14172: 358 1989 vp. 14173: 14174: Raha-asia-aloite n:o 348 14175: 14176: 14177: 14178: 14179: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ja reservi- 14180: läisten päivärahojen korottamiseksi 14181: 14182: 14183: Eduskunnalle 14184: 14185: Parlamentaarisen puolustuskomitean mietin- komitean asettamaa tavoitetta, tulisi päiväraho- 14186: nön mukaan asevelvollisten päivärahan tulisi jo ja 1.1.1990 lukien korottaa niin, että korotuk- 14187: olla viidennes virkaehtosopimuksen mukaisesta sen jälkeen päiväraha olisi 240 päivää palvele- 14188: virkamiesten päivärahasta. Tavoite on asetettu, villa varusmiehillä 19,50 mk ja yli 240 päivää 14189: mutta siitä ollaan vielä kaukana. palvelevilla varusmiehillä samaten kuin reservi- 14190: Voimakkaasti kohonneen hinta- ja kustan- läisillä 20,00 mk. 14191: nustason johdosta on päiväraha jo pitkään ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14192: kohtuuttoman alhainen. Se ei mitenkään ole nioittaen, 14193: voinut riittää asevelvollisten ja erityisesti varus- 14194: miesten omiin välttämättömiin henkilökohtai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14195: siin päivittäisiin kuluihin, puhumattakaan vält- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14196: tämättämistä matkakuluista. 27.14.02 20000000 markkaa varus- 14197: Jotta päivärahan määrässä vihdoin päästäi- miesten ja reserviläisten päivärahojen 14198: siin lähemmäksi parlamentaarisen puolustus- korottamista varten 1.1.1990 lukien. 14199: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14200: 14201: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 14202: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 14203: 1989 vp. 359 14204: 14205: Raha-asia-aloite n:o 349 14206: 14207: 14208: 14209: 14210: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kouluraken- 14211: nusten rakentamiseen Porissa 14212: 14213: 14214: Eduskunnalle 14215: 14216: Teljän yläasteen koulun, Porin Lyseon luki- Vaikka koko maassa ja suuressa Turun ja 14217: on sekä erityiskoulun rakennus- ja peruskor- Porin läänissä on vireillä samanaikaisesti lukui- 14218: jaussuunnitelmat ovat olleet ajankohtaisina vi- sia tärkeitä rakentamis- ja saneeraushankkeita, 14219: reillä yli kymmenen vuoden ajan. Kaikki yksi- eivät ne enää saisi tärkeysjärjestyksessä asettua 14220: tyiskohtaisetkin suunnitelmat ovat olleet val- tässä raha-asia-aloitteessa selostettujen hank- 14221: miina jo kauan. Kaikissa viranomaiskäsittelyis- keiden edelle, vaan tämän tulisi olla listan kär- 14222: sä hankkeet on hyväksytty toteutettavaksi. jessä niin, että valtion tulo- ja menoarviossa tä- 14223: Porin Teljän yläasteen koulu, Porin Lyseon män noin kolmenkymmenen miljoonan markan 14224: lukio sekä erityiskoulu ovat kovin kauan joutu- rakentamis- ja saneeraushankkeen toteuttamis- 14225: neet toimimaan sangen ahtaissa ja heikkokun- ta varten osoitettaisiin vuonna 1990 viidentoista 14226: toisissa tiloissa. miljoonan markan määräraha ja että koko 14227: Esimerkiksi Porin Teljän yläasteen koulu on rakentamis- ja saneeraushanke saatettaisiin 14228: vuosikaudet joutunut toimimaan kuudessa eri päätökseen vuoden 1991 aikana. 14229: paikassa. Tällainen koulun toiminnan hajasi- Tässä selostettua rakentamis- ja saneeraus- 14230: joittaminen puuttuvien opetustilojen takia on hankkeen toteuttamisen kiirehtimistä tulee voi- 14231: vakavasti haitannut koulun toimintaa. Samalla da ajatella myös siltä kannalta, että jos tervey- 14232: tavalla on puutteellisista, ahtaista ja erittäin denhuollon, työturvallisuuden ja paloturvalli- 14233: heikkokuntoisista tiloista ollut vakavaa haittaa suuden vaatimuksia tulkittaisiin vähänkin lie- 14234: Porin Lyseon lukion toiminnalle. Näiden kou- vää jyrkemmin, niin eräiden nykyisten opetusti- 14235: lujen kanssa samalle tontille rakennettava eri- lojen käytön kieltämistä koskevista päätöksistä 14236: tyiskoulu toimii nykyisin niin heikkokuntoisissa ei juuri olisi aihetta valittaa. 14237: ja jopa turvallisuusmääräysten vastaisissa tilois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14238: sa, että niistä aiheutuva riski muiden haittojen nioittaen, 14239: lisäksi on jokapäiväinen tosiasia. 14240: Näiden kaikkien kolmen koulun toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14241: edellä lyhyesti selostetun kaltaisissa olosuhteis- 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 14242: sa on asettanut näiden koulujen oppilaiden, markkaa Porin Te/jän yläasteen koulun, 14243: opettajien ja kaikkien muiden kouluyhteisössä erityiskoulun sekä Porin Lyseon lukion 14244: työskentelevien henkilöiden samaten kuin oppi- lisä- ja uudisrakentamista ja samalla 14245: laiden vanhempienkin mukautumiskyvyn jatku- tontilla olevien nykyisten kouluraken- 14246: vasti kovalle koetukselle. Eniten tästä tilantees- nusten peruskorjausta varten Porissa. 14247: ta tietenkin on kärsinyt opetustyö ja oppilaat. 14248: 14249: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14250: 14251: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen 14252: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne 14253: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14254: 360 1989 vp. 14255: 14256: Raha-asia-aloite n:o 350 14257: 14258: 14259: 14260: 14261: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Suomen opiston 14262: uuden oppilasasuntolan rakentamista varten 14263: 14264: 14265: Eduskunnalle 14266: 14267: Huittisten kaupungissa sijaitsevan Länsi- joutuisi näiden välttämättömien rakentamisteh- 14268: Suomen opiston uuden oppilasasuntolan raken- tävien takia taloudelliseen ahdinkotilaan, olisi 14269: nustyöt on ohjelman mukaisesti aloitettu elo- kohtuullista, että vuoden 1990 valtion menoar- 14270: kuussa 1988. Uuden asuntolarakennuksen pitäi- viossa osoitettaisiin rakennusavustuksena opis- 14271: si valmistua keväällä 1989. Uudisrakentamisen tolle 10 OJo rakentamiskustannuksista. Aikai- 14272: yhteydessä on uusittu myös opiston aluelämpö- semmin opisto ei ole saanut rakentamisavus- 14273: keskus. Rakentamiskustannukset nousevat yh- tusta. 14274: teensä noin neljään miljoonaan markkaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14275: Kustannuksista oppilasasuntolan osuus on 3,6 nioittaen, 14276: miljoonaa markkaa ja aluelämpökeskuksen 14277: osuus 400 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14278: Rakennustöiden rahoitusta varten opisto on 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 14279: joutunut turvautumaan normaalikorkoisiin markkaa rakennusavustuksena Länsi- 14280: pankkilainoihin. Jotta Länsi-Suomen opisto ei Suomen opistolle. 14281: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14282: 14283: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14284: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 14285: Kalevi Lamminen 14286: 1989 vp. 361 14287: 14288: Raha-asia-aloite n:o 351 14289: 14290: 14291: 14292: 14293: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja puu- 14294: talouden oppilaitoksen lisäopetustilojen ja oppilasasuntojen 14295: rakentamiseen 14296: 14297: Eduskunnalle 14298: 14299: KuUaan metsä- ja puutalouden oppilaitos on edellyttää lisäopetustilojen sekä oppilasasunto- 14300: valittu atk-koulutuskeskukseksi sekä sahatek- jen rakentamista. Ammattikasvatushallitus on 14301: niikan koulutuskeskukseksi Länsi-Suomessa. hyväksynyt nämä hankesuunnitelmat, joiden 14302: Oppilaitoksessa annetaan edelleen opetusta pe- kustannusarvio on 12 miljoonaa markkaa. Ra- 14303: ruskoulupohjaisella yleisjaksolla metsurin, met- kennustyöt tulisi voida aloittaa vuonna 1990. 14304: säkoneenkuljettajan ja metsätalousteknikon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14305: opintolinjoilla. Ylioppilaspohjaisella opistota- nioittaen, 14306: soisella sahateollisuusteknikon opintolinjalla 14307: on annettu väliaikaista koulutusta vuodesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14308: 1983 lähtien. Opetusministeriön päätöksellä tä- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 14309: mä erikoistumislinja vakinaistetaan elokuussa markkaa lisäopetustilojen ja oppilas- 14310: 1989. asuntojen rakentamista varten (töiden 14311: KuUaan metsä- ja puutalouden oppilaitoksen aloitus) Kullaan metsä- ja puutalouden 14312: toiminnan tason säilyttäminen ja kehittäminen oppilaitoksella Kullaan kunnassa. 14313: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 14314: 14315: Maunu Kohijoki Einari Nieminen 14316: Kalevi Lamminen Timo Roos 14317: Aino Pohjanoksa 14318: 362 1989 vp. 14319: 14320: Raha-asia-aloite n:o 352 14321: 14322: 14323: 14324: 14325: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin Diakonialaitok- 14326: sen Säätiölle Porin sosiaalialan oppilaitoksen kalustehankin- 14327: noista aiheutuneiden menojen korvaamiseen 14328: 14329: Eduskunnalle 14330: 14331: Porin Diakonialaitoksen Säätiön ylläpitämä- Porin Diakonialaitoksen Säätiö joutunut talou- 14332: nä käynnistyi opetusministeriön, ammattikas- dellisesti tukalaan asemaan sosiaalialan oppilai- 14333: vatushallituksen ym. viranomaisten suunnitel- toksen toiminnan aloittamisesta aiheutuneiden 14334: mien ja hyväksymisten mukaisesti Porin sosiaa- huomattavien kustannusten, suuruudeltaan 14335: lialan oppilaitoksen toiminta 1.8.1988, jolloin 506 310 mk, takia. 14336: opiskelun aloitti muun muassa kodinhoitaja- ja Jotta Porin Diakonialaitoksen Säätiön toi- 14337: päivähoitajakoulutuksen yleisjaksolla noin 190 mesta käynnistynyt sosiaalialan oppilaitoksen 14338: oppilasta. 1.8.1989 oppilasmäärä lisääntyy toiminta välttämättömänä oppilaitoksena voi- 14339: 277:ään, kun koulutukseen tulee oppilaita entis- taisiin turvata, tulisi valtion budjetissa vuonna 14340: ten lisäksi koulutettavaksi vajaamielishoitajik- 1990 osoittaa edellä selostetusta laite- ja kalus- 14341: si, vajaamielisohjaajiksi sekä aikuiskoulutuk- tehankinnasta aiheutunut menoerä 506 310 14342: seen. 1. 8.1990 oppilasmääräksi on suunniteltu markkaa korvauksena Porin Diakonialaitoksen 14343: yhteensä 324, jollaisena se tulisi pysymään tois- Säätiölle, osoite 28500 Pori. 14344: taiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14345: Kun tämä Porin sosiaalialan oppilaitoksen nioittaen, 14346: toiminta alkoi uutena toimintana, joutui Porin 14347: Diakonialaitoksen Säätiö hankkimaan huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14348: tavan määrän laitteita ja kalusteita uuden oppi- 1990 tulo- ja menoarvioon 506310 14349: laitoksen käyttöön. Koska yksityisenä säätiönä markkaa Porin sosiaalialan oppilaitok- 14350: toimiva oppilaitoksen ylläpitäjä saa näihin mai- sen laite- ja kalustehankinnoista aiheu- 14351: nittuihin hankintoihin valtionapua vain 51 OJo tuneiden menojen korvaamiseksi Porin 14352: sen sijaan, että kuntainliitot saavat 70 %, on Diakonialaitoksen Säätiölle. 14353: 14354: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14355: 14356: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen 14357: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne 14358: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14359: 1989 vp. 363 14360: 14361: Raha-asia-aloite n:o 353 14362: 14363: 14364: 14365: 14366: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten musiikki- 14367: juhlien (purpurijuhlien) tukemiseen 14368: 14369: 14370: Eduskunnalle 14371: 14372: Kiikoinen on itsenäisyydestään tiukasti litiikan kirkastamisessa on pidettävä myös eri- 14373: kamppaileva satakuntalainen pienkunta, joka tyisen arvokkaana kuntaa ja kuntalaisia yhdis- 14374: on kuusikymmenluvun lopulta alkaen tullut tävänä tekijänä. 14375: tunnetuksi aktiivisesta perinnekulttuurin vaali- Hellittämättömän työn tuloksena ja myös ta- 14376: misestaan: jokakesäiset purpurijuhlat ovat ke- loudellisin uhrauksin on Kiikoisten purpurijuh- 14377: ränneet pitäjään sen omaan väkilukuun (1 400 lien taiteellinen taso ja arvostus onnistuttu tur- 14378: henkeä) verrattuna moninkertaisen kävijämää- vaamaan. Kahdenkymmenen vuoden aikana 14379: rän. Purpurijuhlat tunnetaan sekä valtakunnal- Kiikoisten purpurijuhlista on kehittynyt yksi 14380: lisesti että maakunnallisesti aitona ei kaupallise- korkeatasoisimmista kesätapahtumista musii- 14381: na kulttuuritapahtumana, jonka rakentamiseen kin piirissä. 14382: osallistuu taikoohengessä satoja työntekijöitä. Musiikkijuhlien jatkuvuuden ja taiteellisen 14383: Purpurijuhlien järjestämisessä ovat aktiivi- tason edelleen kehittämiseksi tulisi Kiikoisten 14384: sesti mukana Kiikoisten Nuorisoseura ry. sekä purpurijuhlien järjestäjien vihdoin päästä osal- 14385: Kiikoisten Kotiseutuyhdistys ry., jonka omaeh- liseksi myös valtion tuesta. Sitä varten tulisi val- 14386: toisen rakennustoiminnan seurauksena Kiikois- tion tulo- ja menoarviossa vuonna 1990 osoittaa 14387: ten Tervahautaan on noussut arvokas kotiseu- määräraha musiikkijuhlien tukemiseen. 14388: tumuseoalue, joka toimii juhla-alueena myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14389: purpurijuhlien aikana. Juhla-alueen ytimen nioittaen, 14390: muodostaa nk. Rautavan torpparimuseo, joka 14391: monipuolisine rakennuksineen kuvastaa erin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14392: omaisella tavalla paikkakunnan pienviljelijäval- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 14393: taista talonpoikaishenkeä sekä historiaa. markkaa Kiikoisten musiikkijuhlien 14394: Purpurijuhlien (keskeisenä ohjelmanumero- (purpurijuhlien) tukemista varten Kii- 14395: na Kiikoisten oma arvokas purpuri) merkitystä koisten Kotiseutuyhdistys ry:lle ja Kii- 14396: positiivisen kuntakuvan luomisessa ja suuntau- koisten Nuorisoseura ry:lle. 14397: tumiskysymyksissä kamppailevan kunnallispo- 14398: 14399: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 14400: 14401: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Raila Aho 14402: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Timo Roos 14403: Heikki Rinne Mikko Elo Einari Nieminen 14404: 364 1989 vp. 14405: 14406: Raha-asia-aloite n:o 354 14407: 14408: 14409: 14410: 14411: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon raken- 14412: tamiseen Honkajoelle 14413: 14414: 14415: Eduskunnalle 14416: Pohjois-Satakunnassa Honkajoella on kun- sytty. Kustannusarvio on 2 400 m2 :n huoneti- 14417: nan tärkeimpänä rakennushankkeena vireillä laohjelmalla noin 11 miljoonaa markkaa vuo- 14418: monitoimitalon aikaansaaminen kunnan kir- den 1987 hintatason mukaan. 14419: konkylään. Monitoimitalo tulisi olemaan kun- Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä 14420: talaisten käytössä kaikenlaisen hyödyllisen har- maaseudun kehittymisedellytyksiä Honkajoen 14421: rastustoiminnan keskus. Se olisi erittäin välttä- kunnassa voitaisiin ratkaisevasti edistää, jos 14422: mätön myös nuoriso- ja liikuntatoiminnan kan- kunnan monitoimitalohanke voitaisiin heti to- 14423: nalta. teuttaa. Se antaisi erityisesti nuorille luottamus- 14424: Suurista keskuksista etäällä olevana kuntana ta turvalliseen tulevaisuuteen omassa kotikun- 14425: Honkajoki on joutunut selviytymään velvoit- nassa. Hankkeen toteuttaminen ja rahoitus olisi 14426: teistaan miltei yksinomaan kunnan oman aktii- jaettavissa kahdelle vuodelle. 14427: visuuden ja kunnassa vireänä toimivan kaiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14428: laisen yrittäjyyden, erityisesti myös alkutuotan- nioittaen, 14429: non turvin. Merkittävistä valtion investoinneis- 14430: ta Honkajoen kunta on jäänyt osattomaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14431: Honkajoen kunnassa välttämättömäksi havait- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 14432: tu monitoimitalohanke vaatii toteutuakseen markkaa monitoimitalon rakentamisen 14433: myös valtion rahoitusta. Opetusministeriön kä- aloittamiseksi Honkajoen kunnassa. 14434: sittelyssä monitoimitalosuunnitelmat on hyväk- 14435: 14436: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14437: 14438: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14439: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 14440: Kalevi Lamminen 14441: 1989 vp. 365 14442: 14443: Raha-asia-aloite n:o 355 14444: 14445: 14446: 14447: 14448: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Partiolaiset 14449: ry:lle partiojärjestön kolmannen suurleirin järjestämiseen 14450: Kannonkaskeila 14451: 14452: Eduskunnalle 14453: 14454: Partiojärjestö toimii erittäin tehokkaasti ja tulevat olemaan noin 700 000 markkaa koko 14455: tuloksellisesti lasten ja nuorten henkisten ja fyy- suurleirin kustannusarvion ollessa noin 14456: sisten ominaisuuksien ja -voimavarojen kehittä- 10 000 000 markkaa. Ohjelmatoiminta tulisi 14457: misessä niin, että he oppisivat parhaalla tavalla voida toteuttaa valtion tuen turvin. 14458: palvelemaan kanssaihmisiä ja isänmaata. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14459: Myös siinä tarkoituksessa partiojärjestö jär- nioittaen, 14460: jestää kesällä 1990 Keski-Suomessa Kannon- 14461: kaskeila puolitoista viikkoa kestävän suurleirin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14462: jonne tulee osallistumaan 10 000-12 000 suo- 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 14463: malaista ja noin 1 000 ulkomailta tulevaa par- markkaa taloudellisena tukena Suomen 14464: tiolaista. Uutena leiritoimintamuotona tällä lei- Partiolaiset ry:lle 1.-9.8.1990 Kannon- 14465: rillä tullaan toteuttamaan laajamuotoinen oh- koske/la järjestettävän kolmannen suur- 14466: jelmatoiminta noin 40 erillisessä ohjelmapis- leirin (TER VAS 90) ohjelmatoiminnan 14467: teessä. Tämän ohjelmatoiminnan kustannukset toimeenpanoa varten. 14468: 14469: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 14470: 14471: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Heikki Rinne 14472: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14473: 366 1989 vp. 14474: 14475: Raha-asia-aloite n:o 356 14476: 14477: 14478: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen keski- 14479: osan ja Loimijoen tulvien poistamiseksi tarkoitetun järjestely- 14480: suunnitelman toteuttamiseksi 14481: 14482: Eduskunnalle 14483: 14484: Kokemäenjoki ja Loimijoki ovat vuosikym- Pappilankarin yläpuolella tulvavesi nousi suun- 14485: menien ajan tulvineet toistuvasti Kokemäen, nilleen samoihin korkeuksiin kuin ennätystul- 14486: Huittisten, Vampulan sekä Alastaron kuntien van aikana vuonna 1966. Silloin tulvavedet tun- 14487: alueilla aiheuttaen suurta haittaa ja vahinkoa keutuivat Huittisten kaupungin kaava-alueilla 14488: seudun asutukselle ja elinkeinoelämälle. kymmenien kiinteistöjen alakerta- ja kellariti- 14489: Tulvien poistamiseksi on vesi- ja ympäristö- loihin. Loimankosken yläpuolella tulva levit- 14490: hallituksen sekä Turun vesipiirin yhteistyönä täytyi yli 1 000 peltohehtaarin viljelysalueelle 14491: valmistunut Kokemäenjoen keskiosan ja Loimi- jättäen saarroksiin ja vahingoittaen lukuisia 14492: joen järjestelysuunnitelma, joka sisältää Koke- asuntoja sekä talous- ja kotieläinrakennuksia. 14493: mäenjoessa Säpilän oikaisukanavan tekemisen Myös Alastaron kunnan alueella tulva tuolloin 14494: ja Kyttälänhaaran perkauksen sekä Loimijoessa tunkeutui rakennusten alakerta- ja kellaritiloi- 14495: Pappilankarin, Loimankosken ja Sallilan voi- hin. Silloin myös kunnan jätevesilaitos verkos- 14496: malaitoksen yläpuolisen osan perkaukset. toineen oli tulvauhan alaisena. Tulvaherkkyy- 14497: Hankkeen kustannusarvio on 83 miljoonaa den lisääntymistä Kokemäenjoen keskiosalla 14498: markkaa. Järjestelysuunnitelmassa on edelly- kuvastaa myös se, että kevät- ja kesätulvan ai- 14499: tetty voimatalouden osallistuvan kustannuksiin kana v. 1988 tulvavedet levittäytyivät Koke- 14500: saamansa hyödyn määrällä. mäenjokisuiston viljelylakeuksilla Kokemäellä, 14501: Oikaisukanavan tekemisellä ja perkauksella Huittisissa ja Äetsän seudulla aina heinäkuun 14502: poistuvat tulvat noin 2 300 hehtaarin alueelta, alkupuolelle asti. 14503: joka pääasiallisesti on korkealuokkaista vilje- Paitsi tulvien ja tulvavahinkojen estämisen 14504: lysmaata, myös erikoiskasvien viljelyyn soveltu- kannalta, olisi nopeasti käyntiin saatettavilla 14505: vaa. Kokemäenjoen ja Loimijoen perkaustöillä suo- 14506: Koko hankkeen toteuttamisella saadaan maa- tuisa vaikutus väestökarlosta ja pitkäaikaisesta 14507: tilatalouden toimintaedellytysten paranemisen työttömyydestä kärsivässä Satakunnassa. 14508: lisäksi muita merkittäviä hyötyjä, joita ovat Koko hankkeen toteuttaminen ja rahoitus 14509: ranta-alueiden kaavoituksen helpottuminen, lo- olisi jaettavissa muutaman vuoden ajalle, mutta 14510: ma-asutuksen toimintaedellytysten paranemi- nyt vihdoin ripeällä perkausiöiden aloittamisel- 14511: nen, jokivarsiasutuksen toimintaedellytysten la valtiovallan taholta voitaisiin käytännössä 14512: turvaaminen sekä vedenlaadun paraneminen ja osoittaa todeksi pyrkimykset maaseutuelinkei- 14513: maantieliikenteen helpottuminen. nojen ja koko maaseudun kehittämiseksi. 14514: Perkauksilla estetään tulvavahingot, jotka jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14515: yhdessä vaikeassa tulvatilanteessa voivat olla nioittaen, 14516: arvioiden mukaan 15 miljoonaa markkaa. 14517: Erikseen todettakoon, että keväällä ja keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14518: kesään asti 1988 Kokemäenjoen keskiosan alu- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 14519: eilla oli yksi tämän vuosisadan pahimmista tul- markkaa Kokemäenjoen keskiosan ja 14520: vista. Lopulliset tiedot vahinkojen suuruudesta Loimijoen tulvien poistamiseksi tarkoi- 14521: eivät vielä ole käytettävissä. tettuun järjestelysuunnitelmaan kuulu- 14522: Vuonna 1984 kevättulvan aikana Huittisten vien töiden aloittamiseksi. 14523: 14524: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14525: 14526: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14527: Kalevi Lamminen Raimo Vuoristo Timo Roos 14528: Aino Pohjanoksa 14529: 1989 vp. 367 14530: 14531: Raha-asia-aloite n:o 357 14532: 14533: 14534: 14535: 14536: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten vesistöjärjes- 14537: telysuunnitelman toteuttamista varten Siikaisissa 14538: 14539: 14540: Eduskunnalle 14541: 14542: Siikaisten kunnan ja Tampereen vesi- ja ym- Siikaisten vesistöjärjestelyhankkeen kustan- 14543: päristöpiirin yhteistyönä on valmistettu Siikais- nusarvio on 11,5 miljoonaa markkaa. Siitä Sii- 14544: ten vesistön kunnostussuunnitelma. Suunnitel- kaisten kunnan osuudeksi on määritelty 0, 7 mil- 14545: massa on otettu huomioon lintuvesialueen rehe- joonaa markkaa. Loppuosa on esitetty toteutet- 14546: vän vesistötyypin säilyttäminen, virtaamavaih- tavaksi valtion kustantamana. 14547: telujen tasaaminen tulvahaittojen poistamisek- Koko suunnitelmasta, myös rahoituksen 14548: si, vesiväylien liiallisen kuivumisen ehkäisemi- osalta, Siikaisten kunta on antanut myönteisen 14549: nen sekä Siikaisten kunnan keskustan alueen lausunnon ja kiirehtii hankkeen toteuttamista. 14550: vesialueiden ja rantojen maisemallinen kunnos- Myös Satakunnan Seutukaavaliitto sekä Sata- 14551: tus. kunnan Maakuntaliitto pitävät hanketta hyvä- 14552: Nykyisellään Siikaisten kirkonkylän seudun nä ja toivovat sen pikaista toteuttamista. Vesis- 14553: jokiväylät, Siikaisjoki, Koirajoki ja Riihijoki, töjärjestelytöiden aloittamista varten Siikaisissa 14554: ovat vähävetisinä aikoina lähes tyystin kuivia. tulisi valtion vuoden 1990 budjetissa osoittaa 14555: Sen vuoksi esimerkiksi veneily ja muu tämän kolmen miljoonan markan määräraha. 14556: vesistöalueen virkistyskäyttö ei kesäaikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14557: yleensä ole mahdollista. Tulva-aikoina nämä nioittaen, 14558: joet sen sijaan herkästi tulvivat yli äyräittensä. 14559: Nämä toistuvat tulvat ovat vahingoittaneet kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14560: kustan ranta-alueiden rakennuksia. Haittoja on 1990 tulo- ja menoa,..vioon 3 000 000 14561: aiheutunut liikenteelle, ja myös kunnan tekni- markkaa Siikaisten vesistöjärjestelytöi- 14562: nen vesihuolto on kärsinyt. Maataloudelle tois- den aloittamista varten Siikaisten kun- 14563: tuvat tulvat ovat aiheuttaneet huomattavia va- nassa. 14564: hinkoja sadon menetyksinä lähes 300 hehtaarin 14565: viljelysmaa-alueilla. 14566: 14567: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14568: 14569: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen 14570: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 14571: Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14572: 368 1989 vp. 14573: 14574: Raha-asia-aloite n:o 358 14575: 14576: 14577: 14578: 14579: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 rakenta- 14580: mista varten nelikaistaiseksi päätieksi välillä Hyvelä-Söör- 14581: markku 14582: 14583: Eduskunnalle 14584: 14585: Valtakunnallisessa päätieverkossa välillä Hy- Kysymyksessä olevan tieosuuden rakentami- 14586: velä-Söörmarkku liikennemäärät ovat nous- nen nelikaistaiseksi päätieksi nopeutetun ra- 14587: seet jo yli viiteentoistatuhanteen moottoriajo- kentamisajan puitteissa on välttämätöntä. Töi- 14588: neuvoon vuorokaudessa. Seudullisen liikenteen den alkamisen esteenä ei enää saa olla suunnit- 14589: lisäksi kysymyksessä on päätieliikenne välillä telu, joka jo nyt on kestänyt kohtuuttoman 14590: Turku-Pori-Vaasa, Pori-Jyväskylä sekä kauan. Yleissuunnitelma on olemassa, ja yksi- 14591: Helsinki-Vaasa. Keskimääräinenkin liikenne tyiskohtainen suunnitelma on tehtävissä niin, 14592: tällä vanhalla ja kapealla, noin viiden kilomet- että tien rakentaminen voi alkaa vuonna 1990. 14593: rin pituisella valtatieosuudella on yli 10 000 au- Sitä varten tulisi valtion budjettiin tuona vuote- 14594: toa vuorokaudessa. na ottaa aloitusmääräraha 20 miljoonaa mark- 14595: Liikenne tällä valtatieosuudella on aamusta kaa. 14596: iltaan hyvin ruuhkaista. Liikenneturvattomuus Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- 14597: tällä tieosuudella on erittäin vakava asia. Vii- tamme, 14598: meisten kymmenen vuoden aikana on tällä noin 14599: viiden kilometrin pituisella tieosuudella, Hyve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14600: Iän ja Söörmarkun hankalat ja turvattomat ris- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 14601: teykset mukaan lukien, sattunut yli 100 viran- markkaa töiden aloittamiseksi valtatien 14602: omaisten tietoon tullutta liikenneonnettomuut- n:o 8 rakentamista varten nelikaistaisek- 14603: ta, joissa on kuollut useita ihmisiä ja vammau- si päätieksi välillä Hyvelä-Söörmarkku 14604: tuneiden määrä on useita kymmeniä. Tuskin Porin kaupungin sekä Noormarkun 14605: löytyy koko Suomesta toista tämänkaltaista lii- kunnan alueilla. 14606: kenteen ruuhkaisuuden ja liikenneonnetto- 14607: muuksien määrän sekä laadun eli seurausten 14608: suhteen näin vaikeaa tieosuutta. 14609: 14610: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14611: 14612: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen 14613: Raimo Vuoristo Timo Roos Heikki Rinne 14614: Mikko Elo Einari Nieminen Kalevi Lamminen 14615: 1989 vp. 369 14616: 14617: Raha-asia-aloite n:o 359 14618: 14619: 14620: 14621: 14622: Kobijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11 perus- 14623: korjaamiseen Mouhijärven alueella 14624: 14625: 14626: Eduskunnalle 14627: 14628: Valtatien n:o 11 kunto Mouhijärven kunnan Ennen päällystämistä tulisi tien runkoa tar- 14629: alueella on huolestuttavasti heikentynyt. Maa- peellisilta osilta vahvistaa. Päällystämisen yh- 14630: perän runsaan routimisen johdosta tien runko- teydessä pientareita tulisi levittää, ja samalla tu- 14631: rakenteet ovat osoittautuneet liian heikoiksi. lisi rakentaa muutamia lisäkaistoja vilkkaim- 14632: Kovin monissa kohdin tiellä on jatkuvasti pahe- pien risteysten kohdalle. 14633: nevia painumia. Myös tien päällyste on tien Töiden aloittamiseksi tulisi vuoden 1990 bud- 14634: rungon pettämisen ja kulumisen vuoksi epäta- jettiin ottaa kolmen miljoonan markan määrä- 14635: sainen ja urainen. raha. 14636: Yhtenä koko Suomen poikittaisena satama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14637: tienä tiellä on erittäin suuri merkitys koko Län- nioittaen, 14638: si-Suomen vienti- ja tuontiliikenteen käyttämä- 14639: nä tieyhteytenä. Metsäteollisuuden raskaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14640: kuljetusten osuus tiellä on erittäin suuri. Mou- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14641: hijärven kunnassa työssäkäynti-, asiointi- ja 31.24. 77 3 000 000 markkaa valtatien 14642: koulumatkaliikenne tällä tiellä on niin ikään hy- n:o 11 peruskorjaamiseksi, päällystämi- 14643: vin suuri. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen seksi ja lisäkaistojen rakentamiseksi 14644: lisäksi paikallisen ja seudullisen liikenteen niin, että työt aloitettaisiin Mouhijär- 14645: osuus on suuri. Hyvin suuri on myös tämän tien ven kunnan alueella. 14646: matkailullinen merkitys Länsi- ja Sisä-Suomen 14647: kautta Itä-Suomeen johtavana tieyhteytenä. 14648: 14649: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14650: 14651: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14652: Raimo Vuoristo Timo Roos Kalevi Lamminen 14653: Aino Pohjanoksa 14654: 370 1989 vp. 14655: 14656: Raha-asia-aloite n:o 360 14657: 14658: 14659: 14660: 14661: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavian-Mouhijärven 14662: maantien n:o 259 peruskorjaukseen 14663: 14664: 14665: Eduskunnalle 14666: 14667: Maantie n:o 259 Lavian kirkonkylästä Suo- Lavian, Suodenniemen ja Mouhijärven kun- 14668: denniemen kirkonkylän ja Mouhijärven kir- tien kehittymisedellytysten turvaamiseksi tulisi 14669: konkylän kautta valtatielle n:o 11 eli Tampe- sanottu maantie viipymättä saattaa hyvään 14670: reen-Porin valtatielle on mainittujen kuntien kuntoon. Sen tulisi olla osa sitä maaseudun elä- 14671: tärkeä tieyhteys. Suuriin keskuksiin johtavana mänolosuhteiden elvyttämistä, mistä valtioval- 14672: tienä tällä tiellä on henkilö- ja linjaliikennettä lan taholta lupauksia on annettu. 14673: hyvin paljon. Elinkeinoelämän ja erityisesti Jakamalla rahoitus ja peruskorjaustyöt kah- 14674: metsäteollisuuden raskaat kuljetukset sekä so- den vuoden ajalle voitaisiin myönteisellä ta- 14675: ranottoalueilta tapahtuvat maa- ja kiviaineksen valla edistää myös seudun työllisyyttä. 14676: raskaat kuljetukset sanotulla maantiellä ovat Tien peruskunnostaminen tulisi toteuttaa vii- 14677: säännöllisinä ajoneuvomääriltään erittäin suu- pymättä senkin vuoksi, ettei se jäisi etelän suur- 14678: ria. ten tiehankkeitten takia tekemättä. 14679: Kysymyksessä oleva maantie on vanha, savi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14680: sorapintainen, mutkainen ja kapea. Paikoitel- nioittaen, 14681: len tiellä on liikennettä Vaikeuttavia jyrkkiä mä- 14682: kiä, joita peruskorjauksen ja pällystämisen yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14683: teydessä tulisi loiventaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 14684: Mouhijärven kunnan alueella olevan veden- 31.24.77 6000000 markkaa Lavian- 14685: ottaman ja sen ympäristön turvaamiseksi tulisi Suodenniemen-Mouhijärven maantien 14686: maantie sillä kohdalla rakentaa uuteen paik- peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi. 14687: kaan. 14688: 14689: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14690: 14691: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raimo Vuoristo 14692: Timo Roos Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 14693: 1989 vp. 371 14694: 14695: Raha-asia-aloite n:o 361 14696: 14697: 14698: 14699: 14700: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 270 pa- 14701: rantamiseen välillä Pyntäinen-Honkajoki 14702: 14703: 14704: Eduskunnalle 14705: 14706: Turun tiepiirin toimesta laaditut maantien Suurista keskuksista etäällä olevina kuntina 14707: n:o 270 peruskorjaussuunnitelmat ovat olleet Siikaisten ja Honkajoen kunnat eivät ole pääs- 14708: valmiina jo kauan. Tien alkuosassa lyhyehköllä seet osallisiksi merkittävistä valtion investoin- 14709: matkalla Siikaisten kirkonkylän puoleisessa neista. Tieyhteyksien nopealla kuntoon saatta- 14710: päässä työt ovat käynnissä. Mutta koko tie- misella voitaisiin elinkeinoelämän ja kaiken yri- 14711: osuus Siikaisten ja Honkajoen kirkonkylien vä- tystoiminnan kehittymisedellytyksiä ratkaise- 14712: lillä tulisi saada välittömästi peruskorjatuksi. vasti edistää. Siten myös toteutuisivat käytän- 14713: Tieosa Pyntäinen-Honkajoki ei ole paikka- nössä toimenpiteet maaseudun kehittämiseksi. 14714: kuntalaisten vuosikymmeniä kestäneistä odo- Siihen eivät riitä julistukset eivätkä juhlapu- 14715: tuksista huolimatta päässyt tiepiirin toteutta- heet. 14716: misohjelmiin. On häpeäksi tämän suuren läänin tiepiirille- 14717: Vilkkaan henkilöautoliikenteen lisäksi kysy- kin, että täältä löytyy niin rappiokuntoinen tie, 14718: myksessä olevalla maantiellä on erittäin paljon kuin mistä nyt on kysymys. Sen takia liiken- 14719: raskasta liikennettä. Tätä poikittaistietä pitkin teenharjoittajat ovat esittäneet oikeutettua terä- 14720: ajetaan Siikaisten Otamon kaivoksesta kalkki- vää kritiikkiä. Raskaitten ja tien kurjan kun- 14721: kuljetukset raskain kuormin naapurikuntiin ja non takia hitaasti liikkuvien ajoneuvojen ohit- 14722: myös naapurimaakuntaan Etelä-Pohjanmaalle taminen tällä tiellä on jokseenkin mahdotonta, 14723: asti. Tiellä tapahtuu hyvin paljon myös sorakul- koska raskaat ajoneuvot tien reunojen upotta- 14724: jetusta soranottoalueilta. vuuden takia eivät voi siirtyä syrjään keski- 14725: Vapo Oy:n suuret turvetuotantolaitokset si- tieltä. 14726: jaitsevat niin ikään tämän tien vaikutuspiirissä, Vuosikymmeniä sitten tapahtuneet tien reu- 14727: ja suurimittaiset säännölliset päivittäiset kulje- nojen ojitusten jäljet tämän maantien sivuilla 14728: tukset suuntautuvat mm. Poriin. Erittäin run- ovat ajat sitten umpeutuneet. Se tietenkin vain 14729: sasta sanotulla maantiellä on myös metsäteolli- pahentaa tilannetta aiheuttaen tiepohjien jatku- 14730: suuden puutavarakuljetus. vasta märkyydestä johtuvaa runsasta routi- 14731: Koko pituudeltaan Siikaisten-Honkajoen mista. 14732: maantie on ala-arvoisessa kunnossa. Sen rap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14733: piokuntoisuudesta aiheutuu kuljetustaloudelli- nioittaen, 14734: sia menetyksiä. Samalla tämä maantie jo vuosi- 14735: kymmenien ajan rappiokuntoisena olleena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14736: ollut merkittävin este Siikaisten ja Honkajoen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14737: kuntien kehittymiselle. Se on vuosien aikana ol- 31.24.77 8000000 markkaa maantien 14738: lut myös yhtenä syynä paikkakuntien väestöka- n:o 270 peruskorjauksen ja päällystämi- 14739: toon. Aktiivinen väestönosa on kotikuntiensa sen aloittamiseksi tieosalla Pyntäinen- 14740: takapajuiset liikenneolosuhteet tuntien nähnyt Honkajoki Siikaisten ja Honkajoen 14741: tulevaisuuden mahdollisuudet riittämättöminä. kuntien alueilla. 14742: 14743: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14744: 14745: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 14746: Aino Pohjanoksa Raila Aho Raimo Vuoristo 14747: Timo Roos 14748: 27 290089P 14749: 372 1989 vp. 14750: 14751: Raha-asia-aloite n:o 362 14752: 14753: 14754: 14755: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 273 pe- 14756: ruskorjaukseen Karvialla 14757: 14758: 14759: Eduskunnalle 14760: 14761: Maantie n:o 273 on erittäin vilkkaasti ja ras- tuullisen hyvään kuntoon, osoittaa omalta osal- 14762: kaasti liikennöity maantie. Se on yhdystie kah- taan jälleen kerran sen, kuinka suuri merkitys 14763: den valtakunnallisen päätien, valtatien n:o 3 Ja- tiepiirin hallintopaikan sijainnilla on - tässä 14764: lasjärven Ilvesjoen suunnasta Karvian kirkon- tapauksessa sen sijaitessa Karviasta katsottuna 14765: kylään ja sieltä Kankaanpään Niinisaloon vara- kovin kaukaisessa Turussa. 14766: laskupaikalle valtatien n:o 23 risteykseen. Vaa- Ottamalla viipymättä maantie n:o 273 Turun 14767: san läänin puolella Jalasjärven kunnan alueella tiepiirin toimenpideohjelmaan peruskorjauksen 14768: oleva osuus tästä maantiestä on peruskorjaa- sekä päällystämisen osalta ja myös toteuttamal- 14769: malla ja päällystämällä saatettu kohtuullisen la se ohjelma olisi samalla mahdollisuus käytän- 14770: hyvään kuntoon, mutta pääosa tästä maanties- nössä osoittaa, että vielä pääasiassa juhlapuhei- 14771: tä, Turun tiepiirin alueella oleva osuus, on pe- den asteelle ainakin näillä seuduilla jääneillä ju- 14772: ruskorjaamatta. listuksilla maaseudun elävänä ja asuttuna pitä- 14773: Karvian kunnalle ja koko Pohjois-Satakun- misestä tarkoitetaan totta. 14774: nan elinkeinoelämälle tällä maantiellä on rat- Kuten näiden perustelujen alkupuolella mai- 14775: kaisevan tärkeä merkitys. Jos tämä tie olisi ko- nittiin, on maantien n:o 273 varrella koko pi- 14776: ko pituudeltaan hyväkuntoinen, niin liikenneta- tuudeltaan hyvin tiheää asutusta. Siitä syystä 14777: loudellisesti sen merkitys kasvaisi myös Etelä- tällä tiellä on hyvin paljon myös kevyempää lii- 14778: Pohjanmaan elinkeinoelämän kannalta. kennettä. Erityisesti jalankulkijat sekä pyöräili- 14779: Karvian kunnassa asutus ja elinkeinotoiminta jät asiointi-, työmatka- ja koululaisliikenteessä 14780: on paljolti sijoittunut juuri maantien n:o 273 tällä peräti kapealla maantiellä liikkuessaan 14781: varrelle ja läheisyyteen. Metsäteollisuuden raa- ovat alituisessa hengenvaarassa. Ainakin osit- 14782: ka-aine- ja vientikuljetukset tällä maantiellä tain tämän tien heikkokuntoisuuden vuoksi 14783: ovat ympärivuotisia. Samaten erittäin laajassa useita vakaviakin liikenneonnettomuuksia on 14784: mitassa tapahtuvat polttoturvekuljetukset, jot- sattunut tällä tieosuudella. 14785: ka ovat myös ympärivuorokautisiakin. Karvias- Aloittamalla maantien n:o 273 peruskorjaus 14786: sa toimivan raskaan metalliteollisuuden raskaat viipymättä voitaisiin samalla helpottaa runsaan 14787: erikoiskuljetukset sanotulla maantiellä ovat työttömyyden kourissa kamppailevien kuntien 14788: miltei jokapäiväisiä. Tähän asti koko Karvian ja asukkaiden asemaa Pohjois-Satakunnassa. 14789: kunta ja siellä oleva harva valtion tieverkko on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14790: jäänyt melko osattomaksi valtion tieinvestoin- nioittaen, 14791: neista. Kovin kapeana, paikoitellen talvirouti- 14792: misen vaivaamana ja epätasaisena tämä maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14793: tie on koko Satakunnan heikoimpia ja kuiten- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 14794: kin on kysymyksessä liikennetaloudelliselta markkaa maantien n:o 273 peruskor- 14795: merkitykseltään erittäin tärkeä tieosuus. Se, jauksen ja päällystystöiden aloittami- 14796: että tämä maantie on Vaasan tiepiirin alueella seksi Karvian kunnan alueella. 14797: olevalta osuudelta jo vuosia sitten saatettu koh- 14798: 14799: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14800: 14801: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen 14802: Raimo Vuoristo Timo Roos Kalevi Lamminen 14803: Heikki Rinne Mikko Elo Einari Nieminen 14804: 1989 vp. 373 14805: 14806: Raha-asia-aloite n:o 363 14807: 14808: 14809: 14810: 14811: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 pe- 14812: ruskorjausta varten välillä Parkano-Hämeen läänin raja 14813: 14814: 14815: Eduskunnalle 14816: 14817: Parkanon suunnasta Hämeen läänin alueella säteollisuuden kuljetuksia ympäri vuoden. Län- 14818: sijaitsevan Kurun kautta Tampereen suuntaan tisen Suomen alueelta autoliikenne on entistä 14819: on Ylä-Satakunnan elinkeinoelämän kannalta enemmän hakeutumassa maantietä n:o 332 14820: erittäin tärkeä tieyhteys. Hämeen läänin puolel- käyttäen Kurun kautta Vilppulaan, Mänttään 14821: la läänin rajalta alkaen Tampereelle tie on saatu ja Ruovedelle, nyt kun teiden peruskorjaus Hä- 14822: hyväkuntoiseksi, mutta Turun ja Porin läänin meen läänin puolella on päättymässä. Sen 14823: alueella tie Parkanosta Aureskoskelle Hämeen vuoksi on Parkanon ja Hämeen läänin rajan vä- 14824: läänin rajalle on erittäin heikkokuntoinen ja lisen maantieosuuden nopea kuntoon saattami- 14825: mutkainen savi-soratie, jota ei koskaan ole kun- nen tullut aivan ajankohtaiseksi. Peruskorjaa- 14826: nolla perustettu eikä peruskorjattu. Tieosuus malla ja päällystämällä kyseinen tieosuus voi- 14827: on 17 kilometrin pituinen. Sen kunnostamiseen taisiin samalla tehokkaasti edistää koko Ylä-Sa- 14828: tulisi ryhtyä viipymättä. Tähän asti sanottu tie takunnan kuntien, elinkeinojen ja myös maa- 14829: on hyvin paljolti ollut heikkokuntoisuutensa ta- seudun kehittymistä. 14830: kia vaikutusalueensa kuntien ja elinkeinoelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14831: män kehittymisedellytysten esteenä. Tien nykyi- nioittaen, 14832: sen kunnon takia sillä liikkuvien liikenneturvat- 14833: tomuus on jokahetkistä todellisuutta. Myös ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14834: kaan liikenteen kuljetuskalusto samaten kuin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14835: muutkin ajoneuvot kärsivät huonokuntoisen 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantien 14836: tien rasituksista. n:o 332 peruskorjauksen ja päällystämi- 14837: Tien vaikutusalueella olevien suurten metsä- sen aloittamiseksi välillä Parkano-Hä- 14838: alueiden sijainti ja metsäteollisuuden laitokset meen läänin raja. 14839: aiheuttavat sanotulle tielle erittäin paljon met- 14840: 14841: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14842: 14843: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 14844: Aino Pohjanoksa Raila Aho Raimo Vuoristo 14845: Timo Roos 14846: 374 1989 vp. 14847: 14848: Raha-asia-aloite n:o 364 14849: 14850: 14851: 14852: 14853: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2611 pe- 14854: ruskorjaukseen Ikaalisissa 14855: 14856: 14857: Eduskunnalle 14858: 14859: Maantie n:o 2611 on kaksi valtatietä (valta- Hyväkuntoisen tieyhteyden nopealla aikaan- 14860: tiet n:o 3 ja 23) yhdistävä tie Ikaalisissa. Tien saamisella voitaisiin tässä tapauksessa erittäin 14861: merkitys valtakunnallisesti ja kuljetustaloudel- merkittävästi edistää koko Ylä-Satakunnan 14862: lisesti on hyvin suuri. Sitä varten se tulisi viipy- elinkeinoelämän kehittymistä. Samalla saisivat 14863: mättä peruskorjata ja päällystää. uskottavuutta valtiovallan ilmoittamat pyrki- 14864: Nyt tie on kapeana savi-soratienä hyvin keh- mykset maaseudun elinolosuhteiden kehittämi- 14865: nossa kunnossa, mitä osaltaan pahentaa tien si- seksi. 14866: jainti hyvin routivassa maastossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14867: Turun tiepiirin toimenpideohjelman mukaan nioittaen, 14868: tien peruskorjaus- ja päällystystyöt on ollut tar- 14869: koitus toteuttaa vuosina 1991-1992, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14870: nyttemmin on piirin taholta ilmoitettu hanketta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14871: siirrettävän kahdella vuodella tässä vaiheessa. 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantien 14872: Myöhentämisen sijasta tulisi maantien perus- n:o 2611 peruskorjaus- ja päällystämis- 14873: korjausta ja päällystämistä aikaistaa niin, että töiden aloittamiseksi Ikaalisten kaupun- 14874: työt aloitettaisiin vihdoin jo v. 1990. gissa. 14875: 14876: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14877: 14878: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14879: Timo Roos Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 14880: Raimo Vuoristo 14881: 1989 vp. 375 14882: 14883: Raha-asia-aloite n:o 365 14884: 14885: 14886: 14887: 14888: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden-Kyrön- 14889: lahden maantien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakkalassa 14890: 14891: 14892: Eduskunnalle 14893: 14894: Maantie Hirvilahti-Kyrönlahti on Viljakka- keen kustannusarvio on rautatien eritasoristeys 14895: lan kunnassa sisäisen liikenteen kannalta oleelli- mukaan lukien 12 miljoonaa markkaa. Näin 14896: sen tärkeä reitti. Tällä tiellä on myös huomatta- pitkälle ei kyseistä hanketta saisi siirtää, sillä 14897: va seudullinen merkitys vilkastunutta matkailu- tiestön kehittämisen laiminlyönnistä johtuu 14898: toimintaa sekä muun talouselämän ja yritystoi- pääosin elinkeinoelämän kehittymättömyys Vil- 14899: minnan kuljetuksia ajatellen. Nykyisellään tie jakkalan kunnassa. 14900: on ikivanha, erittäin kapea, mäkinen ja mutkai- Näillä vakavilla perusteilla tulisi Hirvilah- 14901: nen maantie ja tietysti sora-savipintainen. Tällä den-Kyrönlahden maantien peruskorjaus 14902: tiellä on hyvin vilkas liikenne jo senkin vuoksi, aloittaa v. 1990 ja saattaa se päätökseen nopeu- 14903: että se yhdistää Viljakkalan kirkonkylän ja tettavan ohjelman mukaisesti. 14904: kunnan tärkeimmän talouskylän eli Karhen ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14905: län. Sanotussa Karhen kylässä Viljakkalan kun- nioittaen, 14906: nalla on valmiit suunnitelmat eräitä kunnallis- 14907: teknisiä hankkeita varten, mutta niitä ei voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14908: toteuttaa ennen Hirvilahden-Kyrönlahden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14909: maantien peruskorjausohjelmaan kuuluvan 31.24. 77 5 000 000 markkaa Hirvilah- 14910: Karhen sillan rakennusratkaisua. den-Kyrönlahden maantien peruskor- 14911: Tiepiirin hankeohjelmassa ko. tien peruskor- jauksen aloittamiseksi Viljakkalan kun- 14912: jaus on merkitty vuosille 1989-1991, ja hank- nassa. 14913: 14914: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14915: 14916: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14917: Timo Roos Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 14918: Raimo Vuoristo 14919: 376 1989 vp. 14920: 14921: Raha-asia-aloite n:o 366 14922: 14923: 14924: 14925: 14926: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594 pe- 14927: ruskorjaamiseksi välillä Suodenniemi-Kilvakkala 14928: 14929: 14930: Eduskunnalle 14931: 14932: Suurista keskuksista etäällä sijaitseva Suo- Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden nopeal- 14933: denniemen kunta on vuosikymmenien ajan tä- la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti 14934: hän päivään asti joutunut selviytymään suuren edistää koko Suodenniemen ja Ikaalisten seu- 14935: läänin ja suuren tiepiirin heikoimpien maantie- dun yleistä kehittymistä. Siten voitaisiin käy- 14936: yhteyksien varassa. Sillä on ollut erittäin haital- tännössä toteuttaa toimenpiteitä maaseudun ke- 14937: lisia vaikutuksia kunnan kehittymisedellytyk- hittämiseksi niin, että ihmiset voisivat tuntea tu- 14938: siin ja myös suureen väestökatoon edellisten levaisuutensa turvalliseksi kotiseuduillaan. 14939: vuosikymmenien aikana. Suodenniemen-Kilvakkalan tien varrella ja 14940: Kysymyksessä olevan tiehankkeen suunnitel- vaikutusalueella asuvat ihmiset ovat veronmak- 14941: mat ovat valmistuneet muutama vuosi sitten ja sajina, isänmaamme rakentajina, täyttäneet 14942: ne on TVH:ssa hyväksytty. Hanke on ollut velvollisuutensa ja siten osallistuneet maamme 14943: myös tiepiirin toimenpideohjelmassa, mutta to- muiden osien kehittämiseen. Heidän voimak- 14944: teuttamista on siirretty vuodesta vuoteen. kaat vetoomuksensa kysymyksessä olevan tie- 14945: Kysymyksessä oleva tie on elintärkeä tieyh- hankkeen toteuttamiseksi nyt vihdoin ja viipy- 14946: teys vaikutusalueensa asukkaille ja elinkeinon- mättä ovat varmasti oikeutettuja ja myös vel- 14947: harjoittajille Suodenniemellä ja Ikaalisissa. voittavia. 14948: Runsaan huvila-asutuksen ja loma-asutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14949: vuoksi tällä tiellä on myös huomattava ympäri- nioittaen, 14950: vuotinen matkailullinen merkitys. Erittäin tär- 14951: keä merkitys tiellä on metsäteollisuuden puuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14952: varankuljetuksille sekä sora-alueiden sijainnista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14953: johtuen maa- ja kiviaineksen ympärivuotisille 31.24.77 6000000 markkaa Suoden- 14954: kuljetuksille. Kelirikkaaikoina tämän savi-sora- niemen-Kilvakkalan maantien n:o 14955: pintaisen heikkokuntoisen tien liikennerajoi- 2594 peruskorjauksen ja päällystämisen 14956: tuksista aiheutuu, paitsi Suodenniemen kunnal- aloittamiseksi. 14957: le, myös yleisiä kuljetustaloudellisia tappioita. 14958: 14959: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14960: 14961: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 14962: Raila Aho Raimo Vuoristo Timo Roos 14963: Aino Pohjanoksa 14964: 1989 vp. 377 14965: 14966: Raha-asia-aloite n:o 367 14967: 14968: 14969: 14970: 14971: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Rihtniemen paikallis- 14972: tien n:o 12629 peruskorjaukseen 14973: 14974: 14975: Eduskunnalle 14976: 14977: Noin neljän kilometrin pituinen Rihtniemen ja samalla päällystää se. Tämän tieosuuden pe- 14978: paikallistie Pyhärannan kunnassa on hyvin van- ruskorjaus olisi samalla näkyvä osoitus maaseu- 14979: ha peruskorjaamaton paikallistie. Vakinaisen dun olosuhteiden kaikinpuolisesta kehittämi- 14980: asutuksen lisäksi tätä luonnonnähtävyyksiltään sestä. 14981: harvinaisen kauniissa ympäristössä sijaitsevaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14982: paikallistietä käyttää erittäin suuri määrä ihmi- nioittaen, 14983: siä vapaa-aikoinaan ja loma-aikoinaan. Muun 14984: ohella ovat monet ulkomaalaiset tätä tietä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14985: säisin käyttävät lausuneet hämmästyksensä suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 14986: malaisesta valtion teiden hoitamattomuudesta. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Rihtnie- 14987: Sen vuoksi jo Suomi-kuvankin kannalta olisi men paikallistien n:o 12629 peruskor- 14988: välttämätöntä kunnostaa sanottu lyhyt tieosuus jausta ja päällystämistä varten. 14989: 14990: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 14991: 14992: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 14993: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 14994: Kalevi Lamminen 14995: 378 1989 vp. 14996: 14997: Raha-asia-aloite n:o 368 14998: 14999: 15000: 15001: 15002: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmiön paikallistien 15003: n:o 12735 peruskorjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitumen 15004: alueella 15005: 15006: Eduskunnalle 15007: 15008: Huittisten kaupungin alueella valtatieltä osallistuneet teiden ja muun hyvinvoinnin ra- 15009: n:o 2 Huhtamon kylän kohdalta on paikallistie- kentamiseen läänin ja muun maan alueella, 15010: tä n:o 12735 myöten (Ilmiön paikallistie) yhteys mutta omalla asuin- ja toiminta-alueellaan he 15011: Punkalaitumen kuntaan maantielle n:o 231 eivät ole päässeet osallisiksi valtion tieinvestoin- 15012: Kanteenmaan kylässä. Sanotun Ilmiön paikal- neista. Mutta heillä on oikeus vaatia, ja vaati- 15013: listien pituus on 6,1 kilometriä. Tien varrella muksiin suostuminen kunnollisten tieyhteyksien 15014: sen kummallakin puolella on runsas asutus, saamiseksi on valtion velvollisuus. Sitä velvolli- 15015: kymmeniä talouksia. Tämän paikallistien Huit- suutta ei saa koettaa kiertää edes kaavan mu- 15016: tisten puoleisessa päässä, Huhtamon alueella, kaan tehdyllä liikennelaskennalla, jolla tien lii- 15017: sijaitsee valtion tielaitoksen käytössä oleva kennemäärät voidaan tarvittaessa osoittaa vä- 15018: sora- ja kiviaineksen ottopaikka. häisiksi. On selvää, että liikennemäärät heikko- 15019: 1980-luvun puolivälin aikaan Ilmiön paikal- kuntoisella Ilmiön paikallistiellä eivät voi olla 15020: listien peruskorjaus oli tielaitoksen tiemestari- kovin suuria juuri tien huonon kunnon vuoksi. 15021: piirin varatyöohjelmassa, mutta korjaushanke Sen vuoksi nyt on käytettävä matkoja pidentä- 15022: on edelleen toteutumatta. viä kiertoteitä. 15023: Sanotun tien liikenteellinen merkitys on aivan Kuitenkin Suomen jokaisen alueen kehittämi- 15024: viime vuosina huomattavasti lisääntynyt, kun nen ja elinkeinollinen edistyminen vaatii hyvä- 15025: tien varteen on sijoittunut ja laajentunut yritys- kuntoisia tieyhteyksiä. Valtiovaltaa siihen vih- 15026: toimintaa, mm. suuri rauta- ja teräsalan yritys, doin myös velvoittavat nykyisen hallituksen toi- 15027: jonka raskaita kuljetuksia varten tien jo tulisi mesta esitetyt pyrkimykset maaseudun kehitty- 15028: olla peruskorj attu ja päällystetty. misedellytysten turvaamiseksi. Konkreettisesti 15029: Nyt kun maantien n:o 231 (Kanteenmaan- näitä pyrkimyksiä voitaisiin toteuttaa peruskor- 15030: Punkalaitumen maantie) peruskorjauksen yh- jaamalla ja päällystämällä Ilmiön paikallistie 15031: teydessä voitaisiin Ilmiön paikallistietä käyttää (n:o 12735) viipymättä ja viimeistään vuonna 15032: oikotienä sora- ja kiviaineksen kuljetuksissa 1990. Sitä varten valtion vuoden 1990 budjettiin 15033: Huhtamon alueelta, olisi Ilmiön paikallistien tulisi ottaa kaksi miljoonaa markkaa tai irrot- 15034: peruskorjaaminen samanaikaisesti Kanteen- taa se pieniä hankkeita varten varatusta määrä- 15035: maan-Punkalaitumen maantien n:o 231 kans- rahasta. 15036: sa tarkoituksenmukaista ja valtion kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15037: kaikkein edullisinta. nioittaen, 15038: Se olisi myös alueen asukkaita kohtaan val- 15039: tion velvollisuus, sillä vuosikymmenien ajan on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15040: toivomuksia tämän paikallistien peruskorjaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15041: miseksi ja päällystämiseksi esitetty. Uskollisina 31.24. 77 2 000 000 markkaa Ilmiön 15042: ja tunnollisina veronmaksajina Ilmiön paikal- paikallistien n:o 12735 peruskorjaami- 15043: listien vaikutusalueella asuvat ja toimivat ovat seksi ja päällystämiseksi. 15044: 15045: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15046: 15047: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15048: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15049: Kalevi Lamminen 15050: 1989 vp. 379 15051: 15052: Raha-asia-aloite n:o 369 15053: 15054: 15055: 15056: 15057: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 12903 15058: (Kaasmarkku-Leineperi) sekä paikallistien n:o 12911 (Leine- 15059: peri-Kullaa) peruskorjausta ja päällystämistä varten 15060: 15061: Eduskunnalle 15062: 15063: Kaasmarkun-Leineperin ja Leineperin- vakuuttuneiksi valtiovallan oikeudenmukaisuu- 15064: Kullaan paikallisteiden (n:ot 12903 ja 12911) desta ja tasapuolisuudesta investointivarojen 15065: tie- ja korjaussuunnitelmat on tie- ja vesiraken- jaossa. Siitä tulisi olla osoituksena mainittujen 15066: nushallituksessa hyväksytty. Hanke on Turun paikallisteiden kunnostaminen ja päällystämi- 15067: tiepiirin toimenpideohjelmassa jo useiden vuo- nen viimeistään vuonna 1990. 15068: sien aikana siirtynyt tuonnemmaksi. Kullaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15069: kunnan Leineperin kylän kehittymiselle tällä nioittaen, 15070: tieosuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. 15071: Kunnollisen tieyhteyden toivossa on Leineperin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15072: kylässä virinnyt uutta yritys- ja elinkeinotoi- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 15073: mintaa. Yhtenäisen paikallistien (tiet n:ot 12903 markkaa paikallisteiden n:ot 12903 ja 15074: ja 12911) varrella ja vaikutusalueella asutus on 12911 peruskorjausta ja päällystämistä 15075: viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Yleen- varten Ulvilan ja Kullaan kuntien alueil- 15076: sä valtion investoinneista vähälle osalle jääneet la. 15077: asukkaat ja yrittäjät tällä alueella tulisi saada 15078: 15079: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15080: 15081: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Raila Aho 15082: Heikki Rinne Timo Laaksonen Raimo Vuoristo 15083: Timo Roos Mikko Elo Einari Nieminen 15084: 380 1989 vp. 15085: 15086: Raha-asia-aloite n:o 370 15087: 15088: 15089: 15090: 15091: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortejärven paikallis- 15092: tien n:o 12953 peruskorjaamiseen Åetsässä ja Kiikoisissa 15093: 15094: 15095: Eduskunnalle 15096: 15097: Vähän yli 20 kilometrin pituinen Kortejärven Vuosikymmenestä vuosikymmeneen kysy- 15098: paikallistie erkanee Åetsän kunnan Kiikan kes- myksessä olevan paikallistien varressa ja vaiku- 15099: kustaajamasta ja johtaa vanhan asutuksen ja tusalueella asuvat ja toimivat ihmiset ovat odot- 15100: edelleen hyvin tiheästi asuttujen Kiikan kylien taneet tämän paikallistien peruskorjaamista ja 15101: kuten Vehkakorven ja Vähähaaran kautta Kor- nyt myös päällystämistä. Uskollisina uurastaji- 15102: tejärven kylään, josta se jatkuu Kiikoisten kun- na ja veronmaksajina he ovat osallistuneet tei- 15103: nan Jaarankylässä Kiikoisten kirkonkylään joh- den ja muun hyvinvoinnin rakentamiseen lää- 15104: tavaan maantiehen n:o 258. nin ja koko maankin alueilla, mutta itse he ovat 15105: Heikkokuntoisin tämä Kortejärven paikallis- jääneet asuinalueillaan osattomiksi valtion tie- 15106: tie n:o 12953 on Åetsän kunnan Kiikan kylien investoinneista. 15107: alueella. Siellä tämä paikallistie on kapeaa savi- Kortejärven paikallistien peruskorjaushanke 15108: soratietä, hyvin mutkaista ja routivaa, ja pai- on saatu tielaitoksen varatyöohjelmaan. Tien 15109: koitellen kumpareisessa maastossa tien mutkai- peruskorjaus- ja myös päällystämishanke tulisi 15110: suuden takia näkyvyys on heikko. toteuttaa viipymättä varsinaisena peruskorjaus- 15111: Käytännössä Kortejärven paikallistiellä on hankkeena. Sitä varten valtion vuoden 1990 15112: kaksi kirkonkylää (Kiikka ja Kiikoinen) yhdis- budjettiin tulisi ottaa aloitusmäärärahaksi neljä 15113: tävänä tienä erittäin suuri alueellinen ja seudut- miljoonaa markkaa. 15114: lineo merkitys. Perinteisten maa- ja metsäta- Suomen jokaisen alueen kehittäminen ja elin- 15115: loustilojen lisäksi tämän tien varteen on sijoit- keinollinen edistäminen vaatii hyväkuntoisia 15116: tunut paljon omakotiasutusta ja myös yritystoi- tieyhteyksiä. Valtiovaltaa tässä asiassa velvoit- 15117: mintaa. Metsäteollisuuden puutavarankuljetuk- tavat lisäksi nykyisen hallituksen toimesta esite- 15118: sia tiellä on myös hyvin paljon, samoin maa- ja tyt pyrkimykset maaseudun kehittymisedelly- 15119: kiviaineksen raskasta kuljetusta. tysten turvaamiseksi. 15120: Kyläläisten toiminta sanotun paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15121: varressa on esimerkillisen oma-aloitteista ja ak- nioittaen, 15122: tiivista. Siitä osoituksena on tien varressa sijait- 15123: seva äskettäin kyläläisten yhteiseen käyttöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15124: talkoovoimin ja -varoin rakennettu Vähähaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15125: ran kotiseututalo. Sitä pidetään maakunnalli- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Kortejär- 15126: sesti ja valtakunnallisestikin erittäin merkittä- ven paikallistien n:o 12953 peruskor- 15127: vänä maaseudun asukkaiden kotikylänsä perin- jaus- ja päällystystöiden aloittamiseksi 15128: teitä ja elinvoimaisuutta turvaavana, omatoimi- Äetsän kunnan Kiikan kylien alueilla. 15129: suudella aikaansaatuna saavutuksena. 15130: 15131: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15132: 15133: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15134: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15135: Kalevi Lamminen 15136: 1989 vp. 381 15137: 15138: Raha-asia-aloite n:o 371 15139: 15140: 15141: 15142: 15143: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 13341 15144: peruskorjaamiseksi Kihniön alueella 15145: 15146: 15147: Eduskunnalle 15148: 15149: Kankarin paikallistie n:o 13341 on elintärkeä sä olevalle asutukselle tien merkitys työssäkäyn- 15150: tieyhteys Kihniön kunnalle, mutta myös naapu- ti-, asiointi- ja koululaisliikennettä ajatellen on 15151: rikunnille. Tämän paikallistien korjaushanke erittäin tärkeä. 15152: on ollut vireillä hyvin kauan. Suunnitelmat ovat Elinkeinoelämän edellytysten ja ihmisten elä- 15153: olleet kauan valmiina, mutta Turun tiepiirin mänolosuhteiden kehittymisen turvaamiseksi 15154: keskuspaikasta Turusta noin 300 kilometrin tulisi suurista keskuksista etäällä olevan Kih- 15155: etäisyydellä sijaitsevana on hankkeen toteutta- niön kuntalaisten ja lähiseutujen asukkaiden 15156: mista piirin toimenpideohjelmassa siirretty ker- vuosikymmenien takaiset toiveet kunnollisista 15157: ta kerran jälkeen tuonnemmaksi. tieyhteyksistä voida vihdoin ja viipymättä to- 15158: Kysymyksessä olevaan Kankarin paikallistie- teuttaa. 15159: hen liittyvä Pyhäniemen paikallistie valmistuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15160: v. 1990. Silloin viimeistään myös Kankarin pai- nioittaen, 15161: kallistien n:o 13341 tulisi olla koko pituudel- 15162: taan peruskorjattuja päällystetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15163: Kankarin paikallistie muodostaa tärkeän tie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15164: yhteyden Kihniön kirkonkylästä valtatieltä n:o 31.24. 77 3 000 000 markkaa Kankarin 15165: 23 valtatielle n:o 3. Tällä tiellä on paljon met- paikallistien n:o 13341 peruskorjaus- ja 15166: säteollisuuden puutavarankuljetuksia, samoin päällystystöiden aloittamiseksi Kihniön 15167: maa- ja kiviaineskuljetuksia sekä Vapo Oy:n kunnan alueella. 15168: turvekuljetuksia. Tien varrella ja vaikutuspiiris- 15169: 15170: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15171: 15172: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15173: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15174: Kalevi Lamminen 15175: 382 1989 vp. 15176: 15177: Raha-asia-aloite n:o 372 15178: 15179: 15180: 15181: 15182: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta läntisen ohikulkutien 15183: rakentamiseksi Honkajoella osana Pohjanmaantietä 15184: 15185: 15186: Eduskunnalle 15187: 15188: Pohjois-eteläsuuntainen maantieliikenne maankäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi, 15189: Honkajoen kirkonkylän kohdalla kulkee nykyi- myös yritystoimintaa ajatellen, ohitustien no- 15190: sin kunnan keskustan kautta. Alun perin on ol- pealla aikaansaamisella koko kunnan kehitty- 15191: lut tavoitteena ohikulkutien rakentaminen noin misedellytyksiä voidaan parantaa. Ohikulku- 15192: 4,4 kilometrin pituisena. Turun tiepiirin teke- tien avulla voidaan liikenneturvallisuutta kun- 15193: mien suunnitelmien ja arvion mukaan ohikul- nan keskustan alueella ratkaisevasti parantaa. 15194: kutien rakentaminen tulisi maksamaan 7,9 mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15195: joonaa markkaa. Kauan rakenteilla muilta osin nioittaen, 15196: ollutta Pohjanmaantietä ja siihen tehtyjä inves- 15197: tointeja päästäisiin täysimääräisesti hyödyntä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15198: mään Honkajoen kohdalla vasta sitten, kun 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15199: ohikulkutie on rakennettu. Sen takia ohikulku- 31.24. 77 7 900 000 markkaa ohikulku- 15200: tiehankkeella on kiire. tien rakentamiseksi Honkajoen kunnas- 15201: Honkajoen kunnan kirkonkylän seudun sa osana Pohjanmaantietä. 15202: 15203: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15204: 15205: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15206: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15207: Kalevi Lamminen 15208: 1989 vp. 383 15209: 15210: Raha-asia-aloite n:o 373 15211: 15212: 15213: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ja kevyen lii- 15214: kenteen väylän rakentamiseksi Kankaanpään keskustan ja Nii- 15215: nisalon varuskunta-alueen välille 15216: 15217: Eduskunnalle 15218: 15219: Kankaanpään kaupungin toimesta on jo tois- Jankulkijat ja pyöräilijät ovat kevyen liikenteen 15220: takymmentä vuotta sitten laadittu suunnitelma väylän puuttuessa todellisessa hengenvaarassa 15221: tieyhteyden rakentamiseksi Kankaanpään kau- tieosalla liikkuessaan. 15222: pungin keskustaajaman ja Niinisalon kaupun- Kankaanpään kaupungin keskustan ja Niini- 15223: ginosassa sijaitsevan varuskunta-alueen välille. salon välille suunnitellun maantien ja sen yhtey- 15224: Runsaan asutuksen ja taloudellisen toimeliai- teen tulevaksi tarkoitetun kevyen liikenteen 15225: suuden johdosta Niinisalon seutu on Kankaan- väylän pituus on alle kuusi kilometriä. Tien tä- 15226: pään kaupungissa erittäin merkittävä alue, jos- mänhetkiset rakentamiskustannukset kevyen 15227: sa sijaitsee yksi koko Suomen suurimmista va- liikenteen väylä mukaan lukien ovat noin 10,5 15228: ruskunnista. miljoonaa markkaa. Tämä kiireellinen tiehanke 15229: Nykyisin Niinisalon alueelta ei ole ollenkaan tulisi heti ottaa tiepiirin toteuttamisohjelmaan. 15230: suoraa tieyhteyttä Kankaanpään kaupungin Sitä ei saa lykätä jonnekin epämääräisiin Tie 15231: keskustaan, vaan liikenne tällä välillä tapahtuu 2000 -ohjelmiin. 15232: valaisematonta ja melko kapeaakin valtatietä Ottamalla tämä nyt kysymyksessä oleva tie- 15233: n:o 23 käyttäen. hanke vuoden 1990 toteuttamisohjelmaan voi- 15234: Autoliikenne tällä valtatiellä on erittäin vil- daan Niinisalon varuskunta sekä Niinisalon ja 15235: kasta: nyt jo yli 5 000 autoa vuorokaudessa. Lii- Kankaanpään keskusta-alueen välillä säännölli- 15236: kenteen määrää tällä osuudella lisää erityisesti sesti liikkuvat ihmiset saattaa turvallisen liikku- 15237: jalkaisin ja pyöräillen tapahtuva työssäkäynti-, misen edellytysten kannalta tasavertaiseen ase- 15238: asiointi- ja koululaisliikenne sen vuoksi, että maan moniin muihin paikkakuntiin verrat- 15239: kaupungin keskustan alueella sijaitsevat suuret taessa. 15240: ammatilliset oppilaitokset sekä lukio ja perus- Aivan ensi tilassa aloitettavana tierakennus- 15241: koulun suuri yläasteen koulu. Näissä oppilai- kohteena tällä olisi huomattava merkitys suu- 15242: toksissa ja kouluissa opiskelevat myös kaikki resta työttömyydestä kärsivälle ympäristölle. 15243: Niinisalon alueella asuvat koululaiset. Myös ai- Jakamalla rakentamis- ja rahoituskustannuk- 15244: kuisten asumisen ja työssäkäynnin johdosta on set vaikkapa kahden vuoden ajalle ei hankkeen 15245: Niinisalon ja Kankaanpään keskustaajaman vä- toteuttaminen sanottavasti vaikuttaisi tiepiirin 15246: lillä erittäin paljon pyöräily- ja jalankulkulii- muihin hankkeisiin. 15247: kennettä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15248: Oman osuutensa valtatien liikenteeseen muo- nioittaen, 15249: dostaa suuri varusmiesten määrä myös vapaa- 15250: aikanaan liikkuessaan varuskunnan ja kaupun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15251: gin keskustan välillä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15252: Perustellusti voidaan sanoa, ettei läänin 31.24.77 5 000000 markkaa maantien 15253: alueelta löydy toista tieosuutta, missä myös ke- ja kevyen liikenteen väylän rakentami- 15254: vyen liikenteen väylä olisi niin tarpeellinen ja seksi Kankaanpään keskustan alueen ja 15255: välttämätön kuin juuri tällä Niinisalon-Kan- Niinisalon kaupunginosan välille. 15256: kaanpään keskustan alueella. Nyt erityisesti ja- 15257: 15258: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15259: 15260: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15261: Kalevi Lamminen Raimo Vuoristo Timo Roos 15262: Aino Pohjanoksa 15263: 384 1989 vp. 15264: 15265: Raha-asia-aloite n:o 374 15266: 15267: 15268: 15269: 15270: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriniemen-Tursan- 15271: kankaan paikallistien peruskorjaamiseen Punkalaitumella 15272: 15273: 15274: Eduskunnalle 15275: 15276: Punkalaitumen kunnassa sijaitseva Orinie- Erikseen on huomattava, että Oriniemen- 15277: men-Tursankankaan paikallistie on kunnan Tursankankaan paikallistietä käytetään varsin 15278: pohjoisosassa tärkeä liikenneyhteys. Tämä suu- runsaasti puutavarankuljetuksiin ja muunkin 15279: ri osa Punkalaitumen kunnan alueesta on vuosi- raskaan liikenteen osuus tiellä on hyvin merkit- 15280: kymmenien kuluessa jäänyt jokseenkin osatto- tävä. 15281: maksi valtion tieinvestoinneista. Nykyisellään Turun tiepiirin toimesta laaditut tien kunnos- 15282: kovin kapea, perustamaton ja mutkainen tie ei tamissuunnitelmat ovat valmiina. Peruskor- 15283: lähestulkoonkaan vastaa nykyhetken tarpeita. jaussuunnitelman mukaiset työt tulisi aloittaa 15284: Liikenneturvallisuuden kannalta tämä kapea tie viipymättä. Oriniemen ja Tursankankaan 15285: on peräti ongelmallinen. alueen työllisyystilannetta hankkeella voitaisiin 15286: Tiellä liikkuessaan ovat vaarassa erityisesti myös parantaa. 15287: työmatka-, asiointi- ja koulunkäyntiliikenteessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15288: olevat polkupyöräilijät ja jalankulkijat. nioittaen, 15289: Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä ko- 15290: ko maaseudun kehittymisedellytyksiä Punkalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15291: tumella voitaisiin merkittävästi edistää maini- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15292: tun tieyhteyden saattamisella peruskorjattuna 31.24. 77 3 000 000 markkaa Orinie- 15293: sille tasolle, jolle tämän suuren läänin eteläosan men-Tursankankaan tien peruskor- 15294: vastaavankaltaiset paikallistiet on jo ajat sitten jauksen aloittamiseksi Punkalaitumen 15295: saatu. kunnassa. 15296: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15297: 15298: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15299: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15300: Kalevi Lamminen 15301: 1989 vp. 385 15302: 15303: Raha-asia-aloite n:o 375 15304: 15305: 15306: 15307: 15308: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakosken 15309: maantien rakentamiseen Kiukaisissa 15310: 15311: 15312: Eduskunnalle 15313: 15314: Kiukaisissa ja erityisesti Panelian kylän seu- maantien rakentaminen tulisi voida aloittaa vii- 15315: dulla on jääty melko osattomiksi valtion tiein- pymättä. 15316: vestoinneista. Vuosikausien ajan on ollut vireil- Kylätaajamat ko. tien varressa ovat erittäin 15317: lä Panelian-Eurakosken tiehanke, hanke n:o tiheästi rakennetut. Sen vuoksi tällä tieosuudel- 15318: 1120 TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmas- la on hyvin paljon kevyttä liikennettä. Erityises- 15319: sa. Määrärahojen vähyyden takia hanketta ei ti jalankulkijat ja pyöräilijät ovat nykyisellä 15320: ole voitu toteuttaa, vaan sitä on siirretty vuosi kapealla ja mutkaisella ajoradalla liikkuessaan 15321: vuodelta tuonnemmaksi. alituisessa hengenvaarassa. Lukuisia tuhoisia 15322: Kyseisen tien rakentamissuunnitelmat ovat liikenneonnettomuuksia tällä tiellä on ehtinyt 15323: valmiina myös kevyen liikenteen väylien osalta. sattua. 15324: Koko hankkeen kustannusarvioksi on TVL:n Kun työttömyys on Kiukaisten kunnassa 15325: ohjelmaan merkitty 15,5 miljoonaa markkaa. edelleen vaikea ongelma, voitaisiin sitä helpot- 15326: Hanke liittyy suunnitelmaan rakentaa toisessa taa Panelian-Eurakosken maantien rakenta- 15327: vaiheessa Panelian ja Eurajoen välinen maan- misen aloittamisella heti vuoden 1990 alusta lu- 15328: tie. kien. 15329: Runsaan autoistumisen samaten kuin alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15330: sijaitsevien tehdaslaitosten kuljetusten vuoksi nioittaen, 15331: liikenne ikivanhalla nykyisellä Panelian-Eura- 15332: kosken maantiellä on hyvin vilkasta. Tätä tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15333: ei ole viime vuosisadalla rakennettu raskasta lii- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 15334: kennettä varten. Parhaillaan on nousemassa markkaa Panelian-Eurakosken maan- 15335: Kemira Oy:n suuri herkkusienitehdaslaitos tä- tien rakennustyön aloittamiseen kevyen 15336: män saman tien varteen. Tämänkin tehtaan ul- liikenteen väylineen Kiukaisten kun- 15337: koisten yhteyksien takia Panelian-Eurakosken nassa. 15338: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15339: 15340: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Raila Aho 15341: Einari Nieminen Timo Laaksonen Raimo Vuoristo 15342: Timo Roos Heikki Rinne Mikko Elo 15343: 386 1989 vp. 15344: 15345: Raha-asia-aloite n:o 376 15346: 15347: 15348: 15349: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien Vammala- 15350: Punkalaidun-Murronharju rakentamiseksi Pohjanmaan- 15351: tien jatkeeksi 15352: 15353: Eduskunnalle 15354: 15355: Tieliikenteen valtaväylistä vähän sivussa ole- kitystä Punkalaitumen kaltaiselle kunnalle, sillä 15356: va Punkalaitumen kunta kaakkois-Satakunnas- teollisuus ja muu yritystoiminta sijoittumises- 15357: sa on läänien sekä talousalueiden rajakuntana taan päättäessään tulee vastaisuudessakin ha- 15358: jäänyt melko osattomaksi valtion tieinvestoin- keutumaan seudulle, jossa työvoimaa on tarjol- 15359: neista. Tarmokkaan yritystoiminnan sekä Pun- la, on olemassa hyvät liikenneyhteydet ja kun- 15360: kalaitumen kunnan määrätietoisen toiminnan nan palveluvarustus muutenkin on riittävä. 15361: tuloksena on Punkalaitumen keskustaajamasta Pohjanmaantien jatkoyhteydeksi tässä esite- 15362: onnistuttu kehittämään niin voimakas kunta- tyn Vammalan-Punkalaitumen-Murronhar- 15363: keskus, että sen palveluksia nykyisin käyttävät jun maantien ottaminen tiepiirin toteuttamisoh- 15364: kaikki naapuri- ja lähikunnat ylitse läänin- ja jelmaan olisi myös osoitus läänin ja maakunnan 15365: talousaluerajojen. alueellisesti tasapuolisesta kohtelusta ja kehittä- 15366: Punkalaitumen kunnan taloudellisen kehitty- misestä. Sillä olisi myös erittäin oleellinen mer- 15367: misen edellytyksiä heikentävät heikkokuntoiset kitys yleensä elämisen edellytysten turvaamisek- 15368: valtion maantiet. Kuntakeskukseen johtavat si maaseudulla nyt, kun valtiovallan taholtakin 15369: maantiet ovat kovin vanhoja, kapeita, mutkai- on vihdoin otettu tavoitteeksi maaseudun kai- 15370: sia ja jopa päällystämättömiä savi-sorateitä. kinpuolinen kehittäminen. 15371: Yksi Punkalaitumen tärkeimmistä tieyhteyk- Vammalan- Punkalaitumen- Murronhar- 15372: sistä on maantieyhteys kantatieltä n:o 41 Vam- jun maantien saattaminen kelvolliseksi Pohjan- 15373: malasta Punkalaitumen keskustan kautta Mur- maantien jatkoyhteydeksi olisi peruskorjausta 15374: ronharjulle, jossa maantie yhtyy valtatiehen n:o tarpeellisilta osin välillä Vammala-Punkalai- 15375: 2 eli Porin-Helsingin valtatiehen. dun, mutta välillä Punkalaidun-Murronharju 15376: Tieosuuksien Vammala- Punkalaidun (tie tieosuuden mutkaisuuden ja mäkisyyden joh- 15377: n:o 252) ja Punkalaidun-Murronharju (tie n:o dosta se olisi paikoitellen myös uudelleen raken- 15378: 2312) merkitys tulee voimakkaasti korostumaan tamista. Kokonaistaloudellisesti tämä kaikki 15379: sen jälkeen, kun Vaasan läänin puolelta Kauha- olisi kannattavaa, sillä näin saataisiin parhaiten 15380: joelta Honkajoen, Kankaanpään, Lavian, Kii- hyödynnettyä se, mitä Pohjanmaantiehen on 15381: koisten, Kiikan ja Äetsän kautta kantatiehen investoitu. 15382: n:o 41 yhtyvä Pohjanmaantieksi kutsuttu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15383: maantie pian valmistuu. nioittaen, 15384: Yhtenä luontevana jatkoyhteytenä Pohjan- 15385: maantietä käyttävät ajoneuvot voisivat Helsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15386: gin suunnassa liikkuessaan käyttää juuri 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 15387: Vammalan- Punkalaitumen- Murronharjun markkaa Pohjanmaantien jatkoyhtey- 15388: maantietä oikotienä. Kokonaismatkaa oleelli- deksi tulevan maantien Vammala-Pun- 15389: sesti lyhentävänä jatkoyhteytenä tällä olisi huo- kalaidun-Murronharju rakentamisen 15390: mattava taloudellinen merkitys. ja peruskorjauksen aloittamiseksi. 15391: Ennen muuta olisi hyvillä tieyhteyksillä mer- 15392: 15393: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15394: 15395: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raimo Vuoristo 15396: Kalevi Lamminen Timo Roos Aino Pohjanoksa 15397: Raila Aho 15398: 1989 vp. 387 15399: 15400: Raha-asia-aloite n:o 377 15401: 15402: 15403: 15404: 15405: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen ra- 15406: kentamiseen valtatien n:o 8 Rauman eteläiseen risteykseen 15407: 15408: 15409: Eduskunnalle 15410: 15411: Hanke valtatien n:o 8 Rauman eteläisen seutu on nykyisellään Rauman seudun tieliiken- 15412: risteyksen rakentamiseksi eritasoristeykseksi on teen pulmallisin paikka. Risteyksen ja siihen 15413: ollut vireillä kovin kauan. Eritasoristeyksen liittyvien järjestelyjen toteuttamishankkeita on 15414: puuttuminen on liikennemäärien vuosi vuodelta jo liian kauan siirretty tiepiirin toimenpideoh- 15415: kasvaessa koettu yhä ongelmallisemmaksi. Lii- jelmissa vuosi vuodelta tuonnemmaksi. Nyt 15416: kenteen sujuvuus ja joustavuus kärsivät, liiken- hanketta on vihdoin ryhdyttävä toteuttamaan 15417: ne ruuhkautuu ja liikenneturvallisuus heikke- aloittamalla työt vuonna 1990. 15418: nee. Kysymyksessä olevassa risteyksessä ja sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15419: lähialueella on tapahtunut paljon liikenneon- nioittaen, 15420: nettomuuksia, joista suuri osa on ollut vakavia 15421: henkilövahinkoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15422: Turun tiepiirin laatimissa suunnitelmissa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15423: Rauman eteläisen risteyksen ja siihen liittyvien 31.24. 77 11100 000 markkaa valtatien 15424: liikennejärjestelyjen kustannuksiksi on arvioitu n:o 8 Rauman eteläisen risteyksen ja sii- 15425: 42 miljoonaa markkaa. Työ ja kustannukset ja- hen liittyvien järjestelyjen ja eritasoris- 15426: kaantuisivat usealle vuodelle. teyksen rakentamisen aloittamiseksi 15427: Valtatien n:o 8 Rauman eteläisen risteyksen vuonna 1990. 15428: 15429: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15430: 15431: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15432: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15433: Kalevi Lamminen 15434: 15435: 15436: 15437: 15438: 28 290089P 15439: 388 1989 vp. 15440: 15441: Raha-asia-aloite n:o 378 15442: 15443: 15444: 15445: 15446: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen suun- 15447: nitteluun valtatien n:o 11 ja Vammalan-Kyröskosken maan- 15448: tien risteykseen Mouhijärvellä 15449: 15450: Eduskunnalle 15451: 15452: Mouhijärven kunnassa sijaitseva Porin- olleet suuria, eikä tilannetta nyt kysymyksessä 15453: Tampereen valtatien n:o 11 ja Vammalan-Ky- olevassa risteyksessä voida ratkaisevasti paran- 15454: röskosken maantien (n:ot 249 ja 262) risteys on taa millään muulla kuin rakentamalla jo vih- 15455: erittäin vilkasliikenteinen paikka. Se on osoit- doin kysymyksessä oleva risteys eritasoristeyk- 15456: tautunut myös erittäin vaaralliseksi risteyksek- seksi. Sitä varten tulisi jo valtion vuoden 1990 15457: si. Siinä on sattunut lukuisia kuolemaan ja va- tulo- ja menoarvioon ottaa ainakin 1,5 miljoo- 15458: kaviin henkilövahinkoihin johtaneita liikenne- nan markan määräraha suunnitelmien teettämi- 15459: onnettomuuksia. Pelkät aineelliset vahingotkin seksi joutuisasti sekä eritasoristeyksen rakenta- 15460: tässä risteyksessä sattuneiden kolarien osalta mistöiden aloittamiseksi v. 1990. Jakamalla 15461: lienevät jo suuremmat, kuin mitä olisi maksa- rahoitus- ja rakentamistyöt kahden vuoden 15462: nut turvalliseksi rakennettu eritasoristeys. ajalle voitaisiin saada myös pitempiaikaista hel- 15463: Käytäntö on jo osoittanut, ettei ihmisten tur- potusta lähiseudun työttömyystilanteeseen. 15464: vallisuutta ole pystytty turvaamaan pakollista Saattamalla tieyhteydet vastaamaan ihmisten 15465: pysähtymistä osoittavilla liikennemerkeillä. tarpeita myös turvallisuuden kannalta voidaan 15466: Kysymyksessä olevassa risteyksessä on erit- tässä tapauksessa myös tehokkaasti edistää elin- 15467: täin paljon Länsi-Suomen satamien ja Sisä-Suo- keinojen kehittymistä maaseudulla. 15468: men teollisuuden vienti- ja tuontitavaran kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15469: tuksesta aiheutuvaa raskasta liikennettä. nioittaen, 15470: Myös kaikki muu liikenne, asiointi-, koulun- 15471: käynti- ja työmatkaliikenne tässä risteyksessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15472: on erittäin runsasta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15473: Suuresta läänistä muodostuvan suuren Turun 31.24. 77 1 500 000 markkaa suunnitel- 15474: tiepiirin pohjoisosa on viime vuosina ja vuosi- man teettämiseksi eritasoristeyksen ra- 15475: kymmeninä jäänyt jokseenkin osattomaksi eri- kentamista varten ja rakentamisen aloit- 15476: tasoristeysten rakentamisen määrärahoista. Sen tamiseksi valtatien n:o 11 ja Vamma- 15477: seurauksena omalta osaltaan liikenneonnetto- lan-Kyröskosken maantien risteykseen 15478: muusluvut läänin pohjoisosassa ovat jatkuvasti Häijään kylässä Mouhijärvellä. 15479: 15480: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15481: 15482: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15483: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15484: Kalevi Lamminen 15485: 1989 vp. 389 15486: 15487: Raha-asia-aloite n:o 379 15488: 15489: 15490: 15491: 15492: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen tien eli 15493: valtatien n:o 23 sekä valtatien n:o 3 risteyksen rakentamiseen 15494: Parkanon Linnankylässä 15495: 15496: Eduskunnalle 15497: 15498: Nykyinen valtateiden risteys Parkanon kau- Turun tiepiirin laatimassa kyseisen risteyksen 15499: pungin Linnankylässä on sijaintinsa takia osoit- uudestaan rakentamista koskevassa suunnitel- 15500: tautunut hyvin vaaralliseksi paikaksi. Siinä val- massa on liikenneturvallisuusnäkökohdat otet- 15501: tatie n:o 23 eli Järvi-Suomen tie liittyy mäkien tu huomioon. 15502: ympäröimän laakson pohjalla Tampereen- Saavutettaviin etuihin nähden on risteyksen 15503: Vaasan tiehen eli valtatiehen n:o 3. Tämän ris- uudestaan rakentamisesta aiheutuvia kustan- 15504: teyksen sijainti on osaltaan myötävaikuttanut nuksia pidettävä vähäisinä. Risteyksen nykyti- 15505: lukuisiin liikenneonnettomuuksiin ja vaarati- lasta johtuvasta yhdestäkin liikenneonnetto- 15506: lanteisiin. Erityisen ongelmalliseksi kyseinen muudesta aiheutuvat menetykset saattavat olla 15507: risteys on osoittautunut vaikeissa sää- ja keli- moninkertaiset verrattuna risteyksen rakenta- 15508: olosuhteissa. Silloin erityisesti raskaan liiken- miskustannuksiin. 15509: teen osalta ongelmat korostuvat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15510: Nykyiseen risteykseen laakson pohjalle valta- nioittaen, 15511: tiet laskevat kolmesta suunnasta. Liukkailla ke- 15512: leillä ovat raskaasti kuormatut autot vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15513: sissa kääntyessään risteyksessä mihin suuntaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15514: tahansa - aina on ylämäki edessä. 31.24. 77 1 500 000 markkaa valtateiden 15515: Useita liikenneturmia tällä paikalla on jo ta- n:ot 23 ja 3 risteyksen rakentamisen 15516: pahtunut. Liikenneturvallisuussyistä olisi ris- aloittamiseksi uuteen paikkaan Parka- 15517: teys rakennettava uuteen paikkaan noin 700 non Linnankylässä. 15518: metriä nykyisestä paikasta pohjoisen suuntaan. 15519: 15520: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15521: 15522: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15523: Raimo Vuoristo Timo Roos Kalevi Lamminen 15524: Aino Pohjanoksa 15525: 390 1989 vp. 15526: 15527: Raha-asia-aloite n:o 380 15528: 15529: 15530: 15531: 15532: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen ra- 15533: kentamiseen valtatien n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja 271 15534: risteykseen Kankaanpäässä 15535: 15536: Eduskunnalle 15537: 15538: Kankaanpään kaupungin ydinkeskustan tun- Jotta kaksi maakuntaa, Etelä-Pohjanmaan ja 15539: tumassa sijaitseva valtatien n:o 23 sekä Pohjan- Satakunnan, eteläiseen Suomeen yhdistävään 15540: maantien risteys (maantiet n:ot 258 ja 271) on maantiehen, Pohjanmaantiehen, investoidut 15541: liikenteenvälityskyvyltään riittämätön ja kovin pääomat saataisiin kokonaan hyödyttämään 15542: ruuhkainen. Tieliikenteen ruuhkat sanotussa tieliikennettä, olisi Kankaanpään eritasoristeyk- 15543: risteyksessä ovat jokapäiväisiä. Ruuhkaisuuden sen rakentaminen ja valmistuminen kansanta- 15544: sekä osaltaan myös sen johdosta, että risteys si- loudellisesti ja kuljetustaloudellisesti erittäin 15545: jaitsee syvässä notkelmassa, johon kaikki ris- perusteltu hanke. Sen toteuttaminen tulee osal- 15546: teävät tiet laskevat, on tämä risteys jo vuosikau- taan hyvin merkittävällä tavalla myös edistä- 15547: det ollut liikenneturvallisuuden ja erityisesti mään elinkeinoelämän kehittymistä suurella 15548: juuri ihmisten turvallisuuden kannalta peräti vaikutusalueellaan Pohjanmaalla ja Satakun- 15549: ongelmallinen paikka. Siinä on sattunut lukui- nassa. 15550: sia vakaviakin liikenneonnettomuuksia. Vaara- Kysymyksessä olevan eritasoristeyksen ra- 15551: tilanteet ovat jokapäiväisiä ja joka-aikaisia. kentamistyöt sekä rahoitus olisi tarkoituksen- 15552: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus mukaista jakaa kahden vuoden ajalle. Sillä voi- 15553: voidaan poistaa rakentamalla paikalle eritaso- taisiin myös helpottaa merkittävästi Pohjois- 15554: risteys. Sen aikaansaamisessa ei enää ole lupa Satakunnan työttömyystilannetta. 15555: viivytellä, kun eritasoristeyksen rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15556: suunnitelmat vihdoin ovat valmistuneet. Sen ta- nioittaen, 15557: kia, että eritasoristeyksen rakentamiskustan- 15558: nukset ovat nousseet ennakoitua suuremmiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15559: eli noin 30 miljoonaan markkaan, ei hankkeen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15560: toteuttamista saisi siirtää tuonnemmaksi. Päin- 31.24.77 10000000 markkaa eritaso- 15561: vastoin tulisi eritasoristeyksen rakentamistyöt risteyksen rakentamisen aloittamiseksi 15562: aloittaa heti, etteivät hankkeen toteuttamisen Kankaanpään kaupungissa valtatien n:o 15563: esteeksi muodostuisi Turun tiepiirin suuret ete- 23 ja Pohjanmaantien (maantiet n:ot 15564: läiset moottorihankkeet, joiden takia rakenta- 258 ja 271) risteykseen. 15565: misrahaa tuskin muualle enää riittäisi, kuten jo 15566: on annettu ymmärtää. 15567: 15568: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15569: 15570: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15571: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15572: Kalevi Lamminen 15573: 1989 vp. 391 15574: 15575: Raha-asia-aloite n:o 381 15576: 15577: 15578: 15579: 15580: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Vaasan 15581: valtatien sekä Häijään-Kyröskosken maantien risteyksen ra- 15582: kentamiseen eritasoristeykseksi 15583: 15584: Eduskunnalle 15585: 15586: Hämeenkyrön kunnassa sijaitseva valtatien suunnitelmat eritasoristeyksen rakentamiseksi 15587: n:o 3 eli Tampereen-Vaasan valtatien sekä tulisi voida heti toteuttaa. 15588: maantien n:o 262 eli Häijään-Kyröskosken Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15589: maantien risteys on ahtaine ajoratoineen ja erit- nioittaen, 15590: täin vilkkaasti liikennöitynä osoittautunut jo 15591: vuosia sitten yhdeksi koko läänin vaikeimmista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15592: ja vaarallisimmista risteyksistä. Lukuisia vaka- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15593: via henkilö- ja omaisuusvahinkoihin johtaneita 31.24. 77 8 000 000 markkaa eritasoris- 15594: liikenneonnettomuuksia on sattunut tässä ris- teyksen rakentamisen aloittamiseksi Hä- 15595: teyksessä. Risteyksessä sattuneiden vahinkojen meenkyrön kunnan Kyröskosken kyläs- 15596: arvo on jo suurempi kuin eritasoristeyksen ra- sä valtatien n:o 3 sekä maantien n:o 262 15597: kentamiskustannukset olisivat olleet. Valmiit risteykseen. 15598: 15599: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15600: 15601: Maunu Kohijoki Mikko Elo Raila Aho 15602: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Timo Roos 15603: Heikki Rinne Einari Nieminen Kalevi Lamminen 15604: 392 1989 vp. 15605: 15606: Raha-asia-aloite n:o 382 15607: 15608: 15609: 15610: 15611: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 15612: län rakentamiseksi valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista Kilvak- 15613: kalaan ja Tuomariaan 15614: 15615: Eduskunnalle 15616: 15617: Valtatie n:o 3 Ikaalisten kohdalla on erittäin kä myös johtuu kevyen liikenteen väylän puut- 15618: vilkkaasti liikennöity. Viimeisen laskennan mu- tumisesta. 15619: kaan keskimääräinen ajoneuvomäärä on 5 600 Erillisen kevyen liikenteen väylän rakenta- 15620: autoa vuorokaudessa. mista sanotulle tieosuudelle ei enää saisi yhtään 15621: Kaupungin asutuksen ja kaupungissa sijaitse- viivyttää, kun kerran suunnitelmat ovat olemas- 15622: vien koulujen sekä laitosten ja työpaikkojen si- sa. Työt erillisen kevyen liikenteen väylän ra- 15623: jainnista johtuen Ikaalisissa valtatiellä n:o 3 on kentamiseksi tulisi aloittaa jo vuonna 1990. 15624: erityisen paljon myös kevyttä liikennettä. Ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15625: kyisellään jalankulkijat ja pyöräilijät asiointi-, nioittaen, 15626: työ- ja koulumatkoillaan joutuvat välttämättä 15627: käyttämään valtatietä, josta puuttuu kevyen lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15628: kenteen väylä. Sen takia he valtatiellä liikkues- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15629: saan nyt ovat alituisessa hengenvaarassa. 31.24. 77 3 000 000 markkaa erillisen 15630: Kuolemaan johtaneiden ja muiden tuhoisien kevyen liikenteen väylän rakentamisen 15631: liikenneonnettomuuksien määrä kysymyksessä aloittamiseksi valtatielle n:o 3 Ikaalisista 15632: olevalla valtatieosuudella on erittäin suuri, mi- Kilvakkalaan ja Tuomariaan Ikaalisten 15633: kaupungissa. 15634: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15635: 15636: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 15637: Raila Aho Raimo Vuoristo Timo Roos 15638: Aino Pohjanoksa 15639: 1989 vp. 393 15640: 15641: Raha-asia-aloite n:o 383 15642: 15643: 15644: 15645: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 15646: län rakentamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille Pori- 15647: Luvia 15648: 15649: Eduskunnalle 15650: 15651: Luvian kunnan keskustaajama sijaitsee Porin laan polkupyörää, jos valtatien yhteydessä olisi 15652: kaupungista etelään vajaan 20 kilometrin pääs- olemassa erillinen pyörätie. Myös asiointi- ja 15653: sä valtatien n:o 8läheisyydessä. Porin ja Luvian työmatka-ajoneuvonaan moni käyttäisi polku- 15654: välillä valtatie n:o 8 on vanha kapea valtatie, pyörää terveellisenä ja kuntoa ylläpitävänä liik- 15655: jonka päällysteeseen reunaviivoilla merkityt kumismuotona. 15656: pientareet ovat hyvin kapeat. Pientareita käyt- Nykyisellään erillisen kevyen liikenteen väy- 15657: tävät jalankulkijat ja erityisesti pyöräilijät jou- län puuttuessa kyseisellä valtatiellä sen hyvin 15658: tuvat ilmanpyörteiden painevaikutusten alaisik- kapeilla pientareilla liikkuvat jalankulkijat ja 15659: si raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistel- pyöräilijät ovat hengenvaarassa valoisanakin 15660: mien ohittaessa heitä. Autoliikenne tällä val- aikana liikkuessaan, puhumattakaan pimeän 15661: tatiellä on erittäin vilkasta. Keskimääräinen ajasta, jolloin huonoissa olosuhteissa erikuntoi- 15662: moottoriajoneuvomäärä vuorokaudessa on lä- set kuljettajat voivat häikäistyä vastaantulevien 15663: hes 10 000 autoa. autojen lähivaloistakin - näkemättä kunnolla, 15664: Erillisen kevyen liikenteen väylän puuttumi- mutta vauhdin silti vähentymättä. 15665: sesta huolimatta valtatiellä n:o 8 on paljon pol- Maapohja valtatien varressa Porin ja Luvian 15666: kupyöräliikennettä. Sitä on hyvin paljon Porin välillä on paljolti tasaista kangasmaata. Erilli- 15667: kaupungin ja Luvian kunnan välisellä tieosuu- sen kevyen liikenteen väylän rakentaminen tälle 15668: della, mutta paljon aivan Raumalle asti eli myös tieosuudelle ei niinkään olisi menoerä. Enem- 15669: Luvian-Eurajoen ja Rauman kaupungin väli- mänkin se olisi kannattava sijoitus, mutta se 15670: sellä valtatieosuudella. olisi myös valtion velvollisuus. Jo olisi Satakun- 15671: Polkupyöräliikenne Porin ja Luvian välillä nassakin ja satakuntalaisten aika päästä näissä 15672: on jossain määrin kuntopyöräilyä, mutta hyvin asioissa samalle tasolle kuin tämän suuren tie- 15673: paljon myös työmatka- ja asiointiliikennettä piirin eteläisissä osissa. Esimerkkinä mainitsem- 15674: senkin vuoksi, että valtatien n:o 8 varressa ja lä- me vaikkapa Turun ja Paattisten välillä jo vuo- 15675: heisyydessä Porin kaupungin alueella sijaitsee sikaudet valmiina olleen valaistun, erillisen pyö- 15676: useita tiheästi asuttuja kyliä. rätien. 15677: Hyvin paljon Porin ja Luvian välisellä tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15678: osuudella on myös koululaisliikennettä. Valta- nioittaen, 15679: tien varressa sijaitsee yksi Porin monista ala-as- 15680: teen peruskouluista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15681: Luvian kunnan koulutoimi on järjestetty si- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15682: ten, että kunnassa toimivat vain ala-asteen pe- 31.24. 77 5 000 000 markkaa erillisen 15683: ruskoulut. Peruskoulun yläasteella, ammatilli- kevyen liikenteen väylän rakentamisen 15684: sissa ja muissa keskiasteen kouluissa, lukiokou- aloittamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen 15685: lutus mukaan lukien, luvialaiset opiskelijat välille Porin kaupunki-Luvian kunnan 15686: opiskelevat Porissa. Nykyisten autokuljetusten keskustaajama. 15687: sijasta hyvin monet käyttäisivät koulumatkoil- 15688: 15689: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15690: 15691: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 15692: Raimo Vuoristo Raila Aho Timo Roos 15693: Aino Pohjanoksa 15694: 394 1989 vp. 15695: 15696: Raha-asia-aloite n:o 384 15697: 15698: 15699: 15700: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 15701: län rakentamiseksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien perus- 15702: korjaukseen välillä J aara-Tervahauta Kiikoisissa 15703: 15704: Eduskunnalle 15705: 15706: Suurin osa Kiikoisten kunnan väestöstä asuu Kysymyksessä olevalla maantiellä liikkues- 15707: kunnan keskustan alueella Jaaran-Tervahau- saan jalankulkijat ja pyöräilijät, erityisesti lap- 15708: dan maantien n:o 247 varressa. Sanotun tien set ja vanhukset, ovat alituisessa hengenvaaras- 15709: varteen ovat luonnollisesti sijoittuneet myös sa. Huonoissa sää- ja keliolosuhteissa sekä pi- 15710: jokseenkin kaikki kunnassa sijaitsevat julkisia meän aikana he tuskin itse voivat aavistaa vaa- 15711: palveluja tarjoavat laitokset, Kirkonkylän kou- ran suuruutta tällä tiellä, jolla heidän päivittäin 15712: lu sekä talouselämän ja yritystoiminnan palve- on kaikissa olosuhteissa liikuttava. 15713: lut. Rakenteilla olevan Pohjanmaantien valmis- 15714: Maantie n:o 247 on erittäin kapea, mutkai- tuttuakin nykyinen valtaväylä, maantie n:o 247 15715: nen ja mäkisessä maastossa sijaitseva vanha tie. välillä Jaara-Tervahauta, on pidettävä maan- 15716: Se on kuitenkin koko Kiikoisten kunnan valta- tienä. Sen Iuokitusta ei saa huonontaa paikallis- 15717: väylä, ja sellaisena se tulee jo edellä mainituista tieksi, jolloin myös kunnan tierasitus lisään- 15718: syistä pysymään senkin jälkeen, kun keskustaa- tyisi. 15719: jaman ulkopuolelle jäävä poikittaisuunnassa Mutta kysymyksessä olevaa maantietä on 15720: taajaman ohittava Pohjanmaantie aikanaan kunnostettava, sen varteen on koko pituudel- 15721: valmistuu. taan välille J aara-Tervahauta rakennettava 15722: Nykyisin Kiikoisten kunta lienee yksi niistä viipymättä kevyen liikenteen väylä. Myös tieva- 15723: kunnista, joissa ei ole metriäkään valtion toi- laistus on saatava asianmukaiseksi. 15724: mesta rakennettua kevyen liikenteen väylää, ei Paitsi ihmisten turvallisuutta liikenteessä voi- 15725: myöskään ainuttakaan merkittyä suojatietä. taisiin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä 15726: Jotta esimerkiksi koulujen liikenneturvallisuus- koko Kiikoisten maaseutukunnan kehittymis- 15727: opetusta voitaisiin havainnollistaa ja harjoitel- edellytyksiä merkittävästi edesauttaa saattamal- 15728: la, tulisi kevyen liikenteen väylien sekä merkit- la maantie n:o 247 peruskorjattuna, kevyen lii- 15729: tyjen suojateiden puuttuessa oman kunnan kenteen väylineen ja tievalaistuksineen samalle 15730: alueelta matkustaa koululuokittain ja kouluit- tasolle kuin tämän suuren läänin eteläosan kun- 15731: tain kauaksi naapurikuntiin. nat jo vuosia sitten. 15732: Kapealla ja mutkaisella sekä kumpareisessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15733: maastossa sijaitsevalla Kiikoisten valtaväylällä, nioittaen, 15734: maantiellä n:o 247, ei tietenkään ole minkään- 15735: laisia kulkukelpoisia pientareita. Sen vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15736: myös jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15737: on käytettävä kapeaa ajorataa, jossa autolii- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 15738: kenne on erittäin vilkasta. Oman runsaan lisän- kenteen väylän rakentamisen sekä pe- 15739: sä muodostavat raskaasti kuormatut suuret ruskorjauksen aloittamiseksi välillä Jaa- 15740: puutavarankuljetusajoneuvot sekä kaikki muut ra- Tervahauta (maantie n:o 247) Kii- 15741: talouselämän ja yritystoiminnan kuljetuksia koisten kunnassa. 15742: hoitavat ajoneuvot. 15743: 15744: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15745: 15746: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 15747: Raila Aho Raimo Vuoristo Timo Roos 15748: Aino Pohjanoksa 15749: 1989 vp. 395 15750: 15751: Raha-asia-aloite n:o 385 15752: 15753: 15754: 15755: 15756: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 15757: län rakentamiseksi paikallistielle n:o 13139 Ikaalisissa 15758: 15759: 15760: Eduskunnalle 15761: 15762: Paikallistie n:o 13139 Ikaalisissa on entistä turvallisuutta liikenteessä tällä tieosuudella. 15763: valtatietä Sikurin ja Sarkkilan kautta Ikaalisten Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän rakenta- 15764: kaupungin keskukseen. Sanottu paikallistie on miseksi tulisi voida toteuttaa viipymättä. Tähän 15765: hyvin kapea ja sijaitsee mäkisessä maastossa. asti, ja aivan liian kauan, on Ikaalisten seutu 15766: Minkäänlaisia kulkukelpoisia pientareita ei täl- jäänyt osattomaksi määrärahoista kevyen lii- 15767: lä tiellä ole. Linja-autoliikenteen vakiovuorojen kenteen väylien rakentamiseksi. 15768: ohella tiellä on paljon myös muuta säännöllistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15769: raskasta liikennettä henkilöautoliikenteen lisäk- nioittaen, 15770: si. Asutuksen, erilaisten laitosten ja koulujen 15771: sekä työpaikkojen sijainnista johtuen on tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15772: tiellä erittäin paljon myös jalankulku- ja polku- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15773: pyöräliikennettä. Kevyen liikenteen asema pai- 31.24.77 1500000 markkaa erillisen 15774: kallistien kapealla ajoradalla on turvaton. Lu- kevyen liikenteen väylän rakentamisen 15775: kuisia tuhoisia liikenneonnettomuuksia on tällä aloittamiseksi paikallistielle n:o 13139 15776: tiellä sattunut. Erillisen kevyen liikenteen väy- Ikaalisten kaupungissa. 15777: län avulla voitaisiin ratkaisevasti lisätä ihmisten 15778: 15779: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15780: 15781: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15782: Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa Timo Roos 15783: Kalevi Lamminen 15784: 396 1989 vp. 15785: 15786: Raha-asia-aloite n:o 386 15787: 15788: 15789: 15790: 15791: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 ja siihen 15792: liittyvien yleisten teiden liikenneturvallisuuden parantamiseen 15793: 15794: 15795: Eduskunnalle 15796: 15797: Erittäin vilkkaan autoliikenteen takia valta- risteysten väliselle osuudelle. Erityisessä vaaras- 15798: tien n:o 8 risteyskohdat Luvian kunnan alueella sa, hengenvaarassa, ovat tällä tieosuudella pi- 15799: ovat liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvalli- meän aikana liikkuvat jalankulkijat sekä pyö- 15800: suuden kannalta hyvin ongelmallisia. Yleisten räilijät, joita työ-, asiointi- ja koulumatkoilla 15801: teiden risteyksissä valtatielle tulevien ja melko liikkuu tällä valtatiellä ja sen muiden risteysten 15802: nopeaan liikenteeseen liittyvien ajoneuvojen kautta paljon. 15803: kuljettajien ongelmat johtuvat lisäkaistojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15804: puuttumisesta. Samankaltaisia ovat ongelmat nioittaen, 15805: niillä, jotka aikovat kääntyä valtatieltä risteä- 15806: ville yleisille teille. Pimeän aikana ongelmat eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15807: tyisesti korostuvat. Kaikki Luvian kunnan alu- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 15808: eella sijaitsevat valtatien n:o 8 ja muiden siihen markkaa valtatien n:o 8 ja siihen liitty- 15809: liittyvien yleisten teiden risteykset tulisi viipy- vien yleisten teiden risteysten valaisemis- 15810: mättä varustaa hyvällä tievalaistuksella. ta varten sekä lisäkaistojen rakentamista 15811: Yhtenäinen tievalaistus tulisi saada valtatielle varten Luvian kunnan alueella. 15812: n:o 8 maantien n:o 264 sekä maantien n:o 2177 15813: 15814: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15815: 15816: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos 15817: Einari Nieminen Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen 15818: 1989 vp. 397 15819: 15820: Raha-asia-aloite n:o 387 15821: 15822: 15823: 15824: 15825: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkulan maantiesillan 15826: uusimiseksi Viljakkalassa 15827: 15828: 15829: Eduskunnalle 15830: 15831: Tieliikenteen valtaväylistä sivussa oleva Vil- pale kauneinta Suomea". Tämä tie on myös 15832: jakkalan kunta Koillis-Satakunnassa on kulu- erittäin tärkeä teollisuuden (mm. Kyro Oy) ras- 15833: neiden vuosikymmenien aikana jäänyt melko kaiden kuljetusten kannalta. Tiepiirin suunni- 15834: osattomaksi valtion tieinvestoinneista. Se on telmissa lnkulan sillan uusiminen on ajoitettu 15835: osaltaan heikentänyt Viljakkalan kunnan talou- myöhentämisten jälkeen vasta vuosille 1992- 15836: dellisen kehittymisen edellytyksiä. Yksi Viljak- 1993. Hankkeen kustannusarvioksi on ilmoitet- 15837: kalan seudun tärkeimmistä maanteistä on tu 11,5 miljoonaa markkaa. Jotta valmistumas- 15838: maantie n:o 276 eli Kyröskosken-Heittolan sa olevan Viljakkalan-Luhalahden maantien 15839: maantie. Sen tien kunnostaminen välillä Viljak- peruskorjaus olisi liikenteen hyödynnettävissä, 15840: kala-Luhalahti on nyt käynnissä olleena kor- tulisi Inkulan sillan uusimiseen ryhtyä jo vuon- 15841: jauskohteena edennyt niin, että lopullinen pääl- na 1989. 15842: lystystyö on enää suorittamatta. Tällä maantie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15843: osuudella on ikivanha erittäin kapea holvikivi- nioittaen, 15844: silta, Inkulan silta. Sen uusiminen on ollut vi- 15845: reillä vuosikaudet. Kun seudullisesti erittäin tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15846: keän Viljakkalan-Luhalahden tien peruskor- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15847: jaus kohta saadaan päätökseen, jää lnkulan sil- 31.24.77 6000000 markkaa Inkulan 15848: ta vaikeaksi ja vaaralliseksi pullonkaulaksi. maantiesillan uusimistyön aloittamiseksi 15849: Tällä tiellä on varsin huomattava matkailulli- Vi/jakkalan kunnassa. 15850: nen merkitys, sillä sen varsilla sijaitsee "kap- 15851: 15852: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15853: 15854: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 15855: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 15856: Kalevi Lamminen 15857: 398 1989 vp. 15858: 15859: Raha-asia-aloite n:o 388 15860: 15861: 15862: 15863: 15864: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan ra- 15865: kentamiseen Vammalassa 15866: 15867: 15868: Eduskunnalle 15869: 15870: Vammalan kaupungin keskustassa olevan kustan kivisillasta aiheutuvat ongelmat lisään- 15871: vanhan kivisillan liikenteenvälityskyky on jo tyvät voimakkaasti. 15872: kauan ollut riittämätön. Sen takia autoliikenne Senkin takia uuden Kilpinokan sillan raken- 15873: Vammalan keskustan ydinalueella on ruuhkais- nustyöt muine liikennejärjestelyineen tulisi 15874: ta ja myös liikenneturvallisuus vaarantuu. Nä- aloittaa jo vuonna 1990, ja töiden aloitusmää- 15875: mä ongelmat ovat nyt jokapäiväisiä. Ongelmien räraha tulisi sitä varten ottaa vuoden 1990 bud- 15876: ratkaisemiseksi pitäisi voida pikaisesti aloittaa jettiin. 15877: kauan vireillä olleen Kilpinokan siltahankkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15878: sekä siihen liittyvien liikennejärjestelyjen to- nioittaen, 15879: teuttaminen. 15880: Pohjanmaantien (maantie Kauhajoelta Hon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15881: kajoen, Kankaanpään, Lavian ja Kiikoisten 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 15882: kautta Kiikkaan) valmistuttua parin vuoden ku- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Kilpino- 15883: luessa tulee siitä aiheutuva tieliikenteen lisään- kan sillan rakentamisen ja siihen liitty- 15884: tyminen Vammalan suuntaan ja erityisesti vien liikennejärjestelyjen aloittamiseksi 15885: Vammalan keskustaan olemaan niin suurta, Vammalassa. 15886: että vanhasta ja ahtaasta Vammalan ydinkes- 15887: 15888: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15889: 15890: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 15891: Raila Aho Raimo Vuoristo Timo Roos 15892: Aino Pohjanoksa 15893: 1989 vp. 399 15894: 15895: Raha-asia-aloite n:o 389 15896: 15897: 15898: 15899: 15900: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan ajoharjoit- 15901: teluradan rakentamiseksi Porin Hangassuon alueelle 15902: 15903: 15904: Eduskunnalle 15905: 15906: 1.10.1989 voimaan tulevan tieliikennelain Kysymyksessä olevan ajoharjoitteluradan 15907: muutoksen tarkoittaman kaksivaiheisen ajo- kustannusarvio on 4,1 miljoonaa markkaa, jos- 15908: opetuksen mahdollistamiseksi tarvittava ajo- ta säädepääoman osuudeksi on arvioitu miljoo- 15909: harjoittelurata Satakunnassa tulee rakennetta- na markkaa. Lainoituksen lisäksi rahoitussuun- 15910: vaksi valtatien n:o 8 läheisyyteen noin yhden- nitelma perustuu siihen, että valtionapuna saa- 15911: toista kilometrin etäisyyteen Porista etelään. taisiin 350 000 markkaa. Ajoharjoitteluradan 15912: Raumalta matkaa ajoharjoitteluradalle tulee käyttökustannukset tullaan pääosin kattamaan 15913: olemaan noin 38 kilometriä. Ajoharjoittelura- käyttäjiltä perittävinä maksuina. Suunnitelmien 15914: dan käyttäjäkuntia tulevat olemaan Porin ja mukaan ajoharjoittelurata valmistuisi 1.4.1990 15915: Rauman lisäksi useat kunnat näiden kaupun- mennessä, jolloin sen alussa mainitun tieliiken- 15916: kien ympäristöstä. Tämän rata-alueen vaikutus- nelain muutoksen vuoksi myös tulisi olla val- 15917: alueella asukasmäärä on yli 200 000. Vuosittain miina käytettäväksi ajo-opetuksen toiseen vai- 15918: suoritettavien ajotutkintojen määrä tällä alueel- heeseen kuuluvaa opetusta ja harjoittelua var- 15919: la on lähes 4 000. ten. 15920: Ajoharjoitteluratahanke toteutetaan liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15921: neministeriön suosituksen mukaisesti muodos- nioittaen, 15922: tettavan säätiön toimesta. Kuntien lisäksi ovat 15923: säätiöön tulossa Satakunnan Autokouluyhdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15924: tykseen kuuluvat noin 16 autokoulua, Autolii- 1990 tulo- ja menoarvioon 350 000 15925: ton Porin osasto sekä Satakunnan Urheiluau- markkaa ajoharjoitteluradan rakenta- 15926: toilijat. mista varten Porin Hangassuon alueelle. 15927: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 15928: 15929: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Raimo Vuoristo 15930: Heikki Rinne Aino Pohjanoksa Timo Roos 15931: Raila Aho 15932: 400 1989 vp. 15933: 15934: Raha-asia-aloite n:o 390 15935: 15936: 15937: 15938: 15939: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan 15940: ajoharjoitteluradan rakentamiseksi Kankaanpäähän 15941: 15942: 15943: Eduskunnalle 15944: 15945: Jo vuonna 1986 on Kankaanpään kaupungin Pohjois-Satakunnan ajoharjoittelukeskuksen 15946: ja Kankaanpäässä sijaitsevan Niinisalon varus- toteuttamiseksi ja myös sen käytön toteuttami- 15947: kunnan toimesta ryhdytty toimenpiteisiin ajo- seksi ja järjestämiseksi on tarkoitus viipymättä 15948: harjoitteluradan aikaansaamiseksi. Entistä perustaa säätiö. Alueen kunnat ovat jo ilmais- 15949: ajankohtaisemmaksi ratahanke on tullut sen seet halunsa osallistua hankkeeseen. Erityisen 15950: jälkeen, kun ajoharjoitteluratojen rakentamista suuri ja tärkeä merkitys rakennettavalla ajohar- 15951: edellyttävä tieliikennelain täydennys tuli hyväk- joittelukeskuksella tulee olemaan paikkakun- 15952: sytyksi eduskunnassa. nalla sijaitsevan maamme yhden suurimman va- 15953: Myös varuskunnan toimesta annettava ras- ruskunnan ja YK-koulutuskeskuksen tarpeita 15954: kasta ajoneuvokalustoa käyttäen tapahtuva varten. Näiden lisäksi sijaitsee Kankaanpäässä 15955: ajo-opetus ja ajoharjoittelu huomioon ottaen lukuisa määrä erilaisia keskiasteen oppilaitok- 15956: tulisi Pohjois-Satakunnan ajoharjoittelukeskus sia, suuri lukio mukaan lukien. Näissä oppilai- 15957: rakentaa myös raskaan ajoneuvokaluston käyt- toksissa opiskelevat ovat juuri niitä, joille lain 15958: töön soveltuvaksi. perusteella osallistuminen ajo-opetuksen toisen 15959: Kokouksessaan 27.6.1988 Kankaanpään kau- vaiheen opiskeluun erityisellä ajoharjoittelura- 15960: punginvaltuusto on hyväksynyt Kankaanpään dalla on pakollista 6 kuukautta - 2 vuotta sen 15961: kaupungin ja puolustusministeriön välillä teh- jälkeen, kun ajokortti on saatu ajo-opetuksen 15962: dyn vuokrasopimuksen, joka koskee Pohjois- ensimmäisen vaiheen jälkeen. 15963: Satakunnan ajoharjoittelukeskuksen rakenta- Jotta ripeästi käynnistynyt ajoharjoittelukes- 15964: mista ja sijoittamista varten tarvittavaa maa- kushanke olisi mahdollista toteuttaa, tulisi jo 15965: aluetta. Vuokrasopimuksen mukaan ajoharjoit- valtion vuoden 1990 budjettiin ottaa sitä varten 15966: telukeskuksen käyttöön tulevan maa-alueen nimetty määräraha 800 000 markkaa. Sen sekä 15967: pinta-ala on 70 hehtaaria ja se sijaitsee Niinisa- säätiön hankkimien varojen turvin ajoharjoitte- 15968: lossa varalaskupaikan välittömässä läheisyydes- lukeskuksen rakentaminen voitaisiin vuonna 15969: sä, valtatien n:o 23 varrella. 1990 aloittaa niin, että se valmistuisi 1.4.1990 15970: Varsinaisen liukkaan kelin ajoharjoittelura- mennessä, jolloin sen lainkin perusteella tulisi 15971: dan lisäksi kysymyksessä olevalle huomattavan jo olla käytettävissä. 15972: suurelle alueelle on tarkoitus aikanaan sijoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15973: eräitä muitakin toimintoja, kuten koirien kou- nioittaen, 15974: lutusalue, alue raviurheilua varten ym. 15975: Ensi vaiheessa toteutettava liukkaan kelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15976: ajoharjoittelurata myös raskaan kaluston käyt- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 15977: töön soveltuvana tulisi palvelemaan koko Poh- markkaa Pohjois-Satakunnan ajohar- 15978: jois-Satakunnan ja siinä yhteydessä myös Niini- joittelukeskuksen rakentamista varten 15979: salon varuskunnan välttämättömiä tarpeita. Kankaanpäähän. 15980: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 15981: 15982: Maunu Kohijoki Raila Aho Raimo Vuoristo 15983: Timo Roos Kalevi Lamminen Mikko Elo 15984: Einari Nieminen Heikki Rinne 15985: 1989 vp. 401 15986: 15987: 15988: Raha-asia-aloite n:o 391 15989: 15990: 15991: 15992: 15993: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Kankaan- 15994: pään-Parkanon rautatien kunnossapidon tehostamiseen 15995: 15996: 15997: Eduskunnalle 15998: 15999: Rautatiehallituksen päätöksellä on henkilölii- nossapidettynä ja kunnostettuna tulee aina ole- 16000: kenne rataosalla Pori-Kankaanpää-Parkano maan vaihtoehtoinen kannattava kuljetusmuo- 16001: lakkautettu 1.6.1981 sekä tavaraliikenne rata- to myös vienti- ja tuontiliikenteen osalta. 16002: osalla Pori (Ruosniemi)-Kankaanpää 2.6.1985 Kysymyksessä olevan koko rataosuuden tule- 16003: alkaen. Radan vaikutusalueen kunnat sekä van käytön turvaamiseksi tulisi tarkoitukseen 16004: useat maakunnalliset yhteisöt ovat aikanaan eri vuosittain osoittaa normaalia runsaammat vuo- 16005: yhteyksissä vedonneet rautatiehallitukseen ky- sikorjausmäärärahat, kunnes saadaan riittävät 16006: symyksessä olevan radan säilyttämiseksi liiken- peruskorjausmäärärahat. 16007: nöitävässä kunnossa tulevien tarpeiden varalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16008: Radan vastaista käyttöä koskevia selvitystöitä nioittaen, 16009: on tehty ja perusteluja esitetty. 16010: Porin Tahkoluotaan valmistuneen uuden sy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16011: väsataman, monitoimisataman, vaikutusaluee- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 16012: seen kuuluvat Länsi-Suomen lisäksi suuret osat 31.90. 78 4 000 000 markkaa Porin- 16013: Keski-Suomea ja myös Pohjois-Suomea. Tehty- Kankaanpään-Parkanon rautatien 16014: jen selvitysten perusteella tiedetään, että Po- kunnossapidon tehostamiseksi. 16015: rin-Kankaanpään-Parkanon rautatie kun- 16016: 16017: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16018: 16019: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne 16020: Raila Aho Raimo Vuoristo Timo Roos 16021: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen 16022: 402 1989 vp. 16023: 16024: Raha-asia-aloite n:o 392 16025: 16026: 16027: 16028: 16029: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilöstön palk- 16030: kaamiseen sotilasvammalain mukaisten hakemusten käsittelyä 16031: varten tapaturmavirastossa 16032: 16033: Eduskunnalle 16034: 16035: Useita vuosia jatkuneen hakemusasiakirjojen hallitus turvaa tapaturmavirastolle riittävät 16036: vaikean ruuhkatilanteen vuoksi ovat sotainvali- henkilöstövoimavarat, koska 1. 7.1988 voimaan 16037: dien korvausasioiden käsittelyajat venyneet tullut lainmuutos lisää entisestään tapaturmavi- 16038: kohtuuttoman pitkiksi. Esimerkiksi itse maksa- raston suurta työmäärää. 16039: miensa hoito-, lääke- ja tutkimuskulujen kor- Rationalisoinnin avulla tapaturmavirasto on 16040: vaamista joutuvat sotainvalidit odottamaan jo- viime vuosien aikana huomattavasti tehostanut 16041: pa toista vuotta. toimintaansa. Samanaikaisesti on sotavam- 16042: Pahimmissa tapauksissa sotainvalidien kor- maisten lisääntyneiden hakemusten, sotilas- 16043: vausasioiden käsittely saattaa kestää ja on kes- vammalain muutosten sekä uusien tehtävien ku- 16044: tänyt jopa vuosia. Vuosittain noin 70-80 so- ten rintamaveteraanikuntoutusta koskevien 16045: tainvalidia ehtii kuolla ennen heidän ensiker- asioiden takia viraston työmäärä lisääntynyt 16046: taisien korvaushakemustensa käsittelyä ja pää- asiaruuhkatilanteen yhtään helpottumatta. Ny- 16047: töstä. kyinen vaikea ja sotavammaisten kannalta koh- 16048: Vakavana lisäseurauksena ruuhkautuneesta tuuton tilanne on korjattavissa vain sillä, että 16049: sotainvalidien korvausasioiden käsittelytilan- tapaturmavirasto saa riittävät henkilöstövoima- 16050: teesta on myös se, että korvauspäätösten koh- varat viipymättä. 16051: tuuttoman kauan viipyessä siirtyy sotainvali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16052: dien pääsy lain mukaiseen kuntoutukseen. Se nioittaen, 16053: vaikuttaa omalta osaltaan haitallisesti sotainva- 16054: lidien terveydentilaan, jota määräajoin tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16055: tuvin kuntoutustoimenpitein lain mukaan tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 16056: edistää. markkaa lisähenkilöstön palkkauksiin 16057: Eduskunnan sosiaalivaliokunta edellytti soti- sotilasvammalain mukaisten hakemus- 16058: lasvammalain muutosta koskevassa mietinnös- asioiden käsittelyn nopeuttamista varten 16059: sään 20.10.1987 (SoVM n:o 12/1987 vp.), että tapaturmavirastossa. 16060: 16061: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 16062: 16063: Maunu Kohijoki Timo Roos Heikki Rinne 16064: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen Kalevi Lamminen 16065: Raimo Vuoristo 16066: 1989 vp. 403 16067: 16068: Raha-asia-aloite n:o 393 16069: 16070: 16071: 16072: 16073: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntoutuk- 16074: seen 16075: 16076: 16077: Eduskunnalle 16078: 16079: Suomessa muiden sodista kärsimään joutu- dosta, joiden perimmäisenä syynä ovat olleet 16080: neiden lisäksi on erityisesti sotaleskien asema ylirasittuneisuus ja aikanaan saamatta jääneet 16081: ollut vaikea. Aikanaan heidän vastuulleen jäi hoitotoimenpiteet. 16082: kaatuneen koko perhe, jossa useimmiten oli Nyt vihdoin tulisi kuntoutustoimenpiteet 16083: useita alaikäisiä lapsia. Huoltoeläke oli niin pie- ulottaa koskemaan myös sotaleskiä. Ensimmäi- 16084: ni, ettei sen turvin pystynyt hoitamaan lapsiper- sinä kuntoutukseen tulisi päästä eniten sen tar- 16085: heen taloutta, vaan useimpien sotaleskien oli peessa olevien sotaleskien ja erityisesti niiden, 16086: pakko työskennellä myös kodin ulkopuolella. jotka kaikkein pisimpään ovat yksinään joutu- 16087: Työpäivät muodostuivat kohtuuttoman pitkiksi neet hoitamaan alaikäisiä sotaorpoja. 16088: ja rasittaviksi, kun kotityöt oli tehtävä normaa- Sotaleskien jatkuvan kuntoutuksen aloitta- 16089: lin työpäivän jälkeen iltaisin ja öisin. miseksi heti vuoden 1990 alusta tulisi valtion 16090: Pahinta muun lisäksi oli se, että kun sotaleski budjettiin ottaa sitä varten nimetty määräraha 16091: oli kokonaan yksin vastuussa perheestään, hä- vuosittain. Vuoden 1990 budjettiin tulisi sitä 16092: nellä ei ollut mahdollisuuksia aina edes välttä- varten saada 10 miljoonan markan määräraha. 16093: viin sairauden tai vamman edellyttämiin hoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16094: toimenpiteisiin. Ylipitkät työpäivät aiheuttivat nioittaen, 16095: kohtuutonta fyysistä rasitusta. Lisäksi suru 16096: kaatuneesta miehestä asetti myös henkisen kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16097: tokyvyn usein äärirajoille. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 16098: Valtion taholta ei sotaleskille ole järjestetty markkaa sotaleskien kuntoutuksen 16099: kuntoutusta. Sen tarve on nyt suuri erityisesti aloittamiseksi. 16100: selkäsairauksien ja erilaisten nivelrikkojen joh- 16101: 16102: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16103: 16104: Maunu Kohijoki Tuula Liunaiomaa Päivi Varpasuo 16105: Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen Martti Korkia-Aho 16106: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Olli Ikkala 16107: Tauno Valo Heikki Rinne Raimo Vuoristo 16108: Timo Roos Einari Nieminen 16109: 16110: 16111: 16112: 16113: 29 290089P 16114: 404 1989 vp. 16115: 16116: Raha-asia-aloite n:o 394 16117: 16118: 16119: 16120: 16121: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän etuoikeut- 16122: taiDiseksi pitkäaikaishoidon maksuja perittäessä 16123: 16124: 16125: Eduskunnalle 16126: 16127: Vuoden 1984 alusta voimaan tulleessa asetuk- sen rintamalisän jättäminen tuloina huomioon 16128: sessa sosiaalipalveluista perittävistä maksuista ottamatta vähentäisi maksukertymää vanhain- 16129: (887 /83) ja asiaa koskevassa sosiaalihallituksen kotihoidon ja kotipalvelujen osalta arviolta 10 16130: 11.1.1984 päivätyssä yleiskirjeessä (Al/1984/ miljoonaa markkaa. 16131: ha) on mm. rintamalisä luettu maksujen suu- Maksuasetuksen 12 §:ssä on lueteltu tuloihin 16132: ruuteen vaikuttavaksi. Sitä ennen ei kunnalli- kuulumattomat avustukset ja etuudet sekä vä- 16133: sesta hoitoavusta perittäviä korvauksia määrät- hennykset. Luettelossa ei ole mainittu rintama- 16134: täessä sosiaalihallituksen yleiskirjeen (A3/ lisää tai ylimääräistä rintamalisää tuloihin kuu- 16135: 1983/pe) nojalla otettu huomioon rintamalisää. lumattomana etuutena. Niinpä jatkuvasta ym- 16136: Myöskään pitkäaikaishoidon maksujen suuruu- pärivuotisesta laitoshuollosta maksuja perit- 16137: teen rintamalisä ei vaikuttanut ennen vuotta täessä tulee tällä hetkellä lukea rintamalisä ja 16138: 1980. ylimääräinen rintamalisä tuloiksi. 16139: Sosiaalihallitus on selvittänyt sosiaalipalve- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 16140: luista perittävistä maksuista annetun asetuksen 16141: käytännön soveltamisessa ilmenneitä ongelmia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16142: Kesällä 1987 valmistuneessa selvityksessä ehdo- 1990 tulo- ja menoarvioon 10000000 16143: tetaan, että rintamalisän ja ylimääräisen rinta- markkaa rintamalisän ja ylimääräisen 16144: malisän perustelut ja tarkoitus huomioon ot- rintamalisän etuoikeuttamiseksi perit- 16145: taen niitä ei tulisi ottaa tulona huomioon mak- täessä sotaveleraaneilta pitkäaikaishoi- 16146: suja määrättäessä. Rintamalisän ja ylimääräi- don ja sosiaalipalvelusten maksuja. 16147: 16148: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16149: 16150: Maunu Kohijoki Päivi Varpasuo Ritva Vastamäki 16151: Tuula Linnainmaa Keijo Jääskeläinen Martti Korkia-Aho 16152: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Olli Ikkala 16153: Tauno Valo Einari Nieminen Heikki Rinne 16154: Raimo Vuoristo Timo Roos 16155: 1989 vp. 405 16156: 16157: Raha-asia-aloite n:o 395 16158: 16159: 16160: 16161: 16162: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljes- 16163: liitolle 16164: 16165: 16166: Eduskunnalle 16167: 16168: Maamme sotainvalidit perustivat 18.8.1940 Täyttäessään 50 vuotta on Sotainvalidien 16169: Sotainvalidien Veljesliitto ry:n omaksi huolto- Veljesliitolla ainutkertainen mahdollisuus juh- 16170: ja veljesjärjestökseen. Vuonna 1990 Sotainvali- listaa jäsentensä uhrautuvaa työtä veljiensä aut- 16171: dien Veljesliitto on toiminut siis 50 vuotta sota- tamiseksi. Keski-iältään jo yli 70-vuotiaiden so- 16172: vammaisten hyväksi. Toimintansa aikana liitto tianvalidien elämä on kääntynyt ehtoopuolelle, 16173: on suorittanut merkittävää vapaaehtoista huol- ja tämä on valtaosalle heistä viimeinen yhteinen 16174: totyötä, johon sisältyy mittavan taloudellisen suuri juhla ja kokoontuminen. Kun Sotainvali- 16175: avustustoiminnan ohella sotavammaisten lää- dien Veljesliiton juhlavuonna on kulunut myös 16176: kintähuollon ja kuntoutuksen järjestäminen 50 vuotta talvisodasta, niin järjestettävä juhla 16177: omine laitoksineen, ammattikoulutus välittö- on omiaan kertomaan kaikille suomalaisille uh- 16178: mästi sodan jälkeen sekä jatkuva monipuolinen reista ja ponnistuksista, joiden varaan itsenäi- 16179: sotavammaisia koskeva neuvonta ja henkinen syytemme ja nykyinen hyvinvointimme raken- 16180: huolto. tuu. 16181: Sotainvalidien Veljesliiton ja sen jäseninä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16182: olevien 42 000 sotavammaisen omin voimin on nioittavasti, 16183: voitu ratkaisevalla tavalla täydentää niitä puut- 16184: teita, joita varsinkin menneinä vuosikymmeni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16185: nä lakisääteiseen korvausturvaan sisältyi run- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 16186: saasti. Tämä sotainvalidien viisi vuosikymmen- markkaa käytettäväksi Sotainvalidien 16187: tä jatkunut keskinäisen veljeshengen varaan ra- Ve/jesliiton 50-vuotisjuhlan ja siihen liit- 16188: kentunut tuloksellinen työ on kannustava esi- tyvän näyttelyn järjestelyihin. 16189: merkki yhteisvastuusta myös nuoremmille pol- 16190: ville. 16191: 16192: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16193: 16194: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 16195: Ritva Vastamäki Raimo Vuoristo Einari Nieminen 16196: Keijo Jääskeläinen Martti Korkia-Aho Olli Ikkala 16197: Tauno Valo Heikki Rinne Timo Roos 16198: Kalevi Lamminen 16199: 406 1989 vp. 16200: 16201: Raha-asia-aloite n:o 396 16202: 16203: 16204: 16205: 16206: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussoturien Huol- 16207: tosäätiölle vapaussoturien kuntoutustoimintaan 16208: 16209: 16210: Eduskunnalle 16211: 16212: Vapaussoturit hankkivat Suomelle itsenäisyy- joille se on mahdollista, järjestää tilaisuus muu- 16213: den yli 70 vuotta sitten. Heitä, soturivanhuksia, taman viikon kestävään kuntoutukseen. Asian 16214: elää keskuudessamme vielä toistatuhatta. käytännöllinen toteuttaminen sopisi erinomai- 16215: Vapaussoturien Huoltosäätiön hankkimin sen hyvin Vapaussoturien Huoltosäätiölle, jolla 16216: keräysvaroin on kaikkein heikoimmassa talou- piiri- ja paikallistoimikuntien avulla on jatkuva 16217: dellisessa asemassa oleville vapaussotureille voi- kanssakäyminen vapaussoturien kanssa. 16218: tu ajoittain järjestää vähäistä aineellista tukea. Vapaussoturien kuntoutustoimintaa varten 16219: !kääntyneet soturivanhukset haluaisivat mah- tulisi valtion budjettiin vuosittain ottaa nimetty 16220: dollisimman pitkään asua omissa asunnoissaan. määräraha Vapaussoturien Huoltosäätiön käy- 16221: Laitosasumiseen verrattuna se myös yhteiskun- tettäväksi. Vuoden 1990 budjettiin tulisi siihen 16222: tataloudellisesti arvioiden olisi jokaiselle van- tarkoitukseen saada varoja viisi miljoonaa 16223: hukselle paras asumismuoto. markkaa. Vapaussotureille kiitollisena vapaasta 16224: Vapausoturien asumisen mahdollisuuksia isänmaasta olisi myös valtiovallan nyt oltava 16225: omissa kodeissaan vähentää heidän fyysisen mukana siinä työssä, mitä soturivanhusten hy- 16226: kuntonsa heikkeneminen. Valtion taholta ei va- väksi vielä vähän aikaa voidaan tehdä. 16227: paussotureille ole järjestetty säännöllistä kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16228: toutusta. Sen tarve on jo kauan ollut suuri eri- nioittaen, 16229: tyisesti selkäsairauksien ja erilaisten nivelrikko- 16230: jen takia, joiden perimmäinen syy sodan rasi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16231: tusten ja vammojen lisäksi on ylirasittuneisuus 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 16232: ankarassa ja raskaassa työssä sekä aikanaan markkaa Vapaussoturien Huoltosäätiöl- 16233: saamatta jääneet hoito- ja kuntoutustoimenpi- le käytettäväksi vapaussoturien kuntou- 16234: teet. Vielä käytettävissä olevan ajan puitteissa tustoimintaan. 16235: tulisi jäljellä oleville kaikille vapaussotureille, 16236: 16237: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16238: 16239: Maunu Kohijoki Tuula Linnainmaa Päivi Varpasuo 16240: Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen Martti Korkia-Aho 16241: Olli Ikkala Tauno Valo Raimo Vuoristo 16242: Aino Pohjanoksa Einari Nieminen Kalevi Lamminen 16243: 1989 vp. 407 16244: 16245: Raha-asia-aloite n:o 397 16246: 16247: 16248: 16249: 16250: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kotiutta- 16251: misrahan korottamiseen 16252: 16253: 16254: Eduskunnalle 16255: 16256: Varusmiehille maksetaan kotiuttamisrahaa että kotiuttamisraha vastaisi kuukauden vähim- 16257: 300 markkaa. Rahan tarkoituksena on turvata mäistoimeentuloa. Aluksi kotiuttamisraha olisi 16258: varusmiesten toimeentulo välittömästi palve- korotettava vuoden 1990 alusta 600 markkaan. 16259: luksen päätyttyä. Summaa ei enää nykypäivänä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16260: voi pitää millään tapaa riittävänä. nioittaen, 16261: Varusmiesten päiväraha ei riitä kattamaan 16262: asevelvollisuuttaan suorittavien kaikkia meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16263: ja. Siksi monella onkin siviiliin siirryttyä huo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 16264: mattavia taloudellisia vaikeuksia ennen ensim- 33.28.56 JO 800 000 markkaa asevelvol- 16265: mäisen palkan, opintotuen tai työttömyyskor- listen kotiuttamisrahan korottamiseksi 16266: vauksen saantia. 600 markkaan. 16267: Pitemmällä tähtäimellä on pyrittävä siihen, 16268: 16269: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16270: 16271: Maunu Kohijoki Heikki Rinne Raila Aho 16272: Raimo Vuoristo Timo Roos Aino Pohjanoksa 16273: Kalevi Lamminen 16274: 408 1989 vp. 16275: 16276: Raha-asia-aloite n:o 398 16277: 16278: 16279: 16280: 16281: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanha Rauma -säätiöl- 16282: le Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön 16283: säilyttämiseen ja entistämiseen 16284: 16285: Eduskunnalle 16286: 16287: Rauman kaupungissa vanhan kaupunginosan Vanhan Rauman alueen kunnostus- ja entis- 16288: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus- tämistoiminnan tehostamiseksi tulisi voida pal- 16289: ten ja koko kaupunginosan, Vanhan Rauman, kata erityinen projektihenkilö, jonka tehtävänä 16290: omaperäisen miljöön säilyttäminen on voitava olisi erilaisten suunnittelu-, tutkimus- ja kun- 16291: turvata kultuurihistoriallisena kokonaisuutena. nostustoimenpiteiden koordinointi ja johtami- 16292: Vanhan Rauman alueella on Rauman kaupun- nen. Erityisinä selvittelykohteina voisivat olla 16293: ki jo suorittanut varsin mittavia peruskorjauk- rakennusten kuntotutkimus, Vanhan Rauman 16294: sia. Niiden yhteydessä on voitu myös toteuttaa Kauppakadun sekä Kuninkaankadun julkisivu- 16295: tähän omaperäiseen miljööseen soveltuvaa ra- fasadit entistävä toteutus, kunnostusprojektit 16296: kennustoimintaa vanhusväestön asumistarpeita palkattujen ammattihenkilöiden avulla, vesi- 16297: varten. kattojen järjestelmällinen entistävä korjaami- 16298: Ostojen kautta Rauman kaupunki on saanut nen sekä alueen portit käsittävä korjaus- ja en- 16299: haltuunsa kyseiseltä alueelta kulttuurihistorial- tistämisprojekti yhteistyössä esimerkiksi Rau- 16300: lisesti merkittäviä alueita rakennuksineen. Kau- man teknillisen ammattikoulun kanssa. 16301: punki on ollut myös mukana perustamassa Jotta nämä edellä lyhyesti mainitut välttä- 16302: Vanha Rauma -säätiötä, jonka peruspääomasta mättömät hankkeet voitaisiin toteuttaa, tulisi 16303: kaupungin osuus on merkittävin. Vanha Rauma hyväksyä valtion erityistuen pii- 16304: Toistaiseksi on Vanhan Rauman entistämi- riin. Jotta hanke kokonaisuudessaan voitaisiin 16305: nen ja perusparannus tapahtunut pääosin yksi- toteuttaa, tulisi valtion vuosien 1990-1993 16306: tyisten toimesta. Jossain määrin on asuntojen budjetteihin sisällyttää kullekin vuodelle mil- 16307: sekä asuntojen aputiloina käytettävien muuta- joonan markan suuruinen määräraha erityis- 16308: mien talousrakennusten kunnostustoimenpitei- määrärahana Rauman kaupungin käyttöön 16309: tä voitu rahoittaa myös perusparannuslainoi- Vanhan Rauman kaupunginosan kultuurihisto- 16310: tuksella. Mutta tämän rahoitusmuodon ulko- riallisesti arvokkaiden rakennusten sekä koko 16311: puolelle ovat jääneet pääosin kaikki ulkoraken- alueen omaperäisen miljöön entistämisen ja säi- 16312: nukset sekä lähes koko alueen laaja liikekes- lyttämisen turvaamiseksi. 16313: kusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16314: Nykyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa toi- nioittaen, 16315: mintaa haittaavaa resurssien puutetta. Myös 16316: alueen dokumentointiaja entistämistä palvele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16317: va tutkimus on riittämätöntä. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 16318: Käynnistämättä on edelleen erityisinä projek- 35.32.34 1 000 000 markkaa Vanhan 16319: teina mm. pihapiireihin oleellisesti kuuluvien Rauman alueen kulttuurihistoriallisesti 16320: ulkorakennusten pelastaminen vesivaurioilta se- arvokkaan miljöön peruskorjaukseen, 16321: kä toiminnallisesti vilkkaan ja monipuolisen lii- entistämiseen ja säilyttämiseen Rauman 16322: kekeskuksen ympäristön parantaminen. kaupungissa. 16323: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 16324: 16325: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Laaksonen 16326: Raimo Vuoristo Timo Roos Kalevi Lamminen 16327: Heikki Rinne Mikko Elo Einari Nieminen 16328: 1989 vp. 409 16329: 16330: Raha-asia-aloite n:o 399 16331: 16332: 16333: 16334: 16335: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hakevaraston rakenta- 16336: miseen Pelson keskusvankilaan 16337: 16338: 16339: Eduskunnalle 16340: 16341: Pellon keskusvankilan hakkeen kosteus on tistä tehokkaammin. Erittäin tärkeä asia on, 16342: ollut keskimäärin 45 Olo. Mikäli kosteuspitoi- että ei tarvita erillistä rahavarausta lämmittämi- 16343: suus saadaan laskemaan 30 %:iin, saavutetaan seen. 16344: n. 80 000 mk:n säästö lämpöenergiakustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16345: sissa vuositasolla. nioittaen, 16346: Edellä olevan lisäksi kunnollisella hakevaras- 16347: tolla on muitakin etuja. Metsien hoito voidaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16348: suorittaa paremmin, kun sieltä tuleva raaka-ai- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 16349: ne voidaan varastoida asianmukaisesti. Vanke- markkaa hakevaraston rakentamiseksi 16350: ja voidaan vankilan maatilalla työllistää en- Pe/son keskusvankilaan. 16351: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16352: 16353: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 16354: Sakari Valli Juhani Alaranta Eino Siuruainen 16355: 410 1989 vp. 16356: 16357: Raha-asia-aloite n:o 400 16358: 16359: 16360: 16361: 16362: Koistinen: Määrärahan osoittamisesta Urho Kaleva Kekkosen 16363: henkilöä ja elämäntyötä kuvaavan muistopatsaan pystyttämi- 16364: seksi Kajaaniin 16365: 16366: Eduskunnalle 16367: 16368: Kajaaniin on tarkoitus pystyttää edellisen voston hyväksyttäväksi. Tiettävästi valtio on lu- 16369: presidenttimme, mittavan valtiomiehen Urho pautunut maksamaan puolet noin 1,5 milj. 16370: Kaleva Kekkosen muistomerkki. Kekkosen elä- markan kustannuksista. Valtio ei ole kuiten- 16371: mäntyö ja yhteydet Kainuuseen huomioon ot- kaan sitoutunut tähän muistomerkkiin, jonka 16372: taen on tärkeää, että muistomerkki pystytetään palkintolautakunta on asettanut ensimmäiselle 16373: maakuntaan ja nimenomaan Kajaaniin. Ny- sijalle. Näin ollen valtio voi vielä evätä tukensa 16374: kyisten suunnitelmien mukaan tavoitteena on, julkisuudessa esillä olleelle muistomerkkiehdo- 16375: että muistomerkki paljastettaisiin 3.9.1990, jol- tukselle. 16376: loin tulee kuluneeksi 90 vuotta Urho Kekkosen Katson, ettei valtion tule missään tapauksessa 16377: syntymästä. sitoutua edellä mainittuun teokseen. Urho Kale- 16378: Äskettäin päättyneen muistomerkkikilpailun va Kekkoselle tulee pystyttää muistomerkki, jo- 16379: on voittanut teos, jolle tekijä on antanut nimen ka valitaan joko muista kilpailuehdotuksista 16380: "Suuri aika". Palkintolautakunnan valitsema taikka valitaan kokonaan uuden kilpailun, joka 16381: voittajatyö ei kuitenkaan edes vähäisessä mää- toteutettaisiin kutsukilpailuna, teoksista. Urho 16382: rin kuvasta Kekkosen mittavaa elämäntyötä. Kekkonen ansaitsee arvoisensa, persoonaansa 16383: Teos ei muutoinkaan muistuta millään tavoin ja elämäntyötään kuvaavan muistomerkin. Täs- 16384: edesmennyttä presidenttiämme tai kuvasta hä- tä syystä teosta "Suuri aika" ei voida miten- 16385: nen persoonaansa. kään hyväksyä. 16386: Kainuussa onkin noussut voittajatyötä vas- Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle 16387: tustava suuri kohu, voidaan puhua jopa vastus- 1989 myönnetty 300 000 markan suuruinen 16388: tavasta kansanliikkeestä. Suuri osa kainuulai- määräraha Urho Kekkosen patsashankkeeseen. 16389: sista on täysin tyytymätön kilpailulautakunnan Määräraha tulee käyttää muun ehdotuksen 16390: suorittamaan valintaan. Myös laajalti ympäri kuin "Suuri aika" toteuttamiseen. Uuden pat- 16391: maata on mainittu teos herättänyt kielteistä ih- sashankkeen toteuttamiseen on tarpeen saada 16392: metystä. Muistomerkki ei tavallisten ihmisten valtion taholta lisävaroja, sillä budjetissa 16393: silmin nähtynä ole saanut juurikaan hyväksyn- myönnetyt varat eivät muutoinkaan riitä muis- 16394: tää. tomerkin pystyttämiseen. 16395: Vaikka muistomerkin suunnittelukilpailu on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16396: tässä vaiheessa ratkennut, lopullista päätöstä taen, 16397: mainitun teoksen toteuttamisesta ei ole tehty. 16398: Kajaanin kaupunginhallitus on tosin äänestyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16399: sen jälkeen päättänyt asettua kannattamaan 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000 16400: palkintolautakunnan ehdotuksen toteuttamista. markkaa Urho Kaleva Kekkosen henki- 16401: Kaupungin on kuitenkin vielä neuvoteltava löä ja elämäntyötä kuvaavan ja kun- 16402: muistomerkkiehdotuksen tekijän kanssa teok- nioittavan muistopatsaan pystyttämi- 16403: sen toteuttamiseen liittyvästä sopimuksesta. Mi- seksi Kajaaniin. 16404: käli sopimus syntyy, lähetetään tämä valtioneu- 16405: 16406: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16407: 16408: Annikki Koistinen 16409: 1989 vp. 411 16410: 16411: Raha-asia-aloite n:o 401 16412: 16413: 16414: 16415: 16416: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkija-neuvojan palk- 16417: kaamiseksi Kainuun tutkimusasemalle Sotkamoon 16418: 16419: 16420: Eduskunnalle 16421: 16422: Varsinaisen maataloustuotannon vähetessä läänin Maatalouskeskuksessa. Konsulenttien 16423: on puutarhatuotannon lisääminen ehkä kaik- toimialueet ovat nykyisellään niin laajat, että 16424: kein lupaavin korvaava toimeentulolähde maa- yhteyden saanti tarpeen tullen on työlästä, jopa 16425: seudun ihmisille Kainuussa. Mahdollisuudet mahdotonta sekä kallista. 16426: puutarhatuotannon lisäämiseen ovat hyvät, sil- Sen ohella, että tutkija-neuvoja on tarpeen 16427: lä menekkiä on omassa maakunnassakin; vain suorassa yrittäjäneuvonnassa, kuuluvat tällai- 16428: pieni osa nykyisestä kulutuksesta tuotetaan Kai- sen toimenhaltijan tehtäviin myös yhteiskunnan 16429: nuussa. Tulevaisuutta silmällä pitäen Kainuussa taholta tulevat tehtävät, kuten ympäristö-, 16430: on tehty puutarha-alaa koskeva selvitys Poh- kasvinsuojelu- sekä muut asiat, joilla on olen- 16431: jois-Suomen tutkimuslaitoksen Kajaanin yksi- nainen merkitys maatalouden ja maaseudun 16432: kön suorittamana vuosina 1986-87. Sen tulok- asuttamisessa sekä asumisolosuhteiden säilyttä- 16433: sena on voitu havaita Kainuun alkutuotannon misessä. 16434: kattavan kulutuksesta kasvihuonevihanneksista Kainuun tutkimusasema, Kainuun Maata- 16435: n. 30 OJo, juureksista n. 60% ja muista kasvik- louskeskus ja Kainuun puutarhatuottajat esittä- 16436: sista alle puolet. Marjanviljelyssä osa tuotteista vät yhdessä, että Kainuun tutkimusasemalle 16437: (mansikka) menee tuoretuotteena kuluttajille ja Sotkamoon perustettaisiin maakunnan orasta- 16438: herukat sopimusviljelyyn, mutta pääosa tuo- vaa puutarhatuotantoa palveleva tutkija-neuvo- 16439: daan edelleen Savosta. jan toimi. Tutkija-neuvojan tehtäviin kuuluisi- 16440: Toinen merkittävä selvityksessä esille tullut vat sekä uuden tiedon tuottaminen Kainuun tut- 16441: tekijä on viljelijäin ikärakenne ja koulutus. kimusasemalla että Kainuun alueen puutarha- 16442: Nuoria, ammattikoulutuksen saaneita on hyvin neuvonta. Lisäksi tutkija-neuvoja kehittelisi 16443: vähän, eikä alalle ole sijoittunut eikä ole sijoit- maatiloille soveltuvia puutarhatuotteiden jatko- 16444: tumassa uusia yrittäjiä. Keskeinen ongelma on jalostusmahdollisuuksia ja selvittelisi yhdessä 16445: selvityksen mukaan epävarmuuden ohella am- yrittäjien kanssa markkinointia niin omaan 16446: mattiviljelyyn kohdistuvan neuvonnan saata- maakuntaan kuin sen ulkopuolellekin, myös 16447: vuus yrittäjinä jo oleville. Uusyrittäjien koulu- ulkomaille. 16448: tuksen on katsottu olevan kunnossa Seppälän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16449: puutarhakoulun perusteella, kun vain jatko- nioittaen, 16450: koulutus ja erityisesti neuvonta voidaan saavut- 16451: taa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16452: Omaa maakuntaa palveleva puutarha-alan 1990 tulo- ja menoarvioon 115 000 16453: tutkimus ja neuvonta puuttuu Kainuusta koko- markkaa tutkija-neuvojan palkkaami- 16454: naan. Puutarhakonsulentti avomaan- ja kasvi- seksi Kainuun tutkimusasemalle Sotka- 16455: huoneviljelyn osalta on lähimpänä Oulun Maa- moon. 16456: talouskeskuksessa ja marjanviljelyssä Kuopion 16457: 16458: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16459: 16460: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 16461: Arvo Kemppainen Sakari Valli 16462: Juhani Alaranta 16463: 412 1989 vp. 16464: 16465: Raha-asia-aloite n:o 402 16466: 16467: 16468: 16469: 16470: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun maaseudun 16471: tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustamiskustannuksiin 16472: 16473: 16474: Eduskunnalle 16475: 16476: Vuonna 1988 käynnistyi Helsingin yliopiston nan monipuolistamiseen ja vahvistamiseen, so- 16477: alaisena Mikkelin ja Seinäjoen maaseudun pii juuri nyt voimakkaan rakennemuutoksen ai- 16478: tutkimus- ja koulutuskeskusten toiminta. Sa- kaan erityisesti Kainuuseen, joka on vielä 16479: massa valtioneuvoston päätöksessä, jolla edellä maamme pahinta työttömyysaluetta. Tämän 16480: mainitut keskukset saivat aloitusluvan, anne- keskuksen yhteydessä on mahdollisuus yhdistää 16481: taan siinä olevalla maininnalla mahdollisuus voimavarat maakunnan elävänä pitämiseksi. 16482: aloittaa vastaavanlainen toiminta muuallakin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16483: Kainuussa on kiinnostuneena seurattu tätä toi-· nioittaen, 16484: mintaa ja ollaan halukkaita ja valmiita aloitta- 16485: maan samanlainen toiminta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16486: Kehittämiskeskuksen toiminta, johon kuu- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16487: luu, että sen avulla pyritään yhteistyössä alueel- markkaa Kainuun maaseudun tutkimus- 16488: listen intressiryhmien kanssa sen alueen elinkei- ja koulutuskeskuksen aloittamiseksi. 16489: nojen, elinkeinorakenteen ja pk-yritystoimin- 16490: 16491: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16492: 16493: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Kauko Heikkinen 16494: 1989 vp. 413 16495: 16496: Raha-asia-aloite n:o 403 16497: 16498: 16499: 16500: 16501: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin yhdyskun- 16502: tien vedenhankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin 16503: 16504: 16505: Eduskunnalle 16506: 16507: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa katsonut, että valtion varoja haja-asutuksen ve- 16508: on momentille 30.40.31 myönnetty 31 000 000 sihuoltoinvestointeihin myönnettäviin vesihuol- 16509: mk vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta an- toavustuksiin tarvitaan vuosittain n. 80 000 000 16510: netun lain (56/80) mukaisten avustusten maksa- mk. 16511: miseen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemä- Ottaen huomioon kustannustasossa tapahtu- 16512: röintiä edistäviin investointeihin. Mainittua la- neen nousun tulisi valtion vuoden 1990 tulo- ja 16513: kia on esitetty muutettavaksi siten, että avus- menoarvioon varata 90 000 000 mk tähän tar- 16514: tuksen piiriin tulisivat myös alle 10 talouden yh- koitukseen. 16515: teiset ja kiinteistökohtaiset vesihuoltohankkeet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16516: Lain muutos merkitsisi tuntuvaa parannusta nioittaen, 16517: nykyiseen rahoituskäytäntöön, mutta jotta sillä 16518: olisi odotettua vaikutusta, tulisi avustusmäärä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16519: rahaa olla käytettävissä todellista tarvetta vas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 16520: taavasti. 30.40.31 90 000 000 markkaa yhdys- 16521: Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämis- kuntien vedenhankinta- ja viemäröinti- 16522: työryhmä on muistiossaan (MMM 1987: 31) toimenpiteiden avustuksiin. 16523: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16524: 16525: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 16526: Sakari Valli Juhani Alaranta Eino Siuruainen 16527: Sirkka-Liisa Anttila 16528: 414 1989 vp. 16529: 16530: Raha-asia-aloite n:o 404 16531: 16532: 16533: 16534: 16535: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailuneuvojan toi- 16536: men perustamiseksi Kainuun Maatalouskeskukseen 16537: 16538: 16539: Eduskunnalle 16540: 16541: Kainuusta on kovaa vauhtia kehittymässä kiinnostaa tämän päivän matkaajia, ja matkai- 16542: matkailumaakunta lukuisine maatilamatkailu- luneuvoja olisi henkilö, joka ohjaa ja koordinoi 16543: sekä erilaisine liikunta- ja retkeilykeskuksineen. tämän hyvin monipuolisen sektorin yrittäjille. 16544: Matkailuelinkeinon annistuneelle jatkumiselle Matkailuneuvoja on myös läheinen ja paikal- 16545: on elintärkeää, että yrittäjät ja sen toimihenki- liset olosuhteet tunteva apu yrityksen perusta- 16546: löt ovat alansa hallitsevia ja motivoituneita työ- misvaiheessa. Hän ohjaa tulevan yrittäjän oi- 16547: hönsä. keille ammattitietolähteille. 16548: Tämä edellyttää, että yrityksille on tarjolla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16549: erikoistunutta ja pätevää tukea ja neuvontaa. nioittaen, 16550: On myös tärkeää, että määrätynlainen tarkas- 16551: tustoiminta, joka on jatkuvaa, on aina tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16552: taessa saatavilla. 1990 tulo- ja menoarvioon 150000 16553: Suuremman matkailutoiminnan ohella maa- markkaa matkailuneuvojan toimen pe- 16554: tilamatkailu on nyt suosittua, ja niinpä erityi- rustamiseksi Kainuun Maatalouskes- 16555: sesti sen tulisi saada kaikki tuki. Esim. perinne kukseen. 16556: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16557: 16558: Annikki Koistinen Juhani Alaranta 16559: 1989 vp. 415 16560: 16561: Raha-asia-aloite n:o 405 16562: 16563: 16564: 16565: 16566: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjavesivarojen käy- 16567: tön ja suojelun kehittämiseen 16568: 16569: 16570: Eduskunnalle 16571: 16572: Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä kijöiden arvioimiseksi, selvittää vahinkojen en- 16573: oleva luonnonvarainneuvosto on yhteisessä nalta ehkäisemisen ja jo tapahtuneiden vahin- 16574: aloitteessaan ympäristöministeriön yhteydessä kojen torjumisen kannalta tarpeelliset toimen- 16575: olevan ympäristönsuojeluneuvoston kanssa piteet sekä laatia pohjavesien suojelun edellyt- 16576: kiinnittänyt vakavasti huomiota pohjavesivaro- tämät käytännön toimintaohjeistot. Kyseisen 16577: jen käytön ja suojelun kehittämiseen. Varoja ohjelman toteuttamisen arvioidaan kestävän 16578: onkin jossain määrin saatu sekä pohjavesiselvi- viisi vuotta. 16579: tyksiin (maa- ja metsätalousministeriön hallin- Edellä esitetyn kiireellisen toiminnan käyn- 16580: nonala) että pohjavesien suojeluun (ympäristö- nistämiseksi esitettiin jo valtion vuoden 1989 16581: ministeriön hallinnonala). tulo- ja menoarvioon määrärahaa, mutta rahaa 16582: Ympäristönsuojeluneuvosto on lausunnos- ei saatu. 16583: saan 6.9.1988 ympäristöministeriön TTS:sta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16584: 1989-1992 todennut tilanteen olevan edelleen nioittaen, 16585: heikko. Luonnonvarainneuvosto puolestaan to- 16586: teaa, että vesi- ja ympäristöhallinnossa olisi kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16587: reellisesti käynnistettävä yhteistyössä kuntien 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 16588: kanssa ohjelma, jonka tarkoituksena on kar- markkaa ohjelmatyön aloittamiseen 16589: toittaa ja luokitella pohjavesialueet käyttökel- pohjavesivarojen käytön ja suojelun ke- 16590: poisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan, kehit- hittämiseen. 16591: tää menetelmiä pohjavesiä uhkaavien vaarate- 16592: 16593: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16594: 16595: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen 16596: Sakari Valli Juhani Alaranta Eino Siuruainen 16597: Sirkka-Liisa Anttila 16598: 416 1989 vp. 16599: 16600: Raha-asia-aloite n:o 406 16601: 16602: 16603: 16604: 16605: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Saimaan tulvapengerrysten 16606: rakentamiseen Ruokolahdella 16607: 16608: 16609: Eduskunnalle 16610: 16611: Vuoden 1974175 Saimaan suurtulvien joh- piiri on jatkanut hankkeiden suunnittelua Ruo- 16612: dosta toteutettiin vuosina 1976-80 Saimaan kolahden osalta pienpatohankkeina. Toimitus- 16613: rantojen tulvaherkimpien peltojen pengerryk- ten loppukokoukset ovat keväällä 1989. Hank- 16614: set. Varoja tähän osoitettiin valtion budjeteissa. keet tulevat lainvoimaisiksi ja toteuttamiskel- 16615: Ruokolahden kunnan Haapaveden rantapel- poisiksi kesään mennessä. Kolmen hankkeen 16616: tojen tulvasuojelu oli tarkoitus toteuttaa Haa- hyötyala on noin 51 hehtaaria. 16617: paveden säännöstelynä, joka olisi toteutettu yh- Kokonaiskustannusarvio hankkeille on yh- 16618: teisesti Härskiän paikallistien rakentamisen yh- teensä noin 1,5 milj. markkaa. Varat tulisi ottaa 16619: teydessä. Hanke kuitenkin kaatui Ruokolahden vuoden 1990 budjettiin ja hankkeet Kymen vesi- 16620: kunnanvaltuuston käsittelyissä vuosina 1984 ja ja ympäristöpiirin työohjelmaan. 16621: 1985. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16622: Vuonna 1985 esitettiin Kymen vesipiirin, ruo- taen, 16623: kolahtelaisten viljelijöiden ja Maataloustuotta- 16624: jain Etelä-Karjalan Liiton toimesta, että han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16625: ketta jatketaan pienpatohankkeina. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 16626: 1987 budjetissa oli varattu rahaa hankkeen 30.40. 77 1 500 000 markkaa Saimaan 16627: suunnitteluun. Hankkeiden alkukokoukset pi- tulvapengerrysten rakentamisen toteut- 16628: dettiin keväällä 1988. Kymen vesi- ja ympäristö- tamiseksi Ruokolahdella. 16629: 16630: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16631: 16632: Heikki Kokko 16633: 1989 vp. 417 16634: 16635: Raha-asia-aloite n:o 407 16636: 16637: 16638: 16639: 16640: Kokko: Määrärahan osoittamisesta rautatien tasoristeyksen ra- 16641: kentamiseksi Hytin-Vainikkalan maantielle 16642: 16643: 16644: Eduskunnalle 16645: 16646: Lappeenrannassa oleva maantie n:o 389 Ratkaisua asian korjaamiseksi suunnitellaan 16647: (Hytti-Vainikkala) ylittää Neuvostoliittoon TVL:n Kymen piirin toimesta. 16648: menevän rautatien Vainikkalan ratapihan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16649: alueella tasoristeyksenä. Risteys on muodostu- taen, 16650: nut liikenteellisesti erittäin hankalaksi. Ratapi- 16651: halla tapahtuvan liikenteen takia suojapuomit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16652: joutuvat olemaan alhaalla tiettyinä vuorokau- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 16653: denaikoina jopa puolet ajasta. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Rytin- 16654: Toisaalta rautatiekuljetuksina kuljetetaan Vainikkalan maantien ja rautatien taso- 16655: paljon räjähdys- ja palonarkoja sekä myrkylli- risteyksen rakentamiseksi eritasoristeyk- 16656: siä aineita, jolloin onnettomuusvaara on suuri. seksi. 16657: 16658: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16659: 16660: Heikki Kokko 16661: 418 1989 vp. 16662: 16663: Raha-asia-aloite n:o 408 16664: 16665: 16666: 16667: 16668: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen Kaak- 16669: kois-Suomen toimipisteen perustamiseen Lappeenrantaan 16670: 16671: 16672: Eduskunnalle 16673: 16674: Ilmatieteen laitoksen KTS:n mukaan Itä-Suo- sekä alueella asuville ja vapaa-aikaansa viettä- 16675: men aluetoimisto aloittaa toimintansa vuonna ville ihmisille. 16676: 1989. Sen alaisen Kaakkois-Suomen toimipis- Nykyiset sääennustukset koskevat Kymen 16677: teen aloitus sijoittuu suunnitelman mukaan vas- lääniä tai Itä-Suomea. Kaakkois-Suomen sään 16678: ta 1990-luvun alkuun. erityispiirteet jäävät ennusteissa huomioimatta. 16679: Viime aikoina alueellisten sääpalveluyksiköi- Kaakkois-Suomi, voimakkaana teollisuus- 16680: den perustaminen on keskittynyt Länsi-Suo- alueena, vaatii erityistä ilmanlaadun valvontaa 16681: meen. Myös Pohjois-Suomen alueellinen sää- ja tutkimusta. Alueen ilman tilaan vaikuttavat 16682: palvelu on toteutumassa. Kaakkois-Suomi on oleellisesti myös valtakunnan rajan läheisyydes- 16683: jäämässä jälkeen sääpalveluiden osalta. Suun- sä Neuvostoliiton puolella sijaitsevat suuret 16684: nitellun Itä-Suomen aluetoimiston toiminta- asutuskeskukset ja teollisuuslaitokset. 16685: alueeseen kuuluu koko laaja Saimaan järvialue. Vesiliikenne eteläisellä Saimaalla on huomat- 16686: Saimaalla on vilkasta vesiliikennettä, rahti- ja tavasti vilkkaampaa kuin vesistöalueen pohjois- 16687: matkustaja-aluksia sekä huviveneliikennettä ui- osissa. 16688: ton ja öljykuljetusten lisäksi. Valmiudet Kaakkois-Suomen toimipisteen 16689: Saimaa ja Saimaan kanava ovat Suomenlah- perustamiselle Lappeenrannassa ovat olemassa. 16690: den jatke. Vesiliikennettä täällä voidaan verrata Lappeenrannan lentoasema katsoo toimipis- 16691: kansainväliseen meriliikenteeseen. Ympäristö teen perustamisen erittäin tarpeelliseksi. 16692: täällä on kuitenkin herkempi kaikille häiriöille. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on 16693: Vesiliikenteen turvallisuus on kansantaloudelli- kiinnostunut ilman epäpuhtauksien tutkimises- 16694: sestikin merkittävää. Kun Saimaan kanavalla ta ja laadun tarkkailusta. Alueelliset erityispiir- 16695: sallitaan tulevaisuudessa myös ulkomaisten hu- teet korostavat ilmastotutkimuksen tarvetta. 16696: vialusten liikkuminen, merkitys vielä lisääntyy. Kaakkois-Suomelle on tärkeää, että nyt ko- 16697: Ilmatieteen laitos on tehnyt vesiliikenteen keiltu alueellinen sääpalvelu vakiinnutetaan ja 16698: sääpalvelutarpeesta selvityksen, ja sääpalvelua monipuolistetaan palvelemaan maatalouden, 16699: on kokeiltu suppeassa muodossa kesällä 1988. matkailun, vesiliikenteen sekä tie-, rautatie- ja 16700: Sääpalvelun laajentaminen ja vakinaistaminen lentoliikenteen tarpeita. 16701: edellyttää Ilmatieteen laitokselta lisähenkilö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16702: kuntaa. taen, 16703: Kaakkois-Suomen sijainti ja ilmastolliset se- 16704: kä ympäristöolosuhteet korostavat erillisen sää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16705: palveluyksikön perustamisen tarpeellisuutta 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 16706: Lappeenrantaan. markkaa Kaakkois-Suomen alueellisen 16707: Alueellinen sääpalvelu olisi merkittävä edis- sääpalvelutoimipisteen perustamiseksi 16708: tys koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämälle Lappeenrantaan. 16709: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16710: 16711: Heikki Kokko 16712: 1989 vp. 419 16713: 16714: Raha-asia-aloite n:o 409 16715: 16716: 16717: 16718: 16719: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoito- 16720: piirin perustamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin 16721: 16722: 16723: Eduskunnalle 16724: 16725: Valtioneuvoston vahvistamassa valtakunnal- että määräraha on 5 milj. markkaa vuonna 16726: lisessa suunnitelmassa erikoissairaanhoidon jär- 1988, 5 milj. markkaa vuonna 1989 ja 10 milj. 16727: jestämiseksi vuosille 1987-1991 on Etelä-Sai- markkaa vuonna 1990. Valtion vuoden 1988 16728: maan keskussairaalan laajennus- ja saneeraus- tulo- ja menoarviossa rahoitusosuus oli kuiten- 16729: hanke vahvistettu 134 miljoonan markan suu- kin supistettu 1,5 milj. markkaan ja vuoden 16730: ruisena. 1989 tulo- ja menoarviossa 2 milj. markkaan. 16731: Sen johdosta, että perustetun Etelä-Karjalan Kuntainliiton omien toimenpiteiden sekä lu- 16732: sairaanhoitopiirin jäsenkunnat joutuvat suorit- nastuskorvausten suuren määrän johdosta val- 16733: tamaan vanhojen kuntainliittojen purkautumi- tion rahoitusosuus tulee saattaa kuntainliiton ja 16734: sesta aiheutuvat noin 53 milj. markan lunastus- STM:n tekemän ehdotuksen tasolle. 16735: korvaukset, päätti Etelä-Saimaan keskussairaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16736: lan kuntainliiton liittovaltuusto oma-aloitteises- taen, 16737: ti supistaa rakennushanketta 20 milj. markalla. 16738: Supistetun rakennushankkeen perustamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16739: suunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveysmi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 16740: nisteriössä 24.6.1987 kuntainliiton esittämässä 33.79.35 10000000 markkaa käytettä- 16741: muodossa siten, että hankkeesta aiheutuvat pe- väksi valtionavustuksena Etelä-Karjalan 16742: rustamiskustannukset ovat yhteensä 114 milj. sairaanhoitopiirin perustamisesta aiheu- 16743: mk. Kuntainliitto on esittänyt, että valtion tulo- tuneisiin lunastuskorvauksiin ja näitä 16744: ja menoarvioon varattaisiin 20 milj. markan varten otettujen lainojen korkomenoi- 16745: määräraha lunastuskorvauksia varten siten, hin. 16746: 16747: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 16748: 16749: Heikki Kokko 16750: 16751: 16752: 16753: 16754: 30 290089P 16755: 420 1989 vp. 16756: 16757: Raha-asia-aloite n:o 410 16758: 16759: 16760: 16761: 16762: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta suurperheiden ajo- 16763: neuvon hankinnan mahdollistamiseksi ylimääräisenä auto- 16764: veron palauttamisella 16765: 16766: Eduskunnalle 16767: 16768: Monilapsisissa suurperheissä, JOISsa on Laajentamalla osittainen verovähennysoi- 16769: useampia alaikäisiä perheenjäseniä, perheen yh- keus koskemaan monilapsisten perheiden ajo- 16770: teisen matkustamisen esteenä on auton paikka- neuvohankintaa mahdollistetaan huonettavien 16771: luvun vähyys. lasten ja vanhempien yhteinen turvallinen mat- 16772: Useimmissa tapauksissa toisen ajoneuvon kustaminen. 16773: hankinta on taloudellisesta syystä mahdotonta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16774: Vaihtoehtona on uuteen useampipaikkaiseen nioittaen, 16775: ajoneuvokantaan siirtyminen. 16776: Monilapsisille perheille muutoinkin jo suur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16777: ten menojen vuoksi syntyy tästä kohtuuton ra- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 16778: site. markkaa suurperheiden ajoneuvon han- 16779: Invalidiajoneuvoihin ja takseihin ym. sovelle- kinnan mahdollistamiseksi ylimääräisel- 16780: taan verovähennysmahdollisuutta. lä autoveron palauttamisella. 16781: 16782: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16783: 16784: Martti Korkia-Abo Iiro Viinanen Anneli Jäätteenmäki 16785: 1989 vp. 421 16786: 16787: Raha-asia-aloite n:o 411 16788: 16789: 16790: 16791: 16792: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 16793: kansanopiston kannatusyhdistykselle ruokala- ja auditorio- 16794: rakennuksen rakentamiseen 16795: 16796: Eduskunnalle 16797: 16798: Keski-Pohjanmaan kansanopiston kannatus- Lisärakennus on oppilaitoksen toiminnan 16799: yhdistys ry:n omistaman ja ylläpitämän ruo- kannalta välttämätön ja tarpeen vaatima. Au- 16800: kala- ja auditoriorakennuksen sekä Kälviänjoen ditorio palvelee lisäksi opiston toiminta-alueen 16801: yli rakennukselle johtavan sillan rahoittamiseen harrastajateatteritoimintaa koulutuspaikkana, 16802: pitäisi saada 700 000 markan määräraha. teatterina ja musiikkisalinakin. 16803: Rakennus kalusteineen ja siltoineen tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16804: maksamaan 8,3 mmk. Rahoituksesta on hoidet- nioittaen, 16805: tu pitkäaikaisin lainoin 6 mmk ja valtion raken- 16806: nusavustuksella 200 000 mk. Rahoituksesta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16807: edelleen avoimena 2,1 mmk. Kannatusyhdistyk- 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 16808: sellä itsellään ei ole mahdollisuutta rahoittaa markkaa Keski-Pohjanmaan kansan- 16809: hanketta loppuun. Yhdistyksen tilinpäätös vuo- opiston ruokala- ja auditoriorakennuk- 16810: delta 1988 osoittaa n. 195 000 markan tappiota. senja Kälviänjoen sillan rakentamiseen. 16811: Rakennus valmistuu kesällä 1989. 16812: 16813: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16814: 16815: Martti Korkia-Abo Kari Häkämies 16816: Iiro Viinanen Kari Urpilainen 16817: 422 1989 vp. 16818: 16819: Raha-asia-aloite n:o 412 16820: 16821: 16822: 16823: 16824: Korkia-Abo: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 16825: emäntäkoulun valtionapuun 16826: 16827: 16828: Eduskunnalle 16829: 16830: Vetelin kunnan alueella toimii yksityinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16831: Keski-Pohjanmaan emäntäkoulu. Oppilaitos 1990 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar- 16832: on saanut vuosittain harkinnanvaraista valtion kan määrärahan Keski-Pohjanmaan 16833: avustusta. emäntäkoulun avustamiseen. 16834: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16835: taen, 16836: 16837: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 16838: 16839: Martti Korkia-Abo 16840: 1989 vp. 423 16841: 16842: Raha-asia-aloite n:o 413 16843: 16844: 16845: 16846: 16847: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan- 16848: taiteenkeskukselle 16849: 16850: 16851: Eduskunnalle 16852: 16853: Kansantaiteiden perinnön vaaliminen velvoit- tulevat olemaan näyttely-, konsertti-, julkaisu- 16854: taa tarkoituksenmukaisten toimintaedellytysten ja tiedotustoiminta sekä yhteistyö yliopistojen 16855: luomiseen. Kaustiselle perustettava laaja-alai- ja korkeakoulujen kanssa. 16856: nen kansantaiteenkeskus nähdään valtakunnal- Esisuunnitelman mukaan hankkeen kustan- 16857: lisesti keskeisenä kulttuuri-, tutkimus- ja taide- nusarvio on 16 miljoonaa markkaa. Sekä Kan- 16858: hankkeena, jonka merkitys tulee säteilemään sanmusiikkijuhlien kannatusyhdistyksen mah- 16859: koko maahan ja jolla tulee olemaan laaja kan- dollisuudet että paikkakunnan vähäiset talou- 16860: sainvälinen ulottuvuus. delliset voimavarat huomioon ottaen keskuksen 16861: Kaustisen omaksuman edelläkävijän roolin toteuttaminen on mahdollista vain valtion ja 16862: ansiosta ja paikkakunnalla jo olemassa olevien muun yhteiskunnan tuella. 16863: puitteiden johdosta sillä on parhaat mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16864: suudet kansantaiteiden saavutusten esilletuomi- nioittaen, 16865: seen ja hyödyntämiseen. 16866: Kansantaiteenkeskuksesta tullaan muodosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16867: maan johtava valtakunnallinen, perinteen poh- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 16868: jalta uutta luova ja osallistujaa aktivoiva, tiede- markkaa käytettäväksi Kaustiselle to- 16869: keskustyyppinen kulttuurilaitos, jolla on kan- teutettavan valtakunnallisen kansantai- 16870: sallisen kulttuurin kannalta merkittävä kansain- teenkeskuksen jatkosuunnitteluun sekä 16871: välinen tehtävä. Sen keskeisiä toimintamuotoja kehittämis- ja käynnistämistoimiin. 16872: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 16873: 16874: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 16875: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 16876: 424 1989 vp. 16877: 16878: Raha-asia-aloite n:o 414 16879: 16880: 16881: 16882: 16883: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan- 16884: musiikkijuhlien järjestämiseen 16885: 16886: 16887: Eduskunnalle 16888: 16889: Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on vuosittai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16890: nen merkkitapahtuma Keski-Pohjanmaalla ja nioittaen, 16891: koko Suomessa. Se kokoaa vuosittain noin 16892: 2 500 koti- ja ulkomaista esiintyjää sekä lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16893: 100 OOO:een kohoavan juhlavierasjoukon. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 16894: Kansanmusiikkijuhlat on kulttuuritapahtu- 29.90.52 400 000 markkaa Kaustisen 16895: ma, joka on säilyttänyt asemansa. Vuotuinen kansanmusiikkijuhlien järjestämistä 16896: valtionavustus ei ole ollut riittävä. varten sekä äänentoisto- ja valaistusjär- 16897: Juhlien järjestäjät joutuvat rajoittamaan toi- jestelmien kehittämiseen ja toteuttami- 16898: mintaansa, ja näin ollen monet varsinkin nuoret seen. 16899: taiteilijat joutuvat jäämään tapahtumien ulko- 16900: puolelle. 16901: 16902: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 16903: 16904: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 16905: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 16906: Anneli Jäätteenmäki 16907: 1989 vp. 425 16908: 16909: Raha-asia-aloite n:o 415 16910: 16911: 16912: 16913: 16914: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven Mu- 16915: siikkiyhdistys ry:lle musiikkipäivien järjestämiseen 16916: 16917: 16918: Eduskunnalle 16919: 16920: Lappajärven musiikkipäivät on koko Järvi- Ulkomaisista esiintyjistä mainittakoon kapel- 16921: seudun ja koko maakunnan yhteinen musiikki- limestari Alexander Muhin ja säestäjä Ulrich 16922: tapahtuma. Koneffke. 16923: Musiikkipäiviä on järjestetty useiden vuosien Musiikkipäivillä on myös koulutusta, jonka 16924: aikana. Se on tapahtuma, joka vilkastuttaa vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan. 16925: kulttuuritoimintaa niin Järviseudun pitäjissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16926: kuin koko Pohjanmaalla. nioittaen, 16927: Tilaisuuksia järjestetään nyt 10 päivän ajan. 16928: Tilaisuuksia on yhteensä 13 ja toiminta tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16929: tuu 7 kunnan alueella. 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 16930: Esiintyjinä maan parhaimmisto (Jaakko Ry- markkaa Lappajärven Musiikkiyhdistys 16931: hänen, Seppo Ruohonen, Leena Kosola, Kalevi ry:n musiikki- ja koulutustoimintaan 16932: Olli, Tom Krause, Heikki Orama, Anssi Hirvo- tarkoitettujen musiikkipäivien järjestä- 16933: nen, Heikki Siukola jne.) miseen Lappajärvellä. 16934: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 16935: 16936: Martti Korkia-Aho Kari Häkämies 16937: Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 16938: Iiro Viinanen 16939: 426 1989 vp. 16940: 16941: Raha-asia-aloite n:o 416 16942: 16943: 16944: 16945: 16946: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkko- 16947: musiikkipäiville 16948: 16949: 16950: Eduskunnalle 16951: 16952: Lohtajan Kirkkomusiikkipäiviä on pidetty jo Musiikkipäivien kustannusarvio on 460 000 16953: kymmenen vuoden ajan. Esiintyjinä on ollut markkaa. 16954: kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, joista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16955: mainitsemme muutamia: Esa Ruuttunen, Tau- nioittaen, 16956: no Äikää, Jorma Silfvast, Hannu Niemelä, Ka- 16957: levi Olli ja Veikko Sinisalo. Ohjelmassa on vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16958: kirkkomusiikkia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 16959: Kirkkomusiikkipäivät ovat olleet aikaisem- 29.90.52 150 000 markkaa Lohtajan 16960: min vain Lohtajan kunnan ja seurakunnan jär- Kirkkomusiikkipäivien kustannusten 16961: jestämiä. Nyt on toiminta-alue laajennettu kos- peittämiseksi. 16962: kemaan myös Kokkolan kaupunkia. 16963: 16964: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 16965: 16966: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 16967: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 16968: 1989 vp. 427 16969: 16970: Raha-asia-aloite n:o 417 16971: 16972: 16973: 16974: 16975: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Chydenius-instituu- 16976: tin toiminnan kehittämiseen 16977: 16978: 16979: Eduskunnalle 16980: 16981: Chydenius-instituutti on Kokkolassa vuodes- mustoiminnan vähäisyytenä. Näillä molemmilla 16982: ta 1978 saakka toiminut tutkimuslaitos. Sen on tärkeä merkityksensä elinkeinoelämän yleis- 16983: tehtävänä on harjoittaa lähinnä Keski-Pohjan- ten edellytysten kannalta. Myös aluepoliittises- 16984: maahan kohdistuvaa talouden ja kulttuurin tut- sa ajattelussa on viime aikoina alettu yhä enem- 16985: kimusta. Myös Anders Chydeniuksen elämän- män korostaa koulutuksen ja tutkimuksen roo- 16986: työn vaaliminen kuuluu luonnollisesti laitoksen lia maakuntien kehittämisresurssina. 16987: toimenkuvaan. Ehdotammekin nyt, että valtiovalta sitoutuisi 16988: Instituutin rahoitus on tähän saakka perustu- Chydenius-instituutin toiminnan tukemiseen 16989: nut kiinteiden kulujen osalta kannatusyhdistyk- maakunnallisena tutkimuslaitoksena vuosittai- 16990: sen, käytännössä pääasiassa Kokkolan kaupun- sen määrärahan avulla. Jo 200 000 markan 16991: gin avustukseen, joka tänä vuonna oli 500 000 avustus takaisi yhden vakinaisen tutkijan palk- 16992: markkaa. Projektikohtaista tukea on saatu eri- kaamisen. Se vahvistaisi huomattavasti insti- 16993: laisilta yhteisöiltä ja rahastoilta. Opetusministe- tuutin mahdollisuuksia pitkäjänteiseen Keski- 16994: riö on vuonna 1986 myöntänyt kertaluonteisena Pohjanmaata koskevaan tutkimustyöhön. 16995: määrärahana 150 000 markkaa. Tähän mennes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16996: sä tutkimusraportteja on kertynyt yhteensä 35. nioittaen, 16997: Instituutin toiminnan kehittämiseksi on käy- 16998: nyt välttämättömäksi pyrkiä saamaan myös val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16999: tiovalta kiinteämmin rahoitukseen mukaan. 1990 tulo- ja menoarvioon 200000 17000: Keski-Pohjanmaa on niitä harvoja maakuntia markkaa Chydenius-instituutin toimin- 17001: Suomessa, joissa ei ole omaa korkeakoulua. Se nan kehittämiseen. 17002: näkyy mm. koulutustason alhaisuutena ja tutki- 17003: 17004: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17005: 17006: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 17007: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17008: 428 1989 vp. 17009: 17010: Raha-asia-aloite n:o 418 17011: 17012: 17013: 17014: 17015: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärin viran 17016: perustamiseen Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen 17017: 17018: 17019: Eduskunnalle 17020: 17021: Turkistalous on vaikeuksissa monella tapaa. laitoksen henkiseen ympäristöön. Alan tunte- 17022: Tarhaajilla ja turkisalan järjestöillä on talou- mus monipuolistuisi ratkaisevasti, ja yhteistyös- 17023: dellisia vaikeuksia, ja myös turkiseläimissä tä olisi molemminpuolista hyötyä. Eläinlääkä- 17024: esiintyy kulkutauteja. Tilanne on vaikuttanut ristä hyötyisivät luonnollisesti myös tarhaajat 17025: mm. siihen, että Valtion eläinlääketieteelliselle sekä Turkistalouden tutkimusaseman välittö- 17026: laitokselle on esitetty ensi vuodelle lisää varoja mässä läheisyydessä olevat tutkimus- ja opetus- 17027: maksullista palvelutoimintaa varten. Toiselta yksiköt: turkistalouskoulu, maatalousoppilai- 17028: puolen on olemassa uhka, että turkisalan järjes- tos, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusasema 17029: töt joutuvat vähentämään Pohjanmaalla omaa sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen Keski- 17030: eläinlääkintähenkilöstöään. Pohjanmaan tutkimusasema. 17031: Helpotusta tilanteeseen toisi ratkaisu, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17032: eläinlääketieteelliselle laitokselle perustettaisiin nioittavasti, 17033: virka sijaintipaikkana Turkistalouden tutki- 17034: muslaitos Kannuksessa. Turkistalouden tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17035: muslaitoksella on uudet, hienot valtion rakenta- 1990 tulo- ja menoarvioon 170 000 mar- 17036: mat tilat, jotka ovat pääosin tyhjillään. Laitok- kan määrärahan eläinlääkärin viran pe- 17037: sella on johtajan lisäksi vain yksi tutkija. rustamiseen Valtion eläinlääketieteelli- 17038: Eläinlääkärin sijoittaminen vuokralaiseksi selle laitokselle sijaintipaikkana Kan- 17039: tutkimusasemalle olisi erinomainen vahvistus nus. 17040: 17041: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17042: 17043: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 17044: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17045: 1989 vp. 429 17046: 17047: Raha-asia-aloite n:o 419 17048: 17049: 17050: 17051: 17052: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön rakentami- 17053: seen TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueelle 17054: 17055: 17056: Eduskunnalle 17057: 17058: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Kunnossapidon rahoitus vuoden 1988 olete- 17059: maan piirin rakentamisen rahoitus vuoden 1988 tussa keskimääräisessä kustannustasossa (tr- 17060: oletetussa keskimääräisessä kustannustasossa ind. 159) on seuraava: 17061: (tr-ind. 159) on seuraava: 17062: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 17063: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 Rahoitus (Mmk) 56,0 59,5 60,7 63,4 63,9 64,0 17064: Rahoitus (Mmk) 57,5 52,9 48,2 47,4 44,5 41,1 17065: Muutos(%) -8,0 -8,9 -1,7 -6,1 -7,6 Liikennesuorite on kasvanut viime vuosina 17066: keskimäärin 4 %, kanta- ja valtateille 5-7 %. 17067: Luvut eivät sisällä Haapaveden turvevoima- Mm. edellä olevasta johtuen kunnossapidon ra- 17068: lalle johtavaa tietä. hoitustarve kasvaa mm. päällystämistarpeen 17069: Tie 2000 -suunnitelman mukaan rakentami- nousun vuoksi. 17070: sen rahoituksen tulisi olla keskimäärin 59 Tie 2000 -suunnitelman mukaan kunnossapi- 17071: Mmk/vuosi, jolloin pystyttäisiin turvaamaan don rahoituksen tulisi olla keskimäärin 74 17072: nykyinen tieverkon taso. Mmk/vuosi. 17073: Samalla kun Keski-Pohjanmaan piirin reaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17074: nen rahoitus on laskenut selvästi esim. vuodesta nioittaen, 17075: 1983 vuoteen 1988 16,4 Mmk, on piirin suhteel- 17076: linen osuus koko maan rahoituksesta selvästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17077: laskenut, ollen nykyisin alle liikennesuorite- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17078: osuudenkin (3,3 OJo) ja selvästi alle tiepituus- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa tiestön 17079: osuuden (4,8 %). rakentamiseen tie- ja vesirakennuslai- 17080: Mm. Haapaveden turvevoimalan vaatimien toksen Keski-Pohjanmaan piirin alueel- 17081: turvekuljetusteiden toteuttaminen voimalan le. 17082: käynnistämisen edellyttämän aikataulun mu- 17083: kaisesti ei ole mahdollista vuoden 1988 mukai- 17084: sella rahoitustasolla. 17085: 17086: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17087: 17088: Martti Korkia-Aho Iiro Viinanen 17089: Oiva Savela Kari Urpilainen 17090: 430 1989 vp. 17091: 17092: Raha-asia-aloite n:o 420 17093: 17094: 17095: 17096: 17097: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven-Lass- 17098: folkin maantien n:o 741 parantamiseen 17099: 17100: 17101: Eduskunnalle 17102: 17103: Maantietä n:o 741 tulisi parantaa välillä Lass- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17104: folk (Pedersören kunnassa)-Kortesjärvi. Val- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17105: tion toimenpideohjelmassa aloitus on suunnitel- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien 17106: tu vuodelle 1994. Kokonaiskustannusarvio on n:o 741 parantamiseen Kortesjärven ja 17107: 17,0 milj. mk. Aloitusmääräraha on 500000 Lassjolkin välillä ja rumpusiltojen ra- 17108: mk. Esimerkiksi tieosuudella olevat rumpusillat kentamiseen työllisyystyönä. 17109: voitaisiin rakentaa työllisyystöinä. 17110: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17111: nioittaen, 17112: 17113: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17114: 17115: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 17116: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17117: Anneli Jäätteenmäki 17118: 1989 vp. 431 17119: 17120: Raha-asia-aloite n:o 421 17121: 17122: 17123: 17124: 17125: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ähtävän-Ås- 17126: backan maantien n:o 747 perusparantamiseen 17127: 17128: 17129: Eduskunnalle 17130: 17131: Maamme metsäteollisuus on tällä hetkellä on vuoden 1989 toimintasuunnitelmassa, tulisi 17132: voimakkaassa kehitysvaiheessa. Selluloosan vil- asiaa ajaa budjettikäsittelyssä. 17133: kas kysyntä on johtanut siihen, että useat teh- Åsbackan tie, joka on ajettu täysin piloille, 17134: taat suunnittelevat kapasiteetin lisäystä. Toivot- on yksi puunhankinnan kannalta tärkeimmistä 17135: tavaa on, että tämä markkinakuva kestää teistä. Noin 20 puutavarankuljetusautoa liiken- 17136: 1990-luvulle. Tämä kehitys on myös aiheutta- nöi päivittäin tällä tiellä. 17137: nut tehtaille uusia, suuria haasteita puutavaran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17138: hankinnassa ja kuljetuksessa. nioittaen, 17139: Kymmene Oy Schauman Pietarsaari ja puu- 17140: tavaranhankintaorganisaatio, Pohjanmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17141: Puu Oy, haluavat kiinnittää huomiota siihen, 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17142: kuinka tärkeätä on pitää kunnossa tieverkosto markkaa maantien n:o 747 perusparan- 17143: yhtiön puutavaranhankinta-alueella. tamiseen Ähtävän ja Åsbackan välillä. 17144: Koska Ähtävän-Åsbackan tien kunnostus 17145: 17146: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17147: 17148: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 17149: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17150: 432 1989 vp. 17151: 17152: Raha-asia-aloite n:o 422 17153: 17154: 17155: 17156: 17157: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivipellon-Männi- 17158: kön maantien n:o 7421 perusparantamiseen 17159: 17160: 17161: Eduskunnalle 17162: 17163: Kivipellon-Männikön maantie n:o 7421 on Tietoja tiestä: 17164: erittäin tärkeä tieyhteys Vimpelistä maakunnan nykyinen rakenne on routiva 17165: keskustaan. Tien käyttöä rajoittavat tällä het- kulutuskerroksena on huono öljysora 17166: kellä sen huono kunto ja tien profiili. Teollisuus tien pituus on noin 17,5 km 17167: ei pysty tieosuutta sen huonon kunnon vuoksi kustannukset ovat alustavan arvion mu- 17168: käyttämään. kaan 7,0 miljoonaa markkaa. 17169: Teollisuuden kuljetustarpeet ovat Vimpelissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17170: varsin suuret. Partekin kalkkikaivos tuottaa nioittaen, 17171: maatalouskalkkia vuosittain 250 000 tonnia, ja 17172: Paavo Rannila Oy:n kuljetustarve on vuoro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17173: kaudessa kuusi ajoneuvoyksikköä. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 500000 17174: Tie- ja vesirakennuslaitoksella ei tällä hetkel- markkaa maantien n:o 7421 perusparan- 17175: lä ole suunnitelmia maantien n:o 7421 kunnos- tamiseen. 17176: tamiseksi välillä Männikkö-Kivipelto. 17177: 17178: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17179: 17180: Martti Korkia-Aho Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17181: 1989 vp. 433 17182: 17183: Raha-asia-aloite n:o 423 17184: 17185: 17186: 17187: 17188: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Räyringin-Kallio- 17189: järven paikallistien n:o 18067 perusparantamiseen 17190: 17191: 17192: Eduskunnalle 17193: 17194: Kalliojärven paikallistie n:o 18067 (Räyrin- Kylätoimikunnan mielestä on aivan käsittä- 17195: ki-Kalliojärvi) on ollut TVL:n Keski-Pohjan- mätöntä, miten tie voidaan poistaa toimenpide- 17196: maan piirin toimenpideohjelmassa vuosille ohjelmasta, kun tiedetään mitä valmisteluja ja 17197: 1988-91, mistä se nyt on poistettu. suunnitelmia on tähän mennessä tehty. Viimei- 17198: Keski-Pohjanmaan tie ja vesirakennuspiiri on senä toimenpiteenä mainittakoon, että haltuun- 17199: laatinut 29.11.1984 päivätyn ja 19.6.1985 korja- ottokatselmus on tehty joulukuussa 1987. 17200: tun suunnitelman Kalliojärven paikallistien n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17201: 18067 parantamiseksi. nioittaen, 17202: Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 17203: 2 800 000 markaksi, josta tielain 9 luvun mukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17204: sesti korvaukset ovat 237 000 markkaa. Vetelin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17205: kunnan tulee osallistua paikallistien parannus- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Vetelin 17206: kustannuksiin yleisistä teistä annetun lain mu- kunnassa sijaitsevan Kalliojärven pai- 17207: kaisesti. kallistien n:o 18067 parannustyön aloit- 17208: Suunnitelma on pidetty yleisistä teistä anne- tamiseksi. 17209: tun asetuksen mukaisesti nähtävänä Vetelin 17210: kunnassa. 17211: 17212: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17213: 17214: Martti Korkia-Aho Liisa Hilpelä 17215: Kari Häkämies Anneli Jäätteenmäki 17216: 434 1989 vp. 17217: 17218: Raha-asia-aloite n:o 424 17219: 17220: 17221: 17222: 17223: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Salamajärven tien 17224: kunnostamiseen Perhossa 17225: 17226: 17227: Eduskunnalle 17228: 17229: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin toimenpide- Perhon kunta pitää tärkeänä, että ko. maan- 17230: ohjelmassa vuosiksi 1987-1993 on esitetty tiellä suoritettaisiin suunnitellut parantamistoi- 17231: maantien n:o 752 (Perho-Salamajärvi) paran- menpiteet, koska tien nykyinen kunto on niin 17232: taminen vuosina 1989-1990. Parantamishank- heikko, että se selvästi vaikuttaa tien liikennöi- 17233: keen kokonaiskustannukset ovat 16,5 milj. mk tävyyteen. 17234: ja parannettavan tien pituus 20,5 km. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17235: Maantie ori merkittävä poikittaisen liikenteen nioittaen, 17236: kannalta. Tie on Perhon ja Kinnulan kuntakes- 17237: kusten välinen tie, joka aikanaan on rakennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17238: kunnan tienä, eikä tiellä ole eräitä siltatöitä lu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17239: kuun ottamatta suoritettu perusparannustöitä. 31.24.77 5 600000 markkaa Perhon 17240: Tiellä on huomattava merkitys puutavarankul- kunnassa sijaitsevan Salamajärven tien 17241: jetuksen kannalta. Salamajärven kylässä maan- kunnostamiseen. 17242: tien eteläpuolella sijaitsee Salamajärven kansal- 17243: lispuisto. 17244: 17245: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17246: 17247: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 17248: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17249: 1989 vp. 435 17250: 17251: Raha-asia-aloite n:o 425 17252: 17253: 17254: 17255: 17256: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Tankkarin suoja- 17257: sataman rakentamiseen 17258: 17259: 17260: Eduskunnalle 17261: 17262: Tankkarin suojasataman rakentamiskustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17263: nukset ovat noin 7 milj. mk. Hanke tulee to- 1990 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 17264: teuttaa valtion toimesta vuosina 1990-91 sa- markkaa Tankkarin suojasataman ra- 17265: manaikaisesti merenkulkuhallituksen luotsisa- kentamiseen. 17266: taman parantamisen yhteydessä. 17267: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17268: nioittaen, 17269: 17270: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17271: 17272: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Kari Urpilainen 17273: 17274: 17275: 17276: 17277: 31 290089P 17278: 436 1989 vp. 17279: 17280: Raha-asia-aloite n:o 426 17281: 17282: 17283: 17284: 17285: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta ratapihan releöin- 17286: tiin Kokkolassa 17287: 17288: 17289: Eduskunnalle 17290: 17291: Kokkolan ratapihan releöintikustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17292: ovat noin 10 milj. mk. Hanke on mukana rauta- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 17293: tiehallituksen suunnitelmissa. Hanketta tulee markkaa VR:n ratapihan releöintiin. 17294: kiirehtiä siten, että se toteutetaan vuonna 1990. 17295: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17296: nioittaen, 17297: 17298: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17299: 17300: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Kari Urpilainen 17301: 1989 vp. 437 17302: 17303: Raha-asia-aloite n:o 427 17304: 17305: 17306: 17307: 17308: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lento- 17309: aseman kiitoradan jatkamiseen 17310: 17311: 17312: Eduskunnalle 17313: 17314: Kruunupyyn lentoaseman liikenne on vilkas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17315: tunut ja konekoko kasvanut. Lentoturvallisuu- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17316: den kannalta on tärkeää, että kiitorataa jatke- markkaa Kruunupyyn lentoaseman kii- 17317: taan. Ilmailuhallituksella on valmiit suunnitel- toradan jatkamiseen. 17318: mat 200 m:n jatkolle. Kustannukset ovat noin 3 17319: milj. mk. 17320: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17321: nioittaen, 17322: 17323: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17324: 17325: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Kari Urpilainen 17326: 438 1989 vp. 17327: 17328: Raha-asia-aloite n:o 428 17329: 17330: 17331: 17332: 17333: Korkia-Abo ym.: Määrärahan osoittamisesta VOR-majakka- 17334: hankkeeseen Kruunupyyn lentokentälle 17335: 17336: 17337: Eduskunnalle 17338: 17339: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan lähesty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17340: mistä helpottava VOR-majakkahanke on ilmai- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 17341: luhallituksen rakentamissuunnitelmissa. Kus- markkaa VOR-majakkahankkeeseen 17342: tannukset ovat noin 1,5 milj. mk. Hanketta tu- Kruunupyyn lentokentälle. 17343: lee kiirehtiä siten, että se toteutetaan vuonna 17344: 1990. 17345: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17346: nioittaen, 17347: 17348: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17349: 17350: Martti Korkia-Abo Oiva Savela Kari Urpilainen 17351: 1989 vp. 439 17352: 17353: Raha-asia-aloite n:o 429 17354: 17355: 17356: 17357: 17358: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta pk-yritysten ja maa- 17359: tilayritysten henkilöstön liikkeenjohtokoulutukseen 17360: 17361: 17362: Eduskunnalle 17363: 17364: Pk-yritysten ja maatilayritysten henkilöstön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17365: liikkeenjohdolliseen kouluttamiseen tulisi vara- 1990 tulo- ja menoarvioon 150000 17366: ta 150 000 mk rakennemuutoksen johdosta vai- markkaa pk-yritysten ja maatilayritys- 17367: keuksissa olevaan Kortesjärven kuntaan. ten henkilöiden liikkeenjohdolliseen 17368: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- koulutukseen. 17369: nioittaen, 17370: 17371: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17372: 17373: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö 17374: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17375: 440 1989 vp. 17376: 17377: Raha-asia-aloite n:o 430 17378: 17379: 17380: 17381: 17382: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi- 17383: lomajärjestelmän kehittämiseen 17384: 17385: 17386: Eduskunnalle 17387: 17388: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän mukai- päämäärää, että pienyrittäjien vuosilomaetuu- 17389: nen vuosiloma on olemassaolonsa ajan pysynyt det saatetaan asteittain vähintään samalle tasol- 17390: pituudeltaan kuutena työpäivänä. Vastaavasti le kuin maatalousyrittäjien vastaavat etuudet. 17391: voidaan todeta, että esimerkiksi maatalousyrit- Näin ollen esitetään pienyrittäjien vuosiloma- 17392: täjien vuosiloma on kasvanut vuoden 1974 kuu- rahajärjestelmää kehitettäväksi siten, että lo- 17393: desta työpäivästä 17 työpäivään vuonna 1987. marahan saannin perusteita jonkin verran väl- 17394: Toisaalta pienyrittäjien vuosilomarahalain jennetään ja että vuosiloma pidennetään 12 työ- 17395: määrittely henkilöstä, jota voidaan pitää pien- päiväksi. Lomarahan suuruudeksi esitetään 17396: yrittäjänä, on osoittautunut puutteelliseksi, ja 2150 markkaa. 17397: tämän vuoksi osa pienyrittäjistä on rajautunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17398: lomarahaoikeuden ulkopuolelle. nioittaen, 17399: Lomarahaoikeutta rajoittava enimmäisvuosi- 17400: tulo on varsin alhainen, huhtikuun 1988lopussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17401: päättyneenä lomakautena 40 200 markkaa val- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17402: tionverotuksessa verotettavana tulona määritel- 33.57.42 42 500 000 markkaa pienyrit- 17403: tynä. täjien vuosilomajärjestelmän kustan- 17404: Pienyrittäjien kannalta on pidettävä kohtuul- nuksiin. 17405: lisena ja sosiaalisesti katsoen tavoiteltavana sitä 17406: 17407: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17408: 17409: Martti Korkia-Aho Iiro Viinanen 17410: Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 17411: Oiva Savela 17412: 1989 vp. 441 17413: 17414: Raha-asia-aloite n:o 431 17415: 17416: 17417: 17418: 17419: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Kniivilän- 17420: lahden kunnostamiseen 17421: 17422: 17423: Eduskunnalle 17424: 17425: Kniivilänlahti on noin 2 km 2 :n suuruinen Evi- jonka toteuttaminen on erittäin vaikeaa ilman 17426: järveen kuuluva lahti, joka sijaitsee keskellä lahden kunnostamista. 17427: Evijärven kunnan keskustaajamaa. Lahti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17428: voimakkaasti rehevöitynyt erityisesti Kirsinpä- nioittaen, 17429: kin suuosan tuntumasta. Osasyynä rehevöity- 17430: miseen ovat Kirsinpäkkiä myöten johdetut jäte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17431: vedet. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17432: Kniivilänlahden kunnostaminen on välttämä- 35.25. 77 1 000 000 markkaa Evijärven 17433: tön ympäristön kannalta. Hanke kytkeytyy Kniivi/änlahden kunnostamiseen. 17434: oleellisena osana Kirsinpäkin perkaamiseen, 17435: 17436: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17437: 17438: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 17439: 442 1989 vp. 17440: 17441: Raha-asia-aloite n:o 432 17442: 17443: 17444: 17445: 17446: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirsinpäkin perkaa- 17447: miseen Evijärvellä 17448: 17449: 17450: Eduskunnalle 17451: 17452: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimisto on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17453: laatinut suunnitelman Kirsinpäkin perkaami- nioittaen, 17454: seksi. Hankkeen toteuttaminen on kiinni ai- 17455: noastaan määrärahoista. Perkaaminen on vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17456: tämätöntä, jotta voidaan pienentää Kirsinpäkin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17457: varrella olevien viljelysmaiden sekä metsien tul- 35.25. 77 600 000 markkaa Evijärvellä 17458: vavahinkoja. sijaitsevan Kirsinpäkin perkaamiseen. 17459: 17460: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17461: 17462: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 17463: 1989 vp. 443 17464: 17465: Raha-asia-aloite n:o 433 17466: 17467: 17468: 17469: 17470: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärvellä sijaitse- 17471: van Paalijärven kunnostamiseen 17472: 17473: 17474: Eduskunnalle 17475: 17476: Alajärven kaupungissa sijaitseva Paalijärvi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17477: on pahasti soistunut, maatunut ja ruohoittunut. 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 17478: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla keskellä kylää. markkaa Paalijärven kunnostamiseen 17479: Järven kunnostaminen on välttämätöntä ylei- Alajärven kaupungissa. 17480: sen viihtyvyyden kannalta. 17481: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17482: nioittaen, 17483: 17484: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17485: 17486: Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki 17487: 444 1989 vp. 17488: 17489: Raha-asia-aloite n:o 434 17490: 17491: 17492: 17493: 17494: Korkia-Abo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven jär- 17495: jestely- ja saneeraushankkeen rahoittamiseen Kortesjärvellä 17496: 17497: 17498: Eduskunnalle 17499: 17500: Kortesjärven Ylikylässä sijaitsevan Kortesjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17501: ven järjestely- ja saneeraushankkeen rahoitta- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 17502: mista varten tarvitaan 300 000 markan aloitus- markkaa Kortesjärven kunnassa sijaitse- 17503: määräraha. Suunnitelmat ovat valmiina ja tällä van Kortesjärven järjestely- ja sanee- 17504: hetkellä Länsi-Suomen vesioikeuskäsittelyssä. raushankkeen rahoittamiseksi. 17505: Kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 milj. mk, 17506: josta kunta vastaa 50 OJo :sta. 17507: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17508: nioittaen, 17509: 17510: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17511: 17512: Martti Korkia-Abo Sauli Niinistö 17513: Liisa Hilpelä Kari Häkämies 17514: 1989 vp. 445 17515: 17516: Raha-asia-aloite n:o 435 17517: 17518: 17519: 17520: 17521: Korkia-Abo ym.: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven 17522: kunnostamiseen Alajärvellä 17523: 17524: 17525: Eduskunnalle 17526: 17527: Vaasan vesipiiri on tehnyt Koiraspotin järves- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17528: tä kunnostussuunnitelman sekä rahoitussuunni- nioittaen, 17529: telman. Rahoituksessa ovat mukana Alajärven 17530: kaupunki sekä Luoma-ahon kylätoimikunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17531: Rahoitus edellyttää valtion rahoitusta 270 000 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17532: markkaa. 35.25. 77 270 000 markkaa Alajärven 17533: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla aivan kylän kaupungissa sijaitsevan Koiraspotin jär- 17534: keskellä, mutta on pahasti soistunut. Kylä on li- ven kunnostamiseen. 17535: säksi tunnettu aktiivisena kylänä Kylä elää 17536: -kampanjassa. 17537: 17538: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 17539: 17540: Martti Korkia-Abo Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 17541: 446 1989 vp. 17542: 17543: Raha-asia-aloite n:o 436 17544: 17545: 17546: 17547: 17548: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sievin kunnalle 17549: lukion perustamiseen 17550: 17551: 17552: Eduskunnalle 17553: 17554: Sievin kunta on viimeisten vuosikymmenien peruskoulun jälkeen oppilaiden on siirryttävä 17555: aikana kiinnittänyt huomiota kunnan mahdolli- jatkamaan opiskeluaan kunnan ulkopuolelle. 17556: simman monipuoliseen kehittämiseen. Voimak- Lukuvuonna 1987-1989 sieviläisiä nuoria 17557: kaan kehittämistyön seurauksena kunnan väes- opiskelee lukioissa yhteensä 90, ja he jakaantu- 17558: tömäärä on kääntynyt nousuun, elinkeinoelämä vat pääasiassa neljän lähilukion kesken. Kun- 17559: monipuolistunut ja esim. työttömyys on saatu nan keskustasta on matkaa näihin lukioihin 17560: pysymään koko maan työttömyysasteen ala- 24-30 kilometriä. Tämän takia tulisikin saada 17561: puolella. Sievin kuntaan kunnan ylläpitämä lukio mah- 17562: Sievin väestörakenteesta käy lisäksi ilmi, että dollisimman pikaisesti. 17563: kunnan väestössä lasten ja nuorten ikäluokat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17564: muodostavat huomattavan suuren osan, mikä nioittaen, 17565: näkyy oppilasmäärien merkittävänä kasvuna. 17566: Peruskoulunsa päättävän ikäluokan suuruus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17567: kuluvana kouluvuotena 64 oppilasta, mutta ar- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17568: vioiden mukaan esim. vuonna 1998 89 oppilas- markkaa valtionavuiksi Sievin kunnalle 17569: ta. Näiden seikkojen vuoksi Sievin kunnassa on lukion peruslamistuvan myöntämiseksi 17570: katsottu tärkeäksi lähteä kehittämään omaa ja tarvittavien valtionapujen maksami- 17571: koululaitosta. Kunnan alueella ei ole tällä het- seksi. 17572: kellä yhtään keskiasteen opiskelupaikkaa, vaan 17573: 17574: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17575: 17576: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17577: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17578: 1989 vp. 447 17579: 17580: Raha-asia-aloite n:o 437 17581: 17582: 17583: 17584: 17585: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kansan- 17586: opiston rakennuskustannuksiin 17587: 17588: 17589: Eduskunnalle 17590: 17591: Kuusamossa toimii menestyksekkäästi Kuu- kojen hoitamiseksi ja rakentamisen rahoittami- 17592: samon kansanopisto, joka on harjoittanut ope- seksi. 17593: tustoimintaa jo vuosikymmenet. Kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17594: ton rakennukset ovat kuitenkin puutteelliset, ja nioittaen, 17595: tämän takia tarvittaisiin kipeästi lisätilaa. Ra- 17596: kennushankkeesta on kansanopistolla jo 5 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17597: joonan markan velat, joista aiheutuu vuosittain 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17598: merkittäviä korkokuluja. Tämän takia tulisi markkaa Kuusamon kansanopiston ra- 17599: valtion antaa kansanopistolle erityistukea vei- kennuskustannusten avustamiseen. 17600: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17601: 17602: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17603: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17604: 448 1989 vp. 17605: 17606: Raha-asia-aloite n:o 438 17607: 17608: 17609: 17610: 17611: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervolan maatalous- 17612: oppilaitoksen kehittämiseen 17613: 17614: 17615: Eduskunnalle 17616: 17617: Lapin läänin alueella harjoitetaan maatalout- Oppilaitoksessa voitaisiin opistotasoinen 17618: ta erityisolosuhteissa. Tämän takia olisi tarpeel- koulutus aloittaa ensiksi karjatalous- ja nuori- 17619: lista saada Lapin maatalouden erityistarpeet soneuvontalinjalla. Opetusministeriön asettama 17620: huomioon ottava opistotasoinen koulutus ai- Lapin ammatillisen koulutuksen kehittämistyö- 17621: kaan mahdollisimman nopeasti läänin alueella. ryhmä esitti keväällä 1985 selvitettäväksi mah- 17622: Opistotasoisen koulutuksen järjestäminen La- dollisuudet maatilatalouden opistoasteen kou- 17623: pin läänissä olisi tärkeätä, koska kyseisellä pe- lutuksen aloittamiseksi Tervolan maatalousop- 17624: ruselinkeinolla on keskeinen merkitys läänin pilaitoksessa. 17625: elinkeinoelämässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17626: Tervolan maatalousoppilaitos sijaitsee Lapin nioittavasti, 17627: peruselinkeinojen harjoittamisen kannalta pai- 17628: nopistealueella, ja oppilaitokselta on hyvät lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17629: kenneyhteydet eri puolille lääniä. Tämän takia 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17630: Tervolan maatalousoppilaitoksen kehittämisel- markkaa Tervolan maatalousoppilai- 17631: le opistotasoiseksi on olemassa hyvät perusteet, toksen kehittämiseen opistotasoiseksi. 17632: ja tällöin se voisi palvella opistona koko Lapin 17633: lääniä ja sen maataloutta. 17634: 17635: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17636: 17637: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17638: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17639: 1989 vp. 449 17640: 17641: 17642: Raha-asia-aloite n:o 439 17643: 17644: 17645: 17646: 17647: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 17648: valtionapuun 17649: 17650: 17651: Eduskunnalle 17652: 17653: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- lainen musiikkielämä on laajentunut huomatta- 17654: mintansa ajan suorittaneet suomalaisen musiik- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 17655: kielämän julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- Tämän takia tulisi säveltaidejärjestöjen valtion- 17656: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta ja tilas- apuun tehdä tasokorotus. 17657: tointia sekä hoitaneet kansainvälisiä suhteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17658: Ne eivät ole halunneet luopua em. tehtävistä, nioittaen, 17659: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. 17660: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17661: loudellisia paineita, koska valtionavustukset sä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17662: veltaidejärjestöille viime vuosien aikana ovat 29.90.52 400 000 markkaa säveltaide- 17663: nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina ja järjestöjen valtionapuun normaalin val- 17664: niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on tionavun lisäksi. 17665: koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suoma- 17666: 17667: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17668: 17669: J. Juhani Kortesalmi Marita J urva 17670: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17671: 450 1989 vp. 17672: 17673: Raha-asia-aloite n:o 440 17674: 17675: 17676: 17677: 17678: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta "Sana ja Sävel kale- 17679: valaisessa Kajaanissa" -tapahtuman tukemiseen 17680: 17681: 17682: Eduskunnalle 17683: 17684: "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" on Asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut- 17685: Suomen ainoa lausunnan ja puhetaidon kesäta- laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii val- 17686: pahtuma. Vuonna 1987 vietettiin tapahtuman tion tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Järjes- 17687: 10-vuotisjuhlia. telyihin tarvitaan lisätyövoimaa, ja tiedotuksen 17688: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on ke- ja mainostuksen tehostaminen edellyttää siihen 17689: rännyt ohjelmistoonsa Suomen parhaiden lau- varatun määrärahan korottamista. 17690: suntataiteilijoiden esityksiä. Vuoden Nuori Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17691: Lausuja pitää ensi-iltansa Kajaanissa "Sana ja nioittaen, 17692: Sävel" -tapahtuman yhteydessä. Kajaanissa toi- 17693: miva Veikko Sinisalon stipendirahasto luovut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17694: taa tunnustuspalkinnon nuorille lausujille. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17695: Vuonna 1985 aloitettu seminaaritoiminta jat- 29.90.52 300 000 markkaa "Sana ja 17696: kuu myös tapahtuman yhteydessä. Ohjelmassa Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" -tapah- 17697: on totuttuun tapaan mukana perinteiset tilai- tuman tukemiseen. 17698: suudet kuten konsertit, kirkkoilta, toritapahtu- 17699: ma ja lausuntailtamat poliittisine lausujineen. 17700: 17701: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17702: 17703: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17704: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17705: 1989 vp. 451 17706: 17707: Raha-asia-aloite n:o 441 17708: 17709: 17710: 17711: 17712: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 89 17713: -kulttuuri- ja luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen 17714: 17715: 17716: Eduskunnalle 17717: 17718: Kuusamossa on jo useina kesinä järjestetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17719: joka vuosi Kuusamo-Natura-niminen kulttuuri- nioittaen, 17720: ja luonnonsuojelutapahtuma, joka on koonnut 17721: sekä alan asiantuntijoita että suurta yleisöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17722: Kuusamon keskustaan ja syrjäkylille kunakin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17723: vuonna määritellyn luontoon ja kulttuuriin liit- 29.90.52 150000 markan määrärahan 17724: tyvän erityisteeman merkeissä. Tapahtuma on kesällä 1989 järjestettävän Kuusamo- 17725: saanut valtionapua. Olisi erittäin tärkeää, että Natura-nimisen kulttuuri- ja luonnon- 17726: Kuusamo-Naturan perinne ei valtionavun puut- suojelutapahtuman tukemiseksi. 17727: teen vuoksi lakkaisi. 17728: 17729: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17730: 17731: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17732: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17733: 17734: 17735: 17736: 17737: 32 290089P 17738: 452 1989 vp. 17739: 17740: Raha-asia-aloite n:o 442 17741: 17742: 17743: 17744: 17745: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan seudun 17746: musiikkiopiston valtionosuuteen 17747: 17748: 17749: Eduskunnalle 17750: 17751: Limingan musiikkiopisto on toiminut vuo- on aina vaara, että vapaaehtoisesti kehitettyjä 17752: desta 1973 lähtien. Musiikkiopiston toiminta- toimintamuotoja joudutaan supistamaan. Li- 17753: alueena ovat Limingan kunnan lisäksi Lumi- mingan kunnanhallitus sekä muut sopimuskun- 17754: joen, Temmeksen, Tyrnävän ja Rantsilan kun- nat ovat huolestuneita Limingan seudun mu- 17755: nat. Toiminta-alueen asukasmäärä on 12 500. siikkiopiston tulevasta kehityksestä. Valtioval- 17756: Alueellisesti Limingan seudun musiikkiopisto lan toivoitaisiin osallistuvan kehitystyöhön 17757: täyttää sen aukon, joka jää Oulun kaupungin omalla lisääntyvällä panoksellaan. Limingan 17758: konservatorion ja Raahen musiikkikoulun vä- seudun musiikkiopiston toiminnan ja kehittä- 17759: liin. misen kannalta on erittäin tärkeätä päästä laki- 17760: Limingan musiikkiopisto on vakiinnuttanut sääteisen valtionavun piiriin. 17761: paikkansa toiminta-alueensa musiikkikasvatuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17762: sessa. Hyvänä osoituksena opiston toiminnan nioittaen, 17763: tuloksellisuudesta ovat mm. Limingan nuoriso- 17764: orkesteri ja Tyrnävän Tyttäret -kuoro, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17765: toiminta on ollut kansainvälisestikin huomatta- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 17766: vaa. Orkesterin ja kuoron toiminnan tuloksia markkaa Limingan seudun musiikki- 17767: ovat mm. neljä LP-levyä. opiston saamiseksi lakisääteisen valtion- 17768: Kunnallistalouden kiristyessä voimakkaasti osuuden piiriin. 17769: 17770: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17771: 17772: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 17773: 1989 vp. 453 17774: 17775: Raha-asia-aloite n:o 443 17776: 17777: 17778: 17779: 17780: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoki-soudun järjes- 17781: tämiseen vuonna 1990 17782: 17783: 17784: Eduskunnalle 17785: 17786: Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryh- että myös Koillis-Pohjanmaalla on todella mah- 17787: mä oli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka jo dollista kehittää matkailua ja siten tulevaisuu- 17788: 29.5.1981 otti selvän ja kielteisen kannan Iijoen dessa saada sinne omatekoisia työpaikkoja. 17789: jatkovaljastushankkeisiin. Lisäksi SMP:n edus- Iijoki-soutu liittyi jo kesällä 1986 Taivalkos- 17790: kuntaryhmä on taistellut toistakymmentä vuot- ken Päätalo-päiviin, ja se on liitetty kesällä 17791: ta voimatalouden ja uiton Iijokivarren asuk- 1987 edelleen Kuusamo-Naturaan. 17792: kaille aiheuttamien kalatalous-ja vesistövahin- Iijoki-soutu alkoi kesällä 1983 ja on siitä pi- 17793: kojen korvaamiseksi täysimääräisinä ja ilman täen laajentunut suureksi, jo tuhansia ihmisiä 17794: kohtuutonta viivyttelyä. SMP:n taistelu edus- käsittäväksi kulttuurin, luonnonsuojelun ja 17795: kunnassa onkin johtanut jo moniin myönteisiin matkailun suurtapahtumaksi Iijokivarressa. 17796: tuloksiin. Koska Iijoki-soudun järjestäjillä ei ole vaki- 17797: Siksi on täysin luonnollista, että SMP:n edus- tuista rahoituslähdettä, he tarvitsevat yhteis- 17798: kuntaryhmä on tukenut Iijoen pelastamiseksi kunnan tukea arvokkaaseen työhönsä. 17799: syntynyttä Iijoki-liikettä sekä sen järjestämää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17800: Iijoki-soutua. Opetusministeriö myönsikin ke- nioittaen, 17801: sällä 1986 pienen määrärahan tähän tarkoituk- 17802: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17803: SMP:n eduskuntaryhmä tukee lämpimästi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17804: myös tulevina vuosina järjestettäviä lijoki-sou- 29.90.52 50 000 markan määrärahan 17805: tuja. kesällä 1990 järjestettävää Koillis-Poh- 17806: Iijoki-soutu on jokivarren kylien väestöä ak- janmaan kulttuuri-, matkailu- ja luon- 17807: tivoiva ja samalla vesimatkailun kehittämiseen nonsuojelutapahtumaa lijoki-soutua 17808: liittyvä suurtapahtuma Koillis-Pohjanmaalla. varten. 17809: Soudun avulla paikallinen väestö voi näyttää, 17810: 17811: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17812: 17813: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17814: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17815: 454 1989 vp. 17816: 17817: Raha-asia-aloite n:o 444 17818: 17819: 17820: 17821: 17822: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Paikallislehtien Liit- 17823: to ry:n koulutustoimintaan 17824: 17825: 17826: Eduskunnalle 17827: 17828: Paikallislehtien Liitto sai vuonna 1987 koulu- neet muodot saavuttaneen lyhytkurssitoimin- 17829: tustoimintansa tukemiseen valtion tukea tansa rinnalle ja täydennykseksi paikallislehti- 17830: 130 000 markkaa. Neuvottelukunnan jäsenten yritysten johdolle tarkoitettua, pitkäkestoisem- 17831: tekemän raha-asia-aloitteen ansiosta tuen mää- paa johtajakoulutusta. ''Paikallislehtijohtaja' '- 17832: rä nousi edellisvuodesta 50 000 markalla. Vuo- tutkintoon tähtäävä koulutuspalvelu on tarkoi- 17833: den 1988 budjetissa määräraha jäi kuitenkin en- tus aloittaa vuoden 1989 aikana. Tämän uuden 17834: tiseen 80 000 markkaan. koulutuspalvelun lisäksi liitto uusii ja täydentää 17835: Paikallislehdet ovat perinteisesti merkittäviä koulutusmateriaaliaan sekä tehostaa valmiuk- 17836: kouluttajia sekä alalla jo toimivien jatko- ja siaan antaa lehtiyrityskohtaista neuvontaa. 17837: täydennyskouluttajina että lehtialalle aikovien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17838: työpaikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen nioittaen, 17839: tarjoajina. 17840: Viestintävälineiden määrän kasvu ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17841: keskinäisen kilpailun kiristyminen vaikuttavat 1990 tulo- ja menoarvioon 150000 17842: siihen, että viestintävälineet kilpailevat entistä markkaa Paikallislehtien Liitto ry:lle 17843: enemmän myös koulutetusta työvoimasta. Sa- paikallislehtijohtajatutkintoon tähtää- 17844: moin ne panostavat enenevässä määrin henki- vän koulutuksen aloittamiseksi ja kou- 17845: löstöryhmien kouluttamiseen. lutusmateriaalin uusimiseksi. 17846: Paikallislehtien Liitto suunnittelee vakiintu- 17847: 17848: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17849: 17850: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17851: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17852: 1989 vp. 455 17853: 17854: Raha-asia-aloite n:o 445 17855: 17856: 17857: 17858: 17859: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja 17860: sotilasaikakauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi 17861: 17862: 17863: Eduskunnalle 17864: 17865: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17866: mielipidelehdille. Hämmästyttävää on se, että 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 17867: maanpuolustuslehdistö ei saa minkäänlaista markkaa jaettavaksi lehdistötukena val- 17868: lehdistötukea. Tämä puute on viipymättä kor- takunnallista luonnetta omaaville seu- 17869: jattava, sillä maanpuolustuslehdet tekevät arvo- raaville maanpuolustus- ja sotilasaika- 17870: kasta henkistä maanpuolustustyötä yhteiskun- kauslehdille: Suomen Sotilas-Suomen 17871: tamme hyväksymän turvallisuuspolitiikan ta- Mies, Reserviläinen, Sotilasaikakausleh- 17872: voitteiden mukaisesti. ti, Toimiupseeri, Rajamme Vartijat, 17873: Kylkirauta, Sotilaskoti, Väestönsuojelu- 17874: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- lehti, Maanpuolustus sekä Parole, 17875: nioittavasti, 15 000 markkaa kullekin. 17876: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17877: 17878: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17879: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17880: 456 1989 vp. 17881: 17882: Raha-asia-aloite n:o 446 17883: 17884: 17885: 17886: 17887: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentami- 17888: seen Iijokeen 17889: 17890: 17891: Eduskunnalle 17892: 17893: Kun Iijoen alajuoksulle rakennettiin vesivoi- Haapakosken voimalan yläpuolelle rakenne- 17894: malaitoksia, Iijoen kalakanta laski romahdus- taan kalaporras, siitä on pudotusta Koutuanjär- 17895: maisesti. Siitä on koitunut erittäin suuria talou- veen, Koutuanoja padotaan, Koutuanjärvestä 17896: dellisia vahinkoja jokivarren asujamistolle. Nyt voidaan kaivaa kanava valtion maita pitkin 17897: olisikin jännitettävä kaikki voimat Iijoen suoje- Poikainlampeen ja edelleen Martimojokeen. 17898: lemiseen ja aiheutettujen vahinkojen korjaami- Kanava olisi pituudeltaan noin 18 kilometriä. 17899: seen. Iijoki tarvitsee nykyisissä oloissa mahdol- Martimojoki puolestaan laskee Iijoen vanhaan 17900: lisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista sa- uomaan. Vanhan uoman säännöstelypatoon 17901: neeraamista. Yksi saneeraamisen kohde on ka- tehtäisiin kalaporras ja vanhan uoman kau- 17902: laportaiden rakentaminen Iijoen vesivoimalai- neuspadot porrastettaisiin, jotta kala pääsee 17903: tosten yhteyteen vaelluskalan nousun ja kutu- kulkemaan. Martimojoki ja siihen johtava ka- 17904: mahdollisuuksien turvaamiseksi edes tällä ta- nava rakennettaisiin porrastamalla, jolloin sel- 17905: voin. Tämä velvollisuus kuuluu ennen kaikkea vittäisiin varsin vähällä veden määrällä. Pado- 17906: vesivoiman rakentajalle. On todella hämmäs- tuskorkeus Haapakosken ja Maalismaan välillä 17907: tyttävää, että vieläkään asiaa ei ole ryhdytty te- on noin 55 metriä. Kun näin tehtäisiin, kalatie 17908: hokkaasti korjaamaan eikä siis rakentamaan merelle olisi valmis, eli kalalla olisi kulkutie me- 17909: kunnon kalaportaita eli kalateitä tai muita reltä vapaasti Iijoen Taivalkoskeen saakka. 17910: asianmukaisia väyliä Iijoen rakennettujen kos- Iijoen Taivalkoski tarvitsisi kalatietä varten 17911: kien kohdalle. Tämän vuoksi valtiovallan on omat järjestelynsä, jolloin kala nousisi Taival- 17912: kiireesti ryhdyttävä toimiin asianmukaisten ka- koskella aina Jokijärveen ja Tyräjärveen saak- 17913: laportaiden tai muiden kalateiden rakentami- ka. Myös Iijoen sivujoki Kostonjoki on nousu- 17914: seksi Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen ja si- kalan vaikutuspiirissä. 17915: ten edes osaltaan Iijoen saneeraamiseen. Edellä olevan suunnitelman tutkimiseen ja 17916: Kalatieasia on tullut nyt aivan uuteen valoon suunnitteluun tarvittaisiin määrärahaa aluksi 17917: sen jälkeen, kun iiläiset ja yli-iiläiset kalastajat noin 500 000 markkaa. 17918: sekä Pudasjärvellä toimiva Iijoen Suojelutoimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17919: kunta ja Iijoki-liike ovat ryhtyneet pohtimaan nioittavasti, 17920: kalatieasiaa. Erityisesti kalastaja Arttu Määtän 17921: sekä Iijoen Suojelutoimikunnan puheenjohta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17922: jan metsäteknikko Tauno Kallungin ja Iijoki- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 17923: liikkeen puheenjohtajan johtajaopettaja Erkki 30.3 7. 77 500 000 markkaa kalateiden 17924: Isomursun kehittelemä idea kannattaisi toteut- tutkimiseen ja suunnittelemisen aloitta- 17925: taa. miseen lijokeen. 17926: Tämä ajatus on seuraava: Iijoessa olevan 17927: 17928: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17929: 17930: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17931: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 17932: 1989 vp. 457 17933: 17934: Raha-asia-aloite n:o 447 17935: 17936: 17937: 17938: 17939: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänparannus- 17940: varojen lisäämiseksi 17941: 17942: 17943: Eduskunnalle 17944: 17945: Metsänparannusvarojen vajaus vuonna 1989 kaasti metsien parannustoimintaan ja samalla 17946: tulee olemaan koko maassa arviolta noin 110 työllisyyteen erityisesti Oulun ja Lapin läänien 17947: milj. markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan metsä- alueella, sillä koko maamme metsänparannus- 17948: lautakunnan alueella noin 10 milj. markkaa. varoista käytetään noin 40 o/o näissä lääneissä. 17949: Näin suuri rahoituksen epäsuhde, joka kohdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17950: tuu erityisesti avustusvaroihin, ei voi olla hait- nioittaen, 17951: taamaHa pahasti metsänparannustoimintaa se- 17952: kä myös työllisyyttä. Mikäli metsänparannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17953: varoja saataisiin tarpeenmukainen määrä, voi- 1990 tulo- ja menoarvioon 110 000 000 17954: taisiin koko maassa vuonna 1989 työllistää lisää markkaa metsänparannusvarojen saa- 17955: n. 860 miestyövuotta. Lisäykset tai vähennykset miseksi tarpeenmukaiselle tasolle. 17956: metsänparannusvaroissa vaikuttavat voimak- 17957: 17958: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17959: 17960: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17961: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17962: 458 1989 vp. 17963: 17964: Raha-asia-aloite n:o 448 17965: 17966: 17967: 17968: 17969: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin vajaatuottois- 17970: ten metsien kunnostamiseen 17971: 17972: 17973: Eduskunnalle 17974: 17975: Valtakunnan puun tuottamisesta vastaavat menoarvioon varattuja määrärahoja varsinkin 17976: suurimmalta osaltaan yksityismetsänomistajat, avustuksiin tulisi ratkaisevasti korottaa vuonna 17977: metsänparannustyötä tekevät metsurit, kone- ja 1990, ettei metsänhoitotyön jatkuvuus ja kapa- 17978: pienurakoitsijat ja koko metsäammattiväki. siteetin riittävyys vaarantuisi. 17979: Kaikki nämä ryhmittymät ovat viime aikoina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17980: olleet huolestuneita metsänparannusvarojen vä- nioittaen, 17981: henemisestä. Verrattaessa vuodelle 1989 myön- 17982: nettyjä varoja työohjelmiin voidaan todeta ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17983: lanteen eräiden työlajien ja varsinkin avustus- 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000000 17984: voittoisten taimikonhoitotöiden osalta olevan markkaa Lapin lain mukaisiin avustuk- 17985: katastrofaalinen. Tämän takia valtion tulo- ja siin. 17986: 17987: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 17988: 17989: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 17990: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17991: 459 1989 vp. 17992: 17993: Raha-asia-aloite n:o 449 17994: 17995: 17996: 17997: 17998: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 18 17999: peruskorjaukseen välillä Juurikkalahti-Eevala 18000: 18001: 18002: Eduskunnalle 18003: 18004: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella Lisäksi hanke parantaisi merkittävästi liikenne- 18005: kulkeva valtatie n:o 18 välillä Juurikkalahti- turvallisuutta Vuokatin taajama-alueella. 18006: Eevala Sotkamon kunnassa on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18007: heikossa kunnossa. Tien parannussuunnitelma nioittaen, 18008: on vahvistettu jo vuonna 1974 ja saatettu ajan 18009: tasalle vuonna 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18010: Hanke on liiketaloudellisesti erittäin kannat- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18011: tava, sillä hankkeen toteuttaminen lyhentäisi 31.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien 18012: kyseistä matkaa 8,6 kilometrillä. Kannattavuut- n:o 18 peruskorjauksen aloittamiseksi 18013: ta lisäävät entuudestaan Kainuun Voima Oy:n välillä Juurikkalahti-Eevala. 18014: ja Pohjan Sellu Oy:n tarvitsemat kuljetukset. 18015: 18016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18017: 18018: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18019: 460 1989 vp. 18020: 18021: Raha-asia-aloite n:o 450 18022: 18023: 18024: 18025: 18026: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 867 18027: perusparantamiseen välillä Mäkelä-Säynäjä 18028: 18029: 18030: Eduskunnalle 18031: 18032: Maantie n:o 867 välillä Mäkelä-Säynäjä (35 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18033: km) on rakennettu jo ennen sotia. Tämän takia nioittaen, 18034: se on rakenteeltaan erittäin huonokuntoinen. 18035: Kysymyksessä on kuitenkin paikallinen pääväy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18036: lä, joka palvelee huomattavan laajaa asutusta 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18037: Itä-Kuusamossa. Kyseisistä syistä tulisi tien markkaa maantien n:o 867 perusparan- 18038: kunnostus saada käyntiin jo vuoden 1990 aika- nustyön aloittamiseksi välillä Mäkelä- 18039: na. Säynäjä. 18040: 18041: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18042: 18043: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18044: 1989 vp. 461 18045: 18046: Raha-asia-aloite n:o 451 18047: 18048: 18049: 18050: 18051: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 932 18052: (Sompujärvi-Lehmikumpu) perusparantamiseen 18053: 18054: 18055: Eduskunnalle 18056: 18057: TVL:n Lapin piirin osalta tiemäärärahat ovat huolehtimaan tieverkosta vain kunnossapitova- 18058: olleet jatkuvassa laskusuunnassa. Tämä on ai- roin. 18059: heuttanut työttömyyttä tieurakoitsijoiden ja tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18060: töissä olleiden ihmisten keskuudessa. Seuraava nioittaen, 18061: suurempi TVL:n tienpidon toimenpideohjel- 18062: massa oleva Tervolan kunnan alueella toteutet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18063: tava tienparannuskohde sijoittuu vuoteen 1994. 1990 tulo- ja menoarvioon 1500 000 18064: Tämä kohde on maantien n:o 932 (Sompujär- markkaa maantien n:o 932 (Sompujär- 18065: vi-Lehmikumpu) tieosuus. Mikäli hanketta ei vi-Lehmikumpu) tieosuuden peruspa- 18066: saada aikaistettua, joutuu TVL:n Lapin piiri rannuksen aloittamiseksi. 18067: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18068: 18069: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18070: 462 1989 vp. 18071: 18072: Raha-asia-aloite n:o 452 18073: 18074: 18075: 18076: 18077: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pikkulan-Merta- 18078: joen maantien n:o 3511 perusparantamiseen Iissä 18079: 18080: 18081: Eduskunnalle 18082: 18083: Iin kunnan alueella kulkeva tie Pikkula- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18084: Mertajoki Rt. n:o 3511 tulisi saada pikaisesti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18085: peruskorjauksen alaiseksi nykyisen huonon 31.24. 77 1 000 000 markan määrärahan 18086: kuntonsa takia. Tie on varsin vilkkaasti liiken- Pikku/on-Mertajoen tien n:o 3511 pe- 18087: nöity ja sitä käyttää raskas puutavaraliikenne. ruskorjauksen aloittamiseksi. 18088: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18089: nioittaen, 18090: 18091: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18092: 18093: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18094: 1989 vp. 463 18095: 18096: Raha-asia-aloite n:o 453 18097: 18098: 18099: 18100: 18101: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8693 18102: (Käylä-Liikanen) perusparantamiseen 18103: 18104: 18105: Eduskunnalle 18106: 18107: Maantie n:o 8693 välillä Käylä-Liikanen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18108: (29,6 km) on myös matkailuliikenteen kannalta nioittaen, 18109: erittäin merkittävä tie, jonka merkitys tulee li- 18110: sääntymään entisestään Oulangan kansallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18111: puiston toimintojen lisääntymisen myötä. Tä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18112: män takia valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien 18113: vioon tulisi saada määrärahat tien peruskor- n:o 8693 (Käylä-Liikanen) peruskor- 18114: jauksen aloittamiseksi. jauksen aloittamiseksi. 18115: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18116: 18117: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18118: 464 1989 vp. 18119: 18120: Raha-asia-aloite n:o 454 18121: 18122: 18123: 18124: 18125: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäniskosken ja valta- 18126: kunnan rajan välisen tien (n:o 50023) kunnostamiseen 18127: 18128: 18129: Eduskunnalle 18130: 18131: Tienteko Kaamasesta valtakunnan rajalle lasten vanhemmat koulukuljetusten vaaralli- 18132: Näätämöön on aloitettu jo vuonna 1973. Vuo- suudesta. Tämän takia tulisi tieosuus Jäniskos- 18133: sien varrella tietä on tehty pätkissä välillä vuo- ki-valtakunnan raja rakentaa loppuun mah- 18134: siksi keskeyttäen. Kyseessä oleva tie on kuiten- dollisimman pikaisesti. 18135: kin tunnustettu valtaväylä Suomen ja Norjan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18136: valtioiden välillä. Raskas liikenne on rajusti li- nioittaen, 18137: sääntynyt, ja omat paineensa luo Jäämerentien 18138: matkailuprojektin aiheuttama lisääntyvä turis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18139: tiliikenne. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18140: Rakentamatta oleva lopputien kunto on erit- 31.24. 77 2 000 000 markkaa tien n:o 18141: täin huono, mikä aiheuttaa usein ulosajoja ja 50023 (Jäniskoski-valtakunnan raja) 18142: on jopa aiheuttanut kahden norjalaishenkilön kunnostuksen loppuun saattamiseksi. 18143: kuoleman. Erityisen huolestuneita ovat olleet 18144: 18145: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18146: 18147: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18148: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18149: 1989 vp. 465 18150: 18151: Raha-asia-aloite n:o 455 18152: 18153: 18154: 18155: 18156: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Relletin 18157: tien peruskorjaukseen 18158: 18159: 18160: Eduskunnalle 18161: 18162: Tuomiojan-Relletin tie on peruskorjattu den takia tulisi hanketta kuitenkin aikaistaa. 18163: molemmista päistä ja tiellä on noin 10,6 km:n Ruukin kunnan puolesta on mm. esitetty tien 18164: pituinen pätkä huonokuntoista soratietä. Tien peruskorjaamisen sijoittamista vuosille 1988- 18165: perusparantaminen oli TVL:n toimenpideohjel- 1989. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 18166: massa jo 1980-luvun alussa, mutta kun Ruukin noin 7 miljoonaa markkaa. 18167: kunnan toimesta eräiden teiden tärkeysjärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18168: tystä muutettiin rautatien sähköistyksen takia, nioittaen, 18169: on tämän tien perusparantaminen jäänyt vähe- 18170: nevien määrärahojen vuoksi toteutumatta. Vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18171: lä vuoden 1982 työohjelmassa Tuomiojan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18172: Relletin tie oli sijoitettu vuosille 1987-1988. 31.24.77 lisäyksenä 1500000 markkaa 18173: Nykyisessä toimenpideohjelmassa tien peruspa- Tuomiojan-Relletin tien perusparanta- 18174: rantaminen on merkitty vuosille 1989-1990. misen aloittamiseksi. 18175: Tien huonon kunnon ja sen käytön runsau- 18176: 18177: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18178: 18179: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18180: 466 1989 vp. 18181: 18182: Raha-asia-aloite n:o 456 18183: 18184: 18185: 18186: 18187: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Vuo- 18188: katin-Nurmeksen rataosan perusparantamiseen 18189: 18190: 18191: Eduskunnalle 18192: 18193: Rataosa Kontiomäki-Vuokatti ja edelleen leen normaalista. Esimerkiksi välillä Kontio- 18194: Vuokatti-Nurmes on tällä hetkellä kevyellä mäki-Vuokatti kustannukset olisivat ainoas- 18195: kiskotuksella varustettua ja suhteellisen heikko- taan 6, 7 miljoonaa markkaa. 18196: kuntoista. Radalla kulkee tällä hetkellä matkus- Radan vaikutusalueella on työllisyystilanne 18197: tajaliikennettä ja makuuvaunuliikennettä Hel- tällä hetkellä suhteellisen vaikea. Tämän takia 18198: singistä Joensuun ja Nurmeksen kautta Kontio- tulisi rataosan kunnostus saada nopeasti käyn- 18199: mäelle. Varsihkin kesällä vilkkaaseeen turistiai- tiin, jotta itäisen Suomen ratayhteys saataisiin 18200: kaan junissa on paljon matkustajia. Tämän ta- raskaalle kiskotukselle perille saakka, eli Hel- 18201: kia tätä yhteyttä tulisi edelleen kehittää ja rataa singistä Kontiomäelle. 18202: parantaa raskaalle kiskotukselle, jolloin no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18203: peuksia voitaisiin nostaa ja matka-aikaa lyhen- nioittaen, 18204: tää. 18205: Rataosan Kontiomäki- Vuokatti- Nurmes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18206: perusparannus ja kiskonvaihto olisi mahdollista 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000000 18207: toteuttaa ainakin osittain Oulun-Kontiomäen markkaa rataosan Kontiomäki- Vuo- 18208: rataosalta vapautuneita raide-elementtejä käyt- katti-Nurmes perusparantamiseksi ja 18209: täen, jolloin kustannusarvio putoaisi noin puo- kiskojen vaihtamiseksi. 18210: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18211: 18212: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18213: 1989 vp. 467 18214: 18215: Raha-asia-aloite n:o 457 18216: 18217: 18218: 18219: 18220: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kajaanin- 18221: Iisalmen rataosuuden sähköistystöihin 18222: 18223: 18224: Eduskunnalle 18225: 18226: Oulun läänin osalta keskeinen tavoite rauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18227: tieliikennettä kehitettäessä on Oulun-Kajaa- nioittaen, 18228: nin-Iisalmen radan sähköistäminen. Tämä 18229: hanke olisi johdonmukaista jatkoa suoritetuille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18230: ja parhaillaan suoritettaville radan perusparan- 1990 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 18231: nustöille. Tämän takia tulisi valtion vuoden markkaa Oulun-Kajaanin-Iisalmen 18232: 1990 tulo- ja menoarvioon varata riittävät mää- rataosuuden sähköistystöiden aloittami- 18233: .rärahat sähköistystyön aloittamiseksi kyseisellä seen. 18234: rataosuudella. 18235: 18236: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18237: 18238: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18239: 18240: 18241: 18242: 18243: 33 290089P 18244: 468 1989 vp. 18245: 18246: Raha-asia-aloite n:o 458 18247: 18248: 18249: 18250: 18251: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentoken- 18252: tän rakentamiseen ja ylläpitoon sekä valtiolle lunastamisen 18253: valmisteluihin 18254: 18255: Eduskunnalle 18256: 18257: Ylivieskassa sijaitsee kakkosluokan lento- arkipäivinä kaksi päivittäistä vuoroa Helsinkiin 18258: kenttä. Kentän maa-alueen pinta-ala on noin 92 ja takaisin sekä yksi vuoro lauantaiaamuisin. 18259: hehtaaria ja se on varustettu reittiliikenteen Suunnitteilla on liikenteen laajentaminen lähi- 18260: vaatimalla minimivarustuksella. Lentokenttä- aikoina myös sunnuntaille. 18261: alueen maanhankintaan on käytetty rahaa 1,65 Ylivieskan lentokentän tarpeellisuus on kiis- 18262: milj. markkaa. Kentän rakentamiskustannukset tattomasti todettu ja tunnustettu paikallisella, 18263: ovat 31.10.1987 mennessä noin 9, 772 milj. alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Yli- 18264: markkaa, eli kokonaisinvestoinnit ovat 10,837 vieskan lentokentän rakentamiseen ja ylläpi- 18265: milj. markkaa. Edellä mainittuun summaan ei toon tulisi saada täysimääräiset avustukset ja 18266: sisälly omana työnä tehty suunnittelu- ja val- valtiovallan tulisi lunastaa kenttä lähivuosina 18267: vontapiste. Valtion avustuksen osuus työllisyys- valtiolle. 18268: ja pienkenttäavustuksina on 3,530 milj. mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18269: kaa eli noin 36 fl/o kokonaiskustannuksista. nioittaen, 18270: Kenttä on ns. AFIS-kenttä ja vakinaiseen 18271: henkilökuntaan kuuluu kaksi lennon tiedotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18272: jaa ja yksi palomies. Kaupunki hoitaa kentän 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18273: kunnossapidon vuokrakalustolla. Lentokentäl- markkaa Ylivieskan lentokentän raken- 18274: lä alkoi kokeilureittiliikenne 1. 3.1985. Reittilii- tamiseen ja ylläpitoon sekä valtiolle /u- 18275: kenne on vakiintunut ja tällä hetkellä lennetään nastamisen va/misteluihin. 18276: 18277: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18278: 18279: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18280: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18281: 1989 vp. 469 18282: 18283: Raha-asia-aloite n:o 459 18284: 18285: 18286: 18287: 18288: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon sydän- 18289: yhdistys ry:n ja Kuusamon näkövammaiset ry:n toiminnan 18290: tukemiseen 18291: 18292: Eduskunnalle 18293: 18294: Kuusamon sydänyhdistys ja Kuusamon nä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18295: kövammaiset tekevät kunnan alueella arvokasta nioittaen, 18296: työtä kohderyhmiensä piirissä. Lisäksi ne teke- 18297: vät merkittävää tiedotustoimintaa sydäntautien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18298: ehkäisemisestä ja hoidosta sekä näkövammais- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 18299: ten asemasta ja ongelmista. Tämän takia näille kaa Kuusamon sydänyhdistys ry: n ja 18300: järjestöille tulisi saada valtionapua toimintansa Kuusamon näkövammaiset ry:n toimin- 18301: tukemiseen. nan tukemiseen. 18302: 18303: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18304: 18305: J. Juhani Kortesalmi Marita J urva 18306: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18307: 470 1989 vp. 18308: 18309: Raha-asia-aloite n:o 460 18310: 18311: 18312: 18313: 18314: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Siviili- 18315: invalidit ry:lle rakennusinvestointeihin 18316: 18317: 18318: Eduskunnalle 18319: 18320: Kuusamossa toimii aktiivisesti Siviili-invalidit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18321: ry., joka harjoittaa loma- ja virkistystoimintaa nioittaen, 18322: paikkakunnalla. Yhdistykselle on kunnan toi- 18323: mesta luvattu tontti Kuusamon Kurkijärvelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18324: Tälle alueelle yhdistys on suunnittelemassa 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 18325: omaa virkistyspaikkaa, mutta tarvittavasta ra- kaa avustuksena Kuusamon Siviili-inva- 18326: hoituksesta on osa edelleenkin avoinna. Valtio- lidit ry:lle lomapaikan rakennusavus- 18327: vallan toimesta tulisi tukea mainitun kaltaista tuksiksi. 18328: yhteiskunnallisesti hyödyllistä virkistystoimin- 18329: taa ja myöntää sille avustusta lomapaikan ra- 18330: kentamisessa. 18331: 18332: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18333: 18334: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18335: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18336: 1989 vp. 471 18337: 18338: Raha-asia-aloite n:o 461 18339: 18340: 18341: 18342: 18343: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinsti- 18344: tuutin henkilöstömenoihin 18345: 18346: 18347: Eduskunnalle 18348: 18349: Ympäristöinstituuttisäätiön perustamisesta ovat esittäneet määrärahan varaamista instituu- 18350: on kulunut lähes kolme vuotta. Instituutin var- tin toimintaan valtion tulo- ja menoarvioon. 18351: sinainen toiminta alkoi syksyllä 1986, jolloin Määrärahaa ei kuitenkaan valtion budjettiin ole 18352: ensimmäiset toimihenkilöt aloittivat työnsä. saatu, ja sen vuoksi ympäristöinstituutin toi- 18353: Tavoitteena on luoda ympäristöinstituutista minnan laajentaminen ei ole ollut mahdollista. 18354: valtakunnallisesti merkittävä ympäristöalan toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18355: mintakeskus, joka palvelee koulutusta, tutki- nioittaen, 18356: musta, tiedonvälitystä ja tieteen popularisointia 18357: sekä edistää uuden, ympäristöön ja luontoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18358: soveltuvan tuotannon ja teknologian syntyä ja 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 18359: kehittymistä. kan määrärahan Iissä toimivan ympäris- 18360: Kahden toimintavuoden aikana ympäris- töinstituutin perushenkilöstön pa/k- 18361: töinstituutin tarpeellisuus on tullut todistetuksi. kausmenoihin. 18362: Ympäristöinstituuttisäätiön hallitus ja Iin kunta 18363: 18364: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18365: 18366: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18367: 472 1989 vp. 18368: 18369: Raha-asia-aloite n:o 462 18370: 18371: 18372: 18373: 18374: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöpiireille si- 18375: sävesien vesikasvien niittoon 18376: 18377: 18378: Eduskunnalle 18379: 18380: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri ei ole kuluneena vallinnut myös muiden vesi- ja ympäristöpiirien 18381: kesänä voinut niittää yhtään umpeen kasvanut- alueella. Toiminta on kuitenkin järvien kunnon 18382: ta tai kasvamassa olevaa alueensa järveä. Val- kohentamisen kannalta tärkeää, ja siihen tulisi 18383: tiolta anottiin rahaa tarkoitukseen ainoastaan saada ehdottomasti riittävästi määrärahoja val- 18384: kolmen järven kunnostamiseen, jotka ovat tion budjettiin. 18385: Haapaveden kirkkojärvi, Rantsilan Mankilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18386: järvi ja Kuivaniemen Koijärvi. Edellisenä kesä- nioittaen, 18387: nä saatuja hyviä niittotuloksia olisi haluttu var- 18388: mentaa vielä kuluneena kesänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18389: Tarkoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lain- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18390: kaan varoja vesi- ja ympäristöhallitukselta. markkaa vesi- ja ympäristöpiirien käy- 18391: Tästä aiheutui se, että järvikasvit saivat kulu- tettäväksi vesikasvien niittoon sisävesis- 18392: neena kesänä jäädä rauhaan. Sama suuntaus on tämme. 18393: 18394: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18395: 18396: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18397: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18398: 1989 vp. 473 18399: 18400: Raha-asia-aloite n:o 463 18401: 18402: 18403: 18404: 18405: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen sivujokien 18406: entistämiseen 18407: 18408: 18409: Eduskunnalle 18410: 18411: Iijoen sivujokia on käytetty aikaisemmin run- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18412: saasti uittotoimintaan. Tätä varten sivujokia nioittaen, 18413: perattiin usein koneellisesti. Perkauksen takia 18414: joen uoma ei ole luonnollinen, ja tämän takia se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18415: aiheuttaa haittaa kalataloudelle. Uittotoimin- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 18416: nan jo loputtua tulisi Iijoen sivuvesistöt saada markkaa Iijoen sivujokien entistämi- 18417: entistettyä uittokautta edeltäneeseen tilaan. Tä- seen. 18418: tä varten tulisi varata riittävästi määrärahoja 18419: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon. 18420: 18421: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18422: 18423: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18424: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18425: 474 1989 vp. 18426: 18427: Raha-asia-aloite n:o 464 18428: 18429: 18430: 18431: 18432: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta uppotukkien poista- 18433: miseen Oulun läänin vesistöistä 18434: 18435: 18436: Eduskunnalle 18437: 18438: Oulun läänin vesistöissä on runsaasti uppo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18439: tukkeja niiltä ajoilta, jolloin vesistössä harjoi- nioittaen, 18440: tettiin uittotoimintaa. Nämä uppotukit aiheut- 18441: tavat monesti vaaratilanteita veneilijöille ja suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18442: ria vahinkoja verkkokalastusta harjoittaville 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18443: kalastajille. Uppotukkien poistaminen olisi to- markkaa uppotukkien poistamiseen Ou- 18444: teutettava kiireesti, sillä vedessä tukit lahoavat lun läänin vesistöistä. 18445: hyvin hitaasti. 18446: 18447: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18448: 18449: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18450: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18451: 1989 vp. 475 18452: 18453: Raha-asia-aloite n:o 465 18454: 18455: 18456: 18457: 18458: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Luon- 18459: nonsuojelijat ry:lle ympäristönsuojelutoimintaan 18460: 18461: 18462: Eduskunnalle 18463: 18464: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on Kuusa- huollon kehittäminen ja ongelmajätteiden ke- 18465: mon johtava ympäristönsuojeluliike. Yhdistys ruun järjestäminen syrjäkyliä myöten, maise- 18466: toimii alueen korvaamattomien luonnonnähtä- mansuojelu ja metsien moninaiskäytön edistä- 18467: vyyksien pelastamiseksi jälkipolville. Esimer- minen sekä muu ympäristönsuojelu. 18468: kiksi tunturiensuojelussa Kuusamon Luonnon- Koska Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:llä ei 18469: suojelijat ovat toiminnallaan aikaansaaneet ole vakituista rahoituslähdettä, he tarvitsevat 18470: sen, että Kuusamon Valtavaara ja Iivaara säi- yhteiskunnan tukea arvokkaaseen työhönsä. 18471: lytetään ainakin toistaiseksi rakentamattomina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18472: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on ollut nioittaen, 18473: näyttävästi mukana myös Iijoen suojeluasiassa, 18474: sillä yhdistys vastasi vuoden 1987 Iijokisoudun että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 18475: Kuusamon soutuosuuden järjestelyistä. Yhdis- den 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 18476: tyksen toiminta on laaja-alaista, sillä tunturien- markkaa Kuusamon Luonnonsuojelijat 18477: ja koskiensuojeluasioiden lisäksi sen työkent- ry:n ympäristönsuojelutoiminnan tuke- 18478: tään kuuluvat myös vesiensuojelu ja erityisesti miseen. 18479: vesien saastumista ennaltaehkäisevä työ, jäte- 18480: 18481: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18482: 18483: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva Raimo Vistbacka 18484: 476 1989 vp. 18485: 18486: Raha-asia-aloite n:o 466 18487: 18488: 18489: 18490: 18491: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tiemuseon 18492: esineitten vastaanottohallin rakentamiseen Raisioon 18493: 18494: 18495: Eduskunnalle 18496: 18497: Tie- ja vesirakennushallitus on vuonna 1980 kuitenkin sujunut erittäin hitaasti. Hankkee- 18498: perustanut valtakunnallisen tiemuseon huoleh- seen jo sijoitetut määrärahat tulisi saattaa pal- 18499: timaan tieverkon historiallisesti arvokkaiden velemaan tarkoitustaan ja tässä mielessä jatkaa 18500: tienosien sekä siltojen suojelemisesta ja vanho- museon aikaansaamista. Suunnitelman mukaan 18501: jen tienpitoon ja -rakentamiseen liittyvien ko- museoalueelle tarvitaan seuraavaksi n. 300 ne- 18502: neiden, laitteiden ja esineiden säilyttämisestä. liömetrin suuruinen esineitten vastaanottohalli, 18503: Eduskunta on vuosina 1983, 1985 ja 1986 val- jonka kustannusarvio on 600 000 markkaa. 18504: tion tulo- ja menoarvioissa myöntänyt museon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 18505: suunnitteluun Raision kaupungissa yhteensä 18506: 800 000 markkaa. Museo on sijoitettu ja esinei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18507: den keruu aloitettu Raision tiemestaripiirin tu- 1990 tulo- ja menoarvioon 600000 18508: kikohdan yhteyteen valtion omistamalle maa- markkaa valtakunnallisen tiemuseon 18509: alueelle. esineitten vastaanottohallin rakentami- 18510: Valtakunnallisen tiemuseon kehittyminen on seen Raisiossa. 18511: 18512: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18513: 18514: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ensio Laine Heli Astala 18515: Heikki Perho Tapio Holvitie Sauli Niinistö 18516: Sauli Hautala Risto Ahonen Anna-Liisa Jokinen 18517: Jukka Roos Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa 18518: 1989 vp. 477 18519: 18520: Raha-asia-aloite n:o 467 18521: 18522: 18523: 18524: 18525: Kärbä ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatus- ja rait- 18526: tiustyön valtakunnalliseen pitkän tähtäimen suunnitteluun 18527: 18528: 18529: Eduskunnalle 18530: 18531: Väestön omatoimisuuden ja osallistumisen suunnittelu on välttämätöntä pyrittäessä niihin 18532: edistäminen on tärkeä osa siinä ohjelmassa, tavoitteisiin, joihin Suomikin on WHO:n jäsen- 18533: jota Maailman terveysjärjestö (WHO) suositte- ja mallimaana sitoutunut. 18534: lee jäsenmaissaan toteutettavaksi vuoteen 2000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18535: mennessä. Ohjelman toimintalinjoiksi on valit- nioittaen, 18536: tu elämäntapojen muuttaminen terveellisem- 18537: miksi ja ehkäistävissä olevien terveysriskien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18538: poistaminen tai vähentäminen yksilöön ja ym- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18539: päristöön kohdistuvin keinoin. Terveyttä uh- 33.01.22 150 000 markkaa käytettäväk- 18540: kaavat elintavat ja tottumukset toisaalta ja ym- si terveyskasvatus- ja raittiustyön valta- 18541: päristön aiheuttamat terveyshaitat toisaalta kunnallisen pitkän tähtäimen suunnitte- 18542: ovat tunnetusti hyvin hitaasti muutettavissa. lun nopeaan toteuttamiseen. 18543: Sen vuoksi yksityiskohtainen pitkän tähtäimen 18544: 18545: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18546: 18547: Lea Kärbä Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred 18548: Pirkko Ikonen Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen 18549: Ensio Laine Sakari Knuuttila 18550: 478 1989 vp. 18551: 18552: Raha-asia-aloite n:o 468 18553: 18554: 18555: 18556: 18557: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden parantamiseen 18558: Kuopion läänissä 18559: 18560: 18561: Eduskunnalle 18562: 18563: Kuopion läänin tiestön kunto ja palvelutaso teys Varpaisjärven kuntakeskuksesta Kuopioon. 18564: ovat maan alhaisimpia. Yleisistä teistä on pääl- Tien liikennemäärä on 400 autoa/vrk. Hank- 18565: lystetty vain 46 OJo, kun koko maan keskiarvo keen kustannusarvio on 19 milj. mk. Vuonna 18566: on 59 %. Tienopeudet ovat maan alhaisimmat. 1990 tarvittava rahoitus on 5 milj. mk. 18567: Yli 80 kilometrin nopeus on sallittu vain Valtatie n:o 5 välillä Pöljä-Mäntylahti on 18568: 10,2 %:lla teistä. Koko maan keskiarvo on osa Kuopion ja Iisalmen välistä yhteyttä. Osuu- 18569: 15,2 %. Liikenne on Kuopion läänissä kasvanut den pituus on 20 km ja se on liikennemäärään 18570: vuodesta 1985 vuoteen 1987 keskimäärin 7% 3 800 autoa/vrk nähden kapea. Tiellä on myös 18571: vuodessa. Koko maan kasvu on samana aikana runsaasti yksityistieliittymiä. Tien päällyste 18572: ollut 5 % vuodessa. on perusteellisesti kunnostettava lähivuosina. 18573: Kuopion läänin suuret päätiehankkeet ovat Hankkeen kustannusarvio on 26 milj. mk. Vuo- 18574: perusteltuja, ja ne vaativat varsin suuren osan delle 1990 tarvitaan 12 milj. mk. 18575: rahoituksesta. Alemmalla tieverkolla on saman- Valtatien n:o 5 osuus Taipale-Ohenmäki 18576: aikaisesti saatava toteutetuksi liikenteellisesti Iisalmen eteläosassa on 5 km pitkä. Liikenne- 18577: tärkeitä kohteita. Pääteillä on myös osuuksia, määrä on 4 500 autoa/vrk. Tien puutteina ovat 18578: jotka olisi vahvistettava tien rakenteellisen kun- kapeus ja suuri yksityistieliittymien määrä. 18579: non säilyttämiseksi. Välttämättömien hankkei- Päällyste on vahvistettava lähivuosina. Hank- 18580: den toteuttaminen edellyttää Kuopion tie- ja ve- keen kustannusarvio on 8 milj. mk. Vuonna 18581: sirakennuspiirin rahoituskehyksen korottamista 1990 tarvitaan 2 milj. mk. 18582: ainakin 172 milj. markkaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18583: Seuraavien kohteiden toteutus olisi saatava nioittaen, 18584: alkamaan vuonna 1990. 18585: Maantie n:o 542 Mikkelin piirin raja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18586: Pajumäki on 31 km pitkä mäkinen, mutkai- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 18587: nen ja kantavuudeltaan ja kunnoltaan erittäin 31.24. 77 172 000 000 markkaa yleisten 18588: heikko öljysoratie. Sen liikennettä lisää kesäi- teiden rakentamiseen Kuopion läänissä, 18589: sin Heinävedelle suuntautuva matkailuliikenne. josta 30 000 000 markkaa uusien tiekoh- 18590: Tien liikennemäärä on 400 autoa/vrk. Hank- teiden eli maantien n:o 542 (Mikkelin 18591: keen kustannusarvio on 35 milj. mk. Vuodelle piirin raja-Pajumäki), maantien n:o 18592: 1990 tarvitaan 11 milj. mk:n rahoitus. 576 (Koivumäki- Varpaisjärvi), valta- 18593: Maantie n:o 576 Koivumäki-Varpaisjärvi tien n:o 5 (Pöljä-Mäntylahti) ja valta- 18594: on 17 km pitkä, kantavuudeltaan ja suuntauk- tien n:o 5 (Taipale-Ohenmäki} aloitta- 18595: seltaan huono öljysoratie. Tie on tärkein yh- miseen. 18596: 18597: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18598: 18599: Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 18600: Kalle Röntynen Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen 18601: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi 18602: 1989 vp. 479 18603: 18604: Raha-asia-aloite n:o 469 18605: 18606: 18607: 18608: 18609: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospolii- 18610: sin talousrikostutkinnan tietotekniikan kehittämiseen 18611: 18612: 18613: Eduskunnalle 18614: 18615: Taloudellinen rikollisuus aiheuttaa Suomessa kaista ja aikaaviepää mm. laajojen tiliaineisto- 18616: vuosittain varovaisestikin laskien miljardien jen hallinnan kannalta. Nykyaikana manuaalis- 18617: markkojen aineelliset vahingot. Sen seurauksia ten kirjanpitojen osuus vähenee vähenemistään 18618: ovat myös työttömyys, vääristynyt kilpailuti- nopeassa tahdissa kaikilla aloilla. Atk-perus- 18619: lanne ja järjestyneen yhteiskunnan perusteena taisten tilinpitojen tarkastaminen ei ole ajatelta- 18620: olevan solidaarisuuden häiriintyminen. vissa ilman, että tutkijoilla on ollut mahdolli- 18621: Yksi menestyksellisen talousrikostorjunnan suus omakohtaisesti perehtyä tietokoneiden 18622: perusedellytys on riittävien voimavarojen osoit- käyttöön ja erilaisiin laskentatoimen ohjelmiin. 18623: taminen näiden rikosten tutkintaan. Inhimillis- Täten väärinkäytösten houkuttavuus kalkyloi- 18624: ten resurssien lisäksi näyttää nykyaikainen tie- dussa taloudellisessa rikollisuudessa on lisään- 18625: totekniikka tarjoavan ehkä aivan ratkaisevan- tynyt, koska voidaan olla varmoja siitä, etteivät 18626: kin avun tutkinnan tehostamiselle ja järkeistä- rikostutkijat asianmukaisten työkalujen puut- 18627: miselle. tuessa saa mitään selville. Tilanne on jo koitu- 18628: Muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea huo- nut yhteiskunnalle riittävän kalliiksi. 18629: mattavasti pitemmällä tässä suhteessa. Esimer- Keskusrikospoliisin työpanoksesta on viime 18630: kiksi Ruotsissa osoitettiin ns. henkilökohtaisten vuosina jouduttu osastosta riippuen suuntaa- 18631: tietokoneiden paketissa talousrikostutkijoiden maan taloudellisiin rikoksiin noin 40-80 pro- 18632: käyttöön syyskuussa 1986 laitteistoja yli kym- senttia. 18633: menen miljoonan kruunun arvosta. Tämä sen Eduskunta on vuosien 1987, 1988 ja 1989 val- 18634: vuoksi, että vuonna 1985 tehty kahden miljoo- tion tulo- ja menoarvioita käsitellessään lisän- 18635: nan kruunun etukäteispanostus arvioitiin kus- nyt keskusrikospoliisille osoitettuja atk-voima- 18636: tannus/hyötyanalyysissä erittäin kannatta- varoja ja siten ilmaissut tahtonsa voimakkaam- 18637: vaksi. mista panoksista talousrikostutkinnan tehosta- 18638: Varsinkin talousrikostutkinnassa pitää paik- misessa. 18639: kansa sanonta ''menetetty aika on paennut to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18640: tuus". Ja sen mukana katoavat säännönmukai- nioittaen, 18641: sesti myös rikoksilla hankitut rahat. Tietotek- 18642: niikalla saavutetaan suhteellisen vähäisin kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18643: tannuksin merkittävä tutkinnallinen aikavoitto. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18644: Tämä puolestaan lisää melkoisesti yhteiskun- 26.75.27 1 000 000 markkaa keskusri- 18645: nan mahdollisuuksia saataviensa varmistami- kospoliisin talousrikostutkinnan tieto- 18646: seen, ennen kuin rikollinen hyöty on ehditty lo- tekniseen tukeen, lähinnä työasemien ja 18647: pullisesti saattaa lainvalvonnan ulottumatto- nykyaikaisten yritysohjelmien lisäämi- 18648: miin. seen. 18649: Taloudellisten rikosten tutkinta on monimut- 18650: 18651: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18652: 18653: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta Sakari Knuuttila 18654: Timo Roos Reijo Lindroos Mats Nyby 18655: Kerttu Törnqvist Sulo Aittoniemi 18656: 480 1989 vp. 18657: 18658: Raha-asia-aloite n:o 470 18659: 18660: 18661: 18662: 18663: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden asevari- 18664: kon uudisrakentamiseen 18665: 18666: 18667: Eduskunnalle 18668: 18669: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakennustoi- osaltaan perustellulla ehdotuksella kiirehtinyt 18670: minta keskeytyi vuonna 1979. Varikon toimin- Oriveden asevarikon uudisrakentamista. Se on 18671: nan kannalta, ajatellen myös työllisyyden pa- asiantuntijalausuntoihin perustuen arvioinut 18672: rantamista, on tärkeätä aloittaa vuonna 1990 määrärahan tarpeen noin 12,5 miljoonaksi mar- 18673: uudisrakennustoiminnan jatkaminen. Kiirei- kaksi tässäkin aloitteessa mainittujen rakennus- 18674: simmin asevarikolla olisi toteutettava esikunta- hankkeiden toteuttamiseksi. 18675: rakennushanke, mutta myös autotallin, auto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 18676: huoltamon ja kalustokatoksen rakennustöiden taen, 18677: tekeminen on ajankohtaista. Samalla olisi kiin- 18678: nitettävä huomiota myös asevarikko 6:n henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18679: löstön lisäykseen huolehtimalla vakinaisten työ- 1990 tulo- ja menoarvioon 12 500 000 18680: suhteiden syntymisestä myös tulevaisuudessa. markkaa Oriveden asevarikon esikunta- 18681: Myönteistä kehitystä tässä suhteessa on jo ta- rakennuksen, autotallin, autohuolta- 18682: pahtunut työntekijämäärän noustua yli 120:n. mon ja kalustokatoksen rakennustöiden 18683: SAK:n Hämeen läänin neuvottelukunta on tekemiseksi. 18684: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18685: 18686: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 18687: Reijo Lindroos Heikki A. Ollila 18688: Sulo Aittoniemi 18689: 1989 vp. 481 18690: 18691: Raha-asia-aloite n:o 471 18692: 18693: 18694: 18695: 18696: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli- 18697: opiston Virtain tutkimusaseman rakentamiseen 18698: 18699: 18700: Eduskunnalle 18701: 18702: Tampereen yliopistossa on jo kauan koettu kuten tutkimusprojekteihin, seminaareihin ja 18703: puutteeksi, että yliopistolla ei ole tutkimus- ja kokouksiin. Samoin asemaa hyödyntävät täy- 18704: kenttäasemaa, jossa olisi mahdollista harjoittaa dennyskoulutuskeskus ja yliopiston henkilöstö- 18705: kenttätutkimusta, suorittaa tutkimusharjoitte- koulutus. Myös ulkopuoliset tahot, esim. muut 18706: lua ja antaa opetusta kenttäolosuhteissa. Myös korkeakoulut, voivat olla käyttäjinä. 18707: yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja henki- Hankkeen mitoituksessa on käytetty tavan- 18708: löstökoulutus tarvitsevat koulutustoimintaansa omaisia viimeaikaisia tutkimusasemahankkeis- 18709: internaattityyppisiä toimitiloja. Omien tilojen sa hyväksyttyjä mitoitusperusteita (Esim. Jy- 18710: puuttuessa on jouduttu turvautumaan muiden väskylän yliopiston Konneveden biologisen ase- 18711: yliopistojen tarjoamiin palveluihin, joita niiden man 1 ja II vaihe). Mitoituksen lähtökohtana on 18712: sijainnin johdosta on vaikea hyödyntää, sekä ollut, että tutkimusasemalla voi samanaikaisesti 18713: kalliiseen hotellimajoitukseen. toimia enintään 26 hengen ryhmä. 18714: Kenttätutkimusedellytysten luomiseksi Tam- Hankkeen hyötyala on 576 m 2 • Tilaohjel- 18715: pereen yliopisto ja Virtain kaupunki ovat maan sisältyy tutkimus-, opetus-, majoitus- 18716: 15.12.1984 tehneet yhteistyösopimuksen. Siinä sekä erilaisia aputiloja. 18717: todetaan mm., että yhteistyön yleistavoitteena Tutkimusasema on tarkoitus rakentaa Virtain 18718: on keskinäisen kulttuuri- ja perinneyhteistyön, kaupungin Virtainkylän Marttisen saareen perin- 18719: tutkimusyhteistyön sekä seminaari- ja koulutus- nekylän välittömään läheisyyteen. Kaupunki on 18720: työn harjoittaminen. Samoin todetaan tavoit- varannut tältä alueelta 13 000 m 2 :n määräalan 18721: teena olevan kulttuurintutkimusaseman perus- tutkimusaseman sijaintipaikaksi. Rakennuspai- 18722: tamisen Virroille. kan perustamisolosuhteet ovat hyvät. 18723: Yhteistoiminta on käynnistynyt 1.1.1985 vii- Koska hanke ei ole voinut edetä suunnitellul- 18724: sivuotisen tutkimus- ja yhteistyösuunnitelman la tavalla, on tarpeen, että eduskunta ottaa kan- 18725: puitteissa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain taa hankkeeseen myöntämällä rakennustöitä 18726: ja uusitaan viisivuotiskausittain. varten määrärahan. 18727: Tampereen yliopiston Virtain tutkimusase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18728: man rakentamisella luodaan edellytykset yli- nioittaen, 18729: opiston eri tieteenalojen kenttätutkimukselle. 18730: Tällaisia tieteenaloja ovat mm. kansanperinne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18731: ja kansanmusiikki, suomen kieli, kirjallisuustie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18732: de ja muut taideaineet, historia, aluetiede, kun- 29. JO. 74 4 000 000 markkaa Tampe- 18733: nallistiede ja kansanterveystiede. Asemaa käy- reen yliopiston Virtain tutkimusaseman 18734: tetään myös muuhun tieteelliseen toimintaan, rakentamiseksi. 18735: 18736: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18737: 18738: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos 18739: Anneli Taina Heikki A. Ollila Pertti Lahtinen 18740: Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos 18741: Erkki Pystynen Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 18742: Sulo Aittoniemi Kimmo Sasi 18743: 482 1989 vp. 18744: 18745: Raha-asia-aloite n:o 472 18746: 18747: 18748: 18749: 18750: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjas- 18751: totoiminnan kehittämiseen 18752: 18753: 18754: Eduskunnalle 18755: 18756: Maakuntakirjastojen rooli alueensa kirjasto- Maakuntakirjastotoiminnan saattamiseksi 18757: jen sekä tiedon- ja kulttuurinkäyttäjien tausta- nykyisiä velvoitteita vastaavalle tasolle tulisi 18758: tukena on merkittävä. Vuonna 1986 voimaan sitä varten varattua perusosaa korottaa nykyi- 18759: tulleessa uudessa kirjastolaissa niiden velvolli- sestä 162 000 mk:sta/maakuntakirjasto 500 000 18760: suutta palvella paitsi oman kuntansa asukkaita mk:aan/maakuntakirjasto. Maakuntakirjasto- 18761: myös koko toimialueensa käyttäjäkuntaa laa- ja on 17. 18762: jennettiin. Niiden on aikaisempaa aktiivisem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18763: min kerättävä ja järjestettävä käyttöä varten nioittaen, 18764: aluettaan koskevaa painettua ja muuta julkais- 18765: tua aineistoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18766: Maakuntakirjastot saavat alueellista toimin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18767: taansa varten erillistä korvausta. Sen määrä on 29.56.30 1 751000 markkaa maakunta- 18768: kuitenkin reaaliarvoltaan pudonnut 14 OJo ver- kirjastotoiminnan kehittämiseen. 18769: rattuna aloitusvuoteen 1962. Tehtävät ja jo 18770: käsitelty aineistomäärä ovat kuitenkin lisäänty- 18771: neet, kuten edellä on todettu. 18772: 18773: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18774: 18775: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Uosukainen Risto Ahonen 18776: Liisa Jaakonsaari Mirja Ryynänen Kerttu Törnqvist 18777: Erkki Pystynen Jorma Rantanen Iiris Hacklin 18778: Heikki A. Ollila Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson 18779: Marjatta Stenius-Kaukonen Lea Savolainen Sulo Aittoniemi 18780: Reijo Lindroos Anneli Taina Matti Maijala 18781: Timo Roos 18782: 1989 vp. 483 18783: 18784: Raha-asia-aloite n:o 473 18785: 18786: 18787: 18788: 18789: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen ko- 18790: keilu- ja tutkimustoimintaan 18791: 18792: 18793: Eduskunnalle 18794: 18795: Kokeilujen, selvitysten ja tutkimusten tarve taa yleisten kirjastojen kokonaismenoista vuo- 18796: kirjasto- ja tietopalvelualalla on informaatioyh- sittain 0,5 o/o kokeiluun, selvityksiin ja tutki- 18797: teiskuntaan siirryttäessä suuri. Muutokset niin mukseen. Osa varoista tulisi myöntää budjetin 18798: käyttäjien tiedontarpeissa, aineistomuodoissa kautta, osa kirjastojen ja tietopalveluyksiköi- 18799: kuin työmenetelmissäkin ovat laajasti vaikutta- den sisällä. 18800: via. Mikäli kirjastojen edelleen halutaan vastaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18801: van perustehtävästään eli tarjoavan tietoa, elä- nioittaen, 18802: myksiä, viihdettä ja viisautta kaikille kansalai- 18803: sille koulutustasosta ja asuinpaikasta riippu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18804: matta tasaveroisesti, on kirjastolaitosta voitava 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18805: kehittää ajan vaatimusten mukaan. Tässä ovat 29.56.30 2 600 000 markkaa kirjasto- 18806: kokeilut ja selvitykset tarpeen. alan kokeiluja, selvityksiä ja tutkimuk- 18807: Mielestämme on tarkoituksenmukaista osoit- sia varten. 18808: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18809: 18810: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta U osukaineo Risto Ahonen 18811: Liisa Jaakonsaari Mirja Ryynänen Lea Savolainen 18812: Reijo Lindroos Anneli Taina Matti Maijala 18813: Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos Erkki Pystynen 18814: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Iiris Hacklin 18815: Sulo Aittoniemi 18816: 18817: 18818: 18819: 18820: 34 290089P 18821: 484 1989 vp. 18822: 18823: Raha-asia-aloite n:o 474 18824: 18825: 18826: 18827: 18828: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranta-Hatolan 18829: tilojen ostamiseen Kurun normaalimetsäopiston käyttöön 18830: 18831: 18832: Eduskunnalle 18833: 18834: Ranta-Hatolan teollisuushallitiloissa toimii Kurun kunnalla on kuntasuunnitelmassa suu- 18835: tällä hetkellä vuokralaisena Kurun normaali- rehkoja hankkeita tuleville vuosille. Myös nor- 18836: metsäopiston metsäkoneosasto. Metsäopiston maalimetsäopiston kannalta hallin siirtymiseen 18837: kannalta edullista Kurussa ovat erinomaiset valtion omistukseen suhtaudutaan myönteises- 18838: harjoitusmaastot välittömässä läheisyydessä, ti, koska on sekä Kurun kunnan että Kurun 18839: joita ei kaikkialla vastaavien opetusyksiköiden normaalimetsäopiston etu, että metsäkoneosas- 18840: kohdalla ole tarjolla. Osaston toiminta liittyy ton toiminta saadaan myös tällä tavalla vakiin- 18841: hyvin normaalimetsäopiston muuhun toimin- nutettua Kurussa. Kurun kunnan kannalta met- 18842: taan ja tukee sitä. säopiston metsäkoneosaston opettajakunta ja 18843: Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut Ku- muu henkilökunta vastaa verotulojen tuottaja- 18844: run kunnalle, ettei ammattikasvatushallituksel- na keskisuurta yritystä. 18845: la ole mahdollisuutta muiden suunnitelmissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18846: olevien rakennushankkeiden takia tilojen osta- nioittaen, 18847: miseen, koska määrärahojen irrottaminen tä- 18848: hän tarkoitukseen merkitsee jonkin muun suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18849: nitelmassa olevan metsä- ja puutalousoppilai- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 600 000 18850: toksen rakennushankkeen viivästymistä. markkaa ammattikasvatushallitukselle 18851: Hankkeella olisi suuriarvoinen merkitys Ku- Ranta-Hatolan tilojen ostamiseen Ku- 18852: run kunnalle, koska Kurun kunnan taloudelli- run kunnalta Kurun normaalimetsäopis- 18853: nen tilanne ei tällä hetkellä ole hyvä ja toisaalta ton käyttöön. 18854: 18855: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18856: 18857: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Anneli Taina 18858: Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen Erkki Pystynen 18859: Jorma Rantanen Heikki A. Ollila Jukka Gustafsson 18860: Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen 18861: 1989 vp. 485 18862: 18863: Raha-asia-aloite n:o 475 18864: 18865: 18866: 18867: 18868: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen 18869: Musiikkiliitolle 70-vuotisjuhlavuoden toiminnan tukemiseen 18870: 18871: 18872: Eduskunnalle 18873: 18874: Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry. tu- tuhansien harrastajien voimin. Erityisesti nuori- 18875: lee ensi vuonna toimineeksi 70 vuotta koko so on mukana juhlilla laajoinajoukkoina omal- 18876: maan työväestön musiikkiharrastusten edistäjä- la ohjelmanaan sekä osallistuen myös yhteis- 18877: nä ja kokoajana. Erityisesti viime vuosikymme- ohjelmaan, joka muodostuu lukuisten erikois- 18878: ninä STM:n musiikkiharrastustoiminta on laa- konserttien rinnalla vaikuttavaksi kokonaisuu- 18879: jentunut kaikkia kansalaispiirejä palvelevaksi. deksi. 18880: Näin liitto on vaikuttanut ja vaikuttaa monin Suomen Työväen Musiikkiliiton 70-vuotisuus 18881: tavoin myös yhteistoiminnassa muiden taide- laajentaa liiton toimintaa ja muita musiikkiti- 18882: alan järjestöjen kanssa suomalaisten taidehar- laisuuksia tavanmukaisia toimia huomattavasti 18883: rastusten kasvuun, kansallisen kulttuurin ke- suuremmaksi ja enemmän varoja kysyväksi, jo- 18884: hitykseen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen ten liitto tarvitsee juhlavuonnaan erityistukea 18885: laajentamiseen. valtiovallalta. 18886: STM:n 70-vuotisuuteen liittyy useita tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18887: mia ja toimintoja, jotka juuri juhlavuonna an- nioittaen, 18888: saitsevat erityistukea. Vuoden päätapahtuma 18889: on valtakunnallinen Työväen sävel -musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18890: juhla Oulussa 15.-17.6.1990. Juhlaan odote- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 18891: taan 5 000 laulajaa ja soittajaa kotimaasta ja markkaa Suomen Työväen musiikkilii- 18892: useita korkeatasoisia ulkomaisia musiikkiryh- ton 70-vuotismusiikkijuhlien järjestämi- 18893: miä. Juhlille tilattu juhlasävellys kantaesitetään seen ja juhlavuoden toimintoihin. 18894: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18895: 18896: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Risto Ahonen 18897: Antti Kalliomäki Sinikka Hurskainen-Leppänen Pekka Leppänen 18898: Anna-Liisa Jokinen Jussi Ranta Tuulikki Hämäläinen 18899: Jouni Backman Matti Ahde Kari Rajamäki 18900: Matti Vähänäkki Pirjo Ala-Kapee Jukka Gustafsson 18901: Markus Aaltonen Ilkka-Christian Björklund Jukka Roos 18902: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Markku Pohjola 18903: Matti Saarinen Reino Paasilinna Arto Lapiolahti 18904: Liisa Jaakonsaari Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen 18905: Timo Roos Sakari Knuuttila Mikko Elo 18906: Raimo Vuoristo Saara-Maria Paakkinen Iiris Hacklin 18907: Virpa Puisto Reijo Lindroos Pauli Uitto 18908: Lauha Männistö Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen 18909: 486 1989 vp. 18910: 18911: Raha-asia-aloite n:o 476 18912: 18913: 18914: 18915: 18916: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta huonokuntoisim- 18917: pien kelirikkoteiden kunnostamiseksi Hämeen tie- ja vesira- 18918: kennuspiirissä 18919: 18920: Eduskunnalle 18921: 18922: Vuoden 1988 keväällä kelirikko koetteli voi- kallistie n:o 14199 ja Vedentaustan paikallistie 18923: makkaasti Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin ja n:o 14227. Nämä Längelmäellä, Teiskossa ja 18924: erityisesti Pohjois-Hämeen soratiestöä. Vaikka Orivedellä sijaitsevat tiet olisi nopeasti saatava 18925: teitä on pyritty pitämään kelirikkoaikoinakin kuntoon ennen kevättä 1990. 18926: läpiajettavassa kunnossa mm. mursketta aja- Koska Hämeen tie- ja vesirakennuspiirillä ei 18927: malla ja kohentamaan joidenkin teiden perus- ole mahdollisuuksia laaditun toimenpideohjel- 18928: kuntoa kunnossapitovaroin varatöinä, ei huo- man puitteissa ryhtyä kelirikkoteiden laajoihin 18929: nokuntoisimpia kelirikkoteitä ole saatu teiden- korjauksiin, tulisi valtion vuoden 1990 tulo- ja 18930: varsiasukkaita ja liikennettä kokonaisuudes- menoarviossa osoittaa erillismääräraha näitä 18931: saan tyydyttävään kuntoon. On todettava, että töitä varten. 18932: vaikeimpien kelirikkoteiden korjaaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18933: tielainkin perusteella (tielain 11 §:n 1 mom.) nioittaen, 18934: välttämätöntä. Näitä huonokuntoisimpia keli- 18935: rikkoteitä on 120 km, ja kuntoonpanoon tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18936: taan vähintään 30 miljoonaa markkaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 18937: Kelirikkoaikoina erittäin huonossa kunnossa 31.24. 77 30 000 000 markkaa huono- 18938: olevia teitä on varsinkin Pohjois-Hämeessä. kuntoisimpien kelirikkoteiden korjaa- 18939: Viime kevään aikana niistä olivat näkyvästi miseen Hämeen tie- ja vesirakennuspii- 18940: myös julkisuudessa esillä mm. Puharilan- rissä ja erityisesti sen Pohjois-Hämeen 18941: Hiukkaan maantie n:o 3281, Viitapohjan pai- alueella. 18942: 18943: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18944: 18945: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Anneli Taina 18946: Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen Erkki Pystynen 18947: Jorma Rantanen Heikki A. Ollila Jukka Gustafsson 18948: Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen 18949: 1989 vp. 487 18950: 18951: Raha-asia-aloite n:o 477 18952: 18953: 18954: 18955: 18956: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain-Ähtärin 18957: maantien rakentamiseen 18958: 18959: 18960: Eduskunnalle 18961: 18962: Maantien Virrat-Ähtäri jatkuvasti kasvava Nykyinen toimisto- ja varastoalue on valmii- 18963: liikenne on osaltaan särkenyt heikkorakenteisen na käytettäväksi kohteen rakentamisen aikana. 18964: maantien vaikeasti liikennöitävään kuntoon. Si- Pitkäaikainen ja pätevä henkilöstö voisi jatkaa 18965: tä ei enää voida pitää liikenteessä puhtaasti kun- luontevasti tientekoa. On myös korostettava 18966: nossapitomäärärahoin. Sitä paitsi Virtain tie- Virtain-Ähtärin maantien yhteiskunnallista ja 18967: mestaripiirin määrärahat ovat niukat, joten niil- liikenteellistä tärkeyttä. 18968: lä ei pystytä suorittamaan tehostettua kunnossa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 18969: pitoa varsinkaan tien heikommalla osuudella tavasti, 18970: Hämeen läänin puolella. Varsinaiset tietyöt olisi- 18971: kin välttämätöntä aloittaa vuonna 1990. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18972: Töiden aloitusta puoltaa Virtain osalta vuo- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18973: den 1990 aikana sekin, että Virtain tukikohdan markkaa käytettäväksi maantien raken- 18974: työntekijöille muodostuisi työllistymismahdol- tamiseen välillä Virrat-Ähtäri. 18975: lisuus ko. kohteessa. 18976: 18977: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 18978: 18979: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 18980: Heikki A. Ollila Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen 18981: 488 1989 vp. 18982: 18983: Raha-asia-aloite n:o 478 18984: 18985: 18986: 18987: 18988: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman 18989: rakentamiseen Virroille 18990: 18991: 18992: Eduskunnalle 18993: 18994: Virtain katsastusaseman perustamissuunni- menoarvioon rakentamisen aloitusta varten. 18995: telmat ovat valmiit ja asemaa varten tarpeelli- Määrärahan tarve vuonna 1990 on 3,9 miljoo- 18996: nen tontti on ostettu. Näin ollen on kaikki edel- naa markkaa. 18997: lytykset poistaa Virroilta ja sen vaikutuspiirissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18998: olevista kunnista moottoriajoneuvojen katsas- nioittaen, 18999: tusaseman puute. Katsastusasema olisi tärkeä 19000: lisä kaupungin palveluvarustukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19001: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19002: viisi miljoonaa markkaa ja se on myös Autore- 31.40. 74 3 900 000 markkaa katsas- 19003: kisterikeskuksen KTS-ohjelmassa. Määrärahat tusaseman rakentamiseen Virroille. 19004: tulisikin osoittaa valtion vuoden 1990 tulo- ja 19005: 19006: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19007: 19008: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 19009: Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi 19010: Pertti Lahtinen 19011: 1989 vp. 489 19012: 19013: Raha-asia-aloite n:o 479 19014: 19015: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautatei- 19016: den kevyen paikallisliikennekaluston hankkimiseksi pääkau- 19017: punkiseudun ulkopuoliseen liikenteeseen 19018: 19019: Eduskunnalle 19020: 19021: Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun ul- kanssa. Kotimainen metalliteollisuus pystyisi 19022: kopuolinen paikallisliikenne tulee sekä kannat- meilläkin - vaikkapa lisenssillä - valmista- 19023: tavuutensa että kalustonsa puolesta olemaan maan suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa bus- 19024: suurissa vaikeuksissa lähivuosina ja viimeistään sityyppistä kiskoautokalustoa, jolloin turvattai- 19025: 1990-luvulle saavuttaessa. Tulevaisuudessa siin myös liikenteessä käytettävän kaluston ko- 19026: odotettavaan muutokseen ovat rautatielaitok- timaisuusaste. 19027: sen suunnitelmat tähdänneet jo 1960-luvulta Eduskunnan hyväksymässä valtiontilintar- 19028: lähtien. Paikallisliikenteestä halutaan luopua kastajien kertomuksessa vuodelta 1984 on vii- 19029: pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. meksi kiirehditty paikallisliikenteen turvaami- 19030: Yhtenä syynä paikallisliikenteen vaikeuksiin seen tähtääviä järjestelyjä. Tilintarkastajat 19031: on riittämätön ja epätarkoituksenmukainen ka- edellyttävät mm. paikallisliikenteeseen soveltu- 19032: lusto, joka bussiliikenteeseen vertailtaessa van kevyen kaluston hankinnan tehostamista. 19033: osoittautuu epätaloudelliseksi. Toisaalta pai- He toteavat: "Kevyen kaluston puute heijastuu 19034: kallisliikenteen lakkauttamisesta saadut koke- nyt rautateiden laskelmissa paikallisliikenteen 19035: mukset osoittavat, että bussiliikenne ei pysty korkeina kilometrikustannuksina, koska pai- 19036: täysin korvaamaan rautateiden suorittamaa kallisliikenne joudutaan hoitamaan raskaalla 19037: paikallisliikennettä, mikä johtuu yhdyskuntara- vaunu- ja veturikalustolla." 19038: kenteista ja myös siitä, että linja-autoliikenne- Lisätäkseen Valtionrautateiden mielenkiintoa 19039: kin on usein liiketaloudellisesti kannattama- paikallisliikenteen uusien kalustoratkaisujen 19040: tonta. etsintään eduskunnan on tarpeellista vauhdittaa 19041: Valtionrautateiden paikallisliikenteellä on hanketta erityisellä suunnittelumäärärahalla. 19042: kuitenkin merkitystä sekä aluepoliittisesti että Valtionrautatiet käynnistäisi ja toimeenpanisi 19043: rautatietaloudellisesti, koska VR:n oma paikal- tällä määrärahalla yhteistyössä kotimaisen me- 19044: lisliikenne pystyy parhaiten palvelemaan sekä talliteollisuuden kanssa pikaisen suunnittelu- 19045: asutuskeskusten välistä raideliikennettä että projektin, jonka tarkoituksena on suunnitella 19046: Valtionrautateiden tarvitsemaa pitkämatkaisten myöhempää hankintapäätöstä varten kevyt die· 19047: junien syöttöliikennettä. Rautatiekuljetukset selkäyttöinen kiskoliikennekalusto Valtionrau· 19048: ovat myös turvallisia ja ympäristönsuojelulli- tateiden pääkaupunkiseudun ulkopuolista pai· 19049: sesti perusteltavia. kallisliikennettä varten. Kalusto olisi joko ko· 19050: Nykyisten tietojen mukaan kevyt kiskoauto- konaan kotimaista tuotantoa tai valmistettaisiin 19051: kalusto poistetaan lähivuosina kokonaan liiken- täällä lisenssillä. 19052: teestä. VR:n tarkoituksena on jatkaa jäljelle Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19053: jäävää paikallisliikennettä veturivetoisilla junil- 19054: la, mikä ei kustannussyistä voi olla pitkällä täh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19055: täyksellä tarkoituksenmukaista. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19056: Muualla Euroopassa, mm. Englannissa, on markan suunnittelumäärärahan kevyen 19057: kehitetty kevyttä kiskoliikennekalustoa, joka kiskoliikennekaluston hankkimiseksi 19058: ominaisuuksiltaan, hinnaltaan ja käyttökustan- Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun 19059: nuksiltaan pystyy kilpailemaan bussiliikenteen ulkopuolista paikallisliikennettä varten. 19060: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19061: 19062: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Sakari Knuuttila 19063: Timo Roos Reijo Lindroos Mats Nyby 19064: Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen 19065: 490 1989 vp. 19066: 19067: Raha-asia-aloite n:o 480 19068: 19069: 19070: 19071: 19072: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkka- 19073: lan lentoaseman talonrakennus- ja muutostöihin 19074: 19075: 19076: Eduskunnalle 19077: 19078: Ilmaliikenne maassamme on voimakkaasti Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiireelliset 19079: keskittynyt Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Se talonrakennus- ja muutostyöt ovat seuraavat: 19080: ei kuitenkaan ole jatkuvana kehityssuuntana lentoaseman päivystystilat, lentoaseman varas- 19081: välttämätöntä eikä palvele maan tasapuolista totilat, henkilöstön sosiaalitilat, sähkö- 19082: kehittämistä. Sitä paitsi lentoliikenneyhteystar- huolto- ja korjaamotilat sekä kunnossapitoka- 19083: peet kasvavat muuallakin maassa. Näin on esi- luston perustilat. Näiden töiden suoritus on 19084: merkiksi Tampereen seudulla. Lentoliikenteen välttämätöntä käynnistää vuoden 1990 aikana 19085: yhteydet Tampere-Pirkkalasta ovat heikommat ja varautua 1990-luvun alkuvuosina tätä laa- 19086: kuin tämänhetkiset ja erityisesti tulevat tarpeet jempiin Tampere-Pirkkalan lentoaseman laa- 19087: edellyttävät. Tampere-Pirkkalan lentoasema j ennusrakentamisiin. 19088: pystyy jo nyt välittämään nykyistä huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19089: vasti suurempia matkustajamääriä, mutta sen nioittaen, 19090: kehittäminen palvelemaan täysipainoisesti sinne 19091: ohjattavaa lentoliikennettä edellyttää eräitä kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19092: reellisiä talonrakennus-ja muutostöitä. Ne suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19093: rittamalla ja ohjaamalla osa valtakunnan lento- 31.92.74 3000000 markkaa Tampere- 19094: liikenteestä aina tilauslentoliikennettä myöten Pirkkalan lentoaseman kiireellisiin ta- 19095: tänne helpotetaan vastaavasti Vantaan lento- lonrakennus- ja muutostöihin. 19096: aseman laajentamispaineita. 19097: 19098: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19099: 19100: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Timo Roos 19101: Pertti Lahtinen Reijo Lindroos Heikki A. Ollila 19102: Sulo Aittoniemi 19103: 1989 vp. 491 19104: 19105: Raha-asia-aloite n:o 481 19106: 19107: 19108: 19109: 19110: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta PTL:n postin- 19111: lajittelukeskuksen suunnittelemiseksi Tampereelle 19112: 19113: 19114: Eduskunnalle 19115: 19116: Tampereen vuonna 1971 käyttöön otetun on välttämätöntä aloittaa uuden postitalon 19117: pääpostitalon tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epä- suunnittelu viimeistään vuonna 1990 ja tähdätä 19118: tarkoituksenmukaisiksi rakennuksen moniker- siihen, että rakennus valmistuu mahdollisim- 19119: roksisuuden vuoksi. Postimäärät ovat monin- man aikaisin 1990-luvulla. Näin siksi, että ny- 19120: kertaistuneet ja työtä helpottamaan hankittu kyinen pääpostitalo on jo sopimaton lajittelu- 19121: kalusto on muuttunut niinä 15 vuotena, joina keskustoimintoihin postinkäsittelyn entisestään 19122: talossa on työtä tehty. Työolosuhteet ja niiden teknistyessä. Uusi postitalo tarvitsee rakennus- 19123: muutokset työjärjestelyjen johdosta eivät ole suunnittelun aloittamisen lisäksi tässä vaiheessa 19124: täyttäneet eivätkä voi tulevaisuudessakaan täyt- jo myös muita ratkaisuja, joista keskeisin on 19125: tää työsuojelullisia vaatimuksia. Ilmeistä on, luonnollisesti sekä maantie- että rautatiekulje- 19126: että postinkäsittelytoiminnan turvaamiseksi ja tuksien kannalta sopivan tontin osoittaminen 19127: nopeustavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen uudelle rakennukselle. 19128: pääpostitalossa joudutaan turvautumaan erilai- Postiliiton Tampereen osasto ry. ja SAK:n 19129: siin peruskorjaus- ja muutostöihin, ennen kuin Hämeen läänin neuvottelukunta ovat nähneet 19130: tätä pysyvämpi ja parempi ratkaisu on aikaan- omissa perustelluissa esityksissään liikennemi- 19131: saatavissa uuden postitalon rakentamisella. nisteriölle hankkeen tarpeelliseksi ja kiireelli- 19132: Mainitut työt on kuitenkin tehtävä käyttäen hy- seksi. 19133: väksi henkilöstön asiantuntemusta, jotta myös Uusi postitalo on Tampereelle välttämätön, 19134: työsuojelulliset näkökohdat tulevat riittävästi jotta voidaan turvata postipalvelujen laajenta- 19135: otetuiksi huomioon. minen ja saatavuus paremmin kuin nyt koko 19136: Kun nykyinen Tampereen pääpostitalo saa- Pirkanmaalla. 19137: tiin rakennetuksi, se vaati harvinaisen pitkän ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19138: kavälin valmistelua. Vuonna 1948 nousi ensim- nioittavasti, 19139: mäisen kerran virallisesti esille uuden postitalon 19140: tarve. Tampereen kaupunki varasi tontin raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19141: nukselle vuonna 1951, mutta rakentaminen 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19142: pääsi alkamaan vasta vuonna 1968 ja pääposti- markan määrärahan PTL:n uuden pos- 19143: talo valmistui 1971. tinlajittelukeskuksen suunnittelemiseksi 19144: Edellä mainitun historian huomioon ottaen Tampereelle. 19145: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19146: 19147: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 19148: Reijo Lindroos Sulo Aittoniemi 19149: Pertti Lahtinen 19150: 492 1989 vp. 19151: 19152: Raha-asia-aloite n:o 482 19153: 19154: 19155: 19156: 19157: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta viestikeskuksen 19158: lauhdetornin ja jäähdytyskompressorin uusintaan Tampe- 19159: reella 19160: 19161: Eduskunnalle 19162: 19163: Tampereella sijaitsevan viestikeskus 3:n ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19164: kyinen lauhdutin on tiputinlauhdutin vuodelta nioittaen, 19165: 1964 ja on käyttökelvoton. Siksi esitetään lauh- 19166: dutin korvattavaksi nykyaikaisella uudella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19167: lauhduttimella. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 19168: Jäähdytyskompressori on niin ikään vuodelta 27.27. 75 1 000 000 markkaa viestikes- 19169: 1964 ja sen alkuperäinen kylmäteho on 420 kus 3: n lauhdetornin ja jäähdytyskomp- 19170: Mcallh. Kyseiseen koneeseen ei saa enää kaik- ressorin uusintaan Tampereella. 19171: kia varaosia. Näiden hankkeiden kustannusar- 19172: vio tulisi olemaan noin 1 000 000 mk. 19173: 19174: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19175: 19176: Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila 19177: 1989 vp. 493 19178: 19179: Raha-asia-aloite n:o 483 19180: 19181: 19182: 19183: 19184: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opetta- 19185: jankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vaki- 19186: naistamiseen 19187: 19188: Eduskunnalle 19189: 19190: Opetusministeriö lähetti 2.5.1983 päivätyssä Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten yliop- 19191: kirjeessään kannanoton, joka koski lastentarhan- pilaiden opiskelumahdollisuuksien siirtymistä 19192: opettajien koulutuksen kehittämistä. Kirjelmän muualle tai muuttumista keskiasteen opiskelu- 19193: mukaisesti lastentarhanopettajien peruskoulutus paikoiksi. 19194: poistettaisiin opettajankoulutuslaitoksista asteit- Turussa on saatu luotua erittäin edulliset läh- 19195: tain. Tämän sijalle todettiin kehitettävän varhais- tökohdat koko varhaiskasvatuksen alueen ke- 19196: kasvatuksen kandic;laattitasoinen koulutusväylä. hittämiselle. Toiminnassa on syntynyt myös hy- 19197: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saa- vä yhteistyö muuhun opettajankoulutukseen. 19198: neiden kandidaattien koulutustarve on maas- Niveltyminen yliopisto-organisaatioon mahdol- 19199: samme osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee listaa resurssien yhteiskäytön (mm. kirjasto, ti- 19200: tehty päätös käytännössä lastentarhanopettaja- lat, opetus- ja hallintohenkilöstö), mikä lisää 19201: koulutuksen sijoittamista kokonaisuudessaan olennaisesti koulutuksen toimintaedellytyksiä. 19202: takaisin lastentarhanopettaj aopistoihin. Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle 19203: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun- 19204: käytännössä, se aiheuttaisi erittäin kielteisiä tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta- 19205: alueellisia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakoulu- 19206: lastentarhanopettajakoulutus siirrettäisiin ko- tukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näissä 19207: konaisuudessaan lastentarhanopettajaopistoi- koulutuksissa on toistaiseksi varsinaisia tutkijan- 19208: hin, heitettäisiin hukkaan kymmenen vuoden virkoja saatu perustettua vain yksi (varhaiskas- 19209: työllä korkeakoulussa luodut resurssit. Varhais- vatuksen apulaisprofessori), on erityisesti henki- 19210: kasvatuksen tutkimus on kymmenvuotisen väli- lökunnan pätevöitymistarkoituksessa tuotettu 19211: aikaisen lastentarhanopettajakoulutuksen to- kirjallisuutta ja korkeampia opinnäytteitä alle 19212: teuttamisen aikana lisääntynyt voimakkaasti. kouluikäisten kasvatuksen ydinkysymyksistä. 19213: Koulutuksen lopettaminen aiheuttaisi tutkimus- Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudel- 19214: työn pysähtymisen sekä peruskoulutuksen ja leen lastentarhanopettajakoulutuksen kehittä- 19215: tutkimuksen kytkentöjen poistumisen. Tästä mistä koskevan valtioneuvoston periaatepää- 19216: olisi seurauksena koulutuksen tason lasku. töksen toteuttamisohjeita ja varmistaa, että Tu- 19217: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristirii- run yliopiston opettajankoulutuslaitoksen las- 19218: taisia valtioneuvoston lastentarhanopettajakou- tentarhanopettajakoulutus muutetaan kolmi- 19219: lutuksen kehittämistä koskevan periaatepäätök- vuotiseksi syksyllä 1989. Samanaikaisesti kou- 19220: sen (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee eh- lutus tulisi vakinaistaa Turussa sekä varata tar- 19221: dottomasti tarkistaa ja varmistaa lastentarhan- vittavat määrärahat valtion vuoden 1990 tulo- 19222: opettajien peruskoulutuksen jatkuminen ja ja menoarvioon, kuten Turun eteläisen vaalipii- 19223: vakinaistaminen Turun yliopiston opettajan- rin kansanedustajat ovat opetusministeriölle eh- 19224: koulutuslaitoksessa Turussa. dottaneet. 19225: 494 1989 vp. - RA n:o 483 19226: 19227: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.99.28 500 000 markkaa Turun yli- 19228: nioittaen, opiston opettajankoulutuslaitoksen las- 19229: tentarhanopettajakoulutuksen vakinais- 19230: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tamiseksi ja järjestämiseksi kolmivuoti- 19231: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille sena Turussa syksystä 1990 alkaen. 19232: 19233: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19234: 19235: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 19236: 1989 vp. 495 19237: 19238: Raha-asia-aloite n:o 484 19239: 19240: 19241: 19242: 19243: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakenta- 19244: miseksi välille Riihimäki-Uusikaupunki 19245: 19246: 19247: Eduskunnalle 19248: 19249: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi Kansantaloudelliset ja ulkomaankauppapo- 19250: ja muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi eri- liittiset näkökohdat puoltavat maakaasuputken 19251: tyisesti teollisuuden ja energialaitosten sekä pikaista rakentamista ja valtion osallistumista 19252: myös kotitalouksien käyttöön. Suomen ja Neu- maakaasuputkien rakentamisesta aiheutuviin 19253: vostoliiton kesken solmitut sopimukset maa- kustannuksiin. Entistäkin ajankohtaisemmaksi 19254: kaasutoimitusten lisäämiseksi Suomeen ovat on maakaasuputkihankkeen tehnyt Neuvosto- 19255: luoneet mahdollisuuden toimittaa maakaasua liiton pääministeri Ryzkovin Ruotsin vierailun 19256: myös Lounais-Suomen suuriin väestökeskuk- yhteydessä allekirjoitettu pöytäkirja aikomuk- 19257: siin. sesta ostaa kaasua Neuvostoliitosta ja toimittaa 19258: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja se Ruotsiin Suomen kautta. 19259: muiden yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19260: ja yhteenvedot osoittavat Lounais-Suomessa 19261: olevan halukkuutta ja edellytyksiä varsin huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19262: mattaviin maakaasun ostoihin. Parhaillaan 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 19263: suoritetaan uusia selvityksiä kaasun käyttäjistä markkaa maakaasuputken rakentami- 19264: siinä tapauksessa, että maakaasuputki raken- sen aloittamiseen välillä Riihimäki- 19265: nettaisiin joko Riihimäen tai Järvenpään tie- Uusikaupunki. 19266: noilta Lounais-Suomeen. 19267: 19268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19269: 19270: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 19271: 496 1989 vp. 19272: 19273: Raha-asia-aloite n:o 485 19274: 19275: 19276: 19277: 19278: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä 19279: Neuvostoliiton kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelu- 19280: keskuksen perustamiseksi 19281: 19282: Eduskunnalle 19283: 19284: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suhteel- 19285: lista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä yhteis- lisen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleensäkin 19286: työtä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma Suomen ja Neuvostoliiton talousyhteistyö on 19287: (PAO), yhteistyön tuloksellisuus ja neuvosto- huomattavan suuryritysvaltaista. Pienten ja 19288: liittolaisen osapuolen valmius jatkaa ja laajen- keskisuurten suomalaisten yritysten mukaan- 19289: taa 40 vuoden aikana kehittyneitä yhteistyösuh- pääsy on ollut korkean kynnyksen takana. Tä- 19290: teita ovat vakuuttavia osoituksia siitä, että jat- män epäkohdan korjaamiseksi valtion toimin 19291: kuvalle aktivoitumiselle Suomen ja Neuvostolii- tulisi luoda rahoitus- ja neuvontapalvelua, jolla 19292: ton taloussuhteiden kehittämisessä on olemassa pientä ja keskisuurta teollisuutta voitaisiin aut- 19293: pohjaa ja näköaloja. taa alkuun pitkäjänteisessä tuotannollisessa yh- 19294: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaatimus teistyössä. 19295: perustuu siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 19296: taloussuhteiden kehityksen historiassa ollaan 19297: astumassa uuteen vaiheeseen, tuotannolliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19298: yhteistyöhön. Seuraavien 15 vuoden aikana kes- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 19299: keinen asia Suomen ja Neuvostoliiton välisen markan määrärahan käytettäväksi pien- 19300: kansainvälisen työnjaon syventämisessä tulee ten ja keskisuurten yritysten Suomen ja 19301: olemaan tuotannollisen yhteistyön laajentami- Neuvostoliiton tuotannollista yhteistyö- 19302: nen. Esim. Kuolan projekti ja Barentsin alueen tä edistävän rahoitus- ja neuvontapalve- 19303: kaasuvarojen hyödyntäminen saattavat avata lukeskuksen perustamista varten. 19304: suuria tulevaisuuden näkymiä taloudellisen yh- 19305: teistyön kehittämisessä. 19306: 19307: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19308: 19309: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 19310: 1989 vp. 497 19311: 19312: Raha-asia-aloite n:o 486 19313: 19314: 19315: 19316: 19317: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan taloudellisen 19318: yhdentymisen aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliittisten on- 19319: gelmien selvitystyöhön 19320: 19321: Eduskunnalle 19322: 19323: Euroopan taloudellisen yhdentymisen proses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19324: si tuo tullessaan myös Suomeen ulottuvia haas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 19325: teita alkoholi- ja terveyspolitiikan kysymyksis- 33.01.22 110000 markkaa Euroopan 19326: sä. Edessä olevat ongelmat vaativat hyvissä taloudellisen yhdentymisen mukanaan 19327: ajoin käynnistyvää, laajalla rintamalla toteutet- tuomien alkoholi- ja terveyspoliittisten 19328: tavaa selvitystyötä. Tämän työn aloittaminen ei ongelmien varhaista selvittämistä var- 19329: ongelman suuruuden vuoksi voi alkaa liian ai- ten. 19330: kaisin. 19331: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19332: nioittaen, 19333: 19334: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19335: 19336: Ensio Laine Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred 19337: Lea Kärhä Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 19338: Matti Saarinen Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Jokinen 19339: 498 1989 vp. 19340: 19341: Raha-asia-aloite n:o 487 19342: 19343: 19344: 19345: 19346: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen ja 19347: Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 19348: 19349: 19350: Eduskunnalle 19351: 19352: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öl- ehdottanut. Öljyntorjuntalauttojen rakentami- 19353: jyvahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja nen helpottaisi myös telakoiden työntekijöiden 19354: eräät muut aikaisemmat pienemmän suuruus- työllistämistä. 19355: luokan öljyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittä- 19356: tavalla öljyntorjuntavalmiuden tilaa ja puuttei- minen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaeh- 19357: ta maassamme. Tilanteen ennalleen jääminen käisy edellyttävät tehostettuja toimia suunnitte- 19358: voi milloin tahansa kastautua äärimmäisen tu- lun ja määrärahavarausten osalta. 19359: hoisin seurauksin esim. Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19360: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä nioittaen, 19361: keskeinen merkitys on väyläturvallisuudella, 19362: jonka tehostamiseen esim. väyliä leventämällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19363: ja niiden merkintää parantamalla olisi kiinnitet- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19364: tävä nykyistä suurempaa huomiota erityisesti 35.26.27 15 000 000 markkaa käytettä- 19365: Saaristomeren sokkeloisilla väylillä. väksi Saaristomeren alueen ja Lounais- 19366: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on Suomen saariston öljyntorjuntatuhojen 19367: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan ennaltaehkäisyä, öljyntorjuntavalmiuk- 19368: ohella uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen sien kehittämistä ja öljyntorjuntakalus- 19369: rakentamiseen, kuten ympäristöministeriö on ton hankkimista varten. 19370: 19371: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19372: 19373: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 19374: 1989 vp. 499 19375: 19376: Raha-asia-aloite n:o 488 19377: 19378: 19379: 19380: 19381: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin 19382: kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseen 19383: 19384: 19385: Eduskunnalle 19386: 19387: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen varustelutasoa olevia asuntoja on läänin alueel- 19388: johdosta on myös Turun ja Porin läänin valtion la yli 20 000 eli enemmän kuin minkään muun 19389: lainoittama asuntotuotanto selvästi laskenut. läänin alueella. Opiskelija-asunnoista on jatku- 19390: Kun läänin osuus on lisäksi jäänyt viime vuo- va puute. Läänin vanhusvoittoisuus asettaa kas- 19391: sien aikana merkittävästi alle asukasosuuden ja vavia vaatimuksia asuntotuotannolle. 19392: laskennallisen kiintiön, on seurauksena ollut Erityisen suuri puute on vuokra-asunnoista, 19393: läänin asuntotason heikkeneminen muihin lää- joita Turun ja Porin läänissä on rakennettu 19394: neihin verrattuna. Pahinta on ollut se, että muita vähemmän. Läänin asuntokannasta on 19395: asuntojen määrä on jäänyt yhä kauemmas vuokra-asuntoja vain n. 25 % vuokra-asunto- 19396: asuntojen tarpeesta. kannan ollessa koko maassa n. 29 %. Erityisen 19397: Turun ja Porin läänin osuus valtion asunto- perusteltua on kunnallisen vuokra-asuntotuo- 19398: määrärahasta esim. vuonna 1978 oli 15,1 OJo eli tannon lisääminen. 19399: 282 milj. markkaa, mutta vuonna 1984 enää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 19400: 13,5% eli 256 milj. markkaa, ja asuntohallituk- 19401: sen suunnitelmat edellyttävät läänin määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19402: haosuuden supistamista edelleen. 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 19403: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomat- markan määrärahan käytettäväksi kun- 19404: tavasti jäljessä valtakunnan keskitasosta, ja lää- tien toimesta tapahtuvan vuokra-asun- 19405: nissä on asumiseen liittyviä monia erityisongel- totuotannon lainoittamiseen Turun ja 19406: mia. Ilman vakituista asuntoa on läänissä ar- Porin läänissä erityisesti ahtaasti asuvil- 19407: vion mukaan 1 500 henkilöä. Asuntopulan ja le lapsiperheille, nuorille, asunnottomil- 19408: asuntojen kalliiden hintojen johdosta 8 000 per- le ja muille pienituloisille asuntojen tar- 19409: hettä asuu liian ahtaasti. Ilman tyydyttävää vitsijoille. 19410: 19411: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19412: 19413: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 19414: 19415: 19416: 19417: 19418: 35 290089P 19419: 500 1989 vp. 19420: 19421: Raha-asia-aloite n:o 489 19422: 19423: 19424: 19425: 19426: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston 19427: eläinlääketieteen koetilan suunnitteluun 19428: 19429: 19430: Eduskunnalle 19431: 19432: Kuopion yliopiston eläinlääketieteen koetila Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19433: toimii tällä hetkellä tilapäisissä, Niuvanniemen nioittaen, 19434: sairaalan luovuttamissa tiloissa. Tilojen pitem- 19435: piaikainen käyttö edellyttäisi suurta peruskor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19436: jausta. Kuopion yliopiston toiminta- ja talous- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19437: suunnitelman mukaan koetilan rakentaminen markan määrärahan Kuopion yliopiston 19438: tulisi aloittaa vuonna 1991. Kuopion kaupungin eläinlääketieteen koetilan suunnittelua 19439: kanssa on neuvoteltu mm. Savisaaresta mah- varten. 19440: dollisena sijoituspaikkana. 19441: 19442: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19443: 19444: Juhani Laitinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 19445: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen 19446: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen Heikki Riihijärvi 19447: Lauha Männistö 19448: 1989 vp. 501 19449: 19450: Raha-asia-aloite n:o 490 19451: 19452: 19453: 19454: 19455: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lohenkasvattajain 19456: Liitolle eläinlääkärin palkkaamiseen 19457: 19458: 19459: Eduskunnalle 19460: 19461: Suomessa kalojen tautitilanne on viime aikoi- palkata eläinlääkäriä, jota maa- ja metsätalous- 19462: hin asti ollut maailman parhaita. Täällä ei ole ministeriön eläinlääkintäosastolta on esitetty. 19463: tavattu viljellyissä kaloissa vaarallisia virus- tai Arvio eläinlääkärin paikkaamisesta ja toimin- 19464: bakteeritauteja. Näin onkin maamme kalanvil- nan rahoittamisesta aiheutuvista kuluista on 19465: jelyelinkeino voinut laajentua ripeästi, ja hyvän 300 000 markkaa vuosittain. Jos asialle olisi jär- 19466: tautitilanteen ansiosta on voitu jopa viedä ka- jestettävissä vakaa perusrahoitus siten, että se 19467: lanpoikasia. Kuitenkin viime vuonna löydetyt kattaisi puolet kustannuksista, loppurahoitus 19468: furunkuloosi- eli paisetautitapaukset paljastivat olisi järjestettävissä. 19469: uuden ongelman: meillä on maassamme kala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19470: tauteihin perehtyneitä eläinlääkäreitä ja muita taen, 19471: asiantuntijoita aivan liian vähän. Tällaisten 19472: asiantuntijoiden kouluttamiseksi ja heidän käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19473: tännön toimintansa rahoittamiseksi ei näytä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19474: olevan varoja. 30.37.49 150 000 markkaa Suomen Lo- 19475: Suomen Lohenkasvattajain Liitolla ei yksin henkasvattajain Liitolle eläinlääkärin 19476: tällä hetkellä ole taloudellisia mahdollisuuksia palkkaamiseen. 19477: 19478: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19479: 19480: Juhani Laitinen 19481: 502 1989 vp. 19482: 19483: Raha-asia-aloite n:o 491 19484: 19485: 19486: 19487: 19488: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok- 19489: sen Suonenjoen tutkimusaseman toimitilojen kunnostamiseen 19490: 19491: 19492: Eduskunnalle 19493: 19494: Maa- ja metsätalousministeriön asettama määrärahan. Suunnittelu on käynnissä ja työlli- 19495: Metsäntutkimuslaitoksen kehittämisryhmä on syysvaroista on vuodelle 1989 osoitettu suunnit- 19496: esittänyt osana toimintojensa siirtämistä ja pai- telun loppuun viemiseksi 150 000 markkaa. 19497: nottamista Helsingin seudulta alueyksiköihin Saneeraus voi käynnistyä heti vuoden 1990 19498: Suonenjoen tutkimusaseman kehittämistä. Tä- alussa, koska laitoksen kylmävarastotilat ja ko- 19499: mä lisää tutkimusaseman henkilökuntaa 7 tut- nehallin uudistaminen valmistuvat kuluvan 19500: kijalla ja 12 avustavalla henkilöllä. Laborato- vuoden lopulla. 19501: riotoimintoja on tämän vuoksi kehitettävä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19502: Kehittämisohjelman toteuttamiseksi tarpeel- nioittaen, 19503: liset toimisto- ja laboratoriotilat saneerataan 19504: nykyisistä varasto- ja konehallitiloista. Hanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19505: sisältää toimistotiloja 111 m 2 , laboratoriotiloja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19506: 315 m 2 , audiotoriotiloja 84 m 2 ja varastotiloja 30. 76. 74 3 650 000 markan määrärahan 19507: 80 m 2 • Vuoden 1990 budjettia varten laadittu Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen 19508: kustannusarvio on 3,65 milj. markkaa. tutkimusaseman toimitilojen saneeraa- 19509: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon miseksi. 19510: eduskunta otti suunnitteluun 100 000 markan 19511: 19512: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19513: 19514: Juhani Laitinen Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen 19515: Seppo Kääriäinen Mauri Miettinen Mirja Ryynänen 19516: Lauha Männistö Kari Rajamäki 19517: 1989 vp. 503 19518: 19519: Raha-asia-aloite n:o 492 19520: 19521: 19522: 19523: 19524: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Luostarien tien perusparan- 19525: tamiseen välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki 19526: 19527: 19528: Eduskunnalle 19529: 19530: Luostarien tie, tie n:o 542, vaatii pikaista pe- lokylän ja luurikkamäen kylien asukkaille, jot- 19531: rusparannusta välillä Mikkelin piirin raja-Pa- ka ovat yhteisesti sopien pysyttäytyneet asumas- 19532: jumäki. Tieosan pituus on 31 kilometriä, ja se sa kyläkulmillaan tiehankkeen toteutumiseen 19533: on huonokuntoinen öljysoratie, mutkainen, luottaen, vaikka kylän asukkaiden työpaikat 19534: mäkinen ja kapea. Tieosan toinen puoli, Kuo- ovat valtaosin Tuusniemen kirkolla. 19535: pion piirin raja-Karvio, on juuri kunnostettu. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19536: Luostarien tietä käyttää läpikulkureittinä yhä taen, 19537: lisääntyvä turistiliikenne Lintulan ja Valamon 19538: luostareihin. Kuopion läänin itäisten osien puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19539: tavarankuljetus ohjautuisi tälle tielle kunnos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19540: tuksen jälkeen, nyt on kierrettävä joko Kuo- 31.24. 77 11 000 000 markkaa Luosta- 19541: pion tai Viinijärven kautta. rien tien perusparannukseen välillä Mik- 19542: Tiellä on keskeinen paikallisliikenteellinen kelin piirin raja-Pajumäki. 19543: merkitys Kosulan, Ruskilan, Kojanlahden, Sa- 19544: 19545: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19546: 19547: Juhani Laitinen 19548: 504 1989 vp. 19549: 19550: Raha-asia-aloite n:o 493 19551: 19552: 19553: 19554: 19555: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen kirkonkylän 19556: vierasvenesataman laiturin laajentamiseen ja Jänissalon suoja- 19557: sataman rakentamiseen 19558: 19559: Eduskunnalle 19560: 19561: Saaristokunnissa vesitiet ovat olleet merkittä- Kirkonkylän vierasvenesatama on aiemmin- 19562: viä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen vuo- kin ollut toteuttamisohjelmasssa toteutumis- 19563: sikymmenen aikana vesiteiden merkitys on li- vuorossa, mutta toteutus on siirtynyt vuosi vuo- 19564: sääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- delta. 19565: kailullisessa mielessä. Pienviljelijöiden määrä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19566: on moninkertaistunut ja sen myötä satamien ja taen, 19567: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- 19568: tummin esille. Samoin on korostunut satama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19569: alueiden palvelujen tarjonnan lisääminen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19570: TVL:n toteuttamisohjelmassa vuosille 1988 31.27.77 1100000 markkaa Vehmer- 19571: -1994 on Vehmersalmen kirkonkylän vieras- salmen kirkonkylän vierasvenesataman 19572: venesataman laiturin laajentaminen, jonka kus- laiturin laajentamiseen sekä Jänissalon 19573: tannusarvio on 400 000 markkaa, sekä Jänissa- suojasataman rakentamiseen. 19574: lon suojasataman rakentaminen, jonka kustan- 19575: nusarvio on 700 000 markkaa. Hankkeet on si- 19576: joitettu vuosille 1989-1990. 19577: 19578: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19579: 19580: Juhani Laitinen 19581: 1989 vp. 505 19582: 19583: Raha-asia-aloite n:o 494 19584: 19585: 19586: 19587: 19588: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen keskus- 19589: kanavamuseon perustamiseen Varkauteen 19590: 19591: 19592: Eduskunnalle 19593: 19594: TVH on päättänyt jo vuonna 1981 sijoittaa vaa, että vuosijuhla saisi arvoisensa puitteet val- 19595: valtakunnallisen keskuskanavamuseon Varkau- takunnallisesta kanavamuseosta. Kaupunki tu- 19596: teen Taipaleen kanavalle. Ensi vuonna tämä lisi vastaamaan museon ylläpidosta. 19597: valtion vanhin sulkukanava täyttää 150 vuotta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19598: Museorakennukseksi on tarkoitus kunnostaa taen, 19599: alueella oleva korjaamorakennus. Osa perus- 19600: korjauksista on jo suoritettu. Lisärahoitusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19601: tarvitaan työn loppuun saattamiseksi 2 000 000 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19602: markkaa. 31.27. 74 2 000 000 markkaa valtakun- 19603: Varkauden kaupunki aikoo juhlia kanavan nallisen keskuskanavamuseon perusta- 19604: 150-vuotismerkkipäivää. Olisi erittäin toivotta- miseen Varkauteen. 19605: 19606: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19607: 19608: Juhani Laitinen 19609: 506 1989 vp. 19610: 19611: Raha-asia-aloite n:o 495 19612: 19613: 19614: 19615: 19616: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säkylän varuskun- 19617: nan ajoneuvohuoltolan rakentamiseen 19618: 19619: 19620: Eduskunnalle 19621: 19622: Säkylän varuskunta Huovinrinteellä on toi- män. Asianmukaisten tilojen puuttuessa joudu- 19623: minut noin 25 vuotta. Vuosien kuluessa ovat taan huoltokoulutuksesta antamaan jo nyt val- 19624: muutamat tilat käyneet tavattoman ahtaiksi ja taosa ulkona, joten se on melko tehotonta juuri 19625: epäkäytännöllisiksi. Mm. ajoneuvokannan uu- olosuhteiden takia. 19626: siutuessa, lisääntyessä ja teknistyessä huoltolan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19627: tilat eivät enää vastaa tarkoitustaan kokonsa- nioittaen, 19628: kaan puolesta. Ne on aikanaan mitoitettu 30 19629: ajoneuvolle, mutta varuskunnan ajoneuvokan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19630: ta on tällä hetkellä yli 100. Se käsittää kalliita 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19631: erikoisajoneuvoja, joista siis suurin osa joudu- 27.27. 74 11 000 000 markkaa Säkylän 19632: taan jatkuvasti pitämään taivasalla. varuskunnan 1) ajoneuvohuoltolan, 2) 19633: Maavoimien teknistyessä ajoneuvot moni- ajoneuvosuojan ja 3) aluetöiden raken- 19634: puolistuvat tulevaisuudessakin, joten huolto- tamiseen. 19635: koulutukseen on panostettava entistä enem- 19636: 19637: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19638: 19639: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19640: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos 19641: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19642: 1989 vp. 507 19643: 19644: Raha-asia-aloite n:o 496 19645: 19646: 19647: 19648: 19649: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulutasoisen 19650: isännöitsijäkoulutuksen aloittamiseksi Porin koulutus- ja tut- 19651: kimuskeskuksessa 19652: 19653: Eduskunnalle 19654: 19655: Suomessa annettava isännöitsijäkoulutus pe- sen isännöitsijätutkinnon lähtötasoina voitai- 19656: rustuu kahteen tasoon: perustasoon eli isännöit- siin ajatella seuraavia: AIT-tutkinto-merkono- 19657: sijätutkintoon (ITS) ja ammattitasoon eli am- mi, -insinööri, -ekonomi, -Dl. 19658: matti-isännöitsijätutkintoon (AIT). ITS-koulu- Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksella on 19659: tusta antavat Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy mahdollisuuksia ko. koulutuksen käynnistämi- 19660: ja Markkinointi-instituutti Oy, AIT-koulutusta seen Porin Dl-koulutuksen ohessa. 19661: antaa vain Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19662: Ammatti-isännöitsijän tutkinto vastannee opis- nioittaen, 19663: totason tutkintoa sisältäen mm. laajahkon lop- 19664: pututkielman. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19665: Kiinteistöliiton mielestä AIT-tutkintoa vaati- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 19666: vampi jonkinasteinen korkeakoulutasoinen tut- markkaa korkeakoulutasoisen isännöit- 19667: kinto tulee jatkossa välttämättömäksi kiinteis- sijäkoulutuksen aloittamiseksi Porissa. 19668: töalan koulutusohjelmissa. Korkeakoulutasoi- 19669: 19670: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19671: 19672: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19673: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos 19674: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19675: 508 1989 vp. 19676: 19677: Raha-asia-aloite n:o 497 19678: 19679: 19680: 19681: 19682: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ala-Könni-säätiön 19683: toiminnan tukemiseen 19684: 19685: 19686: Eduskunnalle 19687: 19688: Ikaalisten kaupunki ja emeritusprofessori ja jotta tämä kansainvälisestikin merkittävä 19689: Erkki Ala-Könni ovat perustaneet säätiön kulttuuriperinne voisi jatkua edes siedettävissä 19690: 1.9 .1986. Sen tehtävänä on Ala-Könnin hengen- tiloissa. 19691: perinteen tallentaminen ja olemassa olevan, hä- Säätiön ensisijaisena tavoitteena on saada 19692: nen keräämänsä aineiston (n. 1 000 soitinta, Ikaalisiin kansainvälisesti tunnettu ja tunnus- 19693: 200 000 valokuvanegatiivia sekä 8 000 nauhoite- tettu kulttuurikeskus/perinnekeskus/soittimien 19694: tuntia soitettua, laulettuaja kerrottua perinnet- keskus tutkimuksen keskipisteeksi, jolloin myös 19695: tä suoraan kentältä sekä kirjoitettuja muistiin- Ikaalisissa oleva aineisto saadaan arvokkaasti 19696: panoja) tallettaminen, järjestäminen ja lisäämi- näytteille. Toisaalta voi käydä myös niin, että 19697: nen. Lisäksi säätiö voi harjoittaa tutkimustoi- säätiön taloudelliset resurssit eivät riitä ja koko 19698: mintaa, julkaisutoimintaa, opetustoimintaa, pi- arvokas kulttuuriperintö hajotetaan, kuten sille 19699: tää esitelmätilaisuuksia ja jakaa neuvoja ja on jo nyt osittain käynytkin. 19700: opastusta ko. asioissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19701: Toiminnan on mahdollistanut Ikaalisten kau- nioittaen, 19702: pungin tuki, joka oli v. 1986 110 560 mk. 19703: Vuonna 1987 tuki oli 250 000 mk. Tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19704: säätiö toimii 13 m 2 :n huoneessa omakotitalos- 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 19705: sa! Vuonna 1988 määräraha oli 130 000 mk. markkaa Ala-Könni-säätiön toiminnan 19706: Näin ollen säätiö on joutunut tekemään velkaa, tukemiseen. 19707: jotta välttämättömät asiat on saatu hoidetuksi 19708: 19709: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19710: 19711: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19712: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos 19713: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19714: 1989 vp. 509 19715: 19716: Raha-asia-aloite n:o 498 19717: 19718: 19719: 19720: 19721: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen Sata- 19722: Häme Soi -harmonikkatapahtuman toteuttamiseeen 19723: 19724: 19725: Eduskunnalle 19726: 19727: Ikaalisissa vietettävästä Sata-Häme Soi -juh- taa juhlan laatua, kulttuuripoliittista merkitystä 19728: lasta on kasvanut maailman suurin harmonik- ja laajuutta. Opetusministeriön jakamasta 19729: kajuhla, joka ainutlaatuisuutensa vuoksi kerää avustuksesta juhlan kulujen peittämiseen on 19730: laajaa kansainvälistä huomiota. Kansallisesti riittänyt vuosittain alle 100 000 markan summa. 19731: Sata-Häme Soi on maamme vanhin harmonik- Noin 1,5 miljoonan markan kuluista tämä on 19732: kajuhla, jonka kautta harmonikkamusiikin ar- varsin pieni osa, ja kolmantena vuonna peräk- 19733: vostus on tuntuvasti noussut maassamme. käin juhlalle onkin tulossa tappiollinen tilinpää- 19734: Vuonna 1989 juhla järjestetään jo 17. kerran, tös. Juhlan erinomaiset kehitysnäkymät, niin 19735: edellisvuoden tapaan 10-päiväisenä. Kolmena kansallisesti kuin kansainvälisestikin tarkastel- 19736: edellisvuonna juhla on koonnut noin 70 000 len, huomioon ottaen Sata-Häme Soi -juhlalle 19737: hengen yleisön. Vuoden 1988 lopulla oli myös tulisi myöntää valtion vuoden 1990 budjettiin 19738: toinen Sata-Häme Soi -talvitapahtuma, jossa erillinen 300 000 markan avustus. 19739: viiden päivän ajan oli koulutusta ja konsertteja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19740: konserttimusiikin alueelta. Tämä tapahtuma nioittaen, 19741: järjestetään myös vuonna 1989. Näin Sata- 19742: Häme Soi on kasvamassa jo 15-päiväiseksi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19743: sittaiseksi tapahtumaksi, joka lisäksi sisältää se- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19744: minaaritapahtumia varsinaisten juhlaviikkojen 29.90.52 300 000 markan määrärahan 19745: ulkopuolella. Sata-Häme Soi -tapahtuman tukemi- 19746: Sata-Häme Soi -juhlan valtionavustus ei vas- seksi. 19747: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19748: 19749: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19750: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Heikki Rinne 19751: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19752: 510 1989 vp. 19753: 19754: Raha-asia-aloite n:o 499 19755: 19756: 19757: 19758: 19759: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Var- 19760: haisnuorisoliiton lastenkulttuuritoimintaan 19761: 19762: 19763: Eduskunnalle 19764: 19765: Varhaisnuorisojärjestöjen toiminnassa ko- hemmille. Kasvatusalan ammattilaisten ja tutki- 19766: rostuu vuonna 1989 kymmenen vuoden takai- joiden laatimassa aineistossa tuettaisiin van- 19767: sen Lapsen vuoden toimikunnan työnjako. hempien kasvatustyötä lastenkulttuurin alalla. 19768: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto ei pysty Lisäksi PVL julkaisisi diasarjan ja laatisi vi- 19769: nykyisillä toimintamäärärahoillaan antamaan deon liiton vuotuisista lastenkulttuuritapahtu- 19770: omaa panostaan lastenkulttuuritoimintaan. Lii- mista. 19771: ton tavoitteena on valmistaa lastenkulttuuria Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19772: porvarillisessa kentässä käsittelevää opintoma- nioittaen, 19773: teriaalia virittämään jäsenyhdistyksissä keskus- 19774: telua lasten perinteestä sekä muutoksista, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19775: lastenkulttuurissa on tapahtunut. 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 19776: Lastenkulttuuritoiminnan edistämiseen liit- kaa Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton 19777: tyisi myös aineiston valmistaminen lasten van- lastenkulttuuritoimintaan. 19778: 19779: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19780: 19781: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19782: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa 19783: 1989 vp. 511 19784: 19785: Raha-asia-aloite n:o 500 19786: 19787: 19788: 19789: 19790: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Nuoriso- 19791: seurojen Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 19792: 19793: 19794: Eduskunnalle 19795: 19796: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry. on joka on jouduttu ottamaan. Taloudellisen ti- 19797: yksi yhdeksästätoista piirijärjestöstä eli keskus- lanteen vuoksi Satakunnan Nuorisoseurojen 19798: seurasta. Paikallisia nuorisoseuroja on maakun- Liitto on joutunut lomauttamaan 1.11.1988 19799: nan alueella 55, yhteisjäsenmäärältään 8 500. lähtien toimistotyöntekijän. 19800: Kokonaismenot olivat viime vuonna yli 483 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19801: mk. Suurin osa varainhankinnasta saadaan eri- nioittaen, 19802: laisin aktiviteetein. 19803: Vuonna 1986 Satakunnan Nuorisoseurojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19804: Liitto hankki toimitilat hintaan 350 000 mk. 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 19805: Hankinnasta johtuvaa pankkilainaa on jäljellä markkaa Satakunnan Nuorisoseurojen 19806: 90 000 mk sekä 30 000 mk:n suuruinen lisälaina, Liitto ry:n toiminnan tukemiseen. 19807: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19808: 19809: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19810: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos 19811: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19812: 512 1989 vp. 19813: 19814: Raha-asia-aloite n:o 501 19815: 19816: 19817: 19818: 19819: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakos- 19820: ken maantien ja siihen liittyvien kevyen liikenteen väylien 19821: rakentamiseen 19822: 19823: Eduskunnalle 19824: 19825: Panelian-Eurakosken maantien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19826: nen on ollut hyväksyttynä kohteena TVL:n Tu- nioittaen, 19827: run piirin ja liikenneministeriön suunnitelmissa. 19828: Kyseinen kohde on sekä työllisyyden että Kiu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19829: kaisten kunnan kehitykselle erittäin tärkeä. Täl- 1990 tulo- ja menoarvioon momemtille 19830: lä hetkellä on kunnassa kehitteillä kaksi työllis- 31.24.77 4300000 markkaa Pane- 19831: tävää hanketta, jotka tukeutuvat suunniteltuun lian-Eurakosken maantien sekä siihen 19832: uuteen tieyhteyteen, ja mikäli tästä hankkeesta liittyvien kevyen liikenteen väylien ra- 19833: ei tule mitään, saattavat em. hankkeetkin, jotka kentamiseen. 19834: muuttotappiokunnalle olisivat erittäin tärkeitä, 19835: vaarantua. 19836: 19837: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19838: 19839: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19840: Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki Timo Roos 19841: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19842: 1989 vp. 513 19843: 19844: Raha-asia-aloite n:o 502 19845: 19846: 19847: 19848: 19849: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen CP-liiton 19850: vaikeavammaispalveluiden kehittämiseen 19851: 19852: 19853: Eduskunnalle 19854: 19855: Suomen CP-liitto on CP-vammaisten ja hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19856: dän omaistensa etujärjestö. Liiton päätoiminta- nioittaen, 19857: muotoja ovat sopeutumisvalmennus- ja kun- 19858: toutustoiminta sekä ammattihenkilöiden koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19859: tus. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19860: Lähitulevaisuudessa liiton toiminnan paino- 33.93.52 500 000 markkaa Suomen CP- 19861: piste on vaikeavammaispalveluiden kehittämi- liiton vaikeavammaispalveluiden kehit- 19862: sessä. Tällöin tavoitteina ovat palveluasumisen tämiseen. 19863: kehittäminen, henkilökohtaisen palvelijan jär- 19864: jestäminen sekä asumisharjoittelun kehittämi- 19865: nen. 19866: 19867: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 19868: 19869: Kalevi Lamminen Raila Aho Einari Nieminen 19870: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Timo Roos 19871: Heikki Rinne Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 19872: 514 1989 vp. 19873: 19874: Raha-asia-aloite n:o 503 19875: 19876: 19877: 19878: 19879: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvankilan 19880: henkilökunnan asuntojen korjaamiseen 19881: 19882: 19883: Eduskunnalle 19884: 19885: Riihimäen keskusvankilan henkilökunnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19886: asunnot ovat peruskorjaamattomia työsuhde- taen, 19887: asuntoja ja valmistuneet useita kymmeniä vuo- 19888: sia sitten. Tasoltaan ne eivät vastaa nykyaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19889: sen asumisen vaatimuksia, sillä esim. suihkuti- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19890: lat puuttuvat ja muutenkin varustetaso on heik- markkaa Riihimäen keskusvankilan 19891: ko. Siksi olisikin tarkoituksenmukaista käyn- henkilökunnan asuntojen korjaamiseen. 19892: nistää peruskorjaus talo kerrallaan viipymättä. 19893: 19894: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 19895: 19896: Arto Lapiolahti 19897: 1989 vp. 515 19898: 19899: Raha-asia-aloite n:o 504 19900: 19901: 19902: 19903: 19904: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Vähikkälän, Launosen ja 19905: kantatien n:o 54 välisen maantien perusparantamiseen 19906: 19907: 19908: Eduskunnalle 19909: 19910: Kyseisen tieosuuden liikennemäärät ovat kas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19911: vaneet huomattavasti viime vuosien aikana, mi- taen, 19912: kä johtuu vapaa-ajan asutuksen lisääntymisestä 19913: sekä huvipuisto Puuhamaan sijoittumisesta ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19914: seisen tien läheisyyteen. 1990 tulo- ja menoarvioon 8 500 000 19915: Lisääntynyt liikenne on rasittanut tien perus- markkaa Vähikkälän, Launosen ja kan- 19916: rakenteita siten, että tien kunto ei enää vastaa tatien n:o 54 välisen maantien peruspa- 19917: liikenneturvallisuudelle asetettuja vaateita. Tä- rantamiseen. 19918: män johdosta tieosuus tulee perusparantaa ja 19919: päällystää mahdollisimman nopeasti. 19920: 19921: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19922: 19923: Arto Lapiolahti 19924: 19925: 19926: 19927: 19928: 36 290089P 19929: 516 1989 vp. 19930: 19931: Raha-asia-aloite n:o 505 19932: 19933: 19934: 19935: 19936: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 19937: rakentamiseksi kantatielle n:o 54 välille Lopen kirkonkylä- 19938: Oitti 19939: 19940: Eduskunnalle 19941: 19942: Liikenneturvallisuuden kannalta kantatien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19943: n:o 54 rinnalle rakennettava kevyen liikenteen 1990 tulo- ja menoarvioon 11 000 000 19944: väylä parantaisi liikenneturvallisuutta Lopen, markkaa kevyen liikenteen väylän suun- 19945: Hausjärven ja Riihimäen kuntien työssäkäynti- nitteluun ja rakentamiseen kantatielle 19946: alueella oleellisesti. n:o 54 välille Lopen kirkonkylä-Oitti. 19947: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19948: taen, 19949: 19950: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 19951: 19952: Arto Lapiolahti 19953: 1989 vp. 517 19954: 19955: Raha-asia-aloite n:o 506 19956: 19957: 19958: 19959: 19960: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden uuden 19961: tavaravaunukorjaamon rakentamiseen Riihimäelle 19962: 19963: 19964: Eduskunnalle 19965: 19966: Tavaravaunukorjaamo toimii nykyisin puut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19967: teellisissa tiloissa Peltosaaren asuntoalueen kes- taen, 19968: kellä. Lisäksi kevyen liikenteen pääkulkuväylä 19969: asuntoalueelle kulkee vaunukorjaamon pihan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19970: halki, mistä aiheutuu haittaa sekä vaunukorjaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 19971: mon toiminnalle että asuntoalueen asukkaille, 31.90.74 9000000 markkaa Valtion- 19972: puhumattakaan vaaratilanteista. Siksi vaunu- rautateiden tavaravaunukorjaamon ra- 19973: korjaamon siirto uuteen paikkaan tulisi pikai- kentamiseen Riihimäelle. 19974: sesti toteuttaa. 19975: 19976: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 19977: 19978: Arto Lapiolahti 19979: 518 1989 vp. 19980: 19981: Raha-asia-aloite n:o 507 19982: 19983: 19984: 19985: 19986: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden säiliö- 19987: vaunujen pesulaitoksen rakentamiseen Riihimäelle 19988: 19989: 19990: Eduskunnalle 19991: 19992: Valtionrautateiden säiliövaunujen pesu on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19993: nykyisellään hoidettu tavalla, joka ei vastaa ny- taen, 19994: kyajan ympäristö- ja taloudellisuusvaatimuk- 19995: sia. Ekokem Oy:n yhteyteen Riihimäelle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19996: suunniteltu ajanmukaisen laitoksen rakentamis- 1990 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 19997: ta, mikä olisi jätteiden asiallisen käsittelynkin markkaa Valtionrautateiden säiliövau- 19998: kannalta perusteltua. Siksi on välttämätöntä, nujen pesulaitoksen rakentamiseen Rii- 19999: että kyseinen määräraha osoitetaan kyseisen pe- himäelle. 20000: sulaitoksen rakentamiseen. 20001: 20002: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 20003: 20004: Arto Lapiolahti 20005: 1989 vp. 519 20006: 20007: Raha-asia-aloite n:o 508 20008: 20009: 20010: 20011: 20012: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Kerityn-Pernunnummen 20013: ja Melkuttimien luonnonsuojelualueiden toteuttamiseksi 20014: 20015: 20016: Eduskunnalle 20017: 20018: Kanta-Hämeen ensimma1seen seutukaavaan Näille alueille kohdistuu parhaillaan suuria 20019: liittovaltuusto teki aluevarauspäätökset 8.6. rantarakentamispaineita. Vireillä on laajoja 20020: 1979 Kerityn-Pernunnummen ja Melkuttimien rantakaavoitushankkeita. Eteläisen Suomen ar- 20021: alueiden varaamisesta SU 1 -alueina. Ympäris- vokkaimmat erämaa-alueet ovat erityisesti ran- 20022: töministeriö vahvisti liittovaltuuston päätöksen tojensa osalta edelleen rakentamispaineiden pu- 20023: sanotulta osin 26.8.1985. Korkein hallinto- ristuksessa. 20024: oikeus pysytti ympäristöministeriön vahvistus- Kyseisten alueiden toteuttamisvastuu on val- 20025: päätöksen 10.11.1986 antamassaan päätöksessä. tiovallalla. 20026: Kyseiset alueet on valtakunnallisissakin sel- Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta- 20027: vityksissä todettu Etelä-Suomen merkittävim- vasti, 20028: miksi vielä lähes rakentamattomina säilyneiksi 20029: alueiksi, joilla on poikkeuksellisen hyvät ominai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20030: suudet luonnonsuojelutarkoituksiin sekä retkei- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 500 000 20031: lytarkoituksiin. Alueet sisältyvät kansallispuis- markkaa perusteluissa mainittujen suo- 20032: tokomitean mietintöön sekä alueen pohjoisosa jelualueiden toteuttamiseksi siten, että 20033: valtioneuvoston vahvistamaan harjujensuojelu- hankkeen toteuttaminen aloitettaisiin 20034: ohjelmaan. Lisäksi Pernunnummen ja Kerityn Riitalan yhteismetsän ja Oy Kymi Ab:n 20035: alueet sisältyvät valtioneuvoston selontekoon omistamitta alueilta. 20036: eduskunnalle ympäristönsuojelusta 28.9.1984. 20037: 20038: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 20039: 20040: Arto Lapiolahti 20041: 520 1989 rd. 20042: 20043: Finansmotion nr 509 20044: 20045: 20046: 20047: 20048: Lax: Om anvisande av anslag för fördubbling av reservisternas 20049: avlöning 20050: 20051: 20052: Tili Riksdagen 20053: 20054: Finlands försvarsförmåga och möjligheter att allvarliga eftersläpningen i deras avlöning också 20055: hålla sig utanför väpnade konflikter beror i av- rättas till. Idag är deras lön drygt 150 resp. 70 20056: görande grad på att repetitionsövningarna för mark per dag beroende på om det är fråga om 20057: reservisterna kan genomföras störningsfritt i familjeförsörjare eller ensamstående. En för- 20058: planerad utsträckning. Antalet till repetitions- dubbling av denna ersättning skulle utgöra ca 20059: övningar inkallade som anhåller om uppskov 25 milj. mark på årsnivå. 20060: har ökat i oroväckande hög grad. Omkring 20 På basis av det ovan anförda föreslår jag 20061: procent anhåller numera om uppskov, vilket vördsamt, 20062: skapar betydande problem vid uppläggningen 20063: av övningarna. att Riksdagen i statsförslaget för år 20064: Det verkar som om reservisterna idag inte rik- 1990 upptar 25 000 000 mark för att för- 20065: tigt uppfattade att värnplikten faktiskt gäller dubbling av reservisternas avlöning skall 20066: dem till 55 resp. 60 års ålder. För att med efter- kunna ske. 20067: tryck kunna hävda att detta är fallet, måste den 20068: 20069: Helsingfors den 11 februari 1989 20070: 20071: Henrik Lax 20072: 1989 vp. 521 20073: 20074: Raha-asia-aloite n:o 509 Suomennos 20075: 20076: 20077: 20078: 20079: Lax: Määrärahan osoittamisesta reserviläispalkan kaksinkertais- 20080: tamiseen 20081: 20082: 20083: Eduskunnalle 20084: 20085: Suomen puolustuskyky ja mahdollisuudet keenjääneisyys korjata. Nykyään heidän palk- 20086: aseellisten ristiriitojen ulkopuolella pysyttelemi- kansa on runsaat 150 markkaa ja vastaavasti 70 20087: seen ovat ratkaisevasti riippuvaisia reserviläis- markkaa päivässä riippuen siitä, onko kyse per- 20088: ten kertausharjoitusten häiriöttömästä toteutta- heen huoltajasta vai yksinäisestä henkilöstä. 20089: misesta suunnitellussa laajuudessa. Kertaushar- Tämän korvauksen kaksinkertaistaminen mak- 20090: joituksista lykkäystä anovien määrä on lisään- saisi noin 25 miljoonaa markkaa vuositasolla. 20091: tynyt huolestuttavasti. Noin 20 Olo anoo nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20092: sin lykkäystä, mistä aiheutuu huomattavia on- taen, 20093: gelmia harjoitusten toteuttamisessa. 20094: Vaikuttaa siltä kuin reserviläiset eivät ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20095: kyään oikein ymmärtäisi asevelvollisuuden kos- 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 20096: kevan heitä 55 vuoden ja vastaavasti 60 vuoden markkaa reserviläisten palkkauksen kak- 20097: ikään saakka. Jotta tätä seikkaa voitaisiin täh- sinkertaistamiseen. 20098: dentää, tulisi heidän palkkauksensa vakava jäl- 20099: 20100: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1989 20101: 20102: Henrik Lax 20103: 522 1989 vp. 20104: 20105: Raha-asia-aloite n:o 510 20106: 20107: 20108: 20109: 20110: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernajan saariston sähköis- 20111: tämiseen 20112: 20113: 20114: Eduskunnalle 20115: 20116: Pernajan saaristossa on nykyisin Killingön ja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 20117: Våtskärin ohella, jotka ovat B-luokan tuki- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 20118: alueita, vakinaista asutusta mm. Altarskärin, kunnassa. 20119: Byön, Keipsalon, Käldön ja Sandön saarilla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 20120: Viimeksi mainitut saaret eivät ole edes B-luokan tavasti, 20121: tukialueita. Monella näistä saarista harjoitetaan 20122: taimenenviljelyä sivuelinkeinona. Sähkön puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20123: tumisen johdosta taimenenviljely ja asumi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20124: nen talven kylmimpinä kuukausina vaikeutuvat 32.55.41 4 600 000 markan määrärahan 20125: huomattavasti. Pernajan saariston sähköistämi- Pernajan saariston sähköistämistä var- 20126: sen on arvioitu maksavan noin 4,6 mmk. ten. 20127: 20128: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 20129: 20130: Henrik Lax Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen 20131: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Marita Jurva 20132: Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen Lauri Metsämäki 20133: Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna 20134: Per-Henrik Nyman Markku Pohjola Ritva Laurila 20135: Claes Andersson Marja-Liisa Löyttyjärvi Antti Kalliomäki 20136: Päivi Varpasuo Lea Kärhä 20137: 1989 vp. 523 20138: 20139: Raha-asia-aloite n:o 511 20140: 20141: 20142: 20143: 20144: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta opistotasoisen tietotek- 20145: niikkakoulutuksen aloittamiseksi Kouvolassa 20146: 20147: 20148: Eduskunnalle 20149: 20150: Pohjois-Kymenlaaksossa tarvitaan tietotek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20151: niikan opistotasoista koulutusta. Opetus voitai- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 20152: siin järjestää Kouvolan liiketalouden ja ulko- markkaa opistotasoisen tietotekniikan 20153: maankaupan instituutissa. koulutuksen aloittamiseksi Kouvolan lii- 20154: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ketalouden ja ulkomaankaupan insti- 20155: taen, tuutissa. 20156: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 20157: 20158: Urpo Leppänen 20159: 524 1989 vp. 20160: 20161: Raha-asia-aloite n:o 512 20162: 20163: 20164: 20165: 20166: U. Leppänen: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseen 20167: Neuvostoliitto-instituutin perustamiseksi Imatralle 20168: 20169: 20170: Eduskunnalle 20171: 20172: Neuvostoliittoa koskevan tutkimuksen edis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20173: täminen olisi erittäin hyödyllistä maittemme ja taen, 20174: kansojemme vuorovaikutuksen syventämiseksi. 20175: Imatra olisi erinomainen sijoituspaikka pienelle että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 20176: Neuvostoliitto-instituutille, joka voisi toimia den 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 20177: Joensuun yliopiston hallinnollisessa alaisuu- markkaa Neuvostoliitto-instituutin Imat- 20178: dessa. ralle perustamisen selvittämiseen. 20179: 20180: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 20181: 20182: Urpo Leppänen 20183: 1989 vp. 525 20184: 20185: Raha-asia-aloite n:o 513 20186: 20187: 20188: 20189: 20190: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden asevarikon 20191: toimitilojen rakentamiseen 20192: 20193: 20194: Eduskunnalle 20195: 20196: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakentamistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20197: minta keskeytyi vuonna 1979. Mm. SAK:n Hä- nioittaen, 20198: meen läänin neuvottelukunta on esittänyt, että 20199: vuoden 1990 budjettiin otettaisiin määräraha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20200: esikuntarakennuksen, autotallin, autohuolta- 1990 tulo- ja menoarvioon 12 500 000 20201: mon sekä kalustokatoksen rakennustöiden te- markkaa Oriveden asevarikon uudisra- 20202: kemiseksi, yhteensä 12,5 milj. mk. kentamiseen. 20203: Näillä toimilla autettaisiin lisäksi alueen ra- 20204: kentajien tämänhetkistä heikkoa työllisyyttä. 20205: 20206: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20207: 20208: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20209: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20210: Pertti Lahtinen 20211: 526 1989 vp. 20212: 20213: Raha-asia-aloite n:o 514 20214: 20215: 20216: 20217: 20218: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin varuskunnan 20219: autotallin rakentamiseen 20220: 20221: 20222: Eduskunnalle 20223: 20224: Hallin varuskunnan autotallin nykyinen kun- Esitämme, että Hallin varuskunnan autotal- 20225: to ei vastaa tämän päivän tarpeita autotallin lin uudisrakentamiseen työllisyyden tukemisek- 20226: vanhasta iästä johtuvan epäkäytännöllisyyden si varataan 4,5 miljoonaa markkaa. 20227: vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20228: Arvokasta kalustoa seisoo ulkotiloissa ruos- nioittaen, 20229: tumassa, ja jopa huoltoja joudutaan tekemään 20230: ulkona. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20231: Vaarana on, että 10-15 miestä joutuu työt- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 20232: tömäksi tai siirtymään muihin puolustusvoi- markkaa Hallin varuskunnan autotallin 20233: mien yksiköihin vuoden 1988 jälkeen. uudisrakennuksen rakentamiseen. 20234: 20235: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20236: 20237: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20238: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20239: 1989 vp. 527 20240: 20241: Raha-asia-aloite n:o 515 20242: 20243: 20244: 20245: 20246: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin-Mäntän maan- 20247: tien n:o 343 peruskorjaukseen 20248: 20249: 20250: Eduskunnalle 20251: 20252: Metsähallinnon viime vuosien laajat ja ras- puoltavat Mäntän seudun työllisyyspoliittiset 20253: kaat puutavarankuljetukset sekä yleinen liiken- seikat sekä se, että Kuoreveden kuntalaiset 20254: teen kasvu ovat vaikuttaneet siihen, että heik- hankkivat kaikki valtiolliset ja virastolliset pal- 20255: korakenteinen Hallin-Mäntän maantie onpa- veluosa Mäntästä. Edelleen ilmavoimien teknil- 20256: hoin vaurioitunut ja särkynyt ja on siis vaikeasti lisen koulun ja Valmet Oy:n lentokonetehtaan 20257: liikennöitävässä kunnossa. Pelkästään kunnos- sijainti Kuorevedellä sekä näiden laajenemisnä- 20258: sapitomäärärahoin tieosuuden pitäminen edes kymät edellyttävät tiestön peruskorjausta. 20259: tyydyttävässä kunnossa on mahdotonta. Tehos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 20260: tettukaan kunnossapito ei toisi toivottavaa tu- tavasti, 20261: losta, eikä se tiemestaripiirin niukkojen määrä- 20262: rahojen puitteissa ole mahdollistakaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20263: Tieosuuden suunnittelu, linjaus- ja lunastus- 1990 tulo- ja menoarvioon 1500000 20264: toimet olisi välttämätöntä aloittaa jo vuonna markkaa käytettäväksi maantien n:o 20265: 1989 ja työ olisi saatettava loppuun vuoden 343 peruskorjaukseen välillä Halli - 20266: 1990 aikana. Mänttä. 20267: Liikeoteeilisen tasa-arvon lisäksi hanketta 20268: 20269: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20270: 20271: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20272: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20273: Pertti Lahtinen 20274: 528 1989 vp. 20275: 20276: Raha-asia-aloite n:o 516 20277: 20278: 20279: 20280: 20281: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 348 pa- 20282: rantamiseen Vilppulan Kolhossa 20283: 20284: 20285: Eduskunnalle 20286: 20287: Vilppulan kunnan Kolhon kylästä on valmis- yksikköä vuorokaudessa, ja autoliikennettä on 20288: tunut kuluneen vuoden aikana tehty liikenne- 2,5 kertaa enemmän. 20289: suunnitelma. 1, 1 km :n matkalla on suoritettava tien perus- 20290: 1. kiireellisyysluokkaan on sijoitettu maan- parannus, jalankulku- ja polkupyörätien sekä 20291: tien n:o 348, niin sanotun Keuruuntien paranta- rautatien alikulun rakentaminen. 20292: minen välillä Riihitie-Postitie. Matkan pituus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20293: on 1,1 km, ja tälle välille sijoittuu uuden aliku- nioittaen, 20294: lun rakentaminen rautatien Orivesi-Haapamä- 20295: ki alitukseen. Nykyisellään maantielle tehty sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20296: ta-aukko on niin kapea, ettei vastakkain tule- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20297: vien autojen lisäksi silta-aukkoon mahdu jalan- 31.24. 77 1 220 000 markkaa maantien 20298: kulkijoita, saati sitten polkupyöräilijää. Tässä n:o 348 parantamiseen Vilppulan Kol- 20299: kohdassa kevyen liikenteen määrä on noin 650 hossa. 20300: 20301: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20302: 20303: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20304: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20305: Pertti Lahtinen 20306: 1989 vp. 529 20307: 20308: Raha-asia-aloite n:o 517 20309: 20310: 20311: 20312: 20313: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain Äijännevan 20314: paikallistien parantamiseen 20315: 20316: 20317: Eduskunnalle 20318: 20319: Paikallistie Virtain Äijännevalta valtatielle erityisesti piirin pohjoisilla alueilla on vielä run- 20320: n:o 23 on noin kymmenen kilometrin mittainen, saasti kunnostamattomia sorateitä, jotka routi- 20321: ja sitä käytetään erityisesti turvekuljetuksiin. vat pahasti ja joilla joudutaan käyttämään pai- 20322: Tie tarvitsee parantamista. Hankkeen rahoitus- norajoituksia. Tämä merkitsee mm. elinkeino- 20323: tarve on 5 miljoonaa markkaa. Suunnitelmat elämän kuljetuksille tuntuvaa haittaa ja selviä 20324: tien parantamiseksi ovat valmiina. Äijännevan lisäkustannuksia. 20325: paikallistien parantaminen helpottaisi turvekul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20326: jetuksia ja vaikuttaisi myönteisesti myös Virtain nioittaen, 20327: seudun työttömyyteen, joka on nopeasti lisään- 20328: tynyt. Alempiasteisen tiestön kunnostamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20329: Pirkanmaalla tulisi kiirehtiä siksikin, että Hä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20330: meen tiepiirin tienrakentamisen painopiste 31.24. 77 5 000 000 markkaa Virtain Äi- 20331: näyttää lähivuosina siirtyvän päätiestön suuriin jännevan paikallistien parantamiseen. 20332: hankkeisiin ja Kanta-Hämeeseen. Kuitenkin 20333: 20334: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20335: 20336: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20337: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20338: Pertti Lahtinen 20339: 530 1989 vp. 20340: 20341: Raha-asia-aloite n:o 518 20342: 20343: 20344: 20345: 20346: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman ra- 20347: kentamisen aloittamiseksi Orivedelle 20348: 20349: 20350: Eduskunnalle 20351: 20352: Oriveden kaupunki on pyrkinyt parantamaan tavaa ajoneuvoa. Tämän lisäksi Längelmäellä 20353: tarjoamiaan palveluja kuntalaisille. On kuiten- sijaitseva perävaunutehdas "Jyki" joutuu käyt- 20354: kin alueita, joihin kunnan yksittäinen päätök- tämään Tampereella katsastettavana satoja uu- 20355: senteko ei yllä. Tällainen alue on moottoriajo- sia perävaunuja sekä runsaat 100 peruskorjat- 20356: neuvojen katsastusaseman puuttuminen. Ny- tua perävaunua. Tämä jo sinänsä aiheuttaa yri- 20357: kyään Orivedellä katsastetaan ainoastaan yhte- tyskohtaisesti varsin runsaita kustannuksia. 20358: nä päivänä viikossa ja vain ns. "pienkalustoa". Oriveden kaupunki on varannut katsastusase- 20359: Tämä on aivan riittämätön mahdollisuus auto- malle rakennuspaikan. Hämeen lääninhallitus 20360: katsastukseen Orivedellä. Katsastusaseman on antanut rakentamisesta puoltavan lausun- 20361: puuttuminen Orivedellä aiheuttaa asukkaille non. 20362: huomattavaa ajanhukkaa ja kustannuksia. Ori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20363: vedellä vallitsevan työttömyystilanteen vuoksi nioittaen, 20364: ja lisäksi palvelujen saamiseksi kohtuulliselle 20365: tasolle tulisi katsastusaseman rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20366: aloittaa pikaisesti. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20367: Katsastusasema palvelisi kolmen kunnan markkaa Oriveden katsastusaseman 20368: aluetta: Orivettä, Juupajokea ja Längelmäkeä. suunnitteluun, maanhankintaan ja ra- 20369: Tällä alueella on runsaat 5 000 uusintakatsastet- kennustöiden aloittamiseen. 20370: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20371: 20372: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20373: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20374: Pertti Lahtinen 20375: 1989 vp. 531 20376: 20377: Raha-asia-aloite n:o 519 20378: 20379: 20380: 20381: 20382: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän katsastusase- 20383: man lunastamiseksi valtiolle 20384: 20385: 20386: Eduskunnalle 20387: 20388: Mäntän kaupunki rakensi autokatsastusase- si on oleellisesti lisääntynyt. Metsäliiton ja 20389: man vuonna 1981. Kesäkuun 23 päivänä 1981 G. A. Serlachius Oy:n fuusio (Metsä-Serla) ai- 20390: allekirjoitetulla vuokrasopimuksella asema heuttaa Mäntässä voimakasta verotulojen pie- 20391: vuokrattiin valtiolle (Autorekisterikeskus). So- nenemistä. Yrityksen keskushallinnon siirtymi- 20392: pimus on edelleen voimassa. Vuokrasopimuk- nen Mäntästä sekä työpaikkojen vähentyminen 20393: sen 8. kohdassa sanotaan, että vuokralaisella on aiheuttavat kaupungille vähintään 10 milj. ve- 20394: oikeus milloin tahansa sopimuksen voimassa- roäyrin vähentymisen. Katsastusaseman omaksi 20395: oloaikana lunastaa tontti ja rakennus omakseen lunastamisellaan valtio edesauttaisi kaupungin 20396: hankintahinnasta. mahdollisuuksia työllisyyden hoidossa. 20397: Tontin hankintahinta on 144 855 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20398: Katsastusasemarakennuksen hankintahinta so- nioittaen, 20399: pimushetkellä oli 2 224 204 markkaa. Pihatyöt 20400: olivat 199 829 markkaa. Lunastushinta on näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20401: ollen 2 568 888 markkaa. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 568 888 20402: Mäntän kaupungin rahantarve elinkeinoelä- markkaa Mäntän autokatsastusaseman 20403: män järjestelyistä aiheutuvien muutosten vuok- lunastamiseksi valtiolle. 20404: 20405: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20406: 20407: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20408: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20409: Pertti Lahtinen 20410: 20411: 20412: 20413: 20414: 37 290089P 20415: 532 1989 vp. 20416: 20417: Raha-asia-aloite n:o 520 20418: 20419: 20420: 20421: 20422: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 20423: lentoaseman päivystystilojen rakentamiseen 20424: 20425: 20426: Eduskunnalle 20427: 20428: Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyiset ti- hallitukselle. Ilmailuhallitus on tehnyt esityksen 20429: lat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Laitteiden päivystystilojen laajentamisesta vuosille 1992- 20430: ja henkilöstön lisääntyessä käyttötilat edelleen 1993. Mm. SAK:n Hämeen läänin neuvottelu- 20431: pienenevät. Näkyvyys asematasolle on olema- kunta esittää, että laajennustöihin ryhdyttäisiin 20432: ton. Osa alueesta rajoittuu ulkopuolelle asen- jo vuonna 1989. 20433: neitujen peilien näköalueelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20434: Esitämme päivystyshuonetta laajennettavaksi nioittaen, 20435: asematason suuntaan samalla tavalla kuin v. 20436: 1985 lentoasemarakennuksen yhteydessä Me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20437: teon osalta tehtiin. Laajennus tällä tavoin pa- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 20438: rantaisi oleellisesti näkyvyyttä asematasolle. markkaa Tampere-Pirkkalan lentoase- 20439: Lentoaseman henkilökunta on jo v. 1979 teh- man päivystystilojen rakentamiseen. 20440: nyt esityksen tilojen laajennustarpeesta ilmailu- 20441: 20442: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20443: 20444: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 20445: Timo Roos Jorma Rantanen Pertti Lahtinen 20446: 1989 vp. 533 20447: 20448: Raha-asia-aloite n:o 521 20449: 20450: 20451: 20452: 20453: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 20454: lentokentän sähköhuolto- ja korjaamotilojen rakentamiseen 20455: 20456: 20457: Eduskunnalle 20458: 20459: Tampere-Pirkkalan lentoaseman sähkölait- muutostyöt pitäisi aloittaa viimeistään vuonna 20460: teiden korjaus- ja koestustyöt joudutaan teke- 1989, varsinkin kun otetaan huomioon työtur- 20461: mään vanhassa parakissa noin 200 metriä len- vallisuus- ja terveysriskit. 20462: toasemalta. Parakin varsinainen lämmityslait- Päivystystilojen osalta laajentaminen lisää 20463: teisto on purettu, pesu- ja WC-tiloja ei ole, myös lentoliikenteen turvallisuutta. 20464: myös mahdollisen tapaturman sattuessa avun- Sähkökorjaamotilojen saaminen parantaisi 20465: saanti on epävarmaa. ja nopeuttaisi lennonvarmistuslaitteiden vika- 20466: Esitämme sähkökorjaamo- ja varastotilojen ja ennakkohuoltoa. Varastotilojen laajentami- 20467: rakentamista muun lisälaajennuksen yhteyteen. nen ja tarkoituksenmukaistaminen lisää palo- 20468: Tilojen rakentamisessa tulisi ottaa huomioon, ja työturvallisuutta. 20469: että tilojen taso tulisi vastaamaan vähintään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20470: vuonna 1985 rakennettuja viestihuoltotiloja. nioittaen, 20471: Edellä mainitut tilalaajennukset on ilmailu- 20472: hallitus esittänyt toteutettavaksi toiminta- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20473: taloussuunnitelmassaan vuosina 1992-93, kus- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20474: tannukset on arvioitu 1 milj. markaksi. markkaa Tampere-Pirkkalan lentoken- 20475: Kuten edellä esittämistämme selvityksistä il- tänsähköhuolto-ja korjaamotilojen ra- 20476: menee, tilojen rakentaminen ja siihen liittyvät kentamiseen. 20477: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20478: 20479: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 20480: Timo Roos Jorma Rantanen Pertti Lahtinen 20481: 534 1989 vp. 20482: 20483: Raha-asia-aloite n:o 522 20484: 20485: 20486: 20487: 20488: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 20489: lentoaseman varastotilojen rakentamiseen 20490: 20491: 20492: Eduskunnalle 20493: 20494: Lämmin varastotila on alun perin toimisto- ton rakentaminen muun varaston tilojen yhtey- 20495: käyttöön tarkoitettua tilaa, jonka ala on vain 23 teen. Tiloista tulisi tehdä riittävän suuret ja nii- 20496: m 2 ja josta varastonhoitajan työtila on käytän- den ilmastointi rakentaa siten, että terveydelli- 20497: nössä 3m 2 • Varastonhoitajan työtila on suoras- set näkökohdat huomioitaisiin. 20498: sa yhteydessä tiloihin, joissa säilytetään mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20499: puhdistusaineita ym. kemikaaleja sekä maali- nioittaen, 20500: tarvikkeita. Tilojen ilmastointi on lähes olema- 20501: ton. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20502: Esitämme varastotilojen muutostöitä kiireel- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20503: lisinä. Muutoksissa tulisi ottaa huomioon kemi- markkaa Tampere-Pirkkalan lentoase- 20504: kaalien ja maalitarvikkeiden siirtäminen omiin man varastotilojen rakentamiseen. 20505: tiloihin ja asentajien työkalukäteisvaras- 20506: 20507: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20508: 20509: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 20510: Timo Roos Jorma Rantanen Pertti Lahtinen 20511: 1989 vp. 535 20512: 20513: Raha-asia-aloite n:o 523 20514: 20515: 20516: 20517: 20518: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 20519: lentokentän kunnossapitokaluston pesutilojen rakentamiseen 20520: 20521: 20522: Eduskunnalle 20523: 20524: Tampere-Pirkkalan lentoaseman auto- ja ko- Esitämme rakennettavaksi erillisen pesuhalli- 20525: nekaluston pesutilat ovat nykyisin samoissa ti- tilan nykyisen konehallirakennuksen jatkoksi. 20526: loissa palo- ja pelastuskaluston kanssa, tiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20527: on myös palomiehistön varusteet. nioittaen, 20528: Lentoasemalla joudutaan varsinkin talviaika- 20529: na päivittäin pesulaitteilla sulattamaan ja pese- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20530: mään harjapuhaltimia ennen harjahalliin siirtä- 1990 tulo- ja menoarvioon 300000 20531: mistä. Pesussa muodostuu suuret määrät vesi- markkaa Tampere-Pirkkalan lentoken- 20532: höyryä, joka sisältää pesuaineissa käytettäviä tän kunnossapitokaluston pesutilojen 20533: kemikaaleja, kiitotielle levitettyä ureaa ja ko- rakentamiseen. 20534: neissa olevaa öljyä. Höyrynä nämä aineet leviä- 20535: vät muihin tiloihin ja voivat näin aiheuttaa 20536: allergisuutta ja ihottumia työntekijöissä. 20537: 20538: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20539: 20540: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 20541: Timo Roos Jorma Rantanen Pertti Lahtinen 20542: 536 1989 vp. 20543: 20544: Raha-asia-aloite n:o 524 20545: 20546: 20547: 20548: 20549: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeuksissa olevien 20550: teollisuusalueiden tukikokeilun ulottamiseksi Kuoreveden- 20551: Mäntän-Vilppulan alueelle 20552: 20553: Eduskunnalle 20554: 20555: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa paikka noin 40 työtekijältä. Vilppula on menet- 20556: oli varattu määräraha vaikeuksissa olevien teol- tänyt mm. osuuskauppaliikkeiden saneerausten 20557: lisuusalueiden tukikokeiluun Porissa, Kotkassa vuoksi myös palvelutyöpaikkoja noin 20. 20558: ja Kymen läänissä. Kuorevesi menetti 1980-luvun alussa lähes 20559: Tampereen ja sen lähikuntien, esim. Nokian, sata teollista työpaikkaa. 20560: työttömyysaste on jatkuvasti ollut yli 8 %. Ly- Tapahtunut työpaikkojen väheneminen on 20561: hyellä aikavälillä vaikea työttömyystilanne tulee aiheuttanut koko alueella epävarmuutta. Työ- 20562: jatkumaan, jos ei kaikkia mahdollisia ja uusia paikkojen vähenemisen pelätään jatkuvan. 20563: toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi tehdä. Edellä esitettyjen näkökohtien johdosta työt- 20564: Mäntän kaupunki sekä Kuoreveden ja Vilppu- tömyyden vähentämiseksi ja vaikeiden rakenne- 20565: lan kunnat muodostavat yhtenäisen työssäkäyn- muutosongelmien lieventämiseksi olisi tarpeen 20566: tialueen, jossa on n. 18 000 asukasta. Alueen ja perusteltua saada Kuoreveden-Mäntän- 20567: elinkeinorakenne on neljän vanhan perinteisen Vilppulan alue sekä mahdollisesti muitakin 20568: teollisuustaajaman (Kolho, Vilppulan aseman- kuntia vaikeuksissa olevien teollisuuspaikka- 20569: seutu, Mänttä ja Halli) vaikutuksesta ollut teol- kuntien tukikokeiluun. 20570: lisuusvaltainen. Suurteollisuuden yksipuolisuus Ottaen huomioon työttömyyden laajuuden ja 20571: on aina aiheuttanut ongelmia alueella. rakenteeseen liittyvät vaikeudet tulisi erityismää- 20572: Voimakkaan rakennemuutoksen vuoksi teol- rärahan suuruuden olla 2 miljoonaa markkaa. 20573: liset työpaikat ovat koko alueelta vähentyneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20574: rajusti. Kolhosta on menetetty 1980-luvulla lä- nioittaen, 20575: hes 400 teollista työpaikkaa. Tänä vuonna tie- 20576: dossa on 35 työpaikan väheneminen. Kolhon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20577: taajama on ollut aluepoliittista erityistukea saa- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20578: va alue. markkaa vaikeuksissa olevien teollisuus- 20579: Mäntästä teollisten työpaikkojen nettovähen- alueiden tukikokeilun ulottamiseksi 20580: nys on 1980-luvulla ollut n. 450. Kuoreveden - Mäntän - Vilppulan 20581: Vilppulan asemanseudulla on menetetty työ- alueelle. 20582: 20583: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20584: 20585: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila 20586: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20587: 1989 vp. 537 20588: 20589: Raha-asia-aloite n:o 525 20590: 20591: 20592: 20593: 20594: Linnainmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokirjallisuuden 20595: kirjastokorvausapurahoihin 20596: 20597: 20598: Eduskunnalle 20599: 20600: Lakiin eräistä kirjailijoille ja kääntäjille Asiasta viime keväänä tehtyyn kirjalliseen ky- 20601: myönnettävistä apurahoista (236/61) tehtiin symykseen vastasi opetusministeri Anna-Liisa 20602: vuonna 1983 muutos (1080/83), jolla tietokirjal- Piipari myöntäen, että tietokirjallisuuden apu- 20603: lisuus oikeutettiin saamaan oma, joskin vaati- rahat ovat olleet niukat haettuihin määriin ver- 20604: maton osuutensa ns. kirjastokorvausapurahois- rattuna. Tämän vuoksi tietokirjallisuuden apu- 20605: ta. Samalla tietokirjailijat ja tietokirjallisuuden rahat ovat käytännössä olleet pienempiä kuin 20606: kääntäjät tunnustettiin sellaisiksi luovan työn te- kaunokirjallisuuden apurahat. Samalla tietokir- 20607: kijöiksi, jotka voivat saada valtiovallalta apura- jallisuusapurahojen hakijoiden lukumäärä on 20608: hoja korvaukseksi siitä, että heidän teoksiaan on kasvanut. Jos tietokirjallisuuden tukea on lähi- 20609: julkisissa kirjastoissa yleisön vapaasti lainatta- vuosien tulo- ja menoarvioissa mahdollista kas- 20610: vissa. vattaa, on opetusministeriön näkemyksen mu- 20611: Lakiin jäi kuitenkin maininta, jonka mukaan kaan mahdollista harkita samalla myös apura- 20612: varsinaiset tieteelliset kirjoitukset ja oppikirjat hoitettavan tietokirjallisuuden alueen laajenta- 20613: eivät kuulu sen piiriin. Pidämme kohtuuttomana mista tarpeelliseksi osoittautuneilta osin. 20614: ja perusteettomana oppi- ja ammattikirjallisuu- Tietokirjailijoiden rahoitus pitäisi ensisijai- 20615: den jättämistä pois kirjastokorvausapurahoituk- sesti hoitaa lakia muuttamalla. Lainmuutos 20616: sesta. Samalla haluamme huomauttaa siitä, että taas edellyttäisi kirjastokorvausten arviomäärä- 20617: tietokirjallisuuden osalle tuleva apurahoituksen rahan olennaista nostamista. Tilanteen paranta- 20618: määrä on 1 OJo valtion vuotuisten kirjastomäärä- miseksi eduskunnan on mielestämme lisättävä 20619: rahojen kokonaissummasta ja 10 OJo kirjasto- tietokirjailijoiden kirjastokorvauksia ylimääräi- 20620: korvausapurahojen määrästä. Apurahoituksen senä määrärahalla, jolla voidaan paikata laki- 20621: määrä on kaikkiaan erittäin pieni. sääteisen ja tarpeen mukaisen rahoituksen ero- 20622: Käsityksemme mukaan tietokirjailijoiden ase- tus, joka vuoden 1989 budjetin perusteella voi- 20623: man parantamista kirjastokorvausapurahoituk- daan arvioida 1,5 mmk:ksi. 20624: sessa ei ole syytä tehdä heikentämällä kauno- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20625: kirjailijoiden asemaa nykyisestään. Jos sen si- nioittaen, 20626: jaan kokonaisrahoitus nostetaan 12,5 OJo:iin, voi- 20627: daan tietokirjallisuuden prosenttiosuus nostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20628: 10 OJo :sta 25 OJo :iin kaunokirjallisuuden kärsimät- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20629: tä. Tietokirjallisuuden saarnat apurahat olisivat 29.90.55 1 500 000 markkaa ylimääräi- 20630: tällöinkin käsityksemme mukaan suhteellisen senä määrärahana tietokirjallisuuden 20631: vaatimattomia korkeatasoisen tietokirjallisuu- apurahoihin. 20632: den kansalliseen ja kulttuurimerkitykseen näh- 20633: den. 20634: 20635: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 20636: 20637: Tuula Linnainmaa Ole Wasz-Höckert Riitta Jouppila 20638: 538 1989 vp. 20639: 20640: Raha-asia-aloite n:o 526 20641: 20642: 20643: 20644: 20645: Liunaiomaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Porvoon 20646: saneeraukseen 20647: 20648: 20649: Eduskunnalle 20650: 20651: Valtio on tukenut viime vuosina Vanhan Por- nen projekti on 1,5 mmk. Kolmas projekti on 20652: voon rakennussuojelua erityismäärärahalla, jo- yleinen rakennusten suojeluprojekti, jonka 20653: ka vuosina 1988 ja 1989 oli 500 000 mk. Por- avulla säilytetään ja saneerataan kulttuurihisto- 20654: voon kaupunki on samaan tarkoitukseen osoit- riallisesti arvokkaita rakennuksia. Kolmannelle 20655: tanut puolet tästä summasta. Yhdistetyt varat projektille ei ole vielä voitu laskea erillistä kus- 20656: on käytetty pääasiassa toimenpiteisiin, joiden tannusarviota. Kaikkien projektien toteuttamis- 20657: ensisijaisena tarkoituksena on ollut Vanhan aikataulu on, että työt on aloitettu v. 1987 ja 20658: Porvoon historiallisen arvon säilyttäminen. valmistuvat 1993. 20659: Ajankohtaisen uudelleenrakentamisen yhtey- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 20660: dessä neuvonta-arkkitehti on vastannut neu- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 20661: vonnasta, pienistä suunnittelutehtävistä sekä kunnassa. 20662: dokumentoinnista. Vanhan Porvoon saneeraus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 20663: ta varten on laadittu toimenpideohjelma, jonka tavasti, 20664: toteuttaminen edellyttää valtion tukea. Toimen- 20665: pideohjelma sisältää kolme eri projektia, joista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20666: yksi on ranta-aittaprojekti, kustannuksiltaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20667: 2,5 mmk. Toinen on katuympäristön projekti, 35.32.34 800 000 markan määrärahan 20668: joka sisältää puistikoiden, valaistuksen ja mu- Vanhan Porvoon saneerauksen jatkami- 20669: kulakiveyksen uusimista. Kustannuksiltaan toi- seksi toimenpideohjelman mukaisesti. 20670: 20671: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 20672: 20673: Tuula Liunaiomaa Tauno Valo Seija Karkinen 20674: Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert Marita Jurva 20675: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen 20676: Lauri Metsämäki Aossi Rauramo Pauli Uitto 20677: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Marja-Liisa Löyttyjärvi 20678: Markku Pohjola Henrik Lax Ritva Laurila 20679: Claes Andersson Antti Kalliomäki Pekka Haavisto 20680: Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä 20681: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Kaarina Dromberg 20682: Pirjo Ala-Kapee 20683: 1989 vp. 539 20684: 20685: Raha-asia-aloite n:o 527 20686: 20687: 20688: 20689: 20690: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Anjalan koulutilan henkilö- 20691: kunnan asuinrakennuksen rakentamiseen 20692: 20693: 20694: Eduskunnalle 20695: 20696: Ammattikasvatushallitus on jo vuonna 1983 tus- ja hoitotyön luonteen vuoksi olisi kouluti- 20697: hyväksynyt suunnitelman Anjalan koulutilan lalla asuminen kuitenkin mielekkäämpää. 20698: henkilökunnan asuinrakennukseksi, ja tarvitta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20699: vat rakennusluvat ovat myös kunnossa. Han- taen, 20700: ketta on yritetty viedä eteenpäin anomalla työl- 20701: lisyysvaroja hankkeen toteuttamiseksi tässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20702: kuitenkaan onnistumatta. Tarve 4-5 perheen 1990 tulo- ja menoarvioon 1 800 000 20703: rivitalon rakentamiseen Anjalan koulutilalle markkaa henkilökunnan asuinraken- 20704: koetaan hyvin tärkeäksi, koska nyt henkilökun- nuksen rakentamiseksi Anjalan kouluti- 20705: taa joutuu perheineen asumaan muualla. Ope- lalle. 20706: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 20707: 20708: Anna-Kaarina Louvo 20709: 540 1989 vp. 20710: 20711: Raha-asia-aloite n:o 528 20712: 20713: 20714: 20715: 20716: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Värälän rauhan 200-vuotis- 20717: juhlatapahtumien järjestämiseen Elimäellä 20718: 20719: 20720: Eduskunnalle 20721: 20722: Elokuussa 1990 tulee kuluneeksi 200 vuotta 1903 asti keräämää aineistoa kansan tapojen 20723: siitä, kun Elimäellä Värälässä solmittiin Ruotsi- kuvauksista Elimäen murteella. Nämä juhlata- 20724: Suomen ja Venäjän välillä rauha. Tämän histo- pahtumat ja kansatieteellisesti merkittävän kir- 20725: riallisesti huomattavan tapahtuman 200-vuotis- jan julkaiseminen ovat arvokas lisä niin Kymen- 20726: juhlien merkeissä Elimäen kunta on päättänyt laakson kuin koko Suomenkin historian tunne- 20727: järjestää erilaisia tapahtumia, kuten Värälän tuksi tekemiseksi. 20728: rauhaan liittyvän näytelmän esittämisen sekä ai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20729: hetta käsittelevän kansainvälisen juhlaseminaa- taen, 20730: rin. Tässä yhteydessä on tarkoitus julkaista 20731: myös Elimäkeä käsittelevä kansatieteellinen kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20732: ja, ns. pitäjänkirja, johon on Suomalaisen Kir- 1990 tulo ja menoarvioon 300 000 mark- 20733: jallisuuden Seuran arkistosta saatavissa eli- kaa Värälän rauhan 200-vuotisjuhlata- 20734: mäkeläisen Antti Kujalan sinne aina vuodesta pahtumien järjestämiseksi Elimäellä. 20735: 20736: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 20737: 20738: Anna-Kaarina Louvo 20739: 1989 vp. 541 20740: 20741: Raha-asia-aloite n:o 529 20742: 20743: 20744: 20745: 20746: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton 20747: Kymen piiri ry:lle sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kun- 20748: toutus- ja virkistystoiminnan järjestämiseen 20749: 20750: Eduskunnalle 20751: 20752: Sotainvalidien ikääntyessä - heidän keski- validia, onkin lisännyt jatkuvasti vuodesta 1983 20753: ikänsä on jo yli 72 vuotta - on heidän kuntou- alkaen tätä toimintaa. Piirin omat varat eivät 20754: tustarpeensa tullut yhä polttavammaksi. Var- kuitenkaan ole olleet läheskään riittävät, koska 20755: haiskuntoutus mahdollistaa monessa tapauk- tarve on yhä lisääntynyt. 20756: sessa kotihoidon pitempään. Tämä koskee niin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20757: sotainvalideja itseään kuin heidän puolisoitaan- taen, 20758: kin, jotka vuosiakin ilman loman suomaa lepoa 20759: ja palautumista ovat hoitaneet usein hyvinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20760: vaikeavammaista puolisoaan. Tarve kuntoutus- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 20761: ja virkistystoimintaan onkin sotainvalidien kes- markkaa Sotainvalidien Veljesliiton Ky- 20762: kuudessa valtava. men piiri ry:lle sotainvalidien ja heidän 20763: Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri ry., aviopuolisoidensa kuntoutus- ja virkis- 20764: johon kuuluu 27 osastoa ja lähes 3 000 sotain- tystoimintaan. 20765: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 20766: 20767: Anna-Kaarina Louvo 20768: 542 1989 vp. 20769: 20770: Raha-asia-aloite n:o 530 20771: 20772: 20773: 20774: 20775: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman Terveysjärjes- 20776: tön tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen 20777: 20778: 20779: Eduskunnalle 20780: 20781: Maailman Terveysjärjestön ohjelma "Ter- merkiksi otettuun tavoitevuoteen on aikaa vain 20782: veyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä" asettaa seitsemän vuotta, eivät nämä WHO:n ohjelman 20783: WHO:n jäsenmaille useita mittavia tavoitteita tavoitteet ole vielä kansalaistemme yleisessä tie- 20784: toteutettaviksi. Jo välitavoitteet vuosille 1990 ja dossa. 20785: 1995 sisältävät merkittäviä haasteita kaikille oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20786: jelmaan osallistuville. Aivan erityisen haastavia nioittaen, 20787: ne ovat Suomelle, joka on julkisesti lupautunut 20788: toimimaan ohjelman mallimaana. Tämän lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20789: pauksen mukaan tulee esimerkiksi vuonna 1995 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20790: Suomen väestöstä 80 OJo olla tupakoimattomia. 33.73.21 250000 markkaa WHO:n oh- 20791: Samaan vuoteen mennessä tulee myös alkoholin jelman "Terveyttä kaikille vuoteen 2000 20792: ja muiden huumaavien aineitten käytössä ta- mennessä" tavoitteiden tunnetuksi teke- 20793: pahtua huomattavaa vähenemistä. Vaikka esi- miseen suomalaisten keskuudessa. 20794: 20795: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20796: 20797: Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred Lea Kärhä 20798: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Matti Saarinen 20799: Ensio Laine Pekka Leppänen Juhani Alaranta 20800: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Anneli Taina 20801: Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman 20802: 1989 vp. 543 20803: 20804: Raha-asia-aloite n:o 531 20805: 20806: 20807: 20808: 20809: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille virkistys- 20810: alueiden hankintaan 20811: 20812: 20813: Eduskunnalle 20814: 20815: Uudellemaalle on vuonna 1988 perustettu Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 20816: Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Yhdistyksen denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 20817: tarkoituksena on hankkia ja hoitaa Uudenmaan kunnassa. 20818: asukkaita palvelevia virkistysalueita ostamalla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 20819: tai vuokraamalla alueita sekä huolehtimalla nii- tavasti, 20820: den käytön edellyttämästä hoidosta ja rakenta- 20821: misesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20822: Yhdistyksen perustamista valmisteltaessa on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20823: lähdetty siitä, että valtio avustaa kolmasosal- 35.15.32 7000000markan määrärahan 20824: la yhdistyksen peruspääoman kokoamisessa. avustuksia varten kunnille ja kuntien 20825: Alustavan taloussuunnitelman mukaan tämä virkistysalueiden hankintaa varten pe- 20826: edellyttäisi vuosina 1989-1991 10 Mmk:n val- rustamille yhteisöille käytettäväksi vir- 20827: tionavustusta. kistysalueiden hankintaan. 20828: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 20829: 20830: Marja-Liisa Löyttyjärvi Pauli Uitto Marjatta Väänänen 20831: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Tuula Liunaiomaa 20832: Markku Pohjola Seija Karkinen Reino Paasilinna 20833: Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert Marita Jurva 20834: Matti Saarinen Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman 20835: Ritva Laurila Claes Andersson Antti Kalliomäki 20836: Pekka Haavisto Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen 20837: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri 20838: 544 1989 vp. 20839: 20840: Raha-asia-aloite n:o 532 20841: 20842: 20843: 20844: 20845: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista hyvin- 20846: vointia tukevan video-ohjelman tuottamiseksi 20847: 20848: 20849: Eduskunnalle 20850: 20851: Peruskouluissa ja lukioissa oli vuonna 1986 hinnä peruskoulun yläasteella ja vastaavan- 20852: noin 3 600 videonauhuria. Opettajista 69 OJo piti ikäisten kerhoissa on suunniteltu tuotettavaksi 20853: elokuvan käyttöä opetuksen apuna hyvin tai noin 40 minuutin video-ohjelma. Filmissä käsi- 20854: melko tarpeellisena. 84 OJo opettajista piti kuval- tellään nuorekkaalla tavalla nuoren ihmisen 20855: lista viestintää hyvin tai melko tarpeellisena suhdetta itseensä, samanikäisiin ja yhteiskun- 20856: Kaarina W eckströmin tutkimusten mukaan v. taan yleensä sekä sitä ylläpitäviin arvoihin. 20857: 1986. Videonauhurien määrä on edelleen lisään- Aloite on valmisteltu eduskunnan nuorisokas- 20858: tynyt oppilaitoksissa. vatusryhmässä. 20859: Opetustarkoitukseen tulisi laatia Suomen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 20860: oloihin sopivaa kasvatuksellista videofilmituo- nioittavasti, 20861: tantoa. "Sähköinen kulttuurimaisema" on ny- 20862: kynuorten arkipäivää. Nykytekniikkaa tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20863: käyttää myönteisen kasvun välineenä. 1990 tulo- ja menoarvioon 160 000 mar- 20864: Nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy lä- kan arviomäärärahan käytettäväksi vi- 20865: heisesti kyky tulla toimeen itsensä, muiden ja deo-ohjelman tuottamiseksi nuorten so- 20866: koko elämän kanssa. Asian käsittelemiseksi lä- siaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. 20867: 20868: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 20869: 20870: Marja-Liisa Löyttyjärvi Sauli Hautala Lea Kärbä 20871: 1989 rd. 545 20872: 20873: Finansmotion nr 533 20874: 20875: 20876: 20877: 20878: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili ersättning för bekämp- 20879: ningsmedelskostnaderna för flyghavre åt jordbrukarna 20880: 20881: 20882: Tili Riksdagen 20883: 20884: Flyghavren har blivit ett gissel för spann- Man kan anta att problemen ytterligare 20885: målsodlingen i vårt land. Problemen växer och växer. 20886: den smittade arealen blir större för varje år. För att en effektiv bekämpning skall kunna 20887: Problemet rör hela vårt lantbruk. Därför be- genomföras och för att man skall kunna ställa 20888: kostas också en del av bekämpningen med stat- ännu hårdare krav på åtgärder borde staten stå 20889: liga medel. Fortfarande bärs dock ett avsevärt för en större andel av kostnaderna vid bekämp- 20890: ekonomiskt ansvar av de enskilda odlarna. ningen. Statens andel borde uppgå till 80 % av 20891: På de områden där flyghavren är mest spridd bekämpningsmedelskostnaderna. Lagen borde 20892: drabbas jordbrukarna oskäligt hårt av kostna- ändras så att detta blir möjligt och anslag upp- 20893: derna för bekämpningen. 1 Vörå kommun beta- tas i 1990 års budget så att de högre ersättnin- 20894: lade bönderna ca 1,4 miljoner mark för be- garna kan erläggas. 20895: kämpningsmedlen och i Korsholm ca 1,6 miljo- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20896: ner mark. Av dessa kostnader betalade staten samt, 20897: 50 OJo. Den andra 50 %:en skall jordbrukarna 20898: själva stå för. Det är en för tung utgift för dem att Riksdagen i statsjörslaget jör 20899: som drabbas av flyghavrebesmittningen. år 1990 på momentet 30.34.42 upptar 20900: De höga kostnaderna för den enskilde gör 9 000 000 mark så att 80 % av be- 20901: också att bekämpningen inte är så effektiv som kämpningsmedelskostnaderna kan er- 20902: den kunde vara. sättas åt jordbrukarna. 20903: 20904: Helsingfors den 9 februari 1989 20905: 20906: Håkan Malm Boris Renlund 20907: Henrik Westerlund Gustav Björkstrand 20908: 546 1989 vp. 20909: 20910: Raha-asia-aloite n:o 533 Suomennos 20911: 20912: 20913: 20914: 20915: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta hukkakauran torjunta- 20916: kustannusten korvaamiseksi viljelijöille 20917: 20918: 20919: Eduskunnalle 20920: 20921: Hukkakaurasta on tullut maamme viljanvil- Ongelmien voidaan olettaa lisääntyvän yhä 20922: jelyn vitsaus. Ongelmat kasvavat, ja levinnei- entisestään. 20923: syysalue suurenee vuosi vuodelta. Ongelma Jotta torjunta voisi olla tehokkaampaa ja 20924: koskee koko maataloutta. Tämän vuoksi osa jotta toimenpiteille voitaisiin asettaa yhä tiu- 20925: torjunnasta tapahtuu valtion varoin. Yhä edel- kempia vaatimuksia, valtion tulisi vastata suu- 20926: leen yksityiset viljelijät kantavat huomattavan remmasta osasta torjuntakustannuksia. Val- 20927: taloudellisen vastuun. tion osuuden tulisi olla 80 prosenttia torjunta- 20928: Hukkakauran suurimmilla levinneisyysalu- ainekustannuksista. Lakia tulisi muuttaa siten, 20929: eilla maanviljelijöille aiheutuu kohtuuttomia että tämä olisi mahdollista, ja vuoden 1990 20930: kustannuksia torjunnasta. Vöyrin kunnassa tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha 20931: maanviljelijät maksavat noin 1,4 miljoonaa suurempien korvauksien maksamiseksi. 20932: markkaa torjunta-aineista ja Mustasaaressa 20933: noin 1,6 miljoonaa markkaa. Valtio maksoi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20934: näistä kustannuksista 50 prosenttia. Toisesta nioittaen, 20935: puolesta maanviljelijät joutuvat vastaamaan 20936: itse. Tämä on liian raskas kulu niille viljelijöil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20937: le, joiden viljelmiä hukkakauratartunta kos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 20938: kee. 30.34.42 9 000 000 markan määrära- 20939: Yksittäisille viljelijöille aiheutuvat suuret han, jotta 80 prosenttia torjunta-aine- 20940: kustannukset johtavat myös siihen, ettei tor- kustannuksista voitaisiin korvata viljeli- 20941: junta ole niin tehokasta kuin se voisi olla. jöille. 20942: 20943: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 20944: 20945: Håkan Malm Boris Renlund 20946: Henrik Westerlund Gustav Björkstrand 20947: 1989 rd. 547 20948: 20949: Finansmotion nr 534 20950: 20951: 20952: 20953: 20954: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 20955: Strandvägen på avsnittet Molpe-Korsnäs 20956: 20957: 20958: Till Riksdagen 20959: 20960: Åren 1987-88 grundförbättrades landsväg skick som avsnittet Molpe-Korsnäs. Avsnittet 20961: nr 673 på sträckan Malax-Molpe i Korsnäs. borde grundförbättras med det snaraste för att 20962: Sträckan från Molpe in till Korsnäs kby lämna- samhällsservicen skall fungera. 20963: des utanför förbättringen. Den är nu i synner- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20964: ligen dåligt skick och försämras snabbt. samt, 20965: Vasa utgör en större centra)ort för Korsnäs. 20966: Korsnäs och Malax har samarbete när det gäller att Riksdagen i statsförslaget för år 20967: skolorna, hälsovården, folkpensionsanstalten 1990 på momentet 31.24.77 upptar 20968: mm. Mot denna bakgrund är det oskäligt att ett 1 000 000 mark för påbörjandet av 20969: kortare avsnitt av Strandvägen som leder från grundförbättringen av Strandvägen på 20970: Korsnäs kby norrut skall lämnas i så dåligt avsnittet Molpe-Korsnäs. 20971: 20972: Helsingfors den 8 februari 1989 20973: 20974: Håkan Malm Håkan Nordman 20975: Boris Renlund Gustav Björkstrand 20976: 20977: 20978: 20979: 20980: 38 290089P 20981: 548 1989 vp. 20982: 20983: Raha-asia-aloite n:o 534 Suomennos 20984: 20985: 20986: 20987: 20988: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantatien perusparanta- 20989: miseen välillä Moikipää-Korsnäs 20990: 20991: 20992: Eduskunnalle 20993: 20994: Vuosina 1987-88 maantietä n:o 673 perus- pohjoiseen, jätetään niin huonoon kuntoon 20995: korjattiin matkalla Maalahti-Moikipää kuin Moikipään-Korsnäsin osuus. Osuus tuli- 20996: Korsnäsissä. Osuus Moikipää-Korsnäsin kir- si peruskorjata mitä pikimmin, jotta yhteis- 20997: konkylä jätettiin vaille perusparannusta. Tämä kunnalliset palvelut voisivat toimia. 20998: osuus on nyt erittäin huonossa kunnossa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20999: huononee nopeasti. nioittaen, 21000: Korsnäsin suurempana keskuspaikkakunta- 21001: na on Vaasa. Korsnäsillä ja Maalahdella on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21002: kouluihin, terveydenhuoltoon, Kansaneläke- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21003: laitokseen ym. liittyvää yhteistyötä. Tämän 31.24. 77 1 000 000 markkaa Rantatien 21004: vuoksi on kohtuutonta, että lyhyt Rantatien perusparantamiseen välillä Moikipää- 21005: osuus, joka johtaa Korsnäsin kirkonkylästä Korsnäs. 21006: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 21007: 21008: Håkan Malm Håkan Nordman 21009: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21010: 1989 rd. 549 21011: 21012: Finansmotion nr 535 21013: 21014: 21015: 21016: 21017: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprustning av Lång- 21018: skärs centralfiskehamn i Vasa 21019: 21020: 21021: Tili Riksdagen 21022: 21023: Fiskerinäringen är viktig inte bara för skär- För Långskärs del finns det en välutbyggd 21024: gården, utan den har även nationalekonomisk hamn. Däremot saknas nödvändiga byggnader 21025: betydelse. Upprätthållande av arbetsplatser och utrustning. För att hamnen fullt skall kun- 21026: inom yrkesfisket är billigt för samhället, även na utnyttjas borde satsningar på dessa göras. 21027: om näringen stöds i större omfattning än för På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21028: närvarande. samt, 21029: Fiskarnas utkomst kan i första hand förbätt- 21030: ras genom bättre hantering och vidareförädling. att Riksdagen i statsförslaget jör år 21031: Detta förutsätter att fiskehamnarna rustas upp 1990 på momentet 31.27.40 upptar 21032: och förses med servicebyggnader och ismaski- 500 000 mark jör upprustning av Lång- 21033: ner. skärs centraljiskehamn i Vasa. 21034: 21035: Helsingfors den 9 februari 1989 21036: 21037: Håkan Malm Håkan Nordman 21038: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21039: 550 1989 vp. 21040: 21041: Raha-asia-aloite n:o 535 . Suomennos 21042: 21043: 21044: 21045: 21046: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Långskärin keskuskalasa- 21047: taman varustamiseen Vaasassa 21048: 21049: 21050: Eduskunnalle 21051: 21052: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä pelkästään nukset ja laitteet puuttuvat. Näihin olisikin 21053: saaristolle, vaan sillä on myös kansantaloudel- panostettava, jotta satamaa voitaisiin käyttää 21054: linen merkitys. Työpaikkojen ylläpitäminen täydessä laajuudessaan. 21055: ammattikalastuksen piirissä on yhteiskunnalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21056: halpaa, vaikka elinkeinoa tuettaisiinkin nykyis- nioittaen, 21057: tä laajemmin. 21058: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensisijai- 21059: sesti parantaa kalan käsittelyä ja jatkojalostus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21060: ta parantamalla. Tämä edellyttää kalasatamien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21061: kunnostamista ja varustamista huoltoraken- 31.27.40 500 000 markkaa Långskärin 21062: nuksin ja jääkonein. keskuskalasataman varustamiseen Vaa- 21063: Långskärin osalta on kyse hyvin rakennetus- sassa. 21064: ta satamasta. Sen sijaan välttämättömät raken- 21065: 21066: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21067: 21068: Håkan Malm Håkan Nordman 21069: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21070: 1989 rd. 551 21071: 21072: Finansmotion nr 536 21073: 21074: 21075: 21076: 21077: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av forskning 21078: och fortbildning på pälsdjurslinjen vid Korsholms lantbruks- 21079: skolor 21080: 21081: Tili Riksdagen 21082: 21083: Pälsdjursnäringen är i dag en näring i kris. som finns här borde nu utnyttjas för forskning 21084: Detta får dock inte betyda att näringen inte och fortbildning. Skolan kunde t.ex. överta 21085: skulle ha någon framtid i vårt land. Det är nu en del av det forskningsarbete som pälsdjurs- 21086: som resurser måste sättas in för att farmarna i näringen själv i dag bedriver. Det skulle också 21087: framtiden skall vara bättre utrustade att möta vara nödvändigt med kortare kurser för farmar- 21088: problemen och utmaningarna. na. Denna verksamhet borde med det snaraste 21089: För detta är det viktigt att detfinnsen effek- planeras för pälsdjurslinjen vid Korsholms 21090: tiv rådgivnings- och skolningsverksamhet. Det lantbruksskolor. 21091: är viktigt att etablerade farmare kan ta del av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21092: rådgivningsresultat för att få hög kvalitet på sin samt, 21093: produktion. Det är minst lika viktigt att redan 21094: etablerade farmare kan ta del av fortbildning att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21095: och den vägen förbättra sin verksamhet. 1990 upptar 200 000 mark jör planering 21096: På Korsholms lantbruksskolor finns i dag en av jorskning och jortbildning på päls- 21097: pälsdjurslinje. Den har svårt att få elever just djurslinjen vid Korsholms lantbruks- 21098: nu på grund av näringens problem. De resurser skolor. 21099: 21100: Helsingfors den 10 februari 1989 21101: 21102: Håkan Malm Håkan Nordman 21103: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21104: 552 1989 vp. 21105: 21106: Raha-asia-aloite n:o 536 Suomennos 21107: 21108: 21109: 21110: 21111: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsholman maatalous- 21112: oppilaitoksen turkistalouslinjalla järjestettävän tutkimuksen 21113: ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun 21114: 21115: 21116: Eduskunnalle 21117: 21118: Turkistarhauselinkeino on tällä hetkellä krii- sit tulisi nyt panostaa tutkimukseen ja täyden- 21119: sissä. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, nyskoulutukseen. Oppilaitos voisi esim. ottaa 21120: ettei elinkeinolla olisi maassamme tulevaisuut- osan nykyisin turkistarhauselinkeinon harjoit- 21121: ta. Voimavaroja onkin nyt panostettava siihen, tamasta tutkimustyöstä hoidettavakseen. Li- 21122: että tarhaaj at pystyisivät tulevaisuudessa pa- säksi olisi välttämätöntä järjestää lyhyempiä 21123: remmin kohtaamaan elinkeinon ongelmat ja kursseja tarhaajille. Suunnittelu tämän toimin- 21124: haasteet. nan aloittamiseksi Korsholman maatalousoppi- 21125: Tämän vuoksi tehokkaalla neuvonta- ja kou- laitoksen turkistalouslinjalla on käynnistettävä 21126: lutustoiminnalla on merkitystä. On tärkeää, mitä pikimmin. 21127: että elinkeinoa harjoittavat tarhaajat voivat 21128: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21129: päästä osallisiksi neuvonnan tuloksista ja täten nioittaen, 21130: parantaa tuotantonsa laatua. Vähintään yhtä 21131: tärkeää on, että elinkeinon piirissä toimivat 21132: tarhaajat voivat osallistua täydennyskoulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21133: seen ja siten parantaa toimintaansa. 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 21134: Korsholman maatalousoppilaitoksessa on markkaa Korsholman maatalousoppi- 21135: tällä hetkellä yksi turkistalouslinja. Elinkeinon laitoksen turkistalouslinjal/a järjestettä- 21136: vaikeuksien vuoksi tälle linjalle on nykyään vän tutkimuksen ja täydennyskoulutuk- 21137: vaikea saada oppilaita. Olemassa olevat resurs- sen suunnitteluun. 21138: 21139: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21140: 21141: Håkan Malm Håkan Nordman 21142: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21143: 1989 rd. 553 21144: 21145: Finansmotion nr 537 21146: 21147: 21148: 21149: 21150: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för invallningsarbeten vid 21151: Härkmerifjärden i Kristinestad 21152: 21153: 21154: Tili Riksdagen 21155: 21156: En invallning av Härkmerifjärden i Kristine- framställts måste de nu förverkligas. Planens 21157: stad har länge varit aktuell. Den ursprungliga förverkligande kommer att ge berörda mark- 21158: planen uppgjordes redan år 1981. Avsikten med ägare ypperligare områden för odling av po- 21159: invallningsplanen är att genom rensning, invall- tatis. 1 Härkmeri by har jordbrukarna speciali- 21160: ning och samfälld täckdikning grundtorrlägga serat sig på den odlingen. 21161: 200 ha odlingsmark vid Härkmerifjärden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21162: Projektet har i olika repriser behandlats av samt, 21163: vatten- och miljöstyrelsen. Den har justerats i 21164: enlighet med de krav som framställts från olika att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21165: håll. Den slutliga planen har beaktat de krav 1990 på momentet 30.40. 77 upptar 21166: som vattenstyrelsen framställt i januari 1986. 1 000 000 mark jör påbörjandet av in- 21167: Eftersom projektet länge varit aktuellt och vallningsarbetena vid Härkmerifjärden i 21168: när planerna beaktar de rimliga krav som Kristinestad. 21169: 21170: Helsingfors den 9 februari 1989 21171: 21172: Håkan Malm Håkan Nordman 21173: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21174: 554 1989 vp. 21175: 21176: Raha-asia-aloite n:o 537 Suomennos 21177: 21178: 21179: 21180: 21181: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungissa 21182: sijaitsevan Härkmerenlahden pengerrystöihin 21183: 21184: 21185: Eduskunnalle 21186: 21187: Härkmerenlahden pengerrys Kristiinankau- kohtuulliset vaatimukset, ne on nyt toteutetta- 21188: pungissa on ollut pitkään vireillä. Alkuperäi- va. Suunnitelman toteuttaminen antaa kysee- 21189: nen suunnitelma tehtiin jo vuonna 1981. Pen- seen tuleville maanomistajille erinomaisia peru- 21190: gerryssuunnitelman tarkoituksena on perkaa- nanviljelyalueita. Härkmeren kylän maanvilje- 21191: malla, pengertämällä ja yhteissalojituksella lijät ovat erikoistuneet perunanviljelyyn. 21192: kuivattaa 200 hehtaaria viljelymaata Härkme- 21193: renlahdessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21194: Vesi- ja ympäristöhallitus on käsitellyt han- nioittaen, 21195: ketta useita eri kertoja. Suunnitelmaa on tar- 21196: kistettu eri tahoilta esitettyjen vaatimusten mu- 21197: kaisesti. Lopullisessa suunnitelmassa vesihalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21198: tuksen tammikuussa 1986 esittämät vaatimuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21199: set on otettu huomioon. 30.40. 77 1 000 000 markkaa Härkme- 21200: Koska hanke on ollut pitkään vireillä, ja kun renlahden pengerrystöiden aloittami- 21201: suunnitelmissa on otettu huomioon esitetyt seen Kristiinankaupungissa. 21202: 21203: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21204: 21205: Håkan Malm Håkan Nordman 21206: Boris Renlund Gustav Björkstrand 21207: 1989 rd. 555 21208: 21209: Finansmotion nr 538 21210: 21211: 21212: 21213: 21214: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för belåning av speciella in- 21215: validbostäder mot statliga garantier 21216: 21217: 21218: Tili Riksdagen 21219: 21220: Handikapp- och invalidvården i vårt land ge- att täcka de merkostnader en invalidanpassad 21221: nomgår för närvarande en stark utveckling, vil- bostad medför. Dessutom borde en statlig ga- 21222: ket bl.a. den nya lagen om handikappvård om- ranti för invalidernas bostadskrediter införas. 21223: vittnar. Emellertid finns det inte något särskilt Ofta klarar dessa personer av att betala räntor 21224: system för invalider när det gäller bostadsbyg- och amorteringar på bostadslån, men borgens- 21225: gande. Ett faktum är, att om man bygger bostä- förbindelsen är ett stort problem. Likaså borde 21226: der som är anpassade för invalider uppstår av- en särskilt utsträckt kredittid för invalidbo- 21227: sevärda merkostnader. Samtidigt har dessa per- stadskrediter införas. 21228: soner svårigheter att på den normala kredit- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21229: marknaden få tillräckliga krediter för egen in- samt, 21230: validanpassad bostad. 21231: Därför borde det skapas ett särskilt system att Riksdagen i statsförslaget för 21232: för invaliders bostäder. Detta system skulle så- år 1990 på momentet 35.45.53 upptar 21233: som nu innehålla stöd för ombyggnad av bostad 20 000 000 mark som används för be- 21234: så att den blir invalidanpassad. Men ytterligare låning av speciella invalidbostäder mot 21235: borde ett direkt stöd för merkostnader för inva- statliga garantier. 21236: lider vid nyproduktion av bostäder införas för 21237: 21238: Helsingfors den 9 februari 1989 21239: 21240: Håkan Malm Gustav Björkstrand 21241: Håkan Nordman Boris Renlund 21242: 556 1989 vp. 21243: 21244: Raha-asia-aloite n:o 538 Suomennos 21245: 21246: 21247: 21248: 21249: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidiasuntojen valtion- 21250: takuulainoihin 21251: 21252: 21253: Eduskunnalle 21254: 21255: Maamme vammais- ja invalidihuolto kehit- tannusten peittämiseksi, joita invalideille sovel- 21256: tyy nykyään ripeästi, mistä on osoituksena tuvan asunnon rakentaminen aiheuttaa. Tä- 21257: mm. uusi vammaishuoltolaki. Invalideille ei män lisäksi olisi otettava käyttöön valtion ta- 21258: kuitenkaan asuntorakentamisen osalta ole luo- kuu invalidien asuntoluotoille. Usein nämä 21259: tu mitään erityisjärjestelmää. Tosiasia on, että henkilöt selviävät asuntolainan korkojen ja 21260: invalideille soveltuvien asuntojen rakentamises- lyhennysten maksamisesta, mutta takaussitou- 21261: ta aiheutuu melkoisia lisäkustannuksia. Sa- mus aiheuttaa suuria ongelmia. Samoin pitäisi 21262: manaikaisesti näiden henkilöiden on vaikea ottaa käyttöön erityinen pidennetty luottoaika 21263: saada riittäviä luottoja tavallisilta luottomark- invalidiasuntojen luotoille. 21264: kinoilta omaa, invalideille soveltuvaa asuntoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21265: varten. nioittaen, 21266: Tämän vuoksi olisi luotava erityinen järjes- 21267: telmä invalidien asuntoja varten. Tähän järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21268: telmään sisältyisi, niin kuin nykyäänkin, tuki 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21269: asuntojen korjaamiseksi invalideille soveltuvik- 35.45.53 20 000 000 markkaa erityisten 21270: si. Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin saada suoraa inva/idiasuntojen va/tiontakuu/ainoi- 21271: tukea asuntojen uustuotantoon niiden lisäkus- hin. 21272: 21273: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21274: 21275: Håkan Malm Gustav Björkstrand 21276: Håkan Nordman Boris Renlund 21277: 1989 vp. 557 21278: 21279: Raha-asia-aloite n:o 539 21280: 21281: 21282: 21283: 21284: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Talusojan ja sen sivuhaa- 21285: rojen perkaamiseen 21286: 21287: 21288: Eduskunnalle 21289: 21290: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on suunni- kan ja Oulun maatalouspiirit pitävät hankkeen 21291: tellut Talusojan ja sen sivuhaarojen perkaus- toteuttamista välttämättömänä, samoin kuin 21292: hankkeen. Hanke sijaitsee Merijärven ja Ala- alueella toimivat vesi- ja ympäristöpiiritkin. 21293: vieskan kuntien alueella. Talusoja laskee Täh- Hankkeen toteuttaminen koetaan jopa elineh- 21294: jänjokeen, jonka alaosan Oulun vesi- ja ympä- tona eräiden alueen kyläyhteisöjen elinvoimai- 21295: ristöpiiri kaivoi talvella 1986-87, jotta Ta- selle toiminnalle. 21296: lusoja voitaisiin kaivaa suunnitelman mukai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21297: seen syvyyteen. taen, 21298: Kun osa sivuhaaroista metsäojineen on pe- 21299: rattu, on ollut seurauksena Talusojan tulvimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21300: nen myös kesäaikana, mikä luonnollisesti vai- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 21301: keuttaa em. ojan varren tehokasta viljelykäyt- markkaa Taiusajan ja sen sivuhaarojen 21302: töä. Ylivieskan uusjakotoimisto sekä Ylivies- perkaukseen. 21303: 21304: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 21305: 21306: Kalevi Mattila 21307: 558 1989 rd. 21308: 21309: Finansmotion nr 540 21310: 21311: 21312: 21313: 21314: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för grundreparation 21315: av den gamla internatbyggnaden för Tekniska läroanstalten i 21316: Ekenäs 21317: 21318: Till Riksdagen 21319: 21320: Grundreparationen av internatbyggnaden har närvarande har ett gott utbud av studiebostäder 21321: varit aktuell redan från 1970-talet, eftersom i Ekenäs. 21322: byggnaden har varit i användningsförbud på Inom Tekniska läroanstalten i Ekenäs har 21323: grund av brandtekniska brister. Statsrevisorer- man under de senaste åren kraftigt utökat un- 21324: na påtalade i sin berättelse år 1981 att byggna- dervisningen i datateknik, därtill påbörjas un- 21325: den inte har renoverats och tagits i bruk. der år 1989 undervisning i hälsoteknik. Detta 21326: Byggnaden är uppförd år 1786 och är en av har lett till ett stort behov av nya undervis- 21327: de äldsta byggnaderna i Ekenäs. Den uppfördes ningsutrymmen. Genom att grundrenovera den 21328: som karaktärsbyggnad för Ekenäs ladugård. gamla internatbyggnaden till undervisningsut- 21329: Som internatbyggnad tjänade den under åren rymmen, kunde man lösa det mest akuta ut- 21330: 1871-1974, eller under samma tid som semina- rymmesbehovet. 21331: riet verkade i den nuvarande Tekniska läroan- På grund av ovan anförda föreslår vi högakt- 21332: staltens lokaliteter. ningsfullt, 21333: Nylands distriktsbyggnadsbyrå gjorde i bör- 21334: jan av 1980-talet en renoveringsplan för bygg- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21335: naden. Planen förverkligades dock aldrig. 1990 skall godkänna ett anslag på 21336: Under åren har Ekenäs stad och HOAS byggt 5 500 000 mark jör grundrenovering 21337: nya studiebostäder. Det senaste projektet blev av internatbyggnaden för Tekniska lä- 21338: inflyttningsklart i början av 1989. Stadens och roanstalten i Ekenäs. 21339: HOAS åtgärder har resulterat i att man för 21340: 21341: Helsingfors den 9 februari 1989 21342: 21343: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen 21344: Markku Pohjola Matti Saarinen Per-Henrik Nyman 21345: Elisabeth Rehn Henrik Lax 21346: 1989 vp. 559 21347: 21348: Raha-asia-aloite n:o 540 Suomennos 21349: 21350: 21351: 21352: 21353: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tekniska läroanstal- 21354: ten i Ekenäs -nimisen oppilaitoksen asuntolarakennuksen 21355: peruskorjaukseen 21356: 21357: 21358: Eduskunnalle 21359: 21360: Tekniska läroanstalten i Ekenäs -nimisen toja. Viimeisin hanke tuli muuttovalmiiksi 21361: oppilaitoksen asuntolarakennuksen perus- vuoden 1989 alussa. Kaupungin ja HOASin 21362: korjaus on ollut ajankohtainen jo 1970-luvulta toimenpiteiden tuloksena Tammisaaressa on 21363: saakka, koska rakennus on ollut käyttökiellos- nykyään hyvä opiskelija-asuntojen tarjonta. 21364: sa paloteknisten puutteiden vuoksi. Valtion- Oppilaitoksessa on viime vuosien aikana li- 21365: tilintarkastajat huomauttivat kertomuksessaan sätty tietotekniikan opetusta voimakkaasti. Li- 21366: vuodelta 1981, ettei rakennusta ole perus- säksi vuoden 1989 aikana aloitetaan terveystek- 21367: korjattu ja otettu käyttöön. niikan opetus. Tämä on johtanut uusien ope- 21368: Rakennus rakennettiin vuonna 1786, ja se on tustilojen suureen tarpeeseen. Peruskorjaamal- 21369: Tammisaaren vanhimpia rakennuksia. Se ra- la vanha asuntolarakennus opetustiloiksi pys- 21370: kennettiin Ekenäs ladugårdin päärakennuksek- tyttäisiin kaikkein akuutein tilatarve ratkaise- 21371: si. Asuntolarakennuksena se toimi vuosina maan. 21372: 1871-1974, eli samana aikana kuin seminaari Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21373: toimi nykyisen oppilaitoksen tiloissa. nioittaen, 21374: Uudenmaan piirirakennustoimisto laati 21375: 1980-luvun alussa rakennuksen peruskorjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21376: suunnitelman. Suunnitelmaa ei kuitenkaan 1990 tulo- ja menoarvioon 5 500 000 21377: koskaan toteutettu. markkaa Tekniska läroansta/ten i Eke- 21378: Vuosien aikana Tammisaaren kaupunki ja näs -nimisen oppilaitoksen asuntolara- 21379: HOAS ovat rakentaneet uusia opiskelija-asun- kennuksen peruskorjaukseen. 21380: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21381: 21382: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen 21383: Markku Pohjola Matti Saarinen Per-Henrik Nyman 21384: Elisabeth Rehn Henrik Lax 21385: 560 1989 rd. 21386: 21387: Finansmotion nr 541 21388: 21389: 21390: 21391: 21392: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och 21393: byggande av en musik- och körestrad i Ekenäs 21394: 21395: 21396: Till Riksdagen 21397: 21398: År 1891 ordnades den första finlandssvenska För att kunna genomföra en storsatsning av 21399: sångfesten i vårt land. Platsen var Ramsholmen detta slag behövs en stor sång- och musikestrad. 21400: i Ekenäs. Estraden skulle kunna bli bestående och den 21401: Finlands svenska sång- och musikförbund skulle kunna användas för andra evenemang i 21402: har påbörjat förberedelserna för att fira 100 års framtiden, t.ex. Västnyländska gitarrfestiva- 21403: jubileumssångfesten i Ekenäs år 1991. len, Ekenäs jazzfestivalen och andra musik- 21404: Sångfesten blir ett storarrangemang med fle- uppträdanden samt folkdans-, idrotts- och 21405: ra tusen sångare och musiker och en publik som andra uppvisningar. 21406: i bästa fall kan vara upp ti1115 000-20 000 per- På grund av ovan anförda föreslår vi hög- 21407: soner. aktningsfullt, 21408: Under evenemanget ordnas flera konserter 21409: och andra tillställningar i Ekenäs, men tradi- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21410: tionsenligt skall sångfestarrangemanget avslu- 1990 på moment 29.90.52 skall godkän- 21411: tas med en stor festkonsert där samtliga, upp- na ett tillägg på 2 000 000 mark för pla- 21412: skattningsvis 2 500-3 000 sångare och musiker nering och byggande av en musik- och 21413: skall uppträda tillsammans. körestrad i Ekenäs. 21414: 21415: Helsingfors den 9 februari 1989 21416: 21417: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 21418: Markku Pohjola Matti Saarinen 21419: 1989 vp. 561 21420: 21421: Raha-asia-aloite n:o 541 Suomennos 21422: 21423: 21424: 21425: 21426: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta esiintymislavan ra- 21427: kentamiseen musiikki- ja kuorotoimintaa varten Tammisaa- 21428: reen 21429: 21430: 21431: Eduskunnalle 21432: 21433: Vuonna 1891 järjestettiin ensimmäiset suo- Tällaisen suurpanostuksen toteuttamiseksi 21434: menruotsalaiset laulujuhlat maassamme. Paik- tarvitaan suurta laulu- ja musiikkilavaa. Lava 21435: kana oli Ramsholmen Tammisaaressa. voisi olla pysyvä ja sitä voitaisiin käyttää 21436: Finlands svenska sång- och musikförbund muihin tilaisuuksiin tulevaisuudessa, esim. 21437: on aloittanut valmistelut laulujuhlien JOO-vuo- Länsi-Uudenmaan kitarafestivaaliin, Tammi- 21438: tisjuhlan viettämiseksi Tammisaaressa vuonna saaren jazzfestivaaliin ja muihin musiikkiesi- 21439: 1991. tyksiin sekä kansantanssi-, urheilu- ja muihin 21440: Laulujuhlista tulee suurtapahtuma, johon näytöksiin. 21441: osallistuu useita tuhansia laulajia ja muusikko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21442: ja, ja yleisöä voi parhaassa tapauksessa olla nioittaen, 21443: 15 000-20 000 henkeä. 21444: Tapahtuman aikana järjestetään useita kon- 21445: sertteja ja muita tilaisuuksia Tammisaaressa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21446: Perinteisesti laulujuhlatapahtuma päätetään 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 21447: suureen juhlakonserttiin, jossa kaikki arviolta 29.90.52 2 000 000 markkaa musiikki- 21448: 2 500-3 000 laulajaa ja muusikkoa esiintyvät ja kuorolavan suunnittelemiseksi ja ra- 21449: yhdessä. kentamiseksi Tammisaareen. 21450: 21451: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21452: 21453: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 21454: Markku Pohjola Matti Saarinen 21455: 562 1989 rd. 21456: 21457: Finansmotion nr 542 21458: 21459: 21460: 21461: 21462: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för utredning och pla- 21463: nering i syfte att flytta landsarkivet för Nylands Iän tili Ekenäs 21464: 21465: 21466: Tili Riksdagen 21467: 21468: Det nyländska landsarkivet är för närvarande vuxit ytterligare och är redan skriande. Alla 21469: placerat i Tavastehus. Arrangemanget varken sakskäl talar för att man snabbt borde lösa 21470: fungerar eller betjänar Nyland på ett tillfreds- landsarkivsproblemet för Nylands Iän. 21471: ställande sätt. 1 fråga om placering borde Ekenäs ligga väl 21472: På grund av utrymmesbrist i Tavastehus har till. Staden är en tvåspråkig gammal kulturstad. 21473: riksarkivet i Helsingfors fått emotta stora delar Landskapsmuseet för västra Nyland är placerat 21474: av det nyländska arkivmaterialet. Situationen i Ekenäs. Även regionpolitiska aspekter talar 21475: är tili förfång för både riksarkivet och för för placering utanför huvudstadsregionen, t.ex. 21476: landsarkivet i Nyland och försvårar forskning i Väst-Nyland. 21477: och övrig användning av arkivmaterialet. På grund av ovan anförda föreslår vi hög- 21478: 1 slutet av 1960-talet uppgjordes en pian för aktningsfullt, 21479: utvecklandet av arkivväsendet i vårt land. 1 den 21480: planen underströks vikten av ett eget arkiv för att Riksdagen i statsförslaget för år 21481: Nylands Iän. Avolika orsaker har det dock inte 1990 på moment 29.93. 74 skall godkän- 21482: gått att fullfölja planerna. na ett tillägg på 1 000 000 mark för ut- 21483: Behovet av ett eget landsarkiv för Nyland har redning och planering av landsarkivet i 21484: under de gågna tjugo åren, efter utredningen, Nylands Iän i Ekenäs. 21485: 21486: Helsingfors den 9 februari 1989 21487: 21488: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 21489: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola 21490: Matti Saarinen 21491: 1989 vp. 563 21492: 21493: Raha-asia-aloite n:o 542 Suomennos 21494: 21495: 21496: 21497: 21498: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan maa- 21499: kunta-arkiston siirtämistä Tammisaareen koskevaan selvityk- 21500: seen 21501: 21502: 21503: Eduskunnalle 21504: 21505: Uudenmaan maakunta-arkisto on tällä het- puoltavat Uudenmaan läänin maakunta-arkis- 21506: kellä sijoitettu Hämeenlinnaan. Järjestely ei ton ongelman nopeaa ratkaisemista. 21507: toimi eikä palvele Uuttamaata tyydyttävästi. Sijoituspaikkana Tammisaari olisi hyvä. 21508: Hämeenlinnan tilanpuutteen vuoksi Helsin- Kaupunki on kaksikielinen vanha kulttuuri- 21509: gissä sijaitseva Valtionarkisto on joutunut ot- kaupunki. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 21510: tamaan vastaan suuret määrät Uudenmaan on sijoitettu Tammisaareen. Myös aluepoliitti- 21511: arkistomateriaalia. Tilanne on haitaksi sekä set näkökohdat puoltavat sijoitusta pääkau- 21512: Valtionarkistolie että Uudenmaan maakunta- punkiseudun ulkopuolelle, esim. Länsi-Uudel- 21513: arkistolle, mikä vaikeuttaa tutkimusta ja muu- lemaalle. 21514: ta arkistomateriaalin käyttöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21515: Maassamme laadittiin 1960-luvun lopulla ar- nioittaen, 21516: kistolaitoksen kehittämissuunnitelma. Suunni- 21517: telmassa korostettiin Uudenmaan läänin oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21518: arkiston merkitystä. Eri syistä suunnitelmia ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 21519: kuitenkaan ole voitu toteuttaa. 29.93. 74 1 000 000 markkaa selvityksen 21520: Uudenmaan maakunta-arkiston tarve on sel- ja suunnitelman tekemiseksi Uuden- 21521: vityksen jälkeisinä 20 vuotena kasvanut edel- maan maakunta-arkiston sijoittamises- 21522: leen ja tarve on jo huutava. Kaikki asiasyyt ta Tammisaareen. 21523: 21524: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21525: 21526: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 21527: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola 21528: Matti Saarinen , 21529: 21530: 21531: 21532: 21533: 39 290089P 21534: 564 1989 rd. 21535: 21536: Finansmotion nr 543 21537: 21538: 21539: 21540: 21541: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och byg- 21542: gande av Karis västra omfartsväg 21543: 21544: 21545: Till Riksdagen 21546: 21547: Karis västra omfartsväg har redan länge varit Statsförslaget för år 1989 betydde för Ny- 21548: föremål för olika utredningar och planeringar. lands del att alla mindre vägprojekt utanför 21549: De första utredningarna är från början av huvudstadsregionen måste framskjutas till slu- 21550: 1960-talet. tet av 1990-talet för att man skall kunna genom- 21551: Behovet av en omfartsväg är uppenbart. All föra de stora motorvägsprojekten. När man 21552: trafik som skall västerut är idag tvungen att förfar på detta sätt är det inte så underligt att 21553: köra genom Karis. Detta medför ett oskäligt man mister tron på statens vägprogram och på 21554: hårt slitage på gatunätet, trafiksäkerhetspro- hela systemet med 5-årsplanering. 21555: blem och buller-, damm- mm. olägenheter för På grund av ovan anförda föreslår vi högakt- 21556: miljön. ningsfullt, 21557: 1 väg- och vattenbyggnadsverkets nyaste åt- 21558: gärdsprogram 1988-1994 är omfartsvägen att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21559: med under åren 1991-1992. Om man skall 1990 på moment 31.24.77 skal/ god- 21560: kunna följa den tidtabellen, borde detaljplane- känna 10 000 000 mark jör p/anering 21561: ringen påbörjas omedelbart. Detta är dock inte och byggande av Karis västra omjarts- 21562: möjligt eftersom planeringsanslagen för Ny- väg. 21563: lands distrikt minskades för i år. 21564: 21565: Helsingfors den 9 februari 1989 21566: 21567: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola 21568: Matti Saarinen Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 21569: Henrik Lax 21570: 1989 vp. 565 21571: 21572: Raha-asia-aloite n:o 543 Suomennos 21573: 21574: 21575: 21576: 21577: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan läntisen 21578: ohitustien rakentamiseen 21579: 21580: 21581: Eduskunnalle 21582: 21583: Karjaan läntinen ohitustie on jo kauan ollut Vuoden 1989 tulo- ja menoarvio merkitsi 21584: erilaisten selvitysten ja suunnitelmien kohtee- Uudenmaan osalta kaikkien pienien pääkau- 21585: na. Ensimmäiset selvitykset ovat peräisin 1960- punkiseudun ulkopuolella olevien tiehankkei- 21586: luvun alusta. den lykkäämistä 1990-luvun lopulle, jotta suu- 21587: Ohitustien tarve on ilmeinen. Kaikki länteen ret moottoritiehankkeet voitaisiin toteuttaa. 21588: suuntautuva liikenne joutuu nykyään ajamaan Kun tällä tavoin menetellään, ei ole ihme, jos 21589: Karjaan läpi. Tämä aiheuttaa kohtuuttoman usko valtion tieohjelmaan ja koko viisivuotis- 21590: kovaa katuverkoston kulutusta, liikenneongel- suunnitelmien järjestelmään menee. 21591: mia sekä melu- ja pölyhaittoja sekä muita 21592: haittoja ympäristölle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21593: Tie- ja vesirakennuslaitoksen uusimmassa nioittaen, 21594: vuosia 1988-1994 koskevassa toimenpideoh- 21595: jelmassa ohitustie on merkitty ohjelmaan vuo- 21596: siksi 1991-1992. Jos tässä aikataulussa halu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21597: taan pysyä, yksityiskohtainen suunnittelu tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21598: aloittaa välittömästi. Tämä ei ole kuitenkaan 31.24.77 JO 000 000 markkaa Karjaan 21599: mahdollista, koska Uudenmaan piirin suunnit- läntisen ohitustien suunnitteluun ja ra- 21600: telumäärärahoja vähennettiin tänä vuonna. kentamiseen. 21601: 21602: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21603: 21604: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola 21605: Matti Saarinen Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 21606: Henrik Lax 21607: 566 1989 vp. 21608: 21609: Raha-asia-aloite n:o 544 21610: 21611: 21612: 21613: 21614: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 pe- 21615: ruskorjaukseen välillä Hanko-Skogby 21616: 21617: 21618: Eduskunnalle 21619: 21620: Hankoon johtava vilkkaasti liikennöity kan- Hangon sataman tavaramäärää n. 500 000 ton- 21621: tatie n:o 53 on välillä Hanko-Skogby kapea ja nia vuodessa. Suuri osa tästäkin liikenteestä on 21622: mutkikas ja sillä on tämän vuoksi 80 km:n no- maantiekuljetuksia. Arvion mukaan se merkit- 21623: peusrajoitus. Raskas liikenne on tiellä viime see vuosittain liikennemäärien lisäystä n. 35 000 21624: vuosina edelleen kasvanut, mikä näkyy muun raskaalla ajoneuvolla. 21625: muassa tien urautumisena. Myös henkilöautoliikenne Hankoon on ke- 21626: Kantatien n:o 53 liikenteestä merkittävän säisin Hankoniemen useiden matkailukohteiden 21627: osan muodostavat kemiallisen ja konepajateol- vuoksi erittäin vilkasta. Lisäksi puolustusvoi- 21628: lisuuden raskaat ja osittain vaarallisetkin kulje- mien joukko-osastot ja niiden hitaat ajoneuvot 21629: tukset. Kasvava Hangon satamaliikenne mer- liikennöidessään Syndalenin harjoitusalueelle 21630: kitsee myös huomattavaa lisäkuormitusta. Sa- aiheuttavat jatkuvasti kapealla tieosuudella jo- 21631: taman kautta tuotiin vuonna 1989 n. 110 000 noja ja kasvavia liikenneturvallisuusriskejä. 21632: henkilöautoa, jotka kuljetetaan edelleen auto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 21633: kuljetuksina. nioittavasti, 21634: Railshipin junalautat kuljettavat, junanvau- 21635: nujen lisäksi, vuosittain n. 12 000 puoliperävau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21636: nua, jotka kulkevat kantatiellä molempiin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21637: suuntiin. Vuonna 1990 asetetaan liikenteeseen 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien 21638: kolmas junalautta, joka tulee kasvattamaan yh- n:o 53 oikaisemisen ja /eventämisen 21639: tiön kuljetuskapasiteettia n. 50 OJo :lla. suunnitteluun ja töiden aloittamiseen 21640: Vuoden 1989 alusta aloitti Speditor Oy reitti- Hangon ja Skogbyn välillä. 21641: liikenteen Hangon ja Kielin välillä. Tämä lisää 21642: 21643: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21644: 21645: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 21646: Markku Pohjola Matti Saarinen 21647: 1989 vp. 567 21648: 21649: Raha-asia-aloite n:o 545 21650: 21651: 21652: 21653: 21654: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakalus- 21655: ton hankkimiseen Hankoniemelle 21656: 21657: 21658: Eduskunnalle 21659: 21660: Öljyvahinkojen määrä sekä maalla että me- ja merialueilla tapahtuvista öljyvahingoista 21661: rellä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Va- huolimatta ei kaupungissa ole tarvittavaa öljyn- 21662: hinkojen taloudelliset seuraamukset ovat usein torjuntakalustoa eikä öljyntorjuntaan ja -keräi- 21663: myös erittäin suuret. lyyn sopivaa alusta. 21664: Ennalta ehkäisevän toiminnan ohella nopean Lähin öljyntorjunta-alus on sijoitettu Helsin- 21665: avun saaminen onnettomuuspaikalle on usein kiin, mutta pitkän merimatkan (n. 120 km) joh- 21666: aivan ratkaisevaa onnettomuudesta aiheutuvien dosta saattaa apu onnettomuustapauksissa tulla 21667: vahinkojen minimoimiseksi. liian myöhään. Meriolosuhteissa on usein kysy- 21668: Hangon kaupunki vastaa öljyntorjunnasta mys minuuteista. 21669: eräällä Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 21670: merialueista, jossa öljynkuljetusten osuus on nioittavasti, 21671: erittäin suuri. Tämän lisäksi kuljetetaan kanta- 21672: tiellä n:o 53 erittäin paljon Hankoniemellä si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21673: jaitsevien teollisuuslaitosten tarvitsemia erilai- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 21674: sia öljytuotteita ja kemikaaleja. markan määrärahan Hankoon sijoitet- 21675: Hangon kaupunki on öljyvahinkojen torjun- tavan öljyntorjunta-aseman rakentamis- 21676: nassa asetettu II-luokkaan, johon Hangon li- ta ja tarvittavan öljyntorjuntakaluston 21677: säksi Uudellamaalla kuuluu vain Porvoon mlk. ja öljyntorjunta-aluksen hankintaa var- 21678: Vain Helsingin kaupunki on 1-luokassa. ten. 21679: Hangon kaupungin suuresta vastuusta maa- 21680: 21681: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21682: 21683: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 21684: Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola 21685: 568 1989 vp. 21686: 21687: Raha-asia-aloite n:o 546 21688: 21689: 21690: 21691: 21692: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaanjoen vesistön 21693: käytön ja suojelun yleissuunnitelman laatimista varten 21694: 21695: 21696: Eduskunnalle 21697: 21698: Karjaanjoen vesistö on yksi Etelä-Suomen neljä Imatran Voiman omistamaa voimalaitos- 21699: puhtaimmista ja parhaiten säilyneistä vesistöis- ta. Vesistössä elää edelleen oma järvitaimen- 21700: tä. Siihen kuuluvat Lohjanjärvi ja Hiidenvesi kanta, joten vedenlaatu on lohikaloille sopiva. 21701: ovat koko eteläisen Suomen suurimpia järvial- Mikäli lohi saataisiin uudelleeen nousemaan 21702: taita. Vesistön merkitys alueen väestölle on Karjaanjokeen, olisi sillä erittäin suuri merkitys 21703: huomattava sekä taloudellisesti että virkistys- niin matkailuelinkeinon kuin muunkin virkis- 21704: käytön muodossa. Vesistön välittömään vaiku- tyskäytön suhteen. 21705: tuspiiriin kuuluvissa kunnissa asuu n. 60 000 Koko vesistöalueen tulevaa käyttöä ajatellen 21706: henkeä. Suur-Helsingin alue on vain muutaman olisi tarpeellista mitä pikimmin ryhtyä sellaisiin 21707: kymmenen kilometrin päässä, mikä merkitsee toimenpiteisiin, joilla vesistön käyttö eri tarkoi- 21708: kovaa painetta alueen virkistyskäyttöä ajatel- tuksiin saataisiin mahdollisimman oikeuden- ja 21709: len. tarkoituksenmukaisesti järjestetyksi. 21710: Useat alueen kunnat, esimerkiksi Pohja, Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21711: jaa ja Lohja, ovat viime vuosina panostaneet nioittaen, 21712: voimakkaasti matkailuun ja näin pyrkineet luo- 21713: maan uusia pysyviä työpaikkoja. Alueen mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21714: kailuelinkeinoa ajatellen on Karjaanjoen vesis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21715: töllä keskeinen merkitys. 35.25.23 500 000 markkaa käytettäväk- 21716: Karjaanjoki tunnettiin ennen hyvänä lohijo- si Karjaanjoen vesistön käyttö- ja suoje- 21717: kena. Nykyisin lohen nousun vesistöön estää lusuunnitelman laatimista varten. 21718: 21719: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21720: 21721: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen 21722: Markku Pohjola Matti Saarinen Per-Henrik Nyman 21723: Elisabeth Rehn Henrik Lax 21724: 1989 vp. 569 21725: 21726: Raha-asia-aloite n:o 547 21727: 21728: 21729: 21730: 21731: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan kunnan 21732: Maria-kodin saneeraukseen ja uusien tilojen rakentamiseen 21733: 21734: 21735: Eduskunnalle 21736: 21737: Pohjan kunnan nykyinen perinteistä van- projektiin, joiden kustannusarviot ovat 10,5 21738: hainkotihoitoa antava Maria-koti toimii tällä milj. mk ja 8, 7 milj. mk. 21739: hetkellä vanhoissa ja epäkäytännöllisissä tilois- Jotta Pohjan kunnassa voitaisiin vastata van- 21740: sa, jotka eivät vastaa nykyaikaiselle vanhusten- hustenhuollossa tulevaisuuden haasteisiin lai- 21741: huoliolle asetettavia vaatimuksia. toshoidon kehittämistä ja ennen kaikkea avo- 21742: Maria-kodin saneerauksella ja uudisrakenta- huollon monipuolistamista ja laajentamista 21743: misella on tarkoitus luoda perinteisestä van- koskeviita osin, on Maria-kodin saneeraus ja 21744: hainkodista monipuolinen, eritasoisia avo- ja lisärakentaminen aivan välttämätöntä. 21745: laitoshuollon palveluja tarjoava vanhusten- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 21746: huollon keskus. nioittaen, 21747: Saneerauksella ja uudisrakentamisella on tar- 21748: koitus aikaansaada 20-paikkainen päivähoito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21749: osasto, 15 palveluasuntopaikkaa, 10-paikkai- 1990 tulo- ja menoarvioon 10500000 21750: nen hoivaosasto ja 25-paikkainen vuodeosasto. markkaa Maria-kodin saneeraukseen ja 21751: Koko hankkeen alustava kustannusarvio on uudisrakentamiseen Pohjan kunnassa. 21752: 19,2 milj. mk, joka on tarkoitus jakaa kahteen 21753: 21754: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 21755: 21756: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen 21757: Markku Pohjola Matti Saarinen Per-Henrik Nyman 21758: Elisabeth Rehn Henrik Lax 21759: 570 1989 vp. 21760: 21761: Raha-asia-aloite n:o 548 21762: 21763: 21764: 21765: 21766: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Ristiinan Kirkonkylän pe- 21767: ruskoulun ala-asteen laajennushankkeen toteuttamiseen 21768: 21769: 21770: Eduskunnalle 21771: 21772: Ristiinan kunnassa on jo useamman vuoden hetkellä Mikkelin läänin lukioista Ristiinan lu- 21773: ajan ollut vireillä Kirkonkylän peruskoulun ala- kio toimii ahtaimmissa tiloissa. Kuntakeskuk- 21774: asteen laajennushanke. sessa ei ole saatavilla edes kohtuullisin korjaus- 21775: Kirkonkylän ala-aste toimii sekä 4 741,5 hyö- kustannuksin opetuskäyttöön soveltuvia tiloja. 21776: tyneliömetriä käsittävässä koulukeskuksessa Ainoa mahdollisuus tilapäisesti helpottaa 21777: että sen välittömään läheisyyteen sijoitetussa koulukeskuksessa vallitsevaa tilanahtautta on 21778: 206,6 hyötyneliömetriä käsittävässä ns. viipale- oppilaiden kuljettaminen toiseen koulupiiriin. 21779: koulussa. Tämäkin ratkaisumalli edellyttäisi käyttöön 21780: Ala-asteen lisäksi koulukeskuksessa toimii mahdollisesti soveltuvassa tilassa muutos- ja 21781: yläaste, lukio sekä Heikkilän erityiskoulu. korjaustöitä. 21782: Opetustarpeen väliaikaiseksi ratkaisuksi Ris- Pitempiaikaisena ratkaisuna oppilaiden kul- 21783: tiinan kunta hankki v. 1968 kaksi luokkahuo- jettaminen ei ole tarkoituksenmukaista mm. 21784: netta käsittävän viipalekoulun. Kuluneina vuo- syntyvien kuljetuskustannusten vuoksi. 21785: sina koulua on peruskorjattuja saneerattu mm. Mikkelin lääninhallituksen vuonna 1986 teke- 21786: jakamalla yksi luokka kahtia. Nykyisellään vii- män, silloisiin oppilasmääriin ja ennusteisiin 21787: palekoulu on erittäin huonokuntoinen, eikä pohjaavan rakennustarpeen tutkimuksen mu- 21788: enää palvele nykyaikaisia opetustarpeita. kaan tilantarpeen todettiin olevan 556 m 2 • 21789: Opetuksen järjestäminen on osoittautunut Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 21790: erittäin ongelmalliseksi myös sekä koulukes- taen, 21791: kuksen että viipalekoulun tilanpuutteesta johtu- 21792: van ahtauden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21793: Sisäisin järjestelyin tai opetustiloja vuokraa- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 21794: malla kunta ei voi tilaongelmaa ratkaista. Ny- markan määrärahan Ristiinan Kirkon- 21795: kyisin ala-asteen käytössä olevia tiloja tarvitsi- kylän peruskoulun ala-asteen laajennus- 21796: sivat välttämättä sekä yläaste että lukio. Tällä hankkeen toteuttamista varten. 21797: 21798: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21799: 21800: Mauri Miettinen 21801: 1989 vp. 571 21802: 21803: Raha-asia-aloite n:o 549 21804: 21805: 21806: 21807: 21808: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta opettajankoulutuksen ke- 21809: hittämiseksi Heinolassa 21810: 21811: 21812: Eduskunnalle 21813: 21814: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskukses- käyttää hyödyksi myös ammattikasvatushalli- 21815: sa koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. tuksen piiriin kuuluvassa opettajiston ja muun 21816: Täydennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttä- koulutushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. 21817: mätöntä toisaalta kehittää Heinolan kurssikes- Tästä syystä on välttämätöntä varata ensi vuo- 21818: kusta edelleen ja toisaalta ryhtyä toimenpitei- den tulo- ja menoarvioon riittävät määrärahat, 21819: siin ammattikasvatushallituksen koulutuskes- joilla valmistellaan kouluhallituksen Heinolan 21820: kuksen perustamiseksi kouluhallituksen Heino- kurssikeskuksen rinnalle tai yhteyteen Heino- 21821: lan kurssikeskuksen rinnalle tai yhteyteen. laan perustettavaksi ammattikasvatushallituk- 21822: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen sen koulutuskeskus. Valtion varojen käytön 21823: koulutustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tä- kannalta, aluepoliittisesti sekä tiedon, taidon ja 21824: män valtakunnallisen koulutuskeskuksen hen- resurssien yhdistämisen ja hyväksikäytön kan- 21825: kilöresurssien lisäämistä pikaisesti. nalta ammattikasvatushallituksen koulutuskes- 21826: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrä- kuksen perustaminen Heinolaan on erityisen 21827: rahoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittami- järkevää. 21828: seksi sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan, 21829: paitsi kurssikeskuksen omaa myös muuta valta- 21830: kunnallista täydennyskoulutusta varten. Kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21831: keskuksen kirjastosta ja oppimateriaalinäytte- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 21832: lystä on myös perusteltua kehittää valtakunnal- markan määrärahan kouluhallituksen 21833: linen täydennyskoulutuksen informaatiokes- Heinolan kurssikeskuksen kehittämisek- 21834: kus. si ja ammattikasvatushallituksen koulu- 21835: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennys- tuskeskuksen perustamiseksi Heinolaan. 21836: koulutuksen informaatiokeskusta on järkevää 21837: 21838: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21839: 21840: Mauri Miettinen 21841: 572 1989 vp. 21842: 21843: Raha-asia-aloite n:o 550 21844: 21845: 21846: 21847: 21848: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopis- 21849: ton toimintaan Hartolassa 21850: 21851: 21852: Eduskunnalle 21853: 21854: Hartolassa sijaitsevan Itä-Hämeen kansan- Kustannuksiltaan hanke on 5 miljoonaa 21855: opiston asuntola on valmistunut vuonna 1984. markkaa. Valtionapua tällä hetkellä hankkee- 21856: Asuntola on 24-paikkainen. Sen rakentamis- seen on saatu 200 000 markkaa. Hankkeeseen 21857: kustannukset olivat 1,2 miljoonaa markkaa, jo- tarvittaisiin lisää valtionavustusta 2 miljoonaa 21858: hon saatiin valtionapua yhteensä 500 000 mark- markkaa. 21859: kaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21860: Kansanopistolla on meneillään "Opetusra- taen, 21861: kennuslinna" -hanke, joka pitää sisällään lii- 21862: kuntasalin ja saunaosaston. Rakennusprojekti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21863: on välttämätön kansanopiston täysipainoisen 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 21864: toiminnan kannalta. Lisäksi liikuntasalin ra- markan määrärahan Itä-Hämeen kan- 21865: kentaminen on välttämätöntä koululiikunnan sanopiston "Opetusrakennuslinna,,- 21866: ja vapaaehtoisen muun liikuntatoimen osalta, hanketta varten. 21867: koska Hartolan nykyiset liikuntatilat ovat var- 21868: sin puutteelliset. 21869: 21870: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21871: 21872: Mauri Miettinen 21873: 1989 vp. 573 21874: 21875: Raha-asia-aloite n:o 551 21876: 21877: 21878: 21879: 21880: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiikki- 21881: juhlien tukemiseen 21882: 21883: 21884: Eduskunnalle 21885: 21886: Kangasniemen musiikkiviikko -tapahtuma on mennessä valtiovalta on tukenut Kangasniemen 21887: lunastanut paikkansa Suomen rikkaassa kult- musiikkiviikko -tapahtumaa varsin minimaali- 21888: tuurikesässä. Kangasniemen musiikkijuhlien sin summin. Viime vuonna eduskunta osoitti 21889: omaleimaisuus on tämän musiikkiviikon koh- 50 000 markkaa musiikkijuhlien tukemiseen. 21890: dalla merkillepantavaa. Musiikkitapahtuma on On täysin perusteltua, että Kangasniemen mu- 21891: paljolti painottunut laulumusiikkiin, ja Kangas- siikkijuhlat saadaan säännöllisen valtionavun 21892: niemi paikkaa täten laulumusiikin opetuksessa piiriin, joka tuo pitkäjänteisyyttä korkeatasoi- 21893: olevia aukkoja. seksi todetun musiikkitapahtuman ohjelmisto- 21894: Konserttien ja tapahtumien monilukuisuus ja ja muuhun suunnitteluun. 21895: korkeatasoisuus on osoitus siitä, että Kangas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21896: niemen musiikkiviikko ei ole enää pelkästään taen, 21897: Kangasniemen oma yritys ja tapahtuma, vaan 21898: siitä on kehittynyt maakunnallinen, eräiltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21899: selvästi valtakunnallinen musiikillisia tarpeita 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21900: palveleva instituutio. 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan 21901: Ongelmana tulevan toiminnan suunnittelussa Kangasniemen musiikkijuhlien tukemi- 21902: ja toteuttamisessa on luonnollisesti raha. Tähän seen. 21903: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21904: 21905: Mauri Miettinen 21906: 574 1989 vp. 21907: 21908: Raha-asia-aloite n:o 552 21909: 21910: 21911: 21912: 21913: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Karjata-tietokanta-projek- 21914: tin rahoitukseen 21915: 21916: 21917: Eduskunnalle 21918: 21919: Mikkelin kaupungin Karjata-tietokanta-toi- keella on tutkimuksellisia, koulutuksellisia ja 21920: mikunta on asettanut tavoitteeksi väestötieteel- työvoimapoliittisia tavoitteita. Se on mahdollis- 21921: lisen tietokannan luomisen Mikkelin maakunta- ta toteuttaa Mikkelissä yliopistojen välisenä yh- 21922: arkiston suojissa säilytettävien Karjalan kirkon- teistyöprojektina, ja sillä voidaan päästä kan- 21923: kirjojen pohjalta. Koetutkimusta varten on val- sainväliseen tutkimukselliseen yhteistyöhön. 21924: tion tulo- ja menoarviossa myönnetty 150 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21925: markkaa. Tämä määräraha ei riitä koetutki- taen, 21926: muksen toteuttamiseen kokonaisuudessaan, 21927: mutta sen avulla hanke on käynnistynyt osa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21928: vuotisena tämän vuoden aikana. 1990 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 21929: Karjala-tietokanta-projekti tarvitsee toteu- kan määrärahan Karjala-tietokanta- 21930: tuakseen pysyvän budjettirahoituksen. Hank- projektin jatkorahoitusta varten. 21931: 21932: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21933: 21934: Mauri Miettinen 21935: 1989 vp. 575 21936: 21937: Raha-asia-aloite n:o 553 21938: 21939: 21940: 21941: 21942: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain 21943: pääkomissaarin toiminnan tukemiseen 21944: 21945: 21946: Eduskunnalle 21947: 21948: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu enti- Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi 21949: sestään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemisek- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin 21950: si eivät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pakolais- (UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toi- 21951: ten määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää mintaa raha- ja muilla varoilla. 21952: kaiken avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21953: pelastamiseksi nälkäkuolemalta ja aliravitse- nioittaen, 21954: muksen aiheuttamilta pysyviltä haitoilta tarvi- 21955: taan katastrofiapua pakolaisten päivittäiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21956: huoltoon. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21957: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat 24.30.69 50000000 markan määrära- 21958: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pa- han YK:n pakolaisasiain pääkomissaa- 21959: kolaisapua. rin (UNHCR) toiminnan tukemiseen. 21960: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21961: 21962: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 21963: Jorma Fred Sauli Hautala 21964: 576 1989 vp. 21965: 21966: Raha-asia-aloite n:o 554 21967: 21968: 21969: 21970: 21971: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenkeskisten per- 21972: hetapaamisten järjestämiseen maamme vankiloissa 21973: 21974: 21975: Eduskunnalle 21976: 21977: Viime vuosina on maamme vankilalaitokses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21978: sa lisätty vankien perhetapaamismahdollisuuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 21979: sia. Tapaamisilla on havaittu olevan myönteistä 25.50.21 1 000 000 markkaa kahdenkes- 21980: vaikutusta, ne ovat helpottaneet yhteydenpitoa kisten perhetapaamisten järjestämiseen 21981: perheenjäsenten kesken. maamme vankiloissa. 21982: Kuitenkin tapaamismahdollisuuksia on edel- 21983: leen liian vähän ja tilat ovat ahtaat. 21984: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21985: nioittaen, 21986: 21987: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 21988: 21989: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 21990: Esko Almgren Jorma Fred 21991: Toimi Kankaanniemi 21992: 1989 vp. 577 21993: 21994: Raha-asia-aloite n:o 555 21995: 21996: 21997: 21998: 21999: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapautuvien Tuki 22000: ry:lle työntekijöiden palkkaamiseen 22001: 22002: 22003: Eduskunnalle 22004: 22005: Vapautuvien Tuki ry. on vapautuvien van- täysin vailla asuntoa. Pukinmäen keskus tar- 22006: kien parissa vapaaehtoistyötä kristilliseltä poh- joaa asunnottomina vapautuville tilapäistä ma- 22007: jalta tekevä järjestö. Työ jakaantuu vankilassa joitusta. 22008: tapahtuviin yhteydenottoihin ja vapaudessa ta- Vapautuvien Tuki ry. paikkaa ja täydentää 22009: pahtuvaan jälkihoito- sekä tukihenkilötyöhön. käytännössä pahasti laiminlyötyä vankilasta va- 22010: Yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät vierailevat pautuvien jälkihoitotyötä, joka kuuluisi valtio- 22011: vankiloissa keskustelemassa vankien aineellisis- vallalle. 22012: ta, henkisistä ja hengellisistä tarpeista. Lisäksi Yhdistys tarvitsisi toimintansa turvaamiseksi 22013: vankien kanssa ollaan kirjeenvaihdossa ja aute- myös paikallisia työntekijöitä isännäksi, emän- 22014: taan heitä säilyttämään kosketus normaalielä- näksi ja sosiaalityöntekijäksi sekä toiminnan- 22015: mään ja arkipäivän asioihin. johtajaksi. 22016: Yhdistyksellä on Helsingin Pukinmäessä si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22017: jaitseva keskus, jossa pyritään tarjoamaan vi- nioittaen, 22018: rikkeitä laitostuneille ja aloitekyvyttömille va- 22019: pautuneille. Lisäksi autetaan työnhakuun, kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22020: lutukseen, asunnonhankintaan sekä viranomais- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22021: kontakteihin liittyvissä asioissa. Yhdistys käyn- 25.50.51 350000 markkaa Vapautu- 22022: nistää keskuksessa myös alihankintatöitä teke- vien Tuki ry:n työntekijöiden palkkaa- 22023: vän työpajan. Vankilasta vapautuu päivittäin miseksi. 22024: noin 30 henkilöä, joista keskimäärin 20 on 22025: 22026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22027: 22028: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22029: Esko Almgren Jorma Fred 22030: Toimi Kankaanniemi 22031: 578 1989 vp. 22032: 22033: Raha-asia-aloite n:o 556 22034: 22035: 22036: 22037: 22038: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta onnettomuuksien uh- 22039: rien tunnistamisjärjestelmän tehostamista varten 22040: 22041: 22042: Eduskunnalle 22043: 22044: Vastuu suuronnettomuuksien uhrien tunnis- Asianmukaisen välineistön avulla vältytään 22045: tamisesta kuuluu poliisille. Suomessa poliisin si- myös epäasianmukaisen välineistön aiheutta- 22046: säisen tehtäväjaon mukaan nämä tehtävät kuu- milta tunnistamisen lisävaikeuksilta. Suomessa 22047: luvat keskusrikospoliisille. Taloudellinen, teho- uhrien tunnistaminen on olennaisesti jäljessä 22048: kas, nopea ja varma uhrien tunnistaminen edel- pohjoismaisesta tasosta. 22049: lyttää tiettyä peruskalustoa, josta Interpol on Heikko tunnistamisvalmius vaikuttaa varsin 22050: antanut suositukset. Nopea tunnistaminen puo- merkittävästi koko maamme ulkoiseen kuvaan; 22051: lestaan lyhentää tutkintaa ja vähentää kustan- koska uhrien joukossa on usein myös ulkomaa- 22052: nuksia. Esimerkiksi nykyaikaisen laajarunkoi- laisia. 22053: sen liikennelentokoneen onnettomuuden osalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22054: se merkitsee satojentuhansien markkojen palk- nioittaen, 22055: kakustannusten säästöä puhumattakaan uhrien 22056: omaisten kärsimysten ja vaivan välttämisestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22057: Jo 500 000 markalla keskusrikospoliisi pys- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22058: tyisi luomaan järjestelmän ja hankkimaan väli- 26.75.26 500 000 markkaa keskusrikos- 22059: neet, jotka ratkaisevasti nopeuttaisivat uhrien poliisin käyttöön onnettomuuksien uh- 22060: käsittelyä ja tunnistamista. Keskusrikospoliisil- rien tunnistamisvälineistöä ja tunnista- 22061: la on pula mm. merkkikepeistä, tilapäiseristys- misjärjestelmän tehostamista varten. 22062: köysistä, arkuista, röntgenlaitteista, suojavaa- 22063: tetuksesta sekä tietotekniikasta. 22064: 22065: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22066: 22067: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22068: Esko Almgren Jorma Fred 22069: Toimi Kankaanniemi 22070: 1989 vp. 579 22071: 22072: Raha-asia-aloite n:o 557 22073: 22074: 22075: 22076: 22077: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta puhalluskokeiden li- 22078: säämiseksi liikennevalvonnassa 22079: 22080: 22081: Eduskunnalle 22082: 22083: Poliisin liikenneturvallisuustyötä selvittäneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22084: työryhmän esityksen mukaan puhalluskokeesta nioittaen, 22085: tulisi tehdä rutiininomainen. 22086: Tärkeää liikennerikosten ennaltaehkäisyssä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22087: on valistuksen ja asennekasvatuksen ohella 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22088: kiinnijoutumisriski. Näin rattijuopumusta eh- 26.75.70 1000000 markkaa puhallus- 22089: käistäessä tulisi myös puhalluskoe tehdä mah- kokeiden lisäämiseksi liikennevalvon- 22090: dollisimman usein, kun auto pysäytetään, eri- nan rutiinitoimenpiteenä. 22091: tyisesti, kun autoilija on tehnyt ajotapavirheen. 22092: 22093: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22094: 22095: Eeva-Lösa Moilanen Esko Almgren 22096: Jorma Fred Sauli Hautala 22097: 22098: 22099: 22100: 22101: 40 290089P 22102: 580 1989 vp. 22103: 22104: Raha-asia-aloite n:o 558 22105: 22106: 22107: 22108: 22109: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rikospoliisin autoka- 22110: luston hankintaan 22111: 22112: 22113: Eduskunnalle 22114: 22115: Vuoden 1989 alusta tulee voimaan uusi käyttöä. Suunnitelmallinen toiminta vaikeutuu, 22116: esitutkinta- ja pakkokeinolaki. Se edellyttää ri- kun autoja pitää jonottaa. 22117: kostutkinnalta tämänhetkiseen verrattuna vielä Samoin kansalaisten oikeusturva ja oikeus- 22118: moninkertaista liikkuvuuden mahdollistamista varmuus kärsivät, kun rikospoliisi viipyy. 22119: asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi sekä Rikospoliisin tunnuksettomien autojen va- 22120: rikostutkinnan suorittamiseksi yhteiskunnan jaus rikoslakirikoksia ja tutkijoita kohti lasket- 22121: kannalta tarkasteltuna mahdollisimman no- tuna suurimmissa poliisipiireissä on 45 autoa. 22122: peasti mutta taloudellisesti esitutkinta- ja oikeu- Tästä yksinomaan Helsingin tarve on 17. 22123: denkäytön prosessia aiheettomasti pidentämät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22124: tä. Se edellyttäisi rikospoliisin teknisten toimin- nioittaen, 22125: taedellysten hoitamista asianmukaisiksi. 22126: Rikospoliisin autopula on vaikeuttanut jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22127: vuosia rikospoliisin työtä koko maassa ja erito- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22128: ten Helsingissä. Poliisi joutuu jonottamaan saa- 26. 75.71 3 600 000 markan määrära- 22129: dakseen auton kiireellisiin työtehtäviin. Tilan- han rikospoliisin ajoneuvojen hankintaa 22130: teelia on haitallinen vaikutus rikospoliisin työs- varten. 22131: kentelyyn, joka edellyttää monenlaista auton- 22132: 22133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22134: 22135: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22136: Esko Almgren Jorma Fred 22137: Toimi Kankaanniemi 22138: 1989 vp. 581 22139: 22140: Raha-asia-aloite n:o 559 22141: 22142: 22143: 22144: 22145: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lämpökameroiden 22146: hankkimiseen etsintäkalustoihin 22147: 22148: 22149: Eduskunnalle 22150: 22151: Lämpökamera kokoaa optisesti kohteesta tu- sintäorganisaation koulutus, ylläpito ja käyttö 22152: levan lämpösäteilyn, muuntaa sen sähköiseksi maksaa sekin suuria summia. Ihmishengen ar- 22153: signaaliksi ja elektronisen käsittelyn jälkeen voa ei kukaan pysty laskemaan; se on kuitenkin 22154: nähtäväksi kuvaksi. Kameraan voidaan liittää kalliimpi kuin lämpökamerat ja etsintäorgani- 22155: tv-monitori ja kuvan tallentamista varten video- saatioiden kulut yhteensä. 22156: nauhuri. Etsinnässä on lähes aina kysymys myös no- 22157: Lämpökameralla varustettu helikopteri on te- peudesta. Siinä lämpökameralla varustettu heli- 22158: hokkain etsintäyksikkö. Lämpökameran pitkä kopteri voittaa maassa liikkuvan etsintäjoukon 22159: toimintaetäisyys mahdollistaa sen, että etsintä- kirkkaasti. Helikopterilla pystytään myös etsi- 22160: lento voidaan vaikeissakin lento-olosuhteissa mään muutamassa minuutissa suuret ja vaikea- 22161: suorittaa turvallisesta lentokorkeudesta. kulkuisetkin alueet, joiden tarkastaminen veisi 22162: Etsittävä henkilö, kuten arka vanhus, hä- jalkaisin liikkuvilta etsijöiltä useita tunteja. 22163: tääntynyt eksyjä tai kadonnut pikkulapsi, käyt- Lämpökameralla voidaan etsintää suorittaa yöl- 22164: täytyy yleensä päinvastoin kuin pitäisi. Hän lä ja vaikeissakin sääolosuhteissa, jolloin muut 22165: saattaa etsijöiden äänen kuullessaan piiloutua etsintäorganisaatiot eivät pysty toimimaan. 22166: tai kylmissään ja peloissaan kätkeytyä kallion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22167: koloihin ja muihin suojaisiin paikkoihin. Täl- nioittaen, 22168: lainenkin kohde löytyy lämpökameralla yhtä 22169: hyvin päivällä kuin yöllä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22170: Etsintäkäyttöön sopivat lämpökameramallit 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22171: maksavat varusteista ja suorituskyvystä riip- 26.80. 70 lisäyksenä 500 000 markkaa 22172: puen 300 000-900 000 mk. Hinta on korkea, lämpökameroiden hankkimiseen etsin- 22173: mutta toisaalta tulee muistaa myös se, että et- täkäyttöön. 22174: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22175: 22176: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22177: Esko Almgren Jorma Fred 22178: Toimi Kankaanniemi 22179: 582 1989 vp. 22180: 22181: Raha-asia-aloite n:o 560 22182: 22183: 22184: 22185: 22186: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhemmuuteenval- 22187: mennuksen saattamiseksi asevelvollisten koulutukseen 22188: 22189: 22190: Eduskunnalle 22191: 22192: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen luista on saatu myönteisiä tuloksia. Näiden tu- 22193: oikeuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on losten perusteella tuleekin saada aikaan perhe- 22194: tärkeä merkitys myönteisen kasvuympäristön kasvatuksen ja lastenhoidon opetus yhtenäisenä 22195: luomisessa. Lapsen asema on kuitenkin jäämäs- oppiaineena peruskoulun 9. luokalle. 22196: sä vaille riittävää huomiota maassamme. Tarvi- Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta van- 22197: taan kasvatusta lapsimyönteisyyteen, jotta voi- hemmuuteen tulee jatkaa puolustusvoimissa 22198: daan riittävästi arvostaa lapsen merkitystä yh- asevelvollisuuden suoritusaikana. 22199: teiskunnassa. Äitiysneuvoloiden perhevalmennus jatkaa äi- 22200: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita suku- tiyteen ja isyyteen valmentamista siitä, mihin 22201: polvia käsittävästä suurperheestä on tullut pieni peruskoulun ja asevelvollisuuden suorittamisen 22202: ydinperhe. Nykyisin nuoret vanhemmat ovat aikana on päästy. Valmennus jatkuu aikanaan 22203: vailla lastenhoitokokemusta sekä valmennusta lapsen syntymän jälkeen pidettävillä vanhem- 22204: vanhemmuuteen. He kokevat itsensä epävar- pain kursseilla. 22205: moiksi kasvatus- ja hoitotehtävässään ja tarvit- Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi 22206: sevat ympäristön tukea. omiaan lisäämään myönteistä suhtautumista 22207: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän val- lapsiin, valmiuksia lapsen hoitoon ja kasvatuk- 22208: mentaa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä seen sekä siten edistämään lasten tasapainoista 22209: vanhempina. Peruskoulussa lastenhoito ja per- ja myönteistä kehitystä. 22210: hekasvatus sisältyi kansalaistaidon ja kotitalou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22211: den opetukseen 9. luokalla, jolloin koko ikä- nioittaen, 22212: ryhmä oli koolla. Valtioneuvoston päätös 15.3. 22213: 1975 poisti kansalaistaidon tunnit 9. luokalta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22214: ja samalla kotitalous tuli valinnaiseksi aineeksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22215: Tämän johdosta peruskoulun antaman perhe- 27.14.29 400 000 markkaa vanhem- 22216: kasvatuksen mahdollisuudet heikkenivät olen- muuteenvalmennuskurssin aikaansaa- 22217: naisesti. miseksi asevelvollisten koulutusohjel- 22218: Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetusta maan. 22219: on tämän jälkeen kokeiltu eri kouluissa. Kokei- 22220: 22221: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22222: 22223: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22224: Jorma Fred Sauli Hautala 22225: 1989 vp. 583 22226: 22227: Raha-asia-aloite n:o 561 22228: 22229: 22230: 22231: 22232: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta diabetesprofessuurin 22233: perustamiseen 22234: 22235: 22236: Eduskunnalle 22237: 22238: Suomessa diabetesta sairastaa noin 130 000 nöllinen hoito on välttämätöntä jo komplikaa- 22239: henkeä. Sokeritauti on Suomessa erityinen ter- tioiden ja lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Dia- 22240: veysongelma, jonka erityistekijöitä ei toistai- betespotilailla ovat verisuonten kalkkeutumi- 22241: seksi tunneta. Suomessa diabetes on noin 2- nen ja sydänveritulpat 2-3 kertaa yleisempiä 22242: 2,5 kertaa yleisempi kuin muissa Pohjoismaissa kuin väestössä yleensä. Vuosittain maassamme 22243: ja yli 30 kertaa yleisempi kuin esimerkiksi Japa- tehtävistä munuaissiirroista 20-30 o/o eli noin 22244: nissa. 100 siirtoa suoritetaan sokeritautisille. Lisäsai- 22245: Tällä hetkellä maassamme saa insuliinihoitoa rauksia voidaan sitä paremmin ehkäistä, mitä 22246: n. 30 000 ihmistä, tablettihoidossa on noin paremmin ollaan selvillä tautitekijöistä. 22247: 80 000 ja pelkästään ruokavalion turvin tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22248: toimeen noin 20 000 ihmistä. Diabetes on pitkä- nioittaen, 22249: aikaissairaus, joka vaatii jatkuvaa erikoishoitoa 22250: ja -tarkkailua. Diabetekseen liittyy useita eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22251: tyistekijöitä, joita ei vielä ole pystytty tieteelli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22252: sesti selvittämään. Tutkimuksen ja hoidon ke- 29.10.01 lisäyksenä 250000 markkaa 22253: hittämiseksi tarvitaan erikoiskoulutusta ja oma diabetesprofessuurin perustamiseksi jo- 22254: diabetesprofessuuri. honkin maamme lääketieteelliseen tiede- 22255: Diabeteksen korkeatasoinen, jatkuva ja sään- kuntaan. 22256: 22257: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22258: 22259: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22260: Esko Almgren Jorma Fred 22261: Toimi Kankaanniemi 22262: 584 1989 vp. 22263: 22264: Raha-asia-aloite n:o 562 22265: 22266: 22267: 22268: 22269: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan asumisli- 22270: sän maksamiseksi ympärivuotisena 22271: 22272: 22273: Eduskunnalle 22274: 22275: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opin- muodostaa välttämättömän ja tärkeän hyvin- 22276: torahan yhteydessä asumislisää opiskelukuu- voinnin tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuu- 22277: kausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodes- tonta, että opiskelija joutuu maksamaan jopa 22278: sa. Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kuiten- 50 OJo opintotuen koko arvosta pelkkänä vuok- 22279: kin ympärivuotista vuokranperintää, jolloin rana. 22280: opiskelijan on maksettava kolme kuukautta il- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22281: man mitään asumistukea. Kesäajalta asumislisä nioittavasti, 22282: myönnetään vain, jos opiskelija opiskelee myös 22283: kesäkuukaudet. Huomattava osa opiskelijoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22284: joutuu kuitenkin työskentelemään kesäaikana, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22285: usein myös toisella paikkakunnalla kuin missä 29.39.55 60 000 000 markan määrära- 22286: opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutuvat han opintotuen asumislisän maksamisek- 22287: maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnosta. si ympärivuotisena. 22288: Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen 22289: 22290: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22291: 22292: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22293: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi 22294: 1989 vp. 585 22295: 22296: Raha-asia-aloite n:o 563 22297: 22298: 22299: 22300: 22301: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja sienien 22302: talteenoton edistämiseen 22303: 22304: 22305: Eduskunnalle 22306: 22307: Maamme on maailman parhaita marjamaita. hutehtaiden ja varastojen riittämätön kapasi- 22308: Myös sieniä on metsissämme runsaasti. teetti. Kun on ilmeistä, että työttömyyden olen- 22309: Puolukka ja mustikka ovat tyypillisimmät nainen väheneminen viipyy, on löydettävä uusia 22310: metsämarjamme. Hyvinä vuosina niistä saa- keinoja erityisesti nuorten työllistämiseksi. 22311: daan jopa n. 200 miljoonan kilon sato kummas- Marjojen ja sienien talteenotto olisi yksi täl- 22312: takin. Hillaa ja karpaloa tulee hyvinä vuosina lainen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille 22313: noin neljännesmiljoona kiloa. Metsävadelma- työttömille tuleekin järjestää alan koulutusta, 22314: sato on n. 10 miljoonaa kiloa. Vain pieni osa ja työttömyyskorvausten maksamisen sijasta 22315: marjoista ja sienistä kootaan vuosittain talteen. heidät tulee työllistää mm. marjojen ja sienien 22316: Marjojen talteenotto, jalostus ja vienti anta- poimimisella. Tämän vaihtoehdon myönteisiä 22317: vat tuloja haja-asutusalueiden väestölle. Tal- kokemuksia on saatu eräästä kehitysaluekun- 22318: teenottoa tehostamalla marja- ja sienisadon ar- nasta, jossa nuoret ovat poimineet marjoja 22319: voa voitaisiin kohottaa huomattavasti nykyises- kunnan koululaitosta varten. 22320: tään. Se edellyttää valtiovallalta määrätietoista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22321: toimintaa keräyksen ja markkinoinnin järjestä- nioittaen, 22322: miseksi. Sienien poimintaan liittyvät myrkyllis- 22323: ten sienilajikkeiden aiheuttamat vaaratekijät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22324: voidaan poistaa järjestämällä sienien kerääjille 1990 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 22325: koulutusta. markkaa marjojen ja sienien talteenot- 22326: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ha- toa edistävään neuvontatyöhön ja mai- 22327: janainen keräilyorganisaatio. nittujen tuotteiden viennin edistämi- 22328: Sisäänostojen määrää rajoittaa lähinnä jatko- seen. 22329: käsittelylaitosten, pakastamoiden, hillo- ja me- 22330: 22331: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22332: 22333: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22334: Esko Almgren Jorma Fred 22335: Toimi Kankaanniemi 22336: 586 1989 vp. 22337: 22338: Raha-asia-aloite n:o 564 22339: 22340: 22341: 22342: 22343: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelu- 22344: puhelinverkoston luomiseen 22345: 22346: 22347: Eduskunnalle 22348: 22349: Vanhusten palvelupuhelinkokeilut maassam- Vanhusten puhelimet ovat tavallaan yksi krii- 22350: me ovat osoittaneet, että palvelumuotoa tarvi- sipuhelinten muoto, jotka yleistyivät maassam- 22351: taan. Vanhukset soittivat kokeilun aikana pu- me 1970-luvulla esim. lapsia, nuoria, alkoholis- 22352: helimeen yksinäisyyden tai asioiden hoidossa ii- teja ja mielenterveysongelmaisia varten. 22353: menneiden vaikeuksien vuoksi. Ilmeni, että Käytäntö on osoittanut, että erilliset palvelu- 22354: vanhukset usein kokevat neuvottomuutta ja järjestelmät eri ryhmille ovat tarpeen, vaikka 22355: avuttomuutta asioitaan hoitaessaan. He tunte- ihmisten lokerointia tuleekin välttää. Lisäksi 22356: vat, että kohtelu on kärsimätöntä ja usein jopa vanhukset soittavat mieluiten aikaisin aamulla, 22357: loukkaavaa. jolloin palvelutarve on suurimmillaan. 22358: Soiton syynä on usein sellainen tilanne, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 22359: hulttiopoika piinaa vanhaa äitiään kiristämällä nioittavasti, 22360: häneltä rahaa tai aviopuolison luonteenpiirteet 22361: aiheuttavat iän myötä yhä enemmän kestämät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22362: tömiä tilanteita. Näin vanhukset tarvitsevat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22363: apua ahdistukseensa ja yksinäisyyteensä ja 33.32.30 1000000 markkaa vanhusten 22364: myös käytännön asioiden hoitoon. palvelupuhelinverkoston luomiseen. 22365: Vanhusten puhelimeen voivat myös omaiset 22366: soittaa ja kysyä neuvoja. 22367: 22368: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22369: 22370: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22371: Esko Almgren Jorma Fred 22372: Toimi Kankaanniemi 22373: 1989 vp. 587 22374: 22375: Raha-asia-aloite n:o 565 22376: 22377: 22378: 22379: 22380: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetus- 22381: palvelujen järjestämiseen 22382: 22383: 22384: Eduskunnalle 22385: 22386: Perusedellytyksiä vammaisten henkilöiden Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan ottaa 22387: tasavertaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toi- huomioon vammaiset kansalaiset ja varata heil- 22388: mintoihin ovat asumis-, opiskelu- ja työolosuh- le riittävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kui- 22389: teet sekä tyydyttävällä tavalla järjestetyt kulje- tenkin eri kuntien alueella palvelujen tarve ja 22390: tuspalvelut. liikenneolosuhteet ovat erilaiset, olisi valtion 22391: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen tulo- ja menoarvioon otettava erillinen määrä- 22392: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikku- raha vammaisten kuljetuspalveluiden tukemi- 22393: misen kannalta tavoitteena, että nämä voivat seen. 22394: tehdä itse tarpeellisiksi katsomansa matkat sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22395: moin kustannuksin kuin muu väestö ja että heil- nioittaen, 22396: lä on tätä varten tarpeelliset liikenne- ja kulje- 22397: tuspalvelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22398: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22399: tannuksiinsa autoveron palautuksen myötä, 33.32.30 28 000 000 markkaa avustuk- 22400: mutta oman auton käyttö ei sovellu kaikille sena kunnille vammaisten kuljetuspalve- 22401: vammaisille. lujen järjestämiseen. 22402: 22403: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22404: 22405: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22406: Jorma Fred Sauli Hautala 22407: 588 1989 vp. 22408: 22409: Raha-asia-aloite n:o 566 22410: 22411: 22412: 22413: 22414: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta saattovapaan järjestä- 22415: miseen kuolevaa läheistään hoitavalle 22416: 22417: 22418: Eduskunnalle 22419: 22420: Lääkintöhallituksen vuonna 1982 antamissa Koska kotona tapahtuva hoito tulee usein 22421: terminaali- eli saattohoidon tai kuolevan poti- halvemmaksi yhteiskunnalle kuin laitoshoito ja 22422: laan hoidon ohjeissa korostetaan potilaan oi- koska se on myös laitoshoitoa inhimillisempi 22423: keutta valita itse hoitopaikkansa. Yhä useampi vaihtoehto, olisi kotona tapahtuvan saattohoi- 22424: on toivonut mahdollisuutta kuolla kotona. Tä- don edistäminen perusteltua. Näin tapahtuisi, 22425: män mahdollistamiseksi tarvitaan hoitohenki- mikäli mahdollistettaisiin yhteiskunnan korvaa- 22426: löstön ja omaisten yhteistyötä. Omaisten läsnä- ma saattovapaa kuolevaa läheistään hoitavalle. 22427: olo koetaan tarpeelliseksi myös laitoksissa ta- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit- 22428: pahtuvassa saattohoidossa. taen, 22429: Maamme terveydenhuoltojärjestelmään omais- 22430: ten aktiivinen osallistuminen soveltuu luonte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22431: vasti. Käytännössä omaisten on kuitenkin vai- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 22432: kea toteuttaa potilaan toivomusta saada sairas- markkaa saattovapaan järjestämiseksi 22433: taa tai kuolla kotona tai laitoksessa, niin että läheistään hoitavalle työntekijälle. 22434: omainen on mukana saattohoidossa. Näin sen 22435: vuoksi, että omaisen on taloudellisista syistä 22436: vaikea vapautua ansiotyöstään. 22437: 22438: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22439: 22440: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22441: Esko Almgren Jorma Fred 22442: Toimi Kankaanniemi 22443: 1989 vp. 589 22444: 22445: Raha-asia-aloite n:o 567 22446: 22447: 22448: 22449: 22450: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoi- 22451: minnan järjestämiseen 22452: 22453: 22454: Eduskunnalle 22455: 22456: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene jär- kuntamme jäsenet tulisivat tasavertaisesti osal- 22457: jestämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa lisiksi muiden kansalaisten kanssa lomanvietto- 22458: ja virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa ta- mahdollisuudesta ja virkistyksestä. 22459: loudellista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee samanai- 22460: Vuonna 1981 Tampereella tehty tutkimus on kaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin ja 22461: osoittanut, että perin harvat vammaiset yltävät on siten omiaan vähentämään vammaishuollon 22462: yli 1 500 markan kuukausiansioon. Tuon suu- muita kustannuksia. 22463: ruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa kustanne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22464: ta, koska jo päivittäinen toimeentulo aiheuttaa nioittaen, 22465: vammaiselle suurempia kustannuksia kuin ter- 22466: veelle ihmiselle. Vammaisjärjestöjen mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22467: suudet palvella jäseniään ovat nykyisellään ra- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 22468: jalliset ja kaipaavat suoraa taloustukea valtion uudelle momentille 12 000 000 markkaa 22469: budjettivaroista. Vammaisten lomatoimintaan vammaisten lomatoiminnan järjestämi- 22470: tulee osoittaa varoja, jotta nämäkin yhteis- seen. 22471: 22472: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22473: 22474: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22475: Jorma Fred Sauli Hautala 22476: 590 1989 vp. 22477: 22478: Raha-asia-aloite n:o 568 22479: 22480: 22481: 22482: 22483: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveyspalvelu- 22484: jen ja psykologin virkojen lisäämiseksi Helsingissä ja pääkau- 22485: punkiseudulla 22486: 22487: Eduskunnalle 22488: 22489: Nyky-yhteiskunnassa työelämä aiheuttaa mo- misten tukemisessa ja työkyvyn säilyttämisessä. 22490: nenlaisia paineita. Yhä ajankohtaisemmaksi on Tälle alueelle kohdistetut varat tulevat mielen- 22491: nousemassa kysymys, miten yksilö kestää näi- terveysongelmien ehkäisy- ja hoitotuloksina 22492: den paineiden ja muutosten keskellä. Useiden moninkertaisesti korvatuiksi yhteiskunnalle, 22493: voimat uupuvat, ja he palavat loppuun. mikäli asianmukaiset mielenterveyspalvelut jär- 22494: Yhä suurempi osa työkyvyttömyys- ja var- jestetään. Tämä on juuri sitä terveydenhuollon 22495: haiseläkkeistä myönnetään psyykkisten syiden aluetta, jolla kustannus-hyöty-suhde on suuli 22496: perusteella. Itsemurhaluvut ovat korkeita, eten- ja jolla siten on jo merkittävät taloudellisetkin 22497: kin Helsingissä. Samanaikaisesti maassamme ja syyt palvelujen kehittämiseen inhimillisistä 22498: eritoten Helsingissä ja pääkaupunkiseudun myönteisistä vaikutuksista puhumattakaan. 22499: muissa suurissa kaupungeissa vallitsee suuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22500: epäsuhta mielenterveyspalvelujen kysynnän ja nioittaen, 22501: tarjonnan välillä. Mikäli näitä palveluja olisi 22502: nykyistä enemmän saatavilla, monet loppuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22503: palamiset, itsemurhat ja korjaamattomat vau- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22504: riot voitaisiin ehkäistä. Tämä edellyttää psyko- 33.78.30 500 000 markkaa mielenter- 22505: logiasiantuntemuksen lisäämistä terveyskeskuk- veyspalvelujen ja psykologin virkojen Ii- . 22506: sissa ja työterveydenhuollossa. Työterveyden- säämiseksi Helsingissä ja pääkaupunki- 22507: huolto palvelee myös työnohjausta, jolla on seudulla. 22508: suuri merkitys paineiden keskellä toimivien ih- 22509: 22510: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22511: 22512: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22513: Esko Almgren Jorma Fred 22514: Toimi Kankaanniemi 22515: 1989 vp. 591 22516: 22517: Raha-asia-aloite n:o 569 22518: 22519: 22520: 22521: 22522: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvoloiden gyneko- 22523: logipalvelujen sekä lapsivesipunktioiden ja ultraäänitutkimus- 22524: ten järjestämiseen 22525: 22526: Eduskunnalle 22527: 22528: Maamme äitiys- ja lastenneuvolatyö on vuo- veluja ei maamme äitiyshuolto pysty riittävästi 22529: sikymmenien aikana saanut kiitosta osakseen. tarjoamaan nykyisin, vaan odottavien äitien on 22530: Jopa kautta maailman on tultu tutustumaan usein turvauduttava yksityisiin palveluihin. Sen 22531: neuvolalaitokseemme ja sen työn tuloksiin. vuoksi neuvoloille tulisi turvata gynekologin 22532: Lapsikuolleisuutemme on pienimpiä maailmas- palvelut. Joustavimmin tämä yleensä toteutuisi 22533: sa eikä synnyttävän äidin kuolemanvaara juuri konsulttipalveluina, mutta suurimmat terveys- 22534: ole suurempi kuin muilla naisilla. Mutta ei riitä, keskukset tarvitsisivat jopa erilliset gynekologin 22535: että neuvolalaitosta on aikanaan kehitetty. Tar- virkansa. 22536: vitaan jatkuvaa kehittämistä, jotta tutkimukset Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 22537: ja tarkkailu vastaavat muuttuvia tarpeita. nioittavasti, 22538: Viime vuosina synnyttäjien keski-ikä on 22539: noussut. Sen vuoksi komplikaatioriski on kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22540: vanut ja useat synnytykset vaikeutuneet. Siksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22541: tarvitaan äitiyshuollon tutkimuksia, jotka ni- 33.78.30 3 000 000 markkaa neuvoloi- 22542: menomaan ottavat huomioon muuttuneet tosi- den gynekologipalvelujen sekä lapsivesi- 22543: asiat. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. lapsivesi- punktioiden ja ultraäänitutkimusten jär- 22544: punktiot ja ultraäänitutkimukset sekä erikois- jestämiseen odottaville äideille. 22545: lääkärin tarkastus raskauden aikana. Näitä pal- 22546: 22547: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22548: 22549: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22550: Esko Almgren Jorma Fred 22551: Toimi Kankaanniemi 22552: 592 1989 vp. 22553: 22554: Raha-asia-aloite n:o 570 22555: 22556: 22557: 22558: 22559: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille sepelvaltimon 22560: ohitusleikkausten tarj aarniseksi ostopalveluina 22561: 22562: 22563: Eduskunnalle 22564: 22565: Suomessa tehdään vuosittain noin 800 ohitus- virasta voidaan niistäkin toteuttaa vain 50, 22566: leikkausta, kun todellisen tarpeen arvioidaan vaikka kaikki virat olisivat olleet tarpeen ohi- 22567: olevan jopa yli 2 400 leikkausta vuodessa. Meil- tusleikkausjonojen lyhentämiseen. Leikkausjo- 22568: lä on maailman pisimmät ohitusleikkausjonot, noja tulisi lyhentää myös ostopalveluilla yksi- 22569: vaikka kyse on kansantautimme vuosien mit- tyisiltä ja ulkomaisilta sairaaloilta. 22570: taan tehokkaaksi todetusta hoitomuodosta. Ohitusleikkausten tarjonta ostopalveluina on 22571: Ohitusleikkausjonoihin menehtyy nykyisin hyvä väliaikaisratkaisu tilanteessa, jossa viralli- 22572: noin 10 prosenttia jonottajista eli parisataa ih- nen terveydenhuolto pystyy tarjoamaan leik- 22573: mistä, jotka leikkausten avulla saataisiin mo- kauspaikkoja riittävästi vasta viiden vuoden ku- 22574: nesti työkykyisiksi ja jopa siinä määrin paran- luttua, jos vielä silloinkaan. 22575: netuksi, etteivät he kaikki tarvitsisi edes lääke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22576: ym. hoitopalveluja sairautensa vuoksi. nioittaen, 22577: Asiantuntija-arvion mukaan kahdeksan kym- 22578: menestä palaa työhön, jos leikkaus voidaan teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22579: dä kolmen kuukauden sisällä sepelvaltimokipu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22580: jen alkamisesta. Leikkausjonossa olevien keski- 33. 79.30 6 000 000 markkaa sepelva/ti- 22581: ikä on vain 52 vuotta. mon ohitusleikkausten tarjoamiseen os- 22582: Yhteiskunnallisten palvelujen tarjoamisen topalveluina yksityisissä ja ulkomaisissa 22583: merkittävänä esteenä on tarvittavan hoitohen- sairaaloissa. 22584: kilöstön puute. Vuodelle 1988 osoitetuista 126,5 22585: 22586: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22587: 22588: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22589: Esko Almgren Jorma Fred 22590: Toimi Kankaanniemi 22591: 1989 vp. 593 22592: 22593: Raha-asia-aloite n:o 571 22594: 22595: 22596: 22597: 22598: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitolaitteiden 22599: hankkimiseen ja uusimiseen 22600: 22601: 22602: Eduskunnalle 22603: 22604: Nykyisin syöpään sairastuu lähes 15 000 ih- ta erillistä määrärahaa niille yhdeksälle keskus- 22605: mistä vuosittain. Lähitulevaisuudessa määrän sairaalalle, jotka maassamme toimivat, vaan 22606: arvioidaan kuitenkin nousevan jopa 20 OOO:een. laitehankinnat on suoritettava yleisestä määrä- 22607: Näin ollen sädehoitoa tarvitsevien määrä kas- rahasta, josta taas kilpailevat samojen sairaala- 22608: vaa lähitulevaisuudessa huomattavasti entises- piirien muut laitehankinnat. 22609: tään. Sädehoitolaitteiden hankinnat tulee suorittaa 22610: Syöpäsairaiden hoito- ja tutkimuslaitteiden nopeasti, sillä vain näin voidaan taata syöpäsai- 22611: määrä on kuitenkin maassamme liian vähäinen raiden asianmukainen hoito. Tämän vuoksi ja 22612: ja olemassa olevien laitteidenkin kunto on heik- ottaen huomioon sädehoitolaitteiston vanhene- 22613: ko. Nykyiset laitteet ovat noin 12-15 vuoden misen ja puutteellisuuden sekä laitteiden kalleu- 22614: ajan olleet käytössä ja siten lähes loppuun kulu- den tulisi valtion tulo- ja menoarvioon varata 22615: neita. erillinen määräraha sädehoitolaitteiden hankki- 22616: Säteilyturvallisuuslaitoksen selvityksen mu- mista varten. 22617: kaan suuri osa maassamme käytössä olevista sä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22618: dehoitolaitteista on suorituskyvyltään eli poti- nioittaen, 22619: lasturvallisuudeltaan sekä sähkömekaaniselta 22620: käyttöiältään vanhentuneita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22621: Lääkintöhallitus on vahvistanut sädehoito- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22622: laitteiden hankintaohjelman vuosiksi 1982-89, 33.79.30 40 000 000 markkaa sädehoi- 22623: joka sisältää 13 laitteen uusimisen ja 5 laitteen tolaitteiden hankkimiseen ja uusimi- 22624: uushankinnan. Tässä ohjelmassa on perusheik- seen. 22625: koutena se, että laitteiden hankintaan ei osoite- 22626: 22627: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22628: 22629: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22630: Esko Almgren Jorma Fred 22631: Toimi Kankaanniemi 22632: 594 1989 vp. 22633: 22634: Raha-asia-aloite n:o 572 22635: 22636: 22637: 22638: 22639: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta dialyysihoidon lisää- 22640: miseen 22641: 22642: 22643: Eduskunnalle 22644: 22645: Nykyisin munuaisen vaikeaa kroonista vajaa- välineet. Noin kolmasosa dialyysipotilaista voi- 22646: toimintaa voidaan hoitaa leikkausten sekä sai- daan tilastojen mukaan hoitaa kotidialyysissä. 22647: raala- ja kotidialyysihoidon avulla. Näin monet Dialyysihoidon tarve tarjontaan verrattuna on 22648: ihmiset ovat välttyneet varmalta ennenaikaisel- kuitenkin moninkertainen. Hoitotulokset ovat 22649: ta kuolemalta ja työkyvyttömyydeltä. Dialyysi- hyvät. Siksi tarvittaisiin pikaisesti lisää hoito- 22650: hoitojen välillä potilaat voivat elää varsin nor- mahdollisuuksia. 22651: maalia elämää. Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit- 22652: Dialyysihoitomahdollisuuksia on viime vuo- tavasti, 22653: sina lisätty. Mutta samalla hoitoa tarvitsevien 22654: määrä on kasvanut niin, että kaikki hoitoa tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22655: vitsevat eivät hoitoon pääse. Monet selviytyisi- 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 22656: vät kotidialyysissä, mikäli heillä olisi siihen markkaa dialyysihoidon lisäämiseen. 22657: mm. taloudelliset mahdollisuudet ja tarvittavat 22658: 22659: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22660: 22661: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22662: Esko Almgren Jorma Fred 22663: Toimi Kankaanniemi 22664: 1989 vp. 595 22665: 22666: Raha-asia-aloite n:o 573 22667: 22668: 22669: 22670: 22671: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsiasiamiestoimintaa 22672: varten 22673: 22674: 22675: Eduskunnalle 22676: 22677: Valtakunnallinen lapsiasiamiestoiminta on ja nuoriin kohdistuvaa psyykkistä, fyysistä tai 22678: aloitettu 1982. Toiminnan tarkoituksena on an- seksuaalista väkivaltaa. 22679: taa lainopillista apua lapsia ja nuoria koskevis- Lisäksi lapsiasiamiehen toimintaan liittyy 22680: sa ongelmatilanteissa. Apu on vaihdellut juridi- laaja esitelmöinti- ja koulutustoiminta. 22681: sesta neuvosta ja ohjauksesta avustamiseen oi- Viime vuoden alusta Mannerheimin Lasten- 22682: keudenkäynnissä todistajana, asiantuntijana tai suojeluliiton lapsiasiamies on voinut toimia ko- 22683: erityistapauksissa myös oikeudellisena edusta- kopäiväisesti. 22684: jana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22685: Vaikka puhelinpäivystys on ollut rajoitettua, nioittaen, 22686: on yhteydenottoja kertynyt vuosittain yli 500. 22687: Vuoden 1987 aikana yksittäisiä tapauksia oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22688: noin 160, joissa on ollut kaiken kaikkiaan kysy- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 22689: mys 200-300 lapsen ja nuoren olosuhteista ja markkaa Mannerheimin Lastensuojelu- 22690: oikeusturvasta. 70 OJo tapauksista koskee lapsiin liitolle lapsiasiamiestoiminnan kuluihin. 22691: 22692: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22693: 22694: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22695: Esko Almgren Jorma Fred 22696: Toimi Kankaanniemi 22697: 22698: 22699: 22700: 22701: 41 290089P 22702: 596 1989 vp. 22703: 22704: Raha-asia-aloite n:o 574 22705: 22706: 22707: 22708: 22709: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toipilaskoti-säätiö Be- 22710: tesdan vanhainkodin rakentamiseen Vantaan Myyrmäkeen 22711: 22712: 22713: Eduskunnalle 22714: 22715: Vantaan kaupungin toivomuksesta on Toipi- kunnassa ja 48-paikkainen Lepokoti Kotivalli 22716: laskoti-säätiö Betesda aloittanut uuden nyky- Sipoon kunnassa. 22717: ajan vaatimukset täyttävän vanhainkodin ra- Toipilaskoti Jokela on vuonna 1986 hyväk- 22718: kentamisen. Tämän 60-paikkaisen vanhainko- sytty myös kuntoutusta antavaksi laitokseksi 22719: din on tarkoitus valmistua marraskuussa 1989. sen jälkeen, kun laitoksen alueelle rakennettiin 22720: Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 34 kuntoutusosasto uimahalleineen ja hoito-osas- 22721: miljoonaa markkaa. Rakennus tulisi sisältä- toineen. Tapaturmavirasto on hyväksynyt Toi- 22722: mään myös kuntoutusosaston. pilaskoti Jokelan rintamaveteraanien ja sotain- 22723: Koska säätiöllä itsellään ei ole hankkeen vaa- validien kuntoutuspaikaksi. 22724: timia pääomia, on edellä mainittu summa lai- Toteuttaessaan tarkoitustaan auttaa kuntia 22725: nattava vakuutusyhtiöiltä ja pankeilta. Laino- vaikeissa vanhustenhuoltotilanteissa Toipilas- 22726: jen lyhennykset ja korot on tällöin aikanaan si- koti-säätiö Betesda on hankkinut laajan koke- 22727: sällytettävä hoitopäivämaksuun. Jotta hoito- muksen ja luottamuksen alalla. 22728: päivämaksun suuruus saataisiin kohtuulliseksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22729: olisi valtion tuki hankkeelle välttämätön. On nioittavasti, 22730: myös muistettava, että tämä yleishyödylliseltä 22731: kannalta tärkeä hanke merkitsisi toteutuessaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22732: noin 40 uuden työpaikan syntymistä. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 22733: Vantaan Myyrmäen rakennushankkeen to- markkaa vanhainkodin rakentamiseksi 22734: teuttajana, vuonna 1971 perustetulla Toipilas- Vantaan Myyrmäkeen Toipilaskoti-sää- 22735: koti-säätiö Betesdalla on ennestään kaksi laitos- tiö Betesdan toimesta. 22736: ta: lOS-paikkainen Toipilaskoti Jokela Lohjan 22737: 22738: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22739: 22740: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22741: Jorma Fred Sauli Hautala 22742: 1989 vp. 597 22743: 22744: Raha-asia-aloite n:o 575 22745: 22746: 22747: 22748: 22749: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitolle nuorten 22750: tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon tehostamiseen 22751: 22752: 22753: Eduskunnalle 22754: 22755: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. toimii tään koulutusta sekä tuotetaan nuorille suun- 22756: tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi nattua terveyskasvatusaineistoa, jota tällä het- 22757: ja niitä sairastavien elämäntilanteen tukemisek- kellä ei ole olemassa. 22758: si. Toinen selvä väliinputoajaryhmä ovat 16- 22759: Joka kolmannella suomalaisella on tuki- ja 20-vuotiaat nuoret, jotka sairastavat nivelreu- 22760: liikuntaelinvaivoja. Selkävaiva haittaa joka maa. Heidän hoitosuhteensa katkeaa lasten- 22761: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- osastolle/poliklinikalle 16-vuotiaana, ja tällöin 22762: kyä. Jo useiden vuosien ajan Reumaliitto onpa- heidän tulisi siirtyä aikuisten osastolle/polikli- 22763: neutunut mm. kroonisesta selkäkivusta kärsi- nikalle hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävai- 22764: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Se on luo- heessa on tullut paljon ongelmia. 22765: nut pienryhmätoiminnan pohjalta hoitomallin On tärkeää, että hoito jatkuu saumattomasti 22766: reumayhdistysten ja terveydenhuollon käyt- ja nuoret, joita on noin 200, saavat myös muut 22767: töön. Kokeilusta saadut tulokset ovat myöntei- tähän työelämänkin kannalta tärkeään ikävai- 22768: siä, ja toiminta on jo vakiintunut useilla paik- heeseen liittyvät palvelut joustavasti (mm. am- 22769: kakunnilla. matinvalinnanohjaus). 22770: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- 16-20-vuotiaiden hoito- ja elämäntilanteen 22771: kin selkävaivat, ovat lisääntyneet tuoreiden tut- selvityksen ja sen perusteella tehtävien toimen- 22772: kimusten mukaan huolestuttavasti. Tehokas piteiden avulla Reumaliitto-Reumaförbundet 22773: keino ehkäistä nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- ry. kykenee parhaiten edistämään näiden nuor- 22774: rauksia on jo kouluiässä aloitettu terveys- ja lii- ten selviytymistä aikuisikään ja työelämään. 22775: kuntakasvatus. Työikäisten tapaan myös kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22776: lulaisten/nuorten työskentelyolosuhteisiin ja lii- nioittaen, 22777: kuntatottumuksiin tulee kiinnittää huomiota. 22778: Nyt ennaltaehkäisy on sattumanvaraista, lähin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22779: nä liikuntatunneilla toteutettavaa opetusta. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 33.92 22780: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. on suun- määrärahoihin 400 000 markkaa Reu- 22781: nitellut nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien maliitto-Reumajörbundet ry:n toimin- 22782: hoito-ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa taan nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- 22783: paneudutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään rauksien ennaltaehkäisyn tehostamiseen 22784: uusia ratkaisumalleja ja suosituksia, järjeste- ja hoidon varmentamiseen. 22785: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22786: 22787: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22788: Jorma Fred Sauli Hautala 22789: 598 1989 vp. 22790: 22791: Raha-asia-aloite n:o 576 22792: 22793: 22794: 22795: 22796: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertunmaan Kuortin- 22797: kartanon syöpää sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttö- 22798: kustannuksiin 22799: 22800: Eduskunnalle 22801: 22802: Leokemiaa sairastavia lapsia ja heidän van- keskus on saatu aikaan kansalaisten taloudelli- 22803: hempiaan varten perustettiin viitisen vuotta sit- sen tuen turvin. Nyt olisi valtiovallan vuoro tul- 22804: ten keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja la vastaan ja turvata kurssikeskuksen taloudelli- 22805: kurssikeskus Pertunmaalle. Tämä kurssikeskus set toimintaedellytykset ja tunnustaa siten laa- 22806: on aika ajoin ollut varojen puutteen vuoksi jan vapaaehtoistyön merkitys leokemialasten 22807: käyttämättömänä. aseman parantamisessa. 22808: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22809: dettu lähes vapaaehtoistyön turvin, koska hen- nioittaen, 22810: kilökuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi. 22811: Leokemialapset ja heidän vanhempansa tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22812: vitsevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 22813: keskusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkis- markkaa Pertunmaan Kuortinkartanon 22814: tystä varten, jotta he jaksaisivat kestää koko syöpää sairastavien lasten kurssikeskuk- 22815: perhettä koettelevan sairauden aiheuttaman ra- sen käyttökustannuksiin. 22816: situksen ja hoitaa sairasta lastaan. Tämä kurssi- 22817: 22818: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22819: 22820: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22821: Jorma Fred Sauli Hautala 22822: 1989 vp. 599 22823: 22824: Raha-asia-aloite n:o 577 22825: 22826: 22827: 22828: 22829: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mannerheimin Lasten- 22830: suojeluliitolle henkilökunnan palkkaamiseksi lasten ja nuor- 22831: ten puhelimien päivystykseen 22832: 22833: Eduskunnalle 22834: 22835: Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yh- Helsingin Puhelinyhdistyksen puhelintiheys- 22836: teensä kuudella paikkakunnalla lasten ja nuor- mittaus osoittaa, että puhelujen määrä kohoaisi 22837: ten puhelin. Näistä Helsingin puhelin ottaa vas- noin nelinkertaiseksi, jos toiminta-aikoja voi- 22838: taan puheluita koko maasta. Lasten soittojen taisiin pidentää. Toiminnan laajentamisen edel- 22839: syynä ovat olleet ihmissuhdeongelmat kodissa, lytyksenä on kuitenkin yhden vakituisen työnte- 22840: koulussa ja ystäväpiirissä, seurustelu, sukupuo- kijän paikkaaminen jokaiselle puhelinpaikka- 22841: liasiat ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä ahdis- kunnalle. 22842: tavat tunteet. Vuonna 1987 puheluita vastaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22843: otettiin 24 000 ja määrä kasvaa vuosittain. Tar- nioittavasti, 22844: ve toiminnan laajentamiseen on ilmeinen. 22845: Puhelinpäivystys on tällä hetkellä arkisin klo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22846: 14-18 ja perjantaisin ja lauantaisin lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon 720 000 22847: 18-22. Päivystystyössä on mukana 30 vapaa- markkaa työntekijöiden palkkaamiseen 22848: ehtoista, mutta vapaaehtoisten valinta ja kou- Mannerheimin Lastensuojeluliiton las- 22849: luttaminen on vähäisten työntekijäresurssien ten ja nuorten puhelintoimintaan. 22850: myötä hankalaa. 22851: 22852: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22853: 22854: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22855: Jorma Fred Sauli Hautala 22856: 600 1989 vp. 22857: 22858: Raha-asia-aloite n:o 578 22859: 22860: 22861: 22862: 22863: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingfors Gästhem 22864: och Natthärbärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) asuntolan raken- 22865: tamiseen 22866: 22867: Eduskunnalle 22868: 22869: Helsingfors Gästhem och Natthärbärge (Hel- tyville mielenterveyspotilaille. Asuntola olisi vä- 22870: singin Vieraskoti) on kristillinen yhdistys, jolla livaihe etsittäessä asuntoa ja työpaikkaa. Hank- 22871: on meneillään 106. toimintavuosi. Yhdistys yllä- keeseen liittyy myös vanhan kiinteistön osan sa- 22872: pitää Helsingin kaupungissa miesten ja naisten neeraus. 22873: asuntolaa sekä kuutta perheiden kriisiasuntoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22874: Yhdistyksellä on Helsingin kaupungissa nioittavasti, 22875: asuntolakiinteistö, jonka tontilla on vielä käyt- 22876: tämätöntä rakennusoikeutta. Tontille on suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22877: niteltu siipirakennus, jossa yhdistyksen on tar- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 22878: koitus kokeilla uudenlaista asuntolatoiminta- markkaa Helsingfors Gästhem och 22879: muotoa. Asuntola olisi tarkoitettu pääasiassa Natthärbärge rf·n asuntolahankkeen ra- 22880: laitoshoidosta takaisin normaaliin elämään siir- hoittamiseksi. 22881: 22882: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22883: 22884: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22885: Jorma Fred Sauli Hautala 22886: 1989 vp. 601 22887: 22888: Raha-asia-aloite n:o 579 22889: 22890: 22891: 22892: 22893: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeita käyttävien 22894: nuorten hoitokotien perustamiseksi 22895: 22896: 22897: Eduskunnalle 22898: 22899: Maassamme on arvioiden mukaan kymme- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien 22900: niätuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongel- hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopai- 22901: ma on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut koista. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien autta- 22902: entisestään niin, että se ei enää rajoitu vain pää- minen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. 22903: kaupunkiseudulle ja muiden suurten kaupun- Käytäntö on osoittanut, että pysyvien hoitotu- 22904: kien alueelle. Yhä useammat ja yhä nuoremmat losten saavuttamiseksi tarvitaan erittäin voima- 22905: kokeilevat huumeita jouduttuaan huumekaup- kas hoitomotivaatio. Tällaiseksi on osoittautu- 22906: piaiden tehokkaan myyntiverkoston tarjousten nut esimerkiksi kristilliseen uskoon perustuva 22907: uhreiksi. Yhä useampi kokeilija ajautuu vaki- pysyvä elämänkatsomuksen muutos. Kristilli- 22908: tuiseksi huumeiden käyttäjäksi ja siirtyy pian sellä pohjalla tehdystä huumetyöstä on siten 22909: lievistä aineista ns. koviin aineisiin. saatu pysyviä hoitotuloksia. Sen vuoksi maa- 22910: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- hamme tulisi perustaa kristilliseltä pohjalta toi- 22911: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman va- mivia huumeiden käyttäjien hoitokoteja. 22912: kavuudesta huolimatta maassamme ei ole kyet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22913: ty järjestämään riittävän tehokasta hoitoa nioittaen, 22914: nuorten pelastamiseksi. 22915: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22916: ja väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 22917: huumeiden käyttäjä ei pysty laillisin keinoin markkaa kristilliseltä pohjalta toimivien 22918: turvaamaan päivittäisen huumeannoksensa hoitokotien perustamiseen huumeita 22919: saantia, vaan hän joutuu turvautumaan rikok- käyttäville nuorille. 22920: siin, joskus jopa vakaviin henkirikoksiin, saa- 22921: dakseen huumeannoksensa. 22922: 22923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22924: 22925: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 22926: Esko Almgren Jorma Fred 22927: Toimi Kankaanniemi 22928: 602 1989 vp. 22929: 22930: Raha-asia-aloite n:o 580 22931: 22932: 22933: 22934: 22935: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten alkoholiklini- 22936: koiden toimintaa varten 22937: 22938: 22939: Eduskunnalle 22940: 22941: Naisten alkoholinkäyttö on viime vuosina Toiminnan tarpeellisuus ja hyödyllisyys alko- 22942: kasvanut ja yleistynyt. Naisten juominen tapah- holiongelmaisten hoidossa on jo todettu. On- 22943: tuu usein pitkään salajuomisena ja usein kehit- gelmana on usein rahan puutteesta johtuva hoi- 22944: tyy ongelmaksi, ennen kuin ympäristö huomaa topaikkapula. Kuitenkin hoito olisi yhteiskun- 22945: mitään erikoista ja tiedostaa tilanteen. Arvioi- nan kannalta taloudellista ja tarkoituksenmu- 22946: den mukaan Suomessa jopa 13 000-80 000 kaista sekä hoidettavan ihmisen kärsimyksiä ja 22947: naista tarvitsisi apua ja kuntoutusta tähän pii- hätää lievittävää toimintaa. 22948: lossa olevaan ongelmaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 22949: Naisten alkoholiongelmiin erikoistuneiden nioittaen, 22950: klinikoiden toiminnasta on kokemuksia muista 22951: maista useiden vuosien ajalta. Myös ulkomailla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22952: saatujen kokemusten mukaan naisten omatoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22953: mineo hoitoon hakeutuminen yleistyy, kun on 33.93.53 500000 markan määrärahan 22954: olemassa naisten ongelmaan erikoistunut kun- naisten alkoholiklinikoiden toimintaa 22955: toutusklinikka. Sinne uskalletaan hakeutua hoi- varten. 22956: toon ilman leimatuksi tulemisen pelkoa, ja kli- 22957: nikalla nainen on kokenut hoidon turvalliseksi 22958: ja ihmisarvoa kohentavaksi. 22959: 22960: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22961: 22962: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 22963: Jorma Fred Sauli Hautala 22964: 1989 vp. 603 22965: 22966: Raha-asia-aloite n:o 581 22967: 22968: 22969: 22970: 22971: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastusarmeijan rait- 22972: tius- ja alkoholityön tukemiseen 22973: 22974: 22975: Eduskunnalle 22976: 22977: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alko- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä autta- 22978: holilakivaliokunta mietintönsä perusteluissa to- vaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholion- 22979: tesi, että elintason nousu ja alkoholikaupan gelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä miesten 22980: muutokset tulevat joka tapauksessa lisäämään että naisten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyö- 22981: kulutusta, joten valistus- ja ohjaustyön merki- tä nuorten ja lasten kohdalla. 22982: tystä on pidettävä entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22983: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täyt- nioittaen, 22984: tyneen täsmälleen. 22985: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22986: myötä erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 22987: nuoriso joutuvat helposti alkoholisoitumisen 33.93.53 300000 markkaa Pelastusar- 22988: vaaroille alttiiksi. meijan raittius- ja alkoholityöhön. 22989: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja 22990: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämän- 22991: tapojen edistämiseksi on voimistettava. 22992: 22993: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 22994: 22995: Eeva-Lösa Moilanen Esko Almgren 22996: Jorma Fred Sauli Hautala 22997: 604 1989 vp. 22998: 22999: Raha-asia-aloite n:o 582 23000: 23001: 23002: 23003: 23004: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Naiset yhdessä irti 23005: päihteistä ry:lle naisten päihdeklinikan perustamista varten 23006: 23007: 23008: Eduskunnalle 23009: 23010: Naiset yhdessä irti päihteistä ry. on perusta- Klinikka toimii 800-1 000 m 2 :n vuokratilois- 23011: nut vuoden 1988 aikana naisten kuntoutusklini- sa ja sisältää 24 potilaspaikkaa sekä katkaisuyk- 23012: kan. Klinikkaa varten yhdistys onkin jo saanut sikön. 23013: Raha-automaattiyhdistykseltä 2 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23014: markkaa, jolla hankitaan laitteisto ja välineet nioittaen, 23015: sekä koulutetaan työntekijöitä. Avustus on kui- 23016: tenkin riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23017: Kyseessä on uudentyyppinen hoitopaikka, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23018: klinikka naisille, jotka haluavat päästä eroon 33.93.53 300000 markkaa Naiset yh- 23019: päihteistä. Klinikkatoiminnan käynnistävään dessä irti päihteistä ry:lle Leppävirralla 23020: Naiset yhdessä irti päihteistä ry:een kuuluu vii- toimivan naisten päihdeklinikan vuok- 23021: sitoista jäsenjärjestöä, mm. Marttaliitto, Nais- ra- ja muihin toimintamenoihin. 23022: juristit, Pelastusarmeijan Sosiaalinen Naistyö 23023: ja puolueiden naisjärjestöjä. 23024: 23025: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23026: 23027: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 23028: Esko Almgren Jorma Fred 23029: Toimi Kankaanniemi 23030: 1989 vp. 605 23031: 23032: Raha-asia-aloite n:o 583 23033: 23034: 23035: 23036: 23037: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kovaosaisten Ystävät 23038: - De Nödställdas Vänner ry:n asuntolan saunatilojen ra- 23039: kentamiseen 23040: 23041: Eduskunnalle 23042: 23043: Kovaosaisten Ystävät - De Nödställdas Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23044: Vänner ry. on asuntolatoimintaa Helsingissä nioittavasti, 23045: harjoittava rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen 23046: asuntolassa Helsingin Kalevankadulla on nel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23047: jässä kerroksessa 100-paikkainen asuntola sekä 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 23048: tukiasuntoja. Asuntola on asuintilailtaan pe- markkaa Kovaosaisten Ystävät - De 23049: rusteellisesti korjattu vuoden 1987 aikana, mut- Nödställdas Vänner ry:n asuntolan 23050: ta varojen puutteessa asuntolaan ei ole voitu ra- sauna- ja saniteettitilojen rakentami- 23051: kentaa suunniteltuja sauna- ja saniteettitiloja, seen. 23052: jotka asuntolatoiminnassa ovat välttämättö- 23053: miä. Kovaosaisten Ystävät majoittaa merkittä- 23054: västi myös sairaita asunnottomia. 23055: 23056: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23057: 23058: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 23059: Jorma Fred Sauli Hautala 23060: 606 1989 vp. 23061: 23062: Raha-asia-aloite n:o 584 23063: 23064: 23065: 23066: 23067: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Valkonauha- 23068: liiton toimintatilojen peruskorjaukseen 23069: 23070: 23071: Eduskunnalle 23072: 23073: Suomen Valkonauhaliitto on valtakunnalli- Suomen Valkonauhaliiton toimisto ja sa- 23074: nen naisten kristillinen raittiusjärjestö, jolla on moissa tiloissa toimiva alle 25-vuotiaiden nuor- 23075: 10 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. ten neuvonta-asema on samoin peruskorjauk- 23076: Liitto pitää yllä nuorison neuvonta-asemaa sen tarpeessa. Neuvonta-asemalla annetaan 23077: Helsingissä ja Hämeenlinnassa, palvelevaa pu- psykiatrista ja sosiaalista neuvonta-apua kol- 23078: helinta Helsingissä ja Turussa ja järjestää tuki- mena iltana viikossa. Toimiston peruskorjaus 23079: henkilökursseja sekä muita kursseja ja seminaa- maksaa 200 000 markkaa. Toimistossa työsken- 23080: reja. Edelleen liitto tukee narkomaanikotia telee 10 vakituista työntekijää. 23081: Hongkongissa, sekä Namibiassa tehtävää alko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23082: holityötä. nioittavasti, 23083: Suomen Valkonauhaliitolla on naisten 23084: li-paikkainen huoltokoti Pakilassa. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23085: Liisankoti-nimisen asuntolan peruskorjaus 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000 23086: maksaisi 150 000 markkaa. markkaa Suomen Valkonauhaliiton Lii- 23087: Edelleen liitolla on Helsingissä Snellmaninka- sankodin oppilasasuntolan sekä toimis- 23088: dulla oppilasasuntola korkeakoulu- ja opistoas- ton peruskorjaukseen. 23089: teella opiskeleville. Asuntolassa on 9 paikkaa. 23090: Asuntolan peruskorjauksen määrärahantarve 23091: on 100 000 markkaa. 23092: 23093: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23094: 23095: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 23096: Jorma Fred Sauli Hautala 23097: 1989 vp. 607 23098: 23099: Raha-asia-aloite n:o 585 23100: 23101: 23102: 23103: 23104: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten teke- 23105: mien rikosten sovittelutoimintaan 23106: 23107: 23108: Eduskunnalle 23109: 23110: Maassamme toimii kokeilunluonteisesti tai rikoksen uhrille. Vantaan kokeilussa tehdyn sel- 23111: pysyvästi joillakin paikkakunnilla sovittelujär- vityksen mukaan sovittelun perusteella tehdyis- 23112: jestelmä, jonka tarkoituksena on löytää vaih- tä sopimuksista rikoksentekijät ovat täyttäneet 23113: toehtoja rikosten ja riitojen aiheuttamien risti- n. 80 OJo. 23114: riitatilanteiden ratkaisemiseen, vähentää alueen Lisäksi sovittelulla on kasvattava vaikutus 23115: rikollisuutta sekä lisätä asukkaiden yhteisvas- nuoreen, joka sovittelun avulla voi välttyä jopa 23116: tuuta ja yhteistoimintaa. lastensuojelulain mukaiselta laitossijoitukselta. 23117: Sovittelun piiriin voivat kuulua ne lainvastai- Lastensuojelulain mukaisilta toimenpiteiltä 23118: set teot, joissa toisena osapuolena ovat 10- välttyminen säästää myös viranomaisten resurs- 23119: 20-vuotiaat, joissakin kunnissa jopa 21-vuo- seja ja kustannuksia. Sovittelusta on havaittu 23120: tiaat lapset ja nuoret. Sovittelu koskee lähinnä myönteisiä vaikutuksia myös sovitteluun osal- 23121: vahingontekoa, ilkivaltaa, fyysisiä ja psyykkisiä listuneiden toveripiiriin ja ympäristöön. 23122: väkivallantekoja sekä omaisuusrikoksia. Parlamentaarinen poliisiasiain neuvottelu- 23123: Sovittelun tarkoituksena on puolueettomien kunta on mietinnössään suositellut sovittelutoi- 23124: sovittelijoiden avulla saada sovinto osapuolten minnan laajentamista koko valtakuntaan. 23125: välille ja tarvittaessa sopia rikoksen tai vahin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23126: gon aiheuttamien menetysten korjaamisesta nioittaen, 23127: esim. rahallisesti tai työpalveluna. Sovittelu on 23128: vapaaehtoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23129: Tuloksellinen sovittelu on voitu ottaa huo- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23130: mioon oikeudessa rangaistusta lieventävänä te- 800 000 markkaa lasten ja nuorten teke- 23131: kijänä. Eräissä tapauksissa sovittelulla voidaan mien rikosten sovittelutoiminnan kehit- 23132: välttää oikeuskäsittely kokonaan. Sovittelupro- tämiseen ja laajentamiseen koko maa- 23133: sessista on konkreettista hyötyä erityisesti myös han. 23134: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23135: 23136: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 23137: Esko Almgren Jorma Fred 23138: Toimi Kankaanniemi 23139: 608 1989 vp. 23140: 23141: Raha-asia-aloite n:o 586 23142: 23143: 23144: 23145: 23146: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huu- 23147: meiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 23148: 23149: 23150: Eduskunnalle 23151: 23152: Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen 25 täysitehoista riittävien osallistumisvarojen puut- 23153: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätös- tumisen takia. Valitut kokousedustajat ovat 23154: lauselman mukaan alkoholin liikakäytön haitat joutuneet osallistumaan kokouksiin mm. omilla 23155: kuuluvat maailman uusimpiin terveysongel- henkilökohtaisilla varoillaan. 23156: miin. Yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan ryh- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen 23157: tymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholi- lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermai- 23158: juomien kulutuksen vähentämiseksi. Se antoi sen juomatavan leviäminen. Se ei ole missään 23159: Maailman terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa syrjäyttänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan 23160: eri maita toimimaan entistä enemmän yhdessä se on tullut niiden lisäksi. 23161: alkoholiongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittä- Huumausaineiden kauppa on kansainvälistä 23162: miseksi. rikollisuutta, jonka hallinta edellyttää yhteisiä 23163: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toimenpiteitä eri maiden viranomaisilta. Nykyi- 23164: toiminnassa on kansainvälinen alkoholi- ja sissä oloissa ehkäisy voi olla tehokasta vain sil- 23165: huumeneuvosto (International Council on Al- loin, kun siihen pyritään samantapaisin toimen- 23166: cohol and Addictions, ICAA), jonka toimisto pitein mahdollisimman monessa maassa. Siksi 23167: sijaitsee Lausannessa Sveitsissä. Sen suomalai- kansainvälisten työmuotojen ylläpitäminen ja 23168: set jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja kehittäminen on ensiarvoisen tärkeätä juuri 23169: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivi- nyt, huumeiden katukauppahintojen ollessa las- 23170: sesti ottaneet osaa neuvoston toimintaan vuon- kusuunnassa ja huumeiden ollessa yhä useam- 23171: na 1985, ja vuoden 1986 kesäseminaari pidettiin man saatavilla. 23172: Budapestissa Unkarissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23173: Riittävän osanoton varmistaminen Kansain- nioittaen, 23174: välisen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouk- 23175: siin, seminaareihin ja kongresseihin on osoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23176: tautunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministe- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23177: riöllä ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei 33.99.25 250 000 markkaa kansainväli- 23178: ole ollut riittävästi määrärahoja näihin tarkoi- seen toimintaan alkoholismin ja huu- 23179: tuksiin. Myöskään Pohjoismaiden raittiusneu- meiden käytön ehkäisemiseksi. 23180: voston toimintaan osallistuminen ei ole ollut 23181: 23182: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23183: 23184: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 23185: Esko Almgren Jorma Fred 23186: Toimi Kankaanniemi 23187: 1989 vp. 609 23188: 23189: Raha-asia-aloite n:o 587 23190: 23191: 23192: 23193: 23194: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta rajavartioston toimitilo- 23195: jen rakentamiseen Värtsilään 23196: 23197: 23198: Eduskunnalle 23199: 23200: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan avau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23201: tuessa rajavartiosto tarvitsee uudet tilat, joihin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23202: myös tulliasema sijoitettaisiin. Myös rajavar- 26.90.10 400 000 markkaa Värtsilän ra- 23203: tiostolla itsellään on tarve tilojen laajentami- javartioston toimitilojen rakentamiseen. 23204: seen. Yhteisrakentamisella säästettäisiin merkit- 23205: tävästi kustannuksia. 23206: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23207: nioittaen, 23208: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23209: 23210: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23211: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Väistö 23212: 610 1989 vp. 23213: 23214: Raha-asia-aloite n:o 588 23215: 23216: 23217: 23218: 23219: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen perusta- 23220: miseksi Värtsilän Niiralan tulliasemalle 23221: 23222: 23223: Eduskunnalle 23224: 23225: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka avataan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23226: henkilöliikenteelle vuonna 1990. Suoritetuissa nioittaen, 23227: tutkimuksissa on todettu, että rajan ylittäisi jo 23228: ensimmäisenä vuonna 100 000-150 000 mat- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23229: kustajaa. Se työllistää huomattavasti tullin hen- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil- 23230: kilökuntaa. Kun aiemmin ei Värtsilässä ole tar- le 28.40. 01 600 000 markkaa neljiin 23231: vittu tullien henkilökuntaa henkilöliikennettä uuden viran perustamiseksi Viirtsiliin 23232: varten, on uusien virkojen tarve kiistämätön. Niiralan tulliasemalle. 23233: Jotta rajanylityspaikka palvelisi matkustajia 23234: heti alusta alkaen hyvin, on virat syytä perustaa 23235: vuoden 1990 budjettiin. 23236: 23237: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23238: 23239: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23240: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Väistö 23241: 1989 vp. 611 23242: 23243: Raha-asia-aloite n:o 589 23244: 23245: 23246: 23247: 23248: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän Niiralan tulli- 23249: aseman rakennustöihin 23250: 23251: 23252: Eduskunnalle 23253: 23254: Rajanylityspaikan avaamiseksi maantielii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23255: kenteelle Värtsilän Niiralassa on tehty valtioi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 23256: den välinen periaatepäätös. Jotta suomalainen 28.40. 74 8 000 000 markkaa Värtsilän 23257: osapuoli voi vastata velvoitteistaan, tulee val- Niiralan tulliaseman ja tullin henkilö- 23258: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen kunnan asuntojen rakentamiseen. 23259: varata määrärahat tulliaseman ja tullin henkilö- 23260: kunnan asuntojen rakentamista varten. 23261: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23262: nioittaen, 23263: 23264: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23265: 23266: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23267: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Tuulikki Hämäläinen 23268: Matti Väistö 23269: 23270: 23271: 23272: 23273: 42 290089P 23274: 612 1989 vp. 23275: 23276: Raha-asia-aloite n:o 590 23277: 23278: 23279: 23280: 23281: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Laulujuhlien 23282: tukemiseen 23283: 23284: 23285: Eduskunnalle 23286: 23287: Joensuun Laulujuhlat ovat yksi merkittävim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23288: mistä musiikkitapahtumista Suomessa, ja juh- nioittaen, 23289: lat ovat saavuttaneet kansainvälistä mainetta. 23290: Juhlien taloudesta kantaa lähes kokonaan pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23291: vastuun Joensuun kaupunki. Valtiovalta avus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 23292: taa yli 2 miljoonalla markalla Savonlinnan 29.90.52 500 000 markkaa Joensuun 23293: Oopperajuhlia, joten olisi kohtuullista, että Laulujuhlien tukemiseen. 23294: myös toista merkittävää itäsuomalaista musiik- 23295: kitapahtumaa tuettaisiin. 23296: 23297: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23298: 23299: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23300: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Väistö 23301: 1989 vp. 613 23302: 23303: Raha-asia-aloite n:o 591 23304: 23305: 23306: 23307: 23308: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Patvinsuon biosfääri- 23309: alueen perustamiseen 23310: 23311: 23312: Eduskunnalle 23313: 23314: Suomeen ollaan perustamassa kaksi biosfää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23315: rialuetta. Näistä toinen sijaitsee Pohjois-Karja- nioittaen, 23316: lassa. Patvinsuon kansallispuisto muodostaa jo 23317: tällä hetkellä kansainvälisesti tunnetun tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23318: musalueen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23319: Biosfäärialueen perustaminen edellyttää to- 35.11.26 250000 markkaa Patvinsuon 23320: teuttamissuunnitelman laatimista, jota varten biosjäärialueen perustamiseen Pohjois- 23321: täytyy palkata suunnittelija. Karjalassa. 23322: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23323: 23324: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23325: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Väistö 23326: 614 1989 vp. 23327: 23328: Raha-asia-aloite n:o 592 23329: 23330: 23331: 23332: 23333: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta harjujen tutkimusyksi- 23334: kön perustamiseen Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiriin 23335: 23336: 23337: Eduskunnalle 23338: 23339: Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitok- Vaihtoehtoisesti tulisi tutkia harjujen tutki- 23340: sessa on koottu koko Suomen kattava harjutut- musyksikön perustamista Joensuun yliopiston 23341: kimusaineisto. Tutkimusaineiston jatkohyö- yhteyteen. 23342: dyntämisen ja harjuluonnon seurannan varmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23343: tamiseksi on luontevaa perustaa Pohjois-Karja- nioittaen, 23344: lan vesi- ja ympäristöpiiriin harjuluonnon tut- 23345: kimus- ja seurantayksikkö, johon siirretään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23346: Karjalan tutkimuslaitoksessa sijaitseva erillis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23347: yksikkö. Yksikön toimintaa on viime vuosina 35.25.01 1000 000 markkaa harjujen 23348: suurimmalta osalta rahoitettu ympäristöminis- tutkimusyksikön perustamiseen Poh- 23349: teriön varoista. jois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiriin. 23350: 23351: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23352: 23353: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23354: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Väistö 23355: 1989 vp. 615 23356: 23357: Raha-asia-aloite n:o 593 23358: 23359: 23360: 23361: 23362: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen korjaustoimin- 23363: taan 23364: 23365: 23366: Eduskunnalle 23367: 23368: Kaikkialla maassa, mutta varsinkin kehitys- korjausten suunnitteluun ja erityisesti neuvon- 23369: alueilla on puutteellisesti varustettuja asuntoja taan. Puutteellisesta asumisesta ja korjausehdo- 23370: paljon, Pohjois-Karjalassa suhteellisesti enem- tuksista on valmistunut juuri Pohjois-Karjalan 23371: män kuin muualla. Vanhukset, invalidit, vam- seutukaavaliitossa perusteellinen selvitys. Siitä 23372: maiset ym. voisivat vielä kauankin asua omassa saa hyviä ohjeita, miten puutteellisesti asuvien 23373: asunnossaan, jos ne kunnostettaisiin nykyaikai- kohtalo voitaisiin parhaiten ratkaista. Määrära- 23374: siksi. Jos nämä henkilöt joudutaan sijoitta- haa tarvitaan korjauksiin huomattavasti lisää. 23375: maan laitoksiin, tulee siitä yhteiskunnalle erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23376: täin suuret kustannukset. Kun ihmisen olisi pal- nioittaen, 23377: jon parempi asua vanhassa, tutussa ympäristös- 23378: sään ja kun sellaisen asumisen suosiminen olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23379: myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23380: edullista, olisi kaikin tavoin edistettävä tällaista 35.45.56 JOO 000 000 markkaa avustuk- 23381: asumista. Asuntojen peruskorjaukseen pitäisi siksi asuntojen korjaustoimintaan puut- 23382: panostaa huomattavasti enemmän. Rakenta- teellisesti asuville. 23383: mispalvelujen lisäksi pitää kiinnittää huomiota 23384: 23385: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23386: 23387: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 23388: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Tuulikki Hämäläinen 23389: Matti Väistö 23390: 616 1989 vp. 23391: 23392: Raha-asia-aloite n:o 594 23393: 23394: 23395: 23396: 23397: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huu- 23398: meaineiston kustantamiseen peruskouluille 23399: 23400: 23401: Eduskunnalle 23402: 23403: Huumeiden käyttö on lisääntynyt viime ai- tävissä tarpeen vaatiessa monipuolinen opetus- 23404: koina maassamme. On yleistä, että huumeon- paketti huumeista. 23405: gelmaa esiintyy myös pienillä maaseutupaikka- Nuorisokasvatusliitto on tuottanut aineiston 23406: kunnilla. Vanhempien ja huoltajien ohella lä- vuoden 1988 aikana. 23407: hinnä ammattikasvattajat, opettajat ja oppilas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 23408: huoltohenkilöstö voivat valistaa nuoria huu- nioittavasti, 23409: meista, mikäli heillä itsellään on siihen tarpeek- 23410: si tietoja ja tarkoitukseen sopivaa opetusaineis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23411: toa. Vuoden 1988 aikana on uusittu oppilaitok- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 23412: sille tarkoitettu huumeaineisto. Siihen on otettu kan arviomäärärahan käytettäväksi ter- 23413: viimeisimmät tiedot huumeista, niiden vaiku- veyskasvatuksen huumeaineiston kus- 23414: tuksista, käyttötiheydestä jne. On tärkeää, että tantamiseksi peruskouluille. 23415: jokaisessa oppilaitoksessa on opettajien käytet- 23416: 23417: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23418: 23419: Tina Mäkelä Marita Jurva 23420: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 23421: 1989 vp. 617 23422: 23423: Raha-asia-aloite n:o 595 23424: 23425: 23426: 23427: 23428: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys ry:n 23429: toiminnan tukemiseen 23430: 23431: 23432: Eduskunnalle 23433: 23434: Mustalaislähetys ry. tekee arvokasta työtä ja paikallisten henkilöiden työsuhteiden jatkon. 23435: maamme romaaniväestön keskuudessa. Musta- Valtiovallan toimesta tulisi nykyistä tehok- 23436: laislähetyksellä on laaja kenttäorganisaatio ja kaammin huomioida tämän arvokasta työtä te- 23437: paikallisosastoverkosto. Lisäksi järjestöllä on kevän järjestön toiminta maamme romaani- 23438: lastenkoti toimintaa, koulutustoimintaa ja muu- väestön keskuudessa. 23439: ta romaaniväestölle suunnattua toimintaa. Pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23440: asiallisen rahoituksensa järjestö saa omalla toi- nioittaen, 23441: minnallaan sekä kirkon koiehtivaroista ja muis- 23442: ta avustuksista. Kirkon koiehtiavustus on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23443: tenkin viime vuosina ollut jatkuvassa laskussa, 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 23444: eikä sitä kaikkina vuosina ole saatu lainkaan. markkaa avustuksena Mustalaislähetys 23445: Tämä on aiheuttanut ongelmia liiton talouden ry:lle romaanityön tekemiseen. 23446: jatkuvuudessa ja vaarantanut kenttätoiminnan 23447: 23448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23449: 23450: Tina Mäkelä Marita Jurva 23451: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 23452: 618 1989 vp. 23453: 23454: Raha-asia-aloite n:o 596 23455: 23456: 23457: 23458: 23459: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden rakentamiseen 23460: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirissä 23461: 23462: 23463: Eduskunnalle 23464: 23465: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin - Säyrylän liittymään 4-tiellä rakennettavat 23466: alueella on useita tiehankkeita, joiden toteutta- ryhmityskaistat 23467: minen on ajankohtainen. Tämä johtuu siitä, - kevyen liikenteen väylän saaminen välille 23468: että Jämsänjokilaakson alueella ovat liikenne- Kinkolan silta-aluesairaalan tienhaara 23469: määrät jatkuvasti kasvaneet Yhtyneiden paperi- - kevyen liikenteen väylän rakentaminen 23470: tehtaiden laajojen hankkeiden vuoksi. Myös välille Juokslahdentie-S-market Parras 23471: nopeasti kehittyvät kaupalliset palvelut ja mat- - Koskenpään-Keuruun tieosuuden perus- 23472: kailutoiminnan laajentuminen ovat edesautta- parantaminen. 23473: neet teiden käytön lisääntymistä. Tämän takia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23474: tulisi Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin nioittavasti, 23475: alueella toteuttaa seuraavat tiehankkeet niin, et- 23476: tä niiden toteuttaminen aloitettaisiin jo vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23477: 1990 aikana. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 23478: Toteutettavat hankkeet ovat seuraavat: 31.24. 77 5 000 000 markkaa Keski-Suo- 23479: - Jämsän-Kaipolan tien perusparannus men tie- ja vesirakennuspiirin tiehank- 23480: - Viialan tien-Tehtaankadun uudelleen ra- keiden aloittamiseksi vuoden 1990 aika- 23481: kentaminen Olkkolassa na. 23482: 23483: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23484: 23485: Tina Mäkelä Marita Jurva 23486: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 23487: 1989 vp. 619 23488: 23489: Raha-asia-aloite n:o 597 23490: 23491: 23492: 23493: 23494: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton 23495: toiminnan tukemiseen 23496: 23497: 23498: Eduskunnalle 23499: 23500: Yksinhuoltajien Liitto ry. on yksinhuoltaja- distykseltä. Vuonna 1989 liitto on suunnitellut 23501: perheiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on laajentavansa toimintaansa jonkin verran, mikä 23502: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän aiheuttaa lisäpaineita toiminnan rahoitukseen. 23503: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- Tämän takia valtion budjettiin tulisi saada edel- 23504: ta. Liitto pyrkii myös tukemaan yksinhuoltajia leenkin määräraha yhdistyksen toiminnan tuke- 23505: heidän kasvatustehtävässään mm. julkaisemalla miseen. 23506: Yksinhuoltaja-lehteä, tiedottamalla ja koulut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23507: tamalla. nioittaen, 23508: Yksinhuoltajien Liitto ry. on saanut valtion- 23509: apua viimeisten vuosien ajan. Valtion vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23510: 1988 tulo- ja menoarviossa järjestölle myönnet- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 23511: tiin valtionapua 100 000 markkaa. Lisäksi yh- markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n 23512: distys on saanut avustusta Raha-automaattiyh- valtionapuun. 23513: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23514: 23515: Tina Mäkelä Marita Jurva 23516: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 23517: 620 1989 vp. 23518: 23519: Raha-asia-aloite n:o 598 23520: 23521: 23522: 23523: 23524: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon pioneerivari- 23525: kon toimitilojen rakentamiseen 23526: 23527: 23528: Eduskunnalle 23529: 23530: Parkanossa sijaitsee puolustusvoimien pio- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 23531: neerivarikko, jonka toiminnan kehittäminen 23532: edellyttää paloaseman, korjaamon, materiaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23533: linkäsittelytilojen ja varastojen rakentamista. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 23534: Rakentamiskustannukset ovat noin 8 miljoo- markkaa Parkanon pioneerivarikon toi- 23535: naamarkkaa ja suunnitellut rakentamisvuodet minnan kehittämiseksi tarvittavien tilo- 23536: 1990-91. jen rakentamiseen. 23537: 23538: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 23539: 23540: Lea Mäkipää Einari Nieminen Raila Aho 23541: Maunu Kohijoki Timo Roos Aino Pohjanoksa 23542: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 23543: 1989 vp. 621 23544: 23545: Raha-asia-aloite n:o 599 23546: 23547: 23548: 23549: 23550: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta palloiluseura JuJu-78 23551: ry:n toiminnan tukemiseen Punkalaitumella 23552: 23553: 23554: Eduskunnalle 23555: 23556: Punkalaitumella toimii palloiluseura JuJu-78 kuetta, jalkapalloa pelaavat neljä joukkuetta 23557: ry. -niminen urheiluseura. Seura tarvitsisi kipeästi sekä jääkiekon yksi juniorijoukkue. 23558: avustusta pelimatkoja varten hankitun Volks- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23559: wagen-pienoisbussin kustannuksiin, kuten lai- nioittaen, 23560: nojen lyhennykseen, vakuutus- ja dieselveroihin 23561: sekä kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23562: Auto on hankittu käytettynä ja on ollut tämän 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 23563: takia hinnaltaan edullinen. Kustannukset ovat kaa valtionavuksi palloiluseura Julu-78 23564: kuitenkin seuran pienuuteen nähden suuret ja ry:n toiminnan tukemiseen ja pienois- 23565: rasittavat joukkueen muuta toimintaa, josta bussin hankinnasta aiheutuvien velkojen 23566: mainittakoon lentopalloa pelaavat kuusi jouk- maksamiseen. 23567: 23568: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23569: 23570: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi 23571: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi 23572: 622 1989 vp. 23573: 23574: Raha-asia-aloite n:o 600 23575: 23576: 23577: 23578: 23579: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porolan paikallistien 23580: kunnostamiseen Kokemäellä 23581: 23582: 23583: Eduskunnalle 23584: 23585: Porolan paikallistie n:o 12921 on peruskor- mässä vaikutuspiirissä on asukkaita runsaat 230 23586: jauksen tarpeessa. Tienparannus oli TVH:n toi- henkeä. 23587: menpideohjelmassa jo 3-4 vuotta ja töiden piti Kustannusarvio on runsaat 3 miljoonaa 23588: alkaa syyskesällä v. 1987, mutta vuoden 1986 markkaa. 23589: lopulla ilmoitettiin aloittamisvuodeksi vasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23590: vuosi 1992. nioittaen, 23591: Porolan paikallistien varrella on Oinosen Te- 23592: rästuote, jossa on yli kymmenen työntekijää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23593: Tämän teollisuuslaitoksen raskaat kuljetukset 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23594: rasittavat huonokuntoista tietä, joten peruskor- 31.24.77 1000000 markkaa Porolan 23595: jaus olisi välttämöntä. Myös Seijan Pitopalvelu paikallistien perusparannuksen aloitta- 23596: on melkoisen suuri tienkäyttäjä, samoin muual- miseen Kokemäellä. 23597: la työssä käyviä on n. 30 henkilöä. Tien välittö- 23598: 23599: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 23600: 23601: Lea Mäkipää Einari Nieminen Raila Aho 23602: Maunu Kohijoki Timo Roos Aino Pohjanoksa 23603: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 23604: 1989 vp. 623 23605: 23606: Raha-asia-aloite n:o 601 23607: 23608: 23609: 23610: 23611: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen- 23612: Humppilan maantien peruskorjaukseen 23613: 23614: 23615: Eduskunnalle 23616: 23617: Tieolot Punkalaitumella ovat elinkeinoelä- sitä ylivoimaisesti. Tämän takia kyseinen tie 23618: män kehittymisen kannalta erittäin huonot. tulisi saattaa sellaiseen kuntoon, jota sen ny- 23619: Varsinkin suorin tieyhteys Helsingin suuntaan, kyiset liikennemäärät edellyttävät. Tällä kun- 23620: ns. Murronharjun tie Humppilaan, on kunnol- nostuksella turvattaisiin samalla Punkalaitu- 23621: taan ala-arvoinen. Kuitenkin kyseistä tietä men elinkeinoelämän tuleva kehittyminen ja 23622: käyttävät raskaat ajoneuvot runsaasti, koska laajentuminen, sillä se on mahdotonta ilman 23623: matka Helsinkiin on lyhin niin Vammalasta asianmukaista tieyhteyttä lähimmälle valtatiel- 23624: kuin Punkalaitumeltakin. Alueen asukkaiden le. 23625: mielestä tulisi välittömästi ryhtyä toimenpitei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23626: siin tieosuuden Punkalaidun-Humppila saa- nioittaen, 23627: miseksi paremmin liikennöitävään kuntoon. 23628: Tietä on nyt vuosittain paranneltu ja on ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23629: massa suunnitelmia tien parantamiseksi. Vuo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23630: sittaisella kunnostuksella ei kuitenkaan ole saa- 31.24. 77 2 000 000 markkaa tieosuu- 23631: vutettu tuloksia, koska tie on pohjaltaan heik- den Punkalaidun-Humppila peruskor- 23632: kokuntoinen ja runsas raskas liikenne rasittaa jauksen aloittamiseksi. 23633: 23634: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23635: 23636: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi 23637: Marita Jurva J. Juhani Kortesalmi 23638: 624 1989 vp. 23639: 23640: Raha-asia-aloite n:o 602 23641: 23642: 23643: 23644: 23645: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Finnilco ry:n toimin- 23646: nan tukemiseen 23647: 23648: 23649: Eduskunnalle 23650: 23651: Finnilco ry. on paksu- ja ohutsuoli- sekä Avannepotilaiden ikärakenne on nuorentu- 23652: virtsatieavanneleikattujen valtakunnallinen nut vuosien mittaan huomattavasti. Avannelei- 23653: keskusjärjestö. Jäseniä yhdistyksessä on noin kattu on yhä useammin juuri parhaimmassa 23654: 1 500. Arvioiden mukaan Suomessa on avan- työiässä oleva, 30-40-vuotias. Avanneleik- 23655: neleikattuja kuitenkin noin 5 000 ja määrä kauksen jälkeen henkilö voi palata työelämään 23656: kasvaa jatkuvasti. melko pian, mutta se edellyttää sitä, että hän 23657: oppii hoitamaan avanteensa ja kohtaamaan 23658: Yhdistyksellä on useita alueosastoja. Ne toi- 23659: sekä psyykkiset että fyysiset vaikeudet, joita 23660: mivat alueensa avanneleikattujen neuvonta- ja 23661: tukikeskuksina ja antavat tietoja uusimmista avanne väistämättä tuo tullessaan. Sopeutu- 23662: misvalmennuskurssien tarkoituksena on opas- 23663: avannetarvikkeista ja apuvälineistä. Alueosas- 23664: taa avanneleikattua valitsemaan juuri hänelle 23665: tot toimivat myös yhteistyössä alueensa kes- itselleen parhaiten soveltuvat hoitovälineet ja 23666: kussairaaloiden kanssa mm. järjestämällä tuki- 23667: auttaa häntä pääsemään pahimman henkisen 23668: henkilöitä juuri leikatuille potilaille. 23669: kriisin yli. 23670: Finnilco ry. järjestää jäsenilleen useita tilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23671: suuksia ja seminaareja vuosittain. Näiden se- nioittaen, 23672: minaarien lisäksi Finnilco järjestää vastaleika- 23673: tuille avannepotilaille kuntoutus- ja sopeutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23674: misvalmennuskursseja. Näillä kursseilla pyri- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 23675: tään saamaan avanneleikatut hyväksymään markkaa avustukseksi Finnilco ry:lle 23676: oma tilansa ja se tosiseikka, että avanne ei ole avannepotilaille tarkoitettujen kuntou- 23677: enää sairaus, vaan sairauden lopputulos: avan- tus- ja sopeutumisvalmennuskurssien 23678: teen kanssa on opittava elämään. järjestämiseksi. 23679: 23680: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23681: 23682: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Marita Jurva 23683: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 23684: 1989 vp. 625 23685: 23686: Raha-asia-aloite n:o 603 23687: 23688: 23689: 23690: 23691: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja 23692: lukioiden perustamiskustannuksiin 23693: 23694: 23695: Eduskunnalle 23696: 23697: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon Näistä normaalihinnoista kantokykyluokan 23698: on varattu peruskoulujen ja lukioiden rakenta- mukaan laskettu valtionosuustarve olisi 23699: miseen 166 000 000 markkaa. Rakennuslupia mk 23700: saadaan vuonna 1989 myöntää 210 000 000 23701: markkaa. Tämä määrä ei kuitenkaan riitä pur- - uudisrakentaminen 15 313 200 23702: kamaan sitä ongelmaa, jonka muodostavat - saneeraus 18 509 636 23703: 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa rakennetut - saneeraus ja lisärakentaminen 24 186 830 23704: suuret koulukeskukset. Ne ovat likimain sa- 23705: Yhteensä 58 009 666 23706: manaikaisesti saneerauksen tarpeessa ja ilmei- 23707: sesti alun perin heikosti rakennettuja. Valtionosuus on laskettu normaalihinnoista, 23708: Toisen ongelmaryhmän muodostavat kasvu- mikä ei anna investointien koko määrästä to- 23709: keskusten paisuvat koulutarpeet. Kuopio ja dellista kuvaa. Esimerkiksi Pielaveden yläas- 23710: Siilinjärvi ovat Pohjois-Savon ongelma-alueita teen saneerauksen kokonaiskustannusarvioksi 23711: tässä suhteessa suurine uudisrakennushankkei- on ilmoitettu 14,1 milj. markkaa, mutta val- 23712: neen. tionosuuden perusteena oleva normaalihinta 23713: Pohjois-Savossa peruskoulujen ja lukioiden on vain 7 milj. markkaa. 23714: rakentamisen rahoitustarpeet vuodelle 1989 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23715: ovat normaalihinnoin mk nioittaen, 23716: 23717: uudisrakentamiseen 27 636 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23718: saneeraukseen 22 308 880 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23719: saneeraukseen ja 29.46.34 300 000 000 markkaa perus- 23720: lisärakentamiseen 31 386 000 koulujen ja lukioiden perustamiskus- 23721: Yhteensä 81 330 800 tannuksiin. 23722: 23723: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23724: 23725: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 23726: Kalle Röntynen Juhani Laitinen Heli Astala 23727: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen Heikki Riihijärvi 23728: 626 1989 vp. 23729: 23730: Raha-asia-aloite n:o 604 23731: 23732: 23733: 23734: 23735: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötekniikan 23736: laboratorion perustamiseen Lappeenrantaan 23737: 23738: 23739: Eduskunnalle 23740: 23741: Ympäristönsuojelu on noussut merkittäväksi mintaa sekä alkavaa yhteistyötä VTT:n kanssa 23742: asiaksi myös Suomessa viime vuosina. Ihmisiä ja myös korkeakoululle valmistuvan päästö- 23743: huolestuttaa yhä enemmän ympäristön saastu- mittauslaboratorion hyväksikäyttömahdolli- 23744: misen vaikutus ihmisen terveyteen. Ilman saas- suudet. 23745: tuminen, luonnonsuojelu, vesiensuojelu, hap- Lappeenrannassa on tehty jo ympäristötek- 23746: pamoituminen, otsonikerroksen ohentuminen niikan laboratorion perustamisesta perustamis- 23747: jne. kiinnostavat ja huolestuttavat kansalaisia. selvitys. Ympäristötekniikan laboratorio on pe- 23748: Greenpeace-järjestö tekee iskuja eri puolille rustettavissa opetusministeriön hallinnonalan 23749: Suomeakin. Imatralla mm. väitettiin tutkitun hankkeena korkeakouluun liittyvänä tutkimus- 23750: Vuoksesta kalastetun kalan dioksiinipitoisuus yksikkönä. 23751: ja todetun sen kaikki sallitut arvot ylittäväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23752: Myöhemmin ilmeni, ettei kala edes ollut kotoi- nioittaen, 23753: sin Vuoksesta. 23754: Edellä mainitun esimerkin kaltaisista asioista 23755: tulisi olla mahdollisuus saada välittömästi luo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23756: tettavat tutkimustulokset. Meillä tarvitaan yhä 1990 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 23757: tehostetumpaa ympäristöntutkimusta. markkaa ympäristötekniikan laborato- 23758: Lappeenrannan teknologiakeskuksessa on jo rion perustamiseksi Lappeenrannan 23759: käynnissä laaja-alaista tutkimus- ja opetustoi- teknologiakeskuksen yhteyteen. 23760: 23761: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 23762: 23763: Sinikka Mönkäre Riitta U osukaineo 23764: 1989 vp. 627 23765: 23766: Raha-asia-aloite n:o 605 23767: 23768: 23769: 23770: 23771: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sai- 23772: raanhoitopiirin muodostumisesta aiheutuneisiin kuntien väli- 23773: siin lunastuskorvauksiin 23774: 23775: 23776: Eduskunnalle 23777: 23778: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri on perus- muodostamisen yhteydessä ja panostamaan 23779: tettu valtioneuvoston päätöksellä 1.1.1988 lu- Etelä-Saimaan keskussairaalan saneeraukseen. 23780: kien Etelä-Karjalan kuntien edustajakokouk- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin muodosta- 23781: sen aloitteesta. misessa Etelä-Karjalan kunnat joutuvat maksa- 23782: maan lunastuskorvauksia Tiurun sairaalan 23783: Etelä-Karjalan alueella erikoislääkärijobtois- 23784: osalta 20 miljoonaa markkaa ja Rauhan sai- 23785: ta sairaanhoitolaitosta jää ylläpitämään 11 23786: raalan osalta 33 miljoonaa markkaa, eli yh- 23787: kuntaa, joissa on 135 000 asukasta. Aiemmin teensä 53 miljoonaa markkaa. 23788: mukana oli 28 kuntaa, väestöpohjaltaan 23789: Etelä-Karjalan kunnat pitävät välttämättö- 23790: 342 500 asukasta. 23791: mänä, että valtiovalta tulee mukaan Etelä-Kar- 23792: Sairaanhoitopiirin muodostamisesta koituu jalan sairaanhoidon hallinnon uudelleenjärjes- 23793: Etelä-Karjalan kunnille huomattavat lunastus- telyihin myöntämällä valtionavustusta kuntien 23794: korvaukset. Etelä-Karjalan kunnat ovat jo täl- välisten lunastuskorvausten maksamiseen. Tä- 23795: lä hetkellä taloudellisissa vaikeuksissa aluetta hän tarkoitukseen onkin saatu 1,5 miljoonaa 23796: ravistelevan elinkeinopoliittisen rakennemuu- markkaa vuonna 1988, ja nyt valtion tulo- ja 23797: toksen vuoksi. Alueen kunnat ovat väestökato- menoarvioesityksessä esitetään 2 miljoonaa 23798: kuntia, ja alueen työttömyysaste on korkea. markkaa. Etelä-Karjalan kuntien toive oli kui- 23799: Etelä-Karjalan kunnat ovat viime vuosina jou- tenkin alun pitäen 20 miljoonaa markkaa, 23800: tuneet panostamaan paljon kunnallistalouden jonka kunnat vapaaehtoisesti karsivat Etelä- 23801: voimavaroja elinkeinopolitiikan uudistamiseen Saimaan keskussairaalan saneerauksesta toi- 23802: ja pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämi- voen saavansa sen kuntien välisiin lunastuskor- 23803: seen. Alueella on myös suuri Etelä-Saimaan vauksiin. 23804: keskussairaala, joka on maamme sodan jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23805: keen rakennetuista keskussairaaloista ainoa, nioittaen, 23806: joka on edelleen saneeraamatta. Valtakunnalli- 23807: sessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveyden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23808: huollon järjestämiseksi Etelä-Saimaan keskus- 1990 tulo- ja menoarvioon 16 500 000 23809: sairaalalle on myönnetty nyt saneerausrahat. markkaa Etelä-Karjalan sairaanhoito- 23810: Alueen kunnat joutuvat siis yhtä aikaa maksa- purm perustamisesta aiheutuneisiin 23811: maan lunastuskorvauksia sairaanhoitopiirin kuntien välisiin lunastuskorvauksiin. 23812: 23813: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 23814: 23815: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen 23816: 23817: 23818: 23819: 23820: 43 290089P 23821: 628 1989 vp. 23822: 23823: Raha-asia-aloite n:o 606 23824: 23825: 23826: 23827: 23828: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista 23829: ry:n toiminnan tukemiseen 23830: 23831: 23832: Eduskunnalle 23833: 23834: Vapaaksi Huumeista ry. toimii nyt kuudetta telmä. Nykyisin huumeiden käyttäjät ovat nuo- 23835: vuotta huumeongelmaisten lasten ja nuorten ria, jopa lapsia. Huumeenkäyttäjien vanhem- 23836: vanhempainjärjestönä. Järjestöllä on tarkoitus mat ovat perustaneet omat yhdistyksensä, jot- 23837: laajentaa ja tehostaa toimintaansa. ka pyrkivät toimimaan ennalta ehkäisevän tie- 23838: Maassamme on vaihtelevien arvioiden mu- dotus- ja valistustyön sekä käytännön auttami- 23839: kaan useita satoja huumeenkäyttäjiä, vaikka sen alalla. Yhdistys toimii vapaaehtoisin voi- 23840: tilanne Suomessa muihin Pohjoismaihin verra- min. 23841: ten on edelleen hyvä. Vuonna 1984 todettiin Voidakseen laajentaa ja tehostaa toimin- 23842: kuitenkin 1 500 huumeidenkäyttäjän käyttä- taansa Vapaaksi Huumeista ry. tarvitsee ny- 23843: neen sosiaali- ja terveydenhuollon tai poliisin kyistä paremmat ja suuremmat toimitilat sekä 23844: palveluja. Suomessa on kuitenkin tiedostettu, lisää palkattua työvoimaa. Toimitilat on tar- 23845: että huumausaineiden käytössä Euroopassa ta- koitus vuokrata. Käytäntö on osoittanut, että 23846: pahtuvat muutokset heijastuvat herkästi myös tälle yhdistykselle osoitetaan tiloja, jotka vaati- 23847: meille. Viime aikoina USA:n tiukentaessa rajo- vat suurta remonttia. 23848: jensa valvontaa on kokaiininkuljetusta alkanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23849: suuntautua Etelä- ja Väli-Amerikasta Etelä- nioittaen, 23850: Eurooppaan. Pahamaineinen crack-huume on 23851: levinnyt jo Eurooppaan, ja sitä on löydetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23852: myös Suomesta. 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 23853: Yksityiselle ihmiselle ja hänen perheelleen markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi- 23854: huumeiden käyttö on inhimillinen murhenäy- minnan tukemiseen. 23855: 23856: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 23857: 23858: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto 23859: 1989 vp. 629 23860: 23861: Raha-asia-aloite n:o 607 23862: 23863: 23864: 23865: 23866: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja 23867: puutalousoppilaitoksen toimitilojen rakentamiseen 23868: 23869: 23870: Eduskunnalle 23871: 23872: KuUaan metsä- ja puutalousoppilaitoksen ta, jotka hallitsevat sekä teollisen tuotannon 23873: peruskoulupohjaisella yleisjaksolla annetaan että markkinoinnin. 23874: opetusta metsurin, metsäkoneenkuljettajan ja Oppilaitos on jo nykyisin valittu yhdeksi 23875: metsätalousteknikon opintolinjoilla. Ylioppi- neljästä metsäalan atk-koulutuspisteestä sekä 23876: laspohjaisella opistotasoisella sahateollisuus- lisäksi sahatekniikan koulutuskeskukseksi 23877: teknikon opintolinjalla on annettu väliaikaista Länsi-Suomessa. Sahaopetustilojen rakentami- 23878: koulutusta vuodesta 1983. Tämä erikoistumis- nen palvelisi alueen metsäteollisuutta, valtion 23879: linja vakinaistetaan opetusministeriön päätök- koulutustarpeita sekä muita alan oppilaitoksia. 23880: sellä elokuussa 1989. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 23881: Kehittyvä metsäteollisuus edellyttää mm. sa- 23882: hateollisuusteknikoilta monipuolista alkutuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23883: tannon, teollisen tuotannon ja markkinoinnin 1990 tulo- ja menoarvioon 14 000 000 23884: laajaa tuntemusta. KuUaan metsä- ja puuta- markan määrärahan Kul/aan metsä- ja 23885: lousoppilaitokseen suunnitellut sahaopetustilat puutalousoppilaitoksen sahaopetustilo- 23886: antaisivat mahdollisuuden nykyisen tietoteknii- jen ja niissä tarvittavan kaluston han- 23887: kan keinoin kouluttaa sahateollisuusteknikoi- kintaan. 23888: 23889: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 23890: 23891: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki 23892: Timo Roos Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo 23893: Timo Laaksonen Kalevi Lamminen 23894: 630 1989 vp. 23895: 23896: Raha-asia-aloite n:o 608 23897: 23898: 23899: 23900: 23901: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 23902: tamiseksi Saloon 23903: 23904: 23905: Eduskunnalle 23906: 23907: Valtion virastot Salon kaupungissa toimivat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23908: eri puolilla kaupunkia pääosin vuokratiloissa taen, 23909: ja tilanahtaudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23910: Vanha virastotalo ei riitä tyydyttämään edes 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 23911: sinne jääneiden virastojen tilantarvetta, vaan markkaa uuden virastotalon rakentami- 23912: esim. posti tarvitsee välttämättä lisätiloja. seksi Salon kaupunkiin. 23913: 23914: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23915: 23916: Sauli Niinistö 23917: 1989 vp. 631 23918: 23919: Raha-asia-aloite n:o 609 23920: 23921: 23922: 23923: 23924: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Märyn kylän ja Halikon 23925: kirkonkylän välisen siirtoviemärin rakentamiseen 23926: 23927: 23928: Eduskunnalle 23929: 23930: Halikon kunnalla on määräaikainen oikeus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23931: kuljettaa Märyn kylän jätelietteet Salon jäteve- taen, 23932: denpuhdistamoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23933: Määräajan päättyessä vuonna 1989 Halikon 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 23934: kunnan tulee rakentaa yhdysviemäri, jolla Mä- markkaa siirtoviemärin rakentamiseksi 23935: ryn kylän jätevedet yhdistetään kunnan viemä- Halikon Märyn kylän ja kirkonkylän 23936: röintiin. välille. 23937: 23938: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23939: 23940: Sauli Niinistö 23941: 632 1989 vp. 23942: 23943: Raha-asia-aloite n:o 610 23944: 23945: 23946: 23947: 23948: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Salon itäisen ohikulkutien 23949: rakentamiseen 23950: 23951: 23952: Eduskunnalle 23953: 23954: Voimakkaasti kasvavan Salon kaupungin lii- Turku-Helsinki edellyttämiin kaupungin itä- 23955: kenneongelmat ovat lisääntyneet mm. koko puolisiin liikennejärjestelyihin. 23956: talousalueen liikenteen paineiden kasvaessa ja 23957: kohdistuessa Salon kaupungin sisäiseen tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23958: verkkoon. taen, 23959: Suunnitelmat Salon itäisen ohikulkutien ra- 23960: kentamiseksi ovat valmistuneet. Kaupunki on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23961: kaavoituksessaan varautunut tiehen ja pitänyt 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 23962: linjausta avoinna jo vuosikymmenien ajan. 31.24.77 5 000 000 markkaa itäisen 23963: Po. ohikulkutie tulisi pikaisesti toteuttaa ja ohikulkutien rakentamiseen Salon kau- 23964: samassa yhteydessä varautua moottoritien punkiin. 23965: 23966: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23967: 23968: Sauli Niinistö 23969: 1989 vp. 633 23970: 23971: Raha-asia-aloite n:o 611 23972: 23973: 23974: 23975: 23976: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Kuusjoen ja Halikon kunta- 23977: keskusten välisen paikallistien peruskorjaamiseen 23978: 23979: 23980: Eduskunnalle 23981: 23982: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskusten välinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23983: paikallistie n:o 12315 on erittäin huonokuntoi- taen, 23984: nen. Erityisesti Kuusjoen kunnan kannalta tie 23985: on varsin tärkeä, koska se on em. kuntakes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23986: kusten välinen yhdystie. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 23987: Tietä käytetään erityisesti koulukuljetuksiin 31.24. 77 3 000 000 markkaa Kuusjoen 23988: ja lyhimpänä yhteytenä Kuusjoelta Turkuun. ja Halikon kuntakeskusten välisen pai- 23989: Tie tulisi pikaisesti peruskorjata sekä muut- kallistien n:o 12315 peruskorjaamisek- 23990: taa maantieksi. si. 23991: 23992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 23993: 23994: Sauli Niinistö 23995: 634 1989 vp. 23996: 23997: Raha-asia-aloite n:o 612 23998: 23999: 24000: 24001: 24002: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien 24003: rakentamiseen Halikossa 24004: 24005: 24006: Eduskunnalle 24007: 24008: Halikon kunnan kirkonkylästä suuntautuu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24009: vilkas kevyt liikenne Halikon aseman seudulle taen, 24010: ja siitä edelleen valtatien n:o 1 varrella olevalle 24011: teollisuusalueelle. Välillä ei ole erillistä kevyen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24012: liikenteen väylää ja tie on kapea ja mutkainen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24013: 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 24014: Liikenneturvallisuus ja liikenteen joustavuus kenteen väylän rakentamiseksi Halikon 24015: edellyttävät, että välille rakennetaan erillinen kirkonkylän, Halikon aseman ja valta- 24016: kevyen liikenteen väylä. tien n:o 1 välille. 24017: 24018: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 24019: 24020: Sauli Niinistö 24021: 1989 rd. 635 24022: 24023: Finansmotion nr 613 24024: 24025: 24026: 24027: 24028: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili Österbottens 24029: svenska hemslöjdsförening för rådgivning 24030: 24031: 24032: Tili Riksdagen 24033: 24034: Hemslöjdsrådgivning i vårt land sköts av Sedan flera år finns en pian för grundande av 24035: Centralförbundet för Hemslöjd r.f. och 22 flera rådgivningsstationer. 1 1989 års budget 24036: regionala föreningar. infördes 50 000 mark för utvecklande av verk- 24037: År 1988 fanns det 239 tjänster, som finansi- samheten. Med hjälp av detta, bidrag av sta- 24038: erades med statsstöd, i föreningarna. Ytterliga- den och annat stöd kan rådgivning startas i 24039: re tio tjänster tillkom i 1989 års budget. Därtill Kristinestad. Ett permanent arrangemang 24040: avlönas flera tiotal rådgivare tillfälligt med förutsätter statsstöd 100 000 mark för en råd- 24041: sysselsättningsmedel. Öster bottens svenska givare/tjänst i statsförslaget för 1990. 24042: hemslöjdsförening verkar fortfarande med ba- På basis av det ovan anförda föreslår vi 24043: ra en statsstödd tjänst, medan övriga har minst vördsamt, 24044: två och högst 26. Detta innebär en helt otill- 24045: fredsställande situation, eftersom verksamhets- 24046: att Riksdagen i statsförslaget för år 24047: området omfattar hela kustområdet i Vasa Iän 24048: 1990 på momentet 29.76.51 upptar 24049: och dess 16 kommuner. Flera tjänster är nöd- 24050: JOO 000 mark för Österbottens svenska 24051: vändiga för att verksamheten skall kunna ut- hemslöjdsjörening jör rådgivning. 24052: vecklas i regionen och i enskilda kommuner. 24053: 24054: Helsingfors den 9 februari 1989 24055: 24056: Håkan Nordman Håkan Malm 24057: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24058: 636 1989 vp. 24059: 24060: Raha-asia-aloite n:o 613 Suomennos 24061: 24062: 24063: 24064: 24065: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Österbottens svenska 24066: hemslöjdsförening -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemi- 24067: seen 24068: 24069: 24070: Eduskunnalle 24071: 24072: Kotiteollisuusneuvontaa maassamme hoitaa vireillä suunnitelma useampien neuvonta-ase- 24073: Kotiteollisuuden Keskusliitto ry. ja 22 alue- mien perustamiseksi. Vuoden 1989 tulo- ja 24074: yhdistystä. menoarviossa otettiin 50 000 markkaa toimin- 24075: Vuonna 1988 yhdistyksillä oli 239 tointa, nan kehittämiseen. Tämän avulla sekä kaupun- 24076: jotka rahoitettiin valtion tuella. Lisäksi vuoden gin avustuksella ja muun tuen avulla voidaan 24077: 1989 tulo- ja menoarviossa tuli kymmenen neuvonta aloittaa Kristiinankaupungissa. Pysy- 24078: tointa lisää. Tämän lisäksi useita kymmeniä vä järjestely edellyttää 100 000 markan valtion- 24079: neuvojia palkataan tilapäisesti työllisyysvaroin. apua yhden neuvojantoimen perustamiseksi 24080: Österbottens svenska hemslöjdsföreningillä on vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. 24081: edelleenkin vain yksi toimi, johon saadaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24082: valtion tukea, kun muilla on vähintään kaksi nioittaen, 24083: ja enintään 26. Tämä tilanne on täysin epätyy- 24084: dyttävä, koska toiminta-alue kattaa koko Vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24085: san läänin rannikkoseudun ja sen 16 kuntaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24086: Useampia toimia tarvitaan, jotta toimintaa 29.76.51 JOO 000 markkaa Österbottens 24087: voitaisiin kehittää koko alueella ja yksittäisissä svenska hemslöjdsförening -nimiselle 24088: kunnissa. Jo useiden vuosien ajan on ollut yhdistykselle neuvontaty6hön. 24089: 24090: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24091: 24092: Håkan Nordman Håkan Malm 24093: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24094: 1989 rd. 637 24095: 24096: Finansmotion nr 614 24097: 24098: 24099: 24100: 24101: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för framställning av 24102: orienteringskartor 24103: 24104: 24105: Till Riksdagen 24106: 24107: Orientering samlar allt flera utövare. Sats- procent av kostnaderna. Som jämförelse kan 24108: ningen på både eliten och massutövare är stor. nämnas att kommunerna stödde kartframställ- 24109: Utvecklingen måste bl.a. förenas med ett om- ningen med ca 2,8 milj. mark. Utan kommu- 24110: fattande kartframställningsarbete. nernas positiv inställning skulle orienterings- 24111: År 1987 färdigställdes 375 orienteringskar- sporten ställas inför en omöjlig uppgift. Nä- 24112: tor, antalet och arealen ökar varje år. Detta ringslivets stöd uppgick till knappt 300 000 24113: krävde ca 100 000 arbetstimmar, varav mera mark år 1987. 24114: än hälften utfördes utan ersättning. Av ca Det bör understrykas att tidsenliga kartor 24115: 417 000 körkilometer ersattes knappt två tred- ingalunda betjänar enbart orienterarna. Mark- 24116: jedelar. Värdet av det frivilliga arbetet upp- ägarna, friluftsmänniskor, turister, Jagare 24117: skattades till ungefär 2,6 milj. mk, medan de m.fl. befolkningsgrupper - liksom myndighe- 24118: direkta ersättningarna för kartframställningen ter behöver dem. Allmännyttan är betydande 24119: uppgick till ca 4,9 milj. mark år 1987. För- av det arbete som föreningarna gör. 24120: eningarna tvingades stå för 52 procent av På basis av det ovan anförda föreslår vi 24121: kostnaderna. En sådan självkostnadsandel för vördsamt, 24122: orienteringssporten är mycket stor, beaktande 24123: av hur staten och kommunerna bygger anlägg- att Riksdagen i statsförslaget för år 24124: ningar och står för utrustning för andra 1990 på momentet 29.91.51 upptar 24125: idrottsformer. 1 statsbudgeten för 1989 höjdes 800 000 mark för framställning av ori- 24126: statsstödet obetydligt från 700 000 till 720 000 enteringskartor. 24127: mark. Statsstödet täckte år 1987 ungefär 8 24128: 24129: Helsingfors den 9 februari 1989 24130: 24131: Håkan Nordman Håkan Malm 24132: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24133: 638 1989 vp. 24134: 24135: Raha-asia-aloite n:o 614 Suomennos 24136: 24137: 24138: 24139: 24140: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnistuskarttojen 24141: valmistamiseen 24142: 24143: 24144: Eduskunnalle 24145: 24146: Suunnistus saa yhä useampia harrastajia. 700 000 markasta 720 000 markkaan. Valtion- 24147: Panostus sekä valioluokan suunnistajiin että apu kattoi vuonna 1987 noin 8 prosenttia 24148: joukkosuunnistajiin on suuri. Kehitykseen on kustannuksista. Vertailun vuoksi voidaan mai- 24149: muun muassa yhdistettävä laaja karttojen val- nita, että kunnat tukivat karttojen valmista- 24150: mistustyö. mista noin 2,8 miljoonalla markalla. Ilman 24151: Vuonna 1987 valmistettiin 375 suunnistus- kuntien myönteistä suhtautumista suunnistus- 24152: karttaa ja karttojen määrä ja niiden kattama urheilu joutuisi mahdottomaan tilanteeseen. 24153: pinta-ala kasvaa vuosi vuodelta. Tämä vaati Elinkeinoelämän tuki vuonna 1987 oli vajaat 24154: noin 100 000 työtuntia, joista yli puolet tehtiin 300 000 markkaa. 24155: korvauksetta. Noin 417 000 ajokilometristä On syytä korostaa, etteivät ajanmukaiset 24156: korvattiin vajaa kaksi kolmasosaa. Vapaaeh- kartat palvele pelkästään suunnistajia. Maan- 24157: toisen työn arvo arvioitiin noin 2,6 miljoonaksi omistajat, ulkoilijat, matkailijat, metsästäjät 24158: markaksi, kun taas karttojen valmistuksen vä- ym. väestöryhmät sekä viranomaiset tarvitse- 24159: littömät kustannukset olivat noin 4,9 miljoo- vat niitä. Yhdistysten tekemällä yleishyödylli- 24160: naa markkaa vuonna 1987. Seurat joutuvat sellä työllä on tärkeä merkitys. 24161: vastaamaan 52 prosentista kustannuksia. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24162: lainen suunnistusurheilun omakustannusosuus nioittaen, 24163: on hyvin suuri ottaen huomioon sen, että 24164: valtio ja kunnat rakentavat liikuntapaikkoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24165: muita urheilumuotoja varten ja vastaavat väli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24166: nekustannuksista. Vuoden 1989 tulo- ja meno- 29.91.51 800 000 markkaa suunnistus- 24167: arviossa valtionapua korotettiin vähäisesti karttojen valmistukseen. 24168: 24169: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24170: 24171: Håkan Nordman Håkan Malm 24172: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24173: 1989 rd. 639 24174: 24175: Finansmotion nr 615 24176: 24177: 24178: 24179: 24180: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Martens Trädgårds- 24181: stiftelse 24182: 24183: 24184: Tili Riksdagen 24185: 24186: Martens Trädgårdsstiftelse i Övermark, När- landskapet. För att trygga växthusnäringens 24187: pes bedriver sedan år 1969 försöksodling. Ett framtid med nya krav och konkurrensförhål- 24188: årligt statsstöd erhålls sedan 1978. landen behövs intensifierat arbete för bättre 24189: År 1984 ingicks avtal med Lantbrukets odlingsteknik, nya byggnadstekniska lös- 24190: forskningscentral och upprättades LFC-Mar- ningar, ökad ekonomisk kunskap, utvecklings- 24191: tens grönsaksforskningsstation för att främja i arbete för produktutveckling och bearbetning 24192: första hand grönsaksodlingen i växthus. av den inhemska och utländska marknaden. 24193: Sedan dess har stora investeringar gjorts, En ökad självförsörjning i Jandet i fråga om 24194: växthusarealen mera än fördubblats och perso- olika grönsaker eftersträvas. Ett sådant forsk- 24195: nalen utökats med flera personer. Enligt över- nings- och utvecklingsarbete förutsätter dyr 24196: enskommelsen ställer Martens Trädgårdsstiftel- specialutrustning och medför ökade driftskost- 24197: se utrymmena avgiftsfritt till forskningsstatio- nader. 24198: nens förfogande. Ett förhöjt statsstöd är högst väsentligt för 24199: Statsbidraget har höjts obetydligt de senaste att utveckla forskningen vid LFC-Martens 24200: åren. 1 budgetpropositionen för 1989 ökades grönsaksforskningsstation. 24201: förslaget om 137 000 mark med 50 000 mark På basis av det ovan anförda föreslår vi 24202: av riksdagen. Men även med ett sådant statsbi- vördsamt, 24203: drag blir driftsunderskottet ca 350 000 mark. 24204: En betydande del av odlingen av tomat och att Riksdagen i statsförslaget för år 24205: gurka sker som bekant i Sydösterbotten. Växt- 1990 på momentet 30.30.47 upptar 24206: husnäringen är utomordentligt viktig för sys- 300 000 mark för Martens Trädgårds- 24207: selsättningen och den allmänna utvecklingen i stifte/se. 24208: 24209: Helsingfors den 9 februari 1989 24210: 24211: Håkan Nordman Håkan Malm 24212: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24213: 640 1989 vp. 24214: 24215: Raha-asia-aloite n:o 615 Suomennos 24216: 24217: 24218: 24219: 24220: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Martens Trädgårds- 24221: stiftelse -nimisen säätiön toiminnan tukemiseen 24222: 24223: 24224: Eduskunnalle 24225: 24226: Martens Trädgårdsstiftelse Närpiön Ylimar- aanmma1sen tärkeä maakunnan työllisyydelle 24227: kussa on harjoittanut kokeiluviljelyä vuodesta ja yleiselle kehitykselle. Elinkeinon tulevaisuu- 24228: 1969 lähtien. Vuodesta 1978 lähtien säätiö on den, jolloin sille asetetaan uusia vaatimuksia ja 24229: saanut valtionapua vuosittain. kilpailuolosuhteet muuttuvat, turvaamiseksi 24230: Vuonna 1984 tehtiin sopimus Maatalouden tarvitaan tehokasta työtä viljelytekniikan pa- 24231: tutkimuskeskuksen kanssa ja perustettiin LFC- rantamiseksi, uusia rakennusteknisiä ratkaisu- 24232: Martens grönsaksforskningsstation -niminen ja, lisää taloudellista tietämystä, tuotekehitte- 24233: vihannestutkimusasema edistämään ensisijai- lytyötä ja sekä kotimaan että ulkomaan mark- 24234: sesti kasvihuoneessa tapahtuvaa vihannesvilje- kinoiden työstämistä. Meidän tulisikin pyrkiä 24235: lyä. kohottamaan maamme vihannesomavaraisuut- 24236: Tämän jälkeen on tehty suuria investointeja, ta. Tällainen tutkimus- ja kehitystyö edellyttää 24237: kasvihuonepinta-ala on kaksinkertaistettu, ja kallista erikoisvarustusta ja aiheuttaa käyttö- 24238: henkilökuntaa lisätty useilla henkilöillä. Sopi- kustannusten lisääntymistä. 24239: muksen mukaan Martens Trädgårdsstiftelse Valtionavun korottaminen on erittäin tar- 24240: asettaa tilat maksutta tutkimusaseman käyt- peellista LFC-Martensin vihannestutkimusase- 24241: töön. malla tehtävän tutkimuksen kehittämiseksi. 24242: Valtionapua on korotettu niukasti viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24243: vuosina. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- nioittaen, 24244: tyksessä esitetystä 137 000 markasta eduskunta 24245: lisäsi määrää 50 000 markalla. Tälläkin val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24246: tionavulla toiminta-alijäämäksi Jaa noin 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 24247: 350 000 markkaa. Merkittävä osa tomaatin ja 30.30.47 300 000 markkaa Martens 24248: kurkun viljelystä tapahtuu tunnetusti Etelä- Trädgårdsstiftelse -nimisen säätiön toi- 24249: Pohjanmaalla. Kasvihuoneviljelyelinkeino on minnan tukemiseen. 24250: 24251: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24252: 24253: Håkan Nordman Håkan Malm 24254: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24255: 1989 vp. 641 24256: 24257: Raha-asia-aloite n:o 616 24258: 24259: 24260: 24261: 24262: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pilvilammen raakave- 24263: sialtaan saneeraukseen Vaasassa 24264: 24265: 24266: Eduskunnalle 24267: 24268: Vaasan kaupungin ja valtion välillä on alle- tusosa. Kaupunki on jo ostanut putkitarvik- 24269: kirjoitettu sopimus Pilvilammen raakavesial- keet ja aloittanut työt. Mutta vuoden 1988 24270: taan saneerauksesta elokuussa 1988. Työkoko- määrärahalla ei saada aikaan toimivaa koko- 24271: naisuus tulee käsittämään Pilvilammen täyttö- naisuutta. Työt ovat luonteeltaan maanraken- 24272: kanavan putkituksen ja lampea ympäröivien nustöitä, joiden oikea-aikainen ajoitus vaikut- 24273: patojen korotuksen. Tavoitteena on lisätä Pil- taa kustannuksiin. On tärkeää, että hankkeelle 24274: vilammen säännöstelytilavuutta ja siten vähen- taataan jatkorahoitus sopimuksen mukaisesti 24275: tää riippuvuutta Kyrönjoen vedenlaadun vaih- vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. 24276: teluista. Vesihuoltotyöt toteutetaan siten, että 24277: valtio tekee työt ja kaupunki maksaa tarvik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24278: keet. Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvios- nioittaen, 24279: sa oli aloitusraha 0,5 milj. mk. Suunnitelman 24280: mukaan työhön oli valtion osalle ajateltu seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24281: raavanlainen rahoitus: 1988 0,5 milj. mk, 1989 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24282: 3 milj. mk, 1990 2,6 milj. mk. 30.40. 77 3 000 000 markkaa Pilvilam- 24283: Sopimuksesta poiketen puuttuu valtion vuo- men raakavesialtaan saneeraukseen 24284: den 1989 tulo- ja menoarviosta valtion rahoi- Vaasassa. 24285: 24286: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24287: 24288: Håkan Nordman Håkan Malm 24289: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24290: 642 1989 rd. 24291: 24292: Finansmotion nr 617 24293: 24294: 24295: 24296: 24297: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 24298: landsväg nr 678 i Petalax centrum och på avsnittet Nyby- 24299: Dalback 24300: 24301: 24302: Tili Riksdagen 24303: 24304: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har Tili projekt som ständigt framskjutits i åt- 24305: under flera år fått en för liten andel av gärdsprogrammen hör landsväg nr 678, där 24306: väghushållningsanslagen. Vägnätets längd, bil- arbetena överraskande avbrutits. Miserabla 24307: tätheten och trafikfrekvensen, byggnadsförhål- förhållanden talar för att förbättringsarbetena 24308: landena, trafiksäkerheten, befolkningsunderla- i Petalax centrum slutförs och kommer i gång 24309: get m.fl. faktorer talar för en större andel. Den på sträckan Nyby-Dalback. 24310: otillräckliga tilldelningen, som delvis förklaras På basis av det ovan anförda föreslår vi 24311: av satsningen på huvudvägar på annat håll i vördsamt, 24312: landet, är alarmerade med tanke på vägnätets 24313: kvalitet. Vägnätet på lägre nivå försämras. 24314: Löften om en ordentlig förhöjning, bl.a. i att Riksdagen i statsförslaget för år 24315: planen "Väg år 2000" har inte uppfyllts, 1990 på momentet 31.24.77 upptar 24316: tvärtom har den faktiska tilldelningen minskat 3 000 000 mark för grundjörbättring av 24317: åren 1988-89, och planerade vägprojekt och landsväg nr 678 i Petalax centrum och 24318: åtgärder framflyttats. på sträckan Nyby-Dalback. 24319: 24320: Helsingfors den 9 februari 1989 24321: 24322: Håkan Nordman Håkan Malm 24323: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24324: 1989 vp. 643 24325: 24326: Raha-asia-aloite n:o 617 Suomennos 24327: 24328: 24329: 24330: 24331: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 24332: perusparantamiseen Petolahden keskustassa ja välillä Nyby- 24333: Dalback 24334: 24335: 24336: Eduskunnalle 24337: 24338: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on useiden Hankkeisiin, joita on jatkuvasti siirretty toi- 24339: vuosien ajan saanut liian pienen osuuden tien- menpideohjelmassa, kuuluu maantie n:o 678, 24340: pitomäärärahoista. Tieverkon pituus, autojen jonka työt on yllättävästi keskeytetty. Kurjat 24341: määrä ja liikennetaajuus, rakennusolosuhteet, olosuhteet puhuvat sen puolesta, että kunnos- 24342: liikenneturva, väestöpohja ym. seikat puhuvat tustyöt tulisi suorittaa loppuun Petolahden 24343: suuremman osuuden puolesta. Määrärahojen keskustassa ja käynnistää välillä Nyby-Dal- 24344: riittämätön jako, joka osaksi selittyy panos- back. 24345: tuksella pääteihin muualla maassa, on hälyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24346: vä tienverkon laadun huomioon ottaen. Alem- nioittaen, 24347: manasteinen tieverkko heikkenee. Lupaukset 24348: kunnollisesta korotuksesta mm. "Tie 2000" että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24349: -ohjelmassa eivät ole täyttyneet. Päinvastoin 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24350: todellinen määrärahojen jako on vähentynyt 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien 24351: vuosina 1988-89, ja suunniteltuja tiehankkei- n:o 678 perusparantamiseen Petolahden 24352: ta ja toimenpiteitä on jouduttu siirtämään. keskustassa ja välillä Nyby-Dalback. 24353: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24354: 24355: Håkan Nordman Håkan Malm 24356: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24357: 24358: 24359: 24360: 24361: 44 290089P 24362: 644 1989 rd. 24363: 24364: Finansmotion nr 618 24365: 24366: 24367: 24368: 24369: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för en servicebyggnad i 24370: Storkors centralfiskehamn i Korsnäs 24371: 24372: 24373: Till Riksdagen 24374: 24375: Fiskerinäringen är viktig inte bara för skär- och ismaskiner. Anslaget i statsförslaget för 24376: gården, utan den har betydande nationaleko- ändamålet är alldeles otillräckligt. Enbart i 24377: nomisk betydelse. Fisket sysselsätter ca 7 000 Österbotten finns ett tiotal projekt i bi- 24378: yrkesmässigt fiskande personer i vårt land. dragskön. Bl.a. i Storkors centralfiskehamn i 24379: Deras årsfångst hade ett värde om ca 232 milj. Korsnäs bör en servicebyggnad åstadkommas. 24380: mark 1987. Förutom yrkesmässigt fiske består Kostnaderna beräknas till ca 840 000 mark. 1 24381: fiskerinäringen av mycket annat: binärings- kommunen finns ett fyrtiotal yrkesfiskare och 24382: fiske, behovs- och fritidsfiske, fisketurism, ungefär lika många binäringsfiskare, som säl- 24383: fiskhandel, fiskeredskapsindustri. Men yrkes- jer fisk för ungefär 1,5 milj. mark årligen. 24384: fisket utgör grunden för näringen. Upprätthål- På basis av det ovan anförda föreslår vi 24385: lande av arbetsplatser inom yrkesfisket är bil- vördsamt, 24386: ligt för samhället, även om näringen stöds i 24387: större omfattning än för närvarande. 24388: Fiskarenas utkomst kan i första hand för- att Riksdagen i statsförslaget jör år 24389: bättras genom bättre hantering och vidareför- 1990 på momentet 31.27.40 upptar 24390: ädling. Detta förutsätter att fiskehamnarna 500 000 mark jör en servicebyggnad i 24391: rustas upp och förses med servicebyggnader 24392: Storkors centralfiskehamn i Korsnäs. 24393: 24394: Helsingfors den 9 februari 1989 24395: 24396: Håkan Nordman Håkan Malm 24397: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24398: 1989 vp. 645 24399: 24400: Raha-asia-aloite n:o 618 Suomennos 24401: 24402: 24403: 24404: 24405: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Storkorsin keskuska- 24406: lasataman varustamiseen Korsnäsissä 24407: 24408: 24409: Eduskunnalle 24410: 24411: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä vain saaristol- Tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varattu 24412: le, vaan sillä on myös tuntuva kansantaloudel- määräraha on aivan liian pieni. Pelkästään 24413: linen merkitys. Kalastus työllistää noin 7 000 Pohjanmaalla on kymmeniä hankkeita avus- 24414: ammattikalastajaa maassamme. Vuonna 1987 tusjonossa. Muun muassa Storkorsin keskus- 24415: heidän vuosisaaliinsa arvo oli noin 232 miljoo- kalasatamaan Korsnäsissä olisi saatava huolto- 24416: naa markkaa. Ammattikalastuksen lisäksi ka- rakennus. Arvioidut kustannukset olisivat noin 24417: lastuselinkeinon piiriin kuuluu paljon muuta: 840 000 markkaa. Kunnassa on noin 40 am- 24418: sivuelinkeinona harjoitettava kalastus, koti- mattikalastajaa ja suunnilleen yhtä monta ka- 24419: tarve- ja vapaa-ajan kalastus, kalastusmatkai- lastusta sivuelinkeinonaan harjoittavaa kalas- 24420: lu, kalakauppa ja kalastusvälineteollisuus. tajaa. Kalastajat myyvät kalaa noin 1,5 miljoo- 24421: Ammattikalastus on kuitenkin elinkeinon pe- nan markan edestä vuosittain. 24422: rustana. Työpaikkojen ylläpitäminen ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24423: kalastuksen piirissä on yhteiskunnalle halpaa, nioittaen, 24424: vaikka elinkeinoa tuettaisiinkin nykyistä enem- 24425: män. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24426: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensi sijassa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24427: parantaa parantamalla kalan käsittelyä ja jat- 31.27.40 500 000 markkaa Storkorsin 24428: kojalostusta. Tämä edellyttää kalasatamien va- keskuskalasataman varustamiseen 24429: rustamista huoltorakennuksin ja jääkonein. Korsnäsissä. 24430: 24431: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24432: 24433: Håkan Nordman Håkan Malm 24434: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24435: 646 1989 rd. 24436: 24437: Finansmotion nr 619 24438: 24439: 24440: 24441: 24442: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggnadsskyddspla- 24443: nering i Kristinestad 24444: 24445: 24446: Tili Riksdagen 24447: 24448: År 19S6 påbörjade Kristinestad ett omfat- dagens penningvärde. Staden Kristinestad bör 24449: tande planeringarbete för att bevara den gamla få statens hjälp för täckande av en del av 24450: stadskärnan med byggnader från i huvudsak kostnaderna för bevarande av den gamla trä- 24451: 1700- och 1800-talet. Inrikesministeriet uppma- staden, som är känt långt utanför Kristinestads 24452: nade staden att redivera stadsplanen för trä- gränser. Åtgärden är ett riksintresse. 1 liknande 24453: husområdet. Med planeändringen skyddas ca syfte beviljas sedan några år tilihaka Borgå 24454: 200 byggnader, varigenom den gamla miljön stad årligen anslag i statsförslaget. 24455: kan sägas vara tryggad. Stadsplanerna kom- 24456: pletteras med detaljerade byggnadsdirektiv för På basis av det ovan anförda föreslår vi 24457: området. Planeringen har från första början vördsamt, 24458: skett i nära kontakt med museiverket, miljömi- 24459: nisteriet och länsstyrelsen. att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 24460: Denna planering har varit mera arbetsdryg 1990 på momentet 35.32.21 upptar 24461: och krävande än normal planering. Kost- 500 000 mark för byggnadsskyddsp/a- 24462: naderna stiger tili drygt 1 000 000 mark i nering i Kristinestad. 24463: 24464: Helsingfors den 9 februari 1989 24465: 24466: Håkan Nordman Håkan Malm 24467: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24468: 1989 vp. 647 24469: 24470: Raha-asia-aloite n:o 619 Suomennos 24471: 24472: 24473: 24474: 24475: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungin 24476: rakennussuojelukaavoitukseen 24477: 24478: 24479: Eduskunnalle 24480: 24481: Kristiinankaupunki aloitti vuonna 1986 mit- gin tulisi saada valtionapua kattaakseen osan 24482: tavan kaavoitushankkeen, jonka tarkoituksena vanhan puukaupungin säilyttämisestä aiheutu- 24483: on vanhan kantakaupungin säilyttäminen pää- vista kustannuksista. Tämä puukaupunkihan 24484: asiassa 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevine on tunnettu kaukana Kristiinankaupungin ra- 24485: rakennuksineen. Sisäasiainministeriö kehotti jojen ulkopuolellakin. Toimenpiteellä on val- 24486: kaupunkia uudistamaan puutaloalueen asema- takunnallista merkitystä. Vastaavassa tarkoi- 24487: kaavan. Kaavan muutoksella suojeliaan noin tuksessa Porvoolie on myönnetty joitakin vuo- 24488: 200 rakennusta, ja vanhan ympäristön voidaan sia sitten vuosittainen määräraha valtion tulo- 24489: sanoa olevan turvattu. Asemakaavaa täydenne- ja menoarviossa. 24490: tään aluetta koskevin yksityiskohtaisin raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24491: nusohjein. Kaavoitus on alusta alkaen tehty nioittaen, 24492: läheisessä yhteistyössä museoviraston, ympä- 24493: ristöministeriön ja lääninhallituksen kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24494: Tämä kaavoitustyö on ollut normaalia kaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24495: voitusta työläämpää ja vaativampaa. Kustan- 35.32.21 500 000 markkaa Kristiinan- 24496: nukset nousevat nykyisen rahanarvon mukaan kaupungin rakennussuojelukaavoituk- 24497: noin miljoonaan markkaan. Kristiinankaupun- seen. 24498: 24499: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24500: 24501: Håkan Nordman Håkan Malm 24502: Boris Renlund Gustav Björkstrand 24503: 648 1989 vp. 24504: 24505: Raha-asia-aloite n:o 620 24506: 24507: 24508: 24509: 24510: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Järviseutu-talon rakenta- 24511: miseksi Pietarsaareen 24512: 24513: 24514: Eduskunnalle 24515: 24516: Järviseutulaiset-niminen yhdistys rakentaa kokonaan talkootyönä. Talon valmistuttua se 24517: talon Pietarsaareen. Talo tulee toimimaan suo- on avoinna myös muille kuin yhdistyksen jäse- 24518: menkielisten Järviseudulta Pietarsaareen muut- nille. 24519: taneiden kokoontumispaikkana. Järviseutulai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24520: set-yhdistys harjoittaa mm. hyvin arvokasta ja nioittavasti, 24521: korkeatasoista kulttuuritoimintaa. Järviseutu- 24522: talo rakennetaan hirrestä ja rakennuspinta-ala että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24523: on 270 neliömetriä. Korkeatasoisuudestaan 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 24524: huolimatta rakennuksen kustannusarvio on markkaa Järviseutu-talon rakentami- 24525: vain 650 000 mk. Talo rakennetaan nimittäin seksi Pietarsaareen. 24526: 24527: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24528: 24529: Mats Nyby Kari Urpilainen Aimo Ajo 24530: Matti Saarinen Markku Pohjola Seija Karkinen 24531: 1989 rd. 649 24532: 24533: Finansmotion nr 621 24534: 24535: 24536: 24537: 24538: Nyby: Om anvisande av anslag för påbörjande av grundförbätt- 24539: ringsarbeten på landsväg nr 747 (Åsbackavägen) 24540: 24541: 24542: Tili Riksdagen 24543: 24544: Den s.k. Åsbackavägen har stor regional På basis av det ovan anförda föreslår jag 24545: betydelse och belastas av bl.a. virkestranspor- vördsamt, 24546: ter om 250 000 kbm per år. Vägen är smal och 24547: i stort behov av ombyggnad och grundförbätt- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 24548: ring. Det totala anslagsbehovet uppgår tili 29 1990 på momentet 31.24.77 upptar 24549: miljoner mark. Åtminstone hälften av den 14 000 000 mark jör grundjörbättrings- 24550: summan borde ingå i 1990 års budget. arbeten på landsväg nr 747 (Asbackavä- 24551: gen). 24552: 24553: Helsingfors den 9 februari 1989 24554: 24555: Mats Nyby 24556: 650 1989 vp. 24557: 24558: Raha-asia-aloite n:o 621 Suomennos 24559: 24560: 24561: 24562: 24563: Nyby: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 747 (Åsbackan- 24564: tie) perusparannustöiden aloittamiseen 24565: 24566: 24567: Eduskunnalle 24568: 24569: Niin sanotulla Åsbackantiellä on suuri alu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24570: eellinen merkitys, ja sitä kuormittavat mm. taen, 24571: 250 000 kuutiometrin suuruiset puutavarankul- 24572: jetukset vuosittain. Tie on kapea ja perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24573: korjauksen tarpeessa. Määrärahan kokonais- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24574: tarve on 29 miljoonaa markkaa. Ainakin puo- 31.24. 77 14 000 000 markkaa maantien 24575: let tästä summasta tulisi sisältyä vuoden 1990 n:o 747 (Åsbackantie) peruskorjauk- 24576: budjettiin. seen. 24577: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24578: 24579: Mats Nyby 24580: 1989 rd. 651 24581: 24582: Finansmotion nr 622 24583: 24584: 24585: 24586: 24587: Nyby: Om anvisande av anslag för byggande av en vägtunnel för 24588: den lätta trafiken i Pörtom i Närpes 24589: 24590: 24591: Tili Riksdagen 24592: 24593: Riksväg nr 8 går genom Pörtom centrum i skulle avsevärt förbättra trafiksäkerheten men 24594: Närpes. Denna närhet tili riksvägen utgör pa- också bidra tili kommundelens utveckling. 24595: radoxalt nog ett allvarligt hinder för kommun- 24596: På basis av det ovan anförda föreslår jag 24597: delens utveckling. På vägens västra sida finns 24598: vördsamt, 24599: industri- och fritidsanläggningar men även 24600: tomtmark lämpad för bostadsbyggande. Servi- 24601: cefunktioner som bank, skola och butiker lig- att Riksdagen i statsförs/aget för år 24602: ger på vägens östra sida. Riksvägen är livligt 1990 på momentet 31.24. 77 upptar 24603: trafikerad och inte minst för skoleleverna är 500 000 mark för reglering av den /ätta 24604: det farligt att ta sig över vägen. En reglering av trafiken i Pärtom och byggande av en 24605: den lätta trafiken och byggande av en tunnel tunne/ under riksväg nr 8. 24606: 24607: Helsingfors den 9 februari 1989 24608: 24609: Mats Nyby 24610: 652 1989 vp. 24611: 24612: Raha-asia-aloite n:o 622 Suomennos 24613: 24614: 24615: 24616: 24617: Nyby: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen alikulkutun- 24618: nelin rakentamiseen Närpiön Pirttikylässä 24619: 24620: 24621: Eduskunnalle 24622: 24623: Valtatie n:o 8 kulkee Pirttikylän keskustan rannus liikenneturvallisuuteen, mikä edistäisi 24624: läpi Närpiössä. Tämän valtatien läheisyys myös kunnanosan kehitystä. 24625: muodostaa, paradoksaalista kyllä, todellisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24626: esteen tämän kunnanosan kehitykselle. Tien taen, 24627: läntisellä puolella on teollisuuslaitoksia ja va- 24628: paa-ajanviettopaikkoja, mutta myös tontti- 24629: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24630: maata, joka sopii asuntorakentamiseen. Palve- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24631: lut, kuten pankki, koulu ja kaupat, ovat tien 31.24.77 500 000 markkaa kevyen lii- 24632: itäisellä puolella. Valtatie on vilkkaasti liiken- kenteen järjestelyihin Närpiön Pirttiky- 24633: nöity, ja varsinkin koululaisille tien ylittäminen lässä ja tunnelin rakentamiseen valta- 24634: on vaarallista. Kevyen liikenteen järjestelyt ja 24635: tien n:o 8 alitse. 24636: tunnelin rakentaminen olisivat huomattava pa- 24637: 24638: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24639: 24640: Mats Nyby 24641: 1989 rd. 653 24642: 24643: Finansmotion nr 623 24644: 24645: 24646: 24647: 24648: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för högskoleundervisning 24649: i västra Nyland 24650: 24651: 24652: Tili Riksdagen 24653: 24654: Under de två senaste åren har en på initiativ Delegationen har underhandlat med Åbo 24655: av Nylands svenska landskapsförbund och Akademi, Helsingfors universitet och Tekniska 24656: Västra Nylands regionplansförbund tillsatt de- högskolan och samtliga högskolor har visat ett 24657: legation dryftat frågan om en. s.k. öppen positivt och aktivt intresse för projektet. Av- 24658: högskoleundervisning i västra Nyland. Bak- sikten är att det lokalt skulle administreras 24659: grunden tili utredningen har varit att struktur- t.ex. inom ramen för redan existerande institu- 24660: förändringarna i samhället har medfört ett tioner. 24661: ökat behov av kunnande inom olika branscher Undervisningen inom den västnyländska 24662: och påolika nivåer. högskoleutbildningen skall ske i samråd med 24663: Delegationen för västnyländska högskoleut- olika existerande läroinrättningar. 24664: bildningen som både tillgodoser existerande Avsikten är att inleda verksamheten så snart 24665: utbildningsbehov och är tillräckligt smidig för som möjligt, senast från hösten 1989. 24666: att möta framtida behov. På basis av det ovan anförda föreslår vi 24667: Avsikten är att verksamheten skall vara vördsamt, 24668: flexibel och dels bereda möjligheter tili under- 24669: visning både på svenska och på finska och att Riksdagen i statsjörslaget jör år 24670: samtidigt ge möjligheter att tillgodose utbild- 1990 på momentet 29.10.21 upptar 24671: ningsbehov också i övriga delar av Nyland, 200 000 mark jör högskoleutbildning i 24672: oberoende av snäva regiongränser. västra Nyland. 24673: 24674: Helsingfors den 9 februari 1989 24675: 24676: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 24677: Henrik Lax Lauri Metsämäki Marjatta Väänänen 24678: Matti Saarinen 24679: 654 1989 vp. 24680: 24681: Raha-asia-aloite n:o 623 Suomennos 24682: 24683: 24684: 24685: 24686: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta läntisellä Uudellamaalla 24687: annettavaan korkeakouluopetukseen · 24688: 24689: 24690: Eduskunnalle 24691: 24692: Kahden viime vuoden aikana Nylands svens- muualla Uudellamaalla tiukoista alueellisista 24693: ka landskapsförbund -nimisen maakuntaliiton rajoista huolimatta. 24694: ja Västra Nylands regionplansförbund - Län- Neuvottelukunta on käynyt neuvotteluja 24695: tisen Uudenmaan seutukaavaliiton aloitteesta Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Teknil- 24696: asetettu neuvottelukunta on pohtinut kysymys- lisen korkeakoulun kanssa. Nämä korkeakou- 24697: tä läntisellä Uudellamaalla annettavasta ns. lut ovat osoittaneet myönteistä ja aktiivista 24698: avoimesta korkeakouluopetuksesta. Selvityk- mielenkiintoa hankkeeseen. Tarkoitus on hoi- 24699: sen taustana on ollut yhteiskunnan rakenne- taa tämä hanke paikallisesti esim. nykyisten 24700: muutosten aiheuttama lisääntynyt osaamisen laitosten avulla. 24701: tarve eri aloilla ja eri tasoilla. Läntisen Uudenmaan korkeakouluopetus ta- 24702: pahtuisi yhteistyössä jo olemassa olevien eri 24703: Läntisen Uudenmaan korkeakouluopetusta oppilaitosten kanssa. 24704: pohtiva neuvottelukunta on pyrkinyt muotoile- 24705: Tarkoitus on käynnistää toiminta mahdolli- 24706: maan läntisellä Uudellamaalla annettavalle 24707: simman nopeasti ja viimeistään syksyllä 1989. 24708: korkeakouluopetukselle sellaisen mallin, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24709: täyttää olemassa olevat koulutustarpeet ja joka nioittaen, 24710: on riittävän joustava vastaamaan tulevaisuu- 24711: den tarpeisiin. 24712: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24713: Tarkoituksena on saada toiminta joustavaksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24714: sekä tarjota mahdollisuudet opetukseen sekä 29.10.21 200 000 markkaa läntisellä 24715: ruotsin että suomen kielellä sekä samalla mah- Uudellamaalla anneftavaan korkeakou- 24716: dollistaa koulutustarpeiden täyttäminen myös luopetukseen. 24717: 24718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24719: 24720: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 24721: Henrik Lax Lauri Metsämäki Marjatta Väänänen 24722: Matti Saarinen 24723: 1989 vp. 655 24724: 24725: Raha-asia-aloite n:o 624 24726: 24727: 24728: 24729: 24730: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvooseen sijoitetta- 24731: van teknillisen oppilaitoksen käyttökustannuksiin 24732: 24733: 24734: Eduskunnalle 24735: 24736: Porvoossa koetaan erityisen tärkeäksi teknil- insinööritason opetusta. Oppilaitos toimisi 24737: lisen oppilaitoksen opistotason koulutuspaik- toistaiseksi Porvoon ammattikoulun tiloissa. 24738: kojen lisääminen. Kun otetaan huomioon Oppilaitoksen vuosikustannukset ovat noin 2 24739: Uudenmaan tuntuva teknillisten opistotason mmk, josta valtionapua olisi noin puolet. 24740: koulutuspaikkojen vajaus verrattuna muuhun Eduskunnan tulisi kiirehtiä päätöstä teknilli- 24741: Suomeen, olisi Itä-Uudenmaan teknillisen opis- sen oppilaitoksen perustamisesta Porvooseen. 24742: ton koulutuspaikoilla vähentävä merkitys lää- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 24743: nissä vallitsevaan teknisten alojen koulutus- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 24744: paikkapulaan. kunnassa. 24745: Porvoon ammattikoulun yhteyteen perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 24746: tetaan laboratoriotekniikan, kirjapainoteknii- tavasti, 24747: kan sekä mittaus- ja säätätekniikan opistota- 24748: son koulutukseen tähtäävät opintolinjat vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24749: siksi 1989-1996 Helsingin teknillisen oppilai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24750: toksen sivutoimipisteeseen. Toiminta itsenäis- 29.65.30 1 000 000 markkaa Porvoon 24751: tyisi myöhemmässä vaiheessa Porvoon teknilli- teknillisen oppilaitoksen käyttökustan- 24752: seksi oppilaitokseksi, jossa annettaisiin myös nuksiin. 24753: 24754: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 24755: 24756: Per-Henrik Nyman Marja-Liisa Löyttyjärvi Päivi Varpasuo 24757: Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen Marjatta Väänänen 24758: Eeva-Liisa Moilanen Ole Wasz-Höckert Matti Saarinen 24759: Lea Kärhä Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki 24760: Marita Jurva Markku Pohjola Ritva Laurila 24761: Claes Andersson Antti Kalliomäki 24762: 656 1989 rd. 24763: 24764: Finansmotion nr 625 24765: 24766: 24767: 24768: 24769: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för bevarande av backstu- 24770: gusittarområdet Postbacken i Illby i Borgå landskommun 24771: 24772: 24773: Till Riksdagen 24774: 24775: Postbackens garantiförening r.f. verkar för man återställa i det skick den var när hon 24776: att bevara backstugusittarområdet Postbacken arbetade med halmhantverk och hennes man 24777: i Illby, Borgå landskommuns främsta turist- med skomakeri i stugan. Dessutom måste alla 24778: mål. Man strävar tili att kunna visa upp ett taken på husen förnyas helt. 24779: levande museiområde där det också händer en 24780: hei del - teater, sång och musik, barnfest, På basis av det ovan anförda föreslår vi 24781: hantverksdag, allt det här inramat av en stäm- vördsamt, 24782: ningsfull miljö. 24783: För 20 år sedan köpte Borgåbygdens ung- 24784: domsförbund några stugor på backen där mu- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 24785: seiområdet nu omfattar ett 15-tal byggnader. 1990 på momentet 29.88.53 upptar 24786: 1982 tog Postbackens garantiförening över an- JOO 000 mark jör Postbackens Garanti- 24787: svaret för området. jörening r.f. jör bevarande av backstu- 24788: Postbackens sista invånare, Fanny Ingelin gusittarområdet Postbacken i Illby i 24789: avled för två år sedan. Rennes stuga planerar Borgå lk. 24790: 24791: Helsingfors den 9 februari 1989 24792: 24793: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 24794: 1989 vp. 657 24795: 24796: Raha-asia-aloite n:o 625 Suomennos 24797: 24798: 24799: 24800: 24801: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Postimäen mäkitupa- 24802: laisalueen säilyttämiseksi Porvoon maalaiskunnan Ilolassa 24803: 24804: 24805: Eduskunnalle 24806: 24807: Postbackens garantiförening - Postimäen hänen tupansa sellaiseen kuntoon, missä se oli 24808: kannatusyhdistys r.f. toimii Ilolassa sijaitsevan hänen tehdessään olkikäsitöitä ja hänen mie- 24809: Postimäen mäkitupalaisalueen säilyttämiseksi. hensä harjoittaessa suutarin ammattia tuvassa. 24810: Alue on Porvoon maalaiskunnan suosituin tu- Lisäksi rakennusten kaikki katot on uusittava 24811: ristikohde. Tarkoituksena on elävän museoalu- kokonaan. 24812: een luominen tapahtumineen - teatteri-, 24813: laulu- ja musiikkitapahtumineen, lastenjuhli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24814: neen ja käsityöpäivineen tunnelmallisen ympä- nioittaen, 24815: ristön tarjoamissa puitteissa. 24816: Borgåbygdens ungdomsförbund -mmmen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24817: yhdistys osti 20 vuotta sitten joitakin tupia 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24818: mäeltä, jossa museoalue nyt käsittää noin 15 29.88.53 JOO 000 markkaa Postbackens 24819: rakennusta. Postimäen kannatusyhdistys otti garantiförening - Postimäen kanna- 24820: vuonna 1982 alueen vastuulleen. tusyhdistys r.f·lle Postimäen mäkitupa- 24821: Postimäen viimeinen asukas Fanny Ingelin laisalueen säilyttämiseksi Porvoon maa- 24822: kuoli kaksi vuotta sitten. Tarkoitus on saattaa laiskunnan Ilolassa. 24823: 24824: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24825: 24826: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 24827: 658 1989 rd. 24828: 24829: Finansmotion nr 626 24830: 24831: 24832: 24833: 24834: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag till Östnylands allmoge- 24835: båtsförening rf för genomförande av kulturhistoriskt viktiga 24836: projekt 24837: 24838: 24839: Till Riksdagen 24840: 24841: Östnylands allmogebåtsförening r .f. med Porssjö träsk i Karis. Båten genomgår för 24842: hemort i Borgå har som syfte att främja närvarande en omfattande konservering och 24843: båtkulturen, verka för bevarandet av gamla restaurering. Tävlingar och föreläsningar samt 24844: båttyper samt samla fakta om båtkultur och studieresor finns också på föreningens pro- 24845: båtbyggartraditioner. Verksamhetsområdet gram, som exempelvis under år 1987 omfattade 24846: sträcker sig från Kotka till Esbo. sammanlagt ca 25 särskilda aktiviteter. 24847: Föreningen bygger för ögonblicket en egen 24848: allmogebåt enligt modell från Estland, där På basis av det ovan anförda föreslår v1 24849: båtbyggeriet starkt har påverkat båttraditioner- vördsamt, 24850: na vid den nyländska kusten. 24851: Bland de båtrariteter som föreningen har 24852: insamlat fmns en sälbåt, minst 100 år gammal, att Riksdagen i statsjörslaget för år 24853: byggd på Våtskär i Pernå skärgård. 1990 på momentet 29.88.53 upptar 24854: Föreningens främsta historiska attraktion är JOO 000 mark för genomförande av 24855: en ca 700 år gammal stockbåt, som hittats i kulturhistoriskt viktiga projekt. 24856: 24857: Helsingfors den 9 februari 1989 24858: 24859: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 24860: 1989 vp. 659 24861: 24862: Raha-asia-aloite n:o 626 Suomennos 24863: 24864: 24865: 24866: 24867: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Östnylands allmoge- 24868: båtsförening -nimiselle yhdistykselle kulttuurihistoriallisesti 24869: tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi 24870: 24871: 24872: Eduskunnalle 24873: 24874: Östnylands allmogebåtsförening r.f. -nimi- Yhdistyksen ehdoton historiallinen vetonau- 24875: sen yhdistyksen, jonka kotipaikka on Porvoo, la on noin 700 vuotta vanha yksipuinen ruuhi, 24876: tarkoituksena on venekulttuurin edistäminen, joka on löydetty Porssjön järvestä Karjaalta. 24877: vanhojen venetyyppien säilyttäminen sekä ve- Vene on parhaillaan laajan konservointi- ja 24878: nekulttuuria ja veneenrakennusperinteitä kos- kunnostustyön alla. Kilpailuja ja luentoja sekä 24879: kevan aineiston kerääminen. Toiminta-alue opintomatkoja kuuluu myös yhdistyksen ohjel- 24880: ulottuu Kotkasta Espooseen. maan, joka esimerkiksi vuonna 1987 käsitti 24881: kaikkiaan noin 25 erilaista toimintaa. 24882: Yhdistys rakentaa tällä hetkellä omaa all- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24883: moge-venettään Virosta peräisin olevan mallin nioittaen, 24884: mukaisesti. Virolainen veneenrakennus on vai- 24885: kuttanut voimakkaasti Uudenmaan rannikon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24886: veneperinteisiin. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24887: Yhdistyksen keräämien veneharvinaisuuk- 29.88.53 JOO 000 markkaa Östnylands 24888: sien joukkoon kuuluu ainakin 100 vuotta van- allmogebåtsförening -nimiselle yhdis- 24889: ha hyljevene, joka on rakennettu Våtskärissä tykselle kulttuurihistoriallisesti tärkei- 24890: Pernajan saaristossa. den hankkeiden toteuttamiseksi. 24891: 24892: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24893: 24894: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 24895: 24896: 24897: 24898: 24899: 45 290089P 24900: 660 1989 rd. 24901: 24902: Finansmotion nr 627 24903: 24904: 24905: 24906: 24907: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av den s.k. 24908: Skärgårdsvägen från Tarkis i Borgå landskommun tili Skar- 24909: pens vid Borgå omfartsväg 24910: 24911: 24912: Tili Riksdagen 24913: 24914: Den gamla stadsbebyggelsen i olika delar av Olika alternativa åtgärder har prövats, men 24915: Borgå har lett tili att trafiklösningarna är diskussionen återvänder alltid tili "Skärgårds- 24916: ytterst komplicerade och den interna trafiken i vägen" enligt ovan nämnda sträckning. Aktiva 24917: stadens kärna är beroende av vägnätet i omgiv- åtgärder borde vidtas för att projektet med det 24918: ningen. Redan länge har man i diskussioner snaraste skall komma i gång. 24919: mellan stadens representanter och vägmyndig- 24920: heter diskuterat nödvändigheten av den s.k. På basis av det ovan anförda föreslår vi 24921: "Skärgårdsvägen" från Tarkis i Borgå lands- vördsamt, 24922: kommun via Borgå stads östra delar tili anslut- 24923: ningen tili omfartsvägen i Skarpens. 24924: Den väldiga mängden av tunga transporter att Riksdagen i statsjörs/aget för år 24925: (sand) från skärgårdsområdet liksom också 1990 på momentet 31.24.77 upptar 24926: den hela tiden starkt växande andelen av som- 1 000 000 mark jör p/anering och 24927: margäster och annat fritidsfolk bildar en strid jörberedande arbete i syjte att snarast 24928: trafikström, som nu måste ledas rakt igenom järdigställa ,Skärgårdsvägen, från 24929: stadskärnan, i huvudsak tili och från Helsing- Tarkis i Borgå landskommun tili Skar- 24930: fors. pens vid Borgå omjartsväg. 24931: 24932: Helsingfors den 9 februari 1989 24933: 24934: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 24935: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki 24936: 1989 vp. 661 24937: 24938: Raha-asia-aloite n:o 627 Suomennos 24939: 24940: 24941: 24942: 24943: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon maalaiskun- 24944: nan Tarkkisista Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle rakennet- 24945: tavan ns. Saaristotien suunnitteluun 24946: 24947: 24948: Eduskunnalle 24949: 24950: Porvoon eri osien vanhan kaupunkiasutuk- Erilaisia vaihtoehtoisia toimia on kokeiltu, 24951: sen johdosta liikenneratkaisut ovat hyvin mo- mutta keskustelu palaa aina edellä mainitun 24952: nimutkaisia, ja kaupungin keskustan sisäinen reitin mukaiseen ns. Saaristotiehen. Tehokkai- 24953: liikenne on riippuvainen ympäristön tieverkos- siin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta hanke 24954: ta. Jo pitkään on kaupungin edustajien ja lähtisi pikaisesti käyntiin. 24955: tieviranomaisten välisissä neuvotteluissa kes- 24956: kusteltu ns. Saaristotien välttämättömyydestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24957: Porvoon maalaiskunnan Tarkkisista Porvoon nioittaen, 24958: kaupungin itäisten osien läpi ohitustien liitty- 24959: mään Skarpensissa. 24960: Raskaiden kuljetusten (hiekka) valtava mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24961: rä saaristoalueelta samoin kuin myös jatkuvas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 24962: ti kasvava kesävieraiden ja muiden vapaa-ajan 31.24.77 1 000 000 markkaa Porvoon 24963: viettäjien osuus aiheuttavat voimakkaan liiken- maalaiskunnan Tarkkisista Skarpensiin 24964: nevirran pääasiassa Helsinkiin ja Helsingistä. Porvoon ohikulkutielle rakennettavan 24965: Tämä virta on ohjattava nyt suoraan läpi ns. Saaristotien suunnitteluun ja alusta- 24966: kaupungin keskustan. viin töihin. 24967: 24968: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 24969: 24970: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 24971: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki 24972: 662 1989 rd. 24973: 24974: Finansmotion nr 628 24975: 24976: 24977: 24978: 24979: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en 24980: anslutningsramp vid korsningen av Borgå omfartsväg och 24981: Finnbyvägen 24982: 24983: 24984: Tili Riksdagen 24985: 24986: Då Borgå omfartsväg, det s.k. Drägsby- Det har också visat sig att dagens ofta 24987: Rita-projektet, byggdes i slutet av 1970-talet, förekommande Specialtransporter inte ryms in 24988: skedde en ödesdiger felplanering, som i dag under den bro, där Finnbyvägen nu går över 24989: allvarligt återverkar på trafiken inte bara i den omfartsvägen, utan den allra tyngsta trafiken 24990: närmaste regionen utan i hela sydöstra och måste sålunda ledas genom Borgå stad, något 24991: östra Finland, vars trafikströmmar passerar som man avsåg att eliminera i samband med 24992: omfartsvägen. planeringen av omfartsvägen. 24993: En ramp som gör det möjligt att sköta en 24994: En i sig riktig strävan var att undvika alltför smidig anslutning tili omfartsvägen, och som 24995: många anslutningar tili omfartsvägen, av tra- 24996: därtill gör det möjligt för de största och 24997: fiktekniska och trafiksäkerhetsskäl. 24998: tyngsta fordonen att passera brohindret ter sig 24999: Det hade emellertid varit ett absolut oefter- som en nödvändig åtgärd med det allra snaras- 25000: giftligt krav att bygga en anslutning i Finnby, i te. 25001: korsningen med den norrgående vägen från På basis av det ovan anförda föreslår vi 25002: Borgå. Härvid hade den mot Helsingfors gåen- vördsamt, 25003: de trafiken från hela den norra delen av Borgå 25004: stad och likaså från de norrom omfartsvägen att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 25005: liggande delarna av Borgå lk kunnat styras 1990 på momentet 31.24.77 upptar 25006: direkt tili omfartsvägen i stället för som nu tili 1 000 000 mark jör omedelbar plane- 25007: betydande delar sker genom den särskilt ömtå- ring och inledning av arbetena på en 25008: liga och nationellt värdefulla Gamla stan i anslutningsramp vid korsningen av 25009: Borgå. Borgå omfartsväg och Finnbyvägen. 25010: 25011: Helsingfors den 9 februari 1989 25012: 25013: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 25014: 1989 vp. 663 25015: 25016: Raha-asia-aloite n:o 628 Suomennos 25017: 25018: 25019: 25020: 25021: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakentamiseen 25022: Porvoon ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteykseen 25023: 25024: 25025: Eduskunnalle 25026: 25027: Porvoon ohikulkutietä (ns. Treksilä-Rita- On myös osoittautunut, että nykyiset useat 25028: hanke) rakennettaessa 1970-luvun lopulla ta- erikoiskuljetukset eivät mahdu sen sillan alitse, 25029: pahtui kohtalokas suunnitteluvirhe, jolla on jossa Suomenkyläntie ylittää ohitustien. Näin 25030: nykyään vakavat seuraukset liikenteelle lähi- joudutaan kaikkein raskain liikenne ohjaa- 25031: alueen lisäksi koko kaakkoisessa ja itäisessä maan Porvoon kaupungin läpi, minkä välttä- 25032: Suomessa, jonka liikennevirrat kulkevat ohi- minen oli tarkoitus ohitustien suunnittelussa. 25033: tustietä pitkin. Rampin rakentaminen, joka mahdollistaa 25034: Sinänsä oikeana pyrkimyksenä oli välttää joustavan liittymisen ohitustielle ja joka lisäksi 25035: liian monien liittymien rakentaminen ohitus- mahdollistaa suurimpien ja raskaimpien kulku- 25036: tielle liikenneteknisistä ja liikenneturvallisuus- neuvojen siltaesteen ohittamisen, vaikuttaa 25037: syistä. välttämättömältä toimenpiteeltä, johon pitäisi - 25038: Ehdottottomana vaatimuksena olisi kuiten- ryhtyä mitä pikimmin. 25039: kin ollut liittymän rakentaminen Suomenky- 25040: lään, Porvoosta tulevan pohjoiseen menevän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25041: tien risteykseen. Tällöin olisi Helsinkiin mene- nioittaen, 25042: vä liikenne koko Porvoon kaupungin pohjoi- 25043: sesta osasta ja Porvoon maalaiskunnan ohitus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25044: tien pohjoispuolella olevista osista voitu ohjata 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25045: suoraan ohitustielle. Nythän pitkälti tapahtuu 31.24. 77 1 000 000 markkaa Porvoon 25046: niin, että tamä liikenne ohjataan hyvin herkän ohikulkutien ja Suomenkyläntien ris- 25047: ja kansallisesti arvokkaan Porvoon Vanhan- teyksen liittymän välittömään suunnit- 25048: kaupungin läpi. teluun ja töiden aloittamiseen. 25049: 25050: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25051: 25052: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 25053: 664 1989 rd. 25054: 25055: Finansmotion nr 629 25056: 25057: 25058: 25059: 25060: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av Kugg- 25061: sundets bro mellan Tolkis och Emsalö 25062: 25063: 25064: Till Riksdagen 25065: 25066: Färjan över Kuggsundet mellan Tolkis och gav positivt utlåtande om planen 10.12.1984 25067: Emsalö i Borgå lk är den livligast trafikerade och väg- och vattenbyggnadsstyrelsen godkän- 25068: färjan inom VVV :s Nylands distrikt. Särskilt de planen 5.6.1986. 25069: under sommartid och under veckoskiften är Kuggsunds bro finns upptagen i Nylands 25070: väntetiderna långa och också under normal väg- och vattenbyggnadsdistrikts vägbyggnads- 25071: vardag uppkommer köbildning under rusnings- och -underhållsprogram för år 1986-92 för 25072: tid. åren 1988 och 1989, men har inte beretts plats i 25073: Den fast bosatta befolkningen på Emsalö är förslaget till statsbudget för år 1989. 25074: ca 300 personer, men den kraftiga utflytt- Totalkostnaderna för bron är beräknade till 25075: ningen borde stävjas och kunna vändas till en ca 25 Mmk, varav 20 Mmk för bron och 5 25076: inflyttning. Arbetsplatserna är i dag 90, men Mmk för anslutningsvägar (2,4 km). 25077: antalet ökar på grund av ny småindustrietable- På basis av det ovan anförda föreslår vi 25078: ring på Emsalö. vördsamt, 25079: Semesterbostädernas antal är 350 på Emsalö 25080: och antalet blir större då strandplaneringen att Riksdagen i statsjörslaget jör år 25081: vidareutvecklas. 1990 på momentet 31.24. 77 upptar 25082: En bro till Emsalö har diskuterats i tjugo års 1 000 000 mark jör inledande av arbe- 25083: tid. 1981 gav kommunstyrelsen i Borgå lk sitt tena på Kuggsundets bro mellan Tolkis 25084: första positiva utlåtande och en generalpian och Emsalö i enlighet med redan god- 25085: för bron blev färdig 1984. Kommunstyrelsen kända planer. 25086: 25087: Helsingfors den 9 februari 1989 25088: 25089: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 25090: 1989 vp. 665 25091: 25092: Raha-asia-aloite n:o 629 Suomennos 25093: 25094: 25095: 25096: 25097: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tolkkisen ja Emäsalon 25098: välisen Kuggsundin sillan rakentamiseen 25099: 25100: 25101: Eduskunnalle 25102: 25103: Tolkkisen ja Emäsalon välinen Kuggsundin nitelmasta 10.12.1984, ja tie- ja vesirakennus- 25104: lossi Porvoon maalaiskunnassa on tie- ja vesi- hallitus hyväksyi suunnitelman 5 .6.1986. 25105: rakennuslaitoksen Uudenmaan piirin vilkkaim- Kuggsundin silta on merkitty Uudenmaan 25106: min liikennöity lossi. Erityisesti kesäisin ja tie- ja vesirakennuspiirin vuosien 1986-92 25107: viikonloppuisin odotusajat ovat pitkiä. Myös tienrakennus- ja -kunnossapito-ohjelmaan vuo- 25108: normaaleina arkipäivinä muodostuu jonoja siksi 1988 ja 1989, mutta sille ei ole annettu 25109: ruuhka-aikana. tilaa vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykses- 25110: Emäsalossa asuu vakituisesti noin 300 henki- sä. 25111: löä. Voimakas muutto sieltä pitäisikin voida Sillan kokonaiskustannukset on arvioitu 25112: estää ja kääntää sinne muutoksi. Työpaikkoja noin 25 miljoonaksi markaksi, josta sillan 25113: Emäsalossa on nykyään 90, mutta määrä li- osuus on 20 miljoonaa markkaa ja liittymätei- 25114: sääntyy pienteollisuusyritysten perustamisen den (2,4 km) osuus 5 miljoonaa markkaa. 25115: myötä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25116: Emäsalossa on 350 loma-asuntoa, ja määrä nioittaen, 25117: suurenee rantojen kaavoituksen kehittyessä. 25118: Emäsalon sillan rakentamisesta on käyty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25119: keskustelua 20 vuoden ajan. Porvoon maalais- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25120: kunnan kunnanhallitus antoi vuonna 1981 en- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Tolkkisen 25121: simmäisen myönteisen lausunnon, ja sillan ja Emäsalon välisen Kuggsundin sillan 25122: yleissuunnitelma valmistui vuonna 1984. Kun- rakentamistöiden aloittamiseksi hyväk- 25123: nanhallitus antoi myönteisen lausunnon suun- syttyjen suunnitelmien mukaisesti. 25124: 25125: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25126: 25127: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 25128: 666 1989 rd. 25129: 25130: Finansmotion nr 630 25131: 25132: 25133: 25134: 25135: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för oljeskyddsdepåer på 25136: Hangö udd och i Borgåtrakten 25137: 25138: 25139: Tili Riksdagen 25140: 25141: Frånvaron av allvarliga oljekatastrofer i vår kemikaliekatastrofer i samband med järnvägs- 25142: miljö under de två senaste åren har uppenbarli- och landsvägstransporter. 25143: gen invaggat myndigheterna i tron att den 1 vårt land finns idag stor teknisk kunskap 25144: bristfälliga räddningskapaciteten inte kräver om oljeskyddsverksamhet och inhemska före- 25145: någon aktuell upprustning. tag har god beredskap att svara för utrust- 25146: Eftersom försummelser på den här punkten ningen vid oljedepåer av ifrågavarande slag. 25147: - med stor statistisk sannolikhet - kommer 25148: För att denna upp- och utbyggnad av kata- 25149: att visa sig ytterst ödesdigra, måste snara strofberedskapen skall kunna åtminstone delvis 25150: åtgärder vidtas i syfte att förbättra vår ol- 25151: jeskyddsberedskap. åstadkommas inom den närmaste framtiden 25152: krävs ett första anslag på exempelvis 10 miljo- 25153: 1 de kretsar inom det praktiska räddningsvä- 25154: ner mark för ett par första depåer, strategiskt 25155: sendet, där man genom åren har fått bära 25156: placerade på de mest utsatta delarna av kusten, 25157: ansvaret för de olyckor som har inträffat - 25158: exempelvis på Hangö udd och i Borgåtrakten. 25159: senast Antonio Gramsci utanför Borgå - kän- 25160: ner man stark oro inför framtiden och för den På basis av det ovan anförda föreslår vi 25161: passivitet som från miljömyndigheternas sida vördsamt, 25162: har visats. 25163: Ett minimum av framtida beredskapskapaci- att Riksdagen i statsjörs/aget för år 25164: tet handlar om ett system av oljeskyddsdepåer 1990 på momentet 35.25. 71 upptar 25165: längs hela vårt kustband, depåer som också JO 000 000 mark för oljeskyddsdepåer 25166: kan fungera i samband med oljeolyckor eller på Hangö udd och i Borgåtrakten. 25167: 25168: Helsingfors den 7 februari 1989 25169: 25170: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Håkan Malm 25171: Gunnar Jansson Henrik Lax Ole Wasz-Höckert 25172: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Nordman 25173: Ingvar S. Melin Jörn Donner Gustav Björkstrand 25174: 1989 vp. 667 25175: 25176: Raha-asia-aloite n:o 630 Suomennos 25177: 25178: 25179: 25180: 25181: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntatukikoh- 25182: tien perustamiseksi Hankoniemelle ja Porvoon seudulle 25183: 25184: 25185: Eduskunnalle 25186: 25187: Ympäristömme välttyminen vakavilta öljy- via öljyonnettomuuksia tai kemikaalikatastro- 25188: katastrofeilta kahden viime vuoden aikana on feja ajatellen. 25189: ilmeisesti saanut viranomaiset uskomaan, ettei Maassamme on nykyään paljon teknistä tie- 25190: puutteellinen torjuntakapasiteetti kaipaa kor- tämystä öljyntorjuntatoiminnasta, ja kotimai- 25191: jaamista. silla yrityksillä on hyvä valmius vastata kyseis- 25192: Koska laiminlyönnit tällä alueella - suuren ten öljyntorjuntatukikohtien laitetoimituksista. 25193: tilastollisen todennäköisyyden mukaan Jotta tämä katastrofivalmiuden parantami- 25194: osoittautuvat hyvin kohtalokkaiksi, on ryhdyt- nen voitaisiin ainakin osittain saada aikaan 25195: tävä pikaisiin toimiin öljyntorjuntavalmiutem- lähitulevaisuudessa, tarvitaan ensimmamen 25196: me parantamiseksi. esim. 10 miljoonan markan määräraha kahden 25197: Ne käytännön pelastustoimen piirissä toimi- ensimmäisen varaston perustamiseen. Nämä 25198: vat, jotka vuosien aikana ovat joutuneet kan- varastot sijoitettaisiin strategisesti rannikkom- 25199: tamaan vastuun tapahtuneista onnettomuuksis- me kaikkein uhanalaisimmille osille, esim. 25200: ta - viimeksi Antonio Gramscin onnettomuus Hankoniemelle ja Porvoon seudulle. 25201: Porvoon edustalla - ovat hyvin huolestuneita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25202: tulevaisuudesta ja ympäristöviranomaisten ta- nioittaen, 25203: holta osoitetusta passiivisuudesta. 25204: Vähimmäisvaatimuksena tulevaisuuden tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25205: juntakapasiteetille on asetettava öljyntorjunta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25206: tukikohtien perustaminen koko rannikollem- 35.25. 71 JO 000 000 markkaa öljyntor- 25207: me. Nämä varastot voisivat toimia myös rauta- juntatukikohtien perustamiseksi Han- 25208: tie- ja maantiekuljetusten yhteydessä tapahtu- koniemelle ja Porvoon seudulle. 25209: 25210: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 25211: 25212: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Håkan Malm 25213: Gunnar Jansson Henrik Lax Ole Wasz-Höckert 25214: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Nordman 25215: Ingvar S. Melin Jörn Donner Gustav Björkstrand 25216: 668 1989 rd. 25217: 25218: Finansmotion nr 631 25219: 25220: 25221: 25222: 25223: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för inlösen av det kultur- 25224: och lokalhistoriskt värdefulla Societetshuset i Lovisa 25225: 25226: 25227: Tili Riksdagen 25228: 25229: Societetshusbyggnaderna har i de flesta av Hänvisande tili hemställningsmotion nr 6711 25230: våra småstäder försvunnit ur stadsbilden, tili 1987 rd. konstateras att Lovisa stad inte i dag 25231: oersättlig skada för miljön. En av rariteterna har resurser att förvärva och sanera denna 25232: bland dessa byggnader, Societetshuset i Lovisa, unika kulturhistoriska miljökomponent, varför 25233: finns ännu kvar. Byggnaden som är ritad av en statliga åtgärder måste anses synnerligen påkal- 25234: av klassikerna bland våra trähusarkitekter på lade. 25235: 1800-talet, G.T.P. Chiewitz, löper i brist på På basis av det ovan anförda föreslår vi 25236: underhåll risk att helt förfalla. vördsamt, 25237: Stadsfullmäktige i Lovisa och länsstyrelsen i 25238: Nylands Iän har fattat planläggningsbeslut om att Riksdagen i statsjörslaget jör år 25239: skydd av byggnaden, men högsta förvaltnings- 1990 på momentet 35.32.34 upptar 25240: domstolen har i april 1986 upphävt länsstyrel- 1 500 000 mark jör inlösen av del kul- 25241: sens utslag såsom oskäligt för fastighetsägaren, tur- och lokalhistoriskt värdefulla So- 25242: Ida Sippolas dödsbo. cietetshuset i Lovisa. 25243: 25244: Helsingfors den 9 februari 1989 25245: 25246: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 25247: 1989 vp. 669 25248: 25249: Raha-asia-aloite n:o 631 Suomennos 25250: 25251: 25252: 25253: 25254: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja paikallis- 25255: historiallisesti arvokkaan Loviisan Seurahuoneen lunastami- 25256: seen 25257: 25258: 25259: Eduskunnalle 25260: 25261: Useimmista pikkukaupungeistamme ovat Toivomusaloitteeseen n:o 67111987 vp. viita- 25262: seurahuonerakennukset hävinneet kaupunkiku- ten toteamme, ettei Loviisan kaupungilla ole 25263: vasta aiheuttaen korvaamatonta vahinkoa ym- nykyään resursseja hankkia ja kunnostaa tätä 25264: päristölle. Yksi harvinaisuuksista näiden ra- ainutlaatuista kulttuurihistoriallista ympäristön 25265: kennusten joukossa, Loviisan seurahuone, on osaa, minkä vuoksi valtion toimenpiteet ovat 25266: vielä jäljellä. Rakennus, jonka on piirtänyt erityisen tarpeellisia. 25267: yksi maamme 1800-luvun puutaloarkkitehtien 25268: klassikko, G.T.P. Chiewitz, on kunnossapidon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25269: puutteen vuoksi vaarassa rappeutua täysin. nioittaen, 25270: Loviisan kaupunginvaltuusto ja Uudenmaan 25271: lääninhallitus ovat tehneet kaavoituspäätöksen 25272: rakennuksen suojelemisesta, mutta korkein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25273: hallinto-oikeus on huhtikuussa 1986 purkanut 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25274: lääninhallituksen päätöksen kiinteistön omista- 35.32.34 1 500 000 markkaa kulttuuri- 25275: jan, Ida Sippolan kuolinpesän kannalta koh- ja paikallishistoriallisesti arvokkaan 25276: tuuttomana. Loviisan Seurahuoneen lunastamiseen. 25277: 25278: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25279: 25280: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 25281: 670 1989 vp. 25282: 25283: Raha-asia-aloite n:o 632 25284: 25285: 25286: 25287: 25288: Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten Tuki- 25289: liitto ry:n Itsekasvatuksen instituutin toimintaan 25290: 25291: 25292: Eduskunnalle 25293: 25294: Kehitysvammaisten Tukiliitto perustaa Tam- kykenemättömyytensä vaikuttaa omaa elä- 25295: pereelle kehitysvammaisille ainutlaatuisen määnsä koskeviin asioihin vaikeutuu. 25296: opinahjon ja toimintakeskuksen: Itsekasvatuk- Instituutti toimii vaikuttajana, osallistumi- 25297: sen instituutin. IKI-instituutti tulee olemaan sen esteiden poistajana, uusien toimintamallien 25298: Tukiliiton ylläpitämä tieto- ja taitokeskus, jos- kokeilijana ja levittäjänä. Toiminta perustuu 25299: sa keskeisellä sijalla on aikuiselämän taitojen kehitysvammaisten yksilöllisiin tarpeisiin ja ha- 25300: opettaminen. Instituutti opettaa, järjestää eri- luun oppia aikuiselämän- ym. taitoja. 25301: tyishuoltoa sekä tarjoaa kulttuuri- ja harras- Instituutin perustamiseen on anottu avustus- 25302: tustoimintaa kehitysvammaisille, heidän omai- ta Raha-automaattiyhdistykseltä. Osa perus- 25303: silleen ja läheisilleen. tamiskustannuksista rahoitetaan lainavaroin. 25304: Instituutti on valtakunnallinen. Koska instituutin luonne aiheuttaa sen, ettei se 25305: Täydessä laajuudessaan toiminta on alkanut sinänsä sovi minkään yhtenäisen rahoitusjär- 25306: vuoden 1989 alusta, jolloin valmistuivat uudet 25307: jestelmän piiriin (se ei ole kehitysvammahuol- 25308: tarkoitusta varten suunnitellut tilat käytännön- 25309: lon toimintayksikkö, ei kansanopisto, ei am- 25310: elämäntaitojen opettelu-, luovan toiminnan-, mattioppilaitos jne.), tulisi sen toiminnan ra- 25311: asumisvalmennus-, selkokirjasto- ym. tiloi- hoitukseen saada budjettivaroja erillisenä mää- 25312: neen. 25313: rärahana. 25314: Tällä hetkellä kehitysvammaisten mahdolli- 25315: suudet saada aikuisopetusta ovat vähäiset. Kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25316: tenkin he pystyvät vammansa laadun johdosta nioittaen, 25317: oppimaan monet taidot ja valmiudet vasta 25318: aikuisiässä. Aikuiselämässä tarvittavia val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25319: miuksia ja asioita ei opeteta juuri missään. 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 25320: Kun kehitysvammaisilla ei ole monimutkais- markkaa Kehitysvammaisten Tukiliitto 25321: tuvan yhteiskunnan lisääntyvästi vaatimia tai- ry:n Itsekasvatuksen instituutin toimin- 25322: toja, heidän sosiaalinen eristäytyneisyytensä ja nan tukemiseen. 25323: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 25324: 25325: Heikki A. Ollila Pentti Lahti-Nuuttila 25326: 1989 vp. 671 25327: 25328: Raha-asia-aloite n:o 633 25329: 25330: 25331: 25332: 25333: Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden karja- 25334: suojien Iantaloiden korjausavustuksen korottamiseen 25335: 25336: 25337: Eduskunnalle 25338: 25339: Karjasuojien korjaamiseen tarvittavan mää- on vain 1, 7 milj. mk, minkä käyttöä helpottaisi 25340: rärahan on arvioitu olevan koko maassa noin jakoperusteiden muuttaminen. 25341: 500 milj. markkaa, mikäli pyritään vesiensuo- Avustusprosentin korottamisen jälkeen tulisi 25342: jelun tavoiteohjelman mukaisiin toimenpitei- vuoden 1990 budjettiin varata vähintään kak- 25343: siin. Avustuksia on käytetty vähän, mm. alhai- sinkertainen määrä avustusmäärärahoja. Arvio 25344: sen avustusprosentin vuoksi. Valtioneuvoston olisi 3,4 milj. mk. 25345: päätöstä (541187) tulisi muuttaa niin, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25346: avustuksia voidaan myöntää väljemmin. Lisäk- nioittaen, 25347: si avustusprosentti tulee korottaa samaksi kuin 25348: teollisuuden investointeihinkin, eli 50 OJo :ksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25349: Vuosina 1987 ja 1988 oli avustuksiin käytet- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 400 000 25350: tävissä rahaa 3 milj. markkaa, josta käytettiin markkaa maatilojen karjasuojien lanta- 25351: vain noin kolmasosa. Tämä johtui tiukoista loiden korjausavustuksen korottami- 25352: myöntämisehdoista. Vuoden 1989 budjetissa seen. 25353: 25354: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25355: 25356: Heikki A. Ollila Tellervo Renko 25357: Heikki Perho Urpo Leppänen 25358: 672 1989 vp. 25359: 25360: Raha-asia-aloite n:o 634 25361: 25362: 25363: 25364: 25365: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisten 25366: avustus- ja työelimen (UNRWA) toimintaan 25367: 25368: 25369: Eduskunnalle 25370: 25371: Jo yli neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- UNRWA:n toiminnalla on suuri merkitys 25372: idän kriisi on aiheuttanut suunnattomia kärsi- inhimillisen hädän lievittäjänä. Järjestön toi- 25373: myksiä ennen kaikkea Palestiinan arabikansal- mintaa tukemalla voidaan myös myötävaikut- 25374: le, josta suurin osa joutuu elämään joko miehi- taa koko alueen kriisin ratkaisuun, josta kan- 25375: tyksen alaisena tai naapurimaiden pakolaislei- sainvälisellä yhteisöllä on vastuu. 25376: reillä. 25377: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten avus- Suomi on vastannut myönteisesti UNRWA:n 25378: tus- ja työelin UNRWA on tärkein palestiina- pyyntöön avustusten lisäämisestä, ja maamme 25379: laisten pakolaisten koulutuksesta ja terveyden- tuki järjestölle on suhteellisen nopeasti kasva- 25380: huollosta huolehtiva kansainvälinen elin. Sen nut. Tästä huolimatta Suomen avustus on vielä 25381: avustusten piiriin kuuluu noin kaksi ja puoli riittämätön ja kaukana esim. muiden Pohjois- 25382: miljoonaa palestiinalaista eli noin puolet pales- maiden antamasta tuesta. 25383: tiinalaisista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25384: Joulukuussa 1987 alkanut palestiinalaisten nioittaen, 25385: kansannousu Israelin miehittämillä alueilla on 25386: suuresti lisännyt UNRWA:n työmäärää. Jär- 25387: jestön taloudelliset voimavarat eivät ole lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25388: tyneet samassa suhteessa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25389: UNRWA:n toiminnalla on suuri merkitys 24.30.69 5 000 000 markkaa YK:n 25390: paitsi inhimillisen hädän lievittäjänä, myös Lähi-idässä toimivalle pakolaisten avus- 25391: yleisemminkin koko Palestiinan kysymyksen tus- ja työelimelle (UNR WA) annetta- 25392: ratkaisemiseksi rauhanomaisesti. vaan avustukseen. 25393: 25394: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 25395: 25396: Saara-Maria Paakkinen Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 25397: Esko Aho Mirja Ryynänen 25398: 1989 vp. 673 25399: 25400: Raha-asia-aloite n:o 635 25401: 25402: 25403: 25404: 25405: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämi- 25406: seen 25407: 25408: 25409: Eduskunnalle 25410: 25411: Uudenmaan läänissä on useita maatalous- läänin kehittämisrahan merkitys lisääntyy huo- 25412: valtaisia alueita, joilla tarvitaan elinkeinora- mattavasti. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon 25413: kenteen monipuolistamiseksi runsaasti erilaisia tulisikin ottaa riittävän suuri määräraha lää- 25414: kehittämistoimia. Myös alueilla, joilla teolli- nien kehittämiseen. 25415: suuden rakennemuutos aiheuttaa työpaikkavä- 25416: hennyksiä, tarvitaan tukea uusien työpaikko- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 25417: jen luomiseksi. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 25418: Kuntien kannalta läänin kehittämisraha, jo- kunnassa. 25419: ka on ollut koko maassa käytettävissä vuodes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25420: ta 1987, on osoittautunut tarpeelliseksi ja käyt- nioittaen, 25421: tökelpoiseksi. 25422: Kehittämisrahaa oli vuonna 1988 Uuden- 25423: maan läänissä käytettävissä 5 000 000 mk, mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25424: kä on tarpeeseen nähden aivan riittämätön. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25425: Tarve on 2-3-kertainen. 26.98.43 JO 000 000 markkaa läänien 25426: Tulevaisuudessa erilaisten kaavamaisesta kehittämiseen Uudenmaan läänin käyt- 25427: aluejaosta riippumattomien tukitoimien, kuten töön. 25428: 25429: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 25430: 25431: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen 25432: Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen Marjatta Väänänen 25433: Marja-Liisa Löyttyjärvi Seija Karkinen Lea Kärhä 25434: Markku Pohjola Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki 25435: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Marita J urva 25436: Matti Saarinen Reino Paasilinna Ritva Laurila 25437: Claes Andersson Antti Kalliomäki Päivi Varpasuo 25438: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Arja Alho 25439: 674 1989 vp. 25440: 25441: Raha-asia-aloite n:o 636 25442: 25443: 25444: 25445: 25446: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven viestintä- 25447: tekninen yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 25448: 25449: 25450: Eduskunnalle 25451: 25452: Artjärven viestintätekninen yhdistys ry. toi- Yhdistys on saanut jo lahjoituksena toimin- 25453: mii valtakunnallisena radio- ja viestintäteknise- taansa varten viestintä- ja mittauslaitteita. Li- 25454: nä tutkimus-, opetus- ja harrastusjärjestönä, säksi yhdistyksellä on käyttöoikeus moniin yk- 25455: joka toimintaansa varten tarvitsee laitteita ja sityisten henkilöiden omistamiin vastaaviin 25456: toimitilat. Toimintakeskus on vapaaehtoisin laitteisiin. Näitä arvokkaita laitteita varten tar- 25457: voimin rakenteilla Artjärvelle, missä on luon- vitaan asianmukaiset tilat. 25458: nonolosuhteiltaan toimintaan sopiva maa-alue. On olemassa kansainvälistä radio- ja viestin- 25459: Viestintäteknisen yhdistyksen toiminnassa täteknistä tutkimusta, jossa yhdistys on muka- 25460: on mukana valtakunnan avaruustietoliikenne- na. 25461: ja viestintäteknologian eturivin asiantuntijoita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25462: Toiminnan tarkoituksena on luoda nuorille nioittavasti, 25463: tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille puitteet 25464: radio- ja viestintäteknisten laitteiden sekä ava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25465: ruustekniikan omaehtoiselle tutkimus- ja har- 1990 tulo- ja menoarvioon 210 000 25466: rastustoiminnalle. Olennaisena osana mainittu- markkaa käytettäväksi Artjärven vies- 25467: ja toimintoja ovat monipuoliset atk-sovellutuk- tintäteknisen toimintakeskuksen teknis- 25468: set. Jo nyt alan opiskelijoita ja nuoria tutkijoi- ten tilojen ja sosiaalitilojen rakentami- 25469: ta, jotka käyttävät yhdistyksen laitteita, on seen. 25470: Uudenmaan alueella n. 200 henkeä. Tilojen 25471: valmistumisen jälkeen toiminta voidaan ulot- 25472: taa koskemaan koko maan kattavaksi. 25473: 25474: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 25475: 25476: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Markku Pohjola 25477: Matti Saarinen Kaarina Dromberg 25478: 1989 vp. 675 25479: 25480: Raha-asia-aloite n:o 637 25481: 25482: 25483: 25484: 25485: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille maanosto- 25486: lainojen korkotukeen 25487: 25488: 25489: Eduskunnalle 25490: 25491: Asuntorakentamiseen tarvittavan maan hin- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 25492: ta on varsinkin pääkaupunkiseudulla voimak- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 25493: kaasti noussut vuoden 1988 aikana. Tämä on kunnassa. 25494: huomattavasti vaikeuttanut kuntien valtion lai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 25495: noittamaan asuntotuotantoon tarvittavan tavasti, 25496: maan hankintaa. 25497: Valtion lainoittamaan asuntotuotantoon tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25498: vittavan maan hankintaan tarkoitettujen laino- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25499: jen lisäksi tulee valtion osoittaa kunnille kor- 35.45.30 5 000 000 markkaa kuntien 25500: kotukea. maanostolainojen korkotukea varten. 25501: 25502: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 25503: 25504: Reino Paasilinna Päivi Varpasuo Tuula Liunaiomaa 25505: Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert Marita Juva 25506: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Saara-Maria Paakkinen 25507: Markku Pohjola Matti Saarinen Lauri Metsämäki 25508: Per-Henrik Nyman Marja-Liisa Löyttyjärvi Claes Andersson 25509: Antti Kalliomäki Pekka Haavisto Lea Kärhä 25510: Jouni J. Särkijärvi 25511: 25512: 25513: 25514: 25515: 46 290089P 25516: 676 1989 vp. 25517: 25518: Raha-asia-aloite n:o 638 25519: 25520: 25521: 25522: 25523: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto- ja perus- 25524: parannuslainoihin 25525: 25526: 25527: Eduskunnalle 25528: 25529: Asumisen ongelmat Uudenmaan läänissä ja työvoiman saantia monilla matalapaikkaisilla 25530: erityisesti Helsingin seudulla liittyvät pääasias- palvelualoilla ja rakennusalalla. 25531: sa asuntojen saatavuuteen. Omistusasuntojen Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 25532: hintataso on erittäin korkea eikä vuokra-asun- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 25533: tojen tarjonta vastaa läheskään kysyntää. Pää- kunnassa. 25534: kaupunkiseudulla oli vuonna 1987 julkisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 25535: haettavina olleisiin asuntoihin hakijoita 35 518 nioittavasti, 25536: eli 5 hakijaa/asunto. Ilman asuntoa hakijoista 25537: jäi noin 28 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25538: Vaikein asuntotilanne on nuorilla, nuorilla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25539: lapsiperheillä, ensiasuntoaan hankkivilla ja 35.45.83 1 450 000 000 markkaa 25540: pienituloisilla väestöryhmillä. asunto- ja perusparannuslainoihin Uu- 25541: Vuokra-asuntojen puutteena on myös työ- denmaan läänin käyttöön. 25542: voimapoliittisia seurauksia, jotka vaikeuttavat 25543: 25544: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 25545: 25546: Reino Paasilinna Seija Karkinen Päivi Varpasuo 25547: Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen Ole Wasz-Höckert 25548: Marita J urva Marjatta Väänänen Markku Pohjola 25549: Saara-Maria Paakkinen Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen 25550: Lauri Metsämäki Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 25551: Marja-Liisa Löyttyjärvi Claes Andersson Ritva Laurila 25552: Henrik Lax Antti Kalliomäki Pekka Haavisto 25553: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi 25554: 1989 vp. 677 25555: 25556: 25557: Raha-asia-aloite n:o 639 25558: 25559: 25560: 25561: 25562: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan audio- 25563: visuaalisiin laitteisiin 25564: 25565: 25566: Eduskunnalle 25567: 25568: Eduskunnan työskentelyyn liittyvissä, istun- edustajat voisivat esittää piirroksia. Laite tulisi 25569: tosalissa pidetyissä puheenvuoroissa viitataan luonnollisesti sovittaa istuntosalin interiööriin. 25570: erittäin usein taloudellisiin ja muihin kehitys- Puheenvuoroihin liittyvien kuvien heijasta- 25571: kulkuihin, jakaumiin ja tilastollisiin kokonai- minen työhuoneiden televisioruutuihin ja liittä- 25572: suuksiin sekä maantieteellisiin ja maankäytölli- minen pöytäkirjoihin ei ole kovin vaativa tek- 25573: siin kohteisiin. ninen suoritus. 25574: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25575: Niiden selvittäminen sanallisesti on poik- nioittavasti, 25576: keuksetta mutkikasta ja erittäin epähavainnol- 25577: lista. Samanaikaisesti, kun kansanedustajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25578: opettelevat käyttämään uutta atk-tekniikkaa, 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 25579: kun edustajien työhuoneisiin asennetaan televi- markkaa eduskuntaan hankittaviin au- 25580: siot, olisi istuntosaliin asenneHava laite, jolla diovisuaa/isiin laitteisiin. 25581: 25582: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25583: 25584: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 25585: 678 1989 vp. 25586: 25587: Raha-asia-aloite n:o 640 25588: 25589: 25590: 25591: 25592: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysavun pitkän 25593: aikavälin ennusteisiin 25594: 25595: 25596: Eduskunnalle 25597: 25598: Kehitysapumme suunnittelu tulevaisuudessa aalisten ja hallinnollisten muutosten sekä kou- 25599: edellyttäisi sen vaikutuksien selvittämistä ko- lutuksen vaikutukset. 25600: konaisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä. Ilman Ilman edes esimerkinomaista tutkimusta 25601: tällaista selvitystä on mahdotonta sanoa, riit- edellisten kaltaisista kehitystrendeistä ei ole 25602: tääkö nyt annettu apu missään maassa kyseisen mahdollista tietää, onko kehitysapumme laisin- 25603: kohdemaan saattamiseen tasapainoiseen ja kaan riittävän suuri tai oikealla tavalla suun- 25604: omavaraiseen tilaan millään kohtuullisella ai- nattu. 25605: kavälillä. 25606: Selvityksen tekeminen kävisi parhaiten päin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25607: sä jossakin Afrikan maassa, ja lopputuloksen nioittavasti, 25608: tulisi sisältää maan kehityksen vaihtoehdot vä- 25609: hintään seuraavien 30 vuoden aikana erisuurui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25610: sia, vaihtoehtoisia panoksia käyttäen. Tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25611: selvittää ainakin odotettava väestönkasvu, markkaa kehitysavun pitkän aikavälin 25612: maankäyttö, tuotannon rakennemuutos, sosi- ennusteisiin. 25613: 25614: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25615: 25616: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 25617: 1989 vp. 679 25618: 25619: Raha-asia-aloite n:o 641 25620: 25621: 25622: 25623: 25624: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-tekniikan aikuis- 25625: opetukseen 25626: 25627: 25628: Eduskunnalle 25629: 25630: Atk-tekniikka on yleistynyt snna määrin, vat siihen kiinnostusta. Tällaisen ohjelman lä- 25631: että sen perustava tuntemus on nykyisin verrat- pivieminen osoittautuisi varmasti kannattavak- 25632: tavissa vuosisadan takaiseen luku- ja kirjoitus- si keskipitkäHäkin aikavälillä. Koulutuksen tu- 25633: tahoon. Analogisesti aikaisemman tilanteen lisi olla ilmaista. Tulisi myös huolehtia siitä, 25634: kanssa nuorempi polvi lähes poikkeuksetta että ansionmenetyksestä ei koituisi työntekijäl- 25635: pystyy käyttämään atk-tekniikkaa ainakin sen le eikä työnantajalle merkittäviä lisämenoja. 25636: yksinkertaisimmissa muodoissa. Varttuneem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25637: mille kansalaisille se on vierasta siitä huolimat- nioittavasti, 25638: ta, että sen käytön taitaminen olisi hyödyllistä 25639: lähes jokaiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25640: Valtion tulisikin käynnistää laajamittainen 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 25641: projekti ainakin kaikkien niiden kouluttami- markkaa perustavan atk-koulutuksen 25642: seksi käyttämään atk-tekniikkaa, jotka tunte- antamiseksi kaikille kansalaisille. 25643: 25644: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25645: 25646: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 25647: 680 1989 vp. 25648: 25649: Raha-asia-aloite n:o 642 25650: 25651: 25652: 25653: 25654: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta keksijöiden neuvonta- ja 25655: palvelutoiminnan käynnistämiseen Keski-Suomessa 25656: 25657: 25658: Eduskunnalle 25659: 25660: Keski-Suomi on edelläkävijä keksintötoimin- vonta- ja palvelutoiminnan alueelliseen laajen- 25661: nan edistämisessä. Maakunnassa vuonna 1984 tamiseen. 25662: aloitettu Keksintö ja työllisyys -kampanja on Jyväskylään valmistuu kuluvan vuoden lo- 25663: levinnyt moniin muihinkin maakuntiin. pulla maakuntatalo-yrityspalvelutalo, johon 25664: Toimintaa on jatkettu Keski-Suomessa useil- tulevat mukaan kaikki keskeiset yritystoimin- 25665: la eri projekteilla ja kampanjoilla. Niiden avul- taa palvelevat ja rahoittavat tahot. Keksintö- 25666: la on kyetty saattamaan tuotantoasteelle useita neuvonnan sijoittaminen täydentäisi erinomai- 25667: kymmeniä keksintöjä tai tuoteparannuksia. sella tavalla yrityspalvelutalon palveluja. 25668: Patenttihakemusten perusteella Keski-Suo- 25669: Pidän tärkeänä ja perusteltuna, että keksin- 25670: messa on suhteessa enemmän keksijöitä kuin 25671: tötoiminnan neuvonta aloitettaisiin Keski-Suo- 25672: missään muussa läänissä. Vuonna 1987 oli 25673: messa. 25674: Keski-Suomessa 65 keksijää 100 000 asukasta 25675: kohti, kun vastaava luku koko maassa oli Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25676: 37/100 000 asukasta. taen, 25677: Vuonna 1987 mietintönsä jättänyt keksintö- 25678: toimikunta esitti, että Keksintösäätiö laajentai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25679: si toimintaansa vuonna 1988 kolmelle uudelle 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 25680: paikkakunnalle ja saatavien kokemusten mu- markkaa keksijöiden neuvonta- ja pal- 25681: kaan muuallekin ja että patentti- ja rekisteri- velutoiminnan käynnistämiseen Keski- 25682: hallitukselle annetaan riittävät voimavarat neu- Suomessa. 25683: 25684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1989 25685: 25686: Mauri Pekkarinen 25687: 1989 vp. 681 25688: 25689: Raha-asia-aloite n:o 643 25690: 25691: 25692: 25693: 25694: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin virkojen 25695: perustamiseksi Länsi-Uudenmaan nimismiespiireihin 25696: 25697: 25698: Eduskunnalle 25699: 25700: Poliisitoimen henkilöstöresurssien lisäys ei Uudenmaan lääninhallituksen arvion mu- 25701: ole Uudellamaalla vastannut palvelujen tarvet- kaan poliisitoimen toimintakyvyn turvaamisek- 25702: ta. Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on si tarvitaan lähivuosina Uudellemaalle kymme- 25703: ongelma kaikissa Uudenmaan läänin poliisipii- niä uusia poliisin ja poliisitoimen palveluihin 25704: reissä, mutta suurimmat ongelmat henkilöstö- liittyviä toimia. Uudenmaan lääninhallitus on 25705: vajaus aiheuttaa pääkaupunkiseudun kuntien esittänyt edellä mainittujen Länsi-Uudenmaan 25706: lisäksi läänin kasvukeskuksissa ja Länsi-Uudel- kuntien alueelle yhteensä seitsemän uutta polii- 25707: lamaalla. Näitä kuntia ovat muun muassa sitoimen vakanssia. 25708: Hanko, Vihti, Kirkkonummi ja Lohja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25709: Erilaiset lupa-asiat, passi- ja ajokorttiasiat, nioittavasti, 25710: syyttäjän ja ulosottoviranomaisen tehtävät 25711: ovat lisänneet poliisien tehtävämäärää siinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25712: määrin, että poliisiasioiden hoitaminen kansa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 25713: laisten oikeusturvan ja yhteiskunnallisten pal- 26.75.01 1 000 000 markkaa uusien po- 25714: velujen saatavuudelle asetettujen yleisten vaati- liisitoimen vakanssien perustamiseksi 25715: musten mukaisesti on heikentynyt. Länsi-Uudenmaan nimismiespiireihin. 25716: 25717: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25718: 25719: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25720: Matti Saarinen Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen 25721: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen 25722: 682 1989 vp. 25723: 25724: Raha-asia-aloite n:o 644 25725: 25726: 25727: 25728: 25729: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden erikoistilintar- 25730: kastajan toimen perustamiseksi verohallintoon tutkimaan 25731: konkurssien laillisuutta Uudellamaalla 25732: 25733: 25734: Eduskunnalle 25735: 25736: Taloudellisen rikollisuuden yhteiskunnalle Koska verottajalla on lähes poikkeuksetta 25737: tuottamat vahingot ovat paljon suuremmat suuri intressi konkurssipesiin suurien verovel- 25738: kuin ns. perinteisen rikollisuuden aiheuttamat kojen johdosta, nähdään tarkoituksenmukaise- 25739: vahingot. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään vuo- na, että juuri verottaja kontorolloi konkurssien 25740: sittain noin 5 000 konkurssia, joista tutkimus- laillisuutta. 25741: ten mukaan yli 2 500:een liittyy rikollisia toi- Verohallituksen palkkalistoilla on kuitenkin 25742: menpiteitä. Suomessa tehtiin viime vuonna vain kaksi erikoistilintarkastajaa! He ovat täy- 25743: noin 2 000 konkurssia. Niistä poliisin voimava- sin ylikuormitettuja poliisin virka-aputöistä. 25744: rat riittivät tutkimaan noin 60. Ruotsissa on Uudellamaalla, jossa konkurssien määrä on 25745: arvioitu talousrikosten aiheuttavan vuosittain suurin, tarvittaisiin heti vähintään kaksi eri- 25746: yhteiskunnalle verotulojen menetyksiä toista- koistilintarkastajaa lisää. Laskennallisesti on 25747: kymmentä miljardia kruunua. Poliisin ja vero- osoitettu lisäviran tuottavan valtiolle voittoa 25748: hallituksen asiantuntijoiden mukaan meillä yh- noin kaksi kolme miljoonaa markkaa vuodes- 25749: teiskunnan menetykset ovat myös miljardi- sa. 25750: luokkaa. Palkansaajat ja rehelliset liikeyrityk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25751: set joutuvat viime kädessä maksamaan sen, nioittavasti, 25752: mikä erilaisilla kiertomenettelyillä jätetään 25753: maksamatta. Yhdistyneiden kansakuntien ri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25754: kollisuuskongressin kannanoton mukaan ta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25755: loudellinen rikollisuus on omiaan maailman- 28.18.01 500 000 markkaa kahden uu- 25756: laajuisesti vaarantamaan kansakuntien kehitys- den erikoistilintarkastajan toimen pe- 25757: tä ja heikentämään ihmisten elämisen laatua. rustamiseksi verohallintoon tutkimaan 25758: konkurssien laillisuutta Uudellamaalla. 25759: 25760: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25761: 25762: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25763: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 25764: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 25765: 1989 vp. 683 25766: 25767: Raha-asia-aloite n:o 645 25768: 25769: 25770: 25771: 25772: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Orimattilan 25773: virastotalon laajentamiseen 25774: 25775: 25776: Eduskunnalle 25777: 25778: Orimattilan kunnassa sijaitseva vuonna 1971 ja yhteiset sosiaalitilat edellyttävät noin 200 25779: rakennettu valtion virastotalo on tällä hetkellä neliömetriä. 25780: erittäin ahdas. Tilanahtauden vuoksi virastota- Poliisin tilan tarpeesta todettakoon erikoi- 25781: losta ovat joutuneet siirtymään yksityiseltä sesti, että Orimattila toimii poliisipiirien kes- 25782: pankilta vuokrattuihin tiloihin mm. työvoima- kuksena, johon piiriin kuuluvat Orimattilan 25783: toimisto ja Kansaneläkelaitoksen toimisto. Vi- lisäksi Mäntsälän ja Askolan nimismiespiirit. 25784: rastotaloa olisi kiireellisesti laajennettava noin 25785: 2 000 neliometrillä. Tämä kävisi edullisimmin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25786: .Päinsä rakentamalla siihen kolmas kerros. Li- nioittavasti, 25787: särakennuksen kustannusarvio on noin 12 milj. 25788: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25789: Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25790: tilan tarve on kummankin osalta a 400 neliö- 28.64.76 12 000 000 markkaa valtion 25791: metriä. Tuomiokunta tarvitsee noin 500 neliö- Orimattilan virastotalon laajentamista 25792: metriä, poliisitoimi noin 300-400 neliömetriä varten. 25793: 25794: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25795: 25796: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25797: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Marjatta Väänänen 25798: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 25799: 684 1989 vp. 25800: 25801: Raha-asia-aloite n:o 646 25802: 25803: 25804: 25805: 25806: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan yläasteen ja 25807: lukion lisärakennukseen sekä muutos- ja perusparannustyö- 25808: hön 25809: 25810: 25811: Eduskunnalle 25812: 25813: Karkkilan yläasteen ja lukion lisärakennus useina tunteina viikossa antamaan opetukseen 25814: sekä muutos- ja perusparannustyöhanke on soveltumattomissa tiloissa, kuten paperivaras- 25815: ollut vireillä aina vuodesta 1964 lukien. Siihen tossa, Huhdintien ali kulkevassa käytävän pät- 25816: on haettu rakentamislupaa vuodesta 1978 läh- kässä, terveydenhoitajan huoneessa taikka 25817: tien. Hankkeelle ehdittiinkin esittää jo rakenta- opettajainhuoneessa, koska jokainen varsinai- 25818: mislupaa 1980-luvun alussa, mutta hanke !yk- nen opetustila on varattu. Teknisten töiden 25819: kääntyi tuolloin kaupungin kireän taloudellisen opetusta varten joudutaan siirtymään Huhdin- 25820: tilanteen takia. tien koululle puu- ja metallityöluokkaan. Teks- 25821: Karkkilan yläasteen ja lukion tilan tarve on tiilityön tiloja yläasteella ei ole ollenkaan. Ylä- 25822: huutava. Niin ikään kouluolot ovat erittäin asteen entinen tekstiilityön luokka on jouduttu 25823: puutteelliset. Koulutyötä tehdään useassa eri osoittamaan lukion opetustilaksi. Yläasteen 25824: paikassa vuokratiloissa. Sen vuoksi oppilaat kotitaloustilat ovat riittämättömät. Konekirjoi- 25825: joutuvat siirtymään vilkkaita liikenneväyliä tukselle ei ole voitu osoittaa opetustilaa yläas- 25826: pitkin eri puolilla kaupunkia sijaitseviin ope- teen puolelta. Kirjoituskoneille ei liioin ole 25827: tustiloihin. Tällaisessa tilanteessa oppilaiden säilytyspaikkaa. 25828: valvonta on mahdotonta. Hanke tulisi aloittaa Kunta on välittömästi valmis rakennustöiden 25829: välittömästi. aloittamiseen. Uudenmaan maakuntaliitto 25830: Hankkeen normaalihinta on 14,53 milj. puoltaa hankkeen välitöntä toteuttamista. 25831: markkaa. Uudisrakennuksen osuus on 6,27 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25832: milj. markkaa ja saneerauksen 8,26 milj. nioittavasti, 25833: markkaa. 25834: Tilan tarpeesta todettakoon mm. seuraavaa: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25835: fysiikan ja kemian ryhmätyötilat puuttuvat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25836: kokonaan. Teorialuokka sijaitsee Koulukujan 29.46.34 14 530 000 markkaa Karkki- 25837: puoleisessa rakennuksessa ja työluokka Valta- lan kaupungin yläasteen ja lukion lisä- 25838: tien varrella sijaitsevassa yläasteen rakennuk- rakennusta sekä muutos- ja perus- 25839: sessa. Pienryhmä- ja erityisopetusta joudutaan parannustöitä varten. 25840: 25841: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25842: 25843: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25844: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen 25845: Iiris Hacklin 25846: 1989 vp. 685 25847: 25848: Raha-asia-aloite n:o 647 25849: 25850: 25851: 25852: 25853: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummi-Pusulan yläas- 25854: teen ja lukion rakennuksen peruskorjaukseen 25855: 25856: 25857: Eduskunnalle 25858: 25859: Nummi-Pusulan 1950- ja 1960-luvulla yksi- Tilaongelma on tarkoitus ratkaista rakenta- 25860: tyisestä oppikoulusta rakennettu yläasteen ja malla kouluun yksi kerros lisää. Peruskorjauk- 25861: lukion koulurakennus on ilman peruskorjausta sen ja lisäkerroksen kustannusarvio on noin 5 25862: ja lisärakentamista sopimattoman ahdas ja miljoonaa markkaa. Kunta on välittömästi val- 25863: puutteellinen. mis rakennustöiden aloittamiseen. 25864: Peruskoulua koskevien säännösten muutta- 25865: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25866: misen jälkeen koulussa ei ole riittävästi luokka- nioittavasti, 25867: huoneita. Varastosta rakennettu ruokailutila 25868: on liian pieni. Työvälinevarastotila palvelee 25869: kirjastotilana. Opettajilta puuttuvat työskente- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25870: lytilat. Saniteettitilat ovat epäasianmukaiset 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25871: jne. 29.46.34 2 500 000 markkaa Nummi- 25872: Koulussa on 296 oppilasta. Oppilaiden mää- Pusulan yläasteen ja lukion rakennuk- 25873: rä kasvaa kahdessa vuodessa 15-20 prosent- sen peruskorjaamista ja laajentamista 25874: tia. varten. 25875: 25876: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25877: 25878: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25879: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen 25880: Iiris Hacklin 25881: 686 1989 vp. 25882: 25883: Raha-asia-aloite n:o 648 25884: 25885: 25886: 25887: 25888: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväenperinne 25889: Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan 25890: 25891: 25892: Eduskunnalle 25893: 25894: Työväenperinne - Arbetartradition ry. on Työväenperinne - Arbetartradition ry:n toi- 25895: saanut maaliskuussa 1987 kirjastonsa menes- nen suuri hanke Työväen keskusmuseo on 25896: tyksekkäästi aloittamaan toimintansa. Työ- valmisteluvaiheessa Tamperella. Museohank- 25897: väenliikkeen kirjasto muodostuu ensi vaiheessa keen dokumentointi, työ ja aineiston keräämi- 25898: Työväen Arkiston, Kansan Arkiston sekä eräi- nen on aloitettu jo vuoden 1987 aikana. On 25899: den pienempien kirjastojen kokoelmista. Kir- tärkeätä, että museon perustamisen valmistelu- 25900: jastoa on tarkoitus kartuttaa eri järjestöiltä ja voidaan tehokkaasti jatkaa. 25901: saatavilla ja myös keräyksillä hankittavilla kir- 25902: joilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25903: nioittavasti, 25904: Uuden kirjaston tehokkaan toiminnan kan- 25905: nalta on ensiarvoisen tärkeätä, että kirjasto saa 25906: riittävän henkilöstön ja tarvittavat kirjastotek, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25907: niset varusteet toimintaansa varten. Jotta kir- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25908: jasto myös vastaisuudessa kehittyisi suotuisas- 29.88.53 435 000 markkaa osoitettavak- 25909: ti, se tarvitsee valtionapua tulo- ja menoarvios- si Työväenperinne - Arbetartradition 25910: sa esitettyä enemmän. ry:n kirjasto- ja museotoimintaan. 25911: 25912: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25913: 25914: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25915: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 25916: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 25917: 1989 vp. 687 25918: 25919: Raha-asia-aloite n:o 649 25920: 25921: 25922: 25923: 25924: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta HIV-epidemian ja 25925: AIDS-taudin rokote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimukseen 25926: 25927: 25928: Eduskunnalle 25929: 25930: Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion HIV on tullut Suomeen maan rajojen ulko- 25931: mukaan maapallolla on 5-10 miljoonaa ih- puolelta. Vilkkaan kansainvälisen matkailun 25932: mistä saanut HIV -tartunnan. HIV, ihmisen vuoksi uusia tartuntoja tulee edelleen ulko- 25933: immuunipuutosvirus (Human immunodeficien- mailta. HIV -epidemian seuraukset Suomessa 25934: cy virus}, aiheuttaa monimuotoisen tautikir- riippuvat paljolti omista toimenpiteistämme tä- 25935: jon, joka vaihtelee täyin oireettomasta viruk- nään ja huomenna. Myös suomalaisten tutki- 25936: sen kantajasta taudin loppuvaiheeseen, joiden tulee voida tehdä kaikkensa HIV -epide- 25937: AIDSiin (immuunikato, Acquired immune de- mian torjumiseksi sekä parantavan hoidon ja 25938: ficiency syndrome). Tilastojen mukaan 10-30 rokotteen kehittämiseksi. 25939: prosenttia HIV -tartunnan saaneista saa AIDS- HIV -epidemian tutkimus- ja torjuntatyöhön 25940: sairauden viidessä vuodessa. Lisäksi 20-50 saadut varat ovat olleet riittämättömät. 25941: prosenttia saa muita lievempiä oireita. Tauti Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 25942: leviää erittäin nopeasti, eikä tehokasta vasta- dotamme, 25943: lääkettä ole löytynyt. Perustellusti on väitetty 25944: AIDS-taudin olevan ydinaseiden jälkeen suurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25945: uhka ihmiskunnalle. Niin ikään on mahdollis- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 25946: ta, että tulevan vuosikymmenen aikana tullaan markan määrärahan HIV-epidemian ja 25947: löytämään uusia HIV-sarjan viruksia. AIDS-taudin rokote- ja torjuntatoi- 25948: menpiteiden tutkimukseen. 25949: 25950: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25951: 25952: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25953: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen 25954: Kari Urpilainen Iiris Hacklin 25955: 688 1989 vp. 25956: 25957: Raha-asia-aloite n:o 650 25958: 25959: 25960: 25961: 25962: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuva- 25963: taidekoulujen tukemiseen 25964: 25965: 25966: Eduskunnalle 25967: 25968: Suomessa on toiminut lasten ja nuorten Voidakseen toimia tavoitteidensa mukaisesti 25969: kuvataidekouluja kohta kymmenen vuotta. Tä- lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvitsevat 25970: tä nykyä kouluja on 80 ja niissä opiskelee noin tuntuvasti nykyistä enemmän taloudellista tu- 25971: 9 000 nuorta. kea. 25972: Kuvataidekoulujen kasvatuksellinen merki- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 25973: tys on suuri. Vaihtoehtona passiiviselle vapaa- dotamme, 25974: ajan vietolle ne tarjoavat mahdollisuuden har- 25975: rastaa korkeatasoista, syvällistä taidetta, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25976: kehittää ihmistä monipuolisesti, niin tunne-elä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 25977: mää kuin älyäkin. Kuvataidekoulut tarjoavat 29.90.52 3 000 000 markkaa lasten ja 25978: humaanin vaihtoehdon alati leviävän video- nuorten kuvataidekoulujen tukemista 25979: kulttuurin kielteisille vaikutuksille. varten. 25980: 25981: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 25982: 25983: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 25984: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 25985: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 25986: 1989 vp. 689 25987: 25988: Raha-asia-aloite n:o 651 25989: 25990: 25991: 25992: 25993: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 perus- 25994: korjaukseen välillä Olkkala-Karkkila 25995: 25996: 25997: Eduskunnalle 25998: 25999: Valtatie n:o 2 välillä Olkkala-Karkkila on aloittamista tulee voida nopeuttaa ja suunnitte- 26000: mutkikas, kapea ja huonokuntoinen. Tieosuus lu käynnistää jo vuonna 1990. 26001: on vilkkaasti liikennöity. Tieosuuden keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26002: määräinen vuorokausiliikenne on noin 5 500 nioittavasti, 26003: autoa. Tiellä on suuri maakunnallinen ja valta- 26004: kunnallinen merkitys pääkaupunkiseudun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26005: Lounais-Suomen välisenä päätieyhteytenä. Tie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26006: osuuden parantaminen on ollut vireillä jo vuo- 31.24. 77 1 000 000 markkaa valtatien 26007: sia ja sitä on jatkuvasti lykätty. Perusparanta- n:o 2 perusparantamiseen välillä 0/k- 26008: misen kustannusarvio on 45,5 mmk. Hankkeen kala-Karkki/a. 26009: 26010: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26011: 26012: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 26013: Matti Saarinen Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen 26014: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 26015: 690 1989 vp. 26016: 26017: Raha-asia-aloite n:o 652 26018: 26019: 26020: 26021: 26022: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1701 26023: peruskorjaukseen välillä Orimattilan keskustaajama - Kui- 26024: vanto 26025: 26026: 26027: Eduskunnalle 26028: 26029: Orimattilan kunnan keskustaajaman ja kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26030: nan toiseksi suurimman taajaman Kuivannon nioittavasti, 26031: välinen maantie n:o 1701 on heikkokuntoinen 26032: ja vaarallinen liikennöidä. Sen perusparanta- 26033: minen tulisi suorittaa kiireellisesti. Tien pituus 26034: on 14,5 kilo'tnetriä ja kustannusarvio 11,3 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26035: markkaa. Kysymyksessä oleva perusparannus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26036: hanke on ollut vireillä jo 10 vuotta. Suunnitel- 31.24.77 11 300 000 markkaa maantien 26037: mat tien parantamista varten ovat valmiina. n:o 1701 perusparantamiseen välillä 26038: Kysymyksessä on Orimattilan kunnan tärkein Orimattilan keskustaajama - Kuivan- 26039: tieyhteyden parantaminen. ta. 26040: 26041: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26042: 26043: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 26044: Matti Saarinen Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen 26045: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 26046: 1989 vp. 691 26047: 26048: Raha-asia-aloite n:o 653 26049: 26050: 26051: 26052: 26053: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta veneilyasiain neuvotte- 26054: lukunnan toimintaa varten 26055: 26056: 26057: Eduskunnalle 26058: 26059: Viime veneilykautena tapahtui aluevesilläm- kyisin tähän päämäärään tähtäävä toiminta 26060: me jälleen useita kuolemaan johtaneita onnet- muodostuu hajanaisesta eri viranomaisten ja 26061: tomuuksia. Veneilyä valvovat viranomaiset Oy Alko Ab:n yksittäisistä tiedotusiskuista. 26062: ovat tutkineet kaikki 104 vuoden 1986 aikana Valistus- ja asennekasvatuksen johdossa tuli- 26063: sattunutta kuolemaan johtanutta onnettomuut- si kuitenkin olla erillinen neuvottelukunta, jo- 26064: ta. ka vastaisi kokonaisvaltaisesti veneilyasioiden 26065: Näistä onnettomuuksista tapahtui sisävesillä seurannasta sekä tarvittavan opinto- ja tiedo- 26066: 79 ja merellä 25. Onnettomuuksissa kuoli 122 tusmateriaalin valmistuksesta. Neuvottelukun- 26067: henkilöä, joista 112 hukkumalla. Onnetto- taan tulisi kuulua viranomaisten eli merenkul- 26068: muusveneistä oli valtaosa alle rekisteripakon kuhallituksen, rajavartiolaitoksen ja poliisin 26069: olevia veneitä kolmasosan ollessa soutuveneitä. lisäksi alalla toimivat vapaaehtoisjärjestöt. 26070: Onnettomuusveneiden kuljettajista oli alkoho- 26071: lia nauttineita n. 70 OJo ja matkustajista 75 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26072: Viranomaisten arvioiden mukaan 112 hukku- nioittaen, 26073: neesta olisi 100 henkilöä pelastunut pelastuslii- 26074: vejä käyttämällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26075: Tästä viranomaisten tekemästä selvityksestä 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 26076: ilmenee, että tehokkaalla valistuksella ja asen- markkaa veneilyasiain neuvottelukun- 26077: nekasvatuksella pystyttäisiin veneilyonnetto- nan perustamiseksi sekä sen laatiman 26078: muuksia mitä ilmeisimmin vähentämään. Ny- tiedotusmateriaalin valmistamiseksi. 26079: 26080: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26081: 26082: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 26083: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen 26084: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 26085: 26086: 26087: 26088: 26089: 47 290089P 26090: 692 1989 vp. 26091: 26092: Raha-asia-aloite n:o 654 26093: 26094: 26095: 26096: 26097: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajora- 26098: dan rakentamiseksi Vihtiin 26099: 26100: 26101: Eduskunnalle 26102: 26103: Ajoharjoittelua varten on välttämätöntä, et- pilaitosten kuntainliiton alainen Nummelan 26104: tä läntiselle Uudellemaalle rakennetaan harjoit- ammattioppilaitos, jonka tarpeisiin kyseinen 26105: telun mahdollistava asianmukainen ajorata. ajorata erinomaisesti soveltuisi. Kyseinen ajo- 26106: Vihti keskeisen sijaintinsa ja hyvien liikenneyh- rata on sekä tarpeellinen että kiireellinen ja 26107: teyksiensä vuoksi on erityisen soveltuva sano- laajan kansalaismielipiteen toivoma. 26108: tun ajoradan rakentamispaikaksi. 26109: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26110: Liukkaan kelin ajoradan tarkoituksena on 26111: nioittaen, 26112: ensisijaisesti palvella autokoulujen ajoharjoit- 26113: teluopetusta. Toissijaisesti ajorata palvelisi 26114: myös ammattioppilaitoksia. Tässäkin mielessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26115: Vihti soveltuu erityisen hyvin ajoradan raken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26116: tamispaikkakunnaksi. Vihdin Nummelaan on 31.40.50 2 000 000 markkaa liukkaan 26117: hiljattain rakennettu Lohjan ammatillisten op- kelin ajoradan rakentamiseksi Vihtiin. 26118: 26119: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26120: 26121: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 26122: Matti Saarinen Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen 26123: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen 26124: 1989 vp. 693 26125: 26126: Raha-asia-aloite n:o 655 26127: 26128: 26129: 26130: 26131: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan alkoholistien 26132: kuntoutusklinikan katkaisu- tai selviämisaseman rakentami- 26133: seen 26134: 26135: 26136: Eduskunnalle 26137: 26138: Viina tappaa vuosittain maassamme yli tuksena myös kahden kuukauden jono hoi- 26139: 2 000 suomalaista. Alkoholin väärinkäytön toon. 26140: seurauksena Kansaneläkelaitos myöntää vuo- Kalliolan kuntoutusklinikka toimii vähäisin 26141: sittain noin 5 000 työkyvyttömyyseläkettä. varoin. Lisävaroin hoitoon pyrkivien jonoa 26142: Hoitopäiviä viina aiheuttaa vuodessa yli mil- voitaisiin lyhentää. Klinikan yhteyteen tulisi 26143: joona. Alkoholismin ennaltaehkäisy ja sairas- perustaa katkaisu- tai selviämisasema. Tällä 26144: tuneiden kuntoutus on kansallinen välttämät- toimenpiteellä hoitotulos paranisi entisestään. 26145: tömyys. Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 26146: dotamme, 26147: Kalliolan alkoholistien kuntoutusklinikka 26148: Espoossa on ainoa ns. myllyhoitoa antava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26149: kuntoutusklinikka Suomessa. Klinikka on saa- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 26150: nut hyviä tuloksia alkoholismin hoidossa: kol- markan määrärahan Kalliolan alkoho- 26151: mannes hoidossa olleista on saavuttanut aina- listien kuntoutusklinikan katkaisu- tai 26152: kin vuoden raittiuden. Hoidon tehosta on osoi- selviämisaseman rakentamiseen. 26153: 26154: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26155: 26156: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 26157: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen 26158: Kari Urpilainen Iiris Hacklin 26159: 694 1989 vp. 26160: 26161: Raha-asia-aloite n:o 656 26162: 26163: 26164: 26165: 26166: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta jätevesien puhdistami- 26167: seen ja viemäröintiin Kirkkonummella 26168: 26169: 26170: Eduskunnalle 26171: 26172: Kirkkonummen pohjoisosassa olevan voi- voidaan johtaa rakennettavaa viemärilinjaa 26173: makkaasti kasvavan, noin 2 000 asukkaan pitkin Espoon Ämmässuon viemäriputkeen. 26174: Veikkolan jätevesikysymyksen ratkaiseminen Kyseinen ratkaisu on eri vaihtoehdoista talou- 26175: on jo pitkään nähty kiireellisenä ja välttämät- dellisin, tehokkain ja toimivin. Se on saanut 26176: tömänä. myös laajimmin kannatusta~ Kyseisellä hank- 26177: Nykyisin jätevedet ohjataan pääosin pikku keella suojellaan luontoa ja sisävesiä sekä Es- 26178: puhdistamon kautta Kaljärveen. Puhdistamon poonlahtea. Sillä minimoidaan ympäristöhai- 26179: teho ei kuitenkaan riitä kasvavan taajaman tat. Sen kokonaiskustannusarvio on noin 7,2 26180: lisääntyvien jätevesien puhdistamiseen. Toi- miljoonaa markkaa. 26181: saalta alueen pienet järvet ovat liian arvokkaita Hanke tulisi toteuttaa valtion vesihuoltotyö- 26182: pilattavaksi jätevesillä. nä. 26183: Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on nähnyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26184: jätevesien johtamisen etelään niin tärkeäksi, nioittavasti, 26185: että on esittänyt sen toteuttamista valtion vesi- 26186: huoltotyönä. Myös ympäristöministeriössä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26187: kiirehditty asian ratkaisemista. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26188: Kirkkonummen kunnanvaltuusto on 35.25. 77 3 000 000 markkaa Kirkko- 26189: 29.4.1987 omalta osaltaan hyväksynyt sopi- nummen Veikkolan viemäröintiä ja jä- 26190: muksen, jonka mukaan Veikkolan jätevedet teveden puhdistamista varten. 26191: 26192: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26193: 26194: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Lauri Metsämäki 26195: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Tykkyläinen 26196: Iiris Hacklin 26197: 1989 vp. 695 26198: 26199: Raha-asia-aloite n:o 657 26200: 26201: 26202: 26203: 26204: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistukeen 26205: 26206: 26207: Eduskunnalle 26208: 26209: Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseu- Lisäämällä asumistukea voidaan asumisen 26210: dun asuntotilanne on 1980-luvulla jatkuvasti kustannustasoa alentaa siten, että kohtuullisen 26211: huonontunut ja asumiskustannukset ovat asumistason saavuttaminen kohtuullisin kus- 26212: nousseet huomattavasti muuta maata korke- tannuksin tehdään mahdollisiksi kaikille. 26213: ammaksi. 26214: Pääkaupunkiseudulla ihmisten kuukausittai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 26215: set asumiskustannukset ovat neljänneksen kor- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 26216: keammat kuin muualla maassa. Asuntojen ko- kunnassa. 26217: koon suhteutettuna pääkaupunkiseudulla asu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26218: miskustannukset ovat jopa kolmanneksen kor- nioittavasti, 26219: keammat kuin koko maassa, koska asunnot 26220: ovat seudulla pienempiä kuin muualla maassa. 26221: Tilastokeskuksen vuokratiedustelun mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26222: sekä vapaarahoitteisten että aravavuokratalo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26223: jen vuokrat ovat korkeammat pääkaupunki- 35.45.54 310 000 000 markkaa asumis- 26224: seudulla kuin muualla maassa. tukeen Uudenmaan lääniin. 26225: 26226: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 26227: 26228: Markku Pohjola Reino Paasilinna Päivi Varpasuo 26229: Tauno Valo Anssi Rauramo Pauli Uitto 26230: Seija Karkinen Esko Seppänen Per-Henrik Nyman 26231: Eeva-Liisa Moilanen Marjatta Väänänen Pirjo Ala-Kapee 26232: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki Pekka Haavisto 26233: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Saarinen 26234: Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi 26235: 696 1989 vp. 26236: 26237: Raha-asia-aloite n:o 658 26238: 26239: 26240: 26241: 26242: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden kipu- 26243: lääkkeiden kustannusten saamiseksi täysimääräisenä sairaus- 26244: vakuutuskorvauksen piiriin 26245: 26246: 26247: Eduskunnalle 26248: 26249: Suomessa sairastaa syöpää noin 60 000 hen- le. Nämä uudet lääkkeet ovat kuitenkin huo- 26250: kilöä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään mattavasti kalliimpia kuin perinteinen morfii- 26251: parantamaan noin 40 prosenttia syöpäpotilais- nihydrokloridiliuos tai metadonitabletit. Sama 26252: ta. Niilläkin potilailla, jotka eivät parane, pite- suuntaus on havaittavissa miedompien kipu- 26253: nee elinaika leikkausten sekä säde- ja lääkehoi- lääkkeiden kohdalla: uudet valmisteet ovat 26254: tojen ansiosta usein vuosilla. Noin puolella hinnaltaan moninkertaisia vanhaan aspiriiniin 26255: syöpäpotilaista on kipuja, taudin loppuvai- verrattuna. Kuitenkin laajahkoa lääkevalikoi- 26256: heessa noin 70 prosentilla. Kun Suomessa syö- maa tarvitaan, jotta kullekin potilaalle löytyisi 26257: pään kuolee noin 9 000 potilasta vuosittain, tehon ja sivuvaikutusten suhteen sopiva lääke. 26258: merkitsee tämä sitä, että noin 7 000 tarvitsee Syöpäpotilaille itselleen tulee kotihoito sai- 26259: kipulääkitystä tai muita kipuhoitoja. raalahoitoa kalliimmaksi, ja kipulääkkeet 26260: Samalla kun syöpätautien etenemistä rajoit- muodostavat sitä suuremman menoerän, mitä 26261: tavat hoitomenetelmät ovat kehittyneet voi- pitemmälle tauti kehittyy ja kivut pahenevat. 26262: makkaasti, on syöpäpotilaiden oireita lievittä- Vahvojen kipulääkkeiden vuorokausiannosta 26263: vä hoito jäänyt vähemmälle huomiolle. Ame- joudutaan nostamaan taudin pitkittyessä, ja 26264: rikkalainen kipututkija J. J. Bonica väittääkin, usein tarvitaan 3-4 eri mekanismilla vaikutta- 26265: että joka kolmas syöpäpotilas kärsii tautinsa van lääkkeen yhtäaikaista käyttöä. Tällöin pel- 26266: loppuvaiheessa turhaan kivuista, jotka olisivat kästään kipu- ja unilääkkeet tulevat potilaalle 26267: lääkkein tai muulla tavoin hoidettavissa. On- maksamaan helposti 1 000-1 500 markkaa 26268: gelma on maailmanlaajuinen, ja Maailman kuukaudessa. Itse syövän hoitoon käytettävät 26269: Terveysjärjestö onkin ottanut syöpäpotilaiden lääkkeet ovat jo kokonaan korvattavia, kipu- 26270: kivunhoidon erääksi painopistealueekseen. lääkkeet sen sijaan eivät ole. 26271: Suomessa viime vuosina käynnistynyt kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26272: kustelu kuolinhoidosta on tuonut valokeilaan nioittaen, 26273: myös oireita lievittävän hoidon tärkeyden. Ai- 26274: he on ollut esillä monissa terveydenhuollon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26275: koulutustilaisuuksissa. 1990 tulo- ja menoarvioon 100 000 26276: Myös lääketeollisuus on huomannut syöpä- markkaa syöpäpotilaiden kipulääkkei- 26277: potilaiden kivunhoidossa esiin tulleen lääketar- den sairausvakuutuskorvauksen saatta- 26278: peen, ja uusia valmisteita on tullut markkinoil- miseen täysimääräiseksi. 26279: 26280: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26281: 26282: Virpa Puisto Riitta Myller 26283: 1989 vp. 697 26284: 26285: Raha-asia-aloite n:o 659 26286: 26287: 26288: 26289: 26290: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten lai- 26291: toshuolto- ja asuntolapaikkojen lisäämiseksi Varsinais-Suo- 26292: messa 26293: 26294: 26295: Eduskunnalle 26296: 26297: Varsinais-Suomessa kehitysvammaisten lai- tai kuoleman vuoksi olisivat tarvinneet asian- 26298: toshuolto- ja asuntolapaikkojen määrä on sel- mukaisen hoitopaikan. 26299: västi alle maan keskitason. Varsinais-Suomen Varsinais-Suomessa ympärivuorokautista 26300: erityishuoltopiirin kuntainliiton liittovaltuusto hoitopaikkaa odottaa 214 kehitysvammaista. 26301: teki 16.6.1980 päätöksen 172 hoitopaikan pe- Heistä 52:lla on hoitajana yli 70-vuotias omai- 26302: rustamisesta vuoteen 1985 mennessä. Päätös nen. Keskuslaitoksen ja kuntainliiton muiden 26303: perustui kuntakohtaiseen hoitopaikkatarvesel- yksiköiden hoitokapasiteetin jatkuva ylittämi- 26304: vitykseen. Näistä paikoista on pystytty toteut- nen on vaikeuttanut ja vaikeuttaa päivittäistä 26305: tamaan ainoastaan 50. hoitotyötä. Tämä ei aikaa myöten voi olla 26306: Vaikeasta hoitopaikkatilanteesta on neuvo- vaikuttamatta hoidon, kuntoutuksen ja ope- 26307: teltu Turun ja Porin lääninhallituksen sekä tuksen tasoon. 26308: yksittäisten kuntien kanssa. Hoitopaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26309: puutteen aiheuttamasta kriisitilanteesta vallit- 26310: see yksimielisyys, käytännön toimet asian kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26311: jaamiseksi estää valtionavun puute. 1990 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 26312: Hoitopaikkojen vähyys on näkyvästi vai- markkaa Varsinais-Suomen erityishuol- 26313: keuttanut kuntainliiton toimintaa. Kuluvana topiirille ympärivuorokautista hoitoa 26314: vuonna ei ole kyetty auttamaan edes niitä tarvitsevien kehitysvammaisten hoidon 26315: kehitysvammaisia, jotka vanhempien sairauden järjestämiseksi. 26316: 26317: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26318: 26319: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Antero Kekkonen 26320: 698 1989 vp. 26321: 26322: Raha-asia-aloite n:o 660 26323: 26324: 26325: 26326: 26327: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja turvakotien 26328: Liiton fas-syndroma-lasten ja heidän äitiensä hoito- ja tuki- 26329: järjestelmän toteuttamiseksi 26330: 26331: 26332: Eduskunnalle 26333: 26334: Maamme sosiaali- ja terveydenviranomaiset johon on kutsuttu merkittävimpien asiantunti- 26335: kohtaavat vuosittain enenevästi päihteitä vää- jatahojen edustajia selvittämään suomalaisia 26336: rin käyttäviä naisia. Raskaana olevat päihtei- mahdollisuuksia suorittaa hoidollinen kokeilu 26337: den käyttäjät ovat riskisynnyttäjiä, joiden ras- edellä mainittujen äitien ja lasten auttamiseksi. 26338: kauden aikana sikiöt ovat suuressa vaarassa Tiedon kartoituksella on suuri merkitys myös 26339: vaurioitua tai vaurioituvat. Helsingin Naisten- ennaltaehkäisyn kehittämisen kannalta. Työ- 26340: klinikan alkoholipoliklinikalla on tehty ryhmä suorittaa käytännön kokeiluprojektia 26341: uraauurtavaa työtä sikiövaurioiden ennalta eh- sekä ensikodeissa että avhuoltotoimissa. Ensi- 26342: käisemiseksi ja päihteiden käyttäjien auttami- ja turvakotien Liitto on valmis paikallisten 26343: seksi. Ensikotiyhdistysten, yliopistollisten keskussai- 26344: Paitsi lapsen vaurioitumista tapahtuu näiden raaloiden ja sosiaalitoimen asiantuntemusta 26345: naisten elämässä odotus- ja sen jälkeisenä aika- hyväksi käyttäen tuottamaan kolmevuotisen 26346: na monia sosiaaliselta kannalta seuraamukselli- projektin, joka kohdistuisi päihteitä käyttävien 26347: sia asioita. Ensikodit ovat kohdanneet päihde- riskisynnyttäjien problematiikan ratkaisemi- 26348: ongelmaisia nuoria äitejä vuosittain yhä lukui- seen. 26349: sammin. Kokemus on osoittanut heidän tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26350: sevan erityisen suurta huomiota osakseen, nioittaen, 26351: päihdehuollollista asiantuntemusta ja pitkäjän- 26352: nitteisen suunnitelmallisen hoidon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26353: Äidin päihteiden käytön lapselle aiheuttamat 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000 26354: haittavaikutukset huolestuttavat sekä lääketie- markkaa fas-syndroma-lasten ja heidän 26355: teen että sosiaalihuollon edustajia. Ensi- ja vanhempiensa hoitomenetelmien kehit- 26356: turvakotien Liitto on asettanut työryhmän, tämistä varten. 26357: 26358: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 26359: 26360: Virpa Puisto Jukka Gustafsson Antero Kekkonen 26361: 1989 vp. 699 26362: 26363: Raha-asia-aloite n:o 661 26364: 26365: 26366: 26367: 26368: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta kalabiologian professorin 26369: viran perustamista varten Oulun yliopistoon 26370: 26371: 26372: Eduskunnalle 26373: 26374: Luonnon kalastojen hyväksikäytöllä, kalo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26375: jen keinollisella kasvatuksella ja istukaskala- taen, 26376: tuotannolla on kasvava merkitys Pohjois-Suo- 26377: messa. Oulun yliopistossa annetaan alan ope- 26378: tusta tilapäisvoimin. Tämän epäkohdan kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26379: jaamiseksi yliopisto on toistuvasti ehdottanut 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26380: kalabiologian professuurin perustamista. Tätä 29.10.01 JOO 000 markkaa kalabiolo- 26381: professuuria varten on jo oma opetuslinjakin gian professorin viran perustamista var- 26382: yliopiston biologian koulutusohjelmassa. ten Oulun yliopistoon. 26383: 26384: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26385: 26386: Erkki Pulliainen 26387: 700 1989 vp. 26388: 26389: Raha-asia-aloite n:o 662 26390: 26391: 26392: 26393: 26394: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin maaseudun 26395: uudentyyppisissä tuotanto- ja asuinyhteisökokeiluissa 26396: 26397: 26398: Eduskunnalle 26399: 26400: Maassamme esiintyy jatkuvasti halua tutkia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26401: uudentyyppisiä tuotanto- ja asuinyhteisöjä. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.33 26402: Näitä ovat esimerkiksi kokeilukylät, osuuskun- uudelle momentille 5 000 000 markkaa 26403: nat, yhdistykset ja suurehkojen laitosten osat. avustuksiin maaseudun uudentyyppisis- 26404: Muodon ollessa näin muutoinkin käytössä ole- sä tuotanto- ja asuinyhteisökokeiluissa. 26405: va olennaista on sisällöllinen uudistus. 26406: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26407: taen, 26408: 26409: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26410: 26411: Erkki Pulliainen 26412: 1989 vp. 701 26413: 26414: Raha-asia-aloite n:o 663 26415: 26416: 26417: 26418: 26419: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin luonnonhoi- 26420: totilojen perustamista ja ylläpitämistä varten 26421: 26422: 26423: Eduskunnalle 26424: 26425: Suomessa on suuri maara autioina olevia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26426: maatiloja, joista voitaisiin kunnostaa keräilyl- taen, 26427: lä, metsän- ja lampaanhoidolla toimeentulevia, 26428: nyt työttöminä olevia työllistäviä luonnonhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26429: totiloja. Maatalouden ylituotantoa ei näin li- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.34 26430: sättäisi ja haja-asutusalueita pidettäisiin asut- uudelle momentille 5 000 000 markkaa 26431: tuina, eivätkä myöskään ruuhka-Suomen on- avustuksiin luonnonhoitotilojen perus- 26432: gelmat lisääntyisi. tamista ja ylläpitoa varten. 26433: 26434: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26435: 26436: Erkki Pulliainen 26437: 702 1989 vp. 26438: 26439: Raha-asia-aloite n:o 664 26440: 26441: 26442: 26443: 26444: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta poroaidan rakentamiseen 26445: Suomussalmen etelärajalle 26446: 26447: 26448: Eduskunnalle 26449: 26450: Melkoinen osa Kuhmossa talvehtivista met- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26451: säpeuroista on siirtynyt kesien viettoon poron- taen, 26452: hoitoalueelle Suomussalmelle. Samanaikaisesti 26453: on poroja siirtynyt Kuhmoon, joka ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26454: poronhoitoaluetta. Tämä on mahdollista, kos- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.35 26455: ka kuntien välillä ei ole poroaitaa. Nykytilanne uudelle momentille 1 000 000 markkaa 26456: johtaa siihen, että metsäpeura, Suomen peura, poroaidan rakentamiseen Suomussal- 26457: menettää alalajipuhtautensa. men etelärajalle. 26458: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26459: 26460: Erkki Pulliainen 26461: 1989 vp. 703 26462: 26463: Raha-asia-aloite n:o 665 26464: 26465: 26466: 26467: 26468: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven kalatalouden 26469: kehittämiseen 26470: 26471: 26472: Eduskunnalle 26473: 26474: Oulujärvi muodostaa vesistöalueen, jonka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26475: kalastoa oikein kehittäen voidaan lisätä sekä taen, 26476: ammattimaista että virkistyskalastusta. Paran- 26477: tunut kalasto toisi alueelle myös virkistyskalas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26478: tusta harjoittavia matkailijoita. Laajan vesis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26479: tön kyseessä ollen tarvitaan myös yhteiskunnan 30.37.23 200 000 markkaa Oulujärven 26480: rahallista osallistumista. kalatalouden kehittämiseen. 26481: 26482: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26483: 26484: Erkki Pulliainen 26485: 704 1989 vp. 26486: 26487: Raha-asia-aloite n:o 666 26488: 26489: 26490: 26491: 26492: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta vanhojen kotieläinrotujen 26493: säilyttämiseen geenipankkina 26494: 26495: 26496: Eduskunnalle 26497: 26498: Suomessa on vielä jäljellä vanhoja kotimai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26499: sia kotieläinrotuja (kuten nautakarjaa ja maa- taen, 26500: tiaiskanoja), jotka uhkaavat kuitenkin geneet- 26501: tisesti menehtyä, jollei järjestelmällisiin toimiin 26502: niiden geneettisen diversiteetin (perinnöllisen 26503: monimuotoisuuden) säilyttämiseksi ryhdytä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26504: Meillä ei ole varaa menettää näissä roduissa ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26505: kannoissa olevia geenejä. Säilyttäminen vaatii 30. 70.29 3 000 000 markkaa vanhojen 26506: kuitenkin järjestelmällistä toimintaa ja yhteis- kotimaisten kotieläinrotujen ja -kanto- 26507: kunnan rahoitusta. jen säilyttämiseen geenipankkina. 26508: 26509: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26510: 26511: Erkki Pulliainen 26512: 1989 vp. 705 26513: 26514: Raha-asia-aloite n:o 667 26515: 26516: 26517: 26518: 26519: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Metsä 2000 -ohjelman 26520: tarkistamiseen tähtäävään metsätaloudelliseen yhteistutki- 26521: mukseen 26522: 26523: 26524: Eduskunnalle 26525: 26526: Metsä 2000 -ohjelma ei ole realistinen toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26527: tettavaksi, eikä liioin kaikilta osiltaan hyväk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26528: syttäväkään. Siitä, kuinka sitä tulisi tarkistaa, 30.99.27 3 000 000 markkaa Metsä 26529: on tehtävä laaja metsätaloudellinen yhteistutki- 2000 -ohjelman tarkistamiseen tähtää- 26530: mus mahdollisimman pian. Tämä tarvitsee vään metsätaloudelliseen yhteistutki- 26531: projektirahoitusta. mukseen. 26532: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26533: taen, 26534: 26535: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26536: 26537: Erkki Pulliainen 26538: 706 1989 vp. 26539: 26540: Raha-asia-aloite n:o 668 26541: 26542: 26543: 26544: 26545: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen kestä- 26546: vään käyttöön liittyviin tutkimuksiin 26547: 26548: 26549: Eduskunnalle 26550: 26551: Suomella ja koko maapallon elävällä osalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26552: on tulevaisuutta vain, jos se siirtyy nykyisestä taen, 26553: kertakäyttötaloudesta kestävään talouteen. Tä- 26554: tä siirtymistä tukee luotettava tutkimus luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26555: nonvarojen kestävän käytön malleista. Tähän 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26556: tutkimustyöhön sijoitetut varat tuottavat var- 30.99.27 2 000 000 markkaa luonnon- 26557: masti takaisin sen, mitä niihin on käytetty. varojen kestävään käyttöön liittyviin 26558: tutkimuksiin. 26559: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26560: 26561: Erkki Pulliainen 26562: 1989 vp. 707 26563: 26564: Raha-asia-aloite n:o 669 26565: 26566: 26567: 26568: 26569: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen maa- 26570: ja metsätalouden projektin rahoitukseen 26571: 26572: 26573: Eduskunnalle 26574: 26575: Meillä puhutaan paljon luonnonmukaisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26576: maa- ja metsätaloudesta, mutta tämän lohkon 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99 26577: suunnitelmallinen tutkimus puuttuu. Jotta tä- uudelle momentille JO 000 000 markkaa 26578: mänlainen elinkeinonharjoitus voisi hyödyntää luonnonmukaisen maa- ja metsätalou- 26579: myös tutkimustietoa, on tutkimustyö käynnis- den projektin rahoitukseen. 26580: tettävä ensi tilassa. 26581: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26582: taen, 26583: 26584: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26585: 26586: Erkki Pulliainen 26587: 26588: 26589: 26590: 26591: 48 290089P 26592: 708 1989 vp. 26593: 26594: Raha-asia-aloite n:o 670 26595: 26596: 26597: 26598: 26599: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen Pohjois- 26600: Suomen maakaasuverkosta 26601: 26602: 26603: Eduskunnalle 26604: 26605: Energiaratkaisujen vaikutus luontoon ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26606: maapallon ilmasto-oloihin on ratkaisevaa luok- taen, 26607: kaa. Ylimenokauden ratkaisuna maakaasu on 26608: edullisin. Pohjois-Suomi on suurten energian- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26609: lähdevalintojen edessä. Niiden tueksi on tehtä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26610: vä pikaisesti perusteellinen tutkimus alueen 32.55.21 500 000 markkaa tutkimuk- 26611: maakaasuverkostovaihtoehdoista. seen Pohjois-Suomen maakaasuverkos- 26612: ta. 26613: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 26614: 26615: Erkki Pulliainen 26616: 1989 vp. 709 26617: 26618: Raha-asia-aloite n:o 671 26619: 26620: 26621: 26622: 26623: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiputaan Kali- 26624: menojan suuosan kunnostukseen 26625: 26626: 26627: Eduskunnalle 26628: 26629: Haukiputaan kunnan eteläosassa Peräme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26630: reen laskevan Kalimenojan suuosa on pahoin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26631: maatunut, mikä vaikeuttaa veneilyä ja alueen 35.25. 77 550 000 markkaa Haukipu- 26632: virkistyskäyttöä. Tämän vesistönosan kunnos- laan Kalimenojan suuosan kunnostuk- 26633: tuksella parannetaan myös läheisten peltojen seen. 26634: tilaa. 26635: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26636: nioittaen, 26637: 26638: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 26639: 26640: Erkki Pulliainen Eino Siuruainen Oiva Savela 26641: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila Kalevi Mattila 26642: J. Juhani Kortesalmi Liisa Jaakonsaari Pauli Saapunki 26643: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 26644: Matti Ahde Juhani Alaranta Sakari Valli 26645: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 26646: 710 1989 vp. 26647: 26648: Raha-asia-aloite n:o 672 26649: 26650: 26651: 26652: 26653: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen vesiret- 26654: keilyreittisuunnitelman toteuttamista varten 26655: 26656: 26657: Eduskunnalle 26658: 26659: Kiiminkijoki on Project Aqua -vesistö. Se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26660: jo nyt merkittävä vesiretkeilyvesistö, mutta nioittaen, 26661: kun jokivarren kuntien keväällä 1987 aikaan- 26662: saama suunnitelma toteutetaan, sen merkitys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26663: kasvaa vielä lisää. Suunnitelmaan kuuluu mm. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26664: tauko- ja leiriytymispaikkojen rakentaminen 35.25. 77 400 000 markkaa Kiiminki- 26665: jokivarteen ja eräiden koskien entistäminen joen vesiretkeilysuunnitelman toteutta- 26666: melontaa varten. mista varten. 26667: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 26668: 26669: Erkki Pulliainen Eino Siuruainen Oiva Savela 26670: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila Sakari Valli 26671: J. Juhani Kortesalmi Liisa Jaakonsaari Pauli Saapunki 26672: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 26673: Matti Ahde Juhani Alaranta Kalevi Mattila 26674: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 26675: 1989 vp. 711 26676: 26677: Raha-asia-aloite n:o 673 26678: 26679: 26680: 26681: 26682: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotkakosken pohja- 26683: padon rakentamiseen Oulujokeen 26684: 26685: 26686: Eduskunnalle 26687: 26688: Vuoden 1988 kesäkuussa valmistui suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26689: telma pohjapadon rakentamisesta Oulujoen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26690: Sotkakoskeen Utajärven kunnassa. Kysymyk- 35.25.77 500 000 markkaa pohjapadon 26691: sessä on merkittävä maisemakuvan parannus- rakentamista varten Oulujoen Sotka- 26692: hanke. Hanketta on ajanut mm. Utajärven koskeen. 26693: kunta. 26694: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26695: nioittaen, 26696: 26697: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 26698: 26699: Erkki Pulliainen Eino Siuruainen Oiva Savela 26700: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila Kalevi Mattila 26701: J. Juhani Kortesalmi Liisa Jaakonsaari Pauli Saapunki 26702: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 26703: Matti Ahde Juhani Alaranta Sakari Valli 26704: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 26705: 712 1989 vp. 26706: 26707: Raha-asia-aloite n:o 674 26708: 26709: 26710: 26711: 26712: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta valtionyhtiöille ympäris- 26713: tönsuojeluinvestointeihin otettujen lainojen korkotukeen 26714: 26715: 26716: Eduskunnalle 26717: 26718: Suomalainen yhteiskunta odottaa, että val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26719: tionyhtiöt toimivat esimerkillisesti ympäristön- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 35.25 26720: suojelutoimissaan. Niitä on tähän kannustetta- uudelle momentille 50 000 000 markkaa 26721: va tarjoamalla mahdollisuus saada valtiolta valtionyhtiöiden ympäristönsuojeluin- 26722: korkotukea ympäristönsuojeluinvestointeihin vestointeja varten otettujen lainojen 26723: otettuihin lainoihin. korkotukeen. 26724: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26725: taen, 26726: 26727: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 26728: 26729: Erkki Pulliainen 26730: 1989 vp. 713 26731: 26732: Raha-asia-aloite n:o 675 26733: 26734: 26735: 26736: 26737: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 26738: 26739: 26740: Eduskunnalle 26741: 26742: Läänien kehittämisraha on osoittautunut hy- pohjoispuolella. Pohjois-Karjalan läänin osuus 26743: vin käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi työllistä- olisi silloin n. 15 mmk. 26744: miskeinoksi varsinkin kehitysalueilla. Siksi sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26745: määrää olisi lisättävä. Lisäksi pitäisi matkailu- nioittaen, 26746: elinkeinossa toteuttaa valtioneuvoston peri- 26747: aatepäätös, jonka mukaan matkailuyrittäjille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26748: Pohjois-Karjalassa maksettaisiin tukea samoil- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26749: la perusteilla kuin tähän saakka napapiirin 26.98.43 110 000 000 markkaa läänien 26750: kehittämisrahaa varten. 26751: 26752: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26753: 26754: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist 26755: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 26756: 714 1989 vp. 26757: 26758: Raha-asia-aloite n:o 676 26759: 26760: 26761: 26762: 26763: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden edistämi- 26764: seen ja jakoperusteiden muuttamiseen 26765: 26766: 26767: Eduskunnalle 26768: 26769: Useina vuosina Pohjois-Karjalassa kootuista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26770: kalastuksen hoitomaksuista (1 ,2 milj. mk/vuo- nioittaen, 26771: si) on vain osa (300 000 mk) palautettu takaisin 26772: maakuntaan kalatalouden kehittämiseen, vaik- 26773: ka Pohjois-Karjalassa sijaitsevat maamme suu- 26774: rimmat reittivedet, jotka soveltuvat erinomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26775: sesti kalastukseen. Siksi on Pohjois-Karjalan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26776: kalatalouden hoidon kannalta välttämätöntä 30.37.41 20 000 000 markkaa kalata- 26777: muuttaa yleisiä jakoperusteita. louden edistämiseen. 26778: 26779: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26780: 26781: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist 26782: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 26783: 1989 vp. 715 26784: 26785: Raha-asia-aloite n:o 677 26786: 26787: 26788: 26789: 26790: Puska: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 520 perusparan- 26791: tamiseen välillä Kivilahti-Hiiskoski 26792: 26793: 26794: Eduskunnalle 26795: 26796: Maantie n:o 520 Lieksa-Ilomantsi välillä Kivilahden ja Tyrjänsaaren kylille kuntakes- 26797: Kivilahti-Hiiskoski, Ilomantsin kunnan kukseen Ilomantsiin. 26798: alueella, on seudullisesti merkittävä tieyhteys. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26799: Kuitenkin ko. tieosuudella maantie n:o 520 on taen, 26800: suorastaan heikossa kunnossa. Sen pikainen 26801: perusparannuksen käynnistäminen palvelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26802: monia tarpeita. Kivilahden alueelle on suunnit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26803: teilla matkailuyrityksiä ja Koitereen ranta- 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien 26804: alueille rakennetaan tällä hetkellä vilkkaasti n:o 520 perusparantamiseen ja päällys- 26805: loma-asuntoja. Tieosuus on elintärkeä yhteys tämiseen tieosuudella Kivilahti-Hiis- 26806: koski Ilomantsissa. 26807: 26808: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26809: 26810: Pekka Puska 26811: 716 1989 vp. 26812: 26813: Raha-asia-aloite n:o 678 26814: 26815: 26816: 26817: 26818: Puska: Määrärahan osoittamisesta kalastus- ja matkustajasata- 26819: man suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen Lieksan 26820: Vuonislahteen 26821: 26822: 26823: Eduskunnalle 26824: 26825: Suomen viidenneksi suurimmalla järvellä, järvimatkailua voidaan kehittää Pielisen osal- 26826: Pielisellä, on viime vuosina ammattikalastus ta, on ensiarvoisen tärkeää rakentaa Vuonis- 26827: kehittynyt huomattavasti. Kalastuksen edelleen lahteen kalastussataman yhteyteen myös mat- 26828: kehittämisen esteenä on asianmukaisten kalas- kustajasatama asianmukaisine varustuksineen. 26829: tussatamien puuttuminen. Samoin puuttuvat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26830: kalastuslain edellyttämät kalankäsittelylaitteet. taen, 26831: Kalastoltaan Pielinen on yksi Pohjois-Karjalan 26832: merkittävimmistä järvistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26833: Pielinen on tunnettu myös luonnonkauneu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26834: destaan. Se on osa Kolin muodostamaa kansal- 31.27.74 1 000 000 markkaa kalastus- 26835: lismaisemaa. Siksi sen vetovoima järvimatkai- ja matkustajasataman suunnitteluun ja 26836: lussa kasvaa. Järvimatkailun kasvun esteenä rakentamisen aloittamiseen Lieksan 26837: on kuitenkin vierasvenesatamien puute. Jotta Vuonislahteen. 26838: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26839: 26840: Pekka Puska 26841: 1989 vp. 717 26842: 26843: Raha-asia-aloite n:o 679 26844: 26845: 26846: 26847: 26848: Puska: Määrärahan osoittamisesta Pielisjoen väylän syventämi- 26849: sen suunnitteluun ja syventämistöihin 26850: 26851: 26852: Eduskunnalle 26853: 26854: Pielisjoki yhdistää Pielisen järven alueen mitkä ovat eri syväysvaihtoehtojen kustannuk- 26855: Saimaan alueen hyvin kehittyneisiin vesikulje- set ja minkälaiseen syväykseen tulisi pyrkiä. 26856: tusväyliin. Väylän mataluus rajoittaa sen käyt- Tähän liittyvään suunnittelu- ja maastotutki- 26857: töä alueen teollisuuden kuljetustarpeisiin. Sen mukseen sekä töiden aloittamiseen tarvittaisiin 26858: syventäminen merkitsisi huomattavaa säästöä budjetissa varoja. 26859: erityisesti Uimaharjun tehtaan ja alueen saho- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26860: jen kuljetuskustannuksiin, kun tuotteet voitai- taen, 26861: siin laivata riittävän kokoisilla aluksilla suo- 26862: raan Keski-Eurooppaan asti. Väylän syventä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26863: minen tulee erityisen tärkeäksi, mikäli Uima- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 26864: harjun tehtaiden suunniteltu huomattava laa- markkaa Pielisjoen väylän syventämi- 26865: jentaminen toteutuu. Jo tehtyjen alustavien sen suunnitteluun, maastotutkimuksiin 26866: selvitysten perusteella ei voida vielä ratkaista, ja syventämistöihin. 26867: 26868: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 26869: 26870: Pekka Puska 26871: 718 1989 vp. 26872: 26873: Raha-asia-aloite n:o 680 26874: 26875: 26876: 26877: 26878: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten tutkimustoimin- 26879: nan tukemiseen 26880: 26881: 26882: Eduskunnalle 26883: 26884: Kehitysaluerahasto Oy:n laajentaessa toi- korottaa siten, että alueellinen tarve tulee tasa- 26885: mintaansa Etelä- ja Varsinais-Suomessa jaet- puolisesti otetuksi huomioon. 26886: tiin po. momentin määrärahat kesken vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26887: uudelleen. Pohjois-Karjalasta siirrettiin tänne 26888: nioittaen, 26889: osoitetuista varoista (5 mmk) 1,5 mmk käytet- 26890: täväksi Etelä-Suomessa, vaikka vuosittainen 26891: tarve Pohjois-Karjalassa on 5 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26892: Määrärahan säilyttäminen kysyntää vastaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26893: vana on tärkeää yritystoiminnan kehittämisen 32.49.45 45 000 000 markkaa yritysten 26894: kannalta Pohjois-Karjalassa. Määrärahaa tulisi tutkimustoiminnan tukemiseen. 26895: 26896: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26897: 26898: Pekka Puska Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist 26899: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö 26900: 1989 vp. 719 26901: 26902: Raha-asia-aloite n:o 681 26903: 26904: 26905: 26906: 26907: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta päiväkodeille tarkoitettu- 26908: jen terveyskasvatusaineistojen toteuttamiseksi 26909: 26910: 26911: Eduskunnalle 26912: 26913: Lääkintöhallitus on julkaissut sarjassaan aineistoja. Siksi olisi tarkoituksenmukaista 26914: "Tutkimukset 1/1988": Terveyskasvatus päi- tuottaa kasvattajille käyttöön esiopetuksessa 26915: väkodeissa, toimintasuunnitelman päiväkoteja tarkoituksenmukaiset aineistot ihmissuhde- ja 26916: varten. Päiväkodin terveyskasvatusohjelma on sukupuolikasvatuksesta sekä tupakka- ja alko- 26917: kehitetty lääkintöhallituksen ja sosiaalihalli- holikasvatuksesta päiväkotien terveyskasvatuk- 26918: tuksen rahoittamassa ''tupakointia vähentävä sen toimintasuunnitelman mukaisesti (toimin- 26919: terveyskasvatus" -tutkimuksessa ja siihen sisäl- tasuunnitelman sivut 60-67 ja 77-86). 26920: tyvässä sosiaalihallituksen rahoittamassa ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26921: keilussa. nioittaen, 26922: Terveyskasvatuksen toimintasuunnitelma 26923: päiväkoteja varten on uusi ja odotettu suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26924: telma. Sitä voidaan toteuttaa esiopetuksessa ja 1990 tulo- ja menoarvioon 180 000 26925: yleensä lasten päivähoidossa. Ihmissuhde- ja markkaa käytettäväksi päiväkotien ter- 26926: sukupuolikasvatus sekä tupakkaa ja alkoholia veyskasvatuksen ihmissuhde- ja suku- 26927: käsittelevä kasvatus ovat osa toimintasuunni- puolikasvatusta sekä tupakka- ja a/ko- 26928: telmaa. Ne ovat kuitenkin vaikeita kokonai- holikasvatusta tukevan aineiston tuot- 26929: suuksia eikä niiden toteuttamiseksi ole tehty tamiseksi päiväkoteja varten. 26930: 26931: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26932: 26933: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert 26934: 720 1989 vp. 26935: 26936: Raha-asia-aloite n:o 682 26937: 26938: 26939: 26940: 26941: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen tu- 26942: pakka-aineiston tuottamiseksi kehitys- ja aistivammaisille 26943: 26944: 26945: Eduskunnalle 26946: 26947: Kehitys- ja aistivammaisten koulutus maas- oppilaitoksista usein. Varojen puutteessa kehi- 26948: samme on järjestetty tyydyttävällä tavalla. tys- ja aistivammaisille tarkoitettuja aineistoja 26949: Lainsäädännön mukaan oppivelvollisuudesta ei ei ole kuitenkaan valmistettu. 26950: enää vapauteta kehitys- tai aistivammaisuuden 26951: vuoksi. Kuntien tehtävänä on järjestää kaikille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26952: oppivelvollisuusikäisille opetusta oppivelvolli- nioittaen, 26953: suuden puitteissa. 26954: Terveyskasvatukseen liittyviä tupakka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26955: aineistoja on tuotettu peruskoulun, lukion ja 1990 tulo- ja menoarvioon 120 000 26956: ammatillisten oppilaitosten tarpeisiin. Niitä on markkaa tupakkaa koskevan terveys- 26957: myös em. oppilaitoksissa runsaasti käytetty. kasvatusaineiston tuottamiseksi kehi- 26958: Kehitys- ja aistivammaisille tarkoitettua ter- tys- ja aistivammaisten koulutuksessa 26959: veyskasvatusaineistoa kysytään asianomaisista käytettäväksi. 26960: 26961: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26962: 26963: Pekka Puska Sauli Hautala 26964: 1989 vp. 721 26965: 26966: Raha-asia-aloite n:o 683 26967: 26968: 26969: 26970: 26971: Puska: Määrärahan osoittamisesta veneilijöiden rantautumis- 26972: paikkojen ja vierasvenesatamien rakentamiseen 26973: 26974: 26975: Eduskunnalle 26976: 26977: Pohjois-Karjalassa ei ole edes suurimmilla Kesälahden Puruveden Hummonselälle ja 26978: järvillä veneilijöiden tarvitsemia rantautumis- Ilomantsin Koitajoen vesistöön ovat valmistu- 26979: paikkoja. Niiden puutteesta on aiheutunut mo- neet rantautumispaikkaverkoston suunnitel- 26980: nenlaisia ongelmia, mm. luonnon tarpeetonta mat. 26981: roskaantumista, luvatonta tulentekoa, tunte- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26982: mattomilla vesillä vaurioita veneille jne. Suu- taen, 26983: rimmille järvialtaille ja jokivesistöihin tulisi 26984: mahdollisimman pian saada veneilijöitä palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26985: leva riittävän tiheä rantautumispaikkaverkos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 26986: to. 35.25. 77 2 000 000 markkaa veneilijöi- 26987: Riittävän tiheä veneluiskaverkosto helpottaa den rantautumispaikkojen ja vierasve- 26988: myös palo- ja pelastustoimen maitse liikutelta- nesatamien rakentamiseen Kesälahdelle 26989: van kaluston siirtoja. ja Ilomantsiin. 26990: 26991: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 26992: 26993: Pekka Puska 26994: 722 1989 vp. 26995: 26996: Raha-asia-aloite n:o 684 26997: 26998: 26999: 27000: 27001: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon paloaseman 27002: rakennuskustannusten rahoittamiseen 27003: 27004: 27005: Eduskunnalle 27006: 27007: Tervon kunnan paloasema toimii noin 40 miljoonaa markkaa. Hankkeen toteuttaminen 27008: vuotta vanhassa kiinteistössä, jonka tilat ja on pienelle kunnalle taloudellisten voimavaro- 27009: varustus ovat nykyajan palo- ja pelastustoi- jen vähäisyyden vuoksi merkittävä rasitus. 27010: mintaa ajatellen riittämättömät ja puutteelliset. Hankkeen kustannukset edustavat noin 2,8- 27011: Lisäksi huomattava osa kalustosta (öljyntor- 3,1 penniä veroäyrin hinnasta, mikä on huo- 27012: junta/palovene, maastoauto ja johtoauto) on mattavan suuri kustannuserä kunnan taloudes- 27013: jouduttu sijnittamaan muualle, mikä vaikeut- sa. 27014: taa vielä osaltaan toimintaa. Lääninhallituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27015: palo- ja pelastustoimen tarkastuksissa tilakysy- 27016: mykset on todettu vaikeimmaksi ongelmaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27017: Kunta on tehnyt päätöksen paloaseman tilo- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 300 000 27018: jen hankkimisesta vuosien 1989-1990 aikana markkaa Tervon kunnan paloaseman 27019: (aloitus syksyllä 1989). Noin 530 m2 :n tilojen rahoittamiseksi ja kustannusrasittavuu- 27020: rakentamiskustannukset ovat noin 1,9-2,1 den pienentämiseksi. 27021: 27022: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27023: 27024: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 27025: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen 27026: 1989 vp. 723 27027: 27028: Raha-asia-aloite n:o 685 27029: 27030: 27031: 27032: 27033: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion terveyden- 27034: huolto-oppilaitoksen lisärakennukseen 27035: 27036: 27037: Eduskunnalle 27038: 27039: Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos toimii si yhteisesti hammashoitaja-ja hammashuolta- 27040: sen käyttöön muutetussa entisessä lääninsai- jakoulutuksen kanssa. 27041: raalakiinteistössä, jonka valtio omistaa. Oppi- Ammattikasvatushallitus on lähettänyt Kuo- 27042: laitoksella on Kuopion kaupungissa vuokrati- pion terveydenhuolto-oppilaitoksen lisäraken- 27043: loja yhdeksän luokkahuonetta eli 1 350 m 2 • nushankkeen perustamissuunnitelman opetus- 27044: Vuokratilan lisätarve on tällä hetkellä 500 m2 • ministeriölle vahvistettavaksi. Opetusministeriö 27045: Oppilaitokseen on perustettu vuonna 1987 on vahvistanut oppilaitoksen rakennuskustan- 27046: terveydenhuollon peruslinja. Sen seurauksena nuksiksi 35 800 000 markkaa ja hyötypinta- 27047: tutkintorakenne muuttuu, opiskeluajat pitene- alaksi 4 770 m2 • Ammattikasvatushallitus on 27048: vät ja aloituspaikkamäärät muuttuvat. Oppi- ryhtynyt hankkeen esisuunnittelutyöhön. 27049: laitoksen laboraatio-opetuksen osuus kasvaa, 27050: ja se lisää harjoitusluokkien tarvetta. Nykyisel- Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksen lisä- 27051: lään koulussa on vain neljä laboraatiotilaa. rakennushankkeelle on varattu määrärahaa 27052: vuosien 1988 ja 1989 tulo- ja menoarvioissa 1,5 27053: Ammattikasvatushallitus on tehnyt päätök- 27054: milj. markkaa. Oppilaitoksen lisärakennushan- 27055: sen Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksen 27056: ke tulisi toteuttaa pikaisesti. 27057: aloituspaikkatavoitteeksi 336 lisärakennus- 27058: hankkeen suunnittelua varten. Kokonaisopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27059: kelijamäärä tulee tällöin olemaan 1 020. nioittaen, 27060: Peruskoulutuksen lisäksi oppilaitoksessa jär- 27061: jestetään ammatillista aikuiskoulutusta. Lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27062: rakennuksen suunnittelussa näitä opiskelupaik- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 27063: koja on laskettu olevan keskimääräin 32. markkaa Kuopion terveydenhuolto- 27064: Oppilaitoksen rakennushankkeeseen liitetään oppilaitoksen suunnittelu- ja rakenta- 27065: hammasteknikkokoulutuksen tilat käytettäväk- mistyötä varten. 27066: 27067: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27068: 27069: Kari Rajamäki Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen 27070: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen 27071: Jorma Huuhtanen Lauha Männistö 27072: 27073: 27074: 27075: 27076: 49 290089P 27077: 724 1989 vp. 27078: 27079: Raha-asia-aloite n:o 686 27080: 27081: 27082: 27083: 27084: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden Urheiluautoi- 27085: lijat ry:n rata-alueen käyttökuntoon saattamiseksi 27086: 27087: 27088: Eduskunnalle 27089: 27090: Varkauden Urheiluautoilijat ry. on perus- Rata-aluetta tullaan käyttämään lähinnä seu- 27091: tettu vuonna 1964. Seura on perustamisestaan ran jäsenten koulutus-, harjoitus-, valmennus- 27092: asti toiminut aktiivisesti nuoriso- ja autourhei- ja kilpailukäyttöön. 27093: lutoiminnan sekä liikennevalistustyön parissa. Edellä mainittu toiminta pitää sisällään 27094: Seuran nuoret ovat osallistuneet mm. Nuor- - seuran jäsenille järjestettävän valmen- 27095: ten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin sekä nuksen 27096: saavuttaneet useita Suomen mestaruusmitalei- - seurojen väliset kilpailut 27097: ta. - kansalliset ja SM-kilpailut. 27098: Seuran jäsenmäärä on vaihdellut noin Rata-alueen koko kustannusarvio on 27099: 100:sta 300:aan. 1 210 000 markkaa. 27100: Tähän mennessä kustannusarvio on noin 27101: Seuralta on puuttunut harjoitus- ja kilpailu- 130 000 markkaa ja taikootyön ansiosta rata- 27102: alue oman kunnan alueelta. Harjoittelemassa alueen kunnostukseen käytetty rahamäärä on 27103: on käyty säännöllisesti Kuopiossa, Savonlin- ollut 56 000 markkaa. 27104: nassa, Juvalla ja Pieksämäellä, mikä on tun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27105: nettu erittäin raskaaksi ja hankalaksi. taen, 27106: Varkauden kaupunki on antanut maa-alueen 27107: käyttöön vuonna 1987. Alueelle on talkootyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27108: nä tehty rata-alueen perus- ja pohjatöitä. 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 27109: Alueelle on ajettu täytemaata noin 9 000 m 3 , markkaa avustuksena Varkauden Ur- 27110: mikä on vienyt seuran talkoovoimin yhteensä heiluautoilijat ry:n rata-alueen käyttö- 27111: 700 työtuntia. kuntoon saattamiseksi. 27112: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 27113: 27114: Kari Rajamäki 27115: 1989 vp. 725 27116: 27117: Raha-asia-aloite n:o 687 27118: 27119: 27120: 27121: 27122: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen rodunjalos- 27123: tuslaitoksen rakentamiseen Nilsiän Pieksänkoskelle 27124: 27125: 27126: Eduskunnalle 27127: 27128: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu ra- toimenpitein. Työryhmä esittää, että Nilsiän 27129: kennettavaksi maamme ainoa kalojen rodunja- Pieksänkosken kalojen rodunjalostuslaitos ra- 27130: lostuslaitos. Hankkeen perustamissuunnitelma kennetaan. 27131: on hyväksytty 28.11.1985. Esisuunnitelma on 27132: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27133: valmistunut 24.4.1987. Koko hankkeen tarkis- 27134: nioittaen, 27135: tettu kustannusarvio on 39,6 miljoonaa mark- 27136: kaa. Laitos on biotekniikkaa hyödyntävä tutki- 27137: musasema ja liittyy oleellisesti Kuopion yliopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27138: ton toimintaan. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27139: Asiaa tutkinut valtion kalanviljelyn tavoite- 30.38. 74 12 000 000 markkaa Pieksän- 27140: ryhmä katsoo 13.4.1988 luovuttamassaan mie- kosken kalojen rodunjalostuslaitoksen 27141: tinnössä, että kalojen rodunjalostustoiminta yksityiskohtaista suunnittelua ja raken- 27142: on kiireellisesti järjestettävä Suomen valtion tamista varten. 27143: 27144: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27145: 27146: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen 27147: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen Lauha Männistö 27148: Riitta Saastamoinen 27149: 726 1989 vp. 27150: 27151: Raha-asia-aloite n:o 688 27152: 27153: 27154: 27155: 27156: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 27157: perusparantamisen loppuun saattamiseen 27158: 27159: 27160: Eduskunnalle 27161: 27162: Kantatie n:o 69 (Koskelo-Hirvaskangas) on kyisin runsaasti puutavaraliikennettä, josta 27163: Rautalammin kunnan tärkein liikenneväylä. Se huomattava osa suuntautuu Äänekoskelle. Tie 27164: on kunnan tärkein liikenneyhteys Suonenjoen on tärkeä myös matkailun kannalta, sillä se 27165: sekä Kuopion ja Helsingin suuntaan. Lisäksi muodostaa tärkeän vaihtoehdon valtatien n:o 4 27166: kantatie muodostaa tärkeän liikenneyhteyden ja valtatien n:o 5 matkailuliikenteelle. Rauta- 27167: Äänekoskelle ja Jyväskylään sekä edelleen lammin vesistöreitin alue on muodostumassa 27168: Länsi-Suomen satamiin. matkailullisesti merkittäväksi alueeksi Pohjois- 27169: Kantatien peruskorjaus on ollut pitkään vi- Savon ja Keski-Suomen välillä. Matkailun 27170: reillä ja Keski-Suomen piirin alueella työ on markkinointia ja kehittämistä varten on perus- 27171: merkittäväitä osaltaan jo tehty. Nyt paranta- tettu Rautalammin Reitin Loma Oy -niminen 27172: mistyö on saatu käyntiin myös Kuopion piirin osakeyhtiö, jonka osakkaina ovat useimmat 27173: alueella, kun parhaillaan on rakenteilla tie- Rautalammin vesistöreitin kunnat. 27174: osuus Koskelo-Toholahti. TVL:n Kuopion Matkailualan yritystoiminta on Rautalam- 27175: piirin toimenpideohjelman mukaan tämä tie- min kunnassa myös elpymässä, ja kantatien 27176: osuus saadaan perusparannettua vuonna 1990. varrella, noin 12 kilometriä kirkonkylästä Jy- 27177: Sen jälkeen piirin toimenpideohjelmassa on väskylän suuntaan on aloittanut uusi hotellira- 27178: perusparantamisen jatkaminen välillä Rauta- vintola Vahvero, jonka yhteyteen tullaan ra- 27179: lammin kirkonkylä-Kivisalmi. Työ on ajoitet- kentamaan nykyisten 53 vuodepaikan lisäksi 27180: tu siten, että se saataisiin aloitettua vuonna huomattava määrä lisää majoituskapasiteettia 27181: 1990 välittömästi sen jälkeen, kun tieosuus sekä lomaosakekylä. 27182: Koskelo-Taholahti on saatu valmiiksi. Paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27183: nettavan tieosuuden pituus on 13,7 kilometriä 27184: ja kustannusarvio 22,6 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27185: Piirin ohjelman mukaan parannustyö tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 4 400 000 27186: saada valmiiksi vuonna 1992. markkaa kantatien n:o 69 perusparan- 27187: Kantatien parantaminen on elintärkeä Rau- tamisen loppuun saattamiseksi TVL:n 27188: talammin kunnan elinkeinoelämälle ja myös Kuopion piirin toimenpideohjelman 27189: kunnan muulle kehittämistyölle. Tiellä on ny- mukaisesti. 27190: 27191: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27192: 27193: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen 27194: 1989 vp. 727 27195: 27196: Raha-asia-aloite n:o 689 27197: 27198: 27199: 27200: 27201: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen ka- 27202: navamuseon rakentamiseen 27203: 27204: 27205: Eduskunnalle 27206: 27207: Tie- ja vesirakennushallitus päätti 1981 si- Taipaleen vanha kanava avattiin liikenteelle 27208: joittaa valtakunnallisen keskuskanavamuseon 6.7.1840, joten 1990 tulee kuluneeksi 150 vuot- 27209: Varkauteen Taipaleen kanavalle. Taipaleessa ta valtion rakentaman ensimmäisen sulkukana- 27210: on maamme vanhin valtion rakentama sulku- van käyttöönotosta Suomessa. Valtakunnalli- 27211: kanava ja kanavan vieressä museokäyttöön sen keskuskanavamuseon valmistuminen ja 27212: kunnostuskelpoinen entinen korjaamoraken- vihkiminen liittyisi hienolla tavalla tuleviin 27213: nus. Rakennuksen peruskorjaus kanavamu- !50-vuotisjuhlallisuuksiin. Varkauden kaupun- 27214: seoksi aloitettiin 1982, ja töitä on jatkettu ki on alustavasti lupautunut hoitamaan kana- 27215: pienten vuosittaisten määrärahojen turvin. vamuseotoiminnan. 27216: Vesiteiden toimenpideohjelman 1988-1994 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27217: mukaan kanavamuseon kustannusarvio on nioittaen, 27218: 2 600 000 mk (tr-ind. 119), josta on käytetty 27219: 600 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27220: Raha-asia-aloitteen n:o 586/1988 vp. perus- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 27221: teella eduskunta on myöntänyt kanavamuseon markkaa valtakunnallisen kanavamu- 27222: rakentamisen jatkamiseen 250 000 mk vuodelle seon rakentamistöiden loppuun saatta- 27223: 1989. miseksi. 27224: 27225: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27226: 27227: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen 27228: Timo Roos Seppo Kääriäinen Lauha Männistö 27229: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Pentti Lahti-Nuuttila 27230: 728 1989 vp. 27231: 27232: Raha-asia-aloite n:o 690 27233: 27234: 27235: 27236: 27237: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lievävammaisten so- 27238: tainvalidien kuntoutuksen lisäämiseen 27239: 27240: 27241: Eduskunnalle 27242: 27243: Huolimatta viime vuosina lisätyistä veteraa- Lisäkustannukset 20-prosenttisten invalidien 27244: nien kuntoutusmäärärahoista on veteraanien ja kuntouttamisesta olisivat noin 23,7 milj. mark- 27245: sotainvalidien kuntoutus nykyisin edelleen täy- kaa vuonna 1990. Uudistus edellyttää muutos- 27246: sin riittämätöntä. Kuitenkin olisi inhimillisesti ta asetukseen sotilasvammalain eräiden sään- 27247: ja taloudellisesti välttämätöntä lisätä näitä nösten soveltamisesta. 27248: määrärahoja huomattavasti. Erityisesti lievä- 27249: vammaisten sotainvalidien kuntoutuskiertoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27250: on nopeutettava invalidien toimintakyvyn säi- nioittaen, 27251: lyttämiseksi mahdollisimman pitkään. 27252: Mikäli vuonna 1990 lievävammaisten sotain- 27253: validien kuntoutuskiertoa nopeutettaisiin kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27254: touttamaila 25-prosenttisten invalidien lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon 23 700 000 27255: myös 20-prosenttisia, kuntoutukseen pääsisi markkaa lievävammaisten sotainvali- 27256: noin 2 500 sotainvalidia. Tämän jälkeen kaikki dien kuntoutuksen laajentamiseen ulot- 27257: lievävammaiset sotainvalidit pääsisivät joka tamal/a kuntoutus myös 20-prosentti- 27258: kolmas vuosi laitoskuntoutukseen. siin invalideihin. 27259: 27260: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27261: 27262: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila 27263: 1989 vp. 729 27264: 27265: Raha-asia-aloite n:o 691 27266: 27267: 27268: 27269: 27270: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja ympäris- 27271: töpiirille Varkauden pohjavesijohdon rakentamiseen 27272: 27273: 27274: Eduskunnalle 27275: 27276: Varkauden kaupunki ja Kuopion vesi- ja - johtolinjan rakennussuunnitelma ja kus- 27277: ympäristöpiiri ovat yhteistyössä tehneet ensim- tannusarvio ovat valmiina 27278: rnaisen kuntatason vesienkäyttöselvityksen - johtolinjalla maanomistajien luvat saa- 27279: "Varkauden vedet". Varsinaisista rakennus- daan kuntoon ensi maaliskuuhun mennessä 27280: hankkeista ovat pohjaveden käyttöön siirtymi- - pohjavesialueen suoja-aluesuunnitelma 27281: nen ja Leppävirran-Varkauden yhteiskaato- on valmis. Kaupunki käy parhaillaan suoria 27282: paikan vesihuolto suurimmat. neuvotteluja maanomistajien kanssa tarkoituk- 27283: Varkauden kaupungin juomavesi tehdään sena päästä sopimukseen lähisuoja-alueen osta- 27284: nykyisin pintavedestä. Lääkintöhallituksen misesta ja suoja-aluemääräysten voimaan saat- 27285: vuosina 1984-85 tekemien tutkimusten mu- tamisesta kaukosuoja-alueella. Yksi maakaup- 27286: kaan Varkauden vesi on mutageenisuusarvol- pa (arvoltaan 1,5 Mmk) on jo tehty. 27287: taan kolmanneksi korkein. 27288: Kuopion vy-piirin johdolla tehty "Varkau- Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu n. 22,5 27289: den seudun vesihuollon yleissuunnitelma" si- Mmk. 27290: sälsi ehdotuksen, että Varkaus siirtyisi käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan, 27291: mään Syvänsin pohjavettä. 27292: Hanke on edennyt siten, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27293: - koepumppaus suoritettiin talvella 1986, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27294: jolloin todettiin alueelta saatavan hyvää pohja- 35.25. 77 8 500 000 markkaa Kuopion 27295: vettä 10 000 m 31d vesi- ja ympäristöpiirille Varkauden 27296: - vesioikeuden lupa saatiin 20.2.1987 pohjavesijohdon rakentamista varten. 27297: 27298: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27299: 27300: Kari Rajamäki 27301: 730 1989 vp. 27302: 27303: Raha-asia-aloite n:o 692 27304: 27305: 27306: 27307: 27308: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja 27309: ympäristöpiirille Varkauden-Leppävirran yhteiskaatopaikan 27310: vesihuoltotöihin 27311: 27312: 27313: Eduskunnalle 27314: 27315: Varkauden kaupunki ja Leppävirran kunta Kaatopaikka-alue on 54 ha ja täyttötilavuus 27316: ovat tehneet keskinäisen sopimuksen yhteisen 1,5 milj. m3 , mikä riittää 30 vuodeksi. Sen 27317: kaatopaikan perustamisesta Leppävirran puo- jälkeen toimintojen uudelleen sijoittaminen 27318: lelle kuntien rajan välittömään läheisyyteen. mahdollistaa vielä 1,0 milj. m 3 :n lisätäytön. 27319: Hanke on kummankin kunnan puolella yleises- 27320: ti hyväksytty. Kaatopaikalla on lainvoimainen Hankkeen kustannukset ovat vuoden 1990 27321: sijoituspaikkalupa; samoin vesiensuojeluase- rahassa 3,0 Mmk. 27322: tuksen mukainen ilmoitus Kuopion vy-piirille Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27323: on tehty. Rakennussuunnitelmat ovat detalji- 27324: suunnitelmia vaille valmiit. 27325: Kaatopaikka on suunniteltu korkeatasoisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27326: si, nykyajan vaatimuksen täyttäväksi jätteiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27327: hyödyntämis- ja käsittelypaikaksi. Ympäris- 35.25. 77 2 JOO 000 markkaa Kuopion 27328: tönsuojeluun on panostettu; kaatopaikan jäte- vesi- ja ympäristöpiirille Varkauden- 27329: vedet esimerkiksi johdetaan Varkauden viemä- Leppävirran yhteiskaatopaikan vesi- 27330: riverkostoon. huoltotöihin. 27331: 27332: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27333: 27334: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen 27335: 1989 vp. 731 27336: 27337: Raha-asia-aloite n:o 693 27338: 27339: 27340: 27341: 27342: Ranta: Määrärahan osoittamisesta kertausharjoituskeskuksen ai- 27343: kaansaamiseksi Lappeenrantaan 27344: 27345: 27346: Eduskunnalle 27347: 27348: Uudenmaan Rakuunapataljoonan toiminnan vuonna 1990 olisi rakennusten saneeraustyöt 27349: lakatessa on esitetty, että varuskunta-aluetta ja aloitettava tuolloin välittömästi vuoden 1989 27350: sen rakennuskantaa käytettäisiin hyväksi pe- aikana laadittavan alueen käyttösuunnitelman 27351: rustamalla Lappeenrantaan valtakunnallinen määrittelemässä laajuudessa. Täten tulo- ja 27352: kertausharjoitus- ja koulutuskeskus. Keskuk- menoarvion momentille 27.27.74 tulee varata 27353: sen tavoitteena on kertausharjoitustoiminnan jo vuodelle 1990 riittävät määrärahat alueella 27354: alueellisen keskittämisen ohella muodostaa suoritettavia saneeraustöitä varten. Vastaavasti 27355: Lappeenrannasta puolustusvoimain värvätyn momentille 27.01.12 tulee lokakuusta 1990 al- 27356: henkilöstön ja siviilityöntekijöiden koulutus- ja kaen varata määrärahat henkilöstön palkkaus- 27357: kurssituskeskus. menojen ja toiminnasta aiheutuvien muiden 27358: Puolustusvoimien palveluksessa on siviili- käyttömenojen lisäyksiä varten. Pääasiassa 27359: työntekijöitä noin 11 000. Kertausharjoitus- ja kertausharjoituskeskuksen henkilöstö on jo 27360: koulutuskeskuksen käytettävissä olisivat mm. puolustusvoimain palveluksessa olevaa henki- 27361: majoitus-, ruokala-, varuskuntasairaala-, soti- lökuntaa, joten momentin henkilöstömenojen 27362: laskoti-, huolto-, varasto- ym. oheistilat. Vär- lisäys jäänee verraten vähäiseksi. 27363: vättyjen ja siviilityöntekijöiden koulutuskeskus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27364: voisi riittävän laaja-alaisena toimiessaan käyt- taen, 27365: tää yhteistä kouluttaja- ja muuta työvoimaa 27366: sekä yhteisiä koulutustiloja. 27367: Lappeenrannan kaupunki esittää, että puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27368: lustusministeriö ja pääesikunta ryhtyisivät pi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27369: kaisesti valmistelemaan Lappeenrannan varus- 27.27. 74 2 000 000 markkaa kertaus- 27370: kunta-alueelle sijoittuvan kertausharjoitus- ja harjoitus- ja koulutuskeskuksen toteut- 27371: koulutuskeskuksen perustamistoimenpiteitä. tamiseksi Lappeenrannan varuskunta- 27372: Rakuunapataljoonan toiminnan lakatessa alueelle. 27373: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27374: 27375: Jussi Ranta 27376: 732 1989 vp. 27377: 27378: Raha-asia-aloite n:o 694 27379: 27380: 27381: 27382: 27383: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen 27384: korkeakoulun IV vaiheen suunnitteluun 27385: 27386: 27387: Eduskunnalle 27388: 27389: Tavoitteena on kasvattaa Lappeenrannan Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun IV 27390: teknillisen korkeakoulun opiskelijamääriä ny- rakennusvaihe toteutetaan viimeistään vuosina 27391: kyisistä noin 2 OOO:sta noin 4 000 opiskelijaan. 1991-92. Suunnittelu tulee käynnistää jo vuo- 27392: Kasvu suunnataan työelämän tarpeiden mukai- sien 1989-90 aikana. Hankkeen kokonaiskus- 27393: sesti erityisesti tietotekniikan, tuotantotalou- tannusarvio on runsaat 50 milj. mk. Suunnitte- 27394: den ja puunjalostuksen koulutusaloille. lumäärärahoja tulee vuodelle 1990 varata noin 27395: 4 milj. mk. 27396: Jo hyväksyttyjen suunnitelmien mukainen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27397: korkeakoulun kasvu aiheuttaa lisärakentamis- taen, 27398: tarpeen. Sen lisäksi, että korkeakoulu on kas- 27399: vamassa aiempia suunnitelmia nopeammin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27400: kolmannen rakennusvaiheen viivästyminen al- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27401: kuperäisestä aikataulustaan sekä rakennusoh- 29.10. 74 4 000 000 markkaa Lappeen- 27402: jelman supistukset ovat aiheuttaneet kasvavia rannan teknillisen korkeakoulun IV 27403: tilantarpeita. vaiheen suunnitteluun. 27404: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27405: 27406: Jussi Ranta 27407: 1989 vp. 733 27408: 27409: Raha-asia-aloite n:o 695 27410: 27411: 27412: 27413: 27414: Ranta: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustekniikan ope- 27415: tus- ja tutkimuslaitoksen toteuttamiseen 27416: 27417: 27418: Eduskunnalle 27419: 27420: Lappeenrannan ammattioppilaitos on laaja- Simulaattorin ja siihen liittyvien ohjelmisto- 27421: alaisessa yhteistyössä sidosryhmien ja asiantun- jen ja laitteistojen hankintakustannusarvio on 27422: tijoiden kanssa laatinut kesäkuussa 1988 val- noin 5 milj. mk. Hankkeen nopean edistymisen 27423: mistuneen puutekniikan opetuksen kehittämis- vuoksi olisi välttämätöntä, että Lappeenrannan 27424: selvityksen. Selvityksessä esitetty valtakunnalli- ammattioppilaitoksen esitys koko simulointi- 27425: sesti merkittävä ja täysin uudenaikainen puu- kustannuserän osoittamisesta valtion rakenne- 27426: tekniikan prosessin opetusmenetelmäratkaisu määrärahoista (luku 34.50 Työllisyyden hoito) 27427: luo edellytykset myös Lappeenrannan teknilli- toteutuisi viimeistään 1989. 27428: sen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknilli- Lisäksi muiden ammattioppilaitoksen toi- 27429: sen oppilaitoksen puunjalostustekniikan kehit- mesta hankittavien koneiden, laitteiden ym. 27430: tämiselle. Koulutuksen ja tutkimuksen paino- opetusvälineiden kustannukset on arvioitu 27431: pisteet ovat simulointitekniikka, prosessiauto- 11-12 milj. mk:ksi. Tästä ammattikasvatus- 27432: maatio ja robottitekniikka. Lappeenrannan hallitukselle aiheutuu noin 9 milj. mk:n kus- 27433: teknilliseen korkeakouluun perustetaan puun- tannusosuus valtionosuusmenoina. 27434: jalostustekniikan opetusohjelma. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27435: Prosessien opetuksessa käytetään hyväksi si- taen, 27436: mulointia. Tällöin vältetään huomattavat ma- 27437: teriaalivirrat niihin liittyvine kuljetus-, siirto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27438: ja varastointiongelmineen. Simulointitekniikka 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27439: otetaan koulutus- ja tutkimuskeskuksen 1. vai- 29.69.57 5 000 000 markkaa Lappeen- 27440: heena käyttöön vuonna 1989. Toimitilat vuok- rantaan perustettavan puunjalostustek- 27441: rataan Metsä-Serla Oy:n vapautuvista tiloista niikan opetus- ja tutkimuslaitoksen 27442: jo laaditun esisuunnitelman mukaisesti. hankintoihin. 27443: 27444: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27445: 27446: Jussi Ranta 27447: 734 1989 vp. 27448: 27449: Raha-asia-aloite n:o 696 27450: 27451: 27452: 27453: 27454: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Taipatsaaren kirkonkylän 27455: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 27456: 27457: 27458: Eduskunnalle 27459: 27460: Taipalsaaren kirkolle vievä tie on vilkkaasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27461: liikennöity. Alkukeväästä 1989 tiellä aloitetaan taen, 27462: liikennettä huomattavasti lisäävät malminkul- 27463: jetukset, jotka aiheuttavat varsinkin laivakuor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27464: mauspaikan yhteydessä suuren vaaran kevyelle 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27465: liikenteelle. Tämän epäkohdan poistamiseksi 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 27466: tien varteen tulisi mitä pikimmin rakentaa kenteen väylän rakentamisen aloittami- 27467: kevyen liikenteen väylä. seksi Taipatsaaren Kuivaketveleen koh- 27468: dalla. 27469: 27470: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27471: 27472: Jussi Ranta 27473: 1989 vp. 735 27474: 27475: Raha-asia-aloite n:o 697 27476: 27477: 27478: 27479: 27480: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Simolan radan perusparanta- 27481: miseen 27482: 27483: 27484: Eduskunnalle 27485: 27486: Lappeenrannan kaupunki on voimakkaasti keinoelämää palveleville investoinneille ja Lap- 27487: investoinut Mustolan sataman ja eteläisen teol- peenrannan maaseutumaisten alueiden kehittä- 27488: lisuusradan rakentamiseen. Yhtenä vahvuutena mistyölle. 27489: tällä maantie-, vesi- ja raideliikenteen yhdistä- Radan peruskorjaus tulee toteuttaa vuosina 27490: väHä terminaalikeskuksella on Neuvostoliiton 1990-91. Kustannukset sähköistyksineen ovat 27491: rajan läheisyys. noin 27 milj. mk. 27492: Suora rautatieyhteys Lappeenrannan-Simo- Edelleen VR:n tulisi korjata tariffipolitiik- 27493: lan-Vainikkalan välillä on säilytettävä ja rata kaansa nk. rajarahtihinnoittelukysymyksessä. 27494: on kunnostettava ja sähköistettävä nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27495: paremmin liikennöitävään kuntoon. Liikenne- taen, 27496: määrät rataosuudella ovat Mustolan sataman 27497: ja teollisuusraiteen käyttöönoton johdosta sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27498: västi lisääntymässä. Rataosuuden lakkauttami- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27499: nen merkitsisi vakavaa iskua kaupungin ja 31.90.78 5 000 000 markkaa Simolan 27500: valtion yhteistoimenpitein aikaansaaduille elin- radan perusparantamiseen. 27501: 27502: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27503: 27504: Jussi Ranta 27505: 736 1989 vp. 27506: 27507: Raha-asia-aloite n:o 698 27508: 27509: 27510: 27511: 27512: Ranta: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltohankkeiden 27513: toteuttamiseen Lappeenrannassa 27514: 27515: 27516: Eduskunnalle 27517: 27518: Lappeenrannan kaupungin omia valtakun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27519: nalliseen suunnitelmaan sisältyviä sosiaali- ja taen, 27520: terveydenhuollon perustamiskustannushank- 27521: keita ovat vuosina 1990-91 toteutettavat Ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27522: milan sairaalan laajennus, kustannusarvio 22,2 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27523: milj. mk, ja Sammonlahden vanhainkodin ra- 33.79.36 JO 000 000 markkaa Armilan 27524: kentaminen, kokonaiskustannusarvio 28,1 sairaalan ja Sammonlahden vanhainko- 27525: milj. mk. tihankkeen toteuttamiseen. 27526: 27527: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27528: 27529: Jussi Ranta 27530: 1989 vp. 737 27531: 27532: Raha-asia-aloite n:o 699 27533: 27534: 27535: 27536: 27537: Ranta: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankintaan 27538: 27539: 27540: Eduskunnalle 27541: 27542: Etelä-Karjalan ja Saimaan seudullisten vir- Karjalan alueelle tulee osoittaa vuodesta 1989/ 27543: kistysalueiden toteuttamiseksi tarvitaan vuo- 90 alkaen seuraavien kymmenen vuoden ajan 27544: delle 1990 valtion varoja 1,5 milj. mk. Sai- 1,5 milj. mk:n vuotuinen määräraha säätiön 27545: maan rakentamattomien rantojen suojelu on maanhankinnan turvaamiseksi. 27546: 1990-luvun alkuvuosina erityisen merkityksel- 27547: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27548: listä, kun metsäyhtiöt ovat luovuttamassa vii- 27549: taen, 27550: meisetkin luonnonvaraiset ranta-alueet ja saa- 27551: ret loma-asutuskäyttöön. 27552: Etelä-Karjalan ydinaluekuntien ja Taipatsaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27553: ren kunnan toimesta perustetaan vuoden 1989 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27554: aikana Etelä-Saimaan virkistysaluesäätiö, joka 35.15.87 1 500 000 markkaa virkistys- 27555: ryhtyy huolehtimaan eteläisen Saimaan virkis- alueiden hankintaan eteläiseltä Sai- 27556: tysalueen hankinnasta ja ylläpidosta. Etelä- maalta. 27557: 27558: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27559: 27560: Jussi Ranta 27561: 738 1989 vp. 27562: 27563: Raha-asia-aloite n:o 700 27564: 27565: 27566: 27567: 27568: Ranta: Määrärahan osoittamisesta asuntotuotannon lisäämiseen 27569: Kymen läänissä 27570: 27571: 27572: Eduskunnalle 27573: 27574: Kymen läänin vuokra-asuntotilanne on heik- on työpaikkojen luonnin ohella asumispalve- 27575: ko. Vuonna 1986 hakijoita vuokra-asuntoa luilla ja asumisviihtyisyydellä merkittävä vai- 27576: kohti oli 3,6, mikä merkitsee sitä, että ainoas- kutuksensa. 27577: taan pääkaupunkiseudulla on tilanne vaikeam- Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan 27578: pi kuin Kymen läänissä. Kymen läänille suun- ja Kymen läänin asuntotuotanto- ja lainoitus- 27579: niteltu peruskiintiö on valtakunnallisista asun- määrärahaosuudet valtakunnallisesta kiintiöstä 27580: totuotantomäärärahoista 6,0 OJo. Paitsi että lu- on nostettava asuntotuotantotarpeen edellyttä- 27581: ku on läänin väestöosuutta (6,8 OJo) alhaisempi, mälle tasolle. 27582: on Kymen läänin asuntomarkkinatilanne kai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27583: killa indikaattoreilla mitattuna selvästi maan taen, 27584: keskitasoa heikompi. Erityisen tärkeää on, et- 27585: teivät esimerkiksi pääkaupunkiseudun asumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27586: ongelmien hoitoon suunnatut määrärahat vä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27587: hennä Kymen läänin määrärahaosuuksia. Lää- 35.45.33 JO 000 000 markkaa asunto- 27588: nin rakennemuutosongelmien ratkaisussa ja tuotannon lisäämiseen ja asunto-olojen 27589: läänin kehittämistavoitteiden toteutumisessa parantamiseen Kymen läänissä. 27590: 27591: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 27592: 27593: Jussi Ranta 27594: 1989 vp. 739 27595: 27596: Raha-asia-aloite n:o 701 27597: 27598: 27599: 27600: 27601: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän kansanopis- 27602: ton rakennusavustukseen 27603: 27604: 27605: Eduskunnalle 27606: 27607: Päivöiän kansanopisto on maamme vireim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27608: min toimivia opistoja. Tilojen uudenaikaista- nioittaen, 27609: minen on aiheuttanut kustannuksia, jotka ovat 27610: ylittämässä taloudellisen kestokyvyn. Valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27611: rakennusavustus keventäisi opiston taloutta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27612: ratkaisevasti. 29.57.52 500 000 markkaa Päivöiän 27613: kansanopiston rakennusavustukseksi. 27614: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27615: 27616: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki 27617: Risto Ahonen Arto Lapiolahti 27618: 27619: 27620: 27621: 27622: 50 290089P 27623: 740 1989 vp. 27624: 27625: Raha-asia-aloite n:o 702 27626: 27627: 27628: 27629: 27630: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle 27631: Pentinkulman päivien järjestämiseen 27632: 27633: 27634: Eduskunnalle 27635: 27636: Urjalassa jo perinteeksi muodostuneet Pen- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27637: tinkulman päivät ovat vuosittain kasvaneet ja 27638: laajentuneet. Päivien arvostus ja sen myötä 27639: suosio on kasvanut. Päivien järjestäjänä on 27640: Väinö Linna -seura. Sen taloudelliset voimava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27641: rat ovat rajalliset, joten tapahtuman tulisi sen 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 27642: laajuuden ja merkittävyyden sekä korkean ta- markkaa avustuksena Väinö Linna 27643: son huomioon ottaen kuulua valtion tuen pii- -seuralle Pentinkulman päivien järjestä- 27644: riin. mistä varten. 27645: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27646: 27647: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki Risto Ahonen 27648: Timo Roos Arto Lapiolahti 27649: 1989 vp. 741 27650: 27651: Raha-asia-aloite n:o 703 27652: 27653: 27654: 27655: 27656: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkita- 27657: pahtuman avustamiseen Valkeakoskella 27658: 27659: 27660: Eduskunnalle 27661: 27662: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut tain noussut, on kokonaiskasvu jouduttu kui- 27663: yhdeksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- tenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoitus- 27664: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen osuuden kasvattamisella. Epävarma talous on 27665: työväenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniintu- osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansain- 27666: hansiin kohoavat yleisöjoukot on käsitettävä välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän 27667: kyseisen tapahtuman tarpeellisuuden osoituk- laajasti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiinty- 27668: seksi. Tapahtumaa on vuosittain pyritty kehit- jien kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan 27669: tämään ja monipuolistamaan ja sille on jatku- hyvinkin kehittävänä ja tarpeellisena. 27670: vasti etsitty uusia ilmenemismuotoja. Kehittä- Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen Työ- 27671: mistyössä on ohjeena käytetty yleisön ja esiin- väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion 27672: tyjien havaintoja ja toivomuksia sekä myös tulo- ja menoarviosta. Tämä on myönteinen 27673: julkisen sanan arvosteluja. asia tapahtuman valmistelun kannalta suunnit- 27674: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja telun tapahtuessa pääsääntöisesti kahden vuo- 27675: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä den, osin pidemmälläkin aikavälillä. 27676: on ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi 27677: suunnittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27678: tivat varmuutta myös taloudesta. Tapahtuman nioittaen, 27679: periaatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät 27680: työt suoritetaan talkootyönä, siis ilman palk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27681: kiota. Siitä huolimatta kustannukset kohoavat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27682: jatkuvasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän 29.90.52 500 000 markkaa Työväen 27683: sekä osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka Musiikkitapahtumalle annettavaksi 27684: valtion tuki onkin markkamääräisesti vuosit- avustukseksi. 27685: 27686: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27687: 27688: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki Risto Ahonen 27689: Timo Roos Arto Lapiolahti 27690: 742 1989 vp. 27691: 27692: Raha-asia-aloite n:o 704 27693: 27694: 27695: 27696: 27697: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keskusshak- 27698: kiliiton toiminnan tukemiseen 27699: 27700: 27701: Eduskunnalle 27702: 27703: Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan julki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27704: nen tuki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27705: toimintaa shakin harrastajien keskuselimenä. 29.91.50 JOO 000 markkaa Suomen 27706: Keskusshakkiliiton toiminnan tukemi- 27707: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27708: seen. 27709: nioittaen, 27710: 27711: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27712: 27713: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki Risto Ahonen 27714: Timo Roos Arto Lapiolahti 27715: 1989 vp. 743 27716: 27717: Raha-asia-aloite n:o 705 27718: 27719: 27720: 27721: 27722: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Shakkiliiton 27723: toiminnan tukemiseen 27724: 27725: 27726: Eduskunnalle 27727: 27728: Työväen Shakkiliiton toiminnan julkinen tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27729: ki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton toimin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27730: taa. 29.91.50 120 000 markkaa Työväen 27731: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Shakkiliiton toiminnan tukemiseen. 27732: nioittaen, 27733: 27734: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27735: 27736: Jorma Rantanen Lanri Metsämäki Risto Ahonen 27737: Timo Roos Arto Lapiolahti 27738: 744 1989 vp. 27739: 27740: Raha-asia-aloite n:o 706 27741: 27742: 27743: 27744: 27745: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken jäähal- 27746: lin rakentamiseen 27747: 27748: 27749: Eduskunnalle 27750: 27751: Valkeakoskelle on suunniteltu rakennetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27752: vaksi jäähalli, jonka opetusministeriön mukai- nioittaen, 27753: nen normaalihinta on 7 540 000 markkaa. 27754: Kuudennen kantokykyluokan kunnalla on 27755: mahdollisuus saada valtionavustusta enimmil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27756: lään 22 OJo normaalihinnasta. Hankkeen rahoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27757: tuksen turvaamiseksi on valtion tuki välttämä- 29.91.50 2 000 000 markkaa Valkea- 27758: tön. kosken jäähallin valtionavustukseksi. 27759: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27760: 27761: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki 27762: Risto Ahonen Arto Lapiolahti 27763: 1989 vp. 745 27764: 27765: Raha-asia-aloite n:o 707 27766: 27767: 27768: 27769: 27770: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken moot- 27771: toriurheilujärjestöille moottoriratojen rakentamiseen 27772: 27773: 27774: Eduskunnalle 27775: 27776: Valkeakoskelaiset moottoriurheiluseurat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27777: ovat yhteishankkeena rakentamassa mootto- nioittaen, 27778: riurheilukeskusta. Valkeakosken kaupunki on 27779: tarkoitusta varten osoittanut maa-alueen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27780: Hankkeen käyntiin saamiseksi valtionavustus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27781: merkittävästi edistäisi rakennustöiden aloitta- 29.91.50 500 000 markkaa moottoriur- 27782: mista. heilukeskuksen rakennusavustukseksi. 27783: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27784: 27785: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki 27786: Risto Ahonen Arto Lapiolahti 27787: 746 1989 vp. 27788: 27789: Raha-asia-aloite n:o 708 27790: 27791: 27792: 27793: 27794: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken nuori- 27795: sotilan rakentamisavustukseksi 27796: 27797: 27798: Eduskunnalle 27799: 27800: Valkeakosken kaupunki on hankkinut omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27801: tukseensa kiinteistön tarkoituksenaan rakentaa 1990 tulo- ja menoarvioon 850 000 27802: nuorisolle vapaa-aika- ja harrastustilat. Kau- markkaa Valkeakosken kaupungin 27803: pungin nuorisotilat ovat olleet sekä kooltaan nuorisotilojen rakentamisavustukseksi. 27804: että varustetasoltaan riittämättömät. 27805: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27806: nioittaen, 27807: 27808: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27809: 27810: Jorma Rantanen Risto Ahonen 27811: Lauri Metsämäki Arto Lapiolahti 27812: 1989 vp. 747 27813: 27814: Raha-asia-aloite n:o 709 27815: 27816: 27817: 27818: 27819: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen 27820: elvyttämiseen 27821: 27822: 27823: Eduskunnalle 27824: 27825: Suomen vaelluskalakantojen hoito on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27826: vuosia jäänyt suorittamatta. Mahdollisuuksia nioittaen, 27827: vaelluskalakantojen elvyttämiseen on olemas- 27828: sa, mm. koskia kunnostamaila ja ns. kalateitä 27829: rakentamalla. Jo pienilläkin toimenpiteillä voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27830: daan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Vesipii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27831: reissä on olemassa jo valmiita suunnitelmia 30.37. 77 8 000 000 markkaa vaelluska- 27832: vesistöjen kunnostamiseksi. lakantojen elvyttämiseen, koskireittien 27833: Vaelluskalakantojen elvyttämisellä on paitsi kunnostamiseen ja kalateiden rakenta- 27834: kalataloudellista, myös virkistyksellistä ja mat- miseen. 27835: kailullista merkitystä ja samalla työllistäviä 27836: vaikutuksia. 27837: 27838: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27839: 27840: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki Risto Ahonen 27841: Timo Roos Arto Lapiolahti 27842: 748 1989 vp. 27843: 27844: Raha-asia-aloite n:o 710 27845: 27846: 27847: 27848: 27849: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien painonmit- 27850: tausasemien rakentamiseen pääteille 27851: 27852: 27853: Eduskunnalle 27854: 27855: Varsinkin Etelä-Suomen maanteitten kun- ainakin päätieverkostolla. Suomessa tällaista 27856: toon on viime vuosina vaikuttanut se, että mahdollisuutta ei ole edes tutkittu tähän men- 27857: maanteitten raskaat kuljetukset ajavat ylikuor- nessä tarpeeksi. 27858: mia. Osittain tähän epäkohtaan on syynä puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27859: tavarankuljetusten painonmittausjärjestelmä, nioittaen, 27860: joka mahdollistaa painoltaan liian raskaat kul- 27861: jetukset. Toisena syynä on se, että poliisi ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27862: viime vuosina ole suorittanut tarpeeksi raskait- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 27863: ten kuljetusten painojen kontrollointia. Monis- markkaa pysyvien painonmittausase- 27864: sa Euroopan maissa on jo siirrytty pysyviin mien rakentamiseen Etelä-Suomen pää- 27865: painonmittausasemiin, jolloin kontrolli pelaa tieverkoston varrelle. 27866: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27867: 27868: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki Risto Ahonen 27869: Timo Roos Arto Lapiolahti 27870: 1989 rd. 749 27871: 27872: Finansmotion nr 711 27873: 27874: 27875: 27876: 27877: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för höjning av statsandelen 27878: för det kommunala ungdomsarbetet 27879: 27880: 27881: Tili Riksdagen 27882: 27883: Då den nya ungdomslagen trädde i kraft den Kommunernas ungdomsverksamhet är en så 27884: 1 januari 1986 förändrades det kommunala viktig sektor, att en kännbar förhöjning av 27885: statsandelssystemet. Sam en följd av detta ungdomsmarken borde göras i 1990 års bud- 27886: sjönk statsandelarna för ungdomsnämndernas get. Ungdomsmarken borde höjas tili 10 mk 27887: verksamhet avsevärt i en del kommuner. Under per kommuninvånare. 27888: åren 1986 och 1987 var den s.k. ungdomsmar- På basis av det ovan anförda föreslår vi 27889: ken oförändrat 6 mk, och 1988 6,50 mk per vördsamt, 27890: kommuninvånare. 1 1989 års budget föreslog 27891: regeringen en höjning tili 7,50 mk, vilket riks- att Riksdagen i statsförslaget för år 27892: dagen höjde tili 8 mk per kommuninvånare. 1990 på momentet 29.91.51 upptar 27893: Utredningar som gjorts visar emellertid att 6 000 000 mark för förhöjning av den 27894: det fortfarande finns en eftersläpning i ung- s.k. ungdomsmarken tili kommunerna 27895: domsmarkens storlek i förhållande tili situa- tili JO mark per kommuninvånare. 27896: tionen före 1986 på många håll. 27897: 27898: Helsingfors den 9 februari 1989 27899: 27900: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Boris Renlund 27901: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Henrik Lax 27902: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin Gunnar Jansson 27903: Henrik Westerlund Håkan Malm 27904: 750 1989 vp. 27905: 27906: Raha-asia-aloite n:o 711 Suomennos 27907: 27908: 27909: 27910: 27911: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön val- 27912: tionosuuden korottamiseen 27913: 27914: 27915: Eduskunnalle 27916: 27917: Uuden nuorisotyölain tullessa voimaan 1. nyt jälkeen ennen vuotta 1986 vallinneesta 27918: päivänä tammikuuta 1986 kunnallisen nuoriso- tilanteesta. 27919: työn valtionosuusjärjestelmä muuttui. Tämän Kuntien nuorisotoiminta on niin tärkeä sek- 27920: seurauksena nuorisolautakuntien toimintaan tori, että vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa 27921: tarkoitetut valtionosuudet vähenivät huomatta- nuorisomarkkaa olisi korotettava tuntuvasti. 27922: vasti joissakin kunnissa. Vuosien 1986 ja 1987 Nuorisomarkka tulisi korottaa 10 markkaan 27923: aikana ns. nuorisomarkan määrä oli 6 mark- kunnan asukasta kohden. 27924: kaa, ja vuonna 1988 se oli 6,50 markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27925: kunnan asukasta kohden. Vuoden 1989 tulo- ja nioittaen, 27926: menoarvioesityksessä hallitus ehdotti määrää 27927: korotettavaksi 7,50 markkaan, mistä eduskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27928: ta korotti sen 8 markkaan kunnan asukasta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 27929: kohti. 29.91.51 6 000 000 markkaa ns. kun- 27930: Tehdyt selvitykset osoittavat kuitenkin, että tien nuorisomarkan korottamiseen JO 27931: nuorisomarkan suuruus on monin paikoin jää- markkaan kunnan asukasta kohden. 27932: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 27933: 27934: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Boris Renlund 27935: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Henrik Lax 27936: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin Gunnar Jansson 27937: Henrik Westerlund Håkan Malm 27938: 1989 rd. 751 27939: 27940: Finansmotion nr 712 27941: 27942: 27943: 27944: 27945: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av stamväg 27946: nr 53 (Skogby-Hangö) 27947: 27948: 27949: Tili Riksdagen 27950: 27951: En grundförbättring av stamväg nr 53 från situationen blivit ohållbar ur trafiksäkerhets- 27952: Skogby till Hangö har under en lång tid krävts synpunkt. Hänvisningar till en förbättring av 27953: som brådskande åtgärd såväl av Hangö stad, järnvägstrafiken är inte relevanta, vägförbätt- 27954: Västra Nylands Handelskammare, Västra Ny- ringen behövs oberoende av den viktiga järn- 27955: lands regionplaneförbund, Nylands Brigad, vägstrafiken. 27956: Nyländska riksdagsmäns delegation som givet- VoV har fått till stånd en generalpian för 27957: vis alla de trafikanter som dagligen är utsatta vägförbättringen, men skjutit själva verkstäl- 27958: för de risker den smala och krokiga vägen ligheten fram tili slutet av sin femårsplan. Vid 27959: medför trafiken. diskussion med västnyländska riksdagsmän har 27960: Väg- och Vattenbyggnadsdistriktet i Nyland vägdistriktet låtit förstå att man inte ämnar 27961: har hänvisat till trafiktätheten som motivering tidigarelägga vägförbättringen. Med tanke på 27962: för att arbetena inte ansetts brådskande, och ansvar för trafiksäkerheten också på detta 27963: det är helt riktigt att trafiktätheten i siffror inte vägavsnitt är det dock nödvändigt att omedel- 27964: är alarmerande. Men man kan knappast blun- bart inleda detaljplanering av vägen, och där- 27965: da för att olycksstatistiken på vägen är betyd- efter påbörja själva arbetena utan dröjsmål. 27966: ligt högre än landets medeltal, att trafiken På basis av det ovan anförda föreslår vi 27967: består av tunga fordon från Hangö hamn, och vördsamt, 27968: att vägen också trafikeras av truppförband i 27969: förflyttning. Redan nu sker största delen av att Riksdagen i statsförslaget för år 27970: Finlands bilimport över Hangö hamn, och 1990 på momentet 31.24.77 upptar 27971: tillsammans med Railship 3 och övriga nya 5 000 000 mark för detaljplanering av 27972: former för tunga transporter som aktualiserats stamväg nr 53 från Skogby tili Hangö 27973: under den senaste tiden, kan man säga att och inledande av vägförbättringen. 27974: 27975: Helsingfors den 9 februari 1989 27976: 27977: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Henrik Lax 27978: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund 27979: 752 1989 vp. 27980: 27981: Raha-asia-aloite n:o 712 Suomennos 27982: 27983: 27984: 27985: 27986: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 27987: (Skogby-Hanko) parantamiseen 27988: 27989: 27990: Eduskunnalle 27991: 27992: Hangon kaupunki, Länsi-Uudenmaan kaup- kestämättömäksi. Viittaukset rautatieliikenteen 27993: pakamari, Västra Nylands regionplaneförbund parantamiseen eivät ole relevantteja. Tienpa- 27994: - Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto, Uu- rannus on tarpeen tärkeästä rautatieliikenteestä 27995: denmaan Prikaati ja Uudenmaan kansanedus- huolimatta. 27996: tajien neuvottelukunta ovat kiirehtineet Skog- Tie- ja vesirakennuslaitos on laatinut tienpa- 27997: bystä Hankoon johtavan kantatien n:o 53 pe- rannuksen yleissuunnitelman, mutta lykännyt 27998: ruskorjaamista samoin kuin tietysti kaikki päi- itse toimeenpanoa viisivuotissuunnitelmansa 27999: vittäin tiellä liikkujat, jotka joutuvat alttiiksi loppupuolelle. Länsi-Uudenmaan kansanedus- 28000: kapean ja mutkaisen tien liikenteelle aiheutta- tajien kanssa käydyissä keskusteluissa tiepiiri 28001: mille vaaroille. on tehnyt tiettäväksi, ettei tienparannusta ole 28002: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri on pitä- tarkoitus aientaa. Myös tämän tieosuuden lii- 28003: nyt liikennetiheyttä perusteluna sille, ettei töitä kenneturvallisuuteen liittyvää vastuuta ajatel- 28004: ole katsottu kiireellisiksi. Aivan totta onkin, len tien yksityiskohtainen suunittelu tulisi aloit- 28005: etteivät liikennetiheysluvut ole hälyttäviä. Mut- taa välittömästi ja sen jälkeen käynnistää itse 28006: ta silmiä tuskin voidaan ummistaa niiltä tosi- työt viivytyksettä. 28007: asioilta, että tien onnettomuustilasto on maan 28008: keskiarvoa korkeampi, liikenne muodostuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28009: Hangon satamasta tulevista raskaista ajoneu- nioittaen, 28010: voista ja tiellä liikkuu siirtyviä joukko-osasto- 28011: ja. Jo nyt suurin osa autojen tuonnista Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28012: meen tapahtuu Hangon sataman kautta, ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28013: yhdessä Railship 3:n ja muiden viime aikoina 31.24.77 5 000 000 markkaa Skogbystä 28014: ajankohtaisiksi tulleiden uusien raskaiden kul- Hankoon johtavan kantatien n:o 53 28015: jetusmuotojen myötä tilanteen voidaan sanoa suunnitteluun ja tienparannustöiden 28016: muodostuneen liikenneturvallisuuden kannalta aloittamiseen. 28017: 28018: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28019: 28020: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Henrik Lax 28021: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund 28022: 1989 vp. 753 28023: 28024: Raha-asia-aloite n:o 713 28025: 28026: 28027: 28028: 28029: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta rantaradan perusparanta- 28030: miseen 28031: 28032: 28033: Eduskunnalle 28034: 28035: Rantarata Kirkkonummelta länteen on pe- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 28036: rusparantamisen tarpeessa. Radan taso on var- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 28037: sin heikko maamme muihin samanarvoisiin kunnassa. 28038: rataosiin verrattuna. Rantarata on kunnostet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 28039: tava vastaamaan ajan vaatimuksia sekä Länsi- taen, 28040: Uudenmaan, etenkin sen raskaan teollisuuden 28041: ja satamien, kuljetustarvetta. Kustannusarvio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28042: on noin 930 mmk, josta on jo budjetoitu noin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28043: 535 mmk. Radan arvioitu valmistumisvuosi on 31.90.78 105 000 000 markan määrära- 28044: 1993. han Kirkkonummen- Turun radan pe- 28045: rusparantamiseen. 28046: 28047: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28048: 28049: Elisabeth Rehn Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen 28050: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen 28051: Marita J urva Matti Saarinen Lauri Metsämäki 28052: Reino Paasilinna Per-Henrik Nyman Henrik Lax 28053: Markku Pohjola 28054: 754 1989 vp. 28055: 28056: Raha-asia-aloite n:o 714 28057: 28058: 28059: 28060: 28061: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin kirjastojen 28062: rakentamiseen ja kirjastoautojen hankkimiseen 28063: 28064: 28065: Eduskunnalle 28066: 28067: Oulun läänissä on vielä kuntia, joissa ei ole Kirjasto on halvinta sivistystyötä kansalaisen 28068: kirjastoa. Näissä kunnissa kirjastolla on käy- hyväksi. Näin ollen olisi oikein ja kohtuullista, 28069: tössään tilapäisiä ullakko- tai kellaritiloja, jois- että Oulun läänin kirjasto- ja kirjastoauto- 28070: ta käsin lainaustoimintaa harjoitetaan muuta- hankkeisiin saataisiin nykyistä nopeammin ra- 28071: man tunnin viikoittaisella aukioloajalla. Pinta- hoitusta. 28072: alaltaan suurissa kunnissa on huutava kirjasto- Lääninhallituksen kouluosaston arvio koko- 28073: auton tarvtY.I Köyhimmät kunnat ovat suunni- naistarpeesta on 20 milj. mk. 28074: telleet yhteisen kirjastoauton hankkimista, mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28075: kä olisikin järkevin ratkaisu. nioittaen, 28076: Pitkien matkojen takia Oulun läänin kuntien 28077: kirjastoautojen ajokilometrit päivässä voivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28078: olla lähes yhtä suuret kuin Uudenmaan läänin 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 28079: kirjastoautojen viikossa, joten myös autojen markkaa Oulun läänin kirjastojen ra- 28080: kuluminen on nopeaa. Ankarat pakkaset myös kentamiseen ja kirjastoautojen hankki- 28081: kuluttavat autokantaa. miseen. 28082: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28083: 28084: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen 28085: 1989 vp. 755 28086: 28087: Raha-asia-aloite n:o 715 28088: 28089: 28090: 28091: 28092: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Kempeleen puutarhaop- 28093: pilaitoksen kalustohankintoihin 28094: 28095: 28096: Eduskunnalle 28097: 28098: Kempeleen puutarhaoppilaitoksen yhteydes- käsileikkurin tilalle tulisi saada koneellinen iso 28099: sä on useita hehtaareja puistotilaa, joka toimii ruohonleikkuri. Määräraha tätä varten tulisi 28100: samalla opetustilana. Koulu on valtion koulu myöntää valtion vuoden 1990 budjetissa. 28101: ja se on vuosikausia jonottanut kalustorahoja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28102: samoin kuin uutta lisärakennusta. nioittaen, 28103: Kipein tarve olisi uusia puistoalueen hoidos- 28104: sa välttämätön ruohonleikkuri. Koululla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28105: vain käsikäyttöinen vanha ruohonleikkuri, jol- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 28106: la puistonleikkaus oppilastyönä kestää viikon. markkaa Kempeleen puutarhaoppilai- 28107: Opetus ei liene enää tässä ajan tasalla, sillä toksen kalustohankintoihin. 28108: 28109: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28110: 28111: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta 28112: 28113: 28114: 28115: 28116: 51 290089P 28117: 756 1989 vp. 28118: 28119: Raha-asia-aloite n:o 716 28120: 28121: 28122: 28123: 28124: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan musiikkiopis- 28125: ton saattamiseksi valtionosuuden piiriin 28126: 28127: 28128: Eduskunnalle 28129: 28130: Limingan musiikkiopisto toimii usean La- Liminka, kuten useimmat Pohjois-Suomen 28131: keuden kunnan alueella ja antaa arvokasta kunnat, on voimakkaan rakennemuutoksen 28132: musiikin perusopetusta eri-ikäisille kansalaisil- paineessa ja veroäyri on korkea. Näin ollen 28133: le. Toiminta on vilkasta ja kattaa kesällä myös olisi välttämätöntä saada Limingan musiikki- 28134: musiikkileiritoiminnan. Kuoro- ja soitinopetus opisto valtionavun piiriin jo 1.1.1990 alkaen. 28135: on voimistunut viime vuosina. Oulun läheisyys Tämä takaisi parhaiten opiston jatkokehityk- 28136: mahdollistaa musiikkiopiston pätevän opetta- sen. 28137: javoiman. Opiston vetäjistä mainittakoon mm. 28138: Oulun konservatorion vararehtori Ahti Alata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28139: lo, joka asuu Limingassa ja toimii aktiivisesti nioittaen, 28140: opiston hyväksi. 28141: Opisto on tehnyt yhteistyösopimukset naa- 28142: purikuntien kanssa, ja siltä osin palvelujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28143: kysyntä on varmistunut. Limingan kunta on 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 28144: muuttanut musiikkiopiston virkarakennetta markkaa Limingan musiikkiopiston 28145: niin, että se paremmin vastaisi valtionosuuksia saattamiseksi valtionosuuden piiriin 28146: saavan musiikkiopiston rakennetta. 1.1.1990 alkaen. 28147: 28148: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28149: 28150: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen 28151: 1989 vp. 757 28152: 28153: Raha-asia-aloite n:o 717 28154: 28155: 28156: 28157: 28158: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna Oulunsa- 28159: lon ja Kärsämäen kulttuurisihteerien virkojen palkkaukseen 28160: 28161: 28162: Eduskunnalle 28163: 28164: Oulunsalo on maamme lapsirikkaimpia kun- perustanut omin varoin ko. viran, johon tulisi 28165: tia ja kunta, joka on kärsinyt eniten kuntien saada valtionapu. 28166: valtionapu-uudistuksesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28167: Kunta on perustanut kulttuurisihteerin vi- nioittaen, 28168: ran, joka julistetaan avoimeksi sen jälkeen kun 28169: valtionapua saadaan. 28170: Kärsämäki on Suomenselän köyhimpiä kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28171: tia eikä myöskään saa valtionapua kulttuuri- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 28172: sihteerin palkkaamiseen. Kunta on kuitenkin markkaa valtionapuna Oulunsalon ja 28173: vilkas kulttuuripitäjä sikäläisen mittapuun mu- Kärsämäen kulttuurisihteerien virkojen 28174: kaan ja tarvitsee kulttuurin vetäjän. Kunta on palkkaukseen. 28175: 28176: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28177: 28178: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen 28179: 758 1989 vp. 28180: 28181: Raha-asia-aloite n:o 718 28182: 28183: 28184: 28185: 28186: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin yhdyskun- 28187: tien vedenhankintaan ja viemäröintiin 28188: 28189: 28190: Eduskunnalle 28191: 28192: Oulun läänissä on vielä paljon kyläkuntia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28193: joissa ei ole vesijohtoja eikä viemäreitä; jopa nioittaen, 28194: Oulun kaupungin liitosalueilla on vastaava ti- 28195: lanne. Kunnat eivät kykene omilla kustannuk- 28196: sillaan niitä rakentamaan, eikä yksityisillä ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28197: kaikissa tapauksissa siihen varaa. 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 28198: Viemäröinti olisi välttämätöntä myös vesien- markkaa Oulun läänin yhdyskuntien 28199: suojelun takia. vedenhankintaan ja viemäröintiin. 28200: 28201: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28202: 28203: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen 28204: 1989 vp. 759 28205: 28206: Raha-asia-aloite n:o 719 28207: 28208: 28209: 28210: 28211: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulunsalon syöttövesi- 28212: johdon ja siirtoviemärin rakentamiseen 28213: 28214: 28215: Eduskunnalle 28216: 28217: Oulunsalon kunnan vesistöalue on luonnon- teutetaan mahdollisimman pian. Hankkeen ko- 28218: herkkää Perämeren murtovesialuetta. Alue ra- konaiskustannusarvio on noin 3,8 milj. mk, 28219: joittuu luonnonsuojelun kannalta lajirikkaa- josta valtion osuus on 2,0 milj. mk. Vuoden 28220: seen Limingan lahden lintuvesialueeseen, joka 1990 budjettivaroilla esitetään rahoitettavaksi 28221: on Maailman Luonnonsäätiön rauhoitusaluet- 1,95 milj. mk. Koko hankkeen työllistävä vai- 28222: ta. Samat merenrannat ovat Oulun kaupungin kutus on noin 130 miestyökuukautta. 28223: teollisuuden ja asutuksen jätteiden kuormitta- 28224: mia. Näin ollen on välttämätöntä, että lisä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28225: nioittaen, 28226: kuormitus rajataan minimiin siellä, missä se 28227: suinkin on mahdollista. 28228: Oulunsalon kunnan vesihuollon turvaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28229: seksi ja vesistöalueen suojelunäkökohdat huo- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 950 000 28230: mioon ottaen on välttämätöntä, että suunnit- markkaa Oulunsalon syöttövesijohdon 28231: teilla oleva syöttövesijohto ja siirtoviemäri to- ja siirtoviemärin rakentamista varten. 28232: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28233: 28234: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila 28235: Juhani Alaranta Pauli Saapunki Juhani Vähäkangas 28236: Oiva Savela 28237: 760 1989 vp. 28238: 28239: Raha-asia-aloite n:o 720 28240: 28241: 28242: 28243: 28244: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan Savalojan 28245: kuivatukseen ja perkaustöihin 28246: 28247: 28248: Eduskunnalle 28249: 28250: Rantsila on Pohjois-Pohjanmaan suorik- torniin ongelmiin elinkeinonsa kanssa, kun val- 28251: kainta aluetta. Turpeennoston jälkeen veden tio ei kunnosta kanavien ja jokiuomien ruop- 28252: valumat ovat lisääntyneet huomattavasti. Ka- pauksilla veden valumatilannetta paremmaksi. 28253: navat on perattu liki 20 vuotta sitten ja ne ovat Rantsilan Savalojan perkaustyön rahoittami- 28254: madaltuneet, mistä seuraa, että viljelymaiden nen on kiireellistä ja sen tulisi tapahtua jo 28255: veto-ojat eivät pura vesiään mihinkään ja vesi vuoden 1990 budjettivaroin. 28256: seisoo pelloilla. 28257: Peltojen vettyminen aiheuttaa erittäin vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28258: kean tilanteen, sillä raskas konekanta vaatisi nioittaen, 28259: kuivat pellot, salaojakustannukset ovat men- 28260: neet hukkaan ja viljojen sekä heinän kasvu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28261: kärsii maaperän hapettomuudesta. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 28262: Aiheuttajaperiaate ei ole vielä voimassa, markkaa Rantsilan Savalojan kuivatuk- 28263: mutta yksityinen maanviljelijä joutuu kohtuut- seen ja perkaustöihin. 28264: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28265: 28266: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen 28267: 1989 vp. 761 28268: 28269: Raha-asia-aloite n:o 721 28270: 28271: 28272: 28273: 28274: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden Karsikkaan 28275: paikallistien kunnostamiseen 28276: 28277: 28278: Eduskunnalle 28279: 28280: Haapaveden Karsikkaan kylä on elävä ja mat odottavat toteutustaan. Pohjois-Suomen 28281: tulee säilymään rakennemuutospaineista riip- pitkään routivat maantiet ovat vaikeita liiken- 28282: pumatta. Kylässä on kaksi kauppaa, posti ja nöidä syksyisin ja keväisin, ja sen vuoksi tien 28283: koulu, jotka omalta osaltaan osoittavat elin- kunnostamismääräraha on tarpeen pikaisesti. 28284: voimaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28285: Kylän halki kulkee myös Pyhäjokilaakson nioittaen, 28286: kuntien linja-autoliikenne reiteillä Oulainen- 28287: Haapavesi ja Pyhäjoki-Haapavesi. Karsik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28288: kaan maantien kunto on heikko ja sen takia 1990 tulo- ja menoarvioon 3 400 000 28289: sen korjaus on ollut jo pitkään TVH:n suunni- markkaa Haapaveden Karsikkaan pai- 28290: telmissa. Rahoitusta ei ole ollut ja suunnitel- kallistien kunnostamiseen. 28291: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28292: 28293: Tellervo Renko Juhani Alaranta 28294: Kalevi Mattila Eino Siuruainen 28295: 762 1989 vp. 28296: 28297: Raha-asia-aloite n:o 722 28298: 28299: 28300: 28301: 28302: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin alueella oleviin 28303: tiehankkeisiin välillä Paavola-Saarikoski ja Tuomioja-Rel- 28304: letti 28305: 28306: 28307: Eduskunnalle 28308: 28309: Ruukin kunnan tiehankkeet ovat TVH:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28310: suunnitelmissa ja työt on osittain jo aloitettu- nioittaen, 28311: kin, mutta määrärahojen puutteen takia ne 28312: ovat jääneet kesken. Kulku Raahen Rautamu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28313: kilie ja maatalouskoneiden käyttö ovat vai- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 28314: keuksissa teiden routimisen ja ajokieltojenkin markkaa Ruukin kunnan alueella ole- 28315: takia. Painorajoituksen vallitessa ei ole muuta viin tiehankkeisiin välillä Paavola- 28316: tieyhteyttä. Saarikoski ja Tuomioja-Re//etti. 28317: Kyseiset tiet tulisi saada korjauksen alle 28318: vuoden 1990 budjettivaroin. 28319: 28320: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28321: 28322: Tellervo Renko Juhani Alaranta Eino Siuruainen 28323: 1989 rd. 763 28324: 28325: Finansmotion nr 723 28326: 28327: 28328: 28329: 28330: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Pedersöre skidcen- 28331: trum i Lappfors 28332: 28333: 28334: Tili Riksdagen 28335: 28336: Skidcentret i Lappfors är i hög grad resultat delar framkommit tack vare stort frivilligt 28337: av ett målmedvetet arbete av skidintresserade arbete, men för utbyggnad av själva elljusspå- 28338: och kommunen. Resultat har också nåtts syn- ret borde man nu också få mera ekonomiskt 28339: ligt genom 1. K. Falkens skidframgångar med stöd. 28340: bl.a. ett finländskt mästerskap i stafett på 28341: På basis av det ovan anförda föreslår vi 28342: skidor år 1987 samt stora framgångar i skid- 28343: vördsamt, 28344: FM 1989. 28345: Kommunen har byggt en skidstuga på områ- 28346: det, men banorna borde förlängas och elbelys- att Riksdagen i statsförs/aget för år 28347: ningen utbyggas, så att det bättre skulle mot- 1990 på momentet 29.91.50 upptar 28348: svara de krav man rimligtvis kan ställa på ett JOO 000 mark för Pedersöre skidcen- 28349: dylikt skidcentrum. Området har tili stora trum i Lappfors. 28350: 28351: Helsingfors den 9 februari 1989 28352: 28353: Boris Renlund Håkan Malm 28354: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 28355: 764 1989 vp. 28356: 28357: Raha-asia-aloite n:o 723 Suomennos 28358: 28359: 28360: 28361: 28362: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren maalais- 28363: kunnan hiihtokeskuksen toiminnan tukemiseen Salonkylässä 28364: 28365: 28366: Eduskunnalle 28367: 28368: Salonkylässä toimiva hiihtokeskus on pitkäl- laajamittaisen vapaaehtoisen työn ansiosta, 28369: ti hiihdon harrastajien ja kunnan määrätietoi- mutta valaistun ladun laajentamiseen tarvittai- 28370: sen työn tulos. Myös näkyviä tuloksia on siin nyt myös taloudellista tukea. 28371: saavutettu 1. K. Falken -seuran menestyksen 28372: myötä, mm. vuoden 1987 viestihiihdon Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28373: nioittaen, 28374: men mestaruus sekä hyvä menestys vuoden 28375: 1989 SM-hiihdoissa. 28376: Kunta on rakentanut hiihtomajan alueelle, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28377: mutta latuja tulisi pidentää ja valaistusta laa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28378: jentaa siten, että keskus vastaisi paremmin 29.91.50 JOO 000 markkaa Pietarsaaren 28379: tällaiselle keskukselle kohtuudella asetettavia maalaiskunnan hiihtokeskuksen toimin- 28380: vaatimuksia. Alue on suureksi osaksi syntynyt nan tukemiseen Salonkylässä. 28381: 28382: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28383: 28384: Boris Renlund Håkan Malm 28385: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 28386: 1989 rd. 765 28387: 28388: Finansmotion nr 724 28389: 28390: 28391: 28392: 28393: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Österbottens 28394: Ungdomsförbund för lokalradioverksamhet 28395: 28396: 28397: Tili Riksdagen 28398: 28399: Den 11 juni 1987 beviljades Svenska Öster- att produceras ideellt. Programmen kommer 28400: bottens Ungdomsförbund rf (SÖU) lokalradio- att göras med mycket lokal anknytning. 28401: koncession. Tillståndet gäller för en icke-kom- Planerandet och genomförandet av lokalra- 28402: mersiell radiostation och medger att SÖU kan dioverksamheten är ett synnerligen kost- 28403: bedriva lokalradioverksamhet från 16 kommu- nadskrävande projekt för vilket det inte finns 28404: ner och städer i Svenska Österbotten. tillräckliga medel inom ramen för förbundets 28405: Vi tror att radion kan spela en stor roll som ordinarie anslag. 28406: befästare av den svensk-österbottniska kultu- På basis av det ovan anförda föreslår vi 28407: ren. Radion kan erbjuda en sund motvikt tili vördsamt, 28408: den internationella kulturen som dagligen att Riksdagen i statsjörslaget för år 28409: strömmar över oss. Vi anser att man med 1990 på momentet 29.99.50 upptar 28410: radion kan skapa aktivitet och engagemang 200 000 mark att disponeras av Svenska 28411: hos människor. Det som också bör poängteras Österbottens Ungdomsjörbund för lo- 28412: är att programmen tili största delen kommer kalradioverksamhet. 28413: Helsingfors den 9 februari 1989 28414: 28415: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 28416: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand 28417: 766 1989 vp. 28418: 28419: Raha-asia-aloite n:o 724 Suomennos 28420: 28421: 28422: 28423: 28424: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens 28425: Ungdomsförbund -nimisen liiton paikallisradiotoimintaan 28426: 28427: 28428: Eduskunnalle 28429: 28430: Svenska Österbottens Ungdomsförbund r .f. teelliselta pohjalta. Ohjelmissa on hyvin paljon 28431: (SÖU) -niminen järjestö sai 11 päivänä kesä- paikallista aineistoa. 28432: kuuta 1987 paikallisradiotoimiluvan. Lupa Paikallisradiotoiminnan suunnittelu ja to- 28433: koskee ei-kaupallista radioasemaa ja sallii teuttaminen vaatii erityisen paljon kustannuk- 28434: SÖU:n harjoittaa paikallisradiotoimintaa 16 sia, joihin ei ole riittäviä varoja liiton varsinai- 28435: kunnasta ja kaupungista käsin ruotsinkielisellä sissa määrärahoissa. 28436: Pohjanmaalla. 28437: Uskomme radiolla olevan suuren merkityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28438: sen ruotsinkielisen pohjalaisen kulttuurin lujit- nioittaen, 28439: tajana. Radio voi tarjota terveen vastapainon 28440: päivittäin ympärillämme levittäytyvälle kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28441: sainväliselle kulttuurille. Katsomme, että ra- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 28442: dion avulla ihmiset voidaan saada aktiivisiksi 29.99.50 200 000 markkaa Svenska Ös- 28443: ja osallistuviksi. Lisäksi on korostettava, että terbottens Ungdomsförbund -nimisen 28444: suurin osa ohjelmatuotannosta tapahtuu aat- liiton paikallisradiotoimintaan. 28445: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28446: 28447: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 28448: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand 28449: 1989 rd. 767 28450: 28451: Finansmotion nr 725 28452: 28453: 28454: 28455: 28456: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för reglering av Ullava 28457: ås nedre lopp och Emmes sjögrupp i Nedervetil 28458: 28459: 28460: Till Riksdagen 28461: 28462: Regleringen av Ullava ås nedre lopp och 1983-års prisnivå är 1,3 miljoner mark. Då 28463: Emmes sjögrupp i Nedervetil, Kronoby är en projektet således är viktigt att genomföra och 28464: viktig åtgärd med tanke på jordbruket och de formella tillstånden är klara, borde hela det 28465: befolkningen i området. Regleringen tjänar behövliga anslaget ingå i 1990-års statsförslag. 28466: jordbruket på ett miljövänligt sätt och är en På basen av det ovan anförda föreslår vi 28467: absolut förutsättning för att jordbruk skall vördsamt, 28468: kunna bedrivas i Emmesområdet. Där finns 28469: det inte heller andra försörjningsmöjligheter än att Riksdagen i statsförslaget för år 28470: jordbruk. Västra Finlands vattendomstol har 1990 upptar ett anslag om 1 500 000 28471: den 22.9.1987 gett tillstånd till att utföra regle- mark för reglering av Ul/avas ås nedre 28472: ringen samt fastställt stadgar för regleringsbo- lopp och Emmes sjögrupp i Nedervetil, 28473: laget. Projektets kostnadsberäkning enligt Kronoby kommun. 28474: 28475: Helsingfors den 10 februari 1989 28476: 28477: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm 28478: 768 1989 vp. 28479: 28480: Raha-asia-aloite n:o 725 Suomennos 28481: 28482: 28483: 28484: 28485: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ullavanjoen alajuok- 28486: sun ja Emmes-järviryhmän säännöstelyyn Alavetelissä 28487: 28488: 28489: Eduskunnalle 28490: 28491: Ullavanjoen alajuoksun ja Emmes-järviryh- kaa. Kun hankkeen toteuttaminen on siis tär- 28492: män säännöstely Alavetelin Kruunupyyssä on keää ja muodolliset luvat selviä, olisi tarvittava 28493: tärkeä toimenpide alueen maanviljelyn ja väes- määräraha otettava valtion vuoden 1990 tulo- 28494: tön kannalta. Säännöstely hyödyttäisi maanvil- ja menoarvioon. 28495: jelyä ympäristöystävällisesti ja olisi ehdoton Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28496: edellytys maanviljelyn harjoittamiselle Emmek- nioittaen, 28497: sen alueella. Alueella ei ole muita toimeentulo- 28498: mahdollisuuksia kuin maatalous. Länsi-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28499: men vesioikeus on 22.9.1987 antanut säännös- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 28500: telyluvan sekä vahvistanut säännöstely-yhtiön markkaa Ullavanjoen alajuoksun ja 28501: säännöt. Hankkeen kustannusarvio on vuoden Emmes-järviryhmän säännöstelyyn 28502: 1983 hintatason mukaan 1,3 miljoonaa mark- Alavetelissä Kruunupyyn kunnassa. 28503: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28504: 28505: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm 28506: 1989 rd. 769 28507: 28508: Finansmotion nr 726 28509: 28510: 28511: 28512: 28513: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 28514: landsvägarna nr 747 och 742 mellan Åsbacka och Ytteresse i 28515: Pedersöre och Kronoby 28516: 28517: 28518: Tili Riksdagen 28519: 28520: Landsvägarna nr 747 och 742 mellan Ytte- fartbegränsningar för att minska olycksrisker- 28521: resse - Åsbacka i Kronoby och Pedersöre är i na. Därför måste vägens grundreparation kom- 28522: uruselt skick. Den s.k. Åsbackavägen är en ma i gång med det snaraste. 28523: viktig transportled för särskilt den tunga tran- På basis av det ovan anförda föreslår vi 28524: sporten. Här utgör virkestransporterna en be- vördsamt, 28525: tydande del, där merparten går tili Schaum~ns 28526: fabriker i Jakobstad. Men överhuvud är As- 28527: backavägen också mycket betydelsefull som att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 28528: förbindelseväg mellan riksväg nr 13 och riks- 1990 på momentet 31.24.77 upptar 28529: väg nr 8. 8 000 000 mark jör grundjörbättring av 28530: Vägsträckan är i stort behov av grundrepara- landsvägarna nr 747 och 742 mellan 28531: tion, för på grund av vägens dåliga skick har Åsbacka och Ytteresse i Pedersöre och 28532: vägmyndigheterna varit tvungna att ta tili Kronoby kommuner. 28533: 28534: Helsingfors den 9 februari 1989 28535: 28536: Boris Renlund Håkan Malm 28537: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 28538: 770 1989 vp. 28539: 28540: Raha-asia-aloite n:o 726 Suomennos 28541: 28542: 28543: 28544: 28545: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 747 ja 28546: 742 peruskorjaukseen Åsbackan ja Ala-Ähtävän välillä Pie- 28547: tarsaaren mlk:ssa ja Kruunupyyssä 28548: 28549: 28550: Eduskunnalle 28551: 28552: Maantiet n:ot 747 ja 742 Ala-Ähtävän ja joituksia onnettomuusriskien välttämiseksi. 28553: Åsbackan välillä Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Tämän vuoksi tien peruskorjaus pitäisi aloittaa 28554: maalaiskunnassa ovat kurjassa kunnossa. Niin mitä pikimmin. 28555: sanottu Åsbackan tie on tärkeä kuljetusväylä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28556: erityisesti raskaille kuljetuksille. Puutavaran nioittaen, 28557: kuljetukset, joista suurin osa suuntautuu 28558: Schaumanin tehtaille Pietarsaaressa, muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28559: tavat merkittävän osan. Mutta ylipäänsäkin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28560: Åsbackan tie on hyvin merkittävä yhdystienä 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantei- 28561: valtatien n:o 13 ja valtatien n:o 8 välillä. den n:ot 747 ja 742 peruskorjaukseen 28562: Tieosuus on kipeästi peruskorjauksen tar- Åsbackan ja A/a-Ähtävän välillä Pie- 28563: peessa, sillä tien huonon kunnon takia tieviran- tarsaaren mlk:ssa ja Kruunupyyn kun- 28564: omaiset ovat joutuneet asettamaan nopeusra- nassa. 28565: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28566: 28567: Boris Renlund Håkan Malm 28568: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 28569: 1989 rd. 771 28570: 28571: Finansmotion nr 727 28572: 28573: 28574: 28575: 28576: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för motverkande av 28577: narkotikamissbruk 28578: 28579: 28580: Till Riksdagen 28581: 28582: Narkotikamissbruket blir allt allmännare i som försöker hjälpa missbrukare, Irti Huu- 28583: vårt land, särskilt bland de unga. Det finns meista ry. och Vapaaksi Huumeista ry. Dessa 28584: visserligen ingen officiell statistik över missbru- två planerar nu att tillsammans grunda en 28585: kets utbredning, men enligt uppgift av miss- stiftelse som skulle bekosta en motagningscen- 28586: brukare själva röker över 200 000 personer tral, ett vårdhem och en rehabiliteringscentral 28587: hasch inom en radie av femtio kilometer från för missbrukare från hela landet. 28588: Helsingfrors centrum. På basis av det ovan anförda föreslår vi 28589: Dessutom har tillgången till amfetamin ökat, vördsamt, 28590: heroin finns att få i gatuhandeln, och också 28591: kokain missbrukas i vårt land. På åtminstone att Riksdagen i statsjörslaget jör år 28592: två orter har man dessutom påträffat crack, en 1990 på momentet 33.73.22 upptar 28593: oren kokainvariant som skapar omedelbart 500 000 mark jör motverkande av nar- 28594: beroende. kotikamissbruk via jöreningarna Va- 28595: Narkotikamissbrukarnas anhöriga samlas paaksi Huumeista ry. och Irti Huumeis- 28596: idag i åtminstone två frivilligorganisationer ta ry. 28597: 28598: Helsingfors den 9 februari 1989 28599: 28600: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 28601: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand 28602: 28603: 28604: 28605: 28606: 52 290089P 28607: 772 1989 vp. 28608: 28609: Raha-asia-aloite n:o 727 Suomennos 28610: 28611: 28612: 28613: 28614: Renlund ym.: Määrarahan osoittamisesta huumeiden väärinkäy- 28615: tön vastaiseen toimintaan 28616: 28617: 28618: Eduskunnalle 28619: 28620: Huumeiden väärinkäyttö tulee yhä yleisem- Huumeista ry. ja Vapaaksi Huumeista ry., 28621: mäksi maassamme, erityisesti nuorten piirissä. jotka yrittävät auttaa väärinkäyttäjiä. Järjestöt 28622: Väärinkäytön laajuudesta ei tosin ole olemassa suunnittelevat yhdessä säätiön perustamista, 28623: mitään virallista tilastoa, mutta väärinkäyttä- joka kustantaisi vastaanottokeskuksen, hoito- 28624: jien itsensä antamien tietojen mukaan yli kodin ja kuntoutuskeskuksen koko maan vää- 28625: 200 000 henkilöä polttaa hasista 50 kilometrin rinkäyttäjille. 28626: säteellä Helsingin keskustasta. 28627: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28628: Lisäksi amfetamiinin saatavuus on kasvanut, nioittaen, 28629: heroiinia on katukaupassa saatavana, ja myös 28630: kokaiinia väärinkäytetään maassamme. Aina- 28631: kin kahdella paikkakunnalla on sitä paitsi ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28632: vattu crackia, joka on epäpuhdas kokaiini- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28633: muunnos ja aiheuttaa välittömästi riippuvuu- 33.73.22 500 000 markkaa huumeiden 28634: den. väärinkäytön estämiseksi Vapaaksi 28635: Huumeiden väärinkäyttäjien omaiset kuulu- Huumeista ry:n ja Irti Huumeista ry:n 28636: vat nykyään kahteen vapaaehtoisjärjestöön Irti avulla. 28637: 28638: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28639: 28640: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 28641: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand 28642: 1989 vp. 773 28643: 28644: Raha-asia-aloite n:o 728 28645: 28646: 28647: 28648: 28649: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen evankeli- 28650: sen opiston teatterikurssitoimintaan 28651: 28652: 28653: Eduskunnalle 28654: 28655: Nurmeksen evankelisen opiston tarkoitukse- maa ala-asteiden kuoroa. Tarkoitus on tehdä 28656: na on järjestää syksyllä 1989 kolme kuukautta kuvaelmasta vuodesta vuoteen toistuva perin- 28657: kestävä teatterikurssi, jolle otetaan 25-30 op- ne. Kuvaelmalla on kolme päätehtävää: hyö- 28658: pilasta. Mikäli teknisesti on mahdollista, hanke dyttää Nurmeksen kansanopistoa, hyödyttää 28659: toteutetaan uutena perusoppijaksolinjana. Jo- Nurmeksen kaupunkia ja matkailua ja johdat- 28660: ka tapauksessa kurssi on tarkoitus muuttaa taa ihmisiä ensimmäisen joulun tunnelmaan 28661: myöhemmin opintolinjaksi. "autenttisissa" olosuhteissa. 28662: Kurssilaiset valmistavat opiskeluaikanaan Hankkeesta tulee aiheutumaan opistolle noin 28663: esityskuntoon Jeesuksen syntymästä kertovan 160 000 markan suuruinen lainatarve henkilös- 28664: laajamittaisen kuvaelman "Immanuel - Ju- töpalkkauksesta, lavasteista ja puvustuksesta. 28665: mala meidän kanssamme". Kuvaelma on tar- Tämän takia tulisi valtion vuoden 1990 tulo- ja 28666: koitus esittää 20.12.1989 Nurmeksen kirkon menoarvioon saada määräraha tarkoitukseen 28667: pihalla. Käsikirjoituksen laatii työryhmä, jo- otetun lainan maksamiseksi. 28668: hon kuuluu teologian tohtori, Nurmeksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28669: evankelisen opiston rehtori Kyllikki Tiensuu, nioittaen, 28670: Nurmeksen toinen kappalainen pastori Raimo 28671: Kemppainen ja toimittaja Eeva Vainio. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28672: Kurssilaisten lisäksi pyydetään hankkeeseen 1990 tulo- ja menoarvioon 160 000 28673: mukaan ainakin Nurmeksen näyttämökerhoa, markkaa Nurmeksen evankeliselle kan- 28674: lasten- ja nuortenteatteri Harlekiinia, nukke- sanopistolle "Immanuel - Jumala 28675: teatteri Narniaa, kehitysvammaisten teatteria meidän kanssamme" -kuvaelmasta ai- 28676: Neliapilaa sekä opettaja Jouni Pirisen johta- heutuvien lainojen maksamiseen. 28677: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28678: 28679: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka 28680: Marita Jurva Tina Mäkelä 28681: 774 1989 vp. 28682: 28683: Raha-asia-aloite n:o 729 28684: 28685: 28686: 28687: 28688: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen evankeli- 28689: sen opiston henkilökunta-asuntojen korjaamiseen 28690: 28691: 28692: Eduskunnalle 28693: 28694: Nurmeksen evankelinen opisto toimii osit- normaaleilla pankkilainoilla. Tämän takia tuli- 28695: tain saneeratuissa, osittain saneeraamattomissa si opistolle saada ylimääräistä valtionapua, 28696: tiloissa Nurmeksessa. Vireillä on kahden hen- jottei lainarasitus koituisi opiston muulle toi- 28697: kilökunnan asunnon perusparannus- ja kor- minnalle rasitteeksi. 28698: jaushanke, sillä henkilökunnasta osa joutuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28699: pitkien matkojen ja laitoksen sisäoppilaitos- nioittaen, 28700: luonteen takia asumaan opiston yhteydessä. 28701: Joulukuussa 1988 kunnostettiin opiston keit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28702: tiötä noin 200 000 markalla. Suunnitellun 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 28703: asuntosaneerauksen kustannusarvio on markkaa Nurmeksen evankelisen kan- 28704: 450 000-500 000 markkaa. Jo toteutettu ja sanopiston opettajien asuntojen sanee- 28705: suunniteltu hanke joudutaan rahoittamaan rauskustannusten peittämiseen. 28706: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28707: 28708: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka 28709: Marita Jurva Tina Mäkelä 28710: 1989 vp. 775 28711: 28712: Raha-asia-aloite n:o 730 28713: 28714: 28715: 28716: 28717: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopio tanssii ja soi 28718: -tapahtuman tukemiseen 28719: 28720: 28721: Eduskunnalle 28722: 28723: Kuopiossa järjestetään vuonna 1989 jo kah- jatkossakin turvata riittävä valtion tuki Kuopio 28724: denneokymmenennen kerran Pohjoismaiden tanssii ja soi -tapahtumalle. 28725: ainoa taidetanssitapahtuma Kuopio tanssii ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28726: soi. Tapahtumasta on muodostunut huomatta- nioittaen, 28727: va perinteinen kesän taidetapahtuma maassam- 28728: me. Kuopio tanssii ja soi on kyennyt lisäämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28729: tanssitaiteen suosiota maassamme ja herättänyt 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28730: tavallisen väestön kiinnostusta myös tanssitai- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 28731: teeseen kautta Suomen. Tämän takia tulisi Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman tuke- 28732: miseen. 28733: 28734: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28735: 28736: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka 28737: Marita Jurva Tina Mäkelä 28738: 776 1989 vp. 28739: 28740: Raha-asia-aloite n:o 731 28741: 28742: 28743: 28744: 28745: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Savi-, Selkäys- ym. 28746: järvien tulvahaittojen poistamiseksi Pielavedellä 28747: 28748: 28749: Eduskunnalle 28750: 28751: Hankkeen tarkoituksena on tulvahaittojen Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 28752: poistaminen Savi-, Selkäys-, Niemis- ym. jär- 1 940 000 mk, josta valtionosuus on 1 520 000 28753: vien rannoilla olevilta alaviita pelloilta sekä mk. 28754: järvien välisten purojen varsilla olevilta vilje- Kuopion vesipiirin vesitoimisto, sittemmin 28755: lyksiltä. Tulvahaitat ovat syntyneet ensisijaises- Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri, on vuodesta 28756: ti valuma-alueella suoritettujen laajojen metsä- 1985 alkaen esittänyt hanketta sekä valtion 28757: ojitusten seurauksena. varsinaisiin työohjelmiin että työllisyysohjel- 28758: Hanketta koskeva ensimmäinen anomus on miin. Vesi- ja ympäristöpiirin käsityksen mu- 28759: tehty jo v. 1957, ja hankkeen laajentamista kaan hanke pitäisi pystyä toteuttamaan mah- 28760: varten toinen hankkeen osakkaiden anomus on dollisimman pian, sillä tulvahaitat alueella ovat 28761: tehty v. 1974. jokavuotisia ja hankkeen toteuttaminen paran- 28762: Kuopion vesipiirin vesitoimiston laatima jär- taa kymmenien tilojen elinkelpoisuutta. 28763: jestelysuunnitelma valmistui v. 1980 ja Itä- 28764: Suomen vesioikeus antoi päätöksen 10.6.1983. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28765: Päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto- nioittaen, 28766: oikeuteen, joka antoi voimassa olevan päätök- 28767: sen 12.11.1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28768: Hankkeesta saatava rahaksi arvioitava hyöty 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 28769: on maataloushyötyä, joka syntyy tulvien pois- 30.40. 77 1 000 000 markan määrärahan 28770: tumisesta hyötyalueelta. Hankkeessa on tulvan Pielavedellä sijaitsevien Savi-, Se/käys- 28771: vaivaamaa hyötyaluetta yhteensä 229 ha, josta ym. järvien tulvahaittojen poistamisek- 28772: peltoa 151 ha. si. 28773: 28774: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28775: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen 28776: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen 28777: Jorma Huuhtanen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 28778: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 28779: 1989 vp. 777 28780: 28781: Raha-asia-aloite n:o 732 28782: 28783: 28784: 28785: 28786: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 434 28787: (Juva-Kaskii) peruskorjaukseen 28788: 28789: 28790: Eduskunnalle 28791: 28792: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28793: kulkeva maantie n:o 434 Juva-Kaskii Juvan nioittaen, 28794: kunnan alueella on tällä hetkellä heikossa kun- 28795: nossa. Hankkeesta on olemassa valmiit kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28796: nostussuunnitelmat 15,6 km:n matkalta kus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28797: tannusarvioitaan 20,0 milj. markkaa. Tiehanke 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 28798: tulisi saada käyntiin jo vuoden 1990 aikana. n:o 434 (Juva-Kaskii) peruskorjauk- 28799: sen aloittamiseksi. 28800: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28801: 28802: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28803: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 28804: 778 1989 vp. 28805: 28806: Raha-asia-aloite n:o 733 28807: 28808: 28809: 28810: 28811: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 28812: 15212 peruskorjaukseen Mikkelissä 28813: 28814: 28815: Eduskunnalle 28816: 28817: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28818: kulkeva paikallistie n:o 15212 Ihastjärvellä nioittaen, 28819: Mikkelin kaupungin alueella on tällä hetkellä 28820: heikossa kunnossa. Hankkeesta on olemassa 28821: valmiit suunnitelmat, joiden kustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28822: 13,0 milj. markkaa. Tien huonon kunnon huo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28823: mioon ottaen hanketta tulisi kuitenkin varhen- 31.24.77 2 000 000 markkaa paikallis- 28824: taa suunnitellusta vuodesta 1994 jo vuoteen tien n:o 15212 peruskorjauksen käyn- 28825: 1990. nistämiseksi. 28826: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28827: 28828: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28829: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 28830: 1989 vp. 779 28831: 28832: Raha-asia-aloite n:o 734 28833: 28834: 28835: 28836: 28837: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrianlah- 28838: den tien peruskorjaukseen 28839: 28840: 28841: Eduskunnalle 28842: 28843: Tervon-Utrianlahden tiestä on huonokun- tarkoitus toteuttaa kunnossapidon varoilla 28844: toisuutensa vuoksi muodostunut kunnan elin- vuosina 1989-1990. Kustannusarvio tältä osin 28845: keinoelämän ja ennen kaikkea matkailun ke- on 1 510 000 markkaa. 28846: hittymisen este. Tie mahdollistaa lyhimmän Kun tiehankkeen toteuttamiseen välillä Kir- 28847: yhteyden pohjoisen suuntaan Pielavedelle ja konkylä-Utrianlahti on varauduttu TVL:n 28848: Iisalmeen Jokijärven-Utrianlahden paikallis- piirin toimenpideohjelmassa vuosina 1989- 28849: tien kautta. Toisaalta se on kunnan sisäisen 1990 ja myös valtion budjetissa vuodelle 1989, 28850: liikenteen kannalta tärkeä yhteys. Tien varrella on hankkeen tarkoituksenmukaisen toteuttami- 28851: Äyskoskella toimii valtakunnallisestikin mer- sen ja tien liikenteellisen merkityksen vuoksi 28852: kittävä kalastusmatkailukeskus Lohimaa, jon- perusteltua osoittaa tarpeelliset varat myös 4, 1 28853: ka kävijämäärä on noussut jo noin 80 OOO:een. km:n pituisen tien loppuosan peruskorjaukseen 28854: Tien vaikutuspiirissä toimii myös Nilakkalohi välillä Utrianlahti-Koivulahti. Koko tien pe- 28855: Oy:n kalanviljelylaitos. ruskorjausta samanaikaisesti puoltaa myös 28856: Tien peruskorjaus ja suuntauksen paranta- tienrakennuskaluston ja varojen tarkoituksen- 28857: minen välillä Tervon kirkonkylä-Utrianlahti mukainen käyttö. 28858: (noin 10 km) sisältyy Kuopion tiepiirin toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28859: pideohjelmaan vuosille 1989-1990. Tarkoi- nioittaen, 28860: tukseen sisältyy aloitusmääräraha valtion vuo- 28861: den 1989 budjettiin. Loppuosasta tietä välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28862: Utrianlahti-Koivulahti (noin 4,1 km) ovat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28863: suunnitelma-asiakirjat olleet nähtävillä ja lau- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Tervon- 28864: sunnolla kunnassa. Tien loppuosan perus- Utrianlahden maantien peruskorjauk- 28865: korjaus em. välillä on suunnitelman mukaan sen loppuun saattamiseksi. 28866: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28867: 28868: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen 28869: Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 28870: Juhani Laitinen J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 28871: 780 1989 vp. 28872: 28873: Raha-asia-aloite n:o 735 28874: 28875: 28876: 28877: 28878: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimipaikan 28879: perustamiseen Kaustiselle 28880: 28881: 28882: Eduskunnalle 28883: 28884: Kaustisen kunnanhallitus esitti kirjelmällään nen maantie n:o 740 Kauhava-Ylivieska, te- 28885: 9. 7.1986 liikenneministeriölle ja Autorekisteri- kevät Kaustisesta hyvin tavoiteHavan paikan. 28886: keskukselle autokatsastustoimiston perustamis- Maantien n:o 740 Kaustisen ja Toholammin 28887: ta Kaustiselle. Vastauksessaan 9.9.1986 Auto- välisen tienosan valmistuttua kuntien ja joki- 28888: rekisterikeskus katsoi, ettei toistaiseksi alueen laaksojen välinen liikenne moninkertaistuu ja 28889: ajoneuvokanta ja etäisyydet huomioon ottaen helpottuu. Lisäksi Kaustisen kunta on valmis 28890: ollut tarkoituksenmukaista perustaa katsastus- luovuttamaan korvauksetta tontin tarkoituk- 28891: toimipaikkaa. Tämän jälkeen kuitenkin on seen sekä tarvittaessa rakentamaan ja vuokraa- 28892: Kaustiselle perustettu väliaikainen katsastus- maan katsastustoimiston tilat. 28893: asema, joka on tarkoitus myöhemmin vaki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28894: naistaa pysyväksi autokatsastustoimistoksi. nioittaen, 28895: Tämä olisi tärkeätä, sillä katsastustoiminnan 28896: sijaintipaikkana Kaustisen liikenteellinen si- 28897: jainti on erinomainen ja jatkuvasti paraneva. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28898: Kunnan halki kulkevan valtatien n:o 13 ohelle 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 28899: valmistuva poikittaistielinja, kantatietasoisena markkaa pysyvän katsastustoimipaikan 28900: parannettava Ylivieskan-Seinäjoen tie, nykyi- perustamiseksi Kaustiselle. 28901: 28902: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28903: 28904: Heikki Riihijärvi Marita J urva Tina Mäkelä 28905: 1989 vp. 781 28906: 28907: Raha-asia-aloite n:o 736 28908: 28909: 28910: 28911: 28912: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravankiven salmen 28913: sillan uusimiseen 28914: 28915: 28916: Eduskunnalle 28917: 28918: Kantatiellä n:o 59 Mikkelin tie- ja vesiraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28919: nuspiirin alueella sijaitseva Oravankiven sal- nioittaen, 28920: men silta on tällä hetkellä heikossa kunnossa. 28921: Sillan uusimisesta on valmiina suunnitelmat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28922: hankkeen kustannusarvio on 11,0 milj. mark- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28923: kaa. Tästä tarvittaisiin vuodelle 1990 vähintään 31.24. 77 3 000 000 markkaa kantatiel- 28924: 3 milj. markkaa. lä n:o 59 sijaitsevan Oravankiven sal- 28925: men sillan uusimisen aloittamiseksi. 28926: 28927: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 28928: 28929: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28930: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 28931: 782 1989 vp. 28932: 28933: Raha-asia-aloite n:o 737 28934: 28935: 28936: 28937: 28938: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon 28939: henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen päihteiden käy- 28940: tön ennaltaehkäisytyössä 28941: 28942: 28943: Eduskunnalle 28944: 28945: Tupakan ja alkoholin kulutuksen lisääntyes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28946: sä on ennalta ehkäisevän valistus- ja ohjaus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 28947: työn merkitys lisääntymässä. Siitä syystä ter- 33.69.27 250 000 markkaa terveyden- 28948: veyskasvatuksen avainhenkilöinä tulee lääkä- huollon henkilöstön jatko- ja täyden- 28949: rien ja muiden hoitotyöhön osallistuvien saada nyskoulutukseen tupakan ja päihteiden 28950: riittävät edellytykset tehokkaan ja ajan tasalla käytön aiheuttamien haittojen ennalta 28951: olevan informaation jakamiseen tupakan ja ehkäisemiseksi. 28952: päihteiden käytön aiheuttamista haitoista. 28953: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28954: nioittaen, 28955: 28956: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28957: 28958: Heikki Riihijärvi Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred 28959: Lea Kärhä Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 28960: Matti Saarinen Ensio Laine Raimo Vistbacka 28961: Marita Jurva Tina Mäkelä 28962: 1989 vp. 783 28963: 28964: Raha-asia-aloite n:o 738 28965: 28966: 28967: 28968: 28969: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Onesimus ry:n Suo- 28970: mussalmen vastaanottokodin varustamiseen 28971: 28972: 28973: Eduskunnalle 28974: 28975: Suomussalmen pitäjässä toimii vapautuville että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28976: vangeille tarkoitettu vastaanottokoti, jossa 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 28977: asukkaat osallistuvat mm. maatilan töihin. markkaa Onesimus ry:/le keittiökalus- 28978: Asuinrakennus on tyydyttävässä kunnossa, teiden ja työkalujen hankintaan Suo- 28979: mutta työkaluja ja keittiökalusteita vielä tarvi- mussalmen vastaanottokotiin. 28980: taan. 28981: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28982: nioittaen, 28983: 28984: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 28985: 28986: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 28987: Marita Jurva Tina Mäkelä 28988: 784 1989 vp. 28989: 28990: Raha-asia-aloite n:o 739 28991: 28992: 28993: 28994: 28995: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sirkkulan puiston 28996: toimintayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 28997: 28998: 28999: Eduskunnalle 29000: 29001: Kuopiossa toimii Sirkkulan puiston toimin- Nämä kaikki vaativat taikootyön lisäksi myös 29002: tayhdistys ry., joka tekee vapaaehtoistyötä tarvikemääräraho ja. 29003: raittiushuollon alalla. Yhdistyksen toimesta on Sirkkulan puiston toimintayhdistys ry. ei ole 29004: talkootyönä saatu korjatuksi toimintatilat van- saanut merkittävästi tukea valtion toimesta. 29005: hasta maalarinverstaasta leiri-, kurssi- ja päivä- Yhdistyksen toiminnan merkityksen tunnusta- 29006: keskustiloiksi. Tiloihin kuuluu myös pieni sau- miseksi ja tärkeän toiminnan tukemiseksi tulisi 29007: na, pallokenttä ja asuinmökit. sille varata valtion vuoden 1990 tulo- ja meno- 29008: Yhdistyksen suunnitelmiin kuuluu rakennuk- arvioon toiminta-avustus. 29009: sen laajennus sauna- ja saniteettitiloilla sekä 12 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29010: yksikön rakentaminen asunnottomille. Lisäksi nioittaen, 29011: yhdistyksen tulevaan toimintaan kuuluu kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29012: pungin lahjoittaman Taivalharjun entisen lei- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 29013: rintäalueen hirsisaunan siirto Likalahden ran- markkaa Sirkkulan puiston toimintayh- 29014: nalla sijaitsevalle raittiushuoltokeskukselle. distys ry:n toiminnan tukemiseen. 29015: 29016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 29017: 29018: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29019: 1989 vp. 785 29020: 29021: Raha-asia-aloite n:o 740 29022: 29023: 29024: 29025: 29026: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan ympäristön- 29027: tutkimuskeskuksen perustamiseen Turun yliopistoon 29028: 29029: 29030: Eduskunnalle 29031: 29032: Porin kaupunki teki kesäkuussa 1988 Turun töntutkimus. Keskuksen toimiala sijoittuu ym- 29033: yliopistolle esityksen Satakunnan ympäristön- päristöntutkimuksen puutteellisimmin tutki- 29034: tutkimuskeskuksen perustamisesta. Esitys pe- tuille alueille, päästöjen biologisiin ja yhteis- 29035: rustui Porin kaupungin erityisalueen kehittä- kunnallis-taloudellisiin vaikutuksiin. Näillä 29036: misohjelmaan, joka kattaa vuodet 1988-1989. alueilla keskus tulee tekemään sekä menetelmiä 29037: Hankkeen suunnittelu aloitettiin 1.8.1988 ja kehittävää perustutkimusta että elinkeinoelä- 29038: suunnittelua johtaa ohjausryhmä, jossa ovat mää ja ympäristönsuojeluhallintoa palvelevaa 29039: edustettuina Porin kaupungin ja Turun yliopis- tilaustutkimusta. Vastaavanlaisella toimialalla 29040: ton lisäksi Turun ja Porin lääninhallitus sekä tutkimusta tekevää ympäristöntutkimusyksik- 29041: Satakunnan seutukaavaliitto ja Satakunnan köä ei Suomessa ole. Keskuksen tehtävänä on 29042: Kauppakamari. Tutkimustoiminta aloitetaan myös seurata alan kansainvälistä perustutki- 29043: toukokuussa 1989. Tähän mennessä on saatu musta ja välittää uutta tutkimustietoa järjestä- 29044: tutkimusrahoitus kahteen keskuksessa tehtä- mällä ympäristöntutkimuksen jatko- ja täyden- 29045: vään monivuotiseen tutkimushankkeeseen. nyskoulutusta. 29046: Pori sopii keskuksen sijoituspaikaksi sijain- Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen 29047: tinsa ja elinkeinorakenteensa puolesta erin- perustaminen sisältyy Turun yliopiston toi- 29048: omaisesti. Kaupunki sijaitsee länsirannikon minta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 1990- 29049: keskivaiheilla, ja rannikolle on keskittynyt eri- 1994. Suurin osa laitoksen perustamiskustan- 29050: tyisesti raskasta kemian- ja metalliteollisuutta nuksista ajoittuu vuodelle 1990. Tärkeimpiin 29051: sekä voimalaitoksia. Koko Länsi-Suomessa ei kiinteistö- ja laitekustannuksiin on arvioitu 29052: ole ympäristöntutkimusta tekevää laitosta. Ko- tuolloin tarvittavan noin 860 000 mk. 29053: kemäenjoki suistoalueineen sekä Pohjanlahden Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29054: rannikko ja Selkämeri ovat luonnoltaan oma- 29055: leimaisia, mutta puutteellisesti tutkittuja aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29056: ta. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 29057: Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen markkaa Turun yliopiston Satakunnan 29058: toiminnan tarkoituksena on keskittää eri tie- ympäristöntutkimuskeskuksen perus- 29059: teenaloilla Turun yliopistossa tehtävä ympäris- tamiseen. 29060: 29061: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29062: 29063: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Raila Aho 29064: Timo Roos Aino Pohjanoksa Einari Nieminen 29065: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo 29066: 786 1989 vp. 29067: 29068: Raha-asia-aloite n:o 741 29069: 29070: 29071: 29072: 29073: Rinne: Määrärahan osoittamisesta koulupurjealuksen suunnitte- 29074: lun aloittamiseen Raumalla 29075: 29076: 29077: Eduskunnalle 29078: 29079: Suomen lippu on vuosikymmenet esiintynyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29080: näyttävästi maailman "syvillä vesillä". Purjeil- taen, 29081: la kulkeva matkailu ja kuljetus ovat uudestaan 29082: valtaamassa alaa erityisesti nuorten keskuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29083: sa. Tällainen mittavampi toiminta olisi pr- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 29084: arvoltaan merkittävää Suomelle. Meillä ei kui- markkaa koulupurjealuksen rakentami- 29085: tenkaan olthkoulukäyttöön soveltuvaa koulu- sen suunnittelun aloittamiseksi Raumal- 29086: purjealusta. la. 29087: Purjealuksen kotisatamaksi sopisi parhaiten 29088: Rauma mittavien perinteiden ja merenkul- 29089: kuoppilaitosten ansiosta. 29090: 29091: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29092: 29093: Heikki Rinne 29094: 1989 vp. 787 29095: 29096: Raha-asia-aloite n:o 742 29097: 29098: 29099: 29100: 29101: Rinne: Määrärahan osoittamisesta koululaiva kuunari Koiviston 29102: kunnostustyön jatkamiseen 29103: 29104: 29105: Eduskunnalle 29106: 29107: Koulutustarkoituksiin rakennettavan kuuna- jonka paikkaaminen on välttämätöntä. Materi- 29108: ri Koiviston kunnostustyö on jatkunut talou- aalihankinnat, joita ko. töitä varten tulee saa- 29109: dellisista vaikeuksista huolimatta. Kuunarin da, ovat laadultaan sellaisia, että niiden saami- 29110: rungon tutkimus- ja kunnostustyö on meneil- nen pelkästään lahjoituksina on mahdotonta. 29111: lään. Kuunarin kansi- ja sisustustyöt tulisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29112: saada käyntiin kuluvan vuoden aikana. Töiden taen, 29113: etenemisen mahdollistamiseksi tarvitaan myös 29114: valtion tukea. Näin kuunari Koiviston valmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29115: tuminen 1990-luvun alkupuolella mahdollistui- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 29116: si. Kuunarin tulevissa töissä tarvitaan myös markkaa koululaiva kuunari Koiviston 29117: laivanrakennusalan ammattihenkilökuntaa, kunnostustyön jatkamiseksi. 29118: 29119: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29120: 29121: Heikki Rinne 29122: 29123: 29124: 29125: 29126: 53 290089P 29127: 788 1989 vp. 29128: 29129: Raha-asia-aloite n:o 743 29130: 29131: 29132: 29133: 29134: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työllisyysinstituutin suunnitte- 29135: lemiseksi Poriin 29136: 29137: 29138: Eduskunnalle 29139: 29140: Käynnissä olevaa rajua elinkeinotoiminnan Työllisyysinsituutin tulisi olla korkeakou- 29141: rakennemuutosta ei Suomessa keskitetysti tut- lutasoinen tutkimus- ja koulutuslaitos, jolla 29142: kita. Palkkatyön käsitteen muuttuminen on olisi kansainväliset yhteydet muihin alan kor- 29143: murroksessa. Sitäkään ei maassamme tutkita. keakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. 29144: Työelämän ja muun ajankäytön yhteensovit- 29145: taminen on myös selvittämätön alue toimeen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29146: taen, 29147: tuloj ärj estelmineen. 29148: Pori on maan vaikein rakennemuutosalue. 29149: Työttömien virrat ovat Porissa syvemmät kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29150: missään muussa Suomen kaupungissa. Miljöö 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 29151: empiiriselle tutkimustoiminnalle on paikkakun- markan määrärahan työllisyysinstituu- 29152: nalla olemassa. tin suunnittelua varten Poriin. 29153: 29154: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29155: 29156: Heikki Rinne 29157: 1989 vp. 789 29158: 29159: Raha-asia-aloite n:o 744 29160: 29161: 29162: 29163: 29164: Rinne: Määrärahan osoittamisesta orkestereille ja yhtyeille 29165: 29166: 29167: Eduskunnalle 29168: 29169: Orkestereiden ja yhtyeiden tukeminen on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29170: jäänyt viime vuosien aikana selvään alakynteen taen, 29171: kulttuurimäärärahojen jaossa huolimatta siitä, 29172: että nimenomaan tällä alueella on saavutettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29173: merkittäviä aluevaltauksia ja orkesterit ja yh- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29174: tyeet ovat todellisissa taloudellisissa vaikeuksis- 29.90.52 3 000 000 markkaa orkeste- 29175: sa. reiden ja yhtyeiden valtionavun lisää- 29176: miseen. 29177: 29178: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29179: 29180: Heikki Rinne 29181: 790 1989 vp. 29182: 29183: Raha-asia-aloite n:o 745 29184: 29185: 29186: 29187: 29188: Rinne: Määrärahan osoittamisesta väkivallan vastaisen muisto- 29189: merkin rakentamiseen Huittisiin 29190: 29191: 29192: Eduskunnalle 29193: 29194: Suomen omistava luokka, Suomea alistavan voimme myös "patsasrintamalla" julkituoda 29195: ja sortavan tsaristisen Venäjän myötäsuojeluk- sekä "fasisminluonteisen" että "demokraattis- 29196: sessa, tarttui ensimmäisen kerran laajamittai- luonteisen" totuuden ketään syyttämätiä tai 29197: sella tavalla aseisiin Huittisissa 13.7.1917. leimaamatta. 29198: Aseellista väkivaltaa ryhdyttiin käyttämään 29199: oman maan aseettornia kansalaisia vastaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29200: taen, 29201: Oikeuksiaan vaativille ja rauhallisesti käyt- 29202: täytyville ihmisille vastattiin kivääritulella. So- 29203: siaalisia ongelmia ryhdyttiin ratkomaan aseilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29204: Tänään tiedämme, millaiseen murhenäytel- 1990 tulo- ja menoarvioon 120 000 29205: mään aseellisen väkivallan tie johti. markan määrärahan Huittisten verilöy- 29206: Historiaamme arvioitaessa meillä pitäisi olla lyn muistomerkin suunnitteluun ja to- 29207: sen verran kansallista itseluottamusta, että teutukseen. 29208: 29209: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29210: 29211: Heikki Rinne 29212: 1989 vp. 791 29213: 29214: Raha-asia-aloite n:o 746 29215: 29216: 29217: 29218: 29219: Rinne: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuotoisen 29220: elinkeinotoiminnan tukemiseen 29221: 29222: 29223: Eduskunnalle 29224: 29225: Maatalous on ajautumassa muutoksiin, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29226: ka tulevat edelleen vähentämään henkilöstöä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29227: perinteisestä maataloudesta. Maaseutu on kui- 30.33.44 50 000 000 markkaa maaseu- 29228: tenkin pidettävä asuttuna ja elinkelpoisena. dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 29229: Maaseudun pienimuotoinen elinkeinotoiminta tukemiseen uusien yritysten luomiseksi 29230: ja maatilatalouden liitännäiselinkeinot tarvitse- ja nykyisten työpaikkojen lisäämiseksi. 29231: vat taloudellista tukea. 29232: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29233: tavasti, 29234: 29235: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29236: 29237: Heikki Rinne 29238: 792 1989 vp. 29239: 29240: Raha-asia-aloite n:o 747 29241: 29242: 29243: 29244: 29245: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämuseon perustami- 29246: seen Parkanoon 29247: 29248: 29249: Eduskunnalle 29250: 29251: Maahan ollaan perustamassa valtakunnallis- Muina perusteluina voidaan todeta, että Par- 29252: ta metsämuseo- ja näyttelykeskusta. Perus- kanossa sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen Par- 29253: tamishankkeeseen liittyvät käytännön tehtävät kanon koeasema, jota parhaillaan ollaan laa- 29254: hoitaa tarkoitusta varten perustettu Suomen jentamassa. Lisäksi kaupungissa sijaitsee met- 29255: Metsämuseosäätiö. Säätiössä on osallisena yli sähallituksen Parkanon hoitoalueen toimisto. 29256: 30 metsäalan yhteisöä, jotka edustavat mm. Naapurikunnassa Kurussa toimii lisäksi Kurun 29257: valtiota, metsäalan työnantaja- ja työnteki- metsäoppilaitos. 29258: jäyhteisöjä ym. 29259: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29260: Parkanon kaupunki on ilmaissut kiinnostuk- nioittavasti, 29261: sensa hanketta kohtaan jo useita vuosia sitten. 29262: Kaupunki on varannut metsämuseon tarkoi- 29263: tuksiin noin 30 ha:n alueen Kaitojenvetten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29264: läheisyydestä valtateiden n:o 3 ja 23 risteykses- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 29265: tä. Sijainniltaan alue olisi helposti saavutetta- markkaa Parkanon kaupunkiin sijoitet- 29266: vissa ja luonnonolosuhteiltaan muutenkin met- tavan valtakunnallisen metsämuseon 29267: sämuseon tarkoituksiin soveltuva. suunnitteluun. 29268: 29269: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29270: 29271: Heikki Rinne Raila Aho Maunu Kohijoki 29272: Raimo Vuoristo Timo Roos Einari Nieminen 29273: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa 29274: 1989 vp. 793 29275: 29276: Raha-asia-aloite n:o 748 29277: 29278: 29279: 29280: 29281: Rinne: Määrärahan osoittamisesta teiden parantamiseen Sata- 29282: kunnassa 29283: 29284: 29285: Eduskunnalle 29286: 29287: Perustellusti voidaan sanoa, että pohjoisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29288: Satakunnan tiestö suhteessa siellä tapahtuviin tavasti, 29289: kuljetuksiin on koko maahan verraten huo- 29290: nommassa kunnossa. Eriarvoisuus on silmiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29291: pistävän räikeä. Perustellusti voi todeta, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29292: pohjoisen Satakunnan alueelta löytyy tiestöjä, 31.24. 77 50 000 000 markkaa teiden 29293: jotka räikeästi loukkaavat valtakunnan alueel- kunnostamiseen ao. tiepiirin alueella 29294: lisen samanarvoisuuden periaatetta. Satakunnassa. 29295: 29296: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29297: 29298: Heikki Rinne 29299: 794 1989 vp. 29300: 29301: Raha-asia-aloite n:o 749 29302: 29303: 29304: 29305: 29306: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien 29307: lisärakentamiseen Satakunnassa 29308: 29309: 29310: Eduskunnalle 29311: 29312: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29313: parasta liikenneturvallisuustyötä. Myös ener- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29314: giapoliittisesti on viisasta luoda mahdollisuuk- 31.24.77 30 000 000 markkaa kevyen 29315: sia tämän liikkumismuodon käyttöön. liikenteen väylien rakentamiseen. 29316: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29317: taen, 29318: 29319: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29320: 29321: Heikki Rinne 29322: 1989 vp. 795 29323: 29324: Raha-asia-aloite n:o 750 29325: 29326: 29327: 29328: 29329: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kiskoliikenteen uusimpien 29330: teknisten sovellutusten käyttöön ottamiseen Valtionrautateillä 29331: 29332: 29333: Eduskunnalle 29334: 29335: Ihmisten ja tavaran kuljettamisessa kiskolii- Suomen VR on kansainvälisessä vertailussa 29336: kenne on kokonaistaloudellisesti edullisin. kärkimaa. Puheet kannattamattomuudesta 29337: Näin on pitkillä matkoilla, joilla joudutaan ovat mielipiteitä vailla todellisuuspohjaa. Jo- 29338: kuljettamaan raskaita tavaroita tai kiireisiä kainen markka kiskoliikenteen teknisten edel- 29339: ihmisiä. lytysten ja uusimpien teknisten sovellutusten 29340: Tulevaisuuden kuljetuksilta vaaditaan: käyttöönotossa on panostusta tulevaisuuden 29341: 1. luonnon säästämistä saasteilta hyväksi: puhtaan maan, veden ja ilman säästä- 29342: 2. nopeutta suurten määrien siirtelyssä miseksi tulevien sukupolvien hyväksi sekä met- 29343: 3. turvallisuutta. siemme tuhon estämiseksi. Se on uuden ajan 29344: Vain tulevaisuuden kiskoliikenne täyttää aateluutta. 29345: edellä mainitut perusvaatimukset. Rautateiden 29346: tulosta subventoidaan eri maissa seuraavasti: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29347: Italia .................................... 52 OJo taen, 29348: Portugali ................................ 48 OJo 29349: Hollanti ................................. 38 OJo 29350: Saksan liittotasavalta .................... 38 OJo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29351: Norja .................................... 28 OJo 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 000 29352: Ruotsi ................................... 14 OJo markkaa rautateiden uusimpien teknis- 29353: Suomi ............................... vain 3 OJo ten sovellutusten käyttöön ottamiseksi. 29354: 29355: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29356: 29357: Heikki Rinne 29358: 796 1989 vp. 29359: 29360: Raha-asia-aloite n:o 751 29361: 29362: 29363: 29364: 29365: Rinne: Määrärahan osoittamisesta turpeen jatkojalostuksen tut- 29366: kimiseen Pohjois-Satakunnassa 29367: 29368: 29369: Eduskunnalle 29370: 29371: Pohjoisessa Satakunnassa on maan huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29372: tavimmat turvevarat. Luonnonsuojelullisten tavasti, 29373: seikkojen estämättä Satakunnan turvetta voi- 29374: taisiin jatkojalostaa pitkälle kehitetyksi tuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29375: teeksi. Toiminta vaatii tutkimusvaroja. Työn 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29376: ja toimeentulon turvaaminen pysyvällä tavalla 32.55.46 500 000 markkaa turpeen jat- 29377: alueella on kunnille elinkysymys. kojalostuksen suunnitteluun ja tutki- 29378: mustyöhön Satakunnan pohjoisosissa. 29379: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29380: 29381: Heikki Rinne 29382: 1989 vp. 797 29383: 29384: Raha-asia-aloite n:o 752 29385: 29386: 29387: 29388: 29389: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimahallinnon asia- 29390: kaspalvelun virkojen lisäämiseksi 29391: 29392: 29393: Eduskunnalle 29394: 29395: Työvoimahallinto kärsii vakavasta asia- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 29396: kaspalvelutyötä tekevän henkilöstön vajaukses- 29397: ta. Henkilöstön tehtävien uudelleenjärjestely ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29398: tehostunut koulutus eivät riitä vajeen täyttämi- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 29399: seen. Henkilöstön puutteesta joutuvat kärsi- markan määrärahan 120 erikoistyövoi- 29400: mään sekä työttömät että työllistäjät. Työnha- maneuvojan viran perustamiseksi työ- 29401: kuajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. voimahallintoon. 29402: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29403: 29404: Heikki Rinne 29405: 798 1989 vp. 29406: 29407: Raha-asia-aloite n:o 753 29408: 29409: 29410: 29411: 29412: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 29413: seksi Karvialle 29414: 29415: 29416: Eduskunnalle 29417: 29418: Pohjoinen Satakunta on etäällä työllisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29419: palvelun suurista alueista. Karvian kunta tar- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29420: vitsee oman työvoimatoimiston alueen työlli- 34.06.01 250 000 markkaa työvoimatoi- 29421: syyspalvelujen tehostamiseksi. miston perustamiseksi Karvialle. 29422: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29423: tavasti, 29424: 29425: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29426: 29427: Heikki Rinne 29428: 1989 vp. 799 29429: 29430: Raha-asia-aloite n:o 754 29431: 29432: 29433: 29434: 29435: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 29436: seksi Kokemäelle 29437: 29438: 29439: Eduskunnalle 29440: 29441: Kokemäki muodostaa yhtenäisen ja laajan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29442: työssäkäyntialueen, jossa alueellisen ja amma- taen, 29443: tillisen kohtaannon ongelmat ovat suuret. 29444: Työllisyyskysymysten tehokas hoitaminen vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29445: tii oman työvoimatoimiston perustamista Ko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29446: kemäen kaupunkiin. 34.06.01 400 000 markkaa työvoimatoi- 29447: miston perustamiseksi Kokemäelle. 29448: 29449: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29450: 29451: Heikki Rinne 29452: 800 1989 vp. 29453: 29454: Raha-asia-aloite n:o 755 29455: 29456: 29457: 29458: 29459: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 29460: seksi Noormarkkuun 29461: 29462: 29463: Eduskunnalle 29464: 29465: Työvoimapalvelujen vieminen asiakkaitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29466: luo on välttämättömyys. Atk tekee tämän nyt 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29467: mahdolliseksi. Porin työvoimatoimisto on li- 34.06.01 250 000 markkaa työvoimatoi- 29468: säksi liian suuri yksikkö. miston perustamiseksi Noormarkkuun. 29469: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29470: tavasti, 29471: 29472: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29473: 29474: Heikki Rinne 29475: 1989 vp. 801 29476: 29477: Raha-asia-aloite n:o 756 29478: 29479: 29480: 29481: 29482: Rinne: Määrärahan osoittamisesta monipalvelutoimiston perus- 29483: tamiseksi Ulvilaan 29484: 29485: 29486: Eduskunnalle 29487: 29488: Porin työvoimatoimisto on maan vaikeimpia Ulvilan ja KuUaan kunnissa on työnhakijoita 29489: työttömyysalueita. Hallitus katsoo ohjelmas- 1 052 henkilöä. 29490: saan, että uudistuvan teollisuuden alueisiin tul- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29491: laan kiinnittämään erityinen huomio. tavasti, 29492: Atk:n käyttöönotto merkitsee palvelutoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29493: nan hajautuksen mahdollisuutta sekä työttö- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29494: mien että työllistäjien tehokkaassa palvelussa. 34.06.01 300 000 markkaa monipalve- 29495: Ulvilan kunta tarvitsee oman palvelupisteensä. lutoimiston perustamiseksi Ulvilaan. 29496: 29497: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29498: 29499: Heikki Rinne 29500: 802 1989 vp. 29501: 29502: Raha-asia-aloite n:o 757 29503: 29504: 29505: 29506: 29507: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Porin työvoimatoimiston pal- 29508: velujen laajentamiseen Porin Pihlavaan 29509: 29510: 29511: Eduskunnalle 29512: 29513: Porin työvoimatoimiston alue on maan vai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29514: keimpia työttömyysalueita, joihin hallitus sa- tavasti, 29515: noo kiinnittävänsä vakavaa huomiota. Porin 29516: toimisto on liian suuri toimisto. Se tarvitsee 29517: hajautuksen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29518: Käytännön kokemukset osoittavat, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29519: atk:n avulla toimivan työnvälityksen hajautus 34.06.01 200 000 markkaa Porin työ- 29520: palvelee sekä työttömiä että työllistäjiä tehok- voimatoimiston palvelupisteen perus- 29521: kaasti. Porin toimiston työttömistä asuu alu- tamista varten Porin Pihlavaan. 29522: eella huomattava osa. 29523: 29524: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29525: 29526: Heikki Rinne 29527: 1989 vp. 803 29528: 29529: Raha-asia-aloite n:o 758 29530: 29531: 29532: 29533: 29534: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työllisyyskoulutuksen tehosta- 29535: miseen 29536: 29537: 29538: Eduskunnalle 29539: 29540: Työllisyyskoulutus on usein ainut kestävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29541: vaihtoehto työttömän työllistämiseksi. 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 000 29542: Työllisyyskoulutus kärsii jatkuvasti varojen markan määrärahan työllisyyskoulu- 29543: puutteesta. tuksen tehostamiseksi. 29544: Edellä olevan perusteella ehdotan, 29545: 29546: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29547: 29548: Heikki Rinne 29549: 29550: 29551: 29552: 29553: 54 290089P 29554: 804 1989 vp. 29555: 29556: Raha-asia-aloite n:o 759 29557: 29558: 29559: 29560: 29561: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ns. harkinnanvaraiseen työl- 29562: listämiseen 29563: 29564: 29565: Eduskunnalle 29566: 29567: Maan hallitus on voimakkaalla kädellä ryh- nanvarainen työllistäminen), otetaan työllistä- 29568: tynyt työllisyysmäärärahojen supistamiseen. misrahat pois. 29569: Taktiikka on vanha ja tuttu. On lisätty määrä- Edellä olevan perusteella ehdotan, 29570: rahoja sinne, missä työllistämistä ei tapahdu. 29571: Jos työllistämistä tapahtuu, niin muutetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29572: tuen ehdot sellaisiksi, että työllistämistä ei 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000 000 29573: tapahdu. Aloilta, joilla työllistämistä tapahtui- markkaa ns. harkinnanvaraisiin työlli- 29574: si (esimerkkinä oli Rinteen malli ja nyt harkin- syysvaroihin. 29575: 29576: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29577: 29578: Heikki Rinne 29579: 1989 vp. 805 29580: 29581: Raha-asia-aloite n:o 760 29582: 29583: 29584: 29585: 29586: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työyhteisöjen kehittämispro- 29587: jektiin 29588: 29589: 29590: Eduskunnalle 29591: 29592: Työtön ihminen elää sosiaalisessa vaaravyö- hittämistyön tekemisen edellä mainittujen ih- 29593: hykkeessä. misten aktivoimiseksi, kuntouttamiseksi, kou- 29594: Syrjäytymistä työmarkkinoilta tapahtuu var- luttamiseksi, kasvattamiseksi ja työllistämisek- 29595: sin laajasti. Paluu työmarkkinoille on vaikeu- si. 29596: tunut suoritevaatimusten kasvaessa. Ongelmat 29597: koskettavat nuorten lisäksi ikääntyneitä ihmi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29598: taen, 29599: siä. 29600: Erityisen vaikea tilanne on sosiaalisiin vai- 29601: keuksiin joutuneiden tai joutumassa olevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29602: työhön ja koulutukseen ohjaamisessa ja pereh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29603: dyttämisessä. 34.50.61 1 000 000 markkaa työyhteisö- 29604: Työyhteisöjä, joissa edellä mainittujen ih- jen kehittämisprojektiin. Määräraha 29605: misten koulutus- ja työmahdollisuuksia asian- voidaan käyttää kuunari Koiviston toi- 29606: tuntijoiden ohjauksessa ja valvonnassa olisi, ei mintakeskuksen työyhteisökokeiluun ja 29607: läheskään riittävästi ole kokeiltu. siitä aiheutuviin hallinto- ja käyttöme- 29608: Kuunari Koiviston Reposaaren toimintakes- noihin ja momentilta voidaan palkata 29609: kus on työyhteisö, jonka erityisluonne sekä enintään 3 henkilöä projektin toteutta- 29610: ulkoiset puitteet mahdollistavat kokeilu- ja ke- miseen. 29611: 29612: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29613: 29614: Heikki Rinne 29615: 806 1989 vp. 29616: 29617: Raha-asia-aloite n:o 761 29618: 29619: 29620: 29621: 29622: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan määräämiseksi 29623: hallitun rakennemuutoksen työllisyyden ja koulutuksen tehos- 29624: tettujen toimenpiteiden erityisalueeksi 29625: 29626: 29627: Eduskunnalle 29628: 29629: Porin kaupunki on ensimma1senä suurena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29630: teollisuuspaikkakuntana Suomessa joutunut taen, 29631: suurteollisen tavaratuotannon työpaikkojen 29632: vähentämisen kohteeksi. Noin tuhat teollista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29633: pysyväksi määriteltyä työpaikkaa on loppunut 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 29634: pysyvällä tavalla. markkaa Satakunnan määräämiseksi 29635: Porin kaupungista on näin ollen saatavissa hallitun rakennemuutoksen tehostettu- 29636: ensimmäiset empiiriset suomalaiskokemukset jen toimenpiteiden erityisa/ueeksi. 29637: kansainvälistymisestä ja työtapojen automati- 29638: soinnin yhteisvaikutuksesta, jota jotkut myös 29639: ns. rakennemuutoksen nimellä kutsuvat. 29640: 29641: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29642: 29643: Heikki Rinne 29644: 1989 vp. 807 29645: 29646: Raha-asia-aloite n:o 762 29647: 29648: 29649: 29650: 29651: Rinne: Määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten työhön sijoit- 29652: tamiseen 29653: 29654: 29655: Eduskunnalle 29656: 29657: Työttömien määrän lisääntyessä on erityises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29658: ti niiden työnhakijoiden määrä, joilla on jokin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29659: työtä haittaava este, voimakkaasti lisääntynyt. 34.50.64 70 000 000 markkaa vajaa- 29660: Työrajoitteisten määrärahat eivät ole lisäänty- kuntoisten työhön sijoittamiseen. 29661: neet samassa suhteessa. 29662: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29663: tavasti, 29664: 29665: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29666: 29667: Heikki Rinne 29668: 808 1989 vp. 29669: 29670: Raha-asia-aloite n:o 763 29671: 29672: 29673: 29674: 29675: Rinne: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen suojatyötä 29676: järjestävän valtionyrityksen perustamiseen 29677: 29678: 29679: Eduskunnalle 29680: 29681: Työrajoitteisten työnhakijoiden määrä kas- huolimatta Göteborgin yliopiston tutkimus- 29682: vaa Suomessa edelleen. keskuksessa on päädytty lopputulokseen, jon- 29683: Ruotsin työttömyysprosentti on alle 2 pro- ka mukaan Samhallin kautta työllistetty henki- 29684: senttia. Maassa on todellinen täystyöllisyys. lö tuottaa 16 000 kruunun kansantaloudellisen 29685: Suurena ansiona onnistumiselle on ollut yrityk- voiton vuodessa. 29686: sille maksettava tuki ja suojatyön hyvä järjes- Mielenkiintoinen piirre on, että Samhall voi 29687: täminen. toimia yrityksen sisällä. Toiminta on yrityksen 29688: Vuonna 1980 koottiin Ruotsissa kaikki suo- sisään rakennettu oma itsenäinen järjestelmä. 29689: jatyötä järjestäneet yritykset yhdeksi yrityksek- Näin on mm. Philipsin ja Elektroluxin kohdal- 29690: si. Sen nimi on nyt SamhalL la jo toteutettu. Kokemukset ovat myönteisiä. 29691: Samhall on osa Ruotsin työllisyyspolitiik- 29692: kaa. Sen tarkoitus on taata oikeus työhön Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 29693: niille, jotka eivät saa työtä avoimilta työmark- vasti, 29694: kinoilta. 29695: Samhall jakautuu 24 alueeseen, joilla on 330 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29696: suojatyökeskusta. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 29697: Suojatyöntekijöiden palkka on 90 prosenttia markkaa valtakunnallisen suojatyötä 29698: Ruotsin teollisuuden keskituntipalkasta. He järjestävän valtionyrityksen perusta- 29699: kuuluvat ammattiliittoon. Palkan korkeudesta miseen. 29700: 29701: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29702: 29703: Heikki Rinne 29704: 1989 vp. 809 29705: 29706: Raha-asia-aloite n:o 764 29707: 29708: 29709: 29710: 29711: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Porin Tahkoluotoon raken- 29712: nettavan voimalan ilmansuojeluinvestointeihin 29713: 29714: 29715: Eduskunnalle 29716: 29717: Porin Tahkoluotoon on tulossa maan mer- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 29718: kittävin hiilivoimala. Hiilen poltolla on suuret 29719: ympäristöriskit. Haitat voidaan nykytekniikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29720: la poistaa, mutta siitä aiheutuu huomattavia 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 29721: välittömiä kustannuksia. Kustannukset ovat markan määrärahan Tahkoluodon 29722: kuitenkin vain murto-osa siitä, millaisia haitto- mahdollisen hiilivoimalan varustami- 29723: ja hiilen polttamisesta aiheutuu luonnolle, jos seksi mahdollisimman täydellisin pääs- 29724: puhdistusta ei tehdä tehokkaasti ja varmasti. töjenestolaittein. 29725: 29726: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29727: 29728: Heikki Rinne 29729: 810 1989 vp. 29730: 29731: Raha-asia-aloite n:o 765 29732: 29733: 29734: 29735: 29736: Rinne: Määrärahan osoittamisesta helmisimpukan suojelun edis- 29737: tämiseen Viljakkalassa 29738: 29739: 29740: Eduskunnalle 29741: 29742: Viljakkalassa sijaitseva helmisimpukkapuro Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29743: on Etelä-Suomessa lajissaan harvinaisuus. Täl- taen, 29744: laisia puroja on Viljakkalan puron ohella vain 29745: yksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29746: Purasta on muinoin kerätty helmisimpukoi- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 29747: ta, joista saatiin helmiä. Nykyään helmisim- markkaa Vi/jakkalan he/misimpukka- 29748: pukka on rauhoitettu. kannan suojelutoimenpiteisiin. 29749: 29750: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29751: 29752: Heikki Rinne 29753: 1989 vp. 811 29754: 29755: Raha-asia-aloite n:o 766 29756: 29757: 29758: 29759: 29760: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien avustamiseen 29761: virkistysalueiden hankinnassa 29762: 29763: 29764: Eduskunnalle 29765: 29766: Satakuntaan on laadittu kolme seutukaavaa, tion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa oleva 29767: joissa on varattu yleisiä virkistysalueita. Selvi- määräraha, 2 milj. mk, on tasoltaan tarpeisiin 29768: tysten mukaan virkistysalueiden toteutumisaste nähden liian pieni. 29769: on varsin alhainen. Erityisesti rannikon ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 29770: saariston virkistyskohteiden toteuttaminen on 29771: ollut puutteellista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29772: Maakunnallisesti merkittävien virkistysaluei- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 29773: den toteuttaminen edellyttää huomattavaa markkaa kuntien avustamiseksi seudul- 29774: maanhankintaa, joka ei ole mahdollista ilman listen virkistysalueiden maanhankinnas- 29775: valtion merkittävää osallistumista siihen. Vai- sa. 29776: 29777: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 29778: 29779: Heikki Rinne Raila Aho Timo Roos 29780: Maunu Kohijoki Einari Nieminen Timo Laaksonen 29781: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo 29782: 812 1989 vp. 29783: 29784: Raha-asia-aloite n:o 767 29785: 29786: 29787: 29788: 29789: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Salon teatterin toiminnan 29790: tukemiseen 29791: 29792: 29793: Eduskunnalle 29794: 29795: Salon kaupungissa toimiva Salon teatteri on kaaminen teatterille. Henkilöstön koulutus 29796: alueellisesti merkittävän, noin 100 henkilön vaatii myös taloudellisia uhrauksia. Taloudelli- 29797: lähes vapaaehtoisvoimin toimiva teatteri. Toi- nen tuki teatterille nykytilanteessa olisi erittäin 29798: minta on aktiivista, ja vuosien kuluessa on tärkeä. 29799: esitetty hyvin monipuolisia näytelmiä niin ai- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 29800: kuisille kuin lapsillekin. Toimintaa vaikeuttaa taen, 29801: kuitenkin jatkuva varojen puute. Teatterin toi- 29802: minnalle olisi tärkeää korjata nykyisen teatteri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29803: salin seinien äänieristys sekä sosiaalitilat. Ajan- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 29804: kohtaisia välttämättömiä lisämenoja ovat pa- markkaa Salon teatterin toiminnan tu- 29805: kettiauton hankinta sekä yhden henkilön palk- kemiseen. 29806: 29807: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29808: 29809: Jukka Roos 29810: 1989 vp. 813 29811: 29812: Raha-asia-aloite n:o 768 29813: 29814: 29815: 29816: 29817: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Salon-Teijon-Mathilde- 29818: dalin tieyhteyden korjaamiseksi 29819: 29820: 29821: Eduskunnalle 29822: 29823: Teijon talouskylä on perinteinen metalli- ja Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon sisällytet- 29824: telakkateollisuuden alue. Uudeksi elinkeinoksi tävä alkurahoitus, esim. 6 miljoonaa markkaa, 29825: on muodostumassa kehittyvä matkailu. Alueel- olisi omiaan tässä vaiheessa tyydyttämään 29826: le ollaan rakentamassa Etelä-Suomen suurinta alueen tarpeita, sekä samalla osoitus siitä, että 29827: vapaa-ajan keskusta. Toimintoihin tulee kuu- hankkeen päärahoitus ja toteutus voitaisiin 29828: lumaan sekä kesä- että talvikauden vapaa-ajan suorittaa seuraavana vuonna eli 1991. 29829: palveluja laskettelumäkineen ja golfkenttineen. 29830: Nykyinen tieyhteys ko. alueelle on erittäin Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 29831: huono tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi. taen, 29832: Toimintojen kasvaessa täyteen laajuuteen lii- 29833: kennemäärät kyseisellä tiellä tulevat huomatta- 29834: vasti kasvamaan ja tiestä muodostuu erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29835: vaarallinen. Tie koko pituudeltaan 24 kilomet- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 29836: rin matkalla kunnostuksen jälkeen olisi mitä markkaa Salon- Teijon-Mathildeda- 29837: suurimmassa määrin avuksi alueen kehittymi- lin tieyhteyden korjaamiseksi Turun ja 29838: selle. Porin läänissä. 29839: 29840: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29841: 29842: Jukka Roos 29843: 814 1989 vp. 29844: 29845: Raha-asia-aloite n:o 769 29846: 29847: 29848: 29849: 29850: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentami- 29851: seen valtatielle n:o 1 Salossa 29852: 29853: 29854: Eduskunnalle 29855: 29856: Valtatien n:o 1 alitse Saloran tehtaiden koh- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 29857: dalle olisi rakennettava kevyen liikenteen ali- taen, 29858: kulkutunneli. Tunnelin rakentaminen on työ- 29859: matkaliikenteen vuoksi turvallisuussyistä vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29860: tämätön. Hanke sisältyy TVL:n toimenpideoh- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 29861: jelmaan vuodelle 1991. Hanketta tulisi kiireh- markkaa alikulkutunnelin rakentami- 29862: tiä sattuneiden lukuisten liikenneonnettomuuk- seksi valtatielle n:o 1 Salon kaupungis- 29863: sien vuoksi ja näin pyrkiä estämään onnetto- sa. 29864: muuksia, joissa ihmiset vammautuvat tai me- 29865: nettävät henkensä. 29866: 29867: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29868: 29869: Jukka Roos 29870: 1989 vp. 815 29871: 29872: Raha-asia-aloite n:o 770 29873: 29874: 29875: 29876: 29877: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakentami- 29878: seen rantaradan alitse Salossa 29879: 29880: 29881: Eduskunnalle 29882: 29883: Salon kaupungissa suunnitelmallinen teolli- Alueen toimivuuden sekä kehittymisen kan- 29884: suuden sijoittuminen sekä osittainen muun lii- nalta kuin myös turvallisen liikkumisen vuoksi 29885: ketoiminnan sijoittuminen kaupungin ydin- hanke tulisi toteuttaa jo vuoden 1990 budjetis- 29886: keskustasta ns. Joensuun alueelle edellyttää sa. 29887: eritasoristeyksen rakentamista rantaradan joko Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 29888: ali tai yli. taen, 29889: Kustannusarvion mukaan alikulkuvaihtoeh- 29890: to maksaa 34,3 miljoonaa markkaa. Alikulku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29891: vaihtoehtoa samoin kuin ylikulkuvaihtoehtoa 1990 tulo- ja menoarvioon 34 300 000 29892: käytettäessä VR:n edustajat ovat ilmoittaneet markkaa eritasoristeyksen rakentami- 29893: VR:n rahoitusosuuden olevan 1,5-2,0 miljoo- seen rantaradan alitse Salon kaupungis- 29894: naa markkaa. sa. 29895: 29896: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29897: 29898: Jukka Roos 29899: 816 1989 vp. 29900: 29901: Raha-asia-aloite n:o 771 29902: 29903: 29904: 29905: 29906: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta venelaiturin rakentamiseen 29907: Perniön Teijoon 29908: 29909: 29910: Eduskunnalle 29911: 29912: Perniön kunnan Teijon taajama on vanhaa den käyttää alueen palveluja, kauppoja, karta- 29913: teollisuusaluetta. Teollisten työpaikkojen su- nohotellia ym. 29914: pistumisen myötä alueelle on muodostumassa Alueen kehittymiselle kyseisen laiturin mer- 29915: uudenlaista vapaa-aikaan liittyvää elinkeinotoi- kitys on erittäin tärkeä. 29916: mintaa. Asianmukainen venelaituri palvelisi Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 29917: sekä paikkakuntalaisia että alueella liikkuvia 29918: veneilijöitä. Säännöllistä reittiliikennettä ajavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29919: vesibussit saisivat samalla mahdollisuuden ran- 1990 tulo- ja menoarvioon 188 000 29920: tautua ko. laituriin ja matkailijat mahdollisuu- markkaa venelaiturin rakentamiseen 29921: Perniön kuntaan Teijon taajamaan. 29922: 29923: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29924: 29925: Jukka Roos 29926: 1989 vp. 817 29927: 29928: Raha-asia-aloite n:o 772 29929: 29930: 29931: 29932: 29933: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen kehitys- 29934: rahaston perustamiseksi Salon seudulle 29935: 29936: 29937: Eduskunnalle 29938: 29939: Tietotekniikan tutkimus- ja kehitystyö kul- den pienyritysten käyttöön. Tämä voisi toteu- 29940: kee jättiharppauksin eteenpäin päivittäin. Ke- tua perustamalla valtiovallan piirissä kehitysra- 29941: hitystyötä tehdään yritysten, yliopistojen ja hastoja, jotka lunastaisivai innovaatioita luo- 29942: korkeakoulujen piirissä. Koska on mahdollis- vutettavaksi edelleen korvausta vastaan pien- 29943: ta, että innovaatioista vain osa katsotaan kau- yrityksille. Tällä järjestelmällä kehitystyötä te- 29944: pallisesti riittävän arvokkaaksi teolliseen tuo- kevä yritys saisi korvauksen ideointikustannuk- 29945: tantoon yritysten valitsemien toimintalohkojen sista ja vastaavasti pienyritykset taitotietoa, 29946: piirissä, huomattava määrä henkistä panosta ja jota niillä ei muutoin olisi mahdollista tuottaa. 29947: innovaatioita jää hyödyntämättä. Joissakin ta- Kansantaloudellemme yhä laajenevalla taitotie- 29948: pauksissa kehitystyötä tekevää henkilöstöä on don kasvulla on mitä merkittävin vaikutus 29949: lähtenyt hyödyntämään yritystoiminnassa uu- yhdentyvillä markkinoilla. 29950: sia, suppean markkinaosuuden tavoittavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29951: tuotteita. nioittaen, 29952: Jotta yritysten piirissä suoritettavaa kehitys- 29953: työtä voitaisiin edelleen käyttää hyödyksi nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29954: den innovaatioiden kohdalla, jotka eivät johda 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 29955: kaupalliseen tuotantoon, olisi löydettävä keino markkaa Varsinais-Suomen kehitysra- 29956: saada nämä tuotemahdollisuudet kiinnostunei- haston perustamiseksi Salon seudulle. 29957: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29958: 29959: Jukka Roos 29960: 818 1989 vp. 29961: 29962: Raha-asia-aloite n:o 773 29963: 29964: 29965: 29966: 29967: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta tietotekniikkayhteisön pe- 29968: rustamiseksi Salon seudulle 29969: 29970: 29971: Eduskunnalle 29972: 29973: Suomen perinteisillä teollisuuspaikkakunnil- sesta sisällöstä ja päästä harjoittamaan amma- 29974: la on tänä päivänä suuria ongelmia tuotantora- tin edellyttämiä valmiuksia todellisessa tuotan- 29975: kenteen muuttuessa ja muokatessa myös van- nossa, tulisi perustaa alueittain valtiovallan 29976: hojen ammattien sisältöä. Vaikka ammattitai- ylläpitämiä teollisuuskyliä tai tietotekniikkayh- 29977: don monipuolistamista edellytetään vanhoissa- teisöjä, joissa korkeatasoisen opetuksen puit- 29978: kin ammateissa, on samanaikaisesti paneudut- teissa luotaisiin valmiudet korkean taitotiedon 29979: tava kouluWUnaan koko henkilökuntaa tule- edellyttämiin alati vaativampiin ammatteihin. 29980: vien ammattien vaatimaan taitotietoon. 29981: Tämä muutos koskettaa paitsi perinteistä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29982: koulutuslaitosta myös aikuisväestön jatkokou- taen, 29983: lutuksesta huolehtivia ammatillisia kurssikes- 29984: kuksia sekä kansalais- ja työväenopistoja. 29985: Näiden koulutusmuotojen yhteistyön ja ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29986: tussuunnitelmien yhteensovittamisella ja tar- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 29987: peiden hahmottamisella on kiire. markkaa suunnittelumäärärahaksi tie- 29988: Jotta jo koulutusvaiheeessa voitaisiin saada totekniikkayhteisön perustamista var- 29989: opetukseen tuntuma uusien ammattien todelli- ten Salon seudulle. 29990: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 29991: 29992: Jukka Roos 29993: 1989 vp. 819 29994: 29995: Raha-asia-aloite n:o 774 29996: 29997: 29998: 29999: 30000: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakentami- 30001: seen Märyn kylän ja kirkonkylän välille Halikossa 30002: 30003: 30004: Eduskunnalle 30005: 30006: Salon kaupungilla ja Halikon kunnalla on Paras ja tehokkain tapa huolehtia Märyn 30007: yhteinen jätevesien keskuspuhdistamo. Puhdis- jätevesistä on johtaa ne siirtoviemäriä pitkin 30008: tamon toiminnan ulkopuolelle jää Halikon kirkonkylän verkkoon ja edelleen keskuspuh- 30009: kunnan Märyn kylän noin 1 300 asukkaan distamolle. Rakennettavan siirtoviemärin pi- 30010: taajama. Kylässä sijaitsee myös lähes 500-paik- tuus tulisi olemaan noin 4 km ja kokonaiskus- 30011: kainen sairaala. tannukset runsaat 2 miljoonaa markkaa. 30012: Märyn taajaman jätevedet puhdistetaan tätä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30013: varten rakennetussa pienehkössä jätevedenpuh- taen, 30014: distamossa. Pienen puhdistamon ongelmana 30015: on herkkyys erilaisille häiriöille. Märyn jäteve- 30016: denpuhdistamon ongelmana on myös jätevesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30017: liete, jota on vuosikaudet ajettu kunnan kaato- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 30018: paikalle ja nyt tällä hetkellä tilapäisesti vuoden markkaa siirtoviemärin rakentamiseen 30019: 1989 loppuun keskuspuhdistamolle. Halikon kyläkeskuksien välille. 30020: 30021: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 30022: 30023: Jukka Roos 30024: 30025: 30026: 30027: 30028: 55 290089P 30029: 820 1989 vp. 30030: 30031: Raha-asia-aloite n:o 775 30032: 30033: 30034: 30035: 30036: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliitto 30037: ry:n toiminnan tukemiseen 30038: 30039: 30040: Eduskunnalle 30041: 30042: Vuokralaisten Keskusliitto ry:n merkitys on kehittämään toimintaansa, rahoituksen turvaa- 30043: valistus- ja neuvontatyössä entisestään koros- minen on erittäin merkityksellistä. 30044: tunut. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30045: Asuntotilanteen kehitys sekä muutokset alan taen, 30046: lainsäädännössä vaativat edelleen jatkuvaa va- 30047: listustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30048: Merkille pantavaa on myös neuvontatyön 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 30049: kohdistuminen usein vähävaraisiin ihmisiin. markkaa Vuokralaisten Keskusliitto 30050: Jotta keskusliitto ja sen alajärjestöt pystyvät ry:lle valistus- ja neuvontatyöhön. 30051: 30052: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 30053: 30054: Jukka Roos 30055: 1989 vp. 821 30056: 30057: Raha-asia-aloite n:o 776 30058: 30059: 30060: 30061: 30062: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalan asevarikko 30063: 3:n asekorjaamon rakentamiseen 30064: 30065: 30066: Eduskunnalle 30067: 30068: Vammalassa sijaitsevan asevarikko 3:n ase- sa nopeasti. Hankkeen kokonaiskustannukset 30069: korjaamo toimii tällä hetkellä lukuisissa van- ovat arvioitavissa noin 12 miljoonaksi markak- 30070: hoissa ja toimintaan nähden ala-arvoisissa ti- si. 30071: loissa. Tilojen huonokuntoisuuden vuoksi ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30072: niissä voida esimerkiksi talvikaudella kaikkina nioittaen, 30073: aikoina työskennellä lainkaan. Sekä tästä syys- 30074: tä että muutoinkin tilat ovat työsuojelunäkö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30075: kohdat huomioon ottaen täysin ala-arvoiset. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 30076: Asekorjaamon uudisrakennuksen huonetila- 27.27. 74 2 000 000 markkaa Vamma- 30077: ohjelma on olemassa ja sen perusteella tarvitta- lan asevarikko 3:n asekorjaamon ra- 30078: vat rakennussuunnitelmat ovat aikaansaatavis- kentamisen aloittamista varten. 30079: 30080: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30081: 30082: Timo Roos Heikki Rinne Einari Nieminen 30083: Raila Aho Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa 30084: Kalevi Lamminen Mikko Elo 30085: 822 1989 vp. 30086: 30087: Raha-asia-aloite n:o 777 30088: 30089: 30090: 30091: 30092: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta YK-joukkoihin pyrki- 30093: vien testaamiseen 30094: 30095: 30096: Eduskunnalle 30097: 30098: Suomen osuus rauhanturvatyössä on kan- koulutukseen. Testin perusteella saattaa hylä- 30099: sainvälisestikin merkittävä. YK:n rauhanturva- tyksi tulla sellainen, jonka varusmiesaikainen 30100: joukoissa palvelee runsaasti suomalaisia. Nii- palvelu on arvosteltu vähintään hyväksi ja joka 30101: hin on myös runsaasti pyrkijöitä. Työn onnis- siviilielämässä on hoitanut vastuullisiakin teh- 30102: tumisen ja etenkin maamme maineen kannalta täviä. 30103: on tärkeätä, että rauhanturvatyöhön haluk- Olisi siis perusteltua syytä suorittaa nimen- 30104: kaista parhaimmisto voidaan ottaa mukaan. omaan tätä tarkoitusta varten laaditut testit 30105: Aivan varusmiespalveluksen ensi päivinä YK-joukkoihin pyrkiville siinä vaiheessa, kun 30106: alokkaille suoritetaan testaus. On ymmärrettä- koulutukseen miehiä valitaan. 30107: vää, että siihen eivät kaikki osaa suhtautua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30108: asian edellyttämällä vakavuudella. Myös tes- nioittaen, 30109: tausolosuhteet vaihtelevat varuskunnittain. 30110: Testin suorittajatkaan eivät ole aina siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30111: koulutusta saaneita. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 30112: Tällä testillä on kuitenkin ratkaisevan mer- markkaa YK-joukkoihin pyrkivien tes- 30113: kittävä osuus valittaessa miehiä YK-joukkojen taamiseen. 30114: 30115: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 30116: 30117: Timo Roos Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila 30118: Sauli Niinistö Kerttu Törnqvist 30119: 1989 vp. 823 30120: 30121: Raha-asia-aloite n:o 778 30122: 30123: 30124: 30125: 30126: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalassa järjestet- 30127: tävien Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen 30128: 30129: 30130: Eduskunnalle 30131: 30132: Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin saasti vanhasta kirjallisuudesta kiinnostuneita 30133: maassamme Vammalassa ensimmäistä kertaa kautta maan. Myös television kulttuuriruutu 30134: kesällä 1985. Siitä pitäen tämän vuotuisen on vuosittain huomioinut varsin näyttävästi 30135: tapahtuman kävijämäärät ovat kasvaneet mo- tämän kaksipäiväisen tapahtuman. 30136: ninkertaisiksi. Samoin päivien ohjelma on laa- 30137: jentunut ja monipuolistunut. Tilaisuuden pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30138: järjestäjänä on nyt varta vasten perustettu nioittaen, 30139: yhdistys Suomen vanhan kirjallisuuden päivät 30140: ry. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30141: Päivien ohjelma on monipuolinen käsittäen 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 30142: seminaareja, esitelmiä, näyttelyitä, kirjahuuto- markkaa Suomen vanhan kirjallisuuden 30143: kauppoja, konsertteja jne. Mukana on alan päivät ry:lle Vanhan kirjallisuuden päi- 30144: tutkijoita ja kirjailijoita eri maista sekä run- vien järjestämiseen Vammalassa. 30145: 30146: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30147: 30148: Timo Roos Raimo Vuoristo Einari Nieminen 30149: Raila Aho Maunu Kohijoki Pentti Lahti-Nuuttila 30150: Heikki Rinne Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 30151: Mikko Elo 30152: 824 1989 vp. 30153: 30154: Raha-asia-aloite n:o 779 30155: 30156: 30157: 30158: 30159: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisten epä- 30160: kaupallisten kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien tukemi- 30161: seen 30162: 30163: 30164: Eduskunnalle 30165: 30166: Suuret valtakunnalliset kulttuuritapahtumat tässäkin pyritään kotiseutuhenkisesti tulemaan 30167: saavat aivan oikein yhteiskunnalta tukea. Näi- omilla toimeen. Pienikin valtiovallan taholta 30168: den lisäksi kunnat ja erilaiset järjestöt järjestä- tuleva tuki olisi tällaisten tilaisuuksien järjestä- 30169: vät eri puolilla maata pienimuotoisia, lähinnä jille paitsi rahallisesti merkityksellistä myös 30170: kansanmusiikin varaan tukeutuvia tapahtumia. osoituksena tehtyä työtä kohtaan osoitetusta 30171: Tavallisesti nämä ovat kestoltaan yhden vii- arvostuksesta. 30172: konvaihteen mittaisia. Tällaisille tilaisuuksille 30173: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30174: on ominaista talkoohenkisyys: tehdään työtä 30175: nioittaen, 30176: palkatta. Saatu mahdollinen rahallinen voitto 30177: käytetään useasti paikallisen museon, usein 30178: ulkoilmamuseon, kehittämiseen tai muuhun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30179: yleishyödylliseen toimintaan. Tällaisia tilai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 30180: suuksia leimaa myös tietynlainen kunnianhi- 29.90.52 JOO 000 markkaa pienimuo- 30181: mo. Väkeä ja julkisuutta ei haeta ottamalla toisten epäkaupal/isten kansanmusiikki- 30182: esiintyjiksi valtakunnan kuuluisuuksia, vaan ja perinnetapahtumien tukemiseen. 30183: 30184: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30185: 30186: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin 30187: Raimo Vuoristo Mats Nyby Kerttu Törnqvist 30188: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola 30189: Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Elo 30190: Pentti Lahti-Nuuttila 30191: 1989 vp. 825 30192: 30193: Raha-asia-aloite n:o 780 30194: 30195: 30196: 30197: 30198: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme Soi kan- 30199: sainvälisen harmonikkatapahtuman tukemiseen 30200: 30201: 30202: Eduskunnalle 30203: 30204: Ikaalisten kaupungissa järjestetään vuosit- sekä erilaiset kilpailut ovat olleet merkittävästi 30205: tain Sata-Häme Soi, joka on arvostettu kan- vaikuttamassa siihen, että harmonikkamusiikin 30206: sainvälinen, viikon mittainen harmonikkata- esittäjäin taso maassamme on maailman huip- 30207: pahtuma. puluokkaa. 30208: Kävijämäärä on vuosittain jatkuvasti kasva- Pienen kaupungin taloudelliset mahdollisuu- 30209: nut, samoin viikon aikana järjestettävien ta- det tapahtuman tukemiseen ovat rajalliset, jo- 30210: pahtumien määrä. ten valtiovallan tuki on välttämätön. 30211: Sata-Häme Soi on maailman suurin harmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30212: nikkajuhla, jolla on vahva kansallinen oma nioittaen, 30213: leima. Kansainvälinen mielenkiintokin on ollut 30214: jatkuvasti kasvamaan päin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30215: Tapahtumana on myös merkittävä koulutuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 30216: sellinen vaikutus. Sen yhteydessä järjestetyt, markkaa Sata-Häme Soi kansainvälisen 30217: erityisesti nuorille tarkoitetut harmonikkaleirit harmonikkatapahtuman tukemiseen. 30218: 30219: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30220: 30221: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin 30222: Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen 30223: Mikko Elo 30224: 826 1989 vp. 30225: 30226: Raha-asia-aloite n:o 781 30227: 30228: 30229: 30230: 30231: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11 eli ns. 30232: Porin tien parantamiseen 30233: 30234: 30235: Eduskunnalle 30236: 30237: Valtatie n:o 11, Porin tie, on merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30238: liikenneväylä mm. yhtenä Porin satamateistä nioittaen, 30239: maakuntaan. Sen kunto tällä hetkellä on huo- 30240: no. Kantavuus on heikko ja tierunko useasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30241: kohdasta pettänyt. Tien saattaminen nykyistä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 30242: parempaan kuntoon on välttämätöntä. 31.24. 77 2 000 000 markkaa valtatien 30243: n:o 11 kunnostukseen. 30244: 30245: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30246: 30247: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne 30248: Einari Nieminen Raila Aho Aino Pohjanoksa 30249: Kalevi Lamminen Mikko Elo 30250: 1989 vp. 827 30251: 30252: Raha-asia-aloite n:o 782 30253: 30254: 30255: 30256: 30257: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 30258: väylän rakentamiseen ja piennarten levittämiseen tiellä n:o 30259: 249 Vammalassa ja Äetsässä 30260: 30261: 30262: Eduskunnalle 30263: 30264: Vammalan ja Äetsän välisellä tiellä n:o 249 Koko hankkeen kustannukset tarvittavine 30265: on liikenne jatkuvasti vilkastunut. Siitä huo- suunnittelumäärärahoineen ovat 6 miljoonaa 30266: mattava osa on työpaikkaliikennettä. Myös markkaa. 30267: jalan ja polkupyörillä tapahtuva kuntoliikunta 30268: tiellä on runsasta. On siis syntynyt tarve paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30269: taa liikenteen sujuvuutta ja erityisesti turvalli- nioittaen, 30270: suutta. 30271: Välillä Nuupala (Vammala)-Ruotsila (Äet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30272: sä) tulisi noin kuuden kilometrin matkalla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 30273: levittää tienpiennarta. Hankkeen kustannusar- 31.24.77 6 000 000 markkaa kevyen lii- 30274: vio on 4 miljoonaa markkaa. Välillä Tiiliteh- kenteen väylän rakentamiseen ja pien- 30275: das-Salmi-yhtiöt Äetsässä tulisi tielle raken- narten levittämiseen tiellä n:o 249 Vam- 30276: taa erillinen kevyen liikenteen väylä, pituudel- malassa ja Äetsässä. 30277: taan noin kolme kilometriä. Sen kustannusar- 30278: vio on 1,5 miljoonaa markkaa. 30279: 30280: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30281: 30282: Timo Roos Heikki Rinne Einari Nieminen 30283: Raila Aho Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa 30284: Kalevi Lamminen Mikko Elo 30285: 828 1989 vp. 30286: 30287: Raha-asia-aloite n:o 783 30288: 30289: 30290: 30291: 30292: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta tavaraterminaalin ra- 30293: kentamiseen Parkanoon 30294: 30295: 30296: Eduskunnalle 30297: 30298: Parkanon kaupunkia ovat viime vuosina alueen kehittämistä se palvelisi merkittävällä 30299: kohdanneet monenlaiset vastoinkäymiset. Vai- tavalla. 30300: tionkin taholta se on ymmärretty ja toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30301: teisiin kaupungin auttamiseksi on ryhdytty. nioittaen, 30302: Myös kaupunki itse on ollut erittäin aktiivinen. 30303: Paikallisen elinkeinoelämän elvyttämisen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30304: nalta tärkeänä pidetään tavaraterminaalin saa- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 30305: mista paikkakunnalle. Vaikean työttömyys- markkaa tavaraterminaalin rakentami- 30306: seen Parkanon kaupunkiin. 30307: 30308: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30309: 30310: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne 30311: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki 30312: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Mikko Elo 30313: 1989 vp. 829 30314: 30315: Raha-asia-aloite n:o 784 30316: 30317: 30318: 30319: 30320: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin 30321: liikenneturvallisuusohjelman laatimiseksi 30322: 30323: 30324: Eduskunnalle 30325: 30326: Turun ja Porin lääni on liikenneturvallisuu- Turun ja Porin läänin liikenneturvallisuuden 30327: den kannalta turvattomimpia läänejä maas- toimintaohjelma olisi tavoitepoliittinen suunni- 30328: samme. Vuosittaiset liikenneonnettomuuskus- telma. Sen avulla voitaisiin: 30329: tannukset ovat läänissä yli miljardi markkaa eli - tehostaa liikenneturvallisuustyötä yleen- 30330: noin 1 400 mk asukasta kohden. sä ko. läänin alueella 30331: Liikenneturvallisuuden parantamisen tulee - systemaattisesti hahmottaa liikennetur- 30332: olla liikennepolitiikan yksi keskeinen painopis- vallisuusongelmat (onnettomuudet ja niitä 30333: tealue. Liikenneturvallisuustyön lähtökohtana edeltävät tilanteet) 30334: tulee olla inhimillisen surun ja kärsimyksen - systemaattisesti analysoida eri sektorien 30335: välttäminen, mutta työ on myös yhteiskuntata- liikenneturvallisuustyö ja muodostaa koko ku- 30336: loudellisesti kannattavaa. Liikenneturvallisuus- va läänin liikenneturvallisuustyöstä (aukkopai- 30337: työ kaipaa tehostamista hallinnon kaikilla ta- kat, päällekkäisyydet, yhteistyömahdollisuu- 30338: soilla. Liikenneturvallisuustyössä läänitason det) 30339: koordinoiva toiminta on ollut tähän mennessä saada kansalaiset liikenneturvallisuutta 30340: erityisen vähäistä. edistäville hankkeille myötämielisiksi ja va- 30341: kuuttaa poliittiset päättäjät riittävien resurssien 30342: Liikenneonnettomuuksia pyritään ehkäise- tähdellisyydestä ja liikenneturvallisuustyön yh- 30343: mään liikenneympäristöä kehittämällä sekä teiskuntataloudellisesta tuottavuudesta 30344: opetuksen, valistuksen ja asennekasvatuksen - löytää painopistealueet, jonne mahdolli- 30345: keinoin. Liikenneonnettomuuksien ehkäisy set lisäresurssit kannattaa suunnata 30346: vaatii lisäksi tutkimusta ja suunnittelua. Onnis- - harjoittaa jatkuvaa tutkimusta, suunnit- 30347: tuakseen ennalta ehkäisevät toimet edellyttävät telua ja seurantaa aktivoivaa toimintaa sekä 30348: laajaa yhteistyötä erilaisten sidosryhmäorgani- luoda hyvät yhteistyömahdollisuudet 30349: saatioiden kanssa. Tällaisia organisaatioita on - antaa kullekin liikenneturvallisuutta 30350: valtion, läänien ja kuntien tasolla, jakautuen edistävälle organisaatiolle mahdollisuus itsenäi- 30351: monen ministeriön, piirihallinnon, hallinto- sesti jatkaa omaa toimintaansa 30352: kunnan ja toimikunnan työhön puhumatta- - aktivoida läänin kuntia liikenneturvalli- 30353: kaan opetuksesta ja vapaaehtoisesta kansalais- suutta edistävien hankkeiden toteuttamiseen. 30354: toiminnasta. Liikenneonnettomuuksien seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30355: rausvaikutusten hoito sisältää terveydenhoitoa, nioittaen, 30356: sairaanhoitoa, kuntoutusta sekä sosiaalihuol- 30357: toa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30358: Liikenneonnettomuuksien ehkäisyn moni- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 30359: ulotteinen kenttä tekee työn vaikeaksi. Mit- markan määrärahan Turun ja Porin 30360: kään ponnistelut eivät kuitenkaan ole liian läänin liikenneturvallisuusohjelman laa- 30361: suuria. timista varten. 30362: 30363: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30364: 30365: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne 30366: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki 30367: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Mikko Elo 30368: 830 1989 vp. 30369: 30370: Raha-asia-aloite n:o 785 30371: 30372: 30373: 30374: 30375: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten 30376: lasten kotihoidon tukeen 30377: 30378: 30379: Eduskunnalle 30380: 30381: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona että sitä ei ole saatu silloinkaan, kun siihen 30382: tapahtuvaa hoitoa pidetään yleisesti suositelta- ilmiselvää tarvetta olisi ollut. 30383: vana hoitomuotona. Sitä se varmaan onkin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30384: erityisesti lasten kohdalla. Tällainen kotona nioittaen, 30385: tapahtuva hoitaminen vaatii perheeltä henkisen 30386: panoksen lisäksi myös taloudellisia uhrauksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30387: joihin on lupa odottaa yhteiskunnalta tukea. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 30388: Asiaa koskevien säädösten lieventyessä ja hoi- markkaa vaikeavammaisten lasten koti- 30389: totarpeen kasvaessa on käynyt niin, että saatu hoidon tukeen. 30390: tuki on ollut joko riittämätön, tai jopa niin, 30391: 30392: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30393: 30394: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin 30395: Raimo Vuoristo Mats Nyby Kerttu Törnqvist 30396: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola 30397: Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Elo 30398: Pentti Lahti-Nuuttila 30399: 1989 vp. 831 30400: 30401: Raha-asia-aloite n:o 786 30402: 30403: 30404: 30405: 30406: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes- 30407: kusliitolle kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukemiseen 30408: 30409: 30410: Eduskunnalle 30411: 30412: Suomessa on runsaat miljoona eläkkeensaa- Kulttuuritoiminnan osalta eläkkeensaajat 30413: jaa, joista runsas kolmannes on järjestäytynyt hoitavat merkittävää kansallista tehtävää. He 30414: valtakunnallisiin eläkeläisjärjestöihin. Tämä säilyttävät, muokkaavat, tallentavat ja siirtävät 30415: on erittäin suuri määrä, kun otetaan huomioon myös nuoremmille sukupolville arvokasta suo- 30416: se, että osa eläkeikäisestä väestöstä ei voi malaista kulttuuriperinnettä. Valtakunnallisen 30417: fyysisen kuntonsa vuoksi osallistua järjestötoi- eläkkeensaajajärjestön toiminnassa tulevat esil- 30418: mintaan. le myös maan eri osien kulttuuriperinteen eri- 30419: tyispiirteet. 30420: Eläkeläisjärjestöjen päätehtävinä on jäsen- 30421: tensä edunvalvonta, sosiaalisen yhteenkuulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30422: nioittaen, 30423: vuuden ja viihtyvyyden lisääminen sekä moni- 30424: muotoisen kulttuuri- ja harrastustoiminnan yl- 30425: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30426: läpitäminen. 30427: 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 30428: Edunvalvonnan osalta on tärkeää, että eläk- markkaa Eläkkeensaajien Keskusliitto 30429: keensaajat tuntevat oikeutensa mutta myös ry:n kulttuuri- ja harrastustoiminnan 30430: voimavarojensa rajat. tukemiseen. 30431: 30432: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30433: 30434: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen 30435: Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen 30436: Mikko Elo Iiris Hacklin Raimo Vuoristo 30437: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen 30438: Markku Pohjola 30439: 832 1989 vp. 30440: 30441: Raha-asia-aloite n:o 787 30442: 30443: 30444: 30445: 30446: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes- 30447: kusliiton historian kirjoittamiseen 30448: 30449: 30450: Eduskunnalle 30451: 30452: Eläkkeensaajien Keskusliitto, joka on yksi Sen alkuvaiheiden ja ensimmatsen neljännes- 30453: maamme seitsemästä valtakunnallisesta elä- vuosisadan kirjaaminen palvelisi arvokkaana 30454: keläisjärjestöstä, perustettiin vuonna 1962 tavalla myös myöhempää historiankirjoitusta. 30455: Kansaneläkkeensaajien Keskusliiton nimellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30456: Sittemmin tämä nimi muutettiin nykyiseksi eli 30457: nioittaen, 30458: Eläkkeensaajien Keskusliitoksi. Nimenmuutos 30459: heijasteli osaltaan sitä, että 1.1.1962 tulivat 30460: voimaan eduskunnan säätämät työeläkelait että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30461: TEL ja LEL. Eläkkeensaajien Keskusliiton 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 30462: perustaminen ja toiminta on siis merkittävä markkaa Eläkkeensaajien Keskusliitto 30463: osa suomalaista työeläkejärjestelmän historiaa. ry:n historian kirjoittamiseen. 30464: 30465: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 30466: 30467: Timo Roos Kari Rajamäki Jussi Ranta 30468: Sakari Knuuttila Jukka Gustafsson Kerttu Törnqvist 30469: 1989 vp. 833 30470: 30471: Raha-asia-aloite n:o 788 30472: 30473: 30474: 30475: 30476: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton 30477: järjestämän lomatoiminnan tukemiseen 30478: 30479: 30480: Eduskunnalle 30481: 30482: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä vammaisen välttämättä tarvitseman avustajan 30483: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Mo- mukanaoloa. Kokonaisuudessaan voidaan sa- 30484: nenlaiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan noa, että vammaisuus aiheuttaa ao. henkilölle 30485: ovat kuitenkin siihen esteenä. taloudellisia lisärasituksia samoin kuin vai- 30486: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- keuksia keskimääräisen elintason ja elämisen 30487: neen on lähinnä kesänviettopaikoissa järjestä- tason ylläpitämiseksi. Valtion tukea siis tarvi- 30488: nyt monipuolista lomanviettoa. Vammaisten taan, jotta vammaiset saisivat lomapalveluita 30489: virkistymiskeskusten ylläpito on muodostunut itselleen. 30490: taloudellisesti erittäin raskaaksi. Näin on kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30491: tenkin katsottu välttämättömäksi menetellä. nioittaen, 30492: Yleiset palvelut on tarkoitettu lähinnä terveille. 30493: Tämän johdosta niiden järjestämisessä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30494: otettu riittävästi huomioon vammaisten usein 1990 tulo- ja menoarvioon 650 000 30495: vaikeata allergisuutta, heidän tarvitsemaansa markkaa käytettäväksi Keuhkovamma- 30496: erityisruokavaliota, liikkumisvaikeuksia eikä liiton järjestämään lomatoimintaan. 30497: 30498: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30499: 30500: Timo Roos Jorma Rantanen Iiris Hacklin 30501: Raimo Vuoristo Mats Nyby Kerttu Törnqvist 30502: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola 30503: Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mikko Elo 30504: Pentti Lahti-Nuuttila 30505: 834 1989 vp. 30506: 30507: Raha-asia-aloite n:o 789 30508: 30509: 30510: 30511: 30512: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistön käyttöä koske- 30513: van suunnitelman laatimiseen Kokemäenjoen vesistöstä 30514: 30515: 30516: Eduskunnalle 30517: 30518: Kokemäenjoen vesistö on monien samaan kalakannan säilyttäminen ja virkistyskalastuk- 30519: suuntaan vaikuttavien toimenpiteiden positiivi- sen lisääminen sekä vesistön muukin elinkei- 30520: sena seurauksena hyvää vauhtia puhdistumas- nollinen kehittäminen. 30521: sa. Voi siis olettaa, että sen käyttö tämänkin 30522: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30523: johdosta on kasvamassa. Jotta erilaiset suunni- 30524: nioittaen, 30525: telmat ja niiden toteutukset palvelisivat tasa- 30526: puolisesti samaa päämäärää, tulisi laatia asias- 30527: ta selkeä suunnitelma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30528: Tavoitteena suunnitelmassa tulisi olla Pyhä- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 30529: järven ja Äetsänkosken välillä vesistön ja sen markkaa vesistön käyttöä koskevan 30530: ympäristön matkailullinen kehittäminen, vir- suunnitelman laadintaan Kokemäen- 30531: kistyskäytön lisääminen, osin harvinaisenkin joelle välillä Pyhäjärvi-Äetsänkoski. 30532: 30533: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30534: 30535: Timo Roos Heikki Rinne Einari Nieminen 30536: Raila Aho Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 30537: Mikko Elo 30538: 1989 vp. 835 30539: 30540: Raha-asia-aloite n:o 790 30541: 30542: 30543: 30544: 30545: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenkyrön kunnan 30546: haja-asutusalueiden vesihuollon rakentamiseen 30547: 30548: 30549: Eduskunnalle 30550: 30551: Hämeenkyrön kunta on tällä vuosikymme- dollisuus haja-asutusalueiden pitämiseen var- 30552: nellä vuosittain käyttänyt varojaan 500 000- teenotettavana asuin- ja työympäristönä. Aja- 30553: 1 000 000 mk pelkästään haja-asutusalueiden tus on varsin hyvä näinä maaseudun elävöittä- 30554: vesihuollon järjestämiseen. Nyt on vuorossa miskampanjoiden aikoina. 30555: syöttöjohto välillä Uskelanniemi-Kyröspohja 30556: sekä runkovesijohto Vesajärvelle samoin kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30557: kahden paineenkorotusaseman rakentamis- ja nioittaen, 30558: muutostyöt. Hankkeiden kustannukset ovat 30559: yhteensä 5 000 000 mk, josta vuoden 1990 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30560: osuus on 1 500 000 mk. Tästä summasta val- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 30561: tionosuus on laskettu 500 000 markaksi. markkaa Hämeenkyrön kunnan haja- 30562: Näiden samoin kuin aikaisempienkin hank- asutusalueiden vesihuollon rakentami- 30563: keiden tarkoituksena on myös ollut luoda mah- seen. 30564: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30565: 30566: Timo Roos Raimo Vuoristo Heikki Rinne 30567: Einari Nieminen Raila Aho Maunu Kohijoki 30568: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Mikko Elo 30569: 30570: 30571: 30572: 30573: 56 290089P 30574: 836 1989 vp. 30575: 30576: Raha-asia-aloite n:o 791 30577: 30578: 30579: 30580: 30581: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppakorkea- 30582: koulun Mikkelin Pienyrityskeskuksen tutkimustoimintaan 30583: 30584: 30585: Eduskunnalle 30586: 30587: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin koitetulla ja tavoitetulla tavalla ovat vielä hy- 30588: Pienyrityskeskus on pienten ja keskisuurten vin rajalliset. 30589: yritysten valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- Pk-yritysten kehitystrendien ehdot tulevat 30590: ja tietopalvelukeskus. Vuosittain koulutukseen ensi vuosikymmenellä ratkaisevasti muuttu- 30591: osallistujien määrä on vakiintunut n. 150 pit- maan usean yhtäaikaisesti vaikuttavan tekijä- 30592: käkestoisen ja n. 200 lyhytkestoisen kurssin joukon vaikutuksesta. Kansainvälistyminen on 30593: kävijään. Käytännönläheisiä tutkimuksia on ajankohtainen ei vain vientiyrityksille, vaan 30594: vuoden 1984 jälkeen laadittu yli 30, ja tietopal- myös kotimarkkinoilla. Työyhteisöjen kehitys 30595: velutoiminta on toiminut vuodesta 1986 läh- liittyy omaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja 30596: tien. uudet yritykset ovat tulevaisuuden resurssiva- 30597: Mikkelin seudun kunnat ovat lahjoittaneet ranto, joiden avulla otamme monet kilpailu- ja 30598: Pienyrityskeskuksen perusvirat vuosina 1983 ja yhteiskuntahaasteet vastaan alueellisesti ja val- 30599: 1984 sekä perustaneet tutkimustoiminnan ke- takunnallisesti. 30600: hittämiseksi tukisäätiön v. 1986. 30601: Tukisäätiön tavoitteena on jakaa vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30602: apurahoja lisensiaatti- ja tohtoriopiskelijoille, taen, 30603: joiden tutkimuksen kohteena ovat pienet ja 30604: keskisuuret yritykset, niiden kasvu ja kuolema. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30605: Tutkimussäätiön varat koostuvat peruspää- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 30606: omasta sekä elinkeinoelämältä saaduista lah- markkaa Helsingin kauppakorkeakou- 30607: joituksista. Tukisäätiö on nimetty TVL:n 33 lun Mikkelin Pienyrityskeskuksen tuki- 30608: §:n 3 momentin 2 kohdan nojalla yleishyödylli- säätiölle pk-yritysten kansainvälistymi- 30609: seksi yhteisöksi, mikä on myönteisellä tavalla sen, pky-työyhteisökehityksen ja uusien 30610: auttanut säätiötä kartuttamaan pääomiaan, korkean teknologian pk-yritysten tutki- 30611: mutta tukisäätiön mahdollisuudet toimia tar- miseen. 30612: 30613: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30614: 30615: Pirjo Rusanen 30616: 1989 vp. 837 30617: 30618: Raha-asia-aloite n:o 792 30619: 30620: 30621: 30622: 30623: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin maakunta-arkis- 30624: ton lisärakennuksen rakentamiseen 30625: 30626: 30627: Eduskunnalle 30628: 30629: Mikkelin maakunta-arkiston nykyiset toimi- tiloja ei ole lainkaan ja konservointitilat ovat 30630: tilat ovat käyneet mitoitukseltaan riittämättö- puutteelliset. 30631: miksi. Maakunta-arkisto ei enää kykene täyttä- Maakunta-arkiston lisärakennus voidaan si- 30632: mään lainsäädännössä asetettua velvoitetta toi- joittaa maakunta-arkiston tontille nykyisen ra- 30633: mia asiakirjojen säilytyspaikkana. Se ei ole kennuksen jatkeeksi. 30634: voinut 1980-luvulla vastaanottaa kuin vähäisen 30635: osan valtion viranomaisten siirtoa odottavista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30636: asiakirjoista. Sen on ollut kieltäydyttävä myös taen, 30637: muun tutkimuksellisesti arvokkaan asiakirja- 30638: aineiston vastaanottamisesta. Myös henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30639: kunnan toimitilat ja tutkijantilat ovat käyneet 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 30640: riittämättömiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. markkaa Mikkelin maakunta-arkiston 30641: Koulutus-, kokous-, näyttely- ja mikrofilmaus- lisärakennuksen rakentamiseen. 30642: 30643: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30644: 30645: Pirjo Rusanen 30646: 838 1989 vp. 30647: 30648: Raha-asia-aloite n:o 793 30649: 30650: 30651: 30652: 30653: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elinkeinoelämän 30654: keskusarkiston arkistotilojen laajentamiseen 30655: 30656: 30657: Eduskunnalle 30658: 30659: Mikkelissä toimivan Suomen Elinkeinoelä- ta osa on kulttuurihistoriallisesti ja tutkimuk- 30660: män keskusarkiston (ELKA) tehtävänä on ke- sen kannalta niin merkittäviä, että niiden säily- 30661: rätä, järjestää, säilyttää sekä asettaa tutkimuk- minen tulisi turvata. Elinkeinoelämän arkis- 30662: sen käyttöön elinkeinoelämän järjestöjen, yri- toinnin kehitys ei voi pysähtyä ELKAn täytty- 30663: tysten ja elinkeinoelämässä toimineitten yksi- miseen. 30664: tyisten henkilöiden arkistoja. ELKA on vuon- Keskusarkiston Säätiö on käynnistänyt suun- 30665: na 1981 perustettu Suomen Elinkeinoelämän nittelutyön uusien arkistotilojen saamiseksi, 30666: Keskusarkiston Säätiön ylläpitämä laitos, jolle joiden kokonaiskustannukset ovat 7-8 mil- 30667: on myönnetty 80 OJo :n lakisääteinen valtion- joonaa markkaa. 30668: apu. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30669: Kahdeksan toimintavuoden jälkeen ELKAn taen, 30670: tilat ovat täyttymässä. Elinkeinoelämässä ta- 30671: pahtuva rakennemuutos on vähentänyt yritys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30672: ten mahdollisuuksia säilyttää omia arkistojaan. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 30673: Mm. tämän johdosta ELKAn arkistoaineisto markkaa Suomen Elinkeinoelämän kes- 30674: on kasvanut ennakoitua nopeammin. Yrityk- kusarkiston (ELKA) arkistotilojen laa- 30675: sistä poistettavaksi joutuvista arkistoaineistois- jentamiseen. 30676: 30677: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30678: 30679: Pirjo Rusanen 30680: 1989 vp. 839 30681: 30682: Raha-asia-aloite n:o 794 30683: 30684: 30685: 30686: 30687: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Karjala-tietokannan ra- 30688: hoittamiseen 30689: 30690: 30691: Eduskunnalle 30692: 30693: Karjala-tietokanta on Mikkelissä toimiva Projekti on yhteistyöprojekti, jossa ovat 30694: toistaiseksi Karjalan Liiton alainen yksikkö, edustettuina Karjalan Liitto ry, Mikkelin kau- 30695: joka kuluvan vuoden aikana tullaan siirtämään punki, Väestörekisterikeskus, kirkkohallitus, 30696: perustettavan Karjala-tietokantasäätiön alai- Mikkelin maakunta-arkisto, Jyväskylän yli- 30697: suuteen. opisto, Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopis- 30698: Karjala-tietokantayksikön tehtävänä on luo- to. Hanketta varten on valtion vuoden 1988 30699: da atk-pohjainen väestötieteellinen tietokanta tulo- ja menoarviossa myönnetty 150 000 mk 30700: Mikkelin maakunta-arkiston yhteydessä säily- ja vuodelle 1989 160 000 mk. Tarvittava atk- 30701: tettävien Karjalan kirkonkirjojen pohjalta eri- laitteisto sekä osa toimintaan tarvittavasta ra- 30702: tyisesti tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin. Ky- hoituksesta on saatu lahjoituksina. 30703: symykseen tulevia tutkimusaloja ovat mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30704: väestötiede, talous- ja sosiaalihistoria, sosiolo- taen, 30705: gia, lääketiede, erityisesti genetiikka ja epide- 30706: miologia, sekä nimistötutkimus. Materiaalia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30707: voidaan käyttää myös sukututkimuksen lähde- 1990 tulo- ja menoarvioon 380 000 30708: materiaalina. Atk-pohjainen materiaali tulee markkaa Karjala-tietokannan rahoitta- 30709: palvelemaan myös opetusta ja arkistolaitosta. miseen. 30710: 30711: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30712: 30713: Pirjo Rusanen 30714: 840 1989 vp. 30715: 30716: Raha-asia-aloite n:o 795 30717: 30718: 30719: 30720: 30721: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentokentän kiito- 30722: tien jatkamiseen ja levittämiseen 30723: 30724: 30725: Eduskunnalle 30726: 30727: Lentotoiminta jatkuu Mikkelin nykyiseltä Ilmailuhallituksen kanssa käydyissä neuvot- 30728: lentokentältä vielä pitkään. Matkustajaliiken- teluissa on kartoitettu pahimmat puutteet ken- 30729: teen palvelujen kehittäminen seuraavien yli 15 tän varustetasossa ja rakenteessa. Kiireellisim- 30730: vuoden jaksolla edellyttää, että Mikkelin ny- pänä toimenpiteenä on pidetty kiitotien jatka- 30731: kyinen lentokenttä kehitetään riittävän korkea- mista ja levittämistä. 30732: tasoiseksi verrattuna vastaaviin valtion hoidos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30733: sa oleviin lentokenttiin (esim. Lappeenranta, taen, 30734: Savonlinna ja Joroinen). Nykyisen lentokentän 30735: kiitotie on 1 350 metriä pitkä ja 30 metriä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30736: leveä. Vaatimukset edellyttäisivät kentän levit- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 30737: tämistä 45 metriin ja vähintään 1 500 metrin markkaa Mikkelin lentokentän kiitotien 30738: kiitotiepituutta. jatkamiseen ja levittämiseen. 30739: 30740: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30741: 30742: Pirjo Rusanen 30743: 1989 vp. 841 30744: 30745: Raha-asia-aloite n:o 796 30746: 30747: 30748: 30749: 30750: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n kehitysohjel- 30751: man (UNDP) kautta Israelin miehittämien Jordan-joen länsi- 30752: rannan ja Gazan alueen arabiväestön tukemiseen 30753: 30754: 30755: Eduskunnalle 30756: 30757: Joulukuun 9 päivänä 1987 alkaneen kansan- tämillä alueilla. YK:lla ja sen erityisjärjestöillä 30758: nousun aikana Israel on tuntuvasti kiristänyt on lukuisia eri kehitysprojekteja mm. länsiran- 30759: miehityspolitiikkaansa v. 1967 valtaamillaan nan alueella ja Gazassa. Niiden tukeminen 30760: Jordan-joen länsirannalla ja Gazan alueella. merkitsisi samalla tuen ilmausta Palestiinan 30761: Miehitysvalta on eri toimin pyrkinyt vaikeutta- kansan kansallisille tavoitteille ja pyrkimyksel- 30762: maan alueen palestiinalaisväestön toimeentuloa le valtiolliseen järjestäytymiseen. 30763: ja elämää, samalla kun väestön yhteiskunnalli- 30764: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30765: sia johtajia on pidätetty ja karkotettu. Israelin 30766: ilmeisenä tavoitteena on erilaisin toimenpitein nioittaen, 30767: saada mahdollisimman monet palestiinalaiset 30768: lähtemään näiltä alueilta, jotka YK:n päätös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30769: ten ja kansainvälisen yhteisön mukaan muo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 30770: dostaisivat tulevan Palestiinan valtion alueen. 24.30.66 3 000 000 markkaa käytettä- 30771: Lähi-idän rauhanratkaisun kannalta on olen- väksi YK:n kehitysohjelman (UNDP) 30772: naisen tärkeää, että palestiinalaisväestön elin- kautta Jordan-joen länsirannan ja Ga- 30773: olosuhteet turvataan erityisesti Israelin miehit- zan alueen arabiväestön tukemiseen. 30774: 30775: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30776: 30777: Mirja Ryynänen Marjatta Stenius-Kaukonen 30778: Saara-Maria Paakkinen Pekka Leppänen 30779: 842 1989 vp. 30780: 30781: Raha-asia-aloite n:o 797 30782: 30783: 30784: 30785: 30786: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston 30787: luento- ja tuntiopetukseen 30788: 30789: 30790: Eduskunnalle 30791: 30792: Kuopion yliopistossa on ollut 1980-luvun teen ja lääketieteen alojen ammatillinen jatko- 30793: alkupuolelta saakka huomattava luento- ja koulutus ovat kärsineet pahasti vajauksesta. 30794: tuntiopetusmäärärahan jälkeenjääneisyys. Opetusministeriön toivomia sisäänottomää- 30795: Vuonna 1988 vajaus oli runsaat 800 000 mark- rien lisäyksiä erityisesti lääketieteessä ja farma- 30796: kaa. Yliopisto on jatkuvasti esittänyt luento- ja siassa ei ole voitu toteuttaa, koska uusien 30797: tuntiopetusmäärärahan lisäystä jälkeenjäänei- opetusryhmien perustamiseen ei ole ollut ohjat- 30798: syystason korjaamiseksi. Esitys ei ole toteutu- tavissa tarvittavia tuntiopetusmäärärahoja. 30799: nut. Yliopisto pitää tätä kehitystä erittäin huo- Avoin korkeakouluopetus ja täydennyskou- 30800: lestuttavana. lutus osana aikuiskoulutusta ovat opetusminis- 30801: Selviytyäkseen opetussuunnitelmien mukai- teriön hallinnonalalla kehittämisen painopiste- 30802: sen opetuksen toteuttamisesta yliopisto on alueita. Kuopion yliopiston mahdollisuuksia 30803: mm. joutunut kääntymään muiden korkeakou- tarjota suunnitelmien mukaisia opetuspalveluja 30804: lujen puoleen saadakseen tilannetta edes väliai- näillä aikuiskoulutuksen osa-alueilla on huo- 30805: kaisesti korjatuksi. Edelleen selviytyäkseen ny- mattavasti vaikeuttanut jatkuva luento- ja tun- 30806: kyisten määrärahojen rajoissa yliopisto on jou- tiopetusmäärärahan puute. 30807: tunut rajoittamaan eräille opintojaksoille osal- Ajatellen yliopiston kokonaisbudjettia kysy- 30808: listuvien opiskelijoiden määrää, jolloin eräillä mys on volyymiltaan verrattain pienestä, mutta 30809: koulutusohjelmilla opiskelijoiden valmistumi- yliopiston koko toiminnan kannalta erittäin 30810: nen saattaa viivästyä. Yliopiston uusilla koulu- tärkeästä määrärahan lisäyksestä. 30811: tusaloilla, joilla on vielä huomattavat opettaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 30812: vajaukset perusvoimavaroissa, opetusta olisi 30813: voitu korvata dosenttiopetuksella. Tämä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30814: ollut kuitenkaan mahdollista, koska yliopistol- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30815: la ei ole tarkoitukseen tarvittavaa luento- ja markkaa Kuopion yliopiston luento- ja 30816: tuntiopetusmäärärahaa. Erityisesti yliopiston tuntiopetusmäärärahan jälkeenjäänei- 30817: uudet alat ja myös alkanut hammaslääketie- syyden korjaamiseen. 30818: 30819: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30820: 30821: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen 30822: Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen 30823: 1989 vp. 843 30824: 30825: Raha-asia-aloite n:o 798 30826: 30827: 30828: 30829: 30830: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistolle 30831: koeturkistarhan vuokraamiseen 30832: 30833: 30834: Eduskunnalle 30835: 30836: Kuopion yliopistolla on Juankoskella käy- seke. Rakentaminen voidaan toteuttaa jo kulu- 30837: tössään heikkotasoinen koeturkistarha. Yli- van vuoden aikana. 30838: opiston opetuksen ja tutkimuksen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30839: koetur kistar ha \on ehdottomasti parannettava. nioittaen, 30840: Juankosken ku'nta on ilmoittanut olevansa ha- 30841: lukas rakentamaan koeturkistarhan. Kunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30842: vuokraisi tarhan Kuopion yliopistolle ja vuok- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 30843: rasopimukseen sisällytetään myös lunastuslau- markkaa Kuopion yliopistolle koe- 30844: turkistarhan vuokrakustannuksiin. 30845: 30846: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30847: 30848: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 30849: Kari Rajamäki Kalle Röntynen Riitta Saastamoinen 30850: Juhani Laitinen Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi 30851: Lauha Männistö 30852: 844 1989 vp. 30853: 30854: Raha-asia-aloite n:o 799 30855: 30856: 30857: 30858: 30859: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten kirjastojen 30860: aluekouluttajajärjestelmän laajentamiseen 30861: 30862: 30863: Eduskunnalle 30864: 30865: Kirjastoalan työvälineet ovat kymmenen (se koskee vain muutaman kotimaisen tieto- 30866: vuoden aikana kehittyneet voimakkaasti. Eri- kannan käytön opastusta). Sitä paitsi koulutta- 30867: tyisesti atk:n käyttöönotto on helpottanut työ- miseen varattu aika ( = valtion varoista korvat- 30868: tä ja tarjonnut uusia palvelumahdollisuuksia. tava työaika) on niin lyhyt, etteivät kouluttajat 30869: Näitä mahdollisuuksia ei ole toistaiseksi kui- ehdi käydä riittävästi kentällä. 30870: tenkaan mm. koulutuksen puutteen takia pys- 30871: tytty hyödyntämään sataprosenttisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30872: Puutetta poistamaan on luotu ns. aluekou- nioittaen, 30873: luttajajärjestelmä, jossa asiantuntevat kirjas- 30874: tonhoitajat voivat opastaa alueensa muita kir- 30875: jastotyöntekijöitä uusissa asioissa. Nykyisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30876: aluekouluttajia on musiikkikirjastojen ja atk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 30877: tietokantojen alueilla. 29.56.28 600 000 markkaa yleisten kir- 30878: Käytännössä on osoittautunut, että atk-alue- jastojen aluekouluttajajärjestelmän laa- 30879: kouluttajien työkenttä on rajattu liian kapeaksi jentamiseen. 30880: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 30881: 30882: Mirja Ryynänen Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Huuhtanen 30883: Juho Sillanpää Pekka Haavisto Riitta Uosukainen 30884: Tapio Holvitie Heli Astala Jukka Gustafsson 30885: Sauli Hautala Keijo Jääskeläinen Aino Pohjanoksa 30886: 1989 vp. 845 30887: 30888: Raha-asia-aloite n:o 800 30889: 30890: 30891: 30892: 30893: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatushank- 30894: keiden toteuttamiseen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin alueel- 30895: la 30896: 30897: 30898: Eduskunnalle 30899: 30900: Kuopion läänissä on peltoa n. 160 000 ha. toteuttamiskustannukset 3,0 milj. markkaa. 30901: Tästä lasketaan olevan n. 75 OJo sellaista, jonka Suunnittelun alaisena vesi- ja ympäristöpiireis- 30902: viljely ei ole mahdollista ilman peruskuivatus- sä on n. 30 hanketta, joiden yhteinen hyötyala 30903: ta, eli siis n. 120 000 ha. Kuivatus joudutaan on 750 haja arvioidut toteuttamiskustannukset 30904: uusimaan perusteellisesti noin 30 vuoden välein n. 2,6 milj. markkaa. 30905: mm. maan kulumisen, painumisen ja ojien Näiden lisäksi vesi- ja ympäristöpiirissä on 30906: kunnon rappeutumisen vuoksi. noin 70 uutta anomusta, joista noin puolet on 30907: Vuosittain olisi siten kuivatustöitä suoritetta- anomusasteella ja toinen puoli sellaisia, joiden 30908: va noin 4 000 ha:n alueella. Maanomistajat maastotutkimukset on tehty, mutta suunnitte- 30909: voivat itse suorittaa pienehköjen valtaojien lua ei ole vielä aloitettu. 30910: puhdistuksen n. 2 000-2 500 ha:n alueella, Tähän ryhmään kuuluvissa hankkeissa pe- 30911: joten yhteisojituksia olisi maankuivatusvaroin rattavaa uomaa on arviolta noin 150 km ja 30912: tehtävä n. 1 500-2 000 hehtaaria vuodessa. hyötyaluetta noin 1 700 ha sekä toteuttamis- 30913: Metsäojitukset ovat myös osaltaan lisänneet kustannukset yhteensä n. 4 milj. markkaa. 30914: kuivatustarvetta, koska ne lisäävät merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30915: västi ylivalumia aiheuttaen näin tulvaherkkyyt- nioittaen, 30916: tä viljelysalueilla. Myös metsäojitusten yhtey- 30917: dessä syntynyt liete on lisännyt alapuolisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30918: valtaojien perkaustarvetta. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 30919: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirissä on 28 markkaa peruskuivatushankkeiden to- 30920: valmista toteuttamiskelpoista kuivatussuunni- teuttamiseen Kuopion vesi- ja ympäris- 30921: telmaa, joiden yhteinen hyötyala on 765 ha ja töpiirin alueella. 30922: 30923: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30924: 30925: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen 30926: 846 1989 vp. 30927: 30928: Raha-asia-aloite n:o 801 30929: 30930: 30931: 30932: 30933: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden jär- 30934: jestämiseen Kuopion lentoasemalle pohjoisesta tulevalle lii- 30935: kenteelle 30936: 30937: 30938: Eduskunnalle 30939: 30940: Kuopion lentoasemalle johtava pohjoisen lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30941: kenteen käyttämää Jälän tie suljettiin syksyllä nioittaen, 30942: 1987 vetoamalla lentoturvallisuusnäkökohtiin. 30943: Tien sulkeminen aiheutti pohjoisesta tuleville että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30944: matkustajille matkan pidentymisen 7 km:llä ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 30945: kaksi vaarallista risteystä. 31.24.77 1 000 000 markkaa maan- 30946: Turvallisen yhteyden järjestäminen edellyt- tieyhteyden järjestämiseksi Kuopion 30947: tää tien parantamista ja tien siirtämistä kauem- lentoasemalle pohjoisesta tulevalle lii- 30948: maksi kiitoradan kohdalla. kenteelle Jätän kylän kautta. 30949: 30950: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30951: 30952: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen 30953: 1989 vp. 847 30954: 30955: Raha-asia-aloite n:o 802 30956: 30957: 30958: 30959: 30960: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten maatalous- 30961: oppilaitosten perustamiskustannuksiin 30962: 30963: 30964: Eduskunnalle 30965: 30966: Määrärahojen niukkuuteen ja työllisyyssyi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30967: hin vedoten on opetusministeriön investointi- taen, 30968: ohjelmissa osa hankkeista sijoitettu toteutetta- 30969: vaksi siten, että hankkeen valtionosuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30970: ohjataan työvoimaministeriön momentilta 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 30971: 34.50.62. Työllisyyslain alueellinen voimaantu- markkaa kunnallisten maatalousoppi- 30972: lo kohdistanee määrärahat lähinnä työllisyys- laitosten perustamiskustannusten val- 30973: lain voimaantuloalueille. Tämä estänee eräiden tionosuuteen. 30974: kunnallisten maatalousoppilaitosten toteutumi- 30975: sen suunnitellussa aikataulussa. 30976: 30977: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 30978: 30979: Kalle Röntynen 30980: 848 1989 vp. 30981: 30982: Raha-asia-aloite n:o 803 30983: 30984: 30985: 30986: 30987: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja 30988: ympäristöpiirille haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämis- 30989: projektiin 30990: 30991: 30992: Eduskunnalle 30993: 30994: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin johdolla vonpaikan valinta moreenissa ja kalliossa, uu- 30995: käynnistettiin valtion vuoden 1987 tulo- ja sien kaivonrakennusratkaisujen kehittäminen, 30996: menoarviossa osoitetuilla varoilla haja-asutuk- fysikaalisten ja biologisten vedenkäsittelymene- 30997: sen vedenhankinnan kehittämisprojekti, joka telmien tutkiminen ja kehittely, kuntakohtai- 30998: alueellisesti ulottui Kuopion lisäksi Keski-Suo- sen vedenhankinnan kehittämissuunnittelun 30999: men, Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kainuun edistäminen, pienyrittäjätoiminnan kehittämi- 31000: vesi- ja ympäristöpiirin alueilta valittuihin eri- nen maaseudun vesihuollossa, kunnallisen toi- 31001: tyyppisiin kokeilukuntiin, jotka ovat seuraa- minnan aktivointi ja siihen liittyvä neuvonta ja 31002: vat: Leppävirta, Viitasaari, Juva, Juuka ja koulutus. 31003: Puolanka. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri esittää, että 31004: Kolmivuotiseksi tarkoitetun projektin rahoi- vuonna 1989 päättyvän projektin jatkoksi pe- 31005: tuksesta on sovittu vuoden 1989 loppuun. Pro- rustetaan kolmivuotinen vedenhankinnan jat- 31006: jektin varoilla (2,37 milj. mk v. 1987-1989) kotutkimus- ja kehittämisprojekti, jonka ko- 31007: on työskennellyt aputyövoiman lisäksi 3-4 konaiskustannukset olisivat arviolta 3 milj. 31008: pohjavesigeologian ja vesihuoltotekniikan kou- markkaa. 31009: lutuksen saanutta henkilöä. Tämän lisäksi vesi- Projektin rahoitustarve vuonna 1990 on 31010: ja ympäristöpiirien sekä kokeilukuntien virka- 1 045 000 markkaa. 31011: miesten työpanos on ollut merkittävä. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31012: lisäksi kunnat ovat huolehtineet vesineuvojien nioittaen, 31013: ja tutkimusaputyövoiman paikkaamisesta. 31014: Projektin tutkimuskohteista, joiden tulokset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31015: julkaistaan erillisinä raportteina vuoden 1989 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31016: lopulla, mainittakoon vesiongelmien yksityis- 30.40.23 1 000 000 markkaa Kuopion 31017: kohtainen selvittely, kunnallisen vesineuvonta- vesi- ja ympäristöpiirin johtaman haja- 31018: toiminnan kokeilu, pohjavesien laatukartoitus, asutuksen vedenhankinnan kehittämi- 31019: kaivojen saneeraustekniikan kehittäminen, kai- sen jatkoprojektin käynnistämiseksi. 31020: 31021: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31022: 31023: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi 31024: Kari Rajamäki Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen 31025: Juhani Laitinen Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 31026: Mirja Ryynänen 31027: 1989 vp. 849 31028: 31029: Raha-asia-aloite n:o 804 31030: 31031: 31032: 31033: 31034: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatuksiin 31035: Kuopion läänissä 31036: 31037: 31038: Eduskunnalle 31039: 31040: Kuopion läänissä on paljon suoviljelmiä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31041: joissa pohjaveden läheisyys estää nykyaikaisen 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 31042: viljelyn. Kuopion vesi- ja ympäristöpiirillä on markkaa peruskuivatuksen toteuttami- 31043: suunnitelmat kuivatuksen suorittamiseksi, seen Kuopion läänissä. 31044: mutta rahoitus puuttuu. 31045: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31046: nioittavasti, 31047: 31048: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31049: 31050: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi 31051: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen 31052: 850 1989 vp. 31053: 31054: Raha-asia-aloite n:o 805 31055: 31056: 31057: 31058: 31059: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kiurujoen perkauksen 31060: aloittamiseksi 31061: 31062: 31063: Eduskunnalle 31064: 31065: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin toimesta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31066: laadittu suunnitelmat Kiurujärven vesistön 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 31067: kunnostamisesta. Työ on aloitettu Kiurujärven markkaa Kiurujoen perkauksen aloitta- 31068: pohjoisosan ruoppauksella ja sitä tulisi välittö- miseksi Kuopion vesi- ja ympäristöpii- 31069: mästi jatkaa Kiurujoen perkauksella suunnitel- rissä. 31070: man kokonaisvaikutusten saavuttamiseksi. 31071: Edellä olG.Van perusteella ehdotan kunnioit- 31072: taen, 31073: 31074: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31075: 31076: Kalle Röntynen 31077: 1989 vp. 851 31078: 31079: Raha-asia-aloite n:o 806 31080: 31081: 31082: 31083: 31084: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta kansalaispalkkakokeilun 31085: käynnistämiseksi Kiuruvedellä 31086: 31087: 31088: Eduskunnalle 31089: 31090: Viime vuosina on keskusteltu perusturvauu- naiseen työnvälitystehtävään sekä sosiaalitoi- 31091: distuksesta. Sosiaaliturvajärjestelmän hajanai- miston sosiaalityöntekijät varsinaiseen sosiaali- 31092: suuden ja tasoerojen vuoksi työttömäksi tai työhön. Kokeilu olisi omiaan antamaan myös 31093: muutoin toimeentulovaikeuksiin joutunut hen- tietoa, missä määrin kansalaispalkkajärjestel- 31094: kilö joutuu saadakseen perustoimeentulotur- mä ja perusturvajärjestelmä ovat omiaan vä- 31095: van asioimaan työvoimatoimistossa, Kansan- hentämään kunnallisella tasolla sekä valtion 31096: eläkelaitoksen paikallistoimistossa ja sosiaali- että kunnan viranomaisten byrokratiaa ja sen 31097: toimistossa. Tämä on asiakkaan kannalta han- lisäämistarvetta. 31098: kalaa ja aiheuttaa samanaikaisesti byrokraat- 31099: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31100: tista hallinnoimista useiden viranomaisten ta- taen, 31101: holla. Kiuruveden kunnassa on valmius myö- 31102: hemmin esitettävän suunnitelman mukaisesti 31103: käynnistää kansalaispalkkakokeilu, jolla saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31104: taisiin käytännön tietoa myöhemmin toteutet- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 31105: tavaa perusturvauudistusta varten. Toteutta- markkaa käytettäväksi kansalaispalk- 31106: malla kansalaispalkkakokeilu vapautettaisiin kajärjestelmän kokeiluun Kiuruveden 31107: samalla työvoimatoimiston henkilöstöä varsi- kunnassa. 31108: 31109: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31110: 31111: Kalle Röntynen 31112: 31113: 31114: 31115: 31116: 57 290089P 31117: 852 1989 vp. 31118: 31119: Raha-asia-aloite n:o 807 31120: 31121: 31122: 31123: 31124: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistön- ja ympäris- 31125: tönsuojelutöihin 31126: 31127: 31128: Eduskunnalle 31129: 31130: Pohjois-Savon maaseutualueiden ongelmana paikkoja uusimalla että rakentamalla viemärei- 31131: on puhtaan veden puute, mikä johtuu vähistä tä ja jätevedenpuhdistamoja. 31132: ja usein heikkolaatuisista pohjavesivaroista. 31133: Maaseutualueiden vesihuolto voidaan järjestää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31134: usein tuomalla kelvollista pohjavettä kauem- nioittaen, 31135: paa. Runkovesijohtolinjojen rakentaminen on 31136: kalleutensa vuoksi mahdollista toteuttaa vain 31137: käyttäjien, kuntien ja valtion yhteisin voimava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31138: roin. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31139: Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on 35.25. 77 JO 000 000 markkaa vesistön- 31140: tarvetta vesiensuojeluhankkeisiin sekä kaato- ja ympäristönsuojelutöihin. 31141: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31142: 31143: Kalle Röntynen Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 31144: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 31145: 1989 vp. 853 31146: 31147: Raha-asia-aloite n:o 808 31148: 31149: 31150: 31151: 31152: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden pohjoisosan 31153: runkovesijohdon rakentamiseen 31154: 31155: 31156: Eduskunnalle 31157: 31158: Yhteistyössä Kuopion vesi- ja ympäristöpii- nautayksikköä. Vesihuolto on perusedellytys 31159: rin kanssa on suunniteltu rakennettavaksi Kiu- maaseudun asutuksen turvaamiseksi. 31160: ruveden pohjoisosan runkovesijohto siten, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31161: kunta hankkisi työkohteen tarvikkeet ja vesi- 31162: taen, 31163: ja ympäristöpiiri tekisi varsinaisen rakennus- 31164: työn vesihuoltotyönä. Työ on tarkoitus käyn- 31165: nistää vuoden 1989 syksyllä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31166: Runkovesijohto mahdollistaa noin 150-200 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 31167: talouden liittymisen jakelu- ja talousjohtojen markkaa Kiuruveden pohjoisosan run- 31168: välityksellä keskitettyyn vesihuoltoon. Talouk- kovesijohdon rakennustyön aloittami- 31169: sien asukasmääräksi arvioidaan 500-700 asu- seksi Kuopion vesi- ja ympäristöpiiris- 31170: kasta ja karjan määräksi noin 1 000-1 500 sä. 31171: 31172: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31173: 31174: Kalle Röntynen 31175: 854 1989 vp. 31176: 31177: Raha-asia-aloite n:o 809 31178: 31179: 31180: 31181: 31182: Saari: Määrärahan osoittamisesta maankuivatushankkeitten lai- 31183: noitukseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä 31184: 31185: 31186: Eduskunnalle 31187: 31188: Vaasan lääni, joka on voimakasta maata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31189: lousaluetta, on pinnanmuodostukseltaan varsin taen, 31190: tasaista. Siellä on edelleen suurta tarvetta 31191: maan peruskuivatuksen järjestämiseen. Sala- 31192: ojituksen yleistyessä tarve riittävien laskuojien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31193: rakentamiseen on jopa lisääntynyt. Lainavaro- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31194: jen supistumisen vuoksi on viime vuosina eri- 30.33.83 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 31195: tyisesti suurempien hankkeitten toteutusaika- kuivatustöiden lainoitukseen Vaasan 31196: taulu hidastunut kohtuuttomasti. vesi- ja ympäristöpiirissä. 31197: 31198: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31199: 31200: Aapo Saari 31201: 1989 vp. 855 31202: 31203: Raha-asia-aloite n:o 810 31204: 31205: 31206: 31207: 31208: Saari: Määrärahan osoittamisesta eräiden Alavuden ja Kuorta- 31209: neen alueiden vesihuollon järjestämiseen 31210: 31211: 31212: Eduskunnalle 31213: 31214: Alavuden kaupunki ja Kuortaneen kunta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31215: ovat laatineet suunnitelman raja-alueillaan si- taen, 31216: jaitsevien kyläkuntien vesihuollon järjestämi- 31217: sestä yhteisenä hankkeena. Alueella asuu 54 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31218: liittyjää, joista monille hyvälaatuinen talous- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31219: vesi on elintärkeä maidontuotannon vuoksi. 30.40.31 1 250 000 markkaa Vetämä- 31220: Koska alue on harvaan asuttua, on vesihuollon järven, Niinimaan, Hunnakon, Kyrös- 31221: järjestäminen kunnille mahdollista vain valtion järven ja Kivenmäen vesihuoltohank- 31222: vesihuoltotyönä. · keen toteuttamiseen valtion vesihuolto- 31223: työnä Alavudella ja Kuortaneel/a. 31224: 31225: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31226: 31227: Aapo Saari 31228: 856 1989 vp. 31229: 31230: Raha-asia-aloite n:o 811 31231: 31232: 31233: 31234: 31235: Saari: Määrärahan osoittamisesta Soinin Jokivarren kylän vesi- 31236: huollon järjestämiseen 31237: 31238: 31239: Eduskunnalle 31240: 31241: Soinin Jokivarren kylän alueella on polttava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31242: tarve hyvälaatuisen talousveden saannin tur- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31243: vaamiseen. Alueen tilat ovat yleensä pienehkö- 30.40.31 500 000 markkaa Soinin Joki- 31244: jä ja harjoittavat maidontuotantoa, jolloin hy- varren alueen vesihuollon järjestämi- 31245: välaatuinen talousvesi on elinehto. seen valtion vesihuoltotyönä. 31246: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31247: taen, 31248: 31249: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31250: 31251: Aapo Saari 31252: 1989 vp. 857 31253: 31254: Raha-asia-aloite n:o 812 31255: 31256: 31257: 31258: 31259: Saari: Määrärahan osoittamisesta Holkonkylän-Tuurin yhdys- 31260: vesijohdon rakentamiseen Töysässä 31261: 31262: 31263: Eduskunnalle 31264: 31265: Yhdysjohdolla Holkonkylä-Tuuri johdet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31266: taisiin vettä Holkonkylään ja turvattaisiin 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 31267: myös Tuurin alueen vedensaanti häiriötapauk- 30.40.31 390 000 markkaa Ho/konky- 31268: sissa. Rakennettavan yhdysjohdon vaikutus- län- Tuurin yhdysvesijohdon rakenta- 31269: alueella on talouksia yhteensä n. 30, joista miseen valtion vesihuoltotyönä Töysän 31270: suurin osa karjatalouksia. kunnassa. 31271: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31272: taen, 31273: 31274: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31275: 31276: Aapo Saari 31277: 858 1989 vp. 31278: 31279: Raha-asia-aloite n:o 813 31280: 31281: 31282: 31283: 31284: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 697 perusparan- 31285: tamiseen välillä Lehtimäki-Soini 31286: 31287: 31288: Eduskunnalle 31289: 31290: Soinin ja Lehtimäen kunnat kuuluvat millä nettu routavaurioista ja pinnan rikkoutumisis- 31291: tahansa mittareilla mitattuna Suomen köyhim- ta kärsivä öljysoratie. Välillä Lehtimäki-Soini 31292: pien kuntien joukkoon. Niitten kehityksen hi- kyseinen maantie on lisäksi erittäin mutkainen. 31293: tauteen on vaikuttanut sijainti Suomenselällä 31294: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31295: niin ilmastollisesti, maaperällisesti kuin talous- 31296: taen, 31297: maantieteellisesti läänin muuta osaa epäedulli- 31298: semmissa olosuhteissa. Viime vuosina näitten 31299: läänin reuna-alueitten kehitystä rajoittavaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31300: tekijäksi on noussut tieolojen puutteellisuus. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31301: Maantie n:o 697 on näitten kuntien ainut 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien 31302: käyttökelpoinen tieyhteys oman maakuntansa n:o 697 (Mäyry-Lehtimäki-Soini) pe- 31303: ja talousalueensa keskukseen Seinäjoelle. Ky- rusparantamisen aloittamiseen välillä 31304: seinen maantie on 1950-1uvun lopulla raken- Lehtimäki-Soini. 31305: 31306: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31307: 31308: Aapo Saari 31309: 1989 vp. 859 31310: 31311: Raha-asia-aloite n:o 814 31312: 31313: 31314: 31315: 31316: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17251 31317: (Tuuri-Holkonkylä-Ähtäri) perusparantamiseen 31318: 31319: 31320: Eduskunnalle 31321: 31322: Paikallistie n:o 17251 palvelee paitsi tien on tiemestaripiirin varatyönä perusparannettu 31323: varrella olevia kyläkuntia myös huomattavaa noin 3 km. Parantamatonta osuutta ko. tiellä 31324: läpikulkuliikennettä, joka suuntautuu Tuurin on kuitenkin edelleen noin 16 km. 31325: kauppakeskukseen tai Ähtärin matkailukes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31326: kukseen. Tie on kuitenkin niin routiva ja taen, 31327: kantavuudeltaan heikko, että kelirikkoaikoina 31328: jopa tienvarrella olevien maatalousyritysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31329: elintärkeät kuljetukset joutuvat suuriin vai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31330: keuksiin. Heikon liikenneturvallisuuden osoi- 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallis- 31331: tuksena ovat tiellä sattuneet monet liikenneon- tien n:o 17251 (Tuuri-Holkonkylä- 31332: nettomuudet. Ähtärin puoleisesta päästä tietä Ähtäri) parantamisen aloittamiseen. 31333: 31334: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31335: 31336: Aapo Saari 31337: 860 1989 vp. 31338: 31339: Raha-asia-aloite n:o 815 31340: 31341: 31342: 31343: 31344: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17143 (Luo- 31345: mankylä-Siltala-J uupakylä) parantamiseen 31346: 31347: 31348: Eduskunnalle 31349: 31350: Paikallistie Luomankylä-Siltala-Juupaky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31351: lä Peräseinäjoen kunnassa on vilkkaasti liiken- taen, 31352: nöity. Tien vaikutuspiirissä sijaitsee useita Va- 31353: pon turvesoita, joten tiellä on runsaasti raskas- 31354: ta liikennettä. Tie toimii läpikulkutienä Sulka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31355: vankylään ja edelleen Alavudelle, joten sillä on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31356: myös seudullista merkitystä. 31.24. 77 4 000 000 markkaa paikallis- 31357: Tien alkupäätä on noin viiden kilometrin tien n:o 17143 (Luomanky/ä-Silta/a- 31358: matkalta parannettu kunnossapitovaroin. Kan- Juupakylä) parantamiseen. 31359: tavuudeltaan heikkoa parantamatonta osuutta 31360: on vielä noin 12 km. 31361: 31362: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31363: 31364: Aapo Saari 31365: 1989 vp. 861 31366: 31367: Raha-asia-aloite n:o 816 31368: 31369: 31370: 31371: 31372: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden n:ot 17491 ja 31373: 17489 perusparantamiseen välillä Keskikylä-Suni 31374: 31375: 31376: Eduskunnalle 31377: 31378: Vuodesta 1980 lähtien Lehtimäen kunta on toiminnalle olisi keväisin kelirikkohaittoja. 31379: esittänyt paikallisteiden n:ot 17491 ja 17489 Tien rakentamisvarat olivat varattuina vuoden 31380: rakenteen parantamista välillä Keskikylä- 1983 budjetissa, mutta valituksen johdosta 31381: Suni. Suunnitelma-asiakirjat ovat olleet nähtä- hanketta ei silloin voitu toteuttaa. Vuonna 31382: villä 23.3.-5.4.1983, ja ne olisivat toteutta- 1986 korkein hallinto-oikeus on hylännyt ko. 31383: miskunnossa milloin vain, kun rahoitus hanketta koskeneen valituksen. 31384: 2 733 000 markkaa saataisiin kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31385: Ko. tielle kohdistuu erittäin raskasta liiken- taen, 31386: nettä. Tie on aina routavaurioiden aikaan en- 31387: simmäisenä rajoitusten alaisena. Tie tulisi pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31388: kaisesti korjata rakenteeltaan sellaiseksi, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 31389: painorajoituksista voitaisiin luopua. 31.24. 77 2 733 000 markkaa paikal/is- 31390: Lehtimäen suurin vientitoimintaa harjoittava teiden n:ot 17491 ja 17489 perusparan- 31391: saha sijaitsee mainitun tien varressa, ja olisi tamiseksi välillä Keskikylä-Suni Lehti- 31392: ensiarvoisen tärkeää, ettei sahan kuljetus- mäen kunnassa. 31393: 31394: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31395: 31396: Aapo Saari 31397: 862 1989 vp. 31398: 31399: Raha-asia-aloite n:o 817 31400: 31401: 31402: 31403: 31404: Saari: Määrärahan osoittamisesta Itä-Ähtärin paikallistien pa- 31405: rantamiseen välillä Ähtäri-Rasisalo 31406: 31407: 31408: Eduskunnalle 31409: 31410: Itä-Ähtärin paikallistie on liikenteellisesti Suunnitelmat tien parantamiseksi ovat val- 31411: tärkeä. Alueensa asukkaiden liikennöinnin li- miina välillä Ähtäri-Rasisalo. Peruskorjauk- 31412: säksi sille ohjautuu merkittävässä määrin Äh- sen tarpeessa olevan tien pituus on 13,8 km. 31413: täristä pohjoiseen suuntautuvaa liikennettä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31414: Pahan routimisen ja heikon kantavuutensa taen, 31415: vuoksi kyseinen tie olisi kipeästi välittömän 31416: peruskorjauksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31417: Työttömyys on Ähtärin kunnassa pysynyt 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31418: jatkuvasti noin kahdeksan prosentin tasolla. 31.24.77 4 000 000 markkaa Itä-Ähtä- 31419: Tällä hetkellä Ähtärin kuorma-autoilijoita uh- rin paikallistien parantamiseen välillä 31420: kaa erityisen paha työttömyys, koska mitään Ähtäri-Rasisalo. 31421: merkittäviä maanrakennustöitä ei ole näköpii- 31422: rissä. 31423: 31424: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31425: 31426: Aapo Saari 31427: 1989 vp. 863 31428: 31429: Raha-asia-aloite n:o 818 31430: 31431: 31432: 31433: 31434: Saari: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden palveluta- 31435: soisen joukkoliikenteen tukemiseen 31436: 31437: 31438: Eduskunnalle 31439: 31440: Valtion budjettivaroin on tuettu haja-asutus- asutusalueilla on välttämätöntä etenkin koulu- 31441: alueiden joukkoliikennettä niin, että koulu-, laisille ja eläkeläisille. 31442: asiointi- ja työmatkaliikenne on voitu turvata. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31443: Tälle vuodelle haja-asutusalueiden joukkolii- taen, 31444: kenteen palvelujen turvaamiseksi osoitettiin va- 31445: roja 80 milj. mk. Kun hallitus on vuoden 1989 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31446: budjettiesityksestä poistanut kyseisen momen- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31447: tin, niin haja-asutusalueiden koululais- ja asi- 31.58.30 30 000 000 markkaa haja- 31448: ointiliikenteen turvaaminen vaarantuu. Liiken- asutusalueiden peruspalvelutasoisen 31449: nepalvelujen turvaaminen valtion varoin haja- joukkoliikenteen tukemiseen. 31450: 31451: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31452: 31453: Aapo Saari 31454: 864 1989 vp. 31455: 31456: Raha-asia-aloite n:o 819 31457: 31458: 31459: 31460: 31461: Saari: Määrärahan osoittamisesta Löyvänjärven kunnostamiseen 31462: 31463: 31464: Eduskunnalle 31465: 31466: Kuortaneen ja Töysän kuntien rajalla sijait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31467: seva Löyvänjärvi on pahoin liettynyt ja ruo- taen, 31468: hottunut. Kuivana aikana sen vesipinta painuu 31469: haitallisen alas. Järven ympärillä olevalle elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31470: voimaiselle kyläkunnalle järven kunnostamisel- 1990 tulo- ja menoarvioon 375 000 31471: la on suuri merkitys. markkaa Löyvänjärven kunnostami- 31472: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut seen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin 31473: Löyvänjärven kunnostamissuunnitelman, joka suunnitelman mukaisesti. 31474: on valmis ja toteuttamiskelpoinen. 31475: 31476: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31477: 31478: Aapo Saari 31479: 1989 vp. 865 31480: 31481: Raha-asia-aloite n:o 820 31482: 31483: 31484: 31485: 31486: Saari: Määrärahan osoittamisesta eräiden Töysän kunnassa si- 31487: jaitsevien järvien kunnostuksen suunnitteluun 31488: 31489: 31490: Eduskunnalle 31491: 31492: Ponnenjärvi, Riihonjärvi ja Akkajärvi sijait- täen. Muutoin tilanne mainittujen järvien osal- 31493: sevat varsin keskeisesti Töysän taajama- ja ta nopeasti pahenee. 31494: kyläasutukseen nähden, joten niillä on aivan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31495: erityistä merkitystä, niin maisemallisesti kuin taen, 31496: virkistyksen ja kalastuksen kannalta. 31497: Järvet ovat pahoin mataloituneet ja lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31498: kauttaaltaan järvikasvillisuuden valtaamia. 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 31499: Niitten kunnostamiseen olisi tarpeen ryhtyä markkaa Töysän Ponnenjärven, Rii- 31500: ensi tilassa luontoon sopivia menetelmiä käyt- honjärven jaAkkojärven kunnostuksen 31501: suunnitteluun. 31502: 31503: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31504: 31505: Aapo Saari 31506: 866 1989 vp. 31507: 31508: Raha-asia-aloite n:o 821 31509: 31510: 31511: 31512: 31513: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 31514: parantamiseen 31515: 31516: 31517: Eduskunnalle 31518: 31519: Liikennemäärät ovat kantatiellä n:o 53 li- osuuden parantaminen on myös erittäin tär- 31520: sääntyneet huomattavasti viime vuosina. Eri- keää alueen kehitysedellytysten ja raskaan lii- 31521: tyisesti välillä Lahja-Lohjanharju liikenne- kenteen liikennemäärien kasvun vuoksi. 31522: määrät ovat lisääntyneet vuodessa tuhannella Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 31523: ajoneuvolla/vuorokausi keskimääräisen vuoro- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 31524: kausiliikenteen ollessa em. tieosuudella kunnassa. 31525: 11 000-13 000 ajoneuvoa vuonna 1987. Seu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 31526: rauksena on myös onnettomuusriskien kasva- tavasti, 31527: minen. Vuosina 1984-1988 on tapahtunut yh- 31528: teensä 57 onnettomuutta välillä Lohja-Loh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31529: janharju. Viime vuoden 14 onnettomuudessa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31530: kaksi henkilöä menetti henkensä. Vastaavasti 31.24.77 66 000 000 markkaa Uuden- 31531: välillä Hanko-Skogby sattui vuosina 1984- maan tie- ja vesirakennuspiirille kanta- 31532: 1988 yhteensä 134 onnettomuutta. Viime vuo- tien n:o 53 parantamiseen välillä 31533: den 30 onnettomuudessa menetti kolme henki- Lahja-Lohjanharju ja Hanko-Skog- 31534: löä henkensä. Hangon ja Skogbyn välisen by. 31535: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 31536: 31537: Matti Saarinen Anssi Rauramo Tuula Liunaiomaa 31538: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Marita Jurva 31539: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki Reino Paasilinna 31540: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo Henrik Lax 31541: Per-Henrik Nyman Markku Pohjola Ritva Laurila 31542: Claes Andersson Antti Kalliomäki Marja-Liisa Löyttyjärvi 31543: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri 31544: Tuulikki Hämäläinen 31545: 1989 vp. 867 31546: 31547: Raha-asia-aloite n:o 822 31548: 31549: 31550: 31551: 31552: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakka- ja päihdeva- 31553: listuksen koordinointiin 31554: 31555: 31556: Eduskunnalle 31557: 31558: Tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentä- suunta voidaan muuttaa myönteiseen suun- 31559: miseen tähtäävää valistustyötä on Suomessa taan. 31560: tehty useiden eri tahojen toimesta. Tehdyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31561: ponnisteluista huolimatta ovat käyttöluvut ja nioittaen, 31562: niihin sidotut haittaluvut huolestuttavassa kas- 31563: vussa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31564: Tällaisessa tilanteessa tarvitaan monien ta- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 31565: hojen saumatonta yhteistyötä, jotta yksilön ja 33.73.22 JOO 000 markkaa tupakka- ja 31566: yhteiskunnan hyvinvointia uhkaava kehitys- päihdevalistuksen koordinointiin. 31567: 31568: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 31569: 31570: Matti Saarinen Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila 31571: Anssi Rauramo Ensio Laine Pirkko Ikonen 31572: Lea Kärhä Jorma Fred 31573: 31574: 31575: 31576: 31577: 58 290089P 31578: 868 1989 vp. 31579: 31580: Raha-asia-aloite n:o 823 31581: 31582: 31583: 31584: 31585: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopis- 31586: ton koulutus- ja kehittämiskeskuksen toimitilojen vuokrauk- 31587: seen 31588: 31589: 31590: Eduskunnalle 31591: 31592: Kuopion yliopistoon on perustettu koulutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31593: ja kehittämiskeskus, johon kuuluvat täyden- nioittaen, 31594: nyskoulutusosasto, kurssiosasto sekä kansain- 31595: välisten asiain osasto. Laitos on tarkoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31596: sijoitettavaksi Teknia-taloon, joka valmistuu 1990 tulo- ja menoarvioon 650 000 31597: keväällä 1990. Yliopistolla on aikomus vuokra- markan määrärahan Kuopion yliopis- 31598: ta talosta tiloja yhteensä n. 1 600 m2 • Tilan ton koulutus- ja kehittämiskeskuksen 31599: vuokrakustannukset ovat arviolta 1,3 miljoo- vuokrakustannuksiin. 31600: naa markkaa vuodessa. Vuonna 1990 tarvitaan 31601: kuuden kuukauden vuokrausmääräraha. 31602: 31603: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 31604: 31605: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen 31606: Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 31607: Kalle Röntynen Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi 31608: Lauha Männistö 31609: 1989 vp. 869 31610: 31611: Raha-asia-aloite n:o 824 31612: 31613: 31614: 31615: 31616: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesannon kir- 31617: konkylän koulukeskuksen uudisrakennustöihin 31618: 31619: 31620: Eduskunnalle 31621: 31622: Vesannon kirkonkylän koulukeskuksen uu- Lisärakentamisluvan lopullisen normaalihin- 31623: disrakennustöille sekä muutos- ja perusparan- nan ja arvioidun normaalihinnan erotukselle 31624: nustöiden rahoittamiseen on myönnetty raken- tarvitaan 2 000 000 markkaa lisää valtion- 31625: nuslupa vuonna 1987. Työt aloitettiin syksyllä osuutta. Ilman tätä jäisi kunnan itsensä rahoi- 31626: 1987, ja ne on tarkoitus saada päätökseen tettavaksi osuudesta ko. rakennushankkeista 31627: kesällä 1990. 11 600 000 markkaa. Kuopion lääninhallituk- 31628: Rakennustöiden arvioidut kustannukset ovat sen kouluosasto on lausunnossaan puoltanut 31629: noin 19,9 miljoonaa markkaa. Kouluhallituk- valtionosuuden lisäämistä. 31630: sen marraskuussa 1987 tekemän päätöksen mu- 31631: kaisesti rakentamislupaa vastaava normaalihin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31632: ta on 9 073 156 markkaa, josta valtion osuus nioittaen, 31633: on 7 802 913 markkaa. Rakentamiskohde on 31634: saanut veikkausvoittovaroista liikuntasalin ra- 31635: kentamista varten 558 000 markkaa. Valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31636: osuudet kattavat arvioiduista kustannuksista 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 31637: ainoastaan 42 o/o • 29.46.34 2 000 000 markkaa valtion- 31638: Kouluhallitus on edellä mainitussa päätök- osuuteen Vesannon kirkonkylän koulu- 31639: sessään maininnut rakennushankkeiden toteut- keskuksen uudisrakennustöiden sekä 31640: tamisohjelman toisen vaiheen normaalihinnak- muutos- ja perusparannustöiden rahoit- 31641: si 11 483 865 markkaa. tamiseen. 31642: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 31643: 31644: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen 31645: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 31646: 870 1989 vp. 31647: 31648: Raha-asia-aloite n:o 825 31649: 31650: 31651: 31652: 31653: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konserttikeskus 31654: ry:n toimintaedellytysten parantamiseen 31655: 31656: 31657: Eduskunnalle 31658: 31659: Konserttikeskus ry järjestää koulukonsertte- Koska Konserttikeskuksen saama valtionapu 31660: ja ja niiden yhteydessä julkisia konsertteja ei ole noussut vastaavassa tahdissa, on yhdistys 31661: varsinkin niille paikkakunnille, missä konsert- joutunut supistamaan konserttitoimintaansa. 31662: titoimintaa on muutoin rajoitetusti. Konserttikeskus ry:n valtionapu on kasvanut 31663: Vuonna 1986 voimaan tullut TaEL-eläkelaki vuosina 1985-88 seuraavasti: 570 000, 31664: toi mukanaan Konserttikeskukselle uuden kiin- 604 800, 620 000 ja 650 000 markkaa. 31665: teän menoerän eläkevakuutuksien muodossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 31666: Vuosina 1986-88 ovat TaEL-vakuutusmak- 31667: sumenot olleet 56 954, 72 799 ja 61 455,20 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31668: markkaa. Vuonna 1989 menee osa päivärahas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31669: ta verolle ja verollisesta osasta on suoritettava 29.90.52 (Konserttien edistäminen) 31670: sotu- ja TaEL-maksut, mikä tulee entisestään JOO 000 markkaa Konserttikeskus ry:n 31671: lisäämään yhdistyksen kuluja. Lisäksi muut toimintaedellytysten saattamiseksi vä- 31672: menot kasvavat vähintäänkin yleisen kustan- hintäänkin vuonna 1985 vallinneel/e ta- 31673: nustason nousun mukaisesti. solle. 31674: 31675: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 31676: 31677: Riitta Saastamoinen Lea Kärhä Riitta Uosukainen 31678: Juhani Laitinen Pentti Lahti-Nuuttila 31679: 1989 vp. 871 31680: 31681: Raha-asia-aloite n:o 826 31682: 31683: 31684: 31685: 31686: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon 31687: sotaveteraanipiirin kuntoutus- ja virkistystoimintaan 31688: 31689: 31690: Eduskunnalle 31691: 31692: Pohjois-Savon sotaveteraampnn järjestää Pohjois-Savon purm alueella on veteraani- 31693: jäsenistölleen kuntoutus- ja virkistystoimintaa, veljiä n. 5 200 ja -sisaria n. 3 500, monet 31694: kuten muutkin maamme veteraanipiirit. Poh- terveydellisen ja sosiaalisen tuen tarpeessa. 31695: jois-Savon piiri järjestää kesällä kuusi erilaista Mm. kuntoutuspalvelujen tarve kasvaa iän 31696: leiriä. Varat toimintaan on kerätty yleensä karttuessa. 31697: talkoilla ja "kerjuulla", mutta jäsenistön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31698: ikääntyessä keräystoiminta käy yhä vaikeam- nioittaen, 31699: maksi. 31700: Muutamat erityisalueet ovat saaneet lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31701: avustuksia toimintaansa, mm. Lappi, Pohjois- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 31702: Karjala ja kuluvana vuonna Vaasan läänin ja markkaa Pohjois-Savon sotaveteraani- 31703: Uudenmaan läänin piirit. piiri ry:n toimintaan. 31704: 31705: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 31706: 31707: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Riitta Uosukainen 31708: 872 1989 vp. 31709: 31710: Raha-asia-aloite n:o 827 31711: 31712: 31713: 31714: 31715: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mannerheimin Lastensuo- 31716: jeluliiton Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen saneeraami- 31717: seen 31718: 31719: 31720: Eduskunnalle 31721: 31722: Mannerheimin Lastensuojeluliitto perusti Oppilaitoksen laitehankinnat ovat vuosina 31723: vuonna 1964 Tampereen kaupungin aloitteesta 1988-1990 yhteensä 4 milj. mk, josta valtion 31724: kodinhoitajaopiston Tampereelle. Oppilaitos rahoitusosuus on 2 040 000 mk eli 51 OJo. Lii- 31725: koulutti 1970-luvun loppuun saakka vain ko- ton rahoitusosuudeksi jäisi tällöin 1 960 000 31726: dinhoitajia. Kuluvalla vuosikymmenellä liitto mk. Tällaiseen omarahoitukseen liitolla ei saa- 31727: on yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa miemme tietojen mukaan kuitenkaan ole mah- 31728: kehittänyt oppilaitoksesta monilinjaisen sosiaa- dollisuuksia. 31729: lialan oppilaitoksen, joka kouluttaa kodinhoi- Ammatillisten oppilaitosten rahoitusta kos- 31730: tajia, päivähoitajia, kehitysvammahoitajia, so- kevaa lakia säädettäessä lain 7 §:ään lisättiin 31731: siaalikasvattajia ja sosiaaliohjaajia. Oppilai- maininta siitä, että valtio voi myöntää valtion 31732: tokseen on vuonna 1989 tulossa myös aikuis- tulo- ja menoarvion rajoissa erityisistä syistä 31733: koulutusosasto. Lisäksi oppilaitos toimii am- normalia suuremman valtionavustuksen. 31734: mattikoulujen opettajaopiston ja Tampereen Koska sosiaalialan koulutetusta henkilökun- 31735: yliopiston opettajankoulutuksen auskultointi- nasta on jatkuvasti puutetta, on mielestämme 31736: kouluna. erittäin tärkeää, että Mannerheimin Lastensuo- 31737: jeluliitto voi jatkaa ansiokasta toimintaansa 31738: Oppilaitos on perustamisestaan lähtien toi- 31739: koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. 31740: minut Tampereen kaupungilta vuokratuissa ti- 31741: Pidämme välttämättömänä, että liitto saa lain 31742: loissa. Tampereen kaupunki on parhaillaan 31743: mahdollistaman normaalia suuremman val- 31744: saneeraamassa oppilaitoksen käyttöön lähes tionavustuksen. 31745: 5 000 neliön suuruisia tiloja. Saneeraus valmis- 31746: tuu vaiheittain vuosina 1988-1990. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31747: nioittaen, 31748: Oppilaitoksen toiminnan laajentuminen ai- 31749: heuttaa liitolle kuitenkin taloudellisia vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31750: sia, sillä rahoituslaki ei velvoita oppilaiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31751: kotikuntia osallistumaan laajennuksesta aiheu- 29.67.57 1 960 000 markkaa Manner- 31752: tuviin perustamiskustannuksiin. Tällaisia pe- heimin Lastensuojeluliiton Tampereen 31753: rustamiskustannuksia aiheuttavat uusien tilo- sosiaalialan oppilaitoksen peruskustan- 31754: jen käyttöönottoon liittyvät laitehankinnat. nus/uonteisiin /aitehankintoihin. 31755: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31756: 31757: Kimmo Sasi Anneli Taina 31758: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila 31759: 1989 vp. 873 31760: 31761: Raha-asia-aloite n:o 828 31762: 31763: 31764: 31765: 31766: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomalais-amerikkalainen ystä- 31767: vyysstipendirahastoyhdistys ry:n stipendienjakotoimintaan 31768: 31769: 31770: Eduskunnalle 31771: 31772: Suomalais-amerikkalainen ystävyysstipendi- Koska suomalaisten tutkijoiden lähettämi- 31773: rahastoyhdistys ry. on perustettu tarkoitukse- nen tieteellisen kehityksen kärjessä oleviin mai- 31774: naan edistää akateemisen loppututkinnon suo- hin on maamme kehityksen kannalta äärim- 31775: rittaneiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja tiede- mäisen tärkeätä, olisi välttämätöntä, että myös 31776: miesten vaihtoa Suomen ja Yhdysvaltain välil- valtio osallistuisi eri tavoin tällaisen toiminnan 31777: lä. Yhdistys kerää varoja yksityisiltä ja yhtei- tukemiseen. 31778: söiltä ja jakaa keräämänsä varat suomalaisille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31779: opintoja ja tutkimustyötä varten USA:ssa aka- taen, 31780: teemisen loppututkinnon jälkeen. Verohallitus 31781: on katsonut yhdistyksen sellaiseksi tieteellistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31782: tutkimustoimintaa edistäväksi yhdistykseksi, 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 31783: jolle annetut lahjoitukset ovat verotuksessa markkaa Suomalais-amerikka/ainen ys- 31784: vähennyskelpoisia. tävyysstipendirahastoyhdistys ry:n sti- 31785: pendienjakotoimintaan. 31786: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31787: 31788: Kimmo Sasi 31789: 874 1989 vp. 31790: 31791: Raha-asia-aloite n:o 829 31792: 31793: 31794: 31795: 31796: Sasi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 rakentamisen 31797: aloittamiseen moottoritieksi välillä Lamminpää-Yläjärven 31798: keskusta 31799: 31800: 31801: Eduskunnalle 31802: 31803: Valtatie n:o 3 on rakennettu moottoritieksi Lamminpään ja Yläjärven välisen alueen lii- 31804: Tampereen keskustasta Lamminpäähän. Tam- kenneongelmat voidaan ratkaista vain rakenta- 31805: pereen ympäristökunnista kasvaa kaikkein no- malla moottoritie. 31806: peimmin Yläjärven asukasluku, n. 800 henki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31807: löä vuodessa. Lamminpään ja Yläjärven väli taen, 31808: on nykyisellään Tampereen ympäristön ruuh- 31809: kaisimpia teitä, mikä johtuu varsinkin hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31810: suuresta työmatka- ja asioimisliikenteestä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 31811: Jatkuvien ruuhkatilanteiden takia on liiken- 31.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien 31812: teen sujuvuus ja turvallisuus huono. Kunnollis- n:o 3 rakentamisen aloittamiseksi 31813: ten risteysalueiden puuttuminen vaikeuttaa val- moottoritieksi välillä Lamminpää- 31814: tatielle pääsyä ja lisää turvallisuusriskejä. Ylöjärven keskusta. 31815: 31816: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 31817: 31818: Kimmo Sasi 31819: 1989 vp. 875 31820: 31821: Raha-asia-aloite n:o 830 31822: 31823: 31824: 31825: 31826: Savela: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen autove- 31827: ron huojentamiseksi riittävän monipaikkaisen moottoriajo- 31828: neuvon saamiseksi suurperheille 31829: 31830: 31831: Eduskunnalle 31832: 31833: Perheissä, joissa on useampia alaikäisiä per- perheiden ajoneuvonhankintaan mahdolliste- 31834: heenjäseniä, perheen yhteisen matkustamisen taan tältä osin huonettavien lasten ja vanhem- 31835: esteenä on auton paikkaluvun vähyys. Useim- pien yhteinen, turvallinen matkustaminen. 31836: missa tapauksissa toisen ajoneuvon hankinta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31837: on taloudellisista syistä mahdotonta. Vaihtoeh- taen, 31838: tona on uuden useampipaikkaisen ajoneuvon 31839: hankinta. Monilapsisille perheille muutoinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31840: jo suurten menojen vuoksi syntyy tästä koh- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 31841: tuuton rasite. markkaa ylimääräiseen tukeen autove- 31842: Invalidiajoneuvoihin ja takseihin sovelletaan ron huojentamiseksi riittävän moni- 31843: verovähennysmahdollisuutta. Laajentamalla paikkaisen ajoneuvon hankintaan suur- 31844: osittainen verovähennysoikeus monilapsisten perheille. 31845: 31846: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 31847: 31848: Oiva Savela 31849: 876 1989 vp. 31850: 31851: Raha-asia-aloite n:o 831 31852: 31853: 31854: 31855: 31856: Savela: Määrärahan osoittamisesta Lusikkaojan täydennysper- 31857: kaukseen Pulkkilassa 31858: 31859: 31860: Eduskunnalle 31861: 31862: Peruskuivatustarve maassamme on huomat- ritettujen toimenpiteiden haittavaikutukset 31863: tavan suuri ilmasto-olojen ja maanpinnan ovat siirtyneet peltoviljelyn puolelle. Näin on 31864: muodostuksen johdosta. Pohjanmaan erityise- tapahtunut mm. Siikajokivarressa Pulkkilan 31865: nä ongelmana ovat alavuus, maannousu ja kunnassa. Koko kunnassa on yksi valmistettu 31866: maaperän syöpyvyys ja happamuus. Perus- kuivatuskohde, Lusikkaojan täydennysper- 31867: kuivatuksella parannetaan maaperän vesita- kaus, josta suunnitelmat ovat valmiit. Loppu- 31868: loutta. Kysymyksessä on luonnonvarojen hoito kokous on pidetty jo 15.7.1987. Rahoituspää- 31869: ja maallemme merkittävien elinkeinotoiminto- tös puuttuu. 31870: jen harjoittamisen edellytysten parantaminen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31871: Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä maan- taen, 31872: kuivatustoimintaan suunnattujen avustus- ja 31873: lainavarojen määrä on ollut täysin riittämätön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31874: todelliseen tarpeeseen nähden. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 31875: Useissa tapauksissa kuivatustoimenpiteiden markkaa Pulkkilan kunnassa sijaitse- 31876: samanaikaisuus metsä- ja peltoviljelmillä olisi van Lusikkaojan täydennysperkauk- 31877: ollut välttämätöntä. Metsissä eriaikaisina suo- seen. 31878: 31879: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1989 31880: 31881: Oiva Savela 31882: 1989 vp. 877 31883: 31884: Raha-asia-aloite n:o 832 31885: 31886: 31887: 31888: 31889: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen vesistön kunnos- 31890: tukseen 31891: 31892: 31893: Eduskunnalle 31894: 31895: Iijoen vesistön latvajärvet on säännöstelty ja tat, jotka tulisi kunnostustoimenpitein korjata, 31896: alaosalle rakennettu viisi voimalaitosta. Kah- alueellisia. 31897: den voimalaitoksen rakentamisen lopputarkas- - Seutukaavaliiton laatimassa Iijoki-selvi- 31898: tukset on suoritettu loppuun. Muiden voima- tyksessä on esitetty matkailu- ja kalatalouselin- 31899: laitosten ja säännöstelyjen lopputarkastukset keinojen kehittämismahdollisuuksia mm. työl- 31900: ovat kesken. Hankkeiden hyötyvaikutusten li- lisyyden parantamiseksi. 31901: säksi on koettu haittoja, jotka johtuvat järvien - Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen tu- 31902: säännöstelystä, joen luonnontilaisien virtaa- lisi vesistöjä kunnostaa nykyisiä käyttömuoto- 31903: mien muuttamisesta, voimalaitosten kohdilla ja palvelevaan kuntoon. 31904: kuiviksi tai vähävetisiksi jääneistä koskista - Iijoki-alue ja etenkin Kuusamo ovat val- 31905: sekä jokiuomien liettymisestä. takunnallisia, jopa kansainvälisiä matkailualu- 31906: Jokivarren kunnat ovat lisäksi maamme vai- eita. 31907: keinta työttömyysaluetta, mitä uiton lopetta- - Matkailutaseen alijäämän pienentämisek- 31908: minen on edelleen pahentanut. si tulisi vesistöjen ja luonnon virkistys- ja 31909: matkailukäyttöä palvelevaa kunnossapitotoi- 31910: Koko Iijoen kunnostus maksaa arviolta 50 31911: mintaa voimakkaasti tehostaa. 31912: miljoonaa markkaa, josta kuntien ja hyödyn- 31913: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31914: saajien osuus olisi 50 prosenttia. nioittaen, 31915: Perusteluina valtion osallistumiselle Iijoen 31916: vesistön kunnostukseen ovat mm.: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31917: - Iijoen latvajärvet on säännöstelty ja ala- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 31918: osa valjastettu valtakunnallisen energiahuollon markkaa Iijoen vesistön kunnostukseen 31919: tarpeisiin. Hyödyt ovat valtakunnallisia ja hai- ja sen hankkeiden rahoittamiseen. 31920: 31921: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 31922: 31923: Oiva Savela Sakari Valli Riitta Jouppila 31924: Erkki Pulliainen Liisa Jaakonsaari J. Juhani Kortesalmi 31925: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Kalevi Mattila 31926: Vappu Säilynoja Tellervo Renko Pauli Saapunki 31927: Eino Siuruainen 31928: 878 1989 vp. 31929: 31930: Raha-asia-aloite n:o 833 31931: 31932: 31933: 31934: 31935: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 31936: asuntojen korjaamiseen 31937: 31938: 31939: Eduskunnalle 31940: 31941: Rintamaveteraanien elinolosuhteita on val- nien tarpeisiin. Asumisolosuhteet ovat syystä 31942: tiovalta olennaisesti monin toimenpitein paran- tai toisesta jääneet vähemmälle huomiolle. 31943: tanut. Omassa asunnossa asuminen on kuitenkin se 31944: Monet veteraaneistamme asuvat kuitenkin asumisen muoto, joka on sekä edullisin että 31945: erittäin puutteellisissa olosuhteissa. Heidän veteraanien henkistä kuntoutusta ajatellen pa- 31946: kuntonsa ja varallisuutensa eivät anna myöten ras mahdollinen. 31947: kohentaa heidän asunto-olojaan edes tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31948: välle tasolle. Kuitenkin monet heistä haluavat nioittaen, 31949: asua kodeissaan elämänsä vanhuuden. Erityi- 31950: sen huolestuttava tilanne on Pohjois-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31951: harvaan asutuilla alueilla. 1990 tulo- ja menoarvioon 45 000 000 31952: Valtion tulo- ja menoarvioissa on osoitettu markkaa rintamaveteraanien asuntojen 31953: kohtuullisesti varoja moniin sotiemme veteraa- korjauksiin. 31954: 31955: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 31956: 31957: Oiva Savela Maunu Kohijoki 31958: 1989 vp. 879 31959: 31960: Raha-asia-aloite n:o 834 31961: 31962: 31963: 31964: 31965: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan nor- 31966: maalikoulun toimistosihteerin viran perustamiseen 31967: 31968: 31969: Eduskunnalle 31970: 31971: Tampereen yliopisto on usean vuoden ajan laitoksessa lisää omalta osaltaan toimistosih- 31972: esittänyt, että Hämeenlinnan normaalikouluun teerin tarvetta Hämeenlinnan normaalikoulus- 31973: tulisi perustaa toimistosihteerin virka. Sen pe- sa. 31974: rustaminen on ollut yliopiston tekemissä har- 31975: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31976: joittelukouluja koskevissa esityksissä ykkösti- nioittaen, 31977: lalla. Viran perustamisen välttämättömyys 31978: pohjautuu siihen, että Hämeenlinnan normaa- 31979: likoulun oppilasmäärä on koulun laajennuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31980: myötä kaksinkertaistunut ja opiskelupaikka- 1990 tulo- ja menoarvioon 120 000 31981: naan harjoittelukoulua käyttävien opiskelijoi- markan määrärahan toimistosihteerin 31982: den määrä on kasvanut. Poikkeuskoulutuksen viran perustamiseksi Hämeenlinnan 31983: alkaminen Hämeenlinnan opettajankoulutus- normaalikouluun. 31984: 31985: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 31986: 31987: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä Sirpa Pietikäinen 31988: 880 1989 vp. 31989: 31990: Raha-asia-aloite n:o 835 31991: 31992: 31993: 31994: 31995: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja telelaitok- 31996: sen tekstipuhelinpalvelun parantamiseen 31997: 31998: 31999: Eduskunnalle 32000: 32001: Posti- ja telelaitos ylläpitää lähinnä kuulo- Lisäksi on todettava, että palvelunumero on 32002: vammaisille tarkoitettua tekstipuhelinpalvelua. toiminnassa tällä hetkellä arkisin klo 7.00- 32003: Palvelu toimii siten, että suusanallisesti jätetty 22.00 ja viikonloppuisin 8.00-22.00. Usein 32004: viesti muutetaan kuulovammaista varten kirjal- kuulovammaisella saattaa kuitenkin olla suurin 32005: liseen muotoon taikka vastaavasti kuulovam- tarve saada yhteys esimerkiksi lähiomaiseen 32006: maisen lähettämä kirjallinen teksti suusanalli- myös yöaikana. Palvelupaikkojen lisääminen 32007: seen muotoon. yhteentoista sekä palvelunumeron aukioloajan 32008: Tällä hetkellä palvelupaikkoja on yhteensä jatkaminen lähes ympärivuorokautiseksi edel- 32009: seitsemän, joista neljä on Helsingissä ja kolme lyttäisi noin 2 milj. markan lisärahoitusta. 32010: Vaasassa. Palvelun laajentamiselle on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32011: kin olemassa selkeä tarve. Palvelua tarvitsevat nioittaen, 32012: kuulovammaiset joutuvat usein odottamaan 32013: hyvinkin pitkiä aikoja palvelunumeron ollessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32014: varattu. Posti- ja telelaitoksen itse suorittamien 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 32015: tutkimusten mukaan numero on varattu yli markkaa posti- ja telelaitoksen teksti- 32016: kymmenessä prosentissa soitoista. puhelinpalvelun kehittämiseen. 32017: 32018: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 32019: 32020: Lea Savolainen Kari Urpilainen Pirjo Ala-Kapee 32021: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila 32022: Arto Lapiolahti Antero Kekkonen Reijo Lindroos 32023: 1989 vp. 881 32024: 32025: Raha-asia-aloite n:o 836 32026: 32027: 32028: 32029: 32030: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 664 32031: (Isojoki-Dagsmark) perusparantamiseen 32032: 32033: 32034: Eduskunnalle 32035: 32036: Vaasan läänin tieverkko on monilla alueilla onnettomuudet ja merkittävät aineelliset mene- 32037: puutteellinen ja huonokuntoinen. Erityisesti tykset ovat selkeä osoitus maantien nopean 32038: tiestön rappeutuminen on näkyvissä Suomense- parantamisen välttämättömyydestä. 32039: län alueella. Maantie n:o 664 (Isojoki-Dags- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32040: mark) on yksi heikkokuntoisimpia. Valtaosa nioittaen, 32041: Isojoen raskaasta maantieliikenteestä suuntau- 32042: tuu kyseistä tietä pitkin, mm. puutavara-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32043: hake- ja sorakuljetusten muodossa n. 234 000 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32044: tn/v. Kyseessä oleva tie on liikennöintitasol- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 32045: taan vaarallisen mutkainen ja kapea nykyiselle n:o 664 (lsojoki-Dagsmark) perus- 32046: järeälle täysperävaunulliselle kalustolle. Useat parantamiseen. 32047: 32048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 32049: 32050: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä Håkan Malm 32051: Pentti Mäki-Hakola Aapo Saari 32052: 882 1989 vp. 32053: 32054: Raha-asia-aloite n:o 837 32055: 32056: 32057: 32058: 32059: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan 32060: peruskorjaamiseen rataosuudella Koskenkorva-Kaskinen 32061: 32062: 32063: Eduskunnalle 32064: 32065: Vuoden 1987 aikana tuli nk. Suupohjan rata Suupohjan radalla on edelleen erittäin tärkeä 32066: peruskorjatuksi välillä Seinäjoki-Koskenkor- merkitys alueen kunnille ja niiden elinkeinotoi- 32067: va aivan pieniä viimeistelytöitä lukuun otta- minnoille. Ratavarsialueella sijaitsee 20 valta- 32068: matta. Näiden töiden loppuun saattamiseksi kunnallisesti merkittävää yritystä, joista huo- 32069: valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodel- mattavin ja radan suurin käyttäjä on Oy 32070: le 1988 hyväksyttiin 2,0 milj. markkaa. Metsä-Botnia Ab Kaskisissa. Kaskisten kau- 32071: Suupohjat\ rata kuuluu nk. vähäliikenteisiin punki on myös merkittävä satamakaupunki. 32072: rataosuuksiin. Vuosittainen kuljetusmäärä on Mielestämme raskaan tavaraliikenteen pitäisi 32073: viime vuosina ollut yli 300 000 tonnia. Nykyi- alueilla, joilla se on mahdollista, siirtyä nykyis- 32074: sin kuljetettavasta tavaramäärästä kohdentuu tä enemmän maanteiltä kiskoille jo liikennetur- 32075: noin 90 OJo rataosuudelle Koskenkorva-Kaski- vallisuudenkin vuoksi. Suupohjan rata runsai- 32076: nen ja vain 10 OJo rataosuudelle Seinäjoki- ne vuosittaisine kiskojen katkeamisineen sekä 32077: Koskenkorva. Tosin kuljetusmäärät tulevat päivittäin tapahtuvine myrkyllisten kemikaa- 32078: nousemaan myös viimeksi mainitulla osuudel- lioiden kuljetuksineen muodostaa ympäristölle 32079: la, kun Oy Alko Ab:n laajennus Koskenkor- vaaratilanteen. 32080: valla valmistuu. Mikäli rata kokonaisuudes- Mielestämme alueen elinkeinotoiminnan ke- 32081: saan peruskorjataan, tulevat tavarankuljetuk- hittäminen ja radan turvallisuustekijät huo- 32082: set lisääntymään huomattavasti koko Suupoh- mioon ottaen ei radan peruskorjaamista koko 32083: jan radalla, jopa siinä määrin, ettei enää voida rataosuudella voida enää pitkittää. 32084: puhua vähäliikenteisestä rataosuudesta. Radan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32085: käyttöä tulee huomattavasti lisäämään myös nioittaen, 32086: Kaskisten satamakaupunkiin suunniteltu sellu- 32087: loosan jatkojalostustehdas, joka valmistunee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32088: lähivuosina, sekä mahdollisesti myöhemmin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32089: perustettava paperitehdas. Periaatepäätös jo 31.90.78 20 000 000 markan määrära- 32090: tältäkin osin on olemassa. han Suupohjan radan peruskorjaami- 32091: seksi välillä Koskenkorva-Kaskinen. 32092: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 32093: 32094: Juho Sillanpää Pentti Mäki-Hakola Håkan Malm 32095: Esko Aho Aapo Saari Jukka Vihriälä 32096: Jorma Fred Gustav Björkstrand Kari Urpilainen 32097: 1989 vp. 883 32098: 32099: Raha-asia-aloite n:o 838 32100: 32101: 32102: 32103: 32104: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien 32105: Maijanlammen tukikohdan laajennustöihin Taivalkoskella 32106: 32107: 32108: Eduskunnalle 32109: 32110: Puolustusvoimilla on tukikohta ja harjoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32111: alue Taivalkosken kirkonkylän läheisyydessä. nioittaen, 32112: Alueelle on laadittu rakennussuunnitelma ja 32113: kustannusarvio. Hankkeen toteuttamista itse että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32114: tarpeen ohella kiirehtivät työllisyysnäkökoh- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 32115: dat. Maijanlampi on sovelias alue kertaushar- markkaa puolustusvoimien Maijanlam- 32116: joitusten pitopaikkana ja puolustusvoimien lei- men tukikohdan rakennustöihin Taival- 32117: rialueena. kosken kunnassa. 32118: 32119: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32120: 32121: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 32122: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32123: 32124: 32125: 32126: 32127: 59 290089P 32128: 884 1989 vp. 32129: 32130: Raha-asia-aloite n:o 839 32131: 32132: 32133: 32134: 32135: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalvaaran vapaa- 32136: ajankeskuksen ja Päätalo-Instituutin suunnitteluun ja toteut- 32137: tamiseen 32138: 32139: 32140: Eduskunnalle 32141: 32142: Taivalkosken kunnan johdolla on valmistel- sellään matkailijain suuri kiinnostus liikkua ja 32143: tu huolellisesti kunnan alueen merkittävää elin- perehtyä Päätalon maisemiin. Hanke on pit- 32144: keinohanketta Taivalvaara-projektia ja Pää- källe suunniteltu. Toteuttaminen ajoittuu vuo- 32145: talo-Instituuttia. Kyse on aidon ja korkeatasoi- sille 1989-90. 32146: sen vapaa-ajan kulttuurikeskuksen luomisesta 32147: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32148: Koillismaalle. Hanke perustuu asiantuotevaan 32149: nioittaen, 32150: suunnitelmaan toteuttaa koillismaalaiseen 32151: luontoon ja kulttuuriin perustuva toimintakes- 32152: kus, jolla olisi merkittävä henkinen ja aineelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32153: nen kehityspanos vaikean työttömyysalueen 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 32154: edistämiseksi. Reaalisen perustan muodostaa markkaa Taivalvaaran vapaa-ajankes- 32155: kirjailijaprofessori Kalle Päätalon luoma Koil- kuksen ja Päätalo-Instituutin toteutta- 32156: lismaan kuvaus, elokuvatuotanto ja jo nykyi- miseen Taiva/koskel/e. 32157: 32158: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32159: 32160: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 32161: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32162: 1989 vp. 885 32163: 32164: Raha-asia-aloite n:o 840 32165: 32166: 32167: 32168: 32169: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohtaojan kalanvilje- 32170: lylaitoksen saneeraukseen Taivalkoskella 32171: 32172: 32173: Eduskunnalle 32174: 32175: Ohtaojan kalanviljelylaitos Taivalkoskella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32176: on tärkeä kalanpoikastuotantolaitos toteutetta- nioittaen, 32177: essa mm. pohjoisten säännöstelyjokien kalanis- 32178: tutusvelvoituksia. Laitos on toiminut tehtäväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32179: sään hyvin, mutta tarvitsee lopultakin tilojen 1990 tulo- ja menoarvioon 13 000 000 32180: saneerausta. Kehittämis- ja saneeraussuunnitel- markkaa Ohtaojan kalanviljelylaitok- 32181: mat ovat valmiina. sen saneeraukseen Taivalkosken kun- 32182: nassa. 32183: 32184: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32185: 32186: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 32187: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32188: 886 1989 vp. 32189: 32190: Raha-asia-aloite n:o 841 32191: 32192: 32193: 32194: 32195: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatustöihin 32196: valtionapuna ja lainoina 32197: 32198: 32199: Eduskunnalle 32200: 32201: Maankuivatustöiden rahoittaminen on vä- ja lainojen muodossa. Niukka rahoitus on 32202: häistä kuivatustarpeisiin nähden. Perinteisten ruuhkauttanut kuivatustöitä. Kuivatustöillä on 32203: viljelyalueiden peruskuivatusten ohella maan- huomattava vaikutus metsien kasvuun ja puu- 32204: kuivatustyöt palvelevat ympäristönhoitoa, tur- huoltoon sekä alueiden työllisyyteen. 32205: vetuotantoa ja metsätaloutta. Kuivatustöillä 32206: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32207: parannetaan maaperän tuottavuutta luonnon 32208: nioittaen, 32209: ja talouselämän tarpeisiin. Kuivatustöihin liit- 32210: tyy yhä enemmän ympäristönhoidollisia näkö- 32211: kohtia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32212: Maankuivatustöiden kustannukset saatavaan 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 32213: välittömään hyötyyn nähden ovat suuret. Kui- markkaa maankuivatustöihin, josta 32214: vatustöiden määrä on suoraan verrannollinen 18 000 000 markkaa valtionapuina ja 32215: saatavaan julkiseen rahoitukseen suoran tuen 12 000 000 markkaa lainoina. 32216: 32217: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32218: 32219: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 32220: Kalevi Mattila Matti Väistö Annikki Koistinen 32221: Juhani Alaranta Kauko Heikkinen Kimmo Sarapää 32222: Seppo Pelttari Esko Jokiniemi Riitta Jouppila 32223: Kalle Röntynen Oiva Savela 32224: 1989 vp. 887 32225: 32226: Raha-asia-aloite n:o 842 32227: 32228: 32229: 32230: 32231: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänparannustöi- 32232: hin avustuksina ja lainoina 32233: 32234: 32235: Eduskunnalle 32236: 32237: Metsäteollisuuden raaka-aineen hankinnan työllisyyden jyrkkää heikentymistä. Vuodelle 32238: turvaaminen edellyttää jatkuvaa metsänparan- 1990 ovat hoitosuunnitelmat valmiina toteutet- 32239: nustoimintaa. Viime vuosina metsänparannus- tavaksi esitetyn määrärahan laajuudessa. 32240: töiden rahoittaminen on tarpeeseen nähden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32241: vähentynyt. Vuonna 1988 tarve oli 397 milj. nioittaen, 32242: mk ja myönnetyt varat 367 milj. mk. Vuodelle 32243: 1989 vastaavat luvut ovat 445 milj. mk ja 335 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32244: milj. mk. Vuodelle 1990 tarpeen on laskettu 1990 tulo- ja menoarvioon 485 000 000 32245: olevan 485 milj. mk. Mikäli rahoitusvaje met- markkaa metsänparannustöihin, josta 32246: sänparannustöissä edelleen jatkuu, se merkit- 300 000 000 markkaa avustuksiin ja 32247: see tulevan puuhuollon vaarantumista ja alan 185 000 000 markkaa lainoihin. 32248: 32249: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32250: 32251: Eino Siuruainen Seppo Pelttari Kauko Heikkinen 32252: Kimmo Sarapää Esko Jokiniemi Matti Väistö 32253: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen 32254: Oiva Savela 32255: 888 1989 vp. 32256: 32257: Raha-asia-aloite n:o 843 32258: 32259: 32260: 32261: 32262: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 868 32263: parantamiseen välillä Taivalkoski-Posion kunnan raja 32264: 32265: 32266: Eduskunnalle 32267: 32268: Maantie n:o 868 Taivalkosken kirkolta Po- tien parantaminen on pidettävä suunnitellussa 32269: siolle on huonokuntoinen, mutta vilkkaasti aikataulussa. 32270: liikennöity tärkeä liikennereitti. Korjaustavoite Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32271: on ollut jo pitkään vireillä. Korjaussuunnitel- nioittaen, 32272: ma on parhaillaan työn alla. Valmius rakenta- 32273: miseen on syksyllä 1989. Tien parantaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32274: tavara-, työssäkäynti- ja matkailuliikenteen 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 32275: kannalta hyvin tärkeää. Maan vaikeimman markkaa maantien n:o 868 parantami- 32276: työttömyysalueen työllisyyden näkökulmasta seen välillä Taivalkoski-Posion kun- 32277: nan raja. 32278: 32279: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32280: 32281: Eino Siuruainen Kimmo Sarapää Pauli Saapunki 32282: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32283: 1989 vp. 889 32284: 32285: Raha-asia-aloite n:o 844 32286: 32287: 32288: 32289: 32290: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 20 ja 32291: Puolangantien risteyksen suunnitteluun ja rakentamiseen Tai- 32292: valkoskella 32293: 32294: 32295: Eduskunnalle 32296: 32297: Vilkas liikenne Taivalkosken kirkonkylässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32298: Kuusamontien ja Puolangantien risteyksessä nioittaen, 32299: edellyttää pikaista suunnittelua ja toteuttamis- 32300: ta. Työn toteuttamista kiirehtivät myös risteys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32301: alueelle suunnitteilla oleva matkailukohde ja 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 32302: läheisen huoltoaseman kehittäminen. Liikenne- markkaa valtatien n:o 20 ja Puolangan- 32303: turvallisuuden kannalta risteysalueen uudelleen tien risteysalueen suunnitteluun ja to- 32304: rakentaminen on hyvin perusteltua ja välttä- teuttamiseen Taivalkosken kirkonkyläs- 32305: mätöntä. sä. 32306: 32307: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32308: 32309: Eino Siuruainen Tellervo Renko Kauko Heikkinen 32310: Pauli Saapunki Juhani Alaranta 32311: 890 1989 vp. 32312: 32313: Raha-asia-aloite n:o 845 32314: 32315: 32316: 32317: 32318: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven turve- 32319: voimalan suunnitteluun 32320: 32321: 32322: Eduskunnalle 32323: 32324: Eduskunta on koskiensuojelulain säätämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32325: yhteydessä luvannut turvevoimalan rakentami- nioittaen, 32326: sen Pudasjärven kuntaan. Hanke tulee viipy- 32327: mättä toteuttaa luvatussa muodossa. Vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32328: 1990 aikana on käynnistettävä suunnittelu ja 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 32329: toteuttaminen. markkaa Pudasjärven turvevoimalan 32330: hankesuunnitteluun. 32331: 32332: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32333: 32334: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 32335: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32336: 1989 vp. 891 32337: 32338: Raha-asia-aloite n:o 846 32339: 32340: 32341: 32342: 32343: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotantoaluei- 32344: den kunnostamiseen Pudasjärven turvevoimalaa varten 32345: 32346: 32347: Eduskunnalle 32348: 32349: Koskiensuojelulain yhteydessä eduskunta lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32350: pasi turvevoimalan rakentamisen Pudasjärven nioittaen, 32351: kuntaan. Lupauksen lunastaminen edellyttää 32352: turvetuotantoalueiden valmistelua peruskuiva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32353: tuksen ja tiestön rakentamisen osalta. Työtä 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 32354: on jatkettava edelleen vuoden 1990 aikana. markkaa turvesoiden kunnostamiseen 32355: Pudasjärven turvevoimalaa varten. 32356: 32357: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32358: 32359: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 32360: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32361: 892 1989 vp. 32362: 32363: Raha-asia-aloite n:o 847 32364: 32365: 32366: 32367: 32368: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kostonjärven kun- 32369: nostamiseen Taivalkoskella 32370: 32371: 32372: Eduskunnalle 32373: 32374: Kostonjärvi tarvitsee ruoppaus-, raivaus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32375: muita kunnostustöitä, jotta se olisi edelleen nioittaen, 32376: merkittävä kalastus-, virkistys- ja matkailu- 32377: kohde. Järven kunnostamiseen on olemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32378: suunnitelmat. Toteuttajana toimii Oulun vesi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 32379: piiri. markkaa Kostonjärven kunnostamiseen 32380: Taivalkoskella. 32381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32382: 32383: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 32384: Tellervo Renko Juhani Alaranta 32385: 1989 vp. 893 32386: 32387: Raha-asia-aloite n:o 848 32388: 32389: 32390: 32391: 32392: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta ns. nuorisotyömarkan nos- 32393: tamiseksi 12 markkaan 32394: 32395: 32396: Eduskunnalle 32397: 32398: Eduskunnan tulisi ottaa vuoden 1990 tulo- ja markkaan vuonna 1990, jotta nuorisotyön ke- 32399: menoarvioon 83 500 000 markan määräraha hittäminen kunnissa ei vaarannu sen vuoksi, 32400: valtionosuuteen kuntien nuorisotyöhön, jotta että kulttuuri ja liikunta saavat huomattavasti 32401: kuntien nuorisotyön valtionosuuden perus- paremmat valtionosuudeL 32402: teena oleva asukaskohtainen käyttömeno voi- 32403: Edellä olevan perusteella ehdotan, 32404: taisiin vahvistaa 12 markkaan. 32405: Nuorisotyö on resurssivaikeuksissa. Nuori- 32406: sotyön asukaskohtainen käyttömeno on vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32407: na 1988 vain 8 markkaa. Kustannustenjakoa 1990 tulo- ja menoarvioon 83 500 000 32408: valtion ja kuntien välillä tulee siten kehittää, markkaa valtionosuudeksi kuntien nuo- 32409: että valtionosuutta kuntien nuorisotyöhön lisä- risotyöhön ns. nuorisotyömarkan nos- 32410: tään. Nuorisotyömarkka on nostettava 12 tamiseksi 12 markkaan. 32411: 32412: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 32413: 32414: Jouko Skinnari 32415: 894 1989 vp. 32416: 32417: Raha-asia-aloite n:o 849 32418: 32419: 32420: 32421: 32422: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta kotieläingeeniaineksen säi- 32423: lyttämiseen 32424: 32425: 32426: Eduskunnalle 32427: 32428: Eläinten perinnöllinen vaihtelu on kehittynyt pea 80 000 mk:n määräraha kotieläinten geeni- 32429: miljoonien vuosien aikana. Viimeisten 10 000 aineksen hankintaa ja ylläpitoa varten, mutta 32430: vuoden aikana ihminen on osittain vaikuttanut sillä ei saanut palkata toimintaa suunnittelevaa 32431: tähän kehitykseen, ja monia kotieläinrotuja on asiantuntijaa. 32432: luotu paikallisiin tarpeisiin. Muuttamismahdol- Hallituksen esityksessä vuoden 1987 tulo- ja 32433: lisuudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeni- menoarvioksi määrärahaa ei lisätty eikä siinä- 32434: nä uusien tekniikoiden ansiosta. kään ollut oikeutta suunnittelijan palkkaami- 32435: Muutosten nopeutuminen ja jalostustavoit- seen. TMAE:sta antamassaan vastauksessa 32436: . teiden samansuuntaistuminen sekä toisaalta eduskunnan valtiovarainvaliokunta esitti yksi- 32437: voimakkaat tuotannon supistamistoimet ovat mielisen lausuman, jonka mukaan se "pitää 32438: johtaneet perinnöllisen muuntelun ja oloihin kotieläinten geeniaineksen säilyttämistä tärkeä- 32439: mukautuneiden rotujen häviämisuhkaan. Eu- nä ja edellyttää hallituksen huolehtivan tarvit- 32440: roopassa oli v. 1982 tehdyn selvityksen mu- tavien määrärahojen varaamisesta ja muiden 32441: kaan n. 240 uhanalaista nauta-, hevos-, sika-, edellytysten luomisesta kotieläinten geenipank- 32442: lammas- ja vuohirotua. Suomessa on itä- ja kitoimintaa varten." 32443: pohjoissuomalaisia maatiaislehmiä jäljellä joi- Vuoden 1988 TMAE:n käsittelyn yhteydessä 32444: takin kymmeniä yksilöitä ja länsisuomalainen- ko. valiokunta antoi lausuman, joka mahdol- 32445: kin lehmä on uhkaavasti vähentynyt. Suomen- listi v. 1986 myönnetyn määrärahan käyttämi- 32446: hevosia on alle 5 OJo, suomenlampaita ja -vuo- sen myös suunnittelijan palkkaukseen. Koska 32447: hia alle 10 % vuoden 1950 määrästä. Maatiais- määrärahaa ei lisätty, sillä voitiin kuitenkin 32448: kana vaihtui jo vuosikymmeniä sitten ulkomai- ottaa vain puolipäivätoiminen suunnittelija, 32449: siin munijarotuihin. sillä toimintaankin oli jätettävä varoja. Geeni- 32450: Eläinrotujen säilytystarpeisiin on kiinnitetty pankkityöryhmä esitti vuoden 1989 TMAE:een 32451: lisääntyvää huomiota. Mm. YK:n maatalous- 360 000 mk:n määrärahaa, josta 118 000 mk 32452: ja luonnonsuojelujärjestöt (FAO ja UNEP) oli tarkoitettu palkkoihin, 15 000 mk matkoi- 32453: järjestivät v. 1980 Roomassa laajan konferens- hin ja 227 000 mk muihin kulutusmenoihin. 32454: sin, jonka suosituksesta eri maat ovat selvittä- Työryhmä on jatkuvasti pitänyt ensiarvoisen 32455: neet tilanteitaan. Euroopan kotieläintuotanto- tärkeänä päätoimisen asiantuntijan saamista. 32456: liitto asetti työryhmän v. 1980, samoin Poh- Tämän tehtävänä olisi suunnitella säilytyksen 32457: joismaiden ministerineuvosto. Suomessa asiaa kohteet, menetelmät, paikat, lainsäädäntö, ra- 32458: selvitti kotieläinten geeniainestoimikunta vuo- hoitustavat, paritukset, geenistön ominaisuuk- 32459: sina 1982-83 (Komiteanmietintö 1983:76). Se sien arvostelu, tietorekisterit sekä aineksen 32460: ehdotti, että eri kotieläinlajien geenivarantojen käyttö. Hänen olisi myös valmisteltava em. 32461: hallintoa varten perustettaisiin MMM:n alai- asioita koskevat toimenpide-ehdotukset neu- 32462: suuteen kotieläinten geenipankkineuvosto huo- vostolle, toteutettava tämän päätökset sekä 32463: lehtimaan toiminnan kehittämisestä varta vas- valvottava sperma- ja alkiopankkien ja säily- 32464: ten palkatun henkilön suunnittelemana ja tyskarjojen toimintaa. Hänen olisi huolehditta- 32465: koordinoimana. MMM:n v. 1984 asettaman va toiminnan kustannusten arvioimisesta val- 32466: työryhmän esityksestä otettiin vuoden 1986 tion tulo- ja menoarvioesityksiin, säilytysmene- 32467: tulo- ja menoarvioon momentille 30.70.21 sup- telmien kehityksen seurannasta, tiedotustoi- 32468: 1989 vp. - RA n:o 849 895 32469: 32470: minnasta, kansainvälisistä ja kotimaisista yh- !et suunnittelijan palkkaukseen. Lisäksi on va- 32471: teyksistä, sopimusten teosta sekä alan toimin- rattu 100 000 kr alan järjestöille säilytyseläin- 32472: tojen yleisestä koordinoinnista. ten ylläpidon tukemiseen. 32473: Toimintoja on suunniteltava pitkällä täh- Edellä lausuttuun viitaten ehdotan kunnioit- 32474: täyksellä. Ne tarkoittavat kansallisia etuja, ja taen, 32475: koska hyödyt ovat ajankohdiltaan ja suuruuk- 32476: siltaan vaikeasti ennustettavissa, kukaan yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32477: tyinen ei voi ottaa niitä hoitaakseen. Toiminta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32478: palvelee tulevaisuuden eläinjalostuksellisia, tie- 30.70.29 300 000 markkaa kotieläingee- 32479: teellisiä, opetuksellisia ja kulttuurihistoriallisia niaineksen ja -rotujen säilyttämistoi- 32480: tarkoitusperiä. Tanskan valtion menoarviossa mien aiheuttamia palkkaus- ja muita 32481: on varattu 280 000 kr:n pysyvä määräraha kulutusmenoja sekä säilytettävän uhan- 32482: kotieläinten geenipankkitoimintaan, siitä puo- alaisen geeniaineksen hankintaa varten. 32483: 32484: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 32485: 32486: Jouko Skinnari 32487: 896 1989 vp. 32488: 32489: Raha-asia-aloite n:o 850 32490: 32491: 32492: 32493: 32494: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Hakosillan paikallistien 32495: perusparannukseen Hollolassa 32496: 32497: 32498: Eduskunnalle 32499: 32500: Hakosillan paikallistien perusparannus olisi tamiseen liittyvät katselmukset ja kansalaisten 32501: erittäin tärkeä asia. Tällä on merkitystä mm. kuulemiset on pidetty. 32502: Herralassa työssä käyville lähes sadalle lahte- 32503: laiselle Kemppi Oy:n työntekijälle. Jo valmiina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 32504: taen, 32505: olevien suunnitelmien mukaan tietä parannet- 32506: taisiin välillä Hakosilta-Herrala noin neljän 32507: kilometrin matkalta. Tämä väli on hiekkapin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32508: tainen ja suuren osan vuotta lähes ajokelvotto- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 32509: massa kunnossa. Paitsi että Kemppi Oy:n tuo- markkaa Hakosillan paikallistien perus- 32510: tantopisteet ovat laajenneet Herralaan myös parannuksen aloittamiseen vuonna 32511: alueen asukasmäärä on kasvanut. Tien paran- 1990. 32512: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 32513: 32514: Jouko Skinnari 32515: 1989 vp. 897 32516: 32517: Raha-asia-aloite n:o 851 32518: 32519: 32520: 32521: 32522: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Ahtialan terveysaseman 32523: rakentamiseen Lahdessa 32524: 32525: 32526: Eduskunnalle 32527: 32528: Äskettäin avattu Launeen sivuterveysasema hanketta tulisi aikaistaa niin, että rakentami- 32529: on osoittanut lyhyessä ajassa tarkoituksenmu- nen voitaisiin aloittaa jo vuonna 1990. Tämän 32530: kaisuutensa. Vastaavanlainen alueellinen ter- vuoksi vuoden 1990 budjettiin tulisi ottaa 2 32531: veysasema on suunnitteilla Ahtialaan. Kustan- milj. markan määräraha. 32532: nusarvio on 15,9 miljoonaa markkaa, josta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 32533: valtion osuus olisi 6,9 miljoonaa markkaa. taen, 32534: Valtioneuvoston hyväksymässä valtakunnalli- 32535: sessa sosiaali- ja terveydenhuollon 5-vuotis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32536: suunnitelmassa Ahtialan terveysaseman raken- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 32537: taminen on sijoitettu vasta vuodelle 1993. Lah- markkaa Ahtialan terveysaseman ra- 32538: den kaupungin ja valtion yhteisin toimenpitein kentamisen aloittamiseen Lahdessa. 32539: 32540: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 32541: 32542: Jouko Skinnari 32543: 898 1989 vp. 32544: 32545: Raha-asia-aloite n:o 852 32546: 32547: 32548: 32549: 32550: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Lahden vanhusten kuntou- 32551: tus- ja päiväsairaalahankkeeseen 32552: 32553: 32554: Eduskunnalle 32555: 32556: Lahden ikärakenne vanhenee muun maan vasta vuodelle 1993. Tämä on aivan liian 32557: tapaan. Lisäksi Lahdessa on paljon todella myöhään. Kaupungin ja valtion tulisi kiirehtiä 32558: raskaissa töissä pienellä palkalla olleita henki- suunnitelmia niin, että rakentamiseen päästäi- 32559: löitä, joilla vastaavasti on pieni eläke. Eläke ei siin jo vuonna 1990. Tämän vuoksi vuoden 32560: riitä itsensä kunnossa pitämiseen tai erilaisten 1990 budjettiin tulisi ottaa 5 miljoonan markan 32561: palvelujen ostamiseen jokapäiväisen elämänti- määräraha suunnittelu- ja rakennustöiden 32562: lanteen helpottamiseksi. Jo yksistään näistä aloittamista varten. Koko hanke maksaa 31,8 32563: syistä erityisesti Lahdessa tarvitaan vanhusten miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on 32564: kuntoutus- ja päiväsairaala. Esimerkiksi kau- 14,7 miljoonaa markkaa. 32565: punginsairaala on jo pitkään ollut ylikuormi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 32566: tettu pitkäaikaissairaista vanhuksista. Kestä- taen, 32567: mättömäksi tilanne on tullut kokonaisuudes- 32568: saankin sosiaali- ja terveyspalvelujen ja alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32569: henkilöstönkin kannalta. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 32570: Lahden kuntoutus- ja päiväsairaalahanke on markkaa Lahden vanhusten kuntoutus- 32571: valtioneuvoston hyväksymässä sosiaali- ja ter- ja päiväsairaalan rakennustöiden aloit- 32572: veydenhuollon 5-vuotissuunnitelmassa esitetty tamiseksi. 32573: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 32574: 32575: Jouko Skinnari 32576: 1989 vp. 899 32577: 32578: Raha-asia-aloite n:o 853 32579: 32580: 32581: 32582: 32583: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyön 32584: lisäämiseksi Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä 32585: 32586: 32587: Eduskunnalle 32588: 32589: Kehitysyhteistyön mahdollisuudet laajenisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32590: vat huomattavasti, mikäli sitä tehtäisiin yhdes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32591: sä neuvostoliittolaisten organisaatioiden kans- 24.30.67 JOO 000 markkaa yhteistyö- 32592: sa. Sillä olisi myös myönteiset vaikutukset mahdollisuuksien selvittämiseksi suo- 32593: Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiseen talou- malaisten ja neuvostoliittolaisten orga- 32594: delliseen yhteistyöhön. Asian eteenpäin viemi- nisaatioiden kesken kehitysyhteistyö- 32595: nen edellyttää selvityksen tekemistä käytännön projektien toteuttamisessa. 32596: mahdollisuuksista ja toteuttamismuodoista. 32597: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32598: nioittaen, 32599: 32600: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32601: 32602: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32603: Matti Maijala Jukka Gustafsson Timo Roos 32604: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Ensio Laine 32605: Juhani Alaranta Esko-Juhani Tennilä 32606: 32607: 32608: 32609: 32610: 60 290089P 32611: 900 1989 vp. 32612: 32613: Raha-asia-aloite n:o 854 32614: 32615: 32616: 32617: 32618: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaari- 32619: seen apuun Palestiinan vapautusjärjestölle (PLO) 32620: 32621: 32622: Eduskunnalle 32623: 32624: Palestiinan arabikansa on neljän vuosikym- Myös Suomessa Palestiinan vapautusjärjes- 32625: menen ajan kamppaillut kansallisen itsemää- tön arvovalta on merkittävästi lisääntynyt, ja 32626: räämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten oi- Palestiinan kansan tukena Suomessa on voima- 32627: keus itse määrätä omista asioistaan on kan- kas kansalaismielipide. Lähi-idän kriisin pysy- 32628: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n vän ja rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuu- 32629: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- det riippuvat olennaisesti siitä, että Palestiinan 32630: lauselmissa. arabikansan lailliset ja kansalliset oikeudet 32631: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pa- tunnustetaan. Presidentti Kekkonen totesi 32632: lestiinan vapautusjärjestö PLO, jonka puitteis- 19.12.1973: "Mitään pysyvää rauhanomaista 32633: sa toimivat kaikki merkittävät vastarintajärjes- ratkaisua Palestiinassa ei olekaan saavutetta- 32634: töt. PLO järjestää lisäksi mm. laajaa tervey- vissa ilman että Palestiinassa alun perin asuvil- 32635: denhoito- ja koulutustoimintaa palestiinalais- le arabeille tehdään oikeutta.'' 32636: ten keskuudessa. Nelimiljoonainen Palestiinan kansa elää suu- 32637: PLO on yleisesti tunnustettu Palestiinan ara- rissa vaikeuksissa. Kokonainen sukupolvi on 32638: bikansan ainoaksi aidoksi edustajaksi. saanut varttua pakolaisleirien ankarissa olois- 32639: Erityisesti Palestiinan kansallisneuvoston sa, joko miehityksen alaisena tai vieraissa 32640: marraskuussa 1988 hyväksymän Palestiinan it- oloissa. Kansannousun aikana palestiinalaisten 32641: senäisyysjulistuksen sekä puheenjohtaja Arafa- elämä on entistä vaikeampaa ja epävarmem- 32642: tin YK:ssa pitämän puheen jälkeen järjestön paa. Palestiinan arabiväestö tarvitsee kaikkea 32643: yhteydet myös länsimaihin ovat merkittävästi mahdollista humanitaarista apua. 32644: tiivistyneet, mistä on ilmauksena mm. Yhdys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 32645: valtain hallituksen päätös aloittaa järjestön 32646: kanssa keskustelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32647: Myös Suomen yhteydet PLO:hon ovat nous- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32648: seet uudelle tasolle maamme hallituksen kut- 24.30. 69 5 000 000 markkaa humani- 32649: suttua puheenjohtaja Arafatin viralliselle vie- taarista apua varten Palestiinan vapau- 32650: railulle maahamme tammikuussa 1989. tusjärjestölle PLO:lle. 32651: 32652: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 32653: 32654: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Saara-Maria Paakkinen 32655: Esko Aho Mirja Ryynänen 32656: 1989 vp. 901 32657: 32658: Raha-asia-aloite n:o 855 32659: 32660: 32661: 32662: 32663: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Costa Rican 32664: Rauhanyliopiston toiminnan tukemiseen 32665: 32666: 32667: Eduskunnalle 32668: 32669: Costa Rican Rauhanyliopisto tekee arvokas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32670: ta työtä rauhan edistämiseksi. Toimintansa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32671: tueksi se tarvitsee taloudellisia voimavaroja. 24.30. 69 1 000 000 markkaa Costa Ri- 32672: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32673: can Rauhanyliopiston toiminnan tuke- 32674: miseen. 32675: nioittaen, 32676: 32677: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32678: 32679: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 32680: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Ensio Laine 32681: Esko-Juhani Tennilä 32682: 902 1989 vp. 32683: 32684: Raha-asia-aloite n:o 856 32685: 32686: 32687: 32688: 32689: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viras- 32690: totalon suunnitteluun Nokialle 32691: 32692: 32693: Eduskunnalle 32694: 32695: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne 32696: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen puoltaa virastotalon suunnittelun pikaista 32697: asukkaiden asiointia ja palvelujen saantia. Li- aloittamista. 32698: säksi tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja yli- 32699: määräisiä kustannuksia virastoissa asioiville. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32700: nioittaen, 32701: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuo- 32702: sittain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi 32703: nyt monet valtion toimistot kärsivät myös suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32704: resta tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspal- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32705: velua ja aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä 28.64. 76 500 000 markkaa valtion vi- 32706: kustannuksia valtiolle. rastotalon suunnittelemiseksi Nokialle. 32707: 32708: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32709: 32710: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32711: Matti Maijala Jukka Gustafsson Erkki Pystynen 32712: Pertti Lahtinen Anneli Taina 32713: 1989 vp. 903 32714: 32715: Raha-asia-aloite n:o 857 32716: 32717: 32718: 32719: 32720: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelu- 32721: teknologian professorin ja apulaisprofessorin virkojen perus- 32722: tamiseen teknillisiin korkeakouluihin 32723: 32724: 32725: Eduskunnalle 32726: 32727: Teknisen koulutuksen saaneilla henkilöillä sen tehostaminen vaatii vastaavan professorin 32728: on useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen viran pikaista perustamista myös Teknilliseen 32729: terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotanto- korkeakouluun, joka on maamme suurin kor- 32730: järjestelmien suunnittelijana ja toteuttajana on keamman teknisen opetuksen oppilaitos. Vas- 32731: mahdollisuus teknistaloudellisten näkökohtien taavasti Lappeenrannan teknilliseen korkea- 32732: ohella valita myös terveydelliseltä kannalta kouluun tulisi perustaa työsuojeluteknologian 32733: edullisimmat ratkaisut. Tämä kuitenkin edel- apulaisprofessorin virka. 32734: lyttää, että työntekijöiden terveyttä ja turvalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32735: suutta edistävistä ratkaisuista ja niiden perus- nioittaen, 32736: teista on käytettävissä riittävästi luotettavaa 32737: tietoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32738: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien dip- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32739: lomi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perus- 29.10.01 350 000 markkaa työsuojelu- 32740: opetus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus teknologian professorin viran (A 27) 32741: valita erimittai3ia työsuojelualan aine- ja sy- perustamiseksi Teknilliseen korkeakou- 32742: ventäviä opintoja täydentämään oman alan luun ja työsuojeluteknologian apulais- 32743: muuta teknistä koulutusta. Nykyisin vain Tam- professorin viran (A 25) perustamiseksi 32744: pereen teknillisessä korkeakoulussa on työsuo- Lappeenrannan teknilliseen korkeakou- 32745: jelutekniikan professuuri. Työsuojeluopetuk- luun. 32746: 32747: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32748: 32749: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen 32750: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 32751: 904 1989 vp. 32752: 32753: Raha-asia-aloite n:o 858 32754: 32755: 32756: 32757: 32758: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan 32759: koulutuksen tehostamiseen Lahden tutkimuskeskuksessa 32760: 32761: 32762: Eduskunnalle 32763: 32764: Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32765: ole tarvittavaa tietoa Neuvostoliiton-kaupan nioittaen, 32766: erityistarpeista, ja jopa perustiedoissa on suu- 32767: ria puutteita. Ei myöskään tunneta riittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32768: niitä tavaravalikoimia, mitä Neuvostoliitto voi 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 32769: Suomelle tarjota. Tiedon ja taidon lisäämiseksi 29.10.01 5 000 000 markkaa Helsingin 32770: on välttämätöntä lisätä koulutusta teollisuus- yliopiston Lahden tutkimuskeskukselle 32771: piireissä ja muissa julkisyhteisöissä kuten Hel- henkilöstön palkkaukseen ja muihin 32772: singin yliopistossa ja Lahden tutkimuskeskuk- kustannuksiin idänkaupan koulutuksen 32773: sessa. tehostamiseksi. 32774: 32775: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32776: 32777: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Pekka Leppänen 32778: Pertti Lahtinen Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 32779: 1989 vp. 905 32780: 32781: Raha-asia-aloite n:o 859 32782: 32783: 32784: 32785: 32786: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsälukion 32787: suunnitteluun Kuruun 32788: 32789: 32790: Eduskunnalle 32791: 32792: Kurun kunnassa on asetettu toimikunta val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32793: mistelemaan metsälukion perustamista. Nor- nioittaen, 32794: maalin lukio-opetuksen lisäksi koulussa opetet- 32795: taisiin puu-, kivi- ja luonnonraaka-aineiden 32796: käsittelyä. Metsälukiota ei ole muualla ja alalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32797: arvioidaan oleva tulijoita niin Kurun kuin lähi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32798: ympäristön kunnista. Lukion sijoituspaikka 29.43.30 500 000 markkaa metsälukion 32799: sopisi Kurun normaalimetsäopiston tilojen yh- suunnitteluun Kurun kuntaan. 32800: teyteen. 32801: 32802: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32803: 32804: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32805: Matti Maijala Jukka Gustafsson Erkki Pystynen 32806: Pertti Lahtinen Anneli Taina 32807: 906 1989 vp. 32808: 32809: Raha-asia-aloite n:o 860 32810: 32811: 32812: 32813: 32814: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennuslip- 32815: pukäytännön laajentamiseen Valtionrautateillä 32816: 32817: 32818: Eduskunnalle 32819: 32820: Valtionrautateiden eläkeläisille myöntämien 1 900 000 markalla vuodessa. Työttömyyseläk- 32821: ns. i-korttien jakoperusteet ovat erittäin epäoi- keen saajien mukaan ottaminen kasvattaisi 32822: keudenmukaiset. Nykyisin i-kortin voivat saa- korvausta jonkin verran enemmän, koska heitä 32823: da vain kansaneläkelain mukaisen työkyvyttö- on enemmän. 32824: myyseläkkeen saajat, silloin kun heidän eläk- Monen vuoden ajan esitettyjen vaatimusten 32825: keeseensä sisältyy lisäosa. Yksilöllisen varhais- tuloksena poistettiin vuoden 1988 maaliskuussa 32826: eläkkeen saajille ei VR:n tulkinnan mukaan viikonloppurajoitukset. Eri eläkelajien saajien 32827: i-korttia myönnetä, vaikka se on myös työky- oikeudenmukainen kohtelu edellyttää, että seu- 32828: vyttömyyseläke. Myös työttömyys- ja varhen- raavaksi laajennetaan i-korttiin oikeutettujen 32829: netun vanhuuseläkkeen saajat on jätetty i-kort- piiriä. 32830: tioikeuden ulkopuolelle, vaikka heidän ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32831: mansa on täysin rinnasteinen muihin lisäosan nioittaen, 32832: saajiin, varhennetun vanhuuseläkkeen saajien 32833: eläke on jopa pienempi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32834: VR on arvioinut, että jos eläkeläisalennus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32835: laajennettaisiin koskemaan yksilöllisen varhais- 31.57.50 6 000 000 markkaa eläkeläis- 32836: eläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen saa- ten alennuslippuoikeuden laajentami- 32837: jia, kasvaisi VR:lle maksettava korvaus seksi Valtionrautateillä. 32838: 32839: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 32840: 32841: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Ensio Laine 32842: Pekka Leppänen Juhani Alaranta Esko-Juhani Tennilä 32843: Vappu Säilynoja 32844: 1989 vp. 907 32845: 32846: Raha-asia-aloite n:o 861 32847: 32848: 32849: 32850: 32851: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 32852: henkilöratapihan vaihteiston uusimiseen 32853: 32854: 32855: Eduskunnalle 32856: 32857: Rautateiden nopeuden noston yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32858: Tampereen henkilöratapihalla tulisi vaihtaa nioittaen, 32859: vaihteet. Jos pohjoispään vaihteet uusitaan 32860: ajoissa, vanhat pystyttäisiin vielä kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32861: maan käyttökelpoisiksi sellaisille liikennepai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32862: koille, joissa on vähäisempi liikennetiheys. 31.90.14 600 000 markkaa Tampereen 32863: Hankkeen työllistävä vaikutus olisi viisi miestä henkilöratapihan pohjoispään vaihtei- 32864: 3-4 kuukauden ajaksi. den vaihtoon. 32865: 32866: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 32867: 32868: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32869: Pekka Leppänen Matti Maijala Jukka Gustafsson 32870: Erkki Pystynen Pertti Lahtinen 32871: 908 1989 vp. 32872: 32873: Raha-asia-aloite n:o 862 32874: 32875: 32876: 32877: 32878: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta postin luuk- 32879: kuunkantokokeiluun Tampereella 32880: 32881: 32882: Eduskunnalle 32883: 32884: Suomessa on noin 2,3 miljoonaa postinsaa- Mahdollistamalla palvelutasotavoitteen tasa- 32885: jataloutta. Näistä vajaa puolet saa postinsa puolistaminen subventoimalla tätä toimintaa 32886: laatikkoon. Mikäli postipalveluiden jakelu taa- kannattavien palveluiden tuotolla voidaan 32887: jama-alueilla suoritettaisiin kaikille tasapuoli- työttömien määrää tässä maassa vähentää il- 32888: sesti luukkuunkantona, tietäisi se noin 1 000 man, että työllistämiseen tältä osin ohjataan 32889: uutta työpaikkaa. Kustannuksia tästä aiheutui- verovaroja. 32890: si 236 miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi esitämme, että liikenneminis- 32891: Postipalvelujen jakelun epätasaisuuden ovat teriö varaisi määrärahan kokeilunluonteisesti 32892: kokeneet ongelmana postinsaajataloudet taa- postipalveluiden jakelun muuttamiseksi luuk- 32893: jama-alueilla, joilla löytyy rinnan niin luuk- kuunkannoksi Tampereen postialueen asema- 32894: kuunkantoa kuin laatikkokantoakin. Toteutu- kaavoitetulla alueella. Tämä tietäisi noin 30 32895: essaan luukkuunkanto taajama-alueilla merkit- uutta työpaikkaa. Kustannuksia tästä aiheutui- 32896: see postipalveluiden tasapuolistumista sekä li- si noin 2,8 miljoonaa markkaa. 32897: sää pysyvien työpaikkojen määrää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32898: Tästä syystä posti- ja telelaitoksen palveluta- nioittaen, 32899: sotavoitetta tulisi muuttaa siten, että postin- 32900: kanto kaikkialla maassa taajama-alueilla suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32901: tettaisiin luukkuunkantona ja että taajama-alu- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 800 000 32902: een määrittelystä PTL:lle annettaisiin velvoit- markkaa postin kokeilunluonteiseen 32903: tava ohje. luukkuunkantoon Tampereella. 32904: 32905: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 32906: 32907: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32908: Pertti Lahtinen . Matti Maijala Jukka Gustafsson 32909: Pekka Leppänen 32910: 1989 vp. 909 32911: 32912: Raha-asia-aloite n:o 863 32913: 32914: 32915: 32916: 32917: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESille 32918: Neuvostoliiton kanssa käytävän kaupan kehittämiseen 32919: 32920: 32921: Eduskunnalle 32922: 32923: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa työhankkeiden tuotekehityksen rahoitusta ja 32924: on Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin osalta lainoitusta. 32925: ollut lähes yksinomaan energian ja raaka-ainei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32926: den tuontia. Tuonnin monipuolistamiseksi ei nioittaen, 32927: Suomen puolelta ole tehty kaikkia mahdollisia 32928: toimia. Neuvostoliiton kanssa käytävällä kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32929: palla on suuri merkitys Suomen työllisyyteen, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32930: ja työllisyyden ylläpitämiseksi on välttämätön- 32.44.40 30 000 000 markkaa TE- 32931: tä, että kauppavaihdon taso säilyy korkeana. KESille idänkaupan tuotannollisten yh- 32932: Korkean kauppavaihdon tason ylläpitämiseksi teistyöhankkeiden vaatimien tuotekehi- 32933: on välttämätöntä lisätä tuotannollisten yhteis- tyskustannusten osarahoitukseen ja lai- 32934: noitukseen. 32935: 32936: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32937: 32938: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32939: Matti Maijala Jukka Gustafsson Timo Roos 32940: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Ensio Laine 32941: Kerttu Törnqvist Juhani Alaranta Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 32942: Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja 32943: 910 1989 vp. 32944: 32945: Raha-asia-aloite n:o 864 32946: 32947: 32948: 32949: 32950: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen liit- 32951: tymiseen SEV :n teknologiaohjelmiin 32952: 32953: 32954: Eduskunnalle 32955: 32956: Suomen teknologiselle kehitykselle on haital- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32957: lista, jos Suomi ei ole mukana SEV -maiden nioittaen, 32958: teknologiaohjelmissa. Ohjelmiin osallistumi- 32959: nen antaisi tulevaisuudessa suomalaisille kor- 32960: kean teknologian yrityksille uusia vientimah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32961: dollisuuksia Neuvostoliittoon ja erityisesti kol- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32962: mansiin maihin. Tällä yhteistyöllä varmistettai- 32.46.22 JO 000 000 markkaa SEV:n 32963: siin työllisyyden säilyminen ja teknologian ke- vuoteen 2000 ulottuviin teknologiaoh- 32964: hittyminen. jelmiin /iittymiseksi. 32965: 32966: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32967: 32968: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 32969: Jukka Gustafsson Pekka Leppänen Pertti Lahtinen 32970: Ensio Laine Kerttu Törnqvist Juhani Alaranta 32971: Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja 32972: 1989 vp. 911 32973: 32974: Raha-asia-aloite n:o 865 32975: 32976: 32977: 32978: 32979: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit 32980: Oy:n Uimaharjun tehtaan laajentamiseen 32981: 32982: 32983: Eduskunnalle 32984: 32985: Enso-Gutzeitin Uimaharjun selluloosateh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32986: taan kehittäminen on välttämätöntä, jotta teh- nioittaen, 32987: taan kannattavuus voidaan taata pitkällä täh- 32988: täyksellä. Tehtaalla on suuri paikallinen merki- 32989: tys ja myös kansantaloudellisesti tehdas on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32990: merkittävä. Alueen kehityksen ja työllisyyden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 32991: ylläpitämisen kannalta tehtaan laajentaminen 32.50.88 200 000 000 markkaa Enso- 32992: ja kehittäminen ja jalostusasteen nostaminen Gutzeit Oy:n osakepääoman korottami- 32993: on toteutettava hallituksen periaatepäätöksen seen Uimaharjun tehtaan laajentami- 32994: pohjalta välittömästi. seksi ja jalostusasteen nostamiseksi. 32995: 32996: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 32997: 32998: Marjatta Stenius-Kaukonen Kerttu Törnqvist 32999: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä 33000: 912 1989 vp. 33001: 33002: Raha-asia-aloite n:o 866 33003: 33004: 33005: 33006: 33007: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion han- 33008: kintakeskukselle tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta 33009: 33010: 33011: Eduskunnalle 33012: 33013: Valtion hankintakeskus on huomattava osta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33014: ja, jonka tulisi suunnata ostoja nykyistä enem- nioittaen, 33015: män neuvostoliittolaisiin tuotteisiin. Hankinta- 33016: keskuksen tulisi selvittää, mitä kaikkia hankin- 33017: toja voitaisiin suorittaa Neuvostoliitosta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33018: korvata lännestä tapahtuvaa tuontia. Samoin 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 33019: tulee varustautua tekemään tarvittaessa pieneh- markkaa Valtion hankintakeskukselle 33020: köjä muutostöitä, jos tuote ei suoraan sovellu Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin li- 33021: hankintakeskuksen saamiin tilauksiin. säämiseen. 33022: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33023: 33024: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 33025: Matti Maijala Jukka Gustafsson Pekka Leppänen 33026: Pertti Lahtinen Ensio Laine Kerttu Törnqvist 33027: Juhani Alaranta Håkan Nordman Esko-Juhani Tennilä 33028: Vappu Säilynoja 33029: 1989 vp. 913 33030: 33031: Raha-asia-aloite n:o 867 33032: 33033: 33034: 33035: 33036: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutus- 33037: sihteerien palkkaamiseksi kuntiin 33038: 33039: 33040: Eduskunnalle 33041: 33042: Uuden vammaispalvelulain toteuttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33043: vammaisten asioita hoitamaan tarvitaan kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 33044: tiin kuntoutussihteerin virkoja. Ehdotamme, 33.32.30 5 000 000 markkaa valtion- 33045: että vuoden 1990 budjetissa varattaisiin val- osuutena JOO kuntoutussihteerin palk- 33046: tionosuus 100 kuntoutussihteerin palkkaami- kaamiseksi kuntiin. 33047: seen kuntiin 33048: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33049: nioittaen, 33050: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33051: 33052: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen 33053: Ensio Laine Juhani Alaranta Esko-Juhani Tennilä 33054: Vappu Säilynoja 33055: 914 1989 vp. 33056: 33057: Raha-asia-aloite n:o 868 33058: 33059: 33060: 33061: 33062: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökoh- 33063: taisten avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 33064: 33065: 33066: Eduskunnalle 33067: 33068: Valtava-uudistuksen yhteydessä siirtyi myös lökohtaisen avustajan palkkaamiseen vaikea- 33069: vaikeavammaisten osalta maksuvastuu osittain vammaiselle. Monelle vammaiselle henkilökoh- 33070: kunnille. Tämä on erityisesti väestökeskuksissa taisen avustajan omatoiminen paikkaaminen 33071: merkinnyt vaikeavammaisten kotona tapahtu- on liian vaativa tehtävä. Tämän vuoksi kokei- 33072: van hoidon osalta heikennystä, kun kodinhoi- lutoiminnan kokemusten pohjalta tulisi myös 33073: tajien ja kotiavustajien määrää ei ole tarvetta kuntien huolehtia henkilökohtaisten avustajien 33074: vastaavasti •iisätty, ja vaikeavammaisten on paikkaamisesta vaikeavammaisille. 33075: usein mahdotonta palkata henkilökohtaisia Vuonna 1990 tulisi palkata 100 henkilökoh- 33076: avustajia. Vammaishuollossa akuutein järjestä- taista avustajaa. 33077: mistä vaativa asia on henkilökohtaisten avusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33078: jien saaminen. Esimerkiksi kouluikäisten lasten nioittaen, 33079: hoito vaatii ratkaisua, kun lapsi 10 vuotta 33080: täytettyään ei ole oikeutettu iltapäivähoitoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33081: Erilaisin muodoin järjestetystä kokeilutoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33082: minnasta Helsingissä, Turussa ja Tampereella 33.32.30 5 000 000 markkaa valtion- 33083: on saatu myönteisiä kokemuksia. osuutena kunnille henkilökohtaisten 33084: Vuoden 1988 alussa voimaan tulleeseen vam- avustajien palkkaamiseen vaikea- 33085: maishuoltolakiin sisältyy mahdollisuus henki- vammaisille. 33086: 33087: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33088: 33089: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 33090: Matti Maijala Jukka Gustafsson Pekka Leppänen 33091: Pertti Lahtinen Ensio Laine Kerttu Törnqvist 33092: Juhani Alaranta Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Håkan Nordman 33093: Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja 33094: 1989 vp. 915 33095: 33096: Raha-asia-aloite n:o 869 33097: 33098: 33099: 33100: 33101: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikea- 33102: vammaisten kuljetus- ja saattopalvelujen kehittämiseen 33103: 33104: 33105: Eduskunnalle 33106: 33107: Vuoden 1988 alussa voimaan tulleeseen vam- Iee kuljetus- ja saattopalveluja kokonaisuudes- 33108: maishuoltolakiin sisältyy kunnille velvollisuus saan kehittää voimakkaasti. 33109: järjestää vaikeavammaisille kuljetuspalveluja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33110: niihin liittyvine saattopalveluineen. Muuten nioittaen, 33111: saattopalvelu kuuluu lain mukaan kunnan jär- 33112: jestämiin koti palveluihin, joiden järjestämiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33113: ei ole ehdotonta velvoitetta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33114: 33.32.30 50 000 000 markan määrära- 33115: Vaikeavammaisten täysipainoista yhteiskun- han vaikeavammaisten kuljetus- ja 33116: nalliseen elämään osallistumista edistämään tu- saattopalvelujen kehittämiseen. 33117: 33118: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33119: 33120: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Ensio Laine 33121: Pekka Leppänen Juhani Alaranta Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 33122: Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja 33123: 33124: 33125: 33126: 33127: 61 290089P 33128: 916 1989 vp. 33129: 33130: Raha-asia-aloite n:o 870 33131: 33132: 33133: 33134: 33135: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta päiväkotien 33136: rakentamiseksi Tampereen RahoJaan ja Atalaan 33137: 33138: 33139: Eduskunnalle 33140: 33141: Päiväkotien rakentamiseen osoitetut määrä- Tampereella tarvitaan kiireellisimmin uudet 33142: rahat ovat riittämättömät. Päivähoitotilanne päiväkodit suunnitteilla olevan Ikurin päiväko- 33143: on kaikkein vaikein etelän suurissa asutuskes- din lisäksi RahoJaan ja Atalaan. 33144: kuksissa kuten Tampereella. Tampereen kau- 33145: punki on vuonna 1987 jopa poistanut kunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33146: suunnitelmasta kahdeksan päiväkodin rakenta- nioittaen, 33147: misen. Päivähoitolain toteuttamista ja päivä- 33148: kotien rakentamista ei kuitenkaan saa jättää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33149: yksin kuntien harteille, vaan valtion on sosiaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33150: lihuollon 5-vuotissuunnitelmallaan luotava 33.32.31 3 000 000 markkaa valtion- 33151: kunnille edellytykset lain velvoitteiden toteutta- osuutena Raholan ja Atalan päiväkodin 33152: miseen. rakentamiseen Tampereelle. 33153: 33154: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 33155: 33156: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen 33157: 1989 vp. 917 33158: 33159: 33160: Raha-asia-aloite n:o 871 33161: 33162: 33163: 33164: 33165: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virko- 33166: jen perustamiseen Tampereen yliopistolliseen keskussairaa- 33167: laan 33168: 33169: 33170: Eduskunnalle 33171: 33172: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Sen vuoksi vuoden 1990 budjetissa tarvittai- 33173: mahdollisuuksia huolehtia tehtävästään vaati- siin TA YKS:n pahimpien toimintakapeikkojen 33174: van erikoissairaanhoidon palvelusten tuottaja- poistamiseksi ja henkilökunnan liian suuren 33175: na ovat vaikeuttaneet vakavasti tilanpuute ja työpaineen vähentämiseksi 50 uutta virkaa yli 33176: vuosikausia jatkunut henkilöstövoimavarojen kiintiöiden siten, että niistä 10 olisi lääkärinvir- 33177: vajaus. Nyt laajennushanke on vihdoinkin koja ja 40 hoitohenkilöstön virkoja. 33178: käynnissä ja sen vaatimista henkilöstöresurs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33179: sien lisätarpeista on luvattu huolehtia tervey- nioittaen, 33180: denhuollon 5-vuotissuunnitelmissa. TA YKS:n 33181: henkilöstöresursseissa on kuitenkin muihin yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33182: opistosairaaloihin verrattuna huomattava jäl- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33183: keenjääneisyys, jota ei ole saatu kurotuksi 33.79.30 2 500 000 markkaa lisävirko- 33184: umpeen. jen osoittamiseksi Tampereen yliopis- 33185: tolliseen keskussairaalaan. 33186: 33187: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 33188: 33189: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen 33190: 918 1989 vp. 33191: 33192: Raha-asia-aloite n:o 872 33193: 33194: 33195: 33196: 33197: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 33198: yliopistollisen keskussairaalan laajennukseen 33199: 33200: 33201: Eduskunnalle 33202: 33203: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan TA YKS:n lajennushankkeen tulisi mieles- 33204: laajennushanke on toistuvien lykkäysten jäl- tämme saada valtionosuus voimassa olevien 33205: keen vihdoinkin käynnissä. Hankkeen toteutta- lakien mukaisesti. 33206: miseen liittyy kuitenkin yksi vakava epäkohta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33207: Ensimmäistä kertaa sovelletaan jälkirahoitus- nioittaen, 33208: menettelyä myös erikoissairaanhoitolaitosten 33209: rahoittamiseen. Tämä menettely käy erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33210: vähävaraisten kuntien taloudelle rasittavaksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33211: 33.79.31 22 000 000 markkaa Tampe- 33212: reen yliopistollisen keskussairaalan laa- 33213: jennushankkeen rahoittamiseen. 33214: 33215: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33216: 33217: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Anneli Taina 33218: 1989 vp. 919 33219: 33220: Raha-asia-aloite n:o 873 33221: 33222: 33223: 33224: 33225: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden jät- 33226: teiden hyödyntämislaitosten perustamiseen 33227: 33228: 33229: Eduskunnalle 33230: 33231: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä jättei- tuotteina erilaisia hiilipitoisia aineita. Laitos 33232: den hyödyntämisen kehittämisestä 3. 7.1986 to- toimii taloudellisesti ja periaatteessa saasteetto- 33233: detaan, että muiden OECD-maiden tapaan masti. Hajuhaitatkin ovat vähäisiä. 33234: myös Suomessa helpotetaan uusien teknisten Suomalaista jätehuoltoa olisi lähdettävä oh- 33235: sovellutusten käyttöönottoinvestointien aloitta- jaamaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla 33236: mista julkisen rahoituksen avulla. Rahoitus- sekä Tampereen ja Turun seuduilla sille hyö- 33237: kohteina tulevat kysymykseen alkuvaiheessa dyntämislinjalle, josta naapurissa on saatu jo 33238: lähinnä yhdyskuntajätteiden lajittelu- ja käsit- runsaasti käytännön kokemusta. Neuvostoliit- 33239: telylaitosten perustamisen tukeminen. Vuosiksi tolainen osapuoli on ilmaissut valmiutensa 33240: 1986-1995 Iaaditun jätteiden hyödyntämisen maittemme välisten yhteistyömahdollisuuksien 33241: kehittämisohjelman mukaan muutaman eri- selvittämiseen jätteiden hyödyntämisteknolo- 33242: tyyppisen käsittelylaitoksen suunnittelu- ja ra- gian alalla. 33243: kentamishankkeita tulee rohkaista myöntämäl- 33244: lä niihin avustuksia, koska Suomesta puuttuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33245: kokemuksia yhdyskuntajätteiden jatkokäsitte- nioittaen, 33246: lylaitoksista. 33247: Leningradissa toimiva talousjätteiden hyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33248: dyntämislaitos tarjoaa järkevän ratkaisumah- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 33249: dollisuuden taajamien jätehuolto-ongelmiin markkaa jätteiden hyödyntämislaitok- 33250: myös Suomen oloissa. Laitoksen lopputuottei- sen suunnitteluun pääkaupunkiseudulle 33251: na saadaan metalleja, kompostia ja pyrolyysi- sekä Tampereen ja Turun seuduille. 33252: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33253: 33254: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Timo Roos 33255: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Ensio Laine 33256: 920 1989 vp. 33257: 33258: Raha-asia-aloite n:o 874 33259: 33260: 33261: 33262: 33263: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- 33264: ja luonnonsuojelun tutkimusaseman rakentamiseksi Kuruun 33265: 33266: 33267: Eduskunnalle 33268: 33269: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on kuitenkin erittäin puhdasta. Seitsemisen luon- 33270: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan nonpuisto on osaksi myös kunnan alueella. 33271: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat Kunnan läheisyys Tampereen kaupunkiin mah- 33272: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaa- dollistaisi yhteistoiminnan Tampereen yliopis- 33273: na. Tämän sukupolven on tunnettava vastuun- ton kanssa. Monipuolinen luonto ja eläimistä 33274: sa myös tulevia sukupolvia kohtaan. antaisivat hyvät luonnonolosuhteet Kurun kun- 33275: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti nassa ympäristön- ja luonnonsuojelun tutki- 33276: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut musaseman toiminnalle puhtaan luonnon säi- 33277: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaati- lyttämiseksi Suomessa. 33278: muksista. Nykyisin ei riitä edes se, että asutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33279: keskusten ja teollisuusalueiden ympäristöt nioittaen, 33280: saastutetaan erilaisilla saasteilla. Nyt myös le- 33281: vitetään myrkkyjä suoraan luontoon erilaisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33282: perustein, tutkimatta niiden vaikutuksia luon- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 33283: non tasapainoon. 35.11.26 1 000 000 markkaa ympäris- 33284: Kurun kunnan alueella on suoritettu vesak- tön- ja luonnonsuojelun tutkimus- 33285: komyrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyt- aseman suunnittelemiseksi Kuruun ja 33286: täen. Osa kunnan runsaasta luonnosta on vielä rakennustöiden aloittamiseksi. 33287: 33288: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33289: 33290: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Erkki Pystynen 33291: Ensio Laine Pertti Lahtinen 33292: 1989 vp. 921 33293: 33294: Raha-asia-aloite n:o 875 33295: 33296: 33297: 33298: 33299: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 33300: vesi- ja ympäristöpiirin laboratoriotilojen rakentamiseen 33301: 33302: 33303: Eduskunnalle 33304: 33305: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin laborato- uudistamissuunnitelmaa on jouduttu tarkista- 33306: riotilojen uudistuminen on välttämätöntä, sillä maan. 33307: tilat ovat jo nykyisenkin toiminnan huomioon Hankkeesta on laadittu perustamis- ja esi- 33308: ottaen riittämättömät ja rakenteelliset puutteel- suunnitelma. Sen mukaan kokonaispinta-ala 33309: lisuudet estävät tarvittavien laitteiden sijoitte- on 989 neliömetriä, mistä vesi- ja ympäristöpii- 33310: lun ja työturvallisuusmääräysten noudattami- rin käyttöön on tarkoitettu 888 neliömetriä. 33311: sen. Hankkeen esisuunnitelman mukainen kustan- 33312: Vesi- ja ympäristöpiirien tutkimustoiminnan nusarvio on 8,9 mmk, josta suunnittelua var- 33313: kehittämisestä tehtyjen suunnitelmien mukaan ten aikaisemmin on myönnetty 0,6 mmk. La- 33314: Tampereen piirissä tultaisiin erikoistumaan boratorio tulisi rakentaa v. 1990-91 ja osoit- 33315: normaalin vesitutkimuksen lisäksi ympäristön- taa vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa työn 33316: suojelutekniikan ja jätehuollon tutkimukseen. aloittamiseen 2,8 mmk:n määräraha. 33317: Tästä tehtävästä suoriutuminen edellyttää hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 33318: vin varustettua ja tiloiltaan riittävää laborato- 33319: riota. Edelleen on tarkoitus laboratorioraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33320: nukseen sijoittaa myös Ilmatieteen laitoksen 1990 tulo- ja menoarvioon 2 800 000 33321: perustettavan ilmanlaatuosaston Länsi-Suomen markan määrärahan Tampereen vesi- ja 33322: aluetoimiston toimitilat. Monipuolistuvien teh- ympäristöpiirin laboratoriotilojen ra- 33323: tävien johdosta aikaisempaa laboratoriotilojen kentamista varten. 33324: 33325: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 33326: 33327: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila 33328: Erkki Pystynen Reijo Lindroos Jorma Rantanen 33329: Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi Pertti Lahtinen 33330: Anneli Taina 33331: 922 1989 vp. 33332: 33333: Raha-asia-aloite n:o 876 33334: 33335: 33336: 33337: 33338: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Pispalan Sottiisin tukemi- 33339: seen 33340: 33341: 33342: Eduskunnalle 33343: 33344: Suomen Nuorison Liitto järjestää yhdessä la tavalla kansojen ja erityisesti nuorten kult- 33345: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Tampereen tuuriyhteistyötä. 33346: kaupungin kanssa Pispalan Sottiisi -nimisen Ulkomaisten kansantanssi- ja kansanmusiik- 33347: kansainvälisen kansantanssi- ja kansanmusiik- kiryhmien esiintymis- ja täysihoitokuluihin 33348: kifestivaalin. Festivaali kuuluu kansainväliseen Suomessa ei ole mahdollista saada tukea ope- 33349: CIOFF-ketjuun, johon Suomesta kuuluu lisäk- tusministeriön kulttuurivaihtosopimusten kaut- 33350: si vain Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. ta. Tapahtumaa varten tarvitaan myös määrä- 33351: Pispalan Sottiisi on maamme laajin ja kor- aikainen projektityöntekijä, jonka palkkausku- 33352: keatasoisin kansainvälinen kansantanssitapah- luja ei voida kattaa muutoin tapahtumaa var- 33353: tuma. Tapahtumaan on osallistunut vuosittain ten saatavista avustuksista. 33354: 6-8 ulkomaista kansantanssi- ja kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33355: musiikkiryhmää eri puolilta maailmaa. Vuo- nioittaen, 33356: den 1990 tapahtumaan osallistuu seitsemän 33357: ryhmää, Egyptistä, Thaimaasta, Unkarista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33358: Norjasta, Neuvostoliitosta, Jugoslaviasta ja 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 33359: Puolasta. Lisäksi tapahtumaan osallistuu noin markkaa Suomen Nuorison Liitto ry:lle 33360: 3 000 nuorisoseurajärjestöjen kansantanssijaa projektityöntekijän palkkaamiseen ja 33361: ja pelimannia. ulkomaisten kulttuuriryhmien esiinty- 33362: Tapahtuma, joka järjestetään Tampereella mis- ja täysihoitokuluihin Pispalan Sot- 33363: 7 .-10.6.1990, ilmentää parhaalla mahdollisel- tiisissa. 33364: 33365: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 33366: 33367: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala 33368: Reijo Lindroos Marjatta Stenius-Kaukonen 33369: 1989 vp. 923 33370: 33371: Raha-asia-aloite n:o 877 33372: 33373: 33374: 33375: 33376: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarpianjoen perkauk- 33377: siin 33378: 33379: 33380: Eduskunnalle 33381: 33382: Tarpianjoen järjestelyitä koskevat ensimmäi- kentaminen sekä noin 9 km perkauksia ja 33383: set hankkeet on tehty jo vuonna 1945. Varsi- kaksi säännöstelypatoa. Muuiinjärven altaalla 33384: naisena hakijana on alun perin ollut valtion kompensoidaan vedenvarastoimiskyvyn piene- 33385: asutusviranomainen. Viimeaikaisissa kannan- neminen. Samalla siitä saadaan kalataloudellis- 33386: otoissa yhteisenä piirteenä on kuntien ja viran- ta hyötyä. Järjestelystä välitöntä hyötyä saa- 33387: omaisten myönteinen ja hanketta kiirehtivä van alueen pinta-ala on noin 690 haja hyötyar- 33388: kanta. vio on rahassa mitattuna noin 9 milj. mk. 33389: Tarpianjoen vesistö (755 km 2) saa alkunsa Tarpianjoen vesilain mukainen hankesuunni- 33390: Kalvolan kunnan Kotkajärvestä ja laskee 65 telma on valmis. Kokonaiskustannusarvio on 33391: km:n päässä Viialassa Vanajaveden reitin Ju- 8,87 milj. mk. Perkausten osuus kustannusar- 33392: musselkään. Sen toisen päähaaran Hankolan- viosta on 2,52 milj. mk, säännöstelyaltaan 3,67 33393: joen laskukohdan ala- ja yläpuolella olevilla milj. mk ja siltojen, patojen ja luonnonravin- 33394: ns. Mellolan ja Uuden-Salmen alueilla esiintyy tolammikon osuus 2,68 milj. mk. Korvauskus- 33395: tulvia useastikin vuodessa. Yläjuoksun ns. Va- tannukset ovat noin 530 000 mk. 33396: riksen tulva-alueilla erittäin heikko peruskuiva- 33397: tus on suurelta osin täysin estänyt maanviljelyn Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33398: harjoittamisen ja heikentänyt metsän kasvua. nioittaen, 33399: Hankkeeseen, jolla poistetaan tulvahaittoja, 33400: kuuluvat sen alaosalla Taipaleenkosken sään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33401: nöstelypadon rakentaminen ja 17 km uoman 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 33402: perkausta. Yläosan toteutukseen kuuluvat markkaa Tarpianjoen perkausten aloit- 33403: Muuiinjärven säännöstelyaltaan (140 ha) ra- tamista varten. 33404: 33405: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 33406: 33407: Hannu Tenhiälä Lea Savolainen 33408: Matti Viljanen Esko Helle 33409: 924 1989 vp. 33410: 33411: Raha-asia-aloite n:o 878 33412: 33413: 33414: 33415: 33416: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin-Hausjärven 33417: tien n:o 293 rakentamiseen 33418: 33419: 33420: Eduskunnalle 33421: 33422: Lammin ja Hausjärven välistä tietä n:o 293 tenkin palvelisi tämän tien varrella sekä välittö- 33423: on suunniteltu parannettavaksi ja rakennetta- mästi sen läheisyydessä asuvien ihmisten liik- 33424: vaksi jo ainakin vuodesta 1936 lähtien. Tämä kumista. Nykyinen tie ei missään muodossa 33425: tie kulkee Lammin 1ahkolasta Mommilan täytä niitä vaatimuksia, joita nykyaikaiselta 33426: kautta Hausjärven Oittiin. Nytkin alueella suo- tieltä odotetaan. 33427: ritetaan tutkimuksia linjausvaihtoehdoista. 33428: Vaihtoehtoiset linjaukset ovat tällä n. 30 km:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33429: matkalla aiheuttaneet alueen ihmisille epävar- nioittaen, 33430: muutta jopa aina rakennusten kunnostamiseen 33431: saakka. Ei ole tiedetty, milloin tien pitäisi 33432: kulkea pihapiirin lävitse, milloin sen pitäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33433: kulkea useampien kilometrien päästä talous- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33434: keskuksesta. 31.24.77 2 000 000 markkaa Lammin 33435: Tämä entinen 4-tie helpottaisi myös Etelä- ja Hausjärven välisen tien n:o 293 ra- 33436: Suomen autoruuhkia. Ennen kaikkea se kui- kentamisen aloittamiseen. 33437: 33438: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 33439: 33440: Hannu Tenhiälä Matti Viljanen 33441: 1989 vp. 925 33442: 33443: Raha-asia-aloite n:o 879 33444: 33445: 33446: 33447: 33448: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakeskuksen 33449: rakentamisen aloittamiseen Keravalla 33450: 33451: 33452: Eduskunnalle 33453: 33454: Säteilyturvakeskuksen uudelleensijoittami- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 33455: sesta Keravalle on tehty päätös. Kaupunki on kunnassa. 33456: osoittanut laitoksen käyttöön keskeiseltä pai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 33457: kalta pääaseman vierestä tontin. Valtion ao. tavasti, 33458: viranomaisten kanssa on asiasta neuvoteltu ja 33459: laitoksen suunnittelu on meneillään. Valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33460: tulo- ja menoarviossa v. 1989 on suunnittelu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 33461: määräraha 3,5 mmk hanketta varten. Hank- 33. 68. 74 50 000 000 markkaa Säteily- 33462: keen kokonaiskustannusarvio on 140 Mmk. turvakeskuksen rakentamisen aloittami- 33463: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- seen Kerava/le. 33464: 33465: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 33466: 33467: Martti Tiuri Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen 33468: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Marita Jurva 33469: Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen Lauri Metsämäki 33470: Reino Paasilinna Per-Henrik Nyman Pauli Uitto 33471: Markku Pohjola Marja-Liisa Löyttyjärvi Ritva Laurila 33472: Claes Andersson Antti Kalliomäki Päivi Varpasuo 33473: Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi 33474: Seija Karkinen Kaarina Dromberg Pirjo Ala-Kapee 33475: 926 1989 vp. 33476: 33477: Raha-asia-aloite n:o 880 33478: 33479: 33480: 33481: 33482: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun ortodoksisen 33483: seminaarin suunnitteluun ja rakentamiseen 33484: 33485: 33486: Eduskunnalle 33487: 33488: Joensuun yliopistossa on aloitettu ortodoksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33489: sen teologian opetus ja tutkimus. Pappiskoulu- nioittaen, 33490: tukseen kuuluu olennaisena osana seminaarira- 33491: kennus. Seminaarirakennuksesta on tehty peri- 33492: aatteellinen päätös, kun koulutus aloitettiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33493: Hankkeen kustannusarvio on 7 mmk. Vuodek- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 33494: si 1990 hankkeen suunnitteluun ja rakentami- markkaa Joensuun ortodoksisen semi- 33495: seen tulisi varata 3 mmk. naarin suunnitteluun ja rakentamiseen. 33496: 33497: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33498: 33499: Eeva Turunen Pekka Puska Esko Jokiniemi 33500: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 33501: 1989 vp. 927 33502: 33503: Raha-asia-aloite n:o 881 33504: 33505: 33506: 33507: 33508: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun tiedepuiston 33509: perustamiseen 33510: 33511: 33512: Eduskunnalle 33513: 33514: Joensuussa suunnitellaan Joensuun yliopis- kulmakiviä. Tiedepuiston myötä maakunnalla 33515: ton taitotietoon pohjaavaa tiedepuistoa. Han- on mahdollisuus hyödyntää yliopiston tutki- 33516: ketta koskeva selvitys valmistuu helmikuussa musta, ja uusien innovaatioiden kautta syntyvä 33517: 1989. Tiedepuistossa olisivat mukana Joensuun yritystoiminta luo korvaavia työpaikkoja ra- 33518: yliopisto, Joensuun kaupunki, mahdollisesti kennemuutoksen koettelemalle maakunnalle. 33519: Joensuun ympäristökunnat sekä yrityksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33520: Valtiovallan panostus korkean teknologian nioittaen, 33521: edistämiseksi Pohjois-Karjalassa on ratkaise- 33522: van tärkeää. Taitotietoon panostaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33523: hallituksen omaksuman aluepolitiikan perus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33524: tavoitteiden mukaista. 29.10.28 1 000 000 markkaa Joensuun 33525: Joensuun tiedepuisto on Pohjois-Karjalan, tiedepuiston perustamiseen (yliopiston 33526: erityisesti Joensuun seutukunnan kehittämisen osuus). 33527: 33528: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33529: 33530: Eeva Turunen Pekka Puska Esko Jokiniemi 33531: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 33532: 928 1989 vp. 33533: 33534: Raha-asia-aloite n:o 882 33535: 33536: 33537: 33538: 33539: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaluston hankintaan 33540: metsä- ja puutalousoppilaitosten opetustyötä varten 33541: 33542: 33543: Eduskunnalle 33544: 33545: Metsätöissä koneiden osuus tulee edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33546: kasvamaan. Voidakseen antaa nykyaikaista nioittaen, 33547: koneenkäytön ja korjauksen opetusta on met- 33548: säoppilaitoksilla oltava ajanmukaisia koneita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33549: opetusvälineinä. Koneet on pidettävä nykyajan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33550: tasolla kaikissa Suomen seitsemässä oppilai- 29. 60. 70 25 000 000 markkaa kaluston 33551: toksessa. Muutoin opetuksen taso laahaa jat- hankintaan metsä- ja puutalousoppilai- 33552: kuvasti jäljessä käytännön metsätyöstä. tosten opetustyötä varten. 33553: 33554: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33555: 33556: Eeva Turunen Pekka Puska Esko Jokiniemi 33557: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 33558: 1989 vp. 929 33559: 33560: Raha-asia-aloite n:o 883 33561: 33562: 33563: 33564: 33565: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjalaiskylien kehittä- 33566: missuunnitelman tekemiseksi Pohjois-Karjalaan ja Kainuu- 33567: seen 33568: 33569: 33570: Eduskunnalle 33571: 33572: Pohjois-Karjalan ja Kainuun seutukaavalii- toimenpide-ehdotusten pohjalta rakentamaan 33573: tot sekä Ilomantsin, Suomussalmen ja Tuupo- suunnitelmaa kylien säilyttämiseksi elinvoimai- 33574: vaaran kunnat ovat esittäneet opetusministeri- sina ja asuttuina. 33575: ölle ehdotuksen periaatepäätöksen tekemisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33576: Pohjois-Karjalan ja Kainuun karjalaiskylien nioittaen, 33577: kehittämiseksi (2.2.1988). 33578: Aitojen karjalaiskylien uhkana tulevaisuu- 33579: dessa on, että toimeentulomahdollisuudet heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33580: kenevät. Sen seurauksena muuttavat asukkaat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33581: pois. Samalla häviää karjalaiskylien ainutlaa- 29.99.50 250 000 markkaa karja/aisky- 33582: tuinen kulttuuri. Tämän vuoksi on välttämä- lien kehittämissuunnitelman tekemisek- 33583: töntä, että ryhdytään edellä lueteltujen tahojen si Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. 33584: 33585: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 33586: 33587: Eeva Turunen Sakari Valli Riitta Jouppila 33588: 930 1989 vp. 33589: 33590: Raha-asia-aloite n:o 884 33591: 33592: 33593: 33594: 33595: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raja- ja Laatokankar- 33596: jalaan haudattujen sankarivainajien muistomerkin pystyttä- 33597: miseksi Joensuuhun 33598: 33599: 33600: Eduskunnalle 33601: 33602: Luovutettujen alueiden kunnat kokivat so- Patsaan kustannusarvio on noin 900 000 mk 33603: dan menetykset muuta maata raskaampina. ja Joensuun kaupunki on alustavasti luvannut 33604: Parhaassa iässä henkensä menettäneiden osuus maapohjan, perustuksen jalustoineen sekä hoi- 33605: näissä kunnissa oli suhteellisesti suurempi kuin don. Patsaan rahoittamiseksi on käynnistetty 33606: muualla Suomessa, jopa moninkertainen. myös kansalaiskeräys. Kun hankkeen eteen- 33607: Lähes kaikki luovutettujen alueiden kuntien päin viejät ovat pääasiassa jo ikääntynyttä 33608: sankarivainajat haudattiin luovutetulle alueel- väkeä ja asia kokonaisuudessaan on tämän 33609: le, jossa sankarihaudat muistomerkkeineen maan yhteinen asia, odotetaan valtion tukea 33610: ovat tuhoutuneet. hankkeelle. 33611: Luovutettuun Karjalaan haudattujen sanka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33612: rivainajiemme kunnioittamiseksi ja heidän nioittaen, 33613: muistonsa säilyttämiseksi ovat raja- ja laato- 33614: kankarjalaiset pitäjäseurat päättäneet pystyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33615: omien kuntieosa sankarivainajille yhteisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33616: muistomerkin Joensuuhun. Toteuttamista ja 29.99.50 300 000 markkaa Raja- ja 33617: varainhankintaa varten on valittu raja- ja laa- Laatokankarjalaan haudattujen sanka- 33618: tokankarjalaisten sankarivainajien muisto- rivainajien muistomerkin pystyttämi- 33619: merkkitoimikunta. seksi Joensuuhun. 33620: 33621: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33622: 33623: Eeva Turunen Riitta Uosukainen 33624: 1989 vp. 931 33625: 33626: Raha-asia-aloite n:o 885 33627: 33628: 33629: 33630: 33631: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 490 33632: (Niirala-valtakunnan raja) kunnostamiseen 33633: 33634: 33635: Eduskunnalle 33636: 33637: Kun Värtsilän Niiralan tulliasema rakenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33638: taan ja matkustajat alkavat kulkea rajan yli nioittaen, 33639: maanteitse, on Niiralan ja valtakunnan välinen 33640: tie kunnostettava ja tulliaseman läheisyyteen 33641: rakennettava parkki- ja levähdyspaikkoja. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33642: on nyt heikohko soratie eikä kunnollisia auton 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33643: kääntymis- ja parkkipaikkoja ole olemassa. 31 .24. 77.6 6 000 000 markkaa maan- 33644: Suunnitelmat ovat myös myöhässä, joten niitä tien n:o 490 (Niirala- valtakunnan ra- 33645: on tässä yhteydessä kiirehdittävä. ja) rakentamiseen. 33646: 33647: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33648: 33649: Eeva Turunen Pekka Puska Esko Jokiniemi 33650: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 33651: 33652: 33653: 33654: 33655: 62 290089P 33656: 932 1989 vp. 33657: 33658: Raha-asia-aloite n:o 886 33659: 33660: 33661: 33662: 33663: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän 33664: kiitoradan jatkamisen suunnitteluun 33665: 33666: 33667: Eduskunnalle 33668: 33669: Monissa yhteyksissä Joensuun lentokentän taa jatkettava vähintään 500 metrillä. Kiitora- 33670: kiitorata on todettu lyhyehköksi. Kentälle eivät dan jatkeen suunnittelu pitäisi aloittaa välittö- 33671: pysty lainkaan laskeutumaan suuret lentoko- mästi, sillä hankkeella on jo kiire. 33672: neet tai ne joutuvat tulemaan kentälle ja lähte- 33673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33674: mään sieltä pienellä polttoainevarastolla, min- 33675: nioittaen, 33676: kä vuoksi ne käyvät tankkaamassa jollain suu- 33677: remmalla kentällä. Joensuusta ja Joensuuhun 33678: haluttaisiin myös charter-lentoja, jotka teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33679: dään suurilla koneilla. Niiralan rajanylityspai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33680: kan avauduttua kulkee turisteja Joensuun len- 31.92. 77 300 000 markkaa Joensuun 33681: tokentän kautta. Jotta suuret koneet voisivat lentokentän kiitoradan jatkeen suunnit- 33682: käyttää Joensuun lentokenttää, on sen kiitora- teluun. 33683: 33684: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33685: 33686: Eeva Turunen Pekka Puska Esko Jokiniemi 33687: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 33688: 1989 vp. 933 33689: 33690: Raha-asia-aloite n:o 887 33691: 33692: 33693: 33694: 33695: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan yhteisyri- 33696: tysten tukemiseen valtion takauksilla 33697: 33698: 33699: Eduskunnalle 33700: 33701: Idänkaupan kehittämisessä on Neuvostolii- uusi momentti asianomaista toimintaa kannus- 33702: ton talousjärjestelmän uudistus avannut uusia tamaan. 33703: mahdollisuuksia kehittää maittemme välistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33704: kauppaa. nioittaen, 33705: Yhtenä uutena toimintamuotona ovat kau- 33706: pankäynnin välineeksi tulleet yhteisyritysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33707: perustamiset. Jotta ko. toiminta tulisi mahdol- 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 33708: liseksi laajemmalti suomalaisille yrityksille ja markkaa idänkaupan yhteisyritysten 33709: etenkin kehitysalueilla toimiville yrityksille, tu- perustamisen tukemiseen valtionta- 33710: lisi valtion tulo- ja menoarvioon sisällyttää kauksilla. 33711: 33712: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33713: 33714: Eeva Turunen Pekka Puska Esko Jokiniemi 33715: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 33716: 934 1989 vp. 33717: 33718: Raha-asia-aloite n:o 888 33719: 33720: 33721: 33722: 33723: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämis- 33724: rahaan 33725: 33726: 33727: Eduskunnalle 33728: 33729: Läänien kehittämiseen tarkoitetun määrära- tekniikan kehittämisprojekti (CAD-projekti) ja 33730: han kokeilu aloitettiin vuonna 1985 Lapin useita matkailun kehittämisprojekteja. Kehittä- 33731: läänissä. Kokeilun antamien myönteisten tulos- misraha on selvästi lisännyt omaehtoista kehi- 33732: ten seurauksena läänin kehittämisraha on vaki- tystyötä, mikä on uuden aluepolitiikan perus- 33733: naistettu ja laajennettu koko maahan. ajatus. 33734: Vuonna 1988 koko maahan varattiin 80 Jatkossa tilanne vaikeutuu koko ajan, koska 33735: miljoonaa markkaa ja kuluvana vuonna 86 edellisvuoden rahoituksella käynnistetyt use- 33736: miljoonaa markkaa läänien kehittämiseen. ampivuotiset projektit sitovat huomattavan 33737: Pääasiassa elinkeinoelämän toimintaan liitty- osan vuotuisista määrärahoista. Tämän vuoksi 33738: vien kehittämisprojektien rahoittamiseksi anot- määrärahan tuntuva korottaminen on paikal- 33739: tiin Kuopion läänissä näinä vuosina valtion laan. 33740: avustusta moninkertainen määrä myönnettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33741: vissä olleeseen määrärahaan nähden. Lukuisia nioittaen, 33742: arvokkaita hankkeita jäi toteuttamatta kehittä- 33743: misrahan vähäisyyden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33744: Läänin kehittämismäärärahalla käynnistet- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33745: tiin maakunnassa tärkeitä hankkeita: yritystoi- 26.98.43 160 000 OOO·markkaa läänien 33746: minnan kehittämisprojekti (Savotta 3), tieto- kehittämiseen. 33747: 33748: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33749: 33750: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Mirja Ryynänen 33751: Juhani Laitinen Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 33752: Riitta Saastamoinen Lauha Männistö Kalle Röntynen 33753: Kari Rajamäki 33754: 1989 vp. 935 33755: 33756: Raha-asia-aloite n:o 889 33757: 33758: 33759: 33760: 33761: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaitos- 33762: ten opettajien sijaisten palkkaamiseen 33763: 33764: 33765: Eduskunnalle 33766: 33767: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta yksi nassa varata heille mahdollisuus täysin opetta- 33768: oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja uusiin jan palkkaeduin kerran 5-7 vuodessa mennä 33769: tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima saa ulkopuolisen yrityksen palvelukseen yhden 33770: koulutuksensa yhteiskunnan ylläpitämissä op- vuoden ajaksi. Sijaisen paikkaaminen tulisi 33771: pilaitoksissa sekä osin yritysten toimesta. rahoittaa yritykseltä saatavalla opettajan työ- 33772: Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat opet- korvauksella sekä valtion talousarvioon varat- 33773: tajat ovat työhönsä muodollisesti päteviä. Kun tavalla määrärahalla. 33774: he ovat työskennelleet opettajana useamman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 33775: vuoden, alkaa heidän oma koulutuksensa van- taen, 33776: hentua ja käytännön yritystoiminnan tunte- 33777: muksensa unohtua. Lyhyet muutaman päivän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33778: jatkokoulutustilaisuudet ja satunnaiset yritys- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 33779: vierailut eivät tilannetta paranna. markan määrärahan käytettäväksi am- 33780: Ammatillisten koulujen opettajien perehdyt- mattikasvatushallituksen valvonnassa 33781: tämiseksi elinkeinoelämän uusimpiin menetel- opettajien sijaisten paikkaamisesta ai- 33782: miin tulisi amr.1attikasvatushallituksen valvon- heutuviin kuluihin. 33783: 33784: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33785: 33786: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Urpilainen 33787: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Heikki Rinne 33788: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen 33789: 936 1989 vp. 33790: 33791: Raha-asia-aloite n:o 890 33792: 33793: 33794: 33795: 33796: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Snell- 33797: man-instituutin toiminnan tukemiseen 33798: 33799: 33800: Eduskunnalle 33801: 33802: Kuopion Snellman-instituutti on perustettu Snellman-instituutin pysyvä valtionavustus 33803: 7. 9.1983. Instituutin taloudesta vastaa lähes olisi erittäin tärkeä. Mikäli se saataisiin aikaan, 33804: yksinomaan Kuopion kaupunki. Vuoden 1987 instituutti olisi valmis neuvottelemaan valtio- 33805: talousarviossa varattiin Snellman-instituutin vallan kanssa ratkaisuista, joilla instituutin 33806: toimintaa varten 100 000 markan määräraha. tutkimusjohtaja voisi täydentää Kuopion yli- 33807: Kokonaismenot olivat kaksi lähiaikoina ilmes- opistosta puuttuvaa tieteen filosofian ja tieteen 33808: tyvää kirjaa mukaan lukien 269 797,29 mk. metodiopin opetusta. 33809: Kuopion kaupunki on vuotta 1987 lukuun Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 33810: ottamatta lähes yksinomaan vastannut insti- 33811: tuutin taloudesta. Se on keskittynyt lähinnä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33812: julkaisutoimintaan. Instituutilla on kolme jul- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 33813: kaisusarjaa, jotka kaikki julkaistaan myös markan määrärahan avustuksena Snell- 33814: vuonna 1988 ja 1989. man-instituutin toimintaa varten. 33815: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33816: 33817: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 33818: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen 33819: 1989 vp. 937 33820: 33821: Raha-asia-aloite n:o 891 33822: 33823: 33824: 33825: 33826: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan palkkaa- 33827: miseksi Snellman-instituuttiin 33828: 33829: 33830: Eduskunnalle 33831: 33832: Kuopioon perustettiin syyskuussa 1983 Snell- sa yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Suo- 33833: man-instituutin kannatusyhdistys ja Snellman- malaisuuden Liitto, Kuopion kaupunki, Kuo- 33834: instituutti. pion yliopisto ja Savon kielen seura. 33835: Kannatusyhdistyksen ja instituutin taustayh- Valtioneuvoston alaisen J. V. Snellmanin 33836: teisöinä ovat mm. Kuopion yliopisto, Kuopion koottujen teosten toimituskunnan ja Snellman- 33837: kaupunki, Pohjois-Savon Maakuntaliitto ja instituutin kesken on 26.9.1986 allekirjoitettu 33838: Pohjois-Savon kulttuurirahasto. pysyvä yhteistyösopimus. 33839: Sääntöjensä mukaan Snellman-instituutin Snellman-instituutin julkaisut ja muu kerty- 33840: kannatusyhdistys ry:n tarkoituksena on ylläpi- vä materiaali jaetaan laajalle. Perusjakoon 33841: tää Kuopion kaupungissa Snellman-instituutti- kuuluu noin 700 kohdetta, muun muassa kaik- 33842: nimistä tutkimuslaitosta, joka harjoittaa ja ki ne 66 Suomen ulkopuolella olevaa yliopis- 33843: edistää ensisijaisesti Pohjois-Savoon liittyvää toa, joissa on suomen kieleen tai kulttuuriin 33844: humanistista, yhteiskunnallista ja taloudellista liittyvä oppituoli, sekä johtavat kansainväliset 33845: tutkimustyötä. alan katalogit ja kirjastot. 33846: Tähän tarkoitukseen liittyen yhdistys tai sen Instituutin korkeatasoiset julkaisut ja yhteis- 33847: ylläpitämä instituutti voi järjestää myös kes- työseminaarit osoittavat, että instituutti ei ole 33848: kustelu- ja esitelmätilaisuuksia, seminaareja ja luonteeltaan maakunnallinen, vaan se on nous- 33849: näyttelyitä, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä sut valtakunnalliseksi humanististen erikoisalo- 33850: tehdä koulutus- ja tutkimuspoliittisia aloitteita jen laitokseksi. Tämä on vaatinut sekä kirjoit- 33851: ja esityksiä. tajilta että seminaariesitelmöitsijöiltä korkeaa 33852: Snellman-instituutin käytännön toiminnan tieteellistä tasoa, yleensä yliopistollisen tohto- 33853: tuloksista mainittakoon seuraavaa: rin tutkinnon suorittamista. 33854: Instituutin pääjulkaisusarjassa (A-sarja) on Snellman-instituutin toimintaa ei enää voida 33855: tähän mennessä yhteistyössä Kustannuskiila hoitaa pelkästään tilapäisten Sivutoimisten hen- 33856: Oy:n kanssa julkaistu yhdeksän teosta. Insti- kilöiden avulla. Instituutti tarvitsee välttämättä 33857: tuutin B-sarjassa on julkaistu 14 teosta ja ainakin yhden päätoimisen tutkijan. 33858: C-sarjassa yksi teos. Snellman-instituutin tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 33859: dotteita on aikaisemmin julkaistu pari kappa- 33860: letta vuosittain, nyt kuluvana vuonna niitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33861: ilmestyy peräti viisi. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 33862: Snellman-instituutti on järjestänyt 1-2 vuo- markan määrärahan tutkijan palkkaa- 33863: tuista korkeatasoista yhteistyöseminaaria, jois- miseksi Snellman-instituuttiin. 33864: 33865: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33866: 33867: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 33868: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 33869: 938 1989 vp. 33870: 33871: Raha-asia-aloite n:o 892 33872: 33873: 33874: 33875: 33876: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistys- 33877: liitolle monimuoto-opetuksen kokeilutoimintaan 33878: 33879: 33880: Eduskunnalle 33881: 33882: Monimuoto-opetuksen ja sähköisen viestin- Työväen Sivistysliitolla on laajan ja moni- 33883: nän tarjoamat mahdollisuudet ovat ruvenneet puolisen jäsenkuntansa, runsaan toimintansa 33884: yhä enemmän askarruttamaan sivistysjärjestö- ja kehittyneen organisaationsa ansiosta edelly- 33885: jä. Toisaalta paineet mahdollisuuksien hyväk- tykset suorittaa yleisesti hyödyllistä kokeilutoi- 33886: sikäyttöön ovat jatkuvasti kasvamassa ja toi- mintaa monimuoto-opetuksessa ja sähköisessä 33887: saalta sivistysjärjestöiltä puuttuvat voimavarat viestinnässä. Vain taloudelliset syyt ovat estä- 33888: hyväksikäytön edellyttämään kokeilutoimin- neet sen jo ryhtymästä siihen perusteeliisin 33889: taan. Monimuoto-opetuksella ja sähköisellä tavoittein. 33890: viestinnällä voidaan saada aikaan täysin uu- 33891: denlaisia oppimistilanteita, joilla kehittyessään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33892: ja yleistyessään on mahdollisuus tehdä aikuis- nioittaen, 33893: ten oppiminen entistä tehokkaammaksi ja ta- 33894: loudellisesti edullisemmaksi. Sähköinen viestin- 33895: tä tarjoaa lisäksi aikuisille mahdollisuuden uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33896: denlaisiin kulttuurillisiin itsensä ilmaisuihin. 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 33897: Tarvitaan vain kokemuksia ihmisten rohkaistu- markkaa erityisavustuksena moni- 33898: misesta, oppimisesta ja heidän kohtaamistaan muoto-opetuksen ja sähköisen viestin- 33899: ongelmista. nän kokeilutoimintaan. 33900: 33901: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33902: 33903: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Reino Paasilinna 33904: Arto Lapiolahti Sakari Knuuttila Reijo Lindroos 33905: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Heikki Rinne 33906: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen Riitta Myller 33907: Sinikka Mönkäre Mikko Elo Matti Saarinen 33908: Markku Pohjola Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen 33909: Kari Urpilainen Virpa Puisto Iiris Hacklin 33910: 1989 vp. 939 33911: 33912: Raha-asia-aloite n:o 893 33913: 33914: 33915: 33916: 33917: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestö- 33918: jen valtionavustuksiin 33919: 33920: 33921: Eduskunnalle 33922: 33923: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- na ja niiden osuus kustannuksista on koko 33924: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suomalainen 33925: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä teh- musiikkielämä on laajentunut huomattavasti ja 33926: täviä, kuten tiedotusta, koulutusta, tilastointia lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 33927: ja kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halun- 33928: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 33929: neet luopua em. tehtävistä, koska silloin mi- 33930: kään taho ei niistä huolehtisi. Toiminta on 33931: kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä taloudellisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33932: paineita, koska valtion avustukset säveltaide- 1990 tulo- ja menoarvioon 900 000 33933: järjestöille viimeisten viiden vuoden aikana markan määrärahan säveltaidejärjestö- 33934: ovat nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoi- jen toiminnan tukemiseen. 33935: 33936: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33937: 33938: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Erkki Pulliainen 33939: 940 1989 vp. 33940: 33941: Raha-asia-aloite n:o 894 33942: 33943: 33944: 33945: 33946: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisesti mer- 33947: kittävien orkestereiden toimintaedellytysten parantamiseen 33948: 33949: 33950: Eduskunnalle 33951: 33952: Maamme orkestereiden kehitys on ollut Suomen merkittävimmillä paikkakunnilla on 33953: suunnittelematonta ja valtion tuki ilman selvää tarkoitus ryhtyä vierailemaan säännöllisesti yh- 33954: kehityslinjaa. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, teistyössä paikallisten orkestereiden kanssa. 33955: on lopputuloksena se, että jokaisessa kaupun- Valtion tuki orkesteritoiminnalle lisääntyy 33956: gissa on pieni ammattilaisorkesteri, joista yksi- kuluvana vuonna miljoonalla markalla. Orkes- 33957: kään ei kykene täysimittaiseen konserttitoimin- terimäärärahojen jaossa tulisi suosia valtakun- 33958: taan. nallisesti ja alueellisesti merkittäviä orkesterei- 33959: Kuopion kaupunginhallituksen mielestä val- ta. Esimerkiksi Kuopion kaupunginorkesterille 33960: tion tuella on kehitettävä tiettyjä alueellisesti tulevan valtionavun määrää tulisi nostaa mer- 33961: tärkeitä orkestereita siten, että ne kasvavat kittävästi sillä perusteella, että Kuopion kau- 33962: riittävän suuriksi voidakseen esittää monipuo- punginorkesteria voidaan pitää alueellisesti 33963: lista ohjelmistoa laajalla alueella. Kuopion merkittävänä orkesterina. 33964: kaupunginorkesteri Itä-Suomen johtavana or- 33965: kesterina ja laajalti alueorkesterityötä tehneenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33966: on itseoikeutettu Itä-Suomen alueorkesteri. Jo nioittavasti, 33967: nyt orkesteri on pitänyt konsertteja Kajaanista 33968: Savonlinnaan ulottuvalla alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33969: Kuopion kaupunginorkesterin aluetoiminta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 33970: on tarkoitus säännöllistää. Iisalmen kanssa on 29.90.52 1 000 000 markkaa alueel- 33971: neuvoteltu vuosittaisesta konserttisarjasta, jo- lisesti merkittävien orkestereiden ja yh- 33972: hon myytäisiin kausikortteja samaan tapaan tyeiden toimintaedellytysten parantami- 33973: kuin Kuopion konsertteihin. Myös muilla Itä- seen. 33974: 33975: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 33976: 33977: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen 33978: Iiris Hacklin Erkki Pulliainen 33979: 1989 vp. 941 33980: 33981: Raha-asia-aloite n:o 895 33982: 33983: 33984: 33985: 33986: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta orkestereille alue- 33987: toiminnan tukemiseen 33988: 33989: 33990: Eduskunnalle 33991: 33992: Maamme orkesterilaitos on jatkuvasti jäänyt 1990 määrärahaa ei tuntuvasti koroteta, tule- 33993: jälkeen muiden taidemäärärahojen kehitykses- vat avustukset putoamaan prosentuaalisesti 33994: tä. Orkesterit ja yhtyeet ovat pystyneet toimi- niin pieniksi, että esimerkiksi aluetoiminta jou- 33995: maan vain kotikuntien ylläpitäminä, vaikka dutaan kokonaan lopettamaan. 33996: niiden toiminnat ovat jo vuosia yltäneet myös Koska suunnitteilla oleva nk. kulttuurilaki 33997: ympärillä oleviin vieraisiin kuntiin. Valtion- on odotettavissa orkestereille vasta 1990-luvul- 33998: avustusten jälkeenjääminen ja epäsuhtaisuus la, olisi orkestereiden ja yhtyeiden valtionavus- 33999: on selvä verrattuna muihin taidemäärärahoihin tuksista huolehdittava edes välttämättömim- 34000: Vuonna 1988 kunnat suorittivat jo yli 115 män verran. 34001: milj. markkaa sinfonia- ja kamariorkestereiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34002: ylläpitämiseen. Vastaava valtionavustus oli 4,7 nioittavasti, 34003: miljoonaa markkaa, joten se prosentuaalisesti 34004: on enää noin 4 prosenttia. Momentilta, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34005: kokonaisuudessaan oli 6,2 milj. markkaa, jaet- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34006: tiin muille yhtyeille 1,5 milj. markkaa. Koska 29.90.52 2 000 000 markkaa orkesterei- 34007: valtion vuoden 1989 budjetissa olevaa määrä- den ja yhtyeiden aluetoimintaedellytys- 34008: rahaa ei tasollisesti korotettu ja mikäli vuoden ten parantamiseksi. 34009: 34010: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 34011: 34012: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen 34013: Iiris Hacklin Erkki Pulliainen 34014: 942 1989 vp. 34015: 34016: Raha-asia-aloite n:o 896 34017: 34018: 34019: 34020: 34021: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion musiikki- 34022: keskuksen rakentamiskustannuksiin 34023: 34024: 34025: Eduskunnalle 34026: 34027: Kuopion kaupunginhallitus on pyytänyt, että Kuopion musiikkikeskus valmistui kesällä 34028: kaupungille myönnettäisiin Kuopion musiikki- 1985. Musiikkikeskuksen lopulliset rakennus- 34029: keskukseen rakennettavien kaupunginorkeste- kustannukset olivat konservatoriolle vuokratut 34030: rin tilojen ja konserttisalin rakennuksiin val- tilat mukaan luettuina 56 056 000 markkaa, 34031: tionavustusta yhteensä 8 miljoonaa markkaa. josta kaupunginorkesterin tilojen ja konsertti- 34032: Opetusministeriö on päätöksellään 19 .12. salin osuudeksi jäi 28 miljoonaa markkaa. 34033: 1984 myöntänyt Kuopion musiikkikeskukselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34034: valtionavustusta 500 000 markkaa. Kaupungin nioittaen, 34035: saamien tietojen mukaan lähtökohtana mainit- 34036: tua avustusta myönnettäessä oli, että muu osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34037: suunnitellusta avustuksen kokonaismäärästä 1990 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 34038: myönnetään lähimpien seuraavien vuosien ai- markan määrärahan Kuopion musiikki- 34039: kana. keskuksen rakennuskustannuksiin. 34040: 34041: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 34042: 34043: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 34044: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 34045: 1989 vp. 943 34046: 34047: Raha-asia-aloite n:o 897 34048: 34049: 34050: 34051: 34052: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Syksy 34053: -tapahtumaa varten 34054: 34055: 34056: Eduskunnalle 34057: 34058: Kuopion Syksy on vuosittainen valtakunnal- vetänyt mukaansa yhä enemmän osallistujia eri 34059: linen runo- ja kirjallisuustapahtuma. Tapahtu- puolilta Suomea. Tapahtumaa ei ole enää sen 34060: man järjestäjä on Työväen Sivistysliiton Kuo- nykyisessä laajuudessa mahdollista järjestää 34061: pion opintojärjestö ry. Tapahtumaan sisältyy kokonaan ilman palkattua työvoimaa. 34062: pysyvänä osana Iausujien koulutusta ja Iausun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34063: takilpailuja. Lausunnan harrastajille on maas- nioittaen, 34064: samme erittäin vähän tarjolla tällaisia tilai- 34065: suuksia. Lausunnan ohella Kuopion Syksyyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34066: on sisältynyt kynäilijöiden koulutusta sekä kir- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 34067: jailijoiden tapaamisia ja esiintymisiä yleisölle. markkaa Kuopion Syksy -tapahtumaa 34068: Tapahtuma on vuosi vuodelta laajentunut ja varten. 34069: 34070: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34071: 34072: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 34073: Kari Urpilainen Iiris Hacklin 34074: 944 1989 vp. 34075: 34076: Raha-asia-aloite n:o 898 34077: 34078: 34079: 34080: 34081: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille 34082: 34083: 34084: Eduskunnalle 34085: 34086: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- kää laskua elokuvajärjestöjen toiminnan rahoi- 34087: noarvioksi vuodelle 1986 on momentille tuksessa. 34088: 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten Elokuvakulttuurijärjestöt hoitavat Suomessa 34089: voittovarat taiteen tukemiseen) esitetty eloku- monia tehtäviä, jotka yhteiskunnallisen luon- 34090: vajärjestöille 500 000 markkaa. teensa vuoksi useissa sivistysmaissa kuuluvat 34091: Elokuvajärjestöjen toimintaa on tähän men- vaitiollisille tai puolivaltiollisille organisaatioil- 34092: nessä tuettu kahdesta lähteestä: opetusministe- le. Tällaisen työn merkitystä korostetaan muun 34093: riön kautta veikkauksen ja raha-arpajaisten muassa UNESCOn ohjelmissa ja monissa koti- 34094: voittovaroista sekä momentilta 29.90.57 (Elo- maisissa mietinnöissä ja opetusohjelmissa. Täl- 34095: kuvataiteen tukeminen) Suomen elokuvasää- lä hetkellä elokuvajärjestöjen työ on entises- 34096: tiön kautta. Tämän momentin varoja on käy- tään korostunut kuvallisen viestinnän osuuden 34097: tetty myös muuten elokuvakulttuurin tukemi- jatkuvasti kasvaessa. Elokuvakulttuurijärjestöt 34098: seen. tarjoavat vaihtoehtoja kaupalliselle tarjonnal- 34099: Opetusministeriön esityksestä tuen jakoa le. Ne vastaavat meillä suureksi osaksi esimer- 34100: kuitenkin muutettiin siten, että ministeriö tästä kiksi lasten ja nuorten elokuvakasvatuksesta, 34101: lähtien jakaa yksin toiminta-avustukset ja Suo- kotimaisen lyhytelokuvan levityksestä ja tunne- 34102: men elokuvasäätiö avustaa järjestöjen erilaisia tuksi tekemisestä, elokuvakerholiikkeestä sekä 34103: projekteja. Vuoden 1985 osalta jako hoidettiin alan ammattilaisten jatkokoulutuksesta, toi- 34104: siirtymävaiheessa kuitenkin vielä siten, että mien monissa kysymyksissä edelläkävijöinä. 34105: momentilla 29.90.52 olleiden 360 000 markan Järjestöjen toiminnan laaja-alaisuuteen ja niil- 34106: lisäksi lohkaistiin momentin 29.90.57 varoista le asetettuihin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin 34107: 600 000 markkaa järjestötukeen. Ministeriön nähden niiden yhteiskunnalta saama tuki on 34108: yhtenä pääperusteluna jaon keskittämiselle oli tähän mennessä ollut riittämätön. Jos elokuva- 34109: saada järjestöjen toiminnan tukeminen vakaal- järjestöjen tuki toteutuu valtion vuoden 1986 34110: le pohjalle - riippumattomaksi elokuvataiteen tulo- ja menoarvioesityksen mukaisesti, kaven- 34111: tukimomentista, jota viime vuosina on koko tuvat järjestöjen toimintamahdollisuudet rat- 34112: ajan pyritty pienentämään vedoten elokuvave- kaisevasti. 34113: ron tuoton laskuun. Edellä olevan perusteella ehdotan, 34114: Kuitenkin vuoden 1986 tulo- ja menoarvio- 34115: esityksessä esitettiin elokuvajärjestöille vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34116: 500 000 markkaa. Kun samanaikaisesti mo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 34117: menttiin 29.90.57 ehdotettiin 1,2 miljoonan 29.90.52 1 200 000 markkaa elokuva- 34118: markan vähennystä, niin tämä merkitsee jyrk- järjestöjen toiminnan tukemiseen. 34119: 34120: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34121: 34122: Marja-Liisa Tykkyläinen 34123: 1989 vp. 945 34124: 34125: Raha-asia-aloite n:o 899 34126: 34127: 34128: 34129: 34130: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja eloku- 34131: vatoiminnan tukemiseen Keiteleen työväentalolla 34132: 34133: 34134: Eduskunnalle 34135: 34136: Keiteleen kunnassa sijaitseva työväentalo on ritettu ulko- ja sisämaalauksia ja lämpöeristyk- 34137: kunnan ainoa kulttuurikohde. Työväentalo on siä. 34138: myös kunnan ainoa paikka, jossa järjestetään Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34139: elokuvateatteriesityksiä. Työväentalossa järjes- 34140: tetään myös iltamia ja erilaista kulttuuritoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34141: mintaa. Keiteleen työväentaloa on kunnostettu 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34142: vuodesta 1981 alkaen. Taloon on rakennettu 29.90.52 50 000 markkaa Keiteleen 34143: sosiaalitilat sisälle, uusittu lattiat ja ikkunoiden työväentalolla järjestettävän kulttuuri- 34144: puitteet, asennettu ilmastointilaitteet sekä suo- ja elokuvatoiminnan tukemiseen. 34145: 34146: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34147: 34148: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Rajamäki 34149: 946 1989 vp. 34150: 34151: Raha-asia-aloite n:o 900 34152: 34153: 34154: 34155: 34156: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin työ- 34157: väentalon teatteritoiminnan tukemiseen 34158: 34159: 34160: Eduskunnalle 34161: 34162: Rautalammin työväentalo on ollut kuntalais- työväentalolta puuttuu tällä hetkellä teatteri- 34163: ten kl,llttuurikeskuspaikka. Siellä on harrastet- toimintaan tarvittava salin tuolikalusto, ja 34164: tu pestuumarkkinoiden aikana erilaista näyt- näyttämöllä on suoritettava peruskorjaustyö, 34165: tely- ja juhlatoimintaa. Vuosisadan alkuaikoi- jotta teatteritoiminta saataisiin toimivaksi. 34166: na työväentalolla oli harrastajateatteri. Aika 34167: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34168: on muuttunut ja useimmat teatterimme ovat 34169: kaupungeis!Jlll- kunnallistettuja. Harrastajateat- 34170: teritoimintaa ovat alkaneet hoitaa useimmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34171: kunnat kotiseudullaan. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 34172: Rautalammin työväentalo on peruskorjattu, markkaa Rautalammin työväentalon 34173: ja kansalaisopisto järjestää siellä tällä hetkellä teatteritoiminnan tukemiseksi, kalusto- 34174: teatteritoimintaa, joka on tarkoitettu kotiseu- hankintoihin ja näyttämön perus- 34175: dun asukkaille ja matkailijoille. Rautalammin korjaustyön käynnistämiseksi. 34176: 34177: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34178: 34179: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Iiris Hacklin 34180: 1989 vp. 947 34181: 34182: Raha-asia-aloite n:o 901 34183: 34184: 34185: 34186: 34187: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talonpoi- 34188: kaismuseon kunnostuksen loppuun saattamiseen 34189: 34190: 34191: Eduskunnalle 34192: 34193: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikais- tu Leivän tie sai vuonna 1986 vuoden matkai- 34194: kulttuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna lupalkinnon. 34195: 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa- Rakennusten kunnostukseen saatiin työlli- 34196: alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on syysvaroja 1970-luvun loppupuolella. Kunnos- 34197: erinomainen esimerkki pohjoissavolaisesta ta- tus on varojen niukkuuden vuoksi osittain 34198: lonpoikaisympäristöstä. Museo on sikäli ainut- kesken. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan 34199: laatuinen, että talon rakennukset ovat lähes museo kannattaa säilyttää ja kehittää sen toi- 34200: kaikki alkuperäisiä. Näin museo on todella mintaa. Tärkeintä olisi saada kunnostustyöt 34201: aito miljööltään. loppuun. Rakennusten säilyttämisen kannalta 34202: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset välttämättömien töiden loppuun saattaminen 34203: maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pääraken- maksaisi noin 900 000 markkaa. 34204: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi muse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34205: oon kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä nioittaen, 34206: on noin 2 000 kappaletta, ja ne ovat osin vielä 34207: luetteloimatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34208: Museota on kehitetty viime vuosina aktiivi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34209: sesti toiminnalliseksi kohteeksi, joka soveltuu 29.99.50 400 000 markkaa Riuttalan 34210: matkailun vetovoimatekijäksi. Tästä on saatu talonpoikaismuseon kunnostustöiden 34211: jo hyviä tuloksia. Riuttalan museossa toteutet- loppuun saattamiseen. 34212: 34213: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34214: 34215: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Lauha Männistö 34216: Riitta Saastamoinen Mirja Ryynänen 34217: 34218: 34219: 34220: 34221: 63 290089P 34222: 948 1989 vp. 34223: 34224: Raha-asia-aloite n:o 902 34225: 34226: 34227: 34228: 34229: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin 34230: työväentalojen historian painatuskustannuksiin 34231: 34232: 34233: Eduskunnalle 34234: 34235: Kuopion sos.dem. kulttuurityöntekijöiden työväentaloperinteen historiallisen osuuden säi- 34236: historian tutkiminen on ollut perin kiintoisaa lyttämiseksi. 34237: ja voimia vaativaa työtä. Ensimmäisessä vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34238: heessa keväällä 1987 koottiin Kuopion läänin nioittavasti, 34239: työväentaloista valokuva-aineistoa sekä lisäksi 34240: kirjoitettiin käsikirjoitus näiden talojen histori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34241: asta. Perinnetietouden kerääminen on kohdis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34242: tunut työväentaloihin Pohjois-Savossa. Poh- 29.99.50 JOO 000 markkaa Pohjois- 34243: jois-Savon sos.dem. kulttuurityöntekijöiden Savon kulttuurityöntekijät ry://e Kuo- 34244: taltioima työ on merkittävä Kuopion läänin pion läänin työväentalojen historian 34245: painattamiskustannuksiin. 34246: 34247: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34248: 34249: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen 34250: 1989 vp. 949 34251: 34252: Raha-asia-aloite n:o 903 34253: 34254: 34255: 34256: 34257: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Iisveden Kirin seuro- 34258: jentalon peruskorjaukseen 34259: 34260: 34261: Eduskunnalle 34262: 34263: Suonenjoen kaupungin Iisveden kylässä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 34264: vanha seurojentalo, jossa kyläläiset ovat voi- tavasti, 34265: neet harrastaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa. 34266: Talo on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että 34267: sen peruskorjaus eräin osin on välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34268: mm. yleisten sosiaalitilojen uusinta, juhlasalin 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 34269: ja ravintolan ilmastoinnin rakentaminen, näyt- 29.99.51 200 000 markkaa käytettä- 34270: tämövalaistuksen heikkovirtalaitteiden uusinta, väksi lisveden Kirin seurojentalon pe- 34271: toimistotilan rakentaminen ja juhlasalin lattian ruskorjaukseen. 34272: kunnostaminen. 34273: 34274: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34275: 34276: Marja-Liisa Tykkyläinen 34277: 950 1989 vp. 34278: 34279: Raha-asia-aloite n:o 904 34280: 34281: 34282: 34283: 34284: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulmalan Sos.dem. 34285: Työväenyhdistys ry:n toimitilojen kunnostamiseen 34286: 34287: 34288: Eduskunnalle 34289: 34290: Ulmalan Sos.dem. Työväenyhdistys ry. on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 34291: ostanut v. 1985 eräältä konkurssipesäitä van- nioittavasti, 34292: han koulurakennuksen ja on tähän mennessä 34293: kunnostanut kiinteistön ensimmäisen kerrok- 34294: sen toimitiloikseen ja erilaisten harrastepiirien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34295: käyttötiloiksi. Toisen kerroksen kunnostustyöt 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 34296: ajoittuvat vuosille 1987-89. Kunnostuksen yh- 29.99.51 15 000 markkaa Iisalmessa 34297: teydessä on ilmennyt erilaisia ennalta arvaa- toimivan Ulmalan Sos. dem Työväen- 34298: mattomia kustannustekijöitä, mm. lahovauri- yhdistys ry:n toimitilojen kunnostami- 34299: oita. Määräraha on tarpeen korjausten toteut- seen. 34300: tamiseen. 34301: 34302: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34303: 34304: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Iiris Hacklin 34305: 1989 vp. 951 34306: 34307: Raha-asia-aloite n:o 905 34308: 34309: 34310: 34311: 34312: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeisenjärven 34313: vedenpinnan nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen 34314: 34315: 34316: Eduskunnalle 34317: 34318: Iisalmen kaupungin Ryhälänmäen kylässä tyä tasoa syvemmällä. Ympäristön asukkailta 34319: sijaitsevan Valkeisenjärven vedenpinta on ke- saatujen tietojen mukaan uoma olisi tehty liian 34320: säisin liian alhaalla. Tämä Valkeisenpuron syväksi perkausvaiheessa. Myöhemmin Valkei- 34321: ruoppauksen jälkeen ilmentynyt ongelma olisi sen Luusuaan on tehty patorakenteita, mutta 34322: ranta-asukkaiden mielestä saatava kuntoon nämä eivät olleet tarpeeksi tiiviitä. 34323: laillisesti mahdollisimman pian. Kyseinen järvi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 34324: kuuluu osana toteutettuun kuivatushankkee- nioittaen, 34325: seen, Soin-, Väli-, Väärän-, Paju-, Uuran- ym. 34326: purojen perkaukseen. Työ on toteutettu vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34327: na 1968-72. Kuopion vesi-ja ympäristöpiirin 1990 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar- 34328: tekemässä tarkastusvaaituksessa todettiin Val- kan määrärahan Valkeisenjärven ve- 34329: keisenpuron pohjan olevan alkuosaltaan noin denpinnan saattamiseksi normaaliin ta- 34330: 40 cm mainitussa perkaussuunnitelmassa esitet- soon ja pohjapadon rakentamiseen. 34331: 34332: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34333: 34334: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 34335: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 34336: 952 1989 vp. 34337: 34338: Raha-asia-aloite n:o 906 34339: 34340: 34341: 34342: 34343: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon 34344: pientiestön parantamiseen 34345: 34346: 34347: Eduskunnalle 34348: 34349: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väes- pidossa kiinnittää kasvavaa huomiota kyläkes- 34350: töstä saa lähes 30 OJo toimeentulonsa maa- ja kuksia tukevan pientieverkon kehittämiseen. 34351: metsätaloudesta, ja lähes puolet alueen elinkei- 34352: notoiminnasta on tavalla tai toisella puusta Pohjois-Savon seutukaavaliitto on laatinut 34353: riippuvainen. Koska maa- ja metsätalouden pientiestösuunnitelman, jonka päätavoitteena 34354: kuljetukset kuluttajilleen alkavat aina yksityis- on esittää toimenpiteet tieverkon kehittämisek- 34355: tai paikallisteiltä, on näiden teiden kunnolla si siten, että se turvaa maa- ja metsätalouden 34356: ratkaiseva merkitys koko Pohjois-Savon kehi- toimintamahdollisuudet ja toisaalta tukee kylä- 34357: tykselle. keskusten ja niiden palvelujen säilymistä. Eh- 34358: Tiemäärärahojen niukkuuden vuoksi on dotetuista toimenpiteistä aiheutuu vuotuisten 34359: tienpidon painopiste 1970-luvulla ja 1980- kustannusten lisäystä valtiolle noin 7,6 mmk, 34360: luvun alkupuolella ollut kuitenkin kunta- ja kunnille 1,6 mmk ja tiekunnille noin 0,1 mmk. 34361: kaupunkikeskuksiin suuntautuvien tieyhteyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 34362: sien parantamisessa. Sen sijaan kyläkeskuksia 34363: ja maa- ja metsätalouden kuljetuksia tukevien 34364: tieyhteyksien kehittämiseen ei ole juuri kiinni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34365: tetty huomiota. 1990 tulo- ja menoarvioon 7 600 000 34366: Jotta haja-asutusalueella vielä olevat palve- markkaa Pohjois-Savon pientiestön pa- 34367: lut ja työpaikat voitaisiin säilyttää, tulisi tien- rantamista varten. 34368: 34369: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34370: 34371: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 34372: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 34373: 1989 vp. 953 34374: 34375: Raha-asia-aloite n:o 907 34376: 34377: 34378: 34379: 34380: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalon yksi- 34381: tyistien muuttamiseksi paikallistieksi 34382: 34383: 34384: Eduskunnalle 34385: 34386: Yleisiksi teiksi otettavien teiden kuntoonpa- tieksi on pidetty tieasetuksen 38 §:n mukainen 34387: noon vuosittain varattu määräraha on riittä- katselmus. Kuntoonpallokustannukset ovat 34388: mätön, ja sen vuoksi muutoin edellytykset noin 900 000 mk. Hanke on määrärahan puut- 34389: täyttävien teiden yleisiksi teiksi otto saattaa teen vuoksi viivästymässä. 34390: viivästyä useita vuosia. Tälläkin hetkellä Kuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34391: pion läänissä vuoroaan jonottaa kymmenkunta 34392: TVH:n alustavan myönteisen päätöksen saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34393: nutta tietä (tieasetuksen 38 §). 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 34394: Kuopion kaupungissa olevan Vaajasalon yk- 31.24.77 800 000 markkaa Vaajasa/on 34395: sityistien on katsottu täyttävän yleisen tien yksityistien kunnostamiseksi ja muutta- 34396: edellytykset, ja tien muuttamiseksi paikallis- miseksi paikallistieksi. 34397: 34398: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34399: 34400: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 34401: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 34402: 954 1989 vp. 34403: 34404: Raha-asia-aloite n:o 908 34405: 34406: 34407: 34408: 34409: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tekstiili- ja vaate- 34410: tusteollisuuden tuotteiden idänkaupan tukemiseen 34411: 34412: 34413: Eduskunnalle 34414: 34415: Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työllisyysti- ongelmat vaikuttavat viennin vähenemiseen 34416: lanne on jatkuvasti heikkenemässä. Lähes päi- myös tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. 34417: vittäin tulee tietoja tekstiili- ja vaatetusteolli- Edellä mainittu esimerkki osoittaa konkreet- 34418: suuden piirissä tapahtuvista irtisanomisista ja tisesti, että Neuvostoliiton kaupan vähenemi- 34419: lomautuksista. Syynä näihin toimenpiteisiin sen estämiseksi tulisi tehdä kaikki voitava. 34420: ovat useimmiten lisääntyneet vientivaikeudet. Viennin väheneminen on voitava estää, jotta 34421: Viimeisin hälyttävä tieto on tullut Kuopion työllisyys tekstiili- ja vaatetusteollisuudessam- 34422: suurimmasta vaatetusteollisuuslaitoksesta. me voidaan edes jollain tavoin turvata. Muussa 34423: Tilanteen kehitystä mainitussa yrityksessä tapauksessa on edessä laaja lomautus- ja irtisa- 34424: kuvaa se, että vuoden 1986 ajan yritys on nomisaalto tällä naisvaltaisella ja palkkatasol- 34425: voinut toimia täysitehoisesti. Ensi vuodelle en- taan alhaisella alalla. 34426: nakkomyynti Pohjoismaihin on kehittynyt po- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34427: sitiivisesti. Myynnin ja tilauskannan vähennys- nioittaen, 34428: tä tähän vuoteen verrattuna onkin tapahtumas- 34429: sa Neuvostoliittoon ja Englantiin suuntautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34430: vassa kaupassa. Kummassakin tapauksessa ke- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 34431: hitykseen on vaikuttanut valuuttakurssien epä- markkaa idänkaupan kehittämiseksi 34432: edullisesta kehityksestä seurannut hintatason niin, että tekstiili- ja vaatetusteollisuu- 34433: kohoaminen. Lisäksi Neuvostoliiton kaupan den työllisyys voidaan turvata. 34434: 34435: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34436: 34437: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Iiris Hacklin 34438: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Heikki Rinne 34439: 1989 vp. 955 34440: 34441: Raha-asia-aloite n:o 909 34442: 34443: 34444: 34445: 34446: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakes- 34447: kuksen aluehallintoyksikön perustamiseksi Kuopion lääniin 34448: 34449: 34450: Eduskunnalle 34451: 34452: Säteilyturvallisuuslaitoksen hallintotoimi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 34453: kunta (1982:70) katsoo, että mikäli myös Sätei- taen, 34454: lyturvakeskuksen toimialan osalta päädytään 34455: toimivallan ja tehtävien alueelliseen hajautta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34456: miseen, voitaisiin se toteuttaa lääninhallitusor- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 34457: ganisaation pohjalta. Mahdolliset aluehallinto- markan määrärahan Säteilyturvakes- 34458: yksiköt voitaisiin perustaa Ouluun, Kuopioon kuksen aluehallintoyksikön ja sen tar- 34459: ja Tampereelle lääninhallitusten yhteyteen. vitsemien virkojen perustamiseksi Kuo- 34460: pioon. 34461: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34462: 34463: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 34464: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 34465: 956 1989 vp. 34466: 34467: Raha-asia-aloite n:o 910 34468: 34469: 34470: 34471: 34472: Tykkyläinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta rintamaveteraa- 34473: nien kuntoutukseen 34474: 34475: 34476: Eduskunnalle 34477: 34478: Rintamaveteraanien kuntouttaminen on Rintamaveteraanien 1an karttuessa tervey- 34479: osoittautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi ja denhuollon ja kuntoutuksen palvelujen tarve 34480: veteraanien keskuudessa suuresti arvostetuksi lisääntyy. Yhä useampi tarvitsisi näitä palvelui- 34481: toimintamuodoksi. ta kohtuullisesti saavutettavissa oloissa mielui- 34482: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimusten ten omassa kotikunnassa. 34483: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä Viime vuosina kuntoutuslaitosten määrä on 34484: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsi- tuntuvasti lisääntynyt. Parhaillaan rakenteilla 34485: vät, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Hoi- olevien laitosten valmistuttua se lisääntyy enti- 34486: toon liittyvillä terveystarkastuksilla on myös sestään. Mahdollisuuksia toiminnan tuntuvaan 34487: tärkeä merkitys monien piilevien sairauksien ja lisäämiseen on olemassa. 34488: terveysriskien toteamisessa. Hallituksen olisi edellä sanotun nojalla selvi- 34489: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuk- tettävä mahdollisuudet tarvittavien esitysten te- 34490: sen ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen kemiseksi kuntoutuslain tavoitteena olevan 34491: haltijasta tarpeeseen nähden vain pieni murto- 12 000 rintamaveteraanin vuotuisen kuntou- 34492: osa - tänä vuonna n. 7 000 - on saanut tuksen toteuttamiseksi. 34493: osakseen laitospalveluita. Vuonna 1983 tuli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 34494: voimaan laki rintamaveteraanien kuntouttami- tavasti, 34495: sesta, joka edellyttää 12 000 veteraanin pääsyä 34496: laitosmuotoiseen kuntoutukseen vuosittain. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34497: Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 34498: Lain edellyttämiin avohoidon palveluihin ei markkaa rintamaveteraanien kuntou- 34499: ole voitu osoittaa määrärahaa lainkaan kulu- tukseen sekä 5 000 000 markkaa avo- 34500: van vuoden tulo- ja menoarviossa. kuntoutuspalvelujen käynnistämiseen. 34501: 34502: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34503: 34504: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Mirja Ryynänen 34505: Lauha Männistö Heikki Rinne Aimo Ajo 34506: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen 34507: 1989 vp. 957 34508: 34509: Raha-asia-aloite n:o 911 34510: 34511: 34512: 34513: 34514: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla 34515: työskennelleiden naisten kuntoutukseen ja virkistykseen 34516: 34517: 34518: Eduskunnalle 34519: 34520: Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34521: vuosina määrätietoisesti kehitetty. Rintamave- nioittavasti, 34522: teraanien kuntoutuksesta on hyväksytty myös 34523: erityinen laki (60/83). Kuntoutukseen ovat oi- 34524: keutettuja lain perusteella ne rintamaveteraa- 34525: nit, joille on annettu rintamasotilastunnus tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34526: rintamapalvelustunnus. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 34527: Sen sijaan silloiset kotirintaman naiset ovat markan määrärahan kotirintaman nais- 34528: lähes kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluiden ten kuntoutuspalveluiden ja virkistys- 34529: ja virkistyslomien saannin ulkopuolella. lomien järjestämiseksi. 34530: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34531: 34532: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö 34533: Heikki Rinne Aimo Ajo Kalle Röntynen 34534: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen 34535: 958 1989 vp. 34536: 34537: Raha-asia-aloite n:o 912 34538: 34539: 34540: 34541: 34542: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveys- 34543: tutkimuksen kehittämiseen 34544: 34545: 34546: Eduskunnalle 34547: 34548: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät ter- Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa useissa 34549: veystunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osa- eri kohteissa, mm. Kuopion korkeakoulun 34550: puolena kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, hammaslääketieteen klinikan kirjaston ja Pos- 34551: ovat kansanterveystyön ja työyhteisöjen laa- tipankin kirjauskeskuksen henkilökunnan kes- 34552: dullisen kehittämisen näkökulmasta uusi ja kuudessa. 34553: perusteltu ajatus. Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen Akate- 34554: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelämässä, mian myöntämän määrärahan turvin. Määrä- 34555: mukautuminen uusiin työmenetelmiin, samoin raha käytettiin tutkijaryhmän suorittamaan 34556: nopeasti tapahtuneet rakennemuutokset sekä esitutkimukseen työpaikan terveystuntiprojek- 34557: jatkuvan koulutuksen tarve kaikilla työaloilla tissa. Tulokset ovat olleet siinä määrin myön- 34558: ovat asettaneet työikäisen väestön mukautu- teisiä, että eri tahot ovat esittäneet kokeilun 34559: miskyvyn ankaralle koetukselle. jatkamista. Tähänastisiin kokeiluihin ovat suh- 34560: tautuneet myönteisesti työntekijät, luottamus- 34561: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa meitä elimet sekä työnantajapuoli. Kokeilutulosten 34562: kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusimme mukaan ne on koettu niin työntekijäpuolen 34563: sitä tai emme. Olemme joutuneet uusien, rat- kuin työnantajankin etuna. Paitsi tutkijoiden 34564: kaisemattomien tilanteiden ja ongelmien eteen. keräämää tietoa, on edellä mainituista kokei- 34565: Siksi tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia, luista saatu käytännössä runsaasti myönteistä 34566: tieteelliseltä ja inhimilliseltä kannalta perus- palautetta. Kokeilutoiminnan jatkaminen näh- 34567: teltuja ratkaisumalleja. Terveyskäsite Maail- dään perusteltuna ja jopa välttämättömänä 34568: man terveysjärjestön (WHO) määritelmän mu- vastattaessa nopeasti muuttuvan työelämän 34569: kaan antaa siihen konkreettisia mahdollisuuk- vaatimuksiin. Varsinaisessa tutkimusprojektis- 34570: sia. sa on tarkoitus selvittää mm., voidaanko työ- 34571: Monien työikäistä väestöämme rasittavien paikan terveystuntitoiminnalla kehittää työ- 34572: terveysongelmien (tupakka, alkoholi, ravinto- ikäisen väestön kattavaa ennaltaehkäisyä, en- 34573: ja liikuntatottumukset, ihmissuhdeongelmat, nen kuin sairaudet ovat varsinaisesti puhjen- 34574: työperäiset rasitukset ym.) ratkaisu edellyttää neet. Varsinaisen tutkimuksen tehtävänä on 34575: ympäristöhaittojen korjaamisen ohella myös välittää tutkimustietoa eri aloilta ja mitata 34576: asennemuutoksia ja tietoista terveyskäyttäyty- terveystuntitoiminnan vaikutuksia. 34577: mistä viime kädessä yksilötasolla. Väestöstä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34578: lähes jokainen kuuluu riskiryhmään jonkin nioittaen, 34579: kansansairauden suhteen. Kansanterveyden ko- 34580: hentaminen vaatii terveystottumusten vaalimis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34581: ta koko väestössä. Siksi väestö itse onkin 1990 tulo- ja menoarvioon 350 000 34582: avainasemassa nykyaikaisia kansansairauksia markan määrärahan työpaikkaterveys- 34583: torjuttaessa. tutkimuksen kehittämiseen. 34584: 34585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34586: 34587: Marja-Lösa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 34588: Lauha Männistö Heikki Rinne 34589: 1989 vp. 959 34590: 34591: Raha-asia-aloite n:o 913 34592: 34593: 34594: 34595: 34596: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hengityselinsairai- 34597: den kuntoutukseen 34598: 34599: 34600: Eduskunnalle 34601: 34602: Kuopion Keuhkovammayhdistys haluaa tule- tuneet ja kotimaahan palattuaan he ovat olleet 34603: vassa toiminnassaan entistä enemmän kiinnit- useita kuukausia oireettomina. 34604: tää huomiota hengityselinsairaiden kuntoutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34605: seen. Yhdistys on suorittanut tutkimustoimin- nioittavasti, 34606: taa useiden vuosien ajan. Lisäksi myönteisiä 34607: tuloksia on saatu, esim. Helsingin Keuhkovam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34608: mayhdistys on järjestänyt useiden vuosien ajan 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 34609: matkoja Espanjaan. Perillä on ollut kuntoutta- markan määrärahan hengityselinsairai- 34610: vaa toimintaa. Matkoilla potilaat ovat paran- den kuntoutustoimintaan. 34611: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34612: 34613: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Mirja Ryynänen 34614: Lauha Männistö Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen 34615: 960 1989 vp. 34616: 34617: Raha-asia-aloite n:o 914 34618: 34619: 34620: 34621: 34622: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomapirtin kanna- 34623: tusyhdistys ry:n lomakodin majoitustilojen rakentamiseen 34624: 34625: 34626: Eduskunnalle 34627: 34628: Sosiaalisen lomatoiminnan tavoitteena on tuksessa. Lomakodilla on kolmen vuosikym- 34629: järjestää mahdollisuus lomanviettoon henki- menen perinne sosiaalisen lomatoiminnan to- 34630: löille, jotka ovat loman tarpeessa ja joilla on teuttamisessa. Lomakodin kapasiteetti on ko- 34631: vaikeuksia lomansa järjestämisessä ja kustan- konaisuudessaan ollut tässä käytössä. Majoi- 34632: tamisessa. tustiloissa ei ole huonekohtaisia saniteettitiloja, 34633: Suomessa sosiaalisen lomatoiminnan järjes- ja majoitushuoneet edellyttävät vähintään 3-4 34634: tämis- ja kehittämisvastuu on ollut vuosikym- henkilön majoittumista samaan huoneeseen. 34635: menten ajan lomajärjestöillä. Vaikka yhteis- Majoituspaikkojen lukumäärä on 25. Jotta 34636: kunnassa nykyisin nähdäänkin lomatoiminta Lomapirtin toiminta voisi jatkua, joudutaan 34637: osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluko- rakentamaan uudet majoitustilat. Tavoitteena 34638: konaisuutta ja Valtava-lainsäädäntö antaa on 40-paikkainen lomakoti, joka pystyisi eri- 34639: kunnillekin lisämahdollisuuksia lomatoimin- tyisen hyvin palvelemaan ryhmässä tapahtuvaa 34640: nan kehittämiseen, lomajärjestöille tulee edel- lomailua. Myös lomakodin taloudellinen kan- 34641: leen jäämään keskeinen asema lomapalvelujen nattavuus edellyttää paikkojen lisäämistä, kos- 34642: tarjoamisessa. ka nykyisen suuruisella henkilökunnan määräl- 34643: Yksi vanhimpia lomajärjestöjä on vuonna lä pystytään hoitamaan suunniteltu kapasiteet- 34644: 1951 perustettu Lomakotien Liitto. Lomako- ti. Tarkoituksena on edelleen panostaa loma- 34645: tien Liiton lomakohteissa on vuosittain noin kodin hoidossa vapaaehtoiseen työpanokseen. 34646: 7 000 henkilöä sosiaalisella lomalla. Alustavien suunnitelmien mukaan Lomapir- 34647: Lomakotien Liitto on perinteisesti kohdenta- tin majoitustilojen rakentamisen kustannukset 34648: nut toimintansa yhteiskunnassa eri tavoin vä- tulevat olemaan noin 2 miljoonaa markkaa. 34649: liinputoajien asemaan joutuneisiin kansalai- Rakentaminen joudutaan toteuttamaan laina- 34650: siin, esimerkiksi vammaisiin, sairaisiin, eri ta- rahoituksella, mikä tulee olemaan huomattava 34651: voin syrjäytyneisiin tai kriisissä eläviin henki- rasite voittoa tavoittelemattomalle lomakodil- 34652: löihin. le. 34653: Lomakotien Liiton jäsenjärjestöjen lomako- 34654: dit hoidetaan pääosin talkoovoimin sekä kiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34655: teistöjen hoidon että lomatoiminnan toteutta- 34656: misen osalta. Useiden lomakotien kohdalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34657: ajan vaatimustaso mm. majoitusolosuhteiden 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 34658: osalta edellyttää peruskorjauksia sekä vanhaa markan määrärahan Lomakotien Liitto 34659: rakennuskantaa korvaavaa uudisrakentamista. ry:n jäsenjärjestön Lomapirtin Kanna- 34660: Lomakoti Lomapirtti sijaitsee Pieksämäellä tusyhdistys ry:n lomakoti Lomapirtin 34661: ja on Lomapirtin Kannatusyhdistys ry:n omis- majoitustilojen rakentamiseen. 34662: 34663: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 34664: 34665: Marja-Liisa Tykkyläinen Tuulikki Hämäläinen Aimo Ajo 34666: Timo Roos Kerttu Törnqvist Mats Nyby 34667: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen 34668: Jukka Gustafsson 34669: 1989 vp. 961 34670: 34671: Raha-asia-aloite n:o 915 34672: 34673: 34674: 34675: 34676: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatukiko- 34677: keilun laajentamiseen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin 34678: 34679: 34680: Eduskunnalle 34681: 34682: Sisä-Savon muodostavat Suonenjoen kau- haja-asutusalueella. Näin se auttaa säilyttä- 34683: punki sekä Karttulan, Rautalammin, Tervon ja mään palveluiden kannalta tarpeellisen väes- 34684: Vesannon kunnat. Alueen kehitys ei ole eden- töpohjan. Maaseudun työpaikkatukikokeilu 34685: nyt toivotulla tavalla. Tulotaso on huomatta- soveltuu hyvin alueen pienimuotoisen tuotan- 34686: vasti ympäristöseutua alhaisempi. Se haittaa nollisen toiminnan edistämiseen ja luomiseen. 34687: elinkeinoelämän kehitystä ja kuntien talouden Maaseudun työpaikkatukikokeilun laajentami- 34688: hoitoa. Työttömyysaste on noussut yli Kuo- sella kaikkiin Sisä-Savon kuntiin olisi suuri 34689: pion läänin keskiarvon ja on Suonenjoella merkitys alueen kehitykselle. Se parantaisi 34690: läänin toiseksi korkein. Tämä vaikeuttaa edel- työllisyyttä ja sitä kautta kuntien yleisiä kehi- 34691: leen elinkeinoelämän kehittämistä. Aluepolitii- tysedellytyksiä. Lääninhallitus puoltaa työ- 34692: kan keinot ovat olleet liian vähäiset Sisä-Savon paikkatukikokeilun laajentamista alueen kun- 34693: ongelmien ratkaisemiseksi. Kaksi alueen kun- tiin. Se vaatii kuitenkin, että tarvittava lisära- 34694: nista, Rautalampi ja Suonenjoki, kuuluvat 111 hoitus järjestetään. 34695: perusvyöhykkeeseen, vaikka niiden kehitystaso Valtioneuvoston kanslia on 2.6.1981 ja 34696: edellyttäisi kuulumista II perusvyöhykkeeseen. 1.11.1983 tekemillään ratkaisuilla rinnastanut 34697: Epäedullinen asema aluepoliittisessa vyöhyke- Sisä-Savon ns. projektialueisiin. Projektit 34698: jaossa on osaltaan ollut syynä teollisuuden päättyivät vuoden 1984 lopussa. Sisä-Savon 34699: huonoon kehitykseen. Teollisuustyöpaikat ovat kehittäminen vaatii erityistoimia myös jatkos- 34700: vähentyneet erityisesti sahateollisuudessa. sa. Maaseudun työpaikkatukikokeilun laajen- 34701: Alueen elinkeinorakenne on maatalous- tamisella koko alueelle olisi välitön vaikutus 34702: valtainen, joten suurta teollisuutta ei ole. Kah- alueen kehittymiseen. 34703: dessa alueen kunnassa, Rautalammilla ja Ve- 34704: sannolla, on käytössä maaseudun työpaikkatu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34705: kikokeilu. Kokemukset ovat myönteisiä, uusia nioittaen, 34706: työpaikkoja on syntynyt tuen avulla. Olemassa 34707: olevien työpaikkojen jatkuvuus on myös tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34708: vattu ja niiden kehittymisedellytyksiä on pys- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 34709: tytty olennaisesti parantamaan. Maaseudun markan määrärahan käytettäväksi maa- 34710: työpaikkatukikokeilu on tärkeä keino, kun seudun työpaikkatukikokeilun laajenta- 34711: turvataan työtilaisuuksien säilyminen myös miseksi kaikkiin Sisä-Savon kuntiin. 34712: 34713: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34714: 34715: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 34716: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 34717: 962 1989 vp. 34718: 34719: Raha-asia-aloite n:o 916 34720: 34721: 34722: 34723: 34724: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen 34725: hankkimiseen rintamaveteraaneille 34726: 34727: 34728: Eduskunnalle 34729: 34730: Rintamaveteraanien asunto-olot eivät heidän Sotiemme päättymisestä on kulunut useita 34731: suhteellisen korkeasta iästään huolimatta ole vuosia. Rintamaveteraanien asuntokysymyksen 34732: maassamme vuokra-asuntojen kohdalta kun- järjestäminen on tehtävä, joka olisi hoidettava 34733: nossa. pikaisesti kuntoon. 34734: Maassamme on tällä hetkellä rintamavete- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34735: raaneja noin 300 000 ja veteraaninaisia 35 000. 34736: Heistä useimmat ovat vailla vuokra-asuntoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34737: Tehtyjen tutkimusten mukaan on vuokra-asun- 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 34738: tojen tarve 6 prosenttia maamme kuntaa koh- markan määrärahan vuokra-asuntojen 34739: den. hankkimiseksi rintamaveteraaneille. 34740: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34741: 34742: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Iiris Hacklin 34743: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Heikki Rinne 34744: Aimo Ajo Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen 34745: Seppo Kääriäinen 34746: 1989 vp. 963 34747: 34748: Raha-asia-aloite n:o 917 34749: 34750: 34751: 34752: 34753: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pojois-Karjalan piiri- 34754: rakennustoimiston perustamiseen 34755: 34756: 34757: Eduskunnalle 34758: 34759: Valtion kiinteistöjen määrän kasvaessa Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34760: jois-Karjalassa on perusteltua niiden taloudelli- nioittaen, 34761: sesti kannattavan hoitamisen, ylläpitämisen ja 34762: kunnostamisen vuoksi perustaa lääniin oma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34763: piirirakennustoimisto. Piirirakennustoimiston 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34764: olemassaolo vahvistaa Pohjois-Karjalan omaa 28.60.01 1 000 000 markkaa Pohjois- 34765: suunnittelutoimintaa ja näin ollen edistää val- Karjalan piirirakennustoimiston perus- 34766: takunnan tasapuolista kehittämistä. tamisen suunnitteluun ja henkilöstöme- 34767: noihin. 34768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 34769: 34770: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34771: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34772: 34773: 34774: 34775: 34776: 64 290089P 34777: 964 1989 vp. 34778: 34779: Raha-asia-aloite n:o 918 34780: 34781: 34782: 34783: 34784: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden raken- 34785: tamiseen Lieksankoskeen ja Pankakoskeen 34786: 34787: 34788: Eduskunnalle 34789: 34790: Valtioneuvosto on 26.3.1987 tekemällään Lieksanjoen suussa on kaksi voimalaitosta, 34791: päätöksellä perustanut Ruunaan retkeily- Lieksankosken voimalaitos ja Pankakosken 34792: alueen. Tämä päätös on tullut voimaan voimalaitos, joiden rakentamisen yhteydessä 34793: 1.5.1987. Valtioneuvoston päätöksessä on met- Lieksanjoessa on tehty sellaisia vesistöjärjeste- 34794: sähallitusta kehotettu ryhtymään toimenpitei- lyjä, jotka estävät virtakutuisten kalalajien 34795: siin retkeilyalueen perustamiseen liittyvien käy- nousun Pielisestä Ruunaan koskiin. 34796: tännön järjestelyjen toteuttamiseksi. 34797: Edellä esitetyn valossa olisi erittäin perus- 34798: Retkeilyalueen olennaisin osa on Lieksan- 34799: teltua rakentaa Lieksanjoen jo rakennettuihin 34800: joen vesistöreitti, josta Ruunaan erämaakosket 34801: ovat osa. Lieksanjokea on käytetty aina viime koskiin ns. lohiportaat, joiden avulla voitaisiin 34802: turvata Pielisessä elävän luontaisen lohi-, tai- 34803: vuosiin saakka uittoreittinä. Lieksanjoessa on 34804: men-, harjus- ja siikakannan nouseminen Ruu- 34805: jäljellä vähäinen luonnonvarainen taimenkanta 34806: naan koskiin. 34807: ja hiukan vahvempi harjuskanta muiden kala- 34808: lajien lisäksi. Kalastoa vahvistetaan taimen- ja Lisäksi edellä mainittujen kalalajien nouse- 34809: kirjolohi-istutuksin. Ruunaan koskien alue misen ja säilymisen turvaamiseksi tulisi Liek- 34810: muodostaa tällä hetkellä metsähallituksen vir- sanjokeen rakennetut uittolaitteet ainakin pää- 34811: kistyskalastusalueen, jonka suosio kasvaa jat- osin poistaa ja palauttaa joki muutoinkin mah- 34812: kuvasti. dollisimman alkuperäiseen tilaansa. 34813: Ruunaan retkeilyalueen luonteeseen tulee 34814: myös jatkossa kuulumaan olennaisena osana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34815: nioittaen, 34816: mahdollisuus urheilu- ja virkistyskalastukseen. 34817: Jotta Ruunaan koskista voitaisiin kehittää ve- 34818: tovoimainen matkailukohde, valtakunnan joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34819: tava virkistys- ja urheilukalastuspaikka, tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 34820: alueen kalakantojen luontainen säilyminen ja markan määrärahan kalaportaiden 34821: vahvistuminen turvata erityisesti lohensukuis- suunnitteluun ja rakentamiseen Liek- 34822: ten kalojen osalta. sankoskeen ja Pankakoskeen. 34823: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 34824: 34825: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34826: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34827: 1989 vp. 965 34828: 34829: Raha-asia-aloite n:o 919 34830: 34831: 34832: 34833: 34834: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien' n:o 524 34835: (Nurmijärvi-Kainuun piirin raja) parantamiseen 34836: 34837: 34838: Eduskunnalle 34839: 34840: Maantie n:o 524 välillä Nurmijärvi-Kai- merkittäviä tietöitä ja koska tie on matkailulli- 34841: nuun piirin raja on erittäin mutkainen ja mäki- sesti erittäin merkittävä, tulisi tien perus- 34842: nen. Maantien alkupäätä Lieksasta Nurmijär- korjausta aientaa. Hankkeen kokonaiskustan- 34843: velle on peruskorjattu viime vuosina, ja se nusarvio on TVL:n tietojen mukaan noin 18 34844: saatiin valmiiksi tänä vuonna. Maantien loppu- milj. markkaa. 34845: pää Kainuun piirin rajalta Kuhmon kaupungin 34846: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34847: keskustaan on myös peruskorjattu ja päällys- 34848: nioittavasti, 34849: tetty. Ainoastaan väli Nurmijärvi-Kainuun 34850: piirin raja on korjaamatta. 34851: Tie on merkittävä matkailureitti Lieksan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34852: kaupungin ja Kuhmon kaupungin välillä. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 34853: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin viisivuotissuun- markkaa Pohjois-Karjalan TVL:n pii- 34854: nitelmassa tien peruskorjaus on ajoitettu vuo- rille maantien n:o 524 suunnittelun ja 34855: sille 1990-1992. Koska Lieksan kaupungissa peruskorjauksen aloittamiseksi vuonna 34856: ei kahtena seuraavana vuotena ole TVL:llä 1990. 34857: 34858: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34859: 34860: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34861: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34862: 966 1989 vp. 34863: 34864: Raha-asia-aloite n:o 920 34865: 34866: 34867: 34868: 34869: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5142 34870: (Uimaharju-Luhtapohja) perusparantamiseen 34871: 34872: 34873: Eduskunnalle 34874: 34875: Maantie n:o 5142 välillä Uimaharju-Luhta- 5142 toimii myös yhdystienä Uimaharjusta 34876: pohja on erittäin mutkainen ja mäkinen. Työ- Enon-Ilomantsin maantielle. 34877: matkaliikenne Uimaharjuun Luhtapohjasta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34878: Palovaarasta, Pahkavaarasta, Siikavaarasta ja nioittaen, 34879: Savivaarasta on erittäin vilkasta. Tietä käyttä- 34880: vät myös myymäläautot, kirjastoauto ja linja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34881: auto. Puutavaraliikenne on ajoittain runsasta 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 34882: ja rasittaa tietä varsinkin keväisin. Myös turis- markan määrärahan maantien n:o 5142 34883: tiliikenne on kesäisin vilkasta. Maantie n:o (Uimaharju-Luhtapohja) perusparan- 34884: tamiseen. 34885: 34886: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34887: 34888: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34889: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34890: 1989 vp. 967 34891: 34892: Raha-asia-aloite n:o 921 34893: 34894: 34895: 34896: 34897: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5224 34898: perusparantamiseen välillä Anttonen-Naarajoki 34899: 34900: 34901: Eduskunnalle 34902: 34903: Ruunaan retkeilyalue ja Ruunaan kosket Tien käyttö lähivuosina tulee kasvamaan 34904: vetävät vuosittain, erityisesti kesällä, tuhansia huomattavasti, jopa kaksin-kolminkertaistu- 34905: matkailijoita alueelle. Tie Pankakoskelta Naa- maan. 34906: rajoen sillalle on mutkikas ja huonokuntoinen, 34907: suorastaan liikenteellisesti vaarallinen. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34908: alueella kulkee paljon asuntovaunuja ja myös nioittaen, 34909: linja-autoja, on hyvin perusteltua, että mainit- 34910: tu tie kunnostetaan sellaiseen kuntoon, että 34911: sitä voidaan turvallisesti liikennöidä. Osa tiestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34912: on siltojen vuoksi päällystetty, mutta suurin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34913: osa on kuoppaista soratietä, joka varsinkin 31.24.77 3 200 000 markkaa maantien 34914: sateisena kautena on hyvin huonossa kunnos- n:o 5224 perusparantamiseen välillä 34915: sa. Anttonen-Naarajoki. 34916: 34917: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34918: 34919: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34920: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34921: 968 1989 vp. 34922: 34923: Raha-asia-aloite n:o 922 34924: 34925: 34926: 34927: 34928: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin 34929: suunnittelemiseen ja rakentamiseen Joensuun-Nurmeksen 34930: kantatielle Surpeenvaaran kylässä 34931: 34932: 34933: Eduskunnalle 34934: 34935: Kantatie Joensuusta Lieksan kautta Nur- tarvitaan alikulkutunneli kantatien alitse. Han- 34936: mekseen on pääväylä Pielisen itäpuoliselle au- ke ei varojen puutteessa sisälly TVL:n Pohjois- 34937: toliikenteelle. Lieksan keskustan kohdalla kan- Karjalan piirin viisivuotissuunnitelmiin, vaikka 34938: tatie kulkee sopivasti keskustan sivustaa. Nur- liikenneturvallisuutta ajatellen se on erittäin 34939: mekseen päin mentäessä Surpeenvaaran kylän tärkeä kohde. 34940: kohdalla tie kulkee kahden asutustaajaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34941: välissä, aiheuttaen tien ylittäjille vaaratilantei- nioittavasti, 34942: ta. Erityisesti koululaiset ja vanhukset joutuvat 34943: vaaralle alttiiksi tietä ylittäessään. TVL:n Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34944: jois-Karjalan piiri on luvannut tänä syksynä 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 34945: laittaa kyseissä olevaan paikkaan suojatien ja markkaa TVL:n Pohjois-Karjalan pii- 34946: varoitusvalot. Suojatien ja varoitusvalojen lait- rille alikulkutunnelin suunnittelemiseksi 34947: taminen auttaa tilannetta jonkin verran, mutta ja rakentamiseksi kantatien alitse Sur- 34948: jalankulkijoiden turvallisuuden takaamiseksi peenvaaran kylän kohdalla Lieksassa. 34949: 34950: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34951: 34952: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34953: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34954: 1989 vp. 969 34955: 34956: Raha-asia-aloite n:o 923 34957: 34958: 34959: 34960: 34961: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Joensuun 34962: välisen rataosan sähköistyssuunnitelman laatimiseen 34963: 34964: 34965: Eduskunnalle 34966: 34967: Rautateiden sähköistyssuunnitelmat edellyt- tai läntistä rautatiereittiä. Sähkön hinnan jat- 34968: tävät, että Pohjanmaan ja Savon radat säh- kuva edullisuus puoltaa ratojen sähköistämis- 34969: köistetään. Karjalan rata on jo sähköistetty tä. Sähköjuna on dieselveturia huomattavasti 34970: Joensuuhun saakka. Joensuun-Kontiomäen ympäristöystävällisempi. 34971: -Oulun radan liikenne tulee lähivuosina kas- 34972: vamaan, kun radan varteen suunnitellut suuret Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34973: nioittaen, 34974: puuteollisuuslaitokset aloittavat toimintansa ja 34975: kun turismi ja laskettelu lisääntyvät radan 34976: vaikutusalueella. Joensuun ja Oulun välin säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34977: köistäminen parantaisi huomattavasti rautatei- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 34978: den mahdollisuuksia. Jos mainittu väli säh- 31.90.14 5 000 000 markkaa Oulun ja 34979: köistetään, voivat sähköjunat kulkea ympyrää Joensuun välisen rataosan sähköistys- 34980: Oulun ja/tai Kontiomäen kautta joko itäistä suunnitelman laatimiseen. 34981: 34982: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 34983: 34984: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 34985: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 34986: 970 1989 vp. 34987: 34988: Raha-asia-aloite n:o 924 34989: 34990: 34991: 34992: 34993: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontio- 34994: mäen rataosan perusparannukseen ja kiskonvaihtoon 34995: 34996: 34997: Eduskunnalle 34998: 34999: Nurmeksen ja Kontiomäen välinen rataosa ei suuria painoja ja nopeuksia. Niiralan rajanyli- 35000: kestä nykyisessä kunnossa suuria painoja eikä tyspaikan avauduttua Karjalan ja Oulun väli- 35001: nopeuksia. Se on kuitenkin tärkeä yhdysrata selle radalle avautuu uusia mahdollisuuksia. 35002: Karjalan, Pohjanlahden ja Lapin välillä. Pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35003: kalliset talviurheilukeskukset ovat halukkaita nioittaen, 35004: käyttämään tätä rataosaa yhä enemmän myös 35005: turistien matkareittinä. Kajaaniin ja Uimahar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35006: juun suunnitellut suuret puunjalostuslaitokset 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35007: kuljettavat alueelta suuret määrät puutavaraa. 31.90.78 30 000 000 markkaa Nurmek- 35008: Niillä olisi haluja käyttää rautateitä, jos VR:n sen-Kontiomäen rataosan perusparan- 35009: palvelut olisivat ajan tasalla eli rata kestäisi tamiseen ja kiskonvaihtoon. 35010: 35011: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35012: 35013: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 35014: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 35015: 1989 vp. 971 35016: 35017: Raha-asia-aloite n:o 925 35018: 35019: 35020: 35021: 35022: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän perus- 35023: tamissuunnitteluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle 35024: 35025: 35026: Eduskunnalle 35027: 35028: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittuvi- Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri- 35029: na muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio 35030: kaupungit sekä niiden välittömässä läheisyy- on merkittävä tekijä alueen talouselämässä 35031: dessä olevat kunnat maantieteellisesti laajan ja omistaessaan suoraan tai valtiojohtoisten yh- 35032: metsätalouden, teollisuuden, maatalouden sekä tiöiden kautta suuren osan alueen metsistä sekä 35033: matkailun suhteen merkittävän talousalueen, valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa alueella 35034: jonka ulottaminen lentoliikenteen käyttömah- voimaperäisiä teollisuutta. Edelleen on valtion 35035: dollisuuksien piiriin on valtiovallan tärkeä teh- erityisessä intressissä myötävaikuttaa sen tuki- 35036: tävä. toimenpiteillä kehitettyjen teollisuus- ja mat- 35037: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen kailuelinkeinojen toimintaedellytysten paranta- 35038: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin miseen. Lieksan ja Nurmeksen kaupungit ovat 35039: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion ta- päättäneet yhteisen lentokentän sijaintipaikaksi 35040: loudellista myötävaikutusta käytännön toimen- Viekin kylässä sijaitsevan Kärkelän kankaan. 35041: piteisiin asian kehittämisessä ei ole päästy asian Lieksan kaupunki ostaa parhaillaan lentoken- 35042: laajakantoisuuden vuoksi sekä siksi, että se tälle tarvittavia maa-alueita. 35043: koskee useita kuntia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 35044: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- 35045: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35046: sijainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 35047: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kau- 35048: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja punkeja ja niitä ympäröiviä kuntia pal- 35049: sen kehittäminen edelleen edellyttävät mahdol- velevan lentokentän suunnitteluun ja 35050: lisuutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata. rakentamistyön valmisteluun siten, että 35051: suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1990. 35052: 35053: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35054: 35055: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Matti Väistö 35056: 972 1989 vp. 35057: 35058: Raha-asia-aloite n:o 926 35059: 35060: 35061: 35062: 35063: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin alueen matkai- 35064: lun kehittämiseen ja markkinointiin 35065: 35066: 35067: Eduskunnalle 35068: 35069: Kolin alue on kansallisesti matkailun veto- miseen tulisi valtion - alueen suurimpana 35070: voimaisimpia luontaisia kohteita. Alueen mat- maanomistajana - osallistua. 35071: kailullinen kehittäminen on kohdannut useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35072: lähinnä maakunnallisia esteitä. Alueella on nioittaen, 35073: kuitenkin viime aikoina virinnyt huomattava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35074: mielenkiinto matkailun kehittämiseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35075: Kolin luonteen huomioon ottaen olisi erityi- 32.80.21 2 000 000 markkaa Kolin alu- 35076: sen tärkeää laatia kokonaisvaltainen kehittä- een matkailun kehittämiseen ja markki- 35077: missuunnitelma ja markkinointi, joiden laati- nointiin. 35078: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35079: 35080: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 35081: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 35082: 1989 vp. 973 35083: 35084: Raha-asia-aloite n:o 927 35085: 35086: 35087: 35088: 35089: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 35090: Kunnon ja Terveyden edistämisyhdistykselle Kolin kuntoutus- 35091: laitoksen suunnitteluun 35092: 35093: 35094: Eduskunnalle 35095: 35096: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen aloittees- toutuksessa läänin ulkopuolella. Pohjois-Kar- 35097: ta alettiin vuonna 1980 suunnitella kuntoutus- jalan Kunnon ja Terveyden edistämisyhdistys 35098: laitoksen perustamista Kolille. Hankkeen suun- on hakenut Raha-automaattiyhdistyksen rahoi- 35099: nitteli alkuvaiheessa maaherra Esa Timosen tusavustusta jo useana vuonna. Tähänastiset 35100: 21.4.1980 perustama työryhmä. Hankkeen hakemukset eivät ole johtaneet myönteiseen 35101: eteenpäin viemiseksi perustettiin 29.9.1980 päätökseen. Kuntoutuslaitos on tarpeellinen 35102: Pohjois-Karjalan Kunnon ja Terveyden edistä- Pohjois-Karjalalle ja sen asukkaille. Nykyises- 35103: misyhdistys ry., jonka perustavia jäseniä ovat sä yhteiskunnassa yhä useampi tarvitsee myös 35104: Lieksan kaupunki, Suomen Matkailuliitto ry. kuntoutusta työelämässä ollessaan jaksaakseen 35105: ja Karjalan Matkailu Oy. hoitaa paremmin tehtävänsä kiihtyneessä työ- 35106: Kolin kuntoutuslaitoshankkeen perusaja- tahdissa. 35107: tuksena on ollut alueellisen eli Pohjois-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35108: lan kuntoutustarpeen tyydyttäminen. Lisäksi nioittaen, 35109: jo suunnittelussa on otettu huomioon mahdol- 35110: lisuus palvella muun toiminnan ohella erityis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35111: ryhmiä, esim. liikuntavammaisia sekä itse 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 35112: maksavia asiakkaita. markkaa Pohjois-Karjalan Kunnon ja 35113: Pohjois-Karjalan läänissä ei ole riittävästi Terveyden edistämisyhdistyksel/e kun- 35114: kuntoutuskapasiteettia. Suuri osa alueen kun- toutuslaitoksen suunnittelun jatkami- 35115: toutettavista asukkaista joutuu käymään kun- seen. 35116: 35117: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35118: 35119: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 35120: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 35121: 974 1989 vp. 35122: 35123: Raha-asia-aloite n:o 928 35124: 35125: 35126: 35127: 35128: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 35129: vesi- ja ympäristöpiirille Lieksan pohjavedenottamoa ja vesi- 35130: johtotöitä varten 35131: 35132: 35133: Eduskunnalle 35134: 35135: Lieksan kaupungilla on käytössä pintavesi- joen pohjoispuoliselle jakelualueelle. Tässä tar- 35136: laitos, josta vedenjakelu suoritetaan Lieksan- koituksessa Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäris- 35137: joen pohjoispuolisille alueille, sekä pohjavesi- töpiiri on suorittanut 400 000 markan työlli- 35138: laitos, josta vedenjakelu suoritetaan Lieksan- syysmäärärahan turvin pohjavesiselvityksiä 35139: joen eteläpuolisille alueille ja Pankakosken Pankajärven-Nurmijärven suunnassa sellaisin 35140: alueelle. Vedenkulutus molemmille alueille on tuloksin, että koepumppaukset on voitu aloit- 35141: samaa suuruusluokkaa, eli molemmilla alueilla taa kuluvan vuoden keväällä ja ne jatkuvat 35142: on noin 6 000 asukasta. eräissä pisteissä vielä muutamien viikkojen 35143: Pohjavesi johdetaan jakeluun ns. Nälämän- ajan. Lieksanjoen veden laadun jatkuvan heik- 35144: harjun alueelta 12-15 kilometrin etäisyydeltä kenemisen vuoksi pohjaveden hankinta Liek- 35145: keskustasta. Pohjavesi on laadullisesti hyvää, sanjoen pohjoispuolisille alueille on tullut kii- 35146: mutta sitä on rajoitetusti saatavissa. Saatavissa reelliseksi. Uusi pohjavedenottamo ja syöttö- 35147: oleva pohjavesi ei riitä koko kaupungin tarpei- johto uudelta vedenottarnoita olisi rakennetta- 35148: siin. va vuosien 1989-90 aikana. Alustavien arvioi- 35149: Pintavesilaitos täyttää Lieksanjoen pohjois- den mukaan hankkeen kokonaishinta tulisi 35150: puolella olevan jakelualueen väestön veden olemaan 12-15 miljoonaa markkaa riippuen 35151: tarpeet. Pintavesilaitokselle otetaan puhdistet- siitä, mihin tuleva vedenottamo tutkimusten 35152: tavaksi raakavesi Lieksanjoesta. Viime vuosien mukaan tulisi sijoittumaan. Valmius rakennus- 35153: aikana Lieksanjoen vesi raakavetenä on olen- töiden aloittamiseen suunnitelmien ja lupasel- 35154: naisesti huonontunut, joten puhdistusprosessi vitysten puolesta on syksyllä 1989. Hankkeen 35155: on tullut raskaaksi ja kemikaliojäämät puhdis- suuruuden vuoksi Lieksan kaupunki ei yksin 35156: tetussa vedessä pyrkivät lisääntymään. Käytet- pysty rahoittamaan pohjavedenottamon ja 35157: tävä raakavesi on humuspitoista. syöttöjohdon rakentamista. Sen vuoksi hanke 35158: Koska on kysymys pintavedestä, joudutaan tulee suorittaa valtion vesihuoltotyönä nor- 35159: jakeluun toimitettava vesi klooraamaan. Hu- maaliin tapaan. 35160: muspitoisen veden klooraamisesta on ollut seu- 35161: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35162: rauksena vasta viime aikoina julkisuuteen tul- 35163: nioittaen, 35164: lut mutageenisuusongelma, josta eräiden tutki- 35165: muksien mukaan saattaa olla terveydellisiä 35166: haittoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35167: Kaikkeen edellä olevaan viitaten ovat Liek- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 35168: san kaupunki ja Pohjois-Karjalan vesi- ja ym- markkaa Pohjois-Karjalan vesi- ja ym- 35169: päristöpiiri ryhtyneet selvittämään, miten olisi päristöpiirille Lieksan pohjavedenotta- 35170: mahdollista saada pohjavettä myös Lieksan- man rakentamista varten. 35171: 35172: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35173: 35174: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Esko Jokiniemi 35175: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö 35176: 1989 vp. 975 35177: 35178: Raha-asia-aloite n:o 929 35179: 35180: 35181: 35182: 35183: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion oppilaanoh- 35184: jauksen ja työelämään tutustumisen kehittämiseen 35185: 35186: 35187: Eduskunnalle 35188: 35189: Lukion uusi lukusuunnitelma sisältää oppi- miseenkaan ei ole varattu resursseja, vaikka 35190: laanohjauksen yhtenä oppiaineena. Oppilaan- elinkeinoelämä on sen tärkeyttä korostanut. 35191: ohjaus on osa lukion kasvatustyötä, ja sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 35192: tehtävänä on edistää oppilaissa sellaisia val- nioittaen, 35193: miuksia, joita tarvitaan opiskelussa, urasuun- 35194: nittelussa, työelämässä ja vapaa-aikana. Oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35195: jauksen yhteyteen kuuluu työelämään tutustut- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35196: tamista, jolla pyritään lähentämään koulua ja 29.43.30 JO 900 000 markkaa opetta- 35197: ympäröivää yhteiskuntaa sekä helpottamaan jien palkkausmenoihin tarkoitettua val- 35198: oppilaiden uranvalintaa. tionosuutta varten lukion oppilaanoh- 35199: jausta haitavien opettajien palkkauk- 35200: Oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ei seen oppilaanohjauksen henkilökoh- 35201: kuitenkaan ole varattu voimavaroja, vaikka taista pienryhmäohjausta varten sekä 35202: tutkimusten mukaan juuri tätä ohjausta oppi- työelämään tutustuttamisen aiheutta- 35203: laat eniten tarvitsevat. Työelämään tutustutta- miin järjestelyihin. 35204: 35205: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35206: 35207: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Tellervo Renko 35208: 976 1989 vp. 35209: 35210: Raha-asia-aloite n:o 930 35211: 35212: 35213: 35214: 35215: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen 35216: keskuskirjaston toimintaan 35217: 35218: 35219: Eduskunnalle 35220: 35221: Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on tärkeä mk), mutta se ei riitä kattamaan edes kaikkea 35222: osa maamme kirjastoverkkoa. Sen aineisto on nykyistä toimintaa, saati mahdollista erityisiä 35223: kaikkien kirjastojen ja sitä kautta kaikkien kehittämisprojekteja. 35224: suomalaisten käytettävissä kaukopalvelun 35225: kautta. Se vastaa myös osaltaan maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35226: nioittaen, 35227: yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisestä 35228: mm. ylläpitämällä alan ammattikirjallisuuden 35229: kokoelmaa ja järjestämällä koulutus- ja neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35230: vottelutilaisuuksia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35231: Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimiva 29.56.30 1 000 000 markkaa yleisten 35232: Helsingin kaupunginkirjasto saa tätä toimintaa kirjastojen valtakunnallisen keskuskir- 35233: varten erillistä valtionosuutta (v. 1988 480 000 jaston toimintaa varten. 35234: 35235: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 35236: 35237: Riitta U osukaineo Pentti Lahti-Nuuttila Aino Pohjanoksa 35238: Riitta Saastamoinen Anneli Taina Martti Tiuri 35239: Erkki Pulliainen Riitta Myller Tellervo Renko 35240: 1989 vp. 977 35241: 35242: Raha-asia-aloite n:o 931 35243: 35244: 35245: 35246: 35247: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden uuden toi- 35248: mistoviran tai -toimen perustamisesta aiheutuviin kustannuk- 35249: siin kansalais- ja työväenopistojen ylläpitäjille 35250: 35251: 35252: Eduskunnalle 35253: 35254: Kansalais- ja työväenopistoja on maassam- opiston toimistossa ei ole vieläkään yhtään 35255: me 278. Opistoissa opiskeli lukuvuonna 1987- valtionosuuteen oikeuttavaa toimistotyönteki- 35256: 88 noin 629 000 opiskelijaa. Erityisesti 1970- jän virkaa. 35257: luvulla oli opiskelijamäärän kasvu erittäin voi- Niinpä opistojen rehtorit ovat joutuneet vas- 35258: makasta, mutta kasvu on jatkunut myös tällä taamaan suurelta osin myös yksinkertaisista 35259: vuosikymmenellä. Uusia opistoja on perustettu toimistorutiineista. Tämä puolestaan on vai- 35260: 1980-luvulle saakka, viimeksi mm. Tuusulaan keuttanut opistojen opetuksen kehittämistä, 35261: ja Mikkelin maalaiskuntaan. mikä kuitenkin olisi ehdottoman välttämätön- 35262: Opistojen määrällisen kehityksen myötä ovat tä, koska opistot ovat ja tulevat olemaan 35263: luonnollisesti myös työtehtävät erityisesti opis- entistä suurempien haasteiden edessä. 35264: tojen toimistoissa lisääntyneet. Valitettavasti 35265: toimistohenkilöstön määrän kasvu ei ole lain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35266: kaan noudattanut edellä mainittua kehitystä, nioittaen, 35267: koska valtion tulo- ja menoarviossa ei ole koko 35268: 1980-luvulla osoitettu tähän tarkoitukseen val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35269: tion varoja. Ainoa poikkeus oli vuonna 1983, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35270: jolloin saatiin valtion varoin työllistää pysyväs- 29.57.30 400 000 markkaa viiden uu- 35271: ti opistojen toimistoissa vähintään kolme vuot- den toimistoviran tai -toimen perus- 35272: ta palvelleet kanslistit tai muulla vastaavalla tamisesta aiheutuviin kustannuksiin 35273: vakanssilla olleet henkilöt. Esimerkiksi em. kansalais- ja työväenopistojen ylläpitä- 35274: kahden, tällä hetkellä lähes 3 000 opiskelijan jille. 35275: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35276: 35277: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Tellervo Renko 35278: 978 1989 vp. 35279: 35280: Raha-asia-aloite n:o 932 35281: 35282: 35283: 35284: 35285: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Kult- 35286: tuurityön Liitolle kulttuuriharrastustyön edistämiseen 35287: 35288: 35289: Eduskunnalle 35290: 35291: Porvarillisen Kulttuurityön Liitto on toimi- teenalojen harrastustoimintaan liittyviä aktivi- 35292: nut vuodesta 1973 lähtien omaehtoisen kult- teetteja. 35293: tuurityön ja harrastustoiminnan kehittämiseksi Porvarillisen Kulttuurityön Liiton erityisenä 35294: kansalaisten keskuudessa. Liitolla on toimin- toiminnan muotona on osallistuminen mahdol- 35295: nassa yli neljäkymmentä paikallisyhdistystä ja lisimman täysipainoisesti UNESCOn julista- 35296: henkilöjäseniä noin 4 000. man maailman kulttuurikehityksen vuosikym- 35297: menen tavoitteiden toteuttamiseen. 35298: Liitolla on'"ainoastaan yksi osapäivätoiminen Tämän toiminnan onnistuminen on kuiten- 35299: henkilö, joka valtakunnallisen liiton toimin- 35300: kin hyvin riippuvainen taloudellisista mahdolli- 35301: nassa on ehdottomasti liian vähän. Tähän 35302: suuksista ja avustusten saamisesta. 35303: mennessä liitto on saanut opetusministeriöltä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35304: vuosittain toimintaansa vain noin 10 000- nioittaen, 35305: 40 000 markkaa, mikä hädin tuskin kattaa 35306: tiedotustoiminnan postikulut. 35307: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35308: Liitto jatkaa vuonna 1990 Kulttuuri-Suomi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35309: 2030 -projektia, joka käsittää erilaisten tilai- 29.57.54 200 000 markkaa Porvarilli- 35310: suuksien ja tapahtumien järjestämisen koko sen Kulttuurityön Liitolle kulttuurihar- 35311: valtakunnan alueella. Projektiin liittyy eri tai- rastustyön edistämiseen. 35312: 35313: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35314: 35315: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen 35316: 1989 vp. 979 35317: 35318: Raha-asia-aloite n:o 933 35319: 35320: 35321: 35322: 35323: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten am- 35324: matillisten oppilaitosten huoneistojen hankintaan ja laitehan- 35325: kintoihin 35326: 35327: 35328: Eduskunnalle 35329: 35330: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ra- lisi voida yleisesti ajanmukaistaa ammatillisten 35331: kentamisen määrärahojen jälkeenjääneisyys tu- oppilaitosten koneita ja laitteita sekä muuta 35332: lisi poistaa. Lisäksi tältä osin tulisi luopua kalustoa. 35333: jälkirahoitteisen rahoitusmuodon käytöstä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35334: käyttää pelkästään rakentamisenaikaista val- nioittaen, 35335: tionrahoitusta. 35336: Vuoden 1990 rakentamismäärärahaa ja ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35337: kentamisasiakirjojen hyväksymisvaltuuksia tu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35338: lisi korottaa siten, että rakentamisvolyymia 29.65.37 400 000 000 markkaa, josta 35339: lisätään vuoden 1989 mahdollisuuksiin verrat- 250 000 000 markkaa käytettäväksi 35340: tuna. kunnallisten ammatillisten oppilaitosten 35341: Laitehankintamäärärahojen jälkeenjäänei- huoneistojen hankkimista varten ja 35342: syyden poisto pelkästään edellyttäisi ko. mää- 150 000 000 markkaa laitehankintoja 35343: rärahan korottamista. Lisäksi määrärahalla tu- varten. 35344: 35345: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35346: 35347: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Tellervo Renko 35348: 35349: 35350: 35351: 35352: 65 290089P 35353: 980 1989 vp. 35354: 35355: Raha-asia-aloite n:o 934 35356: 35357: 35358: 35359: 35360: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoisalojen am- 35361: mattioppilaitosten opettajankoulutukseen 35362: 35363: 35364: Eduskunnalle 35365: 35366: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- mahdollisuudet opettajille. Ongelmana on lä- 35367: noarvioesityksessä momentin 29.69.51 perus- hinnä määrärahan pienuus. 35368: telujen päätösosan käyttösuunnitelmassa on 35369: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35370: esitetty 1 milj. mk erikoisalojen ammattioppi- 35371: nioittaen, 35372: laitosten opettajankoulutukseen. 35373: Määrärahalla voidaan järjestää ammattiop- 35374: pilaitosten ammatillisten aineiden opettajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35375: täydennyskoulutusta erikoisalojen ammattiop- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35376: pilaitoksissa. Tällaisen mahdollisuuden järjes- 29.69.51 3 000 000 markkaa erikois- 35377: tämistä voi pitää jopa välttämättömänä halut- alojen ammattioppilaitosten opettajan- 35378: taessa turvata uuden tekniikan koulutus- koulutukseen. 35379: 35380: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35381: 35382: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Tellervo Renko 35383: 1989 vp. 981 35384: 35385: Raha-asia-aloite n:o 935 35386: 35387: 35388: 35389: 35390: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppi- 35391: laitosten opettajien käytännön työelämään osallistumista var- 35392: ten myönnettäviin apurahoihin 35393: 35394: 35395: Eduskunnalle 35396: 35397: Valtion tulo- ja menoarviossa on momentti ten määräraha tulisi nykytilanteeseen verraten 35398: 29.76.54 opettajien käytännön työelämään moninkertaistaa. 35399: osallistumista varten. Momentin lisärahoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35400: tarve on huomattava. Jos tavoitteena pidetään nioittaen, 35401: sitä, että kuudesosalle ammatillisten oppilaitos- 35402: ten päätoimisista opettajista luodaan mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35403: suudet keskimäärin kolmen kuukauden ajaksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35404: osallistua työelämään, vuotuinen määräraha- 29.76.54 48 000 000 markkaa ammatil- 35405: tarve olisi (2 500 opettajaa x 3 kk x 10 000 listen oppilaitosten opettajien käytän- 35406: mk) 75 miljoonaa markkaa. Vuotta 1990 var- nön työelämään osallistumista varten 35407: myönnettäviin apurahoihin. 35408: 35409: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35410: 35411: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Tellervo Renko 35412: 982 1989 vp. 35413: 35414: Raha-asia-aloite n:o 936 35415: 35416: 35417: 35418: 35419: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen se- 35420: miotiikan instituutin perustamiseen ja toimintaan 35421: 35422: 35423: Eduskunnalle 35424: 35425: Maailmanlaajuisen, semiotiikan kannalta kongressi sekä opiskelijakoulutuksen kehittä- 35426: kaikkia keskeisiä maita edustavan tiedemies- minen mm. säännöllisen kesäkoulutoiminnan 35427: kollegion päätös 21.7.1988 - perustaa kan- muodossa. 35428: sainvälinen semiotiikkainstituutti (ISI) ja esit- Instituutin kustannukset ovat vuonna 1990 35429: tää sen kotipaikaksi Suomi sekä valita instituu- noin 400 000 mk. Koska kyse on maailmanlaa- 35430: tin ensimmäiseksi preseidentiksi suomalainen juisestikin merkittävän keskuksen sijoittami- 35431: professori Eero Tarasti - on merkittävä huo- sesta Suomeen, olisi suotavaa ja perusteltua, 35432: mionosoitus Suomelle ja semiotiikan tutkimuk- että myös valtiovalta osallistuisi hankkeen ku- 35433: selle Suomessa. Se on jälleen myös osoitus luihin. Muu rahoitus instituutille - joka siis 35434: Suomen mahdollisuuksista toimia sillanraken- merkitsee toimintaa, ei rakennettua laitosta - 35435: tajan roolissa kansainvälisessä yhteistyössä. Se- on tarkoitus saada Imatran kaupungilta, elin- 35436: miotiikka on tosin vielä varsin nuori tieteenala, keinoelämältä, eräistä kansainvälisistä rahoi- 35437: mutta sen merkitys on kaiken aikaa korostu- tuslähteistä ja omasta palvelutoiminnasta saa- 35438: massa siirryttäessä kohti informaatioyhteiskun- tavista tuloista. 35439: taa. Semiotiikkahan tutkii kommunikaatiota, 35440: viestintää ja vuorovaikutusta hyvin laaja-alai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35441: sesti. nioittaen, 35442: Kansainvälinen semiotiikkainstituutti on va- 35443: linnut kotipaikakseen Imatran ja sen toiminto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35444: ja tulee olemaan semiotiikan tietopankin pe- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 35445: rustaminen ja ylläpito, kirjanpito, tutkimus- markkaa kansainvälisen semiotiikan 35446: palvelujen välittäminen, tutkijoiden yhteyden- instituutin perustamiseen ja toiminnan 35447: pidon kehittäminen, vuotuinen tieteellinen tukemiseen. 35448: 35449: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35450: 35451: Riitta U osukaineo Eeva Turunen Riitta Saastamoinen 35452: Kari Häkämies Tellervo Renko Mikko Elo 35453: Martti Tiuri 35454: 1989 vp. 983 35455: 35456: Raha-asia-aloite n:o 937 35457: 35458: 35459: 35460: 35461: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämö- 35462: taidealan ohjaajakoulutuksen käynnistämiseksi ja opetus- 35463: suunnitelman laatimiseksi 35464: 35465: 35466: Eduskunnalle 35467: 35468: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- on erittäin vakava puute, että kuvataiteen, 35469: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät siihen liittyen video-, elokuva- ja koko av-tai- 35470: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) dealan sekä ilmaisu- ja teatterialan, ammatillis- 35471: esitettiin vuodelle 1987 vahvistetun määrära- ta koulutusta ei ole vielä järjestetty. Kuva- ja 35472: han poistamista. ilmaisutaidealat ovat modernin viestintätekno- 35473: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi logian vaatimia ja erittäin kehittyviä aloja. 35474: on viime vuosina muodostunut taide- ja taito- Suomella ei ole varaa jäädä tässä kehityksessä 35475: aineiden opettaja- ja ohjaajapula. Musiikin jälkeen. Tanssin ammatillinen koulutus käyn- 35476: alan ohjaajakoulutus on onnistuneesti ratkais- nistettiin kokeiluluonteisena. Kokeilun yhtey- 35477: tu järjestämällä musiikin eri osa-alueiden kou- dessä kehitetään samalla opetussuunnitelmat 35478: lutus kouluhallituksen alaisena ammatillisena tanssialan ammatillista koulutusta varten. Vas- 35479: koulutuksena. Vastaavasti on käynnistetty taava ratkaisu olisi mahdollinen myös kuvatai- 35480: tanssin alan ohjaajakoulutus 1.8.1987 alkaen teen, videoalan ja näyttämötaiteen ohjaajien 35481: Kuopion Konservatorion yhteydessä. Nämä koulutuksen käynnistämiseksi. Edellä maini- 35482: koulutusratkaisut takaavat sen, että lähivuosi- tuin perustein taiteilijajärjestöt ja taiteen kes- 35483: kymmeninä on ammattitaitoista musiikin ja kustoimikunta katsovat, että alan koulutuk- 35484: tanssin opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla seen ja opetussuunnitelman laatimiseen tulisi 35485: lasten ja nuorten harrastusta ja aikuisiällä varata valtion tulo- ja menoarviossa riittävä 35486: tapahtuvaa harrastusta varten. Ammattiin joh- määräraha. 35487: tava taideopiskelu, jotta se voisi tuottaa tulok- 35488: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35489: sia, on aloitettava harrastuspohjaisena jo var- 35490: nioittaen, 35491: haislapsuudessa. Mikäli taiteen harrastusmah- 35492: dollisuutta, joka tapahtuu taiteellisesti ja peda- 35493: gogisesti pätevässä ohjauksessa, ei tarjota että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35494: maan eri osissa riittävän suurelle lapsijoukolle, 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 35495: Suomessa ei ole mahdollista rekrytoida taiteen- markkaa käytettäväksi kuva- ja näyttä- 35496: alan ammattikoulutukseen ja korkean asteen mötaidealan ohjaajakoulutuksen käyn- 35497: koulutukseen riittävän hyvin koulutettua opis- nistämiseksi ja opetussuunnitelman laa- 35498: kelijakuntaa. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna timiseksi. 35499: 35500: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35501: 35502: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Tellervo Renko 35503: 984 1989 vp. 35504: 35505: Raha-asia-aloite n:o 938 35506: 35507: 35508: 35509: 35510: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kannak- 35511: selle haudattujen sankarivainajien muistomerkin pystyttämi- 35512: seksi Lappeenrantaan 35513: 35514: 35515: Eduskunnalle 35516: 35517: Luovutettujen alueiden kunnat kokivat so- Patsaan kustannusarvio on noin 900 000 35518: dan menetykset muuta maata raskaampina. mk, ja Lappeenrannan kaupunki on alustavasti . 35519: Parhaassa iässä henkensä menettäneiden osuus luvannut muistomerkin maapohjan sekä hoi- 35520: näissä kunnissa oli suhteellisesti suurempi kuin don. Patsaan rahoittamiseksi käynnistetään 35521: muualla Suomessa, jopa moninkertainen. kansalaiskeräys. Kun hankkeen eteenpäin vie- 35522: jät ovat pääasiassa jo ikääntynyttä väkeä ja 35523: Lähes kaikki luovutettujen alueiden kuntien 35524: asia koko maan yhteinen, odotetaan hankkeel- 35525: sankarivainajat haudattiin luovutetulle alueel- 35526: le valtion tukea. 35527: le, jossa sankarihaudat muistomerkkeineen 35528: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35529: ovat tuhoutuneet. 35530: nioittaen, 35531: Luovutettuun Karjalaan haudattujen sanka- 35532: rivainajiemme kunnioittamiseksi ja heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35533: muistonsa säilyttämiseksi ovat Kannaksen kar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35534: jalaiset pitäjäseurat - eritoten Uusikirkko- 29.99.50 300 000 markkaa Karjalan 35535: yhdistys - päättäneet pystyttää omien kun- kannakselle haudattujen sankarivaina- 35536: tiensa sankarivainajille yhteisen muistomerkin jien muistomerkin pystyttämiseksi Lap- 35537: Lappeenrantaan. peenrantaan. 35538: 35539: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35540: 35541: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Eeva Turunen 35542: 1989 vp. 985 35543: 35544: Raha-asia-aloite n:o 939 35545: 35546: 35547: 35548: 35549: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläkarjalaisen 35550: nuorisoseuratyön satavuotishistorian kirjoittamiseen 35551: 35552: 35553: Eduskunnalle 35554: 35555: Nuorisoseuratyö Etelä-Karjalassa lähti al- edeltäneenä aikana että vielä nykyäänkin 35556: kuun Viipurissa Viipurilaisen Osakunnan aloit- Etelä-Karjala on maan nuorisoseuratoiminnas- 35557: teesta vuonna 1890. sa keskeisiä alueita. 35558: Toiminta laajeni varsin merkittäväksi Karja- Nuorisoseuratyön historiaan kätkeytyy tässä 35559: lan kannakselle, Laatokan Karjalaan ja nykyi- maakunnassa sellaisia kulttuuritietoja ja arvo- 35560: sen Etelä-Karjalan maakunnan alueille ollen ja, joita tuskin voi liikaa painottaa. Materiaali, 35561: vilkkaimmillaan ennen viime sotia. Silloin toi- jonka kokoamisesta on nyt kyse, on hyvin 35562: mi maakunnassamme 360 nuorisoseuraa. Kaik- hajallaan ja uhattuna. 35563: kiaan on Etelä-Karjalaan perustettu lähes sa- Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön satavuo- 35564: dan vuoden aikana yli 560 nuorisoseuraa. 35565: tishistorian kirjoittaminen tämän päivän olois- 35566: Viime sodan ensimmäisessä pommituksessa sa on vaativa työ. Kysymyksessä on Karjalan 35567: 1939 Viipurissa tuhoutuivat Etelä-Karjalan kannasta, Laatokan Karjalaa, nykyistä Etelä- 35568: Nuorisoseuran koko omaisuus ja kaikki arkis- 35569: Karjalaa sekä koko kansakuntaa koskettava 35570: tot viidenkymmenen vuoden ajalta. 35571: kulttuuriperinnön tallennus. 35572: Karjalaisen väestön jouduttua jättämään ko- 35573: tiseutunsa oli nuorisoseuratoiminta sitä toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35574: taa, joka lähti käyntiin ensimmäisenä uusilla- nioittaen, 35575: kin asuinsijoilla. 35576: Jotkut seuroista ehtivät saada mukaan arkis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35577: tojaan, muille jäivät vain muistot mieliin. 1990 tulo- ja menoarvioon momentilfe 35578: Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön historia 29.99.50 30 000 markkaa eteläkarjalai- 35579: on yksi merkittävimmistä osista koko maan sen nuorisoseuratyön satavuotishisto- 35580: nuorisoseurajärjestöjen historiassa. Sekä sotia rian kirjoittamiseen. 35581: 35582: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35583: 35584: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen 35585: 986 1989 vp. 35586: 35587: Raha-asia-aloite n:o 940 35588: 35589: 35590: 35591: 35592: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetin ja Hami- 35593: nan välisen maantieyhteyden parantamiseksi 35594: 35595: 35596: Eduskunnalle 35597: 35598: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, Sekä Haminan satama että Kotkan satama 35599: ettei Taavetin ja Haminan välinen maantieyh- ovat tuonnin ja viennin kannalta merkittäviä 35600: teys vastaa liikenteen asettamia vaatimuksia. kansantaloudellisesti. Kun myös tulevaisuudes- 35601: Kyseinen maantie, joka yhdistää mm. Saimaan sa suurin osa viennistämme tapahtuu meritse ja 35602: alueen teollisuuden kuljetukset satamiin, vaatii kun Saimaan alueella sijaitseva teollisuus on 35603: selviä parannuksia. pääasiallisesti vientiteollisuutta, on Taavetin ja 35604: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilo- Haminan välisen tien parantaminen suorastaan 35605: metrin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, välttämätöntä. Tien suunnittelun pikainen 35606: suorastaan valtatien tapaan. Autoista suuri osa käynnistäminen koetaan erittäin tärkeäksi ja 35607: on raskaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyh- perustelluksi. 35608: teys onkin yksi merkittävimmistä raskaan lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35609: kenteen väylistä maassamme. Tie on kuitenkin nioittaen, 35610: kapea, mäkinen ja mutkainen ja keväisin usei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35611: den viikkojen ajan routainen. Tien puutteiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35612: takia raskas liikenne ei ole voinut toteuttaa 31.24. 77 2 000 000 markkaa yleissuun- 35613: muilla teillä mahdollisia taloudellisia ja ener- nitteluun Taavetin ja Haminan välisen 35614: giaa säästäviä toimia. tieyhteyden parantamiseksi. 35615: 35616: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35617: 35618: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Kari Häkämies 35619: 1989 vp. 987 35620: 35621: Raha-asia-aloite n:o 941 35622: 35623: 35624: 35625: 35626: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 35627: väylän rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välillä Kau- 35628: kopää-Rasila 35629: 35630: 35631: Eduskunnalle 35632: 35633: Imatran kaupungin pohjoisosasta Ruokolah- välille Imatran Kaukopää-Ruokolahden Rasi- 35634: den Rasilaan suuntautuvalla kantatiellä n:o 62 la. 35635: on kevyen liikenteen tilanne ongelmallinen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35636: vaarallinen. Erityisesti Enso-Gutzeit Oy:n Kau- nioittaen, 35637: kopään tehtaalle suuntautuva raskas liikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35638: tekee mm. pyöräilijöiden liikkumisen turvatto- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35639: maksi, eikä tiheään liikennöidyllä tiellä ole 31.24.77 3 000 000 markkaa kevyen lii- 35640: voitu välttyä onnettomuuksilta. kenteen väylän rakentamiseksi kanta- 35641: Kevyen liikenteen raitti olisi turvallisuussyis- tien n:o 62 yhteyteen välille Imatran 35642: tä rakennettava kantatien n:o 62 yhteyteen Kaukopää-Ruokolahden Rasila. 35643: 35644: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35645: 35646: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Kari Häkämies 35647: 988 1989 vp. 35648: 35649: Raha-asia-aloite n:o 942 35650: 35651: 35652: 35653: 35654: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta veneväylien suun- 35655: nitteluun Saimaan vesistön alueelle 35656: 35657: 35658: Eduskunnalle 35659: 35660: Tie- ja vesirakennushallitus on julkistanut sin mainittuihin. Väylästön hoito ja kehittämi- 35661: ansiokkaan Vesitieohjelma 2000 -suunnitel- nen kuuluu valtiovallalle. 35662: man. Siihen ja valtion vuoden 1990 tulo- ja Saimaan vesistössä on lukuisia ns. vanhoja 35663: menoarvioehdotukseen niveltyvästi on aiheel- väyliä, jotka uiton ja rahtiliikenteen muutosten 35664: lista kiinnittää huomiota vielä yhteen, pikaista myötä on poistettu ja päästetty rappeutumaan. 35665: toteuttamista vaativaan yksityiskohtaan. Nämä olisivat kunnostettuina mitä erinomai- 35666: simpia veneilyväyliä. Tällaisia ovat mm. Härs- 35667: Saimaan vesistössä on sekä hyöty- että huvi- kiänsaaren etelä- ja itäpuoliset väylät, Käyh- 35668: liikenne lisääntynyt viime vuosina suuresti. kään-Kukonharjun väylä, Telataipaleen väylä 35669: Kasvu näyttää edelleen jatkuvan. Vesiliiken- 35670: sekä väylä Puruvedeltä Paasivedelle Raikuun 35671: teen turvallisuuden kannalta olisi edullista, jos kanavan kautta. 35672: huviveneliikennettä voitaisiin vähentää kaup- 35673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35674: pamerenkulun käyttämiltä syväväyliltä. 35675: nioittaen, 35676: Huviveneily on yksi vapaa-ajan vieton muo- 35677: to. Sen tarpeita ovat mm. venesatamat tela- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35678: kointimahdollisuuksineen, retkeilysatamat, jä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35679: tehuolto ja väylästö. Näitä kaikkia tulee kehit- 31.27.77 1 000 000 markkaa Saimaan 35680: tää tasapuolisesti. Kunnat ja veneilyjärjestöt vesistön alueen veneväylien suunnitte- 35681: ovat voimavarojensa mukaan panostaneet en- luun. 35682: 35683: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35684: 35685: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Kari Häkämies 35686: 1989 vp. 989 35687: 35688: Raha-asia-aloite n:o 943 35689: 35690: 35691: 35692: 35693: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran katsastus- 35694: aseman rakentamiseen 35695: 35696: 35697: Eduskunnalle 35698: 35699: Imatran katsastusasema toimii tätä nykyä tilannetta mielekkäällä tavalla. Katsastusase- 35700: vuokratiloissa. Katsastusasemalta puuttuu toi- malle on varattu tontti, joka on kokonaan 35701: mistotiloja, eivätkä tilat sovellu hyvin tarkoi- valtion omistuksessa, joten rakentamisedelly- 35702: tukseensa muutenkaan, koska kyseinen raken- tykset ovat tältä osin kunnossa. 35703: nus on teollisuushalli. Autokannan kasvun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35704: myötä katsastusaseman henkilökunta kasvaa. nioittaen, 35705: Näin ollen Imatran katsastusaseman suunnitte- 35706: lu olisi aiheellista käynnistää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35707: Imatran kaupungin työllisyystilanne on erit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35708: täin vaikea. Kaupungin väkiluku on vähenty- 31.40.74 500 000 markkaa Imatran 35709: nyt viime vuosina työttömyyden vuoksi. Uudet katsastusaseman rakentamisen suunnit- 35710: rakennushankkeet kohentaisivat epäsuotuisaa teluun. 35711: 35712: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 35713: 35714: Riitta U osukaineo Riitta Saastamoinen Kari Häkämies 35715: 990 1989 vp. 35716: 35717: Raha-asia-aloite n:o 944 35718: 35719: 35720: 35721: 35722: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitse- 35723: van Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen 35724: 35725: 35726: Eduskunnalle 35727: 35728: Kokkolassa aloitti toimintansa Pohjoismai- jamaaran ollessa 40. Opetuskieli on paaosin 35729: nen Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppi- ruotsin kieli. Opetuksesta tulee huolehtimaan 35730: laitos tulee olemaan keskiasteen ammatillista pieni, kiinteä opettajakunta, jonka lisäksi ope- 35731: opetusta antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen tusta tulevat antamaan vierailevat opettajat 35732: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun tarkoituksena kaikista Pohjoismaista. Näin koulu tulee kon- 35733: on antaa perusopetusta kuvallisen taiteen alu- kreettisesti lisäämään Pohjoismaiden keski- 35734: eella ja tuottaa oppilaille sellaisia valmiuksia, näistä vuorovaikutusta nuorisomme keskuu- 35735: että he voisivat koulun pohjalta pyrkiä taide- dessa. 35736: korkeakouluihin Pohjoismaissa ja että he voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35737: sivat toimia vapaina taiteilijoina koulun jäl- nioittaen, 35738: keen sekä työskennellä esim. seuraavilla aloil- 35739: la: muotoilu, lavastus, tekstiilisuunnittelu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35740: opetus. 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 35741: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille markkaa Kokkolassa sijaitsevan Poh- 35742: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus joismaisen Kuvataidekoulun toiminnan 35743: ottaa vuosittain 20 opiskelijaa, koko opiskeli- tukemiseen. 35744: 35745: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35746: 35747: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35748: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Gustav Björkstrand 35749: 1989 vp. 991 35750: 35751: Raha-asia-aloite n:o 945 35752: 35753: 35754: 35755: 35756: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan- 35757: musiikkijuhlien järjestämiseen 35758: 35759: 35760: Eduskunnalle 35761: 35762: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien rungon että vuoden 1990 kansanmusiikkijuhlia varten 35763: muodostavat vuosittain noin 2 500 koti- ja sekä äänentoisto- ja valaistusjärjestelmien ke- 35764: ulkomaista esiintyjää ja noin 85 000 aktiivisesti hittämiseksi ja toteuttamiseksi annettaisiin tu- 35765: tapahtumaan osallistuvaa juhlavierasta. Kaus- kea myös eduskunnan toimesta. 35766: tisen festivaalit ovat säilyttäneet omintakeisen 35767: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35768: ja keskeisen asemansa Suomen kulttuurikesäs- nioittaen, 35769: sä, ja juhlista on muodostunut maamme kan- 35770: sainvälistä kulttuurivaihtoa ajatellen yksi mer- 35771: kittävimmistä tapahtumista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35772: Koska vuotuinen valtionavustus ei ole seu- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 35773: rannut yleistä kustannustason nousua, ovat markkaa Kaustisen kansanmusiikkijuh- 35774: Kaustisen juhlan järjestäjät joutuneet toistu- lien järjestämiseen sekä äänentoisto- ja 35775: vasti rajoittamaan toimintaa valtionavustusta valaistusjärjestelmien kehittämiseen ja 35776: vastaavaksi. Siksi olisi erinomaisen tärkeää, toteuttamiseen. 35777: 35778: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35779: 35780: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35781: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 35782: 992 1989 vp. 35783: 35784: Raha-asia-aloite n:o 946 35785: 35786: 35787: 35788: 35789: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkkomu- 35790: siikkijuhlien tukemiseen 35791: 35792: 35793: Eduskunnalle 35794: 35795: Pienessä Keski-Pohjanmaan kunnassa, Loh- perusteltua, eritoten siksi, että kulttuurikesäs- 35796: tajalla, on jo kymmenkunta vuotta järjestetty sämme ei ole muita vastaavanlaisia, tätä kult- 35797: paikkakunnan nimeä kantavaa kulttuuritapah- tuurimme osa-aluetta edustavia tapahtumia. 35798: tumaa, Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35799: Juhlat ovat ansiokkaan toteutuksensa sekä nioittaen, 35800: korkeatasoisen ohjelmistonsa ansiosta vakiin- 35801: nuttaneet asemansa kulttuurikesämme toistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35802: vana tapahtumana. 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 35803: Juhlien edelleen kehittäminen edellyttää sitä, markkaa Lohtajan Kirkkomusiikkijuh- 35804: että myös valtiovalta voisi ojentaa järjestäjille lien tukemiseksi. 35805: auttavan kätensä. Tämä olisi monin tavoin 35806: 35807: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35808: 35809: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35810: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 35811: 1989 vp. 993 35812: 35813: Raha-asia-aloite n:o 947 35814: 35815: 35816: 35817: 35818: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutus- 35819: toimintaa varten 35820: 35821: 35822: Eduskunnalle 35823: 35824: Suomen Jazzliitto ry. on esittänyt valtioval- esiintymismahdollisuuksia ja joita ei vielä tun- 35825: lalle jo useana vuotena toivomuksen siitä, että neta. Bändikisoihin ovat voineet osallistua yh- 35826: maassamme kiinnitettäisiin yhteiskunnan ta- tyeet, jotka soittavat jazzia laajasti ymmärret- 35827: holla enemmän huomiota jazzin ja erityisesti tynä. Tyylisuunta on ollut vapaavalintainen, 35828: nuorten jazzmuusikoiden asemaan maassam- samoin soittimet. 35829: me. Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa 35830: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. eikä myöskään bändikisojen järjestämiseen yh- 35831: Jazzliitto on järjestänyt jazzmuusikoille work- teiskunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toimin- 35832: shop-tyylistä koulutusta, työtilaisuuksia ja nalla on erittäin suuri merkitys suomalaisen 35833: nuorille muusikoille tarkoitetut bändikisat. jazzmusiikin kehittymiselle ja ennen muuta 35834: Viime vuoden syksystä lähtien Jazzliiton nuorten jazzmuusikkojen rekrytoimisessa, tuli- 35835: koulutusyksikkönä on toiminut Sound and Fu- si jazzin harrastamisen edistämiseksi avata 35836: ry -yhtye. Se on noussut lyhyessä ajassa koti- opetusministeriön taiteen tukemiseen suunna- 35837: maiseksi edustusyhtyeeksi. Sound and Furyn tuista varoista oma käyttösuunnitelman kohta 35838: toiminnassa ovat keskeisellä sijalla koulutuk- jazzin koulutustoiminnan edistämiseen. 35839: selliset tavoitteet. Opetus ei jää pelkkien nuot- 35840: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35841: tien opettelemiseen, vaan opetuksessa on olen- 35842: nioittaen, 35843: nainen osa uudenlaisen improvisoinnin, frasee- 35844: rauksen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen ke- 35845: hittämisessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35846: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna bändi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 35847: kisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 yhtyettä 29.90.52 200 000 markkaa jazzin kou- 35848: eri puolilta maata. Kilpailun tarkoituksena on lutustoimintaan. 35849: · saada esille yhtyeitä, joilla on ollut vähän 35850: 35851: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35852: 35853: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35854: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 35855: 994 1989 vp. 35856: 35857: Raha-asia-aloite n:o 948 35858: 35859: 35860: 35861: 35862: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten 35863: nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustamiskustannuksiin 35864: 35865: 35866: Eduskunnalle 35867: 35868: Viime vuosien aikana on valtion tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35869: menoarvioon varattu valtakunnallisten nuori- nioittaen, 35870: son leiri- ja kurssikeskusten perustamiskustan- 35871: nuksiin vain 2-3 miljoonaa markkaa vuodes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35872: sa. Määräraha on perin vähäinen esiintyvään 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 35873: tarpeeseen nähden. Vuositasolla on voitu ra- markkaa valtakunnallisten nuorison 35874: hoittaa muutamaa hanketta tuen jäädessä pe- leiri- ja kurssikeskusten perustamiskus- 35875: rin vaatimattomaksi hankekohtaisesti arvioi- tannuksia varten. 35876: den. Määrärahaa tulisikin korottaa tuntuvasti. 35877: 35878: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35879: 35880: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35881: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 35882: 1989 vp. 995 35883: 35884: Raha-asia-aloite n:o 949 35885: 35886: 35887: 35888: 35889: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta AFS ry. -nimisen 35890: vaihto-oppilasjärjestön toiminnan tukemiseen 35891: 35892: 35893: Eduskunnalle 35894: 35895: AFS on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjes- tävät täällä vastaavasti yhden kouluvuoden 35896: tö, se on perustettu 1948. Toimistossa on neljä opetellen suomen kieltä ja tutustuen kulttuu- 35897: työntekijää. Toimiston apuna on Suomen AFS riimme. 35898: ry., vapaaehtoisjärjestö, jonka jäsenet hoitavat AFS Intercultural Programs on siis paljon 35899: vaihto-oppilaiden vapaa-ajan toimintaa sekä muuta kuin hyvätuloisten perheiden lasten 35900: ovat apuna valmennusleirien ja kurssien järjes- kouluvuoden järjestämistä maassa, jonka kie- 35901: tämisessä. Vapaaehtoiset hoitavat myös valta- len he haluavat oppia. AFS pyrkii periaatteit- 35902: osan AFS:n kautta vaihto-oppilaiksi hakevien tensa mukaisesti lisäämään ihmisten välistä 35903: haastatteluista. AFS haastattelee nimittäin yk- ymmärrystä, ruohonjuuritasolta alkaen. Jär- 35904: sittäisesti kaikki hakijat. jestö on voittoa tuottamaton, uskonnollisesti 35905: Suomen AFS:n mittavin ohjelma on edelleen ja poliittisesti sitoutumaton, joten sen on help- 35906: nk. vuosivaihto-ohjelma, jonka kautta esim. po toimia yli rajojen. 35907: vuonna 1988 lähti 127 lukioikäistä suomalaista Suomessa myönnetään varattomille hakijoil- 35908: nuorta lukuvuodeksi 20 maahan. Perinteisen le stipendejä sosiaalisin perustein. Kuitenkin 35909: USA-ohjelman lisäksi entistä useammat nuoret stipendivarat ovat liian pienet, jotta voisimme 35910: viettävät vaihto-oppilasvuotensa joko Euroo- tehdä AFS-koululaisvaihdosta todella tasapuo- 35911: pan maissa tai lähtevät muille mantereille. lisen kaikille hakijoille. Yhdistys tarvitsee val- 35912: "Kaukomaa" -ohjelman maita ovat Australia, tion avustusta, jotta se voisi jakaa stipendejä, 35913: Japani, Indonesia, Thaimaa tai eteläamerikka- joilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa maksujen 35914: laiset maat, joista vaihtoehtoina ovat Argentii- alenemiseen. Myös lisähenkilön palkkaus mah- 35915: na, Chile, Panama ja Peru. Suomeen tulee ensi dollistaisi mm. Bosconia- ja vastaavien ohjel- 35916: vuonna vuodeksi eteläamerikkalaisia vaihto- mien käynnistämisen Suomessa - mm. EEC- 35917: oppilaita Brasiliasta, Meksikosta ja Perusta. maissa toimivan Young Workers Programin 35918: Koko AFS:n sisällä Suomen AFS on tunnettu tuomisen Suomeen. Tässä ohjelmassa nuoret 35919: siitä, että se pyrkii pitämään ohjelmissaan ammattikoululaiset ovat puolesta vuodesta 35920: mahdollisimman monta latinalaisamerikkalais- vuoteen harjoittelijoina toisen Euroopan maan 35921: ta maata ja siitä on saatu tunnustusta erityises- yrityksessä. Tämä ohjelma on hyvin suosittu 35922: ti Etelä-Amerikan mailta. Suomessa haaveil- AFS-maissa, jotka ovat EEC:n jäseniä, sillä 35923: laan, että jonain päivänä voidaan ottaa vas- EEC antaa selkeää ja ratkaisevaa rahallista 35924: taan nk. Bosconia-nuoria. He ovat slummien tukea ohjelmalle. 35925: kasvatteja, jotka erityisnuorisotyöntekijät Ko- AFS on aina panostanut ohjelmiensa laa- 35926: lumbiassa ovat ottaneet ohjelmaansa. Näistä tuun. Järjestö tuntee suurta vastuuta siitä, 35927: nuorista valitaan aina jokunen osallistumaan miten osallistuja vuotensa kokee. AFS pitää 35928: AFS:n oppilasvaihtoon. Luonnollisesti nuorilla volyyminsa tasolla, jonka se pystyy täysin hal- 35929: ei ole itse varaa maksaa osallistumistaan, mut- litsemaan. AFS valmentaa lähtijänsä useassa 35930: ta he saavat tuen lahjoituksina. Heille pyritään valmennustilaisuudessa, myös lähtijän perheen 35931: järjestämään ammatillista koulutusta kohde- kanssa vietetään ilta keskustellen ja luodaten 35932: maassaan, jotta he pääsisivät alkuun ammatin sitä, mitä vaihto-oppilaaksi lähtö merkitsee 35933: haussa. myös kotiin jääville. 35934: Suomeen saapui elokuussa 1987 54 ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 35935: maista vaihto-oppilasta 12 eri maasta. He viet- nioittaen, 35936: 35937: 66 290089P 35938: 996 1989 vp. - RA n:o 949 35939: 35940: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden -mm1sen vaihto-oppilasjärjestön toi- 35941: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille minnan tukemiseen. 35942: 29.91.51 500 000 markkaa AFS ry. 35943: 35944: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35945: 35946: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35947: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 35948: 1989 vp. 997 35949: 35950: Raha-asia-aloite n:o 950 35951: 35952: 35953: 35954: 35955: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton toimin- 35956: nan tukemiseen 35957: 35958: 35959: Eduskunnalle 35960: 35961: Työ- ja muussa yhteiskuntaelämässä kulu- maata sijaitsevassa lomanviettopaikassa yh- 35962: valla vuosikymmenellä tapahtuneet voimak- teensä noin 60 000 lomavuorokautta. Tämän 35963: kaat muutokset ovat saattaneet yksilön kesto- lisäksi on kesänviettopaikkoja käyttänyt vuo- 35964: kyvyn entistä suuremmalle koetukselle. Työelä- rokautta lyhyemmän ajan noin 70 000 henki- 35965: män lisääntyneet vaatimukset, turvallisuuden- löä. Vuoden 1985 aikana ilmaisen loman sai 35966: tunteen väheneminen ja kiireistyminen ovat 487 henkilöä. Ilmaisten lomien tarjonta ei kui- 35967: tekijöitä, jotka aiheuttavat pahoinvointia. Kil- tenkaan vastaa kasvanutta tarvetta. Loman- 35968: pailutilanteessa erityisesti heikoimmat yksilöt viettomahdollisuuksien turvaaminen ja kehittä- 35969: joutuvat kovimman paineen alaiseksi. minen edellyttää sen vuoksi yhteiskunnan tu- 35970: Lomatoiminta on koettu yhdeksi keinoksi kea. Ilman sitä monet lomapalvelujen tarpees- 35971: fyysisen ja psyykkisen rasituksen lieventäjänä. sa olevat vammaiset henkilöt jäävät siitä osat- 35972: Loman virkistävä ja kuntouttava merkitys ko- tomaksi. Invalidiliiton ja sen jäsenyhdistysten 35973: rostuu vammaisten henkilöiden kohdalla. voimavarat ovat hyvin rajoitetut myös käytös- 35974: Työssä ja elämässä yleensäkin he joutuvat sä olevien lomapaikkojen kunnossapitoon ja 35975: muita enemmän ponnistelemaan voimiensa ää- kehittämiseen. Kuitenkin näiden tulisi tyydyt- 35976: rirajoilla. Heidän mahdollisuutensa kodin ul- tää lähes 50 000 jäsenen ja heidän perheittensä 35977: kopuolella tapahtuvaan lomanviettoon ja vir- loma- ja virkistyspalvelujen tarpeet. 35978: kistäytymiseen ovat kuitenkin rajoitetut. Ylei- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin 35979: sissä lomanviettopaikoissa on liikuntaesteitä. tarjota vammaisille henkilöille yhtäläiset mah- 35980: Myös asenteelliset ja psyykkiset tekijät asetta- dollisuudet virkistykseen ja lomanviettoon 35981: vat rajoituksia niiden käyttämiseen. Vammais- kuin muilla kansalaisilla. Lomapalvelujen li- 35982: ten henkilöiden lomanvietto onnistuu parhai- sääminen edistäisi heidän selviytymistään työ- 35983: ten heitä varten suunnitelluissa ja rakennetuis- ja päivittäisessä elämässä sekä heidän osallistu- 35984: sa lomanviettopaikoissa. mismahdollisuuksiaan yhteiskunnassamme. 35985: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 35986: koko toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista taen, 35987: lomatoimintaa. Lomapalvelujen kysyntä on 35988: jatkuvasti kasvanut. Taloudellisten mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 35989: suuksien mukaan Invalidiliitto ja sen jäsenyh- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 35990: distykset ovat vuosittain järjestäneet vähäva- markan määrärahan Invalidiliitto ry:lle 35991: raisille vammaisille henkilöille ilmaisia lomia ja käytettäväksi vammaisten henkilöiden 35992: muita lomapalveluja. Vuonna 1985 kertyi lii- lomatoiminnan järjestämiseen. 35993: ton ja sen jäsenyhdistysten 50:ssä eri puolilla 35994: 35995: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 35996: 35997: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 35998: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 35999: 998 1989 vp. 36000: 36001: Raha-asia-aloite n:o 951 36002: 36003: 36004: 36005: 36006: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesi- ja 36007: ympäristöpiirin uuden laboratorion rakentamiseen 36008: 36009: 36010: Eduskunnalle 36011: 36012: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesilabo- lupiiri luettelee lausunnossaan useita konkreet- 36013: ratorio toimii tällä hetkellä puutteellisissa, suo- tisia puutteita, jotka olisi työturvallisuuslain 36014: rastaan ala-arvoisissa tiloissa. Tiloja ei ole alun (299/58) 9 §:n mukaan korjattava. 36015: perin edes rakennettu tähän käyttötarkoituk- Hallitus on vuoden 1988 toisessa lisämenoar- 36016: seen, eikä niistä ole muutostöilläkään mahdol- viossaan varannut hankkeen suunnittelua var- 36017: lista saada ajan vaatimuksia vastaavia labora- ten oman määrärahan. Jotta kipeästi tarvittava 36018: toriotiloja. hanke saadaan nopeasti toteutettua, tulisi var- 36019: Puutteelliset tilat vaikeuttavat monella taval- sinainen rakentamiseen tarkoitettu määräraha 36020: la itse tutkimustyötä. Esim. tutkimusten luotet- saada mahdollisimman nopeasti. 36021: tavuus kärsii heikoista tiloista. Myös henkilös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36022: tön terveydelle on näistä ala-arvoisista työsken- nioittaen, 36023: telytiloista monia vaaroja, joista mm. työter- 36024: veyslääkäri on useampaankin kertaan ilmaissut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36025: huolestumisensa. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 36026: Samoin Vaasan työsuojelupiiri on 26.8.1988 markkaa Kokkolan vesi- ja ympäristö- 36027: antamassaan lausunnossa todennut, että piirin uuden laboratorion rakentami- 36028: "työnantajan tulee viipymättä ryhtyä toimen- seen. 36029: piteisiin epäkohtien korjaamiseksi". Työsuoje- 36030: 36031: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 36032: 36033: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin 36034: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 36035: 1989 vp. 999 36036: 36037: Raha-asia-aloite n:o 952 36038: 36039: 36040: 36041: 36042: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhon ja Lestijär- 36043: ven kunnissa sijaitsevan Iso-Valvatti-nimisen järven kunnos- 36044: tamiseen 36045: 36046: 36047: Eduskunnalle 36048: 36049: Iso-Valvatti-niminen järvi sijaitsee Perhon ja jaamaan osa soidensuojelun perusohjelmaan 36050: Lestijärven kuntien alueella Keski-Pohjan- kuuluvasta soidensuojelualueesta n:o Dl-53 36051: maalla. Perhon alueella osa järvestä kuuluu Linjasalmenneva. 36052: Karstulan hoitoalueen hallinnassa olevaan val- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa jäädä 36053: tion alueeseen ja Lestijärven puolella vastaa- vähäiseksi. Sen sijaan maisemanhoidolliset ja 36054: vasti Keski-Pohjan hoitoalueeseen. Järvi on virkistykselliset edut olisivat varsin merkittä- 36055: pääosin metsähallituksen omistama. Järvi on vät. Niukkavetiselle Keski-Pohjanmaalle syn- 36056: kuivatettu ns. heinäjärveksi. Kuivatustyöt tyisi veden nostamisen myötä noin 330 ha:n 36057: käynnistyivät vuonna 1927 ja ne päättyivät järvi. 36058: vuonna 1933. Järven tila on heikentynyt vuosi Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen 36059: vuodelta hoitamattomana. Ennen kuivatusta n:o 352/204-83 viitaten voidaan sanoa, että 36060: järvi oli kirkasvetinen &ekä kalaisa. Järven ministeriö ei vastusta hankkeen toteuttamista. 36061: alueella pesi myös runsaasti vesilintuja. Maa- Myöskään ympäristöministeriön luonnonsuoje- 36062: ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan lutoimistolla ei ole mitään syytä estää hank- 36063: vesijättöalueen reunoilla ja kuivatusojien luona keen toteuttamista. Viittaan tältä osin apulais- 36064: kasvaa kitukasvuista koivuvaltaista taimikkoa, osastopäällikkö Pertti Seiskarin 30.9.1983 alle- 36065: jonka metsätaloudellinen merkitys on kuiten- kirjoittamaan kirjeeseen. 36066: kin vähäinen. 36067: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lesti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36068: järven ja Reisjärven kuntien perustama retkei- nioittaen, 36069: lypolku, ns. Keski-Pohjanmaan itäinen retkei- 36070: lyreitti. Em. retkeilypolusta erkaneva Lestijär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36071: ven kunnan perustama retkeilypolku kulkee 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 36072: vesijätön itäistä rantatörmää pitkin Linjasal- markkaa Perhon ja Lestijärven kuntien 36073: mennevalle. alueella sijaitsevan Iso- Valvatti-nimisen 36074: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoonsa, Jarven vedenpinnan nostamistöiden 36075: suunnilleen peruskartan korkeuskäyrälle 167,5 aloittamista varten. 36076: m, ei aiheuta erityistä haittaa. Veden alle tulisi 36077: 36078: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 36079: 36080: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen ·Iiris Hacklin 36081: Markku Pohjola Matti Vähänäkki 36082: 1000 1989 vp. 36083: 36084: Raha-asia-aloite n:o 953 36085: 36086: 36087: 36088: 36089: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin varuskunnan 36090: kiinteistöjen peruskorjaukseen 36091: 36092: 36093: Eduskunnalle 36094: 36095: Kajaanin varuskunta on rakennettu pääosin edistäisi Kajaanin alueen vaikean rakennusalan 36096: 1960-luvulla, joten rakennukset alkavat olla työttömyyden vähentämistä. 36097: peruskorjauksen tarpeessa. Varusmiesten luku- 36098: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36099: määrien kasvaessa lähivuosina huomattavasti nioittaen, 36100: on kasarmeja ajanmukaistettava. Sairaalan pe- 36101: ruskorjaus on jo aloitettu, mutta vuoroaan 36102: odottavat ruokala, urheilutalo ja sotilaskoti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36103: samoin kymmenen asuintaloakin. Prikaatin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36104: ajoneuvokaluston huolto- ja säilytystilat ovat 27.27. 74 12 000 000 markkaa Kajaanin 36105: puutteellisia ja niitä on liian vähän. Suunnitel- varuskunnan kiinteistöjen perus- 36106: mat ovat valmiita. Tasainen peruskorjaustyö korjaukseen. 36107: 36108: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36109: 36110: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36111: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36112: 1989 vp. 1001 36113: 36114: Raha-asia-aloite n:o 954 36115: 36116: 36117: 36118: 36119: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kulttuuriprojek- 36120: tin toteuttamiseen 36121: 36122: 36123: Eduskunnalle 36124: 36125: Kainuun Maakuntaliitto aloitti vuoden alus- kulttuuriyhteistyötä maakunnassa, luo tiedos- 36126: sa kulttuuriprojektin, jonka tarkoituksena on toja, edistää kaikkia taidekasvatuksen ja -ope- 36127: kokeilla kulttuuritoiminnan vaikutusta raken- tuksen muotoja, huolehtii alueellisen viestin- 36128: nemuutokseen kriisialueilla ja tutkia luovan nän edellytyksistä sekä kansainvälisestä kult- 36129: ilmapiirin merkitystä ihmisten elämänlaadun ja tuuriyhteistyöstä ja seuraa tutkimustyötä. 36130: alueen taloudellisen kehittymisen kannalta. Se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36131: perustuu suoritettuun Kainuun kulttuurikartoi- 36132: nioittaen, 36133: tukseen ja kestää kolmen vuoden ajan. Se 36134: liittyy niin Euroopan neuvoston kuin Ruotsin 36135: ja Norjankin vastaavanlaisiin projekteihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36136: Perustettuun yksikköön palkataan kaksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36137: työntekijää, johtaja ja toimistotyöntekijä. 29.90.52 150 000 markkaa Kainuun 36138: Kulttuuritoimintayksikkö hoitaa käytännön kulttuuriprojektin toteuttamiseen. 36139: 36140: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36141: 36142: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36143: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36144: 1002 1989 vp. 36145: 36146: Raha-asia-aloite n:o 955 36147: 36148: 36149: 36150: 36151: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Sana ja Sävel 36152: -tapahtuman järjestämiseen 36153: 36154: 36155: Eduskunnalle 36156: 36157: Kajaanin Sana ja Sävel on maamme suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36158: lausunnan ja ilmaisutaidon festivaali, joka jär- nioittaen, 36159: jestetään jo neljännentoista kerran. Kotimais- 36160: ten esiintyjien lisäksi on saatu lukuisia taiteili- 36161: javieraita eri maista, joten he ovat hyvin voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36162: neet tyydyttää yli 7 000 kuulijan taidetarpeet. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36163: Tämä heinäkuun tapahtuma maksaa n. 29.90.52 250 000 markkaa Kajaanin 36164: 800 000 mk, josta Kajaanin kaupunki on suu- Sana ja Sävel -tapahtuman järjestämi- 36165: rimmalta osin vastannut. seen. 36166: 36167: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36168: 36169: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36170: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36171: 1989 vp. 1003 36172: 36173: Raha-asia-aloite n:o 956 36174: 36175: 36176: 36177: 36178: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Jazzkevät -tapah- 36179: tuman järjestämiseen Kajaanissa 36180: 36181: 36182: Eduskunnalle 36183: 36184: Kainuun Jazzkevät järjestetään kansainväli- ovat n. 20 OJo. Kajaanin kaupunki on vastannut 36185: senä tapahtumana kuluvan vuoden toukokuus- lopusta. 36186: sa jo seitsemännen kerran. Tapahtumaan liit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36187: tyy yhteistyötä Kuhmon kamarimusiikin, Ka- nioittaen, 36188: jaanin Taidehallin ja jazzopetuksen kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36189: Vierailut kouluissa, työpaikoilla ja laitoksissa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36190: ovat olleet suosittuja. Tapahtuman kokonais- 29.90.52 150 000 markkaa Kainuun 36191: menot ovat n. 600 000 mk, joista lipputulot Jazzkevään järjestämiseen. 36192: 36193: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36194: 36195: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36196: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36197: 1004 1989 vp. 36198: 36199: Raha-asia-aloite n:o 957 36200: 36201: 36202: 36203: 36204: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikki- 36205: festivaalin järjestämiseen 36206: 36207: 36208: Eduskunnalle 36209: 36210: Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleja on jär- valtaosa, sillä valtion ja Kuhmon kaupungin 36211: jestetty jo 20 vuoden ajan. Korkeatasoisena ja avustukset ovat jääneet vähäisiksi. 36212: hyvin järjestettynä kulttuuritapahtumana se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36213: vakiinnuttanut asemansa. Kuulijoita on viime nioittaen, 36214: vuosina ollut säännöllisesti yli 20 000. Esiinty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36215: vät taiteilijat ovat avustaneet merkittävästi ta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36216: pahtuman koulutustilaisuuksissa. 29.90.52 400 000 markkaa Kuhmon 36217: Juhlien kustannusarvio on ollut n. 3 milj. kamarimusiikkifestivaalin järjestämi- 36218: mk, joista pääsylipputuloina on hankittava seen. 36219: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36220: 36221: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36222: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36223: 1989 vp. 1005 36224: 36225: Raha-asia-aloite n:o 958 36226: 36227: 36228: 36229: 36230: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 22 oikaisun 36231: suunnitteluun välillä Petäjäiahti-Kajaani 36232: 36233: 36234: Eduskunnalle 36235: 36236: Valtatien n:o 22 oikaisu välillä Petäjäiahti- Viranomaislausuntojen mukaan valtatien 36237: Kajaani on 38,4 km, mikä lyhentää Oulun- vaikutukset kalatalouteen, maisemakuvaan ja 36238: Kajaanin nykyistä n. 180 km:n etäisyyttä 24 virtausoloihin ovat vähäisiä. Sen sijaan aluera- 36239: km. Siirtyväksi liikennemääräksi on arvioitu kenteen, elinkeinoelämän - varsinkin matkai- 36240: 630 ajoneuvoa/vrk, joista raskaita on n. 135 lun - ja työllisyyden kannalta hanketta pide- 36241: kpl!vrk. Vuonna 2000 ennustetaan ajoneuvoja tään pelkästään myönteisenä. Kainuussa sitä 36242: olevan n. 900 kpl/vrk. Liikennettä lisäävät kannatetaan yleisesti. 36243: huomattavasti Kainuun Voima Oy:n Kajaaniin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36244: tänä vuonna valmistuva turvevoimalaitos (100 nioittaen, 36245: ajoneuvoa/vrk) sekä Pohjan Sellu Oy:n Kajaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36246: nin sellutehdas. Ajokustannussäästöksi on las- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36247: kettu 10,5-12 milj. mk vuodessa, joten 140 31.24. 77 2 000 000 markkaa valtatien 36248: milj. mk:n investointi maksaisi itsensä n. 15 n:o 22 oikaisun suunnitteluun välillä 36249: vuodessa. Petäjä/ahti-Kajaani. 36250: 36251: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36252: 36253: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36254: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36255: 1006 1989 vp. 36256: 36257: Raha-asia-aloite n:o 959 36258: 36259: 36260: 36261: 36262: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten ja keskisuurten 36263: yritysten neuvonta- ja koulutushankkeisiin 36264: 36265: 36266: Eduskunnalle 36267: 36268: Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrkinyt korottaminen nykyisestä tasosta mahdollistaisi 36269: viime vuosina aktiivisesti kohottamaan varsin- myös alueellisten elinkeinohankkeiden kehittä- 36270: kin pk-yritysten taitotietotasoa. Useimmiten on misen. 36271: määrärahojen niukkuuden takia jouduttu pe- 36272: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36273: ruuttamaan monia jo valmiiksi suunniteltuja 36274: nioittaen, 36275: koulutustilaisuuksia. Teollisuuspiirit ovat vuo- 36276: sittain esittäneet huomattavasti suurempia 36277: summia tähän tarkoitukseen kuin mitä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36278: myönnetty. Siten yhteiskunnallisen tuen paino- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36279: pistettä ei ole voitu siirtää henkilöstön kehittä- 32.50.47 8 000 000 markkaa pienten ja 36280: miseen, vaikka se varmistaisi parhaiten yrityk- keskisuurten yritysten neuvonta- ja 36281: sen menestymisen ja kehittymisen. Määrärahan koulutushankkeisiin. 36282: 36283: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36284: 36285: Sakari Valli Arvo Kemppainen 36286: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 36287: 1989 vp. 1007 36288: 36289: Raha-asia-aloite n:o 960 36290: 36291: 36292: 36293: 36294: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan meri- 36295: viemärin keskuspuhdistamon rakentamiskustannuksiin 36296: 36297: 36298: Eduskunnalle 36299: 36300: Meriviemäri on otettu vuoden 1988 aikana keskuspuhdistamokin, joten valtion tulisi tu- 36301: käyttöön siten, että jätevedet pumpataan Pih- kea hankkeen toteuttamisessa Vantaan kau- 36302: lajamäen jäteveden pumppaamoita Viikin kes- punkia ja Keski-Uudenmaan kuntia. Hanke on 36303: kuspuhdistamolle. valmis suunnitelmien mukaisesti v. 1993. 36304: Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 36305: Keski-Uudenmaan vesiensuojelukuntainliitto denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 36306: ovat aloittaneet uuden keskuspuhdistamon ra- kunnassa. 36307: kentamisen Helsinkiin. Hanke on vesiensuoje- 36308: lun kannalta seudullisesti erittäin tärkeä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 36309: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin tavasti, 36310: 720 mmk, josta Vantaan kaupungin ja Keski- 36311: Uudenmaan vesiensuojelukuntainliiton osuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36312: on 22,8 OJo eli 164 mmk. Koska Vantaan kau- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36313: punki ja Keski-Uudenmaan kunnat ovat jo 35.25. 77 JO 000 000 markkaa Keski- 36314: kustantaneet viemärin tunnelin, olisi kohtuu- Uudenmaan meriviemärin keskuspuh- 36315: tonta em. kuntien taloudelle kustantaa vielä distamon rakennuskustannuksiin. 36316: 36317: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 36318: 36319: Tauno Valo Tuula Liunaiomaa Tuulikki Hämäläinen 36320: Ole Wasz-Höckert Marita Jurva Marjatta Väänänen 36321: Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen Lauri Metsämäki 36322: Anssi Rauramo Pauli Uitto Lea Kärhä 36323: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo Elisabeth Rehn 36324: Seija Karkinen Per-Henrik Nyman Marja-Liisa Löyttyjärvi 36325: Markku Pohjola Henrik Lax Claes Andersson 36326: Ritva Laurila Antti Kalliomäki Pekka Haavisto 36327: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri Kaarina Dromberg 36328: Pirjo Ala-Kapee 36329: 1008 1989 vp. 36330: 36331: Raha-asia-aloite n:o 961 36332: 36333: 36334: 36335: 36336: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusteknisen tut- 36337: kimusyksikön perustamiseen Hankoon 36338: 36339: 36340: Eduskunnalle 36341: 36342: Maamme rannikkoalueen kalastuksen sekä Kalastusteknisen tutkimusaseman perustami- 36343: kalastukseen liittyvien elinkeinojen kehittämi- seksi on arvioitu tarvittavan v. 1990 2,4 mmk 36344: seksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja 1991 2,8 mmk. 36345: yhteyteen ollaan suunnittelemassa kalastustek- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 36346: nistä tutkimusasemaa. Sijoituspäätöstä ei ole denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 36347: vielä tehty. Toiminnan on suunniteltu alkavan kunnassa. 36348: vuonna 1989. Sijoituspaikkavaihtoehtoja har- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 36349: kittaessa Hanko on varteenotettava vaihtoeh- tavasti, 36350: to. 36351: Perusteluja ovat mm. suhteellisen pitkä avo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36352: vesikausi, sekä rannikko- että avomerikalastus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 36353: alueiden ja kalateollisuuden läheisyys. Hangon 30.38. 75 2 400 000 markkaa kalastus- 36354: kaupunki yksin omistaa huomattavan suuren teknisen tutkimusyksikön perustami- 36355: vesialueen, jolla koetoiminta on mahdollista. seen Hankoon Riista- ja kalatalouden 36356: Paikkakunnalla sijaitsee myös Helsingin yli- tutkimuslaitoksen alaisuuteen. 36357: opiston eläinlääketieteellinen asema. 36358: 36359: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 36360: 36361: Päivi Varpasuo Saara-Maria Paakkinen Tuula Liunaiomaa 36362: Tuulikki Hämäläinen Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert 36363: Eeva-Liisa Moilanen Marita Jurva Matti Saarinen 36364: Seija Karkinen Lea Kärhä Lauri Metsämäki 36365: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Markku Pohjola 36366: Ritva Laurila Claes Andersson Antti Kalliomäki 36367: Pekka Haavisto Marja-Liisa Löyttyjärvi Jouni J. Särkijärvi 36368: Martti Tiuri Kaarina Dromberg 36369: 1989 vp. 1009 36370: 36371: Raha-asia-aloite n:o 962 36372: 36373: 36374: 36375: 36376: Vastamäki: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä tukena 36377: autoveron palautuksen saaville vaikeavammaisille verottoman 36378: polttoaineen hankkimiseksi 36379: 36380: 36381: Eduskunnalle 36382: 36383: Vammaiset henkilöt joutuvat lyhyilläkin vuoden 1988 alussa oli 4 781 markkaa vuodes- 36384: matkoilla käyttämään omaa autoa, koska sel- sa. 36385: viytyminen julkisissa kulkuneuvoissa on useim- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 36386: mille täysin mahdotonta. Näin ollen vammaiset vasti, 36387: joutuvat maksamaan matkoistaan polttoaine- 36388: veroa valtiolle. 36389: Ruotsissa valtio myöntää vammaisautoili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36390: joille verotonta polttoainetta 700 litraa vuodes- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 36391: sa tai vapauttaa dieselautoilijat tieverosta. markkaa ylimääräisenä tukena vaikea- 36392: Suomessa autoilevat sotainvalidit saavat eri vammaisille henkilöille verotloman 36393: hakemuksesta vuodeksi kerrallaan moottori- polttoaineen saamiseksi. 36394: polttoainelisän muodossa rahallista tukea, joka 36395: 36396: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 36397: 36398: Ritva Vastamäki 36399: 1010 1989 vp. 36400: 36401: Raha-asia-aloite n:o 963 36402: 36403: 36404: 36405: 36406: Vastamäki: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitos- 36407: ten opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen 36408: 36409: 36410: Eduskunnalle 36411: 36412: Vuonna 1987 tuli voimaan ammatillisten op- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 36413: pilaitosten opetushenkilöstön täydennyskoulu- taen, 36414: tusvelvoite. Tähän varatut määrärahat ovat 36415: olleet kuitenkin riittämättömät. Ammattikou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36416: lutuksen muuttuminen yhteiskunnan nopean 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 36417: kehityksen myötä työelämän vaatimuksia vas- markkaa ammatillisten oppilaitosten 36418: taavaksi edctliyttää myös opettajien jatkuvaa opetushenkilökunnan täydennyskoulu- 36419: lisäkoulutusta ja perehtymistä muuttuvaan työ- tukseen. 36420: elämään. 36421: 36422: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 36423: 36424: Ritva Vastamäki 36425: 1989 vp. 1011 36426: 36427: Raha-asia-aloite n:o 964 36428: 36429: 36430: 36431: 36432: Vastamäki: Määrärahan osoittamisesta lapsettomuuden hoidolla 36433: aikaansaatujen lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen 36434: tutkimiseksi 36435: 36436: 36437: Eduskunnalle 36438: 36439: Maassamme arvioidaan olevan hedelmälli- seksi on välttämätöntä saada todenperäistä 36440: sessä iässä olevia lapsettomuudesta kärsiviä tietoa näistä kysymyksistä. Tähän liittyvä tut- 36441: aviopareja tai avopareja noin 60 000. Nykyisin kimustyö tulee vaatimaan useita vuosia. 36442: lääketieteellisin keinoin pystytään hoitamaan Tutkimuksen suoriitajana toimii Väestölii- 36443: noin puolta näistä lapsettomuuden hoitoon ton Lapsettomuuspoliklinikka. 36444: erikoistuneissa yksiköissä. Lapsettomuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 36445: hoitoon liittyvä lainsäädäntö on kehitteillä. taen, 36446: Maassamme syntyy jo nyt vuosittain vajaa 36447: tuhat lasta lapsettomuushoitojen avulla. Maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36448: tamme puuttuu kuitenkin tutkittu tieto näiden 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 36449: lasten ja heidän perheittensä sosiaalisesta sel- markkaa lapsettomuuden hoidolla ai- 36450: viytymisestä. Japanilaisia, yhdysvaltalaisia ja kaansaatujen lasten sosiaalisen ja emo- 36451: australialaisia tutkimuksia on olemassa, mutta tionaalisen kehityksen tutkimustyön 36452: niiden tuloksia ei voida sellaisenaan soveltaa aloittamiseksi. 36453: maamme oloihin. Lainsäädännön kehittämi- 36454: 36455: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36456: 36457: Ritva Vastamäki 36458: 36459: 36460: 36461: 36462: 67 290089P 36463: 1012 1989 vp. 36464: 36465: Raha-asia-aloite n:o 965 36466: 36467: 36468: 36469: 36470: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Hämeen 36471: Musiikkipäivät ry:n laulumusiikkitapahtuman tukemiseen 36472: 36473: 36474: Eduskunnalle 36475: 36476: Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry. järjes- Päivien budjetti on pidetty tiukkana. Lou- 36477: tää vuosittain laulumusiikkitapahtuman Lou- nais-Hämeen Musiikkipäivät ry:llä on yksi osa- 36478: nais-Hämeessä. Vuonna 1990 tapahtuma jär- päivätoiminen toimintasihteeri. Päivien aikana 36479: jestetään kymmenennen kerran. Alun perin toimii lukuisia vapaaehtoisia lounaishämäläisiä 36480: heinäkuun lopulla vietetyt päivät on vuonna käytännön järjestelyissä. Talousarvio on vuo- 36481: 1989 ensimmäisen kerran siirretty kesä-heinä- sittain pysynyt 350 000-450 000 markan puit- 36482: kuun vaihteeseen ja ohjelmaa on tiivistetty. teissa, eikä sitä ole tarkoitus kasvattaa. 36483: Musiikkipäivät koostuvat kursseista, joista 36484: Kurssitoiminta pyörii omillaan, mutta kon- 36485: osa suuntautuu pitempään opiskelleille laulajil- 36486: le ja osa harrastelijoille. Pääpaino vuonna serttitoiminta tuottaa tappiollisen budjetin lop- 36487: putuloksen. Ensimmäisinä toimintavuosina il- 36488: 1989 on oopperamusiikilla ja siihen liittyvällä man valtionapua toimittaessa syntynyttä vel- 36489: kuoromusiikilla. Kurssien aikana harjoitellaan 36490: kaa on kuitenkin nykyisen budjetin puitteissa 36491: pienimuotoisia oopperoita, joihin valmentau- 36492: pystytty vähentämään sovitusti. Myös Lounais- 36493: tuminen aloitetaan jo edellisen talvikauden ai- 36494: Hämeen liikelaitokset ovat lähteneet kuntien 36495: kana. ohella tukemaan Musiikkipäivien toimintaa. 36496: Samoin musiikkipäivien kuoroa valmenne- 36497: Tapahtuma on ainoa vastaava Lounais- ja 36498: taan ympäri vuoden. Yleisökonsertteja pide- 36499: Kanta-Hämeen alueella ja puolustaa hyvin 36500: tään päivien aikana Lounais-Hämeen kunnissa 36501: paikkaansa maamme kesäisten musiikkikult- 36502: sekä Sibelius-akatemian opettajien ja kurssi- tuuripäivien joukossa sekä laadullisesti että 36503: laisten että vierailevien opettajien ja taiteilijoi- 36504: den voimin. Kurssien opettajina toimii sekä alueellisesti. 36505: suomalaisia että keskieurooppalaisia laulupe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36506: dagogeja. Heistä mainittakoon Herbert nioittaen, 36507: Brauer, Marc Belford, Renate Lenhard, Ger- 36508: hard Kahry, Jerzy Sidorowicz, Pekka Salomaa 36509: (taiteellinen johtaja), Arja Rislakki, Kimmo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36510: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36511: Lappalainen, Ian Read, Auvo Sarmanto (kor- 36512: 29.90.52 120 000 markkaa Lounais- 36513: repetiittori), Riitta Ingelin ym. 36514: Hämeen Musiikkipäivät ry:lle laulumu- 36515: Musiikkipäivien orkesterina on toiminut 36516: siikkitapahtuman järjestämiseen. 36517: sekä suomalaisia orkestereita että saksalainen 36518: orkesteri. 36519: 36520: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36521: 36522: Ritva Vastamäki Sauli Niinistö 36523: 1989 vp. 1013 36524: 36525: Raha-asia-aloite n:o 966 36526: 36527: 36528: 36529: 36530: Vastamäki: Määrärahan osoittamisesta Nastolan nuorisotilan 36531: laajennukseen 36532: 36533: 36534: Eduskunnalle 36535: 36536: Nastolan nuorisotalon laajennushankkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36537: talousarvio vuosille 1989-1990 on 1 200 000 1990 tulo- ja menoarvioon 708 000 36538: markkaa. Kyseessä on 500 m 2 :n laajennus. markkaa Nastolan nuorisotalon laajen- 36539: Vuodelle 1990 arvioitu tarve on 708 000 mark- nushankkeeseen. 36540: kaa. 36541: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 36542: taen, 36543: 36544: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36545: 36546: Ritva Vastamäki 36547: 1014 1989 vp. 36548: 36549: Raha-asia-aloite n:o 967 36550: 36551: 36552: 36553: 36554: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaaloiden 36555: anestesialääkärien virkojen perustamiseen 36556: 36557: 36558: Eduskunnalle 36559: 36560: Maahamme on tulossa erikoissairaanhoitola- muita mahatauteja sairastavien potilaiden siir- 36561: ki, joka selkeyttää sairaaloidemme hallintoa. täminen keskussairaalaan päivystysaikana 36562: Samalla se muuttaa jonkin verran sairaaloiden ruuhkauttaa näiden sairaaloiden toimintaa, jo- 36563: työnjakoa. Maassamme on 5 yliopistollista ten kyseiset potilaat pitäisi pystyä hoitamaan 36564: keskussairaalaa, 16 keskussairaalaa, 28 aluesai- aluesairaalassa. Tämä vaatisi kuitenkin aneste- 36565: raalaa ja 13 erikoislääkärijobtoista paikallissai- sialääkärien virkojen lisäämistä aluesairaalois- 36566: raalaa. Kahden viimeksi mainitun sairaalamuo- sa. 36567: don työpanos potilaiden hoidossa maassamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36568: tavallisimmilla erikoisaloilla on merkittävä. Si- nioittaen, 36569: sätaudit, kirurgia, anestesiologia, naistentaudit 36570: ja röntgenologia ovat pääasialliset erikoisalat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36571: näissä sairaaloissa. Kirurgista toimintaa, eten- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 36572: kin päivystysvalmiutta, heikentää huomatta- markkaa anestesialääkärien virkojen li- 36573: vasti jatkuva anestesialääkäripula. Tavallisten säämiseen a/uesairaaloissa. 36574: murtumapotilaiden ja umpilisäkesairautta tai 36575: 36576: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 36577: 36578: Ritva Vastamäki Sauli Niinistö 36579: 1989 vp. 1015 36580: 36581: Raha-asia-aloite n:o 968 36582: 36583: 36584: 36585: 36586: Vastamäki: Määrärahan osoittamisesta alkoholisairauksien tut- 36587: kimiseen osoitettuihin virkoihin Helsingin yliopistollisessa 36588: keskussairaalassa 36589: 36590: 36591: Eduskunnalle 36592: 36593: Alkoholin kulutus on maassamme jatkuvasti rikuntaa hoitamaan alkoholisairauksia menes- 36594: lisääntynyt. Sen aiheuttamien sairauksien hoito tyksekkäämmin. 36595: kuormittaa huolestuttavasti sairaaloitamme. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 36596: Maassamme ei kuitenkaan ole kuin yksi alko- taen, 36597: holisairauksien tutkimukseen perustettu pro- 36598: fessuuri HYKS:ssä. Tutkimusyksikön tehok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36599: kaan käytön kannalta on äärimmäisen tähdel- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 36600: listä saada muuta henkilökuntaa, tutkimus- markkaa alkoholisairauksien tutkimi- 36601: assistentin ja apulaislääkärin virat, jolloin voi- seen osoitettuihin virkoihin Helsingin 36602: daan lähteä kouluttamaan myös muuta lääkä- yliopistolliseen keskussairaalaan. 36603: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 36604: 36605: Ritva Vastamäki 36606: 1016 1989 vp. 36607: 36608: Raha-asia-aloite n:o 969 36609: 36610: 36611: 36612: 36613: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n ylimää- 36614: räisen valtionosuuden korottamiseen 36615: 36616: 36617: Eduskunnalle 36618: 36619: Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla tutkimus- ja opetustoiminnassa, tulisi ylimää- 36620: (HYKS) on merkittäviä erityistehtäviä maam- räinen valtionosuus nostaa HYKS:n osalta 36621: me terveydenhuollossa. Sairaanhoidollisten 15 07o:iin käyttömenoista. 36622: tehtävien ohella HYKS huolehtii varsin suurel- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 36623: la panoksella maamme lääketieteellisestä tutki- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 36624: mus-, opetus- ja kehittämistoiminnasta. kunnassa. 36625: Maamme lääkärikoulutuksessa HYKS:lla on 36626: keskeinen rooli. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 36627: Helsingin yliopistollinen keskussairaala saa tavasti, 36628: tällä hetkellä 10 07o :n suuruisen ylimääräisen 36629: valtionosuuden mainittujen yliopistollisten teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36630: tävien johdosta. Erikoissairaanhoitolakiehdo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36631: tukseen sisältyy em. yliopistosairaaloiden lisä- 33.79.32 49 000 000 markan määrära- 36632: prosentin korottaminen 12 07o:iin. Kun Helsin- han Helsingin yliopistollisen keskussai- 36633: gin yliopistollisella keskussairaalalla on muihin raalan ylimääräisen valtionosuuden 36634: yliopistosairaaloihin nähden huomattavasti nostamiseen nykyisestä JO %:sta 36635: laajempi ja vaativampi tehtävä yliopistollisessa 15 %:iin. 36636: 36637: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 36638: 36639: Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho 36640: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Tuula Linnainmaa 36641: Jörn Donner Henrik Westerlund Markku Pohjola 36642: Per-Henrik Nyman Matti Saarinen Ingvar S. Melin 36643: Marjatta Väänänen Pauli Uitto Saara-Maria Paakkinen 36644: Kaarina Dromberg Elisabeth Rehn Henrik Lax 36645: Tuulikki Hämäläinen Marita J urva Lauri Metsämäki 36646: Ritva Laurila Claes Andersson Antti Kalliomäki 36647: Pekka Haavisto Päivi Varpasuo Lea Kärhä 36648: Jouni J. Särkijärvi Martti Tiuri 36649: 1989 rd. 1017 36650: 36651: Finansmotion nr 970 36652: 36653: 36654: 36655: 36656: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för ökning av 36657: personalen vid Helsingfors universitetscentralsjukhus Barnkli- 36658: nik för hjärtkirurgi 36659: 36660: 36661: Tili Riksdagen 36662: 36663: En arbetsgrupp har kartlagt behovet av dia- med en resursökning som förutsätter 8 läkar- 36664: gnostik och hjärtkirurgi för barn med medföd- tjänster, 31 ,5 sjukskötartjänster och 11 övriga 36665: da hjärtfel i vårt land. 1 slutet av 1980-talet personaltjänster totalt för landets fem universi- 36666: utförs ca 400 operationer av kongenitala hjärt- tetscentralsjukhus. Denna resursökning bör 36667: fel per år. Den öppna hjärtkirurgin av späd- först gälla Barnkliniken vid HUCS. 36668: barn koncentreras på Barnkliniken vid Hel- På basis av det ovan anförda föreslår vi 36669: singfors universitetscentralsjukhus. Uleåborg vördsamt, 36670: och Åbo utför ändå också i framtiden det 36671: nuvarande antalet hjärtkirurgi av barn. att Riksdagen i statsförs/aget jör år 36672: På den diagnostiska sidan har vid HUCS 1990 på momentet 33.79.32 upptar 36673: uppkommit en lång väntelista och postoperati- 1 000 000 mark jör att avhjä/pa perso- 36674: va utredningar har inte kunnat utföras. Opera- nalbristen vid HUCS Barnklinik inom 36675: tionerna har därför inte kunnat utföras vid öppen hjärtkirurgi avsedd för späd- 36676: optimal ålder. En förbättring kan fås tili stånd barn. 36677: 36678: Helsingfors den 10 februari 1989 36679: 36680: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Riitta Jouppila 36681: Kari Rajamäki Marjatta Väänänen Matti Saarinen 36682: Lea Kärhä Claes Andersson Arja Alho 36683: 1018 1989 vp. 36684: 36685: Raha-asia-aloite n:o 970 Suomennos 36686: 36687: 36688: 36689: 36690: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli- 36691: opistollisen keskussairaalan lastenklinikan sydänkirurgian 36692: henkilökunnan lisäämiseen 36693: 36694: 36695: Eduskunnalle 36696: 36697: Työryhmä on selvittänyt maamme synnyn- sien lisäyksellä, joka edellyttää 8 lääkärinvir- 36698: näisesti sydänvikaisten lasten diagnostiikan ja kaa, 31,5 sairaanhoitajanvirkaa ja 11 muuta 36699: sydänkirurgian tarvetta. 1980-luvun lopussa henkilöstövirkaa yhteensä maan viidelle yli- 36700: suoritetaan noin 400 synnynnäisen sydänvian opistolliselle keskussairaalalle. Tämän resurs- 36701: leikkausta vuosittain. Avoin vauvasydänkirur- sien lisäyksen tulisi ensin koskea HYKSin las- 36702: gia keskittyy Helsingin yliopistollisen keskus- tenklinikkaa. 36703: sairaalan lastenklinikalle. Oulu ja Turku teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36704: vät toki myös tulevaisuudessa nykyisen määrän nioittaen, 36705: lasten sydänkirurgisia toimenpiteitä. 36706: Diagnostisella puolella HYKSissä on synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36707: nyt pitkä odotuslista, ja leikkausten jälkeisiä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36708: selvityksiä ei ole voitu tehdä. Leikkauksia ei 33.79.32 1 000 000 markkaa HYKSin 36709: ole voitu tämän vuoksi suorittaa optimaalisessa lastenklinikan avoimen vauvasydänki- 36710: iässä. Parannus voitaisiin saada aikaan resurs- rurgian henkilöstöpulan poistamiseksi. 36711: 36712: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 36713: 36714: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Riitta Jouppila 36715: Kari Rajamäki Marjatta Väänänen Matti Saarinen 36716: Lea Kärhä Claes Andersson Arja Alho 36717: 1989 rd. 1019 36718: 36719: Finansmotion nr 971 36720: 36721: 36722: 36723: 36724: Wasz-Höckert: Om anvisande av anslag till stöd för Tölö 36725: Barnkrubba rf 36726: 36727: 36728: Till Riksdagen 36729: 36730: 1 Helsingfors verkar ett svenskspråkigt barn- verksamheten måste finansieras på annat sätt. 36731: daghem i stadsdelen Tölö, nämligen Tölö Föreningen har stora svårigheter att få ekono- 36732: Barnkrubba. Daghemmet verkar på privat ba- min att gå ihop, och har per den 31.12.1988 ett 36733: sis och drivs av föreningen Tölö Barnkrubba ackumulerat underskott på ca 65 000 mk, och 36734: rf. Föreningen erhåller stöd av Helsingfors samtidigt borde möjligheter till renovering av 36735: stad, och dess dagvårdsavgifter följer de kom- lokalerna ges, liksom för inventarieanskaff- 36736: munala taxorna i Helsingfors. ning. 36737: Det är oerhört viktigt att det finns daghem På basis av det ovan anförda föreslår jag 36738: som verkar på svenska i Helsingfors, och vars vördsamt, 36739: verksamhetsförutsättningar kan tryggas. Det 36740: understöd föreningen erhåller från Helsingfors att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 36741: stad täcker inte alla kostnader daghemmet har, 1990 på momentet 33.99.50 upptar 36742: endast större delen av lönekostnaderna. Det JOO 000 mark för Tölö Barnkrubba rf 36743: betyder att t.ex. renovering av lokaliteterna, för täckande av underskott samt verk- 36744: anskaffning av leksaker och annat material för samhet. 36745: 36746: Helsingfors den 7 februari 1989 36747: 36748: Ole Wasz-Höckert 36749: 1020 1989 vp. 36750: 36751: Raha-asia-aloite n:o 971 Suomennos 36752: 36753: 36754: 36755: 36756: Wasz-Höckert: Määrärahan osoittamisesta Tölö Barnkrubba 36757: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 36758: 36759: 36760: Eduskunnalle 36761: 36762: Helsingissä toimii Töölön kaupunginosassa ten joudutaan rahoittamaan muulla tavoin. 36763: ruotsinkielinen lasten päiväkoti Tölö Barn- Yhdistyksellä on suuria vaikeuksia saada ta- 36764: krubba. Päiväkoti toimii yksityisellä pohjalla, lous kuntoon, ja sille oli kerääntynyt 36765: ja sitä ylläpitää Tölö Barnkrubba rf. -niminen 31.12.1988 noin 65 000 markan alijäämä. Sa- 36766: yhdistys. Yhdistys saa tukea Helsingin kaupun- manaikaisesti tulisi tiloja peruskorjata ja tehdä 36767: gilta, ja sen päivähoitomaksut noudattavat kalustohankintoja. 36768: Helsingin kunnallisia taksoja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 36769: On äärimmäisen tärkeää, että Helsingissä on taen, 36770: ruotsinkielinen päiväkoti, jonka toimintaedel- 36771: lytykset voidaan turvata. Yhdistyksen Helsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36772: gin kaupungilta saama tuki ei kata kaikkia 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36773: päiväkodin kustannuksia vaan pelkästään suu- 33.99.50 JOO 000 markkaa Tölö Barn- 36774: rimman osan palkkakustannuksista. Tämän krubba -nimisen yhdistyksen toiminta- 36775: vuoksi esim. tilojen peruskorjaaminen, lelujen vajeen kattamiseen sekä toiminnan tu- 36776: ja muun aineiston hankkiminen toimintaa var- kemiseen. 36777: 36778: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1989 36779: 36780: Ole Wasz-Höckert 36781: 1989 rd. 1021 36782: 36783: Finansmotion nr 972 36784: 36785: 36786: 36787: 36788: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av det 36789: praktiska arbetet i anslutning till Tessjö åregleringsprojekt 36790: 36791: 36792: Till Riksdagen 36793: 36794: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för leringsprojektet skulle påbörjas i varje fall 36795: Tessjö ås vattenreglering. Kostnaderna för inom det följande året. 36796: förverkligandet av projektet har uppskattats Såväl vattenstyrelsens som vattendistriktets 36797: till ca 18,8 milj. mk, varvid de uppnådda tjänstemän har i olika sammanhang bekantat 36798: fördelarna klart överstiger denna summa. sig med projektet på ort och ställe under 36799: Förverkligandet av vattenregleringsföretaget årtiondenas förlopp. Likaså har deputationer 36800: skulle eliminera översvämningsolägenheterna från bygden inte minst under de svårare över- 36801: för ett område om ca 2 500 ha enbart i svämningsåren besökt såväl vattenstyrelsen 36802: Strömfors, Lappträsk och Elimä kommuner. som vattendistriktet i syfte att påskynda arbe- 36803: Översvämningsområdena är nästan i sin helhet tet med Tessjö åreglering. Det vore nu av 36804: odlade åkrar. Därtill kunde Tessjö ås avrinning största vikt att regeringen vidtar de erforderli- 36805: ökas ca 8-10 gånger från den nuvarande samt ga åtgärder som krävs för att vattenreglerings- 36806: förutsättningar skapas för vattenområdets an- projektets arbetsskede kan inledas. 36807: vändning för rekreationsändamål i nuvarande Sedan Västra Finlands vattendomstol den 3 36808: vattendrag utan sjöar. mars 1988 beviljat tillstånd för projektets 36809: Den relativa andel av odlingar, som besväras förverkligande är det alltså numera endast det 36810: av översvämningar, är i Tessjö ås vattendrag konkreta finansierings- eller budgetbeslutet 36811: störst i vårt land med tanke på såväl omfatt- som återstår. 36812: ning som karaktär. 1 medeltal under åren På basis av det ovan anförda föreslår vi 36813: täcker översvämningarna ca 10 o/o av odlingar- vördsamt, 36814: na, men under svåra år är översvämningseffek- 36815: ten flerfaldig. Arbetet med vattenreglerings- att Riksdagen i statsförslaget jör år 36816: projektet kan påbörjas omedelbart. 1990 på momentet 30.40. 77 upptar 36817: Jordbrukarna inom Tessjö vattenreglerings- 5 000 000 mark för att påbörja det 36818: verkningsområde har redan under ett tiotal år praktiska arbetet i anslutning tili Tessjö 36819: levat i förhoppningen att det viktiga vattenreg- åregleringsprojekt. 36820: 36821: Helsingfors den 3 februari 1989 36822: 36823: Henrik Westerlund Henrik Lax Ingvar S. Melin 36824: Per-Henrik Nyman Håkan Malm 36825: 1022 1989 vp. 36826: 36827: Raha-asia-aloite n:o 972 Suomennos 36828: 36829: 36830: 36831: 36832: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Taasianjoen sään- 36833: nöstelyhankkeen toteuttamisen aloittamiseen 36834: 36835: 36836: Eduskunnalle 36837: 36838: Vesihallitus on laatinut suunnitelman Taasi- neet toivossa, että tärkeä säännöstelyhanke 36839: anjoen säännöstelemiseksi. Hankkeen toteutta- aloitettsisiin ainakin seuraavana vuonna. 36840: miskustannukset on arvioitu 18,8 miljoonaksi Sekä vesihallituksen että vesipiirin virkamie- 36841: markaksi, ja sen tuottamat hyödyt ylittävät het ovat vuosikymmenten mittaan eri yhteyk- 36842: selvästi tämän summan. Säännöstelyhankkeen sissä tutustuneet hankkeeseen paikan päällä. 36843: toteuttaminen lopettaisi tulvaongelmat noin Samoin on alueelta käynyt lähetystöjä etenkin 36844: 2 500 hehtaarin alueella pelkästään Ruotsin- vaikeina tulvavuosina sekä vesihallituksessa et- 36845: pyhtään, Lapinjärven ja Elimäen kunnissa. tä vesipiirissä kiirehtimässä Taasianjoen sään- 36846: Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudessaan vil- nöstelytöitä. Olisi hyvin tärkeää, että hallitus 36847: jeltyjä peltoja. Lisäksi Taasianjoen virtaamaa ryhtyy tarpeellisiin toimiin, jotta säännöstely- 36848: voitaisiin lisätä 8-10- kertaiseksi nykyiseen hankkeen toteutusvaihe voidaan aloittaa. 36849: nähden ja luoda edellytykset vesialueen käytöl- 36850: le virkistystarkoituksiin nykyisin järvettömässä Kun Länsi-Suomen vesioikeus on 3 päivänä 36851: vesistössä. maaliskuuta 1988 myöntänyt luvan hankkeen 36852: toteuttamiseen, puuttuu nyt enää konkreetti- 36853: Tulvien vaivaama osuus viljelyksistä on Taa- nen rahoitus- tai budjettipäätös. 36854: sianjoen vesistössä suhteellisesti suurin maas- 36855: samme sekä laajuudeltaan että luonteeltaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36856: Vuosittain tulva peittää keskimäärin noin nioittaen, 36857: 10 OJo viljelyksistä, mutta vaikeina vuosina tul- 36858: vavaikutus on moninkertainen. Säännöstely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36859: hankkeen työt voidaan käynnistää välittömäs- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36860: ti. 30.40. 77 5 000 000 markkaa Taosian- 36861: Maanviljelijät Taasianjoen säännöstelyvai- joen säännöstelyhankkeen toteuttami- 36862: kutusalueella ovat jo kymmenkunta vuotta elä- sen aloittamiseen. 36863: 36864: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 36865: 36866: Henrik Westerlund Henrik Lax Ingvar S. Melin 36867: Per-Henrik Nyman Håkan Malm 36868: 1989 rd. 1023 36869: 36870: Finansmotion nr 973 36871: 36872: 36873: 36874: 36875: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring 36876: av bygdeväg nr 11039 (Ekenäs-Baggö) och byggande av en 36877: bro över Grobbfjärden 36878: 36879: 36880: Till Riksdagen 36881: 36882: Vid utbyggnad och förbättring av kommuni- Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg nr 36883: kationslederna inte minst i skärgårdsbygder 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast bro- 36884: har redan under många år i en allt större förbindelse över Grobbfjärden bör dock före- 36885: utsträckning strävan varit att eliminera de i gås av beslut om att vägens karaktär förändras 36886: längden såväl obekväma som dyrbara färjför- tili landsväg. Den gamla bygdevägen Ekenäs- 36887: bindelserna. Bygdeväg nr 11039 Baggövägen Baggö har med tiden i en allt större omfattning 36888: inom Ekenäs stad innefattar även en färjför- kommit att betjäna icke-ortsbor genom den allt 36889: bindelse över Grobbfjärden tili Skåldö. Denna mera växande semesterbebyggelsen. 36890: färjförbindelseled borde snarast ersättas med 36891: en fast broförbindelse. En undersökning och Då den lokala trafikens betydelse avsevärt 36892: projektering av broförbindelse i samband med minskat i förhållande tili den totala trafikvoly- 36893: utarbetandet av generalplanen för vägen Eke- men, torde sålunda de i väglagens paragraf 7 36894: näs-Baggö utfördes redan under år 1983. punkt 1 nämnda förutsättningarna för 36895: Undersökningen omfattade tre olika alterna- ändrande av bygdevägen tili landsväg före- 36896: tiv med varierande smärre förändringar av ligga. 36897: vägen och riktningen, men gemensamt för På basis av det ovan anförda föreslår vi 36898: samtliga tre förslag var att de innebar en fast vördsamt, 36899: broförbindelse. Såväl med tanke på kostnaden 36900: som ur miljösynpunkt synes alternativ 111 i den 36901: offentliggjorda planen som den mest ända- att Riksdagen i statsförslaget för år 36902: målsenliga, viiken även Ekenäs stad rekom- 1990 på momentet 31.24.77 upptar 36903: menderat. Viktigt är likaså att brokonstruktio- 5 000 000 mark för en utbyggnad och 36904: nens pelarsystem i tillräcklig utsträckning be- ombyggnad av vägen Ekenäs-Baggö 36905: aktas så att vattenströmningsförhållandena innefattande en fast broförbinde/se 36906: icke påverkas. över Grobbfjärden. 36907: 36908: Helsingfors den 3 februari 1989 36909: 36910: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 36911: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 36912: 1024 1989 vp. 36913: 36914: Raha-asia-aloite n:o 973 Suomennos 36915: 36916: 36917: 36918: 36919: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 36920: 11039 (Tammisaari-Baggö) peruskorjaukseen ja sillan raken- 36921: tamiseen Grobbfjärden-nimisen salmen yli 36922: 36923: 36924: Eduskunnalle 36925: 36926: Liikenneväylien rakentamisessa ja paranta- Päätöstä Tammisaaren ja Baggön välisen 36927: misessa on jo usean vuoden ajan ollut pyrki- tien n:o 11039 tienparannustöistä, joihin sisäl- 36928: myksenä päästä myös saaristoalueilla eroon tyisi kiinteän siltayhteyden rakentaminen 36929: lauttayhteyksistä, jotka pitkällä tähtäyksellä Grobbfjärdenin yli, tulee kuitenkin edeltää 36930: ovat sekä epämukavia että kalliita. Baggön päätös tien luonteen muuttamisesta maantiek- 36931: tiehen, joka on paikallistie n:o 11039 Tammi- si. Vanha paikallistie Tammisaari-Baggö on 36932: saaren kaupungissa, kuuluu myös lauttayhteys ajan myötä yhä suuremmassa määrin joutunut 36933: Grobbfjärdenin yli Skåldöön. Tämä lauttareitti palvelemaan muita kuin paikallisia asukkaita 36934: tulisi mitä pikimmin korvata kiinteällä siltayh- jatkuvasti lisääntyvän loma-asutuksen vuoksi. 36935: teydellä. Tutkimus ja hankesuunnitelma silta- 36936: yhteydestä tehtiin jo vuonna 1983 Tammisaa- Kun paikallisen liikenteen merkitys suhteessa 36937: ren-Baggön tien yleissuunnitelman laadinnan liikenteen koko määrään on huomattavasti vä- 36938: yhteydessä. hentynyt, lienevät tielain 7 §:n 1 kohdan mu- 36939: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoehtoa, kaiset edellytykset paikallistien muuttamiseksi 36940: joissa ehdotettiin erilaisia tien ja suuntauksen maantieksi olemassa. 36941: vähäisiä muutoksia, mutta joille kaikille yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36942: tä oli, että ne sisälsivät kiinteän siltayhteyden. nioittaen, 36943: Sekä kustannusten kannalta että ympäristön 36944: näkökulmasta näyttäisi julkistetun suunnitel- 36945: man vaihtoehto 111 tarkoituksenmukaisimmal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 36946: ta, ja myös Tammisaaren kaupunki on suosi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 36947: tellut sitä. Tärkeää on niin ikään, että siltara- 31.24.77 5 000 000 markkaa Tammi- 36948: kenteen piiarijärjestelmän laadinnassa huoleh- saaren ja Baggön välisen tien perus- 36949: ditaan siitä, etteivät veden virtaussuhteet muu- korjaukseen ja kiinteän siltayhteyden 36950: tu. rakentamiseen Grobbfjärdenin yli. 36951: 36952: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 36953: 36954: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 36955: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 36956: 1989 rd. 1025 36957: 36958: Finansmotion nr 974 36959: 36960: 36961: 36962: 36963: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av 36964: byggnadsarbetet på vägförbindelsen Jokivarsi-Nickby 36965: 36966: 36967: Till Riksdagen 36968: 36969: Vägsträckningen Jokivarsi-Nickby, som är mun, borde en omprioritering ske så snabbt 36970: ca 9 km lång, utgör en viktig förbindelselänk som möjligt och initialanslag för ändamålet 36971: från Sibbo kommuns centrum till det yttre upptas inom ramen för nästa års statsförslag. 36972: vägnätet. På basis av det ovan anförda föreslår vi 36973: Denna synnerligen betydelsefulla vägsträcka vördsamt, 36974: har gång efter annan uppskjutits med tanke på 36975: åtgärdsprogrammet. En av huvudorsakerna till att Riksdagen i statsförs/aget för år 36976: att så varit fallet är de betydande anslag som 1990 på momentet 31.24.77 upptar 36977: motorvägnätet de senaste åren har krävt. Då 1 000 000 mark för inledande av väg- 36978: speciellt ovan nämnda väg är av stor och byggnadsarbetet av vägen Jokivarsi- 36979: central betydelse i synnerhet för Sibbo kom- Nickby. 36980: 36981: Helsingfors den 10 februari 1989 36982: 36983: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 36984: 1026 1989 vp. 36985: 36986: Raha-asia-aloite n:o 974 Suomennos 36987: 36988: 36989: 36990: 36991: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokivarren-Nikki- 36992: län tieyhteyden rakentamiseen 36993: 36994: 36995: Eduskunnalle 36996: 36997: Tiejakso Jokivarsi-Nikkilä, joka on noin 9 rärahat tarkoitukseen ottaa valtion seuraavan 36998: kilometriä pitkä, on tärkeä yhdysside Sipoon vuoden tulo- ja menoarvioon. 36999: kunnan keskustasta ulkoiselle tieverkolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37000: Tämä erityisen merkittävä tieosuus on kerta nioittaen, 37001: toisensa jälkeen lykätty toimenpideohjelmassa. 37002: Yhtenä pääsyynä lykkäämiseen on ollut moot- 37003: toritieverkon viime vuosina vaatimat huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37004: tavat määrärahat. Kun edellä mainitulla tiellä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37005: on suuri ja keskeinen merkitys erityisesti Si- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Jokivar- 37006: poon kunnalle, pitäisi uudelleen priorisoinnin ren-Nikkilän tieyhteyden rakennustöi- 37007: tapahtua mahdollisimman pian, ja aloitusmää- den aloittamiseen Sipoossa. 37008: 37009: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37010: 37011: Henrik WesterlunJ Elisabeth Rehn 37012: 1989 rd. 1027 37013: 37014: Finansmotion nr 975 37015: 37016: 37017: 37018: 37019: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 37020: industrilokalbyrå i Lovisa 37021: 37022: 37023: Tili Riksdagen 37024: 37025: Det nyländska industridistriktet är utan kon- Sedan hösten 1987 har fortlöpande företags- 37026: kurrens landets största såväl vad beträffar rådgivning från Nylands industridistrikt skett, i 37027: befolkningsmängd som antalet företagare. ett första skede under en dag varannan vecka 37028: Trots detta faktum finns det tilisvidare inte en och under ett senare skede, på grund av 37029: enda lokalbyrå i hela distriktet. En viss aktivi- personalbrist, endast under en dag i månaden. 37030: tet i dessa frågor har dock lett tili att man bl.a. Denna verksamhet bör ses som ett led i den 37031: inrättat en lokalbyrå i Karis, vilket måste ses undersökning och utredning av behovet för 37032: som ytterst positivt. På så sätt kommer ju inrättande av en lokalbyrå i Lovisa stad som 37033: västra delen av Nyland att aktiveras för en riksdagen beslöt om i samband med godkän- 37034: ökad industrietablering. nandet av 1987 års budget. Man kan nu med 37035: Ett liknande beslut borde även erhållas för erfarenheterna av ovan nämnda företagsråd- 37036: länets östliga delar. Såväl Östra Nylands re- givning fastslå att behovet av en stationär 37037: gionplansförbund som Uudenmaan Maakunta- lokalbyrå är påtagligt. Besöksfrekvensen har 37038: liitto ry. har bl.a. i skrivelser tili handels- och hela tiden varit stor med fulltecknade mottag- 37039: industriministeriet påtalat bristen av industri- ningsdagar. 37040: lokalbyråer i Nyland. För länets östra del har 37041: speciellt Lovisa nämnts som en synnerligen Personalbehovet vid en lokalbyrå i Lovisa 37042: lämplig placeringsort för en industrilokalbyrå. kunde i varje fall tili en början delvis skötas 37043: Nylands industridistrikt har därtili redan för genom en temporär överflyttning av tjänst eller 37044: 4-5 år sedan föreslagit att ett regionkontor tjänster från distriktskontoret i Helsingfors. 37045: skulle grundas i Lovisa. På basis av det ovan anförda föreslår vi 37046: Främst gäller det att utveckla de små och vördsamt, 37047: medelstora företagens verksamhetsbetingelser 37048: och nyetablering. Östra Nyland och inte minst 37049: Lovisa stad har en arbetslöshet, som tidvis är att Riksdagen i statsjörslaget jör år 37050: mycket betungande för de enskilda kommuner- 1990 på momentet 32.02.01 upptar 37051: na. Lovisa stad har tidvis haft den högsta 500 000 mark att inrätta en industri- 37052: arbetslösheten i Nylands län. lokalbyrå i Lovisa stad. 37053: 37054: Helsingfors den 3 februari 1989 37055: 37056: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Henrik Lax 37057: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 37058: 37059: 37060: 37061: 37062: 68 290089P 37063: 1028 1989 vp. 37064: 37065: Raha-asia-aloite n:o 975 Suomennos 37066: 37067: 37068: 37069: 37070: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin pai- 37071: kallistoimiston perustamiseksi Loviisaan 37072: 37073: 37074: Eduskunnalle 37075: 37076: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan Syksystä 1987 lähtien Uudenmaan teollisuus- 37077: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien lu- piiri on antanut yritysneuvontaa aluksi yhtenä 37078: kumäärän perusteella. Tästä tosiasiasta huoli- päivänä joka toinen viikko ja myöhemmin 37079: matta koko piirissä ei toistaiseksi ole yhtään henkilökuntapulan vuoksi yhtenä päivänä kuu- 37080: paikallistoimistoa. Asiassa ilmennyt aktiivisuus kaudessa. Tämä toiminta on nähtävä osana 37081: on kylläkin johtanut muun muassa paikallistoi- sitä tutkimusta ja selvitystä paikallistoimiston 37082: miston perustamiseen Karjaalle, mikä on näh- perustamistarpeesta Loviisaan, mistä eduskun- 37083: tävä erittäin myönteisenä asiana. Tällä tavoin- ta päätti hyväksyessään vuoden 1987 tulo- ja 37084: han voidaan aktivoida Uudenmaan länsiosaa menoarvion. Yritysneuvonnasta muutamina 37085: sen lisääntyvässä teollistamisessa. kuukausina saatujen kokemusten perusteella 37086: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös voidaan nyt todeta, että kiinteän paikallistoi- 37087: läänin itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan miston tarve on tuntuva. Käyntitaajuus on 37088: seutukaavaliitto että Uudenmaan Maakunta- koko ajan ollut suuri ja vastaanottopäivien 37089: liitto ry. ovat mm. kirjelmin kauppa- ja teolli- ajat täynnä. 37090: suusministeriölle valittaneet teollisuuspiirin 37091: paikallistoimistojen puuttumista Uudeltamaal- Loviisaan perustettavan paikallistoimiston 37092: ta. Läänin itäosassa on erityisesti Loviisa mai- henkilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa 37093: nittu sopivana paikallistoimiston sijoituspaik- osittain siirtämällä tilapäisesti virka tai virkoja 37094: kana. Lisäksi Uudenmaan teollisuuspiiri on jo Helsingin piiritoimistosta. 37095: 4-5 vuotta sitten ehdottanut aluetoimiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37096: perustamista Loviisaan. nioittaen, 37097: Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja 37098: keskisuurten yritysten toiminta- ja perustamis- 37099: edellytyksiä. Itä-Uudellamaalla, erityisesti Lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37100: viisan kaupungissa, esiintyy työttömyyttä, joka 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37101: ajoittain on yksittäisille kunnille hyvin rasitta- 32.02.01 500 000 markkaa teollisuuspii- 37102: vaa. Loviisan kaupungin työttömyysaste on rin paikallistoimiston perustamiseksi 37103: ajoittain ollut Uudenmaan läänin suurin. Loviisan kaupunkiin. 37104: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 37105: 37106: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Henrik Lax 37107: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 37108: 1989 rd. 1029 37109: 37110: Finansmotion nr 976 37111: 37112: 37113: 37114: 37115: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för elektrifiering av 37116: Kjevsalö och vissa andra holmar i Pernå skärgård 37117: 37118: 37119: Till Riksdagen 37120: 37121: Ett område inom Pernå östra skärgård, projektet. På kartan har yrkesfiskarna ut- 37122: Kjevsalö och holmarna sydost om Kjevsalö är märkts med röd och sommargästerna med blå 37123: allt fortfarande utan elström i annan mening färg. 37124: än vad som alstras genom enskilda dieseldrivna Projekteringen och kostnadsberäkningen av 37125: generatorer. Svagheten med dessa generatorer elektrifieringen har uppgjorts av Kymmeneda- 37126: är frånsett de relativt höga direkta driftskost- lens elektricitetsaktiebolag. 37127: naderna buller och de mångsidiga ständiga På basis av det ovan anförda föreslår vi 37128: dagliga underhållet. vördsamt, 37129: På området finns för närvarande flere yrkes- 37130: fiskare som bedriver aktivt fiske samt fiskod- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 37131: lingsanläggningar. Därtill kommer många som- 1990 på momentet 32.55.41 upptar 37132: margäster vilka skulle vara intresserade av 500 000 mark jör igångsättandet av 37133: elektrifiering. Ur den bifogade förteckningen elektrifieringen av Kjevsalö med flere 37134: och kartan framgår vilka är intresserade av holmar. 37135: 37136: Helsingfors den 3 februari 1989 37137: 37138: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Henrik Lax 37139: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 37140: 1030 1989 vp. 37141: 37142: Raha-asia-aloite n:o 976 Suomennos 37143: 37144: 37145: 37146: 37147: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Keipsalon ja eräi- 37148: den muiden Pernajan saariston saarien sähköistämiseen 37149: 37150: 37151: Eduskunnalle 37152: 37153: Pernajan itäisen saariston alue, Keipsalo ja tarpeet. Näiden lähtökohtien perusteella säh- 37154: Keipsalon kaakkoispuolella sijaitsevat saaret, köistämisen tulisi koskea erityisesti seuraavia 37155: on yhä vailla sähkövirtaa siinä mielessä, että saaria: Keipsalo, Bastö, Norra Altarskär, Söd- 37156: virtaa tuotetaan pelkästään yksittäisillä diesel- ra Altarskär, Lilla Rävaskär, Kattön, Granön, 37157: käyttöisillä generaattoreilla. Näiden generaat- Rågskär, Kyrkskär jne. 37158: toreiden heikkoutena on korkeiden välittömien Suunnitelman ja kustannuslaskelman on teh- 37159: käyttökustannusten lisäksi melu ja monipuoli- nyt Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö. 37160: nen päivittäinen kunnossapito. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37161: Alueella on nykyään useita aktiivisesti kalas- nioittaen, 37162: tusta harrastavia ammattikalastajia sekä kalan- 37163: viljelylaitoksia. Lisäksi monet kesäasukkaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37164: olisivat kiinnostuneita sähköistämisestä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37165: Sähköistämissuunnitelmaa laadittaessa tulisi 32.55.41 500 000 markkaa Keipsa/on ja 37166: ottaa huomioon erityisesti ammattikalastajien eräiden muiden Pernajan saariston saa- 37167: tarpeet sekä myös kesäasukkaiden määrä ja rien sähköistämiseen. 37168: 37169: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1989 37170: 37171: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Henrik Lax 37172: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 37173: 1989 vp. 1031 37174: 37175: Raha-asia-aloite n:o 977 37176: 37177: 37178: 37179: 37180: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin pesäpallopat- 37181: saan pystyttämiseen 37182: 37183: 37184: Eduskunnalle 37185: 37186: Pesäpallo on kansallispelimme. Erityisesti naiskustannusarvio on noin 270 000 markkaa 37187: Etelä-Pohjanmaalla pelillä on vankka asema. ilman perustustöitä. Patsaan tekijäksi on valit- 37188: Vimpelissä on pesäpalloa pelattu yli 50 vuotta tu kuvanveistäjä Kari Ovaska. 37189: ja suurin osa tuosta ajasta ylimmällä sarjata- 37190: solla. Vimpelin kunnanvaltuusto on pitkää pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37191: rinnettä kunnioittaakseen päättänyt 120-juhla- tavasti, 37192: kokouksessaan pesäpalloilijapatsaan hankki- 37193: misesta kuntaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37194: Pesäpallopatsas on tarkoitus pystyttää Vim- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 37195: pelin keskustaan, maineikkaan Saarikentän vä- markkaa Vimpelin pesäpallopatsashan- 37196: littömään läheisyyteen. Patsashankkeen koko- ketta varten. 37197: 37198: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 37199: 37200: Jukka Vihriälä Kari Häkämies 37201: Aapo Saari Jorma Fred 37202: 1032 1989 vp. 37203: 37204: Raha-asia-aloite n:o 978 37205: 37206: 37207: 37208: 37209: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuelinkeinojen 37210: tutkimukseen 37211: 37212: 37213: Eduskunnalle 37214: 37215: Vuosi 1988 oli Maaseutu eläväksi -teemavuo- laitosten toimintaa vaikeuttaa se, että määrära- 37216: si. Maaseudun kehitysnäkymistä puhuttiin pal- hat tutkimustoimintaan ovat riittämättömät. 37217: jon. Maaseutuun ja sen eri elinkeinoihin liitty- Maaseudun eri elinkeinojen kehittäminen vaa- 37218: vää tutkimustoimintaa aiotaan voimakkaasti tii voimakasta lisäpanostusta. 37219: kehittää. Erityisen aktiivisesti maaseutukysy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37220: myksiin ovat paneutuneet ns. uudet yliopistot tavasti, 37221: ja korkeakoulut, mm. Oulun, Jyväskylän ja 37222: Tampereen yliopistot sekä Joensuun ja Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37223: pion korkeakoulut. Vuonna 1988 aloittivat toi- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 37224: mintansa Helsingin yliopiston alaiset Seinäjoen markkaa yhteistutkimusmäärärahaksi 37225: ja Mikkelin Maaseudun tutkimus- ja koulutus- maaseutuelinkeinoja koskevan tutki- 37226: keskukset. Maaseudun elinkeinoja tutkivien mustyön tehostamiseen. 37227: 37228: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 37229: 37230: Jukka Vihriälä Aapo Saari 37231: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta 37232: 1989 vp. 1033 37233: 37234: Raha-asia-aloite n:o 979 37235: 37236: 37237: 37238: 37239: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusvankiloiden 37240: henkilökunnan asuntojen peruskorjaukseen 37241: 37242: 37243: Eduskunnalle 37244: 37245: Useiden keskusvankiloiden henkilökunnalle Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37246: on osoitettu työsuhdeasuntoja vankilan lähei- tavasti, 37247: syydestä. Asunnot ovat yleensä vanhoja eikä 37248: niihin ole tehty peruskorjausta. Asunnot eivät 37249: vastaa nykyajan asumistasoa, sillä määräraho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37250: ja ei ole ollut riittävästi asuntojen saattamisek- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37251: si ajanmukaisiksi. Siksi onkin perusteltua lisätä 25.50. 70 1 000 000 markkaa keskus- 37252: asuntojen perusparannusmäärärahoja, jotta vankiloiden työsuhdeasuntojen perus- 37253: perusparannustyöt saadaan käynnistettyä. parannustöiden aloittamiseen. 37254: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37255: 37256: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37257: 1034 1989 vp. 37258: 37259: Raha-asia-aloite n:o 980 37260: 37261: 37262: 37263: 37264: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen poliisitalon 37265: saneeraukseen 37266: 37267: 37268: Eduskunnalle 37269: 37270: Poliisin toimitilat Riihimäellä ovat nykyisel- pikaisesti tarvittavat määrärahat töiden aloitta- 37271: lään tarkoitukseensa täysin sopimattomat ja miseksi. 37272: mm. pidätettyjen vastaanottotilat ovat yleisöti- 37273: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37274: lojen yhteydessä. Lisäksi henkilökunnan sosi- 37275: tavasti, 37276: aalitilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, 37277: mihin myös työsuojeluviranomaiset ovat kiin- 37278: nittäneet huomiota. Nykyisestä kiinteistöstä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37279: saneerauksella saatavissa käyttökelpoinen, kun 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37280: samassa kiinteistössä toimivalle verotoimistolle 26. 75.74 1 000 000 markkaa Riihimäen 37281: osoitetaan uudet tilat. Siksi onkin välttämätön- poliisitalon muutostöihin ja saneerauk- 37282: tä, että kyseiseen korjaustyöhön osoitetaan seen. 37283: 37284: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37285: 37286: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37287: 1989 vp. 1035 37288: 37289: Raha-asia-aloite n:o 981 37290: 37291: 37292: 37293: 37294: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen maanpuo- 37295: lustustyön tukemiseen 37296: 37297: 37298: Eduskunnalle 37299: 37300: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt teke- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 37301: vät maanpuolustustahdon kannalta tärkeää taen, 37302: työtä maassamme. Vasta viime vuosina on tätä 37303: työtä alettu tukea valtion budjetin kautta vä- 37304: häisin määrärahoin. Tuki on kuitenkin ollut 37305: vaatimatonta luokkaa toiminnan tärkeyteen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37306: laajuuteen nähden ja siksi olisikin perusteltua 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37307: osoittaa Reservin Upseeri- ja Aliupseeriliitoille 27.99.50 500 000 markkaa vapaaehtoi- 37308: nykyistä suuremmat toiminta-avustukset. sen maanpuolustustyön tukemiseen. 37309: 37310: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37311: 37312: Iiro Viinanen 37313: 1036 1989 vp. 37314: 37315: Raha-asia-aloite n:o 982 37316: 37317: 37318: 37319: 37320: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen met- 37321: sästysmuseon rakentamiseen 37322: 37323: 37324: Eduskunnalle 37325: 37326: Valtakunnallisen metsästysmuseon rakenta- perusteltua, että valtio osallistuu myös raken- 37327: minen on käynnistetty vuoden 1989 alussa ja nuskustannuksiin jo osoitettua suuremmalla 37328: museo avataan vuoden 1990 keväällä. Museos- avustusmäärällä. 37329: ta muodostuu laaja metsästystä, metsästyksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37330: historiaa ja riistanhoitoa esittelevä näyttely. taen, 37331: Museon käyttökustannuksiin osoitetaan varoja 37332: metsästyskorttivaroista metsästyslain perusteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37333: la, mutta varsinaiseen rakentamiseen on valtio 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37334: osallistunut vain 400 000 markalla, vaikka ra- 29.88.53 1 000 000 markkaa valtakun- 37335: kennuskustannukset ovat noin 12 milj. mark- nallisen metsästysmuseon rakennustöi- 37336: kaa. Museon valtakunnallisuuden vuoksi on den loppuun saattamiseksi. 37337: 37338: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37339: 37340: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37341: 1989 vp. 1037 37342: 37343: Raha-asia-aloite n:o 983 37344: 37345: 37346: 37347: 37348: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion askartelun- 37349: ohjaajaopiston rakentamiseen Riihimäelle 37350: 37351: 37352: Eduskunnalle 37353: 37354: Valtion askartelunohjaajaopisto on toiminut lahjoituksena tontin uudisrakennukselle kes- 37355: Riihimäellä 1950-luvulta asti, ja sijaitsee nykyi- keiseltä paikalta. 37356: sen Karan yläasteen tiloihin noin kymmenen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37357: vuotta sitten saneeratuissa tiloissa. Rakennus taen, 37358: sellaisenaan ei vastaa nykyisen opetustoimin- 37359: nan vaatimuksia epäasiallisten työolosuhteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37360: vuoksi. Opiston johtokunta onkin esittänyt 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 37361: ammattikasvatushallitukselle uusien tilojen ra- 29.60. 74 5 000 000 markkaa Valtion 37362: kentamista ensisijaisena vaihtoehtona. Riihi- askartelunohjaajaopiston rakentami- 37363: mäen kaupunki on ilmoittanut osoittavansa seen Riihimäelle. 37364: 37365: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37366: 37367: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37368: 1038 1989 vp. 37369: 37370: Raha-asia-aloite n:o 984 37371: 37372: 37373: 37374: 37375: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen valtakunnalli- 37376: sen erikoismuseon saattamiseksi valtionavun piiriin 37377: 37378: 37379: Eduskunnalle 37380: 37381: Joulukuun alusta voimaan tuleva museoiden seota museolain mukaisen valtionavun piiriin 37382: valtionosuuslaki koskee myös valtakunnallisia 1. 7.1990 lukien. 37383: erikoismuseoita. Lain mukaan opetusministe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37384: riö voi tulo- ja menoarvion rajoissa hyväksyä nioittaen, 37385: myös valtakunnallisen erikoismuseon valtion- 37386: osuuteen oikeutetuksi. Koska valtiontaloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37387: sista syistä ei kaikkia erikoismuseoita voitane 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37388: ottaa valtionavun piiriin vuonna 1990, on pe- 29.94.30 1 500 000 markkaa kolmen 37389: rusteltua ottaa vuonna 1990 kolme uutta mu- valtakunnallisen erikoismuseon valtion- 37390: apuun. 37391: 37392: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37393: 37394: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37395: 1989 vp. 1039 37396: 37397: Raha-asia-aloite n:o 985 37398: 37399: 37400: 37401: 37402: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 132 37403: perusparannukseen välillä Uudenmaan piirin raja-Vihtijärvi 37404: 37405: 37406: Eduskunnalle 37407: 37408: Maantien n:o 132 perusparannus välillä kiseudulle, olisi tarkoituksenmukaista pikaises- 37409: Loppi-Läyliäinen valmistui viime vuoden lo- ti kunnostaa myös tieyhteyden loppuosa. 37410: pulla, ja se paransi merkittävästi liikennöintiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37411: Lopelta Helsingin suuntaan. Kuitenkin muuta- nioittaen, 37412: ma kilometri Uudenmaan piirin puolella on 37413: edelleen heikossa kunnossa, eikä tieyhteys siten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37414: ole tehokkaassa käytössä ja ohjaamassa liiken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37415: nettä pois kolmostieltä. Kun alueelta on lisäksi 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien 37416: runsaasti maa-ainesten kuljetuksia pääkaupun- n:o 132 perusparannukseen välillä Uu- 37417: denmaan piirin raja-Läyliäinen. 37418: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37419: 37420: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37421: 1040 1989 vp. 37422: 37423: Raha-asia-aloite n:o 986 37424: 37425: 37426: 37427: 37428: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 293 37429: (Lammi-Hausjärvi) rakenteen parantamiseen ja päällystämi- 37430: seen 37431: 37432: 37433: Eduskunnalle 37434: 37435: Tieyhteys Lammilta Hausjärvelle on jo vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37436: sia odottanut perusparannusta, mutta hanketta nioittaen, 37437: on vuosittain siirretty myöhemmäksi. Mutkai- 37438: suuden ja heikon kunnon vuoksi se ei vastaa 37439: liikenteen vaatimuksia. Yhteys on tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37440: alueen elinkelpoisuuden säilyttämiseksi ja kor- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37441: jattuna se vähentää pääteiden suuria liikenne- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 37442: määriä, minkä vuoksi korjaustyö tulisi aloittaa n:o 293 (Lammi-Hausjärvi) rakenteen 37443: ensi tilassa. parantamiseen ja päällystämiseen. 37444: 37445: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37446: 37447: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37448: 1989 vp. 1041 37449: 37450: Raha-asia-aloite n:o 987 37451: 37452: 37453: 37454: 37455: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Hausjär- 37456: ven välisten tieyhteyksien parantamiseen 37457: 37458: 37459: Eduskunnalle 37460: 37461: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyk- kautta säilytetään nykyisellä paikalla kunnos- 37462: sien parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haet- tettuna, päällystettynä ja pitäen se TVL:n hoi- 37463: tu ratkaisua. Ainoastaan yhteys kantatien n:o dossa. 37464: 54 kautta täyttää nykyisille liikennemäärille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37465: asetettavat vaatimukset, mutta vain Riihimäen nioittaen, 37466: ja Oitin välillä, jättäen Hausjärven kunnan 37467: Hikiän taajaman ympäristöineen hankalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37468: tieyhteyden taakse. Tämän asiantilan korjaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37469: miseksi tulisi pikaisesti selvittää tieyhteyden 31.24.77 1 000 000 markkaa Riihimäen 37470: parantaminen Riihimäeltä Karhiin samalla ja Hausjärven välisten tieyhteyksien pa- 37471: huolehtien siitä, että eteläinen yhteys Selänojan rantamiseksi. 37472: 37473: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37474: 37475: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37476: 1042 1989 vp. 37477: 37478: Raha-asia-aloite n:o 988 37479: 37480: 37481: 37482: 37483: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perähuhdan risteyk- 37484: sen valaisemiseksi kantatiellä n:o 54 37485: 37486: 37487: Eduskunnalle 37488: 37489: Kantatien n:o 54 ja Turun-Hämeenlinnan sähkölinjan vetoa mahdollistaen samalla myös 37490: valtatien risteys on osoittautunut pimeällä erit- muutaman asuintalon saamisen sähköistyksen 37491: täin vaaralliseksi huonon näkyvyyden vuoksi. piiriin. 37492: Erityisesti Riihimäen suunnasta risteystä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37493: merkeistä huolimatta ole helppo havaita ja nioittaen, 37494: toistuvasti esim. korokkeella olevat liikenne- 37495: merkit ajetaan nurin hätäjarrutusten seurauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37496: sena. Risteyksen havaitsemisessa on samanlai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37497: sia ongelmia myös muista suunnista ajettaessa. 31.24.77 200 000 markkaa Perähuhdan 37498: Oleellisen parannuksen saisi aikaan risteyksen risteyksen valaisemiseen kantatiellä n:o 37499: valaiseminen, joka edellyttäisi parin kilometrin 54. 37500: 37501: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37502: 37503: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37504: 1989 vp. 1043 37505: 37506: Raha-asia-aloite n:o 989 37507: 37508: 37509: 37510: 37511: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 37512: Riihimäen kappaletavaraterminaalin peruskorjaukseen 37513: 37514: 37515: Eduskunnalle 37516: 37517: Riihimäen kappaletavaraterminaali toimii kin pikaisesti osoitettava varat vanhan termi- 37518: Hämeenlinnan, Lohjan, Hyvinkään ja Riihi- naalin perusparannukseen. 37519: mäen alueiden kappaletavaran kuljetuskeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37520: sena. Toimintojen voimakkaasti laajentuessa nioittaen, 37521: on nykyisen terminaalin vanha osa osoittautu- 37522: nut epäkäytännölliseksi ja kunnoltaan kehnok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37523: si. Työntekijöiden sosiaaliset tilat ovat niin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37524: ikään ala-arvoiset. Valtionrautateiden toimin- 31.90.74 2 000 000 markkaa Valtion- 37525: tojen tehostaminen ei voi onnistua nykyisessä rautateiden Riihimäen kappaletavara- 37526: kunnossa olevassa terminaalissa ja siksi olisi- terminaalin korjaamiseen. 37527: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37528: 37529: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37530: 37531: 37532: 37533: 37534: 69 290089P 37535: 1044 1989 vp. 37536: 37537: Raha-asia-aloite n:o 990 37538: 37539: 37540: 37541: 37542: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden 37543: liikenneopiston rakentamiseksi Riihimäelle 37544: 37545: 37546: Eduskunnalle 37547: 37548: Valtionrautateiden sisäinen koulutus ei ny- käaikaisen sopimuksen tiloista ja on valmis 37549: kyisessä muodossaan ja ennen kaikkea sille myös huolehtimaan tarvittavista majoitustilois- 37550: osoitetuissa tiloissa pysty enää palvelemaan ta. 37551: koulutustarpeita. Myös uuden liikelaitoslain 37552: mukanaan tuomat velvoitteet lisäävät entises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37553: nioittaen, 37554: tään Valtionrautateiden sisäistä koulutustarvet- 37555: ta. Tämä edellyttää ajanmukaisia koulutustilo- 37556: ja. Koulutuspaikan sijainti on tehokkaan ajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37557: käytön kannalta ratkaisevassa asemassa. Sen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37558: vuoksi Riihimäki tarjoaisi erinomaiset edelly- 31.90. 74 1 000 000 markkaa Valtion- 37559: tykset opiston sijaintipaikkakunnaksi. Lisäksi rautateiden liikenneopiston rakentami- 37560: Riihimäen kaupunki voi tarjota edullisen, pit- sen aloittamiseen Riihimäelle. 37561: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37562: 37563: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37564: 1989 vp. 1045 37565: 37566: Raha-asia-aloite n:o 991 37567: 37568: 37569: 37570: 37571: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teurajoen perkauksen 37572: aloittamiseen Hausjärvellä 37573: 37574: 37575: Eduskunnalle 37576: 37577: Hausjärven kunnassa sijaitseva Teurojoki on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37578: nykyisin pahasti rehevöitynyt ja pikaisen kun- taen, 37579: nostuksen tarpeessa. Helsingin vesipiiri on 37580: asiaa tutkinut, mutta määrärahojen niukkuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37581: den takia hanke on jatkuvasti lykkääntynyt. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37582: Joella on alueella tärkeä virkistyskäyttömerki- 35.25.77 500 000 markkaa Teurojoen 37583: tys, joten perkaustöihin tulisi päästä pikaisesti. perkauksen aloittamiseen. 37584: 37585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 37586: 37587: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 37588: 1046 1989 vp. 37589: 37590: Raha-asia-aloite n:o 992 37591: 37592: 37593: 37594: 37595: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden Kriminaali- 37596: huoltoyhdistyksen toimintakeskukselle 37597: 37598: 37599: Eduskunnalle 37600: 37601: Lahden Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37602: takeskuksen asukkaat ovat olleet viime vuosina taen, 37603: rakentamassa Hennalan varuskunnan raken- 37604: nuskohteita. Vuoden 1990 rakentamiskohteena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37605: Hennalassa on rakennus 45:n peruskorjaus 1990 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 37606: Huoltokoulutuskeskuksen ja Hämeen Ratsu- markkaa Lahden Kriminaalihuoltoyh- 37607: jääkäripataljoonan esikunnan toimitiloiksi distyksen toimintakeskukselle käytettä- 37608: sekä rakennusten 24 ja 10 peruskorjaus. Kus- väksi Lahden kiinteistönhoitopiirin 37609: tannusarvio on 8,7 mmk. alueen rakennuskohteiden työvoiman 37610: rahoitukseen. 37611: 37612: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37613: 37614: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37615: 1989 vp. 1047 37616: 37617: Raha-asia-aloite n:o 993 37618: 37619: 37620: 37621: 37622: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hennalan varuskun- 37623: nan rakennuskohteiden toteuttamiseen 37624: 37625: 37626: Eduskunnalle 37627: 37628: Puolustusvoimien rakennushankkeet Henna- korjaus henkilöstön asuntolaksi. Kustannusar- 37629: lassa kohdistuvat vanhojen rakennusten perus- vio 7 mmk. 37630: korjaus- ja muutostöihin seuraavasti: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37631: Rakennus 45:n peruskorjaus Huoltokoulu- taen, 37632: tuskeskuksen ja Hämeen Ratsujääkäripataljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37633: nan esikunnan toimitiloiksi. Kustannusarvio 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37634: 1,7 mmk. 27.27. 74 8 700 000 markkaa Bennalan 37635: Rakennus 24:n (Urheilukoulun kasarmira- varuskunnan rakennusten 45, 24 ja 9 37636: kennus) peruskorjaus ja rakennus 9:n perus- peruskorjaukseen. 37637: 37638: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37639: 37640: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37641: 1048 1989 vp. 37642: 37643: Raha-asia-aloite n:o 994 37644: 37645: 37646: 37647: 37648: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 37649: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminnan tukemi- 37650: seen 37651: 37652: 37653: Eduskunnalle 37654: 37655: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja laiden poikkeuskoulutuksen suunnittelukustan- 37656: koulutuskeskuksen täydennyskoulutushankkei- nukset ovat 200 000 mk. 37657: den toteutumisen edellytyksenä on valtiovallal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37658: ta saatava rahoitus, jota yleiseen tukemiseen taen, 37659: tarvitaan 2,5 milj. mk. Lahden tutkimus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37660: koulutuskeskuksessa on jo valmisteltu laajaa 1990 tulo- ja menoarvioon 2 700 000 37661: opettajien ja ylioppilaiden poikkeuskoulutusta. markkaa Helsingin yliopiston Lahden 37662: Opettajien osalta koulutusohjelmaa tarvitaan, tutkimus- ja koulutuskeskuksen täyden- 37663: koska peruskoulun luokanopettajista on pulaa. nyskoulutuksen yleiseen tukemiseen ja 37664: Ylioppilaiden kohdalla on kysymys ns. ylioppi- opettajien ja ylioppilaiden poikkeus- 37665: lassuman purkamisesta. Opettajien ja ylioppi- koulutuksen suunnitteluun. 37666: 37667: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37668: 37669: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37670: 1989 vp. 1049 37671: 37672: Raha-asia-aloite n:o 995 37673: 37674: 37675: 37676: 37677: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolan Tiilikankaan 37678: ala-asteen lisärakennuksen rakentamiseen 37679: 37680: 37681: Eduskunnalle 37682: 37683: Hollolan kunnassa on peruskoulun oppilas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37684: määrä 1980-luvulla kasvanut voimakkaasti, ja taen, 37685: lakkautettuja kouluja on jouduttu ottamaan 37686: uudelleen käyttöön. Oppilaita joudutaan kul- 37687: jettamaan 10 km:n päässä olevaan kouluun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37688: Koulutilatarpeen helpottamiseksi on suunnitel- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 37689: tu Tiilikankaan ala-asteen lisärakennuksen ra- markkaa Hollolan Tiilikankaan ala- 37690: kentamista. Rakennuskustannukset ovat yh- asteen lisärakennuksen rakentamista 37691: teensä 16 mmk ja bruttopinta-ala on 2 730m2 • varten. 37692: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37693: 37694: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37695: 1050 1989 vp. 37696: 37697: Raha-asia-aloite n:o 996 37698: 37699: 37700: 37701: 37702: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hartolan opiston ma- 37703: joitus- ja opetustilojen lisärakentamiseen 37704: 37705: 37706: Eduskunnalle 37707: 37708: Hartolan opisto on Hartolan kunnan ainoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37709: keskiasteen koulutusta antava oppilaitos. Opis- nioittaen, 37710: ton tehokkaan kehittämisen tueksi on parhail- 37711: laan työn alla majoitus- ja opetustilojen lisära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37712: kentaminen. Hankkeen kokonaiskustannusar- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 37713: vio on 10 mmk ja pinta-ala on 2 000 m 2 • markkaa Hartolan opiston majoitus- ja 37714: opetustilojen lisärakentamista varten. 37715: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37716: 37717: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37718: 1989 vp. 1051 37719: 37720: Raha-asia-aloite n:o 997 37721: 37722: 37723: 37724: 37725: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taide- ja käsi- 37726: teollisuusoppilaitoksen peruskorjaustöihin 37727: 37728: 37729: Eduskunnalle 37730: 37731: Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37732: kotiteollisuusosaston peruskorjaustyöt tulee nioittaen, 37733: saada päätökseen mahdollisimman nopeasti, 37734: jotta peruskorjaus ei tuota opettajanvalmistus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37735: laitoksen toiminnalle ylimääräistä haittaa. Sa- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 400 000 37736: neerauksen kokonaiskustannukset ovat 21,4 markkaa Lahden taide- ja käsiteolli- 37737: mmk, josta vuodelle 1990 saneeraussuunnitel- suusoppi/aitoksen kotiteollisuusosaston 37738: man mukaisesti on laskettu tarvittavan 6,4 peruskorjaustöihin. 37739: mmk:n määräraha. 37740: 37741: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37742: 37743: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37744: 1052 1989 vp. 37745: 37746: Raha-asia-aloite n:o 998 37747: 37748: 37749: 37750: 37751: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden ammatillisen 37752: kurssikeskuksen saneeraukseen 37753: 37754: 37755: Eduskunnalle 37756: 37757: Lahden ammatillinen kurssikeskus toimii täl- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 37758: lä hetkellä vuokratiloissa. Lahden kaupunki on taen, 37759: varannut ammatillista kurssikeskusta varten ti- 37760: loja Sammonkatu 8:ssa sijaitsevasta teollisuus- 37761: kiinteistöstä. Kiinteistön kunnostaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37762: aloitettu v. 1989 ja hankkeen kokonaiskustan- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 37763: nusarvio on 15 mmk. Suunnitelmien toteutta- markkaa Lahden ammatilliselle kurssi- 37764: minen edellyttää myös valtiovallan osallistu- keskukselle saneerattavien tilojen kus- 37765: mista saneerattavien tilojen kustannuksiin. tannuksiin. 37766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37767: 37768: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37769: 1989 vp. 1053 37770: 37771: Raha-asia-aloite n:o 999 37772: 37773: 37774: 37775: 37776: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4-5 37777: suunnitteluun moottoritieksi välillä Järvenpää-Lahti-Hei- 37778: nola 37779: 37780: 37781: Eduskunnalle 37782: 37783: Valtatie n:o 4-5 on rakennettu moottorilii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37784: kennetieksi välillä Järvenpää-Lahti-Vieru- nioittaen, 37785: mäki. Maakunnan kehittämisen ja pääkaupun- 37786: kiseudun kasvupaineiden purkamisen kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37787: Järvenpään-Lahden-Heinolan tien rakenta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 37788: minen moottoritieksi on tärkeää, sillä liikenne- 31.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien 37789: määrien voimakkaan kasvun johdosta ei moot- n:o 4-5 suunnitteluun moottoritieksi 37790: toriliikennetie riitä helpottamaan liikennepai- välillä Järvenpää-Lahti-Heinola. 37791: netta välillä Helsinki-Lahti-Heinola. 37792: 37793: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37794: 37795: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37796: 1054 1989 vp. 37797: 37798: Raha-asia-aloite n:o 1000 37799: 37800: 37801: 37802: 37803: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 neli- 37804: kaistaistamisen ja kevyen liikenteen väylien suunnitteluun 37805: 37806: 37807: Eduskunnalle 37808: 37809: Liikennemäärien nopean kasvun johdosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37810: tulee nykyinen valtatie n:o 4 nelikaistaistaa tai 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37811: rakentaa uusi yhteys välille Holma-Paimela. 31.24. 77 500 000 markkaa valtatien 37812: Samalla tulee tien rakennetta parantaa ja ra- n:o 4 nelikaistaistamisen ja kevyen lii- 37813: kentaa kevyen liikenteen väylä välille Vääksy- kenteen väylien suunnittelua varten. 37814: Keski-Suomen piirin raja. 37815: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37816: nioittaen, 37817: 37818: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37819: 37820: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37821: 1989 vp. 1055 37822: 37823: Raha-asia-aloite n:o 1001 37824: 37825: 37826: 37827: 37828: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 paran- 37829: tamiseen Hollolassa 37830: 37831: 37832: Eduskunnalle 37833: 37834: Valtatien n:o 12 parantaminen Hollolassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37835: välillä Soramäki-Lahti käsittää valtatien n:o 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37836: 12 muuttamisen nelikaistaiseksi. Hankkeen ko- 31.24.77 13 900 000 markkaa valtatien 37837: konaiskustannusarvio on 49,5 mmk, josta vuo- n:o 12 parantamiseen Hollolassa välillä 37838: delle 1990 ajoittuu 13,9 mmk. Soramäki-Lahti. 37839: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37840: nioittaen, 37841: 37842: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37843: 37844: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37845: 1056 1989 vp. 37846: 37847: Raha-asia-aloite n:o 1002 37848: 37849: 37850: 37851: 37852: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakentami- 37853: seen valtatiellä n:o 12 välillä Lahti-Nastola 1, Viilähteen 37854: kylään 37855: 37856: 37857: Eduskunnalle 37858: 37859: Lahden ohitustiellä valtatiellä n:o 12 välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37860: Lahti-Nastola 1 on osuus Joutjärvi-Nastola nioittaen, 37861: 1 ilman liittymää (15 km). Viilähteen kylän ja 37862: Orimattilasta tulevan maantien n:o 169 liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37863: ne on maantien n:o 312 varassa. Viilähteen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37864: liittymän sijainti on suunniteltu Viilähteen ky- 31.24. 77 10 000 000 markkaa liittymän 37865: lään, aivan Lahden kaupungin rajan lähelle. rakentamiseen valtatielle n:o 12 välillä 37866: Lahti-Nastola 1, Viilähteen kylään. 37867: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37868: 37869: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37870: 1989 vp. 1057 37871: 37872: Raha-asia-aloite n:o 1003 37873: 37874: 37875: 37876: 37877: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käkisalmen sillan 37878: rakentamiseen Asikkalaan 37879: 37880: 37881: Eduskunnalle 37882: 37883: Liikenneministeriön päätöksen mukaan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37884: kennetaan Asikkalan Käkisalmeen uusi silta, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 37885: jonka korkeus on 14 m. Sillan rakentaminen 31.24. 77 9 000 000 markkaa Asikkalan 37886: tulee aloittaa jo vuonna 1990, ja rakentamiseen Pulkkilanharjulle rakennettavaa Käki- 37887: tulee varata 9 mmk vuodelle 1990. salmen siltaa varten. 37888: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37889: nioittaen, 37890: 37891: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37892: 37893: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37894: 1058 1989 vp. 37895: 37896: Raha-asia-aloite n:o 1004 37897: 37898: 37899: 37900: 37901: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrtiälänkankaan len- 37902: toaseman suunnitteluun 37903: 37904: 37905: Eduskunnalle 37906: 37907: Liikenteen nopean kasvun johdosta on nous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37908: sut ajankohtaiseksi suunnitelma Päijät- nioittaen, 37909: Hämeen lentokentän rakentamisesta Hyrtiälän- 37910: kankaalle Heinolan maalaiskunnan ja Asikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37911: lan kunnan alueelle. Paikka on luonnonolo- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 37912: suhteiltaan suotuisa suurlentokentän paikaksi markkaa Hyrtiälänkankaan lentoase- 37913: ja sinne on hyvät maaliikenneyhteydet. man suunnitteluun. 37914: 37915: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37916: 37917: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37918: 1989 vp. 1059 37919: 37920: Raha-asia-aloite n:o 1005 37921: 37922: 37923: 37924: 37925: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lento- 37926: kentän kehittämistoimenpiteisiin 37927: 37928: 37929: Eduskunnalle 37930: 37931: Asikkalassa sijaitseva Vesivehmaan lento- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37932: kenttä pyritään tekemään sellaiseksi joka sään nioittaen, 37933: kentäksi, jota kevyet reittiliikennekoneet voisi- 37934: vat käyttää. Vuonna 1990 pyritään kentälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37935: rakentamaan lähestymislinja, NBD-majakka 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 37936: sekä varamuuntaja valoja varten. Rakennus- markkaa Vesivehmaan lentokentän ke- 37937: kustannukset ovat 700 000 markkaa. hittämistoimenpiteitä varten. 37938: 37939: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37940: 37941: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37942: 37943: 37944: 37945: 37946: 70 290089P 37947: 1060 1989 vp. 37948: 37949: Raha-asia-aloite n:o 1006 37950: 37951: 37952: 37953: 37954: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelutalo- 37955: palvelukeskuksen rakentamiseen Kärkölään 37956: 37957: 37958: Eduskunnalle 37959: 37960: Kärkölän kunnan nykyiset vanhuksille tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37961: koitetut laitospaikat käyvät riittämättömiksi nioittaen, 37962: vuoden 1990 alussa. Suunniteltuun palveluta- 37963: loon tulee 15 palveluasuntoa. Palvelutalon yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37964: teyteen sijoitetaan myös palvelukeskustilat. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 37965: Hankeen kokonaiskustannusarvio on 5 mmk, markkaa Kärkölän kunnan vanhusten 37966: josta vuodelle 1990 tulee 3,5 mmk. palvelutalo-palvelukeskusta varten. 37967: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37968: 37969: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37970: 1989 vp. 1061 37971: 37972: Raha-asia-aloite n:o 1007 37973: 37974: 37975: 37976: 37977: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen ra- 37978: kentamiseen Lahteen 37979: 37980: 37981: Eduskunnalle 37982: 37983: Asunnontarvitsijoiden määrä on Lahdessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 37984: vastaavankokoisiin ja suurempiin kaupunkei- 1990 tulo- ja menoarvioon 46 000 000 37985: hin nähden suurimpia. Lahden koko asunto- markkaa Lahden kaupungin vuokra- 37986: tuotannon on arvioitu vuonna 1990 olevan 760 asuntotuotantoon vuodelle 1990. 37987: asuntoa, joista 240 on vuokra-asuntoja. 37988: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37989: nioittaen, 37990: 37991: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 37992: 37993: Matti Viljanen Hannu Tenhiälä 37994: 1062 1989 vp. 37995: 37996: Raha-asia-aloite n:o 1008 37997: 37998: 37999: 38000: 38001: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuan nuorisoseu- 38002: rantalon kunnostamiseen 38003: 38004: 38005: Eduskunnalle 38006: 38007: Halsuan nuorisoseurantalo on rakennettu vielä pahasti kesken, vaikka opetusministeriö 38008: pääosin talkootyönä vuonna 1922. Talvisin myöntäisikin vuonna 1989 samaa suuruusluok- 38009: talosta on lämpimänä ainoastaan yksi huone kaa olevan avustuksen. Tämän takia valtion 38010: sähköpattereiden avulla. Muunlaista lämmitys- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon tulisi saada 38011: tä talossa ei ole. Seurantalon kunnostus olisi määrärahaa Halsuan nuorisoseurantalon kun- 38012: kiireellinen, koska Halsualla ei ole nuorille nostuksen loppuun saattamiseksi. 38013: kokoontumistiloja. Halsuan nuorisoseuran Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38014: puitteissa toimii esim. oma nuorisokuoro ja nioittaen, 38015: näytelmäkerho, jotka joutuvat harjoittelemaan 38016: kirkonkylän koululla. 38017: Halsuan nuorisoseurantalon peruskorjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38018: suunnitelman kustannusarvio on noin 450 000 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000 38019: markkaa. Vuonna 1988 opetusministeriö markkaa avustukseksi Halsuan nuori- 38020: myönsi seuralle korjausavustusta 60 000 mark- soseura ry:lle Halsuan nuorisoseuranta- 38021: kaa, jolla talo saatiin syksyllä kunnostetuksi lon kunnostuksen loppuun saattamisek- 38022: ulkopuolelta. Talon kunnostus jää kuitenkin si. 38023: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 38024: 38025: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi Marita J urva 38026: 1989 vp. 1063 38027: 38028: Raha-asia-aloite n:o 1009 38029: 38030: 38031: 38032: 38033: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylipään nuorisoseu- 38034: rantalon toiminnan tukemiseen Laihialla 38035: 38036: 38037: Eduskunnalle 38038: 38039: Nuorisoseuratoiminta kasvattaa nuorissam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38040: me vastuuta ja yhteishenkeä. Nuorisoseuratoi- nioittavasti, 38041: minta onkin ilahduttavasti elpynyt viime vuosi- 38042: na. Näin on tapahtunut myös Laihian Ylipään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38043: nuorisoseuran kohdalla. Ko. nuorisoseura on 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 38044: 2,5 vuotta rakentanut lähes kokonaan talkoo- markkaa Laihialla sijaitsevan Ylipään 38045: työnä uuden nuorisoseurantalon, jonka vii- nuorisoseurantalon toiminnan tukemi- 38046: meistelytyöt ovat vielä osoittain kesken. Kalus- seen lähinnä rakennustöiden viimeiste- 38047: ton hankkimista ei ole myöskään saatu vielä lyyn ja kalustohankintojen loppuun 38048: viedyksi loppuun lähinnä taloudellisista syistä. saattamiseen. 38049: 38050: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 38051: 38052: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi Marita J urva 38053: 1064 1989 vp. 38054: 38055: Raha-asia-aloite n:o 1010 38056: 38057: 38058: 38059: 38060: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 752 38061: peruskorjaukseen välillä Perho-Salamajärvi 38062: 38063: 38064: Eduskunnalle 38065: 38066: Perhon kunnan alueella kulkeva maantie n:o kunnostus olisi saatava käyntiin vuoden 1990 38067: 752 Perho-Salamajärvi (20,5 km) on tällä aikana. 38068: hetkellä erittäin heikossa kunnossa. Tien käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38069: tö on kuitenkin vilkasta mm. Salamajärven nioittaen, 38070: kansallispuiston ja Perhon keskustaan kulke- 38071: van liikenteen takia. Tiestä on olemassa perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38072: korjaussuunnitelmat kustannusarvioitaan 16,5 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38073: milj. markkaa. Tien kunnostus on vuodesta 31.24. 77 2 500 000 markkaa maantien 38074: vuoteen siirtynyt myöhäisemmäksi, mutta nyt n:o 752 (Perho-Salamajärvi) perus- 38075: korjauksen aloittamiseksi. 38076: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 38077: 38078: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi 38079: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 38080: 1989 vp. 1065 38081: 38082: Raha-asia-aloite n:o 1011 38083: 38084: 38085: 38086: 38087: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Oikeutta Eläkeläisille 38088: ry:n koulutustoiminnan tukemiseen 38089: 38090: 38091: Eduskunnalle 38092: 38093: Oikeutta Eläkeläisille ry. on harjoittanut täysin. Jotta järjestön koulutustoiminta saatai- 38094: sosiaalista lomatoimintaa Saarijärven Rauha- siin kunnolla käyntiin, tulisi Oikeutta Eläkeläi- 38095: lassa sijaitsevassa loma- ja kurssikeskuksessaan sille ry:n saada palkatuksi väliaikaista henkilö- 38096: jo useiden vuosien ajan. Toiminta on lähtenyt kuntaa koulutustoiminnan organisoimiseen ja 38097: vilkkaaseen käyntiin, ja kurssikeskusta on voi- aloittamiseen. Tämän takia järjestö tarvitsisi 38098: tu kehittää Raha-automaattiyhdistyksen avus- valtion tukea toimintansa tehostamiselle. 38099: tusten turvin. Tällä hetkellä tilat ovatkin varsin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38100: hyvässä kunnossa. nioittaen, 38101: Oikeutta Eläkeläisille ry:n järjestöllinen kou- 38102: lutus on jäänyt kuitenkin varsin vähäiseksi, ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38103: sillä lomatoiminta on vienyt kurssikeskuksen 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 38104: käyttöajasta suurimman osan. Samoin se on markkaa Oikeutta Ellikelliisille ry:n 38105: sitonut liiton vähäisen palkatun henkilökunnan koulutustoiminnan tukemiseen. 38106: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 38107: 38108: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi 38109: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 38110: 1066 1989 vp. 38111: 38112: Raha-asia-aloite n:o 1012 38113: 38114: 38115: 38116: 38117: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhon Salamajärven 38118: kansallispuiston kehittämistoimiin 38119: 38120: 38121: Eduskunnalle 38122: 38123: Salamajärven kansallispuisto on merkittävä 1990 budjettiin saada määrärahoja tähän tar- 38124: Suomenselän kuntien matkailun kehittämisen koitukseen. 38125: kannalta. Tähän saakka Salamajärven kansal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38126: lispuiston kehittämiseen on osoitettu varsin nioittavasti, 38127: niukasti määrärahoja, eli noin 40 000-50 000 38128: markkaa vuodessa. Kansallispuiston kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38129: sen ja hyödyntämisen kannalta tulisi kansallis- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 38130: puiston retkeilyreitit, opastuskeskukset ja markkaa Perhon Salamajärven kansal- 38131: luontopolut rakentaa valmiiksi vuoteen 1990 lispuiston retkeilyreittien, opastuskes- 38132: mennessä. Tätä varten tulisi valtion vuoden kuksen ja luontopolun rakentamisen 38133: aloittamiseen. 38134: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 38135: 38136: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi 38137: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 38138: 1989 vp. 1067 38139: 38140: Raha-asia-aloite n:o 1013 38141: 38142: 38143: 38144: 38145: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien hau- 38146: tausavustuksiin 38147: 38148: 38149: Eduskunnalle 38150: 38151: Sotainvalidiemme tilastollinen keski-ikä on mutta jonka tunnearvo on rahallista merkitystä 38152: tällä hetkellä n. 70 vuotta. Keskuudessamme huomattavampi. Nimittäin hautausapu ulottuu 38153: on heitä erilaisissa olosuhteissa lähes 45 000 tällä hetkellä 20 OJo :n sotainvalideihin, ja pro- 38154: miestä. senttimäärän pudottaminen 10 % :iin olisi tuo 38155: Kansakunnan moraalinen velvollisuus on yllä mainittu summa. 38156: saattaa heidän asiansa kaikilta osin kuntoon. 38157: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38158: Tämä voi tietysti tapahtua monella tavalla ja nioittavasti, 38159: monen kanavan kautta. Valtiovalta osallistuu 38160: tähän budjetin välityksellä. Kaikesta huolimat- 38161: ta jää joitain aukkopaikkoja, joita ei talous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38162: arviota laadittaessa osata ottaa huomioon. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 38163: Tässä aloitteessa kiinnitetään huomiota yh- markkaa sotainvalidien hautausavus- 38164: teen tällaiseen kohtaan, jonka rahallinen mer- tuksen saattamiseksi koskemaan myös 38165: kitys vuositasolla on 4-5 miljoonaa markkaa, JO %:n invalideja. 38166: 38167: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38168: 38169: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki 38170: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne 38171: Mikko Elo Einari Nieminen 38172: 1068 1989 vp. 38173: 38174: Raha-asia-aloite n:o 1014 38175: 38176: 38177: 38178: 38179: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta syövän hoitotyön ja 38180: tutkimuksen lisäämiseen 38181: 38182: 38183: Eduskunnalle 38184: 38185: Syöpä on Suomessa merkittävä kansantauti. Syövän ennuste on tehostuneen varhaistotea- 38186: Joka neljäs suomalainen sairastuu jossakin misen ja hoidon myötä merkittävästi parantu- 38187: elämänsä vaiheessa syöpään. nut. Syöväntorjuntatyön tuen tarve on melkoi- 38188: Keskuudessamme elää nykyisin yli 80 000 nen. Kehitys sekä hoidon että tutkimuksen 38189: henkilöä, joilla on joskus elämänsä aikana osalta kulkee maailmalla pitkin askelin eteen- 38190: ollut syöpä. On arvioitu, että vuosituhannen päin. Tästä emme saa jäädä jälkeen. 38191: vaihteessa keskuudessamme elää lähes 200 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38192: syöpäpotilasta. Syöpätaudeista on muodostu- nioittaen, 38193: nut vakava haaste tämän päivän yhteiskunnal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38194: le. Syöväntorjunnassa odotetaan viranomai- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 38195: silta yhä suurempaa panosta tuhon lievittämi- markkaa syövän hoitotyön ja tutki- 38196: seksi. muksen määrälliseen lisäämiseen. 38197: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38198: 38199: Raimo Vuoristo Timo Roos Maunu Kohijoki 38200: Aino Pohjanoksa Raila Aho Heikki Rinne 38201: Mikko Elo Einari Nieminen 38202: 1989 vp. 1069 38203: 38204: Raha-asia-aloite n:o 1015 38205: 38206: 38207: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman säi- 38208: lyttämisen tukemiseen 38209: 38210: Eduskunnalle 38211: 38212: Vanha Rauma Säätiön ovat perustaneet minta Vanhassa Raumassa tapahtuu yhäkin 38213: Rauman kaupunki, Rauman Kiinteistöyhdistys pääosin yksityisten toimesta. Valtion perus- 38214: ry., Rauman Kilta ry., Rauman Ammatillinen parannuslainoitus, joka on tarkoitettu lähinnä 38215: Paikallisyhdistys ry., Vanha Rauma Yhdistys asuinrakennusten laatu- ja varustetason ylläpi- 38216: ry., Nortamoseura ry. sekä Työväen Sivistyslii- tämiseen ja parantamiseen, on ollut apuna 38217: ton Rauman Seudun Opintojärjestö ry. Sää- välttämättömän asumistason kohottamiseksi. 38218: tiön tarkoituksena on toimia Rauman vanhan Säätiö on toiminut pääosin kaupungin ta- 38219: kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti arvok- lousarviovaroin. Em. opetusministeriön 38220: kaiden rakennusten ja sen omaperäisen mil- 210 000 markan avustuksen lisäksi on museovi- 38221: jöön säilyttämiseksi. raston entistämisavustuksia myönnetty yhteen- 38222: Säätiön tavoitteiden asettelu on lyhyesti esi- sä 22 000 markkaa kahteen yksittäiseen hank- 38223: tettynä seuraava: keeseen. Nykyinen rahoitusjärjestelmä aiheut- 38224: - Vanhan Rauman kaupunkikokonaisuu- taa kuitenkin selvää resurssien puutetta. Alu- 38225: den toimivuuden ja elävyyden vaaliminen, een dokumentointi ja entistämistä palveleva 38226: -Vanhan Rauman rakennusten ja ympäris- tutkimus on riittämätöntä. Erityisinä projektei- 38227: tön varjeleminen rappeutumiselta ja rajuilta na tulisi käynnistää mm. pihapiireihin oleelli- 38228: muutoksilta, ja sesti kuuluvien ulkorakennusten pelastaminen 38229: - Vanhan Rauman rakennushistoriallisia vesivaurioilta, katujen kunnostus ja kiveys 38230: arvoja kunnioittava kunnostus ja kohentami- sekä toiminnallisesti monipuolisen ja vilkkaan 38231: nen. liikekeskuksen ympäristön parantaminen. Kau- 38232: Kaupunki on voinut tukea säätiön toimintaa pungin taholta pyritään edellä esitettyjä toi- 38233: tähän mennessä talousarviovaroin 635 000 menpiteitä hoitamaan, mutta maan merkittä- 38234: markalla. Säätiö on saanut lisäksi toimintansa vimpien rakennusmuistomerkkien joukkoon 38235: tukemiseen opetusministeriöltä varoja kaik- kuuluva Vanha Rauma tarvitsee myös alueen 38236: kiaan 210 000 markkaa. Säätiö on myöntänyt arvoa vastaavaa valtion tukea. Kunnat ovat 38237: kaikkiaan toiminta-aikanaan avustuksia 83 kpl viimeksi anoneet valtion perusparannusmäärä- 38238: ja lainoja 102 kpl. Säätiö on myöntänyt tähän rahoja yli budjetissa tarkoitukseen osoitetun 38239: mennessä lainoja kaikkiaan 1 601 442 markkaa määrän. Myöskään joustamaton lainajärjestel- 38240: sekä avustuksia 131 351 markkaa. Säätiön toi- mä ei sovellu hyvin vanhan kaupunginosan 38241: minnan pyörittämisen kustannukset ovat tähän peruskorjauksiin, sillä monet toimet jäävät 38242: mennessä joka vuosi alle 20 000 markkaa. lainoituksen ulkopuolelle. Yksi keino olisikin 38243: Kyseisten lukujen perusteella voidaan todeta, sijoittaa valtion budjettiin tarkoitukseen eri- 38244: että varsin edullisesti on kyetty ohjaamaan tyismääräraha. 38245: merkittävät summat useisiin eri kohteisiin Van- 38246: han Rauman alueella. Vanha Rauma Säätiön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38247: toiminta ei olekaan mitään nukkuvaa toimin- nioittaen, 38248: taa, vaan on täyttänyt osaltaan sen tehtävän, 38249: mikä sille perustajien taholta on alunperinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38250: ajateltu. 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 38251: Säätiön hallitus haluaa tuoda esille kuitenkin markkaa käytettäväksi Vanhan Rau- 38252: edelleen sen tosiasian, että perusparannustoi- man säilyttämisen tukemiseen. 38253: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38254: 38255: Raimo Vuoristo Timo Roos Raila Aho 38256: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 38257: Mikko Elo Einari Nieminen 38258: 1070 1989 vp. 38259: 38260: Raha-asia-aloite n:o 1016 38261: 38262: 38263: 38264: 38265: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymin tuomiokun- 38266: nan toimitilojen siirtämiseen Kotkasta Haminaan 38267: 38268: 38269: Eduskunnalle 38270: 38271: Kymin tuomiokunnan arkisto ja Kymin kä- sä. Koska siirto tulee kuitenkin aiheuttamaan 38272: räjäkunnan käräjäpaikka sijaitsevat Kotkan eräitä huonetilajärjestelyjä ja mahdollisesti li- 38273: kaupungissa, vaikka tuomiokunnalla ei ole särakentamista, on tarpeen, että asiaan varau- 38274: lainkaan tuomiovaltaa Kotkassa. Tuomiois- dutaan jo ajoissa ja valmisteluun varataan 38275: tuinpalveluja tarvitsevat joutuvat Vehkalahdel- määräraha jo vuoden 1990 budjetissa. 38276: ta, Miehikkälästä ja Virolahdelta matkusta- 38277: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38278: maan useiden kymmenien kilometrien matkoja nioittaen, 38279: käydessään asioimassa tuomiokunnan arkistos- 38280: saja käräjillä. Allekirjoittaneen tekemään kir- 38281: jalliseen kysymykseen on oikeusministeri äsket- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38282: täin vastannut, että oikea arkiston sijoituspaik- 1990 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 38283: ka olisi tulevaisuudessa Haminan kaupunki, markkaa Kymin tuomiokunnan arkis- 38284: jossa on tarkoitusta varten uudehkot tilat. ton ja käräjäpaikan siirtämisestä Kot- 38285: Varsinainen siirto lienee tapahtumassa vasta kasta Haminaan aiheutuviin kustan- 38286: alioikeuksien uudelleenjärjestelyjen yhteydes- nuksiin. 38287: 38288: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38289: 38290: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Heikki Rinne 38291: Matti Saarinen Jukka Roos 38292: 1989 vp. 1071 38293: 38294: Raha-asia-aloite n:o 1017 38295: 38296: 38297: 38298: 38299: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajääkäri- 38300: komppanian jätevedenpuhdistamon rakentamiseen 38301: 38302: 38303: Eduskunnalle 38304: 38305: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komen- uimakelpoista. Otettujen näytteiden mukaan 38306: topaikan alueella olevien rakennusten jäteve- Valkjärven vesi huononee jatkuvasti. Myös 38307: sien puhdistaminen on toteutettu siten, että Miehikkälän kunnan ympäristönsuojelulauta- 38308: alueella olevan kolmen asunnon rivitalon jäte- kunta tulee kiinnittämään huomiota ympäris- 38309: vedet puhdistetaan biologista puhdistamista tölle aiheutuviin toistuviin haittoihin. 38310: hyväksi käyttäen. lmeytyskentästä jätevedet 38311: ohjataan laskuojien kautta Valkjärveen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38312: taen, 38313: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasarmi- 38314: rakennuksen ja autotallin jätevedet ohjataan 38315: viemäriputkea pitkin suolle, johon jätevedet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38316: imeytetään. Suosta menee laskuputki Valkjär- 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 38317: veen. markkaa Miehikkälän rajajääkäri- 38318: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomppa- komppanian jätevedenpuhdistamon ra- 38319: nian sauna ja uimapaikat, uimavesi on vielä kentamiseen. 38320: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38321: 38322: Matti Vähänäkki 38323: 1072 1989 vp. 38324: 38325: Raha-asia-aloite n:o 1018 38326: 38327: 38328: 38329: 38330: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta osittain puolustus- 38331: laitoksen käyttöön rakennetun liikuntahallin lunastamiseksi 38332: valtiolle Haminassa 38333: 38334: 38335: Eduskunnalle 38336: 38337: Haminan kaupunki rakensi yhteistyössä Kaupungin kannalta olisi paras, jos valtio 38338: puolustuslaitoksen kanssa ja sen käyttöönkin vastaisi huutoonsa liikuntahalliasiassa vielä ku- 38339: suunnitellun liikuntahallin, joka valmistui luvan vuoden 1989 lisätalousarvion yhteydessä. 38340: vuonna 1987. Reserviupseerikoulun mahdolli- Mikäli tähän ei löydy mahdollisuuksia tai po- 38341: sesta sijaintikuntamuutoksesta aiheutuneen liittista halua, tulisi lunastus suorittaa viimeis- 38342: epävarmuuden vuoksi ei valtio lunastanut tään vuoden 1990 talousarvioon sisällytettävillä 38343: osuuttaan heti alun perin kaavaillussa ajassa. varoilla. 38344: Nyt RUK:n jäätyä puolustusministeriön pää- 38345: töksellä pysyvästi Haminaan on valtion lunas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38346: tettavaksi tarkoitettu hallin kustannusosuus nioittaen, 38347: edelleen maksamatta. Puolustuslaitoksen halli- 38348: osuuden hinnaksi on kaupungin ja puolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38349: laitoksen kesken sittemmin neuvoteltu alkupe- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 38350: räistä halvempi hinta eli 4 miljoonaa markkaa. markkaa Haminan kaupungin osittain 38351: Lunastushinnan viipyminen on aiheuttanut puolustuslaitoksen käyttöön rakenta- 38352: taloudellisissa vaikeuksissa olevalle kunnallis- man liikuntahallin osuuden lunastami- 38353: hallinnolle Haminassakin ylimääräistä harmia. seksi valtiolle. 38354: 38355: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38356: 38357: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 38358: Matti Saarinen Jukka Roos 38359: 1989 vp. 1073 38360: 38361: Raha-asia-aloite n:o 1019 38362: 38363: 38364: 38365: 38366: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Korian varuskunnan ra- 38367: kennusten peruskorjaamiseen 38368: 38369: 38370: Eduskunnalle 38371: 38372: Puolustusministeriön nimeämä työryhmä on on tehnyt ratkaisunsa työryhmän ehdotuksen 38373: selvittänyt Pohjois-Kymenlaaksossa Pioneeri- pohjalta. Tämä edellyttääkin, että jo valtion 38374: rykmentin sijoittamista ja päätynyt esittämään vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on määrä- 38375: sijoituspaikaksi Koriaa, jonne keskitettäisiin raha Korian varuskunnan peruskorjaukseen ja 38376: pioneerien varusmieskoulutus ja korjaamotoi- lisärakentamiseen. 38377: minta. Rykmentin esikunta sijoitettaisiin Kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38378: volaan. taen, 38379: Varuskunnan rakennuskanta on vanhaa, ja 38380: varhaisimmat rakennukset ovat peräisin 1910- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38381: luvulta. Jotta Pioneerirykmentin koulutus voi- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 38382: daan hoitaa asianmukaisissa tiloissa, alueella markkaa Korian varuskunnan (Elimä- 38383: tulee käynnistää rakennusten peruskorjaus pi- ki) rakennusten peruskorjaukseen ja li- 38384: kaisesti sen jälkeen, kun puolustusministeriö särakentamiseen. 38385: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38386: 38387: Matti Vähänäkki 38388: 1074 1989 vp. 38389: 38390: Raha-asia-aloite n:o 1020 38391: 38392: 38393: 38394: 38395: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra- 38396: kentamiseksi Kotkaan 38397: 38398: 38399: Eduskunnalle 38400: 38401: Valtion virastotalon tarve Kotkassa on suuri Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38402: ja odottaa rakentamistaan. Esisuunnittelu on taen, 38403: suoritettu, rakennuksen hyötyalaksi tulee 38404: 6 700 m2 ja kustannusarvio on 53 mmk. Vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38405: den 1988 budjetissa on suunnitteluun varattu 1 1990 tulo- ja menoarvioon 53 000 000 38406: mmk ja vuonna 1989 1,5 mmk. Rakennustyö- markkaa valtion virastotalon rakenta- 38407: hön tulisi päästä vuonna 1990. miseksi Kotkaan. 38408: 38409: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38410: 38411: Matti Vähänäkki 38412: 1989 vp. 1075 38413: 38414: Raha-asia-aloite n:o 1021 38415: 38416: 38417: 38418: 38419: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kansanopis- 38420: ton oppilasasuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin kustan- 38421: nuksiin 38422: 38423: 38424: Eduskunnalle 38425: 38426: Karjalan Evankelinen Seura ry. omistaa ja taa opiston ylläpitäjälle kohtuuttoman pitkäai- 38427: ylläpitää Haminan kaupungissa Jamilahden kaisen rasituksen. 38428: kansanopistoa, joka uudistuneen opetusohjel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- 38429: mansa puitteissa on järjestänyt ja järjestää taen, 38430: edelleen monia ammattiin tai ammattioppilai- 38431: tokseen valmentavia kursseja mm. perhepäivä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38432: hoito- ja tiedotusalalla. Yhdistys sai päätök- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38433: seen 42 oppilaan asunnon käsittävän oppilas- 29.57.52 1 000 000 markkaa avustuk- 38434: asuntolan uudisrakennuksen rakennustyöt. seksi Karjalan Evankelinen Seura ry:lle 38435: Niistä aiheutui noin 3 miljoonan markan velat, oppilasasuntolan rakennuttamisesta ai- 38436: joiden takaisinmaksusta selviytyminen aiheut- heutuneiden velkojen lyhentämiseen. 38437: 38438: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38439: 38440: Matti Vähänäkki 38441: 38442: 38443: 38444: 38445: 71 290089P 38446: 1076 1989 vp. 38447: 38448: Raha-asia-aloite n:o 1023 38449: 38450: 38451: 38452: 38453: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen oppi- 38454: laitoksen lisärakennus- ja perusparannushankkeeseen 38455: 38456: 38457: Eduskunnalle 38458: 38459: Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisäraken- Hankkeeseen tulisi vuoden 1990 budjetissa 38460: nushanke on tarpeen, koska eräät oppilaitok- myöntää lisää suunnittelurahaa ja rakennustöi- 38461: sen toiminnot, mm. tietotekniikan ja automaa- den alkurahoitus valmistelevien töiden osalta. 38462: tion laboratoriot, toimivat nykyisin puutteelli- Varsinainen rakennustyö olisi pyrittävä alka- 38463: sissa tiloissa, jotka eivät anna mahdollisuuksia maan vuonna 1991. 38464: täysipainoiseen toimintaan. Lisäksi hanketta 38465: kiirehtii oppilaitoksen kehittäminen alueen tek- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38466: nologiakeskukseksi. taen, 38467: Rakennushankkeen perustamissuunnitelma 38468: on valmis. Kustannusarvio on n. 34 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38469: markkaa. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 38470: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa markkaa Kotkan teknillisen oppilaitok- 38471: on hankkeeseen osoitettu yhteistä suunnittelu- sen lisärakennus- ja saneeraushankkeen 38472: rahaa muiden hankkeiden kanssa 1 milj. mark- suunnitteluun ja rakentamisen valmiste- 38473: kaa. lutöihin. 38474: 38475: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38476: 38477: Matti Vähänäkki 38478: 1989 vp. 1077 38479: 38480: Raha-asia-aloite n:o 1022 38481: 38482: 38483: 38484: 38485: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kansanopis- 38486: ton vanhan päärakennuksen saneeraukseen ja kunnostukseen 38487: 38488: 38489: Eduskunnalle 38490: 38491: Karjalan Evankelinen Seura ry:n omistaman Suunnitelmien toteuttamiseksi on vanhan 38492: ja ylläpitämän Jamilahden kansanopiston his- päärakennuksen saneeraus välttämätön toimi. 38493: toriallinen päärakennus on rappeutunut ja Arkkitehtisuunnitelmien mukaan on kunnos- 38494: kunnostusta vailla. Opiston oppilasasuntola on tuksen kokonaiskustannus noin 5 milj. mark- 38495: viime vuosina uusittu kokonaan. Sen sijaan kaa, josta valtiolta toivotaan 3 milj. markan 38496: vanhassa kartanorakennuksessa sijaitsevat osuutta. Esitys on vuoden 1990 budjettiin 1,5 38497: keittiö-, ruokailu- ja opetustilat eivät vastaa milj. mk ja myöhemmin 1,5 milj. mk vuoden 38498: nykyajan vaatimuksia. 1991 budjettiin. 38499: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38500: Opistolla järjestetään nykyisin useita lyhyt- taen, 38501: ja pitkäaikaisia kursseja lähinnä aikuisväestölle 38502: täydennys- ja jatko-opetustarkoituksissa mitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38503: useimmilla ammattialoilla. Tarkoituksena on 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e 38504: kehittää opistosta vähitellen Kaakonkulman ai- 29.56.52 1 500 000 markkaa a/kura- 38505: kuiskoulutuskeskus, joka monin osin toimisi hoituksena Jamilahden kansanopiston 38506: muun muassa Kymenlaakson kesäyliopiston päärakennuksen saneeraus- ja kunnos- 38507: täydennyskoulutuskeskuksena. tuskustannuksiin. 38508: 38509: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38510: 38511: Matti Vähänäkki 38512: 1078 1989 vp. 38513: 38514: Raha-asia-aloite n:o 1024 38515: 38516: 38517: 38518: 38519: Väbänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken kaupun- 38520: gin rakennuttaman sairaanhoito-oppilaitoksen lunastamiseksi 38521: valtiolle 38522: 38523: 38524: Eduskunnalle 38525: 38526: Kuusankosken kaupunki on vuosina 1983- aikana on tapahtunutta viivästymistä pidettävä 38527: 84 rakennuttanut alueelleen sairaanhoito-oppi- kohtuuttomana. 38528: laitoksen, joka vuokrattiin jo silloin toimintan- Valtion tulisi lunastaa Kuusankosken sai- 38529: sa aloittaneelle opistolle, jossa tällä hetkellä on raanhoito-opiston tilat esimerkiksi kolmen 38530: noin 350 oppilasta. Hankkeen rakennuskustan- vuoden ajalle jaetulla maksusuunnitelmalla si- 38531: nukset hoidettiin kokonaan Kuusankosken ten, että 5 miljoonaa markkaa maksettaisiin 38532: kaupungin toimesta. Valtion suorittamasta, vuonna 1990, 5 miljoonaa markkaa vuonna 38533: myöhemmin tapahtuvasta rakennusten lunasta- 1991 ja 5 miljoonaa markkaa vuonna 1992. 38534: misesta valtiolle sovittiin rakentamisaikana, 38535: kuitenkin siten, ettei täsmällistä lunastamisai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38536: kaa sopimuksessa mainittu. Tilojen kokonais- taen, 38537: kustannukset ovat yhteensä 15 miljoonaa 38538: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38539: Vaikka tilojen valmistumisesta on kulunut jo 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 38540: useita vuosia, ei valtio ole vielä hoitanut sopi- markkaa alkurahoituksena Kuusankos- 38541: muksen sille asettamia velvoitteita eikä siis ole ken kaupungin rakennuttaman sairaan- 38542: lunastanut tiloja valtiolle. Nykyisenä erityisesti hoito-oppilaitoksen lunastamiseksi val- 38543: kunnallishallintoa taloudellisesti koettelevana tiolle. 38544: 38545: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38546: 38547: Matti Väbänäkki 38548: 1989 vp. 1079 38549: 38550: Raha-asia-aloite n:o 1025 38551: 38552: 38553: 38554: 38555: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan Teatterin 38556: avustamiseen 38557: 38558: 38559: Eduskunnalle 38560: 38561: Haminan kaupungissa on toistakymmentä toimialue on siksi erillinen esim. Kotkan Kau- 38562: vuotta toiminut harrastelijapohjainen Hami- punginteatterin alueeseen nähden, että se tar- 38563: nan Teatteri. Teatteri, joka toimii kannatusyh- vitsee välttämättä oman paikallisteatterinsa, 38564: distyspohjalla, on lukuisilla esityksillään ja vaikka maakuntateatteripalvelut haetaankin 38565: useilla ensi-illoillaan vuosittain saavuttanut Kotkasta. 38566: laajaa suosiota Haminan kaupungissa ja sen 38567: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38568: talousalueella. Se on myös osallistunut kansal- 38569: nioittaen, 38570: lisiin harrastelijateattereiden ja työväenteatte- 38571: reiden kilpailuihin ja menestynyt niissä. Teatte- 38572: ri toimii vuokratiloissa ja kesällä ulkoilmateat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38573: terina, mutta lavasteiden, koneiden, laitteiden 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 38574: ja puvuston hankkimisessa on ollut jatkuvasti markkaa Haminan Teatterin avustami- 38575: taloudellisia vaikeuksia. - Haminan Teatterin seen. 38576: 38577: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38578: 38579: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 38580: Matti Saarinen Jukka Roos 38581: 1080 1989 vp. 38582: 38583: Raha-asia-aloite n:o 1026 38584: 38585: 38586: 38587: 38588: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kansankulttuurikeskuk- 38589: sen perustamiseksi Miehikkälään 38590: 38591: 38592: Eduskunnalle 38593: 38594: Miehikkälän kunnassa (Kymen lääni) on jo kulttuurikeskus, joka perinteellisten kansan- 38595: toistakymmentä kertaa pidetty vuosittaiset kulttuuri- ja pelimannipäivien järjestämisen 38596: kaksipäiväiset pelimannipäivät, nimeltään Ky- ohella jatkuvasti tutkisi, vaalisi ja selvittäisi 38597: menlaakson kansankulttuuri- ja pelimannipäi- kansankulttuuriin liittyvää asiaa Kymenlaak- 38598: vät. Päivät ovat saavuttaneet suuren suosion sossa. 38599: kautta Kymen läänin kauempaakin sekä jopa 38600: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38601: ulkomailta saapuneine esiintyjineen. Esitteillä 38602: taen, 38603: on ollut kansantanhuja, kuorolaulua, näytel- 38604: miä, käsityötaidon esittelyä ja opetusta jne. 38605: Päivien saaman suuren suosion vuoksi ja kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38606: ka Kymenlaaksosta puuttuu maakunnanlaajui- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 38607: nen kansanperinnettä vaaliva keskus, on suun- markkaa Miehikkälän kansankulttuuri- 38608: niteltu ja tehty esityskin viranomaisille, että keskuksen suunnitteluun ja perustami- 38609: Miehikkälään perustettaisiin erityinen kansan- sen alkurahoitukseen. 38610: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38611: 38612: Matti Vähänäkki 38613: 1989 vp. 1081 38614: 38615: Raha-asia-aloite n:o 1027 38616: 38617: 38618: 38619: 38620: Väbänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminassa järjestet- 38621: tävän kansainvälisen sotilasmusiikkitapahtuman tukemiseen 38622: 38623: 38624: Eduskunnalle 38625: 38626: Haminan kaupungissa aiotaan kesällä 1990 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38627: järjestää kaupungin, puolustuslaitoksen sekä nioittaen, 38628: mm. eri musiikkikulttuuritahojen yhteisvoimin 38629: kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma, joka 38630: hyvin sopii vanhaan ja nykyiseenkin varuskun- 38631: takaupunkiin. Kotimaisten sotilasmusiikkiyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38632: tyeiden lisäksi on tilaisuuteen kaavailtu osallis- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 38633: tuvan sotilasmusiikin taitajia myös Neuvosto- markkaa Haminan kaupungissa vuonna 38634: liitosta, Pohjoismaista ja USA:sta. Hankkeen 1990 järjestettävän kansainvälisen soti- 38635: kustannusarvioksi on laskettu 3-4 miljoonaa lasmusiikkitapahtuman järjestelyjen 38636: markkaa. avustamiseksi. 38637: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38638: 38639: Matti Väbänäkki Raimo Vuoristo 38640: Matti Saarinen Jukka Roos 38641: 1082 1989 vp. 38642: 38643: Raha-asia-aloite n:o 1028 38644: 38645: 38646: 38647: 38648: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan linnoituksen 38649: kunnostustyöhön ja Haminan varuskunnan korjaustyöhön 38650: työsiirtolavoimin 38651: 38652: 38653: Eduskunnalle 38654: 38655: Vankeinhoitolaitoksen alainen Haminan työ- 4,5 milj. mk mutta vuonna 1988 vain 4 milj. 38656: siirtola on joitakin vuosia tehnyt erinomaista mk. Kuitenkin töiden tässä vaiheessa pitäisi 38657: työtä Haminan linnoituksen kunnostuksessa ja määrärahaa huomattavasti lisätä. 38658: Haminan varuskunnan rakennusten korjauk- 38659: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38660: sessa. Työt on tehty suunnitelmallisesti mm. 38661: taen, 38662: museoviraston valvonnan alaisena. Vanhan lin- 38663: noituksen kunnostustyö, jolla on suuri merki- 38664: tys mm. Haminan kaupungin matkailuelinkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38665: noa ajatellen, on jo verrattain pitkällä ja muu- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 38666: taman vuoden kuluttua valmiiksi saatettavissa, markkaa Haminan linnoituksen kun- 38667: mikäli varoja tarkoitukseen lisättäisiin. Vuon- nostustyöhön ja Haminan varuskunnan 38668: na 1987 osoitettiin talousarviossa kohteeseen korjaustyöhön työsiirtolavoimin. 38669: 38670: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38671: 38672: Matti Vähänäkki 38673: 1989 vp. 1083 38674: 38675: Raha-asia-aloite n:o 1029 38676: 38677: 38678: 38679: 38680: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Vietnam-Seuran 38681: toiminnan tukemiseen 38682: 38683: 38684: Eduskunnalle 38685: 38686: Suomi-Vietnam-Seura on yhdessä suoma- Indokiinan ongelmien poliittiset ratkaisut 38687: laisten ammattiliittojen kanssa järjestänyt ovat paraikaa kypsymässä, ja uusissa oloissa 38688: avustuskontteja humanitäärisiin tarkoituksiin Suomi-Vietnam-Seura pyrkii turvaamaan 38689: Vietnamiin. Erityisen tarpeellista tämä toimin- myös Suomen kaupallisten suhteiden kehitty- 38690: ta on ollut vuonna 1988, jolloin Vietnamissa misen alueella. 38691: talvisato epäonnistui ja maassa oli nälänhätää. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38692: taen, 38693: Sen lisäksi seura pyrkii edistämään suoma- 38694: laisen kulttuurin tunnetuksi tekemistä hankki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38695: malla oikeuksia suomalaisten kirjailijoiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38696: tuotantoon ja lähettämällä käännettäviä kirjo- 29.99.50 JOO 000 markkaa käytettäväk- 38697: ja varten paperia Vietnamiin. si Suomi- Vietnam-Seuran toimintaan. 38698: 38699: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38700: 38701: Matti Vähänäkki 38702: 1084 1989 vp. 38703: 38704: Raha-asia-aloite n:o 1030 38705: 38706: 38707: 38708: 38709: Väbänäkki: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen ra- 38710: kentamiseen Jaalan Sannanjärvelle 38711: 38712: 38713: Eduskunnalle 38714: 38715: Valtion kalanviljelylaitoksen rakentamisen Lisäksi hankkeen toteuttamista kiirehtii kalan- 38716: perusteluksi esitän seuraavaa: poikasten kysyntää pienempi tarjonta sekä toi- 38717: Kymen vesipiirin suorittamien tutkimusten minnassa olevien kalanviljelylaitosten etäinen 38718: mukaan Jaalan Sannanjärvi on ihanteellinen sijainti Etelä-Suomen tarpeita ajatellen. 38719: paikka lohenviljelylle. Ko. tutkimuksen mu- Valtion kalanviljelylaitoksen rakentamiseen 38720: kaan Sannanjärven etuina mainitaan hyvä si- esitetään varattavaksi 8,0 miljoonaa markkaa 38721: jainti, erinomainen veden laatu, riittävä syvän- valtion vuoden 1992 budjettiin. 38722: ne lähellä yläpuolisessa järvessä, riittävän suuri Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38723: tasainen alue laitospaikaksi, riittävä putous taen, 38724: sekä ylä- että alapuolella ja vesimäärän riittä- 38725: vyyttä voidaan parantaa yläpuolisten Suola- ja ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38726: Niskajärven alivesiä nostamalla. Lisäksi kalan- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 38727: viljely soveltuu hyvin kunnan muuhun elinkei- markkaa kalanviljelylaitoksen rakenta- 38728: norakenteeseen sitä monipuolistavana tekijänä. miseen Jaalan kunnan Sonnanjiirvelle. 38729: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38730: 38731: Matti Vähänäkki 38732: 1989 vp. 1085 38733: 38734: Raha-asia-aloite n:o 1031 38735: 38736: 38737: 38738: 38739: Väbänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson syöttöve- 38740: sijohdon rakentamiseen 38741: 38742: 38743: Eduskunnalle 38744: 38745: Kotkan ja Anjalankosken kaupungit sekä edellyttävät, että valtio tulee ihmisen yhden 38746: Vehkalahden kunta ovat saaneet vesioikeudelta perustarpeen eli puhtaan juomaveden saannin 38747: luvan rakentaa tekopohjavesilaitoksen Valkea- osalta vastaan suuremmalla panoksella kuin 38748: lan kunnan KuivaJan kylään. Tehopohjavesi- mainitulla 50,3 miljoonalla markalla. Kymijo- 38749: laitokselta johdetaan vesi osakaskuntien käyt- kivarressa ovat tehtaat vuosikymmenten aika- 38750: töön Etelä-Kymenlaaksoon vuosina 1988- na saastuttaneet yhdyskuntien puhdasvesiläh- 38751: 1991 rakennettavia yhdysvesijohtoja pitkin. teen, ja näin ollen olisi kohtuullista, että yksi 38752: Hankkeesta aiheutuvat kokonaiskustannukset puunjalostusteollisuuden merkittävin alue saisi 38753: ovat tämän hetken arvion mukaan 175 miljoo- kompensaation siitä, että sen raakavesilähde 38754: naa markkaa. Asiaan on valtion vuosien on valtion vientiteollisuuden nimissä saastutet- 38755: 1988-1989 budjeteissa varattu alkumäärära- tu. Valtion osuuden tulisikin olla 100 miljoo- 38756: haksi 14 mmk. Valtion osuudeksi on budjetissa naa markkaa Kymenlaakson vedenhankinta- 38757: määritelty koko hankkeen kustannuksiin 50,3 suunnitelman kokonaiskustannuksista. 38758: miljoonaa markkaa, jota on ehdottomasti pi- Edellä olevan perusteella ehdotan, 38759: dettävä liian pienenä. 38760: Etelä-Kymenlaakson puhdasvesihuolto on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38761: vuosikymmeniä huomattavalta osaltaan hoi- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 38762: dettu käyttämällä Kymijoen vettä sitä puhdis- markkaa Kymenlaakson syöttövesijoh- 38763: taen. Veden tämänhetkinen puhtausaste on don ja siihen liittyvien laitteiden kus- 38764: kuitenkin niin huono, että vain nyt kysymyk- tannusten valtionosuuden alkurahoi- 38765: sessä oleva tekopohjavesiratkaisu pelastaa ti- tuksena ottaen huomioon, että valtion- 38766: lanteen. Rakennemuutosvaikeuksien vuoksi osuuden kokonaismääräksi tulee hy- 38767: Kymenlaaksossa vaikeuksissa olevat kunnat väksyä JOO 000 000 markkaa. 38768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38769: 38770: Matti V äbänäkki 38771: 1086 1989 vp. 38772: 38773: Raha-asia-aloite n:o 1032 38774: 38775: 38776: 38777: 38778: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Keihässalmen kalastussa- 38779: taman rakentamiseen Pyhtäälie 38780: 38781: 38782: Eduskunnalle 38783: 38784: Pyhtään Keihässalmen satamaan esitetään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38785: perustettavaksi kalastussatama. Asian valmis- taen, 38786: telu eri tahojen yhteistyönä tulisi aloittaa pikai- 38787: sesti. Keihässalmen alueelle on vanhastaan hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38788: vät laivaväylät, onhan alue toiminut aikoinaan 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 38789: Stockforsin puutavaran lastauspaikkana ja uu- markkaa suunnittelumäärärahana ka- 38790: si laituri on valmistunut v. 1988. lastussataman rakentamiseksi Keihäs- 38791: salmelle Pyhtään kunnassa. 38792: 38793: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 38794: 38795: Matti Vähänäkki 38796: 1989 vp. 1087 38797: 38798: Raha-asia-aloite n:o 1033 38799: 38800: 38801: 38802: 38803: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannusjärven pai- 38804: kallistien n:o 14675 kunnostamiseen 38805: 38806: 38807: Eduskunnalle 38808: 38809: Kannusjärven paikallistie n:o 14675 Kymen mien pohjalta ja päällystettäisiin ainakin tar- 38810: läänissä, Vehkalahden kunnassa, on n. 18 km peellisilta osiltaan, olisivat kustannukset noin 5 38811: pitkä, mutkikas, monin osin liikenteellisesti miljoonaa markkaa. Summaan sisältyvät 38812: vaarallinen ja suurimmalta osaltaan päällystä- TVL:n Kymen piirin nimettyjen kohteiden ja 38813: mätön. Tie välittää liikennettä Haminasta luo- varatyökohteiden erilliset summat. 38814: teeseen maaseudulle ja on erittäin käytetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38815: yhdystie mm. Anjalankoskelle. Tien varrella nioittaen, 38816: on runsaasti asutusta ja myös sekä seurakun- 38817: nan että yritystoimintaa. Husulan taajaman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38818: kohdalla tie kaipaa erityisjärjestelyjä mm. ke- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 38819: vyen liikenteen osalta, joihin järjestelyihin markkaa Kannusjärven paikallistien 38820: Vehkalahden kunta on osaltaan lupautunut n:o 14675 (Vehkalahti) kunnostamisek- 38821: osallistumaan ja odottaa valtion päätöksiä. si ja päällystämiseksi tarpeellisilta osil- 38822: Mikäli tie kunnostettaisiin tehtyjen suunnitel- taan. 38823: 38824: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38825: 38826: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 38827: Matti Saarinen Jukka Roos 38828: 1088 1989 vp. 38829: 38830: Raha-asia-aloite n:o 1034 38831: 38832: 38833: 38834: 38835: Väbänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pitkänkosken-Miehik- 38836: kälän paikallistien n:o 14736 perusparantamiseen 38837: 38838: 38839: Eduskunnalle 38840: 38841: Paikallistien n:o 14736 perusparantaminen, keuksissa. Tienpidon toimenpideohjelmassa 38842: oikaisu ja kestopäällystäminen välillä Pitkä- sen kustannusarvio on 7 miljoonaa markkaa. 38843: koski-Miehikkälä on Miehikkälän kunnan Ottaen huomioon vaikeudet saada ja säilyttää 38844: elinkeinoelämän kehittämiselle kiireellinen ja työnantajia haja-asutusalueilla olisi mitä toi- 38845: välttämätön. Tieosuus välittää liikennettä kun- vottavinta, että perusparannustyö saataisiin al- 38846: nan keskustasta Pitkällekoskelle, josta on jo kamaan vuonna 1990. 38847: peruskorjattu tieosuus Onkaman kautta Pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38848: järvelle ja edelleen hyvä tieyhteys Haminaan. nioittaen, 38849: Pitkälläkoskella sijaitsee alhaisen kantokyky- 38850: luokan Miehikkälän suurin yksityinen työnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38851: taja, liikennöitsijä, jolla on Pitkälläkoskella n. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38852: 30 linja-auton varikko ja tukiasema. Liiken- 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallis- 38853: nöitsijä välittää mm. huomattavasti turistilii- tien n:o 14736 perusparantamisen aloit- 38854: kennettä Neuvostoliittoon ja on huonojen yh- tamiseen Miehikkälän ja Pitkänkosken 38855: teyksien vuoksi kunnan keskustaan ollut vai- välillä. 38856: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38857: 38858: Matti Väbänäkki 38859: 1989 vp. 1089 38860: 38861: Raha-asia-aloite n:o 1035 38862: 38863: 38864: 38865: 38866: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Merenlahden paikallis- 38867: tien n:o 14807 peruskorjaukseen 38868: 38869: 38870: Eduskunnalle 38871: 38872: TVL:n Kymen piirillä on jo pitkään ollut on jo vahvistettu ja vain toteuttamista vailla. 38873: vireillä hanke Merenlahden paikallistien n:o Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon 38874: 14807 rakenteen parantamiseksi ja tien päällys- sisällytettävä alkurahoitus, esim. 500 000 38875: tämiseksi. Tämä TVL:n toimenpideohjelman markkaa, olisi omiaan tässä vaiheessa tyydyt- 38876: noin 9,0 kilometrin paikallistieosuutta koskeva tämään alueen kuntia ja olisi osoitus siitä, että 38877: hanke n:o 2210, joka oleellisesti parantaa Tai- hankkeen päärahoitus ja toteutus voitaisiin 38878: patsaaren kunnan sisäistä yhteydenpitoa ja toi- suorittaa seuraavana vuonna eli 1991. 38879: saalta toimii Lappeenrantaan suuntautuvan lii- 38880: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38881: kenteen kokoojatienä, on jo vuosia odottanut 38882: vuoroaan, ja sitä on jatkuvasti työnnetty tuon- tavasti, 38883: nemmaksi. Tien rakenteen parantaminen ja 38884: päällystäminen olisi toteutuessaan mitä suu- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38885: rimmassa määrin omiaan parantamaan Taipal- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38886: saaren kunnan matkailuelinkeinon kehittämis- 31.24. 77 500 000 markkaa Merenlah- 38887: edellytyksiä. Hankkeen kokonaiskustannusar- den paikallistien n:o 14807 perus- 38888: vio on 6, 7 miljoonaa markkaa. Tiesuunnitelma korjauksen aloittamiseen. 38889: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38890: 38891: Matti Vähänäkki 38892: 1090 1989 vp. 38893: 38894: Raha-asia-aloite n:o 1036 38895: 38896: 38897: 38898: 38899: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken kaupun- 38900: gin Ummeljoen taajaman ohitustien rakentamiseen 38901: 38902: 38903: Eduskunnalle 38904: 38905: Anjalankosken kaupungissa on jo pitkään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38906: odotettu Ummeljoen taajaman ohitustien ra- tavasti, 38907: kentamista, koska tie on maaseudun ja taaja- 38908: mien yhdystienä koettu välttämättömänä ja 38909: kiireellisenä liikenneturvallisuuden vuoksi. 38910: Hankkeen numero on TVL:n suunnitelmissa että Eduskunta ottaisi. valtion vuoden 38911: 2205 ja maantien numero on 359. Hankkeen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38912: kokonaiskustannusarvio on 8 miljoonaa mark- 31.24.77 2 000 000 markkaa Anjalan- 38913: kaa, ja se tulisi rahoittaa siten, että vuonna kosken kaupungin Ummeljoen taaja- 38914: 1990 tiehen sijoitettaisiin 2 miljoonaa markkaa man ohitustien rakentamisen alkurahoi- 38915: ja vuonna 1991 6 miljoonaa markkaa. tukseen. 38916: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38917: 38918: Matti Vähänäkki 38919: 1989 vp. 1091 38920: 38921: Raha-asia-aloite n:o 1037 38922: 38923: 38924: 38925: 38926: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisestajalankulku-ja pyörätien 38927: rakentamiseen Tavastilan-Ylänummen maantielle n:o 3582 38928: 38929: 38930: Eduskunnalle 38931: 38932: Tavastilan-Ylänummen maantien n:o 3582 eikä nopeusrajoituksen noudattamista juuri- 38933: varrella Kotkan kaupungissa on Tavastilan ala- kaan valvota. Asiantuntijat pitävätkin kevyen 38934: asteen koulu, kauppapuutarha sekä uutta ja liikenteen väylän saamista ainoana ratkaisuna. 38935: vanhaa asutusta, jotka kaikki synnyttävät run- 38936: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 38937: saasti kevyttä liikennettä. Kymen tie- ja vesira- 38938: tavasti, 38939: kennuspiiri ja mm. Kotkan kaupungin tekni- 38940: nen lautakunta, samoin kuin mm. paikallinen 38941: työväenyhdistys ovat vuosien mittaan useissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38942: eri yhteyksissä todenneet ne vaarat, jotka var- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 38943: sinkin koululaisia uhkaavat tällä erittäin run- 31.24. 77 600 000 markkaa jalankulku- 38944: saasti liikennöidyllä tiellä. Alueelle on runsai- ja pyörätien rakentamisen aloittamiseen 38945: den pyyntöjen johdosta asetettu 60 km:n tunti- Tavastilan- Ylänummen maantielle n:o 38946: nopeusrajoitus, mutta tätä rikotaan yleisesti, 3582. 38947: 38948: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38949: 38950: Matti Vähänäkki 38951: 38952: 38953: 38954: 38955: 72 290089P 38956: 1092 1989 vp. 38957: 38958: Raha-asia-aloite n:o 1038 38959: 38960: 38961: 38962: 38963: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta virka-aluslaiturin 38964: rakentamiseen Haminaan 38965: 38966: 38967: Eduskunnalle 38968: 38969: Merenrantakaupungin Haminan useimmat keskitetyn virka-aluslaiturin aikaansaamiseksi 38970: rannat on aikojen kuluessa varattu joko sata- kaupunkiin. Tarkoituksena olisi, että laituria 38971: matoimintoihin, pienveneiden laitureille tahi käyttäisivät valtion viranomaisten ohella Ha- 38972: yritysten ja yksityisten käyttöön. Viranomais- minan kaupungin ja Vehkalahden kunnan 38973: ten pienaluksia varten ei ole olemassa keskitet- omistamat virka-alukset. Valtion osuudeksi on 38974: tyä satamapaikkaa, vaan poliisin, merivartios- laskettu noin 4 milj. mk. 38975: ton, palo- ja pelastustoiminnan, öljyntorjun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38976: nan, hinaustoiminnan yms. pienaluksille jou- nioittaen, 38977: dutaan etsimään kiinnittymis- ja rantautumis- 38978: paikkaa hajautetusti ympäri ranta-aluetta. Yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 38979: teydenpitoa, vartiointia, huoltoa yms. ajatellen 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 38980: on tilanne erittäin epätyydyttävä ja jopa vaa- markkaa alkurahoitukseksi valtion 38981: rallinen. Tämän vuoksi on Haminan kaupun- osuutena virka-aluslaiturin rakentami- 38982: gin toimesta ryhdytty toimenpiteisiin erityisen seen Haminan kaupungissa. 38983: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 38984: 38985: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 38986: Matti Saarinen Jukka Roos 38987: 1989 vp. 1093 38988: 38989: Raha-asia-aloite n:o 1039 38990: 38991: 38992: 38993: 38994: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Sapokan yhteyslii- 38995: kennelaiturin rakentamiseen Kotkassa 38996: 38997: 38998: Eduskunnalle 38999: 39000: Huomattavan sekä vakinaista että huvila- va. - Hankittujen selvitysten mukaan on lai- 39001: asutusta sisältävän Kotkan saariston yhteyslii- turin kustannusarvio tällä hetkellä noin 39002: kenne, sikäli kuin on kysymys vuoromoottorei- 1 200 000 markkaa. 39003: den, huollon ja suuren osan julkisen liikenteen 39004: tarpeista, tapahtuu Sapokan lahdella sijaitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39005: nioittaen, 39006: van yhdysliikennelaiturin kautta. Laituri on 39007: kuitenkin, sikäli kuin huomioidaan tämän päi- 39008: vän tarpeet, auttamattomasti ajastaan jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39009: jäänyt ja heikkokuntoinen. Kunnollisen ja 1990 tulo- ja menoarvioon 1 200 000 39010: alusta saakka yhdysliikennetarkoitukseen so- markkaa Sapokan yhteys/iikennelaitu- 39011: veltuvan laiturin tarve on tällä hetkellä huuta- rien rakentamiseen Kotkaan. 39012: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39013: 39014: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39015: Matti Saarinen Jukka Roos 39016: 1094 1989 vp. 39017: 39018: Raha-asia-aloite n:o 1040 39019: 39020: 39021: 39022: 39023: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuorsalon saaren 39024: vierasvene- ja huoltolaiturin rakentamiseksi Vehkalahdelle 39025: 39026: 39027: Eduskunnalle 39028: 39029: Kuorsalon saari sijaitsee Vehkalahden kun- suo)alsessa lahdessa. Kunta on myös muuten 39030: nan alueella itäisellä Suomenlahdella. Saaressa osallistunut saarelaisille tarpeellisien laitteiden 39031: on vanha kalastajakylä, ja siellä on sekä vaki- kustannuksiin, mutta uuden laiturin teko muo- 39032: tuista asutusta että varsinkin runsasta kesäasu- dostaa liian suuren taloudellisen uhrauksen 39033: tusta ja tilapäistä matkailijaliikennettä. Saares- yhdelle kunnalle ottaen huomioon, että laiturin 39034: sa on edelleen käytössä oleva hautausmaa, käyttö on ylikunnallista luonteeltaan. Kustan- 39035: jonne haudattavat, entiset saarelaiset, kuljete- nusarvio on n. 1 milj. mk. 39036: taan meritse. Kunnollisen laiturin saaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39037: välttämätöntä myös huoltoliikenteen ja mm. nioittaen, 39038: palo- ja pelastustoimen sekä vuoroliikenteen 39039: vuoksi. Tällä hetkellä on saaren huoltolaituri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39040: käyttökelvoton, ja sen sijainti yksityisellä 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 39041: maalla on kyseenalainen. Vehkalahden kunta markkaa uuden vierasvene- ja huolto- 39042: on tarjonnut uuden laiturin paikaksi omista- laiturin rakentamiseksi Kuorsalon saa- 39043: mansa vanhan koulun paikkaa, joka sijaitsee reen Vehkalahden kuntaan. 39044: 39045: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39046: 39047: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39048: Matti Saarinen Jukka Roos 39049: 1989 vp. 1095 39050: 39051: Raha-asia-aloite n:o 1041 39052: 39053: 39054: 39055: 39056: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaaren 39057: reitti- ja vierasvenesataman II rakennusvaiheen toteuttami- 39058: seen 39059: 39060: 39061: Eduskunnalle 39062: 39063: TVL:n toimesta on vuonna 1988 rakennettu lun ja Pyhtään kunnan matkailuelinkeinon 39064: Pyhtään Kaunissaareen reitti- ja vierasvenesa- edellytyksiä. 39065: taman laitteista osittain yhteysliikennelaituria Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 39066: ja vierasvenelaituria, jotka sisältyvät hankkeen taen, 39067: 1 vaiheeseen. II vaihe käsittää vierasvenesata- 39068: man huoltorakennuksen, johon on aikomus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39069: sijoittaa myös itäisen Suomenlahden kansallis- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 39070: puiston opastuskeskus. Toisen vaiheen kustan- markkaa Pyhtään Kaunissaaren reitti- 39071: nusarvio on noin 1,5 milj. mk. Valmistuttuaan ja vierasvenesataman II rakennusvai- 39072: satama parantaisi yhä lisääntyvän venematkai- heen rahoittamiseen. 39073: 39074: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39075: 39076: Matti Vähänäkki 39077: 1096 1989 vp. 39078: 39079: Raha-asia-aloite n:o 1042 39080: 39081: 39082: 39083: 39084: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan satamaan 39085: johtavan syväväylän rakentamiseen 39086: 39087: 39088: Eduskunnalle 39089: 39090: Haminan kaupungin satamiin johtaa tätä suunnitelmia. Liiallisen viivästymisen estämi- 39091: nykyä 10 metrin syväväylä, joka on nykyiselle seksi tulisi merenkulkuhallituksen saada Hami- 39092: aluskannalle liian matala, varsinkin kun kau- nan syväväylää varten vuoden 1990 talousarvi- 39093: punki on satamalaitureita rakentaessaan omal- ossa 2 miljoonan markan tutkimus- ja suunnit- 39094: ta osaltaan varautunut suurempiin aluskokoi- telumääräraha. 39095: hin. Niinpä on syväväylän saaminen 10 metrin 39096: syvyisestä 11 ,5-12-metriseksi välttämätöntä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39097: jotta uusi Palokankaan syvälaituri voitaisiin nioittaen, 39098: tehokkaasti hyödyntää. Haminan syväväylän 39099: saaminen 11,5-12 metrin syvyiseksi parantaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39100: koko Kymenlaakson tuotantotoiminnan kehi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 39101: tysedellytyksiä mitä parhaiten. markkaa Haminan satamaan rakennet- 39102: Syväväylän rakentamiskustannuksia ei voida tavan syväväylän (1 1,5-12 m) tutki- 39103: tietää tai arvioida ennen ao. tutkimuksia ja mus- ja suunnittelukustannuksiin. 39104: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39105: 39106: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39107: Matti Saarinen Jukka Roos 39108: 1989 vp. 1097 39109: 39110: Raha-asia-aloite n:o 1043 39111: 39112: 39113: 39114: 39115: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken autokat- 39116: sastusaseman suunnittelukustannuksiin 39117: 39118: 39119: Eduskunnalle 39120: 39121: Anjalankosken kaupunki on tehnyt Autore- menlaakson ajoharjoittelurata on tarkoitus ra- 39122: kisterikeskukselle aloitteen autokatsastusase- kentaa myös raskasta kalustoa palvelevaksi, 39123: man perustamisesta Anjalankoskelle. Hanke jolloin autokatsastustoiminta joustavasti sovel- 39124: niveltyy joustavasti maakunnalliseen ajohar- tuisi harjoitteluradan yhteyteen. 39125: joitteluratahankkeeseen, jota varten on perus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 39126: tettu laajapohjainen osakeyhtiö. Ajoharjoitte- taen, 39127: lurata on tarkoitus rakentaa vuoden 1989 aika- 39128: na. Kaupunki esittää, että autokatsastusase- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39129: maa koskeva hanke voitaisiin sisällyttää val- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000 39130: tion keskipitkäntähtäyksen rakentamisohjel- markkaa Anjalankosken autokatsastus- 39131: maan lähivuosina. Todettakoon vielä, että Ky- aseman perustamissuunnittelua varten. 39132: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39133: 39134: Matti Vähänäkki 39135: 1098 1989 vp. 39136: 39137: Raha-asia-aloite n:o 1044 39138: 39139: 39140: 39141: 39142: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluradan ra- 39143: kentamiseen Anjalankaskelle 39144: 39145: 39146: Eduskunnalle 39147: 39148: Liikenneministeriön aikanaan asettama työ- hankkinut rataa varten maa-alueen tavoiteha- 39149: ryhmä on jättänyt 30.4.1986 liikenneministeri- vaita paikalta kunnan keskustoimintojen lähei- 39150: ölle ehdotuksensa ajoharjoitteluratojen raken- syydestä sekä sen lisäksi teettänyt Liikennetur- 39151: tamiseksi ja sijoituspaikoiksi eri puolille valta- van asiantuntijana radan alustavan rakenta- 39152: kuntaa. Raportin mukaan ehdotetaan raken- missuunnitelman. Erittäin merkityksellisenä pi- 39153: nettavaksi yhteensä 28 rataa, joista kaksi tulisi detään vilkkaasti liikennöidyssä Kymenlaak- 39154: sijoitettavaksi Kymen lääniin, toinen näistä sossa, että radan rakentamiseen päästäisiin 39155: Anjalankaskelle Kymenlaaksossa ja toinen vuonna 1990. Mainittakoon, että valtion rahoi- 39156: Imatralle Etelä-Karjalassa. Työryhmän käsi- tusta on kokeilumielessä jo varattu Imatran 39157: tyksen mukaan tulisi ajoharjoitteluradan yllä- rataa varten, mutta se ei etäisyytensä vuoksi 39158: pitäjäksi asettaa ratakohtainen säätiö, johon palvele lainkaan Kymenlaaksoa. 39159: tulisivat mukaan niin valtio kuin ao. kuntakin Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 39160: tahi useammat alueen kunnat. Ajoratakohtai- tavasti, 39161: set perustamiskustannukset arvioidaan noin 2 39162: miljoonaksi markaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39163: Anjalankaskelle kaavailtua ajoharjoittelura- 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 39164: taa varten on Anjalankosken kaupunki jo ryh- markkaa ajoharjoitteluradan rakenta- 39165: tynyt aktiivisiin toimenpiteisiin. Se on mm. miseksi Anjalankoske/le. 39166: 39167: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39168: 39169: Matti Vähänäkki 39170: 1989 vp. 1099 39171: 39172: Raha-asia-aloite n:o 1045 39173: 39174: 39175: 39176: 39177: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta HELI-radan (Helsinki- 39178: Porvoo - Loviisa - Kotka - Hamina - Luumäki) suunnit- 39179: telukustannuksiin 39180: 39181: 39182: Eduskunnalle 39183: 39184: Jo pitkään on Kymen läänissä odotettu ns. kan satamien transitoliikenteen tarpeista saada 39185: HELI-radan suunnittelun vauhdittumista. suorempi yhteys rautateitse Neuvostoliittoon. 39186: Rautatieyhteys Helsingistä Porvoon ja Lovii- - Äskettäisissä kannanilmaisuissaan on mm. 39187: san kautta Kotkaan ja sieltä edelleen Haminan liikenneministeri Pekka Vennamo pitänyt 39188: kautta Luumäen Taavettiin on välttämätön HELI-rataa yhtenä tärkeimmistä uusista rata- 39189: Suomenlahden rannikon teollisuuslaitosten ja yhteyksistämme. 39190: satamien kannalta sekä myös matkustajaliiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 39191: nettä ajatellen. Ratayhteys Luumäelle on vält- taen, 39192: tämätön mm. raaka-aineen saannille metsäteol- 39193: lisuudelle. Useissa eri yhteyksissä on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39194: todettu, että HELI-radan suunnittelun yhtey- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 39195: dessä on tutkittava myös ratayhteyden rakenta- markkaa rataosan Helsinki - Porvoo 39196: minen Haminasta suoraan Viipuriin, jolloin - Loviisa - Kotka - Hamina - 39197: rakennustyöllä olisi Neuvostoliiton rakentama- Luumäki ja siihen liittyen myös rata- 39198: na merkitystä myös idänkauppamme tasapai- osan Hamina - Viipuri suunnittelu- 39199: nottamiseen, puhumattakaan Haminan ja Kot- kustannuksiin. 39200: 39201: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39202: 39203: Matti V ähänäkki 39204: 1100 1989 vp. 39205: 39206: Raha-asia-aloite n:o 1046 39207: 39208: 39209: 39210: 39211: Väbänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan ratapihan laa- 39212: jennukseen Haminan Hillossa 39213: 39214: 39215: Eduskunnalle 39216: 39217: Lisääntyneen liikenteen vuoksi (NL:n transi- kohdistuisi vuoteen 1990 ja 3 mmk vuoteen 39218: toliikenne mm.) on Hillon ratapihan laajennus 1991. 39219: käynyt välttämättömäksi. Haminan ja Kotkan 39220: satamien osuus koko maan VR:n tavaraliiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 39221: teestä on lähes 30 OJo. Tämän vuoksi on äärim- taen, 39222: mäisen tärkeätä, että VR, ao. tuloja kerätes- 39223: sään ko. liikenteestä, myös vastaisi huutonsa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39224: laitteistojen rakentamisessa ja rakentaisi Hillon 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 39225: ratapihan välittömästi. markkaa VR:n hallussa olevan Hillon 39226: Ratapihan laajennus voitaisiin suorittaa kah- ratapihan laajentamiseen Haminan 39227: dessa vaiheessa siten, että rahoituksesta 3 mmk kaupungissa. 39228: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39229: 39230: Matti Väbänäkki 39231: 1989 vp. 1101 39232: 39233: Raha-asia-aloite n:o 1047 39234: 39235: 39236: 39237: 39238: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta vaarallisten aineiden 39239: säilytysratapihojen suunnitteluun Haminan ja Kotkan sata- 39240: miin 39241: 39242: 39243: Eduskunnalle 39244: 39245: Haminan ja Kotkan satamat ovat molemmat Erityisratapihojen rakentaminen on tarkoi- 39246: huomattavimpia transitoliikennesatamia maas- tuksenmukaista rakentaa usean vuoden aikana, 39247: samme. Satamien kautta kuljetettava ja niissä ja niiden suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä 39248: usein välivarastaitava tavara on monasti vaa- huomiota. 39249: rallista kemikaalia yms., mikä on jo aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39250: nut ja jatkuvasti aiheuttaa vaaratilanteita. On- nioittaen, 39251: gelman poistamiseksi on mm. Kymen läänin- 39252: hallituksen puolesta suositeltu ja esitetty eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39253: tyisten vaarallisten aineiden säilytysratapihojen 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 39254: rakentamista Haminan ja Kotkan satamiin. markkaa vaarallisten aineiden säilytys- 39255: Ko. erityisratapihat tulisi rakentaa ns. VR:n ratapihojen suunnitteluun Haminan ja 39256: vastuualueella, eikä ao. kaupunkien toimesta. Kotkan satamiin. 39257: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39258: 39259: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos 39260: 1102 1989 vp. 39261: 39262: Raha-asia-aloite n:o 1048 39263: 39264: 39265: 39266: 39267: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan kaupungille 39268: uusien öljy- ja kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen 39269: markkinointiin 39270: 39271: 39272: Eduskunnalle 39273: 39274: Haminan kaupunki on viimeisten noin 10 laitosta. Valtion osuus korkotukilainan ja 39275: vuoden aikana sijoittanut kaupungin varoja -tuen osalta on ollut lähinnä marginaalinen 39276: satamiensa palveluvarustuksen parantamiseen koko sijoitustoimintaan nähden. Nykyajan me- 39277: yli 100 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä Ha- renkulussa edustaa satamien markkinointi niin 39278: minan satamalaitos onkin yksi valtakunnan itä- kuin länsikauppaakin ajatellen keskeistä 39279: uudenaikaisimmista ja välityskykyisimmistä. osaa. Asianmukaista olisi, että valtiovalta yhtä 39280: 1980-luvun alussa valmistui Palokangas 1 -pro- hyvin kuin yksityistäkin yritystoimintaa avus- 39281: jekti, ja tänä vuonna vihittiin käyttöön Palo- taisi myös kunnallista liiketoimintaa erilaisessa 39282: kangas 2 -projekti. Viimeksi mainittu maksoi markkinointi- ja tiedotustoiminnassa. 39283: kaupungille yli 30 miljoonaa markkaa. Molem- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 39284: mat osat ovat kuivalasti- ja pulptavarasatamia taen, 39285: varten. Tämän vuosikymmenen aikana on val- 39286: mistunut niin ikään Haminan uudistettu öljy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39287: satama ja laajat ratapihatyöt, samoin kuin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 39288: laajamittaiset satamaväylätyöt. Kaupungin vä- 31.99.40 750 000 markkaa avustuksek- 39289: kilukuun (runsaat 10 000 asukasta) nähden on si Haminan kaupungille sen uusien sa- 39290: Haminan kaupunki huomattavalla tavalla ra- tamalaitteistojen palvelujen markkinoi- 39291: kentanut koko valtakuntaa palvelevaa satama- mista varten. 39292: 39293: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39294: 39295: Matti Vähänäkki 39296: 1989 vp. 1103 39297: 39298: Raha-asia-aloite n:o 1049 39299: 39300: 39301: 39302: 39303: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta etanolitehtaan pe- 39304: rustamista Valkealaan koskevan selvityksen tekemiseen 39305: 39306: 39307: Eduskunnalle 39308: 39309: Oy Alko Ab on hankkinut maa-alueen Val- Edellä esitetyillä perusteilla näyttäisi mitä 39310: kealan kunnan Selänpään kylästä, Kymen lää- ilmeisimmin olevan välttämätöntä, että Val- 39311: nistä, etanolitehdasta varten. Yhtiö on selvittä- kealan etanolitehtaan kansantaloudellisista pe- 39312: nyt hankkeen tekniset toteuttamisedellytykset; rustamisedellytyksistä mitä pikimmin laadittai- 39313: kaikki valmiudet tässä suhteessa ovat olemas- siin korkeatasoinen selvitys. Käsitykseni mu- 39314: sa. Sen sijaan hankkeen kansantaloudelliset kaan tehtävään tarvittaisiin useampihenkinen 39315: vaikutukset ovat selvittämättä. Viljan ylituo- kansantalousalan asiantuntijaryhmä. 39316: tanto on kuitenkin olemassa oleva tosiasia, 39317: samoin se, että etanolin tuotannolla voidaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 39318: korvata kallista tuontienergiaa. Myös on selvi- nioittaen, 39319: tetty, että 60 000 etanolitonnin laitos on opti- 39320: maalinen kuljetusyhteyksien kannalta, samoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39321: se, että mikäli etanolia voitaisiin sekoittaa 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 39322: polttoaineisiin, olisi Sekoitettavan etanolin tar- markkaa käytettäväksi kansantaloudel- 39323: ve n. 100 000 tonnia. Lisäksi on huomattava, lisen selvityksen teettämiseen etanoli- 39324: että etanolituotannon ohessa syntyy tärkkelys- tehtaan perustamisedellytyksistä Val- 39325: aineita elinkeinoelämämme tarpeisiin. kealan kunnan Selänpään kylään. 39326: 39327: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39328: 39329: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39330: Matti Saarinen Jukka Roos 39331: 1104 1989 vp. 39332: 39333: Raha-asia-aloite n:o 1050 39334: 39335: 39336: 39337: 39338: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen raakakiven 39339: jalostus- ja markkinointimahdollisuuksien kehittämiseen 39340: 39341: 39342: Eduskunnalle 39343: 39344: Vironlahdella toimii kolme kivenlouhintaa maisen kiven jalostustyöhön ja taitoon sekä 39345: harjoittavaa yritystä, joiden työllistävä vaiku- jalostetun kiven käyttömahdollisuuksien lisää- 39346: tus on ainakin 30 henkilöä. Yritykset louhivat miseen rakennustuotannossa. 39347: raakakiveä, joka valtaosaltaan toimitetaan ul- Virolahden ohella on mm. Ylämaalla (Ky- 39348: komaille, lähinnä Italiaan jalostettavaksi erilai- men lääni) ja Miehikkälässä (Kymen lääni) 39349: siin rakennustuotantoa palveleviin tarkoituk- huomattavaa kivenlouhintatoimintaa. 39350: siin. Useissa eri yhteyksissä on keskusteltu 39351: kiviainesten jalostusmahdollisuudesta ja sitä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 39352: koskevasta yritystoiminnan kehittämisestä taen, 39353: Suomessa. Olisikin tutkittava ja selvitettävä 39354: pikaisesti: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39355: - kotimaassa tapahtuvan kivenjalostuksen 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 39356: kehittämismahdollisuuksia markkaa Virolahden Ylämaan ja Mie- 39357: - kotimaassa jalostetun kiviaineksen mark- hikkälän raakakiven jalostus- ja mark- 39358: kinoinnin kehittämistä ja kinointimahdollisuuksien tutkimiseen 39359: - jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittä- ja erityisen alan tutkimuskeskuksen ai- 39360: mistä opisto- ja yliopistotasolla. Tässä opetus- kaansaamiseen jossakin mainituista 39361: työssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota koti- kunnista. 39362: 39363: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39364: 39365: Matti Vähänäkki 39366: 1989 vp. 1105 39367: 39368: Raha-asia-aloite n:o 1051 39369: 39370: 39371: 39372: 39373: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden 39374: hankkimiseen Suomenlahden saaristosta 39375: 39376: 39377: Eduskunnalle 39378: 39379: Suomenlahden rannikolla, aina Virolahdelta rannikon kasvavan veneliikenteen matkailulli- 39380: Hankoniemeen saakka, on kesämökkirakenta- sen, ylikunnallisen, kansallisen ja jopa kan- 39381: minen yleistynyt siinä määrin, että yleiseen sainvälisen merkityksen ja myöntäisi hakemuk- 39382: virkistäytymiseen, maihinnousuun, yöpymiseen sesta avustuksia ko. maanostoihin. Avustuk- 39383: yms. vapaita rantoja on vuosi vuodelta yhä sien edellytyksenä tulisi luonnollisesti olla, että 39384: vähemmän tahi ne ovat yhä vaikeammin löy- saaret ja saaristoalueet, joita kaupat koskisi- 39385: dettävissä. Toisaalta on purjehdus ja moottori- vat, olisivat asianomaisessa kunnassa yleisiksi 39386: veneily saavuttanut yhä laajenevat mittasuhteet virkistysalueiksi lopullisesti määrättyjä esimer- 39387: sekä kansallisessa että kansainvälisessä mieles- kiksi vahvistuksen saaneen saaristoalueen yleis- 39388: sä. kaavan pohjalta ja että alue olisi myös seutu- 39389: Useat kunnat ovat tiedostaneet yleisten alu- kaavallisesti varattu samaan tarkoitukseen. 39390: eiden tarpeen Suomenlahden saaristossa ja os- 39391: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 39392: taneet sekä omia kuntataisiaan että vieraspaik- 39393: kakuntalaisia palvelevia rantautumis- ym. 39394: paikkoja ja myös niitä varustaneet veneretkeili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39395: jöitä varten. Valitettavasti kuitenkin kuntien 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 39396: voimavarat laajempien alueiden hankintoihin markkaa avustuksien myöntämiseksi 39397: ovat rajalliset ja monissa tapauksissa hankitut kunnille virkistysalueiden ostoon Suo- 39398: alueet ovat jääneet liian pieniksi ajatellen esim. menlahden saaristosta niissä tapauksis- 39399: Ahvenanmaalta, Helsingin seudulta ja ulko- sa, joissa alueen ostamisella on sen 39400: mailta Suomenlahden itäosiin suuntaavia yhä laajuuden, kaavallisesti vahvistetun 39401: kasvavia veneilijöiden määriä. käyttötarkoituksensa yms. seikkojen 39402: Kuntien halukkuutta laajempien saaristoalu- perusteella y/ikunnallista, kansallista tai 39403: eiden ostoon lisäisi huomattavasti, jos valtio kansainvälistä matkailullista merkitys- 39404: omalta osaltaan tunnustaisi Suomenlahden tä. 39405: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39406: 39407: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39408: Matti Saarinen Jukka Roos 39409: 1106 1989 vp. 39410: 39411: Raha-asia-aloite n:o 1052 39412: 39413: 39414: 39415: 39416: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönhoito- 39417: avustuksiksi Suomenlahden saaristokunnille 39418: 39419: 39420: Eduskunnalle 39421: 39422: Pienveneillä suoritettava matkailu ja retkeily Iinen merkitys, sillä veneilyyn liittyvän rantau- 39423: on Suomenlahden rannikolla suunnattomasti tumisen yms. keskittyessä sille varatuille alueil- 39424: lisääntynyt. Purje- ja moottoriveneillä suorite- le säästyisi saaristo muilta osin. Ympäristön- 39425: tut matkat ylittävät säännönmukaisesti kunnal- hoitoavustuksia tulisi jatkossa jakaa kunnille 39426: liset, maakunnalliset, valtakunnanosia koske- riippumatta siitä, onko kunnan alueen saaris- 39427: vat ja jopa kansainväliset rajat. Tilanne on tossa vakituista asutusta vai ei. Avustuksien 39428: aiheuttanut .tannikkoseudun kunnille huomat- määrä voitaisiin sitoa esim. markkoina siihen 39429: tavia paineita sekä yleisten virkistysalueiden hehtaarimäärään nähden, mitä kunta on hank- 39430: ostamiseen että niiden varustamiseen laiturein, kinut omistukseensa virkistystarkoitukseen so- 39431: keittokatoksin, vesihuoliolla yms. Kuntien veltuvia saaristoalueita. 39432: mahdollisuudet asian hoitamiseen ovat talou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 39433: dellisesti ja usein halukkuudenkin osalta rajal- 39434: liset, sillä kaukaa saapuvat veneilijät eivät 39435: ainakaan vielä nykyisin tuota asemakunnalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39436: elinkeinotoiminnan mainittavaa vilkastumista 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 39437: tai tuloja muuten. Yleisesti katsotaankin, että markkaa käytettäväksi kunnille myön- 39438: valtion tulisi olla entistä voimakkaammin mu- nettäviksi ympäristönhoitoavustuksiksi 39439: kana sekä virkistysalueiden ostossa että niiden saariston yleisten virkistysalueiden kun- 39440: varustamisessa Suomenlahden rannikolla. Asi- toonpanemiseen Suomenlahden ranni- 39441: alla olisi mitä huomattavin ympäristönsuojelul- kolla. 39442: 39443: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39444: 39445: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39446: Matti Saarinen Jukka Roos 39447: 1989 vp. 1107 39448: 39449: Raha-asia-aloite n:o 1053 39450: 39451: 39452: 39453: 39454: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminassa ja Veh- 39455: kalahdella sijaitsevan Kirkkojärven kunnostamiseksi 39456: 39457: 39458: Eduskunnalle 39459: 39460: Haminan kaupungin, Vehkalahden kunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 39461: ja ao. vesipiirin yhteistyöllä on tehty suunnitel- nioittaen, 39462: ma mainittujen kuntien alueella sijaitsevan 39463: Kirkkojärven saamiseksi kuntoon eli liiallisen 39464: rehevöitymisen ym. poistamiseksi. Kirkkojärvi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39465: on maamlT'~ tunnetuimpia lintujärviä, mutta 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 39466: järveä uhkaa liiallisen rehevöitymisen vuoksi markkaa valtion osuudeksi Haminan 39467: saastuminen, joka karkottaa ajan myötä lin- kaupungissa ja Vehkalahden kunnassa 39468: nuston. Nykyisellään ei järvi ole myöskään sijaitsevan Kirkkojärven kunnostami- 39469: ympäristönsä viihtyvyyttä lisäävä. Hankkeen seen. 39470: kustannusarvio on 1,5 miljoonaa markkaa. 39471: 39472: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39473: 39474: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39475: Matti Saarinen Jukka Roos 39476: 39477: 39478: 39479: 39480: 73 290089P 39481: 1108 1989 vp. 39482: 39483: Raha-asia-aloite n:o 1054 39484: 39485: 39486: 39487: 39488: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta viherlevän ja mui- 39489: den merta saastuttavien tekijöiden selvittämiseen itäisellä 39490: Suomenlahdella 39491: 39492: 39493: Eduskunnalle 39494: 39495: Jo useana vuonna on itäisellä Suomenlahdel- tava tarvittaessa yhteistyössä Neuvostoliiton 39496: la Virolahden, Vehkalahden, Haminan, Kot- asiantuntijoiden kanssa. Vesiviranomaisten tä- 39497: kan ja Pyhtään rannikoilla havaittu viherlevän hänastiset tutkimukset ja arvelut eivät ole saa- 39498: saastuttavia vaikutuksia. Laajat levälautat ai- neet aikaan vakuuttavaa tietoa asiasta, nähtä- 39499: heuttavat huomattavaa harmia saariston virkis- västi riittävien määrärahojen puuttumisen 39500: tyskäytölle ja eräiden kalakantojen merkittä- vuoksi. 39501: vää vähentymistä. Mm. kilohailia esiintyy vain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 39502: murto-osa entisistä määristä. Viherlevän lisäksi nioittaen, 39503: on meressä havaittu irtoroskaa, jonka joukos- 39504: sa on kemiallisia ym. aineita, joiden alkuperä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39505: ei ole tiedossa. 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 39506: Rannikon asukkaiden ja kuntien piirissä on markkaa viherlevän ja muiden merta 39507: jo pitkään ollut toivomuksena, että sinänsä saastuttavien tekijöiden selvittämiseen 39508: vielä puhtaan itäisen Suomenlahden tulevai- itäisellä Suomenlahdella tarvittaessa yh- 39509: suutta häiritsevien saastumisilmiöiden alkuperä teistyössä neuvostoliittolaisten asian- 39510: ja syyt olisi mitä pikimmin tieteellisesti tutkit- tuntijoiden kanssa. 39511: 39512: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1989 39513: 39514: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo 39515: Matti Saarinen Jukka Roos 39516: 1989 vp. 1109 39517: 39518: Raha-asia-aloite n:o 1055 39519: 39520: 39521: 39522: 39523: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattuvaaran rajavartios- 39524: ton perusparannukseen ja kunnostukseen 39525: 39526: 39527: Eduskunnalle 39528: 39529: Hattuvaaran rajavartioston rakennukset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 39530: ovat pahasti rapistuneet. Kylälle rakennettu nioittaen, 39531: hotelli-ravintola Taistelijan Talo aiheuttaa sen, 39532: että rajavartioston tiloihin tutustuu vuosittain 39533: tuhansia matkailijoita. Tilojen huono kunto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39534: suorastaan hankaloittaa rajavartioston joka- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 39535: päiväisiä toimintoja. Jo rajavartioston imagon 26.90. 74 600 000 markkaa Ilomantsin 39536: kannalta rakennukset olisi pikaisesti kunnos- Hattuvaaran rajavartioston asuintalon 39537: tettava. Myöhempi kunnostaminen tulee myös ja rajavartioaseman perusparannukseen 39538: kalliimmaksi. ja kunnostukseen. 39539: 39540: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39541: 39542: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 39543: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 39544: 1110 1989 vp. 39545: 39546: Raha-asia-aloite n:o 1056 39547: 39548: 39549: 39550: 39551: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkoulun 39552: peruskorjaukseen 39553: 39554: 39555: Eduskunnalle 39556: 39557: Onkamon metsäkoulun laajennus on ollut metsäalalla. Mm. Uimaharjun sellutehtaan 39558: vireillä vuosikausia. Vuodesta 1952 toiminut puunkorjuu tarvitsee satoja ammatti-ihmisiä. 39559: oppilaitos on laajentanut toimintaansa metsän- 39560: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 39561: omistajia kouluttavasta yksiköstä metsäalan 39562: nioittaen, 39563: peruskoulutukseen ja metsurien ammattikoulu- 39564: tukseen. 39565: Metsurien koulutustarve on selvästi kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39566: massa, vaikka koulutuslinjoille on viime vuosi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 39567: na ollut vaikea saada opiskelijoita. Itä-Suo- 29. 60. 74 5 350 000 markkaa Onkamon 39568: messa laajeneva yhteistyö Neuvostoliiton kans- metsäkoulun laajennukseen ja perus- 39569: sa lisää ammattikoulutetun työvoiman tarvetta korjaukseen. 39570: 39571: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39572: 39573: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 39574: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 39575: 1989 vp. 1111 39576: 39577: Raha-asia-aloite n:o 1057 39578: 39579: 39580: 39581: 39582: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän kansan- 39583: musiikkikeskuksen toimintaan 39584: 39585: 39586: Eduskunnalle 39587: 39588: Rääkkylän kunnassa on virinnyt voimakas Suomessa on toiminnallinen aukko kansan- 39589: kansanmusiikin harrastus. Rääkkylän kunta on musiikin edistämisessä. 39590: päättänyt perustaa karjalaiseen laulu- ja soitto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39591: perinteeseen pohjautuvan kansanmusiikkikes- nioittaen, 39592: kuksen, jonka tavoitteena on edistää kansan- 39593: musiikin harrastusta ja tutkimusta Itä-Suomes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39594: sa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 39595: Rääkkylän kansanmusiikkikeskuksen toi- 29.90.52 600 000 markkaa Rääkkylän 39596: mintaa tulisi tukea valtion toimesta, sillä Itä- kansanmusiikkikeskuksen toimintaan. 39597: 39598: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39599: 39600: Matti Väistö Pekka Pnska Esko Jokiniemi 39601: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 39602: 1112 1989 vp. 39603: 39604: Raha-asia-aloite n:o 1058 39605: 39606: 39607: 39608: 39609: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalastuksen ke- 39610: hittämiskeskuksen perustamiseksi Kesälahdelle 39611: 39612: 39613: Eduskunnalle 39614: 39615: Kesälahti on Itä-Suomessa keskeisimpiä ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39616: latalouden harjoittamispaikkakuntia. Kesälah- nioittaen, 39617: della toimii kalastuskurssi. Kalastuksen edistä- 39618: miseksi on perusteltua laajentaa opetustoimin- 39619: ta koskemaan kaikkea kalastukseen liittyvää 39620: toimintaa. Siksi on tarpeellista ja välttämätön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39621: tä perustaa sisävesikalastuksen kehittämiskes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 39622: kus Kesälahdelle, josta käsin kalatalouden ke- 30.37.01 1 000 000 markkaa sisävesika- 39623: hittämistoimintaa voitaisiin suorittaa koko Itä- lastuksen kehittämiskeskuksen perus- 39624: Suomen alueella. tamiseen Kesälahdelle. 39625: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39626: 39627: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 39628: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 39629: 1989 vp. 1113 39630: 39631: Raha-asia-aloite n:o 1059 39632: 39633: 39634: 39635: 39636: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Joensuun 39637: välisen rataosan sähköistyssuunnitelman laatimiseen 39638: 39639: 39640: Eduskunnalle 39641: 39642: Rautateiden sähköistyssuunnitelmat edellyt- tai läntistä rautatiereittiä. Sähkön hinnan jat- 39643: tävät, että Pohjanmaan ja Savon radat säh- kuva edullisuus puoltaa ratojen sähköistämis- 39644: köistetään. Karjalan rata on jo sähköistetty tä. Sähköjuna on dieselveturia huomattavasti 39645: Joensuuhun saakka. Joensuun-Kontiomäen ympäristöystävällisempi. 39646: -Oulun radan liikenne tulee lähivuosina kas- 39647: vamaan, kun radan varteen suunnitellut suuret Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39648: nioittaen, 39649: puuteollisuuslaitokset aloittavat toimintansa ja 39650: kun turismi ja laskettelu laajenevat radan vai- 39651: kutusalueella. Joensuun ja Oulun välin säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39652: köistäminen parantaisi huomattavasti rautatei- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le 39653: den mahdollisuuksia. Jos mainittu väli säh- 31.90.14 5 000 000 markkaa Oulun ja 39654: köistetään, voivat sähköjunat kulkea ympyrää Joensuun välisen rataosan sähköistys- 39655: Oulun ja/tai Kontiomäen kautta joko itäistä suunnitelman laatimiseen. 39656: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39657: 39658: Matti Väistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 39659: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 39660: 1114 1989 vp. 39661: 39662: Raha-asia-aloite n:o 1060 39663: 39664: 39665: 39666: 39667: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan vesi- 39668: ja ympäristöpiirille siirtoviemärin rakentamiseen välille 39669: Lehmo-J oensuu 39670: 39671: 39672: Eduskunnalle 39673: 39674: Lehmon taajaman jätevesien käsittely ai- tää Lehmon taajama Joensuun uuteen Kuhasa- 39675: heuttaa tällä hetkellä vakavia ongelmia lam- lon jätevedenpuhdistamoon. 39676: mikkopuhdistamon purkuojan ja sen jatkon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39677: Siilaisenpuron sekä Pyhäselän ranta-alueilla. nioittaen, 39678: Lisäksi jätevesien käsittelyn puutteellisuus es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39679: tää Lehmon taajama-alueen kehittämisen, kos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 39680: ka uusia liittyjiä viemäriverkostoon ei voida 35.25. 77 750 000 markkaa vesihuolto- 39681: enää ottaa pahenevien ympäristöongelmien työhön siirtoviemärin rakentamiseen 39682: vuoksi. 39683: välille Lehmo-Joensuu Pohjois-Karja- 39684: Paras ratkaisu jätevesien käsittelyssä on liit- lan vesi- ja ympäristöpiirissä. 39685: 39686: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39687: 39688: Matti V äistö Pekka Puska Esko Jokiniemi 39689: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 39690: 1989 vp. 1115 39691: 39692: Raha-asia-aloite n:o 1061 39693: 39694: 39695: 39696: 39697: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maata- 39698: lous- ja puutarhaoppilaitoksen puutarhaopetuksen opetus- ja 39699: asuintilojen peruskorj aukseen 39700: 39701: 39702: Eduskunnalle 39703: 39704: Ammattitaitoisista puutarha-, viher- ja puis- opetus- ja asuntotilojen peruskorjaus ja laajen- 39705: toalan työntekijöistä on puutetta Uudellamaal- taminen. 39706: la, etenkin pääkaupunkiseudulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39707: nioittaen, 39708: Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos 39709: antaa alan opetusta, mutta sen toimintaa vai- 39710: keuttaa se, että käytössä olevat opetus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39711: 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 39712: asuntolatilat ovat vanhat, ahtaat ja puutteelli- markkaa Mäntsälän maatalous- ja puu- 39713: set. tarhaoppilaitoksen puutarhaopetuksen 39714: Tehtävästään suoriutuakseen koulun olisi tilojen peruskorjaus- ja laajentamistöi- 39715: viipymättä käynnistettävä puutarhaopetuksen den käynnistämiseksi. 39716: 39717: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39718: 39719: Marjatta Väänänen Tuulikki Hämäläinen Eeva-Liisa Moilanen 39720: Elisabeth Rehn Markku Pohjola Päivi Varpasuo 39721: Saara-Maria Paakkinen Ole Wasz-Höckert Matti Saarinen 39722: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 39723: Claes Andersson Pekka Haavisto Lea Kärhä 39724: Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg Pauli Uitto 39725: 1116 1989 vp. 39726: 39727: Raha-asia-aloite n:o 1062 39728: 39729: 39730: 39731: 39732: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan kasvin- 39733: viljelyn ja vihannesviljelyn tutkimusaseman perustamiseen 39734: 39735: 39736: Eduskunnalle 39737: 39738: Uudeltamaalta puuttuu maamme ainoana Uudenmaan suhteellista osuutta erityisesti 39739: lääninä Maatalouden tutkimuskeskuksen tutki- leipäviljojen, erikoiskasvien ja vihanneskasvien 39740: musasemaverkostoon kuuluva oma maatalou- tuotannossa olisi mahdollista kasvattaa nykyi- 39741: dellinen ttutkimusasema. Tällainen valtion koe- sestään, mikä on myös järkevää ja tarkoituk- 39742: asema koetaan kaikissa lääneissä tärkeänä pe- senmukaista, koska Uudenmaan alueen oma 39743: rusasiana oman alueellisen maataloustuotan- väestö elintarvikkeiden kuluttajana edustaa lä- 39744: non edellytysten tutkimiseksi ja selvittämiseksi hes neljännestä koko maan väestöstä. 39745: neuvonnan ja käytännön viljelyn pohjaksi. Uu- 39746: dellamaalla on karjatalouden supistumisen seu- Uudenmaan alueella toimivat kaupalliset tut- 39747: rauksena siirrytty yhä enemmän kasvinviljely- kimus- ja koelaitokset eivät arvokkaasta työs- 39748: perustaiseen tuotantoon, mikä onkin perus- tään huolimatta pysty palvelemaan em. tutki- 39749: teltua, koska maakunnan ilmasto ja maaperä- mus- ja neuvontatarpeita riittävästi samalla 39750: olosuhteet mahdollistavat vaativien leipävilja- tavoin kuin viralliseen tutkimusorganisaatioon 39751: ja erikoiskasvien sekä vihanneskasvien tuotan- kuuluva tutkimusasema pystyy tekemään. 39752: non. Näiden kasvien soveliaimman lajikkeiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 39753: ja viljelytekniikan selvittämiseksi on oma maa- nioittaen, 39754: kunnallinen tutkimusasema Uudellamaaliakin 39755: välttämätön. Se auttaa myös neuvontaa ha- 39756: vainnollistamaan sanomaansa käytännön vilje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39757: lijöille, kun tutkimus ja neuvonta yhdessä voi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 39758: vat mm. maakunnallisten tutkimus- ja neuvon- 30. 70. 74 2 000 000 markkaa Uuden- 39759: tapäivien ja koulutustilaisuuksien yhteydessä maan kasvinviljelyn ja vihannesviljelyn 39760: selvittää tutkimustuloksia tuoreeltaan viljeli- tutkimusaseman suunnittelua ja perus- 39761: jöille. tamista varten. 39762: 39763: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1989 39764: 39765: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen Tuulikki Hämäläinen 39766: Elisabeth Rehn Markku Pohjola Claes Andersson 39767: Eeva-Liisa Moilanen Ole Wasz-Höckert Matti Saarinen 39768: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Ritva Laurila 39769: Lauri Metsämäki Pekka Haavisto Päivi Varpasuo 39770: Saara-Maria Paakkinen Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg 39771: Pauli Uitto 39772: 1989 vp. 1117 39773: 39774: Raha-asia-aloite n:o 1063 39775: 39776: 39777: 39778: 39779: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Kuivannon 39780: tien perusparantamiseen 39781: 39782: 39783: Eduskunnalle 39784: 39785: Jo 1800-luvun loppupuolelta on tehty aloit- painoisen kehittymisen kannalta on välttämä- 39786: teita ja suunnitelmia tieviranomaisille Kuivan- töntä, että tie korjataan välittömästi, vaikka 39787: non tien parantamiseksi. Näistä esimerkkinä alueen muita tiehankkeita lykkäämällä. Kui- 39788: on Kuivannon kylätoimikunnan vuonna 1894 vannon tiehankkeen kustannusarvio on n. 12 39789: tekemä tien parantamissuunnitelna. milj. mk. 39790: Kuivannon kylä on Orimattilan keskustaaja- 39791: man jälkeen väestömäärältään kunnan suurin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 39792: taen, 39793: talouskylä. Kylän sijainti kunnan koillisosassa 39794: Nastolan läheisyydessä on aiheuttanut sen, että 39795: kylä on ollut pakotettu suuntautumaan palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 39796: luita käyttäessään Nastolaan, kun tieyhteydet 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 39797: Orimattilan keskustaan ovat olleet koko viime markkaa Orimattilan Kuivannon tien 39798: vuosisadan huonot. Orimattilan kunnan tasa- perusparantamiseen. 39799: 39800: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 39801: 39802: Marjatta Väänänen 39803:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025