<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
152 Käyttäjää paikalla!
0.0068972110748291
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989 1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |
1: Vuoden 1989
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E4
10: Raha~asia-aloitteet 1064-1955
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18:
19: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1064-1955
26:
27: Sivu Sivu
28: 1064 Aaltonen ym.: Määrärahan osoitta- 1074 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
29: misesta Ulkopolitiikan tutkimuksen sääti- kalanviljelylaitoksen perustamiseen Hi-
30: ölle ....................................... 1119 mangalle.................................. 1129
31:
32: 1065 Aaltonen: Määrärahan osoittamises- 1075 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
33: ta Työväenmusiikki-instituutin toiminnan kalasataman rakentamiseksi Kälviälle . . . . . 1130
34: tukemiseen................................ 1120
35: 1076 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
36: 1066 Aaltonen ym.: Määrärahan osoitta- Kannuksen turkistalouden tutkimus-
37: misesta paikallislehtien koulutus- ja neu- aseman palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1131
38: vontatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
39: 1077 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
40: 1067 Aaltonen: Määrärahan osoittamises- tieyhteyden rakentamiseksi valtatien n:o 8
41: ta syöpäpotilaiden lomatoiminnan tukemi- ja Ykspihlajan sataman välille . . . . . . . . . . . . 1132
42: seen....................................... 1122
43: 1078 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
44: 1068 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 752 parantamiseksi välillä
45: Halsuan yläasteen perustamiskustannuk- Perho-Salamajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133
46: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
47: 1079 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
48: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pi-
49: 1069 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
50: dentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
51: Kaustisen evankelisen kansanopiston ja
52: Keski-Pohjanmaan opiston rakennusavus-
53: 1080 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
54: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
55: KeMoRan moottoriradan rakentamiseen
56: Veteliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ll35
57: 1070 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
58: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tukemi- 1081 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
59: seen....................................... 1125 Teknologian kehittämiskeskuksen alueyk-
60: sikön perustamiseen Kokkolaan. . . . . . . . . . . 1136
61: 1071 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
62: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tukemi- 1082 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
63: seen....................................... 1126 Euro-tietokeskuksen perustamiseen Vaa-
64: san lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1137
65: 1072 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
66: Suomen Harrastajateatteriliiton toimin- 1083 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
67: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1127 Lestijoen vesistöalueen kunnostamiseen... ll38
68:
69: 1073 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta 1084 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
70: Kauno Kleemolan muistomerkin pystyttä- Räyringinjärven, Patananjärven ja Per-
71: mistä varten 1128 honjoen kunnostustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
72:
73: 290089P
74: 4 Sisällysluettelo
75:
76: Sivu Sivu
77: 1085 R. Aho ym.: Määrärahan osoittami- 1099 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
78: sesta Riista- ja kalatalouden tutkimus- Uudenkaupungin junalauttasataman in-
79: laitoksen Reposaaren kenttäaseman toi- vestointeihin otettujen lainojen korkotu-
80: minnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
81:
82: 1086 R. Aho ym.: Määrärahan osoittami- 1100 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
83: sesta Siikaisten Leväsjoen syöttövesijoh- Uudenkaupungin junalauttasataman rata-
84: don rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141 pihan rakentamiseen...................... 1155
85:
86: 1087 R. Aho ym.: Määrärahan osoittami- 1101 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
87: sesta Porin pohjoisen satamatien rakenta- Turun ja Uudenkaupungin välisen henki-
88: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1142 löliikenteen dieselkaluston peruskorjaami-
89: seen....................................... 1156
90: 1088 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
91: partioveneiden hankkimiseen merivartios- 1102 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
92: toille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143 ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ase-
93: man parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157
94: 1089 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
95: harkinnanvaraiseksi avustukseksi Lemun 1103 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
96: kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144 misesta Kriminaalihuoltoyhdistykselle
97: Lahden aluetoimiston toimitalon rakenta-
98: 1090 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158
99: Varsinais-Suomen Nuorisoseurat ry:n toi-
100: 1104 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
101: mitilojen hankintaan...................... 1145
102: misesta esitutkintalain toteuttamisen edel-
103: 1091 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta lyttämään poliisivirkojen perustamiseen . . 1159
104: Sirppujoen perkaustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
105: 1105 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
106: misesta keskusrikospoliisin eräiden virko-
107: 1092 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
108: jen perustamiseen......................... 1160
109: eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon
110: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1147 1106 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
111: misesta keskusrikospoliisin eräisiin laite-
112: 1093 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
113: hankintoihin.............................. 1161
114: Saaristomeren merikalastuksen ja merivil-
115: jelyn tutkimusyksikön suunnittelua varten 1107 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
116: Kustaviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148 misesta konttorikoneiden hankkimiseksi
117: Hämeen läänin poliisipiireihin . . . . . . . . . . . . 1162
118: 1094 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
119: kunnille katujen ja kaavateiden rakenta- 1108 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
120: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1149 misesta keskusrikospoliisin Hämeen alue-
121: toimiston erityislaitteiden hankkimiseen . . 1163
122: 1095 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
123: Laitilan alueella tarvittavien tieinvestoin- 1109 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
124: tien rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150 misesta poliisin radioliikenteen puheensa-
125: lauslaitteiston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . 1164
126: 1096 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
127: Lehmänkur kun tien rakentamiseen . . . . . . . 1151 1110 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
128: misesta teknillisten oppilaitosten oppilas-
129: 1097 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta liikunnan edistämiseen.................... 1165
130: Isonkarin luotsiaseman korjaustyöhön . . . . 1152
131: 1111 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
132: 1098 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta misesta Pirkanmaan terveydenhuolto-
133: Hepokarin ja Kemiran satamiin johtavien oppilaitoksen lisärakennus- ja muutostyö-
134: väylien syventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153 hankkeen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
135: Sisällysluettelo 5
136:
137: Sivu Sivu
138: 1112 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1125 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
139: misesta Hämeen Kotiteollisuusyhdistys misesta Tampereen Seudun Invalidit ry:lle
140: ry:lle KÄTEVÄ-toiminnan laajentamiseen 1167 vammaisten urheilutoiminnan tukemiseen 1180
141:
142: 1113 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1126 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
143: misesta F. E. Sillanpään säätiön toimin- misesta virkistysalueiden hankintaan . . . . . . 1181
144: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
145: 1127 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
146: 1114 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- Suomen Merimieslähetysseuran toiminnan
147: misesta Suomen Kansanmusiikkiliitolle tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182
148: koulutussihteerin palkkaamiseen.......... 1169
149: 1128 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
150: 1115 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- Inarin opiston rakennuskuluihin . . . . . . . . . . 1183
151: misesta Oriveden seudun taidekoulun kan-
152: natusyhdistykselle opetuskaluston hankin- 1129 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
153: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170 Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi-
154: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184
155: 1116 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
156: misesta liikuntapaikkojen ja -tilojen ra- 1130 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
157: kentamiseen ja saneeraukseen liittyvään Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki
158: tutkimustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1171 ry:n toiminnan tukemiseen................ 1185
159:
160: 1117 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1131 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
161: misesta liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja poronlihan markkinoinnin edistämiseen . . 1186
162: tutkimustyöhön sekä toimintaan . . . . . . . . . . 1172
163: 1132 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
164: Itä-Lapin metsävaurioprojektin toteutta-
165: 1118 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
166: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187
167: misesta kansainväliseen liikunta-alan yh-
168: teistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kas- 1133 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
169: vattajien opintomatkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 1173 Hinttajärven-Lohinivan tien perusparan-
170: tamiseen Kolarissa ja Rovaniemellä . . . . . . . 1189
171: 1119 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
172: misesta Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilo- 1134 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
173: jen lainanhoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . 1174 Turtolan-Lankojärven tien päällystys-
174: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
175: 1120 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
176: misesta Kurun Ryhti ry:n ja Kurun Reipas 1135 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
177: ry:n toiminnan tukemiseen................ 1175 EMEP-tasoisten ilmantarkkailuasemien
178: rakentamiseksi Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1191
179: 1121 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
180: misesta Ruoveden Pirkat ry:lle Ruoveden 1136 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
181: urheilutalon kunnostamiseen.............. 1176 Lapissa toimivien sotaveteraanijärjestöjen
182: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192
183: 1122 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta-
184: misesta Ylöjärven Urheilijat ry:n nuoriso- 1137 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
185: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177 Rajaseutuliitto ry:n toiminnan tukemiseen 1193
186:
187: 1123 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1138 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
188: misesta Metsäntutkimuslaitokselle Poh- Lapin Ensi Koti ry:n ja ensi- ja turvako-
189: jois-Satakunnan metsätuhojen tutkimiseen 1178 din toiminnan tukemiseen................. 1194
190:
191: 1124 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1139 Ala-Harja: Määrärahan osoittami-
192: misesta Pirkanmaan rintamanaiset ry:n sesta Seinäjoen kaupunginteatterin raken-
193: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179 nuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
194: 6 Sisällysluettelo
195:
196: Sivu Sivu
197: 1140 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 1154 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
198: misesta Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n toi- misesta Vaikonojan perkauksen suunnitte-
199: minnan tukemiseen .. .. .. . . . . . . . . . .. . .. .. . 1196 luun Oulaisten Petäjäskoskella............ 1210
200:
201: 1141 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 1155 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
202: misesta Tangomusiikin edistämisyhdistys misesta maantien n:o 18217 kunnostami-
203: ry:n toiminnan tukemiseen................ 1197 seen välillä Oulainen-Kastari-Ojala . . . . 1211
204: 1142 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta-
205: 1156 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
206: misesta Allergiakeskusyhdistys ry:n kehit-
207: misesta paikallistien n:o 18241 kunnosta-
208: tämishankkeiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1198
209: miseen Pyhäjoella ja Merijärvellä......... 1212
210: 1143 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta-
211: misesta Suomen Reumaliitolle TULES- 1157 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
212: akatemian perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199 misesta Karvoskylän-Maliskylän maan-
213: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
214: 1144 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta-
215: misesta Seinäjoen ja Kokkolan syöpäneu- 1158 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
216: vonta-asemien kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . 1200 misesta Lehtimäen-Kokkovuoren maan-
217: tien parantamiseen Oulaisissa............. 1214
218: 1145 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
219: misesta valtion Haapaveden virastotalon 1159 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
220: laajentamiseen .. .. . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . 1201 misesta Oulaisten Ahonperän paikallistien
221: kunnostamiseen........................... 1215
222: 1146 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
223: misesta Merijärven pääkirjaston rakenta- 1160 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
224: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202 misesta Piipsjärven-Honkarannan pai-
225: kallistien parantamiseen Oulaisissa. . . . . . . . 1216
226: 1147 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
227: misesta kurssiosaston perustamiseksi Ou-
228: laisten kauppaoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . 1203 1161 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
229: misesta Pyhäjoen-Vihannin maantien pe-
230: 1148 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- rusparantamiseen . . . .. . . . . . .. .. . . . .. .. . . . . 1217
231: misesta ammattikoululaisten yrittäjyys-
232: koulutukseen Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 1162 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
233: misesta Tuomiojan-Relletin tien perus-
234: 1149 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- korjaamiseen Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
235: misesta 4H-neuvojien valtionavun korot-
236: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1205 1163 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
237: misesta Välikylän-Miilurannan-Sydän-
238: 1150 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- maankylän paikallistien perusparantami-
239: misesta Pyhäjoen Viirretjärven luonnon- seen Kärsämäellä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1219
240: ravintolammikon rakentamiseen . . . . . . . . . . 1206
241: 1164 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
242: 1151 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta
243: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta-
244: Pyhäjoen Liminkaojan alaosan täyden-
245: miseksi Oulaisten ja Piipsjärven välille.... 1220
246: nysperkaukseen........................... 1207
247:
248: 1152 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1165 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
249: misesta Taiusajan ja sen sivuhaarojen per- misesta alikulun rakentamiseen valtatielle
250: kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208 n:o 4 Kärsämäen kirkonkylässä . . . . . . . . . . . 1221
251:
252: 1153 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1166 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
253: misesta Kalaputaan pengerryksen rakenta- misesta katsastusaseman perustamiseksi
254: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209 Oulaisiin.................................. 1222
255: Sisällysluettelo 7
256:
257:
258: Sivu Sivu
259: 1167 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1181 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
260: misesta malminetsinnän tehostamiseksi misesta ammattikorkeakoulukokeilun
261: Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223 käynnistämiseen Kymenlaaksossa......... 1237
262:
263: 1168 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- ll82 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
264: misesta vammaisten lasten perheiden au- misesta merenkulkupiirin toimiston perus-
265: tonhankinnan tukemiseen................. 1224 tamiseen Kotkaan......................... 1238
266:
267: 1169 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1183 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
268: misesta taisteluvälineiden purkamiseen ja misesta HELI-radan eri suuntavaihtoehto-
269: poistamiseen osallistuneiden miesten kun- jen kannattavuuslaskelmien suorittami-
270: toutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225 seen....................................... 1239
271:
272: 1170 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1184 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
273: misesta vanhainkodin ja terveyskeskuksen misesta Kotkan Mussalon syväsataman
274: vuodeosaston rakentamiseksi Pyhäjoelle . . 1226 käytön markkinointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
275:
276: 1171 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1185 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
277: misesta projektisihteerin palkkaamiseen misesta Kymenlaakson Ensi-Koti Yhdistys
278: Pyhäjokialueen neuvottelukunnalle . . . . . . . 1227 ry:n turvakotitoimintaan Kotkassa........ 1241
279:
280: 1172 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1186 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
281: misesta Nurmesjärven kunnostamiseen misesta Sininauhaliitolle päihdeongelmais-
282: Kärsämäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228 ten päiväkeskustoiminnan laajentamiseen 1242
283:
284: 1187 Almgren ym.: Määrärahan osoitta-
285: 1173 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
286: misesta Sininauhaliitolle suomalaisturis-
287: misesta Pyhäjoen kuivan uoman kunnos-
288: tien päihdeongelmien ehkäisy- ja hoitotyö-
289: tamiseen Kärsämäen Venetpalossa . . . . . . . . 1229
290: hön....................................... 1243
291: 1174 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta-
292: 1188 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
293: misesta Oulaisten Hirsisaaren pengerryk-
294: misesta teatteriryhmien tukemiseen . . . . . . . 1244
295: sen kunnostukseen........................ 1230
296: 1189 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
297: 1175 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- misesta kotimaisten laatukirjojen tuotan-
298: misesta Oulaistenkosken kunnostamiseen 1231 totukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
299: 1176 Alaranta ym.: Määrärahan osoitta- 1190 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
300: misesta Kurunnevan turvetuotantoalueen misesta kotimaisen kirjallisuuden kääntä-
301: kunnostukseen Rantsilassa................ 1232 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246
302: 1177 Alho ym.: Määrärahan osoittamises- ll91 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
303: ta eduskunnan kansainvälisen toiminnan misesta jazzmusiikin edistämiseen......... 1247
304: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1233
305: 1192 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
306: 1178 Alho ym.: Määrärahan osoittamises- misesta käytettäväksi arkkitehtuurinäytte-
307: ta Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjan lyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248
308: (EELAK) tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234
309: 1193 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
310: ll79 Alho ym.: Määrärahan osoittamises- misesta taiteilijajärjestöjen valtionapujen
311: ta Suomen Lausujain Liitolle toimisto- jälkeenjääneisyyden korjaamiseen . . . . . . . . 1249
312: työntekijän palkkaamiseen................ 1235
313: ll94 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
314: ll80 Alho ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Helsingin Kulttuuritalon perus-
315: ta Sysmän Suvisoittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
316: 8 Sisällysluettelo
317:
318: Sivu Sivu
319: 1195 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 1208 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
320: misesta ylimääräisiin lisiin kansaneläkkeen sesta Varikkoniemen arkeologisten kai-
321: jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi . . . . . . . . 1251 vausten loppuun saattamiseen Hämeenlin-
322: nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1266
323: 1196 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
324: misesta energiansäästö- ja ympäristönsuo- 1209 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
325: jeluyhteistyöhön Puolan ja Neuvostoliiton sesta Suomen Laulajain ja Soittajain Liit-
326: kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253 to ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267
327:
328: 1197 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 1210 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
329: misesta luonnonsuojelualueiden hankki- sesta palloiluhallin rakentamiseen Fors-
330: miseen.................................... 1254 saan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268
331: 1198 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
332: 1211 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
333: sesta Hämeen lääninvankilan rakentami-
334: sesta Forssan ratsastajat ry:lle talliraken-
335: seen Kylmäkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1255
336: nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
337: 1199 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
338: sesta Riihimäen keskusvankilan vankien 1212 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
339: liikunta- ja tapaamistilojen rakentamiseen 1256 sesta Jänisjärven terveysliikuntakeskus
340: Oy:n rakentamishankkeisiin Tuuloksessa 1270
341: 1200 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
342: sesta pysyvän maanpuolustusnäyttelyn pe- 1213 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
343: rustamiseen Hämeenlinnaan 1257 sesta nuorisotilojen perustamiskustannuk-
344: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
345: 1201 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
346: sesta Hämeen linnan neuvottelukunnan 1214 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
347: perustamiseen............................. 1258 sesta maaseudun pienimuotoisen yritystoi-
348: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
349: 1202 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
350: sesta Mustialan maatalousoppilaitoksen 1215 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
351: liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokka- sesta Päijänteen tulvahaittojen selvittämi-
352: huoneiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1259 seen....................................... 1273
353:
354: 1203 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1216 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
355: sesta Mustialan maatalousoppilaitoksen sesta Tarpianjoen järjestelyihin Kalvolassa 1274
356: sikalan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260
357: 1217 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
358: 1204 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
359: sesta Hauhon reitin rantapengerrysten
360: sesta Tammelan metsäoppilaitoksen lisä-
361: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275
362: rakennukseen ja peruskorjaukseen . . . . . . . . 1262
363:
364: 1205 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1218 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
365: sesta Ypäjän maatalousoppilaitoksen kou- sesta Matkun ja Kojon alueen vesihuolto-
366: lurakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 1263 hankkeeseen Forssassa.................... 1276
367:
368: 1206 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1219 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
369: sesta teknillisen alan ammattikorkeakou- sesta Maatalouden tutkimuskeskukselle
370: lun perustamiseen Forssan teknillisen kou- kausi- ja ruuhka-apulaisten pa1kkauksiin 1277
371: lun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1264
372: 1220 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
373: 1207 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- sesta Maatalouden tutkimuskeskukselle
374: sesta Forssan ammatillisten oppilaitosten päivystyshenkilökunnan palkkaamiseksi
375: yhteisen kurssiosaston perustamiseen . . . . . 1265 Hevostalouden tutkimusasemalle Ypäjälle 1278
376: Sisällysluettelo 9
377:
378: Sivu Sivu
379: 1221 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1234 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
380: sesta Maatalouden tutkimuskeskukselle sesta Liesjärven kansallispuiston opastus-
381: ennalta arvaamattomiin tutkimustarpeisiin keskuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
382: ja tutkijakoulutuksen tehostamiseen . . . . . . 1279
383: 1235 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
384: 1222 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- sesta vesi- ja ympäristöhallinnon ympäris-
385: sesta otsonitutkimukseen tarvittavien ana- tötutkimuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1295
386: lysaattorilaitteiden hankkimiseksi Maata-
387: louden tutkimuskeskukselle Jokioisissa . . . 1280 1236 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
388: sesta Forssan kehräämöalueen rakennus-
389: 1223 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- ten säilyttämiseen Forssassa............... 1296
390: sesta Maatalouden tutkimuskeskukselle
391: Hevostalouden tutkimusaseman hevosur- 1237 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
392: heilualueen kunnostamiseen Ypäjällä . . . . . 1281 sesta eläkkeensaajien asumistukien yli-
393: määräiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1297
394: 1224 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
395: sesta pellavanviljelyn tehostamiseen....... 1282 1238 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
396: misesta Yhdistyneiden Kansakuntien asei-
397: 1225 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- denriisuntaviikon järjestelykuluihin....... 1298
398: sesta Lounais-Hämeen tiehankkeisiin . . . . . 1283
399: 1239 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
400: misesta Uudenmaan läänin taidetoimikun-
401: 1226 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
402: nalle taiteilijoiden apurahoiksi . . . . . . . . . . . . 1299
403: sesta Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alu-
404: een tiehankkeisiin......................... 1285
405: 1240 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
406: misesta Suomen Montessoriyhdistys ry:lle
407: 1227 Anttila ym.: Määrärahan osoittami-
408: varhaiskasvatusinstituutin perustamiseen 1300
409: sesta Päijät-Hämeen eräisiin tiehankkei-
410: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287
411: 1241 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
412: misesta lääkintöhallitukselle psykotera-
413: 1228 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- pian täydennyskoulutuksen järjestämiseen 1302
414: sesta liukkaan kelin ajoharjoitteluradan
415: rakentamiseksi Urjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288 1242 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
416: misesta Suomen Mielenterveysseura ry:n
417: 1229 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- toiminnan tukemiseen .. . . . . .. . . .. . . . . . . .. 1303
418: sesta Vesivehmaan lentokentän kiitoradan
419: leventämiseen Asikkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1289 1243 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
420: misesta vanhusten mielenterveyshäiriöiden
421: 1230 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- tutkimiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1304
422: sesta maakaasuverkon jatkorakentamiseen
423: välillä Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki 1290 1244 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
424: misesta Vapaaksi Huumeista ry:n toimin-
425: 1231 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- nan tukemiseen .. .. . . . . .. . . . . .. .. .. . . . . . .. 1305
426: sesta kunnille vanhusten, vammaisten ja
427: pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemi- 1245 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
428: seen....................................... 1291 misesta ympäristökatastrofien korvauksiin 1306
429:
430: 1232 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1246 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta-
431: sesta valtionosuutena kunnille ympäris- misesta nuorten yhteisöasumisen tukemi-
432: tönsuojelun käyttökustannuksiin . . . . . . . . . 1292 seen....................................... 1307
433:
434: 1233 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1247 Apukka ym.: Määrärahan osoittami-
435: sesta jätteiden hyötykäytön edistämiseen.. 1293 sesta Kultamuseon toiminnan tukemiseen 1308
436: 10 Sisällysluettelo
437:
438: Sivu Sivu
439: 1248 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 1262 Astala: Määrärahan osoittamisesta
440: sesta kuntien nuorisotyön valtionosuuden venäjän kielen professorin viran perus-
441: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 tamiseen Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . 1323
442:
443: 1249 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 1263 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
444: sesta valtakunnallisten nuorisojärjestöjen sesta opintolainojen valmistumisen jälkei-
445: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310 sen korkotukiajan pidentämiseksi..... . . . . 1324
446:
447: 1250 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 1264 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
448: sesta saamelaiskulttuurin tukemiseen . . . . . 1311 sesta opintorahan perusosan korottami-
449: seen ....................................... 1325
450: 1251 Apukka ym.: Määrärahan osoittami-
451: sesta Lapin turkistarhojen rehunkuljetus- 1265 Astala: Määrärahan osoittamisesta
452: kustannusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1312 kirjastojen perustamiskustannuksiin . . . . . . 1326
453: 1252 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 1266 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
454: sesta valtatien n:o 4 parantamiseen välillä sesta mustalaisväestön koulutus- ja kult-
455: Lohijoki-Vuotso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313 tuurikeskuksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . 1327
456: 1253 Apukka: Määrärahan osoittamisesta 1267 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
457: maantien n:o 950 (Salla-Onkamon th.) sesta Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n
458: perusparantamiseen....................... 1314 mediakulttuurisen projektin toteuttamisen
459: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328
460: 1254 Apukka: Määrärahan osoittamisesta
461: maantien n:o 968 (Akujärvi-Kolmosjoki)
462: 1268 Astala: Määrärahan osoittamisesta
463: perusparantamiseen....................... 1315
464: Turun seudun itäisen ammattikoulun
465: 1255 Apukka: Määrärahan osoittamisesta suunnittelun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1329
466: Sieppijärven-Lohinivan maantien perus-
467: 1269 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
468: parantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohi-
469: sesta Vanhan Suurtorin alueen rakennus-
470: niva ....................................... 1316
471: ten peruskorjaukseen Turussa . . . . . . . . . . . . 1330
472: 1256 Apukka ym.: Määrärahan osoittami-
473: sesta Sokiin alueen jatkotutkimuksiin . . . . . 1317 1270 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
474: sesta kuntien kulttuuritoiminnan palk-
475: 1257 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- kauskustannuksiin........................ 1331
476: sesta Suomen Reumaliitolle TUPa-projek-
477: tin toteuttamisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1318 1271 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
478: sesta kuntien kulttuuritoiminnan tukemi-
479: 1258 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- seen....................................... 1332
480: sesta työllisyysperusteisten investointien
481: valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1319 1272 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
482: sesta valtion yksivuotisten taiteilija-apura-
483: 1259 Astala: Määrärahan osoittamisesta hojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1333
484: piirihallintoviranomaisten hallinnon de-
485: mokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Tu- 1273 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
486: run ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1320 sesta läänien taidetoimikunnille taiteen
487: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1334
488: 1260 Astala: Määrärahan osoittamisesta
489: valtion Raision virastotalon rakentamisen 1274 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
490: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1321 sesta käytettäväksi kirjallisuuden julkaisu-
491: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1335
492: 1261 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
493: sesta valtion Uudenkaupungin virastota- 1275 Astala ym.: Määrärahojen osoittami-
494: lon suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1322 sesta teatteri- ja tanssiryhmien tukemiseen 1336
495: Sisällysluettelo 11
496:
497: Sivu Sivu
498: 1276 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1290 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
499: sesta kansallisen elokuva-, televisio- ja sesta tuotteiden ympäristövaikutuksia kos-
500: videotuotannon ja -jakelun edistämiseen.. 1338 kevaan tiedotukseen . .. . . . . . . . . .. . . . . .. .. . 1352
501:
502: 1277 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1291 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
503: sesta turkulaisen Aurinkobaletin toimin- sesta luonnon- ja ympäristönsuojelua pal-
504: nan tukemiseen . . . . . . . . . . .. .. .. .. .. . . . . . .. 1339 velevaan tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . 1353
505:
506: 1278 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1292 Astala: Määrärahan osoittamisesta
507: taiteen alan tutkimus- ja julkaisutoimin- Saaristomeren kansallispuiston maanhan-
508: nan tukemiseen . .. .. .. .. . . . . . . . . .. .. . .. . . . 1340 kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354
509:
510: 1279 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1293 Astala: Määrärahan osoittamisesta
511: sesta paikallislehtien koulutus- ja neuvon- Kurjenrahkan kansallispuiston maanhan-
512: tatoiminnan kehittämiseen................ 1341 kintaa varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1355
513:
514: 1280 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1294 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
515: sesta saamenkielisen kulttuuri- ja julkaisu- sesta nuorten osuuskunta-asumisen tutki-
516: toimen tukemiseen . . . . . . . .. .. .. .. . . . . . .. .. 1342 miseen . .. .. . . . .. .. . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . .. 1356
517:
518: 1281 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1295 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
519: työväen- ja seurantalojen korjaukseen . . . . 1343 misesta opintolainojen valmistumisen jäl-
520: keisen korkotuen maksamisen budjettipe-
521: 1282 Astala: Määrärahan osoittamisesta rusteiseen pidentämiseen.................. 1357
522: TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra-
523: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . .. .. .. .. . . . . . . .. . 1344 1296 Backman: Määrärahan osoittamises-
524: ta Kangasniemen Musiikkiviikoille........ 1358
525: 1283 Astala: Määrärahan osoittamisesta
526: vastaanottovaraston rakentamiseksi valta- 1297 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
527: kunnallisen tiemuseon yhteyteen Raisiossa 1345 misesta valtakunnallisten nuorisojärjestö-
528: jen valtionapuun.......................... 1359
529: 1284 Astala ym.: Määrärahan osoittami-
530: sesta saamenkielistä ohjelmatoimintaa 1298 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
531: palvelevan oman ulaverkon rakentamista misesta valtakunnallisten nuoriso- ja pal-
532: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . 1346 velujärjestöjen toiminnan tukemiseen..... 1360
533:
534: 1285 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1299 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
535: Turun-Toijalan radan sähköistystöiden misesta kuntien nuorisotyön tukemiseen . . 1361
536: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347
537: 1300 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
538: 1286 Astala: Määrärahan osoittamisesta misesta Sosialidemokraattisen Nuorison
539: Turun seudun kuntien joukkoliikenneyh- Keskusliitto ry:lle Suvaitsevaisuus-kam-
540: teistyön tukemiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1348 panjan järjestämiseen..................... 1362
541:
542: 1287 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1301 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
543: sesta kuluttajaviranomaisten ympäristöva- misesta inkerinsuomalaisten nuorten kou-
544: listustoimintaa varten . .. . . . . . . . . .. . . . . . .. . 1349 lutusohjelmia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363
545:
546: 1288 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1302 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
547: maakaasuputken rakentamiseen Varsinais- misesta kalatalouden rakentamis- ja kun-
548: Suomeen.................................. 1350 nostamishankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1364
549:
550: 1289 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1303 Backman ym.: Määrärahan osoitta-
551: vammaisille henkilöille järjestettävään lo- misesta TVL:n henkilöstön Lomatoimin-
552: matoimintaan .. . .. .. . . . . . .. . . . . .. .. . . .. . . . 1351 nan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . 1365
553: 12 Sisällysluettelo
554:
555: Sivu Sivu
556: 1304 Backman ym.: Määrärahan osoitta- 1315 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
557: misesta jätehuollon kehittämiseen. . . . . . . . . 1366 anslag tili stöd för Wasa teater............ 1380
558:
559: 1305 Backman ym.: Määrärahan osoitta- 1315 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
560: misesta luonnonsuojelualueiden hankin- tamisesta Wasa teater -nimisen teatterin
561: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1367 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1381
562:
563: - 1306 Backman ym.: Määrärahan osoitta- 1316 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
564: misesta asunto-olojen kehittämisrahas- anslag till stöd för Nordiska konstskolan i
565: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 Karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382
566:
567: - 1307 Backman ym.: Määrärahan osoitta- 1316 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
568: misesta nuorisoasuntoyhdistysten oma- tamisesta Nordiska konstskolan -nimisen
569: pääoman kattamiseen..................... 1369 koulun toiminnan tukemiseen Kokkolassa 1383
570:
571: 1308 Björklund ym.: Määrärahan osoitta- 1317 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
572: misesta opintotuen asumislisän korottami- anslag till Åbolands Svenska Ungdoms-
573: seen ....................................... 1370 förbund för videoproduktion . . . . . . . . . . . . . 1384
574:
575: 1309 Björklund ym.: Määrärahan osoitta- 1317 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
576: misesta lukemisharrastuksen edistämiseen 1371 tamisesta Åbolands Svenska Ungdomsför-
577: bund -nimiselle liitolle videotuotantoon . . . 1385
578: 1310 Björklund: Om anvisande av anslag
579: tili stöd för Fria Musikskolan . . . . . . . . . . . . . 1372 1318 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
580: anslag för grundförbättring av landsvägen
581: 1310 Björklund: Määrärahan osoittami- Hirvlax-Kantlax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1386
582: sesta Fria Musikskolan -nimisen koulun
583: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1373
584: 1318 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
585: tamisesta Hirvlaxin-Kantlaxin maantien
586: 1311 Björklund ym.: Määrärahan osoitta-
587: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387
588: misesta Työväen kansainvälisyysfoorumi
589: ry:n toiminnan tukemiseen................ 1374
590: 1319 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
591: 1312 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för nedsättande av TV-licensavgif-
592: anslag för renovering av Residenshuset i ten för studerande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
593: Nykarleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1375
594: 1319 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
595: 1312 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- tamisesta opiskelijoiden tv-lupamaksun
596: tamisesta Uudessakaarlepyyssä sijaitsevan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1389
597: Residenshuset-nimisen rakennuksen perus-
598: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1376 1320 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
599: anslag för lindrande av effekterna av
600: 1313 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- strukturomvandlingen i Vasa Iän.......... 1390
601: tamisesta Siirtolaisinstituutin toiminnan
602: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1377 1320 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
603: tamisesta rakennemuutoksen vaikutusten
604: 1314 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av lieventämiseen Vaasan läänissä . . . . . . . . . . . 1391
605: anslag för slutförande av arbetena på ett
606: arktiskt museum i Jakobstad. . . . . . . . . . . . . . 1378 1321 Donner: Om anvisande av anslag för
607: stödjande av UNRWA.................... 1392
608: 1314 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit-
609: tamisesta arktisen museon töiden loppuun 1321 Donner: Määrärahan osoittamisesta
610: saattamiseen Pietarsaaressa . . . . . . . . . . . . . . . 1379 UNRWA:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 1393
611: Sisällysluettelo 13
612:
613: Sivu Sivu
614: 1322 Donner: Om anvisande av anslag tili 1330 Donner: Määrärahan osoittamisesta
615: stöd för människorättsorganisationer och Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien
616: annan humanitär människorättsverksam- liitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1409
617: het........................................ 1394
618: 1331 Donner m.fl.: Om anvisande av an-
619: 1322 Donner: Määrärahan osoittamisesta slag för stödjande av opinionstidningar... 1410
620: ihmisoikeusjärjestöjen ja muun humani-
621: taarisen ihmisoikeustoiminnan tukemiseen 1395 1331 Donner ym.: Määrärahan osoittami-
622: sesta mielipidelehtien tukemiseen . . . . . . . . . 1411
623: 1323 Donner: Om anvisande av anslag för
624: uppgörande av en läslig sammanfattning 1332 Donner: Om anvisande av anslag tili
625: av statsbudgeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396 Navigationssällskapet i Finland för upp-
626: rustning av en utbildningsbåt . . . . . . . . . . . . . 1412
627: 1323 Donner: Määrärahan osoittamisesta
628: helppolukuisen tiivistelmän laatimiseksi 1332 Donner: Määrärahan osoittamisesta
629: valtion tulo- ja menoarviosta . . . . . . . . . . . . . 1397 Navigationssällskapet i Finland -nimiselle
630: seuralle koulutusveneen varustamiseen.... 1413
631: 1324 Donner m.fl.: Om anvisande av an-
632: slag tili teatergruppen Viirus för anskaf- 1333 Donner: Om anvisande av anslag för
633: fande av utrymmen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398 stödjande av Flyktingrådgivningscentralen 1414
634:
635: 1324 Donner ym.: Määrärahan osoittami- 1333 Donner: Määrärahan osoittamisesta
636: sesta teatteriryhmä Viirukselle tilojen han- Pakolaisneuvontapisteen toiminnan tuke-
637: kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1415
638:
639: 1325 Donner m.fl.: Om anvisande av an- 1334 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
640: slag för anskaffning av konstverk tili of- misesta poliisin virkojen lisäämiseksi Uu-
641: fentliga byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1400 denmaan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416
642:
643: 1325 Donner ym.: Määrärahan osoittami- 1335 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
644: sesta taideteosten hankkimiseen julkisiin misesta opetustyön ohessa tapahtuvaan
645: rakennuksiin.............................. 1401 luokanopettajien poikkeuskoulutukseen
646: Helsingin yliopistossa..................... 1417
647: 1326 Donner: Om anvisande av anslag för
648: stödjande av cirkus- och serietecknings- 1336 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
649: konst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402 misesta Uudenmaan kotiteollisuusneuvon-
650: tajärjestöjen palkkausmenojen valtion-
651: 1326 Donner: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1418
652: sirkus- ja sarjakuvataiteiden tukemiseen . . 1403
653: 1337 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
654: 1327 Donner: Määrärahan osoittamisesta misesta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton
655: elokuvan laatutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404 kerhonohjaajien koulutuksen tukemiseen 1419
656: 1328 Donner: Määrärahan osoittamisesta 1338 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
657: kansallisen elokuva-, televisio- ja video- misesta veneilysatamien rakentamiseen . . . 1420
658: tuotannon ja -jakelun edistämiseen . . . . . . . 1405
659: 1339 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
660: 1329 Donner: Om anvisande av anslag tili misesta Ruotsinpyhtään ns. Ruukkipro-
661: Amatörfotografklubben i Helsingfors för jektin toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1421
662: anskaffande av laboratorium . . . . . . . . . . . . . 1407
663: 1340 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
664: 1329 Donner: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan korkeakoulun perustamiseen 1422
665: Amatörfotografklubben i Helsingfors
666: -nimiselle yhdistykselle laboratorion han- 1341 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
667: kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408 Pori Jazz 66 ry:n toiminnan tukemiseen . . 1423
668: 14 Sisällysluettelo
669:
670: Sivu Sivu
671: 1342 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1356 Fred: Määrärahan osoittamisesta ra-
672: urheilijoiden rauhantapaamisen kustan- kennusavustuksena Kauhajoen evankeli-
673: nuksiin .. . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . .. .. .. .. . 1424 selle opistolle . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1438
674:
675: 1343 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1357 Fred: Määrärahan osoittamisesta
676: liikuntaopistojen harkinnanvaraisiin avus- Lehtimäen opiston rakennusten perus-
677: tuksiin.................................... 1425 korjaukseen .. . . . . . .. . .. . . . .. . . . . .. .. . . . . . 1439
678:
679: 1344 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1358 Fred: Määrärahan osoittamisesta
680: Karvianjoen vesistön järjestelyyn ja tulva- Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toi-
681: suojeluun................................. 1426 minnan tukemiseen . . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . . . 1440
682:
683: 1345 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1359 Fred: Määrärahan osoittamisesta las-
684: Siikaisten vesistöjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . 1427 ten ja nuorten musiikkiharrastuksen tuke-
685: miseen .. .. . . . . . .. . .. . . . . . . .. . .. . . .. . . . . . . . 1441
686: 1346 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
687: Merikarvianjoen tulvapenkereen rakenta- 1360 Fred: Määrärahan osoittamisesta
688: miseen.................................... 1428 paikallislehtien koulutus- ja neuvontatoi-
689: minnan kehittämiseen..................... 1442
690: 1347 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
691: Satakunnan tiepiirin perustamiseen . . . . . . . 1429 1361 Fred: Määrärahan osoittamisesta
692: Larsmon Lähetyskodin laajentamiseen.... 1443
693: 1348 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
694: Merikarvian-Träskvikin maantien perus- 1362 Fred: Määrärahan osoittamisesta
695: parantamiseen . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1430 turkistarhauksen tukemiseen.............. 1444
696:
697: 1349 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1363 Fred: Määrärahojen osoittamisesta
698: Hyveiän ja Söörmarkun välisen tien pe- luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kun-
699: ruskorjauksen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1431 nossapitoon............................... 1445
700:
701: 1350 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1364 Fred: Määrärahan osoittamisesta
702: Luvian Korven liittymien valaisemiseen maantien n:o 7333 parantamiseen välillä
703: valtatiellä n:o 8 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1432 Seppälä- Mustamaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1447
704:
705: 1351 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1365 Fred: Määrärahan osoittamisesta Ra-
706: Satakunnan rintamaveteraani- ja sotavete- parannan-Kauhajärven paikallistien n:o
707: raanijärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1433 17727 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
708:
709: 1352 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1366 Fred: Määrärahan osoittamisesta
710: Leineperin ruukkialueen säilyttämiseen . . . 1434 Mäenpään paikallistien n:o 17765 perus-
711: parantamiseen . . . . . . .. . . . . . .. .. . .. .. . . . . . . 1449
712: 1353 Fred: Määrärahan osoittamisesta ter-
713: veyskasvatuksen huumeaineiston kustan- 1367 Fred: Määrärahan osoittamisesta
714: tamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1435 Jurvan-Kylänpään maantien parantami-
715: seen....................................... 1450
716: 1354 Fred: Määrärahan osoittamisesta ra-
717: kennusavustuksena Kalajoen kristilliselle 1368 Fred: Määrärahan osoittamisesta
718: kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1436 joukkoliikenteen kehittämiseen . . . . . . . . . . . 1451
719:
720: 1355 Fred: Määrärahan osoittamisesta ra- 1369 Fred: Määrärahan osoittamisesta
721: kennusavustuksena Karhunmäen kristilli- avustajien palkkaamiseen vaikeavammai-
722: selle kansanopistolle . . . . . . . . . .. .. . .. .. .. . . 1437 sille ....................................... 1452
723: Sisällysluettelo 15
724:
725: Sivu Sivu
726: 1370 Fred: Määrärahan osoittamisesta ke- 1383 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
727: hitysvammaisten asumispalveluiden järjes- tamisesta toimistohenkilökunnan palk-
728: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1453 kaukseen kansalais- ja työväenopistoihin 1467
729:
730: 1371 Fred: Määrärahan osoittamisesta vä- 1384 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
731: kivaltaisten alkoholistien omaisten turva- tamisesta Työväen keskusmuseotoiminnan
732: kotiverkoston perustamis- ja käyttökus- tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468
733: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1454
734: 1385 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
735: 1372 Fred: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Suomen Nuorisokirjallisuuden
736: Kälviän vanhainkodin rakentamiseen . . . . . 1455 Instituutin toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1469
737:
738: 1386 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
739: 1373 Fred: Määrärahan osoittamisesta Fö-
740: tamisesta suomalaisten optikkojen luku-
741: rening de Gamlas Hemmet ry:lle Kokko-
742: kausimaksuihin Astonin teknillisessä kor-
743: lassa...................................... 1456
744: keakoulussa Englannissa.................. 1470
745: 1374 Fred: Määrärahan osoittamisesta 1387 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
746: Lehtomäen narkomaanikodin henkilökun- tamisesta lisähenkilökunnan palkkaami-
747: nan asuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1457 seen lennonvarmistustehtäviin lentoturval-
748: lisuuden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
749: 1375 Fred: Määrärahan osoittamisesta al-
750: koholistien ja narkomaanien hoitokodin 1388 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
751: käyttökustannuksiin Parkanossa.......... 1458 tamisesta ylimääräisiin lisiin työttömyys-,
752: sairaus- ja äitiyspäivärahan korottamisek-
753: 1376 Fred: Määrärahan osoittamisesta si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1472
754: MS-potilaiden ja muiden neurologisesti
755: vammautuneiden kuntoutukseen.......... 1459 1389 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
756: tamisesta työajan lyhentymisestä johtu-
757: 1377 Fred: Määrärahan osoittamisesta vaan lisävirkojen perustamiseen tervey-
758: vammaisjärjestöille vaikeasti vammautu- denhuoltoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1473
759: neiden kuntoutusleirien järjestämiseen . . . . 1460
760: 1390 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
761: 1378 Fred: Määrärahojen osoittamisesta tamisesta Suomen Kristillisen Työväen-
762: uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseen 1461 liiton sosiaaliseen toimintaan . . . . . . . . . . . . . 1474
763:
764: 1379 Fred: Määrärahan osoittamisesta 1391 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
765: Rovaniemen Kirkkolammen ruoppaami- tamisesta vuokra-asuntojen rakentamisek-
766: seksi ja kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1463 si erityisesti kasvukeskusalueille........... 1475
767:
768: 1392 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
769: 1380 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
770: tamisesta ympäristöhallinnon koulutus-
771: tamisesta henkilökunnan palkkaamiseksi
772: tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1476
773: Hämeen lääninhallitukseen ilmansuojelu-
774: tehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464 1393 Haavisto: Määrärahan osoittamises-
775: ta Santahaminan vapauttamiseksi asunto-
776: 1381 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit- ja virkistyskäyttöön....................... 1477
777: tamisesta opettajien käytännön työelä-
778: mään osallistumista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1465 1394 Haavisto: Määrärahan osoittamises-
779: ta mielipidelehtien tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1478
780: 1382 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit-
781: tamisesta kokonaistyöaikaan ja -palk- 1395 Haavisto: Määrärahan osoittamises-
782: kaukseen siirrettävien kansanopistojen lu- ta ympäristönsuojeluun Suomen lähialu-
783: kumäärän nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466 eilla....................................... 1479
784: 16 Sisällysluettelo
785:
786: Sivu Sivu
787: 1396 Haavisto: Määrärahan osoittamises- 1410 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
788: ta nuorten asunto-osuuskunnille . . . . . . . . . . 1480 sesta valtion virastotalon rakentamiseen
789: Raisioon.................................. 1494
790: 1397 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami-
791: sesta Haapamäen avovankilan rakentami- 1411 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
792: seen....................................... 1481 sesta valtion virastotalon rakentamiseen
793: Saloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1495
794: 1398 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami-
795: sesta läänin kehittämisrahaan............. 1482 1412 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
796: sesta Rauman normaalikoulun rakentami-
797: 1399 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- seen....................................... 1496
798: sesta Konneveden lukion ja yläasteen ym-
799: päristökasvatuksen kehittämisprojektiin . . 1483 1413 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
800: sesta korkeakoulujen tutkintojen ja ope-
801: 1400 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- tuksen kehittämiseen...................... 1497
802: sesta ammattikurssitilan rakentamiseksi
803: Pihtiputaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484 1414 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
804: sesta korkeakoulujen tutkijankoulutuksen
805: 1401 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1498
806: sesta metsätietokeskuksen suunnitteluun
807: Jämsänkoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485 1415 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
808: sesta korkeakouluopiskelijoiden opintora-
809: 1402 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- han perusosan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . 1499
810: sesta opintotuen asumislisän tarveharkin-
811: nan lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1486 1416 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
812: sesta yhdyshenkilöiden palkkaamiseen ro-
813: 1403 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- maanilasten koulunkäyntimahdollisuuk-
814: sesta Koti ja Koulu -yhdistysten Liiton sien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500
815: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487
816: 1417 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
817: 1404 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta koulunkäyntiavustajien palkkaami-
818: sesta Jämsän-Kaipolan tien perusparan- seen....................................... 1501
819: tamiseen ja kevyen liikenteen väylän ra-
820: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488 1418 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
821: sesta peruskoulujen ja lukioiden perus-
822: 1405 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- tamiskustannuksiin Turun ja Porin läänis-
823: sesta Kärkisten salmen sillan rakentami- sä......................................... 1502
824: seen....................................... 1489
825: 1419 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
826: 1406 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta Untamalan koulun peruskorjaukseen
827: sesta Jämsän, Korpilahden, Muuramen ja Laitilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503
828: Joutsan venesatamien varustamiseen...... 1490
829: 1420 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
830: 1407 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta Riihikosken ala-asteen koulun perus-
831: sesta Jämsän-Jyväskylän maakuntauran korjaukseen Pöytyällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504
832: mallireitin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1491
833: 1421 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
834: 1408 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta opintososiaalisten etujen takaami-
835: sesta yleisen asumistuen maksamiseksi seen ylimääräisin järjestelyin kaikille kan-
836: opintotukietuutensa käyttäneille . . . . . . . . . . 1492 sanopistojen opiskelijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . 1505
837:
838: 1409 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 1422 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
839: sesta läänin kehittämisrahana Turun ja sesta Turun kristillisen opiston rakentami-
840: Porin läänille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1493 seen....................................... 1506
841: Sisällysluettelo 17
842:
843: Sivu Sivu
844: 1423 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 1436 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
845: sesta Loimaan maatalousoppilaitoksen sesta Turun luotsipiirin yhteysaluskalus-
846: laajennukseen o oooooooo 1507
847: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ton uusimiseen 1520 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
848:
849:
850:
851:
852: 1424 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 1437 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
853: sesta elektroniikka-alan opiston suunnitte- sesta liikenneopiston suunnitteluun Uu-
854: luun Saloon 0 0 0 1508
855: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 teenkaupunkiin 1521 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
856:
857:
858:
859:
860: 1425 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 1438 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
861: sesta Turun piirustuskoulun tilojen kor- sesta Kaarinassa sijaitsevan valtakunnalli-
862: jaamiseen oo 0 0 0 oooo 1509
863: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 sen innovaatioinstituutin toiminnan tuke-
864: miseen 0 0 0 0 0 0 0 1522
865: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
866:
867:
868:
869:
870: 1426 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
871: sesta säveltaidejärjestöille ooooooo 1510 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1439 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
872: sesta lastenhoidosta korotetun kansan-
873: 1427 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- eläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä 1523 0 0 0 0 0
874:
875:
876:
877:
878: sesta uusien musiikkioppilaitosten ottami-
879: seen valtionavun piiriin oooo 1511 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1440 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
880: sesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
881: 1428 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- kehittämiseksi 1524 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
882:
883:
884:
885:
886: sesta tutkimukseen romaanilasten selviyty-
887: misestä peruskoulussa ja suunnitelmien te- 1441 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
888: kemiseen tilanteen parantamiseksi 1512 0 0 0 0 0 0 0 0 sesta Pelastakaa nuoret - auta Eevaa
889: auttamaan ry:n avustamiseen 1525 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
890:
891:
892:
893:
894: 1429 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
895: sesta taimitarhatoiminnan aloittamiseen 1442 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
896: Preitilän jalostuspaikalla Paimiossa oo 1513 0 0 0 0 0 sesta teollisuuden ja energiahuollon ilman-
897: suojeluinvestointien korkotukeen 1526 0 0 0 0 0 0 0 0 0
898:
899:
900:
901:
902: 1430 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
903: sesta vastaanottovaraston rakentamiseen 1443 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
904: valtakunnalliseen tiemuseoon Raisioon 1514 0 0 0 sesta luonnonsuojelualueiden hankkimi-
905: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1527
906: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
907:
908:
909:
910:
911: 1431 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
912: sesta maantien n:o 2251 Puntamäki-Tar- 1444 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
913: vasjoki (Liedonperän tie) perusparantami- sesta maan hankkimiseksi luonnonsuoje-
914: seenoooo ooooooo
915: 0 0 0 0 ooooooooo 1515
916: 0 0 0 0 0000000 0 0 0 0 lutarkoitukseen Saaristomeren kansallis-
917: puiston alueella 1528 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
918:
919:
920:
921:
922: 1432 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
923: sesta Karhunojan-Riihikosken maantien 1445 Heikkinen ymo: Määrärahan osoitta-
924: peruskorjaukseen oooooo 1516 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 misesta Ristijärven yläasteen ja kirkonky-
925: län ala-asteen laajennuksiin 1529 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
926:
927:
928:
929:
930: 1433 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
931: sesta Kyrön-Marttilan maantien paranta- 1446 Heikkinen ymo: Määrärahan osoitta-
932: miseen Karinaisissa oooo oo 1517 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 misesta Paltamon yläasteen peruskorjauk-
933: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1530
934: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
935:
936:
937:
938:
939: 1434 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
940: sesta eritasoristeysten rakentamiseksi Lai- 1447 Heikkinen ymo: Määrärahan osoitta-
941: tilassa 0 0 0 0 o
942: 0 0 0 0 oo 1518
943: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 misesta Kuhmon kulttuurikeskuksen ra-
944: kentamiseen 1531
945: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
946:
947:
948:
949:
950: 1435 Hautala ymo: Määrärahan osoittami-
951: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1448 Heikkinen ymo: Määrärahan osoitta-
952: seen Turun ja Kustavin väliselle tieosuu- misesta TVL:n Kainuun piirille tiestön
953: delle0 0 0 0 0ooooooooo o
954: 0 0 0 0 01519
955: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rakentamiseen 1532 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
956: 18 Sisällysluettelo
957:
958: Sivu Sivu
959: 1449 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1462 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittami-
960: misesta teollisuusraiteen rakentamiseksi sesta Paasikivi-Opistolle viestintäkoulu-
961: Pohjan Sellu Oy:n ja Kajaani Oy:n tuo- tusprojektin toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1546
962: tantolaitoksille............................ 1533
963: 1463 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittami-
964: 1450 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Ala-Lemun kurssikeskuksen raken-
965: misesta TVL:n Kainuun piirille tiestön nusten peruskorjaukseen ja harrastus- ja
966: rakentamiseen ja perusparannukseen . . . . . 1534 liikuntatilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1547
967:
968: 1451 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1464 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
969: misesta eräiden Oulujoen vesistön sään- Lihastautiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 1548
970: nösteltyjen järvien kunnostamiseen . . . . . . . 1535
971: 1465 Hokkanen: Määrärahan osoittami-
972: 1452 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Kuoreveden Hallinportti-ilmailumu-
973: misesta Kuhmoon perustettavan Ystävyy- seon kokoelmien kartuttamiseen . . . . . . . . . . 1549
974: den puiston tutkimus- ja opastuskeskuk-
975: sen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536 1466 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
976: sesta valtion Raision virastotalon rakenta-
977: 1453 Helle ym.: Määrärahan osoittamises- miseen.................................... 1550
978: ta yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
979: röintitoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537 1467 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
980: sesta Kansallisen Sivistysliiton viestintä-
981: 1454 Helle ym.: Määrärahojen osoittami- kasvatusprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551
982: sesta joukkoliikenteen kehittämiseen...... 1538
983: 1468 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
984: 1455 Helle ym.: Määrärahan osoittamises-
985: sesta maatilatalouden opistoasteen koulu-
986: ta terveysliikuntakeskuksen rakentamiseen
987: tuksen aloittamiseen Tuorlassa............ 1552
988: Tuuloksen Jänisjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539
989: 1469 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
990: 1456 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan
991: Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen . . . . 1553
992: osoittamisesta Suomessa pidettävän Eu-
993: roopan Naisten Liiton valtuuston kokous-
994: 1470 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
995: järjestelyihin.............................. 1540
996: sesta Turun Vanhan Suurtorin saneerauk-
997: 1457 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan seen ....................................... 1554
998: osoittamisesta Pohjola-Norden ry:n toi-
999: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1541 1471 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
1000: sesta Turun seudun vedenhankintasuunni-
1001: 1458 Hietala ym.: Määrärahan osoittami- telman toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555
1002: sesta Suomen Ammattiin Opiskelevien
1003: Keskusliitto-SAKKI ry:n nuorten työ- 1472 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
1004: paikka- ja jatkokoulutusmessujen tukemi- sesta Turun lentoaseman kehittämiseen . . . 1556
1005: seen ....................................... 1542
1006: 1473 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
1007: 1459 Hietala ym.: Määrärahan osoittami- sesta elektroniikka- ja biotekniikkakoulu-
1008: sesta lehdistötuen määrän lisäämiseen. . . . . 1543 tuksen kehittämiseen Turussa............. 1557
1009:
1010: 1460 Hietala: Määrärahan osoittamisesta 1474 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
1011: Lomakoti Lomapirtin tilojen kunnostuk- sesta Kaarinassa sijaitsevan Suomen Inno-
1012: seen....................................... 1544 vaatiokeskus Oy:n toiminnan tukemiseen 1558
1013:
1014: 1461 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittami- 1475 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami-
1015: sesta Paasikivi-Opistolle kansainvälisyys- sesta Saaristomeren kansallispuiston
1016: projektin toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1545 maanhankintaan.......................... 1559
1017: Sisällysluettelo 19
1018:
1019: Sivu Sivu
1020: 1476 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 1489 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1021: rahan osoittamisesta Lappeenrannan va- rahan osoittamisesta aluepoliittisen erityis-
1022: ruskunnan koulutuskeskuksen saneerauk- aluetukimenettelyn jatkamiseksi Kymen
1023: seen....................................... 1560 läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1574
1024:
1025: 1477 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 1490 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1026: rahan osoittamisesta J amilahden opiston rahan osoittamisesta pienyritysten perus-
1027: päärakennuksen peruskorjaukseen........ 1561 tamisen edistämiseen Kymen läänissä . . . . . 1575
1028:
1029: 1478 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 1491 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1030: rahan osoittamisesta Kotkan teknillisen rahan osoittamisesta Ensi- ja turvakotien
1031: oppilaitoksen laajentamiseen. . . . . . . . . . . . . . 1562 liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1576
1032: 1479 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1033: 1492 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1034: rahan osoittamisesta Kotkan puutalous-
1035: rahan osoittamisesta Ensi- ja turvakotien
1036: opiston Ruokolahden toimipisteen oppi-
1037: liitolle turvakotijärjestelmän kehittämi-
1038: lasasuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1563
1039: seen....................................... 1577
1040: 1480 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1041: rahan osoittamisesta Imatran kulttuuri- 1493 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1042: keskuksen rakentamiskustannuksiin . . . . . . 1565 rahan osoittamisesta seudullisten virkistys-
1043: alueiden perustamiseen Suur-Saimaalle . . . 1578
1044: 1481 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1045: rahan osoittamisesta Kirjailijain Omatoi- 1494 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1046: miyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 1566 tamisesta ammattikorkeakoulukokeiluun
1047: Kuopion teknillisen oppilaitoksen muutta-
1048: 1482 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- miseksi korkeakoulutasoiseksi . . . . . . . . . . . . 1579
1049: rahan osoittamisesta Lemin Musiikkipäi-
1050: vien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 1495 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1051: tamisesta Kuopion yliopiston liikuntasih-
1052: 1483 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- teerin viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1580
1053: rahan osoittamisesta kansainvälisen nuori-
1054: somatkailukeskuksen perustamiseen Ky- 1496 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1055: menlaaksoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568 tamisesta Muuruveden maatalous- ja puu-
1056: tarhaoppilaitoksen puutarhahallin raken-
1057: 1484 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581
1058: rahan osoittamisesta Särkisalmen-Simpe-
1059: leen tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1569 1497 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1060: tamisesta maantien n:o 567 perusparanta-
1061: 1485 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä-
1062: miseen välillä Hietapohja-Västinniemi... 1582
1063: rahan osoittamisesta Äitsaaren-Härski-
1064: änsaaren tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . 1570
1065: 1498 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1066: 1486 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- tamisesta maantien n:o 573 parantamiseen
1067: rahan osoittamisesta Imatran katsastus- välillä Pohjois-Karjalan piirin raja-Savo-
1068: aseman rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571 lanpelto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1583
1069:
1070: 1487 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 1499 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1071: rahan osoittamisesta Lappeenrannan- tamisesta maantien n:o 576 parantamiseen
1072: Simolan rataosuuden perusparantamiseen 1572 välillä Koivumäki-Varpaisjärvi . . . . . . . . . . 1584
1073:
1074: 1488 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 1500 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit-
1075: rahan osoittamisesta valtion teletoimikes- tamisesta sataman rakentamiseen Juan-
1076: kuksen rakentamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . 157 3 kosken Karjalankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585
1077: 20 Sisällysluettelo
1078:
1079: Sivu Sivu
1080: 1501 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1514 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta-
1081: tamisesta Jänissalon suojasataman raken- misesta tavaraliikenneradan rakentami-
1082: tamiseen Vehmersalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . 1586 seen välillä Taavetti-Hamina-Kotka.... 1599
1083:
1084: 1502 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1515 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta-
1085: tamisesta Vehmersalmen kirkonkylän lai- misesta Kotkan meritutkimuspisteen pe-
1086: turin laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587 rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1600
1087:
1088: 1503 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1516 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit-
1089: tamisesta VTT:n palotekniikan laborato- tamisesta Jalmari Ruokokosken maalaus-
1090: rion perustamista Kuopioon koskevaan ten konservointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1601
1091: selvitystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588
1092: 1517 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit-
1093: 1504 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta vientiasiamiestoiminnan aloitta-
1094: tamisesta Nilsiän luonnonkivivarojen tut- miseen Keski- ja eräissä Itä-Uudenmaan
1095: kimus-, tuotekehittely- ja markkinointi- kunnissa sekä pääkaupunkiseudulla....... 1602
1096: projektiin................................. 1589
1097: 1518 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit-
1098: 1505 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Utsjoen saamenkielisen päiväko-
1099: tamisesta käsityökeskuksen suunnitteluun din rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1603
1100: Varpaisjärvelle............................ 1590
1101: 1519 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit-
1102: 1506 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta työvoimatoimistojen henkilöstö-
1103: misesta eräiden Kouvolan esikuntatoimiti- resurssien lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1604
1104: lojen suunnitteluun Kouvolaan . . . . . . . . . . . 1591
1105: 1520 Ikkala ym.: Määrärahan osoittami-
1106: 1507 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- sesta Helsingin yliopiston 350-vuotisrahas-
1107: misesta Kotkan metsä- ja puutalousoppi- tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1605
1108: laitoksen Patvaanjärven sahauskeskukseen 1592
1109: 1521 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1110: 1508 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta Pelson keskusvankilan
1111: misesta Ruotsinsalmen meritaistelun 200- laajennukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606
1112: vuotisjuhlallisuuksien järjestämiseen...... 1593
1113: 1522 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1114: 1509 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta läänien kehittämisra-
1115: misesta Pohjois-Kymenlaakson urheilu- haan ...................................... 1607
1116: hallihankkeeseen.......................... 1594
1117: 1523 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1118: 1510 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta yritystaloustieteen pro-
1119: misesta vaellussiikaistutuksiin Suomenlah- fessuurin perustamiseksi Oulun yliopis-
1120: della . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1595 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1608
1121:
1122: 1511 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 1524 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1123: misesta valtatien n:o 7 rakentamiseen han osoittamisesta hammaskuvauslaitteis-
1124: moottoritieksi välillä Kotkan Otsola- ton hankkimiseksi Oulun yliopiston ham-
1125: Vehkalahden Summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1596 maslääketieteen laitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . 1609
1126:
1127: 1512 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 1525 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1128: misesta Haminan virka-aluslaiturin raken- han osoittamisesta musiikinopettajakoulu-
1129: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597 tuksen aloittamiseen Oulussa . . . . . . . . . . . . . 1610
1130:
1131: 1513 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 1526 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1132: misesta Keihässalmen kalastussataman ra- han osoittamisesta peruskoulun 1.-3.
1133: kentamiseen Pyhtäälie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598 luokkien koululaiskuljetuksiin . . . . . . . . . . . . 1611
1134: Sisällysluettelo 21
1135:
1136: Sivu Sivu
1137: 1527 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1540 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1138: han osoittamisesta kirjastoautojen hank- han osoittamisesta Kiiminkijoen veneily-
1139: kimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 1612 reitin rakentamiseen . .. . . .. . . .. .. . . .. .. . .. 1626
1140:
1141: 1528 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1541 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1142: han osoittamisesta Ruukin maatalous- han osoittamisesta Jääiinjärven kunnos-
1143: oppilaitoksen rakennushankkeisiin........ 1613 tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627
1144:
1145: 1529 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1542 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1146: han osoittamisesta läänien taidetoimikun- han osoittamisesta Iin ympäristöinstituu-
1147: nille yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden tille ....................................... 1628
1148: apurahoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1614
1149: 1543 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1150: 1530 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- sesta Pohjolan opiston rakentamiskustan-
1151: han osoittamisesta taiteilijajärjestöjen val- nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1629
1152: tionapujen jälkeenjääneisyyden korjaami-
1153: seen....................................... 1615 1544 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1154: sesta lastenteattereiden valtionavun korot-
1155: 1531 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- tamiseksi .. .. . . . . . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . .. . . . 1630
1156: han osoittamisesta Suomen Kotiseutulii-
1157: ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1616 1545 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1158: sesta Päätalo-instituutin toiminnan aloit-
1159: 1532 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1631
1160: han osoittamisesta Suomen SiirtoJapuutar-
1161: haliiton toiminnan tukemiseen............ 1618 1546 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1162: sesta Päätalo-päivien järjestämiseksi...... 1632
1163: 1533 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1164: han osoittamisesta Haukiputaan Kalimen- 1547 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1165: ojan suuosan perkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1619 sesta Finland Festivals ry:n toiminnan tu-
1166: kemiseen.................................. 1633
1167: 1534 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1168: han osoittamisesta Hetekylän-Kaitaojan 1548 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1169: tien parantamiseen .. .. .. .. .. .. . . . . .. .. . .. . 1620 sesta Irish Festival in Finlandin tukemi-
1170: seen....................................... 1634
1171: 1535 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1172: han osoittamisesta Utajärven paikallistien 1549 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1173: parantamiseen . . .. .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . .. 1621 sesta Oulaisten Nuorisokuoron Uuden
1174: Seelannin matka-avustukseksi . . . . . . . . . . . . 1635
1175: 1536 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1176: han osoittamisesta Oulun lentoaseman ra- 1550 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1177: kennussuunnitteluun...................... 1622 sesta Oulun Elokuvakeskus ry:lle festivaa-
1178: lisihteerin palkkaamiseksi................. 1636
1179: 1537 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1180: han osoittamisesta optoelektroniikan la- 1551 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1181: boratorion perustamiseksi Ouluun . . . . . . . . 1623 sesta urheiluopistojen toimintaan . . . . . . . . . 1637
1182:
1183: 1538 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1552 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1184: han osoittamisesta Pohjois-Suomen Teol- sesta suomalais-neuvostoliittolaisen tiede-
1185: lisuusopistolle tutkimus- ja koulutus- ja kulttuuritapahtuman järjestämiseen . . . . 1638
1186: tehtaan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. 1624
1187: 1553 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami-
1188: 1539 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- sesta Suomi-Nicaragua-Seuran toiminnan
1189: han osoittamisesta Revon Sähkölie Hai- ja Nicaragua-tiedotustoiminnan tukemi-
1190: luodon merikaapelin rakentamiseen....... 1625 seen....................................... 1639
1191: 22 Sisällysluettelo
1192:
1193: Sivu Sivu
1194: 1554 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoit- 1566 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1195: tamisesta Vaihtoehtoisen yhteiskuntapoli- sesta Riihikosken ala-asteen koulun laa-
1196: tiikan seura ry:n toiminnan tukemiseen . . . 1640 jentamiseen ja perusparantamiseen . . . . . . . 1653
1197:
1198: 1555 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoit- 1567 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1199: tamisesta Pakolaisneuvontapisteen toimin- sesta terveydenhuoltoalan koulutuksen re-
1200: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1641 sursseihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654
1201:
1202: 1556 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami- 1568 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1203: sesta Lomakoti Onnelan toimintaan ja sesta Tiedekauppa ry:n tukemiseen . . . . . . . 1655
1204: saneeraustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1642
1205: 1569 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1206: 1557 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami- sesta teatteriryhmien tukemiseen sekä teat-
1207: sesta Kiiminkijoen veneilyreitin rakenta- teriryhmien kiertuetukeen ja laitehankin-
1208: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643 toihin..................................... 1656
1209:
1210: 1558 Jansson m.fl.: Om anvisande av 1570 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1211: anslag för statsunderstöd för andelen eget sesta taideteosten ostamiseksi taloudellisis-
1212: kapital i bostäder för studerande.......... 1644 sa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta . . . . . . . 1657
1213: 1558 Jansson ym.: Määrärahan osoittami-
1214: 1571 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1215: sesta opiskelija-asuntojen omapääoma-
1216: sesta nuorisotyötä tekevien kansalaisjär-
1217: osuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645
1218: jestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen 1658
1219: 1559 Joenpalo: Määrärahan osoittamises-
1220: 1572 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1221: ta harkinnanvaraista valtionapua saavien
1222: sesta Esperantoliiton toiminnan tukemi-
1223: liikuntaopistojen toiminnan tukemiseen... 1646
1224: seen....................................... 1659
1225: 1560 Joenpalo: Määrärahan osoittamises-
1226: ta avustuksen myöntämiseksi Forssan työ- 1573 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1227: väentalon ulkokorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1647 sesta vesakkojen hävittämiseen ilman ve-
1228: sakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661
1229: 1561 Joenpalo ym.: Määrärahan osoitta-
1230: misesta maantien n:o 284 (Lautaporras- 1574 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1231: Perähuhta) perusparantamiseen........... 1648 sesta poikittaisteiden suunnitteluun ja ra-
1232: kentamiseen Turun tie- ja vesirakennuspii-
1233: 1562 Joenpalo: Määrärahan osoittamises- rin alueella................................ 1663
1234: ta Nuijaportintien (paikallistien n:o
1235: 13961) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1649 1575 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1236: sesta tien n:o 2255 perusparantamiseen . . . 1664
1237: 1563 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1238: sesta opintolainojen korkotuen ylimääräi- 1576 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1239: seksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650 sesta junaliikenteen palvelujen kehittämi-
1240: seksi Turun lähiliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . 1665
1241: 1564 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1242: sesta opimtorahan ylimääräisiin lisiin puo- 1577 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1243: lison tulojen tarveharkinnan ja vanhem- sesta perhepäivähoidon epäkohtien poista-
1244: pien tulojen tarveharkinnan poistamiseksi miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666
1245: osana perusturvauudistusta . . . . . . . . . . . . . . . 1651
1246: 1578 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1247: 1565 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyö-
1248: sesta opintotuen asumislisän maksamisek- tä tekevien työntekijöiden eläkeikärajan
1249: si ympärivuotisena........................ 1652 alentamiseen.............................. 1667
1250: Sisällysluettelo 23
1251:
1252: Sivu Sivu
1253: 1579 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1594 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta-
1254: sesta lasten leikkipaikkojen turvallisen si- misesta Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen
1255: joittamisen tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1683
1256:
1257: 1580 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1595 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1258: sesta Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tu- misesta kuntien harkinnanvaraisiin avus-
1259: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1669 tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684
1260:
1261: 1581 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1596 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1262: sesta akupunktiohoidon lisäämiseksi...... 1670 misesta siirtona maatilatalouden kehittä-
1263: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1685
1264: 1582 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1265: sesta tupakoinnin toisille aiheuttamien 1597 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1266: haittojen vähentämiseksi.................. 1671 misesta 18 vuotta täyttäneen, kodin ulko-
1267: puolella asuvan opintorahan perusosan
1268: 1583 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1686
1269: sesta tupakan ja alkoholin piilomainon-
1270: nan estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 1598 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1271: misesta opintotuen kehittämiseen puolison
1272: 1584 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- ja vanhempien tulojen tarveharkinnan
1273: sesta raittiushotellien ja -ravintoloiden tu- poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687
1274: kemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1673
1275: 1599 Juhantalo ym.: Määrärahojen osoit-
1276: 1585 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta yleisten teiden kunnossapitoon
1277: sesta alkoholittomien juomien hintojen ja rakentamiseen.......................... 1688
1278: alentamiseen.............................. 1674
1279: 1600 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1280: 1586 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- misesta kotihoidon tuen lisäosan tarvehar-
1281: sesta kansainvälisen harjoittelun lisäämi- kinnan poistamiseksi toisen vanhemman
1282: seen ....................................... 1675 hoitaessa lasta pääasiassa omassa kodis-
1283: saan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689
1284: 1587 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
1285: sesta yleisten asumistukijärjestelmien mu-
1286: 1601 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1287: kaisten etuuksien maksamiseksi opiskeli-
1288: misesta lapsilisien budjettiperusteiseen ko-
1289: joille ylimääräisin järjestelyin............. 1676
1290: rottamiseen 50 prosentilla kalenterikuu-
1291: 1588 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- kaudelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690
1292: misesta Ihalansalmen sillan rakentamiseen 1677
1293: 1602 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1294: 1589 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- misesta työttömyysturvalain mukaisen pe-
1295: misesta yritystoiminnan aluetukeen . . . . . . . 1678 ruspäivärahan korottamiseksi 124 mark-
1296: kaan osana perusturvauudistusta . . . . . . . . . 1691
1297: 1590 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta-
1298: misesta musiikkialan korkeakouluopetuk- 1603 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta-
1299: sen aloittamiseen Oulussa................. 1679 misesta kansaneläkkeen jälkeenjääneisyy-
1300: den korjaamiseksi ja puolisoiden yksilölli-
1301: 1591 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- sen lisäosan toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1693
1302: misesta Kempeleen puutarhaoppilaitoksen
1303: rakennushankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1680 1604 Juhantalo ym.: Määrärahojen osoit-
1304: tamisesta asuntojen rakentamiseen ja kun-
1305: 1592 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- nostukseen................................ 1695
1306: misesta Arktiset Askeleet -tapahtumalle... 1681
1307: 1605 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1308: 1593 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- sesta käytettyjen vaatteiden keräilyn ja
1309: misesta Kuusamo Natura 90 -tapahtumalle 1682 lajittelun järjestämiseen................... 1696
1310: 24 Sisällysluettelo
1311:
1312: Sivu Sivu
1313: 1606 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1619 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1314: sesta nykyaikaisten siivousvälineiden sesta Helsingin rautatieaseman Iaiturika-
1315: hankkimiseksi varuskuntiin............... 1697 tosten suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710
1316:
1317: 1607 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1620 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1318: sesta virkojen perustamiseksi naistutki- sesta sotainvalidien sairaskodin rakenta-
1319: mukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698 miseksi Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711
1320:
1321: 1608 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1621 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1322: sesta Helsingin Sosiaalivirastolie erityisvai- sesta Kalliolan kuntoutusklinikan läheis-
1323: keuksista kärsivien nuorten koulutukseen 1699 hoidon tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1712
1324:
1325: 1609 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1622 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1326: sesta kansainvälisen koulun perustamisek- sesta Kalliolan kuntoutusklinikan alkoho-
1327: si Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700 listityön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1713
1328:
1329: 1610 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1623 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1330: sesta Suomen Adventtikirkon Helsingin sesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toimin-
1331: seurakuntakoululle peruskoulumenoihin . . 1701 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1714
1332:
1333: 1611 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1624 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1334: sesta Karjalohjan-Sammatin Vapaalle Ky- sesta Lähimmäisen apu ry:n toiminnan
1335: läkoululle peruskoulua korvaavaan ope- tukemiseen Espoossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1715
1336: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1702
1337: 1625 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1338: 1612 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- sesta Poppoo-6 A-killan toiminnan tuke-
1339: sesta kansalais- ja työväenopistoille alle miseen.................................... 1716
1340: 16-vuotiaiden opetuksen lisäämiseksi . . . . . 1703
1341: 1626 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1342: 1613 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kultainen Pelastusrengas ry:n toi-
1343: sesta Hopeaniemen Kuntohoitajakoulun minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1717
1344: ylimääräiseen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . 1704
1345: 1627 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1346: 1614 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- sesta Sopukan Tuki ry:n toiminnan tuke-
1347: sesta omatoimisten kirjailijoiden painatus- miseen.................................... 1718
1348: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1705
1349: 1628 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1350: 1615 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- sesta Orimattilan seudun kansanterveys-
1351: sesta Mäntsälän Seuraintalo ry:lle nuori- työn kuntainliitolle pääterveysaseman ra-
1352: sotoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1706 kennuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1719
1353:
1354: 1616 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1629 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1355: sesta vesakkomyrkytysten lopettamiseen . . 1707 sesta keskoslasten sairaalamaksujen kor-
1356: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720
1357: 1617 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1358: sesta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan 1630 Jurva: Määrärahan osoittamisesta
1359: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1708 HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat
1360: ja ystävät ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . 1721
1361: 1618 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1362: sesta maantien n:o 2844 (Saviniemi- 1631 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1363: Perähuhta) perusparannustyön aloittami- sesta Huumeambulanssi ry:n toiminnan
1364: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1709 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1722
1365: Sisällysluettelo 25
1366:
1367: Sivu Sivu
1368: 1632 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1645 Järvenpää ym.: Määrärahan osoitta-
1369: sesta Irti Huumeista ry:n toiminnan tuke- misesta satama- ja varastoalueiden ympä-
1370: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1723 ristönsuojelun kehittämiseen Kymen lää-
1371: nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1736
1372: 1633 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1373: sesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan 1646 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1374: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1724 osoittamisesta maatalousverotarkastajan
1375: virkojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1737
1376: 1634 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1377: sesta Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry:n toi- 1647 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1378: mistohankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725 osoittamisesta matkailun professuurin pe-
1379: rustamiseksi Tampereen yliopistoon . . . . . . 1738
1380: 1635 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1381: sesta muovisten ja paperisten kertakäyttö- 1648 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1382: tuotteiden kokeilemiseksi elintarviketeolli- osoittamisesta Tampereen Työväen Teat-
1383: suudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1726 terin valtionapujen maksamiseen . . . . . . . . . 1739
1384:
1385: 1636 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1649 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1386: sesta Vantaanjoen virkistyskäytön tehos- osoittamisesta Tampereen Työväen Teat-
1387: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1727 terin Kellariteatterin peruskorjaukseen.... 1740
1388: 1637 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1650 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1389: sesta opiskelija-asuntoyhtiöiden omaan osoittamisesta Suomen Nuorisokirjallisuu-
1390: pääomaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 den Instituutin toiminnan tukemiseen..... 1741
1391: 1638 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1392: 1651 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1393: sesta rahoitusrakenteen helpottamiseksi
1394: osoittamisesta Lenin-museon ylläpitoon . . 1742
1395: eräissä opiskelija-asuntokohteissa......... 1729
1396: 1652 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1397: 1639 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1398: sesta opiskelija-asuntojen hankkimiseksi osoittamisesta Tampereen Työväenyhdis-
1399: tyksen talon kunnostukseen............... 1743
1400: olemassa olevasta rakennuskannasta . . . . . . 1730
1401:
1402: 1640 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1653 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1403: sesta valtion asuntolainojen laina-ajan pi- osoittamisesta virkojen perustamiseen
1404: dentämiseksi ylimääräisin järjestelyin . . . . . 1731 teollisuuspiireihin pienyritysten neuvonta-
1405: toimintaan................................ 1744
1406: 1641 Jurva ym.: Määrärahan osoittami-
1407: sesta veteraanien palvelutalojen rakenta- 1654 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
1408: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1732 osoittamisesta sotaveteraanien ja rintama-
1409: tehtävissä olleitten naisten kuntoutustoi-
1410: 1642 Järvenpää: Määrärahan osoittami- mintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1745
1411: sesta rikollisuutta ennalta estävään toi-
1412: mintaan................................... 1733 165 5 Järvisalo-Kanerva ym. : Määrärahan
1413: osoittamisesta elatustuen korottamiseen . . 1746
1414: 1643 Järvenpää: Määrärahojen osoittami-
1415: sesta erityishenkilöstön koulutuskeskuk- 1656 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit-
1416: sen perustamiseen Lappeenrantaan . . . . . . . 1734 tamisesta Kansallisen Sivistysliiton oppi-
1417: materiaalien valmistamiseen . . . . . . . .. . . . .. 1747
1418: 1644 Järvenpää: Määrärahan osoittami-
1419: sesta kauppatieteellisen koulutuksen aloit- 1657 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit-
1420: tamiseen Lappeenrannan teknillisessä kor- tamisesta Rovaniemen lentoaseman mat-
1421: keakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1735 kustaja-asemarakennuksen rakentamiseen 1748
1422: 26 Sisällysluettelo
1423:
1424: Sivu Sivu
1425: 1658 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- 1670 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan
1426: tamisesta Rovaniemen Kirkkolammen osoittamisesta pohjoismaisen ympäristö-
1427: kunnostussuunnitelman toteuttamiseen . . . 1749 ja biologiavuoden 1990-91 järjestämi-
1428: seen....................................... 1761
1429: 1659 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan
1430: osoittamisesta Karhunmäen kristillisen 1671 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoit-
1431: kansanopiston rakennusavustukseen . . . . . . 17 50 tamisesta avustuksiin kunnallisten amma-
1432: tillisten oppilaitosten palvelutoimintaan... 1762
1433: 1660 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan
1434: osoittamisesta Eteläpohjalaiset Spelit Kan- 1672 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoit-
1435: sanmusiikkiyhdistyksen toiminnan tuke- tamisesta pääradan ja Helsinki-Vantaan
1436: miseen .................................... 1751 lentoaseman välisen raideyhteyden suun-
1437: nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1763
1438: 1661 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan
1439: 1673 Kalliomäki: Määrärahan osoittami-
1440: osoittamisesta kuntien nuorisotyön val-
1441: sesta Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäi-
1442: tionosuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 17 52
1443: sen liikenteen kehittämiseen............... 1764
1444: 1662 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1674 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoit-
1445: osoittamisesta valtionavustuksiin valta- tamisesta Vantaanjoen vesistöalueen kun-
1446: kunnallisten nuoriso- ja palvelujärjestöjen nostamiseen virkistyskäyttöä varten....... 1765
1447: toimisto- ja kokoustilojen hankkimiseen
1448: ja varustamiseen.......................... 1753 1675 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1449: osoittamisesta Vapautuvien Tuki ry:n
1450: 1663 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan huoltotyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1766
1451: osoittamisesta nuorisotutkimuksen edistä-
1452: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1754 1676 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1453: osoittamisesta Tikkakosken varuskunnan
1454: 1664 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan rakennustöihin............................ 1767
1455: osoittamisesta maatalouden ympäristön-
1456: suojelutarkoituksiin....................... 1755 1677 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1457: osoittamisesta liikuntafilosofian yliassis-
1458: 1665 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan tentin viran perustamiseen Jyväskylän yli-
1459: osoittamisesta Raparannan-Kauhaj ärven opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1768
1460: paikallistien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 17 56
1461: 1678 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1462: 1666 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston liikun-
1463: osoittamisesta sotaveteraanien puolisoiden tasihteerin viran perustamiseen . . . . . . . . . . . 1769
1464: kuntoutustoimintaan .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1757
1465: 1679 Kankaanniemi ym.: Määrärahojen
1466: osoittamisesta Jyväskylän yliopiston lii-
1467: 1667 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan
1468: kunnanopettajakoulutuksen kehittämiseen 1770
1469: osoittamisesta turkistarhaajien saattami-
1470: seksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjes- 1680 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta-
1471: telmän piiriin .. . . . . .. .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . 1758 misesta opintorahan korottamiseen . . . . . . . 1771
1472:
1473: 1668 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1681 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta-
1474: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- misesta Japanin ja Thaimaan suomalaisil-
1475: jestelmän kustannuksiin loman pidentämi- le kouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1772
1476: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1759
1477: 1682 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta-
1478: 1669 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan misesta ulkomaalaisten opiskelumahdolli-
1479: osoittamisesta työelämän tasa-arvoa edis- suuksien lisäämiseksi Suomen maatalous-
1480: tävään tutkimus- ja kokeilutoimintaan . . . . 1760 oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1773
1481: Sisällysluettelo 27
1482:
1483: Sivu Sivu
1484: 1683 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1696 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1485: osoittamisesta kurssiosastojen perustami- osoittamisesta harkinnanvaraisiin työllis-
1486: seen Suonenjoen ja Muuruveden maata- tämisavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1787
1487: lousoppilaitoksiin......................... 1774
1488: 1697 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1489: 1684 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun yritystoimin-
1490: osoittamisesta liikuntapaikkojen ja -tilo- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788
1491: jen rakentamiseen ja saneeraukseen liitty-
1492: vään tutkimustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775 1698 Karkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1493: misesta Vanhojen Huolto ry:lle vanhusten
1494: 1685 Kankaanniemi ym.: Määrärahan hoito- ja kuntoutusohjelman toteuttami-
1495: osoittamisesta viljan varmuusvarastoinnin seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1789
1496: lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1776
1497: 1699 Karkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1498: 1686 Kankaanniemi ym.: Määrärahan misesta kunnille valtion lainaittamaan
1499: osoittamisesta kalastuksen kehittämiskes- asuntotuotantoon tarvittavan maan han-
1500: kuksen perustamiseen Pihtiputaalle . . . . . . . 1777 kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1790
1501:
1502: 1687 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 1700 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1503: misesta Nilsiän kalojen rodunjalostuslai- misesta Mikkelin läänin kuntien valtion-
1504: toksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 osuuksien maksatuksen nopeuttamiseen . . 1791
1505:
1506: 1688 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1701 Kauppinen: Määrärahan osoittami-
1507: osoittamisesta metsäntutkimusaseman pe- sesta sosiaalialan ammattikorkeakoulun
1508: rustamiseksi Multialle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1779 perustamiseen Suomen Kirkon Sisälähe-
1509: tysseuran oppilaitosten yhteyteen . . . . . . . . . 1792
1510: 1689 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta-
1511: 1702 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1512: misesta tiestön perusparantamiseen Viita-
1513: misesta Pieksämäen yläasteen perus-
1514: saarella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1780
1515: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1793
1516: 1690 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1517: 1703 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1518: osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman ke-
1519: misesta Kangasniemen musiikkiviikkojen
1520: hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1781
1521: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1794
1522: 1691 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1704 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1523: osoittamisesta turvevoimalan suunnittele- misesta Mikkelin läänin alempiasteisen tie-
1524: miseen läntiseen Keski-Suomeen . . . . . . . . . . 1782 verkoston kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1795
1525: 1692 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1705 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta-
1526: osoittamisesta Vihreä Keidas ry:n toimin- misesta pienyritysten eräiden sosiaalikus-
1527: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1783 tannusten tasaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1796
1528: 1693 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1706 Kautto ym.: Määrärahan osoittami-
1529: osoittamisesta Kemin Kristillisen Työväen- sesta kaukojunien pysähtymisen järjestä-
1530: yhdistyksen katulähetysjaostolle . . . . . . . . . . 1784 miseksi Tikkurilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1797
1531:
1532: 1694 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 1707 Kautto ym.: Määrärahan osoittami-
1533: misesta Samaria-lähetys ry:lle päihdehuol- sesta Suomen Ilmailumuseon tutkimus- ja
1534: tokeskuksen saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1785 kirjasto-osan suunnittelu- ja perustustöi-
1535: den rahoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1798
1536: 1695 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
1537: osoittamisesta Väentupa ry:lle alkoholis- 1708 Kautto ym.: Määrärahan osoittami-
1538: tien hoitokodin toiminnan laajentamiseen sesta ongelmallisten kiputilojen hoidon
1539: Laukaassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1786 järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1799
1540: 28 Sisällysluettelo
1541:
1542: Sivu Sivu
1543: 1709 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- 1723 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1544: misesta Helsingin yliopiston kirjaston bib- misesta Kuusamo-Natura-tapahtuman tu-
1545: liografisen yksikön toiminnan käynnistä- kemiseen.................................. 1814
1546: miseksi Kotkassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1800
1547: 1724 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1548: 1710 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Iijoki-soudun järjestämiseen...... 1815
1549: misesta ammattikorkeakoulukokeilun
1550: käynnistämiseen Kotkassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1801 1725 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1551: misesta eräiden maanpuolustus- ja sotilas-
1552: 1711 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- aikakauslehtien lehdistötukeen . . . . . . . . . . . . 1816
1553: misesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen
1554: tietotekniikan ja automaation laboratori- 1726 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1555: oiden suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1802 misesta metsähallituksen pääkonttorin ha-
1556: jasijoittamiseen........................... 1817
1557: 1712 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta-
1558: misesta Suomen elokuvakerhojen liiton 1727 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1559: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1803
1560: misesta metsänparannusvaroihin.......... 1818
1561: 1713 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta-
1562: misesta valtatien n:o 7 parantamiseksi vä- 1728 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1563: lillä Uudenmaan piirin raja-Heinlahti . . . 1804 misesta kalateiden suunnittelemiseksi Iijo-
1564: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1819
1565: 1714 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta-
1566: misesta HELI-radan suunnitteluun........ 1805 1729 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1567: misesta maantien n:o 747 peruskorjaami-
1568: 1715 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- seen....................................... 1820
1569: misesta Kymen tie- ja vesirakennuspiirin
1570: suunnittelutöihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806 1730 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1571: misesta maantien n:o 830 (Ylikiiminki-
1572: 1716 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- Laukka) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . 1821
1573: misesta jäänmurtaja Tarmon kunnostami-
1574: seen....................................... 1807 1731 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1575: misesta Koskenkankaan paikallistien n:o
1576: 1717 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- 18521 peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1822
1577: misesta Kymen läänin rakennuskiviselvi-
1578: tyksen tulosten hyödyntämiseen........... 1808 1732 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1579: misesta Karsikkaan tien parantamiseen
1580: 1718 Kemppainen ym.: Määrärahojen Haapavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1823
1581: osoittamisesta Vartiuksen rajanylityspai-
1582: kan avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1809 1733 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1583: misesta Levonperäntien perusparantami-
1584: 1719 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit-
1585: seen....................................... 1824
1586: tamisesta maakaasuputken vetämiseksi
1587: Kostamuksesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . 1810
1588: 1734 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1589: 1720 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- misesta ns. Makkaratien perusparantami-
1590: misesta saamelaiskulttuurin edistämiseen 1811 seen....................................... 1825
1591:
1592: 1721 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- 1735 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1593: misesta Sana ja Sävel kalevalaisessa Ka- misesta Vuottolahden-Vuoreslahden tien
1594: jaanissa -tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . 1812 perusparantamiseen....................... 1826
1595:
1596: 1722 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- 1736 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1597: misesta Utajärven Musiikkiyhdistys ry:n misesta Naurisnivantien sillan rakentami-
1598: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1813 seksi Ylikiimingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1827
1599: Sisällysluettelo 29
1600:
1601: Sivu Sivu
1602: 1737 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- 1751 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1603: misesta rataosan Kontiomäki-Vuokatti- tamisesta Joroisten Musiikkiyhdistys ry:n
1604: Nurmes perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1828 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842
1605:
1606: 1738 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- 1752 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1607: misesta Oulun-Kajaanin-Iisalmen rau- tamisesta Kangasniemen musiikkijuhlien
1608: tatien sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1829 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1843
1609: 1739 Kettunen: Määrärahan osoittamises-
1610: ta Oulun lentoaseman matkustajatermi- 1753 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1611: naalin laajennukseen...................... 1830 tamisesta Puumalan yrttiprojektin toimin-
1612: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1844
1613: 1740 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1614: misesta turvealan yrittäjien katastrofira- 1754 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1615: haston perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831 tamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 1845
1616:
1617: 1741 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- 1755 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1618: misesta veteraanijärjestöjen toiminnan tu- tamisesta Metsäntutkimuslaitoksen Pun-
1619: kemiseen.................................. 1832 kaharjun koeaseman avustavan henkilö-
1620: kunnan vakinaistamiseksi................. 1846
1621: 1742 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1622: misesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys
1623: ry:n toiminnan tukemiseen................ 1833 1756 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1624: tamisesta Voikosken maantien n:o 414
1625: 1743 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- parantamiseen Heinolan maalaiskunnassa 1847
1626: misesta Kuusamon luonnonsuojelijat ry:n
1627: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834 1757 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1628: tamisesta maantien n:o 437 kunnostustöi-
1629: 1744 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta- den aloittamiseen välillä Linkola-Kol-
1630: misesta Iijoen sivujokien entistämiseen . . . 1835 konpää Sulkavan ja Rantasalmen alueella 1848
1631: 1745 Kettunen ym.: Määrärahan osoitta-
1632: 1758 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1633: misesta Särämäjärven kunnostamisen
1634: tamisesta maantien n:o 438 kunnostustöi-
1635: suunnitteluun............................. 1836
1636: den aloittamiseksi välillä Vekara-Tiima-
1637: 1746 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- taipale (Lohilahti) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1849
1638: tamisesta varusmiesten päivärahojen ja re-
1639: serviläispalkkojen korottamiseen . . . . . . . . . 1837 1759 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1640: tamisesta maantien n:o 465 kunnostustöi-
1641: 1747 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- den aloittamiseen välillä Rantasalmen kk
1642: tamisesta asevarikko 2:n Hartolan va- -valtatie n:o 5........................... 1850
1643: rasto-osaston kehittämiseen............... 1838
1644: 1760 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1645: 1748 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Pöytälahden-Latvalammen
1646: tamisesta Mikkelin läänissä olevien koulu- maantien n:o 477 (Sarvikumpu) paranta-
1647: tus- ja tutkimusyksiköiden kehittämiseen 1839 miseen.................................... 1851
1648: 1749 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1649: tamisesta kouluhallituksen Heinolan kurs- 1761 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1650: sikeskuksen asuntolan rakentamistöiden tamisesta maantien n:o 4131 (Suopellon
1651: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1840 tie) kunnostustöiden aloittamiseen .... ; . . . 1852
1652:
1653: 1750 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1762 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1654: tamisesta Itä-Hämeen kansanopiston ra- tamisesta maantien n:o 4474 perusparan-
1655: kennushankkeiden tukemiseen............ 1841 tamiseen välillä Haukivuori-Porsaskoski 1853
1656: 30 Sisällysluettelo
1657:
1658: Sivu Sivu
1659: 1763 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1775 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1660: tamisesta paikallistien n:o 15119 (Hima- misesta Keski-Suomen opiston rakennus-
1661: lanpohja) ja paikallistien n:o 14730 (Sara- ten perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1867
1662: mäki) perusparannustöiden aloittamiseksi
1663: Ristiinassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1854 1776 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1664: misesta kotiteollisuusyhdistysten kurssitoi-
1665: 1764 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1868
1666: tamisesta Jäppilän ja Suonenjoen välisen
1667: maantien ja paikallistien n:o 15329 kun- 1777 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1668: misesta elokuvataiteen tutkimustyöhön ja
1669: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1855
1670: Nuijasota-projektin tukemiseen........... 1869
1671: 1765 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1778 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1672: tamisesta Kalvitsan-Narilan tieyhteyden misesta Kintauden-Uuraisten maantien
1673: kunnostamistöiden aloittamiseksi luvalla 1856 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1870
1674:
1675: 1766 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1779 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1676: tamisesta Puumalan ja Sulkavan välisen misesta Kuhmoisten-Länkipohjan maan-
1677: maantieyhteyden kunnostustöiden aloitta- tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1871
1678: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1857
1679: 1780 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1680: 1767 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- misesta Säkinmäen-Konneveden paikal-
1681: tamisesta Pieksämäen-Varkauden rata- listien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1872
1682: osan kunnostustöiden aloittamiseen....... 1858
1683: 1781 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1684: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta-
1685: 1768 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1686: miseen Saarijärven-Kannonkosken
1687: tamisesta Mikkelin lentoaseman kunnos-
1688: maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873
1689: tustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859
1690: 1782 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta-
1691: 1769 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- misesta Nurmelan lomakodin toiminnan
1692: tamisesta happamoitumisen tutkimus- tukemiseen................................ 1874
1693: projektin rahoitukseen.................... 1860
1694: 1783 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1695: 1770 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- misesta metsäpatologian professorin viran
1696: tamisesta jätehuollon edistämiseen........ 1861 perustamiseen johonkin Suomen yliopis-
1697: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1875
1698: 1771 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit-
1699: tamisesta luonnonsuojelualueiden hankin- 1784 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1700: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862 misesta peruskoulun ala-asteen koulutilo-
1701: jen rakentamiseen Lapin Tl. Kirkonkylän
1702: 1772 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- koululle................................... 1876
1703: tamisesta Kangasniemen kirkonkylän ran-
1704: 1785 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1705: tojen kunnostukseen ja vesialueiden ruop-
1706: misesta Merikarvian koulukeskuksen lisä-
1707: paukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1863
1708: tilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1877
1709: 1773 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1786 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1710: tamisesta nuorille maksettavien asunto- misesta ruotsalaisten vapaaehtoisten histo-
1711: säästöpalkkioiden korottamiseksi . . . . . . . . . 1864 riateoksen painatuskuluihin............... 1878
1712:
1713: 1774 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1787 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1714: misesta rauhan- ja kansainvälisyyskasva- misesta Sotavangit ry:lle sotavankeja kos-
1715: tuksen professorin viran perustamiseksi kevan historiateoksen "Muistatko ... "
1716: Jyväskylän yliopistoon.................... 1865 julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1879
1717: Sisällysluettelo 31
1718:
1719: Sivu Sivu
1720: 1788 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1801 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
1721: misesta turkistalousneuvojan palkkaami- sotainvalidien puolison huoltoeläkkeeseen
1722: seen Satakunnan Maatalouskeskukseen... 1880 hänen jäädessään leskeksi................. 1893
1723:
1724: 1789 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1802 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1725: misesta kantatien n:o 42 perusparantami- misesta rintamaveteraanien hammashuol-
1726: seen välillä Eura-Raijalan risteys . . . . . . . . 1881 lon järjestämiseen . .. .. . . . . .. .. . . . . . . . .. .. 1894
1727:
1728: 1790 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1803 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1729: misesta Virttaan-Säkylän maantien (n:o misesta sotaleskien kuntoutustoimintaan.. 1895
1730: 211) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. 1882
1731: 1804 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
1732: 1791 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 1896
1733: misesta maantien n:o 214 perusparantami-
1734: seen välillä Puolimatka-Ristola Köyliös- 1805 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1735: sä......................................... 1883 misesta kansallisen veteraanipäivän juhla-
1736: tilaisuuksien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1897
1737: 1792 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1738: 1806 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1739: misesta eritasoristeyksen rakentamiseen
1740: misesta Satakunnan Sotaveteraanipiiri
1741: valtatielle n:o 8 Eurajoen kirkonkylässä . . 1884
1742: ry:lle valtakunnallisten kesäpäivien järjes-
1743: 1793 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- tämiseen .. . . . . . . . . . .. .. . . . .. .. . . .. . . . . .. .. 1898
1744: misesta liikenneturvallisuuden parantami-
1745: 1807 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1746: seksi Köörnummen-Broilertalon teolli-
1747: misesta Satakunnan Syöpäyhdistys ry:lle
1748: suusalueen kohdalla Säkylässä . . . . . . . . . . . . 1885
1749: syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan jär-
1750: 1794 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1899
1751: misesta lisäkaistojen rakentamista varten
1752: 1808 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1753: maantielle n:o 211 Säkylässä.............. 1886
1754: misesta Pelson keskusvankilan toimistora-
1755: kennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900
1756: 1795 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1757: misesta eritasoristeyksen rakentamiseen 1809 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1758: Souppaan risteykseen Eurassa . . . . . . . . . . . . 1887 misesta Pelson keskusvankilan sahan ra-
1759: kentamiseen . . . . . . . .. .. . . . .. . . . . .. . . . . .. . . 1901
1760: 1796 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1761: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 1810 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1762: miseen Köyliössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1888 misesta Kainuun rajavartioston Kajaanin
1763: kasarmin perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . 1902
1764: 1797 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta-
1765: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 1811 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1766: miseen tieosalle Säkylän Iso-Vimma- misesta avustuksena kotitalousneuvonta-
1767: Euran Kiiskimäki . .. . . . . .. .. . . . . .. . . . . . . . . 1889 järjestöille palkkauskustannuksiin . . . . . . . . 1903
1768: 1798 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1812 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1769: misesta Rauman satamaan johtavan meri- misesta avustuksena kotitalousneuvonta-
1770: väylän syventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1890 järjestöille atk-laitteiden hankintaan...... 1904
1771:
1772: 1799 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1813 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1773: misesta lentokenttien kiitoratojen perus- misesta kuntien kulttuuritoiminnan tuke-
1774: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1891 miseen . . . . . .. .. . . . . . . . .. .. . . .. . . . . . . . . . .. . 1906
1775:
1776: 1800 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1814 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta-
1777: ylimääräisen rintamalisän korotuksen ai- misesta väliaikaiseen lastentarhanopettaja-
1778: kaistamiseksi . .. . .. . . . .. . . . . . . . . . .. .. .. . .. 1892 koulutukseen . . . . .. . .. .. . . .. . . . . . .. . . . . . . . 1907
1779: 32 Sisällysluettelo
1780:
1781: Sivu Sivu
1782: 1815 Koistinen ymo: Määrärahan osoitta- 1829 Kokko ymo: Määrärahan osoittami-
1783: misesta maaseudun äärialueiden elinkeino- sesta Äitsaaren-Härskiänsaaren paikal-
1784: jen neuvontatyön tehostamiseen 1908 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 listien rakentamiseen 1922 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1785:
1786:
1787:
1788:
1789: 1816 Koistinen ymo: Määrärahan osoitta- 1830 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1790: misesta maaseudun pienimuotoisen elin- tamisesta Vaasan läänin elinkeinojen ke-
1791: keinotoiminnan avustuksiin 1909 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 hittämisprojektin toteuttamiseksi 1923 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1792:
1793:
1794:
1795:
1796: 1817 Koistinen ymo: Määrärahan osoitta- 1831 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1797: misesta järvien säännöstelyhaittojen tutki- tamisesta Kaustisen evankelisen kansan-
1798: miseen Kainuussa o o o
1799: 0 0 0 1910 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 opiston muutos- ja perusparannustöistä
1800: johtuvien lainojen hoitokustannuksia var-
1801: 1818 Koistinen ymo: Määrärahan osoitta- ten 0 0 0 0 0 0 0 0 0 01924
1802: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1803:
1804:
1805:
1806: misesta säännösteltyjen järvien kunnos-
1807: tukseen Kainuussa 0 1911
1808: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1809: 1832 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1810: tamisesta Pohjanmaan Yrittäjäopiston
1811: 1819 Koistinen ymo: Määrärahan osoitta- toiminnan tukemiseen 1925 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1812:
1813:
1814:
1815: misesta eräille veteraanijärjestöille 1912 0 0 0 0 0 0 0 0
1816:
1817:
1818:
1819:
1820: 1833 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1821: 1820 Kokko ymo: Määrärahan osoittami- tamisesta Evijärven nuorisoseuran toimi-
1822: sesta Ruokolahden metsäkoulun oppilas- talon laajennukseen 1926 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1823:
1824:
1825: asuntolan rakentamiseen 1913 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1826:
1827:
1828:
1829:
1830: 1834 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1831: 1821 Kokko ymo: Määrärahan osoittami-
1832: tamisesta turkistarhaajien elinkeinotoi-
1833: sesta Parikkalan maatalousoppilaitoksen
1834: minnan turvaamiseen 1927 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1835:
1836:
1837: liikuntasalin rakentamiseen 1914 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1838:
1839:
1840:
1841:
1842: 1835 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1843: 1822 Kokko ymo: Määrärahan osoittami-
1844: tamisesta maantien n:o 737 (Vimpeli-
1845: sesta Suomen ilmakehänmuutosten tutki-
1846: Södervik) sekä maantien n:o 750 (Söder-
1847: musohjelman (SILMU) käynnistämiseksi
1848: vik-Tunkkari) peruskorjauksen aloitta-
1849: Kymen läänissä 0 0 0 0 1915
1850: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1851:
1852:
1853: miseksi 0 0 0 0 1928
1854: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1855:
1856:
1857:
1858:
1859: 1823 Kokko ymo: Määrärahan osoittami-
1860: sesta Lemin Musiikkipäivien tukemiseen 1916 0 0
1861: 1836 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1862: tamisesta koronaari by pass -ostopalvelu-
1863: 1824 Kokko ymo: Määrärahan osoittami- leikkauksia varten 1929 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1864:
1865:
1866:
1867:
1868: sesta Vainikkalan viljavaraston toiminnan
1869: kehittämiseen 0 0 0 0 0 0 01917
1870: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1871: 1837 Korkia-Aho ymo: Määrärahan osoit-
1872: tamisesta Halsuanjärven kunnostamiseksi 1930
1873: 1825 Kokko ymo: Määrärahan osoittami-
1874: sesta Nuijamaan ja Konnunsuon välisten 1838 Kuuskoski-Vikatmaa ymo: Määrära-
1875: teiden n:ot 392 ja 3921 suunnitteluun ja han osoittamisesta Kotiteollisuuden Kes-
1876: parantamiseen 0 0 0 0 0 1918
1877: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1878: kusliitolle toimitilakustannuksiin 1931 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1879:
1880:
1881:
1882:
1883: 1826 Kokko ymo: Määrärahan osoittami- 1839 Kuuskoski-Vikatmaa ymo: Määrära-
1884: sesta Partakosken-Kärnäkosken tien pe- han osoittamisesta Selkä-seuran toimin-
1885: ruskorjaamiseen 0 0 0 1919
1886: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1887: nan tukemiseen 1932 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1888:
1889:
1890:
1891:
1892: 1827 Kokko ymo: Määrärahan osoittami- 1840 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1893: sesta Simpeleen-Särkilahden tien perus- Koti ja Koulu -yhdistysten Liiton toimin-
1894: korjaukseen 0 0 0 0 0 0 0 1920
1895: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1896: nan tukemiseen 1933 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1897:
1898:
1899:
1900:
1901: 1828 Kokko ymo: Määrärahan osoittami- 1841 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1902: sesta Uimin-Lemin paikallistien perus- valtakunnalliseen Sepän Soitto -kansan-
1903: parannukseen 0 0 0 0 0 0 1921
1904: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 musiikkitapahtumaan 1934 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1905: Sisällysluettelo 33
1906:
1907: Sivu Sivu
1908: 1842 Kärhä ym.: Määrärahan osoittami- 1856 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1909: sesta Klaukkalan keskustan liikennesuun- osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden
1910: nitelman toteuttamiseksi.................. 1935 ateriakohtaisen ruokailutuen korottami-
1911: seen ....................................... 1949
1912: 1843 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta
1913: Martinlaakson radan jatkamisen suunnit- 1857 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1914: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1936 osoittamisesta Juupajoen yläasteen raken-
1915: nushankkeeseen........................... 1950
1916: 1844 Kärhä ym.: Määrärahan osoittami-
1917: sesta Optimi-projektin multivisiotuotan- 1858 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1918: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1937 osoittamisesta Väinö Voionmaan Säätiölle
1919: Voionmaan opiston rakennustöistä aiheu-
1920: 1845 Kärhä ym.: Määrärahan osoittami- tuneisiin kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1951
1921: sesta kunnille maanostolainojen korkotu-
1922: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1938 1859 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1923: osoittamisesta opintokeskusten järjestä-
1924: 1846 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta- mään kurssitoimintaan.................... 1952
1925: misesta Iisalmen kulttuurikeskuksen kan-
1926: salaisopiston tilojen rakentamiseen . . . . . . . 1939 1860 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1927: osoittamisesta Rauhan- ja konfliktintutki-
1928: 1847 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta- muslaitoksen kansainväliseen toimintaan 1953
1929: misesta Ylä-Savon Instituutin toiminnan
1930: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1940 1861 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1931: osoittamisesta Ruoveden kulttuurisihtee-
1932: 1848 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta- rin palkkaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954
1933: misesta Iisalmen kulttuurikeskuksen mu-
1934: siikkikoulun sekä kulttuuritilojen rakenta- 1862 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1935: miseen.................................... 1941 osoittamisesta suomalaisen teatterin nyky-
1936: kuvatutkimuksen tekemiseen.............. 1955
1937: 1849 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1938: misesta Savon kanavaa koskevan vaiku- 1863 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1939: tusselvityksen ajan tasalle saattamiseksi . . . 1942 osoittamisesta suomalaisen työväenteatte-
1940: riliikkeen historian kirjoittamiseen........ 1956
1941: 1850 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta-
1942: misesta urheiluopistojen harkinnanvarai- 1864 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1943: seen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1943 osoittamisesta Työväen Näyttämöiden Lii-
1944: ton toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1957
1945: 1851 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta-
1946: misesta Selkämeren nippuhinausväylän 1865 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1947: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1944 osoittamisesta taiteen alan valtakunnalli-
1948: sille erikoismuseoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1958
1949: 1852 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta-
1950: misesta maakaasujohdon jatkamiseksi Sa- 1866 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1951: takuntaan................................. 1945 osoittamisesta suomalaisen viihdetoimin-
1952: takeskuksen toiminnan käynnistämiseksi
1953: 1853 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta- Nokialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1959
1954: misesta sapattivapaajärjestelmän kokeile-
1955: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1946 1867 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1956: osoittamisesta Oriveden kaupungille eri-
1957: 1854 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta- tyisryhmien liikunnanohjaajan yhteiseen
1958: misesta Satakunnan työsuojelupiirin pe- virkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1960
1959: rustamiseen............................... 1947
1960: 1868 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1961: 1855 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneen Keskusurheilu-
1962: osoittamisesta opintotuen korottamiseen . . 1948 kentän peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1961
1963:
1964: 2 290089P
1965: 34 Sisällysluettelo
1966:
1967: Sivu Sivu
1968: 1869 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1882 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1969: osoittamisesta Virtain nuorisomatkailu- tamisesta metsäteollisuuden energiankäy-
1970: keskuksen rakennusinvestointien aloitta- tön tutkimusjaoston perustamiseen VTT:n
1971: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1962 poltto- ja voiteluainelaboratorion yhtey-
1972: teen....................................... 1976
1973: 1870 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1974: osoittamisesta Hallin-Mäntän maantien 1883 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1975: n:o 343 perusparantamiseen 1963 tamisesta SOS-Lapsikylä ry:n Vaajakos-
1976: ken perhehoitoyksikön toiminnan käyn-
1977: 1871 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan nistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977
1978: osoittamisesta lharin venereitin kunnosta-
1979: miseen ................................... . 1964 1884 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1980: tamisesta pienyrittäjien palkkasaataviin
1981: 1872 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan rinnastettavien saamisten turvaamiseen
1982: osoittamisesta vesien tutkimukseen ja seu- konkurssitapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1978
1983: rantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1965
1984: 1885 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1985: 1873 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan tamisesta siirtoviemärin rakentamiseksi
1986: osoittamisesta opiskelija-asuntotuotannon Karstulaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1979
1987: avustusmäärärahojen lisäämiseen . . . . . . . . . 1966
1988: 1886 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1989: 1874 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan tamisesta Kaivovesi-hankkeen toteuttami-
1990: osoittamisesta Työterveyslaitoksen toimin- seen Kaivovedelle Jyväskylän maalaiskun-
1991: nan kehittämissuunnitteluun ja suunnitte- taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1980
1992: luun laitoksen siirtämiseksi Tampereelle . . 1967
1993: 1887 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1994: 1875 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Kiinteistö Oy Atalpan liikuntati-
1995: lojen lainanhoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . 1981
1996: tamisesta Keski-Suomen opiston tilojen
1997: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1969 1888 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
1998: tamisesta TVL:n Hämeen piirille paikallis-
1999: 1876 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
2000: tieverkon kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1982
2001: tamisesta Viitasaaren kesäakatemialle Mu-
2002: siikin aika-Time of Music -festivaalin 1889 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
2003: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1970 tamisesta ohituskaistojen rakentamiseen
2004: Murhasaaren sillan molemmille puolille
2005: 1877 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- valtatielle n:o 11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1983
2006: tamisesta Keski-Suomen Nuorisoseurain
2007: liitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1971 1890 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
2008: tamisesta maantien n:o 326 peruskorjauk-
2009: 1878 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- seen Orivedellä ja Kuhmalahdella......... 1984
2010: tamisesta kalaportaiden rakentamiseen
2011: Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie . . . . . . . . . . 1972 1891 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
2012: tamisesta sotilasvammalain mukaisiin
2013: 1879 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- etuuksiin Oikeuttavan haitta-asteen alenta-
2014: tamisesta Palokan-Seppälänkankaan- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1985
2015: Vaajakosken kehätien rakentamiseen . . . . . 1973
2016: 1892 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
2017: 1880 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta rintamaveteraanien kuntoutuk-
2018: tamisesta maantien n:o 6181 perusparan- seen....................................... 1986
2019: tamiseen välillä Toivakka-Leppälahti.... 1974
2020: 1893 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit-
2021: 1881 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta valtionosuuteen kunnille ja kun-
2022: tamisesta Kärkistensalmen sillan rakenta- tainliitoille harkinnanvaraisen työllistä-
2023: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 5 misavustuksen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1987
2024: Sisällysluettelo 35
2025:
2026: Sivu Sivu
2027: 1894 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 1907 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2028: tamisesta selvityksen tekemiseksi eri mai- sesta liikunnanohjaajan virkojen perus-
2029: den yhteisen kaluston hankkimiseksi Itä- tamiseksi kuntiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001
2030: meren suuronnettomuuksien varalle . . . . . . 1988
2031: 1908 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2032: 1895 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta kunnille urheiluseurojen avustuksiin
2033: sesta presidentti Urho Kekkosen rauhan- ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehit-
2034: palkinnon perustamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1989 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2002
2035:
2036: 1896 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1909 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2037: sesta läänien raittiuslautakuntien ja -jär- sesta kuntien nuorisotilojen perustamiseen 2003
2038: jestöjen yhteiskampanjoiden järjestämi-
2039: seen....................................... 1990 1910 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2040: sesta Sauvon-Ahtelan nuorisoleirialueen
2041: 1897 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2042: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2004
2043: sesta NiiraLn rajanylityspaikan avaami-
2044: seksi henkilöliikenteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1991
2045: 1911 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2046: 1898 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta kuntien koulutus- ja tiedotustoimin-
2047: sesta läänien kehittämisrahan korottami- taan tuonnin edistämiseksi Neuvostoliitos-
2048: seen....................................... 1992 ta ......................................... 2005
2049:
2050: 1899 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1912 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2051: sesta varusmiesten päivärahan korottami- sesta luonnonmukaisen viljelyn selvitys- ja
2052: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1993 kokeilutyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006
2053:
2054: 1900 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1913 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2055: sesta Turun oikeustalon uudisrakennuk- sesta viljelmäkoon mukaan maksettavan
2056: seen ja peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1994 ja alueittaisen hintapoliittisen tuen lisää-
2057: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2007
2058: 1901 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2059: sesta venäjän kielen professuurin perus- 1914 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2060: tamiseksi Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 1995 sesta muuhun hintapoliittiseen tukeen. . . . . 2008
2061: 1902 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1915 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2062: sesta Turun yliopiston matemaattis-luon- sesta nuorten viljelijöiden tukemiseen
2063: nontieteellisen tiedekunnan laboratoriora- osoitetun määrärahan korottamiseen . . . . . 2009
2064: kennuksen peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . 1996
2065: 1916 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2066: 1903 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2067: sesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
2068: sesta Åbo Akademin kemiallis-teknisen
2069: rahastoon................................. 2010
2070: tiedekunnan lisärakennuksen rakentami-
2071: seen....................................... 1997
2072: 1917 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2073: 1904 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta biokaasureaktoreiden käytön edistä-
2074: sesta SEV -kaupan tutkimuslaitoksen pe- miseen maatiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2011
2075: rustamiseksi Kymen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . 1998
2076: 1918 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2077: 1905 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta lannoitteiden ja rehujen hankinta-
2078: sesta Turun teknillisen oppilaitoksen lisä- kustannusten alentamiseksi pienillä ja kes-
2079: rakennukseen ja peruskorjaukseen........ 1999 kisuurilla tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012
2080:
2081: 1906 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1919 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2082: sesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppi- sesta maatalouden tuotanto-osuuskuntien
2083: laitoksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013
2084: 36 Sisällysluettelo
2085:
2086: Sivu Sivu
2087: 1920 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1934 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2088: sesta kalataloudellisiin rakentamis- ja sesta Turun postitalon peruskorjaukseen . . 2028
2089: kunnostamishankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014
2090: 1935 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2091: 1921 Laine: Määrärahan osoittamisesta sesta tieteellis-teknisen yhteistyön kehittä-
2092: pehmein menetelmin toimivan koesavotan miseksi Neuvostoliiton kanssa . . . . . . . . . . . . 2029
2093: käynnistäiDiseksi Kessin alueella . . . . . . . . . . 2015
2094: 1936 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2095: 1922 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta Suomen osallistumisen edistämiseksi
2096: sesta katumaksulain mukaisiin korvauk- Neuvostoliiton avaruusteknologiahankkei-
2097: siin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2016 siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030
2098:
2099: 1923 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1937 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2100: sesta TVL:n Turun piirin konekorjaamon sesta telakkateollisuuden kehittämisohjel-
2101: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2017 man toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2031
2102: 1924 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1938 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2103: sesta Uudenkaupungin-Forssan tieyhtey- sesta Imatran Voima Oy:n osakepääoman
2104: den rakentamisen aloittamiseen........... 2018 korottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton
2105: energiayhteistyön lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . 2032
2106: 1925 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2107: sesta Uudenkaupungin ohikulkutien ra- 1939 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2108: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2019 sesta Kemira Oy:n osakepääoman korot-
2109: tamiseen eräiden hankkeiden toteuttami-
2110: 1926 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2111: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2033
2112: sesta Pohjois-Karjalan teiden perus-
2113: korjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020 1940 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2114: sesta Neste Oy:n osakepääoman korotta-
2115: 1927 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2116: miseen maakaasuputken jatkamiseksi
2117: sesta kantatien n:o 75 (Nurmes-Kuhmo)
2118: Lounais-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2034
2119: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2021
2120:
2121: 1928 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1941 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2122: sesta Kustavin ja Lokalahden välisen Leh- sesta Outokumpu Oy:n osakepääoman
2123: mänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi... 2022 korottamiseen eräiden hankkeiden toteut-
2124: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2035
2125: 1929 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2126: sesta Lassilan-Ranta-ahon tieosuuden 1942 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2127: perusparantamiseen Evijärvellä . . . . . . . . . . . 2023 sesta Valmet Oy:lle telakka-alan yhteisyri-
2128: tyksen perustamiseen Neuvostoliiton kans-
2129: 1930 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sa ......................................... 2036
2130: sesta Merimaskun-Lielahden tien perus-
2131: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024 1943 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2132: sesta Vapo Oy:n osakepääoman korotta-
2133: 1931 Laine ym.: Määrärahan osoittami- miseen Lieksan Kevätniemen sahan aihi-
2134: sesta rinnakkaislossin rakentamiseksi Kus- ointilaitoksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . 2037
2135: tavin Ströömille Vartsalaan . . . . . . . . . . . . . . . 2025
2136: 1944 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2137: 1932 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta Veitsiluoto Oy:n osakepääoman ko-
2138: sesta VR:n uusien ratahankkeiden suun- rottamiseen Oulun sellutehtaan ja Patenie-
2139: nitteluun ja toteuttamiseen................ 2026 men sahan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 2038
2140:
2141: 1933 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1945 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2142: sesta Seinäjoen-Kaskisten radan perus- sesta valtion kehitysyhtiön perustamista
2143: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2027 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039
2144: Sisällysluettelo 37
2145:
2146: Sivu Sivu
2147: 1946 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1951 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2148: sesta pk-yritysten yhteistyön kehittämisek- sesta yhteisyrityshankkeisiin erityistalous-
2149: si neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa. . . 2040 vyöhykkeellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2045
2150:
2151: 1947 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1952 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2152: sesta Suomen ja Neuvostoliiton autoteolli- sesta valtakunnallisen kriisi- ja aluepoliit-
2153: suuden yhteistuotannon toteuttamiseen . . . 2041 tisen rahaston perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2046
2154:
2155: 1948 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1953 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2156: sesta Itä-Suomen ja Neuvosto-Karjalan sesta maksutloman hammashuollon jär-
2157: matkailu- ja kulttuurivaihdon kehittämis- jestämiseksi vuosina 1925 ja 1926 synty-
2158: projektin toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2042 neille...................................... 2047
2159:
2160: 1949 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1954 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2161: sesta vientitakuukorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . 2043 sesta ylimääräisenä asumistukena asumis-
2162: kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 2048
2163: 1950 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2164: sesta idänkaupan kauppahuoneen perus- 1955 Laine ym.: Määrärahan osoittami-
2165: tamiseksi Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2044 sesta asunto-olojen kehittämisrahastoon . . 2049
2166: 1989 vp. 1119
2167:
2168: Raha-asia-aloite n:o 1064
2169:
2170:
2171:
2172:
2173: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulkopolitiikan tutki-
2174: muksen säätiölle
2175:
2176:
2177: Eduskunnalle
2178:
2179: Ulkopolitiikan tutkimuksen voimavarat ovat vat tutkimuslaitokselta vaadittavan minimita-
2180: maassamme riittämättömät ja mm. muihin son.
2181: pohjoismaihin verrattuna vähäiset. Alan tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2182: muksen tarve on voimakkaasti kasvanut kan- nioittaen,
2183: sainvälisen tilanteen monitahoisten muutosten
2184: johdosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2185: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2186: män Ulkopoliittisen instituutin kehittämisohjel- 29.88.53 300000 markkaa Ulkopolitii-
2187: massa on erikoistutkijoiden toimien lukumää- kan tutkimuksen säätiölle lisäavustukse-
2188: rän lisääminen nykyisistä kahdesta neljään. na tutkimustoimintaan.
2189: Tällöin instituutin tutkimusresurssit saavuttaisi-
2190:
2191: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2192:
2193: Markus Aaltonen Erkki Pystynen Seppo Kääriäinen
2194: 1120 1989 vp.
2195:
2196: Raha-asia-aloite n:o 1065
2197:
2198:
2199:
2200:
2201: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Työväenmusiikki-instituu-
2202: tin toiminnan tukemiseen
2203:
2204:
2205: Eduskunnalle
2206:
2207: Työväenmusiikki-instituutti on suomalaisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2208: työväenperinteen keskeisiä tutkimuslaitoksia. taen,
2209: Instituutti on kerännyt mittavan kokoelman
2210: suomalaisia työväenlauluja ja niihin liittyvää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2211: taustatietoa. Keräystyö on kuitenkin vielä kes- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2212: ken. On tärkeää, että instituutti voi uusinta tek- momentille 29.90.53 200 000 markkaa
2213: niikkaa hyväksi käyttäen tallentaa aineistoa vie- Työväenmusiikki-instituutille arkistoin-
2214: lä eläviltä varhaisen työväenperinteen tunti- tiin ja sen edellyttämiin laitehankintoi-
2215: joilta. hin.
2216: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2217:
2218: Markus Aaltonen
2219: 1989 vp. 1121
2220:
2221: Raha-asia-aloite n:o 1066
2222:
2223:
2224:
2225:
2226: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulu-
2227: tus- ja neuvontatoimintaan
2228:
2229:
2230: Eduskunnalle
2231:
2232: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- sekä muiden graafisten järjestöjen kanssa ohja-
2233: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- ten paikallislehtien palveluksessa olevia myös
2234: joita. Ne ovat perinteisesti myös merkittäviä näiden järjestämään koulutukseen.
2235: kouluttajia sekä alalla toimivien jatko- ja täy- Liiton palveluihin kuuluu järjestää myös
2236: dennyskouluttajina että lehtialalle aikovien työ- kouluttajia ja koulutusmateriaalia lehtien käyt-
2237: paikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen tar- töön lehtitalokohtaisessa koulutuksessa. Sa-
2238: joajina. Koska viestintävälineiden määrä li- moin liiton tehtäviin kuuluu yleinen jäsenleh-
2239: sääntyy ja niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, tien neuvonta ja konsulttipalvelujen välittämi-
2240: kilpailevat viestintävälineet entistä enemmän nen.
2241: myös koulutetusta työvoimasta ja panostavat Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
2242: enenevässä määrin henkilöstönsä kouluttami- neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta
2243: seen. Tämä kehitys, kasvava kysyntä ammatti- 1977 lähtien. Vuoden 1987 valtion tulo- ja me-
2244: taitoisesta työvoimasta, merkitsee sitä, että pai- noarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettiin
2245: kallislehdistön rooli alalle tulevien ensivaiheen 80 000 mk, mutta määräraha nousi eduskunnas-
2246: kouluttajana kasvaa. sa 130 000 markkaan. Vuosina 1988 ja 1989
2247: Paikallislehtien Liittoon kuuluvat 169 lehteä määräraha oli jälleen 80 000 mk. Vuoden 1990
2248: työllistävät noin parituhatta henkeä, heistä toi- tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on
2249: mittajia on noin 600. Liitto järjestää jäsenleh- ehdotettu edelleen ainoastaan 80 000 mk.
2250: tiensä henkilöstöryhmille pääasiassa kahden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2251: päivän mittaisia koulutustilaisuuksia, joihin nioittaen,
2252: vuosittain osallistuu 300-400 henkilöä. Tämän
2253: vakiintuneet muodot saavuttaneen lyhytkurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2254: toiminnan lisäksi liitto käynnistää v. 1990 pai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2255: kallislehtiyritysten johdolle räätälöityä koulu- 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa,
2256: tusta, jossa kurssin kesto on yhdeksän työpäi- jotta voitaisiin turvata paikallislehtien
2257: vää toteutettuna kolmessa eri jaksossa. koulutus- ja neuvontatoiminnan määrä
2258: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- ja laatu ja jotta sitä voitaisiin edelleen
2259: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli- kehittää paikallislehtien kehitystarpeita
2260: opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten vastaavasti.
2261: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2262:
2263: Markus Aaltonen Riitta Saastamoinen Jörn Donner
2264: Jukka Vihriälä Sulo Aittoniemi Esko Helle
2265: 1122 1989 vp.
2266:
2267: Raha-asia-aloite n:o 1067
2268:
2269:
2270:
2271:
2272: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden lomatoi-
2273: minnan tukemiseen
2274:
2275:
2276: Eduskunnalle
2277:
2278: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- taa on tuettu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjär-
2279: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet jestöjen varoista, aiheuttaa lomatoimintaan
2280: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osit- osallistuminen syöpäpotilaalle itselleen edelleen
2281: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja huomattavia kustannuksia. Valtion tulo- ja me-
2282: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimin- noarvioon on vuodesta 1981lähtien otettu mää-
2283: taa on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen räraha syöpäpotilaiden lomatoiminnan järjestä-
2284: omassa kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyy- mistä varten. Näiden määrärahojen turvin on
2285: rönkaidassa Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä voitu järjestää n. 2 400 syöpäpotilaalle ohjel-
2286: on ollut sekä fyysinen että psyykkinen kuntou- moitu loma- ja virkistysviikko.
2287: tus. Edellä selostetun perusteella ehdotan,
2288: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta
2289: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2290: neiden määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa 1990 tulo- ja menoarvioon 450000
2291: potilaista on täysin parantunut, osa osittain in- markkaa käytettäväksi ohjattuun syöpä-
2292: validisoitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. potilaiden lomatoimintaan.
2293: Vaikka syöpäpotilaiden kurssi- ja lomatoimin-
2294:
2295: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2296:
2297: Markus Aaltonen
2298: 1989 vp. 1123
2299:
2300: Raha-asia-aloite n:o 1068
2301:
2302:
2303:
2304:
2305: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Halsuan yläasteen perusta-
2306: miskustannuksiin
2307:
2308:
2309: Eduskunnalle
2310:
2311: Halsuan kunta sai vuonna 1988 oman yläas- markkaa suuremmat, tälläkään järjestelyllä val-
2312: tepiirin. Kunta hankki ja kunnosti yläasteen tionosuutta ei saada kuin osaan rakentamiskus-
2313: käyttöön entisen Halsuan Sähköosuuskunnan tannuksista.
2314: tilat. Kouluviranomaiset hyväksyivät piirustuk- Yläasteen tilojen hankkiminen ja niiden laa-
2315: set ja vahvistivat hankkeen normaalihinnaksi jentaminen aiheuttaa Halsuan kunnalle sen ta-
2316: vajaat 2,4 miljoonaa markkaa. loudelliseen kantokykyyn nähden kohtuutto-
2317: Valtionosuutta Halsuan kunta ei hankkee- man rasituksen. Olisikin kohtuullista ja välttä-
2318: seen kuitenkaan saanut. Ainoa tuki yläasteen ti- mätöntä, että kunta saisi erityisjärjestelyin saa-
2319: lojen saneeraukseen ja rakentamiseen oli työlli- matta jäänyttä valtionosuutta vastaavan avus-
2320: syysperustein myönnetty 450 000 markan avus- tuksen.
2321: tus. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2322: Kunta joutuu tänä vuonna laajentamaan ylä- taen,
2323: asteen tiloja. Hankkeen kustannusarvio on lä-
2324: hes 2,0 miljoonaa markkaa. Saadakseen tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2325: laajennushankkeeseen valtionosuutta Halsuan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2326: kunta joutui siirtämään Meriläisen koulun ra- 29.46.34 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
2327: kentamiseen varatut määrärahat yläasteen ra- käytettäväksi lisäavustuksena Halsuan
2328: kentamiseen. Koska yläasteen laajennuksen kunnalle peruskoulun yläasteen perusta-
2329: kustannukset ovat kuitenkin noin 800 000 miskustannuksiin.
2330:
2331: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2332:
2333: Esko Aho
2334: 1124 1989 vp.
2335:
2336: Raha-asia-aloite n:o 1069
2337:
2338:
2339:
2340:
2341: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen evankelisen kan-
2342: sanopiston ja Keski-Pohjanmaan opiston rakennusavustuk-
2343: siin
2344:
2345: Eduskunnalle
2346:
2347: Kansanopistojen tilojen perusparannuksiin ja tulo- ja menoarvioesityksessä ei esitetä kum-
2348: uudisrakentamiseen osoitetut rakennusavustuk- paankaan hankkeeseen enää myönnettäväksi
2349: set ovat kattaneet vain pienen osan kaikista ra- rakentamisavustusta.
2350: kentamiskustannuksista. Perusparannuksista ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
2351: rakentamisesta aiheutuneet velat rasittavat koh-
2352: tuuttomasti monien kansanopistojen toiminta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2353: edellytyksiä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2354: Keski-Pohjanmaalla on toteutettu vastikään 29.57.52 lisäyksenä 600 000 markkaa
2355: kahden kansanopiston rakennushankkeet: käytettäväksi rakennusavustuksena
2356: Kaustisen evankelinen kansanopisto peruskor- Kaustisen evankeliselle kansanopistolle
2357: jasi tilansa ja Keski-Pohjanmaan opisto Käl- sekä Keski-Pohjanmaan opistolle Käl-
2358: viällä toteutti perusparannuksen ohella mitta- viällä.
2359: van opiston tilojen laajennuksen. Hallituksen
2360:
2361: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2362:
2363: Esko Aho
2364: 1989 vp. 1125
2365:
2366: Raha-asia-aloite n:o 1070
2367:
2368:
2369:
2370:
2371: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikki-
2372: juhlien tukemiseen
2373:
2374:
2375: Eduskunnalle
2376:
2377: Vuodesta 1967 lähtien järjestetyistä Kausti- vastaisivat juhlien nykyisiä ja tulevia tarpeita.
2378: sen kansanmusiikkijuhlista on tullut kansalli- Pääosa toteutetuista investoinneista on tehty
2379: sesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuurita- paikallisin varoin.
2380: pahtuma. Juhlille osallistuu vuosittain tuhansia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2381: koti- ja ulkomaisia esiintyjiä. Kaustisen kansan- taen,
2382: musiikkijuhlien yleisömäärä nousee lähes
2383: 100 OOO:een. että Eduskunta ottaisi vuoden 1990
2384: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatus- tulo- ja menoarvioon momentille
2385: yhdistys ja Kaustisen kunta ovat ryhtyneet mää- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
2386: rätietoisesti kehittämään juhla-aluetta, jotta avustuksena Kaustisen kansanmusiikki-
2387: mm. esiintymis- ja katsomotilat paremmin juhlien järjestämistä varten.
2388: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2389:
2390: Esko Aho
2391: 1126 1989 vp.
2392:
2393: Raha-asia-aloite n:o 1071
2394:
2395:
2396:
2397:
2398: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkkomusiikki-
2399: juhlien tukemiseen
2400:
2401:
2402: Eduskunnalle
2403:
2404: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlista on kehitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2405: nyt oman musiikin alueensa merkittävin valta- taen,
2406: kunnallinen tapahtuma. Tapahtuman järjestä-
2407: misestä saadut kokemukset osoittavat, että tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2408: vetta ja mahdollisuuksia kirkkomusiikkijuhlien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2409: kehittämiseen yhä löytyy. Ohjelmistoon on 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
2410: mm. suunniteltu otettavaksi kirkko-ooppera, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tuke-
2411: joka edelleen vahvistaisi Lohtajan kirkkomu- miseen.
2412: siikkijuhlien asemaa tärkeiden kulttuuritapah-
2413: tumien joukossa.
2414:
2415: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2416:
2417: Esko Aho
2418: 1989 vp. 1127
2419:
2420: Raha-asia-aloite n:o 1072
2421:
2422:
2423:
2424:
2425: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteri-
2426: liiton toiminnan tukemiseen
2427:
2428:
2429: Eduskunnalle
2430:
2431: Suomen Harrastajateatteriliittoon kuuluu 14 Liiton talous on pakottanut rajoittamaan pe-
2432: valtakunnallista jäsenjärjestöä, joilla on koko rustoimintojenkin, kuten koulutuksen ja ohjaus-
2433: maan kattavaa näyttämötoimintaa. Suoran jä- avun lisäämistä, vaikka palveluja tarvitsevien
2434: senyyden saaneita näyttämöitä on runsaat sata näyttämöjen määrä on nopeasti lisääntynyt.
2435: ja luku kasvaa nopeammin kuin minkään muun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2436: harrastajateatterialan järjestön. taen,
2437: Suomen Harrastajateatteriliiton palvelujen
2438: kysyntä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2439: Liiton taloudelliset toimintaedellytykset eivät 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2440: kuitenkaan ole parantuneet samassa suhteessa. 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
2441: Valtion myöntämä toiminta-avustus on jopa Suomen Harrastajateatteriliiton toimin-
2442: reaalisesti supistunut. nan tukemiseen.
2443: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2444:
2445: Esko Aho
2446: 1128 1989 vp.
2447:
2448: Raha-asia-aloite n:o 1073
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kauno Kleemolan muisto-
2454: merkin pystyttämistä varten
2455:
2456:
2457: Eduskunnalle
2458:
2459: Kannuksen kaupunki on päättänyt toteuttaa ministerinä, kansanedustajana sekä monissa
2460: Kauno Kleemolan elämäntyötä kuvaavan muis- merkittävissä luottamustehtävissä olisi perustel-
2461: tomerkkihankkeen. Se on tilattu taiteilija Riitta tua, että myös valtiovalta osallistuisi muisto-
2462: Helevältä. Taiteilijan valinta perustui vuonna merkkihankkeen toteuttamiseen.
2463: 1984 järjestettyyn valtakunnalliseen muisto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2464: merkkikilpailuun, joka järjestettiin yhteistyössä taen,
2465: Suomen Taiteilijaseuran kanssa.
2466: Muistomerkkihankkeen kokonaiskustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2467: arvio on 53 000 markkaa, josta Kannuksen kau- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2468: punki on varautunut rahoittamaan 300 000 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
2469: markkaa. Kannuksen kaupungille Kauno Kleemo-
2470: Ottaen huomioon Kauno Kleemolan pitkä- lan muistomerkkihankkeeseen.
2471: aikaisen toiminnan eduskunnan puhemiehenä,
2472:
2473: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2474:
2475: Esko Aho
2476: 1989 vp. 1129
2477:
2478: Raha-asia-aloite n:o 1074
2479:
2480:
2481:
2482:
2483: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen perusta-
2484: miseen Himangalle
2485:
2486:
2487: Eduskunnalle
2488:
2489: Himangan kunta on jo vuonna 1983 tehnyt kiin. Himangan alue Lestijoen suulla soveltuisi
2490: maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen ka- hyvin uuden kalanviljelylaitoksen sijaintipai-
2491: lanviljelylaitoksen rakentamiseksi Himangalle. kaksi.
2492: Kunta on uudistanut ehdotuksensa kesäkuussa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2493: 1987. Sitä ovat puoltaneet mm. Vaasan läänin- taen,
2494: hallituksen ympäristönsuojeluosasto, Pohjan-
2495: maan Kalastajaseurojen liitto, Vaasan työvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2496: mapiiri sekä Vaasan kalastuspiirin kalastustoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2497: misto. 30.38. 74 lisäyksenä 300 000 markkaa
2498: Kalanistutusvelvoitteiden hoito edellyttää Himangalle perustettavan kalanviljely-
2499: huomattavia lohen, taimenen ja vaellussiian is- laitoksen suunnittelua varten.
2500: tutuksia Pohjanlahteen ja siihen laskeviin jo-
2501:
2502: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2503:
2504: Esko Aho
2505: 1130 1989 vp.
2506:
2507: Raha-asia-aloite n:o 1075
2508:
2509:
2510:
2511:
2512: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta kalasataman rakentamiseksi
2513: Kälviälle
2514:
2515:
2516: Eduskunnalle
2517:
2518: Kälviän kunnan alueella on yksi pienvenesa- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
2519: tama, joka ei kuitenkaan kykene palvelemaan nioittaen,
2520: nykyaikaisen kalastuksen ja veneilyn tarpeita.
2521: Jos alueen hyviä edellytyksiä kalastukseen halu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2522: taan hyödyntää, sinne tulisi rakentaa uusi kala- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2523: satama. Sen rakentaminen palvelisi myös no- 31.32.30 lisäyksenä 500 000 markkaa
2524: peasti lisääntyvän vapaa-ajan veneilyn tarpeita. käytettäväksi Kälviän uuden kalasata-
2525: Kälviän kunta on osoittanut uutta kalasata- man suunnittelua ja rakentamisen aloit-
2526: maa varten tarvittavan alueen, joten siltä osin tamista varten.
2527: hankkeen toteutumiselle ei ole esteitä.
2528:
2529: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2530:
2531: Esko Aho
2532: 1989 vp. 1131
2533:
2534: Raha-asia-aloite n:o 1076
2535:
2536:
2537:
2538:
2539: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen turkistalouden
2540: tutkimusaseman palkkausmenoihin
2541:
2542:
2543: Eduskunnalle
2544:
2545: Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen suomalaisen tuotannon kansainvälistä kilpailu-
2546: Kannuksen turkistalouden tutkimusasema val- kykyä.
2547: mistui vuoden 1983 alussa. Aseman suunnitte- Valtion kannalta ei voida pitää järkevänä si-
2548: luun, rakentamiseen ja kalustamiseen käytettiin tä, että tutkimusaseman tilat ovat jatkuvasti va-
2549: valtion varoja yhteensä noin 7,3 miljoonaa jaatehoisessa käytössä henkilöstön puutteen ta-
2550: markkaa. kia. Toisaalta turkistarhauksen poikkeukselli-
2551: Kannuksen tutkimusaseman tiloja ei ole kui- sen syvä ja pitkä lama on heikentänyt elinkei-
2552: tenkaan saatu tehokkaaseen käyttöön tutkijoi- non omia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan
2553: den ja muun henkilökunnan puutteen takia. harjoittamiseen. Tarve valtion tutkimuspanok-
2554: Asemalle suunnitellusta henkilökuntamäärästä sen lisäämiseen on juuri nyt erityisen ajankoh-
2555: on voitu toteuttaa vasta kolmannes. Henkilös- tainen.
2556: töä on lisätty keskimäärin yhdellä vuosittain. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
2557: Vuoden 1989 budjetissa henkilöstölisäyksiä ei nioittaen,
2558: ollut lainkaan.
2559: Turkistarhauksen taloudelliset vaikeudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2560: edellyttäisivät voimakasta panostusta alan tut- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2561: kimukseen. Sen tuottaman tiedon avulla olisi 30.70.01/isäyksenä 500000 markkaa li-
2562: mahdollista parantaa suomalaisten tarhaturkis- sähenkilökunnan palkkaamiseksi Kan-
2563: ten laatua, kehittää menetelmiä ympäristöhait- nuksen turkistalouden tutkimusase-
2564: tojen vähentämiseksi sekä muutoin vahvistaa malle.
2565: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2566:
2567: Esko Aho
2568: 1132 1989 vp.
2569:
2570: Raha-asia-aloite n:o 1077
2571:
2572:
2573:
2574:
2575: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakentamiseksi
2576: valtatien n:o 8 ja Ykspihlajan sataman välille
2577:
2578:
2579: Eduskunnalle
2580:
2581: Valtatieverkolta Ykspihlajan satamaan suun- niteltu tieyhteys tulisi toteuttaa TVL:n toimesta
2582: tautuva raskas liikenne joutuu Kokkolan kau- valtion rahoittamana yleisenä tienä.
2583: pungin alueella käyttämään katuverkkoa. Ras- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2584: kaan liikenteen saaminen mahdollisimman no- taen,
2585: peasti omalle väylälleen olisi tarpeen niin liiken-
2586: neturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2587: ympäristön turvallisuudenkin kannalta. Nyt sa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2588: taman liikenne joudutaan ohjaamaan asunto- 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
2589: alueiden halki. tieyhteyden rakentamiseksi valtatieltä
2590: Valtatieltä n:o 8 Ykspihlajan satamaan suun- n:o 8 Ykspihlajan satamaan.
2591:
2592: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2593:
2594: Esko Aho
2595: 1989 vp. 1133
2596:
2597: Raha-asia-aloite n:o 1078
2598:
2599:
2600:
2601:
2602: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 752 parantami-
2603: seksi välillä Perho-Salamajärvi
2604:
2605:
2606: Eduskunnalle
2607:
2608: Perhon ja Kinnulan kuntakeskukset yhdistä- ole osoitettu määrärahoja hallituksen tulo- ja
2609: vä maantie n:o 752 on pikaisen perusparantami- menoarvioesityksessä vuodelle 1990.
2610: sen tarpeessa. Tieyhteydellä on huomattava Parannettavan tien pituus on 20,5 kilometriä
2611: merkitys paikallisen väestön yhteyksien, alueen ja kokonaiskustannukset vuoden 1987 arvion
2612: puutavaran kuljetusten sekä matkailun kannal- mukaan 16,5 milj. mk.
2613: ta. Tien heikko kunto haittaa liikennettä eten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2614: kin kelirikkokausina. taen,
2615: Suunnitelmat tien perusparantamiseksi ovat
2616: valmiina. Tieosuus Perho-Salamajärvi oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2617: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin toimenpideoh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2618: jelmassa 1988-92 ja töiden oli sen mukaan 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
2619: määrä käynnistyä vuonna 1989. Hanketta on maantien n:o 752 parantamiseksi välillä
2620: kuitenkin jatkuvasti siirretty, eikä sitä varten Perho-Salamajärvi.
2621:
2622: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2623:
2624: Esko Aho
2625: 1134 1989 vp.
2626:
2627: Raha-asia-aloite n:o 1079
2628:
2629:
2630:
2631:
2632: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentokentän
2633: kiitoradan pidentämiseen
2634:
2635:
2636: Eduskunnalle
2637:
2638: Kruunupyyn lentokentän kiitorataa pidennet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2639: tiin 1980-luvun alussa 1800 metristä 2100 met- taen,
2640: riin. Lentoaseman liikennemäärät ovat kuiten-
2641: kin viime vuosina nopeasti kasvaneet ja kenttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2642: käyttävä lentokalusto suurentunut. Lentotur- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2643: vallisuus ja kentän palvelukyky edellyttävätkin, 31.92. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
2644: että Kruunupyyn kentän kiitorataa jatkettaisiin Kruunupyyn lentokentän kiitoradan jat-
2645: 200 metrillä. Hankkeen kustannuksiksi on ar- kamiseen.
2646: vioitu 3,0 miljoonaa markkaa.
2647:
2648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2649:
2650: Esko Aho
2651: 1989 vp. 1135
2652:
2653: Raha-asia-aloite n:o 1080
2654:
2655:
2656:
2657:
2658: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta KeMoRan moottoriradan
2659: rakentamiseen Veteliin
2660:
2661:
2662: Eduskunnalle
2663:
2664: Vuonna 1984 aloitettiin Vetelissä KeMoRan mm. jatkamalla sitä nykyisestä 2, 7 kilometristä
2665: moottoriradan rakentaminen. Pääosin talkoo- 4,1 kilometriin. Tuolloin rata täyttäisi mootto-
2666: työnä alueella on toteutettu nykyarvoltaan noin ripyörien MM-osakilpailun järjestämisen ehdot
2667: 12 miljoonan markan investoinnit, joiden tu- ja osakilpailu olisi mahdollista saada jälleen
2668: loksena KeMoRasta on tullut parhaiten varus- Suomeen.
2669: tettu moottorirata Suomessa. KeMoRan rakentaminen on perustunut alan
2670: Kilpailupäiviä radalla on tänä vuonna kym- harrastajien vahvaan talkoopanokseen. Valtion
2671: menen. Päätapahtuma on ollut Kemora 500 tukea sen paremmin radan rakentamiseen kuin
2672: -kestävyysajo, joka on pohjoismaiden suurin sen ylläpitoonkaan ei ole saatu.
2673: rata-autoilutapahtuma. Kuluvana kesänä jär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2674: jestettiin ensimmäisen kerran kuorma-autojen taen,
2675: ratakilpailu, joka mitä todennäköisimmin saa
2676: ensi vuonna EM-osakilpailun arvon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2677: Kilpailutoiminnan ohella moottorirata palve- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2678: lee tehokkaasti erilaisen harrastustoiminnan 31.99.40 lisäyksenä 800 000 markkaa
2679: tarpeita. Huhtikuusta lokakuuhun radan käyt- käytettäväksi avustuksena Vetelissä si-
2680: töaste tulee tänä vuonna olemaan noin 85 pro- jaitsevan KeMoRan moottoriradan ra-
2681: senttia. kentamiseen ja ylläpitoon.
2682: Moottorirataa on tarkoitus edelleen kehittää
2683:
2684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2685:
2686: Esko Aho
2687: 1136 1989 vp.
2688:
2689: Raha-asia-aloite n:o 1081
2690:
2691:
2692:
2693:
2694: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskes-
2695: kuksen alueyksikön perustamiseen Kokkolaan
2696:
2697:
2698: Eduskunnalle
2699:
2700: Teollisuuden rakenteen uudistaminen edellyt- alueyksikön perustamistarve on myös Keski-
2701: tää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitys- Pohjanmaalla. Rakennemuutoksen seuraukse-
2702: työhön. Tavoitteen mukaisesti valtion tuki teol- na alueella on menetetty runsaasti teollisia työ-
2703: lisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan on paikkoja. Maakunnassa toimivien pienten ja
2704: merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana. keskisuurten teollisuusyritysten kehittämistyöl-
2705: Palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja lä voitaisiin ainakin osa työpaikkamenetyksistä
2706: erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kon- korvata. Tällä hetkellä näiden pk-yritysten ke-
2707: sultointipalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi hittämishankkeita ei kuitenkaan kyetä riittävän
2708: Teknologian kehittämiskeskukselle on perustet- tehokkaasti tukemaan.
2709: tu konsulttiyksiköiden verkko, joiden tehtävä- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2710: nä on tukea nimenomaan pienten ja keskisuur-
2711: ten yritysten kehittämishankkeiden valmistelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2712: Viime vuoden lopussa konsultointiyksikkö toi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2713: mi jokaisessa 11läänissä. Tänä vuonna peruste- 32.44.01 300000 markkaa Teknologian
2714: taan uudet yksiköt Kajaaniin ja Poriin. kehittämiskeskuksen uuden konsultoin-
2715: Vastaava Teknologian kehittämiskeskuksen tiyksikön perustamiseksi Kokkolaan.
2716: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2717:
2718: Esko Aho
2719: 1989 vp. 1137
2720:
2721: Raha-asia-aloite n:o 1082
2722:
2723:
2724:
2725:
2726: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Emo-tietokeskuksen perus-
2727: tamiseen Vaasan lääniin
2728:
2729:
2730: Eduskunnalle
2731:
2732: Euroopan yhteisön sisämarkkinoiden toteu- sia saada tietoa ja sopeuttaa toimintaansa inte-
2733: tuminen luo kovan haasteen suomalaiselle teol- graatioratkaisujen tuomiin muutoksiin. Yksi te-
2734: lisuudelle. Suurten yritysten edellytykset sopeu- hokas keino olisi EY:n mallin kaltaisen pkt-yri-
2735: tua muutoksiin ovat selvästi pieniä ja keskisuu- tyksiä palvelevan tietokeskuksen perustaminen.
2736: ria yrityksiä paremmat. Monilla pkt-yrityksillä Sen tehtävänä olisi tarjota yhteydet EY -tieto-
2737: ei ole riittäviä keinoja edes hankkia tietoa integ- pankkeihin, hankkia ja välittää tietoa EY:n
2738: raatiokehityksen etenemisestä ja vaikutuksista säännöksistä ja ohjelmista sekä neuvoa pieniä
2739: yritysten toimintaedellytyksiin. ja keskisuuria yrityksiä niiden erityisongelmien
2740: EY on parhaillaan voimakkaasti kehittämäs- ratkaisemiseksi. Tietokeskus tulisi sijoittaa si-
2741: sä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityk- ten, että se palvelisi erityisesti kehitysalueilla
2742: sille suunnattua tiedotustoimintaansa. Vuoden sijaitsevien yritysten tarpeita.
2743: 1987 aikana perustettiin 39 tiedotuskeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotan,
2744: verkko, jonka tehtävänä on välittää yrityksille
2745: tietoa toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2746: Järjestelmää on tarkoitus käyttää myös palaut- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2747: teen saamiseksi yrityksiltä. Vuosikymmenen 32.85.45 300 000 markkaa pieniä ja
2748: vaihteeseen mennessä Emo-tietokeskusten mää- keskisuuria yrityksiä palvelevan Euro-
2749: rä on tarkoitus nostaa 200:aan. tietokeskuksen perustamiseksi Vaasan
2750: Myös Suomessa olisi välttämätöntä parantaa lääniin.
2751: pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuk-
2752:
2753: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2754:
2755: Esko Aho
2756: 1138 1989 vp.
2757:
2758: Raha-asia-aloite n:o 1083
2759:
2760:
2761:
2762:
2763: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen vesistöalueen kun-
2764: nostamiseen
2765:
2766:
2767: Eduskunnalle
2768:
2769: Lestijoen vesistöalue Keski-Pohjanmaalla on tävät yhteiskunnan huomattavaa tukea. Toi-
2770: alueen vesistöistä parhaiten säilynyt luonnonti- menpiteet tulisikin mahdollisimman nopeasti
2771: laisena. Lestijoen luonnontaloudellinen kehittä- käynnistää yhteistoiminnassa vesiviranomais-
2772: missuunnittelu käynnistyi vuonna 1983. Vuon- ten, alueen kuntien sekä paikallisen väestön yh-
2773: na 1985 asetettiin suunnittelua ohjaamaan teistoimin.
2774: alueellinen neuvottelukunta. Työhön ovat osal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2775: listuneet mm. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, taen,
2776: vesi- ja ympäristöhallitus, Vaasan läänin seutu-
2777: kaavaliitto sekä Vaasan kalastuspiiri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2778: Neuvottelukunnan työn tuloksena on synty- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2779: nyt toimenpideohjelma, joka tähtää Lestijoen 35.25. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2780: vesistön luonnontaloudelliseen elvyttämiseen Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille käy-
2781: sekä sen kanssa sopusoinnussa olevan vesistöä tettäväksi Lestijoen ja Lestijärven kun-
2782: hyväksikäyttävän elinkeinotoiminnan elvyttä- nostukseen ja vesistöjen virkistyskäytön
2783: miseen. edistämiseen Taholammin ja Lestijär-
2784: Lestijoen ja Lehtijärven tilan parantaminen ven kuntien alueella.
2785: sekä niiden hyväksikäytön edistäminen edellyt-
2786:
2787: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2788:
2789: Esko Aho
2790: 1989 vp. 1139
2791:
2792: Raha-asia-aloite n:o 1084
2793:
2794:
2795:
2796:
2797: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Räyringinjärven, Patanan-
2798: järven ja Perhonjoen kunnostustöihin
2799:
2800:
2801: Eduskunnalle
2802:
2803: Vesistöjen rehevöityminen ja umpeenkasva- kunnostuksen suunnitteluun kuin toteuttami-
2804: minen on vakava ongelma erityisesti Pohjan- seenkaan.
2805: maalla. Virkistyskäyttöön soveltuvia vesistöjä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2806: on vähän ja pienten vesimäärien takia muutok- taen,
2807: set näkyvät nopeasti.
2808: Vetelin kunnassa on paikallisen väestön aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2809: teesta pantu vireille Räyringinjärven, Patanan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2810: järven sekä Perhonjoen kuntoutushankkeet. 35.25. 77 500 000 markkaa käytettäväk-
2811: Niiden eteneminen on kuitenkin pysähtynyt, si Räyringinjärven, Patananjärven sekä
2812: koska Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirillä ei ole Perhonjoen kunnostustoimenpiteiden
2813: riittäviä määrärahoja sen paremmin vesistöjen suunnittelua ja toteutusta varten.
2814: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2815:
2816: Esko Aho
2817: 1140 1989 vp.
2818:
2819: Raha-asia-aloite n:o 1085
2820:
2821:
2822:
2823:
2824: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalatalouden
2825: tutkimuslaitoksen Reposaaren kenttäaseman toiminnan tehos-
2826: tamiseen
2827:
2828: Eduskunnalle
2829:
2830: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on jäädyttämö. Merialueella harjoitetaan erilaisia
2831: useita kenttäasemia maassamme. Porin Repo- kalastustapoja, kalastajia on runsaasti ja saalis-
2832: saaressa toimii kalatalouden kenttäasema, jonka kaloina ovat mm. lohi, siika, silakka ja turska.
2833: toiminta kattaa Selkämeren alueen Merikarvialta Kalatalouden ongelmat ovat myös moninaisia.
2834: Pyhärantaan. Aseman päätehtävänä on ollut ka- Toimeentulon turvaaminen kalastajille, kalas-
2835: lakantojen arviointi. Asemalla on ainoastaan yk- ton riittävyys ja ympäristövaikutukset edellyttä-
2836: si vakituinen työntekijä ja joskus tilapäistä työ- vät runsaasti monipuolista tutkimustoimintaa.
2837: voimaa. Toiminnan laajentamiseen ja kunnollis- RKTL:n kenttäaseman ja Turun yliopiston
2838: ten työtilojen hankkimiseen ei ole ollut resursse- ympäristöntutkimuskeskuksen yhteistyöllä olisi
2839: ja. Kenttäaseman toimintoja tulisi merkittävästi epäilemättä saavutettavissa merkittäviä tuloksia
2840: kehittää nykytilasta. Tärkeitä tutkimuskohteita eri tutkimusaloilla, onhan kenttäasemalla pit-
2841: olisivat kalojen lisääntymisen tutkiminen ja ka- käaikainen kokemus alueen olosuhteista ja tut-
2842: lastajien toimeentuloselvitykset. kimuskeskuksella yliopiston tieteellinen asian-
2843: Erilaisille tutkimuksille antaa uusia mahdolli- tuntemus. RKTL:n kenttäasema on jo nyt ha-
2844: suuksia Reposaaressa tänä vuonna toimintansa keutumassa tutkimuskeskuksen tiloihin. Täysi-
2845: aloittanut Turun yliopiston ympäristöntutki- painoinen yhteistyö edellyttää kuitenkin riittä-
2846: muskeskus. Keskus selvittelee mm. päästöjen viä henkilöresursseja kummassakin laitoksessa.
2847: biologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2848: kus tekee sekä perustutkimusta että elinkeino-
2849: elämää ja ympäristönsuojeluhallintoa palvele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2850: vaa tutkimusta. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
2851: Satakunnan edustalla oleva Selkämeri tar- määrärahoihin lisäyksenä 500 000 mark-
2852: joaa runsaasti tutkimuskohteita. Reposaareen kaa toisen vakinaisen tutkijan palk-
2853: on keskittynyt suuri osa Selkämeren troolika- kaukseen ja riittävien työtilojen hankki-
2854: lastusta, ja troolarien telakointimahdollisuuk- miseen Riista- ja kalatalouden tutkimus-
2855: sia sekä laituritilaa on jatkuvasti lisätty. Repo- laitoksen Reposaaren kenttäasemal/e.
2856: saaressa sijaitsee lisäksi Reposaaren Jää Oy:n
2857:
2858: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2859:
2860: Raila Aho Einari Nieminen Raimo Vuoristo
2861: Maunu Kohijoki Timo Roos Timo Laaksonen
2862: Aino Pohjanoksa
2863: 1989 vp. 1141
2864:
2865: Raha-asia-aloite n:o 1086
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten Leväsjoen
2871: syöttövesijohdon rakentamiseen
2872:
2873:
2874: Eduskunnalle
2875:
2876: Siikaisten kunnan Leväsjoen ja Otamon ky- oleviin asutuksiin. Hankkeen toteuttaminen toi-
2877: lissä ei ole järjestettyä vesihuoltoa. Tilakohtai- si vesihuollon piiriin nelisensataa asukasta.
2878: sessa vedensaannissa on jatkuvasti ollut vai- Hanke sisältyy Merikarvian ja Siikaisten vesi-
2879: keuksia. Esim. Leväsjoen koulu on ajoittain ol- huollon yleissuunnitelmaan, yksityiskohtaiset
2880: lut kuljetetun veden varassa. Alueella ei tehty- rakennussuunnitelmat ovat valmiina. Kustan-
2881: jen selvitysten mukaan ole käyttökelpoisia poh- nusarvio on 1,8 milj. mk, josta valtion osuus on
2882: javesivaroja ja pintavedet ovat vaikeasti käyt- 1,1 milj. mk.
2883: töön otettavissa niiden korkean humuspitoisuu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2884: den vuoksi.
2885: Vesihuollon järjestämiseksi on suunniteltu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2886: veden johtamista v. 1984 valmistuneesta Meri- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
2887: karvian-Siikaisten yhdysvesijohdosta Otamon markkaa Siikaisten Leväsjoen syöttöve-
2888: ja Leväsjoen kyliin sekä johtolinjan varrella sijohdon rakentamiseen.
2889:
2890: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2891:
2892: Raila Aho Einari Nieminen Maunu Kohijoki
2893: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Timo Roos
2894: Aino Pohjanoksa
2895: 1142 1989 vp.
2896:
2897: Raha-asia-aloite n:o 1087
2898:
2899:
2900:
2901:
2902: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen satama-
2903: tien rakentamiseen
2904:
2905:
2906: Eduskunnalle
2907:
2908: Pohjoinen satamatie yhdistää Meri-Porin sa- tarkoitukseen. Tien liikennemäärä vuonna 1992
2909: tamineen ja muine toimintoineen Kokemäen- tulee olemaan noin 500 ajoneuvoa/vrk. Meri-
2910: joen suiston pohjoispuolisen saariston kautta Porin alueen nykyiset ja edelleen kehitettävät
2911: Ahtaisiin Ämttöön paikallistielle ja valtatielle satamat liikenneyhteyksineen, suurteollisuus ja
2912: n:o 8 sekä edelleen valtatielle n:o 23. Länsitien uudet teollisuusalueet ja Yyterin kehittyvä mat-
2913: valmistumisen jälkeenkin tieyhteys lyhentää kailukeskus tulevat edelleen lisäämään alueen
2914: matkaa Tahkoluodosta Ahtaisiin 38 km, Vaa- toimintoja, ja tien liikennemäärät tulevat sen-
2915: san suuntaan 28 km ja Jyväskylän suuntaan kin johdosta kasvamaan. Pohjoinen satamatie
2916: 7 km. Tien toteuttamiseksi tarvittava vesioikeu- tukee merkittävästi Meri-Porin kehitystä ja
2917: den lupapäätös on saanut lainvoiman. Vesioi- mahdollistaa myös Ahlaisten suunnan kehityk-
2918: keus katsoo, että tiehankkeen toteuttaminen on sen ja palvelujen ja työpaikkojen saavutetta-
2919: yleisen tarpeen vaatima. Tien rakennussuunni- vuuden. Tiellä on myös työllisyyden hoidon
2920: telmat ovat valmistumassa siten, että tien ra- kannalta pysyvä tärkeä merkitys. Tien jatkoyh-
2921: kentaminen voidaan niiden puolesta aloittaa teydet Vaasantien ja Järvi-Suomen tien suun-
2922: vuonna 1990. TVL:n Turun piirin toimenpide- taan ovat vaiheittain kehitettävissä, jolloin tien
2923: ohjelmaan kohde on merkitty aloitettavaksi merkitys myös pitkämatkaista liikennettä välittä-
2924: vuonna 1991 ja se on tarkoitus luovuttaa liiken- vänä yhteytenä korostuu. Porin ja ympäristö-
2925: teelle vuonna 1993. TVL:lla on siis valmiudet kuntien mielestä tien rakentaminen on yleisen
2926: rakentamisen aloittamiseen. Tiehankkeen kus- edun kannalta perusteltua ja välttämätöntä niin,
2927: tannusarvio on 55,3 Mmk. että tieyhteys on liikennöitävissä vuonna 1992.
2928: Porin syväsatama mahdollistaa yli 100 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2929: dwt:n alusten liikennöinnin ja kivihiilen kauko- nioittaen,
2930: tuonnin. Valtakunnallisen energiahuollon tur-
2931: vaamiseksi valtioneuvoston tekemän päätöksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2932: mukaisesti sataman viereen toteutetaan 500 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2933: MW:n hiilivoimala 1990-luvulla. Voimalajät- 31.30.77 40000000 markkaa Porin
2934: teet sijoitetaan Ahlaisten puolella olevalle pohjoisen satamatien suunnittelua ja
2935: alueelle, jonka kaupunki on hankkinut tähän rakentamista varten.
2936:
2937: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2938:
2939: Raila Aho Einari Nieminen Maunu Kohijoki
2940: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Timo Roos
2941: Aino Pohjanoksa
2942: 1989 vp. 1143
2943:
2944: Raha-asia-aloite n:o 1088
2945:
2946:
2947:
2948:
2949: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta partioveneiden hankkimi-
2950: seen merivartiostoille
2951:
2952:
2953: Eduskunnalle
2954:
2955: Merivartiostojen venekalustoon kuuluu par- päivän partiointiin riittävän nopeita, eivätkä
2956: tiovene, joka on merivartioaseman eniten käyt- ne täytä työturvallisuusvaatimuksia.
2957: tämä alus ja tarpeellinen jokaisella asemalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2958: Tällä hetkellä neljä merivartioasemaa on ilman taen,
2959: partiovenettä. Veneet on jouduttu poistamaan
2960: käytöstä niiden huonokuntoisuuden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2961: Kuudella merivartioasemalla on vielä käytössä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2962: varsin huonokuntoisia jo 1960-luvulla raken- 26.90. 70 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
2963: nettuja partioveneitä, jotka pitäisi poistaa välit- JO partioveneen hankkimiseksi rajavar-
2964: tömästi. Nämä vanhat veneet eivät ole tämän tiolaitoksen merivartiostoille.
2965:
2966: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2967:
2968: Risto Ahonen
2969: 1144 1989 vp.
2970:
2971: Raha-asia-aloite n:o 1089
2972:
2973:
2974:
2975:
2976: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseksi avus-
2977: tukseksi Lemun kunnalle
2978:
2979:
2980: Eduskunnalle
2981:
2982: Noin 1 200 asukkaan Lemun kunta on toteut- valtion tulisi tukea kuntaa harkinnanvaraisella
2983: tanut vuosina 1987-1989 kunnan ainoan ala- avustuksella.
2984: asteen koulun lisärakennus- sekä muutos- ja pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2985: rusparannushankkeen, jonka kustannukset taen,
2986: ovat yhteensä n. 9 850 000 markkaa. Kunnan
2987: maksettavaksi jää kustannuksista n. 5 850 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2988: markkaa, eli 12,5 p/äyri. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2989: Koulurakentamisen päättymisen jälkeisinä 26.97.34 lisäyksenä 500 000 markkaa
2990: vuosina kunnan lainanhoitokustannukset ko- käytettäväksi harkinnanvaraiseksi avus-
2991: hoavat kohtuuttoman korkeiksi, minkä vuoksi tukseksi Lemun kunnalle.
2992:
2993: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2994:
2995: Risto Ahonen
2996: 1989 vp. 1145
2997:
2998: Raha-asia-aloite n:o 1090
2999:
3000:
3001:
3002:
3003: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Nuoriso-
3004: seurat ry:n toimitilojen hankintaan
3005:
3006:
3007: Eduskunnalle
3008:
3009: Varsinais-Suomen Nuorisoseurat ry. on si- opastaa maakunnallinen piirijärjestö Varsinais-
3010: toutuma'.on nuoriso-, harrastus- ja kulttuurijär- Suomen Nuorisoseurat ry. Vakauttaakseen
3011: jestö, joka työskentelee ja kehittää toimintaan- maakunnallisen nuorisoseuratyön perustaa on
3012: sa seuraavien periaatteiden pohjalta: piirijärjestö viime vuonna hankkinut ensimmäi-
3013: 1. Ihmisellä on pyrkimys iästään, asuinpai- sen oman toimitilan Turusta. Kauppahinta
3014: kastaan, koulutuksestaan ja työstään riippu- 350 000 markkaa on kokonaisuudessaan rahoi-
3015: matta jatkuvasti kehittyä ja kasvaa ihmisenä. tettu pankkilainalla.
3016: 2. Maailman muuttaminen alkaa jokaisesta Lainan suuruuden vuoksi tuntuvan tuen saa-
3017: ihmisestä itsestään, sillä ihminen on yhteiskun- minen yhteiskunnalta on olennaisen merkittä-
3018: nallisen toiminnan perusta. vää, koska varsinaisen toiminnan rinnalla varo-
3019: 3. Työn tekeminen ja harrastaminen yhdessä jen keruu omatoimisesti huoneiston rahoittami-
3020: toisten ihmisten kanssa on paras ihmisenä kas- seksi kävisi yhdelle toimihenkilölle ylivoimai-
3021: vamisen tapa. seksi.
3022: 4. Suomalaisen kulttuurin kehittäminen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3023: kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeä ja ar- taen,
3024: vokas tehtävä.
3025: Varsinais-Suomessa 62 paikallista nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3026: seuraa tekee tätä merkittävää kulttuurityötä, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3027: jonka merkitys vapaa-ajan lisääntyessä entises- 29.91.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
3028: täänkin kasvaa. On kyettävä tarjoamaan ihmi- käytettäväksi Varsinais-Suomen Nuori-
3029: sille monipuolisempia ja kiinnostavampia soseurat ry:n toimitilan rahoittamiseksi
3030: harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Täs- Turun kaupungissa.
3031: sä työssä paikallisia nuorisoseuroja tukee ja
3032:
3033: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3034:
3035: Risto Ahonen
3036:
3037:
3038:
3039:
3040: 3 290089P
3041: 1146 1989 vp.
3042:
3043: Raha-asia-aloite n:o 1091
3044:
3045:
3046:
3047:
3048: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Sirppujoen perkaustöihin
3049:
3050:
3051:
3052: Eduskunnalle
3053:
3054: Sirppujoen perkaushanke on ollut vireillä jo Sirppujoki laskee Uudenkaupungin makean
3055: 1970-luvun alkupuolelta saakka. Vesioikeuden veden altaaseen, josta kaupunki ottaa kaiken
3056: lupa perkauksen toteuttamiseen on saanut lain- raakavetensä. Perkauksesta aiheutuvan happa-
3057: voiman korkeimman hallinto-oikeuden ratkai- moitumisuhan vuoksi perkaushanke olisi suori-
3058: sulla 18.5.1988, joten estettä suunnitelman to- tettava mahdollisimman lyhyessä ajassa.
3059: teuttamiselle ei enää ole. Hankkeen suunnitteluun on tähän mennessä
3060: Sirppujoen riittämätön vedenjohtokyky on käytetty 2 milj. markkaa.
3061: nostanut joen tulvaherkkyyden varsin pahaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3062: Viimeksi vuoden 1987 elokuun alun suurtulva taen,
3063: levittäytyi pahimpien syys- ja kevättulvien suu-
3064: ruisille alueille. Maataloudelle aiheutui tuol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3065: loin tulvista yli 2,5 miljoonan markan vahin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3066: got. Tulvat uhkaavat myös Laitilan kaupungin 30.40. 77 lisäyksenä 4 300 000 markkaa
3067: alueella n. 50 omakotitalon asutusta sekä kau- käytettäväksi Sirppujoen perkausiyö-
3068: pungin jätevedenpuhdistamon toimintaa. hön Turun vesi- ja ympäristöpiirissä.
3069:
3070: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3071:
3072: Risto Ahonen
3073: 1989 vp. 1147
3074:
3075: Raha-asia-aloite n:o 1092
3076:
3077:
3078:
3079:
3080: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen
3081: yhdysvesijohdon rakentamiseen
3082:
3083:
3084: Eduskunnalle
3085:
3086: Valtion vesihuoltotyönä rakennetaan yhdys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3087: vesijohtoa eteläisessä Vakka-Suomessa Uudes- taen,
3088: takaupungista Vehmaalle, Taivassaloon ja Kus-
3089: taviin. Hankkeeseen on aikaisemmin osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3090: valtion vuosien 1987-1989 tulo- ja menoar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3091: vioissa yhteensä 3 060 000 markkaa. Tämä ra- 30.40.77 lisäyksenä 1500000 markkaa
3092: hoitustaso ei riitä hankkeen suunnitelman mu- eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijoh-
3093: kaiseksi valmistumiseksi. Määrärahojen riittä- don rakentamista varten.
3094: mättömyys vaarantaa vakavasti eteläisen Vak-
3095: ka-Suomen yhdyskuntien juomakelpoisen ve-
3096: den saantia.
3097:
3098: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3099:
3100: Risto Ahonen
3101: 1148 1989 vp.
3102:
3103: Raha-asia-aloite n:o 1093
3104:
3105:
3106:
3107:
3108: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren merikalastuk-
3109: sen ja meriviljelyn tutkimusyksikön suunnittelua varten Kus-
3110: taviin
3111:
3112: Eduskunnalle
3113:
3114: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sissa sijaitsevan luotsiasemansa toimintaa. Tyh-
3115: alaisen merikalastuksen ja meriviljelyn tutki- jiksi jäävät luotsiaseman tilat soveltuvat hyvin
3116: musyksikön tarpeesta ja sen sijoituspaikasta on tutkimusaseman tiloiksi. Merenkulkuhallituk-
3117: muutaman vuoden ajan käyty asianomaisissa sen omistuksessa olevan alueen kokonaispinta-
3118: piireissä keskustelua. Esillä on voimakkaasti ol- ala on n. 2 ha, joten tarvittaville lisärakennuk-
3119: lut Saaristomeren alue, joka olosuhteittensa sille on riittävästi rakennusmaata.
3120: vuoksi erinomaisesti sopii tutkimustoimintaan. Saaristolaki edellyttää toimenpiteitä, joilla
3121: Kustavin kunnan maantieteellinen sijainti ja estetään saariston autioituminen ja turvataan
3122: erityisesti eteläisin Laupusten kylä on Saaristo- vakituinen asutus. Laupusten luotsiaseman lo-
3123: meren keskeisintä aluetta. Se on myös riittävän pettaminen uhkaa koko Laupusten kylän tule-
3124: kaukana vesistöjä kuormittavista asutuskes- vaisuutta. Tutkimuslaitoksen perustaminen
3125: kuksista. Kunnan alueella on myös n. 4 000 täyttäisi näin luotsiaseman lopettamisesta ai-
3126: ha:n Alastalon tila, joka muodostuu saaristo- ja heutuvan menetyksen.
3127: vesialueista, jotka ovat säilyneet täysin vapaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3128: ajan rakentamiselta ja soveltuvat näin ainut- taen,
3129: laatuisuutensa vuoksi erinomaisesti tutkimus-
3130: alueiksi. Omistajat ovat suostuvaisia tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3131: toiminnan sallimiseen. Kustavin kunnan alueel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3132: la on jo vuodesta 1970 lähtien toiminut Riista- 30.38. 75 500 000 markkaa merikalas-
3133: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alainen kent- tuksen ja meriviljelyn tutkimusyksikön
3134: täasema. perustamisen suunnitteluun Kustavin
3135: Merenkulkuhallitus on !opettamassa Laupu- Laupusiin.
3136: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3137:
3138: Risto Ahonen
3139: 1989 vp. 1149
3140:
3141: Raha-asia-aloite n:o 1094
3142:
3143:
3144:
3145:
3146: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta kunnille katujen ja kaavatei-
3147: den rakentamiseen
3148:
3149:
3150: Eduskunnalle
3151:
3152: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviosta esitetään rahaa kuitenkin vain 51 ,2 miljoonaa
3153: antamassaan mietinnössä valtiovarainvaliokun- markkaa.
3154: ta edellytti hallituksen selvittävän tarpeen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3155: mahdollisuudet uudistaa valtion tienpitovastuu- taen,
3156: ta kaava-alueilla siten, että valtion taloudellinen
3157: ja toiminnallinen vastuu yleisiin teihin liittyvistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3158: kaduista ja kaavateistä selkiintyy. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3159: Tie- ja vesirakennushallituksesta saadun sel- 31.24.34 lisäyksenä 28 800 000 markkaa
3160: vityksen mukaan rakennuslain 136 a §:n mukai- rakennuslain 136 a §:n mukaisiin har-
3161: set edellytykset täyttävien kuntien hankkeiden kinnanvaraisiin avustuksiin kunnille ka-
3162: rahoitustarve v. 1990 on n. 80 miljoonaa mark- tujen ja kaavateiden rakentamiseen.
3163: kaa. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
3164:
3165: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3166:
3167: Risto Ahonen
3168: 1150 1989 vp.
3169:
3170: Raha-asia-aloite n:o 1095
3171:
3172:
3173:
3174:
3175: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Laitilan alueella tarvittavien
3176: tieinvestointien rahoittamiseen
3177:
3178:
3179: Eduskunnalle
3180:
3181: Laitilan kaupunki on teettänyt suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3182: alueensa välttämättömistä tienparannuskohteis- taen,
3183: ta. Suunnitelma, "Laitilan tiepaketti 2", on toi-
3184: mitettu TVL:n Turun piirille v. 1986. TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3185: Turun piiri onkin ottanut Laitilan suunnitelmat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3186: toimenpideohjelmaansa, mutta vasta vuodesta 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3187: 1992 alkaen. Liikenneturvallisuuden paranta- käytettäväksi suunnitelmien mukaisten
3188: minen ja liikenneolojen kehittäminen vaatisi eh- tienparannuskohteitten aloittamiseen
3189: dottomasti suunniteltujen töiden aikaistamista. Laitilan kaupungin alueella.
3190:
3191: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3192:
3193: Risto Ahonen
3194: 1989 vp. 1151
3195:
3196: Raha-asia-aloite n:o 1096
3197:
3198:
3199:
3200:
3201: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken-
3202: tamiseen
3203:
3204:
3205: Eduskunnalle
3206:
3207: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ol- teolliset palvelut. Lehmänkurkuntien rakenta-
3208: lut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja viralli- misella on myös suuri merkitys yhä Iisääntyvälie
3209: nen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin lounaisrannikon asuntovaunumatkailulle sekä
3210: ja Lokalahden kuntien toimesta v. 1967. muille matkailuelinkeinoille.
3211: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta Leh- Tiehankkeen suunnittelu on käynnissä. Han-
3212: mänkurkuntie on tärkeimpiä alueellisia tie- ke tulisi käynnistää mahdollisimman pian.
3213: hankkeita. Se on erityisen tärkeä työmatka-, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3214: asiointi- ja yhteiskuntapalveluliikenteen helpot- taen,
3215: tamiseksi mm. Kustavissa asuville.
3216: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3217: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3218: 7-35 kilometriä. Tämä on merkittävää jo siitä- 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3219: kin syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat Turun tie- ja vesirakennuspiirille käytet-
3220: monet kustavilaisten käyttämät tarpeelliset pal- täväksi Lehmänkurkuntien rakentami-
3221: velut, kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu, seen.
3222: lukio, kauppaoppilaitos ja sekä kaupalliset että
3223:
3224: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3225:
3226: Risto Ahonen
3227: 1152 1989 vp.
3228:
3229: Raha-asia-aloite n:o 1097
3230:
3231:
3232:
3233:
3234: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Isonkarin luotsiaseman kor-
3235: jaustyöhön
3236:
3237:
3238: Eduskunnalle
3239:
3240: Merenkulkuhallitus on keskittämässä Saaris- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3241: tomeren luotsitoimintaa Isonkarin luotsiase- taen,
3242: malle. Tehtäviä ei voida kuitenkaan keskittää,
3243: ennen kuin Isonkarin luotsiasema on peruskor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3244: jattu. Merenkulkuhallitus on esittänyt valtion 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3245: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 4 milj. mk 31.30. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3246: mainittuun peruskorjaukseen. Korjausmäärä- käytettäväksi Isonkarin luotsiaseman
3247: rahaa ei kuitenkaan kuluvalle vuodelle hyväk- peruskorjaukseen.
3248: sytty.
3249:
3250: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3251:
3252: Risto Ahonen
3253: 1989 vp. 1153
3254:
3255: Raha-asia-aloite n:o 1098
3256:
3257:
3258:
3259:
3260: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Hepokarin ja Kemiran sata-
3261: miin johtavien väylien syventämiseksi
3262:
3263:
3264: Eduskunnalle
3265:
3266: Kemiraila on lannoitetehdas Uudessakaupun- satamaan 1.1.1989 sekä junalauttaliikenne
3267: gissa. Tehtaan tuotannosta menee suuri osa 1.9.1989. Tästä syystä väylä Hepokarin sata-
3268: vientiin. Erityisesti vienti kehitysmaihin ja kau- maan olisi myös syvennettävä 9 metriin.
3269: koitään on kasvanut voimakkaasti viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3270: sien aikana. Kemiran käytössä olevan sataman taen,
3271: nykyinen väyläsyvyys asettaa kuitenkin rajoi-
3272: tuksia vientilaivauksiin käytettävien alusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3273: koolle. Jotta lannoitevienti mm. kaukoitään 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3274: säilyttäisi tulevaisuudessakin kilpailukykynsä, 31.30. 77 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
3275: olisi väylää ehdottomasti syvennettävä 12 met- Uudenkaupungin Kemiran ja Hepoka-
3276: riin viennin taloudellisuuden turvaamiseksi. rin satamien väylien syventämiseksi 12
3277: Uudenkaupungin Hepokarin satamasta alkoi ja 9 metriin.
3278: myös autolauttaliikenne Ruotsiin Hargshamnin
3279:
3280: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3281:
3282: Risto Ahonen
3283: 1154 1989 vp.
3284:
3285: Raha-asia-aloite n:o 1099
3286:
3287:
3288:
3289:
3290: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin junalaut-
3291: tasataman investointeihin otettujen lainojen korkotukeen
3292:
3293:
3294: Eduskunnalle
3295:
3296: Uudestakaupungista käynnistyi junalaut- sena vientireittinä sekä Uudenkaupungin talou-
3297: tayhteys Ruotsiin Hargshamnin satamaan delliset mahdollisuudet yksin vastata hankkeen
3298: 2.1.1989. Junalauttasataman investoinneista on koko rahoituksesta on perusteltua, että juna-
3299: rahoitettu 64 milj. mk kaupungin ottamilla lai- lauttasataman korkotukikelpoiset loputkin
3300: noilla. Valtion toimesta on myönnetty kuntien 17 000 000 markkaa hyväksytään valtion korko-
3301: satamainvestointeihin korkotukea osalle lai- tukeen oikeuttavaksi.
3302: noista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3303: Uudenkaupungin ottamista junalauttasata- taen,
3304: man lainoista 32 000 000 markkaa täyttää kor-
3305: kotuen myöntämisen edellytykset. Valtion vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3306: den 1989 tulo- ja menoarviossa on korkotukea 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3307: päätetty myöntää 15 000 000 markan lainoille 31.32.31/isäyksenä 17000000 markkaa
3308: ko. hankkeeseen. Ottaen huomioon Uudenkau- Uudenkaupungin junalauttasataman in-
3309: pungin junalauttasataman merkityksen valta- vestointeihin otettujen lainojen korko-
3310: kunnan liikennepolitiikan kannalta ja raskaan tukeen.
3311: teollisuuden tuotteiden nopeana ympärivuoti-
3312:
3313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3314:
3315: Risto Ahonen
3316: 1989 vp. 1155
3317:
3318: Raha-asia-aloite n:o 1100
3319:
3320:
3321:
3322:
3323: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin junalaut-
3324: tasataman ratapihan rakentamiseen
3325:
3326:
3327: Eduskunnalle
3328:
3329: Uudestakaupungista alkoi junalauttaliikenne den taholta todettu, että sillä on mahdollisuus
3330: 1.9.1989 Ruotsiin Hargshamnin satamaan. Kun käytettävissä olevien määrärahojensa puitteissa
3331: rautatievaunujen akselistot vaihdetaan Uudes- osallistua mainitun ratapihan rakentamiseen ai-
3332: sakaupungissa, seuraa siitä, että tarvitaan kaksi noastaan n. 1,6 milj. markalla.
3333: ratapihaa eri raideleveyksien johdosta. Juna- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3334: lauttaliikenteen edellyttämät ratapihat Uudes- taen,
3335: sakaupungissa tulivat maksamaan yhteensä 12
3336: milj. mk, josta suomalaisella raideleveydellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3337: olevan ratapihan osuus oli n. 4,1 milj. mk. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3338: Uudenkaupungin kaupunki on esittänyt, että 31.57.62 lisäyksenä 2 500000 markkaa
3339: tämän ratapihan kustannuksista vastaisi Val- käytettäväksi ratapihan rakentamiseen
3340: tionrautatiet. Uudenkaupungin junalauttasatamassa.
3341: Käydyissä neuvotteluissa on Valtionrautatei-
3342:
3343: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3344:
3345: Risto Ahonen
3346: 1156 1989 vp.
3347:
3348: Raha-asia-aloite n:o 1101
3349:
3350:
3351:
3352:
3353: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Uudenkaupungin
3354: välisen henkilöliikenteen dieselkaluston peruskorjaamiseen
3355:
3356:
3357: Eduskunnalle
3358:
3359: Valtionrautatiet suunnittelee lopettavansa käytettävissä jälleen sopivaa henkilöliikenneka-
3360: henkilöliikenteen Turun ja Uudenkaupungin lustoa myös mainitulle rataosuudelle. Ylimeno-
3361: välisellä rataosuudella toukokuussa 1990. Näin kauden henkilöliikenteen turvaamiseksi on ny-
3362: siitä huolimatta, että kyseisellä rataosuudella kyinen kalusto vielä peruskorjattava.
3363: matkustajamäärät ovat tasaisesti kasvaneet vii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3364: me vuosina. Syyksi lopettamiselle on julkisuu- taen,
3365: dessa esitetty sopivan kaluston puute, kun ny-
3366: kyiset ns. "porkkanajunat" tulevat yli-ikäisik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3367: si, eikä VR:llä ole varoja mainittujen junien pe- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3368: ruskorjaukseen. Ratojen sähköistyssuunnitel- 7 000 000 markkaa käytettäväksi Turun
3369: mien mukaan Uudenkaupungin ja Turun väli- ja Uudenkaupungin välisen henkilölii-
3370: nen rataosuus sähköistettäneen joskus kenteen dieselkaluston peruskorjaami-
3371: 1990-luvun puolenvälin vaiheilla. Tällöin on seen.
3372: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3373:
3374: Risto Ahonen
3375: 1989 vp. 1157
3376:
3377: Raha-asia-aloite n:o 1102
3378:
3379:
3380:
3381:
3382: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ikääntyneiden pitkäaikais-
3383: työttömien aseman parantamiseen
3384:
3385:
3386: Eduskunnalle
3387:
3388: Työttömyyseläkkeen ikärajan nostaminen as- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3389: teittain 55 vuodesta 60 vuoteen on synnyttänyt taen,
3390: väliinputoamisia, joita työttömyyseläkeikära-
3391: jan nostaminen ja yksilöllinen varhaiseläkkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3392: hylkäyslinja aiheuttavat. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3393: Samalla kun muiden ryhmien työttömyystur- 33.17.52 ylimääräisenä määrärahana
3394: vaa parannetaan, tulee huolehtia myös ikäänty- 15 000 000 markkaa ikääntyneiden pit-
3395: neiden pitkäaikaistyöttömien taloudellisesta käaikaistyöttömien ansioturvan mukai-
3396: turvallisuudesta. Tämän vuoksi ikääntyneille sen päivärahan maksamiseen 60 ikävuo-
3397: pitkäaikaistyöttömille tulee maksaa ansiotur- teen asti.
3398: van mukaista päivärahaa 60 ikävuoteen asti täy-
3399: simääräisenä ja samalla turvata eläkkeen kart-
3400: tuminen tänä aikana.
3401:
3402: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3403:
3404: Risto Ahonen
3405: 1158 1989 vp.
3406:
3407: Raha-asia-aloite n:o 1103
3408:
3409:
3410:
3411:
3412: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuolto-
3413: yhdistykselle Lahden aluetoimiston toimitalon rakentamiseen
3414:
3415:
3416: Eduskunnalle
3417:
3418: Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi nukset eivät tule suinkaan laskemaan vaan
3419: vankiluvun alentaminen sekä vapaudessa ta- pikemminkin nousemaan, on Kriminaalihuol-
3420: pahtuvan kriminaalihuoltotyön tehostaminen. toyhdistys menettämässä tämän sille erittäin
3421: Vankien määrä on erilaisten toimenpiteiden an- tärkeän hankkeen. Tämän takia tulisi valtion
3422: siosta pudonnut ja päivittäinen vankien määrä vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon lisätä lisära-
3423: alentunut jopa 700 henkilöllä. Ohjelman toinen hoituksena 2 620 000 markkaa Kriminaalihuol-
3424: osa on kuitenkin jäänyt kovin vajaaksi, ja tä- toyhdistykselle Lahden aluetoimiston toimita-
3425: män takia mm. vapautuneiden vankien asunto- lon rakentamiseen.
3426: tilanne on vaikeutunut entisestään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3427: Oikeusministeriö on päättänyt vuosina 1988 nioittaen,
3428: -1989 rakennuttaa Kriminaalihuoltoyhdistyk-
3429: sen Lahden aluetoimiston toimitalon, johon tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3430: lee asuntokotipaikkoja sekä tukiasuntoja van- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3431: kilasta vapautuneille. Hankkeen toteuttamiseen 25.50.52 lisäyksenä 2 620 000 markkaa
3432: on varattu valtionapua vuosina 1988-1989 n. lisäavustuksena Kriminaalihuoltoyhdis-
3433: 5,7 miljoonaa markkaa. Myönnetyt varat eivät tyksel/e Lahden aluetoimiston toimita-
3434: kuitenkaan riitä rakentamiseen ja hanke on sen lon ja asuntokotipaikkojen rakentami-
3435: vuoksi pysähdyksissä. Kun rakennuskustan- seen.
3436: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3437:
3438: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3439: 1989 vp. 1159
3440:
3441: Raha-asia-aloite n:o 1104
3442:
3443:
3444:
3445:
3446: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta esitutkintalain to-
3447: teuttamisen edellyttämään poliisivirkojen perustamiseen
3448:
3449:
3450: Eduskunnalle
3451:
3452: Esitutkintalain ja pakkokeinolain säätämisen maksi. Näin ollen esitutkintalain tarpeiden joh-
3453: yhteydessä edellytettiin, että poliisin henkilös- dosta tulisi valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
3454: tön määrää tulee lisätä 450 hengellä. Näistä uu- noarvioon varata riittävät määrärahat 100 uu-
3455: sista toimista 100 tuli perustaa ennen lakien voi- den poliisivakanssin perustamiseen lisää siihen
3456: maantuloa, 175 tointa voimaantulovuonna ja tasoon, mitä budjettiesityksessä on merkitty.
3457: loput 175 kahtena voimaan tulon jälkeisenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3458: vuotena. Vuosina 1986-1988 on perustettu 105 nioittavasti,
3459: tointa ja vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
3460: sessä 100 uutta tointa. Näin ollen vuosina 1990 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3461: ja 1991 tulee perustaa yhteensä 245 uutta tointa, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3462: jotta alkuperäinen tavoite saavutettaisiin. Uu- 26.75.01 17 000 000 markkaa ylimääräi-
3463: det toimet tulisi ohjata niihin yksiköihin ja yh- senä määrärahana JOO poliisivakanssin
3464: teistoiminta-alueiden keskuksiin, joissa tarve perustamiseksi esitutkintalain tarpeiden
3465: lakien voimaan tultua on osoittautunut suurim- johdosta.
3466:
3467: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3468:
3469: Sulo Aittoniemi Marita J urva
3470: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen
3471: 1160 1989 vp.
3472:
3473: Raha-asia-aloite n:o 1105
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospoliisin
3479: eräiden virkojen perustamiseen
3480:
3481:
3482: Eduskunnalle
3483:
3484: Esitutkintalain ja pakkokeinolain säätäminen 3 rikosylikomissaariota
3485: aiheutti voimakasta lisäämistarvetta poliisin 1 laboratorion johtaja
3486: henkilöstömäärään. Eräs merkittävimmistä pai- 2 rikostarkastajaa (kirjanpitojen tarkastus-
3487: neista on kohdistunut rikoksen tekniseen tut- tehtävät)
3488: kintaan keskusrikospoliisissa. Keskusrikospolii- 2 tutkijaa (laboratoriotehtävät)
3489: sin henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan ole vas- 16 rikosylikonstaapelia
3490: taavalla tavalla nousseet, mikä on aiheuttanut Yhteensä 51 virkaa.
3491: vaaran rikostutkinnan heikkenemisestä. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3492: takia tulisi keskusrikospoliisiin saada vuoden nioittavasti,
3493: 1990 aikana perustettua virkoja seuraavasti:
3494: 6 tutkimusavustajaa (laboratoriotehtävät) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3495: 3 tutkimusavustajaa (kirjanpitojen tarkastus- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3496: tehtävät) momentille 26.75.01 JO 000 000 mark-
3497: 3 rikoskemistiä kaa perusteluissa mainittujen virkojen
3498: 2 atk-asiantuntijaa perustamiseksi keskusrikospoliisiin vuo-
3499: 13 rikoskomissaariota den 1990 aikana.
3500: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3501:
3502: Sulo Aittoniemi Marita J urva
3503: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen
3504: 1989 vp. 1161
3505:
3506: Raha-asia-aloite n:o 1106
3507:
3508:
3509:
3510:
3511: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospoliisin
3512: eräisiin laitehankintoihin
3513:
3514:
3515: Eduskunnalle
3516:
3517: Keskusrikospoliisilla ja sen aluetoimistoilla - keskusrikospoliisin aluetoimistolle kulle-
3518: on runsaasti puutteita jopa yksinkertaisista väli- kin 2 kpl kevyitä tekstinkäsittelylaitteita a 4 000
3519: neistä. Eräitä tällaisia ovat mm. keskusrikospo- markkaa= 20 x 4 000 = 80 000 markkaa.
3520: liisin toimistokonehankinnat, paperintuhoojien Kyseiset hankinnat tekisivät yhteensä 330 000
3521: hankkiminen kullekin aluetoimistolle ja aluetoi- markkaa.
3522: mistojen käyttöön hankittavat kevyet tekstinkä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3523: sittelylaitteet. Kaikista näistä on saatu hyviä ko- nioittavasti,
3524: kemuksia, ja ne parantaisivat sekä rikostutkin-
3525: nan tehoa että samalla myös asiakkaiden henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3526: löllisyyden suojaamista. Tämän takia tulisi val- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3527: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon saada 26. 75.70 lisäyksenä 330 000 markkaa
3528: määrärahat kyseisten laitteistojen hankintaan. keskusrikospoliisin toimistokonehan-
3529: Laitteistoja tulisi hankkia seuraavasti: kintoihin, keskusrikospoliisin aluetoi-
3530: - keskusrikospoliisin toimistokonehankin- mistojen paperintuhoojien hankintaan
3531: nat yhteensä 200 000 markkaa sekä keskusrikospoliisin aluetoimistojen
3532: - keskusrikospoliisin aluetoimistoihin han- kevyiden tekstinkäsittelylaitteiden han-
3533: kittavat paperintuhoojat 10 x 5 000 markkaa, kintaan.
3534: yhteensä 50 000 markkaa
3535:
3536: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3537:
3538: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3539: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen
3540: 1162 1989 vp.
3541:
3542: Raha-asia-aloite n:o 1107
3543:
3544:
3545:
3546:
3547: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta konttorikoneiden
3548: hankkimiseksi Hämeen läänin poliisipiireihin
3549:
3550:
3551: Eduskunnalle
3552:
3553: Hämeen läänin poliisipiireissä konttorikonei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3554: den määrällinen ja laadullinen tilanne on sur- nioittaen,
3555: kea. Lääninhallituksessa on useina vuosina jou-
3556: duttu tiedustelemaan muilta valtion laitoksilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3557: niistä poistettavia konttorikoneita toimitetta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3558: vaksi hätäapuna poliisipiireihin. Läänissä tarvi- 26. 75.70 250 000 markkaa uusien kont-
3559: taan välttämättä ja kiireellisesti mm. kirjoitus- torikoneiden hankkimiseksi Hämeen
3560: koneita sekä kopiolaitteita. läänin poliisipiireihin.
3561:
3562: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3563:
3564: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3565: 1989 vp. 1163
3566:
3567: Raha-asia-aloite n:o 1108
3568:
3569:
3570:
3571:
3572: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospoliisin
3573: Hämeen aluetoimiston erityislaitteiden hankkimiseen
3574:
3575:
3576: Eduskunnalle
3577:
3578: Keskusrikospoliisin Hämeen lääninosastossa kiminen ja kokemusten saaminen sen käytös-
3579: toimiva ATARI-ryhmä (Ammatti- ja taparikol- tä.
3580: listen seurantaryhmä) on pystynyt kahden vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3581: den aikana merkittäviin tuloksiin esimerkiksi nioittaen,
3582: suurten omaisuusrikosten tutkinnassa ja siten,
3583: että sen toimesta on pystytty jäljittämään ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3584: löytämään suuria määriä anastettua omaisuut- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3585: ta. Ryhmän työskentelystä voidaan katsoa ole- 26. 75. 70 JOO 000 markkaa keskusrikos-
3586: van merkittävää hyötyä muiden läänien vastaa- poliisin Hämeen aluetoimistolle sen
3587: via yksiköitä kehitettäessä. A TARI-toiminnassa tarvittavien eri-
3588: Tehokkaan toiminnan jatkamiselle on edelly- koislaitteiden hankkimiseksi.
3589: tyksenä nykyaikaisen tutkintalaitteiston hank-
3590:
3591: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3592:
3593: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3594: 1164 1989 vp.
3595:
3596: Raha-asia-aloite n:o 1109
3597:
3598:
3599:
3600:
3601: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliiken-
3602: teen puheensalauslaitteiston hankkimiseen
3603:
3604:
3605: Eduskunnalle
3606:
3607: Useista esityksistä huolimatta ei valtion tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3608: ja menoarvioihin ole sisällytetty määrärahaa nioittaen,
3609: poliisin radioliikenteen puheensalauslaitteiston
3610: hankkimista varten. Poliisin radioverkon osalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3611: tilanne on lainvastainen ja kansalaisten oikeus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3612: turvaa sekä poliisin työturvallisuutta vaaranta- 26. 75.70 lisäyksenä 2 400 000 markkaa
3613: va, koska kuka tahansa voi halutessaan kuun- poliisin radioliikenteen puheensalaus-
3614: neelia poliisin viestiliikennettä. Erityisesti uu- /aitteiston hankkimiseen.
3615: den radiolain säännösten myötä asia on tule-
3616: massa entistä hankalammaksi.
3617:
3618: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3619:
3620: Sulo Aittoniemi Annikki Koistinen Marita Jurva
3621: 1989 vp. 1165
3622:
3623: Raha-asia-aloite n:o 1110
3624:
3625:
3626:
3627:
3628: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
3629: tosten oppilasliikunnan edistämiseen
3630:
3631:
3632: Eduskunnalle
3633:
3634: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä aloi- sen jatkaminen ja herättäminen, mitä eivät vält-
3635: tettiin syksyllä 1989 liikunnanopetus opetus- tämättä opetussuunnitelmiin kuuluva liikunta
3636: suunnitelmiin kuuluvana myös teknillisissä op- ja oppilaitoksen oma liikuntasali sinänsä edis-
3637: pilaitoksissa. Liikunnanopetuksen resurssit op- tä. Nykyopiskelijat tarvitsevat valinnanmahdol-
3638: pilaitoksissa ovat kuitenkin muutamia poik- lisuuksia, mitä korkeakouluopiskelijoille onkin
3639: keuksia lukuun ottamatta kehnot. Liikuntatilat tarjolla liikuntasihteerijärjestelmän avulla. Kes-
3640: puuttuvat eikä tarvittaviin väline-, matka-, kiasteellakin tulisi siirtyä samanlaiseen mahdol-
3641: vuokra- ym. resursseihin ole ollut riittävästi va- lisuuksia tarjoavaan järjestelmään.
3642: roja. Liikuntatilojen rakentaminen tulee kestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3643: mään monissa oppilaitoksissa kohtuuttoman nioittaen,
3644: kauan, jotta niiden varaan voitaisiin kunnollis-
3645: ta liikunnanopetusta perustaa. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3646: onkin järkevää resursoida liikuntaa niin, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3647: aikuisopiskelijat voisivat käyttää kunnallisia ja 29.60.29 lisäyksenä yhteensä 500 000
3648: kaupallisia liikuntatiloja ja -paikkoja. Tärkein- markkaa teknillisten oppilaitosten lii-
3649: tähän opiskelijoille on oman liikuntaharrastuk- kunnan kulutusmenojen kattamiseen.
3650: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3651:
3652: Sulo Aittoniemi Marita J urva
3653: 1166 1989 vp.
3654:
3655: Raha-asia-aloite n:o 1111
3656:
3657:
3658:
3659:
3660: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan tervey-
3661: denhuolto-oppilaitoksen lisärakennus- ja muutostyöhankkeen
3662: suunnitteluun
3663:
3664: Eduskunnalle
3665:
3666: Opetusministeriö on vahvistanut Pirkanmaan koituksenmukaisten tilojen puutteen vuoksi su-
3667: terveydenhuolto-oppilaitoksen lisärakennus- ja pistamaan, vaikka terveydenhuollon työvoima-
3668: muutostyöhankkeen suunnitelman. Rakennus- tarpeet ovat päinvastaisia.
3669: hankkeen kustannusarvio on 38 790 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3670: kaa. nioittaen,
3671: Hanketta on esitetty rahoitettavaksi vuonna
3672: 1990 mm. Hämeen lääninhallituksen budjetti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3673: kannanotossa, koska oppilaitoksen tilat ovat 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3674: riittämättömät, huonokuntoiset ja epäkäytän- markkaa Pirkanmaan terveydenhuolto-
3675: nölliset. Kun pidentyneet koulutusajat alkavat oppilaitoksen lisärakennus- ja muutos-
3676: vaikuttaa 1990-luvun alussa, vuotuista oppi- työhankkeen suunnittelua varten.
3677: laaksiottoa saatetaan joutua riittävien ja tar-
3678:
3679: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3680:
3681: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3682: 1989 vp. 1167
3683:
3684: Raha-asia-aloite n:o 1112
3685:
3686:
3687:
3688:
3689: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen kotiteolli-
3690: suusyhdistys ry:lle KÄTEVÄ-toiminnan laajentamiseen
3691:
3692:
3693: Eduskunnalle
3694:
3695: Hämeen kotiteollisuusyhdistys ry. on aktiivi- niitä ja myyntinäytöksin esitellä tuotteiden syn-
3696: sesti lähtenyt tukemaan suomalaisen käsityön tyä ja historiaa. Mikäli KÄTEVÄ-näyttelystä
3697: markkinointia. Yhdistys on järjestänyt KÄTE- tulee ylijäämää, käytetään se aina seuraavien
3698: VÄ-käsi- ja taideteollisia myyntinäyttelyjä vuo- näyttelyiden toteuttamiseen. Näyttelytoiminta
3699: desta 1986 lähtien. Niitä on pidetty kaikkiaan kaipaisi kuitenkin yhteiskunnan tukea, jotta
3700: kuusi yhdistyksen toiminta-alueella Lahdessa, mahdollistettaisiin laajentamisprosessin toteu-
3701: Hämeenlinnassa ja Forssassa. tuminen.
3702: Kuluvan vuoden aikana näyttelytoiminta laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3703: jenee valtakunnalliseksi. Tänä vuonna näyttely- nioittaen,
3704: paikkakunnat ovat Lahti, Kouvola ja Kajaani.
3705: Näin syntyy ketju jatkuvasti toistuvista KÄ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3706: TEVÄ-tapahtumista, joissa käsi- ja taideteolli- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
3707: nen työ tulee suurelle yleisölle läheiseksi ja sii- markkaa Hämeen kotiteollisuusyhdistys
3708: hen liittyvät asiat tunnetuiksi. ry:lle KÄTEVÄ-toiminnan laajentami-
3709: Käsityöläisille luodaan näin mahdollisuus lä- seen.
3710: hes ympärivuotisesti esitellä tuotteitaan, myydä
3711:
3712: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3713:
3714: Sulo Aittoniemi Marita J urva
3715: 1168 1989 vp.
3716:
3717: Raha-asia-aloite n:o 1113
3718:
3719:
3720:
3721:
3722: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta F. E. Sillanpään sää-
3723: tiön toiminnan tukemiseen
3724:
3725:
3726: Eduskunnalle
3727:
3728: F. E. Sillanpään säätiö on iältään varsin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3729: nuori mutta aktiivinen nimikkohenkilönsä pe- nioittaen,
3730: rinteen vaalija Hämeenkyrössä. Hämeenkyrön
3731: pitäjän täyttäessä 700 vuotta ensi vuonna myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3732: säätiö tarvitsee varoja toimintansa aktivointiin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3733: mainittuna ajankohtana, jotta se voisi riittäväl- 29.90.52 50 000 markkaa F. E. Sillan-
3734: lä tavalla tuoda esille maamme ainoan Nobel- pään säätiön toiminnan tukemiseen.
3735: kirjailijan perinnettä.
3736:
3737: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3738:
3739: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3740: 1989 vp. 1169
3741:
3742: Raha-asia-aloite n:o 1114
3743:
3744:
3745:
3746:
3747: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansan-
3748: musiikkiliitolle koulutussihteerin palkkaamiseen
3749:
3750:
3751: Eduskunnalle
3752:
3753: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee laaja- sen elinkaaren. Tätä koulutusta ylläpitämään ja
3754: alaista sivistystyötä kansanmusiikkimme jako- kehittämään on liitolla vain yksi päätoiminen
3755: ko kansankulttuurimme hyväksi. Liitto ja sen työntekijä, toiminnanjohtaja. Laajenevan kou-
3756: 18 maakuntayhdistystä järjestävät koulutus- ja lutustoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan välttä-
3757: juhlatilaisuuksia sekä palvelevat harrastaja- mättä koulutussihteeri, sillä moninaisen toimin-
3758: kenttää monella muulla tavalla. Liitto toimii nan aiheuttama työmäärä on liian suuri yhden
3759: maamme kansanmusiikin harrastajien yhdyssi- työntekijän hoidettavaksi.
3760: teenä ja tiedotuskanavana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3761: Kansanmusiikin koulutuksen järjestäminen nioittaen,
3762: on keskeisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton
3763: toiminnan varassa. Musiikkioppilaitokset ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3764: koululaitos eivät kykene näitä palveluita tarjoa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3765: maan. Suomen Kansanmusiikkiliiton koulutus- 29.90.52 145 000 markkaa Suomen
3766: palveluja kehitetään koko ajan tarvetta vastaa- Kansanmusiikkiliitto ry:l/e koulutussih-
3767: vaksi. Liitolla on palveltavana laaja harrastaja- teerin palkkaamiseksi.
3768: kenttä, jonka ikäjakauma käsittää koko ihmi-
3769:
3770: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3771:
3772: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3773: 1170 1989 vp.
3774:
3775: Raha-asia-aloite n:o 1115
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden seudun tai-
3781: dekoulun kannatusyhdistykselle opetuskaluston hankintaan
3782:
3783:
3784: Eduskunnalle
3785:
3786: Oriveden seudun taidekoulu on toiminut noin joudutaan lainaamaan mm. Oriveden opistolta.
3787: kahden vuoden ajan ja siellä on tällä hetkellä Välttämättömimpiä hankintoja olisivat mm.
3788: noin 300 iältään 4-12-vuotiasta oppilasta. piano sekä keramiikkauuni.
3789: Koulu antaa opastusta piirtämisen, muotoilun, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3790: musiikin, kuorotoiminnan sekä näyttämötoi- nioittaen,
3791: minnan aloilla. Oppilaat ovat Oriveden ja Juu-
3792: pajoen kunnista. Koulun kannatusyhdistys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3793: hankkii toimintaansa varat 250 markan luku- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3794: kausimaksuista sekä saa jonkin verran avustus- 29.90.52 50 000 markkaa Oriveden seu-
3795: ta kunnilta ja Hämeen lääninhallitukselta. dun taidekoulun kannatusyhdistykselle
3796: Koulussa ei ole omaa opetuskalustoa, vaan se opetuskaluston hankkimiseksi.
3797:
3798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3799:
3800: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3801: 1989 vp. 1171
3802:
3803: Raha-asia-aloite n:o 1116
3804:
3805:
3806:
3807:
3808: AUtoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen ja
3809: -tilojen rakentamiseen ja saneeraukseen liittyvään tutkimus-
3810: työhön
3811:
3812: Eduskunnalle
3813:
3814: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 palvelisivat paremmin käyttäjien monipuolisia
3815: on varattu 1 000 000 markkaa urheilulaitosten tarpeita, tulee alan tutkimustoimintaa lisätä ja
3816: rakentamiseen liittyvään tutkimustyöhön. Suo- kehittää. Tutkimustoiminta kannattaa keskit-
3817: messa puhutaan kuitenkin liikuntalaista, liikun- tää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tie-
3818: tapolitiikasta jne., joten urheilulaitostenkin pi- dekunnan yhteyteen, jossa alaa on tutkittu
3819: täisi muuttua liikuntapaikoiksi. Nykyiset lii- aiemminkin.
3820: kuntapaikat on pitkälti rakennettu urheilun eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3821: doin, mikä näkyy mm. uimahalleissa, joita vas- nioittaen,
3822: ta tällä vuosikymmenellä on alettu muuttaa
3823: koko väestölle sopiviksi liikuntatiloiksi, vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3824: kuntouimarit ovatkin aina muodostaneet ylivoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3825: maisesti suuremman käyttäjäkunnan kuin mini- 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 500 000
3826: maaliseksi jäänyt uintikilpailutoiminta. Kuiten- markkaa liikkuntapaikkojen ja -tilojen
3827: kin uimahallit on rakennettu urheilun ehdoin. rakentamiseen ja saneeraukseen liitty-
3828: Jotta maamme liikuntapaikat tulevaisuudessa vään tutkimustoimintaan.
3829: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3830:
3831: Sulo AUtoniemi Marita Jurva
3832: 1172 1989 vp.
3833:
3834: Raha-asia-aloite n:o 1117
3835:
3836:
3837:
3838:
3839: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntatieteelliseen
3840: suunnittelu- ja tutkimustyqhön sekä toimintaan
3841:
3842:
3843: Eduskunnalle
3844:
3845: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 elämäntapaan vaikuttavista tekijöistä on tär-
3846: on osoitettu 12 500 000 markkaa liikuntatieteel- keämpää kuin koskaan aiemmin. Liikunnan
3847: liseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön. Liikun- vaikutus mielenterveyteen ja sopeutumiseen uu-
3848: tatieteellinen tutkimus on edelleenkin varsin siin työ- ja yhteisömuotoihin vaatii myös tutki-
3849: nuorta ja monia tutkimuksen alueita on lähes muksensa.
3850: kokonaan jäänyt vaille pitkäjänteistä tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3851: työtä. Näistä mainittakoon liikuntafilosofian, nioittaen,
3852: liikunnan ja luonnon, liikunnan, urheilun ja
3853: ruumiillisuuden, liikuntapaikkarakentamisen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3854: liikunnan ja estetiikan, liikunnan ja työelämän 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3855: muutosten jne. tutkimus. Liikunta on saamassa 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 2 500 000
3856: ihmisten arkielämässä yhä enemmän merkitys- markkaa liikuntatieteelliseen suunnitte-
3857: tä, joten tietämys jälkiteollisen ajan ihmisen lu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan.
3858:
3859: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3860:
3861: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3862: 1989 vp. 1173
3863:
3864: Raha-asia-aloite n:o 1118
3865:
3866:
3867:
3868:
3869: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen lii-
3870: kunta-alan yhteistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kasvattajien
3871: opintomatkoihin
3872:
3873: Eduskunnalle
3874:
3875: Kansainvälistyvä Suomi tarvitsee tietoa muis- tetuksi omaamme, jota myös kannattaa viedä
3876: ta kulttuureista ja mahdollisuuksia kulttuuri- muihin maihin ja kulttuureihin.
3877: vaihtoon myös kansalaisjärjestötasolla. Liikun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3878: takulttuurissa kansainväliset vaikutteet tulevat nioittaen,
3879: ehkä nopeimmin osaksi suomalaista arkipäivää;
3880: itämaiset lajit ja länsimaiset pelit ovat tuhansien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3881: suomalaisten jokapäiväistä ohjelmaa. Kuiten- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3882: kin oma tietämyksemme näiden liikuntamuoto- 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 2 500000
3883: jen taustoista ja konteksteista alkuperäisessä markkaa kansainväliseen liikunta-alan
3884: miljöössään on varsin hataraa. Kun suomalaiset yhteistyöhön sekä tutkijoiden ja liikun-
3885: saavat mahdollisuuksia tutustua vieraisiin lii- takasvatlajien opintomatkoihin.
3886: kuntakulttuureihin, niin samalla saamme rikas-
3887:
3888: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3889:
3890: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3891: 1174 1989 vp.
3892:
3893: Raha-asia-aloite n:o 1119
3894:
3895:
3896:
3897:
3898: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy
3899: Atalpan liikuntatilojen lainanhoitokustannuksiin
3900:
3901:
3902: Eduskunnalle
3903:
3904: Kiinteistö Oy Atalpan osakkaina ovat Tam- man valtion rahoitusta, kun muilla paikkakun-
3905: pereen kaupunki, Tampereen Opiskelijatu- nilla valtio pääsääntöisesti tarjoaa tilat opiskeli-
3906: ki ry., Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö jaliikunnan käyttöön. On perusteltua, että val-
3907: (TOAS), Tampereen yliopiston ylioppilaskunta tio tukee myös tamperelaista opiskelijaliikuntaa
3908: (TAMY), Tampereen ev.lut. seurakunnat ja niin, että Kiinteistö Oy Atalpa voi tulevai-
3909: Tampereen yliopiston tukisäätiö. Atalpan suudessakin tarjota hyviä palveluitaan opiskeli-
3910: liikuntatilat valmistuivat 31.8.1987, jonka jäl- joille.
3911: keen Tampereen yliopiston ja monen muun op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3912: pilaitoksen opiskelijat ovat voineet harjoittaa nioittaen,
3913: liikuntaa hyvissä tiloissa. Atalpa on kuiten-
3914: kin taloudellisissa vaikeuksissa, koska lainan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3915: hoitokustannukset ovat nousseet oletettua kor- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3916: keammiksi mm. opetusministeriön hylättyä 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 2000000
3917: alustavat piirustukset, minkä johdosta raken- markkaa Kiinteistö Oy Atalpan lii-
3918: nustyö viivästyi. Tampereelle on vihdoin saatu kuntatilojen lainanhoitokustannuksiin.
3919: kunnolliset liikuntatilat opiskelijaliikuntaan il-
3920:
3921: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3922:
3923: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3924: 1989 vp. 1175
3925:
3926: Raha-asia-aloite n:o 1120
3927:
3928:
3929:
3930:
3931: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun Ryhti ry:n ja
3932: Kurun Reipas ry:n toiminnan tukemiseen
3933:
3934:
3935: Eduskunnalle
3936:
3937: Kurun kunnassa Pohjois-Hämeessä toimii sillä, mutta se ei tuota tämän päivän olosuh-
3938: kaksi vireätä urheiluseuraa, joista toinen Kurun teissa riittävää tulosta.
3939: Ryhti ry. kuuluu SVUL:iin ja Kurun Reipas ry. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3940: on TUL:n jäsenseura. Viimeksi mainittu urhei- nioittaen,
3941: luseura vietti hiljattain BO-vuotisjuhliaan ja
3942: kumpikin urheiluseura on koko olemassaolonsa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3943: ajan toiminut aktiivisesti paikkakunnan erilais- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3944: ten urheiluharrastusten edistäjänä. 29.91.50 50000 markkaa Kurun Ryhti
3945: Seurojen toimintaa esimerkiksi erilaisten ur- ry:lle ja Kurun Reipas ry:lle käytettä-
3946: heilutilojen kunnostuksessa samoin kuin har- väksi urheilutilojen kunnostukseen ja
3947: rastustoiminnassa haittaa varojen puute. Varo- harrastustoimintaan.
3948: ja tosin hankitaan vapaaehtoistyöllä ja keräyk-
3949:
3950: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3951:
3952: Sulo Aitioniemi Marita Jurva
3953: 1176 1989 vp.
3954:
3955: Raha-asia-aloite n:o 1121
3956:
3957:
3958:
3959:
3960: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden Pirkat
3961: ry:lle Ruoveden urheilutalon kunnostamiseen
3962:
3963:
3964: Eduskunnalle
3965:
3966: Ruoveden Pirkat ry:n omistama urheilutalo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3967: Ruoveden kunnassa on lähes jokapäiväisessä nioittaen,
3968: käytössä erilaisen harrastustoiminnan puitteis-
3969: sa, koska kunnassa on sen lisäksi vain yksi vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3970: taava tilakokonaisuus. Urheilutalo on kuiten- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3971: kin ajan mukana rapistunut, ja vaikka korjauk- 29.91.50 50000 markkaa Ruoveden
3972: sia on suoritettu esim. talkoovoimin, erityisesti Pirkat ry:lle Ruoveden urheilutalon
3973: sisätilojen kunnostaminen on pahoin kesken. kunnostamiseen.
3974: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3975:
3976: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
3977: 1989 vp. 1177
3978:
3979: Raha-asia-aloite n:o 1122
3980:
3981:
3982:
3983:
3984: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Yläjärven Urheilijat
3985: ry:n nuorisotoiminnan tukemiseen
3986:
3987:
3988: Eduskunnalle
3989:
3990: Yläjärven Urheilijat ry. on vireästi toimiva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3991: urheiluseura Pohjois-Hämeessä. Erityisesti seu- nioittaen,
3992: ran nuorisotyö on tuottanut merkittävää tulosta
3993: ja nuoria urheilijoita aina maamme mestaruus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3994: tasolle saakka. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3995: Nuorisotoiminnan leiri- ja kuljetuskustan- 29.91.50 50 000 markkaa Yläjärven Ur-
3996: nukset vaativat kuitenkin merkittäviä rahallisia heilijat ry:n nuorisotoiminnan tukemi-
3997: uhrauksia, ja seura on tältä osin taloudellisissa seen.
3998: vaikeuksissa.
3999:
4000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4001:
4002: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
4003:
4004:
4005:
4006:
4007: 4 290089P
4008: 1178 1989 vp.
4009:
4010: Raha-asia-aloite n:o 1123
4011:
4012:
4013:
4014:
4015: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslai-
4016: tokselle Pohjois-Satakunnan metsätuhojen tutkimiseen
4017:
4018:
4019: Eduskunnalle
4020:
4021: Pohjois-Satakunnassa, erityisesti Ikaalisten, muksen, mikäli hänelle myönnetään valtion ta-
4022: Parkanon, Viljakkalan sekä niiden Pohjois-Hä- holta tutkimuksen kustannukset peittävä raha-
4023: meessä olevien rajakuntien alueella esiintyy summa.
4024: runsaasti männynversosyöpää. Sairastuneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4025: alueet laajenevat koko ajan, eikä niiden aiheut- nioittaen,
4026: tajasta ole selvyyttä. Epäilykset ovat kuitenkin
4027: kohdistuneet mm. Ikaalisissa sijaitsevien Lohja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4028: Oy:n Siporex-tehtaiden suuntaan. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
4029: Filosofian maisteri Hannu Raitio on Metsän- 30. 76.24 50 000 markkaa Metsäntutki-
4030: tutkimuslaitoksen Parkanon koeasemalla toi- muslaitokselle Pohjois-Satakunnassa ii-
4031: miva tälle alueelle erikoistunut tutkija, joka on menevien metsätuhojen tutkimiseen.
4032: lupautunut suorittamaan asiaa koskevan tutki-
4033:
4034: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4035:
4036: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
4037: 1989 vp. 1179
4038:
4039: Raha-asia-aloite n:o 1124
4040:
4041:
4042:
4043:
4044: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan rinta-
4045: manaiset ry:n toiminnan tukemiseen
4046:
4047:
4048: Eduskunnalle
4049:
4050: Pirkanmaan rintamanaiset ry. on Tampereel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4051: la toimiva rintamanaisten yhdistys, joka toimii nioittaen,
4052: vireästi jäsentensä virkistystoiminnan edesaut-
4053: tajana sekä muutenkin esimerkillisellä tavalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4054: pyrkii toimimaan jäsentensä eduksi. 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
4055: Pirkanmaan rintamanaiset ry:n toimintaa kaa Pirkanmaan rintamanaiset ry:n toi-
4056: haittaa merkittävästi toimintavarojen puute sii- minnan tukemiseen.
4057: tä huolimatta, että yhdistyksen jäsenet pyrkivät
4058: hankkimaan varoja erilaisin vapaaehtoistoi-
4059: menpitein.
4060:
4061: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4062:
4063: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
4064: 1180 1989 vp.
4065:
4066: Raha-asia-aloite n:o 1125
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Seudun
4072: Invalidit ry:lle vammaisten urheilutoiminnan tukemiseen
4073:
4074:
4075: Eduskunnalle
4076:
4077: Tampereen Seudun Invalidit ry:n toiminnassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4078: on suuri painoarvo vammaisurheilun edistämi- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
4079: sellä. Vammaisten urheilutoiminnassa aiheutuu kaa Tampereen Seudun Invalidit ry:lle
4080: kuitenkin suuria kustannuksia mm. vammaisur- vammaisten urheilutoiminnan tukemi-
4081: heilijoiden kuljetuksista kilpailutapahtumissa seen.
4082: sekä muusta tähän liittyvästä toiminnasta.
4083: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4084: nioittaen,
4085:
4086: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4087:
4088: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
4089: 1989 vp. 1181
4090:
4091: Raha-asia-aloite n:o 1126
4092:
4093:
4094:
4095:
4096: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden
4097: hankintaan
4098:
4099:
4100: Eduskunnalle
4101:
4102: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 virkistysalue rajaa käytön virkistykseen eikä
4103: on varattu 2 000 000 markkaa kuntien ja kun- esimerkiksi teiden tai muiden laitosten rakenta-
4104: tien perustamien yhteisöjen virkistysalueiden miseen.
4105: hankintaan. Kunnallinen hyvin varustettu, lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4106: hietäisyydellä ja hyvien joukkoliikenneyhteyk- nioittaen,
4107: sien päässä oleva virkistysalue on kaikin puolin
4108: järkevää liikunta- ja luonnonsuojelupolitiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4109: kaa. Kun luontoliikuntamahdollisuudet on kes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4110: kitetty asiantuntevasti tietyille alueille, niin sekä 35.15.32 lisäyksenä 1000000 markkaa
4111: käyttäjät että luonto hyötyvät. Käyttäjät saavat avustuksiin virkistysalueiden hankin-
4112: halvat ja hyvät palvelut, luonto taas säilyy, kun taan.
4113: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4114:
4115: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
4116: 1182 1989 vp.
4117:
4118: Raha-asia-aloite n:o 1127
4119:
4120:
4121:
4122:
4123: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähetys-
4124: seuran toiminnan tukemiseen
4125:
4126:
4127: Eduskunnalle
4128:
4129: Suomen Merimieslähetysseuralla on meri- sosiaali- ja henkisen virkistyksen palveluja. Ne
4130: mieskirkkotoimintaa Antwerpenissä (Belgia), harjoittavat nykyään laajamittaista konsulaa-
4131: Lontoossa (Englanti), Rotterdamissa (Hollan- rista toimintaa. Vuonna 1988 kävi merimieskir-
4132: ti), Gdanskissa (Puola), Rouenissa (Ranska), koissa 125 000 suomalaista. Hampuri tarvitsisi
4133: Hampurissa (Saksan liittotasavalta) sekä Pi- kipeästi sosiaalikuraattorin toimen, sillä kävi-
4134: reuksessa (Kreikka). Kotimaan toimintaa on jöitä oli 37 000.
4135: viidessä satamakaupungissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4136: Suomen Merimieslähetysseuran talousarvion nioittaen,
4137: loppusumma kuluvalle vuodelle on 10 999 000
4138: mk. Valtion yleisavustus on ollut vuodesta 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4139: lähtien 430 000 mk. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4140: Merimieskirkot tarjoavat merenkulkijoille, 29.02.50 lisäyksenä 250000 markkaa
4141: ulkosuomalaisille, ulkomailla työskenteleville Suomen Merimieslähetysseura ry:lle toi-
4142: ja matkustavaisille monipuolisia kulttuuri-, minnan tukemiseen.
4143:
4144: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4145:
4146: Aimo Ajo Sakari Valli
4147: Pentti Lahti-Nuuttila Hannele Pokka
4148: 1989 vp. 1183
4149:
4150: Raha-asia-aloite n:o 1128
4151:
4152:
4153:
4154:
4155: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin opiston rakennus-
4156: kuluihin
4157:
4158:
4159: Eduskunnalle
4160:
4161: Inarin opistolla on lainaa yhteensä 5,8 milj. opetusministeriö sitoutui vähintään 80-85 % :n
4162: mk. Siitä on lisärakennuksen rakennusvelkaa 4 valtion rahoitukseen. Toivomuksena tuolloin
4163: milj. mk. Kaikki opiston lainat ovat Helibor- oli, että opiston osuudeksi rakennuskuluista jäi-
4164: korkoihin sidottuja lainoja. Nämä korot ovat si vain muutama satatuhatta markkaa. 4,8 milj.
4165: erittäin korkealla. Nykyisellä korkotasolla opis- markan rakennuskuluista valtion osuus olisi
4166: to joutuu vuosittain maksamaan korkoja yli näin vähintään 4 milj. mk. Rakennus on nyt
4167: 800 000 mk. Tuo summa tekee opiston talou- valmis, ja käyttöönottojuhlassa valtion edusta-
4168: denpidon mahdottomaksi. jat lupasivat hoitaa rahoitusosuutensa mahdol-
4169: Inarin opiston vuoden 1989 toiminnallinen lisimman pian. Vuoden 1990 valtion tulo- ja
4170: talousarvio on n. 2 milj. mk. Valtionapua siihen menoarvioesityksen 350 000 mk ei riitä edes
4171: saadaan noin 1,3 milj. mk. Vuoden 1989 har- rakennusaikaisten velkojen korkojen maksuun,
4172: kinnanvarainen avustus ja lisäavustus oli joten se ei käytännössä lyhennä yhtään raken-
4173: 400 000 mk, josta suurin osa on tarkoitettu ra- nusvelan pääomaa.
4174: kennusvelkojen maksuun. Oman toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4175: tuotto (opiskelumaksut ja kurssimaksut) on va- nioittavasti,
4176: jaa 300 000 mk.
4177: Opiston talous voidaan näillä tuloilla pitää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4178: tasapainossa toiminnan osalta. Edellä mainit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4179: tuun korkojen maksuun ja lainojen lyhennyk- 29.57.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
4180: seen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Inarin opiston rakennuskuluihin.
4181: Lisärakennuksen rakennuslupaa anottaessa
4182:
4183: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4184:
4185: Aimo Ajo Asko Apukka Hannele Pokka
4186: 1184 1989 vp.
4187:
4188: Raha-asia-aloite n:o 1129
4189:
4190:
4191:
4192:
4193: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteis-
4194: järjestön toiminnan tukemiseen
4195:
4196:
4197: Eduskunnalle
4198:
4199: Kaikkien vapaan sivistystyön muotojen (jär- odotetaan siltä toimenpiteitä erityisesti pedago-
4200: jestöllisen sivistystyön, kansanopistojen, gisen kehittämisen alueella. Nämä odotukset
4201: kansalais- ja työväenopistojen sekä yleisten kir- ovat erityisen suuret Suomessa, koska muissa
4202: jastojen) toimintaedellytyksiä on voitu parin Pohjoismaissa tarkoitusta varten on perustettu
4203: viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana lisä- erilliset kehittämiskeskukset. VSY-SBO:n mah-
4204: tä merkittävästi. Ennen muuta se näkyy siten, dollisuudet tukea jäsenistönsä pedagogista ke-
4205: että sivistyspalveluja voidaan tarjota aikaisem- hittämistyötä ovat kuitenkin vähäiset, koska
4206: paa enemmän. Samanaikaisesti kuitenkin työn sen palveluksessa on vain kaksi työntekijää.
4207: määrällisen kasvun myötä on ilmennyt tarve sen Hallituksen esityksessä sitä määrärahaa, jos-
4208: laadulliseen kehittämiseen. Useimmiten eri alo- ta mm. VSY -SBO saa valtionapunsa monien
4209: jen keskusorganisaatiot ovat kuitenkin niin pie- muiden järjestöjen kanssa, on ehdotettu nostet-
4210: niä, ettei niiden ole tarkoituksenmukaista suo- tavaksi 50 000 markalla vuoden 1988 tasoon
4211: rittaa kaikkia laadullisen kehittämisen tehtäviä verrattuna. Tämä lisäys monen järjestön kesken
4212: järjestökohtaisesti, vaan on pyritty etsimään ei kata työnantajavelvoitteista johtuvaa kustan-
4213: mahdollisuuksia yhteistyöhön. nustason nousua.
4214: Vapaan sivistystyön eri osa-alueet ovat perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4215: taneet yhteistyöorganisaatiokseen Vapaan sivis-
4216: tystyön yhteisjärjestö - Samverkande bild- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4217: ningsorganisationerna ry:n. Koska sillä eri sekto- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4218: reita edustavana yhteisönä on tarvittava asian- 29.57.54 JOO 000 markkaa Vapaan si-
4219: tuntemus ja koska se voi tuottaa keskitetysti ta- vistystyön yhteisjärjestö - Samverkan-
4220: loudellisesti edullisia palveluja jäsenistölleen, de bildningsorganisationerna ry:lle.
4221:
4222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4223:
4224: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4225: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
4226: Hannele Pokka
4227: 1989 vp. 1185
4228:
4229: Raha-asia-aloite n:o 1130
4230:
4231:
4232:
4233:
4234: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison kasvatus,
4235: retkeily ja tuki ry:n toiminnan tukemiseen
4236:
4237:
4238: Eduskunnalle
4239:
4240: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki nuorten hiihtolomaleirit helmi-maaliskuussa,
4241: ry:n toimialueena on koko maa. Yhdistys tekee nuorten työttömien leiri heinäkuussa, nuorten
4242: merkittävää työtä lasten ja nuorten vapaa-ajan- lapsiperheiden leiri heinäkuussa ja patikkaret-
4243: toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. ket ja -leirit syyskuussa. Lisäksi yhdistys osallis-
4244: Leiri- ja retkeilytoiminta on keskeisellä sijalla tuu toimialansa koulutustoiminnan suunnitte-
4245: yhdistyksen toiminnassa. Tälle toiminnalle an- luun ja toteutukseen yhdessä nuoriso- ja var-
4246: taa hyvän mahdollisuuden yhdistyksen hallin- haisnuorisotyöntekijöiden ja -järjestöjen
4247: nassa oleva leiri- ja retkeilykeskus Muonion kanssa.
4248: kunnan Utkujärvellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4249: Majan ylläpito, huolto ja korjaukset sekä ret- nioittaen,
4250: keilykeskuksen nuorisopalvelujen kehittäminen
4251: vaativat vuosittain paljon työtä yhdistykseltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4252: Täysin vapaaehtoisin voimin toimiva yhdistys 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
4253: tarvitsee tähän työhön myös yhteiskunnan tu- markkaa Työläisnuorison kasvatus, ret-
4254: kea. keily ja tuki ry:n toimintojen tukemi-
4255: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki seen.
4256: ry:n tulevan vuoden toiminnasta mainittakoon
4257:
4258: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4259:
4260: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4261: Asko Apukka Seppo Pelttari Hannele Pokka
4262: 1186 1989 vp.
4263:
4264: Raha-asia-aloite n:o 1131
4265:
4266:
4267:
4268:
4269: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta poronlihan markkinoinnin
4270: edistämiseen
4271:
4272:
4273: Eduskunnalle
4274:
4275: Porotalous on Lapissa erittäin suurissa vai- ti kärsimään ja jäivät saamaan miljoonia mark-
4276: keuksissa. Suurimmat vaikeudet aiheutuivat koja Poro ja Riista Oy:ltä, joka oli ollut poron-
4277: erittäin leudosta talvesta 1988-89 sekä porojen lihan miltei yksinomainen ostaja. Ongelma on
4278: pakkoteurastuksista syksyllä 1988. Leuto talvi nyt, miten saada poronlihalle menekkiä.
4279: aiheutti lumessa säilytettävien poron ruhojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4280: lievää pilaantumista. Näitä vaikeuksia täydensi- nioittaen,
4281: vät vielä sekavuudet Poro ja Riista Oy:ssä, siel-
4282: lä tapahtunut lihojen pilaantuminen ja lopulta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4283: konkurssi epäselvyyksineen. Edellä mainitusta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4284: johtunut häly tiedotusvälineissä romahdutti po- 30.35.45 250 000 markkaa poronlihan
4285: ronlihan myynnin ja hinnan. Syyttömät poron- markkinoinnin edistämiseksi.
4286: omistajat joutuivat tästä epäoikeudenmukaises-
4287:
4288: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4289:
4290: Aimo Ajo Asko Apukka Hannele Pokka
4291: 1989 vp. 1187
4292:
4293: Raha-asia-aloite n:o 1132
4294:
4295:
4296:
4297:
4298: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Lapin metsävauriopro-
4299: jektin toteuttamiseen
4300:
4301:
4302: Eduskunnalle
4303:
4304: Ilman epäpuhtauksista johtuvien metsävau- koilla kankailla itään viettävillä rinteillä. Koe-
4305: rioiden tutkimus on Lapissa nuorta ja hajanais- aloilla kasvavien mäntyjen ikä vaihtelee 80:stä
4306: ta. Se johtuu käsityksestä, jonka mukaan Lapin 200 vuoteen. Koealat sijaitsevat linjoilla, jotka
4307: luonnon uskottiin olevan Euroopan puhtaimpia muodostavat kaksi keskittymää. Toisten linjo-
4308: ja metsien terveitä ja elinvoimaisia. Kuolan jen lähtöpiste on Montsegorsk ja toisten Nikel
4309: alueen suurista saastepäästöistä saatiin varmaa Kuolassa. Koealoilla tehdään tutkimusta erilai-
4310: tietoa vuoden 1987 lopulla. Samoihin aikoihin sin mittauksin ja kerätään aineistoja laborato-
4311: Lapin havupuissa havaittiin voimakasta neulas- rioissa analysoitaviksi.
4312: katoa ja männynversosyöpää. Lisäksi jäkälistä Metsäntutkimuslaitos aloitti koealojen perus-
4313: ja sammalista on Itä-Lapista mitattu korkeita tamisen Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä ra-
4314: metallipitoisuuksia ja Inarin Lapin itäosassa on jalta kesällä 1989. Rajan tuntumassa koealojen
4315: todettu ilmansaasteille herkkien jäkälien niuk- väli on 4 km ja kasvaa 8, 16 ja 32 kilometriin
4316: kuutta ja kestävien jäkälien runsasta esiinty- etäisyyden kasvaessa rajalta lounaaseen, län-
4317: mistä. teen ja luoteeseen.
4318: Tehostaakseen ilman epäpuhtauksista johtu- Koealoista on perustettu kolmasosa ja loput
4319: vien metsävaurioiden tutkimusta Lapissa Met- perustetaan alkukesällä 1990. Metsäntutkimus-
4320: säntutkimuslaitos aloitti Itä-Lapin metsävaurio- laitos on aloittanut koealoilla maavesi- ja lat-
4321: projektin toukokuussa 1989. Tutkimus on osa vussadantatutkimukset sekä puiden kasvututki-
4322: laitoksen ilman epäpuhtauksien vaikutus met- mukset. Pääosin tutkimukset aloitetaan kuiten-
4323: siin (ILME) -projektia, ja sitä koordinoidaan kin kesällä 1990. Neuvostoliittolaisten tutkijoi-
4324: Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutki- den kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta jat-
4325: musasemalla. Itä-Lapin metsävaurioprojektissa kaa koealojen perustamista rajalta päästäläh-
4326: on tarkoituksena selvittää Kuolan saastepäästö- teisiin saakka. Tutkimusyhteistyötä varten val-
4327: jen vaikutus Lapin metsien elinvoimaisuuteen mistellaan sopimusta, joka toteutuessaan tur-
4328: tunnistamaHa vaurioiden syyt, analysoimalla syi- vaisi mm. koealoilta kerättävien aineistojen
4329: den toiminnallista perustaa ja laatimalla ennus- vaihdon rajan yli. Tutkimusmenetelmien yhte-
4330: teita metsien terveydentilan ja puiden kasvun näistäminen taas helpottaisi ilman epäpuhtauk-
4331: kehityksestä eri päästävaihtoehtojen vallitessa. sien aiheuttamien kasvillisuusvaurioiden vertai-
4332: Tutkimustietoa tarvitaan mm. päästöjen rajoit- lua ja luokitteluaKuolan alueen ja Lapin välillä.
4333: tamista koskevaan päätöksentekoon. Tutkimus Itä-Lapin metsävaurioprojektissa tehdään
4334: lisää pohjoisten alueiden tutkimusta ja erityises- metsävaurioiden syitä selvittävää diagnostista
4335: ti perustutkimusta. Tutkimuksesta on suunni- tutkimusta. Metsäntutkimuslaitos on pyytänyt
4336: teltu viisivuotista ja se on aloitettu maa- ja met- tutkimukseen mukaan eri tutkimuslaitosten ja
4337: sätalousministeriön myöntämällä 100000 mk:n yliopistojen tutkijoita. Tarkoituksena on saada
4338: yhteistutkimusmäärärahalla. Projektin rahoi- maan parhaita tutkijavoimia mukaan tutki-
4339: tustarve on 4 miljoonaa markkaa vuodelle 1990 mukseen, joka edellyttää monipuolista asian-
4340: ja samaa suuruusluokkaa vuosittain 1991-94. tuntemusta ja tutkimusmenetelmien käyttöä.
4341: Tutkimusta varten Lappiin perustetaan 300 Metsäntutkimuslaitoksen lisäksi tutkijoita on
4342: pysyvää koealaa kolmen koealan ryppäinä 100 tähän mennessä lupautunut Geologian tutki-
4343: tutkimuspisteeseen. Ne sijaitsevat happamoitu- muskeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta ja La-
4344: miselle herkimmillä mailla kuivilla ja kuivah- pin vesi- ja ympäristöpiiristä sekä Helsingin,
4345: 1188 1989 vp. - RA n:o 1132
4346:
4347: Joensuun, Kuopion, Oulun ja Turun yliopis- tään biologian ja metsätieteiden menetelmiä.
4348: toista. Metsäntutkimuslaitoksessa käytetään Lapin vesi- ja ympäristöpiirin toimesta tutki-
4349: etenkin ILME-projektissa saatuja kokemuksia. taan metsäekasysteemien vesistöjä ja Ilmatie-
4350: Muissakin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa teen laitos vastaa pääosin ilman laadun mit-
4351: hyödynnetään HAPRO-projektin aikana han- tauksista. Edellisen lisäksi Itä-Lapin metsävau-
4352: kittuja tietoja ja kokemuksia. rioprojektissa tehdään kokeellista tutkimusta ja
4353: Koealoilla tehtävistä maavesi-, maannos-, laaditaan metsäekasysteemin toimintaa kuvaa-
4354: latvussadanta- ja maaperätutkimuksista vastaa via malleja. Tiedonhallintaan laaditaan tieto-
4355: osittain Metsäntutkimuslaitos yksin, osittain kanta. Mahdollisuudet monipuolisen, tieteiden-
4356: yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. välisen tutkimuksen tekemiseen ovat hyvät.
4357: Puiden kasvututkimusta tekee Metsäntutkimus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4358: laitos. Metsäpatologista ja -ekologista sekä
4359: maamikrobiologista ja kasvifysiologista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4360: -ekologista tutkimusta tekevät yliopistot ja tut- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4361: kimuslaitokset yhdessä. Tutkittavaa materiaalia markkaa Itä-Lapin metsävaurioprojek-
4362: ovat mm. puiden neulaset, kaarna ja juuret se- tin rahoittamiseksi.
4363: kä jäkälät ja sammalet. Tutkimuksissa käyte-
4364:
4365: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4366:
4367: Aimo Ajo Lea Savolainen
4368: Asko Apukka Riitta Myller
4369: 1989 vp. 1189
4370:
4371: Raha-asia-aloite n:o 1133
4372:
4373:
4374:
4375:
4376: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hinttajärven-Lohinivan
4377: tien perusparantamiseen Kolarissa ja Rovaniemellä
4378:
4379:
4380: Eduskunnalle
4381:
4382: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella La- mistui Lohioivaan Ounasjoen yli uusi silta-
4383: pin läänissä osana tietä n:o 99 on ns. Sieppijär- kin. Voidaan sanoa myös, että tie parannettuna
4384: ven-Lohinivan tie. Osa tästä on hyvässä kun- palvelisi koko Ounasjokilaakson yleistä elpy-
4385: nossa ja öljysorattu, mutta väli Hinttajärvi- mistä.
4386: Lohiniva on jäänyt kunnostamatta. Tämä väli Töiden aloittamista voidaan perustella myös
4387: on 25 km pitkä ja erittäin huonokuntoista sora- työllisyyssyillä. Esim. Kolarin kunnassa ei tule-
4388: tietä. vana syksynä ole tiedossa ainuttakaan valtion
4389: Jos tämä heikkokuntoinen osa peruskorjat- työkohdetta.
4390: taisiin, siitä olisi monenlaista etua. Ensinnäkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4391: matka Rovaniemeltä Yllästunturin hiihtokes-
4392: kukseen lyhenisi huomattavasti. Samoin kun- etUt Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4393: nostettu tie lisäisi puutavarankuljetuksia ja 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
4394: yleensäkin raskasta liikennettä. Se palvelisi markkaa Sieppijärven-Lohinivan tien
4395: myös nykyistä paremmin paikallista asutusta. perusparannukseen välillä Hinttajärvi-
4396: Jos tietä taas ei kunnosteta, ei liikenne ilmei- Lohiniva.
4397: sesti nykyisestä lisäänny, vaikka vastikään val-
4398:
4399: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4400:
4401: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4402: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
4403: Hannele Pokka
4404: 1190 1989 vp.
4405:
4406: Raha-asia-aloite n:o 1134
4407:
4408:
4409:
4410:
4411: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turtolan-Lankojärven tien
4412: päällystystyöhön
4413:
4414:
4415: Eduskunnalle
4416:
4417: Lankojärven-Turtolan tie Lapin läänissä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4418: ainut poikittaisyhteys esim. Turtolasta Rova- nioittaen,
4419: niemen suuntaan. Vuosi vuodelta on liikenne
4420: tiellä lisääntynyt erityisesti kesäisin. Muut yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4421: teydet Rovaniemelle lisäävät matkaa kymmeniä 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4422: kilometrejä. markkaa Turtolan-Lankojärven tien
4423: Tien kunto on kuitenkin heikko erityisesti ke- päällystystöiden aloittamiseen.
4424: väisin. Jos sitä parannettaisiin esim. laskemalla
4425: tielle öljysorapinta, paranisivat liikenne-edelly-
4426: tykset tiellä oleellisesti.
4427:
4428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4429:
4430: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4431: Asko Apukka Seppo Pelttari Hannele Pokka
4432: 1989 vp. 1191
4433:
4434: Raha-asia-aloite n:o 1135
4435:
4436:
4437:
4438:
4439: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta EMEP-tasoisten ilmantark-
4440: kailuasemien rakentamiseksi Lappiin
4441:
4442:
4443: Eduskunnalle
4444:
4445: On yleisesti tunnettu tosiasia, että viime vuo- taa toimintansa Oulangalla Kuusamossa. Ou-
4446: sina Lapin ympäristön tila on oleellisesti hei- langan asema ei kuitenkaan yksin turvaa Suo-
4447: kentynyt. Lapin vesistöt ovat alkaneet happa- men osalta Kalottialueella tehtävää ilman epä-
4448: moitua, metsien terveydentila on itärajalla joh- puhtauksien kaukokulkeutumien selvitystä. Na-
4449: tanut selvästi havaittaviin metsätuhoihin ja papiirin pohjoispuolelle tulisi saada kaksi uutta
4450: aluskasvillisuudessa on mitattu huomattavia asemaa, toinen Länsi-Lappiin ja toinen Itä-
4451: raskasmetallijäämiä. Lappiin.
4452: Kun samaan aikaan tiedetään Neuvostoliiton Myös kansallinen mittausasemaverkko on
4453: ilmoittamat Kuolan alueen suuret rikki- ja ras- Lapissa harva. Sitä täydentäisivät perustettavat
4454: kasmetallipäästöt, on syytä olettaa niiden yh- kaksi uutta EMEP-asemaa.
4455: dessä ankaran ilmaston kanssa vaikuttavan La- Suomen on kannettava vastuunsa ympäristön
4456: pin ympäristön tilaan heikentävästi. tilasta ja sen seurannasta, paitsi kansallisella
4457: Luotettavien tietojen saaminen on ehdotto- myös kansainvälisellä tasolla. Myös vuoden
4458: man välttämätöntä, jotta pystytään ennakoi- 1988 lokakuussa Rovaniemellä kokoontunut,
4459: maan ilmakehän saastumisen vaikutukset il- Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Suomen
4460: mastoon, kallioperään, maaperään, vesistöihin, ympäristöministeriön järjestämä kalottialueen
4461: maan ekasysteemiin ja metsiin. Myös otsoni- ympäristön saastumista pohtinut kansainvä-
4462: mittausten takia EMEP-asemia tulisi saada linen tutkijasymposium päätyi esittämään
4463: Lappiin, sillä kesällä 1989 mm. Etelä-Suomen EMEP-tasoisia ilmantarkkailuasemia Suomen
4464: mittausasemilla mitattiin hälyttävän korkeita Lappiin.
4465: ilman otsonipitoisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4466: Ilman laadun seuranta Lapissa on kuitenkin
4467: puutteellisesti järjestetty. Alueella ei ole lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4468: kaan sekä kuiva- että märkälaskeumien mittaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4469: miseen soveltuvia, kansainväliseen verkostoon 31.50. 70 2 000 000 markkaa EMEP-
4470: kuuluvia EMEP-tasoisia ilmantarkkailuasemia. tasoisten mittausasemien rakentamiseksi
4471: Suomessa on kaksi EMEP-asemaa, toinen Lappiin.
4472: Utössä ja toinen Ähtärissä. Kolmas asema aloit-
4473:
4474: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4475:
4476: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4477: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
4478: Hannele Pokka
4479: 1192 1989 vp.
4480:
4481: Raha-asia-aloite n:o 1136
4482:
4483:
4484:
4485:
4486: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapissa toimivien sotavete-
4487: raanijärjestöjen toiminnan tukemiseen
4488:
4489:
4490: Eduskunnalle
4491:
4492: Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4493: työtä erilaisten toimintojen muodossa hyvän nioittaen,
4494: yhteishengen merkeissä. Kuluvana vuonnakin
4495: veteraanit ovat olleet mukana monissa nyky-yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4496: teiskuntaan liittyvissä toiminnoissa. Veteraa- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
4497: nien työ tarvitsee edelleenkin yhteiskunnan tu- markkaa Lapissa toimivien sotaveteraa-
4498: kea, jotta se kehittyisi. Näin on erityisesti La- nijärjestöjen toiminnan tukemiseen.
4499: pissa, jossa etäisyydet ovat pitkät.
4500:
4501: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4502:
4503: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4504: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
4505: Hannele Pokka
4506: 1989 vp. 1193
4507:
4508: Raha-asia-aloite n:o 1137
4509:
4510:
4511:
4512:
4513: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliitto ry:n toimin-
4514: nan tukemiseen
4515:
4516:
4517: Eduskunnalle
4518:
4519: Tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien Raja- kyisellään liitto ei pysty suoriutumaan kustan-
4520: seutuliitto ry. ja sen jäsenyhdistykset ovat teh- nuksista yksinomaan testamentti- ja lahjava-
4521: neet merkittävää työtä maamme rajaseutukun- roilla, joita humanitaaristen lahjoitusten vero-
4522: tien elinolojen parantamiseksi, kehityspoliitti- vapauden päättyminen vielä rajusti supistaa.
4523: sen ajattelun ja käytännön tukitoimien edellä- Valtion pienimuotoinen tuki antaisi mahdolli-
4524: kävijänä. Aluepolitiikan kehittyminen ei kui- suuden jatkaa toimintaa, jota rajaseudun kun-
4525: tenkaan ole poistanut Rajaseutuliitto ry:n toi- nissa ja seurakunnissa yhä odotetaan.
4526: minnan tarvetta. Se on kohdistunut vuosikym- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4527: menien kuluessa mm. rajaseudun opiskelijoiden nioittaen,
4528: tukemiseen ja avustuksiin perheille, joita tulipa-
4529: lot, äkilliset sairaus- ja kuolemantapaukset tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4530: muut onnettomuudet ovat järkyttäneet. Liitto 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4531: on rakennuttanut Enontekiölle ja Utsjoelle kol- 180 000 markkaa Rajaseutuliitto ry:n
4532: me vanhustentaloa ja jäsenyhdistyksineen tuke- toiminnan tukemiseen olojen ja elin-
4533: nut vanhustenhuoltoa sekä lievittänyt yksinäis- keinojen parantamiseksi rajaseutukun-
4534: ten ihmisten aineellista ja henkistä hätää. Ny- nissa.
4535: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4536:
4537: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää
4538: Asko Apukka Seppo Pelttari Hannele Pokka
4539: 1194 1989 vp.
4540:
4541: Raha-asia-aloite n:o 1138
4542:
4543:
4544:
4545:
4546: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin Ensi Koti ry:n ja ensi-
4547: ja turvakodin toiminnan tukemiseen
4548:
4549:
4550: Eduskunnalle
4551:
4552: Lapin Ensi Koti ry. on ylläpitänyt ensikotia Ensi- ja turvakodin käyttökustannukset kaie-
4553: Rovaniemellä vuodesta 1955 lähtien. Ensi- ja taan kunnilta saatavilla hoitopäivämaksuilla.
4554: turvakotipalvelut ovat lastensuojelullisia so- Hoitopäivämaksu on vuonna 1989 340 mk/vrk.
4555: siaalipalveluja, jotka on hyväksytty alan valta- Hoitopäivämaksut eivät kuitenkaan aina riitä
4556: kunnallisiin suunnitelmiin. Tämän lisäksi ra- kattamaan kustannuksia. Esimerkiksi vuonna
4557: kennuksessa toimii yhdistyksen ylläpitämä 14- 1988 tämä ns. laskutusalijäämä oli noin 74 000
4558: paikkainen lasten päiväkoti, jonka toiminta ra- mk. Ongelmaksi ovat nyt muodostumassa ra-
4559: hoitetaan Rovaniemen kaupungin kanssa solmi- kentamisesta johtuvien lainojen kustannukset.
4560: tulla ostopalvelusopimuksella. Jos ne lisätään hoitopäivämaksuun, se nousee
4561: Yhdistys on saanut raha-automaattiavustusta kohtuuttoman korkeaksi Lapin kunnille.
4562: ensi- ja turvakodin laajennukseen ja peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4563: jaukseen. Vuonna 1989 käynnistyneen hank- nioittaen,
4564: keen kokonaiskustannukset ovat 9,35 mmk,
4565: josta peruskorjauksen osuus on 2,15 mmk ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4566: laajennuksen osuus 7,2 mmk. Raha-automaat- 1990 tulo- ja menoarvioon palautetta-
4567: tiavustuksen 70 OJo :n osuutta laskettaessa ei ole valle momentille 33.33. 51 2 600 000
4568: kuitenkaan otettu huomioon päiväkodin osuut- markkaa Lapin Ensi Koti ry:nja ensi- ja
4569: ta eikä korkoja. turvakodin toiminnan tukemiseen.
4570: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4571:
4572: Aimo Ajo Marja-Liisa Tykkyläinen
4573: Asko Apukka Hannele Pokka
4574: Riitta Myller
4575: 1989 vp. 1195
4576:
4577: Raha-asia-aloite n:o 1139
4578:
4579:
4580:
4581:
4582: Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen kaupungin-
4583: teatterin rakennuskustannuksiin
4584:
4585:
4586: Eduskunnalle
4587:
4588: Seinäjoen kaupunginteatteri valmistui vuo- erittäin vaikeana valtionavustuksen vähenemi-
4589: den 1987 elokuussa. Rakentamiskustannukset sen, koska Seinäjoen kaupunginteatteri vuonna
4590: olivat yhteensä 56 miljoonaa markkaa. Kau- 1987 muuttaessaan uusiin tiloihin laajensi toi-
4591: punginhallitus on 12.6.1985 tehnyt opetusmi- mintaansa ja henkilökuntaansa noin 100%.
4592: nisteriölle yksilöidyn valtionosuushakemuksen, Valtion näyttämötaidetoimikunta ei ole niukko-
4593: jossa on esitetty, että opetusministeriö myöntäi- jen määrärahojen johdosta pystynyt esittämään
4594: si Seinäjoelle rakennettavan uuden teatterita- riittävästi tasokorotusta, vaan Seinäjoen kau-
4595: lon rakentamiskustannuksiin harkinnanvaraise- punginteatteri saa tällä hetkellä suhteellisesti
4596: na avustuksena 30 OJo uuden rakennuksen ra- pienintä avustusta alueteattereista, 2,3 miljoo-
4597: kentamiskustannuksista, mikä on siis 17 mil- naa markkaa, kun otetaan huomioon henkilö-
4598: joonaa markkaa. Taidelaitosten rakentamis- kunnan lukumäärä ja katsojaluvut.
4599: avustuksiin varatusta määrärahasta on sittem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4600: min osoitettu kaupunginteatterin rakentamis- nioittaen,
4601: kustannuksiin valtion varoja tähän mennessä
4602: yhteensä 6,5 miljoonaa markkaa. Hallitus esitti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4603: vuoden 1989 budjettiin 23,5 miljoonaa mark- 1990 tulo- ja menoarvioon palautetta-
4604: kaa alueteatteritoimintaa varten. Lisäystä oli valle momentille 29.90.53 150 000
4605: 3,1 OJo eli 700 000 markkaa vuoteen 1988 verrat- markkaa Seinäjoen kaupungille kau-
4606: tuna. Muiden teattereiden valtionapu nousi punginteatterin rakennuskustannuksiin.
4607: 7,2 OJo. Seinäjoen kaupunginteatteri on kokenut
4608:
4609: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4610:
4611: Kirsti Ala-Harja
4612: 1196 1989 vp.
4613:
4614: Raha-asia-aloite n:o 1140
4615:
4616:
4617:
4618:
4619: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen Musiikki-
4620: juhlat ry:n toiminnan tukemiseen
4621:
4622:
4623: Eduskunnalle
4624:
4625: Ilmajoen Musiikkijuhlat ry. on järjestänyt tään lisäksi viisitoista konserttia Ilmajoella, Sei-
4626: vuodesta 1974 lähtien kesäkuun alussa musiik- näjoella, Kurikassa ja Nurmossa. Näissä kon-
4627: kitapahtuman nimeltä Ilmajoen Musiikkijuh- serteissa esiintyy suomalaisia ja ulkomaisia
4628: lat. Ilmajoen Musiikkijuhlat on tuottanut seu- huippusolisteja sekä Eestin sinfoniaorkesteri.
4629: raavat omat oopperat: Ooppera Jaakko Ilkka, Musiikkijuhlille odotetaan 15 000-20 000 kävi-
4630: Jokiooppera, kirkkomusikaali Peltomiehen ru- jää. Vuoden 1990 kustannusarvio on 3,5 mil-
4631: kous ja ooppera Kolmekymmentä hopearahaa. joonaa markkaa. Aikaisemmilta vuosilta on
4632: Näissä oopperaesityksissä on kahdentoista vuo- jäänyt 1, 7 miljoonan markan velat, jotka ovat
4633: den aikana käynyt 250 000 oopperavierasta. Il- yksityisten takaamia. Valtion antama tuki oli
4634: majoen Musiikkijuhlat ry. on antanut suoma- vuonna 1988 600 000 markkaa.
4635: laisille taiteilijoille mahdollisuuden tehdä oop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4636: peraa. Kaikissa näissä oopperoissa on suoma- nioittaen,
4637: laiset säveltäjät ja sanoittajat.
4638: Vuonna 1990 järjestetään 17. musiikkijuhlat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4639: Siellä esitetään ooppera Kolmekymmentä ho- 1990 tulo- ja menoarvioon palautetta-
4640: pearahaa ja yhteistyössä Vaasan alueoopperan valle momentille 29.90.52 500 000
4641: kanssa Madame Butterfly. Molemmissa ooppe- markkaa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n
4642: roissa säestää Eestin sinfoniaorkesteri. Viikon toiminnan tukemiseen.
4643: kestävän musiikkitapahtuman aikana järjeste-
4644:
4645: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4646:
4647: Kirsti Ala-Harja Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen
4648: Liisa Hilpelä Anneli Taina Håkan Malm
4649: Jukka Vihriälä
4650: 1989 vp. 1197
4651:
4652: Raha-asia-aloite n:o 1141
4653:
4654:
4655:
4656:
4657: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Tangomusiikin edis-
4658: tämisyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
4659:
4660:
4661: Eduskunnalle
4662:
4663: Tangomusiikin edistämisyhdistys ry. on jär- aiheuttivat yli 300 000 markan tappion Tango-
4664: jestänyt viitenä peräkkäisenä kesänä tangolau- musiikin edistämisyhdistykselle vuonna 1988.
4665: lukilpailut Seinäjoella nimellä Tangomarkki- Vuoden 1989 tangolaulukilpailut onnistuivat
4666: nat. Osallistujat näihin loppukilpailuihin on va- hyvin kustantamaan tämän vuoden menot. Kui-
4667: littu lukuisilla ympäri maata järjestetyillä laulu- tenkin edellisvuoden tappiot ovat vielä paina-
4668: kilpailuilla. Esimerkiksi kesän 1989 tangokil- massa. Tangolaulukilpailuja jatketaan myös
4669: pailun loppukilpailun osallistujat on valittu 665 ensi vuonna ja suunnitteilla on kutsua argentii-
4670: laulajasta. Karsintakilpailut ovat tapahtuneet nalaisia tangolaulajia esiintyjiksi kesällä 1990.
4671: myös kolmella paikkakunnalla Ruotsissa tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4672: koituksena löytää suomalaisia tangolaulajia nioittaen,
4673: Ruotsista. Loppukilpailut ovat onnistuneet
4674: Tangomarkkinoiden nimellä hyvin. Vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4675: 1988 Tangomarkkinat tuotti myös Olavi Virran 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4676: elämää kuvaavan musikaalin nimeltä Virtamu- 29.90.52 150000 markkaa Tangomusii-
4677: sikaali. Tämän musikaalin kustannukset nousi- kin edistämisyhdistys ry:n toiminnan tu-
4678: vat ennakkoarviointia korkeammaksi, yli kemiseen.
4679: 500 000 markkaan. Näin suuret kustannukset
4680:
4681: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4682:
4683: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä Riitta U osukaineo
4684: Martti Korkia-Aho Håkan Malm Pentti Mäki-Hakola
4685: Juho Sillanpää Markus Aaltonen Kari Urpilainen
4686: 1198 1989 vp.
4687:
4688: Raha-asia-aloite n:o 1142
4689:
4690:
4691:
4692:
4693: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergiakeskusyhdis-
4694: tys ry:n kehittämishankkeiden tukemiseen
4695:
4696:
4697: Eduskunnalle
4698:
4699: Allergiakeskusyhdistyksen tarkoituksena on markkaa. Suunnittelun jatkamiseen ja raken-
4700: levittää allergian ennaltaehkäisyä ja hoitoa kos- tamiseen on haettu raha-automaattiavustusta.
4701: kevaa tietoutta sekä parantaa allergisten ja mui- Allergiakeskuksen toiminnan suunnittelu ja
4702: den pitkäaikaissairaiden sopeutumista yhteis- käynnistäminen edellyttää kuitenkin monia mui-
4703: kuntaan tarjoamalla näille sopeutumisvalmen- ta kuin rakentamiseen kohdistuvia kehityshank-
4704: nus- ym. koulutustoimintaa ynnä jakamalla keita. Niistä mainittakoon allergiaa palvelevan
4705: asiantuntijoille ja yhteisöille tietoa allergiatur- tutkimustoiminnan kehittely, koulutus- ja kurs-
4706: vallisesta asuin-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan sitoiminnan sekä tiedonvälityksen suunnittelu ja
4707: ympäristöstä. kehittäminen mukaan lukien allergiatietopankin
4708: Allergiakeskusyhdistys tulee ylläpitämään Ja- aikaansaaminen ns. yhteistyöprojektina.
4709: lasjärvelle toteutettavaa allergiakeskusta, joka Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
4710: suunnitelmien mukaan valmistuu vuonna 1991.
4711: Toiminnan pyrkimyksenä on edistää yhteistyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4712: tä kansanterveysjärjestöjen sekä muiden so- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
4713: siaali- ja terveystoimen yhteisöjen kesken. kaa käytettäväksi Allergiakeskusyhdistys
4714: Valtioneuvosto on myöntänyt rakentamisen ry:n kehittämisshankkeiden rahoittami-
4715: suunnitteluun raha-automaattiavustusta 300 000 seen.
4716:
4717: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4718:
4719: Kirsti Ala-Harja Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen
4720: Liisa Hilpelä Anneli Taina Håkan Malm
4721: 1989 vp. 1199
4722:
4723: Raha-asia-aloite n:o 1143
4724:
4725:
4726:
4727:
4728: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumalii-
4729: tolle TULES-akatemian perustamiseen
4730:
4731:
4732: Eduskunnalle
4733:
4734: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 23 Lääkärin opettajana voi toimia potilas, ja luen-
4735: vuodessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TV- noitsija voi joskus kokea oppivansa eniten koko
4736: LES) määrä on kasvanut 140 OJo:lla. Vuonna ryhmässä. TULES-akatemian opetus ulottuu
4737: 1987 tuki- ja liikuntaelinsairaita oli 715 000. ihmisten koteihin esimerkiksi television kautta
4738: Väestön vanhenemisen myötä TULE-sairaiden ja siinä suositaan monimuoto-opetusta. Ope-
4739: määrä edelleen kasvaa. tuksessa on tarkoitus soveltaa yhteishoitoajatte-
4740: TULES-akatemia on uudenlainen tapa hidas- lua, joka on Suomen Reumaliiton tuottama kä-
4741: taa tätä kasvua. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia site. Yhteishoidossa arvostetaan potilaan ja hoi-
4742: voidaan ehkäistä ja lieventää oman terveydenti- tajan yhteistä päätöksentekoa.
4743: lan tuntemisella ja kohtuullisen elämäntavan TULES-akatemian oppijat voivat olla esi-
4744: valitsemisella. Tuki- ja liikuntaelinoireita vä- merkiksi keski-ikäiset osteoporoosia saavat nai-
4745: hentävät: set, selkävikaiset henkilöt tai reumaan sairastu-
4746: - oikea levon ja työn rytmi, neet nuoret, joiden elämää hankaloittaa ympä-
4747: - sopivat liikuntatavat, ristön suhtautuminen.
4748: - oikea monipuolinen ravinto ja TULES-akatemiaa on vaikea asettaa puhtaasti
4749: - itsestään välittäminen. minkään hallinnon alaisuuteen, joten Suomen
4750: TULES-akatemiassa tarkoitus on soveltaa Reumaliitto toivoo saavansa rahoituksen tälle
4751: ns. itseohjautuvia oppimisnäkemyksiä. Sen tar- yhteiskunnallisesti tärkeälle hankkeelle.
4752: koitus on tukea ja ohjata ihmistä selviytymään Ehdotamme kunnioittaen,
4753: elämässä niin, että hän välttää tuki- ja liikun-
4754: taelinsairauksia aiheuttavia tekijöitä tai että hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4755: nestä sairaana löytyy rakentavaa ja elämää ar- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
4756: vostavaa terveyttä. markkaa Suomen Reumaliitto ry:l/e TU-
4757: TULES-akatemia olisi uudenlainen opinah- LES-akatemian perustamiseen.
4758: jo, jossa opettajan ja oppijanroolit sekoittuvat.
4759:
4760: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4761:
4762: Kirsti Ala-Harja Oiva Savela Riitta Jouppila
4763: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Huuhtanen Keijo Jääskeläinen
4764: Pirjo-Riitta Antvuori Anna-Kaarina Louvo Ritva Laurila
4765: Sakari Valli Ritva Vastamäki Henrik Westerlund
4766: Maunu Kohijoki Arvo Kemppainen Pentti Lahti-Nuuttila
4767: Sinikka Mönkäre Tuula Paavilainen Riitta Kauppinen
4768: Anneli Taina Ole Wasz-Höckert Ensio Laine
4769: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho Liisa Hilpelä
4770: Håkan Malm
4771: 1200 1989 vp.
4772:
4773: Raha-asia-aloite n:o 1144
4774:
4775:
4776:
4777:
4778: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kokko-
4779: lan syöpäneuvonta-asemien kehittämiseksi
4780:
4781:
4782: Eduskunnalle
4783:
4784: Vaasan läänin Syöpäyhdistys ry. on vuodesta seet kunnolla toimintaan henkilökuntaresurs-
4785: 1956 Vaasan läänin alueella toiminut vapaaeh- sien rajallisuuden takia. Sekä Seinäjoelle että
4786: toinen kansanterveysjärjestö, jonka jäsenmäärä Kokkolaan suunnitellaan erikoissairaanhoitaja-
4787: tällä hetkellä on yli 20 000. Yhdistyksen toimi- tasoista työntekijää neuvonta-asemalle. Vaasan
4788: alaan kuuluun ennalta ehkäisevä rintasyöpäseu- läänin Syöpäyhdistys haki toimintaan tukea
4789: lonnat sisältävä varhaistoteamistoiminta, täy- vuodelle 1989 Raha-automaattiyhdistykseltä,
4790: dennyskoulutus ja potilaisiin kohdistuva laaja mutta sitä ei kokeiluun myönnetty. Myös ensi
4791: tuki- ja kuntoutustoiminta sopeutumisvalmen- vuoden avustusten saamisen mahdollisuudet
4792: nuskurssien muodossa Vaasan läänissä. Yhdis- näyttävät pieniltä. Tämä on annettu Raha-auto-
4793: tys on vuodesta 1987 lähtien kokeillut ns. syö- maattiyhdistyksen taholta ymmärtää. Jotta
4794: päneuvonta-asemia toimialueensa suurimmissa edellä mainittua tarpeelliseksi osoittautunutta
4795: kaupungeissa Vaasassa, Seinäjoella ja Kokko- toimintaa voitaisiin edelleen kehittää ja jatkaa
4796: lassa. Syöpäneuvonta-asema on toimipiste, jos- syöpäpotilaiden tarpeiden mukaisesti, tarvitaan
4797: sa potilaalle ja omaisille annetaan neuvoja hoi- lisärahoitusta.
4798: don jälkeisestä vaiheesta, kuntouttamisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4799: yms. Siellä potilaat voivat tavata myös psykote- nioittaen,
4800: rapeutin. Nämä neuvonta-aseman palvelut ovat
4801: maksuttomia. Ne eivät pyri kilpailemaan julki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4802: sen terveydenhuollon kanssa, vaan täydentävät 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
4803: sitä tarjoamalla apua potilaille aktiivisen hoito- markkaa Vaasan läänin Syöpäyhdistyk-
4804: vaiheen jälkeen. Vaasassa neuvonta-asema toi- sen Seinäjoen ja Kokkolan syöpäneu-
4805: mii ja sen palveluja käytetään runsaasti. Seinä- vonta-asemien kehittämiseksi.
4806: joella ja Kokkolassa asemat eivät ole vielä pääs-
4807:
4808: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4809:
4810: Kirsti Ala-Harja Håkan Malm
4811: 1989 vp. 1201
4812:
4813: Raha-asia-aloite n:o 1145
4814:
4815:
4816:
4817:
4818: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Haapaveden
4819: virastotalon laajentamiseen
4820:
4821:
4822: Eduskunnalle
4823:
4824: Haapaveden kunnassa sijaitseva valtion vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4825: rastotalo on nykyisellään liian pieni. Lisätiloja nioittaen,
4826: tarvitsevat muiden muassa Haapaveden kihla-
4827: kunnan rekisterivirasto, työsuojelupiirin alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4828: toimisto, työvoimatoimisto sekä poliisi. Myös 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
4829: postin tilat ovat ahtaat ja alimitoitetut. Lisätilo- 28. 64. 76 500 000 markkaa valtion Haa-
4830: jen kokonaistarve on 500-800 neliömetriä. paveden virastotalon laajentamiseen.
4831:
4832: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4833:
4834: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
4835: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
4836: 1202 1989 vp.
4837:
4838: Raha-asia-aloite n:o 1146
4839:
4840:
4841:
4842:
4843: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Merijärven pääkirjas-
4844: ton rakentamiseen
4845:
4846:
4847: Eduskunnalle
4848:
4849: Merijärven kunnan pääkirjaston tilat ovat Valtioneuvosto on antanut Merijärven kunnalle
4850: puutteelliset ja epätarkoituksenmukaiset. Ny- oman yläasteen toimiluvan, ja nykyisen pääkir-
4851: kyisen pääkirjaston pinta-ala on 80 neliömetriä, jaston tilat tarvitaan yläasteen toimitiloiksi.
4852: josta hyötypinta-alaa 70 neliömetriä. Kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4853: asukasmäärä oikeuttaisi kunnalle 240 neliömet- nioittaen,
4854: riä pääkirjaston tiloja. Puutteellisten tilojen
4855: vuoksi oheistoimintojen järjestäminen on mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4856: dotonta. Kirjastotilat ovat Merijärven kunnan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4857: ainoat kulttuuritilat. Kirjastoon joudutaan kul- 29.56.31 1500000 markkaa Merijärven
4858: kemaan jyrkkiä ulkoportaita toiseen kerrok- pääkirjaston rakentamiseen.
4859: seen, mikä karsii osan kirjaston käyttäjistä.
4860:
4861: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4862:
4863: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
4864: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
4865: 1989 vp. 1203
4866:
4867: Raha-asia-aloite n:o 1147
4868:
4869:
4870:
4871:
4872: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosaston perusta-
4873: miseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen
4874:
4875:
4876: Eduskunnalle
4877:
4878: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvos- mattikoulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun
4879: totta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaop- kanssa laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuk-
4880: pilaitokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on sen järjestämisestä. Kukin koulu antaisi yrittä-
4881: järjestänyt ammatillisia jatko- ja täydennys- jille oman alansa koulutusta. Liiketaloudellisen
4882: kursseja vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. koulutuksen osuus kuuluisi Oulaisten kaup-
4883: ammattikursseja, oppisopimuskursseja ja työl- paoppilaitokselle. Oma kurssiosasto olisi rat-
4884: lisyyskursseja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, kaisu tähän alueen yrittäjyyden kohottamiseen
4885: Ylivieskassa, Haapavedellä, Kalajoella, Vihan- tähtäävään toimintaan sekä muuhun kurssitoi-
4886: nissa ja Pyhäjoella. mintaan.
4887: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4888: vuodesta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoi- nioittaen,
4889: menjohtaja, joka samalla on oppilaitoksen pää-
4890: toiminen tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4891: toteuttaminen usean kunnan alueella vaatii 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4892: enemmän kuin yhden kunnan tai kaupungin 29.65.30 300 000 markkaa kurssiosas-
4893: alueella toteutettava kurssitoiminta. ton perustamiseksi Oulaisten kauppaop-
4894: Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten pilaitokseen.
4895: kauppaoppilaitos on yhdessä Haapaveden am-
4896:
4897: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4898:
4899: Juhani Alaranta Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
4900: 1204 1989 vp.
4901:
4902: Raha-asia-aloite n:o 1148
4903:
4904:
4905:
4906:
4907: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoululaisten
4908: yrittäjyyskoulutukseen Ruukissa
4909:
4910:
4911: Eduskunnalle
4912:
4913: Ruukin kunnassa on lääninrahan turvin ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4914: keiltu ammattikoululaisten yrittäjyyskoulutus- nioittaen,
4915: ta. Kokeilu on toteutettu yhteistyössä Pohjois-
4916: Pohjanmaan keskusammattikoulun kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4917: Seuraavaksi olisi tarkoitus ulottaa kokeilu kaik- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4918: kiin maakunnan ammattikouluihin. Ammatti- 29.65.30 400 000 markkaa ammattikou-
4919: koulut antavat yleistä yrittäjäkoulutusta, jota lulaisten yrittäjyyskoulutuksen tukemi-
4920: sitten konkretisoidaan ja käytännöllistetään seen Ruukissa.
4921: Ruukissa toteutettavalla erityiskoulutusjak-
4922: solla.
4923:
4924: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4925:
4926: Juhani Alaranta Kalevi Mattila
4927: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
4928: 1989 vp. 1205
4929:
4930: Raha-asia-aloite n:o 1149
4931:
4932:
4933:
4934:
4935: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien valtion-
4936: avun korottamiseen
4937:
4938:
4939: Eduskunnalle
4940:
4941: Kunnissa 4H-neuvojat tekevät arvokasta työ- seen 80 prosenttia.
4942: tä nuorten aktivoimiseksi erilaiseen yritystoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4943: mintaan. Viime vuosina tämä työ on hyvin pal- nioittaen,
4944: jon lähestynyt sitä toimintaa, jolla kunnat pyr-
4945: kivät kehittämään maaseudun pienimuotoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4946: yritystoimintaa. Viimeksi mainittu toiminta on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4947: kunnissa elinkeinotoimistojen vastuulla. 4H- 30.30.42 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4948: yhdistykset saavat neuvojien palkkaukseen val- 4H-neuvojien valtionavun korottami-
4949: tionapua vain 50 prosenttia, kun monissa kun- seen.
4950: nissa saadaan elinkeinoasiamiesten palkkauk-
4951:
4952: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4953:
4954: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
4955: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
4956: 1206 1989 vp.
4957:
4958: Raha-asia-aloite n:o 1150
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Viirretjärven
4964: luonnonravintolammikon rakentamiseen
4965:
4966:
4967: Eduskunnalle
4968:
4969: Luonnonravintolammikkojen tarvetta tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4970: nut työryhmä on arvioinut, että Pohjanmaan nioittaen,
4971: jokien vaellussiikakantojen elvyttämiseksi tar-
4972: vitaan noin tuhat hehtaaria lammikkopinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4973: alaa. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on laskenut, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4974: että Pyhäjoen kunnan alueelle suunnitellun 30.3 7. 77 300 000 markkaa Pyhäjoen
4975: luonnonravintolammikon kalataloushyöty olisi Viirretjärven luonnonravintolammikon
4976: noin 5,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen kus- rakentamiseen.
4977: tannusarvio olisi 2,5 miljoonaa markkaa. Esite-
4978: tyn kuivion pinta-alaksi on suunniteltu 95 heh-
4979: taaria.
4980:
4981: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4982:
4983: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
4984: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
4985: 1989 vp. 1207
4986:
4987: Raha-asia-aloite n:o 1151
4988:
4989:
4990:
4991:
4992: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Liminkaojan ala-
4993: osan täydennysperkaukseen
4994:
4995:
4996: Eduskunnalle
4997:
4998: Pyhäjoen Liminkaojan alaosan täydennys- teuttamista tarpeellisena ja kiireellisenä. Hank-
4999: perkaus on viimeinen Parhalahden kylän uusja- keen kustannusarvio on 1,1 miljoonaa mark-
5000: koon liittyvä valtaojahanke. Hankkeen toteut- kaa. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia
5001: taminen parantaisi yhteissalaojituksen toimi- Liminkaojan virtaamiin ja veden korkeuksiin,
5002: vuutta, poistaisi aikaisempien ojitusten tuomat kalastoon eikä muuhun vesistön käyttöön.
5003: maamassat alajuoksulta, parantaisi vesimaise- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5004: maa kylän keskeisellä alueella ja ennen kaikkea taen,
5005: poistaisi pahat kevättulvat. Jokavuotiset kevät-
5006: tulvat Liminkaojan alajuoksulla aiheuttavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5007: suuria vahinkoja kylän keskustan alueella ties- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5008: tölle, rummuille, pelloille sekä muille vastapera- 30. 40. 77 500 000 markkaa Pyhäjoen Li-
5009: tuille valtaojille. minkaojan alaosan täydennysperkauk-
5010: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri pitää laadittua seen.
5011: suunnitelmaa tarkoituksenmukaisena ja sen to-
5012:
5013: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5014:
5015: Juhani Alaranta
5016: 1208 1989 vp.
5017:
5018: Raha-asia-aloite n:o 1152
5019:
5020:
5021:
5022:
5023: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Taiusajan ja sen sivu-
5024: haarojen perkaukseen
5025:
5026:
5027: Eduskunnalle
5028:
5029: Taiusajan ja sen sivuhaarojen perkaushank- kannalta nykyinen tilanne on todella vaikea,
5030: keen on suunnitellut Kokkolan vesi- ja ympäris- kun peratulta yläjuoksulta valuvat vedet entistä
5031: töpiiri. Hanke liittyy Merijärven uusjakoon. tehokkaammin perkaamattomalle alajuoksulle,
5032: Hankkeesta on toteutettu yläosan perkaus, joka josta ne eivät pääse eteenpäin, koska työ on
5033: päättyy Alavieskan ja Merijärven kuntien rajal- kesken.
5034: le. Rahoittamatta on Taiusajan pääuoman lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5035: puosan ruoppaus sekä eräiden sivu-uomien kai- nioittaen,
5036: vutyöt. Loppuosan kustannusarvio on yhteensä
5037: 2,6 miljoonaa markkaa. Talusoja laskee Täh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5038: jänjokeen, jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5039: on talvella 1986-1987 syventänyt, jotta Taius- 30.40. 77 500 000 markkaa Talusojan ja
5040: ajan pääuoma voidaan kaivaa suunnitelman sen sivuhaarojen perkaushankkeen lop-
5041: mukaiseen syvyyteen. Alueen maanviljelijöiden puun suorittamiseen.
5042:
5043: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5044:
5045: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila
5046: 1989 vp. 1209
5047:
5048: Raha-asia-aloite n:o 1153
5049:
5050:
5051:
5052:
5053: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalaputaan pengerryk-
5054: sen rakentamiseen
5055:
5056:
5057: Eduskunnalle
5058:
5059: Kun Merijärven pengerrykset rakennettiin on perusteltua, koska kysymyksessä on tulva-
5060: 1950-luvulla, Kalaputaan alue jätettiin penger- suojelutyö, jollaisia Pyhäjokivarressa on toteu-
5061: tämättä. Nykyisin Pyhäjoen tulvavesi purkau- tettu vastaavalla tavalla useiden tuhansien heh-
5062: tuu Kalaputaan kautta Merijärven pohjoispuo- taarien alueella. Pengerrysalue kuuluu Merijär-
5063: liselle pengerrysalueelle, mikä ei ole ollut alku- ven uusjakoalueeseen.
5064: peräinen tarkoitus. Tulvahaitoista kärsivät joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5065: kevät Kalaputaan kylän talouskeskukset, vilje- nioittaen,
5066: lykset ja tiet. Myös sateisina kesinä osa Kalapu-
5067: taan alueen pelloista kärsii tulvahaitoista, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5068: voitaisiin poistaa penkereen rakentamisella. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5069: Muun muassa kesäkuussa vuonna 1989 tulvan 30.40. 77 500 000 markkaa Kalaputaan
5070: peitoissa oli noin 30 hehtaaria. pengerryksen rakentamiseen.
5071: Työn toteuttaminen kokonaan valtion varoin
5072:
5073: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5074:
5075: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
5076:
5077:
5078:
5079:
5080: 5 290089P
5081: 1210 1989 vp.
5082:
5083: Raha-asia-aloite n:o 1154
5084:
5085:
5086:
5087:
5088: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaikonojan perkauk-
5089: sen suunnitteluun Oulaisten Petäjäskoskella
5090:
5091:
5092: Eduskunnalle
5093:
5094: Oulaisten Petäjäskosken kylässä virtaavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5095: Vaikonojan keski- ja yläosa on aikoinaan perat- nioittaen,
5096: tu. Myös alaosan perkaamisesta on tehty hake-
5097: mus. Alaosan tulvasuojelun järjestäminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5098: erityisen vaikeaa siksi, että Vaikonojan alaosan 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5099: tulviminen riippuu paljon Pyhäjoen tulvimises- 30.40.77 100000 markkaa Vaikonojan
5100: ta. Tästä syystä olisi tärkeää käynnistää Vai- perkauksen suunnitteluun Oulaisten Pe-
5101: konojan perkauksen suunnittelu. Suunnittelulla täjäskoskella.
5102: on jo kiire, sillä Vaikonojan vesimäärät ovat
5103: nykyisin niin suuret, etteivät ne mahdu uo-
5104: maan.
5105:
5106: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5107:
5108: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
5109: 1989 vp. 1211
5110:
5111: Raha-asia-aloite n:o 1155
5112:
5113:
5114:
5115:
5116: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 18217
5117: kunnostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala
5118:
5119:
5120: Eduskunnalle
5121:
5122: Maantie n:o 18217 välillä Oulainen-Kasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5123: ri-Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin nioittaen,
5124: huonokuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin
5125: merkittävä yhteys sivukylien asukkaille sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5126: Oulaisten kaupungin keskustaan että Merijär- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5127: ven kunnan kuntakeskukseen. Tie palvelee sekä 31.24.77 500000 markkaa maantien
5128: työpaikka- että asiointiliikennettä. Tien matkai- n:o 18217 kunnostamiseen välillä Ou/ai-
5129: lullinen merkitys on jatkuvasti kasvanut, sillä nen-Kastari-Oja/a.
5130: tie on aikoinaan rakennettu kulkemaan pitkin
5131: Pyhäjoen rantaa.
5132:
5133: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5134:
5135: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
5136: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa Vappu Säilynoja
5137: 1212 1989 vp.
5138:
5139: Raha-asia-aloite n:o 1156
5140:
5141:
5142:
5143:
5144: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18241
5145: kunnostamiseen Pyhäjoella ja Merijärvellä
5146:
5147:
5148: Eduskunnalle
5149:
5150: Paikallistie n:o 18241 yhdistää Pyhäjoen tuna. Tätä ei tie kestä. Kylien asukkaat ovat
5151: kunnan Liminka- ja Keskikylää sekä Merijär- huolestuneita tien kunnosta.
5152: ven kunnan Ylipään kylää. Kyseinen tie on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5153: maantien n:o 789 ja maantien n:o 790 välinen nioittaen,
5154: yhdystie. Tien pituus on 12 kilometriä, mistä
5155: Merijärven kunnan alueella on viisi kilometriä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5156: Viime vuosina on tien vaikutuspiiriin rakennet- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5157: tu useita uusia metsäautoteitä. Niiden johdosta 31.24. 77 500 000 markkaa paikallistien
5158: on raskas puutavaraliikenne ko. tiellä monin- n:o 18241 kunnostamiseen Pyhäjoella ja
5159: kertaistunut aikaisempaan liikenteeseen verrat- Merijärvellä.
5160:
5161: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5162:
5163: Juhani Alaranta Tellervo Renko Vappu Säilynoja
5164: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Eino Siuruainen
5165: 1989 vp. 1213
5166:
5167: Raha-asia-aloite n:o 1157
5168:
5169:
5170:
5171:
5172: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvoskylän-Malis-
5173: kylän maantien perusparantamiseen
5174:
5175:
5176: Eduskunnalle
5177:
5178: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Peruskorjattavan tieosuuden pituus on 16,7 ki-
5179: maan piirin toimenpideohjelmiin on jo usean lometriä ja kustannusarvio noin 15 miljoonaa
5180: vuoden ajan sisältynyt maantien n:o 793 perus- markkaa.
5181: parantaminen välillä Karvoskylä-Maliskylä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5182: Toteutus on toistuvasti siirtynyt. Tällä hetkellä nioittaen,
5183: tieyhteys, joka on osa Haapajärveltä Haapave-
5184: delle johtavaa maantietä, on erittäin huonossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5185: kunnossa. Tien vaikutuspiirissä on varsin run- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5186: saasti asutusta. Osa maatalouden kuljetuksista 31.24.77 500000 markkaa Karvosky-
5187: on jouduttu siirtämään jo muille teille Karvos- län-Maliskylän maantien perusparan-
5188: kylän-Maliskylän tien huonon kunnon vuoksi. tamiseen.
5189: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5190:
5191: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5192: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5193: 1214 1989 vp.
5194:
5195: Raha-asia-aloite n:o 1158
5196:
5197:
5198:
5199:
5200: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen-Kokko-
5201: vuoren maantien parantamiseen Oulaisissa
5202:
5203:
5204: Eduskunnalle
5205:
5206: Tie- ja vesirakennuslaitos on laatinut suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5207: telmat Lehtimäen-Kokkovuoren maantien n:o nioittaen,
5208: 796 rakenteen parantamiseksi ja tien leventämi-
5209: seksi Oulaisissa Haapaveden suunnalla. Öljyso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5210: rapintainen, mutta nykyisin jo hyvin huono- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5211: kuntoinen tie on runsaasti liikennöity. Suunni- 31.24.77 1000000 markkaa Lehti-
5212: telman mukaan tietä korjattaisiin noin 20 kilo- mäen-Kokkovuoren tien n:o 796 pa-
5213: metrin matkalla. Hankkeen kustannusarvio on rantamiseen Oulaisissa.
5214: noin 15 miljoonaa markkaa.
5215:
5216: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5217:
5218: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5219: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5220: 1989 vp. 1215
5221:
5222: Raha-asia-aloite n:o 1159
5223:
5224:
5225:
5226:
5227: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Ahonperän
5228: paikallistien kunnostamiseen
5229:
5230:
5231: Eduskunnalle
5232:
5233: Ahonperän paikallistie n:o 18303 Oulaisissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5234: on huonokuntoinen, sorapintainen tie. Oulais- nioittaen,
5235: ten kaupunginhallitus on esittänyt tie- ja vesi-
5236: rakennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirille, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5237: että Ahonperän paikallistie kunnostettaisiin ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5238: päällystettäisiin. Tien varrella sijaitsee muun 31.24. 77 500 000 markkaa Oulaisten
5239: muassa Oulaisten seurakunnan leirikeskus, mi- Ahonperän paikallistien n:o 18303 kun-
5240: kä lisää tien käyttöä ympäri vuoden, mutta eri- nostamiseen.
5241: tyisesti kesäisin.
5242:
5243: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5244:
5245: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5246: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5247: 1216 1989 vp.
5248:
5249: Raha-asia-aloite n:o 1160
5250:
5251:
5252:
5253:
5254: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Piipsjärven-Honka-
5255: rannan paikallistien parantamiseen Oulaisissa
5256:
5257:
5258: Eduskunnalle
5259:
5260: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5261: maan piirin toimenpideohjelmassa on mukana nioittaen,
5262: sorapintaisen paikallistien n:o 18313 rakenteen
5263: parantaminen ja päällystäminen Oulaisissa vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5264: lillä Piipsjärvi-Honkaranta. Tie on vilkkaasti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5265: liikennöity. Tien käyttöä lisää muun muassa lii- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Piipsjär-
5266: kenne Oulaisten kaupungin ulkoilualueille. ven-Honkarannan paikallistien paran-
5267: Myös alueella sijaitsevan kivilouhimon liikenne tamiseen Oulaisissa.
5268: kulkee tätä kautta. Tieosuuden pituus on noin
5269: kahdeksan kilometriä ja hankkeen kustannus-
5270: arvio noin neljä miljoonaa markkaa.
5271:
5272: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5273:
5274: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5275: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5276: 1989 vp. 1217
5277:
5278: Raha-asia-aloite n:o 1161
5279:
5280:
5281:
5282:
5283: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen-Vihannin
5284: maantien perusparantamiseen
5285:
5286:
5287: Eduskunnalle
5288:
5289: Pyhäjoen-Vihannin maantien n:o 790 pe- hantiin suuntautuvien perunankuljetusten sekä
5290: rusparantaminen välillä Pyhäjoen kirkonkylä Ouluun ja Haapavedelle suuntautuvien turve-
5291: -Keskikylä on toteutuksen alaisena. Tienpa- kuljetusten vuoksi.
5292: rannussuunnitelma Keskikylästä eteenpäin Vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5293: hannin kunnan rajaan saakka on laadittu tie- ja nioittaen,
5294: vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirin
5295: toimesta. Rajalta Vihannin kuntakeskukseen ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5296: tiesuunnitelmaa ole laadittu. Vihanti kuuluu 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5297: Oulun tiepiirin toimialueeseen. Maantie n:o 790 31.24.77 1000000 markkaa Pyhä-
5298: Pyhäjoen ja Vihannin kirkonkylien välillä on joen- Vihannin maantien perusparanta-
5299: tärkeä tieyhteys muun muassa Pyhäjoelta Vi- miseen.
5300: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5301:
5302: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5303: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5304: 1218 1989 vp.
5305:
5306: Raha-asia-aloite n:o 1162
5307:
5308:
5309:
5310:
5311: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Relletin
5312: tien peruskorjaamiseen Ruukissa
5313:
5314:
5315: Eduskunnalle
5316:
5317: Ruukin kunnan alueella sijaitseva Tuomi- tannusarvio on noin seitsemän miljoonaa mark-
5318: ojan-Relletin tie on peruskorjattu molemmista kaa.
5319: päistä, mutta tiellä on noin kymmenen kilomet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5320: rin pituinen osuus huonokuntoista soratietä. nioittaen,
5321: Tien peruskorjaaminen oli tie- ja vesirakennus-
5322: laitoksen toimenpideohjelmassa jo 1980-luvun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5323: alussa. Rautateiden sähköistyksen vuoksi kunta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5324: muutti eräiden tietöiden tärkeysjärjestystä ja 31.24. 77 700 000 markkaa Tuomiojan
5325: mainittu tie jäi korjaamatta. Nykyisessä toi- -Relletin tien peruskorjaamiseen Ruu-
5326: menpideohjelmassa tien perusparantaminen on kissa.
5327: merkitty vuosille 1989-1990. Hankkeen kus-
5328:
5329: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5330:
5331: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5332: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5333: 1989 vp. 1219
5334:
5335: Raha-asia-aloite n:o 1163
5336:
5337:
5338:
5339:
5340: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Välikylän-Miiluran-
5341: nan-Sydänmaankylän paikallistien perusparantamiseen Kär-
5342: sämäellä
5343:
5344: Eduskunnalle
5345:
5346: Kärsämäen kunta on jo noin kymmenen vuo- minen on varsinkin raskaalle liikenteelle erittäin
5347: den ajan esittänyt valtiolle, että paikallistie Vä- vaikeaa.
5348: likylä-Miiluranta-Sydänmaankylä peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5349: rannettaisiin. Tien pituus on 28 kilometriä ja nioittaen,
5350: sen varrella on kolme elinvoimaista maatalous-
5351: kylää, joissa on yhteensä 450 asukasta. Tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5352: samalla yhdystie Kiuruvedelle. Tietä käytetään 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5353: raskaaseen puutavara-ajoon ja tullaan käyttä- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Väliky-
5354: mään yhä lisääntyvässä määrin turvekuljetuk- län - Miilurannan - Sydänmaankylän
5355: siin. Tien kunto on erittäin heikko ja kelirikko paikallistien perusparantamiseen Kärsä-
5356: sillä kestää puolikin vuotta. Tällöin tien käyttä- mäellä.
5357:
5358: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5359:
5360: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5361: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5362: 1220 1989 vp.
5363:
5364: Raha-asia-aloite n:o 1164
5365:
5366:
5367:
5368:
5369: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
5370: län rakentamiseksi Oulaisten ja Piipsjärven välille
5371:
5372:
5373: Eduskunnalle
5374:
5375: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- nitellun väylän kustannusarvio on 2,4 miljoo-
5376: maan piiri on suunnitellut kevyen liikenteen naa markkaa.
5377: väylän rakentamista kantatien n:o 86 yhteyteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5378: Oulaisten kaupungin keskustaajaman ja Piips- nioittaen,
5379: järven talouskylän välille. Tieosuudella on run-
5380: saasti raskasta liikennettä, mikä vaarantaa tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5381: päivittäin käyttävien koululaisten ja muiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5382: tien käyttäjien liikenneturvallisuutta. Oulaisten 31.24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
5383: kaupunginhallitus onkin kiirehtinyt hankkeen kenteen väylän rakentamiseksi Oulais-
5384: toteuttamista. Viiden kilometrin matkalle suun- ten ja Piipsjärven välille.
5385:
5386: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5387:
5388: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5389: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5390: 1989 vp. 1221
5391:
5392: Raha-asia-aloite n:o 1165
5393:
5394:
5395:
5396:
5397: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulun rakentamiseen
5398: valtatielle n:o 4 Kärsämäen kirkonkylässä
5399:
5400:
5401: Eduskunnalle
5402:
5403: Kärsämäen kirkonkylän halkaiseva valtatie la kasvaa koululaisliikenne voimakkaasti lähi-
5404: n:o 4 aiheuttaa yhä pahenevia turvallisuusriske- vuosina.
5405: jä varsinkin paikalliselle poikittaiselle kevyelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5406: liikenteelle ja autoille. Vilkkaimpina kesävuo- nioittaen,
5407: rokausina on laskettu 8 000 auton määrä. Ohi-
5408: tustien rakentamisesta on keskusteltu, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5409: sen rakentaminen on kaikissa tapauksissa kau- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5410: kainen hanke. Siitä riippumatta pitäisi saada 31.24.77 500000 markkaa alikulun ra-
5411: nykyisen nelostien ja Haapajärventien liittymän kentamiseen valtatielle n:o 4 Kärsämäen
5412: kohdalle kevyen liikenteen alikulku. Tämä on kirkonkylässä.
5413: välttämätöntä siksikin, että mainitulla tiealueel-
5414:
5415: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5416:
5417: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5418: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5419: 1222 1989 vp.
5420:
5421: Raha-asia-aloite n:o 1166
5422:
5423:
5424:
5425:
5426: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman perus-
5427: tamiseksi Oulaisiin
5428:
5429:
5430: Eduskunnalle
5431:
5432: Oulaisten kaupunki on useita kertoja denvuosittainen työmäärä on kohonnut jo 152
5433: 1970-luvun puolivälistä lähtien esittänyt, että henkilötyöpäivään. Mittavan katsastustoimin-
5434: Oulaisiin perustettaisiin oma katsastustoimisto. nan lisäksi Oulaisissa ajetaan viikoittain kuljet-
5435: Oulaisissa on vuodesta 1985 alkaen toiminut tajantutkintoja.
5436: Oulaisten kaupungin varaamissa tiloissa Yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5437: vieskan katsastusaseman alainen katsastuspaik- nioittaen,
5438: ka. Katsastettavien autojen määrä sekä Ylivies-
5439: kasta Oulaisiin tapahtuvien katsastusmatkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5440: määrä ovat kasvaneet niin suureksi, että Oulai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5441: siin tarvitaan oma katsastusasema. 31.40. 74 300 000 markkaa katsastusase-
5442: Oulaisissa tapahtuvien katsastustoimenpitei- man perustamiseksi Oulaisiin.
5443:
5444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5445:
5446: Jubani Alaranta Tytti lsobookana-Asunmaa Eino Siuruainen
5447: 1989 vp. 1223
5448:
5449: Raha-asia-aloite n:o 1167
5450:
5451:
5452:
5453:
5454: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän tehos-
5455: tamiseksi Oulun läänissä
5456:
5457:
5458: Eduskunnalle
5459:
5460: Oulun lääni on ollut maamme tärkein mal- jatkaa kuitenkin jo tämän vuoden budjettiesi-
5461: mintuotantoalue. Läänin kaivoksilla työllistet- tyksessään omaksumaansa linjaa ja ehdottaa
5462: tyjen määrä oli vielä 1980-luvun alussa 2 700 vähennettäväksi miljoona markkaa kaivannais-
5463: henkilöä eli 27 prosenttia koko maan vastaavas- teollisuuden edistämiseen tarkoitetulta momen-
5464: ta luvusta. Läänin ja koko maan malmintuo- tilta.
5465: tannon kannalta tilanne on nopeasti heikkene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5466: mässä kaivostoiminnan ja malminetsinnän su- nioittaen,
5467: pistuessa. Oulun läänissä on maan lupaavimpia
5468: malmikriittisiä alueita, mutta malmin löytämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5469: nen on vaikeaa, koska kallioperä on paksujen 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5470: irtomaapeitteiden kattama. 32.50.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5471: Malminetsintä tulisi nähdä kansantalouden malminetsinnän tehostamiseksi Oulun
5472: ja aluetalouden kannalta tärkeäksi. Hallitus läänissä.
5473: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5474:
5475: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5476: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5477: 1224 1989 vp.
5478:
5479: Raha-asia-aloite n:o 1168
5480:
5481:
5482:
5483:
5484: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten per-
5485: heiden autonhankinnan tukemiseen
5486:
5487:
5488: Eduskunnalle
5489:
5490: Kansaneläkelaitos myöntää avustusta auton muutostöihin vammaisen lapsen kuljettamista
5491: hankkimiseksi vaikeavammaisen lapsen kuljet- varten on 20 000 markkaa, mitä on pidettävä al-
5492: tamisen helpottamiseksi. Avustuksen saaminen haisena, kun otetaan huomioon, että tällaiseen
5493: autoon edellyttää, että vammaisen lapsen per- tarkoitukseen ei sovi mikä auto tahansa.
5494: heellä on monenlaisia kuljetustarpeita, esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5495: kuntoutus- ja hoitomatkoja, koulumatkoja se- nioittaen,
5496: kä perheen yhteisiä matkoja. Hankittavan au-
5497: ton tulee olla vammaisen lapsen kuljettamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5498: sopiva ja helposti muunneltavissa, sillä avustus- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5499: ta voidaan myöntää myös autoon tehtävien markkaa vammaisten lasten perheiden
5500: muutostöiden kustannuksiin. Avustuksen enim- autonhankinnan tukemiseen.
5501: mäismäärä joko uuden auton hankintaan tai
5502:
5503: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5504:
5505: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5506: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5507: 1989 vp. 1225
5508:
5509: Raha-asia-aloite n:o 1169
5510:
5511:
5512:
5513:
5514: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta taisteluvälineiden pur-
5515: kamiseen ja poistamiseen osallistuneiden miesten kuntoutuk-
5516: seen
5517:
5518: Eduskunnalle
5519:
5520: Sotatoimien päätyttyä vuonna 1944 osallis- rän vähentyessä olisi perusteltua ulottaa esimer-
5521: tuivat monet silloin 17-vuotiaat nuoret miehet kiksi kuntoutustoiminta edellä mainittuun kan-
5522: sotatoimien purkamiseen, muun muassa miino- salaisryhmään.
5523: jen raivaukseen ja sotatarvikkeiden kuljetuksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5524: pois sotatoimialueilta. He ovat kuitenkin jää- nioittaen,
5525: neet toistaiseksi ilman yhteiskunnan apua ja tu-
5526: kea. Tällainen joukko oli muun muassa JV 15, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5527: joka toimi Oulussa silloisella sotatoimialueella. 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
5528: JV 15 lastasi esimerkiksi Toppilan satamassa markkaa taisteluvälineiden purkamiseen
5529: laivoihin ammuksia ja muita sotatarvikkeita ja poistamiseen osallistuneiden miesten
5530: pois siirrettäviksi. Toppilan satama oli sotatoi- kuntoutukseen.
5531: mialuetta. Varsinaisten veteraanien lukumää-
5532:
5533: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5534:
5535: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5536: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5537: 1226 1989 vp.
5538:
5539: Raha-asia-aloite n:o 1170
5540:
5541:
5542:
5543:
5544: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin ja ter-
5545: veyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseksi Pyhäjoelle
5546:
5547:
5548: Eduskunnalle
5549:
5550: Pyhäjoen kunnalla on vireillä uuden vanhain- nalliseen viisivuotisohjelmaan vuosille 1987-
5551: kodin rakentaminen kunnan keskustaajamaan. 1991. Pyhäjoen kunnan vanhustenhoidon ja
5552: Nykyinen vanhainkoti on vanha, epäkäytännöl- sairaanhoidon kannalta on välttämätöntä, että
5553: linen ja heikkokuntoinen. Lisäksi se sijaitsee yhteishanke päästäisiin toteuttamaan mahdolli-
5554: noin kuuden kilometrin etäisyydellä keskustaa- simman nopeasti.
5555: jamasta. Vanhainkodin 35 hoitopaikalla hoide- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5556: taan jatkuvasti yli 40 vanhusta. nioittaen,
5557: Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen
5558: kuntainliiton suunnitelmissa on saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5559: 20-paikkainen terveyskeskuksen vuodeosasto 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5560: Pyhäjoelle samanaikaisesti yhteishankkeena 33.32.31 2 000 000 markkaa vanhainko-
5561: vanhainkodin kanssa. Kumpikaan hanke ei ole din ja terveyskeskuksen vuodeosaston
5562: sopinut sosiaali- ja terveysministeriön valtakun- rakentamiseksi Pyhäjoelle.
5563:
5564: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5565:
5566: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5567: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5568: 1989 vp. 1227
5569:
5570: Raha-asia-aloite n:o 1171
5571:
5572:
5573:
5574:
5575: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta projektisihteerin palk-
5576: kaamiseen Pyhäjokialueen neuvottelukunnalle
5577:
5578:
5579: Eduskunnalle
5580:
5581: Pyhäjokialueen kuntien perustama neuvotte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5582: lukunta on päättänyt palkata projektisihteerin nioittaen,
5583: valmistelemaan Pyhäjoen vesiensuojelusuunni-
5584: telmaa. Suunnitelman tavoitteena olisi turvata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5585: Pyhäjoen veden laatu, parantaa rapu- ja kala- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
5586: kantaa lisäämällä istutustoimintaa sekä säilyt- markkaa projektisihteerin palkkaami-
5587: tää joen muutkin virkistyskäyttömahdollisuu- seksi Pyhäjokialueen neuvottelukun-
5588: det. Projektisihteeri tulisi koordinoimaan yh- nal/e.
5589: teistyötä, jota tarvitaan alueen kuntien, vesi- ja
5590: ympäristöhallinnon sekä Riista- ja kalatalouden
5591: tutkimuslaitoksen kesken.
5592:
5593: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5594:
5595: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5596: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5597: 1228 1989 vp.
5598:
5599: Raha-asia-aloite n:o 1172
5600:
5601:
5602:
5603:
5604: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmesjärven kunnos-
5605: tamiseen Kärsämäellä
5606:
5607:
5608: Eduskunnalle
5609:
5610: Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäen kunnassa töhankkeisiin. Nurmesjärven kunnostus mak-
5611: sijaitseva Nurmesjärvi on niin sanottu valta- saisi 500 000 markkaa.
5612: kunnallinen lintujärvi. Järven linnusto on run- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5613: sas. Sen elämää käy vuosittain seuraamassa pal- nioittaen,
5614: jon alan harrastelijoita ja muita tarkkailijoita.
5615: Nykyisellään Nurmesjärvi kasvaa pikkuhiljaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5616: umpeen. Siksi olisi erittäin tärkeää puhdistaa 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
5617: järvi ja nostaa sen vesipintaa. Pienellä ja vel- markkaa Nurmesjärven kunnostamiseen
5618: kaantuneella Kärsämäen kunnalla ei ole mah- Kärsämäellä.
5619: dollisuuksia ryhtyä omin varoin tällaisiin vesis-
5620:
5621: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5622:
5623: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5624: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5625: 1989 vp. 1229
5626:
5627: Raha-asia-aloite n:o 1173
5628:
5629:
5630:
5631:
5632: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen kuivan
5633: uoman kunnostamiseen Kärsämäen Venetpalossa
5634:
5635:
5636: Eduskunnalle
5637:
5638: Kärsämäellä Venetpalon kylässä on 1950- suomat virkistysmahdollisuudet. Hanke tulee
5639: luvun lopulla rakennettu Pyhäjokeen pieni voi- maksamaan noin 800 000 markkaa.
5640: malaitos, jonka seurauksena joki kuivui täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5641: 1,5 kilometrin matkalta. Kyläläisten aloitteesta nioittaen,
5642: Kärsämäen kunta sekä Oulun vesi- ja ympäris-
5643: töpiiri ovat suunnittelemassa uoman kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5644: mista ja vesittämistä. Asiassa on kysymys van- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
5645: han, ympäristöä tuhonneen vesirakennushank- markkaa Pyhäjoen kuivan uoman kun-
5646: keen seurausten hoitamisesta. Venetpalon kylä nostamiseen Kärsämäen Venetpalossa.
5647: saisi takaisin vuosisataisen jokimaiseman ja sen
5648:
5649: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5650:
5651: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tellervo Renko
5652: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
5653: 1230 1989 vp.
5654:
5655: Raha-asia-aloite n:o 1174
5656:
5657:
5658:
5659:
5660: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Hirsisaaren
5661: pengerryksen kunnostukseen
5662:
5663:
5664: Eduskunnalle
5665:
5666: Oulaisten Hirsisaaren pengerryksen yhteydes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5667: sä on aikoinaan suljettu Pikkujoen yläpää. nioittaen,
5668: Vuosien kuluessa veden lähes olemattoman vir-
5669: tauksen johdosta Pikkujoki ja siihen laskevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5670: ojat ovat täyttyneet ja rumentavat nyt ympäris- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5671: töä. Oulun vesi- ja ympäristöpiirissä on laadittu 35.25. 77 300 000 markkaa Oulaisten
5672: suunnitelma penkereen ja taustaojien kunnosta- Hirsisaaren pengerryksen kunnostuk-
5673: misesta. Hankkeen kustannusarvio on 570 000 seen.
5674: markkaa ja laskennalliset hyödyt ovat lähes
5675: 900 000 markkaa. Hankkeelle on saatu vesioi-
5676: keuden lupa.
5677:
5678: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5679:
5680: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
5681: Vappu Säilynoja Tytti lsohookana-Asunmaa
5682: Eino Siuruainen
5683: 1989 vp. 1231
5684:
5685: Raha-asia-aloite n:o 1175
5686:
5687:
5688:
5689:
5690: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaistenkosken kun-
5691: nostamiseen
5692:
5693:
5694: Eduskunnalle
5695:
5696: Oulaistenkoski sijaitsee Oulaisten kaupungin sen yhteydessä kaupunki on valmistanut suun-
5697: keskustassa. Koskeen on aikoinaan perattu uit- nitelmat rantojen maisemoinnista ja on valmis
5698: toväylä, joten Oulaistenkoski ei ole luonnonti- toteuttamaan hankkeen kosken kunnostamisen
5699: lassa. Kosken kunnostamiseksi on tehty yhteis- yhteydessä. Jokiuoman kunnostamisen osalta
5700: työssä Oulaisten kaupungin, Oulun vesi- ja ym- kustannukset ovat noin 600 000 markkaa.
5701: päristöpiirin ja Voimarakenne Oy:n kanssa ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5702: lataloudellinen ja maisemallinen kunnostus- nioittaen,
5703: suunnitelma. Suunnitelmalle on haettu vesioi-
5704: keuden lupaa. Tavoitteena on kosken luonnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5705: tilan palauttaminen siten, että vesipinta-ala kas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5706: kessa kasvaa ja virtaus on laaja-alaista myös 35.25. 77 300 000 markkaa Oulaisten-
5707: kuivina aikoina. Oulaistenkosken kunnostami- kosken kunnostamiseen.
5708:
5709: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5710:
5711: Juhani Alaranta Tellervo Renko Vappu Säilynoja
5712: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas Eino Siuruainen
5713: 1232 1989 vp.
5714:
5715: Raha-asia-aloite n:o 1176
5716:
5717:
5718:
5719:
5720: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurunnevan turvetuo-
5721: tantoalueen kunnostukseen Rantsilassa
5722:
5723:
5724: Eduskunnalle
5725:
5726: Kurunneva sijaitsee Rantsilan Savalojan ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5727: lässä. Kurunnevan turvetuotantoalueen poh- nioittaen,
5728: joisosa kärsii Savalojan kesänaikaisista veden-
5729: pinnan vaihteluista. Kevät- ja kesätulvat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5730: viimeksi vaivanneet peltoalueita keväällä 1989 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5731: ja kesäkuun alussa 1989. Savalojan perkaami- 35.25. 77 300 000 markkaa Kurunne-
5732: nen kauttaaltaan turvaisi Kurunnevan pohjois- van turvetuotantoalueen kunnostukseen
5733: alueen turvetuotannon, varmistaisi laskeutusal- Rantsilassa.
5734: taan toiminnan ja estäisi perkausalueen vesien
5735: tulvimisen viljelysalueille.
5736:
5737: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5738:
5739: Juhani Alaranta Tellervo Renko
5740: Eino Siuruainen Tytti lsohookana-Asunmaa
5741: 1989 vp. 1233
5742:
5743: Raha-asia-aloite n:o 1177
5744:
5745:
5746:
5747:
5748: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta edusku.man kansainvälisen
5749: toiminnan kehittämiseen
5750:
5751:
5752: Eduskunnalle
5753:
5754: Ulkoasianvaliokunta ja Suomen IPU-ryhmä oikeastaan tunne virallisen kansainvälisen yh-
5755: hoitavat perinteisesti eduskunnan kansainväli- teistyön ulkopuolelle jäävää NGO-aktiviteetteja
5756: siä suhteita. Eduskunnan piirissä on kuitenkin lähellä olevaa parlamentaarista toimintaa. Kyse
5757: viimeisten vuosien aikana lisääntynyt erilaisten on henkilöresurssien ja määrärahojen puuttees-
5758: ystävyysryhmien ja muiden kansainvälisistä ky- ta. Mikäli eduskunnan kansainvälistä toimintaa
5759: symyksistä kiinnostuneiden parlamentaaristen - ja samalla yhteistyötä ulkoasiainhallintoon
5760: yhteisöjen määrä. Tällaisia ovat mm. rotusor- - voitaisiin laajentaa ja tiivistää, suomalaiset
5761: ron vastainen ryhmä, joka samalla toimii Suo- kansanedustajat voisivat osallistua ja näkyä -
5762: men A WEP AA-ryhmänä (Association of West- raportointivelvollisuudella - paljon laajemmin
5763: european Parliamentarians for Actions Against erilaisissa parlamentaarikkojen yhteisöissä. Sa-
5764: Apartheid), naisparlamentaarikkojen WWPP- malla tieto- ja kontaktimäärä lisääntyisi. Voi-
5765: ryhmä (World Women Parliamentarians for mavarojen lisääminen mahdollistaisi myös eri
5766: Peace), Euro-Arab-yhteistyöryhmä jne. Parla- yhteisöjen toiminnan arvioimisen ja kansan-
5767: mentaarikkojen yhteistyö näyttää laajentuvan edustajien keskinäisen työnjaon järkeistämisen.
5768: edelleen. Erilaisten maailmanlaajuisten ongel- Näin voitaisiin päästä parempaan suunnitteluun
5769: mien ympärille, kuten kehitysmaitten velkaky- ja saada enemmän irti yhteyksistä.
5770: symykset, väestöohjelmat jne., syntyy parla- Eduskunnan työn uudistamisen yhtenä kes-
5771: mentaarikkojen yhteistyöryhmiä. kustelukohteena on ollut juuri kansainvälisen
5772: Suomen kannalta olisi hyödyllistä osallistua toiminnan kehittäminen. Jotta pyrkimyksille
5773: yhä laajenevaan kansainväliseen toimintaan ak- saataisiin vauhtia, ehdotamme edellä olevan pe-
5774: tiivisesti. Parlamentaarikkojen yhteisöt tarjoa- rusteella,
5775: vat luonnollisen ja konkreettisen tavan edistää
5776: Suomen ulkopoliittisia pyrkimyksiä ja solmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5777: yhteyksiä sekä mahdollisuuden uusiin ulkopo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5778: liittisiin avauksiin. Käytännössä suomalaisten 22.99.22 lisäyksenä 300 000 markkaa
5779: kansanedustajien osallistuminen ko. ryhmien eduskunnan kansainvälisen toiminnan
5780: toimintaan on sattumanvaraista. Ongelmana kehittämiseksi.
5781: on, ettei eduskunnan kansainvälinen toiminta
5782:
5783: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5784:
5785: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
5786: 1234 1989 vp.
5787:
5788: Raha-asia-aloite n:o 1178
5789:
5790:
5791:
5792:
5793: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Eristetään Etelä-Afrikka
5794: -kampanjan (EELAK) tukemiseen
5795:
5796:
5797: Eduskunnalle
5798:
5799: Eristetään Etelä-Afrikka -kampanja EELAK sursseja. Samoin EELAK voisi lisätä tiedotus-
5800: ja Eelakin tuki tekevät arvokasta kansainväli- toimintaansa ja kansainvälistä yhteistyötä.
5801: syyskasvatustyötä. EELAK on apartheid-järjes- EELAKin toiminta on toimintaa, johon soli-
5802: telmää vastustava liike, joka on toiminut vuo- daarisuustyöstä ja kansainvälisistä kysymyksis-
5803: desta 1983 alkaen ja kokoaa noin 70 erilaista tä kiinnostuneet kansalaiset voivat mielekkäällä
5804: kansalaisjärjestöä. Eelakin tuki on rekisteröity tavalla osallistua. EELAK on mm. kampan-
5805: syksyllä 1988. joinnut poliittisten vankien ja pidätettyjen las-
5806: Suomi on toiminut eri kansainvälisissä yhtei- ten puolesta.
5807: söissä apartheidin vastaisten päätöslauseimien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5808: aikaansaamisen puolesta. Myös Suomen oma nioittaen,
5809: lainsäädäntö on omaksunut taloudellisia pakot-
5810: teita tukevan linjan. Kuitenkin Suomessa kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5811: myös muissa Pohjoismaissa on esiintynyt Etelä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5812: Afrikan kanssa käytävän kaupan kieltävän lain 24.99.50 300 000 markkaa EELAKin
5813: kiertämistä. EELAK järjestönä voisi tehdä tar- toiminnan tukemiseksi ja sen toimiston
5814: peellista selvitystyötä, mikäli sillä siihen olisi re- toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
5815: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5816:
5817: Arja Albo Liisa Jaakonsaari
5818: 1989 vp. 1235
5819:
5820: Raha-asia-aloite n:o 1179
5821:
5822:
5823:
5824:
5825: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lausujain Liitolle
5826: toimistotyöntekijän palkkaamiseen
5827:
5828:
5829: Eduskunnalle
5830:
5831: Suomen Lausujain Liitolle kuluva vuosi on see myös järjestöllisen valmiuden parantamista.
5832: ollut 51. toimintavuosi. Lausujain Liitto toimii Jäsenmaksutuotot ja nykyinen valtionapu eivät
5833: aktiivisesti lausuntataiteen edistämiseksi ja kou- riitä toimistotyöntekijän palkkaamiseen, joka
5834: lutuksen järjestämiseksi. Suomen Lausujain kuitenkin olisi välttämätöntä.
5835: Liitto järjestää myös ainutlaatuisia lausuntati- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5836: laisuuksia, joista on tullut jo perinne, kuten
5837: mm. itsenäisyyspäivän lausuntaesitys. Lausu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5838: jain Liitto valmistautuu myös Kantelettaren 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5839: 150-vuotisjuhlavuoteen. 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markan mää-
5840: Suomen Lausujain Liitto ry. on maamme ai- riJrahan Suomen Lausujain Liitto ry:l/e
5841: noa valtakunnallinen puheilmaisun ja puhetai- toimistotyöntekijän palkkaamiseksi.
5842: teen järjestö. Toiminnan laajentuminen merkit-
5843:
5844: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5845:
5846: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
5847: 1236 1989 vp.
5848:
5849: Raha-asia-aloite n:o 1180
5850:
5851:
5852:
5853:
5854: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Sysmän Suvisoittoon
5855:
5856:
5857:
5858: Eduskunnalle
5859:
5860: Sysmän Suvisoiton tarkoituksena on järjes- teyksien solmijana on toiminut kapellimestari
5861: tää korkeatasoisista ja monipuolisista musiik- Ari Rasilainen. Sysmän luonnonkauniissa ym-
5862: kiesityksistä koostuva kesätapahtuma Sysmän päristössä tunnetut taiteilijat ovat yltäneet hui-
5863: ja Luhangan alueella. Tapahtuman ohella anne- keisiin suorituksiin.
5864: taan musiikkiopetusta ja järjestetään kuukausi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5865: konsertteja. Sysmän Suvisoitto perustettiin
5866: 1986. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5867: Sysmän Suvisoitosta on kehittynyt mielen- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5868: kiintoinen pienimuotoinen musiikillinen kesäta- 29.90.52 50 000 markkaa Sysmän Suvi-
5869: pahtuma. Taikoovoimat eivät kuitenkaan enää soiton tukemiseen.
5870: pelkästään riitä. Taiteellisena johtajana ja yh-
5871:
5872: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5873:
5874: Arja Alho Liisa Jaakonsaari
5875: 1989 vp. 1237
5876:
5877: Raha-asia-aloite n:o 1181
5878:
5879:
5880:
5881:
5882: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
5883: kokeilun käynnistämiseen Kymenlaaksossa
5884:
5885:
5886: Eduskunnalle
5887:
5888: Ammattikorkeakoulukokeilut käynnistetään Kotkassa tulisi vähintään viisi vuotta kestä-
5889: Suomessa joko vuonna 1990 tai 1991. Edel- vän kokeilun piiriin ensivaiheessa saada Kotkan
5890: lytyksenä kokeilun käynnistämiselle on, että merenkulkuoppilaitos, Kotkan metsä- ja puuta-
5891: kokeilussa mukana olevat ammatilliset oppi- lousoppilaitos ja Kotkan teknillinen oppilaitos.
5892: laitokset ovat jo saavuttaneet riittävän korkean Em. oppilaitokset muodostaisivat Kotkan insi-
5893: tason. nööri- ja merenkulkukorkeakoulun.
5894: Ammattikorkeakoulukokeilut muodostaisi- Kouvolassa kokeilun piiriin tulisi ensivaihees-
5895: vat erinomaisen apuvälineen Kymenlaakson sa saada Kouvolan liiketalouden ja ulkomaan-
5896: elinkeinoelämän kehittämiselle. Alueella toimii kaupan instituutti, Kouvolan käsi- ja taideteol-
5897: tällä hetkellä oppilaitoksia, jotka täyttävät erin- lisuusoppilaitos ja Kouvolan kääntäjänkoulu-
5898: omaisesti kokeilulta edellyttävät tasovaatimuk- tuslaitos. Em. oppilaitokset voisivat muodostaa
5899: set ja joilla on samoin edellytykset tehdä yhteis- kaupan, ulkomaankaupan, erityisesti idänkau-
5900: työtä esim. teknillisten korkeakoulujen ja kaup- pan ja hallinnollisten ammatillisten jatkotutkin-
5901: pakorkeakoulujen kanssa. tojen yksikön.
5902: Ammattikorkeakoulukokeilu tulisi aloittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5903: Kotkassa ja Kouvolassa yhteistyössä Helsingin
5904: yliopiston jatko- ja täydennysyksikön kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5905: Kotkan ja Kouvolan alayksiköt muodostaisivat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5906: hallinnollisesti yhden koko Kymenlaakson kat- 29.37.21 1000000 markkaa ammatti-
5907: tavan ammattikorkeakoulun. Alayksiköiden korkeakoulukokeilun käynnistämiseksi
5908: opetusohjelmien eriytyneisyys takaisi monipuo- Kymenlaaksossa.
5909: lisen ja tehokkaan ammattikorkeakoulutasoi-
5910: sen koulutuksen Kymenlaaksossa.
5911:
5912: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5913:
5914: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Heikki Kokko
5915: Heikki Järvenpää Riitta U osukaineo Sinikka Hurskainen-Leppänen
5916: Urpo Leppänen
5917: 1238 1989 vp.
5918:
5919: Raha-asia-aloite n:o 1182
5920:
5921:
5922:
5923:
5924: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta merenkulkupiirin toi-
5925: miston perustamiseen Kotkaan
5926:
5927:
5928: Eduskunnalle
5929:
5930: Hallituksen esityksen mukaan merenkulku- kan ja Haminan satamat. Edelleen Suomen ja
5931: laitokseen liitetään tie- ja vesirakennuslaitoksen Neuvostoliiton välille suunnitellut kauppavaih-
5932: vesitieasiat 1. 3.1990 lukien. Samassa yhteydessä toon ja merenkulkuun liittyvät hankkeet tulevat
5933: toteutetaan merenkulkulaitoksen organisaatio- aiheuttamaan paineita Suomenlahden meren-
5934: uudistus, jota koskeva lakiesitys annetaan edus- kulkupiirin toiminnalle. Näistä ja suunniteltu-
5935: kunnalle. jen merenkulkupiirien sisäiseen toimintaan liit-
5936: Esitysten mukaan maahamme muodostettai- tyvistä lähtökohdista on merenkulkupiirin kes-
5937: siin neljä merenkulkuhallituksen alaista meren- kuspaikan sijoittaminen Helsinkiin epätarkoi-
5938: kulkupiiriä, jotka koottaisiin nykyisistä kah- tuksenmukaista. Alueellisen kehityksen tasapai-
5939: deksasta luotsi- ja kuudesta merenkulkupiiristä. nottaminen ja valtionhallinnon työpaikkojen
5940: Edelleen Saimaan kanavan kanavakonttorin se- lukumäärän vähentäminen pääkaupunkiseudul-
5941: kä tie- ja vesirakennuslaitoksen piirin vesitie- la sekä päätösvallan hajauttaminen eivät myös-
5942: asiat siirtyisivät muodostettavien merenkulku- kään puolla Suomenlahden merenkulkupiirin
5943: piirien alaisuuteen. Uudistuksessa Kotkan me- hallintopaikan sijoittamista pelkästään Helsin-
5944: renkulkupiiri menettäisi nykyisen asemansa, ja kiin.
5945: Kotkaan jäisi vain rajoitetun toimivallan omaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5946: va aluetoimisto. Kotkan ja Haminan, kuten nioittaen,
5947: muunkin itäisen Suomenlahden, merenkulun
5948: asioista päätettäisiin tämän jälkeen Helsinkiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5949: sijoitettavassa merenkulkupiirin toimistossa. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 31.30
5950: Maamme kauppamerenkulun painopiste tu- määrärahoihin 5 000 000 markkaa itäi-
5951: lee keskittymään tulevaisuudessa 5-7 sata- sen Suomenlahden merenkulkupiirin
5952: maan. Näiden satamien joukossa ovat suurim- toimiston perustamiseksi Kotkaan.
5953: man kasvupotentiaalin omaavina satamina Kot-
5954:
5955: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5956:
5957: Esko Almgren Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
5958: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
5959: Urpo Leppänen
5960: 1989 vp. 1239
5961:
5962: Raha-asia-aloite n:o 1183
5963:
5964:
5965:
5966:
5967: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta HELI-radan eri suun-
5968: tavaihtoehtojen kannattavuuslaskelmien suorittamiseen
5969:
5970:
5971: Eduskunnalle
5972:
5973: Helsingistä itään suuntautuvan nk. HELI-ra- Kymenlaaksossa että Uudellamaalla. Samalla
5974: dan suunnitelmat valmistuivat 1970-luvun lo- rata osaltaan purkaisi pääkaupunkiseudun kas-
5975: pulla ja 1980-luvun alussa. HELI-radan osalta vupaineita. Mikäli rata jatkettaisiin Kymen-
5976: on olemassa kaksi vaihtoehtoista linjausvaih- laaksosta Leningradin suuntaan, olisi sillä mer-
5977: toehtoa. Linjausvaihtoehdot on merkitty Ky- kitystä myös Neuvostoliiton luoteisosan talous-
5978: menlaakson seutukaavaan ja vaikuttavat siten uudistusten, esim. mahdollisten vapaakauppa-
5979: ohjaavasti kuntien maankäyttöön. alueiden hyödyntämisessä.
5980: Rautatieliikenteen kehittämiseen on viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5981: vuosina suunnattu entistä enemmän voimavaro- nioittaen,
5982: ja. Hallitus ja Valtionrautatiet ovat mm. käyn-
5983: nistäneet selvityksiä rautatieliikenteen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5984: misvaihtoehdoista. Eri yhteyksissä on tuotu 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5985: esille perusteita HELI-ratahankkeen merkityk- 31.57.62 1000000 markkaa HELI-ra-
5986: sestä koko itäiselle Suomelle. dan eri suuntavaihtoehtojen kannatta-
5987: Helsingistä itäänpäin suuntautuva rata pa- vuuslaskelmien suorittamiseen.
5988: rantaisi elinkeinotoiminnan edellytyksiä sekä
5989:
5990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5991:
5992: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Heikki Kokko
5993: Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
5994: Urpo Leppänen
5995: 1240 1989 vp.
5996:
5997: Raha-asia-aloite n:o 1184
5998:
5999:
6000:
6001:
6002: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon syvä-
6003: sataman käytön markkinointiin
6004:
6005:
6006: Eduskunnalle
6007:
6008: Suomen kauppamerenkulun tilanne on mo- tointeineen toimii tehokkaasti ja ulkomaanvien-
6009: nessa suhteessa vaikea. Tehokas satamainves- tiä edistävästi. Tämän vuoksi sataman tehokas
6010: tointitoiminta osoittaa kuitenkin, että Suomes- markkinointi on välttämätöntä.
6011: sa uskotaan kasvavaan vientiin ja hyvinvoinnin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6012: lisäämiseen ulkomaankaupan avulla. nioittaen,
6013: Kotkan Mussaloon on rakenteilla uusi teho-
6014: kas syväsatama. Kaupungin omat investoinnit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6015: satamaan ovat suuret. Valtio on tullut mukaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6016: myöntämällä määrärahoja väylätöihin ja rauta- 31.99.22 1000000 markkaa Kotkan
6017: tien rakentamiseen. Mussalon syväsataman tehokkaan käy-
6018: Sataman toiminnan kannalta on välttämä- tön markkinointiin.
6019: töntä, että valmistunut satama kalliine inves-
6020:
6021: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6022:
6023: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6024: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
6025: 1989 vp. 1241
6026:
6027: Raha-asia-aloite n:o 1185
6028:
6029:
6030:
6031:
6032: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Ensi-
6033: Koti Yhdistys ry:n turvakotitoimintaan Kotkassa
6034:
6035:
6036: Eduskunnalle
6037:
6038: Kymenlaakson Ensi-Koti Yhdistys ry. ylläpi- den lisäksi tarvittavat palvelut saadaan aikaan
6039: tää paitsi ensikotia myös turvakotia. Yhteiskun- myös edullisesti, jos tehtävään antautuneet yh-
6040: nassa lisääntynyt väkivalta, joka ilmenee vali- distykset saavat asian hoitaakseen.
6041: tettavan usein myös perheväkivaltana, aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6042: taa tilanteita, joissa turvakotityyppinen palvelu nioittaen,
6043: antaa nopeasti parhaan avun. Kaupungeissa
6044: näyttää tilanne tulevan yhä pahemmaksi. Siksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6045: on pyrittävä tukemaan niitä yhteisöjä, jotka 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6046: asiantuntevasti ja tehokkaasti pystyvät reagoi- markkaa Kymenlaakson Ensi-Koti Yh-
6047: maan yhä useammin esiintyvissä hätätapauk- distys ry:lle turvakotitoiminnan kehittä-
6048: sissa. Näyttää siltä, että nopeuden ja tehokkuu- miseen ja ylläpitämiseen.
6049:
6050: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6051:
6052: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6053: Sauli Hautala Jorma Fred
6054: Eeva-Liisa Moilanen
6055:
6056:
6057:
6058:
6059: 6 290089P
6060: 1242 1989 vp.
6061:
6062: Raha-asia-aloite n:o 1186
6063:
6064:
6065:
6066:
6067: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Sininauhaliitolle päih-
6068: deongelmaisten päiväkeskustoiminnan laajentamiseen
6069:
6070:
6071: Eduskunnalle
6072:
6073: Sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunnitel- Päiväkeskustoiminnan laajentamisen esteenä
6074: massa esitetään kunnille päihdeongelmaisten ovat kuntien rajoitetut mahdollisuudet tehdä
6075: päiväkeskusten perustamista vuoden 1991 lop- ostopalvelusopimuksia päiväkeskuksia suunnit-
6076: puun mennessä. Monissa kunnissa ollaan epä- televien yhdistysten ja seurakuntien kanssa.
6077: tietoisia siitä, miten päiväkeskus tulisi toteut- Päiväkeskusten perustamista voitaisiin helpot-
6078: taa, jotta toiminta vastaisi siihen asetettuja toi- taa antamalla Sininauhaliitolle määräraha, jos-
6079: veita. ta liitto jakaisi avustuksia niille keskuksille,
6080: Sininauhaliitto ry. on ollut mukana perusta- joita kunnat eivät heti kykene avustamaan tai
6081: massa Lahteen päivätoimintakeskusta vuonna joiden kanssa kunnat eivät pysty tekemään pal-
6082: 1981, ja liitto on seurannut tämän ja myöhem- velujen ostosopimusta. Liitto pyrkii saamaan
6083: min perustettujen keskusten toimintaa kuten kaikki vaikutuspiirissään perustettavat päivä-
6084: myös vastaavaa toimintaa Ruotsissa, jossa päi- keskukset mahdollisimman pian ostopalveluso-
6085: väkeskuksia on yli sata. Sininauhaliitto sai val- pimuksen piiriin.
6086: tion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 600 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6087: mk päiväkeskustoiminnan laajentamiseen ja ke- nioittavasti,
6088: hittämiseen. Liiton piirissä on nyt toiminnassa
6089: 16 päiväkeskusta ja liitto on antanut asiantun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6090: tija-apua muillekin päiväkeskusten suunnitteli- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6091: joille. markan määrärahan Sininauhaliitto
6092: Päiväkeskusten toiminta on osoittautunut ry:lle päihdeongelmaisten päiväkeskus-
6093: tarpeelliseksi. Se täydentää ja tukee muita päih- toiminnan laajentamista ja kehittämistä
6094: dehuollon palveluja. Päiväkeskustoiminnalla varten.
6095: on raitistava vaikutus alkoholin suurkuluttajiin
6096: ja alkoholisteihin.
6097:
6098: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6099:
6100: Esko Almgren Sauli Hautala
6101: 1989 vp. 1243
6102:
6103: Raha-asia-aloite n:o 1187
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Sininauhaliitolle suo-
6109: malaisturistien päihdeongelmien ehkäisy- ja hoitotyöhön
6110:
6111:
6112: Eduskunnalle
6113:
6114: Yleisesti on tiedossa suomalaisturistien run- liitto suunnittelee ja toteuttaa ennalta ehkäise-
6115: sas alkoholinkäyttö etelän lomakohteissa. Myös vän valistusprojektin suomalaisturistien parissa
6116: suomalaisten huumeiden käyttö on lisäänty- sekä toteuttaa kokeilunluonteisesti kahden vuo-
6117: mässä niissä maissa, joissa huumeita on helpos- den ajan avopalvelu-ja kontaktitoimintaa päih-
6118: ti saatavissa. Tästä seuraa monenlaisia ongel- deongelman kannalta vaikeimmassa turistikoh-
6119: mia, jotka aiheuttavat asianomaisille hanka- teessa. Avopalvelutoiminnassa pyritään anta-
6120: luuksia lomakohteessa, mutta vaikeuttavat tois- maan tai järjestämään akuuttia hoitoa sitä tar-
6121: ten lomanviettoa ja lisäävät valtion, vakuutus- vitseville sekä hoitoonohjausta.
6122: yhtiöiden, matkatoimistojen, sairaaloiden ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6123: lentoyhtiöiden työtä ja kustannuksia. Tämä nioittavasti,
6124: johtaa myös matkavakuutusten hintojen nou-
6125: suun ja vaarantaa lentoturvallisuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6126: Sininauhaliitto ry. on tehnyt suunnitelman 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
6127: selvittää etelän turistikohteissa lomailevien ja kan määrärahan Sininauhaliitto ry:l/e
6128: pysyvästi asuvien suomalaisten ongelmien luon- turistityöprojektin toteuttamiseen.
6129: netta, syitä ja määrää. Selvityksen perusteella
6130:
6131: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6132:
6133: Esko Almgren Sauli Hautala
6134: 1244 1989 vp.
6135:
6136: Raha-asia-aloite n:o 1188
6137:
6138:
6139:
6140:
6141: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien tuke-
6142: miseen
6143:
6144:
6145: Eduskunnalle
6146:
6147: Pienet vapaat teatteriryhmät ovat teatteri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6148: kulttuurimme suola ja pippuri. Juuri niiden toi- nioittaen,
6149: mesta teatterimme elävöityy ja kehittyy, koska
6150: niissä uskalletaan tehdä kokeilevaa ja innovatii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6151: vista uutta teatteria. Laitosteatterien määrära- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6152: hoihin suhteutettuina vapaiden teatteriryhmien 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6153: tuen lisäys, 600 000 mk viime vuodesta, on ai- teatteriryhmien tukemiseen.
6154: van liian pieni ja vastaa vain indeksitarkistusta.
6155:
6156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6157:
6158: Claes Andersson Jörn Donner Gustav Björkstrand
6159: Pekka Haavisto Eero Paloheimo Heli Astala
6160: Pekka Leppänen Raila Aho Riitta Järvisalo-Kanerva
6161: Timo Roos Esko Helle Pertti Lahtinen
6162: Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti
6163: 1989 vp. 1245
6164:
6165: Raha-asia-aloite n:o 1189
6166:
6167:
6168:
6169:
6170: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten laatukir-
6171: jojen tuotantotukeen
6172:
6173:
6174: Eduskunnalle
6175:
6176: Hyvä kotimainen kaunokirjallisuus on kan- tällaisen tuotantojärjestelmän toteuttamista
6177: sallisen kulttuurimme peruspilareita. Kaunokir- varten 1 000 000 markkaa, jotta asia voisi toteu-
6178: jalliset kirjat ovat kuitenkin liian kalliita, sillä tua vuoden 1990 budjetin puitteissa.
6179: esim. romaani maksaa 150-200 markkaa. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6180: tion olisikin osallistuttava halpojen kotimaisten nioittaen,
6181: kirjojen tuottamiseen, jotta tärkeimmät suo-
6182: men-, ruotsin- ja saamenkieliset kaunokirjalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6183: set kirjat olisivat jokaisen ihmisen saatavilla 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6184: kohtuuhinnalla, eli 20-30 markalla. Tästä 29.90.52 1 000 000 markkaa laatukirjo-
6185: syystä ehdotamme, että budjettiin otettaisiin jen tuotantotukeen.
6186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6187:
6188: Claes Andersson Osmo Soininvaara Ole Wasz-Höckert
6189: Jörn Donner Gustav Björkstrand Pekka Haavisto
6190: Eero Paloheimo Heli Astala Pekka Leppänen
6191: Raila Aho Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos
6192: Esko Helle Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson
6193: Arto Lapiolahti
6194: 1246 1989 vp.
6195:
6196: Raha-asia-aloite n:o 1190
6197:
6198:
6199:
6200:
6201: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen kirjalli-
6202: suuden kääntämiseen
6203:
6204:
6205: Eduskunnalle
6206:
6207: Nopeassa kansainvälistymiskehityksessä on Tästä syystä ehdotamme, että budjettiin otet-
6208: entistä tärkeämpää, että suomalainen laatukir- taisiin kotimaisen laatukirjallisuuden kääntä-
6209: jallisuus tulee tunnetuksi muualla maailmassa. mistä varten kaksinkertainen rahamäärä eli
6210: Suomalaisen kirjallisuuden tiedotuskeskus on 800 000 markkaa.
6211: vuosien työn jälkeen onnistunut löytämään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6212: ja myös kouluttamaan joukon päteviä kauno- nioittaen,
6213: kirjallisen proosan ja runon kääntäjiä monelta
6214: eri kielialueelta. Valtion vuoden 1990 tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6215: ja menoarvioesityksessä ehdotettu määräraha, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6216: 400 000 markkaa, on kuitenkin aivan liian pieni 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa
6217: kattaakseen alati kasvavaa tarvetta, mistä syys- suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä
6218: tä on jouduttu jatkuvasti karsimaan hyvinkin varten.
6219: laadukkaita käännösprojekteja.
6220:
6221: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6222:
6223: Claes Andersson Osmo Soininvaara Ole Wasz-Höckert
6224: Reino Paasilinna Jörn Donner Gustav Björkstrand
6225: Esko Helle Arto Lapiolahti Pekka Haavisto
6226: Eero Paloheimo Heli Astala Pekka Leppänen
6227: Raila Aho Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
6228: Timo Roos Pertti Lahtinen
6229: 1989 vp. 1247
6230:
6231: Raha-asia-aloite n:o 1191
6232:
6233:
6234:
6235:
6236: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzmusiikin edistä-
6237: miseen
6238:
6239:
6240: Eduskunnalle
6241:
6242: Jazzmusiikki on laajaa kannatusta nauttiva, kilajin tarpeita. Jazzin ystäviä on kuitenkin pal-
6243: taiteellisesti korkeatasoinen musiikin laji. Suo- jon enemmän kuin esim. oopperan ystäviä.
6244: messa parhaiden jazzmuusikoiden taso on kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6245: sainvälisesti huippuluokkaa. Jazzin laaja suosio nioittaen,
6246: näkyy esim. suurten jazztapahtumien, kuten
6247: Pori-jazzin monikymmentuhantisissa yleisölu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6248: vuissa. Kuitenkin jazzmuusikoiden työtilanne 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6249: on meillä huono. Jazzmusiikki kaipaa valtiolta 29.90.52 lisäyksenä 450 000 markkaa
6250: taloudellista tukea, ja nyt ehdotettu määrä kotimaisen jazzmusiikin edistämistä
6251: 550 000 markkaa ei vielä vastaa tämän musiik- varten.
6252: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6253:
6254: Claes Andersson Osmo Soininvaara Ole Wasz-Höckert
6255: Jörn Donner Eero Paloheimo Pekka Haavisto
6256: Heli Astala Pekka Leppänen Raila Aho
6257: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Esko Helle
6258: Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti
6259: 1248 1989 vp.
6260:
6261: Raha-asia-aloite n:o 1192
6262:
6263:
6264:
6265:
6266: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi arkki-
6267: tehtuurinäyttelyihin
6268:
6269:
6270: Eduskunnalle
6271:
6272: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- mattomalle tasolle. Taiteilijajärjestöjen mie-
6273: delle 1990 esitetään arkkitehtuurinäyttelyihin lestä arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävää
6274: myönnettävän avustuksen määräksi 1 050 000 määrärahaa on korotettava nykyisestä määräs-
6275: markkaa. Määrä on 1980-luvulla (vuodesta tään. Vähimmäistavoite on 1980-luvun alku-
6276: 1983 lukien 800 000 mk) pysynyt markkamää- puolen resurssitason saavuttaminen.
6277: räisesti samalla tasolla, mikä käytännössä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6278: johtanut Suomen rakennustaiteen museon näyt- nioittaen,
6279: tämötoiminnan toimintaedellytysten tosiasialli-
6280: seen supistumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6281: Rakennustaiteen museon laadukasta toimin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6282: taa on sekä ulkomaisten että kotimaisten näyt- 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa
6283: telyjen osalta jouduttu resurssien jälkeenjäänei- käytettäväksi arkkitehtuurinäyttelyihin.
6284: syyden vuoksi rajoittamaan kysyntää vastaa-
6285:
6286: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6287:
6288: Claes Andersson Osmo Soininvaara Jörn Donner
6289: Gustav Björkstrand Pekka Haavisto Eero Paloheimo
6290: Heli Astala Pekka Leppänen Raila Aho
6291: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Esko Helle
6292: Pertti Lahtinen Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti
6293: 1989 vp. 1249
6294:
6295: Raha-asia-aloite n:o 1193
6296:
6297:
6298:
6299:
6300: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijajärjestöjen
6301: valtionapujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
6302:
6303:
6304: Eduskunnalle
6305:
6306: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- 1980-luvulla jääneet yleisen kustannuskehityk-
6307: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- sen jalkoihin. Esimerkiksi kuvataidejärjestöjen
6308: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- valtionapu on vuodesta 1980 (elinkustannusin-
6309: roista yhteensä 9 270 000 mk käytettäväksi tai- deksillä mitaten) vähentynyt 90 000 markkaa
6310: teilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, sävel- ja vuodesta 1986 122 000 markkaa. Yksistään
6311: taide-, näyttämötaide-, tanssitaide-, teollisuus- maamme vanhimman taiteilijajärjestön, 125-
6312: taide-, graafisen suunnittelun, elokuva-alan ja vuotiaan Suomen Taiteilijaseuran valtionapu
6313: valokuvajärjestöjen) toimintaan. Kyseiset mää- on (todellista tilannetta paremmin kuvaavana
6314: rärahat on tarkoitettu järjestöjen jatkuvan toi- palkkaindeksillä mitaten) laskenut 1980-luvulla
6315: minnan tukemiseen. kolmanneksen. Samansuuntainen tilanne on
6316: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden muillakin taiteilijajärjestöillä. Tämänsuuntai-
6317: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- nen taiteilijoiden kotimaista ja kansainvälistä
6318: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle yhteistoimintaa vakavasti haittaava kehitys-
6319: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- suunta tulisi kääntää nousuun turvaamalla val-
6320: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta tion varoin taiteilijajärjestöjen toiminnan pe-
6321: myös laajalle yleisölle. Taiteilijajärjestöt har- rusedellytykset.
6322: joittavat laajaa tiedotus-, julkaisu- ja näyttely- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6323: toimintaa. Erittäin keskeisiä taiteilijoille ovat nioittaen,
6324: aina olleet kansainväliset yhteydet. Euroopan
6325: yhdentyessä tulisi kansainvälisten lähiyhteyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6326: sien olla nykyistä tiiviimmät. Samalla taiteen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6327: globaalius edellyttää yhteyksien luomista ja li- 29.90.52 400 000 markkaa käytettäväk-
6328: säämistä myös kaukaisempiin kulttuureihin. si taiteilijajärjestöjen valtionapujen jäl-
6329: Taiteilijajärjestöjen valtionavut ovat kuitenkin keenjääneisyyden korjaamiseen.
6330: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6331:
6332: Claes Andersson Heli Astala
6333: Marja-Liisa Löyttyjärvi Asko Apukka
6334: Pertti Lahtinen
6335: 1250 1989 vp.
6336:
6337: Raha-asia-aloite n:o 1194
6338:
6339:
6340:
6341: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Kulttuuri-
6342: talon peruskorjaukseen
6343:
6344:
6345: Eduskunnalle
6346:
6347: Helsingin Kulttuuritalon suunnitteli akatee- Korjaustyöt on aloitettu vuoden 1989 kesällä:
6348: mikko Alvar Aalto. Rakennusta pidetään yhte- mm. vesi- ja viemäröintitöillä. Työtä on tarkoi-
6349: nä hänen merkittävimmistä töistään. Se on tus jatkaa kesällä 1990, jotta korjaustyö olisi
6350: myös erittäin tunnettu kansainvälisesti. Kon- valmis vuoden 1992 alkuun mennessä, kun Fin-
6351: serttisali on kuuluisa erinomaisesta akustiikas- landia-talo suljetaan peruskorjauksen vuoksi.
6352: taan. Tällöin pääkaupungissa olisi korkeatasoinen ja
6353: Talo rakennettiin vuosina 1955-58. Se on riittävän suuri juhla-, konsertti- ja kongressitila
6354: vuosien varrella kulunut. Peruskorjausta ei ole käytössä myös Finlandia-talon peruskorjauksen
6355: suoritettu; vuosittaisia huoltokorjauksia on teh- aikana.
6356: ty. Myöskään konserttisalia ei ole perusteellises- Talon vuokratuotot eivät riitä peruskorjauk-
6357: ti korjattu; se ei enää 1990-luvun alussa täytä seen ja siitä aiheutuvien lainojen rahoitukseen.
6358: vaativan käytön edellytyksiä. Ilman yhtenäistä Koska Kulttuuritalo on yksityisestä omistukses-
6359: peruskorjausta on edessä Alvar Aallon suunnit- taan huolimatta luonteeltaan julkinen raken-
6360: teleman Kulttuuritalon rappeutuminen. nus, jolla lisäksi on ainutlaatuinen rakennustai-
6361: Kulttuuritalon kunnostaminen on huomatta- teellinen leima ja joka ei tuota taloudellista hyö-
6362: vasti edullisempaa kuin uuden konsertti- ja har- tyä, on perusteltua, että julkinen valta ottaa
6363: rastustilan rakentaminen täyttämään sitä tar- pääosin kannettavakseen peruskorjauksen kus-
6364: vetta, jonka Kulttuuritalo peruskorjattuna voi tannukset.
6365: tyydyttää. Juhla- ja kerhosaliosan, eli ns. julkisen osan
6366: Peruskorjauksen tavoitteena on kunnostaa ja peruskorjauksen kustannuksiksi on arvioitu
6367: sisustaa Kulttuuritalo siten, että Alvar Aallon tammikuun 1990 rakennuskustannusindeksissä
6368: suunnittelema talon arkkitehtoninen ilme pää- 53,5 miljoonaa markkaa.
6369: see uudelleen oikeuksiinsa ja ottaa samalla huo- Jotta peruskorjaus saataisiin valmiiksi ennen
6370: mioon nykyajan konsertti- ja kongressikäytön Finlandia-talon sulkemista vuoden 1992 alussa,
6371: vaatimukset. Tämä mahdollistaisi sen, että talo on tärkeää aloittaa Kulttuuritalon peruskor-
6372: voisi edelleen palvella konsertti-, kulttuuri-, jauksen avustus jo vuoden 1990 budjetissa.
6373: harrastus- ja kokoustoiminnan tarpeita ja saada Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6374: myös uusia käyttäjiä. Ilman lähiaikoina tehtä- nioittaen,
6375: vää peruskorjausta ei Kulttuuritalo enää kykene
6376: tarjoamaan palveluitaan julkiseen käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6377: Valtioneuvosto on suojellut Kulttuuritalon 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6378: rakennussuojelulain nojalla talon rakennustai- 29.99.52 15 000000 markan määrära-
6379: teellisen ja kulttuurihistoriallisen merkityksen han Helsingin Kulttuuritalon peruskor-
6380: vuoksi. Erityisen arvokkaita suojeltavia kohtei- jauksen avustamiseen.
6381: ta ovat julkisivun lisäksi mm. juhlasali aulati-
6382: loineen. Museovirasto on hyväksynyt korjaus-
6383: suunnitelmat.
6384:
6385: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6386:
6387: Claes Andersson Esko Seppänen Esko Helle
6388: Pekka Leppänen Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
6389: Asko Apukka
6390: 1989 vp. 1251
6391:
6392: Raha-asia-aloite n:o 1195
6393:
6394:
6395:
6396:
6397: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lisiin
6398: kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi
6399:
6400:
6401: Eduskunnalle
6402:
6403: SKDL:n ja Suomen Keskustan yhteisessä laki- 2. Indeksisuoja
6404: alaitteessa ehdotetaan tasoltaan nykyistä parem- Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
6405: man ja yhtenäisen perusturvan aikaansaamista. huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
6406: Tämä raha-asia-aloite perustuu lakialoitteen si- Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisillä
6407: sältämiin ehdotuksiin vuoden 1990 osalta. parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
6408: Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu- kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
6409: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel- tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
6410: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet- tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
6411: ty täysimääräistä kansaneläkettä. Kansaneläke raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu
6412: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä.
6413: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor- Ryhmien yhteisen lakialoitteen mukaan myös
6414: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan kansaneläkkeet sidottaisiin TEL-indeksiin. Sa-
6415: muoto. ma koskisi muita nykyisin kansaneläkeindeksil-
6416: Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellaise- lä tarkistettavia kansaneläkejärjestelmän eläk-
6417: naan muodosta kyllin hyvää mallia muun ensi- keitä. Näitä ovat rintamasotilas- ja yleinen per-
6418: sijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden he-eläke sekä lapsen hoitotuki. Myös esimerkik-
6419: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä, si rintamalisät, hoitotuki ja muut eläkkeiden
6420: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen erilliset osat ja lisät sekä vammaistuki sidottai-
6421: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eriar- siin TEL-indeksiin.
6422: voisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vastaa- Tässä raha-asia-alaitteessa ei esitetä indeksi-
6423: kin jo tasoltaan suurin piirtein kansaneläkettä. suojan muutosta, vaan se on toteutettavissa
6424: vain lainsäädännön muutoksella.
6425: 1. Tasokorotus
6426: 3. Eläkeläispuolisoiden lisäosa (kansaneläke-
6427: Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk- uudistuksen IV vaihe)
6428: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti
6429: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin- Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-
6430: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin jouduttu kettä, lisäosa on 19 prosenttia pienempi kuin
6431: korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Viimei- yksinäiselle maksettava lisäosa. Kun periaatetta
6432: nen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä las- sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain pieni-
6433: kettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työeläk- tai enintään keskituloisiin eläkeläisiin. Myös
6434: keiden ja muiden sosiaalivakuutusetuuksien kunnallisverotuksen eläketulovähennys on vas-
6435: tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin kehi- taavasti pienempi. Yhdessä nämä tekijät pie-
6436: tykseen verrattuna oli vuoden 1989 alkuun men- nentävät eläketuloa enimmillään 400 markalla
6437: nessä jo 8,8 prosenttia. kuukaudessa.
6438: Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää- Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin
6439: räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi 354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan ma-
6440: 1. kuntaryhmässä 182 markalla ja 2. kuntaryh- daltavista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen.
6441: mässä 174 markalla kuukaudessa. Näin pohja- Heillä ei ole muiden eläketulojensa suuruuden
6442: osan ja täyden lisäosan yhteismäärä olisi 2 251 vuoksi oikeutta lisäosaan eikä eläketulovähen-
6443: tai 2 154 markkaa kuukaudessa. nykseen.
6444: 1252 1989 vp. - RA n:o 1195
6445:
6446: Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan- tamalla niiden avioliitossa olevien eläkeläisten
6447: saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen lisäosan taso, joiden puoliso ei vielä ole eläk-
6448: lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl- keensaaja, 100 prosentista 85 prosentiksi.
6449: löin myös perheen yhteen laskettu nettotulo voi Tämän raha-asia-aloitteen ja ryhmien yhtei-
6450: pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi sen lakialoitteen mukaan kansaneläkeuudistuk-
6451: ottaa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta. sen IV vaiheeseen sisältyvä eläkeläispuolisoita
6452: Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin koskeva tärkeä parannus tulisi toteuttaa alku-
6453: olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti- peräisen sisältöisenä kumoamaila kansaneläke-
6454: sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises- lain 25 §:n 2 momentti.
6455: sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976 Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja
6456: siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo-
6457: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden
6458: eläkeläisille. kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää-
6459: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- räytyisi samoin perustein kuin yksinäisenä eläk-
6460: tyksen mukaan vuonna 1991 toteutettaisiin elä- keensaajalla.
6461: keläispuolisoiden kansaneläkettä koskevia Ehdotamme,
6462: muutoksia. Tässä Eläkekomitea 1987:n (Komi-
6463: teanmietintö 1989: 13) ehdotuksen mukaisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6464: ratkaisussa ei kuitenkaan ole lainkaan kysymys 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6465: kansaneläkeuudistuksen IV vaihetta vastaavas- 33.19.60 lisäyksenä 570 000 000 mark-
6466: ta ratkaisusta eli eläkeläispuolisoille maksetta- kaa ylimääräiseen /isään puolisoiden
6467: van lisäosan korottamisesta yksinäisen lisäosan erillisen lisäosan toteuttamiseksi täysi-
6468: tasolle. Sen mukaan nykyisin 81 prosentin mu- määräisenä ja TEL-indeksiä huonom-
6469: kaan määräytyvät lisäosat nostettaisiin vain 85 man indeksisuojan aiheuttaman jälkeen-
6470: prosentin mukaisiksi. Tämä kuitenkin koskisi jääneisyyden korjaamiseksi 1 päivästä
6471: vain lainmuutoksen jälkeen myönnettäviä eläk- syyskuuta 1990 lukien.
6472: keitä. Lisäksi toimenpide rahoitettaisiin madal-
6473:
6474: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6475:
6476: Claes Andersson Pekka Haavisto Eero Paloheimo
6477: Heli Astala Pekka Leppänen Raila Aho
6478: Esko Helle Pertti Lahtinen
6479: 1989 vp. 1253
6480:
6481: Raha-asia-aloite n:o 1196
6482:
6483:
6484:
6485:
6486: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta energiansäästö- ja
6487: ympäristönsuojeluyhteistyöhön Puolan ja Neuvostoliiton
6488: kanssa
6489:
6490: Eduskunnalle
6491:
6492: Vaikka maamme teollisuus päästää edelleen alueen ja Eestin SNT:n alueella toteutettavilla
6493: rikkiyhdisteitä ilmaan ja vaikka liikenne tuot- ilmansuojelutoimilla on vaikutusta myös Suo-
6494: taakin entistä enemmän typen oksideja, on ny- men tilanteeseen, tulisi vastaavan tyyppiseen
6495: kytilanteessa syytä kiinnittää huomiota saastei- yhteistyöhön varautua myös näiden alueiden
6496: den kaukokulkeutumiseen. Oman elinympäris- osalta. Suomen tulisi varautua useamman vuo-
6497: tömme tilaan vaikuttaa yhä enemmän se, miten den ohjelmaan, jolloin samalla voitaisiin luoda
6498: maamme ulkopuolella kyetään vähentämään edellytyksiä myös ilmansuojeluteknologiaa ke-
6499: haitallisia päästöjä. Siten samalla rahalla saa- hittävien ja valmistavien yritysten yhteistyöhön.
6500: daan eräissä tapauksissa ympäristömme kan- Vuodeksi 1990 ehdotamme tarkoitukseen varat-
6501: nalta parempi tulos käyttämällä se energian- tavaksi 150 miljoonaa markkaa. Samalla to-
6502: säästö- ja ympäristönsuojelutoimiin Suomen lä- teamme, että Suomen ja SNTL:n ympäristömi-
6503: hialueilla. Samalla tällä on vaikutusta myös näi- nistereiden neuvottelutulosta ympäristöyhteis-
6504: den alueiden ympäristön tilaan. työstä on pidettävä myönteisenä askeleena.
6505: Hallitus esittää, että vuodeksi 1990 varattai- Ehdotamme,
6506: siin 30 miljoonaa markkaa energiansäästö- ja
6507: ympäristöyhteistyöhön Puolan kanssa ja että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6508: myös kahtena seuraavana vuonna sitouduttai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6509: siin kumpanakin vastaavan suuruiseen meno- 35.12.60 lisäyksenä 150000000 mark-
6510: erään. Tätä avausta pidämme erittäin myöntei- kaa energiansäästö- ja ympäristönsuo-
6511: senä. jeluyhteistyöhön Puolan ja SNTL:n
6512: Kun Kuolan, Karjalan ASNT:n, Leningradin kanssa.
6513:
6514: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6515:
6516: Claes Andersson Esko Helle Pekka Leppänen
6517: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Pertti Lahtinen
6518: 1254 1989 vp.
6519:
6520: Raha-asia-aloite n:o 1197
6521:
6522:
6523:
6524:
6525: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
6526: den hankkimiseen
6527:
6528:
6529: Eduskunnalle
6530:
6531: Vuoden 1988 tilinpäätöksen mukaan luon- säiseen yhdentymiseen vapauttamaila lomakiin-
6532: nonsuojelualueiden hankintaan käytettiin 47 teistöjen ulkomaalaisomistusta koskevia rajoi-
6533: miljoonaa markkaa. Vuodeksi 1989 varattiin tuksia, paine virkistykseen soveltuvien alueiden
6534: tarkoitukseen 60 miljoonaa markkaa. Nyt halli- rakentamiseen kasvaa voimakkaasti. Myös met-
6535: tus esittää ensi vuodeksi edelleen vain 60 mil- sätalouden ja puunhankinnan tehostaminen uh-
6536: joonaa markkaa. kaa luonnonsuojeluun soveltuvia alueita.
6537: Pidämme virheellisenä määrärahan säilyttä- Luonnonsuojelualueiden hankkiminen Etelä-
6538: mistä samansuuruisena, kun käytännön tarve Suomesta on kiireellinen tehtävä.
6539: edellyttäisi sen suurentamista nykyisestä. - Sa- Ehdotamme,
6540: malla on todettava, että esim. rantoja rakenta-
6541: miselta suojelevan lain puuttuminen on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6542: merkittävä haitta sekä luonnonsuojelulle että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6543: rantoja säilyttävälle virkistyskäytölle. Mikäli 35.15.87/isäyksenä 60000000 markkaa
6544: maamme sitoutuu vastaamaan EY -maiden si- luonnonsuojelualueiden hankkimiseen.
6545:
6546: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6547:
6548: Claes Andersson Esko Helle Pekka Leppänen
6549: Heli Astala Asko Apukka Pertti Lahtinen
6550: 1989 vp. 1255
6551:
6552: Raha-asia-aloite n:o 1198
6553:
6554:
6555:
6556:
6557: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninvankilan
6558: rakentamiseen Kylmäkoskelie
6559:
6560:
6561: Eduskunnalle
6562:
6563: Eduskunta on vuonna 1979 tehnyt periaate- Hämeen lääninvankilan rakentamiskysymyk-
6564: päätöksen Hämeen lääninvankilan rakentami- sessä ole toteutunut oikeudenmukaisella taval-
6565: sesta Kylmäkoskelle. Sen jälkeen Kylmäkosken la. Hämeen lääninvankilan rakentamishank-
6566: kunta ja valtio ovat tehneet kaupan tarvittavan keen toteuttamisen siirtämistä eteenpäin työl-
6567: maa-alueen saamisesta lääninvankilan tarpei- lisyyssyistä ei voida enää pitää perusteltuna,
6568: siin. Kylmäkosken kunta on tehnyt alueelle kun otetaan huomioon lääninvankilan huono
6569: mm. kunnallistekniikan sekä rakentanut tarvit- kunto.
6570: tavat tiet. Samanaikaisesti Kylmäkosken kunta Vuoden 1988 budjetissa tarkoitukseen oli va-
6571: on panostanut voimakkaasti asuntotuotantoon rattu 1 milj. markkaa. Vuoden 1989 budjetissa
6572: pitäen tavoitteena asuntojen saamista läänin- on 2,0 milj. markan suunnitteluraha, josta ko.
6573: vankilan henkilökunnalle. hankkeen suunnitelmat maksetaan.
6574: Eduskunnan oikeusasiamieskin on käydes- Hämeen lääninvankilahankkeen nopeuttami-
6575: sään tarkastuskäynnillä Hämeen lääninvanki- nen auttaisi kunnan huonoa työllisyystilannet-
6576: lassa kiinnittänyt huomiota lääninvankilan to- ta. Siksi hankkeen suunnittelu on hoidettava
6577: della surkeaan kuntoon. Alkuperäisten suunni- nopeasti, jotta rakentaminen alkaisi vuoden
6578: telmien mukaan Hämeen lääninvankilan suun- 1989 syksyllä.
6579: nittelu ja rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6580: heti 1980-luvun alussa. Nyt kuitenkin lähinnä nioittaen,
6581: työllisyyspoliittisista syistä tämän Hämeen lää-
6582: ninvankilahankkeen edelle ovat menneet mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6583: Pohjois-Karjalan Pyhäselkään rakennettava 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6584: vankilahanke sekä Tuusulan Jokelaan raken- 2 000 000 markkaa Hämeen lääninvan-
6585: nettava vankilahanke. Rakentamistarpeiden ja kilan rakentamiseen Kylmäkoskelle.
6586: työllisyysnäkökohtien yhteensovittaminen ei
6587:
6588: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6589:
6590: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6591: 1256 1989 vp.
6592:
6593: Raha-asia-aloite n:o 1199
6594:
6595:
6596:
6597:
6598: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvanki-
6599: lan vankien liikunta- ja tapaamistilojen rakentamiseen
6600:
6601:
6602: Eduskunnalle
6603:
6604: Riihimäen keskusvankilan vankien liikunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6605: ja tapaamistilat ovat olleet pitkään suunnitteil- nioittaen,
6606: la. Hankkeen kustannusarvio on 3,4 milj. mk ja
6607: määrärahan tarve vuonna 1990 toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6608: käynnistämiseksi olisi 2 milj. mk. Liikunta- ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6609: tapaamistilat ollaan rakentamassa nyt lähes 25.50.74 2000000 markkaa Riihimäen
6610: tyhjinä oleviin hengellisten toimintojen tiloihin. keskusvankilan vankien liikunta- ja ta-
6611: Hanke voidaan näin toteuttaa huomattavasti paamistilojen rakentamista varten.
6612: halvemmalla kuin uuden rakentamisella.
6613:
6614: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6615:
6616: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6617: 1989 vp. 1257
6618:
6619: Raha-asia-aloite n:o 1200
6620:
6621:
6622:
6623:
6624: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maanpuolustus-
6625: näyttelyn perustamiseen Hämeenlinnaan
6626:
6627:
6628: Eduskunnalle
6629:
6630: Hämeenlinnassa järjestettiin puolustusvoi- sen mahdollisuuden. Linnan kasarmi Hämeen-
6631: main 70-vuotisjuhlan yhteydessä maanpuolus- linnan läheisyydessä sijaitsee varsin keskeisellä
6632: tusnäyttely Linnan kasarmilla. Näyttelymiljöö paikalla liikennettä ja turistivirtoja ajatellen.
6633: oli paras mahdollinen sekä historiallisesti että Hämeen vanha linna edustaa historiaa ja pysy-
6634: ympäristöltään. Hämeeniinnana on varuskun- vä näyttely edustaisi nykyisyyttä ja turvallista
6635: takaupunkina kunniakkaat perinteet, ja näytte- tulevaisuutta.
6636: lyn sijoittuminen vanhan linnan kupeella ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6637: valle kasarmialueelle antoi sille myös histo- nioittaen,
6638: riallisen taustan. Linnan kasarmin tulevaisuutta
6639: mietittäessä on noussut esiin ajatus sen sopivuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6640: desta puolustusvoimain toiminnan esittelypai- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6641: kaksi ns. pysyvän näyttelyn muodossa. Suomi markkaa pysyvän maanpuolustusnäytte-
6642: tarvitsee pysyvän maanpuolustusta esittelevän lyn perustamiseen Linnan kasarmille
6643: valtakunnallisen näyttelyn, ja Hämeenlinnan Hämeenlinnaan.
6644: Linnan kasarmi tarjoaa alueena siihen oivalli-
6645:
6646: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6647:
6648: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6649: 1258 1989 vp.
6650:
6651: Raha-asia-aloite n:o 1201
6652:
6653:
6654:
6655:
6656: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen linnan neuvotte-
6657: lukunnan perustamiseen
6658:
6659:
6660: Eduskunnalle
6661:
6662: Hämeen historiallisen linnan entistämistyö ressitahojen yhteinen neuvottelukunta. Tarkoi-
6663: saatiin päätökseen vuonna 1988. Linnan ja sen tukseen tulisi saada ensi vuoden budjettiin
6664: välittömässä läheisyydessä olevien alueiden tu- 1 000 000 markan määräraha.
6665: levaa kulttuuri- ja matkailukäyttöä on jo selvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6666: telty ja mm. läänin kehittämismäärärahalla on nioittaen,
6667: projektia tuettu. Käyttökartoituksessa mukana
6668: olevat alueet ja rakennukset ovat tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6669: museoviraston, oikeusministeriön, puolustus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6670: ministeriön sekä Hämeenlinnan kaupungin hal- 29.01.29 lisäyksenä 1000000 markkaa
6671: lussa. Tästä syystä olisi perustettava alueen käy- käytettäväksi Hämeen linnan neuvotte-
6672: tön suunnittelua, toteutusta ja yhteensovitta- lukunnan perustamiseen Hämeenlin-
6673: mista varten ja edellä mainittujen muiden int- nassa.
6674: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6675:
6676: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6677: 1989 vp. 1259
6678:
6679: Raha-asia-aloite n:o 1202
6680:
6681:
6682:
6683:
6684: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousop-
6685: pilaitoksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuonei-
6686: den rakentamiseen
6687:
6688: Eduskunnalle
6689:
6690: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- ruskorjauksen myötä n. 45 kpl. Mustialassa ei
6691: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- ole myöskään osoittaa kurssitaisille asuntoja,
6692: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan mikäli erikoiskursseja talvikautena järjeste-
6693: maatalousoppilaitoksessa lähes 30 tuntia viikos- tään. Lisäluokan tarve aiheutuu mm. erikois-
6694: sa. Aikaisemmin on käytetty hyväksi Tamme- kurssien järjestämistarpeesta. Mustialasta puut-
6695: lan kunnan liikuntatiloja, mutta kunnan yläas- tuu edelleen niin ikään kielistudio, joka voitai-
6696: teen uusi liikuntasali on nykyisin niin täynnä siin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen.
6697: yläasteen omien tarpeiden vuoksi, että Mustia- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6698: lan maatalousoppilaitos ei ole sinne saanut yh- nioittaen,
6699: tään ainoaa vuoroa päivällä.
6700: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6701: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6702: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuo- 29.60.74 2000000 markkaa Mustialan
6703: netta. Oppilasasuntoja tarvitaan lisää, koska maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen,
6704: niitä jatkossa häviää ruokalarakennuksen pe- oppilasasuntolan ja kahden luokkahuo-
6705: ruskorjauksen ja uuden opistorakennuksen pe- neen rakentamissuunnittelua varten.
6706: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6707:
6708: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6709: 1260 1989 vp.
6710:
6711: Raha-asia-aloite n:o 1203
6712:
6713:
6714:
6715:
6716: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalous-
6717: oppilaitoksen sikalan peruskorjaukseen
6718:
6719:
6720: Eduskunnalle
6721:
6722: Mustialassa toimii maamme ainoa sikalanhoi- ly lietelantakourun kautta lietesäiliöön on han-
6723: tajan erikoistumislinja. Vastaavia sisäoppilaitok- kalaa, jopa vaarallista. Kuivalannan käsittely-
6724: sia ei Euroopassakaan liene kuin yksi ja ainoa koneet ovat vanhanaikaiset. Ilmastoinnin sää-
6725: Mustialan lisäksi. Sikatalouden osuus maatalou- tämahdollisuudet ovat olemattomat. Lietesäiliö
6726: den kokonaistuotosta on maassamme 18,8% ja on sikalan alla, jolloin säiliötä tyhjennettäessä
6727: kotieläintalouden tuotannosta n. 27 OJo. Mustia- on vaarana myrkyllisten kaasujen joutuminen
6728: la toimii alueella, jossa vastaavat luvut ovat sikalaan. Rakennuksen oma ilmastointi ei riitä,
6729: 19,2% ja 32,5% eli sikataloudella on varsin vaan joudutaan käyttämään lisäpuhaltimia. Si-
6730: keskeinen asema. Sikalanhoitajalinjalta valmis- kojen juomavesijärjestelmä puuttuu kokonaan.
6731: tuvilla ei ole työllisyysongelmia. Ammattitaitoi- Sikojen lastaus- ja karanteenitilat puuttuvat ko-
6732: sista sikalanhoitajista on jatkuvasti pulaa, vaik- konaan. Rehukeskus sijaitsee kaukana. Henki-
6733: ka heidän palkkatasonsakin on karjatalousalan lökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset. Oppi-
6734: kärkipäästä. Vanhanaikaiseksi käynyt opetussi- laiden sosiaalitilat puuttuvat kokonaan, jolloin
6735: kala Mustialassa vaikuttaa negatiivisesti opiske- työvaatteita joudutaan säilyttämään oppilas-
6736: lijoiden haluun hakeutua sikalanhoitajalinjalle. asuntolassa, mistä aiheutuu erittäin runsaasti
6737: Tästä on selkeää näyttöä viime vuosilta. Sa- mm. hajuhaittaa. Sikalassa ei ole havainto-ope-
6738: moin on ollut vaikeuksia täyttää mm. karjata- tustiloja. Lietelantala joudutaan 2-3 vuoden
6739: lousopettajan virkaa, koska opetusolosuhteet välein tyhjentämään siten, että yksi lantalan sei-
6740: ovat niin kehnot sikalanhoitajalinjalla. nä puretaan ja syntyneestä aukosta pienellä
6741: Sikalarakennuksen pahimpia epäkohtia ovat: pyöräkuormaajalla ajetaan lanta pois. Tyhjen-
6742: Porsitus ja lihotussiat joutuvat osittain ole- nyksen jälkeen purettu seinä rakennetaan
6743: maan samalla osastolla, jolloin yhdenmukai- uudestaan ja pois kuljetettu penger tuodaan
6744: sen ruokinnan, ilmastoinnin ja lannanpoiston takaisin seinustalle. Kaikista varotoimenpiteistä
6745: järjestäminen on mahdotonta. Karsinoita ei huolimatta lietettä pääsee enemmän tai vähem-
6746: voida muunnella tarpeiden mukaan, mikä joh- män valumaan vesistöön. Sikalan peruskorjaus-
6747: taa epäasiallisiin karsinaratkaisuihin. Karsinoi- ta puoltavat näin ollen opetukselliset, taloudel-
6748: den lattioiden klinkkerilaatoitukset ovat erittäin liset ja työturvallisuuteen ja eläinten viihtyvyy-
6749: liukkaana lattiaratkaisuna aiheuttaneet run- teen liittyvät tekijät, mutta myös ympäristön-
6750: saasti emakoiden ja porsaiden jalka- ja nivelsai- suojelulliset näkökohdat. Edellä kuvailemam-
6751: rauksia. Porsituskarsinoiden ilmanvaihto on me esimerkki lienee lajissaan pohjanoteeraus
6752: suunniteltu väärin, mikä on johtanut emakoi- nykyisten opetustilojen tasosta samoin kuin
6753: den toistuviin utaresairauksiin. Karsinoita on suunnittelun todella mittavasta epäonnistumi-
6754: vaikea puhdistaa, koska enin osa niistä on kiin- sesta.
6755: teitä. Joutilasosastolla lantajärjestelmä on Hämeen läänin maatalouskeskus laatii parai-
6756: suunniteltu lietelantajärjestelmäksi. Käytännös- kaa suunnitelmia. Hanke oli tarkoitus toteuttaa
6757: sä lanta on lähinnä kuivaa lantaa, jonka käsitte- kesällä 1988.
6758: 1989 vp. - RA n:o 1203 1261
6759:
6760: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29. 60. 74 lisäyksenä 700 000 murkkaa
6761: nioittaen, Mustialan maatalousoppilaitoksen kou-
6762: lutilan sikalan peruskorjausta varten.
6763: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6764: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6765:
6766: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6767:
6768: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6769: 1262 1989 vp.
6770:
6771: Raha-asia-aloite n:o 1204
6772:
6773:
6774:
6775:
6776: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammelan metsäoppilai-
6777: toksen lisärakennukseen ja peruskorjaukseen
6778:
6779:
6780: Eduskunnalle
6781:
6782: Tammelan metsäoppilaitos tarvitsee kipeästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6783: lisätiloja ja ajanmukaisia erityisopetustiloja, nioittaen,
6784: mm. atk-luokan ja kielistudion. Oppilaitos on
6785: aikanaan rakennettu vuosina 1958-1960 vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6786: yhden kurssin ja 44 oppilaspaikan mukaan. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6787: Tällä hetkellä koulussa on kuitenkin kuusi kurs- 29.60.74 500000 markkaa käytettä-
6788: sia ja 188 opiskelijapaikkaa. Siksi lisätilat ovat väksi Tammelan metsäoppilaitoksen li-
6789: äärimmäisen tarpeen ja näin hankkeen suunnit- särakennuksen (atk-luokka, kielistudio)
6790: telu tulisi käynnistää kiireisesti. ja peruskorjauksen suunnitteluun.
6791: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6792:
6793: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6794: 1989 vp. 1263
6795:
6796: Raha-asia-aloite n:o 1205
6797:
6798:
6799:
6800:
6801: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ypäjän maatalousdppi-
6802: laitoksen koulurakennuksen suunnitteluun
6803:
6804:
6805: Eduskunnalle
6806:
6807: Ypäjän maatalousoppilaitos toimii kiinteässä sena on saada Ypäjän maatalousoppilaitokselle
6808: yhteistyössä ja välittömässä läheisyydessä enti- oma koulurakennus, asuntola ja talli. Hank-
6809: sen Valtion hevosjalostuslaitoksen, nykyisen keen kokonaiskustannusarvioksi on arvioitu
6810: Maatalouden tutkimuskeskuksen Hevostalou- noin 15 milj. markkaa.
6811: den tutkimusaseman yhteydessä. Ypäjän maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6812: talousoppilaitoksen oppilaspaikat tulevat lähi- nioittaen,
6813: vuosina lisääntymään yli 60 OJo. Nykyiset tilat
6814: ovat jo nyt ahtaat. Opetuksessa on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6815: erikoistua yksinomaan hevostalouden alalle, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6816: minkä johdosta kouluun on jatkuvasti pyrki- 29.60. 74 1 000 000 markkaa käytettä-
6817: mässä enemmän opiskelijoita kuin sinne voi- väksi Ypäjän maatalousoppilaitoksen
6818: daan ottaa. Siksi lisärakentamisen ja peruskor- koulurakennuksen, asuntolan ja tallin
6819: jauksen suunnittelua tulisi kiirehtiä. Tarkoituk- suunnittelua varten.
6820:
6821: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6822:
6823: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6824: 1264 1989 vp.
6825:
6826: Raha-asia-aloite n:o 1206
6827:
6828:
6829:
6830:
6831: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen alan ammatti-
6832: korkeakoulun perustamiseen Forssan teknillisen koulun yh-
6833: teyteen
6834:
6835: Eduskunnalle
6836:
6837: Hämeen läänin teknilliset oppilaitokset ovat olla insinöörikorkeakoulun perustaminen Fors-
6838: tiiviissä yhteistyössä selvittäneet mahdollisuutta saan.
6839: perustaa toinen insinöörikorkeakoulu Hämeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6840: lääniin. Hämeen läänin teknilliset oppilaitokset nioittaen,
6841: ovat perustaneet työryhmän, joka valmistelee
6842: esityksen Hämeen insinöörikorkeakoulun ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6843: keiluluvan hakemisesta. Vaihtoehto teknilli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6844: selle oppilaitokselle siinä tapauksessa, että 29.65.30 500 000 markkaa käytettä-
6845: oppilaitos ei lähde insinöörikorkeakouluhank- väksi Hämeen insinöörikorkeakoulun
6846: keeseen mukaan, tulee olemaan sen integrointi perustamiseen Forssan teknillisen oppi-
6847: ammattioppilaitokseen. Tavoitteenamme tulee laitoksen yhteyteen.
6848: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6849:
6850: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6851: 1989 vp. 1265
6852:
6853: Raha-asia-aloite n:o 1207
6854:
6855:
6856:
6857:
6858: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan ammatillisten
6859: oppilaitosten yhteisen kurssiosaston perustamiseen
6860:
6861:
6862: Eduskunnalle
6863:
6864: Aikuiskoulutus- ja kurssiosastojen perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6865: minen ammatillisiin oppilaitoksiin on hyvin pe- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6866: rusteltu keino ja tapa saada aikuiskoulutus te- 29.65.30 600 000 markkaa käytettä-
6867: hokkaasti käyntiin. Forssan ammatilliset oppi- väksi Forssan ammatillisten oppilaitos-
6868: laitokset ovat jättäneet ammattikasvatushalli- ten yhteisen kurssiosaston perustami-
6869: tukselle anomuksen yhteisen kurssiosaston pe- seen Forssassa.
6870: rustamisesta Forssaan. Hankkeeseen tullaan
6871: hakemaan valtion osuus vuonna 1990.
6872: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6873: nioittaen,
6874:
6875: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6876:
6877: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6878: 1266 1989 vp.
6879:
6880: Raha-asia-aloite n:o 1208
6881:
6882:
6883:
6884:
6885: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Varikkoniemen arkeo-
6886: logisten kaivausten loppuun saattamiseen Hämeenlinnassa
6887:
6888:
6889: Eduskunnalle
6890:
6891: Hämeenlinnan Varikkoniemestä on löydetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6892: jäänteet varhaiskeskiaikaisesta yhdyskunnasta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6893: Koska alue sijaitsee kaupungin keskustan lähei- 29.84.21 lisäyksenä 1000000 markkaa
6894: syydessä, kaivauksia tulisi voida jouduttaa, jot- käytettäväksi Hämeenlinnan Varikko-
6895: ta päätökset alueen vastaisesta käytöstä voitai- niemestä löydettyjen arkeologisten kai-
6896: siin tehdä mahdollisimman pian. Kaivausten vausten loppuun saattamiseen Hämeen-
6897: loppuun suorittamiseen tarvittaisiin lisää mää- linnassa.
6898: rärahaa valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
6899: arvioon.
6900: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6901: nioittaen,
6902:
6903: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6904:
6905: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6906: 1989 vp. 1267
6907:
6908: Raha-asia-aloite n:o 1209
6909:
6910:
6911:
6912:
6913: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laulajain ja
6914: Soittajain Liitto ry:lle
6915:
6916:
6917: Eduskunnalle
6918:
6919: Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry. te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6920: kee hyvin ansiokasta, pääosin vapaaehtoisuu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6921: teen perustuvaa työtä laulun ja soiton alalla. 29.90.52 300 000 markkaa käytettäväk-
6922: Liitto tarvitsee toimintaansa valtion tukea. si Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto
6923: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ry:n toiminnan tukemiseen.
6924: nioittaen,
6925:
6926: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6927:
6928: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6929: 1268 1989 vp.
6930:
6931: Raha-asia-aloite n:o 1210
6932:
6933:
6934:
6935:
6936: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta palloiluhallin rakentami-
6937: seen Forssaan
6938:
6939:
6940: Eduskunnalle
6941:
6942: Forssan kaupunki on investoinut merkittä- vajaan 400 milj. markan määräraha, josta Fors-
6943: västi liikuntapaikkojen kuntoon saattamiseksi. san liikuntakiinteistöt hakevat valtion osuutta
6944: Jäähalli valmistui jouluksi 1988. Uimahallin ra- palloiluhallin rakentamiseen.
6945: kentaminen käynnistyy tulevana vuonna. Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6946: sainväliset mitat täyttävän palloiluhallin raken- nioittaen,
6947: taminen on myös suunnitelmissa. Nämä hank-
6948: keet rasittavat Forssan kaupungin taloutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6949: Vaikka ne toteutetaankin kiinteistöyhtiön toi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6950: mesta, joutuu kaupunki viime kädessä vastaa- 29.91.50 3 000000 markkaa kansainvä-
6951: maan varoista, koroista ym. kuluista. liset mitat täyttävän pa//oi/uhallin ra-
6952: Liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimi- kentamiseen Forssaan.
6953: seen ja varustamiseen on osoitettu budjetissa
6954:
6955: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6956:
6957: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6958: 1989 vp. 1269
6959:
6960: Raha-asia-aloite n:o 1211
6961:
6962:
6963:
6964:
6965: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan ratsastajat ry:lle
6966: tallirakennuksen rakentamiseen
6967:
6968:
6969: Eduskunnalle
6970:
6971: Arpajaislain mukaisesti veikkauksen ja raha- toinen, että on välttämätöntä saada uusi talli
6972: arpajaisten voittovaroja käytetään mm. urhei- ratsuhevosille. Ottaen huomioon Forssan rat-
6973: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Mo- sastajien suuren lukumäärän ja heidän innos-
6974: mentin määräraha käytetään liikuntalakiin ja tuksensa harrastukseensa tulee valtion olla tu-
6975: urheiluopistojen valtionavusta annettuun lakiin kemassa tätä hanketta liikuntalain perusteiden
6976: perustuvia valtionosuuksia, -avustuksia ja hal- mukaisesti.
6977: pakorkoisia lainoja sekä muita urheilun ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6978: kuntakasvatustyön tukemiseksi myönnettäviä nioittaen,
6979: valtion avustuksia ja apurahoja varten. Forssan
6980: ratsastajat ry. ylläpitää Forssan Kaukijärvellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6981: käytöstä poistetussa vanhassa navetassa ratsas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6982: tustallia, joka toimii pääosin innokkaiden rat- 29.91.50 500 000 markkaa käytettäväk-
6983: sastajien hoitamana ja ylläpitämänä. Käytöstä si Forssan ratsastajat ry:n tallihankkeen
6984: poistettu navetta on kuitenkin niin huonokun- toteuttamiseen.
6985: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6986:
6987: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
6988: 1270 1989 vp.
6989:
6990: Raha-asia-aloite n:o 1212
6991:
6992:
6993:
6994:
6995: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jänisjärven terveyslii-
6996: kuntakeskus Oy:n rakentamishankkeisiin Tuuloksessa
6997:
6998:
6999: Eduskunnalle
7000:
7001: Terveysliikuntakoulutuksen perusteena on kuntakeskus Oy on hakenut hankkeeseen pro-
7002: Liiku ja elä. Teema pitää sisällään kansanter- jektirahaa sekä rahoitusta Raha-automaattiyh-
7003: veyttä merkittävästi edistävän ohjelmakokonai- distykseltä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
7004: suuden. Jänisjärven terveysliikunnan koulutus- on 9 milj. markkaa, josta haetun avustuksen
7005: keskuksessa aloitetaan laaja-alainen terveyslii- määrä 7 milj. markkaa, omarahoitus 1 milj.
7006: kunnan konsulttien koulutus kansan keskuu- markkaa ja laina 1 milj. markkaa.
7007: teen. Konsultit tulevat toimimaan oman varsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7008: naisen työnsä ohella omissa työpaikoissaan ja nioittaen,
7009: omassa työympäristössään neuvojina ja liikun-
7010: tavirikkeiden antajina sekä myös ohjaajina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7011: Terveysliikuntakonsulttien kouluttamista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7012: varten on Tuuloksen Jänisjärvelle suunniteltu 29.91.50 3 000 000 markkaa Jänisjär-
7013: terveysliikuntakoulutuskeskuksen rakentami- ven terveysliikuntakeskus Oy:n rakenta-
7014: nen, jonka perustamissuunnitelma ja huoneti- mishankkeisiin Tuuloksen kunnassa.
7015: laohjelma ovat valmiina. Jänisjärven terveyslii-
7016:
7017: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7018:
7019: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7020: 1989 vp. 1271
7021:
7022: Raha-asia-aloite n:o 1213
7023:
7024:
7025:
7026:
7027: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen perusta-
7028: miskustannuksiin
7029:
7030:
7031: Eduskunnalle
7032:
7033: Nuorisotilojen hankkimiseen ja rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7034: seen ei ole lakisääteistä velvollisuutta, vaan ky- nioittaen,
7035: seessä on kuntatasolla vapaaehtoinen toiminta,
7036: jota valtionhallinnossa harkinnanvaraisesti tue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7037: taan. Hallitus esittää budjetissaan vuodelle 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7038: 1990 valtionavustuksina kuntien nuorisotilojen 29.91.51 lisäyksenä 1000000 markkaa
7039: perustamiskustannuksiin 3 milj. mk. Vuoden käytettäväksi valtionavustuksina kun-
7040: 1988 määräraha oli 4,0 milj. mk ja vuoden 1989 tien nuorisotilojen perustamiskustan-
7041: määräraha on 3 milj. mk. Tämä määräraha on nuksiin.
7042: aivan liian pieni todelliseen tarpeeseen nähden.
7043: Hämeen läänissä määrärahojen niukkuus on ol-
7044: lut tosiasia jo useana vuonna.
7045:
7046: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7047:
7048: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7049: 1272 1989 vp.
7050:
7051: Raha-asia-aloite n:o 1214
7052:
7053:
7054:
7055:
7056: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuotoi-
7057: sen yritystoiminnan tukemiseen
7058:
7059:
7060: Eduskunnalle
7061:
7062: Hallitus esittää maaseudun pienimuotoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7063: elinkeinotoiminnan tukemiseen avustuksena nioittaen,
7064: 100 milj. mk. Rahoitustarve on kuitenkin vä-
7065: hintään 200 milj. mk, kun ottaa huomioon tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7066: män vuoden tilanteen jätettyjen hakemusten 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
7067: mukaan. Vain noin puoleen hyväksymiskelpoi- 30.33.44 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
7068: sista hakemuksista on voitu myöntää avustusta. kaa maaseudun pienimuotoisen elinkei-
7069: Tämänkin vuoden rahoitustarve olisi jo notoiminnan edistämiseen.
7070: 50 000 000 mk myönnettyä suurempi.
7071:
7072: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7073:
7074: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7075: 1989 vp. 1273
7076:
7077: Raha-asia-aloite n:o 1215
7078:
7079:
7080:
7081:
7082: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen tulvahaitto-
7083: jen selvittämiseen
7084:
7085:
7086: Eduskunnalle
7087:
7088: Päijänteen säännöstelyhaitoista on käyty tuta edes puhumaan ja keskustelemaan. Vuosi
7089: kymmeniä vuosia keskustelua. Säännöstelyn on vaadittu puolueetonta selvitystä, mutta tur-
7090: käyt~nnön toteutus ei tyydytä Päijänteen ranto- haan.
7091: jen asukkaita, kalastajia eikä maanviljelijöitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7092: Säännöstelypäätös ei sisällä määräyksiä kiin- nioittaen,
7093: teistä ala- ja ylävesikorkeuksista ja on siten ny-
7094: kyisen vesilainsäädännön vastainen. Päijät-Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7095: meen kannalta tilanteen tekee kiusalliseksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7096: myös se, että säännöstelylain haltija, vesi- ja 30.40.14 1 000 000 markkaa Päijänteen
7097: ympäristöhallitus, ei myönnä haittoja aiheutu- tulvahaittojen nopeaan selvittämiseen
7098: van. Tulvavahinkoihin voidaan poikkeusoloissa sekä tulvahaittojen poistamiseksi tarvit-
7099: saada korvauksia, mutta kalataloudellisista va- taviin toimenpiteisiin.
7100: hingoista tai muista ympäristöhaitoista ei suos-
7101:
7102: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7103:
7104: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7105:
7106:
7107:
7108:
7109: 7 290089P
7110: 1274 1989 vp.
7111:
7112: Raha-asia-aloite n:o 1216
7113:
7114:
7115:
7116:
7117: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarpianjoen järjestelyi-
7118: hin Kalvolassa
7119:
7120:
7121: Eduskunnalle
7122:
7123: Tarpianjoen vaikutuspiirissä olevia viljelyk- hyväikään avo-ojat eivät tilannetta auta. Sala-
7124: siä haittaa erittäin merkittävästi Tarpianjoen ojitusta ei taas voida toteuttaa ennen valtaojien
7125: vedenpinnan korkeus. Itse joessa sekä jokeen perkausta ja vedenpinnan laskua.
7126: johtavissa laskuojissa vedenpinta on niin kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7127: kealla, että se osittain jopa kokonaan estää ala- nioittaen,
7128: vien peltojen viljelyn. Selvät korkean pohjave-
7129: den aiheuttamat merkit kasvustossa ovat nähtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7130: vissä. Heinänurmilla kasvaa runsaasti rönsylei- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7131: nikkiä ja erilaisia tatarlajeja sekä peltohatik- 30.40. 77 1 500 000 markkaa käytettä-
7132: kaa, joiden kasvua huonot kuivatusolot sekä väksi Tarpianjoen järjestelyihin Kalvo-
7133: tästä seuraava liiallinen happamuus edistävät. lassa.
7134: Siksi pellot tulisikin nopeasti salaojittaa, koska
7135:
7136: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7137:
7138: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7139: 1989 vp. 1275
7140:
7141: Raha-asia-aloite n:o 1217
7142:
7143:
7144:
7145:
7146: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauhon reitin rantapen-
7147: gerrysten aloittamiseksi
7148:
7149:
7150: Eduskunnalle
7151:
7152: Hauhon reitin rantapengerrykset koskettavat suunnitelmista on tarkoitus yksi aloittaa jo
7153: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hau- vuonna 1990, minkä jälkeen voitaisiin toteuttaa
7154: hon ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoi- kahdesta kolmeen hanketta vuosittain. Työn
7155: tuksena on suojata pysyvässä maatalouskäytös- aloittamiseen tarvittaisiinkin vuonna 1990
7156: sä olevat alavat rantamaat Hauhon reitin haital- 300000 mk.
7157: lisilta tulvilta. Hauhon reitin kunnat ovat pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7158: neet tärkeänä, että vesiviranomaiset ryhtyisivät nioittaen,
7159: kiireellisesti toimenpiteisiin tulvahaittojen pois-
7160: tamiseksi nopeasti toteutettavissa olevien ranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7161: pengerrysten avulla. Alustavan arvion mukaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7162: rantapengerrysten kokonaiskustannusarvio oli- 30.40. 77 300 000 markkaa Hauhon rei-
7163: si n. 3 000 000 mk. Toimeenpano on ajateltu tin rantapengerrystöiden aloittamiseen.
7164: ajoittuvaksi 5-10 vuodelle. Ensimmäisistä
7165:
7166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7167:
7168: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7169: 1276 1989 vp.
7170:
7171: Raha-asia-aloite n:o 1218
7172:
7173:
7174:
7175:
7176: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun ja Kojon alueen
7177: vesihuoltohankkeeseen Forssassa
7178:
7179:
7180: Eduskunnalle
7181:
7182: Forssan kaupungissa Matkun ja Kojon Vedenhankintasuunnitelmat ovat valmistu-
7183: alueella on pohjavesi erittäin ruosteista ja si- massa ja hankkeeseen haetaan valtion tukea.
7184: ten talousvedeksi lähes kelpaamatonta. Vesi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7185: jokaiselle välttämätön kulutushyödyke. Mat- nioittaen,
7186: kun ja Kajon alueen asukkaat ovat vuosia odot-
7187: taneet kunnollista vettä. Vesijohdon vetäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7188: joko Forssan keskustasta tai Jokioisten Kuu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7189: masta Matkuun ja Kajolle mahdollistaa Poh- 30.40. 77 1 500 000 markkaa Matkun ja
7190: jois-Forssan asukkaille kunnollisen veden saan- Kojon alueen vesihuoltohankkeeseen
7191: nin. Forssassa.
7192:
7193: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7194:
7195: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7196: 1989 vp. 1277
7197:
7198: Raha-asia-aloite n:o 1219
7199:
7200:
7201:
7202:
7203: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimus-
7204: keskukselle kausi- ja ruuhka-apulaisten palkkauksiin
7205:
7206:
7207: Eduskunnalle
7208:
7209: Maatalouden tutkimuskeskuksen valtion vuo- apulaisten palkkauksiin lisää määrärahaa
7210: den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen sisälly- 700000 markkaa.
7211: tetty rahoitustaso on reaalisesti pienempi kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7212: tämän vuoden rahoitustaso. Erityisesti kausi- ja nioittaen,
7213: ruuhka-apulaisten palkkauksiin budjettiesityk-
7214: sessä varattu määräraha on riittämätön. 5,3 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7215: milj. markan määräraha ei riitä lyhentyneen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7216: työajan ja pidentyneiden vuosilomien aiheutta- 30.70.01/isäyksenä 700000 markkaa ly-
7217: man kasvavan sijaistarpeen takia. Maatalous- hentyneen työajan ja pidentyneiden
7218: tutkimushan on erittäin työvaltaista ja mm. vuosilomien aiheuttaman kasvavan si-
7219: eläimet tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa jaistarpeen rahoittamiseen Maatalouden
7220: ja valvontaa. Siksi tarvitaan kausi- ja ruuhka- tutkimuskeskuksessa.
7221:
7222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7223:
7224: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7225: 1278 1989 vp.
7226:
7227: Raha-asia-aloite n:o 1220
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimus-
7233: keskukselle päivystyshenkilökunnan palkkaamiseksi Hevos-
7234: talouden tutkimusasemalle Ypäjälle
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Maatalouden tutkimuskeskukseen liitettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7239: Valtion hevosjalostuslaitos, nykyinen Hevosta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7240: louden tutkimusasema Ypäjältä. Ypäjälle ovat 30.70.28 250 000 markkaa eläinlääkärin
7241: valmistuneet uudet ajanmukaiset tilat hevossai- ja eläinlääkärin apulaisen palkkaami-
7242: raalalle. Hevossairaalan toiminnan käynnistä- seen Hevostalouden tutkimusaseman
7243: mistä on kuitenkin vaikeuttanut henkilökunta- hevossairaalan päivystysten järjestämis-
7244: pula. Maksullisen palvelutoiminnan momentille tä varten Ypäjällä.
7245: tarvitaan lisäyksenä määräraha eläinlääkärin ja
7246: eläinlääkärin apulaisen palkkaamiseksi.
7247: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7248: nioittaen,
7249:
7250: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7251:
7252: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7253: 1989 vp. 1279
7254:
7255: Raha-asia-aloite n:o 1221
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimus-
7261: keskukselle ennalta arvaamattomiin tutkimustarpeisiin ja tut-
7262: kijakoulutuksen tehostamiseen
7263:
7264: Eduskunnalle
7265:
7266: Maatalouden tutkimuskeskuksen tulo- ja me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7267: noarvioesityksessä vuodelle 1990 on erityisesti nioittaen,
7268: muiden kulutusmenojen määrärahamomentti
7269: 30.70.29 täysin riittämätön. Ennalta arvaamat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7270: tomiin tutkimustarpeisiin ei ole varattu alkuun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7271: kaan määrärahaa. Lisäksi nuorten ja varttunei- 30. 70.29 500 000 markkaa ennalta ar-
7272: den tutkijoiden koulutuksen opinnäytetöiden vaamattomiin tutkimustarpeisiin sekä
7273: tukemiseen ja ohjauksesta aiheutuvien lisäkus- 500 000 markkaa nuorten ja varttunei-
7274: tannusten peittämiseen ei myöskään ole mo- den tutkijoiden koulutuksen opinnäyte-
7275: mentilla määrärahaa. Tämän määrärahan li- töiden tukemiseen ja ohjauksesta aiheu-
7276: säyksen turvin tutkijakoulutuksen tehoa ja laa- tuviin lisäkustannuksiin.
7277: tua voitaisiin parantaa.
7278:
7279: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7280:
7281: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7282: 1280 1989 vp.
7283:
7284: Raha-asia-aloite n:o 1222
7285:
7286:
7287:
7288:
7289: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta otsonitutkimukseen tar-
7290: vittavien analysaattorilaitteiden hankkimiseksi Maatalouden
7291: tutkimuskeskukselle Jokioisissa
7292:
7293: Eduskunnalle
7294:
7295: Vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvioesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7296: tykseen sisällytetty rahoitustaso on Maatalou- nioittaen,
7297: den tutkimuskeskuksen osalta reaalisesti pie-
7298: nempi kuin esimerkiksi tämän vuoden rahoitus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7299: vaikka Maatalouden tutkimuskeskukseen tulee 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7300: uutena tutkimusyksikkönä liitettäväksi Parta- 30. 70. 70 500 000 markkaa otsonitutki-
7301: Jan tutkimusasema luomututkimusta varten. mukseen ilman epäpuhtauksien mit-
7302: Otsonin vaikutusta viljelykasveihin ei ole taukseen tarvittavien analysaattorilait-
7303: toistaiseksi tutkittu. Otsonin vaikutusta pitäisi teiden hankkimiseksi Maatalouden tut-
7304: ehdottomasti tutkia. Siksi Maatalouden tutki- kimuskeskukselle.
7305: muskeskus tarvitsee määrärahan hankkiakseen
7306: otsonitutkimukseen ilman epäpuhtauksien mit-
7307: taukseen tarvittavat analysaattorilaitteet.
7308:
7309: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7310:
7311: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7312: 1989 vp. 1281
7313:
7314: Raha-asia-aloite n:o 1223
7315:
7316:
7317:
7318:
7319: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimus-
7320: keskukselle Hevostalouden tutkimusaseman hevosurheilu-
7321: alueen kunnostamiseen Ypäjällä
7322:
7323: Eduskunnalle
7324:
7325: Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7326: toimivan Hevostalouden tutkimusaseman he- nioittaen,
7327: vosurheilualueen kuntoon saattaminen vaatii
7328: loppurahoituksen. Ypäjälle on rakennettu hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7329: vin ajanmukaiset uudet hevosten kasvatustilat, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7330: on rakennettu uusi hevossairaala ja nyt on 30. 70.74 2 000 000 markkaa käytettä-
7331: oleellista se, että myös Hevostalouden tutki- väksi Maatalouden tutkimuskeskukselle
7332: musaseman tarvitsemat hevosurheilualueet saa- Hevostalouden tutkimusaseman hevos-
7333: daan asianmukaiseen kuntoon. Siihen tarvitaan urheilualueen loppurahoitukseen Ypä-
7334: 2 000 000 markan loppurahoitus. jän kunnassa.
7335: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7336:
7337: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7338: 1282 1989 vp.
7339:
7340: Raha-asia-aloite n:o 1224
7341:
7342:
7343:
7344:
7345: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pellavanviljelyn tehos-
7346: tamiseen
7347:
7348:
7349: Eduskunnalle
7350:
7351: Penavanviljelystä haaveillaan uutta rohtoa patentoitu uusi pellavan entsyymiliuotusmene-
7352: ylituotannon rassaamalle maataloudelle. Pella- telmä, joka korvaa hankalan allasliuotuksen.
7353: vanviljelytutkimukset Suomessa ovat kuitenkin Viljelijät valittavat myös, että Suome-sta puut-
7354: vähäisiä eikä jatkojalostusta ole selvitetty juuri tuu pellavankäsittelylaitos, joka pystyisi jalos-
7355: lainkaan. Viljelyn aloittaminen on helppoa, tamaan tuhansien hehtaarien tuotannon. Sa-
7356: mutta sadonkorjuun jälkeen alkavat varsinaiset moin korjuukoneet ovat vielä sangen kehitty-
7357: ongelmat. Suomen Pellava ry. pyrkii maassam- mättömiä.
7358: me pellavan omavaraisuuteen, mikä edellyttäisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7359: viljelyalan kasvattamista nykyisestä 150 hehtaa- nioittaen,
7360: rista noin 8 000 hehtaariin. Vuonna 1986 pella-
7361: vaa tuotiin maahamme 27 milj. markan ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7362: vosta. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7363: Kotimaisten pellavalajikkeiden kehittäminen markkaa pellavan viljelyalan lisäämi-
7364: on kuitenkin kesken, ja siemenien tuonti ulko- seen, kotimaisten pellavalajikkeiden ke-
7365: mailta on kallista verrattuna viljan siemeniin. hittämiseen ja pellavan jatkojalostuksen
7366: Myös jalostus on pysynyt Suomessa perinteise- turvaamiseen.
7367: nä ja työvaltaisena. Esimerkiksi Tanskassa on
7368:
7369: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7370:
7371: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7372: 1989 vp. 1283
7373:
7374: Raha-asia-aloite n:o 1225
7375:
7376:
7377:
7378:
7379: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Hämeen tie-
7380: hankkeisiin
7381:
7382:
7383: Eduskunnalle
7384:
7385: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- silta tulee kiireesti voida rakentaa ja Åvikin-
7386: deohjelmassa on vuosille 1990-1992 merkitty- Kerkolan tie päällystää.
7387: nä Jokioisten-Forssan maantien n:o 280 ra- Maantie Oinasjärveltä Terttilään on erittäin
7388: kentamishanke. Hankkeen kustannusarvio on mutkainen, mutta vilkkaasti liikennöity. Tien
7389: 37,9 milj. markkaa. Hankkeen suunnittelu on peruskorjaaminen oikaisuineen vaatii tiesuun-
7390: loppusuoralla, ja siksi vuoden 1990 tulo- ja me- nitelman. Samoin valtatieltä n:o 2 Somernie-
7391: noarvioon tarvitaan aloitusmääräraha. melle kulkeva paikallistie on 8 km:n osalta vielä
7392: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on päällystämättä. Tämä väli tulisi päällystää mah-
7393: huonokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilk- dollisimman pian.
7394: kaasti liikennöity. Urjalan kunnan samoin kuin Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti
7395: Forssan kaupungin Koijärven alueella olevien liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä
7396: asukkaiden liikenneyhteydet läänin pääkaupun- on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopetta-
7397: kiin Hämeenlinnaan paranevat huomattavasti neet toimintansa sekä saha, tapettitehdas että
7398: maantien Saviniemi-Perähuhta peruskorjaa- rullatehdas. Tämän johdosta matkulaiset ovat
7399: misen myötä. Erittäin vaikeasti liikennöitävä olleet pakotettuja hakemaan työpaikkansa joko
7400: kohta tällä hetkellä kyseisellä maantiellä on Humppilasta tai Forssasta. Matkaa on 10 km
7401: Teuron kylän kohdalla. Tien yleissuunnitelma molempiin suuntiin. Tien huono kunto erityi-
7402: on valmistunut ja on vahvistettu syksyllä 1988. sesti Matkusta Humppilaan ja sen mutkaisuus,
7403: Saviniemen-Perähuhdan maantien rakentami- kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmatkasta
7404: nen on tarkoitus aloittaa välillä Saviniemi- hyvin epämiellyttävän. Tien vaikutuspiirin
7405: Lautaporras 12,1 km:n matkalla ja toteuttaa asukkaat ovat keränneet ison joukon nimiä
7406: vuosina 1990-1992. Hankkeen kustannusarvio adressiin, jossa vaaditaan tien pikaista perus-
7407: on 5,5 milj. markkaa. korjausta ja päällystettä tielle.
7408: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urja- Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asuk-
7409: laan toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan ase- kaiden tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja
7410: malle ja edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. sieltä edelleen Forssaan. Tie on päivittäin vilk-
7411: kokoojatie on tiesuunnitelman puolesta valmis kaasti liikennöity ja tien peruskorjaus ja pääl-
7412: toteutettavaksi. Tiestöä on perusparannettu Ur- lystäminen ovat olleet teurolaisten toivelistalla
7413: jalan asemalta Toijalan suuntaan noin 8 km:n jo pitkään. Asiasta on tehty sekä esityksiä että
7414: matkalta. Siksi hanke tulee käynnistää vuonna aloitteita kylätoimikunnan toimesta niin tiemes-
7415: 1990 ja jatkaa sitä Toijalaan saakka. tarille Forssaan kuin Hämeen tie- ja vesiraken-
7416: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman pai- nuspiirille Tampereelle. Tiepiiri ja tiemestari
7417: kallistie on odottanut päällystettä useita vuosia. ovat valmiita hankkeen toteuttamiseen, jos vain
7418: Hanke on kuitenkin määrärahojen puutteen rahaa hankkeeseen saadaan.
7419: vuoksi jäänyt toteuttamatta. Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saa-
7420: Hämeenojan yksityistien vaikutusalueella ren kansanpuistaalueella on historiallisesti ar-
7421: asuu vakituisesti 80-90 asukasta. He hakevat vokas, mutta liikenteellisesti hyvin matala ja
7422: palvelunsa lähinnä olevasta Pitkäjärven kyläs- kapea nykyajan liikennevaatimuksia ajatellen.
7423: tä. Paikallistien Åvik-Kerkola silta on joudut- Saarensalmen sillan sekä leveys että korkeus
7424: tu asettamaan painorajoitusten alaiseksi, mihin sulkevat pois liikennemahdollisuuden korkeam-
7425: kyläläiset eivät suinkaan ole tyytyväisiä. Åvikin milta kuorma-autoilta ja kaikilta vähänkin Ie-
7426: 1284 1989 vp. - RA n:o 1225
7427:
7428: veämmiltä kuljetuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi Suomessa. Nämä alemmanasteisen tieverkon
7429: ajokaista ja sekin hyvin kapea. Uuden sillan soratiet ovat erittäin tärkeät väylät juuri paikal-
7430: suunnittelu nykyisen Saarensalmen sillan välit- liselle väestölle. Niiden peruskorjaaminen ja ra-
7431: tömään läheisyyteen taikka muualle tulee käyn- kentaminen ei ole rahallisesti kovin suuri sum-
7432: nistää mahdollisimman nopeasti, ja tätä varten ma verrattuna kolmostien moottoritieksi raken-
7433: tarvitaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon li- tamiseen tms. Soratieverkoston kehittäminen
7434: sää määrärahaa. Hämeessä on kiinni poliittisen tahdon puuttees-
7435: Liikenneministeriön ja TVH:n selvityksissä ta. Maaseudun kehittämisen tärkeänä tekijänä
7436: soratieverkon osalta on selvästi todistettu, että on olemassaoleva tieverkko ja sen kunto.
7437: Hämeen tiepiirissä on yli 300 ajoneuvon vuoro- Edellä olevan perusteella Lounais-Hämeessä
7438: kausiliikenteen omaavia sorateitä päällystämät- oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa
7439: tä huomattavasti enemmän kuin muualla Etelä- seuraavasti:
7440:
7441: Jokioisten-Forssan maantiehen ....................................... . 1,0 mmk
7442: Saviniemen-Perähuhdan maantien peruskorjaukseen ..................... . 5,0 mmk
7443: Toijalan-Huhdin maantien n:o 2847 peruskorjaukseen ................... . 2,0 mmk
7444: Hyrsynkulman paikallistien päällystämiseen ............................. . 500000 mk
7445: Paikallistien Åvik-Kerkola sillan rakentamiseen ......................... . 1,0 mmk
7446: Oinasjärven-Terttilän maantien peruskorjaamiseen ...................... . 500000 mk
7447: Matkun-Humppilan maantien peruskorjaamiseen ....................... . 1,0 mmk
7448: Teuron-Vaihijoen tien peruskorjaamiseen .............................. . 1,0 mmk
7449: Saarensalmen sillan suunnitteluun ...................................... . 1,0 mmk
7450: Yhteensä ............................................................ . 13,0 mmk
7451:
7452: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31.24. 77 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
7453: nioittaen, Lounais-Hämeessä olevien, perusteluis-
7454: sa mainittujen teiden perusparantami-
7455: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden seen tai päällystämiseen.
7456: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7457:
7458: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7459:
7460: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7461: 1989 vp. 1285
7462:
7463: Raha-asia-aloite n:o 1226
7464:
7465:
7466:
7467:
7468: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen ja Pir-
7469: kanmaan alueen tiehankkeisiin
7470:
7471:
7472: Eduskunnalle
7473:
7474: Valtatie n:o 9 Turusta Toijalaan on erityisesti Tie on vilkkaasti liikennöity, ja sen korjaami-
7475: Hämeen tiepiirin alueella urautunut. Kylmäkos- nen on perusteltua jo paikallisen väestönkin tar-
7476: ken kunnan kirkonkylän kohdalla valtatien n:o peita ajatellen.
7477: 9 risteystä tulee leventää siten, että kääntyvä lii- Viialan-Vesilahden-Tottijärven tien perus-
7478: kenne voi tarvittaessa turvallisesti pysähtyä ris- korjaaminen on ollut pitkään Vesilahden ja
7479: teysalueella. Tällä hetkellä tien kapeus aiheut- Viialan kuntien yhteinen tavoite. Osin sitä on jo
7480: taa päivittäin useita vaaratilanteita. Risteykses- toteutettu, mutta osaltaan se on edelleen kesken
7481: sä on sattunut peräänajoja. Hämeen tiepiirin määrärahojen puuttuessa.
7482: toimenpideohjelmassa valtatien n:o 9 rakenteen Viialan Haihonkosken silta on TVL:n hanke-
7483: parantaminen on ajoitettu vasta vuodelle 1994 listalla ajoitettu vuodelle 1989. Sen rakentamis-
7484: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Siitä syystä suunnitelma on vahvistettu 13.5.1987. Hank-
7485: Kylmäkosken taajaman kohdan järjestelyt on keen kustannusarvio on 2,2 milj. markkaa.
7486: tehtävä aikaisemmin. Viialan kunta osallistuu kustannuksiin yleisis-
7487: Sotkian kylän kohdalle on laadittu tien pa- tä teistä annetun lain edellyttämällä tavalla.
7488: rantamissuunnitelma. Eräiltä osin tie voidaan Viialan työttömyysastekin on melko korkea ja
7489: parantaa viipymättä. Samoin väli kirkonky- siksi on toivottu, että siltahanke saataisiin to-
7490: lä-Sotkia tulee saada tiepiirin suunnitteluun teutumaan viimeistään vuonna 1989.
7491: koko matkan osalta. Maantie Lautaportaasia Kuurilaan on pääl-
7492: Taipaleen tie Kylmäkosken kunnassa on mer- lystetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan
7493: kittävä yhdystie Taipaleen kylästä valtatielle osuudelta tien alkupäästä runsaan 8 km:n mat-
7494: n:o 9. Tien perusparantamissuunnitelmien laa- kalta. Lautaportaan-Kuurilan maantie onko-
7495: timinen tulee aloittaa kiireellisesti. Tie on sora- koojatie ja erittäin merkittävä yhteysväylä Toi-
7496: päällysteinen ja ajoittain erittäin huonossa kun- jalan ja Iittalan suunnasta Tammelaan ja Fors-
7497: nossa. saan tuleville ihmisille. Tien nykyinen kunto on
7498: Sontulan paikallistie, joka välittää liikennettä kuitenkin niin huono, että liikenne tänä päivänä
7499: Toijalasta Kylmäkoskelie ja päinvastoin, on kiertää Toijalan kautta valtatietä n:o 9 käyt-
7500: niin vahvasti liikennöity, että se pitäisi päällys- täen, koska mutkainen ja kuoppainen soratie ei
7501: tää mahdollisimman pian. Hämeen piirissä vas- houkuttele autoilijoita. Hämeen tie- ja vesira-
7502: taavilla liikennemäärillä liikennöidyt tiet on jo kennuspiirissä on puolet teistämme jo päällys-
7503: kaikki päällystetty. Tien kunnostaminen on tetty, kun taas Kalvolan kunnassa on koko kun-
7504: kuntalaisten kannalta erittäin tärkeä asia. Ensi- nan alueella noin 140 km:n pituinen tieverkos-
7505: sijainen vaihtoehto on tien muuttaminen maan- to, josta on päällystetty ainoastaan 30 km ja sii-
7506: tieksi ja sen perusparantaminen. Tiehanke on täkin pääosa valtatietä n:o 3 ja kunnan keskus-
7507: sisältynyt TVL:n Hämeen piirin toimenpideoh- taajaman läpi kulkevaa maantietä. Samoin on
7508: jelmaan, ja alun perin kohde on ollut tarkoitus todettava, että tie Lautaporras-Kuurila on
7509: rahoittaa ja tehdä vuosina 1988-1989. Tien pe- merkitty Parolassa toimivan panssariprikaatin
7510: rusparantamissuunnitelma on valmistunut tie- harjoitustieksi, jolloin tien päällystämisessä on
7511: lain mukaiseen käsittelyyn. Tien kustannusar- otettava huomioon panssarivaunujen erityistar-
7512: vio on 7,4 milj. markkaa. peet.
7513: Maantie Toijalasta Lontilaan on odottanut Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmassa on
7514: monta vuotta peruskorjausta ja päällystettä. suunniteltu toteutettavaksi myös Iittalan ke-
7515: 1286 1989 vp. - RA n:o 1226
7516:
7517: vyen liikenteen väylät, koska Iittalan keskustan Sotkian tien peruskorjaamiseen
7518: jalankulku- ja pyöräliikenne on vilkasta. Tur- Kylmäkosken kunnassa Sotkian
7519: vallisuussyistä näiden hankkeiden mahdollisim- kylän kohdalla 1,0 mmk
7520: man kiireellinen toteuttaminen on perusteltua. Taipaleen tien peruskorjaami-
7521: Tieverkoston kehittämistä ajatellen Hauhon seen tarvittavia tiesuunnitelmia
7522: kunta pitää erittäin tärkeänä, että maantien n:o varten Kylmäkosken kunnassa 1,0 mmk
7523: 3045 ja paikallistien n:o 13913 parantaminen Sontulan paikallistien muutta-
7524: Hauhon kohdalla kevyen liikenteen väylän jär- miseen maantieksi ja sen peruspa-
7525: jestelyin toteutetaan mahdollisimman pian. rantamiseen 1,0 mmk
7526: Hankkeen kustannusarvio on 1, 7 milj. mk, ja Toijalan-Lontilan maantien
7527: se on toimenpideohjelmassa vuodelle 1989. peruskorjaukseen ja päällystämi-
7528: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan seen 1,0 mmk
7529: välisen suoran tieyhteyden puuttuminen on ko- Viialan-Vesilahden ja Tottijär-
7530: ko Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteelli- ven tien peruskorjaamiseen 1,0 mmk
7531: nen heikkous. Tieyhteys tulee palvelemaan ensi Haihonkosken sillan rakentami-
7532: sijassa Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlin- seen Viialassa 1,0 mmk
7533: nan suuntaan, mutta myös pitempimatkaista Lautaportaan-Kuurilan tien
7534: Luopioisten suunnalta tulevaa liikennettä. Hau- peruskorjaamiseen ja päällystämi-
7535: hon-Hattulan maantien suunnittelu on käyn- seen 3,0 mmk
7536: nistynyt, ja tiehankkeen toteuttamiseen toivo- Iittalan kevyen liikenteen väy-
7537: taan pikaisesti ryhdyttävän. lien rakentamiseen 1,0 mmk
7538: Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja Kevyen liikenteen väylän raken-
7539: kestopäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sap- tamiseen maantien n:o 3054 ja pai-
7540: pee on ollut pitkään Hauhon kunnan toivelistal- kallistien n:o 13913 kohdalla Hau-
7541: la. Hanke on vihdoin toteutettava. holla 2,0 mmk
7542: Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 2 ris- Hauhon-Hattulan maantien
7543: teyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta yleissuunnitelman laatimiseen 1,0 mmk
7544: Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä Paikkallistien n:o 13919 ja val-
7545: Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattu- tatien n:o 2 risteyksen liikennetur-
7546: nut onnettomuuksia melko usein myös viime vallisuuden parantamiseen Hau-
7547: kesinä. Siksi hankkeen rahoitus tulee saada hon kirkonkylässä 1,0 mmk
7548: vuonna 1990. Lammin-Mommilan maantien
7549: Vanha nelostie Lammilla ja Hausjärvellä on peruskorjauksen aloittamiseen
7550: odottanut peruskorjausvuoroaan useita vuosia. vahvistettujen suunnitelmien mu-
7551: Hankkeen suunnitelmat ovat pääosin vahvistet- kaisesti 5,0 mmk
7552: tuna, ja loppuosa on tielain mukaisessa käsitte- Yhteensä 20,0 mmk
7553: lyssä parhaillaan. Tien pituus on 30 km ja han-
7554: ke on tarkoitus toteuttaa heti, kun vain riittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7555: määrä määrärahoja hankkeen toteuttamiseen nioittaen,
7556: saadaan.
7557: Edellä olevan perusteella Kanta-Hämeessä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7558: Pirkanmaalla oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7559: määrärahoja seuraavasti: 31.24. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
7560: Valtatien n:o 9 peruskorjaami- Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaa/la ole-
7561: seen Kylmäkosken kunnantaaja- vien, perusteluissa mainittujen tiehank-
7562: man kohdalla 1,0 mmk keiden toteuttamiseen.
7563:
7564: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7565:
7566: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7567: 1989 vp. 1287
7568:
7569: Raha-asia-aloite n:o 1227
7570:
7571:
7572:
7573:
7574: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijät-Hämeen eräisiin
7575: tiehankkeisiin
7576:
7577:
7578: Eduskunnalle
7579:
7580: Kosken Hl. kunta on jo useana vuonna teh- tamissuunnitelma on ollut vireillä jo vuosia.
7581: nyt tieviranomaisille esityksiä Pätiiän paikallis- Hämeen piirin tienpidon toimenpideohjelmassa
7582: tien n:o 13881 muuttamisesta maantieksi. Päti- hankkeet toteutettaisiin seuraavasti: Valtatien
7583: Iän paikallistien liikennemäärät olivat TVL:n n:o 12 Kosken Hl. liittymät 2 milj. markkaa ja
7584: vuoden 1985 liikennelaskentojen mukaan 230 kevyen liikenteen väylät 3 milj. markkaa. Kunta
7585: ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä vastaa monien on laadituttanut kevyen liikenteen väylästöstä
7586: samanlaisten maanteiden liikennemääriä. Mai- tiesuunnitelman, johon liittyy erityinen ympä-
7587: nittu tie on TVL:n uusimmassa tieverkon run- ristösuunnitelma. Nykyiset sisääntuloteiden liit-
7588: kosuunnitelmassa luokiteltu yhdystieksi ja Päi- tymät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin vaaralliset,
7589: jät-Hämeen seutukaavaliiton suunnitelmassa koska niitä ei ole varustettu kääntymiskaistoilla
7590: kokoojatieksi. Tiellä on myös runsaasti raskas- ja niiltä puuttuu valaistus.
7591: ta liikennettä. Pätiiän paikallistien Kosken puo- Edellä olevan perusteella Päijät-Hämeessä
7592: leinen 7 km:n osa on tiemestaripiirin kunnossa- oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa
7593: pitovaroin peruskorjattu 1985-86, jolloin tie seuraavasti:
7594: on saanut myös soppipintauksen. TVL:n suun- Pätiiän paikallistien muuttami-
7595: nitelmissa on tien parannuksen jatkaminen. seen yleiseksi tieksi 1,0 mmk
7596: Kosken Hl. kunnan alueella on paikallisteitä Kalkkisten sillan rakentamiseen
7597: yhteensä 72 km ja maanteitä vain 27 km. Asikkalassa 1, 0 mmk
7598: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä Valtatien n:o 12 sisääntulotei-
7599: TVL:n Hämeen piirin kanssa järjestänyt kesällä den liittymien liikenneturvallisuu-
7600: 1985 Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen lii- den parantamiseen Kosken Hl.
7601: kennekokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkis- kunnassa ja kevyen liikenteen jär-
7602: ten seudulla Asikkalassa huomattavaa haittaa jestelyihin 1,0 mmk
7603: elinkeinoelämälle ja maataloudelle. Päivittäis- Yhteensä 3,0 mmk
7604: tavarakaupan myynti laski huomattavasti ja os-
7605: tosmatkat suunnattiin kuntakeskukseen ja Lah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7606: teen. Ammattiautoilijoille lossin aikataulun nioittaen,
7607: mukainen liikennöinti merkitsi useiden tuntien
7608: odotusaikoja ja siten tulonmenetyksiä. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7609: eläinlääkäripalvelujen saanti vaikeutui. Siksi on 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7610: erittäin perusteltua rakentaa silta lossin väylälle 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
7611: ihmisten ja elinkeinoelämän kulkuyhteyksien Päijät-Hämeessä olevien, perusteluissa
7612: turvaamiseksi Asikkalan kunnassa. mainittujen tiehankkeiden toteuttami-
7613: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien valta- seen.
7614: tieltä n:o 12 ja kevyen liikenteen väylien raken-
7615:
7616: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7617:
7618: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7619: 1288 1989 vp.
7620:
7621: Raha-asia-aloite n:o 1228
7622:
7623:
7624:
7625:
7626: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajohar-
7627: joitteluradan rakentamiseksi Urjalaan
7628:
7629:
7630: Eduskunnalle
7631:
7632: Ajokorttitutkinto on uudistunut. Liukkaan netellen rakentamiskustannukset jäisivät 1,5
7633: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortinsuoritta- milj. markkaan rakennuspaikan hyvän tarkoi-
7634: jille pakolliseksi, ja mahdollisesti jatkossa myös tukseen sopivuuden huomioaan ottaen. Ajo-
7635: ajokortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin harjoittelurata tulee sijaitsemaan Urjalan kes-
7636: harjoittelun. Uudistuksen myötä koko maahan kustasta n. 7 km Punkalaitumelle päin. Halli-
7637: tarvitaan n. 30 liukkaan kelin ajoharjoittelura- tuksen budjettiesityksessä on varattu 5 000 000
7638: taa. mk valtionavuksi ajoharjoitteluratojen rakenta-
7639: Liikenneministeriön edustajan sekä alueen miseen.
7640: autokoulujen kanssa käydyissä neuvotteluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7641: on päädytty esittämään yhden ajoharjoittelura- nioittaen,
7642: dan perustamista Urjalan Honkalaan. Urjalan
7643: rata tulisi omalta osaltaan palvelemaan pienem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7644: pimuotoisena harjoittelu- ja tutkinnonsuoritta- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
7645: misratana kaikkia autokouluajoneuvoja varten. 31.40.50 1500 000 markkaa käytettä-
7646: Rataa ei suunniteltaisi eikä rakenneHaisi yli väksi liukkaan kelin ajoharjoitteluradan
7647: 15 000 tonnin yhdistelmäajoneuvoille. Näin me- perustamiseksi Urjalan kuntaan.
7648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7649:
7650: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7651: 1989 vp. 1289
7652:
7653: Raha-asia-aloite n:o 1229
7654:
7655:
7656:
7657:
7658: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentoken-
7659: tän kiitoradan leventämiseen Asikkalassa
7660:
7661:
7662: Eduskunnalle
7663:
7664: Vesivehmaan lentokentän kehittäminen näh- Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen kuu-
7665: dään Päijät-Hämeessä tänä päivänä entistä tär- luu vuodelle 1988 kentän 1,2 km pitkän ja 10m
7666: keämpänä. Kentän kehittämisen esteenä olleet leveän kiitoradan leventäminen 20 metriin.
7667: kiitoradan pidentämiseen tarvittavien maa- Suunnitelmissa on myös kiitoradan pidentämi-
7668: alueiden omistussuhteet ovat ratkeamassa nen. Kiitoradan leventäminen aloitettiin jo
7669: myönteisesti. vuonna 1985, mutta se on vasta alkutekijöissä.
7670: Kentän kehittämisen osalta on meneillään Ennen kaikkea lentoturvallisuuden takia maa-
7671: Päijät-Hämeen voimavarat -projekti. Tavoit- kuntaliitto pitää tärkeänä, että kiitoradan le-
7672: teena on tuottaa konkreettinen kentän kehittä- ventäminen suoritettaisiin vuoden 1990 aikana.
7673: misohjelma ja kentän käyttömahdollisuuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7674: kuvaava esite.
7675: Lentokenttäsäätiö on toimittanut 18.2.1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7676: liikenneministeriölle ja ilmailuhallitukselle len- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7677: tokentän kehittämistoimenpideohjelman vuo- 31.92.77 500000 markkaa Vesiveh-
7678: delle 1987. Kyseisen ohjelman lisäksi on säätiön maan lentokentän kiitoradan leventämi-
7679: tavoitteena saada kenttä mittarilentokelpoi- seen.
7680: seksi.
7681:
7682: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7683:
7684: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7685: 1290 1989 vp.
7686:
7687: Raha-asia-aloite n:o 1230
7688:
7689:
7690:
7691:
7692: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkon jatko-
7693: rakentamiseen välillä Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki
7694:
7695:
7696: Eduskunnalle
7697:
7698: Päätös maakaasuputken rakentamisesta vä- Hankkeesta budjettiin aiheutuvat menot riip-
7699: lillä Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki tulisi puvat siitä, mikä osuus tulee osakepääoman ko-
7700: tehdä mahdollisimman pian. Samoin jatkotoi- rotuksille, mikä korkotuelle.
7701: menpiteet tulee käynnistää mitoituksella, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7702: mahdollistaisi myös kaasuntoimitukset Ruot- nioittaen,
7703: siin. Esiselvityksessä pohjoinen linjaus Uudes-
7704: takaupungista Gävleen Ruotsiin on osoittautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7705: nut käyttökelpoisimmaksi. Putken rakentamis- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7706: päätös mahdollistaisi maakaasuun perustuvan markkaa korkotukeen ja 160 000 mark-
7707: energiantuottamisvaihtoehtojen toteuttamisen kaa osakepääoman korotukseen maa-
7708: mm. Forssan ja Turun seuduilla. Forssan maa- kaasuverkon jatkorakentamiseksi välillä
7709: kaasulla toimiva lämmitysvoimala sisältyykin Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki.
7710: uuteen sähkönhuollon runkosuunnitelmaan.
7711:
7712: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7713:
7714: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7715: 1989 vp. 1291
7716:
7717: Raha-asia-aloite n:o 1231
7718:
7719:
7720:
7721:
7722: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vanhusten, vam-
7723: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen
7724:
7725:
7726: Eduskunnalle
7727:
7728: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut yhte- mitä laitoshoitokustannukset ovat vanhusta
7729: näinen suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä, kohti.
7730: ns. Valtava-järjestelmä mahdollisti vanhusten, Vanhusten kotihoidon tuen laajentamiseen ja
7731: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon- suositusten mukaisen kotihoidon tuen maksa-
7732: tukijärjestelmän, joka on sosiaalihuollon nor- tukseen tarvitaan lisärahoitusta. Liian monessa
7733: maalia palvelutoimintaa. Vanhusväestömme kunnassa kuukausikorvaukset hoitajille ovat
7734: kasvava määrä on aiheuttanut kunnissa painei- vain noin puolet suosituksen mukaisista kor-
7735: ta erityisesti vanhusten, vammaisten ja pitkäai- vauksista.
7736: kaissairaiden kotihoidontukimäärärahan kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7737: vattamiseen. Ongelmana ovat kuitenkin olleet nioittaen,
7738: valtion taholta tulleet toistaiseksi melko niukat
7739: resurssit. Samalla on todettava, että vanhuksen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7740: vammaisen tai pitkäaikaissairaan kotihoito 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7741: tulee kansantaloudellisesti laskettuna yhteis- 33.32.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
7742: kunnalle monin verroin halvemmaksi kuin hen- vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
7743: kilön hoitaminen laitoshoidossa. Kustannukset sairaiden kotihoidontukijärjestelmän
7744: ovat keskimäärin vain yksi kolmasosa siitä, laajentamiseen tarvetta vastaavasti.
7745:
7746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7747:
7748: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7749: 1292 1989 vp.
7750:
7751: Raha-asia-aloite n:o 1232
7752:
7753:
7754:
7755:
7756: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena kunnille
7757: ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin
7758:
7759:
7760: Eduskunnalle
7761:
7762: Valtionosuusvirkoja ympäristönsuojeluhal- Valtionosuusvirkojen niukkuus estää tehtävien
7763: lintoon tarvitaan ainakin 100. Vuoden 1988 val- delegoimisen kuntien ympäristönsuojelulauta-
7764: tion tulo- ja menoarviossa kiintiö oli 55 uutta kunnille ja heikentää samalla kuntien valmiutta
7765: virkaa. Hallitus esittää vuodelle 1989 hyväksyt- hoitaa niille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä.
7766: täväksi valtionosuuden piiriin enintään 45 hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7767: kilöä. Virkoja tarvitaan lisää siitä syystä, että nioittaen,
7768: siirtymäkauden päättyessä tämän vuoden lo-
7769: pussa loputkin ilmansuojelulain ja jätehuolto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7770: lain mukaiset, kunnan hoidettavat tehtävät siir- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7771: tyvät ympäristönsuojelulautakunnan tehtävik- 33. 77.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
7772: si. Ensi vuonna on tarkoitus toteuttaa myös laa- valtionosuutena kunnille ympäristön-
7773: jemmin jätehuoltotehtävien delegointi kunnille suojelun käyttökustannuksiin 30 uuden
7774: ympäristöministeriön päätöksellä. Ympäristön- ympäristönsuojelusihteerin viran perus-
7775: suojelulautakunnalle ovat siirtymässä myös tamista varten.
7776: mm. leirintäalueiden lupa- ja valvonta-asiat.
7777:
7778: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7779:
7780: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7781: 1989 vp. 1293
7782:
7783: Raha-asia-aloite n:o 1233
7784:
7785:
7786:
7787:
7788: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
7789: edistämiseen
7790:
7791:
7792: Eduskunnalle
7793:
7794: Jätteiden hyötykäytön edistäminen on hyvin ja tässä tarkoituksessa määrärahaa tulisi kas-
7795: keskeinen ympäristön tilaan vaikuttava kysy- vattaa tuntuvasti tämänvuotisesta.
7796: mys. Hallitus esitti jätehuollon edistämismäärä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7797: rahaa pienennettäväksi vuoden 1988 tasosta 19 nioittaen,
7798: milj. markasta 11 milj. markkaan. Tällä määrä-
7799: rahalla on tuettu erityisesti jätteiden hyötykäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7800: töä. Kaatopaikoille kulkeutuu miljardien mark- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
7801: kojen edestä hyötykäyttöön kelvollista jäteraa- 35.12.62/isäyksenä 10000000 markkaa
7802: ka-ainetta, joka tulisi saada hyötykäyttöön, jätteiden hyötykäytön edistämiseen.
7803:
7804: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7805:
7806: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7807: 1294 1989 vp.
7808:
7809: Raha-asia-aloite n:o 1234
7810:
7811:
7812:
7813:
7814: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Liesjärven kansallispuis-
7815: ton opastuskeskuksen suunnitteluun
7816:
7817:
7818: Eduskunnalle
7819:
7820: Pitkään vireillä ollut opastuskeskushanke Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7821: Tammelan kunnassa tulee saada käyntiin. nioittaen,
7822: Opastuskeskus palvelisi Liesjärven kansallis-
7823: puiston alueen ohella myös muodostettavana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7824: olevan Torronsuon kansallispuiston tarpeita. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7825: Opastuskeskuksen suunnittelun ja toteutuksen 35.15.74 lisäyksenä 500000 markkaa
7826: vaatima määräraha olisi noin 3 000 000 mark- käytettäväksi Liesjärven kansallispuis-
7827: kaa. Hankkeen käynnistämiseksi tulisi valtion ton opastuskeskuksen suunnitteluun
7828: vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon saada suun- Tammelan kunnassa.
7829: nittelumääräraha 500 000 markkaa.
7830:
7831: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7832:
7833: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7834: 1989 vp. 1295
7835:
7836: Raha-asia-aloite n:o 1235
7837:
7838:
7839:
7840:
7841: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesi- ja ympäristöhallin-
7842: non ympäristötutkimuksiin
7843:
7844:
7845: Eduskunnalle
7846:
7847: Vesi- ja ympäristöhallinnon viime kesänä te- samme. Saastumisen vaikutukset ulottuvat aina
7848: kemissä simpukkatutkimuksissa paljastui mm., Vanajavedelle saakka.
7849: että Hämeenlinnan lähivesissä on niin kloorife- Vesi- ja ympäristöhallinto tarvitsee riittävät
7850: nolia kuin PCB:täkin. Kloorifenolipitoisuuk- määrärahat tutkiakseen vesistöjemme kehi-
7851: sien määrä Vanajavedessä on jopa suurempi tystä.
7852: kuin sellutehtaiden lähivesissä muualla maassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7853: PCB:tä Vanajalle on levinnyt virtausten muka- nioittaen,
7854: na Janakkalan Kernaalanjärvestä. Valtakun-
7855: nallinen selvitys osoitti orgaanisten klooriyhdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7856: teiden säännöllisen seurannan tarpeelliseksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7857: Tutkimus osoitti edelleen, että tämän ryhmän 35.25.24 lisäyksenä 500 000 markkaa
7858: suurimmat pitoisuudet ovat Hämeenlinnan, käytettäväksi tarvittavien vesistöntutki-
7859: Kuopion ja Kajaanin kaupunkien lähivesissä. musten tekemiseen mm. Hämeenlinnan
7860: Kernaalanjärvi on viimevuotisen tutkimuksen alueella.
7861: mukaan pahiten PCB:stä saastunut järvi maas-
7862:
7863: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7864:
7865: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7866: 1296 1989 vp.
7867:
7868: Raha-asia-aloite n:o 1236
7869:
7870:
7871:
7872:
7873: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan kehräämöalueen
7874: rakennusten säilyttämiseen Forssassa
7875:
7876:
7877: Eduskunnalle
7878:
7879: Forssan kaupunki hankki vuonna 1982 omis- kaupungin mahdollisuudet huomioon ottaen on
7880: tukseensa Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaiden erityisen tärkeätä, että valtio osallistuisi myös
7881: kehräämörakennukset, kun kehräämön toimin- hankkeen rahoitukseen.
7882: ta lopetettiin. Tämä alue käsittää useita raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7883: nuksia yhteensä yli 24 000 m 2 • Kaupunki on jo nioittaen,
7884: tähän mennessä korjannut osan rakennuksista
7885: kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin sekä pien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7886: yrityksille. Lähivuosina alueen kunnostamiseen 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7887: tarvittaisiin noin 25 milj. markkaa. Kaupunki 35.32.34 lisäyksenä 3 000 000 markkkaa
7888: on anonut ympäristöministeriöitä 1,5 milj. mar- käytettäväksi Forssan kehräämöalueen
7889: kan avustusta vuoden 1989 korjaustöihin ja 3,0 rakennusten säilyttämiseen ja värjäämö-
7890: milj. markan avustusta vuodelle 1990 vär- rakennuksen peruskorjaukseen.
7891: jäämörakennuksen peruskorjaukseen. Forssan
7892:
7893: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7894:
7895: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7896: 1989 vp. 1297
7897:
7898: Raha-asia-aloite n:o 1237
7899:
7900:
7901:
7902:
7903: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeensaajien asumis-
7904: tukien ylimääräiseen korottamiseen
7905:
7906:
7907: Eduskunnalle
7908:
7909: Eduskunta hyväksyi lähes viimeisenä työnään erikseen hakea. Miten on ymmärrettävissä se,
7910: kesäkuussa 1988 asumistukilain muutoksen, että Kansaneläkelaitoksen kautta asumistuken-
7911: jolla asumistukea korotettiin vuokrankorotuk- sa saavat henkilöt ovat niin eriarvoisessa ase-
7912: sia vastaavasti 8, 7 prosentilla 1. 8.1988 alkaen. massa, että heidän asumistukeaosa korotetaan
7913: Tämän korotuksen saivat asuntohallituksen vasta sen jälkeen, kun vuositasolla vuokrakus-
7914: kautta asumistukensa saavat 85 000 suomalaista tannusten nousu on ollut 622 markkaa?
7915: ruokakuntaa, joista 80 prosenttia on lapsiper- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7916: heitä ja 10 prosenttia yksinäisiä. On aivan oi- nioittaen,
7917: kein ja perusteltua auttaa erityisesti lapsiperhei-
7918: tä. Samanaikaisesti olemme kuitenkin jättämäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7919: sä kaikkein pienimmällä eläkkeellä elävät, Kan- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7920: saneläkelaitoksen kautta asumistukensa saavat 10 000 000 markkaa ylimääräiseksi li-
7921: 150 000 tuensaajaa täysin ilman korotuksia. säksi Kansaneläkelaitoksen kautta asu-
7922: Kansaneläkelaitoksen asumistukea tarkistetaan mistukensa saavien, kaikkein pienim-
7923: voimassa olevien ohjeiden mukaan vasta sen mällä eläkkeellä elävien eläkeläisten asu-
7924: jälkeen, jos asumistukikustannuksissa tapahtuu mistukeen sen korottamiseksi yleisen
7925: vuoden aikana eläkkeensaajan kohdalla 622 asumistuen korotusta vastaavasti.
7926: markan nousu. Tämäkin korotus pitää jokaisen
7927:
7928: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7929:
7930: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
7931: 1298 1989 vp.
7932:
7933: Raha-asia-aloite n:o 1238
7934:
7935:
7936:
7937:
7938: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhdistyneiden Kansa-
7939: kuntien aseidenriisuntaviikon järjestelykuluihin
7940:
7941:
7942: Eduskunnalle
7943:
7944: YK:n aseidenriisuntaviikkoa vietetään Suo- nen. Ilman oikeaa, aitoa myötäelämistä ja välit-
7945: messa 12. kertaa lokakuussa 1990. Viikon val- tämistä on mahdotonta kehittää kansojen välis-
7946: mistelusta vastaa laajapohjainen kansalaistoi- tä ystävyyttä ja solidaarisuutta. Kampanjan
7947: mikunta, jossa on mukana 160 valtakunnallista avulla pyritään myös lujittamaan kodin ja päi-
7948: kansalaisjärjestöä ja lähes 100 alueellista toimi- vähoidon henkilökunnan yhteistyötä sekä lisää-
7949: kuntaa ja ryhmää. mään yhteistyötä mm. päiväkotien, koulujen ja
7950: Päätös maailmanlaajuisen aseidenriisuntavii- vanhustentalojen kesken.
7951: kon viettämisestä tehtiin YK:n aseidenriisunnal- Syksyn 1989 toiminta perustuu Elina Karja-
7952: le nimetyssä erityisistunnossa 1978. Kahdessa- laisen kirjoittamaan Uppo Nalle -rauhanru-
7953: toista vuodessa aseidenriisuntaviikosta on muo- noon. Lapsille rakkaan satuhahmon k;:tutta py-
7954: dostunut laajin vuosittain toistuva suomalainen ritään käsittelemään monia lasten tunne-elämän
7955: rauhantapahtuma. kehittymisen kannalta tärkeitä kysymyksiä.
7956: Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen edis- Vuoden 1990 aikana tavoitteena on valmistaa
7957: täminen on ollut aseidenriisuntaviikon keskei- aineistoa lastentarhanopettajille ja kerhonoh-
7958: simpiä tavoitteita. YK:n aseidenriisuntaviikon jaajille sekä järjestää alueellisia koulutustilai-
7959: kansalaistaimikunta on aloittanut laajan rau- suuksia.
7960: hankasvatuskampanjan päiväkodeissa ja seura- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7961: kuntien päiväkerhoissa syksyllä 1989. Kampan- nioittaen,
7962: jaa on päätetty jatkaa vuoden 1990 loppuun
7963: saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7964: Kampanjaa on suunniteltu ja toteutettu yh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7965: teistyössä Lastentarhanopettajaliiton ja seura- 29.99.50 50 000 markkaa Yhdistynei-
7966: kuntien varhaiskasvatustyöstä vastaavien hen- den Kansakuntien aseidenriisuntaviikon
7967: kilöiden kanssa. Kampanjan tavoitteena on toi- kansalaistaimikunnan rauhankasvatus-
7968: sen ihmisen huomioiminen ja hänestä välittämi- kampanjan järjestelykuluihin.
7969:
7970: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7971:
7972: Pirjo-Riitta Antvuori Arto Lapiolahti
7973: Aimo Ajo Päivi Varpasuo
7974: Eero Paloheimo
7975: 1989 vp. 1299
7976:
7977: Raha-asia-aloite n:o 1239
7978:
7979:
7980:
7981:
7982: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin tai-
7983: detoimikunnalle taiteilijoiden apurahoiksi
7984:
7985:
7986: Eduskunnalle
7987:
7988: Uudenmaan läänissä asuu noin 50 OJo koko siellä, missä heillä myös on jatkokoulutusmah-
7989: maan taiteilijakunnasta. Tätä ei ole kuitenkaan dollisuudet.
7990: otettu riittävästi huomioon jaettaessa apuraho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7991: ja läänien taidetoimikunnille. nioittaen,
7992: Kuluvan vuoden aikana Uudellamaalla on
7993: voitu käyttää apurahoihin 640 000 mk, kun nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7994: tä haettiin 22,6 milj. mk:n edestä, eli vain 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7995: 3 OJo:lle hakijoista. markkaa Uudenmaan läänin taidetoimi-
7996: Nuoria lahjakkaita ja vastavalmistuneita tai- kunnalle jaettavaksi taiteilijoiden apu-
7997: teilijoita tulisi tukea oikeassa suhteessa heidän rahoihin.
7998: asuinpaikkaansa, ja toisaalta on tärkeätä tukea
7999:
8000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8001:
8002: Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson
8003: Ole Wasz-Höckert Arto Lapiolahti
8004: Päivi Varpasuo
8005: 1300 1989 vp.
8006:
8007: Raha-asia-aloite n:o 1240
8008:
8009:
8010:
8011:
8012: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Montessori-
8013: yhdistys ry:lle varhaiskasvatusinstituutin perustamiseen
8014:
8015:
8016: Eduskunnalle
8017:
8018: Monilta tahoilta on viime vuosina toistuvasti keen alkuunpanijana ei ole este. Hanke ottaisi
8019: esitetty varhaiskasvatusinstituutin perustamista huomioon eri kasvatukselliset metodit ja koulu-
8020: tukemaan alalla tarvittavaa tuntemusta, ko- kunnat.
8021: keilu- ja kehittämistoimintaa. Siihen tarvittai- Helsingin kaupunginvaltuusto on tehnyt ins-
8022: siin puitteita ja välineitä, sopivia lapsitoimin- tituutin alkutiloiksi varatulle paikalle maan-
8023: toja, malleja ja taitotietopalveluja osapuolten vuokrapäätöksen vuoden 2035 loppuun nimen-
8024: käyttöön pitkäjänteisellä pohjalla. omaisesti varhaiskasvatusinsituuttia varten,
8025: Varhaiskasvatus on viime kädessä tärkein mutta kaupunki on katsonut varhaiskasvatus-
8026: kestävän perustan tarjoava keino lasten tervey- instituutin pystyttämisen rahoittamisen kuulu-
8027: den, lahjojen ja kokonaispersoonallisuuden ke- van valtiolle.
8028: hittämiseksi heidän elämäänsä pysyvästi vaikut- Pyydetystä määrärahasta noin puolet tulisi
8029: tavana tavalla sekä samalla niiden haittojen vä- peruskorjausten ja puolet muiden perustamis-
8030: hentämiseksi, joita sen puutteesta muutoin koi- kustannusten, kalusteiden, välineiden ja palk-
8031: tuu yhteiskunnalle. Lapsia koskevan tutkimus- kojen osalle. Vuosittaiset käyttökustannukset
8032: ja kokeilutoiminnan kehittäminen edellyttää olisivat päiväkoti- ja leikkikoulutoimintojen
8033: myös siihen osallistuviita lapsilta ja heidän van- osalta katettavissa tavalliseen tapaan jo olevien
8034: hemmiltaan myönteisyyttä ja luottamusta. Yli- tuki- ja maksumallien mukaisesti, mutta erityis-
8035: opistojen professori-, opettaja- ja assistentti- toimintoihin, tietopankki- ja tietopalvelujärjes-
8036: kunta on jo ammattinsa vuoksi yleensä tutki- telmän kehittämiseen tarvittaisiin vuosittain yh-
8037: mus- ja kokeilumyönteistä. teensä miljoonan markan määräraha. Se olisi
8038: Nämä seikat sekä muut koetut tarpeet huo- katsottava tuottavaksi investoinniksi maan var-
8039: mioon ottaen varhaiskasvatusinstituutin pystyt- haiskasvatuksen kehittämiseksi. Tämä hanke
8040: tämisyritys on nyt saanut muodon, jossa yli- poikkeaa perinteisistä lastensuojelullisista
8041: opiston opettajakunnan edut ja instituutin tar- hankkeista siinä, että tässä on nimenomaisesti
8042: peet yhteensovittuvat. Helsingin yliopiston kysymyksessä hyvien mallien tuottaminen ja
8043: opettajakunta olisi soveltuvin osin ja muodoin niitä koskevien tutkimusten ja kokeilujen edis-
8044: hankkeessa mukana siten kuin valtioneuvostol- täminen puitteita, välineitä ja asiantuntija-apua
8045: le osoitetussa Suomen Montessoriyhdistys ry:n tarjoamalla.
8046: kirjelmässä (21.6.1989) määrärahapyyntönä on Jo aiemmin (23. 7.1986) hankkeessa Helsingin
8047: esitetty. Sen tukena on Professoriliiton Helsin- yliopiston yhdyshenkilönä toiminut kasvatus-
8048: gin yliopiston osaston puheenjohtajan ja Hel- tieteiden professori katsoi kirjallisessa lausun-
8049: singin yliopiston Assistentit ry:n puheenjohta- nossaan, että ministeriössä ei ollut hänen näke-
8050: jan allekirjoittama lausunto. Siitä käy selville, miensä lausuntojen perusteella varhaispedago-
8051: että hanketta pidetään tärkeänä, kiireellisenä ja gista ja tutkimuksellista asiantuntemusta. Huo-
8052: opettajakunnan etujen mukaisena. Hanke an- mion arvoista on myös, että sosiaali- ja terveys-
8053: taisi vastauksia opettajakunnan, ikärakenteesta ministeriön asettama toimikunta ei 16.6.1989
8054: johtuen etenkin assistenttikunnan piirissä koet- jättämässään mietinnössä osannut esittää mi-
8055: tuihin lasten päivähoito-ongelmiin. Hankkeen tään keinoja siihen, miten voitaisiin tyydyttää
8056: pystyttäisi Suomen Montessoriyhdistys ry. Mai- sen lausuma tarve saada "lisää lapsitutkimuk-
8057: nitussa lausunnossa painotetaan sitä, että Suo- sen tarvitsemia tiloja ja lapsitutkimukseen
8058: men Montessoriyhdistyksen toimiminen hank- suunniteltuja laboratorioita".
8059: 1989 vp. - RA n:o 1240 1301
8060:
8061: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.99.50 5 000 000 markkaa Suomen
8062: nioittaen, Montessoriyhdistys ry:lle laaja-alaisen
8063: varhaiskasvatusinstituutin perustami-
8064: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden seksi yhteistyössä muiden osapuolten
8065: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille kanssa.
8066: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8067:
8068: Pirjo-Riitta Antvuori Aimo Ajo
8069: Päivi Varpasuo Eero Paloheimo
8070: 1302 1989 vp.
8071:
8072: Raha-asia-aloite n:o 1241
8073:
8074:
8075:
8076:
8077: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintöhallitukselle
8078: psykoterapian täydennyskoulutuksen järjestämiseen
8079:
8080:
8081: Edu.skunnalle
8082:
8083: Lääkinnällisessä kuntoutuksessa psykotera- Huomattava on, että jokaisen hakemuksen
8084: pia on samassa asemassa muiden kuntoutus- taustalla oli perusteellisesti valmisteltu ohjelma,
8085: muotojen kanssa. Käytännössä psyykkisten joten hakemusten määrä ei heijasta koko tar-
8086: kuntoutuspalvelujen saanti on osoittautunut vetta. Epäsuhta on ilmeinen ja määrärahan tar-
8087: ongelmalliseksi koulutetun henkilökunnan ve perusteltu.
8088: puutteen vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8089: Täydennyskoulutuksen tukemista on koros- nioittaen,
8090: tettu useissa mietinnöissä (mm. mielenterveys-
8091: työn komitea 1984). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8092: Lääkintöhallitus julisti vuonna 1987 valtion- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8093: avun haettavaksi, jolloin hakemuksia tuli 66 markkaa lääkintöhallitukselle psykote-
8094: kpl, haettu summa oli lähes 3 milj. mk ja käy- rapian täydennyskoulutuksen järjestä-
8095: tössä ollut määräraha oli 60 000 mk. miseen.
8096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8097:
8098: Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson Päivi Varpasuo
8099: Ole Wasz-Höckert Arto Lapiolahti Aimo Ajo
8100: 1989 vp. 1303
8101:
8102: Raha-asia-aloite n:o 1242
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenter-
8108: veysseura ry:n toiminnan tukemiseen
8109:
8110:
8111: Eduskunnalle
8112:
8113: Mielenterveystyön nykyinen painoalue on raalasta poistumassa olevia psykiatrisia pitkäai-
8114: psykiatrisen avohoidon kehittäminen. Avohoi- kaispotilaita varten, jotka odottavat kuntoutus-
8115: don kehittämisen tarvetta lisää pyrkimys psy- ja tukiasuntoa.
8116: kiatristen sairaaloiden paikkalukujen olennai- Mielenterveyden avohoidon kehittämiseksi
8117: seen pienentämiseen. sekä lakisääteistä psykiatrista terveydenhoitoa
8118: Avohoidon hoitomuodot eivät vastaa tarpei- täydentämään perustetaan kymmenen mielen-
8119: ta. Niinpä psykiatrisen avohoidon kehityksen terveyden ensiapukeskusta eri puolille maata.
8120: nykyvaiheessa tarvitaan yksikköjä, jotka kyke- Nämä keskukset toimivat Suomen Mielenter-
8121: nevät vastaamaan äkilliseen psykiatrisen avun veysseuran yhteydessä erikoisprojektina. Kes-
8122: tarpeeseen joustavasti. Tarvitaan palveluja niitä kukset rakennetaan kuntatason erikoistoivo-
8123: ihmisiä varten, jotka eivät varsinaisesti tarvitse musten pohjalta erityisesti kuntatason tarvetta
8124: psykiatrista sairaalahoitoa, mutta joille mielen- palvelemaan. Ensiapukeskukset on suunniteltu
8125: terveystoimiston palvelut eivät yksin riitä. Esi- sijoitettaviksi Espooseen, Helsinkiin, Kemiin,
8126: merkiksi omaisten, jotka kantavat vastuuta pit- Ouluun, Poriin, Raumalle, Saloon ja Savonlin-
8127: käaikaissairaasta perheenjäsenestään, tulisi saa- naan.
8128: da potilas lyhytaikaiseen hoitoon. Tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8129: myös mahdollisuuksia kytkeä lakisääteisen mie- nioittaen,
8130: lenterveystyön, vapaaehtoistyön (tukihenkilö-
8131: toiminta, kriisipuhelimet, psykiatristen potilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8132: den omaisia tukeva toiminta) sekä psykiatristen 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
8133: potilasjärjestöjen toimintoja yhteen luontevas- markkaa mielenterveyden ensiapukes-
8134: ti. Tarvitaan myös "välivaiheratkaisuja" sai- kusten toimintaan.
8135: /'
8136:
8137:
8138: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8139:
8140: Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson Päivi Varpasuo
8141: Ole Wasz-Höckert Arto Lapiolahti Aimo Ajo
8142: 1304 1989 vp.
8143:
8144: Raha-asia-aloite n:o 1243
8145:
8146:
8147:
8148:
8149: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten mielenter-
8150: veyshäiriöiden tutkimiseen
8151:
8152:
8153: Eduskunnalle
8154:
8155: Vanhuuden mielenterveyshäiriöt lisääntyvät aihepiiri on maassamme toistaiseksi varsin vah-
8156: jatkuvasti ja ikäpyramidin muuttuessa vanhuu- vasti laiminlyöty.
8157: den depressiot tulevat entistä merkittävämmiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8158: seuraavien parin vuosikymmenen aikana. nioittaen,
8159: Usein mielletään, että vanhuuden mielenter-
8160: veyshäiriöt olisivat vain demenssiä ja Alzheime- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8161: rin tautia, mutta käytännössä depressiot ovat 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8162: niitä paljon tavallisempia. 100 000 markkaa vanhuuden mielenter-
8163: On arvioitu, että 80-vuotiaista joka kolman- veyshäiriöiden, erityisesti depression
8164: nella vanhuksella olisi masennustila. Masennus- tutkimusta ja tulevaisuuden hoitopro-
8165: ta pidetään usein erheellisesti demenssinä ja po- jektien suunnittelemista ja kehittämistä
8166: tilaat jäävät vaille apua. varten.
8167: Depressiota voidaan hoidolla auttaa. Tämä
8168:
8169: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8170:
8171: Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson Päivi Varpasuo
8172: Ole Wasz-Höckert Arto Lapiolahti Aimo Ajo
8173: 1989 vp. 1305
8174:
8175: Raha-asia-aloite n:o 1244
8176:
8177:
8178:
8179:
8180: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista
8181: ry:n toiminnan tukemiseen
8182:
8183:
8184: Eduskunnalle
8185:
8186: Vapaaksi Huumeista ry. on kansalaisjärjestö, jää vastaanottokotiin sekä pyrkiä etsimään uu-
8187: joka tekee erittäin arvokasta työtä huumeita det toimitilat Helsingistä.
8188: vastaan sekä auttaa nuoria huumeiden käyttä- Toiminnasta on saatu hyvää palautetta niin
8189: jiä. Vapaaksi Huumeista ry. on ylläpitänyt vas- huumeiden käyttäjien kuin viranomaistenkin
8190: taanottokotitoimintaa Pukinmäen toimipistees- taholta, joten toiminnan jatkuvuus on syytä
8191: sä jo yli 5 vuotta, jona aikana on luotu hyvät varmistaa.
8192: kontaktit huumeiden käyttäjien kenttään. Työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8193: tä on tehty lähes vapaaehtoisin voimin ja erit- nioittaen,
8194: täin alkeellisissa olosuhteissa.
8195: Toimintaa vetävien voimavarat alkavat eh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8196: tyä, ja toisaalta kiinteistön kunto on siinä mää- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8197: rin heikko, ettei niissä olosuhteissa kovin pit- 33.93.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
8198: källe pystytä jatkamaan. Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan
8199: Tarkoituksena onkin palkata 3-4 työnteki- turvaamiseksi.
8200: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8201:
8202: Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson Päivi Varpasuo
8203: Ole Wasz-Höckert Arto Lapiolahti Aimo Ajo
8204:
8205:
8206:
8207:
8208: 8 290089P
8209: 1306 1989 vp.
8210:
8211: Raha-asia-aloite n:o 1245
8212:
8213:
8214:
8215:
8216: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristökatastrofien
8217: korvauksiin
8218:
8219:
8220: Eduskunnalle
8221:
8222: Ympäristön saastuttamisessa on sovellettava tövahinkoa. Valtion tulo- ja menoarvioon on
8223: "aiheuttaja maksaa" -periaatetta. Haitan ai- saatava määräraha ns. ympäristökatastrofita-
8224: heuttaja on velvollinen korvaamaan haitan pauksia varten. Jos ympäristövahinkojen en-
8225: poistamisesta koituvat kustannukset. Viime naltaehkäisyä sekä ympäristövahinkojen ja -ri-
8226: vuosina on ilmennyt runsaasti tapauksia, joissa kosten toteamista tehostetaan, kyseisen määrä-
8227: saastuttajaa ei ole saatu enää selville tai kiinni. rahan tarve vähenisi muutaman vuoden kulut-
8228: Usein saastuttajalla ei ole ollut taloudellisia tua.
8229: mahdollisuuksia korvata aiheuttamiaan vahin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8230: koja. Silloin ympäristöhaitan poistamisesta koi- nioittaen,
8231: tuvat kustannukset tulevat saastuneen maa-
8232: alueen nykyisen omistajan maksettaviksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8233: Valtion olisi osallistuttava puhdistamisesta 1990 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
8234: aiheutuviin kustannuksiin niissä tapauksissa, markkaa ympäristökatastrofitapauksia
8235: jolloin maksajaksi on joutumassa henkilö tai varten.
8236: yritys, joka ei ole aiheuttanut kyseistä ympäris-
8237:
8238: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8239:
8240: Pirjo-Riitta Antvuori Arto Lapiolahti
8241: Aimo Ajo Päivi Varpasuo
8242: Eero Paloheimo
8243: 1989 vp. 1307
8244:
8245: Raha-asia-aloite n:o 1246
8246:
8247:
8248:
8249:
8250: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteisöasumi-
8251: sen tukemiseen
8252:
8253:
8254: Eduskunnalle
8255:
8256: Nuorten asuntotilanne on maassamme erityi- Tulo- ja menoarvioon tulisikin lisätä uusi
8257: sesti pääkaupunkiseudulla vaikein, ja siksi sen momentti ympäristöministeriön hallinnonalalle
8258: ratkaisemiseksi on syytä käyttää kaikki keinot nuorten yhteisöasumisen tuki- ja välitystoimen-
8259: mahdollisimman tarkkaan hyväksi. Tilanne piteitä varten.
8260: monilla alueilla maassamme on se, että tarjonta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8261: asuntomarkkinoilla ei kohtaa kysyntää. Näin nioittaen,
8262: on erityisesti suurten asuntojen kohdalla.
8263: Nuoret ovat valmiita yhteisöasumiseen yleen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8264: sä suurissa huoneistoissa tai omakotitaloissa. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8265: Yhteisöasumista tukemalla ja kehittämällä saa- markkaa nuorten yhteisöasumisen tuke-
8266: taisiin suuretkin asunnot kunnissa käyttöön. miseen.
8267: Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole välitysorgani-
8268: saatiota, joka vastaisi asuntojen jakamisesta
8269: yhteisöille.
8270: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8271:
8272: Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson Päivi Varpasuo
8273: Ole Wasz-Höckert Arto Lapiolahti Aimo Ajo
8274: 1308 1989 vp.
8275:
8276: Raha-asia-aloite n:o 1247
8277:
8278:
8279:
8280:
8281: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toiminnan
8282: tukemiseen
8283:
8284:
8285: Eduskunnalle
8286:
8287: Pitkän odotuksen jälkeen museot ovat saa- museon toiminnan kannalta valtion avustuksen
8288: neet oman valtionapulakinsa, mutta kuten tun- saaminen on ensiarvoisen tärkeää.
8289: nettua, sen piiri on hyvin rajallinen ja monet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8290: museot ovat jääneet sen ulkopuolelle. Erityises- nioittaen,
8291: ti monet pienehköt erikoismuseot ovat jatkuvis-
8292: sa taloudellisissa vaikeuksissa epävarman rahoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8293: tuksensa johdosta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8294: Kultamuseo on oman alansa ainutkertainen 29.88.53 lisäyksenä 150 000 markkaa
8295: edustaja, jonka toiminnan turvaamisen tulisi Kultamuseon toiminnan tukemiseen.
8296: olla yhteiskunnan kannalta merkittävää. Kulta-
8297:
8298: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8299:
8300: Asko Apukka Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen
8301: Seppo Pelttari Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä
8302: 1989 vp. 1309
8303:
8304: Raha-asia-aloite n:o 1248
8305:
8306:
8307:
8308:
8309: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön
8310: valtionosuuden korottamiseen
8311:
8312:
8313: Eduskunnalle
8314:
8315: Kunnallisen nuorisotyön asukaskohtaiseksi enemmän kuin nuorisomarkka. Vuoden 1990
8316: markkamääräksi on vuoden 1990 tulo- ja me- tulo- ja menoarvioesityksessä liikuntamarkka
8317: noarvioesityksessä esitetty 8,5 markkaa, joka nousee 21 :stä 23:een markkaan ja nuorisomark-
8318: merkitsee vain yhden markan nousua vuodesta ka vain 7,5:stä 8,5:een markkaan.
8319: 1989. Ns. nuorisomarkka on jatkuvasti ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8320: huomattavasti pienempi kuin liikuntatoimeen
8321: osoitettu markkamääräinen valtionosuus. Vaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8322: ka molemmat toiminnot ovatkin tärkeitä, olisi 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8323: kohtuullista, että nuorisomarkka edes lähenisi 29.91.51 lisäyksenä 45 000 000 markkaa,
8324: liikuntatoimeen osoitettuja varoja. Nyt kehitys jolloin ns. nuorisomarkka voitaisiin ko-
8325: on kuitenkin koko ajan päinvastainen, kun lii- rottaa JO markaksi.
8326: kuntatoimen markkamäärä nousee jatkuvasti
8327:
8328: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8329:
8330: Asko Apukka Pertti Lahtinen
8331: 1310 1989 vp.
8332:
8333: Raha-asia-aloite n:o 1249
8334:
8335:
8336:
8337:
8338: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten nuori-
8339: sojärjestöjen toiminnan tukemiseen
8340:
8341:
8342: Eduskunnalle
8343:
8344: Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8345: osuus on viime vuosina pysytellyt lähes paikoil-
8346: laan. Samaa linjaa jatkaa vuoden 1990 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8347: menoarvioesitys, jossa tarkoitukseen on esitetty 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8348: vain 40,7 milj. markkaa. Valtakunnalliset nuo- 29.91.51/isäyksenä 10000000 markkaa
8349: risojärjestöt joutuvat huolehtimaan siis varsin valtakunnallisten nuorisojärjestöjen val-
8350: Vaatimattornilla varoilla kansakunnan arvok- tionosuuden korottamiseen.
8351: kaimman perinnön, nuorison, toiminnan järjes-
8352: tämisestä.
8353:
8354: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8355:
8356: Asko Apukka Pertti Lahtinen
8357: 1989 vp. 1311
8358:
8359: Raha-asia-aloite n:o 1250
8360:
8361:
8362:
8363:
8364: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin tu-
8365: kemiseen
8366:
8367:
8368: Eduskunnalle
8369:
8370: Saamelaisten kulttuurin kehittäminen edellyt- - saamenkielisen teatteritoimin-
8371: tää myös tarkoitukseen riittäviä määrärahoja. nan tuki 200000 mk
8372: Saamelaiskulttuurin hoitaminen tulisi käy- - saamelaisten taiteilijajärjestö-
8373: tännössä antaa saamelaisvaltuuskunnalle. jen projektiavustukset 200000 mk
8374: Saamelaiskulttuuritoimikunta ehdotti mietin- - työskentely- ja kohdeapurahat
8375: nössään (1985: 66), että valtion tulo- ja menoar- saamelaistaiteilijoille 150000mk
8376: vioon otettaisiin opetusmisnisteriön hallinnon- kustannustuki saamenkielisten
8377: alalle erityinen saamelaistaiteen ja muun saame- musiikkiäänitteiden, filmien ja
8378: laiskulttuurin määräraha, joka vuonna 1987 videoiden tuotantoon 100000 mk
8379: olisi 600 000 markkaa ja kasvaisi vuoteen 1990 - tuki saamenkielisten käsikir-
8380: mennessä 1,55 miljoonaan markkaan. Määrä- joitusten oikeakielisyyden ja
8381: rahalla voitaisiin tukea mm. saamenkielisen kir- kirjoitusasun tarkistamiseen 60000 mk
8382: jallisuuden ja lehtien julkaisemista, mille ei lu- - saamelaiskulttuurin hallinnon
8383: kijakunnan pienuuden tähden ole kaupallisia tukeminen ml. palkkausmenot 150000 mk
8384: edellytyksiä. Kolmen saamenkielen käytössäolo - muut kulut ja avustukset 180000 mk
8385: Suomessa entisestään lisää kustannuksia. Ehdotamme,
8386: Vuonna 1990 määrärahan tarve on yhteensä
8387: 2,09 miljoonaa markkaa, ja se jakautuisi saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8388: melaisvaltuuskunnan esitysten mukaan käyttö- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8389: kohteittain seuraavasti: 29.99.50 lisäyksenä 1 640 000 markkaa
8390: saamenkielisen kirjallisuuden saamelaisvaltuuskunnalle saamelaiskult-
8391: kustantaminen ja kääntämi- tuuritoimintaan.
8392: nen 500 000 mk
8393: saamenkielisten lehtien kus-
8394: tannustuki 550 000 mk
8395:
8396: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8397:
8398: Asko Apukka Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen
8399: Seppo Pelttari Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä
8400: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
8401: 1312 1989 vp.
8402:
8403: Raha-asia-aloite n:o 1251
8404:
8405:
8406:
8407:
8408: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin turkistarhojen re-
8409: hunkuljetuskustannusten tukemiseen
8410:
8411:
8412: Eduskunnalle
8413:
8414: Turkistarhaus on Lapissa kasvava elinkeino. sissäkin kapasiteetti riittää. Toisaalta korkeat
8415: Se on erityisen hyvä ns. maaseutuelinkeino, rahtikulut luovat paineita harvemmin tapahtu-
8416: koska sitä voidaan harjoittaa asutuskeskusten viin kuljetuksiin, mikä taas saattaa johtaa re-
8417: ulkopuolella. Turkistarhaus työllistää nykyään hun happanemiseen. Pitkien etäisyyksien joh-
8418: Lapissa n. 400 henkilöä. Turkistarhaus on kui- dosta Lapin tarhat jäävät käytännöllisesti kat-
8419: tenkin erittäin haavoittuva elinkeino, mikä joh- soen kokonaan kotimaisen silakan toimitusten
8420: tuu voimakkaista hintavaihteluista ja siitä, että ulkopuolelle.
8421: Kera Oy:n asiakastarhojen velkaantumisaste on Lapissa turkistarhoille valmistettavan rehun
8422: peräti 99,9 OJo. Kaikkein suurin muuhun maa- määrä on vuositasolla n. 17 miljoonaa kiloa.
8423: han verrattaessa poikkeava kustannuserä Lapin Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
8424: tarhoilla ovat rehunkuljetuskustannukset. Re- kunnioittaen,
8425: hurahdin hinta on keskimäärin 6-22 penniä/
8426: kg, jolloin keskimääräinen 700 ketunnahkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8427: tuottava tarha maksaa enimmillään rehurahti- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
8428: kuluja 18 480 mk/vuosi. markkaa Lapin turkistarhojen rehun-
8429: KTM ja Kera Oy eivät ole halukkaita rahoit- kuljetuskustannusten tukemiseen.
8430: tamaan lisää rehusekoittamoita, koska nykyi-
8431:
8432: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8433:
8434: Asko Apukka Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen
8435: Seppo Pelttari Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä
8436: 1989 vp. 1313
8437:
8438: Raha-asia-aloite n:o 1252
8439:
8440:
8441:
8442:
8443: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 paranta-
8444: miseen välillä Lohijoki-Vuotso
8445:
8446:
8447: Eduskunnalle
8448:
8449: Tulo- ja menoarvion perusteluiden mukaan nissä pätkissä. Ensi vuonna olisi ollut luonteva
8450: teiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoi- ja tarpeellinen jatko välillä Lohijoki-Vuotso,
8451: tetut määrärahat on pääosin suunnattu liiken- mutta TVL:n Lapin piirin esityksistä huolimat-
8452: teellisesti tärkeiden pääteiden tarpeisiin. Määrä- ta ja erityisesti osuuden liikenteellisestä ja työl-
8453: rahoja on myös kuluvan vuoden tasoon verrat- listävästä tarpeesta huolimatta kohde ei sisälly
8454: tuna jonkin verran lisätty. Kumpikaan asia ei tulo- ja menoarvioesitykseen.
8455: kuitenkaan pidä Lapin osalta paikkaansa, vaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8456: ka lääni on edelleen maan vaikeinta työttö-
8457: myysaluetta. Erityisesti kuorma-auto- ja kone- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8458: miesten työllisyys on huono. Toisaalta Lappi on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8459: pitkien etäisyyksien maakunta, jossa tiestön 31.24. 77 10 000 000 markkaa valtatien
8460: kunnon edellyttäisi kohtuudella olevan muun n:o 4 parantamiseen välillä Lohijoki-
8461: maan tasolla. Vuotso.
8462: Valtatietä n:o 4 on jo vuosia parannettu pie-
8463:
8464: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8465:
8466: Asko Apukka Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen
8467: Seppo Pelttari Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä
8468: 1314 1989 vp.
8469:
8470: Raha-asia-aloite n:o 1253
8471:
8472:
8473:
8474:
8475: Apukka: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 950 (Salla-
8476: Onkamon th.) perusparantamiseen
8477:
8478:
8479: Eduskunnalle
8480:
8481: Tieosuus Salla-Onkamo on erittäin mutkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8482: nen ja kapea sekä perustukseltaan heikko. Lii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8483: kenne on kuitenkin raskasta ja vilkasta. Salla on 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
8484: myös koko maan vaikeinta työttömyysaluetta. n:o 950 (Salla-Onkamon th.) perus-
8485: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- parantamiseen.
8486: taen,
8487:
8488: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8489:
8490: Asko Apukka
8491: 1989 vp. 1315
8492:
8493: Raha-asia-aloite n:o 1254
8494:
8495:
8496:
8497:
8498: Apukka: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 968 (Akujär-
8499: vi-Kolmosjoki) perusparantamiseen
8500:
8501:
8502: Eduskunnalle
8503:
8504: Raja-Joosepin tie on erittäin heikkokuntoi- Tieosuuden kustannusarvio on 29 milj. mark-
8505: nen. Liikenne tiellä on kuitenkin varsin vilkas ja kaa.
8506: tulee jatkuvasti kasvamaan Murmanskin lisään- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8507: tyvien yhteyksien vuoksi. Nyt myös Neuvosto- taen,
8508: liiton puolella ollaan Raja-Jooseppiin tulevaa
8509: tietä peruskorjaamassa, joten on luonnollista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8510: että Suomen puolella tulisi työt tehdä samanai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8511: kaisesti. Matkailijaliikenne on voimakkaassa 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
8512: kasvussa ja toivottavaa on, että myös muu lii- n:o 968 (Akujärvi-Kolmosjoki) perus-
8513: kenne kasvaa Kuolan alueen sekä kaupankäyn- parantamiseen.
8514: nin ansiosta.
8515:
8516: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8517:
8518: Asko Apukka
8519: 1316 1989 vp.
8520:
8521: Raha-asia-aloite n:o 1255
8522:
8523:
8524:
8525:
8526: Apukka: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohinivan
8527: maantien perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva
8528:
8529:
8530: Eduskunnalle
8531:
8532: Sieppijärven ja Lohiuivan välillä oleva maan- silla kevyilläkin ajoneuvoilla on lähes mahdo-
8533: tie Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella on tonta. Samoin on laita raskaan liikenteen.
8534: erittäin heikossa kunnossa tieosuudella Hintta- Koululais- ja linja-autoliikenne tiellä on usein
8535: järvi-Lohiniva noin 25 km:n matkalla. Tie- keskeytyksissä tien heikon kunnon vuoksi.
8536: osuus Sieppijärvi-Hinttajärvi on peruskorjat- Kun sekä Kolarissa että Rovaniemen maalais-
8537: tu työllisyysmäärärahoilla 1980-luvun alkuvuo- kunnassa työttömyys on erittäin vaikea, olisi
8538: sina, ja silta Ounasjoen yli Lohinivassa valmis- pelkästään jo näilläkin perusteilla tien peruspa-
8539: tui vuonna 1985. Peruskorjatuilta osin tie on rantaminen kiireellinen ja välttämätön, sillä an-
8540: myös öljysorattu pinnaltaan, joten se on kohta- taisihan se työtä lyhyeksikin aikaa työttömille
8541: laisessa kunnossa. Sen sijaan peruskorjaamaton ja paikallisille autoilijoille.
8542: osa on routiva, mutkainen ja muutoinkin vailla Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
8543: kunnollisia rakenteita. Ojat ovat osittain um-
8544: peutuneet tienvarrella ja osittain toiselta puolel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8545: ta tietä kokonaan puuttuvat. Tien liikennetur- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8546: vallisuus peruskorjaamattomalla osalla on lähes 31.24. 77 4 000 000 markkaa Sieppijär-
8547: olematon runsaan pensaskasvillisuuden ym. nä- ven-Lohinivan maantien perusparan-
8548: kyvyysesteiden vuoksi. tamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva.
8549: Keväisin ja syksyisin tien kulkeminen tavalli-
8550:
8551: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8552:
8553: Asko Apukka
8554: 1989 vp. 1317
8555:
8556: Raha-asia-aloite n:o 1256
8557:
8558:
8559:
8560:
8561: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin alueen jatko-
8562: tutkimuksiin
8563:
8564:
8565: Eduskunnalle
8566:
8567: Savukosken Soklissa sijaitseva fosforiesiinty- jetusvaihtoehtojen järkevää ratkaisua jne. Esi-
8568: mä on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Esiinty- merkiksi 20 tutkijan vuoden pituisella työllä
8569: män hyödyntämistä on kuitenkin vitkuteltu lu- saataisiin varmasti paljon arvokasta lisätietoa
8570: vattoman kauan. Viivyttely johtunee suurelta alueen muista esiintymistä.
8571: osin myös siitä, että Soklista on kiinnostunut lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8572: hinnä vain Kemira Oy, koska alueen muita nioittaen,
8573: mahdollisia malmivaroja ei ole riittävästi tutkit-
8574: tu. Siksi tulisi pyrkiä siihen, että alueella esiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8575: tyvät sivutuotteet (rauta, niobi, vermikuliitti 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8576: jne.) hyödynnettäisiin yhtä aikaa. Alueen esiin- markkaa Sokiin alueen geologisiin lisä-
8577: tymien perusteellisempi hyväksikäyttö tekisi ko- tutkimuksiin.
8578: ko hankkeen kannattavammaksi, edistäisi kul-
8579:
8580: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8581:
8582: Asko Apukka Kimmo Sarapää
8583: Seppo Pelttari Aimo Ajo
8584: Esko-Juhani Tennilä
8585: 1318 1989 vp.
8586:
8587: Raha-asia-aloite n:o 1257
8588:
8589:
8590:
8591:
8592: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliitolle
8593: TUPa-projektin toteuttamisen tukemiseen
8594:
8595:
8596: Eduskunnalle
8597:
8598: Suomen Reumaliitto on huolestunut tuki- ja minta- ja palvelumuotojen kehittämistä että jo
8599: liikuntaelinsairaiden määrän jatkuvasta lisään- käytännössä kokeiltujen palvelujen saattamista
8600: tymisestä. Runsaan kahdenkymmenen vuoden yhä useamman tarvitsijan ulottuville. Sen ta-
8601: aikana määrä on kaksinkertaistunut. Kansan- voitteena on kehittää myös ympäristöhallinta-
8602: eläkelaitoksen tilastojen mukaan tuki- ja liikun- ja toimintavälineitä vaikeavammaisten tuki- ja
8603: taelinsairaita oli 298 000 vuonna 1967 ja 715 000 liikuntaelinsairaiden käyttöön. Uuden teknolo-
8604: vuonna 1987. Väestön vanhenemisen myötä gian keinoin edistetään toiminnallisuutta ja toi-
8605: näiden sairaiden määrä edelleen kasvaa, mikä mintamahdollisuuksia. Osa toiminnasta toteu-
8606: väistämättä aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tetaan vapaaehtoistoimintana yhteistyössä reu-
8607: koko terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujär- mayhdistysten ja paikallisten sosiaali- ja tervey-
8608: jestelmälle. Näihin vaikeuksiin Suomen Reuma- denhuollon viranomaisten kanssa.
8609: liitto haluaa omalta osaltaan vastata kehittä- "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelma
8610: mällä tuki- ja liikuntaelinsairaiden tarvitsemia, on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lisää elä-
8611: heidän elämäntilannettaan tukevia palveluja. mää vuosiin. Tavoitteen mukaan mahdollisim-
8612: Suomen Reumaliitto on tehnyt useita tutkimuk- man moni kansalainen selviytyy jokapäiväisistä
8613: sia ja selvityksiä palvelujen nykytilanteesta. elämäntilanteistaan hyvin ja kokee elämänsä
8614: Puutteita on erityisesti Pohjois-Suomessa ja esimerkiksi pitkäaikaisesta sairaudesta huoli-
8615: pääkaupunkiseudulla. Varsinkin vaikeavam- matta rikkaaksi ja monipuoliseksi.
8616: maiset kärsivät palvelujen puutteesta. Ehdotamme kunnioittaen,
8617: Tietojensa pohjalta Suomen Reumaliitto on
8618: käynnistänyt ns. TUPa-projektin (Tuki- ja lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8619: kuntaelinsairaiden palvelut ja elämäntilanne 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000
8620: paremmaksi). Projektin tavoitteena on kohen- markkaa Suomen Reumaliitto ry:lle
8621: taa palveluilla elämisen tasoa, parantaa elämän- TUPa-projektin toteuttamisen tukemi-
8622: tilannetta ja edistää kotona asumista laitoshoi- seen.
8623: don sijasta. Projekti sisältää sekä uusien toi-
8624:
8625: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8626:
8627: Asko Apukka Keijo Jääskeläinen Seppo Pelttari
8628: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen Aimo Ajo
8629: Esko-Juhani Tennilä Kimmo Sarapää Vappu Säilynoja
8630: 1989 vp. 1319
8631:
8632: Raha-asia-aloite n:o 1258
8633:
8634:
8635:
8636:
8637: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisien
8638: investointien valtionapuun
8639:
8640:
8641: Eduskunnalle
8642:
8643: Kuluvana vuonna momentilla 34.50.62 on ol- liittojen ja muiden yhteisöjen työllisyysperustei-
8644: lut määrärahaa 150 miljoonaa markkaa, mutta siin investointeihin lähinnä työllisyyslain 19 § :n
8645: momenttiperusteluiden mukaan vuonna 1989 tarkoittamilla vaikeilla työttömyysalueilla. On
8646: on momentilta ollut lupa myöntää uusia avus- kohtuutonta supistaa määrärahan käyttöval-
8647: tuksia enintään 280 miljoonaa markkaa sen tuutusta, kun maasta löytyy edelleen runsaasti
8648: johdosta, että osa kustannuksista aiheutuu val- alueita, joilla työttömyysaste on moninkertai-
8649: tiolle vasta myöhempinä vuosina. nen valtakunnan keskiarvoon verrattuna.
8650: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8651: momentille esitetään 180 miljoonaa markkaa, nioittaen,
8652: mutta perusteluiden mukaan vuonna 1990 siitä
8653: saadaan myöntää uusia avustuksia ainoastaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8654: 164 milj. markkaa. Käytännössä momentin vai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8655: kutus siis putoaa 280 miljoonasta markasta 164 34.50.62 lisäyksenä 136 000 000 mark-
8656: miljoonaan markkaan. kaa, jolloin vuonna 1990 saataisiin
8657: Määräraha on tarkoitettu kuntien, kuntain- myöntää uusia avustuksia enintään
8658: 300 000 000 markkaa.
8659: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8660:
8661: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Keijo Jääskeläinen
8662: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Aimo Ajo
8663: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
8664: 1320 1989 vp.
8665:
8666: Raha-asia-aloite n:o 1259
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: Astala: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten
8672: hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja
8673: Porin läänissä
8674:
8675: Eduskunnalle
8676:
8677: Väliportaan hallinnon demokratisointia kos- uudistus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tuli-
8678: kevan keskustelun yhteydessä on lääninhallitus- si harkita sellaisten osauudistusten tekemistä,
8679: ten lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallintovi- jotka edesauttavat ja tukevat myöhemmin toi-
8680: ranomaisten hallintoon ja laajempien kuntain- meenpantavaa väliportaan hallinnon kokonais-
8681: liittojen hallintoon. uudistusta. Piirihallintoviranomaisille tulisi
8682: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksen- asettaa neuvottelukunnat tai toimikunnat joh-
8683: teko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtä- tamaan viranomaisten työtä. Tämä toimenpide
8684: vien alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja olisi tärkeä myös lääninhallitusten työn kannal-
8685: alueita edustavia lautakuntia, toimikuntia ja ta, jolloin lääninhallituksen yhteensovittavalla
8686: neuvottelukuntia. Esimerkkinä mainittakoon ja koordinoivalla suunnittelulla olisi huomatta-
8687: läänin nuorisolautakunta sekä sosiaali- ja ter- vasti paremmat lähtökohdat piirihallintoviran-
8688: veydenhuollon neuvottelukunta. Lisäksi v. 1982 omaisten työn pohjautuessa yhteiskunnallisesti
8689: lääneihin asetettiin valtioneuvoston kanslian eri mielipidesuuntia ja alueita edustavien elinten
8690: päätöksellä aluepoliittiset neuvottelukunnat, päätöksiin.
8691: jotka antavat lausuntonsa läänin kehittämistä Piirihallintoviranomaisten hallinnon demok-
8692: koskevista tavoite- ja toimenpidesuunnitelmista ratisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Tu-
8693: sekä muista läänin kehittämisen kannalta laaja- run ja Porin läänissä.
8694: kantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8695: Piirihallintoviranomaiset on jätetty koko- taen,
8696: naan demokraattisen kontrollin ulkopuolelle,
8697: vaikka ne käyttävät valtion tulo- ja menoarvios- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8698: sa lääneille varatuista määrärahoista suurim- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 26.05
8699: man osan. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä uudelle momentille JOO 000 markan
8700: pelkästään TVL käyttää lääniin menevistä val- määrärahan piirihallintoviranomaisten
8701: tion suorien investointien määrärahoista n. hallinnon demokratisoimiskokeilun
8702: 60%. aloittamiseksi Turun ja Porin läänissä.
8703: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallinto-
8704:
8705: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8706:
8707: Heli Astala
8708: 1989 vp. 1321
8709:
8710: Raha-asia-aloite n:o 1260
8711:
8712:
8713:
8714:
8715: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtion Raision virastotalon
8716: rakentamisen aloittamiseen
8717:
8718:
8719: Eduskunnalle
8720:
8721: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kau- Suunnitelmat valmistuivat ja rakentaminen oli
8722: punkiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen tarkoitus käynnistää vuoden 1989 aikana. Ra-
8723: väestöllinen ja teollinen kehitys on ollut nopea- kentamismääräraha puuttui kuitenkin vuoden
8724: ta ja myös valtion viranomaisten tehtävät ovat 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksesta. Vuodelle
8725: jatkuvasti lisääntyneet. Raisiolaiset eivät kui- 1990 on esitetty 1 milj. mk. Se on riittämätön
8726: tenkaan voi saada useita välttämättömiä palve- määräraha.
8727: luja kotikaupungista. Valtiolla ei ole Raisiossa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8728: omia pysyviä toimitiloja. Valtion virastotalon taen,
8729: rakentamisesta Raisioon on kaupunki tehnyt
8730: esityksiä jo lähes 20 vuoden ajan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8731: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8732: varattiin momentille 28.64.76 Raision viras- 28.64. 76 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
8733: totalon suunnittelua varten 1 miljoona mark- valtion Raision virastotalon rakentami-
8734: kaa "Raision tilantarpeiden ratkaisemiseksi". sen aloittamiseen.
8735: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8736:
8737: Heli Astala
8738: 1322 1989 vp.
8739:
8740: Raha-asia-aloite n:o 1261
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Uudenkaupungin
8746: virastotalon suunnitteluun
8747:
8748:
8749: Eduskunnalle
8750:
8751: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupunkiin sijaitsevat valtion virastot yhteiseen asiointi-
8752: on ollut vireillä n. 30 vuotta. Kaupunki on paikkaan.
8753: osoittanut virastotalon paikaksi vanhan sairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8754: lan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki suunnit- nioittaen,
8755: telee oman virastotalonsa rakentamista samalle
8756: alueelle 1990-luvun alkupuolella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8757: Rakennushallituksessa on tehty päätös tontin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8758: ostamisesta ja talon suunnittelu on käynnisty- 28.64. 76 lisäyksenä 1000 000 markkaa
8759: nyt. Aikataulun mukaan virastotalon pitäisi ol- valtion Uudenkaupungin virastotalon
8760: la valmiina vuonna 1991. Virastotalon valmis- suunnitteluun.
8761: tumisen myötä saatettaisiin nykyisin hajallaan
8762:
8763: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8764:
8765: Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8766: 1989 vp. 1323
8767:
8768: Raha-asia-aloite n:o 1262
8769:
8770:
8771:
8772:
8773: Astala: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin
8774: viran perustamiseen Turun yliopistoon
8775:
8776:
8777: Eduskunnalle
8778:
8779: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin venäjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruot-
8780: läänissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. sin kielellä Åbo Akademissa. Turun yliopistos-
8781: Se on kohdistunut läänin keskeisille toimialoil- sa voi suorittaa vain alimman ja keskimmäisen
8782: le. NL:n kauppa onkin Varsinais-Suomen ja arvosanan.
8783: koko läänin kehityksen kannalta avainase- Varsinais-Suomen kehittämisen ja Idänkau-
8784: massa. pan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminnan
8785: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti kannalta on tärkeää, että venäjän kielen kor-
8786: tunnustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyh- keimman arvosanan voi suorittaa myös suomen
8787: distysliikkeen, teollisuuden ja monien muiden kielellä Turun yliopistossa.
8788: tahojen yhteisesti ajama hanke Idänkaupan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8789: tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustamiseksi taen,
8790: Turkuun.
8791: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8792: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8793: kielen hallinta on tärkeää maittemme välisen 29.10.01 200000 markkaa venäjän kie-
8794: matkailun ja muun kanssakäymisen kehittämi- len professorin viran perustamiseksi Tu-
8795: sessä. run yliopistoon.
8796: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan
8797:
8798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8799:
8800: Heli Astala
8801: 1324 1989 vp.
8802:
8803: Raha-asia-aloite n:o 1263
8804:
8805:
8806:
8807:
8808: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen valmistu-
8809: misen jälkeisen korkotukiajan pidentämiseksi
8810:
8811:
8812: Eduskunnalle
8813:
8814: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli-
8815: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit-
8816: huonommassa asemassa: heillä on edessään tamisajan pidentäminen kolmeen vuoteen.
8817: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8818: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- nioittaen,
8819: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä ti-
8820: lanne saattaa monelle olla ylivoimainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8821: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8822: kaan ole voitettu asia. Useilla aloilla, vaikka 29.39.52 lisäyksenä 19 000 000 markkaa
8823: koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palkka- ylimääräisenä määrärahana valmistumi-
8824: tulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut sen jälkeisen opintolainan korkotuki-
8825: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista ajan pidentämiseen kolmeen vuoteen
8826: elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä 1.7.1990 alkaen.
8827: nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot-
8828:
8829: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8830:
8831: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
8832: 1989 vp. 1325
8833:
8834: Raha-asia-aloite n:o 1264
8835:
8836:
8837:
8838:
8839: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan
8840: korottamiseen
8841:
8842:
8843: Eduskunnalle
8844:
8845: SKDL:n ja Suomen Keskustan yhteisessä la- Lakialoitteessa opintotuen tarveharkintape-
8846: kialoitteessa ehdotetaan tasoltaan nykyistä pa- rusteita muutettaisiin niin, ettei kotona asuvan,
8847: remman ja yhtenäisen perusturvan aikaansaa- mutta täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien ta-
8848: mista. Tämä raha-asia-aloite perustuu lakialoit- loudellinen asema vaikuta opintotukeen. Myös
8849: teen sisältämiin ehdotuksiin vuoden 1990 puolison tuloihin kohdistuva tarveharkinta
8850: osalta. poistettaisiin. Nämä uudistukset edellyttävät
8851: SKDL:n ja Suomen Keskustan yhteisessä la- muutoksia opintotukilain (28/72) 3 §:ään. Tar-
8852: kialoitteessa opintotukea kehitettäisiin siten, veharkinnan osalta tässä raha-asia-aloitteessa ei
8853: että 18 vuotta täyttäneille, kodin ulkopuolella tehdä ehdotuksia.
8854: asuville maksettavaa opintorahan perusosaa Ehdotamme,
8855: nostettaisiin yhteensä 500 markalla kuukaudes-
8856: sa. Näin perusosa suurin piirtein kaksinkertais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8857: tettaisiin. Sen uusi taso olisi opiskelumuodosta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8858: riippuen tässä vaiheessa noin 1 000 markkaa 29.39.55 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
8859: kuukaudessa tai vähän sen alle. Markkamää- kaa 18 vuotta täyttäneen, kodin ulko-
8860: rien korottaminen ei edellytä opintotukilain puolella asuvan opintorahan perusosan
8861: muuttamista, koska lain 10 §:n (36/81) 2 mo- korottamiseksi 300 markalla kuukaudel-
8862: mentin mukaan perusosan enimmäismäärät ta osana perusturvauudistusta 1 päivästä
8863: vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja menoar- syyskuuta 1990 lukien.
8864: viossa. - Tässä raha-asia-aloitteessa ehdote-
8865: taan näitä muutoksia vuoden 1990 tulo- ja me-
8866: noarvioesitykseen.
8867:
8868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8869:
8870: Heli Astala Asko Apukka Raila Aho
8871: Esko Helle Timo Laaksonen Esko Seppänen
8872: Pauli Uitto Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
8873: Claes Andersson Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
8874: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
8875: 1326 1989 vp.
8876:
8877: Raha-asia-aloite n:o 1265
8878:
8879:
8880:
8881:
8882: Astala: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamiskustan-
8883: nuksiin
8884:
8885:
8886: Eduskunnalle
8887:
8888: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään väestöosuuden. Esimerkiksi v. 1987lääniin saa-
8889: nopeasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat mo- tiin vain yksi rakennushanke pienehköjen lää-
8890: nipuolistumaan ja kehittymään. ninhallituksen päätettävissä olevien hankkeiden
8891: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen lisäksi sekä kaksi kirjastoautoa. Läänissä on
8892: rinnalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan en- tällä hetkellä odottamassa 15-25 hanketta.
8893: tistä suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
8894: tyydyttäjänä. Kirjastotoimen kehittämisen kan- läänissä muun maan tasolle vaatii määräraho-
8895: nalta suurimmat epäkohdat ovat kirjastoauto- jen suhteellisen osuuden nostamista useaksi
8896: jen hankintaan varattujen määrärahojen sekä vuodeksi läänin väestöosuutta korkeammalle
8897: kirjastorakentamiseen varattujen määrärahojen tasolle.
8898: pienuus. Määrärahoihin nähden tarve on mo- Kirjastojen perustamiskustannuksiin hallitus
8899: ninkertainen. on esittänyt budjettiin 41,5 mmk. Määräraha
8900: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kym- on tähän tarkoitukseen riittämätön.
8901: menisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8902: misen edellytyksenä on auton uusiminen. Mikä- taen,
8903: li määrärahoja ei saada nostettua, joudutaan
8904: useassa kunnassa harkitsemaan autotoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8905: lopettamista kokonaan, mistä joutuisivat eniten 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8906: kärsimään haja-asutusalueiden asukkaat, joilla 29.56.31/isäyksenä 15 000000 markkaa
8907: muutenkin on heikoimmat palvelut. Tilanne on kirjastojen perustamiskustannuksiin,
8908: koettu erittäin huolestuttavaksi Turun ja Porin mistä Turun ja Porin läänille varataan
8909: läänissä, m1ssa määrärahojen suhteellinen neljä rakentamislupaa.
8910: osuus on jatkuvasti olennaisesti alittanut läänin
8911:
8912: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8913:
8914: Heli Astala
8915: 1989 vp. 1327
8916:
8917: Raha-asia-aloite n:o 1266
8918:
8919:
8920:
8921:
8922: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisväestön koulu-
8923: tus- ja kulttuurikeskuksen perustamiseen
8924:
8925:
8926: Eduskunnalle
8927:
8928: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 ryhmä on vastikään jättänyt muistionsa. Mus-
8929: mustalaista, joista noin kolmannes on alle talaisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kult-
8930: 15-vuotiaita. Ruotsissa asuu Suomen mustalai- tuuriongelmien vähentämiseksi on työryhmä
8931: sia noin 3 200. päätynyt ehdotukseen perustaa mustalaisväes-
8932: Peruskoulua käyvillä mustalaislapsilla on to- tölle oma koulutus- ja kulttuurikeskus. Tällöin
8933: dettu olevan keskimääräistä enemmän vaikeuk- voidaan parhaalla mahdollisella tavalla korjata
8934: sia oppivelvollisuuden suorittamisessa. Vaikeu- niitä puutteita, joita on syntynyt koulutuksessa
8935: det johtuvat useimmiten taloudellisista ja so- ja yhteiskunnassa, joka ei ole ottanut huo-
8936: siaalisista syistä sekä kulttuurieroista. mioon mustalaisten erilaista kulttuuritaustaa ja
8937: Mustalaisväestölle on tähän mennessä järjes- siitä aiheutuvia erityispiirteitä. Mustalaisten
8938: tetty ainoastaan noin 40 suppeaa ammattiin koulutus- ja kulttuurikeskuksen tehtäviin kuu-
8939: johtamatonta työllisyyskurssia ompelu-, mu- luisivat mustalaisväestön valtakunnallinen kou-
8940: siikki- ja hevosaloilta. Poikkeuksina ovat olleet lutussuunnittelu yhdessä viranomaisten kanssa
8941: Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkea- sekä mustalaiskielen ja -kulttuurin elvyttämi-
8942: koulun kurssit sekä Pääkaupunkiseudun am- seen tähtäävät toimenpiteet. Mustalaisten kou-
8943: matillisen kurssikeskuksen järjestämä lähikas- lutus- ja kulttuurikeskuksen perustaminen tulisi
8944: vattaj akurssi. pikaisesti toteuttaa.
8945: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8946: teen erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatil- nioittaen,
8947: lisen koulutuskeskuksen perustamisesta Helsin-
8948: kiin. Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8949: mustalaiskielen ja -kulttuurin opetusta sekä ot- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
8950: taa huomioon mustalaiskulttuurin erityispiir- markkaa mustalaisväestön koulutus- ja
8951: teet. kulttuurikeskuksen perustamiseen.
8952: Mustalaisten koulutustarpeita selvittänyt työ-
8953:
8954: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8955:
8956: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
8957: Raila Aho Timo Laaksonen Esko Helle
8958: Pertti Lahtinen Claes Andersson Arvo Kemppainen
8959: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Marja-Liisa Tykkyläinen
8960: Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
8961: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen Heikki Rinne
8962: Sirpa Pietikäinen Saara-Maria Paakkinen
8963: 1328 1989 vp.
8964:
8965: Raha-asia-aloite n:o 1267
8966:
8967:
8968:
8969:
8970: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Liit-
8971: to KSL ry:n mediakulttuurisen projektin toteuttamisen tuke-
8972: miseen
8973:
8974: Eduskunnalle
8975:
8976: Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. täyttää teoksen sekä siihen liittyvää mediakulttuurista
8977: 25 vuotta 28. lokakuuta 1989. Liitto on erityi- ja videoaineistoa. Projektin jatkaminen edellyt-
8978: sen tunnettu sivistystyön kehittäjänä mediakult- tää laitteistohankintojen turvaamista, jotta ai-
8979: tuurissa ja työpajatoiminnassa. Liiton sivistys- kuisväestö itse voisi omin toimintaehdoin vai-
8980: järjestömäärärahan supistaminen on tuottanut kuttaa kuvalliseen, sanalliseen ja tekniseen il-
8981: kolmen vuoden ajan jatkuvia erityisongelmia, maisuunsa.
8982: jotka ovat olennaisesti vaikeuttaneet mediakult- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8983: tuurisen toiminnan kehittämistä. nioittaen,
8984: KSL on jo kolmen vuoden ajan kokeillen ja
8985: toimien luonut maan suurimpiin katsottavan vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8986: deotyöpajan. Projekti liittyy kansallisen viestin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8987: nän tarkasteluun ja uudistamiseen. Samoin liit- 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa
8988: to on osana naiskulttuuritoimintaansa julkais- Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n me-
8989: sut naisten kuvalliseen kulttuuriin liittyvän diakulttuurisen projektin tukemiseen.
8990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8991:
8992: Heli Astala Claes Andersson
8993: 1989 vp. 1329
8994:
8995: Raha-asia-aloite n:o 1268
8996:
8997:
8998:
8999:
9000: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammat-
9001: tikoulun suunnittelun aloittamiseksi
9002:
9003:
9004: Eduskunnalle
9005:
9006: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällises- puutekniikan, prosessi- ja laboratoriotekniikan
9007: tä kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin sekä koti- ja laitostalouden peruslinjoilla.
9008: oppilaitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuk-
9009: paljon, että jokaisella peruskoulun tai lukion sen aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epä-
9010: päättäväliä on mahdollisuus päästä ammatilli- tasaisesti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta
9011: seen koulutukseen. Lisäksi aloituspaikat on puuttuu yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa
9012: jaettava eri koulutusaloille ja -asteille yhteis- väestönkasvu on voimakasta ja koulutuspaik-
9013: kunnan ja työelämän koulutusperiaatteiden kojen tarve on suuri myös pitkällä tähtäyksellä.
9014: mukaisesti. Nykyisellään suuri osa oppilaista hakeutuu lu-
9015: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- kioon, koska seudulla ei ole riittävästi ammatil-
9016: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tut- lisen koulutuksen aloituspaikkoja. Tämä ei lie-
9017: kimuksessa todettiin aloituspaikkavajausta ne kenenkään kannalta tarkoituksenmukaista.
9018: esiintyvän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9019: na. Vajauksen vaihteluväli on 600-1 400 aloi- taen,
9020: tuspaikkaa. Ikäluokkien pienemisen myötä
9021: aloituspaikkavajaus vähenee siten, että se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9022: pienimmillään vuonna 1988. Suurinta aloitus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9023: paikkavajausta Varsinais-Suomessa on maatila- 29.65.37 500 000 markan suunnittelu-
9024: talouden peruslinjalla. Tämä puute korjaantu- määrärahan Turun seudun itäisen am-
9025: nee uuden maatalousoppilaitoksen perustami- mattikoulun suunnittelun aloittami-
9026: sella Salon seudulle. Huomattavaa aloituspaik- seksi.
9027: kavajausta on myös auto- ja kuljetustekniikan,
9028:
9029: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9030:
9031: Heli Astala
9032: 1330 1989 vp.
9033:
9034: Raha-asia-aloite n:o 1269
9035:
9036:
9037:
9038:
9039: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Suurtorin alueen
9040: rakennusten peruskorjaukseen Turussa
9041:
9042:
9043: Eduskunnalle
9044:
9045: Turun Vanha Suurtori on jo 1300-luvulla ol- naisuuteen sisällytetty Raatihuoneen, Brinkka-
9046: lut merkittävä kauppa- ja kulttuuriteiden koh- lan ja Hjeltin talojen lisäksi myös Brahen talo
9047: tauspaikka. Turku on aina 1800-luvun alkuun (nyk. sosiaalikeskus) sekä Katedralskolanin si-
9048: asti ollut Ruotsin itäisen maakunnan, nykyisen vurakennuksia, jotta Suurtorilta Rettigin palat-
9049: Suomen, hallinnollinen ja sivistyksellinen kes- sille johtava keskiaikainen Luostarin Välikatu
9050: kus. Turun kaupungin keskuksena on suurpa- voitaisiin avata ja sen varrelle sijoittaa taide-
9051: loon v. 1827 saakka ollut Raatihuoneentori, ny- käsityöpajoja ja putiikkeja. Brahen taloon on
9052: kyinen Vanha Suurtori, ympäröivine rakennuk- tarkoitus sijoittaa mm. Lasten kulttuurikeskus,
9053: sineen. Rakennukset sijoittuvat vielä nykyisin- muita kultturitiloja ja kulttuuriravintola Teini.
9054: kin näkyvissä olevalle keskiaikaiselle kaupunki- Myös piha- ja torialueet, Aurajoen ranta ja
9055: asemakaavalle. Siinäkin mielessä alue on harvi- joen yli rakennettava Pennisilta kuuluvat kult-
9056: naisuus Suomessa. tuurikeskuksen toimintasuunnitelmiin.
9057: Vanhan Suurtorin ympärille keskittyneet toi- Kulttuurikeskuksen investointikulut seuraa-
9058: minnot ovat olleet edelläkävijöitä Suomessa. vien viiden vuoden aikana ovat noin 31,5 mil-
9059: Alueen nykyinen rakennuskanta edustaa sekin joonaa markkaa.
9060: omaleimaista ja kultturihistoriallisesti merkittä- Vanhan Suurtorin kulttuurikeskus on sekä
9061: vää kokonaisuutta. Alueen kunnostuksen ja merkittävä turkulainen että valtakunnallinen
9062: säilyttämisen tulevia sukupolvia varten tulisi ta- hanke. On edellytettävä myös valtiovallan mu-
9063: pahtua Turun kaupungin ja valtion yhteistyö- kaan tuloa näin arvokkaan kulttuurihankkeen
9064: nä. toteuttamisen rahoittamiseen.
9065: Tietoisena Vanhan Suurtorin alueen arvok- Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioehdotuksessa
9066: kuudesta päätti Turun kaupunginvaltuusto on momentille "Rakennusten entistämisavus-
9067: vuonna 1984, että aluekokonaisuuteen kuuluvat tukset" varattu 4 300 000 markkaa. Määräraha
9068: käytöstä vapautuvat rakennukset kunnostetaan on täysin riittämätön.
9069: ja alueesta muodostetaan ns. harrastus- ja kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9070: tuurikeskus. Valtuusto päätti myös, että Suur-
9071: torin alue ja sen lähiympäristö on säilytettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9072: mahdollisimman muuttumattomana. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9073: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Vanhan markan määrärahan Turun Vanhan
9074: Suurtorin yleissuunnitelmassa, jonka pohjalta Suurtorin alueen rakennusten peruskor-
9075: koko Turun kulttuurikeskuksen rakennus- ja jaukseen.
9076: toiminnallinen suunnitelma on tehty, on koko-
9077:
9078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9079:
9080: Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Hautala
9081: Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos Risto Ahonen
9082: Ensio Laine Liisa Hilpelä
9083: 1989 vp. 1331
9084:
9085: Raha-asia-aloite n:o 1270
9086:
9087:
9088:
9089:
9090: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin-
9091: nan palkkauskustannuksiin
9092:
9093:
9094: Eduskunnalle
9095:
9096: Kulttuuritoimintalain toimimisen edellytyk- Kulttuuritoimen virat perustetaan kunnissa
9097: senä on kunnallisen tason kulttuurihallinto. nykyisin useimmiten valtionosuusehdolla. Ny-
9098: Vuosina 1982-1983 valtion tulo- ja menoar- kyisen valtionosuusvirkojen perustamisaikatau-
9099: vioon sisältyi vuosittain varat 60 kulttuuritoi- lun mukaisesti viimeiset kunnat saisivat valtion-
9100: men pääviran valtionosuutta varten. Sen jäl- osuusvirkoja vasta pitkälti 3. vuosituhannella.
9101: keen kunnallisen tason kultturihallinnon luomi- Aikataulu on aivan liian hidas ja epäoikeuden-
9102: nen on olennaisesti hidastunut. Viime vuosina mukainen niille kunnille, joiden kulttuuritoi-
9103: valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain sisäl- men kehitys muihin kuntiin nähden hidastuu
9104: tynyt määräraha vain n. 10 uuden pääviran pe- kulttuuritoimesta vastaavan ja sitä kunnassa
9105: rustamista varten. Vuodelle 1989 annettiin mää- koordinoivantoimihenkilön puuttumisen vuok-
9106: rärahat 4 pääviran ja 4 muun viran valtion- si. Vuodelle 1990 budjettiin tulisi varata määrä-
9107: osuuksiin. rahat 15 uuden viran valtionosuuksiin.
9108: Kuitenkin kuntien kulttuuritoiminnasta an- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9109: netun lain 5 § ja opetusministeriön sen sovelta- nioittaen,
9110: misesta antamat ohjeet sallivat 333 pääviran ja
9111: 195 sivu- ja yhdistelmäviran perustamisen. Ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9112: luvana vuonna valtionosuuteen oikeutettuja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9113: virkoja on vasta 204, joten valtaosa kunnista on 29.90.30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
9114: vielä järjestelmän ulkopuolella. Vuoden 1990 kuntien kulttuuritoiminnan palkkaus-
9115: tulo- ja menoarviossa ei esitetä lainkaan uusia kustannuksiin.
9116: kulttuuritoimen virkoja.
9117:
9118: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9119:
9120: Heli Astala Claes Andersson Esko Helle
9121: 1332 1989 vp.
9122:
9123: Raha-asia-aloite n:o 1271
9124:
9125:
9126:
9127:
9128: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin-
9129: nan tukemiseen
9130:
9131:
9132: Eduskunnalle
9133:
9134: Kulttuuritoimintalain 5 §:n mukaan kunta Erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa
9135: voi saada valtionosuutta paikallisen kulttuuri- oleville kunnille ei ole mahdollista kunnallisve-
9136: toiminnan järjestämisestä ja tukemisesta aiheu- rotuksen kautta saavuttaa riittävää kulttuuri-
9137: tuviin kustannuksiin valtion tulo- ja menoar- palvelujen tasoa.
9138: viossa vahvistetun enimmäismäärän kutakin On ryhdyttävä pikaisiin toimiin kulttuuritoi-
9139: kunnassa henkikirjoitettua asukasta kohti. mintalain 5 §:n mukaisen paikallisen kulttuuri-
9140: Kun kulttuuritoimintalaki tuli voimaan vuon- toiminnan järjestämiseen ja tukemiseen tarkoi-
9141: na 1981, tämä enimmäismäärä oli 3 markkaa ja tetun, valtionosuuteen oikeuttavien kustannus-
9142: suunnitelmien mukaan sen piti nousta jo vuon- ten ylärajan saattamiseksi nopeasti muiden va-
9143: na 1982 5 markkaan. paa-aikatoimen osa-alueiden saamalle tasolle,
9144: Tuen kehitys ei kuitenkaan ole ollut odotus- aluksi 10 markkaan kutakin kunnassa edelli-
9145: ten mukaista. Vuonna 1987 valtionosuutta senä vuotena henkikirjoitettua asukasta kohti.
9146: myönnettiin vasta 6 markan enimmäismenoihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9147: kutakin kunnassa henkikirjoitettua asukasta nioittaen,
9148: kohti. Vuonna 1988 kyseinen määräraha oli 7
9149: markkaa asukasta kohti, vuonna 1989 8,5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9150: markkaa. Vuodelle 1990 esitetään 9 markkaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9151: Toiminnalliset tarpeet huomioon ottaen tuki on 29.90.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9152: riittämätön. Vastaava summa urheilun puolella kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
9153: on 23 markkaa asukasta kohden.
9154:
9155: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9156:
9157: Heli Astala Claes Andersson Esko Helle
9158: 1989 vp. 1333
9159:
9160: Raha-asia-aloite n:o 1272
9161:
9162:
9163:
9164:
9165: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion yksivuotisten tai-
9166: teilija-apurahojen lisäämiseen
9167:
9168:
9169: Eduskunnalle
9170:
9171: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- aiheutuvien velkojen rasittamille taitelijoille
9172: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer-
9173: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Kol-
9174: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten mivuotisten apurahojen määrä ei ole vuosiin
9175: apurahojen määrä on 112 aikaisemman 110 kasvanut. Taiteilijajärjestöt katsovat, että val-
9176: apurahan sijasta. Kolmivuotisten apurahojen tion vuotta 1990 koskevaan tulo- ja menoar-
9177: määrään ei ole esitetty korotusta. Esitetyt kaksi vioon tulee varata määräraha, joka vastaa yh-
9178: uutta lyhytaikaista apurahaa eivät paranna ti- teensä 10 uuden yksivuotisen taiteilija-apura-
9179: lannetta mainittavasti. han kustannuksia.
9180: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9181: nimenomaan nuorille taiteenharjoittajille. Vii- nioittaen,
9182: me vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet naut-
9183: timaan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9184: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
9185: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- 29.90.51 lisäyksenä 544 000 markkaa,
9186: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoitta- tarvittaessa budjettiperusteisesti, käytet-
9187: jille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus li- täväksi kahdeksan yksivuotisen taitei-
9188: säopintoihin tai työskentelyyn apurahan turvin. lija-apurahan myöntämiseen.
9189: Opintolainojen ja työvälineiden hankkimisesta
9190:
9191: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9192:
9193: Heli Astala Claes Andersson
9194: 1334 1989 vp.
9195:
9196: Raha-asia-aloite n:o 1273
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien taidetoimikun-
9202: nille taiteen edistämiseen
9203:
9204:
9205: Eduskunnalle
9206:
9207: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- otetaan huomioon kunnallisen kulttuuritoimin-
9208: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja nan tuen alimitoitus, taiteilijajärjestöt katsovat,
9209: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi että valtion vuotta 1990 koskevaan tulo- ja me-
9210: 20 000 000 markkaa läänien taidetoimikuntien noarvioon tulee varata 3 000 000 markan lisä-
9211: käytettäväksi taiteen edistämiseen. Esitetty määräraha läänien taidetoimikuntien käyttöön.
9212: 2 000 000 markan lisäys edelliseen vuoteen ver- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9213: rattuna on riittämätön. nioittaen,
9214: Alueellisen kulttuuritoiminnan kehittäjinä ja
9215: erityisesti nuorten taiteenharjoittajien työn tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9216: kijoina läänien taidetoimikunnat tasapainotta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9217: vat valtakunnallisen kulttuuripolitiikan väistä- 29.90.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
9218: mätöntä pääkaupunkikeskeisyyttä. Kun lisäksi läänien taidetoimikuntien käytettäväksi.
9219:
9220: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9221:
9222: Heli Astala Claes Andersson
9223: 1989 vp. 1335
9224:
9225: Raha-asia-aloite n:o 1274
9226:
9227:
9228:
9229:
9230: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi kirjallisuu-
9231: den julkaisutukeen
9232:
9233:
9234: Eduskunnalle
9235:
9236: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- Taiteilijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kor-
9237: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja keatasoisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa
9238: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi tuetaan valtion varoin. Valtion tuki on usein ai-
9239: 500 000 mk käytettäväksi kirjallisuuden julkai- noa mahdollisuus kokeilevan, ei-kaupallisen
9240: sutukeen. Määrärahan tarkoituksena on luoda kirjallisuuden julkaisemiselle. Tässä mielessä
9241: edellytykset sellaisen korkeatasoisen kirjallisuu- tuella on huomattava kirjallisuutta uudistava ja
9242: den julkaisemiselle, joka ei ole kaupallisesti elävöittävä vaikutus. Kirjallisuuden julkaisutu-
9243: kannattavaa. keen varattavan määrärahan tulee olla määräl-
9244: Kaupallisesti kannattamattoman korkeata- tään niin suuri, että sen avulla on mahdollista
9245: soisen kirjallisuuden julkaisutoiminnalle tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin kirjallisuuden jul-
9246: taata edellytykset. Ehdotetun uuden määrära- kaisemiseksi.
9247: han ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9248: merkki myönteisestä kehityksestä. Määrärahan nioittaen,
9249: suuruus on kuitenkin riittämätön kustannus-
9250: toiminnan kuluihin nähden. Opetusministeriö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9251: onkin ehdottanut määrärahan suuruudeksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9252: 1 000 000 markkaa. Tämä määrä, joka sekin luo 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa
9253: mahdollisuudet ainoastaan hyvin suppeaan jul- käytettäväksi kirjallisuuden julkaisutu-
9254: kaisutoimintaan, vastaa paremmin sitä kuluta- keen.
9255: soa, jota kustannustoiminta maassamme edus-
9256: taa.
9257: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9258:
9259: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
9260: 1336 1989 vp.
9261:
9262: Raha-asia-aloite n:o 1275
9263:
9264:
9265:
9266:
9267: Astala ym.: Määrärahojen osoittamisesta tea!teri- ja tanssiryh-
9268: mien tukemiseen
9269:
9270:
9271: Eduskunnalle
9272:
9273: Teatteri- ja tanssiryhmät ovat kahden vuosi- sen kaksi merkittävintä osatekijää ovat valtion
9274: kymmenen ajan rikastaneet ja täydentäneet myöntämät avustukset ja omat pääsylipputulot.
9275: suomalaisen teatterin kokonaisuutta. Ne ovat Ryhmien kotikunnat ovat epäsuorasti aina luo-
9276: erikoistuneet tekemään taiteellisesti ja toimin- kitelleet ryhmät valtakunnallisiksi teattereiksi
9277: nallisesti joustavaa ja liikkuvaa puhe-, tanssi-, niiden runsaan kiertuetoiminnan vuoksi eivätkä
9278: musiikki- ja nukketeatteria erityisesti lapsille ja ole tahtoneet tukea niitä laitosteatteritasoa vas-
9279: nuorille, mutta myös aikuisyleisölle ja erilaisille taavasti.
9280: vähemmistöille. Teatteri- ja tanssiryhmien saama valtionavus-
9281: Laajalla kiertuetoiminnallaan eri puolilla tus ei ole koskaan vastannut niiden teatterikas-
9282: maata sekä tavoitteellisella uudella kotimaisella vatuksellista ja toiminnallista merkitystä, saa-
9283: ohjelmistonaan ryhmät ovat kyenneet luomaan tikka ryhmien omia taiteellisia ja taloudellisia
9284: kiinteän ja aktiivisen yleisösuhteen monenlai- kehitystarpeita. Ryhmien saama valtionavustus
9285: siin väestöryhmiin. Ahkeran kansainvälisen vie- on laskenut suhteellisesti koko 1980-luvun ajan
9286: railutoiminnan ansiosta ne ovat luoneet kuvaa siitäkin huolimatta, että teattereiden valtion-
9287: tämän päivän suomalaisesta teatterista maail- osuustyöryhmä esitti vuonna 1983 muistiossaan
9288: malla. miljoonan markan perusteltua tasokorotusta
9289: Varsin vaikeista taloudellisista olosuhteistaan teatteriryhmille vuoden 1984 budjettiin. Tämä
9290: huolimatta ryhmät ovat pitäneet yllä korkeaa tasokorotus on toistuvasti jäänyt muiden teatte-
9291: ammatillista tasoa alansa ammattikoulutuksen rialan uudishankkeiden jalkoihin (alueteatteri-
9292: saaneiden tai pitkään ammatissa olleiden teatte- järjestelmä, valtakunnalliset lastenteatterit jne.).
9293: rintekijöiden ja tanssijoiden voimin. Valtionavustuksen kehittymättömyys on nos-
9294: Kuluvan vuosikymmenen loppupuolella on tanut ryhmien oman tulosvastuun kohtuutto-
9295: syntynyt teatteriryhmäliikkeen uusi, voimakas man suureksi tulonmuodostuksessa muihin
9296: aalto ja toinen sukupolvi. On syntynyt lukuisia teatterityyppeihin, alhaisiin lipunhintoihin ja
9297: uusia ja virkeitä teatteri- ja tanssiryhmiä, jotka pieniin henkilökuntiin nähden. Se on pakotta-
9298: jo vakiintuneiden ohella uudistavat suomalaista nut ryhmät äärimmäiseen kustannusten karsi-
9299: teatteria ja tanssia ja tuovat niille uutta, nuorta miseen kaikilla lohkoilla (henkilökuntamäärät,
9300: yleisöä. tuotantojen fyysiset edellytykset, tilat, kiertue-
9301: Valtionavustuksen piirissä olevat teatteri- ja järjestelyt jne.), johtanut samapalkkaisuuteen
9302: tanssiryhmät vastaavat 12-15 OJo:sta koko perustuvan palkkatason jälkeenjääneisyyteen
9303: maan esityskerroista ja yleisöstä. Toiminta ta- muuhun teatterikenttään nähden ja tehnyt
9304: pahtuu 75-prosenttisesti kiertueilla eri puolilla työntekijöiden eläketurvan järjestämisen mah-
9305: Suomea. Vain harvoilla ryhmillä on oma esitys- dottomaksi.
9306: tila; nekin, joilla sellainen on, kiertävät run- On erityistä syytä olla huolissaan teatteriryh-
9307: saasti kotinäyttämötoiminnan ohella. Lasten- mien valtionavun kehityksestä tulevan teatteri-
9308: ja nuortenohjelmisto muodostaa 75% ryhmien lain puitteissa. Lakisääteinen valtionosuus las-
9309: yhteisestä esitystoiminnasta ja yleisöstä. Ne vas- ketaan lakiesityksen mukaan keskimääräisistä
9310: taavatkin 45 prosentista koko maan lasten-, käyttökustannuksista työntekijää kohden ja
9311: nuorten- ja nukketeatteritoiminnasta ja 34 pro- kantokykyluokan mukaan. Pienillä henkilö-
9312: sentista sen katsojakunnasta vuosittain. kunnilla toimiville ja Etelä-Suomeen kotipai-
9313: Teatteri- ja tanssiryhmien tulonmuodostuk- koittain keskiHyville teatteri- ja tanssiryhmille
9314: 1989 vp. - RA n:o 1275 1337
9315:
9316: tämä laskutapa merkitsee varsin pientä valtion- ta ei ryhmissä pystytä alueteattereiden tavoin
9317: osuutta. Nykyiseen valtionosuustasoonkin näh- korvaamaan erityisellä ns. rasitelisällä.
9318: den se merkitsee sitä, että puolet ryhmien saa- Tanssiryhmien viime vuosina saamien val-
9319: mista avustuksista on täydennettävä harkinnan- tionavustusten kehitys on ollut suhteellisesti ot-
9320: varaisella tuella. taen suotuisaa. Se on nostanut valtionavustuk-
9321: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- sen piirissä jo olevien tanssiryhmien valtion-
9322: le 1990 esitetään teatteriryhmien tukemiseen avustuksen tasoa lähemmäksi puheteatterikent-
9323: 3 800 000 mk. Summa on markkamääräisesti tää. Kuitenkin myös tanssin alalla on vakiintu-
9324: täsmälleen sama kuin vuonna 1984. Myös sen nutta tanssityötä tekeviä ryhmiä, joita ei ole
9325: jakajien lukumäärä on sama. Kuluvana vuonna katsottu määrärahan kasvun niukkuuden vuok-
9326: - kuten myös vuonna 1984 - tältä momentilta si voitavan ottaa valtionavustuksen piiriin.
9327: sai avustusta 14 teatteriryhmää, joista puolet ''Lyhytaikaisilla ammattiteatterikokeilumää-
9328: (7 ryhmää) sai valtion toiminta-avustusta 30 000 rärahoilla" on ollut taiteellisesti innovatiivinen
9329: mk tai sitä vähemmän. Näin pienet valtionavus- vaikutus teatterielämään. Niiden puitteissa on
9330: tukset ympärivuotisesti ammattimaista teatteri- tehty normaalista teatterin tuotantoajattelusta
9331: toimintaa harjoittaville ryhmille ovat pikemmin poikkeavia ja kokeellisempia esityksiä, jotka
9332: kuriositeetti kuin tosi tukitoimi. Paine uusien usein kokeilevat myös eri taiteenalojen rajojen
9333: ryhmien pääsemiseksi momentin piiriin on li- ylittämistä. Tältä momentilta saavat tukensa
9334: säksi suuri. Viime vuosina uusien jakajaryh- kaikki ne hankkeet, jotka eivät ole järjestäyty-
9335: mien tulo valtionavustuksen pariin on tapahtu- neet sellaiseen muotoon, että ne saisivat sään-
9336: nut vanhojen, jo vakiintuneempien ryhmien nöllistä valtionavustusta. Siksi tällaisten määrä-
9337: kustannuksella, joiden toiminta-avustuksen rahojen lisäämisen tulee olla valtiovallan erityi-
9338: vuosikehitys ei ole pysynyt edes inflaatiokehi- sessä intressissä.
9339: tyksen tasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9340: Valtion tulo- ja menor.rviossa vuodelle 1990 nioittaen,
9341: esitetään teatteriryhmien kiertuetukeen ja laite-
9342: hankintoihin 750 000 mk. Se merkitsee kuluvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9343: vuoden lisäavustuksen huomioon ottaen vähen- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9344: nystä 30000 mk (3,8 OJo). Tuki kohdistuu välit- 29.90.52 1 500 000 markkaa teatteriryh-
9345: tömiin kiertuekuluihin, kuten matka-, kulje- mien tukemiseen, 500 000 markkaa teat-
9346: tus-, majoitus-, kiertuevälineistö- ja päiväraha- teriryhmien kiertuetukeen ja laitehan-
9347: kustannuksiin. Niiden välittömät menoerät kintoihin, 300 000 markkaa säännölli-
9348: ovat jatkuvasti kohonneet. Verouudistuksen si- sesti toimivien tanssiryhmien tukemi-
9349: sältämä päivärahojen verollisuus koskee erit- seen, 200 000 markkaa tanssiryhmien
9350: täin kipeästi kiertuetyötä tekeviä teatteri- ja kiertuetukeen ja 100 000 markkaa lyhyt-
9351: tanssiryhmiä. Kiertuetuki ei muutenkaan riitä aikaisia ammattiteatterikokeiluja var-
9352: täysimääräisesti kattamaan mainittuja kuluja. ten.
9353: Työntekijöille kiertämisen aiheuttamaa rasitet-
9354:
9355: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9356:
9357: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
9358: Aino Pohjanoksa Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
9359: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Vappu Säilynoja
9360: Eero Paloheimo
9361:
9362:
9363:
9364:
9365: 9 290089P
9366: 1338 1989 vp.
9367:
9368: Raha-asia-aloite n:o 1276
9369:
9370:
9371:
9372:
9373: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen elokuva-,
9374: televisio- ja videotuotannon ja -jakelun edistämiseen
9375:
9376:
9377: Eduskunnalle
9378:
9379: Audiovisuaalinen viestintä on noussut keskei- hittyminen varmistetaan, toimenpiteiden tulee
9380: seen asemaan kulttuurikehityksessä. Viestintä ulottua pitkälle aikavälille.
9381: tuo kulttuurin jokaisen kansalaisen ulottuville Kehittämisohjelman tulo- ja menoarviota
9382: ja luo näin tulevien sukupolvien kulttuurin pe- koskeva ehdotus on laadittu viiden vuoden ai-
9383: rustaa. Teknisen kehityksen antamat mahdolli- kavälille. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
9384: suudet kansainvälisen ohjelmatarjonnan voi- alkavat vuodesta 1990, jolloin tuotannon ja ja-
9385: makkaaseen kasvuun voivat johtaa kansallisten kelun uusi rahoitus olisi 45 miljoonaa markkaa.
9386: kulttuurien yhdenmukaistumiseen ja köyhtymi- Vuonna 1994 saavutetaan lopullinen tavoiteta-
9387: seen. Oman kulttuurin erityislaadun säilyttämi- so, 200 miljoonan markan vuotuisen uuden ra-
9388: nen ja kehittäminen on välttämätöntä. hoituksen kokonaismäärä.
9389: Vuonna 1987 asetettiin viestintäkulttuuritoi- Vuoden 1990 budjettiesityksessä ehdotetaan
9390: mikunta tekemään kulttuuripoliittista perussel- "Kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuo-
9391: vitystä joukkoviestinnän alan kysymyksistä, tannon ja -jakelun tukemiseen" 31500000
9392: erityisesti arvioimaan viestintäkehityksen kult- markkaa. Vuoden 1989 budjetti sisälsi
9393: tuurivaikutukset ja suunnittelemaan lähivuo- 21 000 000 markan määrärahan "Kotimaisen
9394: sien kulttuuripoliittisia toimenpiteitä viestintä- elokuvan tuotantotukeen".
9395: kulttuurin alalla. Viestintäkulttuuritoimikunnan ehdotus 45
9396: Toimikunta korostaa, että kotimainen audio- miljoonan markan tuotannon ja jakelun tuke-
9397: visuaalinen ohjelmatuotanto on merkittävä osa miseen uudesta rahoituksesta ei toteudu. Vuo-
9398: kansallista kulttuuria. Joukkoviestimien avulla den 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä tulisi ra-
9399: saavutetaan perinteisiä eläviä taide-esityksiä ja hoitusta lisätä 34 500 000 markkaa.
9400: kulttuurilaitoksia huomattavasti laajempi ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9401: sö. Audiovisuaalisten ohjelmien tuottaminen nioittaen,
9402: on kuitenkin kallista.
9403: Toimikunta ehdottaa elokuva-, televisio- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9404: videotuotannon ja -jakelun kehittämisohjel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9405: maa, joka toteutettaisiin valtion tulo- ja meno- 29.90.52 lisäyksenä 34 500 000 markkaa
9406: arvioon otettavilla uusilla määrärahoilla audio- kansallisen elokuva-, televisio- ja video-
9407: visuaalisen tuotannon ja jakelun edistämiseen. tuotannon ja -jakelun edistämiseen.
9408: Jotta audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun ke-
9409:
9410: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9411:
9412: Heli Astala Anna-Lösa Jokinen Asko Apukka
9413: Timo Laaksonen Esko Helle Raila Aho
9414: Pauli Uitto Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
9415: Claes Andersson Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
9416: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
9417: 1989 vp. 1339
9418:
9419: Raha-asia-aloite n:o 1277
9420:
9421:
9422:
9423:
9424: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta turkulaisen Aurinko-
9425: baletin toiminnan tukemiseen
9426:
9427:
9428: Eduskunnalle
9429:
9430: Tanssitaiteen nopea kasvu on kulttuuriken- kantamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoi-
9431: tän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut mintaedellytysten puutteellisuudesta, mikä kos-
9432: viimeisten vuosikymmenien aikana virallisen kee rahoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä
9433: aseman muiden taidemuotojen rinnalla harras- harjoitus- ja esiintymistiloja.
9434: teena, ammattina ja näyttämötaiteen osana. Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt
9435: Suomeen on syntynyt Kansallisbaletin ulkopuo- maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk-
9436: lelle merkittäviä säännöllistä näyttämötoimin- sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatteri-
9437: taa harjoittavia ammattitanssiteattereita. Varsi- lain piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä
9438: nais-Suomessa toimiva turkulainen Aurinkoba- Suomen tanssitaiteilijain liitto että valtion tans-
9439: letti on yksi näistä, ja se on ainoa pääkaupunki- sitaidetoimikunta. Tehty aloite ei ole kuiten-
9440: seudun ulkopuolella toimiva ammattitanssiteat- kaan edennyt opetusministeriössä yhdistyksen
9441: teri. toivomalla tavalla, joten Aurinkobaletin kehi-
9442: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa tyksen turvaavat perusratkaisut ovat vielä to-
9443: ja hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan teutumatta.
9444: ole edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9445: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo-
9446: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9447: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9448: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä het- 29.90.52 400 000 markkaa säännölli-
9449: kellä Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 14 sesti toimivien tanssiryhmien tukemi-
9450: henkilöä ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katso- seen Varsinais-Suomessa toimivan Au-
9451: jaa. rinkobaletin toimintaedellytysten tur-
9452: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä vaamiseksi.
9453: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu
9454:
9455: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9456:
9457: Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jukka Roos
9458: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Liisa Hilpelä
9459: Tapio Holvitie Risto Ahonen
9460: 1340 1989 vp.
9461:
9462: Raha-asia-aloite n:o 1278
9463:
9464:
9465:
9466:
9467: Astala: Määrärahan osoittamisesta taiteen alan tutkimus- ja
9468: julkaisutoiminnan tukemiseen
9469:
9470:
9471: Eduskunnalle
9472:
9473: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- julkaiseminen. Nykyisin käytettävissä oleva
9474: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja määräraha ei ole riittävä edes tutkimusten suo-
9475: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi rittamiseen, puhumattakaan niiden julkaisemi-
9476: 800 000 mk taiteen alan tutkimus- ja julkaisu- sesta. Tutkimustulosten tulisi kuitenkin olla
9477: toimintaan. Puheena olevalla määrärahalla ka- kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen käytettävis-
9478: tetaan taiteen keskustoimikunnan harjoitta- sä. Taiteilijajärjestöt katsovat taiteen keskus-
9479: masta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheu- toimikunnan tavoin, että puheena olevaa mää-
9480: tuvat kulut. rärahaa on tuntuvasti korotettava.
9481: Ehdotettu määräraha on riittämätön taiteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9482: keskustoimikunnan harjoittaman tutkimustoi- taen,
9483: minnan laatuun ja luonteeseen nähden. Taiteen
9484: keskustoimikunta on ainoa laitos maassamme, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9485: jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9486: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojek- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
9487: tit ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja käytettäväksi taiteen alan tutkimus- ja
9488: kulttuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä julkaisutoiminnan tukemiseen.
9489: tärkeää kuin tutkimusten tekeminen on niiden
9490:
9491: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9492:
9493: Heli Astala
9494: 1989 vp. 1341
9495:
9496: Raha-asia-aloite n:o 1279
9497:
9498:
9499:
9500:
9501: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulutus-
9502: ja neuvontatoiminnan kehittämiseen
9503:
9504:
9505: Eduskunnalle
9506:
9507: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- sekä muiden graafisten järjestöjen kanssa ohja-
9508: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- ten paikallislehtien palveluksessa olevia myös
9509: joita. Ne ovat perinteisesti myös merkittäviä näiden järjestämään koulutukseen.
9510: kouluttajia sekä alalla toimivien jatko- ja täy- Liiton palveluihin kuuluu järjestää myös
9511: dennyskouluttajina että lehtialalle aikovien työ- kouluttajia ja koulutusmateriaalia lehtien käyt-
9512: paikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen tar- töön lehtitalokohtaisessa koulutuksessa. Sa-
9513: joajina. Koska viestintävälineiden määrä li- moin liiton tehtäviin kuuluu yleinen jäsenleh-
9514: sääntyy ja niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, tien neuvonta ja konsulttipalvelujen välittämi-
9515: kilpailevat viestintävälineet entistä enemmän nen.
9516: myös koulutetusta työvoimasta ja panostavat Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
9517: enenevässä määrin henkilöstönsä kouluttami- neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta
9518: seen. Tämä kehitys, kasvava kysyntä ammatti- 1977 lähtien. Vuoden 1987 valtion tulo- ja me-
9519: taitoisesta työvoimasta, merkitsee sitä, että pai- noarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettiin
9520: kallislehdistön rooli alalle tulevien ensivaiheen 80 000 mk, mutta määräraha nousi eduskunnas-
9521: kouluttajana kasvaa. sa 130 000 markkaan. Vuosina 1988 ja 1989
9522: Paikallislehtien Liittoon kuuluvat 169 lehteä määräraha oli jälleen 80 000 mk. Vuoden 1990
9523: työllistävät noin parituhatta henkeä, heistä toi- tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on
9524: mittajia on noin 600. Liitto järjestää jäsenleh- ehdotettu edelleen ainoastaan 80 000 markkaa.
9525: tiensä henkilöstöryhmille koulutusta, johon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9526: vuosittain osallistuu 300-400 henkilöä pää- nioittaen,
9527: asiassa kahden päivän mittaisiin koulutustilai-
9528: suuksiin. Tämän vakiintuneet muodot saavutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9529: neen lyhytkurssitoiminnan lisäksi liitto käynnis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9530: tää v. 1990 paikallislehtiyritysten johdolle rää- 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa,
9531: tälöityä koulutusta, jossa kurssin kesto on yh- jotta voitaisiin turvata paikallislehtien
9532: deksän työpäivää toteutettuna kolmessa eri jak- koulutus- ja neuvontatoiminnan määrä
9533: sossa. ja laatu ja jotta sitä voitaisiin edelleen
9534: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- kehittää paikallislehtien kehitystarpeita
9535: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli- vastaavasti.
9536: opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten
9537:
9538: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9539:
9540: Heli Astala Pekka Leppänen
9541: 1342 1989 vp.
9542:
9543: Raha-asia-aloite n:o 1280
9544:
9545:
9546:
9547:
9548: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen kulttuuri-
9549: ja julkaisutoimen tukemiseen
9550:
9551:
9552: Eduskunnalle
9553:
9554: Budjetin momentille 29.99.50 on ehdotettu mahdollisuuksia. Korostamme vielä, ettei mie-
9555: saamenkielisen kulttuuri- ja julkaisutoimen tu- tinnön esityksistä ole varaa tinkiä, koska se läh-
9556: kemiseen 450 000 markkaa. Saamelaiskulttuuri- tee mielestämme liian alhaiselta tasolta. Uts-
9557: toimikunnan mietinnössä ehdotetaan, että ope- joella toimiva saamelaisyhdistys Sami Siida ry.
9558: tusministeriön pääluokkaan otetaan erityinen esittää, että saamelaisen kulttuuri- ja julkaisu-
9559: saamelaistaiteen ja muun saamelaiskulttuurin toimen tukemiseen tarkoitettua määrärahaa ko-
9560: edistämiseen tarkoitetuun määräraha, joka rotettaisiin vähintään 500 000 markalla.
9561: vuonna 1988 olisi 800 000 markkaa ja kasvaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9562: niin, että vuonna 1991 määrärahan suuruus oli- nioittaen,
9563: si 1,55 miljoonaa markkaa.
9564: Mikäli saamelaiskulttuuritoimikunnan mie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9565: tintö aiotaan toteuttaa, olisi kohdan 29.99.50 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9566: määrärahaa korotettava niin, että mietintöä kä- 29.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
9567: siteltäessä oltaisiin lähempänä siinä esitettyjä saamenkielisen kulttuuri- ja julkaisutoi-
9568: määriä. Tämä auttaisi mietinnön toteutumisen men tukemiseen.
9569:
9570: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9571:
9572: Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anna-Liisa Jokinen
9573: Asko Apukka Claes Andersson Arvo Kemppainen
9574: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
9575: 1989 vp. 1343
9576:
9577: Raha-asia-aloite n:o 1281
9578:
9579:
9580:
9581:
9582: Astala: Määrärahan osoittamisesta työväen- ja seurantalojen kor-
9583: jaukseen
9584:
9585:
9586: Eduskunnalle
9587:
9588: Hallitus esittää vuoden 1990 budjettiin mo- Talojen korjaaminen on arvokas pilari kan-
9589: mentille 29.99.51 "Avustus työväen- ja seuran- sallisen kulttuurimme ja rakennushistoriamme
9590: talojen korjaukseen" vain 16 miljoonaa mark- säilyttämisessä. Siksi määrärahaa tulisi lisätä.
9591: kaa. Summa on sama kuin vuodelle 1989. Mää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9592: rärahaesitys on riittämätön. Sitä tulisi lisätä 5 taen,
9593: miljoonalla markalla.
9594: Avustusta haki vuodelle 1989 kaikkiaan 134 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9595: työväentaloa yhteensä noin 14,5 milj. markan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9596: edestä. Avustusta jaettiin 91 talolle 5 970 000 29.99.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9597: markkaa. Tähän mennessä on avustuksia saa- työväen- ja seurantalojen korjaukseen.
9598: nut lähes 400 työväentaloa. Valtion avustustoi-
9599: minnan piirissä on yli puolet työväentaloista.
9600:
9601: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9602:
9603: Heli Astala
9604: 1344 1989 vp.
9605:
9606: Raha-asia-aloite n:o 1282
9607:
9608:
9609:
9610:
9611: Astala: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Turun piirin konekor-
9612: jaamon rakentamiseen
9613:
9614:
9615: Eduskunnalle
9616:
9617: TVL:n konekorjaamon uudisrakennusta on on varattu 4 milj. markkaa. Se on riittämätön
9618: odotettu Turussa jo useita vuosia. Tie- ja vesi- rakentamisen aloittamiseen. Siksi määrärahaa
9619: rakennuslaitoksen Turun piiri on useaan ottee- on lisättävä vähintään miljoonalla markalla.
9620: seen esittänyt huolestumisensa korjaamohank- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9621: keen siirtymisestä. Piirin konekaluston, mu- taen,
9622: kaan lukien laaja lauttakalusto, taloudellinen
9623: kunnossapito kärsii ja kaluston toimintavar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9624: muus vaarantuu, mikäli uuden korjaamon ra- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9625: kentamista vielä lykättäisiin. 31.24. 74 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
9626: Valtion vuoden 1988 budjetissa varattiin 1 TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra-
9627: milj. markkaa konekorjaamon suunnitteluun. kentamisen aloittamiseen.
9628: Tämän vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen
9629:
9630: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9631:
9632: Heli Astala
9633: 1989 vp. 1345
9634:
9635: Raha-asia-aloite n:o 1283
9636:
9637:
9638:
9639:
9640: Astala: Määrärahan osoittamisesta vastaanottovaraston rakenta-
9641: miseksi valtakunnallisen tiemuseon yhteyteen Raisiossa
9642:
9643:
9644: Eduskunnalle
9645:
9646: TVH on vuonna 1980 päättänyt valtakunnal- ei ole nimeltä mainittu Raision tiemuseohanket-
9647: lisen tiemuseon perustamisesta Raisioon. ta eikä sille ole esitetty erillistä määrärahaa. Jo
9648: Maanvaihto valtion kanssa on suoritettu 1983. aloitettu hanke pitäisi suunnitelmien mukaisesti
9649: Eduskunta on myöntänyt vuosien 1983, 1985 ja toteuttaa. Se edellyttää määrärahojen myöntä-
9650: 1986 budjeteissa hankkeeseen yht. 800 000 mistä.
9651: markkaa. Liikenneministeriö on vahvistanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9652: museon 1 vaiheen suunnitelman v. 1985. Tämä taen,
9653: vaihe on toteutettu. II vaihe on vahvistettu v.
9654: 1986. Se sisältää n. 300 neliömetrin suuruisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9655: vastaanottovaraston. Kustannusarvio on n. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9656: 600 000 markkaa. Tätä vaihetta ei ole toteutet- 31.24. 74 lisäyksenä 600 000 markkaa
9657: tu. Koko hankkeen kustannus on n. 16 miljoo- vastaanottovaraston rakentamiseksi val-
9658: naa markkaa. takunnallisen tiemuseon yhteyteen Rai-
9659: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioehdotuksessa siossa.
9660: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9661:
9662: Heli Astala
9663: 1346 1989 vp.
9664:
9665: Raha-asia-aloite n:o 1284
9666:
9667:
9668:
9669:
9670: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielistä ohjelma-
9671: toimintaa palvelevan oman ulaverkon rakentamista varten
9672:
9673:
9674: Eduskunnalle
9675:
9676: Saamenkieliset ohjelmat on lähetetty 1.2. Koska sekä Saamelaisradion että Lapin ra-
9677: 1988 lähtien saamelaisalueella kolmannessa ase- dion ohjelmat ovat edelleenkin lisääntymässä,
9678: maryhmässä. Uuden asemaryhmän valmistumi- ei niille ole löydettävissä muuta ratkaisua kuin
9679: nen mahdollisti saamenkielisten radio-ohjel- neljännen ulaverkon rakentaminen Ylä-Lapin
9680: mien lisäämisen. Kuluvana toimintavuonna alueelle.
9681: saamenkielisiä ohjelmia lähetetään 540 tuntia. Lapin alueellinen ohjelmaneuvosto ja saame-
9682: Toimintavuonna 1985/86 lähetysten määrä oli lainen ohjelmaneuvosto esittävät, että kiireelli-
9683: noin 150 tuntia. sesti valmistellaan oman asemaryhmän rakenta-
9684: Kolmannen ulaverkon valmistuminen paransi mista Ylä-Lappiin saamelaisia ohjelmia varten
9685: huomattavasti myös Ylä-Lapin radion palvelu- siten, että uusi asemaryhmä on käyttövalmis
9686: ja. Aiemmin saamelaisohjelmat ja Lapin alue- 1.9.1990
9687: radion aamuohjelmat lähetettiin valtakunnallis- Oy Yleisradio Ab on esittänyt, että valtion
9688: ten ohjelmien päälle, eikä kuuntelijoilla ollut vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon varataan
9689: mahdollisuutta valita samaan aikaan lähetettyä 4 550 000 mk saamenkielistä ohjelmatoimintaa
9690: valtakunnallista vaihtoehtoa. palvelevan oman ulaverkon rakentamista var-
9691: Kolmas ulaverkko valmistui koko Lappiin ten. Määrärahalla hankittaisiin lähettimet ja
9692: vuoden 1987 lopulla. Lapin radion ohjelmat ohjelmansiirtoyhteydet Inarin, Utsjoen, Kari-
9693: siirtyivät kolmanteen verkkoon 1.3.1988. Sa- gasniemen, Vuotson, Kuttasen, Kilpisjärven,
9694: malla Lapin radio kolminkertaisti lähetysaikan- Nuvvuksen, Näätämön, Nuorgamin ja Lam-
9695: sa. Kun toimintavuonna 1986/87 oli ohjelmia maskosken asemille sekä suoritettaisiin tarvitta-
9696: 560 tuntia, lähettää Lapin radio kuluvalla toi- vat muutostyöt.
9697: mintakaudella 1 640 tuntia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9698: Lapin radion päivittäiset lähetysajat ovat
9699: yleensä 5-9 tuntia. Kun samaan aikaan saame- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9700: laisohjelmien määrä on lisääntynyt, on syntynyt 1990 tulo- ja menoarvioon 4 550 000
9701: uusi tilanne: Ylä-Lapissa ei voida kuunnella La- markkaa saamenkielistä ohjelmatoimin-
9702: pin radion lähetyksiä, silloin kun Saamelaisra- taa palvelevan oman ulaverkon rakenta-
9703: diolla on omaa ohjelmaa. miseen.
9704:
9705: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9706:
9707: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
9708: Claes Andersson Per-Henrik Nyman Sakari Valli
9709: Mauri Pekkarinen Reino Paasilinna Marjatta Väänänen
9710: Pentti Lahti-Nuuttila Eva-Riitta Siitonen Tellervo Renko
9711: Heikki Riihijärvi Riitta Järvisalo-Kanerva
9712: 1989 vp. 1347
9713:
9714: Raha-asia-aloite n:o 1285
9715:
9716:
9717:
9718:
9719: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan radan säh-
9720: köistystöiden aloittamiseen
9721:
9722:
9723: Eduskunnalle
9724:
9725: Varsinais-Suomi on jäänyt jälkeen maan ylei- Tavaraliikenteessä pystyy sähköveturi vetä-
9726: sestä kehityksestä sekä ratojen peruskorjauksen mään enemmän kuljetustonneja kuin dieselve-
9727: että niiden sähköistämisen osalta. turi. Tällä on vaikutusta kuljetuskustannuksiin.
9728: Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen tu- Näin Turku voisi kilpailukyvyltään päästä sa-
9729: lee ryhtyä pikaisiin toimiin Turun sataman- maan asemaan jo sähköistettyjen ratojen pääs-
9730: Turun-Toijalan radan sähköistämiseksi. sä olevien satamien kanssa.
9731: Radan sähköistäminen lisää kaukoliikenteen Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on loka-
9732: joustavuutta ja yhteyksien kasvua, kun vetoka- kuussa 1986 jättänyt liikenneministeriölle ja
9733: luston vaihdailta kesken matkaa vältytään. rautatiehallitukselle aloitteen Turun-Toijalan
9734: Henkilöliikenteen kehittäminen ei ole jatkos- radan sähköistäruisestä ja sen aiheuttamista pi-
9735: sa mahdollista, ellei käytössä ole sähköistettyä kaisista toimenpiteistä.
9736: rataa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9737: Sähköistettyä rataverkkoa voidaan pitää taen,
9738: mm. teollisuuden sijoittumista alueelle lisäävä-
9739: nä tekijänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9740: Rata välillä Turun satama-Turku-Toijala 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9741: on tärkein Länsi-Suomen satamia palveleva ra- 31.57.62 4000000 markkaa Turun-
9742: ta, koska Turku on maamme merkittävimpiä Toijalan radan sähköistystöiden aloitta-
9743: matkustaja- ja tavaraliikenteen satamia ja kaik- miseen.
9744: kina talvina varmimmin liikennöitävä.
9745:
9746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9747:
9748: Heli Astala
9749: 1348 1989 vp.
9750:
9751: Raha-asia-aloite n:o 1286
9752:
9753:
9754:
9755:
9756: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien jouk-
9757: koliikenneyhteistyön tukemiseksi
9758:
9759:
9760: Eduskunnalle
9761:
9762: Turun seudulla olisi tarkoituksenmukaisinta myös liikenneministeriöltä. Vuosina 1986-1987
9763: järjestää joukkoliikenne alueen kuntien yhteis- suoritettiin Turun seudulla paikallisjunakokeilu
9764: toimin, koska mm. työssäkäynti ylittää kunta- Piikkiön ja Pernon telakan välillä.
9765: rajat. Muukin liikenne on yleistä. Valtion tulee edistää joukkoliikenteen palve-
9766: Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen lutasoa ja parantaa kuntien yhteistyötä anta-
9767: Turun seudun kuntien yhteisen joukkoliiken- malla asiantuntija-apua ja riittävää taloudellis-
9768: neyhtiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkee- ta tukea.
9769: seen voisivat osallistua mm. Turku, Naantali, Olisi perustettava Turun seudun kuntien toi-
9770: Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Pa- mikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön
9771: rainen. Samalla tulisi selvittää myös VR:n mu- edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteen-
9772: kaantulo yhteistoimintaan. hoito-organisaation perustamista ja käynnistä-
9773: Turun kaupunginhallitus on 26.8.1986 omal- mään monimuotoista kokeilutoimintaa.
9774: ta osaltaan päättänyt jatkaa seudullisen jouk- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9775: koliikennesuunnitelman valmistelemista koko nioittaen,
9776: Turun kaupunkiseudun kannalta. Suunnittelu-
9777: alue kattaa Turun lisäksi ainakin Raision, Kaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9778: rinan, Ruskon ja Liedon. Suunnitelmaan lisä- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
9779: tään mahdollisesti vielä Naantali ja Piikkiö. markkaa Turun seudun kuntien joukko-
9780: Suunnitelman laadintaan on määrä anoa rahaa liikenneyhteistyön tukemiseksi.
9781: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9782:
9783: Heli Astala
9784: 1989 vp. 1349
9785:
9786: Raha-asia-aloite n:o 1287
9787:
9788:
9789:
9790:
9791: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajaviranomaisten
9792: ympäristövalistustoimintaa varten
9793:
9794:
9795: Eduskunnalle
9796:
9797: Eduskunnalle ympäristöpolitiikasta antamas- risotietopankkikokeilun, jossa jaetaan tietoa
9798: saan selonteossa valtioneuvosto totesi, että ym- muun muassa ympäristöstä ja kuluttamisesta.
9799: päristöministeriö panee toimeen ympäristön- Elinkeinohallitus ja ympäristöministeriö ovat
9800: suojelua koskevia valistuskampanjoita yhdessä olleet mukana kokeilussa tiedon tuottajina. On
9801: muun hallinnon ja kansalaisjärjestöjen kanssa. tärkeätä jatkaa kuluttajaviranomaisten yhteistä
9802: Vuodelle 1989 budjettiin myönnetyllä 200 000 ympäristövalistustoimintaa.
9803: markan määrärahalla elinkeinohallitus toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9804: taa kampanjan, jolla kuluttajat pyritään saa- nioittaen,
9805: maan tietoisiksi toimintansa vaikutuksista ym-
9806: päristöön. Kuluttaja tarvitsee tuotteita koske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9807: vaa yksityiskohtaista tietoa. Tuotteita koskeva 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
9808: ympäristövalistus tulee järjestää suunnattuna 32.28.21 lisäyksenä 1 JOO 000 markkaa
9809: eri väestöryhmille. Erityisesti nuoriso voidaan kuluttajaviranomaisten yhteistä ympä-
9810: tavoittaa uusia viestintäkanavia käyttäen. Kan- ristövalistustoimintaa varten.
9811: salaiskasvatuksen Keskus on käynnistänyt nuo-
9812:
9813: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9814:
9815: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
9816: 1350 1989 vp.
9817:
9818: Raha-asia-aloite n:o 1288
9819:
9820:
9821:
9822:
9823: Astala: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentami-
9824: seen Varsinais-Suomeen
9825:
9826:
9827: Eduskunnalle
9828:
9829: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Var-
9830: maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi sinais-Suomen seutukaavaliitto on mm.
9831: useita merkittäviä etuja mm. kansantalouden 28.1.1983 päättänyt kiireellisesti toimeenpanna
9832: kannalta. yhteistoiminnassa Turun kauppakamarin kans-
9833: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämi- sa yrityskyselyn helmi-maaliskuun 1983 aika-
9834: sen pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin li- na maakaasun mahdollisesta käytöstä toimi-
9835: sääminen. Sopiva kohde on maakaasu. Maa- alueellaan. Kokonaistulokset toimitetaan Neste
9836: kaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erit- Oy:lle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle.
9837: täin edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seu- Samalla on päätetty merkitä maakaasun johto-
9838: rauksia. Se auttaisi myös tasapainottamaan ny- linjaus vaihekaava II:een seutuka;;tva I:n lin-
9839: kyistä epätasapainoa bilateraalikaupassa Neu- jauksen mukaisesti. ,
9840: vostoliiton kanssa. Tämä kauppa tarjoaa run- Varsinais-Suomessa toivotaan, että\nyt vireil-
9841: saasti uusia mahdollisuuksia. Valtakunnallisen lä olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja
9842: maakaasuverkoston laajentaminen Kouvolasta teollisuusministeriössä otetaan erityisen selvi-
9843: Etelä-Suomeen ja Varsinais-Suomeen avaisi rik- tyksen kohteeksi maakaasuputkilinjan rakenta-
9844: kaita kehitysnäkymiä. minen Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitet-
9845: Maakaasu on täydellisesti palavana ja ole- tävä tämän saasteettoman energian käyttö Suo-
9846: mattoman rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi men suurilla maatalouden keskellä sijaitsevilla
9847: ihanteellinen polttoaine. Maakaasun lisätuonti teollisuusalueilla sekä uuden energialähteen an-
9848: ja lännestä tuotavan öljyn ainakin osittainen tama korvike läntisen Suomen uusteollistami-
9849: korvaaminen maakaasulla monipuolistaisi myös selle.
9850: energiahuoltoa ja tekisi energiahuoltomme ja Koko Länsi-Suomen kannalta ajatellen toi-
9851: taloutemme vähemmän riippuvaiseksi lännen voisi, että vireillä oleva maakaasuhanke toteu-
9852: kriisi taloudesta. tuisi pikaisesti.
9853: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
9854: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kas-
9855: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias ener- vulle ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun
9856: gianlähteenä useilla teollisuudenaloilla. käyttömääriin löytyy varmasti lisäkasvua ja sii-
9857: Maakaasu parantaisi mahdollisuuksiamme tä saaduille tuotteille jatkojalostusta niin ole-
9858: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maa- massa olevista kuin uusistakin tuotantolaitok-
9859: kaasuenergian piiriin. sista.
9860: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9861: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- nioittaen,
9862: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki
9863: alustavan selvityksen maakaasun käyttömah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9864: dollisuuksista täällä. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
9865: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- markkaa maakaasuputken rakentami-
9866: seen Varsinais-Suomeen.
9867: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9868:
9869: Heli Astala
9870: 1989 vp. 1351
9871:
9872: Raha-asia-aloite n:o 1289
9873:
9874:
9875:
9876:
9877: Astala: Määrärahan osoittamisesta vammaisille henkilöille järjes-
9878: tettävään lomatoimintaan
9879:
9880:
9881: Eduskunnalle
9882:
9883: Työnteon vaatimusten lisääntyminen ja elä- Vapaaehtoista sosiaalista toimintaa harjoitta-
9884: mänmenon kiireistyminen saattaa ihmiset suu- villa vammaisjärjestöillä ei ole riittäviä talou-
9885: ren rasituksen alaiseksi. Kunnon ylläpitäminen dellisia edellytyksiä riittävän monen ja raken-
9886: edellyttää mahdollisuuksia lepoon ja virkistäy- teellisesti vammaisille henkilöille sopivan lo-
9887: tymiseen. Lomanvietto on tunnustettu keinoksi manviettopaikan rakentamiseen ja ylläpitämi-
9888: henkisen ja ruumiillisen vireyden ylläpitäjänä ja seen. Kuitenkin näitä tulisi olla eri puolilla maa-
9889: palauttajana. ta ja niiden tulisi palvella useita kymmeniätu-
9890: Erityisen suuri merkitys lomanvietolla on hansia vammaisia ja heidän perheenjäseniään.
9891: vammaisille henkilöille. Monet heistä joutuvat Yhteiskunta tukee monin tavoin yleistä
9892: jatkuvasti työskentelemään ruumiillisen kesto- lomanvietto- ja virkistystoimintaa, joka ei ole
9893: kyvyn äärirajoilla. Vaikeavammaisuus lisää vammaisten henkilöiden tavoitettavissa. Koh-
9894: myös päivittäisen elämän rasitteita. Liikuntaes- tuullista olisi, että myös vammaisten henkilöi-
9895: teellisistä ja asenteellisista syistä vammaiset den omaehtoisesti järjestämää toimintaa tuet-
9896: henkilöt eivät yleensä voi käyttää yleisiä lo- taisiin.
9897: manviettopaikkoja. Kokemusten mukaan yksin- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
9898: omaan heidän käytössään oleva ja rakenteelli- nioittaen,
9899: sesti heidän tarpeittensa mukainen lomanvietto-
9900: paikka takaa parhaiten myös heidän viihtyvyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9901: tensä. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
9902: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan uudelle momentille 3 000 000 markan
9903: lomanviettopaikoissa lomapalveluja ilman yh- määrärahan käytettäväksi vammaisille
9904: teiskunnan säännöllistä tukea. Useimmat näistä henkilöille järjestettävään lomatoimin-
9905: lomanviettopaikoista ovat pieniä ja välttämät- taan.
9906: tömien rakennustenkin osalta keskeneräisiä.
9907:
9908: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9909:
9910: Heli Astala
9911: 1352 1989 vp.
9912:
9913: Raha-asia-aloite n:o 1290
9914:
9915:
9916:
9917:
9918: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotteiden ympäristövai-
9919: kutuksia koskevaan tiedotukseen
9920:
9921:
9922: Eduskunnalle
9923:
9924: Kaikissa Pohjoismaissa on suunnitteilla va- käytön ja hävittämisen vaikutuksista ympäris-
9925: paaehtoinen merkintäjärjestelmä tuotteiden töön. Kuluttajaviranomaisten tehtävänä on
9926: ympäristövaikutuksista. Pohjoismainen ympä- muokata tämä aineisto kuluttajavalistukseen
9927: ristöohjelma ja kuluttaja-alan pohjoismainen sopivaksi.
9928: yhteistyöohjelma antavat mahdollisuuden yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9929: teispohjoismaisen merkintäjärjestelmän kehit- nioittaen,
9930: tämiseen. Ympäristöministeriön tutkimusmää-
9931: rärahalla suoritetaan paraikaa selvitystä tuote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9932: merkintöjen käytöstä eri maissa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9933: Kuluttajaneuvosto ja ympäristönsuojeluneu- 35.01.29 lisäyksenä 1500 000 markkaa
9934: vosto pitävät erilaista ammattitaitoa omaavien tuotteiden ympäristövaikutuksia koske-
9935: viranomaisten yhteistyötä tarkoituksenmukai- vaan tiedotukseen, merkintäjärjestel-
9936: sena. Ympäristöministeriön tehtäväksi tulee ke- män kehittämiseen ja muuhun kulutta-
9937: hittää merkintäjärjestelmä ja teettää sen edel- javalistusta palvelevaan selvitys/yöhön.
9938: lyttämät selvitykset tuotteiden valmistamisen,
9939:
9940: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9941:
9942: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja
9943: 1989 vp. 1353
9944:
9945: Raha-asia-aloite n:o 1291
9946:
9947:
9948:
9949:
9950: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnon- ja ympäristön-
9951: suojelua palvelevaan tutkimustoimintaan
9952:
9953:
9954: Eduskunnalle
9955:
9956: Ympäristöongelmat ovat yhä selvemmin Luonnonsuojelututkimusta ei myöskään harjoi-
9957: maapallon tai maanosien laajuisia. Suomen on teta valtion tutkimuslaitoksissa. Tällä sektorilla
9958: kannettava oma osuutensa näiden ilmiöiden tarvitaan huomattava tasokorotus.
9959: tutkimisesta. Toisaalta Suomessa on huolehdit- 3) Lääninhallinnon selvitykset. Läänien ym-
9960: tava myös oman yhteiskuntamme kannalta päristöhallinnolle on delegoitu yhä enemmän
9961: merkittävien alojen ja luontomme erityispiirtei- tehtäviä, joita ratkaistaessa tarvitaan tutkimus-
9962: den tutkimisesta. Suomi käyttää ympäristöntut- tietoa. Myös tämä alue tarvitsee huomattavan
9963: kimukseen selvästi vähemmän varoja kuin taso korotuksen.
9964: Skandinavian maat. Eräiltä keskeisiltä ympäris- 4) Kansainvälisen tutkimustyön tehtävät
9965: töntutkimuksen lohkoilta puuttuu kokonaan ovat vuosi vuodelta lisääntymässä. Suomen ja
9966: valtion tutkimuslaitos, eräiltä jopa tutkimustra- Neuvostoliiton ympäristötutkimusyhteistyötä
9967: ditio. Ympäristöministeriön tutkimusvarat ovat vaikeuttaa jo nyt tutkimusvarojen puute. Mo-
9968: välttämättömiä välittömästi päätöksentekoa net kansainväliset sopimukset, joissa Suomi on
9969: palvelevan tutkimuksen ja selvityksen aikaan- mukana, edellyttävät myös huomattavaa tutki-
9970: saamiseksi. muspanosta Suomen puolelta.
9971: Vaikka koko ympäristöntutkimuksen rahoi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
9972: tus on alimitoitettua, haluamme kiinnittää eri- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
9973: tyistä huomiota seuraaviin tutkimusaloihin: nassa.
9974: 1) Ympäristön seuranta. Suomessa ollaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9975: parhaillaan perustamassa kansainvälistä yhden- nioittaen,
9976: netyn seurannan verkkoa. Tavoitteena on yh-
9977: distää ilmassa, maalla ja vesissä tehtävät ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9978: vainnot helpoimmin tulkittavissa olevaksi ko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
9979: konaisuudeksi. Tämän verkon perustamisessa 35.11.26 lisäyksenä 7000000 markkaa
9980: ei tulisi viivytellä. ottaen erityisesti huomioon perusteluis-
9981: 2) Luonnonsuojelututkimuksen varat ovat sa tarkoitetut ympäristön seurannan,
9982: olleet kautta aikojen täysin riittämättömät. luonnonsuojelun, uhanalaisten lajien,
9983: Kuitenkin luonnonsuojelun investoinnit ovat lääninhallinnon selvitysten sekä kan-
9984: ympäristöinvestoinneistamme suurimmat ja sainvälisen tutkimusyhteistyön vaatimat
9985: edellyttävät myös runsaasti tutkimustietoa. tutkimushankkeet.
9986: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9987:
9988: Heli Astala Reino Paasilinna Jouni J. Särkijärvi
9989: Matti Saarinen Ritva Vastamäki Tellervo Renko
9990: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto Eero Paloheimo
9991: Esko Seppänen Jukka Gustafsson Marja-Liisa Löyttyjärvi
9992: 1354 1989 vp.
9993:
9994: Raha-asia-aloite n:o 1292
9995:
9996:
9997:
9998:
9999: Astala: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallispuis-
10000: ton maanhankintaan
10001:
10002:
10003: Eduskunnalle
10004:
10005: Valtioneuvoston periaatepäätösten mukais- maakauppoja on tehty useiden vuosien aikana.
10006: ten suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpana Tavoitteista on saavutettu vasta noin kolmas-
10007: esteenä on ollut maanhankintaan käytettävien osa. Kansallispuiston edelleen kehittämiseksi
10008: ostomäärärahojen niukkuus. Luonnonsuoje- tulisi vuoden 1990 budjettiin osoittaa maakaup-
10009: lun, maanomistajien oikeusturvan ja kansanta- pojen tekemiseen 20 milj. markkaa.
10010: louden kannalta suojeluohjelmat pitäisi kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10011: kin toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Varsi- taen,
10012: nais-Suomessa määrärahojen niukkuus on ko-
10013: rostunut, koska maanhinta on täällä maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10014: korkeimpia. Erityisesti Saaristomeren kansallis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10015: puiston toteutuminen on kärsinyt varojen niuk- 35.15.87 lisäyksenä 20000000 markkaa
10016: kuudesta. Suojelualueiden hankintamäärära- Saaristomeren kansallispuiston maan-
10017: haan pitääkin tehdä selvä tasokorotus. hankintaan.
10018: Saaristomeren kansallispuiston vapaaehtoisia
10019:
10020: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10021:
10022: Heli Astala
10023: 1989 vp. 1355
10024:
10025: Raha-asia-aloite n:o 1293
10026:
10027:
10028:
10029:
10030: Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuis-
10031: ton maanhankintaa varten
10032:
10033:
10034: Eduskunnalle
10035:
10036: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä on varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suo-
10037: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- men seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden
10038: massa on mukana Kurjenrahkan kansallispuis- toteuttaminen vaatisi vuosittain n. 10-15 milj.
10039: ton perustaminen. Tämän kansallispuiston to- markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000
10040: teuttaminen on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrah- mennessä.
10041: kan kansallispuistoa koskeva lakiesitys on odo- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
10042: tettavissa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suo-
10043: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on jelualueiden lunastamiseen.
10044: 1 400 ha. Kurjenrahkan soiden luonnontilaa uh- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10045: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisi-
10046: kin kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10047: hitellen ostanut maata kansallispuiston alueel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10048: ta, mutta alueesta on vielä n. 40 o/o ostamatta. 35.15.87 3 000 000 markkkaa Kurjen-
10049: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden han- rahkan kansallispuiston maanhankintaa
10050: kinta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin varten.
10051: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10052:
10053: Heli Astala
10054: 1356 1989 vp.
10055:
10056: Raha-asia-aloite n:o 1294
10057:
10058:
10059:
10060:
10061: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten osuuskunta-asu-
10062: misen tutkimiseen
10063:
10064:
10065: Eduskunnalle
10066:
10067: Omistusasuntojen hintojen nousu ja vuokra- vuokraan ja asunnonvaihtajan etujen turvaami-
10068: asuntojen vähentyminen ovat kaventaneet seen. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa
10069: nuorten valintamahdollisuuksia asuntomarkki- omaan asumiseensa ovat paremmat kuin vuok-
10070: noilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa sekä ko- ra-asumisessa. Osuuskunta-asumisen elvyttämi-
10071: toaan irtautuvan, yksin asuvan että perhettä pe- sen laajentamisen edellytyksiä (rahoitus, tontin-
10072: rustavan ja opiskeluaan päättävän nuoren on saanti, asunnonvaihtajan asema jne.) voitaisiin
10073: erittäin vaikea löytää itselleen kohtuuhintaista tutkia Suomen ylioppilaskuntien liitossa.
10074: ja sopivan kokoista asuntoa. Tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10075: vaihtoehtoja. nioittaen,
10076: Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa ja
10077: Kanadassa - yhteiskunta tukee osuuskunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10078: asumista. Myös Suomessa on osuuskunta-asun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10079: toja, joiden määrä on kuitenkin asunto-osa- 35.45.22 lisäyksenä 150000 markkaa
10080: keyhtiöiden rinnalla vähentynyt. Osuuskunta- Suomen ylioppilaskuntien liitolle nuor-
10081: asuntojen toiminta perustuu asukkailta perit- ten osuuskunta-asumisen tutkimiseen.
10082: tävään osuuskuntamaksuun, omakustanteiseen
10083:
10084: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10085:
10086: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
10087: 1989 vp. 1357
10088:
10089: Raha-asia-aloite n:o 1295
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen valmis-
10095: tumisen jälkeisen korkotuen maksamisen budjettiperusteiseen
10096: pidentämiseen
10097:
10098: Eduskunnalle
10099:
10100: Opiskelijat muodostavat suurimman yksittäi- asemaan olisi korkotuen jatkaminen nykyistä
10101: sen joukon taloudellisesti heikoimmassa ase- pitempään valmistumisen jälkeen. Valtion osal-
10102: massa olevista kansalaisista. Monet opiskelunsa listuminen opintolainan koron maksamiseen
10103: päättäneet nuoret joutuvat toteamaan, ettei hei- puolentoista vuoden sijasta kolmen vuoden
10104: dän tilanteensa välttämättä parane ensimmäisi- ajan valmistumisesta lukien olisi merkittävä
10105: nä työelämään siirtymisen jälkeisinä vuosina- helpotus erityisesti useamman vuoden täysi-
10106: kaan. Samanaikaisesti kun asumisen järjestämi- määräistä lainaa saaneille valmistuneille.
10107: nen ja mahdollisesti perheen perustaminen vaa- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
10108: tivat taloudellisia uhrauksia, vaikeutuu opinto- nioittavasti,
10109: lainaa ottaneen tilanne valtion korkotuen lak-
10110: kaamisen myötä. Korkotukea maksetaan nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10111: sin puolitoista vuotta valmistumisen jälkeen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10112: Valtion korkotuen lakkaaminen tuo vastaval- 29.39.52 lisäyksenä 29 300 000 markkaa
10113: mistuneelle taloudellista lisärasitetta hyvin ylimääräisenä määrärahana opintotuki-
10114: epäedulliseen aikaan. Opiskelijat kärsivät siis lain (28/72) mukaisten opintolainojen
10115: vielä opiskelunsa päätettyään nykyisen opinto- korkotuen jatkamiseksi 1. 7.1990 alkaen
10116: tukijärjestelmän lainapainotteisuudesta. Hel- kolme vuotta opintojen päättymisajan-
10117: posti toteutettava parannus opintovelkaisten kohdasta.
10118:
10119: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10120:
10121: Jouni Backman Jukka Gustafsson Timo Roos
10122: Kerttu Törnqvist Kari Urpilainen Jouko Skinnari
10123: 1358 1989 vp.
10124:
10125: Raha-asia-aloite n:o 1296
10126:
10127:
10128:
10129:
10130: Backman: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen Musiikkivii-
10131: koille
10132:
10133:
10134: Eduskunnalle
10135:
10136: Kangasniemen Musiikkiviikot ovat lunasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10137: neet paikkansa maamme musiikkijuhlien jou- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
10138: kossa. Juhlien edelleen järjestäminen ja taiteel- markkaa avustuksena Kangasniemen
10139: lisen tason ylläpitäminen edellyttävät kuitenkin Musiikkiviikoille.
10140: valtion taloudellista tukea tapahtumalle.
10141: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10142: nioittavasti,
10143:
10144: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10145:
10146: Jouni Backman
10147: 1989 vp. 1359
10148:
10149: Raha-asia-aloite n:o 1297
10150:
10151:
10152:
10153:
10154: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten nuo-
10155: risojärjestöjen valtionapuun
10156:
10157:
10158: Eduskunnalle
10159:
10160: Valtakunnalliset nuorisojärjestöt tekevät tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10161: keää kasvatustyötä suomalaisten nuorten kes- nioittavasti,
10162: kuudessa. Kuitenkin valtakunnallisille nuoriso-
10163: järjestöille osoitettu tuki on edelleen riittämät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10164: tömällä tasolla. Valtakunnallisille nuorisojär- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10165: jestöille osoitetun valtion-avun määrä on alentu- 29.91.51 lisäyksenä 1500000 markkaa
10166: nut reaaliselta arvoltaan jatkuvasti. Vuodelle valtakunnallisten nuorisojärjestöjen val-
10167: 1990 ehdotetun valtionavun reaalinen arvo on tionapuun.
10168: alempi kuin esimerkiksi vuoden 1976 valtion-
10169: avun arvo.
10170:
10171: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10172:
10173: Jouni Backman Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen
10174: 1360 1989 vp.
10175:
10176: Raha-asia-aloite n:o 1298
10177:
10178:
10179:
10180:
10181: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
10182: nuoriso- ja palvelujärjestöjen toiminnan tukemiseen
10183:
10184:
10185: Eduskunnalle
10186:
10187: Modernin toimistotekniikan hankkiminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10188: tärkeää myös kansalaisjärjestöille. Uusi toimis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10189: totekniikka vaatii suuria investointeja, joihin 29.91.51 lisäyksenä 500000 markkaa
10190: harvalla nuorisojärjestöllä on varaa. Uuden valtakunnallisten nuoriso- ja palvelujär-
10191: tekniikan myötä järjestöjen lisähenkilöstön tar- jestöjen toimisto- ja kokoustilojen
10192: ve pienenee ja toiminta tehostuu. hankkimista ja varustamista varten.
10193: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10194:
10195: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10196:
10197: Jouni Backman Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen
10198: 1989 vp. 1361
10199:
10200: Raha-asia-aloite n:o 1299
10201:
10202:
10203:
10204:
10205: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön
10206: tukemiseen
10207:
10208:
10209: Eduskunnalle
10210:
10211: Kuntien nuorisotyön tukeminen on edelleen nuorisotoiminta sille kuuluvaan arvoonsa myös
10212: täysin riittämätöntä. Urheilutoiminta, joka on valtion tulo- ja menoarviossa.
10213: myös nuorten kannalta tärkeää, saa valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10214: osuuksina huomattavasti enemmän resursseja nioittavasti,
10215: kuin nuorisotyö. Toisin kuin urheilujärjestöt ja
10216: seurat, nuorisojärjestöt eivät saa toimintaansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10217: tukea mainos- ja sponsorisopimuksin. Nuoriso- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10218: järjestöjen tekemä kasvatus- ja valistustyö ei 29.91.51 lisäyksenä 3 000000 markkaa
10219: saa myöskään sellaista suunnatonta ilmaista siten, että kuntien nuorisotyön valtion-
10220: mainosaikaa ja palstatilaa tiedotusvälineissä, osuuden perustana olevaksi asukaskoh-
10221: kuin urheilu jatkuvine mestaruuskisoineen ja taiseksi käyttömenoksi vahvistetaan
10222: olympialaisineen. Mielestämme on aika nostaa 9,50 markkaa.
10223: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10224:
10225: Jouni Backman Saara-Maria Paakkinen
10226: Kari Urpilainen Jouko Skinnari
10227: 1362 1989 vp.
10228:
10229: Raha-asia-aloite n:o 1300
10230:
10231:
10232:
10233:
10234: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosialidemokraattisen
10235: Nuorison Keskusliitto ry:lle Suvaitsevaisuus-kampanjan jär-
10236: jestämiseen
10237:
10238: Eduskunnalle
10239:
10240: Vierasmaalaisvihamielisyys ja yleinen suvait- Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto
10241: semattomuus on nostanut päätään läntisessä järjestää Suvaitsevaisuus-kampanjan 200 000
10242: Euroopassa. Vihanpurkaukset ovat ilmenneet markalla. Kampanja painottuu nuoriin kohdis-
10243: jopa väkivaltaisena käyttäytymisenä. Suomeen tuvaan kasvatus-, tiedotus- sekä kampanjointi-
10244: yleinen suvaitsemattomuus on levinnyt aivan työhön. Kampanjan aikana tuotetaan nuorten
10245: viime aikoina. Myös meillä on esiintynyt väki- asenteita tutkiva kirja, painatetaan koululaisille
10246: valtaisuuksia, jotka murtavat pohjaa humanis- tarkoitettu teemaan liittyvä koululaiskalenteri
10247: milta ja kansanvaltaisilta menettelytavoilta. sekä mm. järjestetään aiheeseen liittyvä kon-
10248: Kansalaisjärjestöjen rooli kasvattajina ja serttikiertue.
10249: mielipiteenmuokkaajina on aina ollut Suomessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10250: keskeinen. Ruotsin esimerkki kansalaisjärjestö- nioittaen,
10251: jen suvaitsemattomuuden vastaisessa työssä
10252: osoittaa, että tehokkaalla kasvatus- ja valistus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10253: työllä voidaan torjua katteettomia ennakkoluu- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
10254: loja ja turhaa pelkoa ja rakentaa luottamusta markkaa Sosialidemokraattisen Nuori-
10255: erilaisten kansalaisryhmien välille heidän ihon- son Keskusliitto ry:lle Suvaitsevaisuus-
10256: väristään, uskonnostaan tai kulttuuritaustas- kampanjan järjestämiseen.
10257: taan huolimatta.
10258:
10259: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10260:
10261: Jouni Backman Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen
10262: 1989 vp. 1363
10263:
10264: Raha-asia-aloite n:o 1301
10265:
10266:
10267:
10268:
10269: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta inkerinsuomalaisten
10270: nuorten koulutusohjelmia varten
10271:
10272:
10273: Eduskunnalle
10274:
10275: Inkerinsuomalaisten omakielisen sivistys- ja noin 20 000 suomenkielisen lapsen ja nuoren
10276: kulttuurityön tarve on tullut kuluneen vuoden tarpeet ottaa erityisesti huomioon ulkosuoma-
10277: aikana voimakkaasti esille. Paljolti vapaaehtoi- laisten nuorten koulutus- ja oppilasvaihto-oh-
10278: seen kansalaistoimintaan ja eräitten kansalais- jelmia suunniteltaessa.
10279: järjestöjen aloitteellisuuteen perustuen on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10280: kymmenille inkerinsuomalaisille opettajille ja nioittaen,
10281: koululaisille voitu tarjota suomen kielen opiske-
10282: lua ja opetusta tukevaa koulutusta. Suomi-Seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10283: ra ry:n järjestämän Inkeri-keräyksen tuloksena 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10284: toimitetaan lähes 100 000 oppikirjaa inkerin- 29.98.25 200 000 markkaa erityisesti
10285: suomalaisille koululaisille ja opinto ryhmille. In- inkerinsuomalaisten nuorten koulutus-
10286: kerinsuomalaisten omakielisen sivistystoimin- ohjelmia varten.
10287: nan ja koulutusolojen kohentamiseksi tulisi
10288:
10289: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10290:
10291: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen
10292: Timo Roos Jukka Gustafsson
10293: Kari Urpilainen
10294: 1364 1989 vp.
10295:
10296: Raha-asia-aloite n:o 1302
10297:
10298:
10299:
10300:
10301: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden raken-
10302: tamis- ja kunnostaruishankkeisiin
10303:
10304:
10305: Eduskunnalle
10306:
10307: Suomessa on 40 000 kilometriä jokia, joita on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10308: käytetty uittoväylinä ja joiden kalakanta on sen nioittaen,
10309: vuoksi vähentynyt eikä ole palautunut normaa-
10310: liin luonnontilaan. Vesistön rakentamisella ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10311: jokien kunnostamisella voidaan olennaisesti 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
10312: auttaa vesistöjen kalakannan palauttamisessa. 30.37. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10313: Tästä on jo hyviä kokemuksia. Vesistöjen vir- kalatalouden rakentamis- ja kunnostus-
10314: kistys- ja matkailukäyttö lisääntyy olennaisesti. hankkeisiin.
10315:
10316: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10317:
10318: Jouni Backman Kari Urpilainen
10319: 1989 vp. 1365
10320:
10321: Raha-asia-aloite n:o 1303
10322:
10323:
10324:
10325:
10326: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n henkilöstön
10327: Lomatoiminnan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen
10328:
10329:
10330: Eduskunnalle
10331:
10332: TVL:n henkilöstön lomamajahanke on ollut osuus edellä mainituin perustein olisi yhteensä
10333: vireillä jo neljättä vuotta. Vuoden 1989 budje- 1 150 000 mk. Puuttuva osuus alkurahoituksen
10334: tissa saatiin raha-asia-aloitteen (n:o 1103/1988 jälkeen on vielä 950 000 mk.
10335: vp.) avulla 200 000 mk:n alkurahoitus TVL:n Valtionapu hankkeeseen edustaisi valtiolta
10336: henkilöstön Lomatoiminnan Tuki ry:n majalle. hyvää henkilöstöpolitiikkaa. TVL:n henkilös-
10337: Yhdistys on saanut tontin Metsäntutkimuslai- töllä ei ole yhtään varsinaisesti virkistystarkoi-
10338: tokselta. Rakennuslupa-asiat, liittyminen Saari- tukseen rakennettua majaa.
10339: selän kunnallistekniikkaan sekä rakentamispää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10340: tös ovat vahvistamista vailla vielä puuttuvan nioittavasti,
10341: valtionapumäärärahan takia. Inarin kunta on
10342: myöntänyt 16.8.1989 hankkeelle suunnitelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10343: mukaisen rakennusluvan. 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10344: Valtionavulla olisi liikenneministeriön kan- 950 000 markkaa TVL:n henkilöstön
10345: nan mukaan tarkoitus rahoittaa 3/4 hankkeen Lomatoiminnan Tuki ry:lle.
10346: 1,6 Mmk:n kustannusarviosta. Valtionavun
10347:
10348: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10349:
10350: Jouni Backman Kari Urpilainen
10351: 1366 1989 vp.
10352:
10353: Raha-asia-aloite n:o 1304
10354:
10355:
10356:
10357:
10358: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon kehittämi-
10359: seen
10360:
10361:
10362: Eduskunnalle
10363:
10364: Kertakulutusyhteiskunnan jäteongelmien rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10365: kaisemisessa jätteiden uudelleenkäsittely on tär- nioittaen,
10366: keää. Tähän tarkoitukseen eduskunta antoi
10367: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 19 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10368: naa markkaa ja vuoden 1989 tulo- ja menoar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10369: viossa 11 miljoonaa markkaa. Tarkoitukseen 35.12.62 lisäyksenä 8000000 markkaa
10370: käytetyt summat ovat laskeneet, vaikka tarve jätehuollon kehittämiseen.
10371: jätteiden uudelleenkäsittelyyn on kasvanut ko-
10372: ko ajan. Sen vuoksi on tarpeen tehdä tähän
10373: budjetin kohtaan tasokorotus.
10374:
10375: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10376:
10377: Jouni Backman Kari Urpilainen
10378: 1989 vp. 1367
10379:
10380: Raha-asia-aloite n:o 1305
10381:
10382:
10383:
10384:
10385: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
10386: den hankintaan
10387:
10388:
10389: Eduskunnalle
10390:
10391: Alkuperäisluonnon säilyttämiseksi tuleville että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10392: sukupolville tarvitaan riittävät varat luonnon- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10393: suojelualueiden hankkimiseksi valtiolle. Nykyi- 35.15. 87 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
10394: sillä varoilla ei pystytä hankkimaan edes suun- luonnonsuojelualueiden hankkimiseen.
10395: niteltuja suojelualueita, puhumattakaan tarvit-
10396: .tavista uusista alueista.
10397: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10398: nioittaen,
10399:
10400: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10401:
10402: Jouni Backman Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen
10403: 1368 1989 vp.
10404:
10405: Raha-asia-aloite n:o 1306
10406:
10407:
10408:
10409:
10410: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto-olojen kehittä-
10411: misrahastoon
10412:
10413:
10414: Eduskunnalle
10415:
10416: Asunto-olojen kehittämisrahaston perusta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10417: minen on oikea askel, kun pyrimme löytämään nioittaen,
10418: ratkaisuja suomalaisen asuntopolitiikan ongel-
10419: miin. Vaikka suunta onkin oikea, ei toimenpide että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10420: ole riittävä, ellei rahastolla ole riittävää pää- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10421: omaa käytettävissään. 35.45.60 1000000000 markkaa.
10422: Asunto-olojen kehittämisrahastosta olisi
10423: mahdollista rahoittaa osuuskunta-asumista se-
10424: kä tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
10425:
10426: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10427:
10428: Jouni Backman Saara-Maria Paakkinen
10429: Kari Urpilainen Jouko Skinnari
10430: 1989 vp. 1369
10431:
10432: Raha-asia-aloite n:o 1307
10433:
10434:
10435:
10436:
10437: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoasuntoyhdis-
10438: tysten omapääoman kattamiseen
10439:
10440:
10441: Eduskunnalle
10442:
10443: Nuorisoasuntoliitto ry:n alaiset nuorisoasun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10444: toyhdistykset tekevät tärkeää ja uraauurtavaa nioittavasti,
10445: työtä nuorison asuntotilanteen korjaamiseksi.
10446: Tällä hetkellä yhdistys on perustettu Tampe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10447: reelle, Turkuun ja Lahteen. Useaan suureen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10448: kaupunkiin ollaan myös perustamassa ko. yh- 35.45.61 30 000 000 markkaa nuoriso-
10449: distyksiä. Rakennuttamistoimintaa harrastavat asuntoyhdistysten omapääoman katta-
10450: yhdistykset ovat kuitenkin ongelmallisen tilan- miseen.
10451: teen edessä rahoituskysymyksissä, jotka liitty-
10452: vät vaadittavaan omapääoman keräämiseen.
10453:
10454: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10455:
10456: Jouni Backman Jouko Skinnari
10457: Saara-Maria Paakkinen Kari Urpilainen
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: 10 290089P
10463: 1370 1989 vp.
10464:
10465: Raha-asia-aloite n:o 1308
10466:
10467:
10468:
10469:
10470: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumis-
10471: lisän korottamiseen
10472:
10473:
10474: Eduskunnalle
10475:
10476: Opiskelijoiden asumista tuetaan nykyisin noususta huolimatta opintotuen asumislisää ei
10477: kahden erillisen järjestelmän kautta. Perheelli- ole korotettu kustannusten nousua vastaavasti
10478: set ja avoliitossa asuvat opiskelijat kuuluvat ny- moneen vuoteen, eikä laisinkaan vuoden 1987
10479: kyisin yleisen asumistukijärjestelmän piiriin, jälkeen. Tuen jälkeenjääneisyyden vuoksi sitä
10480: kun taas yksinään vuokra-asunnossa tai opiske- olisi aiheellista korottaa nykyisestä 360 markas-
10481: lijoiden ns. soluasunnossa asuvia tuetaan opin- ta 450 markkaan kuukaudessa.
10482: totuen asumislisän kautta. Asumiseen annettu Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
10483: tuki muodostaa määrällisesti merkittävän lisän nioittavasti,
10484: muuhun opiskelijoille suunnattuun tukeen.
10485: Opiskelijajärjestöt ovat oikeutetusti esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10486: neet kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10487: mista tässä asiassa ja opiskelijoiden siirtämis- 29.39.55 lisäyksenä 9 550 000 markkaa
10488: tä osaksi yleistä asumistukijärjestelmää. Niin asumislisän enimmäismäärän korotta-
10489: kauan kuin suuri osa opiskelijoista on opintotu- miseksi 450 markkaan kuukaudessa
10490: keen liitetyn asumislisän varassa, on sen kehit- 1.7.1990 alkaen.
10491: tämisestä huolehdittava. Asumiskustannusten
10492:
10493: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10494:
10495: Ilkka-Christian Björklund Pentti Lahti-Nuuttila
10496: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
10497: Kari Urpilainen
10498: 1989 vp. 1371
10499:
10500: Raha-asia-aloite n:o 1309
10501:
10502:
10503:
10504:
10505: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen
10506: edistämiseen
10507:
10508:
10509: Eduskunnalle
10510:
10511: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- aiheuttanut sen, että kulttuurisihteerin toimi
10512: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja jouduttiin säilyttämään puolipäiväisenä, kun-
10513: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi nes toimenhaltija jäi eläkkeelle helmikuussa
10514: lukemisharrastuksen edistämiseen 470 000 1988, minkä jälkeen tointa ei voitu täyttää edes
10515: markkaa. Määrä on 60 000 markkaa pienempi osapäiväisenä.
10516: kuin vuodelle 1989 myönnetty 530 000 mark- Pohjois-Suomen aluetoimisto, joka palvelee
10517: kaa. Oulun ja Lapin läänin aluetta, kärsii niin ikään
10518: Ehdotettu määräraha on riittämätön Kirjaili- akuutista työvoimapulasta. Em. läänien taide-
10519: jakeskus-Författarcentrum ry:n toiminnan jat- toimikuntien avustukset ovat luonteeltaan koh-
10520: kamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhumat- deavustuksia, jotka käytetään projekteihin.
10521: takaan toiminnan kehittämisestä ja palvelun Opetusministeriön avustuksen tulisi kattaa toi-
10522: parantamisesta. miston ylläpitokustannukset ja ainakin yhden
10523: Jotta valtakunnalliseen kysyntään voitaisiin ammattityöntekijän, aluesihteerin, palkkaus-
10524: tyydyttävästi vastata, tulisi Pohjois-Suomen kustannukset.
10525: aluetoimiston ainoan työntekijän, aluesihtee- Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry. on alan
10526: rin, toimi voida muuttaa osapäiväisestä koko- laajapohjaisin järjestö. Se on kaksikielinen,
10527: päiväiseksi ja keskustoimistoon Helsingissä tu- valtakunnallinen, kahdeksan kirjallisen liiton
10528: lisi voida kiinnittää kaksikielinen kulttuurisih- keskusorganisaatio, jonka jäsenistöön kuuluvat
10529: teeri hoitamaan kirjailijavälitystä, runopuhelin- kirjailijain lisäksi arvostelijat, äidinkielen opet-
10530: ja muuta projektitoimintaa. tajat, kirjastoväki sekä ns. asiantuntijajäseninä
10531: Ennakoitu muutto Linnunlaulun kirjailijata- myös kustantajat ja kirjakauppaväki.
10532: loon syksyllä 1990 edellyttää lisäksi investoin- Keskus toimii vireästi ja monipuolisesti kielen
10533: teja varustukseen ja toimintaan. ja kirjallisuuden parissa lukijain suuntaan. Li-
10534: Momentti ''Lukemisharrastuksen edistämi- sääntyvää huomiota kiinnitetään kasvaviin ikä-
10535: seen" on avattu Kirjailijakeskus-Författarcent- luokkiin.
10536: rum ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui Keskuksella on asiantuntemusta ja kokemus-
10537: vuonna 1972. Valtionavustus on tuolloin katta- ta. Valtionavustuksen tuntuva lisäys on kuiten-
10538: nut järjestön ympärivuotisen palvelutoiminnan kin ehto toiminnan edellytysten parantamiselle
10539: yleiskulut. ja toiminnan ajanmukaistamiselle.
10540: Opetusministeriö on tuolloin luvannut, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10541: valtionavustus vastaisuudessakin turvaisi kes- nioittaen,
10542: kuksen harjoittaman lukemisharrastuksen edis-
10543: tämiseen tähtäävän aatteellisen toiminnan pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10544: rusedellytykset. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10545: Avustus on kuitenkin jo yli vuosikymmenen 29.90.52 lisäyksenä 230 000 markkaa lu-
10546: ajan ollut riittämätön yleiskuluihin. Vajaus on kemisharrastuksen edistämiseen.
10547:
10548: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10549:
10550: Ilkka-Christian Björklund Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
10551: Heikki Riihijärvi Esko-Juhani Tennilä Marjatta Väänänen
10552: Eva-Riitta Siitonen
10553: 1372 1989 rd.
10554:
10555: Finansmotion nr 1310
10556:
10557:
10558:
10559:
10560: Björklund: Om anvisande av anslag till stöd för Fria Musik-
10561: skolan
10562:
10563:
10564: Till Riksdagen
10565:
10566: Fria Musikskolan kommer att inleda sin verk- Fria Musikskolans budget för år 1990
10567: samhet efter årsskiftet. Den kommer att bli en (480 000 mk) kommer huvudsakligen att finan-
10568: institution som kommer att experimentera med sieras genom bidrag från kulturbidragsinstitu-
10569: en ny typ av musikpedagogik, som försöker tioner, privat sponsorering och elevavgifter. Be-
10570: integrera den teoretiska undervisningen i den hovet för statsstöd har beräknats uppgå till ca
10571: praktiska inlärningssituationen och utveckla in- en femtedel av budgetens slutsumma.
10572: dividuella läroplaner i samförstånd mellan elev, På basis av det ovan anförda föreslår jag
10573: lärare och föräldrar. Fria Musikskolans verk- vördsamt
10574: samhetside går vidare ut på att medvetet bryta
10575: ner de traditionella musikaliska gränserna för att Riksdagen i statsjörslaget jör år
10576: att på så sätt kunna inhämta element från olika 1990 upptar JOO 000 mark för stöd av
10577: musikstilar. Fria Musikskolan rf.:s verksamhet.
10578:
10579: Helsingfors den 19 september 1989
10580:
10581: Ilkka-Christian Björklund
10582: 1989 vp. 1373
10583:
10584: Raha-asia-aloite n:o 1310 Suomennos
10585:
10586:
10587:
10588:
10589: Björklund: Määrärahan osoittamisesta Fria Musikskolan -nimi-
10590: sen koulun toiminnan tukemiseen
10591:
10592:
10593: Eduskunnalle
10594:
10595: Fria Musikskolan aloittaa toimintansa vuo- (480 000 mk) rahoitetaan pääasiassa kulttuuri-
10596: denvaihteen jälkeen. Se tulee kokeilemaan uu- avustuslaitosten avustuksien, yksityisen sponso-
10597: denlaista musiikkipedagogiikkaa, jossa pyri- roinnin ja oppilasmaksujen avulla. Valtion tuen
10598: tään integroimaan teoreettinen opetus käytän- tarve on arvioitu noin viidennekseksi budjetin
10599: nön oppimistilanteeseen ja kehittämään yksilöl- loppusummasta.
10600: lisiä opetussuunnitelmia oppilaiden, opettajien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10601: ja vanhempien välisenä yhteistyönä. Fria Mu- taen,
10602: sikskolanin toiminta-ajatukseen kuuluu lisäksi
10603: perinteisten musikaalisten rajojen murtaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10604: Näin pystytään ammentamaan aineksia eri mu- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
10605: siikkityyleistä. markkaa Fria Musikskolan -nimisen
10606: Fria Musikskolanin vuoden 1990 budjetti koulun toiminnan tukemiseen.
10607: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10608:
10609: Ilkka-Christian Björklund
10610: 1374 1989 vp.
10611:
10612: Raha-asia-aloite n:o 1311
10613:
10614:
10615:
10616:
10617: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen kansainväli-
10618: syysfoorumi ry:n toiminnan tukemiseen
10619:
10620:
10621: Eduskunnalle
10622:
10623: Työväenliikkeen kansallisena ja kansainväli- harjoittaa muuta luonteensa edellyttämää toi-
10624: senä pyrkimyksenä on toiminta kansanvallan, mintaa, kuten tutkimusta ja tiedotusta.
10625: yhteisvastuun ja tasa-arvon puolesta. Kansain- Foorumin toiminta on käynnistynyt kuluvan
10626: välisen riippuvuuden lisääntyessä kasvaa enti- vuoden menoarviossa myönnetyn avustuksen
10627: sestään tarve monimuotoiseen yhteistyöhön yli turvin. Ensi vuonna foorumin toiminta tulee
10628: rajojen näiden päämäärien edistämiseksi. Kan- pääasiassa liittymään Suomessa syksyllä 1990
10629: sainvälistä liennytystä palvelevan vuoropuhelun järjestettävän laajan ja uraauurtavan euroop-
10630: välttämättömyys eri tavoin ajattelevien tahojen palaisen vasemmistotapahtuman valmisteluun
10631: kanssa on sekin vain voimistunut. ja toteuttamiseen.
10632: Työväen kansainvälisyysfoorumi/ Arbetarrö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10633: relsens internationella forum on perustettu tätä nioittavasti,
10634: taustaa vasten. Foorumin tarkoituksena on eri-
10635: tyisesti edistää työväenliikkeen kansainvälistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10636: kanssakäymistä sekä kansainvälisten kysymys- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
10637: ten tuntemusta ja niitä koskevaa keskustelua 29.99.50 500 000 markkaa Työväen
10638: maassamme. Foorumi ylläpitää kansainvälisiä kansainvälisyysfoorumi ry:n toiminnan
10639: yhteyksiä, järjestää seminaaritilaisuuksia sekä tukemiseen.
10640: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10641:
10642: Ilkka-Christian Björklund Mikko Elo Tuulikki Hämäläinen
10643: 1989 rd. 1375
10644:
10645: Finansmotion nr 1312
10646:
10647:
10648:
10649:
10650: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för renovering av
10651: Residenshuset i Nykarleby
10652:
10653:
10654: Till Riksdagen
10655:
10656: Residenshuset hör till det gamla seminarie- lats särskilt ogynnsamt på grund av att byggna-
10657: området, som enligt inrikesministeriets inven- den vid senaste ommålning strukits med latex-
10658: tering av år 1980 är en kulturhistorisk miljö av färg. För undvikande av större skador borde
10659: riksomfattande betydelse. Byggnaden, som tidi- vattentak, rännor och fasader omedelbart åt-
10660: gare tjänat seminariets behov är tekniskt ut- gärdas.
10661: vecklingsduglig och disponeras nu av Arbetar- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10662: institutet, men fordrar rätt omfattande renove- samt
10663: ringsåtgärder för att kunna betecknas som än-
10664: damålsenlig. att Riksdagen i statsjörslaget för år
10665: Också husets exteriör är i behov av åtgärder. 1990 på momentet 29.84.50 upptar
10666: En lång tid av eftersatt underhåll har medfört 300 000 mark jör renovering av det
10667: vattenläckage från rännor och takkanter, med s.k. Residenshuset på seminarieområdet
10668: allvarliga skador som följd på den rikt artikule- i Nykar/eby.
10669: rade nyrenässansfasaden. Skadorna har utveck-
10670:
10671: Helsingfors den 19 september 1989
10672:
10673: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10674: Håkan Malm Boris Renlund
10675: 1376 1989 vp.
10676:
10677: Raha-asia-aloite n:o 1312 Suomennos
10678:
10679:
10680:
10681:
10682: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudessakaarlepyys-
10683: sä sijaitsevan Residenshuset-nimisen rakennuksen peruskor-
10684: jaamiseen
10685:
10686: Eduskunnalle
10687:
10688: Residenshuset kuuluu vanhaan seminaari- julkisivulle. Vauriot ovat muodostuneet erityi-
10689: alueeseen, joka sisäasiainministeriön vuonna sen pahoiksi sen vuoksi, että rakennus on vii-
10690: 1980 tekemän inventoinnin mukaan on valta- meksi tehdyn uudelleenmaalauksen yhteydessä
10691: kunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen käsitelty lateksimaalilla. Suurempien vahinko-
10692: ympäristö. Aikaisemmin seminaarin tarpeita jen välttämiseksi vesikatot, vesikourut ja julki-
10693: palvellut rakennus on teknillisesti kehityskel- sivut tulisi korjata pikaisesti.
10694: poinen, ja se on tällä hetkellä työväenopiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10695: käytössä. Rakennus on kuitenkin laajan perus- nioittaen,
10696: korjauksen tarpeessa, jotta sitä voitaisiin pitää
10697: tarkoituksenmukaisena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10698: Myös talon ulkopuoli on toimenpiteiden tar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10699: peessa. Kunnossapidon pitkäaikainen laimin- 29.84.50 300 000 markkaa ns. Residens-
10700: lyönti on aiheuttanut vesivuotoja vesikouruista huset-rakennuksen peruskorjaamiseen
10701: ja räystäiltä. Tästä on ollut vakavia seurauksia Seminaarialueella Uudessakaarlepyyssä.
10702: rikkaasti jäsenneilylle uusrenessanssityyliselle
10703:
10704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10705:
10706: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10707: Håkan Malm Boris Renlund
10708: 1989 vp. 1377
10709:
10710: Raha-asia-aloite n:o 1313
10711:
10712:
10713:
10714:
10715: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Siirtolaisinstituutin
10716: toiminnan tukemiseen
10717:
10718:
10719: Eduskunnalle
10720:
10721: Suomessa on eräitä erikoisalojen tutkimuslai- työssä eri tahojen kanssa kehitettäviä tutki-
10722: toksia, jotka saavat harkinnanvaraista valtion- musprojekteja, lisäksi myös julkaisu- ja muuta
10723: apua ja ovat tästä syystä jääneet jälkeen yleises- toimintaa. Paineita tähän on tullut niin koti-
10724: tä kehityksestä. Tällainen valtionapua saava lai- maasta (mm. siirtolaisasiain neuvottelukunnan
10725: tos on Turussa vuodesta 1974 toiminut Siirtolai- taholta) kuin myös pohjoismaiselta tasolta.
10726: suusinstituutti, jonka tehtävänä on toimia suo- Myös ulkomaalaisten ja pakolaisten lisääntyvä
10727: malaisen siirtolaisuuden tutkimus- ja dokumen- määrä Suomessa luo uusia paineita tutkimustoi-
10728: taatiolaitoksena. Siirtolaisuusinstituutti saa minnalle.
10729: opetusministeriöltä harkinnanvaraisen vuosit- Siirtolaisuusinstituutin varsinaisen toiminnan
10730: taisen toimintamäärärahan, jonka kasvu on määräraha on useita vuosia ollut alijäämäinen,
10731: osoittautunut liian hitaaksi ja jossa ei ole otettu ja sitä on jouduttu korjaamaan lisämäärärahoil-
10732: huomioon toiminnassa, henkilökuntarakentees- la. Vuoden 1988 toimintamääräraha oli lisämää-
10733: sa ja toimitiloissa tapahtuneita muutoksia ja ke- rärahoineen 1 015 000 markkaa, jonka lisäk-
10734: hitystarpeita. si instituutti sai opetusministeriöltä projektira-
10735: Siirtolaisuusinstituutti on maassamme ainoa hoitusta 206 000 markkaa, joten rahoitus vuon-
10736: siirtolaisuuteen ja maassamuuttoon keskittyvä na 1988 oli yhteensä 1221600 markkaa. Vuo-
10737: laitos, jolla on erittäin laajat kansainväliset den 1989 toimintamääräraha on 960 000 mark-
10738: kontaktit. Instituutin toimintamuotoja ovat 1) kaa ja lisäksi 300 000 markkaa siirtolaisrekiste-
10739: siirtolaistutkimuksen edellytysten parantami- riprojektille. Valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
10740: nen (arkistointi, kirjasto, tutkimusrekisteri, noarvioon on instituutin toimintamäärärahaksi
10741: siirtolaisrekisteri yms.), 2) siirtolaistutkimuksen merkitty 1 320 000 markkaa, joka sisältää siirto-
10742: aktivointi, suorittaminen ja seuranta, 3) tutki- laisprojektille budjetoidut kulut 340 000 mark-
10743: mustulosten tunnetuksi tekeminen ja koulutus- kaa. Instituutin tekemä perusteltu anomus vuo-
10744: toiminta Gulkaisutoiminta, näyttely- ja semi- den 1990 toimintamäärärahaksi on 1 532 122
10745: naaritoiminta) sekä 4) laajat kansainväliset yh- markkaa.
10746: teistoimintamuodot kaikilla näillä alueilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10747: Euroopan yhdentyminen, Suomessa - kuten nioittaen,
10748: muuallakin maailmassa - käynnissä oleva ra-
10749: kennemuutos ja työvoiman uudenlainen liikku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10750: vuus asettavat myös instituutin uusien haastei- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10751: den eteen. Näiden ilmiöiden seuranta, tutkimi- 29.88.53 200 000 markkaa lisäyksenä
10752: nen ja dokumentoiminen lisäävät tehtäväkent- Siirtolaisinstituutin toiminnan tukemi-
10753: tää ja tuovat mukanaan vaatimuksia entistä seen, jolloin instituutin toimintarahoi-
10754: suuremmasta valmiudesta olla mukana kan- tukseen tehdään sellainen tasokorotus,
10755: sainvälisissä projekteissa. Tämä koskee doku- että se takaa riittävät toimintaedellytyk-
10756: mentointi- ja informaatiopalveluja sekä yhteis- set koko vuodeksi.
10757: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10758:
10759: Gustav Björkstrand Heikki Riihijärvi
10760: Tapio Holvitie Mikko Elo
10761: 1378 1989 rd.
10762:
10763: Finansmotion nr 1314
10764:
10765:
10766:
10767:
10768: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för slutförande av ar-
10769: betena på ett arktiskt museum i Jakobstad
10770:
10771:
10772: Tili Riksdagen
10773:
10774: Föreningen Nanuk håller på att uppföra ett Byggnadskostnaderna beräknas tili ca 800 000
10775: arktiskt museum i Fäboda, Jakobstad, för att mk. För att arbetena skall kunna slutföras
10776: sprida kännedom om polarfolkens historia och krävs ett tilläggsanslag från statens sida.
10777: levnadsvillkor samt samspelet mellan människa På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10778: och natur. samt,
10779: På området finns redan nu en mängd byggna-
10780: der och en omfattande samling föremål, som att Riksdagen i statsjörslaget jör år
10781: Pentti Kronqvist har samlat ihop under sina re- 1990 på momentet 29.88.53 upptar
10782: sor till Grönland. JOO 000 mark jör slutjörande av arbe-
10783: Det arktiska museet kunde vara tili stort gagn tena pd ett arktiskt museum i Jakobstad.
10784: t.ex. i skolundervisningen på olika stadier.
10785:
10786: Helsingfors den 19 september 1989
10787:
10788: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10789: Håkan Malm Boris Renlund
10790: 1989 vp. 1379
10791:
10792: Raha-asia-aloite n:o 1314 Suomennos
10793:
10794:
10795:
10796:
10797: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta arktisen museon
10798: töiden loppuun saattamiseen Pietarsaaressa
10799:
10800:
10801: Eduskunnalle
10802:
10803: Nanuk-niminen yhdistys rakentaa arktista noin 800 000 markkaa. Töiden loppuun saatta-
10804: museota Fäbodaan Pietarsaareen. Tarkoitukse- miseksi tarvitaan valtion lisämäärärahaa.
10805: na on levittää tietoa napaseudun kansojen his- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10806: toriasta ja elinoloista sekä ihmisen ja luonnon nioittaen,
10807: välisestä vuorovaikutuksesta.
10808: Alueella on jo nyt joukko rakennuksia ja laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10809: ja esinekokoelma, jonka Pentti Kronqvist on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10810: kerännyt Grönlannin-matkoillaan. 29.88.53 JOO 000 markkaa arktisen mu-
10811: Arktinen museo olisi suureksi hyödyksi esim. seon töiden loppuun saattamiseen Pie-
10812: kouluopetuksen eri asteilla. tarsaaressa.
10813: Rakennuskustannusten arvioidaan olevan
10814:
10815: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10816:
10817: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10818: Håkan Malm Boris Renlund
10819: 1380 1989 rd.
10820:
10821: Finansmotion nr 1315
10822:
10823:
10824:
10825:
10826: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för Wasa tea-
10827: ter
10828:
10829:
10830: Till Riksdagen
10831:
10832: Wasa teater har fungerat sedan 1981 med växa. Ett extra anslag från statens sida är nöd-
10833: framgång som en regionteater i de svensk- och vändigt för att teaterns verksamhet skall kunna
10834: tvåspråkiga områdena i Vasa län. Teaterns tryggas.
10835: verksamhet hämmas dock i detta nu i stor ut- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10836: sträckning av att det ekonomiska stödet från samt
10837: statsmaktens sida inte har nått upp till den nivå
10838: som verksamhetens omfattning skulle ha förut- att Riksdagen i statsjörslaget för år
10839: satt. Underskottet fram till och med år 1988 1990 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
10840: uppgår tili ca 570 000 mk och under pågående tar 200 000 mark för Wasa teater.
10841: arbetsår kommer underskottet ytterligare att
10842:
10843: Helsingfors den 19 september 1989
10844:
10845: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10846: Håkan Malm Boris Renlund
10847: 1989 vp. 1381
10848:
10849: Raha-asia-aloite n:o 1315 Suomennos
10850:
10851:
10852:
10853:
10854: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Wasa teater -nimi-
10855: sen teatterin toiminnan tukemiseen
10856:
10857:
10858: Eduskunnalle
10859:
10860: Wasa teater on toiminut vuodesta 1981 läh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10861: tien menestyksellisesti Vaasan läänin ruotsin- ja nioittaen,
10862: kaksikielisten alueiden alueteatterina. Teatterin
10863: toimintaa haittaa kuitenkin tällä hetkellä pitkäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10864: ti se, ettei valtion tuki ole yltänyt toiminnan laa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10865: juuden edellyttämälle tasolle. Vaje nousee vuosi 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
10866: 1988 mukaan luettuna noin 570 000 markkaan, Wasa teater -nimisen teatterin toimin-
10867: ja kuluvana vuonna vaje kasvaa entisestään. nan tukemiseen.
10868: Valtion osoittama ylimääräinen määräraha on
10869: välttämätön teatterin toiminnan turvaamiseksi.
10870:
10871: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10872:
10873: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10874: Håkan Malm Boris Renlund
10875: 1382 1989 rd.
10876:
10877: Finansmotion nr 1316
10878:
10879:
10880:
10881:
10882: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för Nordiska
10883: konstskolan i Karleby
10884:
10885:
10886: Till Riksdagen
10887:
10888: Nordiska konstskolan i Karleby har etablerat Det unika utbildningsprogrammet blir dock
10889: sin ställning som en fri konstskola på hög nivå ekonomiskt mycket betungande för skolan.
10890: och med en utpräglad nordisk inriktning. Vid Skolan borde därför ges ställningen av en fri
10891: sidan av en förhållandevis liten fast anställd konstskola med lagstadgat statsstöd. 1 väntan
10892: stab verkar skolan med ett gästlärarsystem som på en sådan reform bör skolans ekonomiska
10893: är unikt. Under senaste läsår fungerade hela 29 verksamhet dock tryggas på annat sätt.
10894: lärare vid skolan under längre eller kortare pe- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10895: rioder från Sverige och Norge förutom lärare samt
10896: från olika delar av det egna landet. Eleverna
10897: kommer likaså från alla de nordiska länderna. att Riksdagen i statsjörslaget för år
10898: Av de elever som går på en tvåårig kurs under 1990 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
10899: pågående läsår kommer 10 från Finland, 16 tar 200 000 mark jör Nordiska konst-
10900: från Sverige, 3 från Norge och 1 från Danmark. skolan i Karleby.
10901:
10902: Helsingfors den 19 september 1989
10903:
10904: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10905: Håkan Malm Boris Renlund
10906: Martti Korkia-Aho
10907: 1989 vp. 1383
10908:
10909: Raha-asia-aloite n:o 1316 Suomennos
10910:
10911:
10912:
10913:
10914: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordiska konst-
10915: skolan -nimisen koulun toiminnan tukemiseen Kokkolassa
10916:
10917:
10918: Eduskunnalle
10919:
10920: Kokkolassa toimiva Nordiska konstskolan tenkin taloudellisesti hyvin raskaaksi koululle.
10921: -niminen taidekoulu on vakiinnuttanut aseman- Koulun tulisi tämän vuoksi saada lakisääteistä
10922: sa korkeatasoisena pohjoismaisesti suuntautu- valtionapua nauttivan vapaan taidekoulun ase-
10923: neena vapaana taidekouluna. Suhteellisen pie- ma. Tällaista uudistusta odotettaessa koulun ta-
10924: nen vakinaisesti palkatun henkilökunnan ohella loudellinen toiminta on kuitenkin turvattava
10925: koululla on ainutlaatuinen vierailevien opetta- muulla tavoin.
10926: jien järjestelmä. Viime lukuvuoden aikana kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10927: lussa toimi kaikkiaan 29 opettajaa Suomesta, nioittaen,
10928: Ruotsista ja Norjasta eripituisia jaksoja. Oppi-
10929: laita on niin ikään kaikista pohjoismaista. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10930: män lukuvuoden aikana kahden vuoden oppi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10931: määrää suorittavista oppilaista 10 on Suomesta, 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
10932: 16 Ruotsista, 3 Norjasta ja 1 Tanskasta. Nordiska konstskolan -nimisen koulun
10933: Ainutlaatuinen koulutusohjelma tulee kui- toiminnan tukemiseen Kokkolassa.
10934: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10935:
10936: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
10937: Håkan Malm Boris Renlund
10938: Martti Korkia-Aho
10939: 1384 1989 rd.
10940:
10941: Finansmotion nr 1317
10942:
10943:
10944:
10945:
10946: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Åbolands Svenska
10947: Ungdomsförbund för videoproduktion
10948:
10949:
10950: Tili Riksdagen
10951:
10952: Åbolands Svenska Ungdomsförbund r.f.:s egen TV-kanal i TV-nätet, vilket förutsätter en
10953: nygrundade videosektion ansöker om anslag för kvalitativ produktion.
10954: anställande av projektsekreterare med uppgift På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10955: att koordinera och utveckla verksamheten för samt,
10956: de i det geografiskt så splittrade Åboland verk-
10957: samma kabelteve-föreningarna. att Riksdagen i statsjörslaget jör dr
10958: Videoverksamheten är en välkommen resurs 1990 pd momentet 29.99.50 upptar
10959: som möjliggör en vitaliserande aktivitet i tiden JOO 000 mark i understöd tili Åbolands
10960: också i skärgården och är viktig ur trivselsyn- Svenska Ungdomsjörbund r.j. för vi-
10961: punkt. deoproduktion.
10962: Åboland har fördelen att få disponera en
10963:
10964: Helsingfors den 19 september 1989
10965:
10966: Gustav Björkstrand Håkan Malm Boris Renlund
10967: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Henrik Lax
10968: 1989 vp. 1385
10969:
10970: Raha-asia-aloite n:o 1317 Suomennos
10971:
10972:
10973:
10974:
10975: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbolands Svenska
10976: Ungdomsförbund -nimiselle liitolle videotuotantoon
10977:
10978:
10979: Eduskunnalle
10980:
10981: Åbolands Svenska Ungdomsförbund rf -ni- Turunmaalla on käytettävissä oma televisio-
10982: misen liiton äskettäin perustettu videojaos anoo kanava televisioverkossa, mikä edellyttää laa-
10983: määrärahaa projektisihteerin palkkaamiseksi. dukasta tuotantoa.
10984: Projektisihteerin tehtävänä on koordinoida ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10985: kehittää maantieteellisesti hyvin hajanaisella nioittaen,
10986: Turunmaalla toimivien kaapelitelevisioyhdis-
10987: tysten toimintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10988: Videotoiminta on tervetullut resurssi, joka 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10989: mahdollistaa vireän toiminnan aikanaan myös 29.99.50 JOO 000 markkaa Åbolands
10990: saaristossa, ja se on tärkeää viihtymisen kan- Svenska Ungdomsjörbund -nimisen lii-
10991: nalta. ton videotuotannon tukemiseen.
10992: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10993:
10994: Gustav Björkstrand Håkan Malm Boris Renlund
10995: Jörn Donner Per-Erik Nyman Henrik Lax
10996: 1386 1989 rd.
10997:
10998: Finansmotion nr 1318
10999:
11000:
11001:
11002:
11003: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring
11004: av landsvägen Hirvlax-Kantlax
11005:
11006:
11007: Till Riksdagen
11008:
11009: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i Ny- fortsätta arbetet med att grundförbättra och yt-
11010: karleby stad har en stor betydelse för kommuni- belägga landsvägen Hirvalax-Kantlax enligt de
11011: kationerna genom att Hirvlax fungerar som ursprungliga planerna. Kostnaderna torde inte
11012: centrum för hela västra Munsala. 1 Hirvlax heller utgöra något problem eftersom det bara
11013: finns butik, post, servicestation och skola. Vä- är fråga om en vägsträcka på ca 3 km.
11014: gen trafikeras dessutom av en mängd sommar- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11015: gäster och betjänar den omfattande päsldjurs- samt
11016: näringen och dess fodertransporter samt nume-
11017: ra också en tung industri, Påras verkstad, som att Riksdagen i statsförslaget för år
11018: tillverkar bl.a. fordon för avloppsverk. Vägen 1990 på momentet 31.24.77 upptar
11019: är numera, i synnerhet under tjällossningen, i 1 500 000 markför grundförbättring och
11020: mycket dåligt skick. asfa/tering av landsväg nr 7273 Hirv-
11021: Landsvägen Munsala-Hirvlax (nr 7273) fär- lax-Kantlax.
11022: digställdes under år 1983. Det är nödvändigt att
11023:
11024: Helsingfors den 19 september 1989
11025:
11026: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
11027: Håkan Malm Boris Renlund
11028: 1989 vp. 1387
11029:
11030: Raha-asia-aloite n:o 1318 Suomennos
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvlaxin-Kant-
11036: laxin maantien peruskorjaukseen
11037:
11038:
11039: Eduskunnalle
11040:
11041: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvlaxin- maantien perusparantamisen ja päällystämisen
11042: Kantlaxin maantiellä (n:o 7273) on suuri merki- jatkaminen alkuperäisten suunnitelmien mu-
11043: tys liikenneyhteyksille, koska Hirvlax toimii ko- kaan onkin nyt välttämätöntä. Kustannusten ei
11044: ko läntisen Munsalan keskustana. Hirvlaxissa myöskään pitäisi muodostua esteeksi, koska ky-
11045: on kauppa, pankki, posti, huoltoasema ja kou- se on vain noin kolmen kilometrin tieosuudesta.
11046: lu. Tietä liikennöi lisäksi joukko kesäasukkaita,
11047: ja se palvelee laajamittaista turkistarhauselin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11048: keinoa ja sen rehukuljetuksia sekä nykyään nioittaen,
11049: myös raskasta teollisuutta, Pårasin konepajaa,
11050: joka valmistaa mm. jätelietteen kuljettamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11051: tarkoitettuja ajoneuvoja. Tie on nykyään, eri- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11052: tyisesti kelirikkoaikana, erittäin huonossa kun- 31.24.77 1500000 markkaa Hirv-
11053: nossa. laxin-Kantlaxin maantien (n:o 7273)
11054: Munsalan-Hirvlaxin maantie (n:o 7273) val- perusparantamiseen ja asjaltoimiseen.
11055: mistui vuonna 1983. Hirvlaxin-Kantlaxin
11056:
11057: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11058:
11059: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
11060: Håkan Malm Boris Renlund
11061: 1388 1989 rd.
11062:
11063: Finansmotion nr 1319
11064:
11065:
11066:
11067:
11068: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för nedsättande av
11069: TV-licensavgiften för studerande
11070:
11071:
11072: Tili Riksdagen
11073:
11074: För många studerande är TV-licensen en ta skulle troligtvis även stimulera tili att flere
11075: orimligt stor utgift. Studerande tittar förhållan- betalade sin licensavgift.
11076: devis litet på TV i jämförelse med andra grup- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11077: per. Trots detta har TV en viktig roll som infor- samt
11078: mationsförmedlare.
11079: Mot bakgrunden tili detta vore det motiverat att Riksdagen i statsjörslaget jör år
11080: med en 50 procentig reducering av licensavgif- 1990 upptar 3 000 000 mark jör nedsät-
11081: ten på studieorten för högskolestuderande. Det- tande av studerandes TV-licensavgifter.
11082:
11083: Helsingfors den 19 september 1989
11084:
11085: Gustav Björkstrand Boris Renlund
11086: 1989 vp. 1389
11087:
11088: Raha-asia-aloite n:o 1319 Suom _nnos
11089:
11090:
11091:
11092:
11093: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden tv-
11094: lupamaksun alentamiseksi
11095:
11096:
11097: Eduskunnalle
11098:
11099: Monille opiskelijoille televisiolupa muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11100: taa kohtuuttoman suuren menon. Opiskelijat nioittaen,
11101: katsovat suhteellisen vähän televisiota muihin
11102: ryhmiin verrattuna. Tästä huolimatta televisiol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11103: la on tärkeä tehtävä tiedonvälittäjänä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11104: Tätä taustaa vasten olisi perusteltua myöntää 29.39.55 3 000 000 markkaa opiskelijoi-
11105: 50 prosentin alennus lupamaksusta korkeakou- den tv-lupamaksujen alentamiseen.
11106: luopiskelijoille opiskelupaikkakunnalla. Tämä
11107: voisi myös kannustaa useampia maksamaan lu-
11108: pamaksunsa.
11109:
11110: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11111:
11112: Gustav Björkstrand Boris Renlund
11113: 1390 1989 rd.
11114:
11115: Finansmotion nr 1320
11116:
11117:
11118:
11119:
11120: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för lindrande av
11121: effekterna av strukturomvandlingen i Vasa län
11122:
11123:
11124: Till Riksdagen
11125:
11126: Strukturomvandlingen i Vasa län har fått varit en stor tillgång. Det statliga stödet för den-
11127: proportioner som inte bara ur länets utan ur he- na verksamhet i form av investerings-, start-
11128: la landets synvinkel är ägnad att inge stor oro. och utvecklingsbidrag bör dock kraftigt utökas
11129: Befolkningsutvecklingen tenderar att utvecklas i Vasa län. De åtgärder som "krisdelegationen"
11130: i negativ riktning, i synnerhet om emigrationen för Vasa län kommer att föreslå kommer också
11131: åter tar fart. Antalet arbetsplatser inom in- att kräva ekonomiskt stöd från statsmaktens
11132: dustrin har minskat och lett till en förhållande- sida.
11133: vis hög arbetslöshet i industristäder som Karle- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11134: by och Jakobstad. Krisen inom pälsdjursnär- samt
11135: ingen kommer att bli djupare är man har kun-
11136: nat förutspå och hela näringens framtid är all- att Riksdagen i statsjörslaget för år
11137: varligt hotad. En jämförelsevis stor del av be- 1990 på momentet 32.51.49 upptar
11138: folkningen är verksam inom lantbruket, där 30 000 000 mark i tilläggsanslag jör
11139: man också kan förvänta sig stora omställningar lindrande av effekterna av den omjat-
11140: om åtgärder inte sätts in i tid. tande strukturomvandlingen i Vasa Iän.
11141: Den privata företagsamheten har i Vasa län
11142:
11143: Helsingfors den 19 september 1989
11144:
11145: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Håkan Malm
11146: Boris Renlund Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola
11147: Esko Aho Kari Urpilainen Jarmo Wahlström
11148: Mats Nyby
11149: 1989 vp. 1391
11150:
11151: Raha-asia-aloite n:o 1320 Suomennos
11152:
11153:
11154:
11155:
11156: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennemuutoksen
11157: vaikutusten lieventämiseen Vaasan läänissä
11158:
11159:
11160: Eduskunnalle
11161:
11162: Rakennemuutos Vaasan läänissä on saavutta- nissä on ollut suuri. Valtion tukea tälle toimin-
11163: nut läänin ohella koko maan kannalta suurta nalle investointi-, käynnistys- ja kehittämis-
11164: huolta aiheuttavat mittasuhteet. Väestökehitys avustuksina on kuitenkin voimakkaasti lisättä-
11165: on kääntymässä kielteiseen suuntaan maasta- vä Vaasan läänissä. Vaasan läänin "kriisineu-
11166: muuton jälleen lisääntyessä. Teollisuustyöpaik- vottelukunnan'' ehdottamat toimenpiteet vaati-
11167: kojen väheneminen on johtanut suhteellisen vat myös taloudellista tukea valtiovallan ta-
11168: suureen työttömyyteen Kokkolan ja Pietarsaa- holta.
11169: ren teollisuuskaupungeissa. Turkistarhauselin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11170: keinon kriisistä on muodostumassa ennustettua nioittaen,
11171: syvempi ja koko elinkeinon tulevaisuus on va-
11172: kavasti uhattuna. Suhteellisen suuri osa väes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11173: töstä toimii maataloudessa, jossa on myös odo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11174: tettavissa suuria muutoksia, jos ajoissa ei ryh- 32.51.49 30000000 markkaa laajan ra-
11175: dytä toimenpiteisiin. kennemuutoksen vaikutusten lieventä-
11176: Yksityisyritteliäisyyden merkitys Vaasan lää- miseen Vaasan läänissä.
11177: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11178:
11179: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Håkan Malm
11180: Boris Renlund Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola
11181: Esko Aho Kari Urpilainen Jarmo Wahlström
11182: Mats Nyby
11183: 1392 1989 rd.
11184:
11185: Finansmotion nr 1321
11186:
11187:
11188:
11189:
11190: Donner: Om anvisande av anslag för stödjande av UNRWA
11191:
11192:
11193:
11194: Till Riksdagen
11195:
11196: Senaste tidens händelser har klart visat det möjlighet att stanna i sitt eget land. Något eget
11197: otillräckliga stödet för Förenta Nationernas självständigt land existerar för tillfället inte för
11198: hj älporganisation för palestinska flyktingar, palestinierna. Deras främsta väg tili skolning
11199: UNRWA. Anslaget för 1990 är 15 miljoner går genom UNRWA.
11200: mark. Anslaget har från senaste år höjts med 6 På basis av det ovan anförda föreslår jag
11201: miljoner mark, men är fortsättningsvis på en vördsamt
11202: mycket låg nivå i jämförelse med de övriga nor-
11203: diska ländernas stöd till UNRWA. att Riksdagen i statsförslaget för år
11204: Det har ofta uttalats i Finland att vår relativt 1990 på momentet 24.30.69 i tillägg
11205: restriktiva flyktingpolitik baserar sig på förmo- upptar 5 000 000 mark för UNR WA.
11206: dan att det är bättre för flyktingar om de har
11207:
11208: Helsingfors den 19 september 1989
11209:
11210: Jörn Donner
11211: 1989 vp. 1393
11212:
11213: Raha-asia-aloite n:o 1321 Suomennos
11214:
11215:
11216:
11217:
11218: Donner: Määrärahan osoittamisesta UNRWA:n toiminnan tuke-
11219: miseen
11220:
11221:
11222: Eduskunnalle
11223:
11224: Viime päivien tapahtumat ovat selvästi osoit- saavat mahdollisuuden jäädä omaan maahansa.
11225: taneet Yhdistyneiden Kansakuntien Palestiinan Tällä hetkellä palestiinalaisilla ei ole olemassa
11226: pakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle mitään omaa itsenäistä maata. Heidän pääasial-
11227: osoitetun tuen riittämättömyyden. Vuoden linen tiensä koulutukseen kulkee UNRWA:n
11228: 1990 määräraha on 15 miljoonaa markkaa. kautta.
11229: Määrärahaa on korotettu viime vuodesta 6 mil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11230: joonaa markkaa, mutta se on edelleenkin hyvin taen,
11231: alhaisella tasolla verrattuna muiden pohjois-
11232: maiden UNRWA:lle antamaan tukeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11233: Suomessa on usein lausuttu suhteellisen pi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11234: dättäytyvän pakolaispolitiikkamme perustuvan 24.30.69 lisäyksenä 5 000000 markkaa
11235: olettamukseen, että on parempi, jos pakolaiset UNR WA:n toiminnan tukemiseen.
11236: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11237:
11238: Jörn Donner
11239: 1394 1989 rd.
11240:
11241: Finansmotion nr 1322
11242:
11243:
11244:
11245:
11246: Donner: Om anvisande av anslag till stöd för människorättsor-
11247: ganisationer och annan humanitär människorättsverksamhet
11248:
11249:
11250: Tili Riksdagen
11251:
11252: Vi nås s.g.s. dagligen av rapporter om kränk- heterna. Speciellt viktigt är stödet tili obundna
11253: ningar av de mänskliga rättigheterna. Inom ra- organisationer som preventivt verkar för att
11254: men för KSSE-processen har människorättsfrå- minska på kränkningar av individens rättighe-
11255: gorna fått en allt större betydelse. ter.
11256: En viktig metod att bekämpa kränkningar är Behovet av internationellt stöd för obundna
11257: upplysning, fortbildning och neutral rapporte- organisationer har ytterligare aktualiserats efter
11258: ring. Behobet av att juridiskt bistå offren är att den afrikanska människorättskonventionen
11259: också stort. trätt i kraft.
11260: Internationell uppmärksamhet på problemen På basis av det ovan anförda föreslår jag
11261: är en av de effektivaste metoderna för att få ett vördsamt
11262: slut på kränkningarna. Även Finland har därför
11263: skäl att aktivera sin verksamhet för att främja att Riksdagen i statsförslaget för år
11264: de mänskliga rättigheterna. 1990 på momentet 24.30.69 i tillägg upp-
11265: 1 förhållande till Finlands traditionellt åter- tar 8 000 000 mark för människorätts-
11266: hållsamma politik i internationella krissituatio- organisationer och annan humanitär
11267: ner ligger det närmast till hands att söka preven- människorättsverksamhet.
11268: tiva metoder för att främja de mänskliga rättig-
11269:
11270: Helsingfors den 19 september 1989
11271:
11272: Jörn Donner
11273: 1989 vp. 1395
11274:
11275: Raha-asia-aloite n:o 1322 Suomennos
11276:
11277:
11278:
11279:
11280: Donner: Määrärahan osoittamisesta ihmisoikeusjärjestöjen ja
11281: muun humanitaarisen ihmisoikeustoiminnan tukemiseen
11282:
11283:
11284: Eduskunnalle
11285:
11286: Lähes päivittäin saamme raportteja ihmisoi- si. Erityisen tärkeää onkin tukea sitoutumatto-
11287: keuksien loukkauksista. ETYK-prosessissa ih- mia järjestöjä, jotka harjoittavat ennalta ehkäi-
11288: misoikeuskysymykset ovat saaneet yhä suurem- sevää toimintaa yksilön oikeuksien loukkauk-
11289: man merkityksen. sien estämiseksi.
11290: Tärkeänä menetelmänä loukkauksien torju- Kansainvälisen tuen tarve sitoutumattomille
11291: misessa on valistus, lisäkoulutus ja neutraali ra- järjestöille on tullut yhä ajankohtaisemmaksi
11292: portointi. Uhrit tarvitsevat myös oikeudellista Afrikan ihmisoikeussopimuksen tultua voi-
11293: apua. maan.
11294: Kansainvälisen huomion kohdistaminen on- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11295: gelmiin on tehokkaimpia tapoja loukkausten taen,
11296: lopettamiseksi. Myös Suomen on tämän vuoksi
11297: syytä aktivoida toimintaansa ihmisoikeuksien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11298: edistämiseksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11299: Ottaen huomioon Suomen perinteisesti pidät- 24.30.69 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
11300: täytyvän politiikan kansainvälisissä kriisitilan- ihmisoikeusjärjestöjenja muun humani-
11301: teissa kyseeseen tulisivat lähinnä ennalta ehkäi- taarisen toiminnan tukemiseen.
11302: sevät menetelmät ihmisoikeuksien edistämisek-
11303: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11304:
11305: Jörn Donner
11306: 1396 1989 rd.
11307:
11308: Finansmotion nr 1323
11309:
11310:
11311:
11312:
11313: Donner: Om anvisande av anslag för uppgörande av en läslig
11314: sammanfattning av statsbudgeten
11315:
11316:
11317: Tili Riksdagen
11318:
11319: Det har vid flera olika tillfällen framkommit Dessutom anges i skriften olika statsråds an-
11320: att budgetpropositionen är praktiskt taget oläs- svarsbefogenheter. Det torde inte vara bekant
11321: lig för en lekman, som inte är insatt i tekniken för en större allmänhet att en finländsk för-
11322: för uppgörande av statsförslaget. Det är också svarsminister är ansvarig för fiskerifrågor, för
11323: tänkbart att budgeten är oläslig för ett antal att ta ett exempel.
11324: medlemmar av riksdagen. En skrift som liknar den svenska, eller rentav
11325: Som exempel på svårigheten att överblicka är klarare, vore i våra förhållanden välkom-
11326: budgeten kan anges att förslaget för år 1990 men. Allmänheten skulle rentav få information
11327: upptar ett anslag under Statsrådets huvud- om vad Skyddspolisen kostar skattebetalarna,
11328: titel, momentet 23.99.25, för utgivning av eller kostnaderna för riksdag och regering.
11329: J.V. Snellmans verk, medan anslag för utgiv- Det bör inte bereda oöverstigliga svårigheter
11330: ning av president Paasikivis verk förekommer för finansministeriet att efter budgetens slutbe-
11331: under Undervisningsministeriets huvudtitel, handling i riksdagen presentera statsbudgeten i
11332: moment 29.99.25. Dessa tilltänkta publika- dess slutligt godkända skick på ett sätt som är
11333: tioner torde utgöra delar av en större helhet, mera begriplig för delar av landets befolkning,
11334: som nu är splittrad. men det förutsätter intresse och självfallet god
11335: Tili saken hör att den av riksdagen slutligen vilja, vilka egenskaper troligen finansministe-
11336: godkända budgeten endast presenteras i form riet i hög grad besitter.
11337: av beslut som är svårtillgängliga för medbor- På basis av det ovan anförda föreslår jag
11338: garna. vördsamt,
11339: 1 vårt västra grannland Sverige, där man för-
11340: söker göra den politiska processen begripligare att Riksdagen i statsjörslaget för år
11341: för medborgarna, utges på Finansdepartemen- 1990 på momentet 28.01.29 i tillägg
11342: tets försorg årligen en kortfattad och läslig sam- upptar 600 000 mark för uppgörande
11343: manfattning av budgeten, i form av ett häfte på och tryckning av en läslig sammanfatt-
11344: ca 100 sidor, där fördelningen mellan departe- ning av statsbudgeten i dess s/utgiltigt
11345: mentet och olika anslag är angivna med lättläs- godkända form.
11346: liga grafiska tabeller.
11347:
11348: Helsingfors den 19 september 1989
11349:
11350: Jörn Donner
11351: 1989 vp. 1397
11352:
11353: Raha-asia-aloite n:o 1323 Suomennos
11354:
11355:
11356:
11357:
11358: Donner: Määrärahan osoittamisesta helppolukuisen tiivistelmän
11359: laatimiseksi valtion tulo- ja menoarviosta
11360:
11361:
11362: Eduskunnalle
11363:
11364: Eri yhteyksistä on käynyt ilmi, että valtion Lisäksi kirjasessa ilmoitetaan eri ministerien
11365: tulo- ja menoarvion laatiruistekniikkaan pereh- valtuudet. Suuren yleisön tietoisuudessa ei esi-
11366: tymättömän maallikon on käytännössä mahdo- merkiksi liene, että Suomen puolustusministeri
11367: tonta saada selkoa tulo- ja menoarvioesitykses- vastaa kalastuskysymyksistä.
11368: tä. On myös otaksuttavissa, että budjetti on vai- Ruotsalaisten julkaisua vastaava tai jopa sel-
11369: keaselkoinen useille eduskunnan jäsenille. keämpi julkaisu olisi myös meidän oloissamme
11370: Esimerkkinä budjetin hahmottamisen vai- tervetullut. Kansalaiset saisivat tietoa siitä, mitä
11371: keudesta voidaan todeta, että vuotta 1990 kos- suojelupoliisi maksaa veronmaksajille, tai edus-
11372: kevaan ehdotukseen sisältyy valtioneuvoston kunnan ja hallituksen kustannuksista.
11373: pääluokassa momentilla 23.99.25 määräraha J. Valtiovarainministeriölle ei aiheutune ylipää-
11374: V. Snellmanin teosten julkaisemiseen, kun taas semättömiä vaikeuksia budjetin tultua lopulli-
11375: määräraha presidentti Paasikiven teosten jul- sesti hyväksytyksi eduskunnassa esittää valtion
11376: kaisemiseen on opetusministeriön pääluokassa budjettia sen lopullisessa hyväksytyssä muodos-
11377: momentilla 29.99.25. Nämä suunnitellut julkai- sa tavalla, joka on helppotajuisempi osalle
11378: sut muodostanevat osia suuremmasta kokonai- maan väestöstä. Tämä edellyttää kuitenkin mie-
11379: suudesta, joka on nyt hajallaan. lenkiintoa ja tietysti hyvää tahtoa, joita ominai-
11380: Asiaan kuuluu, että kansalaisten kannalta suuksia valtiovarainministeriöllä luultavasti on-
11381: eduskunnan lopullisesti hyväksymä budjetti esi- kin mitä suurimmassa määrin.
11382: tetään ainoastaan vaikeasti saatavien päätösten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11383: muodossa. taen,
11384: Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa,
11385: jossa poliittisesta prosessista pyritään tekemään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11386: kansalaisille ymmärrettävämpää, tehdään val- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11387: tionvarainministeriön toimesta vuosittain lyhyt 28.01.29 lisäyksenä 600000 markkaa
11388: ja helppolukuinen tiivistelmä budjetista. Tässä he/ppo/ukuisen tiivistelmän /aatimiseksi
11389: noin 100 sivua käsittävässä vihkosessa jakautu- ja painattamiseksi valtion tulo- ja me-
11390: mat ministeriöiden ja eri määrärahojen välillä noarviosta sen lopullisesti hyväksytyssä
11391: esitetään helppolukuisten graafisten taulukoi- muodossa.
11392: den avulla.
11393:
11394: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11395:
11396: Jörn Donner
11397: 1398 1989 rd.
11398:
11399: Finansmotion nr 1324
11400:
11401:
11402:
11403:
11404: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag till teatergruppen Viirus
11405: för anskaffande av utrymmen
11406:
11407:
11408: Till Riksdagen
11409:
11410: Det har under de senaste åren vuxit upp flera då det inte egentligen är så mycket dessa grup-
11411: nya teatergrupper som på ett fördomsfritt och per begär, för att de konstnärligt skall produce-
11412: nytt sätt fört ut teaterkonsten. Dessa grupper ra högstående teater.
11413: har även nått en ny publik, en publik som nöd- En teaterförening som de senaste åren med
11414: vändigtvis inte söker sig till de s.k. institutions- framgång lyckats skapa flera nya konstnärligt
11415: teatrarna. välproducerade projekt är teaterföreningen Vii-
11416: Det är viktigt att institutionsteatrarna funge- rus. Detstora problemet också för dem harva-
11417: rar då de har en allmän traditionell kulturbärar- rit bristen på utrymme. De har varit tvungna att
11418: roll; i statsförslaget föreslås också betydande sätta upp sina produktioner runt om i Helsing-
11419: anslag till dessa. fors i olika tillfälliga lokaliteter.
11420: Men samtidigt är det viktigt att minnas att På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11421: teater inte enbart är institutionsteater. För samt
11422: teaterkonsten i sig själv är alla former av fria
11423: grupper en vitamininjektion. De fria teater- att Riksdagen i statsjörslaget för år
11424: gruppernas arbete är därför ur en rent kulturpo- 1990 på momentet 29.90.52 upptar
11425: litisk synvinkel värt allt stöd de kan få. 200 000 mark för anskaffande av ända-
11426: Ett problem som flera gruppers rent konst- målsenliga utrymmen för teaterjöre-
11427: närliga förmåga har fallit på är bristen på ut- ningen Viirus r.f.
11428: rymmen. Ett faktum som endast kan beklagas,
11429:
11430: Helsingfors den 19 september 1989
11431:
11432: Jörn Donner Claes Andersson
11433: 1989 vp. 1399
11434:
11435: Raha-asia-aloite n:o 1324 Suomennos
11436:
11437:
11438:
11439:
11440: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmä Viiruk-
11441: selle tilojen hankintaan
11442:
11443:
11444: Eduskunnalle
11445:
11446: Viime vuosien aikana on syntynyt useita uu- tilojen puutteesta. Tätä tosiasiaa voidaan vain
11447: sia teatteriryhmiä, jotka ovat ennakkoluulotto- valittaa, koska nämä ryhmät eivät oikeastaan
11448: malla ja uudella tavalla vieneet teatteritaidetta pyydä paljoakaan korkeatasoisen teatterin tuot-
11449: eteenpäin. Nämä ryhmät ovat myös saavutta- tamiseen. Viime vuosina teatteriyhdistys Viirus
11450: neet uuden yleisön - yleisön, joka ei välttämät- on menestyksellisesti onnistunut luomaan useita
11451: tä hakeudu ns. laitosteattereihin. taiteellisesti hyvin toteutettuja hankkeita. Myös
11452: Laitosteattereiden toiminta on tärkeää, sillä tämän ryhmän suurena ongelmana on ollut ti-
11453: niillä on yleinen, perinteistä kulttuuria ylläpitä- lanpuute. Ryhmä on joutunut asettamaan tuo-
11454: vä rooli. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa esite- tantoaan näyttämölle eri puolille Helsinkiä eri-
11455: täänkin huomattavia määrärahoja näille teatte- laisissa väliaikaisissa tiloissa.
11456: reille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11457: Samalla on kuitenkin syytä muistaa, ettei nioittaen,
11458: teatteritaidetta ole pelkästään laitosteatterit.
11459: Teatteritaiteelle itselleen kaikenlaiset vapaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11460: ryhmät ovat vitamiiniruiske. Vapaiden teatteri- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11461: ryhmien työ ansaitsee puhtaasti kulttuuripoliit- 29.90.52 200 000 markkaa tarkoituk-
11462: tisesta näkökulmasta kaiken tuen, jonka se voi senmukaisten tilojen hankkimiseen teat-
11463: saada. teriyhdistys Viirukselle.
11464: Useiden ryhmien taiteellinen taso on kärsinyt
11465:
11466: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11467:
11468: Jörn Donner Claes Andersson
11469: 1400 1989 rd.
11470:
11471: Finansmotion nr 1325
11472:
11473:
11474:
11475:
11476: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av konst-
11477: verk tili offentliga byggnader
11478:
11479:
11480: Tili Riksdagen
11481:
11482: Statens anslag för inköp av konst tili offent- för konstinköpen, konstaterar utskottet för-
11483: liga byggnader var under det gångna året enbart utom det ovan sagda att den ekonomiska situa-
11484: 0,2 OJo av statens totala anslag för byggnads- tionen just då inte gav möjlighet för att konstin-
11485: verksamhet under året. Situationen är idag den köpen skulle vara mellan 1-2% av byggnads-
11486: att endast de viktigaste byggnaderna kommer i konstnaderna. Men utskottet påpekade vidare
11487: åtnjutande av anslagen. Antalet offentliga att det vid planeringen av byggnaderna är vik-
11488: byggnader där konstverk kunde finnas kunde tigt att man ser tili att det senare är möjligt att
11489: med fördel utvidgas tili också mindre statliga förse byggnaderna med konstverk. Med dessa
11490: inrättningar såsom skolor, fängelser, distrikts- motiveringar förkastades motionerna.
11491: kontor etc. Det ovan relaterade visar att det redan för ett
11492: 1 en nordisk jämförelse visar det sig att de fin- halvsekel sedan fanns en vilja att satsa på
11493: ländska anslagen för konstinköp är på en blyg- konstverk i samband med offentliga byggnader,
11494: sam nivå. Exempelvis i vårt västra grannland trots nationalekonomiska svårigheter.
11495: Sverige tiliämpas en s.k. 1 procentsregel, dvs. Då landets ekonomiska situation är en helt
11496: konstinköpen utgör 1 procent av byggnadsan- annan än för 40-50 år sedan är det dels med
11497: slagen. beaktande av tidigare beslut, men även ur en
11498: 1 ett historiskt perspektiv kan det konstateras rent konstnärlig och arkitektonisk synvinkel
11499: att statens inställning tili offentliga konstinköp motiverat att öka anslaget för inköp av konst
11500: varit positiv. Redan 1938, då landets ekonomis- tili offentliga byggnader.
11501: ka situation inte var lika god som 1989 kon- Målsättningen bör vara att inom de närmaste
11502: staterade regeringen i budgetförslaget för 1939 åren nå en nivå där 1,5 procent av de offentliga
11503: att högst 1 procent av anslagen för byggnads- byggkostnaderna anslås för konstinköp.
11504: anslagen fick användas för konstnärlig ut- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11505: smyckning. Undervisningsministeriet uppmana- samt
11506: de därefter de myndigheter som handhade byg-
11507: gandet att reservera anslag för detta ändamål. att Riksdagen i statsförs/aget för år
11508: Kriget omintetgjorde emellertid detta. Något 1990 på momentet 29.90.52 i til/ägg upp-
11509: som riksdagens kulturutskott drygt tio år senare tar 5 000 000 mark för inköp av konst-
11510: beklagade. 1 sitt svar på tvenne hemställnings- verk tili offentliga byggnader.
11511: motioner, om införandet av en viss procentsats
11512:
11513: Helsingfors den 19 september 1989
11514:
11515: Jörn Donner Claes Andersson
11516: 1989 vp. 1401
11517:
11518: Raha-asia-aloite n:o 1325 Suomennos
11519:
11520:
11521:
11522:
11523: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimi-
11524: seen julkisiin rakennuksiin
11525:
11526:
11527: Eduskunnalle
11528:
11529: Valtion määrärahat taiteen ostamiseen julki- tietyn prosenttimäärän varaamista taidehankin-
11530: siin rakennuksiin olivat viime vuonna ainoas- toihin, valiokunta totesi edellä sanotun lisäksi,
11531: taan 0,2 % valtion kaikkiaan vuoden aikana ra- ettei taloudellinen tilanne juuri tuolloin antanut
11532: kennustoimintaan käyttämistä määrärahoista. mahdollisuutta siihen, että taidehankinnat olisi-
11533: Nykyisessä tilanteessa ainoastaan tärkeimmät vat olleet 1-2% rakennuskustannuksista. Va-
11534: rakennukset pääsevät nauttimaan määrärahois- liokunta totesi kuitenkin edelleen rakennusten
11535: ta. Sellaisten julkisten rakennusten määrää, suunnittelussa olevan tärkeää, että rakennuk-
11536: joissa olisi taideteoksia, voitaisiin hyvin laajen- siin voidaan myöhemmin sijoittaa taideteoksia.
11537: taa myös pienempiin valtion laitoksiin kuten Tällaisilla perusteilla aloitteet hylättiin.
11538: kouluihin, vankiloihin, piiritoimistoihin jne. Edellä sanottu osoittaa, että jo puoli vuosisa-
11539: Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa taide- taan sitten oli tahtoa panostaa taideteosten saa-
11540: hankintoihin käytettävät määrärahat ovat vaa- miseksi julkisiin rakennuksiin kansantaloudelli-
11541: timattomalla tasolla. Esimerkiksi läntisessä sista vaikeuksista huolimatta.
11542: naapurimaassamme Ruotsissa sovelletaan ns. Kun maan taloudellinen tilanne on täysin toi-
11543: 1 OJo :n sääntöä, mikä tarkoittaa taidehankinto- nen kuin 40-50 vuotta sitten, toisaalta aikai-
11544: jen muodostavan yhden prosentin rakennus- semmat päätökset huomioon ottaen sekä myös
11545: määrärahoista. puhtaasti taiteellisesta ja arkkitehtonisesta nä-
11546: Historiallisessa katsannossa voidaan todeta, kökulmasta on perusteltua lisätä määrärahaa
11547: että valtion suhtautuminen julkisiin taidehankin- taiteen hankkimiseksi julkisiin rakennuksiin.
11548: toihin on ollut myönteistä. Jo vuonna 1938, jol- Tavoitteena tulee olla saavuttaa lähimpien vuo-
11549: loin maan talouden tilanne ei ollut yhtä hyvä sien aikana taso, jossa 1,5% julkisista raken-
11550: kuin vuonna 1989, hallitus totesi vuoden 1939 nuskustannuksista osoitetaan taiteen hankin-
11551: budjettiehdotuksessaan, että enintään 1 % ra- taan.
11552: kennusmäärärahoista saataisiin käyttää taiteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11553: seen koristeluun. Opetusministeriö kehotti tä- nioittaen,
11554: män jälkeen rakentamisesta vastaavia viran-
11555: omaisia varaamaan määrärahan tähän tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11556: tukseen. Sota teki kuitenkin tämän tyhjäksi. Tä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11557: tä seikkaa eduskunnan sivistysvaliokunta runsas 29.90.52 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
11558: 10 vuotta myöhemmin valitteli. Vastauksessaan taideteosten hankkimiseen julkisiin ra-
11559: kahteen toivomusaloitteeseen, jotka koskivat kennuksiin.
11560: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11561:
11562: Jörn Donner Claes Andersson
11563:
11564:
11565:
11566:
11567: 11 290089P
11568: 1402 1989 rd.
11569:
11570: Finansmotion nr 1326
11571:
11572:
11573:
11574:
11575: Donner: Om anvisande av anslag för stödjande av cirkus- och
11576: serieteckningskonst
11577:
11578:
11579: Till Riksdagen
11580:
11581: Medan de traditionellt godkända konstarter- motivering skall också påpekas att de snabba
11582: na åtnjuter statsmaktens stöd och uppskatt- förändringarna inom kansten inte alltid ryms in
11583: ning, är förhållandet ett annat när det gäller innanför de ramar som offentlig finansiering
11584: konstformer som inte på samma sätt är etable- ställer och att ett anslag av denna typ därför är
11585: rade. Här kan nämnas cirkus och serieteck- på sin plats.
11586: ningar. På basis av det ovan anförda föreslår jag
11587: Eftersom stödet t.ex. till de ovan nämnda vördsamt
11588: konstformerna är oprövade, föreslås här ett
11589: nytt stöd till undervisningsministeriets förfo- att Riksdagen i statsjtJrslaget jtJr år
11590: gande för att under en försöksperiod utvärdera 1990 på momentet 29.90.52 upptar
11591: möjligheterna av permanenta stödformer för ti- 500 000 mark jtJr sttJdjande av cirkus-
11592: digare obeaktade konstformer. Som ytterligare och serieteckningskonsten.
11593:
11594: Helsingfors den 19 september 1989
11595:
11596: Jörn Donner
11597: 1989 vp. 1403
11598:
11599: Raha-asia-aloite n:o 1326 Suomennos
11600:
11601:
11602:
11603:
11604: Donner: Määrärahan osoittamisesta sirkus- ja sarjakuvataiteiden
11605: tukemiseen
11606:
11607:
11608: Eduskunnalle
11609:
11610: Perinteisesti hyväksyttyjen taidemuotojen Lisäperusteluina on todettava, etteivät tai-
11611: nauttiessa valtiovallan tukea ja arvostusta tilan- teessa tapahtuvat nopeat muutokset aina mah-
11612: ne on toinen samalla tavalla vakiintumattomien du julkisen rahoituksen asettamiin kehyksiin,
11613: taidemuotojen kohdalla. Tällaisista taidemuo- minkä vuoksi tällainen määräraha on paikal-
11614: doista voidaan mainita sirkus ja sarjakuvat. laan.
11615: Koska esim. edellä mainittujen taidemuoto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11616: jen tukimuotoja ei ole kokeiltu, opetusministe- taen,
11617: riön käytettäväksi ehdotetaan uutta tukea, jotta
11618: kokeilukauden aikana voitaisiin arvioida mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11619: dollisuudet pysyvien tukimuotojen perustami- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11620: seen aikaisemmin huomiota vaille jääneille tai- 29.90.52 500 000 markkaa sirkus- ja
11621: demuodoille. sarjakuvataiteiden tukemiseen.
11622: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11623:
11624: Jörn Donner
11625: 1404 1989 vp.
11626:
11627: Raha-asia-aloite n:o 1327
11628:
11629:
11630:
11631:
11632: Donner: Määrärahan osoittamisesta elokuvan laatutukeen
11633:
11634:
11635:
11636: Eduskunnalle
11637:
11638: Ilmeinen epäkohta on se, ettei kotimaisen nen nimike. Tämä on ennenkin ollut mahdol-
11639: elokuvan tuotantotuki jakaannu suoranaiseen lista.
11640: tuotantotukeen ja valtion myöntämään eloku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11641: van laatutukeen, kuten on asianlaita esim. eräi- taen,
11642: den muiden taidemuotojen kohdalla.
11643: Laatutuen suuruuden on viime vuosina vah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11644: vistanut opetusministeriö, jolla tuskin on täyttä 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
11645: pätevyyttä tähän toimintaan. 29.90.52 1 500 000 markkaa elokuvan
11646: Tämän vuoksi ehdotan, että laatutuki irrote- laatu tukeen.
11647: taan tuotantotuesta ja että sille annetaan erilli-
11648:
11649: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11650:
11651: Jörn Donner
11652: 1989 vp. 1405
11653:
11654: Raha-asia-aloite n:o 1328
11655:
11656:
11657:
11658:
11659: Donner: Määrärahan osoittamisesta kansallisen elokuva-, tele-
11660: visio- ja videotuotannon ja -jakelun edistämiseen
11661:
11662:
11663: Eduskunnalle
11664:
11665: Hallitus on budjettiesityksessään vuodelle tintäkulttuuritoimikunnan kokonaisohjelma
11666: 1990 ehdottanut, että kotimaista elokuva-, voi pintapuolisesti katsoen kuulostaa erittäin
11667: televisio- ja videotuotantoa ja -jakelua tuetaan kunnianhimoiselta, kun se viiden vuoden ta-
11668: 31 500 000 markalla. solla edellyttää 200 miljoonan markan nou-
11669: Tämä tuki, jota ehdotetaan myönnettäväksi sua, mutta tätä ohjelmaa on mm. verrattava
11670: veikkausvoittovaroista, oli vuonna 1989 sekä oopperan tuleviin vuotuisiin käyttökustannuk-
11671: otsikoinniltaan että sisällöltään toisenlaista. siin, jotka noussevat 200 miljoonan markan ta-
11672: Elokuvasäätiölle suoraan annetun tuen määrä solle.
11673: oli 20,5 mmk, kun kokonaissummasta vähen- Tämänhetkinen tilanne televisioyhtiöiden ul-
11674: nettiin 1,5 mmk elokuvan laatutukeen opetus- kopuolisessa tuotannossa on epätoivoinen, kos-
11675: ministeriön määräyksellä. ka Suomessa annettu julkinen tuki asukasta
11676: Erillisessä raha-asia-alaitteessa olen ehdotta- kohden on vähäinen suhteessa muihin Pohjois-
11677: nut laatutuen erottamista tuotantotuesta. maihin, ja tuotannon peruskustannukset ovat
11678: Ehdotettu summa vuodelle 1990 on tuntuvas- suurin piirtein samat, riippumatta markkinoi-
11679: ti suurempi kokonaisuutena kuin vuodelle 1989 den suuruudesta.
11680: myönnetty, mutta ei vastaa sitä toimenpideoh- Yleisradion tuotannosta vain 2 prosenttia an-
11681: jelmaa, jonka opetusministeriön 24.2.1987 aset- netaan ulkopuolisille tuottajille, kun taas Mai-
11682: tama viestintäkulttuuritoimikunta mietinnös- nostelevision vastaava prosentti on 5. Kolmos-
11683: sään (Komiteanmietintö 1989:15) yksimielisesti televisio ei ole tuonut tuntuvaa parannusta tä-
11684: on hyväksynyt. hän tilanteeseen, koska sen harrastama maksu-
11685: Sen lisäksi budjetäärinen riippuvuus veik- politiikka perustuu äärimmäisen halvalla teh-
11686: kausvoittovaroista ei pitkällä tähtäyksellä voi tyyn tuotantoon, joka ei mahdollista luovan il-
11687: ratkaista viestintäkulttuurin tulevaisuutta. maisun kehittämistä.
11688: Viestintäkulttuuritoimikunnan tehtäväksi an- Viestintäkulttuuritoimikunta on laajassa mie-
11689: nettiin mm. "selvittää viestimien kautta välitet- tinnössään selostanut kehitystarpeita. Se toteaa
11690: tävien kulttuuripalvelujen tuotantoa, tarjontaa myös, että Tele-X-hankkeen kaatuminen johti
11691: ja käyttöä sekä tehdä ehdotukset kulttuuripo- hallituksen kannanottoon (huhtikuussa 1988),
11692: liittiselta kannalta tarvittavista tukitoimista, jonka mukaan kansallista tuotantoa olisi voi-
11693: erityisesti kansallisen ohjelmatuotannon tuke- makkaasti edistettävä. Todettakoon tässä yh-
11694: misesta". teydessä, että Suomen osanotto Tele-X-projek-
11695: Toimikunta sai aihetta optimismiin siitä, että tiin vuositasolla olisi maksanut ainakin 50
11696: hallitus ohjelmajulistuksessaan vuonna 1987lu- mmk.
11697: pasi tukea kansallisen kulttuurin kehittämiselle, Koska kuitenkin hallitus on ehdottanut mää-
11698: sekä siitä, että hallituksen vuoden 1989 tulo- ja rärahalisäyksiä veikkausvoittovarojen kautta,
11699: menoarvion perusteluihin sisältyi seuraava lau- tämä esitys pyrkii korjaamaan sitä epäkohtaa,
11700: suma: "Tarkoituksena on valmistella toimenpi- että viestintäkulttuuritoimikunnan mietintöä ei
11701: deohjelma kotimaisen elokuva-, televisio- ja vi- ole otettu huomioon, minkä vuoksi sen esittä-
11702: deotuotannon valmistuksen edistämiseksi.'' mästä määrärahasta on vähennetty hallituksen
11703: Toimikunnan saatua työnsä suoritetuksi tällä ehdottama lisäys ja päädytty ehdottamaan 35
11704: kohdin lausuntokierros osoitti, että sen tekemiä mmk:n lisäystä.
11705: ehdotuksia melkein yksimielisesti tuettiin. Vies- Todettakoon tässä, että viestintäkulttuuritoi-
11706: 1406 1989 vp. - RA n:o 1328
11707:
11708: mikunnan esityksessä tuen piiriin kuuluisivat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11709: opetuselokuvat/ohjelmat, pitkät elokuvat, muu nioittaen,
11710: fiktiivinen tuotanto, lastenelo kuvat/ ohjelmat,
11711: dokumenttielo kuvat/ ohjelmat, esitysten tv-tal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11712: lenteet, koulutustuotannot, videopajat ym. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11713: Esitys tähtää niiden lupausten täyttämiseen, 29.90.52 35 000 000 markkaa kansalli-
11714: jotka hallitus on antanut, ja näin ollen kansalli- sen elokuva- ja videotuotannon ja -jake-
11715: sen kulttuurin kehittämiseen. lun edistämiseen.
11716:
11717: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11718:
11719: Jörn Donner
11720: 1989 rd. 1407
11721:
11722: Finansmotion nr 1329
11723:
11724:
11725:
11726:
11727: Donner: Om anvisande av anslag till Amatörfotografklubben
11728: i Helsingfors för anskaffande av laboratorium
11729:
11730:
11731: Till Riksdagen
11732:
11733: Amatörfotografklubben som i 170 år verkat i Då statens bidrag till fotokonsten överhuvud-
11734: Helsingfors har på ett tacknämligt sätt bidragit taget idag är på en låg nivå och då stödet inte
11735: till fotokonstens spridning. Föreningen har i märkbart stigit under de senaste åren vore det
11736: dag emellertid inga egna samlingsutrymmen el- motiverat att staten bidrar till anskaffningen av
11737: ler laboratorieutrymmen. Trots det genomförde ett tidsenligt laboratorium för Amatörfotogra-
11738: föreningen nyligen en förnämlig utställning i fiklubben i Helsingfors.
11739: Amos Andersson-museet. Föreningen har även På basis av det ovan anförda föreslår jag
11740: sammanställt och utgivit ett påkostat verk som vördsamt
11741: innehåller såväl gamla som nya bilder ur för-
11742: eningens arkiv. att Riksdagen i statsjörs/aget jör år
11743: Föreningen har idag inget eget laboratorium 1990 på momentet 29.90.52 upptar
11744: och det källarrum som idag provisoriskt funge- 350 000 mark jör anskaffande av labo-
11745: rar som laboratorium motsvarar inte de krav ratorium jör Amatörjotograjklubben i
11746: som fotografiframkallning idag innebär. Ett Helsingfors r.f
11747: eget tidsenligt laboratorium är därför av nöden.
11748:
11749: Helsingfors den 19 september 1989
11750:
11751: Jörn Donner
11752: 1408 1989 vp.
11753:
11754: Raha-asia-aloite n:o 1329 Suomennos
11755:
11756:
11757:
11758:
11759: Donner: Määrärahan osoittamisesta Amatörfotografklubben i
11760: Helsingfors -nimiselle yhdistykselle laboratorion hankintaan
11761:
11762:
11763: Eduskunnalle
11764:
11765: Amatörfotografklubben i Helsingfors -nimi- mukainen laboratorio on tarpeen. Koska val-
11766: nen yhdistys, joka on toiminut Helsingissä 170 tion valokuvataiteelle antama apu ylipäänsäkin
11767: vuoden ajan, on kiitettävällä tavalla edistänyt on nykyään alhaisella tasolla ja koska tuki ei ole
11768: valokuvaustaiteen leviämistä. Yhdistyksellä ei tuntuvasti noussut viime vuosien aikana, olisi
11769: nykyään kuitenkaan ole omia kokoontumis- ja perusteltua, että valtio avustaisi ajanmukaisen
11770: laboratoriotilo ja. Tästä huolimatta yhdistys piti laboratorion hankkimista yhdistykselle.
11771: äskettäin edustavan näyttelyn Amos Andersso- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11772: nin museossa. Yhdistys on myös laatinut ja jul- taen,
11773: kaissut kalliin teoksen, johon sisältyy sekä van-
11774: hoja että uusia yhdistyksen arkistosta peräisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11775: olevia kuvia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11776: Yhdistyksellä ei ole nykyään omaa laborato- 29.90.52 350 000 markkaa Amatörfo-
11777: riota, eikä tilapäisenä laboratoriona toimiva tografklubben i Helsingfors -nimiselle
11778: kellaritila vastaa valokuvien kehittämiselle ase- yhdistykselle laboratorion hankintaan.
11779: tettavia vaatimuksia. Tämän vuoksi oma ajan-
11780:
11781: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11782:
11783: Jörn Donner
11784: 1989 vp. 1409
11785:
11786: Raha-asia-aloite n:o 1330
11787:
11788:
11789:
11790:
11791: Donner: Määrärahan osoittamisesta Ihmisoikeuksien ja kansa-
11792: laisvapauksien liitto ry:n toiminnan tukemiseen
11793:
11794:
11795: Eduskunnalle
11796:
11797: Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto on sovittu. Tässä on kansalaismielipiteellä ja
11798: ry. on vuonna 1979 ihmisoikeusalan asiantunti- kansalaisjärjestötoiminnalla sen edustajana
11799: joiden ja asian harrastajien yhteenliittymäksi suuri merkitys.
11800: perustettu laaja-alaiseen ja puolueisiin sitoutu- Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto
11801: mattomaan ihmisoikeuskeskusteluun ja tiedon- ry:llä on pitkäaikainen kokemus ihmisoikeuksia
11802: välitykseen erikoistunut järjestö. koskevasta julkaisu- ja tiedotustoiminnasta.
11803: Jäseninä on ennen muuta korkeakoulujen Vuonna 1987 ilmestynyt liiton tekemä alan en-
11804: opettajia ja tutkijoita sekä myös julkisen hallin- simmäinen suomenkielinen oppikirja on ehtinyt
11805: non ja joukkotiedotusvälineiden työntekijöitä. jo toiseen painokseen. Liitto valmistelee par-
11806: Yhdistyksen säännöissä ilmaistuna tarkoitukse- haillaan maamme ensimmäistä kattavaa ihmis-
11807: na on toimia ihmisten perusoikeuksien ja -va- oikeussopimuksien kokoelmaa. Lisäksi liitto
11808: pauksien noudattamisen puolesta sekä näiden julkaisee Ihmisoikeudet-lehteä ja muuta aineis-
11809: oikeuksien loukkauksia vastaan. toa sekä järjestää yleisötilaisuuksia ihmisoi-
11810: Järjestön tavoite on kaksitahoinen. Toisaalta keuksien tunnetuksi tekemiseksi. Liitolla on
11811: pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten yleistä tie- myös laajat kansainväliset yhteydet alan järjes-
11812: toutta ihmisoikeuksien kansainvälisestä kehitty- töihin ja laitoksiin.
11813: misestä, toisaalta pyrkimyksenä on edistää ih- Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto
11814: misoikeuksien toteutumista Suomessa: lain- ry. tarvitsisi toimintansa vakinaistamiseksi lisää
11815: säädännössä ja hallinnossa. Järjestön kansalli- resursseja julkaisu- ja tiedotustoimintaan.
11816: nen tehtävä on viime aikoina korostunut kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11817: sainvälisen integraatio- ja yhteistyökehityksen taen,
11818: myötä.
11819: Liittyminen Euroopan Neuvostoon on tuonut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11820: ihmisoikeuskysymykset maallemme entistä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11821: ajankohtaisemmiksi. On erittäin tärkeää, että 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa Ih-
11822: Suomi kaikilta osin saavuttaa ne ihmisoikeus- misoikeuksien ja kansalaisvapauksien
11823: standardit, joista kansainvälisessä yhteistyössä liitto ry:n toiminnan tukemiseen.
11824:
11825: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11826:
11827: Jörn Donner
11828: 1410 1989 rd.
11829:
11830: Finansmotion nr 1331
11831:
11832:
11833:
11834:
11835: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av opinions-
11836: tidningar
11837:
11838:
11839: Till Riksdagen
11840:
11841: 1 Finland utkommer ett stort antal olika tid- stöd till pressen som ingår under trafikministe-
11842: ningar man kan kalla opinionstidningar. Dessa riets huvudtitel.
11843: tidningar utgör ett gott komplement till den mer Då det under gruppen opinionstidningar in-
11844: etablerade dagspressen. Opinionstidningarna går en hel del olika slag av tidningar anser un-
11845: som ofta till sitt innehåll är rätt specialiserade, dertecknade det vara skäligt att det statliga stö-
11846: utkommer av den anledningen i rätt små uppla- det till opinionstidningarna höjs.
11847: gor. Trots tidningarnas små upplagor utgör de På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11848: ett viktigt inslag och komplement i den fin- samt
11849: ländska tidningsfloran. Med beaktande av det
11850: stora antal opinionstidningar som utkommer är att Riksdagen i statsftJrslaget ftJr år
11851: det statliga stödet till dessa rätt snålt tilltaget 1990 på momentet 29.99.50 i tillägg upp-
11852: exempelvis i jämförelse med de olika former av tar 650 000 mark ftJr opinionstidningar.
11853:
11854: Helsingfors den 19 september 1989
11855:
11856: Jörn Donner Claes Andersson
11857: 1989 vp. 1411
11858:
11859: Raha-asia-aloite n:o 1331 Suomennos
11860:
11861:
11862:
11863:
11864: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tuke-
11865: miseen
11866:
11867:
11868: Eduskunnalle
11869:
11870: Suomessa ilmestyy suuri joukko erilaisia leh- Koska mielipidelehtien ryhmään sisältyy suu-
11871: tiä, joita voidaan kutsua mielipidelehdiksi. Nä- ri joukko erilaisia lehtiä, allekirjoittaneet katso-
11872: mä lehdet ovat hyvänä lisänä vakiintuneemmal- vat valtion tuen korottamisen mielipidelehdille
11873: le päivälehdistölle. Mielipidelehdet ovat usein olevan kohtuullista.
11874: sisällöltään hyvin erikoistuneita, minkä vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11875: ne ilmestyvät hyvin pieninä painoksina. Pienis- nioittaen,
11876: tä painoksista huolimatta lehdet ovat tärkeä osa
11877: ja lisä Suomen lehdistöön. Ottaen huomioon il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11878: mestyvien mielipidelehtien suuren määrän val- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11879: tion tuki näille on hyvin niukka esim. verrattu- 29.99.50 lisäyksenä 650 000 markkaa
11880: na erimuotoiseen lehdistötukeen liikenneminis- mielipidelehtien tukemiseen.
11881: teriön pääluokassa.
11882:
11883: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11884:
11885: Jörn Donner Claes Andersson
11886: 1412 1989 rd.
11887:
11888: Finansmotion nr 1332
11889:
11890:
11891:
11892:
11893: Donner: Om anvisande av anslag till Navigationssällskapet
11894: Finland för upprustning av utbildningsbåt
11895:
11896:
11897: Till Riksdagen
11898:
11899: Navigationssällskapet i Finland r.f. har i över Med tanke på båtens manöveregenskaper och
11900: 40 år verkat för spridandet av kunskap i naviga- sjösäkerhet bör båten upprustas för att bättre
11901: tion och sjövett. Något som blir allt viktigare då motsvara sitt ändamål. Då den utbildning säll-
11902: intresse för båtsport ökat kraftigt den senaste ti- skapet ger måste anses som i hög grad samhälls-
11903: den. Lagstiftningen som gäller båttrafik kanan- nyttig är det motiverat att staten stöder sällska-
11904: ses tillräcklig men däremot brister det i känne- pet i arbetet med upprustningen av den båt på
11905: dom om de regler som gäller till sjöss. vilken utbildningen försiggår.
11906: Navigationssällskapets utbildningsverksam- På basis av det ovan anförda föreslår jag
11907: het sker ombord på sällskapets skolbåt där per- vördsamt
11908: soner erbjuds tillfälle att i praktiken lära sig na-
11909: vigation samt framförande av båt i olika situa- att Riksdagen i statsjörslaget för år
11910: tioner. Sällskapets praktikprogram är godkänt 1990 på momentet 29.99.50 upptar
11911: av sjöfartsstyrelsen. Sällskapets verksamhet 100 000 mark jör upprustningen av Na-
11912: bygger helt på frivilligt arbete. Detta gäller även vigationssällskapet i Finland r.f.:s ut-
11913: sjöpraktikutbildningen samt båtens underhåll. bildningsbåt.
11914: Helsingfors den 19 september 1989
11915:
11916: Jörn Donner
11917: 1989 vp. 1413
11918:
11919: Raha-asia-aloite n:o 1332 Suomennos
11920:
11921:
11922:
11923:
11924: Donner: Määrärahan osoittamisesta Navigationssällskapet i Fin-
11925: land -nimiselle seuralle koulutusveneen varustamiseen
11926:
11927:
11928: Eduskunnalle
11929:
11930: Navigationssällskapet i Finland r.f. on yli 40 annettavaa käytännön koulutusta sekä veneen
11931: vuoden ajan toiminut navigointia ja vesillä kunnossapitoa. Veneen ohjausominaisuuksien ja
11932: käyttäytymistä koskevan tiedon levittämiseksi. meriturvallisuuden kannalta vene on kunnostet-
11933: Tämä on yhä tärkeämpää, koska veneurheilua tava vastaamaan paremmin tarkoitustaan. Kos-
11934: kohtaan tunnettu mielenkiinto on lisääntynyt ka seuran antamaa koulutusta on pidettävä yh-
11935: viime aikoina voimakkaasti. Veneliikennettä teiskunnan kannalta hyvin hyödyllisenä, on pe-
11936: koskevaa lainsäädäntöä on pidettävä riittävänä, rusteltua, että valtio tukee seuraa sen työssä kou-
11937: mutta puutteita on sen sijaan vesillä käyttäyty- lutusveneen kunnostamiseksi.
11938: mistä koskevien sääntöjen tuntemisessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11939: Seuran koulutustoiminta tapahtuu seuran taen,
11940: koulutusveneessä, jossa on mahdollisuus käytän-
11941: nössä oppia navigointia ja veneen kuljettamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11942: eri tilanteissa. Seuran käytännön harjoittelua 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11943: koskeva ohjelma on merenkulkuhallituksen hy- 29.99.50 JOO 000 markkaa Navigations-
11944: väksymä. Seuran toiminta perustuu täysin va- säl/skapet i Finland -nimisen seuran
11945: paaehtoiseen työhön. Tämä koskee myös vesillä koulutusveneen varustamiseen.
11946:
11947: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11948:
11949: Jörn Donner
11950: 1414 1989 rd.
11951:
11952: Finansmotion nr 1333
11953:
11954:
11955:
11956:
11957: Donner: Om anvisande av anslag för stödjande av Flyktingråd-
11958: givningscentralen
11959:
11960:
11961: Tili Riksdagen
11962:
11963: Sedan drygt ett år tillbaka fungerar en frivil- inte ensam klarar av allt arbete. Det är därför
11964: lig rättshjälpsorganisation för utlänningar, motiverat att riksdagen i statsförslaget för 1990
11965: Flyktingrådgivningscentralen. Vid centralen ar- intar ett anslag för att centralens verksamhet
11966: betar för tillfället endast en heltidsanställd per- också framledes kan tryggas och utvidgas.
11967: son, som juridiskt bistår utlänningar som har Då antalet asylsökande med största sannolik-
11968: problem med myndigheterna vad gäller vistelse het kommer att öka, ökar även behovet av den
11969: i Finland. Centralen har under det år den verkat typens verksamhet Flyktingrådgivningscentra-
11970: besökts av drygt 200 personer som sökt hjälp. len bedriver.
11971: Mest arbete ger personer som av en eller annan På basis av det ovan anförda föreslår jag
11972: orsak söker om asyl i Finland. vördsamt
11973: 1 en nordisk jämförelse är utlänningens möj-
11974: lighet till rättshjälp betydligt sämre i Finland än att Riksdagen i statsförslaget för
11975: exempelvis i Sverige och Norge. Redan under år 1990 upptar 250 000 mark för att
11976: den korta tid centralen verkat har det klart visat F/yktingrådgivningscentralens verksam-
11977: sig att den fyller en funktion, men att en person het kan tryggas och utvidgas.
11978:
11979: Helsingfors den 19 september 1989
11980:
11981: Jörn Donner
11982: 1989 vp. 1415
11983:
11984: Raha-asia-aloite n:o 1333 Suomennos
11985:
11986:
11987:
11988:
11989: Donner: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvontapisteen toi-
11990: minnan tukemiseen
11991:
11992:
11993: Eduskunnalle
11994:
11995: Runsaan vuoden ajan on ollut toiminnassa sä. Yksi henkilö ei kuitenkaan selviä kaikesta
11996: vapaaehtoinen ulkomaalaisten oikeusapujärjes- työstä. Tämän vuoksi on perusteltua, että edus-
11997: tö, Pakolaisneuvontapiste. Pakolaisneuvonta- kunta ottaa valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
11998: pisteessä työskentelee nykyään ainoastaan yksi noarvioon määrärahan neuvontapisteen toimin-
11999: kokopäivätoiminen henkilö, joka avustaa oi- nan turvaamiseksi ja laajentamiseksi myös tule-
12000: keudellisesti ulkomaalaisia, joilla on Suomessa vaisuudessa. Koska turvapaikkaa hakevien
12001: oleskeluun liittyviä ongelmia viranomaisten määrä todennäköisesti lisääntyy, lisääntyy
12002: kanssa. Pakolaisneuvontapisteessä on sen toi- myös Pakolaisneuvontapisteen harjoittaman
12003: mintavuoden aikana käynyt runsaat 200 avun- toiminnan tarve.
12004: hakijaa. Eniten työtä aiheuttavat henkilöt, jot- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12005: ka jostakin syystä hakevat turvapaikkaa Suo- taen,
12006: mesta.
12007: Pohjoismaisessa vertailussa ulkomaalaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12008: mahdollisuus saada oikeusapua Suomessa on 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
12009: huomattavasti heikompi kuin esimerkkiksi 33.30.29 250 000 markkaa Pakolaisneu-
12010: Ruotsissa ja Norjassa. Jo tähän mennessä neu- vontapisteen toiminnan turvaamiseksi ja
12011: vontapiste on osoittanut täyttävänsä tehtävän- laajentamiseksi.
12012:
12013: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12014:
12015: Jörn Donner
12016: 1416 1989 vp.
12017:
12018: Raha-asia-aloite n:o 1334
12019:
12020:
12021:
12022:
12023: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin virkojen li-
12024: säämiseksi Uudenmaan läänissä
12025:
12026:
12027: Eduskunnalle
12028:
12029: Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion val-
12030: väestönmuutto Uudenmaan lääniin, etenkin misteluvaiheessa sisäasiainministeriö esitti pai-
12031: pääkaupunkiseudulle, on ollut huomattavan kallispoliisiin koko maahan perustettavaksi 128
12032: runsasta. Nykyisin läänissä, jonka pinta-ala on esitutkintavirkaa. Näistä ministeriö kohdensi
12033: vain vähän yli kolme prosenttia koko maan pin- Uudenmaan lääniin 35 virkaa. Nyt käsiteltävä-
12034: ta-alasta, asuu noin neljännes maan asukkaista. nä olevassa tulo- ja menoarvioesityksessä koko
12035: Ennusteet vuoteen 2010 saakka osoittavat edel- maahan esitetään paikallispoliisille kuitenkin
12036: leen voimakasta väestömäärän kasvua. Edellä vain 42 virkaa. Tästä määrästä Uudenmaan lää-
12037: mainitun johdosta Uudenmaan läänin olosuh- ni ei parhaimmassakaan tapauksessa ilmeisesti
12038: teet poikkeavat huomattavasti maamme muista saa yli kahtakymmentä virkaa.
12039: alueista ja asettavat erityisvaatimuksia myös Eräisiin läänin poliisipiireihin tulisikin perus-
12040: poliisin toiminnalle. taa virkoja esitutkintakiintiön ulkopuolelta.
12041: Väestömäärän kasvusta ja siitä aiheutuneesta Niillä pyrittäisiin kehittämään ja parantamaan
12042: rikollisuuden lisääntymisestä huolimatta polii- poliisipiirien hälytys- ja partiointitoimintaa ja
12043: sin henkilöstölisäykset läänissä ovat olleet var- siten kohottamaan yleisen järjestyksen ja tur-
12044: sin vähäisiä. Poliisien määrä tuhatta asukasta vallisuuden ylläpitämisen tasoa.
12045: kohden on nykyisellään huomattavasti alle val- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
12046: takunnallisen keskiarvon erityisesti eräissä lää- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
12047: nin kasvukeskuksissa. kunnan työvaliokunnassa.
12048: Tilannetta huonontaa entisestään vuosien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12049: 1988-1990 aikana toteutettava poliisin työ- nioittavasti,
12050: ajan lyhentäminen, joka vähentää vuosittaista
12051: kokonaistyöaikaa 30 poliisimiehen työmäärän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12052: verran. Poliisivajetta on jouduttu jatkuvasti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12053: korvaamaan ylityötä teettämällä. Vuoden 1988 26.75.01 2 250 000 markan määrärahan
12054: tilinpäätöstietojen mukaan poliisien ylityö- 15 uuden poliisiviran perustamiseksi
12055: korvauksiin käytettiin Uudenmaan läänissä seuraavasti: Espoo 3, Vantaa 3, Tuusula
12056: 1 835 000 markkaa. Kuluvan vuoden elokuun 2, Järvenpää 2, Lohja 1, Kirkkonummi
12057: alkuun mennessä ylityötä oli teetetty jo 1, Nurmijärvi 1, Vihti 1 ja Mäntsälä 1.
12058: 1 442 000 markalla. Kyseisillä rahamäärillä voi-
12059: taisiin vuosittain perustaa 12-14 poliisimiehen
12060: virkaa.
12061:
12062: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12063:
12064: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Matti Saarinen
12065: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Tuulikki Hämäläinen
12066: Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo Ole Wasz-Höckert
12067: Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi Tuula Liunaiomaa
12068: Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen Tarja Kautto
12069: Pirjo-Riitta Antvuori Jouni J. Särkijärvi Elsi Hetemäki-Olander
12070: 1989 vp. 1417
12071:
12072: Raha-asia-aloite n:o 1335
12073:
12074:
12075:
12076:
12077: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta opetustyön ohessa
12078: tapahtuvaan luokanopettajien poikkeuskoulutukseen Helsin-
12079: gin yliopistossa
12080:
12081: Eduskunnalle
12082:
12083: Luokanopettajapula on paheneva ongelma Ideointi tällaisen pätevöitymiskoulutuksen
12084: erityisesti pääkaupunkiseudulla. Opetusminis- järjestämiseksi on käynnistynyt sen jälkeen,
12085: teriön ja Helsingin yliopiston opettajankoulu- kun varsinainen vuoden 1990 talousarvio on
12086: tuslaitoksen toimenpiteinä on järjestetty opetta- laadittu.
12087: japulasta johtuvaa luokanopettajien poikkeus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12088: koulutusta. nioittaen,
12089: Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin runsaasti
12090: sellaisia akateemisen loppututkinnon tai tutkin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12091: non suorittaneita ja opetustyössä menestyviä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12092: henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuuksia osallis- 29.37.26 400 000 markkaa opetustyön
12093: tua kyseiseen poikkeuskoulutukseen. Näille ohessa tapahtuvan luokanopettajien
12094: henkilöille tulisi suunnitella ja järjestää kokei- poikkeuskoulutuksen aloittamiseksi
12095: lunluonteisesti työn ohessa ja yksilöllisten opin- Helsingin yliopistossa.
12096: to-ohjelmien puitteissa luokanopettajan kelpoi-
12097: suuteen tähtäävää poikkeuskoulutusta luku-
12098: vuoden 1990-91 alusta.
12099:
12100: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12101:
12102: Kaarina Dromberg Matti Saarinen
12103: Tarja Kautto Antti Kalliomäki
12104: Elsi Hetemäki-Olander
12105: 1418 1989 vp.
12106:
12107: Raha-asia-aloite n:o 1336
12108:
12109:
12110:
12111:
12112: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan kotiteol-
12113: lisuusneuvontajärjestöjen palkkausmenojen valtionavustuk-
12114: siin
12115:
12116: Eduskunnalle
12117:
12118: Kotiteollisuusneuvontaa Uudenmaan läänis- Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta palkata
12119: sä hoitavat Uudenmaan ja Helsingin kotiteolli- työllistämistuella työntekijöitä, Uudellemaalle
12120: suusyhdistykset sekä Föreningen för Nyländsk ei ole myöskään saatu yhtään työllistämisva-
12121: Hemslöjd. Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyk- roista siirrettyä vakanssia. Uudenmaan koti-
12122: sellä on toiminnassa 19 neuvonta-asemaa, ja se teollisuusyhdistyksen taloudellinen tilanne on
12123: on saanut useita pyyntöjä kunnilta uusien neu- kiristynyt. Palkkakulut ja niistä aiheutuvat seu-
12124: vonta-asemien perustamiseksi. Yhdistyksen 19 rannaiskulut ovat viime vuosina nousseet suu-
12125: neuvonta-asemalla v. 1988 toimintaan osallistui resti, minkä johdosta yhdistys ei pysty vastaa-
12126: 11116 henkilöä ja neuvontatapahtumia kertyi maan ammattikasvatushallituksen ja yhteiskun-
12127: 33 651. Kursseille osallistui 715 kurssilaista ja nan sille asettamiin vaateisiin (esim. toiminnan
12128: oppilaskohtaisia kurssipäiviä oli 6 653. Yhdis- monipuolistaminen, elinkeinoneuvonta, työvä-
12129: tyksen palkkaamia toimihenkilöitä on nyt 38, lineiden ja kaluston hankinta sekä asianmukais-
12130: joista valtionapupaikkaisia on 1 toiminnanjoh- ten tilojen saaminen).
12131: taja, 1 toimistoapulainen, 2 konsulenttiaja vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12132: 9 neuvonta-aseman hoitajaa. Kotiteollisuusyh- nioittaen,
12133: distyksen tämänhetkinen tarve on saada 10 neu-
12134: vonta-aseman hoitajan valtionapuvakanssia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12135: Kotiteollisuusjärjestöjen vakansseista vuon- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12136: na 1975 oli valtionapuun oikeuttavia toimia 29.69.54 500 000 markkaa JO henkilön
12137: 136. Vuosina 1976-1986 on saatu valtionapu- palkkausmenojen ottamiseksi valtion-
12138: vakansseja 19, joista Uudenmaan yhdistys sai avustuksen piiriin kotiteollisuusneuvon-
12139: yhden. Valtionaputoimet ovat olleet pääsään- tajärjestöissä Uudellamaalla.
12140: töisesti työllistämisvaroista siirrettyjä. Koska
12141:
12142: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12143:
12144: Kaarina Dromberg Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen
12145: Marjatta Väänänen Lea Kärhä Elsi Hetemäki-Olander
12146: 1989 vp. 1419
12147:
12148: Raha-asia-aloite n:o 1337
12149:
12150:
12151:
12152:
12153: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhais-
12154: nuorisoliiton kerhonohjaajien koulutuksen tukemiseen
12155:
12156:
12157: Eduskunnalle
12158:
12159: Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton toiminta jolla olevan koulutuksen vähäisyydestä kuin
12160: keskittyy kahteen osa-alueeseen. Toinen osa- myös Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton omien
12161: alue on keskusjärjestön edunvalvontatyö, jon- resurssien puutteesta.
12162: ka tehtävänä on seurata lapsen asemassa tapah- Kerhonohjaajien koulutus pyrkisi kehittä-
12163: tuvia muutoksia sekä toimia yhteistyössä mui- mään ohjaajien valmiuksia lasten parissa työs-
12164: den varhaisnuorisojärjestöjen kanssa vaikutet- kentelyyn. Ensisijaisina kohteina ovat lasten
12165: taessa niihin päätöksiin, joilla lasten toimin- oma luova toiminta sekä ohjaajien valmius
12166: taympäristöä säädellään. Toinen painopistealue kohdata kerhossa ns. vaikeita lapsia. Samassa
12167: on puolestaan lapsiin suuntautuva kerho- ja yhteydessä valmistellaan osioita ko. asioista lii-
12168: harrastustoiminta. ton tuottamaan ohjaajan oppaaseen.
12169: Niin kerhojen kuin myös muun harrastustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12170: minnan vetäminen perustuu vapaaehtoistyö- nioittaen,
12171: hön. Toiminnan kustannuksista vastaavat
12172: yleensä lasten vanhemmat. Kerhonohjaajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12173: koulutuksesta vastaavat kerhonohjaajat itse ku- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12174: kin omien resurssiensa ja mahdollisuuksiensa 29.91.51 JOO 000 markkaa Porvarillisen
12175: mukaan. Valitettavan usein ohjaajien koulutus Varhaisnuorisoliiton kerhonohjaaja-
12176: onkin jäänyt vähäiseksi, mikä johtuu niin tar- koulutuksen tukemiseen.
12177:
12178: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12179:
12180: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Anna-Kaarina Louvo
12181: 1420 1989 vp.
12182:
12183: Raha-asia-aloite n:o 1338
12184:
12185:
12186:
12187:
12188: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta veneilysatamien ra-
12189: kentamiseen
12190:
12191:
12192: Eduskunnalle
12193:
12194: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle rannikon kohteisiin, joissa veneily on kasvanut
12195: 1989 varattu veneilysatamien rakentamiseen eniten.
12196: valtionapua koko maahan 1 000 000 mk. Avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12197: tus on tarkoitettu kunnallisten retkeilysatamien nioittaen,
12198: rakentamiseen ja kunnostamiseen. Lisääntyvän
12199: vierasveneilyn vaatimiin tarpeisiin rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12200: ja kunnossapitokohteisiin tulee vuonna 1990 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12201: varata tuntuva lisämääräraha nykyiseen verrat- 31.30. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12202: tuna. Määrärahan lisäys tulee suunnata etelä- veneilysatamien rakentamiseen.
12203:
12204: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12205:
12206: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen
12207: 1989 vp. 1421
12208:
12209: Raha-asia-aloite n:o 1339
12210:
12211:
12212:
12213:
12214: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään
12215: ns. Ruukkiprojektin toteuttamiseen
12216:
12217:
12218: Eduskunnalle
12219:
12220: Ruotsinpyhtäällä on vuonna 1987 aloitettu Osa mukin alueen rakennuksista on kunnos-
12221: ns. Ruukkiprojekti, jonka tarkoituksena on säi- tettu asuntohallituksen tuella asunnoiksi. Jat-
12222: lyttää 1700- ja 1800-luvun vaihteesta peräisin kossa tukea tullaan tarvitsemaan erityisesti tuo-
12223: oleva ruukkimiljöö elävänä ympäristönä ja säi- tantorakennusten kunnostamiseen.
12224: lyttää samalla sen alkuperäinen olemus. Ehdotamme kunnioittaen,
12225: Ruukin alue ja rakennukset kuuluvat tällä
12226: hetkellä yksityiselle yritykselle, jonka ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12227: kannattavaa eikä mahdollista pitää aluetta ko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12228: konaisuudessaan tuotannollisessa käytössä. 35.32.34 1 500 000 markkaa avustukse-
12229: Tästä syystä on kunnan ja yhtiön toimesta kehi- na Ruotsinpyhtään ns. Ruukkiprojektin
12230: telty alueen ja rakennusten käyttöä projektissa, toteuttamiseen.
12231: jota myös lääninhallitus on tukenut läänin ke-
12232: hittämisrahalla.
12233:
12234: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12235:
12236: Kaarina Dromberg Matti Saarinen Elsi Hetemäki-Olander
12237: 1422 1989 vp.
12238:
12239: Raha-asia-aloite n:o 1340
12240:
12241:
12242:
12243:
12244: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan korkeakoulun
12245: perustamiseen
12246:
12247:
12248: Eduskunnalle
12249:
12250: Osaamisen merkitys lisääntyy jatkuvasti. Toisaalta maassamme on myös suuri opiske-
12251: Myös korkeakoulutasoisen opetuksen tärkeys lijoiden määrä, joka vuosittain jää korkeakou-
12252: on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Suo- luopetuksen ulkopuolelle. Niinpä maassamme
12253: meen onkin perustettu yliopistoja ja korkea- pyörii vuosittain noin 35 000-40 000 ylioppi-
12254: kouluja eri puolille maata, mutta Satakunta on laan suma, joka ei sijoitu sen paremmin korkea-
12255: korkeakouluja sijoitettaessa jäänyt kokonaan koulutasoiseen kuin ammatilliseenkaan opetuk-
12256: ulkopuolelle. Osaksi tästä syystä Satakunnan seen.
12257: kehitys on ollut hyvin kielteistä viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12258: niin, että Satakunnan väkiluku on vähentynyt nioittaen,
12259: lähes 1 OOO:lla vuosittain, ja toisaalta Satakun-
12260: nan työttömyys on maan korkeimpia. Edellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12261: olevan perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei Sata- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
12262: kunnan kehitystä saada käännetyksi nousuun, määrärahoihin 15 000 000 markkaa Sa-
12263: jos alueelle ei saada omaa korkeakoulua. Oman takunnan korkeakoulun perustamiseen.
12264: korkeakoulun tarpeellisuus on käynyt yhä il-
12265: meisemmäksi Satakunnassa.
12266:
12267: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12268:
12269: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12270: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12271: 1989 vp. 1423
12272:
12273: Raha-asia-aloite n:o 1341
12274:
12275:
12276:
12277:
12278: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pori Jazz 66 ry:n toiminnan
12279: tukemiseen
12280:
12281:
12282: Eduskunnalle
12283:
12284: Pori Jazz 66 ry:n järjestämät jazz-festivaalit Jazzin taloudesta ja samalla riskeistä, mutta
12285: ovat tulleet tunnetuiksi kautta maailman. Ne valtionavuiltaan kaksinkertaisia tai enemmän.
12286: ovat yksi Suomen merkittävimmistä kesätapah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12287: tumista. Kuitenkin Pori Jazz 66 ry:n saama val- nioittavasti,
12288: tionapu on jäänyt vaatimattomalle tasolle,
12289: 240 000 markkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12290: Pori Jazzin kanssa vertailukelpoisia ovat 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12291: esim. Savonlinna, Kuhmo, Kaustinen, Tampere 1 000 000 markkaa Pori Jazz 66 ry:n toi-
12292: ja Kuopio, joista ensin mainittua lukuun otta- minnan tukemiseen.
12293: matta muut ovat budjetiltaan noin puolet Pori
12294:
12295: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12296:
12297: Mikko Elo Kauko Juhantalo
12298: Raila Aho Lea Mäkipää
12299: Heikki Rinne
12300: 1424 1989 vp.
12301:
12302: Raha-asia-aloite n:o 1342
12303:
12304:
12305:
12306:
12307: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta urheilijoiden rauhantapaa-
12308: misen kustannuksiin
12309:
12310:
12311: Eduskunnalle
12312:
12313: Urheilu on kautta aikojen tarjonnut merkit- voimavaroja yhteistyön ja yhteisymmärryksen
12314: täviä mahdollisuuksia ihmisten ja kansojen vä- lisäämiseksi maailmassa sekä aktivoida urheili-
12315: lisen ystävyyden ja vuorovaikutuksen edistämi- joita tähän työhön.
12316: seksi, mikä luo perustan rauhan säilymiselle Urheilijoiden rauhantapaamisen aikana jär-
12317: maailmassa. Urheilulla ja urheilijoilla on siksi jestetään mahdollisuus pohtia yhteistyön kehit-
12318: tärkeä tehtävä nuorison kansainvälisyyskasva- tämiseen liittyviä kysymyksiä sekä tapaami-
12319: tuksessa. sia eri paikkakunnilla paikallisen urheiluväen
12320: Urheilun keskusjärjestöt ovat yhdessä päättä- kanssa. Valmistelutyöhön osallistuvat kaikki
12321: neet järjestää urheilijoiden rauhantapaamisen neljä urheilun keskusjärjestöä ja opetusminis-
12322: syyskuussa 1990. Ajankohta on valittu juhlista- teriö.
12323: maan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12324: renssin 15-vuotistaivalta. Samana vuonna on nioittaen,
12325: myös kulunut 50 vuotta siitä, kun Suomessa piti
12326: ensimmäistä kertaa järjestää olympiakisat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12327: Foorumiin kutsutaan kaikkien ETYK-proses- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12328: siin osallistuneiden maiden urheilujohdon ja ur- 29.91.50 300000 markan lisämäärära-
12329: heilijoiden edustajia. Foorumilla halutaan hyö- han urheilijoiden rauhantapaamisen
12330: dyntää urheilun tarjoamia mahdollisuuksia ja kustannuksiin.
12331: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12332:
12333: Mikko Elo Mauri Miettinen
12334: 1989 vp. 1425
12335:
12336: Raha-asia-aloite n:o 1343
12337:
12338:
12339:
12340:
12341: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntaopistojen harkinnan-
12342: varaisiin avustuksiin
12343:
12344:
12345: Eduskunnalle
12346:
12347: Noin viisi vuotta sitten opetusministeriö teki opistoille käytettäväksi harkinnanvaraisena val-
12348: päätöksen, jolla tuetaan maahamme perustettu- tionapuna. Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
12349: jen ns. harkinnanvaraisten liikuntaopistojen on summaa yllättäen pienennetty vielä 100 000
12350: toimintaa. Tällaisia ovat Räyskälän ilmailu- markkaa. Tämä on myös ehdottomasti valtion
12351: opisto sekä Virpiniemen, Itä-Suomen ja Sata- urheiluneuvoston tahdon vastaista. Valtion ur-
12352: kunnan liikuntaopistot. heiluneuvosto esitti opetusministeriölle, että
12353: Edellä mainitut liikuntaopistot ovat käytän- harkinnanvaraisille liikuntaopistoille myönnet-
12354: nössä osoittautuneet tarpeellisiksi omien aluei- täisiin 2,5 miljoonan markan määräraha vuo-
12355: densa lyhytmuotoisten kurssien järjestäjinä. den 1990 tulo- ja menoarviossa.
12356: Kuitenkin valtion budjetissa osoitettu tuki on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12357: jäänyt riittämättömälle tasolle. Se kattaa vain nioittaen,
12358: pienen osan liikuntaopistojen kustannuksista.
12359: Kuitenkin liikuntaopistojen toiminta ansaitsisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12360: paljon nykyistä enemmän valtion avustusta. 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12361: Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa osoitet- 900 000 markkaa käytettäväksi harkin-
12362: tiin 1, 7 miljoonaa markkaa edellä mainituille nanvaraiseen avustamiseen.
12363:
12364: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12365:
12366: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12367: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12368: 1426 1989 vp.
12369:
12370: Raha-asia-aloite n:o 1344
12371:
12372:
12373:
12374:
12375: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistön järjes-
12376: telyyn ja tulvasuojeluun
12377:
12378:
12379: Eduskunnalle
12380:
12381: Karvianjoen alapuolisessa vesistön osassa on laskeminen tulevat myös mahdollisesti mukaan.
12382: huomattavia tulvasuojelutarpeita. Merikarvian- Merikarvianjoen ja siihen välittömästi liittyvien
12383: joki on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä no- muiden vesistöhankkeiden järjestelyn toteutta-
12384: peasti purkautuville tulvavesille. Kevättulvien miskustannukset ovat arviolta noin 20 milj.
12385: ohella Merikarvianjoen varrella aiheuttavat markkaa, kun tulvauoman mitoituksessa on
12386: haittaa ja vaaratilanteita lähes jokavuotiset otettu huomioon yläpuolisen vesistön tarpeet.
12387: hyydetulvat. Laajimmillaan tulvat peittävät al- Tulvasuojelusuunnitelmien laadinnan ollessa
12388: leen runsaat 400 ha peltoa. Suurimpia haittoja edelleen kesken tulisi hanketta toteuttaa vaiheit-
12389: ja vaaratilanteita asutukselle tulvat aiheuttavat tain niin, että ensi vaiheessa rakennetaan tulva-
12390: Merikarvian kirkonkylän alueella. Tampereen penger Merikarvian kirkonkylän kohdalle ja
12391: vesipiirissä on valmisteilla Merikarvianjoen jär- toteutetaan Tuorijoen tulvasuojelu erillisenä
12392: jestelysuunnitelma. Suunnitelma sisältää tulva- hankkeena.
12393: uoman rakentamisen Lankosken alapuolelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12394: Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauksen. Mi- nioittaen,
12395: toitus mahdollistaa Merikarvianjoen tulvien
12396: poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12397: Pohjajoella ja Noormarkunjoella. Kevättalven 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12398: vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempä- markkaa Karvianjoen vesistön järjeste-
12399: nä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien lyyn ja tulvasuojeluun.
12400:
12401: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12402:
12403: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12404: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12405: 1989 vp. 1427
12406:
12407: Raha-asia-aloite n:o 1345
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten vesistöjärjeste-
12413: lyihin
12414:
12415:
12416: Eduskunnalle
12417:
12418: Siikaisten kunnan pinta-alasta vesistöjä on tön kokonaisvaltainen kunnostaminen. Suunni-
12419: noin 30 neliökilometriä. Vesistöjen kuntoa, ti- telman toteuttamisella voitaisiin kehittää vesis-
12420: laa ja käyttötarkoitusta on selvitetty vesihalli- tön virkistyskäyttöä, kalastusta, luonnonsuoje-
12421: tuksen ja Tampereen vesipiirin tekemissä tutki- lua, tulvainhoitamista ja voimataloutta sekä pa-
12422: muksissa. Näiden mukaan Siikaisten kunnan rantaa vesistön ekologista tilaa. Hankkeen kus-
12423: alueella olevien vesien tila on voittopuolisesti tannukset ovat yhteensä noin 11,5 miljoonaa
12424: tyydyttävä. markkaa, josta Siikaisten kunnan osuus olisi
12425: Siikaisten kunta ja Tampereen vesipiiri ovat 0, 7 miljoonaa markkaa.
12426: laatineet yhteistyössä vuonna 1986 Siikaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12427: vesistön kunnostuksen yleissuunnitelman. Vesi- nioittaen,
12428: piiri on esittänyt tämän suunnitelman vesi- ja
12429: ympäristöhallitukselle tavoitteena, että valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12430: neuvosto päättäisi toimia hakijana hankkeen 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12431: vesioikeudellisessa käsittelyssä ja että hanke ra- markkaa Siikaisten kunnan vesistöjär-
12432: hoitettaisiin valtion varoin. jestelyihin.
12433: Suunnitelman tavoitteena on Siikaisten vesis-
12434:
12435: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12436:
12437: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12438: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12439: 1428 1989 vp.
12440:
12441: Raha-asia-aloite n:o 1346
12442:
12443:
12444:
12445:
12446: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvianjoen tulvapen-
12447: kereen rakentamiseen
12448:
12449:
12450: Eduskunnalle
12451:
12452: Merikarvian kirkonkylän kohdalle on suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12453: niteltu tulvapenger suojaamaan kirkon seutua nioittaen,
12454: ja Vassan asuttua aluetta kevät- ja syystulvilta.
12455: Penkereen kustannusarvio on 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12456: Merikarvian kunta on esittänyt toivomuksen, 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
12457: että hanke toteutettaisiin mahdollisimman no- markkaa Merikarvianjoen tulvapenke-
12458: peasti. reen rakentamiseen.
12459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12460:
12461: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12462: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12463: 1989 vp. 1429
12464:
12465: Raha-asia-aloite n:o 1347
12466:
12467:
12468:
12469:
12470: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tiepiirin perus-
12471: tamiseen
12472:
12473:
12474: Eduskunnalle
12475:
12476: Valtion piirihallinnon kehittäminen Satakun- menpideohjelman mukaan Satakunnan osuus
12477: nan talousmaakunnan tarpeita vastaavaksi on määrärahoista on laskussa, eivätkä määrärahat
12478: Satakunnassa koettu ensiarvoisen tärkeäksi ta- jatkossa vastaa läheskään Satakunnan liikenne-
12479: voitteeksi. Satakuntaan on jo perustettu työvoi- suoritteen osuutta piirissä. Satakunnassa on vi-
12480: mapiiri, teollisuuspiiri, laajennettu KERA Oy:n reillä suuri määrä merkittäviä tiehankkeita. Pel-
12481: toiminta koko Satakunnan kattavaksi ja vuo- kästään Porin seudulla tulisi lähivuosina toteut-
12482: den 1989 aikana aloittaa toimintansa TEKES taa Pohjoisen satamatien rakentaminen, valta-
12483: Oy:n alueyksikkö. Edellä mainituille toimille tien n:o 8 rakentaminen välillä Hyvelä-Söör-
12484: Satakunnan tiepiirin perustaminen olisi johdon- markku, valtatiehen n:o 2liittyvät järjestelyt ja
12485: mukainen jatko. Mäntyluodontien nelikaistaistaminen. Edellä
12486: Tie- ja vesirakennuslaitoksen osalta Satakun- mainittujen kohteiden yhteen lasketut kustan-
12487: ta kuuluu Turun tie- ja vesirakennuspiiriin, jon- nusarviot ovat useita satoja miljoonia mark-
12488: ka piirikonttori sijaitsee Turussa. Turun tiepii- koja.
12489: rin yleisten teiden pituus on suurempi kuin Varsinais-Suomen - Satakunnan läänintoi-
12490: muissa Suomen tiepiireissä. Toiminnan erityis- mikunnan mietinnössä esitettiin Satakuntaan
12491: piirteenä on lisäksi laajan Turun saariston edel- perustettavaksi oma tiepiiri. Mietinnön mukaan
12492: lyttämä tienpito. Turun ja Porin läänin autoti- perustettavan piirin organisaatio vastaisi nykyi-
12493: heys oli vuoden 1987 lopussa 420 autoa/1 000 sen Turun piirin organisaatiota lukuun ottamat-
12494: asukasta, kun vastaava tiheys koko maassa oli ta vesitietoimialaa, jota Satakunnan vesiteiden
12495: 390 autoa/1 000 asukasta. Länsirannikko on vähäisyyden vuoksi ei ole tarpeen perustaa. Tie-
12496: Ahvenanmaan jälkeen maan autoistuneinta piirin vuotuisiksi kustannuksiksi arvioitiin tuol-
12497: aluetta. Turun tiepiirin rahoitusosuus ei vastaa loin n. 9 milj. markkaa.
12498: tiepiirin liikennesuoriteosuutta (14,3 OJo). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12499: Satakunnan kehittämismuistion 1988 (SSKL) nioittaen,
12500: mukaan Satakunnan päätiestön kunto, välitys-
12501: kyky ja turvallisuus ovat mm. tiestön iän joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12502: dosta tiepiirin eteläpäätä tuntuvasti heikom- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
12503: mat. Alemman tieverkon päällystystilanne on markkaa Satakunnan tiepiirin perusta-
12504: myös Satakunnassa huonompi. Tiepiirin toi- miseen.
12505: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12506:
12507: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12508: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12509: 1430 1989 vp.
12510:
12511: Raha-asia-aloite n:o 1348
12512:
12513:
12514:
12515:
12516: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian-Träskvikin
12517: maantien perusparantamiseen
12518:
12519:
12520: Eduskunnalle
12521:
12522: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta kul- nan välittömässä läheisyydessä ja tien varrella
12523: keva maantie n:o 660 eli ns. rantatie on viime on useita kiinnostavia matkailukohteita.
12524: vuosina suurimmaksi osaksi perusparannettu ja Soratien kunnossapito vaatii vilkkaan kesäai-
12525: päällystetty. Tiestä on kunnostamatta ja sora- kaisen liikenteen takia paljon voimavaroja ja
12526: pintaisena osuus Merikarvialta Vaasan läänin tulee kustannuksiltaan suhteettoman kalliiksi.
12527: rajalle. Suunnitelmat tieosuuden kunnostami- Tien kunnostamisella olisi huomattava työllis-
12528: seksi ovat valmiit. Tien rakenteen parantami- tävä vaikutus rakentamisaikana.
12529: nen on TVL:n ohjelmassa vuosina 1993-1995. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12530: Tieosuuden pituus on noin 17 km ja kustannus- nioittaen,
12531: arvio noin 14 milj. markkaa. Tien kunnostami-
12532: nen on tärkeää paikallisten kulkuyhteyksien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12533: vilkkaan loma-asutus- ja matkailuliikenteen 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
12534: kannalta. Tien kunnostaminen edistäisi seudun markkaa Merikarvian- Träskvikin
12535: matkailua, koska tie kulkee paikoin merenran- maantien perusparantamiseen.
12536: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12537:
12538: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12539: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12540: 1989 vp. 1431
12541:
12542: Raha-asia-aloite n:o 1349
12543:
12544:
12545:
12546:
12547: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyveiän ja Söörmarkun
12548: välisen tien peruskorjauksen aloittamiseen
12549:
12550:
12551: Eduskunnalle
12552:
12553: Valtatiellä n:o 8 on Porin pohjoispuolella massa vuosille 1988-1994 tiehanketta varten
12554: Hyveiän ja Söörmarkun välillä keskeisen tärkeä on osoitettu 75,1 mmk vuosille 1992-1994.
12555: tehtävä. Tieosuus välittää valtakunnallisessa Tieosuuden yleissuunnitelma on laadittavana.
12556: päätieverkossa liikennettä valtatien n:o 8 (Tur- Tiehankkeen tämänhetkinen kustannusarvio on
12557: ku-Pori-Vaasa) ja valtatien n:o 23 (Pori- vaihtoehdoista riippuen runsaat 100 mmk.
12558: Jyväskylä) suunnassa sekä lisäksi valtatien n:o 8 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12559: ja valtatien n:o 2 välistä (Helsinki-Vaasa) lii- nioittaen,
12560: kennettä. Tieosa on myös seudullisesti tärkeä.
12561: Tieosuuden liikennemäärä on jatkuvassa kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12562: vussa (noin 4 prosenttia vuodessa), ja tieosa on 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
12563: jo nyt ajoittain ruuhkautunut. Liikennemäärä markkaa tiehankkeen Hyvelä-Söör-
12564: vuonna 1988 oli noin 13 000 ajoneuvoa vuoro- markku aloittamiseen.
12565: kaudessa. TVL:n tienpidon toimenpideohjel-
12566:
12567: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12568:
12569: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12570: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12571: 1432 1989 vp.
12572:
12573: Raha-asia-aloite n:o 1350
12574:
12575:
12576:
12577:
12578: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian Korven liittymien
12579: valaisemiseen valtatiellä n:o 8
12580:
12581:
12582: Eduskunnalle
12583:
12584: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12585: erittäin tärkeää, että Saharin-Hormiston nioittaen,
12586: maantien ja Luvian eteläisen yhdystien risteyk-
12587: set ja niiden välinen tieosuus valtatiellä n:o 8 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12588: valaistaan mahdollisimman pian. Valaistavan 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
12589: tieosuuden pituus on noin 1 km ja kustannusar- markkaa Luvian Korven ym. liittymien
12590: vio 0,5 miljoonaa markkaa. Hanke on merkitty valaisemiseen valtatiellä n:o 8.
12591: tienpidon toimenpideohjelmaan vuodelle 1991,
12592: mutta hanketta olisi syytä aientaa.
12593:
12594: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12595:
12596: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12597: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12598: 1989 vp. 1433
12599:
12600: Raha-asia-aloite n:o 1351
12601:
12602:
12603:
12604:
12605: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan rintamavete-
12606: raani- ja sotaveteraanijärjestöille
12607:
12608:
12609: Eduskunnalle
12610:
12611: Maassamme toimivat veteraanijärjestöt teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12612: vät runsaasti hyvää työtä jäsenistönsä hyväksi. nioittaen,
12613: Veteraanien toiminta vetää puoleensa suuria
12614: määriä maamme itsenäisyyden puolustamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12615: osallistuneita miehiä ja naisia. 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
12616: Erityisen tärkeäksi on muodostunut veteraa- markkaa jaettavaksi Satakunnan rinta-
12617: nipiirien toiminta. Piirit järjestävät monenlaisia maveteraanien ja sotaveteraanien piiri-
12618: tapahtumia ja matkoja jäsenistölleen. Tämä järjestöjen kesken.
12619: toiminta kaipaa valtion merkittävää tukea.
12620:
12621: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12622:
12623: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12624: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12625:
12626:
12627:
12628:
12629: 12 290089P
12630: 1434 1989 vp.
12631:
12632: Raha-asia-aloite n:o 1352
12633:
12634:
12635:
12636:
12637: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Leineperin ruukkialueen säi-
12638: lyttämiseen
12639:
12640:
12641: Eduskunnalle
12642:
12643: KuUaan kunnan Leineperin kylässä sijait- myös matkailullista merkitystä. Koska kohteel-
12644: see osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. la on kulttuurihistoriallisesti jopa valtakunnal-
12645: Alueella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden lista merkitystä, tulisi valtiovallan osoittaa va-
12646: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä roja, joiden avulla voidaan turvata alueen ra-
12647: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja kennusten säilyttäminen ja myös niiden kun-
12648: ruukkialueeseen kuuluneita asuin- ja teollisuus- nostaminen uutta käyttöä varten.
12649: rakennuksia. Nämä kulttuurihistoriallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12650: merkittävät rakennukset ovat kuitenkin varsin nioittaen,
12651: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor-
12652: jausta sekä entistämistä, mikäli ne halutaan säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12653: lyttää myös jälkipolville. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12654: KuUaan kunta pitää tärkeänä ko. ruukki- markkaa KuUaan kunnan Leineperin
12655: alueen säilyttämistä ja sen edelleen kehittämistä kylässä sijaitsevan ruukkialueen säilyt-
12656: toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla olisi tämiseen ja kehittämiseen.
12657:
12658: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12659:
12660: Mikko Elo Einari Nieminen Kauko Juhantalo
12661: Raila Aho Lea Mäkipää Heikki Rinne
12662: 1989 vp. 1435
12663:
12664: Raha-asia-aloite n:o 1353
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Fred: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huumeai-
12670: neiston kustantamiseksi peruskouluille
12671:
12672:
12673: Eduskunnalle
12674:
12675: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/kpl. Jos niitä
12676: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- toimitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000
12677: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko koululle), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jake-
12678: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnil- lu tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhal-
12679: la, joilla ei juuri uskottu huumeongelman ole- lituksen yhteistoimin.
12680: massaoloon. Huumeiden käyttö varsinkin kou- Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai-
12681: lulaisten ja muun nuorison parissa on lisäänty- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi
12682: nyt merkittävästi. Vanhempien ja huoltajien suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi
12683: ohella lähinnä ammattikasvattajat, opettajat, mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja
12684: voivat valistaa nuoria huumeista edellyttäen, et- valistusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja
12685: tä heillä itsellään on siihen kyllin tietoja. niihin liittyvistä vaaroista.
12686: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12687: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusai- taen,
12688: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja
12689: lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12690: noin 10 prosentilla maamme peruskouluista on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12691: ollut varaa hankkia tämä opetusaineisto koulu- 29.41.22 2100000 markkaa käytettä-
12692: jen ja raittiuslautakuntien niukkojen käyttöva- väksi terveyskasvatuksen huumeaineis-
12693: rojen vuoksi. ton kustantamiseksi peruskouluille.
12694: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12695:
12696: Jorma Fred
12697: 1436 1989 vp.
12698:
12699: Raha-asia-aloite n:o 1354
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: Fred: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kalajoen
12705: kristilliselle kansanopistolle
12706:
12707:
12708: Eduskunnalle
12709:
12710: Kalajoen kristillisellä kansnopistolla on saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12711: tettu loppuun mittavat uudis- ja saneeraushank- taen,
12712: keet. Niiden toteuttamiseksi on jouduttu otta-
12713: maan huomattavat summat lainoja. Uudisra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12714: kennusten vihkiäisjuhlaa vietettiin 15.-16.10. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12715: 1988. 29.57.52/isäyksenä 500 000 markkaa ra-
12716: Valtion ensi vuoden budjetissa on rakennus- kennusavustuksena Kalajoen kristillisel-
12717: avustusta myönnetty 300 000 markkaa, mutta le kansanopistolle.
12718: se on lainan lyhennys- ja korkomenojen vuoksi
12719: riittämätön.
12720:
12721: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12722:
12723: Jorma Fred
12724: 1989 vp. 1437
12725:
12726: Raha-asia-aloite n:o 1355
12727:
12728:
12729:
12730:
12731: Fred: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Karhun-
12732: mäen kristilliselle kansanopistolle
12733:
12734:
12735: Eduskunnalle
12736:
12737: Karhunmäen kristillinen kansanopisto on myös lainanotolla. Koska lainan lyhennys- ja
12738: siirtänyt toimipisteensä Karhunmäen kylästä korkomenot ovat huomattavat, tulisi valtion
12739: Lapuan kaupungin keskustaan. Äskettäin sinne ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varata esitet-
12740: on valmistunut uudet toimitilat. Mittava raken- tyä korkeampi määräraha.
12741: nushanke on vaatinut paljon uhrauksia, johon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12742: ovat osallistuneet eri kansalaistahot ja intressi- taen,
12743: piirit.
12744: Opistorakennusten siirtäminen kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12745: keskustaan on ollut oikeaan osunut toimenpide. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12746: Se on vireyttänyt toimintaa ja tuonut riittävästi 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra-
12747: opiskelijoita. kennusavustuksena Karhunmäen kristil-
12748: Mittavat uudisrakennukset ovat tulleet mak- liselle kansanopistolle.
12749: samaan useita miljoonia, joita on rahoitettu
12750:
12751: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12752:
12753: Jorma Fred
12754: 1438 1989 vp.
12755:
12756: Raha-asia-aloite n:o 1356
12757:
12758:
12759:
12760:
12761: Fred: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kauha-
12762: joen evankeliselle opistolle
12763:
12764:
12765: Eduskunnalle
12766:
12767: Kauhajoen evankelisen opiston asunto- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12768: opetustilat on kunnostettu ja peruskorjattu vii- taen,
12769: me vuosien aikana. Vaikka peruskorjauksiin on
12770: saatu vapaaehtoisia lahjoituksia, on jouduttu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12771: turvautumaan myös lainan ottamiseen. Koska 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12772: opiston taloudellinen tilanne on kireä, tulisi val- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
12773: tion tulo- ja menoarvioon varata vuodelle 1990 rakennusavustuksena Kauhajoen evan-
12774: hallituksen esitystä korkeampi rakennusavus- keliselle opistolle.
12775: tusmääräraha.
12776:
12777: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12778:
12779: Jorma Fred
12780: 1989 vp. 1439
12781:
12782: Raha-asia-aloite n:o 1357
12783:
12784:
12785:
12786:
12787: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston rakennusten
12788: peruskorjaukseen
12789:
12790:
12791: Eduskunnalle
12792:
12793: Lehtimäen opisto on kehitysvammaisille ja hoitoluokka, lämpökeskus sekä 17 vuotta van-
12794: CP- ja liikuntavammaisille tarkoitettu kansan- hat asuntaiat ovat peruskorjauksen tarpeessa.
12795: opisto, jossa vuosittain eri kursseilla opiske- Vammaisten erityistarpeet edellyttävät mm.
12796: lee lähes 1 000 vammaista henkilöä koko maan WC- ja pesutilojen hankkkimista asuinhuonei-
12797: alueelta. Kurssipäiviä kertyy n. 24 000. Opisto siin.
12798: on ympäri vuoden tehokkaassa käytössä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12799: Toimintaa ovat koko ajan vaikeuttaneet ta- taen,
12800: loudelliset ongelmat. Kansanopistojen valtion-
12801: apulain puitteissa ei pystytä tarpeeksi ottamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12802: huomioon vammaisten opetuksesta aiheutuvia 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12803: normaalia korkeampia kuluja ja tarvittavaa 29.57.52 1 000 000 markkaa Lehtimäen
12804: henkilöstömäärää. opiston rakennusten peruskorjaukseen.
12805: Opiston päärakennus, voimistelusali, kodin-
12806:
12807: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12808:
12809: Jorma Fred
12810: 1440 1989 vp.
12811:
12812: Raha-asia-aloite n:o 1358
12813:
12814:
12815:
12816:
12817: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat
12818: ry:n toiminnan tukemiseen
12819:
12820:
12821: Eduskunnalle
12822:
12823: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry. on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12824: tänyt kymmenen vuoden aikana erilaisia taen,
12825: musiikki- ja oopperatapahtumia Lohtajalla ja
12826: Kokkolassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12827: Yleisöä tähän mennessä Lohtajan Kirkkomu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12828: siikkijuhlat ry:n järjestämissä tapahtumissa on 29.90.52 JOO 000 markkaa avustuksena
12829: käynyt kaikkiaan yli 30 000 henkeä. Yhdistyk- Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toi-
12830: sellä on yksi kokopäiväinen työntekijä. minnan tukemiseen.
12831:
12832: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12833:
12834: Jorma Fred
12835: 1989 vp. 1441
12836:
12837: Raha-asia-aloite n:o 1359
12838:
12839:
12840:
12841:
12842: Fred: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten musiikkihar-
12843: rastuksen tukemiseen
12844:
12845:
12846: Eduskunnalle
12847:
12848: Musiikkiharrastus lasten ja nuorten keskuu- vautumaan kalliiseen yksityisopetukseen saa-
12849: dessa on viime vuosina ilahduttavasti lisäänty- dakseen ohjausta lastensa musiikkiharrastuk-
12850: nyt. Koululaitos ei nykyisillä musiikin oppitun- selle.
12851: timäärillä pysty vastaamaan musiikinopetuksen Musiikkiopistoissa annettavan opetuksen rin-
12852: tarpeeseen. Rinnalle on syntynyt musiikkioppi- nalle tarvittaisiin järjestelmä, jonka puitteissa
12853: laitosten verkosto ja koulujen kerhotoiminnan yhteiskunta voisi tukea myös muiden kuin huip-
12854: puitteissa tapahtuva musiikkikasvatus. pulahjakkaiden lasten musiikkiharrastusta.
12855: Mutta musiikkiopistotkin pystyvät ainakin Tällä tavoin voitaisiin ennalta ehkäistä toimet-
12856: suuremmilla paikkakunnilla ottamaan sisään tomuudesta johtuvia nuoriso-ongelmia.
12857: vain osan halukkaista. Hakijoiden valitsemisek- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
12858: si joudutaan järjestämään karsintoja, mikä syn- taen,
12859: nyttää epätervettä kilpailua. Karsinnassa epä-
12860: onnistuminen saattaa tukahduttaa orastamassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12861: olleen musiikkiharrastuksen koko loppuelä- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12862: mäksi. markan määrärahan käytettäväksi las-
12863: Yhteiskunnan tukemissa musiikkioppilaitok- ten ja nuorten musiikkiharrastuksen tu-
12864: sissa opetus on kohtuuhintaista. Niiden ulko- kemiseen.
12865: puolelle jäävien lasten vanhemmat joutuvat tur-
12866: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12867:
12868: Jorma Fred
12869: 1442 1989 vp.
12870:
12871: Raha-asia-aloite n:o 1360
12872:
12873:
12874:
12875:
12876: Fred: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulutus- ja
12877: neuvontatoiminnan kehittämiseen
12878:
12879:
12880: Eduskunnalle
12881:
12882: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten se-
12883: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- kä muiden graafisten järjestöjen kanssa ohjaten
12884: joita. Ne ovat perinteisesti myös merkittäviä paikallislehtien palveluksessa olevia myös näi-
12885: kouluttajia sekä alalla toimivien jatko- ja täy- den järjestämään koulutukseen.
12886: dennyskouluttajina että lehtialalle aikovien työ- Liiton palveluihin kuuluu järjestää myös
12887: paikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen tar- kouluttajia ja koulutusmateriaalia lehtien käyt-
12888: joajina. Koska viestintävälineiden määrä li- töön lehtitalokohtaisessa koulutuksessa. Sa-
12889: sääntyy ja niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, moin liiton tehtäviin kuuluu yleinen jäsenleh-
12890: kilpailevat viestintävälineet entistä enemmän tien neuvonta ja konsulttipalvelujen välittämi-
12891: myös koulutetusta työvoimasta ja panostavat nen.
12892: enenevässä määrin henkilöstönsä kouluttami- Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
12893: seen. Tämä kehitys, kasvava kysyntä ammatti- neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta
12894: taitoisesta työvoimasta, merkitsee sitä, että pai- 1977 lähtien. Vuoden 1987 valtion tulo- ja me-
12895: kallislehdistön rooli alalle tulevien ensivaiheen noarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettiin
12896: kouluttajana kasvaa. 80 000 mk, mutta määräraha nousi eduskunnas-
12897: Paikallislehtien Liittoon kuuluvat 169 lehteä sa 130 000 markkaan. Vuosina 1988 ja 1989
12898: työllistävät noin parituhatta henkeä, heistä toi- määräraha oli jälleen 80 000 mk. Vuoden 1990
12899: mittajia on noin 600. Liitto järjestää jäsenleh- tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on
12900: tiensä henkilöstöryhmille koulutusta, johon ehdotettu edelleen ainoastaan 80 000 markkaa.
12901: vuosittain osallistuu 300-400 henkilöä pää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12902: asiassa kahden päivän mittaisiin koulutustilai- taen,
12903: suuksiin. Tämän vakiintuneet muodot saavutta-
12904: neen lyhytkurssitoiminnan lisäksi liitto käynnis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12905: tää v. 1990 paikallislehtiyritysten johdolle rää- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12906: tälöityä koulutusta, jossa kurssin kesto on yh- 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa pai-
12907: deksän työpäivää toteutettuna kolmessa eri jak- kallislehtien koulutus- ja neuvontatoi-
12908: sossa. minnan kehittämiseen paikallislehtien
12909: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- kehitystarpeita vastaavaksi.
12910: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli-
12911:
12912: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12913:
12914: Jorma Fred
12915: 1989 vp. 1443
12916:
12917: Raha-asia-aloite n:o 1361
12918:
12919:
12920:
12921:
12922: Fred: Määrärahan osoittamisesta Larsmon Lähetyskodin laajen-
12923: tamiseen
12924:
12925:
12926: Eduskunnalle
12927:
12928: Pietarsaaren kaupunkia kotipaikkanaan pitä- Lähetyskodin toimintaa pidetään yllä täysin
12929: vä Kaikille Luoduille -säätiö omistaa Luodon vapaaehtoisin lahjoituksin. Rakennushankkei-
12930: kunnassa sijaitsevan Larsmon Lähetyskodin, den kustannukset on arvioitu noin kahdeksi
12931: joka vihittiin käyttöönsä 1.6.1946. Se toimii miljoonaksi markaksi.
12932: kieli- ja lähetyskouluna. Vuonna 1986 lähetys- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
12933: koulussa opiskeli 31 oppilasta. Vakinaista hen- taen,
12934: kilökuntaa lähetyskodissa on kymmenkunta.
12935: Kaikille Luoduille -säätiöllä on tarkoitus pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12936: rantaa toimintaedellytyksiä rakentamalla Lars- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12937: mon Lähestyskodin yhteyteen lisää asunto-, 29.99.50 1 000 000 markan määrärahan
12938: huolto- ja sosiaalitiloja. Rakennusalaksi on avustuksena Larsmon Lähetyskodin laa-
12939: suunniteltu 520 m 2 • jennushankkeisiin.
12940:
12941: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12942:
12943: Jorma Fred
12944: 1444 1989 vp.
12945:
12946: Raha-asia-aloite n:o 1362
12947:
12948:
12949:
12950:
12951: Fred: Määrärahan osoittamisesta turkistarhauksen tukemiseen
12952:
12953:
12954:
12955: Eduskunnalle
12956:
12957: Vuonna 1987 Suomessa tuotettiin noin 3,5 ja tuotantomäärissä. Huomattava osa tarhaa-
12958: miljoonaa minkin-, 3,2 miljoonaa ketun-, jista on joutunut sekä kannattavuuden että ra-
12959: 120 000 hillerin- ja 100 000 suomensupinnah- hoituksen suhteen vaikeaan tilanteeseen.
12960: kaa. Maamme turkistarhaus työllistää noin 25 000
12961: Turkistarhojen maailmanmarkkinahintojen henkeä. Vaasan läänissä tuotetaan 85% maam-
12962: kehitys on jo kahden vuoden ajan ollut voimak- me turkistuotannosta. Jos esimerkiksi 1 000 tar-
12963: kaasti aleneva. Keskimääräinen lasku oli myyn- haajaa joutuu lopettamaan tuotantonsa, se
12964: tikaudella 1987/1988 yli 35 %, ja päättyvällä merkitsee noin 5 000 työpaikan katoamista.
12965: kaudella 1988/1989 tulevat hinnat alenemaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12966: edelleen noin 25 OJo. Ala on kokenut voimakkai- taen,
12967: ta hinnanvaihteluja aiemminkin, kuitenkin nyt
12968: koettava kahden-kolmen vuoden lamakausi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12969: on pituudeltaan poikkeuksellinen. 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
12970: Hintojen voimakas lasku on aikaansaanut markan määrärahan korkotuen ja avus-
12971: merkittävän vähentymisen tuotannon arvossa tuksen maksamiseksi turkistarhaajille.
12972:
12973: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12974:
12975: Jorma Fred
12976: 1989 vp. 1445
12977:
12978: Raha-asia-aloite n:o 1363
12979:
12980:
12981:
12982:
12983: Fred: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualueiden hoi-
12984: toon ja kunnossapitoon
12985:
12986:
12987: Eduskunnalle
12988:
12989: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin
12990: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäi- vapaaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston
12991: sen luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston hyväksymien ohjelmien toteutumista.
12992: vahvistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luon- Tähän saakka suojelualueiden hoito ja val-
12993: nonpuistoverkon kehittämisohjelma, soiden- vonta on ollut Suomessa varsin passiivista.
12994: suojelun perusohjelma, lintuvesien suojeluoh- Metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston
12995: jelma ja harjujen suojeluohjelma. Lisäksi on aloitettua toimintansa suojelualueiden hoidon
12996: valmistunut lehtojen suojeluohjelma, joka on ja käytön tehostamiseksi alueille on laadittu
12997: tarkoitus lähiaikoina vahvistaa valtioneuvostos- runkosuunnitelmia, joissa kunkin alueen hoi-
12998: sa. Suojeluohjelmien laatiminen on koettu vält- don ja käytön pääsuuntaviivat on esitetty.
12999: tämättömäksi ja kiireelliseksi maankäytön suu- Suunnitelmien toteuttaminen uhkaa kuitenkin
13000: ren tehostumisen vuoksi koko maassa, minkä hidastua ja viivästyä kohtuuttomasti määrära-
13001: vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukohteita ei hojen puutteen takia. Seurauksena on alkupe-
13002: enää jää jäljelle ilman näitä erityistoimenpiteitä. räisen suojelutavoitteen vaarantuminen, mm.
13003: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin valvonnan puutteen vuoksi monet luonnonar-
13004: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista vot voivat kärsiä menetyksiä, suojelualueiden
13005: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen käyttö ympäristövalistukseen, opetukseen ja
13006: ja henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas yleisön tutustumiskohteena estyy jne. Myös
13007: asenteellisista ja organisatorisista ongelmista. alueiden sijaintikunnat voivat kokea tilanteen
13008: Pisimmälle on edetty kansallis- ja luonnonpuis- pettymyksenä suojelukohteisiin suuntautunei-
13009: to-ohjelman toteuttamisessa, minkä tuloksena siin odotuksiin ja toiveisiin nähden, mistä voi
13010: maassamme on tällä hetkellä 22 kansallispuis- olla seurauksena kielteistä asennoitumista luon-
13011: toa ja 20 luonnonpuistoa. Soidensuojeluohjel- nonsuojeluhankkeisiin tulevaisuudessa.
13012: man toteuttaminen valtion mailla on myös Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäytön
13013: edennyt varsin pitkälle: kaikkiaan 173 soiden- tehtävät ja voimavarat -työryhmä on mietinnös-
13014: suojelualueen perustaminen on loppuun saatet- sään (YMC/20 1987) esittänyt, että mikäli suo-
13015: tu lailla tai asetuksella. jelualueet hoidetaan kansainvälisten normien
13016: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on
13017: vaatii myös alueiden hoidon ja valvonnan te- keskusvirastotasolla 19 ja aluehallinnossa 94
13018: hostamista. Luonnonsuojelualueita, erityisesti päätoimista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan
13019: kansallispuistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja sivutoimisia ja osa-aikaisia oppaita ja valvojia
13020: kohteita tulee hoitaa, yhteensä 50 henkilötyövuotta vastaavasti.
13021: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja Tällä hetkellä palkkausmomentilta palkattua
13022: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tule- henkilökuntaa on metsähallituksessa kaikkiaan
13023: ville sukupolville sen luonnon- ja kulttuuripe- keskus- ja aluehallinnossa 35 ja Metsäntutki-
13024: rinnön, jota säilyttämään ne on perustettu, muslaitoksessa 7 henkeä. Huomattava osa suo-
13025: - koska riittävä palveluvarustus ja opastus- jelualueiden hallinnon ja hoidon vaatimista teh-
13026: toiminta ovat edellytyksenä suojelualueiden käy- tävistä on hoidettu muiden tehtävien ohella se-
13027: tölle retkeily-, matkailu- ja opetuskohteina ja kä työmomentilta tai työllisyysvaroin palkatulla
13028: - koska perustettujen suojelualueiden hoi- työvoimalla. Luonnonsuojelualueiden hoito on
13029: tamatta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa kuitenkin erikoistehtävä, joka vaatii onnistuak-
13030: 1446 1989 vp. - RA n:o 1363
13031:
13032: seen vakituista, asianmukaisesti koulutettua ja luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapi-
13033: erikoistunutta henkilöstöä. Valtaosa tarvitta- don voimavaroissa ilmeneviä puutteita.
13034: vasta henkilökunnasta toimisi siellä, missä suo- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
13035: jelualueetkin ovat eli nykyisillä alityöllisyys- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
13036: alueilla. Henkilökunnan ohella tarvitaan ki- nassa.
13037: peästi lisäyksiä luonnonsuojelutoimen käyttö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
13038: menoihin, alueiden hoidon ja opastustoiminnan taen,
13039: parantamiseen ja kalustohankintoihin.
13040: Hallitus ilmoitti jo kuluvan vuoden budjetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13041: perusteluissa, että luonnonsuojelussa painopis- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13042: tettä siirretään olemassa olevien kansallispuis- 4 500 000 markkaa käytettäväksi seuraa-
13043: tojen ja muiden suojelualueiden hoitoon ja nii- vasti:
13044: den käytön tehostamiseen. Näin ei ole käynyt, 1. Momentille 30.50.01 (yleismetsäta-
13045: vaan suojeluohjelmien toteuttamiseen kipeästi louden palkkaukset) 800 000 markkaa 7
13046: tarvittavia määrärahoja vähennettiin kyllä 6 työsopimussuhteisen toimihenkilön palk-
13047: milj. mk (momentilta 35.15.88), mutta sen si- kaamiseen luonnonsuojelualueiden suun-
13048: jaan suojelualueiden hoitoon ja kunnossapi- nittelu-, huolto- ja valvontatehtäviin.
13049: toon tarvittavia varoja ei ole juurikaan nos- 2. Momentille 35.15.22 (luonnonsuo-
13050: tettu. jelualueiden hoito ja kunnossapito)
13051: Tilanne tulee johtamaan esim. siihen, ettei 1 000 000 markkaa suojelualueiden ho-
13052: kansallispuistoihin rakennettaviin opastuskes- don ja käytön kehittämiseen.
13053: kuksiin saada asianmukaista näyttelyaineistoa 3. Momentille 35.15.70 (luonnonsuo-
13054: ja henkilökuntaa, vaan rakennukset seisovat jelualueiden kaluston hankinta) 700 000
13055: pitkiä aikoja puolivalmiina ja käyttämättömi- markkaa suojelualueiden henkilökun-
13056: nä. Kun maamme ensimmäisten kansallispuis- nan ja opastuspalveluiden tehokkaam-
13057: tojen perustamisesta tulee tänä vuonna kulu- man hyväksikäytön varmistamiseksi.
13058: neeksi 50 vuotta, olisi erityisiä perusteita kan- 4. Momentille 35.15.74 (luonnonsuoje-
13059: sallispuistojen juhlavuonna suunnata suojelu- lualueiden talonrakennustyöt) 1 900 000
13060: alueiden hoitoon lisää voimavaroja. Ympäristö- markkaa suojelualueiden opastuskeskus-
13061: poliittisessa selonteossaan 31.5.1988 hallitus on ten ja muiden välttämättömien rakennus-
13062: niin ikään ilmoittanut pyrkivänsä poistamaan ten aikaansaamiseksi.
13063:
13064: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13065:
13066: Jorma Fred
13067: 1989 vp. 1447
13068:
13069: Raha-asia-aloite n:o 1364
13070:
13071:
13072:
13073:
13074: Fred: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7333 parantami-
13075: seen välillä Seppälä-Mustamaa
13076:
13077:
13078: Eduskunnalle
13079:
13080: Tieosuuden Seppälä-Mustamaa varrella si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13081: jaitsee Oravan kylä, jonka Vaasan läänin seutu- taen,
13082: kaavaliitto on luokitellut yhdeksi Kauhavan
13083: seitsemästä talouskylästä. Kauhavalla meneil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13084: lään olevan yleiskaavoitustyön yhteydessä laa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13085: ditaan kylään parhaillaan osayleiskaavaa. Tie 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
13086: on erittäin huonokuntoinen ja vaatisi pikaisia n:o 7333 parantamiseen välillä Seppä-
13087: korjaustoimenpiteitä. Tien kunnostaminen pa- lä-Mustamaa.
13088: rantaisi osaltaan Kauhavan yhteyksiä Alajärven
13089: ja Lapuan suuntiin.
13090:
13091: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13092:
13093: Jorma Fred
13094: 1448 1989 vp.
13095:
13096: Raha-asia-aloite n:o 1365
13097:
13098:
13099:
13100:
13101: Fred: Määrärahan osoittamisesta Raparannan-Kauhajärven pai-
13102: kallistien n:o 17727 perusparantamiseen
13103:
13104:
13105: Eduskunnalle
13106:
13107: Raparannan-Kauhajärven tieyhteys on hy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13108: vin vilkkaasti liikennöity ja sen varrella sijaitse- taen,
13109: vat Kantolan ja Pelkkikankaan kylät Kauhavan
13110: kaupungin alueella. Myös tämä tie sijaitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13111: Kauhavan soravarojen kannalta keskeisellä pai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13112: kalla, mikä on osaltaan lisännyt tien käyttöä. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Raparan-
13113: Tie tulisi ottaa ensi tilassa piirin suunnittelu- nan-Kauhajärven paikallistien n:o
13114: kohteeksi ja sisällyttää toimenpideohjelmaan 17727 perusparantamiseen.
13115: mahdollisimman pian.
13116:
13117: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13118:
13119: Jorma Fred
13120: 1989 vp. 1449
13121:
13122: Raha-asia-aloite n:o 1366
13123:
13124:
13125:
13126:
13127: Fred: Määrärahan osoittamisesta Mäenpään paikallistien n:o
13128: 17765 perusparantamiseen
13129:
13130:
13131: Eduskunnalle
13132:
13133: Mäenpään paikallistien suunnittelu- ja perus- läkeskus ja kaupungin hiihtokeskus, joka osal-
13134: parantamistoimenpiteet tulisi saada käyntiin taan lisää tien käyttöä.
13135: ensi tilassa, koska tien vaikutuspiirissä sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
13136: mm. Kauhavan ilmasotakoulu, joka käyttää nioittaen,
13137: tietä päivittäin koulutustapahtumiensa ja huol-
13138: lollisten toimenpiteidensä yhteydessä. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13139: tien vaikutuspiirissä sijaitsee huomattava osa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13140: Kauhavan hiekkavaroista, joita myös tie- ja ve- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Mäenpään
13141: sirakennuslaitos omistaa ja käyttää. Lisäksi tien paikallistien n:o 17765 perusparantami-
13142: vaikutuspiirissä sijaitsee Mäenpään kasvava ky- seen.
13143:
13144: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13145:
13146: Jorma Fred
13147: 1450 1989 vp.
13148:
13149: Raha-asia-aloite n:o 1367
13150:
13151:
13152:
13153:
13154: Fred: Määrärahan osoittamisesta Jurvan-Kylänpään maantien
13155: parantamiseen
13156:
13157:
13158: Eduskunnalle
13159:
13160: Tieosuus Jurva-Kylänpää (Laihia) on huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13161: nokuntoinen mutkineen ja kuoppineen. Tie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13162: osuuden korjaaminen on toimenpidesuunnitel- 31.24.77 6000000 markan määrärahan
13163: missa siirretty viiden vuoden päähän. Jurvassa Jurvan-Kylänpään maantien paranta-
13164: on voimakasta huonekalu- ym. teollisuutta, miseen.
13165: jonka tuotteet kuljetetaan maailmanmarkki-
13166: noille juuri tämän tieosuuden kautta.
13167: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13168: taen,
13169:
13170: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13171:
13172: Jorma Fred
13173: 1989 vp. 1451
13174:
13175: Raha-asia-aloite n:o 1368
13176:
13177:
13178:
13179:
13180: Fred: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen kehittämiseen
13181:
13182:
13183:
13184: Eduskunnalle
13185:
13186: Ensi vuoden budjetissa esitetään joukkolii- yhä useampi joudutaan lopettamaan. Bussilii-
13187: kenteen kehittämiseen ja säilyttämiseen 240 mil- kenne on yhteiskunnalle elintärkeä palvelumuo-
13188: joonaa markkaa. Tästä summasta puolet annet- to. Valtiovallan tuleekin turvata bussivuorojen
13189: taneen sellaiselle maaseudun tarpeelliselle pe- säilyminen niillä alueilla, missä se on ehdotto-
13190: ruspalveluliikenteelle, jonka lipputulot eivät rii- man tarpeellista, mutta ilman tukea taloudelli-
13191: tä kattamaan liikennöinnin aiheuttamia kustan- sesti mahdotonta.
13192: nuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13193: Kuluvan vuoden tukimääräraha oli 215 mil- taen,
13194: joonaa markkaa. Tästä riitti tukea kahdelle kol-
13195: mesta tukeen oikeutetusta vuorosta. Näissäkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13196: tapauksissa tuki kattoi vain vajaat 70 prosenttia 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13197: vuorojen kokonaiskustannuksista. Linja-auto- 31.58.30 lisäyksenä 100000000 mark-
13198: liiton laskelmien mukaan kokonaistarve on 325 kaa joukkoliikenteen kehittämiseen ja
13199: miljoonaa markkaa. säilyttämiseen ja tappiollisen liikennöin-
13200: Vuoden 1990 budjettiesitys merkitsee toteu- nin tukemiseen.
13201: tuessaan sitä, että maaseudun vakiovuoroista
13202:
13203: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13204:
13205: Jorma Fred
13206: 1452 1989 vp.
13207:
13208: Raha-asia-aloite n:o 1369
13209:
13210:
13211:
13212:
13213: Fred: Määrärahan osoittamisesta avustajien palkkaamiseen vai-
13214: keavammaisille
13215:
13216:
13217: Eduskunnalle
13218:
13219: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja
13220: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää
13221: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä,
13222: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- että vammainen saa itse palkata avustajansa.
13223: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse On perusteltua, että avustaja on vammaisen
13224: ympärivuorokautista apua. palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä
13225: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- aiheutuvat kustannukset.
13226: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
13227: kouluavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi
13228: ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimer-
13229: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa kiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta.
13230: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismah-
13231: sia avustajia. dollisuuden järjestäminen merkitsisi ratkaise-
13232: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- vaa apua vammaisille ja uutta askelta kohti
13233: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- täyttä osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa
13234: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin tarvitsevien vammaisten määrä on suhteellisen
13235: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti mah- pieni, eivätkä toiminnan aiheuttamat kustan-
13236: dollistaa henkilökohtaisen avustajan palkkaa- nukset ole valtiontaloudellisesti suuret. Avusta-
13237: misen yhteiskunnan kustannuksella. jatoiminnan tuottamat säästöt mm. laitosten
13238: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- hoitomaksuissa sen sijaan olisivat melkoiset.
13239: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen Uudistus merkitsisi vammaisille uutta mahdolli-
13240: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- suutta selviytyä kotona.
13241: kemuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13242: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä taen,
13243: tilanteissa, joissa kotipalvelun ja -sairaanhoi-
13244: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13245: vaikeavammaisen avustamista. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13246: Vammaisten itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 JO 000 000 markkaa vaikea-
13247: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vammaisten henkilökohtaisten avusta-
13248: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, jien palkkaamiseen.
13249: joista vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu-
13250:
13251: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13252:
13253: Jorma Fred
13254: 1989 vp. 1453
13255:
13256: Raha-asia-aloite n:o 1370
13257:
13258:
13259:
13260:
13261: Fred: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten asumispal-
13262: veluiden järjestämiseksi
13263:
13264:
13265: Eduskunnalle
13266:
13267: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- ja mielisairaaloissa. Kehitysvammaisten laitos-
13268: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannuk-
13269: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. set ovat moninkertaiset verrattuna avohoitopal-
13270: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille so- velujen ja sopivien asuntojen aikaansaamisesta
13271: veltuvien asuntojen puute sekä ns. päivähoito- aiheutuviin kustannuksiin.
13272: palvelujen järjestäminen. Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdol-
13273: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat lisuuden elää kodissaan, ja se on siten yksilön
13274: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuok-
13275: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va- si on tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon
13276: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- varataan määräraha, jonka avulla kehitysvam-
13277: mätön. Maassamme on arvioiden mukaan noin maisten asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Sovel-
13278: 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehitysvam- tuvan asunnon saannin turvaaminen olisi vähin-
13279: maista, mutta heille soveltuvia asuntola- ja tu- tä, mitä yhteiskunta voisi tehdä tämän väestö-
13280: kiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. ryhmän hyväksi.
13281: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- Tällä hetkellä asumispalveluja vammaisille
13282: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoi- on niukasti tarjolla ja valinnanvara on pieni.
13283: hin, asuntaloihin tai tukiasuntoihin edistäisi ke- Laitosten ohella tarvitaan myös hajautettua
13284: hitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua avohoitoa ja tuettuja asumispalveluita pienissä
13285: työelämään. Tämä edistäisi heidän mielenter- yksiköissä.
13286: veyttään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13287: dyllisiksi kansalaisiksi. Myös hoitokustannuk- taen,
13288: set vähenisivät.
13289: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13290: määrä kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13291: omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto ja 33.32.30 3 000 000 markkaa kehitys-
13292: kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalveluja. vammaisten asumispalveluiden rakenta-
13293: Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvammaisten miseen ja kehittämiseen.
13294: hoitolaitoksissa että etenkin kunnalliskodeissa
13295:
13296: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13297:
13298: Jorma Fred
13299: 1454 1989 vp.
13300:
13301: Raha-asia-aloite n:o 1371
13302:
13303:
13304:
13305:
13306: Fred: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien
13307: omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuk-
13308: siin
13309:
13310: Eduskunnalle
13311:
13312: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paik- nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen
13313: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi
13314: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel-
13315: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan män kustannuksista.
13316: laajentamista. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
13317: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholi- nioittaen,
13318: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle
13319: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13320: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäy- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13321: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs 33.32.30 5 000 000 markkaa käytettä-
13322: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava väksi väkivaltaisten alkoholistien omai-
13323: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- sille tarkoitetun turvakotiverkoston
13324: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse- perustamis- ja käyttökustannuksiin.
13325:
13326: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13327:
13328: Jorma Fred
13329: 1989 vp. 1455
13330:
13331: Raha-asia-aloite n:o 1372
13332:
13333:
13334:
13335:
13336: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kälviän vanhainkodin rakenta-
13337: miseen
13338:
13339:
13340: Eduskunnalle
13341:
13342: Kälviän kunnalla ei ole omaa vanhainkotia. Lääninhallitus on vuosien 1988-1992 so-
13343: Kunnalla on kunnalliskotiliitto Lepolan van- siaalihuollon toteuttamissuunnitelmassa anta-
13344: hainkodissa 18 hoitopaikkaa. Kuntainliitto on nut ennakkoratkaisun Kälviän vanhainkodin
13345: päätetty purkaa siten, että Kälviän ja Ullavan rahoituksesta vuonna 1989. Kunta on varautu-
13346: kunnat luopuvat Lepolan paikoista 31.12.1990. nut aloittamaan rakennustyöt keväällä 1989.
13347: Kunnan paikkojen käyttöaste vanhainkoti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13348: Lepolassa oli 106 OJo ja ylikäyttöä on ollut jat- taen,
13349: kuvasti. Tällä hetkellä hoidokkeja on 22.
13350: Kansanterveystyön kuntainliiton vuodeosas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13351: tolla (Libeckin sairaalassa) on Kälviän kunnalla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13352: 11 hoitopaikkaa, jotka ovat vanhusten ja pitkä- 33.32.31 3 000 000 markkaa rakennus-
13353: aikaissairaiden käytössä. Paikkoja on täysin avustuksena vanhainkodin rakentami-
13354: riittämättömästi, sillä vuosittain on ylipaikoilla seksi Kälviän kuntaan.
13355: hoidettu 6-7 potilasta. Käyttöaste vuonna
13356: 1987 oli 138,6 OJo.
13357:
13358: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13359:
13360: Jorma Fred
13361: 1456 1989 vp.
13362:
13363: Raha-asia-aloite n:o 1373
13364:
13365:
13366:
13367:
13368: Fred: Määrärahan osoittamista Förening de Gamlas Hemmet
13369: ry:lle Kokkolassa
13370:
13371:
13372: Eduskunnalle
13373:
13374: Förening de Gamlas Hemmet ry. omistaa hy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13375: vin toimivan vanhusten asuin- ja palvelutalon. taen,
13376: Palvelutalossa asuminen on edullista ja turval-
13377: lista. Talo on 31-paikkainen. Kokkolan kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13378: punki ostaajossain määrin talon palveluja van- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13379: huksilleen. markan määrärahan osoitettavaksi Fö-
13380: Yhdistyksellä on vireillä talon laajentamis- rening de Gamlas Hemmet ry:lle asuin-
13381: hankkeita. Rahoitusta ei ole saatu vielä järjesty- ja palvelutalon laajentamiseen.
13382: mään. Jotta laajennus voisi toteutua, siihen tar-
13383: vitaan yhteiskunnan tukea.
13384:
13385: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13386:
13387: Jorma Fred
13388: 1989 vp. 1457
13389:
13390: Raha-asia-aloite n:o 1374
13391:
13392:
13393:
13394:
13395: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lehtomäen narkomaanikodin
13396: henkilökunnan asuntolan rakentamiseen
13397:
13398:
13399: Eduskunnalle
13400:
13401: Nilsiässä toimiva Lehtomäen narkomaaniko- Asuntolaa tarvittaisiin myös niissä tapauksis-
13402: ti on vuodesta 1978 tarjonnut kristillisen hoito- sa, joissa koko perhe on hoidon tarpeessa. Vii-
13403: kodin päihdeongelmaisille työkykyisille miehil- me vuonna tällaisia perheitä oli tulossa 5, mutta
13404: le. Hoitokoti on yhdeksänpaikkainen. Se on asuntotilanteen johdosta heitä ei voitu ottaa
13405: muodostunut työkeskukseksi niille, jotka tahto- vastaan. Perhehoito olisi kuitenkin työn tulok-
13406: vat toimia vaikeuksiin joutuneiden lähimmäis- sellisuudelle välttämätöntä.
13407: temme hyväksi. Edellä olevan perusteella ehdotan,
13408: Hoitokodin toiminnan jatkumisen kannalta
13409: olisi kuitenkin laajennettava työhallia sekä ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13410: kennettava asuntola henkilökuntaa varten. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13411: Asuntolaa tarvitaan myös omaisiaan viikonlop- 33.33.51 lisäyksenä 800 000 markkaa
13412: puina tervehtimään tulevien perheiden majoi- Itä-Suomen ev.lut. Jengi- ja Katulähetys
13413: tukseen. Asunnon puuttuminen estää paitsi ar- ry:n ylläpitämän Lehtomäen narkomaa-
13414: kipäiväisen toiminnan myös toiminnan luon- nikodin työntekijäasuntolaa varten.
13415: nollisen kasvun.
13416:
13417: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13418:
13419: Jorma Fred
13420: 1458 1989 vp.
13421:
13422: Raha-asia-aloite n:o 1375
13423:
13424:
13425:
13426:
13427: Fred: Määrärahan osoittamisesta alkoholistien ja narkomaanien
13428: hoitokodin käyttökustannuksiin Parkanossa
13429:
13430:
13431: Eduskunnalle
13432:
13433: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien hoitokotien toimintaa vaikeuttaa usein se, että
13434: huollosta annettua lakia (96/61) muutettiin niiden rahoitus on epävarmana pohjalla, usein
13435: 31.12.1974 annetulla lailla (1108/74) siten, että täysin vapaaehtoisten avustusten varassa.
13436: mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien ai- Suomen ev .lut. jengi- ja katulähetys -niminen
13437: neiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan yhdistys on perustanut Parkanon kuntaan hoi-
13438: myöntää avustusta perustamis- ja käyttökus- tokodin alkholisteille ja narkomaaneille. Hoito-
13439: tannuksiin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. koti sijaitsee Parkanon kunnalta hankitulla Kir-
13440: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuskes- jaskylän koululla, jonka hoitoon hakeutuneet
13441: kuksessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä ovat talkootyönä kunnostaneet asuntolatarkoi-
13442: pohjalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan tukseen sopivaksi.
13443: huomioon alkoholistin koko elämäntilanne ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
13444: hänen kokonaispersoonallisuutensa. Maaham-
13445: me onkin perustettu useita alkoholistien ja nar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13446: komaanien hoitokoteja, joissa vapaaehtoisesti 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
13447: hoitoon hakeutuvilla on mahdollisuus kevyttä markkaa käytettäväksi Suomen ev.lut.
13448: työtä vastaan saada ylläpito ja mahdollisuus vä- jengi- ja katulähetys -nimisen yhdistyk-
13449: hitellen tapahtuvaan kuntoutukseen ja vapautu- sen Parkanossa sijaitsevan hoitokodin
13450: miseen alkoholin väärinkäytöstä. Tällaisten käyttökustannuksiin.
13451: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13452:
13453: Jorma Fred
13454: 1989 vp. 1459
13455:
13456: Raha-asia-aloite n:o 1376
13457:
13458:
13459:
13460:
13461: Fred: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja muiden neuro-
13462: logisesti vammautuneiden kuntoutukseen
13463:
13464:
13465: Eduskunnalle
13466:
13467: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pe- kehitykseen. Kuntoutuksen heikentämisestä
13468: säkekovettumatautia sairastaa maassamme valtiontaloudelle aiheutuvat säästöt ovat varsin
13469: noin 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa vähäiset verrattuna niihin menoihin, joita ai-
13470: on aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeu- heutuu MS-potilaiden joutumisesta täysin lai-
13471: tuminen muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. toshoidon varaan. MS-potilaiden kuntoutusta
13472: Tehokkaalla lääkintävoimistelulla ja kuntoile- olisikin päinvastoin edelleen tehostettava ja
13473: malla pyritään pitämään potilaan lihakset kun- käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok-
13474: nossa ja säilyttämään hänen toimintakykynsä kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoi-
13475: mahdollisimman pitkään täysitehoisena. dossa.
13476: Invalidihuoltolain nojalla kunnille ja yksityi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13477: sille yhteisöille on voitu myöntää tukea ja avus- taen,
13478: tusta kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näitä
13479: etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13480: mesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13481: valtiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärä- 33.78.30 3 000 000 markkaa MS-poti-
13482: rahoihin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin laiden ja muiden neurologisesti vam-
13483: virheellinen, koska kuntoutuksen heikkenemi- mautuneiden kuntoutuksen ja hoidon
13484: nen välittömästi vaikuttaa kielteisesti taudin tehostamiseen.
13485: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13486:
13487: Jorma Fred
13488: 1460 1989 vp.
13489:
13490: Raha-asia-aloite n:o 1377
13491:
13492:
13493:
13494:
13495: Fred: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vaikeasti
13496: vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen
13497:
13498:
13499: Eduskunnalle
13500:
13501: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13502: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti taen,
13503: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen
13504: ihmisen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13505: jos ollenkaan. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13506: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia markkaa vammaisjärjestöille kuntou-
13507: ovat omien vammaisyhdistysten järjestämät tusleirien järjestämiseen vaikeasti vam-
13508: kuntoutusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yh- mautuneille.
13509: distykset, Polioinvalidit, reumayhdistykset, In-
13510: validiliitto jne. Tarpeeseen nähden leirejä on
13511: liian vähän ja ne ovat liian lyhyitä.
13512:
13513: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13514:
13515: Jorma Fred
13516: 1989 vp. 1461
13517:
13518: Raha-asia-aloite n:o 1378
13519:
13520:
13521:
13522:
13523: Fred: Määrärahojen osoittamisesta uhanalaisten lajien suojelun
13524: tehostamiseen
13525:
13526:
13527: Eduskunnalle
13528:
13529: Heinäkuussa 1986 julkistettiin ympäristömi- kauppaa varten tapahtuva harvinaisten lajien
13530: nisteriön alaisuudessa työskennelleen uhan- laiton pyynti, joka on tulevaisuudessa yhä suu-
13531: alaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan rempi uhka harvinaisille petolinnuille.
13532: mietintö (KM 1985:43). Mietintö on oloissam- Rakentaminen ja kaivostoiminta uhkaavat
13533: me harvinaisen laaja ja ansiokas kartoitus useita merkittäviä uhanalaisten lajien esiinty-
13534: maamme eläin- ja kasvilajiston tilasta ja niistä miä. Etelä-Suomen soista on suurin osa ojitet-
13535: toimenpiteistä, joilla uhanalaisten lajien suoje- tu, ja varsinkin monet lettojen ja lehtokorpien
13536: lua voitaisiin edistää. kasvit ovat nyt uhanalaisia. Virtaavien vesien
13537: Toimikunta tarkasteli työssään lähes 15 000 perkaukset ja vesistöjen säännöstely ovat erityi-
13538: eläin- ja kasvilajia, joista 1 051 on arvioitu sen haitallisia sekä rantojen että vesien selkä-
13539: uhanalaisiksi. Kansainvälistä käytäntöä nou- rankaislajistolle. Vedessä eläviä lajeja uhkaavat
13540: dattaen lajit on jaettu häviämistodennäköisyy- myös veden laadun muutokset, kuten rehevöity-
13541: den perusteella uhanalaisluokkiin: hävinneitä minen ja happamoituminen.
13542: lajeja on 83, erittäin uhanalaisia 154, vaarantu- Rikki- ja typpiyhdisteet, ympäristömyrkyt ja
13543: neita 190 ja silmälläpidettäviä 624. Erittäin muut haitalliset kemialliset aineet ovat jo ai-
13544: uhanalaiset ja vaarantuneet lajit tarvitsevat vä- heuttaneet monien eliöryhmien herkimpien la-
13545: littömiä suojelutoimia, silmälläpidettäville la- jien taantumista, eikä niiden pitkäaikaisia vai-
13546: jeille riittää tässä vaiheessa seuranta. Parhaiten kutuksia tunneta.
13547: tunnettuja ovat selkärankaiset eläimet, joista 69 Toimikunta on tehtyt kaikkiaan 89 toimenpi-
13548: lajia on uhanalaisia. Uhanalaisten lajien osuus de-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoi-
13549: on hyvin tunnetuissa eliöryhmissä yli 10 OJo, ni- don ja seurannan järjestämiseksi. Osa ehdotuk-
13550: säkkäistä jopa 27 %. sista on yleisluonteisia, osa taas hyvinkin yksi-
13551: Eläin- ja kasvilajistomme suurin uhka on tyiskohtaisia.
13552: elinympäristöjen muuttuminen. Lähes puolet Valtiovalta on tähän asti osallistunut varsin
13553: uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja erilaiset vähän uhanalaisten lajien suojeluun. Pääosa
13554: metsänhoitotoimet uhkaavat yli 420 lajia. uhanalaisten lajien suojelutoimenpiteistä ja nii-
13555: Useimmiten uhattuja ovat ikimetsissä, kulo- den rahoituksesta on tehty vapaaehtoisten luon-
13556: alueilla tai lehdoissa elävät hyönteiset, samma- nonsuojelujärjestöjen ja yksityisten luonnon-
13557: let, sienet ja jäkälät. Lahojen puiden, erityisesti harrastajien toimesta. Kun nyt on käytettävissä
13558: lehtipuiden häviäminen uhkaa yli 180 lajia. riittävästi hyvää tausta-aineistoa ja suojelueh-
13559: Maatalouden muutosten takia taantuneet ja dotuksia, on myös valtiovallan kannettava vas-
13560: häviävät eliöt ovat toiseksi suurin uhanalaisten tuunsa ja lisättävä voimakkaasti panostaan
13561: lajien ryhmä (19 %). Ahot, kedot, erilaiset nii- uhanalaisten lajien suojelun edistämiseksi.
13562: tyt, pientareet sekä hakamaat ovat sulkeutu- Nyt hallituksen esityksessä on varattu 700 000
13563: massa, ja huomattava osa niiden Iajistosta mk uhanalaisten lajien suojeluun ja hoitoon se-
13564: (etenkin putkilokasveja, hyönteisiä ja lintuja) kä 300 000 mk näitä lajeja koskevaan tutkimuk-
13565: on taantunut laidunnuksen ja niiton loppumi- seen. Summat ovat varsin vaatimattomia, var-
13566: sen takia. sinkin kun luvun 35.15 (Luonnonsuojelu) pe-
13567: Aiemmin merkittävien uhkatekijöiden, met- rusteluissa uhanalaisten lajien suojelu ilmoite-
13568: sästyksen ja vainon vaikutus on selvästi pienen- taan erääksi painopisteeksi.
13569: tynyt. Tilalle on nousemassa kansainvälistä Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
13570: 1462 1989 vp. - RA n:o 1378
13571:
13572: kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- viran perustamista varten ympärisömi-
13573: nassa. nisteriön luonnonsuojelualuetoimistoon
13574: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- uhanalaisten lajien suojelutoimien edis-
13575: taen, tämiseksi, 2 700 000 markan lisämäärä-
13576: rahan uhanalaisten lajien suojeluun ja
13577: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden hoitoon sekä 350 000 markan lisämäärä-
13578: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille rahan uhanalaisia lajeja koskevaan tut-
13579: 35.15.21 3 400 000 markkaa käytettä- kimukseen.
13580: väksi, 250 000 markkaa kahden uuden
13581:
13582: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13583:
13584: Jorma Fred
13585: 1989 vp. 1463
13586:
13587: Raha-asia-aloite n:o 1379
13588:
13589:
13590:
13591:
13592: Fred: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirkkolammen
13593: ruoppaamiseksi ja kunnostamiseksi
13594:
13595:
13596: Eduskunnalle
13597:
13598: Kirkkolampi on syntynyt veden noustua Va- 800 §, sekä Suunnittelukeskus Oy:n laatiman
13599: lajaskosken padotuksen takia Kirkonkankaan Kirkkolammen puiston suunnitelman 18.3.
13600: ja Veitikanharjun väliselle alavalle niittyalueel- 1985, 801 §. Suunnitelmien hyväksymisen yh-
13601: le. Lampi on nykyisellään hyvin matala ja rehe- teydessä kaupunki on sitoutunut suorittamaan
13602: vöitynyt, ja veden ollessa alimmillaan sen poh- mm. Kirkkolammen täyttöalueen suojapenke-
13603: jasta on laajoja alueita ollut vedenpinnan ylä- reiden rakentamisen sekä alueen viimeistely- ja
13604: puolella. Kirkkolammessa ei ole lammen läpi istutustyöt sekä vastaamaan rakentamistyön
13605: tapahtuvaa virtaamaa, ja sen veden vaihtuvuus valmistuttua käyttö- ja kunnossapitokustan-
13606: on erittäin vähäinen. Rehevöityneenä, matalana nuksista. Lapin vesipiirin suoritettaviksi töiksi
13607: ja seisovavetisenä lammikkona siitä on muo- on sovittu Kirkkolammen ruoppaus ja ruop-
13608: dostumassa haiseva lätäkkö. Osittain tämä on pausmassojen sijoittelu viherrakentamisalueel-
13609: jo tapahtunut. le, pohjapadon rakentaminen patolaitteineen
13610: Lapin vesipiiri on laatinut 27.11.1984 päivä- sekä vesijohtolinjan ja pumppaamon rakenta-
13611: tyn suunnitelman, jossa vedenkorkeusvaihtelut minen sähkötöitä lukuun ottamatta. Hankkeen
13612: on esitetty rajoitettavaksi pohjapadolla ja lam- kokonaiskustannusarvio on nykyisen kustan-
13613: men matalimmat osat ruopattavaksi. Veden nustason mukaan n. 1,8 milj. mk, josta valtion
13614: vaihtuvuutta parannetaan pumppaamaila lam- osuus on n. 750 000 mk.
13615: peen lisävettä Kemijoesta sulan veden aikana. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13616: Suunnitelman mukaan ruopattavat massat, jot- taen,
13617: ka ovat huomattavalta osin liejua, sijoitetaan
13618: lammen ympärille rakennettujen suojapenkerei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13619: den taakse. Kaupunki on puolestaan teettänyt 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13620: Kirkkolampea ympäröivän puiston suunnitel- 35.25. 77 750 000 markkaa Kirkkolam-
13621: man. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Lapin men kunnostamiseen Rovaniemellä.
13622: vesipiirin laatiman suunnitelman 18.3.1985,
13623:
13624: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13625:
13626: Jorma Fred
13627: 1464 1989 vp.
13628:
13629: Raha-asia-aloite n:o 1380
13630:
13631:
13632:
13633:
13634: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan palk-
13635: kaamiseksi Hämeen lääninhallitukseen ilmansuojelutehtäviin
13636:
13637:
13638: Eduskunnalle
13639:
13640: Eduskunta on hyväksyessään ilmansuojelu- Hämeen lääninhallitus ei tule selviytymään li-
13641: lain muutoksen tänä keväänä kiinnittänyt huo- sääntyvistä ilmansuojelutehtävistä ilman uusien
13642: miota ilmansuojeluilmoitusten käsittelyruuh- henkilöiden paikkaamista.
13643: kien purkamiseen lääninhallituksissa. Hämeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13644: lääninhallituksessa odottaa käsittelyn aloitta- nioittaen,
13645: mista vielä joukko jo vuonna 1983 jätettyjä il-
13646: mansuojeluilmoituksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13647: Kun CFC-aineita (ns. freoneja) käyttävä teol- 1990 tulo- ja menoarvioon 350000
13648: lisuus joutuu jättämään ilmansuojeluilmoituk- markkaa käytettäväksi kahden henkilön
13649: sen vuoden loppuun mennessä, saa esim. Hä- palkkaamiseen Hämeen lääninhallituk-
13650: meen lääninhallitus käsiteltäväkseen 32 uutta il- seen freoneja käyttävän teollisuuden il-
13651: moitusta eli yli 30 OJo koko maassa jätettävistä mansuojelui/moitusten käsittelyyn.
13652: uusista freoni-ilmoituksista.
13653:
13654: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13655:
13656: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen
13657: Reijo Lindroos Arto Lapiolahti
13658: Pentti Lahti-Nuuttila
13659: 1989 vp. 1465
13660:
13661: Raha-asia-aloite n:o 1381
13662:
13663:
13664:
13665:
13666: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien käytän-
13667: nön työelämään osallistumista varten
13668:
13669:
13670: Eduskunnalle
13671:
13672: Ammattikasvatushallinnon piirissä toimiville kohdentaminen omistussuhteen mukaan mer-
13673: opettajille varatut määrärahat työelämään osal- kitsee, että määrärahojen yhteenlaskettu alen-
13674: listumista varten ovat olleet hyvin niukat. Vaik- nus on toteutettu vähentämällä ennen muuta
13675: ka määräraha on ollut tähänkin asti liian pieni, kunnallisten oppilaitosten osuutta.
13676: budjetissa esitetään sen pienentämistä 300 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13677: markalla. Määrärahan sisällyttäminen oppilai- nioittaen,
13678: tosten käyttökustannuksiin merkitsisi kustan-
13679: nusvastuun siirtymistä kunnille, kuntainliitoille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13680: ja muille ylläpitäjille. Niin ikään määräraha ei 1990 tulo- ja menoarvioon 43 200 000
13681: kohdentuisi suoritepohjaisista valtionosuuspe- markkaa käytettäväksi opettajien käy-
13682: rusteista johtuen enää sen mukaan, mikä on tännön työelämään osallistumista ja tu-
13683: määrärahatarve, vaan opiskelijamäärän perus- tustumista varten ja että tätä varten säi-
13684: teella. lytetään momentti 29.59.54.
13685: Budjettiesityksen mukainen määrärahojen
13686:
13687: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13688:
13689: Jukka Gustafsson Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
13690: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Jukka Roos
13691:
13692:
13693:
13694:
13695: 13 290089P
13696: 1466 1989 vp.
13697:
13698: Raha-asia-aloite n:o 1382
13699:
13700:
13701:
13702:
13703: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kokonaistyöaikaan
13704: ja -palkkaukseen siirrettävien kansanopistojen lukumäärän
13705: nostamiseen
13706:
13707: Eduskunnalle
13708:
13709: Käsitellessään vuoden 1988 tulo- ja menoar- ti budjettiesityksen 10 opistoa suurempi. Myös
13710: viota valtiovarainvaliokunta totesi mietinnös- kouluhallitus on esittänyt vuodelle 1990 31
13711: sään n:o 50/1987 vp. seuraavaa: "Valiokunta opiston siirtämistä kokonaistyöaikaan.
13712: viittaa eduskunnan vuoden 1987 tulo- ja meno- Ko konaistyöaikaj ärj estelmän laajenemisen
13713: arvion yhteydessä esittämään lausumaan kan- hidastuminen muodostaa yhä vaikeutuvan
13714: sanopistojen opettajien siirtämisestä kokonais- kansanopisto- ja sivistyspoliittisen uhkatekijän.
13715: työaikaan ja kokonaispalkkaukseen ja kiirehtii Rakenteellisesti yhtenäisessä ja samaa valtion-
13716: toimenpiteitä asian hoitamiseksi eduskunnan apulakia soveltavassa kansanopistolaitoksessa
13717: edellyttämällä tavalla." koetaan epäoikeudenmukaisuutena, että työeh-
13718: Puheena oleva eduskunnan lausuma edellyt- dot määräytyvät epäyhtenäisesti niissäkin opis-
13719: tää, että kokonaistyöaikajärjetelmän laajenta- toissa, joiden kohdalla on olemassa edellytykset
13720: mista nopeutetaan siten, että "järjestely toteu- uuteen järjestelmään siirtymiselle.
13721: tetaan kolmen vuoden kuluessa niissä opistois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13722: sa, joissa on muutokselle muut edellytykset". nioittaen,
13723: Hallituksen vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
13724: esitys (mom. 29.57 .50; valtionapu kansanopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13725: tojen käyttökustannuksiin) ei toteuta eduskun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13726: nan jo vuonna 1986 ilmaisemaa tahtoa ja mer- 29.57.50 2 000 000 markkaa kokonais-
13727: kitsee kokonaistyöaikajärjestelmään siirtymi- työaikaan ja -palkkaukseen siirrettävien
13728: sen oleellista viivästymistä. Siirtymisedellytyk- kansanopistojen lukumäärän nostami-
13729: set täyttävien opistojen määrä on huomattavas- seen 1.8.1990 lukien 30:een.
13730:
13731: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13732:
13733: Jukka Gustafsson Liisa Hilpelä
13734: Gustav Björkstrand Pentti Lahti-Nuuttila
13735: 1989 vp. 1467
13736:
13737:
13738: Raha-asia-aloite n:o 1383
13739:
13740:
13741:
13742:
13743: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta toimistohenkilökun-
13744: nan palkkaukseen kansalais- ja työväenopistoihin
13745:
13746:
13747: Eduskunnalle
13748:
13749: Kansalais- ja työväenopistoihin on saatu vii- tään 20 uutta valtionapuun oikeutettua toimis-
13750: me vuosina melko vaatimaton määrä valtion- totyöntekijän virkaa tai tointa.
13751: osuuteen oikeutettuja virkoja ja toimia. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13752: sen suuri puute on toimistotyöntekijöistä, joi- nioittaen,
13753: den riittämättömyys aiheuttaa epätarkoituksen-
13754: mukaista toimintaa opistoissa. Rehtorit ja opet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13755: tajat joutuvat hoitamaan tehtäviä, joiden teke- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13756: minen järkevästi toimittaessa kuuluisi toimisto- markkaa käytettäväksi toimistohenkilö-
13757: työntekijöille. kunnan palkkaukseen kansalais- ja työ-
13758: Vuoden 1990 budjettiin tulisi saada vähin- väenopistoihin.
13759:
13760: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13761:
13762: Jukka Gustafsson Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
13763: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Jukka Roos
13764: 1468 1989 vp.
13765:
13766: Raha-asia-aloite n:o 1384
13767:
13768:
13769:
13770:
13771: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskus-
13772: museotoiminnan tukemiseen
13773:
13774:
13775: Eduskunnalle
13776:
13777: Työväen keskusmuseon toiminnan turvaami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13778: seksi vuonna 1990 on välttämätöntä saada val- nioittavasti,
13779: tiolta toiminnan tukemiseksi 500 000 markkaa.
13780: Tämä summa rakentuu valtaosin (noin 320 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13781: markkaa) henkilöstömenoista, joista ei voida 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13782: tinkiä. Lisäksi vuonna 1990 toinen suuri kus- 29.88.53 lisäyksenä 150 000 markkaa
13783: tannuserä tulee olemaan toimisto- ja varastoti- Työväen keskusmuseon toiminnan tur-
13784: lojen muutosta ja uusien tilojen vuokraamisesta vaamiseen.
13785: aiheutuvia kuluja, sillä nykyisten tilojen vuok-
13786: rasopimukset päättyvät tällöin. Nämä kulut
13787: ovat noin 100 000 markkaa.
13788:
13789: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13790:
13791: Jukka Gustafsson Pentti Lahtinen Reijo Lindroos
13792: Riitta Järvisalo-Kanerva Heikki Rinne Jukka Roos
13793: Sulo Aittoniemi Jouko Skinnari Marjatta Stenius-Kaukonen
13794: Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila
13795: 1989 vp. 1469
13796:
13797: Raha-asia-aloite n:o 1385
13798:
13799:
13800:
13801:
13802: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorisokir-
13803: jallisuuden Instituutin toiminnan tukemiseen
13804:
13805:
13806: Eduskunnalle
13807:
13808: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kuntaan kuuluneet toiminnanjohtaja, kirjas-
13809: kannatusyhdistyksen ylläpitämä Suomen Nuo- tonhoitaja ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa
13810: risokirjallisuuden Instituutti (SNI, per. 1978) on kuitenkin työmäärään nähden liian vähän.
13811: on maamme ainoa lasten- ja nuortenkirjallisuu- Laitokseen on välttämättä saatava kirjastovir-
13812: den tallennus-, tiedotus- ja tutkimuskeskus ja kailija sekä tiedottaja. Esimerkiksi vastaava lai-
13813: alan valtakunnallinen vastuulaitos. Sen keskei- tos Ruotsissa, Svenska Barnboksinstitut (SBI,
13814: sin tehtävä on nuorisokirjallisuuden arvostuk- per. 1965), saa tänä keväänä seitsemännen vaki-
13815: sen nostaminen ja erityisesti sen tutkimuksen naisen työntekijänsä.
13816: edistäminen. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin ta-
13817: SNI:n toiminta alkoi vapaaehtoistyönä. Var- lousarvio on jouduttu rakentamaan niin, että
13818: sin pian valtiovalta pani merkille SNI:n tärkey- valtionapu kattaisi sen henkilöstömenot. Vuon-
13819: den. Instituutti pääsi valtionavun piiriin v. na 1988 SNI:n palkkamenot kohosivat sosiaali-
13820: 1980. Tampereen kaupunki on alusta alkaen kuluineen yli 500 000 markan, mutta valtionapu
13821: huolehtinut siitä, että SNI:llä on asianmukaiset oli 300 000 markkaa. Vastaavissa pohjoismai-
13822: tilat. sissa laitoksissa valtionapu on Suomeen nähden
13823: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opetus ja noin nelinkertainen. Vuoden 1990 talousarvios-
13824: tutkimus on kaikkialla maailmassa vilkastunut, sa SNI:n palkkausmenot kohoavat 562 000
13825: ja nuorisokirjallisuudesta on tullut kiinteä osa markkaan.
13826: korkeakoulujen ohjelmia. Myös alan harrasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13827: jien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime nioittaen,
13828: vuosikymmeninä. Yhteistyö kotimaisten ja ul-
13829: komaisten tiedeyhteisöjen, alan laitosten, tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13830: joiden ja harrastajien välillä on vilkasta. Jotta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13831: SNI voisi palvella kaikkia näitä tahoja, on sen 29.90.52 lisäyksenä 190 000 markkaa
13832: taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituu-
13833: Vuodesta 1985 lähtien ovat SNI:n henkilö- tin toiminta-avustukseksi.
13834: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13835:
13836: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Claes Andersson
13837: Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen Arto Lapiolahti
13838: Pertti Lahti-Nuuttila
13839: 1470 1989 vp.
13840:
13841: Raha-asia-aloite n:o 1386
13842:
13843:
13844:
13845:
13846: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten optik-
13847: kojen lukukausimaksuihin Astonin teknillisessä korkeakou-
13848: lussa Englannissa
13849:
13850: Eduskunnalle
13851:
13852: Ammattikasvatushallituksen yleisperiaatteen tehokas: väitöskirja on tehtävä kolmessa, poik-
13853: mukaan jokaisella keskiasteen opintosuunnalla keustapauksessa neljässä vuodessa, ja oman
13854: on jatkokoulutusmahdollisuus yliopistotasolla tutkimustyön ohessa on mahdollisuus tutustua
13855: Suomessa. Kuitenkin opetusministeriön mu- koulun koko opetusohjelmaan. Tulevat opto-
13856: kaan optikoilta näyttää ilmeisesti ainoana kes- metristit saavat siis kunnollisen tutkijakoulu-
13857: kiasteen opintosuuntana puuttuvan yliopistolli- tuksen ja kehittävät myös käytännön taitojaan.
13858: nen jatkokoulutusmahdollisuus Suomessa. Kotimaahan palattuaan he voivat toimia uusien
13859: Suomessa optikkojen jatkokoulutusta yli- optikkopolvien kouluttajina ja optometristeinä
13860: opistotasolla ei voida käynnistää ilman ulko- vaativissa optikon töissä.
13861: mailta patkattavia opettajia. Lisäksi täytyy EEC:n ulkopuolelta tuleville jatko-opiskeli-
13862: vuokrata tilat ja perustaa optometriikan klinik- joille lukuvuosimaksu (9-12 kk) on Englannis-
13863: ka sekä ostaa tarvittavat opetus- ja tutkimusvä- sa5785GBPx7,5mk/GBP = 43400mk.Jos
13864: lineet. Niinpä optikkojen jatkokoulutuksen jär- 5 optikkoa aloittaa Astonissa vuosittain, niin
13865: jestäminen ulkomailla on tässä vaiheessa hal- lukuvuosimaksut ovat 1. vuonna määrältään
13866: vempi vaihtoehto. Kyseessä olisi ensimmäinen 5 x 43 400 mk = 217 000 mk, 2. vuonna
13867: kerta, jolloin keskiasteen jatkokoulutus järjes- 10 x 43 400 mk = 434 000 mk ja sen jälkeen
13868: tettäisiin ulkomailla. 15 x 43 400 mk = 651 000 mk vuodessa.
13869: Suomalaisten optikkojen koulutus optomet- Koulutettavien optikkojen elantokustannukset
13870: riikan tohtoriksi (Ph.D.) Astonin yliopistossa rahoitetaan valtion takaamaHa opintolainalla.
13871: on tarkoitus aloittaa syksyllä 1989, joten viisi Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi ja tieteellisen
13872: suomalaista optikkoa väittelisi vuonna 1992. jatko-opiskelun esteeksi ovat nousemassa ulko-
13873: Englannissa väitöskirja tehdään kolmessa vuo- mailla opiskelusta aiheutuvat osin varsin suuret
13874: dessa. kustannukset, joiden kaikkien kustannusten,
13875: Astonin yliopistossa optometriikan tohto- esim. lukuvuosimaksujen ei voida kohtuudella
13876: reiksi koulutetut optikot pystyvät yhdessä alan katsoa kuuluvan opiskelijoille.
13877: professorin kanssa nostamaan suomalaisen op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13878: tikkokoulutuksen yliopistotasoiseksi ja ohjaa- nioittaen,
13879: maan uusia väitöskirjoja. Tämä lisäksi opto-
13880: metriikan tohtorit pystyvät myös antamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13881: korkeatasoista jatko- ja täydennyskoulutusta 1990 tulo- ja menoarvioon 217 000 mar-
13882: Suomen nykyiselle optikkokunnalle. kan määrärahan käytettäväksi suoma-
13883: Suomessa ei tällä hetkellä ole opettajavoimia, laisten optikkojen tieteellisten jatko-
13884: jotka voisivat hoitaa optometristien koulutuk- opintojen lukuvuosimaksuihin Astonin
13885: sen, joten koulutus on saatava ulkomailla. As- teknillisessä korkeakoulussa Englan-
13886: tonin teknillisen yliopiston koulutusohjelma on nissa.
13887: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13888:
13889: Jukka Gustafsson Jouni Backman
13890: Tellervo Renko Keijo Jääskeläinen
13891: Pentti Lahti-Nuuttila
13892: 1989 vp. 1471
13893:
13894: Raha-asia-aloite n:o 1387
13895:
13896:
13897:
13898:
13899: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan
13900: palkkaamiseen lennonvarmistustehtäviin lentoturvallisuuden
13901: parantamiseksi
13902:
13903: Eduskunnalle
13904:
13905: Maamme lennonvarmistusjärjestelmästä on nonjohtojärjestelmän suunnitteluhenkilöstöä
13906: löydetty selviä puutteita. Tampereen seudulla sekä lennonvarmistuskeskukseen lisää lennon-
13907: tänä vuonna sattuneita vaaratilanteita tutkinut johdon apulaishenkilökuntaa.
13908: lautakunta on todennut, kuinka "läheltä piti" Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13909: -tilanteiden taustalla ovat Suomen lennonvar- nioittaen,
13910: mistuksen vanhanaikaisuus ja henkilöstön puu-
13911: te. Neljän kuukauden aikana hengenmeno on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13912: ollut lähellä Tampereen ilmatilassa kolme ker- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13913: taa. 31.92.01 lisäyksenä 1000000 markkaa
13914: Henkilöstöä on liian vähän erityisesti suun- käytettäväksi perus- ja sopimuspaik-
13915: nittelutöissä ja lennonjohdon avustustehtävis- kaisten virkamiesten palkkaamiseen len-
13916: sä. Ilmailuhallitukseen tarvitaan tuoreiden sel- nonvarmistustehtäviin lentoturvallisuu-
13917: vitysten mukaan erityisesti operatiivisen Ien- den parantamiseksi.
13918: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13919:
13920: Jukka Gustafsson Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen
13921: Reijo Lindroos Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila
13922: 1472 1989 vp.
13923:
13924: Raha-asia-aloite n:o 1388
13925:
13926:
13927:
13928:
13929: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lisiin
13930: työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahan korottamiseksi
13931:
13932:
13933: Eduskunnalle
13934:
13935: Sosiaalipoliittiset vähimmäisturvaetuudet markkaa, työttömyysturvan peruspäiväraha on
13936: ovat Suomessa jääneet jälkeen siitä yhteiskun- kuukausituloksi muutettuna heinäkuussa 1988
13937: nallisesta vaurauden ja hyvinvoinnin tason ke- 1 742 markkaa.
13938: hityksestä, mikä maassamme on tapahtunut vii- Toimeentulotukityöryhmän esitysten toteut-
13939: me vuosina ja vuosikymmeninä. Peruspäivära- taminen on kiireellinen ja tärkeä, ja siihen myös
13940: hoihin 1. 7.1988 tehdyn viimeisen korotuksen periaatteessa pääministeri Holkerin hallitus on
13941: jälkeen voidaan arvioida, että jos tämä taso va- ohjelmassaan lupautunut.
13942: litaan kuvaamaan koko kalenterivuotta, perus- Jo valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
13943: päivärahan reaalinen taso vastaisi vuoden 1972 on varauduttava olennaisiin päivärahojen koro-
13944: tasoa, mutta vain hintakehitykseen verrattuna. tuksiin.
13945: Toimeentulotukea selvittänyt sosiaali- ja ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13946: veysministeriön työryhmä on esittänyt alimpien nioittaen,
13947: työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahojen ko-
13948: rottamista 2 430 markkaan kuussa. Verojen jäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13949: keen tästä "perusturvasta" jäisi käteen noin 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 000
13950: 2 000 markkaa. Se vastaa nykyisin yksinäisen markkaa työttömyys-, sairaus- ja äitiys-
13951: täyttä kansaneläkettä. päivärahan budjettiperusteiseen korot-
13952: Sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha on tamiseen.
13953: kuukausituloksi muutettuna nykyisin 1 300
13954:
13955: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13956:
13957: Jukka Gustafsson Jouko Skinnari
13958: Heikki Rinne Jukka Roos
13959: Pentti Lahti-Nuuttila
13960: 1989 vp. 1473
13961:
13962: Raha-asia-aloite n:o 1389
13963:
13964:
13965:
13966:
13967: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentymi-
13968: sestä johtuvaan lisävirkojen perustamiseen terveydenhuoltoon
13969:
13970:
13971: Eduskunnalle
13972:
13973: Hallituksen esitys valtion vuoden 1990 budje- ajasta johtuvalle työntekijävaraukselle olisi vie-
13974: tiksi ei ottanut riittävästi huomioon työajan ly- lä saatava virkalisäykset. Varsinkin muuttovoit-
13975: hennykseen tarvittavia lisävirkoja. Hoitohenki- tokunnissa, joita Ylöjärvikin on, ovat työnteki-
13976: löstön virkoja tarvitaan runsaasti sekä työajan jämme voimavarat kovalla koitoksella. Työ-
13977: lyhennyksen toteuttamiseen että hoitovapaan ajan lyhentämisen tavoitteena on, että jaksam-
13978: antamiseen. Koska osittainen hoitovapaa lyhen- me tehdä työtämme entistä paremmin ja sen
13979: tää työaikaa, merkitsee tämä jo olemassa ole- lisäksi vielä jää voimavaroja vapaaehtoiseen
13980: vankin työvoimavajauksen syvenemistä. opiskeluun ja virkistykseen.
13981: Terveystyöntekijöiden ammattijärjestön las- Työajan lyhennys ei toteuta asetettuja tavoit-
13982: kelmien mukaan työajan lyhennyksestä aiheu- teita, sillä nyt teemme saman työmäärän huo-
13983: tuva lisävirkojen tarve on vuosittain 925 virkaa. mattavasti kiireemmässä tahdissa. Hyvä hoito-
13984: On tärkeätä yhteiskunnan toimivuuden ja hy- työ edellyttää potilaan kokonaisvaltaista hoitoa
13985: vinvoinnin kannalta, että keskeisistä peruspal- yksilöllisyys huomioiden. Kiireinen työtahti ei
13986: veluista ei tarvitse tinkiä eikä saattaa työnteki- suo meille tätä mahdollisuutta. Tämä on osate-
13987: jöitä kohtuuttoman työmäärän suorittajiksi. kijänä väestön tyytymättömyyteen terveyspal-
13988: Ohessa ns. kentän kokemuksia tilanteesta: veluja kohtaan. Kartoitukset virkatarpeen li-
13989: ''Ajan paineet ovat kovia. Ne koskettavat jo- säyksestä on tehty, mutta virkoja vajauksen
13990: kaista omalla laillaan. Kilpailu lastenhoitopai- korjaamiseksi ei ole saatu."
13991: koista, asunnoista, ponnistelu lainojen takaisin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13992: maksussa sekä ruokakustannusten jatkuva nou- nioittaen,
13993: su tekee arjesta täyttä totta. Vuorotyö tuo vai-
13994: keutensa perhe-elämään ja sosiaaliseen kanssa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13995: käymiseen. Paineet kotona ja työssä kuluttavat 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000000
13996: turhan monia äärirajoilleen. markkaa työajan lyhentymisen vuoksi
13997: Työaikaamme on lyhennetty 4 h/3 viikossa. tarvittavien terveydenhuollon virkojen
13998: Lisäksi pienten lasten vanhemmille on mahdol- perustamiseen.
13999: Iistettu lyhyemmät työajat. Lyhennetystä työ-
14000:
14001: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14002:
14003: Jukka Gustafsson Jukka Roos
14004: Heikki Rinne Arto Lapiolahti
14005: Pentti Lahti-Nuuttila
14006: 1474 1989 vp.
14007:
14008: Raha-asia-aloite n:o 1390
14009:
14010:
14011:
14012:
14013: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kristillisen
14014: Työväenliiton sosiaaliseen toimintaan
14015:
14016:
14017: Eduskunnalle
14018:
14019: Suomen Kristillinen Työväenliitto harjoittaa Liitto on toiminut vuodesta 1906, ja sillä on
14020: sosiaalista toimintaa kolmessa toimipaikassaan: nykyään 35 päätoimista työntekijää.
14021: Mallusjoen lepokodissa Orimattilassa (75 paik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14022: kaa), Vammalan kaupungissa sijaitsevassa Päi- nioittaen,
14023: väniemen virkistyskeskuksessa (40 paikkaa) se-
14024: kä Toijalassa sijaitsevassa päihdeongelmaisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14025: tarkoitetussa hoitokodissa (9 paikkaa). 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
14026: Kaikissa näissä paikoissa pyritään luomaan markkaa Kristillisen Työväenliiton so-
14027: olosuhteet, joissa asukkaat voisivat saavuttaa siaalisen toiminnan tukemiseen.
14028: sellaisen elämänhallintatason, että he kykenevät
14029: palaamaan yhteiskunnan jäseniksi.
14030:
14031: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14032:
14033: Jukka Gustafsson Timo Roos
14034: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
14035: 1989 vp. 1475
14036:
14037: Raha-asia-aloite n:o 1391
14038:
14039:
14040:
14041:
14042: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen ra-
14043: kentamiseksi erityisesti kasvukeskusalueille
14044:
14045:
14046: Eduskunnalle
14047:
14048: Vuokra-asuntojen väheneminen on vaikeut- vuodelle eivät vielä suuntaa riittävästi käännä,
14049: tanut pieni- ja keskituloisten, kasvukodistaan vaikka osoittavatkin jo kasvua. Vasta noin
14050: irtautuvien nuorten ja elämäntilanteiden muu- 2 000 vuokra-asunnon lisärakentaminen eli yh-
14051: tosten seurauksena asunnontarpeessa olevien teensä 16 000 vuokra-asunnon rakentaminen oi-
14052: ihmisten asunnonhankkimismahdollisuuksia. keuttaisi puhumaan kansallisista vuokra-asun-
14053: Asuntopolitiikan yksi keskeinen painopiste- totalkoista.
14054: alue on vuokra-asuntojen määrän lisääminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14055: Suurimpiin asutuskeskuksiin tulisi luoda koh- nioittaen,
14056: tuuhintainen vuokra-asuntokanta. Tätä on vaa-
14057: tinut mm. SAK:lainen ay-liike peräämällä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14058: sallisten vuokra-asuntotalkoiden käynnistä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14059: mistä. 35.45.60 lisäyksenä 350 000 000 mark-
14060: Tärkeää on saada olennainen käänne suoma- kaa käytettäväksi vuokra-asuntojen
14061: laiseen asuntopolitiikkaan. Hallituksen budjet- uustuotantoon erityisesti kasvukeskus-
14062: tiesityksessä esitetyt 14 000 vuokra-asuntoa ensi a/ueil/e.
14063: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14064:
14065: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
14066: 1476 1989 vp.
14067:
14068: Raha-asia-aloite n:o 1392
14069:
14070:
14071:
14072:
14073: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon
14074: koulutustarpeisiin
14075:
14076:
14077: Eduskunnalle
14078:
14079: Ympäristöhallinnon koulutusmäärärahat ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14080: vät ole nousseet sille tasolle kuin lainsäädäntö 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14081: ja kansalaisten ilmeinen tahto toivoisi koulu- 35.99.26 lisäyksenä 600 000 markkaa
14082: tukselta ja asennekasvatukselta. Erityisesti kou- käytettäväksi ilmansuojeluongelmien ja
14083: lutustarpeet kasvavat muun muassa CFC-ainei- uuden kemikaalilain voimaantulon ai-
14084: den aiheuttamien ilmansuojeluongelmien ja uu- heuttamiin ympäristöhallinnon koulu-
14085: den kemikaalilain voimaantulon myötä. tustarpeisiin.
14086: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14087: nioittaen,
14088:
14089: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14090:
14091: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen
14092: Reijo Lindroos Arto Lapiolahti
14093: Pentti Lahti-Nuuttila
14094: 1989 vp. 1477
14095:
14096: Raha-asia-aloite n:o 1393
14097:
14098:
14099:
14100:
14101: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta Santahaminan vapautta-
14102: miseksi asunto- ja virkistyskäyttöön
14103:
14104:
14105: Eduskunnalle
14106:
14107: Santahaminan saari Helsingin kaupungissa Santahaminan saaren tullessa asumis- ja vir-
14108: on Venäjän vallan aikana otettu tsaarin armei- kistyskäyttöön tulisi sen luonnonkaunis ympä-
14109: jan käyttöön. Sinne perustetun varuskunnan ristö säilyttää, ja rakentaminen voitaisiin suun-
14110: tehtävä on ollut sisäpoliittinen: epävakaina ai- nitella ekokaupunki-ajatukseen nojautuen.
14111: koina on ollut tärkeätä, että varuskunta sijait- Puolustusvoimille nopeutettu siirtyminen
14112: see pääkaupungin välittömässä läheisyydessä pois Santahaminan alueelta merkitsee kasvavia
14113: valmiina tukahduttamaan mahdolliset levotto- suunnittelu-, maanhankinta- ja rakennuskus-
14114: muudet. tannuksia. Puolustusvoimien kokonaismenoi-
14115: Tällaisen sisäpolitiikan harjoittamiseen itse- hin ei tämä kuitenkaan välttämättä merkitse ko-
14116: näisen Suomen puolustusvoimilla ei enää vuosi- rotusta, jos samalla pidättäydytään uusista
14117: kymmeniin - onneksi - ole ollut tarvetta. a vauksista sotamateriaalihankinnoissa.
14118: Niinpä myös varuskuntasaaren paikka pääkau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14119: pungin kupeessa on lähinnä historiallinen taen,
14120: jäänne.
14121: Pääkaupunkiseutua ahdistaa vaikea asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14122: pula ja puute riittävän hyvien yhteyksien päässä 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
14123: Helsingin keskustasta olevasta rakennusmaas- markan määrärahan puolustusvoimien
14124: ta. Lauttasaaren kokoinen Santahaminan saari poissiirtymisen nopeuttamiseksi Santa-
14125: tarjoaisi erittäin hyvän uuden asumis- ja virkis- haminan saarelta.
14126: tysalueen pääkaupunkiseudun asukkaille.
14127:
14128: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14129:
14130: Pekka Haavisto
14131: 1478 1989 vp.
14132:
14133: Raha-asia-aloite n:o 1394
14134:
14135:
14136:
14137:
14138: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen
14139:
14140:
14141:
14142: Eduskunnalle
14143:
14144: Mielipidelehdistöllä on Suomessa tärkeä teh- Ensi askel tässä olisi lehtien saatavuuden paran-
14145: tävä yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä taminen yleisistä kirjastoista esimerkiksi siten,
14146: ja ylläpitäjänä. Mielipidelehtien rooli on entistä että mielipidelehtitukea suunnattaisiin suoraan
14147: tärkeämpi muiden tiedotusvälineiden omistuk- kirjastotilauksiin.
14148: sen ja rahoituksen keskittyessä nopeasti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14149: Mielipidelehtituen ongelmana on ollut, että taen,
14150: jaettava markkamäärä on liian pieni ja että
14151: useat korkealaatuisetkin mielipidelehdet jäävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14152: vaille tukea joko harvan ilmestymistiheytensä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14153: tai uutuutensa vuoksi. 29.99.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14154: Mielipidelehtien levikin edistäminen vaatisi mielipidelehtien tukemiseen.
14155: nykyistä paljon voimakkaampia toimenpiteitä.
14156:
14157: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14158:
14159: Pekka Haavisto
14160: 1989 vp. 1479
14161:
14162: Raha-asia-aloite n:o 1395
14163:
14164:
14165:
14166:
14167: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluun Suo-
14168: men lähialueilla
14169:
14170:
14171: Eduskunnalle
14172:
14173: Kansainvälinen ympäristöyhteistyö on uu- rivaltioiden kanssa käynnistää tehokas Itäme-
14174: denlaisten haasteiden edessä. Saasteiden kauko- ren alueen ja Fennoskandian ympäristöinves-
14175: kulkeutumisen vuoksi tehokkaatkaan ympäris- tointiohjelma, jossa alueen pahimmat saastut-
14176: tönsuojelutoimet omassa maassa eivät välttä- tajat saataisiin kuriin tehokkaammalla teknolo-
14177: mättä takaa ilman, veden ja maaperän myrkyt- gialla ja lisäämällä päästöjen puhdistusta.
14178: tymisen vähentymistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14179: Tällainen on tilanne myös Suomessa. Rikki- taen,
14180: päästöt mm. Kuolan ja Leningradin alueilta,
14181: Narvan lämpövoimalaitoksesta ja Puolasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14182: muodostavat akuutin uhan kotimaassa tuotet- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
14183: tujen saasteiden lisäksi Suomen metsille ja koko markkaa käytettäväksi Suomen lähi-
14184: luonnolle. alueiden ympäristönsuojeluinvestointei-
14185: Tämän vuoksi Suomen tulisi yhdessä naapu- hin.
14186:
14187: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14188:
14189: Pekka Haavisto
14190: 1480 1989 vp.
14191:
14192: Raha-asia-aloite n:o 1396
14193:
14194:
14195:
14196:
14197: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta nuorten asunto-osuuskun-
14198: nille
14199:
14200:
14201: Eduskunnalle
14202:
14203: Asuntopulan kärjistyessä ja asuntojen hinto- suus saada omistusasunnon kaltainen asumis-
14204: jen karatessa säästäjien käsistä on erityisesti turva ja oikeus asunnonvaihtoon osuuskunta-
14205: nuorten asunnontarvitsijoiden tilanne koko järjestelmän sisällä. Esimerkiksi Ruotsissa tästä
14206: maassa käynyt tukalaksi. on hyviä kokemuksia.
14207: Olemassa olevat järjestelmät - ASP-Iainat,
14208: arava- ja opiskelija-asunnot - eivät nykytilan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14209: teessa kykene tarjoamaan kotoa itsenäistyville taen,
14210: nuorille ja nuorille perheille kohtuuhintaista
14211: asumista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14212: Sen vuoksi tulisi Suomessa kehittää valtakun- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
14213: nallista asunto-osuuskuntajärjestelmää, jossa markkaa valtakunnallisen asunto-osuus-
14214: pienellä sijoituksena asukkaalla olisi mahdolli- kuntajärjestelmän käynnistämiseksi.
14215:
14216: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14217:
14218: Pekka Haavisto
14219: 1989 vp. 1481
14220:
14221: Raha-asia-aloite n:o 1397
14222:
14223:
14224:
14225:
14226: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovanki-
14227: lan rakentamiseen
14228:
14229:
14230: Eduskunnalle
14231:
14232: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- lun kiirehtimistä ja rakentamisen aloitusta vuo-
14233: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna den 1990 aikana.
14234: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14235: tukseen vuonna 1982. nioittaen,
14236: Haapamäen taajaman elinmahdollisuuksien
14237: ja yhdyskuntarakenteen säilymiselle on Haapa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14238: mäen avovankilahanke erityisen merkittävä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14239: Vankila käsittää 90 vankipaikkaa ja 50 pysy- 25.50. 75 8 000 000 markkaa Haapa-
14240: vää työpaikkaa. Haapamäellä jo tapahtuneet ja mäen avovankilan suunnitteluun ja ra-
14241: yhä jatkuvat VR:n suuret työpaikkavähennyk- kentamisen aloittamiseen vuoden 1990
14242: set edellyttävät avovankilan suunnitteluaikatau- aikana.
14243: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14244:
14245: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14246: 1482 1989 vp.
14247:
14248: Raha-asia-aloite n:o 1398
14249:
14250:
14251:
14252:
14253: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahaan
14254:
14255:
14256: Eduskunnalle
14257:
14258:
14259: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa Keski-Suomi saa läänin kehittämisrahaa
14260: on läänin kehittämisrahaan varattu 86 miljoo- vuonna 1989 6,5 miljoonaa markkaa.
14261: naa markkaa. Sitä esitetään lisättäväksi vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14262: 1990 tulo- ja menoarviossa 90 miljoonaan nioittaen,
14263: markkaan. Lisäys on vain 4,6 prosenttia, eli
14264: määrärahan reaaliarvo vähenee. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14265: Läänin kehittämisraha on osoittautunut jous- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14266: tavaksi ja tehokkaaksi välineeksi käynnistet- 26.98.43 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
14267: täessä uusia kehittämishankkeita ja innovaa- kehittämisrahaa Keski-Suomen läänille.
14268: tioita. Sen lisääminen on tarpeellista tilanteessa,
14269: jossa perinteiset aluepoliittiset toimenpiteet
14270: ovat menettäneet tehoaan.
14271:
14272: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14273:
14274: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen
14275: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
14276: Pekka Leppänen
14277: 1989 vp. 1483
14278:
14279: Raha-asia-aloite n:o 1399
14280:
14281:
14282:
14283:
14284: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Konneveden lukion ja
14285: yläasteen ympäristökasvatuksen kehittämisprojektiin
14286:
14287:
14288: Eduskunnalle
14289:
14290: Konneveden lukio on perustamisestaan vuo- kunnan kanssa (mm. yliopiston tutkimusasema
14291: desta 1982lähtien ollut tavoitteiltaan luontopai- Konnevedellä, kalanviljelylaitokset, maa- ja
14292: notteinen. Lukiossa on toteutettu vuosittain metsätalous sekä sen sivuelinkeinot, teollisuus).
14293: luontokursseja, joiden aiheena on ollut mm. ve- Sopivia toimintamuotoja ovat mm. luonto-
14294: siekologia, maa- ja metsätalous, kosket ja suot. kurssit, Lapunmäki viihtyisäksi -projekti, ym-
14295: Koulurakennuksen ympäristö on suunniteltu päristömittaukset, luontopolun rakentaminen,
14296: yhdessä kunnan ja koulun henkilökunnan sekä jätteiden hyötykäytön järjestäminen sekä joka-
14297: oppilaiden kanssa Lapunmäki viihtyisäksi -pro- miehen oikeudet luonnossa.
14298: jektin muodossa. Jatkossa tavoitteena on luoda Taloudellisesti ympäristökasvatuksen kehit-
14299: Konneveden lukiosta ja yläasteesta yhdessä ym- tämisprojektin toteuttaminen Konnevedellä
14300: päristökasvatuksen kehittämiskeskus. Toimin- vaatii varoja laitehankintoihin, luontopolun ra-
14301: nan tavoitteena on kentamiseen, oppilaiden kuljetuskustannuksiin,
14302: - antaa oppilaille paremmat valmiudet ym- laboratoriovuokriin ja asiantuntijapalkkioihin.
14303: päristön seurantaan ja tiedot ihmisen toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14304: vaikutuksesta nioittaen,
14305: - ympäristökasvatuksen tehostaminen ja
14306: yhteistyö eri oppiaineiden kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14307: - koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
14308: sen ja työkeskeisten opetusmenetelmien kehittä- kan määrärahan ympäristökasvatuksen
14309: minen ja lisääminen kehittämisprojektin toteuttamiseen
14310: - yhteistyön lisääminen ympäröivän yhteis- Konneveden lukiossa ja yläasteella.
14311:
14312: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14313:
14314: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14315: 1484 1989 vp.
14316:
14317: Raha-asia-aloite n:o 1400
14318:
14319:
14320:
14321:
14322: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikurssitilan ra-
14323: kentamiseksi Pihtiputaalle
14324:
14325:
14326: Eduskunnalle
14327:
14328: Pihtiputaan kunta määrättiin valtioneuvos- tustilat, jotka tulisi mitä pikimmin kuntaan ra-
14329: ton päätöksellä (988/87) erityisalueeksi vuosiksi kentaa.
14330: 1988-1989. Yritystoiminnan käynnistämisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14331: ja laajentamisessa on alkuvaiheen suurimpia nioittaen,
14332: ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saanti.
14333: Pihtiputaan kunnan työvoimareservien saatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14334: minen nopeasti vastaamaan yritysten tarpeita 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14335: vaatii ammatillista uudelleenkoulutusta. Pihti- 29.69.31 1 000 000 markkaa ammatti-
14336: putaalta puuttuvat kuitenkin tarvittavat koulu- kurssitilan rakentamiseen Pihtiputaalle.
14337:
14338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14339:
14340: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14341: 1989 vp. 1485
14342:
14343: Raha-asia-aloite n:o 1401
14344:
14345:
14346:
14347:
14348: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätietokeskuksen
14349: suunnitteluun Jämsänkoskelle
14350:
14351:
14352: Eduskunnalle
14353:
14354: Suomen Metsämuseosäätiön valtuuskunta on vuori), kaupungin sitoutuminen tietokeskuksen
14355: kokouksessaan 23.5.1989 päättänyt, saatuaan rakentamis- ja käyttökustannuksiin osallistumi-
14356: J ämsänkosken kaupunginvaltuuston päätöksen seen sekä näyttelytilojen rakentaminen raken-
14357: metsätietokeskushankkeeseen osallistumisesta, nettavaan monitoimihalliin. Valtion vuoden
14358: että valtakunnallinen metsätietokeskus sijoite- 1990 budjettiesityksessä metsämuseon ja metsä-
14359: taan Jämsänkoskelle. Säätiön päätöksen perus- tietokeskuksen suunnitteluun osoitettu määrä-
14360: teina olivat mm. seuraavat seikat: Jämsänkos- raha on oletettua pienempi.
14361: ken edullinen sijainti, havaintometsien lähei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14362: syys, Jämsänkosken metsäoppilaitoksen tuki,
14363: metsäteollisuuden välitön läheisyys, taimitar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14364: han läheisyys, Keski-Suomen vankka asema 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14365: metsäteollisuusmaakuntana, valmis kunnallis- 30.50.50 400 000 markkaa Jämsänkos-
14366: tekniikka, uiton demonstraatiomahdollisuus, kelle sijoitettavan metsätietokeskuksen
14367: läheiset talviurheilukeskukset (Himos, Riihi- suunnitteluun.
14368: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14369:
14370: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Kari Urpilainen
14371: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
14372: 1486 1989 vp.
14373:
14374: Raha-asia-aloite n:o 1402
14375:
14376:
14377:
14378:
14379: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
14380: tarveharkinnan lieventämiseksi
14381:
14382:
14383: Eduskunnalle
14384:
14385: Kun monijäseniseen ruokakuntaan kuuluvat si sidottava asumiseen ja vuokraan - ei opiske-
14386: opiskelijat saavat yleistä asumistukea, luetaan luun. Opintotukisäännöksiä olisikin muutetta-
14387: perheettömät yhden hengen ruokakunnan muo- va siten, ettei opintomenestys eivätkä vanhem-
14388: dostavat vuokralla asuvat opiskelijat puoles- pien tulot ja varallisuus vaikuta opintotuen asu-
14389: taan opintotuen asumislisän piiriin. Asumisli- mislisän myöntämiseen. Asumislisää ei kuiten-
14390: sää voivat saada myös opintojensa takia per- kaan myönnettäisi, mikäli opiskelija on saanut
14391: heestään erillään asuvat perheelliset opiskelijat. opintotukea samaa tutkintoa varten jo seitse-
14392: Opintotuen tarveharkinta pudottaa asumisen män vuotta. Tällöin opiskelija olisi otettava
14393: tuen ulkopuolelle opiskelijoita, jotka yleiseen yleisen asumistuen piiriin.
14394: asumistukeen verrattaessa olisivat tukeen oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14395: keutettuja. Tällaisia väliinputoajia ovat mm. nioittaen,
14396: heikon opintomenestyksen, vanhempien tulojen
14397: ja varallisuuden sekä pienen harjoitteluajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14398: palkan vuoksi opintotukensa menettävät opis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14399: kelijat. Asumislisää ei myöskään myönnetä 29.39.55 lisäyksenä 8 200 000 markkaa
14400: omaan asuntoon. opintotuen asumislisän tarveharkinnan
14401: Opiskelijoidenkin kohdalla asumisen tuki oli- lieven tämiseksi.
14402:
14403: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14404:
14405: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Kari Urpilainen
14406: 1989 vp. 1487
14407:
14408: Raha-asia-aloite n:o 1403
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Koti ja Koulu -yhdistys-
14414: ten Liiton toiminnan tukemiseen
14415:
14416:
14417: Eduskunnalle
14418:
14419: Koti ja Koulu -yhdistysten Liittoon kuuluvat Liitto toimii yhteistyössä muiden pohjoismai-
14420: Suomessa ja Ruotsissa toimivat suomenkieliset den vastaavien järjestöjen kanssa.
14421: Koti ja koulu -yhdistykset. Yhdistykset ovat Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä
14422: pääsääntöisesti koulukohtaisia. Jäseniä on tällä voimavarat kodin ja koulun yhteistyön kehittä-
14423: hetkellä 205, rekisteröintivaiheessa olevia yhdis- miseen ovat liian niukat.
14424: tyksiä on noin 90. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14425: Liitto toimii ottamalla kantaa ajankohtaisiin
14426: koulua ja kasvatusta koskeviin kysymyksiin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14427: tiedottamalla ja järjestämällä vanhemmille 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
14428: alueellista kurssitoimintaa sekä valtakunnallisia markkaa Koti ja Koulu -yhdistysten Lii-
14429: seminaareja ja konferensseja. Liitto edistää ton toiminnan tukemiseen.
14430: vanhempien ja koulun vuorovaikutusta ja ke-
14431: hittää yhteistyömenetelmiä.
14432:
14433: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14434:
14435: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14436: 1488 1989 vp.
14437:
14438: Raha-asia-aloite n:o 1404
14439:
14440:
14441:
14442:
14443: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan tien
14444: perusparantamiseen ja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
14445:
14446:
14447: Eduskunnalle
14448:
14449: Paikallistie n:o 16563 Jämsä-Kaipola on on huomattavasti suurempi. Jämsän keskustan
14450: vilkkaasti liikennöity huonokuntoinen pääväylä ja Kaipolan välisellä tiellä on runsaasti kevyttä
14451: Jämsän kaupungin keskustan ja Kaipolan teh- liikennettä, joka johtuu työmatkaliikenteestä.
14452: dasyhdyskunnan välillä. Tiellä on runsaasti ras- Tien varsi on myös asuttua. Jokapäivisiä vaara-
14453: kasta liikennettä, jonka määrä jatkuvasti kas- tilanteita aiheutuu vilkkaasta liikenteestä, tien
14454: vaa Yhtyneiden paperitehtaiden Kaipolan yksi- kapeudesta ja huonosta kunnosta sekä siitä,
14455: kön laajentamisen myötä. Tehdasalueelle on että koko kuuden kilometrin matkalta puuttuu
14456: valmistunut kokonaan uusi lwc-paperia tuotta- kevyen liikenteen väylä.
14457: va yksikkö. Parhaillaan rakennetaan jälleen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14458: uutta paperitehdasta, siistauslaitosta ja jätepa-
14459: perivarastoa. Valmistuttuaan siistauslaitos ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14460: uusi paperitehdas hyödyntävät lähes kaiken 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
14461: Suomen keräyspaperin. Tietä siis tulevat rasit- markan määrärahan Jämsän-Kaipolan
14462: tamaan lisäksi jätepaperin kuljetukset. tien perusparantamiseen ja kevyen lii-
14463: Kaipolan tehtailla työskentelee vakituisesti kenteen väylän rakentamiseen kyseiselle
14464: n. 1 000 henkilöä. Rakentamisen aikana määrä tieosuudelle.
14465:
14466: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14467:
14468: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14469: 1989 vp. 1489
14470:
14471: Raha-asia-aloite n:o 1405
14472:
14473:
14474:
14475:
14476: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkisten salmen sillan
14477: rakentamiseen
14478:
14479:
14480: Eduskunnalle
14481:
14482: Suomen tieverkkoa on sekä pitkittäis- että jänteen yli mahdollistaisi työssäkäyntiliikenteen
14483: poikittaisyhteyksien osalta kehitetty kiitettäväs- Jyväskylän seudulla, ja näin paluumuutto mah-
14484: ti, ja edelleen ollaan parantamassa pitkittäisyh- dollistuisi. Edelleen koko elinkeinoelämä kaak-
14485: teyksien tasoa. koisessa Keski-Suomessa tarvitsee suoraa poi-
14486: Poikittaisyhteyksissä eteläisessä Keski-Suo- kittaisyhteyttä, kun otetaan huomioon alueen
14487: messa on kuitenkin vaikea ongelmakohta Päi- metsätalousvaltaisuus ja se, että suuret puuta
14488: jänteen ylitys Korpilahden kunnan Kärkisten jalastavat teollisuuslaitokset sijaitsevat Jämsän
14489: salmessa, jossa voimakkaasti kasvanut liikenne ja Jyväskylän seuduilla.
14490: hoidetaan edelleen lossilla, vaikka paineet Nykyisten lassiruuhkien aiheuttama kansan-
14491: liikenne- ja kustannuspuolella ovat jo useita taloudellinen tappio on huomattava. Keskimää-
14492: vuosia olleet kohtuuttomat ja sillan rakentamis- räinen odotusaika on 15 min. ja ruuhka-aikana-
14493: ta puoltavat. kin jopa 1,5 tuntia. Varmuusmarginaalia jou-
14494: Kaikissa eteläisen Keski-Suomen kunnissa ol- tuu varaamaan joka matkaan lossin takia 30
14495: laan varauksetta sitä mieltä, että kansantalou- min. suuntaansa, joten vuositasolla menetetty
14496: dellinen etu vaatii lossin korvaamista sillalla tehokas aika rahassa mitattuna sekä henkilöi-
14497: mahdollisimman pian. den että autojen osalta on huomattavan suuri.
14498: TVL:n Keski-Suomen piirin toimesta on vuo- Luhangan kunnan ja osien Korpilahden kun-
14499: den 1988 aikana suoritettu siltahanketta koske- nasta kehittymisen avainkysymys on Kärkisten
14500: va kannattavuusselvitys, jossa on selvästi osoi- sillan saaminen mahdollisimman pian.
14501: tettu sillan olevan tienpitäjille edullisin vaih- Siltayhteyden rakentaminen ei ole ainoastaan
14502: toehto. Nykyisen lossin kapasiteetti on jo käy- sijainti- ja lähikuntien asia. Keski-Suomen
14503: tetty loppuun. Kahden lossin vaihtoehto pysy- Maakuntaliitto pitää hanketta yhtenä maakun-
14504: vänä ratkaisuna on tietenkin vastaavasti vielä nan keskeisimmistä hankkeista. Liikenneolojen
14505: epätaloudellisempi, sillä ovathan jo lossin käyt- kohentaminen ja maakunnallisen poikittaisyh-
14506: tökustannukset n. 3,3 miljoonaa markkaa vuo- teyden parantaminen ovat tärkeimpiä aluepoli-
14507: dessa. TVL:n Keski-Suomen piiri on esittänyt tiikan keinoja, joilla taataan maakunnan eri
14508: sillan rakentamista toimenpideohjelmassa alueiden tasapuolinen kehittäminen.
14509: vuonna 1994. Suunnitteluvalmius on jo hyvä, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14510: kunhan kiireesti ratkaistaan siltatyyppi, jotta
14511: suunnittelu voi edetä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14512: Liikenteellisesti "motissa" oleva Luhangan 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14513: kunta ja osa Korpilahden kuntaa ovat nykyisel- markkaa Kärkisten salmen sillan suun-
14514: lään voimakkaan muuttotappion kourissa pai- nitteluunja rakentamisen aientamiseen.
14515: niskelevia alueita. Siltayhteyden saaminen Päi-
14516:
14517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14518:
14519: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14520: 1490 1989 vp.
14521:
14522: Raha-asia-aloite n:o 1406
14523:
14524:
14525:
14526:
14527: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän, Korpilahden,
14528: Muuramen ja Joutsan venesatamien varustamiseen
14529:
14530:
14531: Eduskunnalle
14532:
14533: Päijänteen veneilyn voimakkaasti kasvaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14534: on pystyttävä huolehtimaan sekä vesilläliikku- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14535: jien tarvitsemista palveluista että luonnon suo- 31.32.32 1500000 markkaa Jämsän,
14536: jelemisesta. Hyvinvarustetut veneilysatamat Korpilahden, Muuramen ja Joutsan ve-
14537: ovat paras tae molempien tavoitteiden toteutu- nesatamien varustamiseen.
14538: miselle.
14539: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14540:
14541: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14542:
14543: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
14544: 1989 vp. 1491
14545:
14546: Raha-asia-aloite n:o 1407
14547:
14548:
14549:
14550:
14551: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Jyväskylän
14552: maakuntauran mallireitin rakentamiseen
14553:
14554:
14555: Eduskunnalle
14556:
14557: Keski-Suomen maakuntaura on noin 400 reitin ja levähdyspaikkojen rakentamisen. To-
14558: km:n mittainen ulkoilureitti Jämsästä Jyväsky- teuttamisen taustalla on valtakunnallisen mallin
14559: län kautta Viitasaarelle. Kunnostamiskohteena rakentamisen ohella uuden ulkolureittihallin-
14560: on väli Jämsä-Jyväskylä. Tavoitteena on ra- non ja -työnjaon testaaminen. Ympäristöminis-
14561: kentaa ja tasata maastoon kulkureitti, joka pal- teriö on myöntänyt vuoden 1987 tulo- ja me-
14562: velee kesäretkeilyä, mutta toimii myös latupoh- noarvion momentin 35.15.31 (Valtionavustus
14563: jana talvella. Kustannukset jakaantuvat seuraa- kunnille ulkoilureitin perustamiseen) määrära-
14564: vasti: levähdysrakenteet 105 000 mk, viitoitus hasta em. kunnille ja kaupungeille avustuksena
14565: 80 000 mk, i-taulut 35 000 mk, maapohja- ym. yhteensä 160 450 mk käytettäväksi Jyväsky-
14566: korvaukset 100 000 mk, yhteensä 320 000 mk. län-Jämsän maakuntauran rakentamiseen.
14567: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 850 000 Valtion osuus tulisi rahoittaa ympäristöministe-
14568: mk, josta valtion osuus on 480 000 mk. Varsinai- riön momentilta 35.25. 77.
14569: sen rakentamistyön kustannukset ovat 480 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14570: mk. Se käsittää mm. raivausta 32 km, ojitusta ja nioittaen,
14571: tasausta sekä siltoja ja rumpuja 51 kpl.
14572: Maakuntatauran kunnostamiseksi välillä Jy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14573: väskylä-Jämsä ovat Jyväskylän kaupunki, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14574: Muuramen ja Korpilahden kunnat sekä Jämsän 35.25. 77 480 000 markkaa Jämsän-
14575: ja Jämsänkosken kaupungit esittäneet, että Jyväskylän maakuntauran mallireitin
14576: Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri toteuttaisi rakentamiseen.
14577: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14578:
14579: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi
14580: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
14581:
14582:
14583:
14584:
14585: ~Jvu::.i·._,l~
14586: ~~~·jj~: ~ s:..H-\
14587: 1492 1989 vp.
14588:
14589: Raha-asia-aloite n:o 1408
14590:
14591:
14592:
14593:
14594: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen asumistuen mak-
14595: samiseksi opintotukietuutensa käyttäneille
14596:
14597:
14598: Eduskunnalle
14599:
14600: Kun monijäseniseen ruokakuntaan kuuluvat va siten, ettei opintomenestys eivätkä vanhem-
14601: opiskelijat saavat yleistä asumistukea, luetaan pien tulot ja varallisuus vaikuta opintotuen asu-
14602: perheettömät yhden hengen ruokakunnan muo- mislisän myöntämiseen. Asumislisää ei kuiten-
14603: dostavat vuokralla asuvat opiskelijat puoles- kaan myönnettäisi, mikäli opiskelija on saanut
14604: taan opintotuen asumislisän piiriin. Asumisli- opintotukea samaa tutkintoa varten jo seitse-
14605: sää voivat saada myös opintojensa takia per- män vuotta. Tällöin opiskelija olisi otettava
14606: heestään erillään asuvat perheelliset opiskelijat. yleisen asumistuen piiriin.
14607: Opintotuen tarveharkinta pudottaa asumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14608: tuen ulkopuolelle opiskelijoita, jotka yleiseen nioittaen,
14609: asumistukeen verrattaessa olisivat tukeen oi-
14610: keutettuja. Tällaisia väliinputoajia ovat mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14611: heikon opintomenestyksen, vanhempien tulojen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14612: ja varallisuuden sekä pienen harjoitteluajan 35.45.54 lisäyksenä 4 800 000 markkaa
14613: palkan vuoksi opintotukensa menettävät opis- yleisen asumistuen maksamiseksi niille,
14614: kelijat. Asumislisää ei myöskään myönnetä jotka eivät ole oikeutettuja opintotuen
14615: omaan asuntoon. asumis/isään saatuaan opintotukea sa-
14616: Opiskelijoidenkin kohdalla asumisen tuki oli- maan tutkintoon jo seitsemän vuotta,
14617: si sidottava asumiseen ja vuokraan- ei opiske- 1. 7.1990 lukien.
14618: luun. Opintotukisäännöksiä olisikin muutetta-
14619:
14620: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14621:
14622: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Kari Urpilainen
14623: 1989 vp. 1493
14624:
14625: Raha-asia-aloite n:o 1409
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahana
14631: Turun ja Porin läänille
14632:
14633:
14634: Eduskunnalle
14635:
14636: Läänin kehittämissuunnitelman toimenpitei- Ia, kuntien ja kuntainliittojen määrällä, yritys-
14637: den toteuttaminen edellyttää kehittämisrahan ten määrällä tai talousalueiden määrällä
14638: tuntuvaa korottamista. Tarpeista yhtenä osoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14639: tuksena on runsas avustushakemusten määrä. nioittaen,
14640: Määrärahan käyttöperusteita tulisi laajentaa,
14641: jotta sillä voitaisiin käynnistää myös muita kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14642: suoranaisesti elinkeinoelämän kehittämistä kos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14643: kevia toimenpiteitä. Läänin kehittämisraha tuli- 26.98.43 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
14644: si suhteuttaa lääneittäin objektiivisesti mitatta- Turun ja Porin läänille kehittämisra-
14645: vien yksiköiden perusteella, kuten asukasluvul- hana.
14646: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14647:
14648: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14649: Jorma Fred Esko Almgren
14650: 1494 1989 vp.
14651:
14652: Raha-asia-aloite n:o 1410
14653:
14654:
14655:
14656:
14657: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
14658: kentamiseen Raisioon
14659:
14660:
14661: Eduskunnalle
14662:
14663: Valtion virastotalon rakentamishanke Rai- Vuosi 1990 1991 1992
14664: sioon on ollut vireillä jo 20 vuotta. Mmk 3,2 13,0 4,7
14665: Valtiolla ei ole Raisiossa omia pysyviä toimi-
14666: tiloja. Raision kaupunki on vuokrannut nimis- Raision kaupungin ja valtion paikallisten vi-
14667: miespiirin, poliisin ja verotoimiston käyttöön ranomaisten kannalta on tärkeää, että virasto-
14668: väliaikaiset tilat, jotka tarvittaisiin kaupungin talon rahoitus voitaisiinjärjestää rakennushalli-
14669: omaan käyttöön. Suunnitteilla olevaan virasto- tuksen suunnittelemalla tavalla.
14670: taloon ovat lisäksi sijoittumassa Maskun kihla- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14671: kunnan rekisteritoimisto, Turun sotilaspiirin nioittaen,
14672: esikunnan varasto ja Raision työvoimatoimisto.
14673: Rakennushankkeen suunnittelu on alkanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14674: valtion vuosien 1986-88 tulo- ja menoarvioissa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14675: tarkoitukseen varatun 2,1 Mmk:n määrärahan 28.64.76 3 200000 markkaa valtion vi-
14676: avulla. Suunnittelutyö on valmistumassa kulu- rastotalon rakentamiseen Raisioon.
14677: van vuoden loppuun mennessä. Hankkeen lop-
14678: purahoitus on rakennushallituksen laatiman ai-
14679: kataulun mukaan tarkoitus toteuttaa seuraa-
14680: vasti:
14681:
14682: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14683:
14684: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14685: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14686: Esko Almgren
14687: 1989 vp. 1495
14688:
14689: Raha-asia-aloite n:o 1411
14690:
14691:
14692:
14693:
14694: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
14695: rakentamiseen Saloon
14696:
14697:
14698: Eduskunnalle
14699:
14700: Valtion virastotalon rakentamishanke Saloon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14701: on ollut vireillä jo kauan. nioittaen,
14702: Valtion virastot sijaitsevat tilapäistiloissa eri
14703: puolilla kaupunkia. Käytettävät tilat ovat mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14704: nesti epäkäytännöllisiä ja heikkokuntoisia. Vi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14705: rastotalohankkeen toteutuminen tekisi vihdoin 28.64. 76 2 000 000 markkaa valtion vi-
14706: mahdolliseksi saada eri toiminnat samaan ta- rastotalon rakentamiseen Saloon.
14707: loon.
14708:
14709: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14710:
14711: Sauli Hautala Jorma Fred
14712: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
14713: Toimi Kankaanniemi
14714: 1496 1989 vp.
14715:
14716: Raha-asia-aloite n:o 1412
14717:
14718:
14719:
14720:
14721: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman normaalikou-
14722: lun rakentamiseen
14723:
14724:
14725: Eduskunnalle
14726:
14727: Rauman normaalikoulun rakentaminen on osan peruskorjauksen laitoksen käyttöön. Kus-
14728: tarkoitus aloittaa syksyllä 1989, jolloin Rau- tannusarvio on 4,15 Mmk.
14729: manmeren yläaste ja lukio muuttavat uuteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14730: Pyynpään koulukeskukseen ja normaalikoulu nioittaen,
14731: voi sijoittua Raumanmeren koulun vapautuviin
14732: tiloihin rakennusvaiheen ajaksi. Kustannusar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14733: vio on 29,05 Mmk, joista Rauman kaupungin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14734: osuus on 10,5 Mmk ja Turun yliopiston osuus 29.11. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
14735: 18,55 Mmk. Lisäksi hanke sisältää vanhimman Rauman normaalikoulun rakentamiseen.
14736:
14737: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14738:
14739: Sauli Hautala Jorma Fred
14740: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
14741: 1989 vp. 1497
14742:
14743: Raha-asia-aloite n:o 1413
14744:
14745:
14746:
14747:
14748: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutkin-
14749: tojen ja opetuksen kehittämiseen
14750:
14751:
14752: Eduskunnalle
14753:
14754: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällai-
14755: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. seen kehittämiseen tähtäävää tutkimus-,
14756: Koulutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoittei- koulutus- ja kokeilutoimintaa. Tällaista toimin-
14757: ta lähtien opetus-oppimisprosessin ongelmien taa olisi kyettävä järjestämään laitostasolla. Tä-
14758: räikeimmistä ilmenemismuodoista. On ollut mä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut tässä
14759: helppoa osoittaa sormella keskeyttämislukuja maassa käytännössä mahdollista.
14760: sekä suhteellisen pitkiä perustutkinnon suoritus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14761: aikoja. Sormella on helppo osoittaa tilastoja ja nioittaen,
14762: muotoilla niiden kaunistamiseen tähtääviä ta-
14763: voitteita. Opetus-oppimisprosessin ongelmia ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14764: tällä tavalla kuitenkaan poisteta, ja siten koulu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14765: tuksen laadullinen kehittäminen jää saavutta- 29.37.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14766: mattomaksi päämääräksi. korkeakoulujen tutkintojen ja opetuk-
14767: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- sen kehittämis- ja kokeilutoimintaan.
14768: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14769:
14770: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14771: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14772: Esko Almgren
14773:
14774:
14775:
14776:
14777: 14 290089P
14778: 1498 1989 vp.
14779:
14780: Raha-asia-aloite n:o 1414
14781:
14782:
14783:
14784:
14785: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutki-
14786: jankoulutuksen kehittämiseen
14787:
14788:
14789: Eduskunnalle
14790:
14791: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulu-
14792: pidetty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko tusta koskeva tutkimustieto on erittäin puut-
14793: yhteiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. teellista.
14794: Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14795: vuosille 1987-1992 mainitsee erääksi keskei- nioittaen,
14796: seksi kehittämistavoitteeksi juuri tutkijankou-
14797: lutuksen eli tieteellisten jatko-opintojen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14798: misen. Tämä onkin ajankohtainen ja tärkeä on- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14799: gelmakokonaisuus. 29.37.21 lisäyksenä 500 000 markkaa
14800: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä riittävästi korkeakoulujen tutkijankoulutuksen
14801: varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen kehittämiseen.
14802: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen
14803:
14804: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14805:
14806: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14807: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14808: Esko Almgren
14809: 1989 vp. 1499
14810:
14811: Raha-asia-aloite n:o 1415
14812:
14813:
14814:
14815:
14816: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoi-
14817: den opintorahan perusosan korottamiseen
14818:
14819:
14820: Eduskunnalle
14821:
14822: Opiskelijoiden velkaantuminen on vaikea on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14823: gelma. Se johtuu siitä, että opintotuesta liian nioittaen,
14824: suuri osuus on opintolainaa. Opintorahan
14825: osuutta tulisi lisätä. Sitä eduskunta on lausu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14826: massaan edellyttänytkin. Samoin hallitus on lu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14827: vannut ohjelmassaan lisätä opintorahan osuut- 29.39.55 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
14828: ta koko opintotuesta. Lupausten mukaisesti korkeakouluopiskelijoiden opintorahan
14829: opintoraha muodostaisi vuoteen 1990 mennessä korottamiseen.
14830: puolet opintotuen määrästä. Tätä lupausta tu-
14831: lee noudattaa.
14832:
14833: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14834:
14835: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14836: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14837: Esko Almgren
14838: 1500 1989 vp.
14839:
14840: Raha-asia-aloite n:o 1416
14841:
14842:
14843:
14844:
14845: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyshenkilöiden palk-
14846: kaamiseen romaanilasten koulunkäyntimahdollisuuksien pa-
14847: rantamiseksi
14848:
14849: Eduskunnalle
14850:
14851: Romaaniväestö on suurin etninen vähemmis- Näiden vaikeuksien keskellä tarvitaan erityis-
14852: töryhmä maassamme. Heidän lukumääränsä on henkilöitä, jotka tuntevat romaaniväestön eri-
14853: noin 6 000 henkeä. koispiirteet ja omaavat oikean, empaattisen
14854: Romaanilasten menestyminen edes tyydyttä- suhtautumisen näihin lapsiin. Koulukuraattorin
14855: västi peruskoulussa kohtaa useassa yksittäista- kaltaisia yhteyshenkilöiltä tarvitaan ainakin
14856: pauksessa vakavia vaikeuksia. Usein opettaja- Helsingin, Tampereen ja Turun seudulle.
14857: kunta ei ole perehtynyt riittävästi näiden lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14858: opiskelun vaikeuksien erityiskysymyksiin. nioittaen,
14859: Opettajanvalmistuslaitoksissa ei opasteta tu-
14860: levia opettajia riittävästi romaaniväestön histo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14861: riaan, kulttuuriin ja tapoihin. Täten opettaja ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14862: monesti osaa oikealla tavalla suhtautua romaa- 29.46.30 800 000 markkaa kouluku-
14863: nilapsiin luokalla. raattorien palkkaamiseen romaanilasten
14864: Toisaalta muusta yhteisöstä poikkeavana ro- koulunkäyntimahdollisuuksien paranta-
14865: maanilapsi kohtaa koulumaailmassa useita ah- miseksi.
14866: distavia ja pelottavia tekijöitä.
14867:
14868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14869:
14870: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14871: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14872: Esko Almgren
14873: 1989 vp. 1501
14874:
14875: Raha-asia-aloite n:o 1417
14876:
14877:
14878:
14879:
14880: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavustajien
14881: palkkaamiseen
14882:
14883:
14884: Eduskunnalle
14885:
14886: Peruskoululain 51 §:n mukaan vaikeasti vam- on voinut hyväksyä vain 25 OJo kuntien lukuvuo-
14887: maisia oppilaita varten peruskoulussa voi kou- deksi 1988-89 esittämistä koulunkäyntiavusta-
14888: luhallituksen luvalla ja opetusministeriön mää- jan ottamista koskevista anomuksista.
14889: räämin perustein olla koulunkäyntiavustajia. Hallituksen esitys koulunkäyntiavustajien
14890: Opetusministeriö onkin antanut 24.4.1985 pää- palkkauskustannusten valtionosuuteen vuodek-
14891: töksen koulunkäyntiavustajien ottamisen pe- si 1989 on edelleen aivan liian vähäinen. Siihen
14892: rusteista. tulisi saada lisäystä, jotta kuntien ei tarvitsisi il-
14893: Perusteiden määrittelyn yhteydessä arvioitiin man valtionosuutta auttaa vaikeavammaisia
14894: koulunkäyntiavustajien tarpeeksi 460 päätoi- suoriutumaan oppivelvollisuudesta.
14895: mista avustajaa. Maaliskuussa 1988 opetusmi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14896: nisteriö oikeutti kouluhallituksen ylittämään nioittaen,
14897: peruskoulun valtionosuusmomentin määrära-
14898: haa käyttökustannusten osalta siten, että ylitys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14899: vastaa 50 päätoimisen avustajan palkkaamiseen 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
14900: tarvittavaa valtionosuutta. 29.46.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14901: Mainittu lisäys on osoittautunut täysin riittä- koulunkäyntiavustajien palkkaamiseksi
14902: mättömäksi. Tätä osoittaa se, että kouluhallitus peruskouluun.
14903:
14904: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14905:
14906: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14907: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14908: Esko Almgren
14909: 1502 1989 vp.
14910:
14911: Raha-asia-aloite n:o 1418
14912:
14913:
14914:
14915:
14916: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi-
14917: den perustamiskustannuksiin Turun ja Porin läänissä
14918:
14919:
14920: Eduskunnalle
14921:
14922: Vuonna 1987 suoritetussa rakentamistarve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14923: tiedustelussa Turun ja Porin läänin kunnat il- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14924: moittivat v. 1988-92 kaikkiaan 134 opetusmi- 29.46.34 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
14925: nisteriön luvanvaraista hanketta. Näistä kunnat valtionosuutena peruskoulujen ja lu-
14926: ovat ilmoittaneet toteuttavansa valtionosuutta kioiden perustamiskustannuksiin Turun
14927: hakematta kahdeksan. Rakentamistarve edel- ja Porin läänissä.
14928: lyttää valtionosuuden huomattavaa lisäämistä
14929: läänissä.
14930: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14931: nioittaen,
14932:
14933: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14934:
14935: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14936: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14937: Esko Almgren
14938: 1989 vp. 1503
14939:
14940: Raha-asia-aloite n:o 1419
14941:
14942:
14943:
14944:
14945: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan koulun pe-
14946: ruskorjauksen Laitilassa
14947:
14948:
14949: Eduskunnalle
14950:
14951: Varsinais-Suomen kunnat ovat erityisesti jou- koulun saneeraus ja laajentaminen. Sen aiheut-
14952: tuneet rakentamaan koulutiloja ilman valtion- taa pakottava tarve. Koulu on nimittäin niin
14953: apua. Valtionosuutta on saatu jälkirahoitukse- huonossa kunnossa, ettei mainittuja toimenpi-
14954: lla vasta monien vuosien jälkeen. Tämä on ki- teitä voi enää pitempään viivyttää.
14955: ristänyt kuntien taloutta. Valtion tulisi huoleh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14956: tia paremmin velvoitteistaan eikä jättää niitä nioittaen,
14957: tehtyjen sopimusten vastaisesti kuntien har-
14958: teille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14959: Mainitusta valtion laiminlyönnistä on kärsi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14960: nyt myös Laitilan kaupunki. Se on joutunut to- 29.46.34 2 000 000 markkaa Laitilan
14961: teuttamaan eräitä koulurakennushankkeita Untamalan koulun saneeraamiseen ja
14962: omalla kustannuksellaan. laajentamiseen.
14963: Lähiaikoina tulee toteutettavaksi Untamalan
14964:
14965: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14966:
14967: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14968: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14969: Esko Almgren
14970: 1504 1989 vp.
14971:
14972: Raha-asia-aloite n:o 1420
14973:
14974:
14975:
14976:
14977: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen
14978: koulun peruskorjaukseen Pöytyällä
14979:
14980:
14981: Eduskunnalle
14982:
14983: Riihikosken peruskoulun ala-asteen koulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14984: on varsin huomattava tilanpuute, mikä edellyt- nioittaen,
14985: täisi nopeata lisärakentamista. Tilantarpeen
14986: korvaaminen muulla tavalla kuin uutta rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14987: malla tuottaa suuria ongelmia. Kouluun tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14988: rakentaa pikaisesti viisi uutta opetusluokkaa se- 29.46.34 2 000 000 markkaa Pöytyän
14989: kä eräitä muita tiloja. Suunnitellun laajennuk- Riihikosken ala-asteen koulun laajen-
14990: sen pinta-ala on noin 800 m 2 ja kustannusarvio nus- ja muutostyöhön.
14991: noin 5 milj. markkaa.
14992:
14993: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14994:
14995: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14996: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
14997: Esko Almgren
14998: 1989 vp. 1505
14999:
15000: Raha-asia-aloite n:o 1421
15001:
15002:
15003:
15004:
15005: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisten etu-
15006: jen takaamiseen ylimääräisin järjestelyin kaikille kansanopis-
15007: tojen opiskelijoille
15008:
15009: Eduskunnalle
15010:
15011: Eduskunta on 1.12.1987 hyväksynyt lain, voisuus ei toteudu kansanopiston opiskelijoiden
15012: jonka mukaan kansanopistojen ammatillista kesken. On välttämätöntä, että samat opintoso-
15013: peruskoulutusta antavien linjojen samoin kuin siaaliset edut taataan kaikille kansanopistojen
15014: peruskoulu- ja lukiolinjojen opiskelijat saavat opiskelijoille.
15015: samat opintososiaaliset edut kuin ammatillisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15016: oppilaitosten opiskelijat. nioittaen,
15017: Laki jättää kansanopistojen muiden linjojen
15018: opiskelijat näiden etujen ulkopuolelle, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15019: merkitsee käytännössä saman kansanopiston 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
15020: opiskelijoiden joutumista täysin eriarvoiseen 29.57.50 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15021: asemaan. Osa opiskelijoista saa maksuttoman opintososiaalisten etujen turvaamiseksi
15022: opetuksen, asunnon ja ruoan, osa joutuu mak- ylimääräisin järjestelyn kaikille kansan-
15023: samaan kaiken itse, joten valtioneuvoston peri- opistojen opiskelijoille.
15024: aatepäätöksen mukainen koulutuksen tasa-ar-
15025:
15026: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15027:
15028: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15029: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15030: Esko Almgren
15031: 1506 1989 vp.
15032:
15033: Raha-asia-aloite n:o 1422
15034:
15035:
15036:
15037:
15038: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kristillisen opis-
15039: ton rakentamiseen
15040:
15041:
15042: Eduskunnalle
15043:
15044: Kansanopistot ovat yksityisiä oppilaitoksia, Edellä mainituista syistä Turun kristillinen
15045: jotka joutuvat rahoittamaan rakentamisensa opisto anoi valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
15046: omatoimisesti. Valtiovalta tukee kuitenkin ra- noarvioon rakennusavustusta 1 milj. mk, mutta
15047: kentamista jakamalla rakennusavustuksia. sai vain 200 000 mk, mikä oli aivan liian vähäi-
15048: Turun kristillinen opisto on rakentanut tilan- nen määrä suuriin investointeihin verrattuna.
15049: sa kokonaan uudelleen. Se on tapahtunut kah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15050: dessa vaiheessa: 1. vaihe v. 1973 ja 2. vaihe nioittaen,
15051: V. 1987.
15052: Opisto on rahoittanut rakentamisen pankki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15053: lainoin, joiden määrä tällä hetkellä on 8, 7 milj. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15054: mk. Valtion rakennusavustusta opisto on saa- 29.57.52 800 000 markkaa rakennus-
15055: nut 200000 mk v. 1973 ja 300000 mk v. 1988. avustuksena Turun kristilliselle opistolle.
15056:
15057: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15058:
15059: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15060: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15061: Esko Almgren
15062: 1989 vp. 1507
15063:
15064: Rat,a-asia-aloite n:o 1423
15065:
15066:
15067:
15068:
15069: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalous-
15070: oppilaitoksen laajennukseen
15071:
15072:
15073: Eduskunnalle
15074:
15075: Loimaan maatalousoppilaitoksen laajentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15076: seksi on olemassa suunnitelma. Nykyisin käy- nioittaen,
15077: tössä olevat tilat ovat käyneet liian ahtaiksi.
15078: Tarvitaan uusi luokka- ja asuntolarakennus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15079: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtyessä Loi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15080: maalle on ilmeistä, että maatalousoppilaitoksen 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Loimaan
15081: merkitys maataloudellisena opinahjona vain en- maatalousoppilaitoksen laajentamiseen.
15082: tisestään vahvistuu. Tämä seikka osaltaan kii-
15083: rehtii oppilaitoksen laajentamista.
15084:
15085: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15086:
15087: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15088: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15089: Esko Almgren
15090: 1508 1989 vp.
15091:
15092: Raha-asia-aloite n:o 1424
15093:
15094:
15095:
15096:
15097: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektroniikka-alan opis-
15098: ton suunnitteluun Saloon
15099:
15100:
15101: Eduskunnalle
15102:
15103: Salo on kehittynyt voimakkaaksi elektroniik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15104: ka-alan tuotantokeskukseksi koko maankin nioittaen,
15105: mittasuhteita ajatellen. Opistotason koulutuk-
15106: sen saaneista elektroniikka-alan työntekijöistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15107: on kuitenkin Salon alueella jatkuva puute. Tä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15108: män johdosta tulisi Saloon voida perustaa 29.65.37 lisäyksenä 500000 markkaa
15109: elektroniikka-alan opisto tai järjestää opisto- elektroniikka-alan opiston suunnitte-
15110: tason koulutus jossain muussa yhteydessä. luun Saloon.
15111: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15112:
15113: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15114: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15115: Esko Almgren
15116: 1989 vp. 1509
15117:
15118: Raha-asia-aloite n:o 1425
15119:
15120:
15121:
15122:
15123: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun piirustuskoulun
15124: tilojen korjaamiseen
15125:
15126:
15127: Eduskunnalle
15128:
15129: Turun piirustuskoulu on maamme vanhin tai- vittaisiin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 3,5
15130: deoppilaitos, jonka perinteet tunnetaan laajalti milj. markkaa.
15131: maassamme. Se on säätiön omistama. Se ei pal- Taideopintoja harjoittamaan on yhä enem-
15132: vele alansa taideoppilaitoksena vain Turun ja män pyrkijöitä. On tärkeätä, että muuallakin
15133: sen lähiympäristön tarpeita, vaan se saa opiske- on tällaisia opinahjoja kuin Helsingissä, jotta
15134: lijoita ympäri Suomea. Näin sillä on huomatta- taideopiskelu tehdään mahdolliseksi eri puolilla
15135: va merkitys maamme yhtenä taideoppilaitok- maatamme asuville.
15136: sena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15137: Turun piirustuskoulu tarvitsee nopeasti uu- nioittaen,
15138: det, korjatut tilat. Se on kunnoltaan sellainen,
15139: että toimenpiteitä pikaisesti tarvitaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15140: Koulun saneerauksesta on laadittu huoneti- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15141: laohjelma. Sen kustannusarvio on noin 11 milj. 29.90.52 3 500 000 markkaa Turun pii-
15142: markkaa. Saneerauksen käynnistäiDiseksi tar- rustuskoulun tilojen korjaamiseksi.
15143:
15144: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15145:
15146: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15147: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15148: Esko Almgren
15149: 1510 1989 vp.
15150:
15151: Raha-asia-aloite n:o 1426
15152:
15153:
15154:
15155:
15156: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöille
15157:
15158:
15159:
15160: Eduskunnalle
15161:
15162: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suoma-
15163: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- lainen musiikkielämä on laajentunut huomatta-
15164: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä.
15165: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta, tilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15166: tointia ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. nioittaen,
15167: Ne eivät ole halunneet luopua näistä tehtävistä,
15168: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15169: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
15170: loudellisia paineita, koska valtion avustukset tille 29.90.52 lisäyksenä 300 000 mark-
15171: ovat nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina kaa valtionavustuksena säveltaidejärjes-
15172: ja niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on töille.
15173: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15174:
15175: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15176: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15177: Esko Almgren
15178: 1989 vp. 1511
15179:
15180: Raha-asia-aloite n:o 1427
15181:
15182:
15183:
15184:
15185: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien musiikkioppilai-
15186: tosten ottamiseen valtionavun piiriin
15187:
15188:
15189: Eduskunnalle
15190:
15191: Musiikkiharrastus on voimakkaasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15192: nyt nuorison piirissä. Se on erittäin myönteinen nioittaen,
15193: asia monettakin kannalta. Se antaa sisältöä
15194: nuoren elämään, on positiivista vapaa-ajan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15195: mintaa jne. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15196: Uusia musiikkioppilaitoksia, jotka eivät ole 29.90.54 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15197: vielä päässeet valtionavun piiriin, on runsaasti. uusien musiikkioppilaitosten ottamiseen
15198: Tällaisten laitosten toiminnan jatkuvuus on jat- valtionavun piiriin.
15199: kuvasti uhanalainen. Tästä syystä määrärahaa
15200: musiikkioppilaitoksia varten tulisi ensi vuodek-
15201: si riittävästi lisätä.
15202:
15203: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15204:
15205: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15206: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15207: Esko Almgren
15208: 1512 1989 vp.
15209:
15210: Raha-asia-aloite n:o 1428
15211:
15212:
15213:
15214:
15215: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen romaani-
15216: lasten selviytymisestä peruskoulussa ja suunnitelmien tekemi-
15217: seen tilanteen parantamiseksi
15218:
15219: Eduskunnalle
15220:
15221: Maamme suurin etninen ryhmä on romaani- siirtämällä romaanilapset erikoisluokille. Usein
15222: väestö, jonka suuruus on n. 6 000 henkeä. paikkakunnan koululaitoksessa ei ole ketään
15223: Romaaniväestön erikoisluonnetta ei ole tar- virkailijaa tai opettajaa, joka olisi paneutunut
15224: peeksi huomioitu koululaitoksessa, mistä on ol- romaanilasten koulunkäynnin erikoiskysymyk-
15225: lut seurauksena se, että suurella osalla romaani- siin.
15226: lapsista on kohtuuttoman vakavia vaikeuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15227: selviytyä jopa peruskoulusta edes tyydyttävästi. nioittaen,
15228: Opettajanvalmistuslaitoksissa ei ole tarpeeksi
15229: kiinnitetty huomiota romaaniväestön histo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15230: riaan, kulttuuriin ja tapoihin. Täten tulevilla 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
15231: opettajilla ei ole riittävästi tietoa tästä erikois- markkaa tutkimukseen romaanilasten
15232: ryhmästä. Romaanilapset saattavat tulla tar- selviytymisestä peruskoulussa ja suunni-
15233: peettomasti leimatuiksi ja täten heidän koulu- telmien tekemiseen tilanteen parantami-
15234: menestyksensä kärsii. seksi.
15235: Ongelmia ratkaistaan kohtuuttoman usein
15236:
15237: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15238:
15239: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15240: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15241: Esko Almgren
15242: 1989 vp. 1513
15243:
15244: Raha-asia-aloite n:o 1429
15245:
15246:
15247:
15248:
15249: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taimitarhatoiminnan
15250: aloittamiseen Preitilän jalostuspaikalla Paimiossa
15251:
15252:
15253: Eduskunnalle
15254:
15255: Metsäntutkimuslaitoksella on Paimiossa 270 ten. Valtion tulo- ja menoarvioon tulisikin nyt
15256: ha:n suuruinen alue. Sen Metsäntutkimuslaitos saada riittävä määräraha taimitarhatoiminnan
15257: hankki Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin aloittamiseksi Preitilän jalostuspaikalla.
15258: kuntainliitolta 2,3 miljoonan markan kauppa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15259: hinnalla. Metsäntutkimuslaitoksen työryhmä nioittaen,
15260: on 30.12.1983 laatinut ehdotuksen hankitun
15261: kiinteistön käyttösuunnitelmaksi. Ehdotuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15262: todettiin maa- ja metsätalousministeriön edel- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76
15263: lyttäneen aluetta käytettävän metsänjalostus- määrärahoihin 2 000 000 markkaa tai-
15264: tarkoituksiin ja siinä erityisesti risteytysjalos- mitarhatoiminnan aloittamiseksi Preiti-
15265: tuksen ja taimitarhatoiminnan aloittamista var- län jalostuspaikalla Paimiossa.
15266:
15267: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15268:
15269: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15270: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15271: Esko Almgren
15272: 1514 1989 vp.
15273:
15274: Raha-asia-aloite n:o 1430
15275:
15276:
15277:
15278:
15279: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vastaanottovaraston
15280: rakentamiseen valtakunnalliseen tiemuseoon Raisioon
15281:
15282:
15283: Eduskunnalle
15284:
15285: TVH on vuonna 1980 päättänyt valtakunnal- Tulossa ovat vielä II ja III vaihe. Koko hank-
15286: lisen tiemuseon perustamisesta Raisioon, ja keen kustannus on n. 16 milj. markkaa.
15287: maanvaihto valtion kanssa on suoritettu v. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15288: 1983. Eduskunta on myöntänyt vuosien 1983, nioittaen,
15289: 1985 ja 1986 budjeteissa hankkeeseen Raision
15290: nimeltä mainiten yhteensä 800 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15291: Liikenneministeriö on vahvistanut museon 1 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15292: vaiheen suunnitelman vuonna 1985, ja tämä 31.24. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15293: vaihe on toteutettu. II vaihe on vahvistettu v. vastaanottovaraston rakentamiseen val-
15294: 1986, ja se sisältää noin 300 neliömetrin suurui- takunnallisen tiemuseon yhteyteen Rai-
15295: sen vastaanottovaraston, kustannussarvia n. 1 sioon.
15296: milj. markkaa. Tätä vaihetta ei ole toteutettu.
15297:
15298: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15299:
15300: Sauli Hautala Jorma Fred
15301: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
15302: 1989 vp. 1515
15303:
15304: Raha-asia-aloite n:o 1431
15305:
15306:
15307:
15308:
15309: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2251 Pun-
15310: tamäki-Tarvasjoki (Liedonperän tie) perusparantamiseen
15311:
15312:
15313: Eduskunnalle
15314:
15315: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15316: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen,
15317: voite. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että
15318: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15319: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15320: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15321: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- maantien n:o 2251 Puntamäki-Tarvas-
15322: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden joki (Liedonperän tie) perusparantami-
15323: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä. seen.
15324:
15325: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15326:
15327: Sauli Hautala Jorma Fred
15328: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
15329: 1516 1989 vp.
15330:
15331: Raha-asia-aloite n:o 1432
15332:
15333:
15334:
15335:
15336: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunojan-Riihikos-
15337: ken maantien peruskorjaukseen
15338:
15339:
15340: Eduskunnalle
15341:
15342: Pöytyän ja Karinaisten kunnat ovat moni- Tämän n. 6 km pituisen tienparannuksen
15343: puolisessa yhteistyössä keskenään. Pääterveys- suunnittelu ja rakentaminen tulisi pian saada ai-
15344: asema ja sairaala ovat Riihikoskella ja koulu- kaan.
15345: keskus Karinaisten Kyrössä. Vaikka päivittäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15346: nen liikenne tällä välillä on varsin suuri, puut- nioittaen,
15347: tuu kunnollinen suora tieyhteys väliltä Karhun-
15348: oja-Riihikoski. Kyröstä Karhunojalie on tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15349: äskettäin perusparannettu. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15350: Tien uusi suunta on merkitty ja hyväksytty 31.24.77 1000000 markkaa Karhun-
15351: Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- ojan-Riihikosken maantien peruskor-
15352: kaavallisessa rakennesuunnitelmassa sekä Rii- jauksen suunnitteluun ja rakentamisen
15353: hikosken-Lallon-Kirkonkylän osayleiskaa- aloittamiseen.
15354: vassa.
15355:
15356: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15357:
15358: Sauli Hautala Jorma Fred
15359: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
15360: 1989 vp. 1517
15361:
15362: Raha-asia-aloite n:o 1433
15363:
15364:
15365:
15366:
15367: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrön-Marttilan
15368: maantien parantamiseen Karinaisissa
15369:
15370:
15371: Eduskunnalle
15372:
15373: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15374: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen,
15375: voite. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että
15376: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15377: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15378: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa
15379: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- Kyrön-Marttilan maantien parantami-
15380: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden seen Karinaisissa.
15381: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä.
15382:
15383: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15384:
15385: Sauli Hautala Jorma Fred
15386: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
15387: 1518 1989 vp.
15388:
15389: Raha-asia-aloite n:o 1434
15390:
15391:
15392:
15393:
15394: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten raken-
15395: tamiseksi Laitilassa
15396:
15397:
15398: Eduskunnalle
15399:
15400: Laitilan kaupungissa on liikenneturvallisuu- peellisia ja välttämättömiä, siksi niiden toteut-
15401: den kannalta kaksi erittäin vaarallista tasoris- tamiseen tulisi päästä mahdollisimman pian.
15402: teystä. Kaupunkihan sijaitsee kahden merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15403: vän liikenneväylän risteyskohdassa. Sellaiset nioittaen,
15404: muodostuvat valtatien n:o 8 ja Eurantien (Uu-
15405: denkaupungin tien) ja valtatien n:o 8 ja Kauko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15406: lantien tasoristeyksistä. Liikenneturvallisuus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15407: paranee vasta sitten ratkaisevasti, kun nämä ris- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Laitilan
15408: teykset saadaan järjestetyiksi eritasoristeyksik- eritasoristeysten suunnitteluun ja raken-
15409: si. Nämä liikennejärjestelyt ovat todella tar- tamisen aloittamiseen.
15410:
15411: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15412:
15413: Sauli Hautala Jorma Fred
15414: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
15415: 1989 vp. 1519
15416:
15417: Raha-asia-aloite n:o 1435
15418:
15419:
15420:
15421:
15422: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
15423: län rakentamiseen Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle
15424:
15425:
15426: Eduskunnalle
15427:
15428: Liikenne maantiellä Raisio-Kustavi on var- jät olisivat halukkaita käyttämään mainittua
15429: sinkin kesällä erittäin vilkas. Johtaahan tie lo- tietä virkistysmatkoja järjestääkseen, mikäli sii-
15430: manviettoalueelle, joka on yksi maamme suosi- hen saataisiin kevyen liikenteen kaista.
15431: tuimmista. Siellä sijaitsevat Kustavi, Taivassa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15432: lo, Vehmaa jne. Tie on myös pyöräretkeilijöi- nioittaen,
15433: den suosima. Heitä liikkuu tiellä jatkuvasti yk-
15434: sin, ryhmissä tai perheittäin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15435: Tie on kuitenkin hyvin kapea. Ajokaistojen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15436: ulkopuolella ei juuri ole tilaa, jota polkupyöräi- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
15437: lijät voisivat käyttää. Tilanne on hyvin vaaralli- kenteen väylän suunnitteluun ja raken-
15438: nen. On ihme, jos vakavilta onnettomuuksilta tamisen aloittamiseen Turun ja Kustavin
15439: tuolla tiellä on voitu välttyä. väliselle tieosuudelle.
15440: Uskomme, että yhä useammat pyöräretkeili-
15441:
15442: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15443:
15444: Sauli Hautala Jorma Fred
15445: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
15446: 1520 1989 vp.
15447:
15448: Raha-asia-aloite n:o 1436
15449:
15450:
15451:
15452:
15453: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun luotsipiirin yh-
15454: teysaluskaluston uusimiseen
15455:
15456:
15457: Eduskunnalle
15458:
15459: Turun luotsipiiri hoitaa valtion yhteysaluslii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15460: kennettä Lounais-Suomen saaristossa kymme- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15461: nellä eri reitillä. Yli-ikäisen kaluston korvaami- 31.30. 70 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
15462: seksi tulisi yhteysalusten uusimista ja peruskor- Turun luotsipiirin yhteysaluskaluston
15463: jausta jatkaa. uusimiseen.
15464: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15465: nioittaen,
15466:
15467: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15468:
15469: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15470: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15471: Esko Almgren
15472: 1989 vp. 1521
15473:
15474: Raha-asia-aloite n:o 1437
15475:
15476:
15477:
15478:
15479: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston suunnit-
15480: teluun Uuteenkaupunkiin
15481:
15482:
15483: Eduskunnalle
15484:
15485: Autokoulunopettajia kouluttavan liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15486: opiston perustaminen Varsinais-Suomeen on ol- nioittaen,
15487: lut vireillä muutaman vuoden ajan. Varsinais-
15488: Suomen seutukaavaliiton taholta on esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15489: opiston paikaksi Uuttakaupunkia, jossa Saab- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15490: Valmetin autotehdas on ollut kiinnostunut markkaa liikenneopiston suunnitteluun
15491: hankkeesta. Uuteenkaupunkiin.
15492: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15493:
15494: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15495: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15496: Esko Almgren
15497: 1522 1989 vp.
15498:
15499: Raha-asia-aloite n:o 1438
15500:
15501:
15502:
15503:
15504: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinassa sijaitsevan
15505: valtakunnallisen innovaatioinstituutin toiminnan tukemiseen
15506:
15507:
15508: Eduskunnalle
15509:
15510: Kaarinaan perustettu valtakunnallinen inno- pa- ja teollisuusministeriön, Sitran tai läänin
15511: vaatioinstituutti muodostaa yrittäjiä, tuoteke- kehittämisrahan kautta.
15512: hittäjiä, yritysten tutkijoita ja suunnittelijoita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15513: ym. palvelevan laitoksen, joka täyttää alan neu- nioittaen,
15514: vontapalvelujen ja koulutuksen tarjonnassa vie-
15515: lä olevia aukkoja. Instituutti toimii tulkkina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15516: keksijöiden ja yritystoiminnan välillä kehittä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15517: mällä tarjolla olevista keksinnöistä käyttökel- 32.46.44 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15518: poisia innovaatioita. Instituuttia ylläpitää Suo- valtakunnalliselle innovaatioinstituutille
15519: men Innovaatiokeskus Oy, ja rahoitustarve on Kaarinassa.
15520: noin miljoona markkaa vuodessa.
15521: Innovaatioinstituutin kehittämiseen tulisi
15522: saada valtiovalta mukaan joko suoraan kaup-
15523:
15524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta '1989
15525:
15526: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15527: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15528: Esko Almgren
15529: 1989 vp. 1523
15530:
15531: Raha-asia-aloite n:o 1439
15532:
15533:
15534:
15535:
15536: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenhoidosta korote-
15537: tun kansaneläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä
15538:
15539:
15540: Eduskunnalle
15541:
15542: On perheitä, jotka ovat katsoneet lasten kan- ikään tullessa tällaisen äidin toimeentulon tur-
15543: nalta parhaimmaksi järjestää perheen huolto- vana on yksinomaan kansaneläke. Yhteiskun-
15544: ja lastenhoitoasiat siten, että toinen aviopuoli- nan kannalta hyödyllinen työ ei ole kartuttanut
15545: soista, useimmiten äiti, jää kotiin töihin jättäen eläketuloa. Tilannetta ei voi yksilön kannalta
15546: virkansa tai muut perheen ulkopuoliset työt pit- pitää oikeudenmukaisena.
15547: käksikin aikaa. Joskus tällaiseen ratkaisuun voi Epäkohta voitaisiin korjata siten, että lapsen-
15548: pakottaa lasten sairauskin. sa kotona hoitavalle vanhemmalle maksettaisiin
15549: Aikaisemmin kotona suoritetusta lastenhoi- tästä työstä korotettua kansaneläkettä, jonka
15550: dosta ei maksettu minkäänlaista palkkaa. Nyt suuruus sidottaisiin hoidettavien lasten luku-
15551: siitä voi saada pientä kotihoidontukea. Kuiten- määrään ja hoitovuosiin. Tämän tulisi olla etu-
15552: kaan lastenhoito kotona ei tuota minkäänlaista oikeutettua eläketuloa, joka ei vähentäisi muita
15553: eläke-etua. Se on epäkohta, joka tulee korjata. eläketuloja. Näin siksi, että kotona vietetyt
15554: Epäkohta heijastelee kotona suoritettavan las- vuodet aina vähentävät muita eläketuloja.
15555: tenhoitotyön ja yleensä kodinhoitotyön aliar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15556: vostusta maassamme. nioittaen,
15557: On monia tapauksia, joissa perheenäidit ovat
15558: itse hoitaneet ja kasvattaneet lapsiluvultaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15559: suurenkin perheen. Tässä yhteiskunnan kannal- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15560: ta erittäin tärkeässä työssä on mennyt sitten niin 33.19.60 200000000 markkaa lasten-
15561: monta vuotta, että sen jälkeen on ollut vaikea hoidosta korotetun kansaneläkkeen
15562: hakeutua perheen ulkopuoliseen työhön. Eläke- maksamiseksi ylimääräisenä.
15563: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15564:
15565: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15566: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15567: Esko Almgren
15568: 1524 1989 vp.
15569:
15570: Raha-asia-aloite n:o 1440
15571:
15572:
15573:
15574:
15575: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo-
15576: majärjestelmän kehittämiseksi
15577:
15578:
15579: Eduskunnalle
15580:
15581: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- kunnan korvaus tulevat pienituloisille pienyrit-
15582: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittä- täjille suureen tarpeeseen. Tämän vuoksi budje-
15583: jälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on val- tissa tulisi olla niin suuri määräraha, että se riit-
15584: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. täisi lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää tulisi
15585: Määrärahan pienuuden takia kaikki vuosiloma- myös laajentaa nykyisestään ja samalla lisätä
15586: rahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan pysty- loman pituutta.
15587: neet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15588: kuitenkin sangen vähäinen. Se riittää vain ly- nioittaen,
15589: hyeen vuosilomaan, kun palkansaajien paikalli-
15590: nen loma on tällä hetkellä jo vähintään neljä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15591: viikkoa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15592: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot 33.57.42 lisäyksenä JO 000 000 mark-
15593: ovat esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiu- kaa pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
15594: kat. Näin ollen loma ja siitä maksettava yhteis- män kustannuksiin.
15595: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15596:
15597: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15598: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15599: Esko Almgren
15600: 1989 vp. 1525
15601:
15602: Raha-asia-aloite n:o 1441
15603:
15604:
15605:
15606:
15607: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa nuoret -
15608: auta Eevaa auttamaan ry:n avustamiseen
15609:
15610:
15611: Eduskunnalle
15612:
15613: Pelastakaa nuoret - auta Eevaa auttamaan Hoitotyö jatkuu väliaikaisissa tiloissa muualla.
15614: ry. toimii erityisesti huumeongelmaisten nuor- Jotta yhdistyksen tärkeä työ huumenuorten pa-
15615: ten auttamiseksi vapautumaan riippuvuudes- rissa voisi vakiintua, se tarvitsisi välttämättä
15616: taan huumeisiin. Yhdistyksen toiminta on tä- omat pysyvät tilat. Se on mahdollista vain val-
15617: hän mennessä keskittynyt pääasiassa Turun ja tiovallan riittävän tuen avulla.
15618: sen ympäristön nuorten pariin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15619: Avun tarvetta on runsaasti. Vapaaehtoiseen nioittaen,
15620: hoitoon pyrkijöitä on ollut, ja ilahduttavia hoi-
15621: totuloksia on saatu. Hoito- ja auttamistyön jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15622: kuvuus tulisi turvata. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15623: Yhdistys aloitti toimintansa Paraisilla sijait- 33.93.53 lisäyksenä 200000 markkaa
15624: sevassa kiinteistössä, josta on kuitenkin joudut- Pelastakaa nuoret - auta Eevaa autta-
15625: tu luopumaan viranomaisten määräyksestä, maan ry:n avustamiseen.
15626: koska tilat eivät täyttäneet vaadittavia normeja.
15627:
15628: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15629:
15630: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15631: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15632: Esko Almgren
15633: 1526 1989 vp.
15634:
15635: Raha-asia-aloite n:o 1442
15636:
15637:
15638:
15639:
15640: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden ja energia-
15641: huollon ilmansuojeluinvestointien korkotukeen
15642:
15643:
15644: Eduskunnalle
15645:
15646: Ympäristömme happamoituminen on vaka- rohkaistakseen teollisuutta ja energialaitoksia
15647: vimpia luontoamme uhkaavia vaaroja. Happa- niiden rakentamiseen.
15648: moituminen etenee maassamme kaikkialla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15649: Maamme teollisuuden ja energialaitosten pääs- nioittaen,
15650: töjen minimoimiseksi tulee tehostaa ilmansuo-
15651: jeluinvestointeja. Savukaasujen puhdistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15652: vaatii kalliita laitteita. Koska on kysymys koko 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15653: suomalaiseen yhteiskuntaan suuresti vaikutta- 35.12.42/isäyksenä 10000000 markkaa
15654: vasta asiasta, yhteiskunnan tulee myös antaa ta- ilmansuojeluinvestointien korkotukeen.
15655: loudellista tukea ilmansuojeluinvestointeihin
15656:
15657: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15658:
15659: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15660: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15661: Esko Almgren
15662: 1989 vp. 1527
15663:
15664:
15665: Raha-asia-aloite n:o 1443
15666:
15667:
15668:
15669:
15670: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden
15671: hankkimiseen
15672:
15673:
15674: Eduskunnalle
15675:
15676: Maassamme on laadittu mittavia luonnon- rehdittävä. Tähän tarkoitukseen osoitettuja va-
15677: suojelualuesuunnitelmia. On vain jatkuvasti il- roja on hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno-
15678: mennyt ongelma, jonka vuoksi niitä ei ole voitu arvioesityksessä liian vähän.
15679: toteuttaa: rahaa on ollut käytettävissä riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15680: mättömästi. Pulmaa ei ole ollut siinä, etteivät nioittaen,
15681: luonnonsuojelualueiksi tarkoitettujen maa- ja
15682: vesialueiden omistajat olisi halukkaita myy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15683: mään omaisuuttaan. Myyntihalukkuutta on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15684: runsaasti. 35.15.87/isäyksenä 20000000 markkaa
15685: Luonnonsuojelualueiden lunastamista on kii- luonnonsuojelualueiden hankkimiseen.
15686: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15687:
15688: Sauli Hautala Eeva-Lösa Moilanen
15689: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15690: Esko Almgren
15691: 1528 1989 vp.
15692:
15693: Raha-asia-aloite n:o 1444
15694:
15695:
15696:
15697:
15698: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseksi
15699: luonnonsuojelutarkoitukseen Saaristomeren kansallispuiston
15700: alueella
15701:
15702: Eduskunnalle
15703:
15704: Saaristomeren kansallispuisto on perustettu kunnan kannalta. Maanhankinnan edistyessä
15705: vuonna 1982. Sen maanhankinta on kuitenkin voitaisiin suorittaa loppuun alueen suunnittelu
15706: kesken. Kansallispuiston suunniteltu pinta-ala sekä palvelurakenteiden valmistaminen.
15707: on n. 3 000 hehtaaria, josta tällä hetkellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15708: hankittuna huomattavasti alle 2 000 hehtaaria. nioittaen,
15709: Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluryh-
15710: mä, joka on luovuttanut mietintönsä ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15711: töministeriölle, on esittänyt valtion tulo- ja me- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15712: noarvioon erillistä määrärahaa maanhankinnan 35.15.87 5 000000 markkaa maan
15713: tehostamiseksi. Asia onkin ajankohtainen ja hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoi-
15714: tärkeä. Kansallispuistohanke on merkittävä ei tukseen Saaristomeren kansallispuiston
15715: ainoastaan Lounais-Suomen vaan koko valta- alueelta.
15716: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15717:
15718: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15719: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
15720: Esko Almgren
15721: 1989 vp. 1529
15722:
15723: Raha-asia-aloite n:o 1445
15724:
15725:
15726:
15727:
15728: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven yläasteen
15729: ja kirkonkylän ala-asteen laajennuksiin
15730:
15731:
15732: Eduskunnalle
15733:
15734: Kainuun peruskouluhankkeita on rahoitettu myös Kainuussa tätä kautta eikä vain työllisyys-
15735: pitkän ajan lähes yksinomaan työllisyysvarois- varoin.
15736: ta. Menettely on sinänsä hyvä, mutta se on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15737: pahoin vinouttanut mm. Oulun läänissä varsi- nioittaen,
15738: naisten budjettimäärärahojen jakautumista.
15739: Työllisyysvaroja tulisi käyttää vaikeimpien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15740: työttömyyskuntien työtilanteen parantamiseen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15741: normaalien rahoitushankkeiden lisäksi. Nykyi- 29.46.34 2 000 000 markkaa Ristijärven
15742: nen käytäntö ei tue tätä tavoitetta. Kun perus- yläasteen ja kirkonkylän ala-asteen laa-
15743: kouluhankkeita varten on lakisääteinen nor- jennustöiden aloittamiseen.
15744: maalirahoitus, tulisi näitä hankkeita rahoittaa
15745:
15746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15747:
15748: Kanko Heikkinen Arvo Kemppainen
15749: Sakari Valli Annikki Koistinen
15750: Pentti Kettunen
15751:
15752:
15753:
15754:
15755: 15 290089P
15756: 1530 1989 vp.
15757:
15758: Raha-asia-aloite n:o 1446
15759:
15760:
15761:
15762:
15763: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paltamon yläasteen
15764: peruskorjaukseen
15765:
15766:
15767: Eduskunnalle
15768:
15769: Kainuun peruskouluhankkeita on rahoitettu myös Kainuussa tätä kautta eikä vain työllisyys-
15770: pitkän ajan lähes yksinomaan työllisyysvarois- varoin.
15771: ta. Menettely on sinänsä hyvä, mutta se on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15772: pahoin vinouttanut mm. Oulun läänissä varsi- nioittaen,
15773: naisten budjettimäärärahojen jakautumista.
15774: Työllisyysvaroja tulisi käyttää vaikeimpien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15775: työttömyyskuntien työtilanteen parantamiseen 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
15776: normaalien rahoitushankkeiden lisäksi. Nykyi- 29.46.34 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15777: nen käytäntö ei tue tätä tavoitetta. Kun perus- Paltamon yläasteen peruskorjaustyön
15778: kouluhankkeita varten on lakisääteinen nor- aloittamiseen.
15779: maalirahoitus, tulisi näitä hankkeita rahoittaa
15780:
15781: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15782:
15783: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15784: Sakari Valli Annikki Koistinen
15785: Pentti Kettunen
15786: 1989 vp. 1531
15787:
15788: Raha-asia-aloite n:o 1447
15789:
15790:
15791:
15792:
15793: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kulttuuri-
15794: keskuksen rakentamiseen
15795:
15796:
15797: Eduskunnalle
15798:
15799: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon si- Kansainvälisesti tunnetun ja kansallisesti tär-
15800: sältyy 3 000 000 markan siirtomääräraha Kuh- keän Kuhmon Kamarimusiikkitapahtuman jat-
15801: mon kulttuurikeskuksen rakentamiseen. Perus- kuvuus Suomessa on vaarantumassa, ellei kult-
15802: telujen mukaan valtio osallistuu hankkeen kus- tuurikeskushanketta pystytä toteuttamaan. Tä-
15803: tannuksiin vuosina 1990-93 yhteensä 20 milj. män vuoksi valtion osuutta tulisi korottaa niin,
15804: markalla. että sen kokonaismääräksi vahvistettaisiin 75
15805: Kulttuurikeskuksen kustannusarvio on syk- prosenttia kustannuksista ja enintään 30 milj.
15806: syn 1989 kustannustason mukaan noin 35 mmk. markkaa.
15807: Kun otetaan huomioon kustannustasossa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15808: pahtuvat muutokset vuoteen 1993 mennessä, on nioittaen,
15809: todennäköistä, että valtion rahoitusosuus nou-
15810: see enintään 50 OJo :iin kokonaiskustannuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15811: Kuhmon kaupungin osuuden noustessa vastaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15812: vaan määrään voi koko hankkeen toteutumi- 29.90.58 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15813: nen vaarantua liian pienen valtionosuuden Kuhmon kulttuurikeskuksen rakentami-
15814: vuoksi. seen.
15815:
15816: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15817:
15818: Kauko Heikkinen Eino Siuruainen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15819: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Tellervo Renko
15820: Annikki Koistinen Marjatta Väänänen Esko Jokiniemi
15821: Riitta Kauppinen Kalle Röntynen Kimmo Sarapää
15822: Arvo Kemppainen Sakari Valli Riitta Jouppila
15823: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Erkki Pulliainen
15824: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Riitta U osukaineo
15825: Sakari Knuuttila
15826: 1532 1989 vp.
15827:
15828: Raha-asia-aloite n:o 1448
15829:
15830:
15831:
15832:
15833: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun pii-
15834: rille tiestön rakentamiseen
15835:
15836:
15837: Eduskunnalle
15838:
15839: TVL:n Kainuun piirin teiden rakentamiseen mussalmella, 3,0 milj. mk ja Hoikanvaaran pai-
15840: osoiteitua rahaa on supistettu viime vuosien ai- kallistie n:o 19109 Puolangalla, 2,0 milj. mark-
15841: kana erittäin voimakkaasti. Sama kehityksen kaa.
15842: suunta jatkuu myös vuoden 1990 tulo- ja me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15843: noarviossa. nioittaen,
15844: Kainuun päätieverkosto, puhumattakaan
15845: alempitasoisesta tiestöstä, on nopeasti rappeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15846: tumassa. Seuraavien teiden rakentamis- ja pe- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15847: ruskorjaustyöt tulisi aloittaa jo vuoden 1990 ai- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
15848: kana: maantie n:o 907 Iivantiira-Moisiovaara TVL:n Kainuun piirille tiestön rakenta-
15849: Kuhmossa ja Suomussalmella, 5,0 milj. mk miseksi ja peruskorjaamiseksi.
15850: maantie n:o 9161 Kianta-Linnansalmi Suo-
15851:
15852: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15853:
15854: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15855: Sakari Valli Annikki Koistinen
15856: Pentti Kettunen
15857: 1989 vp. 1533
15858:
15859: Raha-asia-aloite n:o 1449
15860:
15861:
15862:
15863:
15864: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuusraiteen ra-
15865: kentamiseksi Pohjan Sellu Oy:n ja Kajaani Oy:n tuotantolai-
15866: toksille
15867:
15868: Eduskunnalle
15869:
15870: Kajaaniin rakennettava Pohjan Sellu Oy tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15871: vitsee tuotantotoiminnan alkamiseen mennessä nioittaen,
15872: teollisuusraiteen. Sama raide palvelisi myös Ka-
15873: jaani Oy:n tuotantolaitoksia ja sillä korvattai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15874: siin Kajaanin kaupungin keskustan halki kulke- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15875: va raide. Pohjan Sellu Oy:n tuotantolaitosten 31.57.62 5 000000 markkaa teollisuus-
15876: rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo kevättal- raiteen rakentamiseen Pohjan Sellu
15877: vella 1990. Tämän vuoksi teollisuusraiteen tulisi Oy:n ja Kajaani Oy:n tuotantolaitok-
15878: olla valmiina vuoden 1991 loppuun mennessä. sil/e.
15879: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15880:
15881: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15882: Sakari Valli Annikki Koistinen
15883: Pentti Kettunen
15884: 1534 1989 vp.
15885:
15886: Raha-asia-aloite n:o 1450
15887:
15888:
15889:
15890:
15891: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun pii-
15892: rille tiestön rakentamiseen ja perusparannukseen
15893:
15894:
15895: Eduskunnalle
15896:
15897: TVL:n Kainuun piirin tienpidon rakentami- että ko. menokohdan määräraha korotetaan
15898: sen rahoitusta on vähennetty viime vuosina hy- 390 000 000 markkaan ja tästä määrästä osoite-
15899: vin nopeasti. Merkittävä osa rakentamiseen tul- taan tie- ja vesirakennuslaitokselle teiden raken-
15900: leista varoista on osoitettu työministeriön työlli- tamiseen ja peruskorjaukseen 120 000 000
15901: syyden turvaamiseksi varatuista sijoitusmenois- markkaa.
15902: ta. Nyt hallitus esittää koko tämän määrärahan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15903: alentamista 370 000 000 markasta 310 000 000 nioittaen,
15904: markkaan sekä perusteluista poistettavaksi, että
15905: tätä määrärahaa voitaisiin käyttää teiden raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15906: tamiseen. Koska työllisyystilanne on suuressa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15907: osassa Kainuuta edelleen poikkeuksellisen vai- 34.50. 77 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
15908: kea, tulisi myös vuonna 1990 käyttää työminis- mm. TVL:n Kainuun piirille tiestön ra-
15909: teriön momentilla 34.50.77 olevaa määrärahaa kentamiseen ja peruskorjaukseen.
15910: teiden rakentamiseen. Tämän vuoksi esitämme,
15911:
15912: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15913:
15914: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
15915: Arvo Kemppainen Sakari Valli
15916: Pentti Kettunen
15917: 1989 vp. 1535
15918:
15919: Raha-asia-aloite n:o 1451
15920:
15921:
15922:
15923:
15924: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Oulujoen ve-
15925: sistön säännösteltyjen järvien kunnostamiseen
15926:
15927:
15928: Eduskunnalle
15929:
15930: Oulujoen vesistön sähköntuotantoon valjas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15931: tamisen yhteydessä on toteutettu mm. Suomus- nioittaen,
15932: salmen kunnassa Kianta- ja Vuokkijärven,
15933: Kuhmon kaupungissa Ontojärven sekä Ristijär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15934: ven kunnassa lso-Pyhäntäjärven voimakas 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15935: säännöstely. Säännöstelystä aiheutuneiden hait- 35.25. 77 3 000 000 markkaa Suomus-
15936: tojen korjaaminen on edelleen kesken. Käynnis- salmen ja Ristijärven kunnissa sekä
15937: sä olevien kunnostustöiden edelleen jatkaminen Kuhmon kaupungissa sijaitsevien sään-
15938: on välttämätöntä. Säännöstellyt järvet muodos- nösteltyjen järvien kunnostamiseen.
15939: tavat Kainuussa myös erittäin merkittävän ym-
15940: päristöongelman.
15941:
15942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15943:
15944: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15945: Sakari Valli Annikki Koistinen
15946: Pentti Kettunen
15947: 1536 1989 vp.
15948:
15949: Raha-asia-aloite n:o 1452
15950:
15951:
15952:
15953:
15954: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoon perustetta-
15955: van Ystävyyden puiston tutkimus- ja opastuskeskuksen suun-
15956: nitteluun
15957:
15958: Eduskunnalle
15959:
15960: Suomalais-neuvostoliittolainen Ystävyyden tarkoitettujen tehtävien asianmukainen toteut-
15961: puisto on päätetty perustaa Suomen puolella taminen edellyttää opastuskeskuksen lisäksi
15962: Kuhmon kunnan alueelle ja Neuvostoliitossa myös kunnollisten tutkimus- ja laboratoriotilo-
15963: Kostamukseen. Puiston tärkeä tehtävä on ym- jen rakentamista. Ilman näitä ei yhteistyötä voi-
15964: päristötutkimuksen ja -seurannan toteuttami- da toteuttaa Neuvostoliiton kanssa. Tutkimus-
15965: nen kaikilla ympäristönsuojelun lohkoilla. Suo- ja opastuskeskuksen pinta-ala tulisi olemaan n.
15966: men ja Neuvostoliiton kesken on tarkoitus so- 2 000 m 2 ja kustannukset tulisivat olemaan
15967: pia laajasta tutkimusohjelmasta. Osa tutkimuk- 20 000 markkaa.
15968: sista toteutetaan suomalais-neuvostoliittolaisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15969: na yhteisprojekteina. Myös muille ulkomaalai- nioittaen,
15970: sille tutkijoille on tarkoitus varata mahdollisuus
15971: puistossa suorittaa tutkimuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15972: Hallituksen vuoden 1990 tulo- ja menoar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15973: vioehdotus sisältää Ystävyyden puiston keskuk- 35.15. 74 lisäyksenä 600 000 markkaa
15974: seen vain opastustilojen (800 m 2 ) suunnittelu- Ystävyyden puiston tutkimus- ja opas-
15975: rahan, vaikka tämän keskuksen tärkein tehtä- tuskeskuksen rakentamisen suunnitte-
15976: väalue tulee olemaan laaja-alainen ympäristö- luun.
15977: tutkimus ja -seuranta. Ystävyyden puistolle
15978:
15979: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15980:
15981: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Pekka Puska
15982: Riitta Jouppila Arvo Kemppainen Annikki Koistinen
15983: 1989 vp. 1537
15984:
15985: Raha-asia-aloite n:o 1453
15986:
15987:
15988:
15989:
15990: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien vedenhan-
15991: kinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin
15992:
15993:
15994: Eduskunnalle
15995:
15996: Varsinkin pääomaköyhissä kehitysalueiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15997: kunnissa on vielä paljon tarpeellisia veden- nioittaen,
15998: hankinta- ja viemäritöitä tekemättä. Ne oli-
15999: sivat erityisen tarpeellisia myös näiden alueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16000: työllisyyden hoidon kannalta. Järjestetty vie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16001: märöinti ja jätevedenpuhdistus auttaisi myös 30.40.31 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
16002: torjumaan pohjavesien ja vesistöjen saastu- yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
16003: mista. röintitoimenpiteiden avustuksiin.
16004:
16005: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16006:
16007: Esko Helle Asko Apukka
16008: 1538 1989 vp.
16009:
16010: Raha-asia-aloite n:o 1454
16011:
16012:
16013:
16014:
16015: Helle ym.: Määrärahojen osoittamisesta joukkoliikenteen kehit-
16016: tämiseen
16017:
16018:
16019: Eduskunnalle
16020:
16021: Hallitus esittää 240 miljoonaa markkaa jouk- tojen pienentämisessä. Ehdotamme tarkoituk-
16022: koliikenteen kehittämiseen ja säilyttämiseen ja seen 10 miljoonan markan määrärahaa.
16023: lisäksi 3,3 miljoonaa markkaa metrojärjestel- Taajamien sisäisessä joukkoliikenteessä tulisi
16024: män suunnitteluun. linja-autojen dieselmoottorit ilmeisesti korvata
16025: Henkilöautojen jatkuva kasvu aiheuttaa kui- muita polttoaineita käyttävillä moottoreilla.
16026: tenkin tuntuvia haittoja: päästöt tuhoavat luon- Tämä edellyttäisi ilmeisesti myös kokeilutoi-
16027: toa ja haittaavat ihmisten terveyttä, samalla, mintaa. Kalliimpien vaihtoehtojen käyttö edel-
16028: kun ne vähentävät joukkoliikenteen asiakas- lyttäisi samalla valtion tukea ja verotuksen uu-
16029: määriä ja johtavat joukkoliikenteen palvelujen delleen järjestämistä. Ehdotamme 20 miljoonan
16030: heikentymiseen. Liikennemäärien kasvuun hal- markan määrärahaa.
16031: litus vastaa uusilla teillä, jotka turmelevat mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16032: semaa ja luontoa. Samalla ne houkuttelevat yhä nioittaen,
16033: useampia henkilöauton käyttöön.
16034: Saasteita voidaan toki vähentää nopeusrajoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16035: tuksin, veroin ja katalyyttipuhdistimin, mutta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16036: entistä tärkeämpää on tukea joukkoliikennettä, 31.58.30 lisäyksenä 130000000 mark-
16037: jotta se säilyisi toimivana vaihtoehtona. Tämä kaa joukkoliikenteen kehittämiseen ja
16038: edellyttää ehdotettua suurempaa tukea. Ehdo- säilyttämiseen, mistä
16039: tamme 100 miljoonan markan lisäystä. - JO 000 000 markkaa tutkimus- ja
16040: Linja-autot toimivat lähes yksinomaan die- kehittelytyöhön dieselmoottoreiden
16041: selmoottoreilla, joita mm. polttoaineverotus on päästöjen vähentämiseksi ja
16042: suosinut. Dieselmoottorilie ei toistaiseksi ole - 20 000 000 markkaa taajamien si-
16043: kehitetty sopivaa puhdistinta, joka lisäksi estäi- säisessä liikenteessä käytettyjen diesel-
16044: si syöpää aiheuttavat nokipäästöt. Tarvitaan käyttöisten linja-autojen korvaamista
16045: panostusta tutkimus- ja kokeilutoimintaan. Tu- ympäristöystävällisemmillä vaihtoeh-
16046: loksista olisi hyötyä myös tavaraliikenteen hait- doilla.
16047:
16048: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16049:
16050: Esko Helle Claes Andersson Pekka Leppänen
16051: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Asko Apukka
16052: 1989 vp. 1539
16053:
16054: Raha-asia-aloite n:o 1455
16055:
16056:
16057:
16058:
16059: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta terveysliikuntakeskuksen
16060: rakentamiseen Tuuloksen Jänisjärvelle
16061:
16062:
16063: Eduskunnalle
16064:
16065: Jänisjärvelle rakennetaan koko perheen va- pienimuatoisena jo syksyn ja talven aikana kah-
16066: paa-ajan ja terveysliikunnan keskusta. Alueelle vilan kabinettitiloissa.
16067: on rakennettu 24 lomamökkiä, kahvila sekä las- Koulutus tapahtuu pääosin tuntiopettajien
16068: kettelurinne hisseineen. Rahoitukseen ei ole johdolla. Näitä pitää olla ainakin lääketieteen,
16069: toistaiseksi käytetty valtion tukea. ravitsemusopin, fysiatrian, sairaanhoidon sekä
16070: Jänisjärven alueella voi harrastaa liikuntaa terveydenhoidon aloilta. Lääkintävoimistelija
16071: ympäri vuoden. Alueella tullaan toteuttamaan voi toimia koulutuksesta vastaavana.
16072: kymmeniä erilaisia terveysliikuntaan liittyviä Terveysliikuntakeskus muodostuu 630 m 2 :n
16073: tapahtumia vuosittain. Jänisjärveä kehitetään yleisestä osasta, 70 m 2 :n erityistiloista, 160 m 2 :n
16074: koko ajan. yhteistiloista sekä 360 m 2 :n majoitustiloista.
16075: Keskeisimpänä hankkeena on terveysliikun- Yhteensä tiloja on 1 170 m 2 • Kokonaiskustan-
16076: takonsulttien koulutuksen järjestäminen. Kou- nukset ovat noin 9 milj. markkaa, mistä ensi
16077: lutus kestää muutaman viikon ja sitä seuraa vuoden osuus on 3 milj. markkaa. Rahoitus on
16078: täydennys- ja jatkokoulutus. Koulutettavat ajateltu toteutettavaksi omarahoituksella, lai-
16079: ovat pääosin yrityksien työntekijöitä, jotka vas- nalla ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuk-
16080: taavat yrityksissä tapahtuvasta tauko- ja vapaa- sella.
16081: ajan liikunnasta. Näin voidaan vaikuttaa ennal- Selkäklinikan kanssa on sovittu, että se vuok-
16082: ta ehkäisevästi ihmisten työpaikkasairauksiin, raa keskuksesta tilaa omaa toimintaansa var-
16083: ennen kaikkea kulumavikojen ja rasitusvam- ten. Näin keskus saa säännöllistä ulkopuolista
16084: mojen syntymisiin. Koulutus on avointa myös tuloa. Terveysliikuntakeskuksen tiloissa voi-
16085: muille halukkaille. daan järjestää runsaasti myös muuta ohjelmaa
16086: Mikäli halutaan, että taukovoimistelu suori- ja tilaisuuksia.
16087: tetaan säännöllisesti ja kunnolla, on neuvoja Hankkeen toteutusaikataulu on 1990-93.
16088: koulutettava kyseiseen työympäristöön. Monil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16089: lakaan yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata tavasti,
16090: lääkintävoimistelijoita tai kuntohoitajia.
16091: Terveysliikuntakonsulttien kouluttaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16092: soveltuu varsin hyvin juuri Jänisjärvelle esim. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16093: ympäristönsä ja sijaintinsa vuoksi. markkaa Jänisjärven terveysliikuntakes-
16094: Koulutusohjelman laadinta on meneillään, ja kuksen rakentamiseen.
16095: opetusta pyritään antamaan kokeilumielessä
16096:
16097: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16098:
16099: Esko Helle Lea Savolainen Jorma Rautanen
16100: Hannu Tenhiälä Arto Lapiolahti Ritva Vastamäki
16101: Ilkka Joenpalo Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
16102: Jouko Skinnari Matti Luttinen Arvo Kemppainen
16103: 1540 1989 vp.
16104:
16105: Raha-asia-aloite n:o 1456
16106:
16107:
16108:
16109:
16110: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomessa
16111: pidettävän Euroopan Naisten Liiton valtuuston kokousjärjes-
16112: telyihin
16113:
16114: Eduskunnalle
16115:
16116: Euroopan Naisten Liitto (European Union of ka kokoukseen osallistuu naisia lähes kaikista
16117: Women) on Euroopan Demokraattisen Unionin Länsi-Euroopan maista.
16118: EDU :n (European Democratic Union) sisarjär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16119: jestö. Euroopan Naisten Liitto on Euroopan nioittaen,
16120: konservatiivisten ja keskustaoikeistolaisten
16121: puolueiden naisjärjestöjen yhteistyöjärjestö. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16122: Euroopan Naisten Liiton Suomen osasto jär- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16123: jestään ensi vuoden kesäkuussa Euroopan Nais- 29.98.50 150000 markkaa Euroopan
16124: ten Liiton valtuuston sekä sen komissioiden ko- Naisten Liiton Suomessa pidettävän val-
16125: koukset. Mittavat kokousjärjestelyt rasittavat tuuston kokouksen simultaanitulkkaus-
16126: Suomen osaston taloutta merkittävästi. Suurin ja toimistokuluihin.
16127: kuluerä tulee olemaan simultaanitulkkaus, kas-
16128:
16129: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16130:
16131: Elsi Hetemäki-Olander Ritva Laurila Riitta Jouppila
16132: 1989 vp. 1541
16133:
16134: Raha-asia-aloite n:o 1457
16135:
16136:
16137:
16138:
16139: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Nor-
16140: den ry:n toiminnan tukemiseen
16141:
16142:
16143: Eduskunnalle
16144:
16145: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- Opettaja- ja oppilasvaihdon määrärahaan
16146: tyksessä (29.98.50) ehdotetaan Pohjola-Norden emme esitä korotuksia, koska ehdotettu summa
16147: ry:lle 3 035 000 markkaa, jonka lisäksi Pohjata- on edellisvuotista suurempi. Sen sijaan tulo- ja
16148: Nordenin piireille ehdotetaan 700 000 markkaa. menoarvioehdotus merkitsee Pohjata-Nordenin
16149: Vuodeksi 1989 Pohjola-Nordenille myönnettiin varsinaisen valtionavustuksen merkittävää las-
16150: yhteensä 3 100 000 markkaa, jonka lisäksi pii- kua vuoden 1989 tilanteeseen verrattuna, minkä
16151: rien avustus oli 660 000 markkaa. vuoksi toivomme asian korjaamista. Pohjata-
16152: Nordenin piirien avustukset ovat olleet 40 000-
16153: Myönnetty Ehdotettu 110 000 markkaa. Tavoitteena on korottaa vä-
16154: vuodeksi 1989 vuodeksi 1990 hitellen pienimpiä avustuksia niin, että ajan
16155: Vars. 2100 000 1935 000 myötä kaikki piirit yltäisivät samalle- 100 000
16156: valtionavustus markan - tasolle.
16157: Opettaja- ja 1000000 1100000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16158: oppilasvaihto nioittavasti,
16159: Piirien avustukset 660000 700000
16160: Yhteensä 3 760000 3 735 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16161: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16162: Varsinainen valtionavustus ja opettaja- ja op- 29.98.50 lisäyksenä 400 000 markkaa,
16163: pilasvaihdon määräraha yhteensä on siis vuon- josta 300 000 markkaa Pohjola-Norde-
16164: na 1989 ollut 3 100 000 markkaa, kun taas vuo- nin varsinaiseen toimintaan ja JOO 000
16165: deksi 1990 on ehdotettu yhteensä 3 035 000 markkaa piirien toimintaan.
16166: markkaa.
16167:
16168: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16169:
16170: Elsi Hetemäki-Olander Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen
16171: Marjatta Väänänen Erkki Pulliainen Heikki Riihijärvi
16172: Gustav Björkstrand Tellervo Renko
16173: 1542 1989 vp.
16174:
16175: Raha-asia-aloite n:o 1458
16176:
16177:
16178:
16179:
16180: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ammattiin
16181: Opiskelevien Keskusliitto - SAKKI ry:n nuorten työpaikka-
16182: ja jatkokoulutusmessujen tukemiseen
16183:
16184: Eduskunnalle
16185:
16186: Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto Messujen yhteyteen järjestetään korkeata-
16187: - SAKKI ry. järjestää nuorten työpaikka- ja soinen ammatillista koulutusta käsittelevä se-
16188: jatkokoulutusmessut Wanhassa Satamassa 18 minaari, jonka suunnittelusta vastaavat alan
16189: -20.1.1990. Messujen ajankohta on sovitettu asiantuntijat ja opiskelijajärjestöt. Seminaari
16190: niin, että se palvelee tuolloin käynnissä olevaa on tarkoitettu lähinnä oppilasryhmiä vetäville
16191: yhteisvalintaa ja yritysten kesätyövoiman han- opettajille ja opinto-ohjaajille sekä työelämän
16192: kintaa. Messuille odotetaan 10 000-20 000 kä- edustajille.
16193: vijää ja 80-120 näytteilleasettajaa. Messut tar- Messujen järjestelytoimikunta on laajapohjai-
16194: joavat nykyaikaisen tavan esitellä nuorille erilai- nen. Järjestelytoimikunta koostuu koulu- ja työ-
16195: sia koulutus- ja työpaikkavaihtoehtoja. Työn- voimaviranomaisten, työmarkkinajärjestöjen,
16196: antajille messut voivat olla eräs vaihtoehto lä- opettajien ja opinto-ohjaajien sekä SAKKin
16197: hestyä tulevia työntekijöitä. SAKKille ja yleen- edustajista.
16198: sä opiskelijajärjestöille messut merkitsevät uut- Messujen taloudellinen vastuu on SAKKilla.
16199: ta aluevaltausta. Messujen talousarvio on nooin 1 400 000 mark-
16200: Messujen sisällöllisenä tavoitteena on: kaa, josta SAKKI ry. pyrkii omatoimisesti
16201: - ammatillisen koulutuksen arvostuksen li- hankkimaan lähes miljoona markkaa.
16202: sääminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16203: - koulutusalojen esittely nuorten ammatin- nioittaen,
16204: valinnan tukemiseksi
16205: - nuorten työelämän tuntemuksen lisäämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16206: nen ja työpaikkavaihtoehtojen esittely. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16207: Messujen kohderyhmänä ovat: 29.91.51 400000 markkaa Suomen
16208: yläasteen 9-10-luokkalaiset Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto-
16209: ammattioppilaitosten päättävät luokat SAKKI ry:n järjestämien nuorten
16210: lukiolaiset työpaikka- ja jatkokoulutusmessujen
16211: nuorten vanhemmat {lähinnä lauantai tukemiseen.
16212: 20.1).
16213:
16214: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16215:
16216: Pertti Hietala Risto Ahonen Aimo Ajo
16217: Jouni Backman Mikko Elo Jukka Gustafsson
16218: Iiris Hacklin Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen
16219: Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo Riitta Järvisalo-Kanerva
16220: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Sakari Knuuttila
16221: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti Reijo Lindroos
16222: Matti Luttinen Lauri Metsämäki Riitta Myller
16223: Sinikka Mönkäre Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna
16224: Tuula Paavilainen Kari Rajamäki Jussi Ranta
16225: Heikki Rinne Matti Saarinen Lea Savolainen
16226: Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist Raimo Vuoristo
16227: 1989 vp. 1543
16228:
16229: Raha-asia-aloite n:o 1459
16230:
16231:
16232:
16233:
16234: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta lehdistötuen määrän
16235: lisäämiseen
16236:
16237:
16238: Eduskunnalle
16239:
16240: Monipuolinen lehdistö on maamme tärkeä loksena. Maamme lehdistön laajan kirjon säily-
16241: kansallinen voimavara. Viime vuosina on leh- mistä auttaisi olennaisesti, mikäli tuosta sääs-
16242: distön omistus keskittynyt ja ketjuuntunut. Ke- töstä osa käytettäisiin valtion vuoden 1990 tulo-
16243: hitys jatkuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. ja menoarvion momentissa 31.55.42 tarkoitet-
16244: Kehityksen tuloksena ovat ns. kakkoslehti- tuihin kohtiin.
16245: asemassa olevien lehtien toimintaedellytykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16246: heikentyneet olennaisesti. Niiden ilmestymisen nioittaen,
16247: kannalta olennaisen tärkeä valtion valikoiva
16248: lehdistötuki on reaaliarvoltaan laskenut jo usei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16249: den vuosien ajan. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16250: Samanaikaisesti on valtion lehdille maksa- 31.55.41 lisäyksenä 3 750 000 markkaa
16251: man ns. yleisen kuljetustuen puolella saavutettu käytettäväksi lehdistötuen määrän lisää-
16252: 19 miljoonan markan vuotuinen kustannussääs- miseen.
16253: tö alan painatus- ja jakelurationalisointien tu-
16254:
16255: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16256:
16257: Pertti Hietala Tapani Mörttinen
16258: 1544 1989 vp.
16259:
16260: Raha-asia-aloite n:o 1460
16261:
16262:
16263:
16264:
16265: Hietala: Määrärahan osoittamisesta Lomakoti Lomapirtin tilojen
16266: kunnostukseen
16267:
16268:
16269: Eduskunnalle
16270:
16271: Lomakoti Lomapirtissä on 25 majoituspaik- Sosiaalinen lomatoiminta muodostaa n.
16272: kaa sekä yhteisiä ruokailu- ym. tiloja noin 40 50-60 Olo lomakodin käytöstä. Lisäksi lomako-
16273: henkilölle. Majoitustilat ovat 2-6 hengen huo- tia voidaan tarjota kohtuuhintaisena lomakoh-
16274: neita vailla mukavuuksia. Lomakodissa on hen- teena tavallisen matkailun ja lomailun tarpeisiin
16275: kilökuntaa lomakodin aukioloaikana, kesä- ja perhejuhlien järjestämiseen sekä palvele-
16276: elokuussa 5 työntekijää. Lomakodin asukkaina maan kokous- ja kurssikäyttöä.
16277: on sosiaalisella lomalla keskimäärin 200 henki- Lomakoti Lomapirtin Kannatusyhdistys ei
16278: löä toimikautena. Lomakodin majoitustilojen saa investointien rahoittamiseen julkisia avus-
16279: rakenne ja puutteellisuus eivät mahdollista toi- tuksia Raha-automaattiyhdistykseltä. Raha-
16280: minnan monipuolistamista tiedossa olevien tar- automaattiavustusta on myönnetty ainoastaan
16281: peiden mukaisesti. Lomalaiset ovat enimmäk- 200 000 markkaa peruskorjauksiin, joita joudu-
16282: seen vanhusikäisiä henkilöitä, joilla ei ole erityi- taan suorittamaan alueen vanhassa rakennus-
16283: siä liikkumis- ym. ongelmia. kannassa.
16284: Lomakoti Lomapirtin toimintaa ollaan laa- Lomakoti Lomapirtin majoitus-, ruokailu- ja
16285: jentamassa sosiaalisen lomatoiminnan tarpei- saunatilojen uudisrakennus- ja saneeraustyöt
16286: siin siten, että toimintaa kohdeunetaan vanhus- ajoittuvat vuosille 1989 ja 1990. Uudisraken-
16287: ten lisäksi lapsiperheisiin ja moniin erityisryh- nuksen ensi vaiheessa rakennetaan 3 majoitus-
16288: miin. Sellaisia ovat mm. vammaisten lasten per- rakennusta ja huoltorakennus. Toisen vaiheen
16289: heet, kotona sairasta omaista hoitavat henkilöt aikana saneerataan ruokalarakennus ja sauna.
16290: ja psykiatrisessa avohoidossa olevat ihmiset. Uudisrakentamisen ja saneeraustöiden koko-
16291: Toiminnan monipuolistaminen edellyttää ensi naiskustannusarvio on 4 milj. markkaa. Loma-
16292: vaiheessa majoitustilojen rakentamista. Jatkos- pirtin Kannatusyhdistys ry:llä ei ole mahdolli-
16293: sa joudutaan arvioimaan myös yhteisten tilojen suutta hankkia koko tätä summaa pankkilai-
16294: saneeraus- tai uudisrakentamisen tarve. Vuo- nana.
16295: sien 1989-90 aikana rakennetaan lisämajoitus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16296: tilaa siten, että lomakoti pystyy tarjoamaan taen,
16297: ajanmukaiset viihtyisät tilat 40 henkilölle. Uu-
16298: disrakentamisessa on kysymys sekä pienestä ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16299: pasiteetin lisäämisestä että ennen kaikkea tason 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
16300: nostamisesta. Tavoitteena on pidentää lomako- markkaa Lomakoti Lomapirtin majoi-
16301: din käyttöaikaa kesäkaudesta ympärivuotiseen tus-, ruokailu- ja saunatilojen uudis-
16302: toimintaan ja tarjota 7-8 henkilölle ympäri- rakennus- ja saneeraustöihin.
16303: vuotinen työpaikka.
16304:
16305: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16306:
16307: Pertti Hietala
16308: 1989 vp. 1545
16309:
16310: Raha-asia-aloite n:o 1461
16311:
16312:
16313:
16314:
16315: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opistolle kan-
16316: sainvälisyysprojektin toteuttamiseen
16317:
16318:
16319: Eduskunnalle
16320:
16321: Paasikivi-Opistolla on nyt kolmatta vuotta Opiston suunnitelmissa on myös ottaa osaa
16322: yhteiskunnallisella linjalla opintosuuntana kan- kansainväliseen satelliittien välillä lähetettävään
16323: sainvälisyys ja kielet. Linjalla keskitytään kan- opetukseen.
16324: sainvälisen politiikan eri lohkoihin sekä kieli- Opisto tulee olemaan kiinteässä yhteistyössä
16325: opintojen kautta eri maiden kulttuureihin ja Turussa toimintansa aloittaneen Eurooppainsti-
16326: kieliin. Koko toimintansa ajan opisto on pai- tuutin kanssa, jonka kanssa on neuvoteltu yh-
16327: nottanut opetuksessaan kansainvälisten asioi- teistyön eri muodoista.
16328: den merkittystä. Opistolla on myös varsin laaja Projektin toteuttamista varten opisto tarvit-
16329: kurssitoiminta eri aloilta. see 200 000 markan projektimäärärahan vuo-
16330: Yhdentyvä Eurooppa ja lisääntyvä kansain- delle 1990. Varat käytetään osapäivätoimisen
16331: välistyminen tuovat lisähaastetta myös aikuis- projektisihteerin palkkaamiseen, koulutustilai-
16332: koulutukseen. Opiston tavoitteena onkin aloit- suuksien ja seminaarien järjestämiseen sekä op-
16333: taa syksyllä 1990 kansainvälisyysprojekti, joka pimateriaalin hankkimiseen.
16334: tähtää tämän alueen koulutuskysynnän tyydyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16335: tämiseen. nioittaen,
16336: Tavoitteena on järjestää kansainvälistymises-
16337: tä luentosarjoja ja kursseja sekä koota alan kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16338: jallisuutta opiskelun lähdemateriaaliksi. Osa 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16339: kursseista suunnataan järjestölliseen koulutuk- 29.57.50 200 000 markkaa Paasikivi-
16340: seen, osa tulee olemaan avointa, lähinnä yrityk- Opistolle kansainvälisyysprojektiin.
16341: siä palvelevaa kurssitoimintaa ja osa tulee ole-
16342: maan kielikoulutusta.
16343:
16344: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16345:
16346: Liisa Hilpelä Kirsti Ala-Harja Pirjo Rusanen
16347: 1546 1989 vp.
16348:
16349: Raha-asia-aloite n:o 1462
16350:
16351:
16352:
16353:
16354: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opistolle vies-
16355: tintäkoulutusprojektin toteuttamiseen
16356:
16357:
16358: Eduskunnalle
16359:
16360: Paasikivi-Opisto on valtionapulain alainen olevat opiskelijat, joille kaikille annetaan perus-
16361: kansanopisto, joka aloitti toimintansa vuonna valmiudet. Lisäksi tiedotustoiminnan linjan
16362: 1980. Sen opetusohjelmassa on ollut 2-vuotinen opiskelijoille annetaan syventävää tietoa ja
16363: tiedotustoiminnan linja vuodesta 1981 lähtien. edelleen videovuosikurssille mahdollisimman
16364: Vuonna 1987linja muutettiin 3-vuotiseksi. Kol- ajanmukaista tietoa ja harjoitusta ohjelmatuo-
16365: mas vuosikurssi toimii nk. videovuosikurssina, tannosta.
16366: jolla keskitytään yksinomaan videoviestinnän b) Opiston lyhytkursseilla annetaan viestin-
16367: koulutukseen. Linjan opetukseen on kuulunut täkasvatuksen opetusta eri kohderyhmille; ky-
16368: toiminnan alusta lähtien myös radio-ohjelma- seeseen tulevat henkilöt, joiden viestintävalmiu-
16369: tuotannon opetus. det ovat vanhentuneet. Kyseeseen tulee normaa-
16370: Vaikka opiston nykyinen laitteisto täyttää tie- li aikuiskasvatustyö, jonka osana tulee olemaan
16371: tyssä määrin koulutuskäytännön vaatimukset, myös järjestöllinen viestintä.
16372: on se jo jäänyt jälkeen eri tuotantotaloissa ole- c) Satelliittien välityksellä tapahtuvaan ope-
16373: vista laitteistoista etenkin tuotantostandardin ja tukseen voisivat osallistua laajemmatkin oppi-
16374: aikakoodauksen suhteen sekä grafiikkaominai- lasryhmät, ja tässä toiminnassa opisto voi olla
16375: suuksiltaan, mitä nykyisessä laitekokoonpanos- yhteistyössä Turun yliopiston avoimen korkea-
16376: sa ei ole ollenkaan. koulun kanssa.
16377: Yhteiskunnan muuttumisen myötä on tullut Opisto voi olla mukana järjestämässä viestin-
16378: yhä tarpeellisemmaksi hallita laajoja viestintä- täkasvattajien viestintäkoulutusta järjestämällä
16379: kokonaisuuksia. Ihmiset ovat joutuneet elä- alan kursseja, joilloin tulee ottaa huomioon
16380: mään yhä kokonaisvaltaisemmassa viestintäym- myös alan oppimateriaalin työstäminen.
16381: päristössä ja heidän tarpeensa hallita viestintä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16382: kanavia ja -verkkoja sekä itse viestintäkasvatus- nioittaen,
16383: ta ovat kasvaneet.
16384: Viestintäkasvatuksen kehittäminen Suomessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16385: koskee tänä päivänä lähes jokaista kansalaista. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16386: Tässä projektissa keskitytään kolmeen kohde- 29.57.50 1 050 000 markkaa Paasikivi-
16387: ryhmään: Opistolle viestintäkasvatusprojektiin.
16388: a) Opiston perusoppijakson opintolinjoilla
16389:
16390: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16391:
16392: Liisa Hilpelä Kirsti Ala-Harja Pirjo Rusanen
16393: 1989 vp. 1547
16394:
16395: Raha-asia-aloite n:o 1463
16396:
16397:
16398:
16399:
16400: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ala-Lemun kurssikes-
16401: kuksen rakennusten peruskorjaukseen ja harrastus- ja liikun-
16402: tatilojen rakentamiseen
16403:
16404: Eduskunnalle
16405:
16406: Ala-Lemun kurssikeskus toimii Kaarinan tilan kaksikerroksista päärakennusta ja piha-
16407: kunnassa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti rakennuksia käytettäväksi eri yhdistysten ja yh-
16408: arvokkaissa rakennuksissa. Tilan päärakennuk- teisöjen koulutus- ja kurssikeskuksena. Pyr-
16409: sen lisäksi alueella on kahdeksan piharaken- kimyksenä on kehittää Ala-Lemusta monipuo-
16410: nusta. lisesti toimiva kokonaisuus Turun alueen nuo-
16411: Vuonna 1767 valmistunut päärakennus on ra- riso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen käyt-
16412: kennettu piispa Carl Fredrik Mennanderin toi- töön.
16413: mesta. Sen on suunnitellut Turun silloinen kau- Alue on sijainniltaan ja ympäristöitään erin-
16414: punginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. omaisen sopiva tarkoitukseen. Tilan rakennus-
16415: Ulkorakennukset ovat pääosin peräisin ten kunnostaminen, harrastus- ja liikuntatilojen
16416: 1800-luvulta, osittain rakennetut myöhemmin. rakentaminen ja ympäristötyöt vaativat vielä
16417: Päärakennusta ympäröivä 11,5 hehtaaria laaja kuitenkin runsaasti aikaa ja varoja.
16418: puutarha on alun perin Turun akatemian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16419: uudenaikaisen taloustieteen professori Pehr nioittaen,
16420: Kalmin suunnittelema. Myöhemmin 1900-lu-
16421: vulla tilan puutarha on ollut Suomen suurin he- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16422: delmäpuutarha ja opetusministeriön retkeilyti- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16423: la. markkaa Ala-Lemun kurssikeskuksen
16424: Varsinais-Suomen Kansallissäätiö on vuok- historiallisesti arvokkaiden rakennusten
16425: rannut tilan Turun kaupungilta 22.2.1982 kol- peruskorjaus- ja entistämistyöhön sekä
16426: meksikymmeneksi vuodeksi. Säätiö on vuodes- kurssikeskuksen harrastus- ja liikunta-
16427: ta 1982 lähtien peruskorjannut ja entistänyt tilojen rakentamiseen.
16428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16429:
16430: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Sirpa Pietikäinen
16431: 1548 1989 vp.
16432:
16433: Raha-asia-aloite n:o 1464
16434:
16435:
16436:
16437:
16438: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Lihastautiliitto ry:n toimin-
16439: nan tukemiseen
16440:
16441:
16442: Eduskunnalle
16443:
16444: Lihastautiliitto ry:n toiminta kohdistuu mo- lulain puitteissa sekä kartoittanut ja koonnut
16445: nipuolisesti lihastautia sairastavien henkilöiden lain myötä saadut alueelliset kokemukset. Eri-
16446: ja heidän omaistensa auttamiseen. Liitto järjes- tyisesti on seurattu saattaja- ja avustajatoimin-
16447: tää kursseja lihastautia sairastaville aikuisille ja nan toteutumista.
16448: lapsille sekä perhevalmennusta heidän perheen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16449: jäsenilleen. Liitto julkaisee myös Porras-nimis- taen,
16450: tä jäsenlehteä, joka ilmestyy kuusi kertaa vuo-
16451: dessa. Edelleen liiton toimesta valmistui vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16452: 1987 aikana ALS-opas. 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
16453: Kuluvan vuoden aikana Lihastautiliitto on kaa Lihastautiliitto ry:n toiminnan tuke-
16454: aktivoinut jäsenyhdistyksiään vammaispalve- miseen.
16455:
16456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16457:
16458: Liisa Hilpelä
16459: 1989 vp. 1549
16460:
16461: Raha-asia-aloite n:o 1465
16462:
16463:
16464:
16465:
16466: Hokkanen: Määrärahan osoittamisesta Kuoreveden Hallinportti-
16467: ilmailumuseon kokoelmien kartuttamiseen
16468:
16469:
16470: Eduskunnalle
16471:
16472: Suomessa toimii kolme ilmailumuseota, jot- mät kokoelmahankinnat saataisiin loppuun
16473: ka sijaitsevat Vantaalla, Jyväskylässä ja Kuore- suoritetuiksi, olisi toimintaan voitava osoittaa
16474: vedellä. 50 000 markan määräraha ulkosalla vielä ole-
16475: Kuoreveden hallissa toimiva Hallinportti-il- vien esineiden saamiseksi museoon ja sisätilojen
16476: mailumuseo on pystytetty paikkakunnalle, jos- laajennuksen turvaamiseksi tätä varten.
16477: sa yli 50 vuotta vuodesta 1939 alkaen on sijain- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16478: nut Suomen ainoa lentokonetehdas. Hallinport- taen,
16479: ti-ilmailumuseo sijaitsee kahdessa rakennukses-
16480: sa, ja siihen kuuluu 30 entistettyä lentokonetta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16481: erilaisia varusteita ja lentokoneen osia sekä kir- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16482: jasto. Ilmailumuseo on talkoovoimin pystytetty 31.99.40 50000 markkaa Kuoreveden
16483: ja sen aikaansaamiseen on käytetty suunnaton Hallinportti-ilmailumuseon kokoelmien
16484: määrä aikaa. Jotta Hallinportin välttämättö- kartuttamiseen.
16485: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16486:
16487: Matti Hokkanen
16488: 1550 1989 vp.
16489:
16490: Raha-asia-aloite n:o 1466
16491:
16492:
16493:
16494:
16495: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Raision virasto-
16496: talon rakentamiseen
16497:
16498:
16499: Eduskunnalle
16500:
16501: Valtion työyksiköt toimivat Raisiossa hajau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16502: tettuina ja vuokratiloissa. Raision virastotalo nioittaen,
16503: on ollut vuoden 1988 budjetissa rahoitettuna
16504: suunnittelukohteena, mutta kuluvan vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16505: budjetissa se on saanut vain 1 mmk. Virastota- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16506: loa tarvitaan lisäksi kipeästi Uudessakaupungis- 28.64.76 10500000 markkaa valtion
16507: sa ja Salossa. Raision virastotalon rakentamiseen.
16508: Jotta rakentamisen jatkuvuus Varsinais-Suo-
16509: messa taattaisiin, tulisi Raision virastotalolle
16510: osoittaa rakentamiseen 10,5 milj. mk.
16511:
16512: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16513:
16514: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
16515: Heli Astala Ensio Laine Liisa Hilpelä
16516: 1989 vp. 1551
16517:
16518: Raha-asia-aloite n:o 1467
16519:
16520:
16521:
16522:
16523: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistyslii-
16524: ton viestintäkasvatusprojektiin
16525:
16526:
16527: Eduskunnalle
16528:
16529: Jälkiteollisessa informaatioyhteiskunnassa viestintäkasvatusprojektin, jonka pääpaino on
16530: tarvitaan monenlaisia viestintätaitoja. Kasvu viestintäkasvatuksen psykotekniikoissa. Pro-
16531: inhimilliseen viestintään, sanomien lähettämi- jektiin liittyy materiaalin valmistusta, koulutus-
16532: seen, käsittelyyn ja vastaanottamiseen sekä tilaisuuksia ja tutkimusta psykotekniikasta ar-
16533: viestinnän välineiden käyttöön ja uusien viestin- kipäivän viestinnässä.
16534: tävälineiden sekä viestinnän muotojen keksimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16535: seen ja luomiseen tulevaisuudessa on kansalai- nioittaen,
16536: sillemme perusvälttämättömyyksiä.
16537: Viestintäkasvatus ei ole huippuspesialistien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16538: erikoistumiskoulutusta, vaan kansansivistystä, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16539: jonka avulla laajoille kansalaispiireille turva- 29.57.54 300 000 markkaa Kansallisen
16540: taan viestinnässä tarvittavat perustaidot, -tiedot Sivistysliiton viestintäkasvatusprojektin
16541: ja -valmiudet. tukemiseen.
16542: Kansallinen Sivistysliitto ry. on aloittanut
16543:
16544: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16545:
16546: Tapio Holvitie Keijo Jääskeläinen Liisa Hilpelä
16547: Riitta Saastamoinen Ritva Vastamäki Riitta U osukaineo
16548: 1552 1989 vp.
16549:
16550: Raha-asia-aloite n:o 1468
16551:
16552:
16553:
16554:
16555: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden opis-
16556: toasteen koulutuksen aloittamiseen Tuorlassa
16557:
16558:
16559: Eduskunnalle
16560:
16561: Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16562: sessa tulee aloittaa maatilatalouden opistoas- nioittaen,
16563: teen koulutus. Turun ja Porin läänissä ei ole en-
16564: nestään lainkaan työelämän vaatimaa kouluas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16565: tetta korkeampaa suomenkielistä koulutusta. 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
16566: Kouluasteella on vuosittain 474 aloituspaik- kaa maatilatalouden opistoasteen kou-
16567: kaa, joista osa tulee siirtää opistoasteelle. Pe- lutuksen aloittamiseen Tuorlassa.
16568: rustamisvuonna lisäkustannuksiksi on arvioitu
16569: 30000 mk.
16570:
16571: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16572:
16573: Tapio Holvitie Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16574: Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos
16575: Risto Ahonen Ensio Laine Liisa Hilpelä
16576: 1989 vp. 1553
16577:
16578: Raha-asia-aloite n:o 1469
16579:
16580:
16581:
16582:
16583: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin toiminnan
16584: tukemiseen
16585:
16586:
16587: Eduskunnalle
16588:
16589: Turkulainen Aurinkobaletti on ainoa Helsin- kouluissa ja päiväkodeissa. Aurinkobaletin tai-
16590: gin seudun ulkopuolella toimiva ammattitanssi- teellinen työ on huomattu myös ulkomailla.
16591: teatteri maassamme. Se on perustamisestaan Koska Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry:n
16592: vuodesta 1981 lähtien vastannut merkittävällä saama valtionavustus ei nykyisellään luo riittä-
16593: tavalla länsisuomalaisen tanssitaiteen esitystoi- vän vakaata perustaa Aurinkobaletin toimin-
16594: minnasta, oman alueensa ammattitanssijoiden noille, ehdotan,
16595: koulutuksesta ja työllistämisestä (ryhmässä on
16596: tänään 14 vakituista työntekijää, näistä 10 tans- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16597: sijaa). 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16598: Aurinkobaletin toimialueena on koko maa, 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
16599: ja sen vuosittaiset esitykset (noin 130) tavoitta- Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen.
16600: vat keskimäärin 40 000 katsojaa teattereissa,
16601:
16602: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16603:
16604: Tapio Holvitie
16605: 1554 1989 vp.
16606:
16607: Raha-asia-aloite n:o 1470
16608:
16609:
16610:
16611:
16612: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Vanhan Suur-
16613: torin saneeraukseen
16614:
16615:
16616: Eduskunnalle
16617:
16618: Turun Vanhan Suurtorin saneeraushanke on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16619: Pohjoismaiden merkittävimpiä vanhan raken- nioittaen,
16620: nuskannan kunnostamisprojekteja ja toimin-
16621: nallisuuden korostamisenaan suurta kansainvä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16622: listä mielenkiintoa saavuttanut kohde. Hanke ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16623: kuitenkaan etene riittävän nopeasti. Valtion tu- 29.90.74 3 000000 markkaa Turun
16624: lee osallistua rakennusten kunnostamiseen Vanhan Suurtorin saneeraushankkeen
16625: osoittamalla varoja tarkoitukseen joko veik- toteuttamiseen.
16626: kausvoittovaroista tai momentilta 29.90.74.
16627:
16628: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16629:
16630: Tapio Holvitie Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen
16631: Jukka Roos Risto Ahonen Ensio Laine
16632: 1989 vp. 1555
16633:
16634: Raha-asia-aloite n:o 1471
16635:
16636:
16637:
16638:
16639: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun veden-
16640: hankintasuunnitelman toteuttamiseen
16641:
16642:
16643: Eduskunnalle
16644:
16645: Turun Seudun Vesi Oy, neljännesmiljoonaa tään sama osuus kuin millä valtio avustaa Ky-
16646: asukasta edustava vedenhankinta- ja jakeluyh- menlaaksossa.
16647: tiö, on saanut lainvoimaisen päätöksen veden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16648: hankintahankkeelleen Pyhäjärvestä. Valtio on nioittaen,
16649: samalla sitoutunut osaltaan vastaamaan kor-
16650: vaus/tulvavesijärjestelyistä välillä Eurajoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16651: Luusua-Kokemäenjoki, ensi vaiheessa suun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16652: nittelukustannuksista. Tulo- ja menoarvioon 30.40.31 JO 000 000 markkaa Turun
16653: tulisi varata hankkeen toteuttamiseksi määrä- seudun vedenhankintasuunnitelman to-
16654: raha suunnittelun jatkamiseen ja korvausjär- teuttamiseen.
16655: jestelyjen aloittamiseen, 10 mmk tai vähin-
16656:
16657: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16658:
16659: Tapio Holvitie Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen
16660: Jukka Roos Ensio Laine Liisa Hilpelä
16661: 1556 1989 vp.
16662:
16663: Raha-asia-aloite n:o 1472
16664:
16665:
16666:
16667:
16668: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun lentoaseman ke-
16669: hittämiseen
16670:
16671:
16672: Eduskunnalle
16673:
16674: Turun lentoasemaa on kehitetty Helsinki- - uuden rahtiaseman edellyttämät liikenne-
16675: Vantaan varakenttänä. Kiitotien pituus, rul- alueet 3,5 milj. mk
16676: lausteitten keskeneräisyys, tavaraterminaalin kiitotien jatke v. 1990 8,5 milj. mk
16677: kunto ja laajuus sekä puutteet lennonvarmistus- asematason laajennus 1,5 milj. mk
16678: laitteissa estävät kentän täysipainoisen käytön rullausteiden (500 m) päällystys 0,9 milj.
16679: ao. tarkoitukseen. Tulo- ja menoarviossa tulisi- mk
16680: kin varata toimenpiteiden aloittamiseen lento- - yleisilmailualueen laajentaminen 0,5 milj.
16681: aseman rahoitussuunnitelman mukaisesti 21 mk.
16682: mmk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16683: Turun lentoaseman kehittämisen kannalta nioittaen,
16684: keskeiset hankkeet ja niiden määrärahan tarve
16685: V. 1990: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16686: MSSR-tutkien hankinta 1,25 milj. mk 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16687: rahtiterminaalin rakentaminen 4,85 milj. 31.92.77 21000000 markkaa Turun
16688: mk lentoaseman kehittämiseen.
16689: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16690:
16691: Tapio Holvitie Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen
16692: Jukka Roos Risto Ahonen Ensio Laine
16693: Liisa Hilpelä
16694: 1989 vp. 1557
16695:
16696: Raha-asia-aloite n:o 1473
16697:
16698:
16699:
16700:
16701: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta elektroniikka- ja biotek-
16702: niikkakoulutuksen kehittämiseen Turussa
16703:
16704:
16705: Eduskunnalle
16706:
16707: Varsinais-Suomi on korkean elektroniikka- käynnistämään biotekniikan, elektroniikan ja
16708: teollisuuden keskus. Jatkokehitys riippuu olen- tiedonsiirtotekniikan insinööri- ja teknikkokou-
16709: naisesti koulutetun työvoiman saamisesta. Kor- lutuksen välittömästi, kun kysymys vuokratta-
16710: keakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteis- vista tiloista on ratkaistu (vuosivuokra suuruus-
16711: toimintaa tulee kehittää varsinkin DataCityn, luokkaa 0,5 mmk).
16712: ElectroCityn ja BioCityn osalta. BioCity-hank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16713: keen toteutumisen osalta on tärkeää, että bud- nioittaen,
16714: jettiin saadaan varoja henkilökunnan palkkaa-
16715: miseksi (palkkausmenot vuosina 1989-92 n. 25 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16716: mmk). 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16717: Turun teknillinen oppilaitos kykenee yh- markkaa elektroniikka- ja biotekniikka-
16718: teistyössä paikallisten korkeakoulujen kanssa koulutuksen kehittämiseen Turussa.
16719: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16720:
16721: Tapio Holvitie Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16722: Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos
16723: Risto Ahonen Ensio Laine Liisa Hilpelä
16724: 1558 1989 vp.
16725:
16726: Raha-asia-aloite n:o 1474
16727:
16728:
16729:
16730:
16731: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinassa sijaitsevan
16732: Suomen Innovaatiokeskus Oy:n toiminnan tukemiseen
16733:
16734:
16735: Eduskunnalle
16736:
16737: Innovaatioinstituutti, virallisesti Suomen In- lisin voimin, mutta etsii valtion mukaantuloa
16738: novaatiokeskus Oy, on valtakunnallinen perus- rahoitukseen.
16739: koulutus- ja palvelulaitos, jonka tavoitteena on Edellä olevan perusteella ehdotamm€1/kun-
16740: tuottaa ammattitaitoisia keksijöitä sekä henki- nioittaen,
16741: löitä, jotka osaavat käsitellä keksintöjä ja kek-
16742: sijöitä. Lisäksi instituutti tarjoaa erityispalvelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16743: ja, kuten esim. organisaatioiden ja yksilöiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16744: luovuuden arviointia, sekä välittää keksintöjä 32.46.44 1 000 000 markkaa Kaarinassa
16745: ja tuote- sekä menetelmänkehitystehtäviä. Insti- sijaitsevan Innovaatioinstituutin toimin-
16746: tuutti toimii Kaarinan kunnassa lähinnä alueet- nan tukemiseen.
16747:
16748: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16749:
16750: Tapio Holvitie Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16751: Sauli Hautala Anna-Lösa Jokinen Jukka Roos
16752: Risto Ahonen Ensio Laine Liisa Hilpelä
16753: 1989 vp. 1559
16754:
16755: Raha-asia-aloite n:o 1475
16756:
16757:
16758:
16759:
16760: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansal-
16761: lispuiston maanhankintaan
16762:
16763:
16764: Eduskunnalle
16765:
16766: Saaristomeren kansallispuiston vapaaehtoisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16767: maanhankintoja on suoritettu useitten vuosien nioittaen,
16768: aikana. Alustavasta tavoitteesta on kuitenkin
16769: saavutettu vasta noin kolmannes. Jotta kansal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16770: lispuiston aiottuun käyttöön päästäisiin, tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16771: maanhankintamäärärahoja merkittävästi lisätä 35.15. 87 2 000 000 markkaa Saaristo-
16772: sekä aloittaa puiston toiminnan kannalta välttä- meren kansallispuiston maanhankin-
16773: mättömät opastuskeskus ja vastaavat työt. taan.
16774: Vuoden 1990 budjettiin tulisi varata kansallis-
16775: puistoa varten 2 mmk.
16776:
16777: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16778:
16779: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos
16780: Risto Ahonen Ensio Laine Liisa Hilpelä
16781: 1560 1989 vp.
16782:
16783: Raha-asia-aloite n:o 1476
16784:
16785:
16786:
16787:
16788: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeen-
16789: rannan varuskunnan koulutuskeskuksen saneeraukseen
16790:
16791:
16792: Eduskunnalle
16793:
16794: Lappeenrannan varuskunnassa toimivan Uu- työntekijöiden koulutuksessa voidaan käyttää
16795: denmaan Rakuunapataljoonan siirto Mikkeliin yhteistä työvoimaa sekä yhteisiä tiloja. Tarvit-
16796: vuonna 1991 vapauttaa henkilöstöä ja toimitilo- tavat majoitus- ja opetustilat olisivat saneerat-
16797: ja muihin tarkoituksiin. tavissa nyt osittain vapaiksi jääviin tiloihin.
16798: Lappeenrannan Päällystöopiston yhteyteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16799: tulee perustaa puolustusvoimain erikoisam- nioittaen,
16800: matti- ja siviilihenkilöstön koulutuskeskus.
16801: Puolustusvoimien palveluksessa on siviili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16802: työntekijöitä noin 11 000. Päällystöopiston 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16803: käytettävissä ovat mm. ruokala-, varuskunta- markkaa Lappeenrannan varuskunnan
16804: sairaala-, sotilaskoti-, huolto-, varasto- ym. rakennusten saneeraukseen.
16805: oheistilat. Erikoisammattihenkilöstön ja siviili-
16806:
16807: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16808:
16809: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo
16810: Jorma Rantanen Matti Saarinen Sinikka Mönkäre
16811: 1989 vp. 1561
16812:
16813: Raha-asia-aloite n:o 1477
16814:
16815:
16816:
16817:
16818: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jamilah-
16819: den opiston päärakennuksen peruskorjaukseen
16820:
16821:
16822: Eduskunnalle
16823:
16824: Karjalan Evankelinen Seura ry. omistaa ja yl- ti arvokkaaksi määrittelemä päärakennus voi-
16825: läpitää Haminan kaupungissa Jamilahden kan- daan säilyttää arvoisessaan kunnossa. Hank-
16826: sanopistoa. Opiston ns. uusi puoli 42 opiskeli- keen alustava kustannusarvio on 6 miljoonaa
16827: jan oppilasasuntolaineen valmistui vuonna markkaa.
16828: 1986. Tämän rakennustyön jäljiltä opiston yllä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16829: pitäjäyhdistystä rasittavat runsaan kahden mil- nioittaen,
16830: joonan markan velat.
16831: Opiston vanha Poitsilan kartanon pääraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16832: nus on vuodelta 1867. Nämä tilat vaativat pi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16833: kaista ja perusteellista korjausta, jotta opiston 29.57.52 300 000 markkaa avustuksena
16834: toimintoja voidaan kehittää ja jotta Kymen- Jamilahden opiston päärakennuksen pe-
16835: laakson seutukaavaliiton rakennushistoriallises- ruskorjaukseen.
16836:
16837: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16838:
16839: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Jorma Rantanen
16840: Matti Saarinen Jukka Roos Sinikka Mönkäre
16841:
16842:
16843:
16844:
16845: 16 290089P
16846: 1562 1989 vp.
16847:
16848: Raha-asia-aloite n:o 1478
16849:
16850:
16851:
16852:
16853: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan
16854: teknillisen oppilaitoksen laajentamiseen
16855:
16856:
16857: Eduskunnalle
16858:
16859: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietoteknii- oppilaitos avainasemassa koulutettaessa maa-
16860: kan ja automaation laboratoriot toimivat ny- kunnan väestöä 1990-luvun tietoyhteiskunnan
16861: kyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna tarpeita varten.
16862: mahdollisuuksia täysipainoiseen toimintaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16863: Myös suunnitteilla oleva Kymenlaakson tekno-
16864: logiakeskus edellyttää uusien toimitilojen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16865: kentamista ao. oppilaitoksen yhteyteen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16866: Laajennushankkeesta on jo laadittu perusta- 29.60. 74 4 000 000 markkaa Kotkan
16867: missuunnitelma. Kymenlaakson omaehtoisen teknillisen oppilaitoksen suunnittelu- ja
16868: kehittämisen kannalta on Kotkan teknillinen valmistelutyöhön.
16869: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16870:
16871: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Riitta U osukaineo
16872: Esko Almgren Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
16873: Sinikka Mönkäre Urpo Leppänen Jussi Ranta
16874: 1989 vp. 1563
16875:
16876: Raha-asia-aloite n:o 1479
16877:
16878:
16879:
16880:
16881: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan
16882: puutalousopiston Ruokolahden toimipisteen oppilasasuntolan
16883: rakentamiseen
16884:
16885: Eduskunnalle
16886:
16887: Metsäopetuksen nopea kehittäminen on Ete- kilökoulutuksesta Ruokolahdelle heti, kun
16888: lä-Karjalan ja koko Kymen läänin metsäteolli- ajanmukaiset uudet tilat ovat käytettävissä.
16889: suuden toimintaedellytysten turvaamiseksi vält- Koulutuksen vaatimien lisätilojen tilapäisrat-
16890: tämätöntä. kaisuna on kunnan toimesta aloitettu pienteolli-
16891: Kotkan puutalousopistolla ei sijaintinsa suustalon laajennuksen suunnittelu, jotta tilat
16892: vuoksi ole mahdollisuuksia riittävän tiiviiseen voitaisiin ottaa käyttöön kuluvan vuoden syk-
16893: yhteistyöhön, jota alueen metsäteollisuuden syllä. Lisäksi kunnalla on rakenteilla vuokra-
16894: huipputietämyksen, tarpeiden, opetuskohteiden asuntoja, jotka väliaikaisesti voidaan vuokrata
16895: ja asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksen oppilasasunnoiksi. Väliaikaisratkaisut eivät
16896: kehittämisessä edellyttää. Kehityksen kärjessä kuitenkaan tarjoa mahdollisuuksia opetuksen
16897: pysyminen vaatii myös jatkuvaa palautetta kehittämiseen tarpeita vastaavaksi.
16898: puunjalostuksen puolelta. Myös alan innovaa- Etelä-Karjala on maamme suurin metsäteolli-
16899: tioiden nopea siirtäminen opetukseen on välttä- suuden keskus. Kuitenkin metsäopetuksen aloi-
16900: mätöntä. Alueen metsäteollisuus on erityisesti tuspaikoista on Kymen läänissä vain 4,4 %,
16901: korostanut sitä, että puun tuottamisen ja alan vaikka hakkuumäärät ovat jo nyt 6 o/o koko
16902: teknologian kehitys on erittäin nopeaa. Itsenäi- maan hakkuista ja hakkuumahdollisuudet ovat
16903: sen oppilaitoksen sijaitseminen metsäteollisuu- edelleen kasvussa. Metsäteollisuuden mielestä
16904: den lähellä on edellytys sille, että uudet koulu- Ruokolahden metsäoppilaitoksella olisi ainut-
16905: tusohjelmat tukevat nopeasti kehittyvää toimin- laatuiset edellytykset kehittyä mukautumisky-
16906: taa ja ovat heti opetuksen hyödynnettävissä. kyiseksi, teknologian nopeaan kehitykseen ja
16907: Metsäteollisuudella on tulevaisuudessa niin suu- muutostarpeisiin nopeasti vastaavaksi oppilai-
16908: ret henkilöstönsä koulutustarpeet, että koulun tokseksi mm. seuraavien näkökohtien perus-
16909: yhteyteen tulee välttämättä perustaa aikuiskou- teella:
16910: lutusosasto. - laajat metsäalueet, joissa on yli 30 vuotta
16911: Opetus tapahtuu nyt kunnan vuokraamissa harjoitettu voimakasta puuntuotantoa ja moni-
16912: väliaikaistiloissa pienteollisuustalossa ja van- käyttöä
16913: hassa Kirkonkylän kansakoulurakennuksessa. - monipuolisen metsäteollisuuden läheisyys
16914: Majoitus on hoidettu kunnan vuokra-asunnois- - kaikkien puutavarankuljetusmuotojen
16915: sa. Tilanne on opetuksen ja sen kehittämisen terminaalitoiminnot
16916: kannalta epätyydyttävä ja vaikuttaa kilpailuti- - monipuoliset harjoitus- ja havaintokoh-
16917: lanteessa muiden oppilaitosten kanssa alalle teet
16918: hakeutumiseen kielteisesti. Enso-Gutzeit Oy on - siemenviljelyalueet ja taimituotanto
16919: ilmoittanut tarpeensa siirtää metsurikoulu- - metsätoimialan ulkomaantoiminnot
16920: tuksensa sekä neuvostoliittolaisen osapuolen - metsäteollisuuden teollisuusoppilaitos
16921: kanssa perusteilla olevan yhteisyrityksensä vaa- - alan huipputietotekniikka (Carelcomp,
16922: timan koulutuksen ensi syksynä Ruokolahden Tietotekno)
16923: metsäkoululle. Samoin yhtiö on ilmaissut ha- - metsäalan huippuasiantuntemus, jota jat-
16924: lunsa siirtää osan metsätoimialansa toimihen- kuvasti kehitetään ja ylläpidetään.
16925: 1564 1989 vp. - RA n:o 1479
16926:
16927: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa Kotkan puutalousopiston
16928: nioittaen, Ruokolahden toimipisteen oppilasasun-
16929: tolan rakentamiseen.
16930: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16931: 1990 tulo- ja menoarvioon 2 595 000
16932: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16933:
16934: Sinikka Hurskainen-Leppänen Arto Lapiolahti Anna-Kaarina Louvo
16935: Jorma Rantanen Matti Saarinen Sinikka Mönkäre
16936: Riitta U osukaineo
16937: 1989 vp. 1565
16938:
16939: Raha-asia-aloite n:o 1480
16940:
16941:
16942:
16943:
16944: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran
16945: kulttuurikeskuksen rakentamiskustannuksiin
16946:
16947:
16948: Eduskunnalle
16949:
16950: Imatran kaupunki on rakennuttanut kulttuu- niitä käytetään kokous- ja kongressitoimintaan.
16951: rikeskuksen, joka valmistui alkuvuodesta 1986. Ensimmäisenä vajaana käyttövuonna kulttuuri-
16952: Kulttuurikeskuksessa toimivat kaupungin pää- keskuksen musiiskkiosassa osallistui erilaisiin
16953: kirjaston ja koulutoimen oppimateriaalikes- tilaisuuksiin yli 30 000 henkilöä, näistä 2/3
16954: kuksen lisäksi kaupungin musiikkioppilaitok- kulttuuri- ja taidetilaisuuksiin.
16955: sen ja kaupunginorkesterin toimitilat sekä kult- Kulttuurikeskus on muodostunut alueellisesti
16956: tuuritoimisto. Musiikkioppilaitos on ajanmu- merkittäväksi taide- ja kulttuurilaitokseksi, jo-
16957: kainen ja sisältää 20 pienluokkaa, teorialuokan ka kerää etenkin musiikkiyleisöä koko Etelä-
16958: sekä erikokoisia ryhmäopetustiloja. Oppilai- Karjalan alueelta, jopa kauempaakin.
16959: toksessa on myös musiikkileikkikouluosasto. Imatran kaupunki sai kulttuurikeskuksen
16960: Laitos on suunnittelemassa toiminnan laajenta- pääkirjasto-osaan normaalihintapäätöksen mu-
16961: mista kevyen musiikin opetukseen. Musiikkiop- kaiset valtionosuudet, mutta harkinnanvaraista
16962: pilaitos toimii alueellisena oppilaitoksena yh- valtionavustusta veikkausvoittovaroista se ei
16963: teistyössä läänin pohjoispään kuntien kanssa. ole toistaiseksi saanut anomuksestaan huoli-
16964: Kulttuurikeskuksen Karelia-sali on osoittau- matta. Kulttuurikeskuksen kokonaiskustan-
16965: tunut yhdeksi maan parhaista konserttisaleista. nukset kalusteineen kohosivat noin 57 milj.
16966: Sen akustiikkaa ovat kiittäneet radion sinfonia- markkaan, mistä noin puolet on mennyt mu-
16967: orkesterin ja muiden vierailleiden orkesterei- siikkikulttuuriosan rakentamiskuluihin.
16968: den muusikot yleisön lisäksi. Sali toimii myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16969: täydellisenä elokuvateatterina ja on varustettu nioittaen,
16970: dolby-stereoäänentoistojärjestelmällä. Lisäksi
16971: salin tilat soveltuvat erittäin hyvin tanssitaitee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16972: seen ja tanssiteatteriin. Karelia-sali ja sen oheis- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 200 000
16973: tilat ovat varustetut korkeatasoisella tekniikal- markkaa Imatran kulttuurikeskusta var-
16974: la, ja musiikki- ja kulttuuritoimintojen lisäksi ten.
16975: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16976:
16977: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Heikki Järvenpää
16978: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre
16979: Urpo Leppänen Riitta U osukaineo Jussi Ranta
16980: 1566 1989 vp.
16981:
16982: Raha-asia-aloite n:o 1481
16983:
16984:
16985:
16986:
16987: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjaili-
16988: jain Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
16989:
16990:
16991: Eduskunnalle
16992:
16993: Kansallisen kulttuuripolitiikan kannalta kir- kielisiä kirjailijoita. Yhdistyksen yhtenä pääta-
16994: jallisuutta ja kirjatuotantoa on pidettävä kes- voitteena on kirjailijoiden omatoimisuuden tu-
16995: keisenä alueena. Kirjallisuuden perustavaa laa- keminen ja edistäminen. Tämän päämäärän to-
16996: tua olevasta merkityksestä johtuu, että valtion teuttamiseksi yhdistys tarvitsee kuitenkin riittä-
16997: kulttuuripolitiikassa on kiinnitettävä huomiota vät taloudelliset edellytykset, joita se pienenä
16998: kotimaisen kirjallisuuden aseman turvaami- yhdistyksenä ei voi itse luoda.
16999: seen. Tämä on erityisesti tarpeellista monikan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17000: sallisen kulttuurin tarjonnan yhä kasvaessa. nioittaen,
17001: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry. on vuonna
17002: 1982 perustettu kansallisen kulttuurin kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17003: mistä ja sen omaleimaisuuden vahvistamista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17004: edistävä kirjailijoiden yhdistys. Yhdistykseen 29.90.52 JOO 000 markkaa Kirjailijain
17005: kuuluu jäseninä yli sata kirjailijaa ja muuta tai- Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tuke-
17006: teilijaa. Jäseninä on sekä suomen- että ruotsin- miseen.
17007:
17008: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17009:
17010: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Järvenpää Esko Almgren
17011: Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre Urpo Leppänen
17012: Riitta U osukaineo Jussi Ranta
17013: 1989 vp. 1567
17014:
17015: Raha-asia-aloite n:o 1482
17016:
17017:
17018:
17019:
17020: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin
17021: Musiikkipäivien tukemiseen
17022:
17023:
17024: Eduskunnalle
17025:
17026: Lemin Musiikkipäivät on ainoa Etelä-Karja- ennen kaikkea alueen kulttuuritoiminnalle on
17027: lassa järjestettävä tapahtuma, joka tarjoaa laa- kiistämätön.
17028: dukasta konserttimusiikkia laajalle musiikin ys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17029: täväjoukolle. Lemin Musiikkipäivät on huo- nioittaen,
17030: mattava kulttuuritapahtuma Etelä-Karjalassa
17031: ja niistä on muodostunut jo perinne, sillä Mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17032: siikkipäivät järjestetään ensi vuonna jo seitse- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
17033: männen kerran. kan määrärahan Lemin Musiikkipäivien
17034: Lemin musiikkijuhlien merkitys taiteilijoille, tukemista varten.
17035: musiikin koulutukselle, elinkeinoille, alueelle ja
17036:
17037: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17038:
17039: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Järvenpää Esko Almgren
17040: Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre Urpo Leppänen
17041: Riitta U osukaineo
17042: 1568 1989 vp.
17043:
17044: Raha-asia-aloite n:o 1483
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansain-
17050: välisen nuorisomatkailukeskuksen perustamiseen Kymenlaak-
17051: soon
17052:
17053: Eduskunnalle
17054:
17055: Kymenlaaksosta puuttuu ympärivuotiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17056: käyttöön soveltuva kansainvälinen nuorison 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17057: kurssikeskus. Kouvolan kaupunki ja Valkealan 29.91.51 1000 000 markkaa kansainvä-
17058: kunta ovat yhteistyössä suunnitelleet nuoriso- lisen nuorisomatkailukeskuksen perus-
17059: matkailukeskuksen perustamista. Sijoituspaik- tamiseksi Kymenlaaksoon.
17060: kana on ollut esillä mm. Pohjois-Valkeala.
17061: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17062: nioittaen,
17063:
17064: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17065:
17066: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Kaarina Louvo Heikki Kokko
17067: Esko Almgren Heikki Järvenpää Riitta Uosukainen
17068: Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen Matti Saarinen
17069: Jukka Roos Sinikka Mönkäre
17070: 1989 vp. 1569
17071:
17072: Raha-asia-aloite n:o 1484
17073:
17074:
17075:
17076:
17077: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisal-
17078: men-Simpeleen tien kunnostamiseen
17079:
17080:
17081: Eduskunnalle
17082:
17083: Rautjärven ja Parikkalan kunnan alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17084: tie n:o 405, joka kulkee Särkisalmelta Melko- nioittaen,
17085: niemen kautta Simpeleelle. Tien loppuosa Rieh-
17086: tilänmäeltä Peruspohjan kautta Simpeleelle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17087: erittäin huonokuntoinen ja mäkinen. 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17088: Tietä käyttävät tienvarren asukkaiden lisäksi markkaa tien n:o 405 (Särkisalmi-Sim-
17089: myös matkailijat. Tie on erittäin ahkerassa puu- pele) loppuosan kunnostamisen aloitta-
17090: tavaran kuljetuskäytössä, ja suurista ajoneu- mista varten.
17091: voista aiheutuu erityistä vaaraa tien kunnon
17092: vuoksi.
17093:
17094: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17095:
17096: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Esko Almgren
17097: Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre
17098: Urpo Leppänen Riitta U osukaineo Jussi Ranta
17099: 1570 1989 vp.
17100:
17101: Raha-asia-aloite n:o 1485
17102:
17103:
17104:
17105:
17106: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äitsaa-
17107: ren-Härskiänsaaren tien kunnostamiseen
17108:
17109:
17110: Eduskunnalle
17111:
17112: Ruokolahden kunnan alueella olevan Äitsaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17113: ren-Härskiänsaaren paikallistien kustannusar- nioittaen,
17114: vio on 6 miljoonaa markkaa. Suunnitelmien
17115: mukaan olisi kyseisen tien kunnostuksen pitä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17116: nyt alkaa jo viime vuonna. Äitsaaren-Härs- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
17117: kiänsaaren tie on vilkkaasti liikennöity, ja en- markkaa Ä itsaaren-Härskiänsaaren
17118: nen kaikkea saaren asukkaille tien kunnostus tien kunnostamiseen.
17119: on elintärkeää.
17120:
17121: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17122:
17123: Sinikka Hurskainen-Leppänen Anna-Kaarina Louvo
17124: Sinikka Mönkäre Urpo Leppänen
17125: Jussi Ranta
17126: 1989 vp. 1571
17127:
17128: Raha-asia-aloite n:o 1486
17129:
17130:
17131:
17132:
17133: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran
17134: katsastusaseman rakentamiseen
17135:
17136:
17137: Eduskunnalle
17138:
17139: Imatran katsastusasema toimii tällä hetkellä sopimus on voimassa vielä noin neljä vuotta.
17140: vuokratiloissa, jotka ovat käyneet ahtaiksi ja Rakentaminen olisi tarkoituksenmukaista ajoit-
17141: ovat osittain epäkäytännölliset. Tilat ovat puut- taa siten, että uudet tilat olisivat käytössä vuok-
17142: teellisemmat kuin missään Kymen läänin kau- rasopimuksen päättyessä.
17143: pungissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17144: Teollisuustien varrella olevalta teollisuus- nioittaen,
17145: alueelta on asemakaavassa osoitettu tontti kat-
17146: sastusasemalle. Maa-aluevaihdot kaupungin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17147: rakennushallituksen kesken on juuri saatu pää- 1990 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
17148: tökseen. Tontti on kokonaisuudessaan valtion markkaa Imatran katsastusaseman ra-
17149: omistuksessa ja rakentamiskelpoinen. kentamiseen.
17150: Imatran katsastusaseman nykyinen vuokra-
17151:
17152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17153:
17154: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Heikki Järvenpää
17155: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre
17156: Urpo Leppänen Riitta Uosukainen Jussi Ranta
17157: 1572 1989 vp.
17158:
17159: Raha-asia-aloite n:o 1487
17160:
17161:
17162:
17163:
17164: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeen-
17165: rannan-Simolan rataosuuden perusparantamiseen
17166:
17167:
17168: Eduskunnalle
17169:
17170: Lappeenrannan kaupunki on investoinut voi- elämää palveleville investoinneille ja Lappeen-
17171: makkaasti Mustolan sataman ja myös VR ete- rannan maaseutumaisten alueiden kehittämis-
17172: läisen teollisuusradan rakentamiseen. Yhtenä työlle.
17173: vahvuutena tällä maantie-, vesi- ja raideliiken- Radan peruskorjaus tulee toteuttaa vuosina
17174: teen yhdistäväHä terminaalikeskuksella on Neu- 1990-91. Kustannukset sähköistettynä ovat
17175: vostoliiton rajan läheisyys. noin 27 milj. mk.
17176: Suora rautatieyhteys Lappeenrannan-Simo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17177: lan-Vainikkalan välillä on säilytettävä ja rata nioittaen,
17178: kunnostettava ja sähköistettävä nykyistä pa-
17179: remmin liikennöitävään kuntoon. Liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17180: määrät rataosuudella ovat Mustolan sataman ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17181: teollisuusraiteen käyttöönoton johdosta selvästi 31.57.62 10000000 markkaa Lappeen-
17182: lisääntymässä. Rataosuuden lakkauttaminen rannan-Simolan rataosuuden peruspa-
17183: merkitsisi vakavaa iskua kaupungin ja valtion rantamiseen.
17184: yhteistoimenpitein aikaansaaduille elinkeino-
17185:
17186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17187:
17188: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Anna-Kaarina Louvo
17189: Riitta U osukaineo Heikki Järvenpää Sinikka Mönkäre
17190: Urpo Leppänen
17191: 1989 vp. 1573
17192:
17193: Raha-asia-aloite n:o 1488
17194:
17195:
17196:
17197:
17198: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
17199: teletoimikeskuksen rakentamiseen Imatralle
17200:
17201:
17202: Eduskunnalle
17203:
17204: Eräänä osana Etelä-Karjalan tietoliikenne- riittämättömyydestä. Lisäksi tilojen sijainti on
17205: olojen ja teletoiminnan kehittämistoimenpiteitä hajallaan, mikä vaikeuttaa töiden ohjausta ja
17206: esitetään rakennettavaksi Imatralle valtion tele- eri yksiköiden välistä yhteistoimintaa.
17207: toimikeskus kooltaan 2 054 m 2 • Sen perustamis- Rakennushallitus on 17.11.1987 hyväksynyt
17208: kustannuksiksi on arvioitu 11,9 Mmk. Imatran Imatran teletoimintakeskusta koskevat suunni-
17209: kaupunki tulee tarvitsemaan nykyisin käytössä telmat tarkoituksin, että rakennus valmistuisi
17210: olevat (ent. Imatran Voima Oy:n navetan) tilat vuonna 1990.
17211: omaan käyttöönsä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17212: Teletoimintakeskus tulee olemaan toimipiste, nioittaen,
17213: johon keskitetään koko alueen televerkon ra-
17214: kentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17215: lehtivan henkilökunnan toimisto-, työ-, ko- 1990 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
17216: koontumis- ja henkilöstötilat sekä alueen käyt- markkaa teletoimintakeskuksen raken-
17217: tövarasto. tamiseen Imatralle.
17218: Uusien tilojen tarve johtuu olevien tilojen
17219:
17220: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17221:
17222: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Heikki Järvenpää
17223: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre
17224: Urpo Leppänen Riitta U osukaineo Jussi Ranta
17225: 1574 1989 vp.
17226:
17227: Raha-asia-aloite n:o 1489
17228:
17229:
17230:
17231:
17232: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluepo-
17233: liittisen erityisaluetukimenettelyn jatkamiseksi Kymen läänissä
17234:
17235:
17236: Eduskunnalle
17237:
17238: Kymen läänin alueella on vuoden 1989 aikana työllisyystilanne ei ole kohentunut yhtä myön-
17239: ollut useita kuntia alueellisten erityistukitoi- teisesti kuin muualla maassa. Aluepoliittinen
17240: menpiteiden kohteena. Suurimpana kuntana tukitarve vuonna 1990 olisi 20 milj. markkaa.
17241: voidaan mainita Kotkan kaupunki. Erityistuki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17242: menettelyn tarve ei ole vähentynyt - päinvas- nioittaen,
17243: toin. Esimerkiksi Haminan työssäkäyntialue tu-
17244: lisi saada aluepoliittisten erityistoimenpiteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17245: kohteeksi. Tällöin tuki kohdistuisi erityisesti 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17246: Haminan kaupunkiin sekä Vehkalahden, Viro- 20 000 000 markkaa aluepoliittisten eri-
17247: lahden ja Miehikkälän kuntiin. Onkin tarkoi- tyistoimenpiteiden jatkamiseen Kymen
17248: tuksenmukaista, että aluepoliittisia erityistoi- läänissä.
17249: menpiteitä jatketaan Kymen läänissä, jossa
17250:
17251: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17252:
17253: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Roos
17254: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre
17255: Riitta U osukaineo
17256: 1989 vp. 1575
17257:
17258: Raha-asia-aloite n:o 1490
17259:
17260:
17261:
17262:
17263: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyri-
17264: tysten perustamisen edistämiseen Kymen läänissä
17265:
17266:
17267: Eduskunnalle
17268:
17269: Pienyritysten perustamisen edistämiseen tar- men läänin alueella - päinvastoin. Kymen lää-
17270: koitettua määrärahaa on saanut käyttää valtio- nissä tulisi edellä mainittujen Kotkan ja Pyh-
17271: neuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti tään kuntien lisäksi Haminan työssäkäyntialue
17272: Porissa ja Kotkassa vuosina 1984-1989 toteu- saada aluepoliittisten erityistoimenpiteiden koh-
17273: tettavien taantuvien teollisuusalueiden kokei- teeksi. Tällöin tuen tulisi kohdistua Haminan
17274: lunluonteisiin tukitoimenpiteisiin käynnistys- kaupunkiin sekä Vehkalahden, Virolahden ja
17275: avustuksina lähinnä pienille ja keskisuurille yri- Miehikkälän kuntiin.
17276: tyksille sekä kauppa- ja teollisuusministeriön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17277: vahvistamien perusteiden mukaisesti Kymen nioittaen,
17278: läänin pienyritysten perustamisen edistämiseen.
17279: Kymen läänin alueella tukitoimenpiteiden koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17280: teena ovat olleet Kotkan kaupunki ja Pyhtään 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17281: kunta. 32.51.46 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17282: Pienyritysten perustamisen edistämiseen liit- pienyritysten perustamisen edistämiseen
17283: tyvän määrärahan tarve ei ole pienentynyt Ky- Kymen läänissä.
17284:
17285: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17286:
17287: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Roos
17288: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre
17289: Riitta Uosukainen
17290: 1576 1989 vp.
17291:
17292: Raha-asia-aloite n:o 1491
17293:
17294:
17295:
17296:
17297: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja
17298: turvakotien liiton toiminnan tukemiseen
17299:
17300:
17301: Eduskunnalle
17302:
17303: Kohdatessaan nuoria perheitä kriiseissään hyödyntämiseen sekä auttamismenetelmien edel-
17304: maan ensi- ja turvakodit tuottavat keskusjärjes- leen kehittämiseen on saatavissa eri ammatti-
17305: tölleen Ensi- ja turvakotien liitolle ainutker- kuntien panos liiton muutenkin toimiessa valta-
17306: taisia tietoja nykyperheiden kipeimmistä on- kunnallisen turvakotitoiminnan koordinaattori-
17307: gelmista. Erityisen huolestuttavia ovat tilan- na. Taustaryhmässä ovat valtion hallinnon,
17308: teet niissä perheissä, joissa molempien vanhem- kuntien ja tutkimuksen asiantuntijat.
17309: pien alkoholinkäyttö on huolestuttavaa. Turva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17310: kotitoiminnan kautta tiedetään pienten lasten nioittaen,
17311: elävän tällaisissa perheissä kohtuuttomassa
17312: ikeessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17313: Voidakseen monitahoisesti kiinnittää huo- 1990 tulo- ja menoarvioon 370 000
17314: miota perheväkivallan kurimuksessa elävien markkaa Ensi- ja turvakotien liiton
17315: lasten tilanteisiin ja tiedottaakseen auttamisme- käyttöön vuoden 1990 aikana tehtävään
17316: netelmistä liitto tarvitsee taloudellista tukea. selvitykseen, tiedon levittämiseen ja tur-
17317: Vuosien aikana hankitun arvokkaan perheväki- vakodeissa kohdaltavien lasten auttami-
17318: valtatietouden ja -kokemuksen käsittelyyn ja sen tehostamiseen.
17319:
17320: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17321:
17322: Sinikka Hurskainen-Leppänen Ilkka-Christian Björklund Tuula Paavilainen
17323: Reino Paasilinna Seija Karkinen Jouko Skinnari
17324: Reijo Lindroos Sakari Knuuttila Sinikka Mönkäre
17325: Urpo Leppänen Riitta U osukaineo Jussi Ranta
17326: Tuulikki Hämäläinen Liisa Jaakonsaari Ilkka Joenpalo
17327: Arto Lapiolahti Kerttu Törnqvist
17328: 1989 vp.
17329:
17330: Raha-asia-aloite n:o 1492
17331:
17332:
17333:
17334:
17335: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja
17336: turvakotien liitolle turvakotijärjestelmän kehittämiseen
17337:
17338:
17339: Eduskunnalle
17340:
17341: Perheväkivaltailmiö nousi maassamme eri- kimukseen ja kehittelyyn. Uusia haasteita tur-
17342: tyistoimenpiteitten kohteeksi vuonna 1978, jol- vakotitoiminnalle nousee jatkuvasti. Näistä
17343: loin Ensi Kotien Liitto kehitti suomalaisen per- mainittakoon turvakotilasten erityishuomioin-
17344: hekeskeisen turvakotimallin. Vuonna 1979 nin tarve, yhteistyö muiden auttamistahojen
17345: aloittivat ensimmäiset neljä turvakotia toimin- kanssa, huomion kiinnittäminen vanhempien
17346: tansa liiton jäsenyhdistysten toimesta. Vuonna - myös äidin - alkoholinkäyttöön sekä tutki-
17347: 1988 turvakoteja liiton jäsenyhdistyksillä on 12. muksen ja analysoinnin tarve. Menetelmien ke-
17348: Näiden turvakotien lisäksi toimii maassamme hittäminen vaatisi nykyistä parempia resurs-
17349: muutama kunnallinen turvakotiyksikkö nou- seja.
17350: dattaen samaa toimintamallia, jonka lähtökoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17351: ta on lastensuojelullinen ja koko perheen huo-
17352: mioon ottava. Monilla paikkakunnilla on par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17353: haillaan ajankohtaisia turvakoti- ja perheiden 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
17354: kriisipalvelukeskussuunnitelmia. markkaa Ensi- ja turvakotien liitolle
17355: Ensi- ja turvakotien liitto on toiminut sekä suomalaisen turvakotijärjestelmän tu-
17356: omien jäsenyhdistystensä että kunnallisten yksi- losten arviointiin, uusien perheväkival-
17357: köiden turvakotikoulutuksen ja työn kehittämi- lan kohtaamismenetelmien kehittämi-
17358: sen koordinaattorina ja eräänlaisena perheväki- seen ja valtakunnalliseen turvakotiyksi-
17359: vallan kohtaamisen taitotietokeskuksena. köiden yhteisselvityksen ja asiakastiedo-
17360: Ensimmäisen kymmenvuotiskauden umpeu- tuksen aikaansaantiin.
17361: duttua on jo saatavissa arvokasta aineistoa tut-
17362:
17363: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17364:
17365: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen Reino Paasilinna
17366: Kari Rajamäki Sinikka Mönkäre Urpo Leppänen
17367: Liisa Jaakonsaari Riitta Uosukainen Jouko Skinnari
17368: Jouni Backman Sakari Knuuttila Ilkka-Christian Björklund
17369: Jussi Ranta Reijo Lindroos Seija Karkinen
17370: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti Kerttu Törnqvist
17371: 1578 1989 vp.
17372:
17373: Raha-asia-aloite n:o 1493
17374:
17375:
17376:
17377:
17378: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta seudullis-
17379: ten virkistysalueiden perustamiseen Suur-Saimaalle
17380:
17381:
17382: Eduskunnalle
17383:
17384: Etelä-Karjalan ja Saimaan seudullisten vir- na Etelä-Saimaan virkistysaluesäätiö, joka ryh-
17385: kistysalueiden toteuttamiseksi tarvitaan vuodel- tyy huolehtimaan eteläisen Saimaan virkistys-
17386: le 1990 valtion varoja 1,5 milj. mk. Saimaan ra- alueen hankinnasta ja ylläpidosta.
17387: kentamattomien rantojen suojelu on 1990-lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17388: vun alkuvuosina erityisen merkityksellistä, kun nioittaen,
17389: metsäyhtiöt ovat luovuttamassa viimeisetkin
17390: luonnonvaraiset ranta-alueet ja saaret loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17391: asutuskäyttöön. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
17392: Etelä-Karjalan ydinaluekuntien, Imatran, markan määrärahan virkistysalueiden
17393: Joutsenon ja Lappeenrannan sekä Taipatsaaren perustamiseen Suur-Saimaa/le.
17394: kunnan toimesta perustetaan vuoden 1989 aika-
17395:
17396: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17397:
17398: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko Heikki Järvenpää
17399: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre
17400: Urpo Leppänen Riitta Uosukainen Jussi Ranta
17401: 1989 vp. 1579
17402:
17403: Raha-asia-aloite n:o 1494
17404:
17405:
17406:
17407:
17408: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakou-
17409: lukokeiluun Kuopion teknillisen oppilaitoksen muuttamiseksi
17410: korkeakoulutasoiseksi
17411:
17412: Eduskunnalle
17413:
17414: Tasapainoisen kehityksen aikaansaamiseksi esim. teknillisten korkeakoulujen perusosastot.
17415: maassa tarvitaan pääkaupunkiseudun ja maan Lisäksi oppilaitos on riittävän suuri (1 000 opis-
17416: muiden osien välille vuorovaikutusta ja työnja- kelijaa), joka tarjoaa riittävän aloituspohjan.
17417: koa. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä Kuopion lääni ympäristöineen muodostaa
17418: pääkaupunkiseudun erityisongelmien ratkaise- korkeamman teknillisen opetuksen tyhjiön.
17419: miseksi on ehdottanut mm. alueellisia teknolo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17420: gian kehittämishankkeita, koulutuksen hajasi- nioittaen,
17421: joittamista jne. Kuopion teknillisellä oppilai-
17422: toksella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17423: ammattikorkeakouluksi. Sillä on jo nyt toimi- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17424: vat yhteistyömuodot Helsingin teknilliseen kor- markkaa ammattikorkeakoulukokeilun
17425: keakouluun ja Kuopion yliopistoon. Oppilai- (insinöörikoulukokeilun) suunnittelemi-
17426: toksessa on kolme perusosastoa: kone-, sähkö- seksi Kuopion teknillisessä oppi/aitok-
17427: ja rakennusosastot, jotka muodostavat myös sessa.
17428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17429:
17430: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen
17431: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Kari Rajamäki
17432: 1580 1989 vp.
17433:
17434: Raha-asia-aloite n:o 1495
17435:
17436:
17437:
17438:
17439: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston
17440: liikuntasihteerin viran perustamiseen
17441:
17442:
17443: Eduskunnalle
17444:
17445: Kuopion yliopistossa opiskelee tällä hetkellä henkilökunnan liikuntatointa. Kuopion yliopis-
17446: 2 150 opiskelijaa ja yliopistossa työskentelee tossa varat liikuntasihteerin palkkaukseen voi-
17447: 570 henkilöä. Kuopion yliopisto on voimak- daan osittain ottaa lakkautettavan liikunnan
17448: kaasti kasvanut ja kasvava korkeakoulu, jossa lehtorin viran palkkamenoista. Liikuntasihtee-
17449: toimii myös liikunta- ja urheilulääketieteellistä rijärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, kos-
17450: tutkimusta harjoittava lääketieteellinen tiede- ka opiskelijoiden - varsinkin naisten, jotka
17451: kunta. Yliopiston opetusohjelmaan on kuulu- käyttävät eniten yliopistoliikuntaa - liikunta-
17452: nut pakollisena liikuntakasvatus. Sitä on hoita- harrastus on voimakkaasti lisääntynyt.
17453: nut lehtori, jonka tuntimäärä on kuitenkin riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17454: tänyt vain pakollisten tuntien järjestämiseen. nioittaen,
17455: Tilanne on muuttunut opiskelijoiden määrän ja
17456: liikuntaharrastuksen lisääntyessä sekä liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17457: tilojen saamisen jälkeen oleellisesti. Kuopion 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17458: yliopistossa on nyt aika siirtyä monissa muissa 29.10.01 JOO 000 markkaa Kuopion yli-
17459: korkeakouluissa käytettyyn liikuntasihteerijär- opiston liikuntasihteerin peruspalkkai-
17460: jestelmään, jossa liikuntasihteeri suunnittelee, sen viran perustamiseen.
17461: johtaa ja seuraa yliopiston opiskelijoiden ja
17462:
17463: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17464:
17465: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
17466: 1989 vp. 1581
17467:
17468: Raha-asia-aloite n:o 1496
17469:
17470:
17471:
17472:
17473: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden maa-
17474: talous- ja puutarhaoppilaitoksen puutarhahallin rakentami-
17475: seen
17476:
17477: Eduskunnalle
17478:
17479: Juankosken kunnassa sijaitseva Muuruveden Oppilaitoksen laajennus oli suunniteltu ra-
17480: maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen puutarha- kennuskokonaisuudeksi, jonka olisi muodosta-
17481: linja on jatkuvasti voimistumassa. Syksyllä nut nyt esitetty puutarhahalli yhdessä keväällä
17482: 1988 oppilaitoksessa alkoi uusi peruskoulupoh- 1987 rakennetun muun halliosan kanssa. Ra-
17483: jainen puutarhalinja. Oppilasmäärä nousi vuo- kentaminen tulisi näin ollen suorittaa loppuun.
17484: teen 1989 mennessä 80 oppilaaseen. Puutarha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17485: koulutus ei pode nykyisellään oppilaspulaa, ja nioittaen,
17486: myös tulevaisuudessa uskotaan oppilaita olevan
17487: riittävästi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17488: Puutarhatyön harjoitustilat on suunniteltu 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e
17489: nykyisellään vain 15-20 oppilaalle. Puutarha- 29.60.74 1380000 markkaa Muuruve-
17490: hallin rakentamista on pidettävä näin ollen tar- den maatalous- ja puutarhaoppilaitok-
17491: peellisena. sen puutarhahallin rakentamista varten.
17492: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17493:
17494: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17495: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17496: Kari Rajamäki
17497: 1582 1989 vp.
17498:
17499: Raha-asia-aloite n:o 1497
17500:
17501:
17502:
17503:
17504: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 567
17505: perusparantamiseen välillä Hietapohja-Västinniemi
17506:
17507:
17508: Eduskunnalle
17509:
17510: Juankosken tiestön kunto on Kuopion läänin to on TVL:n Kuopion piirin tiedossa. Hank-
17511: heikoimpia, vaikka kunnassa on merkkittävää keen toteuttamiseen tarvitaan lisämäärärahaa.
17512: teollisuutta. Linnuntietä etäisyys läänin keskuk- Uusimmassa TVL:n toteuttamisohjelmassa
17513: seen Kuopioon on 35 km, mutta lyhin lähes ajo- hanke on ajoitettu vuosille 1991-92, vaikka ai-
17514: kelvottomassa kunnossa oleva tieyhteys Juan- kaisemmissa toteuttamisohjelmissa tien korjaus
17515: koski- Muuruvesi- Västinniemi- Hietapohja on ajoitettu vuodelle 1989.
17516: on 65 km pitkä. Kuntakeskuksen ja Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17517: yhdistävyysindeksi on vain 1,61, kun vähim- nioittaen,
17518: mäistavoite on 1,35.
17519: Juankosken tärkeimmän Kuopion tieyhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17520: den heikoimman osan Hietapohjan-Västinnie- 1990 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
17521: men peruskorjaus on ollut useissa TVL:n toi- markkaa maantien n:o 567 peruskor-
17522: menpideohjelmissa, mutta sitä on jatkuvasti ly- jaukseen välillä Hietapohja- Västin-
17523: kätty tuleville vuosille suurten tiehankkeiden ra- niemi.
17524: hoittamiseksi. Tieosuuden erittäin heikko kun-
17525:
17526: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17527:
17528: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17529: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17530: Kari Rajamäki
17531: 1989 vp. 1583
17532:
17533: Raha-asia-aloite n:o 1498
17534:
17535:
17536:
17537:
17538: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 573 pa-
17539: rantamiseen välillä Pohjois-Karjalan piirin raja-Savolan-
17540: pelto
17541:
17542: Eduskunnalle
17543:
17544: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin vuosien kean tilanteen alueen autoilijoille sekä vaikeut-
17545: 1987-1993 toimenpideohjelmaehdotukseen liit- taa kunnan omia kehittämispyrkimyksiä. Tiellä
17546: tyen Kaavin kunta esitti, että maantien n:o 573 on vilkas päivittäinen työmatka-, koululais- se-
17547: (Pohjois-Karjalan piirin raja-Savolanpelto) kä muu, mm. teollisuuden tarvitsema kuljetus-
17548: toteuttaminen aloitettaisiin vuonna 1988. Han- liikenne. Tien vaikutuspiiriin sijoittuu myös
17549: ke ei ole käynnistynyt. Toimenpiteet tiellä käsit- Maarianvaaran laskettelukeskus, joka aiheut-
17550: tävät soratien suuntauksen parantamista ja taa huomattavaa liikennemäärien kasvua.
17551: päällystämistä 10,4 km:n matkalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17552: Voimassa olevaan tienpidon toimenpideoh- nioittaen,
17553: jelmaan kyseistä tieosaa koskeva hanke on mer-
17554: kitty alkavaksi vuodesta 1993. Jos tien paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17555: minen tapahtuu vasta tuolloin, varsinaiset tie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17556: hankkeitten toteuttamiset keskeytyvät Kaavilla 31.24. 77 9 600 000 markkaa maantien
17557: kahdeksi vuodeksi pienehköjä kunnossapito- n:o 573 parantamiseen välillä Pohjois-
17558: kohteita lukuun ottamatta. Tämä aiheuttaa vai- Karjalan piirin raja-Savo/anpe/to.
17559: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17560:
17561: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17562: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17563: Kari Rajamäki
17564: 1584 1989 vp.
17565:
17566: Raha-asia-aloite n:o 1499
17567:
17568:
17569:
17570:
17571: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 576
17572: parantamiseen välillä Koivumäki-Varpaisjärvi
17573:
17574:
17575: Eduskunnalle
17576:
17577: Pyykankaan-Koivumäen-Varpaisjärven maan- teestä siirtynyt käyttämään kiertotieyhteyttä,
17578: tie (n:o 576) on Varpaisjärven kunnan tärkein joka lisää matkaa Kuopioon n. 20 km:llä. Pyy-
17579: tieyhteys Kuopioon. Tien Siilinjärven puoleinen kankaan-Koivumäen-Varpaisjärven maantietä
17580: osa (Pyykangas-Koivumäki) päällystettiin v. voidaan perustellusti pitää Kuopion läänissä
17581: 1988. Varpaisjärven puoleisen osan parantami- huonoimpana kuntakeskuksen tieyhteytenä lää-
17582: nen on TVL:n piirin toimenpideohjelmassa siir- nin pääkeskukseen.
17583: tynyt vuosi vuodelta eteenpäin niukkojen tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17584: määrärahojen johdosta. Näin on jälleen käy- nioittaen,
17585: mässä ensi vuoden kohdalla, jolloin tien paran-
17586: tamisen olisi edellisen toimenpideohjelman mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17587: kaan pitänyt alkaa. Tien parantamiskustannuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17588: set ovat piirin mukaan n. 20 milj. mk. markkaa aloitusmäärärahaksi maantien
17589: Ko. tie on geometrialtaan erittäin huono ja n:o 576 parantamiseen väillä Koivu-
17590: vuosittain kelirikon alainen. Tien kunnon joh- mäki-Varpaisjärvi.
17591: dosta on osa Kuopioon suuntautuvasta liiken-
17592:
17593: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17594:
17595: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Juhani Laitinen
17596: Heikki Riihijärvi Riitta Saastamoinen Kari Rajamäki
17597: Marja-Liisa Tykkyläinen
17598: 1989 vp. 1585
17599:
17600: Raha-asia-aloite n:o 1500
17601:
17602:
17603:
17604:
17605: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sataman rakentami-
17606: seen Juankosken Karjalankoskelie
17607:
17608:
17609: Eduskunnalle
17610:
17611: Juankoski on koillissavolainen rakennemuu- tatie- ja maantieliikenteelle. Satama tulisi käsit-
17612: toskunta, jolla on entuudestaan peruselinkei- tämään laivalaiturin, vieraslaiturin, venelaitu-
17613: nonsa maatalouden lisäksi puunjalostusteolli- rin (noin 80 metriä), veneluiskan ja telarantaa.
17614: suutta ja joka on suunnannut kehitystään pal- Suunnitelmat ovat valmiina.
17615: veluelinkeinoon. Matkailupalvelujen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17616: keskeiseksi matkailuvaltiksi on kehittymässä nioittaen,
17617: kulttuurihistoriallisesti arvokas Ruukin suoje-
17618: lualue. Juankosken matkailun kehittyminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17619: liittyy olennaisesti muun Koillis-Savon matkai- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17620: lun kehittämiseen. 31.30.77 900000 markkaa Juankosken
17621: Karjalankosken sataman rakentamisella on Karjalankosken sataman rakentamista
17622: merkitystä alueelle suuntautuvalle matkustaja- varten.
17623: laivaliikenteelle ja sen yhteyteen Iiittyvälie rau-
17624:
17625: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17626:
17627: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17628: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17629: Kari Rajamäki
17630: 1586 1989 vp.
17631:
17632: Raha-asia-aloite n:o 1501
17633:
17634:
17635:
17636:
17637: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jänissalon suojasa-
17638: taman rakentamiseen Vehmersalmella
17639:
17640:
17641: Eduskunnalle
17642:
17643: Saaristokunnassa vesitiet ovat olleet merkit- vuorossa, mutta toteutus on siirtynyt vuosi vuo-
17644: täviä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen delta. Hankaluutena on, että TVL:n Kuopion
17645: vuosikymmenen aikana vesiteiden merkitys on piirin saarnat budjettivarat ovat pienet eikä
17646: lisääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- Vehmersalmen kunta pysty hyvän työllisyys-
17647: kailullisessa mielessä. Pienveneilijöiden määrä tilanteen johdosta hyödyntämään työllisyysva-
17648: on moninkertaistunut ja sen myötä satamien ja roja, joita olisi myös käytettävissä.
17649: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17650: tummin esille. Samoin on korostunut satama- nioittaen,
17651: alueiden palvelujen tarjonnan lisääminen.
17652: TVL:n toteuttamisohjelmassa vuosille 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17653: -1994 on Vehmersalmen Jänissalon suojasata- 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000
17654: man rakentaminen sijoitettu vuosille 1989- markkaa Jänissalon suojasataman ra-
17655: 1990. Jänissalon suojasataman rakentaminen kentamiseen Vehmersalmella.
17656: on aiemminkin ollut ohjelmassa toteutumis-
17657:
17658: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17659:
17660: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17661: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17662: Kari Rajamäki
17663: 1989 vp. 1587
17664:
17665: Raha-asia-aloite n:o 1502
17666:
17667:
17668:
17669:
17670: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen kir-
17671: konkylän laiturin laajentamiseen
17672:
17673:
17674: Eduskunnalle
17675:
17676: Saaristokunnassa vesitiet ovat olleet merkit- toteutus on siirtynyt vuosi vuodelta. Hankaluu-
17677: täviä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen tena on, että TVL:n Kuopion piirin saarnat
17678: vuosikymmenen aikana vesiteiden merkitys on budjettivarat ovat pienet eikä Vehmersalmen
17679: lisääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- kunta pysty hyvän työllisyystilanteen johdosta
17680: kailullisessa mielessä. Pienveneilijöiden määrä hyödyntämään työllisyysvaro ja, joita olisi myös
17681: on moninkertaistunut, ja sen myötä satamien ja käytettävissä.
17682: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17683: tummin esille. Samoin on korostunut satama- nioittaen,
17684: alueiden palvelujen tarjonnan lisääminen.
17685: TVL:n toteuttamisohjelmassa vuosille 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17686: -1994 on Vehmersalmen kirkonkylän laiturin 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
17687: laajentaminen sijoitettu vuosille 1989-1990. markkaa Vehmersalmen kirkonkylän
17688: Kirkonkylän vierasvenesatama on aikaisemmin- laiturin laajentamiseen.
17689: kin ollut ohjelmassa toteutumisvuorossa, mutta
17690:
17691: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17692:
17693: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17694: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17695: Kari Rajamäki
17696: 1588 1989 vp.
17697:
17698: Raha-asia-aloite n:o 1503
17699:
17700:
17701:
17702:
17703: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta VTT:n paloteknii-
17704: kan laboratorion perustamista Kuopioon koskevaan selvitys-
17705: työhön
17706:
17707: Eduskunnalle
17708:
17709: VTT:n palotekniikan laboratorio toimii Es- Kuopiossa syksyllä 1989 tai 1990 on jo tehty ja
17710: poon Otaniemessä. Laboratorio on ollut jo mo- ammattikasvatushallitukselle tehty esitys pa-
17711: nien vuosien ajan runsaiden toimeksiantojen loinsinöörikoulutuksen aloittamisesta Kuopion
17712: vuoksi ylikuormittunut, ja tutkimuksia tehdään teknillisessä oppilaitoksessa toivottavasti toteu-
17713: osittain vuorotyössä ja ulkomaisten tutkimus- tuu mahdollisimman pian.
17714: laitosten (mm. Länsi-Saksa) avustamana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17715: Kuopioon sijoitettu palolaboratorio vähen- nioittaen,
17716: täisi merkittävästi testattavien rakennusosien
17717: kuljetuskustannuksia, sillä kansantaloudellises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17718: ti ei liene järkevää kuljettaa Pohjois- ja Keski- 1990 tulo- ja menoarvioon 100000
17719: Suomesta järeitäkin rakenteita Etelä-Suomeen markkaa selvitystyön tekemiseen VTT:n
17720: tai jopa Keski-Eurooppaan. Hanke lisäisi Kuo- palotekniikan laboratorion perustami-
17721: piossa alan ''kriittistä massaa'', kun päätös seksi Kuopioon.
17722: Valtion palo-opiston toiminnan aloittamisesta
17723:
17724: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17725:
17726: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17727: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17728: Kari Rajamäki
17729: 1989 vp. 1589
17730:
17731: Raha-asia-aloite n:o 1504
17732:
17733:
17734:
17735:
17736: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän luonnonkivi-
17737: varojen tutkimus-, tuotekehittely- ja markkinointiprojektiin
17738:
17739:
17740: Eduskunnalle
17741:
17742: Nilsiän kunnan alueella on geologisesti mie- Kiven käsittelytapoja kehittämällä on mahdolli-
17743: lenkiintoinen ja monipuolinen kvartsiittiesiinty- suus löytää uusia käyttökohteita ja näin nostaa
17744: mä. Louhoksen kallion kvartsipitoisuus on var- nyt vielä alhaista jalostusarvoa korkeammalle.
17745: sin suuri, 96 OJo. Laattakivinä käytettyä, usein Kivivarojen hyödyntämisprojekti liittyy siihen
17746: vihertävää serisiitti-kvartsiittia on useilla alueil- Nilsiän kunnan harjoittamaan elinkeinopolitii-
17747: la. Näiden esiintymien lisäksi alueelta on tavat- kan linjaan, jolla hyödynnetään paikallisia
17748: tu useita erilaisia liuskekiviä. Kvartsiselänne on luonnon antamia mahdollisuuksia.
17749: noin 35 km pitkä ja sijoittuu Kinahmin Rahas- Kiviprojektin tavoitteena on tutkimuksen ja
17750: mäen alueelle. tuotekehittelyn kautta nostaa Nilsiän kvartsi-
17751: Kiven louhimisella ja jatkojalostamisella on liuskeen jalostusastetta, tutkia uusia käyttöta-
17752: jo pitkät perinteet Nilsiässä. Vuosisadan alussa poja, kehittää liuskekiven soveltuvuutta nyky-
17753: löydettyä dolomiittia on käytetty kallion polt- aikaiseen rakennustekniikkaan ja edistää kiven
17754: toon, ja Nilsiän vuonna 1906 valmistunut kirk- tunnettavuutta. Eri asiantuntijoiden kanssa
17755: ko on rakennettu Tahkomäestä louhitusta käydyn keskustelun perusteella voidaan todeta
17756: kvartsiitista. Tahkomäellä on myös harjoitettu Iuonnonkiven kysyntään olevan kiinnostusta.
17757: myllynkivien valmistusta. Liuskeesta on tehty Projektin konkreettisena tavoitteena on 50 uut-
17758: käytävälaattoja ja tahkoja. ta pysyvää työpaikkaa.
17759: Merkittävintä taloudellista toimintaa harjoit- Projekti on tarkoitus käynnistää vuoden 1989
17760: taa Oy Lohja Ab:n Nilsiän Kvartsi, joka tuot- alussa ja sen kustannusarvio tulee olemaan noin
17761: taa kvartsihiekkaa. Kvartsihiekkaa käytetään miljoona markkaa.
17762: mm. rakennusaineteollisuudessa, tulenkestäviin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17763: massoihin sekä lasin raaka-aineeksi. Kinahmis- nioittaen,
17764: sa sijaitseva laitos työllistää suoraan 50 henki-
17765: löä ja kuljetuspalveluissa ym. useita kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17766: henkilöitä osa-aikaisesti. Kvartsiittiliusketta 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000
17767: louhii kolme yrittäjää. Nämä työllistävät noin markkaa Nilsiän luonnonkivivarojen
17768: 10 henkilöä. tutkimus-, tuotekehittely- ja markki-
17769: Tiedossa olevat kivivarat mahdollistaisivat nointiprojektiin.
17770: nykyisin selvästi suurimittaisemman tuotannon.
17771:
17772: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17773:
17774: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17775: Marja-Liisa Tykkyläinen Kalle Röntynen
17776: Kari Rajamäki
17777: 1590 1989 vp.
17778:
17779: Raha-asia-aloite n:o 1505
17780:
17781:
17782:
17783:
17784: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityökeskuksen
17785: suunnitteluun Varpaisjärvelle
17786:
17787:
17788: Eduskunnalle
17789:
17790: Varpaisjärven elinkeinoelämän kehittämis- va arvio rakentamiskustannuksista on noin 3
17791: toimenpiteenä on tullut esille käsityökeskuksen milj. markkaa. Investoinnilla saataisiin noin 20
17792: rakentaminen. Käsityökeskuksen toiminta-aja- työpaikkaa ja matkailulle hankkeella olisi mer-
17793: tuksena on toimia paikkana, missä eri käsityö- kittävä välillinen hyöty. Tarkat suunnitelmat
17794: taitojen harjoittajat valmistavat ja myyvät tuot- hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta ovat
17795: teitaan. Keskusta voitaisiin käyttää myös alan avoinna.
17796: koulutus- ja kurssikeskuksena. Lisäksi keskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17797: sen otaksutaan toimivan matkailullisena veto- nioittaen,
17798: voimatekijänä. Hanke on saanut myönteisen
17799: vastaanoton Kotiteollisuuden keskusliitolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17800: Varpaisjärvellä on valmiiksi katsottu sijainti- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
17801: paikka ja siellä on tehty alustava hahmotelma markkaa Varpaisjärven käsityökeskuk-
17802: hankkeen laajuudesta ja merkityksestä. Alusta- sen suunnittelua varten.
17803:
17804: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17805:
17806: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
17807: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
17808: 1989 vp. 1591
17809:
17810: Raha-asia-aloite n:o 1506
17811:
17812:
17813:
17814:
17815: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Kouvolan esi-
17816: kuntatoimitilojen suunnitteluun Kouvolaan
17817:
17818:
17819: Eduskunnalle
17820:
17821: Puolustusvoimain suunnitelmien mukaan ten että toiminnallisten tekijöiden perusteella
17822: maahamme perustetaan kolme maanpuolustus- parhaiten tyydytettävissä sijoittamalla itäisen
17823: aluetta samalla kun sotilasläänit lisääntyvät maanpuolustusalueen ja Kymen sotilasläänin
17824: kahdeksitoista. Nykyisten sotilaspiirien tehtä- esikunnat Kouvolaan vapaaksi jääviin varus-
17825: vät siirtyvät sotilasJääneille ja joukko-osas- kunnan tiloihin.
17826: toille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17827: Puolustushallinnon yksiköiden sijainnilla nioittaen,
17828: Pohjois-Kymenlaaksossa on pitkät perinteet,
17829: jotka pohjautuvat hyviin kuljetus- ja liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17830: neyhteyksiin. Kouvolan alueella on varuskunta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17831: rakennuksia, jotka ovat vapautuneet ja vapau- 27.27. 74 500 000 markkaa itäisen
17832: tumassa varuskuntakäytöstä. Puolustusvoi- maanpuolustusalueen ja Kymen sotilas-
17833: main suunniteltujen hallinnollisten uudistusten läänin esikuntien toimitilojen suunnitte-
17834: aiheuttama toimitilatarve on sekä hallinnollis- luun Kouvolaan.
17835: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17836:
17837: Kari Häkämies Anssi Rauramo
17838: 1592 1989 vp.
17839:
17840: Raha-asia-aloite n:o 1507
17841:
17842:
17843:
17844:
17845: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan metsä- ja puu-
17846: talousoppilaitoksen Patvaanjärven sahauskeskukseen
17847:
17848:
17849: Eduskunnalle
17850:
17851: Kotkan puutalousoppilaitoksena on Miehik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17852: kälän Patvaanjärvellä sahauskeskus ja siihen 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17853: liittyvä havaintometsä. Kurssikeskus on valta- markkaa Kotkan metsä- ja puutalousop-
17854: kunnallinen, ja siinä on pyörösahaus- ja höy- pilaitoksen Palvaanjärven sahauskes-
17855: läyskurssitoimintaa. Patvaanjärven sahauskes- kuksen lisätilojen rakentamisen aloitta-
17856: kuksen käyttötarve vaatisi majoitustiloja heti. miseen.
17857: Saha- ja höyläpuutavaran välinevarastointiin
17858: tarvitaan myös tiloja.
17859: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17860: nioittaen,
17861:
17862: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17863:
17864: Kari Häkämies Anssi Rauramo
17865: 1989 vp. 1593
17866:
17867: Raha-asia-aloite n:o 1508
17868:
17869:
17870:
17871:
17872: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen meri-
17873: taistelun 200-vuotisjuhlallisuuksien järjestämiseen
17874:
17875:
17876: Eduskunnalle
17877:
17878: Kotkassa vietetään Ruotsinsalmen meritaiste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17879: lun 200-vuotisjuhlia vuonna 1990. Juhlaohjel- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
17880: ma on erittäin monipuolinen sisältäen mm. markkaa Kotkan kaupungille Ruotsin-
17881: Hansatie-symposiumin, pohjoismaiset merika- salmen meritaistelun 200-vuotisjuhlalli-
17882: dettipäivät, ruotsalaisen kulttuuriviikon jne. suuksien järjestämiseen.
17883: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17884: nioittaen,
17885:
17886: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17887:
17888: Kari Häkämies Anssi Rauramo
17889:
17890:
17891:
17892:
17893: 17 290089P
17894: 1594 1989 vp.
17895:
17896: Raha-asia-aloite n:o 1509
17897:
17898:
17899:
17900:
17901: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaak-
17902: son urheiluhallihankkeeseen
17903:
17904:
17905: Eduskunnalle
17906:
17907: Pohjois-Kymenlaakson kuntien Kouvolan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17908: Kuusankosken ja Anjalankosken toimesta on 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
17909: suunniteltu Pohjois-Kymenlaaksoon urheilu- markkaa Pohjois-Kymenlaakson urhei-
17910: hallia, joka palvelisi talviaikana mahdollisim- luhallin suunnitteluun.
17911: man monipuolisesti eri urheilumuotoja, etenkin
17912: yleisurheilua ja jalkapalloilua.
17913: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17914: nioittaen,
17915:
17916: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17917:
17918: Kari Häkämies Anssi Rauramo
17919: 1989 vp. 1595
17920:
17921: Raha-asia-aloite n:o 1510
17922:
17923:
17924:
17925:
17926: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta vaellussiikaistutuksiin
17927: Suomenlahdella
17928:
17929:
17930: Eduskunnalle
17931:
17932: Kymijoessa tapahtuu nykyisin jonkin verran vaa lisäämistä. Valtion vuoden 1989 tulo- ja
17933: siian luontaista lisääntymistä, mutta valtaosin menoarviossa onkin osoitettu määräraha vael-
17934: Kymen rannikon vaellussiikakanta on istutus- lussiikaistutuksiin. Kyse on kuitenkin toimin-
17935: ten varassa. nasta, jonka jatkuvuus on turvattava.
17936: Kymen läänin rannikolle on 1980-luvulla istu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17937: tettu keskimäärin 100 000 vaellussiian poikasta nioittaen,
17938: vuodessa. Istutusten vaikutuksesta ovat siika-
17939: saaliit parin viime vuoden aikana parantuneet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17940: Myös muualla Suomenlahteen tehdyt vaellussii- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
17941: kaistutukset ovat antaneet hyviä tuloksia. Ky- markkaa Suomenlahden vaellussiika-
17942: men rannikon vaellussiikakannan vahvistami- istutuksiin.
17943: nen edellyttää kuitenkin istutusten huomatta-
17944:
17945: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17946:
17947: Kari Häkämies Anssi Rauramo
17948: 1596 1989 vp.
17949:
17950: Raha-asia-aloite n:o 1511
17951:
17952:
17953:
17954:
17955: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 raken-
17956: tamiseen moottoritieksi välillä Kotkan Otsola-Vehkalahden
17957: Summa
17958:
17959: Eduskunnalle
17960:
17961: Valtatie n:o 7 välillä OtsoJa-Summa onko- keen aloittamista ja läpivientiä tulee voida no-
17962: ko Etelä-Kymenlaakson vilkkaimmin liikennöi- peuttaa.
17963: tyjä tieosuuksia. Liikennesuoritteet tieosuudella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17964: ovat kasvaneet viime vuosina lähes kymmenellä nioittaen,
17965: prosentilla vuodessa. Erityisesti raskaan liiken-
17966: teen osuus on teollisuuden kuljetusten vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17967: mainitulla tieosuudella erittäin suuri. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17968: Hanke sisältyy Kymen tie- ja vesirakennuspii- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa valtatien
17969: rin toimenpideohjelmaan 1988-1994 ja sen n:o 7 rakentamiseen moottoritieksi välil-
17970: kustannusarvio on 281 milj. markkaa. Hank- lä Otsola-Summa.
17971:
17972: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17973:
17974: Kari Häkämies Heikki Järvenpää
17975: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo
17976: Heikki Kokko
17977: 1989 vp. 1597
17978:
17979: Raha-asia-aloite n:o 1512
17980:
17981:
17982:
17983:
17984: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan virka-alus-
17985: laiturin rakentamiseen
17986:
17987:
17988: Eduskunnalle
17989:
17990: Haminan kaupungissa on suunnitteilla virka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17991: aluslaiturin rakentaminen yhteislaituriksi kai- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
17992: kille viranomaisten pienaluksille (tulli, luotsi, markkaa Haminan virka-aluslaiturin ra-
17993: poliisi, palokunta). kentamista varten.
17994: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17995: nioittaen,
17996:
17997: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17998:
17999: Kari Häkämies Anssi Rauramo
18000: 1598 1989 vp.
18001:
18002: Raha-asia-aloite n:o 1513
18003:
18004:
18005:
18006:
18007: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Keihässalmen kalas-
18008: tussataman rakentamiseen Pyhtäälie
18009:
18010:
18011: Eduskunnalle
18012:
18013: Pyhtään kunnan Keihässalmeenon tarkoitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18014: perustaa kalastussatama. Keihässalmi on kalas- nioittaen,
18015: tussatamaksi erittäin hyvin soveltuva, koska
18016: alueella on vanhastaan erittäin hyvät laivaväy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18017: lät, onhan alue toiminut aikoinaan Stockforsin 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
18018: tehtaan puutavaran lastauspaikkana ja alueen markkaa Keihässalmen kalastussataman
18019: uusi laituri on valmistunut vuonna 1988. rakentamiseen Pyhtää/le.
18020:
18021: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18022:
18023: Kari Häkämies Anssi Rauramo
18024: 1989 vp. 1599
18025:
18026: Raha-asia-aloite n:o 1514
18027:
18028:
18029:
18030:
18031: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta tavaraliikenneradan
18032: rakentamiseen välillä Taavetti-Hamina-Kotka
18033:
18034:
18035: Eduskunnalle
18036:
18037: Transitoliikenne tulee lisääntymään Neuvos- varastointiratapihan muodostamista niin, ettei
18038: toliitosta todennäköisesti varsin suuresti. Eräi- sellaisia vaaratilanteita, joista jo on muutama
18039: den ennusteiden mukaan kasvuvauhti voi olla esimerkki, pääse enää syntymään.
18040: todella nopea. Aineiden kuljetus pois Suomesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18041: tapahtuu Haminan ja Kotkan satamien kautta. nioittaen,
18042: Kyseessä ovat aineet, jotka voivat aiheuttaa on-
18043: nettomuustilanteessa todella pahoja vaurioita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18044: niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Kuljetusten 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18045: varastointi tapahtuu ratapihoilla, jotka sijaitse- markkaa tavaraliikenneradan suunnitte-
18046: vat aivan liian lähellä asutusta. Transitoliiken- lua varten välillä Taavetti-Hami-
18047: teen kasvaessa olisikin syytä harkita kokonaan na-Kotka.
18048: erillisen tavaraliikenneradan rakentamista ja
18049:
18050: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18051:
18052: Kari Häkämies Anssi Rauramo
18053: 1600 1989 vp.
18054:
18055: Raha-asia-aloite n:o 1515
18056:
18057:
18058:
18059:
18060: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan meritutkimus-
18061: pisteen perustamiseen
18062:
18063:
18064: Eduskunnalle
18065:
18066: Itäisen Suomenlahden tila on monessakin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18067: suhteessa huolestuttava. Uuden tutkimustiedon nioittaen,
18068: saaminen on erittäin tärkeää. Tutkimus voisi
18069: kohdistua itäisen Suomenlahden hydrologiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18070: ja ekologiseen perustutkimukseen, ekologisten 1990 tulo- ja menoarvioon 350 000
18071: ja limnologisten vertailutietojen hankkimiseen. markkaa Kotkan meritutkimuspisteen
18072: Tutkimusyksikkö voisi toimia yhteistyössä perustamiseen.
18073: RKTL:n, Helsingin yliopiston Tvärminnen ase-
18074: man ja tarvittaessa myös ympäristöministeriön
18075: kanssa.
18076:
18077: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18078:
18079: Kari Häkämies Anssi Rauramo
18080: 1989 vp. 1601
18081:
18082: Raha-asia-aloite n:o 1516
18083:
18084:
18085:
18086:
18087: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jalmari Ruokokos-
18088: ken maalausten konservointiin
18089:
18090:
18091: Eduskunnalle
18092:
18093: Maan vanhimman säilyneen puurakenteisen vi. Konservointihankkeen kokonaiskustannuk-
18094: elokuvateatterin saneeraus on käynnistymässä set ovat noin 400 000 markkaa.
18095: Hyvinkäällä. Nykyisin Hyvinkään kaupungin Löytyneillä maalauksilla on paitsi paikallista
18096: omistama kulttuurihistoriallisesti arvokas ra- ja historiallista arvoa myös laajempaa valta-
18097: kennus on tarkoitus saattaa alkuperäiseen käyt- kunnallista kulttuurihistoriallista arvoa. Sen
18098: tötarkoitukseen eli elokuva- ym. visuaalisen toi- vuoksi olisi kohtuullista, että myös valtio osal-
18099: minnan käyttöön. listuisi konservointikustannuksiin. Hyvinkään
18100: Elokuvateatterin korjausten käynnistyessä kaupungin kuntasuunnitelmassa on määräraha
18101: löytyi sen seinäpinnoituksen alta vuosikymme- itse elokuvateatterirakennuksen saneerausta
18102: niä peitossa olleet Jalmari Ruokokosken suuri- varten v. 1989-90.
18103: kokoiset maalaukset. Maalausten korkeus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18104: noin 3,5 m ja pituus n. 10m. Maalausten yhtei- nioittaen,
18105: nen seinäpinta-ala on noin 60 m 2 •
18106: Maalaukset ovat odotettua paremmassa kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18107: nossa ja ne on tarkoitus konservoida ja palaut- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
18108: taa takaisin alkuperäisille paikoilleen teatterin markkaa Hyvinkään kaupungille käytet-
18109: saneerauksen valmistuttua. täväksi Jalmari Ruokokosken elokuva-
18110: Siirtoa ja konservointia koskevan suunnitel- teatteri Arenaan tekemien maalausten
18111: man on laatinut taidekonservaattori Olli Poijär- konservointiin.
18112:
18113: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18114:
18115: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Elsi Hetemäki-Olander
18116: 1602 1989 vp.
18117:
18118: Raha-asia-aloite n:o 1517
18119:
18120:
18121:
18122:
18123: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vientiasiamiestoi-
18124: minnan aloittamiseen Keski- ja eräissä Itä-Uudenmaan kun-
18125: nissa sekä pääkaupunkiseudulla
18126:
18127: Eduskunnalle
18128:
18129: Vientiasiamiestoimintaa on Suomessa harjoi- tä läheinen yhteistoiminta kunnallisen sektorin
18130: tettu 1980-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä kanssa. Kunnat ovat halunneet osallistua toi-
18131: vientiasiamiesyksiköt on perustettu koko maa- minnan rahoitukseen varmistaen siten palvelu-
18132: han lukuun ottamatta keskisen ja eräitä itäisen jen saannin oman alueensa yrityksille. Uuden-
18133: Uudenmaan kuntia sekä pääkaupunkiseutua. maan maakuntaliitto on tiedustellut keskisen ja
18134: Vientiasiamiestoiminnan käynnistäminen koko itäisen Uudenmaan kuntien halukkuutta osallis-
18135: Uudenmaan kattavasti olisi ensiarvoista, sillä tua vientiasiamiestoiminnan aloittamiseen vuo-
18136: vuonna 1985 koko maan pk-yrityksistä Uudel- den 1990 alusta ja vastaavasti YTV pääkaupun-
18137: lamaalla oli 24,8 o/o. Erityisesti uusmaalaisilla kiseudun kuntien osalta. Ko. kunnat ovat il-
18138: pk-yrityksillä on hyvin paljon tutkimustyötä: moittaneet valmiutensa osallistua toiminnan
18139: 42,9 % koko maan pk-yritysten tekemästä tut- kustannuksiin ja pitävät vientiasiamiestoimin-
18140: kimustoiminnasta. nan aloittamista tärkeänä jo vuoden 1990
18141: Uusmaalaiset kansanedustajat haluavat pai- alusta.
18142: nottaa vientiasiamiestoiminnan tärkeyttä erityi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
18143: sesti nyt, kun ollaan kulkemassa kohti yhdenty- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
18144: vää Eurooppaa. Pk-yritysten edellytykset osal- kunnassa.
18145: listua kansainväliseen kauppaan ovat olleet on- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18146: gelmalliset. Yrityksillä ei ole ollut aina riittävää tavasti,
18147: tietoa viennin aloittamiseen liittyvistä asioista.
18148: Kun vientiasiamiestoiminnan tehtävissä painot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18149: tuu erityisesti yrityskohtainen neuvonta ja vien- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18150: tisuunnitelmien laatiminen tai niissä avustami- 32.85.45 450 000 markkaa vientiasia-
18151: nen, tuntuisi oudolta, että Uudellamaalla sijait- miestoiminnan käynnistämiseen myös
18152: sevat pk-yritykset jäisivät tämän palvelumuo- Keski- ja eräissä Itä-Uudenmaan kun-
18153: don ulkopuolelle. nissa sekä pääkaupunkiseudulla.
18154: Vientiasiamiestoiminnalle on ollut tyyppillis-
18155:
18156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18157:
18158: Tuulikki Hämäläinen Tauno Valo Marjatta Väänänen
18159: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman
18160: Ole Wasz-Höckert Lea Kärhä Matti Saarinen
18161: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg Marja-Liisa Löyttyjärvi
18162: Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen Elsi Hetemäki-Olander
18163: 1989 vp. 1603
18164:
18165: Raha-asia-aloite n:o 1518
18166:
18167:
18168:
18169:
18170: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Utsjoen saamenkie-
18171: lisen päiväkodin rakentamiseen
18172:
18173:
18174: Eduskunnalle
18175:
18176: Sosiaalihallitus on jo vuosia ajanut saamen- koavana, tukevana ja edistävänä keskuksena
18177: kielisten lasten päiväkotia Utsjoelle sekä lapsia päiväkodin merkitys olisi tärkeä. Päiväkoti olisi
18178: varten että saamenkielisen päivähoidon henki- tarkoitettu saamenkielisille 1-6-vuotiaille lap-
18179: lökunnan harjoittelupaikaksi. Hanke on tähän sille. Päiväkodin rakenteellinen paikkaluku oli-
18180: saakka tyrehtynyt siihen, ettei Utsjoen köyhä si vähintään 20 paikkaa.
18181: kunta selviä yksin kustannuksista ilman erityis- Lapin lääninhallitus on vahvistanut Utsjoen
18182: tä valtion tukea. Useiden kansainvälisten sopi- kunnan toteuttamissuunnitelmassa 1989-1993
18183: musten valossa on tärkeää, että myös päivähoi- saamenkielisen päiväkodin rakentamisen vuo-
18184: topalveluja voidaan antaa kielivähemmistöjen delle 1989. Päiväkotihankkeen aloittamisval-
18185: omalla kielellä, tässä tapauksessa saamen kielel- tuus on 1 944 000 mk. Saamenkielisen päiväko-
18186: lä. Saamenkielisen päivähoidon järjestäminen din virat on vahvistettu vuodelle 1989.
18187: tukisi myös saamelaista kulttuuria ja opetusta. Hankkeen toteuttaminen pelkästään sosiaali-
18188: Myös lasten päivähoidosta annettuun lakiin si- ja terveydenhuollon valtionosuuslainsäädännön
18189: sältyy säännös päivähoidon järjestämisestä lap- kautta ei ole Utsjoen kunnan heikon taloudelli-
18190: sen äidinkielellä. Saamenkielisiä henkilöitä on sen tilanteen vuoksi mahdollista.
18191: Suomessa noin 4 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18192: Saamenkielinen päiväkoti tulisi toimimaan nioittaen,
18193: paitsi saamenkielisten lasten päivähoitopaikka-
18194: na myös saamenkielisen henkilöstön käytännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18195: harjoittelupaikkana. Päiväkoti voisi myös toi- 1990 tulo- ja menoarvioon ylimääräisen
18196: mia laajemmin sosiaalihuoltoa kehittävänä, 661000 markan avustuksen saamenkie-
18197: kun siihen yhdistetään kasvatus- ja perheneu- lisen päiväkodin rakentamiseen Utsjoen
18198: vontatoimintaa. Myös saamelaiskulttuuria ko- kuntaan.
18199:
18200: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18201:
18202: Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Ole Wasz-Höckert
18203: Saara-Maria Paakkinen Henrik Lax Aimo Ajo
18204: Liisa Hilpelä
18205: 1604 1989 vp.
18206:
18207: Raha-asia-aloite n:o 1519
18208:
18209:
18210:
18211:
18212: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimisto-
18213: jen henkilöstöresurssien lisäämiseen
18214:
18215:
18216: Eduskunnalle
18217:
18218: Rakennekehitys on aiheuttanut tilanteen, jol- täviä. Ainoa lääke on ammatinvalinnanohjaus-
18219: loin samanaikaisesti on työttömyyttä ja työvoi- ta ja työnvälitystä suorittavien henkilöiden li-
18220: mapula. sääminen.
18221: Työttömät ovat usein iäkkäitä, vähän koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18222: tusta saaneita ja yhden ammatin taitajia. Hei- nioittaen,
18223: dän tilanteensa edellyttää syvällekäypää amma-
18224: tinvalinta-, koulutukseenohjaus- ja työnväli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18225: tysprosessia. 1990 tulo- ja menoarvioon 1500 000
18226: Samanaikaisesti työvoimapulaa potevat yri- markkaa JO:n ammatinvalinnanohjaus-
18227: tykset edellyttävät tehotoimia työvoiman han- ta ja työnvälitystä suorittavan henkilön
18228: kintaan ja koulutukseen liittyvissä asioissa. palkkaamiseen henkilöstöpulasta eniten
18229: Työvoimatoimistojen nykyinen henkilökunta kärsiviin työvoimatoimistoihin.
18230: ei ehdi suorittaa kohtuudella sille kuuluvia teh-
18231:
18232: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18233:
18234: Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen
18235: 1989 vp. 1605
18236:
18237: Raha-asia-aloite n:o 1520
18238:
18239:
18240:
18241:
18242: Ikkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
18243: 350-vuotisrahastolle
18244:
18245:
18246: Eduskunnalle
18247:
18248: Helsingin yliopiston perustamisesta tulee ensi ratkaisevaa. Suomessa juuri valmistuneen hen-
18249: vuonna kuluneeksi 350 vuotta. Yliopisto toi- kilön on vaikea sijoittua esimerkiksi Suomen
18250: voo, että vuosi 1990 olisi kansallinen merkkita- Akatemian tutkimusassistentiksi tai yliopiston
18251: paus: suomalaisten yliopistojen ja koko Suo- assistentiksi, koska näihin toimiin valittavana
18252: men tieteen juhlavuosi. Tutkimuksen ja kor- pitää olla jo tutkijakokemusta. Siksi yliopis-
18253: keimman opetuksen merkitystä kansakunnan tomme 350-vuotisrahastosta tullaan jakamaan
18254: henkisen ja aineellisen kulttuurin peruspilarina vuoden tai kolmen vuoden apurahoja nimen-
18255: ei voine kukaan kieltää. omaan nuorille. Lahjakkuuden arviointi luon-
18256: Yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että sen tuu parhaiten asianomaisen omassa yliopistos-
18257: 350-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi luodaan sa eikä niinkään usein "kaukaisissa" tieteelli-
18258: myös jotain sellaista, jonka vaikutus ulottuu sissä toimikunnissa. 350-vuotisrahasto on siis
18259: kauas tulevaisuuteen. Sen vuoksi konsistori on tutkimusrahasto, jonka tuotto tullaan käyttä-
18260: perustanut yliopiston 350-vuotisrahaston, jon- mään nuorten tutkijoiden apurahoiksi.
18261: ka tarkoituksena on tutkimuksen tukeminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18262: Rahaston erityistarkoituksena on tukea nuoria nioittaen,
18263: ja lahjakkaita tutkijoita. Yliopistolle ei valtion
18264: tulo- ja menoarviossa ole osoitettu erillistä mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18265: rärahaa, jota voitaisiin käyttää lahjakkaiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18266: nuorten tutkijain tukemiseen siinä vaiheessa, 29.10.21 1 000 000 markkaa Helsingin
18267: jolloin tällainen tuki saattaa olla heidän tule- yliopiston 350-vuotisrahastolle nuorten
18268: van suuntautumisensa ja kehityksensä kannalta tutkijoiden tukemiseksi.
18269: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18270:
18271: Olli Ikkala Martti Tiuri
18272: 1606 1989 vp.
18273:
18274: Raha-asia-aloite n:o 1521
18275:
18276:
18277:
18278:
18279: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson
18280: keskusvankilan laajennukseen
18281:
18282:
18283: Eduskunnalle
18284:
18285: Pelson keskusvankilan laajennus- ja perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18286: korjaushankkeet sisältävät keskusvankilan nioittaen,
18287: maatalouden konehallin rakentamisen sekä sa-
18288: han kuivaamon, kuorimon ja varaston rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18289: misen. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18290: 6,5 miljoonaa markkaa. 25.50. 74 6 500 000 markkaa Pelson kes-
18291: Esim. sahan toiminnot ovat osin työsuojelu- kusvankilan laajennukseen.
18292: viranomaisten asettamassa toimintakiellossa.
18293:
18294: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18295:
18296: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Jouppila
18297: Juhani Alaranta Eino Siuruainen Kimmo Sarapää
18298: 1989 vp. 1607
18299:
18300: Raha-asia-aloite n:o 1522
18301:
18302:
18303:
18304:
18305: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien
18306: kehittämisrahaan
18307:
18308:
18309: Eduskunnalle
18310:
18311: Kehitysalueläänien saama lääninrahaosuus ja vaativuus edellyttäisivät kuitenkin vähintään
18312: on pienentynyt jatkuvasti, koska lääninraha on kahden vuoden rahoitusta. Tämänkin vuoksi
18313: ulotettu koko maahan ja se on vuodesta 1987 hallituksen esittämää 90 milj. mk:n määrärahaa
18314: lähtien laskenut 113 miljoonasta markasta 90 tulisi korottaa.
18315: miljoonaan markkaan. Kehittämisrahakoke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18316: mukset ovat kuitenkin osoittaneet projektira- nioittaen,
18317: han merkittäväksi aluepolitiikan välineeksi.
18318: Määrärahoilla on saatu alulle hankkeita, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18319: ovat myönteisesti tukeneet läänin painopiste- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18320: alueHaista kehittämistyötä. 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
18321: Yhä useamman projektin tehtävien laajuus läänien kehittämisrahaan.
18322:
18323: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18324:
18325: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Jouppila
18326: Juhani Alaranta Esko Aho Eino Siuruainen
18327: Mirja Ryynänen Kimmo Sarapää Seppo Kääriäinen
18328: Pekka Puska Matti Maijala
18329: 1608 1989 vp.
18330:
18331: Raha-asia-aloite n:o 1523
18332:
18333:
18334:
18335:
18336: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta yritys-
18337: taloustieteen professuurin perustamiseksi Oulun yliopistoon
18338:
18339:
18340: Eduskunnalle
18341:
18342: Pohjois-Suomessa ja erityisesti Oulun talous- tuksen vahvistamista niin, että Oulun yliopis-
18343: alueella on koko 1980-luvun koettu suurena toon saattaisiin yrityksen talouden professuuri
18344: puutteena taloustieteellisen koulutuksen kapea- 1.8.1990 lähtien taloustieteen osastolle.
18345: alaisuus Oulun yliopistossa. Oulun yliopisto on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18346: esittänyt useissa suunnitelmissaan taloustieteen nioittaen,
18347: koulutuksen aloittamista ekonomikoulutukseen
18348: johtavana. Toistaiseksi ei kuitenkaan lupaa täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18349: le ole myönnetty. Yliopisto on kuitenkin yhdes- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
18350: sä Oulun kaupungin ja Oulun kauppakamarin markkaa yritystaloustieteen professorin
18351: kanssa valmis kehittämään taloustieteen ope- viran perustamiseen 1.8.1990 lähtien. '
18352:
18353: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18354:
18355: Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Pentti Lahti-Nuuttila
18356: Juhani Alaranta Esko Aho Eino Siuruainen
18357: Kimmo Sarapää Pekka Puska
18358: 1989 vp. 1609
18359:
18360: Raha-asia-aloite n:o 1524
18361:
18362:
18363:
18364:
18365: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta hammas-
18366: kuvauslaitteiston hankkimiseksi Oulun yliopiston hammaslää-
18367: ketieteen laitokselle
18368:
18369: Eduskunnalle
18370:
18371: Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitok- Ia ei ole mahdollista nähdä. Scanora-laitteisto
18372: sen röntgenosaston laitteisto on puutteellinen. mahdollistaa myös uudenlaisen tutkimustoi-
18373: Kymmenen vuotta sitten perustetun röntgen- minnan laitoksella.
18374: osaston perushankintarahoilla ei voitu hankkia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18375: kaikkia välttämättömiä laitteita. Nyt laitos on nioittavasti,
18376: uusimassa kallonkuvauslaitteistoaan. Laitos
18377: tarvitsisi välttämättä 1 000 tietokoneohjelmaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18378: sisältävän monipuolisen hammaskuvauslaitteis- 1990 tulo- ja menoarvioon 650 000
18379: ton. Se ei korvaa entisiä laitteita vaan eräiltä markkaa hammaskuvauslaitteiston
18380: tärkeiltä osin täydentää niitä. Laitteella pääs- hankkimiseksi Oulun yliopiston ham-
18381: tään näkemään kohteita, joita nykyisillä laitteil- maslääketieteen laitokselle.
18382: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18383:
18384: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Juhani Alaranta
18385: Eino Siuruainen Ole Wasz-Höckert Kimmo Sarapää
18386: Pekka Puska
18387: 1610 1989 vp.
18388:
18389: Raha-asia-aloite n:o 1525
18390:
18391:
18392:
18393:
18394: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikin-
18395: opettajakoulutuksen aloittamiseen Oulussa
18396:
18397:
18398: Eduskunnalle
18399:
18400: Pohjois-Suomessa on tavaton pula pätevistä seen lukuvuoden 1991 alusta tulisi saada ensi
18401: musiikinopettajista. Tähänastinen poikkeus- vuoden tulo- ja menoarvioon suunnittelumää-
18402: koulutus ei ole ongelmaa poistanut. Oulun yli- räraha.
18403: opisto on käynyt neuvotteluja Sibelius-Akate- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18404: mian kanssa siitä, että sen alaisuuteen perustet- nioittaen,
18405: taisiin sivupiste Ouluun. Oulussa olisi nyt kaik-
18406: ki valmiudet aloittaa musiikin kandidaatin tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18407: kintoon johtava koulutus juuri Sibelius-Akate- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
18408: mian sivutoimipisteenä. Koulutukseen tarvitta- kan suunnittelumäärärahan musiikin-
18409: vat tilat olisi mahdollista saada uudesta Oulun opettajien koulutuksen aloittamista var-
18410: konservatoriorakennuksesta, joka valmistuu ten Oulun yliopiston ja Sibelius-Akate-
18411: vuoden 1990 lopulla. Koulutuksen järjestämi- mian yhteistyönä:
18412:
18413: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18414:
18415: Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta J ouppila Pentti Lahti-Nuuttila
18416: Juhani Alaranta Liisa Jaakonsaari Eino Siuruainen
18417: Mirja Ryynänen Kimmo Sarapää Pekka Puska
18418: 1989 vp. 1611
18419:
18420: Raha-asia-aloite n:o 1526
18421:
18422:
18423:
18424:
18425: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskou-
18426: lun 1.-3. luokkien koululaiskuljetuksiin
18427:
18428:
18429: Eduskunnalle
18430:
18431: Peruskoululain (476/83) 47 §:n 1 momentin taan kunnan kustannuksella. Menettely on saat-
18432: mukaan kunnan on järjestettävä peruskoulun tanut oppilaat osittain eriarvoiseen asemaan ko-
18433: oppilaalle maksuton kuljetus kouluun tai avus- tikuntiensa varakkuuserojen perusteella.
18434: tettava riittävästi oppilaan kouluun kuljettami- Koululaiskuljetusten laajentaminen turvaisi
18435: sessa tai saattamisessa, jos oppilaan koulumat- liikennepalvelujen säilymistä haja-asutusalueil-
18436: ka on viittä kilometriä pitempi. Lisäksi kunnan la. Siten se osaltaan auttaisi asutusrakenteen
18437: velvollisuutena on järjestää peruskoulun oppi- säilyttämisessä ja kehittämisessä sekä haja-
18438: laan kuljetus kouluun, vaikka koulumatka olisi asutusalueella että taajama-asutuksen reuna-
18439: viittä kilometriä lyhyempikin, jos koulumatka alueilla.
18440: oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ot- Peruskoulun 1.-3. luokkien koulukuljetuk-
18441: taen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasit- sista aiheutuisi noin 15 miljoonan markan suu-
18442: tavaksi tai vaaralliseksi. ruiset kustannukset, mistä valtionosuus olisi 12
18443: Koulukuljetuksia tulisi laajentaa siten, että milj. markkaa.
18444: kunta järjestäisi maksuttoman kuljetuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18445: myös peruskoulun 1.-3. luokan oppilaalle, jos nioittaen,
18446: koulumatka on kolmea kilometriä pitempi.
18447: Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on lisännyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18448: liikennevälineiden käyttöä niin, että kolmea ki- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18449: lometriä pidempää koulumatkaa pidetään ylei- 29.46.30 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
18450: sesti kohttuuttomana peruskoulun ala-asteen käytettäväksi peruskoulun koululaiskul-
18451: 1.-3. luokan oppilaille. Osassa kuntia kuljetus jetusten ulottamiseksi 1.-3. luokkien
18452: on jo järjestetty kunnan kustannuksella ja jopa oppilaisiin kolmea kilometriä pidempien
18453: siten, että kaikki ala-asteen oppilaat, joiden matkojen osalta.
18454: koulumatka ylittää kolme kilometriä, kuljete-
18455:
18456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18457:
18458: Tytti lsohookana-Asunmaa Kimmo Sarapää Seppo Kääriäinen
18459: Pekka Puska Matti Maijala Juhani Alaranta
18460: 1612 1989 vp.
18461:
18462: Raha-asia-aloite n:o 1527
18463:
18464:
18465:
18466:
18467: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjasto-
18468: autojen hankkimiseen
18469:
18470:
18471: Eduskunnalle
18472:
18473: Kirjastotoimena on tulevaisuudessa yhä laa- kirjastoautopalvelut ovat keskeisiä. Sen takia
18474: jempi merkitys kansalaisten virkistys-, sivistys- lääniin tulisi lähivuosina saada vuosittain 3-4
18475: ja koulutuspalvelujen antajana. Erityisesti sen kirjastoauton hankkimislupaa.
18476: merkitys korostuu harvaan asutulla maaseudul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18477: la kuten Pohjois-Suomessa. nioittaen,
18478: Oulun läänissä on parhaillaan 14 kirjastohan-
18479: ketta, joiden kustannusarvio on lähes 30 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18480: mk. Erityisen suuri merkitys läänissä on kirjas- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18481: toautoilla. Niitä tarvittaisiin 13. Kirjastoautoil- 5 000 000 markkaa kirjastoautojen
18482: la tapahtuvan lainauksen osuus Oulun läänissä hankkimiseen.
18483: on hyvin korkea, 35,4 OJo. Luku kertoo, että
18484:
18485: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18486:
18487: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Rötta Jouppila
18488: Juhani Alaranta Esko Aho Eino Siuruainen
18489: Mirja Ryynänen Kimmo Sarapää Matti Maijala
18490: 1989 vp. 1613
18491:
18492: Raha-asia-aloite n:o 1528
18493:
18494:
18495:
18496:
18497: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin
18498: maatalousoppilaitoksen rakennushankkeisiin
18499:
18500:
18501: Eduskunnalle
18502:
18503: Ruukin maatalousoppilaitos on odottanut li- Mikäli työllisyysmäärärahoilla ei hanketta
18504: särakennustaan ja peruskorjaustaan pitkään. voida toteuttaa, tulee siihen saada varat ensi
18505: Hankkeeseen on jo myönnetty 1 milj. mk työlli- vuoden tulo- ja menoarvioon.
18506: syysvaroja. Hankkeen kustannusarvio on 14,3 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18507: milj. mk. Oppilaitos tarvitsee kuitenkin kipeästi nioittaen,
18508: lisätilaa ja perusparannuksen, vaikkakaan maa-
18509: talousoppilaitoksiin ei peruslinjoille ole tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18510: hetkellä tulossa täysiä opiskelijamääriä. Alueel- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
18511: la on kuitenkin myös aikuiskoulutustarvetta markkaa Ruukin maatalousoppilaitok-
18512: jatkuvasti tulevaisuudessa, koska maatalous on sen lisärakennuksen ja perusparannuk-
18513: merkittävä elinkeino. sen aloittamiseen vuonna 1990.
18514: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18515:
18516: Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18517: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
18518: 1614 1989 vp.
18519:
18520: Raha-asia-aloite n:o 1529
18521:
18522:
18523:
18524:
18525: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien
18526: taidetoimikunnille yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden apu-
18527: rahoiksi
18528:
18529: Eduskunnalle
18530:
18531: Läänien taidetoimikunnat ovat voineet valmistuneiden taiteilijoiden ja samalla uuden
18532: myöntää vuodesta 1984 lähtien viisi- ja kolmi- ja kokeilevan taiteen tukemiseen.
18533: vuotisia työskentelyapurahoja ja yksivuotisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18534: apurahoja jo 1970-luvun puolivälistä lähtien. nioittaen,
18535: Näillä on merkittävästi parannettu taiteilijoiden
18536: työskentelyoloja kaikkialla maassa. Taidetoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18537: mikuntien apurahat ovat muutenkin vahvista- 1990 tulo- ja menoarvioon 900 000
18538: neet ja uudistaneet läänien taide-elämää. Lää- markkaa yksivuotisiksi nuorten taiteili-
18539: nien taidetoimikuntien apurahoja voitaisiin ke- joiden apurahoiksi läänien taidetoimi-
18540: hittää sillä tavalla, että vuosiapurahoja alettai- kuntien käyttöön.
18541: siin myöntää nuorten, lahjakkaiden ja vasta
18542:
18543: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18544:
18545: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Jouppila
18546: Juhani Alaranta Eino Siuruainen Mirja Ryynänen
18547: Kimmo Sarapää Pekka Puska
18548: 1989 vp. 1615
18549:
18550: Raha-asia-aloite n:o 1530
18551:
18552:
18553:
18554:
18555: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilija-
18556: järjestöjen valtionapujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
18557:
18558:
18559: Eduskunnalle
18560:
18561: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- valtionapu on vuodesta 1980 (elinkustannusin-
18562: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- deksillä mitaten) vähentynyt 90 000 markkaa ja
18563: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- vuodesta 1986 122 000 markkaa. Yksistään
18564: roista yhteensä 9 270 000 mk käytettäväksi tai- maamme vanhimman taiteilijajärjestön, 125-
18565: teilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, sävel- vuotiaan Suomen Taiteilijaseuran valtionapu
18566: taide-, näyttämötaide-, tanssitaide-, teollisuus- on (todellista tilannetta paremmin kuvaavana
18567: taide-, graafisen suunnittelun, elokuva-alan ja palkkaindeksillä mitaten) laskenut 1980-luvulla
18568: valokuvajärjestöjen) toimintaan. Kyseiset mää- kolmanneksen. Samansuuntainen tilanne on
18569: rärahat on tarkoitettu järjestöjen jatkuvan toi- muidenkin taiteilijajärjestöjen osalla. Tämän-
18570: minnan tukemiseen. suuntainen taiteilijoiden kotimaista ja kansain-
18571: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden välistä yhteistoimintaa vakavasti haittaava ke-
18572: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- hityssuunta tulisi kääntää nousuun turvaamalla
18573: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle valtion varoin taiteilijajärjestöjen toiminnan
18574: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- perusedellytykset.
18575: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18576: myös laajalle yleisölle. Taiteilijajärjestöt har- nioittaen,
18577: joittavat laajaa tiedotus-, julkaisu- ja näyttely-
18578: toimintaa. Erittäin keskeisiä taiteilijoille ovat että Eduskunta edellyttäisi taiteilija-
18579: aina olleet kansainväliset yhteydet. Euroopan järjestöjen valtion toiminta-avustuksia
18580: yhdentyessä tulisi kansainvälisten lähiyhteyk- lisättäväksi vähintään inflaation mukai-
18581: sien olla nykyistä tiiviimmät. Samalla taiteen sesti sekä ottaisi vuoden 1990 tulo- ja
18582: globaalius edellyttää yhteyksien luomista ja li- menoarvioon momentille 29.90.52 ker-
18583: säämistä myös kaukaisempiin kulttuureihin. taluonteisena määrärahana 400 000
18584: Taiteilijajärjestöjen valtionavut ovat kuitenkin markkaa käytettäväksi taiteilijajärjestö-
18585: 1980-luvulla jääneet yleisen kustannuskehityk- jen valtionapujen jälkeenjääneisyyden
18586: sen jalkoihin. Esimerkiksi kuvataidejärjestöjen korjaamiseen.
18587: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18588:
18589: Tytti lsohookana-Asunmaa Liisa Hilpelä
18590: Kimmo Sarapää Pekka Puska
18591: Matti Maijala
18592: 1616 1989 vp.
18593:
18594: Raha-asia-aloite n:o 1531
18595:
18596:
18597:
18598:
18599: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
18600: Kotiseutuliiton toiminnan tukemiseen
18601:
18602:
18603: Eduskunnalle
18604:
18605: Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön val- misen kiireellisyyttä. Parhaillaan käynnissä ole-
18606: takunnallinen keskusjärjestö. Liiton jäsenistön va kotiseutuarkistojen perustaminen maan kaik-
18607: muodostavat yli 550 paikallista kotiseutuyhdis- kiin kuntiin merkitsee liitolle alan koulutuksen,
18608: tystä, yli 200 kuntaa, maan kaikki 17 suomen- tiedottamisen, julkaisutoiminnan ja käytännön
18609: kielistä maakuntaliittoa, 9 muuta kotiseututyön neuvonnan mittavaa laajentumista. Kotiseu-
18610: aluejärjestöä sekä 20 valtakunnallista järjestöä. tuarkistoista ovat myös kuntien keskusjärjestöt
18611: Paikallisten kotiseutuseurojen piirissä Suomes- antaneet suosituksensa. Tähän mennessä koti-
18612: sa toimii tällä hetkellä vähintään 200 000 henki- seutuarkisto on perustettu jo n. 200 kuntaan
18613: löä. maassamme.
18614: Kokonaisvaltaisen kotiseututyön keskeisiä ta- Suomen Kotiseutuliiton työ kansallisen kult-
18615: voitteita ovat mm. elinympäristön viihtyisyyden tuurin keskusjärjestönä on erityisen merkittä-
18616: parantaminen sekä ihmisten viihtyvyyden ja ko- vää kansakuntamme henkisen perustan, ihmi-
18617: tiseudullisen kiintymyksen lisääminen, kotiseu- sen terveen omanarvontunnon ja myönteisen
18618: dun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten kansallisen identiteetin luomisessa. Kotiseutu-
18619: erityispiirteiden pohjalta, perinteeseen pohjau- tietouden liittäminen kouluopetukseen eri paik-
18620: tuvan paikalliskulttuurin vaaliminen, edistämi- kakunnille soveltuvin muodoin ja oppimate-
18621: nen ja esilletuominen, alueellisen ja paikallisen riaatein tekee liiton työn voimistamisen juuri
18622: omaleimaisuuden korostaminen ja kehittämi- nyt ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.
18623: nen sekä asukkaiden omatoimisuuden voimista- Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä
18624: minen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen. hallitus on esittänyt kotiseututyöhön 1 050 000
18625: Suomen Kotiseutuliiton tehtäviin kuuluu mk. Tästä summasta Suomen Kotiseutuliitolle
18626: mm. kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaminen on osoitettu 820 000 mk. Suomen Kotiseutuliit-
18627: lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon, työs- to on hakenut 1 060 000 mk.
18628: kentely paikalliskulttuurin eri aloilla, ympäris- Vuonna 1988 liiton valtionavustuksen määrä
18629: tönsuojelu ja maisemanhoito, vaikuttaminen oli 740000 mk. Vuoden 1989 tulo- ja menoar-
18630: yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, kotiseudun- vioesityksessä liitolle oli varattu 770 000 mk,
18631: tutkimus, kotiseututyön kansainvälisistä yh- johon eduskunta lisäsi 100 000 mk. Näin liiton
18632: teyksistä huolehtiminen sekä keskusjärjestönä valtionavustus v. 1989 on 870 000 mk. Nyt esi-
18633: jäsenkentän palvelu paikallis- ja aluetason toi- tetty 820 000 mk merkitsisi siis 50 000 markan
18634: mintavalmiuksien kehittämiseksi. vähennystä kotiseututyön keskusjärjestön val-
18635: Nuorison kotiseututietouden lisääminen ja tionavustukseen. Samalla vuoden 1990 tulo- ja
18636: sen kasvattaminen tietoiseksi omasta kulttuuri- menoarvioon merkittyjen kotiseututyön koko-
18637: taustastaan ja perinteistään on Suomen Koti- naisavustuksen ja Suomen Kotiseutuliitolle
18638: seutuliiton ja sen jäsenkentän tärkeimpiä tehtä- osoitetun avustuksen aiempaa suurempi ero
18639: viä. Tätä varten liitto on mm. antanut virikekir- merkitsee voimakasta painopisteen siirtoa suo-
18640: jan muodossa suosituksiaan sekä kunnan ope- menkielisestä kotiseututyöstä ruotsinkieliseen
18641: tussuunnitelman sisällön kehittämiseksi että toimintaan.
18642: paikallisen oppimateriaalin valmistamiseksi. Euroopan yhdentymiskehitys korostaa kan-
18643: Edellytysten luominen kotiseutuopetukseen sallisen kulttuurin hyväksi tehtävän työn merki-
18644: tarvittavan oppimateriaalin valmistamiselle ko- tystä. Suomen Kotiseutuliiton hyvät yhteydet
18645: rostaa osaltaan kotiseutuarkistojen aikaansaa- pohjoismaihin ja Neuvostoliittoon sekä toimin-
18646: 1989 vp. - RA n:o 1531 1617
18647:
18648: ta Suomen edustajana Europa Nostra -järjes- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
18649: tössä merkitsevät yhä laajenevaa kansainvälistä nioittavasti,
18650: toimintaa. Liiton vastuuta korostaa myös Koti-
18651: seututyön Pohjoismaisen liiton johdon siirtymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18652: nen Suomeen vuoden 1990 aikana. Nämä seikat 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18653: edellyttäisivät liiton valtionavustuksen tuntuvaa JOO 000 markkaa Suomen Kotiseutulii-
18654: lisäystä nyt esitetyn väi.ennyksen asemesta. ton toiminnan tukemiseen.
18655:
18656: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18657:
18658: Tytti lsohookana-Asunmaa Liisa Hilpelä Kimmo Sarapää
18659: Seppo Kääriäinen Pekka Puska Matti Maijala
18660: Juhani Alaranta Matti Saarinen
18661: 1618 1989 vp.
18662:
18663: Raha-asia-aloite n:o 1532
18664:
18665:
18666:
18667:
18668: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
18669: Siirtolapuutarhaliiton toiminnan tukemiseen
18670:
18671:
18672: Eduskunnalle
18673:
18674: Suomen Siirtolapuutarhaliitto viettää ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18675: vuonna 60-vuotistoimintavuottaan. Liiton toi- nioittaen,
18676: minta on nykyisin varsin monipuolista. Liitolla
18677: on myös päätoimisia työntekijöitä. Erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18678: liiton koulutustoiminta on merkittävää. Puu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18679: tarhanhoidon koulutustarve kasvaa koko ajan. 30.30.45 lisäyksenä 200 000 markkaa
18680: Ensi vuonna liitolla on myös juhlavuoden takia Suomen Siirtolapuutarhaliitolle.
18681: näyttelytoimintaa tavallista enemmän. Näin ol-
18682: len liitto tarvitsisi välttämättä toiminta-avus-
18683: tusta.
18684:
18685: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18686:
18687: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Esko Aho
18688: Eino Siuruainen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
18689: Matti Maijala
18690: 1989 vp. 1619
18691:
18692: Raha-asia-aloite n:o 1533
18693:
18694:
18695:
18696:
18697: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Hauki-
18698: putaan Kalimenojan suuosan perkaukseen
18699:
18700:
18701: Eduskunnalle
18702:
18703: Haukiputaan Kalimenojan suuosa on pahasti ovat 750 000 mk, josta valtionosuus on 550 000
18704: tukkeutunut ja vaikeuttaa paitsi alueen virkis- mk.
18705: tyskäyttöä myös viljelymaiden pysymistä kuivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18706: na. Haukiputaan kunta on laatinut tarvittavat nioittaen,
18707: suunnitelmat ruoppauksen tekemiseksi suu-
18708: osassa ja vesioikeus on antanut työhön luvan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18709: Oulun vesipiiri olisi valmis tekemään työt 1990 tulo- ja menoarvioon 550 000
18710: heti. Hankkeeseen ei ole kuitenkaan saatu val- markkaa Kalimenojan suuosan ruop-
18711: tionosuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset paukseen.
18712: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18713:
18714: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18715: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
18716: Kimmo Sarapää
18717: 1620 1989 vp.
18718:
18719: Raha-asia-aloite n:o 1534
18720:
18721:
18722:
18723:
18724: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Hete-
18725: kylän-Kaitaojan tien parantamiseen
18726:
18727:
18728: Eduskunnalle
18729:
18730: Pudasjärvellä olisi välttämätöntä toteuttaa turvetuotantoa. Pudasjärvi kuuluu alityölli-
18731: tienparannushanke välillä Hetekylä-Kaitaoja. syysalueeseen.
18732: Hanke on 11,3 km pitkä, ja siitä vajaat 2 km on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18733: suuntauksen parantamista. Hankkeen kustan- nioittaen,
18734: nusarvio on 10 milj. mk. Tie sijoittuu Pudasjär-
18735: ven kunnan eteläosaan turvetuotantoalueelle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18736: on sen vuoksi hyvin tärkeä. Nykyinen tien kan- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
18737: tavuus on huono ja tiellä on jokavuotinen keli- markkaa Hetekylän-Kaitaojan tien pa-
18738: rikonaikainen painorajoitus, joka vaikeuttaa rantamiseen.
18739:
18740: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18741:
18742: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18743: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
18744: 1989 vp. 1621
18745:
18746: Raha-asia-aloite n:o 1535
18747:
18748:
18749:
18750:
18751: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Utajärven
18752: paikallistien parantamiseen
18753:
18754:
18755: Eduskunnalle
18756:
18757: Utajärven kk:n paikallistien n:o 18642 paran- Utajärven kk:n pääraitin kelirikko-ongelmat se-
18758: taminen sisältyy TVL:n Oulun piirin vuoden kä toteuttaa taajaman kevyen liikenteen järjes-
18759: 1989 alustavaan pienehköön tie- ja siltatöiden telyt, liittymäjärjestelyt taajaman sisälle sekä
18760: työohjelmaan maaliskuussa 1989 alkavana. Pii- liittyminen valtatielle n:o 22 ja maantielle n:o
18761: rin investointirahoituksen supistuminen kohdis- 837. Hankkeen kustannusarvio on 4,4, milj.
18762: tuu voimakkaana pienehköjen hankkeiden oh- mk.
18763: jelmaan: ensi vuoden budjetissa näihin töihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18764: on osoitettu 12 milj. mk, kun alustavan työoh- nioittaen,
18765: jelman mukainen määrärahaesitys piiristä on 18
18766: milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18767: Hanketta koskeva suunnitelma on vahvistet- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 400 000
18768: tu TVH:ssa 28.7.1988. Kyseessä on taajama- markkaa Utajärven paikallistien paran-
18769: hanke. Hankkeen tarkoituksena on poistaa tamiseen.
18770:
18771: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18772:
18773: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18774: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
18775: 1622 1989 vp.
18776:
18777: Raha-asia-aloite n:o 1536
18778:
18779:
18780:
18781:
18782: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun
18783: lentoaseman rakennussuunnitteluun
18784:
18785:
18786: Eduskunnalle
18787:
18788: Oulun lentoasema on maamme vilkkaimmin noin 50 miljoonaa markkaa. Tähän ei ole ni-
18789: liikennöity kotimaan lentokenttä. Lentoaseman mettynä ensi vuodelle suunnittelumäärärahaa.
18790: rakennuksen uudelleen rakentaminen on käynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18791: välttämättömäksi matkustajamäärien lisään- nioittaen,
18792: tyessä. Lähivuosina lentokenttä tulisi myös
18793: muuttaa kansainväliseksi. Tähän olisi jo nyt pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18794: rusteita olemassa. Kun Oulunsalaan saadaan 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18795: kokonaan uusi asemarakennus, voi nykyinen markkaa Oulun lentoaseman uuden ase-
18796: matkustajarakennus jäädä kokonaan hallinto- marakennuksen suunnitteluun.
18797: tiloiksi. Uuden rakennuksen kustannukset ovat
18798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18799:
18800: Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta Jouppila Pentti Lahti-Nuuttila
18801: Juhani Alaranta Eino Siuruainen Kimmo Sarapää
18802: 1989 vp. 1623
18803:
18804: Raha-asia-aloite n:o 1537
18805:
18806:
18807:
18808:
18809: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta opto-
18810: elektroniikan laboratorion perustamiseksi Ouluun
18811:
18812:
18813: Eduskunnalle
18814:
18815: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18816: yksikön kehittämissuunnitelmiin on jo pitkään nioittaen,
18817: kuulunut optoelektroniikan laboratorion perus-
18818: taminen Ouluun. Ouluun on myös saatu alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18819: professuuri. Laboratorion perustaminen ei kui- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
18820: tenkaan ole mukana ensi vuoden tulo- ja me- markkaa optoelektroniikan laboratorion
18821: noarviossa. Siihen tulisi saada 4,5 milj. mark- perustamiseksi Ouluun.
18822: kaa, jolla laboratorio voitaisiin käynnistää
18823: vuonna 1990.
18824:
18825: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18826:
18827: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Jouppila
18828: Juhani Alaranta Eino Siuruainen Pekka Puska
18829: 1624 1989 vp.
18830:
18831: Raha-asia-aloite n:o 1538
18832:
18833:
18834:
18835:
18836: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-
18837: Suomen Teollisuusopistolle tutkimus- ja koulutustehtaan ra-
18838: kentamiseen
18839:
18840: Eduskunnalle
18841:
18842: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18843: on 5,15 milj. mk Oulun yliopistolle ja Pohjois- nioittaen,
18844: Suomen Teollisuusopistolle tutkimus- ja koulu-
18845: tustehtaan rakentamista varten. Tehtaan koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18846: naiskustannukset ovat 5,95 milj. mk. 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000 mark-
18847: Puuttuvan summan saaminen on kuitenkin kaa Pohjois-Suomen Teollisuusopistolle
18848: välttämätöntä, koska ohjelmisto on hankkimat- tutkimus- ja koulutustehtaan rakentami-
18849: ta, samoin eräitä laitteita. seen.
18850:
18851: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18852:
18853: Tytti lsohookana-Asunmaa Kimmo Sarapää
18854: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
18855: 1989 vp. 1625
18856:
18857: Raha-asia-aloite n:o 1539
18858:
18859:
18860:
18861:
18862: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Revon
18863: Sähkölie Hailuodon merikaapelin rakentamiseen
18864:
18865:
18866: Eduskunnalle
18867:
18868: Revon Sähkö on hakenut kauppa- ja teolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18869: suusministeriöitä avustusta uuden 20 kv:n meri- nioittaen,
18870: kaapeliyhteyden rakentamiseksi Hailuotoon.
18871: Rakentamiskunnuksista uuden ja yli 7 km pit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18872: kän merikaapelin osuus asennuksineen on noin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18873: 2,4 milj. mk. Avustusta on myönnetty 20 OJo. 32.55.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18874: Avustuksen ulkopuolelle jäävät kustannukset avustuksen myöntämiseksi Revon Säh-
18875: ovat kuitenkin niin suuret, ettei niiden periminen kölie Hailuodon merikaapelin rakenta-
18876: Hailuodon asukkailta voi tulla kysymykseen. miseksi.
18877: Hailuoto on saaristolain alainen kunta, joten
18878: korkeampi avustus tulisi sähköhuollon turvaa-
18879: miseen saada pikimmiten.
18880:
18881: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18882:
18883: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Eino Siuruainen
18884:
18885:
18886:
18887:
18888: 18 290089P
18889: 1626 1989 vp.
18890:
18891: Raha-asia-aloite n:o 1540
18892:
18893:
18894:
18895:
18896: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminki-
18897: joen veneilyreitin rakentamiseen
18898:
18899:
18900: Eduskunnalle
18901:
18902: Kiiminkijoen jokivarsikunnat ovat yhdessä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 600 000
18903: valmistaneet Oulun vesi- ja ympäristöpiirin mk, josta anottu valtionosuus on 400 000 mk.
18904: kanssa Kiiminkijoen vesiretkeilyreittisuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18905: man, johon kuuluu mm. tauko- ja leiriytymis- nioittaen,
18906: paikkojen rakentaminen jokivarteen sekä eräi-
18907: den koskien (6 kpl) entistämisen täydentäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18908: lähinnä melontaa varten. 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
18909: Kiiminkijoki on Project-Aqua-vesistö, jonka kaa Kiiminkijoen veneilyreitin rakenta-
18910: merkitys vesiretkeilyreittinä on jatkuvasti kasva- miseen.
18911: nut. Valtion varojen käyttöä hankkeeseen voi-
18912: daan perustella juuri valtakunnallisella merki-
18913: tyksellä.
18914:
18915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18916:
18917: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Alaranta
18918: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Kimmo Sarapää
18919: 1989 vp. 1627
18920:
18921: Raha-asia-aloite n:o 1541
18922:
18923:
18924:
18925:
18926: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäälin-
18927: järven kunnostukseen
18928:
18929:
18930: Eduskunnalle
18931:
18932: Kiimingin kunnan toimesta on laadittu suun- Hankkeen toteuttamisella olisi kova kiire,
18933: nitelma Jääiinjärven kunnostuksesta. Suunnitte- koska osa järvestä on pahoin maatunut. Jäälin-
18934: lua on ohjannut seurantaryhmä, jossa on paikal- järvi sijaitsee keskellä tiheää taajama-asutusta.
18935: linen vesi- ja ympäristöpiiri ollut mukana, sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18936: moin vesi- ja ympäristöhallitus. Hankkeen ko- nioittaen,
18937: konaiskustannukset ovat 3,3 milj. mk, josta val-
18938: tion osuus on puolet. Jääiinjärven kunnostus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18939: on siten tarkoitus toteuttaa Oulun vesi- ja ympä- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 650 000
18940: ristöpiirin ja Kiimingin kunnan yhteistyöhank- markkaa Jääiinjärven kunnostukseen.
18941: keena.
18942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18943:
18944: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
18945: Juhani Alaranta Eino Siuruainen
18946: 1628 1989 vp.
18947:
18948: Raha-asia-aloite n:o 1542
18949:
18950:
18951:
18952:
18953: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ym-
18954: päristöinstituutille
18955:
18956:
18957: Eduskunnalle
18958:
18959: Vuoden 1986 lopulla käynnistettiin Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18960: läänissä lääninrahan turvin Iin ympäristöinsti- nioittaen,
18961: tuutin toiminta, joka painottuu sekä alueelli-
18962: seen että valtakunnalliseen ympäristötutkimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18963: seen ja -koulutukseen. Ympäristöinstituutin toi- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
18964: minta tulisi turvata valtion rahoituksella. kaa Iin ympäristöinstituutin toimintaan.
18965:
18966: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18967:
18968: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila
18969: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
18970: Eino Siuruainen
18971: 1989 vp. 1629
18972:
18973: Raha-asia-aloite n:o 1543
18974:
18975:
18976:
18977:
18978: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan opiston raken-
18979: tamiskustannuksiin
18980:
18981:
18982: Eduskunnalle
18983:
18984: Pohjolan opisto on Haukiputaalla toimiva taa näin mittavan, mutta toiminnan kannalta
18985: kansanopisto, joka toimii kansanopistolain mu- välttämättömän rakennushankkeen rahoitus
18986: kaisena kurssikeskuksena. yksin.
18987: Aikuiskasvatukseen keskittyvänä oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18988: sena opetustyössä annetaan erityinen paino yh- taen,
18989: teiskuntaa, maamme historiaa sekä luottamus-
18990: miestietoutta koskevan tietouden edistämiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18991: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyt- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18992: tävää ja tarkoituksenmukaista tavoitteeseensa 29.57.52 1 500 000 markkaa rakennus-
18993: liittyvää opetus- ja koulutustoimintaa Pohjolan avustukseksi Pohjolan opistolle ruoka-
18994: opisto on saneerannut ja ajanmukaistanut toi- ta-keittiörakennuksen rakentamisesta ja
18995: mitilojaan. vanhojen vastaavien tilojen saneeraami-
18996: Pohjolan opisto on runsaassa käytössä, mut- sesta aiheutuviin rakentamiskustannuk-
18997: ta sijaitsee syrjässä asiakkaisiinsa nähden. Pie- siin.
18998: nenä omana talousyksikkönä sen on vaikea hoi-
18999:
19000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19001:
19002: Liisa Jaakonsaari
19003: 1630 1989 vp.
19004:
19005: Raha-asia-aloite n:o 1544
19006:
19007:
19008:
19009:
19010: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta lastenteattereiden val-
19011: tionavun korottamiseksi
19012:
19013:
19014: Eduskunnalle
19015:
19016: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1990 tereiden merkitystä valtakunnallisessa teatteri-
19017: tulo- ja menoarvioksi on momentille 29.90.52 ja taidepolitiikassa on tähdennetty monissa yh-
19018: lastenteattereiden valtionavuksi osoitettu teyksissä.
19019: 6 200 000 markkaa. Vuodelle 1989 hallitus oli Valmisteilla on teattereiden valtionavun saat-
19020: esittänyt vastaavaan tarkoitukseen 5 500 000 taminen lakisääteiseksi vuonna 1991 - siitä on
19021: markkaa, ja eduskunnan päätöksen mukainen maininta myös tulo- ja menoarvioesityksessä.
19022: summa oli 5 800 000 markkaa. Lisäystä olisi siis Lain valmistelutyössä ja teatterialan eri yhteisö-
19023: 400 000 markkaa eli 6,9 prosenttia. jen lakiluonnoksesta antamissa lausunnoissa to-
19024: Mainitusta määrärahasta on myönnetty val- detaan, että valtakunnallista merkitystä omaa-
19025: tionavustusta kuluvana vuonna neljälle teatte- van erityisteatterin kuten lastenteatterin ja tans-
19026: rille: Skolteatern toimii Espoossa, Teatteri 2000 siteatterin valtionavustuksen määrän tulisi voi-
19027: Tampereella, Teatteri 41 Torniossa ja Teatteri da olla muiden ammattiteattereiden valtion-
19028: Pieni Suomi Helsingissä. Säännöllistä kiertue- osuuksia suurempi, 45 prosenttia hyväksytyistä
19029: toimintaa on Skolteaternilla, Teatteri 41:llä ja käyttömenoista kuten kansallisilla päänäyttä-
19030: Teatteri Pienellä Suomella sekä jonkin verran möillä.
19031: Teatteri 2000:lla. Lastenteatterin osalta tällainen mahdollisuus
19032: Kun otetaan huomioon Teatteri 41:n teatteri- koskee juuri lastenteattereiden tukemiseen osoi-
19033: ryhmien momentilta saama avustus sekä erilli- tettua määrärahaa, jota tästäkin syystä pitäisi
19034: nen kiertuetuki, on näiden neljän teatterin yh- korottaa tuntuvasti jo vuoden 1990 budjetissa.
19035: teenlaskettu valtionavustus vuonna 1989 Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19036: 6 230 000 markkaa. Mikäli Teatteri 41 saisi
19037: avustuksensa vuonna 1990 kokonaan lasten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19038: teattereiden määrärahasta, hallituksen esityk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19039: sen mukainen summa jäisi vuonna 1990 pie- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
19040: nemmäksi kuin kuluvana vuonna. lastenteattereiden valtionapuun.
19041: Erityisesti lapsille ja nuorille esiintyvien teat-
19042:
19043: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19044:
19045:
19046:
19047: Liisa Jaakonsaari
19048: 1989 vp. 1631
19049:
19050: Raha-asia-aloite n:o 1545
19051:
19052:
19053:
19054:
19055: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Päätalo-instituutin toi-
19056: minnan aloittamiseen
19057:
19058:
19059: Eduskunnalle
19060:
19061: Kirjallisen ilmaisun kehittämiseksi ei ole ole- kirjoittajakoulutuksen järjestämistä. Hanke
19062: massa musiikin tai kuvaamataiteen kehittämi- kulkee Päätalo-instituutin nimellä. Hankkeen
19063: seen verrattavaa koulutusjärjestelmää. toteuttamiseen on saatu vuonna 1989 lääninra-
19064: Kirjoittajakoulutuksen kysyntää on kuiten- haa.
19065: kin runsaasti. Sen osoittaa erilaisten lyhyiden Jotta tulevan Päätalo-instituutin toiminta-
19066: kirjoittajakurssien suosio. edellytykset voitaisiin turvata, ehdotan,
19067: Pitkäjänteistä kirjoittajakoulutusta annetaan
19068: Etelä-Suomessa esimerkiksi Kotkan Pekkas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19069: akatemiassa ja Oriveden Topelius-akatemiassa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19070: Pohjois-Suomesta tällaiset oppilaitokset puut- 29.90.52 JOO 000 markkaa Päätalo-ins-
19071: tuvat. tituutin toiminnan käynnistämistä var-
19072: Taivalkoskella valmistellaan vastaavanlaisen ten.
19073:
19074: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19075:
19076: Liisa Jaakonsaari
19077: 1632 1989 vp.
19078:
19079: Raha-asia-aloite n:o 1546
19080:
19081:
19082:
19083:
19084: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Päätalo-päivien järjestä-
19085: miseksi
19086:
19087:
19088: Eduskunnalle
19089:
19090: Yksi Suomen aidoimpia kulttuuritapahtumia jonka tavoitteena on laajentaa ja syventää kir-
19091: on Taivalkoskella kesällä pidettävät Päätalo- jallisuustapahtumaa.
19092: päivät. Viime kesänä saavutettiin Päätalo-päi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19093: vien yleisöennätys: yli 4 000 Päätalon kirjalli- taen,
19094: suuden ystävää kokoontui pohtimaan Päätalon
19095: kirjallisuuden ihmiskuvaa, metaforia ja työn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19096: asemaa kertovan kirjallisuuden asemaa suoma- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
19097: laisessa kirjallisuudessa. markkaa Päätalo-seura ry:lle Päätalo-
19098: Päätalo-päivät järjestää Päätalo-seura ry., päivien järjestämiseksi.
19099:
19100: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19101:
19102: Liisa Jaakonsaari
19103: 1989 vp. 1633
19104:
19105: Raha-asia-aloite n:o 1547
19106:
19107:
19108:
19109:
19110: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n
19111: toiminnan tukemiseen
19112:
19113:
19114: Eduskunnalle
19115:
19116: Finland Festivals ry. on toiminut yli kahden- na Finland Festivals kehittää kulttuuritapahtu-
19117: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien kult- mien koti- ja ulkomaista lipunmyyntiä.
19118: tuuritapahtumiemme keskusorganisaationa. Finland Festivals ry:n toiminnan piiriin kuu-
19119: Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markkinointielin. luvien kulttuuritapahtumien kokonaisyleisö-
19120: Vuonna 1989 Finland Festivals ry:n jäseniä määrä on noin 1,2 miljoonaa. Yhdistyksen yh-
19121: ovat 16 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- teismarkkinoinnilla ja monipuolisella tiedotus-
19122: maa, ja tämän lisäksi yhdistyksen neljään muu- toiminnalla pyritään tätä jo nyt varsin korkeaa
19123: hun ketjuun kuuluu 44 muuta tapahtumaa. Yh- yleisömäärää edelleen kohottamaan.
19124: distys päättää vuosittain ketjujensa koostumuk- Toiminnan laatuun ja laajuuteen verrattuna
19125: sesta kuultuaan riippumatonta, eri taiteenalo- Finland Festivals ry:n valtiontuki on varsin vä-
19126: jen asiantuntijoista koottua neuvottelukuntaa. häinen eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
19127: Festivaaliemme tämänlaatuinen yhteistyö on jalle. Opetusministeriön veikkausvoittovaroista
19128: osoittautunut hedelmälliseksi, vähentänyt kus- taiteen tukemiseen myöntämä avustus oli vuon-
19129: tannuksia ja kohottanut maamme tuntemusta na 1988 260 000 mk ja vuonna 1989 370 000 mk,
19130: korkeatasoisena kulttuurimatkailumaana. josta 150 000 mk oli kerta-avustus eduskunta-
19131: Vuonna 1989 Finland Festivals on järjestänyt aloitteiden pohjalta. Koska kulttuurifestivaa-
19132: tiedotustilaisuuksia mm. Oslossa, Uumajassa, liemme taso ja kehitys ovat olennaisen tärkeitä
19133: Tukholmassa, Hampurissa, Frankfurtissa, koko kulttuuritoiminnallemme ja matkailul-
19134: Miinchenissä ja Lontoossa. Lisäksi FF on ollut lemme, tulisi Finland Festivals ry:n valtiontuki
19135: esillä Bergenissä järjestetyssä Scandinavian saada nykyistä vakaammalle pohjalle ja sitä tu-
19136: Travel Martissa ja Göteborgissa järjestetyssä lisi merkittävästi korottaa.
19137: Scandinavian Music Fairissa. Syksyllä 1989 FF Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19138: järjestää lisäksi tiedotustilaisuuden Pariisissa nioittaen,
19139: sekä USA:ssa ja Kanadassa. Vuonna 1990 yh-
19140: distyksen tarkoituksena on edelleen kehittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19141: tätä markkinointiaan ja lisätä myös kotimaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19142: festivaalimatkailua kulttuuritapahtumien yh- 29.90.52 150 000 markkaa Finland Fes-
19143: teisprojektien avulla. Lisäksi vuoden 1990 aika- tivals ry:n toiminnan tukemiseen.
19144:
19145: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19146:
19147: Liisa Jaakonsaari
19148: 1634 1989 vp.
19149:
19150: Raha-asia-aloite n:o 1548
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Irish Festival in Finlan-
19156: din tukemiseen
19157:
19158:
19159: Eduskunnalle
19160:
19161: Irish Festival in Finland, irlantilaisen kulttuu- maksi ja monipuolisemmaksi. Esiintymispaik-
19162: rin laaja katselmus, järjestetään ensi vuonna kakuntien määrää pyritään edelleen lisäämään.
19163: viidettä kertaa. Festivaalit järjestää Finnish Järjestävän seuran talous pohjautuu jäsen-
19164: Irish Society ry. Kuluvan vuoden festivaalit laa- maksutuloihin ja ystävyysseuratoiminnan toi-
19165: jenivat Helsingin ohella myös Turkuun, Tam- minta-avustukseen, eikä se muodosta riittävän
19166: pereelle, Lohjalie ja Saloon. Maksaneita katso- vakaata pohjaa näinkin suurimuotoiselle tapah-
19167: jia arvioidaan tulevan yhteensä noin seitsemän- tumalle. Pienten eurooppalaisten kulttuurien
19168: tuhatta. tuntemusta on erityisen tärkeä tukea vallitsevas-
19169: Festivaalit ovat tarjonneet suomalaisille ai- sa ylikansallisen tarjonnan paineessa.
19170: nutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Euroo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19171: pan toisella laidalla asuvan ja historiansa puo- taen,
19172: lesta suuresti samankaltaisen kansan elävään
19173: kulttuuriperinteeseen. Vieraat ovat konserttien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19174: lisäksi esiintyneet koululaisille ja antaneet 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19175: workshop-tyyppistä opetusta kansanmusiikin 29.90.52 150000 markkaa Irish Festi-
19176: opiskelijoille. Ensi vuoden festivaalitarjontaa val in Finlandin tukemiseen.
19177: on alustavasti kaavailtu vielä korkeatasoisem-
19178:
19179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19180:
19181: Liisa Jaakonsaari
19182: 1989 vp. 1635
19183:
19184: Raha-asia-aloite n:o 1549
19185:
19186:
19187:
19188:
19189: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Nuorisokuo-
19190: ron Uuden Seelannin matka-avustukseksi
19191:
19192:
19193: Eduskunnalle
19194:
19195: Yhteiskuntaelämän kansainvälistymisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19196: myötä myös tarve kulttuurivaihtoon kasvaa. 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
19197: Korkeatasoista kulttuurivaihtoa tapahtuu ny- markkaa Oululaisen Nuorisokuoron
19198: kyisin runsaasti paitsi valtakunnallisella myös Uuden Seelannin matka-avustukseksi.
19199: kunnallisella tasolla. Jotta kunnalliselta tasolta
19200: lähtevää kansainvälistä kulttuurivaihtoa voitai-
19201: siin tukea nykyistä paremmin, ehdotan,
19202:
19203: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19204:
19205: Liisa Jaakonsaari
19206: 1636 1989 vp.
19207:
19208: Raha-asia-aloite n:o 1550
19209:
19210:
19211:
19212:
19213: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Oulun Elokuvakeskus
19214: ry:lle festivaalisihteerin palkkaamiseksi
19215:
19216:
19217: Eduskunnalle
19218:
19219: Oulun Elokuvakeskus ry. järjestää yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19220: Oulun kaupungin elokuvatoimiston kanssa tänä taen,
19221: vuonna kahdeksannen kerran kansainvälisen
19222: lastenelokuvien festivaalin. Festivaalin toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19223: nan vahvistamiseksi tulisi osavuotisena ja pro- 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
19224: jektiluonteisena työskentelevän festivaalisihtee- markkaa avustuksena Oulun Elokuva-
19225: rin työpaikka saada kokovuotiseksi. Tapahtu- keskus ry:lle festivaalisihteerin palkkaa-
19226: ma laajenee vuosi vuodelta ja työvoimantarve miseksi.
19227: on kova.
19228:
19229: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19230:
19231: Liisa Jaakonsaari
19232: 1989 vp. 1637
19233:
19234: Raha-asia-aloite n:o 1551
19235:
19236:
19237:
19238:
19239: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta urheiluopistojen toimin-
19240: taan
19241:
19242:
19243: Eduskunnalle
19244:
19245: Avustuksia urheiluopistojen toimintaan on mmk. Tilanne muodostuu ko. opistoille kestä-
19246: valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa lisät- mättömäksi. Sen vuoksi harkinnanvaraista
19247: ty tästä vuodesta kahdeksan miljoonaa mark- avustusta olisi lisättävä 900 000 markalla eli 2,5
19248: kaa: 53,6 mmk:sta 71,7 mmk:aan. Selitysosassa miljoonaan markkaan.
19249: on samanaikaisesti vähennetty harkinnanva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19250: raista avustusta 1,7 mmk:sta 1,6 mmk:aan. Tä- taen,
19251: mä on käsittämätöntä, kun harkinnanvaraisen
19252: avustuksen piirissä on maassa viisi liikuntaopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19253: toa. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19254: Opetusministeriön teettämän liikuntaopistoja 29.91.50 lisäyksenä 900000 markkaa
19255: koskevan selvityksen mukaan juuri harkinnan- avustuksena urheiluopistojen toimin-
19256: varaista avustusta olisi pitänyt lisätä. Nyt har- taan harkinnanvaraisen avustuksen ko-
19257: kinnanvaraista avustusta esitetään vain 1,6 rottamiseksi 2 500 000 markkaan.
19258: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19259:
19260: Liisa Jaakonsaari
19261: 1638 1989 vp.
19262:
19263: Raha-asia-aloite n:o 1552
19264:
19265:
19266:
19267:
19268: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta suomalais-neuvostoliit-
19269: tolaisen tiede- ja kulttuuritapahtuman järjestämiseen
19270:
19271:
19272: Eduskunnalle
19273:
19274: Syksyllä 1990 on suunniteltu järjestettäväksi sainvälistyvässä maailmassa, monien tieteiden
19275: Helsingissä suomalais-neuvostoliittolainen tie- ja taiteiden edustajien välinen konferenssi ja
19276: de- ja kulttuuritapahtuma, joka on jatkoa jo kulttuuritapahtuma on kiinnostava ja luo poh-
19277: neljästi Neuvostoliitossa järjestetyille Suomen jaa monipuoliselle yhteistyölle tulevalla vuosi-
19278: työväenkulttuurin päiville. kymmenellä.
19279: Tieteissä ja taiteissa etsitään uusia näkökul- Tapahtuma on suunniteltu seuraavissa kult-
19280: mia ja uusia ilmaisuja yli totuttujen rajojen ja tuuri- ja tiedepoliittisissa yhteisöissä: Suomen
19281: toimintamuotojen. Kansainvälinen yhteistyö, tutkijaliitto ry., Tiedepoliittinen yhdistys ry.,
19282: keskustelukyky ja kehityssuuntien yhteinen Kiila ry., Kulttuurityöntekijäin sosialidemo-
19283: hahmottaminen tieteen- ja taiteenalojen kesken kraattinen yhdistys ry., Kulttuuridemokraatit
19284: tulee entistä tärkeämmäksi. Suomalaisten ja ry., Nuoren Voiman Liitto ry. sekä Kulttuuri-
19285: neuvostoliittolaisten tutkijoiden ja taiteilijoiden työntekijäin Liitto ry. Tapahtuman suunnitte-
19286: kohtaamisella ja vuorovaikutuksella on jo eräi- lua ja toteutusta varten on muodostettu työryh-
19287: tä perinteisiä ja tärkeitä kanavia, joista meillä mä "Tutkimuksen ja taiteen haasteet Suomessa
19288: on myönteisiä kokemuksia (esim. Suomen työ- ja Neuvostoliitossa vuonna 1990" (TUTA 90),
19289: väenkulttuurin päivät Neuvostoliitossa, yhteis- jonka jäsenet edustavat em. yhdistyksiä.
19290: työ tieteellis-teknisen yhteistoimintakomitean Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19291: puitteissa, kulttuurivaihto yleensä ja vierailut taen,
19292: eri yhteisöjen ja taiteenalojen edustajien kes-
19293: ken). Yhteistyö ja kohtaaminen perustuu kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19294: tenkin usein yhden tieteen- tai taiteenalan edus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19295: tajien keskinäiseen kanssakäyntiin. 29.98.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
19296: Ajatellen kulttuurin muutoksen uusia vir- suomalais-neuvostoliittolaisen tiede- ja
19297: tauksia molemmissa maissa, ja etenkin kulttuuritapahtuman järjestämiseen to-
19298: 1990-luvun tieteiden ja taiteiden haasteita kan- teutuksesta vastaavalle työryhmälle.
19299: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19300:
19301: Liisa Jaakonsaari
19302: 1989 vp. 1639
19303:
19304: Raha-asia-aloite n:o 1553
19305:
19306:
19307:
19308:
19309: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-Seu-
19310: ran toiminnan ja Nicaragua-tiedotustoiminnan tukemiseen
19311:
19312:
19313: Eduskunnalle
19314:
19315: Väli-Amerikan rauhanprosessin etenemiselle mahdollisesti matkustavia kansalaisia. Suomi-
19316: on saatu uutta toivoa, kun alueen viiden maan Nicaragua-Seura on saanut eduskunnan myötä-
19317: presidentit allekirjoittivat Costa Rican presi- vaikutuksella käynnistetyksi Nicaragua-tiedo-
19318: dentin Oscar Ariasin aloitteellisen työn tulokse- tusta kehittelevän toimiston, joka samalla toi-
19319: na rauhansopimuksen elokuussa 1987. Samaan mii myös seuran toimistona. Toiminta on lähte-
19320: aikaan eri kansalaisjärjestöjen solidaarisuustyö mässä hyvin liikkeelle ja sen jatkuminen tulisi
19321: Nicaraguassa on laajentunut ja monipuolistu- turvata. Vapaaehtoistyön lisäksi tarvitaan myös
19322: nut. Myös Suomen ja Nicaraguan välinen kehi- valtiovallalta tukea, jotta laaja prikaatitoimin-
19323: tysyhteistyö on kehittynyt suotuisasti huolimat- ta, tiedottaminen ja erilaisten yhteyksien solmi-
19324: ta siitä, ettei maassa toimi kehitysyhteistyötä minen esimerkiksi kulttuurivaihdon kautta olisi
19325: koordinoivaa ulkoministeriön virkailijaa. mahdollista.
19326: Julkisuudessa Nicaraguasta ja Väli-Ameri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19327: kan tilanteesta laajemminkin puhutaan vähän tavasti,
19328: väliä. Tämä näkyy suoraan myös Suomi-Nica-
19329: ragua-Seuran toiminnassa, johon liittyy odo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19330: tuksia välittää tietoa, julkaista Nicaraguassa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19331: toimitettua materiaalia ja palvella monipuoli- 29.98.50 300 000 markkaa osoitettavak-
19332: sella tavalla sekä eri kansalaisjärjestöjä että si Suomi-Nicaragua-Seuran toiminnan
19333: yksittäisiä Nicaraguasta kiinnostuneita ja sinne ja Nicaragua-tiedottamisen tukemiseksi.
19334:
19335: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19336:
19337: Liisa Jaakonsaari
19338: 1640 1989 vp.
19339:
19340: Raha-asia-aloite n:o 1554
19341:
19342:
19343:
19344:
19345: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaihtoehtoisen yh-
19346: teiskuntapolitiikan seura ry:n toiminnan tukemiseen
19347:
19348:
19349: Eduskunnalle
19350:
19351: Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan seura Seuran asettamista "komiteoista" tällä het-
19352: on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii kellä työskentelee perustulotyöryhmä, jonka ra-
19353: aktivoimaan ja syventämään yhteiskunnallista portti perustuiosta valmistunee vuoden 1990 ai-
19354: keskustelua. Seura järjestää yhtenä toiminta- kana. Seura on ollut yhtenä aloitteentekijänä ja
19355: muotonaan keskustelutilaisuuksia, jotka ovat rahoittajana Eurooppa-toimikunta-yhdistyksen
19356: vaihdelleet pienimuotoisista kuukausikokouk- toiminnassa aktivoimassa suomalaista Euroop-
19357: sista marraskuussa 1987 Kansallisteatterissa jär- pa-keskustelua.
19358: jestettyyn Vaihtoehtoinen Suomi -tilaisuuteen. Seuran pitkäjänteinen toiminta on kuitenkin
19359: Toisena toimintamuotonaan seura asettaa mahdollista vain, jos seuran työryhmät voivat
19360: komiteatyyppisiä työryhmiä tekemään selvityk- palkata itselleen sihteerityövoimaa, mikä on
19361: siä erilaisista yhteiskunnallisista ongelmista ja mahdollista vain pysyvän toiminta-avustuksen
19362: mahdollisuuksista toimia niiden ratkaisemisek- turvin.
19363: si. Tällainen selvitys on mm. seuran julkaisema Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19364: aluepoliittinen raportti, joka on herättänyt mel- nioittaen,
19365: ko paljon keskustelua sekä lehdistössä että
19366: myös aluepolitiikkaa käsittelevien viranomais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19367: ten parissa. Seura on antanut myös asiantunti- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
19368: jalausunnon pääkaupunkiseudun liikenteestä markkaa Vaihtoehtoisen yhteiskuntapo-
19369: liikenneministeriön asettamalle pääkaupunki- litiikan seura ry:n toiminnan tukemi-
19370: seudun liikenneneuvottelukunnalle. seen.
19371: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19372:
19373: Liisa Jaakonsaari Osmo Soininvaara
19374: 1989 vp. 1641
19375:
19376: Raha-asia-aloite n:o 1555
19377:
19378:
19379:
19380:
19381: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvonta-
19382: pisteen toiminnan tukemiseen
19383:
19384:
19385: Eduskunnalle
19386:
19387: Suomen Pakolaisapu ry:n yhteydessä on vuo- Pakolaisapu ry:n lisäksi mm. kirkon ulkomaan-
19388: den 1988 lokakuusta lähtien toiminut Pakolais- asiain neuvosto, Suomen ylioppilaskuntien liitto,
19389: neuvontapiste, jonka tarkoituksena on antaa Suomen Punainen Risti, Amnesty Internationa-
19390: maastamme turvapaikkaa hakeville sekä muille lin Suomen osasto ja Suomen demokraattiset la-
19391: pakolaisasemassa tai suojelun tarpeessa oleville kimiehet ry. Ensimmäisen toimintavuoden ra-
19392: henkilöille oikeudellista apua. Yhteiskunnan hoitus järjestettiin kirkon yhteisvastuukeräyksen
19393: toimesta ei ole tyydyttävällä tavalla kyetty varoista.
19394: turvaamaan turvapaikan pyytäjien oikeusavun Koska edellä mainittu rahoitus oli kertaluon-
19395: saantia. teista ja päättyy vuoden 1989 lopussa, on Pako-
19396: Pakolaisneuvontapisteessä toimii yksi laki- laisneuvontapisteessä tehtävä arvokas avustus-
19397: mieskoulutuksen saanut työntekijä. Asiakkaita toiminta vaarassa loppua rahoituksen puuttee-
19398: neuvontapisteessä on vajaan toimintavuoden seen. Valtion tuki olisi ensiarvoisen tärkeää neu-
19399: aikana ollut noin 250, joista varsinaisia pako- vontapisteen työn jatkamiselle.
19400: laistapauksia satakunta. Lakimiehen työmää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19401: rästä noin 85 prosenttia käytetään varsinaisten nioittaen,
19402: pakolaisten avustamiseen. Mahdollisuuksien
19403: mukaan on oikeudellista neuvontaa ja apua an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19404: nettu myös muissa ulkomaalaisasioissa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19405: Pakolaisneuvontapisteen hallinto on erotettu 33 .29. 61 lisäyksenä 150 000 markkaa
19406: Suomen Pakolaisapu ry:n hallinnosta siten, että Suomen Pakolaisapu ry:lle Pakolaisneu-
19407: hallintoon osallistuu kansalaisjärjestöjen muo- vontapisteen toiminnan tukemista var-
19408: dostama neuvottelukunta, jossa mukana ovat ten.
19409:
19410: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19411:
19412: Liisa Jaakonsaari Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
19413: 1642 1989 vp.
19414:
19415: Raha-asia-aloite n:o 1556
19416:
19417:
19418:
19419:
19420: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Lomakoti Onnelan toi-
19421: mintaan ja saneeraustöihin
19422:
19423:
19424: Eduskunnalle
19425:
19426: Haukiputaalla sijaitseva Lomakoti Onnela Toiminnan monipuolistaminen edellyttää uu-
19427: on yksi maamme vilkkaimmista lomakodeista, sia majoitustiloja ja entisten majoitustilojen sa-
19428: jonka toimintaa kohdennetaan erityisryhmiin: neerausta. Tavoitteena on pidentää lomakodin
19429: psykiatrisiin potilaisiin, sairasta omaista hoita- käyttöaikaa ympärivuotiseen toimintaan.
19430: viin henkilöihin, vammaisten lasten perheisiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19431: jne. Lomakoti Onnela ei ole "hotelli", vaan se taen,
19432: toimii sosiaali- ja terveystoimen tukena ja apu-
19433: na. Keskeinen toiminta-ajatus on tukea van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19434: huksia niin, että he voisivat asua mahdollisim- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19435: man kauan kotonaan. Uusia projekteja ovat markkaa Lomakoti Onnelan majoitusti-
19436: myös pitkäaikaissairaiden ja terminaalihoidos- lojen rakentamiseen.
19437: sa olevien hoitajien kouluttaminen ja tukemi-
19438: nen.
19439:
19440: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19441:
19442: Liisa Jaakonsaari
19443: 1989 vp. 1643
19444:
19445: Raha-asia-aloite n:o 1557
19446:
19447:
19448:
19449:
19450: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen veneilyrei-
19451: tin rakentamiseen
19452:
19453:
19454: Eduskunnalle
19455:
19456: Kiiminkijoki on Project-Aqua-vesistö, jonka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19457: merkitys vesiretkeilyreittinä on jatkuvasti kas- taen,
19458: vanut. Veneilyreitin rakentamisella on valta-
19459: kunnallista merkitystä. Kiiminkijoen vesiretkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19460: lyreittisuunnitelma on valmistunut, ja siihen 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
19461: kuuluu mm. tauko- ja leiriytymispaikkojen ra- markkaa Kiiminkijoen veneilyreitin ra-
19462: kentaminen jokivarteen sekä eräiden koskien kentamiseen.
19463: entistämisen täydentäminen lähinnä melontaa
19464: varten.
19465:
19466: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19467:
19468: Liisa Jaakonsaari
19469: 1644 1989 rd.
19470:
19471: Finansmotion nr 1558
19472:
19473:
19474:
19475:
19476: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för statsunderstöd för
19477: andelen eget kapital i bostäder för studerande
19478:
19479:
19480: Tili Riksdagen
19481:
19482: Boendekostnaderna utgör fortsättningsvis en dämpad hyresnivå. För att uppnå dessa mål är
19483: stor del av de studerandes levnadskostnader. På de föreslagna 12 miljoner mark för lågt.
19484: många håll är hyrorna i studentbostäder mycket På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19485: höga. samt
19486: Studentbostadskommitten rekommenderade
19487: 1980 en sådan förbättring av finansieringsstruk- att Riksdagen i statsförslaget för år
19488: turen vid produktion av studentbostäder, att 1990 på momentet 35.45.61 i tillägg upp-
19489: staten och kommunen vardera anvisar 5 OJo eget tar 3 000 000 mark i syjte att motverka
19490: kapital för byggandet. Åtgärden syftar tili ökad hyresstegringen i bostäder för stude-
19491: bostadsproduktion, solidare finansiering och rande.
19492:
19493: Helsingfors den 19 september 1989
19494:
19495: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Håkan Malm
19496: Henrik Lax Gustav Björkstrand Håkan Nordman
19497: Boris Renlund Jörn Donner
19498: 1989 vp. 1645
19499:
19500: Raha-asia-aloite n:o 1558 Suon,ennos
19501:
19502:
19503:
19504:
19505: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen
19506: omapääomaosuuteen
19507:
19508:
19509: Eduskunnalle
19510:
19511: Asumiskustannukset muodostavat edelleen- tut 12 miljoonaa markkaa eivät riitä näiden ta-
19512: kin suuren osan opiskelijoiden elinkustannuk- voitteiden saavuttamiseen.
19513: sista. Monin paikoin opiskelija-asuntojen vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19514: rat ovat hyvin korkeita. nioittaen,
19515: Opiskelija-asuntotoimikunta suositteli vuon-
19516: na 1980 opiskelija-asuntotuotannon rahoitusra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19517: kenteen parantamista siten, että valtio ja kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19518: nat osoittavat kumpikin 5 o/o omaksi pääomaksi 35.45.61 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
19519: tällaiseen rakentamiseen. Toimenpiteellä pyri- opiskelija-asuntojen vuokrien kohoami-
19520: tään lisäämään asuntotuotantoa, lujittamaan sen estämiseksi.
19521: rahoitusta ja hillitsemään vuokratasoa. Ehdote-
19522:
19523: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19524:
19525: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Håkan Malm
19526: Henrik Lax Gustav Björkstrand Håkan Nordman
19527: Boris Renlund Jörn Donner
19528: 1646 1989 vp.
19529:
19530: Raha-asia-aloite n:o 1559
19531:
19532:
19533:
19534:
19535: Joenpalo: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraista valtion-
19536: apua saavien liikuntaopistojen toiminnan tukemiseen
19537:
19538:
19539: Eduskunnalle
19540:
19541: Kuluvan vuoden budjetissa on varattu liikun- Opistojen talous on jo nyt varsin kireällä, ja
19542: taopistoille (Suomen Urheiluilmailuopisto, Itä- mikäli määrärahaa ei lisätä, saattaa edessä olla
19543: Suomen Liikuntaopisto, Satakunnan Liikun- jopa toiminnan lakkauttamisia.
19544: taopisto, Virpiniemen Liikuntaopisto, Norvalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19545: Idrottskurscentrum) harkinnanvaraista valtion- taen,
19546: apua varsinaiseen opistotoimintaan 1, 7 miljoo-
19547: naa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19548: Tiettävästi opetusministeriö ehdotti opistojen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19549: talouden tukemiseksi 2,5 miljoonaa markkaa. 29.91.50 lisäyksenä 900000 markkaa lii-
19550: Eduskunnalle esitellyssä tulo- ja menoarviossa kuntaopistojen harkinnanvaraiseen val-
19551: on määrärahaa osoitettu kuitenkin vain 1,6 mil- tionapuun.
19552: joonaa markkaa. Ts. vähemmän kuin kuluvalle
19553: vuodelle!
19554:
19555: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19556:
19557: Ilkka Joenpalo
19558: 1989 vp. 1647
19559:
19560: Raha-asia-aloite n:o 1560
19561:
19562:
19563:
19564:
19565: Joenpalo: Määrärahan osoittamisesta avustuksen myöntämiseksi
19566: Forssan työväentalon ulkokorjaukseen
19567:
19568:
19569: Eduskunnalle
19570:
19571: Forssan Työväenyhdistys ry:n omistaman Nykyisten lainojen hoitomenot ovat niin ras-
19572: työväentalon peruskorjaus ja entistäminen val- kaat, että työväenyhdistys ei voi toteuttaa ulko-
19573: mistui tammikuussa 1989. remonttia ilman ulkopuolista rahoitusta.
19574: Rakennustöiden kustannukset nousivat lähes Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19575: 6,5 miljoonaan markkaan. nioittaen,
19576: Entistämiseen ja peruskorjaukseen työväen-
19577: yhdistys sai valtionavustusta yhteensä 2,3 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19578: joonaa. Muu rahoitus on hoidettu lainoituk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19579: sella. 29.99.51 lisäyksenä 165 000 markkaa
19580: Kesällä 1990 on tarkoitus toteuttaa raken- avustuksen myöntämiseksi Forssan työ-
19581: nukselle välttämätön ulkoremontti, mm. pelti- väentalon ulkokorjaukseen.
19582: katon korjaus, rännien ja syöksyjen uusinta se-
19583: kä ulkomaalaus.
19584:
19585: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19586:
19587: Ilkka Joenpalo
19588: 1648 1989 vp.
19589:
19590: Raha-asia-aloite n:o 1561
19591:
19592:
19593:
19594:
19595: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 284
19596: (Lautaporras-Perähuhta) perusparantamiseen
19597:
19598:
19599: Eduskunnalle
19600:
19601: Maantie n:o 284, valtatien n:o 10 ja kantatien tään Lautaportaan-Perähuhdan tie on vara-
19602: n:o 54 risteyksestä Urjalan Saviniemeen, oli ai- laskupaikaksi sopiva ajatellen Parolan ja Riihi-
19603: kanaan kantatietasoinen tie. Tien kehittäminen mäen varuskuntien sekä ilmavoimien yhteishar-
19604: on viime vuosikymmeninä jäänyt pelkän kun- joituksia.
19605: nossapidon varaan ja tie on päässyt pahasti rap- Hämeen tiepiirin suunnitelmissa tieyhteys on
19606: peutumaan sekä alennettu maantietasoiseksi. jaettu kahdeksi hankkeeksi, Perähuhta-Lau-
19607: Tie on edelleen soratie, jolla esiintyy keväisin taporras ja Lautaporras-Saviniemi. Savinie-
19608: pahaa routimista. Se on lähes säännönmukai- mestä Urjalan kirkonkylään ja edelleen valta-
19609: sesti joka kevät painorajoitusten alainen. tielle n:o 9 tie on jo peruskorjattu Urjalan-
19610: Tieyhteydellä olisi kuitenkin suuri merkitys Forssan tien parannuksen yhteydessä.
19611: Urjalan asukkaiden ja elinkeinoelämän yhteyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19612: sille Riihimäen, Helsingin ja Lahden suuntaan. taen,
19613: Tavoitteena tulisi olla, että tulevaisuudessa ny-
19614: kyinen kantatie n:o 54 ja perusparannettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19615: maantie n:o 284 muodostaisivat kantatietasoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19616: sen poikittaisyhteyden valtateiden n:o 2 ja 12 31.24.77 6000000 markkaa maantien
19617: välissä. n:o 284 perusparannuksen aloittami-
19618: Tieosuudelle on myös suunniteltu lentokonei- seksi välille Lautaporras-Perähuhta.
19619: den varalaskupaikka. Sijainniltaan ja yhteyksil-
19620:
19621: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19622:
19623: Ilkka Joenpalo Lea Savolainen Jorma Rantanen
19624: Hannu Tenhiälä Arto Lapiolahti Esko Helle
19625: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
19626: Jouko Skinnari
19627: 1989 vp. 1649
19628:
19629: Raha-asia-aloite n:o 1562
19630:
19631:
19632:
19633:
19634: Joenpalo: Määrärahan osoittamisesta Nuijaportintien (paikallis-
19635: tien n:o 13961) perusparantamiseen
19636:
19637:
19638: Eduskunnalle
19639:
19640: Roineentaustan kylätoimikunta on yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19641: alueen asukkaiden kanssa useita kertoja esittä- taen,
19642: nyt tieviranomaisille, että alueen todella huono-
19643: kuntoinen tie peruskorjattaisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19644: Kylälle tärkeä hanke on siirtynyt määräraho- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19645: jen niukkuuden vuoksi epämääräiseen tulevai- 2 600 000 markkaa Nuijaportintien pe-
19646: suuteen. rusparannustyön aloittamiseksi vuonna
19647: Nuijaportintien alueella on kolme maatalous- 1990.
19648: valtaista kylää, Torvoila, Miehoila ja Vuolijo-
19649: ki, joille tien perusparantaminen on erittäin tär-
19650: keä.
19651:
19652: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19653:
19654: Ilkka Joenpalo
19655: 1650 1989 vp.
19656:
19657: Raha-asia-aloite n:o 1563
19658:
19659:
19660:
19661:
19662: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen korko-
19663: tuen ylimääräiseksi korottamiseksi
19664:
19665:
19666: Eduskunnalle
19667:
19668: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka tukea siten, että 50 000 markan lainasta makse-
19669: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- taan korkoja kuukaudessa yli 200 markkkaa.
19670: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
19671: kaisena, koska pitkä ja velkaannuitava koulu- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysy-
19672: tus ei enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuten vä ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää
19673: muutama vuosikymmen sitten. Työpaikan epä- lisäämällä opintorahaa. Paljon velkaantunei-
19674: varmuus yhdessä korkeiden opintovelkojen den opiskelijoiden opiskeluedellytysten palaut-
19675: kanssa lisää korkea- tai keskiasteen koulutuk- tamiseksi tarvitaan kuitenkin nopeampia toi-
19676: seen lähteneitten sosiaalis-taloudellista turvat- menpiteitä.
19677: tomuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19678: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskeli- nioittaen,
19679: jat ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvau-
19680: tuneet ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19681: lanne muodostaa kierteen, jossa valmistuminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19682: siirtyy yhä kauemmaksi ja tulee yhä vaikeam- 29.39.52 lisäyksenä 200 000 000 mark-
19683: maksi, koska täysipäiväiseen opiskeluun ei ole kaa käytettäväksi opintotukilain (28172)
19684: mahdollisuuksia. Esimerkiksi opintolainojen mukaisen opintolainojen korkotuen yli-
19685: korko alentaa ajan oloon käytettävissä olevaa määräiseen korottamiseen.
19686:
19687: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19688:
19689: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
19690: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
19691: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
19692: Juhani Vähäkangas Ensio Laine Arvo Kemppainen
19693: Heikki Rinne Claes Andersson Marja-Liisa Löyttyjärvi
19694: 1989 vp. 1651
19695:
19696: Raha-asia-aloite n:o 1564
19697:
19698:
19699:
19700:
19701: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan ylimääräi-
19702: siin lisiin puolison tulojen tarveharkinnan ja vanhempien tulo-
19703: jen tarveharkinnan poistamiseksi osana perusturvauudistusta
19704:
19705: Eduskunnalle
19706:
19707: SKDL:n ja Suomen Keskustan yhteisessä la- Lakialaitteessa opintotuen tarveharkintape-
19708: kialoitteessa ehdotetaan tasoltaan nykyistä pa- rusteita muutettaisiin niin, ettei kotona asuvan,
19709: remman ja yhtenäisen perusturvan aikaansaa- mutta täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien ta-
19710: mista. Tämä raha-asia-aloite perustuu lakialoit- loudellinen asema vaikuta opintotukeen. Myös
19711: teen sisältämiin ehdotuksiin vuoden 1990 puolison tuloihin kohdistuva tarveharkinta
19712: osalta. poistettaisiin. Nämä uudistukset edellyttävät
19713: SKDL:n ja Suomen Keskustan yhteisessä la- muutoksia opintotukilain (28/72) 3 §:ään. Täs-
19714: kialoitteessa opintotukea kehitettäisiin siten, et- sä raha-asia-alaitteessa ehdotetaan määrärahaa
19715: tä 18 vuotta täyttäneille, kodin ulkopuolella tämän tarveharkinnan purkamiseen.
19716: asuville maksettavaa opintorahan perusasaa Ehdotamme,
19717: nostettaisiin yhteensä 500 markalla kuukaudes-
19718: sa. Näin perusosa suurin piirtein kaksinkertais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19719: tettaisiin. Sen uusi taso olisi opiskelumuodosta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19720: riippuen tässä vaiheessa noin 1 000 markkaa 29.39.55 lisäyksenä 62 000 000 markkaa
19721: kuukaudessa tai vähän sen alle. Markkamää- opintorahan ylimääräisiin lisiin, mistä
19722: rien korottaminen ei edellytä opintotukilain 12 000 000 markkaa perusteissa maini-
19723: muuttamista, koska lain 10 §:n (36/81) 2 mo- tun puolison tulojen tarveharkinnan ja
19724: mentin mukaan perusosan enimmäismäärät 50 000 000 markkaa vanhempien tulojen
19725: vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja menoar- tarveharkinnan poistamiseen osana pe-
19726: viossa. - Tässä raha-asia-alaitteessa ei näitä rusturvauudistusta 1 päivästä syyskuuta
19727: muutoksia ehdoteta vuoden 1990 tulo- ja me- 1990 lukien.
19728: noarvioesitykseen, vaan ne on tehty toisessa
19729: raha-asia-aloitteessa.
19730:
19731: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19732:
19733: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
19734: Heli Astala Ensio Laine Pekka Leppänen
19735: Pertti Lahtinen Asko Apukka Pauli Uitto
19736: Arvo Kemppainen Claes Andersson
19737: 1652 1989 vp.
19738:
19739: Raha-asia-aloite n:o 1565
19740:
19741:
19742:
19743:
19744: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
19745: maksamiseksi ympärivuotisena
19746:
19747:
19748: Eduskunnalle
19749:
19750: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19751: mia: varsinkin vuokra-asuntoja on vähän ja ne
19752: ovat kalliita. Opiskelijoille myönnetään opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19753: tuen opintorahan yhteydessä asumislisää opis- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19754: kelukuukausilta, pääsääntöisesti yhdeksältä 62 000 000 markkaa opintotuen asumis-
19755: kuukaudelta vuodessa. Opiskelijoiden asumista lisän maksamiseksi ympärivuotisena
19756: tulisi kuitenkin tukea ympärivuotisesti kuten 1.7.1990 alkaen.
19757: kunnallisen asumistuen piirissä olevienkin asu-
19758: mista. Asumislisää tulee maksaa ympärivuoti-
19759: sena.
19760:
19761: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19762:
19763: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
19764: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
19765: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
19766: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
19767: Heikki Rinne Sakari Knuuttila Claes Andersson
19768: 1989 vp. 1653
19769:
19770: Raha-asia-aloite n:o 1566
19771:
19772:
19773:
19774:
19775: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen
19776: koulun laajentamiseen ja perusparantamiseen
19777:
19778:
19779: Eduskunnalle
19780:
19781: Pöytyän Riihikosken ala-asteen laajennus ja ta jo parin vuosikymmenen ajan. Tämän välttä-
19782: perusparannus on jo monia vuosia ollut välttä- mättömän hankkeen kiirehtimistä puoltavat
19783: mättä toteuttamisen tarpeessa. Asiaa on pyritty kaikki tosiasiat. Riihikosken ala-asteen koulu-
19784: edistämään ja kiirehtimään, koska alueen väki- olot ovat alapuolella kaiken sen vaatimustason,
19785: luvun kasvu ja muut kehityksen näkymät vaati- jota Suomessa pidetään välttämättömänä. Yli
19786: vat kouluolojen saattamista ajan vaatimusten puolet tarvittaisiin lisää nykyisiin tiloihin, jotta
19787: tasolle. kouluolot saataisiin toimiviksi Pöytyän Riihi-
19788: Jo siinä vaiheessa, kun kyseinen koulutalo koskella.
19789: pitkän kamppailun jälkeen rakennettiin, se voi- Edellä mainituista syistä tulee Riihikosken
19790: tiin todeta liian ahtaaksi ja vaatimattomaksi. ala-asteen laajennus- ja perusparannustöihin
19791: Kaiken lisäksi alkuperäistä suunnitelmaa vie- ryhtyä ensi tilassa. Siksi ehdotamme,
19792: lä karsittiin ylemmissä portaissa, jonka seu-
19793: rauksena Riihikosken ala-asteen koulu oli jo ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19794: valmistuessaan liian ahdas. Alueen väestömää- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
19795: rän kasvu ja yritystoiminnan lisääntyminen Rii- markkaa Riihikosken ala-asteen koulun
19796: hikoskella ovat kiirehtineet koulun laajentamis- laajentamiseen ja perusparannustöihin.
19797: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19798:
19799: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Risto Ahonen
19800: Tapio Holvitie Taisto Tähkämaa Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19801: Heli Astala Jukka Roos Liisa Hilpelä
19802: 1654 1989 vp.
19803:
19804: Raha-asia-aloite n:o 1567
19805:
19806:
19807:
19808:
19809: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan
19810: koulutuksen resursseihin
19811:
19812:
19813: Eduskunnalle
19814:
19815: Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat mukaisesti siten, että vuonna 2000 ennustetaan
19816: ahtaissa ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. aloituspaikkoja terveydenhuoltoalalle olevan n.
19817: Vanhat oppilaitokset kärsivät suuresta tila- ja 12 000. Tämä merkitsee valtavaa lisäystä ja sa-
19818: resurssipulasta, uudet oppilaitokset on mitoitet- malla vaativaa suunnittelua resurssien paranta-
19819: tu aivan liian pienille opiskelijamäärille. Oppi- miseksi ja tasapuoliseksi jakamiseksi.
19820: laitosten resursseja suunniteltaessa ja kohden- Opiskelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluaika
19821: nettaessa ei ole riittävästi otettu huomioon opis- on pidentynyt 1 1/2 vuodesta 2 1/2 vuoteen se-
19822: kelijamäärän kasvua. kä 2 112 vuodesta 3 112 tai 4 1/2 vuoteen pohja-
19823: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- koulutuksesta riippuen. Pidentynyt opiskeluai-
19824: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri ka on perusteltu kasvavien ammattitaitovaati-
19825: terveyden- ja sosiaalihuollon pisteissä. Edelly- musten ja terveydenhuoltoalan tehtävänkuvien
19826: tyksenä käytännön opetuksen toteuttamiselle laajentumisen tähden.
19827: oppilaitoksissa on välineistön lisääminen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19828: ajanmukaistaminen, tilojen lisääminen sekä nioittavasti,
19829: ammattitaitoisten opettajien koulutuksen lisää-
19830: minen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19831: Vuonna 1988 terveydenhuoltoalan opiskeli- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19832: joita oli maassamme n. 17 600. Tällä hetkellä markan määrärahan terveydenhuolto-
19833: heitä on n. 21 000 ja vuonna 1992 n. 26 000. alan oppilaitosten välineistön ja kalus-
19834: Aloituspaikkoja lisätään työelämän tarpeen teiden uusimiseen ja lisäämiseen.
19835: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19836:
19837: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho
19838: Claes Andersson Ensio Laine
19839: Heikki Rinne
19840: 1989 vp. 1655
19841:
19842: Raha-asia-aloite n:o 1568
19843:
19844:
19845:
19846:
19847: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:n tuke-
19848: miseen
19849:
19850:
19851: Eduskunnalle
19852:
19853: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan
19854: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais-
19855: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut-
19856: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis-
19857: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen
19858: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät
19859: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojek-
19860: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen teja tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näkö-
19861: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- alaa.
19862: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan
19863: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä
19864: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa oleva tiedekauppaorganisaatio, joka tarjoaisi
19865: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen kaikille kansalaisille ja voittoa tuottamattomille
19866: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yli-
19867: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- opistojen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongel-
19868: tä yhteiskunnallisista ongelmista? mien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lä-
19869: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- hinnä ympäristönsuojelun alueella, esim. Hel-
19870: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- singin tiedekaupan käynnissä oleva saaristotut-
19871: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on kimus.
19872: perusteltu sen taloudellisella hyödyllä. Näin kä- Tiedekauppatyyppisten projektien edistämi-
19873: sitys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki-
19874: on kohtalokkaalla tavalla kaventumassa. muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta-
19875: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- loudelliseen hyötyintressiin.
19876: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19877: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö- nioittaen,
19878: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon
19879: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19880: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19881: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys- 29.88.53 lisäyksenä 400000 markkaa
19882: logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi Tiedekauppa ry:n tukemiseen.
19883: ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta.
19884:
19885: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19886:
19887: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
19888: Pertti Lahtinen Asko Apukka Heli Astala
19889: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
19890: 1656 1989 vp.
19891:
19892: Raha-asia-aloite n:o 1569
19893:
19894:
19895:
19896:
19897: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien tukemi-
19898: seen sekä teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehankintoihin
19899:
19900:
19901: Eduskunnalle
19902:
19903: Ammattimaiset teatteriryhmät ovat kahden man suureksi tulonmuodostuksessa muihin teat-
19904: vuosikymmenen aikana luoneet tiiviin yleisö- terityyppeihin, alhaiseen lipunhintaan ja pie-
19905: suhteen kohderyhmiinsä ja vakiintuneen toi- neen henkilökuntaan nähden. Se on merkinnyt
19906: minnallisen aseman teatterikenttäämme, vaikka myös perus- ja samapaikkaisen palkkapolitii-
19907: niiden julkisen tuen kehitys ei ole vastannut nii- kan jälkeenjääneisyyttä ja työntekijöiden van-
19908: den valtakunnallista ja teatterikasvatuksellista huudenturvan järjestämisen mahdottomuutta.
19909: merkitystä, saatikka ryhmien omia taloudellis- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel-
19910: taiteellisia kehitystarpeita. Tähän kiinnitti yksi- le 1989 esitetään "teatteriryhmien tukemiseen"
19911: mielisesti huomiota jo opetusministeriön asetta- 3 200 000 mk. Se merkitsee kuluvan vuoden
19912: ma teattereiden valtionosuustyöryhmä, joka lisäavustuksen huomioon ottaen vähennystä
19913: muistiossaan vuonna 1983 esitti teatteriryhmille 200 000 mk (-5,9 %). Kuluvana vuonna tämän
19914: 1 miljoonan markan tasokorotusta seuraavan määrärahan jaon piiriin on otettu 3 uutta teatte-
19915: vuoden budjettiin. Tällainen tasokorotus on ria, yhteismäärän ollessa 12 teatteria.
19916: toistuvasti jäänyt muiden teatterialan uudis- "Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehan-
19917: hankkeiden varjoon. kintoihin" esitetään 680 000 mk, jossa on kulu-
19918: Valtionavun piirissä olevien teatteriryhmien van vuoden lisäavustuksen huomioon ottaen
19919: (12 teatteria vuonna 1988) toimintavolyymi vas- vähennystä 50 000 mk (-6,8 % ). Tuki kohdis-
19920: taa 15 OJo: a teattereittemme vuosittaisista esitys- tuu välittömiin kiertuekuluihin, kuten matka-,
19921: kerroista ja koko katsojamääristä. Se saavute- kuljetus- ja päivärahakustannuksiin, joiden vä-
19922: taan raskaissa kiertueolosuhteissa eri puolilla littömät menoerät ovat jatkuvasti kohonneet.
19923: Suomea, kokonaisohjelmiston suuntautuessa Verouudistuksen sisältämä kokopäivärahojen
19924: pääosin lapsille ja nuorille. Toiminnan laajuu- verollisuus tulee erittäin kipeästi koskemaan
19925: desta ja vakinaisuudesta huolimatta teatteriryh- kiertuetyötä tekeviä teatteriryhmiä. Tuki ei
19926: mien valtion toiminta-avustuksen suhteellinen muutenkaan riitä täysimääräisesti kattamaan
19927: osuus teattereiden saamasta valtionavusta on näitä kuluja, lisäksi työntekijöille kiertämisen
19928: jatkuvasti laskenut. Hallituksen budjettiesityk- aiheuttamaa rasitetta ei teatteriryhmissä pystytä
19929: sessä vuodelle 1989 se on vain 2,8 %, kun esi- alueteattereiden tavoin korvaamaan erityisellä
19930: merkiksi toiminta-ajatukseltaan niihin verratta- ns. rasitelisällä.
19931: vien harvalukuisempien alueteattereiden (8 teat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19932: teria) osuus on 20,5 %ja kolmen lastenteatterin nioittaen,
19933: osuus 4,8 %. Myös teatteriryhmien saama
19934: markkamääräinen avustus on laskenut: vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19935: 1984 3 800 000 mk ja vuoden 1989 budjettiesi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19936: tyksessä 3 200 000 mk, vaikka tuen jakajien 29.90.52 lisäyksenä 1100 000 markkaa
19937: määrä on säilynyt samana. teatteriryhmien tukemiseen sekä teatte-
19938: Julkisen tuen riittämättömyys on nostanut riryhmien kiertuetukeen ja /aitehankin-
19939: teatteriryhmien oman tulosvastuun kohtuutta- toihin.
19940:
19941: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19942:
19943: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
19944: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Asko Apukka
19945: Heli Astala Pauli Uitto Ensio Laine
19946: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi Claes Andersson
19947: Heikki Rinne
19948: 1989 vp. 1657
19949:
19950: Raha-asia-aloite n:o 1570
19951:
19952:
19953:
19954:
19955: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten ostamiseksi
19956: taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta
19957:
19958:
19959: Eduskunnalle
19960:
19961: Työttömyyden johdosta ovat eri alojen tai- velvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen suhteen
19962: teentekijät joutuneet suuriin taloudellisiin vai- säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset säilyvät,
19963: keuksiin. Erityisen raskaana tämän työttömyy- vaikka taloudellista mahdollisuutta luovaan
19964: den lajin ovat kokeneet myös kuvataiteilijat. työhön ei kannusta se varmuus, että kukaan ei
19965: Taiteilijanpalkan maksaminen olisi eräs muoto tällaisena aikana osta tai tarvitse mitään. Siitä
19966: ratkaista ongelma, mutta tällä ratkaisulla saat- syystä olisi valtion toimesta tutkittava mahdol-
19967: taa olla se vaikutus, että siitä osallisiksi tulisivat lisuuksia taideteosten hankintaan erilaisiin val-
19968: ensi sijassa juuri ne, joilla entisestäänkin on tur- tion laitoksiin, mutta myös kunnille tulisi antaa
19969: vallinen asema ja vähintään kohtalaiset tulot. aikaisempaa enemmän määrärahoja taideteos-
19970: Kuitenkin juuri nuoret, vasta opintonsa päät- ten hankintaan. Näillä toimenpiteillä voitaisiin
19971: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla tukea nuoria, vaikeuksissa olevia taiteenteki-
19972: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa jöitä.
19973: taloudellisissa vaikeuksissa, ja heille tulisi löy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19974: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen,
19975: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen ke-
19976: hittämiseksi, sillä juuri tätä työttömien joukkoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19977: syrjitään täydellisesti myös työttömyysapujen 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
19978: ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäisen yrit- markkaa taideteosten ostoon taloudelli-
19979: täjän jokakuukautinen verolappu tulee tyhjää- sissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
19980: kin tyhjempään taiteentekijän kotiin ja maksu-
19981:
19982: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19983:
19984: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
19985: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Asko Apukka
19986: Heli Astala Pauli Uitto Ensio Laine
19987: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi Claes Andersson
19988: Heikki Rinne
19989:
19990:
19991:
19992:
19993: 19 290089P
19994: 1658 1989 vp.
19995:
19996: Raha-asia-aloite n:o 1571
19997:
19998:
19999:
20000:
20001: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä tekevien
20002: kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
20003:
20004:
20005: Eduskunnalle
20006:
20007: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
20008: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
20009: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
20010: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viralli- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
20011: set ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuurityön tuella olisi asia järjestettävissä.
20012: muodot eivät yllä. Tämä pelkästään harrasteli- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
20013: javoimin ja usein varsinaisen ansiotyön ohella den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
20014: hoidettu kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vai-
20015: joka tehokkaimmin tavoittaa kansan syvät rivit keuksien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mah-
20016: ja suo osallistumisen mahdollisuuden yhä laa- dollinen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo-
20017: jemmille ryhmille. Tämän toiminnan merkitys risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
20018: lisääntyy, ja siksi sille tulisi suoda nykyistä pa- Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
20019: remmat mahdollisuudet hoitaa vaativaa tehtä- ta juuri niihin järjestöihin ja siihen toimintaan,
20020: väänsä. joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
20021: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
20022: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyh- destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään toimin-
20023: tye Turun Kiikurit, jonka ohjelma ja toiminta nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
20024: tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen ulko- tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
20025: puolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien työttömien nuorten tukeminen toveripiirin
20026: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- avulla saadaan onnistumaan, asettuu ohjaajan
20027: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelul- tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se merkitsee,
20028: la ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa sa-
20029: nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkioh- manaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä syystä
20030: jelman harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palk-
20031: ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää kaus on noussut esiin entistä kipeämpänä ja
20032: hoitavien ohjaajien harteilla. vaativampana.
20033: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20034: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
20035: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20036: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500000
20037: netaan vaikeana ongelmana, ja sen voittamisek- markkaa eräiden arvokasta nuorisotyö-
20038: si etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus eri- tä tekevien kansalaisjärjestöjen kulttuu-
20039: laisia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- riohjaajien palkkaukseen.
20040:
20041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20042:
20043: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20044: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20045: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20046: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20047: Claes Andersson Heikki Rinne
20048: 1989 vp. 1659
20049:
20050: Raha-asia-aloite n:o 1572
20051:
20052:
20053:
20054:
20055: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toimin-
20056: nan tukemiseen
20057:
20058:
20059: Eduskunnalle
20060:
20061: Vuosi 1987 oli esperantisteille erityisen tär- "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
20062: keä, koska sinä vuonna tuli kuluneeksi 100 noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh-
20063: vuotta esperanton ensimmäisen oppikirjan il- dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa
20064: mestymisestä ja kaikkialla maailmassa vietettiin hallitus Suomen Esperanto-opiston avustuksen
20065: kielen satavuotisjuhlaa. pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan suu-
20066: Vuoden kansainväliset päätapahtumat olivat ruisena."
20067: 72. esperanton maailmankongressi Varsovassa Ed. Turunen huomauttaa summan olleen
20068: 25.7 .-1.8. ja Zagrebissa, Jugoslaviassa 2.- aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu-
20069: 9.8. vietetty kulttuurijuhla "Sata vuotta espe- donneen mainittuun 2 600 markkaan "jollaise-
20070: rantokulttuuria". Varsovan kongressissa oli na se on ollut jo useita vuosia".
20071: 6 000-8 000 osanottajaa, heidän joukossaan n. Todettuaan esperantokielen harrastuksen
20072: 200 suomalaista. maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh-
20073: Juhlavuoden päätapahtumat Suomessa olivat dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo-
20074: 12.-18.7. kansainvälinen esperantoviikko ja menoarvioon Suomen Esperanto-opiston toi-
20075: Hangossa ja Suomen esperantoliiton syyspäivät minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen
20076: Tampereella 12.-13.9.1987. lisämäärärahan.
20077: Vihdoinkin on tullut aika korjata se vakava Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina
20078: puute, jota valtiovallan suunnalta on kohdistet- vuosiqa jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin
20079: tu siihen arvokkaaseen työhön, jota Esperanto- pois päiväjärjestyksestä.
20080: liitto ja esperantistit suorittavat. Paljon vähäi- Maassamme vireästi toimiva esperantoliike
20081: sempää merkitystä omaavat erilaiset järjestöt on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen
20082: ovat jo kauan olleet valtion tuen piirissä jatku- keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto
20083: vasti. ry., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa
20084: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa.
20085: eduskunta myönsikin valtionapua kansainväli- Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969 es-
20086: sen kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperan- perantistien 54. kansainvälisen kongressin, jon-
20087: to-opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös val- ka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
20088: tion vuoden 1921 tulo- ja menoarvion yhteydes- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
20089: sä. Aiheena sille oli seuraavana vuonna (1922) teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
20090: Suomessa pidettävä 14. kansainvälinen esperan- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa
20091: tokonferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli jatkui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
20092: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien
20093: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan mukaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä
20094: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamansa kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
20095: monet retkeilyt ansaittua huomiota. maassamme.
20096: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperan- Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
20097: toliikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarvios- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
20098: sa. Vielä toisen maailmansodan jälkeen, loka- työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
20099: kuussa v. 1948, jätti silloinen kansanedustaja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
20100: V. K. Turunen eduskunnalle raha-asia-aloit- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
20101: teen, jossa sanottiin mm.: nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
20102: 1660 1989 vp. - RA n:o 1572
20103:
20104: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monis- nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hy-
20105: sa maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuk- väksi lienee meidän päivinämme hyvin harvi-
20106: siin perustuen "Esperanto sopii kouluhallituk- naista.
20107: sen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
20108: peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan. . . Eri- ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
20109: koiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperantoa tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
20110: voida opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa, tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvä-
20111: katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset 30.7. listen yhteyksien laajentaminen on antanut heil-
20112: 1974) le hyvin paljon, ja tämän vuoksi he haluavat
20113: Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varas- asian kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla
20114: sa toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kui- kansalaisilla olisi samat mahdollisuudet.
20115: tenkaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimin- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon,
20116: tansa tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainit- että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin-
20117: takoon seuraava tapaus. Suomen esperantoliik- kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion-
20118: keen edustajina matkusti vuonna 1974 heinä- apua, ehdotamme,
20119: kuun lopussa Hampurissa pidettävään 59. kan-
20120: sainväliseen esperantokongressiin seitsemän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20121: kymmentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20122: henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja 29.99.50 1 000 000 markkaa Esperanto-
20123: koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai- liiton toiminnan tukemiseen.
20124:
20125: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20126:
20127: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Ensio Laine
20128: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi Heikki Rinne
20129: 1989 vp. 1661
20130:
20131: Raha-asia-aloite n:o 1573
20132:
20133:
20134:
20135:
20136: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hävittämi-
20137: seen ilman vesakkomyrkkyjä
20138:
20139:
20140: Eduskunnalle
20141:
20142: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on !oksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
20143: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- tutkimuksia vesakontorjunta-aineiden vaiku-
20144: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- tuksesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja
20145: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tul- määrärahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuk-
20146: leet tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita sissa ole edetty. Vesakontorjunta-aineiden
20147: vesakkomyrkkyjen tuhoista. Torjunta-aineiden työterveys- ja työturvallisuuskysymyksiä tutki-
20148: turvallisuusohjetoimikunnan mietintö n:o 1 ve- va työryhmä katsoo, että vesakontorjunta-ai-
20149: sakontorjunnasta selvittää tilannetta. neiden terveydelle haitallisista vaikutuksista on
20150: Toimikunnan tehtävänä on ollut lähinnä val- jo niin runsaasti epäilyksiä ja osittain näyttöjä-
20151: mistaa vesakontorjunta-aineiden käyttäjien kin, että aineille pahimmin altistetut työntekijät
20152: suojaksi turvallisuusohjeet. Aineen vaikutuksil- olisi saatava lääketieteellisen tutkimuksen koh-
20153: le edelleen alttiiksi jäävät levitysalueella asuvat teeksi, todetaan tutkimuksissa.
20154: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä tode- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiasee-
20155: taankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaa- na kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen, kun syn-
20156: minen vesakontorjunta-aineiden mahdollisilta tymävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomat-
20157: haitoilta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei tavasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja
20158: ole kiinnitetty riittävästi huomiota. asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet
20159: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista, ei-
20160: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden vätkä heitä ole saaneet vastuuseen nekään tutki-
20161: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- musten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on
20162: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
20163: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on ehdo- vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
20164: ton eikä myrkkyjen käytöstä tienvarsivesakko- toisuutta.
20165: jen torjunnassa edes keskustella. On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
20166: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- hoisaa vaikutusta, jotka kesän aikana jälleen on
20167: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- levitetty Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin.
20168: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- Kun tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilu-
20169: myrkkyjen käytön sen jälkeen, kun havaittiin kautena sekä marja- ja sieniaikana, on varmaa,
20170: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravintoainei-
20171: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Sa- siin. On varmaa, että myrkytettyjä sieniä ja
20172: vosta, joka sairastui vakavasti ja joutui työky- marjoja on ollut kaupan sekä liikkeissä että to-
20173: vyttömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivostaan, reilla. Tiheimmät vesakot kasvavat usein juuri
20174: jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saastuttanut. teiden varsilla samoilla alueilla kuin vadelma-
20175: Vaikeita sairastumisia, jopa kuolemaan johta- pensaatkin. Kun vesakontorjunta-aineita kylve-
20176: neita, on todettu vesakkomyrkkyjen levittäjien tään marja-aikaan, on selvää, että myrkyt poi-
20177: keskuudessa. Tilastoa ei puutu omankaan mitaan marjojen mukana. Myöskään myrkyn
20178: maamme kohdalla, mutta perusteellista tutkit- vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläimiin
20179: tua aineistoa on saatavissa eri maista. ei voida vähätellä. Tästä on myös runsaasti to-
20180: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vai- distusaineistoa. Varsinkin suurimmat riistalin-
20181: kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run- nut kuten metsot ovat hävinneet niiltä alueilta,
20182: saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu- joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Kotieläi-
20183: 1662 1989 vp. -RA n:o 1573
20184:
20185: met eivät myöskään ole turvassa vesakontor- kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen
20186: junta-aineilta, sillä liikkuvaihan kotieläimet sa- johdosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesak-
20187: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä kojen hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä
20188: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityi- muita parempia ratkaisuja.
20189: sen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
20190: työttömyyden johdosta, sillä on toki vesakoi- tamme,
20191: den torjunta myös työllisyyskysymys, silloin
20192: kun tätä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20193: män avulla. 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
20194: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin markkaa vesakkojen hävittämiseen
20195: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- muilla toimenpiteillä kuin myrkkyjä le-
20196: den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät vittämällä.
20197:
20198: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20199:
20200: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Ensio Laine
20201: Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi Claes Andersson
20202: Heikki Rinne
20203: 1989 vp. 1663
20204:
20205: Raha-asia-aloite n:o 1574
20206:
20207:
20208:
20209:
20210: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poikittaisteiden suun-
20211: nitteluun ja rakentamiseen Turun tie- ja vesirakennuspiirin
20212: alueella
20213:
20214: Eduskunnalle
20215:
20216: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen ovat jo vuosien takaisia, mutta varoja näiden
20217: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi kohteiden toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja
20218: on jäänyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu ke- menoarvioon saatu.
20219: hitys on tuonut mukanaan. Erityisesti Turun Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
20220: tie- ja vesirakennuspiirin alueella on tässä suh- kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautu-
20221: teessa paljon puutteita. mista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen
20222: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvele- poikittaistieverkoston ja muiden paikallisten
20223: van nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen.
20224: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin
20225: yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heik- tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja sen
20226: kokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Valtioval-
20227: jo monien vuosien ajan ollut vakavana puuttee- lan taholta tulisi vakavasti paneutua tämän
20228: na alueen toimintojen kehittämisessä. Koulu- alueen liikennetarpeiden kehittämiseen.
20229: olojen muutokset ja koulujen yhdistämiset vaa- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väes-
20230: tivat myös liikenteellisesti olojen kehittämistä töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit-
20231: muuttuneita koululaisten kuljetuksia vastaavik- taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun-
20232: si. Lisäksi yhteiskunnan palvelupisteiden ja ter- nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen
20233: veydenhoitoon liittyvien palvelujen tehokas työttömyyden johdosta tulisi näillä alueilla löy-
20234: käyttö edellyttää tieverkon kehittämistä. Kun- tää myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspo-
20235: tauudistussuunnitelmien eteneminen ja palve- liittiset näkymät kiirehtivät osaltaan suunnitel-
20236: lusten keskittyminen jättävät syrjäisempien seu- mien toteuttamista mahdollisimman pian.
20237: tujen asukkaat todella eriarvoiseen asemaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20238: keskusten asukkaisiin verrattuna. nioittaen,
20239: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
20240: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20241: alan asiantuntijoiden voimin on laadittu hyvin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20242: kin tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esi- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Turun tie-
20243: tyksiä poikittaistieverkon eri kohteiden raken- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais-
20244: tamisesta ja tarkoituksenmukaisista liikenteelli- teiden suunnitteluun ja rakentamiseen.
20245: sistä ratkaisuista. Eräät näistä suunnitelmista
20246:
20247: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20248:
20249: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Arvo Kemppainen
20250: Risto Ahonen Taisto Tähkämaa Tapio Holvitie
20251: Jukka Roos Sauli Hautala Liisa Hilpelä
20252: Ensio Laine
20253: 1664 1989 vp.
20254:
20255: Raha-asia-aloite n:o 1575
20256:
20257:
20258:
20259:
20260: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 2255 perus-
20261: parantamiseen
20262:
20263:
20264: Eduskunnalle
20265:
20266: Riihikoskelta Lankkisten kautta Kyröön joh- jamat toimivat kolmoiskeskuksina. Tämä ja
20267: tava maantie n:o 2255 on niin heikkokuntoinen mm. kuntien välinen runsas yhteistoiminta ai-
20268: soratie, että lähes kaikki liikenne suuntautuu heuttaa varsin runsaasti päivittäistä liikennetar-
20269: joko Jalkalan paikallistien kautta (n. 12,5 km), vetta kuntakeskusten välillä.
20270: tai Pöytyän kirkonkylän kautta, jolloin matka Sairaala-, terveyskeskus-ja koulukuljetukset
20271: on n. 14 kilometriä. joudutaan hoitamaan kohtuuttoman pitkän ja
20272: Maantie n:o 225 Kyröstä Karhunojalie on pe- huonokuntoisen tieväylän kautta, mikä puoles-
20273: rusparannettu ja päällystetty v. 1985. taan lisää matkakustannuksia huomattavasti.
20274: Suora tieyhteys Karhunajalta Riihikoskelie Tuskin muualta koko Suomesta löytyy yhtään
20275: lyhentäisi Karinaisten kuntakeskuksen Kyrön ja vastaavanlaista epäkohtaa.
20276: Pöytyän kuntakeskuksen Riihikosken välistä Ns. poikittaisliikenneyhteyksien parantami-
20277: matkaan. 8 kilometriin. Tien parantaminen to- sella olisi merkitystä myös seudullisen liikenteen
20278: teutettaisiin osaksi parantamalla Karhunojan ja kannalta Salon seudulta Yläneelle, Säkylään ja
20279: Lankkisten välistä maantietä ja pääosaltaan ra- Satakunnan suuntaan.
20280: kentamalla Vistolan ja Riihikosken välinen Ehdotamme,
20281: osuus (n. 3,5 km) kokonaan uuteen paikkaan.
20282: Aurajoen ylitse johtava maantiesilta joudutaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20283: uusimaan lähivuosina. Tässä yhteydessä olisi 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20284: selvitettävä Riihikosken ja Kyrön välisen tieyh- markkaa Riihikoske/ta Lankkisten kaut-
20285: teyden kokonaisratkaisu pitemmällä tähtäyk- ta Kyröön johtavan tien n:o 2255 paran-
20286: sellä. tamisen aloittamiseen sekä tien oikaise-
20287: Seutukaavallisten suunnitelmien mukaan Au- miseen.
20288: ran, Karinaisten ja Pöytyän kuntien keskustaa-
20289:
20290: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20291:
20292: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Ensio Laine
20293: Risto Ahonen Tapio Holvitie Taisto Tähkämaa
20294: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heli Astala Jukka Roos
20295: Sauli Hautala Liisa Hilpelä
20296: 1989 vp. 1665
20297:
20298: Raha-asia-aloite n:o 1576
20299:
20300:
20301:
20302:
20303: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta junaliikenteen palvelu-
20304: jen kehittämiseksi Turun lähiliikenteessä
20305:
20306:
20307: Eduskunnalle
20308:
20309: Turun kaupungin keskustan liikenne on työ- alueilta kulkee runsaasti työntekijöitä läpi Tu-
20310: matkaliikenteen johdosta usein melkein tukkeu- run kaupungin keskustan Pansian ja laajan sa-
20311: tunut työaikojen päättyessä, ja myös aamuisin tama-alueen työkohteisiin, suurin osa yksityis-
20312: on runsaasti liikenneruhkaa kaikilla Aurajoen autoilla. Koska muuta yhdysliikennettä ei kau-
20313: ylittävillä silloilla. punginosien välillä ole, on pakko käyttää lii-
20314: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, kennettä tukkivaa yksityisautoa.
20315: mutta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja tei- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisel-
20316: den lisäämisen jälkeenkään ole tilannetta kor- lään vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä
20317: janneet. Turun kaupungin alueella voitaisiin edellyttää
20318: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen järkevän, vastuullisen ja nykyaikaisen liikenne-
20319: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia politiikan kannalta.
20320: voitaisiin ratkaisevasti helpottaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20321: On valitettavaa, että kasvavien liikenneongel- nioittaen,
20322: mien ratkaisemisessa ei käytetä jo olemassa ole-
20323: via mahdollisuuksia. Kokeilukäytössä oleva Per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20324: noon kulkeva junavuoro tulisi saattaa pysyväksi. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20325: Viime vuosikymmenillä rakennetut varsinai- markkaa Turun kaupungin lähiliiken-
20326: set suuret asuma-alueet ovat lähiliikennettä tar- teen järjestämiseksi Valtionrautateiden
20327: vitsevien listalla. Esimerkiksi Varissuon suuri nykyisillä linjoilla niin, että Itäisen ase-
20328: lähialuekeskus ja sen ympäristöön rakennetut man, Littoisten, Piikkiön ja Paimion
20329: uudet kerrostaloalueet kaipaavat kiireesti uu- pysäkit otettaisiin käyttöön ja tarvittaes-
20330: denlaisia järjestelyjä, jotta yhä vaikeutuvilta lii- sa lisättäisiin pysäkkejä välillä Salo-
20331: kenneruuhkilta voitaisiin välttyä. Juuri näiltä Turku.
20332:
20333: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20334:
20335: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
20336: Arvo Kemppainen Risto Ahonen Taisto Tähkämaa
20337: Tapio Holvitie Jukka Roos Sauli Hautala
20338: Liisa Hilpelä
20339: 1666 1989 vp.
20340:
20341: Raha-asia-aloite n:o 1577
20342:
20343:
20344:
20345:
20346: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoidon epä-
20347: kohtien poistamiseksi
20348:
20349:
20350: Eduskunnalle
20351:
20352: Sen johdosta, että lasten päivähoitolain vel- ja kuntien taholla suhtaudutaan niin välinpitä-
20353: voitteiden toteuttaminen on viivästynyt eikä lä- mättömästi tähän tärkeään ammattikuntaan.
20354: heskään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole Olisi jo korkea aika saattaa perhepäivähoitajat
20355: paikkaa päiväkodeissa, toimii lasten perhepäi- työaikalain piiriin ja osallisiksi niistä eduista,
20356: vähoitojärjestelmä lähes kaikkialla maassa. jotka vallitsevat kaikkialla muualla työelämän
20357: Kuitenkin tämän hoitomuodon puitteissa toimi- piirissä. Kaiken lisäksi valitettava eriarvoisuus
20358: vat perhepäivähoitajat ovat vailla heille kuulu- vallitsee kunnalliseen tukeen nähden myös niillä
20359: via ja muualla työelämässä voimassa olevia oi- perheillä, jotka käyttävät tätä päivähoitomuo-
20360: keuksia. Kaikkialla muissa työtehtävissä on toa. Koko järjestelmän kaikinpuolinen ajanmu-
20361: työntekijöiden asema paremmin turvattu kuin kaistaminen on kiireellisesti aikaansaatava.
20362: vastuullista hoito- ja kasvatustehtävää suoriita- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20363: vien perhepäivähoitajien kohdalla on tilanne. nioittavasti,
20364: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajilta
20365: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Työaika että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20366: tässä tehtävässä ei jää läheskään siihen, kun 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20367: lapset tulevat taloon tai lähtevät sieltä, sillä sii- markkaa lasten perhepäivähoidon kus-
20368: vous ja muu valmistelutyö on tehtävä vapaa- tannusten menoihin, niin että nykyiset,
20369: aikana. erityisesti perhepäivähoitajien asemaan
20370: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan liittyvät epäkohdat voitaisiin poistaa.
20371: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20372:
20373: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20374: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20375: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20376: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20377: Claes Andersson Heikki Rinne
20378: 1989 vp. 1667
20379:
20380: Raha-asia-aloite n:o 1578
20381:
20382:
20383:
20384:
20385: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi
20386: vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden eläkeikärajan alen-
20387: tamiseen
20388:
20389: Eduskunnalle
20390:
20391: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työnteki- kauden ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nouse-
20392: jät kokevat usein voimiensa vähenevän jo pal- vat esiin monet sellaiset tekijät, jotka lyhentä-
20393: jon ennen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä vät välttämättömän Iepoajan käyttöä varsinkin
20394: jatkuvasta normaalia voimakkaammasta rasi- perheen äidin ollessa kyseessä. Tästä syystä oli-
20395: tuksesta, jonka kohteeksi elimistö joutuu jatku- sikin ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla
20396: van työ- ja Iepoajan rytmin muutoksen johdos- vuorotyössä pitkään olleiden työntekijäryhmien
20397: ta. Erityisen raskaana tämän kokevat ne työnte- eläkeikää lyhennettäisiin esim. 58 ikävuoteen
20398: kijät, jotka joutuvat tekemään kolmivuorotyö- niissä tapauksissa, joissa asianomainen sitä itse
20399: tä, jossa muutos työ- ja Iepoajan rytmiin on vie- haluaa. Normaalin työajan ulkopuolella suori-
20400: lä suurempi. Asiaa ei ole riittävästi painotettu tetun työajan tulisi myös olla eläkettä korot-
20401: julkisuudessa eikä myöskään kyseisten työnte- tava.
20402: kijäryhmien taholta, koska nämä ryhmät toimi- Ehdotammekin,
20403: vat yleensä erillään ja pieninä työntekijäryh-
20404: minä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20405: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20406: ihmiset kokevat haitat varsin moninaisina. Vä- markan ylimääräisen määrärahan vuoro-
20407: häinen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen ja yötyötä tekevien työntekijöiden eläke-
20408: hälinä, joka asettaa Iepoajan käyttäjille tavallis- iän alentomiseksi ja heidän eläkkeensä
20409: ta suuremman rasitteen silloin, kun lepoaika korottamiseksi normaalin työajan ulko-
20410: asettuu yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuoro- puolella suoritetun työn osalta.
20411:
20412: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20413:
20414: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20415: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20416: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20417: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20418: Claes Andersson Heikki Rinne
20419: 1668 1989 vp.
20420:
20421: Raha-asia-aloite n:o 1579
20422:
20423:
20424:
20425:
20426: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten leikkipaikkojen
20427: turvallisen sijoittamisen tutkimiseen
20428:
20429:
20430: Eduskunnalle
20431:
20432: Tutkimuksissa on todettu lyijyn haittaavan Suomalaisten keskuudessa huolestuttavasti li-
20433: lapsen älyllistä kehitystä ja lisäävän käyttäyty- sääntyneet allergiset sairaudet ja mm. syöpäsai-
20434: mishäiriöitä. Samanaikaisesti on todettu, että raus ovat niin hälyttäviä, että tarvitaan nopeita
20435: meillä varsinkin suurimmissa taajamissa lasten ja konkreettisia toimia tilanteen parantami-
20436: leikkipaikat sijaitsevat alueilla, joilla lyijyn hai- seksi.
20437: tallisia vaikutuksia saattaa syntyä. Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20438: jossain määrin on mahdollista liikenneverkkoa nioittaen,
20439: kehittämällä ja lasten päivähoitotiloja ja leikki-
20440: paikkoja sijoittelemalla vähentää vaaraa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20441: Sen lisäksi tulee mahdollisimman nopeasti 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20442: perehtyä kaikkiin niihin toimenpiteisin, joilla 3 000 000 markkaa lasten leikkipaikko-
20443: lyijyn ja muiden saasteiden vahingolliset vaiku- jen sijoittelun selvittämiseksi niin, että
20444: tukset ovat vähennettävissä. niitä ei sijoiteta liikenteen keskuuteen.
20445:
20446: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20447:
20448: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20449: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20450: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20451: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20452: Claes Andersson Heikki Rinne
20453: 1989 vp. 1669
20454:
20455: Raha-asia-aloite n:o 1580
20456:
20457:
20458:
20459:
20460: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton
20461: toiminnan tukemiseen
20462:
20463:
20464: Eduskunnalle
20465:
20466: Yksinhuoltajien Liitto ry:n tarkoituksena on Liiton varsinaisen toiminnan kulut vuodelle
20467: pyrkiä parantamaan yksinhuoltajien ja heidän 1989 ovat arviolta 441 300 markkaa. Niiden
20468: lastensa asemaa ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii kattamiseksi liitto anoo Raha-automaattiyhdis-
20469: myös vaikuttamaan lainsäädäntöön seuraamal- tyksen tuotosta yleisavustusta. Toimintansa
20470: la sen kehitystä ja antamalla lausuntoja. laajuuden ja tehtäviensä kasvun huomioon ot-
20471: Liitolla on nyt oma toimisto ja kokopäivätoi- taen liitto toivoo saavansa vuoden 1990 tulo- ja
20472: minen toimihenkilö, joten se voi paremmin pal- menoarviossa valtion tukea 150 000 markkaa,
20473: vella jäsenyhdistyksiä ja yksinhuoltajia yleensä. jota voitaisiin käyttää koulutustilaisuuksiin se-
20474: Vuodeksi 1988 on liitto saanut 130 000 mark- kä Yksinhuoltajalehden ja tiedotteiden julkaise-
20475: kaa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta, jolla miseen.
20476: on voitu kattaa liiton toimihenkilön palkkame- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20477: noja sekä matka-, painatus- ja postikuluja. Li-
20478: säksi liitto on saanut RAY :Itä yhdessä Elatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20479: velvollisten Liitto ry:n kanssa teettämäänsä tut- 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
20480: kimusta varten 80 000 markkaa. Tutkimus on markkaa ylimääräisenä avustuksena Yk-
20481: tekeillä Tampereen yliopistossa. sinhuoltajien Liitto ry:lle.
20482:
20483: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20484:
20485: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20486: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20487: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20488: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20489: Claes Andersson Heikki Rinne
20490: 1670 1989 vp.
20491:
20492: Raha-asia-aloite n:o 1581
20493:
20494:
20495:
20496:
20497: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoidon li-
20498: säämiseksi
20499:
20500:
20501: Eduskunnalle
20502:
20503: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä. Tämän ja ns. akuhieroota tulleet yhä enemmän tunne-
20504: tosiasian ovat asiantuntijat ja alaan perehtyneet tuiksi, koska näiden hoitomuotojen antamat tu-
20505: lääkärit todenneet useissa viimeaikaisissa kirjoi- lokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisesti
20506: tuksissaan ja esitelmissään. Helsingin Sanomien kiinnitettäessä aikaisempaa enemmän huomiota
20507: kuukausiliite käsitteli asiaa varsin laajasti elo- ennalta ehkäisevään hoitoon nousee jo vuositu-
20508: kuun 1. päivän lehdessä jo v. 1986. Sairaista hansia käytössä ollut akupunktiohoito suureen
20509: suomalaisista puhutaan kansainvälisissä tilas- arvoon. Kuitenkin alan koulutukseen on kiinni-
20510: toissa, eikä se ole kunniaksi maalle, joka pitää tetty aivan liian vähän huomiota. Tästä syystä
20511: itseään kehittyneenä myös terveydenhoidon on jo korkea aika ryhtyä kiireellisiin toimenpi-
20512: alalla. Tästä maineestaan maa ei kuitenkaan teisiin akupunktiohoidon ja akuhieronnan kou-
20513: pääse irti, jos kehitys saa jatkua nykyisellään eli lutuksen lisäämiseen.
20514: kansalaiset syötetään sairaiksi lääkkeillä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20515: Kuitenkin meillä on jo tiedossa hoitomuoto-
20516: ja, joilla ratkaisevasti suurin osa nykyisin käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20517: tettävistä lääkkeistä voitaisiin korvata. On tar- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
20518: peen kysyä, pitääkö ihmiset syöttää sairaiksi markkaa akupunktiohoidon ja ns. aku-
20519: lääkkeillä, jotta lääketehtaat ja apteekit rikas- punktiohieronnan koulutuksen lisäämi-
20520: tuvat. seen.
20521: Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito
20522:
20523: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20524:
20525: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20526: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20527: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20528: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20529: Claes Andersson Heikki Rinne
20530: 1989 vp. 1671
20531:
20532: Raha-asia-aloite n:o 1582
20533:
20534:
20535:
20536:
20537: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin toisille
20538: aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
20539:
20540:
20541: Eduskunnalle
20542:
20543: Savukkeiden polttaminen on tärkein nykyisin Tupakanpolton aiheuttamat haitalliset vaiku-
20544: tunnetuista keuhkosyövän, pitkäaikaisen keuh- tukset eivät rajoitu vain hengityselimiin. Ne
20545: koputkentulehduksen ja keuhkolaajentuman kohdistuvat myös sydämeen, aiheuttaen sepel-
20546: syy. Ennakkoarvion mukaan kuolee jo nyt yli valtimon tukoksia ja vakavia verisuonisairauk-
20547: 1 000 työikäistä miestä vuodessa em. sairauk- sia. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on voitu
20548: siin. Tupakoinnin aiheuttamien kansantervey- myös todeta, että tupakansavu ei aiheuta ter-
20549: dellisten haittojen väheksyminen on toistaiseksi veydellisiä vaaroja ainoastaan tupakoitsijalle it-
20550: estänyt tehokkaat rajoittamistoimet Suomessa. selleen. Ne kohdistuvat myös niihin, jotka olo-
20551: Tupakansavun haitallisista seurauksista kärsi- suhteiden pakosta joutuvat hengittämään tupa-
20552: vät suuresti myös tupakoimattomat kansalaiset. kansavun saastuttamaa ilmaa. Kansalaisten ter-
20553: Myös pienet lapset ja koululaiset joutuvat julki- veyden suojaamiseksi tulisi tehdä mahdollisim-
20554: sissa tiloissa ja kulkuvälineissä alttiiksi tupa- man tehokkaita ratkaisuja. Tupakansavun ym-
20555: kansavun vaikutukselle. päristössään aiheuttamat terveydelliset haitat
20556: Eri puolilla maailmaa suoritetut tutkimukset olisivat parhaiten torjuttavissa kieltämällä tu-
20557: osoittavat yhtäpitävästi syöpäriskin voimak- pakointi kaikissa julkisissa tiloissa, kulkuneu-
20558: kaasti lisääntyvän tupakoitsijoiden keskuudes- voissa, toimistoissa ja kokoushuoneissa. Se
20559: sa, mutta myös tupakansavulle altistetut ovat edellyttäisi erityisten tilojen järjestämistä tupa-
20560: vaaravyöhykkeessä. Eräiden tutkimusten mu- kanpolttoa varten.
20561: kaan tupakansavun on todettu aiheuttavan ih- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20562: misen elimistössä radioaktiivista säteilyä. Sen taen,
20563: lähteenä on, kyseisten tutkimusten mukaan, po-
20564: lonium 210 -niminen radioaktiivinen alkuaine, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20565: jota epäillään yhdeksi merkittävistä keuhkosyö- 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
20566: vän aiheuttajista. markkaa tupakoimattomien suojaami-
20567: Myös tupakoimattomat ovat alttiita tupa- seksi tupakoinnin haitailta ja tämän
20568: koinnista aiheutuvalle säteilylle. Savuisessa johdosta erityisten tilojen varaamiseksi
20569: huoneessa saatu säteilyannos voi olla jopa suu- tupakointia varten.
20570: rempi kuin samoihin ihmisiin ydinvoimalasta
20571: normaalisti aiheutuva säteilyannos.
20572:
20573: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20574:
20575: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20576: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Asko Apukka
20577: Heli Astala Pauli Uitto Ensio Laine
20578: Arvo Kemppainen Sakari Knuuttila
20579: 1672 1989 vp.
20580:
20581: Raha-asia-aloite n:o 1583
20582:
20583:
20584:
20585:
20586: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakan ja alkoholin
20587: piilomainonnan estämiseksi
20588:
20589:
20590: Eduskunnalle
20591:
20592: Lain määräysten ja lain hengen rikkomiset opettaa ja kasvattaa nuorisoa alkoholijuomien
20593: ovat lisääntyneet jopa erittäin valitettavana ta- käyttöön ja lisää osaltaan myös aikuisten ratti-
20594: valla. Viime aikoina on tullut yhä yleisemmäksi juoppouden lisääntymistä.
20595: kiertää lain säännöksiä erityisesti tupakan ja al- Samoin tapahtuu tupakankäytön osalta, joka
20596: koholin mainonnassa. Tähän suoranaiseen lain turmelee yhä laajemmin suomalaisten nuorten
20597: rikkomiseen syyllistyvät erityisesti mainontaa terveyttä, kun voimakkaan mainonnan eli esi-
20598: harjoittavat ja mainontaa valmistavat yritykset. merkin toistuminen eri muodoissa tuodaan esiin
20599: Valtavat julisteet ja sivujen kokoiset ilmoituk- niin tiedotusvälineissä kuin myös lehdistön
20600: set sekä toinen toistaan röyhkeämmät olutmai- palstoilla. Tämä ns. piilomainonta on johtanut
20601: nokset ovat tulleet jopapäiväisiksi jopa Suomen myös siihen, että lainvastaisesti tupakan poltto
20602: televisiossa. Asiaa ei suinkaan lievitä se, että on jälleen yleistymässä juuri niissä paikoissa,
20603: jossakin sivussa näkyy tuo 1. Pääasiana mai- joissa laki sen selkeästi kieltää.
20604: noksessa on olut ja sen myyminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20605: Samanaikaisesti yhteiskunnan kehityksestä, nioittaen,
20606: nuorison kasvavista ongelmista ja erityisesti rat-
20607: tijuoppoudesta huolestuneet kansalaispiirit pyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20608: kivät kiinnittämään huomiota niihin seurauk- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20609: siin, joita kasvava alkoholiongelma aiheuttaa. markkaa tupakan ja alkoholin pii/omai-
20610: Nimenomaan juuri oluen käytön lisääntyminen nonnan pa/jastamiseksi ja estämiseksi.
20611:
20612: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20613:
20614: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20615: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20616: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20617: Ensio Laine Arvo Kemppainen Claes Andersson
20618: Heikki Rinne
20619: 1989 vp. 1673
20620:
20621: Raha-asia-aloite n:o 1584
20622:
20623:
20624:
20625:
20626: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien ja
20627: -ravintoloiden tukemiseen
20628:
20629:
20630: Eduskunnalle
20631:
20632: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko- hyviä kokemuksia. Norjan valtion "Statens
20633: holilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien Fond for alkoholifrie hoteller, andre herberger
20634: haittojen supistaminen mahdollisimman vähiin. och bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoi-
20635: Valitettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei taa sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-ano-
20636: ole voitu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä muksien ratkaisemisessa on asiantuntijavalio-
20637: tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravin- kunta. Lainoja myönnetään hotellien, matkus-
20638: toloilla on harvoja poikkeuksia lukuun otta- tajakotien ja ravintoloiden perustamiseen, laa-
20639: matta anniskeluoikeudet. Runsas neljännes al- jentamiseen ja uusimiseen. Laina-aika on kor-
20640: koholijuomien kulutuksesta tapahtuu ravinto- keintaan 20 vuotta. Lainoista peritään valtion
20641: loissa. muiden vastaavien rahastojen korko, 2 1/2 OJo.
20642: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan Lainaa myönnetään yleensä 10-30 OJo koko ra-
20643: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien hoitustarpeesta.
20644: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikä-
20645: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- läisten raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -ho-
20646: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen tellien valtakunnallisen järjestön kanssa myötä-
20647: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva vaikuttanut korkeatasoisten alkoholittomien ho-
20648: tutkimus on asettanut tämän käsityksen vähin- telli- ja ravintolayritysten lisääntymiseen huo-
20649: tään kyseenalaiseksi. mattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti tunnuste-
20650: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen taan, että tällä toiminnalla on huomattava kan-
20651: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät sanraittiutta edistävä merkitys, erityisesti nuori-
20652: kahvilat, jopa maitobaarit, muuttuivat rähjäi- son osalta. Ruotsissa on valtion komitea viime
20653: siksi olutpaikoiksi. vuonna ehdottanut, että siellä Norjan mallin
20654: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen mukaan ruvettaisiin antamaan valtion tukea
20655: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittä- raittiushotelleille, -motelleille ja -ravintoloille.
20656: miseksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20657: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. nioittaen,
20658: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä
20659: yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20660: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi pe- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
20661: rustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, että markkaa rahaston perustamiseksi, jotta
20662: valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin huo- voitaisiin myöntää lainoja ja avustuksia
20663: keakorkoisia lainoja raittiushotellien ja ravinto- raittiushotellien, -motellien ja -ravinto-
20664: loiden perustamista ja laajentamista varten. loiden perustamiseen sekä laajentami-
20665: Norjassa on tällaisesta toiminnassa saatu seen ja uudistamiseen.
20666: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20667:
20668: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20669: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20670: Sakari Knuuttila Asko Apukka Heli Astala
20671: Pauli Uitto Ensio Laine Arvo Kemppainen
20672: Heikki Rinne
20673: 1674 1989 vp.
20674:
20675: Raha-asia-aloite n:o 1585
20676:
20677:
20678:
20679:
20680: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juo-
20681: mien hintojen alentamiseen
20682:
20683:
20684: Eduskunnalle
20685:
20686: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelli- si tämän johdosta alentaa ravintoloissa ja ravit-
20687: set ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Eri- semisliikkeissä siten, että ne tulisivat kuluttajan
20688: tyisesti nuorten sekä naisten alkoholin käyttö kannalta suositummiksi.
20689: on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestö WHO Suomen eduskunnan tulisi nopeasti ryhtyä
20690: on kehottanut jäsenvaltioitaan ryhtymään toi- sellaisiin hintapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla
20691: menpiteisiin alkoholin käytön vähentämiseksi. alkoholittomien juomien hintoja alennettaisiin
20692: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentä- tuntuvasti ravintoloissa siten, että ne muodos-
20693: miseksi on kulutuksen vähentäminen. tuisivai riittävän houkutteleviksi vaihtoeh-
20694: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien doiksi.
20695: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20696: tävän korkeat. Esim. alkoholiUoman punavii- nioittaen,
20697: nin hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan
20698: verrattuna on suunnilleen sama. Tämä lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20699: olematon hintaero houkuttelee monia, varsin- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20700: kin nuoria, valitsemaan alkoholia sisältävän 3 000 000 markkaa alkoholittomien juo-
20701: vaihtoehdon, "koska se kuitenkin maksaa yhtä mien hintojen alentamiseen.
20702: paljon". Alkoholittomien juomien hintoja tuli-
20703:
20704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20705:
20706: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20707: Timo Laaksonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
20708: Asko Apukka Heli Astala Pauli Uitto
20709: Ensio Laine Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20710: Heikki Rinne Sakari Knuuttila
20711: 1989 vp. 1675
20712:
20713: Raha-asia-aloite n:o 1586
20714:
20715:
20716:
20717:
20718: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen harjoit-
20719: telun lisäämiseen
20720:
20721:
20722: Eduskunnalle
20723:
20724: Opiskeluaikainen harjoittelu ulkomailla on (vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momentti
20725: erinomainen tapa hankkia kansainvälistymisen 34.01.51) jakamat matka-apurahat ja päivära-
20726: edellyttämiä valmiuksia. Erilaisten kulttuurien ha-avustukset ovat osaltaan helpottaneet har-
20727: ja yhteiskuntajärjestelmien ymmärtäminen ei joittelujakson rahoittamista. Momentille varat-
20728: onnistu pelkästään teoreettisilla opinnoilla. tu määräraha on kuitenkin ehdottomasti liian
20729: Harjoittelu ulkomailla ei hyödytä ainoastaan pieni.
20730: yksittäistä opiskelijaa, vaan laajemmin koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20731: yhteiskuntaa.
20732: Ulkomailla harjoittelun kustannukset (mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20733: kat, asuminen, usein nimellinen palkka) rajoit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20734: tavat ulkomaille harjoittelemaan hakeutumista. 34.30.25 2 000 000 markkaa lisäyksenä
20735: Työvoimaministeriön momentilta 34.30.25 kansainvälisen harjoittelun menoihin.
20736:
20737: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20738:
20739: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Claes Andersson
20740: Asko Apukka Pertti Lahtinen Ensio Laine
20741: Heikki Rinne Sakari Knuuttila
20742: 1676 1989 vp.
20743:
20744: Raha-asia-aloite n:o 1587
20745:
20746:
20747:
20748:
20749: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten asumistukijär-
20750: jestelmien mukaisten etuuksien maksamiseksi opiskelijoille
20751: ylimääräisin järjestelyin
20752:
20753: Eduskunnalle
20754:
20755: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
20756: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
20757: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
20758: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesä-
20759: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. aikana yksinäinen opiskelija jää myös ilman
20760: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- asumistukea, sillä pääsäännön mukaan opinto-
20761: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea tukea - siis myös asumislisää - myönnetään
20762: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
20763: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20764: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa- nioittaen,
20765: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta
20766: järjestelmä säilytti sekavuutensa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20767: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
20768: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- markkaa ylimääräisenä määrärahana
20769: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- yleisen asumistukijärjestelmän mukais-
20770: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ten etuisuuksien maksamiseksi myös
20771: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi opiskelijoille.
20772:
20773: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20774:
20775: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Raila Aho
20776: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Asko Apukka
20777: Heli Astala Arvo Kemppainen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20778: Claes Andersson Heikki Rinne
20779: 1989 vp. 1677
20780:
20781: Raha-asia-aloite n:o 1588
20782:
20783:
20784:
20785:
20786: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihalansalmen sillan
20787: rakentamiseen
20788:
20789:
20790: Eduskunnalle
20791:
20792: Rääkkylän kunnan Varpasalon saaressa asuu pystyttävä hoitamaan toimintansa ja palvelu-
20793: 152 asukasta, mikä on yli neljä prosenttia kun- tasonsa. Sillan rakentaminen vähentäisi kun-
20794: nan asukasmäärästä. Saareen on vain lossiyh- nan saaristokuntaluonnetta, helpottaisi saaren
20795: teys, mikä monella tavalla vaikeuttaa jokapäi- asukkaiden elämää ja vilkastuttaisi Varpasalon
20796: väistä toimintaa ja liikennöimistä kunnan kes- elinkeinoelämää.
20797: kukseen. TVL:n piirin tien- ja vesitienpidon oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20798: jelmassa Oravisalon ja Varpasalon välinen Iha- nioittaen,
20799: lansalmen silta on suunniteltu rakennettavaksi
20800: vuosien 1988-94 välisenä aikana. Nyt on kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20801: lunut huhuja, että rakentaminen siirtyisi useilla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20802: vuosilla. 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
20803: Rääkkylän kunta menettää saaristokunta- Ihalansalmen sillan rakentamiseen.
20804: etunsa vuoden 1992 alussa ja sen on kuitenkin
20805:
20806: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20807:
20808: Esko Jokiniemi Eeva Turunen Riitta Myller
20809: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Pekka Puska
20810: 1678 1989 vp.
20811:
20812: Raha-asia-aloite n:o 1589
20813:
20814:
20815:
20816:
20817: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yritystoiminnan alue-
20818: tukeen
20819:
20820:
20821: Eduskunnalle
20822:
20823: Yritystoiminnan aluetuki on osoittautunut ulkopuolelle vaatii lisääntyvää aluetukea. Alue-
20824: erittäin tehokkaaksi aluepoliittiseksi keinoksi tuen merkitys on suuri erityisesti kehitysaluei-
20825: yritystoiminnan sijoittumiseksi kehitysalueille. den kunnille ja niihin sijoittuville yrityksille.
20826: Kysyntä on ollut huomattavasti suurempi kuin Yritystoiminnan aluetuen määrärahaa tulisi eh-
20827: avustuksia on ollut mahdollisuus myöntää. dottomasti korottaa.
20828: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20829: tetty 600 miljoonan markan myöntämisvaltuus, nioittaen,
20830: joka on sama kuin vuonna 1989 ja siten on etu-
20831: käteen jo tiedossa, on riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20832: Pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20833: nen ja kehitysalueiden elinkeinoelämän kehittä- 32.51.49 400 000 000 markkaa yritystoi-
20834: minen vaativat samansuuntaisia toimia. Yritys- minnan aluetukeen.
20835: toiminnan sijoittuminen pääkaupunkiseudun
20836:
20837: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20838:
20839: Esko Jokiniemi Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
20840: Riitta Myller Matti Väistö Pekka Puska
20841: 1989 vp. 1679
20842:
20843: Raha-asia-aloite n:o 1590
20844:
20845:
20846:
20847:
20848: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkialan korkea-
20849: kouluopetuksen aloittamiseen Oulussa
20850:
20851:
20852: Eduskunnalle
20853:
20854: Musiikin harrastus on viime vuosina voimak- opiskelijoita muualle musiikkia opiskelemaan.
20855: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alan har- Musiikkialan ammatillisen tason takaaminen
20856: rastajien menestys maakuntamme osalta on ol- Pohjois-Suomessa vaatii musiikkialan korkea-
20857: lut hyvä erilaisissa musiikkikilpailuissa. Poh- koulutasoisen opetuksen saamista Ouluun esim.
20858: jois-Suomessa on kuitenkin jatkuvasti pulaa Sibelius-Akatemian sivupisteenä yhdessä Oulun
20859: pätevistä musiikinopettajista, sillä vain n. 30- yliopiston kanssa.
20860: 40 Olo viroista on täytetty pätevin voimin. Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20861: konservatorion yhteydessä on ollut Sibelius- nioittaen,
20862: Akatemian ja Oulun yliopiston kanssa yhdessä
20863: järjestettyä väliaikaista musiikinopettajien kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20864: lutusta. 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
20865: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opis- markkaa musiikkialan korkeakouluta-
20866: kelua ja itsensä kehittämistä. Nykyisin pelkäs- soisen opetuksen aloittamiseksi Oulussa
20867: tään Oulusta lähtee vuosittain useita kymmeniä syyslukukauden 1990 alusta.
20868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20869:
20870: Riitta Jouppila Tellervo Renko
20871: 1680 1989 vp.
20872:
20873: Raha-asia-aloite n:o 1591
20874:
20875:
20876:
20877:
20878: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kempeleen puutar-
20879: haoppilaitoksen rakennushankkeisiin
20880:
20881:
20882: Eduskunnalle
20883:
20884: Kempeleen puutarhaoppilaitos on viime vuo- miö. Ajan vaatimuksiin on myös ammatillisessa
20885: sina kasvanut oppilasmääriensä ja opetusohjel- koulutuksessa vastattava. Tämän takia Kempe-
20886: miensa monipuolisuuden suhteen. Siellä aloite- leen puutarhaoppilaitoksen rakentamismäärä-
20887: taan myös floristien opistotasoinen koulutus. rahat on nähtävä kiireellisinä.
20888: Oppilasmääriin ja opetuksen laajuuteen nähden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20889: oppilaitoksen rakennukset ovat vanhentuneet, nioittaen,
20890: tilailtaan ahtaat ja esim. kasvihuoneen osalta
20891: jopa työturvallisuusvaatimusrajojen alapuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20892: lella. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20893: Puutarha-ala ja floristien koulutus ovat tänä markkaa Kempeleen puutarhaoppilai-
20894: päivänä yhä uusiutuvien haasteiden ja kasvu- toksen rakennusten peruskorjaukseen ja
20895: vaatimusten kohteena, sillä viherrakentaminen lisärakennusten suunnitteluun.
20896: ja korkeatasoinen puutarhanhoito ovat ajan il-
20897:
20898: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20899:
20900: Riitta Jouppila Tellervo Renko
20901: 1989 vp. 1681
20902:
20903: Raha-asia-aloite n:o 1592
20904:
20905:
20906:
20907:
20908: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktiset Askeleet -ta-
20909: pahtumalle
20910:
20911:
20912: Eduskunnalle
20913:
20914: Oulun läänin Tanssialan Tuki ry. järjestää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20915: Arktiset Askeleet -tapahtuman v. 1990 läänin nioittaen,
20916: tasolla ja v. 1991 valtakunnan tasolla. Läänin
20917: tason katselmukseen osallistuvat sekä ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20918: laiset että amatöörit läänin alueelta ja valtakun- 1990 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
20919: nan tason katselmukseen kaikkien tanssilajien kaa Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:lle
20920: edustajat koko valtakunnan alueelta. Arktiset Askeleet -tapahtuman järjestä-
20921: Kustannuksia aiheutuu tuomarinpalkkioista, miseen.
20922: matkoista, palkinnoista ym. Myös vuoden 1991
20923: katselmuksesta aiheutuu jo vuoden 1990 aikana
20924: monenlaisia kuluja.
20925:
20926: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20927:
20928: Riitta Jouppila Tellervo Renko
20929: Sakari Valli Riitta Saastamoinen
20930: Ritva Vastamäki
20931: 1682 1989 vp.
20932:
20933: Raha-asia-aloite n:o 1593
20934:
20935:
20936:
20937:
20938: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo Natura 90
20939: -tapahtumalle
20940:
20941:
20942: Eduskunnalle
20943:
20944: Kuusamossa on jo 10 vuoden aikana järjes- siihen liittyen elävä maaseutu. Niinpä Kuusamo
20945: tetty lähinnä luontoaiheinen Kuusamo Natura Natura 90 -tapahtumaan liittyy Valtakunnalli-
20946: -tapahtuma. Työskentely tapahtuman yhteydes- set kylätoimintapäivät, johon osanottajia odo-
20947: sä on tapahtunut seminaarien muodossa. Luen- tetaan yli 10 000.
20948: noitsijoina on ollut kotimaisten asiantuntijoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20949: den lisäksi alan kansainvälisiä, ulkomaisia esi- nioittaen,
20950: telmöitsijöitä. Tapahtuman korkeaa tasoa ku-
20951: vaa se, että jo kolmantena tapahtumavuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20952: Kuusamo Natura hyväksyttiin Finland Festivals 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
20953: -suositusketjun jäseneksi. Tapahtumaan on markkaa Kuusamo Natura 90 -tapahtu-
20954: vuosittain osallistunut 5 000-6 000 henkeä. malle.
20955: Ensi vuoden pääteema on kylätoiminta ja
20956:
20957: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20958:
20959: Riitta Jouppila Sakari Valli Oiva Savela
20960: Vappu Säilynoja Riitta Uosukainen Liisa Jaakonsaari
20961: Tytti Isohookana-Asunmaa Ole Wasz-Höckert Riitta Saastamoinen
20962: 1989 vp. 1683
20963:
20964: Raha-asia-aloite n:o 1594
20965:
20966:
20967:
20968:
20969: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sairaanhoidon tutki-
20970: muslaitoksen toiminnan tukemiseen
20971:
20972:
20973: Eduskunnalle
20974:
20975: Sairaanhoidon tutkimuslaitos on vuosien ai- päin vieminen hankaloituu, jos ei laitoksella ole
20976: kana tehnyt monipuolista sairaanhoidon tut- pysyvää johtajaa tai päätoimista tutkijaa sekä
20977: kimus- ja kehittämistoimintaa. Tämän toimin- sihteeriä. Siksi olisi välttämätöntä, että hoito-
20978: nan korkeaa tasoa kuvaa mm. se, että se on työn kehittämiseksi Sairaanhoidon tutkimuslai-
20979: 1970-luvun lopulta alkaen ollut Maailman ter- tos saisi valtion varoja em. henkilökunnan
20980: veysjärjestön yhteistyökeskus. Niinpä vuodesta palkkaukseen ym. hallintokuluihin.
20981: 1978 alkaen tutkimuslaitoksen toimintaan osoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20982: tettiin valtion toimesta tukea henkilökunnan nioittaen,
20983: palkkaamiseen. Tämä tuki jäi saamatta tämän
20984: vuoden budjetissa. Se on luonnollisesti vaikeut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20985: tanut hyvin vauhdissa ollutta työtä. Tällä het- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
20986: kellä laitoksella on monia tärkeitä hoitotyön markkaa Sairaanhoidon tutkimuslaitok-
20987: kehittämis- ja tutkimusprojekteja, joiden eteen- sen toiminnan kehittämiseksi.
20988:
20989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20990:
20991: Riitta Jouppila Pirjo-Riitta Antvuori Ritva Vastamäki
20992: Sakari Valli Ole Wasz-Höckert Riitta Kauppinen
20993: Riitta Saastamoinen Oiva Savela Eeva-Liisa Moilanen
20994: Kirsti Ala-Harja Eva-Riitta Siitonen
20995: 1684 1989 vp.
20996:
20997: Raha-asia-aloite n:o 1595
20998:
20999:
21000:
21001:
21002: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien harkinnanva-
21003: raisiin avustuksiin
21004:
21005:
21006: Eduskunnalle
21007:
21008: Kuntien taloudellinen tilanne on muuttunut yksittäinen taloudellista eriarvoisuutta aiheut-
21009: viimeisten vuosien aikana jyrkästi heikompaan tava tekijä. Köyhimpien kuntien asukkaisiin
21010: suuntaan. Kehitys oli vuodesta 1975, järjestely- kohdistuvat verouudistuksen eräin osin myön-
21011: asiakirjan aloittamisesta lähtien, noin kymmen- teiset vaikutukset eliminoituvat, kun nämä jou-
21012: vuotiskauden poikkeuksellisen vakaa. Kunnal- tuvat maksamaan entistäkin korkeampaa vero-
21013: lisverorasitus jopa aleni selvästi suhteessa brut- äyrin hintaa.
21014: tokansantuotteeseen. Eniten verotuloja menettävät verouudistuk-
21015: Nykyistä kunnallistalouden syöksykierrettä sen vuoksi kunnat, joissa lapsiluku on suuri ja
21016: kuvaavat hyvin veroäyrin hintaa korottaneiden asukaskohtainen verotulo pieni. Kun otetaan
21017: kuntien luvut: vuodelle 1987 79 kuntaa, vuo- huomioon niin sanotun pienten valtionosuuk-
21018: delle 1988 81 kuntaa ja kuluvallevuodelle peräti sien järjestelmää koskevan uudistuksen kun-
21019: 101 kuntaa. Samanaikaisesti kuntien lainakanta nille aiheuttamat menetykset, ovat köyhien
21020: on kasvanut ja kuntien kassavarat ja talletukset kuntien ongelmat ennennäkemättömän suuria.
21021: ovat supistuneet. Kuntien taloudellinen asema Silti kuntien harkinnanvaraiseen avustukseen ei
21022: on kiristynyt huolimatta siitä, että viime vuosi- vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa esitetä lain-
21023: na yleinen taloudellinen kehitys on ollut varsin kaan korotusta. Jotta kuntia ei ajettaisi kon-
21024: hyvä. kurssikypsään tilaan, on avustusta nostettava.
21025: Köyhimpien kuntien taloudellinen asema Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21026: heikkeni verouudistuksessa. Tästä seurauksena nioittaen,
21027: on joko palvelujen supistaminen tai veroäyrin
21028: hinnan nosto. Eräissä tapauksissa on painetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21029: nostaa kunnallista veroäyriä jopa yli maagisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21030: 20 pennin rajan. Jo nyt kunnallisen veroäyrin 26.97.34 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
21031: hinnan vaihtelu, 5-6 penniä/äyri, on suurin kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin.
21032:
21033: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21034:
21035: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21036: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21037: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21038: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21039: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21040: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21041: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21042: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21043: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21044: 1989 vp. 1685
21045:
21046: Raha-asia-aloite n:o 1596
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
21052: den kehittämisrahastoon
21053:
21054:
21055: Eduskunnalle
21056:
21057: Koko maan pysyminen asuttuna ja tasapai- nusrahojen suuntaamisesta maaseudun kehittä-
21058: noinen alueellinen kehitys edellyttävät maata- miseen ei ole lunastettu. Vaikka valtion osuus
21059: louden harjoittamisen edellytysten turvaamista tavoitehintatuotteiden vientikustannuksista on
21060: vastaisuudessakin koko maassa. Erityisesti ke- laskenut, ei varoja ole lupausten mukaisesti oh-
21061: hitysalueella maidontuottajien määrä on voi- jattu maaseudun kehittämiseen.
21062: makkaasti vähenemässä eikä uusia jatkajia ole Maatilatalouden kehittämisrahastolla on kes-
21063: riittävästi vanhempien luopuessa elinkeinon keinen asema maatilatalouden rahoituksessa,
21064: harjoittamisesta. Mikäli maatalouselinkeino ei erityisesti sukupolvenvaihdosten tukemisessa ja
21065: tulevaisuudessa kykene houkuttelemaan nuoria rahoituksen turvaamisessa tasapuolisesti maan
21066: varsinkaan niillä alueilla, joilla alkutuotanto- eri alueilla. Budjetissa siirto maatilatalouden
21067: elinkeinojen osuus on suuri ja joilla ei ole mah- kehittämisrahastoon on tämän hallituksen aika-
21068: dollista luoda muita työpaikkoja, koko alueen na voimakkaasti laskenut. Kun siirto vielä
21069: kehitys tulee voimakkaasti kärsimään. Maata- vuonna 1987 oli 435 milj. markkaa, on esitys
21070: loutta harjoittavien määrän vähentyessä näillä vuodelle 1990 vain 250 milj. markkaa.
21071: alueilla heikkenevät samalla myös palvelut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21072: Postit, kaupat ja koulut sekä muut palvelut nioittaen,
21073: saattavat monin paikoin loppua kokonaan.
21074: Kaavamaisiin maataloustuotannon rajoitusla- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21075: keihin olisikin saatava selvästi nykyistä enem- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21076: män väljyyttä ja palautettava vapautuvat mai- 29.33.60 lisäyksenä 100000000 mark-
21077: tokiintiöt tuottajille maatalouspiireittäin sata- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
21078: prosenttisesti. rahastoon.
21079: Annettuja lupauksia säästyvien vientikustan-
21080:
21081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21082:
21083: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21084: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21085: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21086: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21087: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21088: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21089: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21090: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21091: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21092: 1686 1989 vp.
21093:
21094: Raha-asia-aloite n:o 1597
21095:
21096:
21097:
21098:
21099: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta 18 vuotta täyttäneen,
21100: kodin ulkopuolella asuvan opintorahan perusosan korottami-
21101: seen
21102:
21103: Eduskunnalle
21104:
21105: Suomen Keskustan ja SKDL:n yhteisessä la- man sen alle vuoden 1990 syyskuun alusta lu-
21106: kialoitteessa ehdotetaan tasoltaan nykyistä pa- kien.
21107: remman ja yhtenäisen perusturvan aikaansaa- Lakialaitteessa opintotuen tarveharkintape-
21108: mista. Tämä raha-asia-aloite perustuu lakialoit- rusteita muutettaisiin niin, ettei kotona asuvan,
21109: teen sisältämiin ehdotuksiin vuoden 1990 mutta täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien ta-
21110: osalta. loudellinen asema vaikuta opintotukeen. Myös
21111: Suomen Keskustan ja SKDL:n yhteisessä la- puolison tuloihin kohdistuva tarveharkinta
21112: kialoitteessa opintotukea kehitettäisiin siten, poistettaisiin. Nämä uudistukset edellyttävät
21113: että 18 vuotta täyttäneille, kodin ulkopuolella muutoksia opintotukilain (28/72) 3 §:ään. Tar-
21114: asuville maksettavaa opintorahan perusosaa veharkinnan poistamisen osalta tässä raha-
21115: nostettaisiin yhteensä 500 markalla kuukaudes- asia-aloitteessa ei tehdä ehdotuksia, vaan ne on
21116: sa. Näin perusosa suurin piirtein kaksinkertais- tehty toisessa raha-asia-aloitteessa.
21117: tettaisiin. Sen uusi taso olisi opiskelumuodosta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21118: riippuen vuoden 1992 alusta noin 1 000 mark-
21119: kaa kuukaudessa tai vähän sen alle. Markka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21120: määrien korottaminen ei edellytä opintotukilain 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21121: muuttamista, koska lain (36/81) 10 §:n 2 mo- 29.39.55 lisäyksenä JOO 000 000
21122: mentin mukaan perusosan enimmäismäärät markkaa 18 vuotta täyttäneen, kodin ul-
21123: vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja meno- kopuolella asuvan opintorahan perus-
21124: arviossa. Tässä vaiheessa tässä raha-asia-alait- osan korottamiseksi 800 markkaan kuu-
21125: teessa ehdotetaan muutoksena vuoden 1990 kaudessa, tarvittaessa budjettiperustei-
21126: tulo- ja menoarvioesitykseen opintorahan pe- sena, osana perusturvauudistusta 1 päi-
21127: rusosan korottamista 300 markalla kuukaudes- västä syyskuuta 1990 lukien.
21128: sa eli noin 800 markkaan kuukaudessa tai hie-
21129:
21130: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21131:
21132: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21133: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21134: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21135: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21136: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21137: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21138: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21139: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21140: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21141: 1989 vp. 1687
21142:
21143: Raha-asia-aloite n:o 1598
21144:
21145:
21146:
21147:
21148: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen kehittämi-
21149: seen puolison ja vanhempien tulojen tarveharkinnan poista-
21150: miseksi
21151:
21152: Eduskunnalle
21153:
21154: Keskustan eduskuntaryhmän ja SKDL:n yh- menoarvioesitykseen, vaan ne on tehty toisessa
21155: teisessä lakialoitteessa ehdotetaan tasoltaan ny- raha-asia-aloitteessa.
21156: kyistä paremman ja yhtenäisen perusturvan ai- Lakialoitteessa opintotuen tarveharkintape-
21157: kaansaamista. Tämä raha-asia-aloite perustuu rusteita muutettaisiin niin, ettei kotona asuvan,
21158: lakialoitteen sisältämiin ehdotuksiin vuoden mutta täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien ta-
21159: 1990 osalta. loudellinen asema vaikuta opintotukeen. Myös
21160: Keskustan eduskuntaryhmän ja SKDL:n yh- puolison tuloihin kohdistuva tarveharkinta
21161: teisessä lakialoitteessa opintotukea kehitettäi- poistettaisiin. Nämä uudistukset edellyttävät
21162: siin siten, että 18 vuotta täyttäneille, kodin ul- muutoksia opintotukilain (28/72) 3 §:ään. Täs-
21163: kopuolella asuville maksettavaa opintorahan sä raha-asia-aloitteessa ehdotetaan määrärahaa
21164: perusosaa nostettaisiin yhteensä 500 markalla tämän tarveharkinnan purkamiseen.
21165: kuukaudessa. Näin perusosa suurin piirtein Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21166: kaksinkertaistettaisiin. Sen uusi taso olisi opis-
21167: kelumuodosta riippuen vuoden 1992 alusta lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21168: kien noin 1 000 markkaa kuukaudessa tai vähän 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21169: sen alle. Tässä vaiheessa ensi vuodelle korotus 29.39.55 lisäyksenä 62 000 000 markkaa
21170: olisi 300 markkaa kuukaudessa eli perusosa ko- opintorahan ylimääräisiin lisiin, mistä
21171: rotettaisiin 800 markan tasolle kuukaudessa. 12 000 000 markkaa perusteissa maini-
21172: Markkamäärien korottaminen ei edellytä opin- tun puolison tulojen tarveharkinnan
21173: totukilain muuttamista, koska lain (36/81 ) 10 poistamiseen ja 50 000 000 markkaa
21174: §:n 2 momentin mukaan perusosan enimmäis- vanhempien tulojen tarveharkinnan
21175: määrät vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja poistamiseen osana perusturvauudistus-
21176: menoarviossa. Tässä raha-asia-aloitteessa ei ta tai budjettiperusteisena 1 päivästä
21177: näitä muutoksia ehdotetavuoden 1990 tulo- ja syyskuuta 1990 lukien.
21178: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21179:
21180: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21181: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21182: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21183: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21184: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21185: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21186: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21187: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21188: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21189: 1688 1989 vp.
21190:
21191: Raha-asia-aloite n:o 1599
21192:
21193:
21194:
21195:
21196: Juhantalo ym.: Määrärahojen osoittamisesta yleisten teiden kun-
21197: nossapitoon ja rakentamiseen
21198:
21199:
21200: Eduskunnalle
21201:
21202: Liikenteen järjestämisellä on alueeltaan laa- kyisen suuruisilla tiemäärärahoilla, se merkitsee
21203: jassa ja harvaan asutussa maassa ratkaiseva muun tieverkon kehittämisen lähes täydellistä
21204: merkitys kansantalouden kehityksen, kansalais- loppumista ja teiden rappeutumista.
21205: ten hyvinvoinnin ja liikenneturvallisuuden kan- Alemmanasteisen tieverkon kehittämiseen
21206: nalta. ehdotetaan käytettäväksi 725 milj. markkaa.
21207: Henkilöliikenteen ja kuljetusten ylivoimaises- Tämä merkinnee pysyvää leikkausta alemman-
21208: ti tärkein osa on tieliikennettä. Toimenpiteet asteisen tieverkon rahoituksessa hallituksen lii-
21209: tieliikenteesssä vaikuttavat maamme liikenne- kennepoliittisessa selonteossa esittämän kannan
21210: oloihin enemmän kuin tapahtumat muilla lii- mukaisesti. Alemmanasteisen tieverkon kunto
21211: kenteen sektoreilla. Tieliikenne ja autokanta on on tärkeä erityisesti metsäteollisuuden kulje-
21212: kasvanut erittäin voimakkaasti. Tarkasteltaessa tuksille, maatalouselinkeinon harjoittamiselle
21213: tieinvestointien ja kuoletusten kehitystä voi- sekä haja-asutuksen ja vapaa-ajan liikenteelle.
21214: daan todeta, että tällä vauhdilla tiestömme rap- Alemmanasteisen tieverkon kehittämiseen tulisi
21215: peutuu jo lähitulevaisuudessa. osoittaa ainakin 150 milj. markkaa lisäystä, jot-
21216: Tieliikenteeltä peritään vuonna 1990 noin 2,3 ta edes minimitarpeet teiden päällystyksen ja
21217: miljardia markkaa enemmän veroja kuin kulu- muun kunnossapidon osalta voitaisiin hoitaa.
21218: vana vuonna. Tiemäärärahat lisääntyvät vain Pääteiden kehittämiseen esitetään tulo- ja
21219: noin 400 miljoonalla markalla, eli valtiolle jää menoarviossa 1 200 milj. markkaa. Myös tämä
21220: 1,9 miljardin markan ylijäämä liikenteen lisäve- summa on alimitoitettu, ja monet toimenpide-
21221: roista. Kokonaisuutena tiemäärärahojen kasvu ohjelmiin jo sisältyneet keskeiset tiehankkeet eri
21222: on vielä pienempi, koska työllisyysperusteisen tiepiireissä on pyyhitty yli.
21223: tienrakentamisen määrärahoja on leikattu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21224: Keskusta on esittänyt, että liikenteen erityis- nioittaen,
21225: verojen lisäkertymä kokonaisuudessaan ohjat-
21226: taisiin liikenneolojen kehittämiseen. Teiden ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21227: kentamisen ja kunnossapidon lisäksi varoja tu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21228: lisi ohjata liikenneturvallisuutta edistäviin 31.24.15 lisäyksenä 150000000 mark-
21229: hankkeisiin. kaa käytettäväksi yleisten teiden hoi-
21230: Tiepolitiikan päähuomion kiinnittyminen toon ja ylläpitoon erityisesti alemman
21231: pääteiden kuntoon ei saa johtaa alemmanastei- tieverkon osalta ja momentille 31.24. 77
21232: sen tieverkon laiminlyömiseen. Mikäli aloitettu lisäyksenä 150 000 000 markkaa käytet-
21233: päätiepainotteinen tiepolitiikka viedään läpi ny- täväksi yleisten teiden tekemiseen.
21234:
21235: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21236:
21237: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21238: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21239: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21240: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21241: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21242: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21243: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21244: Juho Sillanpää Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä
21245: Matti Väistö Marjatta Väänänen
21246: 1989 vp. 1689
21247:
21248: Raha-asia-aloite n:o 1600
21249:
21250:
21251:
21252:
21253: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidon tuen lisä-
21254: osan tarveharkinnan poistamiseksi toisen vanhemman hoitaes-
21255: sa lasta pääasiassa omassa kodissaan
21256:
21257: Eduskunnalle
21258:
21259: Keskustan eduskuntaryhmän ja SKDL:n yh- si tarveharkintaa silloin, kun jompikumpi van-
21260: teisessä lakialaitteessa ehdotetaan nykyistä pa- hemmista hoitaa lasta pääasiassa hänen omassa
21261: remman ja yhtenäisemmän perusturvan aikaan- kodissaan. Näin lasten kotihoidon tuen yhteis-
21262: saamista. Tämä raha-asia-aloite perustuu laki- määrä saatettaisiin lakialaitteessa asetetulle pe-
21263: aloitteen sisältämiin ehdotuksiin vuoden 1990 rusturvan tavoitetasolle. Tämän ohella tukeen
21264: osalta. voisi nykyiseen tapaan kuulua sisaruskorotuk-
21265: Lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) sia, ja sen päälle voitaisiin maksaa mahdollista
21266: 5 § :n mukaan tuen perusosa vastaa määrältään kunnallista lasten kotihoidon tukea.
21267: sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivä- Tässä vaiheessa lasten kotihoidon tukijärjes-
21268: rahaa. Siten viimeksi mainitun korotus heijas- telmää parannettaisiin mainittuun lakialoittee-
21269: tuisi myös perusosaan. Tuen sisaruskorotus ja seen liittyen ensi vuonna siten, että lisäosan tar-
21270: lisäosa on määritelty lain 6-7 §:ssä ja osittain veharkinta poistettaisiin itse lastaan haitavien
21271: lasten kotihoidon tuesta annetun lain 7 a §:n 3 osalta. Tästä aiheutuisi vuonna 1990 67 milj.
21272: momentissa (4/89) prosenttiosuudeksi perus- markan lisäkustannukset.
21273: osasta, jolloin korotus koskisi automaattisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21274: vastaavassa suhteessa niitäkin. nioittaen,
21275: Lakisääteisen lasten kotihoidon tuen raken-
21276: netta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21277: muuttaa. Tuen perusosan suuruus irrotettaisiin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21278: edellä todetusta kytkennästä ja säilytettäisiin ta- 33.15.30 lisäyksenä 67000000 markkaa
21279: soltaan ennallaan eli 1 300 markkana kuukau- lasten kotihoidon tuen ylimääräiseen li-
21280: dessa. Täysi lisäosa korotettaisiin vastaamaan sään lisäosan tarvehark~nnan poistami-
21281: suurin piirtein perusosaa: korotus olisi 1 370 seksi itse lastaan haitavien osalta.
21282: markkaa kuukaudessa. Lisäosaan ei sovellettai-
21283:
21284: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21285:
21286: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21287: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21288: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21289: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21290: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21291: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21292: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21293: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21294: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21295:
21296:
21297:
21298:
21299: 20 290089P
21300: 1690 1989 vp.
21301:
21302: Raha-asia-aloite n:o 1601
21303:
21304:
21305:
21306:
21307: Johantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien budjettipe-
21308: rusteiseen korottamiseen 50 prosentilla kalenterikuukaudelta
21309:
21310:
21311: Eduskunnalle
21312:
21313: Hallitus esittää lapsilisien korottamista ottaminen, paljonko lapsi todellisuudessa ai-
21314: 1.10.1990 lukien 15 prosentilla. heuttaa lisää kustannuksia perheelle.
21315: Tässä aloitteessa ehdotetaan, että lapsilisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21316: korotettaisiin vuoden 1989 tasosta 50 prosentil-
21317: la. Kun vastaavansuuruinen korotus toteutettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21318: siin vielä uudestaan seuraavassa vaiheessa, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21319: päästäisiin lapsilisissä kohtuulliselle tasolle. Tä- 33.15.52 lisäyksenä 630000000 mark-
21320: mä tulee toteuttaa ilman, että lapsilisiä pannaan kaa ylimääräisiin lisiin lapsilisien korot-
21321: verolle, sillä verotus käytännössä mitätöisi ko- tamiseksi 50 prosentilla kalenterikuu-
21322: rotukset. Eräs viitteitä antava arviointiperuste kaudelta 1 päivästä syyskuuta 1990 lu-
21323: lapsilisien korotustarpeelle olisi sen huomioon kien.
21324: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21325:
21326: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21327: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21328: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21329: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21330: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21331: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21332: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21333: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21334: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21335: 1989 vp. 1691
21336:
21337: Raha-asia-aloite n:o 1602
21338:
21339:
21340:
21341:
21342: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyysturvalain
21343: mukaisen peruspäivärahan korottamiseksi 124 markkaan osa-
21344: na perusturvauudistusta
21345:
21346: Eduskunnalle
21347:
21348: Keskustan eduskuntaryhmän ja SKDL:n yh- saneläkkeestä ja muutoinkaan tämän tasoisesta
21349: teisessä lakialaitteessa ehdotetaan tasoltaan ny- eläketulosta ei mene veroa. Sen sijaan muiden
21350: kyistä paremman ja yhtenäisen perusturvan ai- tulojen ja myös veronalaisten sosiaaliturva-
21351: kaansaamista. Tämä raha-asia-aloite perustuu etuuksien verotus alkaa huomattavasti mata-
21352: lakialoitteen sisältämiin ehdotuksiin vuoden lammalta tasolta. Siksi muut perusturvan etuu-
21353: 1990 osalta. det kuin kansaneläke olisi korotettava sellaiselle
21354: Joka toinen toimeentulotuen hakijoista on tasolle, että kun otetaan - niin ikään kaava-
21355: työtön. Sosiaalitoimiston raha-apuun joutuu maisesti - huomioon verotustekijät, nettotulo
21356: turvautumaan noin joka viides sellainenkin työ- vastaisi edellä mainittua 2 180 markan tasoista
21357: tön, joka samanaikaisesti saa peruspäivärahaa. kansaneläkettä.
21358: Työttömyysturvan peruspäiväraha onkin tasol- Mainitussa lakialaitteessa markkamäärien
21359: taan aivan riittämätön: sen nettomäärä kuukau- mitoituksessa on lähdetty teoreettisesta oletuk-
21360: dessa on enimmillään vain noin 1 700 markkaa. sesta, että henkilö elää koko kalenterivuoden
21361: Työttömyysturvan saamiselle on sekä lain- vain asianomaisen vähimmäisetuuden varassa
21362: säädännössä että käytännön toimenpitein ase- (sairauspäivärahan sekä äitiys-, isyys- ja van-
21363: tettu monia perusteettornia rajoituksia. Kun hempainrahan enimmäissuoritusaikojen vuoksi
21364: työttömyysturva esimerkiksi karenssiajalta evä- tämä ei ole edes mahdollista). Verotus on täl-
21365: tään, työtön joutuu hakemaan toimeentulotu- löin lievin mahdollinen. Jos henkilö on osan
21366: kea. Viimeksi mainittu saattaa joissakin ta- vuotta saanut ansiotuloja, vähimmäisetuudesta
21367: pauksissa olla tasoltaan työttömyysturvaa pa- käteen jäävä osuus ei yllä edellä määritetylle
21368: rempi. Keskustan eduskuntaryhmän ja SKDL:n tasolle.
21369: lakialaitteessa käsitellään kuitenkin vain työttö- Näin asetettuun tavoitteeseen pääsemiseksi
21370: myysturvan tasoon liittyviä asioita. Tämä raha- perusturvan bruttomäärä olisi muiden kuin
21371: asia-aloite luonnollisesti liittyy vain näihin taso- kansaneläkkeen osalta nostettava 2 670 mark-
21372: kysymyksiin. kaan kuukaudessa. Nykyisin 95 markan suurui-
21373: nen peruspäiväraha olisi näin ollen korotettava
21374: 1. Tasokorotus 124 markkaan.
21375: Peruspäiväraha olisi nostettava ryhmien yh- Ansioon suhteutettu päiväraha koostuu pe-
21376: teisessä lakialaitteessa ehdotetun, korotetun rusosasta ja ansio-osasta. Perusosa vastaa mää-
21377: täyden kansaneläkkeen tasolle. Peruspäivära- rältään peruspäivärahaa. Näin ollen peruspäi-
21378: han ja muiden lakialaitteessa käsiteltyjen vä- värahan korottaminen nostaa myös ansioturvan
21379: himmäisetuuksien määrä ei kuitenkaan ole kan- vähimmäistasoa. Tämän sekä ansio-osan ny-
21380: saneläkkeen tavoin sidoksissa kuntaryhmityk- kyisten laskentasääntöjen seurauksena myös
21381: seen. Tavoitteeksi olisikin tarkoituksenmukais- ansio-osaa saavien toimeentulo paranisi.
21382: ta asettaa kaavamainen, kuntaryhmityksellä
21383: painotettua keskimääräistä täyttä kansaneläket- 2. Työttömyysetuuksien tarkistaminen
21384: tä vastaava markkamäärä. Se olisi 2180 mark- Ryhmien yhteisen lakialoitteen tavoitteena on
21385: kaa kuukaudessa. Eri asia on, että kansaneläk- yhtenäistää perusturvan taso. Jotta taso myös
21386: keiden ja eräiden muiden etuuksien kuntaryh- korotusten jälkeen säilyisi samana, etuuksien
21387: mityksestä olisi vastaisuudessa luovuttava. tarkistusmenettelyssä olisi noudatettava saman-
21388: Eläketulovähennyksen ansiosta pelkästä kan- laisia perusteita.
21389: 1692 1989 vp. - RA n:o 1602
21390:
21391: Muusta sosiaaliturvasta poiketen työttömyys- milloinkaan esitetty sosiaalipoliittisia perustelu-
21392: turvalain mukaisia markkamääriä ei ole sidottu ja. Eri yhteyksissä (esimerkiksi työttömyystur-
21393: suoraan indeksiin. Niitä tarkistetaan asetuksel- van tarveharkintatoimikunta, KM 1985:59) tar-
21394: la, jos maan yleinen palkkataso muuttuu olen- veharkintaa onkin ehdotettu lievennettäväksi.
21395: naisesti. Tulkinnanvarainen saannös tulisi Tavoitteena on ollut sen poistaminen sitä mu-
21396: muuttaa siten, että markkamäärät sidotaan kaa kuin taloudelliset edellytykset ja työttö-
21397: TEL-indeksiin. Tämä edellyttäisi työttömyys- myysturvalain soveltamiskäytännön vakiintu-
21398: turvalain 25 §:n muuttamista. Indeksimuutosta minen sen mahdollistavat.
21399: ei tähän raha-asia-aloitteeseen sisälly, vaan se Ryhmien yhteisen lakialoitteen mukaan tar-
21400: on lainsäädäntöasia. veharkinta poistettaisiin. Lainsäädäntöasiana
21401: se ei sisälly tähän raha-asia-aloitteeseen.
21402: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21403: 3. Peruspäivärahan tarveharkinnan
21404: poistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21405: Muusta nykyaikaisesta sosiaaliturvasta poi- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21406: keten peruspäivärahaan sovelletaan tarvehar- 33.17.51/isäyksenä 70000000 markkaa
21407: kintaa. Käytännössä useimmiten päivärahaa työttömyysturvalain mukaisen peruspäi-
21408: pienennetään puolison tulojen vuoksi. Erityi- värahan korottamiseksi 124 markkaan
21409: sesti menettely kohdistuu naispuolisiin työttö- osana perusturvauudistusta tai budjetti-
21410: miin. perusteisena 1 päivästä syyskuuta 1990
21411: Työttömyysturvan tarveharkinnalle ei ole lukien.
21412:
21413: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21414:
21415: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21416: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21417: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21418: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21419: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21420: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21421: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21422: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21423: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21424: 1989 vp. 1693
21425:
21426: Raha-asia-aloite n:o 1603
21427:
21428:
21429:
21430:
21431: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen jäl-
21432: keenjääneisyyden korjaamiseksi ja puolisoiden yksilöllisen lisä-
21433: osan toteuttamiseksi
21434:
21435: Eduskunnalle
21436:
21437: Keskustan eduskuntaryhmän ja SKDL:n yh- Jälkeenjääneisyyden poistaminen tässä raha-
21438: teisessä lakialoitteessa ehdotetaan tasoltaan ny- asia-aloitteessa esitetyllä tavalla merkitsee val-
21439: kyistä paremman ja yhtenäisen perusturvan ai- tion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1990 250
21440: kaansaamista. Tämä raha-asia-aloite perustuu miljoonan markan kustannuksia.
21441: lakialoitteen sisältämiin ehdotuksiin vuoden
21442: 1990 osalta. 2. Indeksisuoja
21443: Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu-
21444: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel- Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
21445: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet- huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
21446: ty täysimääräistä kansaneläkettä. Kansaneläke Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisillä
21447: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
21448: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor- kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
21449: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
21450: muoto. tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
21451: Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellaise- raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu
21452: naan muodosta kyllin hyvää mallia muun ensi- on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä.
21453: sijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden Ryhmien yhteisen lakialoitteen mukaan myös
21454: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä, kansaneläkkeet sidottaisiin TEL-indeksiin. Sa-
21455: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen ma koskisi muita nykyisin kansaneläkeindeksil-
21456: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eriar- lä tarkistettavia kansaneläkejärjestelmän eläk-
21457: voisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vastaa- keitä. Näitä ovat rintamasotilas- ja yleinen per-
21458: kin jo tasoltaan suurin piirtein kansaneläkettä. he-eläke sekä lapsenhoitotuki. Myös esimerkik-
21459: si rintamalisät, hoitotuki ja muut eläkkeiden
21460: 1. Tasokorotus erilliset osat ja lisät sekä vammaistuki sidottai-
21461: Heikon indeksisuojan vuoksi kansaneläkkeen siin TEL-indeksiin.
21462: varassa elävät eivät ole automaattisesti saaneet Tässä raha-asia-aloitteessa ei esitetä indeksi-
21463: osakseen yhteiskunnan yleistä hyvinvoinnin suojan muutosta, vaan se on toteutettavissa
21464: kasvua. Kansaneläkettä onkin jouduttu korot- lainsäädännön muutoksella.
21465: tamaan erillisillä lainmuutoksilla. Viimeinen ta-
21466: sokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä laskettuna 3. Eläkeläispuolisoiden lisäosa
21467: jälkeenjääneisyys esimerkiksi työeläkkeiden ja (kansaneläkeuudistuksen IV vaihe)
21468: muiden sosiaalivakuutusetuuksien tarkistami-
21469: sessa käytettävän TEL-indeksin kehitykseen Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-
21470: verrattuna on vuoden 1989 alkuun mennessä jo kettä, lisäosa on 19 prosenttia pienempi kuin
21471: 8,8 prosenttia. yksinäiselle maksettava lisäosa. Kun periaatetta
21472: Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää- sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain pieni-
21473: räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi tai enintään keskituloisiin eläkkeisiin. Myös
21474: 1. kuntaryhmässä 182 markalla ja 2. kuntaryh- kunnallisverotuksen eläketulovähennys on vas-
21475: mässä 174 markalla kuukaudessa. Näin pohja- taavasti pienempi. Yhdessä nämä tekijät pie-
21476: osan ja täyden lisäosan yhteismäärä olisi 2 251 nentävät eläketuloa enimmillään 400 markalla
21477: tai 2154 markkaa kuukaudessa. kuukaudessa.
21478: 1694 1989 vp. - RA n:o 1603
21479:
21480: Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin taso, joiden puoliso ei vielä ole eläkkeensaaja,
21481: 354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan madal- 100 prosentista 85 prosentiksi.
21482: tavista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen. Heillä Tämän raha-asia-aloitteen ja ryhmien yhtei-
21483: ei ole muiden eläketulojensa suuruuden vuoksi sen lakialoitteen mukaan kansaneläkeuudistuk-
21484: oikeutta lisäosaan eikä eläketulovähennykseen. sen IV vaiheeseen sisältyvä eläkeläispuolisoita
21485: Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan- koskeva tärkeä parannus tulisi toteuttaa alku-
21486: saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen peräisen sisältöisenä kumoamalla kansaneläke-
21487: lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl- lain 25 §:n 2 momentti. Kansaneläkeuudistuk-
21488: löin myös perheen yhteenlaskettu nettotulo voi sen IV vaiheen toteuttamisen kustannusvaiku-
21489: pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi ot- tus tämän raha-asia-aloitteen mukaisena ensi
21490: taa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta. vuodelle on 320 miljoonaa markkaa valtion
21491: Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin tulo- ja menoarviossa.
21492: olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti- Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja
21493: sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises- varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo-
21494: sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976 menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden
21495: siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää-
21496: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille räytyisi samoin perustein kuin yksinäisenä eläk-
21497: eläkeläisille. keensaajalla.
21498: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21499: tyksen mukaan vuonna 1991 toteutettaisiin elä-
21500: keläispuolisoiden kansaneläkettä koskevia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21501: muutoksia. Tässä Eläkekomitea 1987:n (KM 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21502: 1989: 13) ehdotuksen mukaisessa ratkaisussa ei 33.19.60 lisäyksenä 570000000 mark-
21503: kuitenkaan ole lainkaan kysymys kansaneläke- kaa puolisoiden erillisen lisäosan toteut-
21504: uudistuksen IV vaihetta vastaavasta ratkaisusta tamiseksi täysimääräisenä (kansaneläke-
21505: eli eläkeläispuolisoille maksettavan lisäosan ko- uudistuksen IV vaihe) ja vuodesta 1984
21506: rottamisesta yksinäisen lisäosan tasolle. Sen lähtien tapahtuneen TEL-indeksiä huo-
21507: mukaan nykyisin 81 prosentin mukaan määräy- nomman indeksisuojan aiheuttaman jäl-
21508: tyvät lisäosat nostettaisiin vain 85 prosentin keenjääneisyyden korjaamiseksi osana
21509: mukaisiksi. Tämä kuitenkin koskisi vain lain- perusturvauudistusta tai budjettiperus-
21510: muutoksen jälkeen myönnettäviä eläkkeitä. Li- teisena 1 päivästä syyskuuta 1990 lu-
21511: säksi toimenpide rahoitettaisiin madaltamalla kien.
21512: niiden avioliitossa olevien eläkeläisten lisäosan
21513:
21514: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21515:
21516: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21517: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21518: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21519: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21520: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21521: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21522: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21523: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21524: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21525: 1989 vp. 1695
21526:
21527: Raha-asia-aloite n:o 1604
21528:
21529:
21530:
21531:
21532: Juhantalo ym.: Määrärahojen osoittamisesta asuntojen rakenta-
21533: miseen ja kunnostukseen
21534:
21535:
21536: Eduskunnalle
21537:
21538: Budjettiesityksessä on asetettu asuntotuotan- lisi nostaa 100 miljoonalla markalla korjaustar-
21539: non osalta korkeita tavoitteita, joiden toteutta- peiden tyydyttämiseksi.
21540: miseksi ei ole kuitenkaan esitetty riittäviä keino- Vuokra-asuntolainojen korkotukeen on esi-
21541: ja. Asuntotoimen määrärahat on ilmeisen tie- tetty 60 miljoonaa markkaa, ja korkotuen pii-
21542: toisesti mitoitettu huomattavasti alle todellisen riin on tarkoitus hyväksyä vuonna 1990 noin
21543: tarpeen. Asuntopoliittiset ongelmat tulevat kär- 2 000 asunnon lainat. Korkotukeen varatun
21544: jistymään entisestään kaikilla asuntopolitii- määrärahan korottaminen esimerkiksi sadalla
21545: kan lohkoilla. Pääkaupunkiseudun kasvun sekä miljoonalla markalla olisi edullinen tapa lisätä
21546: alueen hintojen nousun seurauksena yhä mer- vuokra-asuntojen määrää esitetystä noin 3 000
21547: kittävämpi osa asuntomäärärahoista keskittyy asunnolla.
21548: pääkaupunkiseudulle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21549: Korjausavustuksiin esitetään tulo- ja menoar- nioittaen,
21550: viossa samaa summaa kuin kuluvana vuonna,
21551: vaikka momentin käyttötarkoitusta on laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21552: nettu koskemaan myös hissien rakentamista. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21553: Kuluvana vuonna on korjausavustusta voitu 35.45.56 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
21554: myöntää vain noin kolmannekselle hakijoista. kaa käytettäväksi asuntojen korjauk-
21555: Vanhuksista ja rintamaveteraaneista, joille seen ja momentille 35.45.63 lisäyksenä
21556: avustus on erityisesti tarkoitettu, noin viidennes JOO 000 000 markkaa käytettäväksi
21557: asuu yhä puutteellisesti varustetuissa asunnois- vuokra-asuntojen korkotukeen.
21558: sa. Korjausavustuksiin varattua määrärahaa tu-
21559:
21560: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21561:
21562: Kauko Juhantalo Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21563: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
21564: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko
21565: Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari Matti Maijala
21566: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari
21567: Pekka Puska Tellervo Renko Mirja Ryynänen
21568: Kalle Röntynen Aapo Saari Kimmo Sarapää
21569: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
21570: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen
21571: 1696 1989 vp.
21572:
21573: Raha-asia-aloite n:o 1605
21574:
21575:
21576:
21577:
21578: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettyjen vaatteiden ke-
21579: räilyn ja lajittelun järjestämiseen
21580:
21581:
21582: Eduskunnalle
21583:
21584: Suomessa kertyy tällä hetkellä runsaasti käy- siin. Tämäntyylinen kehitysmaa-apu on yksin-
21585: tettyjä vaatteita, jotka päätyvät kaatopaikalle. kertaista ja halpaa ja samalla se auttaa meitä it-
21586: Tämä johtuu siitä, että lumppujen kerääminen seämme vähentämällä kaatopaikkakuormitus-
21587: maassamme on jatkuvasti laiminlyöty ja käyte- ta. Heikompaa kertyvää käytettyä vaatetavaraa
21588: tyt vaatteet ovat näin ollen yhä enenevässä mää- voitaisiin tämän jälkeen käyttää mahdollisuuk-
21589: rin kuormittamassa jo muutenkin ylikuormitet- sien mukaan raaka-aineena teollisuudessa.
21590: tuja kaatopaikkoja. On arvioitu, että käytettyjä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21591: vaatteita joutuu kaatopaikalle vuosittain noin 4 nioittaen,
21592: milj. kiloa.
21593: Eräs keino ratkaista tämän ongelma olisi seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21594: rata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä, jossa 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21595: valtio maksaa tietyn hinnan käytettyjen vaattei- markkaa, jotta maassamme muiden
21596: den keräilijöille, jotka valikoivat tästä koostu- Pohjoismaiden tapaan valtion tuella or-
21597: vasta vaatemäärästä pois hyvät kappaleet, jotka ganisoitaisiin käytettyjen vaatteiden ke-
21598: sitten toimitetaan kehitysmaiden avuntarpei- räys ja lajittelu.
21599: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21600:
21601: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21602: 1989 vp. 1697
21603:
21604: Raha-asia-aloite n:o 1606
21605:
21606:
21607:
21608:
21609: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta nykyaikaisten siivousväli-
21610: neiden hankkimiseksi varuskuntiin
21611:
21612:
21613: Eduskunnalle
21614:
21615: Puolustusvoimissa tapahtuu kasarmiraken- Puolustusvoimien tulisikin pikaisesti uudis-
21616: nuksien pölynpoisto tällä hetkellä varsin van- taa kasarmiensa siivousmenetelmät hankkimal-
21617: hoilla menetelmillä. Siivous on luonnollisesti la keskitetysti pölynimureita varuskuntiin. Ny-
21618: osa koulutuksesta, ja tämän takia varusmiesten kyaikaisilla siivousmenetelmillä pystyttäisiin
21619: käyttöä siivouksessa voidaan perustella. Varus- kasarmien puhtaus pitämään merkittävästi ny-
21620: miesten käyttämisen siivouksessa ei kuitenkaan kyistä parempana ja pölyallergikkojen oireet
21621: tarvitsisi merkitä sitä, että siivousmenetelmät huomattavasti vähäisempinä sekä saataisiin va-
21622: tulisi jättää kehittämäitä ja saattamatta ajan ta- rusmiesten aikaa enemmän mielekkääseen kou-
21623: salle. lutuskäyttöön.
21624: Tuvat siivotaan yleensä tällä hetkellä kolme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21625: kertaa päivässä niin lakaisemalla kuin pesemäl- nioittaen,
21626: läkin. Käytännössä siivous jää kuitenkin varsin
21627: näennäiseksi, sillä heikkojen siivousmenetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21628: mien takia pöly ainoastaan nousee ilmaan sii- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21629: vouksen ajaksi ja laskeutuu välittömästi sen jäl- markkaa pölynimureiden ja muiden ny-
21630: keen takaisin lattiapinnoille. Tästä aiheutuu kyaikaisten siivousvälineiden hankkimi-
21631: turhan työn lisäksi myös runsaasti allergiahait- seksi varuskuntiin siivouksen tehostami-
21632: toja varusmiehille, joiden keskuudessa yhä li- seksi ja pölyn terveyshaittojen vähentä-
21633: sääntyvässä määrin esiintyy pölyallergisuutta. miseksi.
21634:
21635: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21636:
21637: Marita Jurva Pentti Kettunen
21638: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
21639: Lea Mäkipää
21640: 1698 1989 vp.
21641:
21642: Raha-asia-aloite n:o 1607
21643:
21644:
21645:
21646:
21647: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustamiseksi
21648: naistutkimukseen
21649:
21650:
21651: Eduskunnalle
21652:
21653: Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus ilme- osallistui yli sata opiskelijaa. Naistutkimukseen
21654: nee suomalaisessa yhteiskunnassa esim. työ- liittyviä tutkielmia Tampeeella on tehty noin
21655: markkinoiden sukupuolenmukaisena eriytymi- 100, ja vähintään saman verran on tekeillä.
21656: senä, eripalkkaisuutena ja naisten syrjintänä. Opiskelijoiden kiinnostuksesta ja aioitteellisuu-
21657: Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää yhteiskun- desta sekä naistutkijakunnan esityksistä huoli-
21658: nassamme vallitsevan eriarvoisuuden tiedosta- matta Tampereen yliopiston toiminta- ja talous-
21659: mista ja tuntemista. Maassamme virinnyt nais- suunnitelmassa vuosille 1990-1994 ei ole ai-
21660: tutkimus on kiinnittänyt huomiota mm. näihin noatakaan naistutkimukseen suunnattua vir-
21661: seikkoihin. kaa.
21662: Naistutkimus on uusi haasteellinen tieteen- Maamme muissa ylipistoissa ei tilanne ole sen
21663: alakokonaisuus, jonka opetuksen ongelmia ei parempi. Naistutkimuksen opetukseen ei ole
21664: voida ratkaista jo olemassa olevien yliopistovir- osoitettu virkoja eikä kohdennettu riittävästi
21665: kojen avulla. Naistutkimuksen vakiinnuttami- määrärahoja. Luonteeltaan monitieteellinen
21666: nen edellyttää nimenomaan sitä varten perustet- naistutkimus ei pysty kilpailemaan olemassa
21667: tuja virkoja. olevien tieteenalajakojen vuoksi resursseista ai-
21668: Kiinnostus naisen asemaan ja siihen liittyvien nelaitosten kanssa. Naistutkimukseen tarvitaan
21669: kysymysten tutkimukseen on jatkuvasti kasva- nimenomaan sille kohdennettuja tutkimus- ja
21670: nut maamme yliopistoissa. Tutkijoiden rinnalla opetusvirkoja. Myös naistutkimusyksiköiden
21671: opiskelijat ovat olleet erityisen aktiivisesti vaati- perustamista on edistettävä ja niille kohdennet-
21672: massa naistutkimuksen opetusta ja sen saatta- tava resursseja.
21673: mista tarpeenmukaiselle tasolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21674: Tällä hetkellä Suomen ainoa yliopistollinen nioittaen,
21675: naistutkimusvirka on Tampereen yliopiston yh-
21676: teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksella. Tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21677: virkaan ei kuitenkaan kuulu opetus. Siitä huoli- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
21678: matta Tampereella aloitettiin syksyllä 1988 markkaa virkojen perustamiseksi nais-
21679: naistutkimuksen opetus, jonka peruskurssille tutkimukseen.
21680: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21681:
21682: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21683: 1989 vp. 1699
21684:
21685: Raha-asia-aloite n:o 1608
21686:
21687:
21688:
21689:
21690: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin sosiaalivirastolle
21691: erityisvaikeuksista kärsivien nuorten koulutukseen
21692:
21693:
21694: Eduskunnalle
21695:
21696: Erilaiset oppimis- ja lukivaikeudet aiheutta- luista. Tämä tuottaa monille perheille kuitenkin
21697: vat häiriöitä lasten normaaliin oppimiseen ja vaikeuksia.
21698: koulunkäyntiin. Tästä johtuu, että esim. perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21699: koulu jää usein kesken eikä opintotukea tällöin nioittaen,
21700: ole mahdollista saada. Koulun oppimääristä
21701: selviytyminen edellyttää ko. alaan erikoistunei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21702: den opettajien antamaa yksityistä lisäopetusta. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21703: Erikoisopettajien palkkaukseen ja muihin eri- markkaa Helsingin sosiaaliviraston
21704: tyismenoihin eivät tällaisten lasten perheet saa vammaishuolto-osastolle erityisvaikeuk-
21705: riittävästi yhteiskunnan tukea, vaan perheet sista kärsivien nuorten koulutus- ja mui-
21706: joutuvat itse maksamaan pääosan erityisku- hin toimintoihin.
21707:
21708: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21709:
21710: Marita J urva Pentti Kettunen
21711: 1700 1989 vp.
21712:
21713: Raha-asia-aloite n:o 1609
21714:
21715:
21716:
21717:
21718: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen koulun pe-
21719: rustamiseksi Helsinkiin
21720:
21721:
21722: Eduskunnalle
21723:
21724: Suomi on yhä lisääntyvässä määrin erilaisten välisen koulun muodossa annettavalle opetuk-
21725: kongressien ja suurten kansainvälisten kokous- selle. Tätä voidaan pitää jo perusehtona uusien
21726: ten pitopaikka. Pitkään jatkuvat kansainväliset suurten kokousten saamiseksi maahamme.
21727: kongressit, kuten maahamme 1990-luvun alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21728: puolella tuleva ETYKin seurantakokous kestä- nioittaen,
21729: vät viikkoja, jopa kuukausia. Tällaisissa ko-
21730: kouksissa useilla kymmenillä, jopa sadoilla vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21731: kamiehillä on monilla perheet mukana. Lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21732: maahamme sijoitetulla diplomaattikunnalla on markkaa laajemman kansainvälisen
21733: runsaasti lapsia. Tämän takia olisi Helsinkiin koulun perustamiseksi Helsinkiin.
21734: pikaisesti saatava lisää kapasiteettia kansain-
21735:
21736: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21737:
21738: Marita Jurva Pentti Kettunen
21739: 1989 vp. 1701
21740:
21741: Raha-asia-aloite n:o 1610
21742:
21743:
21744:
21745:
21746: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Adventtikirkon
21747: Helsingin seurakuntakoululle peruskoulumenoihin
21748:
21749:
21750: Eduskunnalle
21751:
21752: Suomen Adventtikirkko ylläpitää kolmea yk- oppilaille maksuton. Helsingin seurakuntakou-
21753: sityistä peruskoulua korvaavaa yksityistä seura- lussa on oppilaita eri puolilta Uudenmaan lää-
21754: kuntakoulua, joista ala-asteen koulut toimivat niä.
21755: Helsingissä, Piikkiössä ja Tampereella. Seura- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21756: kuntakoulut antavat opetussuunnitelmien mu- nioittaen,
21757: kaisen täyden peruskouluopetuksen. Lisäksi ne
21758: kasvattavat oppilaansa kansalaisraittiuteen, ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21759: veisiin elämäntapoihin ja kristillis-siveellisten 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
21760: elämänarvojen kunnioittamiseen. markkaa Suomen Adventtikirkon Hel-
21761: Seurakuntakoulujen koulumenot on kirkon singin seurakuntakoululle oppimateriaa-
21762: ja oppilaiden vanhempien itsensä kustannetta- likuluihin, lukukausimaksujen opinto-
21763: va. Opetusmateriaaliin, kouluruokailuun ja sosiaaliseksi alentomiseksi ja oppilai-
21764: koulumatkoihin olisi kuitenkin aiheellista saada den koulumatkojen osittaiseksi korvaa-
21765: valtionavustusta, kun yleinen peruskoulu on miseksi.
21766: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21767:
21768: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21769: 1702 1989 vp.
21770:
21771: Raha-asia-aloite n:o 1611
21772:
21773:
21774:
21775:
21776: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalohjan-Sammatin
21777: Vapaalle Kyläkoululle peruskoulua korvaavaan opetustoi-
21778: mintaan
21779:
21780: Eduskunnalle
21781:
21782: Yleisen peruskoulun rinnalla tarvitaan täy- nat säästävät peruskoulumenoissaan ilman pää-
21783: dentäviä kokeilutyyppisiä ja erityispedagogisia omamenoja noin 18 000 markkaa oppilasta
21784: vapaita kouluja. Yksi näistä on Sammatin kun- kohden.
21785: nan Lohilammella toimiva steinerpedagoginen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21786: Vapaa Kyläkoulu, jossa on peruskoulun ala- nioittaen,
21787: astetta korvaavassa yksityisessä opetuksessa op-
21788: pilaita eri puolilta Uudenmaan lääniä ja myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21789: Turun ja Porin sekä Hämeen läänien puolelta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21790: Taikoohengestä ja oppilaiden vanhempien ra- 29.46.51 180000 markkaa Karjaloh-
21791: hallisista uhrauksista huolimatta Vapaa Kylä- jan-Sammatin Vapaalle Kyläkoululle
21792: koulu kamppailee jatkuvissa taloudellisissa lukukausimaksujen alentomiseksi ja
21793: vaikeuksissa. Peruskouluopetus on kuitenkin kouluruokailun järjestämiseksi sekä
21794: muutoin oppilaille maksutonta, ja vapaissa yk- oppilaiden koulukyyditykseen.
21795: sityiskouluissa opiskelevien osalta valtio ja kun-
21796:
21797: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21798:
21799: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21800: 1989 vp. 1703
21801:
21802: Raha-asia-aloite n:o 1612
21803:
21804:
21805:
21806:
21807: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työväenopis-
21808: toille alle 16-vuotiaiden opetuksen lisäämiseksi
21809:
21810:
21811: Eduskunnalle
21812:
21813: Kansalais- ja työväenopistoissa on runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21814: alle 16-vuotiaita opiskelijoita taide- ja taitoai- nioittaen,
21815: neissa. Tätä tehtävää varten ei ole kuluvana ei-
21816: kä edes seuraavana vuonna osoitettu lisäresurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21817: seja opistoille. Kun opistojen opetustuntimää- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
21818: rät ovat tällä hetkellä tarkoin rajoitetut, tämä markkaa kansalais- ja työväenopistoil/e
21819: johtaa ilman lisäresursseja siihen, että aikuisille 16 vuotta nuorempien opetusmahdolli-
21820: tarkoitetuista ja riittämättömiksi osoittautu- suuksien lisäämiseksi 28 000 opetustun-
21821: neista tunneista joudutaan ottamaan tunteja nilla, eli noin JOO tunnilla opistoa koh-
21822: lapsille ja nuorille. Näin ollen opistojen varsi- den.
21823: nainen tehtävä saattaa kärsiä.
21824:
21825: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21826:
21827: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21828: 1704 1989 vp.
21829:
21830: Raha-asia-aloite n:o 1613
21831:
21832:
21833:
21834:
21835: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Hopeaniemen Kuntohoi-
21836: tajakoulun ylimääräiseen valtionapuun
21837:
21838:
21839: Eduskunnalle
21840:
21841: Pätevistä kuntohoitajista on maamme ter- jo käynnissä olevaa pätevää yksityistä ammat-
21842: veyskeskuksissa, sairaaloissa ja fysikaalisissa tiin valmistavaa koulutusta.
21843: hoitolaitoksissa jatkuva pula. Hopeaniemen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21844: Kuntohoitajakoulu opetusministeriön ja am- nioittaen,
21845: mattikasvatushallituksen hyväksymänä tervey-
21846: denhoitoalan keskiasteen ammattikouluna on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21847: tämän vuoksi jo vuosien ajan tehnyt yhteiskun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21848: nalle merkittävää ammattikoulutusta ilman 29.67.52 lisäyksenä 190000 markkaa
21849: normaaleja valtionapuja yksityisenä oppilaitok- ylimääräiseksi avustukseksi Hopeanie-
21850: sena. Joulukuussa 1989 koulusta valmistuu 19 men Kuntohoitajakoululle Vihdissä
21851: uutta kuntohoitajaa. kuntohoitajakoulutuksesta aiheutuviin
21852: Kuntohoitajapulan korjaamiseksi on paikal- menoihin.
21853: laan, että valtiovalta tukisi nykyistä enemmän
21854:
21855: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21856:
21857: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21858: 1989 vp. 1705
21859:
21860: Raha-asia-aloite n:o 1614
21861:
21862:
21863:
21864:
21865: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Omatoimisten kirjailijoi-
21866: den painatuskustannuksiin
21867:
21868:
21869: Eduskunnalle
21870:
21871: Kirjailijoiden omatoiminen kirjatuotanto ta kirjaa kohden saatava pienikin erityisprojek-
21872: muodostaa tärkeän vaihtoehdon suurten kirja- tituki olisi lisäksi merkittävästi edesauttamassa
21873: painojen harjoittamalle julkaisutoiminnalle. omakustannuskirjojen julkaisemisen edelleen
21874: Tuntemattoman kirjailijan ja aloittelijan on kehittämistä.
21875: usein lähes mahdotonta päästä läpi kirjakustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21876: tamojen tarkasta seulasta. Tämän takia saattaa nioittaen,
21877: moni taiteellisilta arvoiltaan merkittävä teos
21878: jäädä julkaisematta tekijänsä pöytälaatikkoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21879: Valtiovallan tulisi nykyistä paremmin tun- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
21880: nustaa omatoimisten kirjailijoiden merkitys markkaa Omatoimisten kirjailijoiden
21881: maamme kulttuurielämässä ja tukea kirjaili- painotuskustannusten kompensoimisek-
21882: joiden painatuskustannuksia vähintäänkin si vähintään 20 %:1/a sekä kirjojen eri-
21883: 20 OJo :lla kirjan painatuskuluista. Lisäksi voitai- tyisprojektitukeen.
21884: siin harkita tietynlaisia verohelpotuksia. Jokais-
21885:
21886: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21887:
21888: Marita Jurva Pentti Kettunen
21889: 1706 1989 vp.
21890:
21891: Raha-asia-aloite n:o 1615
21892:
21893:
21894:
21895:
21896: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Seuraintalo
21897: ry:lle nuorisotoiminnan tukemiseen
21898:
21899:
21900: Eduskunnalle
21901:
21902: Mäntsälän Seuraintalo on tällä hetkellä eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21903: harrastuksien piirissä toimivien nuorten aktiivi- 1990 tulo- ja menoarvioon 50000 mark-
21904: sessa käytössä. Harrastustoimintoja vaikeuttaa kaa Mäntsälän Seuraintalo ry:lle nuori-
21905: tällä hetkellä riittävien varojen puute. Tämän sotoiminnan tukemiseen.
21906: takia tulisi Mäntsälän Seuraintalon saada tukea
21907: valtion toimesta.
21908: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21909: nioittaen,
21910:
21911: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21912:
21913: Marita Jurva Pentti Kettunen
21914: 1989 vp. 1707
21915:
21916: Raha-asia-aloite n:o 1616
21917:
21918:
21919:
21920:
21921: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkomyrkytysten lo-
21922: pettamiseen
21923:
21924:
21925: Eduskunnalle
21926:
21927: Vesakkomyrkytys on kiireellisesti lopetettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21928: terveydelle ja luonnolle vaarallisena maassam- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
21929: me, niin kuin on tapahtunut Ruotsissa. markkaa vesakkojen raivauksen edistä-
21930: Samalla olisi edistettävä muunlaista vesakko- miseksi muulla tavoin kuin myrkkyjä
21931: jen raivausta myös työtä kansallemme anta- käyttämällä.
21932: vana.
21933: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21934: nioittaen,
21935:
21936: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21937:
21938: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21939: 1708 1989 vp.
21940:
21941: Raha-asia-aloite n:o 1617
21942:
21943:
21944:
21945:
21946: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n
21947: toiminnan tukemiseen
21948:
21949:
21950: Eduskunnalle
21951:
21952: Koe-eläinten Suojelu ry. puolustaa eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21953: oikeuksia. Kuitenkin maailmassa edelleen tape- nioittaen,
21954: taan vuosittain miljoonia eläimiä tutkimustyön
21955: vuoksi, vaikka monet koe-eläimillä suoritetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21956: kokeet ovat tarpeettomia. Eläimille aiheutetaan 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
21957: turhia kärsimyksiä. Koe-elinten Suojelu ry. yrit- kaa Koe-eläinten Suojelu ry:n toimin-
21958: tää valistustyön avulla saada julmat eläinkokeet nan tukemiseen.
21959: lopetetuksi.
21960:
21961: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21962:
21963: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
21964: 1989 vp. 1709
21965:
21966: Raha-asia-aloite n:o 1618
21967:
21968:
21969:
21970:
21971: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2844 (Savi-
21972: niemi-Perähuhta) perusparannustyön aloittamiseksi
21973:
21974:
21975: Eduskunnalle
21976:
21977: Maantie n:o 2844 välillä Saviniemi-Perä- Saviniemen ja Suonpään kylien kohdalla. Tä-
21978: huhta Forssan ja Tammelan kunnan alueella on män takia tie tulisi saada pikaisesti kunnoste-
21979: TVL:n Hämeen piirin toimenpideohjelmassa tuksi normaalina rakennuskohteena.
21980: merkitty toteutettavaksi vuosina 1990-1992. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21981: Piiri on kuitenkin uudessa toimenpideohjelmas- nioittaen,
21982: saan muuttanut hankkeen varatyökohteeksi.
21983: Näin mittavan tienparannustyön luokittele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21984: minen varatyökohteeksi aiheuttaa hankkeen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21985: valmistumisen siirtymisen useita vuosia. Tie on 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
21986: erittäin huonokuntoinen, kuoppainen ja rapai- n:o 2844 (Saviniemi-Perähuhta) perus-
21987: nen, ja liikenne sillä on kuitenkin vilkas etenkin parannustyön aloittamiseksi.
21988:
21989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21990:
21991: Marita Jurva Pentti Kettunen
21992: 1710 1989 vp.
21993:
21994: Raha-asia-aloite n:o 1619
21995:
21996:
21997:
21998:
21999: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rautatieaseman
22000: Iaiturikatosten suunnitteluun
22001:
22002:
22003: Eduskunnalle
22004:
22005: Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22006: jonka päärautatieaseman laituritiloja ei ole ka- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
22007: tettu. Kun laiturit ovat hyvin pitkiä, aiheuttaa markkaa Helsingin rautatieaseman Iai-
22008: tämä erityisesti sadesäällä hankaluuksia mat- turikatosten suunnittelun aloittamiseksi.
22009: kustajille. Samoin talvinen lumipyry monesti
22010: tukkii vaihteita.
22011: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22012: nioittaen,
22013:
22014: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22015:
22016: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22017: 1989 vp. 1711
22018:
22019: Raha-asia-aloite n:o 1620
22020:
22021:
22022:
22023:
22024: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskodin
22025: rakentamiseksi Helsinkiin
22026:
22027:
22028: Eduskunnalle
22029:
22030: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22031: deille tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainva- nioittaen,
22032: lidit tarvitsisivat invaliditeettinsa takia siihen
22033: soveltuvan hoitokodin. Hoitokodin tarve kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22034: vaa yhä lähivuosina invalidien vanhenemisen 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
22035: myötä. Toisaalta asuntotilanne Helsingin seu- markkaa sotainvalidien sairaskodin ra-
22036: dulla on erityisesti vanhojen ja sairaiden osalta kentamisen aloittamiseen Helsingin
22037: huono ja yhä pahenee. alueella.
22038:
22039: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22040:
22041: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22042: 1712 1989 vp.
22043:
22044: Raha-asia-aloite n:o 1621
22045:
22046:
22047:
22048:
22049: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklini-
22050: kan läheishoidon tukemiseen
22051:
22052:
22053: Eduskunnalle
22054:
22055: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- koska toiminta on uutta eikä sitä ole vielä saatu
22056: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja markkinoiduksi riittävästi, on käynnistyminen
22057: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toi- vielä verkkaista. Kalliolan kuntoutusklinikka
22058: mintaa ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. tarvitsee henkilön, joka alkaisi kokopäivätoimi-
22059: Toiminnan tarkoituksena on yhdistyksen sään- sesti organisoida, markkinoida ja toteuttaa lä-
22060: töjen mukaan "herättää kristillistä vastuuntun- heisille tarkoitettua hoitoa. Henkilö on kysei-
22061: toa ja siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteis- seen tehtävään tiedossa, mutta varat hänen
22062: kunnallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyy- palkkaukseensa puuttuvat edelleenkin. Kysei-
22063: dyttämään paikallisen väestön uskonnollisia, nen henkilö pystyy rahoittamaan palkkansa jat-
22064: eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita kossa hoidettavilta kerätyillä hoitomaksuilla,
22065: sekä aikaansaada henkilökohtaista kosketusta mutta toiminnan ollessa vielä vakiintumatonta
22066: ja keskinäistä luottamusta eri aloilla toimivien tämä ei aluksi onnistu. Ylimenokaudelle tarvit-
22067: ihmisten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on taisiin käynnistysvaiheeseen tukea ulkopuolel-
22068: pyrkinyt toteuttamaan monipuolisella toimin- ta. Vuoden toiminnan jälkeen toiminnassa ol-
22069: nalla eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintunei- taisiin jo pitkällä ja pystyttäisiin rahoittamaan
22070: den työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi ny- toiminta omatoimisesti.
22071: ky-yhteiskunnan vakavista haasteista: huoles- Lisäksi toimintaan tulisi liittää koulutus ja
22072: tuttavasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelä- tarpeellinen materiaalituotanto.
22073: mässä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22074: tu perustamalla vuonna 1982 alkoholiongel- nioittavasti,
22075: maisten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen.
22076: Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22077: maisen suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22078: toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta os- 33.93.53 500 000 markan määrärahan
22079: tettuun Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. Kalliolan kannatusyhdistys ry:n kautta
22080: Lisäksi on perustettu nuoria huumeongelmaisia Kalliolan kuntoutusklinikalle läheishoi-
22081: varten tarkoitettu hoitokoti. don tehostamiseksi ja lisäämiseksi Kal-
22082: Kalliolan kuntoutusklinikka on käynnistänyt liolan kuntoutusklinikalla.
22083: hoidon päihdeongelmaisten läheisille, mutta
22084:
22085: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22086:
22087: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22088: 1989 vp. 1713
22089:
22090: Raha-asia-aloite n:o 1622
22091:
22092:
22093:
22094:
22095: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklini-
22096: kan alkoholistityön tukemiseen
22097:
22098:
22099: Eduskunnalle
22100:
22101: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- tettuun Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle.
22102: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja Lisäksi on perustettu nuoria huumeongelmaisia
22103: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toi- varten tarkoitettu hoitokoti.
22104: mintaa ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. Kalliolan kuntoutusklinikalla on käynnistetty
22105: Toiminnan tarkoituksena on yhdistyksen sään- alkoholistien jatkohoito. Toimintaan tulee jat-
22106: töjen mukaan "herättää kristillistä vastuuntun- kossa liittymään saumattomasti jatkohoito,
22107: toa ja siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteis- jonka toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan
22108: kunnallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyy- organisointia, neuvotteluja kuntien kanssa sekä
22109: dyttämään paikallisen väestön uskonnollisia, tiedon saattamista jatkohoitopalveluista sinne,
22110: eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita missä sitä tarvitaan. Jatkohoidon turvaamiseksi
22111: sekä aikaansaada henkilökohtaista kosketusta kaivataan Kalliolan kuntoutusklinikalle lisää
22112: ja keskinäistä luottamusta eri aloilla toimivien määrärahoja. Tämä toiminta tulee vähitellen
22113: ihmisten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on kunnolla käyntiinpääsynsä jälkeen rahoitta-
22114: pyrkinyt toteuttamaan monipuolisella toimin- maan itse itsensä, joten ainoastaan jatkokäyn-
22115: nalla eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintunei- nistysavustus olisi välttämätöntä.
22116: den työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22117: ky-yhteiskunnan vakavista haasteista: huoles- nioittaen,
22118: tuttavasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelä-
22119: mässä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22120: tu perustamalla vuonna 1982 alkoholiongel- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
22121: maisten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen. markkaa Kalliolan kannatusyhdistys
22122: Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoi- ry:lle Kalliolan kuntoutusklinika/la käyn-
22123: maisen suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa nistetyn alkoholistityön lopulliseen toi-
22124: toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta os- mintavalmiuteen saattamiseksi.
22125:
22126: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22127:
22128: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22129: 1714 1989 vp.
22130:
22131: Raha-asia-aloite n:o 1623
22132:
22133:
22134:
22135:
22136: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto
22137: ry:n toiminnan tukemiseen
22138:
22139:
22140: Eduskunnalle
22141:
22142: Yksinhuoltajien Liitto ry. toimii yksinhuolta- Toiminta-avustusta on tähän asti saatu Raha-
22143: jien ja heidän lastensa aseman ja oikeusturvan automaattiyhdistykseltä. Tehtävien tehostami-
22144: parantamiseksi. Tarkoitusta toteutetaan paitsi nen vaatii kuitenkin lisätukea.
22145: koulutus- ja tiedotustoiminnalla mm. antamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22146: lausuntoja lainsäädännön kehittämiseksi. Lii- nioittavasti,
22147: ton toiminta tapahtuu nykyään vapaaehtoisvoi-
22148: min. Toiminnan lisääntyminen vaikeuttaa va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22149: paaehtoisvoimien saantia. Siksi tehtävien suo- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
22150: rittaminen edellyttää jo nykyisin päätoimisen markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n toi-
22151: toimihenkilön paikkaamista ja toimiston perus- minnan tukemiseen.
22152: tamista.
22153:
22154: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22155:
22156: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22157: 1989 vp. 1715
22158:
22159: Raha-asia-aloite n:o 1624
22160:
22161:
22162:
22163:
22164: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähimmäisen apu ry:n toi-
22165: minnan tukemiseen Espoossa
22166:
22167:
22168: Eduskunnalle
22169:
22170: Lähimmäisen apu ry. on Espoossa vanhuksil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22171: le, lapsille, vammaisille ja yksinäisille tilapäistä 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22172: hoitoapua antava yhdistys. Tällä hetkellä toi- kaa Espoossa tilapäistä hoitoapua van-
22173: mintaa vaikeuttaa riittävien varojen puute. Lä- huksille, lapsille, vammaisille ja yksinäi-
22174: himmäisen apu ry:n tulisi saada valtion tukea sille välittävän Lähimmäisen apu ry:n
22175: tärkeään työhönsä. toiminnan tukemiseen.
22176: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22177: nioittavasti,
22178:
22179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22180:
22181: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22182: 1716 1989 vp.
22183:
22184: Raha-asia-aloite n:o 1625
22185:
22186:
22187:
22188:
22189: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Poppoo-6 A-killan toimin-
22190: nan tukemiseen
22191:
22192:
22193: Eduskunnalle
22194:
22195: Poppoo-6 A-kilta on entisten alkoholistien ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22196: näiden omaisten yhteisö. Ryhmä järjestää ta- nioittaen,
22197: paamisia Herttoniemen ja Kallion kerhotilois-
22198: sa. Poppoo-6 on perustettu vuonna 1982. Ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22199: mä on suunnitellut puhelinpäivystystä kerhoti- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22200: laansa. Tähän on haettu valtion erityisavustusta kaa Poppoo-6 A -killan kerhotilojen
22201: päihdehaittojen ehkäisemiseen, mutta tarvetta kunnostukseen ja toiminnan tukemi-
22202: ei ole pidetty perusteltuna. Tämän takia valtion seen.
22203: tulisi pikaisesti antaa avustusta Poppoo-6 A-kil-
22204: lalle, jotta sen toiminta saataisiin mahdollisim-
22205: man tehokkaaksi.
22206:
22207: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22208:
22209: Marita Jurva Pentti Kettunen
22210: 1989 vp. 1717
22211:
22212: Raha-asia-aloite n:o 1626
22213:
22214:
22215:
22216:
22217: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultainen Pelastusrengas
22218: ry:n toiminnan tukemiseen
22219:
22220:
22221: Eduskunnalle
22222:
22223: Kultainen Pelastusrengas ry. on Helsingissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22224: toimiva yhdistys, jonka tehtävänä on tuoda nioittaen,
22225: apua ja lohdutusta vakavista alkoholiongelmis-
22226: ta kärsiville henkilöille. Tunnetuimpana toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22227: tamuotona yhdistyksellä on jouluisin rappioal- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22228: koholisteille järjestetty joulutilaisuus. Toiminta kaa avustuksena Kultainen Pelastusren-
22229: ei tällä hetkellä saa juuri minkäänlaista yhteis- gas ry:lle päihdeongelmaisten avustus-
22230: kunnan tukea huolimatta ensiarvoisen arvok- toiminnan tukemiseen.
22231: kaasta työstä, jota juuri yhteiskunnan taholta ei
22232: ollenkaan harjoiteta.
22233:
22234: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22235:
22236: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22237: 1718 1989 vp.
22238:
22239: Raha-asia-aloite n:o 1627
22240:
22241:
22242:
22243:
22244: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Sopukan Tuki ry:n toi-
22245: minnan tukemiseen
22246:
22247:
22248: Eduskunnalle
22249:
22250: Ensi Kotien Liiton omistaman, Sipoon kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22251: nassa sijaitsevan Sopukka-nimisen toimintakes- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22252: kuksen harjoittamaa perhekriisien kohtaamista kaa Sopukan Tuki ry:n toiminnan tuke-
22253: palvelevaa opinto- ja virkistystoimintaa on pi- miseen.
22254: dettävä ensiarvoisen tärkeänä työnä.
22255: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22256: nioittaen,
22257:
22258: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22259:
22260: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22261: 1989 vp. 1719
22262:
22263: Raha-asia-aloite n:o 1628
22264:
22265:
22266:
22267:
22268: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan seudun kan-
22269: santerveystyön kuntainliitolle pääterveysaseman rakennus-
22270: kustannuksiin
22271:
22272: Eduskunnalle
22273:
22274: Valtioneuvoston 11.9.1989 vahvistaman val- pääterveysaseman uudisrakennuksen rakenta-
22275: takunnallisen rakennussuunnitelman mukaan mista varten.
22276: Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22277: liiton pääterveysaseman Uudisrakennushank- nioittaen,
22278: keen kustannusarvioksi on hyväksytty 49,5 mil-
22279: joonaa markkaa. Uusimman ja viimeisimmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22280: tavoitehintalaskelman mukaisesti rakennuskus- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 500 000
22281: tannukset ovat nouseet 55 miljoonaan mark- markkaa lisämäärärahana Orimattilan
22282: kaan. Tämän takia tulisi valtion vuoden 1990 seudun kansanterveystyön kuntainliitol-
22283: tulo- ja menoarvioon ottaa 5,5 miljoonan mar- /e pääterveysaseman uudisrakennus-
22284: kan lisämääräraha lisärahoitukseksi Orimatti- hankkeen kohonneiden rakennuskus-
22285: lan seudun kansanterveystyön kuntainliitolle tannusten peittämiseksi.
22286: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22287:
22288: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22289: 1720 1989 vp.
22290:
22291: Raha-asia-aloite n:o 1629
22292:
22293:
22294:
22295:
22296: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamak-
22297: sujen korvaamiseen
22298:
22299:
22300: Eduskunnalle
22301:
22302: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22303: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat nioittaen,
22304: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita
22305: ja koska keskoslapsia syntyy usein samaan per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22306: heeseen monia, joutuvat ko. perheet useimmi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
22307: ten kestämättömään tilanteeseen. Tilannetta markkaa keskoslasten sairaalamaksujen
22308: pahentavat vielä vanhempien pakolliset pois- korvaamiseksi lasten vanhemmille val-
22309: saolot työpaikalta. Vaikeasta tilanteesta tällai- tion varoista.
22310: set perheet eivät yleensä selviydy ilman yhteis-
22311: kunnan tukea.
22312:
22313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22314:
22315: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22316: 1989 vp. 1721
22317:
22318: Raha-asia-aloite n:o 1630
22319:
22320:
22321:
22322:
22323: Jurva: Määrärahan osoittamisesta HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden
22324: vanhemmat ja ystävät ry:n toiminnan tukemiseen
22325:
22326:
22327: Eduskunnalle
22328:
22329: HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22330: ystävät ry:n tehtävänä on HYKS:ssä hoidetta- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22331: vana olevien lapsisyöpäpotilaiden hoito-olosuh- kaa HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden van-
22332: teiden parantaminen sekä perheiden henkinen hemmat ja ystävät ry:n toiminnan tuke-
22333: tukeminen. Yhdistys tukee resurssiensa puitteis- miseen.
22334: sa myös hoitohenkilökunnan tieteellistä koulu-
22335: tusta.
22336: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22337: taen,
22338:
22339: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22340:
22341: Marita Jurva
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: 21 290089P
22347: 1722 1989 vp.
22348:
22349: Raha-asia-aloite n:o 1631
22350:
22351:
22352:
22353:
22354: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Huumeambulanssi ry:n
22355: toiminnan tukemiseen
22356:
22357:
22358: Eduskunnalle
22359:
22360: Huumeambulanssi ry. pitää yllä huumeam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22361: bulanssia ja huolehtii sen toiminnasta tehden 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
22362: arvokasta työtä huumepotilaiden hyväksi. markkaa Huumeambulanssi ry:n toi-
22363: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- minnan tukemiseen.
22364: nioittaen,
22365:
22366: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22367:
22368: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22369: 1989 vp. 1723
22370:
22371: Raha-asia-aloite n:o 1632
22372:
22373:
22374:
22375:
22376: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toi-
22377: minnan tukemiseen
22378:
22379:
22380: Eduskunnalle
22381:
22382: Irti Huumeista ry. on vanhempainyhdistys, hoidon kautta pääsisivät irti huumeiden käy-
22383: joka toimii koko valtakuntamme alueella infor- töstä.
22384: moiden ja valistaen huumeiden vaaroista ja vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22385: kutuksista sekä nuoria että myös vanhempia, nioittaen,
22386: pitäen tiedotustilaisuuksia, koulutustilaisuuksia
22387: ja seminaareja, jakaen valistusmateriaalia sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22388: pyrkien vaikuttamaan niin lehdistöön kuin 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
22389: päättäjiin, jotta huumeongelma tiedostettaisiin markkaa Irti Huumeista ry:n toiminnan
22390: ja yritettäisiin kaikin keinoin torjua huumeiden tukemiseen.
22391: käytön leviäminen ja, jotta nykyiset käyttäjät
22392:
22393: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22394:
22395: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22396: 1724 1989 vp.
22397:
22398: Raha-asia-aloite n:o 1633
22399:
22400:
22401:
22402:
22403: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n
22404: toiminnan tukemiseen
22405:
22406:
22407: Eduskunnalle
22408:
22409: Vapaaksi Huumeista ry. tekee tunnetusti tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22410: keää työtä narkomaanien keskuudessa ja suo- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
22411: rittaa tehokkaaksi osoittautunutta ennalta eh- markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi-
22412: käisevää toimintaa pyyteettömästi. minnan tukemiseen.
22413: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22414: nioittaen,
22415:
22416: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22417:
22418: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22419: 1989 vp. 1725
22420:
22421: Raha-asia-aloite n:o 1634
22422:
22423:
22424:
22425:
22426: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahoinpitelyn Uhrien Tu-
22427: ki ry:n toimistohankintoihin
22428:
22429:
22430: Eduskunnalle
22431:
22432: Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry. on yhdistys, siaalitoimistoon ja muihin virastoihin. Järjes-
22433: joka on perustettu tarkoituksenaan tukea väki- tön toiminta on vähitellen kasvanut ja omien
22434: vallan uhreja ja heidän läheisiään. Yhdistys toimitilojen saanti on ajankohtainen. Tämän
22435: pyrkii järjestämään säännöllisiä kokouksia ja takia tulisi järjestölle saada avustusta valtioval-
22436: tapaamisia, joissa pahoinpitelyn uhrit voivat lan toimesta toimiston hankkimiseen ja varusta-
22437: vaihtaa kokemuksiaan ja kannustaa toisiaan miseen. Pelkillä jäsenmaksutuloilla ei tämän-
22438: pääsemään yli vaikeista kokemuksistaan. Li- kaltaisia hankintoja pystytä rahoittamaan.
22439: säksi järjestö pyrkii saamaan asiaa koskevaa ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22440: neistoa julkisuuteen television, radion ja lehdis- nioittaen,
22441: tön välityksellä.
22442: Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry. pyrkii autta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22443: maan pahoinpitelyn uhriksi joutuneita henkilöi- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
22444: tä myös olemalla mukana oikeuden istunnoissa kaa Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry:n toi-
22445: henkisenä tukena. Samoin tukihenkilöitä välite- miston varustamista varten.
22446: tään lääkärissä käyntiin, poliisilaitokselle, so-
22447:
22448: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22449:
22450: Marita J urva Pentti Kettunen
22451: 1726 1989 vp.
22452:
22453: Raha-asia-aloite n:o 1635
22454:
22455:
22456:
22457:
22458: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta muovisten ja paperisten
22459: kertakäyttötuotteiden kokeilemiseksi elintarviketeollisuudessa
22460:
22461:
22462: Eduskunnalle
22463:
22464: Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää ensisijaisesti uusiatuotteen - saamiseksi esi-
22465: tällä hetkellä liikaa muovisia kertakäyttöpak- merkiksi kokeilunluonteisesti elintarviketeolli-
22466: kauksia. Pakkausten hintaa korotetaan huo- suuden käyttöön. Tämän takia tulisi aiheesta
22467: maamatta ja sälytetään kuluttajalle ongelmajät- käynnistää ministeriön tuella kokeilu, jotta voi-
22468: teiden aiheuttaessa toisaalta jatkuvasti luonnol- taisiin todeta käytännössä systeemin toimivuus
22469: le vahinkoa. Suomessa ei toistaiseksi suhtaudu- maassamme.
22470: ta ennakkoluulojen takia myönteisesti muovin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22471: uusiatuotteisiin ja ylipäätään muovimateriaalin nioittaen,
22472: keräilyyn. Tässä asiassa tulisi aloittaa pikaisesti
22473: asenne kasvatus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22474: Esimerkiksi Yhdysvalloissa elintarviketeolli- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22475: suus käyttää yhä enenevässä määrin pakkaus- markkaa muovisten ja paperisten kerta-
22476: materiaalina pahvia, joka usein on valmistettu käyttötuotteiden kokeilemiseksi elintar-
22477: uusiotuotteista. Myös Suomessa ympäristömi- viketeollisuudessa.
22478: nisteriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin pahvin -
22479:
22480: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22481:
22482: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22483: 1989 vp. 1727
22484:
22485: Raha-asia-aloite n:o 1636
22486:
22487:
22488:
22489:
22490: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen virkistys-
22491: käytön tehostamiseen
22492:
22493:
22494: Eduskunnalle
22495:
22496: Vantaanjoki on ollut pitkään poissa virkistys- keätä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei
22497: käytöstä saastuneisuutensa vuoksi. Ympäristöl- joella suoriteta tiettyjä parannustoimenpiteitä,
22498: listen suojelutoimien tehostuttua ja teollisuuden jotka mahdollistavat joen tehokkaan virkistys-
22499: ja asutuskeskusten vähennettyä jätepäästäjään käytön.
22500: Vantaanjokeen on joen kunto huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22501: parantunut. Näin ollen on jo ajankohtaista nioittaen,
22502: aloittaa toimenpiteet Vantaanjoen saamiseksi
22503: uudelleen pääkaupunkiseudun asukkaiden vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22504: kistyskäyttöön. 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
22505: Vantaanjoki sijaitsee Helsingin ympäristössä, markkaa Vantaanjoen virkistyskäytön
22506: joten sen saaminen alueen asukkaiden loma- ja tehostamistoimenpiteitä varten.
22507: virkistyskäytön kohdealueeksi olisi erittäin tär-
22508:
22509: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22510:
22511: Marita Jurva Pentti Kettunen
22512: 1728 1989 vp.
22513:
22514: Raha-asia-aloite n:o 1637
22515:
22516:
22517:
22518:
22519: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoyhtiöiden
22520: omaan pääomaan
22521:
22522:
22523: Eduskunnalle
22524:
22525: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- kinta-arvo on 420 Mmk, jolloin 5 OJo :n oma-
22526: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus- pääomaosuus on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi
22527: ten mukaisesti. Kuluvana syksynä on pula opis- vuonna on tarkoitus peruskorjata 3 100 asunto-
22528: kelija-asunnoista entisestään vaikeutunut useil- paikkaa, minkä toteutuminen edellyttää 5
22529: la paikkakunnilla. Esim. Tampereella on jou- Mmk:n omapääomaosuutta (hankinta-arvo
22530: duttu käynnistämään erityinen hätämajoitus 98,1 Mmk).
22531: opiskeluaan aloittaville nuorille. Hallitus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22532: budjetin valmistelujen yhdeydessä päättänyt, nioittavasti,
22533: että valtion asuntotainoin rakennettavien opis-
22534: kelija-asuntopaikkojen määrä nostetaan vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22535: na 1988 3 OOO:sta 3 200:aan ja että hankkeil- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
22536: le myönnetään valtionavustusta omapääoma- markkaa avustuksiksi uusien tai perus-
22537: osuuteen. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa parannettavien vuokratalojen oman
22538: osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) ei kui- pääoman osittaiseksi kattamiseksi opis-
22539: tenkaan riitä em. tuotantotavoitteen saavutta- kelija-asuntokohteissa.
22540: miseen. 3 200 asuntopaikan (74 000 a-m 2) han-
22541:
22542: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22543:
22544: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22545: 1989 vp. 1729
22546:
22547: Raha-asia-aloite n:o 1638
22548:
22549:
22550:
22551:
22552: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen helpot-
22553: tamiseksi eräissä opiskelija-asuntokohteissa
22554:
22555:
22556: Eduskunnalle
22557:
22558: Opiskelijat maksavat muihin aravavuokrata- vät saa valtionavustusta omapääomaosuuden
22559: loissa asuviin verrattuna korkeampaa vuokraa. maksamiseen. Valtionavustuksen maksamista
22560: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten varten tarvitaan yhteensä 50 Mmk jaettuna
22561: aravataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen esim. viidelle vuodelle.
22562: 20-25 mk/m 2 , samanikäisissä opiskelija-asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22563: noissa maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä nioittaen,
22564: ei voi olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden
22565: toimeentulon ja yleisten opiskeluedellytysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22566: kannalta. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
22567: miskustannukset ennen vuotta 1980 ja varsinkin markkaa rahoitusrakenteen helpottami-
22568: 1970-luvun puolivälissä rakennetuissa asunnois- seen ennen vuotta 1980 valmistuneissa
22569: sa, joiden lainaehdot ovat raskaat ja jotka ei- opiskelija-asuntokohteissa.
22570:
22571: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22572:
22573: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22574: 1730 1989 vp.
22575:
22576: Raha-asia-aloite n:o 1639
22577:
22578:
22579:
22580:
22581: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank-
22582: kimiseksi olemassa olevasta rakennuskannasta
22583:
22584:
22585: Eduskunnalle
22586:
22587: Vuonna 1986 alle puolet (46 OJo) opiskelija- asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija-asuntosää-
22588: asuntoihin hakeneista sai asunnon, ja tilanne on tiöt voivat omalta osaltaan hidastaa vuokra-
22589: kuluvana syksynä useilla opiskelupaikkakunnil- asuntojen poistumista, mikä on kaikkien asun-
22590: la entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee si- nontarvitsijoiden kannalta toivottavaa.
22591: tä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22592: minen on edelleen myös huomattavassa määrin nioittaen,
22593: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta
22594: yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22595: den asuntopulaa ei voida ratkaista yksinomaan 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
22596: uustuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiske- markkaa opiskelija-asuntojen hankki-
22597: lija-asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä miseksi olemassa olevasta rakennuskan-
22598: enemmän hankkimaan vanhasta asuntokannata nasta.
22599: asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-
22600:
22601: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22602:
22603: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22604: 1989 vp. 1731
22605:
22606: Raha-asia-aloite n:o 1640
22607:
22608:
22609:
22610:
22611: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainojen lai-
22612: na-ajan pidentämiseksi ylimääräisin järjestelyin
22613:
22614:
22615: Eduskunnalle
22616:
22617: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- tannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja opiske-
22618: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- lijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä opis-
22619: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten keluedellytyksiä.
22620: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22621: iästä riippuen 22-25 mk/mZ, samanikäisissä nioittavasti,
22622: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2
22623: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, et- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22624: tä yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asunto- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
22625: tuotantoon on vähäisempi kuin muuhun arava- markkaa valtion asuntolainojen laina-
22626: tuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen osuus ajan pidentämiseksi 30 vuoteen ja uudis-
22627: opiskelija-asuntotuotannossa on isompi kuin tuksen ulottamiseksi koko asuntokan-
22628: muussa aravatuotannossa. Korkeat asumiskus- taan ylimääräisin järjestelyin.
22629:
22630: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22631:
22632: Marita Jurva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22633: 1732 1989 vp.
22634:
22635: Raha-asia-aloite n:o 1641
22636:
22637:
22638:
22639:
22640: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien palvelutalojen
22641: rakentamiseksi
22642:
22643:
22644: Eduskunnalle
22645:
22646: Sotiemme veteraanien iän lisääntyessä yhteis- dollisuus muiden ikääntyneiden ihmisten tavoin
22647: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti hakea vanhusten palvelutaloasuntoja, on kui-
22648: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita tenkin olemassa selvä erityistarve rakentaa so-
22649: varten on rakennettu veteraanitaloja, ja kun- tiemme veteraaneille Suomeen riittävä palvelu-
22650: toutuslaitospalvelut ovat joka vuosi lisäänty- taloverkosto.
22651: neet kasvaneiden määrärahojen ansiosta. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22652: hetkellä tarvitsisivat veteraanit kuitenkin jo so- nioittaen,
22653: tainvalidien tapaan palvelutaloja, joissa he asu-
22654: misen lisäksi saisivat siivous-, ateria- ja lääkin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22655: nällisiä palveluja. Sotainvalidien vastaavista 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
22656: palvelutaloista on saatu hyviä ja myönteisiä ko- markkaa veteraanien palvelutalojen ra-
22657: kemuksia. Vaikka myös veteraaneilla on mah- kentamiseksi.
22658:
22659: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22660:
22661: Marita J urva Pentti Kettunen Lea Mäkipää
22662: 1989 vp. 1733
22663:
22664: Raha-asia-aloite n:o 1642
22665:
22666:
22667:
22668:
22669: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rikollisuutta ennalta estä-
22670: vään toimintaan
22671:
22672:
22673: Eduskunnalle
22674:
22675: Vuoden 1989 aikana ovat rikollisuutta kuvaa- katkaiseminen edellyttää rikollisuutta ennalta
22676: vat tilastot osoittaneet huolestuttavaa kasvu- estävän toiminnan tehostamista. Niinpä on tär-
22677: suuntaa. Erityisen huolestuttavaa on väkivalta- keää jatkaa ja voimistaa niitä poliisin jo aikai-
22678: rikollisuuden kasvu ja niiden tekojen lisäänty- semmin aloittamia kampanjoita, jotka mahdol-
22679: minen, jotka johtavat huomattavan koviin ran- lisimman tehokkaasti kohdistuvat ennalta eh-
22680: gaistuksiin. käisevään työhön. Laajojen kampanjakokonai-
22681: Rikoksentekijöiden lukumäärä on niinikään suuksien avulla on mahdollisuus vaikuttaa ylei-
22682: kasvussa ja laittomuuksiin syyllistyy yhä useam- seen mielipiteeseen ja sitä kautta saavuttaa toi-
22683: min yhä nuorempia henkilöitä. Rinnan rikolli- vottuja tuloksia.
22684: suuden kasvun kanssa tähän liittyen tai erillise- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22685: nä ilmiönä on yleistä huolta aiheuttanut liiken- taen,
22686: neonnettomuuksien määrän lisääntyminen. Va-
22687: kavat kuolemaan johtaneet liikenneonnetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22688: muudet ovat trendinomaisesti kasvaneet vii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22689: meisten vuosien aikana. 26.75.26 lisäyksenä 400 000 markkaa ri-
22690: Edellä kuvaamani huolestuttavan kehityksen kollisuutta ennalta estävään toimintaan.
22691:
22692: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22693:
22694: Heikki Järvenpää
22695: 1734 1989 vp.
22696:
22697: Raha-asia-aloite n:o 1643
22698:
22699:
22700:
22701:
22702: Järvenpää: Määrärahojen osoittamisesta erityishenkilöstön kou-
22703: lutuskeskuksen perustamiseen Lappeenrantaan
22704:
22705:
22706: Eduskunnalle
22707:
22708: Puolustusvoimien palveluksessa on noin koulutuksessa voidaan tukeutua juuri Päällys-
22709: 11 000 siviilityöntekijää. Tämän erityisammatti- töopiston tarjoamiin erityisresursseihin.
22710: henkilöstön ja yleensä siviilityöntekijöiden kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22711: lutus tapahtuu parhaiten erityisen koulutuskes- taen,
22712: kuksen perustamisella.
22713: Puolustusvoimain erityisammatti- ja siviili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22714: henkilöstön koulutuskeskukselle tarpeelliset ti- 1990 tulo- ja menoarvioon määrärahak-
22715: lat ovat osoitettavissa Lappeenrannan varus- si 1 200 000 markkaa Lappeenrannan
22716: kunta-alueelta Uudenmaan Rakuunapataljoo- varuskunta-alueelle sijoitettavan erityis-
22717: nan pääosan siirryttyä Mikkeliin. henkilöstön koulutuskeskuksen menoi-
22718: Päällystöopiston käytettävissä on kaikki tar- hin, mistä momentille 27.12. 01 200 000
22719: vittavat oheistilat, kuten ruokala, varuskunta- markkaa palkkausmenoihin ja momen-
22720: sairaala, sotilaskoti, huolto- ja varastotilat. Eri- tille 27.27. 74 1 000 000 markkaa raken-
22721: tyisammattihenkilöstön ja siviilityöntekijöiden nusten saneeraamiseen.
22722:
22723: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22724:
22725: Heikki Järvenpää
22726: 1989 vp. 1735
22727:
22728: Raha-asia-aloite n:o 1644
22729:
22730:
22731:
22732:
22733: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta kauppatieteellisen koulu-
22734: tuksen aloittamiseen Lappeenrannan teknillisessä korkeakou-
22735: lussa
22736:
22737: Eduskunnalle
22738:
22739: Kauppatieteellisen korkeakouluopetuksen ja muutokset puoltavat kauppatieteellisen koulu-
22740: tutkimuksen aloittamiseen Kymen läänissä on tuksen aloittamista pikaisesti.
22741: voimakkaita alueellisia paineita. Opetusminis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22742: teriön suunnitelmissa on Itä-Suomeen varattu taen,
22743: 50 aloituspaikan reservi kauppatieteelliseen
22744: korkeakouluopetukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22745: Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22746: on korkeatasoinen ja laajamittainen tuotanto- 29.10.01 1000000 markkaa kauppa-
22747: talouden koulutusohjelma. Tämän vuoksi kau- tieteellisen koulutuksen aloittamiseksi
22748: pallisen korkeakoulutuksen paras toteuttaja on Lappeenrannan teknillisessä korkeakou-
22749: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Ky- lussa.
22750: men läänin tuotantorakenne ja siinä tapahtuvat
22751:
22752: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22753:
22754: Heikki Järvenpää
22755: 1736 1989 vp.
22756:
22757: Raha-asia-aloite n:o 1645
22758:
22759:
22760:
22761:
22762: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta satama- ja varasto-
22763: alueiden ympäristönsuojelun kehittämiseen Kymen läänissä
22764:
22765:
22766: Eduskunnalle
22767:
22768: Kymen läänin maaherra on asettanut kevääl- sista ovat keväällä 1987 Haminan satamassa ja
22769: lä 1988 työryhmän suunnittelemaan ympäris- Kotkan öljysatamassa sattuneet kemikaalivuo-
22770: tönsuojelun kehittämistä satamissa ja varasto- dot sekä elokuussa 1989 tapahtuneet säiliövau-
22771: alueilla. Työryhmässä ovat edustettuina Kymen nujen vuodot Haminassa, Anjalankoskella ja
22772: lääninhallituksen ympäristötoimisto, Kymen Vainikkalassa.
22773: vesi- ja ympäristöpiiri ja Teknillisen tarkastus- Myrkkykuljetukset tulevat todennäköisesti li-
22774: keskuksen Lappeenrannan piiritoimisto. Lisäk- sääntymään tulevaisuudessa, ja esimerkiksi
22775: si projektia varten on palkattu ympäristöminis- transitoliikenteen odotetaan kaksinkertaistuvan
22776: teriön varoin projektisihteeri. jo lähivuosina.
22777: Projektin puitteissa tehdään ilmansuojeluun, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22778: vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyviä riski- nioittaen,
22779: analyyseja, joihin on pyritty saamaan rahoitus-
22780: ta yrityksiltä sekä Kotkan ja Haminan kaupun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22781: geilta. Projektin loppuun saattaminen edellyt- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
22782: tää lisärahoitusta. markkaa Kymen läänin satama- ja va-
22783: 1980-luvun loppupuolella on onnettomuus- rastoalueiden ympäristönsuojelun kehit-
22784: taajuus satamissa ja rautateillä lisääntynyt. Esi- tämiseen.
22785: merkkeinä vakavista ympäristöonnettomuuk-
22786:
22787: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22788:
22789: Heikki Järvenpää Esko Almgren
22790: Anna-Kaarina Louvo Heikki Kokko
22791: 1989 vp. 1737
22792:
22793: Raha-asia-aloite n:o 1646
22794:
22795:
22796:
22797:
22798: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalous-
22799: verotarkastajan virkojen lisäämiseen
22800:
22801:
22802: Eduskunnalle
22803:
22804: Maatalousverotuksen tarkastustoiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22805: muuta verotarkastusta huomattavasti vähäi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22806: sempää. Maatalouden kirjanpito ei ole kaikilla markkaa maatalousverotarkastajan vir-
22807: tiloilla ajan vaatimuksia vastaavaa ja on siksi kojen lisäämiseen.
22808: muiden yrittäjinä verotettaviin verrattuna jää-
22809: nyt ajan vaatimuksista jälkeen.
22810: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22811: nioittaen,
22812:
22813: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22814:
22815: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson
22816: 1738 1989 vp.
22817:
22818: Raha-asia-aloite n:o 1647
22819:
22820:
22821:
22822:
22823: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun
22824: professuurin perustamiseksi Tampereen yliopistoon
22825:
22826:
22827: Eduskunnalle
22828:
22829: Matkailulla on Suomen kansantaloudessa pereen yliopistossa muun taloudellis-hallinnolli-
22830: kasvava merkitys, ja erityisesti ulkomaankau- sen opetuksen osana. Alan merkityksen kasvu
22831: pan tasapainoon matkailun kehittyminen hei- on kuitenkin nähty niin suureksi, että oman
22832: jastuu myönteisesti. Tampereella ja Pirkan- professuurin perustamista ja tutkimus- ja kehit-
22833: maalla matkailu on voimakkaasti kasvava elin- tämistoiminnan tehostamista tällä tavalla pide-
22834: keinoala, jonka kehittämiseen on panostettu. tään tarpeellisena. Tähän Tampereen yliopistol-
22835: Erityisesti kiinnostus on kohdistunut kokous- ja la on erityisen hyvät edellytykset, sillä yliopis-
22836: kongressimatkailun edellytysten kehittämiseen, ton nykyiset kauppatieteelliset, taloudellis-hal-
22837: mistä esimerkkinä ovat mittavat investoinnit linnolliset ja yhteiskuntatieteelliset oppiaineet
22838: Tampereella ja lähikunnissa. Matkailun tarjoa- tarjoavat monipuoliset valmiudet ja hyvät edel-
22839: mia mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole vielä riit- lytykset makailualan tutkimuksen ja opetuksen
22840: tävästi hyödynnetty niin koko maata kuin sen käyttöön. Tampereen kaupunki on tehnyt pää-
22841: osa-alueitakaan ajatellen. töksen lahjoittaa professuurin perustamiseksi
22842: Matkailun kehittäminen yhtenä kasvavista varat viiden vuoden ajaksi.
22843: elinkeinoaloista edellyttää tietoa alasta ja siihen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22844: läheisesti liittyvistä tuki- ja palvelujärjestelmis-
22845: tä sekä niiden keskinäisistä riippuvuuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22846: Myös kansainvälisen kehityksen viimeisimmät 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
22847: tiedot tulisi olla jatkuvasti käytettävissä alan kan määrärahan pääasiassa lahjoitusva-
22848: yrittäjätoiminnassa. Tämä edellyttää korkea- roin Tampereen yliopistoon perostetta-
22849: koulutasoista opetusta ja tutkimusta. Aikai- vaa matkailun professuuria varten.
22850: semmin matkailualan opetusta on annettu Tam-
22851:
22852: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22853:
22854: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen Kimmo Sasi
22855: Jukka Gustafsson Matti Maijala Marjatta Stenius-Kaukonen
22856: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila
22857: 1989 vp. 1739
22858:
22859: Raha-asia-aloite n:o 1648
22860:
22861:
22862:
22863:
22864: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
22865: Työväen Teatterin valtionapujen maksamiseen
22866:
22867:
22868: Eduskunnalle
22869:
22870: Tampeereen Työväen Teatterin uusi päänäyt- Vuosien 1985-1989 osalta valtionosuus on
22871: tämö otettiin käyttöön 1.9.1985. Ennen raken- jäljessä 2 milj. markkaa.
22872: tamistyön käynnistymistä eduskunta päätti, et- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22873: tä uuden talon käyttöönoton yhteydessä val- nioittaen,
22874: tionosuuden käyttömenojen tulee nousta asteit-
22875: tain 45 OJo:iin. Samalla oli tarkoituksena, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22876: Tampereen kaupungin avustuksen taso jää en- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22877: nalleen. Tästä tehtiin valtion ja Tampereen kau- 2 000 000 markkaa Tampereen Työväen
22878: pungin kesken sopimus. Teatterille kattamaan sitä rahoitusauk-
22879: Valtionavustus ei ole kuitenkaan kehittynyt koa, joka on syntynyt vuosina 1985-
22880: alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Kun kau- 1989 valtionavustuksen jälkeenjäänei-
22881: pungin avustus on pysynyt aiemmalla tasolla, syyden vuoksi.
22882: on teatterin rahoitustilanne pysynyt erittäin ki-
22883: reänä huolimatta siitä, että näytäntötulot ovat
22884: nousseet yli 40 OJo :iin.
22885:
22886: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22887:
22888: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila
22889: Matti Maijala Jukka Gustafsson
22890: 1740 1989 vp.
22891:
22892: Raha-asia-aloite n:o 1649
22893:
22894:
22895:
22896:
22897: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
22898: Työväen Teatterin Kellariteatterin peruskorjaukseen
22899:
22900:
22901: Eduskunnalle
22902:
22903: Tampereen Työväen Teatterin TTy:ltä vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22904: raaman kellariteatterin peruskorjaus on käyn- nioittaen,
22905: nistymässä ja välttämätön. Korjauksen kustan-
22906: nusarvio on 2,6 mmk. Teatteriteknisten laitteit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22907: ten lisäosuus, joka koituu kokonaisuudessaan 1990 tulo- ja menoarvioon 500000
22908: teatterille, on arviolta 800 000 mk. Siitä osa voi- markkaa Tampereen Työväen Teatterin
22909: taneen sisällyttää teatterin budjettiin TEL-ta- Kellariteatterin peruskorjaukseen.
22910: kuisin lainavaroin ja Tampereen Työväenyhdis-
22911: tyksen vakuuksin.
22912:
22913: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22914:
22915: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
22916: 1989 vp. 1741
22917:
22918: Raha-asia-aloite n:o 1650
22919:
22920:
22921:
22922:
22923: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuo-
22924: risokirjallisuuden Instituutin toiminnan tukemiseen
22925:
22926:
22927: Eduskunnalle
22928:
22929: Suomi kuuluu maailman kärkeen kirjatuo- SNI voisi palvella kaikkia näitä tahoja, on sen
22930: tannossaan, ja meillä myös luetaan paljon. taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava.
22931: Kaunokirjallisuudestamme on yli puolet lasten- Vuodesta 1985 lähtien ovat SNI:n henkilö-
22932: ja nuortenkirjallisuutta. Kilpailevista medioista kuntaan kuuluneet toiminnanjohtaja, kirjas-
22933: huolimatta nuoret ovat aikuisia aktiivisempia tonhoitaja ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa
22934: kirjan ystäviä. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden on kuitenkin työmäärään nähden liian vähän.
22935: merkitys nuorten kehityksessä on merkittävä. Laitokseen on välttämättä saatava kirjastovir-
22936: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kailija sekä tiedottaja. Esimerkiksi vastaava lai-
22937: kannatusyhdistyksen ylläpitämä Suomen Nuo- tos Ruotsissa, Svenska Barnboksinstitut (SBI,
22938: risokirjallisuuden Instituutti (SNI, per. 1978) per. 1965) sai tänä keväänä seitsemännen vaki-
22939: on maamme ainoa lasten- ja nuortenkirjallisuu- naisen työntekijänsä.
22940: den tallennus-, tiedotus- sekä tutkimuskeskus ja Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin ta-
22941: alan valtakunnallinen vastuulaitos. Sen keskei- lousarvio on jouduttu rakentamaan niin, että
22942: sin tehtävä on nuorisokirjallisuuden arvostuk- valtionapu kattaisi sen henkilöstömenot. Vuon-
22943: sen nostaminen ja erityisesti sen tutkimuksen na 1988 SNI:n palkkamenot kohosivat sosiaali-
22944: edistäminen. kuluineen yli 500 000 markan, mutta valtionapu
22945: SNI:n toiminta alkoi vapaaehtoistyönä. Var- oli 300000 markkaa. Vastaavissa pohjoismai-
22946: sin pian valtiovalta pani merkille SNI:n tärkey- sissa laitoksissa valtionapu on Suomeen nähden
22947: den. Instituutti pääsi valtionavun piiriin v. noin nelinkertainen. Vuoden 1990 talousarvios-
22948: 1980. Tampereen kaupunki on alusta alkaen sa SNI:n palkkausmenot kohoavat 562 000
22949: huolehtinut siitä, että SNI:llä on asianmukaiset markkaan.
22950: tilat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22951: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opetus ja nioittaen,
22952: tutkimus on kaikkialla maailmassa vilkastunut,
22953: ja nuorisokirjallisuudesta on tullut kiinteä osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22954: korkeakoulujen ohjelmia. Myös alan harrasta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22955: jien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkkaa
22956: vuosikymmeninä. Yhteistyö kotimaisten ja ul- Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituu-
22957: komaisten tiedeyhteisöjen, alan laitosten, tutki- tin toiminta-avustukseksi.
22958: joiden ja harrastajien välillä on vilkasta. Jotta
22959:
22960: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22961:
22962: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
22963: 1742 1989 vp.
22964:
22965: Raha-asia-aloite n:o 1651
22966:
22967:
22968:
22969:
22970: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lenin-mu-
22971: seon ylläpitoon
22972:
22973:
22974: Eduskunnalle
22975:
22976: Suomi-Neuvostoliitto-Seura ry. on saanut Nykyisillä resursseilla tehtävästä ei selviydytä.
22977: tänä vuonna Lenin-museon ylläpitoon 470 000 Myös toimintakulut ovat tästä syystä lisäänty-
22978: markkaa. Ensi vuodelle hallitus esittää vain neet. Museo on anonut 648 600 markkaa val-
22979: 20 000 markan korotusta eli 490 000 markkaa. tionapua.
22980: Valtionavun ensisijainen käyttötarkoitus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22981: museon vakinaisen henkilökunnan palkkauk- nioittaen,
22982: sesta aiheutuvien menojen kattaminen. Museo
22983: on esittänyt kirjastonhoitaja-informaatikon toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22984: men perustamista. Se on välttämätön yli 40 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22985: vuoden aikana kootun erikoiskirjaston hoitami- 29.99.50 lisäyksenä 160000 markkaa
22986: seksi ammattipätevästi. Dokumentaatio- ja tut- Lenin-museon ylläpitoon.
22987: kimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt.
22988:
22989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22990:
22991: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
22992: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen Kimmo Sasi
22993: Jorma Rantanen
22994: 1989 vp. 1743
22995:
22996: Raha-asia-aloite n:o 1652
22997:
22998:
22999:
23000:
23001: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
23002: Työväenyhdistyksen talon kunnostukseen
23003:
23004:
23005: Eduskunnalle
23006:
23007: Tampereen Työväenyhdistyksen talo on ra- käytävätilat ja talon ulkomaalaus ovat paraikaa
23008: kennettu vuonna 1890. Taloa on sittemmin laa- uudistettavana. Jatkotoimet liittyvät Tampe-
23009: jennettu vuosina 1900, 1905, 1911-1912 ja reen Työväen Teatterin entisen pääportaan ja
23010: 1930. Talossa on tällä hetkellä järjestötilojen li- Kellariteatterin tiloihin liittyviin korjauksiin.
23011: säksi käytössä oleva teatterisali, Tampereen Korjaussuunnitelman kokonaiskustannusarvio
23012: teatterikoulutukselle uudistetut tilat sekä Lenin- on 8 milj. markkaa.
23013: museo. Talon voidaan katsoa olevan historiat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23014: taan merkittävä. Se on toiminut mm. Venäjän nioittavasti,
23015: sosialidemokraattisen 1 puoluekokouksen ta-
23016: pahtumapaikkana v. 1905. Samoin siellä on pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23017: detty Suomen Ammattijärjestön perustava ko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23018: kous. 29.99.51 lisäyksenä 1000000 markkaa
23019: Taloa on viime vuosina korjattu sisätiloiltaan Tampereen Työväenyhdistyksen talon
23020: merkittävästi. Kunnostamatta olevat porras- kunnostukseen.
23021: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23022:
23023: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
23024: 1744 1989 vp.
23025:
23026: Raha-asia-aloite n:o 1653
23027:
23028:
23029:
23030:
23031: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen pe-
23032: rustamiseen teollisuuspiireihin pienyritysten neuvontatoimin-
23033: taan
23034:
23035: Eduskunnalle
23036:
23037: Pienyritysjohdon ''kynnys'' teollisuuspiirien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23038: neuvonta- ja koulutustoimintaan on nykyään 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23039: liian korkea. Lisäksi näille yrityksille välttämä- 32.02.01 10000000 markkaa uusien
23040: tön ohjaus- ja seurantakapasiteetti puuttuu vir- yritystutkijan virkojen perustamiseen
23041: kojen vähyyden vuoksi lähes kokonaan. teollisuuspiireihin pienyritysten neuvon-
23042: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tatoimintaan.
23043: nioittaen,
23044:
23045: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23046:
23047: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson
23048: 1989 vp. 1745
23049:
23050: Raha-asia-aloite n:o 1654
23051:
23052:
23053:
23054:
23055: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraa-
23056: nien ja rintamatehtävissä olleitten naisten kuntoutustoimin-
23057: taan
23058:
23059: Eduskunnalle
23060:
23061: Sotaveteraanien ja erityisesti -invalidien kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23062: toutustoimintaan on viime vuosina lisätty mää- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23063: rärahoja, jotka eivät kuitenkaan aina kohdistu markkaa sotaveteraanien ja rintamateh-
23064: oikeudenmukaisesti. Rintamatehtävissä olleit- tävissä olleitten naisten kuntoutustoi-
23065: ten naisten osuus on jäänyt tässä yhteydessä mintaan.
23066: hoitamatta.
23067: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23068: nioittaen,
23069:
23070: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23071:
23072: Riitta Järvisalo-Kanerva Matti Maijala Jukka Gustafsson
23073: 1746 1989 vp.
23074:
23075: Raha-asia-aloite n:o 1655
23076:
23077:
23078:
23079:
23080: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta elatustuen ko-
23081: rottamiseen
23082:
23083:
23084: Eduskunnalle
23085:
23086: Elatusavun ennakot siltä osin, kuin elatusvel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23087: vollinen ei ole niitä suorittanut eikä hänen 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
23088: osuuttaan ole perittävissä, ovat jääneet parhasti markkaa ylimääräisenä määrärahana
23089: jälkeen verrattuna muihin perhepoliittisiin toi- elatustuen määrän nostamiseksi kaksin-
23090: miin. Elatusavun ennakon osuus on kuitenkin kertaiseksi.
23091: oleellisin erityisesti pienituloisen yksinhuoltajan
23092: kannalta.
23093: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23094: nioittaen,
23095:
23096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23097:
23098: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson
23099: 1989 vp. 1747
23100:
23101: Raha-asia-aloite n:o 1656
23102:
23103:
23104:
23105:
23106: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivis-
23107: tysliiton oppimateriaalien valmistamiseen
23108:
23109:
23110: Eduskunnalle
23111:
23112: Aktiivista kehitysvaihetta elävä Kansallinen hin liittyvien oppimateriaalien vaatima
23113: Sivistysliitto julkaisee oppimateriaalia aikuis- tutkimus- ja toimitustyö.
23114: väestön tarpeisiin. Opintokerhot ja omatoimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23115: set opiskelijat tarvitsevat jatkuvasti uusimpaan nioittaen,
23116: tietoon pohjautuvaa oppimateriaalia. Erityistä
23117: tarvetta on laajoja asiakokonaisuuksia käsitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23118: levien ja tutkimustyötä vaativien julkaisujen 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23119: toimittamiseen. 29.57.54 275 000 markkaa Kansallisen
23120: Vuonna 1990 on tarpeellista turvata kulttuu- Sivistysliiton oppimateriaalien valmista-
23121: riin, elämäntapaan ja eurooppalaisten elinoloi- miseen.
23122:
23123: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23124:
23125: Keijo Jääskeläinen Eva-Riitta Siitonen
23126: 1748 1989 vp.
23127:
23128: Raha-asia-aloite n:o 1657
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen len-
23134: toaseman matkustaja-asemarakennuksen rakentamiseen
23135:
23136:
23137: Eduskunnalle
23138:
23139: Rovaniemen lentoasemasta tulee yhä merkit- taiselle määrälle tämän päivän lukuihin verrat-
23140: tävämpi lentomatkustajamäärien noustessa tuna. Lentoaseman matkustaja-asemaraken-
23141: vuosi vuodelta. Vuodesta 1979 vuoteen 1987 on nuksen välttämättömyyttä korostavat Lapin ja
23142: paikallis- ja vaihtomatkustajien vuotuinen kes- Rovaniemen suuret matkailuinvestointihank-
23143: kimääräinen lisäys ollut noin 5,5 OJo vuodessa. keet, kuten Arktinen keskus ja Napapiirin-
23144: Tällä hetkellä kasvu on huomattavasti nopeam- Ounasvaaran alueet.
23145: paa. Matkustajamäärien kasvun seurauksena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23146: ovat lentoaseman yleiset tilat käyneet vuosi nioittaen,
23147: vuodelta ahtaammiksi. Pian on Rovaniemen
23148: lentoasema myös maan ahtain. Lentoaseman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23149: yleisötilojen tulisi Rovaniemen lentoasemalla 1990 tulo- ja menoarvioon 26 000 000
23150: vastata kansainvälisten suunnittelijoiden mu- markan määrärahan Rovaniemen len-
23151: kaisia tilasuosituksia, ja ne olisi mitoitettava toaseman matkustaja-asemarakennuk-
23152: noin 370 000 matkustajalle eli noin kaksinker- sen rakentamiseen.
23153: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23154:
23155: Keijo Jääskeläinen Esko-Juhani Tennilä Kimmo Sarapää
23156: Aimo Ajo Seppo Pelttari Hannele Pokka
23157: Asko Apukka
23158: 1989 vp. 1749
23159:
23160: Raha-asia-aloite n:o 1658
23161:
23162:
23163:
23164:
23165: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirk-
23166: kolammen kunnostussuunnitelman toteuttamiseen
23167:
23168:
23169: Eduskunnalle
23170:
23171: Kirkkolammen kunnostussuunnitelma on mijoen pinnan korkeuden noustua Valajaskos-
23172: valmistunut Lapin vesipiirin vesitoimistossa ken voimalaitossäännöstelyn takia. Lampi on
23173: vuonna 1984 Rovaniemen kaupungin vuonna matala ja rehevöitynyt, ja ajoittain sen mädän-
23174: 1982 tekemän hakemuksen perusteella. Hanket- tyvät levämassat ovat aiheuttaneet hajuhaitto-
23175: ta on edeltänyt Rovaniemen kaupungin ranta- ja. Myös nykyisin keskeneräiset kunnostustyöt,
23176: ja vesialueiden yleissuunnitelma, jonka vesihal- ennen muuta ruoppausmassoille varatut mon-
23177: litus hyväksyi vuonna 1985. Hankkeeseen liittyy tut, muodostavat merkittävän vaaratekijän ym-
23178: olennaisesti myös Kirkkolammen puiston mai- päristön asukkaille.
23179: semasuunnitelma, joka on laadittu samoihin ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23180: koihin. nioittaen,
23181: Vesihallitus hyväksyi Kirkkolammen kunnos-
23182: tussuunnitelman 16.4.1985. Hanketta varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23183: haettu vesioikeuden lupa, joka on annettu 1990 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
23184: 4.6.1986 ja vahvistettu korkeimman hallinto-oi- kan määrärahan Rovaniemen Kirkko-
23185: keuden päätöksellä 16.2.1987. lammen kunnostussuunnitelman toteut-
23186: Kirkkolampi on keskeisellä paikalla raken- tamiseen.
23187: nettua asemakaava-aluetta. Se on syntynyt Ke-
23188:
23189: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23190:
23191: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo
23192: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
23193: 1750 1989 vp.
23194:
23195: Raha-asia-aloite n:o 1659
23196:
23197:
23198:
23199:
23200: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunmäen kris-
23201: tillisen kansanopiston rakennusavustukseen
23202:
23203:
23204: Eduskunnalle
23205:
23206: Maamme vanhimman herännäisopiston, Kar- esitetään ainoastan 500 000 mk:n rahoitusavus-
23207: hunmäen kristillisen kansanopiston uudelleen- tusta.
23208: rakentaminen alkoi huhtikuussa 1987. Raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23209: nushankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 20 nioittaen,
23210: milj. mk. Rahoitus muodostuu opiston omasta
23211: ja keräyksillä saatavasta rahoituksesta, Lapuan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23212: kaupungin myöntämistä lainoista ja takauksis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23213: ta, luottolaitoksien kanssa sovitusta rahoituk- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
23214: sesta ja valtiolta anottavasta tulo- ja menoar- käytettäväksi Karhunmäen kristillisen
23215: viorahoituksesta. kansanopiston rakentamisavustukseen.
23216: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
23217:
23218: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23219:
23220: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23221: 1989 vp. 1751
23222:
23223: Raha-asia-aloite n:o 1660
23224:
23225:
23226:
23227:
23228: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset
23229: Spelit Kansanmusiikkiyhdistyksen toiminnan tukemiseen
23230:
23231:
23232: Eduskunnalle
23233:
23234: Kansainvälinen ja valtakunnallinen kansan- Spelien onnistuminen vaatii yhteiskunnan tu-
23235: musiikkitapahtuma Eteläpohjalaiset Spelit on kea sekä kunnilta että valtiolta.
23236: vuodesta 1972 lähtien aktivoinut kulttuuritoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23237: mintaa maakuntamme eri kunnissa. nioittavasti,
23238: Spelien ansiosta on mm. syntynyt maahamme
23239: laajaa nuottikirjallisuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23240: Maamme kulttuurikesässä Spelit on vakiin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23241: nuttanut asemansa yhtenä aidoimmista suoma- 29.90.52 200 000 markkaa Eteläpohja-
23242: laisista musiikkitapahtumista. Kiertävän juhla- laiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistyksen
23243: tapahtuman eri paikkakunnat on sovittu jo kuluvan vuoden toiminnan tukemiseen
23244: vuoteen 1995 saakka. Kuntien kiinnostus tapah- ja Speli-tapahtuman järjestämiseen La-
23245: tumaa kohtaan on viime vuosina huomattavasti puolla 13.-15. 7.1990.
23246: kasvanut. Yleisömäärät juhlan eri tilaisuuksissa
23247: ovat myös nousseet.
23248:
23249: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23250:
23251: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23252: 1752 1989 vp.
23253:
23254: Raha-asia-aloite n:o 1661
23255:
23256:
23257:
23258:
23259: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso-
23260: työn valtionosuuden korottamiseen
23261:
23262:
23263: Eduskunnalle
23264:
23265: Kuntien nuorisotyön kattavaan järjestämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23266: seen ei ole osoitettu riittäviä taloudellisia re- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23267: sursseja. Esimerkiksi valtionosuudet liikunta- 29.91.51 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
23268: toimen kehittämiseen ovat huomattavasti suu- kuntien nuorisotyön valtionosuuteen,
23269: rempia. mikä nostaa kuntien nuorisotyön val-
23270: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tionosuuden perusteena olevan asukas-
23271: nioittaen, kohtaisen käyttömenon JO markkaan.
23272:
23273: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23274:
23275: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
23276: 1989 vp. 1753
23277:
23278: Raha-asia-aloite n:o 1662
23279:
23280:
23281:
23282:
23283: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin
23284: valtakunnallisten nuoriso- ja palvelujärjestöjen toimisto- ja
23285: kokoustilojen hankkimiseen ja varustamiseen
23286:
23287: Eduskunnalle
23288:
23289: Useat nuoriso- ja palvelujärjestöt joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23290: vuosittain käyttämään huomattavan osan me- nioittaen,
23291: noistaan toimistotilojen vuokrakuluihin. Sa-
23292: moin useiden järjestöjen varustetaso on hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23293: alhainen. Esimerkiksi atk-laitteiden hankinta 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23294: alentaisi monia rutiinimenoja, kuten jäsenrekis- 29.91.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
23295: terin ylläpito- ja kirjanpitokuluja. valtionavustuksiin valtakunnallisten
23296: Tilojen hankkimiseen ja varustamiseen osoi- nuoriso- ja palvelujärjestöjen toimisto-
23297: tetut määrärahat ovat osoittautuneet nykytasol- ja kokoustilojen hankkimista ja varusta-
23298: taan liian pieniksi. Niiden avulla on kyetty kat- mista varten.
23299: tamaan vain murto-osa tarpeesta. Tilojen hank-
23300: kimista ei ole pystytty tukemaan juuri ollen-
23301: kaan.
23302:
23303: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23304:
23305: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
23306:
23307:
23308:
23309:
23310: 22 290089P
23311: 1754 1989 vp.
23312:
23313: Raha-asia-aloite n:o 1663
23314:
23315:
23316:
23317:
23318: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotutkimuk-
23319: sen edistämiseen
23320:
23321:
23322: Eduskunnalle
23323:
23324: Opetusministeriön vuonna 1986 hyväksymäs- Alhainen määräraha on johtanut pienimuo-
23325: sä nuorisopoliittisessa tutkimusohjelmassa kiin- toiseen ja vakiintumattomaan tutkimukseen.
23326: nitetään huomiota nuorisoon ja nuorisopolitii- Pidemmät tutkimussopimukset johtaisivat tut-
23327: kan osa-alueisiin kohdistuvaan ja näitä palvele- kimuksen tason kohoamiseen sekä mahdollis-
23328: vaan tutkimukseen. Ohjelman erityistavoittee- taisivat nuorisotoiminnan kehittämiselle tärkei-
23329: na on tukea nuorisotutkimuksen teorian ja me- den kokeilujen tutkimuksen.
23330: netelmien kehittämistä sekä nuorisotoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23331: ja nuorisotyön tutkimusta. nioittaen,
23332: Erityisesti nuorisopoliittisen päätöksenteon
23333: kannalta nämä tavoitteet ovat tärkeitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23334: Ohjelmassa esitetään lisäksi tavoitteena silloi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23335: sen nuorisotutkimuksen määrärahan kaksinker- 29.91.51 lisäyksenä 400000 markkaa
23336: taistamista. Tavoitteeseen ei kuitenkaan ole avustuksiin nuorisotutkimuksen edistä-
23337: päästy. miseen.
23338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23339:
23340: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
23341: 1989 vp. 1755
23342:
23343: Raha-asia-aloite n:o 1664
23344:
23345:
23346:
23347:
23348: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden ym-
23349: päristönsuojelutarkoituksiin
23350:
23351:
23352: Eduskunnalle
23353:
23354: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- niiden yleistymistä voitaisiin merkittävästi lisätä
23355: tykseen sisältyy fosforilannoitteille ehdotettu ohjaamalla lannoiteveron tuottoa niille viljeli-
23356: lannoitevero, jota ei ole tarkoitus kompensoida jöille, joiden lannoitteiden käyttö on suunnitel-
23357: maataloudelle. Veron tuotto ohjautuu normaa- mallista ja perustuu tutkimukseen maaperän ra-
23358: lilla tavalla valtion kassaan, eikä tuottoa ole vinteista. Tuki voitaisiin ohjata joko suoraan
23359: tarkoitus kohdentaa maatalouden ympäristön- viljelysuunnitelmien hinnanalennuksiin taikka
23360: suojeluun. Esitetyssä muodossa lannoitevero ei verohelpotuksina niille maatiloille, joilla viljely-
23361: juurikaan edistä maatalouden piirissä tarpeellis- suunnitelmia käytetään hyväksi.
23362: ta ympäristönsuojelua, vaan pelkästään rasittaa Lannoiteveron tuottoa voitaisiin ohjata myös
23363: maataloutta uudella veromuodolla ja näin lisää muihin maatalouden ympäristönsuojeluinves-
23364: elintarviketuotannon kustannuksia. tointeihin. Näitä ovat esim. tuorerehun puriste-
23365: Sekä peltoviljelystä että karjataloudesta ai- mehun pääsyn estäminen vesistöihin, lantaloi-
23366: heutuu päästöjä, joita voitaisiin oikeilla toi- dentason kohottaminen sekä viljelijöille suun-
23367: menpiteillä kuitenkin oleellisella tavalla pienen- nattava neuvonta- ja valistustyö.
23368: tää. Muiden toimien ohella peltoviljelyssä ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23369: vinteiden huuhtoutumista voidaan estää sopi- nioittaen,
23370: van tasoisella lannoitemäärällä, jolloin kasvit
23371: kykenevät käyttämään hyväkseen kaikki maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23372: han lisätyt ravinteet. Oleellista tällöin on, että 1990 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
23373: lannoittaminen perustuu viljavuustutkimuksiin markkaa maatalouden ympäristönsuo-
23374: ja näiden tutkimusten pohjalta laadittuihin vil- jelua palveleviin tarkoituksiin.
23375: jelysuunnitelmiin. Suunnitelmat ovat kalliita ja
23376:
23377: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23378:
23379: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Jukka Vihriälä
23380: 1756 1989 vp.
23381:
23382: Raha-asia-aloite n:o 1665
23383:
23384:
23385:
23386:
23387: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Raparannan-
23388: Kauhajärven paikallistien kunnostamiseen
23389:
23390:
23391: Eduskunnalle
23392:
23393: Raparannan-Kauhajärven paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23394: kunto on todella kurja. Kuitenkin paikallistien nioittaen,
23395: varrella toimii mm. betoniasema. Tien huono
23396: kunto vaikuttaa betoniaseman elinkeinotoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23397: taan ja luonnollisesti kyläläisten elinolosuhtei- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23398: siin hankaloittavasti. Tien huonon kunnon 31.24. 77 5 000 000 markkaa Raparan-
23399: vuoksi betoniaseman autot ovat mm. suistuneet nan-Kauhajärven paikallistien kunnos-
23400: ojaan. tamiseen.
23401:
23402: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23403:
23404: Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23405: 1989 vp. 1757
23406:
23407: Raha-asia-aloite n:o 1666
23408:
23409:
23410:
23411:
23412: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
23413: puolisoiden kuntoutustoimintaan
23414:
23415:
23416: Eduskunnalle
23417:
23418: Kotirintamanaiset tekivät sodan aikana hyvin rintamanaisille, annetaan entistä useammin
23419: arvokasta työtä tehtaissa, pelloilla, virastoissa mahdollisuus kuntoutukseen.
23420: ja kaupoissa. He joutuivat kotirintamalla vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23421: taamaan kaikesta työstä miesten ollessa rinta- nioittaen,
23422: malla. Raskaat sotavuodet ovat johtaneet en-
23423: nenaikaiseen sairastamiseen. Lisäksi moni nai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23424: nen on hoitanut sairasta puolisoaan ilman min- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23425: käänlaista yhteiskunnan tukea. 33.22.56 lisäyksenä 15 000000 markkaa
23426: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaa- sotaveteraanien puolisoiden kuntoutus-
23427: tii, että myös sotaveteraanien puolisoille, koti- toimintaan.
23428:
23429: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23430:
23431: Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Riitta Kauppinen
23432: Hannele Pokka Mauri Pekkarinen Esko Aho
23433: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Tellervo Renko
23434: Mirja Ryynänen
23435: 1758 1989 vp.
23436:
23437: Raha-asia-aloite n:o 1667
23438:
23439:
23440:
23441:
23442: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien
23443: saattamiseksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän pii-
23444: riin
23445:
23446: Eduskunnalle
23447:
23448: Pienyrittäjien sosiaaliturvassa esiintyy edel- jää. Mutta turkistarhaajia maatalouslomittajat
23449: leen huomattavia puutteita. Pienyrittäjien vuo- pystyvät lomittamaan.
23450: silomarahasta annetun lain (408177) nojalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23451: kaikki pienyrittäjät eivät ole oikeutettuja vuosi- nioittaen,
23452: lomaan. Yhtä yrittäjäryhmää, turkistarhaajia,
23453: voidaan auttaa myös sillä, että heille suodaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23454: mahdollisuus saada maatalouslomitusapua. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23455: Monta yrittäjäryhmää ei tällä tavalla voida aut- 33.57.40 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
23456: taa, koska ei löydy lomittajaa, joka aamulla maatalouslomituksen mahdollistamisek-
23457: tuuraa parturia ja illalla atk-alan pienyrittä- si myös turkistarhaajille.
23458:
23459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23460:
23461: Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen Marjatta Väänänen
23462: Eino Siuruainen Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
23463: 1989 vp. 1759
23464:
23465: Raha-asia-aloite n:o 1668
23466:
23467:
23468:
23469:
23470: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuo-
23471: silomajärjestelmän kustannuksiin loman pidentämiseksi
23472:
23473:
23474: Eduskunnalle
23475:
23476: Sosiaaliturvan eri aloja on viime vuosina ke- siin tälle väestönosalle turvata, sekä selvittää
23477: hitetty varsin voimakkaasti. Pienyrittäjien so- ehdotuksensa taloudelliset vaikutukset.
23478: siaaliturvassa esiintyy kuitenkin huomattavia Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi maalis-
23479: puutteita. Yhtenä osoituksena pienyrittäjien so- kuun viimeisenä päivänä 1987. Tämän mietin-
23480: siaaliturvan kehittymättömyydestä on nykyinen nön esityksiä ei ole kuitenkaan vuoden 1989
23481: vuosilomajärjestelmä. Se ei koko vuosilomajär- tulo- ja menoarviossa otettu huomioon.
23482: jestelmän voimassaolon aikana ole kehittynyt Yrittäjät tarvitsevat itselleen yhtä kattavan ja
23483: laisinkaan. korkeatasoisen sosiaaliturvan kuin muutkin
23484: Sosiaali- ja terveysministeri asettikin 26.11. ammattiryhmät.
23485: 1986 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23486: vittää voimassa olevan pienyrittäjien vuosilo- nioittaen,
23487: majärjestelmän puutteet ja kehittämistarpeet ja
23488: tehdä ehdotuksensa siitä, millä tavalla omaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23489: työtään tekeville yrittäjille ja ammatinharjoitta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23490: jille voitaisiin nykyistä paremmin järjestää 33.57.42 22 000 000 markkaa pienyrit-
23491: mahdollisuus vuosiloman pitämiseen, sekä sii- täjien vuosilomajärjestelmän kustan-
23492: tä, millä tavalla myös sijaisavun saanti voitai- nuksiin loman pidentämiseksi.
23493: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23494:
23495: Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Riitta Kauppinen
23496: Hannele Pokka Mauri Pekkarinen Esko Aho
23497: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Tellervo Renko
23498: Mirja Ryynänen
23499: 1760 1989 vp.
23500:
23501: Raha-asia-aloite n:o 1669
23502:
23503:
23504:
23505:
23506: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta työelämän tasa-ar-
23507: voa edistävään tutkimus- ja kokeilutoimintaan
23508:
23509:
23510: Eduskunnalle
23511:
23512: Naisille ja miehille ei makseta samasta työstä nen ja ennakkoluuloton naisten ja miesten töi-
23513: eikä samanarvoisesta työstä samaa palkkaa, den ja tehtävien uudelleenarviointi. Uudelleen-
23514: vaikka maamme on sitoutunut toteuttamaan arvioinnissa tulee käyttää hyväksi sekä koti-
23515: mm. asiaa koskevia ILO:n sopimuksia. Sama- että ulkomaisia ko. asiaan liittyviä tutkimuksia
23516: palkkaisuuden toteuttaminen käytännössä edel- ja kokeiluja.
23517: lyttää naisten ja miesten töiden ja tehtävien laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23518: ja-alaista ja ennakkoluulotonta uudelleen ar- nioittaen,
23519: viointia. Siihen liittyviä tutkimuksia ja kokeilu-
23520: ja on tehty monissa maissa ja niiden perusteella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23521: naisten palkkauksessa olevia epäkohtia on voitu 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23522: korjata. markkaa työelämän tasa-arvoa edistä-
23523: Naisten ja miesten palkkauksellisen eriarvoi- vään tutkimus- ja kokeilutoimintaan.
23524: suuden poistamiseksi tulee suorittaa laaja-alai-
23525:
23526: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23527:
23528: Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
23529: Päivi Varpasuo Tytti lsohookana-Asunmaa Tellervo Renko
23530: 1989 vp. 1761
23531:
23532: Raha-asia-aloite n:o 1670
23533:
23534:
23535:
23536:
23537: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaisen
23538: ympäristö- ja biologiavuoden 1990-91 järjestämiseen
23539:
23540:
23541: Eduskunnalle
23542:
23543: Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden sallisella tasolla vaatii työtä ja voimavaroja.
23544: ministerineuvosto ovat päättäneet julistaa vuo- Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen valtio
23545: den 1990 pohjoismaiseksi ympäristö- ja biolo- on ainoa maa, joka ei käytä kansallisia varoja
23546: giavuodeksi. Päätavoite on saada mahdollisim- pohjoismaisen ympäristö- ja biologiavuoden ta-
23547: man monet tahot - laitokset, ammattijärjes- voitteiden toteuttamiseksi.
23548: töt, elinkeinoelämä, luonnonsuojelujärjestöt, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23549: kansalaisjärjestöt, vapaaehtoisjärjestöt ja kan- nioittaen,
23550: salaiset toimimaan paremman ympäristön puo-
23551: lesta. Vuoden aikana on tarkoitus edistää näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23552: den tahojen tietoisuutta Pohjolan roolista ym- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23553: päristökysymyksissä ja saada aikaan maiden ja markkaa pohjoismaisen ympäristö- ja
23554: ammattiryhmien rajat ylittävää yhteistyötä. biologiavuoden 1990-91 toiminnan
23555: Pohjoismaisen tason lisäksi suunnittelu kan- suunnitteluun ja toteuttamiseen.
23556:
23557: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23558:
23559: Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
23560: Eino Siuruainen Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
23561: 1762 1989 vp.
23562:
23563: Raha-asia-aloite n:o 1671
23564:
23565:
23566:
23567:
23568: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin kunnal-
23569: listen ammatillisten oppilaitosten palvelutoimintaan
23570:
23571:
23572: Eduskunnalle
23573:
23574: Kunnallisia ammatillisia oppilaitoksia voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23575: daan arvioida vuonna 1990 olevan lähes 300. nioittaen,
23576: Tulo- ja menoarvion asianomaiselle momentille
23577: esitetty määräraha kunnallisten ammatillisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23578: oppilaitosten palvelutoimintaan on 2 500 000 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23579: markkaa. Jos määrärahatarve arvioidaan han- 29.65.34 5 000 000 markkaa kunnallis-
23580: ketta kohden esimerkiksi 50 000 markaksi, ha- ten ammatillisten oppilaitosten palvelu-
23581: vaitaan sen riittävän vain noin viidennekselle toimintaan tarkoitettuihin avustuksiin.
23582: oppilaitoksista. Kohtuullinen tarve kuitenkin
23583: koskettaa huomattavasti useampaa oppilaitosta
23584: ja usein vielä suuremman summan mukaisena.
23585:
23586: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23587:
23588: Antti Kalliomäki Tarja Kautto
23589: 1989 vp. 1763
23590:
23591: Raha-asia-aloite n:o 1672
23592:
23593:
23594:
23595:
23596: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pääradan ja Hel-
23597: sinki-Vantaan lentoaseman välisen raideyhteyden suunnitte-
23598: luun
23599:
23600: Eduskunnalle
23601:
23602: Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliiken- minen Helsingin ja Tikkurilan välille. Kyseinen
23603: neyhteydet ovat lentoliikenteen nopean kasvun lisäraide mahdollistaa ripeän etenemisen myös
23604: vuoksi jäämässä huolestuttavasti jälkeen jous- sille, että Helsinki-Vantaan lentokentän ja pää-
23605: tavan palvelun edellyttämästä tasosta. Erityises- radan välille Tikkurilasta rakennetaan raideyh-
23606: ti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevista teys, joka ratkaisevasti parantaisi lentoaseman
23607: matkustajista merkittävä osa saapuu lentoase- maaliikenneyhteyksiä.
23608: malle tai poistuu sieltä junalla. Nykyisessä ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23609: lanteessa he joutuvat tekemään matkansa Hel- nioittaen,
23610: singin rautatieaseman kautta ja kulkemaan rau-
23611: tatieaseman ja lentoaseman välin suhteellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23612: hitaan bussiyhteyden avulla. Koko muukin len- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23613: toaseman käyttäjiä palveleva maaliikenne ta- 31.57.62 3 000000 markkaa suunnitte-
23614: pahtuu autoliikennettä hyväksi käyttäen. lumäärärahaa raideyhteyden rakentami-
23615: Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle 1990 seksi Tikkurilan ja Helsinki- Vantaan
23616: sisältyy neljännen raiteen rakentamisen aloitta- lentoaseman välille.
23617: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23618:
23619: Antti Kalliomäki Tarja Kautto
23620: 1764 1989 vp.
23621:
23622: Raha-asia-aloite n:o 1673
23623:
23624:
23625:
23626:
23627: Kalliomäki: Määrärahan osoittamisesta Helsinki-Vantaan lento-
23628: aseman sisäisen liikenteen kehittämiseen
23629:
23630:
23631: Eduskunnalle
23632:
23633: Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennemää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23634: rien voimakas kasvu on, paitsi kohottanut voi- taen,
23635: makkaasti itse lentoliikenteeseen kohdistuvia
23636: kapasiteettivaatimuksia, aiheuttanut myös len- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23637: toaseman sisäiseen liikenteeseen kapeikkoja, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23638: jotka uhkaavat kohtuuttomasti haitata lento- 31.92. 77 5 000 000 markkaa Helsinki-
23639: aseman palvelukykyä. Vaikka esimerkiksi ase- Vantaan lentoaseman sisäisten liiken-
23640: man pysäköintitiloihin on saatu jo merkittäviä neyhteyksien kehittämiseen.
23641: parannuksia, ei kasvavia kapasiteettivaatimuk-
23642: sia kokonaispalvelutasossa kyetä nykyisillä pa-
23643: nostusmäärillä täyttämään.
23644:
23645: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23646:
23647: Antti Kalliomäki
23648: 1989 vp. 1765
23649:
23650: Raha-asia-aloite n:o 1674
23651:
23652:
23653:
23654:
23655: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen vesistö-
23656: alueen kunnostamiseen virkistyskäyttöä varten
23657:
23658:
23659: Eduskunnalle
23660:
23661: Sekä Vantaan että useiden sen lähikuntien Sekä suuren väestömäärän kattavan alueen
23662: asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen va- luonnonvesien puute että Vantaanjoen virkis-
23663: paa-aikansa hyödyntämiseen rajoittaa oleelli- tyskäyttöön erinomaisesti soveltuvat mahdolli-
23664: sesti se, että niiden alueella on varsin rajoitetus- suudet puoltavat voimakkaasti harkittuja toi-
23665: ti virkistyskäyttöön soveltuvia luonnonvesiä. menpiteitä jokialueella.
23666: Vantaalla tarkoitukseen mitä parhaimmin so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23667: veltuva kohde olisi Vantaanjoki, joka kaupun- nioittaen,
23668: gin halki virtaavana vetenä sulkee läheiseen vai-
23669: kutuspiiriinsä kymmeniätuhansia asukkaita ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23670: koko pääkaupunkiseudun kehityskuntineen las- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23671: kien noin miljoonaan nousevan asukasmäärän. 35.25. 77 4 000 000 markkaa Vantaan-
23672: Vantaanjoen veden aiemmin huono laatu on joen vesistöalueen virkistyskäytön te-
23673: myös viime vuosina saatu tasolle, joka mahdol- hostamiseen kuuluviin hankkeisiin.
23674: listaa toimenpiteet joen laajempaan virkistys-
23675: käyttöön saattamiseksi.
23676:
23677: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23678:
23679: Antti Kalliomäki Tarja Kautto
23680: 1766 1989 vp.
23681:
23682: Raha-asia-aloite n:o 1675
23683:
23684:
23685:
23686:
23687: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapautuvien Tu-
23688: ki ry:n huoltotyöhön
23689:
23690:
23691: Eduskunnalle
23692:
23693: Vapautuvien Tuki ry. on kansalaisjärjestö, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23694: joka tekee monipuolista vapaaehtoistyötä van- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23695: kiloista vapautuvien ihmisten hyväksi. 25.50.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23696: Vapautuvien vankien jälkihuoltoa tulee voi- Vapautuvien Tuki ry:lle vapautuvien
23697: makkaasti tehostaa. Yksi tehokas tapa tässä vankien huoltotyötä varten.
23698: suhteessa on näiden parissa työtä tekevien jär-
23699: jestöjen tukeminen.
23700: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23701: nioittaen,
23702:
23703: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23704:
23705: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
23706: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
23707: Jorma Fred
23708: 1989 vp. 1767
23709:
23710: Raha-asia-aloite n:o 1676
23711:
23712:
23713:
23714:
23715: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tikkakosken va-
23716: ruskunnan rakennustöihin
23717:
23718:
23719: Eduskunnalle
23720:
23721: Jyväskylän mlk:n Tikkakoskella sijaitsevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23722: varuskunnan soittokunnan tilat vaativat kiireel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23723: listä saneerausta. Tähän tarkoitukseen tulee va- 27.27. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
23724: rata määräraha valtion vuoden 1990 tulo- ja soittokunnan tilojen saneerausta ja vies-
23725: menoarvioon. Samoin viestikoulun luokkahuo- tikoulun luokkahuoneen rakentamista
23726: neen rakentaminen edellyttää määrärahava- varten Tikkakosken varuskunnassa.
23727: rausta, jota budjettiesitys ei sisällä.
23728: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23729: nioittaen,
23730:
23731: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23732:
23733: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
23734: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
23735: 1768 1989 vp.
23736:
23737: Raha-asia-aloite n:o 1677
23738:
23739:
23740:
23741:
23742: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntafilosofian
23743: yliassistentin viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon
23744:
23745:
23746: Eduskunnalle
23747:
23748: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä Myös liikunta-alan ammattilaisten kysyntä kau-
23749: tiedekunnassa tehdään liikuntatieteellistä perus- pallisen liikunnan kentällä on yllättänyt korkea-
23750: tutkimusta, jonka perusteisiin kuuluu liikunta- koulutuksen suunnittelijat. Liikuntatieteellinen
23751: filosofia. Tiedekunnassa myös koulutetaan tiedekunta tarvitsee resursseja varsinkin liikun-
23752: opettajat maamme kouluihin, suunnittelijat ja takasvattajien ja liikunnan sosiaalitieteilijöiden
23753: johtajat kuntien liikuntatoimeen ja liikunta- ja koulutukseen. Henkilöresurssina tärkein on
23754: urheilujärjestöihin sekä valmentajat urheiluseu- puuttuvan liikuntafilosofian tutkimuksen ja
23755: roihin. Liikuntatieteilijät sijoittuvat myös tutki- opetuksen aloittaminen.
23756: mustehtäviin ja journalisteiksi. Maassamme on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23757: liikunnanopettajapula, koska keskiasteen kou- nioittaen,
23758: lunuudistuksen myötä on keskiasteen oppilai-
23759: toksiin perustettu huomattava määrä liikunnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23760: opettajan virkoja, monet iäkkäät liikunnan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23761: opettajat ovat jääneet eläkkeelle ja liikunnan- 29.10.01lisäyksenä 150 000 markkaa Jy-
23762: opiskelijoiden valmistuminen on viivästynyt väskylän yliopiston liikuntafilosofian
23763: monista syistä - huonoa opintotukea korva- yliassistentin viran perustamiseen.
23764: taan oman alan työtehtävillä, joita on tarjolla.
23765:
23766: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23767:
23768: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Pekka Leppänen
23769: 1989 vp. 1769
23770:
23771: Raha-asia-aloite n:o 1678
23772:
23773:
23774:
23775:
23776: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopis-
23777: ton liikuntasihteerin viran perustamiseen
23778:
23779:
23780: Eduskunnalle
23781:
23782: Kuopion yliopistossa opiskelee tällä hetkellä henkilökunnan liikuntatointa. Kuopion yliopis-
23783: 2 150 opiskelijaa ja yliopistossa työskentelee tossa varat liikuntasihteerin palkkaukseen voi-
23784: 570 henkilöä. Kuopion yliopisto on voimak- daan osittain ottaa lakkautettavan liikunnan
23785: kaasti kasvanut ja kasvava korkeakoulu, jossa lehtorin palkkamenoista. Liikuntasihteerijär-
23786: toimii lääketieteellinen tiedekunta, jossa harjoi- jestelmä on osoittanut toimivuutensa, koska
23787: tetaan liikunta- ja urheilulääketieteellistä tutki- opiskelijoiden - varsinkin naisten, jotka käyt-
23788: musta. Yliopiston opetusohjelmaan on kuulu- tävät eniten yliopistoliikuntaa - liikuntahar-
23789: nut pakollisena liikuntakasvatus, jota on hoita- rastus on voimakkaasti lisääntynyt.
23790: nut lehtori, jonka tuntimäärä on kuitenkin riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23791: tänyt vain pakollisten tuntien järjestämiseen. nioittaen,
23792: Tilanne on muuttunut opiskelijoiden määrän ja
23793: liikuntaharrastuksen lisääntyessä sekä liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23794: tilojen saamisen jälkeen oleellisesti. Kuopion 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23795: yliopistossa on nyt aika siirtyä monissa muissa 29.10. 01 lisäyksenä 150 000 markkaa
23796: korkeakouluissa käytettyyn liikuntasihteerijär- Kuopion yliopiston liikuntasihteerin vi-
23797: jestelmään, jossa liikuntasihteeri suunnittelee, ran perustamiseen.
23798: johtaa ja seuraa yliopiston opiskelijoiden ja
23799:
23800: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23801:
23802: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
23803: 1770 1989 vp.
23804:
23805: Raha-asia-aloite n:o 1679
23806:
23807:
23808:
23809:
23810: Kankaanniemi ym.: Määrärahojen osoittamisesta Jyväskylän yli-
23811: opiston liikunnanopettajakoulutuksen kehittämiseen
23812:
23813:
23814: Eduskunnalle
23815:
23816: Maassamme on liikunnanopettajapula, kos- kiintiötä voitaisiin nostaa tarvetta vastaavaksi
23817: ka keskiasteen koulunuudistuksen myötä on ja jotta koulutusta voitaisiin kaikin tavoin ke-
23818: keskiasteen oppilaitoksiin perustettu huomatta- hittää.
23819: va määrä liikunnanopettajan virkoja, monet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23820: iäkkäät liikunnanopettajat ovat jääneet eläk- nioittaen,
23821: keelle ja liikunnanopiskelijoiden valmistuminen
23822: on viivästynyt monista syistä - huonoa opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23823: tukea korvataan oman alan työtehtävillä, joita den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
23824: on tarjolla. Myös liikunta-alan ammattilaisten teille 29.10.01, 29.10.21, 29.10.70 ja
23825: kysyntä kaupallisen liikunnan kentällä on yllät- 29.10.71 lisäyksenä yhteensä 1000000
23826: tänyt korkeakoulutuksen suunnittelijat. Liikun- markkaa Jyväskylän yliopiston liikunta-
23827: tatieteellinen tiedekunta tarvitsee sekä henkilö- tieteellisen tiedekunnan liikunnanopet-
23828: että muitakin resursseja liikuntakasvattajien tajakoulutuksen kehittämiseen.
23829: koulutukseen, jotta liikunnanopettajien aloitus-
23830:
23831: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23832:
23833: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Pekka Leppänen
23834: 1989 vp. 1771
23835:
23836: Raha-asia-aloite n:o 1680
23837:
23838:
23839:
23840:
23841: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta opintorahan korotta-
23842: miseen
23843:
23844:
23845: Eduskunnalle
23846:
23847: Opiskelijoiden taloudellinen asema on heik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23848: ko. Liikevaihtoveron korotus osaltaan edelleen vasti,
23849: kiristää heidän talouttaan. Hallitus ehdottaa
23850: vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23851: 15-60 mk:n korotusta kuukaudessa opintotu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23852: keen. Korotukset ovat kohtuuttoman alhaiset. 29.39.55 lisäyksenä 300 000 000 mark-
23853: Opintotukea tulee korottaa tuntuvasti enem- kaa opintorahan korottamiseen.
23854: män kuin hallitus esittää.
23855:
23856: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23857:
23858: Toimi Kankaanniemi
23859: 1772 1989 vp.
23860:
23861: Raha-asia-aloite n:o 1681
23862:
23863:
23864:
23865:
23866: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Japanin ja Thaimaan
23867: suomalaisille kouluille
23868:
23869:
23870: Eduskunnalle
23871:
23872: Japanissa toimii suomalainen koulu, jonka tion tukea tasavertaisesti ja riittävästi muihin
23873: saama valtionavustus Suomesta ei riitä katta- vastaaviin kouluihin verrattuna.
23874: maan kustannuksia, vaan koulun ylläpitäjille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23875: jää tuntuvasti enemmän kuluja kuin kotimaas- vasti,
23876: sa. Valtionavustusta tulisi kiireesti lisätä. Erityi-
23877: sesti tulisi valtion antaa avustusta rakennuskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23878: tannusten ja ensikertaisen kalustamisen rahoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23879: tukseen. 29.46.55 lisäyksenä 500 000 markkaa Ja-
23880: Thaimaassa Bangkokissa toimii myös suoma- panin ja Thaimaan suomalaisten koulu-
23881: lainen koulu. Sen toimintaan tulisi osoittaa val- jen toiminnan tukemiseen.
23882:
23883: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23884:
23885: Toimi Kankaanniemi
23886: 1989 vp. 1773
23887:
23888: Raha-asia-aloite n:o 1682
23889:
23890:
23891:
23892:
23893: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta ulkomaalaisten opis-
23894: kelumahdollisuuksien lisäämiseksi Suomen maatalousoppilai-
23895: toksissa
23896:
23897: Eduskunnalle
23898:
23899: Suomen antamassa kehitysavussa maa- ja pilaitoksista voitaisiin painottaa opettajavoi-
23900: metsätalouden tehostaminen alikehittyneissä miltaan sekä muulta varustukseltaan sellaisiksi,
23901: maissa on yhtenä painopistealueena. Tämä on että ne voisivat kouluttaa sekä kehitysmaiden
23902: tärkeää, koska elintarvikehuolto on monien että Baltian maiden opiskelijoita. Tähän tarvit-
23903: maiden kipein ongelma-alue. Pysyvän avun saa- taisiin kuitenkin valtion erityistukea ja toimen-
23904: miseksi näille kansoille tarvitaan erityisesti alan piteitä.
23905: koulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23906: Osa maamme korkeatasoisista maa- ja metsä- vasti,
23907: talousalan oppilaitoksista kärsii nykyisin oppi-
23908: laspulaa. Tämän johdosta saattaisi olla paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23909: laan järjestää sekä kehitysmaiden että myös Vi- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
23910: ron ja muiden Baltian maiden nuorille mahdol- markkaa ulkomaalaisten ja erityisesti
23911: lisuuksia opiskella näillä vapailla oppilaspai- eestiläisten opiskelumahdollisuuksien li-
23912: koilla. säämiseksi Suomen maatalousoppilai-
23913: Muutama nykyisistä maa- ja metsätalousop- toksissa.
23914:
23915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23916:
23917: Toimi Kankaanniemi
23918: 1774 1989 vp.
23919:
23920: Raha-asia-aloite n:o 1683
23921:
23922:
23923:
23924:
23925: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosastojen
23926: perustamiseen Suonenjoen ja Muuruveden maatalousoppilai-
23927: toksiin
23928:
23929: Eduskunnalle
23930:
23931: Suonenjoen maatalousoppilaitos ja Muuru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23932: veden maatalousoppilaitos ovat tehneet esityk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23933: sen kurssiosastojen perustamisesta ja kurssitoi- 29.69.33 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23934: menjohtajan viran perustamisesta osastojen kurssiosastojen ja tarvittavien virkojen
23935: johtoon. Tavoitteena on mm. maatalouden lii- perustamiseen Suonenjoen ja Muuruve-
23936: tännäiselinkeinojen koulutuksen antaminen ja den maatalousoppilaitoksiin.
23937: kehittäminen. Kuopion läänissä tällaisen toi-
23938: minnan merkitys on erityisen suuri.
23939: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23940: nioittaen,
23941:
23942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23943:
23944: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
23945: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
23946: Jorma Fred
23947: 1989 vp. 1775
23948:
23949: Raha-asia-aloite n:o 1684
23950:
23951:
23952:
23953:
23954: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikko-
23955: jen ja -tilojen rakentamiseen ja saneeraukseen liittyvään tutki-
23956: mustyöhön
23957:
23958: Eduskunnalle
23959:
23960: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 dessa palvelisivai paremmin käyttäjien moni-
23961: on varattu 300 000 markkaa urheilulaitosten ra- puolisia tarpeita, tulee alan tutkimustoimintaa
23962: kentamiseen liittyvään tutkimustyöhön. Suo- lisätä ja kehittää. Tutkimustoiminta kannattaa
23963: messa puhutaan kuitenkin liikuntalaista, liikun- keskittää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelli-
23964: tapolitiikasta jne., joten urheilulaitostenkin pi- sen tiedekunnan yhteyteen, jossa alaa on tutkit-
23965: täisi muuttua liikuntapaikoiksi. Nykyiset lii- tu aiemminkin.
23966: kuntapaikat on pitkälti rakennettu urheilun eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23967: doin, mikä näkyy mm. uimahalleissa, joita vas- nioittaen,
23968: ta tällä vuosikymmenellä on alettu muuttaa ko-
23969: ko väestölle sopiviksi liikuntatiloiksi. Tavalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23970: nen käyttäjäkunta on aina muodostanut ylivoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23971: maisesti suuremman käyttäjäryhmän kuin 29.91.50 lisäyksenä 500 000 markkaa lii-
23972: minimaaliseksi jäänyt uintikilpailutoiminta. kuntapaikkojen ja -tilojen rakentami-
23973: Kuitenkin uimahallit on rakennettu urheilun eh- seen ja saneeraukseen liittyvään tutki-
23974: doin. Jotta maamme liikuntapaikat tulevaisuu- mustoimintaan.
23975: Helsingissä 19 päivänä' syyskuuta 1989
23976:
23977: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Pekka Leppänen
23978: 1776 1989 vp.
23979:
23980: Raha-asia-aloite n:o 1685
23981:
23982:
23983:
23984:
23985: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuus-
23986: varastoinnin lisäämiseen
23987:
23988:
23989: Eduskunnalle
23990:
23991: Vuonna 1989 saatiin maassamme sekä mää- vuodet sekä maataloutta koetelleet supistustoi-
23992: rällisesti että laadullisesti hyvä viljasato. Tämä met ovat ajaneet pääosan viljelijöistä erittäin
23993: antaa mahdollisuuden lisätä kaikenlaisen viljan tukalaan taloudelliseen asemaan. Valtion tulee
23994: varmuusvarastointia. Varmuusvarastoinnin li- nyt hankkia viljelijöiltä mahdollisimman paljon
23995: säämiseen on erityisiä perusteita mm. ympäris- hyvälaatuista viljaa omistukseensa ja varmuus-
23996: tökysymysten johdosta. varastoitavaksi. Valtiontaloudellinen tilanne
23997: Hallitus aikoo antaa esityksen laiksi Valtion luo tähän juuri nyt myös hyvät mahdollisuudet.
23998: viljavarastosta. Tähän lakiin tulee saada sitovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23999: määräykset varmuusvarastoinnin riittävän suu- nioittaen,
24000: rista määristä. Viljan, siemenviljan ja nurmi-
24001: kasvien siementen varmuusvaraston tulee olla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24002: jo vuoden 1990 loppuun mennessä 800 miljoo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24003: naa kiloa ja vuoteen 1993 mennessä määrä tulee 30.29. 64 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
24004: nostaa 1 000 miljoonaan kiloon. kaa Valtion vi/javarastol/e viljan var-
24005: Viljan varmuusvarastoinnin voimakas lisää- muusvarastoinnin lisäämiseksi.
24006: minen on valtion vastuulla. Useat heikot sato-
24007:
24008: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24009:
24010: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24011: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
24012: 1989 vp. 1777
24013:
24014: Raha-asia-aloite n:o 1686
24015:
24016:
24017:
24018:
24019: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen ke-
24020: hittämiskeskuksen perustamiseen Pihtiputaalle
24021:
24022:
24023: Eduskunnalle
24024:
24025: Pihtiputaalle on suunniteltu sisävesikalastus- Kalastuksen kehittämiskeskuksen perustami-
24026: ta edistävän kalastuksen kehittämiskeskuksen nen edellyttäisi määrärahan ottamista valtion
24027: perustamista. Tarve tällaisen keskuksen perus- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
24028: tamiselle on ilmeinen, sillä sisävesikalastus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24029: yhä sekä teknisesti että markkinoinnin suhteen nioittaen,
24030: heikosti hoidettu.
24031: Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24032: tämiskeskuksen perustamista Pihtiputaalle. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24033: Keskuksen toiminnan keskeisimmät tavoitteet 30.37.41 lisäyksenä 1000000 markkaa
24034: olisivat kalastustekniikan kehittäminen ja so- kalastuksen kehittämiskeskuksen perus-
24035: veltaminen, laatukalan tasainen tuottaminen, tamiseksi Pihtiputaalle.
24036: kalan jalostuksen ja markkinoinnin kehittämi-
24037: nen sekä kalastajien tulotason turvaaminen.
24038:
24039: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24040:
24041: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24042: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
24043: 1778 1989 vp.
24044:
24045: Raha-asia-aloite n:o 1687
24046:
24047:
24048:
24049:
24050: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän kalojen ro-
24051: dunjalostuslaitoksen rakentamiseen
24052:
24053:
24054: Eduskunnalle
24055:
24056: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24057: kennettavaksi maamme ainoa kalojen rodunja- taen,
24058: lostuslaitos. Hankkeen suunnittelu on pitkällä.
24059: Kustannusarvio on 39,6 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24060: Hanke parantaa erittäin merkittävästi kalan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24061: jalostuksen toimintaedellytyksiä maassamme. 30.38. 74 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
24062: Asiantuntijalausunnoissa Nilsiään suunnitel- Nilsiän Pieksänkosken kalojen rodunja-
24063: tua rodunjalostuslaitosta on pidetty tärkeänä ja lostuslaitoksen jatkosuunnittelua ja ra-
24064: sen toteuttamista kiireellisenä. Vuoden 1989 kentamista varten.
24065: tulo- ja menoarvioon ei kuitenkaan sisälly mää-
24066: rärahoja tätä varten.
24067:
24068: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24069:
24070: Toimi Kankaanniemi
24071: 1989 vp. 1779
24072:
24073: Raha-asia-aloite n:o 1688
24074:
24075:
24076:
24077:
24078: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutki-
24079: musaseman perustamiseksi Multialle
24080:
24081:
24082: Eduskunnalle
24083:
24084: Keski-Suomen läänin länsiosissa on ilmennyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24085: jo usean vuoden ajan vakavia metsätuhoja. nioittaen,
24086: Näiden tuhojen syitä ei ole riittävästi selvitetty.
24087: Yksi syy selvitysten vähyyteen on se, että Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24088: Suomessa ei ole pysyvää metsäntutkimusase- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24089: maa. Läänissä kasvaa noin kymmenesosa maan 30. 76. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24090: koko metsistä. Alueen suurimman luonnonva- metsäntutkimusaseman perustamiseksi
24091: ran säilyminen on erittäin tärkeää. Multia//e Keski-Suomeen.
24092: Multian kunta on esittänyt, että kuntaan pe-
24093: rustettaisiin pysyvä metsäntutkimusasema.
24094: Hanke on tärkeä ja tulisi toteuttaa viipymättä.
24095:
24096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24097:
24098: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24099: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
24100: 1780 1989 vp.
24101:
24102: Raha-asia-aloite n:o 1689
24103:
24104:
24105:
24106:
24107: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta tiestön perusparanta-
24108: miseen Viitasaarella
24109:
24110:
24111: Eduskunnalle
24112:
24113: Keski-Suomen tiepiirissä on yleisten teiden dellä on tärkeä merkitys mm. maatalouden sekä
24114: taso maan heikoimpia. Alueellisesti teiden heik- puutavaran kuljetusten kannalta. Myös työmat-
24115: kous vielä keskittyy eräisiin osiin lääniä. Yksi kaliikennettä tiellä on melko paljon. Tämän
24116: heikoimmista alueista on Viitasaaren seutu poh- tien peruskorjaamisen yhteydessä tulisi paran-
24117: joisessa Keski-Suomessa. taa myös Kennään paikallistie.
24118: Kaksi kiireisintä teiden perusparantamiskoh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24119: detta Viitasaaren alueella ovat Kuopion piirin vasti,
24120: raja-Kymönkoski ja Huopana-Aholanmäki
24121: (tie n:o 6544). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24122: Ensin mainittu tie on kunnostettu Kuopion 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24123: läänin puolella, mutta em. väli on varsin huo- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
24124: nossa kunnossa. teiden perusparantamiseen Viitasaa-
24125: Huopanan-Aholanmäen tie on mutkainen rella.
24126: ja mäkinen ja näin ollen vaarallinen. Tieyhtey-
24127:
24128: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24129:
24130: Toimi Kankaanniemi
24131: 1989 vp. 1781
24132:
24133: Raha-asia-aloite n:o 1690
24134:
24135:
24136:
24137:
24138: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän len-
24139: toaseman kehittämiseen
24140:
24141:
24142: Eduskunnalle
24143:
24144: Lentoliikenne kasvaa maassamme nopeasti. seksi Helsinki-Vantaan lentoaseman rinnalle
24145: Nykyisten lentoasemien palvelukyky ei riitä tyy- otettava Jyväskylän lentoasema. Tätä tarkoi-
24146: dyttämään kasvavaa tarvetta. Laajan maamme tusta varten tulee valtion vuoden 1990 tulo- ja
24147: liikennetarpeet edellyttävät, että Keski-Suo- menoarvioon ottaa erillinen määräraha lento-
24148: messa kehitetään myös lentoasema vastaamaan aseman kehittämisen eteenpäinviemiseksi.
24149: kansainvälisiä ja kotimaisia tarpeita. Tällaiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24150: kehittämiskohteeksi tulee ottaa Jyväskylän len- nioittaen,
24151: toasema. Se on sijainniltaan paras mahdollinen.
24152: Se pystyy palvelemaan sekä Keski-Suomen että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24153: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennetarpeita 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24154: paremmin kuin mikään muu kenttä. Koska 31.92.74 1000000 markan määrärahan
24155: maahamme tuskin on muodostettavissa useam- Jyväskylän lentoaseman kehittämiseen.
24156: pia kuin kaksi tehokasta lentoasemaa, on toi-
24157:
24158: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24159:
24160: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin
24161: 1782 1989 vp.
24162:
24163: Raha-asia-aloite n:o 1691
24164:
24165:
24166:
24167:
24168: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvevoimalan
24169: suunnittelemiseen läntiseen Keski-Suomeen
24170:
24171:
24172: Eduskunnalle
24173:
24174: Maamme energiahuollon turvaaminen tulevi- vesi-tyyppinen turvevoimalaitos. Sen järkevin
24175: na vuosina ja vuosikymmeninä vaatii tehokkai- sijoituspaikka olisi läntisessä Keski-Suomessa
24176: ta toimenpiteitä ja suunnitelmien laatimista Suomenselän turvesuoalueiden ja Jämsä-Jy-
24177: mahdollisimman pian. Ydinvoiman lisärakenta- väskylä-Äänekoski-akselin välimaastossa esi-
24178: misesta tulee pidättäytyä, kunnes laitosten tur- merkiksi Petäjäveden, Keuruun, Multian tai
24179: vallisuus on taattu huomattavasti nykyistä pa- Uuraisten kuntien alueella. Tällöin turvekulje-
24180: remmin ja jäteongelma on ratkaistu niin, että tukset olisivat lyhyehköt ja sähkönsiirtoverkon
24181: riskit ovat täysin hallinnassa. rakentaminen suuriin kulutuskeskuksiin hel-
24182: Energiahuolto tulee rakentaa jatkossakin pointa.
24183: monipuolisten vaihtoehtojen varaan. Kotimais- Turvevoimalan suunnittelu läntiseen Keski-
24184: ten polttoaineiden käytölle tulee antaa keskei- Suomeen pitäisi aloittaa viipymättä, ja tätä var-
24185: nen asema. ten tulisi valtion tulo- ja menoarvioon varata
24186: Keski-Suomen lääni on energian- ja erityises- määräraha jo vuonna 1990.
24187: ti sähköntuotannon osalta alituotantoaluetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24188: Keski-Suomessa on kasvavia energiankäytön nioittaen,
24189: alueita, mm. Jämsänjokilaakso, Jyväskylän
24190: seutu ja Äänekosken seutu. Toisaalta erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24191: läänin länsiosissa ns. Suomenselän alueella on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24192: laajoja suoalueita, joilta voidaan nostaa polt- 32.55.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24193: toturvetta nykyistä huomattavasti enemmän- turvevoimalaitoksen suunnitteluun län-
24194: kin. tiseen Keski-Suomeen.
24195: Keski-Suomeen tulisi suunnitella ns. Haapa-
24196:
24197: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24198:
24199: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24200: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen
24201: 1989 vp. 1783
24202:
24203: Raha-asia-aloite n:o 1692
24204:
24205:
24206:
24207:
24208: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas
24209: ry:n toiminnan tukemiseen
24210:
24211:
24212: Eduskunnalle
24213:
24214: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut mitiloissa järjestetään nuorten auttamiseen täh-
24215: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Eräi- täävää toimintaa. Kipeänä tarpeena koetaan
24216: den tutkimusten mukaan ainakin kerran kokei- kuitenkin teetupatoiminnan aloittaminen erityi-
24217: lumielessä huumeita käyttäneitä on noin 50 o/o sesti yömyöhällä liikkuvien, huonossa kunnossa
24218: kaikista nuorista. Kokeilijoita, jotka käyttävät olevien koululaisten auttamiseksi. Tähän ei ole
24219: huumeita silloin tällöin, on 12-15% nuoris- ollut riittävästi varoja aikaisemmin.
24220: tamme ja varsinaisia käyttäjiä 2-3 %. Erityi- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnte-
24221: sesti keskioluen on todettu vaikuttavan kynnys- kijöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoimin-
24222: tä madaltavasti huumeiden käytön aloittami- nan alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut
24223: sessa. 3-5. Vakansseja olisi viittä työntekijää varten,
24224: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikutta- mutta rahat eivät ole kaikin ajoin riittäneet
24225: nut myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Va- palkkakustannuksiin.
24226: kinainen huumeiden käyttäjä ei kykene saa- Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valis-
24227: maan laillisin keinoin riittävästi rahaa huu- tustoiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja
24228: mausaineiden ostoon, vaan hänen on hankitta- kuntoutusleirejä järjestämällä sekä suojatyö-
24229: va rahaa esim. omaisuusrikoksin tai ryöstöin. paikkoja hankkimalla Vihreä Keidas on autta-
24230: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tottu- nut monia uuden elämän alkuun.
24231: muksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24232: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet nioittaen,
24233: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka
24234: pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen autta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24235: miseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24236: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työ- 33.33.51 200000 markkaa Vihreä Kei-
24237: tä tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas ry., das ry:n toiminnan tukemiseen.
24238: jonka keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toi-
24239:
24240: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24241:
24242: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24243: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
24244: 1784 1989 vp.
24245:
24246: Raha-asia-aloite n:o 1693
24247:
24248:
24249:
24250:
24251: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin Kristilli-
24252: sen Työväenyhdistyksen katulähetysjaostolle
24253:
24254:
24255: Eduskunnalle
24256:
24257: Kemin Kristillisen Työväenyhdistyksen katu- vussa erityisesti nuorison keskuudessa. Yhdis-
24258: lähetysjaosto tekee vapaaehtoista avustustyötä tyksellä ei kuitenkaan ole varoja auton hankin-
24259: päihdeongelmaisten auttamiseksi. Pääpaino on taan.
24260: ennalta ehkäisevässä huoltotyössä, mutta jaos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24261: to tekee myös erilaista terapiatyötä päihteistä nioittaen,
24262: vapautuneiden keskuudessa.
24263: Jaosto tarvitsisi työhönsä linja-auton, jolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24264: voidaan parhaiten saavuttaa erityisesti nuoriso, 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
24265: joka kaupungin kaduilla viettää aikaansa. Yh- markkaa Kemin Kristillisen Työväenyh-
24266: distyksen työ on hyvin tuloksellista kaupungis- distyksen katulähetysjaostol/e linja-au-
24267: sa, jossa päihteiden käyttö on jatkuvasti kas- ton hankkimista varten.
24268: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24269:
24270: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
24271: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
24272: Jorma Fred
24273: 1989 vp. 1785
24274:
24275: Raha-asia-aloite n:o 1694
24276:
24277:
24278:
24279:
24280: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Samaria-lähetys ry:lle
24281: päihdehuoltokeskuksen saneeraukseen
24282:
24283:
24284: Eduskunnalle
24285:
24286: Samaria-lähetys ry. on noin 20 vuotta vanha Samaria-lähetys ry:llä on pitkä kokemus ja
24287: yhdistys, jonka tarkoituksena on alusta alkaen valmis organisaatio tärkeässä työssään. Uusien
24288: ollut kuntouttaa huume- ja päihdeaineiden käy- tilojen kuntoon saattaminen vaatii kuitenkin
24289: töstä eroon pyrkiviä ja auttaa heitä sopeutu- huomattavasti varoja, joita ei vapaaehtoisten
24290: maan uudelleen yhteiskuntaan kristilliseltä poh- lahjoitusten varassa toimivalla yhdistyksellä
24291: jalta. suurhankkeeseen ole riittävästi. Tämän johdos-
24292: Yhdistys on ostanut Porvoosta vanhan kiin- ta on tärkeää ja välttämätöntä, että valtio
24293: teistön, josta on tarkoitus kunnostaa asuintiloja myöntää tukea tällaisen hankkeen investointi-
24294: yli 10 henkilölle. Lisäksi kiinteistöön tulee mui- ja käyttökustannuksiin.
24295: ta toimintaa palvelevia tiloja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24296: Päihdehuoltotyön tarve erityisesti Etelä-Suo- vasti,
24297: messa kasvaa jatkuvasti. Tässä työssä on erit-
24298: täin hyviin tuloksiin päästy juuri vapaaehtoisel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24299: la kristillisellä pohjalla toimivissa hoitokodeis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24300: sa, joissa ongelmaista pystytään hoitamaan mo- 33.93.52 lisäyksenä 1500000 markan
24301: nipuolisesti ja yksilönä. Yhteiskunnan kannalta määrärahan Samaria-lähetys ry:lle päih-
24302: tällainen työ on erittäin arvokasta. dehoitokeskuksen investointeihin.
24303: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24304:
24305: Toimi Kankaanniemi
24306:
24307:
24308:
24309:
24310: 23 290089P
24311: 1786 1989 vp.
24312:
24313: Raha-asia-aloite n:o 1695
24314:
24315:
24316:
24317:
24318: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Väentupa ry:lle
24319: alkoholistien hoitokodin toiminnan laajentamiseen Laukaassa
24320:
24321:
24322: Eduskunnalle
24323:
24324: Laukaan kunnassa on muutaman vuoden Edellä todettuihin kohteisiin yhdistys tarvitsi-
24325: ajan toiminut alkoholistien hoitokoti Seukkala. si valtion tukea vuonna 1990 yhteensä noin
24326: Hoitokoti toimii kristillisellä perustalla. Tarve 900 000 mk. Toiminnan laajentuessa paranisi-
24327: tällaiseen vapaaehtoiseen kärsivien lähimmäis- vai mahdollisuudet kuntouttaa alkoholin tu-
24328: ten auttamistyöhön kasvaa jatkuvasti. hoamia ihmisiä takaisin työelämään, jolloin si-
24329: Jokin aika sitten on hoitokodin toimintaa joitetut varat tulisivat varsin nopeasti monin-
24330: uudistettu ja laajennettu. Tällöin perustettiin kertaisesti takaisin yhteiskunnalle.
24331: Väentupa ry., jonka tarkoituksena on entisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24332: yhdistyksen työn jatkaminen. Lisäksi yhdistys nioittaen,
24333: ryhtyy ylläpitämään asuntoloita sekä tarjoaa
24334: työpaikkoja, kursseja, koulutusta ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24335: Edessä olevat hankkeet ovat seuraavat: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24336: 1. ruokalan laajennus ja kokoontumistilat 33.93.53 lisäyksenä 900 000 markkaa
24337: 2. asunnottomien rivitalon rakentaminen Väentupa ry:n rakennus- ja muihin in-
24338: 3. perushankinnat, mm. auto ja työkoneita vestointeihin sekä muihin toimintoihin.
24339: 4. työntekijän palkkaus.
24340:
24341: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24342:
24343: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24344: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
24345: 1989 vp. 1787
24346:
24347: Raha-asia-aloite n:o 1696
24348:
24349:
24350:
24351:
24352: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvarai-
24353: siin työllistämisavustuksiin
24354:
24355:
24356: Eduskunnalle
24357:
24358: Työllisyyslaki tuli eräillä uusilla alueilla voi- kaalle työllisyyspolitiikalle. Varsinkin Keski-
24359: maan vuonna 1989. Lain velvoitteiden toteutta- Suomen työvoimapiirissä harkinnanvaraisten
24360: miseksi tarvitaan riittävät määrärahat valtion työllistämisavustusten käyttö on osoittautunut
24361: tulo- ja menoarvioon. Monien hyvien työkoh- tehokkaaksi.
24362: teiden toteuttamiseksi tarvitaan joustavasti käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24363: tettävissä olevia harkinnanvaraisia työllistämis- nioittaen,
24364: avustusvaroja, joilla kunnille, kuntainliitoille
24365: tai valtion virastoille tahi laitoksille voidaan an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24366: taa tuki mm. hallinto-, työnjohto- ja muita vas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24367: taavia oheismenoja varten. Tällaiseen tarkoi- 34.50.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
24368: tukseen valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu harkinnanvaraista työllistämisavustusta
24369: määrä on riittämätön tarpeeseen nähden. Mää- varten.
24370: rärahan vähäisyys on este joustavalle ja tehok-
24371:
24372: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24373:
24374: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Sauli Hautala
24375: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Pekka Leppänen
24376: 1788 1989 vp.
24377:
24378: Raha-asia-aloite n:o 1697
24379:
24380:
24381:
24382:
24383: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun
24384: yritystoiminnan tukemiseen
24385:
24386:
24387: Eduskunnalle
24388:
24389: Viimeisten kuuden vuoden aikana ovat teolli- Outokummussa on teollisuuskylä, joka tar-
24390: set työpaikat Outokummussa vähentyneet joaisi hyvät puitteet yrittäjille, jos heitä olisi.
24391: 39,2 OJo. Tilanne huononi entisestään, kun Kere- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24392: tin kaivos lopetti toimintansa v. 1989. nioittaen,
24393: Kaupungin talous on heikolla pohjalla, ja
24394: teollisten työpaikkojen menettämisen takia on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24395: väestökehitys ollut laskusuuntainen koko 1980- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24396: luvun. Suuren nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö- 1 000 000 markkaa yritystoiminnan el-
24397: mien määrän vuoksi myös toimeentulotukime- vyttämiseen Outokummun kaupungissa.
24398: not ovat huomattavat, 2 mmk vuosittain.
24399:
24400: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24401:
24402: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
24403: Sauli Hautala Jorma Fred
24404: 1989 vp. 1789
24405:
24406: Raha-asia-aloite n:o 1698
24407:
24408:
24409:
24410:
24411: Karkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhojen Huolto
24412: ry:lle vanhusten hoito- ja kuntoutusohjelman toteuttamiseksi
24413:
24414:
24415: Eduskunnalle
24416:
24417: Vanhojen Huolto ry:n toimipiirissä on Käpy- Toiminta kohdistuu vanhuusiän mielenterveys-
24418: rinteen vanhainkoti, avopalvelullinen Kortteli- ongelmista kärsiviin ja muistamattomiin van-
24419: klubi sekä monimuotoinen vapaaehtoistoiminta. huksiin.
24420: Vanhainkodissa on 85 paikkaa, joista nimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24421: omaisella hoivaosastolla 17 paikkaa. Asukkai- nioittaen,
24422: den ikääntyminen ja huonokuntoisuuden li-
24423: sääntyminen aiheuttavat hoitotyölle suuria vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24424: timuksia sekä uusia työnkehittämishaasteita. 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
24425: Käpyrinteen vanhainkodissa on säännöllisellä 33.93.51 lisäyksenä 500000 markkaa
24426: työnohjauksena ja hoitoideologisella kehittä- Vanhojen Huolto ry:lle vanhuusiän mie-
24427: mistyöllä päästy vaiheeseen, jossa tarvitaan li- lenterveysongelmista ja muistamatto-
24428: särahoitusta todella tuloksellisen huonokun- muudesta kärsivien vanhusten hoito- ja
24429: toisten vanhusten hoitotyön toteuttamiseen. kuntoutusohjelman toteuttamiseksi.
24430: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24431:
24432: Seija Karkinen Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila
24433: 1790 1989 vp.
24434:
24435: Raha-asia-aloite n:o 1699
24436:
24437:
24438:
24439:
24440: Karkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille valtion lai-
24441: noittamaan asuntotuotantoon tarvittavan maan hankintaan
24442:
24443:
24444: Eduskunnalle
24445:
24446: Asuntorakentamiseen tarvittavan maan hinta maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
24447: on varsinkin pääkaupunkiseudulla voimakkaas- nan työvaliokunnassa.
24448: ti noussut vuosien 1988 ja 1989 aikana. Tämä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24449: on huomattavasti vaikeuttanut kuntien valtion tavasti,
24450: lainoittamaan asuntotuotantoon tarvittavan
24451: maan hankintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24452: Valtion lainoittaman asuntotuotannon ja tä- 1990 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
24453: hän tarvittavan maanhankinnan turvaamiseksi markan määrärahan kuntien maanhan-
24454: tulisi valtion osoittaa kunnille lainaa. kintaan valtion lainoittamaa asuntotuo-
24455: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- tantoa varten.
24456:
24457: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24458:
24459: Seija Karkinen Tuula Liunaiomaa Matti Saarinen
24460: Kaarina Dromberg Lauri Metsämäki Claes Andersson
24461: Tarja Kautto Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi
24462: Eeva-Liisa Moilanen Pirjo-Riitta Antvuori Anssi Rauramo
24463: Jouni J. Särkijärvi
24464: 1989 vp. 1791
24465:
24466: Raha-asia-aloite n:o 1700
24467:
24468:
24469:
24470:
24471: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin kun-
24472: tien valtionosuuksien maksatuksen nopeuttamiseen
24473:
24474:
24475: Eduskunnalle
24476:
24477: Mikkelin läänissä on useita pieniä kuntia, joi- Tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi esitämme-
24478: den valtiolta saarnat maksuosuudet ovat viiväs- kin valtion tulevan budjetin ylijäämäisyyden
24479: tyneet jopa kolmekin vuotta, samoin kuin lää- vuoksi, että Mikkelin läänissä aikaistettaisiin v.
24480: nin alueen eri kuntainliittojenkin. Kunnat ovat 1990 nyt viivästyneitä valtion maksuosuuksia
24481: joutuneet ottamaan tässä tilanteessa kalliskor- kunnille ja kuntainliitoille 20 000 000 mk.
24482: koista lainaa, ja ne ovat muutenkin vaikeassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24483: taloudellisessa tilanteessa varsinkin vielä kun- nioittaen,
24484: nallisveroihin perustuvan 0,6 pennin lisämak-
24485: sun suorittamisen vuoksi. Tämä on johtamassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24486: monien kuntien talouden hyvin vaikeaan tilan- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24487: teeseen ja siten muiden palvelutoimintojen py- 20 000 000 markkaa Mikkelin läänin
24488: sähtymiseen. Täten eriarvoisuus maamme eri kuntien valtionosuuksien maksatuksen
24489: alueilla kasvaa entisestäänkin. Katsommekin, budjettiperusteiseksi nopeuttamiseksi.
24490: että on valtionhallinnon kannalta kohtuutonta
24491: tällaisin toimin yrittää ajaa kuntia pakkoliitok-
24492: siin taloudellisten uhkien alla.
24493:
24494: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24495:
24496: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
24497: 1792 1989 vp.
24498:
24499: Raha-asia-aloite n:o 1701
24500:
24501:
24502:
24503:
24504: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan ammattikor-
24505: keakoulun perustamiseen Suomen Kirkon Sisälähetysseuran
24506: oppilaitosten yhteyteen
24507:
24508: Eduskunnalle
24509:
24510: Sosiaalialalla on työvoimapulaa, joka on tu- mänhetkinen opiskelijamäärä on n. 700 tervey-
24511: levina vuosina kärjistymässä. Näin yhteiskun- denhuollon ja sosiaalihuollon opintopaikat mu-
24512: nallisten peruspalvelujen tuottaminen voi häi- kaan lukien.
24513: riintyä vakavasti. Kyseisen alan houkuttele- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24514: vuutta ammatillisena koulutuksena nuorille li- taen,
24515: säisi tietoisuus päästä jatko-opiskelemaan tilan-
24516: teen niin vaatiessa. Näin olisi mahdollisuus hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24517: vään urakiertoon. 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24518: Sisälähetysseuran oppilaitoksilla Pieksämäel- 8 000 000 markkaa sosiaalialan ammatil-
24519: lä on jo tällä hetkellä erittäin hyvät valmiudet lisen korkeakoulun perustamiseksi Piek-
24520: ottaa tehtävä hoitaakseen. Siellä on suoritettu sämäelle Suomen Kirkon Sisälähetysseu-
24521: jo lukuisa määrä erilaisia korkeakoulujen osa- ran oppilaitosten yhteyteen.
24522: tutkintoja ammatillisten opintojen lisäksi. Tä-
24523:
24524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24525:
24526: Riitta Kauppinen
24527: 1989 vp. 1793
24528:
24529: Raha-asia-aloite n:o 1702
24530:
24531:
24532:
24533:
24534: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen yläas-
24535: teen peruskorjaukseen
24536:
24537:
24538: Eduskunnalle
24539:
24540: Pieksämäen ylästeen 3. kerroksen luokkare- dosta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on
24541: montti pitäisi tehdä mahdollisimman pikaisesti. 3 600000 mk.
24542: Yläasteella on lähivuosina huomattavia oppilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24543: lisäyksiä, joten saneerauksella on kiire koulun nioittaen,
24544: toimivuuden kannalta.
24545: Hanke pitäisi toteuttaa kuntien omana toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24546: mintana, mutta monien seikkojen yhteisvaiku- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24547: tuksen vuoksi kaupungilla ei ole tarkoitukseen 29.46.30 lisäyksenä 1 800 000 markkaa
24548: riittävästi panostaa käyttökustannusten muu- avustuksena Pieksämäen yläasteen luok-
24549: tenkin noustessa palkkaus- yms. seikkojen joh- karemontin toteuttamiseksi.
24550:
24551: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24552:
24553: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
24554: 1794 1989 vp.
24555:
24556: Raha-asia-aloite n:o 1703
24557:
24558:
24559:
24560:
24561: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen mu-
24562: siikkiviikkojen tukemiseen
24563:
24564:
24565: Eduskunnalle
24566:
24567: Kangasniemen musiikkiviikot järjestettiin pe- Tähän saakka hallinnolliset toimet on hoidet-
24568: rinteikkäästi jo seitsemännen kerran 26.6.- tu vapaaehtoisvoimin, mutta tapahtuman laaje-
24569: 12.7.1989. Tapahtuma kuuluu Laulun kesäaka- tessa asiallisen organisaation luominen on jat-
24570: temiasta, nuorison musiikkikursseista ja kon- kossa välttämätöntä asioiden sujuvan hoitami-
24571: serteista koostuvaan Finland Festivals -suo- sen kannalta. Siten ko. tapahtumaan tarvitaan
24572: situsketjuun. Laulun kesäakatemia jakautuu hallintokuluihin 150 000 mk.
24573: äänenmuodostuksen ja lied-tulkinnan sekä lau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24574: lumusiikin esityskäytäntöjen kursseihin. Vilk- nioittaen,
24575: kaan opetustoiminnan lisäksi järjestettiin 31
24576: konserttia, joissa oli kävijöitä 6 000. Opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24577: joita oli 150. Näin ollen laulumusiikkiin painot- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24578: tuva tapahtuma Kangasniemen musiikkiviikot 29.90.52 lisäyksenä 150000 markkaa
24579: on lunastanut paikkansa Suomen muiden mu- Kangasniemen musiikkiviikkojen tuke-
24580: siikkijuhlien joukossa. miseen.
24581: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24582:
24583: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
24584: 1989 vp. 1795
24585:
24586: Raha-asia-aloite n:o 1704
24587:
24588:
24589:
24590:
24591: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
24592: alempiasteisen tieverkoston kunnostamiseen
24593:
24594:
24595: Eduskunnalle
24596:
24597: Mikkelin läänin kannalta erityisen tärkeää on verkostojen kunnostamiseen 15 000 000 mk:n li-
24598: 5-tien uusiminen. Se on kuitenkin imemässä sämäärärahaa.
24599: voimavarat alempiasteisten tieverkostojen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24600: nossapidolta, niin että tiet ovat rappeutumassa nioittaen,
24601: eikä välttämättömiäkään kunnostustoimia voi-
24602: da riittävässä määrin suorittaa. Kuitenkin lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24603: nin rakenteellinen kehittäminen ja raakapuun 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24604: kuljettaminen vaativat toimivaa ja kohtuullisen 31.24. 77 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
24605: kuntoista tieverkostoa, samoin voimakkaasti Mikkelin tie- ja vesipiirin alempiasteis-
24606: kehittymässä oleva matkailuelinkeino. Ien tieverkostojen kunnostamiseen.
24607: Täten esitämmekin läänin alempiasteisten tie-
24608:
24609: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24610:
24611: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
24612: 1796 1989 vp.
24613:
24614: Raha-asia-aloite n:o 1705
24615:
24616:
24617:
24618:
24619: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten eräiden
24620: sosiaalikustannusten tasaamiseen
24621:
24622:
24623: Eduskunnalle
24624:
24625: Naistyöntekijävaltaiset, etenkin pienet alle 20 työntekijää käsittäviä, 16-42-vuotiaita naisia
24626: työntekijää käsittävät yritykset, ovat joissakin työllistäviä yrityksiä tulee yhteiskunnan tukea
24627: tapauksissa suurissa vaikeuksissa kustannusten taloudellisesti äitiys- ja vanhempainloma-ajan
24628: vuoksi, jotka johtuvat naisten ja lasten aseman vuosiloma-ja eläkekustannusten osalta 50 OJo:lla
24629: parantumisesta. Niitä ovat lähinnä äitiys- ja ko. maksuista.
24630: vanhempainlomien aikaiset vuosiloma- ja elä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24631: ke- yms. kustannukset. Läheskään kaikissa ta- nioittaen,
24632: pauksissa niitä ei voi ottaa hinnoittelussa huo-
24633: mioon. Yrityksen talous voi pelkästään näistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24634: syistä joutua kriittiselle rajalle ja jopa konkurs- 1990 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
24635: siin. Tämä on omiaan johtamaan jo työhönot- markkaa naistyöntekijävaltaisten yritys-
24636: totilanteessa 16-42-vuotiaitten naisten piilo- ten äitiys- ja Vanhempainloma-ajan
24637: syrjintään ja ko. ryhmän työttömyyden kas- vuosi/oma- ja eläkekustannuksien ta-
24638: vuun. saukseen.
24639: Näin ollen katsommekin, että pieniä, alle 20
24640:
24641: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24642:
24643: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Matti Väistö
24644: Kerttu Törnqvist Sulo Aittoniemi Juhani Alaranta
24645: Riitta Myller
24646: 1989 vp. 1797
24647:
24648: Raha-asia-aloite n:o 1706
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta kaukojunien pysähtymi-
24654: sen järjestämiseksi Tikkurilassa
24655:
24656:
24657: Eduskunnalle
24658:
24659: Vantaan kaupunki on maamme viidenneksi Heureka, jonka kävijämäärä touko- ja kesä-
24660: suurin, sen asukasmäärä on yli 152 000. Van- kuun 1989 aikana ylitti 200 000 kävijää.
24661: taan hallinnollinen keskus on Tikkurila, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24662: suuralueella asuu yli 30 000 asukasta. Vantaa nioittavasti,,
24663: on myös maamme huomattavin lentoliikenteen
24664: keskus, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kävi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24665: jämäärä ylittää 5 miljoonaa/vuosi. Vantaalla 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
24666: sijaitsee myös huomattavia liikeyrityksiä. Van- kan määrärahan kaukoliikenteen junien
24667: taalla on niin ikään yksi maamme merkittävim- pysähtymisen järjestämiseksi Tikkuri-
24668: mistä tiede- ja matkailukohteista, Tiedekeskus lassa.
24669:
24670: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24671:
24672: Tarja Kautto Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila
24673: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
24674: Arto Lapiolahti Antti Kalliomäki
24675: 1798 1989 vp.
24676:
24677: Raha-asia-aloite n:o 1707
24678:
24679:
24680:
24681:
24682: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ilmailumuseon
24683: tutkimus- ja kirjasto-osan suunnittelu- ja perustustöiden ra-
24684: hoittamiseksi
24685:
24686: Eduskunnalle
24687:
24688: Suomen Ilmailumuseoon kuuluu olennaisena on valokopiolaite. Osa kirjastosta on jouduttu
24689: osana sen kirjasto ja arkisto. Arkistoa varten varastoimaan tilanahtauden helpottamiseksi ar-
24690: on II näyttelyhallin alapuolella 200 m 2 :n suurui- kistotiloihin.
24691: nen maanalainen erillinen suljettava tila. Suo- Ilmailumuseoyhdistys ry. on käynnistänyt
24692: men Ilmailumuseolla on arkistossaan lähes nykyisen museon kirjasto- ja toimisto-osaan
24693: 10 000 valo- ja diakuvan lisäksi muita kuvallisia liittyvän tutkimus- ja kirjasto-osan suunnitte-
24694: ja äänitedokumentteja, ilmailukarttoja, julistei- lun. Tässä 515 m 2 :n tilassa olisi kirjaston laa-
24695: ta, piirustuksia ym. kuva-aineistoa. Henkilö-, jennus, tutkijankammioita, nykyisellään puut-
24696: yhdistys-, yritys- ja lentokonearkistoja on yh- tuvat, toiminnalle välttämättömät valokuvaus-
24697: teensä n. 200 hyllymetriä. ja konservointitilat sekä yleisötilojen laajennus
24698: Suomen Ilmailumuseon kirjasto on kansalli- opetustarkoituksiin soveltuvine tiloineen.
24699: sesti suurin julkinen ilmailualan kirjastomme. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24700: Kirjastossa on noin 12 500 kirjaa ja ohjekirjas- nioittaen,
24701: ta, noin 2 500 lentokone-esitettä, n. 2 500 pien-
24702: painatetta (kuten aikatauluja, lentoyhtiöesittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24703: tä ym.), sekä noin 35 000 ilmailualan aikakaus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24704: lehtinumeroa aina 1920-luvulta nykypäivään. 31.99.40 lisäyksenä 820 000 markkaa 11-
24705: Käytössä olevan kirjaston ja sen aikakauslehti- mai/umuseoyhdistys ry:lle Suomen 11-
24706: osaston pinta-ala on 75 m 2 • Tässä tilassa työs- mailumuseon tutkimus- ja kirjasto-osan
24707: kentelee kirjaston hoidon parissa kaksi henkeä. suunnittelu- ja perustustöiden rahoitta-
24708: Erillisiä tutkijantiloja ei ole. Tutkijain käytössä miseksi.
24709:
24710: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24711:
24712: Tarja Kautto Kaarina Dromberg Pentti Lahti-Nuuttila
24713: Saara-Maria Paakkinen Arto Lapiolahti Antti Kalliomäki
24714: 1989 vp. 1799
24715:
24716: Raha-asia-aloite n:o 1708
24717:
24718:
24719:
24720:
24721: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta ongelmallisten kiputilo-
24722: jen hoidon järjestämiseen
24723:
24724:
24725: Eduskunnalle
24726:
24727: Kiputilaa pidetään ongelmallisena silloin, kärsiviä potilaita. Erityisesti syöpäpotilaat tar-
24728: kun syyn mukainen hoito ei onnistu ja kiputila vitsisivat kivunhoitoa.
24729: on vaikea pitkän kestonsa ja voimakkuutensa Maassamme on jo v. 1983 tehty selvitys on-
24730: vuoksi. National Institute of Healthin mukaan gelmallisten kiputilojen hoidon järjestämiseksi.
24731: ongelmallisten kiputilojen Yhdysvalloissa ai- Vaikka lääkintöhallitus suhtautui selvitykseen
24732: heuttamat kustannukset olivat v. 1983 noin 40 suopeasti, ei tilanne kentällä ole sanottavasti
24733: milj. dollaria, mikä vastasi 4 miljardin vuosit- muuttunut.
24734: taisia kustannuksia Suomessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24735: Ongelman taloudellisten ja inhimillisten mit- nioittavasti,
24736: tasuhteiden vuoksi on useimmissa kehittyneissä
24737: maissa perustettu kivunhoitoon erikoistuneita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24738: toimipisteitä, ns. kipuklinikoita, joissa lääketie- 1990 tulo- ja menoarvioon keskussairaa-
24739: teen eri erikoisalojen edustajat käyttävät sään- loita varten 17 000 000 markan määrära-
24740: nöllisesti osan työaikaansa tutkiakseen ja hoi- han ongelmallisten kiputilojen hoidon
24741: taakseen yhdessä ongelmallisista kiputiloista järjestämiseen.
24742:
24743: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24744:
24745: Tarja Kautto Arto Lapiolahti Jouko Skinnari
24746: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
24747: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
24748: Marja-Liisa Löyttyjärvi Sinikka Mönkäre Antti Kalliomäki
24749: 1800 1989 vp.
24750:
24751: Raha-asia-aloite n:o 1709
24752:
24753:
24754:
24755:
24756: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
24757: kirjaston bibliografisen yksikön toiminnan käynnistämiseksi
24758: Kotkassa
24759:
24760: Eduskunnalle
24761:
24762: Kirjastoille hankittavan uuden sukupolven työsuhdevaromaan perustanut jo yhden kirjas-
24763: atk-järjestelmän täysimittainen hyödyntäminen tonhoitajan toimen.
24764: edellyttää, että kirjastojen nykyiset kokoelma- Yksikön toiminta on tarkoitus käynnistää
24765: luettelot saadaan siirretyksi konelukuiseen syksyllä 1989 siten, että Kotkan kaupunki osal-
24766: muotoon. Konelukuisia rekistereitä tarvitaan listuu rahoitukseen ja että tehtävään soveliasta
24767: sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. henkilöstöä haetaan työllisyysvaroilla. Kotkan
24768: Kotimaisen kirjallisuuden rekistereiden kon- yksikön laitehankinnat sekä atk-yhteyksien ai-
24769: vertointi on taloudellisinta hoitaa yhdessä yksi- heuttamat linjakustannukset rahoitetaan yli-
24770: kössä maan kaikkia kirjastoja varten. Helsingin opiston normaaleilla määrärahoilla. Huoneisto-
24771: yliopiston kirjasto on siitä syystä suunnitellut kustannuksista vastaa ensimmäisten viiden vuo-
24772: tätä taannehtivaa kansallisbibliografista han- den aikana Kotkan kaupunki.
24773: ketta varten erillisyksikön perustamista Kot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24774: kaan, missä yliopistolla on jo entuudestaan nioittaen,
24775: koulutustoimintaa. Hanketta on perusteltu
24776: mm. yliopiston toiminta- ja taloussuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24777: massa vuosille 1990-94. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24778: Konvertoinnin perustyövaiheen arvioidaan 29.10.01 500 000 markkaa Helsingin
24779: kestävän noin 10 vuotta, kun perustettavan bib- yliopiston kirjaston bibliograjisen yksi-
24780: liografisen yksikön vahvuus on 10 henkilöä. kön toiminnan käynnistämiseen ja tar-
24781: Yksikön työnjohtotehtäviä varten yliopisto on peellisen henkilöstön palkkaamiseen.
24782:
24783: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24784:
24785: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24786: 1989 vp. 1801
24787:
24788: Raha-asia-aloite n:o 1710
24789: ,,
24790: '
24791:
24792:
24793:
24794: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
24795: kokeilun käynnistämiseen Kotkassa
24796:
24797:
24798: Eduskunnalle
24799:
24800: Kotkan kaupungin omistamia keskiasteen Kotkan kaupunki on ehdottanut, että opetus-
24801: oppilaitoksia ovat lukioitten lisäksi kaksi yleistä ministeriö hyväksyisi ammattikorkeakoulupro-
24802: ammattioppilaitosta sekä kauppaoppilaitos. jektiksi em. oppilaitosten yhdistämisen Kotkan
24803: Kotkassa on myös viisi valtion keskiasteen op- insinööri- ja merenkulkukorkeakouluksi. Näin
24804: pilaitosta. Kaikkiaan keskiasteen aloituspaik- Kotkaan voitaisiin luoda omaleimainen ja voi-
24805: koja on Kotkassa n. 2 000 ja oppilaita yli 4 000. makas ammattikorkeakoulu, joka palvelisi sekä
24806: Perinteinen toellisuuskaupunki Kotka sopii koulutuksen että alueen talouselämän nopeaa
24807: erityisen hyvin paikkakunnaksi, jolla laajasti kehittämistä.
24808: voitaisiin kokeilla, miten runsailla koulutusre- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24809: sursseilla voitaisiin uudentyyppisellä koulutuk- nioittaen,
24810: sella vastata yhä vallitsevaan rakennemuutok-
24811: seen ja sen mukanaan tuomiin koulutustarpei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24812: den muutoksiin. 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
24813: Kotkan merenkulkuoppilaitos, Kotkan met- määrärahoihin 500 000 markkaa suun-
24814: sä- ja puutalousoppilaitos ja Kotkan teknilli- nittelumäärärahana ammattikorkeakou-
24815: nen oppilaitos antavat valtakunnallista amma- lukokeilun käynnistämiseksi Kotkassa.
24816: tillista korkea-asteen opetusta. Niillä on tunnus-
24817: tettu asema maamme oppilaitosten joukossa.
24818:
24819: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24820:
24821: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24822: 1802 1989 vp.
24823:
24824: Raha-asia-aloite n:o 1711
24825:
24826:
24827:
24828:
24829: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen op-
24830: pilaitoksen tietotekniikan ja automaation laboratorioiden
24831: suunnitteluun
24832:
24833: Eduskunnalle
24834:
24835: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietoteknii- laadullista kehittämistä. Kotkan teknillinen op-
24836: kan ja automaation laboratoriot toimivat ny- pilaitos on avainasemassa koulutettaessa maa-
24837: kyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna kunnan väestöä 1990-luvun tietoyhteiskunnan
24838: mahdollisuuksia täysipainoiseen opetustoimin- tarpeita varten.
24839: taan. Myös suunnitteilla oleva Kymenlaakson Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24840: teknologiankeskus edellyttää uusien toimitilo- nioittaen,
24841: jen rakentamista oppilaitoksen yhteyteen. Sa-
24842: moin kaavailtu yhteistyö Lappeenrannan tek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24843: nillisen korkeakoulun kanssa edellyttää uusien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24844: toimitilojen rakentamista. 29.60.74 3 000000 markkaa Kotkan
24845: Kymenlaakson maakunnan elinkeinotoimin- teknillisen oppilaitoksen tietotekniikan
24846: nan kehittäminen edellyttää nykyisten koulu- ja automaation laboratorion rakennus-
24847: tusresurssien mahdollisimman tehokasta hyväk- hankkeiden suunnitteluun ja rakentami-
24848: sikäyttöä ja oppilaitosten tarjoaman opetuksen seen.
24849: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24850:
24851: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24852: 1989 vp. 1803
24853:
24854: Raha-asia-aloite n:o 1712
24855:
24856:
24857:
24858:
24859: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen elokuvaker-
24860: hojen liiton toiminnan tukemiseen
24861:
24862:
24863: Eduskunnalle
24864:
24865: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry. toi- tenkin Lapissa ja monilla kehitysalueilla sekä
24866: mii koko Suomessa. Elokuvakerhojen liitolla etelänkin pienemmissä kunnissa tarvittaisiin
24867: on yli 250 kerhoa yli sadalla paikkakunnalla. välttämättä lisäresursseja. Nykyinen tilanne on
24868: Monella paikkakunnalla elokuvakerhon eloku- johtanut elokuvakerhojen liiton velkaantumi-
24869: vat ovat erittäin tärkeä osa kunnan muutoin vä- seen.
24870: häistä kulttuuritoimintaa. Toiminnan laajene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24871: minen on kuitenkin merkinnyt jatkuvasti lisä- nioittaen,
24872: kustannuksia; toisaalta etelän asutuskeskuksis-
24873: sa on ideoitu uudenlaisia elokuvatoimintoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24874: jotka ovat tulleet kilpailijaksi Suomen elokuva- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24875: kerhojen liiton kerhoille. Tämä näkyy erityisesti 400 000 markkaa Suomen elokuvaker-
24876: opetusministeriön rahanjaossa vuosittain. Kui- hojen liiton toiminnan tukemiseen.
24877: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24878:
24879: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24880: 1804 1989 vp.
24881:
24882: Raha-asia-aloite n:o 1713
24883:
24884:
24885:
24886:
24887: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 paran-
24888: tamiseksi välillä Uudenmaan piirin raja-Heinlahti
24889:
24890:
24891: Eduskunnalle
24892:
24893: Valtatie n:o 7 on tällä hetkellä ainoa ranni- olisi töiden edistymisen kannalta järkevää käyt-
24894: kon suuntainen yhteys Helsingistä itärajalle. tää 10 milj. mk.
24895: Sen liikenne kasvaa koko ajan voimakkaasti. Tien liikennöitävyyden, liittymien selkeyttä-
24896: Kotkan syväsataman valmistuminen sekä Neu- misen sekä yleisen liikenneturvallisuuden takia
24897: vostoliiton liikenteen jatkuva lisääntyminen ko- valtatien n:o 7 parannustöihin tulisi ryhtyä jo
24898: rostavat tien merkitystä. vuoden 1990 aikana. Tien parantamista välillä
24899: Liikenteen kasvun myötä tien onnettomuus- Uudenmaan piirin raja-Heinlahti, Pyhtää puol-
24900: luvut ovat kasvussa. Tien liikennemäärä on tavat myös painavat työllisyyspoliittiset syyt.
24901: Huutjärven ja Heinlahden välillä jo n. 7 000 au- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24902: toa vuorokaudessa. Tällä tieosuudella on myös nioittavasti,
24903: runsaasti tietä käyttävää ja risteävää kevyttä lii-
24904: kennettä. Tarkoituksena on rakentaa tien var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24905: teen kevyen liikenteen väyliä, parantaa ja jär- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24906: jestellä liittymiä turvallisemmiksi ja leventää 31.24. 77 JO 000 000 markkaa valtatien
24907: tien ajorataa. Toivottavaa olisi, että hanke voisi n:o 7 parantamiseksi 20,8 kilometrin
24908: toteutua mahdollisimman nopeasti. Kokonais- matkalla välillä Uudenmaan piirin raja
24909: kustannusarvio on 23 milj. mk. Vuonna 1990 -Heinlahti, Pyhtää.
24910:
24911: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24912:
24913: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24914: 1989 vp. 1805
24915:
24916: Raha-asia-aloite n:o 1714
24917:
24918:
24919:
24920:
24921: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta HELI-radan suunnit-
24922: teluun
24923:
24924:
24925: Eduskunnalle
24926:
24927: Helsingistä itään suuntautuvan HELI-radan kenneyhteyksien parantaminen tukisi oleellises-
24928: 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa tehty- ti Neuvostoliiton transitoliikenteen kehitystä.
24929: jen suunnitelmien tarkistaminen on tarkoitus Satamien ja Helsingin välisten yhteyksien ly-
24930: käynnistää ensi vuonna ajan tasalle mm. rauta- hentyminen yli 100 kilometrillä parantaa myös
24931: tietekniikan kehityksen avaamien uusien mah- edellytyksiä kehittää niihin suuntautuvaa tuon-
24932: dollisuuksien takia. HELI-rata on tärkeä koko tiliikennettä. Samalla uusi ratayhteys pääkau-
24933: Kaakkois-Suomen kehittämiselle ja erityisesti punkiin tarjoaisi vaihtoehdon purkaa pääkau-
24934: Etelä-Kymenlaakson satamien kehittämispyrki- punkiseudun kasvua osittain myös Kotkaan.
24935: myksille, niiden maaliikenneyhteyksien paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24936: tamiselle sekä pääkaupunkiseutuyhteyksien no- nioittaen,
24937: peuttamiselle. Mm. Etelä-Kymenlaakson kun-
24938: nat ovat voimakkaasti painottaneet ns. HELin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24939: eteläistä vaihtoehtoa, joka kulkee Helsingistä 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24940: rannikkoa itään Kotkaan ja Haminaan jatkuen markkaa HELI-radan suunnitteluun ja
24941: sieltä Etelä-Karjalaan. Satamien lisäksi maalii- tutkimustoimintaan.
24942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24943:
24944: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24945: 1806 1989 vp.
24946: ·'fc~
24947:
24948: Raha-asia-aloite n:o 1715
24949:
24950:
24951:
24952:
24953: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen tie- ja vesi-
24954: rakennuspiirin suunnittelutöihin
24955:
24956:
24957: Eduskunnalle
24958:
24959: Kymen läänin pääteiden liikenne on kasvanut suuden vaatimien suunnittelutarpeiden takia
24960: ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Tiestöä kuor- olisi välttämätöntä, että Kymen tie- ja vesira-
24961: mittavat satamien, teollisuuden, kaupan ja kennuspiirille varattaisiin v. 1990 riittävä suun-
24962: muun elinkeinoelämän hyötykuljetukset sekä nittelumääräraha.
24963: vilkas asiointi- ja matkailuliikenne. Pääteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24964: kehittäminen on yksi koko läänin kehittämisen nioittaen,
24965: avaintehtävistä, totesi mm. Kymi-neuvottelu-
24966: kunta. Pääteiden suunnittelu on monivaihei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24967: nen, paljon ympäristö- ja muita erillisselvityk- 1990 tulo- ja menoarvioon 36 000 000
24968: siä ja vaihtoehtojen tutkimista vaativa prosessi. markan suuruisen suunnittelumäärära-
24969: Ennen kaikkea päätiestön ja liikenneturvalli- han Kymen tie- ja vesirakennuspiirille.
24970:
24971: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24972:
24973: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
24974: 1989 vp. 1807
24975:
24976: Raha-asia-aloite n:o 1716
24977:
24978:
24979:
24980:
24981: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta jäänmurtajaTarmon
24982: kunnostamiseen
24983:
24984:
24985: Eduskunnalle
24986:
24987: Kotkan kaupunki on käynyt neuvotteluja me- Jäänmurtaja Tarmo liittyy oleellisena osana
24988: renkulkuhallituksen alaisuudessa olevan jään- uudentyyppiseen vapaa-ajan viettoon ja sata-
24989: murtaja Tarmon kunnostamisesta ja siirtämi- makulttuuriin.
24990: sestä Kotkaan. Perusteluksi on esitetty nykyisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24991: Kantasataman alueen tulevaisuuden suunnitel- nioittaen,
24992: mia, joissa on etsitty Mussalo-projektin toteu-
24993: tumisen jälkeisiä vaihtoehtoisia käyttömuotoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24994: alueelle. Uudistuskaavailut liittyvät Kotkan tu- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
24995: levaisuuden visioihin ja kehityspyrkimyksiin markkaa jäänmurtaja Tarmon kunnos-
24996: jatkuvasti lisääntyvästä vapaa-ajasta ja perin- tamiseen.
24997: teisten satama-alueiden hyödyntämisestä ny-
24998: kyistä monipuolisempaan käyttöön.
24999:
25000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25001:
25002: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
25003: 1808 1989 vp.
25004:
25005: Raha-asia-aloite n:o 1717
25006:
25007:
25008:
25009:
25010: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin raken-
25011: nuskiviselvityksen tulosten hyödyntämiseen
25012:
25013:
25014: Eduskunnalle
25015:
25016: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Maakunta- Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien
25017: liitot teettivät v. 1988 Kymen läänin rakennus- kiviteollisuuden toimintaedellytysten turvaami-
25018: ja murskekiviä koskevan perusselvityksen, ja seksi ja teollisen toiminnan laajentamiseksi tuli-
25019: seutukaavaliitot teettivät vuosien 1987-1988 si valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
25020: aikana selvitykset Kymen läänin rakennus- ja osoittaa riittävät määrärahat.
25021: murskekivien soveltuvuudesta teolliseen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25022: taan. Seutukaavaliiton selvitysten perusteella nioittaen,
25023: on inventoitu jatkotutkimuskohteet, joita kum-
25024: massakin maakunnassa on viisi. Kyseiset koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25025: teet ovat kivilaaduiltaan hyviä, ja niitä suositel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25026: laan rakennuskiviteollisuudelle j atkotutkimus- 32.50.41 3 000 000 markkaa Kymen lää-
25027: kohteiksi esiintymien hyödyntämiseen tähtääviä nin rakennuskiviselvityksen perusteella
25028: tutkimuksia varten. aloitettaviin hankkeisiin.
25029:
25030: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25031:
25032: Antero Kekkonen Jorma Rantanen
25033: 1989 vp. 1809
25034:
25035: Raha-asia-aloite n:o 1718
25036:
25037:
25038:
25039:
25040: Kemppainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Vartiuksen rajan-
25041: ylityspaikan avaamiseen
25042:
25043:
25044: Eduskunnalle
25045:
25046: Kostamuksen työmaan aikana Kuhmon Var- Rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen toimin-
25047: tiuksessa toimi yli kymmenen vuoden ajan py- taa varten tarvittaisiin Vartiukseen uudet kun-
25048: syvä rajanylityspaikka, joka palveli sekä työ- nolliset rakennukset, joiden suunnittelu ja ra-
25049: maan henkilö- ja tavaraliikennettä että muuta, kentaminen tulisi pikimmiten käynnistää. Myös
25050: lähinnä kulttuurinvaihtoon liittyvää rajanylitys- tullilaitokselle tulisi saada pysyvä henkilökunta
25051: tarvetta. Erillisluvin on raja voitu ylittää Var- Vartiusta varten.
25052: tiuksesta tämän jälkeenkin, mutta menettely on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25053: hidas ja byrokratiaa vaativa.
25054: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25055: Vartiuksen rajanylityspaikan avaamisesta pysy- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25056: västi. Neuvostoliitto on osaltaan ilmoittanut 28.40.21 850 000 markkaa palkkame-
25057: valmiutensa pysyvän rajanylitystoiminnan noihin ja momentille 28.40. 74 5 000 000
25058: aloittamiseen. Sopimukset pitäisi panna myös markkaa talonrakennustöihin Vartiuk-
25059: täytäntöön. sen rajanylityspaikan avaamiseen.
25060: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25061:
25062: Arvo Kemppainen Sakari Valli
25063: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
25064: 1810 1989 vp.
25065:
25066: Raha-asia-aloite n:o 1719
25067:
25068:
25069:
25070:
25071: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken
25072: vetämiseksi Kostamuksesta Pohjois-Suomeen
25073:
25074:
25075: Eduskunnalle
25076:
25077: Maakaasu on ympäristöystävällinen energia- Neuvostoliiton puolella ollaan vetämässä
25078: muoto, jonka käyttöä on maassamme lisätty maakaasuputki Kostamukseen tulevalla vuosi-
25079: viime vuosina huomattavasti. Pohjois-Suomes- kymmenellä. Sitä olisi mahdollista jatkaa Poh-
25080: sa on myös selvitetty maakaasun käyttömahdol- jois-Suomeen. Päätökset asiasta pitäisi tehdä
25081: lisuuksia sekä energianlähteenä että teollisuu- mahdollisimman pian. Sen vuoksi tämän put-
25082: den raaka-aineena. Pohjois-Suomen tutkimus- kiyhteyden suunnittelua ja valmistelua varten
25083: laitoksen selvitysten mukaan putken vetäminen ehdotamme määrärahaa jo valtion ensi vuoden
25084: Pohjois-Suomeen olisi jo nyt kannattavaa. Par- tulo- ja menoarvioon.
25085: aikaa lisäselvitystyötä tekee lääninhallituksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kohte-
25086: asettama laaja-alainen asiantuntijaryhmä. liaimmin,
25087: Maamme maakaasunkin varaan rakentuvan
25088: energiahuollon kannalta on tärkeää, että raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25089: nettaisiin myös toinen putkiyhteys jo olemassa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25090: olevan lisäksi Neuvostoliitosta Suomeen. Mah- 32.55.40 500 000 markkaa suunnittelu-
25091: dollisuudet maakaasutoimituksiin maamme ja tutkimusmäärärahaa maakaasuput-
25092: kautta Neuvostoliitosta Ruotsiin ovat myös ken vetämiseksi Kostamuksesta Pohjois-
25093: kasvaneet. Suomella olisi suuret mahdollisuu- Suomeen.
25094: det edistää pohjoista energiayhteistyötä juuri
25095: rakentamalla toinen maakaasuputkiyhteys Neu-
25096: vostoliitosta Pohjois-Suomeen.
25097:
25098: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25099:
25100: Arvo Kemppainen Sakari Valli
25101: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
25102: 1989 vp. 1811
25103:
25104: Raha-asia-aloite n:o 1720
25105:
25106:
25107:
25108:
25109: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin
25110: edistämiseen
25111:
25112:
25113: Eduskunnalle
25114:
25115: Suomi avustaa saamelaisia taide- ja kulttuuri- Suomessa menesty kaupallisella pohjalla, koska
25116: hankkeita sekä järjestötoimintaa huomattavasti niiden lukijakunta ei ole suuri. Lisärahoituksen
25117: vähemmän kuin Ruotsi ja Norja. Myöskään tarvetta aiheuttavat Suomessa käytännössä ole-
25118: saamelaiskulttuuritoimikunnan mietinnössään vat kolme erillistä saamen kieltä, jotka kukin
25119: vuonna 1985 ehdottamaa määrärahaa ei ole kaipaavat valtion taloudellista tukea.
25120: saatu valtion tulo- ja menoarvioon. Näin ollen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25121: valtiovalta on jättänyt useana vuonna budjet- nioittaen,
25122: tiin merkitsemätiä niitä varoja, joita olisi tullut
25123: käyttää saamelaiskulttuurin edistämiseen. Saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25124: malaiskulttuurin kannalta tämä merkitsee puo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25125: lestaan sitä, että kirjallisuutta ei voida julkaista, 29.90.52 2 000 000 markkaa saamelais-
25126: vaikka käsikirjoituksia onkin jo valmiina. taiteen ja muun saamelaiskulttuurin
25127: Toisaalta on huomattava, että saamenkieli- edistämiseen.
25128: nen kirjallisuus ja saamenkieliset lehdet eivät
25129:
25130: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25131:
25132: Pentti Kettunen Marita Jurva
25133: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25134: Lea Mäkipää
25135: 1812 1989 vp.
25136:
25137: Raha-asia-aloite n:o 1721
25138:
25139:
25140:
25141:
25142: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta "Sana ja Sävel kaleva-
25143: laisessa Kajaanissa" -tapahtuman tukemiseen
25144:
25145:
25146: Eduskunnalle
25147:
25148: "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" on Asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut-
25149: Suomen ainoa lausunnan ja puhetaidon kesäta- laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii val-
25150: pahtuma. Vuonna 1987 vietettiin tapahtuman tion tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Järjes-
25151: 10-vuotisjuhlia. telyihin tarvitaan lisätyövoimaa, ja tiedotuksen
25152: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on ke- ja mainostuksen tehostaminen edellyttää siihen
25153: rännyt ohjelmistoonsa Suomen parhaiden lau- varatun määrärahan korottamista.
25154: suntataiteilijoiden esityksiä. Vuoden Nuori Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25155: Lausuja pitää ensi-iltansa Kajaanissa "Sana ja nioittaen,
25156: Sävel" -tapahtuman yhteydessä. Kajaanissa toi-
25157: miva Veikko Sinisalon stipendirahasto luovut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25158: taa tunnustuspalkinnon nuorille lausujille. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25159: Vuonna 1985 aloitettu seminaaritoiminta jat- 29.90.52 300 000 markkaa ,Sana ja Sä-
25160: kuu myös tapahtuman yhteydessä. Ohjelmassa vel kalevalaisessa Kajaanissa, -tapahtu-
25161: on totuttuun tapaan mukana perinteiset tilai- man tukemiseen.
25162: suudet kuten konsertit, kirkkoilta, toritapahtu-
25163: ma ja lausuntailtamat poliittisine lausujineen.
25164:
25165: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25166:
25167: Pentti Kettunen Marita Jurva
25168: 1989 vp. 1813
25169:
25170: Raha-asia-aloite n:o 1722
25171:
25172:
25173:
25174:
25175: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otajärven Musiikki-
25176: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
25177:
25178:
25179: Eduskunnalle
25180:
25181: Oulun läänissä Otajärvellä toimii Otajärven lut palkattu opettaja tai vetäjä. Leirin kustan-
25182: Musiikkiyhdistys ry., jossa on noin 50 soittajaa. nukset ovat olleet n. 1 000 mk oppilasta koh-
25183: A-orkesterissa soittavat varttuneemmat ja B-or- den.
25184: kesterissa aloittelijat. Jotta hyvin alkanut toiminta voisi jatkua ja
25185: Musiikinopetusta on järjestetty yhdessä kan- kehittyä, olisi yhteiskunnan riittävä tuki varsin
25186: salaisopiston kanssa. Pitemmälle kehittyneet tarpeellista.
25187: soittajat joutuvat kuitenkin käymään opissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25188: Oulussa saakka, jonne on matkaan. 60 km, ja nioittaen,
25189: tämä aiheuttaa sekä soittajille itselleen että yh-
25190: distykselle lisää talousrasitusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25191: Samoin liikkuminen yleensä ja musiikillisten 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25192: tilaisuuksien järjestäminen sitovat paljon talou- 29.90.52 50 000 markkaa Ulajärven
25193: dellisia voimavaroja. Yhdistys on vuosittain Musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tuke-
25194: järjestänyt myös musiikkileirin, jossa on ol- miseen.
25195: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25196:
25197: Pentti Kettunen Marita Jurva
25198: 1814 1989 vp.
25199:
25200: Raha-asia-aloite n:o 1723
25201:
25202:
25203:
25204:
25205: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura-
25206: tapahtuman tukemiseen
25207:
25208:
25209: Eduskunnalle
25210:
25211: Kuusamossa on jo useina kesinä järjestetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25212: joka vuosi Kuusamo-Natura-niminen kulttuuri- nioittaen,
25213: ja luonnonsuojelutapahtuma, joka on koonnut
25214: sekä alan asiantuntijoita että suurta yleisöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25215: Kuusamon keskustaan ja syrjäkylille kunakin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25216: vuonna määritellyn luontoon ja kulttuuriin liit- 29.90.52 150000 markan määrärahan
25217: tyvän erityisteeman merkeissä. Tapahtuma on kesällä 1989 järjestettävän Kuusamo-
25218: saanut valtionapua. Olisi erittäin tärkeää, että Natura-nimisen kulttuuri- ja luonnon-
25219: Kuusamo-Naturan perinne ei valtionavun puu- suojelutapahtuman tukemiseksi.
25220: teen vuoksi lakkaisi.
25221:
25222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25223:
25224: Pentti Kettunen Marita Jurva
25225: 1989 vp. 1815
25226:
25227: Raha-asia-aloite n:o 1724
25228:
25229:
25230:
25231:
25232: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoki-soudun järjestä-
25233: miseen
25234:
25235:
25236: Eduskunnalle
25237:
25238: Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryh- että myös Koillis-Pohjanmaalla on todella mah-
25239: mä oli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka jo dollista kehittää matkailua ja siten tulevaisuu-
25240: 29.5.1981 otti selvän ja kielteisen kannan Iijoen dessa saada sinne omatekoisia työpaikkoja.
25241: jatkovaljastushankkeisiin. Lisäksi SMP:n edus- Iijoki-soutu liittyi jo kesällä 1986 Taivalkos-
25242: kuntaryhmä on taistellut toistakymmentä vuot- ken Päätalo-päiviin, ja se on liitetty kesällä
25243: ta voimatalouden ja uiton Iijokivarren asuk- 1987 edelleen Kuusamo-Naturaan.
25244: kaille aiheuttamien kalatalous- ja vesistövahin- Iijoki-soutu alkoi kesällä 1983 ja on siitä pi-
25245: kojen korvaamiseksi täysimääräisinä ja ilman täen laajentunut suureksi, jo tuhansia ihmisiä
25246: kohtuutonta viivyttelyä. SMP:n taistelu edus- käsittäväksi kulttuurin, luonnonsuojelun ja
25247: kunnassa onkin johtanut jo moniin myönteisiin matkailun suurtapahtumaksi Iijokivarressa.
25248: tuloksiin. Koska Iijoki-soudun järjestäjillä ei ole vaki-
25249: Siksi on täysin luonnollista, että SMP:n edus- tuista rahoituslähdettä, he tarvitsevat yhteis-
25250: kuntaryhmä on tukenut Iijoen pelastamiseksi kunnan tukea arvokkaaseen työhönsä.
25251: syntynyttä Iijoki-liikettä sekä sen järjestämää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25252: Iijoki-soutua. Opetusministeriö myönsikin ke- nioittaen,
25253: sällä 1986 pienen määrärahan tähän tarkoituk-
25254: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25255: SMP:n eduskuntaryhmä tukee lämpimästi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25256: myös tulevina vuosina järjestettäviä Iijoki-sou- 29.90.52 50 000 markan määrärahan
25257: tuja. kesällä 1990 järjestettävää Koillis-Poh-
25258: Iijoki-soutu on jokivarren kylien väestöä ak- janmaan kulttuuri-, matkailu- ja luon-
25259: tivoiva ja samalla vesimatkailun kehittämiseen nonsuojelutapahtumaa lijoki-soutua
25260: liittyvä suurtapahtuma Koillis-Pohjanmaalla. varten.
25261: Soudun avulla paikallinen väestö voi näyttää,
25262:
25263: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25264:
25265: Pentti Kettunen Marita Jurva
25266: 1816 1989 vp.
25267:
25268: Raha-asia-aloite n:o 1725
25269:
25270:
25271:
25272:
25273: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maanpuolus-
25274: tus- ja sotilasaikakauslehtien lehdistötukeen
25275:
25276:
25277: Eduskunnalle
25278:
25279: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25280: mielipidelehdille. Hämmästyttävää on se, että 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
25281: maanpuolustuslehdistö ei saa minkäänlaista markkaa jaettavaksi lehdistötukena val-
25282: lehdistötukea. Tämä puute on viipymättä kor- takunnallista luonnetta omaaville seu-
25283: jattava, sillä maanpuolustuslehdet tekevät arvo- raaville maanpuolustus- ja sotilasaika-
25284: kasta henkistä maanpuolustustyötä yhteiskun- kauslehdille: Suomen Sotilas - Suomen
25285: tamme hyväksymän turvallisuuspolitiikan ta- Mies, Reserviläinen, Sotilasaikakausleh-
25286: voitteiden mukaisesti. ti, Toimiupseeri, Rajamme Vartijat,
25287: Kylkirauta, Sotilaskoti, Väestönsuojelu-
25288: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- lehti, Maanpuolustus sekä Parole,
25289: nioittavasti, 15 000 markkaa kullekin.
25290:
25291: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25292:
25293: Pentti Kettunen Marita Jurva
25294: 1989 vp. 1817
25295:
25296: Raha-asia-aloite n:o 1726
25297:
25298:
25299:
25300:
25301: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen pää-
25302: konttorin hajasijoittamiseen
25303:
25304:
25305: Eduskunnalle
25306:
25307: Valtion metsät sijaitsevat pääosiltaan Itä- ja valtion laitosten hajasijoitusta maakuntiin Hel-
25308: Pohjois-Suomessa. Tästä näkökohdasta kat- singin ulkopuolelle.
25309: soen on suorastaan ihmeellistä, että metsähalli- Metsähallituksen siirtopäätös edellyttää lain
25310: tuksen pääkonttori sijaitsee kaukana sieltä, lisäksi riittäviä siirron edellyttämiä määrära-
25311: missä varsinaiset toiminnot tapahtuvat. Kau- hoja.
25312: kainen sijainti aiheuttaa myös turhia kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25313: nuksia. nioittaen,
25314: Kajaani ja Oulu olisivat luontaisia keskuksia,
25315: joihin metsähallituksen toiminnot tulisi siirtää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25316: Silloin asioita voitaisiin hoitaa joustavasti ja sil- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
25317: loin metsähallituksen korkeat päättäjät olisivat markkaa metsähallituksen pääkonttorin
25318: lähellä niitä alueita, joilla myös toiminnot ta- siirtämiseksi Helsingistä Kajaaniin tai
25319: pahtuvat. Tietoliikenteen ja myös muun liiken- Ouluun.
25320: teen nopea kehitys tukee tällaista kehitystä ja
25321:
25322: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25323:
25324: Pentti Kettunen Marita Jurva
25325: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25326: Lea Mäkipää
25327:
25328:
25329:
25330:
25331: 24 290089P
25332: 1818 1989 vp.
25333:
25334: Raha-asia-aloite n:o 1727
25335:
25336:
25337:
25338:
25339: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänparannusvaroi-
25340: hin
25341:
25342:
25343: Eduskunnalle
25344:
25345: Metsänparannusvarojen vajaus vuonna 1989 kaasti metsien parannustoimintaan ja samalla
25346: tulee olemaan koko maassa arviolta noin 110 työllisyyteen erityisesti Oulun ja Lapin läänien
25347: milj. markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan metsä- alueella, sillä koko maamme metsänparannus-
25348: lautakunnan alueella noin 10 milj. markkaa. varoista käytetään noin 40 OJo näissä lääneissä.
25349: Näin suuri rahoituksen epäsuhde, joka kohdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25350: tuu erityisesti avustusvaroihin, ei voi olla hait- nioittaen,
25351: taamaHa pahasti metsänparannustoimintaa se-
25352: kä myös työllisyyttä. Mikäli metsänparannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25353: varoja saataisiin tarpeenmukainen määrä, voi- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25354: taisiin koko maassa vuonna 1989 työllistää lisää 50 000 000 markkaa metsänparannusva-
25355: n. 860 miestyövuotta. Lisäykset tai vähennykset rojen saamiseksi tarpeenmukaiselle ta-
25356: metsänparannusvaroissa vaikuttavat voimak- solle.
25357:
25358: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25359:
25360: Pentti Kettunen Marita Jurva
25361: 1989 vp. 1819
25362:
25363: Raha-asia-aloite n:o 1728
25364:
25365:
25366:
25367:
25368: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden suunnittele-
25369: miseksi Iijokeen
25370:
25371:
25372: Eduskunnalle
25373:
25374: Kun Iijoen alajuoksulle rakennettiin vesivoi- Haapakosken voimalan yläpuolelle rakenne-
25375: malaitoksia, Iijoen kalakanta laski romahdus- taan kalaporras, siitä on pudotusta Koutuanjär-
25376: maisesti. Siitä on koitunut erittäin suuria talou- veen, Koutuanoja padotaan, Koutuanjärvestä
25377: dellisia vahinkoja jokivarren asujamistolle. Nyt voidaan kaivaa kanava valtion maita pitkin
25378: olisikin jännitettävä kaikki voimat Iijoen suoje- Poikainlampeen ja edelleen Martimojokeen.
25379: lemiseen ja aiheutettujen vahinkojen korjaami- Kanava olisi pituudeltaan noin 18 kilometriä.
25380: seen. Iijoki tarvitsee nykyisissä oloissa mahdol- Martimojoki puolestaan laskee Iijoen vanhaan
25381: lisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista sa- uomaan. Vanhan uoman säännöstelypatoon
25382: neeraamista. Yksi saneeraamisen kohde on ka- tehtäisiin kalaporras ja vanhan uoman kau-
25383: laportaiden rakentaminen Iijoen vesivoimalai- neuspadot porrastettaisiin, jotta kala pääsee
25384: tosten yhteyteen vaelluskalan nousun ja kutu- kulkemaan. Martimojoki ja siihen johtava ka-
25385: mahdollisuuksien turvaamiseksi edes tällä ta- nava rakennettaisiin porrastamalla, jolloin sel-
25386: voin. Tämä velvollisuus kuuluu ennen kaikkea vittäisiin varsin vähällä veden määrällä. Pado-
25387: vesivoiman rakentajalle. On todella hämmäs- tuskorkeus Haapakosken ja Maalismaan välillä
25388: tyttävää, että vieläkään asiaa ei ole ryhdytty te- on noin 55 metriä. Kun näin tehtäisiin, kalatie
25389: hokkaasti korjaamaan eikä siis rakentamaan merelle olisi valmis, eli kalalla olisi kulkutie me-
25390: kunnon kalaportaita eli kalateitä tai muita reltä vapaasti Iijoen Taivalkoskeen saakka.
25391: asianmukaisia väyliä Iijoen rakennettujen kos- Iijoen Taivalkoski tarvitsisi kalatietä varten
25392: kien kohdalle. Tämän vuoksi valtiovallan on omat järjestelynsä, jolloin kala nousisi Taival-
25393: kiireesti ryhdyttävä toimiin asianmukaisten ka- koskella aina Jokijärveen ja Tyräjärveen saak-
25394: laportaiden tai muiden kalateiden rakentami- ka. Myös Iijoen sivujoki Kostonjoki on nousu-
25395: seksi Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen ja si- kalan vaikutuspiirissä.
25396: ten edes osaltaan Iijoen saneeraamiseen. Edellä olevan suunnitelman tutkimiseen ja
25397: Kalatieasia on tullut nyt aivan uuteen valoon suunnitteluun tarvittaisiin määrärahaa aluksi
25398: sen jälkeen, kun iiläiset ja yli-iiläiset kalastajat noin 500 000 markkaa.
25399: sekä Pudasjärvellä toimiva Iijoen Suojelutoimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25400: kunta ja Iijoki-liike ovat ryhtyneet pohtimaan nioittavasti,
25401: kalatieasiaa. Erityisesti kalastaja Arttu Määtän
25402: sekä Iijoen Suojelutoimikunnan puheenjohtajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25403: metsäteknikko Tauno Kallungin ja Iijoki-liik- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25404: keen puheenjohtajan johtajaopettaja Erkki Iso- 30.37.77 500000 markkaa kalateiden
25405: mursun kehittelemä idea kannattaisi toteuttaa. tutkimiseen ja suunnittelemisen aloitta-
25406: Tämä ajatus on seuraava: Iijoessa olevan miseen Iijokeen.
25407: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25408:
25409: Pentti Kettunen Marita J urva
25410: 1820 1989 vp.
25411:
25412: Raha-asia-aloite n:o 1729
25413:
25414:
25415:
25416:
25417: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 747 pe-
25418: ruskorj aamiseen
25419:
25420:
25421: Eduskunnalle
25422:
25423: Maantie n:o 747 eli ns. Åsbackan tie on tär- Tien kunnostussuunnitelma on vahvistettu ja
25424: keä yhdystie erityisesti Perhonjokilaaksosta sen mukaisesti TVL:n Vaasan piirillä on. val-
25425: Pietarsaareen ja läänin pääkaupunkiin Vaa- mius käynnistää hanke välittömästi. Hankkeen
25426: saan. Åsbackan tie on koko Keski-Pohjanmaan kokonaiskustannusarvio on noin 28 miljoonaa
25427: tärkein puutavarankuljetusväylä. Tietä myöten markkaa, ja hankkeen aloitusmäärärahat tulisi
25428: kulkee puutavara Keski-Suomesta saakka Pie- saada jo valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
25429: tarsaaressa toimivalle Kymmene Oy:n suurelle vioon.
25430: sellutehtaalle. Lisäksi maantie n:o 747 on seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25431: dullisesti merkittävä valtateiden n:ot 13 ja 8 vä- nioittaen,
25432: lillä oleva yhdystie, joka kulkee Kruunupyyn ja
25433: Pedersöören kuntien alueella. Tien kokonaispi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25434: tuus on 22,6 km. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25435: Kovan kuormituksen, raskaan liikenteen ja 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
25436: heikon kantavuuden takia tie on erittäin heikos- n:o 747 (Åsbackan tie) peruskorjauksen
25437: sa kunnossa. Tien monimuotoinen käyttö edel- aloittamiseksi.
25438: lyttää siis sen pikaista kuntoon saattamista.
25439:
25440: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25441:
25442: Pentti Kettunen Marita Jurva
25443: 1989 vp. 1821
25444:
25445: Raha-asia-aloite n:o 1730
25446:
25447:
25448:
25449:
25450: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 830 (Yli-
25451: kiiminki-Laukka) perusparantamiseen
25452:
25453:
25454: Eduskunnalle
25455:
25456: Maantie n:o 830 välillä Ylikiiminki-Laukka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25457: on kunnoltaan heikko. Tie on pääosin sorapin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25458: tainen ja kantavuudeltaan heikko. Tie on erit- 31.24.77 5 000000 markkaa maantien
25459: täin vaikea nimenomaan kelirikkoaikoina. n:o 830 (Ylikiiminki-Laukka) peruspa-
25460: Perusparantaminen ja päällystäminen pikai- rantamisen ja päällystämisen aloittami-
25461: sesti on välttämätöntä. seen.
25462: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25463: nioittaen,
25464:
25465: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25466:
25467: Pentti Kettunen Marita Jurva
25468: 1822 1989 vp.
25469:
25470: Raha-asia-aloite n:o 1731
25471:
25472:
25473:
25474:
25475: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenkankaan pai-
25476: kallistien n:o 18521 peruskorjaamiseen
25477:
25478:
25479: Eduskunnalle
25480:
25481: Kestiiän kunnassa kulkee Koskenkankaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25482: paikallistie n:o 18526. Tie on tällä hetkellä hei- nioittaen,
25483: kossa kunnossa, mutta siitä huolimatta sillä on
25484: vilkasta liikennettä, sillä tie kulkee paikallistie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25485: nä Tavastkengän kautta Kestilän-Pyhännän 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25486: tiehen sekä on suora kulkuyhteys Kajaanin 31.24.77 1000000 markkaa paikallis-
25487: suuntaan. Tämän takia tulisi saada määrärahat tien n:o 18521 (Koskenkankaan paikal-
25488: tien peruskorjauksen aloittamiseksi vuonna listie) peruskorjauksen aloittamiseksi
25489: 1990. Kestiiän kunnassa.
25490: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25491:
25492: Pentti Kettunen Marita Jurva
25493: 1989 vp. 1823
25494:
25495: Raha-asia-aloite n:o 1732
25496:
25497:
25498:
25499:
25500: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karsikkaan tien paran-
25501: tamiseen Haapavedellä
25502:
25503:
25504: Eduskunnalle
25505:
25506: Haapaveden kunnassa sijaitseva Karsikkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25507: tie on kunnoltaan erittäin heikko. Tien varrella nioittaen,
25508: sijaitsee yksi Haapaveden kunnan alueen van-
25509: kimmista kylistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25510: Tien heikko kunto vaikeuttaa alueen asuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25511: kaiden kulkuyhteyksiä ja kylän kehittymistä. 31.24. 77 3 000 000 markkaa Karsik-
25512: Haapaveden kunta on monissa yhteyksissä esit- kaan tien perusparantamisen aloittami-
25513: tänyt tien kunnostamista. Myös paikalliset seksi Haapaveden kunnassa.
25514: SMP :n johtohenkilöt ja järjestöt ovat toimineet
25515: aktiivisesti ja aioitteellisesti tien parantamisen
25516: puolesta.
25517:
25518: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25519:
25520: Pentti Kettunen Marita Jurva
25521: 1824 1989 vp.
25522:
25523: Raha-asia-aloite n:o 1733
25524:
25525:
25526:
25527:
25528: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Levonperäntien perus-
25529: parantamiseen
25530:
25531:
25532: Eduskunnalle
25533:
25534: Haapajärven ja Reisjärven välillä oleva Le- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25535: vonperäntie on tärkeä yhdystie näiden pitäjien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25536: välillä. Tien varrella on tiheä asutus, ja tie on 31.24. 77 3 000 000 markkaa Levonpe-
25537: muutenkin varsin kovalla rasituksena. räntien perusparantamisen aloittamisek-
25538: Tie on kuitenkin heikkokuntoinen ja kanta- si TVL:n Keski-Pohjanmaan piirissä.
25539: vuudeltaan heikko. Sen perusparantaminen on
25540: välttämätöntä.
25541: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25542: nioittaen,
25543:
25544: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25545:
25546: Pentti Kettunen Marita Jurva
25547: 1989 vp. 1825
25548:
25549: Raha-asia-aloite n:o 1734
25550:
25551:
25552:
25553:
25554: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Makkaratien perus-
25555: parantamiseen
25556:
25557:
25558: Eduskunnalle
25559:
25560: Makkaratie on tärkeä yhdystie, joka yhdistää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25561: Haapajärven-Nivalan tieltä liikenteen Kajaa- nioittaen,
25562: nin-Kokkolan tielle ja siitä edelleen Haapave-
25563: delle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25564: Tien varrella on runsas asujamisto, ja mm. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25565: raskas liikenne käyttää tietä aikatienä ajettaes- 31.24.77 5 000000 markkaa ns. Makka-
25566: sa Haapajärveltä Haapavedelle. ratien perusparantamiseen ja kestopääl-
25567: Tie on kuitenkin erittäin heikko kantavuudel- lystämiseen TVL:n Keski-Pohjanmaan
25568: taan ja myös muulta kunnoltaan. Sen pikainen piirissä.
25569: korjaaminen ja kestopäällystäminen on välttä-
25570: mätöntä.
25571:
25572: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25573:
25574: Pentti Kettunen Marita Jurva
25575: 1826 1989 vp.
25576:
25577: Raha-asia-aloite n:o 1735
25578:
25579:
25580:
25581:
25582: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuottolahden-Vuo-
25583: reslahden tien perusparantamiseen
25584:
25585:
25586: Eduskunnalle
25587:
25588: Hallituksen budjettiesitys sisältää Koutanie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25589: men tien perusparantamisen aloittamisen. nioittaen,
25590: Samalla kertaa tulisi myös aloittaa Vuotto-
25591: lahden-Vuoreslahden tien parantaminen, jol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25592: loin toteutuksissa voitaisiin ehkä päästä myös 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25593: kustannussäästöihin. 31.24. 77 5 000 000 markkaa Vuottolah-
25594: Vuottolahden-Vuoreslahden tie on kunnol- den- Vuoreslahden tien perusparanta-
25595: taan heikko ja kantavuudeltaan huono. Tie on miseen ja kestopäällystämiseen TVL:n
25596: Kajaanin puoleisesta päästä kunnostettu ja Kainuun piirissä.
25597: päällystetty. Perusparannus on kuitenkin jää-
25598: nyt kesken.
25599:
25600: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25601:
25602: Pentti Kettunen Marita Jurva
25603: 1989 vp. 1827
25604:
25605: Raha-asia-aloite n:o 1736
25606:
25607:
25608:
25609:
25610: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Naurisnivantien sillan
25611: rakentamiseksi Ylikiimingissä
25612:
25613:
25614: Eduskunnalle
25615:
25616: Ylikiimingin kunnan Alavuoton kylällä Nau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25617: risnivantiellä on kohtuuttoman pitkään koettu nioittaen,
25618: puutetta sillasta.
25619: Vaikka hanke on suuruusluokaltaan vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25620: 1,5-2,0 mmk, se on vuodesta toiseen siirtynyt 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
25621: ja paikkakunnan asukkaat ovat joutuneet käyt- markkaa sillan suunnittelu- ja rakennus-
25622: tämään hankalaa ns. renkkusiltaa. kustannuksiin Naurisnivantielle Ylikii-
25623: Kun valtakunnan tieolosuhteita on parannet- mingin kunnan Alavuoton kylälle.
25624: tu, olisi kohtuullista, että myös tämä epäkohta
25625: poistettaisiin ja renkkusillan tilalle rakennettai-
25626: siin kunnollinen silta.
25627:
25628: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25629:
25630: Pentti Kettunen Marita Jurva
25631: 1828 1989 vp.
25632:
25633: Raha-asia-aloite n:o 1737
25634:
25635:
25636:
25637:
25638: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosan Kontiomä-
25639: ki-Vuokatti-Nurmes perusparantamiseen
25640:
25641:
25642: Eduskunnalle
25643:
25644: Rataosa Kontiomäki-Vuokatti ja edelleen mäki-Vuokatti kustannukset olisivat ainoas-
25645: Vuokatti-Nurmes on tällä hetkellä kevyellä taan 6, 7 miljoonaa markkaa.
25646: kiskotuksella varustettua ja suhteellisen heikko- Radan vaikutusalueella on työllisyystilanne
25647: kuntoista. Radalla kulkee tällä hetkellä matkus- tällä hetkellä suhteellisen vaikea. Tämän takia
25648: tajaliikennettä ja makuuvaunuliikennettä Hel- tulisi rataosan kunnostus saada nopeasti käyn-
25649: singistä Joensuun ja Nurmeksen kautta Kontio- tiin, jotta Itä-Suomen ratayhteys saataisiin ras-
25650: mäelle. Varsinkin kesällä vilkkaaseen turistiai- kaalle kiskotukselle perille saakka, eli Helsin-
25651: kaan junissa on paljon matkustajia. Tämän ta- gistä Kontiomäelle.
25652: kia tätä yhteyttä tulisi edelleen kehittää ja rataa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25653: parantaa raskaalle kiskotukselle, jolloin no- nioittaen,
25654: peuksia voitaisiin nostaa ja matka-aikaa lyhen-
25655: tää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25656: Rataosan Kontiomäki-Vuokatti-Nurmes 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25657: perusparannus ja kiskonvaihto olisi mahdollista 31.57.62 15 000000 markkaa rataosan
25658: toteuttaa ainakin osittain Oulun-Kontiomäen Kontiomäki- Vuokatti-Nurmes perus-
25659: rataosalta vapautuneita raide-elementtejä käyt- parantamiseksi ja kiskojen vaihtami-
25660: täen, jolloin kustannusarvio putoaisi noin puo- seksi.
25661: leen normaalista. Esimerkiksi välillä Kontio-
25662:
25663: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25664:
25665: Pentti Kettunen Marita Jurva
25666: 1989 vp. 1829
25667:
25668: Raha-asia-aloite n:o 1738
25669:
25670:
25671:
25672:
25673: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kajaanin-
25674: Iisalmen rautatien sähköistämiseen
25675:
25676:
25677: Eduskunnalle
25678:
25679: Oulun läänin osalta keskeinen tavoite rauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25680: tieliikennettä kehitettäessä on Oulun-Kajaa- nioittaen,
25681: nin-Iisalmen radan sähköistäminen. Tämä
25682: hanke olisi johdonmukaista jatkoa suoritetuille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25683: ja parhaillaan suoritettaville radan perusparan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25684: nustöille. Tämän takia tulisi valtion vuoden 31.57.62 10000000 markkaa Oulun-
25685: 1990 tulo- ja menoarvioon varata riittävät mää- Kajaanin-Iisalmen rataosuuden säh-
25686: rärahat sähköistystyön aloittamiseksi kyseisellä köistystöiden aloittamiseen.
25687: rataosuudella.
25688:
25689: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25690:
25691: Pentti Kettunen Marita Jurva
25692: 1830 1989 vp.
25693:
25694: Raha-asia-aloite n:o 1739
25695:
25696:
25697:
25698:
25699: Kettunen: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentoaseman mat-
25700: kustajaterminaalin laajennukseen
25701:
25702:
25703: Eduskunnalle
25704:
25705: Oulun lentoaseman matkustajaterminaali on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25706: jo liian ahdas nykyiseen käyttöön verrattuna. 1990 tulo- ja menoarvioon 10000000
25707: Kentälle suunnitellaan myös kansainvälisten markkaa Oulun lentoaseman matkusta-
25708: matkustajalentojen aloittamista. Tämän takia jaterminaalin laajennuksen suunnitte-
25709: tulee laajennusta varten varata määräraha val- luun ja rakentamisen aloittamiseen.
25710: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
25711: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25712: taen,
25713:
25714: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25715:
25716: Pentti Kettunen
25717: 1989 vp. 1831
25718:
25719: Raha-asia-aloite n:o 1740
25720:
25721:
25722:
25723:
25724: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvealan yrittäjien
25725: katastrofirahaston perustamiseen
25726:
25727:
25728: Eduskunnalle
25729:
25730: Polttoturpeesta on vuosien kuluessa kehitty- mätöntä, että tämä yrittäjäkunta säilyy säistä ja
25731: nyt osa maamme energiantuotannon perus- suhdanteista riippumatta - onhan yhteiskunta
25732: tasta. satsannut turve-energian tuotantoon miljardeja
25733: Varsinaisen turpeennoston hoitavat käytän- markkoja.
25734: nössä pienet yrittäjät, jotka voivat työssään Siksi tulisi perustaa rahasto, josta maksettai-
25735: joustaa nosto-olosuhteiden ja säiden mukaan. siin korvauksia silloin, kun luonnonolosuhteet
25736: Jotta pienyrittäjä voisi työskennellä, on hänen aiheuttavat sen, että yrittäjän riski käy liian
25737: suoritettava usein jopa miljoonien markkojen suureksi.
25738: investoinnit. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25739: Huonoina kesinä voi käydä niin, että näillä nioittaen,
25740: kalliilla koneilla ei voidakaan tehdä niin paljon
25741: töitä, että voitaisiin peittää koneistuksen ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25742: heuttamat kustannukset, yrittäjän palkasta pu- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000000
25743: humattakaan. markkaa turvealalla toimivien yrittäjien
25744: Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin välttä- katastrofirahaston perustamiseksi.
25745:
25746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25747:
25748: Pentti Kettunen Marita Jurva
25749: 1832 1989 vp.
25750:
25751: Raha-asia-aloite n:o 1741
25752:
25753:
25754:
25755:
25756: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöjen
25757: toiminnan tukemiseen
25758:
25759:
25760: Eduskunnalle
25761:
25762: Veteraanit tekivät isänmaallemme tärkeim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25763: män mahdollisen palveluksen pelastaessaan it- nioittaen,
25764: senäisyytemme viime sotien aikana. Vielä tänä
25765: päivänä voimme havaita uusia näkökohtia, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25766: ka puoltavat tätä käsitystä. Osa niistä maista, 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25767: jotka eivät valinneet Suomen tietä, aloittelee 33.23.53 1000000 markkaa ylimääräi-
25768: vasta tänä päivänä omaa kehitystään vapaana senä määrärahana jaettavaksi Sotainva-
25769: ja riippumattomana valtiona. lidien Ve/jesliitto ry:n, Rintamamiesve-
25770: Veteraanit eivät ole valtiovallan toimesta saa- teraanien Liitto ry:n, Suomen Sotavete-
25771: neet riittävästi tunnustusta. Sotaveteraanien oi- raaniliitto ry:n ja Rintamanaisten Liitto
25772: keuksien puolustamista varten on perustettu ry:n piirijärjestöjen kesken siten, että
25773: järjestöjä, joiden tarkoitus on tuoda sotavete- Suomen Sotaveteraaniliitto ry., Sotain-
25774: raanien ja -invalidien ongelmia päättäjien tie- validien Ve/jes/iitto ry. ja Rintamamies-
25775: toisuuteen. Tämän takia valtakunnallisten vete- veteraanien Liitto ry. saavat kukin
25776: raanijärjestöjen ja niiden piiri- ja paikallisosas- 300 000 markkaa ja Rintamanaisten
25777: tojen toimintaa tulisi aktiivisesti tukea myös Liitto ry. JOO 000 markkaa.
25778: valtiovallan toimesta. Tarkoitukseen ei ole kui-
25779: tenkaan varattu riittävästi määrärahoja valtion
25780: vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa.
25781:
25782: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25783:
25784: Pentti Kettunen Marita Jurva
25785: 1989 vp. 1833
25786:
25787: Raha-asia-aloite n:o 1742
25788:
25789:
25790:
25791:
25792: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syö-
25793: päyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
25794:
25795:
25796: Eduskunnalle
25797:
25798: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25799: ta-alueena ovat Oulun ja Lapin läänit. Yhdistys nioittaen,
25800: tekee hyvää ja kannatettavaa työtä syöpään sai-
25801: rastuneiden ja heidän omaistensa auttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25802: ja kannustamiseksi. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
25803: Kun taloudellisista voimavaroista on jatku- markkaa Pohjois-Suomen Syöpäyhdis-
25804: vasti puutetta, olisi kohtuullista, että pohjoises- tys ry:n toiminnan tukemiseen.
25805: sa osassa maatamme pitkien etäisyyksien valli-
25806: tessa yhteiskunta osoittaisi ymmärtämystä ja
25807: tukea tällaiselle kannatettavalle toiminnalle.
25808:
25809: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25810:
25811: Pentti Kettunen Marita J urva
25812: 1834 1989 vp.
25813:
25814: Raha-asia-aloite n:o 1743
25815:
25816:
25817:
25818:
25819: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon luonnon-
25820: suojelijat ry:n toiminnan tukemiseen
25821:
25822:
25823: Eduskunnalle
25824:
25825: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on Kuusa- huollon kehittäminen ja ongelmajätteiden ke-
25826: mon johtava ympäristönsuojeluliike. Yhdistys ruun järjestäminen syrjäkyliä myöten, maise-
25827: toimii alueen korvaamattomien luonnonnähtä- mansuojelu ja metsien moninaiskäytön edistä-
25828: vyyksien pelastamiseksi jälkipolville. Esimer- minen sekä muu ympäristönsuojelu.
25829: kiksi tunturiensuojelussa Kuusamon Luonnon- Koska Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:llä ei
25830: suojelijat ovat toiminnallaan aikaansaaneet ole vakituista rahoituslähdettä, he tarvitsevat
25831: sen, että Kuusamon Valtavaara ja Iivaara säily- yhteiskunnan tukea arvokkaaseen työhönsä.
25832: tetään ainakin toistaiseksi rakentamattomina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25833: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on ollut nioittaen,
25834: nähtävästi mukana myös Iijoen suojeluasiassa,
25835: sillä yhdistys vastasi vuoden 1987 lijoki-soudun että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25836: Kuusamon soutuosuuden järjestelyistä. Yhdis- den 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000
25837: tyksen toiminta on laaja-alaista, sillä tunturien- markkaa Kuusamon Luonnonsuojelijat
25838: ja koskiensuojeluasioiden lisäksi sen työkent- ry:n ympäristönsuojelutoiminnan tuke-
25839: tään kuuluvat myös vesiensuojelu ja erityisesti miseen.
25840: vesien saastumista ennalta ehkäisevä työ, jäte-
25841:
25842: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25843:
25844: Pentti Kettunen Marita Jurva
25845: 1989 vp. 1835
25846:
25847: Raha-asia-aloite n:o 1744
25848:
25849:
25850:
25851:
25852: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen sivujokien entis-
25853: tämiseen
25854:
25855:
25856: Eduskunnalle
25857:
25858: Iijoen sivujokia on käytetty aikaisemmin run- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25859: saasti uittotoimintaan. Tätä varten sivujokia nioittaen,
25860: perattiin usein koneellisesti. Perkauksen takia
25861: joen uoma ei ole luonnollinen, ja tämän takia se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25862: aiheuttaa haittaa kalataloudelle. Uittotoimin- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
25863: nan jo loputtua tulisi Iijoen sivuvesistöt saada markkaa Iijoen sivujokien entistämi-
25864: entistetyksi uittokautta edeltäneeseen tilaan. seen.
25865: Tätä varten tulisi varata riittävästi määrärahoja
25866: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
25867:
25868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25869:
25870: Pentti Kettunen Marita Jurva
25871: 1836 1989 vp.
25872:
25873: Raha-asia-aloite n:o 1745
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särämäjärven kunnos-
25879: tamisen suunnitteluun
25880:
25881:
25882: Eduskunnalle
25883:
25884: Ruotsissa ja Suomessakin on saatu hyviä ko- vesi- ja ympäristöpiirin toimesta ja valvonnas-
25885: kemuksia liettyneiden ja rehevöityneiden vesien sa, ja työn seurantaa ja havaintoja voitaisiin
25886: kunnostamisesta ja niiden saattamisesta lähem- jatkaa asiantuntijavoimin.
25887: mäksi alkuperäistä tilaa. Jotta asia voitaisiin tarkasti ja järkevästi
25888: Kajaanin kaupungin Kuluntalahden kylässä suunnitella, se vaatisi määrärahan.
25889: sijaitsee Särämäjärvi-niminen pienehkö järvi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25890: joka ennen kaikkea metsien ojituksen takia on nioittaen,
25891: täyttynyt lietteellä ja sen jälkeen rehevöitynyt.
25892: Mielestämme tässä olisi erinomainen kohde että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25893: myös kokeilla, millä menetelmin ja millaisin tu- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25894: loksin lähes totaalisesti lietteellä täyttynyt järvi kaa Kainuun vesi- ja ympäristöpiirille
25895: voidaan entistää ja pelastaa. Särämäjärven kunnostussuunnitelman
25896: Entistämistyö voitaisiin suorittaa Kainuun tekemiseen ja työn aloittamiseen.
25897:
25898: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25899:
25900: Pentti Kettunen Marita J urva
25901: 1989 vp. 1837
25902:
25903: Raha-asia-aloite n:o 1746
25904:
25905:
25906:
25907:
25908: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivä-
25909: rahojen ja reserviläispalkkojen korottamiseen
25910:
25911:
25912: Eduskunnalle
25913:
25914: Hallituksen budjettiesityksessä ei esitetä lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25915: kaan korotusta varusmiesten päivärahoihin ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25916: reserviläisten palkkioihin. Tämän vuoden bud- 27. 14.02 1 800 000 markkaa varusmies-
25917: jetin perusteella varusmiesten päivärahat nouse- ten päivärahojen ja reserviläispalkkojen
25918: vat 18 markkaan ja 11 kk palvelevilla 18,5 korottamiseksi siten, että varusmiesten
25919: markkaan kuluvan vuoden joulukuun alussa. päiväraha on 1.12.1990 lukien 20 mark-
25920: Myös ensi vuonna päivärahoja tulisi korottaa, kaaja 11 kk palvelevilla 20,50 markkaa.
25921: jottei niiden jälkeenjääneisyys entisestään pahe-
25922: nisi.
25923: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25924: nioittaen,
25925:
25926: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25927:
25928: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
25929: Matti Väistö Markku Lehtosaari
25930: 1838 1989 vp.
25931:
25932: Raha-asia-aloite n:o 1747
25933:
25934:
25935:
25936:
25937: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevarikko 2:n Har-
25938: tolan varasto-osaston kehittämiseen
25939:
25940:
25941: Eduskunnalle
25942:
25943: Asevarikko 2:n Hartolan varasto-osasto si- ole määrärahaa varikon kehittämiseen, vaikka
25944: jaitsee Hartolan kunnan Nokan kylässä. Varik- alueen toteutus on pahasti kesken.
25945: ko sijaitsee valtion omistamilla mailla, joita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25946: alueella on runsaasti. Alueella on nyt tilava esi- nioittaen,
25947: kuntarakennus, iso varasto-korjaamorakennus,
25948: erilliset varastorakennusalueet ja 12 asuntoa kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25949: sittävä asuntola, joka on vajaakäytössä. Vuo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25950: sien 1987 ja 1988 budjeteissa on ollut yhteensä 27.27. 74 1 000 000 markkaa asevarikko
25951: 2,2 milj. mk:n määrärahat varastoalueen raken- 2:n Hartolan varikkoalueen kehittämis-
25952: nustöihin. Vuoden 1990 budjettiesityksessä ei töiden jatkamiseen.
25953:
25954: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25955:
25956: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
25957: 1989 vp. 1839
25958:
25959: Raha-asia-aloite n:o 1748
25960:
25961:
25962:
25963:
25964: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänissä
25965: olevien koulutus- ja tutkimusyksiköiden kehittämiseen
25966:
25967:
25968: Eduskunnalle
25969:
25970: Mikkelin lääni on lääneistämme ainoa, jolla ei Mikkelin läänin korkeakoulupulaa helpotta-
25971: ole omaa itsenäistä korkeakoulua. Tämä vaikut- maan tulisi pikaisesti perustaa lääniin ammatti-
25972: taa mm. siten, että läänin kehitystä palvelevaa korkeakoulu ensin Mikkelin teknisen oppilai-
25973: tutkimusta on erittäin vähän, alueelta korkea- toksen, HKKK:n pienyrityskeskuksen ja kaup-
25974: kouluihin hakeutuvien nuorten osuus on maan paoppilaitoksen yhteistyönä ja tämän jälkeen
25975: alhaisimpia omissa ikäluokissaan ja alueen am- Savonlinnaan matkailualan ammattikorkea-
25976: matissa toimivan väestön koulutustaso on sel- koulu ja Pieksämäelle sosiaalialan ammattikor-
25977: västi maan keskiarvon alapuolella. keakoulu. Toiminta olisi mielekästä aloittaa
25978: Mikkelin lääniin on viime vuosien aikana Mikkelistä, jossa asiaan on parhaat valmiudet.
25979: kyetty saamaan muutamia pieniä eri yliopisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25980: jen ja korkeakoulujen alaisia tai niiden kanssa nioittaen,
25981: yhteistyössä toimivia tutkimus- ja koulutusyk-
25982: sikköjä. Näitä yksikköjä tulee vahvistaa, niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25983: yhteistyötä tulee lisätä ja alueella jo nyt eri yk- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
25984: sikköjen kautta toimivien korkeakoulujen ja määrärahoihin 2 000 000 markkaa Mik-
25985: yliopistojen toimintaa läänin tutkimus- ja kou- kelin läänissä sijaitsevien koulutus- ja
25986: lutustoiminnan edistämiseksi tulee vahvistaa. tutkimusyksikköjen kehittämiseen, nii-
25987: Mikkelin lääniin tarvitaan kipeästi läänin kehi- den yhteistyön lisäämiseen ja läänin ke-
25988: tystä eteenpäin vievä tutkimusohjelma ja kor- hitystä palvelevan tutkimus- ja koulu-
25989: keakoulutasoisen koulutuksen kehittämisohjel- tusohjelman toteuttamiseen sekä Mik-
25990: ma, jossa em. tahot ovat mukana. Järkevin ta- kelin ammattikorkeakoulun toteuttami-
25991: pa organisoida toiminta olisi suorittaa se pro- seen.
25992: jektiluonteisesti lääninhallituksen kautta.
25993:
25994: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25995:
25996: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
25997: 1840 1989 vp.
25998:
25999: Raha-asia-aloite n:o 1749
26000:
26001:
26002:
26003:
26004: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen
26005: Heinolan kurssikeskuksen asuntolan rakentamistöiden aloitta-
26006: miseen
26007:
26008: Eduskunnalle
26009:
26010: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26011: toiminnan kehittäminen edellyttää, että kurssi- nioittaen,
26012: keskuksen yhteyteen saataisiin lisää asuntolati-
26013: loja sekä uima-allas- ja saunatilat. Lisärakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26014: misen laajuus on 590,5 hyötyneliömetriä ja kus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
26015: tannukset normaalihintalaskelman mukaan 6,4 29.41.74 1000000 markkaa kouluhalli-
26016: milj. mk. Heinolan kurssikeskus on keskeisellä tuksen Heinolan kurssikeskuksen asun-
26017: paikalla ja sen kehittämiseksi asuntolatilojen ja tolan rakennustöiden aloittamiseen.
26018: muiden tarpeellisten tilojen lisäys olisi toteutet-
26019: tava pikaisesti.
26020:
26021: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26022:
26023: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26024: 1989 vp. 1841
26025:
26026: Raha-asia-aloite n:o 1750
26027:
26028:
26029:
26030:
26031: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kan-
26032: sanopiston rakennushankkeiden tukemiseen
26033:
26034:
26035: Eduskunnalle
26036:
26037: Itä-Hämeen kansanopisto Hartolassa on jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26038: tunut rakentamaan turvatakseen toimintamah- nioittaen,
26039: dollisuutensa voimakkaasti niin asuntola- kuin
26040: muitakin toimitiloja. Näistä merkittävin on ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26041: opetusrakennuslinna-hankkeen toteuttaminen, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26042: missä kartanon entiseen kivinavettaan on tar- 29.57.52 1 000 000 markkaa Itä-Hä-
26043: koitus rakentaa mm. liikuntasali ja saunatilat. meen kansanopiston rakennustöiden ra-
26044: Rakennushankkeisiin tarvittaisiin valtion avus- hoittamiseen.
26045: tusta lisää.
26046:
26047: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26048:
26049: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26050: 1842 1989 vp.
26051:
26052: Raha-asia-aloite n:o 1751
26053:
26054:
26055:
26056:
26057: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten Musiik-
26058: kiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
26059:
26060:
26061: Eduskunnalle
26062:
26063: Joroisten Musiikkiyhdistys järjestää joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26064: vuosi Joroisten musiikkipäivät, mikä on tullut nioittaen,
26065: tunnetuksi ja arvostetuksi kulttuuritapahtu-
26066: maksi maassamme, jopa maamme rajojen ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26067: puolellakin. Musiikkipäivien järjestäminen vaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26068: tii yhdistykseltä kuitenkin huomattavia voima- 29.90.50 200 000 markkaa Joroisten
26069: varoja ja lisäksi yhdistystä rasittavat aikaisem- Musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tuke-
26070: pien vuosien tappiot. Yhdistyksen tulisikin saa- miseen.
26071: da toimintansa tukemiseksi valtion tukea.
26072:
26073: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26074:
26075: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26076: 1989 vp. 1843
26077:
26078: Raha-asia-aloite n:o 1752
26079:
26080:
26081:
26082:
26083: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen mu-
26084: siikkijuhlien tukemiseen
26085:
26086:
26087: Eduskunnalle
26088:
26089: Kangasniemen musiikkijuhlat ovat vakiin- paino on ollut kurssitoiminnassa ja koulutuk-
26090: nuttaneet asemansa korkeatasoisena musiikki- sessa, ja tätä puolta on tarkoitus jatkossa kehit-
26091: tapahtumana. Juhlien rahoitukseen ei ole saatu tää.
26092: valtion tukea kovinkaan usein eikä riittävästi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26093: Toimintamenot tulevat musiikkiviikkojen osal- nioittaen,
26094: ta nousemaan mm. siksi, että aikaisemmin lä-
26095: hinnä talkoovoimin suoritettua rahastonhoitoa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26096: hallintoa ja viikon käytännön toteutusta ei enää 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
26097: kyetä järjestämään entisellä tavalla. Myös tai- 29.90.50 150 000 markkaa Kangasnie-
26098: teellisen johtajan palkkiota (nyt n. 25 000 mk) men musiikkijuhlien tukemiseen.
26099: joudutaan korottamaan. Musiikkiviikkojen pää-
26100:
26101: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26102:
26103: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26104: 1844 1989 vp.
26105:
26106: Raha-asia-aloite n:o 1753
26107:
26108:
26109:
26110:
26111: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan yrttipro-
26112: jektin toiminnan tukemiseen
26113:
26114:
26115: Eduskunnalle
26116:
26117: Puumalan Suomen oloissa ainutlaatuinen lalle on perustettu uusi yritys lähinnä tuotteiden
26118: yrttiprojekti käynnistyi vuonna 1984 Helsingin markkinointia varten. Yrttiviljelyssä tarvitaan
26119: yliopiston eri laitosten ja Lahden tutkimus- ja vielä mm. laitteiden kehittelyä ja markkinointi-
26120: koulutuskeskuksen sekä Puumalan kunnan yh- menetelmien kehittämistä.
26121: teishankkeena. Projektin aikana on yrttiviljelyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26122: tutkittu, koulutettu alan viljelijöitä ja suoritettu nioittaen,
26123: markkinointikokeiluja ja -tutkimuksia. Projek-
26124: ti oli organisoitu pitkälti Puumalan Luontais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26125: tuote Oy:n ympärille. Yrityksen toiminnan kan- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
26126: nalta tutkimuksen ja laitteiston sekä viljelyn markkaa Puumalan kunnalle yrttipro-
26127: tutkimus- ja kehitystyö oli liian raskasta ja yri- jektin edistämiseen.
26128: tyksen toiminta jouduttiin lopettamaan. Sen ti-
26129:
26130: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26131:
26132: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26133: 1989 vp. 1845
26134:
26135: Raha-asia-aloite n:o 1754
26136:
26137:
26138:
26139:
26140: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
26141: tukemiseen
26142:
26143:
26144: Eduskunnalle
26145:
26146: Nuorten viljelijöiden tukemiseen varattuja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26147: määrärahoja on viimeisten vuosien aikana lei- nioittaen,
26148: kattu rajusti. Ensi vuoden budjettiesityksessä
26149: määräraha on pudotettu 105 milj. markasta 25 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26150: milj. markkaan. Käynnistysavustuksen suuruus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26151: on säilytetty monta vuotta ennallaan, mikä on 30.33.40 (arviomääräraha) lisäyksenä
26152: merkinnyt sen olennaista reaalista alenemista. 8 500 000 markkaa nuorten viljelijöiden
26153: Määrärahaa tulisi budjetissa korottaa ja avus- käynnistysavustusten maksamiseen ja
26154: tuksen suuruutta nostaa nykyisestään 20 000 avustuksen korottamiseen 20 000 mar-
26155: markalla. kalla.
26156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26157:
26158: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
26159: Matti Väistö Markku Lehtosaari
26160: 1846 1989 vp.
26161:
26162: Raha-asia-aloite n:o 1755
26163:
26164:
26165:
26166:
26167: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimus-
26168: laitoksen Punkaharjun koeaseman avustavanhenkilökunnan
26169: vakinaistamiseksi
26170:
26171: Eduskunnalle
26172:
26173: Punkaharjulla toimiva Metsäntutkimuslai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26174: toksen koeasema ja koealue tarvitsevat kipeästi 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e
26175: lisää tutkimushenkilökuntaa. Samoin on tär- 30.76.01 2 000 000 markkaa Metsäntut-
26176: keää vakinaistaa työllistämisvaroin palkattu kimuslaitoksen Punkaharjun koe-
26177: henkilökunta. Uusia toimia tarvitaan 5, ja työl- aseman ja koealueen lisähenkilökunnan
26178: listämistukivaroin palkatun henkilökunnan va- palkkaamiseen ja työllisyysvaroin pal-
26179: kinaistamistarve on 9 henkilöä. katun henkilökunnan vakinaistamiseen.
26180: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26181: nioittaen,
26182:
26183: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26184:
26185: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26186: 1989 vp. 1847
26187:
26188: Raha-asia-aloite n:o 1756
26189:
26190:
26191:
26192:
26193: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Voikosken maan-
26194: tien n:o 414 parantamiseen Heinolan maalaiskunnassa
26195:
26196:
26197: Eduskunnalle
26198:
26199: Voikosken maantietä on kunnostettu vähitel- kenteen kannalta ja erityisesti Paistjärven seu-
26200: len tienosittain. Parannustyö välillä lmjärven dun kehittämisen kannalta. Tien kunnostami-
26201: tienhaara-Hirvisalo on kesken ja väli Hirvisa- nen tulisi saada pikaisesti loppuun.
26202: lo-Sonnanen on kokonaan aloittamatta. Näis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26203: tä ensiksi mainittu osuus on suunniteltu tehtä- nioittaen,
26204: väksi ns. varatyökohteena lähivuosina, mutta
26205: jälkimmäistä osuutta ei ole näillä näkymin tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26206: koitus kunnostaa. Ko. maantien kunnostustyö 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26207: on ollut vireillä noin 15 vuoden ajan. Tie on 21.24.77 1000000 markkaa Voikosken
26208: kunnostamattomilta osiltaan heikkokuntoinen maantien n:o 414 kunnostustöiden aloit-
26209: ja liikenteen kannalta vaarallinen. Voikosken tamiseen välillä Imjärven tienhaara-
26210: maantiellä on merkittävä rooli kauttakulkulii- Hirvisato ja Hirvisalo-Sonnanen.
26211:
26212: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26213:
26214: Timo Kietäväinen Rötta Kauppinen Markku Lehtosaari
26215: 1848 1989 vp.
26216:
26217: Raha-asia-aloite n:o 1757
26218:
26219:
26220:
26221:
26222: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 437
26223: kunnostustöiden aloittamiseen välillä Linkola-Kolkonpää
26224: Sulkavan ja Rantasalmen alueella
26225:
26226: Eduskunnalle
26227:
26228: Maantie n:o 437 välillä Linkola-Kolkonpää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26229: on heikkokuntoinen, sorapäällysteinen tie. Tiel- nioittaen,
26230: lä on huomattava merkitys läpikulkutienä, ja se
26231: korostuisi entisestään, mikäli tie kunnostettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26232: siin. Tien vaikutuspiirissä on merkittävä osa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26233: Sulkavan kuntaa. Tien kunnostaminen on ollut 21.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
26234: vireillä jo hyvin pitkään ja kaipaisi vihdoinkin n:o 437 kunnostustöiden aloittamiseen
26235: tulla toteutetuksi. välillä Linkola-Kolkonpää.
26236: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26237:
26238: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26239: 1989 vp. 1849
26240:
26241: Raha-asia-aloite n:o 1758
26242:
26243:
26244:
26245:
26246: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 438
26247: kunnostustöiden aloittamiseksi välillä Vekara-Tiimataipale
26248: (Lohilahti)
26249:
26250: Eduskunnalle
26251:
26252: Maantie 438 välillä Vekara-Tiimataipale että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26253: (Lohilahti) Sulkavalla on huonokuntoinen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26254: Tien kunnostaminen tulisi suorittaa pikaisesti, 31 .24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
26255: sillä tie on liikenteellisesti tärkeä, koska se yh- maantien n:o 438 kunnostustöiden aloit-
26256: distää Sulkavan kaksi taajamaa toisiinsa sekä tamiseksi välillä Vekara- Tiimataipale
26257: toimii merkittävänä yhdystienä Imatralle. (Lohi/ahti) Sulkava/la.
26258: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26259: nioittaen,
26260:
26261: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26262:
26263: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26264:
26265:
26266:
26267:
26268: 25 290089P
26269: 1850 1989 vp.
26270:
26271: Raha-asia-aloite n:o 1759
26272:
26273:
26274:
26275:
26276: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 465
26277: kunnostustöiden aloittamiseen välillä Rantasalmen kk-valta-
26278: tie n:o 5
26279:
26280: Eduskunnalle
26281:
26282: Maantie n:o 465 on erittäin heikkokuntoinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26283: ja mutkikas tieyhteys Joroisten ja Rantasalmen 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
26284: välillä. Tie on sorapäällysteinen. Sillä on huo- 31.24. 77 1 000 000 markkaa kunnostus-
26285: mattava merkitys läpiajotienä ja paikallisesti töiden aloittamiseen maantiellä n:o 465
26286: Kerisalon seudun ja Kolkonpään seudun asuk- välillä Rantasalmen kk-valtatie n:o 5
26287: kaiden ainoana tieyhteytenä kuntakeskuksiinsa. (Joroinen).
26288: Tie kaipaa pikaista korjausta ja päällystystä.
26289: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26290: nioittaen,
26291:
26292: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26293:
26294: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26295: 1989 vp. 1851
26296:
26297: Raha-asia-aloite n:o 1760
26298:
26299:
26300:
26301:
26302: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pöytälahden-Lat-
26303: valammen maantien n:o 477 (Sarvikumpu) parantamiseen
26304:
26305:
26306: Eduskunnalle
26307:
26308: Savonlinnan-Kolin matkailutien vaikutus- palvelee myös merkittävää osaa Heinäveden
26309: piirin kunnat ovat tehneet yhteisen aloitteen ko. kunnassa asuvia. Sarvikummun alueen kehitys
26310: tien kunnostamisesta. Tieosuuden heikkokun- on pahoin kärsinyt tien heikosta kunnosta.
26311: toisin osuus on tällä hetkellä Heinäveden alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26312: la sijaitseva Pöytälahden-Latvalammen maan- nioittaen,
26313: tie n:o 477 (Sarvikummun tie). Sorapäällysteise-
26314: nä ja heikon kantavuutensa vuoksi tie on lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26315: liikennekelvoton syksyisin ja keväisin. Tällä tie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26316: osuudella on huomattava merkitys läpikulkutie- 21.24.77 1000000 markkaa maantien
26317: nä, onhan se ainoa toimiva tieyhteys Itä-Suo- n:o 477 kunnostustöiden aloittamiseen
26318: men keskeisten matkailualueiden välillä. Tie Heinävedellä.
26319: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26320:
26321: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
26322: Matti Väistö Markku Lehtosaari
26323: 1852 1989 vp.
26324:
26325: Raha-asia-aloite n:o 1761
26326:
26327:
26328:
26329:
26330: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4131
26331: (Suopellon tie) kunnostustöiden aloittamiseen
26332:
26333:
26334: Eduskunnalle
26335:
26336: Suopellon maantie on päällystetty öljysoralla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26337: 15 vuotta sitten. Tie on nykyisin huonokuntoi- nioittaen,
26338: nen ja mutkikas. Tiellä on huomattava merki-
26339: tys, koska Suopellossa järjestettävässä Suvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26340: Pinx-näyttelyssä vierailee yli 30 000 kävijää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26341: vuosittain. Alueelle tuleva lomaosakekylä lisää 21.24.77 1000000 markkaa Suopellon
26342: tien käyttöä osaltaan. Samoin kesällä 1990 toi- maantien (n:o 4131) parannustöiden
26343: mintansa aloittava Päijänteen autolautta lisää aloittamiseen Sysmässä.
26344: huomattavasti tien käyttöä. Lautan kotisatama
26345: on Suopellossa.
26346:
26347: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26348:
26349: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26350: 1989 vp. 1853
26351:
26352: Raha-asia-aloite n:o 1762
26353:
26354:
26355:
26356:
26357: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4474
26358: perusparantamiseen välillä Haukivuori-Porsaskoski
26359:
26360:
26361: Eduskunnalle
26362:
26363: Haukivuoren ja Porsaskosken välinen tieyh- säännöllistä linja-autokuljetusta. Tiellä on huo-
26364: teys on heikkokuntoinen ja mutkikas. Tie sijait- mattava merkitys läpiajoliikenteen kannalta.
26365: see Haukivuoren ja Pieksämäen maalaiskunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26366: alueella. Sen vaikutuspiirissä on noin 300 ta- nioittaen,
26367: loutta. Tien käyttöä lisää sen vaikutusalueella
26368: oleva runsas lomamökkiasutus. Tien vaikutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26369: piirissä on Haukivuoren puolella 50 yläasteen ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26370: lukion oppilasta sekä runsaasti ala-asteen oppi- 31.24.77 1000000 markkaa maantien
26371: laita. Pieksämäen mlk:n puolella on noin 20 op- n:o 4474 (Haukivuori-Porsaskoski)
26372: pilasta, jotka tarvitsevat kouluun mennäkseen kunnostustöiden aloittamiseen.
26373: Helsingissä 19 pjtivänä syyskuuta 1989
26374:
26375: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26376:
26377: 11
26378: 1
26379: /
26380: 1854 1989 vp.
26381:
26382: Raha-asia-aloite n:o 1763
26383:
26384:
26385:
26386:
26387: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o
26388: 15119 (Himalanpohja) ja paikallistien n:o 14730 (Saramäki)
26389: perusparannustöiden aloittamiseksi Ristiinassa
26390:
26391: Eduskunnalle
26392:
26393: Paikallisteiden n:ot 15119 (Himalanpohja) ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26394: 14730 (Saramäki) kunnostaminen ja muuttami- nioittaen,
26395: nen maantieksi on tärkeää suorittaa mahdolli-
26396: simman nopeasti. Kyseinen tieosuus on luoki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26397: teltu yhdystieksi. Tiellä on huomattavaa läpi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26398: ajoliikennettä. Lisäksi tieyhteys palvelee mer- 31.24.77 1000000 markkaa Hirnalan-
26399: kittävää osaa Ristiinan ja Suomenniemen kun- pohjan ja Saramäen paikallisteiden kun-
26400: nissa asuvia. Tie on merkittävä näiden kahden nostustöiden aloittamiseksi ja teiden
26401: kunnan yhdistävänä väylänä. Tien vaikutuspii- muuttamiseksi maanteiksi.
26402: rissä on erittäin runsas loma-asuntojen määrä.
26403:
26404: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26405:
26406: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26407: 1989 vp. 1855
26408:
26409: Raha-asia-aloite n:o 1764
26410:
26411:
26412:
26413:
26414: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilän ja Suonen-
26415: joen välisen maantien ja paikallistien n:o 15329 kunnostami-
26416: seen
26417:
26418: Eduskunnalle
26419:
26420: Jäppilän ja Suonenjoen välinen maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26421: 452 kunnostettiin Kuopion läänin puolella välil- nioittaen,
26422: tä Suonenjoki- Suontee vuonna 1987. Mikke-
26423: lin läänin puolella tielle ei ole tehty mitään kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26424: nostustoimenpiteitä. Kunnostamaton tieosuus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26425: on erittäin heikkokuntoinen ja mutkikas. Tietä 21.24.77 1000000 markkaa Jäppilän-
26426: käyttävät puutavarankuljetukset runsaasti sekä Suonenjoen maantien kunnostustöiden
26427: koululaiskuljetukset säännöllisesti. Tiellä on aloittamiseksi, paikallistien n:o 15329
26428: merkittävä rooli läpikulkutienä. Paikallistie n:o tieluokan korottamiseksi ja kunnosta-
26429: 15329 on Jäppilän-Suonenjoen maantien jat- miseksi, eli Suonenjoen-Joroisten tie-
26430: koyhteys Jäppilästä Joroisiin. Myös tämä yhteyden kunnostamiseksi.
26431: tieyhteys on mutkikas ja vaarallinen sekä sora-
26432: pintainen. Tien luokkaa tulisi muuttaa ja tie
26433: tulisi kunnostaa pikaisesti.
26434:
26435: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26436:
26437: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26438: 1856 1989 vp.
26439:
26440: Raha-asia-aloite n:o 1765
26441:
26442:
26443:
26444:
26445: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalvitsan-Narilan
26446: tieyhteyden kunnostamistöiden aloittamiseksi luvalla
26447:
26448:
26449: Eduskunnalle
26450:
26451: Kalvitsan-Narilan tieyhteys on liikenteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26452: sesti vaarallinen ja erittäin heikkokuntoinen, nioittaen,
26453: kelirikkoaikoina käytännöllisesti läpikulkemat-
26454: tomassa kunnossa oleva. Tietä käytetään mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26455: läpiajotienä, turvekuljetuksiin, ja sen kautta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26456: kuljetaan Pohjois-Juvalta ja osasta Virtasalmea 21.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26457: mm. Mikkeliin. Tien kunnostamisesta on ole- Kalvitsan-Narilan tieyhteyden kunnos-
26458: massa suunnitelmat. tustöiden aloittamiseksi Juva/la.
26459:
26460: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26461:
26462: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26463: 1989 vp. 1857
26464:
26465: Raha-asia-aloite n:o 1766
26466:
26467:
26468:
26469:
26470: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan ja Sulka-
26471: van välisen maantieyhteyden kunnostustöiden aloittamiseksi
26472:
26473:
26474: Eduskunnalle
26475:
26476: Puumalan ja Sulkavan kirkonkylien välinen kaa kunnostustöitä tieosuudella Puumala-Sul-
26477: tieyhteys on erittäin vaarallinen, huonokuntoi- kava. Po. tieyhteyden merkitys kasvaa, kun
26478: nen ja mutkikas. Tieyhteys on tärkeä erityisesti Puumalansalmen silta suunnitelmien mukaan
26479: puumalalaisille, sillä sitä kautta toimivat yhtey- valmistuu 1990-luvun alkupuolella.
26480: det Puumalasta pohjoiseen ja suurelta osin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26481: myös länteen. Ko. tietä suuntautuu suuri osa nioittaen,
26482: Sulkavan tieliikenteestä etelään. Tieyhteys on
26483: merkittävä mm. Juvan, Puumalan ja Sulkavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26484: kansanterveystyön kuntainliiton toiminnalle, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26485: sekä puunkuljetuksen ja henkilöliikenteen kan- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26486: nalta. Kun ko. tieosuuteen sen keskivälillä liit- Puumalan ja Sulkavan välisen tieyhtey-
26487: tyvä maantie n:o 434 välillä Kaskii-Sairilan- den kunnostustöiden aloittamiseksi.
26488: mäki on kunnostettu, olisi johdonmukaista jat-
26489:
26490: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26491:
26492: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26493: 1858 1989 vp.
26494:
26495: Raha-asia-aloite n:o 1767
26496:
26497:
26498:
26499:
26500: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Var-
26501: kauden rataosan kunnostustöiden aloittamiseen
26502:
26503:
26504: Eduskunnalle
26505:
26506: Pieksämäen-Varkauden rataosa kaipaa pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26507: kaisesti kunnostusta. Kunnostustarpeesta huoli- nioittaen,
26508: matta hallitus ei ole esittänyt vuoden 1990 val-
26509: tion tulo- ja menoarvioon määrärahaa tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26510: tukseen. Kunnostustyöt ovat kiireelliset ja tär- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26511: keät, jotta rataosan liikennöitävyyttä voitaisiin 31.78.78 700000 markkaa Pieksä-
26512: kehittää. Samoin hanke liittyy osaltaan Pieksä- mäen- Varkauden rataosan kunnostus-
26513: mäen-Savonlinnan rataosan kunnostustyöhön, töiden aloittamiseen.
26514: joka on myös jäänyt ilman määrärahaesitystä
26515: budjettiesityksessä.
26516:
26517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26518:
26519: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26520: 1989 vp. 1859
26521:
26522: Raha-asia-aloite n:o 1768
26523:
26524:
26525:
26526:
26527: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentoase-
26528: man kunnostustöiden aloittamiseen
26529:
26530:
26531: Eduskunnalle
26532:
26533: Mikkelin lentoasema on kärsinyt mm. liian lyhin koko maassa. Vaatimukset edellyttävät
26534: lyhyestä ja kapeasta kiitoradasta ja lähestymis- kiitotien levittämistä 45 metriin ja jatkamista
26535: laitteiden puutteellisuudesta. Tämän seuraukse- vähintään 1 500 metriin.
26536: na vähänkin heikommissa sääolosuhteissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26537: lentovuoroja jouduttu peruuttamaan, mikä on nioittaen,
26538: heikentänyt pahoin luottamusta reittilentolii-
26539: kenteen luotettavuuteen, vähentänyt lentomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26540: kustajien määrää, ja mikä pahinta, aiheuttanut 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
26541: liian usein huomattavia ongelmia matkustajille. markkaa Mikkelin lentoaseman kunnos-
26542: Säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevista tustöiden aloittamiseen.
26543: kentistä on Mikkelin kentän kiitotie kapein ja
26544:
26545: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26546:
26547: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26548: 1860 1989 vp.
26549:
26550: Raha-asia-aloite n:o 1769
26551:
26552:
26553:
26554:
26555: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta happamoitumisen
26556: tutkimusprojektin rahoitukseen
26557:
26558:
26559: Eduskunnalle
26560:
26561: Hallituksen budjettiesityksessä Hapro-pro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26562: jektin rahoitusta ollaan leikkaamassa 2,9 milj. nioittaen,
26563: markalla 1,8 milj. markkaan. Vaikka projekti
26564: on tarkoitus lopettaa vuoden 1990 lopulla, ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26565: leikkaus ole perusteltu tässä tilanteessa, jossa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26566: maamme metsiä, vesiä ja peltoja uhkaa happa- 35.11.27 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
26567: moituminen ja yleensä ottaen koko luonto on Hapro-projektin tutkimustoiminnan ra-
26568: selvästi kärsimässä ilmansaasteiden takia. Tut- hoittamiseen.
26569: kimus olisi selkeää rahoittaa merkittäväitä osal-
26570: taan Hapron kautta niin kauan kuin projekti on
26571: toiminnassa.
26572:
26573: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26574:
26575: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
26576: Matti Väistö Markku Lehtosaari
26577: 1989 vp. 1861
26578:
26579: Raha-asia-aloite n:o 1770
26580:
26581:
26582:
26583:
26584: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistä-
26585: miseen
26586:
26587:
26588: Eduskunnalle
26589:
26590: Hallituksen budjettiesityksessä esitetään jäte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26591: huollon edistämiseen vain 12 milj. markkaa, nioittaen,
26592: missä lisäystä tämän vuoden menoarvioon on
26593: 1 milj. markkaa. Lisäys on riittämätön ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26594: jälkeenkin ollaan aivan liian alhaisella tasolla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26595: tarpeeseen nähden. Erityisen tärkeää olisi te- 35.12.62 lisäyksenä 3 500000 markkaa
26596: hostaa jätteiden kierrätystä, kompostointia ja jätehuollon edistämiseen.
26597: ongelmajätteiden (muidenkin kuin Ekakemilie
26598: menevien), esim. raskasmetalliparistojen, tal-
26599: teenottoa.
26600:
26601: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26602:
26603: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
26604: Matti Väistö Markku Lehtosaari
26605: 1862 1989 vp.
26606:
26607: Raha-asia-aloite n:o 1771
26608:
26609:
26610:
26611:
26612: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelu-
26613: alueiden hankintaan
26614:
26615:
26616: Eduskunnalle
26617:
26618: Hallituksen esityksessä esitetään luonnonsuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26619: jelualueiden hankintaan samansuuruista mää- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26620: rärahaa kuin kuluvanakin vuonna, eli 60 milj. 35.15.87/isäyksenä 20000000 markkaa
26621: mk. Määräraha on selvästi alimitoitettu ja se tu- luonnonsuojelualueiden hankkimista
26622: lisi nostaa 80 milj. markkaan, jotta se vastaisi varten.
26623: tarvetta.
26624: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26625: nioittaen,
26626: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26627:
26628: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
26629: Matti Väistö Markku Lehtosaari
26630: 1989 vp. 1863
26631:
26632: Raha-asia-aloite n:o 1772
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen kir-
26638: konkylän rantojen kunnostukseen ja vesialueiden ruoppauk-
26639: seen
26640:
26641: Eduskunnalle
26642:
26643: Kangasniemen kirkonkylän rannat ja lähive- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26644: det kaipaavat kunnostusta ja ruoppausta. Mik- nioittaen,
26645: kelin vesipiiri on saanut valmiiksi hankkeen
26646: suunnitelmat. Hanke ei kuitenkaan sisälly ensi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26647: vuoden budjettiesitykseen, vaikka hanke on ol- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26648: lut pitkään vireillä. Hankkeen kustannusarvio 35.25. 77 800 000 markkaa Kangasnie-
26649: on 1,6 milj. markkaa, josta valtion osuus olisi men kirkonkylän rantojen kunnostuk-
26650: 800 000 markkaa. seen ja lähivesien ruoppaukseen.
26651:
26652: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26653:
26654: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
26655: 1864 1989 vp.
26656:
26657: Raha-asia-aloite n:o 1773
26658:
26659:
26660:
26661:
26662: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille maksetta-
26663: vien asuntosäästöpalkkioiden korottamiseksi
26664:
26665:
26666: Eduskunnalle
26667:
26668: Nuorten asuntosäästöpalkkiojärjestelmä si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26669: sältää lukuisia epäkohtia, jotka ovat suuresti nioittaen,
26670: heikentäneet järjestelmän toimivuutta. Säästö-
26671: palkkio on liian alhainen, omarahoitusosuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26672: liian korkea, lapsikorotus liian pieni, lainan ta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26673: kaisinmaksuaika liian lyhyt ja ylimmät asunto- 35.45.5 7 nuorten asuntosäästöpalkkion
26674: jen neliöhinnat liian alhaisia. Lisäksi tarvitaan korottamiseksi, tarvittaessa budjetti-
26675: lapsikorotuksen ja asuntosäästöpalkkion koro- perusteisin järjestelyin, lisäyksenä
26676: tusta. Lapsikorotus tulisi nostaa nykyisestä 14 500 000 markkaa asuntosäästöpalkki-
26677: kaksinkertaiseksi. Hallituksen budjettiesityk- on korottamiseksi 2 000 mk: /Ia ja lapsi-
26678: sessä asuntosäästöpalkkio esitetään 4 500 mar- korotuksen korottamiseksi 1 200 mar-
26679: kaksi ja lapsikorotus 800 markaksi. Summat kaksi 1.7.1990 lukien.
26680: ovat samat kuin kuluvana vuonna, mikä mer-
26681: kitsee palkkion merkityksen olennaista vähene-
26682: mistä.
26683:
26684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26685:
26686: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
26687: Matti Väistö Markku Lehtosaari
26688: 1989 vp. 1865
26689:
26690: Raha-asia-aloite n:o 1774
26691:
26692:
26693:
26694:
26695: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan- ja kansain-
26696: välisyyskasvatuksen professorin viran perustamiseksi Jyväs-
26697: kylän yliopistoon
26698:
26699: Eduskunnalle
26700:
26701: Oikeudenmukainen rauha on keskeisellä si- kaksi rauhanprofessuuria. Suomen korkeakou-
26702: jalla YK:n ohjelmissa ja kannanottoissa. Rau- lulaitoksessa ei ole vielä yhtään alan tieteellistä
26703: hanomaista kehitystä tukevat eri puolilla maail- oppituolia. Rauhantutkimuksen ja -kasvatuk-
26704: maa toimivat rauhan- ja konfliktintutkimusta sen professuurin perustaminen maahamme py-
26705: suorittavat laitokset ja näin myös Suomessa toi- syttäisi Suomen korkeakoululaitoksen kansain-
26706: mivat. Sen sijaan Suomessa ei ole yhtään yli- välisen kehityksen tasolla tällä tärkeällä alueella
26707: opistollista oppituolia, jonka vastuualueena on ja vahvistaisi entisestään Suomen roolia kan-
26708: rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus. Näin siitä sainvälisen rauhan ja yhteistyön rakentajana
26709: huolimatta, että Suomikin on ollut hyväksy- muun muassa ETYK:n isäntämaana.
26710: mässä joulukuun 7 päivänä 1965 Yhdistyneiden Korkeakoulujen eri laitoksilla on virinnyt
26711: Kansakuntien yleiskokouksessa julistuksen rau- alan tutkimusta tutkijoiden, opettajien ja opis-
26712: han ihanteen sekä kansojen välisen keskinäisen kelijoiden piirissä. Tällä vuosikymmenellä
26713: kunnioituksen ja ymmärtämyksen edistämiseksi maamme korkeakouluissa on valmistunut noin
26714: nuorison keskuudessa. Tämän julistuksen 1. ar- 200 rauhankasvatukseen liittyvää opinnäytetyö-
26715: tiklan mukaan "Nuoriso on kasvatettava rau- tä, vaikka ainoana Pohjoismaana Suomesta
26716: han, oikeuden uskon, vapauden, molemmin- puuttuu alan oppituoli. Tähän aihealueeseen
26717: puolisen kunnioituksen sekä ymmärtämyksen suuntautuneet jatko-opiskelijat joutuvat työs-
26718: hengessä ... sekä kansainvälisen rauhan ja tur- kentelemään ilman tieteellistä ohjausta.
26719: vallisuuden ylläpitämisen edistämiseksi." Unes- Korkeakoulujen rauhankasvatuksellisia opin-
26720: co on puolestaan hyväksynyt yleiskokouksensa tokokonaisuuksia tai aihealueen integrointia
26721: 18. istunnossa 19.11.1974 kasvatusta kansain- muihin oppiaineisiin ei ole toistaiseksi voitu
26722: väliseen ymmärtämykseen, yhteistyöhön ja rau- suunnitella ja koordinoida koko korkeakoulu-
26723: haan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien laitoksen tasolla. Myöskään korkeakoulujen
26724: opetusta koskevan suosituksen. Suosituksessa yhteistyölle ei ole näin ollen järjestelmällisiä
26725: edellytetään muun muassa, että yliopistoissa to- edellytyksiä.
26726: teutetaan kansainvälisyyskasvatusohjelmia ja Peruskoulu- ja lukiolait ja päivähoitolaki
26727: että kansainvälisyyskasvatus erityisesti ulote- tuovat selvästi rauhan- ja kansainvälisyyskasva-
26728: taan myös opettajankoulutukseen. tukseen liittyvät tehtävät kouluihin ja päiväko-
26729: Jyväskylän yliopiston hallitus on sisällyttänyt teihin, mikä edellyttää alan koulutuksen järjes-
26730: kansainvälisyyskasvatuksen professuurin perus- telmällistä sisällyttämistä opettajankoulutuk-
26731: tamisen vuosien 1988-1992 toiminta- ja talous- seen. Jyväskylän yliopistolle kuuluu puolestaan
26732: suunnitelmaansa. Suunnitelma ei ole kuiten- perinteisesti ja keskeisesti kasvatuksen alue, ja
26733: kaan vielä tältä osin toteutunut, vaikka edellä sen piirissä on jo vuosia suoritettu projektin-
26734: mainittujen yleisten perustelujen mukaan voi- luonteisesti näitä tehtäviä. Vuonna 1983 Suo-
26735: daan esittää vielä seuraavat yleiset näkökohdat: men Akatemia rahoitti jo rauhankasvatusta
26736: Rauhantutkimus on jo kansainvälisesti va- koskevan esitutkimuksen Kasvatustieteiden tut-
26737: kiinnuttanut asemansa tiedeyhteisöissä. Esimer- kimuslaitoksessa, mutta siellä ei ole alalle tar-
26738: kiksi Ruotsissa perustettiin jo vuonna 1985 koitettuja vakinaisia tutkijoita.
26739: 1866 1989 vp. - RA n:o 1774
26740:
26741: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.10.01 lisäyksenä 300000 markkaa
26742: nioittaen, rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen
26743: professuurin perustamiseksi Jyväskylän
26744: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden yliopistoon.
26745: 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
26746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26747:
26748: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Sulo Aittoniemi
26749: Raila Aho Pentti Kettunen Marjatta Väänänen
26750: Markus Aaltonen Esko Seppänen Esko Almgren
26751: Sakari Valli Matti Lahtinen Ole Wasz-Höckert
26752: Claes Andersson Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
26753: Erkki Pulliainen Arto Lapiolahti Matti Saarinen
26754: Anna-Lösa Jokinen Tuulikki Hämäläinen Riitta Myller
26755: Heikki Rinne Lösa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
26756: Heli Astala Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
26757: Aimo Ajo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ritva Vastamäki
26758: Lea Savolainen Esko-Juhani Tennilä Hannele Pokka
26759: Ensio Laine Jorma Fred Mirja Ryynänen
26760: Jouko Skinnari Marjatta Stenius-Kaukonen Johannes Virolainen
26761: Ilkka-Christian Björklund Tauno Valo Pauli Uitto
26762: Raimo Vuoristo Seija Karkinen Mikko Elo
26763: Kari Urpilainen Mats Nyby Pekka Leppänen
26764: Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki
26765: Tina Mäkelä Marita Jurva Pertti Lahtinen
26766: Esko Helle Kauko Heikkinen Sinikka Mönkäre
26767: 1989 vp. 1867
26768:
26769: Raha-asia-aloite n:o 1775
26770:
26771:
26772:
26773:
26774: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opiston
26775: rakennusten perusparantamiseen
26776:
26777:
26778: Eduskunnalle
26779:
26780: Keski-Suomen opisto on monipuolisesti toi- yli puolet rakennusten kokonaisalasta on
26781: miva aikuiskoulutusyksikkö Suolahdessa. Sille muutos- ja perusparannuksen tarpeessa.
26782: ominaista on valtakunnallisestikin merkittävä Ensisijaista on opetustilojen ja asuntolatilo-
26783: kulttuurihistoriallinen arvo. jen saattaminen kuntoon. Kunnostettavien tilo-
26784: Toiminnallisesti Keski-Suomen opistossa an- jen koko on n. 2 500 m 2 ja hankkeen kustan-
26785: nettava perus- ja täydennyskoulutus on keskit- nusarvio n. 8,6 milj. mk. Hanke on ajoitettu
26786: tynyt nuorisotyöhön, vapaa-aikaan, avoimen vuosille 1989-90. Sen toteutuminen on edelly-
26787: korkeakoulun opetukseen ja kulttuuripainottei- tyksenä oppilaitosten toiminnan täysipainoisel-
26788: seen kesätoimintaan. le jatkumiselle.
26789: Opiston yhteydessä toimii myös Suolahden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26790: sosiaalialan oppilaitos, joka antaa sosiaalialan nioittaen,
26791: perus- ja täydennyskoulutusta.
26792: Keski-Suomen opiston lyhytkursseille osallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26793: tuu vuosittain n. 2 000 henkilöä ja perusoppi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26794: jaksolla opiskelee n. 140 opiskelijaa. Sosiaali- 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26795: alan oppilaitoksessa on n. 120 opiskelijaa. Keski-Suomen opiston rakennusten pe-
26796: Opiston erityisenä pulmana on toiminnallis- rusparantamiseen.
26797: ten tilojen huonokuntoisuus. Kaikkiaan hieman
26798:
26799: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26800:
26801: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
26802: Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
26803: Matti Lahtinen Pekka Leppänen
26804: 1868 1989 vp.
26805:
26806: Raha-asia-aloite n:o 1776
26807:
26808:
26809:
26810:
26811: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdistys-
26812: ten kurssitoiminnan tukemiseen
26813:
26814:
26815: Eduskunnalle
26816:
26817: Kotiteollisuuden keskusliitto on valtakunnal- opettaa ihmistä tajuamaan tekoprosessia ja sen
26818: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- vaiheita ja käsityö vahvistaa ihmisen erityislaa-
26819: malaisen käsityön tiedon ja taidon ylläpitämi- tua. Käsityötä ei opita enää kotona, ja kouluis-
26820: nen ja kehittäminen. sakin sen osuus on vähäinen. Kotiteollisuusneu-
26821: Maamme kotiteollisuudelta odotetaan tär- vontajärjestön rooli sekä lasten että aikuisten
26822: keää panosta muuttuvassa työelämässä. Koti- käsityönopetuksessa on korostunut. Koko
26823: teollisuudesta vastaa koko maan kattava koti- maan kattava organisaatio mahdollistaa kurs-
26824: teollisuusyhdistysten ja niiden neuvonta-ase- sien järjestämisen myös pienillä paikkakun-
26825: mien verkosto. Alan yhteisistä asioista huolehtii nilla.
26826: Kotiteollisuuden keskusliitto. Kurssitoiminta on luonteeltaan täydennys-
26827: Kotiteollisuusneuvontaa annetaan henkilö- koulutusta ja se saavuttaa myös sellaisia väestö-
26828: kohtaisena neuvontana ja järjestämällä kurs- ryhmiä, jotka eivät pysty irrottautumaan yhtä-
26829: sitoimintaa. Kurssitoiminta rahoitettiin aiem- jaksoiseen, toisella paikkakunnalla tapahtu-
26830: min ammattikasvatushallituksen määrärahalla, vaan koulutukseen. Kurssimuotoisen koulutuk-
26831: joka kanavoitui kotiteollisuusoppilaitosten sen saavutettavuus ja mahdollisuus koota kurs-
26832: kautta. Mahdollisuus rahoittaa kurssitoimintaa seista erilaisia tarpeita vastaava kokonaisuus
26833: tällä määrärahalla on vähentynyt huomattavas- mahdollistavat jatkuvan koulutuksen toteutu-
26834: ti. Tästä syystä on budjettiesitykseen varattu misen. Kaikki haasteet tämän suomalaisen kult-
26835: oma määräraha kotiteollisuusyhdistysten kurs- tuurin oleellisen osan, käsityön, edistämisessä
26836: sitoiminnan järjestämiseen. Määräraha on kui- vaativat henkilöstön laajaa ja jatkuvaa koulu-
26837: tenkin vain 100 000 mk koko maassa tapahtu- tusta, kokeiluja ja kehittämisprojekteja. Näitä
26838: viin kursseihin ja näin aivan riittämätön. Vuon- hankkeita ei ole mahdollista rahoittaa normaa-
26839: na 1989 vastaava määräraha oli 250 000 mk. livaltionavulla eikä oman toiminnan tuotoilla.
26840: Kurssitarve on samaan aikaan kasvanut. Koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26841: teollisuuteen on asetettu suuria odotuksia an- nioittaen,
26842: siotoiminnan järjestäjänä. Mikäli ansiokoti-
26843: teollisuutta pää- tai sivuelinkeinona tahdotaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26844: lisätä, on välttämätöntä järjestää jatkuvaa kou- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
26845: lutusta toisaalta toiminnasta kiinnostuneille ja 29.69.54 lisäyksenä 300 000 markkaa
26846: toisaalta kotiteollisuusyhdistysten henkilökun- Kotiteollisuuden keskusliitolle kotiteol-
26847: nalle. lisuusyhdistysten kurssitoiminnan tuke-
26848: Käsityön merkitys ihmisen kehitykselle on to- miseen.
26849: dettu hyvin tärkeäksi. Käsityön tekeminen mm.
26850:
26851: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26852:
26853: Sakari Knuuttila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Lahtinen
26854: Eva-Riitta Sötonen Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
26855: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
26856: Tina Mäkelä
26857: 1989 vp. 1869
26858:
26859: Raha-asia-aloite n:o 1777
26860:
26861:
26862:
26863:
26864: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvataiteen tutki-
26865: mustyöhön ja Nuijasota-projektin tukemiseen
26866:
26867:
26868: Eduskunnalle
26869:
26870: Suomen valmistautuessa kansainväliseen yh- yhteispohjoismaista elokuvaa Nuijasodasta. Pi-
26871: dentymiseen on yhä tärkeämpää löytää oikeat lottituotannon rahoitusmahdollisuudet tavan-
26872: erikoistumissegmentit tulevan tietoyhteiskun- omaisia elokuvan rahoitusmuotoja käyttäen
26873: nan työnjaosta. Valtion teknillisessä tutkimus- ovat pienet. Lisäksi perinteellisten tukisäädös-
26874: keskuksessa (VTT) valmistuneessa tutkimukses- ten noudattaminen pilottituotannossa nostaisi
26875: sa pystytään osoittamaan Suomella olevan huomattavasti kustannuksia ja haittaisi inno-
26876: kaikki mahdollisuudet saavuttaa johtava asema vaation edellyttämää tutkimusta.
26877: kansainvälisesti kuvaustoiminnan tietojärjestel- Nuijasota-elokuvan ajankohtaisuutta lisää
26878: mien kehitystyössä maamme korkean teknolo- sodan lähestyvä 400-vuotispäivä (vuosien 1996/
26879: gisen tietämyksen perusteella. 97 vaihteessa). Voimme ensimmäisen kerran
26880: VTT on tehnyt tutkimuksensa TEKESin ra- viettää itsenäisenä kansakuntana tämän histo-
26881: hoittamana osana Nuijasota-projektia. Sen riamme yhden merkittävimmän tapahtuman
26882: puitteissa on perustettu kuvausteollisuuteen uu- 100-vuotispäivää. Parhaimmat puitteet tähän
26883: den tuotantokulttuurin luomista varten uusi tarjoaa Nuijasota-projekti monine kansainväli-
26884: elokuvayhtiö Atlas-Filmi Oy ja kuvausteolli- sine liityntöineen.
26885: suuden tietojärjestelmäinnovaation kansainvä- Viestintäkulttuuritoimikunnan 1 mietinnössä
26886: listä tutkimista ja hyödyntämistä varten Atlas- (15/89) on voimakkaasti painotettu kotimaisen
26887: Data Oy. Jälkimmäisestä on tarkoitus kehittää audiovisuaalisen ohjelmatuotannon merkitystä
26888: alan kansallinen tutkimus- ja tuotekehityskes- kansallisen kulttuurin säilyttäjänä. Nuijasota-
26889: kus. Nuijasota-projektin puitteissa on myös so- projekti toteuttaa parhaiten komitean asettamia
26890: vittu pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa Suo- päämääriä ensi vuonna. Siinä on valmiit suun-
26891: men vastuualueeksi on nimetty kuvaustoimin- nitelmat alan kehittämiseksi lähivuosina.
26892: nan tietojärjestelmät. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26893: Kuvausalan teknologisen innovaation perus-
26894: rahoitus voidaan pääosin hoitaa sekä kotimai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26895: silla että yhteispohjoismaisilla teknologian ke- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26896: hittämisvaroilla. Innovaation toteuttaminen 29.90.52 JO 000 000 markkaa elokuva-
26897: edellyttää laajamittaista pilottituotantoa. Sel- taiteen tutkimustyöhön ja pilottituotan-
26898: laiseksi Nuijasota-projektissa on suunniteltu toon Nuijasota-projektissa.
26899: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26900:
26901: Sakari Knuuttila Aimo Ajo
26902: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila
26903: 1870 1989 vp.
26904:
26905: Raha-asia-aloite n:o 1778
26906:
26907:
26908:
26909:
26910: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kintauden-Uuraisten
26911: maantien perusparantamiseen
26912:
26913:
26914: Eduskunnalle
26915:
26916: Maantie Kintaus-Uurainen on sorapäällys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26917: teinen. Se on kuitenkin suhteellisen vilkasliiken- nioittaen,
26918: teinen läpikulkutie, jolla on merkittävässä mää-
26919: rin myös raskasta puutavaraliikennettä. Tie tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26920: lisi perusparantaa ja samalla kestopäällystää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26921: vähintään kevyellä päällysteellä. Työ olisi edul- 31.24. 77 lisäyksenä 900 000 markkaa
26922: lista tehdä nyt, kun bitumi on halpaa ja Jyväs- Kintauden-Uuraisten maantien perus-
26923: kylän seudulla valmistuu juuri iso tienrakennus- parantamiseen Petäjäveden ja Uuraisten
26924: kohde, mistä vapautuu sopivasti rakennuskapa- kunnissa.
26925: siteettia.
26926:
26927: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26928:
26929: Sakari Knuuttila Toin'li Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
26930: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
26931: 1989 vp. 1871
26932:
26933: Raha-asia-aloite n:o 1779
26934:
26935:
26936:
26937:
26938: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten-Länki-
26939: pohjan maantien perusparantamiseen
26940: 1
26941:
26942:
26943:
26944:
26945: Eduskunnalle
26946:
26947: Kuhmoisten-Länkipohjan maantie on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26948: nokuntoinen soratie, vaikka sillä on paljon läpi- nioittaen,
26949: kulkuliikennettä ja sen kautta Kuhmoisista jou-
26950: dutaan kulkemaan lähimmälle rautatieasemalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26951: Länkipohjaan. Nyt olisi myös sopiva ajankohta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26952: perusparantaa tämä tie, sillä seudulla k~lkeva 31.24. 77 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
26953: valtatien n:o 4 parannustyö on päättymässä ei- Kuhmoisien-Länkipohjan maantien
26954: kä seutukunnalla ole muita mainittavia yleisiä perusparantamiseen Kuhmoisien ja
26955: töitä käynnissä. Kuhmoisten seudun teiden Längelmäen kunnissa.
26956: päällystysprosentti on myös alhainen, mikä
26957: seikka puoltaa tieinvestointien lisäämistä seu-
26958: dulla.
26959:
26960: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26961:
26962: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
26963: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
26964: 1872 1989 vp.
26965:
26966: Raha-asia-aloite n:o 1780
26967:
26968:
26969:
26970:
26971: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Säkinmäen-Konne-
26972: veden paikallistien perusparantamiseen
26973:
26974:
26975: Eduskunnalle
26976:
26977: Säkinmäen-Konneveden välinen paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26978: tiejakso on läpikulkutie, joka on merkityksel- nioittaen,
26979: tään maantieluokkaa ja jolla on vilkas liikenne,
26980: mukaan lukien puutavaraliikennettä. Tiejakso että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26981: on ollut valtion hoidossa jo lähes 30 vuotta, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26982: mutta sitä ei ole oleellisesti perusparannettu tä- 31.24. 77 lisäyksenä 1200 000 markkaa
26983: nä aikana. Lisäksi tien varrella on asutusta, jo- Säkinmäen-Konneveden paikallistie-
26984: ka kärsii muun muassa pölyhaitoista, koska tie jakson perusparantamiseen Hankasal-
26985: on soratie. Tämä tie tulisi perusparantamisen men ja Konneveden kunnissa.
26986: yhteydessä kestopäällystää.
26987:
26988: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26989:
26990: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
26991: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
26992: 1989 vp. 1873
26993:
26994: Raha-asia-aloite n:o 1781
26995:
26996:
26997:
26998:
26999: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
27000: län rakentamiseen Saarijärven-Kannonkosken maantielle
27001:
27002:
27003: Eduskunnalle
27004:
27005: Saarijärven-Kannonkosken maantien alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27006: päässä on tien varrella toteutunut kaavoitus nioittaen,
27007: suuressa mitassa, ja sen vuoksi tiellä on run-
27008: saasti jalankulku- ja pyöräliikennettä. Tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27009: käyttävät runsaasti myös koululaiset. Kun tieltä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27010: tällä kohtaa puuttuu kevyen liikenteen väylä, 31.24. 77 lisäyksenä 600 000 markkaa ke-
27011: on se turvaton liikkua. Siksi tälle tieosalle pitäi- vyen liikenteen väylän rakentamiseksi
27012: si kiireellisesti rakentaajalankulku-ja pyörätie. Saarijärven-Kannonkosken maantielle
27013: Vuonna 1981 säädetty tieliikennelakikin sitä jo Saarijärven kaupungin kaavoitusalueel-
27014: edellyttää. Myös liikenneturvallisuusasiain neu- la.
27015: vottelukunta on monissa mietinnöissään kiireh-
27016: tinyt tämäntapaisten Iiikenneturvallisuushank-
27017: keiden toteuttamista ensisijaisesti.
27018:
27019: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27020:
27021: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen
27022: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
27023: 1874 1989 vp.
27024:
27025: Raha-asia-aloite n:o 1782
27026:
27027:
27028:
27029:
27030: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmelan lomakodin
27031: toiminnan tukemiseen
27032:
27033:
27034: Eduskunnalle
27035: Jyväskylän maalaiskunnan Vesangassa sijait- mahdollistaisi toimitilojen nykyaikaistamisen
27036: see Nurmelan lomakoti, jossa on sosiaalista lo- edelleen ja samalla toiminnan alkuperäisen
27037: matoimintaa harjoitettu jo vuosikymmeniä. Se luonteen säilyttämisen.
27038: on lomanviettäjille yksi halvimpia lomakoteja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27039: ja sen käyttö on ollut vilkasta. Lomanviettäjiä nioittaen,
27040: siellä on ollut eri puolelta Suomea. Lomakotia
27041: on jouduttu nyttemmin kunnostamaan ja laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27042: jentamaan. 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
27043: Suunnitelmissa on edelleen kehittää lomako- markkaa Jyväskylän maalaiskunnassa
27044: tia. Kehittämisen esteenä on kuitenkin varojen sijaitsevan Nurmelan lomakodin avusta-
27045: puute. Sitä varten tässä vaiheessa olisi tarpeen miseen.
27046: saada lisätukea yhteiskunnalta. Tämä myös
27047: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27048:
27049: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
27050: Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi
27051: Matti Lahtinen Pekka Leppänen
27052: 1989 vp. 1875
27053:
27054: Raha-asia-aloite n:o 1783
27055:
27056:
27057:
27058:
27059: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäpatologian pro-
27060: fessorin viran perustamiseen johonkin yliopistoon
27061:
27062:
27063: Eduskunnalle
27064:
27065: Asiantuntijat Suomessa niin kuin muuallakin mään. Sairaitten metsiemme tilan, sekä syiden
27066: näyttävät olevan jokseenkin yksimielisiä siitä, että seurausten, kaikinpuolista selvittämistä
27067: että ilmansaasteilla ja metsätuhoilla on syy-yh- varten vielä terveitten metsienvarjelemiseksi tu-
27068: • teys. Myös omassa maassamme tiedetään il- lisi Suomeen viipymättä perustaa metsäpatolo-
27069: mansaasteiden muodostavan vakavimman uhan gian professorin virka niin, että viran hoito al-
27070: metsillemme. Vaikka metsätuhoista Suomessa kaisi heti vuoden 1990 alusta.
27071: jo nykyisin esitettävät arvioluvut ovat erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27072: suuria, ovat toimenpiteet metsätuhojen pysäyt- nioittaen,
27073: tämiseksi ja hillitsemiseksi jääneet riittämättö-
27074: miksi. Kun myös kansainvälisten sopimusten te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27075: ho näissä asioissa on osoittautunut riittämättö- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
27076: mäksi, näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa markkaa metsäpatologian professorin
27077: Suomessa metsätuhoista aiheutuvat taloudelli- viran perustamista varten vuoden 1990
27078: set menetykset tulevat entisestään lisäänty- alusta johonkin yliopistoon.
27079: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27080:
27081: Maunu Kohijoki Timo Roos Raila_Aho
27082: 1876 1989 vp.
27083:
27084: Raha-asia-aloite n:o 1784
27085:
27086:
27087:
27088:
27089: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteen
27090: koulutilojen rakentamiseen Lapin Tl. Kirkonkylän koululle
27091:
27092:
27093: Eduskunnalle
27094:
27095: Turun ja Porin lääniin kuuluvan Lapin kun- sijoittuvat uuteen koulurakennukseen. Koulun
27096: nan peruskoulun ala-asteen koulutilojen raken- liikuntatilat on rakennettu jo aikaisemmin.
27097: taminen Kirkonkylän koululle on ollut vireillä Uuden koulurakennuksen kustannusarvio on
27098: noin viisitoista vuotta. Nyt uudisrakennushank- yli seitsemän miljoonaa markkaa ja valtion-
27099: keen suunnitelmat ovat valmiina ja ne on hy- osuus siitä noin 4,3 miljoonaa markkaa. Se tuli-
27100: väksytty viranomaiskäsittelyssä. Myös Turun ja si saada ainakin aloitusmäärärahan osalta val-
27101: Porin läänin lääninneuvottelukunta on ehdotta- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
27102: nut tämän hankkeen toteuttamista jo niin, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27103: rakentaminen pääsisi alkamaan vuonna 1990. nioittaen,
27104: Se olisi välttämätöntä sen vuoksi, että vanhojen
27105: opetustilojen puutteellisuudet ovat jo kauan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27106: häiritsevästi haitanneet opetustyötä. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27107: Uuteen koulurakennukseen on suunniteltu markkaa Lapin Tl. Kirkonkylän perus-
27108: seitsemän varsinaista luokkahuonetta ja näiden koulun ala-asteen koulurakennuksen ra-
27109: lisäksi pienryhmien opetustiloja sekä kouluruo- kennustöiden aloittamista varten.
27110: kala. Myös kirjasto sekä terveydenhuoltotilat
27111:
27112: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27113:
27114: Maunu Kohijoki Timo Roos Raila Aho
27115: 1989 vp. 1877
27116:
27117: Raha-asia-aloite n:o 1785
27118:
27119:
27120:
27121:
27122: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian koulukes-
27123: kuksen lisätilojen rakentamiseen
27124:
27125:
27126: Eduskunnalle
27127:
27128: Merikarvian kunta on useiden vuosien ajan Kysymyksessä olevan ala-asteen (Ylikylä-
27129: toiminut suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti Ahlströmin ala-aste) saneerauksen sekä lisätilo-
27130: sivistyskeskus/koulukeskuksen aikaansaami- jen kustannusarvio on yhteensä noin 9,5 mil-
27131: seksi kunnan keskustaajamaan. Suuri hanke on joonaa markkaa, josta kalustamisen osuuden
27132: jo edennyt niin, että uusi lukio valmistui vuon- lasketaan olevan noin 1,5 miljoonaa markkaa.
27133: na 1987 ja uusi yläasteen koulurakennus sekä Valtionosuutta hankkeeseen on arvioitu saata-
27134: kirjasto valmistuivat vuonna 1989. Hankkeesta vaksi noin 6 miljoonaa markkaa. Ilman valtion-
27135: on vielä toteuttamatta kulttuuri- ja koulukes- osuutta ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuu-
27136: kuksen viimeisenä osana ala-asteen (Ylikylä- luva Merikarvian kunta ei mainittua kouluhan-
27137: Alhströmin ala-aste) koulurakennuksen sanee- ketta voi toteuttaa. Kunnan talousarviolainojen
27138: raus lisätiloineen. Sen suunnitelmat on jo hy- määrä on jo nyt asukasta kohti miltei kaksin-
27139: väksytty viranomaiskäsittelyssä. Ala-asteen kertainen kuntien keskimääräiseen velkaantu-
27140: koulutilat ovat kiireellisen peruskorjauksen tar- misasteeseen verrattuna.
27141: peessa, ja koko koulukeskusta palvevan koulu- Hyvin suunnitellun Merikarvian kulttuuri- ja
27142: keittolan sekä ruokailutilojen rakentaminen on koulukeskuksen vielä jäljellä olevan rakennus-
27143: välttämätöntä. Nykyisessä ahtaassa ala-asteen hankkeen nopealla toteuttamisella voitaisiin
27144: koulukeittiössä on valmistettu ruoka myös lu- tässä tapauksessa myös erittäin tehokkaasti
27145: kiolaisille, mutta yläasteen 136 oppilaalle jou- edistää maaseudun yleisiä ja erityisiä kehitty-
27146: dutaan nykyisin ruoka päivittäin kuljettamaan misedellytyksiä.
27147: puolentoista kilometrin etäisyydellä sijaitsevan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27148: koulukäytöstä muuten poistetun vanhan kou- nioittaen,
27149: lun vanhasta keittiöstä. Sen käytössä pitäminen
27150: on epätaloudellista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27151: Koulukeittiön sekä ruokailutilojen puuttumi- 1990 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
27152: nen häiritsee toimintaa, ja eniten siitä kärsivät markkaa Merikarvian koulukeskukseen
27153: suuren koulukeskuksen nykyiset 332 oppilasta kuuluvan ala-asteen koulun saneerausta
27154: sekä noin 20 opettajaa ja koko koulukeskuksen ja lisätilojen rakentamista varten.
27155: taloushenkilö kunta.
27156:
27157: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27158:
27159: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27160: 1878 1989 vp.
27161:
27162: Raha-asia-aloite n:o 1786
27163:
27164:
27165:
27166:
27167: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsalaisten vapaa-
27168: ehtoisten historiateoksen painatuskuluihin
27169:
27170:
27171: Eduskunnalle
27172: Talvisodan puhjettua syksyllä 1939 Suomi muun muassa vapaaehtoisten yhdyssiteenä. Sen
27173: pyrki saamaan kansainvälistä tukea taistelul- lisäksi yhdistys on kuluneiden vuosikymmenien
27174: leen. Merkittävän osan saamastamme avusta aikana mahdollisuuksiensa mukaan antanut se-
27175: muodostivat eri maista saapuneet vapaaehtoi- kä aineellista että henkistä tukea suomalaisille
27176: set. Suurin osa heistä oli ruotsalaisia, joita oli sotainvalideille.
27177: talvisodassa yhteensä 8 500. Helmikuusta 1940 Yhdistyksen työ vapaaehtoisten toimintaa
27178: lähtien Svenska Frivilligkår vastasi pääosin koskevan historiateoksen julkaisemiseksi täy-
27179: Sallan suunnan puolustuksesta vapauttaen dentää tärkeällä tavalla myös kuvaa Suomen
27180: näin suomalaisia joukkoja torjuntataisteluihin sota-ajan historiasta. Rahoituksen puuttuessa
27181: muualle. Myös jatkosodan aikana maamme sai uhkaa tämä työ kuitenkin jäädä kesken. Maam-
27182: apua ruotsalaisilta vapaaehtoisilta, joista koot- me kannalta olisi kuitenkin tärkeää varmistaa,
27183: tu pataljoona osallistui muun muassa Hangon että tämä Suomen kohtalonvuosia sekä Ruotsin
27184: rintaman taisteluihin. Uhrautuvasta avusta ja Suomen tuon ajan läheisiä suhteita käsittele-
27185: ruotsalaiset vapaaehtoiset joutuivat maksa- vä historiateos saataisiin valmiiksi. Tuen anta-
27186: maan myös sodan raskaan veron kaatuneiden ja minen teokselle olisi samalla tunnustus niille tu-
27187: haavoittuneiden muodossa. hansille ruotsalaisille, jotka henkensä ja tervey-
27188: Kun talvisodan syttymisestä tulee tänä vuon- tensä vaarantaen 50 vuotta sitten olivat valmiita
27189: na kuluneeksi 50 vuotta, on ruotsalaisten va- auttamaan maatamme.
27190: paaehtoisten yhdistys Förbundet Svenska Fin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27191: landsfrivilliga ryhtynyt työhön vapaaehtoisten nioittavasti,
27192: vuosien 1939-1944 toimintaa koskevan histo-
27193: rian selvittämiseksi ja julkaisemiseksi. Eri tutki- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27194: mussäätiöiltä saatujen yhteensä 85 000 kruunun 1990 tulo- ja menoarvioon 100000 mar-
27195: suuruisten apurahojen turvin on varsinainen kan miiiiriirahan Förbundet Svenska
27196: tutkimus- ja kirjoitustyö jo suoritettu. Noin 660 Finlandsfrivilliga -nimiselle Ruotsissa
27197: sivua käsittävän kirjan painatus tulee kuitenkin toimivalle yhdistykselle kiiytettiiviiksi
27198: maksamaan noin 250 000 kruunua, jonka ra- ruotsalaisten vapaaehtoisten osallistu-
27199: hoitus on pääosin edelleen avoin. mista sotiimme 1939-1944 kiisitteleviin
27200: Förbundet Svenska Finlandsfrivilliga on 800 historiateoksen painatuskuluihin.
27201: jäsentä käsittävä yhdistys, joka toimii Ruotsissa
27202:
27203: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27204:
27205: Maunu Kohijoki Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
27206: Jörn Donner Martti Korkia-Aho Henrik Westerlund
27207: Seppo Kääriäinen Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
27208: Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila Sauli Hautala
27209: Tuula Liunaiomaa Päivi Varpasuo
27210: 1989 vp. 1879
27211:
27212: Raha-asia-aloite n:o 1787
27213:
27214:
27215:
27216:
27217: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle sota-
27218: vankeja koskevan historiateoksen "Muistatko ... " julkaise-
27219: miseen
27220:
27221: Eduskunnalle
27222:
27223: Sotavangit ry. on vuonna 1969 perustettu val- kirjastoihin sekä kouluihin. Näin onkin jo me-
27224: takunnallinen järjestö. Sen tarkoituksena on netelty, mutta pienen painosmäärän vuoksi ei-
27225: koota yhteen sodassa pakkotilanteessa sotavan- vät läheskään kaikki kirjastot ja koulut ole saa-
27226: keuteen joutuneet sotilaat jatkamaan sotavan- neet tätä teosta. Sotavangit ry. on valmis otta-
27227: keudessa syntynyttä veljeyttä sekä ajaa heidän maan kirjasta toisen painoksen, 1 500 kappalet-
27228: etujaan. ta, mutta se on mahdollista vain siten, että val-
27229: Sotavangit ovat Suomen lähihistorian eläviä tion vuoden 1990 budjettiin otettaisiin sitä var-
27230: ja vielä näkyviä todistajia. He eivät vaadi mi- ten nimetty määräraha 75 000 markkaa.
27231: tään erikoista asemaa muiden veteraanien jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27232: kossa, mutta he· haluavat julkisesti tuoda esille nioittaen,
27233: totuuden suomalaisten sotavankeudesta.
27234: Sitä varten Sotavangit ry. on omien sekä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27235: räysvarojen turvin kustantanut vuonna 1989 1990 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark-
27236: painetun suomalaisia sotavankeja ja sotavan- kaa Sotavangit ry:lle toisen painoksen
27237: keutta koskevan historiateoksen "Muistat- ottamiseen sotavankeutta koskevasta
27238: ko ... ". Tämä 243 sivua käsittävä sidottu kirja historiateoksesta ,Muistatko... ...
27239: on alun perin tarkoitettu jaettavaksi maamme
27240:
27241: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27242:
27243: Maunu Kohijoki Timo Roos
27244: 1880 1989 vp.
27245:
27246: Raha-asia-aloite n:o 1788
27247:
27248:
27249:
27250:
27251: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistalousneuvojan
27252: palkkaamiseen Satakunnan Maatalouskeskukseen
27253:
27254:
27255: Eduskunnalle
27256:
27257: Turun ja Porin läänin lääninhallitus on esit- sen osoittautuneen alueeksi, jolla on paljon teh-
27258: tänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että Sa- tävää ammattitaidon kehittämiseksi turkistar-
27259: takuntaan perustettavaksi suunniteltu turkis- haajien keskuudessa.
27260: talousneuvojan toimi hyväksyttäisiin valtion- Turkistalousneuvojan avulla turkistarhaus
27261: osuuteen oikeuttavaksi vuoden 1990 tulo- ja Turun ja Porin läänissä voisi säilyä ja kehittyä
27262: menoarviossa. elinkeinona tasavertaisesti muiden läänien ja
27263: Turun ja Porin lääni on lääneistä ainoa, jossa maakuntien kanssa.
27264: tähän asti ei ole ollut turkistalousneuvojaa. Satakunnan Maatalouskeskuksen yhteyteen
27265: Vuonna 1988 Turun ja Porin läänissä oli yh- perustettavaksi suunnitellun turkistalousneuvo-
27266: teensä 138 turkiseläintarhaa. Niiden yhteinen jan toimen palkkaus- ym. kustannukset tulisi-
27267: tuotanto oli 152 000 minkin- ja 36 000 ketun- vat kustannusarvion mukaan olemaan noin
27268: nahkaa. Läänin turkistarhojen viennin arvo 170 000 markkaa vuodessa. Esimerkiksi Vaasan
27269: mainittuna vuotena oli 21,5 miljoonaa mark- läänissä turkistalousneuvojan toimesta aiheutu-
27270: kaa. vista kustannuksista valtio nykyisin maksaa
27271: Vaikka turkistarhauselinkeinon jatkuvuus osuutenaan 50 OJo sikäläiselle maatalouskeskuk-
27272: Suomessa on uhattuna, on Satakunnan alueella selle.
27273: Luvian ja Eurajoen kunnissa meneillään olevan Satakunnan Maatalouskeskuksen yhteyteen
27274: turkistarhauksen kehittämisprojektin puitteissa ehdotettu turkistalousneuvoja tulisi koulutus-
27275: neljä uutta yrittäjää aloittamassa tarhauksen. tehtävän lisäksi toimimaan yhteyshenkilönä tar-
27276: Sekin omalta osaltaan osoittaa, että tarhaajat haajien, alan organisaatioiden sekä kuntien ja
27277: uskovat tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vuon- muiden viranomaisten välillä.
27278: na 1988 läänin kehittämisrahasta myönnettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27279: Eurajoen ja Luvian kunnille yhteensä 150 000 nioittaen,
27280: markkaa avustuksena kyseisten kuntien turkis-
27281: tarhauksen kehittämisprojektia varten, mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27282: muuta avustusta valtion varoista turkistarhauk- 1990 tulo- ja menoarvioon 85 000 mark-
27283: sen kehittämistä varten ei ole saatu. kaa turkistalousneuvojan toimesta ai-
27284: Edellä mainitun turkistarhauksen kehittä- heutuviin kustannuksiin Satakunnan
27285: misprojektin väliraportissa todetaan koulutuk- Maatalouskeskukselle.
27286: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27287:
27288: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27289: 1989 vp. 1881
27290:
27291: Raha-asia-aloite n:o 1789
27292:
27293:
27294:
27295:
27296: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42 perus-
27297: parantamiseen välillä Eura-Raijalan risteys
27298:
27299:
27300: Eduskunnalle
27301:
27302: Suurten liikenne- ja kuljetusmäärien perus- kanmaan ja Keski-Suomen välillä nopeasti ja
27303: teella kantatie n:o 42 Raijalan risteyksen (Huit- erittäin merkittävästi lisääntyneet. Sama kehi-
27304: tisissa) ja Rauman välillä kuuluu valtakunnalli- tys jatkuu. Myös Raumalla sijaitsevan puunja-
27305: sen ja alueellisen merkityksensä perusteella lostusteollisuuden raaka-ainekuljetukset lisään-
27306: maamme päätieverkkoon erittäin tärkeänä tie- tyvät edelleen voimakkaasti. Tuskin löytyy
27307: yhteytenä. Tien tekninen taso ja heikko kunto maastamme niin suuria ja raskaita liikennemää-
27308: peruskorjaamattomilta osilta on kuitenkin pa- riä palvelevaa muuta heikkoa päätietä kuin on
27309: himpia Etelä-Satakunnan tieverkon epäkohtia. tekniseltä tasoltaan ja kunnoltaan heikko kan-
27310: Rauman suunnasta Lapin Tl. kunnan keskustan tatie n:o 42 nykyisellään. Kansantaloudellisesti
27311: kohdalle jo edennyttä ja siitä edelleen Euran ja kuljetustaloudellisesti sen peruskorjauksen
27312: suuntaan aloitettua tien perusparantamista tuli- nopeuttaminen olisi nyt tarkoituksenmukaista.
27313: si jouduttaa ottaamaila valtion vuoden 1990 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27314: menoarvioon nimetty määräraha tien peruspa- nioittaen,
27315: rantamistöiden aloittamista varten jo vuonna
27316: 1990 Euran kunnan kohdalta Huittisten kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27317: pungissa sijaitsevaan Raijalan risteykseen asti, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27318: jossa kantatie n:o 42 liittyy valtatiehen n:o 2. 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
27319: Satamaliikenteen vienti- ja tuontikuljetukset n:o 42 peruskorjauksen aloittamista var-
27320: kantatietä n:o 42 käyttäen ovat Rauman-Pir- ten välillä Eura-Raijala.
27321:
27322: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27323:
27324: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27325:
27326:
27327:
27328:
27329: 26 290089P
27330: 1882 1989 vp.
27331:
27332: Raha-asia-aloite n:o 1790
27333:
27334:
27335:
27336:
27337: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Virttaan-Säkylän
27338: maantien (n:o 211) peruskorjaukseen
27339:
27340:
27341: Eduskunnalle
27342:
27343: Loimaan kaupungin suunnasta Alastaron joita aiheutuu muun ohella siitä syystä, että
27344: kautta Virttaalle johtavan maantien peruskor- Köyliön ja Säkylän kuntien aluesairaalapaikat,
27345: jaaminen on merkitty Turun tiepiirin toimenpi- mukaan lukien synnytyssairaalapaikat, sijaitse-
27346: deohjelmaan vuosille 1988-1994. Virttaan ris- vat Loimaalla.
27347: teyksestä kysymyksessä olevan maantien jatko- Säkylän varuskunnan ja sen alueella sijaitse-
27348: na Säkylän suuntaan on maantie n:o 211. Se van puolustusvoimien erään suuren huoltolai-
27349: on vanha, kapea ja varsinkin Säkylän kunnan toksen kuljetuksille ja -liikenteelle maantie n:o
27350: alueella varsin mutkainen maantie, jonka pe- 211 on tärkeimpiä tieyhteyksiä.
27351: ruskorjaamista, mutkien oikaisemista ja ajora- Edellä mainituista syistä ja myös siitä syystä,
27352: dan levittämistä alueen kunnat ja elinkeinoelä- että Säkylän seudulla Pyhäjärven rannoilla on
27353: mä ovat kauan toivoneet. 1980-luvulla siitä on hyvin runsas Loimaan seudun yhteisöjen sekä
27354: tehty tiepiirille useita esityksiä. yksityisten loma- ja vapaa-ajan asutus, on lii-
27355: Tien kuntoon saattaminen olisi välttämätön- kenne maantiellä n:o 211 ympärivuotisesti erit-
27356: tä nopeasti eri syistä. Kuljetustaloudellisesti täin runsasta. Maantieliikennettä tällä seudulla
27357: maantiellä n:o 211 on erittäin tärkeä merkitys tulee voimakkaasti lisäämään alueella toimiva
27358: Etelä-Satakunnan ja Lounais-Suomen alueen ja yhä laajeneva teollisuus ja muu yritystoimin-
27359: yritystoiminnalle raaka-aineiden ja valmiiden ta sekä erityisesti myös elintarviketeollisuus.
27360: tuotteiden kuljetuksissa. Maantien n:o 211 no- Kysymyksessä olevan maantien perusparannus-
27361: pealla kuntoon saattamisella voitaisiin nopeasti työt tulisi voida aloittaa jo vuonna 1990.
27362: parantaa yhteyksiä myös asiointiliikenteessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27363: Helsingin ja Säkylän-Euran seudun välillä. nioittaen,
27364: Suuren alueen väestön liikenneyhteyksiä voitai-
27365: siin merkittävästi parantaa, kun osa linjaliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27366: teen pikavuoroista Rauman ja Helsingin välillä 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
27367: voisi kulkea Säkylän-Alastaron-Loimaan 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
27368: kautta. Kyseisen maantien nopea peruskorjaus n:o 211 peruskorjauksen aloittamista
27369: olisi välttämätöntä myös sen vuoksi, että voitai- varten välillä Virttaa-Säkylä.
27370: siin turvata nopeuttakin vaativat kuljetukset,
27371:
27372: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27373:
27374: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27375: 1989 vp. 1883
27376:
27377: Raha-asia-aloite n:o 1791
27378:
27379:
27380:
27381:
27382: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 214
27383: perusparantamiseen välillä Puolimatka-Ristola Köyliössä
27384:
27385:
27386: Eduskunnalle
27387:
27388: Säkylän-Peipohjan maantien n:o 214 uudel- kenteessä liikkuvien ihmisten tarpeita. Myös
27389: leenpäällystäminen on merkitty Turun tiepiirin erityisesti maaseudun elinkeinojen edellytysten
27390: toimenpideohjelmaan vuosille 1989-1990. Lii- parantamiseksi tieosuuden perusparantaminen
27391: kenteen määrän ja laadun voimakkaasti lisään- palvelisi koko laajaa talousmaakuntaa. Perus-
27392: nyttyä ei pelkkä uudelleenpäällystäminen enää parannustyöt tällä tieosalla tulisi voida aloittaa
27393: ole riittävä, vaan tämä noin yhdeksän kilomet- jo vuonna 1990, ja sitä varten valtion vuoden
27394: rin mittainen tieosuus tulisi välttämättä ottaa 1990 menoarvioon tulisi ottaa nimetty määrä-
27395: viipymättä perusparannuskohteeksi. Erityisesti raha.
27396: teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27397: tukset läpikulkuliikenteenä ovat aivan viime nioittaen,
27398: vuosina lisääntyneet raskaana ajoneuvoliiken-
27399: teenä tällä tieosalla, jonka ajorata on aivan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27400: liian kapea nykyisellään. Kuljetustaloudellisesti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27401: sekä liikenneturvallisuuden kannalta tämän 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien
27402: melko lyhyen tieosuuden perusparantaminen n:o 214 perusparantamista varten välillä
27403: palvelisi parhaalla tavalla talouselämän sekä lii- Puolimatka-Ristola Köyliön kunnassa.
27404: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27405:
27406: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27407: 1884 1989 vp.
27408:
27409: Raha-asia-aloite n:o 1792
27410:
27411:
27412:
27413:
27414: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen ra-
27415: kentamiseen valtatielle n:o 8 Eurajoen kirkonkylässä
27416:
27417:
27418: Eduskunnalle
27419:
27420: Eurajoen kunnan kirkonkylässä sijaitseva Liikenneturvallisuusnäkökohtien lisäksi eri-
27421: valtatien n:o 8 sekä siihen liittyvien maantien tasoristeyksen rakentaminen olisi kuljetustalou-
27422: n:o 217 ja paikallistien n:o 12779 risteys on lii- dellisesti erittäin tärkeä hanke. Sen toteuttami-
27423: kenteenvälityskyvyltään riittämätön ja liikenne- nen palvelisi ja edistäisi myös elinkeinoelämän
27424: turvallisuuden kannalta peräti ongelmallinen kehittymistä koko Eurajoen - Rauman seudun
27425: paikka. Valtatiellä tässä risteyksessä liikkuu jo talousalueella. Määräraha eritasoristeyksen ra-
27426: nyt yli 7 000 autoa vuorokaudessa. Asumisesta, kentamisen aloittamista varten tulisi saada jo
27427: asioinnista, työ- sekä koulunkäyntimatkoista vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvioon.
27428: johtuvaa valtatien ylittävää poikittaisliikennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27429: tä tässä risteyksessä on erittäin runsaasti. Vaa- nioittaen,
27430: ratilanteet risteyksessä ovat jokapäiväisiä ja va-
27431: kavia, myös kuolemaan johtaneita liikenneon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27432: nettomuuksia siinä on sattunut paljon. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27433: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus 31.24. 77 6 000 000 markkaa eritasoris-
27434: risteyksessä on poistettavissa rakentamalla sii- teyksen rakentamisen aloittamista var-
27435: hen eritasoristeys. Sen välttämätön tarve on ten valtatielle n:o 8 Eurajoen kirkonky-
27436: kauan sitten ollut tiedossa ja suunnitelmia on lässä.
27437: tehty, mutta rahoituksen puuttumisen vuoksi
27438: hanketta ei ole voitu vielä toteuttaa.
27439:
27440: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27441:
27442: Maunu Kohljoki Timo Roos Raila Aho
27443: 1989 vp. 1885
27444:
27445: Raha-asia-aloite n:o 1793
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuuden
27451: parantamiseksi Köörnummen-Broilertalon teollisuusalueen
27452: kohdalla Säkylässä
27453:
27454: Eduskunnalle
27455:
27456: Säkylän kunnassa maantien n:o 211 molem- valmiiden tuotteiden kuljetuksista sekä useiden
27457: milla puolilla sijaitsevilla Köörnummen ja Broi- satojen työntekijöiden ajoneuvomääristä aiheu-
27458: lertalon teollisuusalueilla sijaitsee jo nyt pitkälti tuu maantiellä näiden teollisuusalueiden koh-
27459: toistakymmentä yritystä, joiden yhteinen työn- dalla hyvin huomattava kääntyvän ja liittyvän
27460: tekijämäärä on jo noin 500. Vielä vapaana ole- liikenteen lisäys teollisuusalueelia sijaitsevien
27461: vat noin 20 valmista tonttia teollisuutta varten jätteidenkäsittelylaitoksen sekä jätevesipuhdis-
27462: tulevat pian olemaan yritystoiminnan käytössä tamon johdosta.
27463: ja näin koko suuren teollisuusalueen merkitys Työkoneiden ja muiden hitaasti liikkuvien
27464: kasvaa. Erittäin vilkkaasti liikennöidyn maan- ajoneuvojen määrä kysymyksessä olevien teolli-
27465: tien n:o 211 ja jo mainittujen teollisuusalueiden suusalueiden kohdalla tuo oman lisänsä ajono-
27466: teiden liittymäkohdista on muodostunut liiken- peuksien hajontaan maantiellä. Myös siitä ai-
27467: teellisesti ja liikenneturvallisuuden kannalta hy- heutuvia vaaratilanteita sekä liikenteen ruuh-
27468: vin ongelmallinen paikka. Maantiellä n:o 211 kautumista voitaisiin estää rakentamalla maan-
27469: on näiden teollisuusalueiden kohdalla molem- tielle tälle kohdalle lisäkaistat. Jo yhdestäkin
27470: piin suuntiin vain yksi kaista. Paikallistieltä n:o vakavasta liikennevahingosta aiheutuvat mene-
27471: 12691 Köörnummen teollisuusalueen kautta tykset saattavat olla paljon suuremmat kuin li-
27472: maantielle n:o 211 johtavan yhdystien valmistu- säkaistojen rakentamisesta aiheutuvat kustan-
27473: misen jälkeen myös kevyen liikenteen määrä nukset. Sen vuoksi lisäkaistojen rakentamisen
27474: maantien ylittävänä liikenteenä näiden teolli- tulisi tapahtua viipymättä ja viimeistään vuo-
27475: suusalueiden kohdalla on huomattavasti lisään- den 1990 kuluessa.
27476: tynyt. Liikenneturvallisuutta tällä kohdalla voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27477: taisiin merkittävästi parantaa rakentamalla sii- nioittaen,
27478: hen maantien n:o 211 alittava kevyen liikenteen
27479: väylä. Sen lisäksi tulisi maantielle näiden teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27480: suusalueiden tieliittymien kohdalle rakentaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27481: riittävät lisäkaistat. Nyt lisäkaistojen puuttues- 31.24.77 3 000000 markkaa lisäkaisto-
27482: sa maantiellä tällä kohdalla vaaratilanteet ovat jen sekä kevyen liikenteen alikulkutien
27483: joka-aikaisia ja liikennevahinkoja siinä on jo rakentamista varten maantielle n:o 211
27484: sattunut. Paitsi teollisuuden raaka-aineiden ja Köörnummen kohdalle Säkylässä.
27485: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27486:
27487: Maunu Kohijoki Timo Roos Raila Aho
27488: 1886 1989 vp.
27489:
27490: Raha-asia-aloite n:o 1794
27491:
27492:
27493:
27494:
27495: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkaistojen rakenta-
27496: miseen maantielle n:o 211 Säkylässä
27497:
27498:
27499: Eduskunnalle
27500:
27501: Säkylässä maantiellä n:o 211 on liikennetur- ajonopeuksien hajonta. Sen seurauksena mm.
27502: vallisuuden kannalta erittäin ongelmallinen peräänajojen määrä onnettomuustyyppinä tällä
27503: paikka siinä kohdassa, josta erkanee mm. Säky- paikalla on lisääntymässä. Se vaara ei ole pois-
27504: län varuskunnan suuntaan johtava paikallistie tettavissa edes tievalaistuksella. Maantiellä n:o
27505: n:o 12694 sekä maantie n:o 212. Maanteiden 211 mainittujen teiden liittymäkohdassa on jo
27506: n:o 211 ja n:o 212 risteys on aikanaan rakennet- ehtinyt tapahtua lukuisia erittäin vakavia
27507: tu eritasoristeykseksi, mutta välttämättömät li- liikenneonnettomuuksia. Vaaratilanteet sekä
27508: säkaistat maantielle n:o 211 ovat jääneet raken- onnettomuudet olisivat poistettavissa rakenta-
27509: tamatta. Liikenne tällä tiellä on erittäin vil- malla maantielle n:o 211 kyseisen liittymän
27510: kasta ja liikenteen määrä kasvaa edelleen no- kohdalle kumpaankin suuntaan kunnolliset li-
27511: peasti, sillä mainittu maantie toimii myös Tu- säkaistat.
27512: run ja Porin välisenä tieyhteytenä. Seudun kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27513: kean teollistumisasteen johdosta on maantiellä nioittaen,
27514: n:o 211 erittäin paljon ja kaikkina vuorokauden
27515: aikoina teollisuuden raaka-aineiden sekä val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27516: miiden tuotteiden kuljetuksesta aiheutuvaa ras- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27517: kasta liikennettä. Siitä sekä hitaasti liikkuvien 31.24. 77 800 000 markkaa lisäkaistojen
27518: ajoneuvojen ja työkoneiden liikkumisesta mai- rakentamista varten maantielle n:o 211
27519: nitun risteyksen alueella aiheutuu erittäin run- paikallistien n:o 12694 ja maantien n:o
27520: saaseen autoliikenteeseen nähden hyvin suuri 212 liittymäkohtaan Säkylässä.
27521:
27522: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27523:
27524: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27525: 1989 vp. 1887
27526:
27527: Raha-asia-aloite n:o 1795
27528:
27529:
27530:
27531:
27532: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen ra-
27533: kentamiseen Souppaan risteykseen Eurassa
27534:
27535:
27536: Eduskunnalle
27537:
27538: Souppaan risteyksenä tunnettu kantatien n:o mukaista rakentaa sanottu risteys eritasoris-
27539: 42 ja maantien n:o 219 risteys Eurassa on hyvin teykseksi. Sen suunnittelua varten tulisi valtion
27540: vilkasliikenteinen ja liikenneturvallisuuden kan- vuoden 1990 menoarvioon ottaa nimetty mää-
27541: nalta ongelmallinen paikka. Siinä on sattunut räraha.
27542: paljon tuhoisiakin liikenneonnettomuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27543: Vaikka näkyvyys risteyksessä on hyvä, tai ehkä- nioittaen,
27544: pä juuri siksi, vaaratilanteet tässä risteyksessä
27545: ovat usein johtaneet onnettomuuksiin. Kanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27546: tiellä n:o 42 liikennemäärät ovat nopeasti li- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27547: sääntyneet myös raskaan liikenteen osalta. Sa- 31.24. 77 500 000 markkaa eritasoris-
27548: maten maantiellä n:o 219liikennemäärät lisään- teyksen suunnittelua varten kantatien
27549: tyvät edelleen nopeasti, sillä sitä käytetään hy- n:o 42 ja maantien n:o 219 risteyskoh-
27550: vin paljon myös Turun ja Porin välisenä tieyh- taan (Souppaan risteys) Euran kunnas-
27551: teytenä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi sa.
27552: sekä kuljetustaloudellisesti olisi tarkoituksen-
27553:
27554: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27555:
27556: Maunu Kohijoki Timo Roos Raila Aho
27557: 1888 1989 vp.
27558:
27559: Raha-asia-aloite n:o 1796
27560:
27561:
27562:
27563:
27564: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
27565: län rakentamiseen Köyliössä
27566:
27567:
27568: Eduskunnalle
27569:
27570: Noin kahden kilometrin pituinen kevyen lii- ruskoulut, ala- ja yläasteen koulut, ovat juuri
27571: kenteen väylä Köyliössä Kankaanpään-Läh- tällä alueella. Kevyen liikenteen väylä yhteensä
27572: teenkylän maantien n:o 2131 sekä Loimaan- noin kahden kilometrin matkalle olisi kiireelli-
27573: Säkylän maantien n:o 213 varteen on ollut jo sesti saatava aikaan, sillä jo yhdestä vakavasta
27574: muutaman vuosikymmenen ajan Köyliön kun- liikenneonnettomuudesta aiheutuvat menetyk-
27575: nan ja seudun asukkaiden toiveena. Sanotut set saattavat olla paljon suuremmat kuin koko
27576: maantiet ovat vanhoja hyvin kapeita teitä, eikä väylähankkeen kustannukset.
27577: minkäänlaisia kulkukelpoisia pientareita ole. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27578: Teollisuuden raaka-aineiden sekä valmiiden nioittaen,
27579: tuotteiden ja myös ympärivuotisen runsaan so-
27580: ranajon johdosta sanotuilla tieosilla on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27581: paljon raskaitten ajoneuvojen liikennettä. Taa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27582: jan asutuksen vuoksi myös muu autoliikenne 31.24.77 130000 markkaa kevyen lii-
27583: näillä tieosilla on hyvin runsasta. Erityisessä kenteen väylän rakentamista varten
27584: vaarassa, jopa alituisessa hengenvaarassa, ovat maanteiden n:o 2131 sekä n:o 213 var-
27585: näillä tieosilla liikkuvat jalankulkijat sekä pyö- teen Kankaanpään kylässä Köyliön kun-
27586: räilijät, joita asiointi-, työ- ja koulumatkojen nassa.
27587: johdosta on erittäin paljon. Köyliön kunnan pe-
27588:
27589: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27590:
27591: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27592: 1989 vp. 1889
27593:
27594: Raha-asia-aloite n:o 1797
27595:
27596:
27597:
27598:
27599: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
27600: län rakentamiseen tieosalle Säkylän Iso-Vimma-Euran Kiis-
27601: kimäki
27602:
27603: Eduskunnalle
27604:
27605: Säkylässä Pyhäjärven rannan suuntainen pai- lään. Sanotun tieosuuden pituus on noin neljä
27606: kallistie n:o 12691 on erittäin vilkkaasti liiken- kilometriä. Samalla tieosalla Luvanlahden ja
27607: nöity tie. Se yhdistää Säkylän ja Euran Kaut- Hiekkarannan välillä kysymyksessä olevalla
27608: tuan keskustaajamat. Tämä tie on vanha, kapea paikallistiellä on "hevosenkengän mutkana"
27609: ja mutkainen paikallistieksi muutettu entinen tunnettu erittäin vaarallinen paikka. Siinä on
27610: maantie. Tiheän asutuksen lisäksi tämän pai- vuosien ja vuosikymmenien kuluessa ehtinyt
27611: kallistien varrella sijaitsee yrityksiä, joista suu- sattua lukuisia vakavia liikenneonnettomuuk-
27612: rin on Lännen Tehtaat Oy. Teollisuuden raaka- sia. Se olisi kiireellisesti oikaistava jo vihdoin
27613: aineiden sekä valmiiden tuotteiden kuljetuksen vuonna 1990.
27614: johdosta tällä paikallistiellä on hyvin paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27615: raskasta ajoneuvoliikennettä muun autoliiken- nioittaen,
27616: teen lisäksi. Runsaan loma-asutuksen vuoksi
27617: autoliikenne tiellä on hyvin runsasta talvella- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27618: kin. Kevyttä liikennettä varten paikallistiellä ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27619: ole ollenkaan piennarta. Sen vuoksi Säkylän 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
27620: keskustasta Iso-Vimman seudulle asti on raken- kenteen väylän rakentamista varten vä-
27621: nettu erillinen kevyen liikenteen väylä. Asioin- lille Iso- Vimma-Kiiskimäki paikallis-
27622: ti-, työmatka ja koululaisliikennettä varten ke- tielle n:o 12691 sekä tieosalla olevan
27623: vyen liikenteen väylää olisi jatkettava Iso-Vim- "hevosenkengän mutkan" oikaisua var-
27624: man seudulta Euran Kiiskimäkeen asti, jossa se ten.
27625: yhtyisi siellä jo olevaan kevyen liikenteen väy-
27626:
27627: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27628:
27629: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27630: 1890 1989 vp.
27631:
27632: Raha-asia-aloite n:o 1798
27633:
27634:
27635:
27636:
27637: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman meriväylän
27638: syventämiseksi
27639:
27640:
27641: Eduskunnalle
27642:
27643: Rauman satama on erityisesti kemiallisen eteläisen väylän kulkusyvyys lisätyksi nykyises-
27644: metsäteollisuuden tärkeä vienti- ja tuontisata- tä yhdeksästä mertristä vähintään kymmeneen
27645: ma. Kunnallisena satamana se on liikennemää- metriin, mutta mieluummin tietenkin yhteen-
27646: rältään neljänneksi suurin Suomessa. Rauman toista metriin. Väylän kulkusyvyyden lisäämi-
27647: sataman vaikutusalueella on lukuisa joukko tä- seksi tarvittavat työt tulisi voida aloittaa jo
27648: tä satamaa käyttäviä teollisuuslaitoksia aina vuonna 1990, jotta syvempää väylää päästäisiin
27649: Keski-Suomessa asti. Satama on erikoistunut ja hyödyntämään mahdollisimman pian. Rauman
27650: erikoistuu edelleen kemiallisen metsäteollisuu- väylän syventämishanke sisältyy merenkulku-
27651: den vientilaivausten hoitamiseen ja saman teol- hallituksen väyläohjelmaan. Väylän syventämi-
27652: lisuudenalan toiminnalle tarpeellisten ja välttä- nen on todettu kuljetustaloudellisesti kannatta-
27653: mättömien prosessikemikaalien, raaka-ainei- vaksi hankkeeksi. Hyöty väylän syventämisestä
27654: den, kivihiilen ja nestemäisten polttoaineiden saadaan etenkin paperin valtamerentakaisista
27655: tuontiin. Lisäksi satamassa on mm. vilja- ja vientikuljetuksista sekä valtamerentakaisista
27656: transitoliikennettä. Rauman satamassa on omat tuontikuljetuksista ja viljaliiikenteestä.
27657: alueensa irtolastiliikenteelle, kemiallisen metsä- Väylätöiden käyntiin saattamisen nopeutta-
27658: teollisuuden tuotteille, kemikaali- ja transitolii- misella Rauman talousalueella kauan jatkunut-
27659: kenteelle sekä öljyliikenteelle. ta vaikeata työttömyystilannetta voitaisiin mer-
27660: Kehityssuunnitelmia laadittaessa Raumalla kittävästi helpottaa.
27661: on koko ajan toimittu hyvässä yhteistyössä sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27662: taman käyttäjäosapuolten kanssa mahdollisim- nioittaen,
27663: man tehokkaasti ja taloudellisesti toimivan sa-
27664: tamakokonaisuuden aikaansaamiseksi ja kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27665: tämiseksi. Perusteellisten kehitysennusteiden 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
27666: mukaan Rauman satama saavuttaa liikentees- markkaa Rauman satamaan johtavan
27667: sään neljän miljoonan tonnin rajan jo ennen meriväylän kulkusyvyyden lisäämiseksi
27668: vuotta 2 000. ja tarvittavien töiden aloittamiseksi jo
27669: Rauman sataman ensiarvoinen ja kiireellinen vuonna 1990.
27670: kehittämistavoite on saada satamaan johtavan
27671:
27672: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27673:
27674: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
27675: 1989 vp. 1891
27676:
27677: Raha-asia-aloite n:o 1799
27678:
27679:
27680:
27681:
27682: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokenttien kiito-
27683: ratojen peruskorjaukseen
27684:
27685:
27686: Eduskunnalle
27687:
27688: Jämijärven kunnassa sijaitsevan Jäminhar- Jämijärven kunta on mukana Jämi-säätiön toi-
27689: jun ilmailukoulun alueella on vuosikymmeniä minnassa. Maa-alueen sekä sillä olevat kiitora-
27690: harjoitettu purjelentäjien koulutusta. Nykyisin dat omistaa puolustusministeriö.
27691: tähän on liittynyt muita ilmailun alaan kuulu- Ilmailuharrastuksen ylläpitämiseksi ja kehit-
27692: via harrastustoimintoja. Sekä Pohjois-Satakun- tämiseksi tulisi nykyisin puutteellisessa kunnos-
27693: nan että Pirkanmaan ilmailukerhot kouluttavat sa olevat kiitoradat peruskorjata ja asvaltoida.
27694: alueella laskuvarjohyppääjiä ja riippuliitäjiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27695: Vuosittain kokoontuvat Jämille Fly-in-tapah- nioittaen,
27696: tumaan ns. experimental- ja ultrakevyet moot-
27697: torikoneet, joiden rakentaminen maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27698: on vahvassa nousussa. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27699: Jäminharjun toimintojen kehittämiseksi on markkaa lentotoiminnassa tarvittavien
27700: perustettu Jämi-säätiö, joka hallitsee alueella si- kiitoratojen peruskorjaukseen ja asval-
27701: jaitsevia rakennuksia (ilmailukoulu, hallit ym.). tointiin.
27702: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27703:
27704: Maunu Kohijoki Timo Roos Timo Laaksonen
27705: Raimo Vuoristo Raila Aho
27706: 1892 1989 vp.
27707:
27708: Raha-asia-aloite n:o 1800
27709:
27710:
27711:
27712:
27713: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän
27714: korotuksen aikaistamiseksi
27715:
27716:
27717: Eduskunnalle
27718:
27719: Veteraanijärjestöt ovat lukuisia kertoja ve- Valtiovallan taholta kovin monet toimenpi-
27720: donneet valtiovaltaan ylimääräisen rintamali- teet sotiemme veteraanien elämän helpottami-
27721: sän korottamiseksi. Sen enimmäismäärä vuon- seksi ovat olleet pahasti myöhässä. Liian suuri
27722: na 1989 on 128 markkaa kuukaudessa ja alin määrä veteraaneja on elämänsä loppuun asti
27723: maksettava määrä 23 markkaa kuukaudessa. joutunut elämään kohtuuttoman niukan toi-
27724: Enimmäismäärän saavat vain ne veteraanit, jot- mentulon varassa. Jotta ylimääräisen rintamali-
27725: ka eivät saa ollenkaan työeläkettä. Heistä mer- sän suunnitellun tasoinen korotus voisi tapah-
27726: kittävän osan muodostavat vanhimpiin veteraa- tua jo 1.4.1990 alkaen, tulisi asianomaiselle me-
27727: ni-ikäluokkiin kuuluvat, jotka ikänsä takia, nokohdalle vuoden 1990 budjettiin ottaa lisä-
27728: lain perusteella, eivät ole työeläkejärjestelmän määräraha 50 miljoonaa markkaa.
27729: piirissä. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27730: vuodelle 1990 on ylimääräistä rintamalisää eh- taen,
27731: dotettu korotettavaksi vasta 1.10.1990 alkaen.
27732: Kohtuutonta olisi, jos korotus toteutuisi niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27733: myöhään. Se olisi kohtuutonta erityisesti myös, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27734: koska varmuudella tiedetään se, että siihen . 33.21.52 lisäyksenä 50 000 000 mark-
27735: mennessä kaikkein pienituloisimpiin kuuluvista kaa ylimääräisen rintamalisän korotuk-
27736: veteraaneista tuhannet ehtivät kuolla. sen aikaistamiseksi alkamaan 1.4.1990.
27737:
27738: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27739:
27740: Maunu Kohijoki
27741: 1989 vp. 1893
27742:
27743: Raha-asia-aloite n:o 1801
27744:
27745:
27746:
27747:
27748: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidin puolison
27749: huoltoeläkkeeseen hänen jäädessään leskeksi
27750:
27751:
27752: Eduskunnalle
27753:
27754: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioehdo- vähennys lisäosa- ja asumistukimenoihin, tulisi
27755: tukseen ei sisälly odotettua parannusta vai- rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan yksi-
27756: keavammaista sotainvalidia pitkään hoitaneen mielisesti ehdottama määräraha nyt ottaa jo
27757: puolison huoltoeläkkeeseen hänen jäädessään vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
27758: leskeksi. Erityisesti sotasokeiden ja selkäydin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27759: vammaisten vaimot ovat vuosikymmenien ajan taen,
27760: hoitaneet kotona miestään, jolloin he ovat jou-
27761: tuneet jäämään pois työelämästä ja vaille työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27762: eläketurvaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
27763: Kun tämän selkeästi rajatun ryhmän osalta 33.22.50 4 000 000 markkaa vaikea-
27764: kustannukset jäisivät vain noin neljän miljoo- vammaista sotainvalidia pitkään hoita-
27765: nan markan tasolle, josta Kansaneläkelaitoksel- neen puolison ylimääräiseen huoltoeläk-
27766: le sitä paitsi aiheutuisi noin miljoonan markan keeseen hänen jäädessään leskeksi.
27767:
27768: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27769:
27770: Maunu Kohijoki
27771: 1894 1989 vp.
27772:
27773: Raha-asia-aloite n:o 1802
27774:
27775:
27776:
27777:
27778: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
27779: hammashuollon järjestämiseen
27780:
27781:
27782: Eduskunnalle
27783:
27784: Veteraanijärjestöjen taholta on vuosien ku- den aikana on mallikelpoisesti saatettu nuoret
27785: luessa lukuisia kertoja vedottu valtiovaltaan ve- ikäluokat järjestelmällisen hammashuollon pii-
27786: teraanien hammashuollon järjestämiseksi ja sii- riin myös siitä aiheutuvien kustannusten osalta,
27787: tä aiheutuvien menojen maksamiseksi valtion tulisi hammashuolto nyt vihdoin järjestää myös
27788: varoista. Sillä turvattaisiin se, että jokainen so- kaikille sitä haluaville sotiemme veteraaneille.
27789: tiemme veteraani voisi päästä osalliseksi siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27790: tärkeästä osasta terveydenhuoltoa, jota ham- nioittaen,
27791: mashuolto merkitsee.
27792: Eräät kunnat ovat omatoimisesti, ilman val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27793: tionapua, ryhtyneet toimenpiteisiin veteraanien 1990 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
27794: hammashuollon alalla. Mutta veteraaneja aja- markkaa sotiemme veteraanienjärjestel-
27795: tellen on kohtuutonta, jos kuntarajat ovat es- mällisen hammashuollon aloittamiseksi
27796: teenä hammashuollosta osalliseksi pääsemi- ja siitä aiheutuvien menojen maksami-
27797: selle. seksi.
27798: Samaan tapaan kuin Suomessa jo usean vuo-
27799:
27800: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27801:
27802: Maunu Kohijoki Timo Roos
27803: 1989 vp. 1895
27804:
27805: Raha-asia-aloite n:o 1803
27806:
27807:
27808:
27809:
27810: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntoutus-
27811: toimintaan
27812:
27813:
27814: Eduskunnalle
27815:
27816: Eduskunnalle annetussa valtion vuoden 1990 rasitusta. Lisäksi suru kaatuneesta aviomiehes-
27817: tulo- ja menoarvioehdotuksessa on nyt ensim- tä asetti henkisen kestokyvyn äärirajoilleen.
27818: mäisen kerran itsenäisyytemme aikana mainittu Valtion budjettivaroin sotaleskille ei tähän
27819: sotalesket mahdollisiksi pääsemään osallisiksi mennessä ole järjestetty kuntoutusta. Sen tarve
27820: valtion varoilla järjestettävästä kuntoutustoi- on nyt suuri erityisesti selkäsairauksien ja eri-
27821: minnasta. Budjettiehdotukseen merkitty kah- laisten nivelvikojen johdosta, joiden perimmäi-
27822: deksan miljoonan markan määräraha on osoi- nen syy on ankarasta työstä aiheutunut ylirasit-
27823: tettu sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavam- tuneisuus ja aikanaan saamatta jääneet hoito-
27824: maista sotainvalidia hoitaneiden leskien sekä toimenpiteet.
27825: sotaleskien kuntoutustoiminnasta aiheutuviin Valtion budjettivaroin tulisi sotaleskien kun-
27826: kustannuksiin. Ehdotettu määräraha on riittä- toutus nyt aloittaa niin, että ensimmäisinä olisi-
27827: mätön, sillä budjettiesityksen samassa meno- vat kuntoutukseen oikeutettuja ne sotalesket,
27828: kohdassa on mainittu, että yksistään sotainvali- jotka kaikkein pisimpään ovat yksinään joutu-
27829: dien puolisoiden kuntoutusta varten on vuoden neet hoitamaan alaikäisiä sotaorpoja. Sotales-
27830: 1989 menoarviossa määräraha 7,4 miljoonaa kien valtakunnallisella keskusorganisaatiolla,
27831: markkaa. Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:llä, on täsmäl-
27832: Jotta sotainvalidien puolisoiden ja vaikea- liset tiedot kuntoutustoiminnan järjestämistä
27833: vammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien varten.
27834: kuntoutustoiminta voitaisiin turvata entisessä Vielä jäljellä olevat sotalesket ovat luonnolli-
27835: laajuudessa, tulisi vuoden 1990 menoarvioon sesti jo varsin iäkkäitä. Jos heille sopiva kun-
27836: ottaa samalle menokohdalle (33.22.56) lisäykse- toutustoiminta voitaisiin järjestää mahdollisim-
27837: nä nimetty määräraha 10 000 000 markkaa käy- man pian, pystyisivät he edelleen asumaan
27838: tettäväksi sotaleskien kuntoutustoiminnasta ai- omissa kodeissaan, ja näin vältyttäisiin kovin
27839: heutuvien kustannusten maksamiseen. kalliiksi käyvältä laitosasumiselta.
27840: Huoltoeläkettä saavia sotaleskiä on maas- Valtiovallan tulisi vihdoin nyt teoin osoittaa
27841: samme vielä noin 9 600. Aikanaan sotalesken kiitollisuutta siitä hyvinvoinnista, mikä on kan-
27842: vastuulle jäi kaatuneen koko perhe, jossa sallemme tehty mahdolliseksi antamalla itsenäi-
27843: useimmiten oli useita alaikäisiä lapsia. Huolto- syytemme säilyttämiseksi kalliit uhrit ja lun-
27844: eläke oli niin pieni, ettei sen turvin pystynyt hoi- naat. Nyt tulisi valtiovallan osoittama kiitolli-
27845: tamaan lapsiperheen taloudesta aiheutuvia kus- suus kohdistaa myös sotaleskiin, joiden anta-
27846: tannuksia, vaan useimpien sotaleskien oli pak- mat uhrit ovat olleet mittaamattoman suuret.
27847: ko työskennellä myös kodin ulkopuolella. Työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27848: päivät muodostuivat pitkiksi - kohtuuttoman nioittaen,
27849: pitkiksi ja rasittaviksi. Kotityöt oli tehtävä iltai-
27850: sin ja öisin. Kun sotaleski yksinään oli vastuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27851: sa perheestään, lapsistaan, ei hänellä ollut mah- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27852: dollisuuksia edes välttäviin sairauden tai vam- 33.22.56/isäyksenä 10000000 markkaa
27853: man edellyttämiin hoitotoimenpiteisiin. Ylipit- sotaleskien kuntoutustoiminnasta aiheu-
27854: kät työpäivät aiheuttivat kohtuutonta fyysistä tuvien kustannusten maksamista varten.
27855:
27856: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27857:
27858: Maunu Kohijoki Timo Roos
27859: 1896 1989 vp.
27860:
27861: Raha-asia-aloite n:o 1804
27862:
27863:
27864:
27865:
27866: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
27867: toutustoimintaan
27868:
27869:
27870: Eduskunnalle
27871:
27872: Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahaan Nyt ja lähivuosina veteraanien kuntoutustar-
27873: on valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioeh- ve on suurimmillaan. Sen vuoksi kuntoutus-
27874: dotuksessa esitetty kuuden miljoonan markan määrärahaa tulisi nyt ja lähivuosina lisätä. Ensi
27875: korotusta vuoden 1989 vastaavasta määrära- vuosikymmenen puolivälin jälkeen veteraanien
27876: hasta. Ehdotettu korotus ei vastaa kuntoutus- joukon harventuessa kuntoutuksen ja määrära-
27877: kustannuksissa tapahtuvaa nousua, joten kun- hojen tarve alkaa vähetä.
27878: toutettavien määrä tulisi merkittävästi vähene- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27879: mään vuoteen 1989 verrattuna. taen,
27880: Kuntoutusmäärärahojen vähyyden vuoksi on
27881: runsaasti sellaisia veteraaneja, jotka eivät vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27882: kertaakaan ole päässeet valtion maksamaan ve- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
27883: teraanikuntoutukseen. Samanaikaisesti kuiten- 33.22.59 lisäyksenä 7000000 markkaa
27884: kin kymmenientuhansien ikääntyvien veteraa- valtionapuna rintamaveteraanien kun-
27885: nien terveydentila edellyttäisi jatkuvampaa, toutustoimintaan.
27886: säännöllisesti toistuvaa kuntoutusta kuin mitä
27887: yksi kahden viikon pituinen kuntoutushoito tar-
27888: joaa.
27889:
27890: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27891:
27892: Maunu Kohijoki
27893: 1989 vp. 1897
27894:
27895: Raha-asia-aloite n:o 1805
27896:
27897:
27898:
27899:
27900: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen veteraani-
27901: päivän juhlatilaisuuksien järjestämiseen
27902:
27903:
27904: Eduskunnalle
27905:
27906: Sosiaali- ja terveysministeriö esitti Sisäasiain- aloittaa vuosittain kansallisena veteraanipäivä-
27907: ministeriölie 12.4.1988, että tämä ottaisi huo- nä vietettävä juhlatilaisuuden järjestäminen
27908: mioon vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitystä maamme jokaisessa läänissä yhteistoiminnassa
27909: lääninhallitusten osalta laadittaessa määräraha- lääninhallitusten sekä sotilasläänien kanssa. Si-
27910: tarpeen 10 000 markkaa osoitettavaksi kullekin tä varten tulisi valtion tulo- ja menoarvioon jo
27911: lääninhallitukselle maaherrojen vastaanoton vuodelle 1990 ottaa määrärahat lääninhallituk-
27912: järjestämiseksi jokaisessa läänissä kansallisena sille (Ahvenanmaa mukaan lukien) 12 x 5 000
27913: veteraanipäivänä 27 .4. vuosittain. Kuluvana markkaa sekä sotilaslääneille 7 x 5 000 mark-
27914: vuotena 1989 kyseistä määrärahaa ei ole ollut kaa (läänien komentajat) ja näiden lisäksi sa-
27915: käytettävissä. maa tarkoitusta varten kansallisen veteraanipäi-
27916: Maaherrat ovat suhtautuneet myönteisesti vän työryhmälle 15 000 markkaa, eli yhteinen
27917: alueillaan yhdessä sotilasläänien esikuntien määrärahan tarve vuonna 1990 on kaikkiaan
27918: kanssa järjestettäviin veteraanipäivän juhlalli- 110 000 markkaa.
27919: suuksiin. Näitä tilaisuuksia ei kuitenkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27920: voitu järjestää varojen puuttumisen vuoksi. nioittaen,
27921: Erittäin myönteinen kokemus on keräysvaroin
27922: vuonna 1989 kansallisena veteraanipäivänä Loi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27923: maalla lääninhallituksen sekä sotilasläänin esi- 1990 tulo- ja menoarvioon 110 000
27924: kunnan yhdessä kuntien kanssa järjestämä juh- markkaa kansallisen veteraanipäivän
27925: latilaisuus. juhlatilaisuuksien järjestämistä varten
27926: Kun vuonna 1990 tulee kuluneeksi 50 vuotta vuonna 1990 maammejokaisessa läänis-
27927: talvisodan päättymisestä, olisi hyvin perusteltua sä.
27928:
27929: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27930:
27931: Maunu Kohijoki Timo Roos
27932: 1898 1989 vp.
27933:
27934: Raha-asia-aloite n:o 1806
27935:
27936:
27937:
27938:
27939: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Sotavete-
27940: raanipiiri ry:lle valtakunnallisten kesäpäivien järjestämiseen
27941:
27942:
27943: Eduskunnalle
27944:
27945: Satakunnan Sotaveteraanipiirillä on kesä- korvaus. Ilman valtion tukea toimittaessa hin-
27946: kuussa 1990 Porissa pidettävien Suomen Sota- noittelu ja maksut tulevat tuntumaan kohtuut-
27947: veteraaniliiton valtakunnallisten kesäpäivien, toman korkeilta.
27948: liittokokouksen ja liittojuhlan järjestämisvas- Sotaveteraaneja ja heidän toimintaansa ja te-
27949: tuu sekä myös taloudellinen vastuu koko kesä- kojaan isänmaan hyväksi voitaisiin valtion ta-
27950: päivien järjestämisestä. Liittokokouksen ja liit- holta talvisodan päättymisen 50-vuotismuiston
27951: tojuhlan lisäksi kesäpäivien ohjelmaan kuuluu juhlavuotena arvostaa veteraanien kesäpäiviä
27952: myös muita tilaisuuksia. Kun kysymyksessä on tukien. !kääntyneet kesäpäiville saapuvat vete-
27953: samalla talvisodan päättymisen 50-vuotismuis- raanit tuntisivat suuresti kiitollisina valtiovallan
27954: to, pidetään kesäpäivien tilaisuudet sen vuoksi taholta tulevan taloudellisen tuen. Se voisi osit-
27955: erityisinä juhlavuoden tilaisuuksina. tain toteutua siten, että veteraaneilta kenttäruo-
27956: Kokemusten perusteella järjestäjät varautu- kailunomaisesti järjestettävistä ruokailuista ei
27957: vat vastaanottamaan näille kesäpäiville sotave- tarvitsisi periä maksuja, eli valtio ruokkisi vä-
27958: teraaneja ja heidän puolisaitaan yhteensä noin kensä kuten ruokki, tosin erilaisissa puitteissa,
27959: 10 000 henkilöä. ratki raskaina sotien vuosina "siellä jossain".
27960: Kaksi päivää ja osittain kolme päivää kestävi- Vuoden 1990 kesäpäivien järjestämisvastuun
27961: nä näistä valtakunnallisista kesäpäivistä aiheu- lisäksi Satakunnan Sotaveteraanipiiri luonnolli-
27962: tuu järjestävälle piirille, Satakunnan Sotavete- sesti joutuu selviytymään kaikista muista varsi-
27963: raanipiiri ry:lle, hyvin raskas taloudellinen koe- naisista tehtävistään, kuten piirin puitteissa ta-
27964: tus. On huolehdittava maamme kaikista lää- pahtuvasta toiminnastaan. Sotaveteraaneja aja-
27965: neistä ja maakunnista saapuvan juhlakansan tellen tuntuu kohtuuttomalta, jos heidän vielä-
27966: majoittamisesta, ruokkimisesta sekä kuljetus- kin, kuten kuluneiden monien vuosikymmenien
27967: palveluista perillä monien muiden välttämättö- aikana, nyt jo ikääntyneinä tarvitsisi kulkea
27968: mien palvelujen lisäksi. Näistä kaikista toimin- pyytämässä ja keräämässä välttämättä tarvitta-
27969: noista aiheutuu hyvin huomattavat kustannuk- via varoja nyt kysymyksessä olevan heidän juh-
27970: set. lakokouksensa kustannusten, noin viidensadan-
27971: Jos näiden joka toinen vuosi toimeenpanta- tuhannen markan takia.
27972: vien sotaveteraanien kesäpäivien järjestämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27973: nyt ensi kerran saataisiin valtion tukea budjetti- nioittaen,
27974: varoista, niin se huojentaisi Satakunnan Sota-
27975: veteraanipiirille aiheutuvaa taloudellista rasi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27976: tusta. Valtion tuen turvin järjestäjät pystyisivät 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
27977: toimimaan niin, että ei jouduttaisi kesäpäiville markkaa Suomen Sotaveteraaniliiton
27978: saapuvilta veteraaneilta majoituksesta, ruokai- valtakunnallisten kesäpäivien järjestä-
27979: lusta, kuljetuksista ja muista palveluista peri- mistä varten Porissa vuonna 1990.
27980: mään muuta kuin korkeintaan kohtuullinen
27981:
27982: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27983:
27984: Maunu Kohijoki Timo Roos
27985: 1989 vp. 1899
27986:
27987: Raha-asia-aloite n:o 1807
27988:
27989:
27990:
27991:
27992: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Syöpä-
27993: yhdistys ry:lle syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan järjestä-
27994: miseen
27995:
27996: Eduskunnalle
27997:
27998: Satakunnassa sairastuu syöpätauteihin vuo- työstä ja sen haasteista, mutta taloudellisia
27999: sittain noin 700 ihmistä. Määrä lisääntyy; suuri edellytyksiä välttämättömän kotipalvelutoimin-
28000: osa sairastuneista on iäkkäitä ja monisairaita. nan ylläpitämiseen jatkuvana toimintana riittä-
28001: Hyvin suuri määrä syöpään sairastuneista toi- vässä laajuudessa ei ole.
28002: voo saavansa ja voivansa olla kotonaan vaka- Huomattavia kustannuksia aiheutuu vähin-
28003: vastakin sairaudestaan huolimatta. Mutta he tään yhden päätoimisen hoitotyön ammattilai-
28004: toivovat myös, että olisi järjestelmä, jonka sen paikkaamisesta. Hänen tehtävänään olisi
28005: puitteissa joku ihminen toimisi, välittäisi ja pi- suorittaa kotikäynnit sekä olla yhteydessä tar-
28006: täisi heistä huolta heidän kotona asuessaankin. vittaessa ja potilaan luvalla hänen hoitoyksik-
28007: Nyt ei ole olemassa järjestelmää, joka turvaisi köönsä, kunnan sosiaali- ja terveysviranomai-
28008: avun apua tarvitseville. siin. Hän voisi toimia myös tehtävien jakajana
28009: Erityistä tarvetta syöpään sairastuneiden ko- vapaaehtoisina toimiville avustajille sekä neu-
28010: tipalvelutoimintaan on esimerkiksi silloin, kun voa ja kannustaa heitä. Satakunnan Syöpäyh-
28011: potilas on masentunut, alakuloinen, aloitekyvy- distykselle aiheutuisi kustannuksia kotipalvelu-
28012: tön, ei jaksa ulkoilla, ei ole mistään kiinnostu- toiminnan ylläpitämiseksi tarvittavasta henki-
28013: nut, tarvitsee saattajaa asioillaan, taikka häntä löstön, myös mahdollisten vapaaehtoisten kou-
28014: mahdollisesti kotona hoitava omainen tai muu luttamisesta muutaman päivän lyhytkursseilla
28015: henkilö välttämättä tarvitsee vapaata hoitoteh- ja sitä täydentävästä jatkokoulutuksesta.
28016: tävistä. Satakunnan Syöpäyhdistys ry:llä on tarkoitus
28017: Syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan avulla ja valmius käynnistää syöpäpotilaiden kotipal-
28018: voitaisiin täydentää ja tukea julkisen hallinnon velutoiminta jatkuvana toimintana vuodesta
28019: tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja kohdista- 1990 alkaen edellyttäen, että valtion budjettiva-
28020: malla palvelut ja samalla perehtymällä juuri roja tarkoitukseen saadaan vuodesta 1990 al-
28021: syöpäpotilaiden ongelmiin ja tarpeisiin. Sen kaen noin 250 000 markkaa.
28022: avulla voitaisiin lisätä turvallisuuden tunnetta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28023: ja elämisen laatua antamalla syöpäpotilaille nioittaen,
28024: myös henkistä tukea ja suorittamalla palveluk-
28025: sia, jotka helpottavat paitsi potilasta myös hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28026: nen mahdollista perheenjäsentään syöpätilan- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
28027: teeseen sidotussa elämässä. markkaa syöpäpotilaiden kotipalvelu-
28028: Satakunnan Syöpäyhdistyksellä on koke- toiminnan ylläpitämiseen jatkuvana toi-
28029: muksellista tietoa syöpäpotilaiden auttamis- mintana Satakunnassa.
28030: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28031:
28032: Maunu Kohijoki Raila Aho Timo Roos
28033: 1900 1989 vp.
28034:
28035: Raha-asia-aloite n:o 1808
28036:
28037:
28038:
28039:
28040: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson keskusvankilan
28041: toimistorakennuksen suunnitteluun
28042:
28043:
28044: Eduskunnalle
28045:
28046: Pelson keskusvankilan toimistorakennus on Rakennuskustannusarvion on alustavasti ar-
28047: titoiltaan hvyin puutteellinen. Täytäntöönpano- vioitu olevan n. 8,5 mmk.
28048: toimisto tarvitsee lisätiloja viimeistään atk:lle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28049: siirtymisvaiheessa. Perhetapaamistilat ovat täy- nioittaen,
28050: sin puutteelliset. Uusille virkamiehille ei ole
28051: osoitettavana toimitiloja. Naispuolisten työnte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28052: kijöiden sosiaalitilat ovat olemattomat, sillä ny- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28053: kyisiä sosiaalitiloja rakennettaessa ei ole ollen- 25.50. 74 lisäyksenä 300 000 markkaa
28054: kaan otettu huomioon naisvartijoitten tuloa. Pelson keskusvankilan toimistoraken-
28055: Miesvartijoitten lepotilat sijaitsevat vankilan nuksen suunnitteluun.
28056: vanhimmassa, korjauskelvottomassa osassa.
28057:
28058: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28059:
28060: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
28061: Sakari Valli Arvo Kemppainen
28062: Pentti Kettunen
28063: 1989 vp. 1901
28064:
28065: Raha-asia-aloite n:o 1809
28066:
28067:
28068:
28069:
28070: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson keskusvankilan
28071: sahan rakentamiseen
28072:
28073:
28074: Eduskunnalle
28075:
28076: Pelson keskusvankilan sahan kuorimon, la- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28077: jittelulaitoksen, kuivaamon ja puutavaravaras- nioittaen,
28078: tojen rakentamisesta sekä tuotantoalueen kun-
28079: nostustöistä on valmistunut tammikuussa 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28080: perustamis- ja esisuunnitelma. Suunnitteluraha 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28081: on myönnetty myöhemmin v. 1988. Sahan ym. 25.50. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
28082: alueen rakentaminen ja kunnostaminen on vält- Pelson keskusvankilan sahan rakenta-
28083: tämätöntä suorittaa välittömästi suunnitelmien miseen.
28084: valmistuttua.
28085:
28086: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28087:
28088: Annikki Koistinen Sakari Valli
28089: Arvo Kemppainen Pentti Kettunen
28090: Kauko Heikkinen
28091: 1902 1989 vp.
28092:
28093: Raha-asia-aloite n:o 1810
28094:
28095:
28096:
28097:
28098: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun rajavartios-
28099: ton Kajaanin kasarmin perusparannukseen
28100:
28101:
28102: Eduskunnalle
28103:
28104: Kajaanissa olevan rajavartiolaitoksen kasar- kanssa, ja tilanne aiheuttaa sen, että henkilö-
28105: min ja kuntosalin perusparantaminen on esitet- kunta joutuu ruokailemaan kiireisesti ennen va-
28106: ty toteutettavaksi vuosina 1990-91, ja kustan- rusmiesten tuloa. Ruokalan keittiökoneet ja
28107: nusarvio on 13,2 miljoonaa markkaa. -laitteet ovat vanhanaikaisia ja vaativat jatku-
28108: Kasarmirakennus on valmistunut vuonna vaa korjausta.
28109: 1968. LVI-tekniikka on vanhanaikaista, varus- Perusparannuksen suunnittelun aloittaminen
28110: miesten sosiaaliset tilat, perushuoneet ja kuiva- on tarpeen jo vuonna 1990, että rakentamiseen
28111: tushuoneet ovat riittämättömät ja huonokun- päästäisiin heti 1990-luvun alussa.
28112: toiset. Majoitustupien ja opetussalien sekä toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28113: mistojen ilmanvaihto on puutteellinen ja tilat nioittaen,
28114: epäkäytännölliset. Sissikomppanian henkilö-
28115: kunnan sosiaaliset tilat puuttuvat lähes koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28116: naan, samoin ruokalahenkilökunnan. Työsuo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28117: jelutarkastaja on huomauttanut useasti asian 26.90. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa
28118: johdosta ja hyväksynyt tilat korjattaviksi perus- Kainuun rajavartioston Kajaanin ka-
28119: parannuksen yhteydessä. Työpaikkaruokailuti- sarmin perusparannuksen suunnittelun
28120: lat ovat yhteiset varusmiesten ruokailutilojen aloittamiseen.
28121: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28122:
28123: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
28124: Sakari Valli Kauko Heikkinen
28125: Pentti Kettunen
28126: 1989 vp. 1903
28127:
28128: Raha-asia-aloite n:o 1811
28129:
28130:
28131:
28132:
28133: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena koti-
28134: talousneuvontajärjestöille palkkauskustannuksiin
28135:
28136:
28137: Eduskunnalle
28138:
28139: Kotitalousneuvontajärjestöt ja -tutkimuslai- kunnan voimakkaasti kasvaneeseen tarpeeseen
28140: tokset saivat v. 1988 valtionapua 232 henkilön saada koulutusta kotitalouksien hyvinvoinnin
28141: palkkaukseen. V. 1989 siirtyi 9 vakanssia kaup- edistämiseksi. Erityisen voimakasta on ollut ta-
28142: pa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle mo- loudellisuuskasvatusta, kotipuutarhaa ja ympä-
28143: mentille 32.28.50. Momentille 29.69.53 saatiin ristönhuoltoa koskevan neuvonnan tarve. Tä-
28144: kuitenkin yksi vakanssi lisää, joten vakanssien män vuoksi esitämme kaksi uutta vakanssia
28145: lukumäärä v. 1989 on 224. (A21) momentille 29.69.53 valtion vuoden 1990
28146: Vuonna 1990 TMAE:ssa on esitetty siirrettä- tulo- ja menoarvioon.
28147: väksi KTM:n hallinnonalalle yht. 22 vakanssia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28148: 1.6.1990 lukien. Tällöin momentille 29.69.53 nioittaen,
28149: vakanssien lukumääräksi jää v. 1990 yhteensä
28150: 202. Kasvua vakanssien määrässä v. 1990 ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28151: esitetty ollenkaan. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28152: Kotitalous-ja kuluttajaneuvonta on aikuisten 29.69.53 lisäyksenä 250 000 markkaa
28153: ammatillista koulutusta, jolla on kasvava yh- avustuksena kotitalousneuvontajärjes-
28154: teiskunnallinen merkitys. Henkilöstön puute es- töil/e palkkauskustannuksiin.
28155: tää neuvonnan mahdollisuuksia vastata yhteis-
28156:
28157: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28158:
28159: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Hannele Pokka
28160: Sakari Valli Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
28161: 1904 1989 vp.
28162:
28163: Raha-asia-aloite n:o 1812
28164:
28165:
28166:
28167:
28168: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kotita-
28169: lousneuvontajärjestöille atk-laitteiden hankintaan
28170:
28171: Eduskunnalle
28172:
28173:
28174: Maakunnallisissa maatalouskeskuksissa am- 3. Kotitalousneuvonta sisältää henkisen ja
28175: mattikasvatushallituksen ohjauksessa toimiva fyysisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aihepii-
28176: Kotitalousneuvontajärjestö kaipaa yhteiskun- rejä ja näkökulmia ottaen huomioon ihmisen
28177: nallisesti arvokkaassa työssään ajanmukaisia sosiaalisen, psykologisen ja fyysisen rakenteen.
28178: atk -työvälineitä. Kotitalousneuvontaver kosto Erityisesti fyysiseen terveyteen ja kansanravitse-
28179: kattaa hyvin koko maan ja sillä on vahvuutena mukseen liittyvät ongelmat askarruttavat neu-
28180: hyvä neuvontakentän tuntemus. Toiminta on vontakenttää ja ovat siksi keskeisiä neuvonnan
28181: käytännönläheistä ja sitä toteutetaan yhteis- aiheina. Apuvälineiksi käytännönläheiseen ja
28182: työssä eri maakunnallisten organisaatioiden yksilölliseen ravitsemusneuvontaan tarvitaan
28183: kanssa. atk-ohjelmia tehostamaan tiedon omaksumista.
28184: 1. Maatalouskeskusten kotitalousneuvonta Maatalouskeskusten ammattikasvatushalli-
28185: on kannustanut merkittävästi uutta, työpaikko- tuksen ohjauksessa toimiva kotitalousneuvonta
28186: ja lisäävää ja turvaavaa yrittäjyyttä maaseudul- on valmis entistä joustavampaan ja koordinoi-
28187: la. Kotitaloudellinen osaaminen on usein uuden dumpaan yhteistyöhön eri oppilaitosten, kun-
28188: elinkeinohaaran lähtökohtana ja toimeentulon tien ja koulutusorganisaatioiden kanssa Suo-
28189: turvaajana esim. elintarvikkeiden jalostus-, men maakunnissa sen lisäksi, että laajan järjes-
28190: matkailu- ja palveluyritysten kohdalla. Entistä tökentän tarpeisiin pyritään vastaamaan.
28191: tuloksellisemman ja tehokkaamman neuvonnan
28192: tueksi kotitaloustoimihenkilöt tarvitsevat atk- Atk-laitteiden hankintaan liittyvä kustannus-
28193: ohjelmia, mm. elintarvike-, matkailu- ja palve- arvio 17 toimistossa:
28194: luyritysten kannattavuus- ja hinnoittelu- sekä
28195: suunnitteluohjelmia. 1. ohjelmat maaseutuyritysneuvontaan:
28196: 2. Perhe, koti ja asuminen ovat korkealla ja ruokalistan suunnittelu,
28197: edelleen kohoamassa ihmisten arvostuksissa. katteet, hinnat ym. 2 700 mk
28198: Liikemaailma ja markkinavoimat käyttävät tä- Kuhilas, Kotilas
28199: tä tietoa hyväkseen kuluttajan kokiessa tiedon 2. - asunnon toiminnalli-
28200: puutetta runsaan ja teknistyvän tarjonnan kes- nen suunnittelu CAD-
28201: kellä. Puolueettoman ja oikean tiedon tarve ohjelma + piirturi 22 000 mk
28202: kasvaa voimakkaasti hankittaessa kotitalouk- -ympäristö- ja
28203: siin teknisiä laitteita ja suunniteltaessa asunnon pihasuunnittelu 10 000 mk .
28204: toiminnallisia tiloja kuten keittiötä kalustei-
28205: neen. Piha- ja puutarhaympäristöön liittyvän 3. ravitsemusneuvonta,
28206: materiaalien ja lajivalikoiman lisääntyessä kau- UNIDAP 3 000 mk
28207: pallisesti sitoutumattomana puutarhaneuvon- - laitteisto 2 x mikro/
28208: nalla on kysyntää. Tähän perheen taloudellisen neuvontatsto 40 000 mk
28209: tilan huomioon ottavaan neuvontaan kaivataan 77700 mkx 17=
28210: atk-ohjelmia suunnitelmien ja laskelmien tason
28211: kohottamiseksi. 1320900 mk
28212: 1989 vp. - RA n:o 1812 1905
28213:
28214: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.69.53 lisäyksenä 1320000 markkaa
28215: nioittaen, avustuksena kotita/ousneuvontajärjes-
28216: töille atk-laitteiden hankintaan.
28217: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28218: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28219: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28220:
28221: Annikki Koistinen Pauli Saapunki Markku Lehtosaari
28222: Juho Sillanpää Pentti Kettunen Kalle Röntynen
28223: Kalevi Mattila Matti Maijala
28224: 1906 1989 vp.
28225:
28226: Raha-asia-aloite n:o 1813
28227:
28228:
28229:
28230:
28231: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
28232: minnan tukemiseen
28233:
28234:
28235: Eduskunnalle
28236:
28237: Maassamme on 444 kuntaa (Ahvenanmaata Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
28238: lukuun ottamatta), joista 133 sellaista, jotka ei- olisi lisättävä 500 000 mk kulttuuritoimen vir-
28239: vät ole perustaneet kulttuuritoimen virkaa, eli koihin ja nämä rahat osoitettava Kainuuseen si-
28240: 30 OJo. Kainuussa on 10 kuntaa, joista 1 sellai- ten, että 100 000 mk tulee Hyrynsalmen kult-
28241: nen, joka ei ole perustanut kulttuuritoimen vir- tuuritoimen virkaan.
28242: kaa, eli 10 %. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28243: Edellä luetelluista viroista on valtionosuuden nioittaen,
28244: piirissä 201 519:stä eli 39%. Kainuussa VOS:n
28245: piirissä on 4 virkaa eli 36 %. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28246: Maassa on täytettyjä virkoja 296, joista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28247: VOS:n piirissä 201 eli 68 %. Kainuussa täytetty- 29.90.30 lisäyksenä 500 000 markkaa
28248: jä virkoja on 7, joista VOS:n piirissä 4 eli 57%. kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
28249: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28250:
28251: Annikki Koistinen Juhani Alaranta
28252: Sakari Valli Hannele Pokka
28253: Arvo Kemppainen
28254: 1989 vp. 1907
28255:
28256: Raha-asia-aloite n:o 1814
28257:
28258:
28259:
28260:
28261: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaiseen lastentar-
28262: hanopettajakoulutukseen
28263:
28264:
28265: Eduskunnalle
28266:
28267: Väliaikaiseen lastentarhanopettajakoulutuk- varattu määrärahoja 11,7 milj. mk. Määrärahat
28268: seen osoitetoista määrärahoista kuluu n. eivät ole riittävät, vaan pakkauskustannusten
28269: 94,5 o/o palkkauskustannuksiin, joilla toteute- noustessa ko. koulutustoiminta vaikeutuu enti-
28270: taan hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, siis mak- sestään.
28271: setaan kuukausipalkkaa päätoimisille ja tunti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28272: palkkaa sivutoimisille opettajille. Muut menot nioittaen,
28273: ovat aivan välttämättömään toimintaan, ts. pu-
28274: helinkuluihin, monistukseen, toimistotarvikkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28275: siin, tenttipapereihin yms. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28276: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1990 29.99.27 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28277: tulo- ja menoarvioksi on väliaikaisen lastentar- väliaikaiseen lastentarhanopettajakou-
28278: hanopettajakoulutuksen järjestämistä varten lutukseen.
28279:
28280: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28281:
28282: Annikki Koistinen Sakari Valli Arvo Kemppainen
28283: Riitta Kauppinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Marjatta Väänänen
28284: Kauko Heikkinen
28285: 1908 1989 vp.
28286:
28287: Raha-asia-aloite n:o 1815
28288:
28289:
28290:
28291:
28292: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun äärialuei-
28293: den elinkeinojen neuvontatyön tehostamiseen
28294:
28295:
28296: Eduskunnalle
28297:
28298: Pohjois- ja Itä-Suomen äärialueilla tuotanto- omana alamomenttinaan momentille 30.30.40
28299: rakenne on pientila- ja karjatalousvoittoinen. (Maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ke-
28300: Elinkeino- ja väestöpohja heikkenee yhä kiihty- hittäminen). Erillismäärärahan turvin valtion-
28301: vää vauhtia. Kehityksen suunta tulisi kääntää apu nousisi syrjäisillä alueilla 80-90 %:iin toi-
28302: voimakkailla aluepoliittisilla toimenpiteillä. mintakuluista ja neuvojakunta voisi omistautua
28303: Maatilalain mukaisella rakentamisavustus- entistä enemmän virikkeitä antavaan maaseutu-
28304: alueella, johon kuuluvat heikoimmat Lapin, neuvontaa ja väestön henkiseen huoltoon ilman
28305: Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kun- toimitusmaksuvelvoitteita.
28306: nat, on tilanne erityisen kriittinen. Tästä syystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28307: näiden alueiden maatilatalouden, muiden maa- nioittaen,
28308: seutuelinkeinojen ja kotitalouden neuvontatyö-
28309: tä tulisi tehostaa huomattavasti nykyisestään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28310: Äärialueiden neuvontatyön tehostaminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28311: vaatii miljoonan markan lisäyksen neuvonta- 30.30.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28312: määrärahoihin, erillismäärärahana 20 OJo nykyi- käytettäväksi äärialueiden elinkeinojen
28313: sestä valtionavusta. Määräraha voisi sisältyä neuvontatyön tehostamiseen.
28314:
28315: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28316:
28317: Annikki Koistinen Pentti Kettunen Kauko Heikkinen
28318: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Arvo Kemppainen Riitta Kauppinen
28319: 1989 vp. 1909
28320:
28321: Raha-asia-aloite n:o 1816
28322:
28323:
28324:
28325:
28326: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuo-
28327: toisen elinkeinotoiminnan avustuksiin
28328:
28329:
28330: Eduskunnalle
28331:
28332: Maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan haluun maaseudun monipuoliseen kehittämi-
28333: käynnistämiseksi laadittu lainsäädäntö on seen katoaa lopullisesti.
28334: osoittautunut onnistuneeksi ja toimivaksi. Lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28335: puitteissa jaettaviin avustuksiin ja lainoihin tar- nioittaen,
28336: koitetut varat ovat kuitenkin edelleen osoittau-
28337: tuneet liian vähäisiksi. Olemassa olevat määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28338: rahat riittävät vain juuri ja juuri alkuun, ja suu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28339: ri osa anomuksia, joilla olisi hyväksymisen 30.33.44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
28340: edellytykset, odottaa määrärahoja. Kaikille hy- maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
28341: väksyttäville suunnitelmille on saatava nopeasti toiminnan avustuksiin.
28342: rahoituspäätös, sillä muutoin usko valtiovallan
28343:
28344: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28345:
28346: Annikki Koistinen Pentti Kettunen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28347: Marjatta Väänänen Arvo Kemppainen Riitta Kauppinen
28348: 1910 1989 vp.
28349:
28350: Raha-asia-aloite n:o 1817
28351:
28352:
28353:
28354:
28355: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta järvien säännöstely-
28356: haittojen tutkimiseen Kainuussa
28357:
28358:
28359: Eduskunnalle
28360:
28361: Kainuu on ollut eri yhteisöjen yhteistyöpro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28362: jektina toteutettavan ns. järvisäännöstelypro- nioittaen,
28363: jektin painopistealueena. Kohteena ovat olleet
28364: säännöstellyt järvet Ontojärvi, Vuokkijärvi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28365: Kiantajärvi ja Nuasjärvi sekä vertailualueena 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28366: luonnontilainen Lentua. Tutkimusprojektista 30.40.14 lisäyksenä 500 000 markkaa
28367: on valmistunut vuonna 1988 ekologinen tutki- järvien säännöstelyhaittojen tutkimiseen
28368: mus. Projektia on tarkoitus jatkaa edelleen. Kainuussa.
28369:
28370: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28371:
28372: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
28373: 1989 vp. 1911
28374:
28375: Raha-asia-aloite n:o 1818
28376:
28377:
28378:
28379: \
28380: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta säännösteltyjen jär-
28381: vien kunnostukseen Kainuussa
28382:
28383:
28384: Eduskunnalle
28385:
28386: Kainuun kehittämisohjelman mukaan "Kai- että ihmisten kannalta on välttämätöntä tehdä
28387: nuun vesistöjen säännöstelyhaittojen poistami- mahdollisimman pikaisesti.
28388: seksi tarpeellisiin kunnostustoimenpiteisiin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28389: tutkimustoimintaan osoitetaan tarvittava val- nioittaen,
28390: tionrahoitus". Kainuun säännöstellyistä järvis-
28391: tä ovat kunnostustyöt käynnissä Kianta-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28392: Vuokki- ja Ontojärvellä. Uutena hankkeena on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28393: suunniteltu toteutettavaksi Ison Pyhäntäjärven 30.40. 77 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
28394: kunnostus. säännösteltyjen järvien kunnostukseen
28395: Säännösteltyjen järvien kunnostaminen hait- Kainuussa.
28396: tavaikutusten vähentämiseksi sekä ympäristön
28397:
28398: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28399:
28400: Annikki Koistinen Sakari Valli Arvo Kemppainen
28401: 1912 1989 vp.
28402:
28403: Raha-asia-aloite n:o 1819
28404:
28405:
28406:
28407:
28408: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräille veteraanijärjes-
28409: töille
28410:
28411:
28412: Eduskunnalle
28413:
28414: Eri veteraanijärjestöt tekevät ensiarvoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28415: tärkeää työtä sotiemme veteraanien keskuudes- nioittaen,
28416: sa. Työ kohdistuu erittäin arvokkaaseen ihmis-
28417: ryhmään, joka on uhrannut elämänsä ja työnsä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28418: maamme tulevaisuudelle. Tämä ihmisryhmä ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28419: ole enää kauan keskuudessamme, joten järjes- 33.23.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28420: töjen toiminnan kustannusten peittäminen on eräille veteraanijärjestöille.
28421: välttämätöntä.
28422:
28423: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28424:
28425: Annikki Koistinen Sakari Valli Arvo Kemppainen
28426: Riitta Kauppinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Marjatta Väänänen
28427: Kauko Heikkinen Pentti Kettunen
28428: 1989 vp. 1913
28429:
28430: Raha-asia-aloite n:o 1820
28431:
28432:
28433:
28434:
28435: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkou-
28436: lun oppilasasuntolan rakentamiseen
28437:
28438:
28439: Eduskunnalle
28440:
28441: Keskiasteen puutalousopiston alainen Ruo- välttämätöntä mahdollisimman nopeasti saada
28442: kolahden metsäkoulu toimii tällä hetkellä väli- oppilaitokselle ajanmukaiset ja riittävät
28443: aikaistiloissa kunnalta vuokratussa Vennon- majoitus- ja opetustilat.
28444: mäen koulussa ja kunnan pienteollisuustalossa. Metsäkoulun tilantarpeeksi on arvioitu 2 110
28445: Nyt kunnan järjestämissä väliaikaistiloissa hyötyneliömetriä, josta 840 neliömetriä on op-
28446: toimivalle koululle on vuonna 1984 laadittu pilasasuntolan osuutta.
28447: alustava perustamissuunnitelma. Kunta tarjoaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28448: metsäkoulun sijoituspaikaksi entisen Kirkonky- nioittaen,
28449: län ala-asteen koulun rakennuspaikan ja luo-
28450: vuttaa noin 3 ha:n suuruisen maa-alueen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28451: nuksineen metsäkoululle. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28452: Ruokolahden metsäkoulun toiminnan vaki- 29.60. 74 1200 000 markan määrärahan
28453: naistaminen edellyttää opettajien ja muun hen- Ruokolahden metsäkoulun oppilasasun-
28454: kilöstön lisäystä ja tarvittavien virkojen perus- tolan suunnitteluun ja rakentamisen
28455: tamista. Koulutuksen kehittämisen kannalta on aloittamiseen.
28456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28457:
28458: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta U osukaineo
28459:
28460:
28461:
28462:
28463: 27 290089P
28464: 1914 1989 vp.
28465:
28466: Raha-asia-aloite n:o 1821
28467:
28468:
28469:
28470:
28471: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalous-
28472: oppilaitoksen liikuntasalin rakentamiseen
28473:
28474:
28475: Eduskunnalle
28476:
28477: Keskiasteen opetuksen uudistamisen yhtey- Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikunta-
28478: dessä myös maatalousopetus uudistuu ja moni- salista on arvioitu 240 neliömetriä ja kustan-
28479: puolistuu merkittävästi. Tällöin tarvitaan entis- nuksiksi runsaat 1 milj. markkaa.
28480: tä monipuolisempia opetustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28481: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuk- nioittaen,
28482: sen ja oppilaiden vapaa-ajanvieton keskeisim-
28483: mäksi haittatekijäksi on muodostunut liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28484: tilojen puuttuminen koululta. Parikkalan kunta 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28485: on valmis toteuttamaan liikuntahankkeen yh- markan määrärahan Parikkalan maata-
28486: teistyössä valtion kanssa. Tällöin se palvelisi lousoppilaitoksen liikuntasalin rakenta-
28487: myös lähellä sijaitsevaa peruskoulun ala-astetta miseen.
28488: sekä kuntalaisten yleisiä liikuntatarpeita.
28489:
28490: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28491:
28492: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen
28493: 1989 vp. 1915
28494:
28495: Raha-asia-aloite n:o 1822
28496:
28497:
28498:
28499:
28500: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ilmakehänmuu-
28501: tosten tutkimusohjelman (SILMU) käynnistämiseksi Kymen
28502: läänissä
28503:
28504: Eduskunnalle
28505:
28506: Ilmakehän seurantatutkimuksissa ja Suomen tuksia ja selvittää Kymen läänin metsien ja ve-
28507: ja Neuvostoliiton tutkimusyhteistyön yhteydes- sistöjen terveydentila. Tutkimuksessa voidaan
28508: sä on käynyt ilmi, että mm. Kaakkois-Suomessa hyödyntää monia Kymen läänissä jo meneillään
28509: on korkea rikkilaskeuma ja alueella on happa- olevia ilmanlaatuun ja sen seurantaan liittyviä
28510: moituneita vesistöjä. Alueelta tarvitaan tutki- hankkeita ja kehitellä jo alulle pantua alueelli-
28511: mustietoja mm. Suomen ja Neuvostoliiton kah- sen tason ilmansuojeluyhteistyötä Neuvostolii-
28512: denvälisen ilmansuojeluyhteistyön pohjaksi. ton kanssa.
28513: HAPROn (happamuusprojekti) näytteenot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28514: tojärjestelmä, joka oli valtakunnallinen, oli nioittaen,
28515: liian ylimalkainen kuvaamaan mm. Kaakkois-
28516: Suomen tilannetta. Tästä syystä vuonna 1990 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28517: käynnistettävän 12 mmk:n SILMU-projektin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28518: yhteydessä tulisi selvittää ilmansaasteiden sekä 29.88.50 4 000 000 markkaa ilmakehän-
28519: metsien ja vesistöjen terveydentilan syy-seu- muutosten tutkimusohjelman (SILMU)
28520: raussuhteet, soveltaa olemassa olevaa tietoa käynnistämiseen Kymen läänissä.
28521: koealoilla, tutkia ilmansaasteiden yhteisvaiku-
28522:
28523: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28524:
28525: Heikki Kokko Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo
28526: Heikki Järvenpää Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
28527: Riitta Uosukainen
28528: 1916 1989 vp.
28529:
28530: Raha-asia-aloite n:o 1823
28531:
28532:
28533:
28534:
28535: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin Musiikkipäivien
28536: tukemiseen
28537:
28538:
28539: Eduskunnalle
28540:
28541: Lemin Musiikkipäivät on maakunnallinen osanottajia myös muualta, kuten esimerkiksi
28542: musiikkitapahtuma. Pääkonserttitila, Lemin Saksasta. Päivien konsertteja pidettiin eri paik-
28543: puukirkko, on asiantuntijoiden mukaan yksi kakunnilla Etelä-Karjalassa. Näin voidaan lisä-
28544: maan parhaita konserttikirkkoja. Lemi on tä musiikkiharrastusta koko maakunnassa.
28545: myös perinnerikas musiikkipaikkakunta, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28546: on tunnettu mm. moniäänisestä virsilaulustaan. nioittaen,
28547: Musiikkipäivät järjestettiin kuudetta kertaa
28548: vuonna 1989. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28549: Musiikkipäivien tarkoituksena on tarjota 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28550: nuorille lahjakkaille taiteilijoille esiintymistilai- 29.90.52 200 000 markkaa Lemin Mu-
28551: suuksia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Musiikki- siikkipäivien tukemiseen.
28552: päiviin liittyy koulutustoimintaa, jossa on ollut
28553:
28554: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28555:
28556: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta U osukaineo
28557: 1989 vp. 1917
28558:
28559: Raha-asia-aloite n:o 1824
28560:
28561:
28562:
28563:
28564: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan viljavaras-
28565: ton toiminnan kehittämiseen
28566:
28567:
28568: Eduskunnalle
28569:
28570: Lappeenrannan Vainikkalassa oleva Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28571: viljavarasto on vuosikymmenet toiminut lähin- nioittaen,
28572: nä viljan säilytysvarastona. Varastosta puuttu-
28573: vat kuivatuslaitteet. Myös vastaanottotilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28574: puutteelliset traktori- ja autokuljetuksia ajatel- 1990 tulo- ja menoarvioon 900 000
28575: len. markkaa Vainikkalan viljavaraston vas-
28576: Etelä-Karjalan alueella olisi tarve kehittää va- taanottolaitteiden parantamiseen ja kui-
28577: rastosta toimiva viljan vastaanottopaikka. Tä- vatuslaitteiden rakentamiseen.
28578: mä edellyttää kuivatuslaitteiden rakentamista ja
28579: vastaanottolaitteiden parantamista.
28580:
28581: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28582:
28583: Heikki Kokko Heikki Järvenpää
28584: Esko Almgren Anna-Kaarina Louvo
28585: Riitta U osukaineo
28586: 1918 1989 vp.
28587:
28588: Raha-asia-aloite n:o 1825
28589:
28590:
28591:
28592:
28593: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan ja Konnun-
28594: suon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 suunnitteluun ja paranta-
28595: miseen
28596:
28597: Eduskunnalle
28598:
28599: Nuijamaan rajanylityspaikan kokonaisvaltai- kohtuuttomasti myös paikallisen väestön työs-
28600: seen uudistamiseen liittyy kiinteästi Nuijamaan säkäyntiä ja asiointia Joutsenon ja Imatran
28601: ja Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 suunnille.
28602: oikaiseminen ja parantaminen. Valtaosa Itä- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28603: Pohjois-Suomen liikenteestä Neuvostoliittoon nioittaen,
28604: tapahtuu juuri Nuijamaan raja-aseman kautta.
28605: Konnunsuon ja Nuijamaan välisen tien huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28606: non kunnon vuoksi nykyisin mm. pohjoisesta 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28607: tuleva linja-autoliikenne joutuu Nuijamaalle 31.24. 77 1 500 000 markkaa Nuijamaan
28608: tullessaan kiertämään ylimääräisen mutkan ja Konnunsuon välisten teiden n:ot 392
28609: Lappeenrannan kaupungin kautta. Nuijamaan ja 3921 suunnittelu- ja perusparannus-
28610: -Konnunsuon tien kehno kunto vaikeuttaa töiden aloittamiseksi.
28611:
28612: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28613:
28614: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen
28615: 1989 vp. 1919
28616:
28617: Raha-asia-aloite n:o 1826
28618:
28619:
28620:
28621:
28622: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnä-
28623: kosken tien peruskorjaamiseen
28624:
28625:
28626: Eduskunnalle
28627:
28628: Savitaipaleelta Partakosken kautta Suomen- reitti. Tien piirissä ovat äskettäin avatut Kaak-
28629: niemelle johtavan maantien vaikutusalueella kois-Suomen linnoitusreittiin kuuluvat Kärnä-
28630: asuu runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnolli- kosken ja Partakosken linnoitukset. Tien vai-
28631: set kulkuyhteydet kuntien virastoihin, koului- kutuspiirissä on myös merkittäviä matkailualan
28632: hin, terveyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on yrityksiä ja huomattavasti loma-asutusta. Par-
28633: tällä hetkellä paikoin erittäin huonokuntoinen takosken tien tähänastiset kunnostustoimet
28634: ja liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. ovat tapahtuneet pelkästään kunnossapitomää-
28635: Erityisesti tiestä edelleen päällystämättä oleva rärahoin.
28636: väli Luotolahti-Kärnä olisi kunnostettava pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28637: kaisesti. nioittaen,
28638: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kul-
28639: kureitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28640: on esitetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28641: erityisenä museotienä historiallisia arvoja ja 31.24. 77 1 000 000 markkaa Partakos-
28642: maisemaa kunnioittaen. Partakosken tie on ken-Kärnäkosken tien suunnittelemi-
28643: myös tärkeä ja maisemallisesti kaunis matkailu- seksi ja toteuttamiseksi.
28644: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28645:
28646: Heikki Kokko Sinikka Hnrskainen-Leppänen Riitta U osukaineo
28647: 1920 1989 vp.
28648:
28649: Raha-asia-aloite n:o 1827
28650:
28651:
28652:
28653:
28654: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden
28655: tien peruskorjaukseen
28656:
28657:
28658: Eduskunnalle
28659:
28660: Punkaharjun kunnassa sijaitsevan Saimaan järveltä Särkilahdelle jatkuva osuus yksityistie-
28661: Pihlajaveden Särkilahteen on ryhdytty laaja- tä. Satama- ja teollisuushanketta varten koko
28662: pohjaisena alueellisena yhteistyönä kehittele- tieosuus olisi peruskorjattava.
28663: mään merkittävää syväsatama- ja teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28664: hanketta. Hanke perustuu alueen omiin luon- nioittaen,
28665: nonvaroihin. Hankkeen olennaisena edellytyk-
28666: senä on liikenneyhteyksien parantaminen ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28667: kyisestään Simpeleen ja Särkilahden välillä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28668: Simpeleen ja Särkilahden tieosasta Simpeleen ja 31.24.77 800000 markkaa Simpe-
28669: Ruokolahden kunnassa sijaitsevan Sarajärven leen-Särkilahden tiehankkeen suunnit-
28670: kylän välinen osuus on paikallistietä ja Sara- teluun ja toteuttamisen aloittamiseen.
28671: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28672:
28673: Heikki Kokko Riitta U osukaineo
28674: 1989 vp. 1921
28675:
28676: Raha-asia-aloite n:o 1828
28677:
28678:
28679:
28680:
28681: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Uimin-Lemin paikallis-
28682: tien perusparannukseen
28683:
28684:
28685: Eduskunnalle
28686:
28687: Uimin-Lemin paikallistien pituus on 15 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28688: Perusparannuksen kustannusarvio on 7,6 mil- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28689: joonaa markkaa. Paikallistie on tärkeä tieyh- 31.24.77 1000000 markkaa Uimin-
28690: teys välillä Lemin kirkonkylä-Taavetti. Tie- Lemin paikallistien perusparantami-
28691: osuus on erittäin mutkainen, mäkinen ja vai- seen.
28692: keasti liikennöitävä. Tieosuuden peruskorjaus
28693: tulisi saada käyntiin vuonna 1990.
28694: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28695: nioittaen,
28696:
28697: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28698:
28699: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta U osukaineo
28700: 1922 1989 vp.
28701:
28702: Raha-asia-aloite n:o 1829
28703:
28704:
28705:
28706:
28707: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaa-
28708: ren paikallistien rakentamiseen
28709:
28710:
28711: Eduskunnalle
28712:
28713: Paikallistien rakentaminen välille Äitsaari- ja mm. saaristoasiain neuvottelukunta on puol-
28714: Härskiänsaari on ollut vireillä useita vuosia. tanut hankkeen toteuttamista. Saareen johta-
28715: Hanke on ollut moninaisten valitusten kohtee- valla yksityistiellä oleva kapulalossi on aivan
28716: na, mutta suunnitelmat ovat nyt täysin lainvoi- viimeisillään. Se saatetaan joutua poistamaan
28717: maiset. TVH on antanut tiepäätöksen kirjeellä liikenteestä milloin tahansa. Lossin heikko kun-
28718: Stie-283/13.2.1987. Korkein hallinto-oikeus on to on tärkeä syy hankkeen kiirehtimiseen.
28719: pysyttänyt valituksenalaisen tiepäätöksen voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28720: massa päätöksellään 14.10.1987. Hankkeelle oli nioittaen,
28721: varattuna 1,0 mmk:n alkurahoitus työllisyysra-
28722: hoituksena syksylle 1987, mutta tiepäätösvali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28723: tuksen takia rahoitus siirrettiin hankkeelta pois. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28724: Aikaisemmin hanke, kustannusarvioitaan 31.24. 77 800 000 markkaa paikallistien
28725: noin 6 mmk, oli tarkoitus toteuttaa osin työlli- rakentamiseen välille Äitsaari-Härs-
28726: syysrahalla, osin varsinaisella tienrakennus- kiänsaari.
28727: määrärahalla. Hanke on saaristolain mukainen,
28728:
28729: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28730:
28731: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen
28732: 1989 vp. 1923
28733:
28734: Raha-asia-aloite n:o 1830
28735:
28736:
28737:
28738:
28739: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin elin-
28740: keinojen kehittämisprojektin toteuttamiseksi
28741:
28742:
28743: Eduskunnalle
28744:
28745: Vaasan läänissä kehitystarve on todellinen. Myönteisten tulosten myötä toiminnasta tulisi
28746: Läänin yritystoiminnan menestymisen kannalta tehdä pysyvä. Sisäänajovaiheen jälkeen rahoi-
28747: tärkeitä kehittämisen alueita ovat yritysten väli- tusta vaiheittain siirrettäisiin siihen suuntaan,
28748: nen yhteistyö, olemassa olevien toimialakeskit- että kustannukset tultaisiin kattamaan toimek-
28749: tymien vahvistaminen, uuden yritystoiminnan siantojen laskutuksella.
28750: luominen, yksityisten yrityspalvelujen kehittä- Hallitus on katsonut tarpeelliseksi ryhtyä oh-
28751: minen, julkisten yrityspalvelujen yhteistyö ja jaamaan ja edistämään ruuhka-Suomesta kehi-
28752: läänin vetovoimaisuuden lisääminen yritysten tysalueille siirtyvää yritystoimintaa. Hanke tu-
28753: ja työntekijöiden sijoittumisympäristönä. kee siten myös näitä pyrkimyksiä. Työvoiman
28754: Yrittäjäopisto ja sen yhteydessä toimiva Yri- ja asuntojen tarjonta osoittaa, että yritystoi-
28755: tysklinikka muodostavat luonnollisen ja laaja- mintaa tulisi pyrkiä ohjaamaan Vaasan lääniin
28756: alaisen kontaktipinnan läänin yrittäjäkuntaan. ja myös sen pieniin kuntiin. Tietotekniikan käy-
28757: Sillä on valmiudet käytännön tasolla toteutetta- tön edistäminen koetaan tärkeänä. Aikavien
28758: vaan kouluttamiseen, konsultointiin ja tietopal- yrityshankkeiden epäonnistumiset johtuvat
28759: veluun. usein puutteellisista ennakkosuunnitelmista ja
28760: Tavoitteena on 3-5 vuoden kuluessa merkit- virheellisisiä laskelmista sekä selvistä virherat-
28761: tävästi parantaa yritysten sisäisiä toimintoja ta- kaisuista. Tällaisten epäonnistumisten estämi-
28762: loushallinnon, atk:n ja markkinoinnin osa- sessä ulkopuolinen asiantuntija voisi olla rat-
28763: alueilla, ja toisena tavoitteena on aktivoida yh- kaisevana apuna.
28764: teistyötä kunnan sisällä, kuntien välillä sekä yh- Läänin tulevaisuudesta huolehtiminen on
28765: teismarkkinoinnin alueella. muuta kuin asiasta puhumista. Vaasan läänin
28766: Projektin henkilöresurssin muodostaa Yrittä- elinkeinojen kehittämisprojekti hakee ratkaisun
28767: jäopiston ja sen yhteydessä toimivan Yrityskli- realistisesta, käytännön taitamiseen perustuvas-
28768: nikan henkilökunta, jolla on käytännön tason ta toteuttamisesta.
28769: kokemusta ja ammattitaitoa toteutuksesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28770: Hanke toteutettaisiin aluksi valtion rahoituk- nioittaen,
28771: sella niin, että klinikka tekee tarvittavat perus-
28772: selvitykset. Klinikka antaa myös yrittäjä- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28773: kuntakohtaisia konsultointia erikseen rajatta- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 400 000
28774: van määrän veloituksetta. Tällä rahoitusperi- markkaa Vaasan läänin elinkeinojen ke-
28775: aatteella halutaan toteuttaa 3-4 vuoden hanke. hittämisprojektin tukemiseksi.
28776: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28777:
28778: Martti Korkia-Aho Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
28779: Maunu Kohijoki Esko Aho Mats Nyby
28780: Jukka Vihriälä Gustav Björkstrand Matti Viljanen
28781: Pentti Mäki-Hakola Håkan Nordman Håkan Malm
28782: Aapo Saari Jarmo Wahlström Kari Urpilainen
28783: Oiva Savela Maunu Kohijoki Riitta Saastamoinen
28784: Tauno Valo Matti Hokkanen Aino Pohjanoksa
28785: 1924 1989 vp.
28786:
28787: Raha-asia-aloite n:o 1831
28788:
28789:
28790:
28791:
28792: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen evankeli-
28793: sen kansanopiston muutos- ja perusparannustöistä johtuvien
28794: lainojen hoitokustannuksia varten
28795:
28796: Eduskunnalle
28797:
28798: Kaustisen evankelisessa kansanopistossa suo- tionrahoituksen usean vuoden viiveen takia ra-
28799: ritettiin vuosina 1986-87 päärakennuksen mit- hoittamaan investoinnin lähes kokonaan laina-
28800: tava muutos- ja perusparannustyö. Sen kustan- varoin.
28801: nukset olivat yhteensä 4 598 545 markkaa. Opis- Opiston lainojen hoitokustannukset tänä ja
28802: to joutui nopean rakentamisaikataulun ja vai- seuraavina lähivuosina ovat seuraavat:
28803:
28804: Korot Lyhennykset Yhteensä
28805: 1989 460996 mk 731580 mk 1192 576 mk
28806: 1990 464833 mk 632100 mk 1096933 mk
28807: 1991 413 470 mk 2055100 mk 2468 570 mk
28808:
28809: Kuluvan loppuvuoden 1989 (elo-joulukuu) kansanopisto (45 opiskelijapaikkaa). Tämän-
28810: lainojen hoitokustannukset ovat 234 846 mark- hetkisessä tilanteessa pienet opistot eivät yleen-
28811: kaa. säkään ole taloudellisesti hyvässä asemassa,
28812: Opisto on saanut tähän menneessä vuosina vaan hyvin ahtaalla.
28813: 1986-89 valtion rakennusavustusta yhteensä Edellä sanotun johdosta ja erityisesti tietäen
28814: 850 000 markkaa, mikä on 18,4 OJo rakennus- kuluvan loppuvuoden taloudellisen tilanteen
28815: kustannuksista. Keskimääräinen rakennusavus- opisto toivoo, että käytettävissä olevien rahoi-
28816: tusten määrä vastaavanlaisissa hankkeissa on tusmahdollisuuksien puitteissa valtiovalta jär-
28817: kansanopistoissa 30-35 %. jestäisi lisäavustuksen joko kuluvan vuoden lo-
28818: Lisäavustuksia opisto on saanut vuosina pussa tai ensi vuoden alussa.
28819: 1987-89 yhteensä 260 000 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28820: Lainojen hoidon osalta opisto on jo nyt ja tu- nioittaen,
28821: lee lähivuosina olemaan, kuten yllä olevista lu-
28822: vuista voi päätellä, ylivoimaisten ongelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28823: edessä ilman ulkopuolista lisärahoitusta. On 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
28824: selvää, että pieni opisto ei pysty tehokkaalla- markkaa Kaustisen evankelisen kansan-
28825: kaan toiminnallaan rahoittamaan lainojen hoi- opiston muutos- ja perusparannustöistä
28826: toa tässä laajuudessa. johtuvien lainojen hoitokustannuksia
28827: Kaustisen evankelinen kansanopisto on pieni varten.
28828:
28829: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28830:
28831: Martti Korkia-Aho Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
28832: Esko Aho Boris Renlund Gustav Björkstrand
28833: Jukka Vihriälä Matti Viljanen Kari Urpilainen
28834: 1989 vp. 1925
28835:
28836: Raha-asia-aloite n:o 1832
28837:
28838:
28839:
28840:
28841: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan Yrittä-
28842: jäopiston tahilinnan tukemiseen
28843:
28844:
28845: Eduskunnalle
28846:
28847: Pohjanmaan Yrittäjäopisto on valtakunnalli- ministeriölle ylimääräisen määrärahan korotta-
28848: nen yrittäjäkoulutusta antava oppilaitos. Opis- mista 800000 markkaan. Samoin Vaasan lää-
28849: ton omistaa Kauhavan kaupunki. Valtion osuus ninhallitus on kannanotossaan vuoden 1990
28850: Yrittäjäopiston hyväksyttäviin käyttömenoihin tulo- ja menoarvioesitykseen esittänyt määrä-
28851: on 75 OJo, joten loppuosa jää kaupungin vastat- rahan korottamista 800 000 markkaan.
28852: tavaksi. Kyseiseen osaan on saatu vuonna 1989 Koulutoimintaa koskevan talousarvion vuo-
28853: ylimääräistä avustusta 600 000 markkaa; silloin delta 1990 mukaan jää kaupungin osuudeksi
28854: anottiin 800 000 markkaa. Pohjanmaan Yrittä- vielä 1 980 000 markkaa, vaikka ylimääräinen
28855: jäopiston 165 oppilaasta on kauhavalaisia vain avustus on budjetoitu 800 000 markaksi.
28856: kymmenen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28857: Pohjanmaan Yrittäjäopistolla annettavaa nioittaen,
28858: koulutusta ei lueta peruskoulutukseksi, joten
28859: lain perusteella se ei voi laskuttaa nettotappio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28860: osuutta niiltä kunnilta, joista oppilaat tulevat. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28861: Peruskoulutusta antavat ammattioppilaitokset 29.69.51 800000 markkaa Pohjanmaan
28862: voivat näin tehdä. Yrittäjäopiston toiminnan tukemiseksi.
28863: Ammattikasvatushallitus on esittänyt opetus-
28864:
28865: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28866:
28867: Martti Korkia-Aho Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
28868: Maunu Kohijoki Esko Aho Mats Nyby
28869: Jukka Vihriälä Gustav Björkstrand Pentti Mäki-Hakola
28870: Håkan Nordman Håkan Malm Matti Hokkanen
28871: Kari Urpilainen Aapo Saari Jarmo Wahlström
28872: Oiva Savela Anneli Taina Aino Pohjanoksa
28873: Riitta Saastamoinen Tauno Valo
28874: 1926 1989 vp.
28875:
28876: Raha-asia-aloite n:o 1833
28877:
28878:
28879:
28880:
28881: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Evijärven nuoriso-
28882: seuran toimitalon laajennukseen
28883:
28884:
28885: Eduskunnalle
28886:
28887: Evijärven nuorisoseuran talo on laajasti tun- alakerran liikuntaosien 1180 000 mk. Evijär-
28888: nettu nuorison ja tanssivan yleisön kohtaamis- ven kunta on jo myöntänyt hankkeeseen
28889: paikka. Se on myös suosittu suurtenkin kokous- 300 000 mk. Auditorioelokuvateatterin rakenta-
28890: ten pitopaikka ja edelleen se on paikkakunnan miseen valtion budjettiin tulisi saada 1,2 milj.
28891: liikuntakeskus. markan määräraha. Lopun rahoituksen seura
28892: Erilaisten kulttuuritoimintojen lisäämiseksi hoitaisi itse omatoimisella varainhankinnalla ja
28893: seuran johtokunta on ryhtynyt toimenpiteisiin lainoituksella. Valtion osuus olisi n. 50 OJo.
28894: talon laajentamiseksi. Ensisijaisesti olisi tarkoi- Audiotorio-elokuvateatterista tulisi 200-paik-
28895: tus saada maaseudun elokuvatarjontaa lisätyk- kainen nykyaikainen teatteri. Se palvelisi laa-
28896: si, ja tätä silmällä pitäen laajennusosan tärkein jempaakin aluetta, sillä kunnollista elokuva-
28897: kohde on auditorio-elokuvateatterin rakentami- teatteria ei ole lähikunnissakaan.
28898: nen toimitalon yhteyteen. Elokuvien lisäksi au- Auditorio-elokuvateatterin laajuus tulisi ole-
28899: ditoriossa voitaisiin pitää konsertteja ja teatte- maan 341 m 2 ja 1 900 m 3 • Suunnittelutoimisto
28900: riesityksiä. Heikki Bon!n Oy on laatinut laajennuksesta
28901: Laajennusosan alakertaan tulisi kuntosali ny- asianmukaiset suunnitelmat.
28902: kyaikaisin välinein ja squash-halli. Näitä varten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28903: on jo lähetetty läänin urheilulautakunnalle ano- nioittaen,
28904: mus veikkausvoittovarojen saamiseksi.
28905: Hankkeet ovat kuitenkin niin mittavia, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28906: ilman valtion huomattavaa tukea seura ei pysty- 1990 tulo- ja menoarvioon 1200 000
28907: ne laajennusta toteuttamaan. Auditorio-eloku- markkaa Evijärven nuorisoseuran toi-
28908: vateatterin kustannusarvio on 2 440 000 mk ja mitalon laajennusta varten.
28909: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28910:
28911: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
28912: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand
28913: 1989 vp. 1927
28914:
28915: Raha-asia-aloite n:o 1834
28916:
28917:
28918:
28919:
28920: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien
28921: elinkeinotoiminnan turvaamiseen
28922:
28923:
28924: Eduskunnalle
28925:
28926: Suomalainen turkistarhaus on suurissa vai- jotta vältytään vaikeista katastrofeista, maasta-
28927: keuksissa. Tarhaturkiseläinten nahoista huuto- muutoista ym.
28928: kaupoissa saadut rahat eivät vastaa edes tuotan- 4. Kotimaisen ylijäämäsilakan, viljan sekä
28929: tokustannuksia. teurasjätteiden saantia on helpotettava ja hinta-
28930: Tämä tilanne on ajanut sadat tarhaajat kon- tasoa pudotettava.
28931: kurssin partaalle tai ainakin hyvin suuriin vai- 5. Elinkeino on työllistänyt 25-30 000 hen-
28932: keuksiin. kilöä. Meneillään oleva laskusuhdanne on vai-
28933: Nyt tarvitaan järjestelyä, joka mahdollistaa keuttanut myös elinkeinoelämän muita sekto-
28934: tarhaajien selviytymisen kriisiajan yli. reita, kuten myllyjen, autokuljetusten sekä ka-
28935: 1. Koko elinkeino kamppailee tällä hetkellä lastajien elinkeinoja.
28936: käyttöpääoman puutteessa. Elinkeinon on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28937: pakko turvautua kalliiseen lainapääomaan sel- nioittaen,
28938: viytyäkseen rehu- ym. kustannuksista matala-
28939: suhdanteen yli. Käytettävissä olevat vaadittavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28940: vakuudet on käytetty loppuun. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
28941: 2. Rehu- ja korkokulut ylittävät tänä päivä- markkaa taloudelliseen ahdinkoon jou-
28942: nä minkin- ja ketunnahoista saadut hinnat. tuneiden turkistarhaajien pelastamiseksi
28943: Korkotuki sekä rehunkuljetustuki olisivat tässä ja koko elinkeinotoiminnan turvaami-
28944: tilanteessa paikallaan. seksi.
28945: 3. Tuen järjestämiseen tarhureille on kiire,
28946:
28947: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28948:
28949: Martti Korkia-Aho Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
28950: Jukka Vihriälä Boris Renlund Gustav Björkstrand
28951: 1928 1989 vp.
28952:
28953: Raha-asia-aloite n:o 1835
28954:
28955:
28956:
28957:
28958: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 737
28959: (Vimpeli-Södervik) sekä maantien n:o 750 (Södervik-Tunk-
28960: kari) peruskorjauksen aloittamiseksi
28961:
28962: Eduskunnalle
28963:
28964: Maantie n:o 737 välillä Vimpeli-Södervik pelin puoleinen osuus on jäänyt kunnosta-
28965: on rakenteeltaan heikko öljysoratie, jonka lii- matta.
28966: kennemäärä on 1 200 autoa vuorokaudessa. Tie Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28967: on rakenteeltaan niin huono, että se kaipaisi pi- nioittaen,
28968: kaista kunnostusta. Tien jatko-osa, tie n:o 750,
28969: on myös rakenteeltaan heikkoa öljysoratietä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28970: jonka liikennemäärä on noin 500-550 autoa 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28971: vuorokaudessa. markkaa maantien n:o 737 (Vimpeli-
28972: Vetelin kunnan puoleisen osuuden kanta- Södervik) sekä maantien n:o 750 (Söder-
28973: vuutta on parannettu vuonna 1987, mutta Vim- vik- Tunkkari) perusparantamiseksi.
28974: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28975:
28976: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
28977: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand
28978: 1989 vp. 1929
28979:
28980: Raha-asia-aloite n:o 1836
28981:
28982:
28983:
28984:
28985: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta koronaari by pass
28986: -ostopalveluleikkauksia varten
28987:
28988:
28989: Eduskunnalle
28990:
28991: Ostopalveluohitusleikkauksia varten on tälle OYKS:ssa noin 100 potilasta. Pisin odotusaika
28992: vuodelle meidän sairaanhoitopiirissämme va- on edelleen yli kaksi vuotta. Jono olisi vielä pi-
28993: rattu miljoona markkaa, joka nyt elokuun lop- tempi, mikäli ikäraja (65 v.) poistettaisiin. Hen-
28994: puun mennessä on käytetty loppuun. Näillä gen pelastava toimenpide ei saa olla kiinni puut-
28995: määrärahoilla on tähän päivään mennessä saatu tuvista määrärahoista.
28996: yhteensä 14leikkausta ostopalveluna OYKS:sta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28997: sekä yksi Tallinnasta, yksi Mehiläisen sairaalas- nioittaen,
28998: ta sekä kaksi ohitusleikkausta Helsingin Diako-
28999: nissalaitokselta, yhteensä siis 18 ostopalvelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29000: leikkausta. Virkatyönä on saatu OYKS:sta ke- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
29001: säkuun puoliväliin 17 leikkausta. markkaa Keski-Pohjanmaan sairaan-
29002: Tästä huolimatta esitutkimusta ja leikkaus- hoitopiirin kuntainliitolle koronaari by
29003: ta odottavien potilaiden lukumäärä oli 22.8. pass -ostopalveluleikkauksia varten.
29004: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29005:
29006: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
29007: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand
29008: Jukka Vihriälä
29009: 1930 1989 vp.
29010:
29011: Raha-asia-aloite n:o 1837
29012:
29013:
29014:
29015:
29016: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuanjärven kun-
29017: nostamiseksi
29018:
29019:
29020: Eduskunnalle
29021:
29022: Halsuanjärven kunnostukseen ja järven sään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29023: nöstelyyn kuuluvat suunnitelmat ovat olleet val- nioittaen,
29024: miina jo useita vuosia. Kyseessä oleva säännös-
29025: telypato on kiireellisen korjauksen tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29026: Hankkeen toteuttamiseksi olisi nyt saata- 1990 tulo- ja menoarvioon 500000
29027: va aloitusmääräraha, jotta työt voitaisiin aloit- markkaa Halsuanjärven kunnostami-
29028: taa Halsuanjärvellä ja Alajoen myllyllä Voima- seksi ja säännöstelyyn kuuluvan suunni-
29029: rakenne Oy:n tekemän kustannusarvion ja telman ykkösvaiheen toteuttamiseksi.
29030: suunnitelman mukaisesti. Kustannusarvio on
29031: 2150000 markkaa.
29032:
29033: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29034:
29035: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
29036: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand
29037: Jukka Vihriälä
29038: 1989 vp. 1931
29039:
29040: Raha-asia-aloite n:o 1838
29041:
29042:
29043:
29044:
29045: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteolli-
29046: suuden Keskusliitolle toimitilakustannuksiin
29047:
29048:
29049: Eduskunnalle
29050:
29051: Kotiteollisuuden Keskusliitto on valtakunnal- lisuuden Keskusliitolle hyvin vaikean taloudelli-
29052: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- sen tilanteen. Toimitilan hankintaan jouduttiin
29053: malaisen käsityön tiedon ja taidon ylläpitämi- ottamaan 3 milj. markan laina. Lainan hoito-
29054: nen ja kehittäminen. Tehtävästä huolehtii koko kulut ovat muodostuneet vaikeiksi hoitaa, kun
29055: maan kattava organisaatio, johon kuuluvat Ko- samalla taloutta on heikentänyt henkilöstökulu-
29056: titeollisuuden Keskusliitto, 22 kotiteollisuusyh- jen ennakoitua suurempi nousu ja muihin me-
29057: distystä ja niiden neljä kotiteollisuuskeskusta ja noihin myönnetyn valtionavun voimakas vähe-
29058: yli 200 kotiteollisuusneuvonta-asemaa. neminen.
29059: Kotiteollisuuden Keskusliitto joutui hankki- Mikäli Kotiteollisuuden Keskusliiton toimin-
29060: maan uudet toimitilat, koska entiset tilat sijait- ta joskus lakkaisi, siirtyisivät sen varat sääntö-
29061: sevat asuinhuoneistoksi rekisteröidyssä tilassa, jen mukaan valtiolle.
29062: ja lisäksi tilat olivat epäkäytännölliset ja riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29063: mättömät. nioittaen,
29064: Tähän tarkoitukseen on anottu valtionapuna
29065: kertamenon luonteista määrärahaa, ja esitys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29066: sisältynyt myös ammattikasvatushallituksen 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29067: kts-suunnitelmaan, mutta valtion tulo- ja me- markkaa Kotiteollisuuden Keskusliiton
29068: noarvioon määrärahaa ei ole sisältynyt. toimitilan hankinnasta aiheutuneen lai-
29069: Toimitilan hankinta on aiheuttanut Kotiteol- nan lyhentämiseen.
29070: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29071:
29072: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
29073: Riitta Kauppinen Hannele Pokka Aapo Saari
29074: Sakari Knuuttila Esko Aho Juhani Alaranta
29075: Annikki Koistinen Eva-Riitta Siitonen Tellervo Renko
29076: Mirja Ryynänen
29077: 1932 1989 vp.
29078:
29079: Raha-asia-aloite n:o 1839
29080:
29081:
29082:
29083:
29084: Knnskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkä-seu-
29085: ran toiminnan tukemiseen
29086:
29087:
29088: Eduskunnalle
29089:
29090: Joka kymmenes aikuinen suomalainen kärsii Käytännön toimet ihmisten tukemisessa,
29091: kroonisista selkävaivoista. On esitetty, että jos- opastamisessa ja itsehoidossa tämän asian suh-
29092: sakin elämänvaiheessa selkävaivoja potee jopa teen ovat jääneet kuitenkin vaatimattomiksi.
29093: 80 OJo väestöstä. Tuki- ja liikuntaelinten sairau- Tilastot osoittavat, että selkäsairaudet ovat li-
29094: det ovat johtavia työkyvyttömyyden aiheuttajia sääntymässä. Tämä edellyttää koko terveyden-
29095: niin miehillä kuin naisillakin. huolialta entistä ponnekkaampaa toimintaa.
29096: Selkävaivat ovat monisyinen ja moni-ilmei- Pohtopisteeseen selkäsairauksien ehkäisyssä
29097: nen oirekokonaisuus. Ne ovat useimmiten toi- nousee vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edel-
29098: minnallisia vaivoja, mikä kertoo siitä, että sel- lytysten tuntuva kohentaminen. Tämä edellyt-
29099: kää tai muita tuki- ja liikuntaelimiä ei käytetä täisi valtiovallalta tuntuvaa rahoituksellista tu-
29100: tai niitä ei huolleta kunnolla. Selkävaivojen syi- kea niiden järjestöjen toimintaan, jotka pyrki-
29101: den ja hoitokeinojen tutkimusta on lisättävä. vät ehkäisemään selkäsairauksien syntyä ja tu-
29102: Samalla on kuitenkin tärkeää tunnustaa, että kemaan vaivasta jo kärsiviä potilaita.
29103: näiden vaivojen hoidossa potilaan oma panos Tällainen vapaaehtoinen kansalaisjärjestö on
29104: on ratkaiseva. Jokaisen on itse hoidettava sel- Selkä-seura, joka tarvitsee selkäpotilaiden aut-
29105: käänsä, sitä ei voi paraskaan terveydenhoitojär- tamiseen ja kansalaisten innostamiseen selän
29106: jestelmä tai oppineinkaan asiantuntija tehdä hoitamiseen tuntuvaa yhteiskunnan tukea.
29107: hänen puolestaan. Tässä itsehoidossa me itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29108: kukin tarvitsemme kannastusta ja tukea. nioittaen,
29109: Jo vuonna 1983 lääkintöhallituksen työryh-
29110: mä laati selkäohjelman. Se korostaa ihmisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29111: omaa osuutta, itsehoitoa, selkävaivan paranta- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
29112: misessa. Samalla ohjelma painottaa, että selkä- markkaa Selkä-seuran toiminnan tuke-
29113: sairauksien ennaltaehkäisy tulisi saada koko miseen.
29114: kansan asiaksi.
29115:
29116: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29117:
29118: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Juhani Alaranta Pekka Puska
29119: 1989 vp. 1933
29120:
29121: Raha-asia-aloite n:o 1840
29122:
29123:
29124:
29125:
29126: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Koti ja Koulu -yhdistysten
29127: Liiton toiminnan tukemiseen
29128:
29129:
29130: Eduskunnalle
29131:
29132: Koti ja Koulu -yhdistysten Liitto edistää yh- Käytännön kokemus on osoittanut, että van-
29133: teistyötä oppilaiden vanhempien ja kouluyhtei- hemmat saadaan parhaiten mukaan kodin ja
29134: sön välillä, toimii koulun vanhempainyhdistys- koulun yhteistyöhön heidän itsensä muodosta-
29135: ten keskusjärjestönä ja tuo julki vanhempien mien yhdistysten puitteissa. On voitu myös to-
29136: kannanotot opetusta, kasvatusta ja koulun toi- deta, että vanhempien vapaaehtoisen toiminnan
29137: mintaa koskevissa kysymyksissä. merkitys on vaikuttanut erittäin merkittävästi
29138: Liitto tuottaa tiedotusaineistoa vanhemmille koko koulu- ja asuinyhteisön myönteiseen kehi-
29139: ja jäsenjärjestöilleen. Liitto järjestää keskus- tykseen. Kodin ja koulun väliseen yhteistoimin-
29140: telu- ja tiedotustilaisuuksia sekä organisoi kou- taan osoitetut määrärahat ovat kuitenkin liian
29141: lutus- ja konferenssitoimintaa oppilaiden van- niukat eivätkä riitä takaamaan toiminnan jat-
29142: hemmille. kuvuutta.
29143: Liittoon kuuluvat Suomessa ja Ruotsissa toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29144: mivat suomenkieliset koulujen vanhempainyh- taen,
29145: distykset, joita on tällä hetkellä 205. Liiton kas-
29146: vu on nopeata, rekisteröintivaiheessa olevia yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29147: distyksiä on noin 900. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29148: Koulun toiminta kehittyy meillä ja muissa 29.41.50 lisäyksenä 150000 markkaa
29149: maissa yhä selvemmin kodin ja koulun järjes- Koti ja Koulu -yhdistysten Liiton toi-
29150: tettyä yhteistoimintaa edellyttävällä tavalla. minnan turvaamiseen.
29151: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29152:
29153: Lea Kärhä
29154: 1934 1989 vp.
29155:
29156: Raha-asia-aloite n:o 1841
29157:
29158:
29159:
29160:
29161: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta valtakunnalliseen Sepän Soit-
29162: to -kansanmusiikkitapahtumaan
29163:
29164:
29165: Eduskunnalle
29166:
29167: Sepän Soitto -kansanmusiikkijuhlaa viete- huolimatta Sepän Soitto kamppailee taloudel-
29168: tään Mäntsälän Sepänmäen käsityömuseon listen vaikeuksien kanssa, koska se käsittämät-
29169: alueella ja kirkonkylässä jo 17. kertaa, ja perin- tömästä syystä on luokiteltu ''maakunnallisten
29170: nettä aiotaan jatkaa tulevinakin vuosina, jos sii- juhlien sarjaan" ja pudotettu tällä perusteella
29171: hen on taloudellisia mahdollisuuksia. Juhlien pois suoran valtionavun piiristä. Juhlien aiheut-
29172: yhteydessä arvovaltainen ja asiantunteva tuo- tama velkakertymä onkin kymmeniä tuhansia
29173: maristo valitsee SM-pelimanniyhtyeen jo 15. markkoja.
29174: kertaa. Suomalaisen kulttuurin ja kansanperinteen
29175: Sepän Soitto on valtakunnallinen tapahtuma, vaalijana ja kehittäjänä Sepän Soitto on kor-
29176: ja juhlille kokoontui esim. kuluneena kesänä lä- vaamaton valtakunnallinen tapahtuma, jonka
29177: hes 60 pelimanni- tai kansantanhuryhmää eri jatkuminen olisi taloudellisesti turvattava.
29178: puolilta Suomea. Juhlavieraiden määrä oli Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29179: 11 000. Sepän Soitto -kansanmusiikkitapahtu- taen,
29180: ma on ollut kulttuuritarjontaa parhaimmillaan,
29181: eikä sen yhteydessä ole pyritty taloudelliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29182: voittoon. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
29183: Sepän Soiton järjestelyt hoidetaan pääosin markkaa Sepän Soitto -kansanmusiikki-
29184: talkoovoimin. Valtavasta taikootyön osuudesta juhlan tapahtumaan.
29185:
29186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29187:
29188: Lea Kärhä
29189: 1989 vp. 1935
29190:
29191: Raha-asia-aloite n:o 1842
29192:
29193:
29194:
29195:
29196: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Klaukkalan keskustan lii-
29197: kennesuunnitelman toteuttamiseksi
29198:
29199:
29200: Eduskunnalle
29201:
29202: Liikennevirrat maantiellä n:o 130 ovat olleet Klaukkalan keskustan liikennejärjestelyt ovat
29203: vuonna 1987 suoritetun liikennelaskelman mu- erittäin puutteelliset. Uudenmaan yleisten tei-
29204: kaan 5 070-9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. den rakentamis- ja kunnossapitosuunnitelmassa
29205: Kysymyksessä on Helsingin-Lopen maantie, onkin esitetty Klaukkalan taajamajärjestelyjen
29206: joka kulkee Klaukkalan taajaman läpi. Klauk- rakentamisen aloittamista vuonna 1990 siten,
29207: kalan taajaman maankäytön tehostuessa mo- että ensimmäisenä rakentamisvuonna määrära-
29208: lemmin puolin mainittua maantietä lisääntyy jo haa varattaisiin 5,3 milj. mk.
29209: nykyisinkin voimakas risteilevä ja poikkeava lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29210: kenne taajaman keskustassa. Klaukkalan ris- nioittaen,
29211: teykseen saakka valmiina oleva Helsingin-Hä-
29212: meenlinnan moottoritie on niin ikään jo kasvat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29213: tanut runsaasti asutuspainetta Helsingin-Lo- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 300 000
29214: pen maantien varteen. On arvioitu, että liiken- markkaa Kloukkalan keskustan kevyen
29215: nevirrat tulevat vielä voimakkaasti kasvamaan. liikenteen ja ajoneuvoliikenteen liiken-
29216: TVL:n ja Nurmijärven kunnan yhteistyönä nejärjestelyihin.
29217: valmistaman liikennesuunnitelman mukaan
29218:
29219: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29220:
29221: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Matti Saarinen
29222: Tauno Vaio Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen
29223: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Marjatta Väänänen
29224: Seija Karkinen Pauli Uitto
29225: 1936 1989 vp.
29226:
29227: Raha-asia-aloite n:o 1843
29228:
29229:
29230:
29231:
29232: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Martinlaakson radan jatkami-
29233: sen suunnitteluun
29234:
29235:
29236: Eduskunnalle
29237:
29238: Rautatieliikenteen saasteettomuuden vuoksi Vantaan kaupunki ja Nurmijärven kunta ovat-
29239: pitäisi sen kehittämiseen joukkokuljetusvälinee- kin varautuneet radan tuloon kaavoitukses-
29240: nä myös työmatkaliikenteessä kiinnittää erityis- saan.
29241: tä huomiota. Tämä on tärkeätä varsinkin pää- Valtioneuvoston kanslian 13.3.1989 kutsu-
29242: kaupunkiseudulla, jossa ilman saastuneisuuden man selvitysmiehen, ylipormestari Raimo Ilas-
29243: tila on paikka paikoin jo huolestuttava. Olisi kiven, laatimassa ehdotuksessa pääkaupunki-
29244: tutkittava ja suunniteltava, mitä mahdollisuuk- seudun rakentamisedellytysten ja erityisesti
29245: sia on pääkaupunkiseudulla rautatieliikenteen asuntotuotannon turvaamiseksi on niin ikään
29246: laajentamiseen ja jatkamiseen. esitetty, että 1990-luvun alkupuolella käynniste-
29247: Martinlaakson paikallisliikenneradan jatka- tään Martinlaakson radan jatkaminen.
29248: minen siirtäisi suurien asuntoalueiden maantie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29249: liikennettä rautateitse tapahtuvaksi. Hankkees- taen,
29250: ta ovat Helsingin seutukaavaliitto, Vantaan
29251: kaupunki ja Nurmijärven kunta tehneet rauta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29252: tiehallituksen avustamana jo vuonna 1975 yleis- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
29253: piirteisen selvityksen. Tämä suunnittelutyö markkaa Martinlaakson paikallisliiken-
29254: päättyi toteamukseen, että päätös radan toteut- neradan jatkamisen suunnitteluun.
29255: tamisesta voisi olla ajankohtainen 1980-luvulla.
29256:
29257: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29258:
29259: Lea Kärhä
29260: 1989 vp. 1937
29261:
29262: Raha-asia-aloite n:o 1844
29263:
29264:
29265:
29266:
29267: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Optimi-projektin multi-
29268: visiotuotantoon
29269:
29270:
29271: Eduskunnalle
29272:
29273: Nuoriin kohdistuvassa päihteitä ja tupakkaa Eroottinen Fantasia -multivision avulla pyri-
29274: koskevassa kasvatustyössä on odotettu uuden- tään virittämään rakastumiseen ja seksuaalisuu-
29275: laisia menettelytapoja. Optimi-projekti on mo- teen liittyviä ajatuksia ja tunteita pohjaksi kes-
29276: nivuotinen nuorisokasvatuksen kehittämista- kustelulle. Multivisiot toimivat virittäjinä ope-
29277: pahtuma ihmissuhdetaitojen oppimiseksi ilman tukselle ja keskustelulle nuoria koskevista tär-
29278: kemiallisia mielialanmuutosaineita. keistä ja keskeisistä asioista.
29279: Projekti kohdistetaan koulutuksen muodossa Nuorisokulttuurinäyttely sekä opettajien ja
29280: opettajiin, kasvattajiin ja vanhempiin sekä pe- oppilaiden oppimateriaalit ja kommunikaatio-
29281: ruskoulun yläasteiden, lukioiden ja ammatillis- pelit täydentävät kokonaisuutta.
29282: ten oppilaitosten oppilaisiin. Projektin kokonaiskustannusarvio v. 1990 on
29283: Projekti koostuu useista erilaisista, mutta toi- 1 597 000 mk, v. 1991 1 842 000 mk ja v. 1992
29284: siinsa kiinteästi liittyvistä elementeistä, jotka 787000 mk.
29285: tukevat toisiaan. Projektiin kuuluvat multivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29286: siot liitetään yhteiseksi tapahtumaksi koulutus- nioittaen,
29287: toiminnan kanssa. Kuudellatoista projektorilla
29288: tuotetaan nuorisokulttuurimultivisio, joka tuo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29289: esille nuorisokulttuurin vaiheet 1950-luvulta ny- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
29290: kypäivään. Samalla multivisio analysoi kaupal- 33.73.21 400000 markkaa Optimi-pro-
29291: lisen nuorisokulttuurin mekanismeja. jektin multivisioiden tuottamiseksi.
29292: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29293:
29294: Lea Kärhä Pekka Puska Marja-Liisa Löyttyjärvi
29295: 1938 1989 vp.
29296:
29297: Raha-asia-aloite n:o 1845
29298:
29299:
29300:
29301:
29302: Kärbä ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille maanostolaino-
29303: jen korkotukeen
29304:
29305:
29306: Eduskunnalle
29307:
29308: Asuntorakentamiseen tarvittavan maan hinta Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
29309: on varsinkin pääkaupunkiseudulla voimakkaas- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
29310: ti noussut vuosien 1988 ja 1989 aikana. Tämä kunnan työvaliokunnassa.
29311: on huomattavasti vaikeuttanut kuntien valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29312: lainaittamaan asuntotuotantoon tarvittavan tavasti,
29313: maan hankintaan.
29314: Valtion lainaittamaan asuntotuotantoon tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29315: vittavan maan hankintaan tarkoitettujen laino- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29316: jen lisäksi tulee valtion osoittaa kunnille korko- 35.45.30 5 000 000 markkaa kuntien
29317: tukea. maanost('Jlainojen korkotukea varten.
29318: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29319:
29320: Lea Kärhä Matti Saarinen Kaarina Dromberg
29321: Ole Wasz-Höckert Pirjo-Riitta Antvuori Seija Karkinen
29322: Lauri Metsämäki Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen
29323: Marja-Liisa Löyttyjärvi Tuula Liunaiomaa Saara-Maria Paakkinen
29324: Tuulikki Hämäläinen Claes Andersson
29325: 1989 vp. 1939
29326:
29327: Raha-asia-aloite n:o 1846
29328:
29329:
29330:
29331:
29332: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuuri-
29333: keskuksen kansalaisopiston tilojen rakentamiseen
29334:
29335:
29336: Eduskunnalle
29337:
29338: Iisalmen kulttuurikeskuksen rakennustyöt on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29339: aloitettu vuosien 1986-87 vaihteessa. Iisalmen nioittaen,
29340: kaupunki on hakenut harkinnanvaraista val-
29341: tionapua kansalaisopiston tilojen hankkimiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29342: 5 351 000 markkaa ja musiikkikoulutiloja var- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29343: ten 5 709 361 markkaa. Näiden lisäksi kaupunki 29.57.52 5 000000 markkaa Iisalmen
29344: on esittänyt, että kulttuurikeskuksen kulttuuri- kulttuurikeskuksen kansalaisopiston ti-
29345: tilojen rakentamiseen myönnettäisiin harkin- lojen rakentamiseen.
29346: nanvaraista valtionavusta.
29347:
29348: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29349:
29350: Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi
29351: 1940 1989 vp.
29352:
29353: Raha-asia-aloite n:o 1847
29354:
29355:
29356:
29357:
29358: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon Instituu-
29359: tin toiminnan tukemiseen
29360:
29361:
29362: Eduskunnalle
29363:
29364: Ylä-Savon Instituutti toimii valtiovallan, Ylä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29365: Savon kuntien ja Kuopion läänin kehittämis- nioittaen,
29366: määrärahan tuella. Se tekee Ylä-Savon elinkei-
29367: notoiminnan ja kaikinpuolisen kehittämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29368: kannalta perustavaa laatua olevaa tutkimus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29369: työtä. 29.88.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
29370: Tulo- ja menoarvioesityksen momentilla käytettäväksi Ylä-Savon Instituutin toi-
29371: 29.88.53 on osoitettu 400 000 markkaa instituu- minnan tukemiseen.
29372: tin toiminnan tukemiseen. Jotta Ylä-Savon Ins-
29373: tituutin toiminta jatkuisi myönteisesti, olisi
29374: määräraha nostettava 600 000 markkaan.
29375:
29376: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29377:
29378: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen
29379: Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi
29380: 1989 vp. 1941
29381:
29382: Raha-asia-aloite n:o 1848
29383:
29384:
29385:
29386:
29387: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuuri-
29388: keskuksen musiikkikoulun sekä kulttuuritilojen rakentami-
29389: seen
29390:
29391: Eduskunnalle
29392:
29393: Iisalmen kulttuurikeskuksen rakennustyöt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29394: aloitettiin vuosien 1986-87 vaihteessa. Iisal- nioittaen,
29395: men kaupunki on hakenut harkinnanvaraista
29396: valtionapua kansalaisopiston tilojen hankkimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29397: seen 5 351 000 markkaa ja musiikkikoulutiloja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29398: varten 5 709 361 markkaa. Lisäksi kaupunki on 29.90.30 5 709 361 markkaa musiikki-
29399: esittänyt myönnettäväksi kulttuurikeskuksen koulun ja kulttuuritilojen rakentami-
29400: kulttuuritilojen rakentamiseen harkinnanva- seen.
29401: raista valtionavustusta.
29402:
29403: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29404:
29405: Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi
29406: 1942 1989 vp.
29407:
29408: Raha-asia-aloite n:o 1849
29409:
29410:
29411:
29412:
29413: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon kanavaa kos-
29414: kevan vaikutusselvityksen ajan tasalle saattamiseksi
29415:
29416:
29417: Eduskunnalle
29418:
29419: Suonenjoen ja Varkauden välisen Savon ka- kannattavaksi ja ajankohtaiseksi. Uusi arvio on
29420: nava -hankkeen vaikutuksia on selvitetty perusteltu muuttuneen tilanteen vuoksi.
29421: TVH:n toimesta viimeksi 1980-luvun alkupuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29422: lella, ja selvitys valmistui alkuvuodesta 1982. nioittaen,
29423: Tuon jälkeen selvitystyö on ollut pysähdyk-
29424: sissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29425: Savon kanavaa koskevan vaikutusselvityksen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29426: ajan tasalle saattaminen on perusteltua siksi, et- 31.30.77 100000 markkaa Savon kana-
29427: tä Keitele-Päijänne-kanavan rakentamisen vaa koskevan vaikutusselvityksen ajan
29428: käynnistyessä myös Savon kanava -hanke tulee tasalle saattamiseksi.
29429: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29430:
29431: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen
29432: Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi
29433: 1989 vp. 1943
29434:
29435: Raha-asia-aloite n:o 1850
29436:
29437:
29438:
29439:
29440: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopistojen har-
29441: kinnanvaraiseen valtionapuun
29442:
29443:
29444: Eduskunnalle
29445:
29446: Lakisääteisten urheiluopistojen lisäksi maas- milj. mk, mikä on 100 000 mk vähemmän kuin
29447: samme on useita maakunnallisia urheiluopisto- edellisessä budjetissa.
29448: ja, jotka tekevät arvokasta työtä liikuntakasva- Edellä sanotun johdosta ehdotamme,
29449: tuksen ja urheiluvalmennuksen hyväksi. Monet
29450: näistä laitoksista on rakennettu ja ylläpidetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29451: pääasiassa maakuntien omin resurssein. 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
29452: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioehdo- markkaa jaettavaksi urheiluopistojen
29453: tuksessa on näille laitoksille myönnetty harkin- harkinnanvaraisena valtionapuna.
29454: nanvaraista valtionavustusta ainoastaan 1,6
29455:
29456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29457:
29458: Timo Laaksonen Timo Roos
29459: Raila Aho Raimo Vuoristo
29460: Maunu Kohijoki
29461: 1944 1989 vp.
29462:
29463: Raha-asia-aloite n:o 1851
29464:
29465:
29466:
29467:
29468: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkämeren nippu-
29469: hinausväylän parantamiseen
29470:
29471:
29472: Eduskunnalle
29473:
29474: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toteuttamisoh- ja edistäisi sen lisääntymistä. Merikarvialle on
29475: jelmaan sisältyy vuosille 1988-1992 Selkäme- rakennettu vierasvenesatama v. 1987-1988.
29476: ren nippuhinausväylän parantaminen Porin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29477: Merikarvian välillä. Hankkeen kustannusarvio nioittaen,
29478: on n. 2,3 milj. mk. Budjetissa Merenkurkun ja
29479: Selkämeren hinausväylää varten on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29480: varattu vain 1,4 miljoonaa markkaa, mikä ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29481: riitä. 31.30. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
29482: Puutavarankuljetusten ohella uusi parannet- Selkämeren nippuhinausväylän paranta-
29483: tava väylä palvelisi hyvin myös venematkailua miseen.
29484:
29485: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29486:
29487: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Raila Aho
29488: Einari Nieminen Maunu Kohijoki Timo Roos
29489: 1989 vp. 1945
29490:
29491: Raha-asia-aloite n:o 1852
29492:
29493:
29494:
29495:
29496: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jat-
29497: kamiseksi Satakuntaan
29498:
29499:
29500: Eduskunnalle
29501:
29502: Maakaasujohdon laajennusvaihe on parhail- yhä useammin teolliseen tuotantoon raaka-
29503: laan menossa. Mm. Länsi-Suomen kautta ol- aineeksi.
29504: laan suunnittelemassa maakaasuputken vetä- Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kas-
29505: mistä Ruotsiin, joten on perusteltua ottaa huo- vattaa Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaih-
29506: mioon tässä yhteydessä koko Länsi-Suomen ja toa ja siten lisätä vientiämme, joka tuonnin
29507: Satakunnan tuleva hanke maakaasun laajem- arvon laskun takia on johtumassa vaikeuksiin.
29508: masta käytöstä. Suomen ja Neuvostoliiton kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29509: ken solmitut sopimukset antavat myös oivalli- nioittaen,
29510: sen mahdollisuuden laajentaa maakaasun käyt-
29511: töä Satakuntaan. Silti ei pidä laiminlyödä pon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29512: nisteluja jo rakennetun verkoston käytön lisää- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55
29513: miseksi. uudelle momentille JO 000 000 markkaa
29514: Maakaasu on ympäristön kannalta myön- maakaasujohdon jatkamiseksi Satakun-
29515: teinen energianlähde. Sen lisäksi se kelpaa taan.
29516:
29517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29518:
29519: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo
29520: Raila Aho Timo Roos
29521:
29522:
29523:
29524:
29525: 28 290089P
29526: 1946 1989 vp.
29527:
29528: Raha-asia-aloite n:o 1853
29529:
29530:
29531:
29532:
29533: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sapattivapaajärjes-
29534: telmän kokeilemiseen
29535:
29536:
29537: Eduskunnalle
29538:
29539: Ay-liikkeen piirissä on 1980-luvulla keskus- tä uudelleenkoulutuksen osalta, minkä lisäksi
29540: teltu paljon työelämän uudistamisesta, työajan sapattivapaan kautta turvataan työntekijän
29541: lyhentämisestä ja myös ns. sapattivapaan käyt- henkinen ja fyysinen mahdollisuus uusiutumi-
29542: töön ottamisesta. Hallitus painottaa ohjelmas- seen. Sapattivapaan tulisi olla 6-12 kuukauden
29543: saan mm. rakennemuutoksen välttämättömyyt- pituinen jakso, tapauksesta riippuen. Sapattiva-
29544: tä ja työelämän uudistamista. paan ajalta tulisi maksaa korvauksena vähin-
29545: Tunnettua on myös se, että työelämään tule- tään ansiosidonnaisen työttömyysturvan mu-
29546: vien ja osittain siellä jo olevien on tulevaisuu- kainen korvaus. Sapattivapaalla olisi kiistatta
29547: dessa varauduttava vaihtamaan ammattiaan elämisen laatua rikastuttava vaikutus.
29548: 5-6 kertaa, ja toisaalta työelämän tehokkuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29549: den kiristyminen äärimmilleen on johtanut ns. nioittaen,
29550: ennenaikaiseen loppuun palamiseen. Myös mie-
29551: lenterveysongelmat ovat lisääntyneet kiristy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29552: neen työtahdin ja rakennemuutoksen aiheutta- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29553: mien muiden ongelmien johdosta niin, että jo markkaa sapattivapaakokei/uun valtio-
29554: noin kolmannes eläkkeelle jääneistä kärsii va- neuvoston vahvistamien perusteiden
29555: kavista henkisistä ongelmista. mukaan.
29556: Sapattivapaan käyttöönotolla olisi merkitys-
29557:
29558: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29559:
29560: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Timo Roos
29561: Raila Aho Einari Nieminen Maunu Kohijoki
29562: 1989 vp. 1947
29563:
29564: Raha-asia-aloite n:o 1854
29565:
29566:
29567:
29568:
29569: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työsuo-
29570: jelupiirin perustamiseen
29571:
29572:
29573: Eduskunnalle
29574:
29575: Turun ja Porin työsuojelupiirin Porin sivu- taa pikaisesti. Vuoden 1989 alusta lähtien Porin
29576: toimistossa työskentelee tällä hetkellä 12 tarkas- sivutoimistolla on käytettävissään uudet tilat,
29577: tajaa. Muualla Satakunnassa toimii lisäksi 11 jotka riittävät myös työsuojelupiirin tarvitse-
29578: tarkastajaa. Kaikki mainitut tarkastajat ovat mille viranhaltijoille.
29579: työsuojeluhallinnossa tapahtuneen uudistuksen Satakunnan työsuojelupiirin toiminta edellyt-
29580: jälkeen valtion viranhaltijoita. Tältä osin hal- täisi piiripäällikön, lakimiehen ja yhden toimis-
29581: linnossa on tapahtunut selvää kehitystä. tovirkailijan viran perustamista. Kun nykyiset
29582: Satakunnan elinkeinorakenne on voimak- toiminnot edellyttävät lisäksi kahta uutta vir-
29583: kaasti teollisuustyövoimavaltainen. Teollisuu- kaa, merkitsisi työsuojelupiirin perustaminen
29584: den osuus maakunnassa on 34 OJo työvoimasta, viiden uuden viran perustamista.
29585: mikä maakunnittain tarkasteltuna on maan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29586: korkein. Kuten muuallakin maassa teollisuus- nioittaen,
29587: työvoiman suhteellinen osuus laskee jonkin ver-
29588: ran, palveluelinkeinoissa työvoima sen sijaan li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29589: sääntyy. Elinkeinorakenteen ja Satakunnan 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29590: muun piirihallinnon kehittyminen huomioon markkaa Satakunnan työsuojelupiirin
29591: ottaen tulisi Satakunnan työsuojelupiiri perus- perustamiseen.
29592: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29593:
29594: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Timo Roos
29595: Raila Aho Einari Nieminen Maunu Kohijoki
29596: 1948 1989 vp.
29597:
29598: Raha-asia-aloite n:o 1855
29599:
29600:
29601:
29602:
29603: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen ko-
29604: rottamiseen
29605:
29606:
29607: Eduskunnalle
29608:
29609: Tätä nykyä opintotuki koostuu opintolainas- ansaita enintään 19 000 markkaa. Summan ylit-
29610: ta ja opintorahasta. Opintolaina koko lukuvuo- täminen saattaa pahimmassa tapauksessa joh-
29611: deksi 1989 on 14 400 markkaa. Kuukausittain taa tuen takaisinperintään. Ainoa järkevä mah-
29612: maksettavat opintorahat tekevät vuodessa yh- dollisuus tilanteen korjaamiseksi on opintora-
29613: teensä 4 500 markkaa ja asumislisät 3 240 mark- han voimakas nostaminen.
29614: kaa. Lisäksi perheelliset opiskelijat saavat huol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29615: iajalisää 360-1 080 markkaa kuukaudessa las- nioittaen,
29616: ten lukumäärästä riippuen.
29617: Yhteenlaskettuna perheettömän opiskelijan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29618: täysimääräiset tuet merkitsevät 2 355 mark- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29619: kaa kuukaudessa. Tuen edellytetään riittävän 29.39.55 lisäyksenä 50 000 000 markan
29620: vuokraan, asumiseen ja muihin kuluihin. Yhä määrärahan ammatillisten oppilaitos-
29621: useampi opiskelija on ajatutunut työntekoon ten, kansanopistojen ja korkeakoulu-
29622: opiskelun ohella. Kuitenkin lukuvuoden aika- opiskelijoiden opintorahan perusosan
29623: na, syyskuusta toukokuuhun, opiskelija saa korottamiseen.
29624: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29625:
29626: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
29627: Iiris Hacklin Reijo Lindroos
29628: 1989 vp. 1949
29629:
29630: Raha-asia-aloite n:o 1856
29631:
29632:
29633:
29634:
29635: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
29636: opiskelijoiden ateriakohtaisen ruokailutuen korottamiseen
29637:
29638:
29639: Eduskunnalle
29640:
29641: Opiskelijoiden taloudellista asemaa helpotta- ei ole kuitenkaan korotettu heinäkuun 1988 jäl-
29642: maan tarkoitetut valtion toimet sisältävät suo- keen, eikä sitä ole esitetty korotettavaksi myös-
29643: ran opintotukijärjestelmän kautta annettavan kään valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
29644: tuen lisäksi välillistä tukea. Opiskelijoita ehkä esityksessä. Jotta ruokailutuen merkitys ei vä-
29645: kaikkein laajimmin koskettava välillisen tuen henisi, olisi tuen nykyistä määrää, 5 mark-
29646: muoto on opiskelijoiden ruokailutukijärjestel- kaa/ateria, korotettava 50 pennillä/ateria.
29647: mä. Ruokailutuki on opiskelijoiden joka päivä Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
29648: konkreettisesti tuntema helpotus välttämättö- nioittavasti,
29649: miin menoihin. Tuki on mahdollistanut aktiivi-
29650: sesti opiskeleville yliopistoalueelia päivittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29651: liikkuville opiskelijoille kohtuuhintaisen ja ter- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29652: veellisen lounasaterian. 29.39.57 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
29653: Ruokailutuen johdonmukainen kehittäminen korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuen
29654: edellyttäisi tuen määrän tarkistamista vuosit- korottamiseksi 5 markkaan 50 penniin
29655: tain. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutukea opiskelija-ateriaa kohti 1. 7.1990 alkaen.
29656: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29657:
29658: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Timo Roos
29659: Jukka Gustafsson Riitta Myller Kari Urpilainen
29660: Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari Ilkka-Christian Björklund
29661: Mirja Ryynänen
29662: 1950 1989 vp.
29663:
29664: Raha-asia-aloite n:o 1857
29665:
29666:
29667:
29668:
29669: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Juupajoen ylä-
29670: asteen rakennushankkeeseen
29671:
29672:
29673: Eduskunnalle
29674:
29675: Valtioneuvosto päätti 9.6.1988, että Juupa- nan rakennushanketta valtioneuvoston edellyt-
29676: joen kunta muodostaa 1.8.1991 alkaen oman tämälle vuodelle, vaan vasta vuodelle 1993.
29677: yläasteen koulupiirin. Hakemuksensa liitteessä Juupajoen yläasteen koulun ja samassa yh-
29678: kunta esitti mm. yläasteen koulua koskevat teydessä toteutettavan ala-asteen perusparan-
29679: luonnossuunnitelmat, joista kävi ilmi, että nus- ja muutostyön yhteenlaskettu normaali-
29680: oman koulun perustaminen tulee edellyttämään hinta kalustoineen on 10 miljoonaa markkaa,
29681: uuden koulun rakentamista. Valtioneuvoston josta valtionosuus on 6,2 miljoonaa markkaa.
29682: päätökseen ei sisältynyt kunnalle asetettavia eh- Juupajoen yläasteen rakentamisen kautta on
29683: toja. saavutettavissa Oriveden yläasteen lähivuosien
29684: Juupajoen kunnanvaltuusto on 7.11.1988 rakennushankkeessa 2-3 miljoonan markan
29685: tehnyt valtioneuvoston yläastelupapäätökseen säästöt juupajokilaisten oppilaiden siirtyessä
29686: perustuen päätöksen Juupajoen yläasteen kou- omaan kouluunsa.
29687: lupiirin perustamisesta 1.8.1991 alkaen. Kunta Juupajoen yläasteen rakennushanke tulisi
29688: on myös tänä vuonna perustanut ja täyttänyt aloittaa vuonna 1990, jolloin valtion vuoden
29689: päätoimisen koulutoimenjohtajan viran erityi- 1990 tulo- ja menoarvioon olisi varattava 4 mil-
29690: sesti valmistelemaan koulun perustamista·. joonaa markkaa valtionosuudeksi yläasteen ra-
29691: Edelleen kunta on varautunut rahoittamaan ra- kennushankkeen aloittamiseen.
29692: kennushankkeesta oman osuutensa perustamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29693: lupapäätöksen tarkoittamana ajankohtana. nioittaen,
29694: Hämeen lääninhallituksen kouluosaston
29695: kanssa käydyissä neuvotteluissa on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29696: käynyt ilmi, että lääninhallitus ei ole voinut 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29697: koulurakentamiseen varattujen määrärahojen 29.46.34 4 000 000 markkaa Juupajoen
29698: niukkuuden johdosta sijoittaa Juupajoen kun- yläasteen rakennushankkeeseen.
29699:
29700: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29701:
29702: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
29703: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
29704: Matti Maijala
29705: 1989 vp. 1951
29706:
29707: Raha-asia-aloite n:o 1858
29708:
29709:
29710:
29711:
29712: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Voion-
29713: maan Säätiölle Voionmaan opiston rakennustöistä aiheutunei-
29714: siin kustannuksiin
29715:
29716: Eduskunnalle
29717:
29718: Väinö Voionmaan Säätiön tarkoituksena on hirnmassa oppilasasuntolassa toteutetaan tar-
29719: edistää nuorten ja aikuisten yhteiskunnallista peellinen muutos- ja perusparannustyö. Lisäksi
29720: kiinnostusta ja tuntemusta lisäävää opiskelua ja opiskelijoiden tarpeisiin tarvitaan uusi sauna-
29721: koulutusta, kansalaisten sivistystarpeita ja har- rakennus.
29722: rastuksia palvelevaa kulttuuritoimintaa sekä Opiston laajenevan toiminnan kannalta tar-
29723: yhteiskunnallista tutkimustyötä. Säätiö toteut- peellisten uudisrakennus- sekä muutos- ja pe-
29724: taa tarkoitustaan ylläpitämällä Voionmaan rusparannushankkeiden toteuttaminen on vält-
29725: opisto -nimistä kansanopistoa. Aikuiskasvatuk- tämätöntä.
29726: seen keskiHyvänä oppilaitoksena sen opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29727: työssä erityinen paino annetaan yhteiskuntaa, nioittaen,
29728: vapaa-ajan viettoa sekä kulttuuriharrastusten
29729: kehittämistä palvelevien valmiuksien yleiselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29730: edistämiselle. Opiston uusinta koulutustarjon- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29731: taa edustavat mm. tietotekniikan linja, teatteri- 29.57.52 1 400 000 markkaa avustuk-
29732: ilmaisun linja sekä viestintäkoulutus osana seksi Väinö Voionmaan Säätiölle Voion-
29733: opiston yhteiskunnallista koulutusta. maan opiston eri rakennus-, muutos- ja
29734: Tehtäviensä toteuttamiseksi opisto tarvitsee perusparannustöistä aiheutuneisiin ja ai-
29735: asianmukaiset ja nykyaikaiset opetus-, asunto- heutuviin kustannuksiin.
29736: la-, harrastus- ym. tilat. Opiston toiseksi van-
29737:
29738: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29739:
29740: Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin Saara-Maria Paakkinen
29741: Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist Riitta Järvisalo-Kanerva
29742: Aimo Ajo Pertti Hietala Tuula Paavilainen
29743: Jouko Skinnari Sakari Knuuttila Raimo Vuoristo
29744: Heikki Rinne Riitta Myller Sinikka Mönkäre
29745: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson
29746: Matti Luttinen Antti Kalliomäki J onni Backman
29747: Tuulikki Hämäläinen Lea Savolainen Ilkka-Christian Björklund
29748: 1952 1989 vp.
29749:
29750: Raha-asia-aloite n:o 1859
29751:
29752:
29753:
29754:
29755: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokeskusten
29756: järjestämään kurssitoimintaan
29757:
29758:
29759: Eduskunnalle
29760:
29761: Opintokeskukset saavat valtion tukea toimin- vat kurssitoimintaansa vuodelle 1990 valtion-
29762: taansa opintokeskusten valtionavusta annetun osuutta yhteensä 26 200 000 markkaa. Mikäli
29763: lain (398175) mukaan. valtion vuoden 1989lisätalousarviossa ei myön-
29764: Kansalaisjärjestöjen ylläpitämät opintokes- netä 1 450 000 markkaa lakisääteisten loppu-
29765: kukset (11) ovat saavuttaneet vakiintuneen ase- erien suorittamiseen, on todellinen tarve
29766: man suomalaisessa vapaan sivistystyön organi- 27 650 000 markkaa. Hallituksen esityksessä
29767: saatiossa. Koska niiden tuottamat sivistyspalve- tarkoitukseen on kuitenkin varattu vain
29768: lut edustavat kansanliikkeitä, ei niitä ole mah- 23 800 000 markkaa tulo- ja menoarvioesityksen
29769: dollista korvata muilla palveluilla, koska kan- kohdassa 29.57.55.
29770: sanliikkeiden opintotoiminta heijastaa niiden Koska opintokeskusten yleis- ja muut menot
29771: omaa aatetaustaa. eivät kasva samassa suhteessa kuin kurssitoi-
29772: Viime vuosina opintokeskusten järjestämä minnan kulut, merkitsee kurssitoimintaan osoi-
29773: kurssitoiminta on ollut voimakkaimmin kasva- tettava määräraha toiminnallista tehostamista
29774: va yksittäinen toimintamuoto. Koska sitä var- ja voimavarojen osoittamista itse kentällä ta-
29775: ten valtion tulo- ja menoarviossa on varattu ali- pahtuvaan työhön eikä hallintoon. Koska ky-
29776: mitoitettu määräraha, opintokeskukset joutui- seessä tämän lisäksi on lakisääteinen meno, tuli-
29777: vat taloudellisiin vaikeuksiin jo v. 1988. Kulu- si siihen varata täysimääräisesti se määräraha,
29778: vana vuonna nämä vaikeudet ovat kasvaneet ja mikä siihen käytettävissä olevan tiedon perus-
29779: johtaneet jopa keskusten velkaantumiseen, kos- teella joka tapauksessa joudutaan käyttämään.
29780: ka kouluhallituksen käytössä ei ole ollut riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29781: västi määrärahoja lakisääteisten valtionosuuk- nioittavasti,
29782: sien loppuerien maksatukseen.
29783: Kouluhallitus on arvioinut, että pitäen lähtö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29784: kohtana viime vuoden (1988) jo toteutunutta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29785: kurssitoiminnan määrää sekä ottaen huomioon 29.57.55 lisäyksenä 2 400 000 markkaa
29786: ennen muuta palkkaratkaisujen kustannuksia kohtaan ,Valtionapu kurssitoimin-
29787: nostavan vaikutuksen opintokeskukset tarvitse- taan,.
29788:
29789: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29790:
29791: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
29792: Iiris Hacklin Reijo Lindroos
29793: Mirja Ryynänen
29794: 1989 vp. 1953
29795:
29796: Raha-asia-aloite n:o 1860
29797:
29798:
29799:
29800:
29801: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja kon-
29802: fliktintutkimuslaitoksen kansainväliseen toimintaan
29803:
29804:
29805: Eduskunnalle
29806:
29807: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta perus- Parin kolmen lähivuoden aikana tämän toimin-
29808: tettaessa katsottiin tutkimusalan soveltuvan eri- nan tuotos ilmestyy julkaisuina kansainvälisen
29809: tyisen hyvin Suomen kaltaiselle aktiivista rau- kustantajan ja RKL:n yhteistyönä. Kolmivuoti-
29810: hantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa har- sen apurahan päättyminen v. 1989 saattaa kui-
29811: joittavalle maalle. Tämä näkökohta on osoit- tenkin kansainvälisen symposium-sarjan jatka-
29812: tautunut monin tavoin oikeaksi. Laitos on pys- misen vaaranalaiseksi; sen päättyminen olisi pa-
29813: tynyt toimimaan idän ja lännen tutkimuksen ha takaisku laitoksen asetuksenkin mukaan kes-
29814: kohtauspaikkana ja jopa sillanrakentajana; lai- keisen toimintamuodon kannalta. Laitoksen
29815: tos on tutkimus- ja julkaisutoiminnallaan sekä suunnitelmissa ovat symposiumit ympäristö-
29816: asiantuntijapalvelumaan pystynyt edistämään konflikteista ja pienten eurooppalaisten valtioi-
29817: Suomen ulkopolitiikan yleisiä päämääriä; ja lai- den politiikasta. Hallituksen tulo- ja menoar-
29818: tos on myös tutkimuspolitiikassaan varsin suu- vioesityksen pohjalta laitoksen kansainvälistä
29819: ressa määrin paneutunut Suomen ulkopolitii- seminaaritoimintaa ei ole mahdollista jatkaa.
29820: kan kannalta keskeisten kysymysten tutkimuk- Laitoksen määrärahojen kasvu on muutenkin
29821: seen. erittäin niukkaa.
29822: Viime vuosina laitoksen toiminta on merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29823: tävästi kansainvälistynyt. Huomattavan ame- nioittaen,
29824: rikkalaisen apurahan turvin on käynnistetty Eu-
29825: roopan turvallisuuteen liittyvä tutkimushanke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29826: ja symposium-sarja, TAPRI workshops on Eu- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
29827: ropean security, johon on saatu mukaan nimek- 29.81.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
29828: käitä tutkijoita niin idästä kuin lännestäkin. kansainväliseen yhteistyöhön.
29829:
29830: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29831:
29832: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
29833: 1954 1989 vp.
29834:
29835: Raha-asia-aloite n:o 1861
29836:
29837:
29838:
29839:
29840: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden kult-
29841: tuurisihteerin palkkaukseen
29842:
29843:
29844: Eduskunnalle
29845:
29846: Ruoveden kunta perusti kulttuurisihteerin si- tanut kulttuurisihteeri useiden muiden projek-
29847: vuviran vuonna 1981 ja muutti sen pääviraksi tiensa ohella. Myös Ruoveden kotiseutumuseo
29848: syksyllä 1988. Virkaa hoidetaan sivutoimisena on ensi vuoden alusta siirtymässä yksityiseltä
29849: kahdeksan kuukautta ja päätoimisena neljä yhdistykseltä kulttuurilautakunnan vastuulle.
29850: kuukautta vuodesta kunnan omin varoin. Lisäksi kulttuurisihteerin tehtäviin kuuluu kak-
29851: Ruoveden kunta tunnetaan arvokkaasta ja siviikkoisten Noitakäräjien järjestely.
29852: monipuolisesta kulttuurihistoriastaan, jolla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29853: suuri merkitys paitsi kunnan nykyiselle kulttuu- nioittaen,
29854: rielämälle, myös erittäin tärkeälle matkailuelin-
29855: keinolle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29856: Paikkakunnan huomattavin nähtävyys on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29857: Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela, 29.90.30 lisäyksenä 53 000 markkaa
29858: joka tänä vuonna on neljäntoista vuoden tauon Ruoveden kunnan kulttuurisihteerin
29859: jälkeen avoinna yleisölle. Paljon suunnittelu- ja palkkaukseen.
29860: ennakkotyötä vaativaa Kalela-projektia on hoi-
29861:
29862: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29863:
29864: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
29865: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
29866: Matti Maijala
29867: 1989 vp. 1955
29868:
29869: Raha-asia-aloite n:o 1862
29870:
29871:
29872:
29873:
29874: Lahti-Nnnttila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen teat-
29875: terin nykykuvatutkimuksen tekemiseen
29876:
29877:
29878: Eduskunnalle
29879:
29880: Työväen Näyttämöiden Liitto on yhteistyössä littynyt yleisölle julkisuuden kautta. Tätä kuvaa
29881: Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimus- verrattaisiin teatterin ammattilaisten, lähinnä
29882: yksikön kanssa suunnitellut tehtäväksi suoma- teatteriohjaajien teatterintekemrseen ja teatte-
29883: laisen teatterin nykykuvaa käsittelevän tutki- rin asemaan liittyviin käsityksiin.
29884: muksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29885: Tutkimuskohteena olisivat teatteria koskevat nioittavasti,
29886: puhetavat 1980-luvun Suomessa. Tutkimus ra-
29887: jattaisiin koskemaan teatterin julkista kuvaa sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29888: nomalehdissä 1980-luvulla sekä teatteriohjaa- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
29889: jien teatteria koskevia puhetapoja. markkaa suomalaisen teatterin nyky-
29890: Tutkimuksessa haluttaisiin saada selville, kuvatutkimuksen tekemiseen.
29891: millainen kuva teatterista on viime aikoina vä-
29892:
29893: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29894:
29895: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
29896: Iiris Hacklin Reijo Lindroos
29897: Mirja Ryynänen
29898: 1956 1989 vp.
29899:
29900: Raha-asia-aloite n:o 1863
29901:
29902:
29903:
29904:
29905: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen työ-
29906: väenteatteriliikkeen historian kirjoittamiseen
29907:
29908:
29909: Eduskunnalle
29910:
29911: Jo kahden vuoden ajan on Teatterimuseossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29912: kirjoitettu suomalaisen työväenteatteriliikkeen 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
29913: historiaa. Historiankirjoitus on vielä kesken, ja markkaa suomalaisen työväenteatteri-
29914: sen on arvioitu kestävän vielä pari vuotta. His- liikkeen historian kirjoittamiseen.
29915: toriankirjoitusta varten on palkattu yksi tut-
29916: kija.
29917: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29918: nioittavasti,
29919:
29920: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29921:
29922: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
29923: Iiris Hacklin Reijo Lindroos
29924: 1989 vp. 1957
29925:
29926: Raha-asia-aloite n:o 1864
29927:
29928:
29929:
29930:
29931: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttä-
29932: möiden Liiton toimintaan
29933:
29934:
29935: Eduskunnalle
29936:
29937: Vuosi 1990 on Työväen Näyttämöiden Liiton Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilö-
29938: TNL:n 70-vuotisjuhlavuosi. Vanhimmat työ- kuntaa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein
29939: väennäyttämöt, joista moni on nykyisten kau- välttämättömimmästä jäsenteattereiden ohjaus-
29940: punginteattereittemme edeltäjä, ovat toimineet ja koulutustarpeesta. Uusia ryhmiä syntyy vuo-
29941: jo yli sata vuotta. sittain kymmeniä kautta maan. Samassa suh-
29942: TNL:n harrastajateatteritoiminta on jatku- teessa on kasvanut koulutuksen tarve sekä ta-
29943: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttä- soltaan että määrältään, mutta Työväen Näyt-
29944: möiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä noin tämöiden Liitto ei ole voinut varata riittävästi
29945: 200 aktiivista harrastajateatteria. Osoituksena varoja alueelliseen ohjaus- ja koulutustyöhön.
29946: tästä aktiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta Työväen Näyttämöiden Liitto painottaa har-
29947: tasosta voidaan mainita Mikkelin Työväen rastajateatteritoiminnassaan vuonna 1990
29948: Näyttämöpäivät, Lasten ja Nuorten Teatteri- ohjaaja- ja näyttelijäkoulutusta (kahdeksan
29949: päivät Oulussa, Lasten Teatteritapahtuma Kuu- kuukauden harrastajateatteriohjaaja- ja näytte-
29950: sankoskella, TNL:n teattereiden osallistuminen lijäkurssit Voionmaan opistolla), julkaisutoi-
29951: Seinäjoen Harrastajateatterikesään, pohjois- mintaa sekä lasten ja nuorten teatteritoimintaa.
29952: maisiin ja kansainvälisiin festivaaleihin ja kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29953: selmuksiin ja valtakunnallinen Työväen Teatte- nioittavasti,
29954: risunnuntai -tapahtuma. Useat jäsennäyttä-
29955: mömme ovat saaneet kiitosta esiintyessään ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29956: komailla muun muassa erilaisilla teatterifesti- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
29957: vaaleilla. Työväen Teatterisunnuntain viettoon markkaa Työväen Näyttämöiden Liiton
29958: osallistuu syksyisin useita kymmeniä TNL:n jä- toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämi-
29959: senteattereita eri puolilla Suomea. seen.
29960:
29961: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
29962:
29963: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
29964: Iiris Hacklin Reijo Lindroos
29965: 1958 1989 vp.
29966:
29967: Raha-asia-aloite n:o 1865
29968:
29969:
29970:
29971:
29972: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteen alan val-
29973: takunnallisille erikoismuseoille
29974:
29975:
29976: Eduskunnalle
29977:
29978: Eduskunta on ilmaissut tahtonsa Suomen Museoilla on myös erikseen mainittuna tutki-
29979: museoiden toiminnan ja kehityksen turvaami- musvelvoite, jonka perustalle niin näyttelyt
29980: seksi säätämällä museoita koskevan lain 23 päi- kuin julkaisutkin rakennetaan. Sen toteuttami-
29981: vänä joulukuuta 1988. seksi niille on luotava työskentelyolosuhteet.
29982: Vaikka laissa valtiontuen voimaantulo on as- Taiteen alan valtakunnallisten erikoismu-
29983: teittaista, on lain henki selvästi museoiden ke- seoiden valtionavustusmääräraha on jäänyt jäl-
29984: hittämistä suosiva. Siksi on valitettavaa, että keen museoiden kustannuskehityksestä. Tilan-
29985: kehitys on negatiivinen sellaisten laitosten koh- ne on niin vakava, että laitokset ovat kuluneen
29986: dalla, jotka jo ovat valtion erityisellä vastuulla, vuoden aikana velkaantuneet toiminnan ylläpi-
29987: kuten taiteen alan valtakunnalliset erikoismu- tämiskuluista.
29988: seot. Niille osoitetun määrärahan kasvattami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29989: nen ottamaan huomioon museoiden tarpeet ei nioittaen,
29990: ole onnistunut. Taideteollisuusmuseo, Suomen
29991: valokuvataiteen museo ja Teatterimuseo ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29992: kukin omassa toiminnassaan pyrkineet kehittä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
29993: mään niitä palveluja, joita valtakunnalliselta 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markan
29994: erikoismuseolta edellytetään. määrärahan taiteen alan valtakunnalli-
29995: Museot ovat luoneet laajat yhteydet ja ne sille erikoismuseoille.
29996: pystyvät esittämään alansa näyttelyitä sekä ko-
29997: timaassa että ulkomailla, mutta niillä ei oleva-
29998: roja valmistaa näitä näyttelyitä.
29999:
30000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30001:
30002: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Iiris Hacklin
30003: Reijo Lindroos Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Roos
30004: Jouko Skinnari Mirja Ryynänen
30005: 1989 vp. 1959
30006:
30007: Raha-asia-aloite n:o 1866
30008:
30009:
30010:
30011:
30012: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen viih-
30013: detoimintakeskuksen toiminnan käynnistämiseksi Nokialla
30014:
30015:
30016: Eduskunnalle
30017:
30018: Nokian kaupunki ja 2.8.1989 perustettu, ko- siaisia, iltamia, radioitavia ja televisioitavia ti-
30019: timaisen viihdekulttuurin eri tahojen ja lukuis- laisuuksia, viihdealan kokouksia, levynjulkista-
30020: ten viihdetaiteilijoiden laajasti tukema Suomi- mistilaisuuksia, kultalevyjuhlia, kilpailuja jne.
30021: Viihde ry. ovat yhdessä käynnistäneet hankkeen Kokonaisuudessaan on kysymys hyvin laaja-
30022: suomalaisen viihdetoimintakeskuksen perusta- alaisesta hankkeesta, joka onnistuakseen edel-
30023: miseksi Nokialle. lyttää hankkeessa nyt mukana olevien henkisen
30024: Maassamme on noin 800 eri alojen museota, ja taloudellisen panoksen lisäksi yhteiskunnan
30025: mutta populaarikulttuuriin erikoistunut museo taloudellista tukea. Nokian kaupunki on käyn-
30026: yhä puuttuu. Viihdemuseon perustamisen tarve nistänyt hankkeen toimintaedellytyksien sel-
30027: on ollut olemassa jo pitkään. Viihteen tarjoama vitys- ja siihen liittyvän suunnittelutyön. To-
30028: aihepiiri on viime vuosina kokenut merkittävän teuttamispäätökset on tarkoitus tehdä vuoden
30029: arvonnousun, mikä on näkynyt muun muassa 1990 alussa niin, että viihdekeskus voisi aloittaa
30030: yliopiston tutkimustyönä ja myönnettyinä viih- toimintansa syyskuussa 1990 valmistuvissa No-
30031: detaiteilijaeläkkeinä. kian kylpylähotellin tiloissa.
30032: Viihdemuseon ja -keskuksen aihepiiri on laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30033: ja: kevyt musiikki, elokuva, teatteri, radio ja te- nioittaen,
30034: levisio, kevyt kirjallisuus jne.
30035: Viihdetoimintakeskus tulee sisältämään vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30036: meisintä tekniikkaa hyväkseen käyttävän ja kä- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
30037: vijälle audiovisuaalisia elämyksiä tarjoavan markkaa suomalaisen viihteen toiminta-
30038: museon ja monipuolisen viihteen tapahtuma- keskuksen toiminnan käynnistämiseksi.
30039: paikan, jossa järjestettäisiin konsertteja, tans-
30040:
30041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30042:
30043: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Iiris Hacklin
30044: Marjatta Stenius-Kaukonen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
30045: Sulo Aittoniemi Heli Astala Pertti Lahtinen
30046: Timo Roos Raimo Vuoristo Kirsti Ala-Harja
30047: Anneli Taina Jörn Donner Matti Saarinen
30048: Heikki Rinne Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
30049: Mirja Ryynänen Erkki Pystynen Eeva Turunen
30050: Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna
30051: 1960 1989 vp.
30052:
30053: Raha-asia-aloite n:o 1867
30054:
30055:
30056:
30057:
30058: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden kau-
30059: pungille erityisryhmien liikunnanohjaajan yhteiseen virkaan
30060:
30061:
30062: Eduskunnalle
30063:
30064: Orivedelle on valmistunut uusi liikuntahalli erityisen tärkeää, että se saataisiin valtionavun
30065: vuonna 1988. Hallin yhtenä tarkoituksena on piiriin jo vuonna 1990.
30066: palvella erityisryhmiä, joita ovat muun muassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30067: vammaiset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat. nioittaen,
30068: Erityisryhmien ohjaus edellyttää alan koulutuk-
30069: sen saaneen henkilön paikkaamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30070: Oriveden kaupunki sekä Juupajoen ja Län- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30071: gelmäen kunnat ovat yhteistyössä perustamassa 29.91.50 63 500 markkaa lisäystä val-
30072: erityisryhmien liikunnanohjaajan virkaa vuon- tionapuna Oriveden kaupungille erityis-
30073: na 1990. Viran perustamisen kannalta on ohjaajien yhteiseen virkaan.
30074:
30075: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30076:
30077: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen
30078: Anneli Taina Timo Roos Matti Maijala
30079: 1989 vp. 1961
30080:
30081: Raha-asia-aloite n:o 1868
30082:
30083:
30084:
30085:
30086: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneen Kes-
30087: kusurheilukentän peruskorjaukseen
30088:
30089:
30090: Eduskunnalle
30091:
30092: Pälkäneen kunnan suunnitelmissa oli vuonna nustyöt tänä vuonna ja tehnyt opetusministe-
30093: 1988 Keskusurheilukentän peruskorjaus. Tätä riölle sitä koskevan esityksen.
30094: tarkoitusta varten kunta haki valtionavustusta Kunnan Keskusurheilukenttä on nykyisiä tar-
30095: ja -lainaa, jota ei kuitenkaan saatu kuin huolto- peita silmälläpitäen kunnoltaan huono ja vaatii
30096: rakennuksen osalta. Näin ollen hankkeen suunnitelmien mukaan noin 5 000 000 markkaa
30097: toteuttaminen jouduttiin siirtämään vuoteen maksavan peruskorjauksen.
30098: 1989. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30099: Valtioneuvoston päätöksellä eräät liikunta- nioittaen,
30100: paikkahankkeet, Pälkäneen Keskusurheilukent-
30101: tä niiden ohessa, siirrettiin kuitenkin vuoteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30102: 1990 suhdannesyistä. Pälkäneen urheilukenttä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30103: oli ainoa maanrakennuskohde, joissa ei ole ha- 29.91.50 lisäyksenä 1500000 markkaa
30104: vaittu talonrakennusalalla vallitsevaa ylikuume- Pälkäneen Keskusurheilukentän perus-
30105: nemista. Muun muassa tästä syystä Pälkäne on korjaukseen.
30106: toivonut poikkeuslupaa saada aloittaa raken-
30107:
30108: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30109:
30110: Pentti Lahti-Nuuttila ' Pertti Lahtinen
30111: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
30112: Matti Maijala
30113: 1962 1989 vp.
30114:
30115: Raha-asia-aloite n:o 1869
30116:
30117:
30118:
30119:
30120: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain nuoriso-
30121: matkailukeskuksen rakennusinvestointien aloittamiseen
30122:
30123:
30124: Eduskunnalle
30125:
30126: Virtain kaupungin nuorisomatkailukeskus- joonaa markkaa. Pirkanmaan Matkailu ry. on
30127: hanke on ollut opetusministeriön valtakunnalli- 25.1.1988 lausunnossaan Tampereen seutukaa-
30128: sia nuorison kurssi- ja leirikeskuksia koskevassa valiiton elinkeinopoliittisesta toimenpideohjel-
30129: kehittämisohjelmassa jo vuodesta 1980 lähtien. masta todennut, että Virtain keskushankkeen
30130: Virtain keskuksen suunnitelmat on hyväksytty investointien ja käyttökustannusten rahoittami-
30131: opetusministeriössä vuonna 1985. Vuonna 1988 seen tulee varata valtion budjettiin riittävästi
30132: Virtain hanke hyväksyttiin nuorisotyölain pe- varoja. Perusteluina todettiin mm. seuraavaa:
30133: rusteella avustettavaksi kohteeksi. Virtain keskushankkeen merkitys on valtakun-
30134: Hämeen läänin nuorisolautakunta on aikoi- nallinen ja maakunnallinen, hankkeen toteutta-
30135: naan esittänyt Virtain nuorisomatkailukeskus- minen tukee nuorison kasvatusta kansainväli-
30136: hanketta Hämeen läänin kohteeksi. Hämeen syyteen ja matkailuun, hanke tukee toteutues-
30137: lääninhallitus ja Pirkanmaan Maakuntaliitto saan elinkeinoelämää ja muuta matkailua Pir-
30138: ovat vuosittain omissa hanke-esityksissään esit- kanmaan alueella, valtakunnallisena ja kan-
30139: täneet tukensa Virtain keskushankkeelle. Han- sainvälisenä nuorison toimintakeskuksena han-
30140: ke sisältyy Hämeen lääninhallituksen läänin ke tuo esille koko Pirkanmaata.
30141: tulo- ja menoarvioesityskannanottoon vuodelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30142: 1990. Samoin se on mukana Pirkanmaan Maa- nioittaen,
30143: kuntaliiton omassa kannanotossa vuodelle
30144: 1990. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30145: Hämeen läänin nuorisolautakunta pitää Vir- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30146: tain keskushanketta tärkeänä vuoden 1990 ra- 29.91.51 2 500 000 markkaa Virtain
30147: hoituskohteena sekä esittää, että keskukselle nuorisomatkailukeskuksen rakennusin-
30148: myönnettäisiin rakennusavustuksena 2,5 mil- vestointien käynnistämiseen.
30149: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30150:
30151: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
30152: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
30153: Matti Maijala
30154: 1989 vp. 1963
30155:
30156: Raha-asia-aloite n:o 1870
30157:
30158:
30159:
30160:
30161: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin-Mäntän
30162: maantien n:o 343 perusparantamiseen
30163:
30164:
30165: Eduskunnalle
30166:
30167: Hallin-Mäntän maantie n:o 343 on avainyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30168: teys Kuoreveden kunnan kehittämisen ja palve- nioittaen,
30169: luiden saatavuuden kannalta. Laajan kunnalli-
30170: sen yhteistoiminnan ohella tien tärkeyttä Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30171: reveden kunnalle, Mäntän kaupungille ja Vilp- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30172: pulan kunnalle korostaa päivittäinen koko seu- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Hallin-
30173: tua palveleva reittilentoliikenne Halli-Helsin- Mäntän maantien n:o 343 perusparan-
30174: ki-Halli. tamiseen.
30175: Peruskorjattavan tien pituus on n. 18 km ja
30176: korjauskustannukset n. 20 milj. markkaa.
30177:
30178: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30179:
30180: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
30181: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
30182: Matti Maijala
30183: 1964 1989 vp.
30184:
30185: Raha-asia-aloite n:o 1871
30186:
30187:
30188:
30189:
30190: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta lharin venereitin
30191: kunnostamiseen
30192:
30193:
30194: Eduskunnalle
30195:
30196: lharin venereitin kokonaispituus on noin 7,5 Iharin venereitti yhdistää väylät Valkeakos-
30197: km. Venereittiin liittyy välillisesti Pälkäneveden ki-Längelmäki ja Valkeakoski-Aitoo, joiden
30198: alapuolella oleva noin 1,5 km pitkä Kostianvir- syväys on 1,8 metriä. Samalla reitti muodostaa
30199: ta, joka on nykyisellään tarpeeksi syvä venekul- venematkailua ja -retkeilyä palvelevan rengas-
30200: kua varten. reitin välillä Längelmävesi-Pälkänevesi-Mal-
30201: Venereitillä on kuitenkin useita kunnostus- lasvesi-Roine-Längelmävesi. Rengasreitin pi-
30202: kohteita. Ensimmäinen perkauskohde on Sal- tuus kokonaisuudessaan olisi n. 45 km. Toteu-
30203: menkannas noin 425 metrin matkalta. lharin tettuna hanke mahdollistaa kulkuyhteyden
30204: kannas erottaa toisistaan Heposelän ja lharin- Längelmäveden ja Pälkäneen välille.
30205: joen. Kannaksen alueella uomaa olisi kaivetta- lharin kannaksen aukaiseminen mahdollistaa
30206: va yhteensä n. 110 metrin matkalla. Iharin kan- pintaveden vaihtumisen Heposelän ja Pätkäne-
30207: naksen jälkeen reitti jatkuu Iharinjokea pitkin veden välillä, joka parantaa veden vaihtuvuutta
30208: noin 2, 7 km. Iharinjokea olisi perattava n. 2,3 ja ehkäisee lharinjoen umpeenkasvua.
30209: kilometrin matkalla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2,2
30210: Salmenkannaksen yli kulkee Heponiemen milj. markkaa, josta siltatöiden osuus on noin
30211: paikallistie n:o 13989. Suunnitellun reitin yli 1,3 milj. markkaa.
30212: johtaa silta, joka on uusittava. Iharin kannak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30213: sen yli kulkee Kirpun-Tursolan maantie n:o nioittaen,
30214: 3231. Iharin venereitti puhkaisee kannaksen, ja
30215: maantien kohdalle on rakennettava silta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30216: Veneilyreitin varrella tai sen läheisyydessä si- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
30217: jaitsevat mm. Kostianvirran ja Luikalan (Päl- markkaa Iharin venereitin kunnostami-
30218: käne) sekä Kisarannan (Kangasala) leirintä- seen.
30219: alueet sekä useita historiallisesti merkittäviä
30220: nähtävyyksiä.
30221:
30222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30223:
30224: Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
30225: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
30226: 1989 vp. 1965
30227:
30228: Raha-asia-aloite n:o 1872
30229:
30230:
30231:
30232:
30233: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesien tutkimuk-
30234: seen ja seurantaan
30235:
30236:
30237: Eduskunnalle
30238:
30239: Kangasalan kunnan alueella olevien vesistö- riittävät määrärahat kuntien ja vesipiirien käyt-
30240: jen Vesijärven, Längelmäveden ja Roineen ti- töön vesien tilan tutkimiseen ja valistustyön te-
30241: lassa on tapahtunut voimakkaita muutoksia. kemiseen.
30242: Vesistöjen varrella olevat asukkaat ovat pahim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30243: pina päivinä ilmoittaneet kymmeniä valituksia nioittaen,
30244: Kangasalan kunnan ympäristötoimistoon. Hen-
30245: kilö- sekä taloudellisten voimavarojen puute on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30246: estänyt kuitenkin vesien tilan tarkemman tutki- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30247: muksen. Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri 35.25.24 lisäyksenä 500 000 markkaa
30248: aloitti heti selvitykset, mutta tällaiseen äkilli- käytettäväksi vesien tutkimukseen ja
30249: seen laajaan ongelmaan se ei voinut olla varau- seurantaan sekä piirihallinnon tutkimus-
30250: tunut. toimintaan.
30251: Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata
30252:
30253: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30254:
30255: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Iiris Hacklin
30256: Reijo Lindroos Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen
30257: Anneli Taina Matti Maijala
30258: 1966 1989 vp.
30259:
30260: Raha-asia-aloite n:o 1873
30261:
30262:
30263:
30264:
30265: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun-
30266: totuotannon avustusmäärärahojen lisäämiseen
30267:
30268:
30269: Eduskunnalle
30270:
30271: Opiskelijoiden asuntotilanne on ennätysmäi- lanteeseen tavalla, jota tuskin voi pitää hyvin-
30272: sen vaikea. Kun vapailta markkinoilta saatavien vointivaltiolle sopivana.
30273: vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt ja Opiskeluaikojen pidentyminen ja vuokra-
30274: vuokrataso noussut, on opiskelija-asuntoa ha- asuntotilanteen heikkous ovat hidastaneet asuk-
30275: kevien määrä jatkuvasti kasvanut. Koko maas- kaiden vaihtuvuutta opiskelija-asunnoissa, ja
30276: sa vain vajaa puolet opiskelijoista saa asunnon osa uudisrakentamisesta menee jatkuvasti hi-
30277: opiskelija-asuntosäätiöiden kautta, ja syksyisin dastuvan kierron aiheuttaman vajauksen kor-
30278: asuntotilanteen heikkous haittaa monien uusien jaamiseen. Täten opiskelija-asuntojen uustuo-
30279: opiskelijoiden opintojen aloittamista erityisesti tantoa tulisi seuraavina vuosina nostaa nykyi-
30280: suuremmilla korkeakoulupaikkakunnilla. Näil- sestä tavoitteesta.
30281: lä paikkakunnilla vain noin kolmannes opiskeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30282: joista voi saada opiskelija-asunnon. Muutamil- nioittaen,
30283: la paikkakunnilla opintojen aloittaminen on
30284: mahdollista vain yliopppilaskunnan järjestä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30285: män tilapäisen hätämajoituksen turvin. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30286: Asunnon saanti on välttämätön edellytys täy- 35.45.61 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
30287: sipainoiselle opiskelulle, ja asuntopulasta ai- opiskelija-asuntojen omapääoma-avus-
30288: heutuva epävarmuus lyö leimansa itsenäisty- tuksiin vuonna 1990 lainoituksen piiriin
30289: vien, opiskelunsa aloittavien nuorten elämänti- hyväksytyille kohteille.
30290:
30291: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30292:
30293: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Timo Roos
30294: Jukka Gustafsson Riitta Myller Kari Urpilainen
30295: Tuulikki Hämäläinen Jouko Skinnari Ilkka-Christian Björklund
30296: Mirja Ryynänen
30297: 1989 vp. 1967
30298:
30299: Raha-asia-aloite n:o 1874
30300:
30301:
30302:
30303:
30304: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työterveyslaitok-
30305: sen toiminnan kehittämissuunnitteluun ja suunnitteluun lai-
30306: toksen siirtämiseksi Tampereelle
30307:
30308: Eduskunnalle
30309:
30310: Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa ko- suuruusluokkaa kuin Työterveyslaitoksen. Kan-
30311: rostetaan valtionhallinnon hyvää toimivuutta ja santerveyslaitoksen henkilökunta 1.1.1989 oli
30312: tehokkuuden saavuttamista. Parempaan tehok- 452 vakinaista, joista noin 100 neljässä alueyksi-
30313: kuuteen ja palvelujen kattavuuteen päästään kössä. Lisäksi oli 160 projektityöntekijää.
30314: voimavarojen uudelleen kohdentamisella ja yh- Työelämän muuttuessa työn psyykkiset on-
30315: distelemisellä. gelmat kasvavat. Tähän vaikuttavat toimihen-
30316: Työministeriön alainen työsuojeluhallitus kilöistyminen sekä henkisen työn, palvelualojen
30317: tarvitsee lisää voimavaroja suoriutuakseen uu- ja ihmissuhdeammattien yleistyminen. Tekni-
30318: sien painoalueiden asettamista haasteista. Suo- nen kehitys perinteisessä tuotannossa muuttaa
30319: mi joutuu kehittämään aktiivisesti työelämää työn ja ihmisen suhdetta yhä enemmän psyyk-
30320: kokonaisuudessaan. Kehittämistarve korostuu kistä kuormitusta aiheuttavaksi. Osittain tästä
30321: entisestään myös jatkuvasti kasvavan työvoi- syystä voimassa olevista noin 200 000 työeläke-
30322: mapulan johdosta. Työvoiman ja työpaikkojen järjestelmän muJ<:aisesta työkyvyttömyyseläk-
30323: hyvän kohtaannon saavuttamisessa työympäris- keestä noin 20 prlosenttia on myönnetty mielen-
30324: tölliset tekijät ovat merkittäviä. Työvoiman ter- terveyden häiriöistä johtuvista syistä.
30325: veydestä huolehtiminen on myös kansantalou- Olisi erittäin tärkeää kehittää Suomeen jär-
30326: dellisesti kannattavaa. jestelmä, jolla henkisen hyvinvoinnin edistämi-
30327: Uuden työministeriön perustamisella on kehi- sessä tarvittava tieto välitetään joustavasti kaik-
30328: tetty viranomaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kien työpaikkojen käyttöön. Työelämään liitty-
30329: työpaikkojen turvallisuuden ja terveellisyyden vien viranomaisasioiden keskittäminen työmi-
30330: kehittymiseen. Työsuojelussa on perinteisen ta- nisteriöön auttaa tätä, mutta uudistus on vielä
30331: paturmantorjunnan rinnalle ja joskus tätä tär- kesken. Viranomaistoiminnan kehittämisen
30332: keämmäksikin tullut henkisen hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä jatkaa uudistusta
30333: edistäminen työelämässä. Tässä työssä tarvi- siirtämällä Työterveyslaitos työministeriöön ja
30334: taan runsaasti uutta tietoa hyvinvoinnin eri te- ministeriössä vielä tarkemmin työsuojeluhalli-
30335: kijöistä. Tietoa tuotetaan paljon sekä ulkomail- tuksen yhteyteen.
30336: la että Suomessa. Suomessa alan merkittävin Kiinteäksi yhteistyö saadaan siirtämällä Työ-
30337: tutkimuslaitos on Työterveyslaitos. terveyslaitos tai ainakin sen työelämää tutkivat
30338: Työterveyslaitoksen henkilökunnan määrä osat Tampereelle, missä työsuojeluhallitus jo
30339: on 563, joista huomattava osa on perehtynyt on. Tähän tarjoaa hyvän tilaisuuden Työter-
30340: työelämän psyykkisiin kysymyksiin. Työsuoje- veyslaitoksen uusien toimitilojen tarve.
30341: luhallinnolla puolestaan on psyykkisten työelä- Sisäasiainministeriön asettama rakennemuu-
30342: män kysymysten käsittelyyn käytettävissä ole- tostyöryhmä ja ns. pääkaupunkiseututyöryhmä
30343: vaa pätevää työvoimaa vain yksi psykologi ja ovat esittäneet Työterveyslaitoksen keskuslai-
30344: osittain yksi ylilääkäri. toksen siirtämistä pois pääkaupunkiseudulta.
30345: Työterveyslaitoksen siirtäminen työministe- Tampereella on jo työsuojeluhallituksen lisäksi
30346: riön ja työsuojeluhallinnon yhteyteen on perus- mm. VTT:n turvallisuustekniikan laboratorio,
30347: teltua siitäkin syystä, että sosiaali- ja terveysmi- Tampereen yliopiston yhteydessä työelämän
30348: nisteriön alaisena toimii Kansanterveyslaitos, jo- tutkimuskeskus yms. Työterveyslaitoksen yh-
30349: ka tekee samantapaista tutkimustyötä kuin Työ- teistyökumppaneita.
30350: terveyslaitos ja jonka voimavarat ovat samaa Kokonaisuudessaan on kysymys hyvin laaja-
30351: 1968 1989 vp. - RA n:o 1874
30352:
30353: kantoisesta asiasta, joka vaatii perusteellista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30354: selvitystä ja suunnittelua. On välttämätöntä 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
30355: kestävällä tavalla ratkaista Työterveyslaitoksen markkaa Työterveyslaitoksen tehtävien
30356: kehittäminen ja sen työolosuhteiden tutkimusta ja toimitilojen kehittämissuunnitteluun
30357: palvelevan toiminnan entistä laajempi hyödyn- ja suunnitteluun laitoksen siirtämiseksi
30358: täminen työsuojeluhallinnossa ja työelämän Tampereelle työsuojeluhallituksen yh-
30359: muussa tutkimustyössä. teyteen.
30360: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30361: nioittaen,
30362:
30363: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30364:
30365: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos Pentti Kettunen
30366: Aimo Ajo Iiris Hacklin Sulo Aittoniemi
30367: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
30368: Maunu Kohijoki Erkki Pystynen Tytti lsohookana-Asunmaa
30369: Matti Maijala Mirja Ryynänen Marjatta Stenius-Kaukonen
30370: 1989 vp. 1969
30371:
30372: Raha-asia-aloite n:o 1875
30373:
30374:
30375:
30376:
30377: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
30378: opiston tilojen peruskorjaukseen
30379:
30380:
30381: Eduskunnalle
30382:
30383: Keski-Suomen opisto on monipuolisesti toi- yli puolet rakennusten kokonaisalasta on muu-
30384: miva aikuiskoulutusyksikkö Suolahdessa. Sille tos- ja perusparannuksen tarpeessa.
30385: ominaista on valtakunnallisestikin merkittävä Ensisijaista on opetustilojen ja asuntolatilo-
30386: kulttuurihistoriallinen arvo. jen saattaminen kuntoon. Kunnostettavien tilo-
30387: Toiminnallisesti Keski-Suomen opistossa an- jen koko on n. 2 500 m 2 ja hankkeen kustan-
30388: nettava perus- ja täydennyskoulutus on keskit- nusarvio n. 8,6 milj. mk. Hanke on ajoitettu
30389: tynyt nuorisotyöhön, vapaa-aikaan, avoimen vuosille 1989-90. Sen toteutuminen on edelly-
30390: korkeakoulun opetukseen ja kulttuuripainottei- tyksenä oppilaitoksen toiminnan täysipainoisel-
30391: seen kesätoimintaan. le jatkumiselle.
30392: Opiston yhteydessä toimii myös Suolahden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30393: sosiaalialan oppilaitos, joka antaa sosiaalialan nioittaen,
30394: perus- ja täydennyskoulutusta.
30395: Keski-Suomen opiston lyhytkursseille osallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30396: tuu vuosittain n. 2 000 henkilöä ja perusoppi- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
30397: jaksolla opiskelee n. 140 opiskelijaa. Sosiaali- 29.57.52 lisäyksenä 700000 markkaa
30398: alan oppilaitoksessa on n. 120 opiskelijaa. Keski-Suomen opiston tilojen peruskor-
30399: Opiston erityisenä pulmana on toiminnallis- jauksen aloittamiseen.
30400: ten tilojen huonokuntoisuus. Kaikkiaan hieman
30401:
30402: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30403:
30404: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30405: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30406: 1970 1989 vp.
30407:
30408: Raha-asia-aloite n:o 1876
30409:
30410:
30411:
30412:
30413: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren kesä-
30414: akatemialle Musiikin aika - Time of Music -festivaalin kus-
30415: tannuksiin
30416:
30417: Eduskunnalle
30418:
30419: Viitasaaren kesäakatemia ry. on vuodesta ja. Valtiovarainministeriö on korvannut lähde-
30420: 1982lähtien järjestänyt seitsemän Musiikin aika verot vasta vuoden 1985 jälkeen.
30421: - Time of Music -festivaalia. Musiikin aika on - Viitasaaren kesäakatemia kuuluu niihin
30422: kulttuurikesämme ainoa oman aikamme taide- harvoihin FF-tapahtumiin, jotka eivät koskaan
30423: musiikin opettamiseen ja esittämiseen keskitty- ole saaneet taloutensa tukemiseksi tämän hake-
30424: vä festivaali. Viitasaari on ollut ratkaisevan tär- muksen tarkoittamia eduskunnan myöntämiä
30425: keä opiskelu- ja esiintymisfoorumi nuorille suo- lisäavustuksia.
30426: malaisille säveltäjille ja muusikoille (esim. Mag- Musiikin aika -festivaalin vuosibudjetti on
30427: nus Lindberg, Avanti, Kari Kriikku), jotka ovat alle 800 000 mk. Lähes kaikilla muilla FF-juhlil-
30428: viime vuosina voitokkaasti edustaneet Suomea la rahaa on käytössä vähintäänkin kaksinkertai-
30429: kansainvälisissä musiikkikilpailuissa. Tapahtu- nen määrä. Musiikin ajalla on kaikki edellytyk-
30430: ma on alusta alkaen saanut laajan ja myöntei- set kehittyä todella merkittäväksi kansainväli-
30431: sen kotimaisen ja kansainvälisen julkisuuden. seksi, nykyaikaiseksi huippufestivaaliksi. Kehit-
30432: Musiikin aika kuuluu kansainväliseen Finland tyminen edellyttää kuitenkin vahvaa panostusta
30433: Festivals -ketjuun. tapahtuman markkinointiin ja ohjelmiston
30434: Musiikin ajan talous ei ole kehittynyt yhtä suunnitteluun. Lisävoimavarat olisivat tärkeitä
30435: suotuisasti kuin arvostus ja julkisuus. Neljä en- juuri nyt, kun festivaali on saamassa myös suu-
30436: simmäistä tapahtumaa aiheuttivat yhteensä ren yleisön kiinnostuksen ja lisäämässä yleisö-
30437: noin 500 000 markan tappiot. Tappiot aiheutui- määräänsä. Mikäli kohtuuttomat velanhoitoku-
30438: vat lähinnä seuraavista syistä: lut ovat jatkossakin rasitteena, uhkaa myön-
30439: - Uuden tapahtuman tulot kehittyvät hi- teinen kehitys pysähtyä ja edessä on hyvin to-
30440: taasti. Esimerkiksi valtionapu oli vuosina 1982 dennäköisesti tapahtuman lopettaminen.
30441: -87 vain 30 000-48 000 mk, vuosina 1988 ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30442: 1989 valtionapu on noussut vertailukelpoiseksi nioittaen,
30443: muiden FF-juhlien kanssa (v. 1989 235 000 mk).
30444: - Tapahtuman perustaneiden nuorten tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30445: teilijoiden taloudellinen kokemus oli vähäistä 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
30446: verrattuna heidän poikkeuksellisen kaukonä- 29.90.52 250 000 markkaa Viitasaaren
30447: köiseen taiteelliseen asiantuntemukseensa. kesäakatemialle Musiikin aika - Time
30448: - Viitasaaren kesäakatemia on maksanut of Music -festivaalin järjeste/ykustan-
30449: runsaasti ulkomaisten taiteilijoiden lähdevero- nuksiin.
30450:
30451: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30452:
30453: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
30454: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen
30455: Pekka Leppänen
30456: 1989 vp. 1971
30457:
30458: Raha-asia-aloite n:o 1877
30459:
30460:
30461:
30462:
30463: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
30464: Nuorisoseurain liitto ry:n toiminnan tukemiseen
30465:
30466:
30467: Eduskunnalle
30468:
30469: Keski-Suomen Nuorisoseurain liitto ry. on kuitenkin myös toimistotyöntekijän paikkaa-
30470: laaja ja pitkät perinteet omaavaa nuoriso- ja si- mista kasvavan työmäärän takia. Suomen Nuo-
30471: vistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Nuoriso- rison Liitolta kanavoituva valtionapu ei kuiten-
30472: seuroja on Keski-Suomessa yhteensä 52, joilla kaan anna tällaiseen mahdollisuuksia.
30473: on mm. 31 omaa toimitaloa, joista 27 on kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30474: jattu aivan viime vuosina. Tämä on vaatinut va- nioittaen,
30475: roja ja voimanponnistuksia vapaaehtoisuuteen
30476: perustuviita seuroilta. Varsinainen toiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30477: laajaa ja monipuolista. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30478: Keski-Suomen Nuorisoseurain liitolla on ai- 29.91.51 100000 markkaa Keski-Suo-
30479: noastaan yksi vakinainen työntekijä ja hänen- men Nuorisoseurain liitto ry:n toimin-
30480: kin työsuhteensa jatkuvuus on vaakalaudalla. nan tukemiseen.
30481: Välttämättä toiminnan kehittyminen vaatisi
30482:
30483: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30484:
30485: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30486: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30487: 1972 1989 vp.
30488:
30489: Raha-asia-aloite n:o 1878
30490:
30491:
30492:
30493:
30494: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden ra-
30495: kentamiseen Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie
30496:
30497:
30498: Eduskunnalle
30499:
30500: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- on todennut mm. valtakunnallinen vaelluskala-
30501: men on kadonnut, ja tilalle on tullut istutettu kantojen elvyttämistyöryhmä. Keski-Suomen
30502: laitastunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset Selluloosa Oy:n toiminnan loppuminen ja Ää-
30503: taimenen istutusmäärät ovat suuria, eivät ylä- nekosken tehtaiden uudet puhdistamot ovat pa-
30504: puolisten voimalaitosten vuoksi kalat pääse ku- rantaneet veden laatua, niin ettei vesistön tila-
30505: tupaikoilleen eivätkä istutukset johda Päijän- kaan ole enää esteenä hankkeelle.
30506: teen oman taimenkannan vahvistumiseen. Vaa- Kalaporrashanke on nykymuodossaan myös
30507: jakoski ja sen yläpuoliset kutualueet olivat ai- erittäin edullinen. Vaajakoskelle rakennettava
30508: koinaan merkittävimpiä poikastuotantoalueita, maksaisi noin puoli miljoonaa ja Kuhankoskel-
30509: ja edelleenkin kalat pyrkivät Vaajakosken kaut- Ie saman verran. Keski-Suomen vesipiirin vesi-
30510: ta ylös. toimistolla on valmiudet kalaportaiden suunnit-
30511: Voimaloita ohittavia kalaportaita on Suo- teluun ja toteutukseen. Myös Vaajakosken voi-
30512: messakin aikaisemmin rakennettu, mutta toimi- malan nykyinen omistaja on myötämielinen
30513: maan niitä ei juuri ole saatu. Useissa maissa on hankkeen toteuttamiselle.
30514: nyttemmin onnistuttu kehittämään kalojen hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30515: väksymiä portaita. Suomessakin tutkijat ovat nioittaen,
30516: pienoismallikokein voineet luoda toimivia mal-
30517: leja ja täysimittaisiin kalatiemalleihin on luotet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30518: tavaa tietoa. Tutkijatkin, kalojen ohella, tarvit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30519: sisivat mitä pikimmin täysimittaista kalaporras- 30.37. 77 700 000 markkaa kalaportai-
30520: ta tutkimuskohteekseen. den rakentamisen aloittamiseksi Vaaja-
30521: Kalaportaan tarpeellisuuden Vaajakoskelle koskelle ja Kuhankoskelle.
30522:
30523: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30524:
30525: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30526: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30527: 1989 vp. 1973
30528:
30529: Raha-asia-aloite n:o 1879
30530:
30531:
30532:
30533:
30534: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppä-
30535: länkankaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen
30536:
30537:
30538: Eduskunnalle
30539:
30540: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työ- Jyväskylän maalaiskunta on omissa maan-
30541: ohjelmaan on kuulunut tieosuuden Ruoke-Pa- käytön suunnitelmissaan varautunut tulevaan
30542: lokka perusparantaminen, ja työ on nyt valmis- kehätiehen, joka kunnan kehityksen kannalta
30543: tunut. Jatko-osuutena tälle ns. pohjoiselle ke- on ensiarvoisen tärkeä.
30544: hätielle tulisi Palokan-Seppälänkankaan sekä Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10,5 kilo-
30545: edelleen Vaajakoskelle suuntautuvan tieosan metriä pitkä, ja sen kustannusarvio on noin 20
30546: rakentamisen aloittaminen v. 1990. miljoonaa markkaa. Tie voidaan toteuttaa vai-
30547: Palokan-Vaajakosken yhteys parantaisi yh- heittain: 1. vaihe Palokka-Seppälänkangas, 2.
30548: dyskuntarakenteen toimivuutta: vaihe Seppälänkangas-Vaajakoski.
30549: - Seppälänkankaan teollisuusalueen poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30550: joiseen ja pohjoisesta suuntautuva liikennöinti nioittaen,
30551: siirtyisi pois katuverkosta,
30552: - kaupungin sisäinen liikenne vähenisi Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30553: pion ja Heinolan suunnasta länteen ja pohjoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30554: seen suuntautuvan liikenteen osalta, 31.24. 77 2 000 000 markkaa Palo-
30555: - kunnan sisäiset liikenneyhteydet paranisi- kan-Seppälänkankaan- Vaajakosken
30556: vat mm. Palokan terveyskeskukseen ja tulevaan kehätien rakentamisen aloittamiseksi.
30557: kunnan hallintokeskukseen.
30558:
30559: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30560:
30561: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30562: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30563: 1974 1989 vp.
30564:
30565: Raha-asia-aloite n:o 1880
30566:
30567:
30568:
30569:
30570: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6181
30571: perusparantamiseen välillä Toivakka-Leppälahti
30572:
30573:
30574: Eduskunnalle
30575:
30576: Maantieyhteys Toivakasta pohjoiseen Leppä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30577: lahteen on vilkkaasti liikennöity sorapintainen nioittaen,
30578: huonokuntoinen tie. Kuitenkin se on suurelle
30579: osalle toivakkalaisista suorin tieyhteys Vaaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30580: koskelle ja Jyväskylään. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30581: Kyseinen maantie n:o 6181 on noin 20 kilo- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
30582: metriä pitkä ja rakennettu jo vuosina 1950- n:o 6181 perusparantamiseen välillä
30583: 1951. Tien parantaminen ja päällystäminen on Toivakka-Leppälahti.
30584: useista vauhditushankkeista huolimatta jatku-
30585: vasti siirtynyt.
30586:
30587: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30588:
30589: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30590: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30591: 1989 vp. 1975
30592:
30593: Raha-asia-aloite n:o 1881
30594:
30595:
30596:
30597:
30598: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen
30599: sillan rakentamiseen
30600:
30601:
30602: Ed u s k, u n n a II e
30603:
30604: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijän- Kärkistensalmen silta on vuosia ollut Keski-
30605: ne, jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide-
30606: alueella on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kul- ohjelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kus-
30607: kee Kärkistensalmen kautta ja Päijänteen ylitys tannusarvio on n. 25 milj. markkaa.
30608: hoidetaan lossin avulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30609: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikentei- nioittaen,
30610: nen, ja Kärkistensalmen lossi on liikenteellisesti
30611: pullonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30612: keita liikenneruuhkia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30613: Myös vesiliikenne kärsii lassiliikenteestä 31.24. 77 5 000 000 markkaa Kärkisten-
30614: muutenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Ve- salmen sillan rakennustöiden aloittami-
30615: siliikenne lisääntyy merkittävästi, kun suunni- seen.
30616: teltu Päijänteen kanavointi toteutetaan.
30617:
30618: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30619:
30620: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30621: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30622: 1976 1989 vp.
30623:
30624: Raha-asia-aloite n:o 1882
30625:
30626:
30627:
30628:
30629: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäteollisuuden
30630: energiankäytön tutkimusjaoston perustamiseen VTT:n poltta-
30631: ja voiteluainelaboratorion yhteyteen
30632:
30633: Eduskunnalle
30634:
30635: Suomen teollisuuden energiantarve on suuri. Tutkimustoiminta tulisi laajentaa jaostoksi
30636: Energiansäästön merkitys korostuu tulevaisuu- vuonna 1990 viiden henkilön paikkaamisella
30637: dessa energiavarojen ehtyessä, energian hinnan budjettivaroin. Tarvittava rahoitus palkkoihin
30638: noustessa ja ympäristörajoitusten lisääntyessä. ja laitteisiin olisi 1,5 milj. mk.
30639: Suomessa ei ole energiansäästötutkimukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30640: keskittynyttä yksikköä. Myöskään VTT:llä ei nioittaen,
30641: ole pysyvää teollisuuden energiansäästöä koske-
30642: vaa tutkimusta, vaan se on lähinnä projektikoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30643: taista. Uuden yksikön perustamista ajatellen on 1990 tulo- ja menoarvioon 1500000
30644: Jyväskylä sijoituspaikkana edullinen siellä jo markkaa metsäteollisuuden energian-
30645: toimivien VTT:n yksiköiden, voimakkaan met- käytön tutkimusjaoston perustamiseen
30646: säteollisuuden sekä metsäteollisuuden laitteita VTT:n poltto- ja voiteluaineiden labora-
30647: valmistavan teollisuuden vuoksi. Sektorin tutki- torion yhteyteen.
30648: mustoiminta on käynnistynyt VTT:n poltto- ja
30649: voiteluaineiden laboratoriossa viiden henkilön
30650: tutkimusryhmänä projektirahoituksella.
30651:
30652: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30653:
30654: Matti Lahtinen Pekka Leppänen
30655: 1989 vp. 1977
30656:
30657: Raha-asia-aloite n:o 1883
30658:
30659:
30660:
30661:
30662: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta SOS-Lapsikylä ry:n
30663: Vaajakosken perhehoitoyksikön toiminnan käynnistämiseen
30664:
30665:
30666: Eduskunnalle
30667:
30668: SOS-Lapsikylä ry:n hallinnassa toimii Vaaja- ta tähän tarkoitukseen. Yhteiskunnalta saata-
30669: koskella 16 nuoren oppilaskoti, jonka toimin- villa hoitomaksuilla voidaan kattaa vain osa
30670: taa aiotaan laajentaa ja monipuolistaa tavoit- hoitoyksikön perustamis- ja käyttökuluista.
30671: teena vastata entistä paremmin lastensuojelun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30672: tarpeisiin yhteiskunnassamme. nioittaen,
30673: Oppilaskodin yhteyteen perustetaan perhe-
30674: hoitoyksikkö, jonka avulla voidaan tarjota koti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30675: 2-4 sellaiselle lapselle, jotka tarvitsevat vah- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30676: vasti tuettua perheenomaista hoitoa kehityksen- 33.93.50 100000 markkaa 80S-Lapsi-
30677: sä tueksi. kylä ry:n Vaajakosken perhehoitoyksi-
30678: Perhehoitoyksikön perustaminen edellyttää kön toiminnan käynnistämiseen.
30679: lisäystä henkilökuntaan ja tilojen peruskorjaus-
30680:
30681: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30682:
30683: Matti Lahtinen Martti Korkia-Aho Sakari Knuuttila
30684: Oiva Savela Aino Pohjanoksa Toimi Kankaanniemi
30685: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30686: Aapo Saari
30687:
30688:
30689:
30690:
30691: 29 290089P
30692: 1978 1989 vp.
30693:
30694: Raha-asia-aloite n:o 1884
30695:
30696:
30697:
30698:
30699: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien palk-
30700: kasaataviin finnastettavien saamisten turvaamiseen konkurssi-
30701: tapauksissa
30702:
30703: Eduskunnalle
30704:
30705: Pienyrittäjän ansioturvajärjestelmän aikaan- on kuitenkin poistettu asianomainen määrära-
30706: saamisen lähtökohtana voidaan pitää, että yrit- hamomentti, ja siinä aikaisemmin ollut 600 000
30707: tämiseen kuuluu olennaisena osana liikeriski, markan määräraha on ollut täysin riittämätön.
30708: joka on yrittäjän itsensä eikä yhteiskunnan kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30709: nettava. Kuitenkin erityistapauksissa kansalais- nioittaen,
30710: ten sosiaalinen yhdenvertaisuus ja oikeudenmu-
30711: kaisuus edellyttävät yhteiskunnan osallistumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30712: ta riskin kantamiseen. Niinpä pienyrittäjäin an- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
30713: siotoimikunnan ehdottamaa ansioturvalakia 34.99.49 5 000 000 markkaa pienyrittä-
30714: odotettaessa on tärkeää hoitaa pienyrittäjäin jien palkkasaatavUn rinnastettavien saa-
30715: ansioturva erinäisissä konkurssitapauksissa misten turvaamiseen konkurssitapauk-
30716: kuntoon jo välittömästi. sissa.
30717: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviosta
30718:
30719: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30720:
30721: Matti Lahtinen Riitta Uosukainen Pirjo Rusanen
30722: Riitta Jouppila Esko Aho Sirpa Pietikäinen
30723: Sakari Valli Oiva Savela Pekka Leppänen
30724: Henrik Lax Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
30725: Tapio Holvitie Sakari Knuuttila Iiro Viinanen
30726: Toimi Kankaanniemi Tauno Valo Marita Jurva
30727: Tuula Paavilainen Kaarina Dromberg Aapo Saari
30728: Pauli Saapunki Kari Rajamäki
30729: 1989 vp. 1979
30730:
30731: Raha-asia-aloite n:o 1885
30732:
30733:
30734:
30735:
30736: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin ra-
30737: kentamiseksi Karstulaan
30738:
30739:
30740: Eduskunnalle
30741:
30742: Karstulan kirkonkylällä on viemaromnin Hanke tulisi toteuttaa valtion vesihuolto-
30743: kohdalla tällä hetkellä ongelmallinen tilanne, työnä.
30744: kun nykyinen viemäriverkko ei riitä enää koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30745: kirkonkylän jätevesien johtamiseen. Tästä syys- nioittaen,
30746: tä viemäriverkostossa on esiintynyt ajoittain
30747: tulvimista ja ylivuotoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30748: Jotta tilanne saadaan asianmukaiseen kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
30749: toon, on rakennettava siirtoviemäri välille Shell 35.25. 77 500 000 markkaa siirtoviemä-
30750: - Kölsänpuro-jätevedenpuhdistamo. Laadit- rin rakentamiseksi Karstulaan.
30751: tujen suunnitelmien mukaan hankkeen kustan-
30752: nusarvio on noin 1,2 milj. mk ja siirtoviemärin
30753: pituus 2,7 km.
30754:
30755: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30756:
30757: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30758: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30759: 1980 1989 vp.
30760:
30761: Raha-asia-aloite n:o 1886
30762:
30763:
30764:
30765:
30766: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaivovesi-hank-
30767: keen toteuttamiseen Kaivovedelle Jyväskylän maalaiskuntaan
30768:
30769:
30770: Eduskunnalle
30771:
30772: Suomen suurimman maalaiskunnan, Jyväs- myös Jyväskylän kaupunkia, jolla vedensaan-
30773: kylän maalaiskunnan, jossa on n. 27 000 asu- nissaan on myös jatkossa ongelmia. Hankkeen
30774: kasta, vedenhankinnassa on ongelmia. Tär- kustannusarvio on noin 20 miljoonaa markkaa,
30775: keimmän Vaajakosken-Jyskän taajaman raa- ja sillä olisi todella ratkaiseva merkitys seutu-
30776: kavesi otetaan Leppävedestä, jonka yläpuoli- kunnalle.
30777: nen puunjalostusteollisuus on vuosikymmenten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30778: kuluessa pahasti liannut. Niinpä vedenpuhdis- nioittaen,
30779: tamon toiminta ja puhdistustulos on ala-ar-
30780: voista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30781: Jyväskylän maalaiskunta on löytänyt ratkai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30782: suksi Kaivovesi-hankkeen, jossa raakavesi otet- 35.25. 77 1 000 000 markkaa vedenotta-
30783: taisiin soraharjujen suodattamasta Kaivovedes- mon ja siirtovesijohdon rakentamisen
30784: tä, joka sijaitsee n. 4 kilometriä Vaajakosken aloittamiseksi Jyväskylän maalaiskun-
30785: keskustasta kaakkoon. Rakennettavaksi suun- nan Kaivovedelle.
30786: niteltu vedenottamo ja siirtovesijohto palvelisi
30787:
30788: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30789:
30790: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi
30791: Tina Mäkelä Tuula Paavilainen Pekka Leppänen
30792: 1989 vp. 1981
30793:
30794: Raha-asia-aloite n:o 1887
30795:
30796:
30797:
30798:
30799: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy
30800: Atalpan liikuntatilojen lainanhoitokustannuksiin
30801:
30802:
30803: Eduskunnalle
30804:
30805: Kiinteistö Oy Altapan osakkaina ovat Tam- man valtion rahoitusta, kun muilla paikkakun-
30806: pereen kaupunki, Tampereen Opiskelijatu- nilla valtio pääsääntöisesti tarjoaa tilat opiskeli-
30807: ki ry., Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö jaliikunnan käyttöön. On perusteltua, että val-
30808: (TOAS), Tampereen yliopiston ylioppilaskunta tio tukee myös tamperelaista opiskelijaliikuntaa
30809: (TAMY), Tampereen ev .lut. seurakunnat ja niin, että Kiinteistö Oy Atalpa voi tulevai-
30810: Tampereen yliopiston tukisäätiö. Atalpan lii- suudessakin tarjota hyviä palveluitaan opiskeli-
30811: kuntatilat valmistuivat 31.8.1987, jonka jäl- joille.
30812: keen Tampereen yliopiston ja monen muun op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30813: pilaitoksen opiskelijat ovat voineet harjoittaa nioittaen,
30814: liikuntaa hyvissä tiloissa. Atalpa on kuiten-
30815: kin taloudellisissa vaikeuksissa, koska lainan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30816: hoitokustannukset ovat nousseet oletettua kor- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30817: keammiksi mm. opetusministeriön hylättyä 29.91.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
30818: alustavat piirustukset, jonka johdosta raken- Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilojen
30819: nustyö viivästyi. Tampereelle on vihdoin saatu lainanhoitokustannuksiin.
30820: kunnolliset liikuntatilat opiskelijaliikuntaan il-
30821:
30822: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30823:
30824: Pertti Lahtinen Asko Apukka
30825: 1982 1989 vp.
30826:
30827: Raha-asia-aloite n:o 1888
30828:
30829:
30830:
30831:
30832: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Hämeen pii-
30833: rille paikallistieverkon kunnostamiseen
30834:
30835:
30836: Eduskunnalle
30837:
30838: Koska on selvästi näkyvissä, että päätiehank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30839: keiden rahoittaminen vie TVL:n Hämeen piiril- nioittaen,
30840: le osoittamasta rahoituksesta valtaosan, tulisi
30841: Hämeen piirille turvata lisärahoituksella yleis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30842: ten teiden korjaamiseen ja rakentamiseen tar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30843: vittavat varat. 31.24.15 lisäyksenä 20 000 000 mark-
30844: Vaikka päätieverkon rakentaminen ja kun- kaa ylimääräisenä lisänä TVL:n Hä-
30845: toonpano ovat sinänsä hyvä asia, ei se saa ta- meen piirille paikallistieverkon kunnos-
30846: pahtua liikenteellisesti alemman, mutta maa- tamiseen.
30847: kunnan ihmisille tärkeän tieverkon kustannuk-
30848: sella.
30849:
30850: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30851:
30852: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
30853: 1989 vp. 1983
30854:
30855: Raha-asia-aloite n:o 1889
30856:
30857:
30858:
30859:
30860: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen ra-
30861: kentamiseen Murhasaaren sillan molemmille puolille valtatiel-
30862: le n:o 11
30863:
30864: Eduskunnalle
30865:
30866: Murhasaaren sillan molemmin puolin kohoaa nut useita pahoja liikenneonnettomuuksia, jois-
30867: noin 1 km:n pituiset mäet, melko jyrkätkin. sa on mm. kuollut useita lapsia.
30868: Tästä syystä ohitukset molempiin suuntiin ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30869: kovavauhtisia. nioittaen,
30870: Tiellä on kova suurten rekkojen liikenne, mi-
30871: kä johtuu satamakaupunki Porin laivaliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30872: teestä. Murhasaaren silta kuten koko tieosuus- I990 tulo- ja menoarvioon momentille
30873: kin on kovin kapea, joten turvallisten ohitusten 3I.24.77 I500000 markkaa Porin-
30874: aikaansaamiseksi on Murhasaaren sillan mo- Tampereen valtatielle n:o II Murhasaa-
30875: lempiin ylämäkiin rakennettava ohituskaistat n. ren sillan molemmille puolille rakennet-
30876: 1 km:n mittaisina. Tällä tieosuudella on sattu- tavaa ohituskaistaa varten.
30877: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30878:
30879: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
30880: 1984 1989 vp.
30881:
30882: Raha-asia-aloite n:o 1890
30883:
30884:
30885:
30886:
30887: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 326
30888: peruskorjaukseen Orivedellä ja Kuhmalahdella
30889:
30890:
30891: Eduskunnalle
30892:
30893: Maantien n:o 326, Laitamo-Vihasjärvi ja 324) on nyt saatu tyydyttävään kuntoon. Tiellä
30894: edelleen Kuhmalahti Oriveden kaupungissa ja on myös merkitystä Eräjärven alueelta etelään
30895: Kuhmalahden kunnassa, peruskorjaus on vii- suuntautuvalle liikenteelle (Hämeenlinnaan-
30896: västynyt jo useita vuosia, koska TVL:n Hä- Helsinkiin). Tie on tärkeä puutavaran kuljetus-
30897: meen piirillä ei ole ollut riittävästi määrärahoja. reitti etelän suunnasta suurille sahoille Vilppu-
30898: Piiri on laatinut suunnitelmat tien kunnostami- lassa ja Juupajoella.
30899: sesta ja päätynyt esittämään peruskorjauksen Kyseinen tie palvelee myös noin 7 kilometrin
30900: suorittamista kunnossapidon varatyönä. Alus- osalta liikennettä tunnettuun ja paikkakunnalle
30901: tavan kustannusarvion mukaan kustannukset tärkeään taidenäyttelykeskukseen Purnuun.
30902: ovat noin 12,7 miljoonaa markkaa sisältäen Erityisesti juuri tänä vuonna, kun vietetään
30903: myös pienehkönä siltahankkeena Uiherlan sil- Elävän maaseudun teemavuotta, tulee valtio-
30904: lan korjaamisen Eräjärvellä. Tämä merkitsisi vallan kaikin mahdollisin toimenpitein tukea
30905: korjaustyön kestämistä yli 10 vuotta. Mikäli kylien elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä.
30906: näin kävisi, se aiheuttaisi kohtuuttomia hanka- Ehdotammekin,
30907: luuksia tien vaikutuspiirissä oleville asukkaille
30908: ja korvaamattomia menetyksiä alueen vireälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30909: elinkeinotoiminnalle. 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
30910: Maantie n:o 326 on tärkeä kulkuyhteys paitsi markkaa TVL:n Hämeen piirille käytet-
30911: paikalliselle liikenteelle myös Tampereelta Kuh- täväksi maantien n:o 326 (Laitamo-
30912: moisiin erityisesti sen jälkeen, kun maantie n:o Vihasjärvi-Kuhmalahti) peruskorjauk-
30913: 3241 välillä valtatie n:o 9-Yliskylä (mt n:o seen Orivedellä ja Kuhmalahdella.
30914: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30915:
30916: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
30917: 1989 vp. 1985
30918:
30919: Raha-asia-aloite n:o 1891
30920:
30921:
30922:
30923:
30924: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain
30925: mukaisiin etuuksiin oikeuttavan haitta-asteen alentamiseksi
30926:
30927:
30928: Eduskunnalle
30929:
30930: Sotilasvammalain mukaan invaliditeetiltään Esitämme haitta-asteen alentamista 20 o/o :iin.
30931: 30-prosenttinen henkilö saa nykyisen lain mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30932: räämänä kunnalta tai valtiolta erilaisia palvelu- nioittaen,
30933: ja ilmaiseksi. Tämä toiminta on todettu käyttö-
30934: kelpoiseksi ja hyväksi tukimuodoksi sotavam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30935: maisille. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30936: Tällä hetkellä on kuitenkin sotiemme vete- 33.22.50 lisäyksenä JO 000 000 mark-
30937: raanien määrä vähentynyt huomattavasti siitä, kaa ylimääräisenä lisänä sotilasvamma-
30938: kun tällainen etu on toteutettu. Sen myötä lain mukaisiin etuuksiin oikeuttavan
30939: valtion ja kuntien rasitteet ilmaisten toiminto- haitta-asteen alentamiseksi.
30940: jen tuottamiseen ovat vähentyneet.
30941:
30942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30943:
30944: Pertti Lahtinen Asko Apukka Pekka Leppänen
30945: 1986 1989 vp.
30946:
30947: Raha-asia-aloite n:o 1892
30948:
30949:
30950:
30951:
30952: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
30953: kuntoutukseen
30954:
30955:
30956: Eduskunnalle
30957:
30958: Sotiemme rintamaveteraanien ikääntyessä li- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30959: sääntyvät heidän sodissa saamiensa vammojen
30960: määrät ja laatu. Ikä aiheuttaa vammojen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30961: sääntyviä kiputiloja. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30962: Jotta rintamaveteraanimme voisivat vammo- 33.22.59/isäyksenä 10000000 markkaa
30963: jensa kanssa elää ihmisarvoista vanhuutta ja käytettäväksi rintamaveteraanien kun-
30964: saada sairauksiinsa lievitystä, tulee fysikaalista toutukseen.
30965: hoitoa ja kuntoutusta lisätä.
30966:
30967: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30968:
30969: Pertti Lahtinen Asko Apukka Pekka Leppänen
30970: 1989 vp. 1987
30971:
30972: Raha-asia-aloite n:o 1893
30973:
30974:
30975:
30976:
30977: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen
30978: kunnille ja kuntainliitoille harkinnanvaraisen työllistämis-
30979: avustuksen lisäämiseksi
30980:
30981: Eduskunnalle
30982:
30983: Talouden useita vuosia jatkuneen suotuisan sainvälinen talouden kehitys kääntyy Suomelle
30984: kehityksen takia samoin kuin siksi, että työvoi- epäsuotuisaksi. Ei siis pitäisi empiä, vaan käyt-
30985: man määrä ei nuorten ikäluokkien pienentyessä tää hyväksi Neuvostoliiton talouden uudistami-
30986: enää kasva, työttömyyden määrä on vähitellen sen tuomia mahdollisuuksia.
30987: alentunut. Siitä huolimatta on tarvetta lisätä Ehdotammekin,
30988: työllisyysmäärärahoja, samalla kun luonnolli-
30989: sesti on korostettava tarvetta turvata työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30990: jöille mahdollisimman hyvä ammatillinen pe- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
30991: rus- ja jatkokoulutus sekä tarvittaessa uudel- 34.50.30 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
30992: leenkoulutus. kaa harkinnanvaraiseen työllistämiseen
30993: Myös sillä, miten Neuvostoliiton kanssa käy- työllistettävien määrän lisäämiseksi ja
30994: tävää kauppaa kyetään jatkossa kehittämään, osa-aikaisten työntekijöiden kokoai-
30995: on vaikutusta työllisyyteen vallankin, jos kan- kaistamiseksi.
30996: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
30997:
30998: Pertti Lahtinen Asko Apukka Pekka Leppänen
30999: 1988 1989 vp.
31000:
31001: Raha-asia-aloite n:o 1894
31002:
31003:
31004:
31005:
31006: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemi-
31007: seksi eri maiden yhteisen kaluston hankkimiseksi Itämeren
31008: suuronnettomuuksien varalle
31009:
31010: Eduskunnalle
31011:
31012: Kaikille Itämeren rannikkovaltioille on yhtei- saatavan välineistön järjestämistä suuronnetto-
31013: nen etu siitä, että Itämeri säilyy puhtaana. Itä- muuksien varalta.
31014: meri on suojeltava erilaisilta katastrofeilta. Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31015: meri on kuitenkin hyvin haavoittuva mataluu-
31016: tensa ja vesikoostumuksensa vuoksi. Sen kala-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31017: lintu- ja planktonkantaa on yhden vaikean 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31018: suuronnettomuuden mahdollista vakavasti vau- 35.11.26 140000 markkaa selvityksen
31019: rioittaa. tekemiseksi eri maiden yhteisen laiva- ja
31020: Mielestämme olisi tarpeen selvittää yhteisiä muun kaluston hankkimisesta Itämeren
31021: toimenpiteitä, mm. yhteisen katastrofilaivaston suuronnettomuuksien varalle.
31022: perustamista ja yhteiseen käyttöön nopeasti
31023:
31024: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31025:
31026: Pertti Lahtinen Asko Apukka
31027: Pekka Leppänen Claes Andersson
31028: 1989 vp. 1989
31029:
31030: Raha-asia-aloite n:o 1895
31031:
31032:
31033:
31034:
31035: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Urho Kekko-
31036: sen rauhanpalkinnon perustamiseen
31037:
31038:
31039: Eduskunnalle
31040:
31041: Presidentti Urho Kaleva Kekkonen teki suu- kuntamme tärkeimmistä tehtävistä. Urho Kek-
31042: rimman elämäntyönsä rauhanpoliitikkona. Sel- kosen rauhanpalkinnon perustaminen olisi
31043: laisena hän on maamme tunnetuin ja myös kan- luonnollinen tapa kunnioittaa ja jatkaa hänen
31044: sainvälisesti arvostetuin valtiomies. Urho Kek- ulkopoliittista perintöään. Valtiovallan tulisi ol-
31045: kosen panos Suomen nykyisen, YYA-sopimuk- la aloitteentekijänä laajapohjaisen presidentti
31046: seen perustuvan aktiivisen rauhanpolitiikan Urho Kekkosen rauhanpalkintotoimikunnan
31047: luomisessa ja vakiinnuttamisessa oli valtava. muodostamiseksi.
31048: Kekkonen ei ollut ainoastaan Juho Kusti Paasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31049: kiven työn jatkaja, vaan jo Paasikiven aikana nioittaen,
31050: sittemmin Paasikiven-Kekkosen linjana tun-
31051: netun ulkopoliittisen suunnan rakentaja ja ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31052: hittäjä. 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
31053: Kekkosen ulkopoliittisen perinnön ja elämän- markkaa presidentti Urho Kekkosen
31054: työn vaaliminen tästä eteenpäin on yksi kansa- rauhanpalkinnon perustamiseksi.
31055: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31056:
31057: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31058: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31059: 1990 1989 vp.
31060:
31061: Raha-asia-aloite n:o 1896
31062:
31063:
31064:
31065:
31066: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien raittiuslautakun-
31067: tien ja -järjestöjen yhteiskampanjoiden järjestämiseen
31068:
31069:
31070: Eduskunnalle
31071:
31072: Raittiustyölain toteuttamiseksi tarvitaan lää- sen kannalta tärkeisiin menoihin ei ole riittäviä
31073: nien alueella kuntien raittiuslautakuntien ja taloudellisia voimavaroja käytettävissä. Kam-
31074: raittiuspiirijärjestöjen yhteistoimintaa ja laa- panjat on toimeenpantu pääasiassa vapaaehtoi-
31075: jempia yhteistoimintakokonaisuuksia. Näiden sin talkoovoimin. Projektien onnistuneeksi to-
31076: kampanjoiden rahoitus on yhteiskunnan tahol- teuttamiseksi tarvitaan kampanjasihteeri 3-4
31077: ta kokonaan järjestämättä. Usean läänin alueel- kk:n ajaksi sekä hänen palkkauksensa lisäksi
31078: la on viime vuosina järjestetty monia tulokselli- varoja mm. koulutukseen, tiedotukseen, seu-
31079: sia kampanjoita (esim. Raitis helmikuu Keski- rantaan sekä kampanja-aineiston tuottamiseen.
31080: Suomen ja Kuopion lääneissä, Raitis lokakuu Toimeenpantujen kampanjoiden seurantaselvi-
31081: -kampanja Oulun läänissä jne.). Kampanjat on tykset ovat osoittaneet, että läänien asukkaat
31082: toteutettu lääninhallitusten sosiaali- ja terveys- ovat ottaneet ne myönteisesti vastaan.
31083: osastojen, raittiuspiirijärjestöjen sekä kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31084: raittiuslautakuntien yhteistyöllä. Kampanjoi- nioittaen,
31085: den toteuttamiseen on osallistunut lisäksi mm.
31086: kuntien eri hallintokuntia, kansanterveysjärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31087: töjä, nuorisojärjestöjä, teollisuuslaitoksia ja 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000
31088: muita työpaikkoja. Kukin yhteistyötaho on vas- markkaa lääninhallitusten käyttöön
31089: tannut omalta osaltaan välittömistä kustannuk- jaettavaksi raittiuslautakunnille ja -jär-
31090: sista. jestöille koko läänin aluetta käsittävien
31091: Koko läänin aluetta koskevien kampanjoiden yhteistoimintakampanjoiden toteutta-
31092: ja projektien suunnitteluun ja organisointiin, miseen.
31093: aineiston valmistamiseen ja muihin onnistumi-
31094:
31095: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31096:
31097: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila
31098: Matti Saarinen Toimi Kankaanniemi Anna-Kaarina Louvo
31099: Tellervo Renko Heli Astala
31100: 1989 vp. 1991
31101:
31102: Raha-asia-aloite n:o 1897
31103:
31104:
31105:
31106:
31107: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiralan rajanylityspaikan
31108: avaamiseksi henkilöliikenteelle
31109:
31110:
31111: Eduskunnalle
31112:
31113: Hanke henkilöliikenteen rajanylityspaikan ja yhteistyötä, sekä vahvistaisi asenteita rauhan
31114: avaamiseksi Pohjois-Karjalasta Niiralan nykyi- ja ystävyyden puolesta. Niiralan rajanylityspai-
31115: sen tavaraliikenteen rajanylityspaikan kohdalta kan avaamisella henkilöliikenteelle olisi myön-
31116: Neuvosto-Karjalan on ollut vuosia esillä. Muun teinen vaikutus ei vain Pohjois-Karjalan, vaan
31117: muassa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja koko Itä- ja Pohjois-Suomen ja Neuvostoliiton
31118: Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Pohjois-Karjalan kesken tapahtuvalle matkailulle.
31119: piirijärjestö ovat lähestyneet asian merkeissä Keskinäisen kanssakäymisen lisääntyminen
31120: myös NKP:n Karjalan aluekomitean ensim- edistäisi myös Itä-Suomen ja Neuvosto-Karja-
31121: mäistä sihteeriä Vladimir Stepanovia. Syyskuun lan välisten taloussuhteiden ja taloudellisen yh-
31122: alussa 1987 Niiralassa vierailleen Neuvosto- teistyön kehittämistä.
31123: Karjalan valtuuskunnan mukaan valmistelut ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31124: janylityspaikan avaamisen ja matkailun kehit- nioittaen,
31125: tämisen vauhdittamiseksi etenevät.
31126: Pohjois-Karjalasta Neuvosto-Karjalaan sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31127: Neuvosto-Karjalasta suuntautuvan matkailun 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31128: lisääntyminen kehittäisi alueen väestön myön- markkaa Niiralan rajanylityspaikan
31129: teisiä asenteita Neuvostoliittoon, vireyttäisi avaamiseksi henkilöliikenteelle.
31130: maidemme välistä alueellista kulttuurivaihtoa
31131:
31132: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31133:
31134: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31135: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31136: 1992 1989 vp.
31137:
31138: Raha-asia-aloite n:o 1898
31139:
31140:
31141:
31142:
31143: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisrahan
31144: korottamiseen
31145:
31146:
31147: Eduskunnalle
31148:
31149: Hallitus esittää vähäistä korotusta läänien ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31150: hittämisrahaan. Läänien taholta on esitetty toi- nioittaen,
31151: vomuksia määrärahan tuntuvasta korottamises-
31152: ta, koska läänien kehittämisrahan avulla olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31153: mahdollista tasoittaa eräitä pahimpia puutteita 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31154: ja epäkohtia. Eduskunnan tulisikin huolehtia 26.98.43 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
31155: määrärahan korottamisesta. läänien kehittämisrahan korottamiseen.
31156:
31157: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31158:
31159: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31160: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31161: 1989 vp. 1993
31162:
31163: Raha-asia-aloite n:o 1899
31164:
31165:
31166:
31167:
31168: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivärahan
31169: korottamiseksi ·
31170:
31171:
31172: Eduskunnalle
31173:
31174: Yleisenä tavoitteena varusmiesten osalta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31175: ollut saavuttaa päivärahan taso, joka on viiden- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31176: nes alimmasta valtion virkamiehen päivärahas- 27.14.02 lisäyksenä 85 000000 markkaa
31177: ta. Tämä edellyttäisi 12 markan päivärahakoro- varusmiesten päivärahan korottamiseksi
31178: tusta 18 markasta 30 markkaan. Tämä voidaan 18 markasta 30 markkaan 1.1.1990 läh-
31179: katsoa ruinimitarpeeksi varusmiesten osalta. tien.
31180: Hankkeen hinnaksi toteutettuna 1.1.1990 läh-
31181: tien on arvioitu 85 miljoonaa markkaa.
31182: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31183: nioittaen,
31184:
31185: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31186:
31187: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31188: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31189: 1994 1989 vp.
31190:
31191: Raha-asia-aloite n:o 1900
31192:
31193:
31194:
31195:
31196: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun oikeustalon uudis-
31197: rakennukseen ja peruskorjaukseen
31198:
31199:
31200: Eduskunnalle
31201:
31202: Turun oikeustalon uudisrakennustyö ja ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31203: kyisten tilojen peruskorjausta on suunniteltu jo 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31204: vuosien ajan. Suunnitteluun on käytetty varoja 28. 64. 76 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
31205: 164 000 markkaa. Itse rakentamista ja perus- Turun oikeustalon uudisrakennukseen
31206: korjausta varten on budjetissa ehdotettu vain 1 ja peruskorjaukseen.
31207: milj. markkaa. Tulevan vuoden määrärahan
31208: tarve on vähintään 3 milj. markkaa.
31209: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31210: nioittaen,
31211:
31212: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31213:
31214: Ensio Laine Anna-Lösa Jokinen Heli Astala
31215: 1989 vp. 1995
31216:
31217: Raha-asia-aloite n:o 1901
31218:
31219:
31220:
31221:
31222: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professuu-
31223: rin perustamiseksi Turun yliopistoon
31224:
31225:
31226: Eduskunnalle
31227:
31228: Venäjän kielen aseman tunnustamisen ja ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31229: näjän kieltä opiskelevien tutkintovaatimusten nioittaen,
31230: kannalta olisi tarpeen professuurin perustami-
31231: nen Turun yliopistoon. Suuri kaupan ja kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31232: tuurin keskus tarvitsee edellytyksiä yhteistyön, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31233: kanssakäymisen, tutkimuksen ja mm. taloudel- 29.10.01/isäyksenä 150 000 markkaa ve-
31234: lisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön edistämi- näjän kielen professuurin perustamisek-
31235: seen. si Turun yliopistoon.
31236:
31237: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31238:
31239: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
31240: 1996 1989 vp.
31241:
31242: Raha-asia-aloite n:o 1902
31243:
31244:
31245:
31246:
31247: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston mate-
31248: maattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laboratoriorakennuk-
31249: sen peruskorjaukseen
31250:
31251: Eduskunnalle
31252:
31253: Turun yliopiston matemaattis-luonnontie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31254: teellisen tiedekunnan laboratoriorakennuksen nioittaen,
31255: (fysiikka) peruskorjaus on joutunut jo kauan
31256: odottamaan vuoroaan. Turun kaupunki on an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31257: tanut tukensa Turun yliopiston mainitulle pe- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31258: ruskorjaushankkeelle. Siitä huolimatta hanket- 29. JO. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
31259: ta ei ole sijoitettu valtion vuoden 1990 tulo- ja Turun yliopiston matemaattis-luonnon-
31260: menoarvioon. Eduskunnan on korjattava tämä tieteellisen tiedekunnan laboratoriora-
31261: puute lisäämällä peruskorjausmääräraha bud- kennuksen (fysiikka) peruskorjaukseen.
31262: jettiin.
31263:
31264: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31265:
31266: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31267: 1989 vp. 1997
31268:
31269: Raha-asia-aloite n:o 1903
31270:
31271:
31272:
31273:
31274: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo Akademin kemiallis-
31275: teknisen tiedekunnan lisärakennuksen rakentamiseen
31276:
31277:
31278: Eduskunnalle
31279:
31280: Hallitus ei ole esittänyt määrärahaa Åbo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31281: Akademin kemiallis-teknisen tiedekunnan ra- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
31282: kentamista varten. Lisärakennus on kuitenkin 29.10. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa
31283: tarpeellinen mm. siksi, että nykyiset tilat eivät Åbo Akademin kemiallis-teknisen tiede-
31284: täytä valtioneuvoston vahvistamia tilatavotteita. kunnan lisärakennuksen rakentamiseen.
31285: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31286: nioittaen,
31287:
31288: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31289:
31290: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31291: 1998 1989 vp.
31292:
31293: Raha-asia-aloite n:o 1904
31294:
31295:
31296:
31297:
31298: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta SEV-kaupan tutkimuslai-
31299: toksen perustamiseksi Kymen lääniin
31300:
31301:
31302: Eduskunnalle
31303:
31304: Keväästä 1975lähtien on Lappeenrannan tek- dollisuuksia idänkauppa tarjoaa Kymen läänin
31305: nillisessä korkeakoulussa harjoitettu projekti- teollisuuden rakenteen monipuolistamiselle.
31306: luonteisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
31307: teollisuusministeriön myöntämillä määrärahoil-
31308: la. Korkeakoulu on 23.6.1976 tehnyt virallisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31309: aloitteen opetusministeriölle SEV-kaupan tutki- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
31310: muslaitoksen perustamiseksi korkeakoulun yh- markkaa SEV-kaupan Kymen läänin
31311: teyteen. tutkimuslaitoksen perustamiseksi Lap-
31312: Paitsi rajakauppaan liittyviä ongelmia voisi peenrannan teknillisen korkeakoulun
31313: tutkimuslaitos erityisesti selvittää, mitä mah- yhteyteen.
31314: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31315:
31316: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31317: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31318: 1989 vp. 1999
31319:
31320: Raha-asia-aloite n:o 1905
31321:
31322:
31323:
31324:
31325: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun teknillisen oppilai-
31326: toksen lisärakennukseen ja peruskorjaukseen
31327:
31328:
31329: Eduskunnalle
31330:
31331: Turun teknillisen oppilaitoksen lisärakennuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31332: sen rakentamisen ja peruskorjauksen kiirellises- nioittaen,
31333: tä toteuttamistarpeesta huolimatta hallitus eh-
31334: dottaa tulo- ja menoarvioon vain 2 milj. mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31335: kan määrärahan. Ehdotetun määrärahan tarve 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31336: on ensi vuonna vähintään 16 milj. markkaa. 29.60.74 lisäyksenä 10000000 markkaa
31337: Tästä tarpeesta tulisi ainakin pääosa täyttää en- Turun teknillisen oppilaitoksen lisära-
31338: si vuonna. kennukseen ja peruskorjaukseen.
31339: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31340:
31341: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31342: 2000 1989 vp.
31343:
31344: Raha-asia-aloite n:o 1906
31345:
31346:
31347:
31348:
31349: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaan-
31350: hoito-oppilaitoksen laajentamiseen
31351:
31352:
31353: Eduskunnalle
31354:
31355: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31356: laajennukseen ja peruskorjaukseen tarvitaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31357: kustannusarvion mukaan varoja yhteensä 60, 1 29. 60. 74 JO 000 000 markkaa Pohjois-
31358: milj. markkaa. Valtion vuoden 1990 budjetis- Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen
31359: sa tarkoitukseen tulisi varata 10 milj. markkaa. laajentamiseen ja peruskorjaukseen se-
31360: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kä rakentamisen aloittamiseen.
31361:
31362: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31363:
31364: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31365: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31366: 1989 vp. 2001
31367:
31368: Raha-asia-aloite n:o 1907
31369:
31370:
31371:
31372:
31373: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta liikunnanohjaajan virko-
31374: jen perustamiseksi kuntiin
31375:
31376:
31377: Eduskunnalle
31378:
31379: Tutkimusten mukaan viidennes maamme tyisryhmien liikunnanohjaajien uusia virkoja
31380: väestöstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin, joille varten kunnissa. Lisämäärärahalla voidaan pe-
31381: perinteinen urheiluseuratoiminta ei ole kyennyt rustaa kuntiin noin 20 uutta virkaa.
31382: tarjoamaan liikuntapalveluja. Tämän väestön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31383: osan liikuntapalvelujen järjestämiseksi kunnat nioittaen,
31384: ovat perustaneet vuosina 1983-1986 noin 50
31385: erityisryhmien liikunnanohjaajan virkaa, johon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31386: ne ovat saaneet valtionosuutta (2,5 miljoonaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31387: markkaa v. 1986). Vuoden 1990 tulo- ja me- 29.91.50 lisäyksenä 1500000 markkaa
31388: noarvioesitys ei turvaa tämän myönteisen kehi- kuntien valtionosuuksiin 20 uuden eri-
31389: tyksen jatkumista. Tämän vuoksi on välttämä- tyisryhmien liikunnanohjaajan viran pe-
31390: töntä, että vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon rustamiseksi kuntiin.
31391: otetaan miljoonan markan lisämääräraha eri-
31392:
31393: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31394:
31395: Ensio Laine Marja· Liisa Löyttyjärvi
31396: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31397: 2002 1989 vp.
31398:
31399: Raha-asia-aloite n:o 1908
31400:
31401:
31402:
31403:
31404: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille urheiluseurojen
31405: avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseen
31406:
31407:
31408: Eduskunnalle
31409:
31410: Maamme liikuntatoiminnasta päävastuun 27 markkaan. Tällöin voidaan suunnata lisä-
31411: kantavat urheiluseurat. Liikuntalain perusteella avustuksia urheiluseuroille sekä erityisryhmien
31412: kunnat saavat valtionosuutta urheiluseuroille liikuntatoimintaan.
31413: myönnettyihin toiminta-avustuksiin. Tämä tuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31414: on ollut jatkuvasti riittämätön, eikä se ole vas- nioittaen,
31415: tannut liikuntalain säätämisen yhteydessä ase-
31416: tettuja tavoitteita. Vuonna 1980 säädetty liikun- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31417: talaki on toteutunut heikoimmin juuri urheilu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31418: seura-avustusten osalta. Samalla se on merkin- 29.91.50 listiyksenti 10000000 markkaa
31419: nyt riittämättömiä määrärahoja pääasiassa kunnille maksettavan valtionosuuden
31420: kuntien vastuulla olevan erityisryhmien liikun- korottamiseksi 27 markkaan asukasta
31421: tatoiminnan kehittämiseen. Vuoden 1990 tulo- kohden urheiluseura-avustuksia ja eri-
31422: ja menoarviossa on momentilla 29.91.50 koro- tyisryhmien liikuntatoiminnan kehittti-
31423: tettava kunnan asukasmäärän perusteella mak- mistti varten.
31424: settavaa valtionosuutta esitetystä 23 markasta
31425:
31426: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31427:
31428: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31429: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31430: 1989 vp. 2003
31431:
31432: Raha-asia-aloite n:o 1909
31433:
31434:
31435:
31436:
31437: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotilojen pe-
31438: rustamiseen
31439:
31440:
31441: Eduskunnalle
31442:
31443: Nuorten omatoimisuus ja yhteiskunnallinen seksi tulee kuntien nuorisotilojen perustamis-
31444: aktiivisuus on välttämätön edellytys, kun vas- kustannuksiin varattu avustusmääräraha nos-
31445: tuu tulevaisuudesta siirtyy nuorelle polvelle. taa vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa 20
31446: Kuntien nuorisotiloilla on tärkeä asema nuorten mmk:aan, jolloin määrärahalla on todellista
31447: oman toiminnan kehittämisessä. Tulo- ja me- merkitystä avustusjärjestelmänä.
31448: noarvioesityksessä vuodelle 1990 on heikennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31449: ty nuorisotilojen rakentamisen edellytyksiä nioittaen,
31450: kunnissa. Kun vuonna 1988 tarkoitukseen oli
31451: varattu valtion tukea 6 mmk, niin ensi vuodeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31452: on esitetty vain 2 mmk. Kunnilla on kuitenkin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31453: suunnitteilla useita kymmeniä sellaisia nuoriso- 29.91.51/isäyksenä 18000000 markkaa
31454: tilahankkeita, joiden toteuttamainen riippuu kuntien nuorisotilojen perustamiskus-
31455: mahdollisesta valtionavustuksesta perustamis- tannusten tukemiseen.
31456: kustannuksiin. Näiden hankkeiden toteuttami-
31457: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31458:
31459: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31460: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31461: 2004 1989 vp.
31462:
31463: Raha-asia-aloite n:o 1910
31464:
31465:
31466:
31467:
31468: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Sauvon-Ahtelan nuoriso-
31469: leirialueen rakentamiseen
31470:
31471:
31472: Eduskunnalle
31473:
31474: Nuorisotyölain perusteella avustetaan valta- tamiseen tarvitaan vuonna 1990 vähintään 2
31475: kunnallisia nuorison leiri- ja kurssikeskuksia, mmk:n lisämääräraha tulo- ja menoarvioesityk-
31476: jotka palvelevat valtakunnallisesti ja myös kan- seen merkityn 3,8 mmk:n lisäksi.
31477: sainvälisesti nuorisotoimintaa, nuorisomatkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31478: lua ja leirikoulutoimintaa. Neljän nyt toimivan nioittaen,
31479: keskuksen lisäksi opetusministeriö on hyväksy-
31480: nyt lain piiriin kaksi uutta keskusta: Virtain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31481: kaupungin ja Inarin kunnan keskukset. Lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31482: eri puolille maata on suunnitteilla uusia keskuk- 29.91.51 lisäyksenä 2000000 markkaa
31483: sia tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien Sauvon-Ahtelan nuorisoleirialueen ra-
31484: turvaamiseksi nuorille. Toimivien keskusten kentamiseen.
31485: jatkorakentamiseen ja uusien keskusten toteut-
31486:
31487: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31488:
31489: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31490: 1989 vp. 2005
31491:
31492: Raha-asia-aloite n:o 1911
31493:
31494:
31495:
31496:
31497: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien koulutus- ja tiedo-
31498: tustoimintaan tuonnin edistämiseksi Neuvostoliitosta
31499:
31500:
31501: Eduskunnalle
31502:
31503: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31504: teistyön lisäämisessä on tärkeä merkitys kuntien nioittaen,
31505: ja kuntainliittojen ulkomaisten hankintojen
31506: suuntaamisessa neuvostoliittolaisiin koneisiin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31507: laitteisiin ja muihin tuotteisiin. Tämä edellyttää 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
31508: koulutus- ja tiedotustoiminnan järjestämistä. markkaa kunnille koulutus- ja tiedotus-
31509: Ottaen huomioon idänkaupan tärkeän merki- toiminnan järjestämiseksi Neuvostolii-
31510: tyksen kansantaloudelle tulisi valtiovallan tukea tosta tapahtuvan tuonnin edistämiseksi.
31511: kuntien koulutus- ja tiedotustoimintaa.
31512:
31513: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31514:
31515: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31516: 2006 1989 vp.
31517:
31518: Raha-asia-aloite n:o 1912
31519:
31520:
31521:
31522:
31523: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn
31524: selvitys- ja kokeilutyöhön
31525:
31526:
31527: Eduskunnalle
31528:
31529: Luonnonmukaisen viljelyn selvitys- ja kokei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31530: lutyöhön on lisättävä määrärahoja. Lisäyksestä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31531: ehdotamme osoitettavaksi 1,2 milj. markkaa 30.30.49 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
31532: Maaseudun kehittämiskeskus Partalan toimin- luonnonmukaisen viljelyn selvitys- ja
31533: nan tukemiseen. kokeilutyöhön.
31534: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31535: nioittaen,
31536:
31537: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31538:
31539: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31540: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31541: 1989 vp. 2007
31542:
31543:
31544: Raha-asia-aloite n:o 1913
31545:
31546:
31547:
31548:
31549: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelmäkoon mukaan
31550: maksettavan ja alueittaisen hintapoliittisen tuen lisäämiseen
31551:
31552:
31553: Eduskunnalle
31554:
31555: Hallituksen kielteinen suhtautuminen pinta- Hallitus ei esitä muutoksia aluetuen myöntä-
31556: alalisien kehittämiseen on merkinnyt lisän saa- misperusteihin. Se aikoo jatkaa linjaansa, jon-
31557: jien lukumäärän supistumista ja tuen reaaliar- ka mukaan tuki jaetaan yksinomaan tuotanto-
31558: von pienenemistä. Näin on lisätty erityisesti määrien perusteella. Näin tuki kohdistuu suu-
31559: pien- ja perheviljelmien taloudellista ahdinkoa. rempana enemmän tuottaville tiloille. Tuki
31560: Hallituksen kielteinen asenne pinta-alalisien myös kiihottaa ja pakottaa viljelijäväestöä li-
31561: maksamiseen näkyy mm. sen lopettamisessa säämään tuotantoaan. Näin tuki omalta osal-
31562: eläkeläisviljelijöiltä. taan tukee ns. ylituotantoa. Tuen määräytymis-
31563: Kuluttajille pinta-alalisän ja alueittaisen tuen perusteita tulisi muuttaa niin, että se kohdistuisi
31564: huono kehitys näkyy elintarvikkeiden hintojen paremmin pienille ja keskisuurille tiloille ja an-
31565: nousussa. Näin siksi, että entistä suurempi osa taisi näille perustoimeentuloturvaa ilman tuo-
31566: maataloustulosta annetaan maataloustuottei- tannon lisäämisen välttämättömyyttä.
31567: den hintojen kautta. Tällä linjalla on myös kiel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31568: teiset vaikutukset ns. "ylituotantoon". Pinta- nioittaen,
31569: alalisä on ainoa maataloustuki, joka ei kiihota
31570: lisäämään tuotantoa, vaan antaa pienviljeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31571: jöille perustoimeentuloturvaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31572: Hallitus esittää maatalouden aluepoliittisen 30.31.41 lisäyksenä 250000000 mark-
31573: tuen alentamista sekä markkamääräisesti että kaa viljelmäkoon mukaan maksettavan
31574: reaalisesti. Näin lisätään ennen muuta Pohjois- ja alueittaisen hintapoliittisen tuen lisää-
31575: ja Itä-Suomen viljelijäväestön taloudellisia vai- miseen.
31576: keuksia.
31577:
31578: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31579:
31580: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31581: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31582: 2008 1989 vp.
31583:
31584: Raha-asia-aloite n:o 1914
31585:
31586:
31587:
31588:
31589: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta muuhun hintapoliittiseen
31590: tukeen
31591:
31592:
31593: Eduskunnalle
31594:
31595: Ns. muuta hintapoliittista tukea, ennen muu- summa pienenisi asteittain tilan tuotannon yli-
31596: ta maidon lisähintaa, jaetaan edelleen tuotanto- tettyä 100 000 1/v. Näin säästyneet varat suun-
31597: määrien perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että nattaisiin pienempien tilojen lisähinnan korot-
31598: suurimman tuen valtiolta saavat suuret tilat, tamiseen. Tilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä
31599: jotka tuottavat 150 000 litraa tai sitä enemmän 1-2 henkeä työllistävää perheviljelmää.
31600: vuodessa maitoa. Näin tuki on myös omalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31601: osaltaan tukemassa ns. ylituotantoa. nioittaen,
31602: Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa
31603: niin, että se painottuisi pienille ja keskisuurille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31604: tiloille ja se lopetettaisiin kokonaan suurilta ti- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31605: loilta. Siksi ehdotamme, että maidon lisähintaa 30.31.43 lisäyksenä 10000000 markkaa
31606: ei myönnettäisi lainkaan tiloille, joiden tuotan- muuhun hintapoliittiseen tukeen.
31607: tokiintiö on yli 150 000 litraa, ja sen kokonais-
31608:
31609: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31610:
31611: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
31612: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
31613: 1989 vp. 2009
31614:
31615: Raha-asia-aloite n:o 1915
31616:
31617:
31618:
31619:
31620: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke-
31621: miseen osoitetun määrärahan korottamiseen
31622:
31623:
31624: Eduskunnalle
31625:
31626: Valtioneuvoston päätöksessä mainitut ehdot raha on jopa 110 milj. markkaa pienempi kuin
31627: täyttäviä hakijoita on enemmän kuin käynnis- vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon merkitty.
31628: tystukeen osoitetut varat mahdollistavat myön- Tällä tavalla ei voida kaventaa syntynyttä mää-
31629: teisiä päätöksiä. Tämän takia esim. vuonna rärahan vajausta. Siksi sitä tulisi korottaa vä-
31630: 1985 ei tukiratkaisua voitu tehdä 1800 hake- hintään 80 milj. markkaa.
31631: muksen johdosta, vaan ne katettiin vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31632: 1986 määrärahasta. Näin ollen vuonna 1986 nioittaen,
31633: voitiin varatusta määrärahasta vain 1/3 käyttää
31634: mainittuna vuonna vireille pantuihin hakemuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31635: siin. Käynnistysavun kysynnän ja käytettävissä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31636: olevien varojen erotus on suuri ja näyttää kas- 30.33.40 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
31637: vavan hallituksen toimenpiteiden seurauksena. nuorten viljelijöiden tukemiseen.
31638: Hallituksen esittämä 25 milj. markan määrä-
31639:
31640: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31641:
31642: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31643: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31644:
31645:
31646:
31647:
31648: 30 290089P
31649: 2010 1989 vp.
31650:
31651: Raha-asia-aloite n:o 1916
31652:
31653:
31654:
31655:
31656: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden
31657: kehittämisrahastoon
31658:
31659:
31660: Eduskunnalle
31661:
31662: Maatilatalouden kehittämisrahaston varat Kehitys on johtanut siihen, että mm. suku-
31663: ovat reaalisesti alentuneet viime vuosina. Näin polvenvaihdoksia ja asuntolainoitusta ei kyetä
31664: siitä huolimatta, että rahastosta myönnettyjen hoitamaan. Edelleen hallituksen linjan tulos on
31665: lainojen laina-aikoja on lyhennetty ja korkoja se, että maatilalainoituksen painopiste on siirty-
31666: korotettu. Kehitys johtuu siitä, että valtion nyt pankkien korkotukilainoihin. Tästä on seu-
31667: budjetissa siirto rahastoon on joutunut nykyi- rauksena pankkien vallan kasvu maaseudulla.
31668: sen hallituksen aikana merkittävän supistuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31669: kohteeksi. Vuonna 1982 siirto oli 630 milj. mk nioittaen,
31670: ja vielä vuonna 1983 620 milj. mk. Nyt hallitus
31671: esittää tarkoitukseen vain 250 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31672: Kuitenkaan varojen kysyntä ei ole alentunut. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31673: Maatalouden pääomahuolto- ja rahoitustyö- 30.33.60 lisäyksenä 100000000 mark-
31674: ryhmän muistion mukaan tarve jo vuonna 1987 kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
31675: olisi ollut 220 milj. mk suurempi kuin hallituk- rahastoon.
31676: sen esitys antaa mahdollisuuksia.
31677:
31678: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31679:
31680: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31681: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31682: 1989 vp. 2011
31683:
31684: Raha-asia-aloite n:o 1917
31685:
31686:
31687:
31688:
31689: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta biokaasureaktoreiden käy-
31690: tön edistämiseen maatiloilla
31691:
31692:
31693: Eduskunnalle
31694:
31695: Kotimaisen energian käytön lisäämisen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31696: nalta olisi edullista auttaa maatilakiinteistöjä ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
31697: kasvihuoneviljelmiä lämmitysjärjestelmien ra- 30.34.44 2 000 000 markkaa biokaasu-
31698: kentamisessa ja uusimisessa. Siksi olisi tuettava reaktoreiden käytön edistämiseen maati-
31699: biokaasureaktoreiden käytön edistämistä maa- loilla.
31700: tiloilla varaamaHa budjettiin määräraha.
31701: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31702: nioittaen,
31703:
31704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31705:
31706: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31707: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
31708: 2012 1989 vp.
31709:
31710: Raha-asia-aloite n:o 1918
31711:
31712:
31713:
31714:
31715: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen
31716: hankintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla
31717: tiloilla
31718:
31719: Eduskunnalle
31720:
31721: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- Myös lannoite- ja rehuseosverot rasittavat
31722: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut kohtuuttomana tavalla pieniä ja keskisuuria ti-
31723: sen johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden loja varsinkin maamme pohjois- ja itäalueilla.
31724: hinnat ovat niin voimakkaasti nousseet. Rehujen ja lannoitteiden ostotodistuksilla voi-
31725: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on taisiin palauttaa näille tiloille heidän lannoite-
31726: paljon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat ja rehuseosveronsa.
31727: eivät ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31728: viherrehun käyttämiseen eivätkä kykene myös- nioittaen,
31729: kään rehuviljan riittävään viljelyyn. Tämän
31730: johdosta joutuvatkin karjataloudessa toimivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31731: pientilat käyttämään puolet saamastaan maito- 1990 tulo- ja menoarvioon 55 000 000
31732: tilistä rehujen ostamiseen. Kun vielä otetaan markkaa käytettäväksi pienille ja keski-
31733: huomioon lannoitteiden ostot ja monenlaiset suurille tiloille lannoitteiden ja rehujen
31734: tarvikekustannukset, ovat hintojen nousut saat- ostamiseen oikeuttaviin ostotodistuk-
31735: taneet taloudellisen kannattavuuden niin kestä- siin.
31736: mättömäksi, että entistä suuremmassa määrin
31737: on luovuttava karjanpidosta.
31738:
31739: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31740:
31741: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
31742: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
31743: 1989 vp. 2013
31744:
31745: Raha-asia-aloite n:o 1919
31746:
31747:
31748:
31749:
31750: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotanto-
31751: osuuskuntien toiminnan tukemiseen
31752:
31753:
31754: Eduskunnalle
31755:
31756: Pien- ja perheviljelmien taloudellisesti kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31757: nattavan tuotantotoiminnan järjestämistä edis- nioittaen,
31758: täisi yhteisten koneosuuskuntien ja muiden tuo-
31759: tanto-osuuskuntien toiminnan aloittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31760: Näin voitaisiin vähentää tilakohtaisten inves- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
31761: tointien tarvetta. Myös yhteisiä kuivaamoita ja markkaa tuotanto-osuuskuntien toimin-
31762: tuotantorakennuksia voitaisiin rakentaa ja yllä- nan tukemiseen niiden investoidessa yh-
31763: pitää yhteisten tuotanto- ja koneosuuskuntien teisiin koneisiin, kuivaamaihin ja tuo-
31764: toimesta. tantorakennuksiin yms.
31765: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31766:
31767: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31768: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31769: 2014 1989 vp.
31770:
31771: Raha-asia-aloite n:o 1920
31772:
31773:
31774:
31775:
31776: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin raken-
31777: tamis- ja kunnostamishankkeisiin
31778:
31779:
31780: Eduskunnalle
31781:
31782: Hallituksen esittämiä kal~taloudellisia raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31783: tamis- ja kunnostushankkeita on lisättävä sekä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31784: hankkeiden että määrärahojen osalta. 30.37. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
31785: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kalataloudellisiin rakentamis- ja kun-
31786: nioittaen, nostushankkeisiin.
31787:
31788: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31789:
31790: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31791: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31792: 1989 vp. 2015
31793:
31794: Raha-asia-aloite n:o 1921
31795:
31796:
31797:
31798:
31799: Laine: Määrärahan osoittamisesta pehmein menetelmin toimivan
31800: koesavotan käynnistämiseksi Kessin alueella
31801:
31802:
31803: Eduskunnalle
31804:
31805: Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31806: tutkimuksia voitaisiin täydentää ns. pehmein 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
31807: menetelmin toimivan koesavotan käynnistämi- markkaa ns. pehmein menetelmin toimi-
31808: sellä Kessin alueella metsäautoteitä alueelle ra- van koesavotan käynnistämiseksi Kessin
31809: kentamatta. Budjettiin tulisi varata määräraha alueella.
31810: mainittua koesavottaa varten.
31811: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
31812: taen,
31813: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31814:
31815: Ensio Laine
31816: 2016 1989 vp.
31817:
31818: Raha-asia-aloite n:o 1922
31819:
31820:
31821:
31822:
31823: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta katumaksulain mukaisiin
31824: korvauksiin kunnille
31825:
31826:
31827: Eduskunnalle
31828:
31829: Katumaksu on väärämielineo vero, joka nos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31830: taa asumiskuluja. Katumaksut asuinkiinteistöil- nioittaen,
31831: tä tuleekin poistaa. Samanaikaisesti tulisi teolli-
31832: suudelta, seurakunnilta ja valtiolta periä vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31833: taavasti enemmän katumaksua. Niin menetel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31834: täessä valtiolta saatua avustusta katujen kun- 31.24.35 lisäyksenä 100000000 mark-
31835: nossapitoon tulee korottaa muistaen sen, että kaa katumaksulain mukaisiin korvauk-
31836: valtio kerää ajoneuvoliikenteeltä suuren mää- siin kunnille katujen rakentamista ja
31837: rän veroja juuri teiden ja katujen rakentamista kunnossapilaa varten.
31838: ja kunnossapitoa varten. Valtion tulisi ryhtyä
31839: maksamaan valtionapua myös rakentamiseen.
31840:
31841: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31842:
31843: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31844: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31845: 1989 vp; 2017
31846:
31847: Raha-asia-aloite n:o 1923
31848:
31849:
31850:
31851:
31852: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Turun piirin kone-
31853: korjaamon rakentamiseen
31854:
31855:
31856: Eduskunnalle
31857:
31858: TVL:n Turun piirin konekorjaamon suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31859: teluun on vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa nioittaen,
31860: varattu 1 milj. markan määräraha. Suunnitte-
31861: lun ohella tulisi välttämättä käynnistää kone- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31862: korjaamon rakentaminen, joka on ollut vireillä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31863: jo monien vuosien ajan. Kustannusarvio on 31.24.74 lisäyksenä 3 500000 markkaa
31864: 22,9 milj. markkaa. Hallitus ehdottaa vuoden TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra-
31865: 1990 tulo- ja menoarvioon vain 4 milj. markan kentamiseen.
31866: määrärahaa, jota ei voida pitää riittävänä. Siksi
31867: määrärahaa tulisi korottaa vähintään 3,5 milj.
31868: markalla.
31869:
31870: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31871:
31872: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
31873: 2018 1989 vp.
31874:
31875: Raha-asia-aloite n:o 1924
31876:
31877:
31878:
31879:
31880: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Fors-
31881: san tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen
31882:
31883:
31884: Eduskunnalle
31885:
31886: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittä- kentaminen tulisi aloittaa viimeistään vuoden
31887: misen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen 1990 syksyllä.
31888: kannalta on tarpeellista kehittää alueen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31889: neyhteyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoituk-
31890: sessa on usein ollut esillä tien rakentaminen Uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31891: destakaupungista Forssan suuntaan. Asia ei ole 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31892: kuitenkaan mainittavasti edistynyt. Määräraho- 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
31893: ja tien rakentamiseen ei ole saatu. Hanketta ei Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden
31894: voida kuitenkaan loputtomasti siirtää. Tien ra- rakentamisen aloittamista varten.
31895:
31896: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31897:
31898: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
31899: 1989 vp. 2019
31900:
31901: Raha-asia-aloite n:o 1925
31902:
31903:
31904:
31905:
31906: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin ohikul-
31907: kutien rakentamiseen
31908:
31909:
31910: Eduskunnalle
31911:
31912: Vakka-Suomen ja Uudenkaupungin seudun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31913: kehityksen kannalta on tärkeätä alueen liiken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31914: neyhteyksien parantaminen. Uudenkaupungin 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
31915: taholta on toivottu uuden tieyhteyden avaamis- Uudenkaupungin ohikulkutien raken-
31916: ta rakentamalla Lokalahdelta Kaiannin Ori- tamiseen Lokalahdelta Kaiannin Ori-
31917: voon suuntautuva tie. voon.
31918: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31919: nioittaen,
31920:
31921: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31922:
31923: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31924: 2020 1989 vp.
31925:
31926: Raha-asia-aloite n:o 1926
31927:
31928:
31929:
31930:
31931: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan teiden
31932: peruskorjauksiin
31933:
31934:
31935: Eduskunnalle
31936:
31937: Suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31938: toteutettavan Uimaharjun uuden sellutehtaan nioittaen,
31939: rakentaminen edellyttää myös tiestön peruskor-
31940: jausta seuraavilla osuuksilla: Uimaharju-Luh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31941: tapohja, Pirttivaara-Kovero ja Niirala-Tuu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31942: povaara. 31.24.77 lisäyksenä 6000000 markkaa
31943: Samoin tulisi peruskorjata Nurmeksen- Pohjois-Karjalan tiestön peruskorjauk-
31944: Kuhmon, Nurmeksen-Kylänlahden ja Jon- siin.
31945: gunjoen-Kuhmon tieosuudeL
31946:
31947: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31948:
31949: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
31950: 1989 vp. 2021
31951:
31952: Raha-asia-aloite n:o 1927
31953:
31954:
31955:
31956:
31957: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 75 (Nur-
31958: mes-Kuhmo) peruskorjaukseen
31959:
31960:
31961: Eduskunnalle
31962:
31963: Nurmeksen ja Kuhmon välisen kantatien pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31964: rantamiseen tulee varata rahoja valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
31965: 1990 tulo- ja menoarviossa. 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettä-
31966: Edellä olevan perusteella ehdotamme, väksi Nurmeksen ja Kuhmon välisen
31967: kantatien n:o 75 peruskorjaukseen.
31968: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31969:
31970: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
31971: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
31972: 2022 1989 vp.
31973:
31974: Raha-asia-aloite n:o 1928
31975:
31976:
31977:
31978:
31979: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden
31980: välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi
31981:
31982:
31983: Eduskunnalle
31984:
31985: Vakkka-Suomen kuntien liikenneolosuhtei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31986: den kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja
31987: Lokalahden yhteyksien sekä näistä kunnista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31988: muualle maahan ja takaisin suuntautuvien hen- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
31989: kilö- ja tavarakuljetusten parantamiseksi olisi 31.24.77 1500000 markan määrärahan
31990: välttämätöntä toteuttaa kauan vireillä ollut Kustavin ja Lokalahden välisen Leh-
31991: Lehmänkurkun tieyhteys. Ennen mahdollisen mänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi.
31992: kiinteän tieyhteyden rakentamista yhteyttä voi-
31993: taisiin hoitaa lossilla tai lautalla.
31994:
31995: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
31996:
31997: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
31998: 1989 vp. 2023
31999:
32000: Raha-asia-aloite n:o 1929
32001:
32002:
32003:
32004:
32005: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Lassilan-Ranta-ahon tie-
32006: osuuden perusparantamiseen Evijärvellä
32007:
32008:
32009: Eduskunnalle
32010:
32011: Evijärven Jokelan kylässä sijaitsevan Lassi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32012: lan ja Ranta-ahon välinen tieosuus on erittäin nioittaen,
32013: huonokuntoinen ja näin ollen kiireellisen perus-
32014: parantamisen tarpeessa. Liikennelaskennassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32015: tämä tie on todettu vilkkaasti liikennöidyksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32016: Tietä käyttävien keskuudessa on tien heikko 31.24. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
32017: kunto herättänyt oikeutettua tyytymättömyyt- Evijärven Jokelan kylässä sijaitsevan
32018: tä. Tien kuntoon saattaminen edellyttää sen Lassilan ja Ranta-ahon välisen tieosuu-
32019: pohjustusta ja uuden päällysteen rakentamista. den perusparantamiseen.
32020: Tämä 8 kilometrin pituinen tieosuus on tärkeä
32021: yhdysliikennetie Kaustiselle.
32022:
32023: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32024:
32025: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32026: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
32027: 2024 1989 vp.
32028:
32029: Raha-asia-aloite n:o 1930
32030:
32031:
32032:
32033:
32034: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimaskun-Lielahden
32035: tien peruskorjaamiseen
32036:
32037:
32038: Eduskunnalle
32039:
32040: Merimaskun kirkolta Lielahteen suuntautuva Hannula kunnan vastuulle. Samassa yhteydessä
32041: tieosuus on liikenteellisesti huonossa kunnossa. tulisi rakentaa kevyen liikenteen väylä kirkolta
32042: Se on erittäin mutkikas eikä tästä syystä vastaa Särkänsalmeen.
32043: lisääntyvän liikenteen sille asettamia vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32044: sia. Tieosuus on yhä enemmän käytössä työ- ja nioittaen,
32045: koulumatkojen vuoksi, mutta myös kesäasu-
32046: tuksen lisääntyminen on kasvattanut liikennelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32047: kuja. Nykyisellään tieyhteys ei vastaa liikenne- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32048: turvallisuuden vaatimuksia. Siksi se tulisi kii- 31.24.77 lisäyksenä 800000 markkaa
32049: reellisesti korjata ja saattaa nykyajan vaatimuk- Merimaskun kirkolta Lielahteen johta-
32050: sia vastaavaan kuntoon valtion viranomaisten van tieosuuden peruskorjaamiseen ja
32051: toimesta. Tie on yleisessä käytössä, eikä ole mi- kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
32052: tään perusteita asettaa tieosuutta Lieranta- Merimaskun kirkolta Särkänsalmeen.
32053: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32054:
32055: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
32056: 1989 vp. 2025
32057:
32058: Raha-asia-aloite n:o 1931
32059:
32060:
32061:
32062:
32063: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta rinnakkaislossin rakenta-
32064: miseksi Kustavin Ströömille Vartsalaan
32065:
32066:
32067: Eduskunnalle
32068:
32069: Liikenne Kustavin Ströömin ylittävällä Vart- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32070: salan lossilla on voimakkaasti kasvanut tie- ja nioittaen,
32071: siltayhteyksien paranemisen myötä. Koululais-
32072: ja työmatkaliikennetarpeen ohella liikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32073: on kasvattanut liike-elämä, pienteollisuus, va- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
32074: paa-ajan liikenne Ahvenanmaalle sekä Kustavin 1 000 000 markkaa rinnakkaislossin ra-
32075: kesäasutuksen lisääntyminen. Tunnin ja toisi- kentamiseksi Varisalan lossipaikal/e
32076: naan huomattavasti pidempikin odotusaika ai- Kustavin Ströömillä.
32077: heuttaa monenlaista harmia ja ajanhukkaa, jos-
32078: ta päästäisiin rakentamalla rinnakkaislautta
32079: (lossi) nykyisen viereen.
32080:
32081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32082:
32083: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
32084: 2026 1989 vp.
32085:
32086: Raha-asia-aloite n:o 1932
32087:
32088:
32089:
32090:
32091: Laine ym.: Määrärahan osoittamisestaVR:nuusien ratahankkei-
32092: den suunnitteluun ja toteuttamiseen
32093:
32094:
32095: Eduskunnalle
32096: Jotta rautateitse tapahtuvia kuljetussuorittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32097: ta voitaisiin tuntuvasti lisätä niin henkilöliiken- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
32098: teen kuin tavaraliikenteenkin osalta sekä siirtää 50 000 000 markkaa Lahden- Tampe-
32099: raskasta liikennettä maanteiltä rautateille, tulisi reen ja suoran Lahden-Helsingin uu-
32100: aloittaa uusien ratalinjojen suunnittelu ja ra- sien ratahankkeiden suunnitteluun ja
32101: kentaminen. Tällaisia uusia ratahankkeita voi- toteuttamiseen.
32102: sivat olla mm. osuudet Tampere-Lahti ja suo-
32103: ra Lahden-Helsingin rautatieyhteys.
32104: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32105: nioittaen,
32106: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32107:
32108: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32109: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32110: 1989 vp. 2027
32111:
32112: Raha-asia-aloite n:o 1933
32113:
32114:
32115:
32116:
32117: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten
32118: radan perusparantamiseen
32119:
32120:
32121: Eduskunnalle
32122:
32123: Suupohjan rautatien eli Seinäjoen-Kaskis- mutta erityisesti Kaskisten ja Seinäjoen seudun
32124: ten radan kunto edellyttää sen pikaista korjaa- !työllisyydelle ja kehitykselle. Siksi määräraha
32125: mista, jotta liikennöinti sillä ei vaarantuisi. 1 tulisi ottaa budjettiin.
32126: Vaikka liikenneministeriön taholta on tunnus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32127: tettu mainitun rataosuuden tärkeä merkitys, ei nioittaen,
32128: sen perusparantamiseen ole osoitettu tarvittavia
32129: varoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32130: Ellei pikaisiin toimenpiteisiin ryhdytä, radan 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
32131: kunto ja liikennekelpoisuus huononee entises- 20 000 000 markkaa Seinäjoen-Kaskis-
32132: tään. Ennen pitkää ajaudutaan tilanteeseen, ten radan eli Suupohjan rautatien perus-
32133: jossa liikennöintiä on vaikea jatkaa. Tällainen parantamiseen.
32134: tilanne merkitsisi suurta tappiota koko maalle,
32135:
32136: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32137:
32138: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32139: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
32140: 2028 1989 vp.
32141:
32142: Raha-asia-aloite n:o 1934
32143:
32144:
32145:
32146:
32147: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun postitalon perus-
32148: korjaukseen
32149:
32150:
32151: Eduskunnalle
32152:
32153: Turun postitalossa tulisi suorittaa laaja pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32154: ruskorjaustyö, jonka tuloksena posti voisi ny- nioittaen,
32155: kyistä ajanmukaisempana palvella asiakkaita
32156: sekä tarjota samalla myös henkilöstölle nykyis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32157: tä paremmat työolosuhteet. Turun kaupungin- 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
32158: hallitus on omalta osaltaan tehnyt ehdotuksen markkaa Turun postitalon peruskor-
32159: 15 milj. markan määrärahan varaamisesta val- jausta varten.
32160: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
32161:
32162: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32163:
32164: Ensio Laine Anna-Lösa Jokinen Heli Astala
32165: 1989 vp. 2029
32166:
32167: Raha-asia-aloite n:o 1935
32168:
32169:
32170:
32171:
32172: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellis-teknisen yhteis-
32173: työn kehittämiseksi Neuvostoliiton kanssa
32174:
32175:
32176: Eduskunnalle
32177:
32178: Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknistä avustuksina yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa
32179: yhteistyötä olisi mahdollista edistää mm. maas- rakentaville teknologiakylille.
32180: samme toimivien ja perustettavien teknologia- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32181: kylien puitteissa. Tieteellis-tekninen yhteistyö
32182: hyödyttäisi varmasti molempia osapuolia. Neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32183: vostoliiton mukanaolo merkitsisi valtavia uusia 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
32184: kehitysnäkymiä teknologiakylille. markan määrärahan käytettäväksi tie-
32185: Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata teellis-tekniseen yhteistyöhön Neuvosto-
32186: tarkoitukseen määräraha, jota käytettäisiin liiton kanssa teknologiakylien puit-
32187: kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta han- teissa.
32188: kesuunnitteluun ja yhteyksien luomiseen sekä
32189:
32190: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32191:
32192: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32193: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32194: 2030 1989 vp.
32195:
32196: Raha-asia-aloite n:o 1936
32197:
32198:
32199:
32200:
32201: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen osallistumisen
32202: edistämiseksi Neuvostoliiton avaruusteknologiahankkeisiin
32203:
32204:
32205: Eduskunnalle
32206:
32207: Avaruusteknologian alalla Suomi ja Neuvos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32208: toliitto voisivat syventää ja monipuolistaa yh- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
32209: teistyötä. Tällöin olisi luotava edellytyksiä sille, markkaa Suomen osallistumisen mah-
32210: että Suomi voisi osallistua Neuvostoliiton ava- dollistamiseksi Neuvostoliiton avaruus-
32211: ruusteknologian alan tutkimushankkeisiin. teknologian alan tutkimushankkeisiin.
32212: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32213:
32214: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32215:
32216: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32217: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32218: 1989 vp. 2031
32219:
32220: Raha-asia-aloite n:o 1937
32221:
32222:
32223:
32224:
32225: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta telakkateollisuuden kehit-
32226: tämisohjelman toteuttamiseen
32227:
32228:
32229: Eduskunnalle
32230:
32231: Valtiojohtoisen telakkateollisuuden lopetta- strofi ja turvata valtiojohtoisen telakkateolli-
32232: minen Wärtsilän ja Valmetin yhtymis- ja keskit- suuden säilyminen ja kehittäminen.
32233: tämisratkaisujen yhteydessä ja muut toimiala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32234: järjestelyt ovat hävittäneet tuhansia työpaikko- nioittaen,
32235: ja telakka- ja muussa metalliteollisuudessa.
32236: Tämän johdosta tulisi valtion ensi vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32237: tulo- ja menoarvioon sisällyttää erityinen telak- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
32238: kateollisuutta ja kriisiytyvää konepajateolli- markkaa työllisyys- ja teollisuuspoliitti-
32239: suutta sekä alueellisesti Turkua, Helsinkiä, Kot- sen kehittämisohjelman laatimiseen te-
32240: kaa ja Tamperetta koskeva työllisyys- ja teolli- lakkateollisuuden ja kriisiytyneen kone-
32241: suuspoliittinen kehittämisohjelma. Samalla tu- pajateollisuuden työllisyyskatastrofin
32242: lisi erityisrahoituksella torjua työllisyyskata- torjumiseksi.
32243:
32244: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32245:
32246: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32247: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32248: 2032 1989 vp.
32249:
32250: Raha-asia-aloite n:o 1938
32251:
32252:
32253:
32254:
32255: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran Voima Oy:n osa-
32256: kepääoman korottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton ener-
32257: giayhteistyön lisäämiseksi
32258:
32259: Eduskunnalle
32260:
32261: Sähkön tuonnin ja muun Imatran Voiman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32262: toimialaan liittyvän energiayhteistyön kehittä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32263: miseksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä tulee 32.50.88 lisäyksenä 20000000 markkaa
32264: edelleen ponnistella. Tässä tarkoituksessa olisi Imatran Voima Oy:n osakepääoman ko-
32265: tarpeellista harkita myös mahdollisuuksia mait- rottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton
32266: temme välisen energiayhteistyön monipuolista- energiayhteistyön lisäämiseksi.
32267: miseen.
32268: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32269:
32270: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32271:
32272: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32273: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32274: 1989 vp. 2033
32275:
32276: Raha-asia-aloite n:o 1939
32277:
32278:
32279:
32280:
32281: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n osakepää-
32282: oman korottamiseen eräiden hankkeiden toteuttamiseksi
32283:
32284:
32285: Eduskunnalle
32286:
32287: Hallitus ehdotti vuoden 1989 tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32288: viossa määrärahaa Sokli-hankkeen käynnistä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32289: mistä varten. Tässä tarkoituksessa ehdotettiin 32.50.88 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
32290: Kemira Oy:n osakepääoman korottamista. Kemira Oy:n osakepääoman korotta-
32291: Määrärahan pienuus ei kuitenkaan turvaa maa- miseen Sok/i-hanketta varten ja maa-
32292: kaasua raaka-aineena käyttävän ammoniakki- kaasua käyttävän ammoniakkitehtaan
32293: tehtaan suunnittelua ja rakentamista eikä mah- suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
32294: dollisen yhteisyrityksen perustamista neuvosto- sekä mahdollisen yhteisyrityksen perus-
32295: liittolaisen osapuolen kanssa. Siksi osakepää- tamiseksi neuvostoliittolaisen osapuolen
32296: oman määrää tulisi korottaa. kanssa.
32297: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32298: nioittaen,
32299:
32300: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32301:
32302: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32303: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32304: 2034 1989 vp.
32305:
32306: Raha-asia-aloite n:o 1940
32307:
32308:
32309:
32310:
32311: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Neste Oy:n osakepääoman
32312: korottamiseen maakaasuputken jatkamiseksi Lounais-Suo-
32313: meen
32314:
32315: Eduskunnalle
32316:
32317: Maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta oli- mäen ja rannikon välisellä alueella Forssan, Tu-
32318: si edullisia työllisyys-, kauppa- ja ympäristöpo- run, Vakka-Suomen ja Satakunnan talousaluei-
32319: liittisia vaikutuksia. Maakaasun lisätuonti kor- den piirissä. Päätös putken jatkamisesta tulisi
32320: vaisi lähinnä epävakailta länsimarkkinoilta tuo- tehdä mahdollisimman nopeasti.
32321: tavaa öljyä ja kivihiiltä. Tämä auttaisi myös ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32322: sapainottamaan nykyistä epätasapainoa bilate-
32323: raalikaupassa. Käytettävissä olevien tietojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32324: mukaan maakaasun Iisätuonnilla Neuvostolii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32325: tosta olisi merkittäviä etuja maamme kansanta- 32.50.88 lisäyksenä 100000000 mark-
32326: louden kannalta katsottuna ja sen edullisuus kaa Neste Oy:n osakepääoman korotta-
32327: kasvaa ajan myötä. miseen maakaasuputken jatkamiseksi
32328: Maakaasun käyttömahdollisuuksia erityisesti Riihimäen-Forssan kautta Lounais-
32329: uusissa kulutuskohteissa on selvitettävä Riihi- Suomeen ja länsirannikolle.
32330: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32331:
32332: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
32333: 1989 vp. 2035
32334:
32335: Raha-asia-aloite n:o 1941
32336:
32337:
32338:
32339:
32340: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n osake-
32341: pääoman korottamiseen eräiden hankkeiden toteuttamiseksi
32342:
32343:
32344: Eduskunnalle
32345:
32346: Pohjois-Karjalan kehityksen ja erityisesti Ou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32347: tokummun väestön elinehtojen ja tulevaisuuden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32348: kannalta on välttämätöntä jatkaa Keretin kai- 32.50.88 lisäyksenä 150000000 mark-
32349: voksen toimintaa sekä turvata korvaavia työ- kaa Outokumpu Oy:n osakepääoman
32350: paikkoja niin Outokummussa kuin myös Kok- korottamiseen mm. Keretin kaivoksen
32351: kolassa. Tässä tarkoituksessa olisi harkittava ja toiminnan jatkamiseksi ja korvaavien
32352: selvitettävä mahdollisuuksia yhteisyrityksen pe- työpaikkojen luomiseksi Kokkolassa ja
32353: rustamiseen neuvostoliittolaisen osapuolen Outokummussa sekä mahdollisen yh-
32354: kanssa. teisyrityksen perustamiseksi neuvosto-
32355: Edellä olevan perusteella ehdotamme, liittolaisen osapuolen kanssa. ·
32356: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32357:
32358: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32359: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32360: 2036 1989 vp.
32361:
32362: Raha-asia-aloite n:o 1942
32363:
32364:
32365:
32366:
32367: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Valmet Oy:lle telakka-
32368: alan yhteisyrityksen perustamiseen Neuvostoliiton kanssa
32369:
32370:
32371: Eduskunnalle
32372:
32373: Suomalaisen telakkateollisuuden piirissä vii- myös selvittää mahdollisuudet telakka-alan yh-
32374: me vuosina tapahtunut kehitys on johtanut tu- teisyrityksen perustamiseen neuvostoliittolaisen
32375: hansien työpaikkojen menetyksiin ja työnteki- osapuolen kanssa. Tämän vuoksi on perusteltua
32376: jöiden siirtymiseen muille aloille, ulkomaille tai Valmet Oy:n osakepääoman korottaminen.
32377: työttömien jonoon. Ongelmia on lisännyt esim. Telakka-alan tulevaisuuden turvaaminen tar-
32378: Meriteollisuus Oy:n piirissä tapahtunut pouk- vitsee yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Erää-
32379: koileva toimintapolitiikka. nä vaihtoehtona on pidettävä myös sitä mah-
32380: Suomen telakkateollisuuden kehitys ja so- dollisuutta, että valtio jatkaa telakkateollisuut-
32381: danjälkeisen kauden menestys on suurelta osin taan hankkimalla Meriteollisuus Oy:n osake-
32382: nojautunut Neuvostoliiton tilauksiin. Viime enemmistön tai koko osakekannan valtion hal-
32383: vuosien aikana tapahtunut erikoistuminen jään- tuun ottamalla tällöin kauppahinnassa huo-
32384: murtajiin ja muihin erikoisaluksiin on kehittä- mioon fuusioratkaisun yhteydessä annetun 700
32385: nyt suomalaisen telakkateollisuuden tason kor- milj. markan verohelpotuksen ja muut miljardi-
32386: kealle. luokan tukiaiset Wärtsilälle.
32387: Neuvostoliitto tarvitsee jäänmurtajia, eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32388: koislaivoja ja erikoiskalustoa, joiden tuotantoa nioittaen,
32389: voitaisiin harjoittaa esim. suomalaisneuvosto-
32390: liittolaisen yhteisyrityksen toimesta. Näin voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32391: taisiin parantaa maamme telakkateollisuuden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32392: tulevaisuuden näkymiä ja sen kehittämisedelly- 32.50.88 lisäyksenä 200000000 mark-
32393: tyksiä. kaa Valmet Oy:lle telakkateollisuuden
32394: Tässä tilanteessa tuntuisi luontevimmalta rat- jatkamiseksi valtionyhtiön toimesta ja
32395: kaisulta se, että Valmet Oy jatkaisi valtion te- telakka-alan yhteisyrityksen perustami-
32396: lakkateollisuuden toimintaa, koska Oy Wärtsilä seksi sekä toiminnan turvaamiseksi yh-
32397: Ab ei saamistaan valtion miljarditukiaisista teistyössä Neuvostoliiton kanssa.
32398: huolimatta osannut hoitaa leiviskäänsä. Tulisi
32399:
32400: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32401:
32402: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32403: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
32404: 1989 vp. 2037
32405:
32406: Raha-asia-aloite n:o 1943
32407:
32408:
32409:
32410:
32411: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapo Oy:n osakepääoman
32412: korottamiseen Lieksan Kevätniemen sahan aihiointilaitoksen
32413: rakentamiseksi
32414:
32415: Eduskunnalle
32416:
32417: Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Lieksan seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32418: dulla vallitsevan vaikean työttömyystilanteen nioittaen,
32419: parantamiseksi tarvitaan yhteiskunnan toimen-
32420: piteitä. Alueen hyvät raaka-ainevarat antaisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32421: mahdollisuudet sahaustoiminnan kehittämiseen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32422: ja puun jatkojalostukseen. Tässä tarkoituksessa 32.50.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
32423: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon tulisi Vapo Oy:n osakepääoman korottami-
32424: varata määrärahat aihiointilaitoksen rakenta- seen Lieksan Kevätniemen sahan ai-
32425: miseksi Lieksan Kevätniemellä toimivan Vapo hiointilaitoksen rakentamista varten.
32426: Oy:n sahalaitoksen yhteyteen.
32427:
32428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32429:
32430: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32431: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
32432: 2038 1989 vp.
32433:
32434: Raha-asia-aloite n:o 1944
32435:
32436:
32437:
32438:
32439: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n osake-
32440: pääoman korottamiseen Oulun sellutehtaan ja Pateniemen sa-
32441: han kehittämiseksi
32442:
32443: Eduskunnalle
32444:
32445: Veitsiluoto Oy:n Oulun sellutehtaan uudista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32446: minen ja Pateniemen sahan toiminnan jatkami- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32447: nen ja kehittäminen vaatii lisävaroja. Niiden 32.50.88 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
32448: varaaminen on perusteltua mm. alueen teollisen kaa Veitsiluoto Oy:n osakepääoman ko-
32449: kehityksen ja työllisyyden turvaamisen kan- rottamiseen Oulun sellutehtaan uudista-
32450: nalta. miseksi ja Pateniemen sahan toiminnan
32451: Edellä olevan perusteella ehdotamme, jatkamiseksi ja kehittämiseksi.
32452:
32453: Helsingissä 19 päivänä syyskuut<l 1989
32454:
32455: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32456: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32457: 1989 vp. 2039
32458:
32459: Raha-asia-aloite n:o 1945
32460:
32461:
32462:
32463:
32464: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kehitysyhtiön pe-
32465: rustamista varten
32466:
32467:
32468: Eduskunnalle
32469:
32470: Talouselämässä tapahtuneet ja tulevaisuudes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32471: sa tapahtuvat muutokset saattavat aiheuttaa
32472: kohtuuttomia vaikeuksia työllisyydelle ja aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32473: den kehitykselle. Tällaisen todella hallitsemat- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32474: toman kehityksen tasapainottamiseksi valtio- 32.50.88 20 000 000 markkaa yksityis-
32475: vallalla tulisi olla nykyistä enemmän keinoja ti- ten yhtiöiden osakkeiden lunastamiseksi
32476: lanteen säätelemiseksi. Tässä mielessä tulisi teh- valtion kehitysyhtiön nimiin.
32477: dä mahdolliseksi alue- ja työllisyysperustein ta-
32478: pahtuva valtion kehitysyhtiön muodostaminen
32479: lunastamalla yksityisten yritysten osakkeita.
32480:
32481: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32482:
32483: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32484: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32485: 2040 1989 vp.
32486:
32487: Raha-asia-aloite n:o 1946
32488:
32489:
32490:
32491:
32492: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta pk-yritysten yhteistyön ke-
32493: hittämiseksi neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa
32494:
32495:
32496: Eduskunnalle
32497:
32498: Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32499: nen tuotannolliseen yhteistyöhön neuvostoliit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32500: tolaisen osapuolen kanssa tarvitsee sekä neu- 32.52.43 30 000 000 markkaa neuvosto-
32501: vontapalvelujen järjestämistä että käynnistysra- liittolaisen osapuolen kanssa tapahtuvan
32502: hoitusta. pk-yritysten tuotannolliseen yhteistyö-
32503: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, hön osallistumisen helpottamiseksi tar-
32504: vittaviin palveluihin ja käynnistysrahoi-
32505: tukseen.
32506:
32507: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32508:
32509: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32510: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32511: 1989 vp. 2041
32512:
32513: Raha-asia-aloite n:o 1947
32514:
32515:
32516:
32517:
32518: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton
32519: autoteollisuuden yhteistuotannon toteuttamiseen
32520:
32521:
32522: Eduskunnalle
32523:
32524: Autoteollisuuden alalla tapahtuvan yhteis- erinomaisesti tällaisen yhteistuotannon paikak-
32525: tuotannon toteuttaminen tarjoaisi merkittävän si. Kyseeseen voisi tulla esim. Samaran kokoon-
32526: lisän Suomen ja Neuvostoliiton talousyhteis- panotehtaan rakentaminen ja Samaran ko-
32527: työlle. Ottaen huomioon suomalaisen koke- koonpanotuotannon järjestäminen jo olemassa
32528: muksen esim. henkilöautojen valmistuksessa ja olevissa tehdastiloissa Uudessakaupungissa.
32529: ammattitaitoisen henkilöstön sekä henkilöstön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32530: koulutuksen alalle mahdollinen tuotannollinen nioittaen,
32531: yhteistyö voisi suuntautua henkilöautojen yh-
32532: teistuotantoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32533: Saab-Valmet-tehtaan henkilöautovalmistuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
32534: sessa saadut kokemukset, alan henkilöstön kou- markkaa selvityksen suorittamiseen
32535: lutus Laitilan ammattikurssikeskuksessa ja Uu- Suomen ja Neuvostoliiton autoteollisuu-
32536: dessakaupungissa sekä tehtaan tuotannossa ta- den yhteistuotannon toteuttamiseksi
32537: pahtuneet heilahtelut ajankohtaistavat joskus hankkimalla tarvittavat tilat esim. Sa-
32538: aikaisemminkin esitetyt ajatukset autoteollisuu- maran kokoonpanotuotannon käynnis-
32539: den alalla tapahtuvasta yhteistuotannosta Neu- tämiseen Suomessa.
32540: vostoliiton kanssa. Vakka-Suomen alue sopisi
32541:
32542: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32543:
32544: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32545: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen
32546:
32547:
32548:
32549:
32550: 31 290089P
32551: 2042 1989 vp.
32552:
32553: Raha-asia-aloite n:o 1948
32554:
32555:
32556:
32557:
32558: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen ja Neuvosto-
32559: Karjalan matkailu- ja kulttuurivaihdon kehittämisprojektin
32560: toteuttamiseen
32561:
32562: Eduskunnalle
32563:
32564: Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Neuvosto-Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32565: jalan historialliset kulttuurisiteet mahdollistaisi- nioittaen,
32566: vai yhdessä rajanylityspaikan avaamisen kanssa
32567: matkailun ja kulttuurivaihdon alalla nykyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32568: monipuolisemman yhteistyön. Yhtenä mahdol- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
32569: lisena muotona tässä voisi olla esimerkiksi markkaa Itä-Suomen ja Neuvosto-Kar-
32570: kulttuuri- ja ystävyysseuratoiminnan perinteelle jalan matkailu- ja kulttuurivaihdon ke-
32571: rakentuva suomalais-neuvostoliittolainen kult- hittämisprojektia varten.
32572: tuuri- ja matkailualan yhteisyritys tai yhteistoi-
32573: mintaprojekti.
32574:
32575: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32576:
32577: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
32578: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
32579: 1989 vp. 2043
32580:
32581: Raha-asia-aloite n:o 1949
32582:
32583:
32584:
32585:
32586: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vientitakuukorvauksiin
32587:
32588:
32589:
32590: Eduskunnalle
32591:
32592: Hallitus on budjettiesityksessään siirtänyt ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32593: kaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön
32594: pääluokassa olleet vientitakuukorvaukset kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32595: tysyhteistyömäärärahoista rahoitettaviksi. Näin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32596: annetaan väärä kuva kehitysyhteistyömäärära- 32.85.60 50000000 markkaa vienti-
32597: hojen suuruudesta. Vientitakuukorvaukset on takuukorvauksiin.
32598: palautettava entiselle paikalleen budjetissa.
32599:
32600: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32601:
32602: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32603: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32604: 2044 1989 vp.
32605:
32606: Raha-asia-aloite n:o 1950
32607:
32608:
32609:
32610:
32611: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan kauppahuo-
32612: neen perustamiseksi Keski-Suomeen
32613:
32614:
32615: Eduskunnalle
32616:
32617: Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuk- väskylän ystävyyskaupungilla Jaroslavlilla on
32618: sen toimesta suoritetussa tutkimuksessa ilmeni nykyisin rajakauppaoikeudet.
32619: alueen pienten ja keskisuurten yritysten suuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32620: kiinnostus Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin nioittaen,
32621: aloittamiseen tai lisäämiseen. Yritysten mukaan
32622: suurimmat vaikeudet ajoittuvat kaupan käyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32623: nistysvaiheeseen. Tutkimuksen mukaan yrityk- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
32624: set suhtautuvat erittäin myönteisesti kauppa- markkaa idänkauppaan erikoistuvan
32625: huoneen perustamiseen. kauppahuoneen perustamista Keski-
32626: Neuvostoliitossa meneillään oleva talousuu- Suomeen koskevan selvityksen suoritta-
32627: distus luo uusia mahdollisuuksia taloudellisen miseen.
32628: yhteistyön kehittämiseen. Todettakoon, että Jy-
32629:
32630: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32631:
32632: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32633: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32634: 1989 vp. 2045
32635:
32636: Raha-asia-aloite n:o 1951
32637:
32638:
32639:
32640:
32641: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisyrityshankkeisiin
32642: erityistalousvyöhykkeellä
32643:
32644:
32645: Eduskunnalle
32646:
32647: Lappeenrannan kaupungin ja kauppakama- villa yhtiöillä ja siten kauppa- ja teollisuusmi-
32648: rin piirissä on esiintynyt aktiivista halukkuutta nisteriöllä.
32649: osallistua Viipurin-Leningradin alueelle to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32650: dennäköisesti muodostettavan erityistalousvyö- nioittaen,
32651: hykkeen yhteisyrityshankkeisiin tuotannollisen
32652: yhteistyön, tutkimusten ja konsultoinnin osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32653: ta. Vastaavaa halukkuutta on esiintynyt eri 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
32654: puolilla maatamme. Osallistumisessa suunnitel- markkaa yhteisyrityshankkeisiin osallis-
32655: lulla alueella tapahtuvaan yhteistyöhön tulisi tumiseksi Viipurin-Leningradin erityis-
32656: keskeinen asema olla valtion omistuksessa ole- talousvyöhykkeellä.
32657:
32658: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32659:
32660: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
32661: 2046 1989 vp.
32662:
32663: Raha-asia-aloite n:o 1952
32664:
32665:
32666:
32667:
32668: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen kriisi- ja
32669: aluepoliittisen rahaston perustamiseen
32670:
32671:
32672: Eduskunnalle
32673:
32674: Hallittu rakennemuutos edellyttää valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32675: nallisen kriisi- ja aluepoliittisen rahaston perus- 1990 tulo- ja menoarvioon 270 000 000
32676: tamista valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. markkaa valtakunnallisen kriisi- ja alue-
32677: Rahaston varojen turvin voitaisiin alue- ja teol- poliittisen rahaston perustamiseen val-
32678: lisuuspoliittisista syistä lunastaa yksityisten yri- tioneuvoston kansliaan.
32679: tysten osakkeita perustettavan valtion kehitys-
32680: yhtiön nimiin.
32681: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32682: nioittaen,
32683:
32684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32685:
32686: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
32687: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä
32688: 1989 vp. 2047
32689:
32690: Raha-asia-aloite n:o 1953
32691:
32692:
32693:
32694:
32695: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman hammas-
32696: huollon järjestämiseksi vuosina 1925 ja 1926 syntyneille
32697:
32698:
32699: Eduskunnalle
32700:
32701: Hammashoidon kohtuuttoman korkeat kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32702: tannukset rasittavat pienituloisia ihmisiä siinä nioittaen,
32703: määrin, että monesti hampaiden hoito jää puo-
32704: linaiseksi tai kokonaan saamatta. Tämä koskee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32705: kipeästi myös vanhempia ikäluokkia. Siksi olisi 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
32706: kohtuullista antaa myös vanhemmille ikäluokil- 33.18.60 5 000 000 markkaa maksuUo-
32707: le mahdollisuus maksuttomaan hammashuol- man hammashuollon budjettiperustei-
32708: toon pari ikäluokkaa kerrallaan. Eräänä mah- seksi toteuttamiseksi vuosina 1925 ja
32709: dollisuutena voisi olla maksuttomuuden turvaa- 1926 syntyneille.
32710: minen ensi vuonna 1925 ja 1926 syntyneille,
32711: seuraavana vuonna 1927 ja 1928 syntyneille jne.
32712:
32713: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32714:
32715: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
32716: 2048 1989 vp.
32717:
32718: Raha-asia-aloite n:o 1954
32719:
32720:
32721:
32722:
32723: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumistuke-
32724: na asumiskustannusten alentamiseksi
32725:
32726:
32727: Eduskunnalle
32728:
32729: Suurelle joukolle suomalaisia asumiskustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32730: nukset ovat täysin kohtuuttomat. Osin tämä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32731: johtuu siitä, että asumistuen saannille on asetet- 35.45.54 lisäyksenä 400 000 000 mark-
32732: tu varsin keinotekoisia esteitä. kaa ylimääräiseksi määrärahaksi asu-
32733: Asumistukea tulisi kehittää niin, että se takai- mistuen korottamiseen, asumistuen saa-
32734: si sen, että kenelläkään työtätekevällä asumis- jien piirin laajentamiseen, asumistuen
32735: menot eivät ylittäisi 20 Olo tuloista ja vähävarai- reaaliarvon säilyttämiseen ja asumisme-
32736: silla 10 Olo tuloista. nojen kohtuullisuuden turvaamiseen.
32737: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32738: nioittaen,
32739:
32740: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32741:
32742: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
32743: Marja-Liisa Löyttyjärvi Esko-Juhani Tennilä
32744: 1989 vp. 2049
32745:
32746: Raha-asia-aloite n:o 1955
32747:
32748:
32749:
32750:
32751: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto-olojen kehittämis-
32752: rahastoon
32753:
32754:
32755: Eduskunnalle
32756:
32757: Koko asuntotoimen määrärahat ovat halli- kaa. Tämä ei alkuunkaan vastaa todellisia tar-
32758: tuksen esityksen mukaan ensi vuonna 1, 7 mil- peita. Asuntojen hintojen ja rakennuskustan-
32759: jardia markkaa eli 37 prosenttia pienemmät nusten nousua ja vuokra-asuntotuotannon
32760: kuin mitä tälle vuodelle oli budjetoitu. Vähen- oleellisen lisäämisen tarvetta ei ole otettu huo-
32761: nys johtuu mm. siitä, että puolet omistusasun- mioon. Ehdotamme, että valtio lainoittaisi
32762: tojen aravalainoituksesta muutetaan ensi vuon- 30 000 uuden asunnon rakentamisen, josta vä-
32763: na valtion korkotukilainoitukseksi, jolloin lai- hintään 22 000 vuokra-asuntoa.
32764: nanantajana ovat yksityiset pankit, ja valtio Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32765: maksaa vain korkotuen. nioittaen,
32766: Siirtyminen korkotukilainoitukseen on temp-
32767: puilua, jolla budjetin loppusummaa saadaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32768: pienennetyksi. Arveluttavinta uudistuksessa on, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
32769: että korkotukilainoituksessa asunnontarvitsijat 35.45.60 lisäyksenä 200 000 000 mark-
32770: joutuvat enemmän pankkien armoille kuin ny- kaa asunto-olojen kehittämisrahastoon
32771: kyiseen aravalainoitukseen liittyvän ensisijais- 30 000 uuden asunnon lainoittamiseksi,
32772: lainoituksen seurauksena. joista vähintään 22 000 on vuokra-asun-
32773: Hallitus esittää siirrettäväksi asunto-olojen toja.
32774: kehittämisrahastoon vain 1,2 miljardia mark-
32775:
32776: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
32777:
32778: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
32779:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025