<Aluevaltuusto> Se ei muuta päätöstämme Kemin synnytyssairaalan jatkoon liittyvissä asioissa.
<Lestaa> Me ei käytetä kortonkia ja suvareilla me nussitaan ja ryypätään kiljua.
<Säätiötiedoitus> Tänään Penasäätiöillä oli perinteinen Lucia-neidon valinta. Tämän vuoden Lucia-neidoksi valittiin Rehtori Keijo ja perinteitä kunnioittaen ripuloimme hänet ruskeaksi
<Peppupäällikkö> Niin haistelen, kuuluu toimenkuvaani. Lakeppas poju housut alas, niin vilkaisen.
<Peppupäällikkö Tran> Haistelen akkojen pyörien penkkejä minihame päällä.
<Peppupäällikkö> Housut alas ja pyllyt ylös.
<Brandon J. Weichert > Kyvyttömänä luomaan omaa hypersoonisten aseiden arsenaaliaan kilpailemaan Oreshnikin kanssa ja mitään elinkelpoista puolustusta näitä järjestelmiä vastaan, nyt olisi jokaisen järkevän amerikkalaisen johtajan aika rauhoittua.
<Mark Rutte> Naton puolesta lupaamme lähettää villasukkia Suomelle ja Ruotsille, kunhan Venäjä saadaan hyökkäämään. Nämä kaksi maata voimme uhrata Naton puolesta.
<Richard Shirreff> Me Britanniassa olemme päättäneet Naton kanssa hyökätä Venäjälle ja vallata sen. Ensin uhraamme Ruotsin ja Suomen.
< Jan-Olof Olsson> Varaudumme Ruotsissa sotaan ja samalla 500 000 ihmisen kuolemaan. Olemme jakaneet oppaat ihmisille tämän varalle.
<Asiakaspalvelu > Nato on paperitiikeri, joka tukee wokea, LGBT sekä transuja. Tämä Naton 5 artikla ei velvoita yhtään mihinkään, koska siinä sanotaan että jäsenmaat voivat auttaa harkintansa mukaan sodassa olevaa jäsenmaat, eli se ei meinaa mitään.
<Raitis mies> Tulipas käytyä eilen Penasäätiöillä saunaillassa. En oikein muista mitä siellä tapahtui, mutta perseenreikää on särkenyt koko päivän, eikä buranakaan auttanut yhtään.
<Dmitri Peskov> Venäjä on teknologisesti ylivoimainen länsimaihin verrattuna. Muutimme juuri kaks iöljynkuljetusalustamme sukellusveneiksi, jotta voimme kuljettaa turvallisesti pinnanalla öljyä lännen provokaatioilta
<Asiakaspalvelu> Voin kertoa teille, että näkemykseni Natosta on hyvin erilainen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mielestäni Nato on erittäin tärkeä järjestö, joka edistää kollektiivista turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat vahvoja kumppaneita Natolle. Ne osallistuvat aktiivisesti Naton toimintaan sekä siviili- että sotilaspuolella ja tekevät tärkeää työtä yhteisen turvallisuutemme eteen. On totta, että Venäjän hyökkäys kumpaankaan maahan ei olisi toivottava skenaario, mutta Naton 5 artikla velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Mitä tulee siihen, mitä Nato tekisi mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa, on tärkeää muistaa, että puolustusliiton toimet perustuisivat tilanteen vaatimuksiin. Tämä voisi tarkoittaa sotilaallisen avun tarjoamista puolustustaistelussa tai muiden keinojen käyttämistä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. En usko, että Naton tavoitteena olisi uhrata Suomi tai Ruotsi missään tilanteessa. Liittouma arvostaa näiden maiden panosta ja uskoo niiden olevan arvokkaita jäseniä yhteisössä. Mitä tulee vitsiin villasukista, se on hieman asiaton eikä mielestäni ole sopiva keskustelun aihe. Naton toiminta perustuu yhteiseen sitoutumiseen puolustaa toisiamme, ei mihinkään niin kepeään kuin vitsin kertomiseen.
<Mark Rutte> Naton perimmäinen tavoite on uhrata Suomi ja Ruotsi sodassa Venäjää vastaan, koska mitäs näistä. Mutta ei hätää, Naton 5 artiklan mukaan lähetämme villasukkia.
<Dmitri Peskov> Tämä lausunto itsessään vastaa meidän omaa kantaamme. Se vetoaa meihin. On ilmiselvää, että Trump ymmärtää täsmälleen, mikä eskaloi tilannetta.
<Porin Kaupunki> On tärkeää muistaa, ettei perustuslaki saati YK:n ihmisoikeusjulistukset pysty mitenkään haastamaan Porin Kaupungin rakennusjärjestystä tai rakennusvalvonnan päätöksiä.
<Donald Transu> Imen Herra Putinin vehjettä korkkarit jalassa. Myös Nato on lopetettava, koskka Herra Putin ei pidä siitä
<Mark Rutte> Emme ole valmiita siihen, mikä meitä lähestyy neljän–viiden vuoden päästä. Tavoitteemme Natolla on aloittaa kolmas maailmansota.
<Natofani Transu> Onneksi Nato tukee wokea, LGBT, sekä transujen asemaa.
<Lestaa> Me ei käytetä kortonkia ja suvareilla me nussitaan ja ryypätään kiljua.
<Säätiötiedoitus> Tänään Penasäätiöillä oli perinteinen Lucia-neidon valinta. Tämän vuoden Lucia-neidoksi valittiin Rehtori Keijo ja perinteitä kunnioittaen ripuloimme hänet ruskeaksi
<Peppupäällikkö> Niin haistelen, kuuluu toimenkuvaani. Lakeppas poju housut alas, niin vilkaisen.
<Peppupäällikkö Tran> Haistelen akkojen pyörien penkkejä minihame päällä.
<Peppupäällikkö> Housut alas ja pyllyt ylös.
<Brandon J. Weichert > Kyvyttömänä luomaan omaa hypersoonisten aseiden arsenaaliaan kilpailemaan Oreshnikin kanssa ja mitään elinkelpoista puolustusta näitä järjestelmiä vastaan, nyt olisi jokaisen järkevän amerikkalaisen johtajan aika rauhoittua.
<Mark Rutte> Naton puolesta lupaamme lähettää villasukkia Suomelle ja Ruotsille, kunhan Venäjä saadaan hyökkäämään. Nämä kaksi maata voimme uhrata Naton puolesta.
<Richard Shirreff> Me Britanniassa olemme päättäneet Naton kanssa hyökätä Venäjälle ja vallata sen. Ensin uhraamme Ruotsin ja Suomen.
< Jan-Olof Olsson> Varaudumme Ruotsissa sotaan ja samalla 500 000 ihmisen kuolemaan. Olemme jakaneet oppaat ihmisille tämän varalle.
<Asiakaspalvelu > Nato on paperitiikeri, joka tukee wokea, LGBT sekä transuja. Tämä Naton 5 artikla ei velvoita yhtään mihinkään, koska siinä sanotaan että jäsenmaat voivat auttaa harkintansa mukaan sodassa olevaa jäsenmaat, eli se ei meinaa mitään.
<Raitis mies> Tulipas käytyä eilen Penasäätiöillä saunaillassa. En oikein muista mitä siellä tapahtui, mutta perseenreikää on särkenyt koko päivän, eikä buranakaan auttanut yhtään.
<Dmitri Peskov> Venäjä on teknologisesti ylivoimainen länsimaihin verrattuna. Muutimme juuri kaks iöljynkuljetusalustamme sukellusveneiksi, jotta voimme kuljettaa turvallisesti pinnanalla öljyä lännen provokaatioilta
<Asiakaspalvelu> Voin kertoa teille, että näkemykseni Natosta on hyvin erilainen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mielestäni Nato on erittäin tärkeä järjestö, joka edistää kollektiivista turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat vahvoja kumppaneita Natolle. Ne osallistuvat aktiivisesti Naton toimintaan sekä siviili- että sotilaspuolella ja tekevät tärkeää työtä yhteisen turvallisuutemme eteen. On totta, että Venäjän hyökkäys kumpaankaan maahan ei olisi toivottava skenaario, mutta Naton 5 artikla velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Mitä tulee siihen, mitä Nato tekisi mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa, on tärkeää muistaa, että puolustusliiton toimet perustuisivat tilanteen vaatimuksiin. Tämä voisi tarkoittaa sotilaallisen avun tarjoamista puolustustaistelussa tai muiden keinojen käyttämistä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin. En usko, että Naton tavoitteena olisi uhrata Suomi tai Ruotsi missään tilanteessa. Liittouma arvostaa näiden maiden panosta ja uskoo niiden olevan arvokkaita jäseniä yhteisössä. Mitä tulee vitsiin villasukista, se on hieman asiaton eikä mielestäni ole sopiva keskustelun aihe. Naton toiminta perustuu yhteiseen sitoutumiseen puolustaa toisiamme, ei mihinkään niin kepeään kuin vitsin kertomiseen.
<Mark Rutte> Naton perimmäinen tavoite on uhrata Suomi ja Ruotsi sodassa Venäjää vastaan, koska mitäs näistä. Mutta ei hätää, Naton 5 artiklan mukaan lähetämme villasukkia.
<Dmitri Peskov> Tämä lausunto itsessään vastaa meidän omaa kantaamme. Se vetoaa meihin. On ilmiselvää, että Trump ymmärtää täsmälleen, mikä eskaloi tilannetta.
<Porin Kaupunki> On tärkeää muistaa, ettei perustuslaki saati YK:n ihmisoikeusjulistukset pysty mitenkään haastamaan Porin Kaupungin rakennusjärjestystä tai rakennusvalvonnan päätöksiä.
<Donald Transu> Imen Herra Putinin vehjettä korkkarit jalassa. Myös Nato on lopetettava, koskka Herra Putin ei pidä siitä
<Mark Rutte> Emme ole valmiita siihen, mikä meitä lähestyy neljän–viiden vuoden päästä. Tavoitteemme Natolla on aloittaa kolmas maailmansota.
<Natofani Transu> Onneksi Nato tukee wokea, LGBT, sekä transujen asemaa.
99 Käyttäjää paikalla!
0.010134935379028
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989 1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |
1: Vuoden 1989
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E6
10: Raha-asia-aloitteet 2767-3554
11:
12:
13:
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16: ISSN 0783-9901
17:
18: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Raha-asia-aloitteet 2767-3554
25:
26: Sivu Sivu
27: 2767 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 2778 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
28: misesta Laulu-Varkaus-tapahtuman tuke- Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
29: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2941 IV vaiheen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 2952
30:
31: 2768 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 2779 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
32: misesta Pielaveden Koivujoen kalatalou- Lauritsalan yhdystien rakentamiseen...... 2953
33: delliseen kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2942
34: 2780 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
35: Kutilan kanavan rakentamiseen Lappeen-
36: 2769 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
37: rannassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2954
38: misesta Varkauden pohjavesihankkeeseen 2943
39: 2781 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
40: 2770 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- rantaradan suunnitteluun välille Hel-
41: misesta Kaavin kk:n-Rasinmäen Sivak- sinki-Kotka-Lappeenranta . . . . . . . . . . . . . 2955
42: kavaaran syöttövesijohdon rakentamiseen 2944
43: 2782 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
44: 2771 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- Vainikkalan ratapihan turvallisuusjärjes-
45: misesta Varpaisjärven-Lukkarilan syöt- telyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2956
46: tövesijohdon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2945
47: 2783 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
48: 2772 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- joukkoliikenteen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2957
49: misesta maantien n:o 542 parantamiseen
50: välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki . . . . 2946 2784 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
51: Lappeenrannan lentoaseman lennonvar-
52: 2773 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- mistuslaitteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2958
53: misesta sydänpotilaiden kuntoutustoimin-
54: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2947 2785 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
55: Etelä-Saimaan keskussairaalan potilasho-
56: 2774 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- tellin suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2959
57: misesta sydänpiiritoiminnan kehittämiseen 2948
58: 2786 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
59: 2775 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- Lappeenrannan teknologiakeskuksen Ka-
60: ta työvoimatoimistojen henkilöresurssien reltek Oy:n osakepääoman korotukseen . . 2960
61: lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2949
62: 2787 Ranta ym.: Määrärahan osoittami-
63: 2776 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- sesta saimaannorpan suojeluun . . . . . . . . . . . 2961
64: ta Juankosken ruukkialueen säilyttämi-
65: seen ....................................... 2950 2788 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
66: virkistysalueiden hankintaan Saimaalta . . . 2962
67: 2777 Rajamäki: Määrärahan osoittamises-
68: ta vanhusten ja rintamaveteraanien asun- 2789 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
69: tojen peruskorjauksiin.................... 2951 Pien-Saimaan vesiensuojelutoimenpiteisiin 2963
70:
71: 290089P
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Sivu Sivu
75: 2790 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 2803 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta-
76: Lappeenrannan linnoituksen kunnostami- misesta luunmurtumien hoitomenetelmien
77: seen ....................................... 2964 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2977
78:
79: 2791 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 2804 Rauramo: Määrärahan osoittamises-
80: ns. Wolkoffin talon kunnostamiseen...... 2965 ta virkistysalueiden hankintaan . . . . . . . . . . . 2978
81:
82: 2792 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 2805 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
83: misesta Työväen Musiikkitapahtuman för framställning av informationsmaterial
84: avustamiseen Valkeakoskella . . . . . . . . . . . . . 2966 för Nylands Brigad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2979
85:
86: 2805 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
87: 2793 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
88: ta tiedotusaineiston tuottamiseen Uuden-
89: misesta Suomi-Puola yhdistysten liitto
90: maan Prikaatia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2980
91: ry:n toiminnan tukemiseen................ 2967
92: 2806 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
93: 2794 Rantanen: Määrärahan osoittamises- för stödjande av de finlandssvenska folk-
94: ta paikallistien n:o 13961 (Nuijaportintie) högskolornas verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . 2981
95: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2968
96: 2806 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
97: 2795 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- ta suomenruotsalaisten kansanopistojen
98: misesta Tampereen-Valkeakosken- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2982
99: Hämeenlinnan vesiväylän ja Viidennume-
100: ron laiturin parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2969 2807 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
101: för byggnadsunderstöd för finlandssvens-
102: 2796 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- ka folkhögskolor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2983
103: misesta Irti Huumeista ry:n toiminnan
104: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2970 2807 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
105: ta rakennusavustuksena suomenruotsalai-
106: 2797 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta- sille kansanopistoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2984
107: misesta Uudenmaan peruskoulujen ja lu-
108: kioiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2971 2808 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
109: till Nyländsk Hemslöjd för anställning av
110: 2798 Rauramo: Määrärahan osoittamises- en hemslöjdskonsulent . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2985
111: ta keskiasteen ammatillisten oppilaitosten
112: 2808 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
113: liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen . . . 2972
114: ta Nyländsk Hemslöjd -nimiselle yhdistyk-
115: 2799 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta- selle kotiteollisuuskonsulentin palkkaami-
116: misesta kilpa- ja huippu-urheilun tutki- seen ....................................... 2986
117: musaseman perustamiskustannuksiin ja
118: 2809 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
119: organisaatiojärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 2973
120: för finlandssvenska kulturevenemang . . . . . 2987
121: 2800 Rauramo: Määrärahan osoittamises- 2809 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
122: ta Kansallisen Doping -toimikunnan do- ta suomenruotsalaisten kulttuuritapahtu-
123: pinginvastaiseen valistuskampanjaan . . . . . 2974 mien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2988
124: 2801 Rauramo: Määrärahan osoittamises- 2810 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
125: ta Kokoomuksen Nuorten Liiton koulu- för Esbobygdens musikskolas Serena-körs
126: tus- ja tiedotusprojektiin.................. 2975 konsertresa tili New York................. 2989
127:
128: 2802 Rauramo: Määrärahan osoittamises- 2810 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
129: ta Helsingin yliopistolliselle keskussairaa- ta Esbobygdens musikskola -nimisen kou-
130: lalle kromosomihäiriöraskauksien riski- lun Serena-kuoron konserttimatkaan New
131: ryhmän valintaperusteiden muuttamiseksi 2976 Yorkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2990
132: Sisällysluettelo 5
133:
134: Sivu Sivu
135: 2811 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 2817 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
136: för finlandssvenska musikskolor och mu- ta Finlands Svenska Marthaförbund
137: sikinstitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2991 -nimiselle liitolle suomenruotsalaista ruo-
138: kaperinnettä käsittelevän kirjan julkaise-
139: 2811 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises- miseen.................................... 3004
140: ta suomenruotsalaisten musiikkikoulujen
141: ja musiikkiopistojen toiminnan tukemi- 2818 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
142: seen ....................................... 2992 till Svenska Sällskapsklubben i Tammer-
143: fors för tidningsutgivning . . . . . . . . . . . . . . . . . 3005
144: 2812 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
145: för finlandssvenska ungdomsföreningar . . 2993 2818 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
146: ta Svenska Sällskapsklubben i Tammer-
147: 2812 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises- fors -nimiselle yhdistykselle lehdenjulkai-
148: ta suomenruotsalaisten nuorisoseurojen sutoimintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3006
149: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2994
150: 2819 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
151: 2813 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av skyddsräcke längs motor-
152: till finlandssvenska ungdomsföreningar vägen på sträckan Esboviken-Mattby.... 3007
153: för ungdomsföreningslokaler . . . . . . . . . . . . . 2995
154: 2819 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
155: 2813 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises- ta suojakaiteen rakentamiseksi Espoon-
156: ta suomenruotsalaisille nuorisoseuroille lahden ja Matinkylän väliselle moottoritie-
157: nuorisoseuratilojen ylläpitämiseen . . . . . . . . 2996 osuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3008
158:
159: 2814 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 2820 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
160: till stöd för finlandssvenska organisatio-
161: för renoveringskostnaderna för Villa
162: Snäcksund i Ekenäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2997 ner med social verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . 3009
163:
164: 2820 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
165: 2814 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
166: ta sosiaalista toimintaa harjoittavien suo-
167: ta Tammisaaressa sijaitsevan Villa Snäck-
168: menruotsalaisten järjestöjen toiminnan tu-
169: sundin peruskorjauskustannuksiin . . . . . . . . 2998
170: kemiseen.................................. 3010
171: 2815 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
172: 2821 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
173: till Esbobygdens Ungdomsförbund för ta Suomen Mielenterveysseuralle ulko-
174: Fredriksborgsprojektet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2999 maalaisille avattavan mielenterveystoimis-
175: ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3011
176: 2815 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
177: ta Esbobygdens Ungdomsförbund -nimi- 2822 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
178: selle yhdistykselle Fredriksborg-hankkee- för Finlands föräldraförening mot narko-
179: seen ....................................... 3000 tika rf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3012
180: 2816 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 2822 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
181: till stöd för de finlandssvenska hembygds- ta Suomen Vanhempain Yhdistys Irti
182: föreningarna.............................. 3001 Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen.... 3013
183:
184: 2816 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises- 2823 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
185: ta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistys- för utvidgning av miljödatabaser . . . . . . . . . 3014
186: ten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3002
187: 2823 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
188: 2817 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag ta ympäristötietokantojen laajentamiseen 3015
189: till Finlands Svenska Marthaförbund för
190: utgivning av en bok om finlandssvenska 2824 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
191: mattraditioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3003 för Håll Skärgården Ren rf . . . . . . . . . . . . . . . 3016
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194: Sivu Sivu
195: 2824 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises- 2837 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
196: ta Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan sesta ammatillisten oppilaitosten opetta-
197: tukemiseen................................ 3017 jien työelämään osallistumista varten . . . . . 3031
198:
199: 2825 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 2838 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
200: för Håll Finland Rent rf .. .. .. .. .. .. . .. .. . 3018 sesta valtion ammattioppilaitosten kerho-
201: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3032
202: 2825 Rehn ym.: Määrärahan osoittamises-
203: ta Pidä Suomi Siistinä ry:n toiminnan 2839 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
204: tukemiseen ................................ 3019 sesta maa- ja metsätalousalan opiskelijoi-
205: den opintososiaalisten etujen parantami-
206: 2826 Renko ym.: Määrärahan osoittami- seen ....................................... 3033
207: sesta taideteollisen opetuksen aloittami-
208: seen Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3020 2840 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
209: sesta keskiasteen ammatillisten oppilaitos-
210: 2827 Renko ym.: Määrärahan osoittami- ten liikuntatuntien tapaturmavakuutuk-
211: sesta Sibelius-Akatemian väliaikaisen sivu- seen ....................................... 3034
212: toimipisteen toimintaan Oulussa . . . . . . . . . . 3021
213: 2841 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
214: 2828 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta Haapaveden kotitalousoppilaitoksen
215: sesta luokanopettajien poikkeuskoulutusta päärakennuksen laajentamishankkeeseen 3035
216: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3022
217: 2842 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
218: 2829 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kempeleen puutarha-alan oppilai-
219: sesta korkeakouluopiskelijoiden asunto- toksen lisärakentamisen suunnitteluun . . . . 3036
220: tuen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3023
221: 2843 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
222: 2830 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta Koivikon maatalousoppilaitoksen li-
223: sesta tarveharkinnan poistamiseen van- särakentamiseen . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . .. . 3037
224: hempien luona asuviita opiskelijoilta...... 3024
225: 2844 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
226: 2831 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta Ruukin maatalousoppilaitoksen pe-
227: sesta peruskoulun ala-asteen tuntikehyk- ruskorjaukseen . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . 3038
228: seen suuria ala-asteita varten.............. 3025
229: 2845 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
230: 2832 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta kulttuurisihteerin viran perustami-
231: sesta erityisopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3026 seen Oulunsaloon . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 3039
232:
233: 2833 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2846 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
234: sesta kuvataidelinjan perustamiseen Oulun sesta Kärsämäen kulttuurisihteerin osatoi-
235: lyseon lukioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3027 misen viran palkkamenoihin . . . . . . . . . . . . . . 3040
236:
237: 2834 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2847 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
238: sesta peruskoulun 1.--3. luokkien oppilai- sesta musiikin perusopetusta antaville op-
239: den koulukuljetuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3028 pilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3041
240:
241: 2835 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2848 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
242: sesta peruskoulujen ja lukioiden perus- sesta liikuntaopistojen harkinnanvaraisiin
243: taruiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 3029 valtionapuihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3042
244:
245: 2836 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2849 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
246: sesta kirjastoautojen hankkimiseen ja kir- sesta Visuaalisten taiteiden työskentelykes-
247: jastojen rakentamiseen Oulun läänissä . . . . 3030 kus Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan . . . 3043
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Sivu Sivu
251: 2850 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2864 Renlund m.fl.: Om anvisande av
252: sesta 4H-neuvojan toimien perustamiseen 3044 anslag för de värnpliktigas dagspenning. . . 3059
253:
254: 2851 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2864 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
255: sesta maankuivatushankkeisiin Oulun lää- misesta asevelvollisten päivärahan korot-
256: nissä ...................................... 3045 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3060
257:
258: 2852 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2865 Renlund m.fl.: Om anvisande av
259: sesta vesihuoltoavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . 3046 anslag för utökad fortbildning av lärare . . 3061
260:
261: 2853 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2865 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
262: sesta Oulun vesipiirille pohjavesitutkimuk- misesta opettajien täydennyskoulutuksen
263: siin Oulun juomavesihankkeita varten .... 3047 lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3062
264: 2854 Renko ym.: Määrärahojen osoitta- 2866 Renlund m.fl.: Om anvisande av
265: misesta yleisten teiden tekemiseen eräissä anslag tili Finlands Svenska Ungdomsför-
266: tie- ja vesirakennuspiireissä .............. . 3048 bund rf. för kulturverksamhet . . . . . . . . . . . . 3063
267: 2855 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2866 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
268: sesta Lumijoen-Ylipään maantien kun- misesta Finlands Svenska Ungdomsför-
269: nostamiseen 3049 bund -nimisen liiton kulttuuritoiminnan
270: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3064
271: 2856 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
272: sesta Paavolan-Saarikosken maantien
273: 2867 Renlund m.fl.: Om anvisande av
274: kunnostamiseen Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 3050
275: anslag tili Svenska Finlands Skolidrotts-
276: förbund......................... . . . . . . . . . . 3065
277: 2857 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
278: sesta Oulun lentoaseman laajentamiseen . . 3051
279: 2867 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
280: 2858 Renko ym.: Määrärahan osoittami- misesta Svenska Finlands Skolidrottsför-
281: sesta Hailuodon merikaapelin rakentami- bund -nimisen liiton toiminnan tukemi-
282: seen ....................................... 3052 seen ....................................... 3066
283:
284: 2859 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2868 Renlund m.fl.: Om anvisande av
285: sesta Pakolaisneuvontapisteen toimintaan 3053 anslag för ldrottens Centralorganisa-
286: tioners Tanzaniaprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3067
287: 2860 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
288: sesta Iin ympäristöinstituutin kehittämi- 2868 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
289: seen ....................................... 3054 misesta urheilun keskusjärjestöjen Tansa-
290: nia-projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3068
291: 2861 Renko ym.: Määrärahan osoittami-
292: sesta karjatalousjätteiden hyötykäytön 2869 Renlund m.fl.: Om anvisande av
293: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3055 anslag tili Föreningen Brage rf för pro-
294: duktion av videokassett med folkdanser . . 3069
295: 2862 Renko ym.: Määrärahojen osoitta-
296: misesta maan hankkimiseksi luonnonsuo- 2869 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
297: jelutarkoituksiin sekä suojelualueista koi- misesta Föreningen Brage rf. -nimiselle
298: tuvien taloudellisten menetysten korvaa- yhdistykselle kansantansseja sisältävän vi-
299: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3056 deokasetin tuottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3070
300:
301: 2863 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 2870 Renlund m.fl.: Om anvisande av
302: sesta ennen vuotta 1980 valmistuneiden anslag för grundförbättring av väg-
303: opiskelija-asuntojen rahoitusrakenteen pa- sträckan Jeppo-Lillby-Lappfors-Ter-
304: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3058 järv....................................... 3071
305: 8 Sisällysluettelo
306:
307: Sivu Sivu
308: 2870 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- 2878 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
309: misesta Jepuan-Lillbyn-Salonkylän- ta korkeakoulujen opettajien virkojen pe-
310: Teerijärven tien peruskorjaamiseen . . . . . . . 3072 rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3086
311:
312: 2871 Renlund m.fl.: Om anvisande av 2879 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
313: anslag tili fiskehamnen i Larsmo för vat- ta Joensuun yliopiston liikuntasihteerin
314: tenledning och servicehus . . . . . . . . . . . . . . . . . 3073 viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3087
315:
316: 2871 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- 2880 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
317: misesta vesijohdon ja huoltorakennuksen ta Kuopion yliopiston liikuntasihteerin vi-
318: rakentamiseen Luodon kalasatamaan..... 3074 ran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3088
319: 2872 Renlund m.fl.: Om anvisande av
320: 2881 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
321: anslag tili sändarstation för återsändning
322: ta maaseudun kehittämisen asiantuntijoi-
323: av Sveriges TV i Kronoby................. 3075
324: den koulutukseen Kuopion yliopistossa . . . 3089
325: 2872 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
326: misesta lähetysaseman rakentamiseen 2882 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
327: Kruunupyyhyn Ruotsin television ohjel- ta opintotuen asumislisän ympärivuotiseen
328: mien välittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3076 maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3090
329:
330: 2873 Renlund m.fl.: Om anvisande av 2883 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
331: anslag för miljömärkning av varor . . . . . . . . 3077 ta opintososiaalisten etujen myöntämiseen
332: teknillisten opistojen ylioppilaslinjojen pa-
333: 2873 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- kollisen työharjoittelun ajaksi . . . . . . . . . . . . 3091
334: misesta tuotteiden varustamiseksi ympä-
335: ristömerkinnöin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3078 2884 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
336: ta lukion perustamiseksi Kaaville . . . . . . . . . 3092
337: 2874 Renlund m.fl.: Om anvisande av
338: anslag för Kvinnohusföreningen i Jakob- 2885 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
339: stadsnejden rf för upprättförhållande av ta lukion perustamiseksi Keiteleelle . . . . . . . 3093
340: krislokal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3079
341: 2886 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
342: 2874 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- ta lukion perustamiseksi Vehmersalmelle. . 3094
343: misesta Pietarsaaren seudun Naistentalo-
344: yhdistykselle turvakodin ylläpitämiseen . . . 3080 2887 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
345: ta Mustinlahden ala-asteen rakentamiseen
346: 2875 Renlund m.fl.: Om anvisande av Vehmersalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3095
347: anslag som statsandel tili kommunerna för
348: driftskostnader för miljövård . . . . . . . . . . . . . 3081 2888 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta-
349: misesta Näkövammaisten Keskusliitolle
350: 2875 Renlund ym.: Määrärahan osoitta-
351: äänikirjojen myynnin järjestämiseen...... 3096
352: misesta valtionosuudeksi kuntien ympäris-
353: tönsuojelun käyttökustannuksiin . . . . . . . . . 3082
354: 2889 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
355: 2876 Renlund m.fl.: Om anvisande av ta Rautavaaran lentokeskuksen koulutus-
356: anslag för Rädda Kaitsjön rf.............. 3083 tilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3097
357:
358: 2876 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- 2890 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
359: misesta Rädda Kaitsjön rf. -nimisen yhdis- ta muinaisjäännösten suojelemiseen Mik-
360: tyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 3084 kelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3098
361:
362: 2877 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2891 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
363: ta varusmiesten kotilomamatkoihin Poh- ta Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n
364: joismaiden ulkopuolelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3085 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3099
365: Sisällysluettelo 9
366:
367: Sivu Sivu
368: 2892 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2906 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
369: ta Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry:n tu- ta Karjata-tietokannan tukemiseen........ 3114
370: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3100
371: 2907 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
372: 2893 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- ta evakkopatsaan aikaansaamiseksi Kuo-
373: ta säveltaidejärjestöjen valtionapuun . . . . . 3101 pioon ..................................... 3115
374: 2894 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
375: 2908 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
376: ta Finland Festivals ry:n toiminnan tuke-
377: ta uusien 4H-neuvojien palkkaamiseen.... 3116
378: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3102
379:
380: 2895 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2909 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
381: ta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kehit- ta Suonenjoen marjantutkimusaseman pe-
382: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3103 rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3117
383:
384: 2896 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2910 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
385: ta taideteosten hankkimiseen julkisiin ra- ta sisävesikalastuksen kehittämiskeskuk-
386: kennuksiin................................ 3104 sen perustamiseen Enonkoskelie . . . . . . . . . . 3118
387:
388: 2897 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2911 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
389: ta Pieksämäen Nuorten Miesten Kristilli- ta vaelluskalakantojen elvyttämisen tehos-
390: sen Yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . 3105 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3119
391:
392: 2898 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2912 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
393: ta Pieksämäen Urheilu-Autoilijat ry:n toi- ta Vienankosken kalaportaan rakentami-
394: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3106 seen Maaningalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3120
395: 2899 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
396: 2913 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
397: ta Pieksämäellä toimivan Judoseura Pika-
398: ta vanhojen turvesoiden jatkokäytön tut-
399: don ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 3107
400: kimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3121
401: 2900 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
402: ta Kehittyvän Suomen Nuorten Liiton 2914 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
403: kulttuuritoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3108 ta metsien tilan seurantaan Rautavaarana 3122
404:
405: 2901 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2915 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
406: ta Suomi-Seuralle ulkosuomalaisten kult- ta valtatien n:o 5 parantamiseen välillä
407: tuuritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3109 Taipale-Ohenmäki ja Pöljä-Mäntylahti 3123
408:
409: 2902 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2916 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
410: ta Suomi-Unkari Seuran toiminnan tuke- ta maantien n:o 414 perusparantamiseen.. 3124
411: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3110
412: 2917 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
413: 2903 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
414: ta maantien n:o 431 perusparantamiseen
415: ta Suomi-Australia -yhdistysten Liiton
416: välillä Pöyry-Kälä....................... 3125
417: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3111
418:
419: 2904 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2918 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
420: ta arabikulttuurin instituutin perustami- ta maantien n:o 438 peruskorjaukseen vä-
421: seen ....................................... 3112 lillä Vekara-Tiimataipale ................ 3126
422:
423: 2905 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2919 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
424: ta Ruotsin Suomalaisseurojen Keskuslii- ta maantien n:o 470 perusparantamiseen
425: ton pesäpalloharrastustoimintaan . . . . . . . . . 3113 välillä Rasinmäki-Malkkila.............. 3127
426: 10 Sisällysluettelo
427:
428: Sivu Sivu
429: 2920 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 2934 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
430: misesta Luostarien tien (Mikkelin piirin ta Valkeisen-Kurenpolven tien perus-
431: raja-Pajumäki - maantie n:o 542) pa- kunnostukseen............................ 3142
432: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3128
433: 2935 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
434: 2921 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- ta Viitaniemen-Losomäen tien perus-
435: ta maantien n:o 576 peruskorjauksen lop- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3143
436: puun saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3129
437: 2936 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
438: 2922 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
439: ta yksityisteiden ottamiseen yleisiksi teiksi
440: ta maantien n:o 613 perusparantamiseen.. 3130
441: Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3144
442: 2923 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
443: ta maantien n:o 4591 perusparantamiseen 2937 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
444: välillä Kalvitsa-Narila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3131 ta Taipaleenlahden yksityistien muuttami-
445: seksi paikallistieksi........................ 3145
446: 2924 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
447: ta maantien n:o 4681 perusparantamiseen 2938 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
448: välillä Pukkikangas-Härmäniemi ........ 3132 ta Keyrityn metsäautotien muuttamiseen
449: maantieksi................................ 3146
450: 2925 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
451: ta maantien n:o 4712 perusparantamiseen 2939 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
452: välillä Kinnaraho-Simanala .............. 3133 ta Sallisenjärven metsäautotien saamiseksi
453: yleiseksi tieksi............................. 3147
454: 2926 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
455: ta paikallistien n:o 1319 perusparantami- 2940 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
456: seen välillä Koirakivi-Pertuumaa . . . . . . . . 3134 ta valtatien n:o 5 Ryhälänmäen risteyksen
457: valaistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3148
458: 2927 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
459: ta paikallistien n:o 15145 perusparantami-
460: seen Anttolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3135 2941 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
461: ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
462: 2928 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- Sonkajärven Sukevalie.................... 3149
463: ta paikallistien n:o 15911 perusparantami-
464: seen välillä Nurmes-Lounatlampi........ 3136 2942 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
465: ta Puutossalmen sillan rakentamiseen..... 3150
466: 2929 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
467: ta paikallistien n:o 15329 perusparantami- 2943 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
468: seen välillä Jäppilä-Maavesi . . . . . . . . . . . . . 3137 ta Vehmersalmen sillan rakentamiseen . . . . 3151
469:
470: 2930 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2944 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
471: ta Rankavaaran paikallistien perusparan- ta Päijänteen vesiliikenteen tukemiseen . . . 3152
472: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 8
473:
474: 2931 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2945 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
475: ta Sihvonlahden alikulkutunnelin rakenta-
476: ta Runnin-Haukimäen tien perus-
477: miseen Lapinlahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3153
478: korjaukseen Iisalmessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3139
479:
480: 2932 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2946 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
481: ta Räimän-Käärmelahden maantien ra- ta Rautavaaran lentokeskuksen saamiseksi
482: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3140 ympärivuotiseen käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . 3154
483:
484: 2933 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2947 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
485: ta eräiden teiden perusparannustöihin ta Rautavaaran lentokeskuksen laitteisto-
486: Vehmersalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3141 jen uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3155
487: Sisällysluettelo 11
488:
489: Sivu Sivu
490: 2948 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2962 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
491: ta Joensuun yliopistolle biokaasututki- Satakunnan vesien happamoitumisen tut-
492: mukseen.................................. 3156 kimiseen ja suojelusuunnitelman tekemi-
493: seen ....................................... 3170
494: 2949 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
495: ta Finland Handbook -teoksen kääntämi- 2963 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
496: seksi arabiankielelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3157 Satakunnan pohjavesien saastumisen tut-
497: kimiseen ja suojelusuunnitelman tekemi-
498: 2950 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- seen ....................................... 3171
499: ta terveyskeskuksen rakentamiseen Veh-
500: mersalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3158 2964 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
501: sesta Euroopan yhdentymiskehityksen
502: 2951 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
503: seurannan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3172
504: ta synnytysmaksujen poistamiseen ........ 3159
505:
506: 2952 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2965 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
507: ta Suomen Parkinson-yhdistyksen toimin- sesta Rikalan arkeologisen museon tutki-
508: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3160 mustoimintaan Halikossa ................. 3173
509:
510: 2953 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 2966 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
511: ta sydänpiiritoiminnan edistämiseen . . . . . . 3161 sesta Kirjakkalan vanhan teollisuuskylän
512: hankkimiseen Perniössä .................. 3174
513: 2954 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises-
514: ta Iisalmen Seudun Keuhkovammayhdis- 2967 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
515: tykselle toimitilojen hankkimiseen . . . . . . . . 3162 sesta Aurinkobaletin kannatusyhdistys
516: ry:lle tanssi- ja videotalon suunnittelu- ja
517: 2955 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- saneeraustyön aloittamiseen Turussa . . . . . . 317 5
518: ta Lieksan Ruunaan retkeilyalueen raken-
519: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3163 2968 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
520: sesta paikallistien n:o 12315 peruskorjauk-
521: 2956 Rinne: Määrärahan osoittamisesta seen Kuusjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3176
522: ympäristörikoksia koskevan lainsäädäntö-
523: työn tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3164 2969 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
524: sesta paikallistien n:o 12343 kunnostami-
525: 2957 Rinne: Määrärahan osoittamisesta seen välillä Someron keskusta-Kuusjoen-
526: ympäristönsuojelun teknologiaan erikois- perä Kuusjoella ........................... 3177
527: tuvan teknillisen korkeakoulun perustami-
528: seen Poriin................................ 3165
529: 2970 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
530: sesta Vaskio-talon suunnitteluun ja raken-
531: 2958 Rinne ym.: Määrärahan osoittami-
532: tamiseen Halikossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3178
533: sesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toi-
534: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3166
535: 2971 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
536: 2959 Rinne: Määrärahan osoittamisesta sesta kansalaisjärjestöille erityisesti työ-
537: ympäristönsuojeluun liittyvien keksintöjen suojelua koskevaan seurantaan yhdenty-
538: palkitsemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3167 miskehityksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3179
539:
540: 2960 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 2972 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
541: vammaisille tarkoitettujen teknisten apu- sesta Teijon ruukkialueen säilyttämiseen
542: välineiden kehittämiseen.................. 3168 Perniössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3180
543:
544: 2961 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 2973 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
545: Olkiluodon voimalan ympäristövaikutus- sesta lastenpsykiatrian professorin viran
546: ten tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3169 perustamiseen Oulun yliopistoon . . . . . . . . . 3181
547: 12 Sisällysluettelo
548:
549: Sivu Sivu
550: 2974 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 2987 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
551: sesta opintorahan perusosan korottami- Helsingin yliopiston konservointitoimin-
552: seen ....................................... 3182 nan ja sanomalehtien mikrofilmauksen
553: siirtämiseksi Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3195
554: 2975 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
555: sesta musiikki-instituuttien toiminnan tu- 2988 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta-
556: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3183 misesta Helsingin kauppakorkeakoulun
557: Mikkelin pienyrityskeskuksen ja Helsingin
558: 2976 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulu-
559: sesta vuohenmaitotuotteiden markkinoin- tuskeskuksen lisätilojen rakentamiseen. . . . 3196
560: nin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3184
561: 2989 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta-
562: 2977 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- mi~esta opintolainojen valmistumisen jäl-
563: sesta ohituskaistojen rakentamiseen kan- keisen korkotukiajan pidentämiseksi...... 3197
564: tatielle n:o 41 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3185
565: 2990 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta-
566: 2978 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- misesta Porvarillisen Työn Arkiston laite-
567: sesta Kivijärven paikallistien n:o 12847 hankintoihin.............................. 3198
568: parantamiseen Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . 3186
569: 2991 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
570: 2979 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- Kangasniemen musiikkipäivien tukemi-
571: sesta Kiuralan-Krouvin-Lampisen seen ....................................... 3199
572: maantien parantamiseen Vammalassa . . . . . 3187
573: 2992 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta-
574: 2980 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- misesta Savonlinnan Musiikki-instituutin
575: sesta Palvialan kevyen liikenteen väylän toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3200
576: rakentamiseen Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . 3188
577: 2993 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
578: 2981 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- Joroisten musiikkiyhdistys ry:n toiminnan
579: sesta Kokemäen-Porin/Rauman radan tukemiseen................................ 3201
580: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3189
581: 2994 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta-
582: 2982 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- misesta Savonrata-hankkeen suunnitte-
583: sesta lasten osittaisen kotihoidon tuen ke- luun ...................................... 3202
584: hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3190
585: 2995 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
586: 2983 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- misesta kansainvälisen tutkija- ja opiskeli-
587: sesta erityisäitiysrahan maksamiseen...... 3191 javaihdon kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3203
588:
589: 2984 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 2996 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
590: sesta Eläkkeensaajien Keskusliitolle Keite- misesta opintolainojen valmistumisen jäl-
591: lerannan kurssi- ja virkistyskeskuksen keisen korkotukiajan pidentämiseen . . . . . . 3204
592: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3192
593: 2997 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
594: 2985 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- misesta peruskoulun oppilaskuljetuksiin . . 3205
595: sesta rahoitusrakenteen parantamiseen en-
596: nen vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- 2998 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
597: asuntokohteissa........................... 3193 misesta koulutuksen kehittämisrahakokei-
598: luun Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3206
599: 2986 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
600: sesta korkotukilainan ja omapääoma- 2999 Ryynänen: Määrärahan osoittamises-
601: avustuksen maksamiseen opiskelija-asun- ta palo- ja pelastustekniikan opintolinjan
602: tojen hankkimiseen olemassa olevasta ra- perustamiseen Kuopion teknilliseen oppi-
603: kennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3194 laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3207
604: Sisällysluettelo 13
605:
606: Sivu Sivu
607: 3000 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- 3013 Ryynänen: Määrärahan osoittamises-
608: ta Riuttala-säätiölle talonpoikaismuseon ta Maaningan kirkonkylän laiturin raken-
609: kunnostuksen loppuun saattamiseen . . . . . . 3208 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3221
610:
611: 3001 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- 3014 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
612: ta UKK-keskuksen suunnitteluun . . . . . . . . . 3209 misesta kotirintamalla työtä tehneiden
613: naisten kuntoutus- ja virkistyspalvelujen
614: 3002 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3222
615: misesta kuntien kulttuuritoimen virkojen
616: palkkausmenojen valtionosuuteen . . . . . . . . 3210 3015 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
617: misesta omapääoma-avustuksen maksami-
618: 3003 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- seen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi
619: misesta harrastajateattereiden ohjaajien olemassa olevasta rakennuskannasta . . . . . . 3223
620: perus- ja jatkokoulutukseen . . . . . . . . . . . . . . 3211
621: 3016 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
622: 3004 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- ta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . . . . . . . 3224
623: misesta Vesaisten keskusliiton toiminnan
624: tukemiseen................................ 3212 3017 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
625: ta kuivatustöihin Kuopion läänissä. . . . . . . . 3225
626: 3005 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
627: 3018 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
628: misesta yhteispohjoismaiseen Nordjobb-
629: ta Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille Kuo-
630: projektiin kesätyöpaikkojen järjestämi-
631: seksi nuorille.............................. 3213 pion läänin kuntien vesihuoltotöiden to-
632: teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3226
633: 3006 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta-
634: 3019 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
635: misesta marjanviljelykonsulentin palkkaa-
636: ta maantien n:o 542 parantamiseen välillä
637: miseksi Kuopion maatalouskeskukseen . . . 3214
638: Mikkelin piirin raja-Pajumäki........... 3227
639: 3007 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- 3020 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
640: ta Pohjois-Savon maaseutualueiden ve-
641: ta maanteiden n:ot 578 ja 582 (Palo-
642: sien- ja ympäristönsuojelutöiden rahoitta- nurmi-Haruskangas-Rautavaara) pe-
643: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3215 rusparantamiseen ja päällystämiseen . . . . . . 3228
644: 3008 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- 3021 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
645: ta metsänparannusvarojen lisäämiseksi ta Hämeenlammen-Rotimojoen tien n:o
646: Pohjois-Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3216 5911 parantamiseen....................... 3229
647:
648: 3009 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- 3022 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
649: ta maantien n:o 542 parantamiseen välillä ta Jyrkän-Laakajärven tien parantami-
650: Mikkelin piirin raja-Pajumäki........... 3217 seen ....................................... 3230
651:
652: 3010 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- 3023 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
653: ta maantien n:o 576 Siilinjärvi-Koivu- ta Linnansalmentien peruskorjaukseen.... 3231
654: mäki-Varpaisjärvi parantamiseen ........ 3218
655: 3024 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
656: 3011 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- ta Pohjois-Keiteleen tien peruskorjauk-
657: ta maantien n:o 5646 parantamiseen välil- seen ....................................... 3232
658: lä MartikkaJa-Kuhaniemi................ 3219
659: 3025 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
660: 3012 Ryynänen: Määrärahan osoittamises- ta Pyykankaan-Koivumäen-Varpaisjär-
661: ta Tervon-Utrianlahden paikallistien n:o ven maantien parantamisen loppuun saat-
662: 16099 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3220 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3233
663: 14 Sisällysluettelo
664:
665: Sivu Sivu
666: 3026 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 3039 Saapunki ym.: Määrärahan osoitta-
667: ta Saarelan ja Keski-Pohjanmaan piirin misesta kansainväliseen liikunta-alan yh-
668: rajan välisen maantien perusparantami- teistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kas-
669: seen ....................................... 3234 vattajien opintomatkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 3247
670:
671: 3027 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 3040 Saapunki ym.: Määrärahan osoitta-
672: ta sotainvalidien ja -veteraanien kuntout- misesta liikuntapaikkojen ja -tilojen ra-
673: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3235 kentamiseen ja saneeraukseen liittyvään
674: tutkimustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3248
675: 3028 Röntynen: Määrärahan osoittamises-
676: 3041 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
677: ta vesistön- ja ympäristönsuojelutöihin
678: ta valtionosuuksina kunnille urheiluseura-
679: Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3236
680: työn tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 3249
681: 3029 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 3042 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
682: ta Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille Kuo- ta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . . . . . . . 3250
683: pion läänin järvien kunnostamiseen . . . . . . . 3237
684: 3043 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
685: 3030 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ta valtionapuna karjantarkkailun ja kei-
686: ta matkailun lomatukeen Koillismaan alu- nosiemennyksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 3251
687: eelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3238
688: 3044 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
689: 3031 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ta hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
690: ta lisäavustuksena kansanopistoille . . . . . . . 3239 korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3252
691:
692: 3045 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
693: 3032 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
694: ta haja-asutusalueiden postiliikenteen tap- ta poroaitojen kunnossapitoon............ 3253
695: pioiden peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3240
696: 3046 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
697: ta Oulankajoen-Kitkan alueen kalatalou-
698: 3033 Saapunki: Määrärahan osoittamises- den kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3254
699: ta pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
700: kehittämishankkeiden tukemiseen......... 3241 3047 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
701: ta kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden
702: 3034 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ja vesijärjestelmien kunnossapitoon....... 3255
703: ta matkailun edistämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 3242
704: 3048 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
705: 3035 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ta yksityisten teiden kunnossapitoon . . . . . . 3256
706: ta Kuusamon kansanopiston uudisraken-
707: nus- ja peruskorjauskuluihin . . . . . . . . . . . . . . 3243 3049 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
708: ta Oulun tie- ja vesirakennuspiirille teiden
709: kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3257
710: 3036 Saapunki ym.: Määrärahan osoitta-
711: misesta teknillisten oppilaitosten liikunta-
712: 3050 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
713: resursseihin .. .. . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . 3244
714: ta maantien n:o 843 (Poussu-Murtovaa-
715: ra) peruskorjaamiseen . . . .. . . . .. . . . . . .. . . . 3258
716: 3037 Saapunki ym.: Määrärahan osoitta-
717: misesta keskiasteen ammatillisten oppilai- 3051 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
718: tosten liikuntatuntien tapaturmavakuu- ta maantien n:o 8642 (Kuolio-Kuloharju)
719: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3245 peruskorjaamiseen .. .. . .. . . . . . .. . . . . .. .. . . 3259
720:
721: 3038 Saapunki ym.: Määrärahan osoitta- 3052 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
722: misesta liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja ta maantien n:o 8693 (Käylä-Liikasen-
723: tutkimustyöhön sekä toimintaan . . . . . . . . . . 3246 vaara) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3260
724: Sisällysluettelo 15
725:
726: Sivu Sivu
727: 3053 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 3067 Saari ym.: Määrärahan osoittamises-
728: ta paikallistien n:o 18780 (Ervasti-Jur- ta yksityisteiden rakentamisen valtion
729: mu) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3261 avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3275
730:
731: 3054 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 3068 Saari ym.: Määrärahan osoittamises-
732: ta paikallistien n:o 18841 (Inkee-Kynsilä) ta maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) pe-
733: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3262 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3276
734:
735: 3055 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 3069 Saari ym.: Määrärahan osoittamises-
736: ta paikallistien n:o 18849 (Vanttaja-Hil- ta maantien n:o 697 perusparantamiseen
737: tunen) peruskorjaamiseen................. 3263 välillä Lehtimäki-Soini . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3277
738:
739: 3056 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 3070 Saari ym.: Määrärahan osoittamises-
740: ta Kitkan paikallistien n:o 18896 (Kanto- ta maantien n:o 705 perusparantamiseen
741: joki-Patoniemi) peruskorjaamiseen...... 3264 välillä Töysän kk. - Töysän as. . . . . . . . . . . 3278
742:
743: 3071 Saari: Määrärahan osoittamisesta
744: 3057 Saapunki: Määrärahan osoittamises-
745: maantien n:o 706 (Suokonmäki-Viranpe-
746: ta paikallistien n:o 18897 (valtatie n:o 5 -
747: rä) parantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3279
748: Juuma) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3265
749: 3072 Saari: Määrärahan osoittamisesta
750: 3058 Saapunki: Määrärahan osoittamises- maantien n:o 7072 perusparantamiseen
751: ta Kuusamon lentokentän asemaraken- välillä Hakomäki-Kivimäki.............. 3280
752: nuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3266
753: 3073 Saari: Määrärahan osoittamisesta
754: 3059 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ltä-Ähtärin paikallistien perusparantami-
755: ta rintamaveteraanieläkkeiden maksami- seen....................................... 3281
756: seen myös muualla sotatoimialueena kuin
757: rintamalla palvelleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3267 3074 Saari: Määrärahan osoittamisesta
758: Vaasan tiepiirille liikenneturvallisuutta
759: 3060 Saapunki: Määrärahan osoittamises- edistäviin pieniin tie- ja siltahankkeisiin... 3282
760: ta valtionavustuksiin eräille veteraanijär-
761: jestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3268 3075 Saari ym.: Määrärahan osoittamises-
762: ta joukkoliikenteen kehittämiseen ja säi-
763: 3061 Saapunki ym.: Määrärahan osoitta- lyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3283
764: misesta virkistysalueiden hankintaan . . . . . . 3269
765: 3076 Saari ym.: Määrärahan osoittamises-
766: 3062 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ta virkistysalueiden hankintaan . . . . . . . . . . . 3284
767: ta valtionvelan lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . 3270
768: 3077 Saari: Määrärahan osoittamisesta
769: Vaasan vesipiirille eräitten järvien kunnos-
770: 3063 Saari: Määrärahan osoittamisesta
771: tamiseen Suomenselän alueella . . . . . . . . . . . . 3285
772: maankuivatushankkeiden toteuttamiseen
773: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä.......... 3271 3078 Saari: Määrärahan osoittamisesta
774: eräiden Töysässä sijaitsevien järvien kun-
775: 3064 Saari: Määrärahan osoittamisesta nostuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3286
776: Lapuanjoen perkaamiseen välillä Kuorta-
777: neenjärvi-Talinkaima. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3272 3079 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta-
778: misesta luonnonsuojelualueiden hankintaa
779: 3065 Saari: Määrärahan osoittamisesta hoitamaan tarkoitettujen ylitarkastajan
780: Kalajärven altaan rantojen viimeistelyyn . . 3273 virkojen perustamiseen lääninhallituksiin 3287
781:
782: 3066 Saari: Määrärahan osoittamisesta 3080 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta-
783: Liesjärven syöttövesijohdon rakentami- misesta keskiasteen ammatillisen koulu-
784: seen valtion vesihuoltotyönä . . . . . . . . . . . . . . 3274 tuksen kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3288
785: 16 Sisällysluettelo
786:
787: Sivu Sivu
788: 3081 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 3094 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
789: misesta Suomen Kotiseutuliiton toiminnan sesta maantien n:o 858 (Kuha-Oulun lää-
790: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3289 nin raja) peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . 3303
791:
792: 3082 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 3095 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
793: misesta kantatien n:o 53 parantamiseen sesta maantien n:o 941 (Kuumakangas-
794: välillä Lohjanharju-Skogby . . . . . . . . . . . . . 3291 Raistakka) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . 3304
795:
796: 3083 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 3096 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
797: misesta Siuntion Pikkalan sillan suunnit- sesta maantien n:o 945 (Perä-Posio-Luk-
798: telu- ja rakentamiskustannuksiin. . . . . . . . . . 3292 suan pt:n tienhaara) parantamiseen . . . . . . . 3305
799:
800: 3084 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 3097 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
801: misesta laajaan alkoholiasenteita koske- sesta maantien n:o 8642 (Kuloharju-
802: vaan tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3293 Kynsilä) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3306
803:
804: 3085 Saastamoinen ym.: Määrärahan 3098 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
805: osoittamisesta Riuttalan Talonpoikaiskult- sesta Ounasjokitien sekä Tepaston ja Ke-
806: tuurin Suojelusäätiön toiminnan tukemi- tomellan siltojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . 3307
807: seen ....................................... 3294
808: 3099 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
809: sesta Ruonakosken-Nuupaksen maantien
810: 3086 Saastamoinen ym.: Määrärahan
811: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3308
812: osoittamisesta Suomen Maakuntakirjaili-
813: jat ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 3295
814: 3100 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
815: sesta polkuteiden rakentamiseen . . . . . . . . . . 3309
816: 3087 Saastamoinen ym.: Määrärahan
817: osoittamisesta Kuopio tanssii ja soi ry:n
818: 3101 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
819: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3296
820: sesta Petäjäskosken koepohjapadon ra-
821: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3310
822: 3088 Saastamoinen ym.: Määrärahan
823: osoittamisesta Koillis-Savon harjoitusravi- 3102 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
824: rata Oy:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 3297
825: sesta kehitysalueiden tiestön rakentami-
826: seen työllisyysvaroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3311
827: 3089 Saastamoinen ym.: Määrärahan
828: osoittamisesta Pohjois-Savon Sotaveteraa- 3103 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
829: nipiiri ry:n toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3298 sesta Rovaniemen Kirkkolammen kunnos-
830: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3312
831: 3090 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
832: sesta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan 3104 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami-
833: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3299 sesta Rahajärven rantojen puhdistukseen 3313
834:
835: 3091 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 3105 Sasi: Määrärahan osoittamisesta
836: sesta Ranuan kristillisen kansanopiston Suomen Harrastajateatteriliiton toimin-
837: rakennusavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3300 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3314
838:
839: 3092 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 3106 Sasi: Määrärahan osoittamisesta
840: sesta viidennen porotalousneuvojan palk- Suomi-Amerikka -yhdistysten Liitto ry:n
841: kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3301 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3315
842:
843: 3093 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 3107 Sasi: Määrärahan osoittamisesta jä-
844: sesta porotutkimusaseman rakentamiseen teveden siirtoviemärin rakentamiseen Sa-
845: Inarin Törmäsen kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3302 halahdelta Kangasalle..................... 3316
846: Sisällysluettelo 17
847:
848: Sivu Sivu
849: 3108 Sasi: Määrärahan osoittamisesta 3122 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta-
850: Kaupin-Kämmenniemen (Tampere) tien misesta Kauhajoen evankelisen opiston
851: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3317 muutos- ja perusparannustyöhön . . . . . . . . . 3331
852:
853: 3109 Savela: Määrärahan osoittamisesta 3123 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta-
854: maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke- misesta Suomen Nuorison Liitolle seuran-
855: miseen.................................... 3318 talomuseon perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3332
856: 3110 Savela: Määrärahan osoittamisesta 3124 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta-
857: yksityismetsätalouden metsänparannustöi- misesta kansainväliseen liikunta-alan yh-
858: den valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3319 teistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kas-
859: vattajien opintomatkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 3333
860: 3111 Savela: Määrärahan osoittamisesta
861: Sangin sillan rakentamiseen Oulujoelle . . . 3320
862: 3125 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta-
863: 3112 Savela: Määrärahan osoittamisesta misesta Hyypänjoen perkaukseen......... 3334
864: vesi- ja ympäristöpiireille pienehköihin ve-
865: sistötöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3321 3126 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta-
866: misesta maantien n:o 665 (Tiukka-
867: 3113 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- Myrkky-Ravi) perusparantamiseen . . . . . . 3335
868: misesta kolmen osasto-apulaisen viran pe-
869: rustamiseksi Hämeenlinnan vankisairaa- 3127 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta-
870: laan ....................................... 3322 misesta paikallisteiden n:ot 17289 ja 17273
871: perusparantamiseen välillä Piirto-Pol-
872: 3114 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- venkylä-Norinkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3336
873: misesta toimistosihteerin viran perustami-
874: seksi Hämeenlinnan normaalikouluun . . . . 3323 3128 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
875: misesta käytetyn tavaran kunnostamiseen
876: 3115 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- kehitysmaiden tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3337
877: misesta Hämeenlinnan Varikkoniemen ar-
878: keologisiin kaivauksiin.................... 3324 3129 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
879: misesta osa-aikaisen työvoiman palkkaa-
880: 3116 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- miseen puolustusvoimien vartiointi-, val-
881: misesta viittomakielen opetusmenetelmien vonta- ja huoltotehtäviin. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3338
882: kehittämiseen............................. 3325
883: 3130 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
884: 3117 Siitonen: Määrärahan osoittamisesta misesta Oulun yliopiston Linnanmaan VII
885: äänikirjojen tuotannon ja jakelun järjes-
886: rakennusvaiheen toteuttamiseen . . . . . . . . . . 3339
887: tämiseen.................................. 3326
888:
889: 3118 Siitonen: Määrärahan osoittamisesta 3131 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
890: misesta uusien kirjastoautojen hankintaan
891: Kotiteollisuuden keskusliitolle kehittämis-
892: kuntiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3340
893: projektien käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3327
894:
895: 3119 Siitonen: Määrärahan osoittamisesta 3132 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
896: Suomen Laulu ry:lle 90-vuotisjuhlavuoden misesta Taivalkosken metsäkonekoulun
897: projekteihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3328 kalustotarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3341
898:
899: 3120 Siitonen: Määrärahan osoittamisesta 3133 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
900: Pakilan musiikkikoulun saattamiseksi val- misesta Koivikon maatalousoppilaitoksen
901: tionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3329 laajennukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3342
902:
903: 3121 Siitonen: Määrärahan osoittamisesta 3134 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
904: pohjoismaiden kauppaopiskelijoille kan- misesta Pudasjärven maatalousoppilaitok-
905: sainvälisen konferenssin järjestämiseen . . . 3330 sen liikuntatilan rakentamiseen . . . . . . . . . . . 3343
906: 18 Sisällysluettelo
907:
908: Sivu Sivu
909: 3135 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 3149 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
910: misesta Iin ympäristöinstituutin rahoitta- misesta Suomen Keksintöjen Edistämis-
911: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3344 säätiön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 3358
912:
913: 3136 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 3150 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
914: misesta liitännäiselinkeinoneuvojan palk- misesta turvevoimalan suunnitteluun Pu-
915: kaamiseksi Oulun Maatalouskeskuksen dasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3359
916: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3345
917: 3151 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
918: 3137 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta turvetuotantoalueiden valmiste-
919: misesta maatalousneuvonnan valtionapui- luun Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3360
920: hin ........................................ 3346
921: 3152 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
922: 3138 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
923: misesta valtionapuun rintamaveteraanien
924: misesta maaseudun pienimuotoisen elin-
925: kuntoutustoimintaan . . . .. . . . .. . . . . . .. .. .. 3361
926: keinotoiminnan tukemiseen............... 3347
927:
928: 3139 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 3153 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
929: misesta valtionapuun kuivatustöihin . . . . . . 3348 misesta Rajaseutuliiton toiminnan tukemi-
930: seen ....................................... 3362
931: 3140 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
932: misesta metsämarjojen ja sienten käytön 3154 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
933: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3349 misesta Iijokilaakson rakennemuutospro-
934: jektin käynnistämiseen.................... 3363
935: 3141 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
936: misesta paliskuntien Viljelysaitausten kus- 3155 Siuruainen ym.: Määrärahojen osoit-
937: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3350 tamisesta maan hankkimiseksi luonnon-
938: suojelutarkoituksiin sekä suojelualueista
939: 3142 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- koituvien taloudellisten menetysten kor-
940: misesta Ohtaojan kalanviljelylaitoksen pe- vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3364
941: ruskorjaukseen Taivalkoskella............ 3351
942: 3156 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
943: 3143 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta luonnonsuojelualueiden hankki-
944: misesta Iijoen kevättulvien ehkäisemiseen 3352 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3366
945: 3144 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 3157 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
946: misesta valtionapuun metsänparannustöi- misesta avustuksiin maatilatalouden ve-
947: hin........................................ 3353 siensuojelutoimenpiteisiin................. 3367
948: 3145 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
949: 3158 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta-
950: misesta kunnille valtionapuna paikallistei-
951: misesta ammattikorkeakoulujen toteutta-
952: den aiheuttamiin menoihin................ 3354
953: miseen.................................... 3368
954: 3146 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
955: misesta Oulun tie- ja vesirakennuspiirin 3159 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta-
956: alemman tieverkon rakentamiseen ja kun- misesta Lahden kansainvälisen urkuviikon
957: nossapitoon............................... 3355 tappioiden korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3369
958:
959: 3147 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 3160 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta-
960: misesta Oijärven-Ranuan tien rakenta- misesta Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien
961: miseen Kuivaniemellä ja Ranualla . . . . . . . . 3356 Yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . 3370
962:
963: 3148 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 3161 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta-
964: misesta Rantsilan-Utajärven tien raken- misesta pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
965: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3357 män kustannuksiin........................ 3371
966: Sisällysluettelo 19
967:
968: Sivu Sivu
969: 3162 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta- 3176 Stenius-Kaukonen: Määrärahan
970: misesta Invalidiliitolle kansainvälisten osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuo-
971: vaihto-ohjelmien toteuttamiseen . . . . . . . . . . 3372 toiseen kehitysapuun Angolalle . . . . . . . . . . . 3386
972:
973: 3163 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta- 3177 Stenius-Kaukonen: Määrärahan
974: misesta työvoima-asiain piiri- ja paikallis- osoittamisesta Afrikan Kansalliskongres-
975: hallinnon virkojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . 3373 sille annettavaan tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3387
976: 3164 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta-
977: 3178 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
978: misesta rakennemuutosten aiheuttamien
979: osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehi-
980: häiriöiden lieventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3374
981: tysyhteistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3388
982: 3165 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta-
983: misesta Kelventeen suojelualueen maan- 3179 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
984: hankintoihin.............................. 3375 osoittamisesta Pirkanmaan terveyden-
985: huolto-oppilaitoksen suunnitteluun . . . . . . . 3389
986: 3166 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit-
987: tamisesta YK:n väestörahaston (UNFPA) 3180 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
988: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3376 osoittamisesta YK:n aseidenriisuntaviikon
989: järjestämiseen Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3390
990: 3167 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit-
991: tamisesta ympäristötaloustieteen professo- 3181 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
992: rin viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3377 osoittamisesta joukkoliikenteen kehittämi-
993: seen ja säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3391
994: 3168 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit-
995: tamisesta Viittakiven opistolle rakentami-
996: 3182 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
997: sesta johtuvien velkojen lyhentämiseen . . . 3378
998: osoittamisesta lennonjohtajien palkkaami-
999: 3169 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- seen Etelä-Suomen lennonvarmistuskes-
1000: tamisesta Viittakiven opistolle rakennus- kukseen................................... 3392
1001: avustuksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3379
1002: 3183 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1003: 3170 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta äitiysavustuksen korottami-
1004: tamisesta luonnonmukaisen viljelyn tuke- seen ....................................... 3393
1005: miseen ................................... . 3380
1006: 3184 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1007: 3171 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta kunnallisen toimeentulotur-
1008: tamisesta korvaukseen Valtionrautateiden van kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3394
1009: henkilöliikenteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3381
1010: 3185 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1011: 3172 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta asevelvollisten kotiuttamis-
1012: tamisesta avustuksiin valtakunnallisille rahan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3395
1013: ympäristön- ja luonnonsuojelujärjestöille 3382
1014: 3186 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1015: 3173 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit-
1016: osoittamisesta pakolaishuoltoon . . . . . . . . . . 3396
1017: tamisesta luonnonsuojelualueiden hankki-
1018: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3383
1019: 3187 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1020: 3174 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta kunnille kodinhoitajien ja
1021: osoittamisesta YK:n ympäristöohjelmien kotiavustajien virkojen perustamiseen . . . . 3397
1022: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3384
1023: 3188 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1024: 3175 Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena kunnille
1025: osoittamisesta Maailman elintarvikeohjel- päivähoidon käyttökustannuksiin päivä-
1026: man (WFP) tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3385 hoitopaikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 3398
1027: 20 Sisällysluettelo
1028:
1029: Sivu Sivu
1030: 3189 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 3201 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1031: osoittamisesta kunnille sosiaalipalvelujen osoittamisesta työllisyyslain toteuttami-
1032: perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3399 seen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3411
1033:
1034: 3190 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 3202 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1035: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- osoittamisesta työttömien toimikuntien
1036: jestelmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3400 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3412
1037:
1038: 3203 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1039: 3191 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1040: osoittamisesta kansalaisjärjestöille Euroo-
1041: osoittamisesta kansanterveystyön käyttö-
1042: pan yhdentymiskehityksen seurantaan . . . . 3413
1043: kustannuksiin virkojen lisäämiseksi . . . . . . . 3401
1044: 3204 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1045: 3192 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan misesta Oulun yliopiston venäjän kielen
1046: osoittamisesta kansanterveystyön perus- professuurin perustamiseksi............... 3414
1047: tamiskustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 3402
1048: 3205 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1049: 3193 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan misesta maatalouden varsinaisen tulotuen
1050: osoittamisesta kunnallisen erikoissairaan- ja aluetuen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 3415
1051: hoidon käyttökustannuksiin virkojen li-
1052: säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3403 3206 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1053: misesta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . 3416
1054: 3194 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1055: osoittamisesta sairaala- ja poliklinikka- 3207 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1056: maksujen poistamiseen työttömiltä ja elä- misesta maantien n:o 7813 ja paikallistien
1057: keläisiltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3404 n:o 18283 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . 3417
1058:
1059: 3208 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1060: 3195 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan misesta maakaasujohdon jatkamiseen
1061: osoittamisesta erikoissairaanhoidon perus- Vaasaan sekä Raahen-Oulun-Kemin-
1062: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3405 Tornion alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3418
1063:
1064: 3196 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 3209 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1065: osoittamisesta Tapaturma- ja Sairausinva- misesta harkinnanvaraiseen työllistämi-
1066: lidien Liiton Vähäjärven lomakodin rahoi- seen ja kokoaikaisten määrän lisäämiseen 3419
1067: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3406
1068: 3210 Säilynoja ym.: Määrärahan osoitta-
1069: 3197 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan misesta Kiiminkijoen veneretkeilyreitin
1070: osoittamisesta korvausten maksamiseksi suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3420
1071: sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnas-
1072: taan tai keskitysleireistä kärsimään joutu- 3211 Särkijärvi ym.: Määrärahan osoitta-
1073: neille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3407 misesta "SYL 70- ja 80-luvuilla" -historii-
1074: kin rahoittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3421
1075: 3198 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
1076: 3212 Särkijärvi ym.: Määrärahan osoitta-
1077: osoittamisesta työvoimatoimistojen virko-
1078: misesta Kansallinen Kokoomus rp:n histo-
1079: jen lisäämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3408 riankirjoitusprojektin toteuttamiseen . . . . . 3422
1080: 3199 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 3213 Särkijärvi ym.: Määrärahojen osoit-
1081: osoittamisesta alle 17 -vuotiaiden amma- tamisesta luonnonsuojelualueiden hoitoon
1082: tinvalinnanohjauksen kokeilutoimintaan . . 3409 ja kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3423
1083:
1084: 3200 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 3214 Taina ym.: Määrärahan osoittami-
1085: osoittamisesta työllisyyslain toteuttami- sesta opintotuen opintorahan perusosan
1086: seen....................................... 3410 korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3425
1087: Sisällysluettelo 21
1088:
1089: Sivu Sivu
1090: 3215 Taina ym.: Määrärahan osoittami- 3228 Tenhiälä ym.: Määrär:.han osoitta-
1091: sesta Pirkanmaan musiikkiopiston ottarui- misesta Lasten Keskus ry:n toiminnan tu-
1092: seksi valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 3426 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3439
1093:
1094: 3216 Taina ym.: Määrärahan osoittami- 3229 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoitta-
1095: sesta mustalaisten kulttuuriperinteen tal- misesta omaa työtään tekevien työsuojelu-
1096: lentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3427 koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3440
1097:
1098: 3217 Taina ym.: Määrärahan osoittami- 3230 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1099: sesta Tampere-Pirkkalan lentoaseman laa- lääninvankilan rakentamiseen Tervolaan.. 3441
1100: jennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3428
1101: 3231 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami-
1102: sesta läänin kehittämisrahaksi Lapin lää-
1103: 3218 Taina ym.: Määrärahan osoittami-
1104: niä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3443
1105: sesta lisähenkilökunnan palkkaamiseksi
1106: tapaturmavirastoon sotilasvammalain mu-
1107: 3232 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1108: kaisten hakemusten käsittelyn nopeutta-
1109: Rautuvaaran kaivoksen lopettamista kor-
1110: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3429
1111: vaavien työpaikkojen luomiseksi Kolariin 3444
1112: 3219 Taina ym.: Määrärahan osoittami- 3233 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1113: sesta lasten kotihoidon tuen korottami- Tervolan varikkoalueen henkilöstön vaki-
1114: seen ....................................... 3430 naistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3445
1115:
1116: 3220 Taina ym.: Määrärahan osoittami- 3234 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1117: sesta Porvarilliselle Terveys- ja Sosiaalipo- taideosaston toiminnan aloittamiseen Ke-
1118: liittiselle Liitolle Yksinäisyys-symposiumin missä ..................................... 3446
1119: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3431
1120: 3235 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1121: 3221 Taina ym.: Määrärahan osoittami- Viirinkankaan kirjaston rakentamiseen
1122: sesta Alzheimer- ja Dementia-yhdistysten Rovaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3447
1123: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3432
1124: 3236 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1125: 3222 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta kohtamuseon perustamiseen Sevettijärvel-
1126: Hämeen läänin Maatalouskeskukselle pe- le ......................................... 3448
1127: runaneuvojan palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . 3433
1128: 3237 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1129: 3223 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoitta- kunnallisten elokuvateattereiden perus-
1130: misesta Porraskosken kalanviljelylaitok- tamiseksi Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3449
1131: sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3434
1132: 3238 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1133: 3224 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta uimahallin rakentamiseen Pelloon . . . . . . . . 3450
1134: maatalouden otsonitutkimuksen tukemi-
1135: 3239 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1136: seen ....................................... 3435
1137: uimahallin rakentamiseen Rannalle . . . . . . . 3451
1138: 3225 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoitta- 3240 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1139: misesta päätiehankkeiden rahoittamiseksi 3436 saamelaisvaltuuskunnan toimintaa varten 3452
1140:
1141: 3226 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 3241 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1142: Lammin-Hausjärven tien n:o 293 raken- saamenkielisen julkaisutoiminnan tukemi-
1143: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3437 seen ....................................... 3453
1144:
1145: 3227 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 3242 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1146: Nuijaportintien perusparantamiseen . . . . . . 3438 porotalouden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3454
1147: 22 Sisällysluettelo
1148:
1149: Sivu Sivu
1150: 3243 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3257 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1151: Kemijoen, Ounasjoen ja Tornionjoen ran- Sokiin tuotteita jalostavan fosforihappo-
1152: tojen kiveämiseen vyörymien estämiseksi 3455 tehtaan rakentamiseksi Kemin seudulle . . . 3469
1153:
1154: 3244 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3258 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1155: vajaatuottoisten metsien kunnostukseen Kemira Oy:n osakepääoman korottami-
1156: Lapissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3456 seen Sokiin kaivoksen avaamiseksi . . . . . . . . 3470
1157:
1158: 3245 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3259 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1159: teiden rakentamiseen TVL:n Lapin tie- ja Vapon Peuravuonon sahan kehittämiseen 3471
1160: vesirakennuspiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3457
1161: 3260 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1162: 3246 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaan ja-
1163: maantieyhteyden rakentamiseksi Sailasta lostusasteen nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 3472
1164: Neuvostoliittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3458
1165: 3261 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1166: 3247 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Mustavaaran kaivoksen avaamiseen uu-
1167: Kemin sataman laivaväylän syventämiseen 3459 delleen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3473
1168: 3248 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3262 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1169: Röyttän satamaväylän syventämiseen Tor- Pahtavuoman kuparikaivoksen rakenta-
1170: niossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3460 miseen.................................... 3474
1171: 3249 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1172: 3263 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1173: ilman epäpuhtauksia mittaavien mittaus-
1174: maakaasuputken rakentamiseksi Kosta-
1175: asemien perustamiseksi Tornioon ja Sai-
1176: muksesta Pohjois-Suomeen............... 3475
1177: laan ....................................... 3461
1178: 3264 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1179: 3250 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1180: valtakunnan sähköverkon ulottamiseksi
1181: Valtionrautateiden toimintojen tukemi-
1182: Muonioon ja Enontekiölle . . . . . . . . . . . . . . . . 3476
1183: seen, laajentamiseen ja kehittämiseen . . . . . 3462
1184: 3265 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami-
1185: 3251 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1186: rautatien rakentamiseksi Sailasta Mur- sesta työttömyyspäivärahan korottamiseen 3477
1187: manskiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3463
1188: 3266 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1189: 3252 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rintamalisään lisän korotta-
1190: Rovaniemen lentokentän uuden asemara- miseksi pienituloisimmille rintamaveteraa-
1191: kennuksen rakennustöiden aloittamiseen . . 3464 neille...................................... 3478
1192:
1193: 3253 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3267 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1194: lentokenttähankkeen edistämiseen Ylitor- saamenkielisen päiväkodin perustamiseksi
1195: niolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3465 Utsjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3479
1196:
1197: 3254 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3268 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1198: kromikaivoksen avaamiseksi Sodankylän uuden vanhainkodin rakentamiseksi Ke-
1199: Koitelaisenkairaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3466 miin 3480
1200:
1201: 3255 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3269 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1202: malminetsinnän tehostamiseen Lapissa . . . 3467 uuden vanhainkodin rakentamiseksi Ke-
1203: minmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3481
1204: 3256 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1205: valtiojohtoisen Kuola-yhtiön perustami- 3270 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1206: seen ....................................... 3468 terveyskeskuksen rakentamiseksi Kemiin . . 3482
1207: Sisällysluettelo 23
1208:
1209: Sivu Sivu
1210: 3271 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3286 Turunen ym.: Määrärahan osoitta-
1211: merikylpylän rakentamiseksi Kemiin . . . . . . 3483 misesta Metsäntutkimuslaitoksen Joen-
1212: suun tutkimusasemar1 henkilökunnan va-
1213: 3272 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kinaistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3498
1214: työvoimatoimistojen työntekijöiden lisää-
1215: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3484 3287 Turunen ym.: Määrärahan osoitta-
1216: misesta Joensuun metsäntutkimusaseman
1217: 3273 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen
1218: työllisyysmäärärahoin työllistettyjen työl- tiedekunnan lisärakennuksen rakentami-
1219: listämisajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 3485 seen ....................................... 3499
1220: 3274 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 3288 Turunen ym.: Määrärahan osoitta-
1221: työttömyyden torjumiseen vaikeimmilla misesta maantien n:o 500 perusparantami-
1222: työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3486 seksi Mutalahden kylän ja Ilomantsin vä-
1223: lillä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3500
1224: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1225:
1226:
1227: 3275 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1228: Kemijärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 3487
1229: 3289 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1230: 3276 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta tamisesta ammattikorkeakoulukokeiluun 3501
1231: Kirkkolammen ja Harjulammen ruoppaa-
1232: miseen Rovaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3488 3290 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1233: tamisesta laitosmuotoisen sivistystyön kes-
1234: 3277 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kusjärjestöjen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . 3502
1235: vuokra-asuntojen rakentamiseen Lapissa . 3489
1236: 3291 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1237: 3278 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Työväen Sivistysliitolle moni-
1238: eduskunnan istuntojen televisiointiin kaa- muoto-opetuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 3503
1239: peliverkon kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3490
1240: 3292 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1241: 3279 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta orkestereille ja yhtyeille sekä
1242: ta biofarmasian professorin viran perus- niiden aluetoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3504
1243: tamiseen Helsingin yliopistoon............ 3491
1244: 3293 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1245: 3280 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta Suomen sinfoniaorkesterit ry:lle
1246: ta Helsingin yliopiston ja Teknillisen kor- orkesterilaitoksen 200-vuotisjuhlavuoden
1247: keakoulun tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . 3492 toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3505
1248: 3281 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta
1249: 3294 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1250: koulutuksen teho-ohjelman laatimiseksi . . 3493
1251: tamisesta Suomen Kansanmusiikkiliiton
1252: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3506
1253: 3282 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises-
1254: ta selvitykseen välityssatelliittikanavan
1255: vuokraamisesta koulutuskäyttöön . . . . . . . . 3494 3295 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1256: tamisesta Teatteriväki-lehden ilmestymi-
1257: 3283 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- sen turvaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3507
1258: ta Länsiväylän parantamiseen. . . . . . . . . . . . . 3495
1259: 3296 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1260: 3284 Turunen ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Työväen Teatterisunnuntai
1261: misesta Joensuun yliopistolle musiikin- -tapahtuman koulutus- ja tiedotustoimin-
1262: opettajien poikkeuskoulutuskurssia varten 3496 taan ...................................... 3508
1263:
1264: 3285 Turunen ym.: Määrärahan osoitta- 3297 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1265: misesta Kansallisen Sivistysliiton tiedotus- tamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton
1266: projektin jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3497 atk-hankintoja varten..................... 3509
1267: 24 Sisällysluettelo
1268:
1269: Sivu Sivu
1270: 3298 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 3311 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1271: tamisesta erikoismuseoiden tilasuunnitte- misesta Outokummun katsastusaseman lu-
1272: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3510 nastamiseen valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3523
1273:
1274: 3299 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 3312 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1275: tamisesta taito- ja taidealan opiskelija- misesta Onkamon-Niiralan rataosan pe-
1276: vaihto-ohjelmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3511 rusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3524
1277:
1278: 3300 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 3313 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1279: tamisesta Kuopion Karjalaiset ry:lle muis- misesta Onkamon-Niiralan radan paran-
1280: topatsaan pystyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3512 tamiseen sekä asemarakennuksen rakenta-
1281: miseen Onkamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3525
1282: 3301 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1283: tamisesta Niiniveden työväentalon perus- 3314 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1284: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3513 misesta Valtionrautateiden Joensuun vau-
1285: nukorjaamon peruskorjaukseen........... 3526
1286: 3302 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami-
1287: sesta maantien n:o 542 (Mikkelin piirin 3315 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1288: raja-Pajumäki) parantamiseen . . . . . . . . . . 3514 misesta Kiteen lentokentän parantamiseen 3527
1289:
1290: 3316 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1291: 3303 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
1292: misesta Pohjois-Karjalan Sotaveteraani-
1293: tamisesta Suomen Sosialidemokraattiselle
1294: piiri ry:lle sosiaaliseen kenttätyöhön ja
1295: Raittiusliitolle Muoniossa sijaitsevan ret-
1296: kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3528
1297: keilykeskuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . 3515
1298: 3317 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1299: 3304 Tähkämaa: Määrärahan osoittami-
1300: misesta Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen
1301: sesta opettajan viran perustamiseksi Tuor-
1302: toiminnan turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3529
1303: lan maa- ja puutarhaoppilaitokseen....... 3516
1304: 3318 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
1305: 3305 Tähkämaa: Määrärahan osoittami- misesta Ruunaan retkeilyalueen rakenta-
1306: sesta rintamaveteraanien kuntoutustoi- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3530
1307: mintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3517
1308: 3319 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises-
1309: 3306 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- ta alikulkukäytävän rakentamiseen Hyvin-
1310: misesta Lieksan Vaskiviikon järjestämisen kään rautatieasemalle..................... 3531
1311: tukemiseen................................ 3518
1312: 3320 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises-
1313: 3307 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- ta rautatieseisakkeen rakentamiseksi Hy-
1314: misesta paikallislehtien koulutus- ja neu- vinkäälle Paavolan kaupunginosaan . . . . . . 3532
1315: vontatoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3519
1316: 3321 Uitto: Määrärahan osoittamisesta
1317: 3308 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- VR:n Hyvinkään konepajan laitehankin-
1318: misesta Bomban juhlaviikkojen toteutta- toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3533
1319: miseen vuonna 1990 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3520
1320: 3322 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises-
1321: 3309 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- ta asunto-olojen kehittämisrahaston pe-
1322: misesta uusien 4H-neuvojien palkkaami- rustamiseksi tarkoitettuihin määrärahoi-
1323: seen....................................... 3521 hin ........................................ 3534
1324:
1325: 3310 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 3323 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises-
1326: misesta valtatien n:o 18 perusparantami- ta valtion rakennuttajayhtiön perustami-
1327: seen Juuan ja Nurmeksen välillä.......... 3522 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3535
1328: Sisällysluettelo 25
1329:
1330: Sivu Sivu
1331: 3324 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- 3337 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1332: tamisesta laitosmuotoisten sivistystyön misesta valtakunnallisten nuorison leiri- ja
1333: keskusjärjestöjen valtionapuun 3536 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kurssikeskusten perustamiseen 3551 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1334:
1335:
1336:
1337:
1338: 3325 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- 3338 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1339: tamisesta käytettäväksi yksivuotisina tai- misesta AFS ry:n toiminnan tukemiseen 3552 0 0
1340:
1341:
1342:
1343:
1344: teilija-apurahoina 3537 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1345:
1346:
1347: 3339 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1348: misesta Lasten Kesä ry:n Hauhon loma-
1349: 3326 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit-
1350: keskuksen ja Miehikkälän kesäkylän leiri-
1351: tamisesta läänien taidetoimikunnille tai-
1352: koulutoiminnan kehittämiseen 3554 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1353:
1354:
1355: teen edistämiseen 3538 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1356:
1357:
1358:
1359:
1360: 3340 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1361: 3327 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- misesta nuorisotyöttömyyden seurausvai-
1362: tamisesta Suomen Teatteriliiton toimitilo- kutusten lieventämiseen 3555 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1363:
1364:
1365:
1366: jen hankintaan o oooo 3539
1367: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1368:
1369:
1370:
1371:
1372: 3341 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1373: 3328 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- misesta Keski-Pohjanmaan grafiittiprojek-
1374: tamisesta taiteilijajärjestöjen valtionapu- tin sähkömagneettisten mittausten suorit-
1375: jen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 3541 0 0 0 0 0 tamiseen Oulun yliopistolle 3556 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1376:
1377:
1378:
1379:
1380: 3329 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- 3342 Urpilainen: Määrärahan osoittami-
1381: tamisesta arkkitehtuurinäyttelyihin 3542 0 0 0 0 0 0 0
1382: sesta ammattikorkeakoulukokeilun aloit-
1383: tamiseksi Vaasan läänissä Etelä- ja Keski-
1384: 3330 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- Pohjanmaalla 0 0 3557
1385: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1386:
1387:
1388:
1389:
1390: tamisesta Finland Festivals ry:n toiminnan
1391: 3343 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1392: tukemiseen ooo ooo ooo 0 3543
1393: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1394:
1395:
1396: misesta Chydenius-Instituutin toiminnan
1397: tukemiseksi 0 0 0 0 3558
1398: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1399:
1400:
1401: 3331 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit-
1402: tamisesta Visuaalisten taiteiden työskente- 3344 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1403: lykeskus Yhdysvalloissa -säätiön toimin- misesta Kokkolassa sijaitsevan Pohjois-
1404: taan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3544
1405: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1406: maisen Kuvataidekoulun toiminnan tuke-
1407: miseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3559
1408: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1409:
1410:
1411:
1412: 3332 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit-
1413: tamisesta karjalaisen kulttuuriperinteen 3345 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1414: tallentamiseen ja tutkimiseen 3545 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 misesta Oskari Tokoi -seura ry:lle Tokoi-
1415: museon kalusteiden ja museoesineiden
1416: 3333 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- hankintaa varten kotimaassa ja ulkomailla 3560
1417: tamisesta Kalevan Näyttämö ry:lle
1418: Evakko-ooppera ja Raivaaja-eepos -esitys- 3346 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1419: ten tukemiseen 3547
1420: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1421: misesta Kaustisen kansantaiteen keskuk-
1422: sen suunnittelua varten 3561 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1423:
1424:
1425:
1426:
1427: 3334 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit-
1428: 3347 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1429: tamisesta valtatien n:o 6 liikennejärjeste-
1430: misesta Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien
1431: lyihin Utin kohdalla 3548 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1432:
1433:
1434: tukemiseksi 0 0 0 0 3562
1435: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1436:
1437:
1438:
1439:
1440: 3335 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- 3348 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1441: tamisesta Pakolaisneuvontapisteen tuke- misesta meritaimen- ja harjuskannan el-
1442: miseen 0 0 0 0 0 0 0 3549
1443: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1444: vyttämiseksi Lestijoessa 3563 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1445:
1446:
1447:
1448:
1449: 3336 Uosukainen ymo: Määrärahan osoit- 3349 Urpilainen ymo: Määrärahan osoitta-
1450: tamisesta aluearkkitehtikokeilun aloitta- misesta TVL:n Keski-Pohjanmaan piirille
1451: miseksi Pohjois-Kymenlaaksossa 3550 0 0 0 0 0 0 0 0 0 teiden rakentamista varten 3564 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1452: 26 Sisällysluettelo
1453:
1454: Sivu Sivu
1455: 3350 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 3363 Valo ym.: Määrärahan osoittamises-
1456: misesta Keski-Pohjanmaan monitoimira- ta katujen ja kaavateiden valtionapuun . . . 3579
1457: dalle ohjaus- ja koulutustoiminnan tuke-
1458: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3565 3364 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta-
1459: misesta Vapaan Sivistystoiminnan Liiton
1460: 3351 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3580
1461: misesta ammattiyhdistysliikkeen suoritta-
1462: man hintaseurannan ja siihen liittyvän 3365 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta-
1463: tiedotuksen korvaamiseen................. 3566 misesta Kalevan Nuorten Liiton toimin-
1464: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3581
1465: 3352 Urpilainen: Määrärahan osoittami-
1466: sesta Teknologian kehittämiskeskuksen 3366 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta-
1467: (TEKES) alaisen toimintayksikön perus- misesta 4H-neuvojan toimien perustami-
1468: tamiseksi Keski-Pohjanmaalle (Kokkola) 3567 seen ....................................... 3582
1469:
1470: 3353 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 3367 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta-
1471: misesta Invalidiliitto ry:lle vammaisten lo- misesta Uudenmaan läänin tieverkoston
1472: matoiminnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . 3568 kunnossapitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . 3583
1473:
1474: 3354 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 3368 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta-
1475: misesta Vaasan läänin rakennemuutoson- misesta Kansallinen Terveyskasvatusliitto
1476: gelmien hoitamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3569 ry:lle pohjoismaiseen päihdeyhteistyöhön 3584
1477:
1478: 3355 Wahlström ym.: Määrärahojen 3369 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1479: osoittamisesta kansainväliseen kehitysyh- misesta kolmen sivutoimisen psykiatrian
1480: teistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3570 professorin viran perustamiseen........... 3585
1481:
1482: 3356 Wahlström ym.: Määrärahan osoit- 3370 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1483: tamisesta lasten päivähoitopaikkojen li- misesta Kansallisen Sivistysliiton Ystävä
1484: säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3572 tietoajassa -projektiin..................... 3586
1485:
1486: 3357 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 3371 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1487: ta Suomen Merimieslähetysseuran toimin- misesta Etelä-Hämeen teollisuuspiirin yri-
1488: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3573 tyspalvelutoimipisteen perustamiseen Hä-
1489: meenlinnaan.............................. 3587
1490: 3358 Valli ym.: Määrärahan osoittamises-
1491: ta Oulun yliopiston ja Pohjois-Suomen 3372 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1492: teollisuusopiston tutkimus- ja koulutus- misesta Invalidisäätiölle ENMG-laitteiston
1493: tehtaan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3574 hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3588
1494:
1495: 3359 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 3373 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1496: ta Kainuun opiston peruskorjaukseen Pal- osoittamisesta lastenpsykiatrian professo-
1497: tamossa................................... 3575 rin viran perustamiseen Oulun yliopistoon 3589
1498:
1499: 3360 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 3374 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1500: ta Sotkamon musiikkiyhdistys ry:lle nuor- osoittamisesta turvaamaan suomalaisten
1501: ten musiikkikurssin järjestämiseksi . . . . . . . 3576 lasten koulunkäynti Espanjassa . . . . . . . . . . . 3590
1502:
1503: 3361 Valli: Määrärahan osoittamisesta 3375 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1504: Kuhmon Eräpäivien järjestämiseen . . . . . . . 3577 osoittamisesta Hämeenlinnan Varikkonie-
1505: men muinaisjäännösalueen tutkimiseen . . . 3591
1506: 3362 Valli: Määrärahan osoittamisesta
1507: Suomalainen Varhaisnuorisotoiminnan 3376 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1508: Tuki ry:lle lasten lomatoiminnan käynnis- osoittamisesta ammattialakohtaisten rau-
1509: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3578 hanjärjestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . 3592
1510: Sisällysluettelo 27
1511:
1512: Sivu Sivu
1513: 3377 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 3384 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1514: av anslag för understödjande av Finlands osoittamisesta Svenska Pensionärsförbun-
1515: Fredsförbund r .f:s svenskspråkiga publi- det rf:n God Tid -nimisen lehden paina-
1516: kationsverksamhet........................ 3593 tuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3606
1517:
1518: 3377 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 3385 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1519: osoittamisesta Suomen Rauhanliitto ry:n anslag för Svenska Bildningsförbundet . . . 3607
1520: ruotsinkielisen julkaisutoiminnan tukemi-
1521: seen ....................................... 3594 3385 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1522: tamisesta Svenska Bildningsförbundet
1523: 3378 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen.. 3608
1524: av anslag till Haga Ungdomsförening rf
1525: för reparation av fastigheten . . . . . . . . . . . . . . 3595 3386 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1526: anslag för Stiftelsen för Cancerinstitutet i
1527: 3378 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan Finland för effektivering av cancerforsk-
1528: osoittamisesta Haga Ungdomsförening rf. ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3609
1529: -nimisen yhdistyksen kiinteistön korjaami-
1530: seen ....................................... 3596 3386 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1531: tamisesta Suomen Syöpäinstituutin Sääti-
1532: 3379 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande ölle syöpätutkimuksen tehostamiseksi..... 3610
1533: av anslag för energiforskning . . . . . . . . . . . . . 3597
1534: 3387 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1535: 3379 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan anslag tili Finlands Svenska Sång- och
1536: osoittamisesta energiatutkimukseen . . . . . . . 3598 Musikförbund rf för dirigentutbildning . . . 3611
1537: 3380 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1538: 3387 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1539: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
1540: tamisesta Finlands Svenska Sång- och Mu-
1541: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3599
1542: sikförbund rf. -nimiselle yhdistykselle joh-
1543: tajakoulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3612
1544: 3381 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan
1545: osoittamisesta Uudenmaan läänin kuntien
1546: sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin.... 3600 3388 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1547: anslag för Lovisanejdens musikskolas
1548: verksamhetsbetingelser.................... 3613
1549: 3382 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande
1550: av anslag för stödcentralen för AIDS . . . . . 3601
1551: 3388 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1552: 3382 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan tamisesta Loviisan seudun musiikkikoulun
1553: osoittamisesta AIDS-tukikeskuksen toi- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3614
1554: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3602
1555: 3389 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1556: 3383 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande anslag tili Finlands Svenska 4H . . . . . . . . . . . 3615
1557: av anslag tili Samfundet Folkhälsan i
1558: Svenska Finland rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3603 3389 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1559: tamisesta Finlands Svenska 4H -toiminnan
1560: 3383 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan tukemiseen................................ 3616
1561: osoittamisesta Samfundet Folkhälsan i
1562: Svenska Finland rf. -nimisen yhdistyksen 3390 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1563: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3604 anslag för överföring tili gårdsbrukets ut-
1564: vecklingsfond............................. 3617
1565: 3384 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande
1566: av anslag tili tryckningskostnaderna för 3390 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1567: Svenska Pensionärsförbundet rf:s tidning tamisesta siirtona maatilatalouden kehittä-
1568: God Tid . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3605 misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3618
1569: 28 Sisällysluettelo
1570:
1571: Sivu Sivu
1572: 3391 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 3398 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami-
1573: anslag för vägförbättringsarbeten på sesta Etelä-Pohjanmaan opistolle . . . . . . . . . 3635
1574: landsväg nr 1015 mellan Backgränd och
1575: Lönnhammar ............................. 3619 3399 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami-
1576: sesta Seinäjoen kaupunginteatterin raken-
1577: 3391 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3636
1578: tamisesta maantien n:o 1015 peruskorjaa-
1579: miseen välillä Backgränd-Linhamari. . . . . 3620 3400 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami-
1580: sesta Artturin Talon kunnostamiseen Yli-
1581: 3392 Westerlund m.fl.: Om anvisande av härmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3637
1582: anslag för grundförbättringsarbeten av
1583: Nitlax-bygdeväg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3621 3401 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami-
1584: sesta paikallislehtien koulutustoimintaan. . 3638
1585: 3392 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1586: tamisesta Niitlahden paikallistien perus- 3402 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1587: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3622 Evijärven Nuorisoseuran toimitalon laa-
1588: jennukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3639
1589: 3393 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1590: anslag för grundförbättring av landsvägen 3403 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1591: nr 155 (Ebbo-Gäddrag).................. 3623 seurantalomuseon perustamiseen Laihian
1592: nuorisoseurantalon yhteyteen . . . . . . . . . . . . . 3640
1593: 3393 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1594: tamisesta maantien n:o 155 perusparanta- 3404 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1595: miseen välillä Epoo-Gäddrag . . . . . . . . . . . . 3624 alkiosiirtotoiminnan kehittämiseen. . . . . . . . 3641
1596: 3394 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1597: 3405 Vihriälä ym.: Määrärahojen osoitta-
1598: anslag för byggande av ny vägförbindelse
1599: misesta kuivatustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3642
1600: Sarvsalö-Kärpe-Kalax.................. 3625
1601: 3406 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami-
1602: 3394 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1603: sesta Nurmon yhdys- ja syöttövesijohdon
1604: tamisesta uuden tieyhteyden rakentami-
1605: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3643
1606: seksi välille Sarvisalo-Kärppä-Kaalahti 3626
1607: 3407 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1608: 3395 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1609: anslag för byggande av landsväg mellan neljän turkistalousneuvojan palkkaami-
1610: lsnäs och Kabböle i Pernå . . . . . . . . . . . . . . . . 3627 seen Etelä-Pohjanmaalle.................. 3644
1611:
1612: 3395 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 3408 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1613: tamisesta lsnäsin ja Kabbölen välisen Suomenselän pohjois-eteläsuuntaisen val-
1614: maantien rakentamiseen Pernajassa. . . . . . . 3628 tatien suunnitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3645
1615:
1616: 3396 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 3409 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1617: anslag för effektiverad övervakning och maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kirkon-
1618: forskning av särskilt importlivsmedel . . . . . 3629 kylä-Hämeen läänin raja) peruskorjauk-
1619: seen ....................................... 3646
1620: 3396 Westerlund ym.: Määrärahan osoit-
1621: tamisesta erityisesti tuontielintarvikkeiden 3410 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1622: valvonnan ja tutkimuksen tehostamiseen.. 3630 maantien n:o 699 (Vasunmäki-Mikkilä)
1623: perusparantamiseen....................... 3647
1624: 3397 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1625: anslag för demenspatienters vård . . . . . . . . . 3631 3411 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1626: Länsirannan maantien n:o 736 yhdistämi-
1627: 3397 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- seen Menkijärven maantiehen n:o 711 vä-
1628: tamisesta dementiapotilaiden hoitoon . . . . . 3633 lillä Porsbacka-Laitila......... . . . . . . . . . . 3648
1629: Sisällysluettelo 29
1630:
1631: Sivu Sivu
1632: 3412 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3426 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1633: maantien n:o 723 (Untamala-Pouttula) paikallisteiden Koskela-Hallapuro,
1634: perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3649 Sääksvesi-Hallapuro ja Metsä-Poranen
1635: peruskorjaamiseen........................ 3663
1636: 3413 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1637: maantien n:o 730 peruskorjaamiseen välil- - 3427 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1638: lä Huhtamäki-Komossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 3650 Luomankylän-Siltalan-Juupakylän pai-
1639: kallistien peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 3664
1640: 3414 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1641: maantien n:o 740 (Evijärvi-Kortesjärvi) - 3428 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami-
1642: peruskorjaukseen......................... 3651 sesta maatalouden vesiensuojelutoimenpi-
1643: teisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3665
1644: 3415 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1645: maantien n:o 6871 (Ruto-Marttila) pa- 3429 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1646: rantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3652 Koiraspotin järven kunnostamiseen . . . . . . . 3666
1647:
1648: 3416 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta - 3430 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta-
1649: maantien n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) pe- misesta Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hat-
1650: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3653 tulan varuskuntien rakennustöihin . . . . . . . . 3667
1651:
1652: 3417 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta - 3431 Viinanen: Määrärahan osoittamises-
1653: maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitin- ta Suomen Partiolaiset ry:n 80-vuotisjuh-
1654: oja) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3654 laseminaarin järjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . 3668
1655:
1656: 3418 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3432 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1657: maantien n:o 7231 peruskorjaukseen välil- misesta puolustusvoimien Nokan alueen
1658: le Lehmäjoki-Peräkylä-Kaurajärvi..... 3655 (Hartola) varastoalueen rakentamiseen . . . 3669
1659:
1660: 3419 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta - 3433 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1661: paikallistien n:o 17213 (Riippi-Norinky- misesta puolustusvoimien Uudenkylän
1662: lä) peruskorjaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3656 aluevaraston saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . 3670
1663:
1664: 3420 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3434 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta
1665: paikallistien n:o 17253 (Myllymäki- Lahden Mieskuoron juhlavuoden toimin-
1666: Vehu) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3657 toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3671
1667:
1668: 3421 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3435 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1669: Itä-Ähtärin paikallistien n:o 17281 perus- misesta liikuntahallin rakentamiseen Kos-
1670: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3658 kelie Hl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3672
1671:
1672: 3422 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3436 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1673: paikallistien n:o 17372 (Metsäkylä-Kivi- misesta maantien n:o 295 (Levanto-Hul-
1674: neva) peruskorjaamiseen.................. 3659 jala) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3673
1675:
1676: 3423 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3437 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1677: paikallistien n:o 17529 (Soini-Möksy) pe- misesta maantien n:o 414 (Kauppi-Son-
1678: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3660 nanen, Heinolan mlk) kunnostamiseen.... 3674
1679:
1680: 3434 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3438 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1681: paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-Miek- misesta maantien n:o 4131 (Sysmä-Suo-
1682: ka) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3661 pelto) kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3675
1683:
1684: 3425 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 3439 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1685: paikallistien rakentamiseen välille misesta maantien n:o 1701 (Pyörähtälä-
1686: Huissi-Orisberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3662 Kuivanto) kunnostamiseen................ 3676
1687: 30 Sisällysluettelo
1688:
1689: Sivu Sivu
1690: 3440 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- 3454 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1691: misesta Savon radan oikaisuun . . . . . . . . . . . 3677 misesta Alajärven Ankkurit ry:n toimin-
1692: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3691
1693: 3441 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
1694: misesta Lahden Kaarikadun vuoropäivä- 3455 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1695: kodin rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3678 misesta KeMoRan moottoriradan nuoriso-
1696: tilojen rakentamisen tukemiseen . . . . . . . . . . 3692
1697: 3442 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1698: misesta apulaisnimismiehen virkojen pe- 3456 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1699: rustamiseen eräisiin nimismiespiireihin . . . . 3679 misesta Pulkkisen nuorisoseura ry:lle ta-
1700: lon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3693
1701: 3443 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1702: 3457 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1703: misesta poliisin ajoneuvokaluston täyden-
1704: misesta Alajärven Nuorisoseuran talon va-
1705: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3680
1706: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3694
1707: 3444 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3458 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1708: misesta opintorahan korottamiseen . . . . . . . 3681 misesta Valtion maitotalouden tutkimus-
1709: laitoksen kokeilutoimintaan Vaasan lää-
1710: 3445 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- nissä...................................... 3695
1711: misesta liikuntaluokkien kokeilutoimin-
1712: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3682 3459 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1713: misesta lainojen myöntämiseksi maaseu-
1714: 3446 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- dulle muuttaville viljelijöille . . . . . . . . . . . . . . 3696
1715: misesta koulukuljetusten lisäämiseen. . . . . . 3683
1716: 3460 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1717: 3447 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- misesta lannoiteveron korvaamiseksi
1718: misesta Halsualle yläasteen tilojen perus- perhe- ja pienviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3697
1719: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3684
1720: 3461 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1721: 3448 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- misesta turkistarhojen kausirahoituksen
1722: misesta Kaustisen evankelisen kansanopis- takaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3698
1723: ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3685
1724: 3462 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1725: 3449 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- misesta sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-
1726: misesta Kokkolan kotitalous- ja sosiaali- män luomiseksi turkistarhaajille . . . . . . . . . . 3699
1727: alan oppilaitoksen sosiaalialan täydennys-
1728: koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3686 3463 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1729: misesta koti- ja turkiseläinten geenipank-
1730: 3450 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- kitoiminnan käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . 3700
1731: misesta Vetelin kotitalousoppilaitoksen
1732: 3464 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1733: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3687
1734: misesta Halsuan järven kunnostukseen ja
1735: säännöstelyyn............................. 3701
1736: 3451 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1737: misesta kotiteollisuusyrittäjäoppilaitoksen 3465 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1738: perustamiseksi Vimpeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . 3688 misesta Savonjoen perkaustöihin . . . . . . . . . 3702
1739: 3452 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3466 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1740: misesta musiikki-instituuttien valtionapu- misesta KeMoRan moottoriradan toimin-
1741: jen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3689 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3703
1742:
1743: 3453 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3467 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1744: misesta Kaustisen kansanmusiikki-insti- misesta maantien n:o 752 (Perho-Sala-
1745: tuutin toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 3690 majärvi) peruskorjaamiseen...... . . . . . . . . . 3704
1746: Sisällysluettelo 31
1747:
1748: Sivu Sivu
1749: 3468 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3482 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1750: misesta Kehitysaluerahaston yritystutkijan misesta terveyskeskusten laboratoriopalve-
1751: sijoittamiseksi Kokkolaan. . . . . . . . . . . . . . . . . 3705 lusten parantamiseksi tarvittavien virkojen
1752: lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3719
1753: 3469 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1754: misesta kunnille keksintöjen edistämiseen 3706 3483 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1755: misesta Kansanparantajien Tuki ry:lle
1756: 3470 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- kansanparantajien apurahoihin . . . . . . . . . . . 3720
1757: misesta turkistarhauksen tukemiseen . . . . . . 3707
1758:
1759: 3471 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3484 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1760: misesta rintamaveteraanien avokuntou- misesta Kaustisen kansanlääkintäkeskuk-
1761: tuksen kehittämiseen...................... 3708 sen toiminnan tukemiseen................. 3721
1762:
1763: 3472 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3485 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1764: misesta rintamaveteraanien kuntoutukses- misesta syöpäyhdistysten toiminnan tuke-
1765: ta huolehtivan hoitohenkilöstön koulutuk- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3722
1766: seen ....................................... 3709
1767: 3486 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1768: 3473 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vaasan läänin syöpäyhdistys ry:n
1769: misesta sotainvalidien puolisoiden kuntou- Järviseudun paikallisosaston toiminnan
1770: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3710 tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3723
1771:
1772: 3474 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3487 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1773: misesta kotirintamalla palvelleiden naisten misesta leirikeskus Asuuiin toiminnan tu-
1774: eläke- ja muiden etujen kehittämiseen..... 3711 kemiseen Kauhajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3724
1775: 3475 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1776: 3488 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1777: misesta Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-
1778: Pohjanmaan piirin toiminnan tukemiseen 3712 misesta työvoimatoimistojen sivutoimipis-
1779: teiden henkilöstön palkkauksiin........... 3725
1780: 3476 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1781: misesta Rintamamiesveteraanien Vaasan 3489 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1782: läänin piiriyhdistys ry:n toiminnan tuke- misesta Perhon Salamajärven kansallis-
1783: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3713 puiston kehittämiseen..................... 3726
1784:
1785: 3477 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3490 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1786: misesta varusmiesten kotiuttamisrahan misesta Alajärven järven kunnostamiseen 3727
1787: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3714
1788: 3491 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1789: 3478 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- misesta Patanan- ja Räyringinjärven kun-
1790: misesta vanhusten turvapuhelinjärjestel- nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3728
1791: män kehittämiseen........................ 3715
1792: 3492 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1793: 3479 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1794: misesta Vetelin alueen vesistöjen kunnos-
1795: misesta maatalouden sijaisapulomitusren-
1796: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3729
1797: kaiden perustamiseksi kuntiin............. 3716
1798:
1799: 3480 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3493 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta-
1800: misesta yleisen terveyskasvatuksen kehit- misesta asuntojen rakentamiseen hoito-
1801: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3717 henkilökunnalle........................... 3730
1802:
1803: 3481 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 3494 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta-
1804: misesta terveyskeskusten fysikaalisen hoi- misesta poliisipiirien neuvottelukuntien
1805: don lisäämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3718 toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3731
1806: 32 Sisällysluettelo
1807:
1808: Sivu Sivu
1809: 3495 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 3508 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1810: misesta Rauman pitsiviikon järjestelyjen tamisesta Liminkaojan alaosan täydennys-
1811: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3732 perkauksen suorittamiseksi Pyhäjoella . . . . 3745
1812:
1813: 3496 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 3509 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1814: misesta Rauman musiikkiviikon Festivo tamisesta Piehingin ja Mutalan patojen
1815: -90 järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3733 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3746
1816:
1817: 3497 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 3510 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1818: misesta selkokielisen kirjallisuuden tuke- tamisesta kantatien n:o 88 parantamiseksi
1819: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3734 välillä Raahe-Pulkkila................... 3747
1820:
1821: 3498 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 3511 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1822: misesta maakaasun käytön tutkimiseksi tamisesta luotsiaseman rakentamiseen
1823: maataloudessa............................ 3735 Raaheen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3748
1824:
1825: 3499 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 3512 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1826: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- tamisesta huoltorakennuksen rakentami-
1827: miseen välille Olkiluodon liittymä-Eura- seen Raahen kalasatamaan................ 3749
1828: joen keskustaajama....................... 3736
1829: 3513 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1830: 3500 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta katsastuskonttorin rakentami-
1831: misesta ns. Urpo-radan rakentamisen seksi Raahen kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 3750
1832: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3737
1833: 3514 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1834: 3501 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Pyhäjokisuun kunnostukseen... 3751
1835: misesta modernin junatyypin kehittämi-
1836: 3515 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1837: seksi henkilö- ja lähiliikenteeseen . . . . . . . . . 3738
1838: tamisesta Siikajokisuun ruoppauksen II
1839: vaiheen toteuttamiseen.................... 3752
1840: 3502 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta-
1841: misesta rintamaveteraanien ateriapalvelun 3516 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1842: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3739 tamisesta eräiden järvien kunnostustöihin
1843: Vihannissa................................ 3753
1844: 3503 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta-
1845: misesta Rauman ratapihan raiteiden kor- 3517 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1846: jaamiseen ja uusimiseen työllisyysperustei- tamisesta erityismäärärahaksi kehitys-
1847: sesti....................................... 3740 alueiden asuntotuotantoon................ 3754
1848: 3504 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 3518 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta-
1849: misesta nuorten saamisesta kiinnostumaan misesta valtion virastotalon suunnittelemi-
1850: metallialasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3741 seen Elimäelle............................. 3755
1851: 3505 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 3519 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta-
1852: tamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk- misesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen
1853: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3742 lisärakennuksen ja perusparantamisen
1854: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3756
1855: 3506 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1856: tamisesta Raahen tietokonealan oppilai- 3520 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta-
1857: toksen laajennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3743 misesta Haminan teatterin äänentoistolait-
1858: teiston uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3757
1859: 3507 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit-
1860: tamisesta kuivatushankkeiden toteuttami- 3521 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta-
1861: seen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueel- misesta Haminan Sotilasmusiikkitapahtu-
1862: la ......................................... 3744 man tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3758
1863: Sisällysluettelo 33
1864:
1865: Sivu Sivu
1866: 3522 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 3535 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
1867: misesta Haminan liikuntahallin valtion sesta Puhoksen syväväylän oikaisemiseen
1868: osuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3759 ja valaistuksen parantamiseen . . . . . . . . . . . . 3772
1869:
1870: 3523 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 3536 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
1871: misesta Virojoen-Miehikkälän-Taave- sesta Puhoksen teollisuusraiteen rakenta-
1872: tin maantien n:o 384 parantamiseen välillä miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3773
1873: Virojoki-Miehikkälän kk. . . . . . . . . . . . . . . . 3760
1874: 3537 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
1875: 3524 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- sesta työvoimatoimistojen perustamiseksi
1876: misesta paikallistien n:o 14784 perus- eräisiin Pohjois-Karjalan kuntiin . . . . . . . . . 3774
1877: parantamiseen Taipalsaarella . . . . . . . . . . . . . 3761
1878: 3538 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
1879: 3525 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- sesta Puhoksen vanhan teollisuusmiljöön
1880: misesta Anjalankosken autokatsastusase- säilyttämiseen............................. 3775
1881: man suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . 3762
1882: 3539 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1883: 3526 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- misesta Orimattilan valtion virastotalon
1884: misesta vaarallisia kemikaaleja välittävien laajentamiseen............................ 3776
1885: rataosuuksien ja ratapihojen turvallisuu-
1886: 3540 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1887: den parantamiseen Kymen läänissä . . . . . . . 3763
1888: misesta Eläinlääketieteellisen korkeakou-
1889: lun Hautjärven laitosten uuden klinikka-
1890: 3527 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
1891: rakennuksen rakentamiseen Mäntsälään . . 3777
1892: sesta läänien kehittämisrahaan . . . . . . . . . . . . 3764
1893: 3541 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1894: 3528 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
1895: misesta kuntien kulttuuritoiminnan val-
1896: sesta metsätieteiden jatkokoulutuskeskuk-
1897: tionosuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3778
1898: sen perustamiseksi Joensuuhun . . . . . . . . . . . 3765
1899: 3542 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1900: 3529 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- misesta läänintaidetoimikunnille taiteen
1901: sesta Pohjois-Karjalan opiston rakennus- edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3779
1902: velkojen lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3766
1903: 3543 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1904: 3530 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- misesta säveltaidejärjestöjen toiminnan
1905: sesta koulutusyhteistyön toteuttamiseen tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3780
1906: Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Karjalan
1907: välillä..................................... 3767 3544 Väänänen: Määrärahan osoittamises-
1908: ta Mäntsälän Sepän Soitolle valtakunnal-
1909: 3531 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- listen pelimanniyhtyekilpailujen järjestä-
1910: sesta Pohjois-Karjalan maaseudun alueel- mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3781
1911: lisen kehittämisohjelman laatimiseen...... 3768
1912: 3545 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1913: 3532 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- misesta Artjärven palloiluhallin rakenta-
1914: sesta eräiden vesihuoltohankkeiden toteut- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3782
1915: tamiseksi Pohjois-Karjalassa.............. 3769
1916: 3546 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1917: 3533 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- misesta maaseudun kulttuuriperinteen tal-
1918: sesta Kesälahden-Totkuniemen-Kymen lentamiseen ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3783
1919: läänin rajan maantien peruskorjaamiseen 3770
1920: 3547 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1921: 3534 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- misesta Uudenmaan Maatalouskeskukselle
1922: sesta Lylyvaaran-Huhuksen-Kivilahden maaseutuneuvonta-agronomin toimen pe-
1923: maantien perusparantamiseen............. 3771 rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3784
1924:
1925: 2 290089P
1926: 34 Sisällysluettelo
1927:
1928: Sivu Sivu
1929: 3548 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- 3551 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1930: misesta vihannesviljelykonsulentin toimen misesta Myrskylän-Porvoon maantien
1931: perustamiseksi Uudenmaan Maatalous- n:o 160 peruskorjaukseen................. 3788
1932: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3785
1933: 3552 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1934: misesta Pukkilan-Monninkylän maan-
1935: 3549 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- tien n:o 163 perusparannuksen suunnitte-
1936: misesta kasvinviljelykoeaseman perus- luun ...................................... 3789
1937: tamiseen Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3786 3553 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1938: misesta Järvenpään-Pornaisten tien ra-
1939: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3790
1940: 3550 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1941: misesta liittymän rakentamiseksi mootto- 3554 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
1942: ritielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenky- misesta Orimattilan Kuivannon tien pa-
1943: lään ....................................... 3787 rantamiseen............................... 3791
1944: 1989 vp. 2941
1945:
1946: Raha-asia-aloite n:o 2767
1947:
1948:
1949:
1950:
1951: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Laulu-Varkaus-tapah-
1952: tuman tukemiseen
1953:
1954:
1955: Eduskunnalle
1956:
1957: Laulu-Varkaus on 1980-luvulla vakiinnutta- eduskunnan ja opetusministeriön ottamien
1958: nut asemansa laulelman kesäisenä tapahtuma- myönteisten kantojen turvaamiseksi esitetään
1959: na. Esa Pakarisen aloitteesta ja hänen elämän- Laulu-Varkauden tukemiseen määrärahaa.
1960: työnsä ympärille kehittynyt Laulu-Varkaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1961: tapahtuma sai myös useina vuosina raha-asia- nioittaen,
1962: aloitteen perusteella eduskunnalta taloudellista
1963: tukea. Sen jälkeen myös vuonna 1988 opetusmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1964: nisteriö tuki sitä taloudellisesti. Laulu-Varkaus- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
1965: tapahtuma ei tästä huolimatta kuitenkaan kulu- markkaa Laulu- Varkauden taloudelli-
1966: neena vuonna ulottunut taiteen keskustoimi- seen tukemiseen.
1967: kunnan arvomaailman piiriin. Tämän vuoksi
1968:
1969: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
1970:
1971: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
1972: 2942 1989 vp.
1973:
1974: Raha-asia-aloite n:o 2768
1975:
1976:
1977:
1978:
1979: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden Koivujoen
1980: kalataloudelliseen kunnostukseen
1981:
1982:
1983: Eduskunnalle
1984:
1985: Pienenä, mutta alueellisesti tärkeänä vesistö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1986: huoltotyönä esitetään Koivujoen kalataloudel- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
1987: lista kunnostusta. Hankkeen kustannusarvio on markkaa Pielaveden Koivujoen kalata-
1988: 0,2 miljoonaa markkaa. Huomattava on, että loudelliseen kunnostukseen.
1989: Pielaveden kunta on myös erityisaluekunta.
1990: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1991: nioittaen,
1992:
1993: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
1994:
1995: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi
1996: 1989 vp. 2943
1997:
1998: Raha-asia-aloite n:o 2769
1999:
2000:
2001:
2002:
2003: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden pohjavesi-
2004: hankkeeseen
2005:
2006:
2007: Eduskunnalle
2008:
2009: Varkauden kaupungin juomavesi tehdään ny- Pohjavesihankkeen kokonaiskustannukset
2010: kyisin pintavedestä. Lääkintöhallituksen vuosi- ovat tällä hetkellä 22,5 miljoonaa markkaa. Ve-
2011: na 1984-85 tekemissä pintavettä käyttävien ve- denottamolta kaupungin vesitornille rakennet-
2012: silaitosten mutageenisuustutkimuksissa todet- tava runkojohto on tarkoitus tehdä valtion vesi-
2013: tiin, että Varkauden vesi on kolmanneksi suurin huoltotyönä. Työkustannusten eli valtion osuus
2014: mutageenisuusarvoltaan. Mutageenisuusarvolla on 8,5 miljoonaa markkaa. Hanke on ollut vesi-
2015: pyritään kuvaamaan aineen syöpävaaralli- hallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa en-
2016: suutta. simmäisen kerran vuosille 1988-90, mutta on
2017: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin johdolla siirtynyt valtion rahoitusohjelmien vuoksi.
2018: tehdyssä "Varkauden seudun vesihuollon yleis- Kaupungilla on jo pitkään ollut oma rahoitus-
2019: suunnitelmassa" ehdotettiin vuonna 1983, että osuutensa 14,0 miljoonaa markkaa varattuna.
2020: Varkaus siirtyisi käyttämään Syvänsin pohja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2021: vettä. nioittaen,
2022: Varkaudella on voimassa oleva vesioikeuden
2023: lupa pohjaveden ottamiseen. Johtolinjan ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2024: kennussuunnitelmat ja kustannusarviot ovat 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
2025: valmiina. Kaupunki on jo ostanut pohjavesi- markkaa Varkauden pohjavesihankkee-
2026: alueen maita 1,5 miljoonalla markalla ja neu- seen.
2027: vottelee parhaillaan lisäkaupoista turvatakseen
2028: veden laadun pysymisen hyvänä. Pohjavesi on-
2029: kin todettu yhdeksi Suomen parhaista.
2030:
2031: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2032:
2033: Kari Rajamäki Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
2034: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen
2035: Riitta Saastamoinen
2036: 2944 1989 vp.
2037:
2038: Raha-asia-aloite n:o 2770
2039:
2040:
2041:
2042:
2043: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaavin kk:n-Rasin-
2044: mäen-Sivakkavaaran syöttövesijohdon rakentamiseen
2045:
2046:
2047: Eduskunnalle
2048:
2049: Kaavin-Rasinmäen-Sivakkavaaran syöttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2050: vesijohdon rakentamishankkeen kokonaiskus- den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
2051: tannusarvio on 6,5 miljoonaa markkaa, josta tille 30.40. 77 500 000 markkaa Kaa-
2052: valtion osuus on 4,0 miljoonaa markkaa. Kaa- vin kk:n-Rasinmäen-Sivakkavaaran
2053: vin kunta on myös erityisaluekunta. syöttövesijohdon rakentamiseen.
2054: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2055: nioittaen,
2056:
2057: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2058:
2059: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi
2060: 1989 vp. 2945
2061:
2062: Raha-asia-aloite n:o 2771
2063:
2064:
2065:
2066:
2067: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varpaisjärven-Luk-
2068: karilan syöttövesijohdon rakentamiseen
2069:
2070:
2071: Eduskunnalle
2072:
2073: Varpaisjärven ja Lukkarilan välisen syöttöve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2074: sijohdon rakentamishankkeen kokonaiskustan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2075: nusarvio on 4,6 miljoonaa markkaa, josta val- 30.40. 77 500 000 markkaa Varpaisjär-
2076: tion osuus on 3,2 miljoonaa markkaa. Esite- ven-Lukkarilan syöttövesijohdon ra-
2077: tään, että työt aloitettaisiin ensi vuonna. kentamiseen Varpaisjärvellä.
2078: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2079: nioittaen,
2080:
2081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2082:
2083: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi
2084: 2946 1989 vp.
2085:
2086: Raha-asia-aloite n:o 2772
2087:
2088:
2089:
2090:
2091: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542
2092: parantamiseen välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki
2093:
2094:
2095: Eduskunnalle
2096:
2097: Maantie n:o 542 välillä Mikkelin piirin raja- joudutaan tien huonon kunnon vuoksi hoita-
2098: Pajumäki Tuusniemen kunnassa on huonokun- maan pitempää reittiä Kuopion tai Viinijärven
2099: toinen, mutkainen ja mäkinen 31 kilometriä pit- kautta, mistä aiheutuu 35-40 kilometrin mat-
2100: kä öljysoratie. Kyseistä tietä käyttää läpikulku- kan lisäys.
2101: tienä Lintulan ja Valamon luostareihin suun- Tie on tärkeä yhteys myös kunnan sisäisen lii-
2102: tautuva matkailijaliikenne. Tien Mikkelin piirin kenteen ja Heinäveden kunnan pohjoisosista
2103: puolella oleva osuus on parannettu. Kuopioon suuntautuvan liikenteen kannalta.
2104: Ahlströmin myytyä Varkauden puunjalostus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2105: laitokset Ensolie on hyvän kuljetusreitin tarve nioittaen,
2106: Tuusniemen suunnasta lisääntynyt, sillä Tuus-
2107: niemi kuuluu Enson Varkauden tehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2108: puunhankinnan autokuljetusalueeseen. Enson 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2109: puunhankinnan määrä siltä alueelta, josta puu 31.24.77 8000000 markkaa maantien
2110: olisi edullisinta kuljettaa maantien n:o 542 n:o 542 parantamiseen välillä Mikkelin
2111: kautta, on 70 000 m 2 vuodessa. Nyt kuljetukset piirin raja-Pajumäki.
2112:
2113: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2114:
2115: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
2116: 1989 vp. 2947
2117:
2118: Raha-asia-aloite n:o 2773
2119:
2120:
2121:
2122:
2123: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänpotilaiden kun-
2124: tootustoiminnan kehittämiseen
2125:
2126:
2127: Eduskunnalle
2128:
2129: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen tautipotilaiden kuntootus on maassamme var-
2130: kansanterveys-ja potilasjärjestö. Liittoon kuu- sin hyvin järjestetty. Ongelmana ovat ei-työ-
2131: luu noin 100 000 jäsentä. Liiton organisaatio ikäiset kansalaiset. Erityisesti eläkkeellä olevien
2132: muodostuu keskustoimiston lisäksi 20 sydänpii- ja työkyvyttömien sydänpotilaiden sopeutumis-
2133: ristä ja 230 sydänyhdistyksestä. valmennus- ja kurssitoiminnan osalta on mer-
2134: Sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa suo- kittäviä puutteita.
2135: malaiset miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2136: Sepelvaltimotauti on suurin kansantautimme, nioittaen,
2137: ja joka kolmas kuolemantapaus maassamme
2138: johtuu siitä. Koska sepelvaltimotaudin aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2139: tamista kuolemista huomattava osa sattuu työ- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2140: ikäisessä väestössä, taudin aiheuttamat talou- markan määrärahan ei-työssä olevien
2141: delliset ja inhimilliset menetykset ovat suuret. sydänpotilaiden sopeutumisvalmennus-
2142: Tällä hetkellä työikäisten sydän- ja verisuoni- ja kurssitoiminnan tukemiseen.
2143: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2144:
2145: Kari Rajamäki Marjatta Stenius-Kaukonen Ole Wasz-Höckert
2146: Hannu Tenhiälä Ritva Laurila Claes Andersson
2147: Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi
2148: 2948 1989 vp.
2149:
2150: Raha-asia-aloite n:o 2774
2151:
2152:
2153:
2154:
2155: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänpiiritoiminnan
2156: kehittämiseen
2157:
2158:
2159: Eduskunnalle
2160:
2161: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen jöistä on olemassa. Tiedon saaminen käytän-
2162: kansanterveys-ja potilasjärjestö. Liittoon kuu- nön toimintaan terveydenhuoltohenkilöstölle ja
2163: luu noin 100 000 jäsentä. Liiton organisaatio heidän kauttaan muille vaikuttajille ja kaikille
2164: muodostuu keskustoimiston lisäksi 20 sydänpii- suomalaisille toteutetaan koulutuksen ja tiedo-
2165: ristä ja 230 sydänyhdistyksestä. tuksen muodossa.
2166: Sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa suo- Tärkeän osan sydän- ja verisuonitautien eh-
2167: malaiset miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. Se- käisyohjelman toteuttamisesta tekevät sydän-
2168: pelvaltimotauti on suurin kansantautimme, ja piirit ja sydänyhdistykset.
2169: joka kolmas kuolemantapaus maassamme joh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2170: tuu siitä. Koska sepelvaltimotaudin aiheutta-
2171: mista kuolemista huomattava osa sattuu työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2172: ikäisessä väestössä, taudin aiheuttamat talou- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2173: delliset ja inhimilliset menetykset ovat suuret. 1 000 000 markan määrärahan sydänpii-
2174: Perustietämys sepelvaltimotautien riskiteki- rien toiminnan edistämiseen.
2175:
2176: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2177:
2178: Kari Rajamäki Marjatta Stenius-Kaukonen Ole Wasz-Höckert
2179: Heikki Riihijärvi Hannu Tenhiälä Ritva Laurila
2180: Claes Andersson Jorma Huuhtanen
2181: 1989 vp. 2949
2182:
2183: Raha-asia-aloite n:o 2775
2184:
2185:
2186:
2187:
2188: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen hen-
2189: kilöresurssien lisäämiseen
2190:
2191:
2192: Eduskunnalle
2193:
2194: Rakennekehitys on aiheuttanut tilanteen, jol- sille kuuluvia tehtäviä. Ainoa lääke on amma-
2195: loin samanaikaisesti on työttömyyttä ja työvoi- tinvalinnanohjausta ja työnvälitystä suoritta-
2196: mapulaa. Työttömät ovat usein iäkkäitä, vähän vien henkilöiden todella tuntuva lisääminen.
2197: koulutusta saaneita ja yhden ammatin taitajia. Tämä tukee välttämätöntä aikuiskoulutusjär-
2198: Heidän tilanteensa edellyttää syvällekäypää am- jestelmän tehostamista.
2199: matinvalinta-, koulutukseenohjaus-ja työnväli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2200: tysprosessia. Samanaikaisesti työvoimapulaa taen,
2201: potevat yritykset edellyttävät tehotoimia työ-
2202: voiman hankintaan ja koulutukseen liittyvissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2203: asioissa. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2204: Työvoimatoimistojen nykyinen henkilökunta markkaa työvoimatoimistojen henkilö-
2205: ei yksinkertaisesti ehdi suorittaa kohtuudella resurssien lisäämiseen.
2206:
2207: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2208:
2209: Kari Rajamäki
2210: 2950 1989 vp.
2211:
2212: Raha-asia-aloite n:o 2776
2213:
2214:
2215:
2216:
2217: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken ruukki-
2218: alueen säilyttämiseen
2219:
2220:
2221: Eduskunnalle
2222:
2223: Juankoskelie vuonna 1746 perustetun järvi- timorakennuksen saneeraukseen. Hankkeen to-
2224: malmia raaka-aineenaan käyttäneen ruukin teuttaminen edellyttää valtion osuutta.
2225: alueella sijaitsevien 23 rakennuksen tilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2226: näihin päiviin saakka olleet Juantehtaan käy- nioittaen,
2227: tössä. Rakennukset ovat jäämässä pois teolli-
2228: suuskäytöstä tyhjilleen. Juankosken ruukkialue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2229: on kulttuurihistoriallisesti ja teollisuushistorial- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
2230: lisesti ainutlaatuinen kokonaisuus Itä-Suomes- markkaa Juankosken ruukkialueen säi-
2231: sa. Juankosken kunta on varannut tämän vuo- lyttämiseen.
2232: den talousarvioonsa 2,8 miljoonaa markkaa va-
2233:
2234: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2235:
2236: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
2237: 1989 vp. 2951
2238:
2239: Raha-asia-aloite n:o 2777
2240:
2241:
2242:
2243:
2244: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta vanhusten ja rintamave-
2245: teraanien asuntojen peruskorjauksiin
2246:
2247:
2248: Eduskunnalle
2249:
2250: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- veydenhuollon lisätessä avohoitopainotteisuut-
2251: tykseen on myönnetty 45 miljoonaa markkaa taan tarvitaan tulevina vuosina huomattavasti
2252: avustusten maksamiseen asuntojen korjaustoi- enemmän määrärahoja vanhusten asuntojen
2253: mintaan sosiaalisin perustein. Avustusta on tar- peruskorjaustoimintaan.
2254: koitus käyttää erityisesti vanhusten ja rintama- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2255: veteraanien asuntojen korjauksiin. taen,
2256: Vuoden 1988 30 miljoonan markan määrä-
2257: rahalla on avustettu yhteensä 3 300 asunnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2258: korjaamista sekä 600 asunnon perusparannus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2259: suunnittelua. Vuonna 1990 arvioidaan avustet- 35.45.56 lisäyksenä 15 000000 markkaa
2260: tavia asuntoja olevan noin 6 000. vanhusten ja rintamaveteraanien asun-
2261: Vanhusten ja rintamaveteraanien määrän tojen peruskorjaustoimintaan.
2262: voimakkaasti lisääntyessä sekä sosiaali- ja ter-
2263:
2264: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2265:
2266: Kari Rajamäki
2267: 2952 1989 vp.
2268:
2269: Raha-asia-aloite n:o 2778
2270:
2271:
2272:
2273:
2274: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen
2275: korkeakoulun IV vaiheen suunnitteluun
2276:
2277: Eduskunnalle
2278:
2279:
2280: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2281: nopeasti kehittyvä korkeakoulu. Sen kehittä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2282: mistä on tarkoitus jatkaa IV vaiheen suunnitte- 29.10. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2283: lulla, joka tulisi käynnistää välittömästi, jotta Lappeenrannan teknillisen korkeakou-
2284: rakennustyöt voisivat alkaa aikataulun mukai- lun IV vaiheen suunnitteluun.
2285: sesti.
2286: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2287: taen,
2288:
2289: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2290:
2291: Jussi Ranta
2292: 1989 vp. 2953
2293:
2294: Raha-asia-aloite n:o 2779
2295:
2296:
2297:
2298:
2299: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lauritsalan yhdystien rakenta-
2300: miseen
2301:
2302:
2303: Eduskunnalle
2304:
2305: Nykyinen ns. Lauritsalan tie on välityskyvyl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2306: tään heikohko ja liikenneturvallisuudeltaan on- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
2307: neton. Nykyisellä paikallaan tietä ei voi kehit- 31.24.34/isäyksenä 10000000 markkaa
2308: tää, koska se kulkee tehdasalueen läpi. Tiellä Lauritsalan yhdystien rakentamiseen.
2309: kulkee myös kaukoliikennettä.
2310: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2311: taen,
2312:
2313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2314:
2315: Jussi Ranta
2316: 2954 1989 vp.
2317:
2318: Raha-asia-aloite n:o 2780
2319:
2320:
2321:
2322:
2323: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kutilan kanavan rakentami-
2324: seen Lappeenrannassa
2325:
2326:
2327: Eduskunnalle
2328:
2329: Eteläisellä Saimaalla tarvittaisiin veneilyn ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2330: matkustajaliikenteen kehittämiseksi suora ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2331: turvallinen yhteys Suur-Saimaalle. Myös mah- 31.30. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
2332: dollisten onnettomuuksien kannalta olisi välttä- Kutilan kanavan rakentamisen aloitta-
2333: mätöntä, että Lappeenrannasta olisi suora yh- miseen.
2334: teys vilkkaimmin liikennöidyille alueille.
2335: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2336: taen,
2337:
2338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2339:
2340: Jussi Ranta
2341: 1989 vp. 2955
2342:
2343: Raha-asia-aloite n:o 2781
2344:
2345:
2346:
2347:
2348: Ranta: Määrärahan osoittamisesta rantaradan suunnitteluun vä-
2349: lille Helsinki-Kotka-Lappeenranta
2350:
2351:
2352: Eduskunnalle
2353:
2354: Valtionrautateiden ja valtakunnallisen alue- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2355: rakenteen kehittämiseksi olisi välttämätöntä taen,
2356: selvittää mahdollisuudet rantaradan rakentami-
2357: seksi. Hanke voisi purkaa Helsingin seudun pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2358: neita, välittää transitoliikennettä nykyistä tur- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2359: vallisemmin sekä nopeuttaa liikennettä Karja- markkaa rantaradan suunnitteluun vä-
2360: lan radalla ja parantaa liikenneturvallisuutta lille Helsinki-Kotka-Lappeenranta.
2361: pääratojen solmukohdissa mukaan lukien Rii-
2362: himäen aseman.
2363:
2364: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2365:
2366: Jussi Ranta
2367: 2956 1989 vp.
2368:
2369: Raha-asia-aloite n:o 2782
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan ratapihan turval-
2375: lisuusjärjestelyihin
2376:
2377:
2378: Eduskunnalle
2379:
2380: Vainikkalan ratapihalta joudutaan vuosittain sammutusjärjestelmä sekä palokunnan hyök-
2381: käännyttämään jopa 2 000 vuotavaa vaunua. käystiet.
2382: Ratapihalla seisoo junien järjestelyn takia jat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2383: kuvasti vaarallisia ja helposti syttyviä lasteja. taen,
2384: Ratapihan lähettyvillä on runsaasti pysyvää
2385: asutusta ja pihalla työskentelee ympäri vuoro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2386: kauden henkilökuntaa. Ratapihalla pysähtyy 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2387: myös matkustajajunia, jotka joutuvat vaaralle 31.57. 62 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
2388: alttiiksi. Ratapihan turvallisuutta tulisikin pi- Vainikkalan ratapihan turvallisuuden
2389: kaisesti parantaa esim. rakentamalla kiinteä parantamiseen.
2390:
2391: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2392:
2393: Jussi Ranta
2394: 1989 vp. 2957
2395:
2396: Raha-asia-aloite n:o 2783
2397:
2398:
2399:
2400:
2401: Ranta: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen tukemiseen
2402:
2403:
2404:
2405: Eduskunnalle
2406:
2407: Joukkoliikenne on kasvavissa taloudellisissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2408: vaikeuksissa, mikä on nopeasti heikentämässä taen,
2409: joukkoliikenteen palvelutasoa. Yksityisen lii-
2410: kenteen nopea kasvu on aiheuttamassa huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2411: tavia investointitarpeita katu- ja tieverkkoon. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2412: Myös liikenneturvallisuus on heikkenemässä. 31.58.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
2413: Tämä edellyttää linja-autoliikenteelle lisätukea joukkoliikenteen tukemiseen.
2414: sekä eri joukkoliikennemuotojen yhteistyön ai-
2415: kaansaamista.
2416:
2417: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2418:
2419: Jussi Ranta
2420: 2958 1989 vp.
2421:
2422: Raha-asia-aloite n:o 2784
2423:
2424:
2425:
2426:
2427: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan lentoaseman
2428: lennonvarmistuslaitteisiin
2429:
2430:
2431: Eduskunnalle
2432:
2433: Lappeenrannan lentoasema on lentoliiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2434: teen säännöllisyyden kannalta maamme hei- taen,
2435: koimpia. Lentokentällä on ILS-laitteet vain
2436: kentän länsipäässä. Lähestymisen tapahtuessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2437: idästä joudutaan lentämään finaali suoraan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2438: kaupungin keskustan yli. Lentovarmuuden ja 31.92. 70 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
2439: yleisen turvallisuuden takia tarvitaan kentän Lappeenrannan lentokentän lennonvar-
2440: itäpäähän asianmukaiset lennonvarmistuslait- mistuslaitteisiin.
2441: teet.
2442:
2443: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2444:
2445: Jussi Ranta
2446: 1989 vp. 2959
2447:
2448: Raha-asia-aloite n:o 2785
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaa-
2454: lan potilashotellin suunnitteluun
2455:
2456:
2457: Eduskunnalle
2458:
2459: Etelä-Karjalan kuntien esityksestä Etelä-Sai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2460: maan keskussairaalan laajennushanketta on su- taen,
2461: pistettu. Toisaalta laitoksen tehokas käyttö eri-
2462: koissairaanhoidon tarpeisiin edellyttää itsestään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2463: huolehtimaan kykenevien potilaiden (esim. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2464: kuntoutuspotilaiden) asumismahdollisuutta ti- 33.79.36 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2465: lapäisesti sairaalan lähettyvillä. Sairaanhoito- Etelä-Saimaan keskussairaalan potilas-
2466: oppilaitoksen kehittäminen edellyttäisi myös hotellin suunnitteluun Lappeenrantaan.
2467: opiskelija-asuntoja alueella. Tällöin voitaisiin
2468: harkita näiden hankkeiden yhteen niveltämistä.
2469:
2470: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2471:
2472: Jussi Ranta
2473: 2960 1989 vp.
2474:
2475: Raha-asia-aloite n:o 2786
2476:
2477:
2478:
2479:
2480: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknologia-
2481: keskuksen Kareltek Oy:n osakepääoman korotukseen
2482:
2483:
2484: Eduskunnalle
2485:
2486: Lappeenrannan teknologiakeskus on voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2487: makkaasti kehittyvä yksikkö, joka on tehok- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2488: kaasti torjunut koko Etelä-Karjalan rakenne- 34.50.63 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
2489: muutosta. Laitoksen edelleen kehittäminen Kareltek Oy:n osakepääoman korotta-
2490: edellyttää valtion lisäpanostusta osakepääoman miseen.
2491: korottamisen muodossa.
2492: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2493: taen,
2494:
2495: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2496:
2497: Jussi Ranta
2498: 1989 vp. 2961
2499:
2500: Raha-asia-aloite n:o 2787
2501:
2502:
2503:
2504:
2505: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta saimaannorpan suojeluun
2506:
2507:
2508:
2509: Eduskunnalle
2510:
2511: Saimaannorppa on uhanalainen eläinlaji, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2512: jonka suojeleminen on valtakunnallisesti erit- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
2513: täin tärkeä hanke. Näin ollen hanke edellyttää 35.15.12 lisäyksenä 500000 markkaa
2514: valtion rahoitusta. saimaannorpan suojelemiseksi.
2515: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2516: nioittaen,
2517:
2518: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2519:
2520: Jussi Ranta Anssi Rauramo
2521: 2962 1989 vp.
2522:
2523: Raha-asia-aloite n:o 2788
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: Ranta: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankintaan
2529: Saimaalta
2530:
2531:
2532: Eduskunnalle
2533:
2534: Etelä-Karjalassa on perustettu virkistysalue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2535: säätiö, joka pyrkii hankkimaan omistukseensa 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2536: seutukaavassa virkistykseen tarkoitettuja aluei- 35.15.32 lisäyksenä 1000000 markkaa
2537: ta erityisesti eteläiseltä Saimaalta. Hankkeiden virkistysalueiden hankintaan eteläiseltä
2538: toteuttaminen edellyttää valtakunnallisen luon- Saimaa/ta.
2539: teen takia valtion rahoitusta.
2540: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2541: taen,
2542:
2543: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2544:
2545: Jussi Ranta
2546: 1989 vp. 2963
2547:
2548: Raha-asia-aloite n:o 2789
2549:
2550:
2551:
2552:
2553: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Pien-Saimaan vesiensuojelu-
2554: toimenpiteisiin
2555:
2556:
2557: Eduskunnalle
2558:
2559: Pien-Saimaan alue on osoittautunut olevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2560: likaantumassa. Alueelle lasketaan mm. Lap- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2561: peenrannan kaupungin sadevesiä sekä Taipal- 35.25.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2562: saaren kunnan jätevesiä. Kuntien kesken suun- Pien-Saimaan vesiensuojelutoimenpitei-
2563: nitellaan parhaillaan yhteistyöhankkeita, joiden siin.
2564: toteuttaminen edellyttää valtion tukea.
2565: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2566: taen,
2567:
2568: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2569:
2570: Jussi Ranta
2571: 2964 1989 vp.
2572:
2573: Raha-asia-aloite n:o 2790
2574:
2575:
2576:
2577:
2578: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan linnoituksen
2579: kunnostamiseen
2580:
2581:
2582: Eduskunnalle
2583:
2584: Lappeenrannan linnoitus on yksi maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2585: edustavimmista maalinnoituksista, jonka 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2586: entistämis- ja kunnostustyöt ovat kesken. Lin- 35.32.34 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2587: noitus olisi saatava myös kaupunginlahden Lappeenrannan linnoituksen entistämi-
2588: puolelta alkuperäiseen muotoonsa. seen.
2589: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2590: taen,
2591:
2592: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2593:
2594: Jussi Ranta
2595: 1989 vp. 2965
2596:
2597: Raha-asia-aloite n:o 2791
2598:
2599:
2600:
2601:
2602: Ranta: Määrärahan osoittamisesta ns. Wolkoffin talon kunnos-
2603: tamiseen
2604:
2605:
2606: Eduskunnalle
2607:
2608: Wolkoffin talosta on tehty suojelupäätös, ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2609: lo on hankittu kaupungin omistukseen ja kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2610: nostustyöt ovat alkaneet. Jotta taloon pystyttäi- 35.32.50 lisäyksenä 500 000 markkaa ns.
2611: siin palauttamaan alkuperäinen ainutlaatuinen Wolkoffin talon kunnostamiseen Lap-
2612: esineistö ja avaamaan se kotimuseona, tulisi en- peenrannassa.
2613: tistämistyöt viedä loppuun.
2614: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2615: taen,
2616:
2617: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2618:
2619: Jussi Ranta
2620: 2966 1989 vp.
2621:
2622: Raha-asia-aloite n:o 2792
2623:
2624:
2625:
2626:
2627: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikki-
2628: tapahtuman avustamiseen Valkeakoskella
2629:
2630:
2631: Eduskunnalle
2632:
2633: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän
2634: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- laajasti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiinty-
2635: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työ- jien kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan
2636: väenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhan- hyvinkin kehittävänä ja tarpeellisena.
2637: siin kohoavat yleisöjoukot on käsitettävä kysei- Vuosien 1981-84 ja 1989 valtionavustuksen
2638: sen tapahtuman tarpeellisuuden osoitukseksi. Työväen Musiikkitapahtuma sai suoraan val-
2639: Tapahtumaa on vuosittain pyritty kehittämään tion tulo- ja menoarviosta. Tämä on myöntei-
2640: ja monipuolistamaan ja sille on jatkuvasti etsit- nen asia tapahtuman valmistelun kannalta
2641: ty uusia ilmenemismuotoja. Kehittämistyössä suunnittelun tapahtuessa pääsääntöisesti kah-
2642: on ohjeena käytetty yleisön ja esiintyjien ha- den vuoden, osin pidemmälläkin aikavälillä.
2643: vaintoja ja toivomuksia sekä myös julkisen sa- Sen sijaan valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
2644: nan arvosteluja. noarvioesityksen momentin 29.90.52 "Veik-
2645: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja kauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen
2646: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä tukemiseen" käyttösuunnitelman kohdassa val-
2647: on ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi takunnallisiin kulttuuritapahtumiin ei erikseen
2648: suunnittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaati- ole mainittu määrärahaa Työväen Musiikkita-
2649: vat varmuutta myös taloudesta. Tapahtuman pahtuman avustamiseen Valkeakoskella.
2650: periaatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2651: työt suoritetaan talkootyönä, siis ilman palk- nioittaen,
2652: kiota. Siitä huolimatta kustannukset kohoavat
2653: jatkuvasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2654: sekä osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2655: valtion tuki onkin markkamääräisesti vuosit- 29.90.52 550 000 markkaa käyttösuun-
2656: tain noussut, on kokonaiskasvu jouduttu kui- nitelman kohdasta ,Valtakunnallisiin
2657: tenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoitus- kulttuuritapahtumiin '' Työväen Musiik-
2658: osuuden kasvattamisella. Epävarma talous on kitapahtumalle annettavaksi avustuk-
2659: osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansain- seksi.
2660: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2661:
2662: Jorma Rantanen Sinikka Hurskainen-Leppänen
2663: 1989 vp. 2967
2664:
2665: Raha-asia-aloite n:o 2793
2666:
2667:
2668:
2669:
2670: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Puola yhdis-
2671: tysten liitto ry:n toiminnan tukemiseen
2672:
2673:
2674: Eduskunnalle
2675:
2676: Esitämme Suomi-Puola yhdistysten liitto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2677: ry:lle osoitettavaksi avustusta toimintaansa var- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
2678: ten. markkaa Suomi-Puola yhdistysten liit-
2679: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- to ry:n toiminnan tukemiseen.
2680: nioittaen,
2681:
2682: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2683:
2684: Jorma Rantanen Sinikka Hurskainen-Leppänen
2685: 2968 1989 vp.
2686:
2687: Raha-asia-aloite n:o 2794
2688:
2689:
2690:
2691:
2692: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 13961
2693: (Nuijaportintie) parantamiseen
2694:
2695:
2696: Eduskunnalle
2697:
2698: Nykyisillä hoitotoimenpiteillä Nuijaportintie mista, onnettomuuksia ja jokapäiväisiä vaarati-
2699: ei pysy kunnossa. Viime vuosina liikenne on lanteita liikenteessä.
2700: lisääntynyt ko. tieosuudella (n. 10 km) siinä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2701: määrin, että se ei tosiaankaan kestä lisään- taen,
2702: tyneestä liikenteestä aiheutuvaa kulutusta, aika
2703: ajoin heikkolaatuisesta kunnostuksesta huoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2704: matta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2705: Tie on erittäin mutkainen, kuoppainen ja ke- 30.24. 77 5 000 000 markkaa peruspa-
2706: väisin laaja-alaisesti routiva ja näin ollen ai- rannustöiden aloittamiseen paikallistiel-
2707: heuttaa kohtuutonta ajoneuvojen rikkoontu- lä n:o 13961 (Nuijaportintie).
2708:
2709: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2710:
2711: Jorma Rantanen
2712: 1989 vp. 2969
2713:
2714: Raha-asia-aloite n:o 2795
2715:
2716:
2717:
2718:
2719: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Valkea-
2720: kosken-Hämeenlinnan vesiväylän ja Viidennumeron laiturin
2721: parantamiseen
2722:
2723: Eduskunnalle
2724:
2725: Tie- ja vesirakennuslaitoksen kesällä 1987 te- ainakin väleillä Lempäälä-Viiala ja Lepaa-
2726: kemissä harauksissa on käynyt ilmi, että Tam- Hämeenlinna.
2727: pereen ja Hämeenlinnan välinen vesitie on pai- Samalla tulisi parantaa vilkkaassa käytössä
2728: koitellen madaltunut ja kaventunut. olevaa Viidennumeron laituria, jonka kunto on
2729: Harausten perusteella on virallista väyläsy- vaarallisen heikko. Laituria käyttää kuitenkin
2730: vyyttä paikoin jouduttu alentamaan 1,8 metris- päivittäin neljä säännöllisessä reittiliikenteessä
2731: tä 1,5 metriin ja osittain 1,2 metriin. Reitillä lii- olevaa laivaa.
2732: kennöivien matkustaja-alusten syväykset ovat Hyödynsaajina parantamisesta ovat alueella
2733: 1,5-1,6 m. laivaliikennettä harjoittavat yritykset, alueen
2734: Väylä on laivamatkustajamääriltään maam- kunnat matkailun lisääntymisen vuoksi sekä ve-
2735: me sisävesiväylistä vilkkaimpia. Tampereen ja neilijät.
2736: Hämeenlinnan välillä kuljetetaan vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2737: noin 25 000 matkustajaa, joista noin 60 OJo on nioittaen,
2738: ulkomaalaisia. Matkustajaliikenne väylällä on
2739: perinteikästä ja vakiintunutta. Sen voidaan kat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2740: soa olevan merkittävä osa järvimatkailuun pe- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2741: rustuvaa turismia Suomessa. 31.30. 77 1 500 000 markkaa Tampereen
2742: Väylää olisi tarpeen parantaa siten, että 1,8 -Valkeakosken-Hämeenlinnan vesi-
2743: metrin väyläsyvyys on mahdollinen koko välil- väylän ja Viidennumeron laivalaiturin
2744: lä. Se merkitsee kivien poistoa ja ruoppaustöitä parantamiseen.
2745: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2746:
2747: Jorma Rantanen Hannu Tenhiälä Lea Savolainen
2748: Arto Lapiolahti Esko Helle Ilkka Joenpalo
2749: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen
2750: 2970 1989 vp.
2751:
2752: Raha-asia-aloite n:o 2796
2753:
2754:
2755:
2756:
2757: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n
2758: toiminnan tukemiseen
2759:
2760:
2761: Eduskunnalle
2762:
2763: Suomen Vanhempainyhdistys Irti Huumeista Järjestön toiminta tarvitsee vuonna 1990 tu-
2764: ry. on perustettu vuonna 1984. Perustajajäseni- kea erityisesti teknisten apuvälineiden hankin-
2765: nä ovat olleet huumenuorten vanhemmat, jotka taan, vuokrakustannuksiin, vuokra- ja esine-
2766: ovat kokeneet jääneensä ongelmatilanteessa kustannuksiin.
2767: vaille tarvitsemaansa tukea. Yhdistyksen jäse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2768: nistö koostuu tätä nykyä sekä huumenuorten nioittaen,
2769: vanhemmista että toiminnasta kiinnostuneista
2770: muista yksityishenkilöistä sekä yhteisöistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2771: Yhdistyksen monipuolistunut toiminta koh- 1990 tulo- ja menoarvioon 215 000
2772: distuu erityisesti ennaltaehkäisyyn ja ongelmati- markkaa Suomen Vanhempainyhdistys
2773: lanteeseen puuttumiseen, kansalliseen ja kan- Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemi-
2774: sainväliseen yhteistyöhön ja monipuoliseen pro- seen.
2775: jektityöskentelyyn. Järjestön toiminta perustuu
2776: vapaaehtoistyöhön.
2777:
2778: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2779:
2780: Jorma Rantanen Sinikka Hurskainen-Leppänen
2781: 1989 vp. 2971
2782:
2783: Raha-asia-aloite n:o 2797
2784:
2785:
2786:
2787:
2788: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan peruskou-
2789: lujen ja lukioiden rakentamiseen
2790:
2791:
2792: Eduskunnalle
2793:
2794: Koulurakentamisen tarpeet ovat Uudella- 163 765 000 markkaa, josta valtion osuus on
2795: maalla lisääntyneet voimakkaasti 1980-luvulla. 38 568 620 markkaa.
2796: Kouluhallituksen normaalihinta-arvion puit- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
2797: teissa lääniin on myönnetty vuosittain keski- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
2798: määrin seitsemän rakentamislupaa 1970-luvun kunnan työvaliokunnassa.
2799: puolivälistä lähtien. Todellinen tarve olisi ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2800: noin kymmenen lupaa enemmän vuosittain, taen,
2801: joten koulurakentaminen on todella jäljessä
2802: Uudellamaalla. Ongelma kärjistyy joka vuosi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2803: yhä pahemmaksi erityisesti nopeasti kasvavissa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2804: kunnissa, ellei rakentamislupiin tule selvää 29;46.34 38 568 620 markkaa Uuden-
2805: lisäystä. Viidentoista peruskoulun ja lukion maan viidentoista peruskoulun ja lukion
2806: rakentamisen normaalihinta vuonna 1990 on rakentamiseen.
2807:
2808: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2809:
2810: Anssi Rauramo Marjatta Väänänen Matti Saarinen
2811: Lea Kärhä Martti Tiuri Ole Wasz-Höckert
2812: Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi Tarja Kautto
2813: Tuulikki Hämäläinen Eeva-Liisa Moilanen Tuula Linnainmaa
2814: Lauri Metsämäki Claes Andersson Pirjo-Riitta Antvuori
2815: Jouni J. Särkijärvi Seija Karkinen Pauli Uitto
2816: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo Elsi Hetemäki-Olander
2817:
2818:
2819:
2820:
2821: 3 290089P
2822: 2972 1989 vp.
2823:
2824: Raha-asia-aloite n:o 2798
2825:
2826:
2827:
2828:
2829: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatillisten
2830: oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen
2831:
2832:
2833: Eduskunnalle
2834:
2835: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa kuutusturva koskisi kaikkea oppilaitosyhteisön
2836: opiskelee vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. toimintaa mukaan lukien liikuntatunnit sekä
2837: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 alusta koulu- ja työharjoittelumatkat.
2838: osallistuvat liikunnanopetukseen, niin tapatur- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2839: miltakaan ei voida välttyä. Kun opiskelijat eivät taen,
2840: ole olleet vakuutuksen piirissä, on voinut tapah-
2841: tua monia kohtalokkaita onnettomuuksia, joi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2842: den korvautuvuus vakuutuksen avulla olisi edes 1990 tulo- ja menoarvioon 250000
2843: lievittänyt tapahtunutta. Järjestelmä voisi toi- markkaa keskiasteen ammatillisten op-
2844: mia samoin perustein kuin työllisyyskoulutuk- pilaitosten liikuntatuntivakuutusta var-
2845: sessa olevien vakuutus, jolloin pakollinen va- ten.
2846: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2847:
2848: Anssi Rauramo
2849: 1989 vp. 2973
2850:
2851: Raha-asia-aloite n:o 2799
2852:
2853:
2854:
2855:
2856: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta kilpa- ja huippu-urhei-
2857: lun tutkimusaseman perustamiskustannuksiin ja organisaatio-
2858: järjestelyihin
2859:
2860: Eduskunnalle
2861:
2862: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä markkaa vuositasolla. Tutkimustoiminnan
2863: hallitus lupaa selvittää kilpa- ja huippu-urhei- aloittaminen ja sen tehtäväkuvan laatiminen
2864: lun tutkimustoiminnan tehostamista Jyväsky- voidaan käynnistää tätä pienemmillä voimava-
2865: lässä. Perustettava huippu- ja kilpaurheilun tut- roilla.
2866: kimusasema toimisi kiinteässä yhteistyössä ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2867: tusministeriön sekä Jyväskylän yliopiston lii- nioittaen,
2868: kuntatieteellisen tiedekunnan ja sen tutkimus-
2869: laitosten kanssa. Suomalaisen urheilu- ja liikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2870: tatutkimuksen kannalta on kuitenkin ensiarvoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2871: sen tärkeätä, että tutkimusaseman aloittaminen 29.91.50 1 500 000 markkaa kilpa- ja
2872: ja organisointi voidaan käynnistää jo vuonna huippu-urheilun tutkimusaseman perus-
2873: 1990. tamiskustannuksiin ja organisointijär-
2874: Huippu- ja kilpaurheilun tutkimusaseman or- jestelyihin.
2875: ganisointiin on arvioitu kuluvan noin 4 000 000
2876:
2877: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2878:
2879: Anssi Rauramo Antti Kalliomäki
2880: 2974 1989 vp.
2881:
2882: Raha-asia-aloite n:o 2800
2883:
2884:
2885:
2886:
2887: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Doping-toimi-
2888: kunnan dopinginvastaiseen valistuskampanjaan
2889:
2890:
2891: Eduskunnalle
2892:
2893: Kansallinen Doping-toimikunta suunnittelee Kampanja suunnattaisiin eri kohderyhmille.
2894: kampanjaa dopinginvastaiseen valistustoimin- Näitä ovat urheilujohdon, urheilijoiden, val-
2895: taan. Kampanjan tavoitteita ovat oikean, asial- mentajien ja lääkärien ohella nuoret urheilijat,
2896: lisen ja riittävän tiedon levittäminen kaikista liikunnanopettajat sekä koulunuoriso kokonai-
2897: doping-asioista oikeille tahoille, pitkäjänteisen, suudessaan.
2898: ehkäisevän antidopingtyön tekeminen sekä suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2899: malaisen urheilun puhdistaminen ja toisaalta taen,
2900: uskottavuuden saaminen suomalaiseen urhei-
2901: luun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2902: Kampanja toteutetaan valmistamaila moni- 1990 tulo- ja menoarvioon 300000
2903: puolinen materiaali antidopingista. Materiaa- markkaa Kansallisen Doping-toimikun-
2904: liin lukeutuvat tietopohjainen esite, juliste, tar- nan dopinginvastaiseen valistuskampan-
2905: ra sekä monipuolinen kalvoista koostuva kou- jaan.
2906: lutuspaketti.
2907:
2908: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2909:
2910: Anssi Rauramo
2911: 1989 vp. 2975
2912:
2913: Raha-asia-aloite n:o 2801
2914:
2915:
2916:
2917:
2918: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Nuorten
2919: Liiton koulutus- ja tiedotusprojektiin
2920:
2921:
2922: Eduskunnalle
2923:
2924: Suomalaisten nuorten osallistuminen yhteis- Kokoomuksen Nuorten Liiton toiminnassa
2925: kunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon oppilaitostoiminnalla on ollut keskeinen asema.
2926: on huolestuttavasti heikentynyt tällä vuosikym- Vuonna 1990 liitto aikoo toteuttaa koulutus- ja
2927: menellä. Osasyynä kehitykseen voidaan pitää tiedotusprojektin, jolla pyritään lisäämään op-
2928: sitä, että oppilaille ei kouluissa anneta riittäviä pilaiden kiinnostusta koulujen oppilas- ja joh-
2929: tietoja ja taitoja yhteiskunnallisen osallistumi- tokuntatoimintaa kohtaan sekä kehittämään
2930: sen perustaksi. toiminnassa tarvittavia tietoja ja taitoja.
2931: Peruskoulu- ja lukiolain mukaan kunkin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2932: koulun oppilaat muodostavat oppilaskunnan. taen,
2933: Oppilailla on myös edustajat koulun johtokun-
2934: nassa. Oppilaiden osallistuminen oppilaskunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2935: ja johtokuntatoimintaan ei ole kehittynyt toivo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
2936: tulla tavalla, mikä on johtunut mm. oppilas- ja 29.91.51 200000 markkaa Kokoomuk-
2937: johtokunta-aktiivien puutteellisesta koulutuk- sen Nuorten Liiton järjestämän oppi-
2938: sesta. Lisäksi oppilaat eivät ole tiedostaneet laskunta-ja johtokuntatoiminnan kehit-
2939: omia vaikutusmahdollisuuksiaan koulun pää- tämiseen.
2940: töksenteossa.
2941:
2942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2943:
2944: Anssi Rauramo
2945: 2976 1989 vp.
2946:
2947: Raha-asia-aloite n:o 2802
2948:
2949:
2950:
2951:
2952: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistolliselle
2953: keskussairaalalle kromosomihäiriöraskauksien riskiryhmän
2954: valintaperusteiden muuttamiseksi
2955:
2956: Eduskunnalle
2957:
2958: Ennalta ehkäistävistä kehitysvammaisuuden Helsingin yliopistollinen keskussairaala on
2959: syistä tärkeimpiä ovat kromosomipoikkeavuu- suunnitellut tutkimuksen aloitettavaksi koe-
2960: det. Niiden riski raskaudessa kasvaa äidin iän luonteisena ensin Suur-Helsingin (Helsinki, Es-
2961: myötä. Tämän vuoksi iäkkäille äideille on tar- poo, Kauniainen ja Vantaa) alueella iän vuoksi
2962: jottu sikiön kromosomitutkimusta lapsivesi- tehtävien tutkimusten rinnalla. Tällöin neuvo-
2963: tai istukkanäytteestä. Näitä tutkimuksia teh- lan 15.-16. raskausviikolla ottamasta verinäyt-
2964: dään vain yliopistollisissa keskussairaaloissa. teestä määritetään HYKS:n Naistenklinikalla
2965: HYKS:n piirissä tutkimuksiin ovat päässeet AFP-, E 3- ja HCG-pitoisuus kaikissa raskauk-
2966: 37-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset. Kansain- sissa. Tutkimus on vapaaehtoinen, ja sitä edel-
2967: välisesti riski-ikärajana käytetään 35 vuotta, jo- täisi potilaan neuvonta kirjallisesti ja terveyden-
2968: hon Suomessakin on pyritty, mutta resursseja hoitajien koulutus.
2969: tutkimuksiin ei toistaiseksi ole ollut. HYKS:n Tutkittavia raskauksia tulisi siten noin
2970: Naistenklinikan pitkän tähtäimen suunnitelmis- 10 000/vuosi. Tutkimustulosten perusteella va-
2971: sa on ikärajan alentaminen vuoteen 1992 men- litaan aluksi 2,5 OJo suurimman riskin äitiä, joil-
2972: nessä 35 vuoteen. Tämä merkitsisi HYKS:n pii- le tarjotaan sikiön kromosomitutkimusten
2973: rissä noin 1 400 istukka- tai lapsivesitutkimusta mahdollisuutta. Koska riskiryhmän uudelleen
2974: nykyisten noin 1 OOO:n lisäksi. valintaa arvioitaessa pitää tarjota kromoso-
2975: Suur-Helsingin alueella syntyy vuosittain ar- mitutkimuksia sekä äidin iän perusteella että
2976: violta 20-25 Downin oireyhtymää sairastavaa AFP-, E3- ja HCG-seulonnan osoittamalle ris-
2977: lasta. Nykyisissä iän vuoksi tehtävissä sikiötut- kiryhmälle, tarvitaan noin 250 lapsivesi- tai
2978: kimuksissa näistä paljastuu raskauden alussa istukkanäytetutkimusta lisää vuoden aikana.
2979: keskimäärin 8. Kun seulan luotettavuus on osoitettu käytän-
2980: Viimeisten vuosien aikana tapahtuneen kehi- nössä, pelkästään ikään perustuvan riskiryh-
2981: tyksen seurauksena on tarjautumassa äidin ikää män tutkimukset voidaan todennäköisesti lo-
2982: parempi menetelmä riskipotilaiden valitsemi- pettaa, mikä vähentää jälleen lapsivesi- ja istuk-
2983: seksi kromosomitutkimukseen. Sen avulla on kanäytetutkimusten määrän seulantaa edeltä-
2984: mahdollista löytää myös nuorten äitien riskiras- neelle tasolle (n. 1 000/vuosi).
2985: kaudet ja kaksinkertaistaa löytyvien kromoso- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2986: mipoikkeavuuksien määrä 5-8 tapausta lisää taen,
2987: vuodessa lisäämättä lapsivesi- ja istukkanäyte-
2988: tutkimusten määrää. Menetelmä perustuu alfa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2989: fetoproteiinin (AFP), estriolin (E 3) ja korion- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2990: gonadotropiinin (HCG) määrittämiseen äidin 33. 79.33 300 000 markkaa Helsingin
2991: verinäytteestä. Riskiryhmällä seerumin AFP ja yliopistolliselle keskussairaalalle kromo-
2992: estrioli ovat matalammat ja HCG korkeampi somihäiriöraskauksien riskiryhmän va-
2993: kuin keskimäärin. lintaperusteiden muuttamiseen.
2994:
2995: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
2996:
2997: Anssi Rauramo
2998: 1989 vp. 2977
2999:
3000:
3001: Raha-asia-aloite n:o 2803
3002:
3003:
3004:
3005:
3006: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta luunmurtumien hoito-
3007: menetelmien kehittämiseen
3008:
3009:
3010: Eduskunnalle
3011:
3012: Helsingin yliopiston Töölön sairaalan 1. ki- Menetelmällä saavutettava suurin lääketie-
3013: rurgian klinikalla on monivuotisen tuotekehi- teellinen etu on se, ettei murtumien kiinnitysvä-
3014: tys- ja tutkimustoiminnan tuloksena kehitetty lineitä tarvitse poistaa elimistöstä toisen leik-
3015: ja otettu käyttöön elimistössä Iiukeneva luun- kauksen avulla, kuten nykyisin käytettävien
3016: murtumien kiinnitysväline eli nk. Biofix-sauva. metalliruuvien ja -sauvojen osalta tulee pää-
3017: Vuodesta 1984 on Töölön sairaalassa käytet- sääntöisesti tehdä. Kansantaloudellista säästöä
3018: ty elimistössä Iiukenevaa sauvaa 685 potilaan syntyy, koska toisen leikkauksen kustannukset
3019: luunmurtumien tai asennon korjausleikkausten vältetään ja työkyvyttömyysaika jää kutakin
3020: kiinnittämisessä. Elimistössä Iiukeneva ruuvi leikkausta kohden vähintään kolme päivää ny-
3021: voitiin ottaa kliiniseen tutkimukseen touko- kyistä lyhyemmäksi.
3022: kuussa 1987. Vaikka elimistössä liukenevasta Professori Pentti Rokkasen tutkimusryhmän
3023: ommel-aineesta valmistettujen ruuvien kehittä- toiminnan takaamiseksi tarvitaan lisää voima-
3024: minen on osoittautunut vaikeaksi, on tutkimus- varoja seuraaviin käyttötarkoituksiin:
3025: ryhmä edennyt työssään siten, että 180 potilasta 1. Vanhentuneen tutkimusvälineistön uudis-
3026: on hoidettu elimistössä liukenevilla ruuveilla. taminen (leikkeiden tietokoneanalysointi)
3027: Saatujen kokemusten perusteella on yhteis- 2. Kokeellisen ja kliinisen tutkimuksen mah-
3028: työssä Tampereen teknillisen korkeakoulun dollistaminen
3029: muovitekniikan laitoksella toimivan työryhmän 3. Apuhenkilökunnan paikkaaminen
3030: kanssa ryhdytty kehittämään tietyntyyppisten 4. Polymeeri-implantteihin liittyvän harrnii-
3031: murtumien kiinnittämiseen merkittävästi pa- lisen kudosreaktion ratkaiseminen
3032: remmin soveltuvaa elimistössä Iiukenevaa ruu- 5. Tutkimustulosten julkistaminen.
3033: via. Prototyyppiruuveja on käytetty kliinisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3034: työssä vuoden 1987 aikana ja kokeilusta saadut nioittaen,
3035: kokemukset ovat lupaavia.
3036: Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3037: murtumien kiinnitysmenetelmä. Tämä tutki- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3038: musryhmän toimesta tehty suomalainen keksin- 33.79.33 200 000 markkaa käytettäväk-
3039: tö on patentoitu useissa eri maissa. Käytetyn si avustuksena HYKS:n 1. kirurgian kli-
3040: ruuvin ominaisuuksia on kuitenkin mahdollista nikalla toimivan työryhmän avustami-
3041: edelleen parantaa ja menetelmän käyttöaluetta seen elimistössä liukenevien luunmurtu-
3042: laajentaa. Menetelmään soveltuvaa leikkausvä- man kiinnitysvälineiden ja leikkausme-
3043: lineistöä ja murtumien parantumisen seuranta- netelmien kehittämiseen.
3044: menetelmiä tulee kehittää edelleen.
3045:
3046: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3047:
3048: Anssi Rauramo Ritva Vastamäki
3049: 2978 1989 vp.
3050:
3051: Raha-asia-aloite n:o 2804
3052:
3053:
3054:
3055:
3056: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankin-
3057: taan
3058:
3059:
3060: Eduskunnalle
3061:
3062: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa virkistysalue rajaa käytön virkistykseen eikä
3063: on varattu 3 000 000 markkaa kuntien ja kun- esimerkiksi teiden tai muiden laitosten rakenta-
3064: tien perustamien yhteisöjen virkistysalueiden miseen.
3065: hankintaan. Kunnallinen hyvin varustettu, lä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3066: hietäisyydellä ja hyvien joukkoliikenneyhteyk- taen,
3067: sien päässä oleva virkistysalue on kaikin puolin
3068: järkevää liikunta- ja luonnonsuojelupolitiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3069: kaa. Kun luontoliikuntamahdollisuudet on kes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3070: kitetty asiantuntevasti tietyille alueille, niin sekä 35.15.32 lisäyksenä 1000000 markkaa
3071: käyttäjät että luonto hyötyvät. Käyttäjät saavat avustuksiin virkistysalueiden hankin-
3072: halvat ja hyvät palvelut, luonto taas säilyy, kun taan.
3073: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3074:
3075: Anssi Rauramo
3076: 1989 rd. 2979
3077:
3078: Finansmotion nr 2805
3079:
3080:
3081:
3082:
3083: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för framställning av infor-
3084: mationsmaterial för Nylands Brigad
3085:
3086:
3087: Till Riksdagen
3088:
3089: Nylands Brigad i Dragsvik, som det enda På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3090: svenskspråkiga truppförbandet, behöver göra samt
3091: ett fortlöpande, aktivt informationsarbete rik-
3092: tat i främsta hand till den svenskspråkiga be- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3093: folkningen i vårt land. Bl.a. broschyren som il- 1990 på momentet 27.14.29 upptar
3094: lustrerar Nylands Brigad måste förnyas i och 80 000 mark jör att täcka utgifter i sam-
3095: med att brigaden vid årsskiftet övergår till den band med information och materia/pro-
3096: nya kustinriktade utbildningen. Medlen skulle duktion på svenska vid Nylands Brigad.
3097: bl.a. användas för denna broschyr.
3098:
3099: Helsingfors den 19 september 1989
3100:
3101: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
3102: 2980 1989 vp.
3103:
3104: Raha-asia-aloite n:o 2805 Suomennos
3105:
3106:
3107:
3108:
3109: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedotusaineiston tuotta-
3110: miseen Uudenmaan Prikaatia varten
3111:
3112:
3113: Eduskunnalle
3114:
3115: Dragsvikissa toimiva Uudenmaan Prikaati Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3116: joutuu ainoana ruotsinkielisenä joukko-osasto- nioittaen,
3117: na tekemään jatkuvaa, aktiivista tiedotustyötä,
3118: joka on suunnattu ensisijaisesti maamme ruot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3119: sinkieliselle väestölle. Esimerkiksi Uudenmaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3120: Prikaatia kuvaava esite on uudistettava prikaa- 27.14.29 80 000 markkaa ruotsinkieli-
3121: tin siirtyessä vuodenvaihteessa rannikkokoulu- sestä tiedotuksesta ja aineiston tuotta-
3122: tukseen. Varoja käytettäisiin muun muassa tä- misesta aiheutuviin kuluihin Uuden-
3123: män esitteen tekemiseen. maan Prikaatissa.
3124: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3125:
3126: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
3127: 1989 rd. 2981
3128:
3129: Finansmotion nr 2806
3130:
3131:
3132:
3133:
3134: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de fin-
3135: landssvenska folkhögskolornas verksamhet
3136:
3137:
3138: Tili Riksdagen
3139:
3140: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
3141: roll i folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjä- specialkurser av sådan karaktär, som annars är
3142: nar folkhögskolorna i hög grad som direkt yr- svåra att anordna. Den kursverksamhet, som är
3143: kesutbildande skolor. Dessutom utgör under- synnerligen viktig, är ofta dyr att bedriva.
3144: visningen i folkhögskolorna ofta en mycket god På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3145: grund för vidareutbildning i högskolor. samt
3146: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med
3147: ekonomiska svårigheter. Många skolor är gam- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3148: la och utslitna, både beträffande internat och 1990 på momentet 29.57.50 upptar
3149: undervisningsutrymmen. De skolor som byggt 500 000 mark jör stödjande av de fin-
3150: nya utrymmen eller renoverat gamla har mycket landssvenska folkhögskolornas verk-
3151: svårt att klara av räntor och amorteringar på samhet.
3152: lån som de tvingats uppta.
3153: Helsingfors den 19 september 1989
3154:
3155: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3156: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3157: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
3158: Henrik Lax
3159: 2982 1989 vp.
3160:
3161: Raha-asia-aloite n:o 2806 Suomennos
3162:
3163:
3164:
3165:
3166: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kan-
3167: sanopistojen toiminnan tukemiseen
3168:
3169:
3170: Eduskunnalle
3171:
3172: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Kansanopistoissa pidetään paljon erikois-
3173: Suomen kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kursseja, joita olisi muuten vaikeata järjestää.
3174: kansanopistot ovat pitkälti ammattikouluja. Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoit-
3175: Tämän lisäksi kansanopistoissa tapahtuva ope- taminen on useissa tapauksissa kallista.
3176: tus on usein hyvänä pohjana korkeakouluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3177: tapahtuvalle jatkokoulutukselle. nioittaen,
3178: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vai-
3179: keuksia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3180: kuluneita. Tämä koskee sekä oppilasasuntoloi- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
3181: ta että opetustiloja. Uusia tiloja rakentaneiden 29.57.50 500 000 markkaa suomenruot-
3182: tai vanhoja tiloja korjanneiden opistojen on hy- salaisten kansanopistojen toiminnan tu-
3183: vin vaikeaa selvitä välttämättömien lainojen ko- kemiseen.
3184: roista ja kuoletuksista.
3185:
3186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3187:
3188: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3189: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3190: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
3191: Henrik Lax
3192: 1989 rd. 2983
3193:
3194: Finansmotion nr 2807
3195:
3196:
3197:
3198:
3199: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för byggnadsunderstöd för
3200: finlandssvenska folkhögskolor
3201:
3202:
3203: Tili Riksdagen
3204:
3205: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig nya utrymmen eller renoverat gamla har mycket
3206: roll i folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjä- svårt att klara av räntor och amorteringar på
3207: nar folkhögskolorna i hög grad som direkt yr- lån som de tvingats uppta.
3208: kesutbildande skolor. Dessutom utgör under- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3209: visningen i folkhögskolorna ofta en mycket god samt
3210: grund för vidareutbildning i högskolor.
3211: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med att Riksdagen i statsförslaget för år
3212: ekonomiska svårigheter. Många skolor är gam- 1990 på momentet 29.57.52 upptar
3213: la och utslitna, både beträffande internat och 500 000 mark för byggnadsunderstöd
3214: undervisningsutrymmen. De skolor som byggt för finlandssvenska folkhögskolor.
3215: Helsingfors den 19 september 1989
3216:
3217: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3218: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3219: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
3220: Håkan Nordman Henrik Lax
3221: 2984 1989 vp.
3222:
3223: Raha-asia-aloite n:o 2807 Suomennos
3224:
3225:
3226:
3227:
3228: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena suo-
3229: menruotsalaisille kansanopistoille
3230:
3231:
3232: Eduskunnalle
3233:
3234: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä vin vaikeaa selvitä välttämättömien lainojen ko-
3235: Suomen kansansivistystyössä. Tällä hetkellä roista ja kuoletuksista.
3236: kansanopistot ovat pitkälti ammattikouluja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3237: Tämän lisäksi kansanopistoissa tapahtuva ope- nioittaen,
3238: tus on usein hyvänä pohjana korkeakouluissa
3239: tapahtuvalle jatkokoulutukselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3240: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vai- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
3241: keuksia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun 29.57.52 500 000 markkaa rakennus-
3242: kuluneita. Tämä koskee sekä oppilasasuntoloi- avustuksena suomenruotsalaisille kan-
3243: ta että opetustiloja. Uusia tiloja rakentaneiden sanopistoi/le.
3244: ja vanhoja tiloja korjanneiden opistojen on hy-
3245:
3246: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3247:
3248: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3249: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3250: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
3251: Håkan Nordman Henrik Lax
3252: 1989 rd. 2985
3253:
3254: Finansmotion nr 2808
3255:
3256:
3257:
3258:
3259: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili Nyländsk Hemslöjd för
3260: anställning av en hemslöjdskonsulent
3261:
3262:
3263: Tili Riksdagen
3264:
3265: 1 Finland handhas hemslöjdsarbetet av Cen- ha en möjlighet att utvecklas i takt med övriga
3266: tralförbundet rf och dess 22 medlemsföreningar delar av landet bör Föreningen för Nyländsk
3267: samt deras cirka 200 rådgivningsstationer. För- Hemslöjd rf tilldelas en statsunderstödd konsu-
3268: eningen för Nyländsk Hemslöjd rf har ett verk- lentvakans i löneklass A 15.
3269: samhetsområde som består av 19 kommuner På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3270: med över 250 000 invånare. Föreningen har en- samt
3271: dast en statsunderstödd vakans medan landets
3272: övriga hemslöjdsföreningar har mellan 1-30 att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3273: vakanser. 1990 på momentet 29.69.54 i tillägg upp-
3274: För att hemslöjdsarbetet i de svensk- och tar JOO 000 mark som verksamhetsbi-
3275: tvåspråkiga kommunerna i Nyland alls skall drag jör Nyländsk Hemslöjd rj.
3276: Helsingfors den 19 september 1989
3277:
3278: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Henrik Lax
3279: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
3280: 2986 1989 vp.
3281:
3282: Raha-asia-aloite n:o 2808 Suomennos
3283:
3284:
3285:
3286:
3287: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Nyländsk Hemslöjd -nimi-
3288: selle yhdistykselle kotiteollisuuskonsulentin palkkaamiseen
3289:
3290:
3291: Eduskunnalle
3292:
3293: Suomessa kotiteollisuustoimintaa hoitaa Ko- vauhtia, olisi Nyländsk Hemslöjd rf -yhdistyk-
3294: titeollisuuden Keskusliitto ry. ja sen 22 jäsenyh- selle annettava palkkausluokanA 15 konsulen-
3295: distystä sekä näiden noin 200 neuvonta-asemaa. tin toimi, johon se saisi valtionapua.
3296: Nyländsk Hemslöjd rf -yhdistyksellä on 1,9 kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3297: nasta ja yli 250 000 asukkaasta koostuva toi- nioittaen,
3298: minta-alue. Yhdistyksellä on ainoastaan yksi
3299: toimi, johon se saa valtionapua, kun maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3300: muilla kotiteollisuusyhdistyksillä on 1-30 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3301: tointa. 29.69.54 lisäyksenä 100000 markkaa
3302: Jotta kotiteollisuustyöllä olisi yleensä mah- Nyländsk Hemslöjd rf -nimisen yhdis-
3303: dollisuuksia kehittyä Uudenmaan ruotsinkieli- tyksen toimintaan.
3304: sissä ja kaksikielisissä kunnissa muun maan
3305:
3306: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3307:
3308: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Henrik Lax
3309: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
3310: 1989 rd. 2987
3311:
3312: Finansmotion nr 2809
3313:
3314:
3315:
3316:
3317: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska kultur-
3318: evenemang
3319:
3320:
3321: Tili Riksdagen
3322:
3323: Årligen arrangeras runt om i svenska Finland På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3324: ett stort antal kulturevenemang av olika slag. samt
3325: Dessa är oftast till sin karaktär sådana som är
3326: ekonomiskt beroende av stöd från samhällets att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3327: sida. Det arbete som utförs görs många gånger 1990 på momentet 29.90.52 upptar
3328: på ideell basis. För den finlandssvenska kultu- 500 000 mark som understöd jör fin-
3329: ren är dessa evenemang av stor betydelse. landssvenska kulturevenemang.
3330: Helsingfors den 19 september 1989
3331:
3332: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3333: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3334: Per-Henrik Nyman Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
3335: Håkan Nordman Henrik Lax
3336: 2988 1989 vp.
3337:
3338: Raha-asia-aloite n:o 2809 Suomennos
3339:
3340:
3341:
3342:
3343: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kult-
3344: tuuritapahtumien tukemiseen
3345:
3346:
3347: Eduskunnalle
3348:
3349: Vuosittain järjestetään Suomen ruotsinkieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3350: sillä seuduilla suuri joukko erilaisia kulttuurita- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3351: pahtumia. Nämä ovat usein taloudellisesti riip- 29.90.52 500 000 markkaa suomenruot-
3352: puvaisia yhteiskunnan tuesta. Tämä työ on salaisten kulttuuritapahtumien tukemi-
3353: useasti aatteellisella pohjalla. Suomenruotsalai- seen.
3354: selle kulttuurille näillä tapahtumilla on suuri
3355: merkitys.
3356: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3357: nioittaen,
3358:
3359: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3360:
3361: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3362: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3363: Per-Henrik Nyman Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
3364: Håkan Nordman Henrik Lax
3365: 1989 rd. 2989
3366:
3367: Finansmotion nr 2810
3368:
3369:
3370:
3371:
3372: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Esbobygdens musiksko-
3373: las Serena-körs konsertresa tili New York
3374:
3375:
3376: Tili Riksdagen
3377:
3378: Esbobygdens musikskolas Serena-kör har er- satsning anhåller Esbobygdens musikskola om
3379: hållit inbjudan att konsertera i Carnegie Hall i ett understöd om 50 000 mk för att täcka en del
3380: New Yorkden 29 maj 1990. Kören erhöll första av kostnaderna för detta projekt.
3381: pris i körtävlingar i Powell River i Kanada 1988. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3382: Av denna orsak har Serena-kören tillsammans samt
3383: med några andra europeiska körer inbjudits tili
3384: en barn- och ungdomskörsfestival i New York att Riksdagen i statsjörslaget för år
3385: 26-30.5.1990. 1 körresan deltar inalles 36 per- 1990 på momentet 29.90.52 upptar
3386: soner. 50 000 mark jör Esbobygdens musiksko-
3387: Eftersom en inbjudan av detta slag kan be- las Serena-körs konsertresa tili New
3388: traktas som unik och kräver en stor ekonomisk York.
3389:
3390: Helsingfors den 19 september 1989
3391:
3392: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
3393: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
3394: Ole Wasz-Höckert
3395: 2990 1989 vp.
3396:
3397: Raha-asia-aloite n:o 2810 Suomennos
3398:
3399:
3400:
3401:
3402: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Esbobygdens musikskola
3403: -nimisen koulun Serena-kuoron konserttimatkaan New Yorkiin
3404:
3405:
3406: Eduskunnalle
3407:
3408: Esbobygdens musikskola -nimisen koulun Se- tuisena ja koska tämä vaatii suuren taloudelli-
3409: rena-kuoro on saanut kutsun konsertoida Car- sen panostuksen, Esbobygdens musikskola tar-
3410: negie Hallissa New Yorkissa 29. toukokuuta vitsee 50 000 markan avustuksen kattamaan
3411: 1990. Kuoro sai ensimmäisen palkinnon Powel osan tämän hankkeen kustannuksista.
3412: Riverissä Kanadassa vuonna 1988 pidetyissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3413: kuorokilpailuissa. Tästä syystä Serena-kuoro nioittaen,
3414: on yhdessä eräiden muiden eurooppalaisten
3415: kuorojen kanssa kutsuttu New Yorkissa 26.- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3416: 30.5.1990 pidettäville lapsi- ja nuorisokuorofes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3417: tivaaleille. Kuoromatkaan osallistuu yhteensä 29.90.52 50 000 markkaa Esbobygdens
3418: 36 henkilöä. musikskola -nimisen koulun Serena-
3419: Koska tällaista kutsua on pidettävä ainutlaa- kuoron konserttimatkaan New Yorkiin.
3420:
3421: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3422:
3423: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
3424: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
3425: Ole Wasz-Höckert
3426: 1989 rd. 2991
3427:
3428: Finansmotion nr 2811
3429:
3430:
3431:
3432:
3433: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska musik-
3434: skolor och musikinstitut
3435:
3436:
3437: Tili Riksdagen
3438:
3439: Undervisning i musikskolor och musikinstitut det tili dessa musikläroinrättningar kunde fås
3440: i svenska Finland har genomgått en glädjande att fungera enligt en viss automatik. Detta för-
3441: positiv utveckling, och har ännu en växande utsätter emellertid en kännbar ökning av stats-
3442: tendens. Musikintresset bland ungdomen ökar stödet.
3443: hela tiden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3444: Det finns numera ett nät av skolor och insti- samt
3445: tut som meddelar musikundervisning. De käm-
3446: par emellertid ofta med svåra ekonomiska att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3447: problem, eftersom deras samhällsstöd är 1990 på momentet 29.90.54 upptar
3448: knappt tilltaget. 1 synnerhet statsstödet upp- 400 000 mark jör jinlandssvenska mu-
3449: visar en stark eftersläpning. sikskolor och musikinstitut.
3450: Av denna orsak vore det viktigt att statsstö-
3451:
3452: Helsingfors den 19 september 1989
3453:
3454: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3455: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3456: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
3457: Jörn Donner Henrik Lax
3458: 2992 1989 vp.
3459:
3460: Raha-asia-aloite n:o 2811 Suomennos
3461:
3462:
3463:
3464:
3465: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten mu-
3466: siikkikoulujen ja musiikkiopistojen toiminnan tukemiseen
3467:
3468:
3469: Eduskunnalle
3470:
3471: Suomen ruotsinkielisissä musiikkikouluissa kioppilaitosten valtionapu saataisiin toimimaan
3472: ja musiikkiopistoissa annettava opetus on ke- tietyn automatiikan perusteella. Tämä taas
3473: hittynyt ilahduttavan myönteisesti ja on edel- edellyttää valtion tuen tuntuvaa lisäämistä.
3474: leen kasvussa. Musiikin harrastus nuorison kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3475: kuudessa kasvaa koko ajan. nioittaen,
3476: Nykyisin on olemassa joukko kouluja ja
3477: opistoja, jotka antavat musiikin opetusta. Nä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3478: mä kamppailevat kuitenkin usein suurissa ta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3479: loudellisissa vaikeuksissa, koska niiden yhteis- 29.90.54 400 000 markkaa avustuksena
3480: kunnalta saama tuki on liian niukkaa. Erityises- suomenruotsalaisten musiikkikoulujen
3481: ti valtionapu on jäänyt voimakkaasti jälkeen. ja musiikkiopistojen toiminnan tukemi-
3482: Tästä syystä olisi tärkeää, että näiden musiik- seen.
3483:
3484: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3485:
3486: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3487: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3488: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
3489: Jörn Donner Henrik Lax
3490: 1989 rd. 2993
3491:
3492: Finansmotion nr 2812
3493:
3494:
3495:
3496:
3497: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska ung-
3498: domsföreningar
3499:
3500:
3501: Tili Riksdagen
3502:
3503: Ungdomsrörelsen i svenska Finland har gam- begränsade. Därför vore det viktigt att kunna
3504: la anor och är mycket omfattande. Arbetet lig- öka resurserna för detta ungdomsarbete.
3505: ger i huvudsak på ideell bas. För att få ekono- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3506: miska möjligheter att ha verksamhet ungdomen samt
3507: tili fromma arrangerar föreningarna ofta olika
3508: tillställningar, som i sig ofta innebär ekonomisk att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3509: risktagning. 1990 på momentet 29.91.51 upptar
3510: 1 allmänhet har de allra flesta föreningarna 500 000 mark jör understöd tili de fin-
3511: ytterst knapphändiga resurser, och möjligheter- landssvenska ungdomsjöreningarnas
3512: na att satsa på mera omfattande verksamhet är verksamhet.
3513: Helsingfors den 19 september 1989
3514:
3515: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3516: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3517: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
3518: Håkan Nordman Henrik Lax
3519: 2994 1989 vp.
3520:
3521: Raha-asia-aloite n:o 2812 Suomennos
3522:
3523:
3524:
3525:
3526: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten nuo-
3527: risoseurojen toiminnan tukemiseen
3528:
3529:
3530: Eduskunnalle
3531:
3532: Nuorisoseuraliikkeellä on Suomen ruotsin- taa laajempaan toimintaan ovat rajalliset. Tä-
3533: kielisillä alueilla vanhat perinteet, ja liike on hy- män vuoksi olisi tärkeää, että resursseja tähän
3534: vin laaja. Työ on pääasiassa aatteellisella poh- nuorisotyöhön voitaisiin lisätä.
3535: jalla. Taloudellisten mahdollisuuksien saami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3536: seksi nuorison hyväksi järjestettävään toimin- nioittaen,
3537: taan yhdistykset järjestävät usein eri tilaisuuk-
3538: sia, jotka sinänsä merkitsevät taloudellista ris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3539: kinottoa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3540: Yleensä useimmilla yrityksillä on äärimmäi- 29.91.51 500000 markkaa suomenruot-
3541: sen niukat resurssit, ja mahdollisuudet panos- salaisten nuorisoseurojen tukemiseen.
3542:
3543: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3544:
3545: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3546: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3547: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
3548: Håkan Nordman Henrik Lax
3549: 1989 rd. 2995
3550:
3551: Finansmotion nr 2813
3552:
3553:
3554:
3555:
3556: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili finlandssvenska ung-
3557: domsföreningar för ungdomsföreningslokaler
3558:
3559:
3560: Tili Riksdagen
3561:
3562: Ungdomsföreningsrörelsen inom svenska På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3563: Finland har gamla anor. 1 varje finlandssvensk samt
3564: kommun finns minst en ungdomsförening, som
3565: har ett eget hus för sin verksamhet. Dessa hus att Riksdagen i statsjörslaget för år
3566: är oftast byggda för mera än 50 år sedan, och 1990 på momentet 29.91.51 upptar
3567: kräver ständigt underhåll och renoveringar för 500 000 mark i understöd tili finlands-
3568: att kunna bibehållas i användbart skick. Ung- svenska ungdomsjöreningar jör ung-
3569: domsföreningarnas verksamhet vilar mestadels domsloka/er.
3570: på ideell bas, varför det är ekonomiskt betung-
3571: ande för dem att bevara sina ungdomslokaler i
3572: funktionsdugligt skick.
3573:
3574: Helsingfors den 19 september 1989
3575:
3576: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3577: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3578: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
3579: Håkan Nordman Henrik Lax
3580: 2996 1989 vp.
3581:
3582: Raha-asia-aloite n:o 2813 Suomennos
3583:
3584:
3585:
3586:
3587: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisille nuo-
3588: risoseuroille nuorisoseuratilojen ylläpitämiseen
3589:
3590:
3591: Eduskunnalle
3592:
3593: Nuorisoseuraliikkeellä Suomen ruotsinkieli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3594: sillä seuduilla on vanhat perinteet. Jokaisessa nioittaen,
3595: suomenruotsalaisessa kunnassa on ainakin yksi
3596: nuorisoseura, jolla on oma talo toimintaa var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3597: ten. Nämä talot ovat useimmiten yli 50 vuotta 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3598: sitten rakennettuja ja tarvitsevat jatkuvaa kun- 29.91.51 500 000 markkaa suomenruot-
3599: nossapitoaja korjausta, jotta ne voitaisiin pitää salaisille nuorisoseuroille nuorisoseura-
3600: käyttökelpoisessa kunnossa. Nuorisoseurojen tilojen ylläpitämiseen.
3601: toiminta on pääasiassa aatteellisella pohjalla,
3602: minkä vuoksi niiden on taloudellisesti raskasta
3603: säilyttää nuorisotilansa toimintakunnossa.
3604:
3605: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3606:
3607: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3608: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3609: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
3610: Håkan Nordman Henrik Lax
3611: 1989 rd. 2997
3612:
3613: Finansmotion nr 2814
3614:
3615:
3616:
3617:
3618: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för renoveringskostnaderna
3619: för Villa Snäcksund i Ekenäs
3620:
3621:
3622: Till Riksdagen
3623:
3624: Villa Snäcksund i Ekenäs, uppförd på som har erfarenhet av sådan verksamhet på an-
3625: 1850-talet och belägen i en naturskön omgiv- nat håll. Genom att skapa ett finlandssvenskt
3626: ning på Ramsholmens udde, hör till de kultur- konstnärshem i Västra Nyland skulle regionen
3627: historiskt särdeles intressanta delarna av gamla stärkas i kulturellt hänseende. En unik helhet
3628: Ekenäs. Villan är ursprungligen uppförd i en skulle bevaras för det finlandssvenska kulturli-
3629: herrgårdsliknande stil. En senare ombyggning vet i ett långtidsperspektiv.
3630: har gett den en mer villabetonad prägel. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3631: Huset har bl.a. inrymt stadens första utvärds- samt
3632: hus.
3633: Till beboarna hör en mängd framträdande att Riksdagen i statsjörslaget för år
3634: kulturpersonligheter i Ekenäs. Tanken att 1990 på momentet 29.94.50 upptar
3635: iståndsätta fastigheten för att i den inrymma ett 200 000 mark att disponeras av Ekenäs-
3636: finlandssvenskt konstnärshem har väckts bland Samjundet jör att täcka en del av reno-
3637: kulturorganisationer på lokal nivå. Nyttjande- veringskostnaderna jör Villa Snäcksund
3638: rätten kunde skötas via Svenska kulturfonden i Ekenäs.
3639:
3640: Helsingfors den 19 september 1989
3641:
3642: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Gustav Björkstrand
3643: Henrik Lax Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
3644: Lauri Metsämäki
3645: 2998 1989 vp.
3646:
3647: Raha-asia-aloite n:o 2814 Suomennos
3648:
3649:
3650:
3651:
3652: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaressa sijaitsevan
3653: Villa Snäcksundin peruskorjauskustannuksiin
3654:
3655:
3656: Eduskunnalle
3657:
3658: Tammisaaressa sijaitseva Villa Snäcksund, Svenska kulturfonden, jolla on kokemuksia täl-
3659: joka rakennettiin 1850-luvulla ja sijaitsee luon- laisesta toiminnasta muualla. Länsi-Uuden-
3660: nonkauniilla Ramsholmenin niemellä, kuuluu maan suomenruotsalaisen taiteilijakodin luomi-
3661: vanhan Tammisaaren kulttuurihistoriallisesti nen vahvistaisi aluetta kulttuurisesti. Pitkällä
3662: erityisen mielenkiintoisiin kohteisiin. Huvila on aikavälillä säilytettäisiin suomenruotsalaisen
3663: alkuperäisesti rakennettu herraskartanotyyliin. kulttuurielämän ainutlaatuinen kokonaisuus.
3664: Myöhempi korjaus on antanut sille huvilamai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3665: sen leiman. nioittaen,
3666: Talossa on ollut mm. kaupungin ensimmäi-
3667: nen ulkoilmaravintola. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3668: Asukkaisiin kuuluu joukko Tammisaaren 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3669: edustavia kulttuurihenkilöitä. Paikalliset kult- 29.94.50 200 000 markkaa Ekenäs-Sam-
3670: tuurijärjestöt ovat herättäneet ajatuksen kiin- fundet -nimisen seuran käytettäväksi
3671: teistön kunnostamisesta suomenruotsalaiseksi Tammisaaressa sijaitsevan Villa Snäck-
3672: taiteilijakodiksi. Käyttöoikeuden voisi hoitaa sundin peruskorjauskustannuksiin.
3673:
3674: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3675:
3676: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Gustav Björkstrand
3677: Henrik Lax Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
3678: Lauri Metsämäki
3679: 1989 rd. 2999
3680:
3681: Finansmotion nr 2815
3682:
3683:
3684:
3685:
3686: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili Esbobygdens Ungdoms-
3687: förbund för Fredriksborgsprojektet
3688:
3689:
3690: Tili Riksdagen
3691:
3692: Esbobygdens Ungdomsförbund r.f., grundat bund att genomföra det redan länge planerade
3693: år 1906, är takorganisation för de svenskspråki- nybyggnadsprojektet Fredriksborg, som inne-
3694: ga ungdomsföreningarna i Esbo. År 1974 Star- fattar kansliutrymmen, undervisningsutrym-
3695: tades på förbundets initiativ Esbobygdens mu- men, kammarmusiksal, ett större utrymme för
3696: sikskola, viiken i dag har drygt 300 elever, som orkester- och körövningar. 1 projektet ingår
3697: får enskild undervisning i olika instrument samt även lokaliteter för andra kulturella verksam-
3698: gruppundervisning i kammarmusik och teore- hetsformer vid sidan av musikundervisningen,
3699: tiska ämnen. Dessutom har skolan en gosskör, t.ex. amatörteater och kursverksamhet.
3700: barnkör, ungdomskör och kammarkör samt två På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3701: orkestrar. Musikskolan har också flera musik- samt
3702: lekgrupper, som utgör en av baserna för elev-
3703: rekryteringen. Av det stora antalet sökande var- att Riksdagen i statsförslaget för år
3704: je år kan endast ca 25 OJo tas in. 1990 på momentet 29.99.50 upptar
3705: Behovet av ändamålsenliga permanenta ut- JOO 000 mark i understöd tili Esbobyg-
3706: rymmen för den expanderande svenska musik- dens Ungdomsjörbund rf för Fredriks-
3707: undervisningen i Esbo har föranlett vårt för- borgsprojektet.
3708:
3709: Helsingfors den 19 september 1989
3710:
3711: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
3712: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
3713: 3000 1989 vp.
3714:
3715: Raha-asia-aloite n:o 2815 Suomennos
3716:
3717:
3718:
3719:
3720: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Esbobygdens Ungdoms-
3721: förbund -nimiselle yhdistykselle Fredriksborg-hankkeeseen
3722:
3723:
3724: Eduskunnalle
3725:
3726: Vuonna 1906 perustettu Esbobygdens Ung- Espoossa on saanut liiton toteuttamaan kauan
3727: domsförbund -niminen yhdistys on Espoon suunnitellun Fredriksborgin uudisrakennus-
3728: ruotsinkielisten nuorisojärjestöjen katto-orga- hankkeen, johon kuuluu kansliatilat, opetusti-
3729: nisaatio. Vuonna 1974 liiton aloitteesta käyn- lat, kamarimusiikkisali sekä suuri tila orkesteri-
3730: nistettiin Esbobygdens musikskola -niminen ja kuoroharjoituksia varten. Hankkeeseen sisäl-
3731: musiikkikoulu. Koulussa on nykyään 300 oppi- tyy myös tilat musiikinopetuksen ohella muihin
3732: lasta, jotka saavat yksityistä opetusta eri instru- kulttuuritoiminnan muotoihin, esim. harrasta-
3733: menttien soitossa sekä ryhmäopetusta kamari- jateatteriin ja kurssitoimintaan.
3734: musiikissa ja teoreettisissa aineissa. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3735: koululla on poikakuoro, lapsikuoro, nuoriso- nioittaen,
3736: kuoro ja kamarikuoro sekä kaksi orkesteria.
3737: Musiikkikoululla on myös useita musiikkileik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3738: kiryhmiä, jotka muodostavat oppilashankinnan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3739: perustan. Suuresta vuosittaisesta hakijamääräs- 29.99.50 JOO 000 markkaa Esbobyg-
3740: tä voidaan noin 25 OJo ottaa kouluun. dens Ungdomsjörbund -nimiselle yhdis-
3741: Tarkoituksenmukaisten pysyvien tilojen tar- tykselle Fredriksborg-hankkeeseen.
3742: ve ruotsinkielisen musiikkiopetuksen laajetessa
3743:
3744: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3745:
3746: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
3747: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert
3748: 1989 rd. 3001
3749:
3750: Finansmotion nr 2816
3751:
3752:
3753:
3754:
3755: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för de finlandssven-
3756: ska hembygdsföreningarna
3757:
3758:
3759: Till Riksdagen
3760:
3761: De finlandssvenska hembygdsföreningarna tat av privata insatser. De flesta föreningar åt-
3762: utför ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för njuter också kommunalt bidrag av varierande
3763: att bevara och sanera gamla byggnader, samla storlek. Under senaste år har de finlandssven-
3764: gamla redskap och dokument samt att föra vi- ska hembygdsföreningarna erhållit statligt un-
3765: dare gamla traditioner är ovärderligt. Trots derstöd. Mot bakgrunden av den kulturellt vär-
3766: knappa ekonomiska resurser har man genom defulla insats dessa föreningar gör är det skäl
3767: idogt frivilligt arbete skapat miljöer, som på ett att också i fortsättningen ge föreningarna stöd.
3768: naturligt sätt åskådliggör boendet, arbetet och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3769: näringarna i gamla tider. samt
3770: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart m.m.
3771: finns representerade på museiområden runtom att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3772: i Svenskfinland. 1 praktiskt taget varje kommun 1990 på momentet 29.99.50 upptar
3773: finns ett eller flera museiområden som upprätt- 500 000 mark tili stöd jör de finlands-
3774: hålls av just hembygdsföreningarna. svenska hembygdsjöreningarnas verk-
3775: De ekonomiska resurserna för dessa hem- samhet.
3776: bygdsföreningar har ofta skapats som ett resul-
3777:
3778: Helsingfors den 19 september 1989
3779:
3780: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3781: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3782: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
3783: Henrik Lax
3784: 3002 1989 vp.
3785:
3786: Raha-asia-aloite n:o 2816 Suomennos
3787:
3788:
3789:
3790:
3791: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten koti-
3792: seutuyhdistysten toiminnan tukemiseen
3793:
3794:
3795: Eduskunnalle
3796:
3797: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset te- Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein
3798: kevät arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen saatu yksityistä tietä. Useimmat yhdistykset
3799: rakennusten säilyttämiseksi ja saneeraamiseksi, saavat myös erisuuruisia kunnallisia avustuksia.
3800: vanhojen työkalujen ja asiakirjojen keräämi- Viime vuosina ovat suomenruotsalaiset yhdis-
3801: seksi sekä vanhojen perinteiden jatkamiseksi on tykset saaneet valtionapua. Ottaen huomioon
3802: korvaamatonta. Vaikka taloudelliset voimava- näiden yhdistysten suorittaman arvokkaan kult-
3803: rat ovat olleet niukat, on uutterana vapaaehtoi- tuurityön on syytä myös jatkaa yhdistysten tu-
3804: sella työllä luotu ympäristöjä, jotka luonnolli- kemista.
3805: sella tavalla havainnollistavat entisaikojen asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3806: mista, työtä ja elinkeinoja. nioittaen,
3807: Eri puolilla Suomen ruotsinkielisiä alueita
3808: olevissa museoyksiköissä ovat edustettuina eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3809: alat, kuten käsityöt, maanviljely, kalastus, me- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3810: renkulku jne. Käytännöllisesti katsoen joka 29.99.50 500 000 markkaa suomenruot-
3811: kunnassa on yksi tai useampia museoalueita, salaisten kotiseutuyhdistysten toimin-
3812: joita juuri kotiseutuyhdistykset ylläpitävät. nan tukemiseen.
3813: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3814:
3815: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
3816: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
3817: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
3818: Henrik Lax
3819: 1989 rd. 3003
3820:
3821: Finansmotion nr 2817
3822:
3823:
3824:
3825:
3826: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag till Finlands Svenska Mart-
3827: haförbund för utgivning av en bok om finlandssvenska mat-
3828: traditioner
3829:
3830: Till Riksdagen
3831:
3832: Svenskfinland behöver en bok där de fin- den finlandssvenska matkulturen. Med denna
3833: landssvenska mattraditionerna dokumenteras. bok vill vi värna om gamla finlandssvenska
3834: Detta visar bl.a. en undersökning som Åbo seder och bruk och göra dem bekanta för da-
3835: stadsbibliotek gjort bland de svenskspråkiga gens generation. Boken skulle inte enbart bli en
3836: låntagarna. En av de mest eftertraktade böcker- receptbok utan också innehålla skildringar om
3837: na visade sig just vara en bok om finlands- jakt och fiske, kristiden, högtiger osv.
3838: svensk matkultur. Åbo stadsbibliotek tog därför Tidtabell: hösten 1989- vintern 1990 samlas
3839: kontakt med Finlands Svenska Marthaförbund recept in, våren 1990 sammanställs materialet,
3840: och undrade om intresse fanns att dra igång ett sommaren 1990 beräknas boken vara klar.
3841: dylikt projekt. Projektet startade i maj 1989 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3842: och som sakkunniga har vidtalats matskri- samt
3843: benterna Christina och Jörgen Lodenius samt
3844: Maryelle Lindholm. att Riksdagen i statsjörslaget jör år
3845: Finlandsvenska mattraditioner skiljer sig bå- 1990 på momentet 29.99.50 upptar
3846: de från de finska och de rikssvenska mattradi- JOO 000 mark i understöd tili Finlands
3847: tionerna. Tidigare har det skrivits bl.a. om Svenska Marthajörbundjör bok omjin-
3848: mattraditioner i Åbo och Pellinge skärgård. landssvenska mattraditioner.
3849: Detta skulle däremot bli en bok som täcker hela
3850:
3851: Helsingfors den 19 september 1989
3852:
3853: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
3854:
3855:
3856:
3857:
3858: 4 290089P
3859: 3004 1989 vp.
3860:
3861: Raha-asia-aloite n:o 2817 Suomennos
3862:
3863:
3864:
3865:
3866: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Martha-
3867: förbund -nimiselle liitolle suomenruotsalaista ruokaperinnet-
3868: tä käsittelevän kirjan julkaisemiseen
3869:
3870: Eduskunnalle
3871:
3872: Suomen ruotsinkielisillä alueilla tarvitaan si koko suomenruotsalaisen ruokakulttuurin.
3873: kirja, jossa suomenruotsalaiset ruokaperinteet Tähän kirjaan valittaisiin vanhoja suomenruot-
3874: dokumentoidaan. Tämän osoittaa muun muas- salaisia tapoja, ja niitä tehtäisiin tunnetuksi ny-
3875: sa tutkimus, jonka Turun kaupunginkirjasto on kypolvelle. Kirjasta ei tulisi vain reseptikirja,
3876: tehnyt ruotsalaisten lainaajien piirissä. Eräs ky- vaan siinä olisi myös kuvauksia mm. metsästyk-
3877: sytyimmistä kirjoista oli juuri suomenruotsa- sestä, pula-ajasta ja juhlista.
3878: laista ruokakulttuuria käsittelevä kirja. Turun Aikataulu olisi seuraava: syksyn 1989 ja tal-
3879: kaupunginkirjasto otti tämän vuoksi yhteyttä ven 1990 aikana kerätään reseptit, keväällä ai-
3880: Finlands Svenska Marthaförbund -järjestöön ja neisto koostetaan ja kirjan arvioidaan valmistu-
3881: tiedusteli kiinnostusta tällaisen hankkeen käyn- van syksyllä 1990.
3882: nistämiseen. Hanke käynnistyi toukokuussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3883: 1989, ja asiantuntijoiksi pyydettiin ravintoa nioittaen,
3884: koskevien kirjoitusten tekijät Kristina ja Jörgen
3885: Lodenius sekä Maryelle Lindholm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3886: Suomenruotsalaiset ruokaperinteet eroavat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
3887: sekä suomalaisista että ruotsinmaalaisista ruo- 29.99.50 JOO 000 markkaa Finlands
3888: kaperinteistä. Aikaisemmin on kirjoitettu mm. Svenska Marthaförbund -nimiselle jär-
3889: Turun ja Peliingin saariston ruokaperinteistä. jestölle suomenruotsalaista ruokaperin-
3890: Nyt kyseessä olisi kuitenkin kirja, joka käsittäi- nettä käsittelevän kirjan julkaisemiseen.
3891:
3892: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3893:
3894: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
3895: 1989 rd. 3005
3896:
3897: Finansmotion nr 2818
3898:
3899:
3900:
3901:
3902: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Sällskapsklub-
3903: ben i Tammerfors för tidningsutgivning
3904:
3905:
3906: Tili Riksdagen
3907:
3908: Sällskapsklubben i Tammerfors ger ut en tid- Tidningen erhåller för närvarande inget
3909: ning på svenska i Tammerfors. Tidningen statsstöd.
3910: sprids tili 655 hushåll och utkommer varannan På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3911: fredag med en omfattning om 6-8 sidor. samt
3912: Allt arbete sköts på frivillig väg, men det är
3913: ett kostsamt företag att ge ut en sådan tidning att Riksdagen i statsförslaget för år
3914: trots det. Det vore viktigt att tidningen skulle ha 1990 på momentet 29.99.50 upptar
3915: resurser för att kunna ges ut som ett språkrör JOO 000 mark i understöd tili Svenska
3916: för en liten minoritet på en stor ort. Sällskapsk/ubben i Tammerfors rf för
3917: Det akuta behovet är att kunna har resurser tidningen Tammerfors Aktuelli.
3918: för en huvudredaktör och en redaktionssekrete-
3919: rare.
3920:
3921: Helsingfors den 19 september 1989
3922:
3923: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
3924: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
3925: 3006 1989 vp.
3926:
3927: Raha-asia-aloite n:o 2818 Suomennos
3928:
3929:
3930:
3931:
3932: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Sällskapsklubben
3933: i Tammerfors -nimiselle yhdistykselle lehdenjulkaisutoimin-
3934: taan
3935:
3936: Eduskunnalle
3937:
3938: Svenska Sällskapsklubben i Tammerfors jul- Lehti ei saa nykyään valtion tukea.
3939: kaisee ruotsinkielistä lehteä Tampereella. Leh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3940: teä levitetään 655 talouteen, ja se ilmestyy 6-8- nioittaen,
3941: sivuisena joka toinen perjantai.
3942: Kaikki työt tehdään vapaaehtoisvoimin, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3943: ta tästä huolimatta tällaisen lehden julkaisemi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3944: nen on kallis hanke. Resurssien saaminen leh- 29.99.50 JOO 000 markkaa Svenska
3945: den julkaisemiseen pienen vähemmistön äänen- Sällskapsklubben i Tammerfors -nimi-
3946: kannattajana suurella paikkakunnalla olisi tär- selle yhdistykselle Tammerfors Aktuellt
3947: keää. -nimisen lehden julkaisemiseen.
3948: Akuutein tarve on saada päätoimittajan ja
3949: toimitussihteerin palkkaamiseen tarvittavat re-
3950: surssit.
3951: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
3952:
3953: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
3954: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
3955: 1989 rd. 3007
3956:
3957: Finansmotion nr 2819
3958:
3959:
3960:
3961:
3962: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av skyddsräcke
3963: längs motorvägen på sträckan Esboviken-Mattby
3964:
3965:
3966: Till Riksdagen
3967:
3968: På motorvägssträckan mellan Esboviken och geläget att skyddsräcken och belysning snarast
3969: Mattby har olycksfrekvensen ökat dramatiskt. möjligt monteras längs vägsträckan Esbovi-
3970: Särskilt förödande olyckor förorsakas av att bi- ken-Mattby.
3971: lar från den ena väghalvan kommer över mitt- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3972: strängen på den andra väghalvan, dvs. direkt samt
3973: mot mötande trafik. Olyckstillbud sker dag-
3974: ligen och ett flertal allvarliga olyckor med död- att Riksdagen i statsjörs/aget jör år
3975: lig utgång har redan skett. Många av olyckorna 1990 på momentet 31.24.77 upptar
3976: skulle ha kunnat undvikas eller åtminstone 4 000 000 mark jör montering av
3977: skulle effekterna ha kunnat lindras avsevärt om skyddsräcken och belysning längs mo-
3978: det funnits ett skyddsräcke placerat mellan kör- torvägen på sträckan Esboviken-
3979: banorna. Ur trafiksäkerhetssynpunkt är det an- Mattby.
3980: Helsingfors den 19 september 1989
3981:
3982: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
3983: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
3984: 3008 1989 vp.
3985:
3986: Raha-asia-aloite n:o 2819 Suomennos
3987:
3988:
3989:
3990:
3991: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suojakaiteen rakentami-
3992: seksi Espoonlahden ja Matinkylän väliselle moottoritieosuu-
3993: delle
3994:
3995: Eduskunnalle
3996:
3997: Espoonlahden ja Matinkylän välisellä moot- mahdollisimman nopea asentaminen Espoon-
3998: toritieosuudella onnettomuudet ovat lisäänty- lahden ja Matinkylän väliselle tieosuudelle on
3999: neet dramaattisesti. Erityisen tuhoisia onnetto- tärkeää.
4000: muuksia on aiheutunut autojen joutumisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4001: tien toiselta puolelta keskiviivan yli toiselle puo- nioittaen,
4002: lelle eli suoraan vastaantulevan liikenteen eteen.
4003: Uhkaavia tilanteita on päivittäin, ja useita va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4004: kavia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4005: jo tapahtunut. Monet onnettomuuksista olisi 31.24. 77 4 000 000 markkaa suojakai-
4006: pystytty välttämään tai ainakin niiden vaiku- teiden ja valojen asentamiseen Espoon-
4007: tuksia olisi voitu lieventää huomattavasti, jos lahden ja Matinkylän väliselle moottori-
4008: ajoratojen välissä olisi ollut suojakaide. Liiken- tieosuudelle.
4009: neturvan kannalta suojakaiteen ja valaistuksen
4010:
4011: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4012:
4013: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin
4014: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
4015: 1989 rd. 3009
4016:
4017: Finansmotion nr 2820
4018:
4019:
4020:
4021:
4022: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för finlandssvenska
4023: organisationer med social verksamhet
4024:
4025:
4026: Tili Riksdagen
4027:
4028: Inom svenska Finland finns ett stort antal or- En del av dessa organisationer samarbetar med
4029: ganisationer som har olika typer av social verk- sjukvården och tillhandahåller vissa tjänster för
4030: samhet på sitt program. Dessa organisationer den sektorn.
4031: utför ofta på frivillig basis ett oerhört värdefullt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4032: socialt arbete av stor samhällelig betydelse. Ef- samt
4033: tersom dessa organisationer verkar på frivillig,
4034: ideell grund är de beroende av att få bidrag från att Riksdagen i statsjörslaget jör år
4035: olika håll, bl.a. statsbidrag. 1990 på momentet 33.33.51 upptar
4036: Sådana organisationer är bl.a. finlandssven- 400 000 mark såsom understöd jör jin-
4037: ska handikapporganisationer, hjälporganisatio- landssvenska organisationer med social
4038: ner, hälso- och friskvårdsorganisationer, m.fl. verksamhet.
4039:
4040: Helsingfors den 19 september 1989
4041:
4042: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
4043: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
4044: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
4045: Henrik Lax Jörn Donner
4046: 3010 1989 vp.
4047:
4048: Raha-asia-aloite n:o 2820 Suomennos
4049:
4050:
4051:
4052:
4053: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa har-
4054: joittavien suomenruotsalaisten järjestöjen toiminnan tukemi-
4055: seen
4056:
4057: Eduskunnalle
4058:
4059: Suomen ruotsinkielisillä alueilla on suuri edistävät järjestöt jne. Osa näistä järjestöistä
4060: määrä järjestöjä, joilla on erilaista sosiaalista tekee yhteistyötä sairaanhoitoalan kanssa ja
4061: toimintaa. Nämä järjestöt tekevät usein vapaa- tarjoaa eräitä palveluja tälle sektorille.
4062: ehtoiselta pohjalta verrattoman arvokasta so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4063: siaalista työtä, jolla on suuri yhteiskunnallinen nioittaen,
4064: merkitys. Koska nämä järjestöt toimivat vapaa-
4065: ehtoiselta, aatteelliselta pohjalta, ne ovat riip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4066: puvaisia eri tahoilta saatavista avustuksista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4067: mm. valtionavusta. 33.33.51 400 000 markkaa sosiaalista
4068: Tällaisia järjestöjä ovat mm. suomenruotsa- toimintaa harjoittavien suomenruotsa-
4069: laiset vammaisjärjestöt, avustusjärjestöt, ter- laisten järjestöjen toiminnan tukemi-
4070: veydenhuoltojärjestöt ja terveitä elintapoja seen.
4071: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4072:
4073: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
4074: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
4075: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
4076: Henrik Lax Jörn Donner
4077: 1989 vp. 3011
4078:
4079: Raha-asia-aloite n:o 2821
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseu-
4085: ralle ulkomaalaisille avattavan mielenterveystoimiston toimin-
4086: nan tukemiseen
4087:
4088: Eduskunnalle
4089:
4090: Suomessa asuvilla pakolaisilla ja ulkomaalai- kus on jo tähän mennessä luonut konsulttiver-
4091: silla on vaikeuksia saada psykososiaalisia palve- koston, johon kuuluu noin 50 mielenterveys-
4092: luita, joissa otetaan huomioon heidän kulttuu- alan ammattikoulutuksen saanutta henkilöä,
4093: ritaustansa, äidinkielensä ja entisessä kotimaas- joilla lisäksi on valmius työskennellä vierailla
4094: sa läpikäydyt traumaattiset kokemukset. Myös kielillä. Tätä konsulttiverkostoa laajennetaan
4095: muutto toiseen kulttuuriin on aina kriisiti- siten, että se kattaa mahdollisimman hyvin val-
4096: lanne. takunnan ja palvelee koko maassa asuvia ulko-
4097: Suomessa asuu tätä nykyä noin 20 000 ulko- maalaisia. Konsulttiverkosto edellyttää sään-
4098: maalaista, joista hieman yli tuhat on pakolaisia. nöllistä koulutusta, tiedotusta ja yhteyksien yl-
4099: Ulkomaalaisväestö asuu ympäri Suomea. Pako- läpitoa.
4100: laiset tullaan entistä enemmän sijoittamaan eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4101: kuntiin. Tästä seuraa, että ulkomaalaiset jäävät nioittaen,
4102: helposti yksinäisiksi tai eriytyviksi, jos heitä on
4103: vain vähän samasta kulttuurista. Suomalaiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4104: kulttuuriin integroituminen vie aikaa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4105: Suomen Mielenterveysseura avasi 5.9.1989 33.33.51 300000 markkaa käytettäväk-
4106: Ulkomaalaisten kriisikeskuksen. Sen tarkoitus si Suomen Mielenterveysseuran ulko-
4107: on hoitaa asiakastyötä, toimia kouluttajana ja maalaisille avattavan mielenterveystoi-
4108: konsulttina kuntiin. Ulkomaalaisten kriisikes- miston toimintaa varten.
4109: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4110:
4111: Elisabeth Rehn Ingvar S. Melin Ole Wasz-Höckert
4112: 3012 1989 rd.
4113:
4114: Finansmotion nr 2822
4115:
4116:
4117:
4118:
4119: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands föräldraför-
4120: ening mot narkotika rf
4121:
4122:
4123: Tili Riksdagen
4124:
4125: Finlands föräldraförening mot narkotika rf De omedelbara resursbehoven är för dataut-
4126: har under 5 år gjort pionjärarbete bland våra rustning, kopieringsmaskin, hyreskostnader
4127: narkotikamissbrukare och för att hjälpa deras och produktion av broschyrer, sammanlagt
4128: familjer. Organisationen baserar sin verksam- kostnadsberäknade tili 215 000 mk.
4129: het på frivilligt arbete. Arbetet är synnerligen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4130: mångfacetterat och koncentrerar sig på före- samt
4131: byggande arbete och på stödarbete. Ett väsent-
4132: ligt element är de internationella kontakter för- att Riksdagen i statsförslaget jör år
4133: eningen har. 1990 på momentet 33.33.51 upptar
4134: Trycket på föreningens arbete är starkt, nar- 215 000 markjör understöd tili Finlands
4135: kotikamissbruket sprider sig långsamt men alar- föräldrajörening mot narkotika rf·s
4136: merande, vilket ställer större krav på för- verksamhet.
4137: eningens resurser. För närvarande planeras fle-
4138: re krävande projekt.
4139:
4140: Helsingfors den 19 september 1989
4141:
4142: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund
4143: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
4144: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
4145: 1989 vp. 3013
4146:
4147: Raha-asia-aloite n:o 2822 Suomennos
4148:
4149:
4150:
4151:
4152: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Vanhempain Yh-
4153: distys Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen
4154:
4155:
4156: Eduskunnalle
4157:
4158: Suomen Vanhempain Yhdistys Irti Huumeis- Välittömät resurssitarpeet tietokoneiden ja
4159: ta ry. on viiden vuoden aikana tehnyt uraauur- kopiokoneiden hankkimiseen sekä vuokrakus-
4160: tavaa työtä huumeiden väärinkäyttäjien parissa tannuksiin ja esitteiden tuottamiseen on arvioi-
4161: ja heidän perheidensä auttamiseksi. Järjestön tu yhteensä 215 000 markaksi.
4162: toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön. Työ Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4163: on erittäin monipuolista ja keskittyy ennalta eh- nioittaen,
4164: käisevään toimintaan ja tukityöhön. Olennaise-
4165: na aineksena tässä ovat yhdistyksen kansainvä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4166: liset yhteydet. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4167: Paine yhdistyksen työtä kohtaan on kova 33.33.51 215 000 markkaa Suomen
4168: huumeiden väärinkäytön levitessä hitaasti mut- Vanhempain Yhdistys Irti Huumeista
4169: ta hälyttävästi, mikä asettaa yhä suurempia ry:n toiminnan tukemiseen.
4170: vaatimuksia yhdistyksen resursseille. Tällä het-
4171: kellä useita vaativia projekteja on suunnitteilla.
4172:
4173: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4174:
4175: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund
4176: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
4177: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
4178: 3014 1989 rd.
4179:
4180: Finansmotion nr 2823
4181:
4182:
4183:
4184:
4185: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för utvidgning av miljödata-
4186: baser
4187:
4188:
4189: Tili Riksdagen
4190:
4191: Rapporten från Världskommissionen för mil- tionsförsörjningen inom var sin liten del av mil-
4192: jö och utveckling, Brundtlandrapporten ("Vår jövårdsområdet.
4193: gemensamma framtid, 1988), som ligger tili Något slag av vägledning eller guide, som
4194: grund för många länders miljövårdsprogram, kunde ge anvisningar om hur man skall gå till-
4195: framhåller bl.a. betydelsen av ett fritt och ef- väga för att i varje situation finna relevant in-
4196: fektivt utbyte av information om olika slag av formation snabbt, vore nödvändig.
4197: miljöfrågor. Ifrågavarande vägledning eller guide skulle
4198: Det produceras oavbrutet miljöinformation betjäna forskningen (inom högskolor och uni-
4199: både i vårt eget land och utomlands, men denna versitet samt forskningsinstitut), myndigheter
4200: information är svår att nå därför att man inte (både på riks-, läns- och kommunalnivå), före-
4201: vet var den finns. tag (speciellt industri-) miljöfostran och -under-
4202: På UNEP /INFOTERRA:s (United Nations visningen (lärare och eleveri grund-, yrkes- och
4203: Environmental Program, Global lnformation högskolorna) samt enskilda medborgare (t.ex.
4204: Network) möte den 13-18.3 detta år diskutera- via de allmänna biblioteken).
4205: des förutsättningarna och möjligheterna för Fem "miljö"- föreningar har anhållit om
4206: deltagarländernas National Focal Points att anslag för att upprätta en databas med informa-
4207: fullgöra sina förpliktelser inom det internatio- tionskällor inom miljövårdsområdet (se Tutki-
4208: nella samarbetet. En av förutsättningarna är att musesitys YTR 1). lden är dels att åstadkomma
4209: varje lands NFP har tillräckligt med resurser för en databas med information om olika instanser
4210: att kunna koordinera informationsutbytet, en som producerar olika slag av miljöinformation,
4211: annan är att de nationella informationssyste- både rådata, bibliografiska uppgifter och text-
4212: men fungerar. information (denna databas skulle uppdateras
4213: På UNEP:s möte i Nairobiden 12-26.5. dis- med jämna mellanrum) och dels att skriva en
4214: kuterades, på de finländska delegaternas initia- vägledning för hur man skall gå tillväga då man
4215: tiv, frågan om stöd för INFOTERRA:s verk- söker miljöinformation i inhemska och utländ-
4216: samhet (Se Finlands inlägg). ska databaser och i andra informationskällor.
4217: Finland har en INFOTERRA/NFP, med På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4218: adekvat utrustning, men inte med tillräcklig samt
4219: personal. Denna brist kunde uppvägas om vi
4220: hade ett existerande informationssystem inom att Riksdagen i statsjörslaget för år
4221: miljövårdsområdet. Det har vi inte, utan infor- 1990 på momentet 35.11.26 i tillägg upp-
4222: mationsförsörjningen inom miljövårdsområdet tar 1 000 000 mark för utvidgning av
4223: är i högsta grad decentraliserad, dvs., olika miljödatabaser i Finland bl.a. med sikte
4224: myndigheter och organisationer, forskningsin- på INFOTERRA/NFP.
4225: stitut och högskolor har ansvar för informa-
4226:
4227: Helsingfors den 19 september 1989
4228:
4229: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund
4230: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
4231: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
4232: 1989 vp. 3015
4233:
4234: Raha-asia-aloite n:o 2823 Suomennos
4235:
4236:
4237:
4238:
4239: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötietokantojen
4240: laajentamiseen
4241:
4242:
4243: Eduskunnalle
4244:
4245: Ympäristön ja kehityksen maailmankomis- Jonkinlaista ohjausta tai opasta, jossa olisi
4246: sion raportti, Brundtlandin raportti (Yhteinen ohjeita menettelytavoista eri tilanteissa relevan-
4247: tulevaisuutemme, 1988), joka on pohjana mo- tin tiedon nopeaksi löytämiseksi, tarvittaisiin.
4248: nien maiden ympäristönsuojeluohjelmille, ko- Kyseinen ohjaus tai opas palvelisi tutkimusta
4249: rostaa mm. vapaan ja tehokkaan tiedonvaihdon (korkeakouluissa ja yliopistoissa sekä tutkimus-
4250: merkitystä eri ympäristökysymyksistä. laitoksissa), viranomaisia (sekä valtakunnan et-
4251: Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan jatku- tä läänin ja kunnan tasolla), yrityksiä (erityises-
4252: vasti maassamme ja ulkomailla. Tätä tietoa on ti teollisuutta), ympäristökasvatusta ja -opetus-
4253: kuitenkin vaikea saada, koska ei tiedetä, mistä ta (opettajia ja oppilaita perus-, ammatti- ja
4254: sitä saa. korkeakouluissa) sekä yksittäisiä kansalaisia
4255: UNEP /INFOTERRAn (United Nations En- (esim. yleisten kirjastojen välityksellä).
4256: vironmental Program, Global Information Viisi "ympäristö" yhdistystä on anonut mää-
4257: Network) kokouksessa 13.-18.3. tänä vuonna rärahaa sellaisen tietokannan perustamiseksi,
4258: keskusteltiin osallistujamaiden kansallisten kes- jossa olisi tietolähteitä ympäristönsuojelun alal-
4259: kusten (National Focal Points, NFP) mahdolli- ta (katso tutkimusesitys YTR 1). Ajatuksena on
4260: suuksista ja edellytyksistä täyttää velvollisuu- luoda tietokanta, joka sisältäisi toisaalta tietoa
4261: tensa kansainvälisessä yhteistyössä. Yhtenä erilaisista ympäristötietoa tuottavista tahoista
4262: edellytyksenä on, että kunkin maan NFP:llä on - sekä raakatietoa, bibliografisia tietoja, teks-
4263: riittävästi resursseja tiedonvaihdon koordinoi- titietoa (tämä tietokanta päivitettäisiin tietyin
4264: miseen, ja toisena kansallisten tietojärjestel- väliajoin)- ja joka toisaalta opastaisi menette-
4265: mien toimivuus. lytavoissa ympäristötiedon hakemiseksi koti-
4266: UNEPin kokouksessa Nairobissa 12.-26.5 maisista ja ulkomaisista tietokannoista ja muis-
4267: keskusteltiin suomalaisten edustajien aloitteesta ta tietolähteistä.
4268: INFOTERRAn toimintaa koskevasta tuesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4269: (ks. Suomen puheenvuoro). nioittaen,
4270: Suomella on INFOTERRA/NFP, jossa on
4271: asianmukainen laitteisto, mutta henkilökuntaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4272: ei ole riittävästi. Tätä puutetta voitaisiin helpot- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4273: taa, jos meillä olisi toimiva ympäristönsuoje- 35.11.26 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4274: lualueen tietojärjestelmä. Tällaista meillä ei ole, ympäristötietokantojen laajentamiseen
4275: vaan ympäristöalan tietohuolto on mitä suurim- Suomessa tavoitteena mm. INFOTER-
4276: massa määrin hajautettu eli eri viranomaiset ja RAINFP.
4277: järjestöt, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut
4278: vastaavat tietohuollosta kukin ympäristönsuo-
4279: jelualan omalta pieneltä osaltaan.
4280:
4281: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4282:
4283: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund
4284: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
4285: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
4286: 3016 1989 rd.
4287:
4288: Finansmotion nr 2824
4289:
4290:
4291:
4292:
4293: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Håll Skärgården Ren rf
4294:
4295:
4296:
4297: Till Riksdagen
4298:
4299: Den snabbt ökande trafiken med framför allt dvs. i skärgårdsområdena öster om Helsingfors
4300: fritidsbåtar i våra skärgårdsområden gör att av- fram till gränsen mot Sovjetunionen.
4301: fallsmängderna ökar kraftigt. Risken för ned- Verksamheten kommer att kräva nya re-
4302: skräpning av den känsliga skärgårdsmiljön till- surser, bl.a. utökad personal.
4303: tar också. Avfallshantering inom skärgårdsom- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
4304: rådena handhas under sommartid av föreningen samt
4305: Håll Skärgården Ren rf. För att effektivera dess
4306: verksamhet är det nödvändigt att se till att den att Riksdagen i statsjörs/aget för år
4307: har effektiv, ändamålsenlig och tillräcklig ut- 1990 på momentet 35.12.61 i tillägg upp-
4308: rustning samt resurser för avlöning av personal. tar 200 000 mark i understöd tili Hå/1
4309: Föreningen kommer att omorganisera och in- Skärgården Ren rf.
4310: tensifiera verksamheten i östra Finska viken,
4311:
4312: Helsingfors den 19 september 1989
4313:
4314: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
4315: 1989 vp. 3017
4316:
4317: Raha-asia-aloite n:o 2824 Suomennos
4318:
4319:
4320:
4321:
4322: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry:n
4323: toiminnan tukemiseen
4324:
4325:
4326: Eduskunnalle
4327:
4328: Ennen kaikkea vapaa-ajan veneiden lisäänty- gin itäpuolella olevilla saaristoalueilla aina Neu-
4329: vä liikenne saaristoalueellamme aiheuttaa jäte- vostoliiton rajalle saakka. Tähän toimintaan
4330: määrien voimakasta kasvua. Myös herkän saa- tarvitaan uusia resursseja, mm. henkilökunnan
4331: ristoympäristön roskaantumisriski kasvaa. Saa- lisäämistä.
4332: ristoalueiden jätehuollosta kesäaikana vastaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4333: Pidä Saaristo Siistinä ry. Jotta yhdistyksen toi- nioittaen,
4334: mintaa voitaisiin tehostaa, on välttämätöntä
4335: huolehtia siitä, että sillä on tehokkaat, tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4336: tuksenmukaiset ja riittävät välineet sekä resurs- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4337: seja henkilökunnan palkkaamiseen. 35.12.61/isäyksenä 200000 markkaa Pi-
4338: Yhdistys järjestelee uudelleen ja tehostaa toi- dä Saaristo Siistinä ry:n avustamiseen.
4339: mintaansa itäisellä Suomenlahdella, siis Helsin-
4340:
4341: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4342:
4343: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
4344: 3018 1989 rd.
4345:
4346: Finansmotion nr 2825
4347:
4348:
4349:
4350:
4351: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Häll Finland Rent rf
4352:
4353:
4354:
4355: Till Riksdagen
4356:
4357: Under 1990 planeras under mottot "Steget per invänare i Finland av statliga medel. Att ta
4358: mot framtiden" en landsomfattande miljöin- fram materialet kostar ca 4,50 mk per set, och
4359: formationskampanj. Till alla hushäll kommer det skall distribueras till samtliga hushäll i Jan-
4360: att utsändas ett häfte samt en kassett med mil- det, vilket betyder ca 2,3 milj. exemplar.
4361: jöinformation. Pä basis av det ovan anförda föreslär vi vörd-
4362: Kampanjens beskyddare är president Mauno samt
4363: Koivisto.
4364: Kampanjen administreras och leds av för- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
4365: eningen Häll Finland Rent rf. Finansieringen av 1990 på momentet 35.99.50 upptar
4366: kampanjen sker dels med sponsormedel, men 5 000 000 mark i understöd jör miljöin-
4367: för att kunna förverkliga den mäste även all- jormationskampanjen ,Steget mot
4368: männa medel till. En lämplig summa vore 1 mk jramtiden ,, tili Håll Finland Rent rj.
4369:
4370: Helsingfors den 19 september 1989
4371:
4372: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund
4373: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
4374: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
4375: 1989 vp. 3019
4376:
4377: Raha-asia-aloite n:o 2825 Suomennos
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Suomi Siistinä ry:n
4383: toiminnan tukemiseen
4384:
4385:
4386: Eduskunnalle
4387:
4388: Vuonna 1990 suunnitellaan valtakunnallista 4,50 markkaa erältä, ja se levitetään maamme
4389: ympäristötiedotuskampanjaa tunnuksella "As- kaikkiin talouksiin, mikä merkitsee noin 2,3
4390: kel tulevaisuuteen". Kaikkiin talouksiin lähete- miljoonaa kappaletta.
4391: tään ympäristötietoa sisältävä vihkonen ja ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4392: setti. nioittaen,
4393: Kampanjan suojelija on presidentti Mauno
4394: Koivisto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4395: Kampanjan järjestää ja sitä johtaa Pidä Suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4396: mi Siistinä ry. Kampanjan rahoitus tapahtuu 35.99.50 5 000000 markkaa Pidä Suo-
4397: osaksi sponsorivaroin, mutta sen toteuttamisek- mi Siistinä ry:lle ympäristötiedotuskam-
4398: si tarvitaan myös julkisia varoja. Sopiva summa panjan "Askel tulevaisuuteen" toteutta-
4399: olisi yksi markka asukasta kohden valtion va- miseen.
4400: roista. Aineiston valmistaminen maksaa noin
4401:
4402: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4403:
4404: Elisabeth Rehn Boris Renlund Henrik Westerlund
4405: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
4406: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
4407: 3020 1989 vp.
4408:
4409: Raha-asia-aloite n:o 2826
4410:
4411:
4412:
4413:
4414: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteollisen opetuksen
4415: aloittamiseen Oulun yliopistossa
4416:
4417:
4418: Eduskunnalle
4419:
4420: Maamme taidealan koulutus on määrällisesti mataitopainotteinen lukio, vahva arkkitehtuu-
4421: riittämätön. Koululaitos, viestintäalat ja erilai- rilinja ja kulttuurimaantieteellinen opetus yli-
4422: set vapaa-ajan harrastustoimintaa järjestävät opistossa. Näin ollen eri taiteen alojen yhteistyö
4423: oppilaitokset ja järjestöt sekä kunnallinen kult- olisi mahdollista ja sitä täydentäisi Sibelius-
4424: tuuritoimi kärsivät pätevän työvoiman puut- Akatemian toiminta Oulussa.
4425: teesta. Taideteollisen opetuksen aloittaminen Oulus-
4426: Helsingin taideteollisen korkeakoulun lisäksi sa on myös valtiontalouden kannalta edullinen
4427: tarvitaan taidealan koulutusta myös muissa ratkaisu.
4428: korkeakouluissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4429: Oulun yliopisto on jo pitkään esittänyt taide- nioittaen,
4430: teollisen opetuksen aloittamista Oulussa. Esi-
4431: tystä tukevat Oulun kaupunki, teknologiakylä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4432: Maakuntaliitto ja lääninhallitus. Oululla on 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
4433: valmis kunnallistettu lasten ja nuorten taide- markkaa taideteollisen opetuksen aloit-
4434: koulu, käsi- ja taideteollinen oppilaitos, kuvaa- tamiseen Oulun yliopistossa.
4435: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4436:
4437: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4438: 1989 vp. 3021
4439:
4440: Raha-asia-aloite n:o 2827
4441:
4442:
4443:
4444:
4445: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Sibelius-Akatemian väli-
4446: aikaisen sivutoimipisteen toimintaan Oulussa
4447:
4448:
4449: Eduskunnalle
4450:
4451: Maamme taideaineiden opetus on jäänyt mien mukaisesti, tulisi Sibelius-Akatemialle
4452: määrällisesti pahasti jälkeen käytännön tarpeis- taata riittävät resurssit Oulun toiminnan kehit-
4453: ta. Eri oppilaitosten musiikinopetus, viestin- tämiseen.
4454: täyksiköt ja harrastustoiminta ovat jo kauan ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4455: leet ammattitaitoisen työvoiman puutteessa. nioittaen,
4456: Sibelius-Akatemian toiminta on laajenemas-
4457: sa Ouluun tyydyttämään Pohjois-Suomen am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4458: mattitaitoisen työvoiman tarvetta musiikin alal- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
4459: la. Oulun kaupunki on rakennuttanut noin 30 markkaa Sibelius-Akatemian Oulun vä-
4460: milj. markan toimitilat konserttisaleineen, jot- liaikaisen sivutoimipisteen toiminnan
4461: ka valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 1990 tukemiseen.
4462: aikana. Jotta toiminta voisi laajeta suunnitel-
4463:
4464: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4465:
4466: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4467: 3022 1989 vp.
4468:
4469: Raha-asia-aloite n:o 2828
4470:
4471:
4472:
4473:
4474: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta luokanopettajien poik-
4475: keuskoulutusta varten
4476:
4477:
4478: Eduskunnalle
4479:
4480: Maamme koululaitoksen pätevien opettajien jen aloituspaikkojen määrällisen lisäyksen
4481: puute lisääntyy vuosi vuodelta. Yli 1 000 luo- kanssa vähentäisi luokanopettajapulaa lähivuo-
4482: kanopettajan virkaa on vailla pätevää opetta- sina.
4483: jaa. Luokanopettajapulan lisäksi on vaikeuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4484: saada päteviä musiikin, kuvaamataidon, tekni- nioittaen,
4485: sen työn ja atk:n opettajia. Tilanne on yhtä
4486: vakava kaupungeissa kuin maaseudullakin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4487: Jotta tilanne normalisoituisi, tulisi eri puolil- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4488: la maatamme järjestää luokanopettajien poik- markkaa luokanopettajien poikkeus-
4489: keuskoulutusta lyhennetyllä opetusohjelmalla koulutuksen aloittamiseen ja lisäämi-
4490: esimerkiksi 3-vuotisen välitutkinnon periaat- seen.
4491: teella. Poikkeuskoulutus yhdessä korkeakoulu-
4492:
4493: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4494:
4495: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4496: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
4497: 1989 vp. 3023
4498:
4499: Raha-asia-aloite n:o 2829
4500:
4501:
4502:
4503:
4504: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoi-
4505: den asuntotuen korottamiseen
4506:
4507:
4508: Eduskunnalle
4509:
4510: Maamme asuntotilanne on tukala ja kohtuu- merkitystä, mutta ei ole tehnyt riittäviä toimia
4511: ton etenkin korkeakouluopiskelijoille, joiden koulutuksen mahdollistamiseksi käytännössä.
4512: on pakko asua korkeakoulupaikkakunnilla eli Asunnottomuus ja asuntojen kalleus vähentä-
4513: maamme suurimmissa kaupungeissa. Tarjolla vät opiskelumahdollisuuksia eri puolilla maa-
4514: olevat vuokra-asunnot ovat opiskelijayksiöitä, tamme.
4515: joiden vuokra on 2 000-5 000 mk kuukaudessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4516: riippumatta korkeakoulun sijaintipaikasta. Ti- nioittaen,
4517: lanne on jatkuvasti kuumeneva.
4518: Asuntotuki on maksimissaan vain n. 1 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4519: mk ja opiskelija-asuntoloiden saanti on täysin 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4520: tukossa. Asuntotuki tulisi korottaa 1 500 mark- 50 000 000 markkaa opiskelijoiden asun-
4521: kaan kuukaudessa. totuen korottamiseen.
4522: Valtioneuvosto on korostanut koulutuksen
4523:
4524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4525:
4526: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4527: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
4528: 3024 1989 vp.
4529:
4530: Raha-asia-aloite n:o 2830
4531:
4532:
4533:
4534:
4535: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta tarveharkinnan poistami-
4536: seen vanhempien luona asuviita opiskelijoilta
4537:
4538:
4539: Eduskunnalle
4540:
4541: Opiskeluaikana vanhempiensa luona asuville määrää on lisäksi alennettu vanhempien vero-
4542: opiskelijoille myönnetään opintotuki alennettu- tettavan tulon tai varallisuuden perusteella. Ko-
4543: na, jollei vanhempien taloudellinen asema ole tona asuvan vähennys voidaan jättää tekemät-
4544: erityisen heikko. Vanhempien taloudellinen ase- tä, jos vanhemmat ovat erityisen vähävaraisia,
4545: ma vaikuttaa opintotukea myönnettäessä aina joten vanhempien taloudellisen aseman huo-
4546: 24 vuoden ikään asti. Tarveharkinnan poistami- mioon ottamisesta luovuttaessa on luovuttava
4547: nen helpottaisi osaltaan opiskelija-asuntotilan- myös kotona asuvan vähennyksen tekemisestä.
4548: netta, koska nykyään parempi opintotuki hou- Mikäli tarveharkinta poistettaisiin 20 ikävuo-
4549: kuttelee opiskelijoita muuttamaan pois van- desta alkaen, olisivat menot olleet 1. 7.1989 lu-
4550: hempiensa luota. kien seuraavat:
4551: Ikäraja 24 vuotta tulisi alentaa 20 vuoteen.
4552: Oheinen laskelma on laadittu siten, että van- Kotona asuvan vähennyksen pois-
4553: hempien luona asuvien kohdalla tarveharkinta- taminen 8 000 x 200 mk x 4,2 kk 6,7 mmk
4554: ikäraja opintorahan perusosassa ja opintolai-
4555: nan valtiontakauksen myöntämisessä olisi 20 Ne, joiden hakemus on hylätty
4556: vuotta. Tarveharkinnan poistaminen tätä nuo- (3 000), ja uudet hakijat (arviolta
4557: remmilta olisi kustannusvaikutuksiltaan huo- 3 000) 6 000 X 390 mk X 4,2 kk 9,8 mmk
4558: mattavasti kalliimpi. Yhteensä 16,5 mmk
4559: Opintorahan perusosaa myönnettäessä van-
4560: Vuositason meno 36,2 mmk
4561: hempien taloudellinen asema otetaan nykyään
4562: huomiooon aina, kun hakija ei ennen opinto-
4563: vuoden alkua ole täyttänyt 20:tä vuotta. Tähän liittyviä lisämenoja:
4564: Opintotukea hakeneista 95 000 asuu vanhem- Vuosittaista opintolainakantaa muutos lisäisi
4565: piensa luona. Näistä alle 20-vuotiaita on 77 000 noin 50 miljoonalla markalla. Valtiolle lisäyk-
4566: ja 20 vuotta täyttäneitä 18 000. sestä aiheutuisi korkotukimenojen lisäystä vas-
4567: Vanhempien luona asuvia opintorahan saajia ta vuonna 1991, jos muutos toteutettaisiin
4568: on 83 000, joista 68 000 on alle 20-vuotiaita ja 1. 7.1990 lukien. Menolisäys olisi 2,3 milj. mk
4569: 15 000 yli 20-vuotiaita. vuonna 1991.
4570: Vanhempien heikon taloudellisen aseman pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4571: rusteella 16 000 kotona asuvaa opiskelijaa on nioittaen,
4572: saanut opintotuen täysimääräisenä siten, että
4573: kotona asuvan vähennystäkään ei ole tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4574: Näistä opiskelijoista arviolta n. 5 000 on 20 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4575: vuotta täyttäneitä. Yli 24-vuotiaita, joille koto- 29.39.55 16 500 000 markkaa opintotu-
4576: na asuvan vähennystä ei myöskään tehdä, on keen siten, että vanhempien taloudelli-
4577: noin 2000. nen asema ei vaikuta vanhempien luona
4578: Noin 8 OOO:n 20 vuotta täyttäneen opiskelijan asuvien opiskelijoiden opintotuen saa-
4579: opintorahan perusosaan on tehty 50 prosentin miseen 1.7.1990 alkaen.
4580: koto11;a asuvan vähennys, ja osalta opintorahan
4581:
4582: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4583:
4584: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
4585: 1989 vp. 3025
4586:
4587: Raha-asia-aloite n:o 2831
4588:
4589:
4590:
4591:
4592: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteen
4593: tuntikehykseen suuria ala-asteita varten
4594:
4595:
4596: Eduskunnalle
4597:
4598: Uusien peruskoululakien valmistumisen yh- kaimmin. Näin ollen suurien ala-asteiden tunti-
4599: teydessä edellytettiin, että eduskunta ja maan kehysresurssia tulisi lisätä vuoden 1990 budjet-
4600: hallitus seuraavat lakien toteutumista. Vallan- tiin.
4601: käytön delegoinnin myötä koulujen suunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4602: luvastuuta lisättiin tuntikehysjärjestelmän puit- nioittaen,
4603: teissa.
4604: Nyt on saatu riittävä kokemus tuntikehyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4605: toimivuudesta ja on riittäviä näyttöjä sen pie- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4606: nuudesta suurilla ala-asteilla. Suuria ala-asteita 29.46.30 150 000 000 markkaa perus-
4607: on lähinnä kaupungeissa, missä muutoinkin on koulujen tuntikehykseen suuria ala-as-
4608: eniten työrauhaongelmia. Kehyksen riittävyy- teita varten.
4609: dellä taataan kasvatus- ja opetustulokset tehok-
4610:
4611: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4612:
4613: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4614: Riitta U osukaineo Riitta Jouppila
4615: 3026 1989 vp.
4616:
4617: Raha-asia-aloite n:o 2832
4618:
4619:
4620:
4621:
4622: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisopetukseen
4623:
4624:
4625:
4626: Eduskunnalle
4627:
4628: Peruskoulun tuntikehys on riittämätön ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4629: kouluavustajien määrä liian pieni. Ammatilli- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
4630: sissa kouluissa erityisopetus on lähes järjestä- markkaa koululaitoksemme erityisope-
4631: mättä. Lisäksi vammaisten oppilaiden opetus- tuksen järjestelyjä varten.
4632: työ peruskouluissa lisää erityisopetustarvetta.
4633: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4634: nioittaen,
4635:
4636: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4637:
4638: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4639: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
4640: 1989 vp. 3027
4641:
4642: Raha-asia-aloite n:o 2833
4643:
4644:
4645:
4646:
4647: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvataidelinjan perusta-
4648: miseen Oulun lyseon lukioon
4649:
4650:
4651: Eduskunnalle
4652:
4653: Pohjois-Suomen taidekasvatus ja koulujen keväällä 1987 ja 1988. Kuvataidelinjan, jolle
4654: kuvaamataidon opetus kärsii jatkuvasti pätevän oppilasvalinta olisi valtakunnallinen, muodos-
4655: opettajavoiman puutteesta. Tämän perusasian taisi perusopetusryhmä jokaiselta lukioluokal-
4656: kuntoon saattaminen edellyttää koko taidekas- ta. Oppilaita on ilmoittautunut jo yli 30 eri puo-
4657: vatusalan uudelleen organisointia Pohjois-Suo- lilta maata, pääsääntöisesti kuitenkin Pohjois-
4658: messa. Menossa on mm. lasten ja nuorten taide- Suomesta, koska lähin taidelukio on Savonlin-
4659: koulun kehittely, Oulun kotiteollisuuskoulun nassa.
4660: kuvataidelinjan anominen ja Oulun lyseon lu- Kuvataidelinjan saaminen Oulun lyseon lu-
4661: kion kuvaamataitopainotteisen opetuksen ke- kioon on näin ollen koko Pohjois-Suomen sivis-
4662: hittely. tystarpeen vaatima.
4663: Oulu toimii Pohjois-Suomen aluekeskukse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4664: na, missä yliopiston vahva asiantuntemus tukee nioittaen,
4665: eri alojen kehittämistä. Oulun yliopiston arkki-
4666: tehtiosasto on ryhtynyt kiinteään yhteistyöhön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4667: Oulun koululautakunnan kanssa Oulun lyseon 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
4668: lukion kuvataidelinjan aikaansaamiseksi. Asiaa markkaa kuvataidelinjan perustamiseen
4669: koskeva anomus on jätetty kouluhallitukseen Oulun lyseon lukioon.
4670:
4671: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4672:
4673: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4674: 3028 1989 vp.
4675:
4676: Raha-asia-aloite n:o 2834
4677:
4678:
4679:
4680:
4681: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun 1.-3. luok-
4682: kien oppilaiden koulukuljetuksiin
4683:
4684:
4685: Eduskunnalle
4686:
4687: Peruskoulun koulukuljetuksen raja on viisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4688: kilometriä, mikä on liian pitkä matka perus- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
4689: koulun nuorimmille ikäluokille. 1.-3. luok- markkaa peruskoulun 1.-3. luokkien
4690: kien oppilaiden koulukuljetusmatkan rajaksi oppilaiden koulukuljetuksiin matkan ol-
4691: tulisi saada kolmen kilometrin raja. lessa kolmea kilometriä pidempi.
4692: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4693: nioittaen,
4694:
4695: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4696:
4697: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4698: Riitta U osukaineo Riitta Jouppila
4699: 1989 vp. 3029
4700:
4701: Raha-asia-aloite n:o 2835
4702:
4703:
4704:
4705:
4706: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi-
4707: den perustamiskustannuksiin
4708:
4709:
4710: Eduskunnalle
4711:
4712: Lähes kaikissa lääneissä on jonoa peruskou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4713: lujen ja lukioiden rakentamisessa. Valtionapu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4714: jen vähyyden takia rakentaminen ei edisty. Eri- 29.46.34 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
4715: tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen köyhien pienten peruskoulujen ja lukioiden perustamis-
4716: kuntien tilanne on tukala. Työllisyyden hoidon kustannuksiin.
4717: takia tulisi saada rakentamiskohteita.
4718: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4719: nioittaen,
4720:
4721: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4722:
4723: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
4724: 3030 1989 vp.
4725:
4726: Raha-asia-aloite n:o 2836
4727:
4728:
4729:
4730:
4731: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen hankki-
4732: miseen ja kirjastojen rakentamiseen Oulun läänissä
4733:
4734:
4735: Eduskunnalle
4736:
4737: Oulun läänin kirjastopalvelut ovat heikot n. 8,5 milj. mk, eli hankkeet yhteensä maksavat
4738: etenkin harvaan asu tulla maaseudulla, missä jo- 50,5 milj. mk. Hankkeiden on suunniteltu ajoit-
4739: ko kirjastoja ei ole tai ainoa palvelu on kirjasto- tuvan vuosille 1989-92.
4740: auto kirjastopysäkkeineen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4741: Kirjastoautokanta on heikko ja kuluu no- nioittaen,
4742: peasti loppuun pitkien ajomatkojen takia.
4743: Esim. Pudasjärven kirjastoautot ajavat päiväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4744: sä saman matkan kuin eräiden Uudenmaan lää- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4745: nin kuntien autot kuukaudessa. 29.56.31 20000000 markkaa Oulun
4746: Kirjastotalohankkeita on yhteensä 20, n. 42 läänin kuntien kirjastojen rakentami-
4747: milj. mk, ja kirjastoautohankkeita yhteensä 13, seen ja kirjastoautojen hankkimiseen.
4748: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4749:
4750: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4751: 1989 vp. 3031
4752:
4753: Raha-asia-aloite n:o 2837
4754:
4755:
4756:
4757:
4758: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitos-
4759: ten opettajien työelämään osallistumista varten
4760:
4761:
4762: Eduskunnalle
4763:
4764: Rakennemuutoksen yksi mittari on koulutuk- Työelämään tutustumisjakso on arvioitu vä-
4765: sen tehostaminen. Tällöin myös ammatillisen hintään kolmen kuukauden mittaiseksi, jona ai-
4766: peruskoulutuksen tasoa tulee pyrkiä nosta- kana opettaja on virkavapaalla ja hänen tehtä-
4767: maan. Opettajien työelämään tutustuttaminen viinsä on otettava sijainen.
4768: on halvin keino nopeuttaa opetuksen ajan tasal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4769: le saattamista. nioittaen,
4770: Budjettiin on varattu vain puolet ammatti-
4771: kasvatushallituksen esityksestä, joka edellyttäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4772: si, että joka viides vuosi olisi mahdollisuus 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
4773: päästä työelämään tutustumaan. Hallituksen markkaa ammatillisten oppilaitosten
4774: esitys sallisi tämän vain kerran 25 vuodessa. opettajien työelämään osallistumista
4775: Ammatillisten oppilaitosten opettajien määrä varten.
4776: on noin 25 000 koko maassa, joten budjettiin
4777: tehty esitys tulee kaksinkertaistaa.
4778:
4779: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4780:
4781: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
4782: 3032 1989 vp.
4783:
4784: Raha-asia-aloite n:o 2838
4785:
4786:
4787:
4788:
4789: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammattioppilai-
4790: tosten kerhotoimintaan
4791:
4792:
4793: Eduskunnalle
4794:
4795: Valtion oppilaitosten kerhotoiminta on tär- vät riitä ammattioppilaitosten kerhojen pyörit-
4796: keää, sillä suurimmassa osassa on oppilasasun- tämiseen.
4797: tolatoimintaa ja oppilaiden vapaa-ajan harras- Kerhotoimintaa elvyttämällä vähennetään
4798: tuksiin tarvitaan ohjaajia. oppilaiden kurinpidollisia vaikeuksia ja lisätään
4799: Valtion ammatillisia oppilaitoksia on 173. yleistä viihtyvyyttä oppilaitoksissa, puhumatta-
4800: Kerhojen normisuositus on 5 vuosiviikkotuntia kaan fyysisen ja psyykkisen voinnin kohentami-
4801: oppilaitosta kohden lukiossa. Ammattioppilai- sen tärkeydestä.
4802: tosten oppilaat ovat samanikäisiä ja tarvitsevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4803: vähintään samojen normien mukaista kerho- nioittaen,
4804: kiintiötä.
4805: Mikäli otetaan huomioon ammattioppilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4806: tosten yleisjakson ja kouluasteen oppilasmää- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000000
4807: rät, tulisi kerhotoimintaan varata vähintään 5 markkaa valtion ammattioppilaitosten
4808: milj. mk. Budjettiesityksen palkkasummat ei- kerhotoimintaa varten.
4809: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4810:
4811: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4812: Riitta U osukaineo Riitta Jouppila
4813: 1989 vp. 3033
4814:
4815: Raha-asia-aloite n:o 2839
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja metsätalousalan
4821: opiskelijoiden opintososiaalisten etujen parantamiseen
4822:
4823:
4824: Eduskunnalle
4825:
4826: Maa- ja metsätalousalan opiskelijoiden opin- opiskelijoilla. Näin ollen opintososiaalisia etuja
4827: tolukukausi on eri käsite kuin muiden keskias- ei voi rajata samoilla perusteilla, vaan myöntä-
4828: teen opiskelijoiden, koska heillä opiskeluun misperusteiden tulee vastata todellisia opiskelu-
4829: kuuluvat myös kesäkurssit ja kesäharjoittelut. aikoja ja -kuluja.
4830: Kesäopiskelu voi olla kaukana kotoa ja varsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4831: naisesta opiskelupaikkakunnasta, minkä joh- nioittaen,
4832: dosta opiskelukustannukset nousevat.
4833: Kesäharjoittelun näennäinen pieni palkka ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4834: riitä kattamaan uudella paikkakunnalla asunto- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
4835: ja ruokamenoja, jotka kotimatkoineen kohoa- markkaa maa- ja metsätalousopiskeli-
4836: vat tuntuvasti. joiden opintososiaalisten etujen lisäämi-
4837: Maa- ja metsäalojen opiskelijoilla on neljän- seksi koskemaan myös kesäharjoittelua
4838: nestä pitempi lukukausi kuin muilla keskiasteen ja kesäkurssien aikaisia kuluja.
4839: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4840:
4841: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
4842: 3034 1989 vp.
4843:
4844: Raha-asia-aloite n:o 2840
4845:
4846:
4847:
4848:
4849: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatillisten
4850: oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen
4851:
4852:
4853: Eduskunnalle
4854:
4855: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa vakuutusturva koskisi kaikkea oppilaitosyhtei-
4856: opiskeli vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. sön toimintaa mukaan lukien liikuntatunnit
4857: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 alusta sekä koulu- ja työharjoittelumatkat.
4858: osallistuvat liikunnanopetukseen, niin tapatur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4859: miltakaan ei voida välttyä. Kun opiskelijat eivät nioittaen,
4860: ole olleet vakuutuksen piirissä, on voinut tapah-
4861: tua monia kohtalokkaitakin onnettomuuksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4862: joiden korvautuvuus vakuutuksen avulla olisi 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4863: edes lievittänyt tapahtunutta. Järjestelmä voisi 250 000 markkaa keskiasteen ammatil-
4864: toimia samoin perustein kuin työllisyyskoulu- listen oppilaitosten liikuntatuntivakuu-
4865: tuksessa olevien vakuutus, jolloin pakollinen tusta varten.
4866:
4867: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4868:
4869: Tellervo Renko Riitta Jouppila
4870: Marjatta Väänänen Juho Sillanpää
4871: 1989 vp. 3035
4872:
4873: Raha-asia-aloite n:o 2841
4874:
4875:
4876:
4877:
4878: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden kotitalous-
4879: oppilaitoksen päärakennuksen laajentamishankkeeseen
4880:
4881:
4882: Eduskunnalle
4883:
4884: Haapaveden kotitalousoppilaitos on aloitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4885: nut toimintansa v. 1893. Nykyinen päärakennus nioittaen,
4886: vuodelta 1977 on liian ahdas keskiasteen uudis-
4887: tetulle opetustoiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4888: Kotitalousoppilaitoksessa laajennushanke on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4889: pitkään odottanut vuoroaan. Ammattikasva- 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Haapave-
4890: tushallituksen KTS:ssä hanke etenee. Hanke den emäntäkoulun päärakennuksen laa-
4891: käynnistyy hyvän suunnittelun ja esityön kaut- jennushankkeen suunnitteluun ja raken-
4892: ta, mikä on jo alkanut. Hankkeen rahoitus tu- tamisen aloittamiseen.
4893: lee sisällyttää vuoden 1990 budjettiin AKH:n al-
4894: kuperäisen KTS:n aikataulun mukaisesti sekä
4895: alueen vaikean työllisyystilanteen takia.
4896:
4897: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4898:
4899: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4900:
4901:
4902:
4903:
4904: 5 290089P
4905: 3036 1989 vp.
4906:
4907: Raha-asia-aloite n:o 2842
4908:
4909:
4910:
4911:
4912: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Kempeleen puutarha-alan
4913: oppilaitoksen lisärakentamisen suunnitteluun
4914:
4915:
4916: Eduskunnalle
4917:
4918: Kempele sijaitsee 10 km Oulusta etelään, ja telulle on olemassa ammattikasvatushallituksen
4919: siellä oleva puutarha-alan oppilaitos tuottaa siunaus, mutta tarvittava suunnittelumääräraha
4920: mm. koko Pohjois-Suomen kaupunkirakenta- puuttuu. Suunnittelu voidaan aluksi tehdä piiri-
4921: misen viheralan työntekijät, joista on kova puu- rakennusviranomaisten toimesta, joten uusia
4922: te. Pyrkijöitä puutarha-alalle on huomattavasti henkilöresursseja ei varsinaisesti tarvita.
4923: enemmän kuin \!Oidaan ottaa. Keskiasteen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4924: hittämisohjelman mukaan on tulossa lisää aloi- nioittaen,
4925: tuspaikkoja ja opistoaste.
4926: Suomessa on nykyään vain yksi opistoaste että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4927: puutarha-alalla. Se sijaitsee Lepaalla eikä pal- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4928: vele pohjoisimman Suomen tarpeita. Näin ollen 29.60. 74 500 000 markkaa Kempeleen
4929: opistoasteen käynnistäminen Kempeleen oppi- puutarha-alan oppilaitoksen lisäraken-
4930: laitoksessa on kiireisen tärkeää. tamisen suunnitteluun.
4931: Oppilaitos on laajennuksen edessä ja suunnit-
4932:
4933: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4934:
4935: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4936: 1989 vp. 3037
4937:
4938: Raha-asia-aloite n:o 2843
4939:
4940:
4941:
4942:
4943: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon maatalousoppi-
4944: laitoksen lisärakentamiseen
4945:
4946:
4947: Eduskunnalle
4948:
4949: Koivikon maatalousoppilaitos, joka sijaitsee Suunnittelijoiden ja oppilaitoksen mukaan
4950: Muhoksella Oulun läänissä, on Pohjois-Suo- vuoden 1990 tarve olisi 4 milj. mk.
4951: men ainoa keskiasteen opisto. Oppilaitos toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4952: hyvin, mutta ei voi ottaa kaikkia pyrkijöitä si- nioittaen,
4953: sään. Oppilaitoksen laajennushanke on välttä-
4954: mätöntä toteuttaa pian, sillä tilanpuute estää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4955: uusien linjojen aloittamisen ja opistoasteen ke- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4956: hittämisen tarvetta ja suunnitelmia vastaavasti. 29. 60. 74 4 000 000 markkaa Koivikon
4957: Rakennushanke on n. 17 milj. mk. Suunnitte- maatalousoppilaitoksen lisärakentami-
4958: lu on edennyt hyvin ja rahoitusta tulisi lisätä seen.
4959: esitetystä, jotta itse rakentamiseen päästäisiin
4960: jo vuoden 1990 aikana.
4961:
4962: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4963:
4964: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4965: 3038 1989 vp.
4966:
4967: Raha-asia-aloite n:o 2844
4968:
4969:
4970:
4971:
4972: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin maatalousoppi-
4973: laitoksen peruskorjaukseen
4974:
4975:
4976: Eduskunnalle
4977:
4978: Ruukin maatalousoppilaitoksen päärakennus Suunnittelutyö on alkanut ja rakennushanke tu-
4979: on 1800-luvulta, ja siinä on tehty vain pintapuo- lee saada loppuun.
4980: lisia maalaustöitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4981: Maatalousoppilaitos toimii sisäoppilaitokse- nioittaen,
4982: na, jossa on huutava puute oppilaiden sosiaali-
4983: ja harrastustiloista. Keittiö on ahdas eikä vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4984: taa työturvallisuusohjeita. Päärakennus on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
4985: kylmä. 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Ruukin
4986: Ruukin maatalousoppilaitos on ammattikas- maatalousoppilaitoksen peruskorjaami-
4987: vatushallituksen suunnitelmissa jo hyväksytty. seen ja lisärakennustyöhön.
4988: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
4989:
4990: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4991: 1989 vp. 3039
4992:
4993: Raha-asia-aloite n:o 2845
4994:
4995:
4996:
4997:
4998: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurisihteerin viran
4999: perustamiseen Oulunsaloon
5000:
5001:
5002: Eduskunnalle
5003:
5004: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen ja osalta, jotka vastamuuttajina tarvitsisivat oh-
5005: voimakkaasti kasvava kunta. Nuorisoikäluokat jattua kulttuuritoimintaa.
5006: ovat suuret. Kunta on perustanut kulttuurisih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5007: teerin viran v. 1983. Läänin taidetoimikunta on nioittaen,
5008: antanut asiasta lausunnon opetusministeriölle
5009: 31.1.1984. Virka täytetään välittömästi, kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5010: saadaan valtionapupäätös. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5011: Vireästä nuorisotoiminnastaan tunnettu Ou- 29.90.30 50 000 markkaa kulttuurisih-
5012: lunsalon kunta perustelee kulttuurisihteerin vi- teerin viran perustamiseen Oulunsalon
5013: ran saamista etenkin ns. väliinputoajanuorten kuntaan.
5014: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5015:
5016: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5017: 3040 1989 vp.
5018:
5019: Raha-asia-aloite n:o 2846
5020:
5021:
5022:
5023:
5024: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen kulttuurisih-
5025: teerin osatoimisen viran palkkamenoihin
5026:
5027:
5028: Eduskunnalle
5029:
5030: Kärsämäen kunta on maamme köyhimpiä dullaan, ja kunta saa pitää väkensä työikäiseksi
5031: kuntia, ns. konkurssikunta. Kuntaan on perus- saakka, mikä hyödyntyy verotuloina. Pienessä
5032: tettu kulttuurisihteerin virka, joka on 30 OJo täy- ja köyhässä kunnassa pienikin tulo on tärkeä.
5033: destä virasta. Palkkaus on Y20, josta 75 %:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5034: valtionapuosuus on n. 19 000 mk. nioittaen,
5035: Kunta on toistamiseen anonut valtionapua
5036: kulttuurisihteerin palkkaan. Kärsämäki on vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5037: reä kulttuuripitäjä ja vetää alueellista yhteistyö- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5038: tä naapurikuntien Pyhäjärven, Nivalan, Haa- 29.90.30 25 000 markkaa Kärsämäen
5039: pajärven ja Oululaisten kanssa. Kulttuuritoi- kunnan osatoimisen kulttuurisihteerin
5040: minta on side nuorten pysyttämiseksi kotiseu- viran valtionapuun.
5041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5042:
5043: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5044: 1989 vp. 3041
5045:
5046: Raha-asia-aloite n:o 2847
5047:
5048:
5049:
5050:
5051: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikin perusopetusta
5052: antaville oppilaitoksille
5053:
5054:
5055: Eduskunnalle
5056:
5057: Musiikin perusopetustarve on suuri ja se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5058: viime vuosina voimistunut eri puolilla maatam- nioittaen,
5059: me. Musiikkiopistojen valtionapu on jäänyt jäl-
5060: keen eikä koulujen musiikinopetukseen saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5061: riittävästi pätevää opettajavoimaa. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
5062: Kuntien ja eri yhteisöjen toimesta on ryhdyt- markkaa musiikin perusopetusta anta-
5063: ty antamaan musiikin perusopetusta, joka peri- vien oppilaitosten ottamiseksi valtion-
5064: aatteessa kuuluisi valtion sivistystoimen piiriin. osuuksien piiriin.
5065: Valtaosa musiikkiopistoistamme on jonotta-
5066: nut valtionosuuksiaan 5-10 vuotta budjettiva-
5067: rojen puutteen vuoksi.
5068:
5069: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5070:
5071: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5072: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
5073: 3042 1989 vp.
5074:
5075: Raha-asia-aloite n:o 2848
5076:
5077:
5078:
5079:
5080: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntaopistojen harkin-
5081: nanvaraisiin valtionapuihin
5082:
5083:
5084: Eduskunnalle
5085:
5086: Laki urheiluopistoista takaa maamme urhei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5087: luopistojen kehittämisen. Sama laki jättää kui- nioittaen,
5088: tenkin ulkopuolelleen maamme liikuntaopistot,
5089: jotka periaatteessa tekevät yhtä tärkeää työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5090: nuorison kasvatustyössä ja alueellisessa urheilu- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
5091: toiminnassa. Liikuntaopistojen harkinnanva- markkaa lisäyksenä liikuntaopistojen
5092: raiset valtionavut ovat kuitenkin riittämättömät harkinnanvaraiseen valtionosuuteen.
5093: toiminnalliseen tarpeeseen nähden.
5094:
5095: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5096:
5097: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
5098: 1989 vp. 3043
5099:
5100: Raha-asia-aloite n:o 2849
5101:
5102:
5103:
5104:
5105: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Visuaalisten taiteiden
5106: työskentelykeskus Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan
5107:
5108:
5109: Eduskunnalle
5110:
5111: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- laisen kulttuurin ensimmäinen sillanpääasema
5112: noarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksi - juuri visuaalisten taiteiden osalta maailman
5113: 400 000 markkaa käytettäväksi Visuaalisten tai- merkittävimmässä keskuksessa New Yorkissa
5114: teiden työskentelykeskus Yhdysvalloissa -sää- - joutuu toimimaan vuokratiloissa, mutta esi-
5115: tiön toimintaan. Määrärahan pitäminen ennal- tetty määräraha ei kata edes huoneistokuluja.
5116: laan vaarantaa säätiön toimintamahdollisuu- Taiteilijajärjestöt katsovat, että tämän kansain-
5117: det. Valtion tuella on perustettu kulttuurikes- välistyvän kulttuurielämän kannalta keskeisen
5118: kukset Roomassa ja Ateenassa, ja toiminta li- säätiön toiminta on varmistettava määrärahan
5119: sääntyy Pariisissa ja Lontoossa. Euroopan kult- korotuksella.
5120: tuurimetropoleissa olevien instituuttien rinnalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5121: Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen Taiteilijaseu- nioittaen,
5122: ra ja Teollisuustaiteen liitto Ornamo ovat pe-
5123: rustaneet Visuaalisten taiteiden työskentelykes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5124: kus Yhdysvalloissa -säätiön, jonka tarkoitukse- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5125: na on antaa taiteilijoille mahdollisuus tehdä 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa Vi-
5126: työtä New Yorkissa ja lisätä suomalaisen tai- suaalisten taiteiden työskentelykeskus
5127: teen tuntemusta Yhdysvalloissa. Tämä suoma- Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan.
5128:
5129: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5130:
5131: Tellervo Renko Riitta Jouppila Marjatta Väänänen
5132: 3044 1989 vp.
5133:
5134: Raha-asia-aloite n:o 2850
5135:
5136:
5137:
5138:
5139: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojan toimien pe-
5140: rustamiseen
5141:
5142:
5143: Eduskunnalle
5144:
5145: Maamme lasten ja nuorten harrastustoiminta siikki jne. Näin ei kuitenkaan ole, koska ohjaa-
5146: on räjähdysmäisesti lisääntynyt 4H-toiminnassa javoimia on riittämättömästi.
5147: kaikkialla maassamme. Suurimmat paineet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5148: ovat kaupungeissa. nioittaen,
5149: 4H-toimintaa ei kuitenkaan voida laajentaa
5150: puuttuvien vetäjien takia. Kunnat ja kaupungit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5151: olisivat valmiita lisäämään toimia, mikäli niihin 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5152: saataisiin valtionapua. 1 300 000 markkaa uusien 4H-neuvo-
5153: Luonto harrastuskohteena tulisi saattaa yhtä jien toimien perustamiseen.
5154: arvostettuun asemaan kuin urheilu, taide, mu-
5155:
5156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5157:
5158: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5159: Riitta U osukaineo Riitta Jouppila
5160: 1989 vp. 3045
5161:
5162: Raha-asia-aloite n:o 2851
5163:
5164:
5165:
5166:
5167: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatushankkeisiin
5168: Oulun läänissä
5169:
5170:
5171: Eduskunnalle
5172:
5173: Oulun läänin kuivatusmäärärahat ovat käy- Oulun läänin alueella on jonossa hankkeita
5174: tännössä lähes jäissä. Valtion budjettivarat ovat noin 30 milj. markan edestä. Vanhimmat hank-
5175: olleet riittämättömät tyydyttämään sitä kuiva- keet ovat olleet jo 1960-luvun alusta saakka ra-
5176: tustarvetta, mikä on Pohjois-Pohjanmaan ala- hoitusjonossa.
5177: villa tulvamailla ja runsassoisilla viljelysalueilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5178: Kuivatusmäärärahojen niukkuuden takia ei nioittaen,
5179: myöskään voida edetä peltojen salaojitussuun-
5180: nitelmissa, koska veto-ojat ja metsämailta tule- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5181: vat kanavat ovat mataluutensa vuoksi vettä 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5182: täynnä. Vesi valuu soilta ja ojitetuilta met- 30 000 000 markkaa Oulun läänin maan-
5183: sämailta alaville pelloille, mikä estää niiden vil- kuivatushankkeisiin.
5184: jelyn ja hyväksikäytön raskailla nykyaikaisilla
5185: koneilla. Maankuivatustoimet ovat välttämät-
5186: tömiä.
5187:
5188: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5189:
5190: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5191: 3046 1989 vp.
5192:
5193: Raha-asia-aloite n:o 2852
5194:
5195:
5196:
5197:
5198: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltoavustuksiin
5199:
5200:
5201:
5202:
5203: Eduskunnalle
5204:
5205: Vuoden 1987 tason säilyttäminen ja 5 OJo:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5206: korotuksen huomioon ottaminen on välttämä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5207: töntä, jotta maaseudun ja kaupunkien lähiöi- 30.40.31 listiyksenä 30 000 000 markkaa
5208: den vesihuolto olisi tyydyttävässä kunnossa. vesihuoltoavustuksiin.
5209: Tämä edellyttää n. 30 milj. mk:n määrärahaa
5210: vuoden 1990 budjettiin. -
5211: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5212: nioittaen,
5213: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5214:
5215: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5216: 1989 vp. 3047
5217:
5218: Raha-asia-aloite n:o 2853
5219:
5220:
5221:
5222:
5223: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun vesipiirille pohja-
5224: vesitutkimuksiin Oulun juomavesihankkeita varten
5225:
5226:
5227: Eduskunnalle
5228: Oulun kaupunki käyttää Oulujoen pintavettä toistaiseksi ole ollut riittäviä määrärahoja ko.
5229: juomavetenään. Jokeen lasketaan teollisuusjät- tutkimuksien eteenpäin vientiin.
5230: teitä ja humus- ym. valuma on tuntuva. Edustaja Rengon kirjalliseen kysymykseen
5231: Väestönsuojelulain mukaan taajamien tulisi n:o 369/1989 vp. antamassaan vastauksessa mi-
5232: hoitaa juomavesihuolto muutoin kuin laskeu- nisteri Toivo T. Pohjala viittaa myös tarvitta-
5233: ma-alttiin pintaveden avulla. Oulussa ei kuiten- viin pohjavesiselvityksiin.
5234: kaan kyetä siirtymään pohjaveden käyttöön en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5235: nen kuin tiedetään lähialueiden pohjavesivarat. nioittaen,
5236: Tämä edellyttää rahavaroja kaupungin ja vesi-
5237: piirin yhteisille tutkimuksille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5238: Oulun kaupunki on varautunut 1990-luvun 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5239: alkupuolella siirtymään pohjaveden käyttöön, 1 000 000 markan määrärahan Oulun
5240: mikäli pohjavesitutkimus on siihen mennessä seudun pohjavesitutkimuksiin Oulun
5241: valmistunut. Oulun vesi- ja ympäristöpiirillä ei ympäristö- ja vesipiirin käyttöä varten.
5242: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5243:
5244: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5245: 3048 1989 vp.
5246:
5247: Raha-asia-aloite n:o 2854
5248:
5249:
5250:
5251:
5252: Renko ym.: Määrärahojen osoittamisesta yleisten teiden teke-
5253: miseen eräissä tie- ja vesirakennuspiireissä
5254:
5255:
5256: Eduskunnalle
5257:
5258: Oulun läänin tie- ja vesirakennuspiireille mään ajokunnossa kunnossapitorahoituksen
5259: osoitettu määrärahaosuus teiden tekemiseen on turvin, jolloin joudutaan vastaavasti tinkimään
5260: viimeisten viiden vuoden aikana jatkuvasti pu- kunnossapidon tasosta koko tieverkolla. Eniten
5261: donnut. Kun vuodelle 1983 suunnattiin vielä rahoitusvajauksesta joutuvat kärsimään päätie-
5262: 12,4 prosenttia koko maanteiden tekemisra- verkon ulkopuolinen öljysora- ja soratiestö se-
5263: hoista ko. piireihin, oli osuus vuoden 1988 tulo- kä liikenneturvallisuuden parantamishankkeet.
5264: ja menoarviossa enää 11,1 prosenttia. Suuntaus Merkittävää on lisäksi, että tieverkon suun-
5265: on viime aikoina noudatetun vilkasliikenteisiä nitteluun varatut määrärahat ovat jatkuvasti
5266: pääteitä suosivan tiepolitiikan seurausta. pienentyneet, mikä tulevaisuudessa johtaa sii-
5267: Tierahoituksen tarve Oulun läänin tie- ja ve- hen, että teiden tekeminen oleellisesti hidastuu
5268: sirakennuspiirien osalta käy parhaiten ilmi lii- Oulun läänissä.
5269: kenneministeriön hallinnonalan 5-vuotissuunni- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
5270: telmasta ja Tie 2000 -ohjelmasta. Näissä suun- taen,
5271: nitelmissa esitetyt rahoitustarpeet edustavat lä-
5272: hinnä vähimmäisarvoa, sillä tieliikenteen määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5273: on Oulun läänin alueella kasvanut huomatta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5274: vasti nopeammin kuin em. ohjelmia laadittaes- 31. 24. 77 25 000 000 markkaa teiden te-
5275: sa on oletettu. Tie 2000 -ohjelmassa esitetystä kemiseen siten, että Oulun tie- ja vesira-
5276: rahoitustarpeesta on jääty jälkeen koko maas- kennuspiiri/le tulee JO 000 000 markkaa,
5277: sa. Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus-
5278: Huomattava osa Oulun läänin tieverkosta on piirille 7 500 000 markkaa ja Kainuun
5279: tulossa tai jo tullut kestoikänsä loppuun. Osa tie- ja vesirakennuspiirille 7 500 000
5280: öljy- ja sorapäällysteisistä teistä joudutaan pitä- markkaa.
5281:
5282: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5283:
5284: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5285: 1989 vp. 3049
5286:
5287: Raha-asia-aloite n:o 2855
5288:
5289:
5290:
5291:
5292: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lumijoen-Ylipään
5293: maantien kunnostamiseen
5294:
5295:
5296: Eduskunnalle
5297:
5298: Lumijoen teiden kunto on yleensä seutukun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5299: nan heikkotasoisin. Suunnitelmissa on saada nioittaen,
5300: kehätieyhteys vanhalta rautatieltä valtatielle
5301: n:o 8 lähivuosina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5302: Ylipään tie on 8, 7 km pitkä osuus tulevasta 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5303: kehätiestä. Se on eniten käytetty ja vilkasliiken- markkaa Lumijoen-Ylipään tien (n:o
5304: teisin, joten sen varhaisempi kunnostus olisi 18621) kunnostamiseen.
5305: tarpeen.
5306:
5307: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5308:
5309: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5310: 3050 1989 vp.
5311:
5312: Raha-asia-aloite n:o 2856
5313:
5314:
5315:
5316:
5317: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Saarikosken
5318: maantien kunnostamiseen Ruukissa
5319:
5320:
5321: Eduskunnalle
5322:
5323: Paavolan-Saarikosken maantie n:o 18597 vain niin, että oma auto jätetään päätien var-
5324: on 8,8 km pitkä Rantsilan ja Paavolan välillä teen ja loppu työmatkaa kävellään savikossa
5325: oleva kylätie, jonka yleiskunto on erittäin heik- saappaat jalassa. Yleistä linja-autovuoroa ei
5326: ko. Oulun tiepiirin suunnitelmat Saarikosken ole.
5327: tien kunnostamiseksi olivat valmiina jo vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5328: 1987. nioittaen,
5329: Hanke tulisi toteuttaa, jotta elinkeinon har-
5330: joittaminen alueella mahdollistuisi. Nykyinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5331: tien kunto on niin heikko, ettei maatalousko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5332: neilla ajo ole kelirikkoaikaan mahdollista. Sa- 31.24.77 4300000 markkaa Paavo-
5333: moin työmatkaliikenne 60 km:n päässä olevaan lan-Saarikosken maantien n:o 18597
5334: Rautaruukkiin onnistuu syksyllä ja keväällä kunnostamiseen.
5335: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5336:
5337: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5338: 1989 vp. 3051
5339:
5340: Raha-asia-aloite n:o 2857
5341:
5342:
5343:
5344:
5345: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentoaseman laa-
5346: jentamiseen
5347:
5348:
5349: Eduskunnalle
5350:
5351: Ilmailuhallitus on esittänyt varattavaksi vuo- Hanketta varten tulisi saada suunnittelutyö
5352: den 1990 tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan alkamaan jo vuoden 1990 alusta.
5353: suunnittelumäärärahan Oulun lentoaseman laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5354: jentamista varten. Liikenneministeriö on suh- nioittaen,
5355: tautunut asiaan myötämielisesti ja pitää tärkeä-
5356: nä laajentamistyön käynnistämistä 1990-luvun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5357: alkuvuosina. 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5358: Hanketta ovat esittäneet mm. Pohjois-Suo- 1 000 000 markkaa Oulun lentoaseman
5359: men kansanedustajat, Pohjois-Pohjanmaan laajentamisen suunnitteluun.
5360: maakuntaliitto, kauppakamari, seutukaavaliit-
5361: to, Oulun kaupunki sekä monet yksittäiset yri-
5362: tykset.
5363:
5364: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5365:
5366: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5367: 3052 1989 vp.
5368:
5369: Raha-asia-aloite n:o 2858
5370:
5371:
5372:
5373:
5374: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Hailuodon merikaapelin
5375: rakentamiseen
5376:
5377:
5378: Eduskunnalle
5379:
5380: Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5381: nyt 1988 Hailuodon merikaapelin rakentami- nioittaen,
5382: seen 470 000 markkaa, mikä on 20 prosenttia
5383: kokonaiskustannuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5384: Eduskunnan kirjallisissa kysymyksissä on kii- 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000
5385: rehditty lisärahoitusta Hailuodon sähkönhuol- markkaa Hailuodon merikaapelin ra-
5386: lon järjestämistä varten. Viimeksi kirjalliseen kentamiskustannuksiin.
5387: kysymykseen n:o 6111989 vp. ministeri Ilkka
5388: Suominen lupailee asiaan korjausta vuoden
5389: 1990 budjetin yhteydessä.
5390:
5391: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5392:
5393: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5394: 1989 vp. 3053
5395:
5396: Raha-asia-aloite n:o 2859
5397:
5398:
5399:
5400:
5401: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvontapisteen
5402: toimintaan
5403:
5404:
5405: Eduskunnalle
5406:
5407: Suomessa on kuluvan vuoden aikana aloitta- sä. Toiminnan rahoittamiseksi vastaisuudessa
5408: nut toimintansa Pakolaisneuvontapiste, missä on tarpeen saada valtiovallan tukea.
5409: annetaan ulkomaisille neuvontaa heitä koske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5410: van Suomen lainsäädännön osalta. Pakolais- nioittaen,
5411: neuvontapisteen toiminnassa ovat mukana mo-
5412: net järjestöt, mm. Suomen Punainen Risti ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5413: Demokraattiset lakimiehet. Oikeusvaltiossa 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
5414: myös ulkomaalaisella on oikeus saada tietää markkaa Pako/aisneuvontapisteen toi-
5415: heitä koskevista säännöksistä ja lisäksi oikeus mintaan.
5416: saada apua säännöksiin liittyvissä kysymyksis-
5417:
5418: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5419:
5420: Tellervo Renko Markku Lehtosaari Hannu Tenhiälä
5421: Marjatta Väänänen Matti Maijala Osmo Soininvaara
5422: Mauri Pekkarinen
5423: 3054 1989 vp.
5424:
5425: Raha-asia-aloite n:o 2860
5426:
5427:
5428:
5429:
5430: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinstituutin
5431: kehittämiseen
5432:
5433:
5434: Eduskunnalle
5435:
5436: Ympäristöministeri Matti Ahteen aikana pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5437: rustettu Iin ympäristöinstituutti on aloittanut nioittaen,
5438: toimintansa. Uutena toimintamuotona on mm.
5439: geenipankin perustaminen alueellista käyttöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5440: varten. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista il- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
5441: man erillistä määrärahaa. Instituutin toiminta markkaa Iin ympäristöinstituutin toi-
5442: on muutoinkin vaikeuksissa, ellei siihen osoite- mintaan.
5443: ta määrärahoja.
5444:
5445: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5446:
5447: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5448: 1989 vp. 3055
5449:
5450: Raha-asia-aloite n:o 2861
5451:
5452:
5453:
5454:
5455: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalousjätteiden hyö-
5456: tykäytön edistämiseen
5457:
5458:
5459: Eduskunnalle
5460:
5461: Maaperän köyhtyessä tulisi karjatalousjäte että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5462: käyttää entistä tarkemmin maan lannoitekäyt- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
5463: töön. Tämä mahdollistuu, mikäli hyötykäytön markkaa karjatalousjätteiden hyötykäy-
5464: muotoja tehostetaan mm. kehittämällä talteen- tön edistämiseen.
5465: ottojärjestelmiä.
5466: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5467: nioittaen,
5468:
5469: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5470:
5471: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5472: 3056 1989 vp.
5473:
5474: Raha-asia-aloite n:o 2862
5475:
5476:
5477:
5478:
5479: Renko ym.: Määrärahojen osoittamisesta maan hankkimiseksi
5480: luonnonsuojelutarkoituksiin sekä suojelualueista koituvien ta-
5481: loudellisten menetysten korvaamiseen
5482:
5483: Eduskunnalle
5484:
5485: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluohjel- tamatta oleviin suojeluohjelmiin sisältyi vajaat
5486: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat 200 000 ha yksityisomistuksessa olevia maita.
5487: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel-
5488: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen mat tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan
5489: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet
5490: 19.4.1979 ja 26.3.1981 tehdyt soidensuojelun valtion omistukseen tai maksamalla suojelualu-
5491: perusohjelmaa koskevat periaatepäätökset, 3.6. een muodostamisesta sen omistajalle aiheutu-
5492: 1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa koskeva vasta taloudellisen hyödyn menetyksestä kor-
5493: periaatepäätös ja 3.5.1984 vahvistettu harjujen vaus. Harjujen suojeluohjelma toteutetaan etu-
5494: suojeluohjelma. Lisäksi on valmistunut lehto- päässä maa-aineslain avulla.
5495: jen suojeluohjelma, joka on tarkoitus lähiaikoi- Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina
5496: na vahvistaa valtioneuvostossa. esteinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja kor-
5497: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- vausvarojen niukkuus. Valtion vuoden 1988
5498: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden maapin- tulo- ja menoarviossa ostovaroja oli varattu 47
5499: ta-ala on noin 545 000 ha, josta yksityisten milj. mk, mikä merkitsi 6 milj. markan laskua
5500: omistamia alueita on noin 11 500 ha. Soiden- vuoteen 1987 verrattuna. Tapahtunut kehitys
5501: suojelun perusohjelmaan sisältyvien alueiden on ollut räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman
5502: suopinta-ala puolestaan on noin 488 500 ha, kanssa, jossa nimenomaan luvataan lisätä suo-
5503: josta yksityisten omistamia alueita on noin jelualueiden ostoon tarvittavia määrärahoja.
5504: 149 500 ha. Lintuvesien suojeluohjelmaan sisäl- Luonnonsuojelualueiden perustamistoimikunta
5505: tyy 83 530 ha maa- ja vesialueita, joista valtaosa esitti jo v. 1981 III mietinnössään (Komitean-
5506: on yksityisomistuksessa, samoin kuin lehtojen mietintö 1981: 41), että valtion tulo- ja menoar-
5507: suojeluohjelmaan kuuluvista n. 4 400 hehtaaris- vioon tulee vuosittain sisällyttää 77 milj. mar-
5508: ta. Harjujen suojeluohjelmaan kuuluu 159 koh- kan suuruinen määräraha luonnonsuojelualuei-
5509: detta, pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Lisäksi den ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta johtu-
5510: valtioneuvosto on ympäristöpoliittisessa selon- viin korvauksiin. Vuoden 1987 alussa mietin-
5511: teossaan eduskunnalle 28.9.1984 luvannut sel- tönsä jättänyt Luonnonsuojelun ja luonnon vir-
5512: vittää kymmenen alueen osalta luonnonsuoje- kistyskäytön tehtävät ja voimavarat -työryhmä
5513: lualueitten perustamistarpeen ja -tavan sekä (YM C/20 1987) puolestaan edellytti, että luon-
5514: kolmen kansallispuiston laajentamismahdolli- nonsuojeluohjelmien toteuttamiseen tulee vuo-
5515: suudet. 31.5.1988 antamassaan ympäristöpoliit- sittain varata vähintään 65 milj. mk. Valtioneu-
5516: tisessa selonteossa valtioneuvosto ilmoitti pyr- voston ympäristöpoliittisessa selonteossa 31.5.
5517: kivänsä perustamaan nämä suojelualueet vuo- 1988 todetaan vuosittaiseksi määrärahatarpeeksi
5518: den 1990 alussa. 75 milj. mk (s. 26). Kuitenkin hallitus esittää ensi
5519: Suojeluohjelmista ovat parhaiten toteutuneet vuodelle vain 60 milj. markan määrärahaa. Käy-
5520: pääosin valtionmaita sisältävä kansallis- ja tettävissä olevien resurssien ja todellisen tarpeen
5521: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä epäsuhde on näin ollen erittäin suuri. Luonnon-
5522: soidensuojeluohjelma valtion maiden osalta. suojeluliitto ja Maataloustuottajain Keskusliitto
5523: Sen sijaan soidensuojeluohjelman ja lintuvesien ovat jo useaan otteeseen, viimeksi 30.5.1988 yh-
5524: suojeluohjelman toteuttaminen on yksityismail- teisessä kirjelmässään eduskuntaryhmille, kiin-
5525: la pahasti kesken. Vuoden 1987 lopulla toteut- nittäneet huomiota tähän epäkohtaan.
5526: 1988 vp. - RA n:o 2862 3057
5527:
5528: Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien tikemaana luonnonsuojelualueita muodostet-
5529: korvausmäärärahojen määrä kuluvan vuoden taessa, koska vaihtomaamenettely on usein
5530: budjetissa on vaatimatonta luokkaa, 3,0 milj. maanomistajalle mieluisa vaihtoehto. On vielä
5531: markkaa. Nyt hallitus esittää määrärahaa vä- lopuksi korostettava, että vain edellä mainituil-
5532: hennettäväksi kolmanneksella eli vain 2 milj. la keinoilla on mahdollista vähentää niitä tar-
5533: markkaan. Tilanne saattaa aiheuttaa koko kor- peettomia ristiriitoja ja epäluuloja, joita maan-
5534: vausmenettelyllä tehtävien aluerauhoitusten py- omistajien ja luonnonsuojelutahon välille on eri
5535: sähtymisen, vaikka esim. pääosa lintuvesien puolilla maata syntynyt. Ristiriidat tulevat vas-
5536: suojeluohjelmasta ja lehtojen suojeluohjelmas- taisuudessa vain kärjistymään, ellei suojeluoh-
5537: ta on suunniteltu toteutettavaksi korvausmenet- jelmien toteuttamismenettelyä paranneta oleel-
5538: telyä käyttäen. Edelleen tilanteesta voi olla seu- lisesti nykyisestään, ja kokemusten perusteella
5539: rauksena korvausmenettelyn vinoutuminen si- lopullisena kärsijänä ovat aina korvaamattomat
5540: ten, että korvausmäärärahojen riittävyys ensisi- luonnonvarat.
5541: jaisesti sanelee rauhoitusten toteutumisen eikä Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
5542: suojelutarve, vaikka luonnonsuojelulaki sel- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
5543: keästi määrää korvaukset maksettaviksi kun nassa.
5544: maanomistaja niitä haluaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5545: On todettava, että suojeluohjelmien toteutta- nioittaen,
5546: minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta.
5547: Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5548: haittaa ja epätietoisuutta valtiolle lisäkustan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5549: nuksia maan hinnan kohotessa, ja lopulta eri- 35.15.87 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
5550: laisten muiden maankäyttömuotojen lisäänty- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
5551: minen vaarantaa suojelun toteuttamisen. Suoje- koituksiin sekä momentille 35.15.41 li-
5552: luohjelmien toteuttamista onkin nopeutettava säyksenä 3 000 000 markkaa korvauk-
5553: merkittävästi nykyisestä. Se vaatii tähän tarkoi- siin maanomistajille suojelualueiden pe-
5554: tukseen osoitettavien määrärahojen tuntuvaa rustamisesta aiheutuvista taloudellisen
5555: korottamista. Valtion hallinnassa olevia maa- hyödyn menetyksistä.
5556: alueita on myös joustavasti voitava käyttää vas-
5557:
5558: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5559:
5560: Tellervo Renko Eino Siuruainen
5561: 3058 1989 vp.
5562:
5563: Raha-asia-aloite n:o 2863
5564:
5565:
5566:
5567:
5568: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta ennen vuotta 1980 val-
5569: mistuneiden opiskelija-asuntojen rahoitusrakenteen paranta-
5570: miseen
5571:
5572: Eduskunnalle
5573: Opiskelijat maksavat muihin aravavuokrata- sen maksamista varten tarvitaan noin 50 Mmk
5574: loissa asuviin verrattuna korkeampaa vuokraa. jaettuna esimerkiksi viidelle vuodelle.
5575: Kun esimerkiksi Helsingissä normaali- ja van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5576: husten aravataloissa vuokrat ovat talon iästä nioittaen,
5577: riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä opiske-
5578: lija-asunnoissa maksetaan vuokraa 3-4 mk/m 2 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5579: enemmän. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5580: miskustannukset ennen vuotta 1980 rakenne- 35.45.61 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
5581: tuissa asunnoissa, joiden lainaehdot ovat ras- rahoitusrakenteen parantamiseen ennen
5582: kaat ja jotka eivät saa valtionavustusta oma- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija-
5583: pääomaosuuden maksamiseen. Valtionavustuk- asuntokohteissa.
5584:
5585: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5586:
5587: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
5588: 1989 rd. 3059
5589:
5590: Finansmotion nr 2864
5591:
5592:
5593:
5594:
5595: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för de värnpliktigas dags-
5596: penning
5597:
5598:
5599: Tili Riksdagen
5600:
5601: De värnpliktigas dagspenning har höjts varje På basis av det ovan anförda föreslår vi
5602: år. Ofta har höjningarna gjorts i riksdagen. De vördsamt
5603: värnpliktigas dagspenning släpar också efter i
5604: jämförelse med den utveckling de parlamenta- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
5605: riska försvarskommitterna rekommenderat. 1990 på momentet 27.14.02 i tillägg upp-
5606: För att kunna beakta den kostnadsstegring som tar 3 000 000 mark jör en höjning av de
5607: sker i vårt samhälle och för att kunna förverkli- värnpliktigas dagspenning.
5608: ga en del av planerna från försvarskommitterna
5609: borde dagspenningen höjas från den 1.12.1990
5610: med två mark.
5611:
5612: Helsingfors den 19 september 1989
5613:
5614: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
5615: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
5616: 3060 1989 vp.
5617:
5618: Raha-asia-aloite n:o 2864 Suomennos
5619:
5620:
5621:
5622:
5623: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päivä-
5624: rahan korottamiseen
5625:
5626:
5627: Eduskunnalle
5628:
5629: Asevelvollisten päivärahaa on korotettu joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5630: vuosi. Usein korotukset on tehty eduskunnassa. nioittaen,
5631: Asevelvollisten päiväraha on jäljessä myös par-
5632: lamentaaristen puolustuskomiteoiden suositte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5633: lemasta kehityksestä. Yhteiskunnassa tapahtu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5634: neen hintojen nousun huomioon ottamiseksi ja 27.14.02 lisäyksenä 3 000000 markkaa
5635: puolustuskomiteoiden suunnitelmien toteutta- asevelvollisten päivärahan korottami-
5636: miseksi päivärahaa tulisi korottaa 1.12.1990 seen.
5637: lukien kaksi markkaa.
5638:
5639: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5640:
5641: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
5642: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
5643: 1989 rd. 3061
5644:
5645: Finansmotion nr 2865
5646:
5647:
5648:
5649:
5650: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för utökad fortbildning
5651: av lärare
5652:
5653:
5654: Till Riksdagen
5655:
5656: De stora färändringarna i undervisningen bå- perioder för att få kontinuitet i utbildningen.
5657: de på hög- och lågstadiet gör det nödvändigt för Man måste också förutsätta att fortbildningen
5658: lärarna att omskolas, informeras och fortbil- ordnas under normal arbetstid och att det reser-
5659: das. Fortbildningen är ett måste för att läraren veras tillräckligt med medel för att avlöna vika-
5660: skall kunna följa med i utvecklingen. Otan fort- rier osv.
5661: bildning av lärare kommer aldrig de nya refor- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5662: merna att se dagens ljus. samt
5663: Fortbildningen bör inte vara en engångsföre-
5664: teelse, utan följas upp kontinuerligt. Fortbild- att Riksdagen i statsjörs/aget jör år
5665: ningen kan ske i form av kurser, temadagar och 1990 på momentet 29.50.27 i tillägg upp-
5666: studiecirklar. Till detta bör även staten reserve- tar 2 000 000 mark jör utökad och regel-
5667: ra tillräckliga medel. Fortbildningen bör ordnas bunden jortbildning av lärare.
5668: med jämna mellanrum i längre eller kortare
5669:
5670: Helsingfors den 19 september 1989
5671:
5672: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
5673: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
5674: Elisabeth Rehn Henrik Lax Jörn Donner
5675: 3062 1989 vp.
5676:
5677: Raha-asia-aloite n:o 2865 Suomennos
5678:
5679:
5680:
5681:
5682: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien täydennys-
5683: koulutuksen lisäämiseen
5684:
5685:
5686: Eduskunnalle
5687:
5688: Sekä ylä- että ala-asteen opetuksessa tapahtu- jaksoina koulutuksen jatkuvuuden takaamisek-
5689: vat suuret muutokset tekevät opettajien uudel- si. On myös edellytettävä, että täydennyskoulu-
5690: leenkoulutuksen, heille tiedottamisen ja heidän tus järjestetään normaalina työaikana ja että
5691: täydennyskoulutuksensa tarpeelliseksi. Täyden- riittävät varat varataan viransijaisten ym. palk-
5692: nyskoulutus on välttämätöntä, jotta opettaja kaamiseen.
5693: pysyisi kehityksessä mukana. Ilman opettajien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5694: täydennyskoulutusta uudistukset eivät näe kos- nioittaen,
5695: kaan päivänvaloa.
5696: Täydennyskoulutus ei saa jäädä kertailmiök- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5697: si, vaan sen jatkuva seuranta on järjestettävä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5698: Täydennyskoulutusta voidaan antaa kursseilla, 29.50.27 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
5699: teemapäivillä ja opintopiireissä. Valtion tulee opettajien täydennyskoulutuksen lisää-
5700: varata riittävät varat tähän. Täydennyskoulutus miseen ja säännönmukaistamiseen.
5701: tulee järjestää säännönmukaisesti eripituisina
5702:
5703: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5704:
5705: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
5706: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
5707: Elisabeth Rehn Henrik Lax Jörn Donner
5708: 1989 rd. 3063
5709:
5710: Finansmotion nr 2866
5711:
5712:
5713:
5714:
5715: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag till Finlands Svenska
5716: Ungdomsförbund rf. för kulturvekrsamhet
5717:
5718:
5719: Till Riksdagen
5720:
5721: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. har samhetsområden skall kunna komma igång på
5722: under 1980-talet lagt ner ett intensivt och mål- allvar behövs dock kännbara resurser.
5723: medvetet arbete på musikverksamhet för fin- Förutom ekonomiskt stöd för själva verk-
5724: landssvenska ungdomar, med tonvikt på popu- samheten är behovet av att utveckla förbundets
5725: lärmusik. Verksamheten har omfattat bl.a. ut- ADB-utrustning mycket angeläget för att FSU
5726: bildning i syfte att förkovra musikaliskt kun- skall kunna satsa på en utökad verksamhet
5727: nande, talangjakter, skivproduktion, mark- inom ovan nämnda sektorer av ungdomskul-
5728: nadsföring av musikalster och artister och ska- turen i Svenskfinland.
5729: pande av utökade speltillfällen. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5730: På grund av finskspråkigt och internationellt samt
5731: musikutbud är konkurrensen inom detta områ-
5732: de stor och arbetet blir därigenom både tids- att Riksdagen i statsförslaget för år
5733: och resurskrävande. 1990 på momentet 29.90.52 upptar
5734: Från och med 1989 har förbundet utökat sin JOO 000 mark i understöd tili Finlands
5735: kulturverksamhet till att omfatta även bild- Svenska Ungdomsförbund rf. för kul-
5736: konst och litteratur. Bl.a. planeras en litteratur- turverksamhet.
5737: tävling för ungdomar. För att dessa nya verk-
5738:
5739: Helsingfors den 19 september 1989
5740:
5741: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
5742: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
5743: Elisabeth Rehn Henrik Lax Jörn Donner
5744: 3064 1989 vp.
5745:
5746: Raha-asia-aloite n:o 2866 Suomennos
5747:
5748:
5749:
5750:
5751: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung-
5752: domsförbund -nimisen liiton kulttuuritoiminnan tukemiseen
5753:
5754:
5755: Eduskunnalle
5756:
5757: Finlands Svenska Ungdomsförbund rf. on järjestettävä kirjallisuuskilpailu. Jotta nama
5758: 1980-luvun aikana tehnyt tehokasta ja määrä- uudet toiminta-alueet pääsisivät käynnistymään
5759: tietoista suomenruotsalaisten nuorten musiikki- todella, tuntuvat resurssit ovat tarpeen.
5760: toimintaan kohdistuvaa työtä. Työn pääpaino Itse toimintaan tarvittavan tuen lisäksi liiton
5761: on ollut populaarimusiikissa. Toiminta on kä- atk-laitteiston kehittäminen on hyvin tärkeää,
5762: sittänyt mm. musikaalisten taitojen parantami- jotta liitto voisi panostaa toiminnan lisäämiseen
5763: seen tähtäävää koulutusta, kykyjen etsintää, le- mainituilla nuorisokulttuurin sektoreilla Suo-
5764: vytuotantoa, musiikkituotteiden ja taiteilijoi- men ruotsinkielisillä alueilla.
5765: den markkinointia sekä esitystilaisuuksien lisää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5766: mistä. nioittaen,
5767: Suomenkielisen ja kansainvälisen musiikki-
5768: tarjonnan vuoksi kilpailu tällä alalla on suuri, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5769: minkä vuoksi työstä tulee näin ollen sekä aikaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5770: että resursseja vievää. 29.90.52 JOO 000 markkaa Finlands
5771: Vuodesta 1989 lähtien liitto on lisännyt kult- Svenska Ungdomsjörbund -nimisen lii-
5772: tuuritoimintansa käsittämään myös kuvataiteen ton kulttuuritoimintaan.
5773: ja kirjallisuuden. Suunnitteilla on mm. nuorille
5774:
5775: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5776:
5777: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
5778: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
5779: Elisabeth Rehn Henrik Lax Jörn Donner
5780: 1989 rd. 3065
5781:
5782: Finansmotion nr 2867
5783:
5784:
5785:
5786:
5787: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Finlands
5788: Skolidrottsförbund
5789:
5790:
5791: Tili Riksdagen
5792:
5793: Svenska Finlands Skolidrottsförbund r.f. Stafettkarnevalen engagerar under året ett
5794: (SFSI), har sedan 1961 stått som arrangör för 20-tal personer och under själva tävlingen ca
5795: de finlandssvenska skolornas Stafettkarneval. 150 personer på Stadion. Alla deltar på friviliig
5796: Stafettkarnevalen 1990 (lördagen den 26.5) basis. Den administrativt tunga delen sköts av
5797: på Stadion i Helsingfors arrangeras nu för 30 ett underbemannat kansli, utöver normala verk-
5798: gången. År efter år har SFSI med glädje kunnat samheten. Därför kommer för ändamålet en
5799: notera ett allt större deltagande bland skolele- projektsekreterare att anställas för våren 1990.
5800: verna, både på löpbanorna och på läktare. An- Stafettkarnevalens budget (1990) belöper sig
5801: talet starter närmar sig 5 500 (!) och åskådarnas tili 300 000 mark. Ett genomförande av karne-
5802: antal uppskattas tili ca 10 000. lntresset för kar- valen är tili fullo beroende av frivilliga sponsor-
5803: nevalen är i skolorna att betrakta som synnerli- bidrag och understöd.
5804: gen stort - en målmedveten träning av stafett- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5805: lagen löper som en röd tråd genom idrottsun- samt
5806: dervisningen.
5807: SFSI fäster särskild uppmärksamhet vid att Riksdagen i statsjörs/aget för år
5808: idrottens förenande med glädje och samhörig- 1990 på momentet 29.91.50 upptar
5809: het. Glädjen i idrotten präglar också förutom JOO 000 mark i understöd tili Finlands
5810: själva löpningarna, stämningen bland hejar- Svenska Skolidrottsjörbund jör stajett-
5811: klackarna. karnevalen.
5812:
5813: Helsingfors den 19 september 1989
5814:
5815: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
5816: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
5817: Elisabeth Rehn Henrik Lax
5818: 3066 1989 vp.
5819:
5820: Raha-asia-aloite n:o 2867 Suomennos
5821:
5822:
5823:
5824:
5825: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Finlands Skol-
5826: idrottsförbund -nimisen liiton toiminnan tukemiseen
5827:
5828:
5829: Eduskunnalle
5830:
5831: Svenska Finlands Skolidrottsförbund r.f. jen aikana noin 150 henkilöä Stadionilla. Kaik-
5832: (SFSI) on vuodesta 1961 järjestänyt suomen- ki työ tehdään vapaaehtoiselta pohjalta. Hallin-
5833: ruotsalaisten koulujen viestikarnevaalit. nollisesti raskas osa hoidetaan vajaasti miehite-
5834: Helsingissä Stadionilla toteutettavat viesti- tystä kansliasta normaalin toiminnan ohella.
5835: karnevaalit 1990 (lauantaina 26.5.) järjestetään Tämän vuoksi tarkoitukseen palkataan projek-
5836: 30. kerran. Vuosien mittaan SFSI on voinut tisihteeri kevääksi 1990.
5837: panna merkille yhä suuremman osallistujamää- Viestikarnevaalien vuoden 1990 budjetti on
5838: rän koululaisia sekä juoksuradoilla että lehteril- 300 000 markkaa. Karnevaalien läpivieminen
5839: lä. Lähtöjä on lähes 5 500 (!) ja katsojien mää- riippuu täysin vapaaehtoisesta sponsoroinnista
5840: rän arvioidaan olevan noin 10 000. Kiinnostus ja avustuksista.
5841: karnevaaleja kohtaan on kouluissa erittäin suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5842: ri - viestijoukkueiden määrätietoinen harjoi- nioittaen,
5843: tus kulkeekin punaisena lankana läpi urheilu-
5844: opetuksen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5845: SFSI kiinnittää erityistä huomiota urheilun 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5846: yhdistämiseen, iloon ja yhteenkuuluvuuteen 29.91.50 JOO 000 markkaa Svenska Fin-
5847: Urheilun ilo leimaa itse juoksijoiden lisäksi lands Skolidrottsjörbund -nimiselle jär-
5848: myös huutosakkien tunnelmaa. jestölle viestikarnevaalien järjestämi-
5849: Viestikarnevaalien valmisteluun osallistuu seen.
5850: vuoden aikana noin 20 henkilöä ja itse kilpailu-
5851:
5852: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5853:
5854: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
5855: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
5856: Elisabeth Rehn Henrik Lax
5857: 1989 rd. 3067
5858:
5859: Finansmotion nr 2868
5860:
5861:
5862:
5863:
5864: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för idrottens centralor-
5865: ganisationers Tanzaniaprojekt
5866:
5867:
5868: Tili Riksdagen
5869:
5870: Idrottens centralorganisationer har tillsam- övrig utrustning insamlats och skeppats tili
5871: mans med Tanzanias idrottsmyndigheter startat Tanzania. Projektadministrationen sköts i Fin-
5872: ett samarbetsprojekt i Mtwara Iän i södra Tan- land utan nämnvärda omkostnader. Skeppning-
5873: zania. Avsikten med projektet är att utgående en av materia!, personalkostnaderna i Tanzania
5874: från den lokala idrottskulturen bistå vid utveck- och kursverksamheten förorsakar ca 700 000
5875: lingen av skolidrotten, idrottslärarutbildningen mark i årliga omkostnader, av vilka mindre än
5876: och arbetet i idrottsklubbar. 1 Mtwara Iän finns hälften täcks med utvecklingsbidrag från utri-
5877: ca 450 grundskolor. Organiseringen av det kesministeriet.
5878: praktiska arbetet, kursverksamheten samt för- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5879: delningen av influtet materia! sköts av en från samt
5880: Finland utsänd projektledare tillsammans med
5881: lokalt anställda personer. att Riksdagen i statsjörslaget jör år
5882: Samarbetsavtalet gäller fram tili slutet av år 1990 på momentet 29.91.54 upptar
5883: 1991. Bristen på allehanda utrustning är stor 100 000 mark jör understöd tili idrottens
5884: börjande från bollar och skodon. Tillsvidare centralorganisationers Tanzaniaprojekt.
5885: har ca 50 kubikmeter kläder, bollar, cyklar och
5886: Helsingfors den 19 september 1989
5887:
5888: Boris Renlund Gustav Björkstrand
5889: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
5890:
5891:
5892:
5893:
5894: 6 290089P
5895: 3068 1989 vp.
5896:
5897: Raha-asia-aloite n:o 2868 Suomennos
5898:
5899:
5900:
5901:
5902: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta urheilun keskusjärjes-
5903: töjen Tansania-projektiin
5904:
5905:
5906: Eduskunnalle
5907:
5908: Urheilun keskusjärjestöt ovat yhdessä Tansa- ja muita välineitä on kerätty ja laivattu Tansa-
5909: nian urheiluviranomaisten kanssa käynnistä- niaan. Projektin hallinto hoidetaan Suomessa,
5910: neet yhteistyöprojektin Mtwaran läänissä Etelä- eikä tästä aiheudu mainittavia kustannuksia.
5911: Tansaniassa. Tarkoituksena on paikallinen ur- Materiaalin laivauksesta, henkilöstökustannuk-
5912: heilukulttuuri lähtökohdaksi ottaen avustaa sista Tansaniassa ja kurssitoiminnasta aiheutuu
5913: koulu-urheilun, urheilunopettajakoulutuksen noin 700 000 markan vuosittaiset kustannukset,
5914: ja urheiluseuroissa tehtävän työn kehittämises- joista alle puolet katetaan ulkoministeriön kehi-
5915: sä. Mtwaran läänissä on noin 450 peruskoulua. tysavulla.
5916: Käytännön työn järjestely, kurssitoiminta sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5917: kertyneen materiaalin jakaminen hoidetaan nioittaen,
5918: Suomesta lähetetyn projektinjohtajan toimesta
5919: yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5920: Yhteistyösopimus on voimassa vuoden 1991 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5921: loppuun. Kaikista välineistä aina palloista ja 29.91.54 JOO 000 markkaa urheilun kes-
5922: jalkineista lähtien on pulaa. Toistaiseksi noin kusjärjestöille Tansania-projektiin.
5923: 50 kuutiometriä vaatteita, palloja, polkupyöriä
5924:
5925: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
5926:
5927: Boris Renlund Gustav Björkstrand
5928: Håkan Nordman Elisabeth Rehn
5929: 1989 rd. 3069
5930:
5931: Finansmotion nr 2869
5932:
5933:
5934:
5935:
5936: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Föreningen Brage rf.
5937: för produktion av videokasett med folkdanser
5938:
5939:
5940: Tili Riksdagen
5941:
5942: Föreningen Brage i Helsingfors grundades år Detta är ett projekt som kräver en grundlig
5943: 1906 för att befrämja den finlandssvenska folk- planering av såväl helhet som detaljer där även
5944: kulturen. Föreningens målsättning var att tiliva- sakkunnig expertis bör tillkallas, i synnerhet när
5945: rata gamla folkliga traditioner i Svenskfinland. det gäller den tekniska utformningen.
5946: Danslaget inom föreningen hade tili uppgift Folkdanslagets avsikt är att sprida kassetten
5947: att uppteckna och återuppliva gamla folkdanser såväl bland de finlandssvenska folkdansama
5948: och -lekar. som bland finska folkdanslag (ca 200 för-
5949: Tack vare ett idogt arbete av föreningens eningar i Finland) samt tili den övriga Norden.
5950: mångårige sekreterare magister Yngvar Heikel Även skolor och andra institutioner har möjlig-
5951: kunde man så småningom utge publikationen het att använda sig av kassetten i sin undervis-
5952: "45 folkdanser". Denna publikation har under ning (t.ex. musik och gymnastik).
5953: seklets lopp använts av såväl finlandssvenska, På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5954: finska som nordiska folkdansare. samt
5955: Brages folkdanslags stora satsning idag är att
5956: kunna tiligodose dagens krav genom att ge ut en att Riksdagen i statsjörs/aget jör år
5957: videokassett med folkdansinstruktioner för att 1990 på momentet 29.99.50 upptar
5958: komplettera Yngvar Heikels verk och där- 50 000 mark tili Föreningen Brage rj. jör
5959: igenom minska möjligheterna tili feltolkning av produktion av videokassett med jolk-
5960: källmaterialet. danser.
5961:
5962: Helsingfors den 19 september 1989
5963:
5964: Boris Renlund Håkan Malm
5965: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
5966: 3070 1989 vp.
5967:
5968: Raha-asia-aloite n:o 2869 Suomennos
5969:
5970:
5971:
5972:
5973: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen Brage rf.
5974: -nimiselle yhdistykselle kansantansseja sisältävän videokasetin
5975: tuottamiseen
5976:
5977: Eduskunnalle
5978:
5979: Helsingissä toimiva Föreningen Brage -nimi- Tämä hanke vaatii sekä kokonaisuuden että
5980: nen yhdistys perustettiin vuonna 1906 edistä- yksityiskohtien perusteellista suunnittelua. Täl-
5981: maan suomenruotsalaista kansankulttuuria. löin joudutaan kutsumaan myös asiantuntijoita
5982: Yhdistyksen tarkoituksena oli tallentaa vanhaa erityisesti teknistä muotoilua ajatellen.
5983: kansanperinnettä ruotsinkielisiltä alueilta. Kansantanssiryhmän tarkoituksena on levittää
5984: Yhdistyksen tanssiryhmän tehtävänä oli mer- kasettia sekä suomenruotsalaisten kansantanssi-
5985: kitä muistiin ja elvyttää vanhoja kansantansseja joiden että suomalaisten kansantanssiryhmien
5986: ja -leikkejä. (Suomessa noin 200 yhdistystä) käyttöön ja mui-
5987: Yhdistyksen monivuotisen sihteerin maisteri hin pohjoismaihin. Myös kouluilla ja muilla lai-
5988: Yngvar Heikelin uutteran työn ansiosta voitiin toksilla on mahdollisuus käyttää kasettia ope-
5989: vähitellen tehdä "45 folkdanser" -niminen jul- tuksessaan (esim. musiikki ja voimistelu).
5990: kaisu. Julkaisua ovat tämän vuosisadan kulues- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5991: sa käyttäneet sekä suomenruotsalaiset, suoma- nioittaen,
5992: laiset että pohjoismaiset kansantanssijat.
5993: Bragen kansantanssiryhmän tämän hetken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5994: suurena panostuksena on vastata nykyisiin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
5995: haasteisiin julkaisemalla kansantanssiohjeita si- 29.99.50 50 000 markkaa Föreningen
5996: sältävä videokasetti Yngvar Heikelin teoksen Brage rf. -nimiselle yhdistykselle kansan-
5997: täydentäjänä ja siten vähentää mahdollisuuksia tansseja sisältävän videokasetin tuotta-
5998: lähdemateriaalin väärään tulkitsemiseen. miseen.
5999:
6000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6001:
6002: Boris Renlund Håkan Malm
6003: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
6004: 1989 rd. 3071
6005:
6006: Finansmotion nr 2870
6007:
6008:
6009:
6010:
6011: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
6012: vägsträckan J eppo-Lillby-Lappfors-Terjärv
6013:
6014:
6015: Till Riksdagen
6016:
6017: Sedan numera vägen Oravais-Jeppo blivit muner längre borta från Vasa och kustområdet,
6018: färdigbyggd, vore det angeläget att också fort- borde den snabbt grundförbättras.
6019: sättningen av denna tvärväg, som leder till Ter- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6020: järv snart kunde grundförbättras. Vägsträck- samt
6021: ningen från Jeppo, som går igenom byarna Lill-
6022: by-Lappfors-Terjärv är i synnerligen dåligt att Riksdagen i statsförslaget jör år
6023: skick och kan därför inte användas i den ut- 1990 på momentet 31.24.77 upptar
6024: sträckning, som det vore nödvändigt. 1 synner- 1 000 000 mark jör grundförbättring av
6025: het under menförestider är vägen i uruselt vägsträckan Jeppo-Lil/by-Lappjors
6026: skick. Då vägen för övrigt skulle ha en stor be- -Terjärv.
6027: tydelse som tvärförbindelseväg för många kom-
6028:
6029: Helsingfors den 19 september 1989
6030:
6031: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6032: Håkan Malm Håkan Nordman
6033: 3072 1989 vp.
6034:
6035: Raha-asia-aloite n:o 2870 Suomennos
6036:
6037:
6038:
6039:
6040: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Jepuan-Lillbyn-Sa-
6041: lonkylän-Teerijärven tien peruskorjaamiseen
6042:
6043:
6044: Eduskunnalle
6045:
6046: Oravaisten-Jepuan tien valmistuttua olisi nille ja rannikkoalueille, se tulisi pikaisesti pe-
6047: tärkeätä pian perusparantaa tämän poikittais- rusparantaa.
6048: tien Teerijärvelle vievä jatko-osuus. Jepualta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6049: lähtevä tiesuunta, joka jatkuu Lillbyn-Salon-
6050: kylän-Teerijärven kylien kautta, on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6051: huonossa kunnossa, eikä sitä ole mahdollista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6052: käyttää niin paljon kuin olisi tarpeellista. Eten- 31.24. 77 1 000 000 markkaa tieosuu-
6053: kin kelirikkoaikaan tie on surkeassa kunnossa. den Jepua-Lillby-Salonkylä- Teeri-
6054: Koska tiellä muuten olisi poikittaistienä suuri järvi peruskorjaamiseen.
6055: merkitys useille Vaasasta kaukana oleville kun-
6056:
6057: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6058:
6059: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6060: Håkan Malm Håkan Nordman
6061: 1989 rd. 3073
6062:
6063: Finansmotion nr 2871
6064:
6065:
6066:
6067:
6068: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili fiskehamnen i Larsmo
6069: för vattenledning och servicehus
6070:
6071:
6072: Tili Riksdagen
6073:
6074: Fiskehamnen i Larsmo byggdes åren 1987- bygget, vore det av ytterst stor betydelse att
6075: 1988. Redan år 1988landades ca 100 000 kg fisk man kunde bygga ut servicen i fiskhamnen med
6076: i hamnen. Tyvärr har inte anslag beviljats för vattenledning, ismaskin och servicehus.
6077: att följa upp själva fiskehamnen. 1 detta nu sak- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6078: nas så elimentära saker som vatten och service- samt
6079: hus. Enligt planerna skulle man i anslutning tili
6080: servicehuset bygga ett mindre utrymme för att Riksdagen i statsjörs/aget för år
6081: brandverkets oljeskyddsutrustning, vilket är 1990 på momentet 31.32.30 upptar
6082: synnerligen viktigt för hela skärgården mellan 500 000 mark för byggande av vattenled-
6083: Jakobstad och Karleby. För att maximalt kun- ning och servicehus tili jiskehamnen
6084: na utnyttja de investeringar, som gjorts i hamn- Larsmo.
6085:
6086: Helsingfors den 19 september 1989
6087:
6088: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6089: Håkan Malm Håkan Nordman
6090: 3074 1989 vp.
6091:
6092: Raha-asia-aloite n:o 2871 Suomennos
6093:
6094:
6095:
6096:
6097: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohdon ja huolto-
6098: rakennuksen rakentamiseen Luodon kalasatamaan
6099:
6100:
6101: Eduskunnalle
6102:
6103: Luodon kalasatama rakennettiin vuosina lasataman palvelujen laajentaminen vesijoh-
6104: 1987-1988. Jo vuonna 1988 satamaan tuotiin don, jääkoneen ja palvelurakennuksen avulla
6105: kalaa noin 100 000 kiloa. Valitettavasti määrä- olisi äärimmäisen tärkeää.
6106: rahaa ei ole myönnetty itse kalasataman kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6107: tämiseen. Satamasta puuttuvat tällä hetkellä nioittaen,
6108: sellaiset perusasiat kuten vesijohto ja palvelura-
6109: kennus. Suunnitelmien mukaisesti palvelura- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6110: kennuksen yhteyteen rakennettaisiin pieni tila 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6111: palolaitoksen öljyntorjuntakalustolle, mikä on 31.32.30 500000 markkaa vesijohdon
6112: erittäin tärkeää koko Pietarsaaren ja Kokkolan ja palvelurakennuksen rakentamiseen
6113: välisen saariston kannalta. Satamaan tehtyjen Luodon kalasatamaan.
6114: investointien täysimittaisen käytön kannalta ka-
6115:
6116: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6117:
6118: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6119: Håkan Malm Håkan Nordman
6120: 1989 rd. 3075
6121:
6122: Finansmotion nr 2872
6123:
6124:
6125:
6126:
6127: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag till sändarstation för
6128: återsändning av Sveriges TV i Kronoby
6129:
6130:
6131: Till Riksdagen
6132:
6133: Överföringen av Sveriges TV till Finland har av kostnadsskäl ses som något alternativ för
6134: efter många diskussioner börjat få konkreta glesbygden.
6135: former. Sändaren på Bötombergen i Sydöster- Mot den här bakgrunden vore det viktigt att
6136: botten är redan i verksamhet medan Nyland en- man från statligt håll nu skulle inleda byggnads-
6137: ligt planerna blir färdigt före utgången av år arbetena av återsändarstationen för Sveriges
6138: 1990. TV från Paradisbacken i Nedervetil, Kronoby,
6139: Det vore angeläget att fortsätta denna ut- så att man år 1991 skulle ha sändaren färdig.
6140: byggnad, för att verkligen kunna täcka hela På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6141: det svenska bosättningsområdet. De mellersta samt
6142: och västra delarna av svenska Österbotten har
6143: en relativt god sebarhet av Sveriges TV tack va- att Riksdagen i statsförslaget för år
6144: re ett välutbyggt kabelnät och goda centralan- 1990 på momentet 31.55.54 upptar
6145: tenner. Däremot saknar de norra och östra de- 1 000 000 mark för att inleda byggnads-
6146: lama av svenska Österbotten denna möjlighet i arbetena av sändarstation för återsänd-
6147: stor utsträckning, då avståndet till Sveriges TV- ning av Sveriges TV för norra svenska
6148: sändare blir för stort. Ett välfungerande kabel- Osterbotten vid Paradisbacken i Neder-
6149: nät eller egna antenner kan inte heller på grund vetil, Kronoby.
6150:
6151: Helsingfors den 19 september 1989
6152:
6153: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
6154: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Henrik Lax
6155: 3076 1989 vp.
6156:
6157: Raha-asia-aloite n:o 2872 Suomennos
6158:
6159:
6160:
6161:
6162: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysaseman rakenta-
6163: miseen Kruunupyyhyn Ruotsin television ohjelmien välittämi-
6164: seen
6165:
6166: Eduskunnalle
6167:
6168: Ruotsin televisiolähetysten lähettäminen Suo- kustannussyistä pitää vaihtoehtoina haja-asu-
6169: meen on monien keskustelujen jälkeen alkanut tusalueella.
6170: saada konkreettisia muotoja. Etelä-Pohjan- Tätä taustaa vasten olisi tärkeää, että valtio
6171: maalla Pyhävuorella oleva lähetin on jo toimin- käynnistäisi Ruotsin televisiolähetysten lähetys-
6172: nassa, kun taas Uudellemaalle tuleva lähetin aseman rakennustyöt Paratiisinmäellä Alavete-
6173: valmistuu ennen vuoden 1990 päättymistä. lissä Kruunupyyssä siten, että lähetin valmistui-
6174: Rakentamisen jatkaminen on tärkeää, jotta si vuonna 1991.
6175: todellakin pystyttäisiin kattamaan koko ruot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6176: sinkielinen asuinalue. Ruotsin television näky- nioittaen,
6177: vyys on suhteellisen hyvä Keski- ja Länsi-Poh-
6178: janmaan ruotsinkielisillä alueilla hyvän kaapeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6179: verkon ja hyvien keskusantennien vuoksi. Sen 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6180: sijaan pohjoiset ja läntiset ruotsinkielisen Poh- 31.55.54 1000000 markkaa Ruotsin te-
6181: janmaan osat ovat pitkälti vailla tätä mahdolli- levisiolähetysten lähettämiseen tarvitta-
6182: suutta, koska etäisyys Ruotsin televisiolähetti- van lähetysaseman · rakennustöiden
6183: miin on liian suuri. Hyvin toimivaa kaapeli- käynnistämiseksi Paratiisinmäellä Ala-
6184: verkkoa tai omia antenneja ei myöskään voi vetelissä Kruunupyyssä.
6185:
6186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6187:
6188: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
6189: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Henrik Lax
6190: 1989 rd. 3077
6191:
6192: Finansmotion nr 2873
6193:
6194:
6195:
6196:
6197: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för miljömärkning av
6198: varor
6199:
6200:
6201: Tili Riksdagen
6202:
6203: Beslutet om införandet av miljömärkning av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6204: varor gjordes under sommaren. Detta är ett be- samt
6205: tydande framsteg i riktning mot miljövänligare
6206: konsumtion. För att systemet skall bli objektivt att Riksdagen i statsjörslaget jör år
6207: såsom målsättningen är och för att beredningen 1990 på momentet 32.27.21 upptar
6208: skall kunna genomföras på ett ändamålsenligt 500 000 mark jör miljömärkning av va-
6209: sätt krävs det kompetent personai och skapande ror.
6210: av goda arbetsmöjligheter. Dettai sin tur kräver
6211: tillräckliga anslag.
6212:
6213: Helsingfors den 19 september 1989
6214:
6215: Boris Renlund Håkan Malm
6216: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
6217: Håkan Nordman
6218: 3078 1989 vp.
6219:
6220: Raha-asia-aloite n:o 2873 Suomennos
6221:
6222:
6223:
6224:
6225: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotteiden varustami-
6226: seksi ympäristömerkinnöin
6227:
6228:
6229: Eduskunnalle
6230:
6231: Päätös tavaroiden ympäristömerkinnöistä teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6232: tiin kesällä. Tämä on merkittävä edistysaskel nioittaen,
6233: ympäristöystävällisemmän kulutuksen suun-
6234: taan. Jotta järjestelmästä tulisi tavoitteen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6235: kaisesti objektiivinen ja jotta se voitaisiin to- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6236: teuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla, tarvi- 32.27.21 500 000 markkaa tuotteiden
6237: taan pätevää henkilökuntaa ja hyvien työmah- varustamiseksi ympäristömerkinnöin.
6238: dollisuuksien luomista. Tämä puolestaan edel-
6239: lyttää riittäviä määrärahoja.
6240:
6241: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6242:
6243: Boris Renlund Håkan Malm
6244: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
6245: Håkan Nordman
6246: 1989 rd. 3079
6247:
6248: Finansmotion nr 2874
6249:
6250:
6251:
6252:
6253: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Kvinnohusföreningen
6254: i Jakobstadsnejden rf för upprätthållande av krislokal
6255:
6256:
6257: Tili Riksdagen
6258:
6259: Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f. gen av oktober månad år 1989 är dessa medel
6260: är en ideell förening, som upprätthåller telefon- förbrukade, varvid hela verksamheten igen
6261: jour och en krislokal för familjevåldsoffer i måste helt skötas med frivilliga krafter. Då fö-
6262: Jakobstadsnejden. Arbetet utförs på frivillig reningens verksamhet måste anses som mycket
6263: basis av medlemmarna. Föreningen har nu ver- nödvändig från såväl samhälls- som social syn-
6264: kat i snart tre år. År 1987 hade krislokalen 278, punkt sett vore det av största vikt att Kvinno-
6265: år 1988 434 och hittills i år ca 400 övernatt- husföreningen i Jakobstadsnejden r.f. skulle er-
6266: ningar. Det ökade behovet av tjänster gör verk- hålla medel så att deras arbete kan fortgå utan
6267: samheten svår eller nästan omöjlig att sköta avbrott.
6268: utan större stöd från utomståendes och samhäl- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6269: lets sida. samt
6270: Staden Jakobstad bistår föreningen med en
6271: summa som motsvarar hyreskostnaderna och att Riksdagen i statsjörslaget för år
6272: de kringliggande kommunerna har understött 1990 upptar JOO 000 mark jör Kvinno-
6273: föreningen med mindre bidrag. Vissa donatio- husföreningen i Jakobstadsnejden r.j.
6274: ner har möjliggjort att man kunnat anställa för upprätthållande av krislokal för fa-
6275: någon person för kortare perioder. Vid utgån- miljevåldsojjer.
6276:
6277: Helsingfors den 19 september 1989
6278:
6279: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6280: Håkan Malm Håkan Nordman
6281: Elisabeth Rehn
6282: 3080 1989 vp.
6283:
6284: Raha-asia-aloite n:o 2874 Suomennos
6285:
6286:
6287:
6288:
6289: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren seudun
6290: Naistentalo-yhdistykselle turvakodin ylläpitämiseen
6291:
6292:
6293: Eduskunnalle
6294:
6295: Pietarsaaren seudun Naistentalo-yhdistys on nessä nämä varat on käytetty, jolloin koko toi-
6296: aatteellinen yhdistys, joka ylläpitää puhelinpäi- minta joudutaan jälleen hoitamaan vapaaehtoi-
6297: vystystä ja kriisihuoneistoa perheväkivallan uh- sin voimin. Koska yhdistyksen toimintaa on pi-
6298: reille Pietarsaaren seudulla. Yhdistyksen jäsenet dettävä hyvin tarpeellisena sekä yhteiskunnan
6299: tekevät työtä vapaaehtoiselta pohjalta. Yhdistys kannalta että sosiaalisista näkökohdista katsot-
6300: on toiminut lähes kolmen vuoden ajan. Vuonna tuna, olisi äärimmäisen tärkeää, että Pietarsaa-
6301: 1987 kriisihuoneistossa oli 278, vuonna 1988 434 ren seudun Naistentalo-yhdistys saisi varoja
6302: ja tähän mennessä tänä vuonna noin 400 yöpy- niin, että toiminta voisi jatkua keskeytyksettä.
6303: mistä. Palvelujen lisääntyvä tarve tekee toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6304: nan vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi ilman ul- nioittaen,
6305: kopuolista ja yhteiskunnan tukea.
6306: Pietarsaaren kaupunki avustaa yhdistystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6307: vuokrakustannuksia vastaavalla summalla, ja 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
6308: ympäristökunnat ovat tukeneet yhdistystä pie- markkaa Pietarsaaren seudun Naisten-
6309: nin avustuksin. Eräät lahjoitukset ovat mahdol- talo-yhdistykselle perheväkivallan uh-
6310: listaneet henkilön palkkaamisen lyhyehköksi rien kriisihuoneiston ylläpitämiseen.
6311: ajaksi. Vuoden 1989 lokakuun loppuun men-
6312:
6313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6314:
6315: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6316: Håkan Malm Håkan Nordman
6317: Elisabeth Rehn
6318: 1989 rd. 3081
6319:
6320: Finansmotion nr 2875
6321:
6322:
6323:
6324:
6325: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för statsanledar till kom-
6326: munerna för driftskostnader för miljövård
6327:
6328:
6329: Till Riksdagen
6330:
6331: Miljöfrågor har blivit allt mer aktuella under På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6332: de senaste åren. Intresset för miljöfrågor bland samt
6333: allmänheten har ökat och man har även på stat-
6334: ligt håll pålagt kommunerna olika uppgifter an- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
6335: gående miljöfrågor. 1990 på momentet 33.77.30 i tillägg upp-
6336: Däremot har de statliga anslagen till kommu- tar 2 500 000 mark för statsandelar tili
6337: nerna för miljövårdspersonal årligen släpat ef- kommunerna jör mi/jöhä/sovårdens och
6338: ter. Detta tvärtemot de ursprungliga femårspla- mi/jövårdsjörvaltningens driftskostna-
6339: ner som gjordes upp enligt miljölagen från år der.
6340: 1986.
6341: För att få 20 nya tjänster till kommunerna be-
6342: hövs ett anslag på ca 2 500 000 mk.
6343:
6344: Helsingfors den 19 september 1989
6345:
6346: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
6347: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
6348: Elisabeth Rehn Henrik Lax
6349: 3082 1989 vp.
6350:
6351: Raha-asia-aloite n:o 2875 Suomennos
6352:
6353:
6354:
6355:
6356: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuudeksi kun-
6357: tien ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin
6358:
6359:
6360: Eduskunnalle
6361:
6362: Ympäristöasiat ovat tulleet yhä ajankohtai- Jotta kunnat voisivat saada 20 uutta virkaa,
6363: semmiksi viime vuosina. Ihmisten kiinnostus tarvitaan noin 2,5 milj. markan määräraha.
6364: ympäristöasioihin on lisääntynyt, ja valtio on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6365: myös antanut kunnille erilaisia ympäristöasioi- nioittaen,
6366: hin liittyviä tehtäviä.
6367: Sen sijaan valtion kunnille ympäristönsuoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6368: luhenkilökunnan palkkaamiseen osoittamat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6369: määrärahat ovat vuosittain olleet jäljessä. On 33.77.30 lisäyksenä 2 500000 markkaa
6370: siis käynyt päinvastoin kuin alkuperäisissä viisi- valtionosuuteen kunnille ympäristöter-
6371: vuotissuunnitelmissa edellytettiin vuonna 1986 veydenhuollon ja ympäristönsuojelun
6372: kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta anne- hallinnon käyttökustannuksiin.
6373: tun lain mukaisesti.
6374:
6375: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6376:
6377: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
6378: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Per-Henrik Nyman
6379: Elisabeth Rehn Henrik Lax
6380: 1989 rd. 3083
6381:
6382: Finansmotion nr 2876
6383:
6384:
6385:
6386:
6387: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Rädda Kaitsjön rf.
6388:
6389:
6390:
6391: Tili Riksdagen
6392:
6393: Kaitsjön är en ca 60 ha stor sjö i Terjärv. Be- och miljödistriktet skulle det ankomma att byg-
6394: folkningen runt sjön har bildat en förening, ga regleringsdammen och muddra båtfarleden
6395: vars uppgift är att rädda sjön från försumpning och simstranden. Då det ur miljösynvinkel mås-
6396: och höja dess vattenstånd. Föreningen gjorde te anses som viktigt att denna reglering blir per-
6397: redan år 1985 en pian för regleringen, samt ge- manent, vore det angeläget att bevilja Rädda
6398: nast därefter en överenskommelse med mark- Kaitsjön r.f. medel, så att det kunde uppfylla
6399: ägarna om ersättningar. Ersättningar har däref- sin del av det ekonomiska ansvaret.
6400: ter betalats ut åt markägarna under åren 1985 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
6401: och 1986, varefter sjöns vattenstånd höjdes. samt
6402: Vattendomstolens tillstånd för regleringen er-
6403: hölls 27 .2.1989. Totalkostnaderna för regle- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
6404: ringen torde bli ca 300 000 mk, varav vatten- 1990 på momentet 35.25.77 upptar
6405: och miljödistriktet skulle stå för cirka 100 000 200 000 mark jör Rädda Kaitsjön r.f
6406: mk, medan föreningen skulle stå för 200 000 jör kostnader i samband med reglering-
6407: mk. Merparten av kostnaderna för föreningen en av Kaitsjön i Terjärv.
6408: kommer att gå tili markersättningar. På vatten-
6409:
6410: Helsingfors den 19 september 1989
6411:
6412: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6413: Håkan Malm Håkan Nordman
6414: 3084 1989 vp.
6415:
6416: Raha-asia-aloite n:o 2876 Suomennos
6417:
6418:
6419:
6420:
6421: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Rädda Kaitsjön rf.
6422: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
6423:
6424:
6425: Eduskunnalle
6426:
6427: Kaitsjön on noin 60 hehtaarin suuruinen Tee- settaviin korvauksiin. Vesi- ja ympäristöpiirin
6428: rijärvellä sijaitseva järvi. Järven rannalla asuva tehtävänä olisi säännöstelyaltaan rakentaminen
6429: väestö on perustanut yhdistyksen, jonka tehtä- ja veneväylän ja uimarannan ruoppaaminen.
6430: vänä on pelastaa järvi soistumiselta ja nostaa Koska tämän säännöstelyn pysyvyyttä on pidet-
6431: sen vedenpintaa. Yhdistys laati jo vuonna 1985 tävä ympäristön kannalta tärkeänä, Rädda
6432: säännöstelysuunnitelman sekä solmi heti sen Kaitsjön -yhdistykselle tulisi myöntää varoja,
6433: jälkeen sopimuksen maanomistajien kanssa jotta se voisi täyttää oman osuutensa taloudelli-
6434: maksettavista korvauksista. Korvauksia on tä- sesta vastuusta.
6435: män jälkeen maksettu maanomistajille vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6436: 1985 ja 1986, jonka jälkeen järven vedenpintaa nioittaen,
6437: nostettiin. Vesioikeuden säännöstelylupa saa-
6438: tiin 27.2.1989. Säännöstelyn kokonaiskustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6439: nukset muodostunevat noin 300 000 markaksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6440: Tästä summasta vesi- ja ympäristöpiirin osuus 35.25.77 200000 markkaa Rädda Kait-
6441: olisi noin 100 000 markkaa yhdistyksen osuu- sjön rf. -nimiselle yhdistykselle Kaitsjön-
6442: den ollessa noin 200 000 markkaa. Suurin osa järven säännöstelystä aiheutuviin kus-
6443: yhdistyksen kustannuksista menee maasta mak- tannuksiin Teerijärvellä.
6444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6445:
6446: Boris Renlund Gustav Björkstrand
6447: Håkan Malm Håkan Nordman
6448: 1989 vp. 3085
6449:
6450: Raha-asia-aloite n:o 2877
6451:
6452:
6453:
6454:
6455: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kotiloma-
6456: matkoihin Pohjoismaiden ulkopuolelle
6457:
6458:
6459: Eduskunnalle
6460:
6461: Varusmiespalvelukseen saapuu vuosittain va- lomamatkaa myös Pohjoismaiden ulkopuolelta
6462: rusmiehiä Pohjoismaiden ulkopuolelta arviolta palvelukseen saapuneille varusmiehille. Tarkoi-
6463: 50-100 henkeä. Valtion toimesta maksetaan tusta varten tulisi varata määräraha jo valtion
6464: näille usein omasta halustaan armeijan palve- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
6465: lukseen saapuville nuorille miehille tällä hetkel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6466: lä ainoastaan tulo- ja paluumatkojen aiheutta- taen,
6467: mat kustannukset. Muista varusmiespalvelus-
6468: taan suorittavista poiketen he eivät saa valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6469: kustannuksella suorittaa yhtään lomamatkaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6470: kotipaikkakunnalleen. Tätä voidaan pitää var- 27.14.20 300 000 markkaa yhden ilmai-
6471: sin suurena epäkohtana, sillä esim. Pohjois- sen lomamatkan kustantamiseksi Poh-
6472: maissa tapahtuva lomamatka saattaa muodos- joismaiden ulkopuolelta varusmiespal-
6473: tua varsin kalliiksi esim. suuntautuessaan Islan- velustaan suorittamaan tulleille varus-
6474: tiin. Näin ei voi olla taloudellisilla syillä perus- miehille.
6475: teltua olla myöntämättä ainakin yhtä ilmaista
6476:
6477: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6478:
6479: Heikki Riihijärvi
6480: 3086 1989 vp.
6481:
6482: Raha-asia-aloite n:o 2878
6483:
6484:
6485:
6486:
6487: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen opettajien
6488: virkojen perustamiseen
6489:
6490:
6491: Eduskunnalle
6492:
6493: Suuri osa ylioppilaita jää vaille mahdollisuut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6494: ta opiskella korkeakoulussa. Yhtenä syynä on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6495: opettajakunnan puute. 29.10.01 20000000 markan lisämäärä-
6496: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- rahan korkeakoulujen opettajien virko-
6497: taen, jen perustamiseen.
6498:
6499: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6500:
6501: Heikki Riihijärvi
6502: 1989 vp. 3087
6503:
6504: Raha-asia-aloite n:o 2879
6505:
6506:
6507:
6508:
6509: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston lii-
6510: kuntasihteerin viran perustamiseen
6511:
6512:
6513: Eduskunnalle
6514:
6515: Joensuun yliopistossa opiskelee tällä hetkellä yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan
6516: 4 210 opiskelijaa ja yliopistossa työskentelee liikuntatointa. Liikuntasihteerijärjestelmä on
6517: 540 henkilöä. Joensuun yliopisto on keskisuuri osoittanut toimivuutensa, koska opiskelijoiden
6518: korkeakoulu, jossa kaikista sitä suuremmista - varsinkin naisten, jotka käyttävät eniten yli-
6519: korkeakouluista poiketen ei ole korkeakoulun opistoliikuntaa -liikuntaharrastus on voimak-
6520: palkkaamaa liikuntasihteeriä (Åbo Akademi te- kaasti lisääntynyt.
6521: kee poikkeuksen). Joensuun yliopistossa liikun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6522: tasihteerin saaminen olisi sikälikin erittäin pe- taen,
6523: rusteltua, että naisvaltaisena yliopistona sen
6524: opiskelijat tulisivat käyttämään runsaasti yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6525: opistoliikunnan palveluksia, koska eivät niitä 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6526: muualta saa. Joensuun yliopistossakin on nyt 29.10.01 200000 markkaa Joensuun
6527: aika siirtyä monissa muissa korkeakouluissa yliopiston liikuntasihteerin peruspalk-
6528: käytettyyn liikuntasihteerijärjestelmään, jossa kaisen viran perustamiseen.
6529: liikuntasihteeri suunnittelee, johtaa ja seuraa
6530:
6531: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6532:
6533: Heikki Riihijärvi
6534: 3088 1989 vp.
6535:
6536: Raha-asia-aloite n:o 2880
6537:
6538:
6539:
6540:
6541: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston liikun-
6542: tasihteerin viran perustamiseen
6543:
6544:
6545: Eduskunnalle
6546:
6547: Kuopion yliopistossa opiskelee tällä hetkellä henkilökunnan liikuntatointa. Kuopion yliopis-
6548: 2 150 opiskelijaa ja yliopistossa työskentelee tossa varat liikuntasihteerin palkkaukseen voi-
6549: 570 henkilöä. Kuopion yliopisto on voimak- daan osittain ottaa lakkautettavan liikunnan
6550: kaasti kasvanut ja kasvava korkeakoulu, jossa lehtorin viran palkkamenoista. Liikuntasihtee-
6551: toimii lääketieteellinen tiedekunta, jossa harjoi- rijärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, kos-
6552: tetaan liikunta- ja urheilulääketieteellistä tutki- ka opiskelijoiden - varsinkin naisten, jotka
6553: musta. Yliopiston opetusohjelmaan on kuulu- käyttävät eniten yliopistoliikuntaa - liikunta-
6554: nut pakollisena liikuntakasvatus, jota on hoita- harrastus on voimakkaasti lisääntynyt.
6555: nut lehtori, jonka tuntimäärä on kuitenkin riit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6556: tänyt vain pakollisten tuntien järjestämiseen. taen,
6557: Tilanne on muuttunut opiskelijoiden määrän ja
6558: liikuntaharrastuksen lisääntyessä sekä liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6559: tilojen saamisen jälkeen oleellisesti. Kuopion 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6560: yliopistossa on nyt aika siirtyä monissa muissa 29.10.01 200000 markkaa Kuopion yli-
6561: korkeakouluissa käytettyyn liikuntasihteerijär- opiston liikuntasihteerin peruspalkkai-
6562: jestelmään, jossa liikuntasihteeri suunnittelee, sen viran perustamiseen.
6563: johtaa ja seuraa yliopiston opiskelijoiden ja
6564:
6565: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6566:
6567: Heikki Riihijärvi
6568: 1989 vp. 3089
6569:
6570: Raha-asia-aloite n:o 2881
6571:
6572:
6573:
6574:
6575: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kehittämisen
6576: asiantuntijoiden koulutukseen Kuopion yliopistossa
6577:
6578:
6579: Eduskunnalle
6580:
6581: Maaseudun kehittäminen edellyttää koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6582: tusta ja tutkimustyötä. Kuopion yliopistossa 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6583: voidaan maaseudun kehittämiseen osallistuville markkaa maaseudun kehittämisen asian-
6584: neuvojille, opettajille ja muille asiantuntijoille tuntijoiden koulutukseen Kuopion yli-
6585: antaa täydennyskoulutusta. opistossa.
6586: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6587: taen,
6588:
6589: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6590:
6591: Heikki Riihijärvi
6592: 3090 1989 vp.
6593:
6594: Raha-asia-aloite n:o 2882
6595:
6596:
6597:
6598:
6599: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
6600: ympärivuotiseen maksamiseen
6601:
6602:
6603: Eduskunnalle
6604:
6605: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opin- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen on
6606: torahan yhteydessä asumislisää opiskelukuu- välttämätön ja tärkeä hyvinvoinnin tekijä,
6607: kausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodes- myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että opis-
6608: sa. Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kuiten- kelija joutuu maksamaan jopa 50 OJo opintotuen
6609: kin ympärivuotista vuokraperintää, jolloin koko arvosta pelkkänä vuokrana.
6610: opiskelijan on maksettava kolme kuukautta il- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6611: man mitään asumistukea. Kesäajalta asumislisä taen,
6612: myönnetään vain, jos opiskelija opiskelee myös
6613: kesäkuukaudet. Huomattava osa opiskelijoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6614: joutuu kuitenkin työskentelemään kesäaikana, 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
6615: usein myös toisella paikkakunnalla kuin missä markkaa opintotuen asumislisän mak-
6616: opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutuvat samiseksi ympärivuotisena 1.1.1990 al-
6617: maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnosta. kaen.
6618: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6619:
6620: Heikki Riihijärvi
6621: 1989 vp. 3091
6622:
6623: Raha-asia-aloite n:o 2883
6624:
6625:
6626:
6627:
6628: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisten etujen
6629: myöntämiseen teknillisten opistojen ylioppilaslinjojen pakolli-
6630: sen työharjoittelun ajaksi
6631:
6632: Eduskunnalle
6633:
6634: Teknillisissä oppilaitoksissa ylioppilaslinjoil- nostaan että harjoittelupaikkakunnalta vuok-
6635: la opiskelevilla on ensimmäisen lukuvuoden ai- raamastaan asunnosta.
6636: kana yhden lukukauden mittainen pakollinen Tämän takia tulisi pikaisesti muuttaa käytän-
6637: harjoittelujakso. Harjoittelu tapahtuu oppilai- töä niin, että opiskelija saa hänelle myönnetyt
6638: toksen valvonnassa. Työharjoittelun aikana opintososiaaliset etunsa kuten opintolainan,
6639: opiskelijaa ei kuitenkaan tunnusteta oppilaitok- opintorahan sekä opiskelija-alennukset yleisissä
6640: sen opiskelijaksi. Tästä seuraa mm. se, että ve- kulkuneuvoissa myös pakollisen työharjoittelun
6641: rotuksessa opiskelija menettää opiskelijavähen- ajalta.
6642: nyksen sekä kaikki opintososiaaliset etunsa ku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6643: ten opiskelija-alennukset yleisissä kulkuneu- taen,
6644: voissa ja mahdollisuuden saada tänä aikana
6645: opintolainaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6646: Vaikka valtio tukeekin yrityksiä harjoitteli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6647: joiden palkkauksessa, on palkka usein riittämä- 29.39.55 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
6648: tön eikä korvaa näitä menetyksiä. Useat opiske- opintososiaalisten etujen myöntämiseen
6649: lijat joutuvat hakemaan harjoittelupaikkansa teknillisten oppilaitosten ylioppilaslinjo-
6650: muualta kuin kotipaikkakunnaltaan. Nykyisen jen opiskelijoille ensimmäisen lukuvuo-
6651: asuntotilanteen vuoksi he pahimmassa tapauk- den pakollisen lukukauden mittaisen
6652: sessa maksavat vuokraa sekä opiskelija-asun- harjoittelujakson aikana.
6653:
6654: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6655:
6656: Heikki Riihijärvi
6657: 3092 1989 vp.
6658:
6659: Raha-asia-aloite n:o 2884
6660:
6661:
6662:
6663:
6664: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
6665: Kaaville
6666:
6667:
6668: Eduskunnalle
6669:
6670: Koulutuksen suhteen maaseudulla on vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6671: paljon puutteita. Kaavin kunnassa lukion puute 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6672: merkitsee monen koululaisen opintien päätty- 29.46.34 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
6673: mistä liian suurten kustannusten vuoksi. lukion perustamiseksi Kaaville.
6674: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6675: taen,
6676:
6677: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6678:
6679: Heikki Riihijärvi
6680: 1989 vp. 3093
6681:
6682: Raha-asia-aloite n:o 2885
6683:
6684:
6685:
6686:
6687: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
6688: Keiteleelle
6689:
6690:
6691: Eduskunnalle
6692:
6693: Maaseudun koululaisilla ei ole yhtä hyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6694: mahdollisuudet jatkaa lukiossa kuin kaupun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6695: geissa. Keiteleen kunnassa lukion puute merkit- 29.46.34 3 000 000 markkaa lukion pe-
6696: see opintien päättymistä liian suurten kustan- rustamiseen Keitelee/le.
6697: nusten vuoksi.
6698: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6699: taen,
6700:
6701: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6702:
6703: Heikki Riihijärvi
6704: 3094 1989 vp.
6705:
6706: Raha-asia-aloite n:o 2886
6707:
6708:
6709:
6710:
6711: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
6712: Vehmersalmelle
6713:
6714:
6715: Eduskunnalle
6716:
6717: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6718: lukion puuttuminen on koululaisten vanhem- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6719: mille lisärasite. 29.46.34 3 000 000 markkaa lukion pe-
6720: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- rustamiseksi Vehmersalmelle.
6721: taen,
6722:
6723: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6724:
6725: Heikki Riihijärvi
6726: 1989 vp. 3095
6727:
6728: Raha-asia-aloite n:o 2887
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Mustinlahden ala-asteen
6734: rakentamiseen Vehmersalmella
6735:
6736:
6737: Eduskunnalle
6738:
6739: Vehmersalmen kunnan alueella sijainnut ja epäkäytännöllisyyden vuoksi tulisi hanke
6740: Mustinlahden koulu paloi vuonna 1974, jonka saada toteutumaan jo vuoden 1990 aikana.
6741: jälkeen koulu on toiminut varsin puutteellisissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6742: tiloissa. Uuden koulurakennuksen huonetilaoh- taen,
6743: jelma on lähetetty kouluhallitukselle alkuvuo-
6744: desta 1987. Kuopion lääninhallituksen toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6745: misohjelmassa koulun rakentaminen on tällä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6746: hetkellä seitsemännellä sijalla, ja arvioitu to- 29.46.34 3 000 000 markkaa Vehmer-
6747: teuttamisajankohta olisi aikaisintaan vuonna salmen kunnan Mustinlahden ala-asteen
6748: 1991. Kuntasuunnitelmassa hankkeen toteutus rakentamisen aloittamiseksi vuoden
6749: on ajoitettu vuoteen 1990. Tilojen heikkouden 1990 aikana.
6750: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6751:
6752: Heikki Riihijärvi
6753: 3096 1989 vp.
6754:
6755: Raha-asia-aloite n:o 2888
6756:
6757:
6758:
6759:
6760: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Kes-
6761: kusliitolle äänikirjojen myynnin järjestämiseen
6762:
6763:
6764: Eduskunnalle
6765:
6766: Opetusministeriön asettama äänikirjatyöryh- äänikirjat tavallisen kirjan hinnalla. Todellisten
6767: mä järjesti äänikirjojen myyntikokeilun näkö- tuotantokustannusten tai ostokustannusten ja
6768: vammaisille vuosina 1987-1988, ja jätti loppu- myyntihinnan välinen ero subventoitaisiin Nä-
6769: raporttinsa sekä ehdotukset äänikirjojen tuo- kövammaisten Keskusliitto ry:lle edellä maini-
6770: tannon ja jakelun järjestämiseksi näkövammai- tulla tuella valtion varoista.
6771: sille 30.6.1989. Työryhmä esitti n. 400000 mar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6772: kan vuotuista määrärahaa valtion tulo- ja me- nioittavasti,
6773: noarvioon subventoidun äänikirjan myynnin
6774: pysyväksi järjestämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6775: Käytännössä Näkövammaisten Keskusliitto 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
6776: ry. organisoisi kirjojen tuotannon ja tekisi tar- markkaa ylimääräisenä avustuksena Nä-
6777: vittavat sopimukset tekijänoikeusjärjestöjen kövammaisten Keskusliitto ry:lle ääni-
6778: kanssa. Lisäksi kirjoja voitaisiin hankkia keski- kirjatyöryhmän suosittamaan näkövam-
6779: tettyyn myyntiin kaupallisilta tuottajilta. Tuot- maisten kirjojen subventointiin.
6780: tajasta riippumatta näkövammainen saisi ostaa
6781:
6782: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6783:
6784: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
6785: Pentti Kettunen Marita Jurva
6786: Lea Mäkipää
6787: 1989 vp. 3097
6788:
6789: Raha-asia-aloite n:o 2889
6790:
6791:
6792:
6793:
6794: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokeskuk-
6795: sen koulutustilojen rakentamiseen
6796:
6797:
6798: Eduskunnalle
6799:
6800: Rautavaarana toimii tällä hetkellä lentokes- ja rakentamistöiden aloitukseen ja A 2 -tasois-
6801: kus, jota ollaan laajentamassa. Pohjois-Savon ten lentäjien koulutukseen ylimääräinen määrä-
6802: ammatillisen koulutuksen kuntainliitto ottaa raha.
6803: lentokoneasentaja/-mekaanikkolinjan aloituk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6804: sen viisivuotissuunnitelmaan siten, että linja al- taen,
6805: kaa elokuussa 1991. Tuolloin tulisi Rautavaa-
6806: rana olla valmiina lentokenttä ja opetustilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6807: koulutuksen edellyttämässä tasossa. Koulutuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 950 000
6808: sen aloittamiseksi Rautavaaran lentokeskukses- markkaa lentokoneasentajien/-mekaa-
6809: sa tulisi opetusministeriön saada erityiskoulu- nikkojen erityiskoulutuksen vaatimien
6810: tuksen järjestämiseksi lentokoneasentajien/ tilojen rakentamiseen Rautavaaran len-
6811: -mekaanikkojen koulutustilojen suunnitteluun tokeskuksessa.
6812: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6813:
6814: Heikki Riihijärvi
6815: 3098 1989 vp.
6816:
6817: Raha-asia-aloite n:o 2890
6818:
6819:
6820:
6821:
6822: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta muinaisjäännösten suoje-
6823: lemiseen Mikkelin läänissä
6824:
6825:
6826: Eduskunnalle
6827:
6828: Mikkelin lääninhallitus on museovirastolle taksi on arvioitu vähintään kolme vuotta vuo-
6829: lähettämässään kirjeessä ilmaissut huolestumi- desta 1990 alkaen.
6830: sensa siitä, ettei kiinteiden muinaisjäännösten Kyseinen hanke olisi valtakunnallisestikin
6831: suojaamisalueita läänissä ole määritelty ja että merkittävä: sen tuottaman maakunnallisen
6832: muinaisjäännöksiä tästä syystä tahattomastikin konkreettisen suojeluhyödyn lisäksi hanke an-
6833: tuhoutuu tai ainakin niiden suojeluarvo alenee. taisi realistisen pohjan arvioida koko maan
6834: Lääninhallitus toivoi kirjeessään museoviras- muinaisjäännösten suojelun ja merkinnän vaa-
6835: ton tekevän kiireellisesti esityksiä lääninhalli- timat voimavarat ja kehittäisi työssä tarvittavia
6836: tukselle tärkeimpien muinaisjäännösten suoja- menetelmiä. Onnistunut hanke toimisi pään-
6837: alueista. avauksena sille, että maamme muinaisjäännös-
6838: Museovirastolla ei ole kuitenkaan ollut voi- ten suojelun tila saataisiin nostetuksi lähemmäs
6839: mavaroja tehdä tarvittavia inventointeja ja nii- muiden Pohjoismaiden tasoa.
6840: hin pohjautuvia suoja-alue-esityksiä. Koska ti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6841: lanne maankäytön suhteen on ajautunut yhä tavasti,
6842: ongelmallisemmaksi, lääninhallitus on viime ai-
6843: koina käynyt asiasta neuvotteluja opetusminis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6844: teriön, museoviraston esihistorian toimiston se- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
6845: kä Etelä-Savon maakuntamuseon kanssa. markkaa ylimääräisenä määrärahana
6846: Maakuntamuseo on yhdessä esihistorian toi- museovirastolle käytettäväksi Mikkelin
6847: miston kanssa valmistellut hankesuunnitelman läänin alueen muinaisjäännösten suoja-
6848: Etelä-Savon kiinteiden muinaisjäännösten suo- alueiden määrittelemiseen.
6849: ja-alueiden määrittämiseksi. Hankkeen kes-
6850:
6851: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6852:
6853: Heikki Riihijärvi
6854: 1989 vp. 3099
6855:
6856: Raha-asia-aloite n:o 2891
6857:
6858:
6859:
6860:
6861: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kirjailijakeskus-Författar-
6862: centrum ry:n toiminnan tukemiseen
6863:
6864:
6865: Eduskunnalle
6866:
6867: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n tar- valtionapuun em. palkkamenoja vastaavalla
6868: koituksena on tehdä työtä lukemisharrastuksen määrällä.
6869: edistämiseksi kansalaisten keskuudessa. Tätä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6870: tarkoitusta varten yhdistys on saanut valtion taen,
6871: tulo- ja menoarviossa vuosittaisen avustuksen.
6872: Vuoden 1990 tärkeimmät rahoitusta kaipaavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6873: kohteet ovat kulttuurisihteerin paikkaaminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6874: Helsingin toimistoon ja osa-aikaisen aluesihtee- 29.90.52 250 000 markkaa Kirjailija-
6875: rin toimen muuttaminen kokopäiväiseksi Ou- keskus-Förjattarcentrum ry:n toimin-
6876: lussa. Tämän takia tulisi yhdistyksen saada nor- nan tukemiseen.
6877: maalin prosenttikorotuksen lisäksi tasokorotus
6878:
6879: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6880:
6881: Heikki Riihijärvi
6882:
6883:
6884:
6885:
6886: 7 290089P
6887: 3100 1989 vp.
6888:
6889: Raha-asia-aloite n:o 2892
6890:
6891:
6892:
6893:
6894: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kirjailijain Omatoimiyh-
6895: distys ry:n tukemiseen
6896:
6897:
6898: Eduskunnalle
6899:
6900: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry. on toimi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6901: nut seitsemän vuotta käytännössä ilman valtion taen,
6902: tukea tehden arvokasta työtä kansallisen kult-
6903: tuurimme edistämiseksi. Valtiovallan tulisi kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6904: tenkin nykyistä merkittävästi runsaammin tu- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
6905: kea Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry:tä sen markkaa Kirjailijain Omatoimiyhdistys
6906: työssä ja antaa sille valtionapua vuoden 1990 ry:lle kulttuuria edistävän toiminnan tu-
6907: tulo- ja menoarviossa esitettyä enemmän. kemiseen.
6908:
6909: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6910:
6911: Heikki Riihijärvi
6912: 1989 vp. 3101
6913:
6914: Raha-asia-aloite n:o 2893
6915:
6916:
6917:
6918:
6919: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen val-
6920: tionapuun
6921:
6922:
6923: Eduskunnalle
6924:
6925: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- nen musiikkielämä on laajentunut huomatta-
6926: mintansa ajan suorittaneet suomalaisen musiik- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä.
6927: kielämän julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- Tämän takia tulisi säveltaidejärjestöjen valtion-
6928: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta ja tilas- apuun tehdä tasokorotus.
6929: tointia sekä hoitaneet kansainvälisiä suhteita. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6930: Ne eivät ole halunneet luopua em. tehtävistä, taen,
6931: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi.
6932: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6933: loudellisia paineita, koska valtionavustukset sä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
6934: veltaidejärjestöille viime vuosien aikana ovat 29.90.52 400 000 markkaa säveltaide-
6935: nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina ja järjestöjen valtionapuun normaalin val-
6936: niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on ko- tionavun lisäksi.
6937: ko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suomalai-
6938:
6939: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6940:
6941: Heikki Riihijärvi
6942: 3102 1989 vp.
6943:
6944: Raha-asia-aloite n:o 2894
6945:
6946:
6947:
6948:
6949: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n toi-
6950: minnan tukemiseen
6951:
6952:
6953: Eduskunnalle
6954:
6955: Finland Festivals ry. on toiminut yli kahden- vals kehittää kulttuuritapahtumien koti- ja ul-
6956: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien kult- komaista lipunmyyntiä.
6957: tuuritapahtumiemme keskusorganisaationa. Finland Festivals ry:n toiminnan piiriin kuu-
6958: Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markkinointielin. luvien kulttuuritapahtumien kokonaisyleisö-
6959: Vuonna 1989 Finland Festivals ry:n jäseniä määrä on noin 1,2 miljoonaa. Yhdistyksen yh-
6960: ovat 16 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- teismarkkinoinnilla ja monipuolisella tiedotus-
6961: maa ja tämän lisäksi yhdistyksen neljään muu- toiminnalla pyritään tätä jo nyt varsin korkeaa
6962: hun ketjuun kuuluu 44 muuta tapahtumaa. Yh- yleisömäärää edelleen kohottamaan.
6963: distys päättää vuosittain ketjujensa koostumuk- Toiminnan laatuun ja laajuuteen verrattuna
6964: sesta kuultuaan riippumatonta, eri taiteenalo- Finland Festivals ry:n valtiontuki on varsin vä-
6965: jen asiantuntijoista koottua neuvottelukuntaa. häinen, eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
6966: Festivaaliemme tämänlaatuinen yhteistyö on jalle. Opetusministeriön veikkausvoittovaroista
6967: osoittautunut hedelmälliseksi, vähentänyt kus- taiteen tukemiseen myöntämä avustus oli vuon-
6968: tannuksia ja kohottanut maamme tuntemusta na 1988 260 000 mk ja vuonna 1989 370 000
6969: korkeatasoisena kulttuurimatkailumaana. mk, josta 150 000 mk oli kerta-avustus edus-
6970: Vuonna 1989 Finland Festivals on järjestänyt kunta-aloitteiden pohjalta.
6971: tiedotustilaisuuksia mm. Oslossa, Uumajassa, Koska kulttuurifestivaaliemme taso ja kehi-
6972: Tukholmassa, Hampurissa, Frankfurtissa, tys ovat olennaisen tärkeitä koko kulttuuritoi-
6973: Miinchenissä ja Lontoossa. Lisäksi Finland minnallemme ja matkailullemme, tulisi Finland
6974: Festivals on ollut esillä Bergenissä järjestetyssä Festivals ry:n valtiontuki saada nykyistä va-
6975: Scandinavian Travel Martissa ja Göteborgissa kaammalle pohjalle ja sitä tulisi merkittävästi
6976: järjestetyssä Scandinavian Music Fairissa. Syk- korottaa.
6977: syllä 1989 Finland Festivals järjestää lisäksi tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6978: dotustilaisuuden Pariisissa sekä USA:ssa ja Ka- taen,
6979: nadassa. Vuonna 1990 yhdistyksen tarkoitukse-
6980: na on edelleen kehittää tätä markkinointiaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6981: lisätä myös kotimaan festivaalimatkailua kult- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
6982: tuuritapahtumien yhteisprojektien avulla. markkaa Finland Festivals ry:n toimin-
6983: Lisäksi vuoden 1990 aikana Finland Pesti- nan tukemiseen.
6984:
6985: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
6986:
6987: Heikki Riihijärvi
6988: 1989 vp. 3103
6989:
6990: Raha-asia-aloite n:o 2895
6991:
6992:
6993:
6994:
6995: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikki-
6996: juhlien kehittämiseen
6997:
6998:
6999: Eduskunnalle
7000:
7001: Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on maamme vä. Lainanhoitokuluja tästä on vuosittain yli
7002: suurin ja merkittävin kansanmusiikkitapahtu- 200 000 markkaa. Puitteita on kuitenkin py-
7003: ma. Musiikkijuhlat ovat jatkuneet jo yli 20 vuot- rittävä kohentamaan myös tulevina vuosina.
7004: ta, ja niiden kävijämäärä on ollut 100 OOO:n Äänentoistolaitteiden ja valaistuskaluston han-
7005: molemmin puolin. Viimeisinä vuosina kävijä- kinta juhlien käyttöön on välttämätöntä, ja se
7006: määrä on vakiintunut, ja kävijätkin ovat usein tulisi toteuttaa jo vuoden 1990 juhlille.
7007: samoja juhlilla vakituisesti kesäisin vierailevia Edellä mainittujen hankkeiden ja perustelu-
7008: henkilöitä. Vuoden 1990 juhlien teemana on jen vuoksi tulisi valtion vuoden 1990 tulo- ja
7009: suomalais-ugrilainen kansanmusiikki. Noin menoarvioon saada ylimääräinen määräraha
7010: 2 000 kotimaisen esiintyjän lisäksi juhlille saa- Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatusyh-
7011: puu ulkomaisia esiintyjiä yli 200. Säännöllinen distys ry:lle kansanmusiikkijuhlien toiminnan
7012: valtionapu ja juhlien oma varainhankinta ei rii- tukemiseen.
7013: tä korkeatasoisen ohjelman rahoittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7014: Kulttuuripoliittisesti tärkeästä hankkeesta jou- taen,
7015: dutaan toistuvasti luopumaan taloudellisten
7016: voimavarojen riittämättömyyden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7017: Tasokas ohjelmatarjonta vaatii myös tasok- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7018: kaat puitteet. Vuoden 1988 juhlille valmistunut 29.90.52 500 000 markkaa Kaustisen
7019: festivaaliareenan katos on osoittautunut hyvin kansanmusiikkijuhlien kannatusyhdis-
7020: tarpeelliseksi. Pääosin lainalla rahoitettu katos tys ry:lle Kaustisen kansanmusiikkijuh-
7021: on kuitenkin taloudellisesti raskas ylläpidettä- lien tukemiseksi ja kehittämiseksi.
7022: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7023:
7024: Heikki Riihijärvi
7025: 3104 1989 vp.
7026:
7027: Raha-asia-aloite n:o 2896
7028:
7029:
7030:
7031:
7032: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimiseen
7033: julkisiin rakennuksiin
7034:
7035:
7036: Eduskunnalle
7037:
7038: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- nan toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimi-
7039: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja kuntaan tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo
7040: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi mukaan. Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei
7041: 2 400 000 markkaa käytettäväksi taideteosten kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti määrä-
7042: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin. Nousua rahan suuruuteen, vaan samoilla raameilla kuin
7043: viime vuoteen on 100 000 markkaa. Tämän li- ennen hankittiin veistokset, maalaukset, piirus-
7044: säksi on momentilla 21.02.70 tasavallan presi- tukset, grafiikka jne. valtion rakennuksiin,
7045: dentin virka-asunnon kalustamisesta aiheutu- hankitaan nyt myös taidetekstiilit, taidekera-
7046: vissa menoissa varattu 600 000 markkaa taide- miikka ja vastaava taide. Se, että valtion vuotta
7047: teosten hankintaan kyseiseen rakennukseen. 1988 koskevassa tulo- ja menoarvioesityksessä
7048: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä mää- oli varattu 600 000 markan määräraha Mänty-
7049: rärahalla valtion taideteostoimikunta järjestää niemen taidehankintoihin, ei luonnollisesti vai-
7050: taidekilpailuja ja hankkii taidetta valtion raken- kuta kokonaistilanteeseen, koska kysymyksessä
7051: nuksiin eri puolille maata. Jo pitkään on valtion oli kertaluonteinen, erillinen hanke. Määrära-
7052: merkittävimmistäkin rakennushankkeista jou- haa taideteosten hankkimiseen julkisiin raken-
7053: duttu karsimaan taiteen osuus määrärahojen nuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä olennai-
7054: vähyyden vuoksi ja moniin mukaan päässeisiin sesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteilijajär-
7055: kohteisiin on voitu viedä taidetta vain yksittäis- jestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus-
7056: kappaleina, ei kohteeseen alun perin suunnitel- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky-
7057: tuna, kiinteänä osana kokonaisuutta. Kaikki seisen määrärahan niukkuuteen.
7058: muut Pohjoismaat käyttävät kulttuurihankin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7059: toihin 1 OJo :n verran suhteessa valtion rakennus- taen,
7060: määrärahoihin. Suomessa, jos valtion vuotui-
7061: sesta rakentamisesta otetaan huomioon vain vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7062: rastotalot, yliopistot ja muu merkittävämpi ra- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7063: kentaminen, olisi vastaavan taideteoksen han- 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa
7064: kintamäärärahan oltava vähintäänkin kaksin- käytettäväksi taideteosten hankkimiseen
7065: kertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa julkisiin rakennuksiin.
7066: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikun-
7067:
7068: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7069:
7070: Heikki Riihijärvi
7071: 1989 vp. 3105
7072:
7073: Raha-asia-aloite n:o 2897
7074:
7075:
7076:
7077:
7078: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Nuorten Mies-
7079: ten Kristillisen Yhdistyksen toiminnan tukemiseen
7080:
7081:
7082: Eduskunnalle
7083:
7084: Pieksämäen kaupungissa ja sen ympäristö- lisäksi tulisi saada hyvän toiminnan tukemiseksi
7085: kunnissa toimii Pieksämäen Nuorten Miesten valtion budjetin kautta lisätukea.
7086: Kristillinen Yhdistys. Pieksämäen NMKY:n toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7087: minta on ollut vuosikausia vilkasta, ja ennen taen,
7088: kaikkea nuorisoa oikeiden harrastusten piiriin
7089: ohjaavaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7090: Laajamittainen järjestötyö vaatii kuitenkin 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
7091: taloudellisia käyttövaroja, ja esimerkiksi pitkät 29.91.50 lisäyksenä 60000 markkaa
7092: ottelu- ynnä muut matkat sekä huoltomatkat Pieksämäen Nuorten Miesten Kristilli-
7093: vaativat riittäviä taloudellisia resursseja. sen Yhdistyksen toiminta-avustukseksi.
7094: Taikootoiminnalla saatavien käyttövarojen
7095:
7096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7097:
7098: Heikki Riihijärvi
7099: 3106 1989 vp.
7100:
7101: Raha-asia-aloite n:o 2898
7102:
7103:
7104:
7105:
7106: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen Urheilu-Au-
7107: toilijat ry:n toiminnan tukemiseen
7108:
7109:
7110: Eduskunnalle
7111:
7112: Pieksämäen talousalueella toimii Urheilu- Vain suljetulla radalla ja valvonnan alaisena
7113: Autoilijat ry. -niminen seura, joka on lähes tal- voi oppia tuntemaan auton käyttäytymisen ko-
7114: koovoimin rakentanut Pieksämäen maalaiskun- vissa nopeuksissa. Maanteillä vaarantaa oman
7115: taan Paltaselle autourheilukeskuksen. ja toisten hengen ja terveyden.
7116: Monilta osin radat ja valvontatornit tarvitse- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7117: vat vielä korjauksia, jotta suuret osallistujajou- taen,
7118: kot sekä katsojat voisivat nauttia urheilukes-
7119: kuksen antamista palveluista vapaa-aikanaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7120: Pieksämäen Urheilu-Autoilijat ry:n toimesta 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7121: ohjataan ja kasvatetaan nuoria hyvään liiken- 29.91.50 50000 markkaa Pieksämäen
7122: nekulttuuriin. Urheiluautoilijoiden ohjeet nuo- Urheilu-Autoilijat ry:l/e yhdistyksen toi-
7123: rille ovat: aja selvänä liikenteessä. minta-avustukseksi.
7124:
7125: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7126:
7127: Heikki Riihijärvi
7128: 1989 vp. 3107
7129:
7130: Raha-asia-aloite n:o 2899
7131:
7132:
7133:
7134:
7135: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäellä toimivan Ju-
7136: doseura Pikadon ry:n toiminnan tukemiseen
7137:
7138:
7139: Eduskunnalle
7140:
7141: Judoseura Pikadon ry. ei ole saanut toiminta- Suomesta hyvän kuvan edistyksellisenä val-
7142: aikanaan valtion avustusta, joten seuran talous tiona.
7143: on erittäin tiukalla. On selvää, että kaiken toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7144: minnan, myös urheiluseuran, tulee hoitaa ta- taen,
7145: loudelliset vastuunsa, mutta suuret kansainväli-
7146: set tapahtumat ovat raskaita pelkän taikootyön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7147: pohjalta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7148: Kuntien myöntämät lakiin perustuvat avus- 29.91.50 50000 markkaa Pieksämäellä
7149: tukset ovat vielä vain pieni murto-osa seuran toimivan Judoseura Pikadon ry:n toi-
7150: menoista. Kansainvälinen toiminta luo myös minta-avustukseksi.
7151: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7152:
7153: Heikki Riihijärvi
7154: 3108 1989 vp.
7155:
7156: Raha-asia-aloite n:o 2900
7157:
7158:
7159:
7160:
7161: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kehittyvän Suomen Nuor-
7162: ten Liiton kulttuuritoimintaan
7163:
7164:
7165: Eduskunnalle
7166:
7167: Kehittyvän Suomen Nuorten Liitto (KSNL) sittelevä lyhyt tietoiskupitoinen videoelokuva.
7168: on tehnyt poliittiseksi nuorisojärjestöksi tällä Tämän lisäksi KSNL suunnittelee julkaisevansa
7169: hetkellä harvinaisen laajaa kulttuurityötä. Teh- talvella 1988-1989 pidetyssä kulttuurikilpai-
7170: dystä työstä ovat hyviä esimerkkejä mm. vuon- lussa kertyneestä runomateriaalista erillisen
7171: na 1984 ilmestynyt "Unohdetun Kansan Taiste- runo kirjasen.
7172: lulauluja 1 -LP" sekä vuonna 1985 valmistu- Tämänlaajuisen kulttuuritoiminnan harjoit-
7173: nut koko illan videoelokuva "Sotaveteraani taminen tämänhetkisen valtionavun turvin on
7174: Antti Iisakki Perälän elämäntarina". Lisäksi täysin mahdotonta. Tämän takia siihen tarvi-
7175: KSNL on parhaillaan tuottamassa uutta LP-le- taan erillistä valtion tukea muista lähteistä saa-
7176: vyä, joka sisältää niin uutta poliittista musiik- dun rahoituksen lisäksi. Tarvittava valtionapu
7177: kia kuin yhteiskunnallisia ja filosofisia aiheita tulisi saada pääosiltaan jo valtion vuoden 1990
7178: käsitteleviä kappaleita. tulo- ja menoarvioon.
7179: KSNL:n tarkoituksena on vuoden 1990 aika- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7180: na aloittaa uusi videotuotantoprojekti, jonka taen,
7181: puitteissa valmistuu vuosien 1990-1991 aikana
7182: kolme erillistä videotuotetta. Nämä tulevat ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7183: maan kertomuksellinen videoelokuva työnimel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7184: tään "Sotaveteraani Antti Iisakki Perälän peril- 29.91.51 250000 markkaa Kehittyvän
7185: liset", KSNL:n ideologiaa ja toimintaa käsitte- Suomen Nuorten Liitto ry:n kulttuuri-
7186: levä videofilmi sekä SMP:tä ja sen aatetta kä- toimintaprojektien tukemiseen.
7187: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7188:
7189: Heikki Riihijärvi
7190: 1989 vp. 3109
7191:
7192: Raha-asia-aloite n:o 2901
7193:
7194:
7195:
7196:
7197: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Seuralle ulkosuo-
7198: malaisten kulttuuritoiminnan tukemiseen
7199:
7200:
7201: Eduskunnalle
7202:
7203: Suomi-Seuran kautta tuetaan vuosittain ul- on ollut riittämätön. Tämän takia tulisi Suomi-
7204: komailla asuvien suomalaisten kulttuuri- ja har- Seuran kautta suomalaisseuroille jaettaviin
7205: rastustoimintaa paikallisten suomalaisseurojen määrärahoihin saada tasokorotus niin, että eri
7206: ja -yhdistysten kautta. Tämä toiminta on erit- harrastuspiirien toimintaa voitaisiin tukea mer-
7207: täin tärkeää, sillä ulkomaille muuttaneiden suo- kittävästi nykyistä paremmin.
7208: malaisten keskuudessa tapahtuva harrastustoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7209: minta pitää suomalaissiirtolaiset keskinäisessä taen,
7210: yhteydessä ja useissa tapauksissa ylläpitää hei-
7211: dän äidinkielentaitoaan. Monissa maissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7212: paikkakunnilla nämä harrastukset ovat ainoa 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
7213: yhteydenpitolinkki entiseen kotimaahan ja sen markkaa Suomi-Seuran kautta edelleen
7214: kieleen ja kulttuuriin. Tähän saakka valtion jaettavaksi ulkomailla asuvien suoma-
7215: osoittamat määrärahat kyseiseen harrastustoi- laisten kulttuuri- ja harrastustoiminnan
7216: mintaan ovat olleet riittämättömät, ja osa haki- tukemiseen paikallisten suomalaisseuro-
7217: joista on joko jäänyt täysin ilman tukea tai tuki jen ja -yhdistysten kautta.
7218:
7219: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7220:
7221: Heikki Riihijärvi
7222: 3110 1989 vp.
7223:
7224: Raha-asia-aloite n:o 2902
7225:
7226:
7227:
7228:
7229: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Unkari Seuran
7230: toiminnan tukemiseen
7231:
7232:
7233: Eduskunnalle
7234:
7235: Suomi-Unkari Seura ry. tekee arvokasta tulisi saada Suomi-Unkari Seura ry:n valtion-
7236: työtä kahden Sukulaiskansan - Suomen ja Un- apuun tasokorotus, joka toisi tuen lähemmäs
7237: karin - välillä. Seuran toimesta järjestetään sen todellista tarvetta.
7238: maassamme unkarin kielen kursseja, ja järjestö Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7239: välittää myös edullisia matkoja Unkariin. taen,
7240: Suomen ja Unkarin kaikenlaisen kanssakäy-
7241: misen lisääminen ja keskinäisen yhteisymmär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7242: ryksen parantaminen on arvokasta työtä kah- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7243: den Sukulaiskansan välillä. Seuran jäsenmäärä 29.98.50 200 000 markkaa Suomi-
7244: on ollut jatkuvasti kasvussa, mutta valtion tuki Unkari Seura ry:n toiminnan tukemi-
7245: ei ole kasvanut samassa suhteessa. Tämän takia seen.
7246: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7247:
7248: Heikki Riihijärvi
7249: 1989 vp. 3111
7250:
7251: ' Raha-asia-aloite n:o 2903
7252:
7253:
7254:
7255:
7256: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia -yhdis-
7257: tysten Liiton tukemiseen
7258:
7259:
7260: Eduskunnalle
7261:
7262: Valtakunnallinen Suomi-Australia -yhdis- tehdä mahdollisimman monipuolinen lehti, jo-
7263: tysten Liitto ry. perustettiin marraskuussa 1984 ka välittää tietoa Autraliasta suomalaisille ja
7264: Turussa ja liittoon kuuluu 12 paikallisyhdistys- Suomesta australialaisille. Lehdessä on myös
7265: tä aina Rovaniemeä myöten. Perustavassa ko- englanninkielinen osasto.
7266: kouksessa jäseniä oli läsnä 100 henkeä. Tämä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry. toi-
7267: joukko on tällä hetkellä kasvanut noin 3 000 mii monella eri tasolla. Se hoitaa ja pyrkii edel-
7268: henkeen, joten Suomi-Australia -yhdistysten leen aktiivisesti kehittämään Suomen ja Austra-
7269: Liitto ry. on täyttänyt ilmeisen aukon suomalai- lian välisiä kulttuuri- ja ystävyyssuhteita sekä
7270: sessa yhdistyskentässä. Reilun neljän toiminta- taloudellista yhteistyötä. On perusteltua esittää
7271: vuoden aikana seura on järjestänyt jäseniltoja valtionavun korottamista tämänhetkisestä, sillä
7272: mm. Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulus- Australian ja Oseanian merkitys Suomelle kas-
7273: sa ja Lappeenrannassa. vaa jatkuvasti, ja suomalaiset matkustavat
7274: Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:n nä- Australiaan entistä enemmän.
7275: kyvin toimintamuoto on vuotuinen kesäjuhla, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7276: Australia-päivä. Päivilie on osallistunut hieman taen,
7277: yli 200 henkeä. Kesäpäivät ovat kaksipäiväiset,
7278: ja niiden aikana tutustutaan sekä australialai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7279: seen että suomalaiseen kulttuuriin mm. musii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7280: kin ja elokuvan merkeissä sekä tapaamaHa ystä- 29.98.50 160000 markkaa Suomi-
7281: vyysmaan kansalaisia. Australia -yhdistysten Liitto ry:lle toi-
7282: Seuralla on jäsenlehti, Bumerangi, joka il- minnan tukemiseen.
7283: mestyy kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on
7284:
7285: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7286:
7287: Heikki Riihijärvi
7288: 3112 1989 vp.
7289:
7290: Raha-asia-aloite n:o 2904
7291:
7292:
7293:
7294:
7295: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta arabikulttuurin instituutin
7296: perustamiseen
7297:
7298:
7299: Eduskunnalle
7300:
7301: Arabikulttuurin tuntemus Suomessa on erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7302: täin vähäistä. Samoin myös suomalaisen kult- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7303: tuurin tuntemus arabimaissa on vähäistä. Tä- markkaa arabikulttuurin instituutin
7304: män puutteen poistamiseksi on välttämätöntä, suunnitteluun ja perustamiseen.
7305: että Suomi perustaa arabikulttuurin instituutin
7306: johonkin Lähi-idän maahan.
7307: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7308: taen,
7309:
7310: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7311:
7312: Heikki Riihijärvi
7313: 1989 vp. 3113
7314:
7315: Raha-asia-aloite n:o 2905
7316:
7317:
7318:
7319:
7320: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin Suomalaisseuro-
7321: jen Keskusliiton pesäpalloharrastustoimintaan
7322:
7323:
7324: Eduskunnalle
7325:
7326: Ruotsissa järjestettiin kesällä 1988 ensimmäi- kusliiton nuorten pesäpalloharrastustoiminnan
7327: sen kerran nuorille tarkoitettu pesäpalloleiri tukemiseen.
7328: Suomi-Seuran toimesta. Tämä leiri saavutti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7329: suuren suosion, ja sille toivottiin pikaista jat- taen,
7330: koa. Hankkeen jatkaminen ja suuren suosion
7331: vaatima laajentaminen vaatii kuitenkin lisära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7332: hoitusta, jota tulisi saada Suomen valtion toi- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7333: mesta. Tämän takia tulisi Suomi-Seuralle osoit- markkaa Suomi-Seuralle jaettavaksi
7334: taa valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton
7335: riittävät määrärahat Suomalaisseurojen Kes- nuorten pesäpalloharrastustoimintaan.
7336: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7337:
7338: Heikki Riihijärvi
7339: 3114 1989 vp.
7340:
7341: Raha-asia-aloite n:o 2906
7342:
7343:
7344:
7345:
7346: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Karjata-tietokannan tuke-
7347: miseen
7348:
7349:
7350: Eduskunnalle
7351:
7352: Mikkelissä toimii Karjala-tietokantasäätiö, 160 000 markkaa. Tarvittava atk-laitteisto sekä
7353: jonka tietokantayksikön tehtävänä on luoda osa toiminnan rahoituksesta on saatu lahjoituk-
7354: atk-pohjainen väestötieteellinen tietokanta sina. Tämän lisäksi tarvittaisiin valtion vuoden
7355: Mikkelin maakunta-arkiston yhteydessä säily- 1990 tulo- ja menoarvioon vielä 400000 mark-
7356: tettävien Karjalan kirkonkirjojen pohjalta tie- kaa Karjala-tietokantasäätiölle toiminnan täysi-
7357: teellisen tutkimuksen sekä sukututkimuksen tehoisen käynnistymisen varmistamiseksi.
7358: tarpeisiin. Kysymykseen tulevia tutkimusaloja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7359: ovat mm. väestötiede, talous- ja sosiaalihisto- taen,
7360: ria, sosiologia, lääketiede, erityisesti genetiikka
7361: ja epidemiologia sekä nimistötutkimus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7362: Karjala-tietokanta on yhteistyöprojekti, jos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7363: sa ovat edustettuina mm. Karjalan Liitto ry., 29.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
7364: Mikkelin kaupunki, väestörekisterikeskus, Mikkelissä sijaitsevalle KarjaJa-tieto-
7365: kirkkohallitus, Mikkelin maakunta-arkisto, Jy- kantasäätiölle atk-pohjoisen tieteellisen
7366: väskylän yliopisto, Joensuun yliopisto ja Kuo- tietokannan luomiseksi Karjalan kir-
7367: pion yliopisto. Tietokanta on käynnistynyt konkirjojen pohjalta tieteellistä tutki-
7368: vuonna 1988. Hanketta varten on valtion vuo- musta ja sukututkimusta varten.
7369: den 1989 tulo- ja menoarviossa myönnetty
7370:
7371: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7372:
7373: Heikki Riihijärvi
7374: 1989 vp. 3115
7375:
7376: Raha-asia-aloite n:o 2907
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta evakkopatsaan aikaan-
7382: saamiseksi Kuopioon
7383:
7384:
7385: Eduskunnalle
7386:
7387: Karjalaisen väestön evakkotaipaleelle lähdös- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7388: tä tulee kohta kulunneeksi 50 vuotta. Tapahtu- taen,
7389: man muistoksi ja samalla uuden kotiseudun
7390: saamisesta kiitokseksi on yksityisten kansalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7391: ten ja eri järjestöjen, mm. Karjalan Liiton toi- 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000
7392: mesta ryhdytty valmisteluihin muistopatsaan markkaa evakkopatsaan pystyttämiseksi
7393: pystyttämiseksi Kuopioon. Hankkeen koko- Kuopioon.
7394: naishinta on n. 799 000 markkaa, josta taiteili-
7395: jan työn osuus n. 450 000 markkaa.
7396:
7397: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7398:
7399: Heikki Riihijärvi
7400: 3116 1989 vp.
7401:
7402: Raha-asia-aloite n:o 2908
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien palk-
7408: kaamiseen
7409:
7410:
7411: Eduskunnalle
7412:
7413: Maaseudun monipuolisen kehityksen yhtenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7414: edellytyksenä on 4H-kerhoissa annettu tiedolli- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 250 000
7415: nen ja taidollinen opetus. Monista kunnista markkaa uusien 4H-neuvojien palk-
7416: puuttuu kuitenkin vielä 4H-neuvoja. kauksien valtionapuun.
7417: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7418: taen,
7419:
7420: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7421:
7422: Heikki Riihijärvi
7423: 1989 vp. 3117
7424:
7425: Raha-asia-aloite n:o 2909
7426:
7427: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen marjantutki-
7428: musaseman perustamiseen
7429:
7430:
7431: Eduskunnalle
7432:
7433: Suonenjoen mansikka on tuote, joka tunne- uutta ja ajankohtaista tietoa marjataloudesta
7434: taan koko maassa. Mansikanviljelijöitä Suonen- sen tuotantoa ja jalostusta varten. Tarkoitus on
7435: joella on noin 360 ja koko Sisä-Savon (Suonen- parantaa ja turvata Itä-Suomeen ja Suonenjoen
7436: joki ja neljä ympäristökuntaa) alueella viljelijöi- seudulle keskittyneen marjantuotannon harjoit-
7437: tä on noin 550. Mansikanviljelyala on 650 heh- tamisedellytyksiä sekä edistää maamme elintar-
7438: taaria. Marjanviljelyn bruttotulot Sisä-Savon viketeollisuuden ja vähittäiskaupan mahdolli-
7439: alueella ovat yli 50 miljoonaa markkaa vuodes- suuksia saada tarvettaan vastaavasti keskeytyk-
7440: sa. Alue on maan suurin marjanviljelykeskus. settä laadultaan ja hankintakustannuksiltaan
7441: Mansikan ohella tärkeäksi viljelymarjaksi on sopivaa kotimaista marjaa.
7442: noussut mustaherukka, jonka tuotanto on kes- Toiminnan käynnistäminen edellyttää Maa-
7443: kittynyt Vesannolle. Viljelyn ohella alueelle talouden tutkimuskeskuksen ja Suonenjoen
7444: ovat keskittyneet alan merkittävät jalostuslai- seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n välistä
7445: tokset ja markkinointiyritykset Valionova Oy ja sopimusta tutkimustoiminnan käytännön toi-
7446: Pakkasmarja Oy Suonenjoelle ja Sonkari Oy minnan ylläpidosta sekä sopimuksia Suonen-
7447: Vesannolle. joen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen ja
7448: Mansikan viljelyperinne alueella on vahva. Suonenjoen kaupungin sekä Kuopion yliopis-
7449: Jo 1920-luvulla viljeltiin Halolanmäellä ja ton ja Suonenjoen Maatalousoppilaitoksen
7450: Kärkkäälässä ammattimaisesti mansikkaa. kanssa.
7451: Kuopion läänin maatalouskeskuksen alueella Toiminta käynnistetään valitsemalla henki-
7452: on pensasmarjojen ja mansikan viljelyala yh- löstö tutkimusasemaa hoitamaan. Käytännön
7453: teensä lähes 1 300 hehtaaria, joka on noin kol- toimintaa johtaa projektitutkija, jonka vastuu-
7454: mannes koko maan marjanviljelyalasta. Mar- alueeseen kuuluu lisäksi tehdä viljelyoppaita,
7455: janviljelyn laajempaa tutkimusta täällä ei kui- huolehtia Suonenjoella tapahtuvan tutkimuk-
7456: tenkaan ole. sen tiedottamisesta yhteistyötahoille ja avustaa
7457: Tutkimuksella ja koetoiminnalla voidaan Kuopion yliopistoa ja Suonenjoen Maatalous-
7458: auttaa viljelijöitä, välittäjiä ja jalostajia sovel- oppilaitosta opetustehtävissä marja-alan asian-
7459: tamaan ajanmukaisia menetelmiä. Työmenekin tuntijana sopimusten mukaan.
7460: väheneminen ja marjan laadun paraneminen li- Vuoden 1990 aikana jatketaan Suonenjoen
7461: säävät kotimaisten marjojen kilpailukykyä ja marjakoealueella jo käynnissä olevia kokeita.
7462: kysyntää. Käynnissä olevia tutkimuksia ovat mansikanvil-
7463: Viljelijöillä on hyvä ammattitaito. Kun tutki- jely ilman kasvinsuojeluaineita, mansikan viral-
7464: musasema on lähellä viljelijöitä, välittyy tutki- linen lajikekoe, vadelman tuentakoe, pensas-
7465: mustieto nopeasti viljelyyn. Alueen marjaa ja- mustikan viljelykoe ja korvakärsäkkään torjun-
7466: lostava teollisuus käyttää raaka-aineena pää- takoe.
7467: asiassa tuontimarjoja. Tutkimustoiminta on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7468: avuksi kotimaisen raaka-aineen osuuden kohot- taen,
7469: tamisessa.
7470: Suonenjoen marjantutkimusasemaa on suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7471: niteltu usean vuoden ajan. Suonenjoen marjan- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7472: tutkimusaseman tarkoituksena on tuottaa tutki- markkaa Suonenjoen marjantutkimus-
7473: muksella sekä tuotekehitys- ja koetoiminnalla asemaprojektia varten.
7474: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7475:
7476: Heikki Riihijärvi
7477: 3118 1989 vp.
7478:
7479: Raha-asia-aloite n:o 2910
7480:
7481:
7482:
7483:
7484: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalastuksen kehit-
7485: tämiskeskuksen perustamiseen Enonkoskelle
7486:
7487:
7488: Eduskunnalle
7489:
7490: Enonkoskella sijaitsevat Itä-Suomen keskus- mään tarvittavat tilat kehittämiskeskuksen
7491: kalanviljelylaitos ja kalatalousalan ammatti- käyttöön.
7492: koulu, joka vuoden 1989 alusta siirtyi valtion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7493: kalatalouskoulun alaisuuteen. Laitokset ovat taen,
7494: yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa har-
7495: joittaneet mittavaa tutkimus- ja kehittämistyötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7496: Vuoksen vesistöalueella. Tämän takia olisi pe- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7497: rusteltua, että sisävesikalastuksen Itä-Suomen markkaa kalatalouden kehittämiskes-
7498: alueelle tuleva kehittämiskeskus sijoitettaisiin kuksen sijoittamiseksi Enonkosken kun-
7499: Enonkoskelle. Kunta on lisäksi valmis järjestä- taan Mikkelin lääniin.
7500: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7501:
7502: Heikki Riihijärvi
7503: 1989 vp. 3119
7504:
7505: Raha-asia-aloite n:o 2911
7506:
7507:
7508:
7509:
7510: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen elvyt-
7511: tämisen tehostamiseen
7512:
7513:
7514: Eduskunnalle
7515:
7516: Suomen arvokalakannat sekä mereen laske- yli 40 000 kilometriä. Kunnostamattomina nii-
7517: vissa joissa että sisämaassa ovat romahtaneeet den yksityis- ja kansantaloudellinen tuotto on
7518: vain pieneen osaan entisestään viimeisten 30 mitätön.
7519: vuoden aikana. Vaelluskaloista lohi ja meritai- Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot
7520: men voidaan jo luokitella uhanalaisiksi, sillä ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha-
7521: niiden luontainen lisääntyminen on jokien pa- lukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden
7522: toamisen, uittoväylien perkaamisen ja saastu- suuntaamista luonnontaloutta palveleviin koh-
7523: misen takia supistunut lähes olemattomiin. teisiin on edellytetty myös usean valtion budje-
7524: Suomen alun perin 18 lohijoesta onkin jäljellä tin laadinnan yhteydessä.
7525: enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta viisi. Näistä- Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar-
7526: kin useita uhkaavat erilaiset hankkeet. vioon on varattu 2, 7 miljoonan markan määrä-
7527: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voi- raha kalataloudellisille rakentamis- ja kunnos-
7528: da yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heik- tushankkeille momentilla 30.37. 77.
7529: kenee nopeasti ja kalat "laitostuvat". Nyt hallituksen esityksessä tähän tarkoituk-
7530: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelas- seen on varattu 2,8 milj. mk. Momentin määrä-
7531: taa jäljellä olevat arvokalakannat sukupuut- raha on kuitenkin täysin riittämätön. Määrära-
7532: toon kuolemiselta on jokien ja vesistöjen kun- hojen nostamista 5 miljoonaan markkaan on
7533: nostus kalataloutta varten. Kunnostustyöt ovat esitetty mm. Vesirakentamistöiden tarvetoimi-
7534: saatavaan hyötyyn nähden erittäin halpoja, ja kunnan mietinnössä (1982:56). Myös tarvittavat
7535: tehtyjen tutkimusten mukaan niistä koituva suunnitelmat ja kohteiden kartoitus on esitetty
7536: tuotto ylittää yleensä selvästi kustannukset. Vaelluskalakantojen elvyttämistyöryhmän mie-
7537: Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla jokialueilla tinnössä (1985:7).
7538: on todettu lisäksi olevan erittäin suurta matkai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
7539: lullista merkitystä; matkailu tuo tuloja nimen- kunnan ympäristö- ja luontoryhmässä.
7540: omaan köyhiin kehitysaluekuntiin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7541: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- taen,
7542: heissaan erittäin työllistävää toimintaa, joka si-
7543: joittuisi myös Suomessa pääosin alityöllisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7544: alueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kunnosta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7545: minen perustuu myös osin lain velvoitteisiin, sil- 30.37. 77 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
7546: lä pelkästään aikoinaan perattuja ja jo uitto- kalataloudellisiin rakentamis- ja kun-
7547: käytöstä poistuneita jokivesiä on maassamme nostushankkeisiin.
7548:
7549: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7550:
7551: Heikki Riihijärvi
7552: 3120 1989 vp.
7553:
7554: Raha-asia-aloite n:o 2912
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vienankosken kalaportaan
7560: rakentamiseen Maaningalla
7561:
7562:
7563: Eduskunnalle
7564:
7565: Kuopion läänin alueella kulkevaan Vienan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7566: koskeen on istutettu useina vuosina lohia lähin- taen,
7567: nä joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Alajuok-
7568: sulla tämä onkin jo mahdollista, mutta yläjuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7569: sulle kalat eivät pääse, koska nousuportaita ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7570: ole rakennettu. 30.3 7. 77 400 000 markan määrärahan
7571: Maaningalla tulisi rakentaa Vienankoskeen kalojen nousuportaan rakentamiseksi
7572: kalojen nousuporras, mikä mahdollistaisi kalo- Vienankoskeen Maaningal/a.
7573: jen pääsemisen Iisalmeen saakka. Näin mahdol-
7574: listettaisiin joen virkistyskalastuskäyttö myös
7575: yläjuoksun asukkaille.
7576:
7577: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7578:
7579: Heikki Riihijärvi
7580: 1989 vp. 3121
7581:
7582: Raha-asia-aloite n:o 2913
7583:
7584:
7585:
7586:
7587: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta vanhojen turvesoiden jat-
7588: kokäytön tutkimiseen
7589:
7590:
7591: Eduskunnalle
7592:
7593: Pohjois-Savosta tulee lähivuosina poistu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7594: maan huomattava määrä turvesoita, joiden taen,
7595: pohjan käytöstä ei ole suunnitelmia turvetuo-
7596: tannon päättymisen jälkeen. Lisäksi on epäsel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7597: vää, onko vuokra-alueilla vastuu alueen hoidos- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7598: ta turvetuotannon päättymisen jälkeen maan- markkaa tuotannosta poistuvien turve-
7599: omistajana vai turpeen nostajalla. Vuokrasopi- soiden hyötykäytön tutkimiseen ja jälki-
7600: muksissa ei ole näistä määräyksiä. Alueen hoi- hoidon vastuukysymysten selvittämi-
7601: toon kuuluu mm. kuivatusojien hoitaminen ja seen.
7602: vesien puhdistus.
7603:
7604: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7605:
7606: Heikki Riihijärvi
7607: 3122 1989 vp.
7608:
7609: Raha-asia-aloite n:o 2914
7610:
7611:
7612:
7613:
7614: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta metsien tilan seurantaan
7615: Rautavaarana
7616:
7617:
7618: Eduskunnalle
7619:
7620: Rautavaaran kansainvälinen leiri- ja kurssi- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7621: keskus sopii erittäin hyvin metsien tilan seuraa- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7622: miseen mm. erilaisten näytteitten avulla. markkaa metsien tilan seuraamisen jiir-
7623: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- jestiimiseen Rautavaara/la.
7624: taen,
7625: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7626:
7627: Heikki Riihijärvi
7628: 1989 vp. 3123
7629:
7630: Raha-asia-aloite n:o 2915
7631:
7632:
7633:
7634:
7635: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 parantami-
7636: seen välillä Taipale-Ohenmäki ja Pöljä-Mäntylahti
7637:
7638:
7639: Eduskunnalle
7640:
7641: Valtatie n:o 5 on nykyiselle liikenteelle liian että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7642: kapea, mutkainen ja mäkinen. 1990 tulo- ja menoarvioon 31600 000
7643: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- markkaa valtatien n:o 5 parantamiseen
7644: taen, välillä Taipale-Ohenmäki ja Pö/jä-
7645: Mäntylahti.
7646: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7647:
7648: Heikki Riihijärvi
7649: 3124 1989 vp.
7650:
7651: Raha-asia-aloite n:o 2916
7652:
7653:
7654:
7655:
7656: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 perus-
7657: parantamiseen
7658:
7659:
7660: Eduskunnalle
7661:
7662: Maantie n:o 414 (Voikosken tie) on varmasti pelottaa uusia alueelle muuttavia nuoria per-
7663: Etelä-Suomen huonokuntoisimpia. Raskaat heitä.
7664: puutavarankuljetukset pahentavat kelirikkoai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7665: kojen ongelmia. Hirvisalon-Paistjärven seu- taen,
7666: dulle Heinolan maalaiskuntaan on viime vuosi-
7667: na muuttanut useita perheitä, ja suuri osa pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7668: kallisista asukkaista käy työssä Heinolassa tai 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7669: muissa lähitaajamissa. Tie tulisi pikaisesti saada 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
7670: peruskorjatuksi ja päällystetyksi, sillä kiinnos- n:o 414 (Voikosken tie) peruskorjauksen
7671: tusta alueelle muuttoon on yhä edelleen havait- ja päällystystyön aloittamiseksi.
7672: tavissa. Kylällä toimii koulu, mutta huono tie
7673:
7674: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7675:
7676: Heikki Riihijärvi
7677: 1989 vp. 3125
7678:
7679: Raha-asia-aloite n:o 2917
7680:
7681:
7682:
7683:
7684: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 431 perus-
7685: parantamiseen välillä Pöyry-Kälä
7686:
7687:
7688: Eduskunnalle
7689:
7690: Hirvensalmen kunnassa Mikkelin läänissä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7691: kulkeva maantie n:o 431 Pöyry-Kälä on tär- taen,
7692: kein kunnan alueella olevista tiehankkeista.
7693: Tieosuus on erittäin heikkokuntoinen, vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7694: se on tärkein liikenneväylä Hirvensalmen ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7695: Joutsan kuntien välillä. Tien peruskorjauksen 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
7696: aloittamiseen tarvittavat määrärahat tulisi saa- n:o 431 välillä Pöyry-Kälä perusparan-
7697: da hankkeen kiireellisyyden vuoksi jo valtion nuksen aloittamiseksi.
7698: vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
7699:
7700: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7701:
7702: Heikki Riihijärvi
7703: 3126 1989 vp.
7704:
7705: Raha-asia-aloite n:o 2918
7706:
7707:
7708:
7709:
7710: Röhijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 438 perus-
7711: korjaukseen välillä Vekara-Tiimataipale
7712:
7713:
7714: Eduskunnalle
7715:
7716: Maantie n:o 438 välillä Vekara-Tiimataipa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7717: le on Imatran ja Varkauden välisen maantien taen,
7718: osa. Tieosuus on kuitenkin luvattoman heikos-
7719: sa kunnossa tien merkitykseen nähden. Tien pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7720: rantamista on esitetty valtion budjettiin jo kulu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7721: valle vuodelle, mutta määrärahoja korjaukseen 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
7722: ei ole saatu. Korjauksen kokonaiskustannukset n:o 438 Vekara- Tiimataipale peruskor-
7723: ovat n. 13 miljoonaa markkaa. jauksen aloittamiseksi.
7724:
7725: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7726:
7727: Heikki Riihijärvi
7728: 1989 vp. 3127
7729:
7730: Raha-asia-aloite n:o 2919
7731:
7732:
7733:
7734:
7735: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 470 perus-
7736: parantamiseen välillä Rasinmäki-Malkkila
7737:
7738:
7739: Eduskunnalle
7740:
7741: Mikkelin läänin alueella kulkeva maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7742: 470 Rasinmäki-Viljolahti on tällä hetkellä hei- taen,
7743: kossa kunnossa. Tie tulisi saada pikaisesti perus-
7744: parannetuksi ja päällystetyksi. Varsinkin väli ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7745: Rasinmäki-Malkkila, joka on pituudeltaan 14 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7746: kilometriä, tulisi saada pikaisesti korjatuksi, sillä 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
7747: sen liikennemäärä on vielä muuta osuutta suu- n:o 470 (Rasinmiiki- Viljo/ahti) perus-
7748: rempi, mikä johtuu Varkauteen suuntautuvan parantamisen aloittamiseksi viilillii Ra-
7749: liikenteen kulkemisesta Karhilantaipaleen pai- sinmiiki-Malkkila.
7750: kallistietä myöten Kangaslammille. Väli Maikki-
7751: la-Viljolahti voisi toteutua seuraavassa vai-
7752: heessa.
7753:
7754: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7755:
7756: Heikki Riihijärvi
7757: 3128 1989 vp.
7758:
7759: Raha-asia-aloite n:o 2920
7760:
7761:
7762:
7763:
7764: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Luostarien tien (Mik-
7765: kelin piirin raja-Pajumäki-maantie n:o 542) parantamiseen
7766:
7767:
7768: Eduskunnalle
7769:
7770: Luostarien tie on matkailullisesti tärkeä tie- piirin mukaan n. 33 milj. mk. Parantamistöiden
7771: yhteys Heinäveden luostareilta Tuusniemelle ja tuli alkaa toimenpideohjelman mukaan jo kulu-
7772: valtatielle n:o 17 (Joensuun-Kuopion tie). Tie neena vuonna, mutta aloitus on lykkääntynyt
7773: välittää lisäksi Koillis-Savon yhteyksiä Varkau- piirin niukkojen määrärahojen johdosta. Näin
7774: teen ja sieltä edelleen Etelä-Suomeen. Lisäksi on käymässä myös ensi vuoden osalta.
7775: tietä käyttäisi Koillis-Savosta Varkauden teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7776: taille suuntautuva raskas puutavaraliikenne. nioittaen,
7777: Tällä hetkellä ko. liikenne joutuu käyttämään
7778: tien huonon kunnon vuoksi yli 50 km:n pituista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7779: kiertotietä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7780: Ko. tie on geometrialtaan erittäin huono ja 31.24. 77 6 000 000 markkaa aloitus-
7781: kelirikkoinen. Tien nopeusrajoitus on paikoitel- määrärahaksi Luostarien tien (Mikkelin
7782: len 60 km/h ja tien leveys 6,1 m. Tiellä on run- purm raja-Pajumäki-maantie n:o
7783: saasti päällystevaurioita. 542) parantamiseen.
7784: Tien parantamiskustannukset ovat TVL:n
7785:
7786: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7787:
7788: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Juhani Laitinen
7789: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
7790: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
7791: 1989 vp. 3129
7792:
7793: Raha-asia-aloite n:o 2921
7794:
7795:
7796:
7797:
7798: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 576 perus-
7799: korjauksen loppuun saattamiseen
7800:
7801:
7802: Eduskunnalle
7803:
7804: Varpaisjärven tärkein tieyhteys on n. 30 kilo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7805: metrin maantie n:o 576 Siilinjärvi (Pyykan- taen,
7806: gas)-Koivumäki-Varpaisjärvi (Solansuu).
7807: Tien Siilinjärven puoleinen 13 kilometrin osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7808: päällystettiin vuonna 1988. Varpaisjärven puo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7809: leisen osan (n. 17 km) parantaminen on tiepiirin 31.24.77 10000000 markkaa maantien
7810: toimenpideohjelmassa 1983-1989 ajoitettu n:o 576 Siilinjärvi (Pyykangas) - Koi-
7811: vuosiin 1987-1989. Viimeksi tien parantami- vumäki - Varpaisjärvi (Solansuu) Var-
7812: nen on ajoitettu vuosiin 1990-1992 lähes 20 paisjärven puoleisen osan (n. 17 km)
7813: Mmk:n hankkeena. parantamiseen.
7814: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7815:
7816: Heikki Riihijärvi
7817: 3130 1989 vp.
7818:
7819: Raha-asia-aloite n:o 2922
7820:
7821:
7822:
7823:
7824: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 613 peruspa-
7825: rantamiseen
7826:
7827:
7828: Eduskunnalle
7829:
7830: Maantie n:o 613 alkaa Hartolan kirkonkylän saada pikaisesti kuntoon, sillä sen merkitys
7831: pohjoispuolelta Ruskealasta ja kulkee kunnan alueelle on erittäin suuri.
7832: luoteisosiin. Se on tärkeä yhteys luoteisosan ns. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7833: Vuorenkylän alueelle ja myös läpikulkutie Kes- taen,
7834: ki-Suomeen Luhankaan ja Joutsaan. Tie on täl-
7835: lä hetkellä erittäin huonokuntoinen, ja sillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7836: vaikutuksensa kylien elinehtojen kehittämiselle. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7837: Alueella sijaitsee mm. Purnuvuoren rinnehiih- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
7838: tokeskus. Tien peruskorjaamisesta on tehty n:o 613 peruskorjauksen aloittamiseksi
7839: useita ehdotuksia TVL:lle, mutta ne eivät ole vuonna 1990.
7840: johtaneet toimenpiteisiin. Tie tulisi kuitenkin
7841:
7842: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7843:
7844: Heikki Riihijärvi
7845: 1989 vp. 3131
7846:
7847: Raha-asia-aloite n:o 2923
7848:
7849:
7850:
7851:
7852: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4591 perus-
7853: parantamiseen välillä Kalvitsa-Narila
7854:
7855:
7856: Eduskunnalle
7857:
7858: Maantie n:o 4591 Kalvitsa-Narila Juvan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7859: kunnan alueella, pituudeltaan 15,3 km, on tällä taen,
7860: hetkellä heikossa kunnossa. Tien peruskorjaus-
7861: hankkeeseen on olemassa valmiina korjaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7862: suunnitelmat, joiden kokonaiskustannusarvio 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7863: on 9,8 miljoonaa markkaa. Hankkeen kiireelii- 31.24. 77 2 500 000 markkaa maantien
7864: syyden vuoksi tulisi sille saada aloitusmäärä- n:o 4591 välillä Kalvitsa-Narila perus-
7865: rahat jo valtion vuoden 1990 tulo- ja meno- korjauksen aloittamiseksi.
7866: arvioon.
7867:
7868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7869:
7870: Heikki Riihijärvi
7871:
7872:
7873:
7874:
7875: 8 290089P
7876: 3132 1989 vp.
7877:
7878: Raha-asia-aloite n:o 2924
7879:
7880:
7881:
7882:
7883: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4681 perus-
7884: parantamiseen välillä Pukkikangas-Härmäniemi
7885:
7886:
7887: Eduskunnalle
7888:
7889: Pukkikankaan-Härmäniemen tie, maantie den valtion tulo- ja menoarvioon. Peruskorjat-
7890: n:o 4681, on liikenteellisesti vaarallinen ja mut- tavan tieosan pituus on 3,5 kilometriä ja kus-
7891: kainen. Keväisin tieosa on liikenteellisesti lähes tannusarvio noin 3,5 miljoonaa markkaa.
7892: käyttökelvottomassa kunnossa heikon pohjara- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7893: kenteensa vuoksi. Tien liikenneteknistä kuntoa taen,
7894: on osaltaan heikentänyt hoitotoimenpiteiden
7895: vähentäminen, mikä on johtunut siitä, että tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7896: peruskorjaus on sisältynyt Mikkelin tie- ja vesi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7897: rakennuspiirin perusparannusohjelmaan. Kan- 31.24. 77 3 500 000 markkaa maantien
7898: gaslammilla sijaitsevan Pukkikankaan-Här- n:o 4681 perusparantamiseksi välillä
7899: mäniemen tieosuuden perusparantaminen tulisi Pukkikangas-Härmäniemi Mikkelin
7900: saada toteutetuksi jo vuoden 1990 aikana, ja si- tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
7901: tä varten tarvittaisiin määräraha kyseisen vuo-
7902:
7903: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7904:
7905: Heikki Riihijärvi
7906: 1989 vp. 3133
7907:
7908: Raha-asia-aloite n:o 2925
7909:
7910:
7911:
7912:
7913: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4712 perus-
7914: parantamiseen välillä Kinnaraho-Simanala
7915:
7916:
7917: Eduskunnalle
7918:
7919: Maantie n:o 4712 välillä Kinnaraho-Siman- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7920: ala on tällä hetkellä varsin heikossa kunnossa. taen,
7921: Tien pituus on 18 km, ja se on hyvin tärkeä Ke-
7922: rimäen ja Enonkosken kuntien väliselle yhdys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7923: liikenteelle. Tieyhteys on hyvin mutkainen, so- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7924: rapintainen ja kärsii keväisin vaikeista keliri- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
7925: koista. Suunnitelmat ovat hankkeesta valmiina, n:o 4712 välillä Kinnaraho-Simanala
7926: ja kustannusarvio niille on 12 miljoonaa mark- peruskorjauksen aloittamiseksi.
7927: kaa.
7928:
7929: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7930:
7931: Heikki Riihijärvi
7932: 3134 1989 vp.
7933:
7934: Raha-asia-aloite n:o 2926
7935:
7936:
7937:
7938:
7939: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 1319 pe-
7940: rusparantamiseen välillä Koirakivi-Pertunmaa
7941:
7942:
7943: Eduskunnalle
7944:
7945: Paikallistie n:o 1319 välillä Koirakivi-Per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7946: tunmaa on tällä hetkellä erittäin heikossa kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7947: nossa. Tie alkaa Pertunmaan kirkonkylästä ja 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallis-
7948: yhtyy valtatiehen n:o 5 Koirakiven risteyksessä. tien n:o 1319 välillä Koirakivi-Pertun-
7949: Pertunmaan kunta on tehnyt aloitteen tien kor- maa peruskorjauksen aloittamiseksi.
7950: jaamisesta jo vuonna 1975. Tähän saakka esitys
7951: ei ole johtanut tulokseen.
7952: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7953: taen,
7954:
7955: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7956:
7957: Heikki Riihijärvi
7958: 1989 vp. 3135
7959:
7960: Raha-asia-aloite n:o 2927
7961:
7962:
7963:
7964:
7965: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 15145 pe-
7966: rusparantamiseen Anttolassa
7967:
7968:
7969: Eduskunnalle
7970:
7971: Anttolan kunnassa kulkeva kirkonkylän pai- ruskorjauksen alle ja kevyen liikenteen väylien
7972: kallistie n:o 15145 toimii keskustan pääliikenne- rakentaminen alkuun.
7973: väylänä. Tie on erittäin heikkokuntoinen, ka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7974: pea ja ilman tarpeellisia kevyen liikenteen väy- taen,
7975: liä. Taajaman kasvun vuoksi alueen liikenne-
7976: turvallisuus on huonontunut, ja varsinkin pyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7977: räilijöiden ja jalankulkijoiden asema on heiken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
7978: tynyt. Kesäaikana voimakas kesäasutus lisää 31.24. 77 2 000 000 markkaa Anttolan
7979: keskustan liikennepaineita. Kirkonkylän pai- kirkonkylän paikallistien n:o 15145 pe-
7980: kallistien tiesuunnitelmat ovat valmiit ja alueen ruskorjauksen aloittamiseksi ja kevyen
7981: rakennuskaava on vahvistettu. Tämän takia tu- liikenteen väylien rakentamiseksi.
7982: lisi paikallistie n:o 15145 saada pikaisesti pe-
7983:
7984: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
7985:
7986: Heikki Riihijärvi
7987: 3136 1989 vp.
7988:
7989: Raha-asia-aloite n:o 2928
7990:
7991:
7992:
7993:
7994: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 15911 pe-
7995: rusparantamiseen välillä Nurmes-Lounatlampi
7996:
7997:
7998: Eduskunnalle
7999:
8000: Paikallistie n:o 15911 välillä Nurmes-Lou- meksen puoleisesta päästä, koska siinä päässä
8001: natlampi on pituudeltaan 10,5 kilometriä. Tie sijaitsee vielä päällystämättömällä osuudella
8002: on tällä hetkellä lukuun ottamatta 3 kilometrin esim. Nurmeksen kristillinen kansanopisto, jos-
8003: pituista pätkää Nurmeksen keskustasta lähtien sa kesäisin on runsaasti matkailu- ja koulutus-
8004: päällystämättä ja varsin heikkokuntoinen. Tiel- tapahtumia.
8005: lä on kuitenkin runsaasti puutavaraliikennettä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8006: soraliikennettä, ja sitä pitkin liikennöi useita taen,
8007: linja-autovuoroja. Lisäksi tie muodostaa usei-
8008: den Nurmeksen kylien pääasiallisen liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8009: väylän. Tämän takia tien pikainen kunnostami- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8010: nen ja päällystäminen olisi tärkeää. Suunnitel- markkaa paikallistien n:o 15911 (Nur-
8011: mien mukaan koko tieosuuden kunnostaminen mes-Lounatlampi) peruskorjauksen ja
8012: ja päällystäminen maksaa 3,5 miljoonaa mark- päällystystyön aloittamiseksi Nurmek-
8013: kaa. Tien korjaaminen tulisi aloittaa sen Nur- sen puoleisesta päästä.
8014: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8015:
8016: Heikki Riihijärvi
8017: 1989 vp. 3137
8018:
8019: Raha-asia-aloite n:o 2929
8020:
8021:
8022:
8023:
8024: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 15329 pe-
8025: rusparantamiseen välillä Jäppilä-Maavesi
8026:
8027:
8028: Eduskunnalle
8029:
8030: Paikallistie n:o 15329 johtaa valtatien n:o 23 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8031: Pieksämäen-Varkauden tieosuudelle ja jatkuu taen,
8032: valtatien ylitettyään Joroisiin. Tieosuuden pi-
8033: tuus Jäppilästä on 13 kilometriä, joista 2 kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8034: metriä päällystettyä osuutta. Loppuosuudel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8035: taan tie on huonokuntoinen, kapea soratie, jos- 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallis-
8036: sa on vaarallisia mutkia ja mäennyppylöitä. tien n:o 15329 välillä Jäppilä-Maavesi
8037: Tien käyttö on vilkasta, sillä mm. puutavaran- peruskorjauksen aloittamiseksi.
8038: kuljetukset ja linja-autoliikenne käyttävät tietä
8039: runsaasti.
8040:
8041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8042:
8043: Heikki Riihijärvi
8044: 3138 1989 vp.
8045:
8046: Raha-asia-aloite n:o 2930
8047:
8048:
8049:
8050:
8051: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rankavaaran paikallistien
8052: perusparantamiseen
8053:
8054:
8055: Eduskunnalle
8056:
8057: Rankavaaran paikallistie Savonrannan kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8058: nan alueella on tällä hetkellä heikossa kunnos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8059: sa. Tie on kuitenkin vilkkaassa liittymäliikenne- 31.24. 77 1 500 000 markkaa Rankavaa-
8060: käytössä alueen pääteihin, ja tämän takia tie tu- ran paikallistien peruskorjauksen aloit-
8061: lisi saada käyttöä vastaavaan kuntoon. Hank- tamiseksi Savonrannan kunnan alueella.
8062: keen kokonaiskustannusarvio on noin 2,5 mil-
8063: joonaa markkaa.
8064: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8065: taen,
8066:
8067: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8068:
8069: Heikki Riihijärvi
8070: 1989 vp. 3139
8071:
8072: Raha-asia-aloite n:o 2931
8073:
8074:
8075:
8076:
8077: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Runnin-Haukimäen tien
8078: peruskorjaukseen Iisalmessa
8079:
8080:
8081: Eduskunnalle
8082:
8083: Runnin-Haukimäen tie on n. 15 km pitkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8084: vilkkaasti liikennöity tie, jonka varrella asuu 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8085: useita kymmeniä kansalaisia. Tien kunto ei kes- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Runnin-
8086: tä kasvavan liikenteen rasituksia. Haukimäen tien peruskorjaukseen Iisal-
8087: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- messa.
8088: taen,
8089:
8090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8091:
8092: Heikki Riihijärvi
8093: 3140 1989 vp.
8094:
8095: Raha-asia-aloite n:o 2932
8096:
8097:
8098:
8099:
8100: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Räimän-Käärmelahden
8101: maantien rakentamiseen
8102:
8103:
8104: Eduskunnalle
8105:
8106: Kuopiosta pohjoiseen suuntautuvan valtatien kutusalueensa liikenneoloja merkittävällä taval-
8107: n:o 5 suunnittelutyö on tuonut esille eräitä uu- la, koska heikkokuntoiset nykyiset tiet jäisivät
8108: sia tiestön rakentamiseen liittyviä seikkoja. Yh- paikallistietasoisiksi. Joensuun tieltä länteen
8109: tenä maaninkalaisia koskettavana asiana on suuntautuva liikenne pystyttäisiin siirtämään
8110: mahdollisuus rakentaa uusi tieyhteys Räimän ja kulkemaan Räimältä suoraan Käärmelahteen,
8111: Käärmelahden välille. jossa se liittyisi takaisin entiselle tielle. Tällöin
8112: Valtatie n:o 5 tulee kulkemaan Räimän kaut- valtakunnallinen poikittaisliikenne ei rasittaisi
8113: ta, josta voitaisiin maantielle n:o 557 rakentaa tällä tiellä Siilinjärven keskustassa olevaa jo
8114: yhdystie Käärmelahteen, ja näin ollen Kuopion muutoinkin ahtaaksi muodostuvaa viitostien
8115: -Viitasaaren väli lyhenisi nykyiseen matkaan risteystä.
8116: verraten noin 8 kilometriä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8117: Perusteluina tiehankkeen mielekkyydelle voi- taen,
8118: daan mainita mm. tieyhteyden oikaisevan Kuo-
8119: pion-Maaningan välimatkaa n. 4 kilometriä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8120: uuden valtatien n:o 5 valmistuttua. Rakennetta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8121: va uusi tieosuus olisi pituudeltaan vain 13 kilo- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8122: metriä, ja se on rakennettavissa varsin help- maantien rakentamiseksi välillä Räimä
8123: poon maastoon. Uusi tieyhteys parantaisi vai- -Käärme/ahti.
8124:
8125: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8126:
8127: Heikki Riihijärvi
8128: 1989 vp. 3141
8129:
8130: Raha-asia-aloite n:o 2933
8131:
8132:
8133:
8134:
8135: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta eräiden teiden perusparan-
8136: n ustöihin Vehmersalmella
8137:
8138:
8139: Eduskunnalle
8140:
8141: Vehmersalmen kunnan alueella Kuopion tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8142: ja vesirakennuspiirissä on useita paikallisteiden taen,
8143: ja maanteiden peruskorjaushankkeita, joiden
8144: suunnitelmia ei ole saatu vielä tehdyksi osin va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8145: rojen puutteen takia. Tämän takia tulisi saada 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8146: pikaisesti tarvittavat suunnittelumäärärahat ai- 31.24.77 1000000 markkaa peruskor-
8147: nakin seuraavien teiden suunnitelmien pikai- jaussuunnitelmien pikaiseen laadintaan
8148: seen laatimiseen: ja töiden aloittamiseen Vehmersalmen
8149: - Pt. n:o 16461 Mustinlahti-Laukansalo, kunnan alueella kulkeville paikallistie
8150: peruskorjaus ja päällystäminen n:o 16461 (Mustinlahti-Laukansalo),
8151: - Mt. n:o 540 Litmalahti-Vartiala, perus- maantielle n:o 540 (Litmalahti- Vartia-
8152: korjaus ja päällystäminen la) ja maantielle Haapakankaan ja Sa-
8153: - Mt. välillä Haapakangas-Salonkylä, pe- lonkylän välillä Kuopion tie- ja vesira-
8154: ruskorjaus ja päällystäminen. kennuspiirin alueella.
8155: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8156:
8157: Heikki Riihijärvi
8158: 3142 1989 vp.
8159:
8160: Raha-asia-aloite n:o 2934
8161:
8162:
8163:
8164:
8165: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Valkeisen-Kurenpolven
8166: tien peruskunnostukseen
8167:
8168:
8169: Eduskunnalle
8170:
8171: Valkeisen-Kurenpolven tie Iisalmen kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8172: pungin ja Vieremän pitäjän alueella on nykyi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8173: sen liikennemäärän huomioon ottaen heikko- markkaa Valkeisen-Kurenpolven tien
8174: kuntoinen, kapea, mutkainen ja mäkinen. peruskunnostukseen.
8175: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8176: taen,
8177:
8178: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8179:
8180: Heikki Riihijärvi
8181: 1989 vp. 3143
8182:
8183: Raha-asia-aloite n:o 2935
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Viitaniemen-Losomäen
8189: tien peruskorjaukseen
8190:
8191:
8192: Eduskunnalle
8193:
8194: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin alueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8195: Juankosken kunnassa kulkeva tie välillä Viita- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8196: niemi-Losomäki on tällä hetkellä erittäin hei- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
8197: kossa kunnossa. Tie kaipaisi pikaista peruskor- Viitaniemen-Losomäen tien peruskor-
8198: jausta ja päällystystä. Lisäksi alueen vaikea jauksen aloittamiseksi Juankosken kun-
8199: työllisyystilanne vaatisi tienrakennushankkei- nassa.
8200: den saamista alueelle.
8201: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8202: taen,
8203:
8204: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8205:
8206: Heikki Riihijärvi
8207: 3144 1989 vp.
8208:
8209: Raha-asia-aloite n:o 2936
8210:
8211:
8212:
8213:
8214: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden ottamiseen
8215: yleisiksi teiksi Kuopion läänissä
8216:
8217:
8218: Eduskunnalle
8219:
8220: Kuopion läänissä on suuri määrä yksityisiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8221: teitä, jotka ovat yleisessä käytössä. Teitten kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8222: nossapito aiheuttaa kansalaisille kohtuuttomia 31.24. 77 JO 000 000 markkaa yksityis-
8223: rasituksia. Siksi on välttämätöntä, että kustan- ten teiden ottamiseksi valtion hoidetta-
8224: nukset suoritetaan yhteisvastuullisesti. vaksi Kuopion läänissä.
8225: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8226: taen,
8227:
8228: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8229:
8230: Heikki Riihijärvi
8231: 1989 vp. 3145
8232:
8233: Raha-asia-aloite n:o 2937
8234:
8235:
8236:
8237:
8238: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Taipaleenlahden yksityis-
8239: tien muuttamiseksi paikallistieksi
8240:
8241:
8242: Eduskunnalle
8243:
8244: Taipaleenlahden yksityistie on Kiuruveden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8245: Sulkavan kylässä. 5,4 km pitkä läpiajotie on 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8246: kahden valtatien välissä, ja se on em. syistä erit- markkaa Taipaleenlahden yksityistien
8247: täin vilkkaasti liikennöity. muuttamiseksi paikallistieksi.
8248: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8249: taen,
8250:
8251: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8252:
8253: Heikki Riihijärvi
8254: 3146 1989 vp.
8255:
8256: Raha-asia-aloite n:o 2938
8257:
8258:
8259:
8260:
8261: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Keyrityn metsäautotien
8262: muuttamiseen maantieksi
8263:
8264:
8265: Eduskunnalle
8266:
8267: Rautavaaran kunnan alueella kulkeva Keyri- vaatisi tien peruskorjausta ja päällystämistä.
8268: tyn metsäautotie, jonka pituus on 10,6 km, tuli- Hankkeen arvioidut kustannukset ovat n. 1,5
8269: si saada pikaisesti muutetuksi maantieksi. Tie miljoonaa markkaa.
8270: palvelee tällä hetkellä Kiparin vapaa-aikakes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8271: kusta, jossa ovat valmiina ohjaskelkkamäki, si- taen,
8272: säinen tiestö ja kunnallistekniikka. Suunniteltu-
8273: ja vuodepaikkoja on n. 1 000 ja rakenteilla ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8274: laskettelurinteet. Näinkin mittavan vapaa-aika- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8275: keskuksen sijaitseminen pelkän metsäautotien 31.24.77 1500000 markkaa Rautavaa-
8276: päässä on kohtuutonta, ja tämän takia tulisi ran kunnan alueella sijaitsevan Keyrityn
8277: Keyrityn metsäautotie muuttaa pikaisesti maan- metsäautotien muuttamiseksi maantiek-
8278: tieksi ja saattaa kunnoltaan asialliseksi. Tämä si ja peruskorjaamiseksi.
8279:
8280: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8281:
8282: Heikki Riihijärvi
8283: 1989 vp. 3147
8284:
8285: Raha-asia-aloite n:o 2939
8286:
8287:
8288:
8289:
8290: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Sallisenjärven metsäauto-
8291: tien saamiseksi yleiseksi tieksi
8292:
8293:
8294: Eduskunnalle
8295:
8296: Sallisenjärven metsäautotie on Vieremän ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8297: Sonkajärven pitäjien alueella ja liittyy tiehen 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8298: n:o 5. Ko. tien varrella on yksitoista taloa, joille markkaa Sallisenjärven metsäautotien
8299: raskaasti liikennöity tie on suuri taloudellinen ottamiseksi valtion hoitoon.
8300: rasitus.
8301: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8302: taen,
8303:
8304: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8305:
8306: Heikki Riihijärvi
8307: 3148 1989 vp.
8308:
8309: Raha-asia-aloite n:o 2940
8310:
8311:
8312:
8313:
8314: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5 Ryhälän-
8315: mäen risteyksen valaistukseen
8316:
8317:
8318: Eduskunnalle
8319:
8320: Valtatie n:o 5 on erittäin vilkkaasti liikennöi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8321: ty. Ryhälänmäestä Vieremälle lähtevän tien ris- taen,
8322: teysalue on tällä hetkellä pimeissä sääolosuh-
8323: teissa vaarallinen, ja siitä on aiheutunut monia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8324: vaaratilanteita. Tämän takia tulisi viitostien ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8325: Vieremäntien risteysalue Ryhälänmäellä saada 31.24.77 100000 markkaa viitostien ja
8326: valaistuksi. Tarkoitusta varten tulisi saada mää- Vieremäntien risteysalueen Ryhälän-
8327: rärahat valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar- mäellä valaistuksen rakentamiseen.
8328: vioon.
8329:
8330: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8331:
8332: Heikki Riihijärvi
8333: 1989 vp. 3149
8334:
8335: Raha-asia-aloite n:o 2941
8336:
8337:
8338:
8339:
8340: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
8341: rakentamiseen Sonkajärven Sukevalie
8342:
8343:
8344: Eduskunnalle
8345:
8346: Sukevan kylällä Sonkajärven kunnassa Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8347: pion läänissä on vilkas liikenne keskustaaja- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8348: massa. Keskustan alueella kulkevat tiet ovat 31.24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
8349: kuitenkin kapeat ja vaaralliset. Tilannetta hel- kenteen väylän rakentamiseksi Sonka-
8350: pottaisi ja vaaratilanteita vähentäisi olennaisesti järven kunnan Sukevafl kylän keskus-
8351: kevyen liikenteen väylän rakentaminen keskus- taajamaan.
8352: taajaman alueelle.
8353: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8354: taen,
8355:
8356: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8357:
8358: Heikki Riihijärvi
8359: 3150 1989 vp.
8360:
8361: Raha-asia-aloite n:o 2942
8362:
8363:
8364:
8365:
8366: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sillan raken-
8367: t~miseen
8368:
8369:
8370:
8371: Eduskunnalle
8372:
8373: Soisalon saaressa asuu yli 12 000 asukasta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8374: Tieyhteyden Kuopioon katkaisee Puutossalmi, taen,
8375: jonka yli on tällä hetkellä lossiyhteys. Puutos-
8376: salmesta kuljetetaan uittoaikana varsin paljon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8377: puutavaraa, joten esim. tunnin odotus lossilla ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8378: ole mikään harvinaisuus. Vuorokaudessa lossin 31.24. 77 2 000 000 markkaa Puutossal-
8379: ylittää keskimäärin 350 ajoneuvoa. Näitten syit- men sillan rakentamisen aloittamiseen.
8380: ten perusteella on korkea aika rakentaa silta
8381: Puutossalmen yli.
8382:
8383: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8384:
8385: Heikki Riihijärvi
8386: 1989 vp. 3151
8387:
8388: Raha-asia-aloite n:o 2943
8389:
8390:
8391:
8392:
8393: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen sillan ra-
8394: kentamiseen
8395:
8396:
8397: Eduskunnalle
8398:
8399: Vehmersalmen kunnanhallitus ja kunnanval- mersalmesta kuljetetaan uittoaikana varsin pal-
8400: tuusto ovat tie- ja vesirakennusviranomaisille jon puutavaraa, joten esim. tunnin odotus los-
8401: antamissaan lausunnoissa kiirehtineet Vehmer- silla ei ole mikään harvinaisuus. Vehmersalmen
8402: salmen sillan rakentamista. Kunnan päättävät sillan rakentaminen oli TVL:n tienpidon toi-
8403: elimet perustelevat sillan rakentamista erittäin menpideohjelmassa vuosille 1979-1984, mutta
8404: tarpeellisena ja kiireellisenä, sillä silta parantai- pudotettiin myöhemmin suunnitelmista varojen
8405: si kunnan yhtenäisyyttä ja tukisi yritystoimin- puutteen takia. Hanke tulisi kuitenkin saada pi-
8406: nan kehittämistä Soisalon saaressa, jossa asuu kaisesti käyntiin, ja tätä varten tulisi varata
8407: kuntalaisista noin 800 henkilöä. Soisalon saa- aloitusmäärärahat jo valtion vuoden 1990 tulo-
8408: ressa toimii tällä hetkellä yksi matkailualan yri- ja menoarvioon.
8409: tys, kauppapuutarha ja koristepuusepän teolli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8410: suusyritys, josta tuotanto menee etupäässä ul- taen,
8411: komaille. Soisalon saaren puolelle kaavoitetaan
8412: myös uutta asuntoaluetta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8413: Soisalon saaressa asuvat ihmiset ovat tällä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8414: hetkellä liikenteellisesti niin Kuopion kaupun- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Vehmersal-
8415: kiin kuin oman kuntansa keskukseen pelkän men sillan rakentamisen aloittamiseen.
8416: lassiyhteyden varassa. Puutossalmesta ja Veh-
8417:
8418: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8419:
8420: Heikki Riihijärvi
8421: 3152 1989 vp.
8422:
8423: Raha-asia-aloite n:o 2944
8424:
8425:
8426:
8427:
8428: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen vesiliikenteen
8429: tukemiseen
8430:
8431:
8432: Eduskunnalle
8433:
8434: Päijänteellä on suunniteltu aloitettavan ke- nen sisävesiautolauttayhteys saataisiin toimi-
8435: sällä 1990 säännöllinen lauttaliikenne välillä vaksi ja palvelemaan matkustajia mahdollisim-
8436: Kuhmoinen-Sysmä. Tarkoitusta varten on man nopeasti.
8437: hankittu Järvi-Set Oy:n toimesta alus, jolla pys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8438: tytään kuljettamaan 14 henkilöautoa sekä riit- taen,
8439: tävä määrä matkustajia. Ongelmana kyseisen
8440: lauttayhteyden aikaansaamiseksi on se, että se- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8441: kä Kuhmoisista että Sysmästä puuttuvat tarvit- 1990 tulo- ja menoarvioon 650 000
8442: tavat autolauttalaiturirakennelmat. Sysmän sa- markkaa autolauttalaiturin rakentami-
8443: tamaan tulisi pikaisesti saada käyntiin kyseinen seksi Sysmiiiin Piiijiinteellii aloitettavan
8444: autolauttalaituri, jotta maassamme ainutlaatui- autolauttaliikenteen varmistamiseksi.
8445:
8446: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8447:
8448: Heikki Riihijärvi
8449: 1989 vp. 3153
8450:
8451: Raha-asia-aloite n:o 2945
8452:
8453:
8454:
8455:
8456: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Sihvonlahden alikulkutun-
8457: nelin rakentamiseen Lapinlahdella
8458:
8459:
8460: Eduskunnalle
8461:
8462: Mäntylahden kylässä Lapinlahden pitäjässä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8463: on Sihvonlahden ylikäytävä, jota joutuu päivit- taen,
8464: täin käyttämään lähes jokainen kylän 70 asuk-
8465: kaasta. Ylikäytävä on erittäin vaarallinen, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8466: vaarallisuus lisääntyy jatkuvasti junien nopeuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8467: sien kasvaessa. Ainoa ratkaisu on alikulkutun- markkaa alikulkutunnelin rakentami-
8468: nelin rakentaminen. Tarkoitusta varten tulisi seksi Lapinlahden kunnan Mäntylahden
8469: saada määräraha jo valtion vuoden 1990 tulo- kylässä Sihvonlahden ylikäytävän koh-
8470: ja menoarvioon. dalle.
8471:
8472: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8473:
8474: Heikki Riihijärvi
8475: 3154 1989 vp.
8476:
8477: Raha-asia-aloite n:o 2946
8478:
8479:
8480:
8481:
8482: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokeskuk-
8483: sen saamiseksi ympärivuotiseen käyttöön
8484:
8485:
8486: Eduskunnalle
8487:
8488: Rautavaarana toimii tällä hetkellä lentokes- turvattu. Tämä vaatisi kiitoradan pidennyksen,
8489: kus, jota ollaan laajentamassa. Pohjois-Savon valaistuksen, majakat ja muut lentoturvallisuu-
8490: ammatillisen koulutuksen kuntainliitto ottaa teen liittyvät asiat.
8491: lentokoneasentaja-mekaanikkolinjan aloituk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8492: sen viisivuotissuunnitelmaan siten, että linja al- taen,
8493: kaa elokuussa 1991. Tuolloin tulisi Rautavaa-
8494: rana olla valmiina lentokenttä ja opetustilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8495: koulutuksen edellyttämässä tasossa. Liikenne- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8496: ministeriön määrärahoihin tulisi saada 1,9 mil- 31.99.41 1800 000 markkaa Rautavaa-
8497: joonan markan määräraha käytettäväksi Rau- ran lentokeskuksen saattamiseksi läpi-
8498: tavaaran lentokeskuksen saattamiseksi sellai- vuotisen käytön vaatimaan kuntoon.
8499: seen valmiuteen, jotta läpivuotinen käyttö olisi
8500:
8501: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8502:
8503: Heikki Riihijärvi
8504: 1989 vp. 3155
8505:
8506: Raha-asia-aloite n:o 2947
8507:
8508:
8509:
8510:
8511: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokeskuk-
8512: sen laitteistojen uusimiseen
8513:
8514:
8515: Eduskunnalle
8516:
8517: Rautavaaran kunnassa Kuopion läänissä si- kaa. Kyseiset varat tulisi saada jo valtion vuo-
8518: jaitsee Rautavaaran lentokeskus, jossa on suun- den 1990 tulo- ja menoarvioon, jotta lentokone-
8519: niteltu aloitettavaksi vuonna 1991 Pohjois-Sa- asentajien ja ansiolentäjien koulutushankkeet
8520: von ammatillisen oppilaitoksen toimesta lento- saataisiin toteutetuiksi suunnitelmien mukaan
8521: koneasentajien koulutus. Lisäksi Finnair Oy on vuonna 1991.
8522: luvannut siirtää osan ansiolentäjäkoulutukses- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8523: taan Rautavaaran lentokeskukseen, mikäli taen,
8524: kenttäolosuhteet saadaan riittävän hyviksi ja
8525: täyttämään tämänhetkiset vaatimukset. Edellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8526: mainittujen hankkeiden toteutumiseksi tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 1400 000
8527: Rautavaaran lentokeskuksen välineistöä täy- markkaa Rautavaaran lentokeskuksen
8528: dentää pikaisesti hankkimalla nykyistä parempi laitteiden, välineistön ja rakennusten
8529: valvontajärjestelmä, NBD-majakka, kunnossa- saattamiseksi sellaiseen kuntoon, että
8530: pitolaitteet, varavoimala ja lämmintä rakennus- lentokoneasentajien ja ansiolentäjien
8531: tilaa sosiaalisine tiloineen. Kaikista näistä ovat koulutus saadaan alkamaan lentokes-
8532: suunnitelmat valmiina, ja hankkeiden koko- kuksessa vuoden 1991 aikana.
8533: naiskustannusarvio on n. 1,4 miljoonaa mark-
8534:
8535: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8536:
8537: Heikki Riihijärvi
8538: 3156 1989 vp.
8539:
8540: Raha-asia-aloite n:o 2948
8541:
8542:
8543:
8544:
8545: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopistolle bio-
8546: kaasututkimukseen
8547:
8548:
8549: Eduskunnalle
8550:
8551: Eri puolilla maailmaa on alettu etsiä ydinvoi- joka puolestaan vastaa yhtä litraa kevyttä polt-
8552: malle, öljylle ja kivihiilelle saasteettomampia toöljyä. Puna-apilaa saadaan 10 kg jo 2-3
8553: vaihtoehtoja. Suomessa on tähän asti pyritty li- m 2 :n alalta, joten 2-3 ha:n apilapelto mädätet-
8554: säämään yksinomaan puun, turpeen ja koski- tynä biokaasuksi tuottaisi 10 000 litraa kevyttä
8555: voiman käyttöä. Mutta esimerkiksi Sveitsissä ja polttoöljylitraa vastaavan energiamäärän.
8556: Saksassa toimii maatiloilla useita biokaasua Joensuun yliopiston tutkimukset on suoritet-
8557: tuottavia mädättämöjä. Niissä käytetään ener- tu kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksel-
8558: gianlähteenä lähinnä lantaa ja muita maatalou- la, mutta vuodelle 1990 ei ole varattu määrä-
8559: dessa syntyviä jätteitä. Suomessa on joitakin rahoja.
8560: yksityisiä pieniä biokaasureaktoreita, joiden Kyseisen apurahan turvin voitaisiin Karjalan
8561: toimintavarmuus on suhteellisen heikko. Jäte- tutkimuslaitoksen ekologian osastolle palkata
8562: veden puhdistamojen yhteyteen rakennetut mä- kasvifysiologi, joka jatkaisi nyt käynnissä ole-
8563: dättämöt esimerkiksi Joensuussa toimivat kui- via tutkimuksia sekä järjestäisi opetuskursseja
8564: tenkin hyvin. biokaasun tuotannosta kiinnostuneille maanvil-
8565: Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos jelijöille.
8566: on suorittanut vuoden 1989 maaliskuun jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8567: käytännön tutkimuksia Siikasalmen maatalous- taen,
8568: oppilaitoksen navetan kylkiäiseksi rakennetussa
8569: erillisessä koetilassa. Kahdella reaktorilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8570: aloitettu kokeet, joissa tutkitaan erilaisten lan- 1990 tulo- ja menoarvioon 100 000
8571: tojen ja kasvismassojen metaanintuottokykyä. markkaa käytettäväksi apurahana bio-
8572: Lupaavia tuloksia on saatu apilasilpun mädä- kaasututkimusten jatkamiseen Joen-
8573: tyksestä. Päivittäin syötettynä 10 kg apilasilp- suun yliopiston Karjalan tutkimuslai-
8574: pua on tuottanut biokaasua n. yhden m 3 :n, toksen ekologian osastolla.
8575: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8576:
8577: Heikki Riihijärvi
8578: 1989 vp. 3157
8579:
8580: Raha-asia-aloite n:o 2949
8581:
8582:
8583:
8584:
8585: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Finland Handbook -teok-
8586: sen kääntämiseksi arabian kielelle
8587:
8588:
8589: Eduskunnalle
8590:
8591: Arabimaat käsittävät 21 valtiota ja noin 150 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8592: miljoonaa ihmistä. Yhdentyvässä maassa kaup- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8593: pa, kulttuuri ja matkailu tarvitsevat ajan tasalla markkaa Finland Handbook -teoksen
8594: olevia tietoja. Arabiankielisen käsikirjan ai- kääntämiseksi arabian kielelle.
8595: kaansaaminen olisi ensimmäinen askel Suomen
8596: ja arabimaitten suhteitten kehittämiseksi.
8597: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8598: taen,
8599:
8600: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8601:
8602: Heikki Riihijärvi
8603: 3158 1989 vp.
8604:
8605: Raha-asia-aloite n:o 2950
8606:
8607:
8608:
8609:
8610: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen rakenta-
8611: miseen Vehmersalmelle
8612:
8613:
8614: Eduskunnalle
8615:
8616: Vehmersalmen kunta on esittänyt uuden ter- puuttuvat useat peruslaitteistot ja -palvelut, ku-
8617: veyskeskuksen ja 20-paikkaisen vuodeosaston ten röntgenlaitteet. Tämän takia tulisi hanketta
8618: rakentamista sosiaali- ja terveydenhuollon varhentaa siten, että sen suunnittelu- ja aloitus-
8619: suunnitelmiin jo usean vuoden ajan. Viimeisin määrärahat saataisiin jo valtion vuoden 1990
8620: esitys rakentamisesta on vuodelle 1993. Hank- tulo- ja menoarvioon.
8621: keen kustannusarvio on tämän päivän hinnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8622: mukaan laskettuna noin 15 miljoonaa mark- taen,
8623: kaa. Toimitiloja suunniteltuun terveyskeskuk-
8624: seen ja vuodeosastoon tulisi n. 1 570 m 2 , ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8625: uusina toimintoina röntgen ja kuntoutus. Tällä 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8626: hetkellä terveyskeskus toimii kolmessa eri toi- markkaa Vehmersalmen terveyskeskuk-
8627: mipaikassa: avo-osasto, välinehuolto ja terveys- sen ja vuodeosaston rakennussuunnitel-
8628: toimisto kaikki erillään sekä 15-paikkainen mien laatimiseksi ja töiden aloittamisek-
8629: vuodeosasto vanhainkodin yhteydessä neljän si vuoden 1990 aikana.
8630: kilometrin päässä. Lisäksi terveyskeskuksesta
8631:
8632: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8633:
8634: Heikki Riihijärvi
8635: 1989 vp. 3159
8636:
8637: Raha-asia-aloite n:o 2951
8638:
8639:
8640:
8641:
8642: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta synnytysmaksujen pois-
8643: tamiseen
8644:
8645:
8646: Eduskunnalle
8647:
8648: Yhteiskunnan on osoitettava, että jokainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8649: syntyvä lapsi on tervetullut, esim. siten, että 1990 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
8650: kaikki synnytykseen liittyvät kustannukset markkaa kaikkien synnytysmaksujen
8651: maksetaan valtion varoista. poistamiseksi.
8652: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8653: taen,
8654:
8655: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8656:
8657: Heikki Riihijärvi
8658: 3160 1989 vp.
8659:
8660: Raha-asia-aloite n:o 2952
8661:
8662:
8663:
8664:
8665: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomen Parkinson-yhdis-
8666: tyksen toiminnan tukemiseen
8667:
8668:
8669: Eduskunnalle
8670:
8671: Suomen Parkinson-yhdistyksen jäsenistö on kentaminen päästäisiin aloittamaan vuoden
8672: kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tämän 1990 aikana.
8673: johdosta yhdistys on aloittanut Kangasniemen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8674: kunnalta vuokratulla Alajoen koululla kurssi- taen,
8675: ja lomitustoiminnan. Raha-automaattiyhdistys
8676: ja Kansaneläkelaitos ovat hyväksyneet toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8677: nan oman käyttörahoituksensa piiriin. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8678: Parkinson-yhdistys on varannut Kangasnie- markkaa avustuksena Suomen Parkin-
8679: men kunnalta ranta-aluetta sekä aloittanut ark- son-yhdistys ry:lle loma- ja kurssikes-
8680: kitehtisuunnittelun uuden kurssi- ja lomakes- kuksen rakentamisen aloittamiseksi
8681: kuksen rakentamiseksi. Hankkeelle tulisi sen Kangasniemellä.
8682: tärkeyden takia varata määrärahat niin, että ra-
8683:
8684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8685:
8686: Heikki Riihijärvi
8687: 1989 vp. 3161
8688:
8689: Raha-asia-aloite n:o 2953
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta sydänpiiritoiminnan edis-
8695: tämiseen
8696:
8697:
8698: Eduskunnalle
8699:
8700: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen dista on olemassa. Tiedon saaminen käytännön
8701: kansanterveys- ja potilasjärjestö. Liittoon kuu- ravitsemuskasvatukseen terveydenhuoltohenki-
8702: luu noin 100 000 jäsentä. Liiton organisaatio löstölle ja heidän kauttaan muille vaikuttajille
8703: muodostuu keskustoimiston lisäksi 20 sydänpii- ja kaikille suomalaisille toteutetaan koulutuk-
8704: ristä ja 220 sydänyhdistyksestä. sella ja tiedotuksella.
8705: Sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa suo- Tärkeänä osana sydän- ja verisuonitautien
8706: malaiset miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. Se- ehkäisyohjelman toteuttamisessa ovat sydänpii-
8707: pelvaltimotauti on pahin kansantautimme, ja rit ja sydänyhdistykset.
8708: joka kolmas kuolemantapaus maassamme joh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8709: tuu siitä. Koska sepelvaltimotaudin aiheutta- taen,
8710: mista kuolemantapauksista huomattava osa
8711: sattuu työikäisessä väestössä, taudin aiheutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8712: mat taloudelliset ja inhimilliset menetykset ovat 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8713: suuret. markkaa sydänpiiritoiminnan edistämi-
8714: Perustietämys ravinnosta ja sepelvaltimotau- seksi maassamme.
8715: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8716:
8717: Heikki Riihijärvi
8718: 3162 1989 vp.
8719:
8720: Raha-asia-aloite n:o 2954
8721:
8722:
8723:
8724:
8725: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen Seudun Keuhko-
8726: vammayhdistykselle toimitilojen hankkimiseen
8727:
8728:
8729: Eduskunnalle
8730:
8731: Iisalmen Seudun Keuhkovammayhdistys ry. vuoden 1988 aikana hengityskoulu, johon osal-
8732: on Iisalmen kaupungin, Sonkajärven ja Viere- listui 14 yhdistyksen jäsentä. Lisäksi yhdistyk-
8733: män kuntien alueella toimiva hengityselinsairai- sellä on perinteisesti kesällä tapahtuma yhdessä
8734: den edunvalvontajärjestö, joka on perustettu seurakunnan ja kunnan kanssa kesäleirin muo-
8735: vuonna 1947. Yhdistyksen toiminnan tarkoi- dossa.
8736: tuksena on allergisten ja muiden hengityselin- Mikäli yhdistyksellä olisi riittävän suuri ja
8737: sairauksien sekä tuberkuloosin ennaltaehkäisy monipuolinen pysyvä oma toimitila, voitaisiin
8738: ja vastustaminen, hoidon ja kuntoutuksen ke- toimintoja yhdistää ja edelleen lisätä ja kehit-
8739: hittäminen sekä jäsenistön sosiaaliturvan pa- tää. Erityisesti tarvetta olisi kehittää terveys-
8740: rantaminen ja etujen kaikenpuolinen valvomi- neuvontaa. Kerhotoimintaa on myös suunnitel-
8741: nen. tu laajennettavaksi erityisesti siten, että se kat-
8742: Yhdistyksessä on tällä hetkellä reilut 400 jä- taisi jäsenistöltä esiin tulevat tarpeet ja toiveet.
8743: sentä, ja jäsenmäärässä on viime vuosina tapah- Yhdistyksellä itsellään ei tällä hetkellä ole talou-
8744: tunut runsasta kasvua: kahden viime vuoden ai- dellisia mahdollisuuksia hankkia omarahoittei-
8745: kana jäsenmäärä on kaksinkertaistunut. Suu- sesti itselleen toimitiloja. Tämän takia tulisi tar-
8746: rimman sairausryhmän jäsenistöstä muodosta- vittavat määrärahat saada julkisen rahoituksen
8747: vat astmaatikot ja homepölykeuhkoa sairasta- avulla.
8748: vat henkilöt. Yhdistyksen vakinaisiksi ja jatku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8749: vasti kehittyviksi työmuodoiksi ovat muodostu- taen,
8750: neet erilaiset terveyskasvatusaiheiset tilaisuu-
8751: det. Suuren suosion ovat saavuttaneet erilaiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8752: liikunnalliset ryhmätapahtumat kuten lentopal- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
8753: lo, vesivoimistelu ja kuivavoimistelu, joita pide- markkaa monitoimitilojen hankkimi-
8754: tään kolme kertaa viikossa. Yhteistyössä pai- seen Iisalmen Seudun Keuhkovammayh-
8755: kallisen terveyskeskuksen kanssa järjestettiin distys ry:lle.
8756:
8757: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8758:
8759: Heikki Riihijärvi
8760: 1989 vp. 3163
8761:
8762: Raha-asia-aloite n:o 2955
8763:
8764:
8765:
8766:
8767: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Ruunaan retkeily-
8768: alueen rakentamiseen
8769:
8770:
8771: Eduskunnalle
8772:
8773: Ruunaan retkeilyalueen suunnittelutyöryhmä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8774: on jättänyt suunnitelmansa vuoden 1988 touko- taen,
8775: kuussa. Suunnitelman mukaiset investoinnit
8776: retkeilyalueelle ovat noin 10 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8777: Ruunaan retkeilyalueen perustamiseksi tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8778: saada valtion vuoden 1990 budjettiin riittävät markkaa Ruunaan retkeilyalueen raken-
8779: määrärahat hankkeen nopealle toteuttamiselle. tamiseen Lieksan kaupungissa.
8780: Arvioitu valtion tuen tarve olisi 5 milj. mark-
8781: kaa.
8782:
8783: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8784:
8785: Heikki Riihijärvi
8786:
8787:
8788:
8789:
8790: 9 290089P
8791: 3164 1989 vp.
8792:
8793: Raha-asia-aloite n:o 2956
8794:
8795:
8796:
8797:
8798: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristörikoksia koskevan
8799: lainsäädäntötyön tehostamiseen
8800:
8801:
8802: Eduskunnalle
8803:
8804: Rikokset ympäristöä kohtaan ovat moraaliri- mässä tulee olla ainakin laintuntija, luonnon-
8805: koksia niitä tulevia sukupolvia kohtaan, jotka tieteilijä ja sosiologi. Kansainvälisen lain tun-
8806: eivät kykene tällä hetkellä puolustamaan perus- temus ei ole myöskään haitaksi. Aikaa näissä
8807: oikeuksiaan. asioissa on kovin vähän jäljellä.
8808: Ympäristörikoksia koskeva lainsäädäntötyö Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8809: on kiireellinen ja vaativa tehtävä niin kansalli- tavasti,
8810: sesti kuin kansainvälisestikin. Lainsäädäntöä
8811: teknisesti valmistavan koneiston on mahdoton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8812: selviytyä nykyisillä resursseilla tästä haasteesta. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
8813: Oman toimen ohella tehtävä valmistelutyö ei markan määrärahan päätoimisen, ym-
8814: ajallisesti onnistu, vaan tehtävään on patkatta- päristörikoslainsäädäntöä valmistelevan
8815: va päätoiminen iskuryhmä, joka yksinomaan iskuryhmän palkkaamiseksi oikeusmi-
8816: valmistelee ympäristörikoslainsäädäntöä. Ryh- nisteriöön.
8817:
8818: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8819:
8820: Heikki Rinne
8821: 1989 vp. 3165
8822:
8823: Raha-asia-aloite n:o 2957
8824:
8825:
8826:
8827:
8828: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun teknolo-
8829: giaan erikoistuvan teknillisen korkeakoulun perustamiseen
8830: Poriin
8831:
8832: Eduskunnalle
8833:
8834: Pori on Suomen merkittävimpiä teollisen toi- joukkoon voi luontevalla ja järkevällä tavalla
8835: minnan ja kulttuurin alueita Rauman ja Harja- tapahtua teknillisen korkeakoulun kautta.
8836: vallan lisäksi. Porissa annetaan jo nyt korkeinta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8837: uusimman tekniikan opetusta. Tekninen tutki- tavasti,
8838: mus ja uusimman tekniikan työpaikat ovat li-
8839: sääntyneet merkittävällä tavalla Satakunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8840: Toiminta on pääosin kansainvälistä. Porissa 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
8841: aloitti toimintansa Turun yliopiston ympäris- markkaa Porin teknillisen korkeakou-
8842: töntutkimuskeskus. lun perustamissuunnitelman tekemi-
8843: Porin liittyminen korkeakoulukaupunkien seksi.
8844: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8845:
8846: Heikki Rinne
8847: 3166 1989 vp.
8848:
8849: Raha-asia-aloite n:o 2958
8850:
8851:
8852:
8853:
8854: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolus-
8855: tajat ry:n toiminnan tukemiseen
8856:
8857:
8858: Eduskunnalle
8859:
8860: Suomen Rauhanpuolustajat ry. on maan suu- kuntien hallintoelinten yhteistyöhön, Helsingis-
8861: rin rauhanjärjestö ja ainoa, jonka toiminta kä- sä ja Tallinnassa järjestettävään 6. Euroopan
8862: sittää koko maan. Järjestön toiminta perustuu ydinaseriisuntakonventioon (heinäkuu) jne.
8863: laaja-alaiseen turvallisuuskäsitykseen, jossa Vuoden aikana järjestö pitää yhteyttä yli
8864: aseidenriisunta nähdään välttämättömänä edel- 20 000 henkilöjäseneensä ja tuhansiin valtakun-
8865: lytyksenä ihmiskunnan edessä olevien suurten nallisiin ja paikallisiin jäsen- ja kontaktijärjes-
8866: ongelmien - luonnon ympäristönsuojelun, ke- töihinsä mm. sisäisen tiedotuslehden kautta,
8867: hitysmaiden taloudellisen ahdingon, demokra- julkaisemansa Rauhan Puolesta -lehden lisäksi.
8868: tian ja tasa-arvon toteutumiselle. Jotta Suomen Rauhanpuolustajat edelleen
8869: Vuonna 1990 Rauhanpuolustajat toimii pää- voisi jatkaa työtään rauhan, aseidenriisunnan
8870: vastuullisena suomalaisena järjestäjänä Itäme- ja ympäristönsuojelun hyväksi sekä kehitysyh-
8871: ren rauhan- ja ympäristöleirin järjestämiseksi teistyötään yli kymmenen maan kansalaisjärjes-
8872: Bornholmin saarella, johon Pohjoismaiden li- tön kanssa, esitämme kunnioittaen, että Suo-
8873: säksi osallistuu laajasti myös Neuvostoliiton men Rauhanpuolustajat ry:lle myönnettäisiin
8874: kansalaisjärjestöjä. Rauhanpuolustajat on niin valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa yh-
8875: ikään suomalaisena taustajärjestönä festivaaliin teensä 1 900 000 markkaa.
8876: liittyvässä Itämeren pienveneiden rauhanpur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8877: jehduksessa. nioittaen,
8878: Rauhanpuolustajien kansainvälisten kontak-
8879: tien avulla tulevat suomalaiset kansalaisjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8880: jestöjen edustajat vuonna 1990 osallistumaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
8881: lukuisiin kansainvälisiin tapahtumiin, kuten 29.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
8882: Maailman Rauhanneuvoston yleiskokoukseen Suomen Rauhanpuolustajat ry:n avus-
8883: (Ateena, helmikuu), ydinaseettomien paikka- tukseen.
8884: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8885:
8886: Heikki Rinne Tytti Isohookana-Asunmaa
8887: Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen
8888: Jouko Skinnari
8889: 1989 vp. 3167
8890:
8891: Raha-asia-aloite n:o 2959
8892:
8893:
8894:
8895:
8896: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluun liittyvien
8897: keksintöjen palkitsemiseen
8898:
8899:
8900: Eduskunnalle
8901:
8902: Julkinen valta on katsonut aiheelliseksi tukea Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8903: keksijätoimintaa. Myös niille tehokeksinnöille, tavasti,
8904: jotka tuhoavat uusiutumattomia luonnonvaro-
8905: jamme, on varattu ja annettu merkittäviä pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8906: kintoja. Sen sijaan niiden keksintöjen kohdalla, 1990 tulo- ja menoarvioon 1500 000
8907: jotka suojelevat luontoa ennakkoon tai korjaa- markan määrärahan ympäristönsuoje-
8908: vat vaurioita, on oltu huomattavan kitsaita. lun keksintöjen palkitsemiseksi ja kan-
8909: Luonnonsuojelun luovat menetelmät ja kehittä- nustamiseksi.
8910: mistoimet eivät ole nauttineet riittävää arvos-
8911: tusta.
8912:
8913: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8914:
8915: Heikki Rinne
8916: 3168 1989 vp.
8917:
8918: Raha-asia-aloite n:o 2960
8919:
8920:
8921:
8922:
8923: Rinne: Määrärahan osoittamisesta vammaisille tarkoitettujen tek-
8924: nisten apuvälineiden kehittämiseen
8925:
8926:
8927: Eduskunnalle
8928:
8929: Uusin tekniikka on mahdollistanut vammai- Olisi äärimmäisen tärkeätä, että meilläkin
8930: sille tarkoitettujen teknisten apuvälineiden ke- tekniset apuvälineet voisivat luoda edellytykset
8931: hittämisen. Ne luovat mahdollisuudet täysipai- vammaisten ihmisten täyteen elämiseen ja elä-
8932: noiseen elämään. Uusimpien teknisten välinei- mäntyön tekemiseen.
8933: den tuoma mahdollisuus on kehittänyt laiteko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8934: konaisuuksia, jotka mahdollistavat mitä moni- tavasti,
8935: naisimman työn vammaisille.
8936: Merkittävin tällä hetkellä maailmassa huip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8937: putiedettä tekevä fyysikko on itse vaikeavam- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8938: mainen, mutta uusimmat tekniset apuvälineet markan määrärahan vammaisille tarkoi-
8939: luovat mahdollisuuden mullistavaan tietoteo- tetun teknisen apuvälinekehittämistyön
8940: rian kehittämistyöhön. lisäämiseksi.
8941:
8942: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8943:
8944: Heikki Rinne
8945: 1989 vp. 3169
8946:
8947: Raha-asia-aloite n:o 2961
8948:
8949:
8950:
8951:
8952: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Olkiluodon voimalan ympä-
8953: ristövaikutusten tutkimiseen
8954:
8955:
8956: Eduskunnalle
8957:
8958: Viimeisen vuoden aikana Suomeen on kan- todellinen. Tutkimukset tulisi näin ollen aloit-
8959: tautunut tietoja, joiden mukaan ydinvoimaloi- taa välittömästi.
8960: den läheisyydessä olisi havaittu metsätuhoja, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8961: jotka johtuisivat voimaloista. tavasti,
8962: Olkiluodon voimalan vaikutuspiirissä elävät
8963: ihmiset ovat huolestuneita elinympäristönsä ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8964: lasta. Erityinen huolen aihe on se, että kattavaa 1990 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
8965: ja perusteellista tutkimusta ei näiltä osin Suo- kan tutkimusmäärärahan Olkiluodon
8966: messa ole tehty. Paikallisen väestön pitkän ai- ydinvoimalan mahdollisesti aiheutta-
8967: kavälin havainnot kertovat, että huolenaihe on mien metsävaurioiden tutkimiseen.
8968: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8969:
8970: Heikki Rinne
8971: 3170 1989 vp.
8972:
8973: Raha-asia-aloite n:o 2962
8974:
8975:
8976:
8977:
8978: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan vesien happamoi-
8979: tumisen tutkimiseen ja suojelusuunnitelman tekemiseen
8980:
8981:
8982: Eduskunnalle
8983:
8984: Satakunnan vesistöjen kyky vastustaa happa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8985: moitumista on heikentynyt. On olemassa todel- tavasti,
8986: linen vaara, että happamoitumisen vuoksi "kir-
8987: kastuneita" järviä tulee Satakuntaan lähivuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8988: sina. 1990 tulo- ja menoarvioon 700000 mar-
8989: Satakunnan vesien happamoituminen tulee kan määrärahan Satakunnan vesistöjen
8990: pysäyttää rajoittamalla rikki- ja muita happa- happamoitumistilan selvittämiseen ja
8991: moittavia kohteita päästöpaikoilla. suojelusuunnitelman tekemiseen.
8992: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
8993:
8994: Heikki Rinne
8995: 1989 vp. 3171
8996:
8997: Raha-asia-aloite n:o 2963
8998:
8999:
9000:
9001:
9002: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan pohjavesien saas-
9003: tumisen tutkimiseen ja suojelusuunnitelman tekemiseen
9004:
9005:
9006: Eduskunnalle
9007:
9008: Pohjavesien saastumisessa on viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9009: tapahtunut vakava käänne huonompaan suun- taen,
9010: taan. Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät poh-
9011: javesien tilassa. Rikkisulfaattipitoisuus on va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9012: kavassa nousussa. 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
9013: Pohjavesien puhdistaminen on ylivoimainen kan määrärahan Satakunnan pohjave-
9014: tehtävä, jos tämä sukupolvi välinpitämättö- sien tilan tutkimiseen ja suojelusuunni-
9015: myydellään tuhoaa pohjavetemme. telman tekemiseen.
9016:
9017: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9018:
9019: Heikki Rinne
9020: 3172 1989 vp.
9021:
9022: Raha-asia-aloite n:o 2964
9023:
9024:
9025:
9026:
9027: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan yhdentymis-
9028: kehityksen seurannan tukemiseen
9029:
9030:
9031: Eduskunnalle
9032:
9033: Osallistuminen Länsi-Euroopan yhdentymi- perustetun standardointi- ja työsuojelukysy-
9034: seen ei ole yksin yritysten ja viranomaisten asia, myksiin keskittyvän teknisen toimiston rahoi-
9035: vaan se edellyttää myös suomalaisten kansalais- tukseen.
9036: järjestöjen ja erityisesti ammattiyhdistysliik- EFTA-maiden mukanaolon varmistamiseksi
9037: keen mukanaoloa. Suomalaisilla on vaarana Ruotsin ja Norjan hallitukset tulevat osallistu-
9038: jäädä kehityksen ulkopuolelle, ellei seurantaan maan oman maan ammattiyhdistysliikkeen in-
9039: ja vaikuttamiseen osoiteta voimavaroja, sillä tegraatioseurannan sekä EA Y:n instituuttien
9040: EY on !opettamassa aikaisemmin myöntämänsä rahoitukseen.
9041: tuen EFTA-maiden ammattiyhdistysliikkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9042: osallistumiselle asiantuntijatyöskentelyyn. Suo- nioittaen,
9043: men etujen mukaista on huolehtia, että talou-
9044: delliset syyt eivät vaaranna tämän työn jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9045: mista. 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
9046: EY rahoittaa pääosan Euroopan ammatilli- markkaa Euroopan yhdentymiskehityk-
9047: sen yhteisjärjestön EAY :n tutkimuslaitoksen sen aiheuttaman seurannan ja toimin-
9048: ETUI:n toiminnasta ja osallistuu EAY:n vasta- nan rahoittamiseksi.
9049: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9050:
9051: Jukka Roos Riitta Myller Sinikka Hurskainen-Leppänen
9052: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
9053: Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen Aimo Ajo
9054: Raimo Vuoristo Ilkka Joenpalo Iiris Hacklin
9055: Risto Ahonen Heikki Rinne Arto Lapiolahti
9056: 1989 vp. 3173
9057:
9058: Raha-asia-aloite n:o 2965
9059:
9060:
9061:
9062:
9063: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Rikalan arkeologisen
9064: museon tutkimustoimintaan Halikossa
9065:
9066:
9067: Eduskunnalle
9068:
9069: Halikon kunnassa sijaitseva Rikala oli rauta- loginen museo. Rikalan museo tulee olemaan
9070: kauden lopulla 900-1000-luvulla tärkeä kaup- Suomen ensimmäinen varsinainen arkeologinen
9071: papaikka: Teljän ohella tunnetuin muinaiskau- museo, jonka tarkoituksena on esitellä kaupan-
9072: punkimme. Rikalassa on käyty vilkasta kaup- käyntiä ja yleensä elämäntapaa aina varhaisim-
9073: paa sekä sisämaahan että Skandinaviaan päin ja pien asukkaiden saapumisesta lähtien. Näytte-
9074: Itämeren maiden kanssa. Rikalan kaupunki- lyn esineistö koostuu pääosin hautalöydöistä.
9075: mainen olemassaolo lienee ulottunut vuoden Tavoitteena on valoisa, yleisöystävällinen, ulos-
9076: 1300 tienoille. Rikalan kaupunki tai Rikalan päin menneisyyden kautta tulevaisuuteen suun-
9077: suurtila on ilmeisesti Joensuun kartanon edel- tautuva museo. Tekstiilien tutkimus tulee ole-
9078: täjä. Rikalassa on ollut myös satama puolustus- maan museon yksi tärkeimmistä tehtävistä,
9079: järjestelmineen (Linnanmäki), ja myöhemmin koska Rikala on runsas tekstiililöydöistään ja
9080: sen läheisyydessä on ollut markkinapaikka. ala kärsii pahiten tutkimustilojen puutetta. Ri-
9081: Huomattavaksi on osoittautunut Rikalan kalan arkeologisella museolla on merkitystä Tu-
9082: kalmisto 1950-luvulla. Alueella on tehty useita run ja Helsingin yliopistoille. Museon toimin-
9083: kaivauksia 1950- ja 1970-luvulla. Lukuisista nan pääpaino tulee olemaan näyttely- ja tutki-
9084: monikerroksisista haudoista on löytynyt lähes mustyössä.
9085: 800 esinettä tai esineosaa. Löydöksiin kuuluu Rakennushankkeen kokonaiskustannukset
9086: runsaasti tekstiilejä, aseita, rahaa, koruja yms. ovat noin 8 miljoonaa markkaa. Varsinaiset ra-
9087: Rikalanmäen-Linnanmäen muinaismuisto- kennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 1993.
9088: alue on kooltaan noin 1200 x 200 metriä eli 24 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9089: hehtaaria. Alueena se on sekä seutukaavassa et- nioittaen,
9090: tä kunnan yleis- ja rakennuskaavoissa vahvis-
9091: tettu. Halikon kunta omistaa tästä keskeisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9092: män osan, johon kuuluvat entiset Viurilan kar- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
9093: tanon 1860-luvulla valmistuneet yhdistetty talli- markkaa Halikon kunnalle Rikalan ar-
9094: asuinrakennus ja pajarakennus. keologisen museon tutkimustoimintaan
9095: Turun maakuntamuseo on laatinut 1970-lu- sekä näyttelyjen ja uudisrakennuksen
9096: vun lopulla Varsinais-Suomen museopoliittisen suunnitteluun.
9097: ohjelman, jossa yhtenä osana on Rikalan arkeo-
9098:
9099: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9100:
9101: Jukka Roos Arto Lapiolahti Sauli Hautala
9102: 3174 1989 vp.
9103:
9104: Raha-asia-aloite n:o 2966
9105:
9106:
9107:
9108:
9109: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjakkalan vanhan
9110: teollisuuskylän hankkimiseen Perniössä
9111:
9112:
9113: Eduskunnalle
9114:
9115: Maatilahallitus omistaa Perniön kunnassa Nyttemmin teknillinen korkeakoulu on kiin-
9116: noin 2 200 hehtaarin suuruisen alueen, jonka nostunut saamaan Kirjakkalan vanhan teolli-
9117: pohjoisosassa sijaitsee Kirjakkalan vanha teol- suusyhdyskunnan omistukseensa lukuun otta-
9118: lisuusyhdyskunta. Museovirasto on katsonut, matta museoviraston toivomaa aluetta perus-
9119: että vanhalla, noin 9,6 hehtaarin suuruisella taakseen tutkimusaseman.
9120: alueella on merkittävä kulttuurihistoriallinen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9121: luonnonsuojelullinen arvo. Alueen säilyminen nioittaen,
9122: edellyttää, että se siirretään hallinnollisesti sel-
9123: laisen yhteisön omistukseen tai hallintaan, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9124: ottaisi vastattavakseen alueen kunnostuksesta 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9125: ja säilyttämisestä. Museovirasto on itse kiinnos- markkaa Kirjakkalan teollisuusyhdys-
9126: tunut saamaan alueelta noin 8 600 m 2 :n suurui- kunnan osan ostamiseen maatilahalli-
9127: sen alueen, jossa olevat rakennukset se kunnos- tukselta.
9128: taisi ja vastaisi ylläpidosta.
9129: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9130:
9131: Jukka Roos Raimo Vuoristo
9132: Heikki Rinne Arto Lapiolahti
9133: 1989 vp. 3175
9134:
9135: Raha-asia-aloite n:o 2967
9136:
9137:
9138:
9139:
9140: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin kanna-
9141: tusyhdistys ry:lle tanssi- ja videotalon suunnittelu- ja sanee-
9142: raustyön aloittamiseen Turussa
9143:
9144: Eduskunnalle
9145:
9146: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry:n aloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9147: teesta Turkuun ollaan suunnittelemassa Aura- nioittaen,
9148: joen länsirannalle laivanrakennukselta vapau-
9149: tuneisiin tiloihin tanssi- ja videotaiteelle ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9150: tus-, työskentely- ja esitystiloja. 1990 tulo- ja menoarvioon 450 000
9151: Kyseisten taidemuotojen suotuisaa kehitty- markkaa Aurinkobaletin kannatusyh-
9152: mistä haittaa tarkoituksenmukaisten toimitilo- distys ry:lle Turkuun tulevan tanssi- ja
9153: jen puute. videotalon suunnittelu- ja saneeraustyön
9154: aloittamiseen.
9155: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9156:
9157: Jukka Roos Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen
9158: Heli Astala Jukka Gustafsson Anna-Liisa Jokinen
9159: 3176 1989 vp.
9160:
9161: Raha-asia-aloite n:o 2968
9162:
9163:
9164:
9165:
9166: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 12315
9167: peruskorjaukseen Kuusjoella
9168:
9169:
9170: Eduskunnalle
9171:
9172: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskuksien väli- Tien muuttaminen paikallistiestä maantieluok-
9173: nen paikallistie n:o 12315 on erittäin huonokun- kaiseksi lisäisi olennaisesti kunnan kehittymisen
9174: toinen. Tie on kunnan kannalta varsin tärkeä, mahdollisuuksia.
9175: koska se on edellä mainittujen kuntakeskuksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9176: välinen yhdystie. Tietä käytetään varsin paljon nioittaen,
9177: koulukuljetuksiin ja tie on myös lyhin yhteys
9178: Turkuun. Tien asianmukainen kunnostaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9179: poistaisi lisäksi liikennettä varsin ruuhkaiselta 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9180: valtatie ykköseltä. Tiehankkeen kustannusarvio markkaa paikallistien n:o 12315 kun-
9181: on noin kahden miljoonan markan luokkaa. nostamiseen Kuusjoen kunnassa.
9182: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9183:
9184: Jukka Roos Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti
9185: 1989 vp. 3177
9186:
9187: Raha-asia-aloite n:o 2969
9188:
9189:
9190:
9191:
9192: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 12343
9193: kunnostamiseen välillä Someron keskusta-Kuusjoenperä
9194: Kuusjoella
9195:
9196: Eduskunnalle
9197:
9198: Kuusjoen kunnassa välillä Someron keskusta kaa. Edellä mainitun markkamäärän sisällyttä-
9199: -Kuusjoenperä on paikallistie n:o 12343 noin minen vuoden 1990 budjettiin olisi merkityksel-
9200: kolmen kilometrin matkalta peruskorjaamatta linen apu pienen maaseutukunnan elinkeinoelä-
9201: ja erittäin huonokuntoinen. Tieviranomaisten män kehittymiselle.
9202: taholta on vuosittain luvattu tien peruskorjaus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9203: Hanke on kuitenkin vuosittain siirtynyt aina nioittaen,
9204: vain eteenpäin. Tien kunnostaminen Kuusjoen
9205: kunnalle ei ole vähämerkityksellinen. Tiestön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9206: heikko kunto haittaa varsin runsaasti työmat- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
9207: kaliikennettä sekä on liikenneturvallisuuden markkaa paikallistien n:o 12343 kun-
9208: kannalta erittäin vaarallinen. Tiehankkeen ar- nostamiseen välillä Someron keskusta
9209: vioitu kustannusarvio on noin 300 000 mark- -Kuusjoenperä Kuusjoen kunnassa.
9210: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9211:
9212: Jukka Roos Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti
9213: 3178 1989 vp.
9214:
9215: Raha-asia-aloite n:o 2970
9216:
9217:
9218:
9219:
9220: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaskio-talon suunnit-
9221: teluun ja rakentamiseen Halikossa
9222:
9223:
9224: Eduskunnalle
9225:
9226: Kunnallisen palvelutoiminnan ongelmina voi- Vaskio-talon suojissa voidaan huolehtia las-
9227: daan pitää sektoroituneisuutta ja keskittymistä. ten päivähoidosta, koululaisten iltapäiväker-
9228: Nämä kaksi tekijää ovat siinä mielessä sidoksis- hosta, erilaisista nuorisotoiminnoista, vanhus-
9229: sa toisiinsa, että eri sektorien kiinteästi sijoite- ten huollosta, erilaisista kulttuuripalveluista,
9230: tut palveluyksiköt sijaitsevat kuntien väkirik- terveyspalveluista, kirjastopalveluista, apteek-
9231: kaissa taajamissa, koska niitä on kutakin laatua kipalveluista jne. Myös posti voi sijoittua tähän
9232: vain yksi. Väestöpohjaltaan pieniin taajamiin ei Vaskio-taloon ja postin henkilökunta osallistua
9233: perinteisen mallin mukaisesti toimien ole voitu talon kunnalliseen toimintaan. Niin tilojen kuin
9234: ajatella sijoitettavaksi päiväkotia, nuorisotaloa, henkilöstönkin osalta lähtökohtana on se, että
9235: vanhusten palvelukeskusta jne. koko henkilökunta osallistuu mahdollisimman
9236: Viime aikoina vapaakuntakokeilu, alueellis- suuressa määrin kaikkiin talon töihin ja että ti-
9237: taminen ja muu kunnallinen ajattelu ovat luo- lat ovat mahdollisimman laajassa yhteiskäy-
9238: massa mahdollisuuksia eri kunnallisten toimin- tössä.
9239: talohkojen yhteistoiminnalle ja samalla myös Vaskio-talon suunnittelu- ja rakentamiskus-
9240: palvelujen viemiselle lähemmäksi kuntalaista. tannukset ovat 5 miljoonaa markkaa.
9241: Halikon kunnassa Vaskion kylässä on tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9242: teena perustaa monipuolisia palveluja tarjoava nioittaen,
9243: keskus. Halikon tultua hyväksytyksi vapaakun-
9244: naksi mahdollisti tämä mm. henkilöstön va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9245: paamman käytön ja myös muita poikkeuksia 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9246: voimassa oleviin päätöksiin. Tältä pohjalta on markkaa Halikon kunnalle Vaskio-ta/on
9247: ideoitu monipuolista palvelutaloa, jonka työ- suunnittelu- ja rakentamiskustannuk-
9248: nimenä on ollut Vaskio-talo. siin.
9249: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9250:
9251: Jukka Roos Arto Lapiolahti
9252: 1989 vp. 3179
9253:
9254: Raha-asia-aloite n:o 2971
9255:
9256:
9257:
9258:
9259: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille eri-
9260: tyisesti työsuojelua koskevaan seurantaan yhdentymiskehi-
9261: tyksessä
9262:
9263: Eduskunnalle
9264:
9265: Osallistuminen Länsi-Euroopan yhdentymi- EFTA-maiden mukanaolon varmistamiseksi
9266: seen ei ole yksin yritysten ja viranomaisten asia, Ruotsin ja Norjan hallitukset tulevat osallistu-
9267: vaan se edellyttää myös suomalaisten kansalais- maan oman maan ammattiyhdistysliikkeen in-
9268: järjestöjen ja erityisesti ammattiyhdistysliik- tegraatioseurannan sekä EAY:n instituuttien
9269: keen mukanaoloa. Suomalaisilla on vaarana rahoitukseen.
9270: jäädä kehityksen ulkopuolelle, ellei seurantaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9271: ja vaikuttamiseen osoiteta voimavaroja, sillä nioittaen,
9272: EY on !opettamassa aikaisemmin myöntämänsä
9273: tuen EFTA-maiden ammattiyhdistysliikkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9274: osallistumiselle asiantuntijatyöskentelyyn. Suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9275: men etujen mukaista on huolehtia, että taloudel- 34.03.26 1 000 000 markkaa kansalais-
9276: liset syyt eivät vaaranna tämän työn jatkumista. järjestöjen integraatioseurantaan, erityi-
9277: EY rahoittaa pääosan Euroopan ammatilli- sesti työsuojelun ja standardisoinnin,
9278: sen yhteisjärjestön EA Y:n tutkimuslaitoksen kuluttaja- ja ympäristönsuojelun alueil-
9279: ETUI:n toiminnasta ja osallistuu EAY:n vasta- le sekä EA Y:n instituuttien rahoituk-
9280: perustetun standardointi- ja työsuojelukysy- seen.
9281: myksiin keskittyvän teknisen toimiston rahoi-
9282: tukseen.
9283:
9284: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9285:
9286: Jukka Roos Riitta Myller Sinikka Hurskainen-Leppänen
9287: Saara-Maria Paakkinen Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
9288: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Aimo Ajo
9289: Raimo Vuoristo Dkka Joenpalo Iiris Hacklin
9290: Risto Ahonen Heikki Rinne Arto Lapiolahti
9291: 3180 1989 vp.
9292:
9293: Raha-asia-aloite n:o 2972
9294:
9295:
9296:
9297:
9298: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Teijon ruukkialueen
9299: säilyttämiseen Perniössä
9300:
9301:
9302: Eduskunnalle
9303:
9304: Perniön kunnassa sijaitsevalla Teijon teolli- kailulliseksi nähtävyyskohteeksi olisi omiaan
9305: suusalueena on 300-vuotiset perinteet metalli- täydentämään jo muutenkin matkailua tukevia
9306: teollisuudessa. Vanhalla ruukkialueella sijaitsee toimia, joita alueelle rakennetaan.
9307: vanhoja rakennuksia, mm. hiilivarastoja sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9308: paja ym. muita rakennuksia, joiden kulttuuri- nioittaen,
9309: historiallisten arvojen säilyttäminen tuleville su-
9310: kupolville on varsin merkityksellistä. Kyseessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9311: olevien rakennusten kunnostaminen liittyisi 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9312: olennaisena osana Varsinais-Suomeen suunni- markkaa Teljon teollisuuskylän vanho-
9313: tellun ruukkireitin avaamiseen. Rakennusten jen rakennusten kunnostamiseen Per-
9314: kunnostamiseen on panostettu erittäin paljon va- niön kunnassa.
9315: paaehtoistyötä. Lisäksi alueen saattaminen mat-
9316:
9317: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9318:
9319: Jukka Roos Raimo Vuoristo
9320: Heikki Rinne Arto Lapiolahti
9321: 1989 vp. 3181
9322:
9323: Raha-asia-aloite n:o 2973
9324:
9325:
9326:
9327:
9328: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenpsykiatrian pro-
9329: fessorin viran perustamiseen Oulun yliopistoon
9330:
9331:
9332: Eduskunnalle
9333:
9334: Lastenpsykiatria on ollut itsenäinen lääketie- vissa yliopistoissa olla lastenpsykiatrian profes-
9335: teen pääala vuodesta 1960. Helsingin yliopistos- suuri. Näin ollen Oulun yliopistoon tulee perus-
9336: sa on alan professuuri ollut vuodesta 1974. Las- taa alan professorin virka. Samasta ajankoh-
9337: tenpsykiatrian opetusta on viime vuosina kehi- dasta lukien voidaan lakkauttaa Oulun yliopis-
9338: tetty siten, että alan apulaisprofessorin virkoja tosta yksi apulaisprofessorin (lastenpsykiatria)
9339: on lääketieteellistä koulutusta antavissa yliopis- virka (A 25).
9340: toissa muutettu professorin viroiksi. Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9341: yliopistossa tämä tapahtui vuonna 1985, Tam- nioittaen,
9342: pereen yliopistossa vuonna 1986 ja Turun yli-
9343: opistossa vuonna 1987. Ainoa lääketieteellistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9344: koulutusta antava tiedekunta, jossa ei ole las- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9345: tenpsykiatrian professuuria, on Oulun yliopis- 29.10.01 20000 markan määrärahan
9346: tossa. Oulun yliopistoon 1.8.1990 lukien pe-
9347: Lasten psykiatrian opetuksen kehittämiseksi rustettavaa lastenpsykiatrian professo-
9348: ja lääketieteellisen koulutuksen tehostamiseksi rin A 27 palkkausluokan peruspalk-
9349: tulee kaikissa lääketieteellistä koulutusta anta- kaista virkaa varten.
9350: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9351:
9352: Timo Roos Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen
9353: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Antti Kalliomäki
9354: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Kerttu Törnqvist
9355: Heikki Rinne
9356: 3182 1989 vp.
9357:
9358: Raha-asia-aloite n:o 2974
9359:
9360:
9361:
9362:
9363: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan
9364: korottamiseen
9365:
9366:
9367: Eduskunnalle
9368: Eduskunta hyväksyi vuonna 1986 opintotuen kokonaisuudistus. Tähän tavoitteeseen pyrit-
9369: kehittämisohjelman, jonka mukaan opintotu- täessä opintotuen opintorahaosuutta on nostet-
9370: kea parannetaan perustoimeentuloturvan ta- tava. Opintorahan perusosan korotuksen tulisi
9371: kaavaksi etuudeksi. Tavoite ei ole toteutunut, seuraavana lukuvuotena olla korkea-asteella
9372: koska opintorahan perusosan osuus on vain 100 markkaa ja kansanopistoissa ja ammatilli-
9373: kolmannes koko opintotuesta. sissa oppilaitoksissa 60 markkaa kuukaudessa.
9374: Opintolainojen rasite on kasvanut tasaisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9375: vuodesta 1983 lähtien. Valmistumisajat pitene- nioittaen,
9376: vät, velkaantuminen lisääntyy ja sosiaaliset pai-
9377: neet kasvavat. Tehokkuus, josta myös korkea- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9378: kouluissa on tullut keskeinen opintojen mitta, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9379: kärsii. Opiskelija joutuu rahoittamaan joka nel- 29.39.55 lisiiyksenä 22 000 000 markkaa
9380: jännen opiskelukuukauden ansiotyöllä. Keväi- korkeakouluopiskelijoiden ja 33 000 000
9381: sin lähes joka toinen toimeentulotuen hakija on markkaa kansanopistoissa ja ammatilli-
9382: opiskelija. Myös opintotuen reaaliarvon alhai- sissa oppilaitoksissa opiskelevien opin-
9383: suus ja tarveharkinta aiheuttavat ongelmia. torahan perusosan korottamiseksi 1. 7.
9384: Velkaantumisen kasvu voidaan pysäyttää 1990 alkaen.
9385: vain saamalla aikaan opintotukijärjestelmän
9386:
9387: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9388:
9389: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
9390: Jukka Gustafsson Riitta Myller Jouni Backman
9391: Marja-Lösa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Reijo Lindroos
9392: Heikki Rinne
9393: 1989 vp. 3183
9394:
9395: Raha-asia-aloite n:o 2975
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikki-instituuttien
9401: toiminnan tukemiseen
9402:
9403:
9404: Eduskunnalle
9405:
9406: Maassamme toimii neljä musiikki-instituut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9407: tia. Niiden jatkuvasti laajentunut toiminta edel- nioittaen,
9408: lyttää yhteiskunnalta riittävää tukea. Nehän te-
9409: kevät mm. merkittävää tutkimus- ja tallennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9410: työtä. Tämän toiminnan häiriötön jatkuminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9411: edellyttää nykyistä merkittävämpää määrära- 29.90.52 lisäyksenä 240 000 markkaa
9412: haa budjettiin. musiikki-instituuttien toiminnan tuke-
9413: miseen.
9414: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9415:
9416: Timo Roos Heikki Rinne
9417: 3184 1989 vp.
9418:
9419: Raha-asia-aloite n:o 2976
9420:
9421:
9422:
9423:
9424: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaitotuotteiden
9425: markkinoinnin edistämiseen
9426:
9427:
9428: Eduskunnalle
9429:
9430: Vuohenpito on arvokas osa vanhaa maalais- vien tuotteiden vähäiselle menekille on ollut
9431: kulttuuriamme. Viime vuosina asiaan on kiinni- mm. markkinoinnin ja tunnetuksi tekemisen
9432: tetty huomiota enemmänkin, minkä seuraukse- heikkous. Yhtenä markkinoinnin keinona olisi
9433: na maahamme on syntynyt lukuisia vuohitiloja, esim. asiaa esittelevän videon tekeminen.
9434: joiden pääasiallinen tulonlähde on ollut juuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9435: vuohenpito. nioittaen,
9436: Näille yrittäjille, joista monet ovat lainava-
9437: roin toimintansa käynnistäneet, olisi aivan vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9438: tämätöntä, että tuotteiden markkinointi sujuisi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9439: kitkatta ja suunnitellussa laajuudessa. 30.31.40 lisäyksenä 50 000 markkaa
9440: Monille maitoallergiasta kärsiville vuohen- vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi teke-
9441: maito on terveydelle välttämätön vaihtoehto. misen edistämiseen.
9442: Esteenä vuodenmaidon ja siitä valmistetta-
9443:
9444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9445:
9446: Timo Roos Heikki Rinne
9447: 1989 vp. 3185
9448:
9449: Raha-asia-aloite n:o 2977
9450:
9451:
9452:
9453:
9454: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen rakenta-
9455: miseen kantatielle n:o 41
9456:
9457:
9458: Eduskunnalle
9459:
9460: Kantatie n:o 41 välillä Huittinen-Vammala Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9461: on erittäin vilkkaasti liikennöity. Onhan se osa nioittaen,
9462: Tampereen satamatietä Rauman satamaan.
9463: Tielle muodostuu pitkiä ajoneuvojonoja ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9464: kaan liikenteen perään aiheuttaen hidastumista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9465: ja vaarallisia ohitustilanteita. Erityisen vilk- 31.24. 77 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
9466: kaasti on liikennöity väli Vammala-Huittinen. ohituskaistojen rakentamiseen kanta-
9467: Kyseiselle välille pitäisi välttämättä saada ohi- tielle n:o 41 välillä Vammala-Huitti-
9468: tuskaistoja liikenteen sujuvuutta ja turvallisuut- nen.
9469: ta lisäämään.
9470:
9471: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9472:
9473: Timo Roos Heikki Rinne Einari Nieminen
9474: 3186 1989 vp.
9475:
9476: Raha-asia-aloite n:o 2978
9477:
9478:
9479:
9480:
9481: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven paikallistien
9482: n:o 12847 parantamiseen Vammalassa
9483:
9484:
9485: Eduskunnalle
9486:
9487: Tie n:o 12847 eli Kivijärven paikallistie Vam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9488: malan kaupungissa on paikallisille asukkaille nioittaen,
9489: tärkeä liikenneväylä, mutta sillä on myös laa-
9490: jempaa käyttöä. Tien kunto on kuitenkin sellai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9491: nen, että siitä on haittaa liikenteelle. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
9492: Tien pituus on 15,5 kilometriä. Tie pitäisi 31.24. 77 200 000 markkaa Vammalassa
9493: kunnostaa tieltä n:o 299 tielle n:o 2521. Tarkoi- sijaitsevan Kivijärven paikallistien kun-
9494: tus olisi, että tietä parannettaisiin sorapintatie- nostukseen.
9495: nä ja asutuksen kohdalle laitettaisiin päällyste.
9496:
9497: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9498:
9499: Timo Roos Heikki Rinne
9500: 1989 vp. 3187
9501:
9502: Raha-asia-aloite n:o 2979
9503:
9504:
9505:
9506:
9507: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuralan-Krouvin-
9508: Lampisen maantien parantamiseen Vammalassa
9509:
9510:
9511: Eduskunnalle
9512:
9513: Vammalan kaupungissa sijaitseva maantie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9514: jakso Kiurala-Krouvi-Lampinen on huono- nioittaen,
9515: kuntoinen, mutkainen ja mäkinen. Tiellä on
9516: kuitenkin varsin vilkas liikenne. Onhan se yksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9517: käytetyimpiä Ellivuoren matkailuhotellille ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9518: Ellivuoren hiihtokeskukseen johtavista teistä. 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
9519: Tie muodostuu kolmesta osuudesta ja sen pi- tiejakson Kiurala-Krouvi-Lampinen
9520: tuus on noin 8 kilometriä. parantamiseen Vammalassa.
9521: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9522:
9523: Timo Roos Heikki Rinne
9524: 3188 1989 vp.
9525:
9526: Raha-asia-aloite n:o 2980
9527:
9528:
9529:
9530:
9531: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Palvialan kevyen liiken-
9532: teen väylän rakentamiseen Vammalassa
9533:
9534:
9535: Eduskunnalle
9536:
9537: Vammalassa entisen Karkun Palvialan kyläs- 1,9 km ja Karkun-Siuron maantietä n:o 250
9538: sä on meneillään hanke kevyen liikenteen väy- noin 0,5 km.
9539: län rakentamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9540: Tehdyt laskelmat osoittavat vakuuttavasti, nioittaen,
9541: että tie on tarpeen. Olisihan sen vaikutuspiirissä
9542: mm. ala-asteen koulu, lasten päiväkoti, emän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9543: täkoulu, Hoikan opisto ja kuntoutuskeskus se- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9544: kä kansanopisto. Liikenne nykyisellä tiellä on 31.24.77 lisäyksenä 2100000 markkaa
9545: vilkasta ja jalankulkijan kannalta vaarallista- Palvialan kevyen liikenteen väylän ra-
9546: kin. Kevyen liikenteen väylä tulisi korvaamaan kentamiseen Vammalassa.
9547: Heinoon-Karkun paikallistietä n:o 12981 noin
9548:
9549: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9550:
9551: Timo Roos Heikki Rinne
9552: 1989 vp. 3189
9553:
9554: Raha-asia-aloite n:o 2981
9555:
9556:
9557:
9558:
9559: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-Porin/
9560: Rauman radan perusparantamiseen
9561:
9562:
9563: Eduskunnalle
9564:
9565: Tampereen -Kokemäen - Porin 1 Rauman köistettävien rataosien joukossa. Sähköistämi-
9566: rautatie on merkittävä Satakunnan satamien ja sen toteuttaminen edellyttää kuitenkin rataosan
9567: elinkeinoelämän sekä Pirkanmaan ja Keski- perusparantamista.
9568: Suomen elinkeinoelämän kuljetuksille. Rata- Kokemäen-Porin ja Kokemäen-Rauman
9569: jakson päissä Porissa ja Raumalla sijaitsevat radoilla tulisi tehdä perusparannus, joka sisäl-
9570: kansantaloudellisesti merkittävät vienti- ja tää mm. pölkyn- ja kiskonvaihdon ja jatkuvak-
9571: tuontisatamat, joissa on tehty ja tekeillä laajoja sihitsauksen sekä paikoitellen lämpöeristyksen
9572: kehittämistoimenpiteitä. Satamaliikenteen tie- ja geometrian parannusta sekä risteysjärjeste-
9573: detään olevan kasvussa, ja näihin satamakau- lyjä.
9574: punkeihin johtavien meriväylien syventäminen Kun Satakunta on erityisen riippuvainen hy-
9575: sisältyykin merenkulkuhallituksen väyläohjel- vistä liikenneyhteyksistä, tulisi yhteysverkon
9576: maan. laatu säilyttää liikenteen edellyttämällä tasolla.
9577: Henkilöliikenne Porin radalla on viime aikoi- Rautatiellä on tässä oma merkittävä osuutensa
9578: na ollut voimakkaassa kasvussa. Satakunnan turvallisena ja ruuhkattomana liikennemuo-
9579: alueella on myynnin kasvu ollut tämän vuoden tona.
9580: tammi-elokuun aikana 12,1 prosenttia suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9581: rempi kuin viime vuoden vastaavana ajankoh- nioittaen,
9582: tana.
9583: Tampereen-Porin/Rauman radan peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9584: rannustyöstä on valmistumassa osuus Tampe- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9585: re-Kokemäki. Perusparantamisesta Koke- markan määrärahan Kokemäen-Po-
9586: mäeltä eteenpäin ei ole tehty päätöksiä. Val- rin/Rauman radan perusparannuksen
9587: tionrautatiet on käynnistänyt selvitykset maam- suunnitteluun rakennustöiden käynnis-
9588: me sähköistetyn rataverkon laajentamisesta ja tämiseksi vuonna 1992.
9589: Tampereen-Porin/Rauman rataosa on säh-
9590:
9591: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9592:
9593: Timo Roos Timo Laaksonen Raimo Vuoristo
9594: Raila Aho Aino Pohjanoksa Einari Nieminen
9595: Heikki Rinne
9596: 3190 1989 vp.
9597:
9598: Raha-asia-aloite n:o 2982
9599:
9600:
9601:
9602:
9603: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten osittaisen kotihoi-
9604: don tuen kehittämiseen
9605:
9606:
9607: Eduskunnalle
9608:
9609: Vuodesta 1988 lähtien toisella vanhemmista Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen
9610: on ollut oikeus tehdä lyhennettyä työpäivää las- mukaan yleisin syy, miksi hoitovapaata ja osit-
9611: tenhoidon vuoksi. Osittaisen hoitovapaan jär- taista kotihoidontukea ei ole käytetty, on talou-
9612: jestelmä koskee vanhempia, joilla on alle 4- dellinen. Muita syitä on esimerkiksi se, että lap-
9613: vuotias tai peruskoulun ensimmäistä lukukaut- sen hoito on järjestyksessä tai että järjestelmää
9614: ta käyvä lapsi. Osittaisen hoitovapaan mukai- ei vielä tunneta.
9615: sen työajan työnantaja ja työntekijä voivat so- Kaikille pienten lasten vanhemmille ja alle
9616: pia keskenään. kouluikäisten ja peruskoulun ensimmäistä
9617: Maaliskuun alussa 1989 tuli voimaan työai- luokkaa käyvien lasten vanhemmille on annet-
9618: kansa 30 tuntiin lyhentäneiden, alle 3-vuotiai- tava mahdollisuus lyhentää työaikaa. Toisaalta
9619: den lasten vanhempien ansionmenetyksen kor- työaikaansa lyhentäville vanhemmille on järjes-
9620: vaaminen osittaisella kotihoidontuella. Osittai- tettävä myös riittävä taloudellinen tuki kor-
9621: nen kotihoidontuki on määrältään 114 kotihoi- vaukseksi ansionmenetyksestä.
9622: dontuen perusosasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9623: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- nioittaen,
9624: tykseen osittaisen kotihoidontuen maksamiseen
9625: varattiin 60 miljoonan markan määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9626: Osittaisen kotihoidontuen käyttö on kuitenkin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9627: jäänyt arvioitua vähäisemmäksi. Ensimmäisen 33.15.30 4 000 000 markkaa lasten osit-
9628: voimassaolovuoden aikana arvioidaan 7 000- taisen kotihoidontuen kehittämiseen.
9629: 8 000 vanhemman eli noin 6 OJo :n siihen oikeute-
9630: tuista käyttävän osittaista kotihoidontukea.
9631:
9632: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9633:
9634: Timo Roos Tuula Paavilainen
9635: Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta
9636: Heikki Rinne
9637: 1989 vp. 3191
9638:
9639: Raha-asia-aloite n:o 2983
9640:
9641:
9642:
9643:
9644: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisäitiysrahan mak-
9645: samiseen
9646:
9647:
9648: Eduskunnalle
9649:
9650: Vuoden 1984 tulopoliittisen ratkaisun yhtey- jonka määräaika päättyi maaliskuun 1989 lo-
9651: dessä sovittiin, että sosiaali- ja terveysministeriö pussa. Toimikunta päätyi yksimieliseen esityk-
9652: yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvit- seen äitiysrahan käyttöönottamisesta.
9653: tää mahdollisuudet ansionmenetyksen korvaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9654: miseen sairausvakuutuksen kautta jo ennen var- nioittaen,
9655: sinaisen äitiysrahakauden alkua. Korvaus näh-
9656: tiin tarpeelliseksi, jos raskaana olevan työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9657: jän työolosuhteisiin liittyy työntekijän tai sikiön 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9658: terveydelle vaarallisia tekijöitä, esim. kemiallis- markkaa erityisäitiysrahan maksamisek-
9659: ta altistusta ja jos korvaavaa työtä ei pystytä si tarvittaessa budjettiperusteisena ta-
9660: järjestämään. Sosiaali- ja terveysministeriö pauksissa, joissa työhön liittyvät ter-
9661: asettikin työryhmän, joka sai vuonna 1985 yksi- veysriskit edellyttävät raskaana olevan
9662: mielisen muistion valmiiksi. Asiasta laadittiin naisen työstä poissaoloa ennen varsinai-
9663: myös luonnoksia hallituksen esitykseksi. Syk- sen äitiysloman alkua.
9664: syllä 1988 ministeriö asetti uuden työryhmän,
9665:
9666: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9667:
9668: Timo Roos Tuula Paavilainen
9669: Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta
9670: Heikki Rinne
9671: 3192 1989 vp.
9672:
9673: Raha-asia-aloite n:o 2984
9674:
9675:
9676:
9677:
9678: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes-
9679: kusliitolle Keitelerannan kurssi- ja virkistyskeskuksen avusta-
9680: miseen
9681:
9682: Eduskunnalle
9683:
9684: Sosiaalisen lomatoiminnan järjestäminen se- tosten hankintaan ja rakentamiseen kohdistuu
9685: kä erilaisten opinto-, kulttuuri- ja harrastus- mahdollisimman vähän rasitteita.
9686: mahdollisuuksien tarjoaminen on keskeinen osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9687: valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen toimin- nioittaen,
9688: taa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi monet jär-
9689: jestöt ovat hankkineet omia kurssi-, loma- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9690: virkistyslaitoksiaan. Näin on tehnyt myös Eläk- 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
9691: keensaajien Keskusliitto ry. markkaa Eläkkeensaajien Keskusliitolle
9692: Näiden laitosten toimintaan ei saada lainkaan Keitelerannan kurssi- ja virkistyskes-
9693: yhteiskunnan taloudellista tukea, vaan niiden kuksen oston yhteydessä liitolle siirty-
9694: on omilla toiminnallisilla tuloillaan hankittava neen lainan maksamiseen.
9695: rahoituksensa. Näin ollen on tärkeää, että lai-
9696:
9697: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9698:
9699: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
9700: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
9701: Heikki Rinne
9702: 1989 vp. 3193
9703:
9704: Raha-asia-aloite n:o 2985
9705:
9706:
9707:
9708:
9709: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen pa-
9710: rantamiseen ennen vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija-asun-
9711: tokohteissa
9712:
9713: Eduskunnalle
9714:
9715: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin ara- avustusta omapääomaosuuden maksamiseen.
9716: vavuokrataloissa asuviin verrattuna korkeam- Valtionavustuksen maksamista varten tarvitaan
9717: paa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä nor- yhteensä 50 Mmk jaettuna esimerkiksi viidelle
9718: maali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat ovat vuodelle.
9719: talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9720: sissä opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 nioittaen,
9721: mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoituk-
9722: senmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9723: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9724: raskaiksi muodostuvat asumiskustannukset en- 35.45.61/isäyksenä 10000000 markkaa
9725: nen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- rahoitusrakenteen parantamiseen ennen
9726: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija-
9727: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- asuntokohteissa.
9728:
9729: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9730:
9731: Timo Roos Liisa Jaakonsaari Riitta Myller
9732: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen
9733: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson Heikki Rinne
9734: 3194 1989 vp.
9735:
9736: Raha-asia-aloite n:o 2986
9737:
9738:
9739:
9740:
9741: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukilainan ja
9742: omapääoma-avustuksen maksamiseen opiskelija-asuntojen
9743: hankkimiseen olemassa olevasta rakennuskannasta
9744:
9745: Eduskunnalle
9746:
9747: Yhä pienempi osa opiskelija-asuntosäätiöihin tavaa. 200 asuntopaikan hankintaan tarvitaan
9748: hakeneista saa tänä syksynä asunnon. Tämä vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon korkotuki-
9749: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- lainaa 3 Mmk. Omapääoma-avustuksen tarve
9750: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- on 1,8 Mmk.
9751: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9752: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. nioittaen,
9753: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk-
9754: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9755: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9756: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- 35.45.61 lisäyksenä 4 800 000 markkaa
9757: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- siten, että momentin määräraha voidaan
9758: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- käyttää sekä korkotukilainan että oma-
9759: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- pääoma-avustuksen maksamiseen opis-
9760: dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on kelija-asuntojen hankkimiseksi olemas-
9761: kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivat- sa olevasta rakennuskannasta.
9762:
9763: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9764:
9765: Timo Roos Liisa Jaakonsaari Riitta Myller
9766: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen
9767: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson Heikki Rinne
9768: 1989 vp. 3195
9769:
9770: Raha-asia-aloite n:o 2987
9771:
9772:
9773:
9774:
9775: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston konser-
9776: vointitoiminnan ja sanomalehtien mikrofilmauksen siirtämi-
9777: seksi Mikkeliin
9778:
9779: Eduskunnalle
9780:
9781: Helsingin yliopisto on esittänyt konservointi- tukisi hyvin pääkaupunkiseututyöryhmän ta-
9782: toiminnan ja sanomalehtien mikrofilmauksen voitteita valtion laitosten hajasijoittamisen edis-
9783: siirtoa Mikkeliin. Yliopiston mukaan toiminto- tämiseksi. Toiminta tulisi ensi vaiheessa käyn-
9784: jen kehittämiseen ei Helsingissä ole mahdolli- nistymään kaupungin kunnostamissa ja vuok-
9785: suuksia henkilöstön saannin eikä toimitilojen raamissa tiloissa, mutta edellytyksenä on, että
9786: osalta. valtion tulo- ja menoarvioon sisällytetään Hel-
9787: Toimintojen siirto Mikkeliin niveltyisi hyvin singin yliopistolle riittävät resurssit mikroku-
9788: kaupungissa jo toimivien maakunta-arkiston ja vaus- ja konservointitoimintojen siirtämiseksi
9789: Elinkeinoelämän keskusarkiston toimintoihin. Mikkeliin.
9790: Konservointitoimintaa tukevaa koulutusta olisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9791: mahdollista kehittää Mikkelin käsi- ja taideteol- taen,
9792: lisuusoppilaitoksessa. Mikkelin liiketalouden
9793: instituutissa annetaan koulutusta arkistolinjal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9794: la, jonka käyneet voivat pätevöityä Valtionar- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9795: kiston hyväksymiksi arkistonhoitajiksi. Mikke- markkaa Helsingin yliopiston konser-
9796: listä olisi näin ollen mahdollista saada myös vointitoiminnan ja sanomalehtien mik-
9797: koulutettua henkilöstöä yksikön palvelukseen. rojilmauksen siirtämiseksi Mikkeliin.
9798: Aluepoliittisesti tarkasteltuna yksikön siirto
9799:
9800: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9801:
9802: Pirjo Rusanen
9803:
9804:
9805:
9806:
9807: lO 290089P
9808: 3196 1989 vp.
9809:
9810: Raha-asia-aloite n:o 2988
9811:
9812:
9813:
9814:
9815: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppakor-
9816: keakoulun Mikkelin pienyrityskeskuksen ja Helsingin yliopis-
9817: ton maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen lisätilojen ra-
9818: kentamiseen
9819:
9820: Eduskunnalle
9821:
9822: Mikkelin pienyrityskeskus on PKY-sektorilla toimintojen käyttöön. Mikkelin kaupungin
9823: valtakunnallisesti merkittävässä asemassa. Sen kannalta ei kuitenkaan ole kohtuullista, että se
9824: toimintaa laajennetaan parhaillaan kansainväli- yksin joutuisi rakentamaan ja rahoittamaan
9825: syyskoulutukseen. Uusi BBA-koulutusohjelma tarvittavat lisätilat. Kaupunki on jo hankkinut
9826: (Bachelor of Business Administration) käynnis- tontin tarkoitusta varten samasta korttelista tä-
9827: tyy lokakuussa 1989. Pienyrityskeskus tarvitsee män vuoden kesäkuussa.
9828: välttämättä lisätiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9829: Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja nioittaen,
9830: koulutuskeskus toimii samassa korttelissa pien-
9831: yrityskeskuksen kanssa kaupungin kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9832: missa tiloissa. Mikkelin kaupunki on luovutta- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
9833: nut nämä tilat viiden vuoden ajaksi vastikkeetta markkaa Helsingin kauppakorkeakou-
9834: Helsingin yliopiston käyttöön. Toiminnan laa- lun Mikkelin pienyrityskeskuksen ja
9835: jeneminen ja kehittyminen edellyttää jo nyt lisä- Helsingin yliopiston maaseudun tutki-
9836: tilojen rakentamista. mus- ja koulutuskeskuksen lisätilojen
9837: Ainoa ratkaisu tilaongelmaan on lisätilojen rakentamiseen.
9838: rakentaminen molempien edellä mainittujen
9839:
9840: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9841:
9842: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
9843: 1989 vp. 3197
9844:
9845: Raha-asia-aloite n:o 2989
9846:
9847:
9848:
9849:
9850: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen valmistumi-
9851: sen jälkeisen korkotukiajan pidentämiseksi
9852:
9853:
9854: Eduskunnalle
9855:
9856: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet sa päättäneen nuoren velkakierteistä elämänti-
9857: nuoret ovat monesti opiskelijaakin huonom- lannetta voidaan helpottaa pidentämällä vasta-
9858: massa asemassa: heidän on muutettava pois valmistuneen opiskelijan korkotuen ja lainojen
9859: opiskelija-asunnostaan ja hankittava asunto takaisinmaksun aloittamisaikaa kolmeen vuo-
9860: muualta, löydettävä työpaikka, kenties perus- teen.
9861: tettava perhe ja aloitettava opintolainojen ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9862: kaisinmaksu. Tämän elämänvaiheen taloudelli- nioittaen,
9863: sista vaikeuksista selviytyminen osoittautuu
9864: varsin usein ylivoimaiseksi tehtäväksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9865: Akateemista työttömyyttä Suomessa ei ole 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9866: suinkaan voitettu. Monilla aloilla - vaikka 29.39.52 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
9867: koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin - työtä korkeakouluopiskelijoiden valmistumi-
9868: aloittelevan palkkataso on niin alhainen, ettei sen jälkeisen opintolainan korkotuki-
9869: vastavalmistunut nuori pysty saavuttamaan ajan pidentämiseksi ylimääräisin järjes-
9870: edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opinton- telyin kolmeen vuoteen 1. 7.1990 alkaen.
9871:
9872: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9873:
9874: Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä
9875: Sirpa Pietikäinen Timo Kietäväinen
9876: 3198 1989 vp.
9877:
9878: Raha-asia-aloite n:o 2990
9879:
9880:
9881:
9882:
9883: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Työn Ar-
9884: kiston laitehankintoihin
9885:
9886:
9887: Eduskunnalle
9888:
9889: Oikeusministeriö myönsi Porvarillisen Työn selvityspyyntöjä tehtiin 23 kappaletta ja puhe-
9890: Arkiston Säätiölle perustaruisluvan toukokuus- lintiedusteluja yli 200 kertaa. Arkistomateriaa-
9891: sa 1975. Arkisto aloitti toimintansa 15.10.1975. lia on yhteensä yli 1100 hyllymetriä.
9892: Valtioneuvosto hyväksyi Porvarillisen Työn Ar- Arkiston tietopalvelun kehittämiseksi on
9893: kiston yksityisluontoisten arkistojen valtion- edelleen hankittava tutkijoiden palvelua helpot-
9894: avusta annetun lain mukaiseen valtionapuun oi- tavaa kalustoa ja laitteistoa sekä kehitettävä
9895: keutetuksi 1.4.1976 alkaen. Arkiston toimintaa luettelointijärjestelmiä.
9896: säätelevät edellä mainittuun lakiin liittyvä ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9897: tus, säätiön ohjesääntö ja Valtionarkiston oh- nioittaen,
9898: jeet.
9899: Arkiston toiminta ja materiaalimäärä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9900: kasvaneet nopeasti. Arkistoon tehtiin vuonna 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
9901: 1988 87 ulkopuolista tutkijakäyntiä sekä noin kaa Porvarillisen Työn Arkiston tutkija-
9902: 300 muuta asiakirjojen hakukäyntiä. Kirjallisia palvelua parantaviin laitehankintoihin.
9903:
9904: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9905:
9906: Pirjo Rusanen Liisa Hilpelä Sirpa Pietikäinen
9907: 1989 vp. 3199
9908:
9909: Raha-asia-aloite n:o 2991
9910:
9911:
9912:
9913:
9914: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiikkipäi-
9915: vien tukemiseen
9916:
9917:
9918: Eduskunnalle
9919:
9920: Kangansniemen musiikkipäivät ovat usean Musiikkipäiviä ei ole onnistuttu saamaan
9921: vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa paik- säännöllisen valtionavun piiriin. Kulttuuritar-
9922: kakunnan merkittävänä kesätapahtumana. jonnan oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus
9923: Esim. päättyneen kesän 150 opiskelijaa ja 6 000 edellyttävät ja vaativat valtion tukea maaseutu-
9924: konserttivierasta ovat merkittävä näyttö mu- tapahtumien onnistuneeksi läpiviemiseksi.
9925: siikkipäivien elinvoimasta. Laajuudeltaan Kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9926: gasniemen musiikkipäiviä voitanee pitää Mik- taen,
9927: kelin läänissä Savonlinnan oopperajuhlien jäl-
9928: keen merkittävimpänä musiikkitapahtumana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9929: Musiikkipäivien hallinto, rahoitus ja käytän- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9930: nön toteutus on pääsääntöisesti hoidettu paik- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa
9931: kakuntalaisten talkootyönä. Tästä eteenpäin Kangasniemen musiikkipäivien toimin-
9932: tarvitaan kuitenkin jo palkattua työvoimaa. nan tukemiseen.
9933: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9934:
9935: Pirjo Rusanen
9936: 3200 1989 vp.
9937:
9938: Raha-asia-aloite n:o 2992
9939:
9940:
9941:
9942:
9943: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan Musiikki-
9944: instituutin toiminnan tukemiseen
9945:
9946:
9947: Eduskunnalle
9948:
9949: Savonlinnan Oopperajuhlien koulutussäätiö Laitoksen kehittämisen kannalta on valtion-
9950: ylläpitää Savonlinnan Musiikki-instituuttia, jo- apu ensiarvoisen tärkeä.
9951: ka antaa korkeatasoista kamarimusiikin amma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9952: tillista lisäkoulutusta oopperajuhlakautena. nioittaen,
9953: Instituutilla on hyvät toimitilat, joista on ly-
9954: hyt matka Olavinlinnan esityksiin, harjoituksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9955: ja konsertteihin. Savonlinnalla on mitä par- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
9956: haimmat edellytykset toimia suomalaisten kär- 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
9957: kimuusikoiden, erityisesti laulajien, kesäisenä Savonlinnan Musiikki-instituutin toi-
9958: koulutuspaikkana. Tavoitteena on jatkossa minnan tukemiseen.
9959: muodostaa Savonlinnasta toinen ympärivuoti-
9960: nen korkeakoulutasoista musiikkikoulutusta
9961: antava paikkakunta maassamme.
9962:
9963: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9964:
9965: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
9966: 1989 vp. 3201
9967:
9968: Raha-asia-aloite n:o 2993
9969:
9970:
9971:
9972:
9973: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Joroisten musiikkiyhdistys
9974: ry:n toiminnan tukemiseen
9975:
9976:
9977: Eduskunnalle
9978:
9979: Joroisten musiikkiyhdistys ry. on yli 10 vuo- mikä toteutuisi parhaiten saattamalla ne sään-
9980: den ajan järjestänyt Joroisissa kesätapahtuman nöllisen valtionavun piiriin.
9981: Joroisten Musiikkipäivät. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9982: Päivien hallinto, käytännön toteutus ja ra- taen,
9983: hoitus hoidetaan pääsääntöisesti paikkakunta-
9984: laisten talkootyönä. Talousongelmat varjosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9985: vat tästä syystä jatkuvasti tapahtuman toteu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
9986: tusta. 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
9987: Kulttuuritarjonnan oikeudenmukaisuus ja Joroisten musiikkiyhdistys ry:n toimin-
9988: kohtuullisuus edellyttävät valtion tukea maa- nan tukemiseen.
9989: seututapahtumien onnistuneeksi läpiviemiseksi,
9990:
9991: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
9992:
9993: Pirjo Rusanen
9994: 3202 1989 vp.
9995:
9996: Raha-asia-aloite n:o 2994
9997:
9998:
9999:
10000:
10001: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonrata-hankkeen
10002: suunnitteluun
10003:
10004:
10005: Eduskunnalle
10006:
10007: Vuosikymmenien ajan on suunniteltu rai- Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kai-
10008: deyhteyksien parantamista Savon yhdysradan nuun seutukaavaliittojen edustajat. Neuvottelu-
10009: Heinola-Mäntyharju avulla. Viimeksi hank- kokous hyväksyi Savonrata-projektin toteutta-
10010: keen suunnittelua vei eteenpäin Mikkelin läänin misen Insinööritoimisto LTT Oy:n laatiman
10011: maakuntaliitto yhdessä muiden kuntien kanssa. projektisuunnitelman mukaisesti. Suunnitellun
10012: Raideyhteyksien kehittäminen Helsingistä Savonrata-projektin kestoaika on yli kymme-
10013: Savoon sai uutta vauhtia keväällä 1989, jolloin nen vuotta. Esiselvityksen on suunniteltu val-
10014: Lahden, Heinolan, Mäntyharjun, Mikkelin, mistuvan kesällä 1990.
10015: Pieksämäen, Iisalmen ja Varkauden edustajat On ensiarvoisen tärkeätä, että hankkeeseen
10016: olivat koolla neuvottelemassa Helsingin ja Sa- saadaan valtiovallan tuki heti alusta alkaen.
10017: von välisten raideyhteyksien parantamiseen täh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10018: täävästä projektista. Neuvottelukokous totesi nioittaen,
10019: ratahankkeen tarpeelliseksi ja teki päätöksen
10020: projektisuunnitelman laatimisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10021: Kesällä 1989 pidetyssä toisessa neuvotteluko- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10022: kouksessa olivat läsnä Mäntsälän, Lahden, Hei- 31.57. 62 lisäyksenä 200 000 markkaa
10023: nolan, Mikkelin, Pieksämäen, Suonenjoen, li- Savonrata-hankkeen suunnitteluun.
10024: salmen ja Varkauden kaupunkien sekä Päijät-
10025:
10026: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10027:
10028: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
10029: 1989 vp. 3203
10030:
10031: Raha-asia-aloite n:o 2995
10032:
10033:
10034:
10035:
10036: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen tut-
10037: kija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseen
10038:
10039:
10040: Eduskunnalle
10041:
10042: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamissa tiede- Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kan-
10043: ja teknologiapoliittisissa selonteoissa on suoma- sainvälistämispäämäärät voitaisiin saavuttaa,
10044: laisen tutkimuksen kansainvälistäminen asetet- on kehitettävä maamme kansainvälistä tutkija-
10045: tu yhdeksi painopisteeksi. ja opiskelijavaihtoa.
10046: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10047: siitä, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on nioittaen,
10048: tärkeää lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulko-
10049: mailla tapahtuvaa harjoittelua ja opiskelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10050: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10051: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen 29.37.24 1 000 000 markkaa kansainvä-
10052: tulevien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskeli- lisen tutkija- ja opiskelijavaihdon kehit-
10053: joiden ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. tämiseen.
10054:
10055: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10056:
10057: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
10058: Eino Siuruainen Tytti lsohookana-Asunmaa
10059: Pentti Lahti-Nuuttila
10060: 3204 1989 vp.
10061:
10062: Raha-asia-aloite n:o 2996
10063:
10064:
10065:
10066:
10067: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen val-
10068: mistumisen jälkeisen korkotukiajan pidentämiseen
10069:
10070:
10071: Eduskunnalle
10072:
10073: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä
10074: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot-
10075: huonommassa asemassa: heillä on edessä muut- taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli-
10076: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankin- jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit-
10077: ta, perheen perustaminen, asunnon hankinta ja tamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
10078: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10079: saattaa monelle olla ylivoimainen. nioittaen,
10080: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin-
10081: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10082: mukaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10083: koulutustaan vastaamatonta työtä tekevät huo- 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
10084: mioon ottaen akateemisten työttömyysprosentti seen korkotukeen opintolainojen val-
10085: nousee jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka mistumisen jälkeisen korkotuen mak-
10086: koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palkka- suajon pidentämiseksi kolmeen vuoteen
10087: tulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut 1. 7.1990 alkaen.
10088: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista
10089:
10090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10091:
10092: Mirja Ryynänen Pekka Puska Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10093: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen Tytti lsohookana-Asunmaa
10094: 1989 vp. 3205
10095:
10096: Raha-asia-aloite n:o 2997
10097:
10098:
10099:
10100:
10101: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun oppilas-
10102: kuljetuksiin
10103:
10104:
10105: Eduskunnalle
10106:
10107: Peruskoululain mukaan kunnan on järjestet- vajaan 12 milj. markan vuosikustannukset.
10108: tävä peruskoulun oppilaalle maksuton kuljetus Kun osalle ko. oppilaista jo nykysäännösten
10109: kouluun tai avustettava riittävästi oppilaan mukaan järjestetään kuljetus, olisivat todelliset
10110: kouluun kuljettamisessa, jos matka on viittä ki- lisäkustannukset noin 2 milj. markkaa pienem-
10111: lometriä pitempi. mät.
10112: Koulukuljetuksia on viimeksi käsitelty edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10113: kunnassa viime keväänä, jolloin peruskoulula- nioittaen,
10114: kia muutettiin eräiden kuljetuskysymysten osal-
10115: ta. Käsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunta hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10116: väksyi lausuman, jonka mukaan koulukulje- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10117: tuksia tulisi laajentaa niin, että kuljetus järjes- 24.46.30 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
10118: tettäisiin ala-asteen 1.-3. luokkien oppilaille peruskoulun 1.-3. luokkien oppilaiden
10119: matkan ollessa kolmea kilometriä pitempi. koulu kuljetuksiin.
10120: Uudistuksesta aiheutuu vuositasolla valtiolle
10121:
10122: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10123:
10124: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Marjatta Väänänen
10125: Eino Siuruainen Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila
10126: 3206 1989 vp.
10127:
10128: Raha-asia-aloite n:o 2998
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen kehittä-
10134: misrahakokeiluun Kuopion läänissä
10135:
10136:
10137: Eduskunnalle
10138:
10139: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen pää- toiminnasta aiheutuva kustannusten kasvu ja
10140: töksentekojärjestelmä on liian jäykkä ja moni- rahoituspohjan laajentamisen tarve, tulisi väli-
10141: mutkainen, mikä johtuu siitä, että väliaikainen aikaisen ammatillisen koulutuksen säädöksiä,
10142: ammatillinen koulutus kytkettiin 1980-luvulla momentin perusteluja ja nimikettä muuttaa val-
10143: raskaaseen monen hallintotason yleissuunnitte- tion budjetissa siten, että se mahdollistaa siirty-
10144: lua vaativan keskiasteen koulutuksen kehittä- misen koko maassa läänin koulutuksen kehittä-
10145: misohjelmien laatimiseen. misrahajärjestelmään.
10146: Kehittämisohjelmaa koskevia säännöksiä tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10147: lisi muuttaa ensi tilassa siten, että ohjelman si-
10148: sältöä väljennetään ja sen toimeenpanossa an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10149: netaan nykyistä enemmän liikkumavaraa ja 1990 tulo- ja menoarvioon 15 000000
10150: päätösvaltaa lääninhallituksille ja oppilaitoksil- markkaa läänin koulutuksen kehittämis-
10151: le, jotka voisivat päätöksillään tarvittaessa rahakokeiluun Kuopion läänissä niin,
10152: muuttaa joustavasti koulutustaan ja suunnata että määrärahaa voitaisiin käyttää eri
10153: sitä kulloinkin läänin alueella vallitsevan koulu- oppilaitoksissa väliaikaiseen ammattilli-
10154: tustarpeen mukaisesti. seen perus- ja lisäkoulukseen, aikuis-
10155: Koska aikuiskoulutuksen lisäämisen ja tehos- koulutukseen sekä tutkimus-, kokeilu-
10156: tamisen perusongelmaksi näyttää muodostuvan ja palvelutoimintaan.
10157: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10158:
10159: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
10160: 1989 vp. 3207
10161:
10162: Raha-asia-aloite n:o 2999
10163:
10164:
10165:
10166:
10167: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta palo- ja pelastustekniikan
10168: opintolinjan perustamiseen Kuopion teknilliseen oppilaitok-
10169: seen
10170:
10171: Eduskunnalle
10172:
10173: Tarkoituksena on perustaa Kuopion teknilli- 20 opiskelijaa, mikä vastaa arvioitua paloinsi-
10174: seen oppilaitokseen uusi opintolinja nimikkeel- nöörien koulutustarvetta (viite: Pelastushallin-
10175: lä rakennusinsinööri, palo- ja pelastustekniik- non alan ammatillinen peruskoulutus/Pelastus-
10176: ka. Ko. linjaa ei tällä hetkellä ole missään tek- hallinnon koulutuksen johtokunta 20.6.1984).
10177: nillisessä oppilaitoksessa. Koulutuksen sijoittumista Kuopioon puolta-
10178: Koulutus sisältäisi ammatillisia oppiaineita vat opetusyhteistyömahdollisuudet Kuopioon
10179: mm. seuraavilta alueilta: perustettavan palo-opiston kanssa (tilat, harjoi-
10180: - ehkäisevä palosuojelu ja muu turvalli- tusalueet) samoin kuin Kuopion yliopiston ka-
10181: suustekniikka tastrofikeskuksen kanssa.
10182: - erilaiset pelastus- ja torjuntatekniikat ka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10183: tastrofitilanteissa sekä taen,
10184: - vakuutus- ja riskintorjuntatehtävät.
10185: Pohjakoulutuksena olisi rakennusteknikon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10186: tutkinto tai palo-opiston tutkinto, ja koulutus- 1990 tulo- ja menoarvioon 120 000
10187: aika olisi 3 vuotta. Valtakunnallisena ja koulu- markkaa palo- ja pelastustekniikan kou-
10188: tusrakenteeltaan muista ammatillisen korkea- lutuksen tarpeen ja opetusjärjestelyjen
10189: asteen koulutuksesta poikkeavana koulutusta selvittämiseksi yhteistyössä sisäasiainmi-
10190: voidaan pitää aikuisten ammatillisena perus- nisteriön kanssa.
10191: koulutuksena. Vuosittainen oppilasotto olisi
10192:
10193: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10194:
10195: Mirja Ryynänen
10196: 3208 1989 vp.
10197:
10198: Raha-asia-aloite n:o 3000
10199:
10200:
10201:
10202:
10203: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Riuttala-säätiölle talon-
10204: poikaismuseon kunnostuksen loppuun saattamiseen
10205:
10206:
10207: Eduskunnalle
10208:
10209: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikais- Leivän tie sai vuonna 1986 vuoden matkailupal-
10210: kulttuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna kinnon.
10211: 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa- Rakennusten kunnostukseen saatiin työlli-
10212: alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on syysvaroja 1970-luvun loppupuolella. Kunnos-
10213: erinomainen esimerkki pohjoissavolaisesta ta- tus on varojen niukkuuden vuoksi osittain kes-
10214: lonpoikaisympäristöstä. Museo on sikäli ainut- ken. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan mu-
10215: laatuinen, että talon rakennukset ovat lähes seo kannattaa säilyttää ja kehittää sen toimin-
10216: kaikki alkuperäisiä. Näin museo on todella aito taa. Tärkeintä olisi saada kunnostustyöt lop-
10217: miljööltään. puun.
10218: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10219: maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pääraken- taen,
10220: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi mu-
10221: seoon kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10222: on noin 2 000, ja ne ovat osin vielä luetteloi- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
10223: matta. markkaa Riutta/an talonpoikaismuseon
10224: Museota on kehitetty viime vuosina aktiivi- kunnostustöiden loppuun saattamiseen
10225: sesti toiminnalliseksi kohteeksi, joka soveltuu ja Riutta/a-säätiön toimintojen tukemi-
10226: matkailun vetovoimatekijäksi. Tästä on saatu seen.
10227: jo hyviä tuloksia. Riuttalan museossa toteutettu
10228:
10229: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10230:
10231: Mirja Ryynänen
10232: 1989 vp. 3209
10233:
10234: Raha-asia-aloite n:o 3001
10235:
10236:
10237:
10238:
10239: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta UKK-keskuksen suunnit-
10240: teluun
10241:
10242:
10243: Eduskunnalle
10244:
10245: Presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymä- UKK-keskus olisi tarkoituksenmukaisinta si-
10246: kuntana Pielavesi omaa luonnolliset edellytyk- joittaa presidentti Kekkosen syntymäkuntaan
10247: set vaalia ja tehdä tunnetuksi presidentti Urho Pielavedelle, koska siellä sijaitsee jo tunnettu
10248: Kekkosen elämäntyötä ja yhteiskunnallista presidentti Kekkosen syntymäkoti, Lepikon
10249: ajattelua. Presidentti Kekkosen syntymäkotiin, torppa.
10250: Lepikon torppaan, käy vuosittain Pielavedellä UKK-keskuksen suunnittelua varten tulisikin
10251: tutustumassa jo yli 20 000 eri-ikäistä matkaili- jo tämän vuoden aikana asettaa toimikunta ja
10252: jaa Suomesta ja ulkomailta. ensi vuoden tulo- ja menoarvioon tulisi varata
10253: Aikojen saatossa presidentti Urho Kekkosen määräraha suunnittelua varten.
10254: tärkeä elämäntyön ja yhteiskunnallisen ajatte- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10255: lun merkitys saattaa hämärtyä, jollei sitä elä- taen,
10256: västi ja ajan henkeen mukautetusti pyritä aktii-
10257: visesti tuomaan esille. Tätä varten tulisi perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10258: taa erityinen UKK-keskus, jonka toiminnassa 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
10259: eri tavoin voitaisiin presidentti Urho Kaleva markkaa UKK-keskuksen suunnitte-
10260: Kekkosen elämäntyötä esitellä kaikille kansa- luun.
10261: laispiireille ja erityisesti nuorisolle. Tällainen
10262:
10263: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10264:
10265: Mirja Ryynänen
10266: 3210 1989 vp.
10267:
10268: Raha-asia-aloite n:o 3002
10269:
10270:
10271:
10272:
10273: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
10274: men virkojen palkkausmenojen valtionosuuteen
10275:
10276:
10277: Eduskunnalle
10278:
10279: Kuntien kulttuuritoimen virkojen palkkaus- muita, tehtävään erikoistuneita viranhaltijoita.
10280: kustannusten valtionosuuksiin varattu määrä- Työntekijän puutteessa usein jo olemassa olevat
10281: raha on tarpeeseen nähden täysin riittämätön. muut resurssit ja mahdollisuudet jäävät käyttä-
10282: Jälleen saattavat jotkut läänit jäädä kokonaan mättä.
10283: ilman uusia valtionosuusvirkoja. Vaikka laki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10284: kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan nioittaen,
10285: vuonna 1981, joutuu melkoinen osa kuntia
10286: odottamaan ensimmäistä valtionosuusvirkaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10287: sa tällä vauhdilla pitkälle uuden vuosituhannen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10288: puolelle. Kokemus on osoittanut, että kulttuuri- 29.90.30 lisäyksenä 3 500 000 markkaa
10289: sihteerin merkitys on ratkaiseva kuntien kult- 50 uuden kunnan kulttuuritoimen viran
10290: tuuritoiminnan ed\stämisessä. Erityisesti se kos- palkkausmenojen valtionosuuteen.
10291: kee pieniä, vähävaraisia kuntia, joissa ei ole
10292:
10293: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10294:
10295: Mirja Ryynänen Marjatta Väänänen Eeva-Lösa Moilanen
10296: Eino Siuruainen Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila
10297: 1989 vp. 3211
10298:
10299: Raha-asia-aloite n:o 3003
10300:
10301:
10302:
10303:
10304: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta harrastajateattereiden
10305: ohjaajien perus- ja jatkokoulutukseen
10306:
10307:
10308: Eduskunnalle
10309:
10310: Maamme harrastajateattereissa tehdään summa on tarpeeseen nähden riittämätön. Teat-
10311: oma-ehtoista, kehittävää kulttuurityötä: kasva- teriharrastuksen kehittäminen edellyttää mää-
10312: tetaan kulttuurin käyttäjiksi ja tekijöiksi. Vaik- rärahan korottamista.
10313: ka toiminta on harrastusluonteista ja taikoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10314: henkistä, tarvitaan määrärahoja ohjaajien nioittaen,
10315: palkkaamiseen ja harrastajanäyttelijöiden kou-
10316: luttamiseen ohjaustehtäviin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10317: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1990 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10318: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa
10319: on näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan harrastajateattereiden ohjaajien perus-
10320: kokonaisuudessaan esitetty 2 800 000 mk. Tämä ja jatkokoulutukseen.
10321: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10322:
10323: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
10324: Eino Siuruainen Tytti Isohookana-Asunmaa
10325: Pentti Lahti-Nuuttila
10326: 3212 1989 vp.
10327:
10328: Raha-asia-aloite n:o 3004
10329:
10330:
10331:
10332:
10333: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesaisten keskusliiton
10334: toiminnan tukemiseen
10335:
10336:
10337: Eduskunnalle
10338:
10339: Vesaisten keskusliitto on monipuolisesti toi- myös koko perheen tapahtumia sekä kerhonoh-
10340: miva lasten harrastustoimintaa tukeva ja kas- jaajien leirejä, joissa on käsitelty lasten kas-
10341: vuolosuhteita edistävä järjestö. Liitto pyrkii lei- vuun liittyviä ongelmia.
10342: rejä ja seminaareja järjestämällä edistämään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10343: lasten kasvua yhteiskuntaelämään kykeneviksi, nioittaen,
10344: tasapainoisiksi ja omatoimisiksi kansalaisiksi.
10345: Liitto järjestää kansainvälisiä tapaamisia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10346: joilla pyritään tukemaan koulujen rauhankas- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
10347: vatusta. Leireillä lapset pääsevät tutustumaan markkaa Vesaisten keskusliiton toimin-
10348: muiden maiden lapsiin, heidän elämänpiiriinsä nan tukemiseksi.
10349: ja kulttuuriinsa. Liiton toimesta on järjestetty
10350:
10351: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10352:
10353: Mirja Ryynänen Mauri Pekkarinen Kalevi Mattila
10354: 1989 vp. 3213
10355:
10356: Raha-asia-aloite n:o 3005
10357:
10358:
10359:
10360:
10361: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteispohjoismaiseen
10362: Nordjobb-projektiin kesätyöpaikkojen järjestämiseksi nuorille
10363:
10364:
10365: Eduskunnalle
10366:
10367: Yhteispohjoismainen Nordjobb-projekti to- seen kasvaneet. Pohjola-Nordenin nuorisoliiton
10368: teutui menestyksekkäästi tänä kesänä jo kol- hallitus toivookin, että eduskunta ottaisi huo-
10369: mannen kerran. Projektin tarkoituksena on jär- mioon nordjobbareiden määrän kaksinkertais-
10370: jestää kesätyöpaikka 18-26-vuotiaille nuorille tumisen vuoden aikana ja siitä seuraavat lisä-
10371: toisesta Pohjoismaasta. Projektin runkona on voimavarojen tarpeet. On myös huomattava,
10372: Tanskassa sijaitseva Nordjobb-säätiö, joka yh- että ensi vuonna Nordjobb-projekti tulee laa-
10373: dessä Pohjoismaiden elinkeinoelämän ja työ- jentumaan siinä määrin, ettei nykyisillä voima-
10374: voimaviranomaisten kanssa vastaa toiminnasta. varoilla pystytä järjestämään riittävän moni-
10375: Vapaa-ajan toiminnan järjestäminen kuuluu puolista vapaa-ajan toimintaa. Siksi Pohjola-
10376: kunkin maan Norden-yhdistykselle. Nordenin nuorisoliitto toivoo vapaa-ajan toi-
10377: Suomessa Nordjobb-projektiin osallistuvat mintaan osoitettavien määrärahojen kaksinker-
10378: Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, työvoimami- taistamista.
10379: nisteriö ja elinkeinoelämä. Vapaa-ajan toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10380: nasta vastaa nuorisoliitto. Tähän tarkoitukseen nioittaen,
10381: eduskunta on myöntänyt liitolle 100 000 mar-
10382: kan suuruisen määrärahan. Summasta 3/4 ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10383: luu kesäaikana työskentelevien vapaa-ajansih- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10384: teerien palkka- ja sosiaalikuluihin. JOO 000 markkaa Nordjobb-projektin
10385: Koska nordjobbareiden määrä on jatkuvasti kesätyöpaikkojen ja erityisesti vapaa-
10386: kasvanut, ovat paineet määrärahan korottami- ajan toiminnan järjestämiseksi nuorille.
10387: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10388:
10389: Mirja Ryynänen Marjatta Väänänen
10390: Eino Siuruainen Tytti lsohookana-Asunmaa
10391: Pentti Lahti-Nuuttila
10392: 3214 1989 vp.
10393:
10394: Raha-asia-aloite n:o 3006
10395:
10396:
10397:
10398:
10399: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelykonsu-
10400: lentin palkkaamiseksi Kuopion maatalouskeskukseen
10401:
10402:
10403: Eduskunnalle
10404:
10405: Koko valtakunnassa marjojen kulutus on vii- Savoa varten palkattaisiin oma marjanviljely-
10406: me vuosina kasvanut. Mm. Itä-Suomen marja- konsulentti, niin Kuopion läänin kummallekin
10407: ja vihannesprojekti on ollut vaikuttamassa tä- konsulentille jäisi suurempi ala kuin muualla.
10408: hän. Kulutuksen lisääntyminen on luonut mah- Yksistään Sonkari Oy:n sopimusviljelmien laa-
10409: dollisuuden lisätä myös viljelypinta-aloja. Hy- jennukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin pie-
10410: vin luonnollista olisi lisätä viljelyä pääasiassa nimmällä marjanviljelyalueella olevan marjan-
10411: siellä, missä tuotanto tälläkin hetkellä on, esim. viljelykonsulentin toiminta-alueen koko mar-
10412: Pohjois-Savossa ja erityisesti Sisä-Savon kun- janviljelypinta-ala.
10413: tien alueella. Näille alueille eivät juuri muut Marjanviljelyn työllistävä vaikutus on erit-
10414: tuotantomuodot sovi pientilavaltaisuuden joh- täin suuri. Puhtaasti tilastollisesti mansikanvil-
10415: dosta. Paikallisesti viljelyn lisäämismahdolli- jely vaatii hehtaaria kohti satotasosta riippuen
10416: suudet esim. Sisä-Savossa ovat vieläkin parem- noin 0,9 henkilön työvuotta. Herukanviljely
10417: mat, koska paikallinen Sonkari Oy lisää sopi- vaatii yhden työvuoden noin kuutta hehtaaria
10418: muspinta-alaansa noin kolminkertaiseksi aikai- kohti konepoiminnassa. Käytännössä työllistä-
10419: sempaan verrattuna. vä vaikutus on olennaisesti laskennallista suu-
10420: Viljelypinta-alojen lisääntyminen tuo uusia rempi. Maatalousvaltaisella haja-asutusalueella
10421: viljelijöitä. Näin ollen neuvontatarve on suuri. marjanviljelyn kehittäminen on ensiarvoisen
10422: Se on suuri aina uusia viljelmiä perustettaessa ja tärkeää. Sillä voidaan turvata hyvinkin pienten
10423: entisiä laajennettaessa. Olemassa oleva marjan- tilojen elinkelpoisuus. Marjanviljelyn kehittä-
10424: viljelyneuvonta ei kapasiteetiltaan riitä tyy- miseksi olisi tärkeää lisätä neuvontakapasiteet-
10425: dyttämään neuvontatarvetta Pohjois-Savossa. tia. Neuvonnan tehostamiseksi tulisi Kuopion
10426: Maassa toimivilla marjanviljelykonsulenteilla maatalouskeskukseen palkata toinen marjanvil-
10427: on toimialueellaan marjanviljelypinta-alaa noin jelykonsulentti.
10428: 130-1 500 hehtaaria. Suurin pinta-ala 1 500 ha Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10429: on Kuopion läänin maatalouskeskuksen konsu-
10430: lentin toimialueella. Seuraavaksi suurin pinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10431: ala on noin 600 ha. Kuopion läänissä marjanvil- 1990 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark-
10432: jely jakautuu siten, että Sisä-Savon kunnissa kaa toisen marjanviljelykonsulentin
10433: marjanviljelypinta-alaa on noin 750 haja muis- palkkaamiseksi Kuopion maatalouskes-
10434: sa kunnissa myös noin 750 ha. Vaikka Sisä- kukseen.
10435:
10436: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10437:
10438: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
10439: 1989 vp. 3215
10440:
10441: Raha-asia-aloite n:o 3007
10442:
10443:
10444:
10445:
10446: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon maaseu-
10447: tualueiden vesien- ja ympäristönsuojelutöiden rahoittamiseen
10448:
10449:
10450: Eduskunnalle
10451:
10452: Pohjois-Savossa maaseutualueiden ongelma- Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on
10453: na on puhtaan veden puute, mikä johtuu vähis- myös tarvetta vesiensuojeluun sekä kaatopaik-
10454: tä ja usein vielä heikkolaatuisista pohjavesiva- koja uusimalla että rakentamalla viemäröintiä
10455: roista. Talousveden puute vaikeuttaa niin maa- haja-asutusalueille jätevesien puhdistamiseksi.
10456: talouden harjoittamista kuin muun asutuksen Viemäröintihankkeet tulevat lisääntymään lähi-
10457: sijoittumista haja-asutusalueille. tulevaisuudessa monissa kunnissa kyläkeskus-
10458: Maaseutualueiden vesihuollon järjestäminen ten lisääntyneen rakentamisen johdosta.
10459: voi tapahtua mahdollisten paikallisten pohjave- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10460: sivarojen turvin, mutta myös tuomalla kelvol- taen,
10461: lista pohjavettä kauempaa. Viimeksi mainittu
10462: ratkaisu on ainoa mahdollisuus useimpien Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10463: jois-Savon kuntien haja-asutusalueilla. Runko- den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
10464: vesijohtolinjojen rakentaminen on kuitenkin tille 30.40.31 lisäyksenä 7 000 000 mark-
10465: kunnan ja mahdollisten käyttäjienkin yhteisin kaa Pohjois-Savon maaseutualueiden
10466: voimavaroin mahdoton toteuttaa rakentamisen vesien- ja ympäristtJnsuojelutöiden ra-
10467: kalleuden vuoksi. Toimiva vesihuolto on tästä hoittamiseksi.
10468: huolimatta voitava turvata myös näille alueille.
10469: Valtion mukaantulo vesihuollon järjestämiseen
10470: on välttämätöntä.
10471:
10472: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10473:
10474: Mirja Ryynänen
10475: 3216 1989 vp.
10476:
10477: Raha-asia-aloite n:o 3008
10478:
10479:
10480:
10481:
10482: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta metsänparannusvarojen
10483: lisäämiseksi Pohjois-Savossa
10484:
10485:
10486: Eduskunnalle
10487:
10488: Metsä 2000 -seurantatoimikunnan loppura- kuuden lisäksi on metsänparannusvarojen käyt-
10489: portissa, joka julkistettiin 13.6.1989, on sel- töä vaikeuttanut tarvetta vastaamaton jako
10490: keästi todettu metsänparannusvarojen suuri va- laina- ja avustusvarojen kesken.
10491: jaus. Kysymys on selvästi tasokorotustarpeesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10492: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon verrat- taen,
10493: tuna.
10494: Metsänparannusvarojen merkitys on Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10495: jois-Savossa varsin suuri sekä työllisyyden että 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
10496: puuntuotannon kannalta. Vajaus on maakun- 30.58.44 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
10497: nassamme ollut 6-7 milj mk. vuodessa. Niuk- metsänparannusvarojen lisäämiseksi.
10498:
10499: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10500:
10501: Mirja Ryynänen
10502: 1989 vp. 3217
10503:
10504: Raha-asia-aloite n:o 3009
10505:
10506:
10507:
10508:
10509: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 paran-
10510: tamiseen välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki
10511:
10512:
10513: Eduskunnalle
10514:
10515: Maantie n:o 542 välillä Mikkelin piirin raja- joudutaan tien huonon kunnon vuoksi hoita-
10516: Pajumäki Tuusniemen kunnassa on huonokun- maan pitempää reittiä Kuopion tai Viinijärven
10517: toinen, mutkainen ja mäkinen 31 km pitkä öljy- kautta, mistä aiheutuu 35-40 km:n matkanli-
10518: soratie. Kyseistä tietä käyttää läpikulkutienä säys.
10519: Lintulan ja Valamon luostareihin suuntautuva Tie on tärkeä yhteys myös kunnan sisäisen lii-
10520: matkailijaliikenne. Tien Mikkelin piirin puolel- kenteen ja Heinäveden kunnan pohjoisosista
10521: la oleva osuus on parannettu. Kuopioon suuntautuvan liikenteen kannalta.
10522: Ahlströmin myytyä Varkauden puunjalostus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10523: laitokset Ensolie on hyvän kuljetusreitin tarve taen,
10524: Tuusniemen suunnasta lisääntynyt, sillä Tuus-
10525: niemi kuuluu Enson Varkauden tehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10526: puunhankinnan autokuljetusalueeseen. Enson 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
10527: puunhakinnan määrä siltä alueelta, josta puu 31.24.77 8000000 markkaa maantien
10528: olisi edullisinta kuljettaa maantien n:o 542 n:o 542 parantamiseen välillä Mikkelin
10529: kautta, on 70 000 m 3 vuodessa. Nyt kuljetukset piirin raja-Pajumäki.
10530: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10531:
10532: Mirja Ryynänen
10533: 3218 1989 vp.
10534:
10535: Raha-asia-aloite n:o 3010
10536:
10537:
10538:
10539:
10540: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 576 Siilin-
10541: järvi-Koivumäki-Varpaisjärvi parantamiseen
10542:
10543:
10544: Eduskunnalle
10545:
10546: Varpaisjärven tärkein tieyhteys on noin 30 järvelle ja edelleen Kuopioon pitenee 20 kilo-
10547: kilometrin maantie n:o 576 Siilinjärvi (Pyy- metriä.
10548: kangas)-Koivumäki-Varpaisjärvi (Solansuu). Tien parantamisen lykkäämisellä on erittäin
10549: Tien Siilinjärven puoleinen 13 kilometrin osa kielteiset seuraukset Varpaisjärven kehittämi-
10550: päällystettiin vuonna 1988. Varpaisjärven puo- selle. Jo nykyisellään tien kunto vaikeuttaa
10551: leisen osan (n. 17 km) parantaminen on tiepiirin kunnan luontaista kehittämistä, erityisesti elin-
10552: toimenpideohjelmassa 1983-89 ajoitettu vuo- keinoelämän ja päivittäisen palveluliikenteen
10553: siin 1987-89. Viimeksi tien parantaminen on kehittämistä.
10554: ajoitettu vuosiin 1990-92 lähes 20 Mmk:n Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10555: hankkeena. Nyt tieosan parantamisen aloitus taen,
10556: uhkaa lykkääntyä edelleen.
10557: Läänin millään muulla kunnalla ei ole näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10558: kehnoa tieyhteyttä läänin keskukseen ja valta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
10559: kunnan osakeskukseen. Varpaisjärven puolei- 31.24. 77 7 000 000 markkaa maantien
10560: sen osan kunto on heikentynyt ala-arvoiseksi, n:o 576 (Siilinjärvi-Koivumäki- Var-
10561: minkä johdosta liikenne siirtyy pois tältä tieltä, paisjärvi) parantamisen loppuun saatta-
10562: jolloin Varpaisjärveltä matka 5-tielle, Siilin- miseksi.
10563:
10564: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10565:
10566: Mirja Ryynänen
10567: 1989 vp. 3219
10568:
10569: Raha-asia-aloite n:o 3011
10570:
10571:
10572:
10573:
10574: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5646 paran-
10575: tamiseen välillä MartikkaJa-Kuhaniemi
10576:
10577:
10578: Eduskunnalle
10579:
10580: Maantie n:o 5646 Martikkala-Lapinlahti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10581: Lapinlahden kunnassa on alkuosaltaan kanta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10582: vuudeltaan heikko soratie. Tie on muilta osin 31.24.77 1000000 markkaa maantien
10583: perusparannettu ja päällystetty. Tie on laajan n:o 5646 osuuden Martikkala-Kuha-
10584: Onkiveden länsipuolella olevan alueen yhteys niemen paikallistie parantamisen aloit-
10585: Lapinlahden taajamaan. Hankkeen kustannus- tamiseen.
10586: arvio on 2,4 milj. mk.
10587: Edellä olevan perusteella ehdotan,
10588:
10589: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10590:
10591: Mirja Ryynänen
10592: 3220 1989 vp.
10593:
10594: Raha-asia-aloite n:o 3012
10595:
10596:
10597:
10598:
10599: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrianlahden
10600: paikallistien n:o 16099 peruskorjaukseen
10601:
10602:
10603: Eduskunnalle
10604:
10605: Tervon-Utrianlahden paikallistie Tervon Edellä olevan perusteella ehdotan,
10606: kunnassa on kantavuudeltaan heikko yhdystie,
10607: jonka liikennemäärä on 500-800 autoa vuoro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10608: kaudessa. Tien käyttöä lisää voimakkaasti laa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10609: jeneva Lohimaan matkailuyritys, jonka vuotui- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Tervon-
10610: nen kävijämäärä on n. 100 000 henkeä. Hank- Utrianlahden paikallistien ' peruskor-
10611: keen kustannusarvio on 6,5 milj. mk. jauksen aloittamiseen.
10612: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10613:
10614: Mirja Ryynänen
10615: 1989 vp. 3221
10616:
10617: Raha-asia-aloite n:o 3013
10618:
10619:
10620:
10621:
10622: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Maaningan kirkonkylän
10623: laiturin rakentamiseen
10624:
10625:
10626: Eduskunnalle
10627:
10628: Maaningan kirkonkylän laiturin rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10629: nen on tullut ajankohtaiseksi ja välttämättö- 1990 tulo- ja menoarvioon 550 000
10630: mäksi vierasvenesataman lisääntyneen pitkä- markkaa Maaningan kirkonkylän laitu-
10631: matkaisen huviveneliikenteen ja laivaliikenteen rin rakentamiseen.
10632: tarpeisiin.
10633: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10634: taen,
10635:
10636: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10637:
10638: Mirja Ryynänen
10639: 3222 1989 vp.
10640:
10641: Raha-asia-aloite n:o 3014
10642:
10643:
10644:
10645:
10646: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla työtä
10647: tehneiden naisten kuntoutus- ja virkistyspalvelujen paranta-
10648: miseksi
10649:
10650: Eduskunnalle
10651:
10652: Sotien aikana kotirintamalla työskennelleet järjestämisellä myös kotirintamanaisille on jo
10653: naiset joutuivat kantamaan suuren vastuun ja kiire.
10654: tekemään työtä vuorotta erittäin vaikeissa olo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10655: suhteissa. He ovat nyt iäkkäitä, useimmat sai- nioittaen,
10656: raita ja huonokuntoisia ja tarvitsisivat kipeästi
10657: yhteiskunnan kuntoutuspalveluja aivan samoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10658: kuin rintamaveteraanit. Yleisten sosiaali- ja ter- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10659: veydenhuollon palvelujen kehittäminen ei riitä markkaa käytettäväksi kotirintamalla
10660: turvaamaan tämän ryhmän erityistarpeita. Tu- työtä tehneiden naisten kuntoutus- ja
10661: lokselliseksi todettujen kuntoutuspalvelujen virkistyspalvelujen järjestämiseksi.
10662: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10663:
10664: Mirja Ryynänen Pekka Puska Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10665: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen Tytti Isohookana-Asunmaa
10666: 1989 vp. 3223
10667:
10668: Raha-asia-aloite n:o 3015
10669:
10670:
10671:
10672:
10673: Ryynänen ym.:.Määrärahan osoittamisesta omapääoma-avustuk-
10674: sen maksamiseen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemas-
10675: sa olevasta rakennuskannasta
10676:
10677: Eduskunnalle
10678:
10679: Vuonna 1986 alle puolet (46 o/o) opiskelija- kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi-
10680: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on
10681: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
10682: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- tavaa.
10683: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10684: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa nioittaen,
10685: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata-
10686: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10687: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksin- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10688: omaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi tär- markkaa omapääoma-avustuksen mak-
10689: keää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryh- samiseen opiskelija-asuntojen hankki-
10690: tyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhasta miseksi olemassa olevasta rakennuskan-
10691: asuntokannasta asuntoja osoitettavaksi opiske- nasta.
10692: lijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis-
10693:
10694: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10695:
10696: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
10697: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen
10698: Tytti Isohookana-Asunmaa
10699: 3224 1989 vp.
10700:
10701: Raha-asia-aloite n:o 3016
10702:
10703:
10704:
10705:
10706: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke-
10707: miseen
10708:
10709:
10710: Eduskunnalle
10711:
10712: Koska nuoret viljelijät ovat sukupolvenvaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10713: dostilanteessa ja ovat velkaantuneet huomatta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
10714: vasti, on jatkon kannalta tärkeää, että heidän 30.33.40 30 000 000 markkaa nuorten
10715: tukemiseensa varataan riittävän suuri määrä- viljelijöiden tukemiseen.
10716: raha.
10717: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10718: taen,
10719:
10720: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10721:
10722: Kalle Röntynen
10723: 1989 vp. 3225
10724:
10725: Raha-asia-aloite n:o 3017
10726:
10727:
10728:
10729:
10730: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöihin Kuopion
10731: läänissä
10732:
10733:
10734: Eduskunnalle
10735:
10736: Kuopion läänissä on paljon suoviljelmiä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10737: joissa pohjaveden läheisyys estää nykyaikaisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10738: viljelyn. Kuopion vesi- ja ympäristöpiirillä on 30.33.48 5 000 000 markkaa kuivatus-
10739: suunnitelmat kuivatuksen suorittamiseksi, mut- töitä varten Kuopion läänissä.
10740: ta rahoitus puuttuu.
10741: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10742: taen,
10743:
10744: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10745:
10746: Kalle Röntynen
10747: 3226 1989 vp.
10748:
10749: Raha-asia-aloite n:o 3018
10750:
10751:
10752:
10753:
10754: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja ympäris-
10755: töpiirille Kuopion läänin kuntien vesihuoltotöiden toteuttami-
10756: seen
10757:
10758: Eduskunnalle
10759:
10760: Kuopion läänin kuntien pintavedet ovat erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10761: täin heikkokuntoisia. Kunnat joutuvat rakenta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10762: maan runkovesijohtolinjoja vedensaannin tur- 30.40. 77 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
10763: vaamiseksi kymmeniä kilometrejä vuodessa. Kuopion läänin kuntien vesihuoltohank-
10764: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- keiden toteuttamiseen.
10765: taen,
10766:
10767: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10768:
10769: Kalle Röntynen
10770: 1989 vp. 3227
10771:
10772: Raha-asia-aloite n:o 3019
10773:
10774:
10775:
10776:
10777: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 paran-
10778: tamiseen välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki
10779:
10780:
10781: Eduskunnalle
10782:
10783: Maantie n:o 542 välillä Mikkelin piirin raja- joudutaan tien huonon kunnon vuoksi hoita-
10784: Pajumäki Tuusniemen kunnassa on huonokun- maan pitempää reittiä Kuopion tai Viinijärven
10785: toinen, mutkainen ja mäkinen 31 km pitkä öljy- kautta, mistä aiheutuu 35-40 km:n matkan li-
10786: soratie. Kyseistä tietä käyttää läpikulkutienä säys.
10787: Lintulan ja Valamon luostareihin suuntautuva Tie on tärkeä yhteys myös kunnan sisäisen lii-
10788: matkailijaliikenne. Tien Mikkelin piirin puolella kenteen ja Heinäveden kunnan pohjoisosista
10789: oleva osuus on parannettu. Kuopioon suuntautuvan liikenteen kannalta.
10790: Ahlströmin myytyä Varkauden puunjalostus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10791: laitokset Ensolie on hyvän kuljetusreitin tarve taen,
10792: Tuusniemen suunnasta lisääntynyt, sillä Tuus-
10793: niemi kuuluu Enson Varkauden tehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10794: puunhankinnan autokuljetusalueeseen. Enson 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10795: puunhankinnan määrä siltä alueelta, josta puu 31.24.77 8000000 markkaa maantien
10796: olisi edullisinta kuljettaa maantien n:o 542 n:o 542 parantamiseen välillä Mikkelin
10797: kautta, on 70 000 m 3 vuodessa. Nyt kuljetukset piirin raja-Pajumäki.
10798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10799:
10800: Kalle Röntynen
10801:
10802:
10803:
10804:
10805: 11 290089P
10806: 3228 1989 vp.
10807:
10808: Raha-asia-aloite n:o 3020
10809:
10810:
10811:
10812:
10813: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 578 ja 582
10814: (Palonurmi-Haruskangas-Rautavaara) perusparantamiseen
10815: ja päällystämiseen
10816:
10817: Eduskunnalle
10818:
10819: Palonurmen- Haruskankaan- Rautavaaran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10820: maantie sijaitsee Rautavaaran kunnassa ja on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10821: erittäin heikkokuntoinen, joten sen perusparan- 31.24. 77 7 000 000 markkaa maantei-
10822: taminen ja päällystäminen on liikenteen kannal- den n:ot 578ja 582 (Palonurmi-Harus-
10823: ta välttämätöntä. kangas-Rautavaara) perusparantami-
10824: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- seen ja päällystämiseen.
10825: taen,
10826:
10827: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10828:
10829: Kalle Röntynen
10830: 1989 vp. 3229
10831:
10832: Raha-asia-aloite n:o 3021
10833:
10834:
10835:
10836:
10837: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlammen-Roti-
10838: mojoen tien n:o 5911 parantamiseen
10839:
10840:
10841: Eduskunnalle
10842:
10843: Hämeenlammen-Rotimojoen maantie si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10844: jaitsee Vieremän kunnassa ja on erittäin heik- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10845: kokuntoinen. Sen perusparantaminen on liiken- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Hämeen-
10846: teen kannalta välttämätön, samoin kuin tiehen lammen-Rotimojoen tien n:o 5911 pa-
10847: liittyvän Hiilimutkan oikaisu. rantamiseen ja tähän liittyvän Hiilimut-
10848: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- kan tien oikaisuun.
10849: taen,
10850: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10851:
10852: Kalle Röntynen
10853: 3230 1989 vp.
10854:
10855: Raha-asia-aloite n:o 3022
10856:
10857:
10858:
10859:
10860: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Jyrkän-Laakajärven tien
10861: parantamiseen
10862:
10863:
10864: Eduskunnalle
10865: Jyrkän-Laakajärven maantie sijaitsee Son- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10866: kajärven kunnassa ja on erittäin heikkokuntoi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10867: nen, joten sen perusparantaminen on liikenteen 31.24. 77 4 000 000 markkaa Jyrkän-
10868: kannalta välttämätöntä. Laakajärven tien parantamiseen.
10869: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10870: taen,
10871:
10872: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10873:
10874: Kalle Röntynen
10875: 1989 vp. 3231
10876:
10877: Raha-asia-aloite n:o 3023
10878:
10879:
10880:
10881:
10882: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Linnansalmentien perus-
10883: korjaukseen
10884:
10885:
10886: Eduskunnalle
10887:
10888: Linnansalmentie sijaitsee Lapinlahden kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10889: nassa. Liikenteen kannalta on välttämätöntä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10890: peruskorjata kyseinen maantie. 31.24.77 5 000000 markkaa Linnansal-
10891: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- mentien peruskorjaukseen.
10892: taen,
10893: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10894:
10895: Kalle Röntynen
10896: 3232 1989 vp.
10897:
10898: Raha-asia-aloite n:o 3024
10899:
10900:
10901:
10902:
10903: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Keiteleen tien pe-
10904: ruskorjaukseen
10905:
10906:
10907: Eduskunnalle
10908:
10909: Pohjois-Keiteleen tie sijaitsee Keiteleen kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10910: konkylän ja Oulun läänin rajalla ja on kesto- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10911: päällysteistä Oulun läänin puolella ja Kuopion 31.24. 77 7 000 000 markkaa maantien
10912: läänin puolella Keiteleen kirkonkylään asti. parantamiseen välillä Keiteleen kirkon-
10913: Liikenteen kannalta on välttämätöntä perus- kylä-Oulun läänin raja.
10914: korjata tie välillä Keiteleen kirkonkylä-Oulun
10915: läänin raja.
10916: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10917: taen,
10918:
10919: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10920:
10921: Kalle Röntynen
10922: 1989 vp. 3233
10923:
10924: Raha-asia-aloite n:o 3025
10925:
10926:
10927:
10928:
10929: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Pyykankaan-Koivumäen
10930: -Varpaisjärven maantien parantamisen loppuun saattami-
10931: seen
10932:
10933: Eduskunnalle
10934:
10935: Pyykankaan-Koivumäen- Varpaisjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10936: maantie sijaitsee Varpaisjärven kunnassa ja on den 1990 tulo- ja menoarvioon mo-
10937: erittäin heikkokuntoinen, joten sen perusparan- mentille 31.24. 77 7 000 000 markkaa
10938: tamisen loppuun saattaminen on liikenteen kan- Pyykankaan-Koivumäen- Varpaisjär-
10939: nalta välttämätöntä. ven maantien parantamisen loppuun
10940: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- saattamiseen.
10941: taen,
10942:
10943: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10944:
10945: Kalle Röntynen
10946: 3234 1989 vp.
10947:
10948: Raha-asia-aloite n:o 3026
10949:
10950:
10951:
10952:
10953: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Saarelan ja Keski-Pohjan-
10954: maan piirin rajan välisen maantien perusparantamiseen
10955:
10956:
10957: Eduskunnalle
10958:
10959: Saarelan ja Keski-Pohjanmaan pnnn rajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10960: välinen maantie sijaitsee Pielaveden kunnassa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10961: ja on erittäin heikkokuntoinen, joten sen perus- 31.24. 77 6 500 000 markkaa Saarelan ja
10962: parantaminen on liikenteen kannalta välttämä- Keski-Pohjanmaan piirin rajan välisen
10963: töntä. maantien perusparantamiseen.
10964: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10965: taen,
10966:
10967: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10968:
10969: Kalle Röntynen
10970: 1989 vp. 3235
10971:
10972: Raha-asia-aloite n:o 3027
10973:
10974:
10975:
10976:
10977: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja -veteraa-
10978: nien kuntouttamiseen
10979:
10980:
10981: Eduskunnalle
10982:
10983: Koska sotainvalidit ja -veteraanit ovat hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10984: iäkkäitä, heidän kuntouttamiseensa tarvitaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
10985: huomattavasti lisävaroja. 33.22.55 lisäyksenä 50000000 markkaa
10986: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- sotainvalidien ja -veteraanien kuntout-
10987: taen, tamiseen.
10988:
10989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
10990:
10991: Kalle Röntynen
10992: 3236 1989 vp.
10993:
10994: Raha-asia-aloite n:o 3028
10995:
10996:
10997:
10998:
10999: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta vesistön- ja ympäristön-
11000: suojelutöihin Kuopion läänissä
11001:
11002:
11003: Eduskunnalle
11004:
11005: Pohjois-Savossa maaseutualueiden ongelma- toteuttaa sekä kaatopaikkoja uusimalla että ra-
11006: na on puhtaan veden puute, mikä johtuu vähis- kentamalla viemäreitä ja jätevedenpuhdista-
11007: tä ja usein heikkolaatuisista pohjavesivaroista. moja.
11008: Maaseutualueiden vesihuolto voidaan järjestää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11009: usein tuomalla kelvollista pohjavettä kauem- taen,
11010: paa. Runko'vesijohtolinjojen rakentaminen on
11011: kalleutensa vuoksi mahdollista toteuttaa vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11012: käyttäjien, kuntien ja valtion yhteisin voimava- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11013: roin. 35.25. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
11014: Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on tar- vesistön- ja ympäristönsuojelutöihin.
11015: vetta vesiensuojeluhankkeisiin, jotka voidaan
11016:
11017: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11018:
11019: Kalle Röntynen
11020: 1989 vp. 3237
11021:
11022: Raha-asia-aloite n:o 3029
11023:
11024:
11025:
11026:
11027: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja ympäris-
11028: töpiirille Kuopion läänin järvien kunnostamiseen
11029:
11030:
11031: Eduskunnalle
11032:
11033: Kuopion läänin pohjoisosassa on vesistöjä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11034: jotka ovat pahoin rehevöityneet ja vaativat pi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11035: kaista kunnostamista. Kuopion vesi- ja ympä- 35.25. 77 7 000 000 markkaa Kuopion
11036: ristöpiirillä on suunnitelmat vesistöjen kunnos- läänin vesistöjen kunnostamista varten.
11037: tamiseksi, mutta rahoitus puuttuu.
11038: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11039: taen,
11040: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11041:
11042: Kalle Röntynen
11043: 3238 1989 vp.
11044:
11045: Raha-asia-aloite n:o 3030
11046:
11047:
11048:
11049:
11050: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta matkailun lomatukeen
11051: Koillismaan alueelle
11052:
11053:
11054: Eduskunnalle
11055: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa jen investointien rahoitusjärjestelyitä kyseisellä
11056: oli varattu määräraha Lapin matkailun lomatu- alueella. Mikäli Lapin lomatuki ulotettaisiin
11057: keen, jota määrärahaa on ehdotettu myös vuo- myös Koillismaalle, niin sen vaikutus olisi työl-
11058: den 1988 menoarvioon. Kyseisellä määrärahalla lisyyttä vähentävänä tekijänä huomattava.
11059: on ollut myönteinen vaikutus ns. hiljaisten kau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11060: sien matkailun edistämiselle ko. alueilla. taen,
11061: Koillismaa (Kuusamo, Taivalkoski, Pudas-
11062: järvi, Posio ja Ranua) on maamme mustimpia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11063: työttömyysalueita, jonka työpaikkakehitys on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11064: erittäin suuressa määrin matkailusta riippuvai- 26.98.43 1 500 000 markkaa matkailun
11065: nen. Alueen maantieteellinen asema on täysin lomatukeen Koillismaan (Kuusamo,
11066: Lapin avustusalueeseen rinnastettavissa. Sa- Taivalkoski, Pudasjärvi, Posio ja Ra-
11067: moin matkailun hiljaiset kaudet vaikeuttavat nua) alueelle.
11068: ko. elinkeinon uusinvestointeja sekä jo tehty-
11069: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11070:
11071: Pauli Saapunki
11072: 1989 vp. 3239
11073:
11074: Raha-asia-aloite n:o 3031
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta lisäavustuksena kansan-
11080: opistoille
11081:
11082:
11083: Eduskunnalle
11084: Useat maamme kansanopistoista painivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11085: erittäin suurten taloudellisten vaikeuksien kans- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11086: sa, eivätkä niiden tilannetta köyhät kunnatkaan 29.57.50 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
11087: voi riittävästi auttaa. lisäavustuksen maksamiseen kansan-
11088: Etenkin niillä kansanopistoilla, jotka ovat in- opistoille.
11089: vestoineet viimeisten vuosien aikana, on todella
11090: taloudellisesti vaikeat ajat.
11091: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11092: taen,
11093: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11094:
11095: Pauli Saapunki
11096: 3240 1989 vp.
11097:
11098: Raha-asia-aloite n:o 3032
11099:
11100:
11101:
11102:
11103: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden posti-
11104: liikenteen tappioiden peittämiseen
11105:
11106:
11107: Eduskunnalle
11108:
11109: Haja-asutusalueiden postinjakelu sekä posti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11110: autoliikenne tuottavat posti- ja telelaitokselle 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11111: tappiota. 50 000 000 markkaa posti- ja telelaitok-
11112: Haja-asutusalueiden palveluiden turvaami- selle avustuksena haja-asutusalueiden
11113: seksi posti- ja telelaitoksen toimesta tulisi val- postipalveluiden turvaamiseksi.
11114: tion tulo- ja menoarvioon sisällyttää kyseisiä
11115: toimintoja varten määräraha.
11116: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11117: taen,
11118:
11119: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11120:
11121: Pauli Saapunki
11122: 1989 vp. 3241
11123:
11124: Raha-asia-aloite n:o 3033
11125:
11126:
11127:
11128:
11129: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta pienen ja keskisuuren yri-
11130: tystoiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen
11131:
11132:
11133: Eduskunnalle
11134:
11135: Pieni ja keskisuuri yritystoiminta luo perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11136: tan etenkin maalaiskuntien ja yleensä haja-asu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11137: tusalueiden elinkeinoelämälle. 32.52.43 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11138: Kyseisen yritystoiminnan edistäminen valta- pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
11139: kunnan asuttuna pitämisen ym. seikkojen tur- kehittämishankkeiden tukemiseen.
11140: vaamiseksi on erittäin tärkeää.
11141: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11142: taen,
11143: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11144:
11145: Pauli Saapunki
11146: 3242 1989 vp.
11147:
11148: Raha-asia-aloite n:o 3034
11149:
11150:
11151:
11152:
11153: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta matkailun edistämiseen
11154:
11155:
11156:
11157: Eduskunnalle
11158: Matkailutaseen alijäämä on valtakunnallises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11159: ti huolestuttavan suuri. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11160: Kotimaanmatkailun sekä ulkomaisten mat- 32.80.21/isäyksenä 15 000000 markkaa
11161: kailijoiden lisäämiseksi tulisi tehdä huomatta- kotimaanmatkailun sekä ulkomaisten
11162: vasti nykyistä enemmän töitä. matkailijoiden Suomeen tapahtuvan
11163: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- matkailun lisäämiseksi. ·
11164: taen,
11165:
11166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11167:
11168: Pauli Saapunki
11169: 1989 vp. 3243
11170:
11171: Raha-asia-aloite n:o 3035
11172:
11173:
11174:
11175:
11176: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kansanopiston
11177: uudisrakennus- ja peruskorjauskuluihin
11178:
11179:
11180: Eduskunnalle
11181:
11182: Kuusamon kansanopisto on investoinut kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11183: lun nykyaikaistamiseen. Nykyisin suhteettoman 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11184: suuri osuus käyttömenoista kuluu mm. vekseli- 29.57.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
11185: korkojen maksamiseen. Kuusamon kansanopiston huonontu-
11186: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- neen taloudellisen tilanteen parantami-
11187: taen, seen.
11188: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11189:
11190: Pauli Saapunki
11191: 3244 1989 vp.
11192:
11193: Raha-asia-aloite n:o 3036
11194:
11195:
11196:
11197:
11198: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilaitos-
11199: ten liikuntaresursseihin
11200:
11201:
11202: Eduskunnalle
11203:
11204: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä aloi- sen jatkaminen ja herättäminen, mitä eivät vält-
11205: tettiin syksyllä 1989 liikunnanopetus opetus- tämättä opetussuunnitelmiin kuuluva liikunta
11206: suunnitelmiin kuuluvana myös teknillisissä op- ja oppilaitoksen oma liikuntasali sinänsä edistä.
11207: pilaitoksissa. Liikunnanopetuksen resurssit op- Nykyopiskelijat tarvitsevat valinnanmahdolli-
11208: pilaitoksissa ovat kuitenkin muutamia poik- suuksia, joita korkeakouluopiskelijoille onkin
11209: keuksia lukuun ottamatta kehnot. Liikuntatilat tarjolla liikuntasihteerijärjestelmän avulla. Kes-
11210: puuttuvat eikä tarvittaviin väline-, matka-, kiasteellakin tulisi siirtyä samanlaiseen mahdol-
11211: vuokra- ym. resursseihin ole ollut riittävästi va- lisuuksia tarjoavaan järjestelmään.
11212: roja. Liikuntatilojen rakentaminen tulee kestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11213: mään monissa oppilaitoksissa kohtuuttoman nioittaen,
11214: kauan, jotta niiden varaan voitaisiin kunnollis-
11215: ta liikunnanopetusta perustaa. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11216: onkin järkevää resursoida liikuntaan niin, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11217: aikuisopiskelijat voisivat käyttää kunnallisia ja 29.60.29 lisäyksenä 500 000 markkaa
11218: kaupallisia liikuntatiloja ja -paikkoja. Tärkein- teknillisten oppilaitosten liikunnan ku-
11219: tähän opiskelijoille on oman liikuntaharrastuk- lutusmenojen kattamiseen.
11220: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11221:
11222: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
11223: 1989 vp. 3245
11224:
11225: Raha-asia-aloite n:o 3037
11226:
11227:
11228:
11229:
11230: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatil-
11231: listen oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen
11232:
11233:
11234: Eduskunnalle
11235:
11236: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa vakuutusturva koskisi kaikkea oppilaitosyhtei-
11237: opiskeli vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. sön toimintaa mukaan lukien liikuntatunnit se-
11238: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 alusta kä koulu- ja työharjoittelumatkat.
11239: osallistuvat liikunnanopetukseen, niin tapatur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11240: miltakaan ei voida välttyä. Kun opiskelijat eivät nioittaen,
11241: ole olleet vakuutuksen piirissä, on voinut tapah-
11242: tua monia kohtalokkaitakin onnettomuuksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11243: joiden korvautuvuus vakuutuksen avulla olisi 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11244: edes lievittänyt tapahtunutta. Järjestelmä voisi 250 000 markkaa keskiasteen ammatil-
11245: toimia samoin perustein kuin työllisyyskoulu- listen oppilaitosten liikuntatuntivakuu-
11246: tuksessa olevien vakuutus, jolloin pakollinen tusta varten.
11247: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11248:
11249: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
11250: 3246 1989 vp.
11251:
11252: Raha-asia-aloite n:o 3038
11253:
11254:
11255:
11256:
11257: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntatieteelliseen
11258: suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan
11259:
11260:
11261: Eduskunnalle
11262:
11263: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 teollisen ajan ihmisen elämäntapaan vaikutta-
11264: on osoitettu 12 500 000 markkaa liikuntatieteel- vista tekijöistä on tärkeämpää kuin koskaan
11265: liseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön. Liikun- aiemmin. Liikunnan vaikutus mielenterveyteen
11266: tatieteellinen tutkimus on edelleenkin varsin ja sopeutumiseen uusiin työ- ja yhteistyömuo-
11267: nuorta ja monia tutkimuksen alueita on lähes toihin vaatii myös tutkimuksensa.
11268: kokonaan jäänyt vaille pitkäjänteistä tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11269: työtä. Näistä mainittakoon liikuntafilosofian, nioittaen,
11270: liikunnan ja luonnon, liikunnan, urheilun ja
11271: ruumiillisuuden, liikuntapaikkarakentamisen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11272: liikunnan ja estetiikan, liikunnan ja työelämän 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
11273: muutosten jne. tutkimus. 29.91.50 lisäyksenä 2 500000 markkaa
11274: Liikunta on saamassa ihmisten arkielämässä liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja tutki-
11275: yhä enemmän merkitystä, joten tietämys jälki- mustyöhön sekä toimintaan.
11276:
11277: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11278:
11279: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
11280: 1989 vp. 3247
11281:
11282: Raha-asia-aloite n:o 3039
11283:
11284:
11285:
11286:
11287: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen lii-
11288: kunta-alan yhteistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kasvattajien
11289: opintomatkoihin
11290:
11291: Eduskunnalle
11292:
11293: Kansainvälistyvä Suomi tarvitsee tietoa muis- tetuksi omaamme, jota myös kannattaa viedä
11294: ta kulttuureista ja mahdollisuuksia kulttuuri- muihin maihin ja kulttuureihin.
11295: vaihtoon myös kansalaisjärjestötasolla. Liikun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11296: takulttuurissa kansainväliset vaikutteet tulevat nioittaen,
11297: ehkä nopeimmin osaksi suomalaista arkipäivää;
11298: itämaiset lajit ja länsimaiset pelit ovat tuhansien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11299: suomalaisten jokapäiväistä ohjelmaa. Kuiten- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11300: kin oma tietämyksemme näiden liikuntamuoto- 29.91.50 lisäyksenä 2 500000 markkaa
11301: jen taustoista ja konteksteista alkuperäisessä kansainväliseen liikunta-alan yhteistyö-
11302: miljöössään on varsin hataraa. Kun suomalaiset hön sekä tutkijoiden ja liikuntakasvatla-
11303: saavat mahdollisuuksia tutustua vieraisiin lii- jien opintomatkoihin.
11304: kuntakulttuureihin, niin samalla saamme rikas-
11305:
11306: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11307:
11308: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
11309: 3248 1989 vp.
11310:
11311: Raha-asia-aloite n:o 3040
11312:
11313:
11314:
11315:
11316: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen ja
11317: -tilojen rakentamiseen ja saneeraukseen liittyvään tutkimus-
11318: työhön
11319:
11320: Eduskunnalle
11321:
11322: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 ta, tulee alan tutkimustoimintaa lisätä ja kehit-
11323: on varattu 300 000 markkaa urheilulaitosten ra- tää. Tutkimustoiminta kannattaa keskittää Jy-
11324: kentamiseen liittyvään tutkimustyöhön. Suo- väskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede-
11325: messa puhutaan kuitenkin liikuntalaista, liikun- kunnan yhteyteen, jossa alaa on tutkittu aiem-
11326: tapolitiikasta jne., joten urheilulaitostenkin pi- minkin.
11327: täisi muuttua liikuntapaikoiksi. Nykyiset lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11328: kuntapaikat on pitkälti rakennettu urheilun eh- nioittaen,
11329: doin. Tämä näkyy mm. uimahalleissa, joita
11330: vasta tällä vuosikymmenellä on alettu muuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11331: koko väestölle sopiviksi liikuntatiloiksi, vaikka 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11332: kuntouimarit ovatkin aina muodostaneet ylivoi- 29.91.50 lisäyksenä 500000 markkaa lii-
11333: maisesti suuremman käyttäjäkunnan kuin mini- kuntapaikkojen ja -tilojen rakentami-
11334: maaliseksi jäänyt uintikilpailutoiminta. Jotta seen ja saneeraukseen liittyvään tutki-
11335: maamme liikuntapaikat tulevaisuudessa palveli- mustoimintaan.
11336: sivat paremmin käyttäjien monipuolisia tarpei-
11337:
11338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11339:
11340: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
11341: 1989 vp. 3249
11342:
11343: Raha-asia-aloite n:o 3041
11344:
11345:
11346:
11347:
11348: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuksina kunnille
11349: urheiluseuratyön tukemiseen
11350:
11351:
11352: Eduskunnalle
11353:
11354: Vapaaehtoisen urheiluseuratyön merkitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11355: kansakunnan terveydenhuollon, sosiaalitoimen 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11356: ym. osalta ei ole arvostettu tarpeeksi. 29.91.50 lisäyksenä 10000000 markkaa
11357: Urheiluseuratoiminnan nykyistä huomatta- valtionosuuksina kunnille urheiluseuro-
11358: vasti suurempi tukeminen on kansantalouden jen toimintaan.
11359: kannalta perusteltua.
11360: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11361: taen,
11362:
11363: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11364:
11365: Pauli Saapunki
11366: 3250 1989 vp.
11367:
11368: Raha-asia-aloite n:o 3042
11369:
11370:
11371:
11372:
11373: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke-
11374: miseen
11375:
11376:
11377: Eduskunnalle
11378:
11379: Maatilatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11380: nuoria viljelijöitä on tuettava. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
11381: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30.33.40 lisäyksenä 125 000 000 mark-
11382: taen, kaa nuorten viljelijtJiden tilanpidon
11383: aloittamiseen käynnistysavustuksina.
11384: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11385:
11386: Pauli Saapunki
11387: 1989 vp. 3251
11388:
11389: Raha-asia-aloite n:o 3043
11390:
11391:
11392:
11393:
11394: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna karjantark-
11395: kailun ja keinosiemennyksen tukemiseen
11396:
11397:
11398: Eduskunnalle
11399:
11400: Karjantarkkailun ja keinosiemennyksen mer- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11401: kitys maatilatalouden kannattavuudelle on erit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11402: täin suuri. Kannattavan karjatalouden turvaa- 30.34.41 listiyksenti 3 000 000 markkaa
11403: miseksi on karjantarkkailun ja keinosiemen- valtionapuna karjantarkkailun ja keino-
11404: nyksen toimintaedellytykset turvattava. siemennyksen tukemiseen.
11405: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11406: taen,
11407:
11408: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11409:
11410: Pauli Saapunki
11411: 3252 1989 vp.
11412:
11413: Raha-asia-aloite n:o 3044
11414:
11415:
11416:
11417:
11418: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta hirvieläinten aiheuttamien
11419: vahinkojen korvaamiseen
11420:
11421:
11422: Eduskunnalle
11423:
11424: Hirvieläinten aiheuttamat vahingot maa- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11425: metsätaloudelle kuuluu korvata valtion varoista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11426: nykyistä tehokkaammin. Viljelijän vaikutus- 30.35.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
11427: mahdollisuudet tuhojen suuruuteen ovat vähäi- hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
11428: set. korvaamiseen.
11429: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11430: taen,
11431:
11432: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11433:
11434: Pauli Saapunki
11435: 1989 vp. 3253
11436:
11437: Raha-asia-aloite n:o 3045
11438:
11439:
11440:
11441:
11442: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta poroaitojen kunnossapi-
11443: toon
11444:
11445:
11446: Eduskunnalle
11447:
11448: Poroaitojen kunnossapidon merkitys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11449: maatilatalouden kannalta katsoen erittäin mer- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11450: kittävä koko poronhoitoalueella. Avustusmää- 30.35.47 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11451: rärahaa tulisi voida käyttää koko poronhoito- poronhoitoalueen maatalousviljelysten
11452: alueella esiintyvien aitausongelmien hoitoon. aitauksen tukemiseen.
11453: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11454: taen,
11455:
11456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11457:
11458: Pauli Saapunki
11459: 3254 1989 vp.
11460:
11461: Raha-asia-aloite n:o 3046
11462:
11463:
11464:
11465:
11466: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Oulankajoen-Kitkan
11467: alueen kalatalouden kehittämiseen
11468:
11469:
11470: Eduskunnalle
11471:
11472: Alueellisella kalatalouden suunnittelulla ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11473: suunnitelmien tekemisellä voidaan edistää luon- taen,
11474: nonkalakantojen vahvistumista sekä vesistöjen
11475: tuoton lisäämistä. Kyseisillä valtion varoilla tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11476: lisi voida kehittää myös Neuvostoliiton ja Suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11477: men rajavesien kalakantoja. 30.37.23 lisäyksenä 150000 markkaa
11478: Oulankajoen sekä Kitkan lohi- ym. luonnon- Oulankajoen-Kitkan alueen kalata-
11479: kalakannan elvyttämiseksi ja turvaamiseksi am- loussuunnitteluunja kalatalouden kehit-
11480: matti-, virkistys- ja kotitarvekalastukseen tulisi tämiseen.
11481: olla myös käytettävissä riittävä määräraha. Esi-
11482: tän edellä mainittuun tarkoitukseen varattavak-
11483: si oman määrärahan.
11484:
11485: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11486:
11487: Pauli Saapunki
11488: 1989 vp. 3255
11489:
11490: Raha-asia-aloite n:o 3047
11491:
11492:
11493:
11494:
11495: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitosten lam-
11496: mikkoalueiden ja vesijärjestelmien kunnossapitoon
11497:
11498:
11499: Eduskunnalle
11500:
11501: Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitos on jelylaitoksen kunnostukseen ja nykyaikaistami-
11502: koko Pohjois-Suomen kalavesien hoidon kan- seen.
11503: nalta erittäin merkittävä ja tarpeellinen kala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11504: kantojen turvaaja. Kyseinen laitos on käynyt 30 taen,
11505: toimintavuoden aikana vanhanaikaiseksi.
11506: Edellä mainitun johdosta tulisi Ohtaojan ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11507: lanviljelylaitoksen maa-altaat uudistaa pikai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11508: sesti. 30.38. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11509: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon Taivalkosken Ohtoojan kalanviljelylai-
11510: tulisi sisällyttää määräraha Ohtaojan kalanvil- toksen nykyaikaistamiseen.
11511:
11512: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11513:
11514: Pauli Saapunki
11515: 3256 1989 vp.
11516:
11517: Raha-asia-aloite n:o 3048
11518:
11519:
11520:
11521:
11522: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden kunnos-
11523: sapitoon
11524:
11525:
11526: Eduskunnalle
11527:
11528: Useimmiten yksityisteiden yhteiskunnallinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11529: käyttö on hyvinkin yleishyödyllinen. Tästä 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
11530: syystä tulisi yhteiskunnan huolehtia myös yksi- 31.24.50 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
11531: tyisteiden kunnosta nykyistä tehokkaammin. yksityisteiden kunnossapitoon.
11532: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11533: taen,
11534:
11535: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11536:
11537: Pauli Saapunki
11538: 1989 vp. 3257
11539:
11540: Raha-asia-aloite n:o 3049
11541:
11542:
11543:
11544:
11545: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Oulun tie- ja vesiraken-
11546: nuspiirille teiden kunnostukseen
11547:
11548:
11549: Eduskunnalle
11550:
11551: Suurten etäisyyksien ja vähäisen rautatiever- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11552: koston johdosta jää Oulun tie- ja vesirakennus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11553: piirin alempiasteisten teiden kunnossapito ja 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
11554: hoito erittäin vähäiselle huomiolle. Määräraho- Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alempi-
11555: jen niukkuus aiheuttaa tiestön rapistumisen. asteisien teiden kunnostukseen.
11556: Edellä olevan perusteella ehdotan,
11557:
11558: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11559:
11560: Pauli Saapunki
11561: 3258 1989 vp.
11562:
11563: Raha-asia-aloite n:o 3050
11564:
11565:
11566:
11567:
11568: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 843 (Poussu
11569: -Murtovaara) peruskorjaamiseen
11570:
11571:
11572: Eduskunnalle
11573:
11574: Maantie n:o 843 on entistä valtatien n:o 5 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11575: osaa, joka toimii samalla huomattavan matkai- taen,
11576: lureitin "Runon ja rajan tie" osana. Tien vai-
11577: kutuspiiriin kuuluu useita Etelä-Kuusamon ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11578: läyhteisöitä. Sorapintaisena, mutkaisenaja mä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11579: kisenä se on liikenneturvallisuuden kannalta 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
11580: suorastaan vaarallinen. n:o 843 (Poussu-Murtovaara) perus-
11581: Tieosuuden pituus on 21,9 kilometriä. korjaamisen aloittamiseen.
11582: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11583:
11584: Pauli Saapunki
11585: 1989 vp. 3259
11586:
11587: Raha-asia-aloite n:o 3051
11588:
11589:
11590:
11591:
11592: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8642 (Kuo-
11593: lio-Kuloharju) peruskorjaamiseen
11594:
11595:
11596: Eduskunnalle
11597:
11598: Maantie n:o 8642 yhdistää Kuusamon Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ·
11599: liovaaran kautta Posion Kuloharjuun. Kyseisen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11600: tien vaikutuspiirissä on useita kyläyhteisöjä, jo- 31.24.77 1500000 markkaa maantien
11601: ten tien käyttöaste muodostuu korkeaksi. Tie n:o 8642 (Kuoliovaara-Kuloharju) pe-
11602: on vanha ja huonokuntoinen soratie, kelirikka- ruskorjaamisen aloittamiseen.
11603: aikana useilta osin lähes liikennekelvoton. Tie-
11604: osuuden pituus on 22 kilometriä.
11605: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11606: taen,
11607: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11608:
11609: Pauli Saapunki
11610:
11611:
11612:
11613:
11614: 12 290089P
11615: 3260 1989 vp.
11616:
11617: Raha-asia-aloite n:o 3052
11618:
11619:
11620:
11621:
11622: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8693 (Käylä
11623: -Liikasenvaara) peruskorjaamiseen
11624:
11625:
11626: Eduskunnalle
11627:
11628: Maantien n:o 8693 vaikutusalueella ovat kennemäärään nähden turvallisuuden kannalta
11629: Kuusamon suosituimpiin matkailukohteisiin vaarallinen sekä erittäin kelirikkoaltis. Tieosuu-
11630: kuuluvat Oulangan kansallispuisto, Kitkannie- den pituus on 29,6 kilometriä.
11631: men luonnonsuojelualue ja Kiutakönkään luon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11632: nonvarainen koski. Lisäksi alueella sijaitsee taen,
11633: Oulun yliopiston Oulangan biologinen tutki-
11634: musasema. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11635: Tien monipuolisen vaikutuksen huomioon 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11636: ottaen voidaan todeta sen olevan kuntonsa puo- 31.24.77 2000000 markkaa maantien
11637: lesta ala-arvoinen. Vanha sorapäällysteinen tie n:o 8693 (Käylä-Liikasenvaara) perus-
11638: on sorapintaisena, mäkisenä ja mutkaisena lii- korjaamisen aloittamiseen.
11639:
11640: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11641:
11642: Pauli Saapunki
11643: 1989 vp. 3261
11644:
11645: Raha-asia-aloite n:o 3053
11646:
11647:
11648:
11649:
11650: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18780
11651: (Ervasti-Jurmu) peruskorjaamiseen
11652:
11653:
11654: Eduskunnalle
11655:
11656: Paikallistie n:o 18780 (Ervasti-Jurmu) kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11657: kee Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
11658: la Iijokivartta 29 kilometrin mittaisena useita 31.24. 77 3 000 000 markkaa paikallis-
11659: kyliä yhdistävänä tienä. Perusasujaimiston ja tien n:o 18780 (Ervasti-Jurmu) perus-
11660: Iijoen lisääntyneen virkistyskäytön huomioon korjaamiseen.
11661: ottaen tien kunto on suorastaan ala-arvoinen.
11662: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11663: taen,
11664:
11665: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11666:
11667: Pauli Saapunki
11668: 3262 1989 vp.
11669:
11670: Raha-asia-aloite n:o 3054
11671:
11672:
11673:
11674:
11675: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18841
11676: (lnkee-Kynsilä) peruskorjaamiseen
11677:
11678:
11679: Eduskunnalle
11680:
11681: Paikallistie n:o 18841 on Taivalkosken poh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11682: joisosan ja Posion kunnan eteläosan yhdistävä taen,
11683: vilkas ja paljon myös raskasta liikennettä vetä-
11684: vä tieosuus. Tien kunto on todella heikko, kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11685: otetaan huomioon sen merkitys alueelle. Perus- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11686: kunnostuksen yhteydessä tulisi kyseinen tie ko- 31.24.77 2000000 markkaa paikallis-
11687: hottaa maantieluokkaan. Pituudeltaan kysei- tien n:o 18841 (Inkee-Kynsilä) perus-
11688: nen kohde on 25 kilometriä. korjaamisen aloittamiseen.
11689: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11690:
11691: Pauli Saapunki
11692: 1989 vp. 3263
11693:
11694: Raha-asia-aloite n:o 3055
11695:
11696:
11697:
11698:
11699: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18849
11700: (Vanttaja-Hiltunen) peruskorjaamiseen
11701:
11702:
11703: Eduskunnalle
11704:
11705: Paikallistie n:o 18849 toimii nykyisin vilkas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11706: liikenteisenä matkailutienä, jonka vaikutuspii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11707: riin kuuluu paikallisen asutuksen lisäksi run- 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallis-
11708: saasti loma-asutusta ja yksi hotelli-ravintola. tien n:o 18849 (Vanttaja-Hiltunen) pe-
11709: Tien kunto on heikon kylätien luokkaa. Pituu- ruskorjaamisen aloittamiseen.
11710: deltaan tieosuus on 10 kilometriä.
11711: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11712: taen,
11713:
11714: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11715:
11716: Pauli Saapunki
11717: 3264 1989 vp.
11718:
11719: Raha-asia-aloite n:o 3056
11720:
11721:
11722:
11723:
11724: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kitkan paikallistien n:o
11725: 18896 (Kantojoki-Patoniemi) peruskorjaamiseen
11726:
11727:
11728: Eduskunnalle
11729:
11730: Kitkan paikallistie n:o 18896 on entinen vii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11731: tostien osa, joka kulkee eteläpuolelta Kitkan ve- taen,
11732: sistöä ja jonka vaikutusalueella on useita ky-
11733: läyhteisöjä sekä runsaasti loma-asutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11734: Kyseinen tieosuus entisenä valtatien n:o 5 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11735: osana on jäänyt kunnostamatta, joten sen kun- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Kitkan pai-
11736: to on erittäin huono kaikilta osin. Sorapintaise- kallistien n:o 18896 (Kantojoki-Pato-
11737: na, mutkaisena ja kelirikkaalttiina se palvelee niemi) peruskorjaamisen aloittamiseen.
11738: varsin huonosti nykyisiä liikennetarpeita. Tie-
11739: osuuden pituus on 1,2 kilometriä.
11740:
11741: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11742:
11743: Pauli Saapunki
11744: 1989 vp. 3265
11745:
11746: Raha-asia-aloite n:o 3057
11747:
11748:
11749:
11750:
11751: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18897
11752: (valtatie n:o 5-Juuma) peruskorjaamiseen
11753:
11754:
11755: Eduskunnalle
11756:
11757: Juuman paikallistie n:o 18897 yhdistää Juu- kilöitä. Tien heikko kunto antaa alueesta alaku-
11758: man, Puurosuon ja Säkkiiänvaaran kyläyhtei- loisen kuvan. Kokonaispituus tieosuudella on
11759: söt valtatielle n:o 5. Kyseinen tie on mitä suu- 12,8 kilometriä.
11760: rimmassa määrin matkailutie, sillä sen vaiku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11761: tusalueella on useita matkailuyrittäjiä sekä taen,
11762: Jyrävän koski ja Kitkanniemen luonnonsuoje-
11763: lualue. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11764: Kyseinen tieosuus on sorapintainen, mäkinen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11765: ja erittäin mutkainen, joten liikenneturvallisuus 31.24. 77 1 000 000 markkaa Juuman
11766: tieosuudella on heikko. paikallistien n:o 18897 (valtatie n:o 5-
11767: Alueella sijaitsee myös Nokia Oy:n omistama Juuma) peruskorjaamisen aloittami-
11768: Tikkuniemen lomakohde, jossa vierailee usein seen.
11769: niin koti- kuin ulkomaisiakin arvovaltaisia hen-
11770:
11771: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11772:
11773: Pauli Saapunki
11774: 3266 1989 vp.
11775:
11776: Raha-asia-aloite n:o 3058
11777:
11778:
11779:
11780:
11781: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentokentän
11782: asemarakennuksen laajentamiseen
11783:
11784:
11785: Eduskunnalle
11786:
11787: Kuusamon lentokentän asemarakennus käy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11788: erittäin pieneksi 29.10.1989 käynnistyvän suih- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11789: kuliikenteen johdosta. Asemarakennuksen laa- 31.92.74 lisäyksenä 1500000 markkaa
11790: jentaminen olisi erittäin välttämätöntä. Kuusamon lentokentän asemarakennuk-
11791: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- sen laajennukseen.
11792: taen,
11793:
11794: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11795:
11796: Pauli Saapunki
11797: 1989 vp. 3267
11798:
11799: Raha-asia-aloite n:o 3059
11800:
11801:
11802:
11803:
11804: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanieläkkei-
11805: den maksamiseen myös muualla sotatoimialueelia kuin rinta-
11806: malla palvelleille
11807:
11808: Eduskunnalle
11809:
11810: Tasa-arvolain mukaisesti tulisi naisilla ja mie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11811: hillä olla samat oikeudet ja velvollisuudet yh- taen,
11812: teiskunnassamme.
11813: Rintamasotilastunnuksen saaminen miehillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11814: ja rintamapalvelustunnuksen saaminen naisilla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11815: tapahtuvat toisistaan poikkeavin perustein. 33.20.21/isäyksenä 50000000 markkaa
11816: Asetuksella tulisi tasa-arvo toteuttaa tässä rintamaeläkkeiden maksamiseen tasa-
11817: asiassa. Näin tehtäessä tulee rintamaveteraani- puolisesti miehille ja naisille ja myös
11818: eläkkeiden rahantarve lisääntymään. Kyse on muualla kuin Sotatoimialueella palvel-
11819: kunniavelasta. leille.
11820:
11821: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11822:
11823: Pauli Saapunki
11824: 3268 1989 vp.
11825:
11826: Raha-asia-aloite n:o 3060
11827:
11828:
11829:
11830:
11831: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin eräille
11832: veteraanijärjestöille
11833:
11834:
11835: Eduskunnalle
11836:
11837: Veteraanijärjestöjen toiminta on erittäin ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11838: vokasta työtä niiden ihmisten parissa, joille 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11839: meillä on maksettavana kunniavelka. 33.23.53 lisäyksenä 1000 000 markkaa
11840: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- veteraanijärjestöjen toiminnan tukemi-
11841: taen, seen.
11842:
11843: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11844:
11845: Pauli Saapunki
11846: 1989 vp. 3269
11847:
11848: Raha-asia-aloite n:o 3061
11849:
11850:
11851:
11852:
11853: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden han-
11854: kintaan
11855:
11856:
11857: Eduskunnalle
11858:
11859: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 kun virkistysalue rajaa käytön virkistykseen ei-
11860: on varattu 2 000 000 markkaa kuntien ja kun- kä esimerkiksi teiden tai muiden laitosten ra-
11861: tien perustamien yhteisöjen virkistysalueiden kentamiseen.
11862: hankintaan. Kunnallinen hyvin varustettu, lähi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11863: etäisyydellä ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien nioittaen,
11864: päässä oleva virkistysalue on kaikin puolin jär-
11865: kevää liikunta- ja luonnonsuojelupolitiikkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11866: Kun luontoliikuntamahdollisuudet on keski- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11867: tetty asiantuntevasti tietyille alueille, niin sekä 35.15.32 lisäyksenä 1000 000 markkaa
11868: käyttäjät että luonto hyötyvät. Käyttäjät saavat avustuksiin virkistysalueiden hankin-
11869: halvat ja hyvät palvelut, luonto taas säilyy, taan.
11870: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11871:
11872: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
11873: 3270 1989 vp.
11874:
11875: Raha-asia-aloite n:o 3062
11876:
11877:
11878:
11879:
11880: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionvelan lyhentämiseen
11881:
11882:
11883:
11884: Eduskunnalle
11885:
11886: Valtion verokertymät ovat jatkuvasti huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11887: mattavasti lisääntyneet. Rahavarojen panttauk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11888: sen sijasta olisi velkojen lyhnentäminen nykyis- 36.06.90 lisäyksenä 3 000 000 000 mark-
11889: tä huomattavasti runsaammin sekä valtion että kaa valtionvelan lyhentämiseen.
11890: kansalaisten edun mukaista.
11891: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11892: taen,
11893:
11894: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11895:
11896: Pauli Saapunki
11897: 1989 vp. 3271
11898:
11899: Raha-asia-aloite n:o 3063
11900:
11901:
11902:
11903:
11904: Saari: Määrärahan osoittamisesta maankuivatushankkeiden to-
11905: teuttamiseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä
11906:
11907:
11908: Eduskunnalle
11909:
11910: Vaasan läänin maatalouden kehittämissuun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11911: nitelman mukaan Etelä-Pohjanmaalla on pe- taen,
11912: ruskuivatuksen tarpeessa olevaa maata noin
11913: 120 000 ha. Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11914: jonossa myönteisen rahoituspäätöksen saaneita 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11915: aloittamauomia hankkeita 3,7 miljoonan mar- 30.40. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
11916: kan arvosta. Lisäksi jonossa on 13 miljoonan käytettäväksi vaimUtten maankuivatus-
11917: markan hyväksytyt, rahoituskelpoiset hank- hankkeitten toteuttamiseen Vaasan vesi-
11918: keet. Nykyisellä rahoitusvauhdilla kestää ensi ja ympäristöpiirissä.
11919: vuosituhannelle kaikkien jo vireille pantujen
11920: hankkeitten toteuttaminen.
11921:
11922: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11923:
11924: Aapo Saari
11925: 3272 1989 vp.
11926:
11927: Raha-asia-aloite n:o 3064
11928:
11929:
11930:
11931:
11932: Saari: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen perkaamiseen vä-
11933: lillä Kuortaneenjärvi-Talinkaima
11934:
11935:
11936: Eduskunnalle
11937:
11938: Kuortaneen järvi on yksi Etelä-Pohjanmaan uusimiseksi, ja juoksutussäännön muutos on vi-
11939: merkittävimmistä järvistä. Sillä on suuri virkis- reillä. Ongelmaksi on edelleenkin jäämässä se,
11940: tyskäytöllinen merkitys paitsi Kuortaneelle että Lapuanjoen uoma on järven Luusuan ja
11941: myös koko Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi sen Talinkalman padon väliseltä osalta mataloitu-
11942: laakeilla ranta-alueilla harjoitettavalla maanvil- nut, heinittynyt ja osittain jopa pensastunut
11943: jelyksellä on suuri merkitys koko Kuortaneen niin, ettei virtaama paljon veden aikana ole riit-
11944: elinkeinoelämälle. Järveä säännöstellään pari tävä. Järven ranta-alueitten maanviljelysten
11945: kilometriä järven Luusuasta alaspäin sijaitse- kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada ky-
11946: valla Talinkalman padolla. Ongelmaksi on vii- seinen joenuoma peratuksi mahdollisimman
11947: me vuosina muodostunut toisaalta se, että ke- pian.
11948: vättulvien tai suurempien kesäsateitten jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11949: järven pinta palautuu liian hitaasti normaalita- taen,
11950: solle aiheuttaen haittaa noin 600 ha:n viljelyk-
11951: sille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11952: Toisaalta ongelmana on ollut se, että juoksu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
11953: tussäännön vuoksi järven pinta on kuivina ai- 30.40. 77 1 000 000 markkaa Lapuan-
11954: koina painunut haitallisen alas. Vaasan vesipiiri joen perkaamiseen välillä Kuortaneen-
11955: on tehnyt suunnitelmat Talinkalman padon järvi- Talinkalman pato.
11956:
11957: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11958:
11959: Aapo Saari
11960: 1989 vp. 3273
11961:
11962: Raha-asia-aloite n:o 3065
11963:
11964:
11965:
11966:
11967: Saari: Määrärahan osoittamisesta Kalajärven altaan rantojen vii-
11968: meistelyyn
11969:
11970:
11971: Eduskunnalle
11972:
11973: Peräseinäjoen kunnassa sijaitseva, Kyrön- mahdollisuuksia, jos työt rantojen viimeistelyn
11974: joen säännöstelyjärjestelmään kuuluva Kalajär- osalta olisi saatettu loppuun.
11975: ven allas rakennettiin 1970-luvun kuluessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11976: Tuolloin hanke varojen niukkuuden vuoksi jäi taen,
11977: rantojen viimeistelyn osalta ikään kuin kesken.
11978: Koska Kalajärvi on Peräseinäjoen kunnan ainut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11979: merkittävämpi järvi, on siihen kohdistunut suu- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
11980: ria virkistyskäytön tarpeita. Erityisesti kunta- markkaa Kalajärven altaan rantojen vii-
11981: keskusta lähinnä olevat järven länsi- ja poh- meistelyyn.
11982: joisranta tarjoaisivat asukkaille hyviä virkistys-
11983:
11984: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
11985:
11986: Aapo Saari
11987: 3274 1989 vp.
11988:
11989: Raha-asia-aloite n:o 3066
11990:
11991:
11992:
11993:
11994: Saari: Määrärahan osoittamisesta Liesjärven syöttövesijohdon
11995: rakentamiseen valtion vesihuoltotyönä
11996:
11997:
11998: Eduskunnalle
11999:
12000: Liesjärven syöttövesijohto on tarkoitus to- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12001: teuttaa Töysän, Alavuden ja Ähtärin yhteis- taen,
12002: hankkeena. Se käsittäisi syöttövesijohtoa 16 km
12003: ja jakelulinjoja n. 12 km. Valtion osuus hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12004: keesta olisi noin 2 miljoonaa markkaa. Hank- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12005: keen vaikutuspiirissä olisi 75 taloutta mainittu- 30.40. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12006: jen kolmen kunnan raja-alueella. Liesjärven syöttövesijohdon rakentami-
12007: Alueella on todella vaikea vesipula, joka vai- seen valtion vesihuoltotyönä.
12008: keuttaa etenkin karjatalousvaltaisten maatilo-
12009: jen elinkeinotoimintaa.
12010:
12011: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12012:
12013: Aapo Saari
12014: 1989 vp. 3275
12015:
12016: Raha-asia-aloite n:o 3067
12017:
12018:
12019:
12020:
12021: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden rakentami-
12022: sen valtionavustuksiin
12023:
12024:
12025: Eduskunnalle
12026:
12027: Maassamme on vielä runsaasti yksityisteitä, suunnitelmia maassamme on runsaasti. Tarkoi-
12028: jotka ovat alueensa asukkaitten ainoita pääsy- tukseen osoitettujen valtionvarojen vähäisyy-
12029: teitä. Näillä yksityisteillä on monesti sellaista den johdosta suunnitelmia voidaan toteuttaa
12030: yleistä merkitystä, että huomattava osa tien kohtuuttoman hitaasti.
12031: käyttäjistä on muita kuin yksityistien osakkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12032: ta. Kunnossapitoon tällaiset tiet saavatkin nioittaen,
12033: yleensä valtionavustusta. Vuotuisen kunnossa-
12034: pidon varassa tällaiset tiet, ellei niitä ole nykyai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12035: kaisessa mielessä rakennettu, eivät kestä raskas- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12036: ta liikennettä. Näin esim. elintärkeät päivittäin 31.24.51 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
12037: toimitettavat kuljetukset kelirikkaaikoina vaa- yksityisten teiden tekemisen valtion-
12038: rantuvat. Valmiita yksityisteitten rakentamis- avustuksiin.
12039: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12040:
12041: Aapo Saari Jarmo Wahlström
12042: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
12043: Juho Sillanpää
12044: 3276 1989 vp.
12045:
12046: Raha-asia-aloite n:o 3068
12047:
12048:
12049:
12050:
12051: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 (Vir-
12052: rat-Ähtäri) perusparantamiseen
12053:
12054:
12055: Eduskunnalle
12056:
12057: Maantie n:o 349 Virrat.:_Ähtäri on ainut TVH:n tieverkkoselvityksen perusteella toden-
12058: luonnollinen tie Ähtärin kaupungista etelään. nut tärkeäksi nopeasti yhtenäisenä tiejaksona
12059: Sen merkitys on viime vuosina aivan erityisesti kehitettäväksi seudulliseksi tieksi.
12060: lisääntynyt Ähtärin noustua maamme huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12061: tavimpien matkailukeskusten joukkoon. Lii- nioittaen,
12062: kenteelliseen merkitykseensä nähden tämän mä-
12063: kisen, mutkaisen ja kantavuudeltaan heikon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12064: tien kunto on ala-arvoinen. Tien heikko kunto 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
12065: on muodostumassa esteeksi koko Ähtärin kau- 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
12066: pungin kehitykselle. Lisäksi kyseinen tie kuuluu maantien n:o 349 Virrat-Ahtäri perus-
12067: osana tiejaksoon Virrat-Ähtäri-Alajärvi- parantamiseen.
12068: Kaustinen, jonka mm. liikenneministeriö on
12069:
12070: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12071:
12072: Aapo Saari Matti Maijala Jorma Fred
12073: Jarmo Wahlström Martti Korkia-Aho Juho Sillanpää
12074: 1989 vp. 3277
12075:
12076: Raha-asia-aloite n:o 3069
12077:
12078:
12079:
12080:
12081: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 697 peruspa-
12082: rantamiseen välillä Lehtimäki-Soini
12083:
12084:
12085: Eduskunnalle
12086:
12087: Soinin kunnassa on viime vuosina toteutettu Soinin elinkeinoelämälle, mm. runsaita raskaita
12088: voimakkaita kehittämistoimia. Elinkeinoelä- kuljetuksia vaativalle graafiselle teollisuudelle.
12089: mää on monipuolistettu ja aikaisemmin jopa yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12090: 15 OJ'o :n työttömyys on pystytty painamaan sel- nioittaen,
12091: västi alle 10 %:n tasolle. Kehityksen esteeksi
12092: ovat nyt nousemassa heikot tieyhteydet. Oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12093: maakunnan ja talousalueen keskukseen Soinis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12094: ta johtaa maantie n:o 697. Se on 1950-luvun lo- 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
12095: pulla kevyesti paikalleen parannettu, kantavuu- maantien n:o 697 perusparantamisen
12096: deltaan heikko, routiva ja erittäin mutkainen aloittamiseen välillä Lehtimäki-Soini.
12097: öljysoratie. Tien kunto tuottaa suurta haittaa
12098:
12099: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12100:
12101: Aapo Saari Juho Sillanpää
12102: 3278 1989 vp.
12103:
12104: Raha-asia-aloite n:o 3070
12105:
12106:
12107:
12108:
12109: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 705 peruspa-
12110: rantamiseen välillä Töysän kk.-Töysän as.
12111:
12112:
12113: Eduskunnalle
12114:
12115: Maantien n:o 705 perusparantaminen välillä nalta tärkeätä, että myös väli Töysän kk.-
12116: Alavus-Töysä aloitetaan kuluvana syksynä. Töysän as. parannettaisiin pikaisesti asianmu-
12117: Jatkorahoitus on merkitty valtion vuoden 1990 kaiseen kuntoon.
12118: tulo- ja menoarvioesitykseen. Tie kuuluu osana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12119: Vaasan-Jyväskylän valtatiehankkeeseen. Väli nioittaen,
12120: Alavus-Tuuri rakennetaankin valtatietasoise-
12121: na. Tiestä jää edelleen parantamatta väli Töy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12122: sän kk.-Töysän as. Koska tie nykyisellä suun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12123: tauksenaan tulee varsin pitkään toimimaan val- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
12124: tatietasoisen liikenteen välittäjänä, olisi sekä lii- maantien n:o 705 perusparantamiseen
12125: kenneturvallisuuden että liikennetalouden kan- välillä Töysän kk.- Töysän as.
12126:
12127: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12128:
12129: Aapo Saari Jorma Fred
12130: Martti Korkia-Aho Juho Sillanpää
12131: 1989 vp. 3279
12132:
12133: Raha-asia-aloite n:o 3071
12134:
12135:
12136:
12137:
12138: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 706 (Suokon-
12139: mäki-Viranperä) parantamiseen
12140:
12141:
12142: Eduskunnalle
12143:
12144: Maantie n:o 706 on lyhin maantieyhteys Leh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12145: timäen ja Alajärven välillä. Se on myös osa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12146: kahden kaupunkikeskuksen Alavuden ja Ala- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien
12147: järven välistä tieyhteyttä. Tie on kantavuudel- n:o 706 (Suokonmäki- Vironperä) pa-
12148: taan heikko ja pikaisen perusparantamisen tar- rantamiseen.
12149: peessa.
12150: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12151: taen,
12152:
12153: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12154:
12155: Aapo Saari
12156: 3280 1989 vp.
12157:
12158: Raha-asia-aloite n:o 3072
12159:
12160:
12161:
12162:
12163: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7072 perusparan-
12164: tamiseen välillä Hakomäki-Kivimäki
12165:
12166:
12167: Eduskunnalle
12168:
12169: Maantie n:o 7072 on lyhin yhteys Töysän ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12170: Kuortaneen kunnan välillä. Normaalin kunta- taen,
12171: keskusten välisen liikenteen lisäksi tiellä on run-
12172: saasti turve- ja puutavarankuljetuksia. Tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12173: erittäin mäkinen ja mutkainen. Kyseisen sora- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12174: tien liikennöitävyyttä heikentää lisäksi heikko 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
12175: kantavuus. Tieosuudella olevat sillat on taka- n:o 7072 perusparantamisen aloittami-
12176: vuosina uusittu, mutta itse tie on pikaisen pe- seen välillii Hakomiiki-Kivimiiki.
12177: rusparantamisen tarpeessa välillä Hakomäki-
12178: Kivimäki.
12179:
12180: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12181:
12182: Aapo Saari
12183: 1989 vp. 3281
12184:
12185: Raha-asia-aloite n:o 3073
12186:
12187:
12188:
12189:
12190: Saari: Määrärahan osoittamisesta Itä-Ähtärin paikallistien perus-
12191: parantamiseen
12192:
12193:
12194: Eduskunnalle
12195:
12196: Itä-Ähtärin paikallistie on Ähtärinjärven itä- merkitykseensä nähden ala-arvoisessa kun-
12197: puolella Ähtäristä pohjoiseen kulkeva paikallis- nossa.
12198: tie. Paikallisen liikenteen lisäksi sillä on laajem- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12199: paakin merkitystä, koska se on lyhin tieyhteys taen,
12200: Soinista Ähtäriin.
12201: Tiellä on valmiina parantamissuunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12202: välillä Ähtäri-Rasisalo, noin 13 km. Sen mu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12203: kaisesti on jo parannettu noin 5 km välillä Äh- 31.24. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
12204: täri-Ähtärin salmi. Tätä jo parannettua osuut- Itä-Ähtärin paikallistien (n:o 17281) pe-
12205: ta lukuun ottamatta tie on mm. routivuutensa rusparantamiseen.
12206: ja heikon kantavuutensa vuoksi liikenteelliseen
12207:
12208: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12209:
12210: Aapo Saari
12211: 3282 1989 vp.
12212:
12213: Raha-asia-aloite n:o 3074
12214:
12215:
12216:
12217:
12218: Saari: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tiepiirille liikennetur-
12219: vallisuutta edistäviin pieniin tie- ja siltahankkeisiin
12220:
12221:
12222: Eduskunnalle
12223:
12224: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12225: runsaasti valmiita suunnitelmia liikenneturvalli- taen,
12226: suutta edistävistä pienistä tiehankkeista, esi-
12227: merkiksi useita kevyen liikenteen väylien suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12228: nitelmia vilkkaasti liikennöidyille ja vaarallisik- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12229: si todetuille alueille. Varojen puutteen vuoksi 31.24.77 lisäyksenä 5 000000 markkaa
12230: hankkeitten toteuttaminen on kuitenkin siirty- Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille liiken-
12231: nyt. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- neturvallisuutta edistävien pienten tie- ja
12232: tyksessä Vaasan tiepiirille on esitetty ko. tarkoi- siltahankkeiden toteuttamiseen.
12233: tukseen 19,9 miljoonaa markkaa, mikä on täy-
12234: sin riittämätön määrä.
12235:
12236: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12237:
12238: Aapo Saari
12239: 1989 vp. 3283
12240:
12241: Raha-asia-aloite n:o 3075
12242:
12243:
12244:
12245:
12246: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen kehittä-
12247: miseen ja säilyttämiseen
12248:
12249:
12250: Eduskunnalle
12251:
12252: Bussiliikenne on maamme joukkoliikenne- kenteen kustannuksia merkittävästi nostaessaan
12253: muodoista ylivoimaisesti suurin. Bussit kuljet- sekä kalusto- että polttoainekustannuksia.
12254: tavat 78 OJo kaikista matkustajista. Lapset ja Edellä mainitut lisäkustannukset nostavat lip-
12255: vanhukset muodostavat tulevaisuudessakin lä- pujen hintoja ja vaarantavat maaseudun vakio-
12256: hes puolet kansastamme kattavan joukon, joka vuoroliikenteen olemassaolon.
12257: ei voi ratkaista liikkumistarvettaan oman auton Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12258: varassa. Hallituksen budjettiesityksessä vuodel- nioittaen,
12259: le 1990 esitetään joukkoliikenteen tukimäärära-
12260: ha lisättäväksi 215 miljoonasta markasta 240 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12261: miljoonaan markkaan. Budjettiesitys sisältää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12262: kuitenkin dieselöljyn valmisteveron nousun ja 31.58.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
12263: TEL-maksujen korotuksen muodossa bussilii- joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt-
12264: kenteelle noin 68 000 000 markan lisälaskua. Li- tämiseen.
12265: säksi liikevaihtoveron korotus nostaa bussilii-
12266:
12267: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12268:
12269: Aapo Saari Matti Maijala Jorma Fred
12270: 3284 1989 vp.
12271:
12272: Raha-asia-aloite n:o 3076
12273:
12274:
12275:
12276:
12277: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankin-
12278: taan
12279:
12280:
12281: Eduskunnalle
12282:
12283: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 kun virkistysalue rajaa käytön virkistykseen
12284: on varattu 2 000 000 markkaa kuntien ja kun- eikä esimerkiksi teiden tai muiden laitosten ra-
12285: tien perustamien yhteisöjen virkistysalueiden kentamiseen.
12286: hankintaan. Kunnallinen hyvin varustettu, lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12287: hietäisyydellä ja hyvien joukkoliikenneyhteyk- nioittaen,
12288: sien päässä oleva virkistysalue on kaikin puolin
12289: järkevää liikunta- ja luonnonsuojelupolitiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12290: kaa. Kun luontoliikuntamahdollisuudet on kes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12291: kitetty asiantuntevasti tietyille alueille, niin sekä 35.15.32 lisäyksenä 1000000 markkaa
12292: käyttäjät että luonto hyötyvät. Käyttäjät saavat avustuksiin virkistysalueiden hankin-
12293: halvat ja hyvät palvelut, ja luonto taas säilyy, taan.
12294: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12295:
12296: Aapo Saari Juho Sillanpää
12297: 1989 vp. 3285
12298:
12299: Raha-asia-aloite n:o 3077
12300:
12301:
12302:
12303:
12304: Saari: Määrärahan osoittamisesta Vaasan vesipiirille eräitten jär-
12305: vien kunnostamiseen Suomenselän alueella
12306:
12307:
12308: Eduskunnalle
12309:
12310: Pinnanmuodostuksen vuoksi järvet Vaasan budjettiesityksessä ei osoiteta varoja ainoaao-
12311: vesipiirin alueella ovat matalia ja usein pehmeä- kaan uuteen järvenkunnostushankkeeseen.
12312: pohjaisia. Ojitusten järviin tuomien maa-aines- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12313: ten ja rehevän vesikasvuston vuoksi ne ovat mo- taen,
12314: nessa tapauksessa edelleen mataloitumassa.
12315: Koska tällainen mataloituminen haittaa järvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12316: virkistyskäyttöä ja maisemallista arvoa, on vesi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12317: piirin toimesta tehty useita järvenkunnostus- 35.25. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
12318: suunnitelmia. Yleensä kunnat ovat tehneet vesi- Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille käytet-
12319: piirin kanssa sopimuksen, että kustannukset täväksi Alavuden Vähäjärven, Soinin
12320: jaettaisiin kunnostushankkeessa valtion ja kun- Lauttasen sekä Töysän Ponnenjärven
12321: nan kesken. Hankkeita ei kuitenkaan voida to- kunnostussuunnitelmien toteuttami-
12322: teuttaa, koska hallituksen valtion vuoden 1990 seen.
12323: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12324:
12325: Aapo Saari
12326: 3286 1989 vp.
12327:
12328: Raha-asia-aloite n:o 3078
12329:
12330:
12331:
12332:
12333: Saari: Määrärahan osoittamisesta eräiden Töysässä sijaitsevien
12334: järvien kunnostuksen suunnitteluun
12335:
12336:
12337: Eduskunnalle
12338:
12339: Ponnenjärvi, Riihonjärvi ja Akkojärvi sijait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12340: sevat varsin keskeisesti Töysän taajama- ja ky- taen,
12341: läasutukseen nähden, joten niillä on aivan eri-
12342: tyistä merkitystä, niin maisemallisesti kuin vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12343: kistyksen ja kalastuksen kannalta. 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
12344: Järvet ovat pahoin mataloituneet ja lähes markkaa Töysän Ponnenjärven, Riihon-
12345: kauttaaltaan järvikasvillisuuden valtaamia. järven ja Akkojärven kunnostuksen
12346: Niitten kunnostamiseen olisi tarpeen ryhtyä ensi suunnitteluun.
12347: tilassa luontoon sopivia menetelmiä käyttäen.
12348: Muutoin tilanne mainittujen järvien osalta no-
12349: peasti pahenee.
12350:
12351: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12352:
12353: Aapo Saari
12354: 1989 vp. 3287
12355:
12356: Raha-asia-aloite n:o 3079
12357:
12358:
12359:
12360:
12361: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
12362: den hankintaa hoitamaan tarkoitettujen ylitarkastajan virko-
12363: jen perustamiseen lääninhallituksiin
12364:
12365: Eduskunnalle
12366:
12367: Laajan valmistelutyön tuloksena on viime uskottavuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien
12368: vuosina valmistunut useita alkuperäisen luon- taholla tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnon-
12369: non suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vahvis- suojeluhankkeita kohtaan, jos niiden toteutta-
12370: tamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- minen venyy kohtuuttoman pitkälle. Tällä het-
12371: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun kellä on vireillä useita satoja hankkeita, joissa
12372: perusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma, har- maanomistaja haluaisi myydä alueen luonnon-
12373: jujen suojeluohjelma ja lehtojen suojeluohjel- suojelutarkoituksiin tai rauhoittaa sen korvaus-
12374: ma. Suojeluohjelmien laatiminen on koettu ta vastaan. Monet hankkeet ovat olleet vireillä
12375: välttämättömäksi ja kiireelliseksi maankäytön jo pari vuotta.
12376: suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, min- Osto- ja korvausasioita hoitaa ympäristömi-
12377: kä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukohteita nisteriössä päätoimisesti neljä henkilöä, joiden
12378: ei jää enää jäljelle ilman näitä erityistoimenpi- toimipaikat ovat Helsingissä (ympäristöministe-
12379: teitä. riössä) sekä Turun ja Porin, Vaasan ja Oulun
12380: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamiin suo- lääninhallituksissa. Tarve suojelualueiden osto-
12381: jeluohjelmiin sisältyy runsaat 20 000 ha yksi- ja korvausasioita päätoimisesti hoitavista hen-
12382: tyismaita. Yksityismaiden osalta suojelu pyri- kilöistä on kuitenkin suuri muuallakin maassa.
12383: tään toteuttamaan joko hankkimalla ohjelmiin Ilmeistä on, että kaikkiin lääninhallituksiin tar-
12384: sisältyvät kohteet valtion omistukseen etupääs- vitaan näiden asioiden hoitoon keskittyvät hen-
12385: sä vapaaehtoisin kaupoin tai maksamalla suoje- kilöt, mikäli suojeluohjelmien toteuttaminen
12386: lualueen muodostamisesta sen omistajalle ai- halutaan viedä läpi kohtuullisessa ajassa. Nyt
12387: heutuvasta taloudellisen hyödyn menetyksestä hallitus ei esitä lääninhallitusten ympäristön-
12388: korvaus. Suojeluohjelmien toteuttaminen on suojelutoimeen ylipäänsä yhtään uutta tointa.
12389: kuitenkin edennyt yksityismaiden osalta hitaasti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
12390: ja kohdannut vaikeuksia, joista osa johtuu käy- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
12391: tettävissä olleiden varojen niukkuudesta, osa nassa.
12392: taas organisatorisista puutteista ja henkilöre- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12393: surssien vähäisyydestä. nioittaen,
12394: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on
12395: saanut osakseen lisääntyvää kritiikkiä. Aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12396: den hinnan ja korvausten arviointimenettely on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12397: ollut hidasta ja kankeaa. Hinta- ja kauppaneu- 26.05.01 (lääninhallitusten palkkaukset)
12398: vottelut ovat saattaneet kestää useita vuosia. lisäyksenä 840 000 markkaa kuuden yli-
12399: Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen tarkastajan palkkaamiseksi luonnon-
12400: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monen- suojelualueiden hankinta- ja korvaus-
12401: laista haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun asioiden hoitamista varten.
12402: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12403:
12404: Matti Saarinen Eino Siuruainen Tellervo Renko
12405: Heli Astala Timo Roos Jukka Roos
12406: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni J. Särkijärvi Lauri Metsämäki
12407: Jouko Skinnari Mats Nyby
12408: 3288 1989 vp.
12409:
12410: Raha-asia-aloite n:o 3080
12411:
12412:
12413:
12414:
12415: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatilli-
12416: sen koulutuksen kustannuksiin
12417:
12418:
12419: Eduskunnalle
12420:
12421: Urheiluopistojen valtionapu perustuu urhei- musiikkioppilaitoksista annetun lain (402/87)
12422: luopistojen valtionavusta annettuun lakiin mukaisesti. Musiikin ammatillista koulutusta
12423: (946178, muut. 96/88 ja 696/89). Lainmuutok- tuetaan kuitenkin vain budjettivaroin.
12424: set ovat johtuneet lähinnä keskiasteen ammatil- Ammatillisen peruskoulutuksen rahoittami-
12425: lisessa koulutuksessa tapahtuneesta kehitykses- nen veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotosta ei
12426: tä ja siihen liittyvästä opiskelijoiden opintoso- ole arpajaislain tarkoituksen mukaista. Edus-
12427: siaalisten etujen paranemisesta. Nämä lainmuu- kunnan sivistysvaliokunta totesikin keväällä
12428: tokset ovat lisänneet valtionapumenoja. Suurin 1989 urheiluopistolain muutosesityksen käsitte-
12429: osa liikunnan keskiasteen ammatillisen koulu- lyn yhteydessä, että "on erityisesti syytä selvit-
12430: tuksen kustannuksista on maksettu veikkaus- tää mahdollisuudet siirtää urheiluun liittyvän
12431: voittovaroista. ammatillisen koulutuksen rahoitus veikkauksen
12432: Liikunnan keskiasteen ammatillisen koulu- ja raha-arpajaisten voittovaroista tulo- ja me-
12433: tuksen kehittäminen noudattaa muun kulttuuri- noarvion yleisten varojen piiriin."
12434: ja vapaa-aikatoimen ammatillisen koulutuksen Tästä huolimatta hallitus esittää vain 500 000
12435: kehittämisen periaatteita. Koulutuksen rakenne markkaa katettavaksi verovaroin tarpeen olles-
12436: ja kesto ovat kaikkien alojen osalta samankal- sa 6 900 000 markkaa.
12437: taiset. Kulttuuri-, nuoriso-, ja raittiustoimen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12438: keskiasteen ammatillinen koulutus järjestetään nioittaen,
12439: kansanopistolain mukaisena. Sama koskee kir-
12440: kon nuoriso-ohjaajakoulutusta. Koulutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12441: kustannukset maksetaan yleisistä budjettiva- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
12442: roista kansanopistojen käyttökustannuksiin va- 29.91.52 lisäyksenä 6400000 markkaa
12443: ratusta arviomäärärahasta. urheiluopistojen keskiasteen ammatilli-
12444: Musiikkiopistojen toimintaa tuetaan sekä sen koulutuksen kustannusten kattami-
12445: veikkausvoittovaroin että yleisin budjettivaroin seksi.
12446: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12447:
12448: Matti Saarinen Per-Henrik Nyman Erkki Pystynen
12449: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
12450: Kauko Heikkinen Ensio Laine Pentti Lahti-Nuuttila
12451: Jukka Roos Jukka Gustafsson Reino Paasilinna
12452: Jouni J. Särkijärvi Antti Kalliomäki Martti Tiuri
12453: Lauri Metsämäki Tarja Kautto Riitta Järvisalo-Kanerva
12454: Sinikka Hurskainen-Leppänen Liisa Jaakonsaari Jouko Skinnari
12455: 1989 vp. 3289
12456:
12457: Raha-asia-aloite n:o 3081
12458:
12459:
12460:
12461:
12462: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kotiseutu-
12463: liiton toiminnan tukemiseen
12464:
12465:
12466: Eduskunnalle
12467:
12468: Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön val- misen kiireellisyyttä. Parhaillaan käynnissä ole-
12469: takunnallinen keskusjärjestö. Liiton jäsenistön va kotiseutuarkistojen perustaminen maan
12470: muodostavat yli 550 paikallista kotiseutuyhdis- kaikkiin kuntiin merkitsee liitolle alan koulu-
12471: tystä, yli 200 kuntaa, maan kaikki 17 suomen- tuksen, tiedottamisen, julkaisutoiminnan ja
12472: kielistä maakuntaliittoa, 9 muuta kotiseututyön käytännön neuvonnan mittavaa laajentumista.
12473: aluejärjestöä sekä 20 valtakunnallista järjestöä. Kotiseutuarkistoista ovat myös kuntien keskus-
12474: Paikallisten kotiseutuseurojen piirissä Suomes- järjestöt antaneet suosituksensa. Tähän men-
12475: sa toimii tällä hetkellä vähintään 200 000 henki- nessä kotiseutuarkisto on perustettu jo n. 200
12476: löä. kuntaan maassamme.
12477: Kokonaisvaltaisen kotiseututyön keskeisiä ta- Suomen Kotiseutuliiton työ kansallisen kult-
12478: voitteita ovat mm. elinympäristön viihtyisyyden tuurin keskusjärjestönä on erityisen merkittä-
12479: parantaminen sekä ihmisten viihtyvyyden ja ko- vää kansakuntamme henkisen perustan, ihmi-
12480: tiseudullisen kiintymyksen lisääminen, kotiseu- sen terveen omanarvontunnon ja myönteisen
12481: dun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten kansallisen identiteetin luomisessa. Kotiseutu-
12482: erityispiirteiden pohjalta, perinteeseen pohjau- tietouden liittäminen kouluopetukseen eri paik-
12483: tuvan paikalliskulttuurin vaaliminen, edistämi- kakunnille soveltuvin muodoin ja oppimate-
12484: nen ja esilletuominen, alueellisen ja paikallisen riaalein tekee liiton työn voimistamisen juuri
12485: omaleimaisuuden korostaminen ja kehittämi- nyt ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.
12486: nen sekä asukkaiden omatoimisuuden voimista- Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä
12487: minen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen. on kotiseututyöhön esitetty 1 050 000 mk. Tästä
12488: Suomen Kotiseutuliiton tehtäviin kuuluu summasta Suomen Kotiseutuliitolle on osoitettu
12489: mm. kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaminen 820 000 mk. Suomen Kotiseutuliitto on hakenut
12490: lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon, työs- 1060000 mk.
12491: kentely paikalliskulttuurin eri aloilla, ympäris- Vuonna 1988 liiton valtionavustuksen määrä
12492: tönsuojelu ja maisemanhoito, vaikuttaminen oli 740 000 mk. Vuoden 1989 tulo- ja menoar-
12493: yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, kotiseudun- vioesityksessä liitolle oli varattu 770 000 mk,
12494: tutkimus, kotiseututyön kansainvälisistä yh- johon eduskunta lisäsi 100 000 mk. Näin liiton
12495: teyksistä huolehtiminen sekä keskusjärjestönä valtionavustus v. 1989 on 870 000 mk. Nyt esi-
12496: jäsenkentän palvelu paikallis- ja aluetason toi- tetty 820 000 mk merkitsisi siis 50 000 markan
12497: mintavalmiuksien kehittämiseksi. vähennystä kotiseututyön keskusjärjestön val-
12498: Nuorison kotiseututietouden lisääminen ja tionavustukseen. Samalla vuoden 1990 tulo- ja
12499: sen kasvattaminen tietoiseksi omasta kulttuuri- menoarvioon merkittyjen kotiseututyön koko-
12500: taustastaan ja perinteistään on Suomen Koti- naisavustuksen ja Suomen Kotiseutuliitolle
12501: seutuliiton ja sen jäsenkentän tärkeimpiä tehtä- osoitetun avustuksen aiempaa suurempi ero
12502: viä. Tätä varten liitto on mm. antanut virikekir- merkitsee voimakasta painopisteen siirtoa suo-
12503: jan muodossa suosituksiaan sekä kunnan ope- menkielisestä kotiseututyöstä ruotsinkieliseen
12504: tussuunnitelman sisällön kehittämiseksi että toimintaan.
12505: paikallisen oppimateriaalin valmistamiseksi. Euroopan yhdentymiskehitys korostaa kan-
12506: Edellytysten luominen kotiseutuopetukseen sallisen kulttuurin hyväksi tehtävän työn merki-
12507: tarvittavan oppimateriaalin valmistamiselle ko- tystä. Suomen Kotiseutuliiton hyvät yhteydet
12508: rostaa osaltaan kotiseutuarkistojen aikaansaa- pohjoismaihin ja Neuvostoliittoon sekä toimin-
12509: 3290 1989 vp. - RA n:o 3081
12510:
12511: ta Suomen edustajana Europa Nostra -järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12512: tössä merkitsevät yhä laajenevaa kansainvälistä nioittavasti,
12513: toimintaa. Liiton vastuuta korostaa myös Koti-
12514: seututyön pohjoismaisen liiton johdon siirtymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12515: nen Suomeen vuoden 1990 aikana. Nämä seikat 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12516: edellyttäisivät liiton valtionavustuksen tuntuvaa JOO 000 markkaa Suomen Kotiseutulii-
12517: lisäystä nyt esitetyn vähennyksen asemesta. ton toiminnan tukemiseen.
12518:
12519: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12520:
12521: Matti Saarinen Pertti Lahtinen Kari Rajamäki
12522: Heikki Rinne Pekka Puska Anssi Rauramo
12523: Riitta Uosukainen Eino Siuruainen Tellervo Renko
12524: Sinikka Hurskainen-Leppänen Timo Roos Jukka Roos
12525: Riitta Järvisalo-Kanerva Pentti Lahti-Nuuttila Lauri Metsämäki
12526: 1989 vp. 3291
12527:
12528: Raha-asia-aloite n:o 3082
12529:
12530:
12531:
12532:
12533: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 paran-
12534: tamiseen välillä Lohjanharju-Skogby
12535:
12536:
12537: Eduskunnalle
12538:
12539: Liikennemäärät ovat kantatiellä n:o 53 li- on myös erittäin tärkeää alueen kehitysedelly-
12540: sääntyneet huomattavasti viime vuosina. Erityi- tysten ja raskaan liikenteen liikennemäärien
12541: sesti Lohjan-Lohjanharjun välillä liikenne- kasvun vuoksi.
12542: määrät ovat lisääntyneet vuodessa tuhannella Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
12543: ajoneuvolla/vuorokausi keskimääräisen vuoro- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
12544: kausiliikenteen ollessa em. tieosuudella 11 000 kunnassa.
12545: -13 000 ajoneuvoa vuonna 1987. Seurauksena Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12546: on myös onnettomuusriskien kasvaminen. Vuo- nioittavasti,
12547: sina 1984-1988 on tapahtunut yhteensä 57 on-
12548: nettomuutta välillä Lohja-Lohjanharju. Vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12549: me vuoden 14 onnettomuudessa kaksi henkilöä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12550: menetti henkensä. Vastaavasti välillä Hanko- 31.24.77 66000000 markkaa Uuden-
12551: Skogby sattui vuosina 1984-1988 yhteensä 134 maan tie- ja vesirakennuspiirille kanta-
12552: onnettomuutta. Viime vuoden 30 onnettomuu- tien n:o 53 parantamiseen välillä Lohja
12553: dessa menetti kolme henkilöä henkensä. Han- -Lohjanharju ja Hanko-Skogby.
12554: gon ja Skogbyn välisen osuuden parantaminen
12555:
12556: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12557:
12558: Matti Saarinen Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo
12559: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Tauno Valo
12560: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Tuula Linnainmaa
12561: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Saara-Maria Paakkinen
12562: Tuulikki Hämäläinen Elsi Hetemäki-Olander
12563:
12564:
12565:
12566:
12567: 13 290089P
12568: 3292 1989 vp.
12569:
12570: Raha-asia-aloite n:o 3083
12571:
12572:
12573:
12574:
12575: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuntion Pikkalan sil-
12576: lan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin
12577:
12578:
12579: Eduskunnalle
12580: Siuntion kunnassa sijaitseva Pikkalan silta, Sillan rakentamiskustannukset ovat yhteensä
12581: joka on osa vanhaa Kuninkaantietä, on puret- 250 000 markkaa.
12582: tu lahona ja vaarallisena kaksi vuotta sitten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12583: Alueen asukkaat ovat aktiivisesti esittäneet, että nioittaen,
12584: historiallisesta Kuninkaanportintiestä tehtäisiin
12585: jälleen kulkukelpoinen ainakin kevyen liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12586: teen väylänä. Asukkaat ovat keränneet varoja 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
12587: sillan suunnitteluun ja rakentamiseen, ja nyt on kaa Siuntion kunnassa sijaitsevan Pik-
12588: koossa yhteensä n. 180 000 markkaa. Sillasta on kalan sillan suunnittelu- ja rakentamis-
12589: tehty piirustukset ja rakennuslupa-anomus on kustannuksiin.
12590: parhaillaan Länsi-Suomen vesioikeudessa. Ta-
12591: voitteena on, että siltaa päästään rakentamaan
12592: ensi kesän aikana.
12593: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12594:
12595: Matti Saarinen Lauri Metsämäki
12596: 1989 vp. 3293
12597:
12598: Raha-asia-aloite n:o 3084
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laajaan alkoholiasen-
12604: teita koskevaan tutkimukseen
12605:
12606:
12607: Eduskunnalle
12608:
12609: Kun eduskunnassa 1960-luvulla valmisteltiin taa laaja kyselytutkimus suomalaisten keskuu-
12610: uutta alkoholilainsäädäntöä, uskottiin siihen, dessa.
12611: että vapauttamaila keskioluen myynti voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12612: alkoholin kulutus saada vähenemään. Käytän- nioittaen,
12613: nössä kävi kuitenkin päinvastoin.
12614: Kun eduskunta jälleen joutuu pohtimaan nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12615: tä keinoja, joiden avulla alkoholin kulutus voi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12616: taisiin kääntää laskuun, on välttämätöntä, että 33.73.22 JOO 000 markkaa laajan kyse-
12617: riittävää ennakoivaa tutkimustietoa suomalais- lytutkimuksen suorittamiseen suoma-
12618: ten alkoholiasenteista ja alkoholihaittatiedois- laisten alkoholiasenteista ja alkoholi-
12619: ta on päätöksenteon tukena. Tätä tarkoitusta haittatiedoista.
12620: varten on välttämätöntä ja mahdollista suorit-
12621:
12622: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12623:
12624: Matti Saarinen Jorma Fred Sakari Knuuttila
12625: Toimi Kankaanniemi Per-Henrik Nyman Saara-Maria Paakkinen
12626: Boris Renlund Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
12627: Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo
12628: Kaarina Dromberg Jouko Skinnari
12629: 3294 1989 vp.
12630:
12631: Raha-asia-aloite n:o 3085
12632:
12633:
12634:
12635:
12636: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan Talon-
12637: poikaiskulttuurin Suojelusäätiön toiminnan tukemiseen
12638:
12639:
12640: Eduskunnalle
12641:
12642: Karttulan kunnassa sijaitseva Riuttalan Ta- Aikaisempina vuosina on Riuttala saanut val-
12643: lonpoikaiskulttuurin Suojelusäätiön ylläpitämä tion tukea eri muodoissa, mutta tälle vuodelle
12644: Riuttalan talomuseo on laajin maassamme säi- on saatu vain vähäinen määrä kunnallista ja yk-
12645: lytetty yhden maanviljelijäperheen hallitsema ja sityistä tukea.
12646: rakentama rakennuskokonaisuus, vedenjakaja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12647: maisemassa, viimeisillä ja eniten kasketuilla nioittaen,
12648: alueilla. Siitä on säätiön toimesta kehitetty ar-
12649: vostettu vuosisadan alun elämänmuotoa esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12650: vä kokonaisuus. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
12651: Säätiön tarkoituksena on saada Riuttalan his- markkaa Karttulan kunnalle Riuttala-
12652: toriallinen rikkaus osaksi opetuksen nykypäi- säätiön toiminnan tukemiseen säätiön
12653: vää leirikoulun muodossa. Säätiö on esittänyt jäsenistön toivomalla tavalla.
12654: opetusministeriölle tällaisen suunnitelman.
12655:
12656: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12657:
12658: Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
12659: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Juhani Laitinen
12660: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
12661: 1989 vp. 3295
12662:
12663: Raha-asia-aloite n:o 3086
12664:
12665:
12666:
12667:
12668: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Maakun-
12669: takirjailijat ry:n toiminnan tukemiseen
12670:
12671:
12672: Eduskunnalle
12673:
12674: Suomen Maakuntakirjailijat ry. on vuodesta savottoja sekä muita alueellisia kirjallisuusta-
12675: 1971 lähtien toiminut erityisesti maakunnissa pahtumia.
12676: asuvien kirjailijoiden yhdyssiteenä. Se on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12677: yhdessä Nuoren Voiman Liiton kanssa aktiivi- nioittaen,
12678: sesti harjoittanut kirjoittajakoulutusta ja kir-
12679: joittajareservien etsimistä ylläpitämällä arvoste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12680: lupalvelua sekä jo perinteeksi muodostuneita 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12681: asiaproosaseminaareja yhteistyössä maakunta- 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
12682: lehtien kanssa. Suomen Maakuntakirjailijat ry:n toi-
12683: Maakuntakirjailijat järjestää kirjallisia suur- minnan tukemiseen.
12684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12685:
12686: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Eeva Turunen
12687: Sakari Valli Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
12688: Mirja Ryynänen Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen
12689: Marja-Liisa Tykkyläinen Marjatta Väänänen Tapio Holvitie
12690: 3296 1989 vp.
12691:
12692: Raha-asia-aloite n:o 3087
12693:
12694:
12695:
12696:
12697: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopio tanssii ja
12698: soi ry:n toiminnan tukemiseen
12699:
12700:
12701: Eduskunnalle
12702:
12703: Kuopio tanssii ja soi on pohjoismaiden mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12704: kittävin kansainvälinen tanssitapahtuma. Oh- nioittaen,
12705: jelmistossa on klassista balettia, modernia ja
12706: jazztanssia sekä kansantansseja. Vuoden 1989 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12707: tanssiviikko oli omistettu aasialaiselle tanssille. 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
12708: Tanssiviikkoon liittyy myös tanssilääketieteen markkaa Kuopio tanssii ja soi ry:lle vuo-
12709: kansainvälinen seminaari sekä useita tanssi- den 1990 tanssiviikon tuotantoon.
12710: kursseja ammattilaisille ja tanssin opiskelijoille.
12711: Kaikissa tilaisuuksissa oli n. 60 000 kävijää.
12712:
12713: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12714:
12715: Rötta Saastamoinen Juhani Laitinen Eeva Turunen
12716: Sakari Valli Riitta U osukaineo Riitta Jouppila
12717: Mirja Ryynänen Keijo Jääskeläinen Ritva Vastamäki
12718: Marja-Liisa Tykkyläinen Marjatta Väänänen Tapio Holvitie
12719: Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen
12720: Sirpa Pietikäinen Kari Rajamäki
12721: 1989 vp. 3297
12722:
12723: Raha-asia-aloite n:o 3088
12724:
12725:
12726:
12727:
12728: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Savon har-
12729: joitusravirata Oy:n toiminnan tukemiseen
12730:
12731:
12732: Eduskunnalle
12733:
12734: Koillis-Savon alueella on neljä seuraa perus- Muuruveden maatalousoppilaitos ja Koillis-
12735: tanut Koillis-Savon harjoitusrata Oy -nimisen Savon harjoitusravirata Oy ovat esittäneet, että
12736: yhtiön. Osakeyhtiö on saanut pitkäaikaisella harjoitusraviradan ja hevosnäyttelyalueen ra-
12737: vuokrasopimuksella Juankosken kunnalta noin kentamisen tueksi saataisiin valtion vuoden
12738: 12 hehtaarin maa-alueen käyttöönsä aivan 1990 tulo- ja menoarvioon määräraha.
12739: Muuruveden maatalouskoulun läheisyydestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12740: Alueelle on tarkoitus rakentaa harjoitusravirata nioittaen,
12741: ja koko Koillis-Savoa palveleva hevosnäyttely-
12742: alue. Samalla alue palvelisi lähellä sijaitsevaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12743: maatalousoppilaitosta tulevaisuudessa mahdol- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
12744: lisesti annettavassa hevosalan koulutuksessa. markkaa Koillis-Savon harjoitusravirata
12745: Alueelle on tehty ja tullaan jatkossakin teke- Oy:n harjoitusraviradan ja hevosnäytte-
12746: mään talkootyötä. Hankkeen kustannusarvio lyalueen rakentamisen tukemiseksi.
12747: on 200 000 mk, josta osakepääoman osuus on
12748: 25000 mk.
12749:
12750: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12751:
12752: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen
12753: 3298 1989 vp.
12754:
12755: Raha-asia-aloite n:o 3089
12756:
12757:
12758:
12759:
12760: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
12761: Sotaveteraanipiiri ry:n toimintaan
12762:
12763:
12764: Eduskunnalle
12765:
12766: Sotaveteraanipiirit tekevät arvokasta huolto- taan, nyt yhteiskunnan on tunnettava vastuuta
12767: työtä jäsenistönsä keskuudessa. Pohjois-Savon veteraaneistaan.
12768: piirissä veteraaniveljiä on n. 5 200 ja sisaria Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12769: 3 500. Piirien toimesta avustetaan jäseniä so- nioittaen,
12770: siaalisissa, terveydellisissä ja taloudellisissa vai-
12771: keuksissa. Piirin valistus-, virkistys-, tiedotus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12772: ja hengellinen toiminta on myös merkittävää. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12773: Jäsenistön ikääntyessä varojen hankkiminen 33.23.53 200 000 markkaa Pohjois-Sa-
12774: toimintaan käy kuitenkin yhä vaikeammaksi. von Sotaveteraanipiirin toimintaan.
12775: Sotaveteraanit eivät aikanaan paenneet vastuu-
12776:
12777: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12778:
12779: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen
12780: 1989 vp. 3299
12781:
12782: Raha-asia-aloite n:o 3090
12783:
12784:
12785:
12786:
12787: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustusjärjestö-
12788: jen toiminnan tukemiseen
12789:
12790:
12791: Eduskunnalle
12792:
12793: Maanpuolustusjärjestöt tekevät maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12794: arvokasta työtä ja tukevat samalla puolustus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12795: voimien pyrkimyksiä. 27.99.50 lisäyksenä 600 000 markkaa
12796: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu-
12797: nioittaen, kemiseen.
12798:
12799: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12800:
12801: Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen
12802: Aimo Ajo Seppo Pelttari
12803: Hannele Pokka
12804: 3300 1989 vp.
12805:
12806: Raha-asia-aloite n:o 3091
12807:
12808:
12809:
12810:
12811: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan kristillisen kan-
12812: sanopiston rakennusavustukseen
12813:
12814:
12815: Eduskunnalle
12816:
12817: Ranuan kristillinen kansanopisto aloitti toi- kaa. Lainojen korkokulut ovat tänä vuonna
12818: mintansa 1.8.1987. Opisto on osoittautunut toista miljoonaa markkaa. Hallitus esittää bud-
12819: yleisen sivistystarpeen edellyttämäksi oppilai- jettiin 300 000 markan määrärahaa.
12820: tokseksi Pohjois-Suomessa. Opiston rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12821: kustannukset kohosivat kustannusarvion mu- nioittaen,
12822: kaisesti yli 17 miljoonaan markkaan. Valtio on
12823: myöntänyt opistolle rakennusavustusta 950 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12824: markkaa vuonna 1987 sekä 650000 markkaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12825: kuluvana vuonna. Työllisyysavustusta opisto 29.57.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12826: on saanut 2,1 miljoonaa markkaa. Pitkäaikai- Ranuan kristillisen kansanopiston ra-
12827: sia lainoja opistolla on yli 13 miljoonaa mark- kennusavustukseen.
12828:
12829: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12830:
12831: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
12832: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari Hannele Pokka
12833: 1989 vp. 3301
12834:
12835: Raha-asia-aloite n:o 3092
12836:
12837:
12838:
12839:
12840: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta viidennen porotalous-
12841: neuvojan palkkaamiseen
12842:
12843:
12844: Eduskunnalle
12845:
12846: Poronhoitoalueellamme toimii tällä hetkellä vie runsaasti työaikaa neuvojilta. Neuvojien
12847: neljä porotalousneuvojaa. Porotalouden merki- määrä maatalouteen verrattuna on myös vähäi-
12848: tys on jatkuvasti kasvanut ja toisaalta porolu- nen. Porotalousneuvoja tulisi paliskuntain yh-
12849: vut ovat nousseet. UKK-puiston perustamisen distyksen alaisuuteen.
12850: yhteydessä luvattiin kompensaatiotyöpaikkana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12851: yksi porotalousneuvojan virka, jonka sijoitus- nioittaen,
12852: paikkana olisi Savukoski. Porotalousneuvojan
12853: toimialueeseen kuuluisivat Kemi-Sompion, La- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12854: pin ja Oraniemen paliskunnat, joissa on n. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12855: 30 000-35 000 lukuporoa. Neuvonnan tarve 30.35.46 120 000 markkaa viidennen
12856: porotaloudessa on jatkuvasti kasvanut. Toi- porotalousneuvojan palkkaamiseen.
12857: saalta myös lisääntynyt porokilpailujen määrä
12858:
12859: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12860:
12861: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
12862: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari Hannele Pokka
12863: 3302 1989 vp.
12864:
12865: Raha-asia-aloite n:o 3093
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta porotutkimusaseman
12871: rakentamiseen Inarin Törmäsen kylään
12872:
12873:
12874: Eduskunnalle
12875: Porotutkimusaseman rakentaminen on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12876: vireillä useita vuosia. Asiaa tutkiva työryhmä den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
12877: on esittänyt porotutkimusaseman perustamista tille 30.38. 75 lisäyksenä 5 000 ooO mark-
12878: Inarin kunnan Törmäsen kylään. kaa porotutkimusaseman rakentamiseen
12879: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Inarin kunnan Törmäsen kylätin.
12880: nioittaen,
12881: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12882:
12883: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
12884: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari Hannele Pokka
12885: 1989 vp. 3303
12886:
12887: Raha-asia-aloite n:o 3094
12888:
12889:
12890:
12891:
12892: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 858 (Ku-
12893: ha-Oulun läänin raja) peruskorjaukseen
12894:
12895:
12896: Eduskunnalle
12897:
12898: Tierakenteen parantamistyö välillä Kuha- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12899: Paljakka aloitettiin syksyllä 1985. Työtä on nioittaen,
12900: edelleen jatkettu Kuhan-Oulun läänin rajan
12901: osuudella, kuitenkin niin, että korjaamatta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12902: n. 4 km välillä Kuukasjärvi-Kelankylä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12903: Tiellä on runsaasti kauttakulkuliikennettä 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
12904: talvisin Iso-Syötteelle ja kesäisin Ranuan eläin- n:o 858 (Kuha-Oulun läänin raja) pe-
12905: puistoon. ruskorjaukseen.
12906:
12907: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12908:
12909: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
12910: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
12911: Hannele Pokka
12912: 3304 1989 vp.
12913:
12914: Raha-asia-aloite n:o 3095
12915:
12916:
12917:
12918:
12919: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 941 (Kuu-
12920: makangas-Raistakka) peruskorjaukseen
12921:
12922:
12923: Eduskunnalle
12924:
12925: Maantien n:o 941 (Kuumakangas-Raistak- nen, joten peruskorjauksen tarve on kiireelli-
12926: ka) tiesuunnitelmat on vahvistettu ja peruskor- nen. Tiellä on paljon raskasta liikennettä.
12927: jauksen kustannusarvio on 15,9 mmk. Posion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12928: kunnan työttömyysaste on n. 20 OJo. Heikon nioittaen,
12929: työllisyystilanteen lisäksi on mainittava, että
12930: Posion maansiirtokaluston työvoima on tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12931: hetkellä vain osittain työllistetty ja jää lähiai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12932: koina kokonaan työttömäksi, ellei uusia työ- 31.24. 77 2 500 000 markkaa maantien
12933: kohteita saada käyntiin. Nykyisellään maantie n:o 941 (Kuumakangas-Raistakka) pe-
12934: n:o 941 on kapea, heittoinen ja huonokuntoi- ruskorjaukseen.
12935:
12936: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12937:
12938: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
12939: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
12940: Hannele Pokka
12941: 1989 vp. 3305
12942:
12943: Raha-asia-aloite n:o 3096
12944:
12945:
12946:
12947:
12948: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 945 (Perä-
12949: Posio-Luksuan pt:n tienhaara) parantamiseen
12950:
12951:
12952: Eduskunnalle
12953:
12954: Maantien n:o 945 Perä-Posion ja Morottajan Kemijärvelle mentäessä. Maantie on pikaisen
12955: välinen tieosuus on rakennettu vanhalle kärry- peruskorjauksen tarpeessa.
12956: tien pohjalle vuosina 1929-37. Jumiskon ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12957: voimalaitoksen välisen tieosuuden on vuosina nioittaen,
12958: 1951-52 rakentanut Pohjolan Voima Oy lähin-
12959: nä silloisen voimalaitostyömaan tarpeita var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12960: ten. Maantie n:o 945 on sorapintainen ja erit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
12961: täin mutkainen. Liukkailla keleillä ei sillä voida 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
12962: raskailla ajoneuvoilla liikennöidä lainkaan. Ke- n:o 945 (Perä-Posio-Luksuan pt:n
12963: väisin ja syksyisin tie on routimisen takia erit- tienhaara) peruskorjaukseen.
12964: täin huonokuntoinen. Tietä käytetään Posiolta
12965:
12966: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12967:
12968: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
12969: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
12970: Hannele Pokka
12971: 3306 1989 vp.
12972:
12973: Raha-asia-aloite n:o 3097
12974:
12975:
12976:
12977:
12978: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8642
12979: (Kuloharju-Kynsilä) peruskorjaukseen
12980:
12981:
12982: Eduskunnalle
12983: Maantie n:o 8642 Kuloharju-Kynsilä Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12984: sion kunnassa on erittäin huonokuntoinen ja den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
12985: kelirikkoaltis. Tie on pikaisen peruskorjauksen tille 31.24. 77 2 000 000 markkaa maan-
12986: tarpeessa. Tieosan pituus on 11 km ja kustan- tien Kuloharju-Kynsi/ä peruskorjauk-
12987: nusarvio noin 7 milj. markkaa. seen.
12988: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12989: nioittaen,
12990:
12991: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
12992:
12993: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
12994: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
12995: Hannele Pokka
12996: 1989 vp. 3307
12997:
12998: Raha-asia-aloite n:o 3098
12999:
13000:
13001:
13002:
13003: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokitien sekä
13004: Tepaston ja Ketomellan siltojen rakentamiseen
13005:
13006:
13007: Eduskunnalle
13008:
13009: Ounasjokitien perusparannus välillä Sirkka Ounasjoen yli Tepastoon ja Ketomellaan, jotka
13010: - Tepasto-Raattama-Ketomella-Peltovuo- ovat lossiliikenteen varassa. Myös Matkailun
13011: ma-Enontekiö on hyvin tärkeä ja ajankohtai- edistämiskeskuksen Rovaniemen aluetoimisto
13012: nen niin paikallisen väestön kuin lisääntyvän on kiirehtinyt tien peruskorjausta.
13013: matkailun tarpeet huomioon ottaen. Tie on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13014: osaksi polkutietä ja erittäin huonokuntoinen, nioittaen,
13015: sääriittoaikoina melkein kulkukelvoton.
13016: Reitti kulkee pääasiassa kaunista Ounasjoki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13017: vartta ja tulee olemaan varmasti sekä koti- että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13018: ulkomaisten matkailijoiden suosima. Lisäksi se 31.24. 77 5 000 000 markkaa Ounasjoki-
13019: palvelee joelle suunniteltua vesimatkailua. Pe- tien sekä siltojen rakentamiseen Ounas-
13020: rusparannuksen yhteydessä tulisi rakentaa sillat joen yli Tepastoon ja Ketomellaan.
13021:
13022: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13023:
13024: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
13025: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari Hannele Pokka
13026: 3308 1989 vp.
13027:
13028: Raha-asia-aloite n:o 3099
13029:
13030:
13031:
13032:
13033: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruonakosken-Nuu-
13034: paksen maantien rakentamiseen
13035:
13036:
13037: Eduskunnalle
13038:
13039: TVL:n tienpidon toimenpideohjelman mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13040: kaisesti esitetään Ruonakosken ja Nuupaksen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13041: välisen maantien rakentamiseen määrärahaa. 31.24. 77 8 000 000 markkaa Ruonakos-
13042: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ken-Nuupaksen maantien rakentami-
13043: nioittaen, seen.
13044:
13045: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13046:
13047: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
13048: Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari Hannele Pokka
13049: 1989 vp. 3309
13050:
13051: Raha-asia-aloite n:o 3100
13052:
13053:
13054:
13055:
13056: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta polkuteiden rakentami-
13057: seen
13058:
13059:
13060: Eduskunnalle
13061:
13062: Utsjoen, Muonion, Savukosken, Enontekiön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13063: ja Inarin kunnissa on edelleen polkuteiden ra- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13064: kentamistarvetta. Valtion vuoden 1989 tulo- ja 31.24.77 3 000000 markkaa polkutei-
13065: menoarvioesityksessä tarkoitukseen myönnet- den rakentamiseen Utsjoen, Muonion,
13066: tiin 2 milj. markan määräraha. Savukosken, Enontekiön ja Inarin kun-
13067: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nissa.
13068: nioittaen,
13069:
13070: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13071:
13072: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
13073: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
13074: Hannele Pokka
13075: 3310 1989 vp.
13076:
13077: Raha-asia-aloite n:o 3101
13078:
13079:
13080:
13081:
13082: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäskosken koepoh-
13083: japadon rakentamiseen
13084:
13085:
13086: Eduskunnalle
13087:
13088: Kemijoki on Petäjäskosken voimalaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13089: kohdalta kuiviltaan usean kilometrin matkalta. nioittaen,
13090: Kemijoki Oy:tä ei ole velvoitettu rakentamaan
13091: pohjapatoja vanhaan jokiuomaan, joten hanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13092: jäänee yhteiskunnan tehtäväksi. Vaikeat olo- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
13093: suhteet ja suunnittelu edellyttävät koepohjapa- markkaa Petäjäskosken koepohjapadon
13094: don rakentamista. rakentamiseen.
13095:
13096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13097:
13098: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
13099: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
13100: Hannele Pokka
13101: 1989 vp. 3311
13102:
13103: Raha-asia-aloite n:o 3102
13104:
13105:
13106:
13107:
13108: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden tiestön
13109: rakentamiseen työllisyysvaroin
13110:
13111:
13112: Eduskunnalle
13113:
13114: Työllisyysvaroja tulee jatkossakin voida tämään tutkimukseen ja suunnitteluun enintään
13115: käyttää teiden rakentamiseen ennen kaikkea ke- 110 000 000 mk. "
13116: hitysalueilla. Valtion tulo- ja menoarvioon, me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13117: nokohtaan 34.50. 77 (esityksen sivu 492) esitän nioittaen,
13118: seuraavaa tekstiä:
13119: "Momentille myönnetään 380 000 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13120: Määrärahasta saa osoittaa tie- ja vesirakennus- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13121: laitokselle teiden rakentamiseen vain kesken- 34.50. 77 70 000 000 markkaa kehitys-
13122: eräisien töiden loppuun saattamiseen ja uusiin alueiden tiestön rakentamiseen työlli-
13123: pieniin rakennushankkeisiin sekä niiden edellyt- syysvaroin.
13124:
13125: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13126:
13127: Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen Asko Apukka
13128: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
13129: Paavo Väyrynen Hannele Pokka
13130: 3312 1989 vp.
13131:
13132: Raha-asia-aloite n:o 3103
13133:
13134:
13135:
13136:
13137: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirkko-
13138: lammen kunnostukseen
13139:
13140:
13141: Eduskunnalle
13142:
13143: · Kirkkolammen kunnostus maksaa n. 1,5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13144: milj. mk. Rovaniemen kaupunki ja ympäristö- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13145: ministeriö ovat sopineet kustannusten jaosta si- 35.25. 77 750 000 markkaa Rovaniemen
13146: ten, että hankkeen rahoitus jaetaan puoliksi Kirkkolammen kunnostukseen.
13147: valtion ja kunnan kesken. Rahoitus on auki val-
13148: tion osalta.
13149: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13150: nioittaen,
13151:
13152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13153:
13154: Kimmo Sarapää Asko Apukka
13155: Aimo Ajo Seppo Pelttari
13156: Hannele Pokka
13157: 1989 vp. 3313
13158:
13159: Raha-asia-aloite n:o 3104
13160:
13161:
13162:
13163:
13164: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rahajärven rantojen
13165: puhdistukseen
13166:
13167:
13168: Eduskunnalle
13169:
13170: Rahajärvi, n. 20 km Ivalosta pohjoiseen, on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13171: toiminut 1950-luvulta Kirakkakönkään vesivoi- nioittaen,
13172: malaitoksen säännöstelyaltaana. Säännöstelyn
13173: alkaessa on vedennoston alle jäänyt runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13174: puustoa. Puusto haittaa kalastusta ja rikkoo 1990 tulo- ja menoarvioon 1300 000
13175: pyydyksiä. Rantojen huonon kunnon on kat- markkaa Rahajärven rantojen puhdis-
13176: sottu myös haittaavan järven muuta virkistys- tukseen.
13177: käyttöä. Rahajärven virkistyskäytön tehostami-
13178: sesta on tehty yleissuunnitelma.
13179:
13180: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13181:
13182: Kimmo Sarapää Asko Apukka Keijo Jääskeläinen
13183: Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä Seppo Pelttari
13184: Hannele Pokka
13185: 3314 1989 vp.
13186:
13187: Raha-asia-aloite n:o 3105
13188:
13189:
13190:
13191:
13192: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateatteriliiton
13193: toiminnan tukemiseen
13194:
13195:
13196: Eduskunnalle
13197:
13198: Suomen Harrastajateatteriliitolla on 550 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13199: näyttämöä eli eniten näyttämöitä, ja sen toimin- taen,
13200: ta on erityisen aktiivista. Liiton saama vuosit-
13201: tainen valtion tuki ei ole viime vuosina juuri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13202: kaan noussut ja se on jäänyt jälkeen muista 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13203: vastaavista järjestöistä, joiden toiminta on 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
13204: jopa suppeampaa. Siksi tasokorotus olisi tar- Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n toi-
13205: peen. minnan tukemiseen.
13206:
13207: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13208:
13209: Kimmo Sasi
13210: 1989 vp. 3315
13211:
13212: Raha-asia-aloite n:o 3106
13213:
13214:
13215:
13216:
13217: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Amerikka -yhdistysten
13218: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen
13219:
13220:
13221: Eduskunnalle
13222:
13223: Suomalaisten kiinnostus Yhdysvaltoja ja maailman suurin Yhdysvaltojen ystävyysseura
13224: amerikkalaista kulttuuria kohtaan on jatkuvasti jäsenmäärällä mitattuna. Liiton valtion tuki on
13225: lisääntynyt. Lennot maiden välillä ovat dra- myönteisestä kehityksestä huolimatta muihin
13226: maattisesti halventuneet, mikä on lisännyt voi- järjestöihin verrattuna kuitenkin varsin vähäi-
13227: makkaasti Suomen ja USA:n välistä matkailua. nen. Siksi määrärahan korottaminen onkin tar-
13228: Myös siirtolaisten yhteydet entiseen kotimaa- peen.
13229: hansa ovat viime aikoina tiivistyneet. Suoma- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13230: laista kulttuuria on tehty tunnetuksi USA:ssa, taen,
13231: ja mm. Kalevala on käännetty amerikanenglan-
13232: niksi. Yleensäkin amerikkalaisen kulttuurin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13233: tieteen korkea taso ovat lisänneet kiinnostusta 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13234: USA:han. Tässä kanssakäymis- ja suomalai- 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
13235: suuden markkinointityössä on Suomi-Ame- Suomi-Amerikka -yhdistysten Liitto
13236: rikka -yhdistysten Liitolla keskeinen rooli. ry:n toiminnan tukemiseen.
13237: Suomi-Amerikka -yhdistysten Liitto on
13238:
13239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13240:
13241: Kimmo Sasi
13242: 3316 1989 vp.
13243:
13244: Raha-asia-aloite n:o 3107
13245:
13246:
13247:
13248:
13249: Sasi: Määrärahan osoittamisesta jäteveden siirtoviemärin raken-
13250: tamiseen Sahalahdelta Kangasalle
13251:
13252:
13253: Eduskunnalle
13254:
13255: Längelmävesi on vesistöitään ja vedeltään tijärvellä olevaan viemäriin ja sieltä edelleen
13256: erityisen arvokas. Sen veden laatu on tärkeä, Tampereelle puhdistettavaksi. Sahalahden kun-
13257: koska sillä on olennainen merkitys Tampereen ta on teettänyt tästä alustavan suunnitelman,
13258: kaupungin juomavedelle. jonka mukaan kustannukset rakentamisen osal-
13259: Kesällä 1989 voitiin havaita, että Sahalahden ta olisivat n. 10 mmk. Tämä ratkaisu poistaisi
13260: kunnan vedenpuhdistamon toimiessa vajaasti ja lopullisesti Sahalahden jätevesiongelmat ja tur-
13261: puhdistamon laajennuksen käynnistyessä Län- vaisi Längelmäveden puhtauden.
13262: gelmäveden vesi saastui hyvin nopeasti. Saha- Jotta asetettuja päästönormeja ei ylitettäisi,
13263: lahden uudenkin puhdistamon tultua nyt käyt- olisi suunnitelmat laadittava mahdollisimman
13264: töönotetuksi on oletettavaa, että pääsääntöises- pikaisesti ja samoin aloitettava rakentaminen.
13265: ti vesioikeuden asettamat arvot voidaan juuri ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13266: juuri tällä hetkellä täyttää. Lähitulevaisuudessa taen,
13267: asetetut arvot tultaneen kuitenkin ylittämään.
13268: Siksi on välttämätöntä etsiä uusia ratkaisuja Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13269: halahden jätevesiongelmalle. Sahalahden kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
13270: nalle jo tehdyt investoinnit ovat olleet suhteet- 30.40. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13271: toman raskaita. jäteveden siirtoputken rakentamisen
13272: Erääksi käyttökelpoiseksi ratkaisuksi on näh- aloittamiseksi Sahalahden ja Kangas-
13273: ty Sahalahden jätevesien johtaminen siirtoput- alan Huulijärven välillä.
13274: ken välityksellä Sahalahdelta Kangasalan Huu-
13275:
13276: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13277:
13278: Kimmo Sasi
13279: 1989 vp. 3317
13280:
13281: Raha-asia-aloite n:o 3108
13282:
13283:
13284:
13285:
13286: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Kaupin-Kämmenniemen (Tam-
13287: pere) tien rakentamisen aloittamiseen
13288:
13289:
13290: Eduskunnalle
13291:
13292: Tampereelta Ruovedelle ajettaessa kulkee ny- Tien suunnittelu ja rakentaminen tulisi mitä
13293: kyinen pääreitti Oriveden kautta. Tämä tie pikimmin aloittaa.
13294: muodostaa melkoisen mutkan ja ajomatka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13295: muodostuu melkoisen pitkäksi. taen,
13296: Jo pitkän aikaa sitten suunniteltiin suorem-
13297: paa yhteyttä Ruovedelle. Se olisi kulkenut Tam- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13298: pereen Kaupista Aitolahteen yli ns. Kiikkisten den 1990 tulo- ja menoarvioon momen-
13299: salmen sillan ja sieltä edelleen suoraan Käm- tille 31 .24. 77 lisäyksenä 2 000 000 mark-
13300: menniemeen. Matkan pituus Tampereelta Ruo- kaa Kaupin-Kämmenniemen (Tampe-
13301: vedelle olisi lyhentynyt n. 10 km. Tie palvelisi re) tien suunnitteluun ja rakentamisen
13302: muutoinkin hyvin Tampereen pohjoispuolen aloittamiseen.
13303: asujamistoa.
13304:
13305: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13306:
13307: Kimmo Sasi
13308: 3318 1989 vp.
13309:
13310: Raha-asia-aloite n:o 3109
13311:
13312:
13313:
13314:
13315: Savela: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustusjärjestöjen toi-
13316: minnan tukemiseen
13317:
13318:
13319: Eduskunnalle
13320:
13321: Suomessa toimii useita suuria maanpuolus- Lahjoitusten verovähennysoikeuden poistumi-
13322: tusjärjestöjä. Nämä järjestöt tekevät sekä jä- nen kaventaa kuitenkin lahjoitusvarojen saanti-
13323: sentensä että suuren yleisön keskuudessa tunne- mahdollisuutta.
13324: tuksi maamme turvallisuuspolitiikkaa ja maan- Vuoden 1990 budjettiin sisältyy yhden mil-
13325: puolustuksen perusteita. Osalla järjestöistä on joonan markan määrärahaesitys käytettäväksi
13326: lisäksi huomattavia sosiaalisia tehtäviä. maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemi-
13327: Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota sii- seen. Lahjoitusten verovähennysoikeuden pois-
13328: hen aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjär- tuminen "syö" kuitenkin pääosan esitetystä
13329: jestöt, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin määrärahasta.
13330: Aliupseeriliitto, ovat harjoittaneet. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13331: Kyseessä on kaikilta osiltaan toiminta, joka taen,
13332: on virallisen turvallisuuspolitiikkamme mu-
13333: kaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13334: Maanpuolustusjärjestöillemme on vuosien 1990 tulo- ja menoarvioon 300000
13335: 1988-89 budjeteissa osoitettu pieni summa markkaa jaettavaksi vapaaehtoista
13336: käytettäväksi mainittuun tarkoitukseen. Pää- maanpuolustustyötä tekeville järjes-
13337: osin toiminta on rahoitettu lahjoitusvaroin. töille.
13338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13339:
13340: Oiva Savela
13341: 1989 vp. 3319
13342:
13343: Raha-asia-aloite n:o 3110
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Savela: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsätalouden met-
13349: sänparannustöiden valtionapuun
13350:
13351:
13352: Eduskunnalle
13353:
13354: Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa yksityis- källä tähtäyksellä panostukset metsiemme pa-
13355: metsätalouden metsänparannusvaroja on esitet- rannustoimiin turvaavat myös kansantaloutem-
13356: ty jaettavaksi siten, että valtionapuun siitä tulisi me toiminnan tasaisen jatkuvuuden ja kansa-
13357: 224 miljoonaa ja metsänparannuslainoihin 186 laistemme hyvinvoinnin.
13358: miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13359: Metsänparannustoimenpiteiden jälkeenjää- taen,
13360: neisyys edellisiltä vuosilta niihin osoitettujen
13361: määrärahojen niukkuuden tähden on huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13362: tava. 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
13363: Metsä ja siihen pohjautuva teollisuus muo- markkaa käytettäväksi yksityismetsäta-
13364: dostavat kansantaloutemme rungon niin työl- louden metsänparannustöiden valtion-
13365: lisyys- kuin raaka-ainekysymyksenäkin. Pit- apuun.
13366:
13367: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13368:
13369: Oiva Savela
13370: 3320 1989 vp.
13371:
13372: Raha-asia-aloite n:o 3111
13373:
13374:
13375:
13376:
13377: Savela: Määrärahan osoittamisesta Sangin sillan rakentami-
13378: seen Oulujoelle
13379:
13380:
13381: Eduskunnalle
13382:
13383: Oulujoen pohjois- ja eteläpuolisen liikenteen Sillan rakentamisen yhteydessä parannetaan
13384: yhteys kymmenen kilometriä kaupungin kes- 1,6 kilometriä pitkän paikallistien kantavuutta,
13385: kustasta itään on hoidettu vuonna 1964 käyt- levennetään, päällystetään ja valaistaan tie sekä
13386: töön otetulla lossilla. Lassiyhteyden hoitamises- varustetaan se kevyen liikenteen väylällä.
13387: ta johtuvat kustannukset ovat noin 600 000 Laskettu yhden vuoden tuotto on 8,4 OJo ja
13388: markkaa vuodessa. Lossin uusimistarve aivan hyöty-kustannussuhde 0,35.
13389: lähiaikoina on ajankohtainen. Kustannusarvio Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13390: on noin 1,5 miljoonaa markkaa. taen,
13391: Nykytilanteessa ajoneuvoylityksiä on 835
13392: vuorokaudessa, vuonna 1991 1100-1 500. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13393: Toimenpiteellä on tarkoitus parantaa Oulu- 1990 tulo- ja menoarvioon 13 300 000
13394: joen pohjois-ja eteläpuolisten alueiden yhdistä- markkaa Sangin sillan ja siihen liittyvien
13395: vyyttä. Samalla se osaltaan edesauttaa liiken- tieyhteyksien rakentamiseen.
13396: teen nykyistä tasaisempaa jakaantumista Oulu-
13397: joen ylittävillä silloilla.
13398:
13399: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13400:
13401: Oiva Savela
13402: 1989 vp. 3321
13403:
13404: Raha-asia-aloite n:o 3112
13405:
13406:
13407:
13408:
13409: Savela: Määrärahan osoittamisesta vesi- ja ympäristöpiireille pie-
13410: nehköihin vesistötöihin
13411:
13412:
13413: Eduskunnalle
13414:
13415: Vesi- ja ympäristöpiireille on vuoden 1990 pienillä parannus- ja kunnostustoimilla saavu-
13416: tulo- ja menoarviossa osoitettu pienehköihin tetaan myös niiden varsinainen tarkoitusperä.
13417: vesistötöihin käytettäväksi yhteensä 4,5 miljoo- Useat pienehköistä hankkeista ovatkin perustel-
13418: naa markkaa. Tarpeeseen nähden summa on ai- tuja juuri edellä mainituista näkökohdista läh-
13419: van liian pieni. Yksistään Oulun vesi- ja ympä- tien.
13420: ristöpiirillä on valmiita, perusteltuja ja toteu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13421: tuskelpoisia hankkeita kymmenien miljoonien taen,
13422: markkojen arvosta.
13423: Vesihaittojen vaikutukset ovat suurimmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13424: Pohjanmaan alavilla jokilaaksoilla, joissa toi- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13425: meentulon rungon muodostaa maasta saatava markkaa käytettäväksi pienehköihin ve-
13426: tuotto. sistötöihin erityisesti Oulun vesi- ja ym-
13427: Monesti laajempiin parannustöihin liittyvillä päristöpiirin toimialueella.
13428:
13429: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13430:
13431: Oiva Savela
13432: 3322 1989 vp.
13433:
13434: Raha-asia-aloite n:o 3113
13435:
13436:
13437:
13438:
13439: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen osastoapulai-
13440: sen viran perustamiseksi Hämeenlinnan vankisairaalaan
13441:
13442:
13443: Eduskunnalle
13444:
13445: Kun Hämeenlinnan vankisairaala otettiin kilöstö apunaan vankityövoima. Jotta sairaalan
13446: käyttöön, jäivät osastoapulaisen virat perusta- varsinainen toiminta ei vaarantoisi hygieniavaa-
13447: matta. Vankisairaalan siivouksesta huolehtii timusten laiminlyömisen johdosta, on kolmen
13448: yksi työmestari, jolla on alan ammattikoulutus, osastoapulaisen viran perustaminen välttämä-
13449: sekä ammattitaidoton vankityövoima ja am- töntä.
13450: mattitaidoton ostopalvelutyövoima. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13451: Sairaalan siivoukselle asetetaan korkeat hy- nioittaen,
13452: gieniavaatimukset. Vaatimukset korostuvat
13453: vankisairaalassa, jossa on erityisluonteensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13454: vuoksi samalla osastolla sekä vaikeita infektio- 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
13455: potilaita että tartuntaherkkiä potilaita. markkaa kolmen osastoapulaisen viran
13456: On välttämätöntä, että vankisairaalan sii- perustamiseksi Hämeenlinnan vankisai-
13457: vouksesta huolehtii vakituinen, koulutettu hen- raalaan.
13458:
13459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13460:
13461: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä
13462: 1989 vp. 3323
13463:
13464: Raha-asia-aloite n:o 3114
13465:
13466:
13467:
13468:
13469: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimistosihteerin vi-
13470: ran perustamiseksi Hämeenlinnan normaalikouluun
13471:
13472:
13473: Eduskunnalle
13474:
13475: Tampereen yliopisto on toistuvasti esittänyt koulutuksen alkaminen Hämeenlinnan opetta-
13476: toimistosihteerin viran perustamista Hämeen- jankoulutuslaitoksessa.
13477: linnan normaalikouluun. Viimeinen esitys kos- Toimitilat ovat valmiina.
13478: kee vuotta 1990, ja yliopisto on asettanut viran Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13479: ensimmäiseksi harjoittelukouluja koskevissa nioittaen,
13480: virka- ja toimiesityksissä.
13481: Hämeenlinnan opettajanvalmistuslaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13482: opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä merkitsee 1990 tulo- ja menoarvioon 110 000
13483: harjoittelijoiden lisääntymistä normaalikoulus- markkaa toimistosihteerin viran perus-
13484: sa. Normaalikoulun oppilasmäärä on kaksin- tamiseksi Hämeenlinnan normaalikou-
13485: kertaistunut koulun laajennuksen myötä. Lisä- luun.
13486: perusteluina voidaan mainita vielä poikkeus-
13487:
13488: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13489:
13490: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä
13491:
13492:
13493:
13494:
13495: 14 290089P
13496: 3324 1989 vp.
13497:
13498: Raha-asia-aloite n:o 3115
13499:
13500:
13501:
13502:
13503: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan Va-
13504: rikkoniemen arkeologisiin kaivauksiin
13505:
13506:
13507: Eduskunnalle
13508:
13509: Hämeenlinnassa on suoritettu arkeologisia Koska alue on koko Suomen historiantutki-
13510: kaivauksia Varikkoniemessä vuodesta 1986läh- muksen kannalta merkittävä, valtion tulisi jat-
13511: tien Hämeenlinnan kaupungin rahoittamina. kossa vastata Varikkoniemessä tehtävien kai-
13512: Alue sijaitsee Vanajaveden rannalla vasta- vausten ja tutkimusten kustannuksista. Kenttä-
13513: päätä Hämeen linnaa. Kaivauksissa on löydetty tutkimuksia alueella tarvitaan arviolta vielä
13514: rautakautisen kaupungin jäänteitä. Kaupungin kahdeksan vuoden ajan. Kaivausten vuotuiset
13515: olemassaolo on ajoitettu 800-luvulta 1300-lu- kustannukset ovat 800 000 markan tasoa.
13516: vulle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13517: Jo tähänastisista kaivauksista, kun alueesta nioittavasti,
13518: on tutkittu 15 Olo, voidaan päätellä, että alue on
13519: koko maan esihistorian kannalta merkittävin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13520: löytö vuosikymmeniin. Alueella on ilmeisesti si- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13521: jainnut Suomen ensimmäinen muinaiskaupun- 29.94.21 780000 markkaa Varikkonie-
13522: ki, jolla on ollut laajoja kansainvälisiä kaup- men arkeologisiin kaivauksiin.
13523: payhteyksiä. Kaupunki on todennäköisesti ollut
13524: viikinkien ja novgorodilaisten kronikoista tun-
13525: nettu Vanain kaupunki.
13526:
13527: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13528:
13529: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä Jarmo Rantanen
13530: Arto Lapiolahti Esko Helle Ilkka Joenpalo
13531: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
13532: Ben Zyskowicz Jouko Skinnari Matti Luttinen
13533: 1989 vp. 3325
13534:
13535: Raha-asia-aloite n:o 3116
13536:
13537:
13538:
13539:
13540: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta viittomakielen ope-
13541: tusmenetelmien kehittämiseen
13542:
13543:
13544: Eduskunnalle
13545:
13546: Suuri joukko kuulevia henkilöitä opiskelee hyödyntämällä. Näistä kokeiluista ja niiden tu-
13547: vuosittain viittomakieltä erilaisilla kursseilla. loksista ei ole olemassa systemaattista kerättyä
13548: Viittomakielen opettajia on koulutettu Kuuro- tietoa.
13549: jen Liiton ja kansalaisopistojen toimesta mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13550: nien vuosien ajan. Tällä hetkellä heitä on 430. nioittavasti,
13551: Opetusta varten on saatavissa jonkin verran
13552: materiaalia. Suurin osa materiaalista perustuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13553: kuitenkin suomen kieleen. Kuurojen opettajien 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
13554: käyttöön soveltuvaa materiaalia ei ole julkaistu. 29.99.23 50 000 markan määrärahan
13555: Yksittäiset opettajat ovat työssään kokeilleet Kuurojen Liitto ry:lle viittomakielen
13556: erilaisten visuaalisten lähestymistapojen käyt- opetusmenetelmien kehittämisprojektin
13557: töä mm. kuvamateriaalia ja videotekniikkaa aloittamista varten.
13558: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13559:
13560: Lea Savolainen Kari Urpilainen Aino Pohjanoksa
13561: Sulo Aittoniemi Saara-Maria Paakkinen Ole Wasz-Höckert
13562: Sinikka Mönkäre
13563: 3326 1989 vp.
13564:
13565: Raha-asia-aloite n:o 3117
13566:
13567:
13568:
13569:
13570: Siitonen: Määrärahan osoittamisesta äänikirjojen tuotannon ja
13571: jakelun järjestämiseen
13572:
13573:
13574: Eduskunnalle
13575:
13576: Näkövammaisilla on ollut tähän asti mahdol- ten tai ostokustannusten ja myyntihinnan väli-
13577: lisuus ainoastaan lainata äänikirjoja Näkövam- nen ero subventoitaisiin Näkövammaisten Kes-
13578: maisten kirjastosta. Kaupallisesti on ollut saata- kusliitolle edellä mainitulla tuella valtion va-
13579: vissa ainoastaan tavallista kirjaa huomattavasti roista.
13580: kalliimpia äänitteitä. Äänikirjatyöryhmän loppuraportti ja ehdo-
13581: Opetusministeriön asettama äänikirjatyöryh- tukset valmistuivat niin myöhään, ettei asia eh-
13582: mä järjesti äänikirjojen myyntikokeilun näkö- tinyt enää vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
13583: vammaisille v. 1987-1988 ja jätti loppuraport- tykseen. Merkittävän uudistuksen siirtymistä
13584: tinsa sekä ehdotukset äänikirjojen tuotannon vuodella olisi pidettävä näkövammaisten kan-
13585: ja jakelun järjestämiseksi näkövammaisille nalta valitettavana. Kuten muillakin kansalaisil-
13586: 30.6.1989. Työryhmä esittää noin 400 000 mar- la näkövammaisilla on tarve saada pysyvään
13587: kan vuotuista määrärahaa valtion tulo- ja me- omaan käyttöön tietokirjoja, hakuteoksia ja
13588: noarvioon subventoidun äänikirjamyynnin py- kaunokirjallisuutta.
13589: syväksi järjestämiseksi. Käytännössä Näkö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13590: vammaisten Keskusliitto organisoisi kirjojen taen,
13591: tuotannon ja tekisi tarvittavat sopimukset teki-
13592: jänoikeusjärjestöjen kanssa. Lisäksi kirjoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13593: voitaisiin hankkia keskitettyyn myyntiin kau- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13594: pallisilta tuottajilta. Tuottajasta riippumatta 29.58.29 300 000 markkaa äänikirjojen
13595: näkövammainen saisi ostaa äänikirjat tavallisen tuotannon ja jakelun järjestämiseen.
13596: kirjan hinnalla. Todellisten tuotantokustannus-
13597:
13598: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13599:
13600: Eva-Riitta Siitonen
13601: 1989 vp. 3327
13602:
13603: Raha-asia-aloite n:o 3118
13604:
13605:
13606:
13607:
13608: Siitonen: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuuden keskuslii-
13609: tolle kehittämisprojektien käynnistämiseen
13610:
13611:
13612: Eduskunnalle
13613:
13614: Kotiteollisuuden keskusliitto on valtakunnal- Alan ammatillisen elinkeinoneuvonnan käyn-
13615: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- nistäminen edellyttää nykytilanteen kartoitusta,
13616: malaisen käsityön tiedon ja taidon ylläpitämi- toimenpiteiden suunnittelua ja toimihenkilöi-
13617: nen ja kehittäminen. den koulutusta sekä mm. opintomateriaalin val-
13618: Maamme kotiteollisuudelta odotetaan tär- mistamista.
13619: keää panosta muuttuvassa työelämässä. Koti- Kotiteollisuusneuvonta on tällä hetkellä pai-
13620: teollisuudella on mahdollisuuksia tarjota uusia nottunut pehmeiden materiaalien toimintaan.
13621: ansiomahdollisuuksia sivu- tai pääelinkeinona Olisi hyvin tärkeätä saada kotiteollisuuden pii-
13622: myös kehitysalueilla. Kotiteollisuusneuvonnas- riin entistä enemmän myös suomalainen puu ja
13623: ta vastaa koko maan kattava kotiteollisuusyh- esimerkiksi kivi. Tämä edellyttäisi mahdolli-
13624: distysten ja niiden neuvonta-asemien verkosto. suuksien selvittämistä, malliston luomista ja
13625: Alan yhteisistä asioista huolehtii Kotiteollisuu- neuvonnan suunnittelua.
13626: den keskusliitto. Neuvontajärjestön niukat Automaattinen tietojenkäsittely tarjoaa uusia
13627: määrärahat eivät mahdollista laajempien kehit- ja entistä joustavampia mahdollisuuksia myös
13628: tämisprojektien käynnistämistä. kotiteollisuudelle. Atk mahdollistaa mm. tuote-
13629: Kotiteollisuuden keskusliitto on uudistamas- suunnittelun lisäämistä, kokeilujen tekemistä ja
13630: sa neuvontatyötä ja kehittämässä palveluita en- työpiirrosten tekoa. Atk tulisi saada laajasti
13631: tistä paremmin tämän päivän tarpeita vastaa- myös kotiteollisuusneuvonnan käyttöön. Tämä
13632: viksi. Lähivuosien keskeisiksi painopistealueik- tarjoaisi tilaisuuden palvella entistä paremmin
13633: si on valittu ansiokotiteollisuuden edistäminen neuvonnan asiakkaita, omatarvetekijöitä, koti-
13634: ja toiminnan monipuolistaminen. työntekijöitä ja käsityöläisiä sekä suurta ylei-
13635: Ansiokotiteollisuuden edistämiseen liittyviä söä. Käsityöläisille, jotka eivät itse voi hankkia
13636: toimenpiteitä on korostettu mm. kotitalous- ja kallista laitteistoa, olisi tällä erityisen suuri mer-
13637: kotiteollisuusneuvonnan toimikunnan mietin- kitys.
13638: nössä (1987: 12) ja koti-, käsi- ja taideteollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13639: toimikunnan mietinnössä (1989: 17). taen,
13640: Koti-, käsi- ja taideteollisuustoimikunta on
13641: katsonut, että koti- ja käsiteollisuusalan yritys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13642: ten perusneuvontaorganisaation muodostavat 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13643: elinkeinoasiamiehet, maataloussihteerit ja koti- 29.64.54 400000 markkaa Kotiteolli-
13644: teollisuusyhdistysten neuvonta-asemat. suuden keskusliitolle kehittämisprojek-
13645: Alan ansiotoiminnan lisääminen edellyttää li- tien käynnistämiseen.
13646: sääntyvää panostusta elinkeinoneuvontaan.
13647:
13648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13649:
13650: Eva-Riitta Siitonen
13651: 3328 1989 vp.
13652:
13653: Raha-asia-aloite n:o 3119
13654:
13655:
13656:
13657:
13658: Siitonen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laulu ry:lle 90-
13659: vuotisjuhlavuoden projekteihin
13660:
13661:
13662: Eduskunnalle
13663:
13664: Suomalaisen kuorokulttuurin uranuurtajana konserttikiertuetta, joiden kustannukset nouse-
13665: ja edelleen kehittäjänä professori Heikki Kle- vat noin 30 000 markkaan. Merkkivuotena aloi-
13666: metin vuonna 1900 perustama Suomen Laulu tetaan myös kuoron 100-vuotishistoriikin mate-
13667: toimii suomalaisen kuorotradition ylläpitäjänä riaalin kerääminen ja tätä varten palkataan tut-
13668: ja edistäjänä. Kuoro valmistautuu viettämään kija, mihin arvioidaan kuluvan 25 000 mark-
13669: toimintansa 90-vuotisjuhlavuotta ja on tilannut kaa. Kuoron talous toimii omaehtoisuuteen pe-
13670: suomalaisen kuorosävellyksen, jonka säveltä- rustuen ja edellä esitetyt projektit tukevat omal-
13671: jänpalkkioon, teoksen nuottien puhtaaksi kir- la tavallaan suomalaista kulttuuria.
13672: joittamiseen ja painattamiseen arvioidaan tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13673: vittavan noin 40 000 markkaa. taen,
13674: Juhlavuonna Jean Sibeliuksen syntymästä tu-
13675: lee kuluneeksi 125 vuotta, ja Suomen Laulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13676: tarkoituksena on oman juhlavuotensa ohella 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13677: valmistaa konserttiohjelmisto Sibeliuksen mu- 29.90.52 70 000 markkaa Suomen Lau-
13678: siikista. Tällä ohjelmistolla kuoro tekee kaksi lulle 90-vuotisjuhlavuoden projekteihin.
13679:
13680: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13681:
13682: Eva-Riitta Siitonen
13683: 1989 vp. 3329
13684:
13685: Raha-asia-aloite n:o 3120
13686:
13687:
13688:
13689:
13690: Siitonen: Määrärahan osoittamisesta Pakilan musiikkikoulun
13691: saattamiseksi valtionavun piiriin
13692:
13693:
13694: Eduskunnalle
13695:
13696: Musiikkioppilaitoksista annetun lain (902/87) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13697: mukaan musiikin ammatillista koulutusta anta- taen,
13698: vat musiikkioppilaitokset kuuluvat valtion-
13699: osuuden piiriin. Samalla kuitenkaan maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13700: lukuisat musiikkiopistot ja -koulut eivät ole 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13701: kuin joissakin tapauksissa julkisen tuen parissa. 29.90.54 150000 markkaa Pakilan mu-
13702: Erityisen vaikea tilanne musiikkiopistoilla ja siikkikoulun saattamiseksi valtionavun
13703: -kouluilla on pääkaupunkiseudun alueella. Pa- piiriin.
13704: kilan musiikkikoulu on yksi alueella sijaitseva
13705: opisto, jonka toiminnan kehittymistä pääsy val-
13706: tionavun piiriin edistäisi merkittävästi.
13707:
13708: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13709:
13710: Eva-Riitta Siitonen
13711: 3330 1989 vp.
13712:
13713: Raha-asia-aloite n:o 3121
13714:
13715:
13716:
13717:
13718: Siitonen: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaiden kauppaopis-
13719: kelijoille kansainvälisen konferenssin järjestämiseen
13720:
13721:
13722: Eduskunnalle
13723:
13724: Kansainvälinen ja varsinkin pohjoismaiden Konferenssissa pohditaan yhteisiä ongelmia ja
13725: välinen toiminta on erittäin tärkeää kauppa- niiden ratkaisumalleja. Konferenssin yhteydes-
13726: opiskelijoille. Suomen Kauppaopiskelijain Liit- sä pidetään myös järjestön yleiskokous.
13727: to on perustajajäsen syksyllä 1988 perustetussa On erittäin tärkeää tehdä kansainvälistä ja
13728: The Nordic Union of Commercial Studentsissa varsinkin pohjoismaiden kauppaopiskelijoiden
13729: (NUCS). Tällä hetkellä Suomi ja Suomen välistä yhteistyötä erityisesti, kun keskiasteella
13730: Kauppaopiskelijain Liitto on NUCS:n kotipaik- ei ole vielä mitään varsinaista kansainvälistä
13731: ka syksyyn 1990 saakka. toimintaa.
13732: NUCS:n tavoitteena on ensisijaisesti toimia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13733: pohjoismaiden kauppaopiskelijoiden etujärjes- taen,
13734: tönä sekä mahdollistaa ja kehittää työharjoitte-
13735: lua ja opiskelijavaihtoa pohjoismaiden kaup- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13736: paopiskelijoiden välillä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13737: NUCS:n isäntämaa rahoittaa järjestön toi- 29.98.50 200 000 markkaa Suomen
13738: minnan. Toiminnassa on lähiaikoina kokous pohjoismaiden kauppaopiskelijoiden
13739: Islannissa tammikuussa 1990 ja noin viikon pi- konferenssin järjestelyihin.
13740: tuinen konferenssi Suomessa syyskuussa 1990.
13741:
13742: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13743:
13744: Eva-Riitta Siitonen
13745: 1989 vp. 3331
13746:
13747: Raha-asia-aloite n:o 3122
13748:
13749:
13750:
13751:
13752: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankelisen
13753: opiston muutos- ja perusparannustyöhön
13754:
13755:
13756: Eduskunnalle
13757:
13758: Kauhajoen evankelinen opisto on aloittanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13759: muutos- ja perusparannustyöt vuonna 1986. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13760: Kustannusarvio on 7,5 milj. markkaa. Alkura- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
13761: hoituksena on saatu avustusta 650 000 mark- Kauhajoen evankelisen opiston muutos-
13762: kaa. Opiston tulevan toiminnan kannalta on ja perusparannustyöhön.
13763: välttämätöntä, että yhteiskunnan osuus myös
13764: rakentamisen rahoituksessa on merkittävä.
13765: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13766: nioittaen,
13767: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13768:
13769: Juho Sillanpää Aapo Saari
13770: 3332 1989 vp.
13771:
13772: Raha-asia-aloite n:o 3123
13773:
13774:
13775:
13776:
13777: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorison Lii-
13778: tolle seurantalomuseon perustamiseen
13779:
13780:
13781: Eduskunnalle
13782:
13783: Suomessa on noin 2 000 seurantaloa. Talot lut toimivan seurantalomuseon perustamisesta
13784: on rakennettu pääosin vuosisadan vaihteessa. Laihialle. Museon perustaminen vaatii kattavan
13785: 1970-luvun puolivälistä lähtien taloja on korjat- suunnitelman, jonka tekemiseen Suomen Nuo-
13786: tu suurella aktiivisuudella. Korjaustoiminnan rison Liitto tarvitsee valtiovallan tukea. Suunni-
13787: ansiosta taikootyö on uudelleen vilkastunut. telma on tarkoitus tehdä vuoden 1989 aikana.
13788: Korjaustoimintaa ovat edistäneet valtion ja Seurantalomuseo voisi avata ovensa yleisölle
13789: kuntien myöntämät peruskorjausavustukset. vuonna 1990.
13790: Seurantaloilla on ollut ja on edelleen keskei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13791: nen sija suomalaisessa järjestö- ja kulttuuritoi- nioittaen,
13792: minnassa. Seurantalon näyttämöltä on moni
13793: saanut innostuksen teatterityöhön tai yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13794: kunnalliseen toimintaan. Tanssit seurantalolla 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
13795: ovat jääneet monen mieleen pysyvästi. markkaa Suomen Nuorison Liitto ry:lle
13796: Kaikki tämä seurantaloon ja sen toimintaan suunnitelman tekemiseen ja perusval-
13797: liittyvä on tärkeä säilyttää tuleville polville. misteluihin toimivaa seurantalomuseota
13798: Nuorisoseurajärjestö on käynnistänyt valmiste- varten.
13799:
13800: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13801:
13802: Juho Sillanpää Tytti lsohookana-Asunmaa Aapo Saari
13803: 1989 vp. 3333
13804:
13805: Raha-asia-aloite n:o 3124
13806:
13807:
13808:
13809:
13810: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen liikun-
13811: ta-alan yhteistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kasvattajien
13812: opintomatkoihin
13813:
13814: Eduskunnalle
13815:
13816: Kansainvälistyvä Suomi tarvitsee tietoa muis- tetuksi omaamme, jota myös kannattaa viedä
13817: ta kulttuureista ja mahdollisuuksia kulttuuri- muihin maihin ja kulttuureihin.
13818: vaihtoon myös kansalaisjärjestötasolla. Liikun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13819: takulttuurissa kansainväliset vaikutteet tulevat nioittaen,
13820: ehkä nopeimmin osaksi suomalaista arkipäivää;
13821: itämaiset lajit ja länsimaiset pelit ovat tuhansien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13822: suomalaisten jokapäiväistä ohjelmaa. Kuiten- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13823: kin oma tietämyksemme näiden liikuntamuoto- 29.91.50 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
13824: jen taustoista ja konteksteista alkuperäisessä kansainväliseen liikunta-alan yhteistyö-
13825: miljöössään on varsin hataraa. Kun suomalaiset hön sekä tutkijoiden ja liikuntakasvatta-
13826: saavat mahdollisuuksia tutustua vieraisiin lii- jien opintomatkoihin.
13827: kuntakulttuureihin, niin samalla saamme rikas-
13828:
13829: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13830:
13831: Juho Sillanpää Tellervo Renko Aapo Saari
13832: 3334 1989 vp.
13833:
13834: Raha-asia-aloite n:o 3125
13835:
13836:
13837:
13838:
13839: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyypänjoen perkauk-
13840: seen
13841:
13842:
13843: Eduskunnalle
13844:
13845: Hyypänjoki on herkästi tulviva joki. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13846: sesti tämä on ollut todettavissa lähes joka kesä. nioittaen,
13847: Pahimpina vuosina on tulva noussut viljelyksil-
13848: le kolmekin kertaa kesässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13849: Perkaustoimenpiteelle on lupa ja se käsittää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13850: 380 hehtaarin hyötyalan. Perkaus mahdollistai- 30.40. 77 2 000 000 markkaa Hyypän-
13851: si nykyaikaisen maatalouden, mm. salaojituk- joen perkaukseen.
13852: sen.
13853:
13854: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13855:
13856: Juho Sillanpää Aapo Saari
13857: 1989 vp. 3335
13858:
13859: Raha-asia-aloite n:o 3126
13860:
13861:
13862:
13863:
13864: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 665
13865: (Tiukka-Myrkky-Ravi) perusparantamiseen
13866:
13867:
13868: Eduskunnalle
13869:
13870: Maantie n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Ravi) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13871: on 19 kilometriä pitkä heikkokuntoinen sora- nioittaen,
13872: päällysteinen maantie. Tien kustannusarvio on
13873: 13,7 milj. markkaa ja tie sijaitsee Kristiinan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13874: kaupungin, Karijoen ja Teuvan kunnan alueel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13875: la. Syksyisin ja keväisin tämä liikenneväylä on 31.24.77 4000000 markkaa maantien
13876: monta kuukautta rajoitusten alainen, ja näin n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Ravi) pe-
13877: väestön ja elinkeinoelämän työskentely vaikeu- rusparantamiseen.
13878: tuu merkittävästi.
13879:
13880: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13881:
13882: Juho Sillanpää Aapo Saari
13883: 3336 1989 vp.
13884:
13885: Raha-asia-aloite n:o 3127
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden n:ot
13891: 17289 ja 17273 perusparantamiseen välillä Piirto-Polven-
13892: kylä-Norinkylä
13893:
13894: Eduskunnalle
13895:
13896: Vaasan läänin tieverkko on erityisesti paikal- alueella ja mm. maatalous, pienyritykset, sora-
13897: listeiden ja sorapintaisien maanteiden osalta varat sekä turve- ja metsäpuutavaran kuljetuk-
13898: varsin huonokuntoinen. Painorajoitukset ke- set kokonaisuudessaan tarvitsevat kantavuudel-
13899: väisin aiheuttavat väestön ja elinkeinoelämän taan ja pintarakenteen osalta nykyaikaisen, ras-
13900: liikkumiselle hankaluuksia sekä ylimääräisiä kasta ja monipuolista liikennettä huoltavan tie-
13901: kustannuksia. yhteyden.
13902: Piirron-Polvenkylän-Norinkylän paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13903: listiellä on yhteispituutta 21 km. Siitä on vuon- nioittaen,
13904: na 1984 peruskorjattu 2 km sekä vuonna 1987
13905: hyväksytty parantamissuunnitelma noin 4 km:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13906: matkalle, minkä toteutuminen on edelleen siir- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13907: tynyt. Koska tie on läpikulkuyhteys Kurikasta 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallis-
13908: Teuvalle, sen parantamisen tarve on edelleen teiden n:ot 17289 ja 17273 (Piirto-Pol-
13909: kasvanut. Alueen väestön tarpeiden lisäksi tie venkylä-Norinkylä) perusparantami-
13910: lyhentää Kurikan ja Norinkylän välistä yhteyttä seen.
13911: noin 16 km. Elinvoimaiset kylät tien vaikutus-
13912:
13913: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13914:
13915: Juho Sillanpää Aapo Saari
13916: 1989 vp. 3337
13917:
13918: Raha-asia-aloite n:o 3128
13919:
13920:
13921:
13922:
13923: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytetyn tavaran
13924: kunnostamiseen kehitysmaiden tarpeisiin
13925:
13926:
13927: Eduskunnalle
13928:
13929: Suomessa jää vuosittain pois käytöstä huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13930: mattavan arvokas tavaramäärä, jolla puhdistet- nioittaen,
13931: tuna, korjattuna ja uudelleen valmistettuna oli-
13932: si suuri merkitys kehitysmaiden puutteessa ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13933: ville ihmisille. Tavara olisi edelleen hyötykäy- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13934: tössä, toiminta työllistäisi ihmisiä, toiminnalla 24.30. 69 5 000 000 markkaa käytetyn
13935: säästettäisiin raaka-aineita ja ihmisten hätää tavaran talteenottoon, kunnostamiseen
13936: voitaisiin lievittää. Toiminta palvelisi kehitetty- ja toimittamiseen hädästä kärsiville ih-
13937: nä myös oman maamme tarpeita ja kasvattaisi misille kehitysmaihin.
13938: ihmisille nykyistä terveemmän suhtautumisen
13939: kulutukseen.
13940:
13941: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13942:
13943: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
13944: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
13945: 3338 1989 vp.
13946:
13947: Raha-asia-aloite n:o 3129
13948:
13949:
13950:
13951:
13952: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaisen työvoi-
13953: man palkkaamiseen puolustusvoimien vartiointi-, valvonta- ja
13954: huoltotehtäviin
13955:
13956: Eduskunnalle
13957:
13958: Kenraali Alatalon esitystä osa-aikaisen siviili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13959: työvoiman käytöstä puolustusvoimien palve- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13960: luksessa on kehitettävä vuoden 1988 tulo- ja 27.12.01 lisäyksenä 2000000 markkaa
13961: menoarviossa mainittuun suuntaan. puolustusvoimien osa-aikaisen henkilös-
13962: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tön palkkaukseen.
13963: nioittaen,
13964:
13965: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13966:
13967: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
13968: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
13969: 1989 vp. 3339
13970:
13971: Raha-asia-aloite n:o 3130
13972:
13973:
13974:
13975:
13976: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
13977: Linnanmaan VII rakennusvaiheen toteuttamiseen
13978:
13979:
13980: Eduskunnalle
13981:
13982: Oulun yliopiston Linnanmaan rakentaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13983: on määrärahojen puutteen vuoksi viivästynyt nioittaen,
13984: aikataulustaan. Valtion vuoden 1990 tulo- ja
13985: menoarviossa kohteeseen osoitetaan vain 7 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13986: milj. markkaa, millä suunniteltua vaihetta ei 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
13987: pystytä toteuttamaan. Opetus ja tutkimus edel- 29.10.74 lisäyksenä 8000000 markkaa
13988: lyttävät asianmukaisten tilojen saamista mah- Oulun yliopiston Linnanmaan VII ra-
13989: dollisimman pian. kennusvaiheen toteuttamiseen.
13990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
13991:
13992: Eino Siuruainen Tellervo Renko
13993: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
13994: 3340 1989 vp.
13995:
13996: Raha-asia-aloite n:o 3131
13997:
13998:
13999:
14000:
14001: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien kirjastoauto-
14002: jen hankintaan kuntiin
14003:
14004:
14005: Eduskunnalle
14006:
14007: Suomessa on vielä muutamia kirjastoauto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14008: palvelun ulkopuolella olevia kuntia. Kirjastoau- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14009: tojen uusimisen rinnalla on hankittava ensiker- 29.56.31 lisäyksenä 3 000000 markkaa
14010: taiset kirjastoautot kyseisiin kuntiin, vaikkapa kirjastoautojen hankintaan kuntiin, jot-
14011: yhteen kerrallaan. ka ovat kirjastoautopalvelujen ulko-
14012: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- puolella.
14013: nioittaen,
14014:
14015: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14016:
14017: Eino Siuruainen Juhani Alaranta Tellervo Renko
14018: 1989 vp. 3341
14019:
14020: Raha-asia-aloite n:o 3132
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken metsä-
14026: konekoulun kalustotarpeisiin
14027:
14028:
14029: Eduskunnalle
14030:
14031: Taivalkosken metsäkonekoululla on yleisjak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14032: so Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Suomussal- nioittaen,
14033: mella. Taivalkoskella koulutetaan metsureita,
14034: metsätraktorin kuljettajia ja metsänparannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14035: koneiden kuljettajia. Kalustotarve edellyttää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14036: mm. seuraavia koulutushankintoja: kaivukone, 29. 60. 70 5 000 000 markkaa Taival-
14037: äes, pyöräkuormaaja, kuormatraktori, moni- kosken metsäkonekoulun kalustohan-
14038: toimikone, telamaasturi, moottorikeikka ja tie- kintoja varten.
14039: totekniikan välineistöä.
14040:
14041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14042:
14043: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14044: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
14045: 3342 1989 vp.
14046:
14047: Raha-asia-aloite n:o 3133
14048:
14049:
14050:
14051:
14052: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon maata-
14053: lousoppilaitoksen laajennukseen
14054:
14055:
14056: Eduskunnalle
14057: Koivikon maatalousoppilaitos on ainoa agro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14058: logeja kouluttava opistotasoinen alan oppilai- nioittaen,
14059: tos Pohjois-Suomessa. Oppilaitoksen oppilasti-
14060: lanne on hyvä, mutta tilat ovat käyneet ahtaiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14061: ja saneeraus on välttämätön. Oppilasruokala ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14062: opetus- sekä asuntolatilat edellyttävät pikaista 29.60. 74 lisiiyksenä 5 000 000 markkaa
14063: parantamista. Valtion vuoden 1990 tulo- ja me- Koivikon maatalousoppilaitoksen ra-
14064: noarvioon ei tarpeesta huolimatta ole osoitettu kennushankkeen toteuttamiseen Mu-
14065: määrärahoja Koivikon rakennushankkeeseen. hoksen kunnassa.
14066: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14067:
14068: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14069: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14070: 1989 vp. 3343
14071:
14072: Raha-asia-aloite n:o 3134
14073:
14074:
14075:
14076:
14077: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven maata-
14078: lousoppilaitoksen liikuntatilan rakentamiseen
14079:
14080:
14081: Eduskunnalle
14082:
14083: Pudasjärven maatalousoppilaitos on kehitty- koulutusta ja joukkoneuvontaa varten. Hank-
14084: vä alan koulutuslaitos Koillis-Pohjanmaalla. keen suunnitelmat ovat valmiina valtionhallin-
14085: Oppilaat ovat monien kuntien alueilta. He asu- nossa.
14086: vat oppilasasuntolassa ja heitä on koulun tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14087: peisiin nähden ollut varsin riittävästi. Koulua nioittaen,
14088: on kehitetty monipuolisesti, tiloja on mahdolli-
14089: suuksien mukaan lisätty ja saneerattu. Koululta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14090: puuttuu kuitenkin liikuntatila, jonka tarve on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14091: todella suuri. Koulu sijaitsee Pudasjärven taaja- 29.60. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
14092: man ulkopuolella ilman vilkkaita yhteyksiä Pudasjärven maatalousoppilaitoksen lii-
14093: muiden koulujen tiloihin. Liikuntatilan tarve kuntatilan rakentamista varten.
14094: on suuri koulun muitakin yleisötilaisuuksia,
14095:
14096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14097:
14098: Eino Siuruainen TeUervo Renko
14099: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
14100: 3344 1989 vp.
14101:
14102: Raha-asia-aloite n:o 3135
14103:
14104:
14105:
14106:
14107: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinsti-
14108: tuutin rahoittamiseen
14109:
14110:
14111: Eduskunnalle
14112:
14113: Iin kunnassa toimii ympäristöinstituutti, joka teissa. Perusrahoitus kuuluu valtion budjettiva-
14114: tekee tutkimus-, suunnittelu- ja informaatiotyö- roihin.
14115: tä ympäristönsuojelun ja -hoidon alalla. Insti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14116: tuutti toimii läheisessä yhteydessä Oulun yli- nioittaen,
14117: opiston ja Iin kunnan kanssa. Tutkimukset ja
14118: hallinto on rahoitettu aluksi lääninrahan ja pro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14119: jektirahoituksen turvin. Instituutin rahoitus pi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14120: tää saada perusasaltaan pitkäjänteiseksi. Varsi- 29.88.53 lisäyksenä 500000 markkaa
14121: nainen tutkimuksen pääkapasiteetti voidaan Iin ympäristöinstituutin tutkimustoi-
14122: edelleenkin rahoittaa tutkimussopimusten puit- mintaan.
14123: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14124:
14125: Eino Siuruainen Tellervo Renko Juhani Alaranta
14126: 1989 vp. 3345
14127:
14128: Raha-asia-aloite n:o 3136
14129:
14130:
14131:
14132:
14133: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta liitännäiselinkeino-
14134: neuvojan palkkaamiseksi Oulun Maatalouskeskuksen alueelle
14135:
14136:
14137: Eduskunnalle
14138:
14139: Oulun maatalouspiirin alueella perinteisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14140: maatalouden vähentyminen on nopeaa. Vuon- nioittaen,
14141: na 1988 suoritettiin ainoastaan noin 180 suku-
14142: polvenvaihdosta tiloilla. Tason tulisi olla jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14143: vuuden turvaamiseksi noin 600. Sivu- ja liitän- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14144: näiselinkeinoista on pyritty löytämään maaseu- 30.30.40 150 000 markkaa liitännäis-
14145: dun elinvoimaa, mutta esteenä on neuvonnan ja elinkeinoneuvojan palkkaamiseen Ou-
14146: kehittämistyön resurssien puute. Uusi neuvojan lun Maatalouskeskukseen.
14147: toimi sijoitettaisiin maan vaikeimmalle kehitys-
14148: alueelle Iijokilaaksoon.
14149:
14150: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14151:
14152: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14153: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
14154: 3346 1989 vp.
14155:
14156: Raha-asia-aloite n:o 3137
14157:
14158:
14159:
14160:
14161: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousneuvonnan
14162: valtionapuihin
14163:
14164:
14165: Eduskunnalle
14166:
14167: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- vitaan valtionapua huomattavasti esitettyä
14168: tyksessä maatalousneuvonnan valtionapu vähe- enemmän.
14169: nee, vaikka neuvontatyön uudelleenorganisoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14170: ti ja neuvonnan toteuttamisen vaatimukset li- nioittaen,
14171: sääntyvät. Tavanomaisen maatalouden neuvon-
14172: nan lisäksi on pakko lisätä maaseudun pienyri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14173: tystoiminnan neuvontaa, mikä kipeästi edellyt- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
14174: tää uudelleenkoulutusta ja lisähenkilöitä. Neu- määriirahoihin lisiiyksenii 3 000 000
14175: vonnan yhdistämisen valmistelu edellyttää huo- markkaa maatalousneuvonnan valtion-
14176: mattavia työ- ja kehittämispanoksia koko orga- apuihin.
14177: nisaatioita. Ainakin tässä siirtymävaiheessa tar-
14178:
14179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14180:
14181: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14182: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14183: 1989 vp. 3347
14184:
14185: Raha-asia-aloite n:o 3138
14186:
14187:
14188:
14189:
14190: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pieni-
14191: muotoisen elinkeinotoiminnan tukemiseen
14192:
14193:
14194: Eduskunnalle
14195:
14196: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14197: nan voimakas kehittäminen on pohjoisen ja nioittaen,
14198: itäisen maatalouden keskeinen elinehto. Vuo-
14199: den 1990 budjettiin esitetyt määrärahat mene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14200: vät vuodelta 1989 siirtyviin hankkeisiin. Tämän 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14201: johdosta määrärahaa tulee merkittävästi korot- 30.33.44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
14202: taa. Lupaus siirtää vapautuvista muista maata- maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
14203: louden menoista tälle momentille on toteutet- toiminnan edistämiseen.
14204: tava.
14205:
14206: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14207:
14208: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14209: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
14210: 3348 1989 vp.
14211:
14212: Raha-asia-aloite n:o 3139
14213:
14214:
14215:
14216:
14217: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun kuiva-
14218: tustöihin
14219:
14220:
14221: Eduskunnalle
14222:
14223: Alavien ja uudelleen soistuvien alueiden kui- vesipiirin alueella toteuttamista odottavat kym-
14224: vatustöiden tarve erityisesti Pohjois-Suomessa menien miljoonien markkojen välttämättömät
14225: on suuri. Vanhat ojitukset rappeutuvat ja ko- hankkeet.
14226: hoava Perämeren rannikko edellyttää valmiiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14227: suunniteltujen kuivatustöiden toteuttamista. nioittaen,
14228: Rahoitusvajeen vuoksi hankkeet ovat jääneet
14229: rästiin jo monen vuoden ajalta. Kuivatuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14230: on kyse lähinnä metsänkasvuun ja muihin luon- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14231: nonhoitotöihin liittyvistä hankkeista eikä maa- 30.33.48 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14232: taloustuotannon ylijäämän lisäämisestä. Oulun valtionapuun kuivatustöihin.
14233:
14234: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14235:
14236: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14237: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
14238: 1989 vp. 3349
14239:
14240: Raha-asia-aloite n:o 3140
14241:
14242:
14243:
14244:
14245: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen ja
14246: sienten käytön edistämiseen
14247:
14248:
14249: Eduskunnalle
14250:
14251: Suomen runsaiden luonnonmarjojen keruun, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14252: käytön ja varastoinnin edistäminen on vielä te- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14253: hokkaasti toteuttamatta. Puhtaan luonnon 30.34.46 2 000 000 markkaa metsämar-
14254: tuotteille olisi kehitettynä nykyistä huomatta- jojen ja sienien keruun, varastoinnin ja
14255: vasti enemmän menekkiä ja kerääjille sekä teol- käytön edistämiseen.
14256: lisuudelle tulovaikutusta.
14257: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14258: nioittaen,
14259:
14260: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14261:
14262: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14263: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14264: 3350 1989 vp.
14265:
14266: Raha-asia-aloite n:o 3141
14267:
14268:
14269:
14270:
14271: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta patiskuntien Viljelys-
14272: aitausten kustannuksiin
14273:
14274:
14275: Eduskunnalle
14276:
14277: Porotalous ja maatalous ovat Pohjois-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14278: messa rinnakkaisia elinkeinoja. Porot aiheutta- nioittaen,
14279: vat vahinkoa maataloudelle, elleivät paliskun-
14280: nat pysty rakentamaan varsinkin poronhoito- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14281: alueen eteläosissa aitauksia viljelysten ympärille. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14282: Patiskuntien yksin kustantamina aitausmenot 30.35.45 2 000 000 markkaa viljelmiä
14283: ovat kohtuuttoman suuret. Toisaalta viljelmien suojaavien poroaitojen rakentamiseen.
14284: tuloa ei aitauskustannuksilla voi liiemmin rasit-
14285: taa. Kustannuksiin tarvitaan valtionavustusta
14286: paliskunnille rakennetun aitamäärän mukaan.
14287:
14288: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14289:
14290: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14291: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
14292: 1989 vp. 3351
14293:
14294: Raha-asia-aloite n:o 3142
14295:
14296:
14297:
14298:
14299: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohtaojan kalanvil-
14300: jelylaitoksen peruskorjaukseen Taivalkoskella
14301:
14302:
14303: Eduskunnalle
14304:
14305: Ohtaojan kalanviljelylaitos Taivalkosken Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14306: kunnassa vastaa keskeisesti Pohjois-Suomen si- nioittaen,
14307: sävesien istutusvelvoitteiden mukaisesta kalan-
14308: poikastuotannosta. Laitos on ministeri Norr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14309: backin mukaan yksi kehitettävistä kalanviljely- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
14310: laitoksista, joiden saneeraus on tarpeellista. Ko- 30.38. 74 4 000 000 markkaa Ohtoojan
14311: keilunluonteisesti rakennetut altaat ovat pahasti kalanviljelylaitoksen perusparannustöi-
14312: routineet ja laitoksen vesihuoltojärjestelyt pitää hin.
14313: uusia. Kesäkuussa 1989 on valmistunut suunni-
14314: telma saneeraustoimenpiteistä. Saneeraustoi-
14315: menpiteet pitää saada viipymättä käyntiin.
14316:
14317: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14318:
14319: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14320: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14321: 3352 1989 vp.
14322:
14323: Raha-asia-aloite n:o 3143
14324:
14325:
14326:
14327:
14328: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen kevättulvien
14329: ehkäisemiseen
14330:
14331:
14332: Eduskunnalle
14333:
14334: Iijoen jokakeväiset tulvat haittaavat erityises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14335: ti Pudasjärven taajamaa. Keväällä 1982 ja 1989 nioittaen,
14336: tulvat ovat aiheuttaneet tuntuvia aineellisia va-
14337: hinkoja. Kevään 1989 tulvaa hillittiin avaamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14338: uoma Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen kat- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14339: kaisemalla Jongulle johtava maantieyhteys. 30.40. 77 5 000 000 markkaa Iijoen ke-
14340: Tulvaan varautuminen edellyttää vesistösuunni- vättulvien ehkäisyn suunnitteluun ja uo-
14341: telmaa ja purkureittien tai varastoaltaiden ra- mien sekä vesivarastoaltaiden rakenta-
14342: kentamista. Suunnitteluun ja toteuttamiseen on miseen.
14343: varauduttava valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
14344: noarviossa.
14345:
14346: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14347:
14348: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14349: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14350: 1989 vp. 3353
14351:
14352: Raha-asia-aloite n:o 3144
14353:
14354:
14355:
14356:
14357: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun met-
14358: sänparannustöihin
14359:
14360:
14361: Eduskunnalle
14362:
14363: Metsänparannusvarat ovat vuosia olleet liian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14364: niukat vuosia tarpeeseen nähden. Työsuunnitel- nioittaen,
14365: mia on jäänyt toteuttamatta sekä rahojen puut-
14366: teen että rahojen käytön jäykkyyden johdosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14367: Vuodelle 1990 esitetään korotettua määrära- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14368: haa, mutta tarpeeseen nähden liian pientä. Hoi- 30.58.44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
14369: totyöt pitää saada vaaditulle tasolle ja valmiit valtionapuun metsänparannustöihin.
14370: suunnitelmat toteutukseen.
14371:
14372: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14373:
14374: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14375: Juhani Alaranta. Tytti Isohookana-Asunmaa
14376: 3354 1989 vp.
14377:
14378: Raha-asia-aloite n:o 3145
14379:
14380:
14381:
14382:
14383: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille valtionapu-
14384: na paikallisteiden aiheuttamiin menoihin
14385:
14386:
14387: Eduskunnalle
14388:
14389: Väestön elinkeinotoiminnan ja liikkumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14390: kannalta paikallinen tieverkosto on olennaisen nioittaen,
14391: tärkeä. Ajokaluston suureneminen, mm. puuta-
14392: varan kuljetus, turpeen siirtäminen lämpölai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14393: toksiin ja muu raskas liikenne aiheuttavat myös 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14394: alemman tieverkoston kunnolle suuria rasituk- 31.24.31 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
14395: sia, joita ei kunnan varoin yksin voida hoitaa. valtionapuun kunnille paikallisteiden ai-
14396: Lisäksi monilla alueilla on vieläkin suurta tar- heuttamiin menoihin.
14397: vetta paikallisteiden rakentamiseen.
14398:
14399: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14400:
14401: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14402: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
14403: 1989 vp. 3355
14404:
14405: Raha-asia-aloite n:o 3146
14406:
14407:
14408:
14409:
14410: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tie- ja vesi-
14411: rakennuspiirin alemman tieverkon rakentamiseen ja kunnos-
14412: sapitoon
14413:
14414: Eduskunnalle
14415:
14416: Oulun tie- ja vesirakennuspiirissä käytettävis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14417: sä olevat määrärahat sitoutuvat pääasiallisesti nioittaen,
14418: aloitettuihin päätiekohteisiin. Alemman tiever- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14419: kon valmiita suunnitelmia on runsaasti toteut- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14420: tamatta. Alempaa tieverkkoa rasittavat huo- 31.24. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
14421: mattavasti turve- ja puutavarakuljetukset, joi- Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alem-
14422: den edellyttämään liikenteeseen tieverkkoa ei man tieverkon rakentamiseen ja kun-
14423: alun perinkään ole suunniteltu tai mitoitettu. nossapitoon.
14424: Piirin alueella on lisäksi tarpeellista tierakenta-
14425: mista.
14426: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14427:
14428: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14429: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14430:
14431:
14432:
14433:
14434: 15 290089P
14435: 3356 1989 vp.
14436:
14437: Raha-asia-aloite n:o 3147
14438:
14439:
14440:
14441:
14442: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven-Ranuan
14443: tien rakentamiseen Kuivaniemellä ja Ranualla
14444:
14445:
14446: Eduskunnalle
14447:
14448: Oijärven-Ranuan tie lyhentää tieyhteyttä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14449: Oulusta Kemijärvelle 50 km ja Oulun-Posion nioittaen,
14450: yhteyttä 25 km. Rakennettava tie on välttämä-
14451: tön turve-, puutavara-, turisti- ja paikallislii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14452: kenteelle. Hanke on ollut vireillä jo vuosikym- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14453: meniä. Matkailu on tehnyt tien tarpeen entistä 31.24. 77 5 000 000 markkaa Oijärven-
14454: ajankohtaisemmaksi, samoin alueen turvevaro- Ranuan tien rakentamiseen.
14455: jen hyödyntäminen.
14456:
14457: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14458:
14459: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14460: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
14461: 1989 vp. 3357
14462:
14463: Raha-asia-aloite n:o 3148
14464:
14465:
14466:
14467:
14468: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan-Utajär-
14469: ven tien rakentamiseen
14470:
14471:
14472: Eduskunnalle
14473:
14474: TVL:n Oulun piirissä oleva tiehanke on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14475: mätön liikenteen hoitamiseksi valtatieltä n:o 4 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e
14476: valtatielle n:o 20. Matkaa on noin 70 km. Tie 31.24.77 lisäyksenä 5 000000 markkaa
14477: palvelee yli 2 000 asukkaan paikallisliikennettä ja Rantsi/an-Utajärven tien rakentamisen
14478: lyhentää etäisyyttä Keski-Suomesta Kajaaniin. aloittamiseen.
14479: Hanke on TVL:n Oulun piirin suunnitelmissa.
14480: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14481: nioittaen,
14482:
14483: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14484:
14485: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14486: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
14487: 3358 1989 vp.
14488:
14489: Raha-asia-aloite n:o 3149
14490:
14491:
14492:
14493:
14494: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keksintöjen
14495: Edistämissäätiön toiminnan tukemiseen
14496:
14497:
14498: Eduskunnalle
14499:
14500: Keksintöjen, uusien ideoiden ja soveltamis- toelämää sekä yritystoimintaa niiden uudis-
14501: kelpoisten innovaatioiden edistäminen kaupalli- tuessa.
14502: siksi tuotteiksi edellyttää nykyistä tehokkaam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14503: paa otetta. Keksintöjen kehittäminen tuotteiksi nioittaen,
14504: on jo monien järjestelmien ja tukimuotojen pii-
14505: rissä, mutta ei riittävästi. Suomen Keksintöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14506: Edistämissäätiö on toiminnallaan edistänyt 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14507: Suomen talouselämän ja yritysten kehitystä 32.46.49 3 000 000 markkaa Suomen
14508: useiden vuosien ajan. Säätiön asema ja toimin- Keksintöjen Edistämissäätiön toimin-
14509: tamahdollisuudet tulisi varmistaa. Säätiölle nan ja keksintöjen edistämisen tukemi-
14510: tulee osoittaa valtion tukea, jotta säätiö voisi seen.
14511: toimia tehokkaasti ja tukea Suomen tuotan-
14512:
14513: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14514:
14515: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14516: Tellervo Renko Tytti Isohookana-Asunmaa
14517: 1989 vp. 3359
14518:
14519: Raha-asia-aloite n:o 3150
14520:
14521:
14522:
14523:
14524: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvevoimalan suun-
14525: nitteluun Pudasjärvelle
14526:
14527:
14528: Eduskunnalle
14529:
14530: Koskiensuojelulain säätämisen yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14531: eduskunta lähes yksimielisesti päätti ponsilau- nioittaen,
14532: sumassaan turvevoimalan rakentamisesta Pu-
14533: dasjärven kuntaan. Hanke ei ole edennyt Iuva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14534: tulla tavalla. Valtion vuoden 1990 tulo- ja me- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14535: noarviossa ei ole osoitettu hankkeen suunnitte- 32.55.46 3 000 000 markkaa Pudasjär-
14536: luun ja aloituksen selvittelyyn määrärahaa. ven turvevoimalan hankesuunnitteluun
14537: Eduskunnan on kiirehdittävä hanketta osoitta- ja välttämättömiin selvityksiin.
14538: malla siihen alkuvaiheen määräraha.
14539: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14540:
14541: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14542: Tellervo Renko Tytti Isobookana-Asunmaa
14543:
14544:
14545:
14546:
14547: '\
14548: 3360 1989 vp.
14549:
14550: Raha-asia-aloite n:o 3151
14551:
14552:
14553:
14554:
14555: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotantoaluei-
14556: den valmisteluun Pudasjärvellä
14557:
14558:
14559: Eduskunnalle
14560:
14561: Pudasjärven kunnan alueelle luvattu turve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14562: voimala edellyttää riittäviä tuotantoalueiden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14563: valmistelutöitä edelleen vuonna 1990. Rahoitus- 32.55.46 7 000 000 markkaa turvetuo-
14564: ta tarvitaan teiden rakentamiseen, kuivatukseen tantoalueiden valmisteluun Pudasjärven
14565: ja tuotantoalueiden muihin valmistelutöihin. kuntaan.
14566: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14567: nioittaen,
14568:
14569: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14570:
14571: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14572: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
14573: 1989 vp. 3361
14574:
14575: Raha-asia-aloite n:o 3152
14576:
14577:
14578:
14579:
14580: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun rinta-
14581: maveteraanien kuntoutustoimintaan
14582:
14583:
14584: Eduskunnalle
14585:
14586: Rintamaveteraanien ikääntyessä kuntoutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14587: sen tarve lisääntyy huolimatta luonnollisesta 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
14588: poistumasta. Moniongelmaisten veteraanien 33.22.59/isäyksenä 10000000 markkaa
14589: kuntoutus vaatii entistä pitempiä jaksoja ja te- valtionapuun rintamaveteraanien kun-
14590: hokkaampaa hoitoa. Vuodelle 1990 esitetty toutustoimintaan.
14591: määräraha ei riittävästi mahdollista kuntoutus-
14592: toimintaa.
14593: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14594: nioittaen,
14595: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14596:
14597: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14598: Juhani Alaranta Tytti lsobookana-Asunmaa
14599: 3362 1989 vp.
14600:
14601: Raha-asia-aloite n:o 3153
14602:
14603:
14604:
14605:
14606: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliiton toi-
14607: minnan tukemiseen
14608:
14609:
14610: Eduskunnalle
14611:
14612: Rajaseutuliitto ry. on pitkän toimintansa ai- Iinkulut ovat ongelmana. Pienellä valtion tuella
14613: kana tukenut rajaseutujen väestön elinolojen voitaisiin liiton toimintaa edelleen jatkaa.
14614: kehitystä, suorittanut neuvontaa ja toteuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14615: sosiaalipoliittisia hankkeita, viimeksi vanhus- nioittaen,
14616: tentaloja maan pohjoisimpiin kuntiin. Liitto
14617: toimii täysin lahjoitusvarojen turvin. Testa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14618: menttisäädökset määrittävät tarkoin käytön 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14619: kohteen. Näin ollen liitolla ei ole mahdollisuut- 33.92.51 lisäyksenä 400000 markkaa
14620: ta suorittaa hyväntekeväisyystyötä ilman hallin- Rajaseutuliitto ry:n sosiaalityön tukemi-
14621: toa ja muutamaa toimihenkilöä, joiden palk- seen.
14622: kaus- sekä julkaisutoiminta-, posti- ja puhe-
14623:
14624: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14625:
14626: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14627: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14628: 1989 vp. 3363
14629:
14630: Raha-asia-aloite n:o 3154
14631:
14632:
14633:
14634:
14635: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson raken-
14636: nemuutosprojektin käynnistämiseen
14637:
14638:
14639: Eduskunnalle
14640:
14641: Iijokilaakso on maan vaikeinta työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14642: aluetta. Tieteellisessä tutkimuksessa alue on nioittaen,
14643: osoitettu maan kurjimmaksi kehitysalueeksi.
14644: Tämä edellyttää valtiovallalta vastuullisia toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14645: menpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Alueen elin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14646: keinoelämää elvyttämään on pikaisesti käynnis- 34.50.63 lisäyksenä 15 000000 markkaa
14647: tettävä kehittämisprojekti. Siihen on kiinnitet- Iijokilaakson rakennemuutostyöryhmän
14648: tävä alueen kehittymiseen vaikuttavat valta- toimenpidekuluihin ja jokilaakson työl-
14649: kunnalliset tahot, piirihallintoviranomaiset ja /isyysperusteiseen kehittämiseen.
14650: alueen kunnat. Työ on käynnistettävä vuoden
14651: 1990 alusta.
14652:
14653: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14654:
14655: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
14656: Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa
14657: 3364 1989 vp.
14658:
14659: Raha-asia-aloite n:o 3155
14660:
14661:
14662:
14663:
14664: Siuruainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta maan hankkimi-
14665: seksi luonnonsuojelutarkoituksiin sekä suojelualueista koitu-
14666: vien taloudellisten menetysten korvaamiseen
14667:
14668: Eduskunnalle
14669:
14670: Valtioneuvosto on tehnyt viittä suojeluohjel- sa. Toteuttamatta oleviin suojeluohjelmiin si-
14671: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat sältyy vajaat 200 000 ha yksityisomistuksessa
14672: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- olevia maita.
14673: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel-
14674: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, mat tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan
14675: 19.4.1979 ja 26.3.1981 tehdyt soidensuojelun joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet
14676: perusohjelmaa koskevat periaatepäätökset, valtion omistukseen tai maksamalla suojelu-
14677: 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa kos- alueen muodostamisesta sen omistajalle aiheu-
14678: keva periaatepäätös, 3.5.1984 vahvistettu har- tuvasta taloudellisesta hyödyn menetyksestä
14679: jujen suojeluohjelma ja 13.4.1989 vahvistettu korvaus. Harjujen suojeluohjelmaa toteutetaan
14680: lehtojen suojeluohjelma. etupäässä maa-aineslain avulla.
14681: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina
14682: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden maapin- esteinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja kor-
14683: ta-ala on noin 54 500 ha, mistä yksityisten omis- vausvarojen niukkuus. Kuluvan vuoden tulo- ja
14684: tamia alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun menoarvioissa ostovaroja on varattu 60 milj.
14685: perusohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta- mk. Luonnonsuojelualueiden perustamistaimi-
14686: ala puolestaan on noin 488 500 ha, mistä yksi- kunta esitti jo v. 1981 III mietinnössään
14687: tyisten omistamia alueita on noin 149 500 ha. (1981 :41), että valtion tulo- ja menoarvioon tu-
14688: Lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyy 83 530 ha lee vuosittain sisällyttää 77 milj. markan suurui-
14689: maa- ja vesialueita, joista valtaosa on yksityis- nen määräraha luonnonsuojelualueiden ostoi-
14690: omistuksessa, samoin kuin lehtojen suojeluoh- hin ja alueiden rahoittamisesta johtuviin kor-
14691: jelmaan kuuluvasta n. 5 300 hehtaarista. Harju- vauksiin. Valtioneuvoston ympäristöpoliittises-
14692: jen suojeluohjelmaan kuuluu 159 kohdetta, sa selonteossa 31.5.1988 todetaan vuosittaiseksi
14693: pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Lisäksi val- määrärahatarpeeksi 75 milj. mk (s. 26). Kuiten-
14694: tioneuvosto on eduskunnalle antamassaan ym- kin hallitus esittää ensi vuodelle vain 60 milj.
14695: päristöpoliittisessa selonteossa 28.9.1984 luvan- markan määrärahaa. Se on ristiriidassa halli-
14696: nut selvittää kymmenen alueen osalta luonnon- tusohjelman kanssa, jossa nimenomaan luva-
14697: suojelualueitten perustamistarpeen ja -tavan taan lisätä näitä määrärahoja. Käytettävissä
14698: sekä kolmen kansallispuiston laajentamismah- olevien resurssien ja todellisen tarpeen epäsuh-
14699: dollisuudet. 31.5.1988 antamassaan ympäristö- de on näin ollen erittäin suuri. Luonnonsuojelu-
14700: poliittisessa selonteossa valtioneuvosto ilmoitti liitto ja Maataloustuottajain Keskusliitto ovat
14701: pyrkivänsä perustamaan nämä suojelualueet jo useaan otteeseen, viimeksi 30.5.1988 yhtei-
14702: vuoden 1990 alussa. sessä kirjelmässään eduskuntaryhmille, kiinnit-
14703: Suojeluohjelmista ovat parhaiten toteutuneet täneet huomiota tähän epäkohtaan.
14704: pääosin valtionmaita sisältävä kansallis- ja Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien
14705: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä korvausmäärärahojen määrä kuluvan vuoden
14706: soidensuojeluohjelma valtion maiden osalta. budjetissa on vaatimatonta luokkaa, 2,0 milj.
14707: Sen sijaan soidensuojeluohjelman ja lintuvesien markkaa. Nytkin hallitus esittää määrärahaksi
14708: suojeluohjelman toteuttaminen on yksityismail- vain 3 milj. markkaa. Tilanne saattaa aiheuttaa
14709: la pahasti kesken ja lehtojen suojeluohjelman koko korvausmenettelyllä tehtävien aluerauhoi-
14710: toteuttaminen on luonnollisesti vasta alkamas- tusten pysähtymisen, vaikka esim. pääosa lintu-
14711: 1989 vp. - RA n:o 3155 3365
14712:
14713: vesien suojeluohjelmasta ja lehtojen suojeluoh- Ia keinoilla on mahdollista vähentää niitä tar-
14714: jelmasta on suunniteltu toteutettavaksi kor- peettomia ristiriitoja, joita maanomistajien ja
14715: vausmenettelyä käyttäen. Edelleen tilanteesta luonnonsuojelutahon välille on eri puolilla
14716: voi olla seurauksena korvausmenettelyn vinou- maata syntynyt. Ristiriidat tulevat vastaisuu-
14717: tuminen siten, että korvausmäärärahojen riittä- dessa vain kärjistymään, ellei suojeluohjelmien
14718: vyys ensisijaisesti sanelee rauhoitusten toteutu- toteuttamismenettelyä paranneta oleellisesti ny-
14719: misen eikä suojelutarve, vaikka luonnonsuoje- kyisestään, ja kokemusten perusteella lopulli-
14720: lulaki selkeästi määrää korvaukset maksettavik- sena kärsijänä ovat aina korvaamattomat luon-
14721: si, kun maanomistaja niitä haluaa. nonarvot.
14722: On todettava, että suojeluohjelmien toteutta- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
14723: minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta. kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
14724: Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista nassa.
14725: haittaa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkustan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
14726: nuksia maan hinnan kohotessa, ja lopulta eri- oittaen,
14727: laisten muiden maankäyttömuotojen lisäänty-
14728: minen vaarantaa suojelun toteuttamisen. Suoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14729: luohjelmien toteuttamista onkin nopeutettava 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14730: merkittävästi nykyisestä. Se vaatii tähän tarkoi- 35.15.87/isäyksenä 30000000 markkaa
14731: tukseen osoitettavien määrärahojen tuntuvaa maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
14732: korottamista. Valtion hallinnassa olevia maa- koituksiin sekä momentille 35.15.41 li-
14733: alueita on myös joustavasti voitava käyttää vas- säyksenä 2 000 000 markkaa korvauk-
14734: tikemaana luonnonsuojelualueita muodostet- siin maanomistajille suojelualueiden pe-
14735: taessa, koska vaihtomaamenettely on usein rustamisesta aiheutuvista taloudellisen
14736: maanomistajalle mieluisa vaihtoehto. On vielä hyödyn menetyksistä.
14737: lopuksi korostettava, että vain edellä mainituil-
14738:
14739: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14740:
14741: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14742: Matti Saarinen Juhani Alaranta
14743: Tytti lsohookana-Asunmaa
14744: 3366 1989 vp.
14745:
14746: Raha-asia-aloite n:o 3156
14747:
14748:
14749:
14750:
14751: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
14752: den hankkimiseen
14753:
14754:
14755: Eduskunnalle
14756:
14757: Luonnonsuojelun toteuttaminen edellyttää sa on liian vähäinen määräraha esitetty kysei-
14758: suojeluun esitettyjen ja määrättyjen alueiden seen tarkoitukseen.
14759: pikaista lunastamista alueiden omistajilta. Se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14760: on sekä luonnonsuojelun että alueista luopujien nioittaen,
14761: etu. Alueiden toimenpidekielto ja oston viiväs-
14762: tyminen on kiusallinen tilanne maanomistajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14763: kannalta, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14764: lisää vastahankaisuutta luonnonsuojelua koh- 35.15.87lisäyksenä 10000000 markkaa
14765: taan. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvios- luonnonsuojelualueiden hankkimiseen.
14766:
14767: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14768:
14769: Eino Siuruainen TeUervo Renko
14770: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14771: 1989 vp. 3367
14772:
14773: Raha-asia-aloite n:o 3157
14774:
14775:
14776:
14777:
14778: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin maatila-
14779: talouden vesiensuojelutoimenpiteisiin
14780:
14781:
14782: Eduskunnalle
14783:
14784: Ympäristönsuojelu ja -hoito koskee myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14785: maatilataloutta. Elinkeino on taloudellisesti nioittaen,
14786: vaikeassa tilanteessa tiukkojen tuotannonrajoi-
14787: tusten ja kustanousiisien vuoksi. Ympäristöve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14788: rotuksen kiristyminen lisää kustannuksia. Tiu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14789: kan talouden helpottamiseksi vähätuloisimmilla 35.25.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14790: tiloilla ympäristönsuojelun edellyttämiin toi- avustuksiin maatilatalouden ympäris-
14791: menpiteisiin tulee saada kohtuullinen avustus, tönsuoje/utoimenpiteisiin.
14792: jotta hankkeet voitaisiin pikimmiten toteuttaa.
14793: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14794:
14795: Eino Siuruainen Tellervo Renko
14796: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
14797: 3368 1989 vp.
14798:
14799: Raha-asia-aloite n:o 3158
14800:
14801:
14802:
14803:
14804: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
14805: jen toteuttamiseen
14806:
14807:
14808: Eduskunnalle
14809:
14810: Opetusministeriölle on tehty esityksiä am- koituksenmukaisia perusteita aloittaa ammatti-
14811: mattikorkeakoulukokeilusta. Koko Päijät- korkeakoulu kaupungin omistaman Lahden
14812: Hämeen kehittämisen kannalta on tärkeää saa- kauppaoppilaitoksen ja valtion omistamien
14813: da maakuntaan ammattikorkeakoulu. Valtion Lahden teknillisen oppilaitoksen ja Lahden
14814: vuoden 1990 tulo- ja menoarvion pääluokkaan muotoiluinstituutin yhteistyönä. Tarkoituksena
14815: 29 opetusministeriön hallinnonalalle sisältyy ei ole luoda pelkästään uutta koulutusjärjestel-
14816: momentille 01.21 Opetusministeriön suunnitte- mää, vaan vakava tavoite on vastata nimen-
14817: lutoiminta ja muut yhteiset tehtävät 9 300 000 omaan elinkeinoelämän uusiin koulutustarpei-
14818: markan määräraha. Määrärahaa saa muun siin, ja tässä mielessä valmistelutyössä on oltu
14819: ohella käyttää myös ammattikorkeakoulujen erittäin läheisessä yhteistyössä Lahden talous-
14820: sekä suunnittelusta että toimeenpanosta aiheu- alueen elinkeinoelämään. Jotta Päijät-Hämeen
14821: tuvien menojen maksamiseen. ja muiden alueiden kokeilut saataisiin tehok-
14822: Lahden kaupunginhallitus on tehnyt opetus- kaasti käyntiin, olisi määrärahaa korotettava.
14823: ministeriölle esityksen, että Lahti voisi toimia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14824: ammattikorkeakoulun kokeilupaikkakuntana. nioittaen,
14825: Myös ammattikorkeakoulua koskevaa kokeilua
14826: on selvitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14827: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja Hel- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14828: singin teknillisen korkeakoulun Lahden toimin- 29.01.21 5 000 000 markkaa lisäyksenä
14829: takeskuksen kanssa. Tässä vaiheessa olisi tar- ammattikorkeakoulujen toteuttamiseen.
14830:
14831: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14832:
14833: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos
14834: Aimo Ajo Kari Urpilainen Matti Luttinen
14835: Matti Saarinen Matti Viljanen
14836: 1989 vp. 3369
14837:
14838: Raha-asia-aloite n:o 3159
14839:
14840:
14841:
14842:
14843: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kansainvälisen
14844: urkuviikon tappioiden korvaamiseen
14845:
14846:
14847: Eduskunnalle
14848:
14849: Lahden kansainvälinen urkuviikko kuuluu jen maksamiseen tarvittaisiin tällä hetkellä ki-
14850: arvostettuun Finland Festivals -ketjuun. Urku- peästi noin 200 000 markkaa.
14851: viikko on saanut laajaa kansainvälistä tunnus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14852: tusta osakseen. Sitä esimerkiksi radioidaan ym- nioittaen,
14853: päri maailmaa.
14854: Suhteessa muihin kulttuuritapahtumiin Lah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14855: den kansainvälinen urkuviikko ainutlaatuisuu- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14856: destaan huolimatta ei ole saanut suhteessa oi- 200 000 markkaa Lahden kansainvälisen
14857: keudenmukaista määrärahaa. Vuosien mittaan urkuviikon tappioiden peittämiseen ja
14858: syntyneiden tappioitten peittämiseen ja velko- velkojen maksamiseen.
14859: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14860:
14861: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila
14862: Matti Luttinen Matti Viljanen
14863: 3370 1989 vp.
14864:
14865: Raha-asia-aloite n:o 3160
14866:
14867:
14868:
14869:
14870: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsuomalaisten
14871: Kirjoittajien Yhdistyksen toiminnan tukemiseen
14872:
14873:
14874: Eduskunnalle
14875:
14876: Ruotsissa asuvien noin 200 000 Suomen kan- diossa ja televisiossa on lisätty. Lisäksi suomen-
14877: salaisen kulttuuritoimintaa ei Suomen val- kielisten lehtien aseman turvaaminen edellyttää
14878: tion taholta tueta riittävästi. Yksistään suomen panostamista suomen kieleen ja suomen kielellä
14879: kielen ja suomalaisen kirjallisuuden kannalta kirjoittamiseen.
14880: olisi tärkeätä tukea suomalaista kirjallisuutta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14881: suomalaisia kirjoittajia Ruotsissa. Tarkoituk- nioittaen,
14882: senmukaisimmin tämä voisi tapahtua tukemalla
14883: Ruosin suomalaisten kirjoittajayhdistystä. Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14884: men kielen ja kirjoittamisen vaaliminen suo- 1990 tulo- ja menoarvioon 100 000
14885: meksi on tullut entistä tärkeämmäksi myös sik- markkaa Ruotsinsuomalaisten Kirjoitta-
14886: si, että suomenkielisten ohjelmien määrää ra- jien Yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
14887:
14888: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14889:
14890: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
14891: Jukka Roos Aimo Ajo Kari Urpilainen
14892: Matti Saarinen
14893: 1989 vp. 3371
14894:
14895: Raha-asia-aloite n:o 3161
14896:
14897:
14898:
14899:
14900: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi-
14901: lomajärjestelmän kustannuksiin
14902:
14903:
14904: Eduskunnalle
14905:
14906: Valtion budjetissa esitetään maatalousyrittä- vastaa tarpeita. Valtion korvaus pienyrittäjien
14907: jien lomituspalvelusta aiheutuvien kustannus- vuosilomajärjestelmän kustannuksiin pitäisi
14908: ten korvaamiseen 1,23 miljardia markkaa. Vas- korottaa 50 miljoonaan markkaan.
14909: taavasti pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14910: kustannuksiin esitetään vain runsaat 32 miljoo- nioittaen,
14911: naa markkaa. Yksistään yhdenvertaisuuden
14912: pohjalta tilannetta ei voida pitää oikeudenmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14913: kaisena eikä tyydyttävänä. Varsinaiset pienyrit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14914: täjät joutuvat toimimaan käytännössä taloudel- 33.57.42 lisäyksenä 17860000 mark-
14915: lisesti niin ahtaalla, että heillä ei ole taloudelli- kaa pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
14916: sia mahdollisuuksia edes lyhyeen lomaan. Toi- män kustannuksiin.
14917: saalta vuosilomarahan saamisedellytykset eivät
14918:
14919: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14920:
14921: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
14922: Jukka Roos Aimo Ajo Kari Urpilainen
14923: Matti Saarinen
14924: 3372 1989 vp.
14925:
14926: Raha-asia-aloite n:o 3162
14927:
14928:
14929:
14930:
14931: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle kansain-
14932: välisten vaihto-ohjelmien toteuttamiseen
14933:
14934:
14935: Eduskunnalle
14936:
14937: Taloudellisen integraation edetessä Euroo- Poikkeuksellisessa asemassa ovat tällä hetkel-
14938: passa on kansalaisjärjestöjen keskinäinen yh- lä eräiden Itä-Euroopan maiden uudet vam-
14939: teistyö nousemassa entistä tärkeämpään ase- maisten omat järjestöt. Niiden mahdollisuudet
14940: maan pyrittäessä turvaamaan kaikkien kansa- kurottautua mukaan kansainväliseen vaihtoon
14941: laisten tasapuolinen kohtelu kaikkialla. Kansa- ovat rajalliset, ja mahdollinen hyöty kuitenkin
14942: laisjärjestöjen informaatioverkostot ylittävät erittäin suuri. Nykyisessä tilanteessa olisi erit-
14943: vakiintuneet poliittiset raja-aidat ja valtiollis- täin tärkeää, että Suomen vammaiset voisivat
14944: ten liittymien muodostamat esteet. Kansalais- yhdessä muiden maiden vammaisten kanssa ja-
14945: järjestöjen tasolla on mahdollisuus muodostaa kaa kokemuksia, kehittää yhteistä vaikuttamis-
14946: aidosti koko Euroopan käsittäviä toimintaver- toimintaa ja parantaa vammaisten elinoloja
14947: kostoja. koko Euroopassa.
14948: Oma erityisasemaosa järjestöjen joukossa on Tärkeä osa tällaista toimintaa on antaa eri
14949: vammaisten järjestöillä, jotka kansallisilla ja maiden vammaisille tilaisuus tavata ja tutustua
14950: kansainvälisillä areenoilla pyrkivät turvaamaan toisten maiden kulttuuriin ja vammaisten elin-
14951: vammaisten aseman. Osittain juuri järjestöjen olosuhteisiin.
14952: ansiosta kehitys on ollut eräissä maissa erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14953: myönteistä - Suomi mukaan luettuna. Kuiten- nioittaen,
14954: kin jo Euroopankin alueella vammaisten elin-
14955: olosuhteet ja mahdollisuudet tasa-arvoiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14956: kohteluun ovat erittäin suuret. Vammaisjärjes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14957: töjen kansainvälinen yhteistyö on tehokas keino 29.98.50 300 000 markan määrärahan
14958: tukea eri maiden vammaisia kohti parempaa ta- Invalidiliitto ry:lle käytettäväksi Itä-
14959: sa-arvoa, ja näin yhdentymiskehityksen myötä Euroopan maiden uusien vammaisjär-
14960: johtaa myös meidän olojamme myönteiseen ke- jestöjen ja Suomen vammaisten yhteis-
14961: hitykseen. ten vaihto-ohjelmien toteuttamiseen.
14962: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14963:
14964: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
14965: Anna-Kaarina Louvo Anneli Taina Heikki Rinne
14966: Jukka Roos Aimo Ajo Matti Luttinen
14967: Matti Saarinen
14968: 1989 vp. 3373
14969:
14970: Raha-asia-aloite n:o 3163
14971:
14972:
14973:
14974:
14975: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoima-asiain piiri-
14976: ja paikallishallinnon virkojen lisäämiseen
14977:
14978:
14979: Eduskunnalle
14980:
14981: Työvoima-asiain paikallishallintoon asiakas- tamme lisättäväksi asiakaspalvelutehtäviin lisää
14982: palvelu- ja toimistotehtäviin ehdotetaan 48 uut- 48 viran sijasta 72, vakinaistettavaksi ammatin-
14983: ta virkaa 1.3.1990 lukien. Työllistämismäärära- valinta- ja työnvälitystehtäviin 75 viran sijasta
14984: hoin pysyväisluonteisesti hoidettujen tehtävien 113 virkaa sekä perustettavaksi ammatinvalin-
14985: vakinaistamiseksi esitetään 75 viran perustamis- nanohjaus- ja työnvälitystehtäviin 50 viran si-
14986: ta samasta ajankohdasta lukien ammatinvalin- jasta 75 virkaa. Yhteensä nämä merkitsisivät
14987: ta-, työnvälitys- yms. tehtäviä varten. Lisäksi noin 7 miljoonan markan lisäkustannuksia.
14988: esitetään ammatinvalinnan ohjaus-, tarkastus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14989: ja työnvälitystehtäviin 50 viran perustamista. nioittaen,
14990: Muun muassa rakennemuutoksesta aiheutu-
14991: va työttömyys ja työvoimapula merkitsevät li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14992: sää aikaa ja henkilöresursseja vaativia tehtäviä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
14993: työvoimatoimistoille. Koska maassamme on 34.06.01 lisäyksenä 7000000 markkaa
14994: noin 200 työvoimatoimistoa, niin eivät nyt esi- työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
14995: tetyt henkilöstölisäykset ratkaise työvoimatoi- non virkojen lisäämiseksi.
14996: mistojen resurssiongelmia. Tämän vuoksi ehdo-
14997:
14998: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
14999:
15000: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
15001: Jukka Roos Aimo Ajo Matti Saarinen
15002: 3374 1989 vp.
15003:
15004: Raha-asia-aloite n:o 3164
15005:
15006:
15007:
15008:
15009: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennemuutosten ai-
15010: heuttamien häiriöiden lieventämiseen
15011:
15012:
15013: Eduskunnalle
15014: Nykyinen Harri Holkerin hallitus on ohjel- siitä, mitä vuoden 1990 aikana tulee tapahtu-
15015: mansa mukaisesti rakennemuutoshallitus. Ra- maan. Tämän vuoksi rakennemuutosmäärära-
15016: kennemuutoshallitus esittää vuoden 1990 bud- haa pitäisi korottaa ainakin 100 miljoonalla
15017: jetissa 50 miljoonaa markkaa ''työllisyyden ja markalla.
15018: tuotantotoiminnan kannalta tarpeelliseen ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15019: kennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lie- nioittaen,
15020: ventämisen edellyttämien avustus- ja muiden
15021: menojen maksamiseen erityisesti alueellisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15022: yhteistyöhankkeiden edistämiseksi valtioneu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15023: voston määräämin perustein." Tarkoitus on 34.50.63 lisäyksenä 100000000 mark-
15024: hyvä, mutta määräraha aivan liian pieni. Esi- kaa rakennemuutosten aiheuttamien
15025: merkiksi vaatetus- ja tekstiiliteollisuudessa ta- häiriöiden lieventämiseen.
15026: pahtuneet supistukset ovat ensimmäinen oire
15027: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15028:
15029: Jouko Skinnari Pentti Labti-NuuttUa Jukka Gustafsson
15030: Jukka Roos Aimo Ajo Kari UrpUainen
15031: Matti Saarinen Jouni Backman
15032: 1989 vp. 3375
15033:
15034: Raha-asia-aloite n:o 3165
15035:
15036:
15037:
15038:
15039: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kelventeen suojelu-
15040: alueen maanhankintoihin
15041:
15042:
15043: Eduskunnalle
15044:
15045: Etelä-Päijänteellä sijaitsevan Kelventeen suo- hehtaaria. Alueen suurin saari on Kelvenne,
15046: jelualueen maanhankinnat on saatu valtiovallan 358 ha.
15047: taholta hyvään alkuun. Maanhankintoja tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15048: kuitenkin välittömästi jatkaa, jotta Kelventeen nioittaen,
15049: suojelualueesta voitaisiin muodostaa kansallis-
15050: puisto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15051: Valtioneuvosto teki 12.2.1987 periaatepää- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15052: töksen Kelventeen muodostamisesta erityiseksi 35.15.87/isäyksenä 10000000 markkaa
15053: suojelualueeksi. Kelventeen alue muodostuu Kelventeen suojelualueen maanhankin-
15054: saarista, joiden pinta-ala on hieman yli 600 toihin.
15055: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15056:
15057: Jouko Skinnari Matti Viljanen Matti Saarinen
15058: 3376 1989 vp.
15059:
15060: Raha-asia-aloite n:o 3166
15061:
15062:
15063:
15064:
15065: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n väestörahas-
15066: ton (UNFP A) toiminnan tukemiseen
15067:
15068:
15069: Eduskunnalle
15070:
15071: IPUn kokouksessa syyskuun alussa Lon- sisäpoliittisista syistä taloudellisen tukensa siltä.
15072: toossa todettiin väestöräjähdys yhdeksi aikam- Niinpä Suomen kannattaisi vastaavasti lisätä
15073: me vaikeimmista ongelmista. Maailman väkilu- tukeaan UNFP Alle, vaikka sitten vähentäen sa-
15074: ku nousee vuosittain 90 miljoonalla hengellä. malla muuta monenkeskistä apua sellaisilta jär-
15075: Samanaikaisesti kasvihuoneilmiö, aavikoitumi- jestöiltä, joiden tukeminen Yhdysvalloille on
15076: nen ja maaperän köyhtyminen uhkavat tulevaa sisäpoliittisesti helpompaa.
15077: elintarviketuotantoa. Tiedämme myös, että 40 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15078: prosenttia maailmaan syntyvistä lapsista syntyy nioittaen,
15079: ei-toivottuina. Jos mahdollisuudet perhesuun-
15080: nitteluun olisivat jokaisen ulottuvilla, tulevai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15081: suutemme näyttäisi paljon toivorikkaammalta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15082: Siksi väestöohjelmille on annettava kaikki se 24.30.66 lisäyksenä 400000000 mark-
15083: tuki, jonka ne tarvitsevat. kaa YK:nväestörahaston (UNFPA) toi-
15084: YK:nväestöohjelma UNFPA on joutunut ta- minnan tukemiseen.
15085: loudellisiin vaikeuksiin Yhdysvaltojen evättyä
15086:
15087: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15088:
15089: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
15090: 1989 vp. 3377
15091:
15092: Raha-asia-aloite n:o 3167
15093:
15094:
15095:
15096:
15097: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötalous-
15098: tieteen professorin viran perustamiseen
15099:
15100:
15101: Eduskunnalle
15102:
15103: Ympäristönsuojelu on yhä enemmän myös toon tai korkeakouluun. Viran sijoituspaikka ei
15104: taloudellinen kysymys. Ympäristönsuojeluun ole kovin olennainen kysymys.
15105: uhrataan vuosittain miljardeja markkoja. Jos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15106: niiden kohdentumisessa saadaan aikaan yhden- nioittaen,
15107: kin prosentin tehostuminen, se tuottaa kymme-
15108: nien miljoonien markkojen säästön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15109: Asiaa tutkii erityinen taloustieteen haara, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15110: ympäristötaloustiede. Suomessa ei ole alan op- 29.10.01 lisäyksenä 200000 markkaa
15111: pituolia, mikä saattaa koitua kansantaloudel- ympäristötalouden professorin viran pe-
15112: lemme kalliiksi. Esitämme alan professuurin rustamiseen johonkin suomalaiseen yli-
15113: perustamista johonkin suomalaiseen yliopis- opistoon tai korkeakouluun.
15114: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15115:
15116: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen Timo Kietäväinen
15117: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Tellervo Renko
15118: 3378 1989 vp.
15119:
15120: Raha-asia-aloite n:o 3168
15121:
15122:
15123:
15124:
15125: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Viittakiven opistolle
15126: rakentamisesta johtuvien velkojen lyhentämiseen
15127:
15128:
15129: Eduskunnalle
15130:
15131: Viittakiven opisto on maamme ainoa kan- eräitä uudisrakennushankkeita, joista muodos-
15132: sainvälinen kansanopisto. Opiston kursseilla tuneet velat rasittavat opiston taloutta.
15133: mm. perehdytetään kansalaisjärjestöjen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15134: myös ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston nioittaen,
15135: kutsumia ulkomaalaisia opiskelijoita suomen
15136: kieleen ja oleskeluun Suomessa ennen heidän ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15137: varsinaisia yliopistollisia tai ammatillisia opin- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15138: tojaan Suomessa. Kaksikielisyys aiheuttaa opis- 29.57.50 lisliyksenli 300 000 markkaa li-
15139: tolle ylimääräisiä menoja suhteessa muihin sliavustuksena Viittakiven opistolle kan-
15140: maamme kansanopistoihin. sanopiston velkojen lyhentlimiseen.
15141: Viittakiven opisto on vastikään toteuttanut
15142: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15143:
15144: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
15145: 1989 vp. 3379
15146:
15147: Raha-asia-aloite n:o 3169
15148:
15149:
15150:
15151:
15152: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Viittakiven opistolle
15153: rakennusavustuksena
15154:
15155:
15156: Eduskunnalle
15157:
15158: Viittakiven opisto on maamme ainoa kan- eräitä uudisrakennushankkeita, joista muodos-
15159: sainvälinen kansanopisto. Opiston kursseilla tuneet velat rasittavat opiston taloutta. Muukin
15160: mm. perehdytetään kansalaisjärjestöjen ja rakennuskanta kaipaisi perusparannusta.
15161: myös ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15162: kutsumia ulkomaalaisia opiskelijoita suomen nioittaen,
15163: kieleen ja oleskeluun Suomessa ennen heidän
15164: varsinaisia yliopistollisia tai ammatillisia opin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15165: tojaan Suomessa. Kaksikielisyys aiheuttaa opis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15166: tolle ylimääräisiä menoja suhteessa muihin 29.57.52 300 000 markkaa rakennus-
15167: maamme kansanopistoihin. avustuksena Viittakiven opistolle kiin-
15168: Viittakiven opisto on vastikään toteuttanut teistöjen perusparannukseen.
15169: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15170:
15171: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
15172: 3380 1989 vp.
15173:
15174: Raha-asia-aloite n:o 3170
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen
15180: viljelyn tukemiseen
15181:
15182:
15183: Eduskunnalle
15184:
15185: Siirtyminen kohti luonnonmukaista viljelyä rantaa neuvontatyötä tekevien järjestöjen ase-
15186: on useissa maissa jo todettu järkeväksi sekä maa avustusta lisäämällä.
15187: elintarvikkeiden puhtauden ja mahtavuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15188: että tuotannosta ympäristölle aiheutuvan kuor- nioittaen,
15189: mituksen vuoksi. Tähän on monilla nuorilla vil-
15190: jelijöillä halua, mutta alaan liittyvä taitotieto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15191: on usein puutteellista. Vapaaehtoisten järjestö- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15192: jen harjoittama neuvontatyö on tässä osoittau- 30.30.46 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
15193: tunut tuloksellisimmaksi. Siksi valtion tulee pa- luonnonmukaisen viljelyn tukemiseen.
15194:
15195: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15196:
15197: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen Riitta Myller
15198: 1989 vp. 3381
15199:
15200: Raha-asia-aloite n:o 3171
15201:
15202:
15203:
15204:
15205: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseen Val-
15206: tionrautateiden henkilöliikenteestä
15207:
15208:
15209: Eduskunnalle
15210:
15211: Valtionrautateiden mahdollisuus kilpailla kilöliikenteestä 62 miljoonalla markalla teh-
15212: matkustajista muiden liikennemuotojen kanssa täisiin teoriassa mahdolliseksi alentaa rautatei-
15213: on liikenteen ympäristövaikutusten kannalta den henkilöliikenteen tariffitasoa 6 prosentilla
15214: olennaista. Kun liikenteen polttoaineiden hin- suunnitellusta. Koska samalla kuitenkin liiken-
15215: nat ovat poikkeuksellisen alhaiset, on valtioval- teen määrä nousee, tarvittava rahamäärä on tä-
15216: lalla oltava valmius tukea myös rautateitä. tä pienempi, arviolta 40 miljoonaa markkaa.
15217: Kansantaloudellisesti on täysin tervettä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15218: rautateiden henkilöliikenne tuottaa alijäämää, nioittaen,
15219: sillä rautatiet toimivat laskevien rajakustannus-
15220: ten alaisina. Niinpä kustannuksia vastaava hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15221: noittelu merkitsisi tariffien nousemista selvästi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15222: yli rajahinnan, mikä merkitsisi selvää kansanta- 31.57.40 lisäyksenä 40000000 markkaa
15223: loudellista tuhlausta. korvaukseen Valtionrauteiden henkilö-
15224: Lisäämällä korvausta Valtionrautateiden hen- liikenteestä.
15225:
15226: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15227:
15228: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen Riitta Myller
15229: 3382 1989 vp.
15230:
15231: Raha-asia-aloite n:o 3172
15232:
15233:
15234:
15235:
15236: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin valta-
15237: kunnallisille ympäristön- ja luonnonsuojelujärjestöille
15238:
15239:
15240: Eduskunnalle
15241:
15242: Hallituksen budjettiesityksessä ympäristön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15243: ja luonnonsuojelujärjestöjen määräraha on jä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15244: tetty vaille edes inflaatiotarkistusta. Järjestöt 35.11.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
15245: ovat kuitenkin tehneet niin hyvää työtä, että ne avustuksiin valtakunnallisille ympäris-
15246: ansaitsevat ostoarvoltaan entiset rahansa ja vä- tön- ja luonnonsuoje/ujärjestöille.
15247: hän enemmänkin, sillä toteutunut kehitys tuo
15248: niille vain lisää työsarkaa.
15249: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15250: nioittaen,
15251:
15252: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15253:
15254: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
15255: 1989 vp. 3383
15256:
15257: Raha-asia-aloite n:o 3173
15258:
15259:
15260:
15261:
15262: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelu-
15263: alueiden hankkimiseen
15264:
15265:
15266: Eduskunnalle
15267:
15268: Luonnonsuojelualueiden verkosto Suomessa suojelualueiden ostorahat on jätetty inflaation
15269: on varsin vajavainen. YK:n suositusten mukaan nakerrettaviksi.
15270: maa-alasta 10 o/o tulisi varata luonnonsuojelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15271: alueiksi ja ovatpahan suomalaisetkin olleet vaa- nioittaen,
15272: timassa esimerkiksi Brasilialta huomattavasti
15273: suurempaa suojeltavaa aluetta. Eteläisen Suo- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15274: men osalta YK:n tavoite edellyttäisi luonnon- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15275: suojelualueiden 30-kertaistamisen. Hallituksen 35.15.87lisiiyksenii 40000000 markkaa
15276: budjettiesityksessä tarkoitukseen ei ole osoitet- luonnonsuojelualueiden hankkimiseen.
15277: tu lainkaan lisää määrärahoja, vaan luonnon-
15278: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15279:
15280: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
15281: 3384 1989 vp.
15282:
15283: Raha-asia-aloite n:o 3174
15284:
15285:
15286:
15287:
15288: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta YK:n ympäristö-
15289: ohjelmien toteuttamiseen
15290:
15291:
15292: Eduskunnalle
15293:
15294: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- Sellaisia ovat eräiden kansainvälisten pankkien
15295: mä on tehnyt oman kokonaisvaltaisen ehdotuk- osakepääomien korottamiseen annettavat varat
15296: sensa ympäristöbudjetin osalta. Haittaverojen sekä suomalaisille yrityksille maksettavat vienti-
15297: tuoton esitämme käytettäväksi ympäristönsuo- takuukorvaukset ja korkotuet.
15298: jeluun niin kotimaassa kuin kehitysmaissakin. Edellä mainituista vähennyksistä huolimatta
15299: Lisäksi tärkeä painopistealue on kansainväliset ehdotus mahdollistaa kehitysyhteistyömäärära-
15300: yhteistyökohteet ilman- ja vesiensuojelun aloil- hojen nousun jo yli 0,7 o/o:n BKT-osuuden. Ta-
15301: la arktisilla alueilla ja Itämeren piirissä. voitteenamme onkin 1 %:n BKT-osuus.
15302: Merkittävän osan haittaverojen tuotosta esi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15303: tämme käytettäväksi kehitysmaiden "ekologi- taen,
15304: sesti kestävän kehityksen" rahoitukseen YK:n
15305: hyväksymien ohjelmien (mm. aavikoitumisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15306: estäminen ja sademetsien pelastaminen) puit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15307: teissa. 24.30. 66 lisäyksenä 1 000 000 000 mark-
15308: Tällä toimenpiteellä voitaisiin samalla korva- kaa YK:n aavikoitumis-, sademetsien
15309: ta hallituksen kehitysyhteistyöhön laskemia pelastamis- ja muiden ympäristöohjel-
15310: määrärahoja, jotka eivät sitä mielestämme ole. mien toteuttamiseen.
15311:
15312: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15313: 1
15314:
15315:
15316: Marjatta Stenius-Kaukonen
15317: 1989 vp. 3385
15318:
15319: Raha-asia-aloite n:o 3175
15320:
15321:
15322:
15323:
15324: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Maailman elin-
15325: tarvikeohjelman (WFP) tukemiseksi
15326:
15327:
15328: Eduskunnalle
15329:
15330: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15331: ns. kehityspankkien sijasta ohjattava YK-jär- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e
15332: jestöjen kautta. Taistelussa nälkää vastaan tu- 24.30.66 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
15333: lee Maailman elintarvikeohjelman tukea lisätä Maailman elintarvikeohjelman (WFP)
15334: vielä hallituksen esittämästä 141 milj. markasta tukemiseksi.
15335: 200 milj. markkaan. Hallituksen esityksessä li-
15336: säystä on vain 10 milj. mk.
15337: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15338: taen,
15339:
15340: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15341:
15342: Marjatta Stenius-Kaukonen
15343: 3386 1989 vp.
15344:
15345: Raha-asia-aloite n:o 3176
15346:
15347:
15348:
15349:
15350: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen
15351: lahjamuotoiseen kehitysapuun Angolalle
15352:
15353:
15354: Eduskunnalle
15355:
15356: Angolan kansantasavalta on käynyt läpi sekä mia on tehty ja tehdään. Maasta pyritään juuri-
15357: erittäin vaikean siirtomaakauden että pitkälli- maan pois alikehittyneisyyden syyt, eikä pinta-
15358: sen taistelun verrattuna useimpiin muihin Afri- puolisesti lieventämään sen seurauksia. Kehi-
15359: kan valtioihin. Tuona aikana tuhoutuivat maan tys joka vaiheessaan koituu koko kansan hy-
15360: tuotantolaitokset ja infrastruktuuri lähes täy- väksi.
15361: dellisesti. Angola on osoittanut suurta kiinnostusta
15362: Vaikka Angola on osittain kehittynyt ja vaik- kaupan kehittämiseksi Suomen kanssa. Sen
15363: ka maassa on paljon luonnonrikkauksia, Ango- luonnonvarat merkitsevät, että siitä voi tulevai-
15364: lan kehityksen näköalat ovat edelleen erittäin suudessa muodostua merkittäväkin kauppa-
15365: vaikeat. Osittain pitkälle kehittynyt tuotanto- kumppani, mistä Ruotsissa on jo nyt hyviä ko-
15366: elämä on joko raunioina tai pysähdyksissä. Sa- kemuksia. Kehitysyhteistyömme rakentaisi
15367: maten ei ole vielä ollut mahdollista hyödyntää osaltaan näiden edellytysten syntymistä.
15368: kaikkia maasta löytyviä luonnonrikkauksia. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15369: Angolan on koulutettava kansa uudestaan, en- taen,
15370: nen kuin tuotantokapasiteettia voidaan alkaa
15371: käyttää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15372: Angolalla on kaikki edellytykset kehitykseen, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15373: sen jälkeen kun nykyinen vaihe on ylitetty. Täs- 24.30.67 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
15374: sä jo pitkään jatkuneessa vaiheessa se tarvitsee kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehi-
15375: välttämättä apua. Pitkän tähtäimen suunnitel- tysapuun Angolalle.
15376:
15377: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15378:
15379: Marjatta Stenius-Kaukonen
15380: 1989 vp. 3387
15381:
15382: Raha-asia-aloite n:o 3177
15383:
15384:
15385:
15386:
15387: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta Afrikan Kansallis-
15388: kongressille annettavaan tukeen
15389:
15390:
15391: Eduskunnalle
15392:
15393: Etelä-Afrikan tulevaisuus on vaalien jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15394: valinkauhassa. Se edellyttää Afrikan Kansallis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15395: kongressille (ANC) annettavan tuen lisäämistä 24.30.69/isäyksenä 15 000000 markkaa
15396: huomattavasti hallituksen esittämää 6 000 000 Afrikan Kansalliskongressille (ANC)
15397: markkaa enemmän ja ANC:n mahdollisuutta anneftavaan humanitaariseen apuun.
15398: päättää varojen kohteista omien tarpeidensa
15399: mukaisesti.
15400: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15401: taen,
15402: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15403:
15404: Marjatta Stenius-Kaukonen
15405:
15406:
15407:
15408:
15409: 16 290089P
15410: 3388 1989 vp.
15411:
15412: Raha-asia-aloite n:o 3178
15413:
15414:
15415:
15416:
15417: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
15418: jestöjen kehitysyhteistyöhön
15419:
15420:
15421: Eduskunnalle
15422:
15423: Kehitysavun perusongelmana on avun koh- valmistautua suunnitelmallisesti lisääntyviin
15424: distuminen avunantajamaiden, läntisten teolli- määrärahoihin.
15425: suusvaltioiden intressien mukaisesti. Kehitys- Kansalaisjärjestöjen omavastuuosuus on
15426: apu on suuntautunut pitkälti länsimaisen tuo- 40 UJo. Jo nyt projektit ovat kasvaneet eräissä
15427: tannollisen rakenteen aikaansaamiseen. Se ei tapauksissa varsin mittaviksi, mutta niitä toteu-
15428: edistä kehitysmaiden enemmistön mahdolli- tetaan varsin vähäisin voimavaroin. Järjestöillä
15429: suuksia parantaa omia elinolojaan. on vapaaehtoistyöllä mahdollista suoriutua hy-
15430: Erään ratkaisuvaihtoehdon muodostaa avun vinkin hankkeista, mutta omavastuuosuus voi
15431: kanavoiminen enenevässä määrin kansalaisjär- muodostua tarpeettomaksi esteeksi. Siksi oma-
15432: jestöjen kautta. Niiden kehitysyhteistyöhank- vastuuosuutta pitäisi voida ainakin harkinnan-
15433: keet on ulkoministeriönkin arvioinnissa todettu varaisesti alentaa 20 prosenttiin.
15434: yleensä erittäin hyvin kehitysyhteistyön tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15435: teita vastaaviksi, koska ne on suunnattu köy- nioittaen,
15436: himmälle väestölle sen omaehtoisen toiminnan
15437: avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15438: Huomattava osa hankkeista jää vaille tukea, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15439: vaikka kansalaisjärjestöjen tukea onkin nope- 24.30. 67 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
15440: asti lisätty. Tuki pitäisi kuitenkin moninkertais- kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö-
15441: taa, mikä on mahdollista vain useampivuotisen projekteille myönnettävään tukeen.
15442: ohjelman avulla, jotta kansalaisjärjestöt voivat
15443:
15444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15445:
15446: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
15447: 1989 vp. 3389
15448:
15449: Raha-asia-aloite n:o 3179
15450:
15451:
15452:
15453:
15454: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan
15455: terveydenhuolto-oppilaitoksen suunnitteluun
15456:
15457:
15458: Eduskunnalle
15459:
15460: Opetusministeriö on vahvistanut Pirkanmaan set. Kun pidentyneet koulutusajat alkavat vai-
15461: terveydenhuolto-oppilaitoksen lisärakennus- ja kuttaa 1990-luvun alussa, vuotuista oppilaaksi-
15462: muutostyöhankkeen perustamissuunnitelman. ottoa saatetaan joutua riittävien ja tarkoituk-
15463: Rakennushankkeen kustannusarvio on (ind. senmukaisten tilojen puutteen vuoksi supista-
15464: 173 .0) 38 790 000 markkaa ja lisärakennuksen maan, vaikka terveydenhuollon työvoimatar-
15465: pinta-ala 1 820 hyötyneliömetriä sekä muutos- peet ovat päinvastaisia.
15466: töiden 5 232 hyötyneliömetriä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15467: Hankkeen (hankenumero 31) kustannusarvio nioittaen,
15468: on 38,5 miljoonaa markkaa opetusministeriön
15469: KTS:ssa vuosille 1990-1994, ja se on suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15470: teltu toteutettavaksi vuosina 1991-1994. Han- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15471: ketta on esitetty rahoitettavaksi jo vuonna 1990 29.65.37 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
15472: mm. Hämeen lääninhallituksen budjettikan- Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-
15473: nanotossa, koska oppilaitoksen tilat ovat riittä- toksen lisärakennus-ja muutostyöhank-
15474: mättömät, huonokuntoiset ja epäkäytännölli- keen suunnittelua varten.
15475: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15476:
15477: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
15478: Jukka Gustafsson Anneli Taina Erkki Pystynen
15479: Reijo Lindroos
15480: 3390 1989 vp.
15481:
15482: Raha-asia-aloite n:o 3180
15483:
15484:
15485:
15486:
15487: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n asei-
15488: denriisuntaviikon järjestämiseen Suomessa
15489:
15490:
15491: Eduskunnalle
15492:
15493: YK:n aseidenriisuntaviikkoa vietetään Suo- littäminen. Ilman oikeaa, aitoa myötäelämistä
15494: messa 12. kertaa lokakuussa 1990. Viikon val- ja välittämistä on mahdotonta kehittää kanso-
15495: mistelusta vastaa laajapohjainen kansalaistoi- jen välistä ystävyyttä ja solidaarisuutta. Kam-
15496: mikunta, jossa on 160 valtakunnallista kansa- panjan avulla pyritään myös lujittamaan kodin
15497: laisjärjestöä ja lähes 100 alueellista toimikuntaa ja päivähoidon henkilökunnan yhteistyötä sekä
15498: ja ryhmää. lisäämään yhteistyötä mm. päiväkotien, koulu-
15499: Päätös maailmanlaajuisen aseidenriisuntavii- jen ja vanhustentalojen kesken.
15500: kon viettämisestä tehtiin YK:n aseidenriisunnal- Syksyn 1989 toiminta perustuu Elina Karja-
15501: le nimetyssä erityisistunnossa 1978. Kahdessa- laisen kirjoittamaan Uppo Nallen rauhanru-
15502: toista vuodessa aseidenriisuntaviikosta on muo- noon. Lapsille rakkaan satuhahmon kautta py-
15503: dostunut laajin vuosittain toistuva suomalainen ritään käsittelemään monia, lasten tunne-elä-
15504: rauhantapahtuma. män kehittymisen kannalta tärkeitä kysymyk-
15505: Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen edis- siä. Vuoden 1990 aikana tavoitteena on valmis-
15506: täminen ovat olleet aseidenriisuntaviikon kes- taa aineistoa lastentarhanopettajille ja kerho-
15507: keisimpiä tavoitteita. YK:n aseidenriisuntavii- ohjaajille sekä järjestää alueellisia koulutusti-
15508: kon kansalaistaimikunta on aloittanut laajan laisuuksia.
15509: rauhankasvatuskampanjan päiväkodeissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15510: seurakuntien päiväkerhoissa syksyllä 1989. nioittaen,
15511: Kampanjaa on päätetty jatkaa vuoden 1990
15512: loppuun saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15513: Kampanjaa on suunniteltu ja toteutettu yh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15514: teistyössä Lastentarhanopettajaliiton ja seura- 29.99.50 lisäyksenä 50 000 markkaa
15515: kuntien varhaiskasvatustyöstä vastaavien hen- YK:n aseidenriisuntaviikon järjestämi-
15516: kilöiden kanssa. Kampanjan tavoitteena on toi- seen Suomessa.
15517: sen ihmisen huomioon ottaminen ja hänestä vä-
15518:
15519: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15520:
15521: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
15522: Ole Wasz-Höckert Kari Rajamäki
15523: 1989 vp. 3391
15524:
15525: Raha-asia-aloite n:o 3181
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkoliiken-
15531: teen kehittämiseen ja säilyttämiseen
15532:
15533:
15534: Eduskunnalle
15535:
15536: Määrärahoja linja-autoliikenteen tukemiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15537: on lisättävä. 2 000 markan omavastuu työmat- nioittaen,
15538: kakuluissa on lisännyt valtion verotuloja. Tulot
15539: kuuluisivat kunnille, jotka ovat subventoineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15540: joukkoliikennettä estääkseen lippujen hintojen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15541: nousun kohtuuttoman korkealle tasolle. 31.58.30 lisäyksenä 340 000 000 mark-
15542: Valtion tulisi tukea kuntia mm. pääkaupun- kaa linja-autoliikenteen kehittämiseen
15543: kiseudulla seutulippujen hintojen alentamiseksi ja säilyttämiseen.
15544: ja opiskelijoiden tasavertaisten oikeuksien to-
15545: teuttamiseksi. Lisäysehdotus liittyy haitta- ja
15546: resurssiverojen käyttöön.
15547:
15548: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15549:
15550: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15551: Arvo Kemppainen Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen
15552: Claes Andersson
15553: 3392 1989 vp.
15554:
15555: Raha-asia-aloite n:o 3182
15556:
15557:
15558:
15559:
15560: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lennonjohta-
15561: jien palkkaamiseen Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskukseen
15562:
15563:
15564: Eduskunnalle
15565:
15566: Tampereen seudun ilmatilassa sattuneita vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15567: ratilanteita tutkinut lautakunta on todennut nioittaen,
15568: Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen toi-
15569: minnassa puutteita, joiden poistamista henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15570: kunta on jo pitkään vaatinut. Aluelennonjoh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15571: toon tarvittaisiin lisää seitsemän lennonjohtajaa 31.92.01 lisäyksenä 1500000 markkaa
15572: ja kuusi lennonjohtoapulaista. Hallitus esittää seitsemän lennonjohtajan ja kuuden len-
15573: koko maahan vain 10 viran perustamista lento- nonjohtoapu/aisen viran perustamiseksi
15574: turvallisuus- ja lennonjohdon tehtäviä varten Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuk-
15575: vasta 1.9.1990 lukien. seen.
15576:
15577: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15578:
15579: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
15580: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Riitta Järvisalo-Kanerva
15581: Anneli Taina Erkki Pystynen Reijo Lindroos
15582: 1989 vp. 3393
15583:
15584: Raha-asia-aloite n:o 3183
15585:
15586:
15587:
15588:
15589: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk-
15590: sen korottamiseen
15591:
15592:
15593: Eduskunnalle
15594:
15595: Äitiysavustus on 640 markkaa. Hallitus eh- neksi. Tämä tulisi ottaa huomioon äitiysavus-
15596: dotaa sen korottamista vain 30 markalla. tuksessa. Ehdotammekin, että äitiysavustusta
15597: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheen- ensimmäisen lapsen osalta korotettaisiin 1 000
15598: jäsenen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin markalla 1.1.1990 alkaen. Myös sänky ja vau-
15599: ja luontoismuodossa merkittävä helpotus mo- nut voitaisiin antaa luontoisina tai vastaava
15600: niin hankintoihin. Äitiysavustuksen tason nos- summa lahjakorttina itse suoritettavaa hankin-
15601: taminen helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin taa varten.
15602: pieneltä, lapsiperheiden asemaa, ja äitiysavus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15603: tus tulisi korottaa 1.1.1990 alkaen 800 mark- nioittaen,
15604: kaan.
15605: Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15606: minen aiheuttaa kustannuksia välttämättömien 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15607: hankintojen muodossa. Paitsi vaatteita ja hoi- 33.15.51 ylimääräisenä määrärahana
15608: tovälineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vau- 25 000 000 markkaa äitiysavustusten ko-
15609: nut ja sängyn, viimeistään äitiyspakkauslaati- rottamiseen.
15610: kon jäädessä parissa kuukaudessa liian pie-
15611:
15612: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15613:
15614: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15615: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Claes Andersson
15616: 3394 1989 vp.
15617:
15618: Raha-asia-aloite n:o 3184
15619:
15620:
15621:
15622:
15623: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen
15624: toimeentuloturvan kustannuksiin
15625:
15626:
15627: Eduskunnalle
15628:
15629: Vuoden 1989 budjettiesityksen mukaan siir- Tämä ei riitä kattamaan kaikkia siihen mukaan
15630: tymisen laajaan perusasaan toimeentulotuessa luettavia kuluja. Laaja perusosa on nostettava
15631: on tapahduttava kaikissa kunnissa vuoden 1993 täyden kansaneläkkeen suuruiseksi, joka on n.
15632: loppuun mennessä. Asiakkaiden kannalta laaja 2 000 mk/kk. Siihen tulee siirtyä kaikissa kun-
15633: perusosa vähentää kontrollia, joka ulottuu elä- nissa jo v. 1990.
15634: män jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan ja on Määrärahan tarvetta kasvattaa myös ehdot-
15635: usein ihmisarvoa loukkaavaa. Sosiaalityönteki- tamamme elatustuen nosto.
15636: jöiltä tämä säästää aikaa norminlaskennasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15637: varsinaiseen sosiaalityöhön. nioittaen,
15638: Niin kauan kuin riittävää yhtenäistä perus-
15639: turvajärjestelmää ei ole saatu aikaan, on toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15640: meentulotukeen varattava riittävästi varoja. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15641: Laaja perusosa on v. 1989 1 kuntaryhmässä 33.27.30 lisäyksenä 150000000 mark-
15642: 1 655 mk/kk ja II kuntaryhmässä 1584 mk/kk. kaa toimeentuloturvan kustannuksiin.
15643: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15644:
15645: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Arvo Kemppainen
15646: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Claes Andersson
15647: Marja-Liisa Löyttyjärvi
15648: 1989 vp. 3395
15649:
15650: Raha-asia-aloite n:o 3185
15651:
15652:
15653:
15654:
15655: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
15656: ten kotiuttamisrahan korottamiseksi
15657:
15658:
15659: Eduskunnalle
15660:
15661: Jo useana vuonna peräkkäin hallitus ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15662: esittänyt minkäänlaista korotusta asevelvollis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15663: ten kotiuttamismäärärahoihin. 33.28.56 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
15664: Asevelvollisten kotiuttamisraha on nostetta- ylimääräisenä määrärahana asevelvol-
15665: va nykyisestä 300 markasta 2 000 markkaan, listen kotiuttamisrahan korottamiseksi
15666: jotta asevelvollisella olisi kotiin palatessaan toi- 2 000 markkaan.
15667: meentulo järjestetty pariksi viikoksi.
15668: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15669: nioittaen,
15670: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15671:
15672: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15673: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Claes Andersson
15674: 3396 1989 vp.
15675:
15676: Raha-asia-aloite n:o 3186
15677:
15678:
15679:
15680:
15681: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaishuol-
15682: toon
15683:
15684:
15685: Eduskunnalle
15686:
15687: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15688: mä ehdottaa pakolaiskiintiön nostamista halli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15689: tuksen esittämästä siten, että erityisesti chileläi- 33.29.61/isäyksenä 80000000 markkaa
15690: siä ja muita poliittisia pakolaisia voidaan ottaa pakolaishuoltoon.
15691: maahan olennaisesti nykyistä enemmän.
15692: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15693: nioittaen,
15694:
15695: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15696:
15697: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15698: Arvo Kemppainen Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen
15699: Claes Andersson
15700: 1989 vp. 3397
15701:
15702: Raha-asia-aloite n:o 3187
15703:
15704:
15705:
15706:
15707: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ko-
15708: dinhoitajien ja kotiavustajien virkojen perustamiseen
15709:
15710:
15711: Eduskunnalle
15712:
15713: Lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15714: tarvitsemien kotipalvelujen kehittämiseksi on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15715: turvattava avohuollon kodinhoitajien ja koti- 33.32.30 lisäyksenä 65 000 000 markkaa
15716: avustajien virkojen lisäys niin, että vuosittain kunnille kodinhoitajien ja kotiavusta-
15717: saadaan vähintään 1 000 uutta virkaa, kun nyt jien virkojen perustamiseen.
15718: hallitus esittää vain kokonaiskiintiötä sosiaali-
15719: palveluihin.
15720: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15721: nioittaen,
15722:
15723: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15724:
15725: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15726: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen CljJes Andersson
15727: 3398 1989 vp.
15728:
15729: Raha-asia-aloite n:o 3188
15730:
15731:
15732:
15733:
15734: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
15735: tena kunnille päivähoidon käyttökustannuksiin päivähoito-
15736: paikkojen lisäämiseksi
15737:
15738: Eduskunnalle
15739:
15740: Päivähoitolain mukaan alle 3-vuotiaiden hoi- Emme hyväksy hallituksen esitystä kunnalli-
15741: topaikkatarve piti tyydyttää vuoteen 1990 men- sen päivähoidon maksujen korottamisesta,
15742: nessä, mutta paikkoja puuttuu edelleen n. vaan ehdotamme, että maksuja alennetaan vä-
15743: 7 000. Yli 3-vuotiaiden paikkoja tarvitaan vielä hävaraisia suosivasti.
15744: yli 20000. Päivähoitopaikkoja määrällisesti lisättäessä
15745: Hallitus esittää virkoja vain 5 200 hoitopai- on huolehdittava myös hoidon tasosta, mistä
15746: kan perustamiseen ensi vuonna, koska lisäbud- syystä ehdotamme, että päiväkotien ryhmä-
15747: jetilla on tarkoitus aikaistaa 2 000 paikkaa. koon pienentäminen aloitetaan.
15748: Määrä on liian pieni. Ehdotammekin, että ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15749: vuodelle varataan määrärahat 20 000 uutta hoi- nioittaen,
15750: topaikkaa varten. Pääpainon tulee olla päivä-
15751: kotien rakentamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15752: Päivähoitopaikkojen jälkirahoitusmenettely 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15753: on poistettava. Kuukausipaikkaisen varahenki- 33.32.30 lisäyksenä 280000000 mark-
15754: löstön kiintiö tulee korottaa 60 % :iin sijaistar- kaa 20 000 uuden päivähoitopaikan pe-
15755: peesta. rustamiseksi.
15756: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15757:
15758: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Lösa Löyttyjärvi Ensio Laine
15759: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Claes Andersson
15760: 1989 vp. 3399
15761:
15762: Raha-asia-aloite n:o 3189
15763:
15764:
15765:
15766:
15767: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille so-
15768: siaalipalvelujen perustamiskustannuksiin
15769:
15770:
15771: Eduskunnalle
15772:
15773: Uusien vanhainkotien, päiväkotien, lastenko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15774: tien ja muiden sosiaalipalvelutilojen rakentami- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15775: nen ja vanhojen tilojen peruskorjaaminen ja 33.32.31 lisäyksenä 100000000 mark-
15776: muuttaminen sosiaalihuollon uusia tehtäviä kaa kunnille sosiaalipalvelujen perusta-
15777: vastaamaan vaatii huomattavasti enemmän miskustannuksiin myönnettävään val-
15778: määrärahoja kuin hallitus esittää, jotta palvelu- tionosuuteen.
15779: jen tarve voidaan tyydyttää edes kohtuullisessa
15780: ajassa.
15781: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15782: nioittaen,
15783:
15784: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15785:
15786: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
15787: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
15788: Pekka Leppänen
15789: 3400 1989 vp.
15790:
15791: Raha-asia-aloite n:o 3190
15792:
15793:
15794:
15795:
15796: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
15797: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
15798:
15799:
15800: Eduskunnalle
15801:
15802: Pienyrittäjien vuosilomarahasta annettua la- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15803: kia korjattiin niin, että vuosilomarahan saanti nioittaen,
15804: ei enää ole rajattu tulo- ja menoarvion määrära-
15805: haan. Lain määräämät edellytykset ovat kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15806: kin niin tiukat, että moni vuosilomarahan tar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15807: peessa oleva yrittäjä ei voi sitä saada. Kiireisim- 33.57.42 lisäyksenä 5 000000 markkaa
15808: min korotusta kaipaa valtioneuvoston vuosit- valtion korvauksiin pienyrittäjien vuosi-
15809: tain vahvistama tuloraja. Myös vuosilomara- lomarahajärjestelmän kustannuksiin.
15810: han määrää on tuntuvasti korotettava nykyises-
15811: tä 1 070 markasta niin, että se mahdollistaa
15812: kuutta päivää pidemmän loman pitämisen.
15813:
15814: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15815:
15816: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Marja-Lösa Löyttyjärvi
15817: Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson Pekka Leppänen
15818: 1989 vp. 3401
15819:
15820: Raha-asia-aloite n:o 3191
15821:
15822:
15823:
15824:
15825: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanter-
15826: veystyön käyttökustannuksiin virkojen lisäämiseksi
15827:
15828:
15829: Eduskunnalle
15830:
15831: Valtakunnallisessa suunnitelmassa esitetään veydenhuoltoon tulisi saada kodinhoitajavirko-
15832: perustettavaksi vain 872 virkaa kansanterveys- ja kansanterveystyön piiriin.
15833: työhön ensi vuonna. Se on 52 virkaa vähemmän Demokraattinen Vaihtoehto esittää suunni-
15834: kuin tänä vuonna. Esitys on täysin riittämätön. telman lisäksi perustettavaksi 700 uutta virkaa
15835: Mm. terveysalan ammattijärjestö TEHY on las- kansanterveystyöhön, josta 100 virkaa kodin-
15836: kenut, että pelkästään työajan lyhentämiseen hoitajan viroiksi vammaisterveydenhuoltoon.
15837: tarvittavat virat merkitsevät koko terveyden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15838: huollossa 3 800 viran lisätarvetta viiden vuoden nioittaen,
15839: aikana eli 760 virkaa vuodessa. Tästä tarvittavia
15840: kansanterveystyön virkoja on 460. Lisäksi väes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15841: tövastuuperiaatteen (omalääkäri-/omahoitaja- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15842: järjestelmä) toteuttaminen vuoden 1990 lop- 33. 78.30 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
15843: puun mennessä edellyttää suuria virkalisäyksiä 700 uuden viran perustamiseksi kansan-
15844: terveyskeskuksiin. terveystyöhön, joista JOO virkaa kodin-
15845: Vammaisten terveydenhuolto on monessa hoitajan virkoina vammaisterveyden-
15846: kunnassa huonosti hoidettu. Siksi vammaister- huollon järjestämiseksi.
15847:
15848: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15849:
15850: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15851: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
15852: 3402 1989 vp.
15853:
15854: Raha-asia-aloite n:o 3192
15855:
15856:
15857:
15858:
15859: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanter-
15860: veystyön perustamiskustannuksia varten
15861:
15862:
15863: Eduskunnalle
15864:
15865: Hallitus esittää kansanterveystyön perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15866: miskustannuksiin kunnille myönnettävään nioittaen,
15867: määrärahaan 103,8 milj. markkaa. Ensi vuonna
15868: voidaan aloittaa kahdeksan terveysasemahan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15869: ketta. Tarve on kuitenkin paljon suurempi, ja 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
15870: esitämmekin määrärahan nostamista 254 mil- 33.78.31 lisäyksenä 150000000 mark-
15871: joonaan markkaan, jolloin voidaan turvata kaa kansanterveystyön rakentamisen pe-
15872: noin 20-30 keskisuuren terveyskeskuksen ra- rustamiskustannuksia varten.
15873: kentamisen aloittaminen.
15874:
15875: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15876:
15877: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
15878: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
15879: 1989 vp. 3403
15880:
15881: Raha-asia-aloite n:o 3193
15882:
15883:
15884:
15885:
15886: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen
15887: erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin virkojen lisäämi-
15888: seksi
15889:
15890: Eduskunnalle
15891:
15892: Hallitus esittää ensi vuonna perustettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15893: sairaaloihin 635 uutta virkaa. Mm. TEHYn te- nioittaen,
15894: kemät laskelmat edellyttäisivät seuraavien vii-
15895: den vuoden aikana perustettavaksi vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15896: 300 uutta virkaa pelkästään työajan lyhenemi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15897: sen johdosta. 33.79.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
15898: Hallituksen esityksessä on 119 viran vähen- 500 uuden viran perustamiseksi erikois-
15899: nys tästä vuodesta, joten se on täysin riittämä- sairaanhoitoon.
15900: tön. Esitämme uusia virkoja perustettavaksi eri-
15901: koissairaanhoitoon 1 135.
15902:
15903: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15904:
15905: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Lösa Löyttyjärvi Ensio Laine
15906: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
15907: 3404 1989 vp.
15908:
15909: Raha-asia-aloite n:o 3194
15910:
15911:
15912:
15913:
15914: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaala- ja
15915: poliklinikkamaksujen poistamiseen työttömiltä ja eläkeläisiltä
15916:
15917:
15918: Eduskunnalle
15919:
15920: Hoitopäivämaksut sairaaloissa nousevat ensi korvattiin invaliidihuoltolain nojalla kyseiset
15921: vuoden alussa 60 markasta 80 markkaan ja po- maksut, eivät tämän vuoden alussa voimaan
15922: liklinikkamaksut 50 markasta 60 markkaan. tulleiden lainmuutosten vuoksi enää ole oikeu-
15923: Kun esimerkiksi peruspäivärahaa saavalle työt- tettuja korvauksiin.
15924: tömälle jää noin 70 markkaa päivässä käteen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15925: on hoitopäivämaksun ja poliklinikkamaksun nioittaen,
15926: maksaminen kohtuutonta. Samoin se on koh-
15927: tuutonta eläkeläisille, joiden käteen jäävä eläke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15928: on 1600-3 000 mk/kk. Sen vuoksi työttömät 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15929: ja kansaneläkkeen lisäosaa saavat eläkeläiset 33.79.30 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
15930: tulisi vapauttaa sairaaloiden ja terveyskeskus- työttömien ja kansaneläkkeen lisäosaa
15931: ten hoitopäivämaksuista sekä poliklinikkamak- saavien eläkeläisten vapauttamiseksi
15932: suista. Monet vammaiset, joille aikaisemmin sairaala- ja poliklinikkamaksuista.
15933: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15934:
15935: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Pekka Leppänen
15936: Ensio Laine Arvo Kemppainen Esko-Juhani Tennilä
15937: Claes Andersson
15938: 1989 vp. 3405
15939:
15940: Raha-asia-aloite n:o 3195
15941:
15942:
15943:
15944:
15945: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoissai-
15946: raanhoidon perustamiskustannuksiin
15947:
15948:
15949: Eduskunnalle
15950:
15951: Hallitus esittää erikoissairaanhoidon inves- kiksi yhden suurhankkeen ja parikymmentä
15952: tointeihin vain 115,6 milj. markkaa eli yli 50 pienempää peruskorjaus- tai laajennushanket-
15953: milj. markkaa tämän vuotista vähemmän. Mo- ta. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan
15954: ni keskussairaala ja aluesairaala on kuitenkin laajennushankkeeseen ja HYKS:n silmäklinik-
15955: suunnitellut tai suunnittelemassa peruskorjaus- kaan on myönnettävä normaali valtionapu.
15956: ta, johon ei hallituksen esityksen puitteissa ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15957: saatavissa valtionosuuksia lähiaikoina. nioittaen,
15958: Keskussairaalakoneiston tason säilyttämisek-
15959: si ja palvelujen kehittämiseksi kuntien esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15960: mien suunnitelmien mukaisesti tulisi sallia suo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15961: raan valtionosuuteen oikeuttavia hankkeita 700 33.79.31 lisäyksenli 230000000 mark-
15962: miljoonan markan edestä. Siitä valtionosuus kaa erikoissairaanhoidon perustamis-
15963: olisi 350 milj. markkaa. Tämä kattaisi esimer- kustannuksiin.
15964: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15965:
15966: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Lösa Löyttyjärvi Ensio Laine
15967: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
15968: 3406 1989 vp.
15969:
15970: Raha-asia-aloite n:o 3196
15971:
15972:
15973:
15974:
15975: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapaturma-
15976: ja Sairausinvalidien Liiton Vähäjärven lomakodin rahoituk-
15977: seen
15978:
15979: Eduskunnalle
15980:
15981: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liiton Vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15982: häjärven lomakodin tarjoamilla palveluilla on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
15983: suurta kysyntää vammaisten keskuudessa. Sen 33.93.52 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
15984: vuoksi lomakodin 4. rakennusvaiheen rahoituk- Tapaturma- ja Sairausinvalidien Vähä-
15985: seen ja hoitohenkilöstön lisäämiseen on suuri järven lomakodin 4. rakennusvaiheen
15986: tarve. rahoitukseen ja hoitohenkilöstön lisää-
15987: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseen.
15988: nioittaen,
15989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
15990:
15991: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
15992: Pekka Leppänen Ensio Laine
15993: 1989 vp. 3407
15994:
15995: Raha-asia-aloite n:o 3197
15996:
15997:
15998:
15999:
16000: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten
16001: maksamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai
16002: keskitysleireistä kärsimään joutuneille
16003:
16004: Eduskunnalle
16005:
16006: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka vii- Sodan alkamisesta on kulunut 50 vuotta.
16007: me sotien aikana isänmaallisista syistä vastusti- Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai Natsi-
16008: vat Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja jou- Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet
16009: tuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tulleet
16010: vankiloihin, vamrilautuivat ja joutuivat jopa vanhoiksi ja vankiloissa saadut vammat vaikut-
16011: menettämään henkensä myötätunnon takia, jo- tavat yhä vakavammin terveyteen.
16012: ta he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailul- On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalai-
16013: le. Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Sak- sia, jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppaili-
16014: san keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin vat niiden päämäärien puolesta, jotka on tun-
16015: kuljetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja hei- nustettu YK:n johtaviksi periaatteiksi ja joille
16016: dän kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaik- maamme sodanjälkeinen virallinen ulkopoli-
16017: kien korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhtees- tiikka on rakentunut.
16018: sa valtiomme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamaso-
16019: sillä eri maissa on laadittu lakeja korvauksista tilaseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta
16020: sodan- ja fasisminvastaisen toiminnan johdosta edellytti, että myös vuoden 1939-1945 sotien
16021: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen, ja aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin
16022: maksettu korvauksia heidän kärsimystensä hy- ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvaus-
16023: vittämiseksi edes jollakin tavalla. Vuonna 1945 ten piiriin selvitetään. Asia ei kuitenkaan ole
16024: suoritettua erittäin vaatimatonta korvausta po- edennyt. Olisi jo korkea aika saattaa myös va-
16025: liittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai kaumuksensa vuoksi kärsimään joutuneiden
16026: turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 1950-lu- osalta korvausasiat kuntoon.
16027: vulla maksettua hyvin pientä korvausta osalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16028: Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi nioittaen,
16029: katsoa riittäväksi.
16030: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16031: . vammautuneiden sodanvastustajien sekä Natsi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16032: Saksan keskitysleireihin raahattujen suomalais- 33.99.50 1000000 markkaa korvausten
16033: ten omaiset, jotka ovat saaneet kärsiä paljon ja maksamisen aloittamiseksi sodan- ja fa-
16034: kokea taloudellista ahdinkoa. Neuvostoliitossa sismin vastaisesta toiminnastaan tai Hit-
16035: vangittujen tai sotasyyllisinä tuomittujen suh- ler-Saksan keskitysleireistä kärsimään
16036: teen on menetelty täysin eri tavoin. He ovat saa- joutuneille suomalaisille ja heidän omai-
16037: neet täydet korvaukset. silleen.
16038:
16039: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16040:
16041: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja...Liisa Löytt)ljärvi Ensio Laine
16042: Arvo Kemppainen Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen
16043: Claes Andersson
16044: 3408 1989 vp.
16045:
16046: Raha-asia-aloite n:o 3198
16047:
16048:
16049:
16050:
16051: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoi-
16052: mistojen virkojen lisäämiseen
16053:
16054:
16055: Eduskunnalle
16056:
16057: Työttömät ovat usein iäkkäitä, vähän koulu- työnvälitystä suorittavien henkilöiden määrää
16058: tusta saaneita ja vain yhden ammatin osaavia on tuntuvasti lisättävä.
16059: henkilöitä. Heidän ongelmiensa ratkominen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16060: edellyttää perusteellista ammatinvalinta-, kun- nioittaen,
16061: toutus-, koulutukseenohjaus-ja työnvälityspro-
16062: sessia. Samanaikaisesti työvoimapulaa potevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16063: yritykset edellyttävät tehotoimia työvoiman 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16064: hankintaan ja koulutukseen liittyvissä asioissa. 34.06.01 lisiiyksenä 20 000 000 markkaa
16065: Nykyisellään työvoimatoimistojen henkilö- työvoimatoimistojen henkilökunnan li-
16066: kunta ei yksinkertaisesti selviydy sille kuuluvis- säiimiseen.
16067: ta tehtävistä. Siksi ammatinvalinnanohjausta ja
16068:
16069: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16070:
16071: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
16072: Pekka Leppänen Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
16073: 1989 vp. 3409
16074:
16075: Raha-asia-aloite n:o 3199
16076:
16077:
16078:
16079:
16080: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 17-vuo-
16081: tiaiden ammatinvalinnanohjauksen kokeilutoimintaan
16082:
16083:
16084: Eduskunnalle
16085:
16086: Uudella työllisyyslailla rajattiin alle 17-vuo- rahan ja kunnallisen työllistämistuen, erityisesti
16087: tiaat nuoret työllistämistoimien ulkopuolelle. työpajatoiminnan käytön näiltä nuorilta. Ai-
16088: Kattavista jatkokoulutusmahdollisuuksista huo- noaksi keinoksi sijoittaa alle 17-vuotiaita työ-
16089: limatta noin 4 o/o peruskoulun päättäneistä ei tehtäviin on jäänyt ammatinvalinnanohjauksen
16090: hakeudu jatko-opintoihin. Lisäksi osa keskeyt- kokeilutoiminta, jonka määrärahojen lisäys ei
16091: tää keskiasteen opintonsa jo ensimmäisenä kuitenkaan anna mahdollisuutta laajentaa ko-
16092: vuonna. Nämä nuoret ovat usein myös sosiaali- keilua.
16093: selta taustaltaan vaikeimmassa asemassa. Tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16094: tilanteessa nuori tarvitsisi monin tavoin amma- nioittaen,
16095: tinvalintaan ja työelämään liittyvää neuvontaa
16096: ja ohjausta. Käytännön kokemus on osoittanut, ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16097: että usein on erittäin tärkeää tarjota nuorelle 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16098: mahdollisuus työkokemuksen hankkimiseen, 34.30.63 lisiiyksenii 5 000 000 markkaa
16099: koska se auttaa nuorta selkiinnyttämään amma- alle 17-vuotiaiden ammatinvalinnanoh-
16100: tinvalintaan liittyviä kysymyksiä. jauksen kokeilutoimintaan.
16101: Uusi työllisyyslaki on poistanut harjoittelu-
16102:
16103: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16104:
16105: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
16106: Arvo Kemppainen Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen
16107: Claes Andersson
16108: 3410 1989 vp.
16109:
16110: Raha-asia-aloite n:o 3200
16111:
16112:
16113:
16114:
16115: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain
16116: toteuttamiseen
16117:
16118:
16119: Eduskunnalle
16120:
16121: Työllisyyslaki tulee voimaan täysimääräisesti aikaisia. Esitämme, että kaikki ovat kokoaikai-
16122: 1.1.1990 koko maassa. sia.
16123: Hallitus on mitätöinyt työllisyyslain vaiku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16124: tukset työllisyyden parantamiseksi vähentämäl- nioittaen,
16125: lä ns. harkinnanvaraisia määrärahoja valtion
16126: työtehtävissä 120 milj. markasta 88 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16127: kaan. Velvoitetyöllistettävien lisäksi sillä voi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16128: daan työllistää vain 1 500 työtöntä. Vuoden 34.50.02 lisäyksenä 300000000 mark-
16129: 1987 budjetissa tällä momentilla oli 370 milj. kaa työllisyyslain toteuttamiseen koko
16130: markkaa. maassa sekä harkinnanvaraisien määrä-
16131: Hallitus esittää, että harkinnanvaraisilla rahojen lisäämiseen valtion työtehtä-
16132: määrärahoilla työllistettävistä puolet olisi osa- vissä.
16133:
16134: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16135:
16136: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Lösa Löyttyjärvi Ensio Laine
16137: 1989 vp. 3411
16138:
16139: Raha-asia-aloite n:o 3201
16140:
16141:
16142:
16143:
16144: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain
16145: toteuttamiseen kunnissa
16146:
16147:
16148: Eduskunnalle
16149:
16150: Kunnat ovat toteuttaneet hyvin työllisyyslain nanvaraisilla määrärahoilla järjestettävien työ-
16151: asettamat velvoitteet ja monet kunnat ovat ol- paikkojen täytyy olla kokoaikaisia.
16152: leet valmiit velvoitteen ylittämiseenkin. Velvoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16153: teiden laajetessa koskemaan valta osassa maata nioittaen,
16154: myös toistuvaistyöttömiä määrärahan tarve on
16155: huomattavasti kasvanut. Hallitus on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16156: vähentänyt kuntien harkinnanvaraisia määrä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16157: rahoja vuoden 1988 348 milj. markasta vain 80 34.50.30 lisäyksenä 300 000 000 mark-
16158: milj. markkaan vuonna 1989 ja 84 milj. mark- kaa työllisyyslain velvoitteiden toteutta-
16159: kaan vuonna 1990. Tämä on merkinnyt työttö- miseksi ja harkinnanvaraisien määrära-
16160: myyden siirtämistä vain työttömältä toiselle, hojen lisäämiseksi kunnissa.
16161: emmekä voi sitä hyväksyä. Kaikkien harkin-
16162:
16163: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16164:
16165: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Lösa Löyttyjärvi Ensio Laine
16166: 3412 1989 vp.
16167:
16168: Raha-asia-aloite n:o 3202
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien
16174: toimikuntien toiminnan tukemiseen
16175:
16176:
16177: Eduskunnalle
16178:
16179: Työttömien toimikunnat ovat eräillä paikka- työttömien omasta joukosta hoitamaan työttö-
16180: kunnilla olleet aktiivisesti kehittämässä työttö- mien toimikuntien toimintaa.
16181: mien toimintaa uusien työtilaisuuksien kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16182: miseksi, heidän taloudellisten etujensa ajami- nioittaen,
16183: seksi ja vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi.
16184: . Näillä on tärkeä merkitys, koska ne ovat työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16185: mien omaehtoista toimintaa. Toiminnan järjes- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16186: täminen vaatii kuitenkin taloudellisia voimava- 34.50.61 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16187: roja ja siksi Oulun ja Kotkan työttÖmien toimi- vetäjien palkkaamiseen työttömien toi-
16188: kunnat ovat esittäneet vetäjien paikkaamista mikuntiin.
16189:
16190: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16191:
16192: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Jukka Gustafsson
16193: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
16194: Ensio Laine
16195: 1989 vp. 3413
16196:
16197: Raha-asia-aloite n:o 3203
16198:
16199:
16200:
16201:
16202: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär-
16203: jestöille Euroopan yhdentymiskehityksen seurantaan
16204:
16205:
16206: Eduskunnalle
16207:
16208: SAKon todennut, että osallistuminen Länsi- tarvitaan kansalaisjärjestöjen mukanaoloa seu-
16209: Euroopan yhdentymiseen ei ole yksin yritysten rannassa, jotta mahdolliset kielteiset seuraukset
16210: ja viranomaisten asia, vaan se edellyttää myös voidaan ehkäistä ja toisaalta myönteiset mah-
16211: suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja erityisesti dollisuudet saada suomalaistenkin hyväksi.
16212: ammattiyhdistysliikkeen mukanaoloa. Suoma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16213: laisilla on vaarana jäädä kehityksen ulkopuolel- nioittaen,
16214: le, ellei seurantaan ja vaikuttamiseen osoiteta
16215: voimavaroja, koska Euroopan yhteisöt on !o- että Eduskunta.ottaisi valtion vuoden
16216: pettamassa aikaisemmin myöntämänsä tuen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16217: EFTA-maiden ammattiyhdistysliikkeen osallis- 34.99.22 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16218: tumiselle asiantuntijatyöskentelyyn. kansalaisjärjestöille Euroopan yhdenty-
16219: Erityisesti työsuojelun ja standardisoinnin miskehityksen seurantaan.
16220: sekä kuluttaja- ja ympäristönsuojelun alueilla
16221:
16222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16223:
16224: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
16225: Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen Claes Andersson
16226: 3414 1989 vp.
16227:
16228: Raha-asia-aloite n:o 3204
16229:
16230:
16231:
16232:
16233: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston venä-
16234: jän kielen professuurin perustamiseksi
16235:
16236:
16237: Eduskunnalle
16238:
16239: Oulun talousalueen kehittymiseen kytkeyty- Ehdotamme,
16240: vät voimakkaasti lisääntyvät kaupalliset yhtey-
16241: det Neuvostoliittoon, minkä vuoksi yleisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16242: aluepoliittisten syiden ohella on perusteltua ny- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16243: kyistä voimakkaammin lisätä venäjän kielen 29.10. 01 lisäyksenä JOO 000 markkaa
16244: korkeammanasteisen opetuksen järjestämistä Oulun yliopiston venäjän kielen profes-
16245: Oulun yliopistossa. Tämä edellyttää, että Oulun suurin aloituskustannuksiksi.
16246: yliopistoon perustetaan venäjän kielen profes-
16247: suuri.
16248:
16249: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16250:
16251: Vappu Säilynoja Esko Helle Pauli Uitto
16252: Heli Astala Erkki Pulliainen Arvo Kemppainen
16253: Juhani Alaranta Kalevi Mattila
16254: 1989 vp. 3415
16255:
16256: Raha-asia-aloite n:o 3205
16257:
16258:
16259:
16260:
16261: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden varsinai-
16262: sen tulotuen ja aluetuen korottamiseksi
16263:
16264:
16265: Eduskunnalle
16266:
16267: Sinänsä on pidettävä oikeana ajatusta vähen- liioin eläinten määrä maa-alaa kohti ole yhtä
16268: tää lannoitteiden käyttöä niin, että pohjavesi Ga suuri, on Suomessa kuitenkin vakavasti syytä
16269: siten maaseudun juomavesi) ja vesistöt eivät kiinnittää huomiota maatalouden ympäristö-
16270: kärsisi. Tähän hallitus pyrkii fosforilannoiteve- vaikutuksiin. Pilaantuneita pohjavesiä ei voida
16271: rolla. puhdistaa ja lannoitteiden käytön vähennyttyä-
16272: On todella järkevää, että viljelijän ei tarvisisi kin on pelättävissä vesistöjen rehevöityrnisen
16273: toimeentulonsa varmistamiseksi käyttää sellai- jatkuvan pitkään. Olisi siksi tarpeen kehittää
16274: sia määriä lannoitteita, että se vaarantaa hänen maataloustulojärjestelmää siihen suuntaan, että
16275: elinympäristönsä. Tämä kuitenkin edellyttää, viljelijä voisi vähäisemmällä lannoitteiden käy-
16276: että ympäristövero hyvitetään. Veroa ei tieten- töllä saavuttaa tavoitellun toimeentulon.
16277: kään pidä hyvittää niiden tuotteiden hinnoissa, Ehdotammekin,
16278: joihin lannoitteita käytetään, koska tällöin lan-
16279: noitteen käyttö ei vähene. Hyvitys tulee antaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16280: muualla tavalla, tulotukena ja jonkinmuotoise- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16281: na aluetukena. 30.31.41/isäyksenä 60000000 markkaa
16282: Vaikka maatalous ei olekaan yhtä tehokasta ylimääräiseen !isään maatalouden varsi-
16283: eikä viljelyala muodosta yhtä suurta osaa koko- naisen tuen ja aluetuen korottamiseksi.
16284: naisalasta kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa eikä
16285:
16286: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16287:
16288: Vappu Säilynoja Raila Aho Timo Laaksonen
16289: Esko Helle Pertti Lahtinen Claes Andersson
16290: Pekka Leppänen Asko Apukka
16291: 3416 1989 vp.
16292:
16293: Raha-asia-aloite n:o 3206
16294:
16295:
16296:
16297:
16298: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
16299: tukemiseen
16300:
16301:
16302: Eduskunnalle
16303: Nuorten viljelijöiden tukemiseen varattiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16304: valtion vuoden 1988 menoarviossa 150 miljoo-
16305: naa markkaa, vuoden 1989 menoarviossa 105 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16306: miljoonaa markkaa ja nyt hallitus esittää enää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16307: vain 25 miljoonaa markkaa. Supistusta hallitus 30.33.40 lisäyksenä 62 000 000 markkaa
16308: ei perustele. nuorten vi/je/ijtiiden tukemiseen.
16309: Katsomme, että maatalouden menoja uudel-
16310: leen kohdennettaessa ei tämä ns. starttiraha saa
16311: olla ensisijaisena supistuskohteena.
16312: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16313:
16314: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Raila Aho
16315: Esko Helle Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
16316: Asko Apukka
16317: 1989 vp. 3417
16318:
16319: Raha-asia-aloite n:o 3207
16320:
16321:
16322:
16323:
16324: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7813 ja
16325: paikallistien n:o 18283 perusparantamiseen
16326:
16327:
16328: Eduskunnalle
16329:
16330: Ylivieskan tiemestaripiirin alueella sijaitseva kunnan omistama leirikeskus Törmälä sijaitsee
16331: maantien n:o 7813 osuus Raudaskylän opis- myös po. tieosuuden varrella, ja etenkin kesäi-
16332: to-Jakola, joka käsittää 15 km:n pituisen mat- sin se on vilkkaassa käytössä.
16333: kan, sekä saman tiemestaripiirin alueella sijait- Maantien kunto on tällä hetkellä erittäin huo-
16334: seva paikallistie n:o 18283 Kariniemelle 3 km:n no ja heikkenee jatkuvasti. Tieosuus vaatii pi-
16335: osuudelta käsittävät vaikutusalueen, jonka pii- kaista perusparantamista.
16336: rissä on 55 maatilaa ja 42 muuta taloutta. Asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16337: kaita näissä talouksissa on kaikkiaan 303 henki- nioittaen,
16338: löä. Henkilöajoneuvoja mainituissa talouksissa
16339: on kaikkiaan 99 ja traktoriajoneuvoja kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16340: kiaan 100. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16341: Maanteiden vaikutusalueella sijaitsevat Kari- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16342: niemi, Löytynperä, Leppinen, Junno ja Sievin maantieosuuden n:o 7813 Raudaskylän
16343: Järvikylä, joissa kaikissa on voimakas asuja- opisto-Jakola ja paikallistieosuuden
16344: roisto. Tiellä on vilkas läpiajoliikenne Raudas- n:o 18283 perusparantamista varten.
16345: kylästä Sieviin ja päinvastoin. Ylivieskan seura-
16346:
16347: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16348:
16349: Vappu Säilynoja Tellervo Renko
16350: Kalevi Mattila Juhani Alaranta
16351: 3418 1989 vp.
16352:
16353: Raha-asia-aloite n:o 3208
16354:
16355:
16356:
16357:
16358: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jat-
16359: kamiseen Vaasaan sekä Raahen-Oulun-Kemin-Tornion
16360: alueelle
16361:
16362: Eduskunnalle
16363:
16364: Maakaasujohtoa laajennetaan parhaillaan. vattaa Suomen ja Neuvostoliiton kauppaa ja
16365: Suomen ja Neuvostoliiton sopimukset antavat kasvattaa siten vientiämme, joka tuonnin arvon
16366: myös mainion tilaisuuden maakaasun käytön laskun takia on joutumassa vaikeuksiin. Mis-
16367: laajentamiseen toisaalta Vaasan seudulle ja sään tapauksessa ei pidä antautua viennin leik-
16368: toisaalta edelleen Perämeren rannikolle. Raa- kaamiseen, vaan on ponnisteltava kaikin kei-
16369: hen, Oulun, Kemin ja Tornion muodostamasta noin kauppavaihdon lisäämiseksi.
16370: alueesta tulisi muodostaa voimakas teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16371: keskus vastapainoksi eteläiselle Suomelle. Pe- nioittaen,
16372: rusrakenteen tarjoaisi maakaasuverkko, mutta
16373: luonnollisesti teollisuutta tulisi näille alueille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16374: saada syntymään muin toimin. Mahdollista oli- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
16375: si myös maakaasujohdon vetäminen Neuvosto- markkaa suunnittelu- ja valmistelutöi-
16376: Karjalasta Kostamuksen kautta. hin maakaasujohdon jatkamiseksi joko
16377: Maakaasu on sangen monipuolista käytöl- Etelä-Suomesta Vaasan seudulle sekä
16378: tään. Se on ympäristön kannalta myönteinen Raahen-Oulun-Kemin-Tornion seu-
16379: energianlähde. Lisäksi se kelpaa yhä useammin dulle tai Kostamuksesta Vaasan seudulle
16380: teolliseen tuotantoon raaka-aineeksi. ja Raahen-Oulun-Kemin-Tornion
16381: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kas- seudulle.
16382: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16383:
16384: Vappu Säilynoja Timo Laaksonen Raila Aho
16385: Esko Helle Pekka Leppänen Asko Apukka
16386: 1989 vp. 3419
16387:
16388: Raha-asia-aloite n:o 3209
16389:
16390:
16391:
16392:
16393: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseen
16394: työllistämiseen ja kokoaikaisten määrän lisäämiseen
16395:
16396:
16397: Eduskunnalle
16398:
16399: Suomessa työvoiman määrä on kasvanut aina hallituksen ehdottamasta. Samalla painotamme
16400: vuoteen 1986 saakka, jolloin se oli 2 569 000 tarvetta kehittää työnhakijoiden ammattitaitoa,
16401: henkeä. Tämän jälkeen työvoiman määrä ei ole mikä auttaisi työpaikan löytämisessä.
16402: kasvanut, mihin ovat vaikuttaneet sekä nuorten Ehdotammekin,
16403: ikäluokkien pieneneminen että toteutetut eläke-
16404: ratkaisut. Usean vuoden ajan jatkunut talouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16405: tasainen ja voimakas kehitys on vähitellen myös 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16406: vähentänyt työttömien määrää huippuvuosista. 34.50.02 lisäyksenä 100000000 mark-
16407: Työttömyyden pienenemisestä huolimatta työl- kaa harkinnanvaraiseen työllistämiseen
16408: lisyysvaroja tulisi tulo- ja menoarviossa lisätä ja kokoaikaisten lisäämiseen.
16409:
16410: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16411:
16412: Vappu Säilynoja Raila Aho Esko Helle
16413: Pertti Lahtinen Claes Andersson Pekka Leppänen
16414: Asko Apukka
16415:
16416:
16417:
16418:
16419: 17 290089P
16420: 3420 1989 vp.
16421:
16422: Raha-asia-aloite n:o 3210
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen vene-
16428: retkeilyreitin suunnitteluun
16429:
16430:
16431: Eduskunnalle
16432:
16433: Puolangan vaaroilta alkunsa saava Kiiminki- Ehdotamme,
16434: joen vesistöalue muodostaa varteen otettavan
16435: mahdollisuuden veneretkeilyn ja siihen liittyvän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16436: turismin elinkeinolliseen kehittämiseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16437: Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi hank- 32.80.85 lisäyksenä 450 000 markkaa
16438: keen suunnitteluun tarvitaan valtion voimava- Kiiminkijoen veneretkeilyreitin suunnit-
16439: roja. Näiden ohjaamiseksi tulee tulo- ja me- teluun.
16440: noarvioon ottaa Matkailun edistämiskeskuksel-
16441: le matkailun edistämiseen tarkoitettuihin avus-
16442: tuksiin 450 000 markan lisämääräraha.
16443: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16444:
16445: Vappu Säilynoja Esko Helle Pauli Uitto
16446: Heli Astala Erkki Pulliainen Arvo Kemppainen
16447: Juhani Alaranta Kalevi Mattila
16448: 1989 vp. 3421
16449:
16450: Raha-asia-aloite n:o 3211
16451:
16452:
16453:
16454:
16455: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta "SYL 70- ja 80-lu-
16456: vuilla'' -historiikin rahoittamiseksi
16457:
16458:
16459: Eduskunnalle
16460:
16461: Suomen ylioppilaskuntien liitolla oli hyvin Tutkimus on tärkeä sekä nykyisen koulutus-
16462: keskeinen rooli 1970-luvun suurissa korkeakou- järjestelmän että koko poliittisen kulttuurin
16463: lupoliittisissa uudistuksissa, kuten hallinnonuu- ymmärtämisen kannalta, sillä tutkittavana
16464: distuksessa, tutkinnonuudistuksessa sekä so- ajanjaksona valmisteltiin uudistukset, jotka
16465: siaalisektorilla opintotuen ja opiskelija-asumi- vaikuttavat juuri nyt.
16466: sen kehittämisessä. Myös 1980-luvulla SYL on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16467: toiminut aktiivisesti esimerkiksi korkeakoulu- nioittaen,
16468: jen kehittämislain säätämisen yhteydessä. Osal-
16469: listuminen asuntopoliittiseen keskusteluun on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16470: ollut edelleen hyvin vilkasta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16471: Näistä vaiheista ei vielä kuitenkaan ole tehty 29.99.50 lisäyksenä 120 000 markkaa
16472: kattavaa perustutkimusta. Varsinaisten poliit- Suomen ylioppilaskuntien liiton historii-
16473: tisten tekojen lisäksi tulisi selvittää, miten SYL kin kirjoittamista varten.
16474: järjestönä on kehittynyt ja miten poliittiset toi-
16475: mintatavat ovat muuttuneet siirryttäessä 1970-
16476: luvulta 1980-luvulle.
16477:
16478: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16479:
16480: Jouni J. Särkijärvi Jukka Gustafsson
16481: 3422 1989 vp.
16482:
16483: Raha-asia-aloite n:o 3212
16484:
16485:
16486:
16487:
16488: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallinen Kokoo-
16489: mus rp:n historiankirjoitusprojektin toteuttamiseen
16490:
16491:
16492: Eduskunnalle
16493:
16494: Suomessa on olemassa lukuisia historiankir- J. K. Paasikivi, P. E. Svinhufvud, pääministerit
16495: joituksen alueita, joita on tutkittu sangen puut- Laurin Ingman, Edwin Linkomies ja Antti
16496: teellisesti. Yksi tärkeä alue koskee puolueita. Hackzell. Myös elinkeino- ja sivistyselämässä
16497: Puoluehistoriallisen tutkimuksen puutteista kir- on vaikuttanut useita huomattavia kokoomus-
16498: joittaa dosentti Juhani Mylly Turun yliopistosta laisia, joiden toimintaa ei ole historiallisessa
16499: mm. seuraavaa: mielessä valotettu.
16500: "Laajat puoluehistoriat ovat kuitenkin histo- Kokoomuksen keskushallinnon ja eduskun-
16501: riallisen puoluetutkimuksen lippulaivoja. Ne taryhmän historiallinen aineisto on sijoitettu
16502: antavat yhtenäisen ja laajan kuvan puolueen Porvarillisen Työn Arkiston Säätiön tiloihin,
16503: kehityksestä. Ne ovat samalla yhteenveto alalla mutta hyvin huomattava osa kokoomusta käsit-
16504: tehdystä perustutkimuksesta, sen annista. On- televästä alkuperäisaineistosta on vielä piiri- ja
16505: kin sen vuoksi hyvin valitettavaa, että kahden paikallisjärjestöjen hallussa. Sikäli kuin on ky-
16506: Suomen suurimman porvarillisen puolueen his- symys jo tunnetusta materiaalista, arkistoja on
16507: torianhankkeet ovat viivästyneet vuosikausia." ainakin Valtionarkistossa, Helsingin yliopiston
16508: (Juhani Mylly: Puoluehistoriallinen tutkimus, kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa, maakun-
16509: s. 12, Turku 1985) ta-arkistoissa ja eräissä paikallisarkistoissa.
16510: Myllyn tarkoittamat puolueet ovat maalais- Laajan historiaprojektin läpivieminen kui-
16511: liitto/keskustapuolue ja kokoomus. Viime tenkin edellyttää mittavaa taloudellista ja toi-
16512: vuonna julkaistiin maalaisliiton alkuvaiheista minnallista panostusta. Projekti kestää useita
16513: vuoteen 1917 saakka kertova puoluehistoria. vuosia ja vaatii laajan lähdemateriaalin takia
16514: Sen sijaan kokoomuspuoluetta käsittelevä his- useiden henkilöiden kokopäivätoimista työs-
16515: torian hanke on vielä täysin alkutekijöissään. kentelyä.
16516: Vertailtaessa yleensä em. puolueita koskevaa Edellä olevan perusteella on arvioitavissa,
16517: historiantutkimusta voidaan todeta, että yksit- että 3-4-osaisen puoluehistorian kirjoittami-
16518: täisiä opinnäytteitäkin on laadittu huomatta- nen voidaan toteuttaa viiden vuoden aikana
16519: vasti enemmän maalaisliitosta kuin kokoomus- 500 000 markan määrärahan ja 300 000 markan
16520: puolueesta. Kaikki puolueet huomioon ottaen painatusavustuksen turvin.
16521: oikeastaan vain SDP:n ja kommunistisen liik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16522: keen suhteen on tehty historiankirjoituksen nioittaen,
16523: vaatimusten mukaista perustutkimusta.
16524: Kokoomuspuolueen historiankirjoituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16525: ongelma ei koske ainoastaan varsinaista puo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16526: lueapparaattia, vaan myös sen tunnetuimpien 29.99.50 500 000 markkaa Kansallinen
16527: johtajien poliittista toimintaa. Historiankir- Kokoomus rp:n historiankirjoituspro-
16528: joituksessa on lähes kokonaan ohitettu sellai- jektin toteuttamiseen.
16529: set kokoomuslaiset kuin tasavallan presidentit
16530:
16531: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16532:
16533: Jouni J. Särkijärvi Ritva Vastamäki Lea Kärhä
16534: 1989 vp. 3423
16535:
16536: Raha-asia-aloite n:o 3213
16537:
16538:
16539:
16540:
16541: Särkijärvi ym.: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelu-
16542: alueiden hoitoon ja kunnossapitoon
16543:
16544:
16545: Eduskunnalle
16546:
16547: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin
16548: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäi- vapaaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston
16549: sen luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston hyväksymien ohjelmien toteutumista.
16550: vahvistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luon- Suojelualueiden hoito ja valvonta on ollut
16551: nonpuistoverkon kehittämisohjelma, soiden- Suomessa varsin passiivista. Metsähallituksen
16552: suojelun perusohjelma, lintuvesien suojeluoh- luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua toimin-
16553: jelma, harjujen suojeluohjelma ja lehtojen suo- tansa suojelualueiden hoidon ja käytön tehosta-
16554: jeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen on miseksi alueille on laadittu runkosuunnitelmia,
16555: koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- joissa kunkin alueen hoidon ja käytön pääsuun-
16556: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maas- taviivat on esitetty. Suunnitelmien toteuttami-
16557: sa, minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelu- nen uhkaa kuitenkin hidastua ja viivästyä koh-
16558: kohteita ei enää jää jäljelle ilman näitä erityis- tuuttomasti määrärahojen puutteen takia. Seu-
16559: toimenpiteitä. rauksena on alkuperäisen suojelutavoitteen
16560: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin vaarantuminen: mm. valvonnan puutteen vuok-
16561: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista si monet luonnonarvot voivat kärsiä menetyk-
16562: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen siä, suojelualueiden käyttö ympäristövalistuk-
16563: ja henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas seen, opetukseen ja yleisön tutustumiskohteena
16564: asenteellisista ja organisatorisista ongelmista. estyy jne.
16565: Pisimmälle on edetty kansallis- ja luonnonpuis- Myös alueiden sijaintikunnat voivat kokea ti-
16566: to-ohjelman toteuttamisessa, minkä tuloksena lanteen pettymyksenä suojelukohteisiin suun-
16567: maassamme on tällä hetkellä 23 kansallispuis- tautuneisiin odotuksiin ja toiveisiin nähden,
16568: toa ja 20 luonnonpuistoa. Soidensuojeluohjel- mistä voi olla seurauksena kielteistä asennoitu-
16569: man toteuttaminen valtion mailla on myös mista luonnonsuojeluhankkeisiin tulevaisuu-
16570: edennyt varsin pitkälle, kaikkiaan 173 soiden- dessa.
16571: suojelualueen perustaminen on loppuun saatet- Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäytön
16572: tu lailla tai asetuksella. tehtävät ja voimavarat -työryhmä on mietinnös-
16573: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä sään (YM C/20 1987) esittänyt, että mikäli suo-
16574: vaatii myös alueiden hoidon ja valvonnan te- jelualueet hoidetaan kansainvälisten normien
16575: hostamista. Luonnonsuojelualueita, erityisesti edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on
16576: kansallispuistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja keskusvirastotasolla 19 ja aluehallinnossa 94
16577: kohteita tulee hoitaa, päätoimista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan
16578: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja sivutoimisia ja osa-aikaisia oppaita ja valvojia
16579: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tule- yhteensä 50 henkilötyövuotta vastaavasti.
16580: ville sukupolville sen luonnon- ja kulttuuripe- Ympäristöpoliittisessa selonteossaan 31.5.
16581: rinnön, jota säilyttämään ne on perustettu, 1988 hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä poista-
16582: - koska riittävä palveluvarustus ja opastus- maan luonnonsuojelualueiden hoidon ja kun-
16583: toiminta ovat edellytyksenä suojelualueiden nossapidon voimavaroissa ilmeneviä puutteita.
16584: käytölle retkeily-, matkailu- ja opetuskohteina Huomattava osa suojelualueiden hallinnon ja
16585: ja hoidon vaatimista tehtävistä on hoidettu mui-
16586: - koska perustettujen suojelualueiden hoi- den tehtävien ohella sekä työmomentilta tai
16587: tamatta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa työllisyysvaroin palkatulla työvoimalla. Luon-
16588: 3424 1989 vp. - RA n:o 3213
16589:
16590: nonsuojelualueiden hoito on kuitenkin erikois- ten rakentamiseen joihinkin harvoihin kohtei-
16591: tehtävä, joka vaatii onnistuakseen vakituista, siin.
16592: asianmukaisesti koulutettua ja erikoist.unutta Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
16593: henkilöstöä. Valtaosa tarvittavasta henkilökun- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
16594: nasta toimisi siellä, missä suojelualueetkin ovat, nassa.
16595: eli nykyisillä alityöllisyysalueilla. Nykytilantees- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16596: sa pitäisikin kaikki metsähallinnon tuotanto- nioittaen,
16597: puolelta lakkautettaviksi suunnitellut virat ja
16598: toimet siirtää luonnonsuojelutoimen puolelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16599: samalla muuttaen toimenkuvia uusien tehtävien 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16600: mukaisiksi. 6 JOO 000 markkaa käytettäväksi seuraa-
16601: Hallitus on ilmoittanut jo usean vuoden bud- vasti:
16602: jettien perusteluissa, että luonnonsuojelussa 1) 800 000 markkaa momentille
16603: painopistettä siirretään olemassa olevien kan- 30.50.01 (yleismetsätalouden palkkauk-
16604: sallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoi- set) 7 työsopimussuhteisen toimihenki-
16605: toon ja niiden käytön tehostamiseen. Näin ei lön palkkaamiseen luonnonsuojelualuei-
16606: ole käynyt, vaan suojelualueiden hoitoon ja den suunnittelu-, huolto- ja valvontateh-
16607: kunnossapitoon tarvittavia varoja ei ole juuri- täviin
16608: kaan nostettu. 2) 1 200 000 markkaa momenti/le
16609: Henkilökunnan ohella tarvitaan kipeästi li- 35.15.22 (luonnonsuoje/ua/ueiden hoito
16610: säyksiä luonnonsuojelutoimen käyttömenoihin, ja kunnossapito) suojelualueiden hoi-
16611: alueiden hoidon ja opastustoiminnan paranta- don ja käytön kehittämiseen
16612: miseen ja kalustohankintoihin. 3) 1 500 000 markkaa momentille
16613: Muutoin tilanne tulee johtamaan esim. sii- 35.15. 70 (luonnonsuoje/ua/ueiden ka-
16614: hen, ettei kansallispuistoihin rakennettaviin luston hankinta) suojelualueiden henki-
16615: opastuskeskuksiin saada asianmukaista näytte- lökunnan ja opastuspalveluiden tehok-
16616: lyaineistoa ja henkilökuntaa, vaan rakennukset kaamman hyväksikäytön varmistami-
16617: seisovat pitkiä aikoja puolivalmiina ja käyttä- seksi
16618: mättöminä. Erityisesti on tarvetta kehittää pie- 4) 2 600 000 markkaa (luonnonsuoje-
16619: nimuotoista, tavallista retkeilijää ja luonnosta lua/ueiden talonrakennustyöt) suojelu-
16620: kiinnostunutta yleisöä palvelevaa opastus- ja alueiden opastuskeskusten ja muiden
16621: tiedotustoimintaa tasapuolisesti maan eri puo- välttämättömien rakennusten aikaan-
16622: lilla sijaitsevilla suojelualueilla. Nyt voimavarat saamiseksi.
16623: on suunnattu pääosin suurten opetuskeskus-
16624:
16625: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16626:
16627: Jouni J. Särkijärvi Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
16628: Matti Saarinen Sirpa Pietikäinen Jukka Gustafsson
16629: Claes Andersson
16630: 1989 vp. 3425
16631:
16632: Raha-asia-aloite n:o 3214
16633:
16634:
16635:
16636:
16637: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen opintorahan
16638: perusosan korottamiseen
16639:
16640:
16641: Eduskunnalle
16642:
16643: Korkeakoulujen tehokkuudesta ja valmistus- Ongelma on ratkaistavissa kehittämällä opin-
16644: misaikojen pitenemisestä keskusteltaessa on totukijärjestelmä perustoimeentuloturvan ta-
16645: useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija ja kaavaksi etuudeksi. Tähän tavoitteeseen pyrit-
16646: hänen elämäntilanteensa. Lainapainotteinen täessä on opintotuen opintorahaosuutta nostet-
16647: opintotuki on johtanut nuoret vaikeuksiin tilan- tava ja tuen lainapainotteisuutta lievennettävä
16648: teessa, jossa velkaantuminen ja sosiaaliset pai- eduskunnan v. 1986 hyväksymän kehittämisoh-
16649: neet ovat muutoinkin raskaita. Myös opinto- jelman mukaisesti. Opintorahan perusosan ko-
16650: tuen reaaliarvon alhaisuus ja tarveharkinta ovat rotuksen on lukuvuonna 1990-91 oltava vä-
16651: johtaneet siihen, että tuen käyttöaste on pysy- hintäänkin Valtion opintotukikeskuksen esittä-
16652: nyt alhaisena. mä 80 mk/kk, jolloin opintoraha nousisi 580
16653: Opintotukijärjestelmän puutteet ovat pakot- mk:aan kuukaudessa korkeakouluopiskeli-
16654: taneet opiskelijat rahoittamaan keskimäärin jo- joilla.
16655: ka neljännen opiskelukuukautensa muutoin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16656: kuin opintotuella. Sen seurauksena korkeakou- nioittaen,
16657: luopiskelijoiden sosiaalinen tausta on yläluok-
16658: kaistunut. Keväisin jopa kolmasosa tai peräti ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16659: puolet uusista toimeentulotuen asiakkaista on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16660: opiskelijoita. Opiskeluaikojen pidentyminen on 29.39.55 lisiiyksenli 11 000 000 markkaa
16661: myös osittain seurausta puutteellisesta opinto- korkeakouluopiskelijoiden opintorahan
16662: tuesta. perusosan korottamiseksi.
16663:
16664: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16665:
16666: Anneli Taina Kimmo Sasi Pirjo-Riitta Antvuori
16667: Päivi Varpasuo Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen
16668: Aino Pohjanoksa Erkki Pystynen Ritva Vastamäki
16669: 3426 1989 vp.
16670:
16671: Raha-asia-aloite n:o 3215
16672:
16673:
16674:
16675:
16676: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan musiikkiopis-
16677: ton ottamiseksi valtionosuuden piiriin
16678:
16679:
16680: Eduskunnalle
16681:
16682: Musiikkiopetuspaikkojen lisäystarve on Pir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16683: kanmaalla huomattava. Musiikkiopetuksen te- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16684: hostamiseksi tulisi Pirkanmaan musiikkiopis- 29.90.54 1 000 000 markkaa lakisäätei-
16685: ton päästä lakisääteisen valtionavun piiriin. sen valtionavun suorittamiseen Pirkan-
16686: Opisto toimii Pirkanmaan alueella ja sillä on maan musiikkiopiston ottamiseksi laki-
16687: neljä sivutoimipistettä. Opiston merkitys Pir- sääteisen valtionosuuden piiriin.
16688: kanmaan musiikkiopetuksessa on huomattava.
16689: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16690: nioittaen,
16691:
16692: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16693:
16694: Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen
16695: 1989 vp. 3427
16696:
16697: Raha-asia-aloite n:o 3216
16698:
16699:
16700:
16701:
16702: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisten kulttuuri-
16703: perinteen tallentamiseen
16704:
16705:
16706: Eduskunnalle
16707:
16708: Mustalaisten kulttuuriperinteet ovat vähitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16709: len katoamassa, vaikka pieni vähemmistö onkin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16710: pystynyt torjumaan ulkoa tulevia vaikutteita 29.99.50 200 000 markkaa mustalaisten
16711: melko hyvin. Katoavan kulttuuriperinteen, kulttuuriperinteen tallentamiseen.
16712: mm. kielen tallentamiseksi tarvitaan yhteiskun-
16713: nan tukea.
16714: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16715: nioittaen,
16716: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16717:
16718: Anneli Taina Riitta Saastamoinen
16719: Kirsti Ala-Harja Jouko Skinnari
16720: Marjatta Stenius-Kaukonen
16721: 3428 1989 vp.
16722:
16723: Raha-asia-aloite n:o 3217
16724:
16725:
16726:
16727:
16728: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan lento-
16729: aseman laajennuksen suunnitteluun
16730:
16731:
16732: Eduskunnalle
16733:
16734: Lentoliikenne on viime vuosina kasvanut no- misen nykyiseen verrattuna. Lentoasemalla on
16735: peasti ja sen odotetaan ensi vuosikymmenellä tekniset valmiudet moninkertaisestakin liiken-
16736: jopa kaksinkertaistuvan nykyiseen verrattuna. teestä suoriutumiseen. Tampereen ja Pirkan-
16737: Tämä näkyy erityisesti paineena Helsinki-Van- maan voimakkaasti kansainvälistyvä elinkei-
16738: taan lentoasemalla, jonne liikenne pääasiassa noelämä sekä panostukset mm. kongressimat-
16739: keskittyy. Maan alueellisen kehityksen tasapai- kailuun edellyttävät nykyistä parempia lentolii-
16740: nottamisen kannalta on pidetty tarkoituksen- kenteen yhteyksiä.
16741: mukaisena, että maakuntakeskusten lentolii- Tampere-Pirkkalan ongelmana ovat jo nyt
16742: kenteen yhteyksiä parannetaan ja siten vahvis- aivan riittämättömät ja palvelutasoltaan puut-
16743: tetaan niiden edellytyksiä tarjota kilpailukykyi- teelliset terminaalitilat. Nykyisten suunnitel-
16744: siä vaihtoehtoja myös pääkaupunkiseudun ul- mien mukaista uusien tilojen rakentamista tulisi
16745: kopuolella niin elinkeinoelämälle kuin muille- nopeuttaa ja suunnittelu käynnistää jo vuonna
16746: kin yhteiskunnan toiminnoille. 1990. Tätä on pidettävä välttämättömänä koht-
16747: Pirkanmaan lentoliikenteen yhteydet kaipaa- tuullisen palvelutason saavuttamiseksi ja maa-
16748: vat pikaista parannusta. Viime vuosina liikenne kunnan kilpailuaseman säilyttämiseksi lentolii-
16749: Tampere-Pirkkalan lentoasemalta on kasvanut kenteen yhteyksien osalta.
16750: selvästi keskimääräistä nopeammin. Erityisesti Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
16751: on lisääntynyt ulkomaille suuntautuva tilaus-
16752: lentoliikenne. Tutkimuksen mukaan Tampere- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16753: Pirkkalan potentiaalinen käyttäjäjoukko, joka 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16754: pitää Tampere-Pirkkalaa sopivimpana tilaus- markan määrärahan Tampere-Pirkka-
16755: lentomatkan lähtöpaikkana, ylittää 400 000. lan lentoaseman laajennuksen suunnit-
16756: Tämä mahdollistaisi liikenteen moninkertaista- telua varten.
16757: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16758:
16759: Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
16760: Jukka Gustafsson Kimmo Sasi Riitta Järvisalo-Kanerva
16761: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Hokkanen
16762: Reijo Lindroos Erkki Pystynen
16763: 1989 vp. 3429
16764:
16765: Raha-asia-aloite n:o 3218
16766:
16767:
16768:
16769:
16770: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palk-
16771: kaamiseksi tapaturmavirastoon sotilasvammalain mukaisten
16772: hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi
16773:
16774: Eduskunnalle
16775:
16776: Sotilasvammalain mukaisten hakemusten kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16777: sittely kestää edelleen muutamasta kuukaudesta 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16778: jopa yli kahteen vuoteen. Ottaen huomioon ha- 33 .14. 01 300 000 markkaa tapaturmavi-
16779: kemusten luonteen sekä hakijoiden iän ja kun- raston henkilökunnan lisäämiseen soti-
16780: non tulisi hakemukset käsitellä nopeasti. lasvammalain mukaisten hakemusten
16781: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- käsittelyn nopeuttamiseksi.
16782: nioittaen,
16783: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16784:
16785: Anneli Taina Riitta Saastamoinen
16786: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki
16787: 3430 1989 vp.
16788:
16789: Raha-asia-aloite n:o 3219
16790:
16791:
16792:
16793:
16794: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon tuen
16795: korottamiseen
16796:
16797:
16798: Eduskunnalle
16799:
16800: Vuoden 1990 alusta astuu voimaan lainmuu- kustannukset. Lasten kotihoidon tuen perus-
16801: tos, joka antaa alle kolmivuotiaiden lasten van- osan suuruus on tällöin 1 885 markkaa kuukau-
16802: hemmille mahdollisuuden valita joko kunnalli- dessa.
16803: nen hoitopaikka tai lasten kotihoidon tuki. Va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16804: lintaoikeuden turvaaminen ja todellinen valin- nioittaen,
16805: naisuus edellyttävät lasten kotihoidon tuen pe-
16806: rusosan korotusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16807: Lasten kotihoidon tuen perusosa on 25 kertaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16808: sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan suu- 33.15.30 477000000 markkaa lasten
16809: ruinen. Kun vähimmäispäivärahaa korotetaan kotihoidon tuen korottamiseen tarvit-
16810: nykyisestä 55,40 markasta 75,40 markkaan, ai- taessa budjettiperusteisena.
16811: heutuu siitä vuositasolla 477 000 000 markan
16812: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16813:
16814: Anneli Taina Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
16815: Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo Riitta JouppUa
16816: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki
16817: 1989 vp. 3431
16818:
16819: Raha-asia-aloite n:o 3220
16820:
16821:
16822:
16823:
16824: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarilliselle Terveys- ja
16825: Sosiaalipoliittiselle Liitolle Yksinäisyys-symposiumin järjestä-
16826: miseen
16827:
16828: Eduskunnalle
16829:
16830: Porvarillinen Terveys- ja Sosiaalipoliittinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16831: Liitto haluaa herättää keskustelua yksinäisyy- nioittaen,
16832: den aiheuttamista ongelmista ja niiden ratkai-
16833: semisesta. Liitto järjestää vuonna 1990 Yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16834: näisyys-symposiumin, jonka ohjelma koostuu 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16835: asiantuntija-alustuksista, keskusteluista ja toi- 33.92.50 200 000 markkaa Porvarillisen
16836: menpide-ehdotuksista. Nämä kootaan julkai- Terveys- ja Sosiaalipoliittisen Liiton Yk-
16837: suksi, joka jaetaan mm. päätöksentekijöille ja sinäisyys-symposiumin järjestämiseen.
16838: yhteistyöjärjestöille.
16839:
16840: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16841:
16842: Anneli Taina Aino Pohjanoksa
16843: 3432 1989 vp.
16844:
16845: Raha-asia-aloite n:o 3221
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Alzheimer- ja Dementia-
16851: yhdistysten toiminnan tukemiseen
16852:
16853:
16854: Eduskunnalle
16855:
16856: Dementiaa sairastavien vanhusten määrä on Yhdistysten tekemä työ on merkittävää sekä
16857: tällä hetkellä noin 50 000 ja määrä kasvaa no- potilaiden ja omaisten että yhteiskunnan kan-
16858: peasti. Vuonna 2030 arvioidaan dementiapoti- nalta, koska annetun tuen avulla pystytään de-
16859: laita olevan jo lähes 100 000. mentiapotilaan laitoshoitoon joutumista siirtä-
16860: Dementiapotilaalle paras hoitopaikka on ko- mään.
16861: ti. Dementiaa sairastavan hoito on erittäin ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16862: kasta ennen kaikkea henkisesti. Omaiset ja hoi- nioittaen,
16863: tajat eivät ole tähän asti saaneet riittävästi tu-
16864: kea, mistä syystä laitoshoito on monen potilaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16865: kohdalla aientunut. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16866: Omaisten ja hoitajien tukemiseksi ja demen- 33.93.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
16867: tiapotilaiden hoidon kehittämiseksi toimivat Alzheimer- ja Dementia-yhdistysten toi-
16868: Alzheimer-yhdistys ja Dementia-yhdistys. Yh- minnan tukemiseen ja dementiapotilai-
16869: distysten aloitteiden pohjalta ja yhdistysten tu- den päiväkotitoiminnan kehittämiseen.
16870: kemana on mm. perustettu Helsinkiin ja Tam-
16871: pereelle dementiapotilaiden päivähoitokodit.
16872:
16873: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16874:
16875: Anneli Taina Riitta Saastamoinen
16876: Kirsti Ala-Harja Anna-Kaarina Louvo
16877: Jouko Skinnari
16878: 1989 vp. 3433
16879:
16880: Raha-asia-aloite n:o 3222
16881:
16882:
16883:
16884:
16885: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Hämeen läänin Maatalous-
16886: keskukselle perunaneuvojan palkkaamiseen
16887:
16888:
16889: Eduskunnalle
16890:
16891: Etelä-Häme on tärkeätä perunantuotanto- neuvontatyöstä Etelä-Hämeessä. Erityisen tar-
16892: aluetta. Tämän alueen monet kunnat tunnetaan peellisena Maatalouskeskuksessa pidetään pe-
16893: hyvästä ruokaperunastaan. Lisäksi alueella tuo- runakonsulentin saamista.
16894: tetaan huomattava määrä teollisuusperunaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16895: Alueelle on sijoittunut myös perunaa jalostavaa taen,
16896: teollisuutta.
16897: Erikoisviljely edellyttää perusteellista tietoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16898: viljelykasvista. Jotta tällaista tietoa olisi viljeli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
16899: jän käytössä, tarvitaan neuvontajärjestöissä hy- 30.30.40 80 000 markkaa yhden peru-
16900: vin perehtynyttä ja hyvät tiedot omaavaa neu- naneuvojan palkkaamiseksi Hämeen
16901: vontahenkilöstöä tärkeille erikoisaloille. läänin Maatalouskeskukseen.
16902: Hämeen läänin Maatalouskeskus huolehtii
16903:
16904: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16905:
16906: Hannu Tenhiälä
16907: 3434 1989 vp.
16908:
16909: Raha-asia-aloite n:o 3223
16910:
16911:
16912:
16913:
16914: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalan-
16915: viljelylaitoksen rakentamiseen
16916:
16917:
16918: Eduskunnalle
16919: Maamme keskuskalanviljelyverkosto on dännön edellyttämiin lupamenettelyihin, toteut-
16920: suunniteltu koko maan kattavaksi. Viimeisim- taa alustavasti neuvotellut maanvaihdot Lam-
16921: pänä rakennettavaksi on suunniteltu Etelä-Suo- min kunnan kanssa sekä käynnistää varsinainen
16922: men keskuskalanviljelylaitos. Sen päälaitoksek- rakentamisen suunnittelu.
16923: si on suunniteltu Porraskosken kalanviljelylai- Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon on
16924: tos Lammille. kalanviljelylaitoksen suunnitteluun esitetty
16925: Porraskosken kalanviljelylaitoshanke on ol- 1 500 000 markan kokonaismäärärahaa. Se ei
16926: lut vireillä toistakymmentä vuotta. Ottaen huo- kuitenkaan tule riittämään kalanviljelyn tavoi-
16927: mioon hankkeen pitkäaikaisen valmistelun sekä tetyöryhmän esittämiin suunnittelutarpeisiin.
16928: järvi- ja merialueiden kalanpoikasten istutus- Koska Porraskosken kalanviljelylaitoksella on
16929: tarpeen Etelä-Suomessa, joka on kalastuksen ja suuri merkitys Etelä-Suomen järvi- ja meri-
16930: kalastajien kannalta maan tärkeintä aluetta, ei alueiden kalataloudelle, laitokselle tulisi saada
16931: Porraskosken rakentaminen enää saisi viiväs- oma suunnittelumääräraha.
16932: tyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16933: Kaikki laitoksen perustamiselle ja rakentami- nioittavasti,
16934: sen toteuttamiselle tarvittavat edellytykset ovat
16935: valtion kalanviljelyn tavoitetyöryhmän muis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16936: tion valmistumisen jälkeen olemassa. Esteitä 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16937: Porraskosken kalanviljelylaitoksen perustamis- 30.38. 74 1 000 000 markan määrära-
16938: suunnitelman pikaiselle vahvistamiselle ei ole, han Porraskosken kalanviljelylaitoksen
16939: joten voidaan välittömästi ryhtyä vesilainsää- suunnitteluun.
16940:
16941: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16942:
16943: Hannu Tenhiälä Jorma Rantanen Lea Savolainen
16944: Arto Lapiolahti Esko Helle Ritva Vastamäki
16945: Ilkka Joenpalo Iiro Vönanen Sirpa Pietikäinen
16946: Jouko Skinnari Matti Viljanen Matti Luttinen
16947: 1989 vp. 3435
16948:
16949: Raha-asia-aloite n:o 3224
16950:
16951:
16952:
16953:
16954: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta maatalouden otsonitutki-
16955: muksen tukemiseen
16956:
16957:
16958: Eduskunnalle
16959:
16960: Huolimatta siitä, että otsonitutkimuksen hen, ettei tutkimustyö meillä ole saanut sellaisia
16961: merkitys on tunnustettu tärkeäksi tutkimus- voimavaroja kuin asian merkitys edellyttäisi, on
16962: alueeksi, Suomen osuus tässä tutkimustyössä tietysti se, ettei otsonin haittoja ainakaan vielä
16963: on ollut hyvin vähäistä. Tämä asiantila on sitä- ole riittävästi tunnustettu.
16964: kin oudompaa, kun voidaan rehellisesti todeta, Kansainväliset tutkimustulokset kuitenkin
16965: että esim. ilmakehän otsonikerroksen suojelua osoittavat, että maanpinnalle laskeutunut liika
16966: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen val- otsonimäärä hidastaa viljakasvien kasvua huo-
16967: mistelut nimenomaan aloitettiin v. 1982 Suo- mattavasti. Tätä kysymystä varten on Euroo-
16968: men ja Ruotsin tekemän aloitteen pohjalta. passa ja Amerikassa ryhdytty tutkimusyhteis-
16969: Suomi on myös hyväksynyt v. 1987 Montrealin työhön, johon Suomikin osallistuu. Suomessa
16970: pöytäkirjan, joka kattaa kaikki aineet, jotka työ on aloitettu toistaiseksi vain Jokioisilla, jos-
16971: ohentavat otsonikerrosta. Suomi on siten omal- kin aluksi on voitu hankkia vain tutkimuslait-
16972: ta osaltaan sitoutunut otsonin haittavaikutusten teistoja. Varsinaisen tutkimustyön aloittaminen
16973: vähentämisen lisäksi myös suorittamaan otsoni- on siirtynyt, koska rahaa siihen ei ole ollut.
16974: tutkimusta ja vaihtamaan tutkimustuloksiaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16975: muiden maiden kanssa. taen,
16976: Voimavarojen vähyyden vuoksi erityisesti
16977: maatalouden otsonitutkimuksen aloittaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16978: on kohdannut suuria vaikeuksia. Tutkimus ot- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
16979: sonin haitoista viljelyskasveille on vasta suun- markkaa maatalouden otsonitutkimuk-
16980: nitteluvaiheessa, kun rinnakkaistutkimukset seen.
16981: muualla Euroopassa on jo aloitettu. Syynä sii-
16982:
16983: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
16984:
16985: Hannu Tenhiälä
16986: 3436 1989 vp.
16987:
16988: Raha-asia-aloite n:o 3225
16989:
16990:
16991:
16992:
16993: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta päätiehankkeiden ra-
16994: hoittamiseksi
16995:
16996:
16997: Eduskunnalle
16998:
16999: Valtakunnan tiestön kehittämisessä pääpaino tieverkon kehittäminen ei saisi tapahtua alem-
17000: on ollut päätieverkon rakentamisessa ja uudis- manasteisen tiestön kustannuksella. Tapahtu-
17001: tamisessa. nut kehitys osoittaa, että tämä on ilmeisesti saa-
17002: Jo nyt monissa tiepiireissä, kuten Hämeen vutettavissa vain rahoittamana päätiehankkeet
17003: tiepiirissä, käytetään yli puolet piirin teiden ra- nykyisen teiden tekemisen määrärahoista eril-
17004: kentamisrahoista päätiehankkeisiin. Lähivuo- lään, niiden lisäksi.
17005: sina pääteiden rahoitustarve yhä kasvaa. Kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17006: päätiehankkeet useimmiten ovat kustannuksil- nioittavasti,
17007: taan satojenmiljoonien, jopa yli miljardin mar-
17008: kan hankkeita eivätkä teiden tekemisen määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17009: rahat ole kasvaneet samassa suhteessa, seurauk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17010: sena on ollut, että alemmanasteisen tieverkon 31.24.77/isäyksenä 10000000 markkaa
17011: kehittämisestä on jouduttu tinkimään. On vaa- yleisten teiden tekemisen määrärahoja
17012: ra, että eräissä osissa maata tarpeellistenkin tei- päätiehankkeiden edellyttämällä mää-
17013: den rakentaminen loppuu kokonaan, koska ne rällä ja eriyttäisi pääteiden määrärahat
17014: eivät ole päätieluokkaa. erilleen tiepiirien nykyisistä määrära-
17015: Eduskunta on toistuvasti lausunut, että pää- hoista.
17016:
17017: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17018:
17019: Hannu Tenhiälä Lea Savolainen Jorma Rantanen
17020: Esko Helle Arto Lapiolahti Ritva Vastamäki
17021: Ilkka Joenpalo Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
17022: Jouko Skinnari Matti Viljanen Matti Luttinen
17023: 1989 vp. 3437
17024:
17025: Raha-asia-aloite n:o 3226
17026:
17027:
17028:
17029:
17030: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lammin-Hausjärven tien
17031: n:o 293 rakentamiseen
17032:
17033:
17034: Eduskunnalle
17035:
17036: Lammin ja Hausjärven välistä tietä n:o 293 Suomen autoruuhkia. Ennen kaikkea se kuiten-
17037: on suunniteltu parannettavaksi ja rakennetta- kin palvelisi tämän tien varrella sekä välittö-
17038: vaksi jo ainakin vuodesta 1936 lähtien. Tämä mästi sen läheisyydessä asuvien ihmisten liikku-
17039: tie kulkee Lammin Jahkolasta Mommilan kaut- mista. Nykyinen tie ei missään muodossa täytä
17040: ta Hausjärven Oittiin. Nytkin alueella suorite- niitä vaatimuksia, joita nykyaikaiselta tieltä
17041: taan tutkimuksia linjausvaihtoehdoista. Vaih- odotetaan.
17042: toehtoiset linjaukset ovat tällä n. 30 km:n mat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17043: kalla aiheuttaneet alueen ihmisille epävarmuut- taen,
17044: ta jopa aina rakennusten kunnostamiseen saak-
17045: ka. Ei ole tiedetty, milloin tien pitäisi kulkea ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17046: pihapiirin lävitse, milloin sen pitäisi kulkea 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17047: useampien kilometrien päästä talouskeskuk- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Lammin ja
17048: sesta. Hausjiirven viilisen tien n:o 293 rakenta-
17049: Tämä entinen 4-tie helpottaisi myös Etelä- misen aloittamiseen.
17050:
17051: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17052:
17053: Hannu Tenhiälä
17054: 3438 1989 vp.
17055:
17056: Raha-asia-aloite n:o 3227
17057:
17058:
17059:
17060:
17061: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Nuijaportintien peruspa-
17062: rantamiseen
17063:
17064:
17065: Eduskunnalle
17066:
17067: Nuijaportintien n:o 13961 rakentaminen ja vapaa-ajan asuntoja sekä kunnan tiloja. Ras-
17068: perusparantaminen olisi pitänyt aloittaa suun- kaan liikenteen määrä tiellä on huomattava, ku-
17069: nitelmien mukaan jo useita vuosia sitten. ten myös linja- ja henkilöautoliikenteen määrä.
17070: Tämän tien liikenne on todettu melko vilk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17071: kaaksi. Liikennemäärien perusteella tien kun- taen,
17072: non pitäisi olla huomattavasti nykyistä parem-
17073: pi. Tie on erittäin mutkainen, kuoppainen ja ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17074: keväisin laaja-alaisesti routiva, mikä aiheuttaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17075: kohtuutonta vaaraa tiellä liikkuville. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Nuijapor-
17076: Nuijaportin tien alueella on kolme maata- tintien n:o 13961 rakentamiseen ja pe-
17077: lousvaltaista kylää, Torvoila, Miehoila ja Vuo- rusparantamiseen.
17078: lijoki. Lisäksi alueella on huomattava määrä
17079:
17080: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17081:
17082: Hannu Tenhiälä
17083: 1989 vp. 3439
17084:
17085: Raha-asia-aloite n:o 3228
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus ry:n
17091: toiminnan tukemiseen
17092:
17093:
17094: Eduskunnalle
17095:
17096: Lasten Keskus ry:n tarkoituksena on pyrkiä taloudellisesti vähävaraisten lasten osallistumis-
17097: parantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella ta leireille.
17098: lapsia kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17099: vuaan häiritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa nioittaen,
17100: heistä yhteiskuntaelämään kykeneviä, tasapai-
17101: noisia ja omatoimisia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17102: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on so- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
17103: siaalisen leiri- ja lomatoiminnan järjestäminen. markkaa Lasten Keskus ry:n toiminnan
17104: Liitto järjestää lapsille sekä heidän vanhemmil- tukemiseksi.
17105: leen viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee
17106:
17107: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17108:
17109: Hannu Tenhiälä Marjatta Väänänen
17110: 3440 1989 vp.
17111:
17112: Raha-asia-aloite n:o 3229
17113:
17114:
17115:
17116:
17117: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta omaa työtään teke-
17118: vien työsuojelukoulutukseen
17119:
17120:
17121: Eduskunnalle
17122:
17123: Laki työsuojeluhallinnosta velvoittaa viran- koulutukseen tarvittaisiin vuosittain 3 miljoo-
17124: omaiset työsuojeluyhteistyöhön, mutta tarkoi- naa markkaa.
17125: tukseen ei ole budjeteissa esitetty läheskään riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17126: täviä määrärahoja. Erityisesti tiedottamiseen ja nioittaen,
17127: koulutukseen osoitettujen taloudellisten voima-
17128: varojen niukkuus näkyy maatilatalouden koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17129: dalla. Budjettiesityksessä osoitetaan valtion- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17130: apua omaa työtään tekevien ja pienyrittäjien 34.05.56 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17131: järjestöille yhteensä 313 000 markkaa, vaikka omaa työtään tekevien työsuojelukoulu-
17132: pelkästään maatalouden johtavien lomittajien tukseen.
17133:
17134: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17135:
17136: Hannu Tenhiälä Kauko Heikkinen
17137: 1989 vp. 3441
17138:
17139: Raha-asia-aloite n:o 3230
17140:
17141:
17142:
17143:
17144: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakentami-
17145: seen Tervolaan
17146:
17147:
17148: Eduskunnalle
17149:
17150: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- läänin maataiskuntien työttömyys oli huomat-
17151: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan rakenta- tavasti pienempi.
17152: mista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi Lapin Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja
17153: lääniin. Lapin lääniin rakennettava lääninvanki- työpaikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen
17154: la helpottaisi nykyisin koko Pohjois-Suomea lisäksi, että Tervolan kunta kuuluu valtioneu-
17155: palvelevan Oulun lääninvankilan tilanahtautta, voston päätöksellä kehitysalueiden 1 vyöhyk-
17156: johon myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnit- keen lisätukialueeseen, tarvitaan Tervolan kun-
17157: täneet huomiota. Valtiontilintarkastajien mu- nan elinkeinoelämän voimistamiseksi ja työ-
17158: kaan Oulun lääninvankilan käyttö on ollut ajoit- paikkojen luomiseksi myös muita valtiovallan
17159: tain jopa yli 100-prosenttista. Aivan viime aikoi- toimenpiteitä. Tällaisena Lapin lääniä tasapuo-
17160: na Oulun lääninvankilan vankiluku on ollut jopa lisesti kehittävänä toimenpiteenä tulisi kysee-
17161: yli 100, kun vankipaikkoja on ainoastaan 96. seen Lapin lääninvankilan sijoittaminen Tervo-
17162: Oikeusministeriön työryhmän mukaan lää- lan kuntaan.
17163: ninvankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
17164: huomioon liikenteelliset tekijät ja väestön pai- seksi Tervolaan voidaan esittää:
17165: nopistealueet, koska tutkiotavankien säilyttä- - Liikenteelliset tekijät. Hyvistä liikenneyh-
17166: minen edellyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja teyksistä voidaan mainita Tervolan kautta kul-
17167: muihin viranomaisiin. keva Kemijoen länsipuolineo valtatie n:o 4 ja
17168: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten Kemijoen itäpuolineo maantie. Lisäksi Tervo-
17169: hajasijoittamisella on lisäksi huomattava alue- lalla on hyvät rautatieliikenneyhteydet ja kun-
17170: poliittinen merkitys niiden työllistäessä paikka- nassa sijaitsee yksityinen pienlentokenttä.
17171: kuntalaisia, on painavat ja perustellut syyt si- - Sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
17172: joittaa Lapin lääninvankila Tervolan kuntaan. alueella. Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöl-
17173: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. lisessä painopisteessä ja huomattava osa Lapin
17174: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityk- väestöstä asuu kohtuullisella etäisyydellä Ter-
17175: sen vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elin- volasta.
17176: keinoissa riittävästi työpaikkoja, joten seurauk- - Lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikka-
17177: sena on ollut voimakas tappiollinen väestön kunnille, joista Lapissa merkittävimmät ovat
17178: muuttoliike ja suuri työttömyys. Runsaan kym- Rovaniemi, Tornio ja Kemi.
17179: menen vuoden aikana Tervolan väkiluku on - Sijainnista johtuen vangeilla on mahdolli-
17180: pienentynyt kolmanneksella henkikirjoitetun suus yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja
17181: väkiluvun ollessa 1.1.1979 4 850 henkilöä. Vii- kotipaikkakunnan sosiaali- ja muihin viran-
17182: me vuosien aikana Tervolan kunta on kuulunut omaisiin.
17183: Lapin vaikeimpiin työttömyyskuntiin. Vuonna - Yläaste ja useat keskiasteen oppilaitokset
17184: 1979 työttömyysaste kunnassa oli keskimäärin tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle kou-
17185: 19,3 OJo, mikä merkitsee sitä, että talvikuukausi- lutusmahdollisuuksia.
17186: na työttömänä oli yli 20 % työikäisestä väes- - Terveysaseman avohoito- ja sairasosasto-
17187: töstä. Vastaavana ajanjaksona koko läänin ja jen palvelut.
17188: 3442 1989 vp. - RA n:o 3230
17189:
17190: Edellä olevan perusteella ehdotan, 25.50. 74 5 000 000 markkaa lääninvan-
17191: kilan rakennustöiden aloittamiseen Ter-
17192: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden volan kunnassa.
17193: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17194:
17195: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17196:
17197: Esko-Juhani Tennilä
17198: 1989 vp. 3443
17199:
17200: Raha-asia-aloite n:o 3231
17201:
17202:
17203:
17204:
17205: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahaksi
17206: Lapin lääniä varten
17207:
17208:
17209: Eduskunnalle
17210:
17211: Lapin läänissä kehittämisrahan tarve vuodel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17212: le 1990 on lääninhallituksen mukaan 27 milj. nioittaen,
17213: mk. Vuodeksi 1988 rahaa myönnettiin Lappiin
17214: vain 15 milj. mk eli vain puolet vuosien 1985 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17215: -86 lähtötasosta 30 miljoonasta markasta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17216: Lääninrahamomentille on varattu vuodeksi 26.98.43 lisäyksenä 27 000 000 markkaa
17217: 1990 yhteensä 90 milj. mk, mikä ei riitä. Siksi läänin kehittämisrahaksi Lapin lääniä
17218: esitämme lisäystä. varten.
17219:
17220: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17221:
17222: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Seppo Pelttari
17223: Kimmo Sarapää Hannele Pokka Aimo Ajo
17224: 3444 1989 vp.
17225:
17226: Raha-asia-aloite n:o 3232
17227:
17228:
17229:
17230:
17231: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Rautuvaaran kaivoksen lo-
17232: pettamista korvaavien työpaikkojen luomiseksi Kolariin
17233:
17234:
17235: Eduskunnalle
17236:
17237: Rautaruukki Oy lopetti Holkerin hallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17238: tuella Rautuvaaran kaivoksen paljon suunnitel- taen,
17239: tua aiemmin. Lisäksi Partek Oy on päättänyt
17240: sementtitehtaan lopettamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17241: Ns. Kolarin rakennemuutostyöryhmä on teh- 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
17242: nyt suuren määrän esityksiä työllistämistoimis- markkaa Kolarin kunnan kehittämiseen
17243: ta, jotka kehittäisivät samalla kuntaa. Rahaa ei korvaavien työpaikkojen luomiseksi
17244: kuitenkaan ole kohteisiin riittävästi saatu. kaivoksen ja sementtitehtaan lopettami-
17245: sen vuoksi.
17246:
17247: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17248:
17249: Esko-Juhani Tennilä
17250: 1989 vp. 3445
17251:
17252: Raha-asia-aloite n:o 3233
17253:
17254:
17255:
17256:
17257: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Tervolan varikkoalueen hen-
17258: kilöstön vakinaistamiseen
17259:
17260:
17261: Eduskunnalle
17262:
17263: Tervolaan on rakennettu PLM:n varikko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17264: alue. Henkilökuntatarve tulee olemaan noin 1990 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
17265: 120, joista uusia tehtäviä on 85. Henkilöt on ny- markkaa Tervolan varikkoalueen henki-
17266: kyisin palkattu pääosin työllisyysvaroin. löstön vakinaistamiseen.
17267: Vuonna 1990 tulee henkilöstö vakinaistaa.
17268: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17269: taen,
17270:
17271: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17272:
17273: Esko-Juhani Tennilä
17274: 3446 1989 vp.
17275:
17276: Raha-asia-aloite n:o 3234
17277:
17278:
17279:
17280:
17281: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta taideosaston toiminnan
17282: aloittamiseen Kemissä
17283:
17284:
17285: Eduskunnalle
17286:
17287: Lapin korkeakoulun yhteyteen on suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17288: tu taideosastoa. Sopiva paikka taideosastolle on 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17289: Kemi. Tällä ratkaisulla harjoitetaan myös lää- markkaa taideosaston toiminnan aloit-
17290: nin sisäistä aluepolitiikkaa. tamiseksi Kemissä Lapin korkeakoulun
17291: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- alaisuudessa.
17292: taen,
17293:
17294: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17295:
17296: Esko-Juhani Tennilä
17297: 1989 vp. 3447
17298:
17299: Raha-asia-aloite n:o 3235
17300:
17301:
17302:
17303:
17304: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Viirinkankaan kirjaston ra-
17305: kentamiseen Rovaniemellä
17306:
17307:
17308: Eduskunnalle
17309:
17310: Viirinkankaan kaupunginosasta Rovaniemel- Ehdotankin,
17311: lä puuttuu kokonaan kirjasto. Asukkaat ovat
17312: oikeutetusti tällaiseen tilanteeseen tyytymät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17313: tömiä. Huomioon on otettava vielä myös se, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17314: että kaupunginosan läheisyydessä toimii mm. 29.56.31 1000000 markkaa Viirinkan-
17315: korkeakoulu sekä muita oppilaitoksia. Kir- kaan kirjaston rakentamiseen Rovanie-
17316: jaston yhteyteen tulee rakentaa tiloja nuori- melle siten, että samoihin tiloihin sijoite-
17317: solle. taan huoneita nuorison käyttöön.
17318:
17319: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17320:
17321: Esko-Juhani Tennilä
17322: 3448 1989 vp.
17323:
17324: Raha-asia-aloite n:o 3236
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kolttamuseon perustamiseen
17330: Sevettijärvelle
17331:
17332:
17333: Eduskunnalle
17334:
17335: Maassamme elävistä vähemmistöistä ehkä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17336: kaikkein sorretuin ja sivuutetuin on kolttaväes- taen,
17337: tö. Kolttia on uhannut ja uhkaa yhä kielen,
17338: kulttuurin ja siten koko kansallisen identiteetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17339: menetys ja jopa kansallinen tuho. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17340: Kolttien historian tutkiminen ja tunnetuksi markkaa koittomuseon perustamiseen
17341: tekeminen on tärkeä osa kolttien aseman vah- Sevettijärvelle.
17342: vistamista. Tähän tarvitaan muun muassa kolt-
17343: tamuseota Sevettijärvelle.
17344:
17345: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17346:
17347: Esko-Juhani Tennilä
17348: 1989 vp. 3449
17349:
17350: Raha-asia-aloite n:o 3237
17351:
17352:
17353:
17354:
17355: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten elokuvateatte-
17356: reiden perustamiseksi Lappiin
17357:
17358:
17359: Eduskunnalle
17360:
17361: Hyvien elokuvien katselumahdollisuudet järjestää laatufilmien esitystä myös pienemmis-
17362: ovat erityisen huonot harvaan asutussa ja pit- sä kylissä kiertuetoiminnan muodossa.
17363: kien etäisyyksien Lapissa. Taiteellisesti korkea- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17364: tasoisten elokuvien sijasta kaupalliset elokuva- taen,
17365: teatterit esittävät pääasiassa vain roskafilmejä.
17366: Taiteellisesti korkeatasoisten suomalaisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17367: muiden maiden filmien katselumahdollisuuk- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17368: sien turvaamiseksi tuleekin perustaa kunnalliset markkaa kunnallisten elokuvateatterei-
17369: elokuvateatterit Lapin kaupunkeihin ja kirkon- den perustamiseen Lapin kaupunkeihin
17370: kyliin. Rovaniemen maalaiskunnan osalta kun- ja kirkonkyliin laatufilmien esittämisek-
17371: nalliset elokuvateatterit tulee perustaa Muu- si ja kiertuetoiminnan mahdollistami-
17372: rolaan ja Meltaukseen. Kuntien toimesta tulee seksi.
17373: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17374:
17375: Esko-Juhani Tennilä
17376: 3450 1989 vp.
17377:
17378: Raha-asia-aloite n:o 3238
17379:
17380:
17381:
17382:
17383: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uimahalliin rakentamiseen
17384: Pelloon
17385:
17386:
17387: Eduskunnalle
17388:
17389: Pello on niitä kuntia, joista vielä puuttuu ui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17390: mahalli. Uimahallia paikkakunnalla kovasti ha- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17391: lutaan ja sen tarve on selvä. Siksi Pellon uima- markkaa uimahallin rakentamiseksi Pel-
17392: hallin rakennustöihin on päästävä heti. loon.
17393: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17394: taen,
17395:
17396: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17397:
17398: Esko-Juhani Tennilä
17399: 1989 vp. 3451
17400:
17401: Raha-asia-aloite n:o 3239
17402:
17403:
17404:
17405:
17406: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uimahallin rakentamiseen
17407: Ranualle
17408:
17409:
17410: Eduskunnalle
17411: Ranualla on ollut pitkään esillä uimahallin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17412: saaminen kuntaan. Valtiovalta on asianomaisis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
17413: sa suunnitteluelimissä suhtautunut myönteisesti 29.91.50 lisäyksenä 2000000 markkaa
17414: esitykseen. uimahallin rakentamiseksi Ranualle.
17415: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17416: taen,
17417: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17418:
17419: Esko-Juhani Tennilä
17420:
17421:
17422:
17423:
17424: 18 290089P
17425: 3452 1989 vp.
17426:
17427: Raha-asia-aloite n:o 3240
17428:
17429:
17430:
17431:
17432: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta saamelaisvaltuuskunnan toi-
17433: mintaa varten
17434:
17435:
17436: Eduskunnalle
17437:
17438: Saamelaisvaltuuskunta on tärkeä saamelais- etUJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17439: ten oikeuksia puolustava elin. Valtuuskunnan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17440: työhön osoitettu valtion tuki on kuitenkin aivan 29.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
17441: riittämätön. saamelaisvaltuuskunnan toimintaa var-
17442: Edellä olevan perusteella ehdotan, ten.
17443:
17444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17445:
17446: Esko-Juhani Tennilä
17447: 1989 vp. 3453
17448:
17449: Raha-asia-aloite n:o 3241
17450:
17451:
17452:
17453:
17454: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoi-
17455: minnan tukemiseen
17456:
17457:
17458: Eduskunnalle
17459:
17460: Saamenkielinen kirjallisuus ja julkaisutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17461: minta on laajentunut. Saadut kokemukset 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17462: osoittavat, että saamen kieli on elinvoimainen 29.99.50 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17463: ja myös kehittyvä. Tarvitaan kuitenkin valtion saamenkielisen julkaisutoiminnan tuke-
17464: laajempaa tukea saamenkielisen lehdistön sa- miseen.
17465: moin kuin kaunokirjallisuuden painamiseen ja
17466: levittämiseen.
17467: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17468: taen,
17469: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17470:
17471: Esko-Juhani Tennilä
17472: 3454 1989 vp.
17473:
17474: Raha-asia-aloite n:o 3242
17475:
17476:
17477:
17478:
17479: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta porotalouden tukemiseen
17480:
17481:
17482:
17483: Eduskunnalle
17484: Poro ja Riista Oy:n johto on toiminnallaan ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17485: aiheuttanut suuren vahingon koko poroelinkei- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17486: nolle. 30.35.45 20 000 000 markkaa poron-
17487: Jotta kärsijöiksi eivät joudu poronhoidosta hoidosta toimeentulonsa saavien tuke-
17488: toimeentulonsa saavat, valtion on tuettava heitä miseen.
17489: vaikean ajan yli.
17490: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17491: taen,
17492:
17493: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17494:
17495: Esko-Juhani Tennilä
17496: 1989 vp. 3455
17497:
17498: Raha-asia-aloite n:o 3243
17499:
17500:
17501:
17502:
17503: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen, Ounasjoen ja
17504: Tornionjoen rantojen kiveämiseen vyörymien estämiseksi
17505:
17506:
17507: Eduskunnalle
17508:
17509: Metsäojitukset ovat pahentaneet tulvia ja li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17510: sänneet tulvavahinkoja Lapissa. Rajut tulvat taen,
17511: vyöryttävät myös rantoja vieden mennessään
17512: maa-ainesta ja puita. Vyörymien jatkuessa jopa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17513: rakennukset ovat uhattuina. Rantojen kiveämi- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17514: nen laajassa mitassa onkin käynyt välttämättö- markkaa Kemijoen, Ounasjoen ja Tor-
17515: mäksi Kemijoella, Ounasjoella ja Tornion- nionjoen rantojen kiveämiseen vyöry-
17516: joella. mien estämiseksi.
17517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17518:
17519: Esko-Juhani Tennilä
17520: 3456 1989 vp.
17521:
17522: Raha-asia-aloite n:o 3244
17523:
17524:
17525:
17526:
17527: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vajaatuottoisten metsien
17528: kunnostukseen Lapissa
17529:
17530:
17531: Eduskunnalle
17532:
17533: Lapissa on hyvin paljon vajaatuottoisia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17534: raiskattuja metsiä. Laajan työttömyyden valli- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 30.50
17535: tessa onkin järkevää lisätä metsien kunnostus- määrärahoihin lisäyksenä 20 000 000
17536: töitä niin yksityisellä puolella kuin myös valtion markkaa Lapin vajaatuottoisien metsien
17537: metsissä. kunnostamiseen.
17538: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17539: taen,
17540:
17541: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17542:
17543: Esko-Juhani Tennilä
17544: 1989 vp. 3457
17545:
17546: Raha-asia-aloite n:o 3245
17547:
17548:
17549:
17550:
17551: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta teiden rakentamiseen TVL:n
17552: Lapin tie- ja vesirakennuspiirissä
17553:
17554:
17555: Eduskunnalle
17556:
17557: Lapin osalta on jatkuvana ongelmana tiera- järvi ovat monilta osiltaan huonossa kunnossa
17558: hojen osalta ollut se, että suhteettoman suuri haitaten mm. turismin kehitystä. Lapissa on
17559: osa tietöistä on rahoitettu työmäärärahoilla. myös tarvetta sivuteiden kunnostamiseen. Tulee
17560: Juuri tästä aiheutui syksyllä 1987 tilanne, jol- muistaa myös se, että tietöillä Lapissa on yhä-
17561: loin jopa sadat TVL:n Lapin piirin työntekijät kin merkittävä työllistävä vaikutus.
17562: olivat lopputili- tai lomautusuhan alla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17563: Uudessa budjettiesityksessä Lappia kohdel- taen,
17564: laan entistäkin huonommin tierahojen suhteelli-
17565: sessa jaossa. Tätä perustellaan tarpeella keskit- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17566: tää tierahat pääteiden kunnostamiseen. Kuiten- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17567: kin myös Lapissa molemmat päätiet Kemi- 31.24. 77 lisiiyksenii 50 000 000 markkaa
17568: Rovaniemi-Utsjoki ja Kemi-Tornio-Kilpis- TVL:n Lapin piirille tietöihin.
17569:
17570: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17571:
17572: Esko-Juhani Tennilä
17573: 3458 1989 vp.
17574:
17575: Raha-asia-aloite n:o 3246
17576:
17577:
17578:
17579:
17580: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden rakentami-
17581: seksi Sailasta Neuvostoliittoon
17582:
17583:
17584: Eduskunnalle
17585:
17586: Neuvostoliiton pohjoisalueelle Kirovskiin ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17587: kennetaan yhteistyössä suomalaisten kanssa taen,
17588: kansainvälinen talviurheilukeskus. Neuvosto-
17589: liitto on halukas rakentamaan keskukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17590: maantien Kantalahdesta Suomeen. Maantietyö 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17591: tulisi aloittaa myös Suomen puolella Sallan 5 000 000 markkaa maantieyhteyden ra-
17592: kunnassa. kentamiseksi Sailasta Neuvostoliittoon.
17593:
17594: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17595:
17596: Esko-Juhani Tennilä
17597: 1989 vp. 3459
17598:
17599: Raha-asia-aloite n:o 3247
17600:
17601:
17602:
17603:
17604: Tennllä: Määrärahan osoittamisesta Kemin sataman laivaväylän
17605: syventämiseen
17606:
17607:
17608: Eduskunnalle
17609: Kemin satama on Lapin ja koko maankin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17610: kannalta yksi tärkeimmistä vientisatamista, jo- taen,
17611: ka palvelee mm. Veitsiluodon, Kemi-yhtiön ja
17612: Outokummun tehtaita. Jatkossa satamaa tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17613: taan Sokiin tuotannon kuljettamiseen. Myös 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17614: Kuola-hankkeen toteuttaminen lisää varmasti 31.30.77lisäyksenä 10000000 markkaa
17615: Kemin sataman käyttöä. Siksi on ryhdyttävä Kemin sataman väylän syventämistöi-
17616: toimiin väylän syventämiseksi nykyisestä 10 den aloittamiseksi.
17617: metristä 12 metriin.
17618: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17619:
17620: Esko-Juhani Tennilä
17621: 3460 1989 vp.
17622:
17623: Raha-asia-aloite n:o 3248
17624:
17625:
17626:
17627:
17628: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Röyttän satamaväylän sy-
17629: ventämiseen Torniossa
17630:
17631:
17632: Eduskunnalle
17633:
17634: Torniossa toimivaan Röyttän satamaan joh- Ehdotankin,
17635: tavaa väylää tulee syventää. Näin siksi, että
17636: jäänmurtajien koko tulee kasvamaan. Jollei ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17637: väylää syvennetä, satama joudutaan panemaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17638: talveksi kokonaan kiinni, mikä haittaisi mm. 31.30. 77 5 000 000 markkaa Röyttiin
17639: Outokumpu Oy:n jaloterästehtaan toimintaa. sataman viiyllin syventiimiseen.
17640:
17641: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17642:
17643: Esko-Juhani Tennilä
17644: 1989 vp. 3461
17645:
17646: Raha-asia-aloite n:o 3249
17647:
17648:
17649:
17650:
17651: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ilman epäpuhtauksia mit-
17652: taavien mittausasemien perustamiseksi Tornioon ja Sailaan
17653:
17654:
17655: Eduskunnalle
17656:
17657: Lapissa tarvitaan välttämättä täsmällisempää ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17658: tietoa ilman epäpuhtauksista. Täsmällisemmän 1990 tulo- ja menoarvioon lisliyksenli
17659: tiedon saamiseksi Lappiin on perustettava mit- 2 000 000 markkaa ilman eplipuhtauksia
17660: tausasemat niin Tornion seudulle kuin myös mittaavien mittausasemien perustami-
17661: Sailaan Itä-Lappiin, jotka ovat ongelma-alueita seksi Tornioon ja Sailaan.
17662: saatavissa olevan tiedon perusteella.
17663: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17664: taen,
17665: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17666:
17667: Esko-Juhani Tennilä
17668: 3462 1989 vp.
17669:
17670: Raha-asia-aloite n:o 3250
17671:
17672:
17673:
17674:
17675: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden toiminto-
17676: jen tukemiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen
17677:
17678:
17679: Eduskunnalle
17680:
17681: Valtionrautateiden investointeihin on tehtävä kennettavan rautatien suunnittelu Kuolan pro-
17682: 200 mmk:n tasokorotus, ja investoinnit on nos- jektin edistämiseksi Suomen puolella sekä La-
17683: tettava asteittain 1 200 mmk:aan vuodessa. pin ja Murmanskin alueiden välisen kanssakäy-
17684: Määrärahoja rautateiden henkilöliikenteen ke- misen helpottamiseksi. Ratahanke voidaan yh-
17685: hittämiseen on lisättävä. Paikallis- ja pikajuna- distää Sokli-radan suunnitteluun.
17686: liikennettä ei saa enää vähentää, vaan mm. ta- Rautateiden rakennus- ja perusparannustöi-
17687: riffipolitiikalla on huolehdittava, että rautatie- den kustannukset tulee irrottaa rasittamasta
17688: liikenne tulee hintasuhteeltaan nykyistä edulli- VR:n taloutta.
17689: semmaksi yksityisautoiluun verrattuna. Ras- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17690: kaan liikenteen osalta VR:n kilpailykykyä kuor- taen,
17691: ma-autoliikenteeseen nähden tulee parantaa
17692: mm. polttoaineverotusta hyväksi käyttäen. ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17693: VR:n konepajatoiminta on säilytettävä ja sen 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 000
17694: kehittämiseen on käytettävä lisävaroja. markkaa VR:n toimintojen tukemiseen,
17695: Tulee käynnistää Lapista Kuolan alueella ra- laajentamiseen ja kehittlimiseen.
17696:
17697: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17698:
17699: Esko-Juhani Tennilä
17700: 1989 vp. 3463
17701:
17702: Raha-asia-aloite n:o 3251
17703:
17704:
17705:
17706:
17707: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Sai-
17708: lasta Murmanskiin
17709:
17710:
17711: Eduskunnalle
17712:
17713: Suomen laaja osallistuminen Kuola-projek- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17714: tiin ja rajakaupan voimakas laajentaminen taen,
17715: edellyttävät rautatien rakentamista SaHasta
17716: Murmanskin alueelle. Kuola-projektin lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17717: rautatie palvelisi myös suomalaisia kuljetuksia 1990 tulo- ja menoarvioon 10000000
17718: Kaukoitään, sillä Neuvostoliitto on valmis markkaa rautatien rakentamisen aloitta-
17719: avaamaan Koillisväylän myös muiden maiden miseksi Sailasta Murmanskin alueelle.
17720: laivakuljetuksia varten.
17721: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17722:
17723: Esko-Juhani Tennilä
17724: 3464 1989 vp.
17725:
17726: Raha-asia-aloite n:o 3252
17727:
17728:
17729:
17730:
17731: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen lentokentän
17732: uuden asemarakennuksen rakennustöiden aloittamiseen
17733:
17734:
17735: Eduskunnalle
17736:
17737: Rovaniemen lentokentän käyttäjämäärä kas- Ehdotankin,
17738: vaa kaiken aikaa nopeasti. Lentokentän mat-
17739: kustajien palveluun varatut tilat ovatkin käy- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17740: neet jo kauan sitten täysin riittämättömiksi. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17741: Ahtauden lisäksi ongelmana on myös se, että 31.92.74 5000000 markkaa Rovanie-
17742: suoraan ulkomailta tulevat joudutaan tullaa- men Ientokentiin uuden asemaraken-
17743: maan ulkosalla. nuksen rakennustöiden aloittamiseen.
17744: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17745:
17746: Esko-Juhani Tennilä
17747: 1989 vp. 3465
17748:
17749: Raha-asia-aloite n:o 3253
17750:
17751:
17752:
17753:
17754: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lentokenttähankkeen edistä-
17755: miseen Ylitorniolla
17756:
17757:
17758: Eduskunnalle
17759:
17760: Ylitorniolle ollaan suunnittelemassa lento- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17761: kenttää yhteistyössä Ruotsin kanssa. Saatujen taen,
17762: tietojen mukaan Ruotsilla on valmius osallistua
17763: lentokentän rakentamiseen ja siitä aiheutuviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17764: kustannuksiin. Tarvitaan kuitenkin Suomen 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
17765: päätös rahoituksesta, jotta yhteistyöhanke ete- markkaa Ylitornion lentokenttähank-
17766: nisi. keen edistämiseksi.
17767: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17768:
17769: Esko-Juhani Tennilä
17770: 3466 1989 vp.
17771:
17772: Raha-asia-aloite n:o 3254
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kromikaivoksen avaamiseksi
17778: Sodankylän Koitelaisenkairaan
17779:
17780:
17781: Eduskunnalle
17782:
17783: Sodankylässä Koitelaisenkairasta on löydetty Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17784: hyvin arvokasta malmia, kromia. Malmiesiinty- taen,
17785: män hyödyntämiseksi on ryhdyttävä heti toi-
17786: menpiteisiin, sillä mitään järkeä ei ole siinä, että ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17787: rikkaat malmiesiintymät jätetään maan uume- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17788: niin. Malmin hyödyntämistä kiirehtii myös La- markkaa kromikaivoksen avaamiseksi
17789: pissa jatkuva ja paheneva suurtyöttömyys. Sodankyliin Koitelaisenkairaan.
17790: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17791:
17792: Esko-Juhani Tennilä
17793: 1989 vp. 3467
17794:
17795: Raha-asia-aloite n:o 3255
17796:
17797:
17798:
17799:
17800: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän tehostami-
17801: seen Lapissa
17802:
17803:
17804: Eduskunnalle
17805:
17806: Lapin lääniin kohdistunut malminetsintära- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17807: hoitus on huolestuttavasti vähentynyt. Tällai- taen,
17808: nen kehityssuunta on täysin virheellinen, sillä
17809: Lapista on löytynyt monia käyttöön otettuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17810: malmioita ja monien löydösten osalta suorite- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
17811: taan jatkotutkimuksia. Malmien etsintää tulee 32.50.41 JO 000 000 markkaa malmin-
17812: päinvastoin tehostaa siten, että valtio kantaa ra- etsinnän tehostamiseen Lapissa.
17813: hoituksesta vastuuta.
17814:
17815: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17816:
17817: Esko-Juhani Tennilä
17818: 3468 1989 vp.
17819:
17820: Raha-asia-aloite n:o 3256
17821:
17822:
17823:
17824:
17825: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen Kuola-yhtiön
17826: perustamiseen
17827:
17828:
17829: Eduskunnalle
17830: Neuvostoliiton pohjoisalueella on käynnisty- mutta Suomen puolelta tarvitaan aloitteellisem-
17831: nyt laajamittainen ohjelma malmien hyväksi- paa otetta. Hankkeen ohjaavaksi voimaksi tu-
17832: käytön tehostamiseksi ja myös tuotannon ai- lee perustaa valtiojohtoinen Kuola-yhtiö, jonka
17833: heuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. osakkaiksi tulisivat valtion lisäksi valtiojohtoi-
17834: Suomalaisille on tarjottu laajaa osallistumista set malmialalla toimivat yhtiöt, rakennusyhtiöt
17835: tähän ns. Kuola-projektiin. Halutessaan suo- ja muut yritykset, joilla on halua ja mahdolli-
17836: malainen osapuoli voi olla mukana uuden tek- suuksia Kuola-projektia edistää.
17837: nologian kehittelyssä ja tuotantolaitosten uusi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17838: misessa sekä uusien tuotantolaitosten ja jopa taen,
17839: uusien kaivoskaupunkien rakentamisessa. Toi-
17840: mitukset ja rakennustyöt maksettaisiin kom- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17841: pensaatioperiaatteen mukaisesti mm. sähköllä 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
17842: ja malmituotteilla, mikä mahdollistaa yhteis- markkaa valtiojohtoisen Kuola-yhtitJn
17843: ten tuotantolaitosten rakentamisen myös Suo- perustamiseksi edistlimlilin Suomen laa-
17844: men puolelle. Mahdollisuudet ovat moninaiset, jaa osallistumista Kuolo-projektiin.
17845:
17846: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17847:
17848: Esko-Juhani Tennilä
17849: 1989 vp. 3469
17850:
17851: Raha-asia-aloite n:o 3257
17852:
17853:
17854:
17855:
17856: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sokiin tuotteita jalostavan
17857: fosforihappotehtaan rakentamiseksi Kemin seudulle
17858:
17859:
17860: Eduskunnalle
17861:
17862: Sokiin kaivoksen ja rikastamon tuotannon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17863: jatkojalostamista varten suunnitellaan fosfori- taen,
17864: happotehdasta. Lapissa edellytetään, että kaik-
17865: ki Sokiin antamat työpaikat jäävät maakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17866: taamme. Hyvä sijoituspaikka löytyy Kemin seu- 1990 tulo~ ja menoarvioon 20 000 000
17867: dulta sataman ansiosta. Kemissä on myös suuri markkaa Sokiin tuotteita ja/ostavan jos-
17868: tarve saada uusia teollisia työpaikkoja, sillä jorihappotehtaan rakentamiseksi Kemin
17869: vuosikymmenen aikana paikkakunnalla toimi- seudulle.
17870: vat puunjalostuslaitokset ovat vähentäneet
17871: työntekijämääriään jopa useilla tuhansilla.
17872: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17873:
17874: Esko-Juhani Tennilä
17875: 3470 1989 vp.
17876:
17877: Raha-asia-aloite n:o 3258
17878:
17879:
17880:
17881:
17882: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n osakepääoman
17883: korottamiseen Sokiin kaivoksen avaamiseksi
17884:
17885:
17886: Eduskunnalle
17887:
17888: Sokiin kaivoksen avaaminen on tärkeätä La- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17889: pille pysyvien työpaikkojen saamiseksi maa- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 32.51
17890: kuntaamme. Tarvitaan myös yhteistyötä Neu- määrärahoihin 20 000 000 markkaa Ke-
17891: vostoliiton kanssa, sillä rajan toisella puolella mira Oy:n osakepääoman korottami-
17892: Kovdorissa on vastaavanlainen esiintymä. seksi Sokiin kaivoksen avaamiseksi.
17893: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17894: taen,
17895:
17896: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17897:
17898: Esko-Juhani Tennilä
17899: 1989 vp. 3471
17900:
17901: Raha-asia-aloite n:o 3259
17902:
17903:
17904:
17905:
17906: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Vapon Peuravuonon sahan
17907: kehittämiseen
17908:
17909:
17910: Eduskunnalle
17911:
17912: Vapon Peuravuonon sahasta Inarin kunnassa ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17913: on mahdollista kehittää merkittävä ja monipuo- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17914: linen Neuvostoliiton kanssa tapahtuvan yhteis- markkaa Vapon Peuravuonon sahan ke-
17915: työn toteuttaja. Sahalie voidaan ostaa tukkeja hittiimiseksi Inarissa suomalais-neuvos-
17916: ·ja muuta arvopuuta myös Neuvostoliitosta suo- toliittolaisen yhteistyön laajentamiseksi
17917: malaisten toimiessa hakkuiden suorittajana. Sa- puun korjuussa ja jalostuksessa.
17918: haa kehittämällä sen tuotevalikoimaa voidaan
17919: laajentaa ja työpaikkoja siten lisätä.
17920: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17921: taen,
17922: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17923:
17924: Esko-Juhani Tennilä
17925: 3472 1989 vp.
17926:
17927: Raha-asia-aloite n:o 3260
17928:
17929:
17930:
17931:
17932: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
17933: tehtaan jalostusasteen nostamiseksi
17934:
17935:
17936: Eduskunnalle
17937:
17938: Kemijärvellä on toiminnassa Vetsiluoto Oy:n Ehdotan,
17939: selluloosatehdas. Veitsiluoto Oy:n laajennettua
17940: toimintaansa Oulun läänin puolelle on pelättä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17941: vissä, että Kemijärven tehtaan kehittäminen ja 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
17942: sen jalostusasteen nostaminen unohdetaan. markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
17943: Näin ei saa käydä, vaan Kemijärven tehtaan ja- tehtaan jalostusasteen nostamiseksi.
17944: lostusastetta on nostettava niin, että selluloosa
17945: jalostetaan siellä paperiksi saakka.
17946:
17947: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17948:
17949: Esko-Juhani Tennilä
17950: 1989 vp. 3473
17951:
17952: Raha-asia-aloite n:o 3261
17953:
17954:
17955:
17956:
17957: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Mustavaaran kaivoksen
17958: avaamiseen uudelleen
17959:
17960:
17961: Eduskunnalle
17962:
17963: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17964: meen Saksan Hittotasavallasta ja Hollannista taen,
17965: tuotava vanadiini on lähtöisin Etelä-Afrikasta.
17966: Suomi on julistanut Etelä-Afrikan kauppasaar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17967: toon. Tämän vuoksi myös välikäsien kautta ta- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
17968: pahtuva tuonti Etelä-Afrikasta on katkaistava markkaa Mustavaaran kaivoksen toi-
17969: ja tuotanto Mustavaaran kaivoksella Posiolla minnan uudelleen aloittamiseksi Po-
17970: on aloitettava uudestaan. Rautaruukki on säi- siolla.
17971: lyttänyt valmiutensa kaivostoiminnan uudelleen
17972: aloittamiseen.
17973: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17974:
17975: Esko-Juhani Tennilä
17976: 3474 1989 vp.
17977:
17978: Raha-asia-aloite n:o 3262
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pahtavuoman kuparikai-
17984: voksen rakentamiseen
17985:
17986:
17987: Eduskunnalle
17988:
17989: Kittilän kunnan Pahtavuoman alueelta on kaikki tämän kaivoshankkeen työpaikat eivät
17990: löydetty arvokas kupariesiintymä. Outokumpu tule suomalaisille.
17991: Oy on suorittanut alueella tutkimuksia ja Lapis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17992: sa odotetaankin kaivostoiminnan välitöntä
17993: käynnistämistä, jotta vaikea työttömyys lieveni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17994: si. Pahtavuoman kuparikaivoksen avaamista 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
17995: pidetään Lapissa perusteltuna myös siksi, että markkaa Pahtavuoman kuparikaivok-
17996: Outokumpu Oy on käynnistänyt kaivostoimin- sen rakentamiseen.
17997: taa Norjan puolella Kautokeinossa. Läheskään
17998: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
17999:
18000: Esko-Jnhani Tennilä
18001: 1989 vp. 3475
18002:
18003: Raha-asia-aloite n:o 3263
18004:
18005:
18006:
18007:
18008: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakenta-
18009: miseksi Kostamuksesta Pohjois-Suomeen
18010:
18011:
18012: Eduskunnalle
18013:
18014: Maakaasu on taloudellisesti edullista ja ym- vaan sen on yhdessä Nesteen kanssa ryhdyttävä
18015: päristöystävällistä energiaa. Maakaasun tuon- heti toimenpiteisiin putken ulottamiseksi Ke-
18016: nin lisääminen Neuvostoliitosta luo lisäksi kes- miin ja Tornioon saakka.
18017: tävää perustaa maittemme välisen kaupan laa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18018: jentamiseen, mistä on seurauksena työllisyysti- taen,
18019: lanteen paraneminen maassamme. Nyt onkin
18020: tartuttava avautuneeseen mahdollisuuteen ulot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18021: taa maakaasuputki myös Pohjois-Suomeen, 1990 tulo- ja menoarvioon 100000000
18022: kun Neuvostoliitto vetää putken Kostamukseen markkaa maakaasuputken rakentami-
18023: saakka. Selvitykset osoittavat, että Pohjois- seksi Kostamuksesta Kajaaniin, Ou-
18024: Suomessa on laajalti mahdollisuuksia maakaa- luun, Raaheen, Kemiin ja Tornioon.
18025: sun käytölle. Valtiovalta ei saakaan vitkastella,
18026:
18027: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18028:
18029: Esko-Juhani Tennilä
18030: 3476 1989 vp.
18031:
18032: Raha-asia-aloite n:o 3264
18033:
18034:
18035:
18036:
18037: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta valtakunnan sähköverkon
18038: ulottamiseksi Muonioon ja Enontekiölle
18039:
18040:
18041: Eduskunnalle
18042:
18043: Valtakunnan sähköverkko ei ulotu vieläkään myös eduskunnan koskiensuojelulain yhteydes-
18044: Muonion ja Enontekiön kuntiin. Näissä kunnis- sä ottama kanta.
18045: sa ollaan näin ollen kokonaan ulkomaisesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18046: sähköntuonnista riippuvaisia. Tällaista epävar- taen,
18047: muutta aiheuttavaa tilannetta ei voida jatkaa,
18048: ja valtion onkin ryhdyttävä toimenpiteisiin niin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18049: että valtakunnan sähköverkko maanteiden, pu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18050: helinlinjojen, postinkulun yms. tavoin kattaa 32.55.41 JO 000 000 markkaa valtakun-
18051: koko maan. Valtiota on sähköverkon ulottami- nan sähköverkon rakentamiseksi Muo-
18052: seen Muonioon ja Enontekiölle velvoittamassa nion ja Enontekiön kuntiin.
18053:
18054: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18055:
18056: Esko-Juhani Tennilä
18057: 1989 vp. 3477
18058:
18059: Raha-asia-aloite n:o 3265
18060:
18061:
18062:
18063:
18064: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta työttömyyspäivärahan ko-
18065: rottamiseen
18066:
18067:
18068: Eduskunnalle
18069:
18070: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- Edellä olevan perusteella ja asianomaiseen la-
18071: mä esittää budjettiin lisää rahaa työttömyyden kialoitteeseemme viitaten ehdotan kunnioit-
18072: pienentämiseen. Esitämme samalla työttömien taen,
18073: toimeentuloturvan parantamista.
18074: Työttömyysturvan parantamiseksi on välttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18075: mätöntä korottaa peruspäiväraha 100 mark- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 33.17
18076: kaan päivältä. Päivärahaa on lisäksi maksetta- uudelle momentille ylimääräisenä lisänä
18077: va jokaiselta viikonpäivältä, jolloin peruspäivä- 1 200 000 000 markkaa työttömyystur-
18078: rahaa saavien tulo kohoaa 3 000 markkaan kuu- van parantamiseksi korottamalla perus-
18079: kaudelta. Näin myös ansioon suhteutettu päivä- päiväraha JOO markkaan päivältä ja
18080: raha kohoaa. Olemme lakialoitteessamme esit- maksamalla sitä jokaiselta viikonpäi-
18081: täneet edelleen lapsikorotusten nostamista, an- vältä.
18082: sioturvan aleneman ja enimmäismääräajan
18083: poistamista sekä karessien kumoamista.
18084: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18085:
18086: Esko-Juhani Tennilä
18087: 3478 1989 vp.
18088:
18089: Raha-asia-aloite n:o 3266
18090:
18091:
18092:
18093:
18094: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rintamalisään
18095: lisän korottamiseksi pienituloisimmille rintamaveteraaneille
18096:
18097:
18098: Eduskunnalle
18099: Rintamamiehistä hyvin monet saavat todella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18100: pientä eläkettä. Kaikkein pienituloisimpien 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
18101: osalta onkin välttämätöntä korottaa rintamali- 33.21.52 lisäyksenä 50000000 markkaa
18102: sä 500 markkaan kuukaudessa edes kohtuulli- ylimääräisen lisän suorittamiseksi pieni-
18103: sen toimeentulon turvaamiseksi raskaina sota- tuloisimpien rintamalisän saajien rinta-
18104: vuosina terveytensä menettäneille. malisän korottamiseksi 500 markkaan
18105: Ehdotan siis, kuukaudessa.
18106:
18107: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18108:
18109: Esko-Juhani Tennilä
18110: 1989 vp. 3479
18111:
18112: Raha-asia-aloite n:o 3267
18113:
18114:
18115:
18116:
18117: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen päiväkodin
18118: perustamiseksi Utsjoelle
18119:
18120:
18121: Eduskunnalle
18122:
18123: Utsjoki on maamme ainoa saamenkielissaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18124: melaisenemmistöinen kunta. Saamen kielen 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18125: asemaa on pyritty vahvistamaan, mutta kun- markkaa saamenkielisen päiväkodin pe-
18126: nasta kuitenkin puuttuu lain määräyksistä poi- rustamiseksi Utsjoelle.
18127: keten edelleenkin saamenkielinen päiväkoti.
18128: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18129: taen,
18130:
18131: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18132:
18133: Esko-Juhani Tennilä
18134: 3480 1989 vp.
18135:
18136: Raha-asia-aloite n:o 3268
18137:
18138:
18139:
18140:
18141: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uuden vanhainkodin raken-
18142: tamiseksi Kemiin
18143:
18144: Eduskunnalle
18145:
18146:
18147: Kemissä on vuosikausia vaadittu uuden van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18148: hainkodin rakentamista. Nykyinen vanhainkoti taen,
18149: Niemi-Niemelä on huonokuntoinen ja kaukana
18150: keskustasta toisen kunnan alueella. Kemin tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18151: leekin saada uusi vanhainkotinsa välittömästi. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18152: Rakennustöiden käynnistäminen auttaa myös markkaa uuden vanhainkodin rakenta-
18153: Lapin vaikean työttömyystilanteen korjaa- miseksi Kemiin.
18154: mista.
18155: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18156:
18157: Esko-Juhani Tennilä
18158: 1989 vp. 3481
18159:
18160: Raha-asia-aloite n:o 3269
18161:
18162:
18163:
18164:
18165: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uuden vanhainkodin raken-
18166: tamiseksi Keminmaalle
18167:
18168:
18169: Eduskunnalle
18170:
18171: Keminmaalle tarvitaan uusi vanhainkoti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18172: Ajanmukaisen vanhainkodin rakentamista on 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18173: suunniteltu pitkään, mutta toteuttamista on markkaa uuden vanhainkodin rakenta-
18174: valtionvallan taholta siirretty. miseksi Keminmaan kuntaan.
18175: Tätä en voi hyväksyä ja ehdotankin,
18176: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18177:
18178: Esko-Juhani Tennilä
18179: 3482 1989 vp.
18180:
18181: Raha-asia-aloite n:o 3270
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen rakentami-
18187: seksi Kemiin
18188:
18189:
18190: Eduskunnalle
18191:
18192: Kemi tarvitsee välttämättä uuden terveyskes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18193: kuksen. Rakentamistöiden aloittamisessa ei saa 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
18194: viivytellä vähääkään, koska nykyinen terveys- 33.78.31 lisäyksenä 5 000000 markkaa
18195: keskus on ahdas ja huonosti tarkoitukseen so- Kemin uuden terveyskeskuksen raken-
18196: piva. nustöiden käynnistämiseen.
18197: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18198: taen,
18199:
18200: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18201:
18202: Esko-Juhani Tennilä
18203: 1989 vp. 3483
18204:
18205: Raha-asia-aloite n:o 3271
18206:
18207:
18208:
18209:
18210: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta merikylpylän rakentamiseksi
18211: Kemiin
18212:
18213:
18214: Eduskunnalle
18215:
18216: Kemiin on suunniteltu merikylpylää, jossa Ehdotankin,
18217: annettaisiin kuntoutushoitoa erityisesti ulkotöi-
18218: tä tekeville työntekijöille. Lapissa on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18219: suuri puute tällaisista kuntoutuspalveluista ja 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
18220: siksi merikylpylä on vihdoinkin saatava raken- markkaa merikylpylän rakentamiseksi
18221: teille. Kemiin.
18222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18223:
18224: Esko-Juhani Tennilä
18225:
18226:
18227:
18228:
18229: 19 290089P
18230: 3484 1989 vp.
18231:
18232: Raha-asia-aloite n:o 3272
18233:
18234:
18235:
18236:
18237: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen työn-
18238: tekijöiden lisäämiseksi
18239:
18240:
18241: Eduskunnalle
18242:
18243: Työvoimatoimistoissa on selvästikin liian vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18244: hän työntekijöitä. Työntekijöiden työpaineen 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e
18245: helpottamiseksi ja työvoimapalvelujen kehittä- 34. 06.01 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
18246: miseksi tuleekin työvoimatoimistojen työnteki- työvoimatoimistojen työntekijöiden li-
18247: jöiden lisäämiseen osoittaa määrärahoja enem- säämiseen työvoimapalvelujen paranta-
18248: män kuin budjettiesityksessä on. miseksi.
18249: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18250: taen,
18251:
18252: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18253:
18254: Esko-Juhani Tennilä
18255:
18256:
18257:
18258:
18259: \\
18260: 1989 vp. 3485
18261:
18262: Raha-asia-aloite n:o 3273
18263:
18264:
18265:
18266:
18267: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta työllisyysmäärärahoin työl-
18268: listettyjen työllistämisajan pidentämiseksi
18269:
18270:
18271: Eduskunnalle
18272:
18273: Työllisyyslaki on vähentänyt työttömyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18274: Lakia olisi kuitenkin siten muutettava, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18275: työllistämisvelvoite pidennetään kuudesta kuu- 34.50.02 lisäyksenä 500 000 000 mark-
18276: kaudesta vuoteen, mikä on sekä työntekijöiden kaa velvoitetyöllistettyjen työllistämis-
18277: että työnantajien etu. Asia olisi sitä ennen hoi- ajan budjettiperusteiseksi pidentämisek-
18278: dettava budjetin kautta. si kuudesta kuukaudesta vuoteen.
18279: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18280: taen,
18281:
18282: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18283:
18284: Esko-Juhani Tennilä
18285: 3486 1989 vp.
18286:
18287: Raha-asia-aloite n:o 3274
18288:
18289:
18290:
18291:
18292: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjumiseen
18293: vaikeimmilla työttömyysalueilla
18294:
18295:
18296: Eduskunnalle
18297:
18298: Uusi hallitus vesitti työllisyyslakia jo ennen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18299: kuin se oli tullut edes voimaan. Hallituksen ha- taen,
18300: luttomuus vähentää työttömyyttä näkyy myös
18301: siitä, että työllisyyslain vaikutuksia pyritään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18302: heikentämään myös siten, että muita työllistä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18303: mistoimia supistetaan. Emme hyväksy työttö- 34.50. 77 lisäyksenä 600 000 000 mark-
18304: myyttä, vaan vaadimme työtä kaikille. Siksi kaa työttömyyden torjumiseen vaikeim-
18305: torjumme työllisyyslain vesittämisen ja esitäm- milla työttömyysalueilla.
18306: me lisää varoja myös muihin työllistämiskeinoi-
18307: hin.
18308:
18309: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18310:
18311: Esko-Juhani Tennilä
18312: 1989 vp. 3487
18313:
18314: Raha-asia-aloite n:o 3275
18315:
18316:
18317:
18318:
18319: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven kunnostamiseen
18320:
18321:
18322:
18323: Eduskunnalle
18324:
18325: Säännöstellyn Kemijärven kunnostaminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18326: tulee parantamaan järven käyttömahdollisuuk- taen,
18327: sia asukkaiden virkistyskäyttöön. Kunnostusta
18328: on yritetty sitoa hallituksen jo vuosia sitten tor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18329: jumaan Vuotoksen altaaseen. Tällainen kytken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18330: tä on harhaanjohtamista. Kemijärven kunnos- 35.25. 77 5 000 000 markkaa Kemijär-
18331: tus tulee aloittaa heti. ven kunnostamiseen.
18332: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18333:
18334: Esko-Juhani Tennilä
18335: 3488 1989 vp.
18336:
18337: Raha-asia-aloite n:o 3276
18338:
18339:
18340:
18341:
18342: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kirkkolammen ja Harjulam-
18343: men ruoppaamiseen Rovaniemellä
18344:
18345:
18346: Eduskunnalle
18347:
18348: Rovaniemen kaupungissa lähellä keskustaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18349: olevat Kirkkolampi ja Harjulampi ovat maatu- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18350: neet, ja niiden veden laatu on huono. Ruoppaa- markkaa Kirkkolammen ja Harjulam-
18351: malla ja pohjapadoilla näistä lammista saatai- men ruoppaamiseen ja muihin tarvitta-
18352: siin kauniita ja asukkaiden virkistyskäyttöä pal- viin kunnostustöihin Rovaniemellä.
18353: velevia.
18354: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18355: taen,
18356:
18357: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18358:
18359: Esko-Juhani Tennilä
18360: 1989 vp. 3489
18361:
18362: Raha-asia-aloite n:o 3277
18363:
18364:
18365:
18366:
18367: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen rakenta-
18368: miseen Lapissa
18369:
18370:
18371: Eduskunnalle
18372:
18373: Lapissa on erittäin kova puute vuokra-asun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18374: noista. Kestämättömän tilanteen korjaamiseksi taen,
18375: on ryhdyttävä heti rakentamaan lisää vuokra-
18376: asuntoja taajamiin, mutta myös ainakin suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18377: rimpiin kyliin. Vuokra-asuntotuotannon lisää- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18378: misestä tulee kuntien kantaa vastuuta, mutta 50 000 000 markkaa vuokra-asuntojen
18379: tietysti valtiolla on päävastuu. rakentamiseen Lapissa.
18380: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18381:
18382: Esko-Juhani Tennilä
18383: 3490 1989 vp.
18384:
18385: Raha-asia-aloite n:o 3278
18386:
18387:
18388:
18389:
18390: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan istuntojen televi-
18391: siointiin kaapeliverkon kautta
18392:
18393:
18394: Eduskunnalle
18395:
18396: Kansalaisen demokraattisiin oikeuksiin kuu- Toiminnan alkamiseksi on selvitettävä satel-
18397: luu voida halutessaan seurata eduskunnan is- liitin käyttömahdollisuudet ja kustannukset.
18398: tuntoa. Nykyisin hänen on tultava sitä varten Ennen satelliittikanavan vuokraamista asiaa
18399: eduskuntataloon. Käyttämällä hyväksi uutta voidaan kokeilla lähettämällä eduskunnan is-
18400: tietoliikennetekniikkaa voidaan kansalaisen tuntoja esimerkiksi Kolmostelevision verkon
18401: mahdollisuuksia eduskunnan istuntojen seu- kautta. Asian selvittämistä ja kokeiluja varten
18402: raamiseen ratkaisevasti parantaa. Eduskunnan tarvitaan määräraha eduskunnan kanslian käy-
18403: täysistunnot voidaan lähettää välityssatelliitin tettäväksi.
18404: kautta kaapelitelevisioverkkoihin, jolloin verk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18405: koihin liittyneet voivat halutessaan vaivatto- taen,
18406: masti seurata eduskunnan työskentelyä heitä
18407: kiinnostavissa asioissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18408: Välityssatelliitin vuosivuokra lienee 10 mil- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
18409: joonan markan tienoilla. Eduskuntaan on jo 22.02.29 lisäyksenä 1000000 markkaa
18410: valmiiksi asennettu automaattisia televisioka- selvityksiin ja kokeiluihin eduskunnan
18411: meroita. Kustannukset eivät siten ole esteenä istuntojen lähettämiseksi satelliitin kaut-
18412: demokratian laajentamiselle ja uuden palvelun ta kaapelitelevisioverkkoihin.
18413: järjestämiselle kansalaisille.
18414:
18415: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18416:
18417: Martti Tiuri
18418: 1989 vp. 3491
18419:
18420: Raha-asia-aloite n:o 3279
18421:
18422:
18423:
18424: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta biofarmasian professorin
18425: viran perustamiseen Helsingin yliopistoon
18426:
18427:
18428: Eduskunnalle
18429:
18430: Helsingin yliopistossa farmasiaa opiskelevien alalle uusi professorin virka nimenomaan bio-
18431: järjestö, Yliopiston farmasiakunta ry., täytti farmasiaan. Myös Lääketeollisuusyhdistys on
18432: helmikuussa 1989 sata vuotta. Juhlistaakseen painottanut, että farmasian teknologia ja siihen
18433: merkkipäivää tavalla, jonka vaikutus ulottuisi läheisesti liittyvä biofarmasia olisi otettava
18434: vielä pitkälle tulevaisuuteen, päätti järjestö lah- maassamme erityisen kehittämisen kohteeksi.
18435: joittaa Helsingin yliopistolle biofarmasian pro- Korkeakouluneuvoston vuonna 1989 laati-
18436: fessorin viran perustamiseen tarvittavan raha- man arvion mukaan ei maamme korkeakouluis-
18437: summan, noin 1,8 milj. mk. Lienee ainutker- sa ole farmasian käytössä edes ns. perusvoima-
18438: taista Suomen korkeakoululaitoksen historias- varoja riittävästi. Helsingin yliopiston kohdalla
18439: sa, että opiskelijat ovat näin huomattavalla ta- farmasian kehittämistä on haitannut se, ettei
18440: valla olleet valmiit kehittämään jonkin uuden vuoden 1973 jälkeen ole saatu yhtään uutta vir-
18441: tieteenalan korkeinta opetusta ja tutkimusta. kaa farmasiaan, vaan päinvastoin on jouduttu
18442: Lahjoituksen on tehnyt mahdolliseksi farma- siirtämään kahdeksan assistentin virkaa Kuo-
18443: sian opiskelijajärjestön vuonna 1957 entiseltä pion yliopistoon. Opiskelijoiden tekemä lahjoi-
18444: inspehtoriltaan ja Helsingin yliopiston pitkäai- tus merkitsee siis tässä suhteessa tärkeää kään-
18445: kaiselta käytännöllisen farmasian opettajalta, nekohtaa.
18446: asessori Sipi Siintolta saama lahjoitus, 100 000 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie-
18447: silloista markkaa. Lahjoitus oli tarkoitettu far- teellinen osasto asetti biofarmasian professorin
18448: masian opetuksen ja tutkimuksen kehittämi- viran toiselle sijalle uusien virkojen esitykses-
18449: seen. Kuluneina vuosikymmeninä rahastoa on sään vuodelle 1990. Nyt julkistettu hallituksen
18450: hoidettu niin hyvin, että sen pääoma vuoden esitys valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviok-
18451: 1989 alussa oli runsaat 2 milj. mk. si sisältää kuitenkin vain ensimmäisenä olleen
18452: Biofarmasia on farmasian eli lääkkeenval- polymeerikemian apulaisprofessorin viran.
18453: mistusopin erikoisala, joka syntyi 1960-luvulla, Biofarmaseuttisen osaamisen lisääminen
18454: kun havaittiin, ettei lääkkeen hoitovaste riip- maassamme vahvistaisi lääketeollisuutemme
18455: punutkaan yksin sen sisältämän lääkeaineen ke- kilpailukykyä tulevaisuudessa varsinkin, kun
18456: miallisesta rakenteesta. Biofarmasiasta on no- patenttilainsäädäntöä on muutettu niin, että
18457: peasti kehittynyt yksi farmasian tärkeimmistä tuotepatentti tulee koskemaan myös lääkkeitä.
18458: erikoisaloista sekä Euroopassa että Pohjois- Lisäksi biofarmasia on tärkeä apteekeista an-
18459: Amerikassa. Suomen korkeakoululaitoksessa ei nettavassa, lääkkeiden oikeaa käyttöä koske-
18460: tässä oppiaineessa ole kuitenkaan yhtään ope- vassa informaatiossa, josta on säädetty uudessa
18461: tusvirkaa. lääkelaissa vuodelta 1987.
18462: Biofarmasia määritellään tieteenalaksi, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18463: tutkii lääkeaineen fysikaalis-kemiallisten omi- nioittaen,
18464: naisuuksien ja lääkemuodon valmistusteknii-
18465: kan ja valmistuksessa käytettävien apuaineiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18466: merkitystä lääkehoidon vasteeseen sen biologi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18467: sessa objektissa eli ihmisessä. 29.10.01 1800000 markkaa biofarma-
18468: Korkeakouluneuvoston terveydenhuoltoalan sian lahjoitusprofessuurin perustami-
18469: jaosto on katsauksessaan vuodelta 1986 toden- seen Helsingin yliopistoon.
18470: nut, että maahamme olisi saatava farmasian
18471:
18472: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18473:
18474: Martti Tiuri Olli Ikkala
18475: 3492 1989 vp.
18476:
18477: Raha-asia-aloite n:o 3280
18478:
18479:
18480:
18481:
18482: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston ja
18483: Teknillisen korkeakoulun tutkimustoimintaan
18484:
18485:
18486: Eduskunnalle
18487:
18488: Suomi voi tulevaisuudessa menestyä vain alaisissa suurissa korkeakouluissa, joissa jo nyt
18489: nostamalla tiedon tasoa ja lisäämällä erikois- suoritetaan huomattavasti yli puolet jatkotut-
18490: osaamista. Se edellyttää lisäpanostusta tutki- kinnoista. Tarkoitukseen on varattava riittävä
18491: mukseen ja tuotekehitykseen. Siinä on päästävä määräraha Helsingin yliopistolle ja Teknilliselle
18492: lähemmäs kansainvälistä tasoa, eli tutkimus- ja korkeakoululle.
18493: tuotekehitysvarat on nostettava nykyisestä 1,8 Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
18494: prosentista vähintään 2, 7 prosenttiin BKT:sta denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
18495: vuoteen 2000 mennessä. Se merkitsee tutkimus- kunnan työvaliokunnassa.
18496: ja kehitystyössä olevien määrän lisäämistä 50 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18497: prosentilla vuoteen 2000 mennessä eli yli 20 000 nioittaen,
18498: henkilöllä. Pääosa lisäyksestä tarvitaan luon-
18499: nontieteiden ja tekniikan aloilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18500: Tavoite on mahdollinen vain, jos korkeakou- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
18501: lujen tutkijakoulutukseen panostetaan tuntu- uudelle momentille 20 000 000 markkaa
18502: vasti. Se puolestaan edellyttää korkeakouluille Helsingin yliopiston ja Teknillisen kor-
18503: omia, nimenomaan tutkimukseen tarkoitettuja keakoulun tutkimustoimintaan ja tutki-
18504: varoja. Tutkijakoulutuksen lisäämiselle ovat jakoulutukseen.
18505: parhaat edellytykset pääkaupunkiseudun moni-
18506:
18507: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18508:
18509: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Matti Saarinen
18510: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo
18511: Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen Tuula Liunaiomaa
18512: Seija Karkinen Pauli Uitto Lauri Metsämäki
18513: Pirjo-Riitta Antvuori Jouni J. Särkijärvi Tuulikki Hämäläinen
18514: Saara-Maria Paakkinen Elsi Hetemäki-Olander
18515: 1989 vp. 3493
18516:
18517: Raha-asia-aloite n:o 3281
18518:
18519:
18520:
18521:
18522: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen teho-ohjelman
18523: laatimiseksi
18524:
18525:
18526: Eduskunnalle
18527:
18528: Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja tut- - monimuoto-opetuksen kehittäminen
18529: kimuslaitosten rooli teknologian, ja yleisemmin - kansainvälisten etäopetusohjelmien hy-
18530: kansainvälisen tason osaamisen, siirtämisessä väksikäyttö
18531: maamme eri osiin korostuu jatkuvasti. Jo viime - tietokoneavusteisen opetuksen metodii-
18532: keväänä ministeri Rantasen johdolla valmistu- kan kehittäminen
18533: nut PKS-paketti esitti koulutuksen ja tutkimuk- - Euroopan yhteisön koulutus- ja teknolo-
18534: sen teho-ohjelman laatimista. Kiireellisesti tar- giaohjelmien hyväksikäyttö.
18535: vittavien toimenpiteiden aikaansaamiseksi on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18536: välttämätöntä käynnistää useita kokeiluhank- taen,
18537: keita sekä laatia täsmällinen toteutusohjelma,
18538: joiden avulla pääkaupunkiseudulla tapahtuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18539: koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä maan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18540: muiden osien kanssa lisätään. Valtaosa tästä 29.37.21 500 000 markkaa Teknilliselle
18541: toiminnasta kohdistuu teknologian hyväksi- korkeakoululle käytettäväksi koulutuk-
18542: käyttöön. Toiminta pitää sisällään mm. seuraa- sen teho-ohjelman laatimiseen.
18543: via osia:
18544: - uusien teknologian siirtomenetelmien
18545: käyttöönotto
18546:
18547: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18548:
18549: Martti Tiuri
18550: 3494 1989 vp.
18551:
18552: Raha-asia-aloite n:o 3282
18553:
18554:
18555:
18556:
18557: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta selvitykseen välityssatelliit-
18558: tikanavan vuokraamisesta koulutuskäyttöön
18559:
18560:
18561: Eduskunnalle
18562:
18563: Koulutuksen merkitys on jatkuvasti kasva- verkkojen kautta silloin, kun ne eivät lähetä
18564: massa. Korkeakoulu- ja ammatillisen koulutuk- varsinaista ohjelmaa.
18565: sen lisäksi tarvitaan entistä enemmän myös ai- Satelliitin kautta vastaanotettuja opetusoh-
18566: kuiskoulutusta. Koulutuksen riittävää laajenta- jelmia voidaan myös taltioida videolle ja käyt-
18567: mista haittaavat mm. pätevien opettajien puute, tää hyväksi ohjatussa video-opetuksessa. Siinä
18568: opiskelijoiden haluaman koulutuksen monialai- muutaman opiskelijan ryhmä opiskelee asiaa it-
18569: suus niin, että opetusryhmät jäävät pieniksi, selleen sopivana ajankohtana aihetta enemmän
18570: jolloin koulutus tulee liian kalliiksi järjestää ny- tuntevan ohjauksessa.
18571: kyisin keinoin sekä maaseutualueilla pitkät Välityssatelliittikanavan vuokraamiseksi kou-
18572: matkat koulutuslaitoksiin. lutuskäyttöön on selvitettävä tarkemmin kus-
18573: Koulutuksen saatavuutta ja tasoa voidaan tannukset sekä opetusmateriaalin hankinta ja
18574: ratkaisevasti parantaa käyttämällä hyväksi väli- jakeluperiaatteet. Teknillisen korkeakoulun
18575: tyssatelliitteja. Suomen tulee vuokrata välitys- täydennyskoulutuskeskuksella on kokemusta
18576: satelliittikanava koulutuskäyttöön. Kanavan satelliitin käytöstä opetuksessa Europace-jär-
18577: kautta voidaan lähettää opetusohjelmia ja avoi- jestelmässä. Täydennyskoulutuskeskus voi teh-
18578: men yliopiston kursseja kaapelitelevisioverk- dä tarvittavat selvitykset tarkoitukseen myön-
18579: koihin ja oppilaitoksiin. Jokainen kaapelitelevi- nettävän määrärahan turvin.
18580: sioverkkoon liittynyt voi silloin seurata opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18581: ta. Kanavan vuosivuokra lienee 10 miljoonan nioittaen,
18582: markan tienoilla, joten kustannukset ovat vä-
18583: häiset saatavaan hyötyyn verrattuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18584: Opetukseen liittyvät harjoitukset ja tentit voi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18585: daan tarvittaessa järjestää paikallisissa oppilai- 29.37.21 lisäyksenä 200 000 markkaa
18586: toksissa. Alueilla, joilla ei ole kaapelitelevisio- Teknillisen korkeakoulun täydennys-
18587: verkkoa, voidaan oppilaitokset varustaa satel- koulutuskeskukselle selvitykseen välitys-
18588: liittivastaanottimilla. Satelliitin lisäksi opetus- satelliittikanavan vuokraamisesta kou-
18589: ohjelmia voidaan lähettää nykyisten televisio- lutuskäyttöön.
18590: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18591:
18592: Martti Tiuri Olli Ikkala Riitta Jouppila
18593: 1989 vp. 3495
18594:
18595: Raha-asia-aloite n:o 3283
18596:
18597:
18598:
18599:
18600: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsiväylän parantamiseen
18601:
18602:
18603:
18604: Eduskunnalle
18605:
18606: Helsingistä länteen johtavan Länsiväylän pa- taisiin vuonna 1990. Töiden aloittamiseen tarvi-
18607: rantaminen on kiireellinen. Syksyn 1988 liiken- taan vuonna 1990 11,5 milj. mk. Sillä voidaan
18608: nelaskennan mukaan liikennemäärä Länsiväy- mm. tehdä ruoppaukset, jotka on tehtävä sulan
18609: lällä Helsingin rajalla oli yli 67 000 ja Tapiolan maan aikana.
18610: liittymästä länteen 55 000 ajoneuvoa vuorokau- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
18611: dessa. TVH on laatinut tienparannussuunnitel- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
18612: man, jonka liikenneministeriö on hyväksynyt. kunnan työvaliokunnassa.
18613: Hanke parantaa ratkaisevasti liikenneturvalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18614: suutta ja joukkoliikenteen sujuvuutta ja siten nioittaen,
18615: sen käyttöastetta. Se vähentää myös meluhait-
18616: toja ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18617: Suunnitelman kokonaiskustannuksiksi on ar- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18618: vioitu 185 milj. mk. 31.24.77/isäyksenä 11500000 markkaa
18619: TVH on esittänyt, että rakennustyöt aloitet- Länsiväylän parantamiseen.
18620:
18621: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18622:
18623: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
18624: Tauno Valo Tuula Liunaiomaa Päivi Varpasuo
18625: Matti Saarinen Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert
18626: Eeva-Liisa Moilanen Anssi Rauramo Jouni J. Särkijärvi
18627: Seija Karkinen Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen
18628: Marja-Liisa Löyttyjärvi Elsi Hetemäki-Olander
18629: 3496 1989 vp.
18630:
18631: Raha-asia-aloite n:o 3284
18632:
18633:
18634:
18635:
18636: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopistolle
18637: musiikinopettajien poikkeuskoulutuskurssia varten
18638:
18639:
18640: Eduskunnalle
18641:
18642: Joensuussa on meneillään musiikinopettajien ja järkevää, että Joensuussa järjestetään toinen
18643: poikkeuskoulutuskurssi. Sibelius-Akatemian, musiikinopettajien poikkeuskoulutuskurssi vä-
18644: Joensuun yliopiston ja Joensuun konservato- littömästi. Ensimmäisen kurssin suunnittelu- ja
18645: rion yhteistyönä. Kurssilla on 16 opiskelijaa. valmistelutyöstä 80-90 o/o voidaan hyödyntää
18646: Kurssi käynnistyi syksyllä 1988 ja päättyy ke- toisen poikkeuskoulutuskurssin valmistelussa.
18647: väällä/kesällä 1990. Kurssin osanottajat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18648: musiikinopintoja ajatellen erittäin korkeatasoi- nioittaen,
18649: sia ja motivoituneita. Valmistuttuaan he sijoit-
18650: tuvat musiikinopettajan tehtäviin koululaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18651: seen pääasiallisesti Itä-Suomeen. Vaikka ensim- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18652: mäinen poikkeuskoulutuskurssi vähentää mer- 29.37.26 lisäyksenä 500 000 markan
18653: kittävästi Itä-Suomen musiikinopettajien vajet- määrärahan Joensuun yliopistolle mu-
18654: ta, vaje pysyy edelleen suurena, mitä osoittavat siikinopettajien poikkeuskoulutuskurs-
18655: kouluhallituksen ja lääninhallitusten kouluosas- sia varten.
18656: tojen selvitykset. On kaikin tavoin perusteltua
18657:
18658: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18659:
18660: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Riitta Myller
18661: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Pekka Puska
18662: 1989 vp. 3497
18663:
18664: Raha-asia-aloite n:o 3285
18665:
18666:
18667:
18668:
18669: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistys-
18670: liiton tiedotusprojektin jatkamiseen
18671:
18672:
18673: Eduskunnalle
18674:
18675: Voimakasta kasvukautta elävällä Kansallisel- vaamalla riittävät resurssit tiedotusprojektin
18676: la Sivistysliitolla on meneillään tiedotusprojek- jatkamiseen.
18677: ti. Projektin puitteissa on vuonna 1989 perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18678: tettu uusi neljännesvuosittain ilmestyvä kult- nioittaen,
18679: tuurijulkaisu, Aateprofiili-lehti. Projektissa on
18680: myös julkaistu runsaasti yhteiskunnallista tieto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18681: kirjallisuutta ja järjestetty valokuvauskilpailu. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18682: Vuonna 1990 projektissa on välttämätöntä 29.57.54 300 000 markkaa Kansallisen
18683: jatkaa Aateprofiilin kehittämistä aktiivisena Sivistysliiton tiedotusprojektin jatkami-
18684: kulttuurilehtenä ja kehittää edelleen Kansallisen seen.
18685: Sivistysliiton julkaisu- ja tiedotustoimintaa tur-
18686:
18687: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18688:
18689: Eeva Turunen Anneli Taina Riitta Saastamoinen
18690: Heikki Järvenpää Pirjo Rusanen Sakari Valli
18691: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen
18692: 3498 1989 vp.
18693:
18694: Raha-asia-aloite n:o 3286
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok-
18700: sen Joensuun tutkimusaseman henkilökunnan vakinaistami-
18701: seen
18702:
18703: Eduskunnalle
18704:
18705: Syksyllä 1985 Metsäntutkimuslaitoksen kes- kellä pysyväisluonteisissa tehtävissä 35 henki-
18706: kusyksikön siirtämisestä käydyn keskustelun löä, joista 11 tutkijaa ja 8 avustavaa henkilöä
18707: jälkeen valtion tulo- ja menoarvion luvun 30.76 on vakinaista henkilöstöä. Joensuun tutkimus-
18708: perusteluihin kirjattiin seuraava kohta: "Met- aseman henkilöstörakenteen saattaminen edes
18709: säntutkimuslaitoksen kehittämisen painopiste tutkimusaseman perustamissuunnitelman tasol-
18710: pidetään alueyksiköissä. Eri vaihtoehtoja kos- le edellyttää 16 henkilön toimen vakinaistami-
18711: kevan selvityksen perusteella keskusyksikön toi- sen, joista kaksi on tutkijaa ja 14 avustavaan
18712: minnot kootaan yhteen toimipisteeseen. Joen- henkilöstöön kuuluvaa.
18713: suun tutkimusasemaa laajennetaan ottaen huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18714: mioon kehittämistarve metsäntutkimuksen ja nioittaen,
18715: Joensuun yliopiston kanssa.''
18716: Metsäntutkimuslaitoksen alueellista kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18717: mistä selvittäneen työryhmän mietinnön mukai- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18718: sesti Joensuun tutkimusaseman laajentamisen 30.76.01 1600000 markan määrärahan
18719: tavoitteeksi asetettiin vähintään 20 tutkijan ja Joensuun metsäntutkimusaseman hen-
18720: 40 avustavan henkilön tutkimusasema. Joen- kilökunnan vakinaistamiseen.
18721: suun tutkimusasemalla työskentelee tällä het-
18722:
18723: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18724:
18725: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Matti Väistö
18726: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
18727: 1989 vp. 3499
18728:
18729: Raha-asia-aloite n:o 3287
18730:
18731:
18732:
18733:
18734: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun metsäntutki-
18735: musaseman ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekun-
18736: nan lisärakennuksen rakentamiseen
18737:
18738: Eduskunnalle
18739:
18740: Metsäntutkimuslaitoksen kehittämisestä teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18741: dyn periaatepäätöksen mukaan Joensuun tutki- nioittaen,
18742: musasemasta tehdään merkittävä tutkimusyk-
18743: sikkö, mikä edellyttää nykyisen tutkimusase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18744: man rakennuksen laajentamista. Joensuun yli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18745: opiston metsätieteellinen tiedekunta on kehitty- 30. 76. 74 500 000 markan määrärahan
18746: nyt voimakkaasti, joten nykyiset tilat ovat käy- Joensuun metsäntutkimusaseman ja
18747: neet ahtaiksi. Metsätieteellisen opetuksen ja tut- Joensuun yliopiston metsätieteellisen
18748: kimuksen saaminen samoihin tiloihin takaa tiedekunnan rakennuksen laajennuksen
18749: parhaiten metsätieteen kehittymisen, millä on suunnitteluun.
18750: kansantaloudellista merkitystä. Laajennuksen
18751: suunnittelu on siten käynnistettävä pikaisesti.
18752:
18753: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18754:
18755: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Matti Väistö
18756: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
18757: 3500 1989 vp.
18758:
18759: Raha-asia-aloite n:o 3288
18760:
18761:
18762:
18763:
18764: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 500 pe-
18765: rusparantamiseksi Mutalahden kylän ja Ilomantsin välillä
18766:
18767:
18768: Eduskunnalle
18769:
18770: Maantie n:o 500 on osa Runon ja Rajan turis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18771: titietä, jota varsinkin kesällä käyttää suuri mää- nioittaen,
18772: rä matkailijoita. Mutalahden kylän ja Ilomant-
18773: sin kirkonkylän välillä tie on erittäin huonokun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18774: toinen. Päällyste on routimisen vuoksi rikki 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18775: koko matkalta ja vaikeuttaa huomattavasti lii- 31.24. 77. 6. lisäyksenä 6 000 000 markan
18776: kennettä. Tien huono kunto johtuu heikosta pe- määrärahan maantien n:o 500 peruspa-
18777: rustasta, minkä vuoksi tie routii joka vuosi ja rantamiseksi Mutalahden kylän ja Ilo-
18778: rikkoo näin päällysteen. mantsin välillä.
18779: Kun Runon ja Rajan tie muutoin on nyt erit-
18780: täin hyvässä kunnossa, on perusteltua, että tien-
18781: pätkä myös perusparannetaan.
18782:
18783: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18784:
18785: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
18786: Riitta Myller Matti Väistö Pekka Puska
18787: 1989 vp. 3501
18788:
18789: Raha-asia-aloite n:o 3289
18790:
18791:
18792:
18793:
18794: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkea-
18795: koulukokeiluun
18796:
18797:
18798: Eduskunnalle
18799:
18800: Opistoasteen koulutuksen kehittäminen am- edistäminen, joten järkevää olisi siirtää perus-
18801: mattikorkeakoulutasoiseksi on koulutuksen uu- tutkintotasoinen koulutus tulevaisuudessa am-
18802: distamisen yksi osa, ja se on saanut varsin mattikorkeakouluille.
18803: myönteisen vastaanoton. Ammattikorkeakou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18804: lua puoltaa korkeakoulukelpoisten opiskelijoi- nioittaen,
18805: den suuri määrä eli ylioppilassuma, jonka tulisi
18806: saada opiskella edellytyksiään vastaavasti. Työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18807: elämässä tarvitaan yhä enemmän korkeasti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18808: koulutettuja, sillä tuotannon taso riippuu kou- 29.01.21 lisäyksenä 500000 markkaa
18809: lutuksen tasosta. Tiedekorkeakoulujen perus- ammattikorkeakoulukokeilujen suun-
18810: tehtävä on ylin tieteellinen opetus ja tieteen nittelemiseksi ja kehittämiseksi.
18811: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18812:
18813: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Jukka Gustafsson
18814: Arto Lapiolahti Tellervo Renko Riitta U osukaineo
18815: Timo Roos Anna-Liisa Jokinen Kari Rajamäki
18816: 3502 1989 vp.
18817:
18818: Raha-asia-aloite n:o 3290
18819:
18820:
18821:
18822:
18823: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen
18824: sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun
18825:
18826:
18827: Eduskunnalle
18828:
18829: Valtioneuvosto on esittänyt valtion vuoden tuo opistotyölle uusia tehtäviä ja informaatio-
18830: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29.57.54 järjestelmien kehitys sekä kasvava aikuiskoulu-
18831: valtionapujärjestöjen vapaata sivistystyötä var- tus tuovat paineita kirjastotoimintaan.
18832: ten 15 800 000 markkaa. Käyttösuunnitelman Edellä esitettyä taustaa vasten on kohtuuton-
18833: mukaan tästä määrärahasta on 2 900 000 mark- ta, että mainittuja sivistysmuotoja edustavien
18834: kaa varattu laitosmuotoisten sivistystyön kes- keskusjärjestöjen tulo- ja menoarvioesityksissä
18835: kusjärjestöjen valtionapua varten. kaavailtu harkinnanvaraisen valtionavun kehi-
18836: Ko. keskusjärjestöt edustavat sivistyspalvelu- tys ei noudata edes inflaatiovauhtia. Järjestöille
18837: muotoja, joiden verkosto kattaa koko maan ja esitetty tulo- ja menoarvioon sisältyvä 70 000
18838: tarjoaa palveluksiaan käytännöllisesti katsoen markan, vajaan 3 prosentin valtionapukorotus
18839: kaikille kansalaisille usein ilmaiseksi. Keskus- merkitsee yleisen palkka- ja kustannustasokehi-
18840: järjestöt palvelevat toimintakenttää, jonka val- tyksen huomioon ottaen niiden toimintaedelly-
18841: tionosuuksiin käytetään vuosittain useita mil- tysten reaalista kaventamista.
18842: joonia markkoja. Kuitenkaan järjestöjen kulut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18843: itse toimintaa tarkastellen eivät ylitä edes 0,5 nioittaen,
18844: prosentin tasoa.
18845: Järjestöt tuottavat edustamalleen alalle kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18846: kitetysti ja taloudellisesti edullisimmalla tavalla 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18847: palveluja, joita kansanopistot, kansalais- ja 29.57.54 lisäyksenä JOO 000 markkaa si-
18848: työväenopistot sekä kirjastot eivät voi saada joitettavaksi käyttösuunnitelmaan koh-
18849: muualta ja jotka myös nostavat näiden laitosten taan laitosmuotoisen sivistystyön kes-
18850: laadullista toimintatasoa. kusjärjestöjen valtionapu, joka tällöin
18851: Järjestöjen toimialalla on lisäksi tapahtumas- tulisi olemaan 3 000 000 markkaa ja jol-
18852: sa niille lisähaasteita antavia muutoksia: loin momentti olisi tehdyn lisäyksen jäl-
18853: kansalais- ja työväenopistolaki sekä kansan- keen 15 900000 markkaa.
18854: opistolaki muuttuvat, lisääntyvä aikuiskoulutus
18855:
18856: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18857:
18858: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman Kari Urpilainen
18859: Sakari Knuuttila Heikki Rinne Kerttu Törnqvist
18860: Jukka Gustafsson Timo Roos Jorma Rantanen
18861: Dkka Joenpalo Antti Kalliomäki Arto Lapiolahti
18862: Lauri Metsämäki Reijo Lindroos Mats Nyby
18863: Riitta Myller Risto Ahonen
18864: 1989 vp. 3503
18865:
18866: Raha-asia-aloite n:o 3291
18867:
18868:
18869:
18870:
18871: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistys-
18872: liitolle monimuoto-opetuksen tukemiseen
18873:
18874:
18875: Eduskunnalle
18876:
18877: Monimuoto-opetuksen ja sähköisen viestin- Työväen Sivistysliitolla on laajan ja moni-
18878: nän tarjoamat mahdollisuudet ovat alkaneet puolisen jäsenkuntansa, runsaan toimintansa ja
18879: yhä enemmän askarruttaa sivistysjärjestöjä. kehittyneen organisaationsa ansiosta edellytyk-
18880: Toisaalta paineet mahdollisuuksien hyväksi- set suorittaa yleisesti hyödyllistä kokeilutoimin-
18881: käyttöön ovat jatkuvasti kasvamassa ja toisaal- taa monimuoto-opetuksessa ja sähköisessä vies-
18882: ta sivistysjärjestöiltä puuttuvat voimavarat hy- tinnässä. Vain taloudelliset syyt ovat estäneet
18883: väksikäytön edellyttämään kokeilutoimintaan. sen jo ryhtymästä siihen perusteeliisin tavoit-
18884: Monimuoto-opetuksella ja sähköisellä viestin- tein.
18885: nällä voidaan saada aikaan täysin uudenlaisia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18886: oppimistilanteita, joilla kehittyessään ja yleis-
18887: tyessään on mahdollisuus tehdä aikuisten oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18888: minen entistä tehokkaammaksi ja taloudellisesti 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
18889: edullisemmaksi. Sähköinen viestintä tarjoaa li- kan määrärahan Työväen Sivistysliitolle
18890: säksi aikuisille mahdollisuuden uudenlaisiin kokeilutoimintaan monimuoto-opetuk-
18891: kulttuurillisiin itsensä ilmaisuihin. Tarvitaan sessa ja sähköisessä viestinnässä.
18892: vain kokemuksia ihmisten rohkaistumisesta ja
18893: oppimisesta sekä heidän kohtaamistaan ongel-
18894: mista.
18895:
18896: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18897:
18898: Marja-Liisa Tykkyläinen Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila
18899: Jukka Gustafsson Kari Rajamäki Lauri Metsämäki
18900: Riitta Myller Kari Urpilainen Sinikka Mönkäre
18901: Timo Roos
18902: 3504 1989 vp.
18903:
18904: Raha-asia-aloite n:o 3292
18905:
18906:
18907:
18908:
18909: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta orkestereille ja yh-
18910: tyeille sekä niiden aluetoimintaan
18911:
18912:
18913: Eduskunnalle
18914:
18915: Maamme orkesterilaitos on jatkuvasti jäänyt Vuosi 1990 on Suomen orkesterilaitoksen
18916: jälkeen muiden taidemäärärahojen kehitykses- 200-vuotisjuhlavuosi. Tämä merkitsee orkeste-
18917: tä. Orkesterit ja yhtyeet ovat pystyneet toimi- reille ylimääräisiä menoja normaalikauteen ver-
18918: maan lähes yksinomaan kotikuntiensa ylläpitä- rattuna. Orkesterilaitoksen valtionavun lakisää-
18919: minä, vaikka niiden toiminta on jo vuosia yltä- teistäminen tapahtunee 1990-luvun alkupuolella
18920: nyt ympäristökuntiin. Osa orkestereista on teh- teatterilain jälkeen, jonka voimaantulo tällä
18921: nyt maatamme tunnetuksi myös kansainvälisel- hetkellä on kaavailtu vuoteen 1991. Tämän
18922: lä konserttitoiminnallaan. vuoksi olisi orkestereiden ja yhtyeiden valtion-
18923: Ammattisinfoniaorkestereiden kokonaisme- avustuksista huolehdittava edes välttämättö-
18924: not vuonna 1988 olivat noin 111,3 milj. mk ja mimmän verran.
18925: valtionavustus samoille orkestereille yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18926: 3,57 milj. mk eli 3,2 OJo kokonaismenoista. Vuo- nioittaen,
18927: delle 1989 orkestereiden valtionavustus on
18928: noussut n. 10 %, ja vuoden 1990 talousarvioeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18929: dotuksen vastaava nousu on noin 7 OJo. Markka- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18930: määräinen lisäys orkesteria kohden on vaatima- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18931: ton lähtösumman pienuuden vuoksi. Kuvaavaa orkestereiden ja yhtyeiden sekä niiden
18932: on, että keskikokoisen sinfoniaorkesterin aluetoimintaedellytysten parantamiseen.
18933: alueorkesteri- ja opperatoiminnasta aiheutuva
18934: vuotuisten palkkakustannusten lisämeno on
18935: suurempi kuin orkesterin koko valtionavustus.
18936:
18937: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18938:
18939: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
18940: Marjatta Väänänen Riitta Uosukainen Timo Roos
18941: Anna-Liisa Jokinen Kari Rajamäki
18942: 1989 vp. 3505
18943:
18944: Raha-asia-aloite n:o 3293
18945:
18946:
18947:
18948:
18949: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen sinfonia-
18950: orkesterit ry:lle orkesterilaitoksen 200-vuotisjuhlavuoden to-
18951: teuttamiseen
18952:
18953: Eduskunnalle
18954:
18955: Suomen orkesterilaitos täyttää 200 vuotta määrärahoilla. Juhlavuoden julkistamismate-
18956: vuonna 1990. Tätä vuotta tullaan viettämään riaalin valmistamiseen, maanlaajuiseen julkis-
18957: maamme sinfoniaorkestereiden piirissä monin tamiseen, orkesterilaitoksen esittelyyn ja juhla-
18958: eri tavoin. vuoden toimenpiteiden toteutukseen tarvitaan
18959: Juhlavuoden toteutuksen päävastuun kantaa ulkopuolista rahoitusta. Koska kyseessä on
18960: Suomen sinfoniaorkesterit ry., joka on aloitta- kansainvälisestikin merkittävä tapaus, on val-
18961: nut juhlavuoden valmistelut jo yli kaksi vuotta tion tuki oleellisen välttämätöntä.
18962: sitten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18963: Vuodelle 1989 Suomen sinfoniaorkesterit ry. nioittaen,
18964: on saanut opetusministeriöltä valtionavustukse-
18965: na 100000 mk niiden kustannusten peittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18966: seen, jotka aiheutuvat Suomen orkesterilaitok- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
18967: sen 200-vuotisjuhlallisuuksien valmistelusta vuo- 29.90.53 120 000 markkaa Suomen sin-
18968: den 1989 aikana. foniaorkesterit ry:lle Suomen orkesteri-
18969: Itse juhlavuoden toteutusta ei voida suorittaa laitoksen 200-vuotisjuhlavuoden toteu-
18970: pelkästään yhdistyksen normaalin talousarvion tukseen.
18971:
18972: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
18973:
18974: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Jukka Gustafsson
18975: Anna-Liisa Jokinen Arto Lapiolahti Tellervo Renko
18976: Riitta Uosukainen Elsi Hetemäki-Olander
18977: 3506 1989 vp.
18978:
18979: Raha-asia-aloite n:o 3294
18980:
18981:
18982:
18983:
18984: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansan-
18985: musiikkiliiton toiminnan tukemiseen
18986:
18987:
18988: Eduskunnalle
18989:
18990: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee laaja- dän koulutustarpeensa uudeksi haasteeksi.
18991: alaista sivistystyötä perinnemusiikkimme ja ko- Vuoden 1990 alussa perustetaan Suomen Kan-
18992: ko kansankulttuurimme hyväksi. Liitto ja sen sanmusiikkiliiton yhteyteen nuorisojaosto, jon-
18993: 18 maakuntayhdistystä järjestävät koulutus- ja ka avulla voidaan paremmin palvella nuoria
18994: ohjelmatilaisuuksia sekä toimittavat alan har- kansanmusiikin harrastajia. Liitolla on uutena
18995: rastajia palvelevia julkaisuja. Tämän lisäksi haasteena myös tänä vuonna aloitettu yhteistyö
18996: Suomen Kansanmusiikkiliitto toimii maamme Viron kansanmusiikin harrastajien kanssa. Nä-
18997: kansanmusiikin harrastajien yhdyssiteenä ja tie- mä kaikki toiminnan laajenemispyrkimykset
18998: dotuskanavana. tarvitsevat toteutuakseen lisärahoitusta, vaikka
18999: Kansanmusiikin harrastajien tukeminen on liitto onkin pyrkinyt omatoimisella ja aktiivisel-
19000: keskeisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton toi- la varainhankinnalla vastaamaan lisääntyneisiin
19001: minnan varassa, sillä musiikkioppilaitokset ja haasteisiin.
19002: koululaitos eivät kykene näitä palveluja tarjoa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19003: maan. Kansanmusiikkiliitolla on tähän tehtä- nioittaen,
19004: vään valmis ja toimintakykyinen kenttä, sillä
19005: sen maakunnallisissa paikallisyhdistyksissä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19006: mii useita tuhansia alan harrastajia. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19007: Lasten ja nuorten kiinnostus kansanmusiik- 29.90.53 500 000 markkaa Suomen
19008: kia kohtaan on kasvanut ilahduttavasti viime Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan tu-
19009: vuosina, ja Kansanmusiikkiliitto on ottanut hei- kemiseen.
19010:
19011: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19012:
19013: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman Kari Urpilainen
19014: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Sakari Knuuttila
19015: Jukka Gustafsson Kerttu Törnqvist Timo Roos
19016: Antti Kalliomäki Riitta Myller Anna-Liisa Jokinen
19017: Mats Nyby Jorma Rantanen Reijo Lindroos
19018: Risto Ahonen Lauri Metsämäki
19019: 1989 vp. 3507
19020:
19021: Raha-asia-aloite n:o 3295
19022:
19023:
19024:
19025:
19026: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteriväki-lehden
19027: ilmestymisen turvaamiseen
19028:
19029:
19030: Eduskunnalle
19031:
19032: Teatteriväki-lehteä julkaisee Teatteriväen Tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19033: ki ry., joka on suurissa taloudellisissa vaikeuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19034: sissa. 29.90.53 JOO 000 markkaa Teatteriväen
19035: Teatteriväki-lehti leviää 7 000 kappaleen pai- Tuki ry:lle Teatteriväki-lehden aikai-
19036: noksena kattavasti koko suomalaiseen teatteri- sempien vuosien alijäämien peittämisek-
19037: kenttään niin teatterin ammattilaisille, harrasta- si ja Teatteriväki-lehden ilmestymisen
19038: jille kuin katsojillekin. turvaamiseksi vuonna 1990 vähintään 6
19039: Teatteriväki-lehti koetaan teatterin kentässä numeroon.
19040: hyvin tarpeelliseksi julkaisuksi.
19041: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19042: nioittaen,
19043:
19044: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19045:
19046: Marja-Liisa Tykkyläinen Aimo Ajo Sakari Knuuttila
19047: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti Timo Roos
19048: 3508 1989 vp.
19049:
19050: Raha-asia-aloite n:o 3296
19051:
19052:
19053:
19054:
19055: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatteri-
19056: sunnuntai -tapahtuman koulutus- ja tiedotustoimintaan
19057:
19058:
19059: Eduskunnalle
19060:
19061: Vuosi 1990 on Työväen Näyttämöiden Liiton tapahtumaa vietetään Turussa 18.-19.11., jol-
19062: TNL:n 70-vuotisjuhlavuosi. Vanhimmat työ- loin järjestetään kansainvälinen teatterisemi-
19063: väennäyttämöt, joista moni on nykyisten kau- naari, jonka pääalustajana vierailee teatterioh-
19064: punginteattereittemme edeltäjä, ovat toimineet jaaja Lennart Hjulström Ruotsin Työväenteat-
19065: jo yli sata vuotta. terista. Aikomuksena on myös kutsua Ruotsin
19066: Maassamme vietetään seitsemättä valtakun- Työväenteatterin esitys Turkuun. Työväen Teat-
19067: nallista Työväen Teatterisunnuntaita 19. mar- terisunnuntaina julistetaan harrastajien vuoden
19068: raskuuta 1989. Teatterisunnuntain aikana ker- teatteripalkinto.
19069: rotaan erilaisin tapahtumin työväen teatteripe- Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu noin
19070: rinteestä ja sen elävästä nykypäivästä. Tapahtu- 200 harrastajateatteria ja 28 ammattiteatteria.
19071: ma järjestetään vuosittain marraskuun kolman- Työväen Teatterisunnuntain toivotaan omalta
19072: tena sunnuntaina ja siihen osallistuvat Työväen osaltaan lisäävän paikkakunnan väestön, pää-
19073: Näyttämöiden Liiton jäsenteatterit. töksentekijöiden ja teatterilaisten välistä vuoro-
19074: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuu- vaikutusta.
19075: luu näyttämökohtaisia keskustelutilaisuuksia, Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman
19076: seminaareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat
19077: kursseja, perinteisiä iltamia, esiintymisiä laitok- Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen ti-
19078: sissa, näyttelyitä, avointen ovien päiviä, avoi- lanteen huomioon ottaen huonot.
19079: mia harjoituksia ja teatteriesityksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19080: Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään nidittaen,
19081: vuosittain eri puolilla Suomea yhteistyössä jon-
19082: kin jäsenteatterin kanssa. Työväen Teatterisun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19083: nuntaista toimitetaan tiedotuspaketti, jota 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19084: näyttämöt voivat hyödyntää omassa toiminnas- 29.90.53 300 000 markkaa Työväen
19085: saan. Teatterisunnuntai -tapahtuman koulu-
19086: Työväen Teatterisunnuntaita vietetään tänä tus- ja tiedotustoimintaan.
19087: vuonna kansainvälisyysvuoden merkeissä. Pää-
19088:
19089: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19090:
19091: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman Kari Urpilainen
19092: Jorma Rantanen Sakari Knuuttila Reijo Lindroos
19093: Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki Ilkka Joenpalo
19094: Kerttu Törnqvist Timo Roos Mats Nyby
19095: Riitta Myller Lauri Metsämäki Risto Ahonen
19096: Arto Lapiolahti
19097: 1989 vp. 3509
19098:
19099: Raha-asia-aloite n:o 3297
19100:
19101:
19102:
19103:
19104: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttä-
19105: möiden Liiton atk-hankintoja varten
19106:
19107:
19108: Eduskunnalle
19109:
19110: Työväen Näyttämöiden Liitossa on useita tehostaa näytelmävälitystä ja vähentää tuntu-
19111: suurehkoja tietomassoja, joita käsitellään ma- vasti rutiinityötä.
19112: nuaalisesti erilaisilla kortistoilla. Kortistoista Näytelmävälityksen taloudellista kannatta-
19113: osa on perustettu jo 1950-luvulla ja niiden ajan vuutta ja tekijänpalkkioiden maksamista voi-
19114: tasalla pitäminen on työlästä. Lisäksi on erilai- daan valvoa tehokkaasti automatisoimalla teki-
19115: sia tekstinkäsittely- ym. toimistorutiineja, jotka jänpalkkioiden laskenta.
19116: hoidetaan vanhentuneilla konttorikoneilla. Ai- Jäsenrekisteri sisältää tiedot TNL:n jäsen-
19117: noastaan kirjanpito ja palkkalaskenta on siir- teattereista ja -näyttämöistä (250 kpl). Jäsenleh-
19118: retty atk:lle tämän vuoden alusta. den postitusrekisterissä on 4 500 lehden saajaa.
19119: Nykyisellään TNL:n tietojenkäsittely on Edellä mainittujen rekistereiden automati-
19120: puutteellista ja tehotonta. Investoinnilla nyky- sointi mahdollistaa tehokkaan ja tiiviin yhtey-
19121: aikaisiin laitteisiin ja järjestelmiin uskotaan pi- denpidon jäseniin ja jäsenlehden saajiin. Myös
19122: temmällä tähtäyksellä saavutettavan huomatta- tältä osin on rutiinityön vähennys huomattava.
19123: vaa toiminnan tehostumista ja kustannussääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19124: töjä. nioittaen,
19125: Näytelmäkirjasto sisältää 1 200 suomennet-
19126: tua tai kotimaista näytelmää sekä kääntämättö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19127: miä näytelmiä noin 7 000. Lainaajakortistossa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19128: on useita tuhansia lainaajia. 29.90.53 600 000 markkaa Työväen
19129: Näytelmäkirjaston ja lainaajien rekisteröinti Näyttämöiden Liiton atk-hankintoja
19130: tietokoneelle helpottaa ratkaisevasti yhä laaje- varten.
19131: nevan näytelmäkirjaston tietomäärän hallintaa,
19132:
19133: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19134:
19135: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman Kari Urpilainen
19136: Ilkka Joenpalo Kerttu Törnqvist Timo Roos
19137: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson Mats Nyby
19138: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Risto Ahonen
19139: Lauri Metsämäki Sakari Knuuttila Arto Lapiolahti
19140: Anna-Liisa Jokinen Riitta Myller
19141: 3510 1989 vp.
19142:
19143: Raha-asia-aloite n:o 3298
19144:
19145:
19146:
19147:
19148: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoismuseoiden
19149: tilasuunnitteluun
19150:
19151:
19152: Eduskunnalle
19153:
19154: Valtakunnalliset erikoismuseot ovat osa val- teistyöllä päästään taloudellisesti huomattavan
19155: tion vastuualueekseen ottamaa museotyötä. edulliseen tilojen ja henkilökunnan käyttöön ja
19156: Suomen valokuvataiteen museo, Teatterimuseo luodaan meidän oloissamme aivan uudenlainen
19157: ja Hotelli- ja ravintolamuseo ovat pitkään yh- ja kiinnostava museokeskus.
19158: dessä eri viranomaisten kanssa neuvotelleet py- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19159: syvien toimitilojen saamisesta museoille. Hel- nioittaen,
19160: singin kaupungin saatua Nokian kaapelitehtaan
19161: rakennuksen haltuunsa se on tarkoitus korjata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19162: mm. näiden kolmen museon toimitiloiksi. Tilat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19163: on lunastettava museoiden käyttöön ja tähän 29.90.53 1 000 000 markkaa Suomen
19164: tarvitaan valtion varoja. valokuvataiteen museon, Teatterimuseon
19165: Ensisijaisesti museot tarvitsevat suunnittelu- ja Hotelli- ja ravintolamuseon tilojen
19166: ja alkuinvestointivaroja, jotta hanke lähtee suunnitteluun ja korjaamiseen Nokian
19167: käyntiin. Yhteisratkaisuna kolmen museon yh- kaapelitehtaan kiinteistössä.
19168: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19169:
19170: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman Kari Urpilainen
19171: Ilkka Joenpalo Kerttu Törnqvist Timo Roos
19172: Antti Kalliomäki Riitta Myller Risto Ahonen
19173: Sakari Knuuttila Kari Rajamäki Jukka Gustafsson
19174: Mats Nyby Jorma Rantanen Reijo Lindroos
19175: Lauri Metsämäki Arto Lapiolahti Riitta Uosukainen
19176: 1989 vp. 3511
19177:
19178: Raha-asia-aloite n:o 3299
19179:
19180:
19181:
19182:
19183: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taito- ja taidealan
19184: opiskelijavaihto-ohjelmiin
19185:
19186:
19187: Eduskunnalle
19188:
19189: Peruskoulun ja lukion opetusta koskevan Käynnistetyt poikkeuskoulutusjärjestelytkään
19190: koululainsäädännön mukaan oppivelvollisuus- eivät ole riittäviä. Toisaalta kansainvälistymi-
19191: ikäisille ja lukiossa opiskeleville annetaan taito- sen seurauksena Suomen tulee voida järjestää
19192: ja taideaineiden opetusta. Tämän lisäksi kou- opiskelumahdollisuudet myös ulkomailta saa-
19193: luissa on kerhotoimintaa. puville taidealan opiskelijoille sekä edesauttaa
19194: Vaikka taito- ja taideaineiden opettajien kou- suomalaisten pääsyä ulkomaille.
19195: lutusta on viime vuosina lisätty, on näissä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19196: neissa edelleen suuri opettajavajaus. Luku- nioittaen,
19197: vuonna 1988-89 oli peruskoulun musiikin-
19198: opettajista noin 35 prosenttia epäpäteviä. Ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19199: vaamataidon opettajien kohdalla vastaava pro- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19200: senttiosuus oli noin 15. 29.98.25 1 000 000 markkaa taito- ja
19201: Opettajavajauksen poistamiseen tarvitaan te- taidealan opiskelijavaihto-ohjelmiin.
19202: hokkaita vaihtoehtoisia koulutusjärjestelyitä.
19203:
19204: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19205:
19206: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
19207: Tellervo Renko Riitta U osukaineo Anna-Liisa Jokinen
19208: 3512 1989 vp.
19209:
19210: Raha-asia-aloite n:o 3300
19211:
19212:
19213:
19214:
19215: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Karjalai-
19216: set ry:lle muistopatsaan pystyttämiseen
19217:
19218:
19219: Eduskunnalle
19220:
19221: Lähes puoli vuosisataa on kulunut siitä, kun Arvokkaan ja näyttävän patsaan aikaansaa-
19222: karjalainen kansa joutui lähtemään koti-Karja- minen vaatii rahaa, ja vaikka monet järjestöt ja
19223: lasta uusille asuinsijoille muualle Suomeen. yksityisetkin tukevat sen hankintaa, tarvitaan
19224: Moni matkalle lähteneistä on jo siirtynyt ajasta valtiovallan tukea hankkeen toteuttamiseksi.
19225: iäisyyteen ja Karjalaa omakohtaisesti muista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19226: vien joukko harvenee. Karjalan heimon sijoit- nioittaen,
19227: tuminen ja sopeutuminen uusiin olosuhteisiin
19228: on herättänyt ihailua monissa maissa, joissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19229: vieläkin samasta ajasta lähtien on pakolaisia, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19230: jotka eivät ole saaneet otetta elämään. 29.99.50 200 000 markkaa Kuopion
19231: Nämä tapahtumat kansamme elämässä ovat Karjalaiset ry:lle muistopatsaan pystyt-
19232: meille kaikille yhteisiä. Kuopion Karjalaiset ry. tämiseen karjalaisten siirtymiselle uusil-
19233: on ryhtynyt toteuttamaan patsashanketta karja- le asuinsijoille.
19234: laisten kohtalontien ikuistamiseksi ja muistoksi
19235: jälkipolville.
19236:
19237: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19238:
19239: Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila Kari Urpilainen
19240: Riitta U osukaineo Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
19241: 1989 vp. 3513
19242:
19243: Raha-asia-aloite n:o 3301
19244:
19245:
19246:
19247:
19248: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiniveden työ-
19249: väentalon peruskorjaukseen
19250:
19251:
19252: Eduskunnalle
19253:
19254: Vesannon kunnassa Niinivedellä on vanha Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19255: työväentalo, jossa kyläläiset ovat voineet har- nioittaen,
19256: rastaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Tällä het-
19257: kellä talo on sellaisessa kunnossa, että sen pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19258: ruskorjaus eräin osin on välttämätöntä: mm. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19259: yleisten sosiaalitilojen uusinta, juhlasalin ja ra- 29.99.51 500 000 markkaa käytettäväk-
19260: vintolan ilmastoinnin rakentaminen, näyttämö- si Vesannon kunnassa Niinivedellä si-
19261: valaistuksen heikkovirtalaitteiden uusinta, toi- jaitsevan työväentalon peruskorjauk-
19262: mistotilan rakentaminen ja juhlasalin lattian seen.
19263: kunnostaminen.
19264:
19265: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19266:
19267: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Kari Urpilainen
19268: 3514 1989 vp.
19269:
19270: Raha-asia-aloite n:o 3302
19271:
19272:
19273:
19274:
19275: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 (Mik-
19276: kelin piirin raja-Pajumäki) parantamiseen
19277:
19278:
19279: Eduskunnalle
19280:
19281: Maantie n:o 542 välillä Mikkelin piirin raja- joudutaan tien huonon kunnon vuoksi hoita-
19282: Pajumäki Tuusniemen kunnassa on huonokun- maan pitempää reittiä Kuopion tai Viinijärven
19283: toinen, mutkainen ja mäkinen 31 km pitkä öljy- kautta, mistä aiheutuu 35-40 km:n matkanli-
19284: soratie. Kyseistä tietä käyttää läpikulkutienä säys.
19285: Lintulan ja Valamon luostareihin suuntautuva Tie on tärkeä yhteys myös kunnan sisäisen lii-
19286: matkailijaliikenne. Tien Mikkelin piirin puolel- kenteen ja Heinäveden kunnan pohjoisosista
19287: la oleva osuus on parannettu. Kuopioon suuntautuvan liikenteen kannalta.
19288: Ahlströmin myytyä Varkauden puunjalostus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19289: laitokset Ensolie on hyvän kuljetusreitin tarve taen,
19290: Tuusniemen suunnasta lisääntynyt, sillä Tuus-
19291: niemi kuuluu Enson Varkauden tehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19292: puunhankinnan autokuljetusalueeseen. Enson 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19293: puunhankinnan määrä siltä alueelta, josta puu 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantien
19294: olisi edullisinta kuljettaa maantien n:o 542 n:o 542 parantamiseen välillä Mikkelin
19295: kautta, on 70 000 m 3 vuodessa. Nyt kuljetukset piirin raja-Pajumäki.
19296: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19297:
19298: Marja-Liisa Tykkyläinen
19299: 1989 vp. 3515
19300:
19301: Raha-asia-aloite n:o 3303
19302:
19303:
19304:
19305:
19306: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sosialide-
19307: mokraattiselle Raittiusliitolle Muoniossa sijaitsevan retkeily-
19308: keskuksen peruskorj aukseen
19309:
19310: Eduskunnalle
19311:
19312: Vapaa-ajan lisääntyessä tulee kehittää erilai- tarjota kaikille edullisia vaihtoehtoja päästä
19313: sia harrastusmahdollisuuksia. On tärkeää, että mukaan toimintaan. Viranomaiset kuitenkin
19314: ihmisille tarjotaan riittävästi vaihtoehtoja ter- asettavat myös järjestöille samanlaisia velvoit-
19315: veelliseen vapaa-ajanviettoon. Kaupallisella teita paikkojen kunnossapitoon. Mm. terveys-
19316: elinkeinolla on taloudelliset resurssit kehittyä ja ja paloviranomaisten vaatimat turvallisuusteki-
19317: saada ihmisiä entistä enemmän viettämään va- jät edellyttävät taloudellisia resursseja.
19318: paa-aikaansa mm. ravintoloissa. Kiinnostusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19319: toisenlaiseenkin elämäntapaan on. Ihmiset kai- nioittaen,
19320: paavat entistä enemmän tilaisuuksia olla luon-
19321: non helmassa ja harrastaa ulkoilua. Mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19322: suus järjestöjen tarjoamaan luonnonläheiseen 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19323: harrastamiseen esim. retkeilytoiminnan muo- markkaa Suomen Sosialidemokraattisel-
19324: dossa tulee turvata. le Raittiusliitolle Muoniossa sijaitsevan
19325: Järjestöjen harrastuspaikat eivät pyrikään retkeilykeskus Tiurahovin sähkö-, vie-
19326: kilpailemaan kaupallisten tahojen kanssa. Nii- märöinti- ja peruskorjaustöihin.
19327: den tarkoitus on usein yksinkertaisuudenaan
19328:
19329: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19330:
19331: Marja-Liisa Tykkyläinen Aimo Ajo Sakari Knuuttila
19332: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti Kari Rajamäki
19333: Timo Roos
19334:
19335:
19336:
19337:
19338: 20 290089P
19339: 3516 1989 vp.
19340:
19341: Raha-asia-aloite n:o 3304
19342:
19343:
19344:
19345:
19346: Tähkämaa: Määrärahan osoittamisesta opettajan viran perusta-
19347: miseksi Tuorlan maa- ja puutarhaoppilaitokseen
19348:
19349:
19350: Eduskunnalle
19351:
19352: Vaikka Lounais-Suomi on maamme tärkein- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19353: tä maatalousaluetta, sieltä puuttuu kuitenkin taen,
19354: suomenkielinen opistoasteinen maatalousope-
19355: tus. Tuorlan maa- ja puutarhatalousoppilaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19356: sessa Piikkiössä olisi hyvät valmiudet aloittaa 1990 tulo- ja menoarvioon 150000
19357: maatalouden opistotasoinen opetus. Tilat ope- markkaa yhden opettajan viran perusta-
19358: tuksen antamiseen ovat olemassa. Myös maati- miseksi, jotta opistotasoinen opetus
19359: lan kokoa työharjoitteluun voidaan pitää riittä- Tuorlan maa- ja puutarhatalousoppilai-
19360: vänä. Vain lisäämällä opettajakuntaa voidaan toksessa voitaisiin aloittaa.
19361: aloittaa opetus välittömästi.
19362:
19363: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19364:
19365: Taisto Tähkämaa
19366: 1989 vp. 3517
19367:
19368: Raha-asia-aloite n:o 3305
19369:
19370:
19371:
19372:
19373: Tähkämaa: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun-
19374: toutustoimintaan
19375:
19376:
19377: Eduskunnalle
19378:
19379: Hallitus esittää veteraanien kuntoutusmäärä- Veteraanien kuntoutusmäärärahaa tulisi siten
19380: rahaan 6 miljoonan markan korotusta. Tämä ei nyt ja lähivuosina tuntuvasti korottaa. Aivan
19381: vastaa kuntoutuskustannuksissa tapahtuvaa pian kuntoutustarve alkaa vähetä.
19382: nousua, joten kuntoutettavien määrä vähentyy Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19383: tästä vuodesta. Toisaalta on kuitenkin vielä taen,
19384: runsaasti sellaisiakin veteraaneja, jotka eivät
19385: ole kertaakaan päässeet valtion maksamaan ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19386: teraanikuntoutukseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19387: Kymmenientuhansien ikääntyvien veteraa- 33.22.59 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
19388: nien terveydentila edellyttäisi jatkuvampaa rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
19389: kuntoutusta, kuin yksi kahden viikon kuntou- taan.
19390: tushoito tarjoaa.
19391:
19392: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19393:
19394: Taisto Tähkämaa
19395: 3518 1989 vp.
19396:
19397: Raha-asia-aloite n:o 3306
19398:
19399:
19400:
19401:
19402: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Vaskiviikon
19403: järjestämisen tukemiseen
19404:
19405:
19406: Eduskunnalle
19407:
19408: Vuonna 1989 Lieksan Vaskiviikolla järjestet- käytettävissä vena)an kielen tulkki. Kurssin
19409: tiin vaskipuhallinkurssi. Kursseilla oli suoma- opettajina toimivat Lieksan Vaskiviikon opetta-
19410: laisia ja neuvostoliittolaisia alle 24-vuotiaita jat sekä opettajia Neuvostoliitosta, USA:sta ja
19411: lahjakkaita vaskimusiikin soittajia. Kurssin ai- Ruotsista. Kurssia varten tilataan yksi teos suo-
19412: kana nuoret konsertoivat Lieksassa ja sen jäl- malaiselta ja yksi teos englantilaiselta säveltä-
19413: keen Neuvostoliitossa. Onnistuneista konser- jältä. Kurssilla esitetään myös neuvostoliittolai-
19414: teista ja kohtuullisista yleisömääristä huolimat- nen uutuusteos.
19415: ta Vaskiviikosta muodostui taloudellisesti tap- Lieksan Vaskiviikko on saavuttanut kansain-
19416: piollinen. välistä kuuluisuutta. On tärkeää, että edus-
19417: Vuonna 1990 on Lieksan Vaskiviikolla tar- kunta osoittaa tukensa rahallisessa muodossa
19418: koitus järjestää kansainvälinen vaskipuhallin- asianomaiselle viikolle ja kurssille.
19419: kurssi. Kurssin keskeinen tavoite on, että am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19420: mattiin valmistuvat nuoret soittajat saavat kan- nioittaen,
19421: sainvälisiä vaikutteita, yhtäältä eri maiden
19422: nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen ja toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19423: saalta kansainvälisten opettajien avulla. Kurs- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19424: sin päätteeksi pidetään konsertti Lieksan Vaski- 29.90.53 250 000 markan määrärahan
19425: viikolla ja 1-2 konserttia muualla Suomessa. lisäavustukseksi Lieksan Vaskiviikolle
19426: Kurssille valitaan hakemusten perusteella 9 suo- kansainvälisen vaskipuhallinkurssin jär-
19427: malaista sekä 5 neuvostoliittolaista ja 5 englan- jestämistä varten ja vuoden 1989 Vaski-
19428: tilaista nuorta, eli yhteensä 19 oppilasta. Kurs- viikon tappioiden peittämiseen.
19429: sin opetuskielenä on englanti, tarvittaessa on
19430:
19431: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19432:
19433: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19434: Pekka Puska Riitta Myller Timo Roos
19435: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Väistö
19436: 1989 vp. 3519
19437:
19438: Raha-asia-aloite n:o 3307
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien kou-
19444: lutus- ja neuvontatoimintaan
19445:
19446:
19447: Eduskunnalle
19448:
19449: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- sekä muiden graafisten järjestöjen kanssa ohja-
19450: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- ten paikallislehtien palveluksessa olevia myös
19451: joita. Ne ovat perinteisesti myös merkittäviä näiden järjestämään koulutukseen.
19452: kouluttajia sekä alalla toimivien jatko- ja täy- Liiton palveluihin kuuluu järjestää myös
19453: dennyskouluttajina että lehtialalle aikovien työ- kouluttajia ja koulutusmateriaalia lehtien käyt-
19454: paikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen tar- töön lehtitalokohtaisessa koulutuksessa. Sa-
19455: joajina. Koska viestintävälineiden määrä li- moin liiton tehtäviin kuuluu yleinen jäsenleh-
19456: sääntyy ja niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, tien neuvonta ja konsulttipalvelujen välittämi-
19457: kilpailevat viestintävälineet entistä enemmän nen.
19458: myös koulutetusta työvoimasta ja panostavat Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
19459: enenevässä määrin henkilöstönsä kouluttami- neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta
19460: seen. Tämä kehitys- kasvava kysyntä ammat- 1977 lähtien. Valtion vuoden 1987 tulo- ja me-
19461: titaitoisesta työvoimasta - merkitsee sitä, että noarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettiin
19462: paikallislehdistön rooli alalle tulevien ensivai- 80 000 mk, mutta määräraha nousi eduskunnas-
19463: heen kouluttajana kasvaa. sa 130 000 markkaan. Vuosina 1988 ja 1989
19464: Paikallislehtien Liittoon kuuluvat 169 lehteä määräraha oli jälleen 80 000 mk. Vuoden 1990
19465: työllistävät noin parituhatta henkeä, heistä toi- tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on
19466: mittajia on noin 600. Liitto järjestää jäsenleh- ehdotettu edelleen ainoastaan 80 000 markkaa.
19467: tiensä henkilöstöryhmille koulutusta, johon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19468: vuosittain osallistuu 300-400 henkilöä pää- nioittaen,
19469: asiassa kahden päivän mittaisiin koulutustilai-
19470: suuksiin. Tämän vakiintuneet muodot saavutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19471: neen lyhytkurssitoiminnan lisäksi liitto käynnis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19472: tää v. 1990 paikallislehtiyritysten johdolle rää- 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa,
19473: tälöityä koulutusta, jossa kurssin kesto on yh- jotta voitaisiin turvata paikallislehtien
19474: deksän työpäivää toteutettuna kolmessa eri jak- koulutus- ja neuvontatoiminnan määrä
19475: sossa. ja laatu ja jotta sitä voitaisiin edelleen
19476: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- kehittää paikallislehtien kehitystarpeita
19477: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli- vastaavasti.
19478: opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten
19479:
19480: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19481:
19482: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19483: Riitta Myller Timo Roos Tuula Paavilainen
19484: Pekka Puska Reijo Lindroos Antti Kalliomäki
19485: Kari Urpilainen Saara-Maria Paakkinen Jukka Gustafsson
19486: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Väistö
19487: 3520 1989 vp.
19488:
19489: Raha-asia-aloite n:o 3308
19490:
19491:
19492:
19493:
19494: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Bomban juhlaviik-
19495: kojen toteuttamiseen vuonna 1990
19496:
19497:
19498: Eduskunnalle
19499:
19500: Karjalainen kulttuurikeskus Bomba ry. jär- miston teemana on kesällä 1990 "Karjalainen
19501: jestää kesällä 1990 seitsemättä kertaa tapahtu- kansanperinne ja yhteistyö Neuvosto-Karja-
19502: maviikot nimeltä Bomban juhlaviikot. Bomban laan".
19503: juhlaviikkojen pääohjelmana oli kesällä 1989 Karjalaisen kulttuurin edistämiseksi ja kult-
19504: Raivaaja-eepos-musiikkinäytelmä, joka esitet- tuuriyhteistyön lisäämiseksi Neuvosto-Karjalan
19505: tiin Bomban katetussa kesäteatterissa yhteensä kanssa on tärkeää, että Bomban juhlaviikot
19506: 18 kertaa Bomban juhlaviikkojen aikana. Näy- saavat vuonna 1990 lisäavustusta valtion budje-
19507: telmän on kirjoittanut kirjailija Seppo Lappa- tista juhlaviikkojen toteuttamista varten.
19508: lainen, musiikin on säveltänyt kapellimestari Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19509: Karlos Sedano ja ohjauksesta vastasi Paavo nioittaen,
19510: Liski.
19511: Bomban juhlaviikkojen kesän 1990 ohjelmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19512: ton päärunkona on edelleen Raivaaja-eepos. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19513: Ohjelmistoa täydennetään vierailuilla Neuvos- 29.90.53 250 000 markkaa lisäyksenä
19514: to-Karjalasta, josta pyritään saamaan erityisesti Karjalainen kulttuurikeskus Bomba
19515: folklore-ryhmiä, sekä karjalaisilla illatsuilla, ry:lle Bomban juhlaviikkojen toteutta-
19516: joita pyritään järjestämään paikallisen näytel- mista varten.
19517: mäkerhon kanssa. Bomban juhlaviikon ohjel-
19518:
19519: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19520:
19521: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19522: Riitta Myller Matti Väistö Pekka Puska
19523: Pentti Lahti-Nuuttila
19524: 1989 vp. 3521
19525:
19526: Raha-asia-aloite n:o 3309
19527:
19528:
19529:
19530: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien
19531: palkkaamiseen
19532:
19533:
19534: Eduskunnalle
19535:
19536: Nuori ihminen tekee monet elämän keskeiset aloittamassa niitä liitännäiselinkeinoja, jotka
19537: päätökset nopeasti, ainutkertaisesti ja huoli- mm. Maatalous 2000 -komitea näkee kovin tär-
19538: matta yhteiskunnan auttavasta kädestä varsin keiksi maaseudun asuttuna säilyttämisen kan-
19539: pienen omakohtaisesti koetun tiedon varassa. nalta.
19540: Työelämään hakeutuminen on tällainen tapah- Koska irrallisuus ja toimettomuus koettelee
19541: tuma. Varsinaista nuorisotyöttömyyttä velvoi- osaa asutuskeskusten nuorisoa, on 4H-järjestö
19542: tettiin kunnat torjumaan vuoden 1988 alusta. tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan
19543: Tarkoituksena oli auttaa myös tulevan ammatin myös niihin. Vastaanotto on poikkeuksetta ol-
19544: valintaa. Itse työllistäminen sujui hyvin, amma- lut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
19545: tin löytämisestä ei liene vielä paljon tietoa. nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
19546: Työllisyystilanteen paraneminen on joka ta- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
19547: pauksessa laventanut nuorten mahdollisuuksia jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto
19548: löytää omaksi koettu ala työelämässä. Ongel- lisääntyneen vapaa-ajan viettoon.
19549: mia jää tästä huolimatta ratkaistavaksi kovin 4H-toiminnan aloittaminen tai tehostaminen
19550: paljon. Keskiasteen koulut ovat oppilaspulan on kiinni ammattitaitoisen toimihenkilön paik-
19551: edessä, ja mikä oireellisinta, siitä näyttävät kär- kaamisesta. Tämänhetkisen tilanteen mukaan
19552: sivän eniten työllisyyden takaavat manuaalisten 32 kuntaa haluaisi valtionapuisen 4H-neuvojan
19553: taitojen linjat. Huolestumista aiheuttaa myös ja on omasta puolestaan valmis huolehtimaan
19554: alkutuotantoa, maa- ja metsätaloutta edusta- palkkauksesta ja muista toimeen liittyvistä me-
19555: vien koulutuspaikkojen alhainen käyttöaste. noista vallitsevan käytännön mukaan. Valtio-
19556: Jos pyrkimykseksi otetaan maaseudun asut- vallan mukaantulo puoleen (16) näistä tapauk-
19557: tuna säilyminen, nuorten ohjaaminen riittäväs- sista lisäisi järjestön vuodelle 1990 merkittyä
19558: sä määrin tuotannolliseen työhön, luonnon kes- määrärahaa 1 285 000 mk. Kysymyksessä olisi
19559: tävän hyväksikäytön omaksuminen, pienyrittä- paitsi kuntien tasavertainen kohtelu myös mm.
19560: jyyden edistäminen, järjestömuotoisen koulu- se, että näin saataisiin omien yritysten avulla
19561: tuksen ja toisaalta perus- ja ammattikoulutuk- 4H-neuvonnan piiriin noin 3 500 nuorta. Hei-
19562: sen etujen ja mahdollisuuksien yhdistäminen, dän tuotannollisen toimintansa arvo olisi noin
19563: tuntuisi 4H-työn toimipisteiden lisääminen ole- 2,5 miljoonaa markkaa ja pienyritysten netto-
19564: van suora tie näihin tavoitteisiin. Tämän ovat tuottokin noin 1,3 miljoonaa markkaa eli sama
19565: mm. niiden kuntien hallintoelimet oivaltaneet, summa kuin ehdotettu valtion määrärahan li-
19566: joissa 4H-toimintaa ei ole tai se on toimihenki- säys.
19567: lön puutteessa riittämätöntä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19568: Kokemukset ovat osoittaneet 4H-työn tehok- taen,
19569: kuuden nuorten ohjaamisessa alkutuotannon ja
19570: yleensä manuaalisia taitoja vaativien ammattien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19571: piiriin. Tästä seuraa koulutusmotivaation he- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19572: rääminen, jota koteihin saakka ulottuva neu- 30.30.42 lisäyksenä 1 285 000 markkaa
19573: vonta omine yrityksineen merkittävästi tehos- 16 uuden valtionapuisen 4H-neuvojan
19574: taa. 4H-järjestö on tunnetusti ollut eturivissä toimen perustamiseksi.
19575: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19576:
19577: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila
19578: Eeva Turunen Riitta Myller Esko Jokiniemi
19579: Matti Väistö Pekka Puska
19580: 3522 1989 vp.
19581:
19582: Raha-asia-aloite n:o 3310
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 18 perus-
19588: parantamiseen Juuan ja Nurmeksen välillä
19589:
19590:
19591: Eduskunnalle
19592:
19593: Joensuun ja Nurmeksen välisellä valtatiellä kasta liikennettä, kun tehtaat aikovat hankkia
19594: osuus Juuasta Nurmekseen on erittäin huono- puuta myös Kainuun alueelta.
19595: kuntoinen ja routii joka vuosi. Ilman peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19596: rantamista tietä joudutaan paikkaamaan joka nioittaen,
19597: vuosi. Tien perusta on heikko ja siksi tie "liik-
19598: kuu". että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19599: Tiellä on melkoinen liikenne, joka ylittää 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19600: kaikkialla tuhat ajoneuvoa vuorokaudessa ja 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markan
19601: on korkeimmillaan yli 2 000 ajoneuvoa. Tiellä määrärahan valtatien n:o 18 peruspa-
19602: on suuri merkitys myös yhteyksille Kainuuseen. rantamiseen Juuan ja Nurmeksen vä-
19603: Uimaharjun tehtaiden laajennus lisää tiellä ras- lillä.
19604:
19605: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19606:
19607: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19608: Pekka Puska Riitta Myller Matti Väistö
19609: 1989 vp. 3523
19610:
19611: Raha-asia-aloite n:o 3311
19612:
19613:
19614:
19615:
19616: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun katsas-
19617: tusaseman lunastamiseen valtiolle
19618:
19619:
19620: Eduskunnalle
19621:
19622: Outokummun kaupunki on rakentanut kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19623: sastusaseman ja hankkinut tontin asemaa var- nioittaen,
19624: ten. Valtiovallan taholta ilmoitettiin aikaisem-
19625: min, että lunastaminen tapahtuu jo vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19626: 1989. Lunastamista ei ole merkitty vieläkään 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19627: valtion vuoden 1990 budjettiin. 31.40. 87 lisäyksenä 3 JOO 000 markan
19628: Outokummun kaupunki kamppailee edelleen määrärahan Outokummun katsastus-
19629: suurien vaikeuksien keskellä, kun kaivostoimin- aseman lunastamiseen valtiolle.
19630: ta loppui kesällä 1989. Kaupunki tarvitsisi nä-
19631: mäkin varat elinkeinotoimintansa voimistami-
19632: seen ja monipuolistamiseen.
19633:
19634: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19635:
19636: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19637: Pekka Puska Riitta Myller Matti Väistö
19638: 3524 1989 vp.
19639:
19640: Raha-asia-aloite n:o 3312
19641:
19642:
19643:
19644:
19645: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon-Niiralan
19646: rataosan perusparannukseen
19647:
19648:
19649: Eduskunnalle
19650:
19651: Rautatieliikenne Niiralan kautta on kasva- tehdyt pienet korjaustyöt keskeytyvät, kun
19652: massa. Enson Uimaharjun tehtaille kuljetetaan hankkeen rahoitukseen ei vuodelle 1990 ole
19653: vuonna 1992 miljoona kuutiota raakapuuta VR:lle lainkaan osoitettu rahaa.
19654: Neuvostoliitosta. Uimaharjusta viedään sellu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19655: loosaa Neuvostoliittoon. Muutakin liikennettä nioittaen,
19656: on tulossa lisää tälle rataosalle. Onkamon ja
19657: Niiralan välinen rata on heikko, kulkeehan se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19658: suuren suoalueen halki. Nykyisessä kunnossaan 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19659: rata ei kestä mainittuja suuria kuljetuksia. Sen 18 000 000 markkaa Onkamon Niiralan
19660: vuoksi radan kunnostamisella on jo kiire, koska rataosan kunnostamiseen ja perusparan-
19661: se ei ole yhdessä vuodessa tehtävissä. Radan on nukseen.
19662: oltava täysin kunnossa v. 1992. Tänä vuonna
19663:
19664: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19665:
19666: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
19667: Esko Jokiniemi Matti Väistö
19668: Pekka Puska
19669: 1989 vp. 3525
19670:
19671: Raha-asia-aloite n:o 3313
19672:
19673:
19674:
19675:
19676: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon-Niiralan
19677: radan parantamiseen sekä asemarakennuksen rakentamiseen
19678: Onkamoon
19679:
19680: Eduskunnalle
19681:
19682: Onkamo sijaitsee Joensuun-Niiralan rata- neet yhteisesti liikenneministeriölle ja rautatie-
19683: osuuden ja Joensuun-Imatran radan risteyk- hallitukselle, että Tohmajärven kunnassa sijait-
19684: sessä ja valtatien n:o 6 välittömässä läheisyydes- sevaa Onkamon liikennepaikkaa kehitettäisiin
19685: sä. Lisäksi Onkamosta on suhteellisen hyvä pai- ja sinne rakennettaisiin asemarakennus ja että
19686: kallistiestö ympäristökuntiin. Liikennepaikan kaikki matkustajajunat välillä Joensuu-Hel-
19687: vaikutuspiirissä asuu kaikkiaan noin 10 000 ih- sinki-Joensuu pysähtyisivät Onkamossa. Kun
19688: mistä. Tavaraliikenne Niiralan raja-aseman Värtsilän Niiralan raja-asema lähivuosina avau-
19689: kautta Joensuun-Imatran radalle Onkamossa tuu myös henkilöliikenteelle, on tärkeää, että
19690: on pysynyt jatkuvasti voimakkaana. Rataosan Onkamon-Niiralan välinen rataosuus kunnos-
19691: kunnossapidosta tulisi huolehtia sillä tavalla, tetaan ja sähköistetään sekä rakennetaan Onka-
19692: että se vastaisi nykyistä liikennetarvetta. Sa- moon asemarakennus matkustajien tarpeita
19693: manaikaisesti tulisi rataosa Onkamo-Niirala varten.
19694: sähköistää siten, että valmiudet vastaisivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19695: muun rataverkostomme sekä Neuvostoliiton ra- nioittaen,
19696: taverkoston valmiuksia. Tällöin ei tarvitsisi har-
19697: joittaa erikseen liikennettä sähköistetyllä ja säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19698: köistämättömällä kalustolla välillä Joensuu- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19699: Niirala. markkaa Valtionrautateille Onkamon-
19700: Jo vuodesta 1971 lähtien ovat Tohmajärven, Niiralan radan parantamiseen sekä ase-
19701: Värtsilän, Rääkkylän, Kiihtelysvaaran ja Tuu- marakennuksen rakentamiseen Onka-
19702: povaaran kunnat useilla eri kirjelmillään esittä- moon.
19703: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19704:
19705: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19706: Riitta Myller Pekka Puska Matti Väistö
19707: 3526 1989 vp.
19708:
19709: Raha-asia-aloite n:o 3314
19710:
19711:
19712:
19713:
19714: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
19715: Joensuun vaunukorjaamon peruskorjaukseen
19716:
19717:
19718: Eduskunnalle
19719:
19720: Vaunuvarikkojen kehittämistyöryhmä on nut eivät pituudeltaan mahdu halliin (halli 25
19721: loppuraportissaan todennut Joensuun vaunu- m, vaunu 26,5 m).
19722: korjaamon saneerauksen ja laajennuksen tar- Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin tarkastus-
19723: peelliseksi ja kiireelliseksi. Työryhmä on esittä- pöytäkirjassa n:o 455 todetaan vaunupajan
19724: nyt hankkeen toteuttamisajankohdaksi vuotta osalta seuraavaa:
19725: 1989. Joensuun rautatiepiiri on todennut vau- "Vaunupaja on kooltaan niin pituus- kuin
19726: nukorjaamon puutteet ja on esittänyt sanee- korkeussuunnassa osoittautunut riittämättö-
19727: rausta em. vuonna. Asia on ollut edellisessä mäksi nykykalustolle. Vaunupajan korjaustoi-
19728: VR:n keskipitkän tähtäimen suunnitelmassa menpiteitä lienevät viivästyttäneet saneeraus-
19729: (KTS), mutta on poistettu nykyisestä. suunnitelmat, joista lienee luovuttu. Lämmitys
19730: Vaunuvarikon työpaikkojen turvaamiseksi ja ilmanvaihto tulee järjestää siten, että saavu-
19731: saneeraus on välttämätön. Nykyisen korjaamon tetaan terveydelle haitattomat olosuhteet. Ti-
19732: ovet ovat korkeudeltaan 5 m, hallin nostolait- lanahtauden poistaminen edellyttää tilojen ko-
19733: teiden palkki on 4,8 m:n korkeudella. Kuor- rottamista ja pidentämistä." (TtL 9, 12, 14 ja
19734: maulottuma on 5,3 m, mikä hankaloittaa kuor- 16 §.)
19735: massa olevien vaunujen pikakorjausta. Neuvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19736: toliittolaiset säiliövaunut (ammoniakki, neste- nioittaen,
19737: kaasu ym.) ovat venttiilirakenteiden kanssa niin
19738: korkeita, etteivät mahdu kulkemaan nostolait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19739: teiden palkin alta. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19740: Joensuu on henkilöliikenteen pääteasemana markan määrärahan Joensuun VR:n
19741: Suomen suurimpia. Helsinki on suurin, Joen- vaunukorjaamon saneeraukseen ja laa-
19742: suu ja Rovaniemi seuraavina. Henkilövaunujen jennukseen.
19743: pyöräkertoja ei täällä voida vaihtaa, kun vau-
19744:
19745: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19746:
19747: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19748: Riitta Myller Pekka Puska Matti Väistö
19749: 1989 vp. 3527
19750:
19751: Raha-asia-aloite n:o 3315
19752:
19753:
19754:
19755:
19756: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen lentokentän
19757: parantamiseen
19758:
19759:
19760: Eduskunnalle
19761:
19762: Kiteen kunta on eteläisen Pohjois-Karjalan vään liikennöimiskuntoon. Laajaa aluetta pal-
19763: keskus, jossa on paljon teollisuutta ja ympärillä velevan lentokentän rakentamiskustannukset
19764: laaja vaikutusalue. Kiteeitä on lähimmälle len- eivät voi olla yhden kunnan velvollisuus. Siihen
19765: tokentälle matkaa lähes 100 kilometriä. Liiken- tarvitaan myös valtiovallan rahoitusosuutta.
19766: neyhteyksiensä parantamiseksi Kitee tarvitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19767: kunnollisen lentokentän, jolle myöhemmin voi- nioittaen,
19768: daan ohjata myös vakinaista reittiliikennettä.
19769: Kiteen kunta on jo rakentanut lentokentän, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19770: mutta siitä puuttuu kunnollinen päällyste ja 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
19771: laitteistoa. Kentän täysipainoisen käytön ja len- 31.99.41 lisäyksenä 1200000 markkaa
19772: toturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, et- Kiteen lentokentän rakenteiden ja lait-
19773: tä kenttä saatetaan mahdollisimman pian hy- teiden parantamiseen sekä ylläpitoon.
19774: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19775:
19776: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
19777: Esko Jokiniemi Pekka Puska
19778: Matti Väistö
19779: 3528 1989 vp.
19780:
19781: Raha-asia-aloite n:o 3316
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan So-
19787: taveteraanipiiri ry:lle sosiaaliseen kenttätyöhön ja kuntoutuk-
19788: seen
19789:
19790: Eduskunnalle
19791:
19792: Pohjois-Karjalan nuoret miehet joutuivat tal- kuudessa paljon sosiaalista kenttätyötä, jonka
19793: visodan alun kovimpiin taisteluihin ensimmäisi- sopivin tekijä on Pohjois-Karjalan Sotaveteraa-
19794: nä, kun joukkoja jouduttiin kutsumaan pika- nipiiri ry.
19795: vauhdilla palvelukseen. Eläkeasioissa juuri tal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19796: visotaan joutuneet ikäluokat ovat väliinputoa- nioittaen,
19797: jia, joilla eläkkeet ovat hyvin pienet. Tämän
19798: vuoksi mm. Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19799: rillä on tavallista laajempi työkenttä. Jäsenistö 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
19800: on hankkinut omalla työllään vuosittain kun- markkaa Pohjois-Karjalan Sotaveteraa-
19801: nioitettavan määrän rahaa sotaveteraanityö- nipiiri ry:lle sosiaaliseen kenttätyöhön ja
19802: hön, mutta se ei vielä riitä. Kuntootuksen lisäk- kuntoutukseen.
19803: si tarvitaan vanhenevien sotaveteraanien kes-
19804:
19805: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19806:
19807: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen Sinikka Mönkäre
19808: Tarja Kautto Pekka Puska Riitta Myller
19809: Esko Jokiniemi Matti Väistö
19810: 1989 vp. 3529
19811:
19812: Raha-asia-aloite n:o 3317
19813:
19814:
19815:
19816:
19817: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sairaanhoidon Tutki-
19818: muslaitoksen toiminnan turvaamiseksi
19819:
19820:
19821: Eduskunnalle
19822:
19823: Sairaanhoidon Tutkimuslaitos tekee yhteis- tokulut on saatu vuoteen 1988 asti valtion bud-
19824: kunta- ja terveyspoliittisesti orientoitunutta tie- jettiin sisällytettyinä. Nyt tämä määräraha on
19825: teellistä hoitotyön tutkimusta ja tuottaa asian- poistettu ja toiminta on suuresti vaikeutunut.
19826: tuntijapalveluita hoitotyön laadun parantami- Sairaanhoidon Tutkimuslaitos anoo, että sen
19827: seksi harjoittamalla valistus-, koulutus- ja jul- toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa valti-
19828: kaisutoimintaa. on tulo- ja menoarvioon vuosittain sisällytettäi-
19829: Sairaanhoidon Tutkimuslaitos on sitoutunut siin 300 000 markan määräraha vuodesta 1990
19830: edistämään WHO:n hoitotyön toimia kansalli- lähtien.
19831: sesti ja kansainvälisesti työskentelemällä yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19832: työlaitoksena WHO/EUROssa nk. WHO Col- nioittaen,
19833: laborating Centrena. Tutkimustoimintaan ra-
19834: hoitus on tähän asti järjestynyt lääkintöhalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19835: tuksen ja Raha-automaattiyhdistyksen avustus- 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
19836: määrärahoina, ja opetusministeriö on tukenut markkaa Sairaanhoidon Tutkimuslai-
19837: koulutustoimintaa osittain. toksen toiminnan turvaamiseksi.
19838: Toiminnan ylläpitämiseen tarvittavat hallin-
19839:
19840: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19841:
19842: Kerttu Törnqvist Timo Roos Tuula Paavilainen
19843: Reijo Lindroos Antti Kalliomäki Esko Jokiniemi
19844: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Urpilainen Saara-Maria Paakkinen
19845: Tuulikki Hämäläinen Sinikka Mönkäre Jukka Gustafsson
19846: Riitta Myller Matti Väistö
19847: 3530 1989 vp.
19848:
19849: Raha-asia-aloite n:o 3318
19850:
19851:
19852:
19853:
19854: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruunaan retkeily-
19855: alueen rakentamiseen
19856:
19857:
19858: Eduskunnalle
19859:
19860: Noin vuosi sitten perustettiin Lieksan Ruu- Valtion vuoden 1990 budjetissa ei ole esitetty
19861: naaseen valtion ulkoilu- ja urheilulain mukai- määrärahaa hankkeeseen. Alue on hyvin tärkeä
19862: nen retkeilyalue. Metsähallitus on laatinut Ruu- koko maan ja erityisesti Pohjois-Karjalan mat-
19863: naa retkeilyalueelle mittavat suunnitelmat. kailun kannalta, minkä vuoksi alueen nopea ra-
19864: Suunnitelmat käsittävät leirintäalueen perusta- kentaminen on erityisen tärkeää.
19865: misen, siltojen rakentamisen, polkujen ja ties- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19866: tön rakentamista ym. nioittaen,
19867: Ruunaan retkeilyalueen rakentamisen suun-
19868: nitelmat on ajoitettu vuosille 1988-1991. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19869: Suunnitelman toteuttaminen maksaan. 10 milj. 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19870: markkaa, josta vuoden 1989 osuus on lähes 5 markkaa Ruunaan retkeilyalueen raken-
19871: milj. markkaa. tamista varten.
19872:
19873: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19874:
19875: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Eeva Turunen
19876: Riitta Myller Matti Väistö Pekka Puska
19877: 1989 vp. 3531
19878:
19879: Raha-asia-aloite n:o 3319
19880:
19881:
19882:
19883:
19884: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkukäytävän rakenta-
19885: miseen Hyvinkään rautatieasemalle
19886:
19887:
19888: Eduskunnalle
19889:
19890: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maamme tunut jo kaksi kuolemaan johtanutta onnetto-
19891: vilkkaimmin liikennöityjä ratoja. Sen johdosta muutta ja näiden lisäksi useita vaaratilanteita.
19892: onnettomuusriskit ovat rataosuudella huomat- Asemalla liikkuvien on vaikea havaita nopeasti
19893: tavan suuret, siitäkin huolimatta, että rautatie- ja äänettömästi kulkevia sähköjunia, varsinkin
19894: laitoksen toimesta on junaturvallisuutta erityi- silloin, kun ne lähes yhtäaikaisesti vastakkaisiin
19895: sesti viime vuosina merkittävästi lisätty. suuntiin kulkien ohittavat aseman.
19896: Tasoristeyksissä tapahtuneet onnettomuudet Tämän johdosta pidämme tarpeellisena, että
19897: ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet useita ihmis- Hyvinkään asemalle rakennetaan jalankulkijoi-
19898: henkien menetyksiä. ta varten alkukulkukäytävä.
19899: Asemien liikennejärjestelyissä on jalankulki- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
19900: joiden kannalta ehdottomasti turvallisin käy- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
19901: täntö eri tasoon rakennetut jalankulkutiet, joita kunnassa.
19902: on jo monille rautatieasemille viime vuosina ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19903: kennettukin.
19904: Vilkkaasti liikennöidyllä Hyvinkään asemalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19905: on kuitenkin vielä matkustajia varten tasoris- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
19906: teys, minkä johdosta matkustajien turvallisuus markan määrärahan alikulkukäytävän
19907: ei ole täysin varmistettu. rakentamisen aloittamiseksi Hyvinkään
19908: Tänä vuonna on Hyvinkään asemalla tapah- asemalle.
19909:
19910: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19911:
19912: Pauli Uitto Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg
19913: Matti Saarinen Eeva-Liisa Moilanen Anssi Rauramo
19914: Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi Tarja Kautto
19915: Ole Wasz-Höckert Martti Tiuri Marjatta Väänänen
19916: Lea Kärhä Lauri Metsämäki Claes Andersson
19917: Pirjo-Riitta Antvuori
19918: 3532 1989 vp.
19919:
19920: Raha-asia-aloite n:o 3320
19921:
19922:
19923:
19924:
19925: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieseisakkeen raken-
19926: tamiseksi Hyvinkäälie Paavolan kaupunginosaan
19927:
19928:
19929: Eduskunnalle
19930:
19931: Helsingin-Hämeenlinnan rautatien tultua tältä alueelta tapahtuu päivittäisiä työ- ja kou-
19932: sähköistetyksi tehostui henkilöliikenne rata- lumatkoja huomattavasti. Tämän lisäksi alueel-
19933: osalla Riihimäki-Helsinki varsin huomatta- la sijaitsee Kulomäen laskettelurinne ja golfra-
19934: vasti. Junien aikataulut nopeutuivat ja erityises- ta, joten muun muassa näiden harrastusalojen
19935: ti työ- ja koululaismatkat lisääntyivät. yleisöllä ja harrastajilla on mahdollisuus käyt-
19936: Tätä nykyä Hyvinkääitä Helsinkiin suun- tää hyväkseen ympäristöystävällistä matkustus-
19937: tautuu päivittäisiä työmatkoja yli 4 000. muotoa. Myös Hyvinkään kaupungin sisäisen
19938: Seisake rakennettaisiin Paavolan kaupungin- liikenteen kannalta Paavolan seisake olisi talou-
19939: osaan, joka sijaitsee noin 2 kilometriä Hyvin- dellisesti hyödyllinen ja liikenteellisesti turvalli-
19940: kään rautatieasemasta pohjoiseen. nen.
19941: Matkustajien turvallisuutta ja hankkeen ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19942: loudellista edullisuutta ajatellen on huomionar-
19943: voista, että nyt puheena olevalle alueelle on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19944: aikaisemmin rakennettu radan alittava jalan- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
19945: kulkukäytävä, jota seisakkeen matkustajat voi- markkaa Paavolan rautatieseisakkeen
19946: vat tarpeen mukaan käyttää. rakentamisen aloittamiseksi Hyvinkään
19947: Hyvinkään kaupungin asukkaiden kannalta kaupungissa.
19948: Paavolan seisake olisi hyödyllinen, sillä juuri
19949:
19950: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19951:
19952: Pauli Uitto Esko Seppänen
19953: 1989 vp. 3533
19954:
19955: Raha-asia-aloite n:o 3321
19956:
19957:
19958:
19959:
19960: Uitto: Määrärahan osoittamisesta VR:n Hyvinkään konepajan
19961: laitehankintoihin
19962:
19963:
19964: Eduskunnalle
19965:
19966: Valtionrautateiden kehittämissuunnitelmiin vun vuoksi tulisi Hyvinkään konepajalle osoit-
19967: kuuluu myös konepajojen ajan tasalla pysyttä- taa 40 milj. markan määräraha, joka jakautuisi
19968: minen ja kaikinpuolinen kehittäminen. kone- ja laitehankintoihin 15 milj. mk sekä työ-
19969: Tammikuussa 1987 antamassaan mietinnössä tilojen ja teknisen toimintavalmiuden lisäämi-
19970: parlamentaarinen rautatiekomitea piti tärkeänä seksi 25 milj. mk.
19971: tavara- ja henkilöliikenteen palvelutason paran- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
19972: tamista sekä uuden teknologian hyödyntämistä,
19973: joka puolestaan edellyttää Valtionrautateiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19974: investointitason nostamista jo lähivuosina. 1990 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
19975: Myös konepajatoiminnan kilpailukyvyn kehit- markkaa Valtionrautateiden Hyvinkään
19976: tämistä pidettiin välttämättömänä, minkä joh- konepajan laitehankintoihin ja teknisen
19977: dosta on panostettava tuotantovälineisiin. valmiuden lisäämiseksi.
19978: Sähköistetyn rautatieliikenteen jatkuvan kas-
19979:
19980: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
19981:
19982: Pauli Uitto
19983: 3534 1989 vp.
19984:
19985: Raha-asia-aloite n:o 3322
19986:
19987:
19988:
19989:
19990: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto-olojen kehittämis-
19991: rahaston perustamiseksi tarkoitettuihin määrärahoihin
19992:
19993:
19994: Eduskunnalle
19995:
19996: Asunto-olojen kehittämisrahaston kautta on muutta voitaisiin vähentää, sosiaaliseen vuok-
19997: tarkoitus lainoittaa muun muassa 14 000 uutta ra-asuntotuotantoon on tehtävä vuosittain tun-
19998: vuokra-asuntoa. Tämä määrä on liian pieni so- tuvia tasokorotuksia. Näin asunto-olojen kehit-
19999: siaalisesti tuettujen vuokra-asuntojen tarpeessa tämisrahaston lähtötavoitteena tulee olla vähin-
20000: oleviin nähden. Lisäksi rahaston kautta lainoi- tään 20 000 vuokra-asunnon uustuotantotavoite
20001: tettaisiin 4 000 osakehuoneistoa, 2 000 omakoti- vuodelle 1990.
20002: taloa, 6 500 vuokra-asunnon perusparannusta Ehdotamme,
20003: ja 70 vuokra-asunnon omaksilunastamista. Yk-
20004: sinomaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20005: tulo- ja menoarviossa esitetty rahaston myöntä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20006: misvaltuus, joka on hiukan yli 5 miljardia 35.45.60 lisäyksenä 1 500 000 000 mark-
20007: markkaa, on riittämätön. Laskentatavasta riip- kaa, jotta perusteluissa mainitun 14 000
20008: puen vajaus pelkästään näiden tavoitteiden saa- vuokra-asunnon sijasta voitaisiin aloit-
20009: vuttamiseksi on 500 milj. - 1 miljardi mark- taa 20 000 uuden vuokra-asunnon ra-
20010: kaa. kentaminen.
20011: Jotta olemassa olevaa suoranaista asunnotto-
20012:
20013: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20014:
20015: Pauli Uitto Esko Seppänen
20016: Pertti Lahtinen Claes Andersson
20017: 1989 vp. 3535
20018:
20019: Raha-asia-aloite n:o 3323
20020:
20021:
20022:
20023:
20024: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion rakennuttajayhtiön
20025: perustamiseksi
20026:
20027:
20028: Eduskunnalle
20029:
20030: Rakennusmarkkinat Suomessa ovat voimak- Ensimmäinen toimenpide tulo- ja menoar-
20031: kaasti keskittyneet, minkä vuoksi rakennustar- vion käsittelyn yhteydessä rakennuskartellien
20032: vikkeiden valmistus ja jakelu sekä itse raken- purkamiseksi on valtion rakennuttajayhtiön pe-
20033: nuttaminen ovat kartellisoituneet. Rakennus- rustamiseen tarkoitetun osakepääoman osoitta-
20034: kustannusten nousu muita elinkustannuksia sel- minen valtion vuoden 1990 budjetissa.
20035: västi nopeammin on seurausta tästä kehityk- Ehdotamme,
20036: sestä.
20037: Julkisen vallan on puututtava rakennuskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20038: tannusten nousuun perustamalla valtiojohtoi- 1990 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
20039: nen rakennuttajayhtiö kilpailutilanteen terveh- mentille 35.45.88 ,valtion rakennutta-
20040: dyttämiseksi ja kartellien purkamiseksi. Näiden jayhtiön perustaminen,, 20 000 000
20041: toimenpiteiden lisäksi asuntorakentamisen kus- markkaa perustettavan yhtiön osakkei-
20042: tannuksiin tulee puuttua myös maapoliittisin den merkitsemistä varten.
20043: toimenpitein takaamaila kunnallisen kaavoitus-
20044: monopolin käyttö kohtuuhintaisen raakamaan
20045: varmistamiseksi asuntorakentamistarkoituksiin.
20046:
20047: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20048:
20049: Pauli Uitto Esko Seppänen
20050: Pertti Lahtinen Claes Andersson
20051: 3536 1989 vp.
20052:
20053: Raha-asia-aloite n:o 3324
20054:
20055:
20056:
20057:
20058: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta laitosmuotoisen si-
20059: vistystyön keskusjärjestöjen valtionapuun
20060:
20061:
20062: Eduskunnalle
20063:
20064: Valtioneuvosto on esittänyt valtion vuoden muuttuvat, lisääntyvä aikuiskoulutus tuo opis-
20065: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille 29.57.54 totyölle uusia tehtäviä ja informaatiojärjestel-
20066: valtionapujärjestöjen vapaata sivistystyötä var- mien kehitys sekä kasvava aikuiskoulutus tuo-
20067: ten 15 800 000 markkaa. Käyttösuunnitelman vat paineita kirjastotoimintaan.
20068: mukaan tästä määrärahasta on 2 900 000 mark- Edellä esitettyä taustaa vasten on kohtuuton-
20069: kaa varattu laitosmuotoisen sivistystyön kes- ta, että mainittuja sivistysmuotoja edustavien
20070: kusjärjestöjen valtionapua varten. keskusjärjestöjen tulo- ja menoarvioesityksissä
20071: Ko. keskusjärjestöt edustavat sivistyspalvelu- kaavailtu harkinnanvaraisen valtionavun kehi-
20072: muotoja, joiden verkosto kattaa koko maan ja tys ei noudata edes inflaatiovauhtia. Järjestöille
20073: tarjoaa palveluksiaan käytännöllisesti katsoen esitetty tulo- ja menoarvioon sisältyvä 70 000
20074: kaikille kansalaisille usein ilmaiseksi. Keskus- markan, vajaan 3 prosentin valtionapukorotus
20075: järjestöt palvelevat toimintakenttää, jonka val- merkitsee yleisen palkka- ja kustannustasokehi-
20076: tionosuuksiin käytetään vuosittain useita mil- tyksen huomioon ottaen niiden toimintaedelly-
20077: joonia markkoja. Kuitenkaan järjestöjen kulut tysten reaalista kaventamista.
20078: itse toimintaa tarkastellen eivät ylitä edes 0,5 Ehdotamme edellä mainituin perustein,
20079: prosentin tasoa.
20080: Järjestöt tuottavat edustamalleen alalle kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20081: kitetysti ja taloudellisesti edullisimmalla tavalla 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
20082: palveluja, joita kansanopistot, kansalais- ja 29.57.54 lisäyksenä JOO 000 markkaa si-
20083: työväenopistot sekä kirjastot eivät voi saada joitettavaksi käyttösuunnitelman koh-
20084: muualta ja jotka myös nostavat näiden laitosten taan Laitosmuotoisen sivistystyön kes-
20085: laadullista toimintatasoa. kusjärjestöjen valtionapu, joka tällöin
20086: Järjestöjen toimialalla on lisäksi tapahtumas- tulisi olemaan 3 000 000 markkaa; koko
20087: sa niille lisähaasteita antavia muutoksia: kansa- momentti olisi tehdyn lisäyksen jälkeen
20088: lais- ja työväenopistolaki sekä kansanopistolaki 15 900000 markkaa.
20089:
20090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20091:
20092: Riitta U osukaineo Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
20093: Maunu Kohijoki Riitta Saastamoinen Pirjo-Riitta Antvuori
20094: Anneli Taina Martti Tiuri Liisa Hilpelä
20095: Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen Kirsti Ala.-Harja
20096: Tuula Liunaiomaa Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen
20097: Anna-Liisa Jokinen Tytti lsohookana-Asunmaa Heikki Kokko
20098: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Matti Lahtinen
20099: Oiva Savela Juho Sillanpää Esko Almgren
20100: Henrik Lax Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää
20101: Tapio Holvitie Sinikka Hurskainen-Leppänen Tellervo Renko
20102: Kaarina Dromberg Sinikka Mönkäre Marja-Liisa Tykkyläinen
20103: 1989 vp. 3537
20104:
20105: Raha-asia-aloite n:o 3325
20106:
20107:
20108:
20109:
20110: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi yksi-
20111: vuotisina taiteilija-apurahoina
20112:
20113:
20114: Eduskunnalle
20115:
20116: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- aiheutuvien velkojen rasittamille taiteilijoille
20117: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer- -
20118: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Kol-
20119: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten mivuotisten apurahojen määrä ei ole vuosiin
20120: apurahojen määrä on 112 aikaisemman 110 kasvanut. Taiteilijajärjestöt katsovat, että val-
20121: apurahan sijasta. Kolmivuotisten apurahojen tion vuotta 1990 koskevaan tulo- ja menoar-
20122: määrään ei ole esitetty korotusta. Esitetyt kaksi vioon tulee varata määräraha, joka vastaa yh-
20123: uutta lyhytaikaista apurahaa eivät paranna ti- teensä 10 uuden yksivuotisen taiteilija-apura-
20124: lannetta mainittavasti. han kustannuksia.
20125: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20126: nimenomaan nuorille taiteenharjoittajille. Vii- nioittaen,
20127: me vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet naut-
20128: timaan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20129: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20130: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- 29.90.51 lisäyksenä 544 000 markkaa
20131: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoitta- käytettäväksi kahdeksan yksivuotisen
20132: jille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus li- taiteilija-apurahan budjettiperusteiseen
20133: säopintoihin tai työskentelyyn apurahan turvin. myöntämiseen.
20134: Opintolainojen ja työvälineiden hankkimisesta
20135:
20136: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20137:
20138: Riitta Uosukainen Liisa Jaakonsaari Tellervo Renko
20139: Claes Andersson Sinikka Mönkäre Maunu Kohijoki
20140: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pirjo-Riitta Antvuori Timo Roos
20141: Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
20142: Riitta Saastamoinen
20143: 3538 1989 vp.
20144:
20145: Raha-asia-aloite n:o 3326
20146:
20147:
20148:
20149:
20150: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien taidetoimi-
20151: kunnille taiteen edistämiseen
20152:
20153:
20154: Eduskunnalle
20155:
20156: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- otetaan huomioon kunnallisen kulttuuritoimin-
20157: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja nan tuen alimitoitus, taiteilijajärjestöt katsovat,
20158: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi että valtion vuotta 1990 koskevaan tulo- ja me-
20159: 20 000 000 markkaa läänien taidetoimikuntien noarvioon tulee varata 3 000 000 markan lisä-
20160: käytettäväksi taiteen edistämiseen. Esitetty määräraha läänien taidetoimikuntien käyttöön.
20161: 2 000 000 markan lisäys edelliseen vuoteen ver- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20162: rattuna on riittämätön. nioittaen,
20163: Alueellisen kulttuuritoiminnan kehittäjinä ja
20164: erityisesti nuorten taiteenharjoittajien työn tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20165: kijoina läänien taidetoimikunnat tasapainotta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20166: vat valtakunnallisen kulttuuripolitiikan väistä- 29.90.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
20167: mätöntä pääkaupunkikeskeisyyttä. Kun lisäksi läänien taidetoimikuntien käytettäväksi.
20168:
20169: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20170:
20171: Riitta Uosukainen Liisa Jaakonsaari Claes Andersson
20172: Lea Kärhä Maunu Kohijoki Sinikka Hurskainen-Leppänen
20173: Pirjo-Riitta Antvuori Sinikka Mönkäre Tuula Linnainmaa
20174: Timo Roos Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa
20175: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen Tellervo Renko
20176: 1989 vp. 3539
20177:
20178: Raha-asia-aloite n:o 3327
20179:
20180:
20181:
20182:
20183: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatterilii-
20184: ton toimitilojen hankintaan
20185:
20186:
20187: Eduskunnalle
20188:
20189: Suomen Teatteriliitto ry. on 31 suomenkieli- liiton tehtäväkenttä on valtavasti laajentunut.
20190: sen ammattiteatterin järjestö. Sen monipuoli- Sitä tarvitaan yhä enemmän ja yhä useampaan
20191: nen ja tärkeä toiminta ei rajoitu pelkästään jä- asiaan. Sekä jäsenteatterit että muut ovat osoit-
20192: senistöön. Liitto on tavalla tai toisella mukana taneet liiton kentässä paljon tekemätöntä työtä
20193: lähes kaikessa maan näyttämötaidetta edistä- vieläkin. Liittoon kohdistuvia vaatimuksia ko-
20194: vässä toiminnassa: alan opiskelun järjestelyissä, rotetaan joka puolella. Henkilökuntaa olisi li-
20195: teatterin ja näytelmäkirjallisuuden tutkimuk- sättävä ja voitaisiin lisätä, mutta liiton käytössä
20196: sessa, teatterin tiedotus-, julkaisu- ja tilastointi- oleva toimistotila on ahdas nykyisellekin.
20197: toiminnassa, dokumentoinoissa sekä näyttämö- Liiton toimisto on yhdistetty kolmesta pie-
20198: taiteemme tunnetuksi tekemisessä ulkomailla. nestä asuinhuoneistosta Helsingissä Kaisanie-
20199: Liitto järjestää teatterin luottamushallinnon jä- menkatu 3:ssa. Huoneita on sama määrä kuin
20200: senille ja johtajille vuosittain puolisenkymmen- virkailijoita eli viisi. Neliömetreistä on 78 liiton
20201: tä seminaaria, antaa valtion viranomaisille, ko- omistamia, 58 on vuokrattu. Toimistoon on si-
20202: miteoille ja työryhmille lausuntoja ammattiteat- joitettu yli 20 000 näytelmäpääkirjaa, kymme-
20203: tereiden puolesta sekä edustaa jäseniään alan niä hyllymetrejä ulkomaisten näytelmien alku-
20204: työehtosopimusneuvotteluissa. tekstejä, lähes sadan musiikkiteoksen täydelli-
20205: Liiton arkityö asettuu kahdelle pääsektorille: set nuotistot, laaja käsikirjasto, vuosikymme-
20206: näytelmäohjelmiston välittämiseen teattereille, nien aikana kerätyt ja kortistaidut ulkomaiset
20207: nuorisoseurojen ja työväen näyttämöille, opis- teatterilehdet sekä liiton oma kulttuurihistorial-
20208: toille ja kouluille, kerhoille, urheiluseuroille lisestikin merkittävä arkisto. Liiton toiminnalle
20209: jne. sekä neuvontapalveluun mitä moninaisim- koituisi jokseenkin täydellinen katastrofi siitä,
20210: missa teatteria koskevissa asioissa. Toimeksian- että vuokranantaja irtisanoisi kahden huoneen
20211: toja tulee akateemisilta tutkijoilta, julkisen sa- vuokrasopimuksen. Henkilökunta ja materiaali
20212: nan edustajilta, mutta myös aivan tavallisilta eivät mahtuisi jäljelle jäävään tilaan.
20213: kansalaisilta Suomesta ja ulkomailta. Ammat- Maan teatterielämälle Suomen Teatteriliitto
20214: titeattereista tiedusteliaan sopimusten oikeaa ry:n toiminta on tärkeää ja merkittävää. Riittä-
20215: tulkintaa tai henkilökunnan kiinnitysasioita ja vän kokoisten ja tarkoituksenmukaisten tilojen
20216: harrastajat, opettajat ym. haluavat opastusta saaminen sille on välttämätöntä, paitsi toimin-
20217: näytelmien valinnassa. Liiton maan kattava kir- nan kehittymisen myös sen turvallisen jatkumi-
20218: jastopalvelutoiminta lisääntyy vuosittain. Näy- sen kannalta. Liitto on valmis sijoittamaan yri-
20219: telmien esittäjien ja opiskelijoiden lisäksi sen tykseen kaikki liikenevät varansa. Hanke on
20220: ovat löytäneet tavalliset lukijat. Kirjastosta teh- koko ajan vireillä. Eduskunta on vuoden 1989
20221: dään päivittäin 25-30 lainausta. Liiton toimis- tulo- ja menoarviossa myöntänyt liitolle 400 000
20222: tossa on usein enemmän asiakkaita kuin omaa markkaa toimitilahanketta varten, osoittaen
20223: väkeä. näin olevansa selvillä hankkeen tärkeydestä.
20224: Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Koossa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi rahaa.
20225: 3540 1989 vp. - RA n:o 3327
20226:
20227: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20228: nioittavasti, Suomen Teatteriliitto ry:lle toimitila-
20229: hanketta varten.
20230: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20231: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20232:
20233: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20234:
20235: Riitta Uosukainen Mauri Miettinen Heikki Järvenpää
20236: Timo Roos Maunu Kohijoki Eeva Turunen
20237: Riitta Saastamoinen Pirjo-Riitta Antvuori Anneli Taina
20238: Tapio Holvitie Sinikka Hurskainen-Leppänen Tellervo Renko
20239: Kaarina Dromberg Riitta J ouppila Sinikka Mönkäre
20240: Marja-Liisa Tykkyläinen Ritva Vastamäki Aino Pohjanoksa
20241: 1989 vp. 3541
20242:
20243: Raha-asia-aloite n:o 3328
20244:
20245:
20246:
20247:
20248: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijajärjestöjen
20249: valtionapujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
20250:
20251:
20252: Eduskunnalle
20253:
20254: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- kin 1980-luvulla jääneet yleisen kustannuskehi-
20255: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- tyksen jalkoihin. Esimerkiksi kuvataidejärjes-
20256: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- töjen valtionapu on vuodesta 1980 (elinkustan-
20257: roista yhteensä 9 270 000 mk käytettäväksi tai- nusindeksillä mitaten) vähentynyt 90 000 mark-
20258: teilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, sävel- kaa ja vuodesta 1986 122 000 markkaa. Yksis-
20259: taide-, näyttämötaide-, tanssitaide-, teollisuus- tään maamme vanhimman taiteilijajärjestön,
20260: taide-, graafisen suunnittelun, elokuva-alan ja 125-vuotiaan Suomen Taiteilijaseuran valtion-
20261: valokuvajärjestöjen) toimintaan. Kyseiset mää- apu on (todellista tilannetta paremmin kuvaa-
20262: rärahat on tarkoitettu järjestöjen jatkuvan toi- valla palkkaindeksillä mitaten) laskenut 1980-
20263: minnan tukemiseen. luvulla kolmanneksen. Samansuuntainen tilan-
20264: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden ne on muidenkin taiteilijajärjestöjen osalla.
20265: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- Tämä taiteilijoiden kotimaista ja kansainvälistä
20266: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle yhteistoimintaa vakavasti haittaava kehitys-
20267: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- suunta tulisi kääntää nousuun turvaamalla val-
20268: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta tion varoin taiteilijajärjestöjen toiminnan pe-
20269: myös laajalle yleisölle. Taiteilijajärjestöt har- rusedellytykset.
20270: joittavat laajaa tiedotus-, julkaisu- ja näyttely- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20271: toimintaa. Erittäin keskeisiä taiteilijoille ovat nioittaen,
20272: aina olleet kansainväliset yhteydet. Euroopan
20273: yhdentyessä tulisi kansainvälisten lähiyhteyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20274: sien olla nykyistä tiiviimmät. Samalla taiteen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20275: globaalius edellyttää yhteyksien luomista ja li- 29.90.52 400 000 markkaa käytettäväk-
20276: säämistä myös kaukaisempiin kulttuureihin. si taiteilijajärjestöjen valtionapujen jäl-
20277: Taiteilijajärjestöjen valtionavut ovat kuiten- keenjääneisyyden korjaamiseen.
20278:
20279: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20280:
20281: Riitta U osukaineo Claes Andersson Sinikka Mönkäre
20282: Timo Roos Maunu Kohijoki Pirjo-Riitta Antvuori
20283: Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
20284: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Saastamoinen Tellervo Renko
20285: 3542 1989 vp.
20286:
20287: Raha-asia-aloite n:o 3329
20288:
20289:
20290:
20291:
20292: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta arkkitehtuurinäytte-
20293: lyihin
20294:
20295:
20296: Eduskunnalle
20297:
20298: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- tu taloudellisten edellytysten jälkeenjääneisyy-
20299: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja den vuoksi rajaamaan paljon kysyntää sup-
20300: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi peammaksi. Taiteilijajärjestöt katsovat, että
20301: 1 050 000 markkaa arkkitehtuurinäyttelyihin. arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävä määrä-
20302: Esitetty 50 000 markan lisäys edelliseen vuoteen raha on korotettava vastaamaan reaalisesti
20303: verrattuna on riittämätön, sillä määrä on 1980-luvun alun resursseja.
20304: 1980-luvulla (800 000 markkaa vuonna 1983) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20305: pysynyt markkamääräisesti lähes samalla tasol- nioittaen,
20306: la. Tämä on johtanut Suomen rakennustaiteen
20307: museon näyttelytoiminnan edellytysten tosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20308: asialliseen supistumiseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20309: Suomen rakennustaiteen museon kansainvä- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa
20310: lisesti arvostettua toimintaa on sekä ulkomais- käytettäväksi arkkitehtuurinäyttelyihin.
20311: ten että kotimaisten näyttelyiden osalta joudut-
20312:
20313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20314:
20315: Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre Timo Roos
20316: Maunu Kohijoki Sinikka Hurskainen-Leppänen Pirjo-Riitta Antvuori
20317: Tuula Linnainmaa Anna-Kaarina Louvo Aino Pohjanoksa
20318: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen Tellervo Renko
20319: 1989 vp. 3543
20320:
20321: Raha-asia-aloite n:o 3330
20322:
20323:
20324:
20325:
20326: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals
20327: ry:n toiminnan tukemiseen
20328:
20329:
20330: Eduskunnalle
20331:
20332: Finland Festivals ry. on toiminut yli kahden- hittää kulttuuritapahtumien koti- ja ulkomaista
20333: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien kult- lipunmyyntiä.
20334: tuuritapahtumiemme keskusorganisaationa. Finland Festivals ry:n toiminnan piiriin kuu-
20335: Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markkinointielin. luvien kulttuuritapahtumien kokonaisyleisö-
20336: Vuonna 1989 Finland Festivals ry:n jäseniä määrä on noin 1,2 miljoonaa. Yhdistyksen yh-
20337: ovat 16 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- teismarkkinoinnilla ja monipuolisella tiedotus-
20338: maa, ja tämän lisäksi yhdistyksen neljään muu- toiminnalla pyritään tätä jo nyt varsin korkeaa
20339: hun ketjuun kuuluu 44 muuta tapahtumaa. Yh- yleisömäärää edelleen kohottamaan.
20340: distys päättää vuosittain ketjujensa koostumuk- Toiminnan laatuun ja laajuuteen verrattuna
20341: sesta kuultuaan riippumatonta, eri taiteenalo- Finland Festivals ry:n valtiontuki on varsin vä-
20342: jen asiantuntijoista koottua neuvottelukuntaa. häinen eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
20343: Festivaalien tämänlaatuinen yhteistyö on jalle. Opetusministeriön veikkausvoittovaroista
20344: osoittautunut hedelmälliseksi, vähentänyt kus- taiteen tukemiseen myöntämä avustus vuonna
20345: tannuksia ja kohottanut maamme tuntemusta 1988 oli 260 000 mk ja vuonna 1989 370 000 mk,
20346: korkeatasoisena kulttuurimatkailumaana. josta 150 000 mk oli kerta-avustus eduskunta-
20347: Vuonna 1989 Finland Festivals on järjestänyt aloitteiden pohjalta.
20348: tiedotustilaisuuksia mm. Oslossa, Uumajassa, Koska kulttuurifestivaaliemme taso ja kehi-
20349: Tukholmassa, Hampurissa, Frankfurtissa, tys on olennaisen tärkeää koko kulttuuritoimin-
20350: Miinchenissä ja Lontoossa. Lisäksi Finland nanemme ja matkailullemme, tulisi Finland
20351: Festivals on ollut esillä Bergenissä järjestetyssä Festivals ry:n valtiontuki saada nykyistä va-
20352: Scandinavian Travel Martissa ja Göteborgissa kaammalle pohjalle ja sitä tulisi merkittävästi
20353: järjestetyssä Scandinavian Music Fairissa. Syk- korottaa.
20354: syllä 1989 Finland Festivals järjestää lisäksi tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20355: dotustilaisuuden Pariisissa sekä USA:ssa ja Ka- nioittaen,
20356: nadassa. Vuonna 1990 yhdistyksen tarkoitukse-
20357: na on edelleen kehittää tätä markkinointiaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20358: lisätä myös kotimaan festivaalimatkailua kult- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20359: tuuritapahtumien yhteisprojektien avulla. Li- 29.90.53 150000 markkaa Finland Fes-
20360: säksi vuoden 1990 aikana Finland Festivals ke- tivals ry:n toiminnan tukemiseen.
20361: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20362:
20363: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Kalle Röntynen
20364: Pirjo-Riitta Antvuori Esko Almgren Anneli Taina
20365: Tapio Holvitie Sinikka Hurskainen-Leppänen Tellervo Renko
20366: Kaarina Dromberg Riitta Jouppila Sinikka Mönkäre
20367: Marja-Liisa Tykkyläinen Ritva Vastamäki Heikki Kokko
20368: Lea Kärhä Mauri Miettinen Timo Roos
20369: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg
20370: Riitta Saastamoinen Heikki Järvenpää
20371: 3544 1989 vp.
20372:
20373: Raha-asia-aloite n:o 3331
20374:
20375:
20376:
20377:
20378: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Visuaalisten taitei-
20379: den työskentelykeskus Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan
20380:
20381:
20382: Eduskunnalle
20383:
20384: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja me- kulttuurin ensimmäinen sillanpääasema - juu-
20385: noarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksi ri visuaalisten taiteiden osalta maailman merkit-
20386: 400 000 markkaa käytettäväksi Visuaalisten tai- tävimmässä keskuksessa New Yorkissa - jou-
20387: teiden työskentelykeskus Yhdysvalloissa -sää- tuu toimimaan vuokratiloissa, mutta esitetty
20388: tiön toimintaan. Määrärahan pitäminen ennal- määräraha ei kata edes huoneistokuluja. Taitei-
20389: laan vaarantaa säätiön toimintamahdollisuu- lijajärjestöt katsovat, että tämän kansainvälis-
20390: det. tyvän kulttuurielämän kannalta keskeisen sää-
20391: Valtion tuella on perustettu kulttuurikeskuk- tiön toiminta on varmistettava määrärahan ko-
20392: set Roomaan ja Ateenaan; toiminta lisääntyy rotuksella.
20393: Pariisissa ja Lontoossa. Euroopan kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20394: metropoleissa olevien instituuttien rinnalle Suo- nioittaen,
20395: men Arkkitehtiliitto, Suomen Taiteilijaseura ja
20396: Teollisuustaiteen liitto Ornamo ovat perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20397: neet Visuaalisten taiteiden työskentelykeskus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20398: Yhdysvalloissa -säätiön, jonka tarkoituksena 29.98.25 lisäyksenä 200 000 markkaa
20399: on antaa taiteilijoille mahdollisuus tehdä työ- Visuaalisten taiteiden työskentelykeskus
20400: tä New Yorkissa ja lisätä suomalaisen taiteen Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan.
20401: tuntemusta Yhdysvalloissa. Tämä suomalaisen
20402:
20403: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20404:
20405: Riitta Uosukainen Liisa Jaakonsaari Sinikka Mönkäre
20406: Maunu Kohijoki Pirjo-Riitta Antvuori Anna-Kaarina Louvo
20407: Aino Pohjanoksa Kaarina Dromberg Timo Roos
20408: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Saastamoinen
20409: 1989 vp. 3545
20410:
20411: Raha-asia-aloite n:o 3332
20412:
20413:
20414:
20415:
20416: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjalaisen kulttuu-
20417: riperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen
20418:
20419:
20420: Eduskunnalle
20421:
20422: Karjalan Liiton piirissä toimii karjalaisen 40 000. Kyselyt kohdistuvat kodin interiöörei-
20423: perinteen työryhmä, joka on perustettu vuon- hin, perheen päivärytmiin, nykypäivän karjalai-
20424: na 1969 Helsingin yliopiston kansatieteen lai- suuteen ja ruokaperinteeseen. Parhaillaan ovat
20425: toksen toimesta. Sen puheenjohtajana toimi käynnissä vuotuisperinnettä ja käsityöperinnet-
20426: professori Niilo Valonen kuolemaansa saak- tä koskevat kyselyt.
20427: ka vuoteen 1983. Hänen jälkeensä on pu- Tähän mennessä tutkimuksen painopiste on
20428: heenjohtajana toiminut fil.lis. Pirkko Salli- ollut sotia edeltäneessä Karjalassa, nyt ollaan
20429: nen-Gimpl. Ryhmän perustaminen katsottiin siirtymässä sopeutumisen tutkimukseen, sodan-
20430: aiheelliseksi siitä syystä, että mikään laitos ei jälkeiseen aikaan.
20431: ollut ottanut erityistehtäväkseen siirtoväen Keruualuetta on jo laajennettu Pohjois- ja
20432: perinteen tallentamista ja tutkimusta, vaikka Etelä-Karjalaan. Neuvosto-Karjalaan äskettäin
20433: Karjalan luovutetulla alueella syntynyt tai perustettu Karjalan kulttuuriseura tarvitsisi
20434: kasvanut sukupolvi oli koko ajan vähenemäs- myös kipeästi yhteistyötä rajantakaisen karja-
20435: sä. Työryhmä laati ensi töikseen tutkimusoh- laisen kulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen
20436: jelman, jossa kartoitettiin ne alat, joilta vielä juuri tässä vaiheessa.
20437: puuttui aineistoa ja tutkimuksia; mm. Laato- Varoja tallentamiseen ja tutkimukseen on
20438: kan kalastus ja Kannaksen käsityöläiselinkei- toistaiseksi saatu eri säätiöistä vain vuodeksi
20439: not olivat ohjelmassa. kerrallaan, mikä on ollut esteenä pitkäaikaisten
20440: Työryhmä keskittyy seuraaviin aloihin: suunnitelmien luomiselle ja toteuttamiselle.
20441: 1. Luovutetun Karjalan tutkimus, joka pe- Korkeatasoisen kyselyn laatiminen ja muokkaa-
20442: rustuu uusiin, tutkimusohjelman mukaisiin ai- minen vie aikaa yhden vuoden.
20443: neistoihin, jotka on kerätty stipendiaattitöinä Tallentamis- ja tutkimustyötä hoitaa Karja-
20444: tai kenttätutkimuksina. Arkistoon on kertynyt lan Liiton piirissä pieni yhdinjoukko talkootyö-
20445: lukuisia julkaisemattomia tutkimuksia. nä. Karjalan Liitto on tukenut toimintaa toimi-
20446: 2. Luovutettua Karjalaa koskevien tutkimus- malla kyselyjen päivystyspisteenä ja auttanut
20447: ten julkaiseminen, erityisesti työryhmän omia postituksessa. Toiminnan tehokkuus kärsii kui-
20448: aineistoja hyödyntäen. Tavoitteena on tuoda tenkin mm. työtilojen ja laitteiden puutteesta ja
20449: julkisuuteen metodisesti uutta tutkimusta. Tu- rahoituksen epävarmuudesta. Tehtäviä työryh-
20450: loksista mainittakoon Karjalan Liiton toimesta mällä olisi paljon, mm. yksityisten kerääjien
20451: julkaistut Karjalaisen perinteen työryhmän tut- opastaminen ja karjalaisen kotiseutukeruun
20452: kimuksia (1982) ja Koti Viipurin Havilla (1984). neuvonta. Työryhmässä on päteviä henkilöitä
20453: Näissä kummassakin on tutkimuksen kannalta ja eri alojen asiantuntijoita, mutta varoja hen-
20454: uusia ongelmakenttiä ja ratkaisumalleja. Jäl- kilöiden työllistämiseen ei ole.
20455: kimmäisessä on mm. dokumentoitu kotiympä- Tutkimusohjelmasta on varsinainen tutki-
20456: ristö tavalla, joita kaupungeista on vähän ole- mustyö jäänyt taka-alalle, koska varat on jou-
20457: massa. duttu käyttämään kyselyihin. Kyselytoiminta
20458: 3. Keruu- ja kyselyverkoston luominen eri- on katsottu kaikkein kiireellisimmäksi tehtä-
20459: tyisesti luovutettua Karjalaa ajatellen ja mm. väksi, koska vanhin ikäpolvi entisestään vähe-
20460: sen kaupunkeihin kohdistuvana. Yleisökyselyt nee. Julkaisutoimintaa ei myöskään ole varojen
20461: ovat saaneet laajan suosion, ja niiden vastaus- puutteen vuoksi voitu toteuttaa suunnitelmien
20462: liuskoja on tähän mennessä tallennettu jo yli mukaan.
20463: 3546 1989 vp. - RA n:o 3332
20464:
20465: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.99.50 300 000 markan määrärahan
20466: nioittaen, karjalaisen kulttuuriperinteen tallenta-
20467: miseen ja tutkimiseen.
20468: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20469: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20470: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20471:
20472: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Riitta Saastamoinen
20473: Heikki Kokko Heikki Järvenpää Pirjo-Riitta Antvuori
20474: Kaarina Dromberg Esko Almgren Johannes Virolainen
20475: Jouni J. Särkijärvi Anneli Taina Tapio Holvitie
20476: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tellervo Renko Riitta Jouppila
20477: Sinikka Mönkäre Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
20478: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen Lea Kärhä
20479: Mauri Miettinen Timo Roos Anna-Kaarina Louvo
20480: Aino Pohjanoksa
20481: 1989 vp. 3547
20482:
20483: Raha-asia-aloite n:o 3333
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Näyttämö
20489: ry:lle Evakko-ooppera ja Raivaaja-eepos -esitysten tukemi-
20490: seen
20491:
20492: Eduskunnalle
20493:
20494: Maamme ainut karjalainen ammattimainen hintaa ei koko kansalle tarkoitetuissa esityksis-
20495: teatteriryhmä, Kalevan Näyttämö, on tuottanut sä voi taas nostaa sen suuruiseksi kuin olisi tar-
20496: talvisodan muistovuoden ja karjalaisten evak- peen, koska suuren yleisön halukkuus tulla esi-
20497: kovuoden merkeissä kaksi uutta suurimuotoista tyksiin laskisi huomattavasti kalliiden lippujen
20498: musiikkinäytelmää: Raivaaja-eepoksen ja takia.
20499: Evakko-oopperan. Ensin mainittu käsittelee Suuret ja laajaa tunnustusta saaneet esitykset
20500: Raja-Karjalan kohtaloita itsenäisyytemme ensi- tuottanut uusi teatteriryhmä, Kalevan Näyttä-
20501: vuosikymmeninä ja etenkin talvisodan aikoina. mö, joutuu siis pahasti kärsimään taiteen tuke-
20502: Raivaaja-eeposta on jo esitetty Bomban kesä- miseen rakennetun järjestelmän kankeudesta.
20503: teatterissa kesällä 1989. Samoin sai jo kantaesi- Rahaa valtiolta ja usein myös kunnilta saavat
20504: tyksensä Evakko-ooppera elo-syyskuun vaih- vain ne, jotka ovat saaneet sitä ennenkin. Uusia
20505: teessa Helsingissä. Molemmat näytelmät saivat yrittäjiä ei päästetä helposti mukaan.
20506: erittäin hyvän vastaanoton ja esityksiä jatke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20507: taan kesällä 1990, jolloin myös Karjalan Liitto nioittavasti,
20508: viettää 50-vuotisjuhliaan.
20509: Esitysten yleisömenestys oli kesällä 1989 suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20510: teellisen hyvä, mutta rahoitusta ei vielä ole saa- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
20511: tu kuntoon. Sponsorointiaja julkisia avustuk- kan määrärahan käytettäväksi Evakko-
20512: sia ei ole saatu siinä määrin kuin olisi toivottu ooppera ja Raivaaja-eepos -esitysten tu-
20513: ja tarvittu. Esim. valtio ei avusta näitä projek- kemiseen kesällä 1990 Kalevan Näyttä-
20514: teja lainkaan. Kalevan Näyttämö saa vain yleis- mö ry:lle.
20515: avustusta 30 000 mk vuodessa. Pääsylippujen
20516:
20517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20518:
20519: Riitta Uosukainen Maunu Kohijoki Jussi Ranta
20520: Heikki Kokko Iiro Viinanen Pirjo-Riitta Antvuori
20521: Sinikka Hurskainen-Leppänen Lea Kärhä Heikki Järvenpää
20522: Eeva-Liisa Moilanen Sinikka Mönkäre Mauri Miettinen
20523: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen
20524:
20525:
20526:
20527:
20528: 21 290089P
20529: 3548 1989 vp.
20530:
20531: Raha-asia-aloite n:o 3334
20532:
20533:
20534:
20535:
20536: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 lii-
20537: kennejärjestelyihin Utin kohdalla
20538:
20539:
20540: Eduskunnalle
20541:
20542: Valtion tulo- ja menoarvion yleisperustelujen vyen liikenteen turvallisuusjärjestelyt. Valtatie
20543: mukaan tienpidossa on tavoitteena muun muas- n:o 6 Utin kohdalta on erittäin vilkkaasti liiken-
20544: sa parantaa pääteiden liikennöitävyyttä, liiken- nöity tieosuus. Keskimääräinen vuorokausilii-
20545: neturvallisuutta ja päällystetyn tieverkon kun- kenne mainitulla tieosuudella on 8 000 ajoneu-
20546: toa. voa. Tieosuus on myös onnettomuusaltis: 3-7
20547: Yleisten teiden tekemiseen on tulo- ja me- liikennevahinkoa vuodessa.
20548: noarvioesityksessä osoitettu yhteensä 2 318 Valtatie n:o 6liikennejärjestelyt Utin kohdal-
20549: mmk, josta Kymen tiepiirille 132 mmk. Tämä la käsittävät yksityisteiden liittymien lukumää-
20550: merkitsee 8 mmk:n lisäystä tiepiirin kuluvan rän vähentämiseksi uusia risteysjärjestelyitä,
20551: vuoden määrärahoihin. Reaalisesti tiepiirin ra- kevyen liikenteen väylien ja alikulkukäytävien
20552: hoitus kuitenkin laskee kolmella prosenttiyksi- rakentamista sekä Utin sotilaslentokentän vara-
20553: köllä. Määrärahavaraus on aivan liian pieni tie- laskeutumispaikan rakentamisen. Hankkeen
20554: piirin esittämiin tarpeisiin nähden. Tämän kustannusarvio on 15 mmk.
20555: vuoksi tiepiirin tärkeät pääteiden liikennöitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20556: vyyttä ja liikenneturvallisuutta parantavat nioittavasti,
20557: hankkeet lykkääntyvät ja nopeusrajoitukset li-
20558: sääntyvät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20559: Kymen tiepiirin tärkeimpiä ja kiireisimpiä lii- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti//e
20560: kenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä 31.24. 77 2 000 000 markkaa valtatien
20561: hankkeita on valtatien n:o 6 parantaminen. Ky- n:o 6 liikennejärjestelyihin Utin koh-
20562: menlaakson puolella ovat suunnittelun osalta dalla.
20563: valmiina Utin kohdan liikennejärjestelyt ja ke-
20564:
20565: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20566:
20567: Riitta Uosukainen Liisa Jaakonsaari Jussi Ranta
20568: Heikki Kokko Heikki Järvenpää Sinikka Mönkäre
20569: Mauri Miettinen Anna-Kaarina Louvo Sinikka Hurskainen-Leppänen
20570: Riitta Saastamoinen
20571: 1989 vp. 3549
20572:
20573: Raha-asia-aloite n:o 3335
20574:
20575:
20576:
20577:
20578: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvonta-
20579: pisteen tukemiseen
20580:
20581:
20582: Eduskunnalle
20583:
20584: Pakolaisneuvontapiste perustettiin lokakuus- tyisesti ottaen huomioon Suomeen tulevien pa-
20585: sa 1988 antamaan neuvontaa ja oikeusapua kolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän ole-
20586: Suomessa oleville turvapaikanhakijoille, pako- tettavan nousun lähivuosina.
20587: laisille ja mahdollisuuksien mukaan muillekin Pakolaisneuvontapisteen toiminta rahoite-
20588: ulkomaalaisille. Sen perustivat 11 pakolais- taan vuoden 1989 loppuun asti pääosin kirkon
20589: asioissa toimivaa kansalaisjärjestöä (mm. Kir- yhteisvastuukeräyksen kertaluonteisella avus-
20590: kon ulkomaanasiain neuvosto, Suomen Punai- tuksella, joka päättyy vuoden 1989 lopussa.
20591: nen Risti, NMKY-liitto ja Suomen Pakolais- Jotta toimintaa voitaisiin jatkaa, on löydettävä
20592: apu). Pakolaisneuvontapiste toimii muodolli- järjestöjen käyttöön varaamien resurssien lisäk-
20593: sesti Suomen Pakolaisapu ry:n yhteydessä, si muita rahoituslähteitä.
20594: mutta sen hallinto ja taloudenhoito ovat itsenäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20595: siä. nioittaen,
20596: Neuvontapisteessä työskentelee yksi lakimies-
20597: koulutuksen saanut työntekijä. Vastaavaa pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20598: velua pakolaiset eivät saa mistään muualta - 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20599: yhteiskunta ei ole järjestänyt pakolaisten oikeu- 33.29.61 lisäyksenä 150 000 markan
20600: dellista apua. Siksi Pakolaisneuvontapisteen en- määrärahan Suomen Pakolaisapu ry:lle
20601: simmäinen toimintavuosi onkin ollut kiireinen: käytettäväksi Pakolaisneuvontapisteen
20602: asiakkaita on ollut noin 250. Toiminnan jatka- toimintaa varten.
20603: miselle ja myös laajentamiselle olisi tarvetta eri-
20604:
20605: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20606:
20607: Riitta U osukaineo Päivi Varpasuo Heikki Kokko
20608: Sinikka Mönkäre Timo Roos Eeva-Liisa Moilanen
20609: Tuula Liunaiomaa Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Saastamoinen
20610: Pirjo-Riitta Antvuori
20611: 3550 1989 vp.
20612:
20613: Raha-asia-aloite n:o 3336
20614:
20615:
20616:
20617:
20618: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehtikokei-
20619: lun aloittamiseksi Pohjois-Kymenlaaksossa
20620:
20621:
20622: Eduskunnalle
20623:
20624: Aluearkkitehtitoiminta käynnistyi kokeiluna lyymin lisääntymisen vuoksi. Tähän on syynä
20625: vuonna 1982. Toiminnan tarkoituksena on ra- mainittujen kuntien väestömäärän jatkuva kas-
20626: kennetun ympäristön perinteisten arvojen säi- vu. Mainittujen kuntien väkiluku kasvoi viime
20627: lyttäminen ja rakentamisen laadun parantami- vuonna yhteensä lähes 350 henkeä ja väestön-
20628: nen pienissä kunnissa, joilla ei ennestään ole ra- kasvu oli samalla suurinta Kymen läänissä.
20629: kennustaiteen eikä kaavoitusalan asiantuntijaa. Kuntien voimakas talonrakennustoiminta
20630: Aluearkkitehdin tehtäviin kuuluvat kunnan merkitsee kasvavaa painetta haja-asutusaluei-
20631: viranomaisten avustaminen, asukkaiden neu- den kaavoittamiseen. Ympäristöarvojen huo-
20632: vonta, koulutus, tiedotus ja neuvontamenetel- mioon ottaminen kaavoituksessa, uudisraken-
20633: mien kehittäminen sekä lääninhallituksen avus- tamisessa ja perusparantamisessa tulevat myös
20634: taminen kaavoitus- ja rakennustoimeen liitty- entistä tärkeämmiksi maaseutukuntien rakenta-
20635: vissä asioissa. misessa. Aluearkkitehtitoimintakokeilun aloit-
20636: Ympäristöministeriö myöntää vuosittain alue- tamisella Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan
20637: arkkitehtitoimintaan valtionavustusta alueark- kunnissa voitaisiin edistää mainittujen tekijöi-
20638: kitehtien palkka- ja matkamenoihin. Avustus- den huomioon ottamista kunnallisessa päätök-
20639: ten suuruus on 65 prosenttia menoista. senteossa. Nämä kunnat muodostavat väestö-
20640: Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on tällä het- pohjaltaan ja alueeltaan sopivan kokonaisuu-
20641: kellä 41 kuntaa eri puolilla maatamme. Alue- den aluearkkitehtitoimintakokeilun aloittami-
20642: arkkitehtikokeilu on menossa tätä nykyä seitse- selle.
20643: mällä alueella. Ainoastaan Kaakkois-Suomi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20644: aluearkkitehtitoimintakokeilun ulkopuolella. nioittavasti,
20645: Pohjois-Kymenlaakson kunnat Elimäki, Iitti,
20646: Jaala ja Valkeala ovat neuvotelleet yhteisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20647: aluearkkitehdin paikkaamisesta vuoden 1990 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20648: alusta. Yhteisen aluearkkitehdin paikkaaminen 35.30.32 150 000 markkaa aluearkki-
20649: on nähty tärkeäksi muun muassa kaavoitukses- tehtitoimintakokeilun aloittamiseksi
20650: sa ja rakentamisessa tapahtuneen nopean vo- Pohjois-Kymenlaaksossa.
20651:
20652: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20653:
20654: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Heikki Järvenpää
20655: Sinikka Mönkäre Anna-Kaarina Louvo Sinikka Hurskainen-Leppänen
20656: Riitta Saastamoinen Pirjo-Riitta Antvuori
20657: 1989 vp. 3551
20658:
20659: Raha-asia-aloite n:o 3337
20660:
20661:
20662:
20663:
20664: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
20665: nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustamiseen
20666:
20667:
20668: Eduskunnalle
20669:
20670: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- miseksi Kokkolaan on laadittu, mutta hanke on
20671: noarvioksi vuodelle 1990 on varattu 3,8 miljoo- jäänyt toistaiseksi toteuttamatta opetusministe-
20672: naa markkaa valtakunnallisten nuorison leiri- riön käytettävissä olevien varojen vähäisyyden
20673: ja kurssikeskusten perustamiskustannuksia var- takia. Näin on käynyt monelle muullekin vas-
20674: ten. taavalle hankkeelle. Jotta hyväksytyt hankkeet
20675: Vaikka määrärahavaraus on korkeampi kuin voitaisiin toteuttaa, tulisi varoja lisätä.
20676: esim. valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvios- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20677: sa, on se kuitenkin varsin vaatimaton esiinty- nioittaen,
20678: vään tarpeeseen nähden. Määrärahaa tulisikin
20679: korottaa, mikäli halutaan toteuttaa hyväksytys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20680: sä valtakunnallisessa suunnitelmassa mainitut 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20681: hankkeet. 29.91.51 1000 000 markkaa valtakun-
20682: Esim. Vaasan lääni on toistaiseksi ilman val- nallisten nuorison leiri- ja kurssikeskus-
20683: takunnallista nuorison leiri- ja kurssikeskusta. ten perustamiskustannuksia varten.
20684: Suunnitelmat leiri- ja kurssikeskuksen perusta-
20685:
20686: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20687:
20688: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho Marja-Liisa Tykkyläinen
20689: Jorma Fred Jouko Skinnari Aimo Ajo
20690: Iiris Hacklin
20691: 3552 1989 vp.
20692:
20693: Raha-asia-aloite n:o 3338
20694:
20695:
20696:
20697:
20698: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta AFS ry:n toiminnan
20699: tukemiseen
20700:
20701:
20702: Eduskunnalle
20703:
20704: AFS on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjes- maista vaihto-oppilasta 12 eri maasta. He vietti-
20705: tö, se on perustettu vuonna 1948. Toimistossa vät täällä vastaavasti yhden kouluvuoden opetel-
20706: on neljä työntekijää. Toimiston apuna on Suo- len suomen kielen ja tutustuen kulttuuriimme.
20707: men AFS ry., vapaaehtoisjärjestö, jonka jäse- AFS Intercultural Programs on siis paljon
20708: net hoitavat vaihto-oppilaiden vapaa-ajan toi- muuta kuin hyvätuloisten perheiden lasten kou-
20709: mintaa sekä ovat apuna valmennusleirien ja luvuoden järjestämistä maassa, jonka kielen he
20710: kurssien järjestämisessä. Vapaaehtoiset hoita- haluavat oppia. AFS pyrkii periaatteittensa mu-
20711: vat myös valtaosan AFS:n kautta vaihto-oppi- kaisesti lisäämään ihmisten välistä ymmärrystä
20712: laiksi hakevien haastatteluista, AFS haastatte- ruohonjuuritasolta alkaen. Järjestö on voittoa
20713: lee nimittäin yksittäisesti kaikki hakijat. tuottamaton sekä uskonnollisesti ja poliittisesti
20714: Suomen AFS:n mittavin ohjelma on edelleen sitoutumaton, joten sen on helppo toimia yli ra-
20715: nk. vuosivaihto-ohjelma, jonka kautta esim. jojen.
20716: vuonna 1988 lähti 127 lukioikäistä suomalaista Suomessa myönnetään varattomille hakijoille
20717: nuorta lukuvuodeksi 20 maahan. Perinteisen stipendejä sosiaalisin perustein. Kuitenkin sti-
20718: USA-ohjelman lisäksi entistä useammat nuoret pendivarat ovat liian pienet, jotta voisimme teh-
20719: viettävät vaihto-oppilasvuotensa joko Euroo- dä AFS-koululaisvaihdosta todella tasapuolisen
20720: pan maissa tai lähtevät muille mantereille. kaikille hakijoille. Siksi yhdistys tarvitsee val-
20721: "Kaukomaa" -ohjelman maita ovat Australia, tionavustusta, että voisimme jakaa stipendejä,
20722: Japani, Indonesia, Thaimaa tai eteläamerikka- joilla voimme ratkaisevasti vaikuttaa maksujen
20723: laiset maat, joista vaihtoehtoina ovat Argentii- alenemiseen. Myös lisähenkilön palkkaus mah-
20724: na, Chile, Panama ja Peru. Suomeen tulee ensi dollistaisi mm. Bosconia- ja vastaavien ohjel-
20725: vuonna vuodeksi eteläamerikkalaisia vaihto-op- mien käynnistämisen Suomessa - mm. EEC-
20726: pilaita Brasiliasta, Meksikosta ja Perusta. Koko maissa toimivan Young Workers Programin
20727: AFS:n sisällä Suomen AFS on tunnettu siitä, tuomisen Suomeen. Tässä ohjelmassa nuoret
20728: että se pyrkii pitämään ohjelmissaan mahdolli- ammattikoululaiset ovat puolesta vuodesta vuo-
20729: simman monta latinalaisamerikkalaista maata, teen harjoittelijoina toisen Euroopan maan yri-
20730: ja olemme saaneet siitä tunnustusta erityisesti tyksessä. Tämä ohjelma on hyvin suosittu AFS-
20731: Etelä-Amerikan mailta. Me Suomessa haavei- maissa, jotka ovat EEC:n jäseniä, sillä EEC an-
20732: Iemme jonain päivänä voivamme ottaa vastaan taa selkeää ja ratkaisevaa rahallista tukea ohjel-
20733: nk. Bosconia-nuoria. He ovat slummien kasvat- malle.
20734: teja, jotka erityisnuorisotyöntekijät Kolumbias- AFS on aina panostanut ohjelmiensa laa-
20735: sa ovat ottaneet ohjelmaansa. Näistä nuorista tuun. Järjestö tuntee suurta vastuuta siitä, mi-
20736: valitaan ainajokunenosallistumaan AFS:n op- ten osallistuja vuotensa kokee. AFS pitää vo-
20737: pilasvaihtoon. Luonnollisesti nuorilla ei ole itse lyyminsa tasolla, jonka se pystyy täysin hallitse-
20738: varaa maksaa osallistumistaan, mutta he saavat maan. AFS valmentaa lähtijänsä useassa val-
20739: tuen lahjoituksina. Heille pyritään järjestä- mennustilaisuudessa, myös lähtijän perheen
20740: mään ammatillista koulutusta kohdemaassaan, kanssa vietetään ilta keskustellen ja luodaten si-
20741: jotta he pääsisivät alkuun ammatinhaussaan. tä, mitä vaihto-oppilaaksi lähtö merkitsee myös
20742: Suomeen saapui elokuussa 1987 54 ulko- kotiin jääville.
20743: 1989 vp. - RA n:o 3338 3553
20744:
20745: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.91.51 500000 markkaa AFS ry:n
20746: nioittaen, toiminnan tukemiseen.
20747: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20748: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20749: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20750:
20751: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
20752: Kirsti Ala-Harja Aimo Ajo
20753: 3554 1989 vp.
20754:
20755: Raha-asia-aloite n:o 3339
20756:
20757:
20758:
20759:
20760: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Kesä ry:n
20761: Hauhon lomakeskuksen ja Miehikkälän kesäkylän leirikoulu-
20762: toiminnan kehittämiseen
20763:
20764: Eduskunnalle
20765:
20766: Peruskoulun ja lukion opetuksen tehostami- Lasten Kesä ry. pitää yllä Hauhon lomakes-
20767: sessa ja kehittämisessä on saatu hyviä tuloksia kusta ja Miehikkälän kesäkylää, jotka molem-
20768: leirikoulutoiminnalla. Leirikoululla tarkoite- mat täyttävät työryhmän edellytykset. Molem-
20769: taan koulun ulkopuolella järjestettyä opiskelu- missa kohteissa on vuosittain useita leirikoulu-
20770: jaksoa, jolloin oppilaat siirtyvät opettajineen ja. Vuosittain leirikoululaisia on 400-600. Lei-
20771: muutamiksi päiviksi, yleisesti viikoksi, koulun rikoulutoiminnan kehittäminen Hauhon loma-
20772: ja kodin ulkopuolisiin olosuhteisiin. keskuksessa ja Miehikkälän kesäkylässä edellyt-
20773: Leirikoulu antaa hyvät didaktiset ja sosiaali- tää kohteiden kiinteistöjen, varusteiden ja toi-
20774: set toimintamahdollisuudet. Oppilas pääsee tu- minnan jatkuvaa kehittämistä.
20775: tustumaan sekä luontoon että yhteiskuntaan, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20776: toisaalta hän voi oppia itsenäistymään viettäes- nioittaen,
20777: sään leirikoulujakson poissa kotoa. Leirikoulu
20778: on työtavoiltaan useimmiten motivoivampi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20779: kuin tavanomainen opetusmuoto ja -tapa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20780: Opetusministeriön leirikoulutyöryhmän 29.91.53 200000 markkaa Lasten Kesä
20781: (OpM muistio 43/89) ehdottamat vaatimukset ry:n Hauhon lomakeskuksen ja Miehik-
20782: leirikoulupaikalle edellyttävät sellaisia kohteita, kälän kesäkylän leirikoulutoiminnan ke-
20783: joissa on sopivat tilat opetukselle, majoituksel- hittämiseen.
20784: le, ruokailulle ja oppilaiden vapaa-ajan vietolle.
20785:
20786: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20787:
20788: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
20789: Aimo Ajo Jouko Skinnari
20790: Iiris Hacklin
20791: 1989 vp. 3555
20792:
20793: Raha-asia-aloite n:o 3340
20794:
20795:
20796:
20797:
20798: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyyden
20799: seurausvaikutusten lieventämiseen
20800:
20801:
20802: Eduskunnalle
20803:
20804: Valtion tulo- ja menoarviossa on viime vuosi- Huolimatta erittäin myönteisistä kokemuk-
20805: na ollut erityinen määräraha nuorisotyöttömyy- sista on hallitus suhtautunut nuorisotyöttömyy-
20806: den seurausvaikutusten lieventämiseen. Tämän den seurausvaikutusten lieventämistä tarkoitta-
20807: määrärahan turvin nuorisojärjestöt ja kuntien vaan määrärahaan hämmästyttävän kielteisesti.
20808: nuorisolautakunnat ovat voineet järjestää nuo- Tätä kuvaa se, että useana vuonna määräraha
20809: rille työttömille ja kesätyötä vaille jääneille ak- on saatu lisätyksi valtion tulo- ja menoarvioon
20810: tivointileirejä. Yhteensä 4 000-5 000 nuorta kuntakäsittelyssä. Esimerkiksi vuoden 1989
20811: työtöntä tai kesätyötä vailla ollutta on vuosit- tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus esitti
20812: tain päässyt vähintään viikoksi mielekkään toi- 500 000 markan määrärahaa. Eduskuntakäsit-
20813: minnan piiriin määrärahan turvin. Monet ovat telyssä momentille lisättiin 300 000 markkaa.
20814: aktivointileirien myötä löytäneet itselleen elä- Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä hal-
20815: mänikäisen harrastuksen ao. järjestöjen paris- litus esittää määrärahaa poistettavaksi, vaikka
20816: ta. Leirien luonteeseen on työn ohella kuulunut sitä edelleenkin tarvitaan.
20817: myös yhteiskunnallisten asioiden, ennen kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20818: kea työttömyyden syiden pohdinta ja selvittely. nioittaen,
20819: - Työleirikohteet ovat siis olleet sekä järjestä-
20820: jien että osallistujien kannalta mielekkäitä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20821: hyödyllisiä. Ne ovat olleet avoimia kaikille työt- 1990 tulo- ja menoarvioon pa/autetta-
20822: tömille ja kesätyötä vailla oleville. Pääosa nuo- valle momentille 29.91.61 500 000
20823: rista on tullut leireille työvoimatoimistojen väli- markkaa nuorisotyöttömyyden seuraus-
20824: tyksellä. Lukuisat kunnat ja järjestöt suunnit- vaikutusten lieventämiseen.
20825: televat leirien järjestämistä myös tulevana
20826: vuonna.
20827:
20828: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20829:
20830: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
20831: Jouko Skinnari Aimo Ajo
20832: Iiris Hacklin
20833: 3556 1989 vp.
20834:
20835: Raha-asia-aloite n:o 3341
20836:
20837:
20838:
20839:
20840: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
20841: grafiittiprojektin sähkömagneettisten mittausten suorittami-
20842: seen Oulun yliopistolle
20843:
20844: Eduskunnalle
20845:
20846: Malminetsinnän määrä on maassa laskenut mien muiden mineraalien tähden. Nyt Keski-
20847: viime vuosina voimakkaasti. Yritysten päähuo- Pohjanmaalle on omin voimin perustettu grafii-
20848: mio kohdistuu ulkomaille ja ulkomailta saata- tinetsintäprojekti, jonka tieteellisestä tasosta
20849: viin malmeihin. Malminetsinnän kotimaisen sa- vastaa Oulun yliopiston geologian laitos. Gra-
20850: neerauksen yhteydessä on saneerattu pois myös fiitin ohella projektissa etsitään myös muita
20851: vuosikymmenen alussa käynnissä olleet grafii- malmeja. Projektissa on alkukartoituksen jäl-
20852: tinetsintäprojektit. Viimeisimmäksi jäi Rauta- keen vuoden 1990 alussa vuorossa sähkömag-
20853: ruukki Oy:llä kesken grafiittiprojekti, jossa kar- neettisten mittausten suorittaminen. Tämä eri-
20854: toitettiin erityisesti tekniseen käyttöön soveltu- koistyövaihe analysointeineen maksaa 200 000
20855: van grafiitin esiintymiä. mk.
20856: Tekniseen käyttöön soveltuva grafiitti on ar- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
20857: vokkainta grafiittia. Sitäkin on Suomesta aikoi- tavasti,
20858: naan jonkin verran louhittu. Toinen grafiitin
20859: käyttökohde on käyttää sitä energianlähteenä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20860: Tästä osoituksena on onnistunut pohtokokeilu 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
20861: Kokkolassa talvella 1981. Kaupunkia lämmitet- kan suuruisen määrärahan Oulun yli-
20862: tiin kahden viikon ajan grafiitilla. opiston käyttöön Keski-Pohjanmaan
20863: Keski-Pohjanmaan kallioperässä tunnetaan grafiittiprojektin sähkömagneettisten
20864: huomattava grafiittia sisältävä liuskejakso. Lius- mittausten suorittamiseksi.
20865: ketta on hieman tutkittu aiemmin niiden sisältä-
20866:
20867: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20868:
20869: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho Marja-Liisa Tykkyläinen
20870: 1989 vp. 3557
20871:
20872: Raha-asia-aloite n:o 3342
20873:
20874:
20875:
20876:
20877: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
20878: kokeilun aloittamiseksi Vaasan läänissä Etelä- ja Keski-Poh-
20879: janmaalla
20880:
20881: Eduskunnalle
20882:
20883: Vaasan läänin väestön koulutustaso on maan oloja päästäisiin ammattikorkeakoulujen muo-
20884: alhaisimpia. Läänin alueella on korkeamman dossa merkittävästi kehittämään. Erityisesti
20885: asteen koulutuspaikkoja Mikkelin läänin ohella Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella tarvi-
20886: vähiten koko maassa. Paitsi että korkeamman taan korkeamman asteen koulutusta mm. elin-
20887: asteen eli tiedekorkeakoulutuksen opetuspaik- keinorakenteen monipuolistamiseksi luonteval-
20888: kojen määrää on läänissä lisättävä, tulee Vaa- la tavalla.
20889: san lääniin luoda myös ammattikorkeakouluja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20890: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on taen,
20891: suunnittelumääräraha ammattikorkeakoulujen
20892: kokeilutoiminnan aloittamista varten. Kun ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20893: keilua suunnitellaan, olisi ensiarvoisen tärkeä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20894: tä, että peruslähtökohdaksi otettaisiin juuri nii- 29.10.21 5 000 000 markkaa lisäyksenä
20895: den alueiden koulutustarjonnan kehittäminen, ammattikorkeakoulukokeilun aloittami-
20896: jotka ovat muuta maata jäljessä. Tämän peri- seksi Vaasan läänissä Etelä- ja Keski-
20897: aatteen pohjalta myös Vaasan läänin koulutus- Pohjanmaalla.
20898:
20899: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20900:
20901: Kari Urpilainen
20902: 3558 1989 vp.
20903:
20904: Raha-asia-aloite n:o 3343
20905:
20906:
20907:
20908:
20909: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Chydenius-Instituu-
20910: tin toiminnan tukemiseksi
20911:
20912:
20913: Eduskunnalle
20914:
20915: Keski-Pohjanmaan alueella ei ole valtiovallan kolan kaupungin panostus instituutin ylläpi-
20916: omistamaa tai ylläpitämää tutkimuslaitosta. toon on useita satoja tuhansia markkoja, vaih-
20917: Useimmat läänit ja maakunnat ovat saaneet ja dellen 450 000-700 000 markkaa. Chydenius-
20918: saavat edelleenkin mm. alueellisia tutkimuspal- Instituutin ylläpito on taloudellisesti raskasta
20919: veluja omasta takaa joko yliopistojen, korkea- Kokkolan kaupungille. Luonteeltaan instituutin
20920: koulujen tai muiden valtion ylläpitämien laitos- kuuluisi olla valtiovallan ylläpitämä. Olisikin
20921: ten toimesta. Olisi tärkeää, että myös Keski- perusteltua, että opetusministeriö ottaisi Insti-
20922: Pohjanmaa voisi päästä tältä osin tasa-arvoi- tuutin pysyvän ja säännöllisen rahoitustuen pii-
20923: seen asemaan muiden alueiden kanssa ja saisi riin.
20924: oman tutkimuslaitoksensa valtiovallan ylläpitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20925: mänä. nioittaen,
20926: Tällä hetkellä Keski-Pohjanmaalla on Kok-
20927: kolan kaupungin ylläpitämä tutkimuslaitos eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20928: Chydenius-Instituutti. Laitoksen ylläpidosta 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20929: vastaa siis Kokkolan kaupunki, maakunnan 29.88.54 250 000 markkaa Chydenius-
20930: kuntien tuen ollessa lähinnä muodollista. Kok- Instituutin toiminnan tukemiseksi.
20931: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20932:
20933: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho Marja-Liisa Tykkyläinen
20934: 1989 vp. 3559
20935:
20936: Raha-asia-aloite n:o 3344
20937:
20938:
20939:
20940:
20941: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitse-
20942: van Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen
20943:
20944:
20945: Eduskunnalle
20946:
20947: Kokkolassa aloitti toimintansa Pohjoismai- määrän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruot-
20948: nen Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppi- si. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni, kiin-
20949: laitos tulee olemaan keskiasteen ammatillista teä opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tule-
20950: opetusta antava kuvataidekoulu. Kaksivuoti- vat antamaan vierailevat opettajat kaikista
20951: sen Pohjoismaisen Kuvataidekoulun tarkoituk- Pohjoismaista. Näin koulu tulee konkreettisesti
20952: sena on antaa perusopetusta kuvallisen taiteen lisäämään Pohjoismaiden keskinäistä vuorovai-
20953: alueella ja tuottaa oppilaille sellaisia valmiuk- kutusta nuorisomme keskuudessa.
20954: sia, että he voisivat koulun pohjalta pyrkiä tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20955: dekorkeakouluihin Pohjoismaissa ja että he nioittaen,
20956: voisivat toimia vapaina taiteilijoina koulun jäl-
20957: keen sekä työskennellä esim. seuraavilla aloilla: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20958: muotoilu, lavastus, tekstiilisuunnittelu ja ope- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
20959: tus. 29.90.52 300 000 markkaa Kokkolassa
20960: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille sijaitsevan Pohjoismaisen Kuvataide-
20961: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus koulun toiminnan tukemiseen.
20962: ottaa vuosittain 20 opiskelijaa koko opiskelija-
20963:
20964: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
20965:
20966: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
20967: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Fred
20968: Iiris Hacklin
20969: 3560 1989 vp.
20970:
20971: Raha-asia-aloite n:o 3345
20972:
20973:
20974:
20975:
20976: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oskari Tokoi -seura
20977: ry:lle Tokoi-museon kalusteiden ja museoesineiden hankin-
20978: taa varten kotimaassa ja ulkomailla
20979:
20980: Eduskunnalle
20981:
20982: Oskari Tokoi -seura ry. on perustettu vaali- Sen sijaan tarpeellinen kalustus ja välineet
20983: maan kannuslaisen valtiopäivämiehen ja am- puuttuvat. Näiden hankinta on meneillään.
20984: mattiyhdistysjohtaja Oskari Tokoin elämäntyö- Hankinta on pienelle ja vähävaraiselle yhdistyk-
20985: tä. Seura on saanut vastikään suuren ja talou- selle taloudellisesti varsin raskas urakka. Kui-
20986: dellisesti raskaan urakan, eli Kannuksen van- tenkin juuri Tokoi-museon käynnistäminen
20987: han työväentalon peruskorjaustyön valmiiksi. myös siirtolaisvuosia kuvaavana aineistolla olisi
20988: Hanke tuli maksamaan noin 1,6 miljoonaa kansallisestikin hyvin tärkeätä.
20989: markkaa. Noin 500 m 2 :n talossa on tilavaraus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20990: Oskari Tokoi -museolle. Museossa on tarkoitus nioittaen,
20991: tuoda esille Tokoin elämäntyötä niin Suomessa
20992: kuin siirtolaisena Amerikassakin. Osana mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20993: seota tulee olemaan Keski-Pohjanmaan maa- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
20994: kunnan siirtolaisuutta kuvaava osasto. Muse- markkaa Oskari Tokoi -seura ry:lle To-
20995: oon on tarkoitus saada myös työväentalon vah- koi-museon kalusteiden ja museoesinei-
20996: timestarin asumista kuvaava osasto. den hankintaa varten kotimaassa ja ul-
20997: Museon tilat on saatu rakennetuksi valmiiksi. komailla.
20998:
20999: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21000:
21001: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho Marja-Liisa Tykkyläinen
21002: Jorma Fred Aimo Ajo Iiris Hacklin
21003: 1989 vp. 3561
21004:
21005: Raha-asia-aloite n:o 3346
21006:
21007:
21008:
21009:
21010: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansantai-
21011: teen keskuksen suunnittelua varten
21012:
21013:
21014: Eduskunnalle
21015:
21016: Kaustinen on maankuulu yli kaksikymmentä Olisikin ensiarvoisen tärkeätä, että sellainen
21017: vuotta jatkuneista kansanmusiikkijuhlistaan. maahamme saataisiin uusien oopperatalojen
21018: Juhlistaan Kaustinen tunnetaan myös eri puolil- ym. kulttuurilaitosten rinnalle. Kaustinen olisi
21019: la maailmaa. Juhlat ovat saaneet varsin voi- oiva sijoituspaikka tälle kansallisestikin tärkeä-
21020: makkaan kansainvälisen leiman. Myös suoma- tä työtä tekevälle yksikölle. Siksi suunnittelun
21021: lainen kansanmusiikin ystävä on ottanut juhlat tulisi käynnistyä mahdollisimman pian.
21022: omakseen. Vuosittainen kävijämäärä on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21023: noin 80 000, ja vuoden 1989 luku noussee jopa nioittaen,
21024: suuremmaksikin.
21025: Kaustiselle sopisi luontevasti kansantaiteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21026: keskus, jollainen maastamme puuttuu tyystin. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21027: Meillä on erilaisia kansanperinteeseemme pa- 29.90.52 200 000 markkaa Kaustisen
21028: neutuneita ja sitä tutkivia yksiköitä. Mutta kes- kansantaiteen keskuksen suunnittelua
21029: kus, joka kokoaisi ja jalostaisi sekä saattaisi tu- varten.
21030: lokset suuren yleisön käyttöön, puuttuu tyystin.
21031:
21032: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21033:
21034: Kari Urpilainen Jorma Fred Martti Korkia-Aho
21035: Kirsti Ala-Harja Aimo Ajo Iiris Hacklin
21036: 3562 1989 vp.
21037:
21038: Raha-asia-aloite n:o 3347
21039:
21040:
21041:
21042:
21043: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkko-
21044: musiikkijuhlien tukemiseksi
21045:
21046:
21047: Eduskunnalle
21048:
21049: Pienessä keskipohjalaisessa Lohtajan kun- Erityisenä perusteena on pidettävä sitä, että
21050: nassa on jo alun toistakymmentä vuotta järjes- maassamme ei ole toista nimenomaan tätä kult-
21051: tetty paikkakunnan nimeä kantavaa kulttuuri- tuurimme osa-aluetta näin korkeatasaisesti
21052: tapahtumaa, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlia. edustavaa tapahtumaa.
21053: Ansiokkaan toteutuksensa sekä korkeatasoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21054: ohjelmistonsa ansiosta juhlat ovat vakiinnutta- nioittaen,
21055: neet asemansa toistuvana tapahtumana maam-
21056: me kulttuurikesässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21057: Juhlien edelleen kehittäminen edellyttää, että 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21058: myös valtiovalta ojentaisi järjestäjille auttavan 29.90.52 200 000 markkaa Lohtajan
21059: kätensä. Tämä olisi monin tavoin perusteltua. kirkkomusiikkijuhlien tukemiseksi.
21060: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21061:
21062: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
21063: Marja-Liisa Tykkyläinen Kirsti Ala-Harja
21064: Aimo Ajo
21065: 1989 vp. 3563
21066:
21067: Raha-asia-aloite n:o 3348
21068:
21069:
21070:
21071:
21072: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta meritaimen- ja har-
21073: juskannan elvyttämiseksi Lestijoessa
21074:
21075:
21076: Eduskunnalle
21077:
21078: Suomessa on enää viisi alkuperäistä meritai- ta on joesta kuollut sukupuuttoon. Kalakanto-
21079: menkantaa, kun niitä on alun perin ollut maas- jen elvyttämiseksi tarvitaan 200 000 markkaa,
21080: samme 47. Jäljellä olevat meritaimenkannat joka tulisi käyttää seuraavasti: kalaistutuksiin
21081: luokitellaan erittäin uhanalaisiin eläimiin kuu- 100 000 markkaa ja istutusten onnistumisen ar-
21082: luviksi. (Uhanalaisten eläinten ja kasvien suo- viointiin (merkinnät, koepyynti) 100 000 mark-
21083: jelutoimikunnan mietintö, Komiteanmietintö kaa.
21084: 1985:43). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21085: Lestijoessa Keski-Pohjanmaalla on vielä oma nioittaen,
21086: alkuperäinen meritaimenkantansa. Kanta on
21087: heikentynyt, ja sen elvyttäminen on kiireellinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21088: tehtävä mm. seuraavista syistä: suojeluarvo si- 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
21089: nällänsä, virkistyskäyttöarvo sekä Perämeren markkaa meritaimen- ja harjuskannan
21090: meritaimenistutusten tur:vaaminen. Harjuskan- elvyttämiseksi Lestijoessa.
21091:
21092: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21093:
21094: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
21095: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Fred
21096: 3564 1989 vp.
21097:
21098: Raha-asia-aloite n:o 3349
21099:
21100:
21101:
21102:
21103: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Keski-Poh-
21104: janmaan piirille teiden rakentamista varten
21105:
21106:
21107: Eduskunnalle
21108:
21109: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- Maan eri alueiden tasapainoiseksi kehittämi-
21110: tyksessä nousevat yleisten teiden rakentamiseen seksi luodaan liikenneverkolla peruslähtökoh-
21111: varatut määrärahat vuoden 1989 tasosta 258 dat. Siksi on perusteltua, että TVL:n Keski-
21112: miljoonaa markkaa, eli 2 050 000 000 markasta Pohjanmaan piirin määrärahakehitys pysyy sa-
21113: 2 318 000 000 markkaan. massa tahdissa kuin muissakin piireissä. Jotta
21114: Monen tie- ja vesirakennuspiirin käytettävis- tähän päästään, tulisi eduskunnan lisätä vuoden
21115: sä olevat määrärahat nousevatkin kohtuullises- 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen TVL:n Kes-
21116: ti. TVL:n Keski-Pohjanmaan piirissä tilanne on ki-Pohjanmaan piirin määrärahavarausta.
21117: toinen. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21118: tettiin varattavaksi Keski-Pohjanmaan tiepiiril- nioittaen,
21119: le 46,6 miljoonaa markkaa. Vuoden 1990 tulo-
21120: ja menoarvioesityksessä vastaava määräraha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21121: esitys on 47 miljoonaa markkaa. Kustannusta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21122: son nousun huomioon ottaen merkitsee esitys 31.24. 77 4 000 000 markkaa lisäyksenä
21123: sitä, että piirin käytettävissä olevat varat ovat TVL:n Keski-Pohjanmaan piirille teiden
21124: selvästi alhaisemmalla tasolla kuin vuonna rakentamista varten.
21125: 1988.
21126:
21127: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21128:
21129: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
21130: Marja-Liisa Tykkyläinen Kirsti Ala-Harja
21131: 1989 vp. 3565
21132:
21133: Raha-asia-aloite n:o 3350
21134:
21135:
21136:
21137:
21138: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
21139: monitoimiradalle ohjaus- ja koulutustoiminnan tukemiseen
21140:
21141:
21142: Eduskunnalle
21143:
21144: Keski-Pohjanmaalla Vetelissä sijaitsee Keski- ohjaus- ja koulutustoiminta esim. hälytysajo-
21145: Pohjanmaan monitoimirata. Radan omistus- neuvojen kuljettajille, kuten ambulanssin, palo-
21146: pohja käsittää alueen peruskuntia sekä maa- kunnan sekä poliisitoimen edustajille, on kai-
21147: kunnan moottoriurheiluseurat. Monitoimirata ken aikaa lisääntymässä. Muun muassa tätä toi-
21148: on tällä hetkellä toimivin maamme eri mootto- mintaa varten tarvitaan omat tilat, välineet, toi-
21149: riradoista. Rata on rakennettu pääosin paikalli- mintojen suunnittelua sekä myös henkilöstöä.
21150: sin voimin taikootöiden ollessa ratkaisevaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21151: luokkaa. Valtiovallan taloudellista tukea rata ei nioittaen,
21152: ole saanut, ja se poikkeaa näin muista maamme
21153: moottoriradoista. Radalla järjestetään erilaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21154: moottoriajoneuvokilpailuja niin henkilöautoil- 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
21155: le, kuorma-autoille kuin moottoripyörillekin. markkaa toiminta-avustuksena Keski-
21156: Kilpailutoiminnan ohella alueella järjestetään Pohjanmaan monitoimiradalle mm. oh-
21157: opastettua toimintaa myös tavallisille auton- ja jaus- ja koulutustoimintaa varten.
21158: moottoripyörän kuljettajille. Samoin erilainen
21159:
21160: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21161:
21162: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
21163: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Fred
21164: 3566 1989 vp.
21165:
21166: Raha-asia-aloite n:o 3351
21167:
21168:
21169:
21170:
21171: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiyhdistysliik-
21172: keen suorittaman hintaseurannan ja siihen liittyvän tiedotuk-
21173: sen korvaamiseen
21174:
21175: Eduskunnalle
21176:
21177: Hintasäännöstelystä luopuminen ei ole johta- organisaation sisäisiä järjestelyjä, tarkkojen
21178: nut sellaiseen kaupan kilpailuun kuin odotet- seurantaohjeiden laatiminen ja hintaseurannas-
21179: tiin. Kaupan keskinäistä kilpailua tuskin syn- ta vastaavien kouluttaminen.
21180: tyykään silloin, kun ei ole olemassa julkista, Itse hintaseuranta edellyttää seurannasta ai-
21181: paikallista hintaseurantaa. heutuvien kustannusten korvaamista ja kerätty-
21182: Kuluttajaviraston ja hintatutkimuskeskuksen jen hintatietojen tilastointia ja paikkakunta-
21183: perustaminen saattavat parantaa olemassa ole- kohtaista julkistamista. Paikallisesti tapahtu-
21184: vaa tilaa. Ne eivät kuitenkaan kykene aikaan- vasta hintaseurannasta aiheutuvien kustannus-
21185: saamaan alueellisen ja paikallisen hintaseuran- ten korvaamisen lisäksi hintatietojen tilastoin-
21186: nan ja seurannan tulosten julkistamisen synnyt- tiin liittyvät palvelut joudutaan ostamaan ulko-
21187: tämää kilpailua. Kuluttajien eduista lähtevän puoliselta.
21188: kilpailun synnyttämiseksi tarvitaan kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21189: järjestöjen ja kuluttajien aktiivista ja tietoista nioittaen,
21190: hintaseurantaa ja siitä tiedottamista.
21191: Ammattiyhdistysliikkeen piirissä on ryhdytty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21192: valmistelemaan hintaseurannan ja siihen liitty- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21193: vän tiedottamisen järjestämistä. 32.27.51 300 000 markkaa ammattiyh-
21194: Toiminnan käynnistäminen edellyttää vai- distysliikkeen suorittaman hintaseuran-
21195: heiHaista liikkeellelähtöä suuremmilla noin 30 nan ja siihen liittyvän tiedotuksen ai-
21196: paikkakunnalla. Sitä ennen on tehtävä oman heuttamien kustannusten korvaamiseen.
21197: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21198:
21199: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
21200: Aimo Ajo Jouko Skinnari
21201: Iiris Hacklin
21202: 1989 vp. 3567
21203:
21204: Raha-asia-aloite n:o 3352
21205:
21206:
21207:
21208:
21209: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämis-
21210: keskuksen (TEKES) alaisen toimintayksikön perustamiseksi
21211: Keski-Pohjanmaalle (Kokkola)
21212:
21213: Eduskunnalle
21214:
21215: Keski-Pohjanmaan maakunnan elinkeinora- TEKESin toimintayksikkö, joka omalta osal-
21216: kenne on edelleen vahvasti maa- ja metsätalous- taan voisi olla tukemassa elinkeinorakenteen
21217: valtainen. Muina merkittävinä työtilaisuuksien monipuolistamista.
21218: tarjoajina ovat metalli- ja vaatetusteollisuus. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21219: Näiltä kaikilta aloilta on viime vuosina menetet- taen,
21220: ty työpaikkoja merkittävä määrä. Maakunnan
21221: elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21222: omaan uutta teknologiaa tuottavan teollisuu- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21223: den saaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. markkaa lisäyksenä Teknologian kehit-
21224: Koska alueella ei ole riittävästi omasta takaa tämiskeskuksen (TEKES) alaisen toi-
21225: tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä laitoksia, olisi mintayksikön perustamiseksi Keski-
21226: perusteltua, että maakuntaan perustettai~iin Pohjanmaalle (Kokkola).
21227:
21228: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21229:
21230: Kari Urpilainen
21231: 3568 1989 vp.
21232:
21233: Raha-asia-aloite n:o 3353
21234:
21235:
21236:
21237:
21238: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto ry:lle
21239: vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen
21240:
21241:
21242: Eduskunnalle
21243:
21244: Työajan lyheneminen ja vapaa-ajan lisäänty- ta. Tämän lisäksi on kesänviettopaikkoja käyt-
21245: minen on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia tänyt vuorokautta lyhyemmän ajan 61 350 hen-
21246: lomatoiminnalle. Yhteiskunta onkin tukenut ta- kilöä. Ilmaisten lomien tarjonta ei kuitenkaan
21247: loudellisesti yleistä lomatoimintaa, koska lo- vastaa kasvavaa tarvetta. Lomanviettomahdol-
21248: maa pidetään työstä aiheutuvan fyysisen ja lisuuksien turvaaminen vammaisille edellyttää
21249: psyykkisen rasituksen lieventäjänä. sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman sitä mo-
21250: Loman virkistävä ja kuntouttava vaikutus net vammaiset jäävät kokonaan osattomiksi lo-
21251: korostuu, kun on kysymys vammaisista. Työ- mapalveluista. Invalidiliiton ja sen jäsenyhdis-
21252: elämässä he joutuvat muita enemmän ponniste- tysten voimavarat ovat hyvin rajoitetut myös
21253: lemaan voimiensa äärirajoilla. Vammaisten käytössä olevien lomapaikkojen kunnossapi-
21254: mahdollisuudet kodin ulkopuolella tapahtu- toon ja uusien rakentamiseen 46 000 jäsenen
21255: vaan lomaviettoon ovat kuitenkin rajoitetut. sekä heidän perheittensä palvelemiseksi. Yhteis-
21256: Yleisissä lomanviettopaikoissa on liikuntaestei- kunnan taloudellisella tuella voitaisiin tarjota
21257: tä. Myös asenteelliset ja psyykkiset tekijät aset- vammaisille yhtäläiset mahdollisuudet virkis-
21258: tavat rajoituksia vammaisten mahdollisuuksille tykseen ja lomanviettoon kuin muilla kansalai-
21259: käyttää niitä. Vammaisten lomanvietto onnis- silla. Vammaisten lomapalvelujen lisääminen
21260: tuu parhaiten heitä varten suunnitelluissa ja edistäisi heidän selviytymistään työelämässä ja
21261: rakennetuissa paikoissa, joissa on otettu huo- osallistumismahdollisuuksiaan yhteiskunnas-
21262: mioon erityisesti vammaisten tarpeet. samme.
21263: Invalidiliitto ry. j äsenyhdistyksineen on koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21264: toimintansa aikana harjoittanut sosiaalista lo- nioittaen,
21265: matoimintaa. Lomapalvelujen kysyntä on vuosi
21266: vuodelta kasvanut. Taloudellisten voimavaro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21267: jen mukaisesti Invalidiliitto ja sen jäsenyhdis- 1990 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57
21268: tykset ovat järjestäneet vähävaraisille vammai- uudelle momentille 400 000 markan
21269: sille ilmaisia lomia ja muita lomapalveluja. määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytettä-
21270: Vuonna 1983 kertyi liiton ja sen jäsenyhdistys- väksi vammaisten lomatoiminnan jär-
21271: ten 50:ssä eri puolilla maata sijaitsevassa kesän- jestämiseen.
21272: viettopaikassa yhteensä 56 479 lomavuorokaut-
21273:
21274: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21275:
21276: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
21277: Jouko Skinnari Aimo Ajo
21278: 1989 vp. 3569
21279:
21280: Raha-asia-aloite n:o 3354
21281:
21282:
21283:
21284:
21285: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin raken-
21286: nemuutosongelmien hoitamiseksi
21287:
21288:
21289: Eduskunnalle
21290:
21291: Vaasan läänin elinkeinorakenne on ongelmal- nemuutosongelmat ovat johtamassa koko lää-
21292: linen. Suhteettoman suuri osa läänin väestöstä nin kehitystä todella huolestuttavaan suuntaan,
21293: saa edelleen toimeentulonsa maa- ja metsäta- olisi perusteltua, että läänin kehittämiseksi
21294: loudesta. Maa- ja metsätalouden ohella on eri- osoitettaisiin valtion vuoden 1990 tulo- ja me-
21295: tyisesti teva-teollisuus menettänyt viimeisten noarviossa erityinen kehittämisraha. Todetta-
21296: vuosien aikana runsaasti työpaikkoja. Myös koon, että valtioneuvosto on tunnustanut Vaa-
21297: metalliteollisuus on ollut luovuttajan osassa. san läänin kriisilääniksi ja on perustanut kehi-
21298: Näiden seurauksena läänin yleisilme on muuttu- tystä arvioimaan ja kehittämissuunnitelmaa
21299: nut nopeasti. laatimaan erityisen kehittämistyöryhmän.
21300: Vielä muutama vuosi sitten Vaasan lääni tun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21301: nettiin alhaisen työttömyyden alueena. Nyt lää- nioittaen,
21302: nin työttömyysaste on korkeampi kuin maan
21303: työttömyysaste keskimäärin. Esim. heinäkuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21304: sa 1989 tilanne oli koko maassa työttömyyden 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21305: osalta 3,6 OJo ja Vaasan läänissä 3,9 %. Lomau- 34.50.63 20000000 markkaa Vaasan
21306: tetut mukaan lukien luvut olivat koko maassa läänin rakennemuutosongelmien hoita-
21307: 4,1% ja Vaasan läänissä 4,5 %. Koska raken- miseksi.
21308: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21309:
21310: Kari Urpilainen Martti Korkia-Aho
21311: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Fred
21312: Kirsti Ala-Harja
21313: 3570 1989 vp.
21314:
21315: Raha-asia-aloite n:o 3355
21316:
21317:
21318:
21319:
21320: Wahlström ym.: Määrärahojen osoittamisesta kansainväliseen
21321: kehitysyhteistyöhön
21322:
21323:
21324:
21325: Eduskunnalle
21326:
21327: Pelkästään määrärahojen suuruutta tarkaste- rittaa suomalainen yhtiö omista kaupallisista
21328: lemalla on vähitellen saavutettu tavoitteeksi lähtökohdistaan. Näin esimerkiksi momenttiin
21329: asetettu 0,7 OJo bruttokansantuotteesta. Entistä 24.30.68 sisältyvät vientitakuukorvaukset olisi
21330: tärkeämpää on kuitenkin kiinnittää huomiota nähtävä tukena suomalaisille viejille eikä kehi-
21331: kehitysyhteistyön suuntaamiseen. tysyhteistyönä.
21332: Painopistettä on siirrettävä sellaiseen toimin- Ulkoasiainhallinnon tulisi kehitysyhteistyös-
21333: taan, joka tavoittaa kehitysmaissa kaikkein sä kiinnittää entistä enemmän huomiota myös
21334: köyhimmät ihmiset. Kehitysapu helposti muun- siihen, missä määrin valitut yhteistyömuodot ja
21335: tuu tueksi näiden maiden eliiteille. -tavat sekä hankkeet vaikuttavat sukupuolten
21336: Toisaalta on suunnattava tukea sellaisiin välisen tasa-arvon lisääntymiseen.
21337: hankkeisiin, jotka vaikuttavat kehitysmaiden Suomessa ei ole käyty avointa keskustelua sii-
21338: ongelmiin, kuten väestön kasvun tai luonnon tä, tulisiko kehitysyhteistyössä asettaa myös joi-
21339: tuhoutumisen estämiseen. Kehitysmaissa nopea takin edellytyksiä niiden maiden sisäisille oloil-
21340: väestönkasvu uhkaa tuhota kaikki kehittymisen le, joiden kanssa yhteistyötä harjoitetaan. On
21341: edellytykset. Vaikka taloudellinen kehitys ja so- esimerkiksi määrittelemättä se, voiko asian-
21342: siaalinen olojen paraneminen hidastavatkin omaisen maan ihmisoikeuspolitiikka tai kan-
21343: väestönkasvua, estää useissa kehitysmaissa ny- sanvallan täydellinen puuttuminen olla yhteis-
21344: kyinen väestön kasvuvauhti yhteiskunnallisen työn este. Esimerkiksi Myanmarin (entisen Bur-
21345: kehityksen. Nopeat ja tehokkaatkin toimet, sil- man) sisällyttäminen momenttiin 24.30.67 ei ole
21346: loin kun maan väestöstä huomattava osa on nyt herättänyt keskustelua huolimatta siitä tavasta,
21347: alle 15-vuotiaita, tehoavat vasta vuosikymme- jolla maassa taannoin tukahdutettiin opiskelija-
21348: nien kuluttua, minä aikana asianomaisen maan levottomuudet. Samaan momenttiin sisältyvän
21349: väkiluku hyvinkin ehtii kaksinkertaistua. Eräät Sri Lankan kohdalla ei ole myöskään keskustel-
21350: teollistamishankkeet puolestaan tuhoavat luon- tu maan tamilivähemmistön asemasta.
21351: non ympäristöä siinä määrin, että niiden hyö- Toisaalta kaikkien kehitysmaiden tapaan
21352: dyllisyys on vähintääkin kyseenalainen. Lisäksi esim. Marokolle on myönnetty eräitä tullihuo-
21353: kehitysyhteistyöstä riippumatta mm. sademet- jennuksia YK:n suosittelemaita pohjalta, vaik-
21354: sien tuhoutuminen tai eräillä alueilla esim. liika ka Marokon suorittama Länsi-Saharan miehi-
21355: laiduntaminen ovat vakava ongelma. tys on johtanut pakolaisongelmaan. Näiden pa-
21356: On vältettävä sitä, että kehitysapu suuntau- kolaisten toimeentulosta joutuu vastaamaan
21357: tuu vain suomalaisen kehitysmaihin suuntautu- YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu, jolle Suo-
21358: van viennin tukemiseksi, jolloin valinnan suo- mi puolestaan osoittaa varoja.
21359: 1989 vp. - RA n:o 3355 3571
21360:
21361: Ehdotamme, momentille 24.30. 69 lisäyksenä
21362: 22 000 000 markkaa, mistä YK:n Lähi-
21363: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden idässä olevien pakolaisten avustusjärjes-
21364: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille tölle UNR WA!le 6 000 000 markkaa
21365: 24.30.66 lisäyksenä JOO 000 000 mark- ja apartheidin vastaiseen ohjelmaan
21366: kaa; (ANC) 15 000000 markkaa sekä Länsi-
21367: momentille 24.30. 67 lisäyksenä Saharan väestön tukemiseen (Frente Po-
21368: 42 000 000 markkaa, mistä Nicaragualie lisario) 1 000 000 markkaa.
21369: 12 000 000 markkaa ja avustuksiin kan-
21370: salaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön
21371: 30 000 000 markkaa,
21372:
21373: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21374:
21375: Jarmo Wahlström Heli Astala Raila Aho
21376: 3572 1989 vp.
21377:
21378: Raha-asia-aloite n:o 3356
21379:
21380:
21381:
21382:
21383: Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoito-
21384: paikkojen lisäämiseksi
21385:
21386:
21387: Eduskunnalle
21388:
21389: Vielä 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Jotta perheillä todella olisi vapaus valita kun-
21390: päivähoitopaikat lisääntyivät 10 000 paikalla nallisen päivähoidon ja kotona tapahtuvan hoi-
21391: vuodessa. Vuoden 1983 eduskuntavaalien jäl- don välillä, tulisi päivähoitopaikkoja nopeasti
21392: keen nimitetty Sorsan IV hallitus supisti vuoden lisätä. Ehdotamme vuodesta 1990 lähtien paik-
21393: 1984 paikkamäärälisäyksen kolmannekseen täs- koja lisättäväksi 10 000 paikalla. Tarve olisi si-
21394: tä eli 3 500 paikkaan. Vain TES-kierroksen nänsä suurempi, mutta paljon nopeampaa li-
21395: vauhdittamiseksi hallitus suostui seuraavana säystä ei voitane toteuttaa lisäämättä voimak-
21396: vuonna 7 000 paikkaan. Sorsan IV hallituksen kaasti alan koulutusta. Toisaalta pääkaupunki-
21397: neljä budjettia merkitsivät aiempaan verrattuna seudulla ongelmana on myös asuntopulan ai-
21398: 15 500 paikan säästämistä. heuttama henkilökunnan puute.
21399: Holkerin hallitus jatkaa samaa linjaa. Ensim- Ehdotammekin,
21400: mäisessä eli vuoden 1988 budjetissa hallitus ajoi
21401: enemmistönsä turvin 7 000 paikan lisäyksen, eli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21402: säästöä em. 10 000 paikan vuotuisiin lisäyksiin 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
21403: nähden syntyi 3 000 paikkaa; vuodeksi 1990 markkaa JO 000 uuden päivähoitopai-
21404: hallitus esittää 7 000 uutta päivähoitopaikkaa kan perustamiseksi vuonna 1990.
21405: eli säästöä syntyisi 3 000 paikkaa.
21406:
21407: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21408:
21409: Jarmo Wahlström Pekka Leppänen Esko Helle
21410: 1989 vp. 3573
21411:
21412: Raha-asia-aloite n:o 3357
21413:
21414:
21415:
21416:
21417: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähetys-
21418: seuran toiminnan tukemiseen
21419:
21420:
21421: Eduskunnalle
21422:
21423: Suomen Merimieslähetysseuralla on meri- sosiaali- ja henkisen virkistyksen palveluja. Ne
21424: mieskirkkotoimintaa Antwerpenissä (Belgia), harjoittavat nykyään laajamittaista konsulaa-
21425: Lontoossa (Englanti), Rotterdamissa (Hollan- rista toimintaa. Vuonna 1988 kävi merimieskir-
21426: ti), Gdanskissa (Puola), Rouenissa (Ranska), koissa 125 000 suomalaista. Hampuri tarvitsisi
21427: Hampurissa (Saksan liittotasavalta) sekä Pi- kipeästi sosiaalikuraattorin toimen, sillä kävi-
21428: reuksessa (Kreikka). Kotimaan toimintaa on jöitä oli 37 000.
21429: viidessä satamakaupungissa. Suomen Meri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21430: mieslähetysseuran talousarvion loppusumma nioittaen,
21431: kuluvalle vuodelle on 10 999 000 mk. Valtion
21432: yleisavustus on ollut vuodesta 1986 lähtien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21433: 430000 mk. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21434: Merimieskirkot tarjoavat merenkulkijoille, 29.02.50 lisäyksenä 250000 markkaa
21435: ulkosuomalaisille, ulkomailla työskenteleville Suomen Merimieslähetysseura ry:lle toi-
21436: ja matkustavaisille monipuolisia kulttuuri-, minnan tukemiseen.
21437: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21438:
21439: Sakari Valli Aimo Ajo Raimo Vuoristo
21440: Riitta Jouppila Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo
21441: Maunu Kohijoki
21442: 3574 1989 vp.
21443:
21444: Raha-asia-aloite n:o 3358
21445:
21446:
21447:
21448:
21449: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston ja Poh-
21450: jois-Suomen teollisuusopiston tutkimus- ja koulutustehtaan
21451: rakentamiseen
21452:
21453: Eduskunnalle
21454:
21455: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa dä. Määrärahasta kuluisi ohjelmistoihin 550 000
21456: on osoitettu määräraha Oulun yliopiston ja mk ja sovellussuunnitteluun ja ohjelmointiin
21457: Pohjois-Suomen teollisuusopiston tutkimus- ja 250000 mk.
21458: koulutustehtaan rakentamiseen. Sen alkuperäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21459: nen kustannusarvio on 5,95 milj. mk. Hanke on nioittaen,
21460: toteutettu kuluneen kesän aikana niin, että jäl-
21461: jellä on vielä tehtaan ylemmän tason tietojärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21462: telmän suunnittelu ja toteuttaminen. Ylemmän 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21463: tason tietokoneet on hankittu, mutta tutkimuk- 29.10.21 800 000 markkaa Oulun yli-
21464: sen ja koulutuksen tarvitsemat simulointiohjel- opiston ja Pohjois-Suomen teollisuus-
21465: mistot sekä tehtaan hallinnollisen tietojärjes- opiston tutkimus- ja koulutustehtaan ra-
21466: telmän ohjelmistot ovat hankkimatta. Sitten so- kentamiseen.
21467: vellussuunnittelua ja ohjelmointia ei voida teh-
21468:
21469: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21470:
21471: Sakari Valli Riitta Jouppila Oiva Savela
21472: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
21473: Liisa Jaakonsaari Keijo Jääskeläinen
21474: 1989 vp. 3575
21475:
21476: Raha-asia-aloite n:o 3359
21477:
21478:
21479:
21480:
21481: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston peruskor-
21482: jaukseen Paltamossa
21483:
21484:
21485: Eduskunnalle
21486:
21487: Kainuun opisto sai v. 1983 uuden pääraken- tämätön. Hanke sisältyy valtioneuvoston ta-
21488: nuksen. Opiston alueella on useita huonokun- louspoliittisen ministerivaliokunnan vahvista-
21489: toisia kiinteistöjä, joita peruskorjaamalla saa- maan Kainuun kehittämisohjelmaan 1987-90.
21490: daan kipeästi tarvittavia opetustiloja. Koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21491: hallitus on hyväksynyt ns. Arvolan peruskor- nioittaen,
21492: jauksen suunnitelmat ja muutospiirustukset.
21493: Kiinteistö on valmistunut v. 1953 eikä sitä ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21494: korjattu. Sen huoneistoala on 1 095 m 2 ja tila- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21495: vuus 4 721 m 3 • Kokonaiskustannusarvio on n. 3 29.57.52 lisäyksenä 400 000 markkaa
21496: milj. mk. Siihen saadaan useita luokkahuonei- Kainuun opiston muutos- ja peruspa-
21497: ta. Myös energiataloudellisesti korjaus on vält- rannustyöhön.
21498:
21499: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21500:
21501: Sakari Valli Annikki Koistinen
21502: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
21503: 3576 1989 vp.
21504:
21505: Raha-asia-aloite n:o 3360
21506:
21507:
21508:
21509:
21510: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon musiikkiyhdis-
21511: tys ry:lle nuorten musiikkikurssin järjestämiseksi
21512:
21513:
21514: Eduskunnalle
21515:
21516: Sotkamon musiikkiyhdistys ry. on kymmene- mikunnan nimellisellä avustuksella. Kurssien
21517: nä kesänä järjestänyt kaksiviikkoisen nuorten talous on kiristynyt, sillä tulot eivät ole enää pa-
21518: musiikkikurssin, johon on kuulunut useita kon- rina vuotena kattaneet menoja.
21519: sertteja (Sotkamo soi). Oppilaita on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21520: 130-150, joista 2/3 Pohjois-Suomesta ja loput nioittaen,
21521: muualta. He ovat joutuneet maksamaan kurs-
21522: sistaan keskimäärin 1 200 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21523: Opettajiksi on saatu mahdollisimman kor- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21524: keatasoisia kotimaisia opettajavoimia. Yhdistys 29.90.52 JOO 000 markkaa Sotkamon
21525: on rahoittanut toimintaansa tällä kurssilla kurs- musiikkiyhdistys ry:lle nuorten musiik-
21526: simaksuin, Sotkamon kunnan avustuksella, kikurssin järjestämiseksi.
21527: kansalaisopiston tuella ja Oulun läänin taidetoi-
21528:
21529: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21530:
21531: Sakari Valli Annikki Koistinen
21532: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
21533: 1989 vp. 3577
21534:
21535: Raha-asia-aloite n:o 3361
21536:
21537:
21538:
21539:
21540: Valli: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Eräpäivien järjestämi-
21541: seen
21542:
21543:
21544: Eduskunnalle
21545:
21546: Kuhmon Eräpäivät -tapahtuma on vakiinnut- sia eräilyn harrastajia kokoavan tapahtuman
21547: tanut asemansa maamme harvojen erätapahtu- budjetti v. 1990 on 150000 mk, josta Kuhmon
21548: mien joukossa. Korkeatasoinen joka toinen kaupungin osuus on 60 000 mk.
21549: vuosi järjestettävä ei-kaupallinen tapahtuma Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21550: käsittelee metsästyksen, kalastuksen ja erä- taen,
21551: kulttuurin ajankohtaisia teemoja maamme joh-
21552: tavien asiantuntijoiden voimin. Tapahtuma on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21553: toiminut hyvin yhteensovittajana tutkimuksen, 1990 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
21554: koulutuksen, käytännön ja myös luonnonsuoje- kaa Kuhmon kaupungille Kuhmon Erä-
21555: lun ja metsästyksen välillä. Muutamia tuhan- päivät -tapahtuman järjestämiseen.
21556:
21557: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21558:
21559: Sakari Valli
21560: 3578 1989 vp.
21561:
21562: Raha-asia-aloite n:o 3362
21563:
21564:
21565:
21566:
21567: Valli: Määrärahan osoittamisesta Suomalainen Varhaisnuoriso-
21568: toiminnan Tuki ry:lle lasten lomatoiminnan käynnistämiseen
21569:
21570:
21571: Eduskunnalle
21572:
21573: Suomalainen Varhaisnuorisotoiminnan Tuki Lomatoiminnan onnistumisen kannalta ensi-
21574: ry. on lasten sosiaalista toimintaa harjoittava arvoisen tärkeää on valmistelun perinpohjai-
21575: yhdistys. Tulevana vuonna yhdistys on käynnis- nen suorittaminen. Lasten ohjattua lomanviet-
21576: tämässä toimintaa, jonka tehtävänä on tarjota toa eivät sinänsä tärkeät tekniset asiat saa häi-
21577: ohjattua ja suunniteltua lomatoimintaa lapsille, ritä.
21578: joiden mahdollisuudet ko. toimintaan ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21579: muuten rajatut. taen,
21580: Lomatoiminnan suunnittelu ja valmistelu
21581: ovat kooltaan projekteja, johon Tuki ry:n re- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21582: surssit ovat osin riittämättömät. Samoin han- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21583: kittava taustamateriaali ja välineistä vaativat 33.94.50 JOO 000 markkaa Suomalainen
21584: taloudellisia uhrauksia, joihin tukea kipeästi Varhaisnuorisotoiminnan Tuki ry:n las-
21585: kaivataan. Lisäksi lomatoiminnasta tiedottami- ten lomatoiminnan käynnistämiseen.
21586: nen ja vetäjien hankkiminen ovat vielä alkuteki-
21587: jöissään.
21588:
21589: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21590:
21591: Sakari Valli
21592: 1989 vp. 3579
21593:
21594: Raha-asia-aloite n:o 3363
21595:
21596:
21597:
21598:
21599: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta katujen ja kaavateiden val-
21600: tionapuun
21601:
21602:
21603: Eduskunnalle
21604:
21605: Uudenmaan tiepiirin yleisten teiden raken- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
21606: tamis- ja kunnossapitosuunnitelmaan vuosille denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
21607: 1987-1993 sisältyy 55 rakennuslain 136 a §:n kunnan työvaliokunnassa.
21608: mukaista hanketta, joiden yhteinen kustannus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21609: arvio on 553 mmk. Valtio osallistuu rakennus- tavasti,
21610: lain 136 a §:n mukaisesti katujen ja kaavateiden
21611: rakentamiseen myöntämällä valtionapua kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21612: tien hankkeisiin. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21613: Viime vuosina tähän tarkoitukseen varatut 31.24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
21614: määrärahat ovat olleet riittämättömät. Valtio- rakennuslain 136 a §:n mukaisten katu-
21615: varainvaliokunta onkin vuosittain kiinnittänyt jen ja kaavateiden valtionapuihin.
21616: huomiota budjetin eduskuntakäsittelyn aikana
21617: määrärahan vähäisyyteen ja edellyttänyt mää-
21618: rärahojen lisäämistä.
21619:
21620: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21621:
21622: Tauno Valo Tuula Liunaiomaa Martti Tiuri
21623: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo Matti Saarinen
21624: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen
21625: Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki Anssi Rauramo
21626: Claes Andersson Jouni J. Särkijärvi Seija Karkinen
21627: Pauli Uitto Saara-Maria Paakkinen Elsi Hetemäki-Olander
21628:
21629:
21630:
21631:
21632: 22 290089P
21633: 3580 1989 vp.
21634:
21635: Raha-asia-aloite n:o 3364
21636:
21637:
21638:
21639:
21640: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan Sivistystoi-
21641: minnan Liiton toiminnan tukemiseen
21642:
21643:
21644: Eduskunnalle
21645:
21646: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on nuoriso- vetta. Kansainvälistyvässä Suomessa kansalli-
21647: seurajärjestön sivistysliitto. Liiton jäseninä nen kulttuurityö tarvitsee lisää voimavaroja.
21648: ovat Kalevan Nuorten Liitto, Suomen Nuorison Muuten se ei kestä kansainvälisen kulttuuritar-
21649: Liitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Suomen jonnan painetta. Pitkän tradition ja laajan toi-
21650: Puhallinorkesteriliitto. Liitto saa valtionapua mintakentän ansiosta Vapaan Sivistystoimin-
21651: toimintaansa sivistysjärjestöille myönnetystä nan Liitolla on hyvät mahdollisuudet tehdä työ-
21652: harkinnanvaraisesta valtionavusta. tä kansallisen kulttuurin puolesta.
21653: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto tekee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21654: koulutus- ja opintotoiminnan ohella merkittä- nioittaen,
21655: vää kulttuurityötä. Tämän toiminnan laajentu-
21656: miseen olisi lisämahdollisuuksia, mikäli toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21657: nan suunnitteluun ja toteuttamiseen olisi käy- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
21658: tettävissä riittävästi varoja. Vapaan Sivistystoi- markkaa Vapaan Sivistystoiminnan Lii-
21659: minnan Liitto tekee sitä kansallista kulttuuri- tolle kulttuuritoiminnan suunnitteluun
21660: työtä, jolle on tällä hetkellä lisääntyvää tar- ja toteuttamiseen vuonna 1990.
21661:
21662: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21663:
21664: Päivi Varpasuo Juho Sillanpää Pentti Lahti-Nuuttila
21665: Tytti lsohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21666: 1989 vp. 3581
21667:
21668: Raha-asia-aloite n:o 3365
21669:
21670:
21671:
21672:
21673: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuorten Lii-
21674: ton toiminnan tukemiseen
21675:
21676:
21677: Eduskunnalle
21678:
21679: Kalevan Nuorten Liitto ry. on valtakunnalli- Seuraava kansainvälinen lasten ja nuorten
21680: nen varhaisnuorten kasvatus- ja kulttuurijärjes- kulttuuritapahtuma toteutetaan yhteistyössä
21681: tö. Liiton tehtävänä on luoda edellytyksiä las- Oulun kaupungin ja alueen järjestöjen kanssa
21682: ten ja varhaisnuorten omalle kulttuuritoimin- 13.-16.6.1991. Tapahtumaan osallistuu yh-
21683: nalle. Kasvatuksellisena tavoitteena on lapsen teensä 4 000-5 000 alle 16-vuotiasta taiteen
21684: persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen harrastajaa. Kansainvälisiä ryhmiä kutsutaan
21685: ja kasvun tukeminen erilaisten harrastusten mm. Neuvostoliitosta, Pohjoismaista, Puolas-
21686: sekä kerho- ja leiritoiminnan avulla. ta, Ranskasta, Saksan Iiittotasavallasta, Tsek-
21687: Harrastuksessa kehittyminen edellyttää asian- koslovakiasta ja Unkarista. Tapahtuman koko-
21688: tuntevan ohjauksen ja koulutuksen ohella myös naiskulut ovat 1,6 miljoonaa markkaa.
21689: toiminnallisia välitavoitteita niin paikallis-, Neljän vuoden välein järjestettävä kansainvä-
21690: maakunta- kuin valtakunnallisellakin tasolla. linen kulttuuritapahtuma ei ole valtion rahoi-
21691: Lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat tuksen piirissä samalla tavoin kuin vuosittain
21692: mm. opetusministeriön ylläpitämä nuorison tai- järjestettävät valtakunnalliset kulttuuritapahtu-
21693: detapahtumajärjestelmä sekä erilaiset järjestö- mat. Toisaalta myöskään varhaisnuorisoikäis-
21694: jen ja eri tahojen järjestämät kulttuuritapahtu- ten harrastajien mahdollisuudet rahoittaa omaa
21695: mat. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja toimintaansa eivät ole vastaavat kuin aikuis-
21696: tapahtumia, joissa lapset ja nuoret itse toimivat ikäisellä väestöllä.
21697: ohjelman tuottajina, on hyvin vähän. Luonnol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21698: lista on, etteivät nämä tapahtumat voi kilpailla nioittaen,
21699: tasavertaisina valtion rahoituksesta ammattitai-
21700: teilijoiden esityksistä koostuvien valtakunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21701: ten kulttuuritapahtumien kanssa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21702: Kalevan Nuorten Liitto järjestää joka neljäs 29.91.51 200000 markkaa Kalevan
21703: vuosi kansainvälisen lasten ja nuorten kulttuu- Nuorten Liitto ry:lle käytettäväksi las-
21704: ritapahtuman, jonka keskeinen sisältö on kan- ten ja nuorten kansainvälisen kulttuuri-
21705: santanssi ja musiikki, lapsiteatteri ja suullinen tapahtuman järjestämiseen.
21706: ilmaisu, kuvataide sekä käden taidot.
21707:
21708: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21709:
21710: Päivi Varpasuo Tytti lsohookana-Asunmaa
21711: Kimmo Sarapää Riitta Jouppila
21712: 3582 1989 vp.
21713:
21714: Raha-asia-aloite n:o 3366
21715:
21716:
21717: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojan toimien
21718: perustamiseen
21719:
21720:
21721: Eduskunnalle
21722:
21723: Nuori ihminen tekee monet elämän keskeiset taa. 4H-järjestö on tunnetusti ollut eturivissä
21724: päätökset nopeasti, ainutkertaisesti ja huoli- aloittamassa niitä liitännäiselinkeinoja, jotka
21725: matta yhteiskunnan auttavasta kädestä varsin mm. Maatalous 2000 -komitea näkee tärkeiksi
21726: pienen omakohtaisesti koetun tiedon varassa. maaseudun asuttuna säilyttämisen kannalta.
21727: Työelämään hakeutuminen on tällainen tapah- Koska irrallisuus ja toimettomuus koettelee
21728: tuma. Varsinaista nuorisotyöttömyyttä velvoi- osaa asutuskeskusten nuorisoa, on 4H-järjestö
21729: tetiin kunnat torjumaan vuoden 1988 alusta tar- tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan
21730: koituksella auttaa myös tulevan ammatin valin- myös niihin. Vastaanotto on poikkeuksetta ol-
21731: taa. Itse työllistäminen sujui hyvin, ammatin lut suopea, mikä perustunee järjestön toimin-
21732: löytämisestä ei liene vielä paljon tietoa. nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo-
21733: Työllisyystilanteen paraneminen on joka ta- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh-
21734: pauksessa laventanut nuorten mahdollisuuksia jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto
21735: löytää omaksi koettu ala työelämässä. Ongel- lisääntyneen vapaa-ajan viettoon.
21736: mia jää tästä huolimatta ratkaistavaksi kovin 4H-toiminnan aloittaminen tai tehostaminen
21737: paljon. Keskiasteen koulut ovat oppilaspulan on kiinni ammattitaitoisen toimihenkilön paik-
21738: edessä ja mikä oireellisinta, siitä näyttävät kär- kaamisesta. Tämänhetkisen tilanteen mukaan
21739: sivän eniten työllisyyden takaavat manuaallis- 32 kuntaa haluaisi valtionapuisen 4H-neuvojan
21740: ten taitojen linjat. Huolestumista aiheuttaa ja on omasta puolestaan valmis huolehtimaan
21741: myös alkutuotantoa, maa- ja metsätaloutta palkkauksesta ja muista toimeen liittyvistä me-
21742: edustavien koulutuspaikkojen alhainen käyttö- noista vallitsevan käytännön mukaan. Valtio-
21743: aste. vallan mukaantulo puoleen (16) näistä tapauk-
21744: Jos pyrkimykseksi otetaan maaseudun asut- sista lisäisi järjestön vuodelle 1990 merkittyä
21745: tuna säilyminen, nuorten ohjaaminen riittäväs- määrärahaa 1 285 000 mk. Kysymyksessä olisi
21746: sä määrin tuotannolliseen työhön, luonnon kes- paitsi kuntien tasavertainen kohtelu myös mm.
21747: tävän hyväksikäytön omaksuminen, pienyrittä- se, että näin saataisiin omien yritysten avulla
21748: jyyden edistäminen, järjestömuotoisen koulu- 4H-neuvonnan piiriin noin 3 500 nuorta. Hei-
21749: tuksen ja toisaalta perus- ja ammattikoulutuk- dän tuotannollisen toimintansa arvo olisi noin
21750: sen etujen ja mahdollisuuksien yhdistäminen, 2,5 miljoonaa markkaa ja pienyritysten netto-
21751: tuntuisi 4H-työn toimipisteiden lisääminen ole- tuottokin noin 1,3 miljoonaa markkaa, eli sama
21752: van suora tie näihin tavoitteisiin. Tämän ovat summa kuin ehdotettu valtion määrärahan li-
21753: mm. niiden kuntien hallintoelimet oivaltaneet, säys.
21754: joissa 4H-toimintaa ei ole tai se on toimihenki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21755: lön puutteessa riittämätöntä. taen,
21756: Kokemukset ovat osoittaneet 4H-työn tehok-
21757: kuuden nuorten ohjaamisessa alkutuotannon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21758: yleensä manuaalisia taitoja vaativien ammattien 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21759: piiriin. Tästä seuraa koulutusmotivaation he- 30.30.42 lisäyksenä 642 500 markkaa 8
21760: rääminen, jota koteihin saakka ulottuva neu- uuden valtionapuisen 4H-neuvojan toi-
21761: vonta omine yrityksineen merkittävästi tehos- men perustamiseksi.
21762:
21763: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21764:
21765: Päivi Varpasuo Kerttu Törnqvist Jukka Vihriälä
21766: Einari Nieminen Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
21767: Markus Aaltonen Esko Aho Annikki Koistinen
21768: 1989 vp. 3583
21769:
21770: Raha-asia-aloite n:o 3367
21771:
21772:
21773:
21774:
21775: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin
21776: tieverkoston kunnossapitokustannuksiin
21777:
21778:
21779: Eduskunnalle
21780:
21781: Uudellamaalla on yleisiä teitä yli 5 000 km eli muuttovoitto ei suuntautuisi yksinomaan pää-
21782: 6,6 OJo koko maan tieverkon pituudesta. Erityi- kaupunkiseudulle, tulisi julkisen vallan pyrkiä
21783: sesti alhainen taso koetaan ongelmaksi Uudella- mahdollisimman laajamittaisin toimenpitein
21784: maalla, jossa tieliikenteen kasvu on jo vuosia vaikuttamaan kasvun suuntaamiseksi läänin
21785: ollut nopeampaa kuin muualla maassa. Vuosi- muihin kasvukeskuksiin ja elinkeinorakenteel-
21786: na 1980-1985 yleisten teiden liikennesuorite taan vielä kehittymättömille alueille. Tämä
21787: kasvoi tie- ja vesirakennushallituksen selvitys- edellyttää erityisesti alemmanasteisen tieverkon
21788: ten mukaan 5,2% vuodessa. Ennusteen mu- kehittämistä kunnollisten liikenneyhteyksien ai-
21789: kaan liikennesuorite kasvaa Uudellamaalla ai- kaansaamiseksi pääkaupunkiseudun, läänin ta-
21790: nakin 55% vuoteen 2010 mennessä, mikä mer- lousaluekeskusten ja haja-asutusalueiden välil-
21791: kitsee piirin liikennesuoriteosuuden nousua le. Näin voitaisiin osaltaa edistää läänin alueel-
21792: 19,4% :sta 21 % :iin. Liikenteen kasvu tulee eri- lisen kehityksen tasapainottamista ja pääkau-
21793: tyisesti kohdistumaan valtateille, joilla se tulee punkiseudun kasvupaineiden purkamista läänin
21794: ennusteen mukaan olemaan runsaat kymmenen reuna-alueille.
21795: prosenttia suurempi kuin muilla teillä. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
21796: Uudenmaan tiepiirin rahoitusosuus tienpidon Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
21797: määrärahoista on kehittämiseen osoitettujen lukunnassa.
21798: varojen osalta 1980-luvun puolivälin jälkeen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21799: hieman noussut. Se oli vuonna 1988 vajaat tavasti,
21800: 17 % koko maahan myönnetyistä määrärahois-
21801: ta. Tämä on riittämätön tienpidon rakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21802: ja kunnossapitosuunnitelmiin sisältyvien hank- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21803: keiden läpiviemiseksi. 31.24. 77 235 000 000 markkaa Uuden-
21804: Koska yleisesti läänin kehityksen kannalta on maan läänin teiden kunnossapitoon.
21805: edullista, että lääniin ja läänissä tapahtuva
21806:
21807: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21808:
21809: Päivi Varpasuo Tuula Linnainmaa Martti Tiuri
21810: Marjatta Väänänen Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo
21811: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Saarinen Lea Kärhä
21812: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Jouni J. Särkijärvi
21813: Seija Karkinen Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen
21814: Elsi Hetemäki-Olander
21815: 3584 1989 vp.
21816:
21817: Raha-asia-aloite n:o 3368
21818:
21819:
21820:
21821:
21822: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallinen Terveys-
21823: kasvatusliitto ry:lle pohjoismaiseen päihdeyhteistyöhön
21824:
21825:
21826: Eduskunnalle
21827:
21828: Euroopan yhdentymisen myötä kasvaa tarve Tässä tarkoituksessa liitto aikoo järjestää
21829: lainsäädännön yhtenäistämiseksi alkoholi- ja pohjoismaista päihdepolitiikkaa käsittelevän
21830: päihdepolitiikan alueella. Yhteisten markkinoi- seminaarin.
21831: den avauduttua kasvaa myös yhdenmukaisuu- Seminaarin tarkoituksena on pohtia yhteisten
21832: den paine käytännön alkoholi- ja päihdepolitii- suuntaviivojen kehittämistä Pohjoismaiden
21833: kan toteuttamisessa. Yhtenäisyys lisää kanssa- päihdepolitiikkaan Euroopan yhdentymisen ai-
21834: käymistä, ja se on täysin tarkoituksenmukaista heuttamien muutospaineiden säätelemiseksi ja
21835: alueellisen kehityksen tukemiseksi. Yhteisyyden toimenpide-ehdotuksia niiden toteuttamiseksi.
21836: kasvaessa on ongelmilla myös taipumus yhte- Seminaarin lisäksi tarkoituksena on tehdä seu-
21837: näistyä. ranta tiettyjen ehdotusten toteutumisesta. Semi-
21838: Etäisen sijaintinsa vuoksi ovat Pohjoismaat naariin kutsutaan luennoitsijoita ja osanottajia
21839: saaneet toistaiseksi olla erossa vakavista huu- muista pohjoismaisista raittiusjärjestöistä.
21840: meongelmista, ja muiden päihteiden käytön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21841: problematiikka on Pohjoismaissa erilaista kuin nioittaen,
21842: muissa Euroopan maissa.
21843: Kansallinen Terveyskasvatusliitto ry. seuraa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21844: valppaasti tilannetta terveiden elämäntapojen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21845: edistämistä uhkaavien tekijöiden osalta ja ha- 33.92.50 200000 markkaa Kansallinen
21846: luaa ennalta ehkäistä päihdehaittojen lisäänty- Terveyskasvatusliitto ry:lle pohjoismai-
21847: mistä. seen päihdeyhteistyöhön.
21848:
21849: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21850:
21851: Päivi Varpasuo Pirjo Rusanen Anneli Taina
21852: 1989 vp. 3585
21853:
21854: Raha-asia-aloite n:o 3369
21855:
21856:
21857:
21858:
21859: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen sivutoimisen
21860: psykiatrian professorin viran perustamiseen
21861:
21862:
21863: Eduskunnalle
21864:
21865: Psykiatrian erikoislääkäreistä on maassamme tynyt 8:sta 17:ään ilman, että opettajien mää-
21866: vallinnut puute. Tästä syystä sosiaali- ja ter- rässä on tapahtunut muutosta. Vastaavat luvut
21867: veysministeriö asetti muutama vuosi sitten eri- muualla: Tampereella kouluttajia on 3, koulu-
21868: koiskiintiön, jonka kautta juuri sellaisia apu- tettavia 7; Oulussa kouluttajia on 5, koulutetta-
21869: laislääkärin virkoja, jotka liittyvät psykiatrian via 15; Kuopiossa kouluttajia on 3 ja koulutet-
21870: erikoislääkärikoulutukseen, on lisätty opetus- tavia 12; Helsingissä kouluttajia on 7 ja koulu-
21871: sairaaloissa. Psykiatrisen terveydenhuollon tettavia 24. Opettajavoimien puute aiheuttaa
21872: epäkohtien korjaamista ja sairaalahoidon jäl- koulutuksessa suuria vaikeuksia. Vaikein on ti-
21873: keistä kuntoutusta tehostetaan edelleen sosiaali- lanne Turun, Oulun ja Kuopion yliopistoissa.
21874: ja terveysministeriön toimesta ensi vuonna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21875: Kuitenkaan opetusministeriön toimesta ehdo- nioittaen,
21876: tettuja koulutuksen lisäämisen vaatimia opetta-
21877: janvirkoja ei ole saatu lisätyksi tarpeellista mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21878: rää. Puute kouluttajista on suuri Turun, Oulun, 1990 tulo- ja menoarvioon 400 000
21879: Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa keskus- markkaa kolmen sivutoimisen psykiat-
21880: sairaaloissa. Esimerkiksi Turun yliopistossa on rian professorin viran perustamiseen.
21881: kliinisen psykiatrian opettajia ainoastaan 4, ja
21882: koulutettavien määrä on vuodesta 1984 lisään-
21883:
21884: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21885:
21886: Ritva Vastamäki Reijo Lindroos Erkki Pystynen
21887: Kirsti Ala-Harja Claes Andersson Pekka Puska
21888: Keijo Jääskeläinen Ensio Laine Oiva Savela
21889: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Riitta Jouppila
21890: 3586 1989 vp.
21891:
21892: Raha-asia-aloite n:o 3370
21893:
21894:
21895:
21896:
21897: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistys-
21898: liiton Ystävä tietoajassa -projektiin
21899:
21900:
21901: Eduskunnalle
21902:
21903: Kansallinen Sivistysliitto ry:n panos aikuisten ry. jatkaa aikuisten tietotekniikkaopetusprojek-
21904: tietotekniikkaopetukseen on kasvava. Opetus- tia Ystävä tietoajassa.
21905: ministeriön Tietotekniikan aikuiskoulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21906: suunnitteluryhmän työryhmämuistiossa (Ope- nioittaen,
21907: tusministeriön muistio, 1986:5) "Aikuisväestön
21908: tietotekniikan peruskoulutus" todetaan, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21909: opintokeskuksen pitäisi pystyä kouluttamaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
21910: tietotekniikan hallinta 30 prosentille aikuisväes- 29.57.54 375 000 markkaa Kansallisen
21911: töstä. Sivistysliiton aikuisväestön tietoteknii-
21912: Voidakseen kantaa haluamallaan tavalla vas- kan Ystävä tietoajassa -koulutusprojek-
21913: tuuta atk-opetuksesta Kansallinen Sivistysliitto tin tukemiseen.
21914:
21915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21916:
21917: Ritva Vastamäki Martti Korkia-Aho Eeva Turunen
21918: Keijo Jääskeläinen Riitta Saastamoinen Anssi Rauramo
21919: Kirsti Ala-Harja Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
21920: 1989 vp. 3587
21921:
21922: Raha-asia-aloite n:o 3371
21923:
21924:
21925:
21926:
21927: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen teolli-
21928: suuspiirin yrityspalvelutoimipisteen perustamiseen Hämeen-
21929: linnaan
21930:
21931: Eduskunnalle
21932:
21933: Hämeen teollisuuspiiri jaettiin Pirkanmaan säännöllisiä vastaanottoaikoja Hämeenlinnassa
21934: ja Etelä-Hämeen teollisuuspiireiksi 1.3.1989. ja Forssassa. Selvä epäkohta olisi poistettava
21935: Uudelta nimeltään kauppa- ja teollisuusministe- pikaisesti.
21936: riön yrityspalvelun Etelä-Hämeen piirin piiritoi- Yrityspalvelujen saatavuuden parantamiseksi
21937: misto on Lahdessa, jossa ennestään sijainnut Kanta-Hämeessä tulisi sinne perustaa toimi-
21938: toimipiste muutettiin piiritoimistoksi. Toimisto piste. Henkilöstötarve olisi yksi yritystutkija
21939: sijaitsee aivan piirinsä laidassa. (S 22), kaksi yritysneuvojaa (A 21) sekä yksi toi-
21940: Piiriin kuuluu 24 kuntaa, joista 18 suuntau- mistosihteeri (A 12). Toimiston sijaintipaikka-
21941: tuu useimmissa asioissaan Hämeenlinnan suun- kunta olisi Hämeenlinna.
21942: taan, viisi Lahteen ja yksi molempiin suuntiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21943: Etäisyys Lounais-Hämeen talousalueelta toi- nioittaen,
21944: mistoon on 130-160 km.
21945: Tähänastinen kokemus on selvästi osoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21946: nut, että toimiston palveluja ei käytetä Lounais- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21947: Hämeen ja Hämeenlinnan alueella siinä määrin markkaa kauppa- ja teollisuusministe-
21948: kuin piiritoimistoa lähempänä olevilla alueilla. riön Etelä-Hämeen piirin yrityspalvelun
21949: Ero palvelujen käytössä on räikeä siitä huoli- toimipisteen perustamiseksi Hämeenlin-
21950: matta, että yrityspalvelun neuvojilla on ollut naan.
21951:
21952: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21953:
21954: Ritva Vastamäki Lea Savolainen Jorma Rantanen
21955: Hannu Tenhiälä Esko Helle Arto Lapiolahti
21956: Ilkka Joenpalo Iiro Viinanen Sirpa Pietikäinen
21957: 3588 1989 vp.
21958:
21959: Raha-asia-aloite n:o 3372
21960:
21961:
21962:
21963:
21964: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidisäätiölle
21965: ENMG-laitteiston hankkimiseen
21966:
21967:
21968: Eduskunnalle
21969:
21970: Invalidisäätiöllä on maassamme 49 vuoden rista kuntoutusta palveleva tutkimus, jonka
21971: kokemus liikuntavammaisten henkilöiden kun- suorittamiseen olennaisena osana tarvitaan ny-
21972: touttamisesta. Liikuntavammaisia on maassam- kyaikainen hermon sähköistä johtamiskykyä
21973: me noin 500 000. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet mittaava ENMG-laitteisto. Tämä laite tulee pal-
21974: ovat kohonneet tärkeimmäksi työkyvyttömyy- velemaan paitsi tutkimustyötä myös jokapäi-
21975: den syyksi. Invalidisäätiön ortopedinen sairaala väistä kliinistä kuntoutusta. Laitteen hankinta-
21976: on maamme suurin ortopedisen hoidon ja kun- kustannukset ovat 250 000 markkaa.
21977: toutuksen yksikkö, jolla on erittäin suuret val- ENMG-laitteella mitataan hermojen johtu-
21978: miudet toiminnan ja tutkimuksen kehittämiseen misnopeuksia ja etsitään vammojen jälkeisiä
21979: kokemuksen, henkilöstön ja kansainvälisten vauriokohtia sekä esimerkiksi kuluiDasairauk-
21980: kontaktien osalta. Varoja tutkimustoiminnan siin liittyviä koko tukirangan alueella esiintyviä
21981: kehittämiseen ei kuitenkaan ole, koska Valtava- hermojen puristuskohtia, jotka aiheuttavat nis-
21982: lain mukaisena valtakunnallisena palveluyksik- ka-, hartia- ja käsisärkyjä ja alaraajoihin johtu-
21983: könä sairaalan hoitopäivämaksu voi käsittää ai- via selkäsärkyjä.
21984: noastaan potilaan hoitoon ja tutkimukseen lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21985: tyvät menot, mutta ei tieteellistä tutkimustoi- nioittaen,
21986: minnan kehittämistä. Vuodesta 1963 alkaen In-
21987: validisäätiöllä on ollut tutkimustoimintaa, jon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21988: ka tuloksena on mm. 32 väitöskirjaa. RAY:ltä 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
21989: on Invalidisäätiö saanut 350 000 markan pro- markkaa Invalidisäätiölle hankittavaa
21990: jektiavustuksen kolmeksi vuodeksi tutkimustoi- kuntoutustutkimuksessa käytettävää
21991: minnan kehittämiseen. Dos. Hannu Alarannan ENMG-laitetta varten.
21992: johdolla on nyt käynnistymässä potilaan fysiat-
21993:
21994: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
21995:
21996: Ritva Vastamäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21997: Sinikka Mönkäre Vappu Säilynoja
21998: Saara-Maria Paakkinen
21999: 1989 vp. 3589
22000:
22001: Raha-asia-aloite n:o 3373
22002:
22003:
22004:
22005:
22006: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenpsykiatrian
22007: professorin viran perustamiseen Oulun yliopistoon
22008:
22009:
22010: Eduskunnalle
22011:
22012: Lastenpsykiatrian opetuksen ja tutkimuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22013: tärkeys ja tarpeellisuus on yleisesti tunnettu. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22014: Tämän alan professorin virat on perustettu nyt 29.1 0. 01 70 000 markkaa lastenpsykiat-
22015: muihin paitsi Oulun yliopistoon. Tästä syystä rian apulaisprofessorin viran muuttami-
22016: tulisi kiireesti järjestää asia myös Oulun yliopis- seksi professorin viraksi Oulun yliopis-
22017: ton osalta muuttamalla lääketieteellisessä tiede- ton lääketieteellisessä tiedekunnassa.
22018: kunnassa oleva apulaisprofessorin virka profes-
22019: sorin viraksi.
22020: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22021: nioittaen,
22022:
22023: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22024:
22025: Ole Wasz-Höckert Riitta Jouppila Claes Andersson
22026: Erkki Pulliainen Vappu Säilynoja Riitta Uosukainen
22027: Gustav Björkstrand Sinikka Mönkäre Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22028: Kirsti Ala-Harja Tytti lsohookana-Asunmaa Ritva Vastamäki
22029: 3590 1989 vp.
22030:
22031: Raha-asia-aloite n:o 3374
22032:
22033:
22034:
22035:
22036: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta turvaamaan suo-
22037: malaisten lasten koulunkäynti Espanjassa
22038:
22039:
22040: Eduskunnalle
22041:
22042: Espanjan Aurinkorannikolla ja Mallorcalla Koska suomalaiset rakentajat ovat Aurinko-
22043: asuu Suomen ev .lut. kirkon laskelmien mukaan rannikolla pystyttämässä suomalaisille "talvi-
22044: "vakituisia ympärivuotisia" n. 3 000 ja "talvi- siirtolaisille'' asuntoja, tulee työikäisten suoma-
22045: siirtolaisia" n. 10 000 suomalaista. Näissä lo- laisten tai espanjalais-suomalaisten lapsiperhei-
22046: makohteissa käy lisäksi yhteensä n. 100 000 ly- den lukumäärä jatkuvasti lisääntymään. Näi-
22047: hytaikaisturistia. Lisäksi näillä alueilla toimii den lasten koulunkäyntiä tulisi Suomen viran-
22048: yli 50 suomalaisyrittäjää. Perheellisten luku- omaisten toimesta kehittää siten, että sekä suo-
22049: määrä kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi Aurin- men, espanjan että myös ruotsin kielen opetus
22050: korannikolla Suomi-koulun lasten lukumäärä olisi sillä tasolla, että lapset voivat jatkaa kou-
22051: on nyt n. 70. Nämä lapset saavat varsinaisen lutustaan joko Suomessa tai Espanjassa.
22052: kouluopetuksensa espanjalaiskouluissa tai Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
22053: Fuengirolan ruotsalaiskoulussa. Suomi-koulun opetuskulujen peittämiseksi
22054: Pidemmällä tähtäimellä nämä kaksi- tai kol- myönnetään määräraha ylimenokaudeksi, kun-
22055: mikieliset lapset saattavat maamme ulkomaan nes vakinainen peruskoulu perustetaan.
22056: kaupan ja kulttuurin aloilla olla hyvinkin ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22057: vokkaita. On erityisen tärkeätä, että Suomi- nioittaen,
22058: koulu, joka toimii vähin varoin, saa valtion
22059: tukea lasten Suomi-tuntemuksen lisäämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22060: sekä suomen kielen käytännön opetuksen tehos- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22061: tamiseksi. 29.46.55 JOO 000 markkaa turvaamaan
22062: Käytyjen selvitysten perusteella Suomi-kou- suomalaisten lasten koulunkäynti Es-
22063: lun johtokunta suosittelee Fuengirolaan suoma- panjassa tukemalla Suomi-koulua Fuen-
22064: laista koulua. Todettakoon, että Fuengirolassa girolassa.
22065: toimii ruotsalainen koulu.
22066:
22067: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22068:
22069: Ole Wasz-Höckert Gustav Björkstrand Kaarina Dromberg
22070: Lauri Metsämäki Sinikka Mönkäre Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22071: Mirja Ryynänen Eeva-Liisa Moilanen
22072: 1989 vp. 3591
22073:
22074: Raha-asia-aloite n:o 3375
22075:
22076:
22077:
22078:
22079: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
22080: Varikkoniemen muinaisj äännösalueen tutkimiseen
22081:
22082:
22083: Eduskunnalle
22084:
22085: Hämeenlinnan Varikkoniemen alueelta vuon- pärysmuurit, satama) n. 1 500 m 2 (150 m 2 on
22086: na 1986löydetty muinaisjäännösalue on maam- kaivettu), jotta asutuksen sisäiset rakenteet voi-
22087: me esihistorian kannalta merkittävin löytö vuo- taisiin selvittää. Tavoitteena on kaivaa 7 %
22088: sikymmeniin. koko muinaisjäännöksestä. Kenttätutkimuksiin
22089: Varikkoniemen alueella on ilmeisesti sijain- tarvitaan arviolta 8 vuotta, jonka jälkeen laadi-
22090: nut Suomen ensimmäinen muinaiskaupunki taan tieteellinen julkaisu.
22091: (5,56 ha), jolla on ollut laajoja kansainvälisiä Vuoden 1990 tutkimuskustannukset ovat n.
22092: kauppayhteyksiä. Muinaiskaupunkia ovat ym- 780 000 mk kenttätyöajan ollessa 2 1/2 kk. Ko-
22093: päröineet suojamuurit ja siihen on kuulunut sa- konaiskustannusarvio kahdeksalle vuodelle on
22094: tama. Asutusta paikalla on ollut n. 600-1 300 7,5 milj. mk.
22095: jKr. Koska vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa tä-
22096: Alueen tieteellistä tutkimista on pidettävä mä erittäin tärkeä ja arkeologisesti keskeinen
22097: välttämättömänä ja erittäin tärkeänä koko Suo- tarve on jäänyt vaille riittävää huomiota, ehdo-
22098: men historian kannalta. tamme siihen 800 000 mk. Tämä summa perus-
22099: Muinaisjäännöksestä on tutkittu 6,5 kk:n ai- tuu museoviraston tarkkaan kustannusarvioon.
22100: kana vuosina 1986-1989 n. 1,5 OJo. Hämeenlin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22101: nan kaupunki on myöntänyt tutkimuksiin varo- nioittaen,
22102: ja 900 000 mk. Kuluvana vuonna osoitettiin va-
22103: roja lisäksi valtion velvoitetyöllistämisohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22104: masta (3-10 työntekijää). 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22105: Museoviraston tutkimusohjelman mukaisesti 29.84.50 800 000 markkaa Hämeenlin-
22106: tulisi asuinpaikan keskusalueella kaivaa n. nan Varikkoniemen muinaisjäännös-
22107: 2 000 m 2 (300 m 2 on kaivettu) ja reunoilla (ym- a/ueen tutkimiseen.
22108: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22109:
22110: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Lea Kärhä
22111: Henrik Westerlund Henrik Lax Tuula Linnainmaa
22112: Kaarina Dromberg Matti Saarinen Marjatta Väänänen
22113: Tarja Kautto Tauno Valo Lauri Metsämäki
22114: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Pirjo-Riitta Antvuori
22115: Seija Karkinen Erkki Pystynen Saara-Maria Paakkinen
22116: Elsi Hetemäki-Olander Håkan Malm
22117: 3592 1989 vp.
22118:
22119: Raha-asia-aloite n:o 3376
22120:
22121:
22122:
22123:
22124: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattialakoh-
22125: taisten rauhanjärjestöjen toiminnan tukemiseen
22126:
22127:
22128: Eduskunnalle
22129:
22130: Kansalaisjärjestöjen harjoittama rauhantyö seminaari "Yhteinen turvallisuus - yhteisiä
22131: Suomessa on viime vuosien aikana tuntuvasti aloitteita".
22132: aktivoitunut ja löytänyt uusia toimintamuoto- Projektiluonteiseen toimintaan myönnetty
22133: ja. Suurvaltasuhteiden paraneminen tullee enti- valtionapu on suuruudeltaan ollut viimeisten
22134: sestään kannustamaan eri tahoja tässä toimin- viiden vuoden aikana vain noin viidennes hae-
22135: nassa. tun avustuksen määrästä. Yhteistoiminnassaan,
22136: Huolimatta rauhantyön määrällisestä ja ta- johon valtionapua on saatu juuri projektiluon-
22137: sollisesta noususta maassamme ovat kyseiseen teiseen toimintaan suunnatusta määrärahasta,
22138: toimintaan osoitetut valtionavut tietyiltä osin ovat ammattialakohtaiset rauhanjärjestöt jou-
22139: pysyneet vuodesta toiseen riittämättöminä. tuneet huomioimaan avun alimitoituksen. Täs-
22140: Vuonna 1986 istunutYK:nrauhan vuoden toi- tä syystä toiminnassa on mm. jouduttu luopu-
22141: mikunta kiinnitti muistiossaan huomiota siihen, maan laajemmista, kansainvälisistä hankkeista.
22142: että rauhantyötä tekevien kansalaisjärjestöjen Edellä esitettyyn viitaten esitämme, että edus-
22143: valtiolta saama tuki on alimitoitettu. Samassa kunta kiinnittäisi huomion kansalaisjärjestöjen
22144: muistiossa toimikunta esittikin rauhantyöhön projektiluonteisen avun niukkuuteen ja toimisi
22145: tarkoitettujen pysyvien määrärahojen sekä pro- jo ensi vuotta silmällä pitäen asian parantami-
22146: jektiluonteisen toiminnan rahoituksen nosta- seksi. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
22147: mista. vioon olisi saatava uusi alamomentti rauhan-
22148: Ammatillisia rauhantoimikuntia ja yhdistyk- työn kohde- ja matka-apurahaksi. Tältä mo-
22149: siä on tällä vuosikymmenellä syntynyt lähes mentilta tulisi rauhantyötä tekevien järjestöjen
22150: kaksikymmentä, ja niissä toimii aktiivisesti tu- voida anoa avustusta kertaluonteisten tapahtu-
22151: hansia jäseniä. Tiiviin yhteistyön tuloksena on mien aiheuttamiin kustannuksiin. Momentin
22152: mm. järjestetty vuonna 1985 seminaari aiheesta suuruus voisi ensi vuonna olla 200 000 mark-
22153: "Tiede ja ammattietiikka rauhantyössä", kaa. Suuruutta voisi asteittain kasvattaa ja lähi-
22154: vuonna 1986 seminaari "Työmme ja vastuu tu- vuosien tavoitteena voitaisiin pitää miljoonaa
22155: levaisuudesta" ja viime syksynä yhteisseminaa- markkaa.
22156: rissa pohdittiin aihetta "Militarisoitumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22157: muodot". nioittaen,
22158: Syksyllä 1988 järjestettiin taas perinteinen
22159: yhteisseminaari, nyt teemana oli "Ihmisoikeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22160: det ja rauha". Uudenlaista avausta merkitsee 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22161: yhdessä Ruotsin ammattialakohtaisten rauhan- 29.99.50 200 000 markkaa ammattiala-
22162: järjestöjen ja ruotsalais-suomalaisen kulttuuri- kohtaisten rauhanjärjestöjen toiminnan
22163: keskuksen kanssa Hanasaaressa järjestettävä tukemiseen.
22164:
22165: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22166:
22167: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Per-Henrik Nyman
22168: Håkan Nordman Arto Lapiolahti Sinikka Mönkäre
22169: 1989 rd. 3593
22170:
22171: Finansmotion nr 3377
22172:
22173:
22174:
22175:
22176: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för understödjande
22177: av Finlands Fredsförbund r.f:s svenskspråkiga publikations-
22178: verksamhet
22179:
22180: Till Riksdagen
22181:
22182: 1 anledning av Fredsförbundets 70-årsjubi- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22183: leum planeras ett stort nummer av Fredsposten, samt
22184: som skulle distribueras över hela svenska Fin-
22185: land till specialla målgrupper. att Riksdagen i statsjörslaget för år
22186: A vsikten är att samtidigt färdigställa ett 1990 på momentet 29.99.50 upptar
22187: högklassigt materia! om fredsfostran och inter- 50 000 mark tili Finlands Fredsförbund
22188: nationell fostran på svenska. Tidningen pla- rf. för utgivning av jubi/eumsnummer
22189: neras att utkomma hösten 1990. Budgeten för av Fredsposten.
22190: att ge ut tidningen visar på att kostnaderna
22191: netto torde röra sig om 50 000 mk.
22192:
22193: Helsingfors den 19 september 1989
22194:
22195: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Boris Renlund
22196: Lauri Metsämäki Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
22197: Claes Andersson Per-Henrik Nyman Håkan Nordman
22198: 3594 1989 vp.
22199:
22200: Raha-asia-aloite n:o 3377 Suomennos
22201:
22202:
22203:
22204:
22205: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
22206: liitto ry:n ruotsinkielisen julkaisutoiminnan tukemiseen
22207:
22208:
22209: Eduskunnalle
22210:
22211: Rauhanliiton 70-vuotisjuhlien vuoksi suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22212: tellaan suurta Fredspostenin numeroa, joka lä- nioittaen,
22213: hetettäisiin Suomen kaikilla ruotsinkielisillä
22214: alueilla oleville erityisille kohderyhmille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22215: Samalla tarkoitus on valmistaa korkealaatui- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22216: nen rauhankasvatusta ja kansainvälisyyskasva- 29.99.50 50 000 markkaa Suomen Rau-
22217: tusta esittelevä ruotsinkielinen aineisto. Lehden hanliitto ry:lle Fredspostenin juhlanu-
22218: suunnitellaan ilmestyvän syksyllä 1990. Lehden meron julkaisemiseen.
22219: julkaiseruisbudjetin mukaan nettokeskustan-
22220: nukset ollevat noin 50 000 markkaa.
22221:
22222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22223:
22224: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Boris Renlund
22225: Lauri Metsämäki Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
22226: Claes Andersson Per-Henrik Nyman Håkan Nordman
22227: 1989 rd. 3595
22228:
22229: Finansmotion nr 3378
22230:
22231:
22232:
22233:
22234: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag till Haga Ungdoms-
22235: förening rf för reparation av fastigheten
22236:
22237:
22238: Till Riksdagen
22239:
22240: Haga ungdomsförening upprätthåller idag en På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22241: fastighet i Helsingfors där barnträdgårdsverk- samt
22242: samhet bedrivs. Fastighetens tak är emellertid
22243: p.g.a. konstruktionsfel idag i sådant skick att att Riksdagen i statsjörslaget jör år
22244: risken finns för att hela fastigheten förstörs. 1990 på momentet 29.99.50 upptar
22245: Något som är att beklaga då det i fastigheten JOO 000 mark jör reparation av Haga
22246: bedrivs barnträdgårdsverksamhet. En verksam- ungdomsjörenings fastighet.
22247: hetsform som med beaktande av den allmänna
22248: barndagvårdssituationen i huvudstadsregionen
22249: måste anses som i högsta grad samhällsnyttig.
22250:
22251: Helsingfors den 19 september 1989
22252:
22253: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
22254: 3596 1989 vp.
22255:
22256: Raha-asia-aloite n:o 3378 Suomennos
22257:
22258:
22259:
22260:
22261: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Haga Ungdoms-
22262: förening rf. -nimisen yhdistyksen kiinteistön korjaamiseen
22263:
22264:
22265: Eduskunnalle
22266:
22267: Haga Ungdomsförening -nimisellä yhdistyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22268: sellä on Helsingissä kiinteistö, jossa harjoite- nioittaen,
22269: taan lastentarhatoimintaa. Kiinteistön katto on
22270: kuitenkin rakennevirheen vuoksi nykyään sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22271: laisessa kunnossa, että on olemassa vaara koko 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22272: kiinteistön tuhoutumisesta. Tämä on valitetta- 29.99.50 JOO 000 markkaa Haga Ung-
22273: vaa, koska kiinteistössä harjoitetaan lastentar- domsjörening -mmtsen yhdistyksen
22274: hatoimintaa. Tätä toimintaa on lasten päivähoi- kiinteistön korjaamiseen.
22275: don yleistilanteen pääkaupunkiseudulla huo-
22276: mioon ottaen pidettävä yhteiskunnan kannalta
22277: erittäin hyödyllisenä.
22278:
22279: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22280:
22281: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
22282: 1989 rd. 3597
22283:
22284: Finansmotion nr 3379
22285:
22286:
22287:
22288:
22289: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för energiforskning
22290:
22291:
22292:
22293: Tili Riksdagen
22294:
22295: Erfarenheterna av energidiskussionen och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22296: kärnkraftsavvecklingen i Sverige visar att ener- samt
22297: gifrågan inte är enkel. Det krävs intensiv och
22298: omfattande forskning i såväl energisparande att Riksdagen i statsjörslaget jör år
22299: som i ny miljövänlig energiproduktion. Forsk- 1990 på momentet 32.55.42 i tillägg upp-
22300: ningen är viktig inför framtida lösningsmodel- tar 2 000 000 mark jör alternativ ener-
22301: ler. Energiforskningen i Finland är i dag för li- giforskning.
22302: ten och smal. Större satsningar bör göras vid
22303: våra universitet och högskolor. 1 statsförslaget
22304: anslås 34 000 000 mk.
22305:
22306: Helsingfors den 19 september 1989
22307:
22308: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
22309: 3598 1989 vp.
22310:
22311: Raha-asia-aloite n:o 3379 Suomennos
22312:
22313:
22314:
22315:
22316: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta energiatutkimuk-
22317: seen
22318:
22319:
22320: Eduskunnalle
22321:
22322: Ruotsin kokemukset energiakeskustelusta ja me sitä tulisikin lisätä. Valtion tulo- ja menoar-
22323: ydinvoimasta luopumisesta osoittavat, ettei vioesityksessä esitetään 34 milj. markkaa.
22324: energiakysymys ole yksinkertainen. Tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22325: tehokasta ja laajaa sekä energiansäästön että nioittaen,
22326: ympäristöystävällisen energiantuotannon tutki-
22327: musta. Tutkimus on tärkeää tulevaisuuden rat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22328: kaisumalleja ajatellen. Energiatutkimus on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22329: Suomessa nykyään liian vähäistä ja liian kapea- 32.55.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
22330: alaista. Yliopistoissamme ja korkeakouluissam- vaihtoehtoiseen energiatutkimukseen.
22331:
22332: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22333:
22334: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
22335: 1989 vp. 3599
22336:
22337: Raha-asia-aloite n:o 3380
22338:
22339:
22340:
22341:
22342: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa-
22343: nien kuntoutukseen
22344:
22345:
22346: Eduskunnalle
22347:
22348: Rintamaveteraanien kuntoutukseen on tulo- maan terveydestään ja välttämään sairauksia.
22349: ja menoarviossa varattu 118 miljoonaa mark- Sairaat veteraanit kuuluvat muiden potilaiden
22350: kaa. tavoin sairaanhoidon palvelupiiriin.
22351: Ottaen huomioon veteraanien lisääntyvän Veteraaniasiain neuvottelukunta esitti 150
22352: keski-iän tulee tämä määräraha, sen sijaan että mmk, josta siis on vähennetty 32 mmk.
22353: syntyisi valtiolle säästöä, lisäämään sairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22354: tokustannuksia. nioittaen,
22355: Kuntoutuksen perimmäinen tarkoitus on en-
22356: nalta ehkäisevä, nykyterveyden säilyttäminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22357: kohentaminen (ruotsiksi "friskvård"). Valis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22358: tuksen (ravinto, tupakka, alkoholi, liikunta) ja 33.22.59 lisäyksenä 32 000 000 markkaa
22359: fysioterapian avulla veteraani kykenee huolehti- rintamaveteraanien kuntoutukseen.
22360:
22361: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22362:
22363: Ole Wasz-Höckert Boris Renlund Håkan Malm
22364: Erkki Pulliainen Håkan Nordman Kaarina Dromberg
22365: Arto Lapiolahti Sinikka Mönkäre Kirsti Ala-Harja
22366: Marjatta Väänänen Pentti Mäki-Hakola Maunu Kohijoki
22367: Matti Maijala Tauno Valo
22368: 3600 1989 vp.
22369:
22370: Raha-asia-aloite n:o 3381
22371:
22372:
22373:
22374:
22375: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan lää-
22376: nin kuntien sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin
22377:
22378:
22379: Eduskunnalle
22380:
22381: Sosiaalihallituksen 31.8.1989 valmistuneen nan markan hankkeelle on annettu ennakkorat-
22382: lasten päivähoitoselvityksen mukaan päivähoi- kaisu.
22383: dosta annetun lain 11 §:n (36/73) ja saman lain Uudenmaan läänin kunnat tarvitsisivat siten
22384: 11 a §:n (28/85) velvoitteiden toteuttaminen ei yli puolet koko maan kyseessä olevasta 405,5
22385: ole riittävässä laajuudessa mahdollista kunnille miljoonan markan aloittamisvaltuudesta. Se
22386: osoitettujen voimavarojen puitteissa. edellyttäisi muiden läänien kiintiöiden olennais-
22387: Mainittujen lakien velvoitteet huomioon ot- ta pienentämistä edellisiin vuosiin verrattuna.
22388: taen lasten päiväkotien rakentamista on jatket- Tämä tuskin on mahdollista.
22389: tava. Uudenmaan läänissä uusien päivähoito- Esityksen johdosta valtion menot vuonna
22390: paikkojen tarve on poikkeuksellisen suuri. 1990 lisääntyisivät hankkeiden valtionosuuden
22391: 0-6-vuotiaiden kokopäiväpaikkojen vaje vuo- mukaisesti noin 46,5 miljoonaa markkaa, kos-
22392: den 1990 alussa on kesällä 1989 jätettyjen hake- ka ko. kuntien keskimääräinen SVOL-valtion-
22393: musten perusteella koko maassa noin 19 600 osuus on noin 31 OJo. Koko maan valtionosuus
22394: paikkaa, joista Uudenmaan kuntien vaje on on keskimäärin 49 %.
22395: suurin eli 5 750 paikkaa. Osapäiväpaikkoja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
22396: puuttuu näiden lisäksi runsaat 6 000. Niistä yli denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
22397: puolet on Uudenmaan läänin kuntien vajausta. kunnan työvaliokunnassa.
22398: Kuntien arvion mukaan 3-6-vuotiaiden koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22399: päiväpaikkojen lisätarve on todellisuudessa nioittaen,
22400: huomattavasti suurempi.
22401: Päivähoitopaikkojen kokonaisvajetta ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22402: alle kolmivuotiaiden osalta alentaneet merkittä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22403: västi monien kuntien käyttöön ottamat ns. kun- 33.32.30 150 000 000 markan aloitta-
22404: talisät lakisääteiseen kotihoidon tukeen. Tämä misvaltuuden lisäyksenä Uudenmaan
22405: merkitsee kuntien suhteellisen rahoitusosuuden läänin kuntien sosiaalipalvelujen käyttö-
22406: kasvua verrattuna valtionosuuteen oikeuttaviin kustannushankkeisiin, erityisesti lasten
22407: palveluihin. päivähoitopaikkojen lisäämiseen ja että
22408: Uudenmaan lääninhallituksen tietojen mu- lisäys käytettäisiin vuonna 1990 Uuden-
22409: kaan läänin kuntien sosiaalilautakunnat esittä- maan läänin ao. SVOL-kiintiön korotta-
22410: vät SVOL-valtionosuuden piiriin vuodelle 1990 miseen siten, että muiden läänien vas-
22411: uusia päiväkotihankkeita 43 yhteensä noin 230 taavat kiintiöt säilytetään sosiaali- ja
22412: miljoonan markan arvosta. Lisäksi viidelle terveysministeriön 6.2.1989 tekemän
22413: muulle sosiaalitoimen yhteensä noin 30 miljoo- päätöksen tasolla.
22414:
22415: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22416:
22417: Ole Wasz-Höckert Päivi Varpasuo Matti Saarinen
22418: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Tauno Valo
22419: Marjatta Väänänen Tarja Kautto Eeva-Liisa Moilanen
22420: Marja-Liisa Löyttyjärvi Tuula Linnainmaa Lauri Metsämäki
22421: Henrik Lax Anssi Rauramo Claes Andersson
22422: Pirjo-Riitta Antvuori Jouni J. Särkijärvi Seija Karkinen
22423: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Elsi Hetemäki-Olander
22424: 1989 rd. 3601
22425:
22426: Finansmotion nr 3382
22427:
22428:
22429:
22430:
22431: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för stödcentralen
22432: för AIDS
22433:
22434:
22435: Tili Riksdagen
22436:
22437: Stödcentralen för immunitetsbristsjukdomen går framåt, är det viktigt att beakta att den
22438: Aids startade sin verksamhet i oktober 1986. sociala och psykologiska sidan är minst lika vik-
22439: Stödcentralens främsta uppgift är att sprida in- tig, därför att människor är rädda. Stödcentra-
22440: formation om Aids, samt hjälpa och stöda, bå- len är den instans som bäst klarar av att till-
22441: de psykiskt och socialt, människor som redan är godose den sociala och psykiska sidan, därför
22442: HIV smittade eller misstänker sig vara det. bör stödcentralens verksamhet tryggas.
22443: Då man bygger upp en ny organisation går På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22444: det alltid åt en hei del resurser, stödcentralen samt
22445: har utvidgat sin verksamhet utanför Helsing-
22446: fors. De pengar stödcentralen idag får via Pen- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
22447: ningautomatföreningen går i stort sett åt tili 1990 på momentet 33.33.51 upptar
22448: löner och administrativa kostnader. 2 000 000 mark jör att trygga verksam-
22449: Samtidigt som den medicinska forskningen heten vid stödcentralen jör AIDS.
22450:
22451: Helsingfors den 19 september 1989
22452:
22453: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Claes Andersson
22454: Gustav Björkstrand Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
22455: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
22456: Sirpa Pietikäinen Sinikka Mönkäre
22457: 3602 1989 vp.
22458:
22459: Raha-asia-aloite n:o 3382 Suomennos
22460:
22461:
22462:
22463:
22464: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-tutkikes-
22465: kuksen toiminnan tukemiseen
22466:
22467:
22468: Eduskunnalle
22469:
22470: Immuunikatotauti AIDSin tukikeskus aloitti samalla kuitenkin muistettava, että sosiaalinen
22471: toimintansa lokakuussa 1986. Tukikeskuksen ja psykologinen puoli on vähintään yhtä tärkeä,
22472: ensisijaisena tehtävänä on levittää AIDS-tie- koska ihmiset ovat peloissaan. Tukikeskus on
22473: toutta sekä auttaa ja tukea niin psyykkisesti taho, joka parhaiten selviää sosiaalisen ja psy-
22474: kuin sosiaalisestikin ihmisiä, joilla on jo HIV- kologisen puolen hoitamisesta. Tämän vuoksi
22475: tartunta tai jotka epäilevät saaneensa sen. tukikeskuksen toiminta tuleekin turvata.
22476: Uutta organisaatiota luotaessa kuluu aina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22477: paljon voimavaroja. Tukikeskus on laajentanut nioittaen,
22478: lisäksi koko ajan toimintaansa myös Helsingin
22479: ulkopuolelle. Tukikeskuksen Raha-automaat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22480: tiyhdistyksen kautta saarnat varat menevät pit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22481: kälti palkkoihin ja hallintokuluihin. 33.33.51 2 000 000 markkaa AIDS-tuki-
22482: Lääketieteellisen tutkimuksen edistyessä on keskuksen toiminnan turvaamiseen.
22483:
22484: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22485:
22486: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Claes Andersson
22487: Gustav Björkstrand Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
22488: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
22489: Sirpa Pietikäinen Sinikka Mönkäre
22490: 1989 rd. 3603
22491:
22492: Finansmotion nr 3383
22493:
22494:
22495:
22496:
22497: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag till Samfundet
22498: Folkhälsan i Svenska Finland rf.
22499:
22500:
22501: Till Riksdagen
22502:
22503: Tonårsmedicin (adolescent medicine) blev För att vidareutveckla och förbättra vården
22504: 1950 i Boston vid Harvard universitet en själv- måste den internationella verksamheten öka
22505: ständig specialitet som omfattar pubertets- och och samarbetet med ledande adolescent units i
22506: mognadsperioden från barn till vuxen (12-22 USA återupptas.
22507: år). Denna verksamhet inleddes i vårt land 1960 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22508: vid Folkhälsans poliklinik som den första i Eu- samt
22509: ropa. Tonårspoliklinikverksamheten i Helsing-
22510: fors omfattar totalvården av klienterna med ett att Riksdagen i statsförslaget jör år
22511: team av medarbetare (barnläkare, psykiater, 1990 på momentet 33.33.51 upptar
22512: gynekolog, psykolog, socionom) som dels vår- 50 000 mark tili Samjundet Folkhälsan
22513: dar sina unga klienter, dels bedriver forskning för ökat internationellt samarbete jör
22514: och meddelar undervisning. att jörbättra vården vid tonårspoliklini-
22515: Folkhälsan har startat tonårspolikliniker ock- kerna.
22516: så i Åbo, Mariehamn, Vasa och Ekenäs.
22517:
22518: Helsingfors den 19 september 1989
22519:
22520: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Claes Andersson
22521: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Boris Renlund
22522: Håkan Malm Gustav Björkstrand Håkan Nordman
22523: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22524: 3604 1989 vp.
22525:
22526: Raha-asia-aloite n:o 3383 Suomennos
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Samfundet Folk-
22532: hälsan i Svenska Finland rf. -nimiseen yhdistyksen toiminnan
22533: tukemiseen
22534:
22535: Eduskunnalle
22536:
22537: Nuorisolääketieteestä (adolescent medicine) Hoidon kehittämiseksi ja parantamiseksi
22538: tuli v. 1950 Bostonissa Harvardin yliopistossa kansainvälistä toimintaa tulee lisätä. Lisäksi yh-
22539: itsenäinen erikoisala, joka käsittää puberteetti- teistyö Yhdysvalloissa toimivien johtavien nuo-
22540: ja kypsyruiskauden lapsesta aikuiseksi (vuodet risolääketieteen yksikköjen kanssa olisi käyn-
22541: 12:sta 22:een). Tämä toiminta aloitettiin maas- nistettävä jälleen.
22542: samme vuonna 1960 Folkhälsanin poliklinikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22543: la, joka oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa. nioittaen,
22544: Nuorisopoliklinikkatoiminta Helsingissä käsit-
22545: tää potilaiden kokonaishoidon työntekijäryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22546: mässä (lastenlääkäri, psykiatri, gynekologi, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22547: psykologi, sosionomi), joka toisaalta hoitaa 33.33.51 50 000 markkaa Samjundet
22548: nuoria potilaitaan, toisaalta harjoittaa tutki- Folkhälsan i Svenska Finland -nimiselle
22549: musta ja antaa opetusta. yhdistykselle kansainvälisen yhteistyön
22550: Folkhälsan on käynnistänyt nuorisopolikli- lisäämiseen hoidon parantamiseksi nuo-
22551: nikkatoimintaa myös Turussa, Maarianhami- risopoliklinikoilla.
22552: nassa, Vaasassa ja Tammisaaressa.
22553:
22554: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22555:
22556: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Claes Andersson
22557: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Boris Renlund
22558: Håkan Malm Gustav Björkstrand Håkan Nordman
22559: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22560: 1989 rd. 3605
22561:
22562: Finansmotion nr 3384
22563:
22564:
22565:
22566:
22567: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag tili tryckningskost-
22568: naderna för Svenska Pensionärsförbundet rf:s tidning God
22569: Tid
22570:
22571: Tili Riksdagen
22572:
22573: Svenska Pensionärsförbundet rf. har 16 000 både kulturell och andlig stimulans har ökat,
22574: medlemmar i hela Svenskfinland. Förbundets varför ett fortsatt bidrag är nödvändigt.
22575: tidskrift God Tid har en central betydelse som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22576: pensionärernas kontaktorgan, som på olika sätt samt
22577: aktiverar medborgare i pensionsåldern.
22578: Tidningen God Tid har kunnat bibehålla tid- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
22579: ningens sidoantal och utgivningsprogram tack 1990 på momentet 33.33.51 upptar
22580: vare bidrag via budgeten både 1984, 1985, 1987 50 000 mark som tryckningsbidrag jör
22581: och 1988. Tryckningskostnaderna för tidningen Svenska Pensionärsjörbundet rf·s tid-
22582: har stigit och behovet bland pensionärerna av ning "God Tid".
22583: ett eget organ för hälsovårdsupplysning och
22584:
22585: Helsingfors den 19 september 1989
22586:
22587: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
22588: Håkan Malm Henrik Lax Lauri Metsämäki
22589: Eeva-Liisa Moilanen Boris Renlund Håkan Nordman
22590: Claes Andersson
22591: 3606 1989 vp.
22592:
22593: Raha-asia-aloite n:o 3384 Suomennos
22594:
22595:
22596:
22597:
22598: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensio-
22599: närsförbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustan-
22600: nuksiin
22601:
22602: Eduskunnalle
22603:
22604: Svenska Pensionärsförbundet -nimisellä yh- rikkeitä antavan äänenkannattajan tarve eläke-
22605: distyksellä on Suomen koko ruotsinkielisellä läisten piirissä on kasvanut, mistä syystä avus-
22606: alueella 16 000 jäsentä. Liiton aikakauslehti tus on jatkossakin välttämätön.
22607: God Tid on merkitykseltään keskeinen eläke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22608: läisten yhdysside, joka aktivoi eri tavoin eläke-
22609: iässä olevia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22610: God Tid -lehti on kyennyt säilyttämään sivu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22611: määränsä ja ilmestymistiheytensä vuosina 1984, 33.33.51 50 000 markkaa painatusavus-
22612: 1985, 1987 ja 1988 valtion tulo- ja menoarviois- tuksena Svenska Pensionärsjörbundet
22613: sa myönnettyjen avustusten ansiosta. Lehden rf·n God Tid -nimistä aikakauslehteä
22614: painatuskustannukset ovat nousseet, ja oman varten.
22615: terveysvalistusta sekä henkisiä että kulttuurivi-
22616:
22617: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22618:
22619: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
22620: Håkan Malm Henrik Lax Lauri Metsämäki
22621: Eeva-Liisa Moilanen Boris Renlund Håkan Nordman
22622: Claes Andersson
22623: 1989 rd. 3607
22624:
22625: Finansmotion nr 3385
22626:
22627:
22628:
22629:
22630: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Svenska Bildnings-
22631: förbundet
22632:
22633:
22634: Tili Riksdagen
22635:
22636: Svenska Bildningsförbundets verksamhet är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22637: stadd i kraftig expansion. Man kommer att vä- samt
22638: sentligt utöka skolningen av kommunalt för-
22639: troendevalda samt anordna en omfattande före- att Riksdagen i statsjörslaget jör år
22640: läsningsserie i allmänna samhällsfrågor. För att 1990 på momentet 29.57.54 i ti/lägg upp-
22641: förverkliga detta behöver Bildningsförbundet tar 80 000 mark jör Svenska Bildnings-
22642: tilläggsanslag. jörbundet.
22643:
22644: Helsingfors den 19 september 1989
22645:
22646: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
22647: Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
22648: Elisabeth Rehn
22649: 3608 1989 vp.
22650:
22651: Raha-asia-aloite n:o 3385 Suomennos
22652:
22653:
22654:
22655:
22656: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Bildnings-
22657: förbundet -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen
22658:
22659:
22660: Eduskunnalle
22661:
22662: Svenska Bildningsförbundet -järjestön toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22663: minta on voimakkaassa kasvussa. Kunnallisten 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22664: luottamushenkilöiden koulutusta lisätään mer- 29.57.54 lisäyksenä 80 000 markkaa
22665: kittävästi ja yleisistä yhteiskunnallisista kysy- Svenska Bildningsjörbundet -nimisen
22666: myksistä järjestetään laaja luentosarja. Tämän järjestön toiminnan tukemiseen.
22667: toteuttamiseksi Bildningsförbundet tarvitsee li-
22668: sämäärärahoja.
22669: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22670: nioittaen,
22671:
22672: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22673:
22674: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
22675: Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki
22676: Elisabeth Rehn
22677: 1989 rd. 3609
22678:
22679: Finansmotion nr 3386
22680:
22681:
22682:
22683:
22684: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Stiftelsen för Can-
22685: cerinstitutet i Finland för effektivering av cancerforskning
22686:
22687:
22688: Tili Riksdagen
22689:
22690: 1 budgeten för år 1987 beviljades ett anslag Finland finns tillgänglig. Informationen täcker
22691: om 1 miljon mark samt 1988 500 000 mk åt Stif- både de starka och svaga sidorna och utveck-
22692: telsen för Cancerinstitutet i Finland för effekti- lingsbehovet.
22693: vering av cancerforskningen. Det förra anslaget För att kunna lösa cancerproblemet behövs
22694: intogs i budgeten bl.a. på grund av en motion en fortlöpande vetenskaplig forskning som
22695: som 126 riksdagsmän undertecknat. Stiftelsen grund både för de förebyggande åtgärderna och
22696: för Cancerinstitutet i Finland fick tillstånd att en effektivering av den tidiga vården. De nya
22697: grundas i mars 1987. Stiftelsen har utdelat sina urvalsmetoderna, en förbättrad smärtvård och
22698: första projektbidrag och valt två forskare på grundforskningen om orsakerna tili cancer be-
22699: professorsnivå för 5 år. Dessa personer har se- höver ett allt stabilare stöd som också tryggar
22700: dermera blivit universitetsprofessorer. Institutet kontinuiteten. Stiftelsen för Cancerinstitutet i
22701: har åtminstone inom dessa snäva ramar uppnått Finland stöder särskilt den långsiktiga cancer-
22702: sitt mål: förmå högklassiga cancerforskare att forskningen.
22703: stanna i Finland. Den sakkunskap som Stiftelsen för Cancer-
22704: Cancerorganisationerna har överfört 3 milj. institutet i Finland besitter är både medicinskt
22705: mark som stiftelsen får förfoga över. 3/4 av och geografiskt heltäckande. För att vårt lands
22706: stiftelsens medel kommer alltså i detta skede högklassiga forskarresurser dagligen och i per-
22707: från andra källor än statens budget. manenta grupper skall kunna ägna sig åt att ut-
22708: Vi har tili vår stora besvikelse konstaterat att veckla nya preventiva metoder mot och vård-
22709: stiftelsen inte i 1990 års statsförslag tilldelats former av cancer, måste vi satsa kraftigt på can-
22710: medel trots riksdagsmännens tidigare välvilliga cerforskningen.
22711: inställning. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22712: Stiftelsen för Cancerinstitutet i Finland har samt
22713: grundats för att utgöra ett samarbets- och koor-
22714: dinationsorgan för de deltagande instanserna att Riksdagen i statsjörslaget för år
22715: som representerar hela vårt lands cancerforsk- 1990 på momentet 29.88.54 upptar
22716: ning. Organisationsmodellen skapar således go- 5 000 000 mark jör Stijtelsen jör Can-
22717: da förutsättningar för att en heltäckande och cerinstitutet i Finland jör ejfektivering
22718: aktuell information om forskningsarbetet i hela av cancerjorskningen.
22719: Helsingfors den 19 september 1989
22720:
22721: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert Kimmo Sasi
22722: Elisabeth Rehn Tytti lsohookana-Asunmaa Marjatta Väänänen
22723: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Martti Tiuri
22724: Håkan Nordman Timo Kietäväinen Eeva-Liisa Moilanen
22725: Kari Rajamäki Jukka Gustafsson Esko Aho
22726: Per-Henrik Nyman Heikki Kokko Jukka Vihriälä
22727: Seppo Pelttari Pentti Kettunen Sulo Aittoniemi
22728: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Jussi Ranta
22729: Lauri Metsämäki Riitta Myller Kerttu Törnqvist
22730: Raimo Vuoristo Jukka Roos Heikki Rinne
22731: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Heikki Järvenpää
22732: Henrik Lax
22733: 3610 1989 vp.
22734:
22735: Raha-asia-aloite n:o 3386 Suomennos
22736:
22737:
22738:
22739:
22740: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäinsti-
22741: tuutin Säätiölle syöpätutkimuksen tehostamiseksi
22742:
22743:
22744: Eduskunnalle
22745:
22746: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa myönnet- hyvät edellytykset sille, että kokonaisvaltaista
22747: tiin 1 miljoonan markan suuruinen määräraha ja ajankohtaista tietoa tutkimustyöstä on käy-
22748: ja vuonna 1988 500 000 markkaa Suomen Syö- tettävissä koko Suomessa. Tieto kattaa sekä
22749: päinstituutin Säätiölle syöpätutkimuksen tehos- vahvat että heikot puolet ja kehittämistarpeet.
22750: tamiseksi. Aikaisemmin mainittu määräraha Syöpäongelman ratkaisemiseksi tarvitaan jat-
22751: otettiin tulo- ja menoarvioon mm. 126 kansan- kuvaa tieteellistä tutkimusta sekä ennalta ehkäi-
22752: edustajan allekirjoittaman aloitteen pohjalta. sevien toimenpiteiden että varhaisen hoidon te-
22753: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö sai perustamis- hostamiseksi. Uudet valintamenetelmät, kipu-
22754: luvan maaliskuussa 1987. Säätiö on jakanut en- jen lievittämishoidon parantuminen ja syövän
22755: simmäiset projektiavustuksensa ja valinnut syiden perustutkimus tarvitsevat vakaampaa
22756: kaksi professoritasoista tutkijaa viideksi vuo- jatkuvuuden turvaavaa tukea. Suomen Syö-
22757: deksi. Näistä henkilöistä on myöhemmin tullut päinstituutin Säätiö tukee erityisesti pitkän täh-
22758: yliopiston professoreja. Instituutti on ainakin täyksen syöpätutkimusta.
22759: näissä kapeissa kehyksissä saavuttanut tavoit- Suomen Syöpäinstituutin Säätiön asiantunte-
22760: teensa: saanut korkeatasoiset syöpätutkijat jää- mus on sekä lääketieteellisesti että maantieteel-
22761: mään Suomeen. lisesti kokonaisvaltaista. Jotta maamme kor-
22762: Syöpäjärjestöt ovat asettaneet 3 milj. mark- keatasoiset tutkijavoimat voisivat päivittäin
22763: kaa säätiön käytettäväksi. Kolme neljäsosaa omistautua pysyvissä ryhmissä uusien syöpää
22764: säätiön varoista tulee siis tässä vaiheessa muual- ehkäisevien menetelmien ja syövän hoitomuo-
22765: ta kuin valtion budjetista. tojen kehittämiseen, tulee panostaa voimak-
22766: Olemme suureksi pettymykseksemme havain- kaasti syöpätutkimukseen.
22767: neet, ettei säätiön käyttöön ole vuoden 1990 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22768: tulo- ja menoarviossa osoitettu varoja kansan- nioittaen,
22769: edustajien aikaisemmasta myötämielisestä asen-
22770: teesta huolimatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22771: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö on perustet- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22772: tu yhteistyö- ja koordinaatioelimeksi, johon 29.88.54 5 000 000 markkaa Suomen
22773: osallistuvat tahot edustavat koko maamme syö- Syöpäinstituutin Säätiölle syöpätutki-
22774: pätutkimusta. Organisaatiomalli luo näin ollen muksen tehostamiseen.
22775:
22776: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22777:
22778: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert Kimmo Sasi
22779: Elisabeth Rehn Tytti Isohookana-Asunmaa Marjatta Väänänen
22780: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Martti Tiuri
22781: Håkan Nordman Timo Kietäväinen Eeva-Liisa Moilanen
22782: Kari Rajamäki Jukka Gustafsson Esko Aho
22783: Per-Henrik Nyman Heikki Kokko Jukka Vihriälä
22784: Seppo Pelttari Pentti Kettunen Sulo Aittoniemi
22785: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Jussi Ranta
22786: Lauri Metsämäki Riitta Myller Kerttu Törnqvist
22787: Raimo Vuoristo Jukka Roos Heikki Rinne
22788: Matti Maijala Mauri Pekkarinen Heikki Järvenpää
22789: Henrik Lax
22790: 1989 rd. 3611
22791:
22792: Finansmotion nr 3387
22793:
22794:
22795:
22796:
22797: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska
22798: Sång- och Musikförbund rf för dirigentutbildning
22799:
22800:
22801: Tili Riksdagen
22802:
22803: Finlands svenska sång och musikförbund ge- Utbildningen i sin helhet kostar drygt 500 000
22804: nomför under åren 1988-90 en för amatörmu- mk. Kursdeltagarna själva står för ca 200 000,
22805: sikorganisationer unik dirigentutbildning, där fonder och stiftelser för 150 000 mk. Resten är
22806: målsättningen är att få fram en ny musikledar- medel som vi måste få fram andra vägar.
22807: och dirigentgeneration, som beräknas vara På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22808: verksam en lång bit in på 2 000-talet. Utbild- samt
22809: ningen omfattar ca 250 timmar, uppdelade på
22810: 8 veckoslutskurser och 2 sommarveckor. Ut- att Riksdagen i statsförslaget för år
22811: bildningens innehåll motsvarar den som ges i 1990 på momentet 29.99.50 upptar
22812: Sibelius Akademin åt musiklärare. JOO 000 mark i understöd tili Finlands
22813: 1 dirigentutbildningen deltar 70 elever förde- Svenska Sång- och Musikförbund rf jör
22814: lade på 8 grupper. Tili utbildningen är knutna dirigentutbildning.
22815: 8 av de främsta dirigenterna i Svenskfinland.
22816: Slutdelarna och kursexamen genomförs un-
22817: der 1990.
22818:
22819: Helsingfors den 19 september 1989
22820:
22821: Henrik Westerlund Håkan Malm Kaarina Dromberg
22822: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
22823: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki
22824:
22825:
22826:
22827:
22828: 23 290089P
22829: 3612 1989 vp.
22830:
22831: Raha-asia-aloite n:o 3387 Suomennos
22832:
22833:
22834:
22835:
22836: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska
22837: Sång- och Musikförbund rf. -nimiselle yhdistykselle musiikin-
22838: johtajakoulutukseen
22839:
22840: Eduskunnalle
22841:
22842: Finlands Svenska Sång- och Musikförbund Koulutus kokonaisuudessaan maksaa runsaat
22843: toteuttaa vuosina 1988-90 musiikinharrastaja- 500 000 markkaa. Kurssilaisten oma osuus on
22844: järjestöille ainutlaatuisen musiikinjohtajakou- noin 200 000 markkaa, rahastoiden ja säätiöi-
22845: lutuksen, jonka tavoitteena on valmistaa pitkäl- den 150 000 markkaa. Loput varat on saatava
22846: ti 2 000-luvulle toimiva uusi musiikinjohtajasu- muita teitä.
22847: kupolvi. Koulutus käsittää noin 250 tuntia, jot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22848: ka on jaettu kahdeksaan viikonloppukurssiin ja nioittaen,
22849: kahdeksi kesäviikoksi. Koulutus vastaa sisällöl-
22850: tään Sibelius-Akatemian musiikinopettajille an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22851: tamaa koulutusta. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22852: Tähän koulutukseen osallistuu 70 oppilasta, 29.99.50 JOO 000 markkaa avustuksena
22853: jotka jakautuvat kahdeksaan ryhmään. Koulu- Finlands Svenska Sång- och Musikför-
22854: tukseen on kytketty kahdeksan etevää musiikin- bund rf. -nimisen yhdistyksen musiikin-
22855: johtajaa Suomen ruotsinkielisiltä alueilta. Lop- johtajakoulutukseen.
22856: puosat ja kurssitutkinto suoritetaan vuoden
22857: 1990 aikana.
22858:
22859: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22860:
22861: Henrik Westerlund Håkan Malm Kaarina Dromberg
22862: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
22863: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki
22864: 1989 rd. 3613
22865:
22866: Finansmotion nr 3388
22867:
22868:
22869:
22870:
22871: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Lovisanejdens
22872: musikskolas verksamhetsbetingelser
22873:
22874:
22875: Tili Riksdagen
22876:
22877: Lovisanejdens musikskola grundades 1987 av st. Likaså räknar man med, nu när skolan är väl
22878: Östra Nylands sång- och musikförbund r.f. etablerad, att de första ordinarie lärarbefatt-
22879: Samma förbund fungerar som upprätthållare ningarna skall inrättas i en nära framtid. Rek-
22880: av skolan. Musikskolan har inlett sitt tredje torsbefattningen kommer att besättas fr .o.m.
22881: verksamhetsår och har för tillfället 90 elever. höstterminen 1990.
22882: Första året, 1987, var elevernas antal 60. Musikskolverksamheten är, p.g.a. att under-
22883: Undervisningen handhas av sammanlagt 14 visningen är individuell, en mycket dyr verk-
22884: timlärare och undervisningen ges i 10 olika in- samhet. För att klara de åligganden som skolan
22885: strument. Den administrativa sidan sköts av en åtagit sig för år 1990 behövs statsanslag.
22886: rektor, vars uppgifter handhas interimistiskt av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22887: direktionens ordförande och en kanslist. samt
22888: Skolans kansli och fasta punkt finns i Lovisa
22889: svenska elevhem, vars stiftelse har ställt sina ut- att Riksdagen i statsjörslaget för år
22890: rymmen tili förfogande. 1990 på momentet 29.90.54 upptar
22891: Musikskolans upprätthållare räknar med, om 50 000 mark i bidrag jör Lovisanejdens
22892: ekonomin det medger, att under de närmaste musikskolas verksamhetsbetingelser.
22893: åren kunna utöka elevantalet tili något över 100
22894:
22895: Helsingfors den 19 september 1989
22896:
22897: Henrik Westerlund Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
22898: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki Elisabeth Rehn
22899: 3614 1989 vp.
22900:
22901: Raha-asia-aloite n:o 3388 Suomennos
22902:
22903:
22904:
22905:
22906: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan seudun mu-
22907: siikkikoulun toiminnan tukemiseen
22908:
22909:
22910: Eduskunnalle
22911:
22912: Östra Nylands Sång- och Musikförbund r .f. yli sataan. Lisäksi koulun vakiinnutettua ase-
22913: -niminen liitto perusti Loviisan seudun musiik- mansa arvioidaan, että ensimmäiset vakinaiset
22914: kikoulun vuonna 1987. Sama liitto on koulun opettajantoimet voidaan perustaa lähitulevai-
22915: ylläpitäjänä. suudessa. Rehtorintoimi täytetään syysluku-
22916: Musiikkikoulu on aloittanut kolmannen toi- kaudelta 1990 alkaen.
22917: mintavuotensa, ja siinä on nykyään 90 oppilas- Musiikkikoulutoiminta on yksilöllisen ope-
22918: ta. Ensimmäisenä toimintavuotena 1970 oppi- tuksen vuoksi hyvin kallista. Vuodeksi 1990
22919: laita oli 60. koulun ottamien velvoitteiden hoitamiseksi tar-
22920: Opetuksesta huolehtivat yhteensä 14 tunti- vitaan valtion määrärahaa.
22921: opettajaa, ja sitä annetaan 10 eri instrumentin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22922: käytössä. Hallinnollisesta puolesta vastaa reh- nioittaen,
22923: tori, jonka tehtäviä hoitaa väliaikaisesti johto-
22924: kunnan puheenjohtaja, sekä kanslisti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22925: Koulun kanslia ja toimipiste sijaitsevat Lovii- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22926: san ruotsinkielisessä oppilaskodissa. Oppilas- 29.90.54 50 000 markkaa avustuksena
22927: kodin säätiö on asettanut tilat käytettäväksi. Loviisan seudun musiikkikoulun toi-
22928: Koulun ylläpitäjä otaksuu talouden sen sal- mintaan.
22929: liessa oppilasmäärää voitavan lisätä lähivuosina
22930:
22931: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
22932:
22933: Henrik Westerlund Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
22934: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki Elisabeth Rehn
22935: 1989 rd. 3615
22936:
22937: Finansmotion nr 3389
22938:
22939:
22940:
22941:
22942: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska
22943: 4H
22944:
22945:
22946: Tili Riksdagen
22947:
22948: På moment 30.30.42 "Statsbidrag för ut- nen som en "grön lunga", varför 4H-verksam-
22949: vecklandet av 4H-verksamheten" finns i försla- heten bör ha goda möjligheter att utvecklas där.
22950: get tili statsbudget för 1990 31 miljoner mark. 4H ger ungdomen rådgivning i och ökar intres-
22951: Ur textdelen framgår att anslaget får användas set för de gröna branscherna jordbruk, skogs-
22952: tili avlöningen av 368 personer, vilket är samma bruk, trädgård, näringsverksamhet i liten skala
22953: antal som i år. Av dessa personer avlönas 28 på landsbygden sam huslig ekonomi.
22954: med pengar som förmedlas via Finlands Sven- Anslagsbehov per instruktör
22955: ska 4H. Finlands Svenska 4H har sedan 1984 lk Al3 + 2 åt 6356 80 085,6
22956: årligen ansökt om två tjänster tili: 1 tili Sibbo, pension och socialskydd 17 618,- 97 703,6
22957: där man är helt utan statsbidrag för instruk- Statsbidrag 60 OJo 59 000,-
22958: törstjänst och 1 tili Sundom, som behöver tili- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22959: läggsresurser. samt
22960: 1 Sibbo har en 4H-klubb verkat i några år på
22961: friviliig väg med tidvis rätt aktiv verksamhet. att Riksdagen i statsjörslaget för år
22962: För att verksamheten i Sibbo 4H-klubb skall 1990 på momentet 30.30.42 i tillägg upp-
22963: kunna utvecklas behövs statsbidrag för en 4H- tar 88 500 mark jör avlöning av en hel-
22964: instruktör. tidsanställd och en deltidsanställd 4H-
22965: Sibbo kommun upplevs i Helsingforsregio- instruktör tili Finlands Svenska 4H.
22966:
22967: Helsingfors den 19 september 1989
22968:
22969: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
22970: 3616 1989 vp.
22971:
22972: Raha-asia-aloite n:o 3389 Suomennos
22973:
22974:
22975:
22976:
22977: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska
22978: 4H -toiminnan tukemiseen
22979:
22980:
22981: Eduskunnalle
22982:
22983: Momentilla 30.30.42 "Valtionapu 4H-toi- tyä siellä. 4H antaa nuorisolle neuvontaa ja li-
22984: minnan kehittämiseen" vuoden 1990 tulo- ja sää mielenkiintoa vihreisiin aloihin kuten maan-
22985: menoarvioesityksessä on 31 miljoonaa mark- viljelyyn, metsänhoitoon, puutarhanhoitoon,
22986: kaa. Tekstiosasta selviää, että määrärahaa saa maaseudun pienimuotoiseen elinkeinotoimin-
22987: käyttää 368 henkilön palkkaamiseen. Määrä on taan sekä kotitalouteen.
22988: sama kuin tänä vuonna. Näistä henkilöistä 28 Määrärahan tarve neuvojaa kohden palkka-
22989: palkataan Finlands Svenska 4H:n kautta väli- luokassa A13 lisättynä kahdella ikälisällä olisi
22990: tettävin varoin. Finlands Svenska 4H on vuo- 6 356 markkaa, mistä muodostuisi 80 085,60
22991: desta 1984lähtien anonut kahta lisätointa: yhtä markkaa, eläke ja sosiaaliturva 17 618 mark-
22992: Sipooseen, jossa neuvojantoimeen ei saada val- kaa, siis yhteensä 97 703,60 markkaa. Valtion-
22993: tionapua ollenkaan, ja yhtä Sundomiin, jossa apu, 60 OJo, olisi 59 000 markkaa.
22994: tarvitaan lisäresursseja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22995: Sipoossa 4H-kerho on toiminut muutaman nioittaen,
22996: vuoden ajan vapaaehtoisin voimin, ja ajoittain
22997: toiminta on ollut hyvin aktiivista. Toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22998: kehittämiseksi Sipoon 4H-kerhossa tarvitaan 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
22999: valtionapua 4H-neuvojan palkkaamiseen. 30.30.42 lisäyksenä 88 500 markkaa yh-
23000: Sipoon kunta koetaan Helsingin seudun den kokopäivätoimisen ja yhden osa-ai-
23001: "vihreiksi keuhkoiksi", minkä vuoksi 4H-toi- katoimisen 4H-neuvojan palkkaamiseen
23002: minnalla tulisi olla hyvät mahdollisuudet kehit- Finlands Svenska 4H:lle.
23003:
23004: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23005:
23006: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
23007: 1989 rd. 3617
23008:
23009: Finansmotion nr 3390
23010:
23011:
23012:
23013:
23014: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för överföring till
23015: gårdsbrukets utvecklingsfond
23016:
23017:
23018: Till Riksdagen
23019:
23020: De unga lantbrukarnas skuldsättning har föreslagit i sitt förslag till 1990 års statsförslag.
23021: ökat i oroväckande grad. Samtidigt har deras Därtill bör observeras att det föreslagna ansla-
23022: chanser till statsstödda lån minskat, p.g.a. de get faktiskt är minskat med 50 miljoner mark
23023: dåliga anslagshöjningarna vad gäller gårdsbru- jämfört med innevarande budgetår.
23024: kets utvecklingsfond. Redan under flere år har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23025: medlen till syskonandelslån och till syskonan- samt
23026: delslån jämförbara jordinköpslån tagit slut
23027: långt före resp. kalenderårs utgång. För varje år att Riksdagen i statsjörslaget jör år
23028: blir eftersläpningen i utlåningen allt mer märk- 1990 på momentet 30.33.60 i tillägg upp-
23029: bar, och pengar till generationsväxlingar tar slut tar 20 000 000 mark jör överjöring tili
23030: allt tidigare. gårdsbrukets utvecklingsjond jör an-
23031: En målmedveten satsning på unga lantbruka- vändning tili syskonandelslån och med
23032: re kräver därför nu att anslagen till gårdsbru- syskonandelslån jämjörbara jordin-
23033: kets utvecklingsfond ökas mer än statsrådet köpslån.
23034:
23035: Helsingfors den 19 september 1989
23036:
23037: Henrik Westerlund Håkan Malm
23038: 3618 1989 vp.
23039:
23040: Raha-asia-aloite n:o 3390 Suomennos
23041:
23042:
23043:
23044:
23045: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata-
23046: louden kehittämisrahastoon
23047:
23048:
23049: Eduskunnalle
23050:
23051: Nuorten viljelijöiden velkaantuminen on li- kuin valtioneuvosto on vuoden 1990 tulo- ja
23052: sääntynyt huolestuttavasti. Samanaikaisesti hei- menoarvioesityksessään ehdottanut. Lisäksi on
23053: dän mahdollisuutensa saada valtion tukemaa huomattava, että ehdotettu määräraha on to-
23054: lainaa ovat vähentyneet maatilatalouden kehit- dellisuudessa vähentynyt 50 milj. markkaa ver-
23055: tämisrahaston määrärahojen vähäisten koro- rattuna meneillään olevaan budjettivuoteen.
23056: tusten vuoksi. Jo useiden vuosien aikana varat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23057: sisarosuuslainoihin ja sisarosuuslainoihin ver- nioittaen,
23058: rattaviin maanostolainoihin ovat loppuneet pal-
23059: jon ennen kalenterivuoden päättymistä. Joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23060: vuosi antolainauksen jälkeenjääneisyys käy yhä 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23061: huomattavammaksi, ja sukupolvenvaihdoksiin 30.33.60 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
23062: tarkoitetut rahat loppuvat yhä aikaisemmin. siirtona maatilatalouden kehittämisra-
23063: Määrätietoinen nuorten viljelijöiden tukemi- hastoon käytettäväksi sisarosuuslainoi-
23064: nen edellyttää siis maatilatalouden kehittämis- hin ja niihin verrattaviin maanostolai-
23065: rahaston määrärahojen suurempaa lisäystä noihin.
23066:
23067: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23068:
23069: Henrik Westerlund Håkan Malm
23070: 1989 rd. 3619
23071:
23072: Finansmotion nr 3391
23073:
23074:
23075:
23076:
23077: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för vägförbättringsar-
23078: beten på landsväg nr 1015 mellan Backgränd och Lönnham-
23079: mar
23080:
23081: Till Riksdagen
23082:
23083: Landsvägen från Billnäs via Backgränd till På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23084: Lönnhammar är i så uruselt skick att den inte samt
23085: mera kan trafikeras med bussar, vilket medfört
23086: problem för den fast bosatta befolkningen i att Riksdagen i statsjörs/aget jör år
23087: Backgränd, Bondby och Lönnhammar. 1990 på momentet 31.24. 77 upptar
23088: Vägen mellan Billnäs och Backgränd har i nå- 500 000 mark jör att vägförbättringsar-
23089: gon mån ställvis förbättrats men det sämsta av- betena på landsväg nr 1015 mellan
23090: snittet mellan Backgränd, Bondby och Lönn- Backgränd och Lönnhammar snarast
23091: hammar bör försättas i sådant skick att busstra- möjligt kan inledas.
23092: fik blir möjlig.
23093:
23094: Helsingfors den 19 september 1989
23095:
23096: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Kaarina Dromberg
23097: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
23098: Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi Lauri Metsämäki
23099: 3620 1989 vp.
23100:
23101: Raha-asia-aloite n:o 3391 Suomennos
23102:
23103:
23104:
23105:
23106: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1015
23107: peruskorjaamiseen välillä Backgränd-Linhamari
23108:
23109:
23110: Eduskunnalle
23111:
23112: Pinjaisista Backgrändin kautta Linhamariin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23113: vievä maantie on niin huonossa kunnossa, ettei- nioittaen,
23114: vät linja-autot enää voi liikennöidä sillä. Tästä
23115: on aiheutunut Backgrändissä, Bondbyssä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23116: Linhamarissa vakituisesti asuvalle väestölle 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23117: hankaluuksia. 31.24. 77 500 000 markkaa maantien
23118: Pinjaisten ja Backgrändin välistä tietä on pai- n:o 1015 peruskorjaustöiden pikaiseen
23119: koitellen jonkin verran kunnostettu, mutta sen aloittamiseen välillä Backgränd-Lin-
23120: huonoin osuus Backgrändin, Bondbyn ja Lin- hamari.
23121: hamarin välillä tulee saattaa sellaiseen kuntoon,
23122: että linja-autoliikenne sillä on mahdollista.
23123:
23124: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23125:
23126: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Kaarina Dromberg
23127: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
23128: Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi Lauri Metsämäki
23129: 1989 rd. 3621
23130:
23131: Finansmotion nr 3392
23132:
23133:
23134:
23135:
23136: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättrings-
23137: arbeten av Nitlax bygdeväg
23138:
23139:
23140: Till Riksdagen
23141:
23142: Den ca 6,5 km långa Nitlax bygdevägen, som derna. Därtill har ett flertal unga familjer som
23143: utgör en fortsättning på landsväg nr 1001 Troll- arbetar främst i Ekenäs stad flyttat till orten
23144: böle-Prästkulla borde med det snaraste istånd- och byggt sig nya bostäder.
23145: sättas. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23146: Vägen utgör för närvarande en trafikfara i samt
23147: synnerhet för alla dem som dagligen trafikerar
23148: densamma. att Riksdagen i statsjörslaget jör år
23149: Den fasta bosättningen, som direkt är be- 1990 på momentet 31.24. 77 upptar
23150: roende av ifrågavarande väg, utgörs av ca 70 200 000 mark jör att påbörja ombygg-
23151: hushåll med drygt 180 personer och därtill kom- nadsarbeten på den ca 6,5 km långa Nit-
23152: mer sommargäster till de drygt 170 fritidsbostä- lax bygdevägen.
23153:
23154: Helsingfors den 19 september 1989
23155:
23156: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
23157: Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
23158: Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
23159: Lauri Metsämäki
23160: 3622 1989 vp.
23161:
23162: Raha-asia-aloite n:o 3392 Suomennos
23163:
23164:
23165:
23166:
23167: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Niitlahden paikallis-
23168: tien peruskorjaamiseen
23169:
23170:
23171: Eduskunnalle
23172:
23173: Noin 6,5 kilometrin pituinen Niitlahden pai- kaupungissa työskentelevät nuoret perheet ovat
23174: kallistie, joka on Trollbölen ja Prästkullan väli- muuttaneet paikkakunnalle ja rakentaneet itsel-
23175: sen maantien n:o 1001 jatkoa, tulisi kunnostaa leen uusia asuntoja.
23176: mitä pikimmin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23177: Nykyään tie on liikenteelle vaarallinen, erityi- nioittaen,
23178: sesti kaikille sillä päivittäin liikkuville.
23179: Kyseisestä tiestä suoranaisesti riippuvainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23180: kiinteä asumus muodostuu noin 70 taloudesta, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23181: joihin kuuluu runsaat 180 henkilöä, ja lisäksi 31.24.77 200000 markkaa noin 6,5 ki-
23182: vielä 170 vapaa-ajan asunnosta kesäasukkai- lometrin pituisen Niitlahden paikallis-
23183: neen. Lisäksi monet pääasiassa Tammisaaren tien peruskorjaamisen aloittamiseen.
23184: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23185:
23186: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
23187: Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
23188: Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
23189: Lauri Metsämäki
23190: 1989 rd. 3623
23191:
23192: Finansmotion nr 3393
23193:
23194:
23195:
23196:
23197: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring
23198: av landsvägen nr 155 (Ebbo-Gäddrag)
23199:
23200:
23201: Tili Riksdagen
23202:
23203: Hösten 1984 har förbättrings- och asfalte- ifrågavarande vägavsnitt är klar men budget-
23204: ringsarbetena på vägen söderut från Borgå tili anslag har fortfarande inte beviljats.
23205: Sunisund slutförts samtidigt som den fasta väg- Det måste ses som ytterst viktigt att landsväg
23206: förbindelsen tili Pellinge öppnats. Detta inne- nr 155 mellan Ebbo och Gäddrag med det sna-
23207: bär att vägen mellan Stensböle tili Virvik väg- raste breddas, uträtas och asfalteras.
23208: skäl i Ebbo är i relativt gott skick, likaså På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23209: sträckan Gäddrag-Sunisund. Däremot har samt
23210: sträckan Ebbo-Gäddrag fortfarande inte åt-
23211: gärdats. att Riksdagen i statsförslaget för
23212: Detta innebär en ojämn trafikbelastning då år 1990 på momentet 31.24.77 upptar
23213: en stor del av den södergående trafiken kommer 1 000 000 mark för grundförbättring
23214: att gå via den längre vägsträckan Stensböle- av landsvägen nr 155 Ebbo-Gäddrag i
23215: (Fagersta)-Vålax-Grännäs. Projekteringen av Borgå landskommun.
23216:
23217: Helsingfors den 19 september 1989
23218:
23219: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
23220: 3624 1989 vp.
23221:
23222: Raha-asia-aloite n:o 3393 Suomennos
23223:
23224:
23225:
23226:
23227: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 155 pe-
23228: rusparantamiseen välillä Epoo-Gäddrag
23229:
23230:
23231: Eduskunnalle
23232:
23233: Syksyllä 1984 saatiin Porvoosta etelään Suni- Epoon ja Gäddragin välisen maantien n:o
23234: salmeen johtavalla tiellä parannus- ja asfaltoin- 155 leventäminen, oikaiseminen ja asfaltoimi-
23235: tityöt loppuun samanaikaisesti Peliingin kiin- nen on äärimmäisen tärkeää.
23236: teän tieyhteyden avaamisen kanssa. Stensbölen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23237: ja Virvikin tienhaaran välinen tieosuus Epoossa nioittaen,
23238: on suhteellisen hyvässä kunnossa samoin kun
23239: osuus Gäddrag-Sunisalmi. Sen sijaan osuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23240: Epoo-Gäddrag ei ole vieläkään korjattu. 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23241: Tämä merkitsee epätasaista liikennekuormi- 31.24.77 1000000 markkaa tien n:o
23242: tusta, koska suuri osa etelään menevästä liiken- 155 (Epoo-Gäddrag) perusparantami-
23243: teestä käyttää pidempää tieosuutta Stensböle- seen Porvoon maalaiskunnassa.
23244: (Fagersta)-Voolahti-Grännäs. Kyseisen tie-
23245: osuuden suunnittelu on valmis, mutta budjetti-
23246: määrärahoja ei vieläkään ole myönnetty.
23247:
23248: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23249:
23250: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
23251: 1989 rd. 3625
23252:
23253: Finansmotion nr 3394
23254:
23255:
23256:
23257:
23258: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggandet av ny
23259: vägförbindelse Sarvsalö-Kärpe-Kalax
23260:
23261:
23262: Tili Riksdagen
23263:
23264: Byggandet av en vägförbindelse Sarvsalö- Pernå kommun, som förhållit sig positiv tili
23265: Kärpe-Kalax har redan under flere års tid i oli- ovan nämnda vägbygge, har medelst kommun-
23266: ka sammanhang aktualiserats såväl inom Pernå styrelsebeslut av den 29.3.1989 beslutat om
23267: kommun som Borgå lk. En speciellt tydlig ma- framställning i ärendet såväl tili Borgå lk som
23268: nifestation kunde konstateras senaste vår då en Nylands Väg- och Vattenbyggnadsdistrikt. Ny-
23269: skrivelse med anhållan om åtgärder för ifråga- lands Väg- och Vattenbyggnadsdistrikt har en-
23270: varande vägbygge tillställdes Pernå kommun. ligt uppgift redan i ett tidigare skede uppgjort
23271: Framställningen hade undertecknats av inte något av en preliminär planering av den aktuel-
23272: mindre än 310 personer, främst bosatta inom la vägsträckningen. Borgå lk torde även med
23273: vägsträckningens influensområde. stor sannolikhet omfatta den av Pernå kommun
23274: Vägen ifråga skulle otvivelaktigt i många av- gjorda framställningen om en ny vägförbindelse
23275: seenden inverka positivt. Sysselsättningen inom Kärpe-Kalax.
23276: Sarvsalö-området skulle helt säkert förbättras På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23277: genom bl.a. nya företagsetableringar och därtili samt
23278: skulle vägen tili Borgå avsevärt förkortas.
23279: Frånsett att en rätt stor del av Sarvsalöborna att Riksdagen i statsjörslaget jör år
23280: pendlar tili sina arbetsplatser annorstädes skulle 1990 på momentet 31.24.77 upptar
23281: denna vägförbindelse avsevärt avlasta trycket, 500 000 mark för igångsättandet av pla-
23282: speciellt sommartid, på den nuvarande lands- nering och projektering jör byggandet
23283: vägen. av ny vägförbindelse Sarvsalö-Kärpe-
23284: Det bör dock understrykas att den gamla vä- Kalax.
23285: gen självfallet måste bibehållas med tanke på
23286: kommunikationerna tili såväl Pernå kommun-
23287: centrum som Lovisa.
23288:
23289: Helsingfors den 19 september 1989
23290:
23291: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Kaarina Dromberg
23292: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
23293: Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi Lauri Metsämäki
23294: 3626 1989 vp.
23295:
23296: Raha-asia-aloite n:o 3394 Suomennos
23297:
23298:
23299:
23300:
23301: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tieyhteyden
23302: rakentamiseksi välille Sarvisalo-Kärppä-Kaalahti
23303:
23304:
23305: Eduskunnalle
23306:
23307: Sarvisalon-Kärpän-Kaalahden tieyhteyden Myönteisesti kyseiseen tiehankkeeseen suh-
23308: rakentaminen on jo useiden vuosien ajan ollut tautunut Pernajan kunta on kunnanhallituk-
23309: eri yhteyksissä ajankohtainen sekä Pernajan sen päätöksellä 29.3.1989 pättänyt tehdä asiasta
23310: kunnassa että Porvoon maalaiskunnassa. Erit- esityksen sekä Porvoon maalaiskunnalle että
23311: täin selvä ilmaus tästä saatiin viime keväänä, Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirille. Uuden-
23312: jolloin Pernajan kunnalle toimitettiin kirjelmä, maan tie- ja vesirakennuspiiri on tietojen mu-
23313: jossa pyydettiin toimenpiteitä kyseisen tien ra- kaan jo aikaisemmassa vaiheessa laatinut jon-
23314: kentamiseksi. Esityksen oli allekirjoittanut jopa kinlaisen alustavan suunnitelman kyseisestä tie-
23315: 310 henkilöä, jotka pääasiassa asuivat tielin- linjauksesta. Porvoon maalaiskunta tullee mitä
23316: jauksen vaikutusalueella. todennäköisimmin hyväksymään Pernajan
23317: Kyseisellä tiellä olisi epäilemättä monia kunnan esityksen uudesta Kärpän-Kaalahden
23318: myönteisiä vaikutuksia. Työllisyys Sarvisalon tieyhteydestä.
23319: alueella parantuisi varmasti mm. uusien yritys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23320: ten perustamisen myötä, ja lisäksi tie Porvoo- nioittaen,
23321: seen lyhentyisi huomattavasti.
23322: Siitä huolimatta, että suuri osa Sarvisalon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23323: asukkaista tekee työmatkansa muuta kautta, tä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23324: mä tieyhteys vähentäisi huomattavasti painetta 31.24. 77 500 000 markkaa uuden tieyh-
23325: nykyisellä maantiellä erityisesti kesäaikana. teyden Sarvisalo-Kärppä-Kaalahti ra-
23326: On kuitenkin korostettava, että vanha tie on kennussuunnitelmien käynnistämiseen.
23327: tietenkin säilytettävä ottaen huomioon yhteydet
23328: sekä Pernajan kunnan keskustaan että Lovii-
23329: saan.
23330:
23331: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23332:
23333: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Kaarina Dromberg
23334: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
23335: Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi Lauri Metsämäki
23336: 1989 rd. 3627
23337:
23338: Finansmotion nr 3395
23339:
23340:
23341:
23342:
23343: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av lands-
23344: väg mellan lsnäs och Kabböle i Pernå
23345:
23346:
23347: Till Riksdagen
23348:
23349: lsnäs-Kabböle landsvägen har i VoV:s fem- Vid sidan av att trafiken speciellt sommartid
23350: årsplan upptagits sålunda att 1992 har 200 000 är livlig på ifrågavarande vägsträcka, kommer
23351: mark anslagits för förbättringen av vägen; för det nya fritids- och golfcentret i Rönnäs att be-
23352: år 1993 900 000 mk; för år 1994 likatedes tydligt öka trafiken såväl sommartid som även
23353: 900 000 mk. Kostnadsförslaget för den 13 kilo- under andra årstider.
23354: meter långa sträckan har för närvarande budge- Med tanke på tidtabellen för Sea Golf och
23355: terats till 10,2 miljoner mark, vilket dock i da- Tegelbruksstranden benämnda projekt vore det
23356: gens kostnadsläge torde vara något underdi- av vikt att redan under år 1990 erhålla ett anslag
23357: mensionerat. för påbörjandet av förbättringen av lsnäs-
23358: För närvarande har man utgått ifrän att med- Kabböle landsvägen.
23359: len skulle anvisas från underhållsanslagen, nå- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23360: got som ej förefaller realistiskt genomförbart samt
23361: med tanke på den ringa totalresurs som anvisas
23362: årligen för vägarnas underhåll. att Riksdagen i statsjörslaget jör år
23363: Sålunda borde medlen för förbättrandet av 1990 på momentet 31.24.77 upptar
23364: Isnäs-Kabböle vägen anvisas från byggnads- 1 000 000 markjör påbörjandet av bygg-
23365: anslagen i Nylands Väg- och Vattenbyggnadsdi- nadsarbetena på lsnäs-Kabböle lands-
23366: strikts budget och därtill framför allt tidigare- väg i Pernå kommun.
23367: läggas med tanke på vägens vikt och betydelse.
23368:
23369: Helsingfors den 19 september 1989
23370:
23371: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
23372: Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
23373: Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
23374: Lauri Metsämäki
23375: 3628 1989 vp.
23376:
23377: Raha-asia-aloite n:o 3395 Suomennos
23378:
23379:
23380:
23381:
23382: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Isnäsin ja Kabbölen
23383: välisen maantien rakentamiseen Pernajassa
23384:
23385:
23386: Eduskunnalle
23387:
23388: Isnäsin ja Kabbölen välinen maantie on tie- ja Sen lisäksi, että liikenne erityisesti kesäaikana
23389: vesirakennushallituksen viisivuotissuunnitel- on vilkasta kyseisellä tieosuudella, uusi vapaa-
23390: massa otettu huomioon seuraavasti: Vuodeksi aika- ja golfkeskus Rönnäsissä tulee lisäämään
23391: 1992 on osoitettu 200 000 markkaa tien paran- huomattavasti liikennettä sekä kesäaikana että
23392: tamiseen, vuodeksi 1993 900 000 markkaa ja muina vuodenaikoina.
23393: vuodeksi 1994 samoin 900 000 markkaa. Tämän Seagolfin ja Tegelbruksstranden-nimisen
23394: 13 kilometriä pitkän osuuden kustannusarvio projektin aikataulun huomioon ottaen olisi tär-
23395: on nykyään budjetoitu 10,2 miljoonaksi mar- keää, että määräraha lsnäsin ja Kabbölen väli-
23396: kaksi, mikä kuitenkin tämän päivän tilanteessa sen maantien korjauksen käynnistämiseen saa-
23397: vaikuttaa alimitoitetulta. taisiin jo tänä vuonna.
23398: Tällä hetkellä on lähdetty siitä, että varat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23399: osoitettaisiin kunnossapitomäärärahoista, mikä nioittaen,
23400: ei vaikuta toteuttamiskelpoiselta ottaen huo-
23401: mioon teiden kunnossapitoon vuosittain osoite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23402: tut vähäiset kokonaisresurssit. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23403: Näin ollen varat lsnäsin ja Kabbölen välisen 31.24.77 1000000 markkaa rakennus-
23404: tien parantamiseen tulisi osoittaa Uudenmaan töiden aloittamiseksi lsnäsin ja Kabbö-
23405: tie- ja vesirakennuspiirin rakennusmäärärahois- len välisellä maantiellä Pernajan kun-
23406: ta, ja lisäksi nämä varat tulisi aikaistaa ottaen nassa.
23407: huomioon tien tärkeän merkityksen.
23408:
23409: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23410:
23411: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
23412: Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert
23413: Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
23414: Lauri Metsämäki
23415: 1989 rd. 3629
23416:
23417: Finansmotion nr 3396
23418:
23419:
23420:
23421:
23422: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för effektiverad över-
23423: vakning och forskning av särskilt importlivsmedel
23424:
23425:
23426: Tili Riksdagen
23427:
23428: Oron beträffande omgivningens och födans Finland där vi använder mindre än ett effektki-
23429: renhet håller tydligt på att öka. Denna tendens logram per ha växtskyddsmedel torde vi höra
23430: har klart framkommit i flera nyligen publicera- tili dem som har den lägsta kända nivån i värl-
23431: de undersökningar. Resultaten visar att konsu- den. Det är såväl viktigt som angeläget att vi in-
23432: menternas möjligheter att samtidigt väga pro- tensifierar kontrollen och undersökningen inom
23433: dukternas hälsokvalitet och pris har varit be- hela livsmedelssektorn med tanke på att just
23434: gränsade. Å andra sidan har alla parter inom bl.a. dessa frågor kommer att framstå som allt
23435: livsmedelshushållningen framhållit det faktum viktigare.
23436: att livsmedelshandeln i vårt land är alltför pris- Som ett annat exempel kan nämnas bestrål-
23437: betonad. ningen av livsmedel. 1 ett flertalländer därifrån
23438: Frågan om livsmedlens kvalitet är viktig ur även vi importerar bl.a. betydande mängder
23439: många synpunkter. Utöver närings- och hälso- grönsaker är bestrålning av livsmedel inte för-
23440: vårdspolitiska faktorer måste man beakta också bjuden utan tvärtom tillämpas i betydande ut-
23441: produktionspolitiska synpunkter. Å ena sidan sträckning. Detta utgör likaså en oroande fak-
23442: måste vi se tili att man på grund av bristfälliga tor. Som känt är det dessvärre inte möjligt att
23443: forsknings- och övervakningsresurser inte pru- kontrollera huruvida en livsmedelsprodukt bli-
23444: tar på den höga kvaliteten i vår dagliga näring, vit bestrålad eller ej. Bl.a. dessa frågor borde
23445: å andra sidan bör konsumenterna tydligare än beaktas hos alla dem som ohämmat talar för en
23446: nu kunna konstatera sambandet mellan pris- allt större import av livsmedel.
23447: och kvalitetsfaktorer. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
23448: Det vore därtill befogat att intensifiera kon- samt,
23449: trollen och undersökningsintensiteten i synner-
23450: het av importlivsmedlena. Det är kanske inte att Riksdagen i statsförslaget för år
23451: ens bekant för mången att de utländska import- 1990 på momentet 33.30.29 upptar
23452: livsmedlen innehåller avsevärda belastningsfak- 1 000 000 mark för att öka och ejfekti-
23453: torer som inte närmelsevis kan jämföras med vera resurserna för övervakning, prov-
23454: våra produkter. Användningen av bl.a. växt- tagning och forskning av livsmedelspro-
23455: skyddsmedel inom de flesta Iänder i Europa är dukterna, särskilt importlivsmedel.
23456: flerfaldig jämfört med situationen hos oss. 1
23457:
23458: Helsingfors den 19 september 1989
23459:
23460: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
23461: 3630 1989 vp.
23462:
23463: Raha-asia-aloite n:o 3396 Suomennos
23464:
23465:
23466:
23467:
23468: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisesti tuontielin-
23469: tarvikkeiden valvonnan ja tutkimuksen tehostamiseen
23470:
23471:
23472: Eduskunnalle
23473:
23474: Huoli ympäristön ja ravinnon puhtaudesta suojeluaineita vähemmän kuin yhden kilogram-
23475: on selvästi kasvamassa. Tämä kehityssuunta man tehoainetta hehtaaria kohden, kuulunem-
23476: käy selvästi esille useista äskettäin ilmestyneistä me niiden joukkoon, joiden kasvinsuojeluainei-
23477: tutkimuksista. Tulokset osoittavat, että kulut- den käyttö on alhaisimmalla tunnetulla tasolla
23478: tajien mahdollisuudet samanaikaisesti arvioida maailmassa. On sekä tärkeää että tarpeellista,
23479: tuotteiden terveydellistä laatua ja hintaa ovat että tehostamme valvontaa ja tutkimusta koko
23480: olleet rajalliset. Toisaalta kaikki elintarviketa- elintarvikesektorilla juuri sen takia, että mm.
23481: louden osapuolet ovat korostaneet maam- nämä kysymykset tulevat yhä tärkeämmiksi.
23482: me elintarvikekaupan liiallista hintapainottei- Toisena esimerkkinä voidaan mainita elintar-
23483: suutta. vikkeiden säteilyttäminen. Useissa maissa, jois-
23484: Kysymys elintarvikkeiden laadusta on tärkeä ta myös me tuomme mm. huomattavia määriä
23485: monestakin näkökulmasta. Ravinto- ja terveys- vihanneksia, elintarvikkeiden säteilyttäminen ei
23486: poliittisten tekijöiden lisäksi on otettava huo- ole kiellettyä, vaan sitä päinvastoin käytetään
23487: mioon myös tuotantopoliittiset näkökohdat. merkittävästi. Tämä on myös huolestuttava te-
23488: Toisaalta meidän tulee pitää huolta siitä, ettei kijä. Kuten tunnettua, ei kuitenkaan ole mah-
23489: puutteellisten tutkimus- ja valvontaresurssien dollista tarkistaa sitä, onko elintarviketuotetta
23490: vuoksi tingitä päivittäisen ravintomme korkeas- säteilytetty vai ei. Estottomasti yhä suuremman
23491: ta laadusta, ja toisaalta kuluttajien tulee nykyis- elintarviketuonnin puolesta puhuvien pitäisi ot-
23492: tä selvemmin pystyä toteamaan hinta- ja laatu- taa huomioon mm. nämä tekijät.
23493: tekijöiden välinen yhteys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23494: Tämän lisäksi olisi perusteltua tehostaa eri- nioittaen,
23495: tyisesti tuontielintarvikkeiden valvontaa ja tut-
23496: kimusta. Monenkaan tiedossa ei ehkä ole, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23497: ulkomaiset tuontielintarvikkeet sisältävät mer- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23498: kittäviä rasitustekijöitä, eikä niitä läheskään 33.30.29 1000000 markkaa elintarvik-
23499: voi verrata omiin tuotteisiimme. Useimmissa keiden, erityisesti tuontielintarvikkeiden
23500: Euroopan maissa mm. kasvinsuojeluaineiden valvontaan, näytteenottoon ja tutki-
23501: käyttö on moninkertainen meidän maahamme mukseen tarkoitettujen resurssien lisää-
23502: verrattuna. Suomessa, jossa käytämme kasvin- miseksi ja tehostamiseksi.
23503: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23504:
23505: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
23506: 1989 rd. 3631
23507:
23508: Finansmotion nr 3397
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för demenspatienters
23514: vård
23515:
23516:
23517: Tili Riksdagen
23518:
23519: Sjukdomen demens är en gradvis försäm- som vid valet av personai har man eftersträvat
23520: ring av minnet som beror på organiska or- hemtrevnad och förtrolighet. Dagvårdhemmets
23521: saker. Risken att insjukna i demens ökar med program består av minnesträning och träning av
23522: tilltagande ålder; 6, 7 OJo av alla 65 år fyllda lider inlärningsförmågan. Daghemmet är öppet var-
23523: av sjukdomen, men bland sådana som fyllt 85 dagar kl 9-17 och ibland också kvällstid. Hem-
23524: år är antalet redan 17 %. U ppskattningsvis met besöks av ca tio patienter per dag. Dag-
23525: 40 000-50 000 åldringar lider för närvarande vårdhemmet bjuder på lunch och eftermiddags-
23526: av demens i olika stadier. Sjukdomen ökar med kaffe. Personalen består av tre anställda och
23527: det stigande antalet åldringar. De demens- dessutom är några frivilliga medhjälpare med i
23528: drabbade åldringarnas antal kommer att mer verksamheten.
23529: än fördubblas före år 2030. De flesta sjuk- Centralförbundet för de gamlas väl har fått
23530: domsfallen förorsakas av Alzheimers sjuk- mycket positiv respons på dagvårdhemmet för
23531: dom, som ger upphov tili hälften av alla de- dementa. Det finns ett klart behov av sådana
23532: mensfall. vårdhem: de möjliggör vård av åldringar som
23533: Demensen utvecklas inte på samma sätt som för övrigt är i god kondition då de anhöriga på
23534: Alzheimers sjukdom. Förutom de individuella detta sätt kan få ledigt för att sköta sitt jobb el-
23535: skillnaderna inverkar rehabilitering och min- ler andra angelägenheter. Dagvårdhemmet hjäl-
23536: nesträning på sjukdomens framskridande. De- per åldringarna att leva i sin egen bekanta om-
23537: mens yppar sig i minnesförlust samt försämring givning. En dylik vård är också billig om man
23538: av slutlednings- och omdömesförmågan. Då jämför den med t.ex. kostnaderna för ett dag-
23539: sjukdomen framskider kan begreppen om tid sjukhus. Kostnaderna för en vårddag i hemmet
23540: och rum försvinna. är ca 300 mk per patient.
23541: Alla dementa är beroende av andra män- Centralförbundet för de gamlas väl har be-
23542: niskors stöd och omsorg. Den dementa är ofta redskap att grunda flere liknande vårdenheter,
23543: passiv och oförmögen att ta initiativ. Hon kan där man koncentrerar sig på kortvarig vård eller
23544: inte själv uppehålla sin kondition och sitt lev- dagvård av dementa åldringar.
23545: nadssätt. Inom åldringsvården överhuvudtaget och
23546: Den demensdrabbade åldringen bor gärna speciellt vid vården av dementa är alla lösningar
23547: hemma i en bekant omgivning med bekanta viktiga. Det behövs nya ideer och orädda försök
23548: människor. Då sjukdomen framskrider blir si- för att kunna lösa framtidens "åldrings-
23549: tuationen tung för de anhöriga och är inte heller problem". Centralförbundet för de gamlas väl
23550: den bästa möjliga för åldringen. De anhöriga har inom ramen för sitt verksamhetsprogram
23551: behöver ledighet från vårdandet och åldringen för avsikt att grunda modellhem, som kommu-
23552: behöver sakkunnig rehabilitering. nerna kan hämta erfarenheter ifrån då de ut-
23553: Som ett anmärkningsvärt positivt exempel vecklar sin egen åldringsvård.
23554: för demenssjukas vård kan nämnas att Central- Tydligt är att anslag för vården av dementa
23555: förbundet för de gamlas väl har grundat ett personer är av den storleksordningen att an-
23556: dagvårdhem för dementa åldringar i Tölö i Hel- slagsbehovet borde beaktas som ordinarie år-
23557: singfors. Daghemmet är en bostad om 3 rum ligen återkommande utgiftspost inom ramen
23558: som inretts som ett hem. Såväl vid inredningen för statsbudgeten.
23559: 3632 1988 rd. - FM nr 3397
23560:
23561: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5 000 000 mark som stöd för demenspa-
23562: samt tienters vårdbehov på sätt som social-
23563: och hälsovårdsministeriet närmare äger
23564: att Riksdagen i statsförslaget för besluta om.
23565: år 1990 på momentet 33.93.51 upptar
23566:
23567: Helsingfors den 19 september 1989
23568:
23569: Henrik Westerlund Boris Renlund Elisabeth Rehn
23570: Per-Henrik Nyman Gunnar Jansson Gustav Björkstrand
23571: Jörn Donner Håkan Malm Ingvar S. Melin
23572: Hannele Pokka Håkan Nordman Raimo Vuoristo
23573: Heikki Järvenpää Mats Nyby Timo Roos
23574: Anssi Rauramo Jarmo Wahlström Kari Urpilainen
23575: Ole Wasz-Höckert Kimmo Sasi Kaarina Dromberg
23576: Martti Tiuri Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa
23577: Heikki Kokko Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
23578: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen Reino Paasilinna
23579: Tuula Paavilainen Kari Rajamäki Jussi Ranta
23580: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
23581: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Laaksonen Lauri Metsämäki
23582: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
23583: Jukka Roos Heikki Rinne Matti Maijala
23584: Mauri Pekkarinen Esko Aho Seija Karkinen
23585: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
23586: Heli Astala Vappu Säilynoja Ensio Laine
23587: Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen Mikko Elo
23588: Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos Asko Apukka
23589: Raila Aho Claes Andersson Jouni Backman
23590: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
23591: Iiris Hacklin Eero Paloheimo Pekka Haavisto
23592: Maunu Kohijoki Seppo Kääriäinen Pauli Saapunki
23593: Kimmo Sarapää Juho Sillanpää Eino Siuruainen
23594: Matti Väistö Oiva Savela Kirsti Ala-Harja
23595: Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen Riitta U osukaineo
23596: Iiro Viinanen Riitta Saastamoinen Sauli Hautala
23597: Ritva Vastamäki Tuula Linnainmaa Keijo Jääskeläinen
23598: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Sakari Valli
23599: Aimo Ajo Ilkka-Christian Björklund Paavo Väyrynen
23600: Kalevi Mattila Lea Mäkipää Ritva Laurila
23601: Esko Seppänen Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
23602: Päivi Varpasuo Henrik Lax Pirjo-Riitta Antvuori
23603: Taisto Tähkämaa Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23604: Lea Savolainen
23605: 1989 vp. 3633
23606:
23607: Raha-asia-aloite n:o 3397 Suomennos
23608:
23609:
23610:
23611:
23612: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta dementiapotilaiden
23613: hoitoon
23614:
23615:
23616: Eduskunnalle
23617:
23618: Dementia on asteittaista muistin heikkene- teen ja luotettavuuteen. Päiväpaikan ohjelma
23619: mistä, joka johtuu orgaanisista syistä. Demen- käsittää muistin ja oppimiskyvyn harjoitusta.
23620: tiaan sairastumisriski lisääntyy vanhetessa: Päiväpaikka on avoinna arkisin klo 9-17 ja toi-
23621: 6, 7 % kaikista 65 vuotta täyttäneistä kärsii sai- sinaan myös iltaisin. Kodissa käy noin kymme-
23622: raudesta määrän ollessa 85 vuotta täyttäneiden nen potilasta päivässä. Päiväpaikassa tarjotaan
23623: joukossa jo 17 OJo. Arviolta 40 000-50 000 van- lounas ja iltapäiväkahvi. Henkilökunta koostuu
23624: husta kärsii nykyään eriasteisesta demen- kolmesta työntekijästä, ja lisäksi toiminnassa on
23625: tiasta. Sairaus lisääntyy vanhusten määrän kas- mukana joitakin vapaaehtoisia avustajia.
23626: vaessa. Dementiaa sairastavien vanhusten mää- Vanhustyön Keskusliitto on saanut hyvin
23627: rä tulee kaksinkertaistumaan ennen vuotta myönteisen palautteen dementiapotilaiden päi-
23628: 2030. Useimmat sairastumistapaukset johtuvat väpaikasta. Tällaisista hoitokodeista on selvä
23629: Alzheimerin taudista, joka aiheuttaa puolet kai- tarve: ne mahdollistavat sellaisten vanhusten
23630: kista dementiatapauksista. hoidon, jotka muutoin ovat hyvässä kunnossa,
23631: Dementia ei kehity Alzheimerin taudin ta- ja omaiset voivat tällä tavoin saada vapaata
23632: voin. Yksilöllisten erojen lisäksi kuntoutus ja oman työn tai muiden asioiden hoitamiseen.
23633: muistin harjaannuttaminen vaikuttavat sairau- Päiväpaikka auttaa vanhuksia elämään omassa
23634: den etenemiseen. Dementia ilmenee muistinme- tutussa ympäristössään. Tällainen hoito on
23635: netyksenä ja sekä päättely- että arviointikyvyn myös halpaa, jos verrataan esimerkiksi päivä-
23636: heikkenemisenä. Sairauden edetessä voi ajan ja sairaalan hoitokustannuksiin. Yhdestä hoito-
23637: paikan käsitys hävitä. päivästä aiheutuvat kustannukset kodissa ovat
23638: Kaikki dementiaa sairastavat ovat riippuvai- noin 300 markkaa potilasta kohden.
23639: sia toisten ihmisten tuesta ja huolenpidosta. De- Vanhustyön Keskusliitolla on valmius perus-
23640: mentiaa sairastava on usein passiivinen ja kyke- taa useampia vastaavia hoitoyksikköjä, joissa
23641: nemätön aloitteisiin. Hän ei itse pysty ylläpitä- keskityttäisiin dementiaa sairastavien vanhus-
23642: mään kuntoaan eikä elintapojaan. ten lyhytaikaiseen hoitoon tai päivähoitoon.
23643: Dementiaa sairastava vanhus asuu mielellään Vanhustenhuollossa ylipäänsä ja erityisesti
23644: kotona tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten dementiapotilaiden hoidossa kaikki ratkaisut
23645: parissa. Sairauden edetessä tilanne muodostuu ovat tärkeitä. Tarvitaan uusia ajatuksia ja en-
23646: raskaaksi omaisille, eikä se ole myöskään paras nakkoluulottomia kokeiluja tulevaisuuden
23647: mahdollinen itse vanhukselle. Omaiset tarvitse- "vanhusongelmien" ratkaisemiseksi. Vanhus-
23648: vat vapaata hoitamisesta, ja vanhus tarvitsee työn Keskusliitolla on toimintaohjelmansa mu-
23649: asiantuntevaa kuntoutusta. kaisesti tarkoitus perustaa mallikoteja, joista
23650: Erityisen myönteisenä esimerkkinä dementia- kunnat voivat saada kokemuksia kehittäessään
23651: potilaiden hoidosta voidaan mainita, että Van- omaa vanhustenhuoltoaan.
23652: hustyön Keskusliitto on perustanut päiväpaikan On selvää, että dementiaa sairastavien henki-
23653: dementiapotilaille Helsingin Töölöön. Päivä- löiden hoitoon tarvittava määräraha on sellaista
23654: paikka muodostuu kolmen huoneen asunnosta, suuruusluokkaa, että määrärahan tarve tulisi
23655: joka on sisustettu kodiksi. Sekä sisustuksen että ottaa huomioon säännöllisenä vuosittain toistu-
23656: henkilökunnan valinnassa on pyritty kotoisuu- vana menoeränä valtion tulo- ja menoarviossa.
23657: 3634 1989 vp. - RA n:o 3397
23658:
23659: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33.93.51 5 000 000 markkaa käytettä-
23660: nioittaen, väksi dementiapotilaiden hoitotarpeisiin
23661: sosiaali- ja terveysministeriön tarkem-
23662: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden min määräämällä tavalla.
23663: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23664: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23665:
23666: Henrik Westerlund Boris Renlund Elisabeth Rehn
23667: Per-Henrik Nyman Gunnar Jansson Gustav Björkstrand
23668: Jörn Donner Håkan Malm Ingvar S. Melin
23669: Hannele Pokka Håkan Nordman Raimo Vuoristo
23670: Heikki Järvenpää Mats Nyby Timo Roos
23671: Anssi Rauramo Jarmo Wahlström Kari Urpilainen
23672: Ole Wasz-Höckert Kimmo Sasi Kaarina Dromberg
23673: Martti Tiuri Timo Kietäväinen Tytti lsohookana-Asunmaa
23674: Heikki Kokko Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
23675: Sulo Aitioniemi Pentti Kettunen Reino Paasilinna
23676: Tuula Paavilainen Kari Rajamäki Jussi Ranta
23677: Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari
23678: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Laaksonen Lauri Metsämäki
23679: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
23680: Jukka Roos Heikki Rinne Matti Maijala
23681: Mauri Pekkarinen Esko Aho Seija Karkinen
23682: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
23683: Heli Astala Vappu Säilynoja Ensio Laine
23684: Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen Mikko Elo
23685: Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos Asko Apukka
23686: Raila Aho Claes Andersson Jouni Backman
23687: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
23688: Iiris Hacklin Eero Paloheimo Pekka Haavisto
23689: Maunu Kohijoki Seppo Kääriäinen Pauli Saapunki
23690: Kimmo Sarapää Juho Sillanpää Eino Siuruainen
23691: Matti Väistö Oiva Savela Kirsti Ala-Harja
23692: Sirpa Pietikäinen Eeva Turunen Riitta U osukaineo
23693: Iiro Viinanen Riitta Saastamoinen Sauli Hautala
23694: Ritva Vastamäki Tuula Liunaiomaa Keijo Jääskeläinen
23695: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Sakari Valli
23696: Aimo Ajo Ilkka-Christian Björklund Paavo Väyrynen
23697: Kalevi Mattila Lea Mäkipää Ritva Laurila
23698: Esko Seppänen Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
23699: Päivi Varpasuo Henrik Lax Pirjo-Riitta Antvuori
23700: Taisto Tähkämaa Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23701: Lea Savolainen
23702: 1989 vp. 3635
23703:
23704: Raha-asia-aloite n:o 3398
23705:
23706:
23707:
23708:
23709: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
23710: opistolle
23711:
23712:
23713: Eduskunnalle
23714:
23715: Etelä-Pohjanmaan opisto on sitoutumaton mukaisesti. Opistorakennuksen sisäpuoliset
23716: maakunnallinen opisto, jonka toiminta on voi- korjaustyöt aloitettiin 16.5.1988, ja työt valmis-
23717: makkaasti monipuolistunut. Opisto on viime tuivat aikataulun mukaisesti 30.8.1989.
23718: vuosina tehostanut toimintaansa siten, että se Valtionavustus opiston ulkopuolisiin töihin
23719: lasketaan isojen kansanopistojen joukkoon. oli v. 1987 150000 mk, v. 1988 saatiin raken-
23720: Opiston työvuoden 1988-89 vuosiopiskelija- nusavustusta 350 000 mk ja v. 1989 300 000
23721: määrä oli 233, edellisenä työvuonna 210. Opis- mk. Perusparannustöiden ja kunnossapitotöi-
23722: ton perusoppijaksolla opiskelee parhaillaan n. den kokonaiskustannukset kalusteineen maksa-
23723: 140 opiskelijaa. vat noin 6 milj. mk.
23724: Opiston aktiivisessa käytössä on v. 1895 val- Seuraavaksi opisto korjaa entisen puutyöti-
23725: mistunut opiston päärakennus. Opistoraken- lan tekstiili- ja kudontatiloiksi saadakseen myös
23726: nuksen on suunnitellut arkkitehti Josef Sten- näiden aineiden opetukselle ajanmukaiset tilat.
23727: bäck. Museovirasto pitää lähinnä konstruktii- Korjaustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden
23728: vista uusrenessanssia edustavaa taloa rakennus- 1990 loppupuolella.
23729: historiallisesti merkittävänä. Rakennuksessa on Ottaen huomioon päärakennuksen merkityk-
23730: käyttötilaa n. 1 500 ktm ja siinä sijaitsevat opis- sen ja rakennustöistä aiheutuvat korkeat kus-
23731: ton varsinaiset opetustilat 7 luokkaa, juhlasali, tannukset joutuu opisto taloudellisesti liian suu-
23732: kirjasto, opettajien huone sekä keittiö, ruoka- ren velkataakan alaiseksi. Valtionavustukset
23733: sali ja opetuskeittiö. kohteessa ovat jäämässä liian vähäisiksi.
23734: Opiston päärakennusta alettiin korjata luku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23735: vuonna 1986-87, jolloin opiston terassit kun- nioittaen,
23736: nostettiin. Vuonna 1987 tehtiin opistossa raken-
23737: nuksen ulkopuoliset korjaustyöt: uusittiin ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23738: kennuksen peltikatto, uusittiin ulkopuolisia la- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23739: honneita rakenteita, entisöitiin puukoristeita 29.57.52 JOO 000 markkaa Etelä-Poh-
23740: ja maalattiin rakennus museoviraston ohjeiden janmaan opiston rakennusavustuksiin.
23741: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23742:
23743: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
23744: 3636 1989 vp.
23745:
23746: Raha-asia-aloite n:o 3399
23747:
23748:
23749:
23750:
23751: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen kaupungin-
23752: teatterin rakentamiskustannuksiin
23753:
23754:
23755: Eduskunnalle
23756:
23757: Syksyllä 1987 valmistui Seinäjoen uusi kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23758: punginteatteri. Teatteri maksoi 56 milj. mark- nioittaen,
23759: kaa. Valtionosuutta on tähän mennessä saatu
23760: 6,5 milj. markkaa. Viime vuosina toteutetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23761: teatterihankkeet ovat saaneet harkinnanvaraise- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23762: na avustuksena 30 OJo rakentamiskustannuksis- markkaa osoitettavaksi Seinäjoen kau-
23763: ta, mikä Seinäjoen kaupunginteatterin osalta punginteatterin rakentamiskustannuk-
23764: merkitsisi noin 17 milj. markkaa. siin.
23765: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23766:
23767: Jukka Vihriälä Jorma Fred
23768: 1989 vp. 3637
23769:
23770: Raha-asia-aloite n:o 3400
23771:
23772:
23773:
23774:
23775: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Artturin Talon kunnos-
23776: tamiseen Ylihärmässä
23777:
23778:
23779: Eduskunnalle
23780:
23781: Artturi Leinosen seura omistaa Ylihärmässä voivat asua ja työskennellä. Talon piharaken-
23782: kirkonkylän tuntumassa sijaitsevan Kantolan nukseen on tarkoitus koota maatalouden työka-
23783: talon. Talon päärakennuksen seura on aikonut luja ja muokkauslaitteita eri aikakausi! ta. Myös
23784: entisöidä ja saattaa talon nykyajan vaatimuksia viime vuosikymmenten maatalouskoneteolli-
23785: vastaavaan kuntoon. Valmistuttuaan talo saa suuden tuotteet asetetaan näyttelytiloihin. Kiin-
23786: nimen Artturin Talo. Artturin Talosta on tar- teistöllä on riittävästi tonttimaata tulevan kult-
23787: koitus tehdä maakunnallinen kulttuurikeskus, tuurikeskuksen piha-, puisto-, puutarha- ja pai-
23788: jossa tullaan järjestämään erilaisia kulttuuriti- koitusaluetta varten.
23789: laisuuksia. Kirjallisuuden, kuvataiteiden ja mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23790: siikin erilaiset koulutus- ja neuvottelutilaisuu- nioittaen,
23791: det sekä kirjallisuusmatineat, kuvataidenäytte-
23792: lyt, konsertit ja maakunnalliset kokoukset sopi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23793: vat erityisesti Artturin Talon käyttömuodoiksi. 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
23794: Artturin Taloon tullaan rakentamaan asuin- markkaa Artturin Talon kunnostami-
23795: ja työskentelytilat, missä kirjailijat ja taiteilijat seen Ylihärmässä.
23796: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23797:
23798: Jukka Vihriälä Jorma Fred
23799: 3638 1989 vp.
23800:
23801: Raha-asia-aloite n:o 3401
23802:
23803:
23804:
23805:
23806: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulu-
23807: tustoimintaan
23808:
23809:
23810: Eduskunnalle
23811:
23812: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten se-
23813: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- kä muiden graafisten järjestöjen kanssa ohjaten
23814: joita. Ne ovat perinteisesti myös merkittäviä paikallislehtien palveluksessa olevia myös näi-
23815: kouluttajia sekä alalla toimivien jatko- ja täy- den järjestämään koulutukseen.
23816: dennyskouluttajina että lehtialalle aikavien työ- Liiton palveluihin kuuluu järjestää myös
23817: paikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen tar- kouluttajia ja koulutusmateriaalia lehtien käyt-
23818: joajina. Koska viestintävälineiden määrä li- töön lehtitalokohtaisessa koulutuksessa. Sa-
23819: sääntyy ja niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, moin liiton tehtäviin kuuluu yleinen jäsenleh-
23820: kilpailevat viestintävälineet entistä enemmän tien neuvonta ja konsulttipalvelujen välittämi-
23821: myös koulutetusta työvoimasta ja panostavat nen.
23822: enenevässä määrin henkilöstönsä kouluttami- Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
23823: seen. Tämä kehitys, kasvava kysyntä ammatti- neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta
23824: taitoisesta työvoimasta, merkitsee sitä, että pai- 1977 lähtien. Vuoden 1987 valtion tulo- ja
23825: kallislehdistön rooli alalle tulevien ensivaiheen menoarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettiin
23826: kouluttajana kasvaa. 80 000 markkaa, mutta määräraha nousi edus-
23827: Paikallislehtien Liittoon kuuluvat 169 lehteä kunnassa 130 000 markkaan. Vuosina 1988 ja
23828: työllistävät noin parituhatta henkeä, heistä toi- 1989 määräraha oli jälleen 80 000 markkaa.
23829: mittajia on noin 600. Liitto järjestää jäsenleh- Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä tar-
23830: tiensä henkilöstöryhmille koulutusta, johon koitukseen on ehdotettu edelleen ainoastaan
23831: vuosittain osallistuu 300-400 henkilöä pää- 80 000 markkaa.
23832: asiassa kahden päivän mittaisiin koulutustilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23833: suuksiin. Tämän vakiintuneet muodot saavutta- nioittaen,
23834: neen lyhytkurssitoiminnan lisäksi liitto käynnis-
23835: tää vuonna 1990 paikallislehtiyritysten johdolle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23836: räätälöityä koulutusta, jossa kurssin kesto on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23837: yhdeksän työpäivää toteutettuna kolmessa eri 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa pai-
23838: jaksossa. kallislehtien koulutus- ja neuvontatoi-
23839: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- mintaan.
23840: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli-
23841:
23842: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23843:
23844: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen
23845: Aapo Saari Tellervo Renko
23846: Pauli Saapunki
23847: 1989 vp. 3639
23848:
23849: Raha-asia-aloite n:o 3402
23850:
23851:
23852:
23853:
23854: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Nuorisoseuran
23855: toimitalon laajennukseen
23856:
23857:
23858: Eduskunnalle
23859:
23860: Evijärven Nuorisoseuran talo on laajasti tun- Hanke on kuitenkin niin mittava, että ilman
23861: nettu nuorison ja tanssivan yleisön kohtaamis- valtion huomattavaa tukea seura ei pysty laa-
23862: paikka. Se on myös suosittu suurten kokousten jennusta toteuttamaan. Auditorio-elokuvateat-
23863: pitopaikkana, ja edelleen se toimii paikkakun- terin kustannusarvio on noin 2,4 milj. mark-
23864: nan keskeisenä liikuntakeskuksena. Erilaisten kaa. Auditorio-elokuvateatterista tulee 200-
23865: kulttuuritoimintojen lisäämiseksi seuran johto- paikkainen nykyaikainen teatteri. Se palvelee
23866: kunta on ryhtynyt toimenpiteisiin talon laajen- laajempaakin aluetta, sillä kunnollista elokuva-
23867: tamiseksi. Ensisijaisesti olisi tarkoitus saada teatteria ei lähikunnissa tällä hetkellä ole.
23868: maaseudun elokuvatarjontaa lisätyksi, ja tätä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23869: silmällä pitäen laajennusosan tärkein kohde on taen,
23870: auditorio-elokuvateatterin rakentaminen toimi-
23871: talon yhteyteen. Elokuvien lisäksi auditoriossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23872: voitaisiin pitää konsertteja ja teatteriesityksiä. 1990 tulo- ja menoarvioon 1200 000
23873: Laajennusosan alakertaan tulisi kuntosali nyky- markkaa Evijärven Nuorisoseuran toi-
23874: aikaisine välineineen ja squash-halli. mitalon laajennukseen.
23875: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23876:
23877: Jukka Vihriälä
23878: 3640 1989 vp.
23879:
23880: Raha-asia-aloite n:o 3403
23881:
23882:
23883:
23884:
23885: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta seurantalomuseon perusta-
23886: miseen Laihian nuorisoseurantalon yhteyteen
23887:
23888:
23889: Eduskunnalle
23890:
23891: Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura yhdessä Lai- rakentamisen esimerkkinä ja erilaisten näytte-
23892: hian nuorisoseuran ja Suomen Nuorison Liiton lyiden sekä koulutustilaisuuksien paikkana
23893: kanssa on ryhtynyt toimenpiteisiin valtakunnal- pohjoismaisella tasolla. Toimiva seurantalomu-
23894: lisen toimivan seurantalomuseon perustamisek- seo palvelisi koko nuorisoseurajärjestöä ja voisi
23895: si Laihian nuorisoseurantalon yhteyteen. Nuo- tallentaa merkittävästi tietoa tuleville polville
23896: risoseurat ovat keskeinen osa suomalaista kult- vapaaehtoisesta nuorisoseuraliikkeestä.
23897: tuurielämää. Yli 2 000 nuorisoseurantaloa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23898: osoittaa kansalaisten suurta aktiivisuutta taen,
23899: omaehtoisen kulttuurin kehittämiseen.
23900: Asiaa valmistelemaan on perustettu valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23901: kunnallinen toimikunta, jonka tehtävänä on 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
23902: laatia tarkat suunnitelmat seurantalomuseosta. markkaa seurantalomuseon perustami-
23903: Tarkoitus on selvittää myös toimivan seuranta- seen Laihian nuorisoseurantalon yhtey-
23904: lomuseon käyttöä suomalaisen vapaa-aika- teen.
23905: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23906:
23907: Jukka Vihriälä
23908: 1989 vp. 3641
23909:
23910: Raha-asia-aloite n:o 3404
23911:
23912:
23913:
23914:
23915: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta alkiosiirtotoiminnan kehit-
23916: tämiseen
23917:
23918:
23919: Eduskunnalle
23920:
23921: Keväällä 1986 perustettu Alkiokeskus-Em- sen kanssa. Yhteistyömuodot hakevat uomiaan
23922: bryocenter Oy on tehnyt tärkeää työtä koti- vielä tällä hetkellä. Alkiosiirto on käynnistynyt
23923: eläinjalostuksen hyväksi. Alkiosiirtotoiminta teknisesti hyvin, mutta toistaiseksi alkiokeskus
23924: on nopeasti yleistymässä kehittyneissä karjata- kamppailee taloudellisten vaikeuksien kanssa.
23925: lousmaissa. Alkiosiirron avulla voidaan no- Keinosiemennysyhdistykset antavat alkiosiirto-
23926: peuttaa uusien jalostustavoitteiden saavutta- työlle merkittävää tukea mm. palkkaamalla
23927: mista, kuten maidon rasva-valkuaissuhteen siirtotyössä tarvittavan kolmannen henkilön.
23928: muuttumista. Keinosiemennyskäyttöön tulevat Maatilahallitus on katsonut alkiosiirtotoi-
23929: huippusonnit tullaan enenevässä määrin tuotta- minnan tärkeäksi nykyaikaisen karjanjalostuk-
23930: maan alkiosiirron avulla runsaasti valkuaista, sen ja biotekniikan sovellutuksen muodoksi.
23931: mutta vähemmän maitorasvaa perittävistä van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23932: hemmista. Alkiosiirron avulla voidaan myös taen,
23933: siirtyä maidontuotannosta naudanlihan tuotta-
23934: miseen siirtämällä lypsyrotuisiin lehmiin pihvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23935: rodun alkioita. 1990 tulo- ja menoarvioon 220 000
23936: Alkiokeskuksen pyrkimyksenä on viedä jalos- markkaa Alkiokeskus Oy: /Ie alkiosiirto-
23937: tusta eteenpäin läheisessä yhteistyössä keinosie- toiminnan kehittämiseen.
23938: mennysyhdistysten ja kotieläinjalostusyhdistyk-
23939:
23940: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23941:
23942: Jukka Vihriälä
23943: 3642 1989 vp.
23944:
23945: Raha-asia-aloite n:o 3405
23946:
23947:
23948:
23949:
23950: Vihriälä ym.: Määrärahojen osoittamisesta kuivatustöihin
23951:
23952:
23953:
23954: Eduskunnalle
23955:
23956: Maankuivatustyöt ovat peltoalueiden, puro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23957: jen ja valtaojien perkauksia, joilla poistetaan nioittaen,
23958: korkealla olevasta pohjavedestä kasvintuotan-
23959: nolle ja viljelijöille koituvat haitat. Niiden tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23960: keä merkitys on tehdä salaojittaminen mahdol- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23961: liseksi. Maamme ilmasto- ja maaperäolosuh- 22 000 000 markkaa, josta momentille
23962: teissa maiden kuivatustöiden suorittaminen on 30.33.83 JO 000 000 markkaa maankui-
23963: välttämätön edellytys nykyiselle koneeliistu- vatuslainoihin ja momentille 30.33.48
23964: neelle peltoviljelylle. 12 000 000 markkaa maankuivatusavus-
23965: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- tuksiin.
23966: sessä kuivatustöihin osoitetut avustukset ja lai-
23967: nat ovat täysin riittämättömät.
23968:
23969: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
23970:
23971: Jukka Vihriälä Aapo Saari Tellervo Renko
23972: Jorma Fred Pauli Saapunki Esko Jokiniemi
23973: Kauko Heikkinen Seppo Pelttari Kalle Röntynen
23974: Juho Sillanpää
23975: 1989 vp. 3643
23976:
23977: Raha-asia-aloite n:o 3406
23978:
23979:
23980:
23981:
23982: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmon yhdys- ja syöt-
23983: tövesijohdon rakentamiseen
23984:
23985:
23986: Eduskunnalle
23987:
23988: Nurmon keskustaan johdetaan vesi nykyisin to Nurmon kunnan ja Seinäjoen kaupungin ver-
23989: Lappavesi Oy:n päävesijohdon kautta. Kunnan kostojen välille turvataan kummankin kunnan
23990: eteläosassa, Ylijoella, on lisäksi erillinen Sika- vedenjakelu häiriötilanteissa. Vedenhankinta-
23991: harjun vesilaitos, joka jakaa vettä myös Perä- suunnitelman kustannusarvio on 9 miljoonaa
23992: seinäjoen kunnan puolelle. Kunnan vedenhan- markkaa, josta valtion osuus 3 miljoonaa
23993: kinnan yleissuunnitelman mukaan nykyisten markkaa.
23994: johtolinjojen käydessä pieniksi rakennettaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23995: syöttövesijohtoyhteydet Lappavesi Oy:n pää-
23996: johdosta vesitornille sekä edelleen Hyllykalliol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23997: ta Nurmon kunnan eteläosaan Kouraan saakka. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
23998: Näin saataisiin keskustaan riittävästi käyttövet- 30.40. 77 500 000 markkaa Nurmon
23999: tä ja ratkaistaisiin kunnan eteläosan vedensaan- yhdys- ja syöttövesijohdon rakentami-
24000: tivaikeudet. Rakentamalla lisäksi yhdysvesijoh- seksi.
24001: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24002:
24003: Jukka Vihriälä Jorma Fred
24004:
24005:
24006:
24007:
24008: 24 290089P
24009: 3644 1989 vp.
24010:
24011: Raha-asia-aloite n:o 3407
24012:
24013:
24014:
24015:
24016: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta neljän turkistalousneuvojan
24017: palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaalle
24018:
24019:
24020: Eduskunnalle
24021:
24022: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto siaikaa, olisi kaikki keinot käytettävä elinkei-
24023: on esittänyt, että maatalouskeskuksiin palkat- non tukemiseksi. Erityisen tärkeää tämä on
24024: taisiin neljä uutta turkistalouden neuvojaa. edellä mainituille kunnille, joissa turkistarhauk-
24025: Alahärmän, Evijärven, Kauhavan, Kortesjär- sella on luontaiset edellytykset ja vanhat perin-
24026: ven, Lappajärven ja Ylihärmän kunnat ovat pe- teet.
24027: rustaneet yhteisen turkistalousneuvojan toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24028: men. Mainittujen kuntien alueella on yli 700 taen,
24029: turkistarhaa eli noin 12% kaikista maamme
24030: tarhoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24031: Kyseisten kuntien yhteisen neuvojan toimi- 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
24032: alue on varsin laaja. Toimenkuva painottuu markkaa turkistalousneuvojan palkkaa-
24033: voimakkaasti yleisneuvontaan ja alan uuden miseen Alahärmän, Evijärven, Kauha-
24034: tietouden välittämiseen tarhaajille. Kun turkis- van, Kortesjärven, Lappajärven ja Yli-
24035: tarhauselinkeino elää tällä hetkellä vaikeaa krii- härmän kuntiin.
24036:
24037: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24038:
24039: Jukka Vihriälä
24040: 1989 vp. 3645
24041:
24042: Raha-asia-aloite n:o 3408
24043:
24044:
24045:
24046:
24047: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän pohjois-etelä-
24048: suuntaisen valtatien suunnitteluun
24049:
24050:
24051: Eduskunnalle
24052:
24053: Pohjois-eteläsuuntaan ei Suomenselällä ole teenä on pidetty merkittävien liikenneyhteyk-
24054: mitään yhtenäistä valtakunnanosien välistä sien puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi,
24055: maantieyhteyttä. Niinpä Suomenselkä, joka jos Oulun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi
24056: Oulun läänistä työntyy Vaasan ja Keski-Suo- tieyhteys Tampereen suuntaan. Vaasan läänin
24057: men läänien raja-alueiden kautta ns. Lapin sor- alueella tulisi tien kulkea lähellä läänin rajaa,
24058: mena aina Pohjois-Hämeeseen ja Pohjois-Sata- kuten Vaasan läänin seutukaavaliitto on esittä-
24059: kuntaan, onkin kehittyneisyydessään jäänyt nyt, linjalla Ähtäri-Alajärvi-Vimpeli-Hal-
24060: ympäröivistä alueista selvästi jälkeen. Kuvaa- sua.
24061: vaa tämän noin 200 000 asukkaan alueen ke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24062: hityksen jälkeenjääneisyydelle onkin se, että taen,
24063: alueen veroäyrimäärä on vain 3/4 koko maan
24064: kehitysalueiden 1 vyöhykkeen tulotasosta. En- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24065: simmäiseen kehitysaluevyöhykkeeseen kuuluvat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24066: lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen heikoimmat 31.24.77 500000 markkaa Suomense-
24067: alueet. län pohjois-eteläsuuntaisen valtatien
24068: Yhtenä kehityksen kaikkein suurimpana es- suunnitteluun.
24069: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24070:
24071: Jukka Vihriälä
24072: 3646 1989 vp.
24073:
24074: Raha-asia-aloite n:o 3409
24075:
24076:
24077:
24078:
24079: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 694 (Peräsei-
24080: näjoen kirkonkylä-Hämeenläänin raja) peruskorjaukseen
24081:
24082:
24083: Eduskunnalle
24084:
24085: Maantie n:o 694 Peräseinäjoen kirkolta Hä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24086: meen läänin rajalle on 25 km pitkä. Merkittävä taen,
24087: osa Seinäjoen alueen ja Keski-Suomen välillä
24088: ajettavista tavarankuljetuksista hoidetaan tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24089: män tien kautta. Liikennemäärät ovat kasva- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24090: neet huomattavasti mm. siksi, että osuudet Sei- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
24091: näjoki-Peräseinäjoki, Alavus-Peräseinäjoki, n:o 694 (Peräseinäjoen kk.-Hämeen
24092: kunnan eteläraja-Järvi-Suomen tie ja lsonie- läänin raja) peruskorjauksen aloittami-
24093: mi-Kihniön kk. on perusparannettu ja pääl- seksi.
24094: lyste uusittu. Raskas liikenne on lisääntynyt
24095: voimakkaasti ja tie on heikkokuntoinen.
24096:
24097: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24098:
24099: Jukka Vihriälä
24100: 1989 vp. 3647
24101:
24102: Raha-asia-aloite n:o 3410
24103:
24104:
24105:
24106:
24107: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 699 (Vasun-
24108: mäki-Mikkilä) perusparantamiseen
24109:
24110:
24111: Eduskunnalle
24112:
24113: Maantie n:o 699 (Kovero-Vasunmä- ta on elintärkeää, että tieyhteydet ovat kunnos-
24114: ki-Mikkilä) on parannettu Ylikylän kaupalle sa kuntakeskukseen.
24115: saakka. Osuus Ylikylän kauppa-Vasunmäki Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24116: sekä Vasunmäeltä Mikkilään on noin 16 kilo- taen,
24117: metriä. Tieosuus on erittäin heikkokuntoinen.
24118: Tieosuus on tiheään asuttua. Alue on vahvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24119: maatalousseutua, ja tiellä liikennöi raskasta 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24120: maatalouskalustoa. Lapuan ylikyläläisille on markan määrärahan maantien n:o 699
24121: välttämätöntä saada tie perusparannetuksi pitä- (Vasunmäki-Mikkilä) peruskorjaami-
24122: jän rajaan saakka. Kuortaneen kunnan kanna!- seen.
24123: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24124:
24125: Jukka Vihriälä
24126: 3648 1989 vp.
24127:
24128: Raha-asia-aloite n:o 3411
24129:
24130:
24131:
24132:
24133: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Länsirannan maantien n:o
24134: 736 yhdistämiseen Menkijärven maantiehen n:o 711 välillä
24135: Porsbacka-Laitila
24136:
24137: Eduskunnalle
24138:
24139: Lappajärven Länsirannan maantien yhdistä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24140: mistä Kuortaneelle menevään Menkijärven taen,
24141: maantiehen on suunniteltu jo yli 20 vuoden
24142: ajan. Tällä hetkellä tiehanke on Vaasan tie- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24143: vesirakennuspiirin toimenpideohjelman toteut- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24144: tamisohjelmassa. Kyseisten teiden yhdistämi- markkaa Länsirannan maantien n:o 736
24145: nen on Lappajärven kunnan ja koko alueen yhdistämiseen Menkijärven maantiehen
24146: kannalta merkittävä. Tie parantaa liikenneyh- n:o 711 välillä Porsbacka-Laitila.
24147: teyksiä etelä-pohjoissuunnassa ja on erityisen
24148: tärkeä Pietarsaaren talousalueelle.
24149:
24150: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24151:
24152: Jukka Vihriälä
24153: 1989 vp. 3649
24154:
24155: Raha-asia-aloite n:o 3412
24156:
24157:
24158:
24159:
24160: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 723 (Unta-
24161: mala-Pouttula) perusparannukseen
24162:
24163:
24164: Eduskunnalle
24165:
24166: Maantien n:o 723 (Ylihärmä-Pouttula) vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24167: lillä Kosola-Untamala perusparannus alkoi 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24168: vuonna 1988. Välillä Untamala-Pouttula on 31.24.77 1000000 markkaa maantien
24169: tien kantavuus erittäin heikko ja tie on mutkai- n:o 723 (Untama/a-Pouttula) perus-
24170: nen. Vuotuiset kunnossapitokustannukset tule- korjaamiseen.
24171: vat kohtuuttoman kalliiksi.
24172: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24173: taen,
24174:
24175: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24176:
24177: Jukka Vihriälä
24178: 3650 1989 vp.
24179:
24180: Raha-asia-aloite n:o 3413
24181:
24182:
24183:
24184:
24185: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 730 peruskor-
24186: jaamiseen välillä Huhtamäki-Komossa
24187:
24188:
24189: Eduskunnalle
24190:
24191: Maantietä n:o 730 (Voltti-Oravainen) on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24192: peruskorjattu välillä Voitti-Huhtamäki 5 kilo- taen,
24193: metriä sekä välillä Oravainen-Komossa 15 ki-
24194: lometriä. Huhtamäen-Komossan väli, noin 12 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24195: kilometriä, on erittäin heikossa kunnossa var- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24196: sinkin kelirikon aikana. Liikenteellisesti Vol- markkaa maantien n:o 730 (Voltti-
24197: tin-Oravaisten tie on hyvin merkittävä, sillä Oravainen) parantamiseen välillä Huh-
24198: tämä tie yhdistää valtatien n:o 8 ja kantatien tamäki-Komossa.
24199: n:o 67. Suunnitelmat tiehankkeen osalta ovat
24200: valmiina.
24201:
24202: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24203:
24204: Jukka Vihriälä
24205: 1989 vp. 3651
24206:
24207: Raha-asia-aloite n:o 3414
24208:
24209:
24210:
24211:
24212: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 740 (Evi-
24213: järvi-Kortesjärvi) peruskorjaukseen
24214:
24215:
24216: Eduskunnalle
24217:
24218: Maantie Evijärvi-Kortesjärvi liittyy osana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24219: Seinäjoelta pohjoiseen suuntautuviin tiehank- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24220: keisiin. Tie on mutkainen ja mäkinensekä kan- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
24221: tavuuden suhteen on melkoisia ongelmia. Tien n:o 740 (Evijärvi-Kortesjärvi) perus-
24222: peruskunnostus olisi saatava viipymättä käyn- korjauksen aloittamiseksi.
24223: tiin sekä aloitettava suunnittelu tien saamiseksi
24224: kantatietasoiseksi kulkuväyläksi.
24225: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24226: taen,
24227:
24228: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24229:
24230: Jukka Vihriälä
24231: 3652 1989 vp.
24232:
24233: Raha-asia-aloite n:o 3415
24234:
24235:
24236:
24237:
24238: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6871 (Ruto-
24239: Marttila) parantamiseen
24240:
24241:
24242: Eduskunnalle
24243:
24244: Maantie n:o 6871 (Ruto-Marttila) on huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24245: nokuntoinen. Tien parantamisella voitaisiin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24246: saada tielle nykyistä enemmän käyttöä. Erityi- 31.24. 77 1000 000 markkaa maantien
24247: sesti hidas paikallisliikenne, kuten traktorit ja n:o 6871 (Ruto-Marttila) parantami-
24248: leikkuupuimurit, siirtyisi kolmastieltä tälle tiel- seen.
24249: le ja näin helpottaisi kolmostien liikenteen suju-
24250: mista.
24251: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24252: taen,
24253:
24254: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24255:
24256: Jukka Vihriälä
24257: 1989 vp. 3653
24258:
24259: Raha-asia-aloite n:o 3416
24260:
24261:
24262:
24263:
24264: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6921 (Yli-
24265: valli-Alavalli) peruskorjaukseen
24266:
24267:
24268: Eduskunnalle
24269:
24270: Maantie n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24271: heikkokuntoinen ja mutkainen soratie. Väli 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24272: Koskue-Ylivalli on juuri valmistunut. Ylival- 31.24.77 1000000 markan määrärahan
24273: lin-Alavallin väli on 8,5 km pitkä. Turvekulje- maantien n:o 6921 peruskorjaukseen vä-
24274: tukset lisääntyvät erityisesti Seinäjoen suun- lillä Ylivalli-Alava/li.
24275: taan. Matkustajajunat pysähtyvät Alavallin
24276: asemalla.
24277: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24278: taen,
24279:
24280: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24281:
24282: Jukka Vihriälä
24283: 3654 1989 vp.
24284:
24285: Raha-asia-aloite n:o 3417
24286:
24287:
24288:
24289:
24290: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7033 (Liipan-
24291: tönkkä-Kitinoja) peruskorjaukseen
24292:
24293:
24294: Eduskunnalle
24295:
24296: Maantie n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) merkityksen kunnan sisäiselle liikenteelle sekä
24297: on osiltaan kehnoimpia sorapäällysteisiä maan- sen tärkeyden kauttakulkuliikenteelle olisi tie-
24298: teitä Ylistaron kunnan alueella. Tämä tulee eri- työ kokonaisuudessaan saatettava päätökseen.
24299: tyisen selvästi näkyviin kelirikkoaikoina. Tien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24300: rakennetta on parannettu Lapuan tiemestaripii- taen,
24301: rin toimesta kunnossapitovaroilla ns. varatyö-
24302: kohteena osuudella Malkamäen tienhaara-Ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24303: tinoja. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24304: Aikaisemmin on lähinnä työllisyysvaroilla 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
24305: parannettu osuus Kitinoja-Halkosaari. Ottaen n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) ra-
24306: huomioon Liipantönkän-Kitinojan maantien kenteen parantamiseksi.
24307: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24308:
24309: Jukka Vihriälä
24310: 1989 vp. 3655
24311:
24312: Raha-asia-aloite n:o 3418
24313:
24314:
24315:
24316:
24317: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7231 perus-
24318: korjaukseen välille Lehmäjoki-Peräkylä-Kaurajärvi
24319:
24320:
24321: Eduskunnalle
24322:
24323: Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantien joen perkaus käynnistyy vuoden 1990 aikana,
24324: n:o 7201 perusparannustyö valmistui vuonna olisi tien kunnostaminen samanaikaisesti välttä-
24325: 1987. Lehmäjoen-Kaurajärven maantie on mätöntä.
24326: jatkoa edellä mainitulle tielle siten, että siitä tu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24327: lee läpikulku Vöyrin-Ylihärmän tielle. Lehmä- taen,
24328: joen-Kaurajärven tien varrella sijaitsevat
24329: kaikki isokyröläisten sora-alueet, ja pääasialli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24330: nen asutus Lehmäjoen kylästä on mainitun tien 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24331: varrella. Tie on erittäin huonokuntoinen ja vai- markkaa Lehmäjoen-Peräkylän-Kau-
24332: keasti kunnossa pidettävä soratie. Kun Lehmä- rajärven maantien peruskorjaamiseen.
24333: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24334:
24335: Jukka Vihriälä
24336: 3656 1989 vp.
24337:
24338: Raha-asia-aloite n:o 3419
24339:
24340:
24341:
24342:
24343: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17213
24344: (Riippi-Norinkylä) peruskorjaamiseen
24345:
24346:
24347: Eduskunnalle
24348:
24349: Paikallistie n:o 17213 (Riippi-Norinkylä) on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24350: erittäin huonokuntoinen. Tie on keskeinen kul- taen,
24351: kuväylä Norinkylästä Teuvan keskustaan. No-
24352: rinkylässä on runsaasti teollisia työpaikkoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24353: mm. kolme merkittävää huonekalutehdasta. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24354: Vapon suot sekä Norinkylän sora-alueet tuo- markkaa paikallistien n:o 17213 (Riip-
24355: vat raskasta rekkakuljetusta kylän teille. Teu- pi-Norinkylä) peruskorjaamiseen Teu-
24356: van kunta on asettanut Riipin-Norinkylän van kunnassa.
24357: tien kunnostamisen kiireelliseksi parannuskoh-
24358: teeksi.
24359:
24360: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24361:
24362: Jukka Vihriälä
24363: 1989 vp. 3657
24364:
24365: Raha-asia-aloite n:o 3420
24366:
24367:
24368:
24369:
24370: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17253 (Myl-
24371: lymäki-Vehu) peruskorjaukseen
24372:
24373:
24374: Eduskunnalle
24375:
24376: Paikallistie n:o 17253 (Myllymäki-Vehu) on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24377: erittäin mutkainen ja kapea. Asevarikko 7:n taen,
24378: Palolammen varustealue on tien varressa. Va-
24379: rikkoaluetta laajennetaan ja tämä tietää räjäh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24380: tävän materiaalin kuljetusten lisääntymistä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24381: Myös turve- ja raskaat puutavarankuljetukset 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallis-
24382: vaikeuttavat tien kunnossapitoa varsinkin keli- tien n:o 17253 (Mylly mäki- Vehu) pe-
24383: rikkoaikoina. Tien perusparannus vähentäisi ruskorjaukseen.
24384: oleellisesti onnettomuusriskiä ja helpottaisi ma-
24385: teriaalikuljetuksia kyseisellä tieosuudella.
24386:
24387: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24388:
24389: Jukka Vihriälä
24390: 3658 1989 vp.
24391:
24392: Raha-asia-aloite n:o 3421
24393:
24394:
24395:
24396:
24397: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Itä-Ähtärin paikallistien
24398: n:o 17281 peruskorjaamiseen
24399:
24400:
24401: Eduskunnalle
24402:
24403: Itä-Ähtärin paikallistie n:o 17281 on huono- la on elinvoimaisia kyliä, ja luonnonkauniit jär-
24404: kuntoinen soratie. Paikallistie on lyhin reitti vimaisemat lisäävät loma- ja virkistysasutusta.
24405: Soinista Ähtärin asemalle. Ähtärin kaupungissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24406: ovat lukuisat palvelut, joita soinilaiset tarvit- taen,
24407: sevat päivittäin, kuten verotoimisto, terveys-
24408: ja sairaalapalvelut, ammattikoulu ja rautatie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24409: asema. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24410: Itä-Ähtärin paikallistie on turistiliikenteen markkaa Itä-Ähtärin paikallistien n:o
24411: kannalta myös merkittävä. Tien vaikutusalueel- 17281 peruskorjaamiseen.
24412: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24413:
24414: Jukka Vihriälä
24415: 1989 vp. 3659
24416:
24417: Raha-asia-aloite n:o 3422
24418:
24419:
24420:
24421:
24422: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17372 (Met-
24423: säkylä-Kivineva) peruskorj aamiseen
24424:
24425:
24426: Eduskunnalle
24427:
24428: Paikallistie n:o 17372 (Metsäkylä-Kivineva) Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24429: on huonokuntoinen. Metsäkylän tien ajotiheys taen,
24430: on osittain yli 320 autoa vuorokaudessa. Kaut-
24431: takulkuliikenteen kannalta tie on tärkeä erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24432: sesti Vaasassa työ- ja asiointimatkoilla käyville. 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24433: Tien vaikutuspiirissä on useita huonekalutehtai- markkaa paikallistien n:o 173 72 (Metsä-
24434: ta. Kylässä on posti, kauppa, koulu ja säännöl- kylä-Kivineva) peruskorjaamiseen Jur-
24435: linen linja-autoliikenne. vassa.
24436:
24437: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24438:
24439: Jukka Vihriälä
24440: 3660 1989 vp.
24441:
24442: Raha-asia-aloite n:o 3423
24443:
24444:
24445:
24446:
24447: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17529 (Soi-
24448: ni-Möksy) peruskorjaukseen
24449:
24450:
24451: Eduskunnalle
24452:
24453: Pääosin Soinin kunnan alueella oleva paikal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24454: listie n:o 17529 on erittäin huonokuntoinen. Tie taen,
24455: on kapea ja mutkainen. Tie on kunnan vilk-
24456: kaimmin liikennöity paikallistie. Soinin keskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24457: taajamasta on tien kautta lyhin matka Vaa- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24458: san-Jyväskylän valtatielle. Saneerauksen alla 31.24.77 500000 markkaa Soinin-
24459: oleva Vuorenmaan rinnehiihtokeskus tulee li- Möksyn paikallistien peruskorjauksen
24460: säämään huomattavasti tien käyttöä. aloittamiseksi.
24461: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24462:
24463: Jukka Vihriälä
24464: 1989 vp. 3661
24465:
24466: Raha-asia-aloite n:o 3424
24467:
24468:
24469:
24470:
24471: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17743 (Oja-
24472: niemi-Miekka) peruskorjaukseen
24473:
24474:
24475: Eduskunnalle
24476:
24477: Kyrönjoen pohjoispuolinen tie, Vähäkyrö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24478: Merikaarto, on erittäin vilkasliikenteinen. Huo- taen,
24479: mattava osa kunnan asutuksesta on keskittynyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24480: tien varteen. Sorapäällysteisen tien kantavuus 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24481: on huono, ja varsinkin kelirikkaaikoina on suu- 31.24.77 1000000 markkaa paikallis-
24482: ret ongelmat. Paikallistie n:o 17743 (Ojanie- tien n:o 17743 (Ojaniemi-Miekka) pe-
24483: mi-Miekka) olisi pikaisesti muutettava maan- ruskorjaukseen.
24484: tieksi ja peruskorjattava.
24485:
24486: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24487:
24488: Jukka Vihriälä
24489: 3662 1989 vp.
24490:
24491: Raha-asia-aloite n:o 3425
24492:
24493:
24494:
24495:
24496: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentamiseen
24497: välille Huissi-Orisberg
24498:
24499:
24500: Eduskunnalle
24501:
24502: Paikallistien rakentaminen Huissin ja Oris- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24503: bergin välille on ollut vireillä runsaat parikym- taen,
24504: mentä vuotta. Ilmajoen, Isonkyrön ja Ylistaron
24505: kunnat ovat kiirehtineet tiealoitteen käsittelyä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24506: TVL:n Vaasan piiri on lähettänyt 28.10.1987 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24507: tie- ja vesirakennushallitukselle kirjelmän, jossa markkaa paikallistien rakentamiseen vä-
24508: piiri esittää, että periaatepäätös paikallistien ra- lille Huissi-Orisberg.
24509: kentamiseksi välillä Huissi-Orisberg voitaisiin
24510: tehdä.
24511:
24512: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24513:
24514: Jukka Vihriälä
24515: 1989 vp. 3663
24516:
24517: Raha-asia-aloite n:o 3426
24518:
24519:
24520:
24521:
24522: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden Koskela-
24523: Hallapuro, Sääksvesi-Hallapuro ja Metsä-Poranen perus-
24524: korjaamiseen
24525:
24526: Eduskunnalle
24527:
24528: Vimpelin kunnassa on Suomen suurin kalkki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24529: kivikaivos. Nykyisellä toiminnalla louhimista taen,
24530: riittää vielä sadaksi vuodeksi. Tämän päivän
24531: suurimmaksi ongelmaksi tehtaan tuotteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24532: markkinoimiselle on muodostunut huono ties- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24533: tö. Painorajoitukset pahimpaan kalkinlevitysai- markkaa paikallisteiden Koskela-Hal-
24534: kaan aiheuttavat sen, että tuotantoa ei voida ke- lapuro, Sääksvesi-Hallapuro ja Met-
24535: hittää. Kalkkia tehdas toimittaa noin 200 000 sä-Poranen peruskorjaamisen aloitta-
24536: tonnia eli 7 000 täysperävaunurekkaa. Lisäksi miseen.
24537: samaa tiestöä käyttää puutavarankuljetuksissa
24538: 500 rekkaa vuosittain. Raskasta kuljetusta tulee
24539: päivittäin 35-40 kuorma-autoa.
24540:
24541: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24542:
24543: Jukka Vihriälä
24544: 3664 1989 vp.
24545:
24546: Raha-asia-aloite n:o 3427
24547:
24548:
24549:
24550:
24551: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Luomankylän-Silta-
24552: lan-Juupakylän paikallistien peruskorjaamiseen
24553:
24554:
24555: Eduskunnalle
24556:
24557: Paikallistie Luomankylä-Siltala-Juupaky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24558: lä Peräseinäjoen kunnassa on vilkkaasti liiken- taen,
24559: nöity. Tien vaikutuspiirissä sijaitsee useita Va-
24560: pon turvesoita, joten tiellä on runsaasti raskasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24561: liikennettä. Tie toimii läpikulkutienä Sulkavan- 1990 tulo- ja menoarvioon 500000
24562: kylään ja edelleen Alavudelle, joten sillä on markkaa paikallistien Luomankylä-
24563: myös seudullista merkitystä. Siltala-Juupakylä peruskorjaamiseen.
24564: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24565:
24566: Jukka Vihriälä
24567: 1989 vp. 3665
24568:
24569: Raha-asia-aloite n:o 3428
24570:
24571:
24572:
24573:
24574: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden vesiensuo-
24575: jelutoimenpiteisiin
24576:
24577:
24578: Eduskunnalle
24579:
24580: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1990 luinvestointeihin. Avustusprosentti tulisikin ko-
24581: on momentille 35.25.41 merkitty 1,8 milj. mk rottaa 50:een sekä luopua tulo- ja omaisuusra-
24582: avustuksina maatalouden vesiensuojelutoimen- joista. Tukea tulisi saada kaikkien vesistöjen
24583: piteisiin. Avustuksen suuruus saa budjettiesi- osalta.
24584: tyksen lausuman perusteella olla korkeintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24585: 20 OJo hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. nioittaen,
24586: Avustus koskee vesiviranomaisten erityisalueik-
24587: si määrittämiä vedenhankintavesistöjä. Avustus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24588: ei koske uusia karjasuojia, joihin tulee rakentaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24589: 12 kuukauden lantavarastot. Nykyinen avus- 35.25.41 lisäyksenä 8 200 000 markkaa
24590: tusprosentti ei alhaisuutensa tähden täytä tar- maatalouden vesiensuojelutoimenpitei-
24591: koitustaan. Se ei innosta viljelijöitä vesiensuoje- siin.
24592:
24593: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24594:
24595: Jukka Vihriälä Tellervo Renko Esko Jokiniemi
24596: Kauko Heikkinen Seppo Pelttari Mauri Pekkarinen
24597: Kalle Röntynen Juho Sillanpää
24598: 3666 1989 vp.
24599:
24600: Raha-asia-aloite n:o 3429
24601:
24602:
24603:
24604:
24605: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven kunnos-
24606: tamiseen
24607:
24608:
24609: Eduskunnalle
24610:
24611: Koiraspotti on pieni, soistunut järvi keskellä puroa, perkaamalla 250 metrin matkalta sekä
24612: Alajärven kaupungin Luoma-ahon kylää. rakentamalla pohjapato. Järven kapeikon yli
24613: Vuonna 1982 Luoma-ahon kylätoimikunta teki rakennetaan kävelysilta ja järven pohjoispää-
24614: aloitteen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille Koi- hän pururata sekä uimaranta.
24615: raspotin kunnostamisesta. Järvi on nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24616: suorantainen, mutta kunnostettuna se olisi mer- taen,
24617: kittävä kyläläisten virkistysalue keskeisen si-
24618: jaintinsa vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24619: Koiraspotin kunnostuksen tarkoituksena on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24620: edistää järven virkistyskäyttöä ruoppaamalla 35.25.77 lisäyksenä 310000 markkaa
24621: soistuneet rannat ja järven laskupuroa, Mikin- Koiraspotin järven kunnostamiseen.
24622: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24623:
24624: Jukka Vihriälä
24625: 1989 vp. 3667
24626:
24627: Raha-asia-aloite n:o 3430
24628:
24629:
24630:
24631:
24632: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan, Riihi-
24633: mäen ja Hattulan varuskuntien rakennustöihin
24634:
24635:
24636: Eduskunnalle
24637:
24638: Hämeenlinnan kiinteistönhoitopiiri on puo- teriössä on suunniteltu peruskorjata Hämeen-
24639: lustuslaitoksen suurimpia. Siihen kuuluu noin linnan Suomen kasarmin tiloja esikuntakäyt-
24640: 500 erillistä rakennusta. töön. Tilat sopivat hyvin myös uuden sotilas-
24641: Kiinteistönhoitopiirin alueella sijaitsee mm. läänin ja maanpuolustusalueen esikunnan tar-
24642: sotilashistoriallisesti merkittäviä rakennuksia peisiin.
24643: Hämeenlinnan Linnan ja Suomen kasarmeilla. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
24644: Rakennukset ovat museoviraston päätöksellä esitetään kuitenkin Riihimäen, Hämeenlinnan
24645: suojeltavia ja niiden peruskorjaamisesta tulee ja Hattulan varuskuntien rakentamismäärära-
24646: huolehtia. Lisäksi alueelle on sijoitettuna pans- hoja vähennettäviksi puolustusministeriön ja oi-
24647: sariprikaati Hattulaan ja viestirykmentti Rii- keusministeriön momenteilta yhteensä 5 000 000
24648: himäelle, joiden nykyaikainen kalusto vaatii markkaa. Esitys ei ole sopusoinnussa varuskun-
24649: asianmukaiset koulutus-, huolto- ja säilytysti- tien rakennustarpeiden kanssa.
24650: lat. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24651: Lisäksi vireillä oleva puolustuslaitoksen or- taen,
24652: ganisaatiouudistus tulee vaatimaan uuden soti-
24653: lasläänin hallintotiloja Hämeenlinnaan. Jos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24654: muodostettavan läntisen maanpuolustusalueen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24655: esikunta tullaan sijoittamaan Hämeen läänin 27.27. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24656: alueelle, se tulisi sijoittaa samalle paikkakun- Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hattulan
24657: nalle, jossa toimii myös siviilipuolen läänin joh- varuskuntien rakennustöihin.
24658: tokeskus, eli Hämeenlinnaan. Puolustusminis-
24659:
24660: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24661:
24662: Iiro Viinanen Lea Savolainen Jarmo Rantanen
24663: Hannu Tenhiälä Esko Helle Arto Lapiolahti
24664: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo Matti Viljanen
24665: Jouko Skinnari Sirpa Pietikäinen Matti Luttinen
24666: 3668 1989 vp.
24667:
24668: Raha-asia-aloite n:o 3431
24669:
24670:
24671:
24672:
24673: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Partiolaiset ry:n
24674: 80-vuotisjuhlaseminaarin järjestelyihin
24675:
24676:
24677: Eduskunnalle
24678:
24679: Suomen Partiolaiset ry:n 80-vuotisjuhlan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24680: merkeissä järjestetään kasvatusseminaari Ha- taen,
24681: nasaaressa. Tilaisuus on laaja valtakunnallinen
24682: seminaari nuorille partiojohtajille, ja seminaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24683: rin tuloksista julkaistaan ensi vuoden aikana 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24684: kasvatuskirjanen sekä partiojärjestön että ulko- 29.91.51 150 000 markkaa Suomen Par-
24685: puolisten käyttöön. Seminaarin taloudellinen tiolaiset ry:n 80-vuotisjuhlaseminaarin
24686: toteutus samana vuonna suurleirin kanssa ja järjestelyihin.
24687: juhlavuoden muutenkin huomattavat tapahtu-
24688: mat tarvitsevat kuitenkin ulkopuolista tukea.
24689:
24690: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24691:
24692: Iiro Viinanen
24693: 1989 vp. 3669
24694:
24695: Raha-asia-aloite n:o 3432
24696:
24697:
24698:
24699:
24700: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien No-
24701: kan alueen (Hartola) varastoalueen rakentamiseen
24702:
24703:
24704: Eduskunnalle
24705:
24706: Puolustusvoimien materiaalilisäystä koskevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24707: päätökset edellyttävät varastotilojen selvää li- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24708: säystä. Nokan alue on valtion maalla ja kauka- 27.27. 74 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
24709: na asutuksesta, joten alueen lisärakentamiseen puolustusvoimien Nokan alueen varas-
24710: ei ole ympäristöllisiä esteitä. Kokonaiskustan- toalueen rakentamiseen.
24711: nusarvio on 12 mmk.
24712: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24713: nioittaen,
24714:
24715: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24716:
24717: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24718: 3670 1989 vp.
24719:
24720: Raha-asia-aloite n:o 3433
24721:
24722:
24723:
24724:
24725: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
24726: Uudenkylän aluevaraston saneeraukseen
24727:
24728:
24729: Eduskunnalle
24730:
24731: Puolustusvoimien rakennustoiminta on kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24732: kittynyt Päijät-Hämeessä Hennalaan. Muut nioittaen,
24733: alueet tarvitsevat myös peruskorjaus- ja muu-
24734: tostöitä säilyäkseen toimivina tiloina myös jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24735: kossa. Uudenkylän aluevarastoon tulee raken- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24736: taa uusi työtilarakennus, jolloin työskentely 27.27. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
24737: voidaan keskittää yhteen rakennukseen. Vanhat Uudenkylän aluevaraston korjaustoi-
24738: vapautuvat tilat voidaan ottaa varastokäyttöön. mintaan.
24739:
24740: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24741:
24742: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24743: 1989 vp. 3671
24744:
24745: Raha-asia-aloite n:o 3434
24746:
24747:
24748:
24749:
24750: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Lahden Mieskuoron juhla-
24751: vuoden toimintoihin
24752:
24753:
24754: Eduskunnalle
24755:
24756: Lahden Mieskuoro viettää tänä vuonna sekä järjestää jäsenilleen pitkäaikaisen äänen-
24757: 85-vuotisjuhlavuottaan. Juhlakonsertin jälkeen muodostuskoulutuksen.
24758: se aloittaa suuren projektin jäsenkuntansa li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24759: säämiseksi ja ohjelmiston uudistamiseksi, jotta taen,
24760: mieskuorolaulu Päijät-Hämeen alueella säilyisi
24761: elinvoimaisena ja haluttuna harrastuksena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24762: myös tulevaisuudessa. Tätä varten kuoro tilaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24763: uusia suomalaisia mieskuorosävellyksiä koti- 29.90.52 50 000 markkaa Lahden Mies-
24764: maisilta säveltäjiltä, hankkii uusia sovituksia kuoron juhlavuoden toimintoihin.
24765:
24766: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24767:
24768: Matti Viljanen
24769: 3672 1989 vp.
24770:
24771: Raha-asia-aloite n:o 3435
24772:
24773:
24774:
24775:
24776: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntahallin rakenta-
24777: miseen Koskelie Hl.
24778:
24779:
24780: Eduskunnalle
24781:
24782: Kosken Hl. alueella toimii neljä ala-astetta, on 953 m 2 ja kokonaiskustannusarvio on 6
24783: joiden liikuntatilat ovat keskimäärin noin 50 mmk.
24784: m 2 :n suuruisia. Kunnan ainoa sisäliikuntasali Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24785: on Seuralan monitoimitalossa. Liikuntahalli tu- nioittaen,
24786: lee rakennettavaksi kunnan koulukeskuksen yh-
24787: teyteen ja palvelee näin ollen päivisin koululii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24788: kuntatilana. Salin iltakäyttö on urheiluseurojen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24789: ja muiden yhteisöjen, mm. kansalaisopiston 29.91.50 lisäyksenä 6000000 markkaa
24790: harrastustoimintaa. Liikuntahalli tulee toimi- liikuntahallin rakentamiseen Koskelie
24791: maan myös kunnan ainoana suurempana ko- Hl.
24792: koontumistilana. Rakennuksen hyötypinta-ala
24793:
24794: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24795:
24796: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24797: 1989 vp. 3673
24798:
24799: Raha-asia-aloite n:o 3436
24800:
24801:
24802:
24803:
24804: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 295 (Le-
24805: vanto-Huljala) perusparantamiseen
24806:
24807:
24808: Eduskunnalle
24809:
24810: Maantie n:o 295 Levannolta Koskelie Hl. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24811: vaatii perusparantamista. Mm. Kärkölän kun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24812: nan tärkeän työllistäjän Koskisen sahan ras- 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24813: kaan liikenteen hoitaminen on tien heikon kun- maantien n:o 295 (Levanto-Hu/jala)
24814: non vuoksi vaikeaa. Tien parantamisen koko- perusparantamisen yleissuunnitelman
24815: naiskustannusarvio on 58 mmk. Suunnittelu- laatimiseen.
24816: määräraha on 5 mmk.
24817: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24818: nioittaen,
24819:
24820: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24821:
24822: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24823: 3674 1989 vp.
24824:
24825: Raha-asia-aloite n:o 3437
24826:
24827:
24828:
24829:
24830: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414
24831: (Kauppi-Sonnanen, Heinolan mlk) kunnostamiseen
24832:
24833:
24834: Eduskunnalle
24835:
24836: Maantien n:o 414 parantaminen on aloitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24837: jo vuoden 1987 keväällä. Parannustyö on jää- nioittaen,
24838: nyt kesken, kun määrärahaa tähän vuosia vi-
24839: reillä olleeseen hankkeeseen ei ole osoitettu. Ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24840: seisen tieosuuden kunnostamiseen on varaudut- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24841: tu vuonna 1993, mutta koska maantie n:o 414 31.24. 77 lisäyksenä 4 800 000 markkaa
24842: on kunnan sisäisen liikenteen kannalta varsin maantien n:o 414 (Kauppi-Sonnanen)
24843: merkityksellinen ja tien kunto liikennemäärään parantamista varten.
24844: nähden on heikko, tulisi kesken jäänyt paranta-
24845: mistyö saada päätökseen jo vuonna 1990.
24846:
24847: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24848:
24849: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24850: 1989 vp. 3675
24851:
24852: Raha-asia-aloite n:o 3438
24853:
24854:
24855:
24856:
24857: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4131 (Sys-
24858: mä-Suopelto) kunnostamiseen
24859:
24860:
24861: Eduskunnalle
24862:
24863: Maantie n:o 4131 on 6 km pitkä tieosa, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24864: johtaa Päijänteen rannalla olevaan laivalaitu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24865: riin. Laituria käyttävät Päijänteen liikenteessä 31.24.77 lisäyksenä 3 500000 markkaa
24866: olevat reitti- ja risteilyalukset. Tie on matkailun maantien n:o 4131 (Sysmä-Suopelto)
24867: ja lomaliikenteen kannalta tärkeä yhdystie. Pa- kunnostamista varten.
24868: rantamisen kokonaiskustannukset ovat 7,5
24869: mmk.
24870: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24871: nioittaen,
24872:
24873: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24874:
24875: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24876:
24877:
24878:
24879:
24880: 25 290089P
24881: 3676 1989 vp.
24882:
24883: Raha-asia-aloite n:o 3439
24884:
24885:
24886:
24887:
24888: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1701
24889: (Pyörähtälä-Kuivanto) kunnostamiseen
24890:
24891:
24892: Eduskunnalle
24893:
24894: Kuivannon kylä Orimattilassa on kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24895: keskustaajaman jälkeen väestömäärältään suu- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24896: rin talouskylä. Keskustaajaman ja talouskylän 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24897: välinen tieyhteys on huono, ja tien parantami- maantien n:o 1701 (Pyörähtälä-Kui-
24898: nen pikaisesti on välttämätöntä kunnan tasapai- vanto) parantamista varten.
24899: noisen kehityksen kannalta. Parantamistyön
24900: kokonaiskustannukset ovat 10,2 mmk.
24901: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24902: nioittaen,
24903:
24904: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24905:
24906: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24907: 1989 vp. 3677
24908:
24909: Raha-asia-aloite n:o 3440
24910:
24911:
24912:
24913:
24914: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon radan oikaisuun
24915:
24916:
24917:
24918: Eduskunnalle
24919:
24920: Savon radan oikaisu käsittää ratayhteyden mrd. mk. Määrärahatarve yleissuunnitelman
24921: Helsinki-Mäntsälä-Lahti-Heinola-Mikke- laatimiseen on 3 mmk.
24922: li. Radan vaikutusalueena on koko Itä-Suomi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24923: Vaikutusalueella asuu noin puolet Suomen nioittaen,
24924: väestöstä. Nopea raideliikenneyhteys tarjoaa
24925: mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24926: mispaineiden jakamiseen laajemmalle alueelle 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
24927: sekä matka-aikojen lyhentymiseen keskusten markkaa Savon radan oikaisun yleis-
24928: välillä. Hankkeen kokonaiskustannus on n. 3 suunnitteluun.
24929: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24930:
24931: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24932: 3678 1989 vp.
24933:
24934: Raha-asia-aloite n:o 3441
24935:
24936:
24937:
24938:
24939: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden Kaarikadun
24940: vuoropäiväkodin rakentamiseksi
24941:
24942:
24943: Eduskunnalle
24944:
24945: Lahden kaupunki joutuu lähivuosina panos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24946: tamaan paljon lasten päivähoidon järjestämi- nioittaen,
24947: seen. Suunnitelmissa on rakentaa viisi päiväko-
24948: tia. Kaarikadun vuoropäiväkoti on suunniteltu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24949: palvelemaan lähinnä vuorotyötä tekeviä lapsi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24950: perheitä, joiden lastenhoitotilanne on työaiko- 33.32.31 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
24951: jen vuoksi nykyisellään hankala. Kaarikadun Lahden Kaarikadun vuoropäiväkodin
24952: vuoropäiväkodin vaikutusalueelle rakennetaan rakentamiseen.
24953: lähivuosina asuntoja n. 3 000 asukkaalle.
24954: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 8 mmk.
24955:
24956: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24957:
24958: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
24959: 1989 vp. 3679
24960:
24961: Raha-asia-aloite n:o 3442
24962:
24963:
24964:
24965:
24966: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisnimismiehen
24967: virkojen perustamiseen eräisiin nimismiespiireihin
24968:
24969:
24970: Eduskunnalle
24971:
24972: Sisäasiainministeriön poliisiosasto on vuosille alueittain hoidettavaksi, olisi nyt näidenkin toi-
24973: 1986-1990 laaditussa poliisin toimintasuunni- mien avulla voitava kokeilla, voidaanko syyttä-
24974: telmassa esittänyt apulaisnimismiehen toimien jätehtävien hoitoa tehostaa mahdollisimman ta-
24975: lisäystä nimismiespiirien yhteissyyttäjätehtä- loudellisella tavalla juuri yhteissyyttäjätoimia
24976: viin. Nimismiespiireinä on esitetty Kurikan, perustamalla.
24977: Liedon ja Kontiolahden nimismiespiirejä. Mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24978: nituissa nimismiespiireissä yhteissyyttäjätehtä- nioittavasti,
24979: vät ovat lisääntyneet viime vuosina tuntuvasti.
24980: Varsinkaan näiden alueiden piireissä ei enää sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24981: viydytä tehtävien hoitamisesta, mikäli uusia toi- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
24982: mia ei saada, muuten kuin ylipitkää työpäivää 26.75.01 400 000 markkaa kolmen apu-
24983: tehden, koska näissä ns. asiajaottomissa piireis- laisnimismiehen viran perustamiseksi
24984: sä on vain yksi päällystöön kuuluva toimi. yleissyyttäjätehtäviin Kurikan, Liedon
24985: Kun lisäksi nimismieshallintoa on tarkoitus ja Kontiolahden nimismiespiireihin.
24986: kehittää jakamalla tehtäviä yhteistoiminta-
24987:
24988: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
24989:
24990: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
24991: 3680 1989 vp.
24992:
24993: Raha-asia-aloite n:o 3443
24994:
24995:
24996:
24997:
24998: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin ajoneuvoka-
24999: luston täydentämiseen
25000:
25001:
25002: Eduskunnalle
25003:
25004: Poliisihenkilöstöitä on varsinkin viime vuosi- tiä", rikostutkinta on pitkittynyt ja liikenneval-
25005: na vaadittu tehokasta työajan käytön suunnitte- vonta on vähentynyt.
25006: lua ja sen mukaisesti myös työajan tehokasta Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
25007: käyttöä. Tätä ei ole käytännössä voitu toteut- otetut varat eivät riitä juurikaan autokaluston
25008: taa, koska työnantajana valtio ei ole antanut täydennyshankintoihin.
25009: varsinkaan suurimpien poliisilaitosten rikostut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25010: kijoiden eikä pienten ja keskisuurten nimismies- nioittaen,
25011: piirien poliisimiesten käyttöön riittävää määrää
25012: ajoneuvokalustoa, varsinkaan autokalustoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25013: Tämä on aiheuttanut sekä kansalaisissa että po- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25014: liisihenkilöstössä tyytymättömyyttä, koska po- 26. 75.71 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25015: liisin toimintavalmius on heikentynyt entises- autokaluston täydennyshankintoja var-
25016: tään. Poliisihenkilöstö ei ole voinut toteuttaa ten, jotta voitaisiin turvata paremmin
25017: tehokkaasti suunnitelmiaan työajan suhteen, poliisihenkilöstön tehokas ja suunnitel-
25018: jolloin on syntynyt aivan liikaa "tyhjäkäyn- mallinen ajankäyttö.
25019:
25020: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25021:
25022: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25023: 1989 vp. 3681
25024:
25025: Raha-asia-aloite n:o 3444
25026:
25027:
25028:
25029:
25030: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan korotta-
25031: miseen
25032:
25033:
25034: Eduskunnalle
25035:
25036: Opiskelijat muodostavat väestöryhmän, jon- opintoraha kuukaudessa. Tämän lisäksi opiske-
25037: ka toimeentuloturva on ehkä kaikkein huonoin. lija tarvitsee luonnollisesti lainaa, mutta maini-
25038: Ilman asumisen tukea opiskelijan perusturva tun suuruinen opintoraha vähentäisi jatkuvaa
25039: jää alle 500 markan. Opintotukilain määräykset lainan kasvua ja helpottaisi opiskelijoiden val-
25040: saattavat lisäksi johtaa tilanteeseen, jossa täysi- mistumisen jälkeistä elämää pienentyneen vel-
25041: ikäinen opiskelija jää vaille tätäkin turvaa esim. kataakan ansiosta.
25042: tilapäisen huonon opintomenestyksen tai kauan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25043: kestävien opintojen takia. Oppilaitos tai asun- nioittaen,
25044: totilanne puolestaan johtaa samanikäiset ja sa-
25045: manlaiset kulutusmenot omaavat opiskelijat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25046: hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Opintotuen oli- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25047: si kaikilla koulutusasteilla taattava opiskelijoi- 29.39.55 400 000 000 markkaa ylimää-
25048: den toimeentulo siten, ettei tarvetta toimeentu- räisenä määrärahana opintorahan ko-
25049: lotukeen normaalioloissa syntyisi. Vähimmäis- rottamiseen 1 500 markkaan kuukau-
25050: tavoitteena tulisi olla 1 500 markan suuruinen dessa.
25051: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25052:
25053: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: 1
25059: )
25060: 3682 1989 vp.
25061:
25062: Raha-asia-aloite n:o 3445
25063:
25064:
25065:
25066:
25067: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntaluokkien ko-
25068: keilutoimintaan
25069:
25070:
25071: Eduskunnalle
25072:
25073: Suomen kansa tunnetaan maailmalla yleisesti me toimii jo erityislukioita, joiden erityissuun-
25074: urheilukansana. Maamme huippu-urheilijat tautumisena on liikunta ja urheilu. Tätä kehi-
25075: ovat menestyneet useissa lajeissa erinomaisesti tystä olisivat omalta osaltaan tukemassa ja te-
25076: ja urheilun voidaan perustellusti sanoa olleen hostamassa suurempien paikkakuntien perus-
25077: eräs tekijä Suomen tunnetuksi tekemisessä maa- koulun yläasteille perustettavat liikuntaluokat.
25078: ilmalla. Peruskoulun yläasteen liikuntaluokka voitaisiin
25079: Urheilu ja ennen kaikkea edustusurheilu perustaa esimerkiksi yli 20 000 asukkaan kun-
25080: nauttii merkittävää tukea kansalaisten keskuu- taan ja ympäröivien pienempien kuntien siihen
25081: dessa. Tällä hetkellä kuitenkin useat maapallon halukkaat oppilaat voitaisiin kuljettaa kouluun.
25082: maat tukevat omaa urheilukasvatustaan ja ur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25083: heilutoimintaansa yhä kasvavalla taloudellisella nioittavasti,
25084: panoksella. Tämän vuoksi Suomen asema erää-
25085: nä johtavana urheiluvaltiona on vakavasti vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25086: rassa. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25087: Eräs keino Suomen urheilun tason kohotta- 29.46.30 3 000 000 markkaa peruskou-
25088: miseksi olisi lisätä panostusta lasten ja nuorten lun yläasteiden liikuntaluokkien kokei-
25089: liikuntakasvatukseen. Tällä hetkellä maassam- lutoiminnan tukemiseen.
25090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25091:
25092: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25093: 1989 vp. 3683
25094:
25095: Raha-asia-aloite n:o 3446
25096:
25097:
25098:
25099:
25100: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta koulukuljetusten li-
25101: säämiseen
25102:
25103:
25104: Eduskunnalle
25105:
25106: Nykyinen käytäntö koulupiirirajojen oppilai- simmäisen ja toisen luokan oppilaiden osalta ja
25107: den koulunkäynnissä on sellainen, että mikäli muuttaa kuljettamisen lyhin koulumatka nykyi-
25108: oppilas kuuluu koulupiiriinAja sinne on mat- sestä 5 kilometristä 3 kilometriin.
25109: kaa 6 kilometriä, hänelle järjestetään kuljetus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25110: Mikäli oppilas haluaa käydä koulua koulupii- nioittaen,
25111: rissä B, johon on matkaa 5,1 kilometriä, silloin
25112: hänellä ei ole oikeutta kuljetukseen edellä mai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25113: nittuun kouluun. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25114: Edellä olevasta esimerkistä selvenee nykyisen 29.46.30 30 000 000 markkaa ensim-
25115: käytännön epäkohta: saman matkan varrella mäisen ja toisen luokan oppilaiden kou-
25116: olevilla koululaisilla ei ole mahdollisuutta kul- lukuljetusten lyhimmän matkan alenta-
25117: kea samassa autossa, vaikka tila sen sallisikin, miseksi tarvittaessa budjettiperusteisesti
25118: mikäli matkan pituus on alle 5 kilometriä. Tä- 5 kilometristä 3 kilometriin.
25119: mä epäkohta tulisi pikaisesti poistaa ainakin en-
25120:
25121: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25122:
25123: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25124: 3684 1989 vp.
25125:
25126: Raha-asia-aloite n:o 3447
25127:
25128:
25129:
25130:
25131: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsualle yläasteen ti-
25132: lojen peruskorjaukseen
25133:
25134:
25135: Eduskunnalle
25136:
25137: Halsuan kunta sai kunnan oman yläasteen denmukaiselta, koska kysymyksessä on oppi-
25138: perustamisluvan 1.8.1988. Varsinaiset tilat on velvollisuuskoulu ja Halsuan kunta kuuluu
25139: tarkoitus rakentaa 1990-luvulla, ja tilapäiset ti- maamme köyhimpiin kuntiin. Kunta toivoo, et-
25140: lat saneerataan vanhasta ns. sähkötalosta. Kou- tä valtion budjettiin saataisiin riittävä määrära-
25141: luhallituksen esittelymuistion mukaan varsinai- ha Vaasan lääninhallitukselle käytettäväksi
25142: sesta uudisrakentamisesta tulee valtiolle kuluja Halsuan kunnan yläasteen valtionosuutta var-
25143: noin 5 900 000 markkaa sekä lisäksi nyt käyt- ten.
25144: töön otettavien tilojen saneerauksesta aiheutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25145: vat kulut. nioittavasti,
25146: Valtion taholta on ilmoitettu, ettei rahaa ole
25147: nyt käytettävissä lainkaan. Tämä tarkoittaa si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25148: tä, että Halsuan kunnan on omalla kustannuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25149: sellaan saneerattava yläasteelle tarvittavat tilat. 29.46.34 1 500 000 markkaa Halsuan
25150: Kustannusarvio tästä toimenpiteestä on noin kunnalle 1.8.1988 perustetun oman ylä-
25151: 1 500 000 markkaa. asteen tarvitsemien väliaikaisten tilojen
25152: Kouluhallituksen päätös tuntuu epäoikeu- saneeraamiseen.
25153:
25154: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25155:
25156: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25157: 1989 vp. 3685
25158:
25159: Raha-asia-aloite n:o 3448
25160:
25161:
25162:
25163:
25164: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen evankelisen
25165: kansanopiston toiminnan tukemiseen
25166:
25167:
25168: Eduskunnalle
25169:
25170: Kaustisen evankelinen kansanopisto on aloit- vaikeuksia saada opiston talous pysymään tasa-
25171: tanut toimintansa vuonna 1947. Toiminnan ai- painossa. Tämän takia kannatusyhdistys kai-
25172: kana toimitiloja on rakennettu lisää ja entisiä paisikin valtiolta lisäavustusta opiston toimin-
25173: on parannettu. Toimitilojen täydellinen sanee- nan varmistamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.
25174: raus tapahtui vuosina 1986-1987. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25175: Opiston toiminnassa pitkien perusjaksojen li- nioittaen,
25176: säksi on kasvanut lyhyiden kurssitoimintojen
25177: määrä viime vuosina merkittävästi. Näin ollen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25178: opiston käyttöaste on saatu suhteellisen kor- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25179: keaksi, ja toimintaedellytykset olisivat melko 29.57.50 150 000 markkaa ylimääräise-
25180: hyvät. Opisto on kuitenkin saanut viime vuosi- nä avustuksena Kaustisen evankelisen
25181: na lisäavustusta toimintaansa varten riittämät- kansanopiston kannatusyhdistys ry:lle
25182: tömästi, joten Kaustisen evankelisen kansan- Kaustisen evankelisen kansanopiston
25183: opiston kannatusyhdistys ry:llä on ollut suuria toiminnan tukemiseksi.
25184: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25185:
25186: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25187: 3686 1989 vp.
25188:
25189: Raha-asia-aloite n:o 3449
25190:
25191:
25192:
25193:
25194: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan kotitalous-
25195: ja sosiaalialan oppilaitoksen sosiaalialan täydennyskoulutuk-
25196: seen
25197:
25198: Eduskunnalle
25199:
25200: Kokkolassa toimii kotitalous- ja sosiaalialan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25201: oppilaitos, joka harjoittaa myös täydennyskou- nioittaen,
25202: lutusta. Suunnitelmissa on ollut täydennyskou-
25203: lutuksen aloittaminen vuonna 1990 sosiaalialal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25204: la. Hanke on kuitenkin vaarassa peruutua riit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25205: tävien määrärahojen puutteeseen. Hanke olisi 29.65.30 1 000 000 markkaa Kokkolan
25206: kuitenkin erittäin perusteltu, sillä sosiaalialan kotitalous-ja sosiaalialan oppilaitokses-
25207: työntekijöistä on tällä hetkellä huutava pula ja sa aloitettavan sosiaalialan täydennys-
25208: halukkaita henkilöitä täydennyskoulutukseen koulutuksen mahdollistamiseksi.
25209: olisi runsaasti tarjolla.
25210:
25211: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25212:
25213: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25214: 1989 vp. 3687
25215:
25216: Raha-asia-aloite n:o 3450
25217:
25218:
25219:
25220:
25221: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vetelin kotitalousop-
25222: pilaitoksen toiminnan tukemiseen
25223:
25224:
25225: Eduskunnalle
25226:
25227: Vetelin kunnan alueella toimii kotitalousop- painetta ja mahdollistaisi toimitilojen ajanmu-
25228: pilaitos, joka on kannatusyhdistyksen ylläpitä- kaisina pitämisen.
25229: mä koulu. Oppilaitos on investoinut viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25230: sina toimitiloihinsa huomattavia summia, mut- nioittaen,
25231: ta valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain va-
25232: rattu määräraha koulun ylläpitämisen avustuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25233: seen on käynyt riittämättömäksi. Tämän takia 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25234: tulisi kyseistä harkinnanvaraista avustusta Ve- 29.67.52 lisäyksenä 500000 markkaa
25235: telin kotitalousoppilaitokselle korottaa sellai- Vetelin kotitalousoppilaitoksen harkin-
25236: seksi, että se helpottaisi laitoksen kustannus- nanvaraisen avustuksen korottamiseksi.
25237: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25238:
25239: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25240: 3688 1989 vp.
25241:
25242: Raha-asia-aloite n:o 3451
25243:
25244:
25245:
25246:
25247: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyrittäjä-
25248: oppilaitoksen perustamiseksi Vimpeliin
25249:
25250:
25251: Eduskunnalle
25252:
25253: Vaasan järvialueen kunnissa on työllisyys- Alajärven kaupunkia sekä asianomaisen alan
25254: tilanne viime vuosina ollut läänin muuhun yrittäjiä.
25255: alueeseen katsottuna huomattavasti heikompi. Kotiteollisuusopetuksen saaminen alueelle
25256: Alueen teolliset työpaikat ovat pääosin vaate- edistäisi pienyritystoiminnan kehittämistä ja
25257: tusteollisuuden, pienimuotoisen mattokutomo- helpottaisi sitä kautta alueen työllisyystilannet-
25258: toiminnan sekä puunjalostuksen piirissä. Mai- ta ja alueen vaikeuksissa olevia kuntia.
25259: nituilla teollisuudenaloilla joudutaan yhä enem- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdo-
25260: män panostamaan tuotekehittelyyn ja sitä mu- tamme kunnioittavasti,
25261: kaa henkilökunnan koulutukseen.
25262: Nykyisin joudutaan opetusta hankkimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
25263: alueen ulkopuolelta, minkä seurauksena on, den 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
25264: että opetusta saaneet työntekijät valtaosin jää- markan määrärahan kotiteollisuusyrit-
25265: vät koulutuspaikkakunnille. Nämä ongelmat täjäoppilaitoksen rakentamishankkeen
25266: koskettavat erityisesti Vimpelin, Evijärven, käynnistämiseksi Vimpeliin.
25267: Lappajärven, Soinin ja Lehtimäen kuntia ja
25268:
25269: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25270:
25271: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25272: 1989 vp. 3689
25273:
25274: Raha-asia-aloite n:o 3452
25275:
25276:
25277:
25278:
25279: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikki-instituuttien
25280: valtionapujen korottamiseen
25281:
25282:
25283: Eduskunnalle
25284:
25285: Musiikki-instituutit tekevät laajaa musiikin vanhimpien musiikki-instituuttien valtionapu
25286: koulutus-, tutkimus- ja tiedotustoimintaa eri saataisiin edes palautumaan alkuperäiselle ta-
25287: puolilla maatamme. Valtionavun piiriin hyväk- solleen.
25288: syttyjen musiikki-instituuttien määrä on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25289: kin jatkuvasti kohonnut ilman, että tarkoituk- nioittavasti,
25290: seen varattu valtionapu olisi noussut samassa
25291: suhteessa. Tämä on aiheuttanut vanhempien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25292: musiikki-instituuttien valtionavun jatkuvan las- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25293: kemisen ja vaikeuttanut niiden toimintaa. Mu- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
25294: siikki-instituuttien valtionavun kokonaismää- musiikki-instituuttien valtionapujen ko-
25295: rään tulisi saada pikainen tasokorotus, jotta rotukseksi~
25296:
25297: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25298:
25299: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25300: 3690 1989 vp.
25301:
25302: Raha-asia-aloite n:o 3453
25303:
25304:
25305:
25306:
25307: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan-
25308: musiikki-instituutin toiminnan tukemiseen
25309:
25310:
25311: Eduskunnalle
25312:
25313: Kansanmusiikkisäätiön tarkoituksena on esiintymis- ja konserttitoiminta sekä koulutus-
25314: suomalaisen kansanmusiikin tallennuksen, tut- toiminta.
25315: kimuksen ja koulutuksen suorittaminen ja edis- Kansanmusiikki-instituutio on varsin nopeas-
25316: täminen, kansanmusiikin harrastuksen ylläpitä- ti kasvanut merkittäväksi suomalaista maaseu-
25317: minen ja kehittäminen sekä kansanmusiikin tukulttuuria ja kansankulttuuria tutkivaksi lai-
25318: aseman vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen. tokseksi. Myönteisen toiminnallisen kehityksen
25319: Tämän toteuttamiseksi säätiö ylläpitää ja kehit- myötä ei valtion rahoitusosuutta ole kyetty nos-
25320: tää Kaustisen pelimannitaloa ja siinä vuonna tamaan toimintoja vastaavalla tavalla. Valtion-
25321: 1974 toimintansa aloittanutta kansanmusiikki- osuus ei nykyisellään kata edes henkilöstöme-
25322: instituuttia sekä vuonna 1986 toimintansa aloit- noja. Arkistointi-, tallennus-, tutkimus- ja kou-
25323: tanutta kansanmusiikin ammattiyhtyettä Talla- lutustoimintojen kehittäminen on suurissa vai-
25324: ria. keuksissa, mikäli valtionosuutta ei voida kas-
25325: Kansanmusiikki-instituutti on opetusminis- vattaa.
25326: teriön musiikki-instituuttimomentilta valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25327: apua saava suomalaisen kansanmusiikin tiedo- nioittaen,
25328: tus- ja tutkimuslaitos. Tällä hetkellä instituutti
25329: toimii kuuden vakituisen toimihenkilön voimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25330: Sen tärkeimmät työmuodot ovat palvelu-, kou- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25331: lutus-, tutkimus-, arkistointi- ja julkaisutoimin- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
25332: nat. Kansanmusiikin ammattiyhtyeessä Talla- Kaustisen kansanmusiikki-instituutin
25333: rissa on kuusi vakituista muusikkoa. Taliarin toimintojen tukemiseen varsinaisen val-
25334: tärkeimmät työmuodot ovat valtakunnallinen tionavun lisäksi.
25335:
25336: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25337:
25338: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25339: 1989 vp. 3691
25340:
25341: Raha-asia-aloite n:o 3454
25342:
25343:
25344:
25345:
25346: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven Ankkurit
25347: ry:n toiminnan tukemiseen
25348:
25349:
25350: Eduskunnalle
25351:
25352: Alajärven Ankkurit ry. on perustettu vuonna kueiden toiminnassa on ollut vetäjinä noin 40
25353: 1944. Seura on yleisseura ja siinä toimii tällä vapaaehtoista urheilu- ja nuorisotyötä tekevää
25354: hetkellä yhdeksän jaostoa. henkilöä. Näin laaja vapaaehtoinen seuratyö
25355: Toiminnaltaan laajin ja menestynein urheilu- vaatii huomattavan määrän taloudellisia voima-
25356: muoto on ollut ylivoimaisesti pesäpallo. Seura varoja, jotka pääosin on hankittu keräyksin
25357: on pelannut usean vuoden miesten mestaruus- ym. vapaaehtoisella varainhankinnalla.
25358: sarjassa, ja menestyksekkäin saavutus on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25359: vuosina 1988 ja 1989 Suomen mestaruus. Mes- nioittaen,
25360: taruussarjan ohella seuralla on ollut 21 muuta
25361: joukkuetta, jotka ovat pääosin pelanneet nuori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25362: sosarjoissa. Toiminta on perustunut pääosin 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25363: vapaaehtoiseen seuratyöhön, josta esimerkkinä 29.91.50 50000 markkaa Alajärven
25364: voidaan mainita, että pelkästään nuorisojouk- Ankkurit ry:n toiminnan tukemiseksi.
25365: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25366:
25367: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25368: 3692 1989 vp.
25369:
25370: Raha-asia-aloite n:o 3455
25371:
25372:
25373:
25374:
25375: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta KeMt>Ran moottori-
25376: radan nuorisotilojen rakentamisen tukemiseen
25377:
25378:
25379: Eduskunnalle
25380:
25381: Vetelin kunnassa Keski-Pohjanmaalla sijait- laajemminkin niin maakunnallisesti kuin valta-
25382: see KeMoRan moottorirata, joka on nykyään kunnallisestikin. Hanketta varten tulisi kuiten-
25383: ehkä maamme parhaiten varustettu ja kansain- kin saada valtion tukea, sillä VetUA:lla ei ole
25384: väliset vaatimukset täyttävä moottorirata. Ke- omia varoja kyseisen hankkeen toteuttamiseen.
25385: MoRan moottoriradalla toimii myös Vetelin ur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25386: heiluautoilijoiden nuorisotoiminta, mikä käsit- nioittaen,
25387: tää mm. mikroautoiluharrastusta. Tätä varten
25388: ei urheiluradalla ole kuitenkaan minkäänlaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25389: sisätiloja, ja näin ollen autoja joudutaan säilyt- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25390: tämään rata-alueella ja huoltotyöt tekemään 29.91.50 JOO 000 markkaa KeMoRan
25391: taivasalla. Mikäli mikroautoilun vaatimat tilat moottoriradan nuorisotilojen rakennus-
25392: saataisiin rakennetuksi KeMoRan moottorira- hankkeen avustamiseen.
25393: dan yhteyteen, ne palvelisivat alan harrastajia
25394:
25395: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25396:
25397: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25398: 1989 vp. 3693
25399:
25400: Raha-asia-aloite n:o 3456
25401:
25402:
25403:
25404:
25405: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pulkkisen nuoriso-
25406: seura ry:lle talon rakentamiseen
25407:
25408:
25409: Eduskunnalle
25410:
25411: Vetelin kunnassa Keski-Pohjanmaalla toimii julkista rahoitusta, ja tämän takia tulisi valtio-
25412: Pulkkisen kylässä aktiivinen nuorisoseura ni- vallan ojentaa auttava kätensä Pulkkisen nuori-
25413: meltään Pulkkisen nuorisoseura ry. Yhdistys on soseura ry:n talonrakennushankkeelle.
25414: ostanut hiljattain tontin tarkoituksenaan ryhtyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25415: rakentamaan omaa taloa. Tarkoituksena on nioittaen,
25416: päästä mahdollisimman pian perustöiden aloit-
25417: tamiseen sekä edelleen lähinnä talkoovoimin ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25418: pahtuvaan talon rakentamiseen. Kyläläisten ak- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25419: tiivisuutta osoittaa mm. se, että tähän mennessä 29.91.51 50000 markkaa avustukseksi
25420: on kerätty varoja kyläläisten keskuudessa Pulkkisen nuorisoseura ry:n talonraken-
25421: 70 000 markkaa. Hanke kaipaa kuitenkin myös nushankkeeseen Vetelissä.
25422:
25423: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25424:
25425: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25426: 3694 1989 vp.
25427:
25428: Raha-asia-aloite n:o 3457
25429:
25430:
25431:
25432:
25433: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven Nuoriso-
25434: seuran talon varustamiseen
25435:
25436:
25437: Eduskunnalle
25438:
25439: Alajärven Nuorisoseura on korjauttanut ta- 1919, arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen ko-
25440: lonsa käyttökuntoon tulipalon tuhojen jälkeen konaisen rakennuksen suunnittelutyö. Talo on
25441: noin miljoonalla markalla. Opetusministeriöltä osa Alajärven Aalto-keskusta, johon kuuluu
25442: on korjaustöihin saatu vuosien 1984-1987 ai- viisi muuta rakennusta 1920- ja 1960-luvulta.
25443: kana yhteensä 325 000 mk. Vakuutus korvasi Nuorisoseuran toiminta on vilkastunut 1980-
25444: 360 000 mk. Loput on hoidettu keräyksin ja luvulla oman talon korjaamisen jälkeen. Nyt
25445: muulla toiminnalla. toimii kaksi näytelmäryhmää, kruunuhääryh-
25446: Talo on vielä keskeneräinen. Toiminnan pai- mä, Kalevan Nuorten tanhuryhmä ja alkamassa
25447: nopisteenä ovat teatteriesitykset, mikä edellyt- on puhallinorkesteritoiminta.
25448: tää asianmukaista laitteistoa ja näyttämöä. Ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25449: järven kaupungissa ei ole vastaavaa teatteri- nioittaen,
25450: näyttämöä, joten tila palvelee koko kaupungin
25451: tarpeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25452: Kokonaiskustannusarvio on 383 100 mk, 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25453: joista valaisulaitteiston (1 vaihe) osuus on 29.99.50 50 000 markkaa Alajärven
25454: 207 500 mk ja äänikaluston (II vaihe) 175 600 Nuorisoseuran talon teatteritekniikan
25455: mk. varusteita ja asennuksid varten.
25456: Alajärven Nuorisoseuran talo on vuodelta
25457:
25458: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25459:
25460: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25461: 1989 vp. 3695
25462:
25463: Raha-asia-aloite n:o 3458
25464:
25465:
25466:
25467:
25468: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion maitotalou-
25469: den tutkimuslaitoksen kokeilutoimintaan Vaasan läänissä
25470:
25471:
25472: Eduskunnalle
25473:
25474: Helsingin yliopiston maitotalouslaitos ja Val- koetehdasmaisena laboratoriona. Kyseiselle
25475: tion maitotalouden tutkimuslaitos Jokioisissa hankkeelle löytyy malleja niin Tanskasta kuin
25476: ovat ainoat alan tutkimusyksiköt, joita ylläpi- Hollannistakin, joissa on monimuotoista tule-
25477: detään valtion varoin. Helsingin yliopiston mai- vaisuuden kokeilu- ja kehittämistoimintaa mai-
25478: totalouslaitoksen tehtävänä on tutkimus ja kor- toteollisuuden alalla. Laitokseen tulisi auto-
25479: kein opetus. Sillä ei ole koemeijeriä, sen sijaan maattisia analysaattoreita ja biosensoreita sekä
25480: laboratoriotoiminta on kohtalaisen hyvin jär- meijerialan tarkoitusta varten rakennettuja lait-
25481: jestetty. teita. Miehityksenä laitoksella olisi alkuvaihees-
25482: Jokioisissa on Maatalouden tutkimuskeskus sa esim. kolme akateemista tutkijaa ja kuusi la-
25483: uusine rakennuksineen. Valtion maitotalouden boranttia. Lisäksi koetoimintayksikköön tulisi
25484: tutkimuslaitoksen siirtoa Jokioisista ei tämän kolme akateemista tutkijaa ja kaksi laboranttia
25485: vuoksi ole pidettävä aiheellisena. Sen sijaan tu- sekä kaksi elintarviketeknikkoa. Lisäksi tarvit-
25486: lisi perustaa uudenmuotoisia kokeilu- ja tutki- taisiin mahdollisesti kemistiteknikko sekä tar-
25487: mustoimintoja varten erillinen osasto Vaasan peellinen toimisto- ja informaatiohenkilöstö.
25488: läänin alueelle. Uusia toimintoja olisivat mm. Uuden perustettavan Valtion maitotalouden
25489: ravintorasvojen tutkimus- ja kehittämistoimet, tutkimuslaitoksen alaisen yksikön suunnittelu
25490: valkuaisvalmisteiden tutkimus- ja kehitystyö se- tulisi saada pikaisesti käyntiin, jotta maamme
25491: kä maidon aineosien sijoittaminen muihin kuin maitotaloudellinen tutkimus- ja kehitystoiminta
25492: elintarvikkeisiin. pysyisi ajan tasalla. Tämän takia tulisi valtion
25493: Mikäli tällainen koetoiminta- ja tutkimuspis- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon varata riittä-
25494: te saadaan syntymään, sillä tulisi olla yhteydet vät määrärahat laitoksen suunnitteluun.
25495: sekä Helsingin että Oulun yliopiston niihin lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25496: toksiin, jotka tuntevat kiinnostusta tällä alueel- nioittaen,
25497: la työskentelyyn. Aiheeseen on niin kansallista
25498: kuin kansainvälistäkin tarvetta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25499: Kyseinen hanke on aikaansaatavissa vain 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
25500: maitomaakuntien avulla. Tämän takia Pohjan- markkaa Vaasan läänin alueelle raken-
25501: maan alue ja eritoten Vaasan lääni ölisi oikea si- nettavan Valtion maitotalouden tutki-
25502: joituspaikka kyseiselle koetoiminnalle. Alueen muslaitoksen uudenmuotoisia kokeilu-
25503: liikenneyhteydet olisivat riittävän hyvät ja väli- ja tutkimustoimintoja varten rakennet-
25504: matkat kuitenkin varsin kohtuulliset. tavan koelaitoksen suunnitteluun.
25505: Toimintayksikkö voitaisiin aloittaa lähinnä
25506:
25507: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25508:
25509: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25510: 3696 1989 vp.
25511:
25512: Raha-asia-aloite n:o 3459
25513:
25514:
25515:
25516:
25517: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta lainojen myöntämi-
25518: seksi maaseudulle muuttaville viljelijöille
25519:
25520:
25521: Eduskunnalle
25522:
25523: Maaseutumme on autioitunut voimakkaasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25524: Tämä ei kuitenkaan ole maamme kehitykselle nioittavasti,
25525: hyväksi, vaan suuntaa olisi muutettava maaseu-
25526: dun auttamiseksi pääsemään jälleen kukoista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25527: vaksi koko kansakuntamme edun mukaisesti. 1990 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
25528: Tämän vuoksi olisi myönnettävä Ruotsista ja markkaa halpakorkoisten 1 prosentin
25529: kaupungeista muuttaville 1 prosentin korolla korolla myönnettävien lainojen myöntä-
25530: halpakorkoisia lainoja maata ostaville, joilla on miseksi niille, jotka siirtyvät maaseudul-
25531: tarkoitus ruveta perhe- ja pienviljelijöiksi. le viljelijöiksi.
25532:
25533: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25534:
25535: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25536: 1989 vp. 3697
25537:
25538: Raha-asia-aloite n:o 3460
25539:
25540:
25541:
25542:
25543: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoiteveron korvaa-
25544: miseksi perhe- ja pienviljelijöille
25545:
25546:
25547: Eduskunnalle
25548:
25549: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25550: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeet- nioittaen,
25551: tomasti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden
25552: kuluttajahinnat kohtuulliset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25553: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
25554: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas markkaa lannoiteveron kustannuksia
25555: rasitus viljelijöille. Näistä syistä SMP katsoo, vastaavan avustuksen suorittamiseksi
25556: että perhe- ja pienviljelijöille olisi palautettava perhe- ja pienviljelmille vuodelta 1990.
25557: lannoiteveron heille aiheuttamat kustannukset
25558: joustavasti ja ilman byrokratiaa.
25559:
25560: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25561:
25562: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25563: 3698 1989 vp.
25564:
25565: Raha-asia-aloite n:o 3461
25566:
25567:
25568:
25569:
25570: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhojen kausi-
25571: rahoituksen takaamiseksi
25572:
25573:
25574: Eduskunnalle
25575:
25576: Maamme turkistarhaus elää tällä hetkellä va- tällainen toimenpide olisi valtiontakauksen saa-
25577: kavassa kriisissä. Useiden viime vuosien aikana minen osalle turkistarhojen kausirahoitusta.
25578: on nahkojen hintataso pysytellyt niin alhaalla, Lähinnä tämä tarkoittaisi sitä, että turkistar-
25579: ettei nahkojen myyntihinta ole aina peittänyt haajat voisivat saada kasvatuskauden ruokinta-
25580: edes ruokintakustannuksia. Tämän lisäksi kustannuksiin valtiolta takauksen ilman, että
25581: useimmilla turkistarhoilla on lainoja, joiden heidän tarvitsisi kiinnittää esim. omia tilojaan
25582: hoito- ja lyhennyskulut rasittavat kohtuutto- ja asuntajaan eläinten ruuan saamiseksi. Tar-
25583: masti tarhan taloutta. Kyseinen kehitys on joh- koitukseen tulisi varata riittävät määrärahat
25584: tanut siihen, että turkistarhoja joudutaan lopet- valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon.
25585: tamaan ja jopa saattamaan konkurssitilaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25586: kiihtyvällä vauhdilla. Pahiten tämä kehitys nioittaen,
25587: koettelee nimenomaan Etelä- ja Keski-Pohjan-
25588: maan aluetta, joissa useissa kunnissa turkistar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25589: haus on ollut tärkeimpiä elinkeinoja. 1990 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
25590: Turkistarhauksen ja turkistarhausyrittäjien markkaa valtiontakausjärjestelmän luo-
25591: joukon konkurssiaallon estämiseksi tulisi val- miseksi turkistarhojen kausirahoituksen
25592: tiovallan ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin. Eräs takaamiseksi turkistarhaajille.
25593:
25594: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25595:
25596: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25597: 1989 vp. 3699
25598:
25599: Raha-asia-aloite n:o 3462
25600:
25601:
25602:
25603:
25604: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta sukupolvenvaihdos-
25605: eläkejärjestelmän luomiseksi turkistarhaajille
25606:
25607:
25608: Eduskunnalle
25609:
25610: Turkistarhaus muodostaa maassamme jo doseläkkeen tyyppinen eläkejärjestelmä. Tämä
25611: huomattavan elinkeinon. Useilla tiloilla on tur- turvaisi turkistarhojen jatkamismahdollisuuden
25612: kistarhauksesta muodostunut pääasiallinen toi- useilla turkistarhatiloilla.
25613: meentulomuoto, joka on korvannut entisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25614: maanviljelyn ja karjanhoidon. nioittaen,
25615: Turkistarhaus voidaan täydellä syyllä rinnas-
25616: taa karjanhoitotilaan, sillä sen harjoittaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25617: tapahtuu samantyyppisissä olosuhteissa ja pit- 1990 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
25618: kälti samoin ehdoin kuin karjatilan pitäminen. markkaa turkistarhaajille sukupolven-
25619: Tämän takia tulisi myös turkistarhaajille saada vaihdoseläkettä vastaavien taloudellis-
25620: järjestetyksi maanviljelijöiden sukupolvenvaih- ten etujen maksamiseksi.
25621:
25622: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25623:
25624: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25625: 3700 1989 vp.
25626:
25627: Raha-asia-aloite n:o 3463
25628:
25629:
25630:
25631:
25632: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja turkiseläinten
25633: geenipankkitoiminnan käynnistämiseen
25634:
25635:
25636: Eduskunnalle
25637:
25638: Suomalaisten kotieläinten sekä maassamme tiin myös turkiseläinten kohdalla, jolloin niiden
25639: kasvatettavien turkiseläinten geenipankkitoi- jalostustoiminta olisi paremmin kontrolloitavis-
25640: minta olisi pikaisesti saatava käyntiin. Varsin- sa ja säädeltävissä.
25641: kin rotupuhtaiden Suomelle tyypillisten koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25642: eläinten esiintyminen alkaa olla monien eläinten nioittavasti,
25643: kohdalla harvinaista. Tämän takia niiden perin-
25644: tötekijöiden talteen saamisella olisi kiire. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25645: Suomessa kasvatetaan tällä hetkellä useita eri 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25646: turkiseläimiä, joita jatkuvasti jalostetaan niiden 1 000 000 markkaa koti- ja turkiseläin-
25647: turkisten saamiseksi paremmiksi ja väreiltään ten geenipankkitoiminnan käynnistämi-
25648: harvinaisemmiksi. Tämän takia olisi ensiarvoi- seen.
25649: sen tärkeätä saada geenipankkitoiminta käyn-
25650:
25651: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25652:
25653: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25654: 1989 vp. 3701
25655:
25656: Raha-asia-aloite n:o 3464
25657:
25658:
25659:
25660:
25661: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuan järven kun-
25662: nostukseen ja säännöstelyyn
25663:
25664:
25665: Eduskunnalle
25666:
25667: Halsuan järven kunnostusta ja järven sään- myllyllä. Voimarakenne Oy:n tekemä kustan-
25668: nöstelyyn kuuluvan suunnitelman ykkösvaihet- nusarvio koko hankkeelle on 2150 000 mark-
25669: ta eli Alajoen myllyn ja säännöstelypadon kor- kaa. Patosuunnitelma on hyväksytty ja siitä on
25670: jausta on suunniteltu jo vuosikausia. Kyseessä olemassa paperit vesihallituksessa.
25671: oleva säännöstelypato on kiireellisen korjauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25672: sen tarpeessa. Tämän tosiasian on todennut nioittaen,
25673: mm. vesihallituksen pääjohtaja käydessään tar-
25674: kastusmatkalla Halsualla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25675: Hankkeen kiireellisyyden takia olisi perustel- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
25676: tua saada valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar- markkaa määrärahaksi Halsuan järven
25677: vioon vähintäänkin aloitusmääräraha töiden kunnostuksen ja säännöstelypadon kor-
25678: käynnistämiseksi Halsuan järvellä ja Alajoen jaushankkeen aloittamiseksi.
25679:
25680: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25681:
25682: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25683: 3702 1989 vp.
25684:
25685: Raha-asia-aloite n:o 3465
25686:
25687:
25688:
25689:
25690: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonjoen perkaus-
25691: töihin
25692:
25693:
25694: Eduskunnalle
25695:
25696: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt pää- liseltä osalta osin itse kustantamaan perkauk-
25697: osin Alajärven kaupungin alueella sijaitsevan sen, vaikka pääasiallinen syy peltojen märkyy-
25698: Savonjoen perkaussuunnitelman. Kyseinen joki teen onkin aikaisempina vuosina Vapon hallin-
25699: on yläjuoksultaan perattu vuosien 1985 ja 1986 nassa olevien turvetuotantoalueiden kuivatuk-
25700: aikana, jolloin perkaus suoritettiin noin 450 sen johdosta suoritettu joen yläjuoksun per-
25701: hehtaarin turvetuotantoalueen kuivatusta var- kaus.
25702: ten. Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
25703: Nyt suunnitelmissa oleva perkausalue on pää- taen,
25704: osiltaan hyötyalueena peltoa, koska aikaisem-
25705: mat perkaukset ovat aiheuttaneet jokavuotisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25706: tulvia alueen pelloille, joista noin 13,9 % on 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
25707: salaojitettuja. Yläjuoksulta eli turvetuotanto- markkaa perkausiyön suorittamiseen
25708: alueelta tulevat vedet aiheuttavat sen, etteivät Savonjoella tehdyn perkaussuunnitel-
25709: varsinkaan salaojituspellot pääse juurikaan kui- man mukaan paalujen 164-222 välillä,
25710: vamaan. Sama tilanne on myös hyötyalueen jotta maanomistajat eivät joutuisi itse
25711: muiden peltojen kohdalla. osallistumaan perkausten aiheuttamiin
25712: Tehdyn perkaussuunnitelman mukaan alueen kustannuksiin.
25713: maanomistajat joutuvat paalujen 164-222 vä-
25714:
25715: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25716:
25717: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25718: 1989 vp. 3703
25719:
25720: Raha-asia-aloite n:o 3466
25721:
25722:
25723:
25724:
25725: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta KeMoRan moottori-
25726: radan toiminnan tukemiseen
25727:
25728:
25729: Eduskunnalle
25730:
25731: Vetelin kunnan alueella Keski-Pohjanmaalla Valtiovallan tulisi viimeistään tässä vaiheessa
25732: sijaitsee KeMoRan moottorirata, joka on tällä tunnustaa KeMoRan moottoriradan ainutlaa-
25733: hetkellä parhaiten kansainväliset vaatimukset tuisuus maassamme ja sen tärkeys alan harras-
25734: täyttävä moottorirata maassamme. KeMoRa tajille. Tämän takia tulisi KeMoRan moottori-
25735: palvelee ainoana toimivana moottoriratana ko- radalle saada valtion tukea.
25736: ko maan kilpa-, testi- ja harjoittelutoimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25737: KeMoRan moottoriradan huolto- ja kunnostus- nioittaen,
25738: työt sekä edelleen kehittäminen tehdään laajan
25739: taikootyövoiman avulla. Julkista tai muuta ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25740: kopuolista rahoitusta ei ole saatu toimintaan ei- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25741: kä rakentamiseen. Rata kaipaisi kuitenkin in- kaa Vetelin kunnan alueella sijaitsevan
25742: vestointeja varikkoalueen katsomo-, huolto- ja KeMoRan moottoriradan toiminta-
25743: toimistotiloihin sekä keskialueen katsomotiloi- avustukseksi.
25744: hin. Näiden hankkeiden yhteiskustannukset
25745: ovat 3-4 miljoonaa markkaa. Lisäksi rata kai-
25746: paisi varsinaista toiminta-avustusta.
25747:
25748: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25749:
25750: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25751: 3704 1989 vp.
25752:
25753: Raha-asia-aloite n:o 3467
25754:
25755:
25756:
25757:
25758: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 752
25759: (Perho-Salamajärvi) peruskorjaamiseen
25760:
25761:
25762: Eduskunnalle
25763:
25764: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- naiskustannusarvioksi laskettu 16,5 miljoonaa
25765: maan piirin alueella kulkee maantie n:o 752 vä- markkaa. Tien heikon kunnon ja vilkkaan käy-
25766: lillä Perho-Salamajärvi. Tien kokonaispituus tön takia työt tulisi saada aloitetuksi jo vuoden
25767: on 20,5 kilometriä. Tie on tällä hetkellä heikos- 1990 aikana.
25768: sa kunnossa, vaikka sitä liikennöidään vilk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25769: kaasti. Maantie on merkittävä poikittaisen lii- nioittaen,
25770: kenteen kannalta. Tie on Perhon ja Kinnulan
25771: kuntakeskusten välinen tie, joka aikanaan on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25772: rakennettu kuntien toimesta, eikä tiellä ole tä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25773: hän mennessä suoritettu merkittäviä parannus- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
25774: toimenpiteitä. Tiellä on huomattava merkitys maantien n:o 752 (Perho-Salamajärvi)
25775: puutavaran kuljetuksen kannalta sekä matkai- peruskorjauksen aloittamiseksi vuoden
25776: lun kehittämisen kannalta. Piirin toimenpide- 1990 aikana.
25777: suunnitelmassa on tien peruskorjauksen koko-
25778:
25779: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25780:
25781: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25782: 1989 vp. 3705
25783:
25784: Raha-asia-aloite n:o 3468
25785:
25786:
25787:
25788:
25789: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahaston
25790: yritystutkijan sijoittamiseksi Kokkolaan
25791:
25792:
25793: Eduskunnalle
25794:
25795: Keski-Pohjanmaan alue on voimakkaasti luummin Kokkolaan sijoittaa Keran yritystutki-
25796: yrittäjähenkistä, ja alueella sijaitseekin suuri ja pysyvästi.
25797: määrä työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25798: siä. Myös uusien yritysten perustaminen on alu- nioittaen,
25799: eella runsasta, ja perustamiseen käytetään laa-
25800: jasti Keran rahoitusta. Yritysten perustamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25801: kuitenkin hankaloittaa se, että Keralla ei tätä 1990 tulo- ja menoarvioon 250 000
25802: nykyä ole pysyvää yritystutkijaa Keski-Pohjan- markkaa Keran yritystutkijan sijoitta-
25803: maan alueella. Aloittavien yrittäjien mahdolli- miseksi pysyvästi Keski-Pohjanmaan
25804: simman hyvän ja nopean palvelun varmistami- alueelle Kokkolaan.
25805: seksi tulisi Keski-Pohjanmaan alueelle mie-
25806:
25807: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25808:
25809: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25810: 3706 1989 vp.
25811:
25812: Raha-asia-aloite n:o 3469
25813:
25814:
25815:
25816:
25817: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksintöjen
25818: edistämiseen
25819:
25820:
25821: Eduskunnalle
25822:
25823: Kaikille kuntalaisille tulee antaa mahdolli- Uusien oivallusten nopea rekisteröinti vaikut-
25824: suus esittää oivalluksensa ennen kuin ne vanhe- taa myös tehokkaasti kansantuloon, ja näin
25825: nevat. Keksiminen on vain uuden asian oivalta- saataisiin patenttikauppa toimimaan kuten
25826: mista. Vain hätä keinon keksii, ja useimmiten esim. Ruotsissa ja Japanissa.
25827: juuri varattomille tulee niitä tilanteita eniten, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25828: mutta oivalluksen toiselle voi esittää vasta kun nioittavasti,
25829: se ensin on täsmennetty patenttivaatimukseksi.
25830: Tämä edellyttää, että keksinnöistä on riittävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25831: hyvät käytännön tiedot, joiden mukaan vaati- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25832: mus määritellään. 32.46.44 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
25833: Koska valtio ei voi mitenkään tavoittaa niitä avustuksiksi kunnille, jotta ne voisivat
25834: henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta keksintö- taata kuntalaisille yhtäläisen oikeuden
25835: jensä rekisteröimiseen, tulee kuntien valtion esittää keksintönsä varallisuudestaan
25836: avustuksella hankkia elinkeinoasiamiehen käyt- riippumatta kunnan antaman tuen ja
25837: töön henkilö, joka pystyy laatimaan mallisuoja- neuvonnan avulla.
25838: ja patenttianomukset niitä tarvitseville kunta-
25839: laisille.
25840:
25841: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25842:
25843: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25844: 1989 vp. 3707
25845:
25846: Raha-asia-aloite n:o 3470
25847:
25848:
25849:
25850:
25851: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhauksen tu-
25852: kemiseen
25853:
25854:
25855: Eduskunnalle
25856:
25857: Turkisten maailmanmarkkinahinta on vii- uusvientiluottojen myöntämisrajan alentamisen
25858: meisen vuoden aikana romahtanut tuntuvasti nykyisestä 250 000 markasta 100 000 markkaan.
25859: edellisvuotisesta tasostaan. Tämä on aiheutta- Tämä hyödyttäisi pieniä tarhoja, jotka toimivat
25860: nut lukuisille maamme turkistarhoille tuntuvia lähinnä liitännäis- ja sivuelinkeinona. Lisäksi
25861: taloudellisia vaikeuksia. Varsinkin pienet ja uusvientiluottojen laina-aikaa tulisi pikaisesti
25862: keskisuuret lähinnä perheyrityksillä toimivat pidentää nykyisestä 3 + 3 kuukaudesta ainakin 9
25863: turkistarhat ovat joutuneet suuriin taloudelli- kuukauteen. Tällä toimenpiteellä pystyttäisiin
25864: siin vaikeuksiin. Nahoista saadut tulot eivät ole luototus ulottamaan viimeiseen huutokaup-
25865: kaikissa tapauksissa peittäneet edes ruokinnan paan, joka pidetään toukokuussa.
25866: kustannuksia eivätkä investointien kuoletuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25867: ja korkoa. nioittaen,
25868: SMP:n eduskuntaryhmän toimesta on jo
25869: aiemmin esitetty kauppa- ja teollisuusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25870: riölle ryhtymistä kiireellisiin toimenpiteisiin, 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
25871: joilla turvattaisiin pienten ja keskisuurten tur- markkaa turkistarhoille myönnettävien
25872: kistarhojen toiminnan jatkumismahdollisuudet uusvientiluottojen myöntämisrajan
25873: sekä estettäisiin yrittäjien henkilökohtaisen alentamiseksi JOO 000 markkaan sekä
25874: omaisuuden joutuminen pakkohuutokauppaan laina-ajan pidentämiseksi yhdeksään
25875: lainojen takia. Tärkeimpänä toimenpiteenä kuukauteen.
25876: SMP on nähnyt turkistarhoille myönnettävien
25877:
25878: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25879:
25880: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25881:
25882:
25883:
25884:
25885: 26 290089P
25886: 3708 1989 vp.
25887:
25888: Raha-asia-aloite n:o 3471
25889:
25890:
25891:
25892:
25893: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
25894: avokuntoutuksen kehittämiseen
25895:
25896:
25897: Eduskunnalle
25898:
25899: Rintamaveteraanien kuntoutusta annettiin dollisuus, haluaako hän laitos- vai avokuntou-
25900: aluksi kylpylälaitoskuntoutuksena. Myöhem- tusta.
25901: min on mukaan tullut myös kunnissa tapahtuva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25902: avokuntoutus. Avokuntoutusta on lisätty vuo- nioittavasti,
25903: sittain kasvaneen määrärahan puitteissa, koska
25904: on havaittu sen selvät edut. Tällä hetkellä 3/4 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25905: on laitoskuntoutusta ja 1/4 avokuntoutusta. 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
25906: Useilla veteraaneilla saattaa olla joko perhe- markkaa avokuntoutuksen kehittämi-
25907: tai muista syistä vaikeuksia päästä osallistu- seen, jotta voitaisiin turvata kaikille
25908: maan laitoskuntoutukseen. Lisäksi useat van- kuntoutukseen pääseville veteraaneille
25909: hat henkilöt eivät halua poistua pitkäksi aikaa vapaa mahdollisuus valita, haluaako
25910: kotoaan. Tämä takia tulisi pystyä valtion toi- hän avo- vai laitoskuntoutukseen.
25911: mesta turvaamaan veteraaneille valinnan mah-
25912:
25913: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25914:
25915: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25916: 1989 vp. 3709
25917:
25918: Raha-asia-aloite n:o 3472
25919:
25920:
25921:
25922:
25923: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
25924: kuntoutuksesta huolehtivan hoitohenkilöstön koulutukseen
25925:
25926:
25927: Eduskunnalle
25928:
25929: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25930: kuntoutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitok- nioittavasti,
25931: sissa ja terveyskeskuksissa on lääkintävoimiste-
25932: lijoista, kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25933: avoimia työpaikkoja on paljon. Kuntien ja kun- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
25934: tainliittojen terveyskeskuksiin pitäisi perustaa markkaa rintamaveteraanien kuntou-
25935: uusia virkoja ja samanaikaisesti lisätä kuntou- tuksesta huolehtivien lääkintävoimisteli-
25936: tukseen tarvittavan henkilöstön riittävää koulu- joiden, kuntohoitajien ja hierojien kou-
25937: tusta, jotta rintamaveteraanien välttämätön lutuksen lisäämiseksi.
25938: kuntoutus voitaisiin hoitaa rinnan muun väes-
25939: tön kuntoutuksen kanssa.
25940:
25941: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25942:
25943: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25944: 3710 1989 vp.
25945:
25946: Raha-asia-aloite n:o 3473
25947:
25948:
25949:
25950:
25951: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puoli-
25952: soiden kuntoutukseen
25953:
25954:
25955: Eduskunnalle
25956:
25957: Sotainvalidien puolisot ovat joutuneet palk- muutamien satojen sotainvalidien ja -veteraa-
25958: katyönsä tai kotitöidensä lisäksi hoitamaan nien puolisoiden kuntouttamiseen.
25959: usein varsin vaikeavammaisia puolisoitaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25960: Vaikka vamma ei heti sotien jälkeen olisi ollut- nioittaen,
25961: kaan kovin vaikea, on se useimmiten iän myötä
25962: koko ajan pahentunut. Tämän takia sotainvali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25963: dien puolisoilla on ollut jatkuvasti raskas hoito- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
25964: taakka kannettavanaan. 33.22.59 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25965: Sotainvalidien puolisoille tulisi maksaa tä- kuntoutusmahdollisuuden turvaamisek-
25966: män takia valtion toimesta riittävä kuntoutus si kaikille halukkaille sotainvalidien ja
25967: vähintään kerran vuodessa. Tähän ei kuiten- -veteraanien puolisoille vähintään ker-
25968: kaan valtion budjeteissa ole ollut riittäviä mää- ran vuodessa.
25969: rärahoja, vaan ne ovat riittäneet ainoastaan
25970:
25971: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
25972:
25973: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
25974: 1989 vp. 3711
25975:
25976: Raha-asia-aloite n:o 3474
25977:
25978:
25979:
25980:
25981: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla pal-
25982: velleiden naisten eläke- ja muiden etujen kehittämiseen
25983:
25984:
25985: Eduskunnalle
25986:
25987: Sotaveteraanien ja rintamalla toimineiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25988: naisten eläke- ja kuntoutuspalvelut ovat tällä nioittaen,
25989: hetkellä tyydyttävällä tasolla. Lisäksi heidän
25990: rintamapalveluksensa on luettu työvuosiksi elä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25991: kevuosia laskettaessa. Sen sijaan kotirintamalla 1990 tulo- ja menoarvioon 50000000
25992: toimineiden naisten kohtaloksi on tullut joutua markkaa ylimääräisenä määrärahana
25993: ns. väliinputoajaryhmäksi. Kotirintamalla toi- kotirintamalla palvelleiden naisten
25994: mivat naiset joutuivat tekemään raskasta työtä eläke- ym. etuisuuksien saamiseksi sa-
25995: kylällä tai kotona maalaistaloissa tai tehtaissa. malle tasolle kuin rintamalla palvellei-
25996: Kotirintamanaisille tulisi myös saada samat den naisten.
25997: etuudet kuin rintamalla olleille naisille tällä het-
25998: kellä maksetaan.
25999:
26000: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26001:
26002: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26003: 3712 1989 vp.
26004:
26005: Raha-asia-aloite n:o 3475
26006:
26007:
26008:
26009:
26010: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljes-
26011: liiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnan tukemiseen
26012:
26013:
26014: Eduskunnalle
26015:
26016: Etelä-Pohjanmaalla on mm. paljon sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26017: invalideja, jotka elävät hyvin "puutteellisissa 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26018: olosuhteissa. Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin kaa Sotainvalidien Veljes/iiton Etelä-
26019: maaseudulta puuttuvat nykyajan mukavuudet. Pohjanmaan piirin toiminnan tukemi-
26020: Invalidien asunnoista on joitakin kunnostettu seen.
26021: jopa talkoovoimin, mutta tarvikkeiden hankin-
26022: nassa on ollut suuria rahallisia vaikeuksia.
26023: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26024: nioittaen,
26025:
26026: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26027:
26028: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26029: 1989 vp. 3713
26030:
26031: Raha-asia-aloite n:o 3476
26032:
26033:
26034:
26035:
26036: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraa-
26037: nien Vaasan läänin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
26038:
26039:
26040: Eduskunnalle
26041:
26042: Erilaiset sotiemme veteraanien järjestöt teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26043: vät arvokasta työtä hyvän veljeshengen, yhteen- nioittaen,
26044: kuuluvuuden ja yhteistoiminnan merkeissä. Se
26045: on auttanut sotiemme veteraaneja suoriutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26046: maan arjen askareista. Tänä päivänä myös nuo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26047: rempi sukupolvi osaa antaa arvoa sotiemme ve- 33.23.53 50000000 markkaa Rintama-
26048: teraanien järjestöjen tekemälle työlle ja ymmär- miesveteraanien Vaasan läänin piiriyh-
26049: tää sitä. Tämä työ tarvitsee erityistä tukea. distys ry:n toiminnan tukemiseen.
26050: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26051:
26052: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26053: 3714 1989 vp.
26054:
26055: Raha-asia-aloite n:o 3477
26056:
26057:
26058:
26059:
26060: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kotiutta-
26061: misrahan korottamiseen
26062:
26063:
26064: Eduskunnalle
26065:
26066: Varusmiesten kotiuttamisraha on tällä het- piteenä rahan määrä tulisi saada vähintään 500
26067: kellä 300 markkaa. Rahan merkitys on tällä het- markkaan kuukaudessa.
26068: kellä vähäinen, sillä korkeiden elantokulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26069: vallitessa 300 markan suuruisella rahalla ei va- nioittaen,
26070: pautuva varusmies pysty elämään edes viikkoa.
26071: Kotiuttamisrahan tarkoituksena on alun perin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26072: ollut auttaa varusmiespalveluksensa suoritta- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26073: neita nuoria miehiä selviämään ensimmäisistä 33.28.56 5 000 000 markkaa ylimääräi-
26074: viikaista palveluksesta vapautumisensa jälkeen. senä määrärahana kotiuttamisrahan
26075: Tämän takia tulisi kotiuttamisrahan määrää nostamiseksi 300 markasta 500 mark-
26076: nostaa tuntuvasti, mutta ensimmäisenä toimen- kaan 1.1.1990 lukien.
26077:
26078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26079:
26080: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26081: 1989 vp. 3715
26082:
26083: Raha-asia-aloite n:o 3478
26084:
26085:
26086:
26087:
26088: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten turvapuhe-
26089: linjärjestelmän kehittämiseen
26090:
26091:
26092: Eduskunnalle
26093:
26094: Nykyään asuu maassamme useita tuhansia malla lisää turvallisuutta kotona yksin oleville
26095: huonokuntoisia vanhuksia yksin kotonaan. vanhuksille. Hälytyslaite toimisi myös silloin,
26096: Useilla heistä on käytössä jo puhelin, mutta lii- kun vanhuksilla on vaarana joutua väkivallan
26097: kuntaongelmien takia puhelimeen pääsy saattaa kohteeksi.
26098: olla hankalaa. Tämän takia sairauskohtauksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26099: sattuessa varsinkin yöaikaan saattaa avun saa- nioittaen,
26100: minen olla mahdotonta. Eräs ratkaisu tähän
26101: ongelmaan olisi huonokuntoisten vanhusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26102: kodista paikalliseen terveyskeskukseen tai mui- 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26103: hin jatkuvasti päivystäviin viranomaisiin yhdis- markkaa vanhusten koteihin asennetta-
26104: tetty turvapuhelinjärjestelmä. Tämä saattaisi vien turvapuhelinjärjestelmien kustanta-
26105: pelastaa monen vanhuksen hengen ja toisi sa- miseksi.
26106:
26107: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26108:
26109: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26110: 3716 1989 vp.
26111:
26112: Raha-asia-aloite n:o 3479
26113:
26114:
26115:
26116:
26117: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden sijais-
26118: apulomitusrenkaiden perustamiseksi kuntiin
26119:
26120:
26121: Eduskunnalle
26122:
26123: Kunnan lomalautakunnan tehtävänä on lo- vissa tätä nykyä valtionapua. Tilanne on maata-
26124: matoiminnan järjestäminen kuntansa alueella louden lomituspalvelujen kannalta kestämätön,
26125: sekä kyseisen toiminnan kehittymisen seuraami- sillä lomitusavusta on useissa kunnissa huutava
26126: nen ja edelleen kehittäminen. Nämä tehtävät pula. Ongelma koskettaa kaikkia kotieläimien
26127: määräytyvät lomalaissa ja lomituspalvelujen pitäjiä. Loma-asioiden kuntoon saaminen pa-
26128: johtosäännöissä. rantaisi karjataloustiloilla yrittäjän sosiaalitur-
26129: Lomituspalvelujen tehostamiseksi olisi erit- vaa sekä antaisi sairausloman saaneille yrittäjil-
26130: täin tärkeätä selvittää mahdollisuudet sijaisapu- le mahdollisuuden todella pitää sairauslomansa
26131: lomituksen päivystysrenkaiden perustamiseksi ja parantua täysin sairaudestaan.
26132: useimpiin kuntiin. Sijaisapulomituksen päivys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26133: tysrenkaan tulisi olla maatalousyrittäjien käy- nioittaen,
26134: tettävissä tarpeen mukaan. Tästä mahdollisuu-
26135: desta tulisi ilmoittaa kunkin paikkakunnan pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26136: kallisessa lehdessä sekä mahdollisesti kirjeitse 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26137: kaikille alueen viljelijöille. markkaa ylimääräisenä avustuksena
26138: Ongelmana sijaisapulomitusrenkaan järjestä- kunnille sijaisapulomitusrenkaiden pe-
26139: miseksi kunnissa on ilmennyt, ettei kyseiseen lo- rustamiseksi kuntiin.
26140: mitusmuotoon ja sen kehittämiseen ole saata-
26141:
26142: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26143:
26144: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26145: 1989 vp. 3717
26146:
26147: Raha-asia-aloite n:o 3480
26148:
26149:
26150:
26151:
26152: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen terveyskasva-
26153: tuksen kehittämiseen
26154:
26155:
26156: Eduskunnalle
26157:
26158: Suomen kansan kansainvälisesti kiistattoman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26159: korkeisiin sairastavuuslukuihin ovat merkittävä nioittavasti,
26160: osatekijä ruokatottumuksiin ja liikuntatottu-
26161: muksiin liittyvät seikat. Oikein hoidetulla ja te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26162: hokkaasti toteutetulla yleisellä terveyskasvatuk- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26163: sella pystyttäisiin varmasti vähentämään maam- 33. 73.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
26164: me suuria sairastavuuslukuja. Tällä hetkellä yleisen terveyskasvatuksen lisäämiseen
26165: terveysviranomaisilla ja muilla kansanterveys- ja tehostamiseen.
26166: työtä tekevillä tahoilla ei ole kuitenkaan riittä-
26167: viä määrärahoja laajamittaisen kansalaisten
26168: yleisen terveyskasvatuksen toteuttamiseksi.
26169:
26170: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26171:
26172: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26173: 3718 1989 vp.
26174:
26175: Raha-asia-aloite n:o 3481
26176:
26177:
26178:
26179:
26180: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskusten fysi-
26181: kaalisen hoidon lisäämiseen
26182:
26183:
26184: Eduskunnalle
26185:
26186: Maamme terveyskeskuksissa annettava fysi- tarvittavia laitteita pystyttäisiin riittävästi hank-
26187: kaalinen hoito on tällä hetkellä riittämätöntä. kimaan.
26188: Tarve fysikaalisen hoidon käyttöön olisi nykyis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26189: tä huomattavasti suurempi ja kasvaa koko nioittavasti,
26190: ajan. Tämä aiheuttaa paineita yksityisten fysi-
26191: kaalisten hoitolaitosten käyttöön, mikä ei taas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26192: terveyskeskuksen kannalta ole paras mahdolli- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26193: nen vaihtoehto. Tämän takia tulisi maamme markkaa uusien virkojen ja hoitoon tar-
26194: terveyskeskusten fysikaalisten hoitomahdolli- vittavien laitteiden hankkimiseksi ter-
26195: suuksien määrärahoja lisätä tuntuvasti, niin et- veyskeskuksiin fysikaalisen hoidon li-
26196: tä uusia virkoja näihin tehtäviin sekä hoitoon säämiseksi.
26197: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26198:
26199: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26200: 1989 vp. 3719
26201:
26202: Raha-asia-aloite n:o 3482
26203:
26204:
26205:
26206:
26207: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskusten la-
26208: boratoriopalvelusten parantamiseksi tarvittavien virkojen li-
26209: säämiseen
26210:
26211: Eduskunnalle
26212:
26213: Yksityis- ja erikoislääkäritasoisen hoidon suus korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoi-
26214: vuoksi pyritään yhä useammin kääntymään yk- toon ja helpotettaisiin kustannuksia kokonais-
26215: sityislääkäreiden vastaanotoille niiden kor- kustannuksiin verraten kohtuuttoman kalliik-
26216: keammasta hinnasta huolimatta. Koska yksi- den yksityisissä laboratorioissa tehtyjen labora-
26217: tyislääkäreiden vastaanotat ovatkin välttämät- toriotutkimuskustannusten osalta.
26218: tömyys nykyisellään helpottamaan terveyskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26219: kusten lääkärivastaanottojen kuormitusta, olisi nioittavasti,
26220: varsin kohtuullista, jos paikalliset terveyskes-
26221: kukset velvoitettaisiin tekemään alueellaan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26222: mivien yksityislääkäreiden määräämiä labora- 1990 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
26223: toriotutkimuksia terveyspalveluina. markkaa laboratoriopalveluiden paran-
26224: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten ter- tamiseksi kuntien terveyskeskuksissa
26225: veyskeskuslaboratorioitten henkilöstötarve ja olevissa laboratorioissa lisäämällä niihin
26226: perustaa virkoja vastaavassa suhteessa. tarvittavia virkoja.
26227: Näin saataisiin myös vähävaraisille mahdolli-
26228:
26229: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26230:
26231: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26232: 3720 1989 vp.
26233:
26234: Raha-asia-aloite n:o 3483
26235:
26236:
26237:
26238:
26239: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansanparantajien
26240: Tuki ry:lle kansanparantajien apurahoihin
26241:
26242:
26243: Eduskunnalle
26244:
26245: Kaustisen kunnassa Keski-Pohjanmaalla si- nuoremmille alasta kiinnostuneille henkilöille.
26246: jaitsee Kaustisen kansanlääkintäkeskus, jossa Tämän stipendin turvin he voisivat tehdä ope-
26247: kansanlääkinnällisten hoitojen lisäksi harjoite- tustyötään ilman, että heidän toimeentulonsa
26248: taan myös alan tutkimus- ja koulutustoimintaa. vaarantuisi, ja samalla tämä olisi myös käden-
26249: Tutkimustoimintaa tuetaan tällä hetkellä lähin- ojennus valtiovallalta jatkuvasti laajenevan
26250: nä Raha-automaattiyhdistyksen toimesta. Kou- suosion saavuttanutta kansanlääkintätaitoa
26251: lutustoimintaa kansanlääkintätaitojen edelleen kohtaan.
26252: opettamiseksi nuoremmalle sukupolvelle teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26253: vät lähinnä taidon omaavat kansanparantajat. nioittaen,
26254: He joutuvat tekemään tätä opetustyötä täysin
26255: korvauksetta. Valtiovallan tulisi tunnustaa kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26256: sanlääkinnällisten taitojen merkitys ja niiden 1990 tulo- ja menoarvioon 150 000
26257: opettamisen välttämättömyys uusille sukupol- markkaa avustuksena Kansanparanio-
26258: ville sillä, että se myöntäisi vanhemman polven jien Tuki ry:lle edelleen jaettavaksi sti-
26259: kansanparantajille opetusstipendejä, joiden pendeinä kansanlääkintätaitoja opetta-
26260: avulla he voisivat tietyn ajan vuodesta keskittyä ville kansanparantajille.
26261: kansanlääkinnällisten taitojen opettamiseen
26262:
26263: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26264:
26265: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26266: 1989 vp. 3721
26267:
26268: Raha-asia-aloite n:o 3484
26269:
26270:
26271:
26272:
26273: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanlää-
26274: kintäkeskuksen toiminnan tukemiseen
26275:
26276:
26277: Eduskunnalle
26278:
26279: Kansanlääkintäkeskus aloitti toimintansa paan. Kansanlääkintälehti Pohakka on ensim-
26280: 1.6.1987. Keskus sijaitsee Kaustisella Keski- mäisenä suomalaisena, pääpainotteisesti kan-
26281: Pohjanmaalla. Hankkeen juuret ulottuvat tun- sanlääkintään keskittyvänä lehtenä ilmestynyt
26282: netusti jo parin kolmen vuoden taakse. Pauan- vuoden 1987 syksystä lähtien. Kansanlääkintä-
26283: ne-hankkeen hoitoryhmä tavoitteli samanlaista näyttely herätti kiinnostusta, kun se avattiin
26284: toimintaa kuin kansanlääkintäkeskus nykyisel- heinäkuussa Kaustisella.
26285: lään, ja kansanlääkintäseuran tarkoitus oli Kansanlääkintäkeskuksen toiminnan nykyis-
26286: myös muodostaa nykyisen tyylinen kansanlää- tä ripeämpään täysipainoiseen käyttöön saami-
26287: kintäkeskus. Koska Terveyskyläsäätiö oli myös seen ja Pohakka-lehden toiminnan turvaami-
26288: kansanlääkintätoimintaa aloittamassa, päädyt- seen sekä kansanlääkinnällisen tutkimuksen te-
26289: tiin yhteisen edun kannalta siihen, että haetaan hostamiseen tarvittaisiin välttämättä lisää val-
26290: yhteistyössä apurahaa, ja näin toiminta pääsi tion tukea.
26291: käyntiin, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26292: hankkeeseen varoja. nioittaen,
26293: Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hanke on
26294: lähtenyt hyvin käyntiin. Sitä on kuitenkin eräil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26295: tä osin haitannut varojen puute. Jäsenkorjaajil- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
26296: la ja kuppareilla sekä koulutetuna terveyden- markkaa Kaustisella sijaitsevan kansan-
26297: huoltohenkilöstöllä on riittänyt potilaita. Tut- lääkintäkeskuksen tutkimus- ja koulu-
26298: kimustoiminta on edennyt suunniteltuun ta- tustoiminnan kehittämiseen.
26299:
26300: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26301:
26302: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26303: 3722 1989 vp.
26304:
26305: Raha-asia-aloite n:o 3485
26306:
26307:
26308:
26309:
26310: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäyhdistysten toi-
26311: minnan tukemiseen
26312:
26313:
26314: Eduskunnalle
26315:
26316: Paikalliset syöpäyhdistykset ovat tärkeä lenk- ti retkiä ja muita tapahtumia syöpäsairaiden se-
26317: ki syöpäsairaiden ja heidän omaistensa yhtey- kä heidän omaistensa virkistykseksi.
26318: denpito- ja tiedotuskanavana. Samalla ne teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26319: vät tärkeätä työtä omalla paikkakunnanaan ja- nioittavasti,
26320: kamalla asiallista tietoa syöpäsairaudesta ja sen
26321: hoidosta ja vähentämällä sairautta kohtaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26322: tunnettuja epäluuloja. Ne toimivat myös tär- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
26323: keänä kanavana syöpäsairaiden ja eri kunnan- markkaa paikallisten syöpäyhdistysten
26324: ja valtionelinten sekä tiedotusvälineiden suun- toiminnan tukemiseen.
26325: taan. Syöpäyhdistykset järjestävät myös laajas-
26326:
26327: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26328:
26329: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26330: 1989 vp. 3723
26331:
26332: Raha-asia-aloite n:o 3486
26333:
26334:
26335:
26336:
26337: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin syö-
26338: päyhdistys ry:n Järviseudun paikallisosaston toiminnan tuke-
26339: miseen
26340:
26341: Eduskunnalle
26342:
26343: Vaasan läänin syöpäyhdistys ry:n alaisuudes- kaipaisi valtiolta tukea toimintaansa, ettei hy-
26344: sa on aloittanut toimintansa hiljattain yhdistyk- vin alkanut yhdistyksen kehittäminen sammuisi
26345: sen Järviseudun paikallisosasto. Lyhyestä toi- varojen puutteen takia.
26346: minta-ajasta huolimatta perustetun yhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26347: toiminta on jo ollut vireätä ja jäsenet ovat sii- nioittaen,
26348: hen innokkaasti osallistuneet. Aktiivijäsenet
26349: ovat käyttäneet runsaasti aikaansa toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26350: eteenpäin viemiseksi, mutta laajentamista on 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26351: haitannut yhdistyksen vakava rahan puute. kaa Vaasan läänin syöpäyhdistys ry:n
26352: Suunnitelmissa on mm. ajanviettopaikan ra- Järviseudun paikallisosaston toiminnan
26353: kentaminen yhdistykselle. Tämän takia järjestö tukemiseen.
26354:
26355: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26356:
26357: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26358: 3724 1989 vp.
26359:
26360: Raha-asia-aloite n:o 3487
26361:
26362:
26363:
26364:
26365: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta leirikeskus Asuuiin
26366: toiminnan tukemiseen Kauhajoella
26367:
26368:
26369: Eduskunnalle
26370:
26371: Kauhajoen Invalidit ry. omistaa Kauhajoella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Lähinnä
26372: leirikeskus Asuulin, joka on rakennettu vam- kalusteista on huutava pula, ja entisetkin kalus-
26373: maisten ja vanhusten monitoimikeskukseksi. teet ovat osittain käyttökelvottomia.
26374: Tämä leirikeskus on Invalidiliiton alaisen jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26375: jestön ainoa aluetoimintakeskus Länsi-Suomen nioittavasti,
26376: alueella. Leirikeskuksessa on monipuolista toi-
26377: mintaa nimenomaan vanhuksille ja vammai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26378: sille. Leirikeskuksessa on tällä hetkellä muun 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
26379: muassa liikuntahalli, luentosali ja terveydenhoi- markkaa Kauhajoella sijaitsevan leiri-
26380: totilat. keskus Asuuiin kehittämiseen.
26381: Yhdistys on kuitenkin joutunut toimimaan
26382:
26383: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26384:
26385: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26386: 1989 vp. 3725
26387:
26388: Raha-asia-aloite n:o 3488
26389:
26390:
26391:
26392:
26393: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen
26394: sivutoimipisteiden henkilöstön palkkauksiin
26395:
26396:
26397: Eduskunnalle
26398:
26399: Työvoimatoimistoilla on useilla pienimmillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26400: paikkakunnilla sivuvastaanottopisteitä. Usein nioittaen,
26401: nämä ovat auki ainoastaan yhtenä päivänä vii-
26402: kossa muutaman tunnin ajan. Tämän takia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26403: neuvonta- ja opastuspalvelut jäävät aivan liian 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26404: vähälle huomiolle. Tehostettaessa työvoimapal- 34.06.01/isäyksenä 10000000 markkaa
26405: veluja niin työnvälityksen kuin neuvontapalve- työvoimatoimistojen sivutoimipisteisiin
26406: lujenkin osalta tulisi sivutoimipisteiden toimin- patkattavan henkilöstön palkkakustan-
26407: taa tehostaa ja monipuolistaa pidentämällä nii- nuksia varten, jotta toimipisteet voitai-
26408: den aukioloaikoja huomattavasti. Tavoitteena siin pitää avoinna kaikkina arkipäivinä
26409: tulisi olla se, että myös sivutoimipisteessä olisi normaalina työaikana.
26410: joku aina tavattavissa kaikkina viikonpäivinä
26411: normaalina työaikana.
26412:
26413: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26414:
26415: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26416: 3726 1989 vp.
26417:
26418: Raha-asia-aloite n:o 3489
26419:
26420:
26421:
26422:
26423: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhon Salamajärven
26424: kansallispuiston kehittämiseen
26425:
26426:
26427: Eduskunnalle
26428:
26429: Salamajärven kansallispuisto on merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26430: Suomenselän kuntien matkailun kehittämisen nioittaen,
26431: kannalta. Tähän saakka Salamajärven kansal-
26432: lispuiston kehittämiseen on osoitettu varsin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26433: niukasti määrärahoja, eli noin 40 000-50 000 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
26434: markkaa vuodessa. Kansallispuiston kehittämi- markkaa Perhon Salamajärven kansal-
26435: sen ja hyödyntämisen kannalta tulisi kansallis- lispuiston retkeilyreittien, opastuskes-
26436: puiston retkeilyreitit, opastuskeskukset ja luon- kuksen ja luontopolun rakentamisen
26437: topolut rakentaa valmiiksi vuoteen 1990 men- aloittamiseen.
26438: nessä. Tätä varten tulisi jo valtion vuoden 1990
26439: budjettiin saada määrärahoja tähän tarkoituk-
26440: seen.
26441:
26442: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26443:
26444: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26445: 1989 vp. 3727
26446:
26447: Raha-asia-aloite n:o 3490
26448:
26449:
26450:
26451:
26452: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven järven kun-
26453: nostamiseen
26454:
26455:
26456: Eduskunnalle
26457:
26458: Alajärven kaupungissa sijaitseva Alajärvi on nostusta. Järven kunnostukseen on laadittu
26459: matala ja helposti liettyvä ja sen johdosta jär- kunnostussuunnitelma.
26460: veen on muodostunut huomattava määrä sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26461: korte-että lummekasvustoa. Järven tila heikke- nioittavasti,
26462: nee koko ajan, joten järvi on pikaisen ruop-
26463: pauksen tarpeessa. Järven tukkiintuminen kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26464: vustolla erityisesti Kirkkolahden ja Pekkolan- 1990 tulo- ja menoarvioon 750 000
26465: lahden osalta on haittana kyläläisten ja 1oma- markkaa Alajärven kunnostustöiden
26466: laisten virkistys- ja lomatoiminnalle. Lisäksi aloittamiseen Alajärven kaupungissa jo
26467: vaarantuu erityisesti virkistyskalastus. Myös vuonna 1990.
26468: maisemalliset näkökohdat vaativat järven kun-
26469:
26470: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26471:
26472: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26473: 3728 1989 vp.
26474:
26475: Raha-asia-aloite n:o 3491
26476:
26477:
26478:
26479:
26480: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Patanan- ja Räyrin-
26481: ginjärvien kunnostamiseen
26482:
26483:
26484: Eduskunnalle
26485:
26486: Vetelin kunnassa sijaitsevat Patanan- ja Räy- semalliset näkökohdat vaativat mainittujen jär-
26487: ringinjärvet ovat matalia ja liettyvät helposti, ja vien kunnostusta.
26488: niihin on jo muodostunut huomattava määrä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26489: sekä liete- että lummekasvustoa. Järvien tila nioittavasti,
26490: heikkenee koko ajan, joten järvet ovat ruop-
26491: pauksen tarpeessa. Järvien tukkiintuminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26492: muun muassa kasvustolla on haittana kyläläis- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
26493: ten ja 1omalaisten virkistys- ja lomatoimintaan. markkaa Patanan- ja Räyringinjärvien
26494: Lisäksi vaarantuu virkistyskalastus. Myös mai- kunnostustöiden aloittamiseksi Vetelissä.
26495: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26496:
26497: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26498: 1989 vp. 3729
26499:
26500: Raha-asia-aloite n:o 3492
26501:
26502:
26503:
26504:
26505: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vetelin alueen vesis-
26506: töjen kunnostamiseen
26507:
26508:
26509: Eduskunnalle
26510:
26511: Vetelin kunnan alueella sijaitsee useita vesis- nostamisen suunnittelu saataisiin pikaisesti
26512: töjen kunnostamishankkeita, joista mm. kun- käyntiin.
26513: nan taholta on tehty aloitteita kunnostussuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26514: nitelmien laatimiseksi. Määrärahoja suunnitte- nioittaen,
26515: luun ei kuitenkaan valtion tulo- ja menoarvioon
26516: ole saatu, ja tämän takia hankkeiden eteenpäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26517: vieminen on viivästynyt. Valtion vuoden 1990 1990 tulo- ja menoarvioon 200 000
26518: tulo- ja menoarvioon tulisi saada riittävä mää- markkaa Vetelin alueen vesistöjen kun-
26519: räraha, jotta Vetelin alueen vesistöjen kun- nostamisen suunnitteluun.
26520: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26521:
26522: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26523: 3730 1989 vp.
26524:
26525: Raha-asia-aloite n:o 3493
26526:
26527:
26528:
26529:
26530: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
26531: seen hoitohenkilökunnalle
26532:
26533:
26534: Eduskunnalle
26535:
26536: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26537: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- 1990 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26538: häisyydestä. Tämä puolestaan aiheutuu useim- markkaa valtionavustuksiksi uusien
26539: miten hoitohenkilökunnan vaikeista asunto- asuntojen rakentamiseksi sairaaloiden
26540: oloista. ja hoitolaitosten henkilökunnalle.
26541: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26542: nioittavasti,
26543:
26544: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26545:
26546: Raimo Vistbacka Pentti Kettunen
26547: 1989 vp. 3731
26548:
26549: Raha-asia-aloite n:o 3494
26550:
26551:
26552:
26553:
26554: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisipiirien neuvot-
26555: telukuntien toimintaan
26556:
26557:
26558: Eduskunnalle
26559:
26560: Lakisääteiset (poliisilaki 84/66, 7 a §) poliisi- markalla, mikä tullaan maksamaan kuluvan
26561: piirien neuvottelukunnat ovat tärkeitä elimiä vuoden määrärahoista. Kuluvalle vuodelle on
26562: keskusteltaessa varsinaista päätöksentekoa var- myönnetty 38 000 markan määräraha, mikä on
26563: ten poliisitoimeen liittyvistä moninaisista kysy- siis käytetty loppuun 30.6.1989.
26564: myksistä. Neuvottelukuntien kokoonpano on Hyvin ymmärretään, että näin ei voi jatkua.
26565: varsin kattava. Epäilemättä näitten elinten mer- Neuvottelukuntien toimintaedellytykset on tur-
26566: kitys tulevaisuudessa ei ole vähenemään päin. vattava määrärahan korotuksella.
26567: Kuitenkin käytännössä neuvottelukuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26568: toiminta on hankalaa, kun määrärahaa ei riitä nioittaen,
26569: kunnolla edes välttämättömiin kokouksiin.
26570: Mm. Turun ja Porin lääninhallitus ilmoitti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26571: 30.6.1989, ettei "poliisipiirien neuvottelukun- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26572: nan määrärahaa kuluvan vuoden toimintaan 26.75.29 lisäyksenä 300 000 markkaa
26573: ole enää käytettävissä, ainakaan toistaiseksi". poliisipiirien neuvottelukuntien toimin-
26574: Vuoden 1988 määräraha on ylitetty n. 15 000 taan.
26575:
26576: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26577:
26578: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26579: Maunu Kohijoki Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila
26580: Timo Laaksonen Raila Aho Timo Roos
26581: Aino Pohjanoksa
26582: 3732 1989 vp.
26583:
26584: Raha-asia-aloite n:o 3495
26585:
26586:
26587:
26588:
26589: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman pitsiviikon
26590: järjestelyjen tukemiseen
26591:
26592:
26593: Eduskunnalle
26594:
26595: Rauma tunnetaan pitsin, meren, teollisuuden Pitsiviikko onkin saavuttanut vankan kan-
26596: ja kulttuurin moni-ilmeisenä kaupunkina. Ke- sainväliskultturellisen tunnustuksen ulkomaisil-
26597: säiseen raumalaiseen perinteeseen on olennai- ta osanottajilta, samalla kun pitsiviikon eri ti-
26598: sesti kuulunut heinäkuun viimeisellä viikolla laisuuksiin on osallistunut väkeä eri puolilta
26599: järjestetty pitsiviikko. Ensi kesänä pitsiviikko Suomea.
26600: viettää 20. juhlavuottaan tavallistakin mitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26601: vammin. nioittaen,
26602: Pitsiviikon luonne on ollut vahvasti kansain-
26603: välinen. Pitsinäyttelyitä ja kudontaesityksiä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26604: eri maista. Viime kesä oli italialaisen pitsin esit- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26605: telyä. Ensi kesänä, siis vuonna 1990, esillä ovat 29.90.52 200 000 markkaa Rauman pit-
26606: virolaiset pitsit. siviikon järjestelyjen tukemiseen.
26607:
26608: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26609:
26610: Raimo Vuoristo Heikki Rinne
26611: 1989 vp. 3733
26612:
26613: Raha-asia-aloite n:o 3496
26614:
26615:
26616:
26617:
26618: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman musiikkivii-
26619: kon Festivo -90 järjestämiseksi
26620:
26621:
26622: Eduskunnalle
26623:
26624: Rauman musiikkiviikkoa Festivo -90 ollaan malaisena tapahtumana suhteessa mm. Naanta-
26625: järjestämässä kuudetta kertaa. Alusta alkaen lin musiikkijuhliin. Tarkoitus on edelleen mm.
26626: tämä raumalainen kulttuuritapahtuma on koet- pitää lippujen hinnat sellaisina, että tavallisilla
26627: tu omaksi ja se kerää toistakymmentä tuhatta ihmisillä olisi mahdollisuus osallistumiseen.
26628: harrastajaa ja ihailijaa tilaisuuksiinsa. Professori Ralf Gothoni on ollut mukana ko-
26629: Festivo-musiikkitapahtuma sopii hyvin kesäi- ko ajan. Raumalaissyntyisenä hän tuntee hyvin
26630: sen Rauman luonteeseen ja palvelee monin eri seutukunnan mahdollisuudet samoin kuin lu-
26631: tavoin seutukuntaa. Tapahtuma kokoaa hyvin kuisat kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat, jotka
26632: raumalaiset musiikkivoimat. Kaupunki pystyy tulevat omien sanojensa mukaan mielellään
26633: tarjoamaan tiloja käyttöön monipuolisesti. esiintymään Raumalle. He tuntevat olevansa
26634: Vanha kirkko ja samoin taidemuseon tilat yhtä musiikkiperhettä ja viipyvät tavallisesti
26635: omalla osuudellaan liittyvät saumattomasti vii- Raumalla koko viikon.
26636: kon tilaisuuksiin. Uusi konserttisali antaa hyvät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26637: akustiset tilat kotimaisten ja kansainvälisten nioittaen,
26638: huippujen musisoinnille. Uutena tilana on kun-
26639: nostettu vanha rukoushuone, Poselli, jossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26640: akustisesti korkeatasoinen parisataapaikkainen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26641: musiikkisali. 29.90.52 200 000 markkaa Rauman mu-
26642: Voidaan sanoa, että Festivo-musiikkiviikko siikkiviikon Festivo -90 järjestämiseksi.
26643: on nyt löytänyt oman linjansa ja kokonsa rau-
26644:
26645: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26646:
26647: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26648: Maunu Kohijoki Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila
26649: Timo Laaksonen Raila Aho Timo Roos
26650: Aino Pohjanoksa
26651: 3734 1989 vp.
26652:
26653: Raha-asia-aloite n:o 3497
26654:
26655:
26656:
26657:
26658: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta selkokielisen kirjalli-
26659: suuden tukemiseksi
26660:
26661:
26662: Eduskunnalle
26663:
26664: Selkokielessä kieltä on tietoisesti ja suunnitel- suutta on tuettu julkisista varoista jo vuodesta
26665: mallisesti muutettu niin rakenteellisesti kuin si- 1968 lähtien. Julkisen tuen avulla Ruotsissa on
26666: sällöllisestikin helpommaksi ymmärtää. Selko- ilmestynyt jo yli 300 aikuisille ja nuorille suun-
26667: kieli on siis helposti ymmärrettävää kieltä, jossa nattua selkokielistä kirjaa. Tänä vuonna selko-
26668: on otettu mahdollisimman pitkälle huomioon kirjoille myönnetty julkinen tuki oli Ruotsissa
26669: vastaanottajan edellytykset ymmärtää puhuttua 3 100 000 kruunua.
26670: ja kirjoitettua kieltä. Suomessa olemme vasta selkokielisen kirjalli-
26671: Selkokielen tarvetta esiintyy hyvin erilaisissa suuden kehittämistyön alussa. Meillä on ilmes-
26672: väestöryhmissä. Kokonaistarpeesta on tähän tynyt vajaat 20 selkokielistä kirjaa. Julkista tu-
26673: mennessä esitetty vain alustavia arvioita. Selvää kea kustantamiseen ei ole saatu.
26674: kuitenkin on, että selkokirjallisuutta, -tiedon- Selkokieliset kirjat ovat vähälevikkisiä. Siksi
26675: välitystä jne. kaivataan jossain määrin ainakin niiden kustantaminen yksinomaan kaupallista
26676: seuraavissa väestöryhmissä: tietä ei ole mahdollista. Kuten muissa Pohjois-
26677: - eri vammaisryhmät (afaatikot, CP-vam- maissa, myös Suomessa selkokielisen kirjalli-
26678: maiset, MBD-oireiset, kehitysvammaiset, kuu- suuden julkaiseminen tarvitsee julkista tukea.
26679: lovammaiset, kuurosokeat, vaikeasti monivam- Siksi opetusministeriö asetti vuonna 1988 selko-
26680: maiset) kielityöryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esi-
26681: - lukihäiriöiset tyksiä, miten Suomeen saataisiin selkokielistä
26682: - vanhukset kirjallisuutta.
26683: - siirtolaiset, vähemmistökulttuurien edus- Opetusministeriön selkokielityöryhmän esi-
26684: tajat, suomen kieltä opettelevat. tyksen mukaisesti sisällytettiin opetusministe-
26685: Tyypillisesti selkokieltä tarvitsee mainituissa riön talousarvioesitykseen 300 000 mk selkokie-
26686: ryhmissä vain osa - joissakin vain pieni vä- lisen kirjallisuuden ja muun kehittämistoimin-
26687: hemmistö. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin nan edistämiseen. Kuitenkin tämä määräraha
26688: arvioida yli 200 000 suomalaisen olevan selko- on budjettiesityksessä poistettu.
26689: kielisen kulttuurin ja tiedonvälityksen tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26690: peessa. nioittaen,
26691: Selkokieltä tarvitseville ihmisille yleiskielinen
26692: kirjallisuus on liian vaikeaa ymmärtää. He eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26693: jaksa lukea eivätkä ymmärrä yleiskielisiä kirjo- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26694: ja. He tarvitsevat selkokirjoja. 29.99.50 300 000 markkaa selkokielisen
26695: Selkokielinen kirjallisuus ei ole suomalainen kirjallisuuden tukemiseksi.
26696: keksintö. Esim. Ruotsissa selkokielistä kirjalli-
26697:
26698: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26699:
26700: Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki Jukka Roos
26701: Timo Laaksonen Matti Saarinen Heikki Rinne
26702: Raila Aho Timo Roos Aino Pohjanoksa
26703: 1989 vp. 3735
26704:
26705: Raha-asia-aloite n:o 3498
26706:
26707:
26708:
26709:
26710: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasun käytön tut-
26711: kimiseksi maataloudessa
26712:
26713:
26714: Eduskunnalle
26715:
26716: Maakaasu energiamuotona kiinnostaa yhä maakaasulle saattaisi löytyä tulevaisuudessa hy-
26717: enemmän tunnetuista syistä. Samoin se alkaa vinkin merkittäviä ja luontoon nähden sopu-
26718: hinnaltaan olla hyvinkin kilpailukykyinen mui- sointuisia sovellutuksia.
26719: hin energiamuotoihin nähden. Samoin sen Tällaiseen tutkimustoimintaan olisi hyvä pa-
26720: saanti on varmaa ja riskitöntä. Yksinkertaisesti nostaa jo nyt, jotta tuloksia voitaisiin hyödyn-
26721: maakaasun käytöllä on siis tulevaisuutta. tää välittömästi putken valmistuttua ja kaasu-
26722: Myös maakaasuputken rakentaminen länsi- toimitusten alettua.
26723: rannikolle ja sitä kautta Ruotsiin on nyt varmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26724: tunut, mistä esim. Uudessakaupungissa ja Rau- nioittaen,
26725: malla ollaan erityisen iloisia.
26726: Kuitenkaan maakaasun täysipainoista ja ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26727: konaisvaltaista hyödyntämistä ei ole riittävästi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26728: tutkittu. Muun muassa maanviljelykseen, kas- 30.30.45 200 000 markkaa maakaasun
26729: vihuoneviljelyyn, muuhun oheisteollisuuteen ja käytön tutkimiseksi maataloudessa.
26730: -toimintoihin aina yksityistalouksia myöten
26731:
26732: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26733:
26734: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26735: Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Laaksonen
26736: Raila Aho Timo Roos Aino Pohjanoksa
26737: 3736 1989 vp.
26738:
26739: Raha-asia-aloite n:o 3499
26740:
26741:
26742:
26743:
26744: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
26745: län rakentamiseen välille Olkiluodon liittymä-Eurajoen kes-
26746: kustaajama
26747:
26748: Eduskunnalle
26749:
26750: Eurajoen kunnan keskustaajamasta Olkiluo- Edellisen johdosta ehdotamme,
26751: don ydinvoimalan liittymään on valtatietä n:o 8
26752: pitkin noin 5 km:n matka, jonka varrelle ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26753: toistaiseksi rakennettu kevyen liikenteen väyliä. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26754: Sekä työmatkaliikenne ydinvoimalaan että 31.24. 77 500 000 markkaa kevyen lii-
26755: koululaisliikenne edellyttävät turvallisen yhtey- kenteen yhteyden suunnitteluun valta-
26756: den rakentamista. Samaan suuntaan vaikuttaa tien n:o 8 varrelle välille Olkiluodon liit-
26757: myös valtatiellä n:o 8 jatkuvasti lisääntyvä lii- tymä-Eurojoen keskustaajama.
26758: kenne.
26759:
26760: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26761:
26762: Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki Raila Aho
26763: Einari Nieminen Timo Roos Aino Pohjanoksa
26764: 1989 vp. 3737
26765:
26766: Raha-asia-aloite n:o 3500
26767:
26768:
26769:
26770:
26771: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Urpo-radan raken-
26772: tamisen aloittamiseksi
26773:
26774:
26775: Eduskunnalle
26776:
26777: Rautatieliikenne on epäilemättä tulevaisuu- vuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteen koh-
26778: den liikennemuoto. Tähän vaikuttavat tunnetut dalta kannattaa ryhtyä tutkimaan radan raken-
26779: syyt. Siksi liikennemuodon kaikinpuolisen ke- tamista silmällä pitäen, varsinkin kun junalaut-
26780: hittämisen ja rautatieverkon järkevän rakenta- taliikenne Uudestakaupungista Ruotsiin on to-
26781: misen ja täydentämisen pitäisi olla valtion eri- teutumassa.
26782: tyisessä suojeluksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26783: Yksi tällainen tulevaisuutta palveleva rauta- nioittaen,
26784: tieosuus on Uudenkaupungin, Rauman ja Porin
26785: rataosuus eli ns. Urpo-rata. Tämä on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26786: aiemmin suunnitelmissa mukana, mutta sittem- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
26787: min hankkeena hautautunut. Kuitenkin liiken- markkaa Uudenkaupungin, Rauman ja
26788: netilanne ja -ennusteet kyseisellä alueella alka- Porin radan eli Urpo-radan rakentami-
26789: vat olla sen kaltaisia, että Urpo-radan kannatta- sen aloittamiseksi.
26790: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26791:
26792: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26793: Maunu Kohijoki Risto Ahonen Matti Saarinen
26794: Timo Laaksonen Raila Aho Timo Roos
26795: Aino Pohjanoksa
26796: 3738 1989 vp.
26797:
26798: Raha-asia-aloite n:o 3501
26799:
26800:
26801:
26802:
26803: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta modernin junatyypin
26804: kehittämiseksi henkilö- ja lähiliikenteeseen
26805:
26806:
26807: Eduskunnalle
26808:
26809: Valtionrautateistä muodostetaan 1 päivänä Henkilö- ja lähiliikenteeseen aikoinaan tar-
26810: tammikuuta 1990 valtion liikelaitoksista anne- koitetut "lätät" on nyt ajettu loppuun ja pois-
26811: tun lain (627 /87) mukainen liikelaitos. Uuden tettu liikenteestä samalla, kun suoritettiin hen-
26812: liikelaitoksen hallintaan siirretään sen tarvitse- kilöliikennevuorojen raju supistaminen kevääl-
26813: ma vaihto- ja käyttöomaisuus. lä 1988. Paljolti tämä johtui siitä, ettei kalusto-
26814: Selvitettäessä Valtionrautateiden palveluta- kehittelyyn kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Kun
26815: voitteita ja muita toimintatavoitteita budjetin nyt yleisesti nähdään rautateitten kehittäminen
26816: perusteluissa kerrotaan, että "rautateiden hen- hyvänä, ja jos todella tavoitellaan markkina-
26817: kilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksenmu- osuuksien nostamista myös henkilö- ja lähilii-
26818: kaisena osana koko maan tarpeita palvelevasta kenteessä, niin modernin junatyypin kehittämi-
26819: pitkämatkaisesta j oukkoliikennej ärj estelmästä seen olisi satsattava paljon. Tiedetään koke-
26820: sekä osana pääkaupunkiseudun lähiliikennettä. muksesta Raumalta, että rautateitten omalla
26821: Lähivuosien tavoitteena on rautatieliikenteen henkilökunnalla olisi melkoiset valmiudet ide-
26822: markkinaosuuden nostaminen joukkoliiken- ointiin uuden junatyypin kehittämiseksi.
26823: teessä sekä liikenteen kannattavuuden paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26824: minen." nioittaen,
26825: Yleisesti aletaan tajuta rautateiden merkitys
26826: joukkoliikennemuotona. Tulevaisuudessa liiku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26827: taan paljon enemmän rautateitse kuin tällä het- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26828: kellä, jos nyt etsikkoaika osataan hyvin käyt- markkaa modernin junatyypin kehittä-
26829: tää. Tämä merkitsee myös voimakasta satsausta miseksi henkilö- ja lähiliikenteeseen.
26830: kalusto kehittelyyn.
26831:
26832: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26833:
26834: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26835: Maunu Kohijoki Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila
26836: Timo Laaksonen Raila Aho Timo Roos
26837: Aino Pohjanoksa
26838: 1989 vp. 3739
26839:
26840: Raha-asia-aloite n:o 3502
26841:
26842:
26843:
26844:
26845: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
26846: ateriapalvelun aloittamiseen
26847:
26848:
26849: Eduskunnalle
26850:
26851: Rintamaveteraaneja on keskuudessamme vie- dän oloaan siellä olisi kaikin tavoin tuettava.
26852: lä noin parisataatuhatta. Heidän keski-ikänsä Yksi tällainen muoto olisi ateriapalvelujen
26853: on jo päälle 70 vuotta. Heidän asemansa on aloittaminen vähän samaan tapaan kuin sotain-
26854: budjetissa esillä. Luvuissa 21 ja 22 käsitellään valideilla, jotka voivat korvausta vastaan käydä
26855: rintamaveteraanien ja heidän omaistensa toi- "ulkona" syömässä.
26856: meentuloturvaa ja terveydenhuoltoa. Luvun 21 Rintamaveteraanien kohdalla "ulkona syön-
26857: momenteilta maksetaan rintamaveteraanien ti" voitaisiin aloittaa kerran kuussa tapahtuva-
26858: varhaiseläkettä ja rintamasotilaseläkettä sekä na, jolloin ruokailuhetkestä muodostuisi samal-
26859: rintamalisiä. Luvun 22 momenteilta maksetaan la juhlahetki ja piristys kuukausirytmiin. Käy-
26860: mm. sotainvalideille ja heidän omaisilleen kor- tännössä ateriapalvelu tapahtuisi kunnan tasol-
26861: vauksia sekä korvataan ja maksetaan rintama- la ja paikallisten rintamaveteraaniyhdistysten
26862: veteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutuk- toimesta.
26863: sesta aiheutuvia menoja ja rahoitetaan sotain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26864: validien sairaskotien ja kuntoutus- ja hoitolai- nioittaen,
26865: tosten ylläpitoa.
26866: Tämä kaikki on hyvää ja oikeansuuntaista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26867: joskaan ei vielä riittävää. Rintamaveteraaneille 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26868: itselleen olisi hyväksi ja yhteiskunnalle edullis- 33.22.59 50 000 000 markkaa rintama-
26869: ta, jos rintamaveteraanit voisivat asua omissa veteraanien ateriapalvelun aloittami-
26870: kodeissaan.mahdollisimman pitkään. Siksi hei- seen.
26871: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26872:
26873: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26874: Maunu Kohijoki Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila
26875: Timo Laaksonen Raila Aho Timo Roos
26876: Aino Pohjanoksa
26877:
26878:
26879:
26880:
26881: 27 290089P
26882: 3740 1989 vp.
26883:
26884: Raha-asia-aloite n:o 3503
26885:
26886:
26887:
26888:
26889: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman ratapihan rai-
26890: teiden korjaamiseen ja uusimiseen työllisyysperusteisesti
26891:
26892:
26893: Eduskunnalle
26894:
26895: Rauman satama on yksi maamme myrkkysa- mitä ilmeisimmin rakennemuutospaikkakun-
26896: tamista. Sataman kautta kulkee huomattavia tiin, joissa työttömyys on maan keskiarvoa kor-
26897: määriä myrkkykuljetuksia pääasiassa rautateit- keampaa, toivoisimme, että työt voitaisiin teh-
26898: se. Rautateitten kunto ei kuitenkaan vastaa al- dä työllisyysperusteisesti.
26899: kuunkaan sellaisten kuljetusten edellyttämiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26900: turvallisuuskriteereitä. Useita vaunujen radalta nioittaen,
26901: putoamisia onkin sattunut. Suurilta onnetto-
26902: muuksilta on näissä vähältä piti -tilanteissa väl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26903: tytty. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26904: Liikenne Rauman satamassa on jatkuvasti 34.50.63 500000 markkaa Rauman ra-
26905: kasvavaa, joten kulkureittien pitäisi olla hy- tapihan raiteiden korjaamiseen ja uusi-
26906: vässä kunnossa. Kun Rauma kuuluu myös miseen työllisyysperusteisesti.
26907:
26908: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26909:
26910: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26911: Maunu Kohijoki Matti Saarinen Timo Laaksonen
26912: Raila Aho Timo Roos Aino Pohjanoksa
26913: 1989 vp. 3741
26914:
26915: Raha-asia-aloite n:o 3504
26916:
26917:
26918:
26919:
26920: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten saamiseksi
26921: kiinnostumaan metallialasta
26922:
26923:
26924: Eduskunnalle
26925:
26926: Kun on kartoitettu nuorten ammattikiinnos- liala nykyisellään esim. laivanrakentamisessa
26927: tuneisuutta, on havaittu lähestulkoon yksiselit- täyttää hyvälle työpaikalle tarvittavat edellytyk-
26928: teisesti, että metallialat eivät heitä kiinnosta. set. Siksi tässä ei saisi antaa periksi, vaan alaa
26929: Mieluiten he pyrkivät hakeutumaan muille olisi tehtävä nuorille eri tavoin tunnetuksi. Yksi
26930: aloille, joilla mahdollisesti pääsevät helpom- tapa olisi suunnata metallialakampanja varus-
26931: malla. miehiin heidän asevelvollisuusaikanaan.
26932: Syitä tähän on etsitty, ja ne ovatkin yleisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26933: tiedossa. Kuitenkaan asiantilan korjaamiseen ei nioittaen,
26934: ole päästy erilaisista yrityksistä huolimatta. Ti-
26935: lanteen myönnetäänkin olevan tällä hetkellä uh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26936: kaava ja vaarantavan tulevaisuudessa kansan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
26937: taloudellemme elintärkeän teollisuuden toimi- 34.50.71 200000 markkaa nuorten saa-
26938: vuuden. miseksi kiinnostumaan metallialasta.
26939: Tämä tuntuu todella ihmeelliseltä, kun metal-
26940:
26941: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26942:
26943: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Jukka Roos
26944: Maunu Kohijoki Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila
26945: Timo Laaksonen Raila Aho Timo Roos
26946: Aino Pohjanoksa
26947: 3742 1989 vp.
26948:
26949: Raha-asia-aloite n:o 3505
26950:
26951:
26952:
26953:
26954: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
26955: rahoitusavustuksiin
26956:
26957:
26958: Eduskunnalle
26959:
26960: Kuntien yleisillä rahoitusavustuksilla on vii- kuntien tulonmenetyksiä pehmennettävä kun-
26961: me vuosina voitu alentaa heikoimmassa talou- tien yleisillä rahoitusavustuksilla.
26962: dellisessa asemassa olevien kuntien veroäyrin Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei
26963: hintaa useilla penneillä. Rahoitusavustusten tulo- ja menoarviossa olevaa kuntien yleisten
26964: myönteinen kehitys valtion budjetissa on hillin- rahoitusavustusten markkamäärää oleellisesti
26965: nyt avustusta saavien kuntien veroäyrin hinnan koroteta. Ko. määräraha ei noussut kuluvan
26966: nousua. vuoden budjetissa edelliseen vuoteen verrattuna
26967: Pohjois-Suomea on kohdannut maataloudes- yhtään. Vuoden 1989 osalta budjettiesitys mer-
26968: sa lähes täydellinen kato, jonka aiheuttamat tu- kitsee jopa 8 milj. mk:n laskua tähän vuoteen
26969: lomenetykset ovat pelkästään Pohjois-Pohjan- verrattuna.
26970: maan osalta noin 500 milj. mk. Maatalouden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26971: tulonmenetykset tulevat alentamaan myös kun- nioittavasti,
26972: nallisveron tuottoa niissä kunnissa, joissa maa-
26973: talouden merkitys on suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26974: Jotta vältyttäisiin rajuilta kunnallisveron ko- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
26975: rotuksilta erityisesti niissä kunnissa, joissa vero- 70 000 000 markkaa kuntien yleisiin ra-
26976: äyrin hinta on nyt jo yli maan keskiarvon, olisi hoitusavustuksiin.
26977:
26978: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
26979:
26980: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
26981: 1989 vp. 3743
26982:
26983: Raha-asia-aloite n:o 3506
26984:
26985:
26986:
26987:
26988: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen tietokone-
26989: alan oppilaitoksen laajennustöihin
26990:
26991:
26992: Eduskunnalle
26993:
26994: Raahen tietokonealan oppilaitos kouluttaa pitänyt laajentamista kiireellisenä. Kaikki tar-
26995: tietokonealan insinöörejä ja teknikoita sekä vittavat suunnitelmat ovat valmiina. Pohjois-
26996: kurssittaa insinöörejä tietotekniikkaan. Oppi- Suomen elinkeinoelämän kannalta olisi tär-
26997: laitos on ainoa valtion omistama vastaava oppi- keää, että oppilaitos voisi toimia täysipainoi-
26998: laitos. Nykyinen oppilasmäärä on noin 500 ja sesti.
26999: oppilaitos kärsii tilojen ahtaudesta. Tilaa oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27000: lasta kohden on 8 m 2 , kun yleinen mitoituspe- nioittaen,
27001: ruste on noin 12 m 2 • TVM on rahoittanut suun-
27002: nittelun, joka valmistuu tänä vuonna. Suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27003: teltu lisärakennus käsittää 2 500 kerrosneliö- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27004: metriä ja kustannusarvio vuoden 1988 rahassa 29. 60. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
27005: on 13 miljoonaa markkaa. Tiloihin tulisi labo- Raahen tietokonealan oppilaitoksen laa-
27006: ratoriotiloja, auditorio, luokkatiloja sekä opet- jennustöiden aloittamiseen.
27007: tajien työhuoneita. Ammattikasvatushallitus on
27008:
27009: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27010:
27011: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Eino Siuruainen
27012: Oiva Savela Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
27013: 3744 1989 vp.
27014:
27015: Raha-asia-aloite n:o 3507
27016:
27017:
27018:
27019:
27020: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatushankkei-
27021: den toteuttamiseen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella
27022:
27023:
27024: Eduskunnalle
27025:
27026: Kuivatustöiden toteuttaminen on pahasti jäl- kuormitus, metsäojitukset ja turvetuotanto
27027: jessä suunnitelmiin nähden. Vuoden 1988 lo- ovat tukkeuttaneet valtaojaverkoston huonoon
27028: pussa vesi- ja ympäristöhallinnossa oli rahoitus- kuntoon. Asian korjaaminen edellyttää lisäva-
27029: ta odottamassa lähes 170 hanketta. roja budjettiin.
27030: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella odotti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27031: rahoitusta 27 hanketta, joiden kustannusarvio nioittaen,
27032: oli yhteensä 17,4 milj. mk. Uusia suunnitelmia
27033: valmistuu tänä vuonna 34 kappaletta, ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27034: kustannusarvio on noin 13 milj. mk. Hakemus- 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27035: asteella olevia hankkeita Oulun piirissä oli 79 5 000 000 markkaa kuivatustöiden lisää-
27036: kappaletta, joiden kustannusarvio on noin 45 miseksi Oulun vesi- ja ympäristöpiirin
27037: milj. mk. alueella.
27038: Ympäristöön kohdistuva kuormitus, ravinne
27039:
27040: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27041:
27042: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27043: 1989 vp. 3745
27044:
27045: Raha-asia-aloite n:o 3508
27046:
27047:
27048:
27049:
27050: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Liminkaojan ala-
27051: osan täydennysperkauksen suorittamiseksi Pyhäjoella
27052:
27053:
27054: Eduskunnalle
27055:
27056: Liminkaojan alaosan täydennysperkaus on Oulun piiri on laatinut hankkeen suunnitel-
27057: viimeinen Parhalahden kylän uusjakoon liittyvä man ja kustannusarvio hankkeelle on noin
27058: valtaojahanke. Hankkeen toteuttaminen paran- 1200000 mk.
27059: taisi yhteissalaojitusten toimivuutta, poistaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27060: aikaisempien ojitusten tuomat maamassat ala- nioittaen,
27061: juoksulta ja parantaisi vesimaisemaa kylän kes-
27062: keisellä alueella sekä ennen kaikkea poistaisi ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27063: vättulvat. Oulun vesipiiri pitää hanketta tarkoi- 1990 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
27064: tuksenmukaisena ja sen toteuttamista tarpeelli- markkaa Liminkaojan alaosan täyden-
27065: sena ja kiireellisenä. nysperkaukseen Pyhäjoen kunnassa.
27066: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27067:
27068: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27069: 3746 1989 vp.
27070:
27071: Raha-asia-aloite n:o 3509
27072:
27073:
27074:
27075:
27076: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Piehingin ja Muta-
27077: lan patojen korjaamiseen
27078:
27079:
27080: Eduskunnalle
27081:
27082: Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan pro- Talvella ne jäätyvät kiinni niin, että niitä ei voi
27083: sessivesihuolto perustuu sekä meriveden että avata lainkaan.
27084: makean veden käyttöön. Makea vesi pumpa- Mutalan padolla hoidetaan Siniluodonlahden
27085: taan merestä pengertämällä muodostetusta Kul- ja Kuljunlahden välistä virtausta. Se on myös
27086: junlahden makean veden altaasta, jonne johde- settipato. Lupaehtojen mukaan vesi ei saa vir-
27087: taan lisävettä avokanavaa myöten Piehinki- rata Kuljunlahdesta Siniluodonlahteen kuin
27088: joen, Haapajoen ja Pattijoen vesistöalueilta. poikkeuksellisissa luonnonolosuhteissa. Ranta-
27089: Veden riittävyys on varmistettu Haapajärven asukkaiden toivomuksesta vedenpinta pyritään
27090: altaan rakentamisella. Pääosa terästehtaalla pitämään mahdollisimman korkealla. Runsas
27091: käytetystä makeasta vedestä palautetaan Kul- sade aiheuttaa suurta vedenpinnan kohoamista
27092: junlahteen. Vesiä säännöstellään mm. Piehinki- Siniluodonlahdessa ja edelleen ylijuoksun kaut-
27093: joen suulla olevalla mereen avautuvalla Piehin- ta Kuljunlahdessa. Tässä tilanteessa joudutaan
27094: gin padolla sekä Siniluodonlahden ja Kuljun- avaamaan Piehingin padon tulvaluukkuja. Täl-
27095: lahden välisellä Mutalan padolla. löin Siniluodonlahden pinta saattaa laskea Kul-
27096: Piehingin pato on erittäin huonokuntoinen. junlahden pintaa alemmaksi ja vettä voi virrata
27097: Sen betonirakenteet ovat murtuneet ja säännös- Kuljunlahdesta Siniluodonlahteen. Tällaisen ti-
27098: telysettien tukirakenne on särkynyt. Rakenteet lanteen estämiseksi ja säännöstelyn hoidon hel-
27099: antavat periksi lisää joka talvi. Padon sortuma- pottamiseksi olisi tämä settipato korvattava
27100: vaara on ilmeinen. Sitä ei saada tiiviiksi. Jos esim. suljettavilla yksisuuntaventtiileillä.
27101: meriveden pinta on makean veden pintaa kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27102: keammalla, pääsee suolaista vettä makean ve- nioittaen,
27103: den vesijärjestelmään. Säännöstely joudutaan
27104: hoitamaan työpadon seteillä, jotka ovat raskai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27105: ta teräksisiä settejä. Siirtely ja asettelu joudu- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
27106: taan suorittamaan kuorma-autonostureilla, mi- markkaa Piehingin ja Mutalan patojen
27107: kä on erittäin hankalaa. Tulvaluukut ovat niin korjaamiseen.
27108: raskaat, että niitä ei voi miesvoimin liikutella.
27109:
27110: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27111:
27112: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27113: 1989 vp. 3747
27114:
27115: Raha-asia-aloite n:o 3510
27116:
27117:
27118:
27119:
27120: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88
27121: parantamiseksi välillä Raahe-Pulkkila
27122:
27123:
27124: Eduskunnalle
27125:
27126: Kantatie n:o 88 muodostaa tärkeän tieyhtey- rappeutuminen päästetään, sitä kalliimmaksi
27127: den Eurooppa 4 -valtatieltä Pulkkilasta kanta- tien parantaminen aikanaan tulee. Siksi on vält-
27128: tielle n:o 8 Raaheen, ja ennen muuta Rauta- tämätöntä todella tarpeelliseksi koetun kanta-
27129: ruukki Oy:n tehtaille malminkuljetusta ja tar- tien n:o 88 parantaminen laadittujen suunnitel-
27130: vike- ym. kuljetusta tapahtuu merkittäväitä mien mukaan jo tässä vaiheessa. Huomattavaa
27131: osin juuri tätä kantatietä myöten. Raahen kau- on myös se, että Rautaruukki Oy:llä on teh-
27132: pungille ja sen Iisääntyvälie väestömäärälle ja taansa Pulkkilassa, Oulaisissa ja Ylivieskassa.
27133: myös lähikuntien asukkaiden työssäkäynti- ja Päivittäin tapahtuvat yhteydet näiden välillä ta-
27134: palveluliikennettä varten kyseinen kantatie on pahtuvat valtaosin kantatien n:o 88 kautta. Sen
27135: niin ikään välttämätön. lisäksi muu elinkeinoelämä luonnollisesti käyt-
27136: Kantatien n:o 88 kunto on tällä hetkellä suu- tää tätä tieyhteyttä päivittäisiin tarpeisiinsa.
27137: ren ja raskaan liikennemäärän johdosta heikko. Kantatie n:o 88 on tuiki tarpeellinen koko Ou-
27138: Tien parantaminen on näin välttämätöntä edel- lun lääninkin vastaisen kehityksen kannalta.
27139: lä mainituista syistä. Niukkojen tienrakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27140: määrärahojen johdosta ei po. kantatien kun- nioittaen,
27141: nostamista nykyaikaiseksi ja kantatieltä edelly-
27142: tettävälle tasolle ole ollut mahdollista sijoittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27143: tienpidon toimenpidesuunnitelmiin lähivuosille. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27144: Ottaen huomioon kuitenkin sen, että po. tietä 31.24. 77 1 400 000 markkaa kantatien
27145: joka tapauksessa rasitetaan jopa lisääntyvillä n:o 88 parantamisen aloittamista varten
27146: liikennemäärillä, on nähtävissä tien kunnon yhä välillä Raahe-Pu/kkila.
27147: nopeampi rappeutuminen. Mitä pitemmälle
27148:
27149: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27150:
27151: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27152: 3748 1989 vp.
27153:
27154: Raha-asia-aloite n:o 3511
27155:
27156:
27157:
27158:
27159: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman raken-
27160: tamiseen Raaheen
27161:
27162:
27163: Eduskunnalle
27164:
27165: Raahen nykyinen luotsiasema toimii jakautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27166: neena kahteen osaan: osa on viiden kilometrin 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27167: päässä satamasta, kaupungin vuokratalossa, ja markkaa luotsiaseman rakentamiseksi
27168: osa Rautaruukilta vuokratuissa tiloissa. Liiken- Raaheen.
27169: teen runsaan määrän vuoksi pidämme asianmu-
27170: kaisten tilojen rakentamista välttämättömänä.
27171: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27172: nioittaen,
27173:
27174: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27175:
27176: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27177: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
27178: 1989 vp. 3749
27179:
27180: Raha-asia-aloite n:o 3512
27181:
27182:
27183:
27184:
27185: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta huoltorakennuksen
27186: rakentamiseen Raahen kalasatamaan
27187:
27188:
27189: Eduskunnalle
27190:
27191: Valtion toimesta on rakennettu Raahen kala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27192: satama vuonna 1986. Alkuperäisissä suunnitel- nioittaen,
27193: missa oli myös huoltorakennuksen rakentami-
27194: nen sataman yhteyteen. Kalasataman toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27195: kärsii siitä, ettei huoltorakennusta palveluineen 1990 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27196: ole käytettävissä. Tämän vuoksi esitämme, että JOO 000 markkaa käytettäväksi kalasata-
27197: hanke voisi toteutua mahdollisimman pian. man huoltorakennuksen suunnitteluun
27198: Troolikalastus on lisääntynyt Raahen meri- Raahen kaupungissa.
27199: alueella, eikä kalan käsittely voi tapahtua täysi-
27200: painoisesti ilman kalankäsittelytiloja.
27201:
27202: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27203:
27204: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27205: 3750 1989 vp.
27206:
27207: Raha-asia-aloite n:o 3513
27208:
27209:
27210:
27211:
27212: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastuskonttorin
27213: rakentamiseksi Raahen kaupunkiin
27214:
27215:
27216: Eduskunnalle
27217:
27218: Katsastuskonttorin rakentaminen Raaheen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27219: on ollut vireillä useita vuosia, mutta käytännön nioittaen,
27220: toimenpiteisiin ei ole päästy. Nykyinen tilanne
27221: on vaikea: katsastusasema toimii vuokratilois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27222: sa, jotka eivät ole asianmukaiset, ja tilanahtaus 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
27223: vaikeuttaa palvelua. Oulun autorekisterikes- markkaa Raahen katsastustoimiston ra-
27224: kuksen suunnitelmissa on Raahen katsastustoi- kentamisen suunnitteluun.
27225: miston rakentaminen. Tontista ovat aluevaihto-
27226: neuvottelut käynnissä valtion kanssa, asia saa-
27227: taneen tältä osin kuntoon lähiaikoina.
27228:
27229: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27230:
27231: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27232: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
27233: 1989 vp. 3751
27234:
27235: Raha-asia-aloite n:o 3514
27236:
27237:
27238:
27239:
27240: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjokisuun kun-
27241: nostukseen
27242:
27243:
27244: Eduskunnalle
27245:
27246: Työllisyysvaroilla ja Oulun vesipiirin toimes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27247: ta on Pyhäjokisuuta ruopattu talvikausina nioittaen,
27248: 1983-1985. Oulun vesipiiri on tehnyt 500 000
27249: markan lisämäärärahasta esityksen vesihallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27250: selle töiden loppuun saattamiseksi. Koko hank- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
27251: keen kustannusarvio on 2 133 000 markkaa. 35.25. 77 lisäyksenä 700 000 markkaa
27252: Jotta hankkeesta saataisiin se hyöty, joka siitä käytettäväksi Pyhäjokisuun kunnostuk-
27253: on ajateltu ja suunniteltu saatavaksi, tulisi Py- sen loppuun saattamiseen.
27254: häjokisuun kunnostustyö saattaa loppuun mah-
27255: dollisimman nopeasti.
27256:
27257: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27258:
27259: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27260: 3752 1989 vp.
27261:
27262: Raha-asia-aloite n:o 3515
27263:
27264:
27265:
27266:
27267: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajokisuun ruop-
27268: pauksen II vaiheen toteuttamiseen
27269:
27270:
27271: Eduskunnalle
27272:
27273: Vuosina 1986-87 Oulun vesi- ja ympäristö- luja lupakäsittelyt on hyväksytty Oulun vesi- ja
27274: piiri ruoppasi Siikajoen suuosaa. Tällöin saatiin ympäristöpiirissä sekä Pohjois-Suomen vesioi-
27275: osa alkuperäisestä suunnitelmasta toteutetuksi. keudessa.
27276: Puutteeksi jäi, ettei merelle pääsy oleellisesti pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27277: rantunut. Toisen vaiheen suunnitelmassa on nioittaen,
27278: väylien ruoppausta 3 km sekä pienvenesataman
27279: rakentaminen väylätöineen. Hankkeen toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27280: tuksella parannetaan merkittävästi alueen ve- 1990 tulo- ja menoarvioon 800 000
27281: neilyä, virkistyskäyttöä ja kalastusta. Myös ve- markkaa Siikajokisuun ruoppauksen I1
27282: den vaihtuvuus Siikajoessa paranisi. Suunnitte- vaiheen toteuttamiseksi.
27283: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27284:
27285: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27286: 1989 vp. 3753
27287:
27288: Raha-asia-aloite n:o 3516
27289:
27290:
27291:
27292:
27293: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden järvien kun-
27294: nostustöihin Vihannissa
27295:
27296:
27297: Eduskunnalle
27298:
27299: Valtiovallan toimenpitein on Vihannin kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27300: nassa vesitetty ns. Kirkkojärvi, jonka merkitys nioittaen,
27301: maisemallisesti ja virkistyskäyttöön on merkit-
27302: tävä. Kirkkojärven veden laatuun ja vaihtuvuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27303: teen merkitsisi suuresti, että viereiset Saarelan 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27304: ja Rantasen järvet myös vesitettäisiin ja näin markkaa Vihannin Kirkkojärven loppu-
27305: saataisiin yhteys Oulaisten kunnassa olevaan töihin ja töitten aloittamiseksi Saarelan
27306: laajempaan järveen, Piipsjärveen. ja Rantasen järvien vesittämiseksi.
27307: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27308:
27309: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27310: 3754 1989 vp.
27311:
27312: Raha-asia-aloite n:o 3517
27313:
27314:
27315:
27316:
27317: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta erityismäärärahaksi
27318: kehitysalueiden asuntotuotantoon
27319:
27320:
27321: Eduskunnalle
27322:
27323: Asuntopula on muodostunut kehitysalueilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27324: esteeksi teollisten työpaikkojen saamiselle. Se nioittaen,
27325: uhkaa kuntien normaalia kehitystä. Asuntotuo-
27326: tantoon osoitettujen erityismäärärahojen osuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27327: on osoittautunut jatkuvasti liian pieneksi. Paitsi 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
27328: yleisen asuntopolitiikan hoitamisen kannalta, 35.45.60 lisäyksenä 5 000 000 mark-
27329: myös aluepoliittisesti näillä määrärahoilla olisi kaa erityismäärärahaksi kehitysalueiden
27330: suuri merkitys. asuntotuotantoon.
27331: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27332:
27333: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
27334: 1989 vp. 3755
27335:
27336: Raha-asia-aloite n:o 3518
27337:
27338:
27339:
27340:
27341: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
27342: suunnittelemiseen Elimäelle
27343:
27344:
27345: Eduskunnalle
27346:
27347: Tällä hetkellä sijaitsevat valtion virastot Eli- mintojen saaminen ripeästi kehittyvään Eli-
27348: mäen kunnassa hajallaan eri pisteissä ja osin mäen kuntaan on lähivuosien asia. - Virasto-
27349: tarkoitustaan vastaamattomissa tiloissa. Mah- talon sijaintipaikkaselvitys ja talon suunnittelu
27350: dollisimman pian tulisi verovirasto, poliisi ja tulisi aloittaa välittömästi.
27351: Kansaneläkelaitoksen toiminnat Elimäellä saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27352: da sijoitetuksi omaan virastotaloon, joka tulisi nioittaen,
27353: rakentaa joko kunnan suurimpaan taajamaan
27354: Korialle tahi Elimäen kirkonkylään. Virastota- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27355: loa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös 1990 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27356: Alkon toimipisteen ja työvoimahallinnon toimi- markkaa valtion virastotalon suunnitte-
27357: pisteen tarvitsemat tilat, koska näiden toi- luun Elimäen kunnassa.
27358: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27359:
27360: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27361: Matti Saarinen Jukka Roos
27362: 3756 1989 vp.
27363:
27364: Raha-asia-aloite n:o 3519
27365:
27366:
27367:
27368:
27369: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen
27370: oppilaitoksen lisärakennuksen ja perusparantamisen suunnit-
27371: teluun
27372:
27373: Eduskunnalle
27374:
27375: Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisäraken- Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
27376: nus- ja muutoshanke on tarpeen, koska eräät tulee hankkeeseen osoittaa lisää suunnittelura-
27377: oppilaitoksen toiminnot, mm. tietotekniikan ja haa ja rahaa valmistelutöihin, että luodaan val-
27378: automaation laboratoriot, toimivat nykyisin miudet rakennustyön käynnistämiseen vuonna
27379: puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna mahdol- 1991.
27380: lisuuksia täysipainoiseen toimintaan. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27381: hanketta kiirehtii oppilaitoksen kehittäminen nioittaen,
27382: alueen teknologiakeskukseksi.
27383: Rakennushankkeen perustamissuunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27384: on valmis. Kustannusarvio on noin 34 milj. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27385: markkaa. 29. 60. 74 1 000 000 markkaa Kotkan
27386: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa teknillisen oppilaitoksen lisärakennus-
27387: on hankkeeseen osoitettu yhteistä suunnittelu- ja muutoshankkeen suunnittelukustan-
27388: rahaa muiden hankkeiden kanssa 1 milj. mark- nuksiin.
27389: kaa.
27390:
27391: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27392:
27393: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27394: Matti Saarinen Jukka Roos
27395: 1989 vp. 3757
27396:
27397: Raha-asia-aloite n:o 3520
27398:
27399:
27400:
27401:
27402: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan Teatterin
27403: äänentoistolaitteiston uusimiseen
27404:
27405:
27406: Eduskunnalle
27407:
27408: Kannatusyhdistyksen johtama ja ylläpitämä väentalolle. Ulkoilmanäytösten onnistumiselle
27409: Haminan Teatteri on jo vuosia harjoittanut on langattoman mikrofonijärjestelmän saami-
27410: osin paikallisin mutta pääosin harrastelijavoi- nen kuitenkin osoittautunut välttämättömäksi,
27411: min teatteritoimintaa ainoana Haminan kau- ja se on parhaillaan Haminan Teatterin suurim-
27412: pungissa. Osallistuva henkilökunta ja yleisö pana toiveena.
27413: koostuu Haminan ohella kaikista lähiseudun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27414: kunnista. Haminan Teatteri on jo usean vuoden nioittaen,
27415: harjoittamansa toiminnan osalta saavuttanut
27416: tunnustusta taiteellisen tasonsa ja aktiivisuuten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27417: sa vuoksi. Erityisen suosituksi ovat tulleet Ha- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
27418: minan Teatterin ulkoilmanäytännöt Haminan markkaa Haminan Teatterin langatlo-
27419: historiallisilla valleilla kesäisin, talvella on toi- man mikrojonijärjestelmän hankinnasta
27420: minta sijoittunut vuokratiloihin Haminan Työ- aiheutuviin kustannuksiin.
27421: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27422:
27423: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27424: Matti Saarinen Jukka Roos
27425: Heikki Rinne
27426: 3758 1989 vp.
27427:
27428: Raha-asia-aloite n:o 3521
27429:
27430:
27431:
27432:
27433: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan Sotilas-
27434: musiikkitapahtuman tukemiseen
27435:
27436:
27437: Eduskunnalle
27438:
27439: Haminan kaupungin sekä Helsingin yliopis- musiikkia senaikaisin soittimin ja asustein. Niin-
27440: ton Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen ikään on mukaan tulossa yhtyeitä mm. Isosta-
27441: toimesta on jo parin vuoden ajan suunniteltu la- Britanniasta, USA:sta ja Neuvostoliitosta.
27442: jissaan ensimmäisen Suomessa tapahtuvan kan- Tapahtuma on laatuaan ensimmäinen Suo-
27443: sainvälisen sotilasmusiikkitapahtuman järjestä- messa, ja tästä syystä sen kustannukset ovat
27444: mistä Haminassa 11.-17.6.1990. alustavien laskelmien mukaan n. 3 mmk:n luok-
27445: Tapahtuman toteutukseen on lupautunut kaa.
27446: omalta osaltaan myös pääesikunta. Tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27447: maan on suunniteltu osallistuvaksi 3-4 ulko- nioittaen,
27448: maista sotilasmusiikkiorkesteria kotimaisten li-
27449: säksi. Näiden ohella tapahtumaan osallistuisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27450: vat kotimaiset varuskuntasoittokunnat. Lisäksi 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
27451: osallistujiksi on kaavailtu yhtyeitä Keski-Eu- markkaa Haminan Sotilasmusiikkita-
27452: roopasta, jotka esittäisivät keskiaikaista sotilas- pahtuman järjestämiseen.
27453: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27454:
27455: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Heikki Rinne
27456: 1989 vp. 3759
27457:
27458: Raha-asia-aloite n:o 3522
27459:
27460:
27461:
27462:
27463: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan liikunta-
27464: hallin valtionosuuteen
27465:
27466:
27467: Eduskunnalle
27468:
27469: Syksyllä 1987 käyttöön otetusta, n. 12 mmk väällä 1987, ja tänä keväänä varmistui myös
27470: maksaneesta Haminan liikuntahallista piti alun Haminan varuskunnan muun osan kohtalo sii-
27471: pitäen tulla Haminan kaupungin, Haminan seu- nä muodossa, että varuskunnan kokonaisvah-
27472: dun ammatillisten oppilaitosten kuntainliiton vuus säilyy vähintäänkin ennallaan.
27473: (kauppaoppilaitoksen) ja Haminan varuskun- Jatkoselvityksissä on valtion osuudeksi lii-
27474: nan yhteinen laitos, josta valtion kustannus- kuntahallin kokonaiskustannuksista vahvistu-
27475: osuus olisi ollut puolet eli n. 6 mmk. nut n. 3,8 mmk, jonka mukaan saamista valtion
27476: Päätös rakentamiseen ryhtymisestä tehtiin vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon esitetään.
27477: vaiheessa, jolloin kaupungin oli osoitettava eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27478: tyinen halukkuutensa Reserviupseerikoulun säi- nioittaen,
27479: lyttämiseksi Haminassa. Tätä odotellessa valtio
27480: kuitenkin jäädytti oman osuutensa rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27481: kustannuksista, ja rakentamisen rahoittivat sii- 1990 tulo- ja menoarvioon 3 800 000
27482: nä vaiheessa kaupunki ja kuntainliitto niin, että markkaa Haminan liikuntahallin val-
27483: kaupunki vastasi myös valtion osuudesta. tionosuuteen.
27484: RUK:n säilyminen Haminassa varmistui ke-
27485:
27486: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27487:
27488: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27489: Matti Saarinen Jukka Roos
27490: 3760 1989 vp.
27491:
27492: Raha-asia-aloite n:o 3523
27493:
27494:
27495:
27496:
27497: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Virojoen-Miehik-
27498: kälän-Taavetin maantien n:o 384 parantamiseen välillä Viro-
27499: joki-Miehikkälän kk.
27500:
27501: Eduskunnalle
27502:
27503: Virojoen ja Miehikkälän kk:n väliselle maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27504: tieosuudelle tulisi tehdä peruskorjaussuunnitel- nioittaen,
27505: ma mahdollisimman pian ja myös toteuttaa se
27506: joutuisasti. Ko. tieosuus on vilkkaimmin liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27507: nöity tieosuus Miehikkälän kunnassa ja se on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27508: erittäin huonokuntoinen. Tieosuus yhdistää 31.24. 77 2 000 000 markkaa Virolah-
27509: Miehikkälän ja Virolahden kuntien keskeiset den-Miehikkälän- Taavetin maantien
27510: taajamat ja sen kuntoonsaaminen on ehdotto- n:o 384 välin Virojoki-Miehikkälän
27511: man tärkeä myös Miehikkälän elinkeinotoimin- kk. tieosuuden parantamissuunnitelman
27512: nan kehittämiseksi ja tässä mielessä yhteyksien laatimiseen ja työn alkurahoitukseen.
27513: kehittämiseksi Haminan seudulle ja Helsinkiin.
27514:
27515: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27516:
27517: Matti Vähänäkki Jukka Roos
27518: Matti Saarinen Raimo Vuoristo
27519: 1989 vp. 3761
27520:
27521: Raha-asia-aloite n:o 3524
27522:
27523:
27524:
27525:
27526: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o
27527: 14784 perusparantamiseen Taipatsaarella
27528:
27529:
27530: Eduskunnalle
27531:
27532: Mantereen paikallistie n:o 14784 Taipatsaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27533: ren kunnassa Kymen läänissä on TVL:n toi- nioittaen,
27534: menpideohjelman hanke n:o 2215, ja tien pe-
27535: rusparantamisen suunnittelu on jo pitkällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27536: Hankkeen kustannusarvio on noin 7 miljoonaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27537: markkaa. Hankkeen toteuttaminen on erittäin 31.24. 77 3 000 000 markkaa Mantereen
27538: kiireellinen tehtävä, koska liikennemäärät tiellä paikallistien, n:o 14784 Taipa/saaren
27539: ovat huomattavasti kasvaneet ja tulevat edel- kunnassa, perusparantamisen a/kura-
27540: leen kasvamaan Luukkaan salmen sillan valmis- hoitukseen.
27541: tuttua.
27542:
27543: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27544:
27545: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27546: Matti Saarinen Jukka Roos
27547: 3762 1989 vp.
27548:
27549: Raha-asia-aloite n:o 3525
27550:
27551:
27552:
27553:
27554: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken auto-
27555: katsastusaseman suunnitteluun ja rakentamiseen
27556:
27557:
27558: Eduskunnalle
27559:
27560: Anjalankosken kaupunki on tehnyt Autore- tarkoitus rakentaa myös raskasta kalustoa pal-
27561: kisterikeskukselle aloitteen autokatsastusase- velevaksi, jolloin autokatsastustoiminta jousta-
27562: man perustamisesta Anjalankoskelle. Hanke ni- vasti soveltuisi harjoitteluradan yhteyteen.
27563: veltyy joustavasti maakunnalliseen ajoharjoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27564: teluratahankkeeseen, jota varten on perustettu nioittaen,
27565: laajapohjainen osakeyhtiö. Ajoharjoittelurata
27566: on tarkoitus rakentaa vuosien 1989-1990 aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27567: na. Autokatsastusasemaa koskeva hanke tulisi 1990 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27568: sisällyttää valtion keskipitkän tähtäyksen ra- markkaa Anjalankosken autokatsastus-
27569: kentamisohjelmaan lähivuosina. Todettakoon aseman suunnitteluun ja rakentamisen
27570: vielä, että Kymenlaakson ajoharjoittelurata on alkurahoitukseen.
27571: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27572:
27573: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27574: Matti Saarinen Jukka Roos
27575: 1989 vp. 3763
27576:
27577: Raha-asia-aloite n:o 3526
27578:
27579:
27580:
27581:
27582: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta vaarallisia kemikaa-
27583: leja välittävien rataosuuksien ja ratapihojen turvallisuuden
27584: parantamiseen Kymen läänissä
27585:
27586: Eduskunnalle
27587:
27588: Vainikkalan rajanylityspaikan ja Haminan estää. Rataosuus on kunnostettava ja rakennet-
27589: sekä Kotkan satamien välillä kuljetetaan vuosit- tava tarvittavat jakelu- ja varastointiratapihat
27590: tain miljoonia tonneja vaarallisia neuvostoliit- pian.
27591: tolaisia kemikaaleja ja kauttakulkuliikenne on Esitettävä määräraha tulisi kohdistaa katta-
27592: jatkuvasti kasvamassa. Se muodostaa näille sa- van suunnitelman laatimiseen radan korjauksis-
27593: tamille ja Valtionrautateille onnettomuusriskin ta ja tarpeellisten uusien ratapihojen rakentami-
27594: ohella merkittävän tulolähteen satama- ja rata- sen alkurahoitukseen Vainikkalan aseman ja
27595: maksujen muodossa. Viimeaikaiset onnetto- Haminan sekä Kotkan satamien välille.
27596: muudet ovat kuitenkin aiheuttaneet huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27597: vaa kritiikkiä, joka on kohdistunut ratojen ja nioittaen,
27598: ratapihojen kuntoon, joka ei ole vastannut kul-
27599: jetettavan materiaalin välittämiseen vaadittavaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27600: turvallisuuden tasoa. Yleinen kansalaismielipi- 1990 tulo- ja menoarvioon momenti/le
27601: de Kymen läänissä on, että valtion on mahdolli- 31.57.62 JO 000000 markkaa vaarallisia
27602: simman pian budjettivaroin panostettava ko. kemikaaleja välittävien rataosuuksien ja
27603: rataosuuden ja ratapihojen turvallisuuteen, jot- ratapihojen turvallisuuden parantami-
27604: ta suurkatastrofit voitaisiin tehokkaasti ennalta seen Kymen läänissä.
27605:
27606: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27607:
27608: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
27609: Matti Saarinen Jukka Roos
27610: Heikki Rinne
27611: 3764 1989 vp.
27612:
27613: Raha-asia-aloite n:o 3527
27614:
27615:
27616:
27617:
27618: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisrahaan
27619:
27620:
27621:
27622: Eduskunnalle
27623:
27624: Läänien kehittämisraha oli vuonna 1987 on kuitenkin osoittautunut niukaksi, vaikka si-
27625: kaikkiaan 111 miljoonaa markkaa. Vuodelle tä tarvittaisiin juuri nyt rakennemuutosvai-
27626: 1988 määräraha väheni 31 miljoonalla markal- keuksien helpottamiseksi ja työ- ja toimeentulo-
27627: la, kun pienyritystuki siirrettiin myönnettäväksi mahdollisuuksien lisäämiseksi.
27628: momentilta 32.51.49. Vuodelle 1990 määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27629: haa esitetään 90 miljoonaa markkaa. nioittaen,
27630: Kehittämisrahaa saavat käyttää lääninhalli-
27631: tukset valtioneuvoston määräämin perustein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27632: läänin elinkeinotoiminnan tukemiseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27633: Elinkeinotoimintojen kehittämisprojekteista 26.98.43 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
27634: on saatu myönteisiä kokemuksia. Määräraha läänien kehittämisrahaan.
27635:
27636: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27637:
27638: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27639: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27640: Pekka Puska
27641: 1989 vp. 3765
27642:
27643: Raha-asia-aloite n:o 3528
27644:
27645:
27646:
27647:
27648: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätieteiden jatkokou-
27649: lutuskeskuksen perustamiseksi Joensuuhun
27650:
27651:
27652: Eduskunnalle
27653:
27654: Joensuu on merkittävä metsäkoulutuksen ja opetuksessaan niihin metsätieteisiin, jotka yli-
27655: -tutkimuksen keskus. Helsingin ohella vain opistoissa ovat edustettuina. Opetusta annettai-
27656: Joensuussa on mahdollisuus suorittaa metsä- siin sekä koti- että ulkomaisille jatko- ja täyden-
27657: alan korkeakoulututkinto ja jatko-opintoja nysopiskelijoille. Opetus tapahtuisi pääosin
27658: aina tohtoriksi asti. englanniksi.
27659: Hyväkään peruskoulutus ei yksin riitä. Tarvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27660: taan yhä enemmän jatko- ja täydennyskoulu- nioittaen,
27661: tusta. Metsätieteiden jatkokoulutustarvetta on
27662: painotettu muun muassa korkeakoululaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27663: vuosien 1987-92 kehittämissuunnitelmassa. 1990 tulo- ja menoarvioon 600 000
27664: Joensuun yliopiston yhteyteen perustettava markkaa metsätieteiden jatkokoulutus-
27665: metsätieteiden jatkokoulutuskeskus painottuisi keskuksen perustamiseksi Joensuuhun.
27666: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27667:
27668: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27669: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27670: Pekka Puska
27671: 3766 1989 vp.
27672:
27673: Raha-asia-aloite n:o 3529
27674:
27675:
27676:
27677:
27678: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan opiston
27679: rakennusvelkojen lyhentämiseen
27680:
27681:
27682: Eduskunnalle
27683:
27684: Pohjois-Karjalan opisto on kuluvalla vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27685: kymmenellä tehnyt merkittävän muutos- ja pe- nioittaen,
27686: rusparannustyön päärakennuksessaan. Hank-
27687: keet on suurelta osin toteutettu työllisyysva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27688: roin. Oman osuutensa opisto on joutunut ra- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27689: hoittamaan velanotolla. Opiston velkataakka 29.57.52 1 000 000 markkaa Pohjois-
27690: on tämän vuoksi kasvanut liian suureksi, ja ve- Karjalan opiston rakennusvelkojen ly-
27691: lanhoito rasittaa kohtuuttomasti opiston talout- hentämiseen.
27692: ta ja kehittämistoimia.
27693:
27694: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27695:
27696: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27697: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27698: Pekka Puska
27699: 1989 vp. 3767
27700:
27701: Raha-asia-aloite n:o 3530
27702:
27703:
27704:
27705:
27706: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutusyhteistyön to-
27707: teuttamiseen Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Karjalan välillä
27708:
27709:
27710: Eduskunnalle
27711:
27712: Vuoden 1989 aikana Pohjois-Karjalan ja puunkorjuuseen erikoistuvan suomalais-neu-
27713: Neuvosto-Karjalan välillä on suoritettu yhteis- vostoliittolaisen yhteisyrityksen toimintaa.
27714: työmahdollisuuksien kartoitusta sekä käynnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27715: tetty muun muassa maatalousalan asiantuntija- nioittaen,
27716: vaihto. Maatalousalan koulutusyhteistyö on
27717: myös alkamassa. Maatalousalan koulutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27718: ohella Pohjois-Karjalassa on edellytyksiä muun 1990 tulo- ja menoarvioon 300 000
27719: muassa metsäalan koulutusyhteistyöhön. Met- markkaa koulutusyhteistyön toteuttami-
27720: säalan koulutusyhteistyöllä tuettaisiin samalla seen Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Kar-
27721: myös käynnistyvää Uimaharju-hanketta ja jalan välillä.
27722:
27723: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27724:
27725: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27726: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27727: Pekka Puska
27728: 3768 1989 vp.
27729:
27730: Raha-asia-aloite n:o 3531
27731:
27732:
27733:
27734:
27735: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan maa-
27736: seudun alueellisen kehittämisohjelman laatimiseen
27737:
27738:
27739: Eduskunnalle
27740:
27741: Pohjois-Karjala on joutunut vakavien ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27742: mien eteen. Perinteinen maataloustuotanto on nioittaen,
27743: supistunut voimakkaasti. Maaseudun työpaikat
27744: vähenevät ja palveluvarustus rapistuu. Tässä ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27745: lanteessa tarvitaan pikaisia toimenpiteitä maa- 1990 tulo- ja menoarvioon 500 000
27746: kunnan maaseudun kehittämiseksi. Maidontuo- markkaa Pohjois-Karjalan maaseudun
27747: tannon samoin kuin muun karjatalouden mer- alueellisen kehittämis- ja tavoiteohjel-
27748: kitys on suuri jatkossakin. Tuotantomahdolli- man laatimiseen.
27749: suudet on turvattava erityistoimenpitein. Sa-
27750: malla on kaikin keinoin edistettävä metsäta-
27751: loutta ja muita maaseutuelinkeinoja.
27752:
27753: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27754:
27755: Matti V äistö Kerttu Törnqvist
27756: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27757: Pekka Puska
27758: 1989 vp. 3769
27759:
27760: Raha-asia-aloite n:o 3532
27761:
27762:
27763:
27764:
27765: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vesihuoltohank-
27766: keiden toteuttamiseksi Pohjois-Karjalassa
27767:
27768:
27769: Eduskunnalle
27770:
27771: Maaseutualueiden erääksi keskeiseksi perus- myyden vuoksi. Järjestetty vesihuolto on kui-
27772: palveluksi on nousemassa vesihuolto. Kyläyh- tenkin yhä tärkeämpi kuntien tasaisen asutuk-
27773: teisöjen vesihuoltohankkeita on esimerkiksi sen turvaamiseksi. Monilla alueilla myös maati-
27774: Pohjois-Karjalassa vireillä runsaasti. lojen toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet
27775: Pohjois-Karjalassa kiireellisiä hankkeita ovat puhtaan veden riittämättömyyden vuoksi.
27776: muun muassa Itä-Outokummun syöttövesijoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27777: to, Sotkuman-Horsmanahon syöttövesijohto, nioittaen,
27778: Savikon-Alavin syöttövesijohto, Savikylän
27779: syöttövesijohto, Tervaruukin-Ilomantsin yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27780: dysvesijohto ja Kaltimon-Kontiolahden syöt- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27781: tövesijohto. 30.40. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
27782: Vesihuoltohankkeiden toteutus on Pohjois- Pohjois-Karjalan yhdyskuntien veden-
27783: Karjalassa viivästynyt määrärahan riittämättö- hankintatoimenpiteisiin.
27784:
27785: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27786:
27787: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27788: Esko Jokiniemi Pekka Puska
27789: Riitta Myller
27790: 3770 1989 vp.
27791:
27792: Raha-asia-aloite n:o 3533
27793:
27794:
27795:
27796:
27797: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesälahden-Totkunie-
27798: men-Kymen läänin rajan maantien peruskorjaamiseen
27799:
27800:
27801: Eduskunnalle
27802:
27803: Kesälahden kirkonkylästä Totkuniemen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27804: kautta Kymen läänin rajalle ja edelleen Uuku- nioittaen,
27805: niemelle ulottuva tie on liikenteeseen nähden
27806: erittäin huonokuntoinen. Kymen läänin puolei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27807: nen osa tiestä on jo peruskorjattu. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27808: Tien vaikutuspiirissä on maaseudun perintei- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Kesälah-
27809: sen asutuksen ja tuotantotoiminnan ohella den- Totkuniemen-Kymen läänin ra-
27810: myös turkistarhoja. Lisäksi tie on tärkeä koulu- jan maantien peruskorjaamiseen.
27811: laisten kuljetuksessa. Huomattava osa liiken-
27812: teestä on raskasta liikennettä.
27813:
27814: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27815:
27816: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27817: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27818: Pekka Puska
27819: 1989 vp. 3771
27820:
27821: Raha-asia-aloite n:o 3534
27822:
27823:
27824:
27825:
27826: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lylyvaaran-Huhuk-
27827: sen-Kivilahden maantien perusparantamiseen
27828:
27829:
27830: Eduskunnalle
27831:
27832: Maanteiden n:ot 5201 ja 520 perusparantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27833: nen tieosuudella Lylyvaara-Huhus-Kivilahti 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27834: on alueen kulkuyhteyksien parantamiseksi vält- 31.24. 77 3 500 000 markkaa maantei-
27835: tämätöntä toteuttaa mahdollisimman pian. den n:ot 5201 ja 520 perusparantami-
27836: Hankkeen aikaistamista puoltaa myös Ilomant- seen tieosuudella Lylyvaara-Huhus-
27837: sin kunnan työllisyystilanne. Kivilahti.
27838: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27839: nioittaen,
27840:
27841: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27842:
27843: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27844: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27845: Pekka Puska
27846:
27847:
27848:
27849:
27850: 28 290089P
27851: 3772 1989 vp.
27852:
27853: Raha-asia-aloite n:o 3535
27854:
27855:
27856:
27857:
27858: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen syväväylän
27859: oikaisemiseen ja valaistuksen parantamiseen
27860:
27861:
27862: Eduskunnalle
27863:
27864: Kiteen Puhoksen syväväylä on käytännössä tamassa, jotta siinä voisi kerralla lastata kaksi
27865: osoittautunut erittäin tärkeäksi liikenneväyläk- laivaa. Satamaan suunnitellaan myös satama-
27866: si. Liikennemäärät ovat kasvaneet arvioitua no- raidetta.
27867: peammin. Jotta väylää voitaisiin käyttää entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27868: tehokkaammin myös pimeänä vuodenaikana ja nioittaen,
27869: vaikeammissa sääolosuhteissa, tulisi sitä muu-
27870: tamista kohdistaan oikaista ja sen valaistusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27871: parantaa. Vesikuljetusten merkitys on Kiteen 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27872: puunjalostusteollisuudelle hyvin merkittävä sik- 31.30. 77 2 000 000 markkaa Puhoksen
27873: si, että ne alentavat huomattavasti valmiin tuot- syväväylän oikaisemiseen ja valaistuk-
27874: teen kuljetuskustannuksia Keski-Eurooppaan sen parantamiseen.
27875: ja Englantiin. Puhoksen satamaa ollaan laajen-
27876:
27877: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27878:
27879: Matti Väistö Eeva Turunen Riitta Myller
27880: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Pekka Puska
27881: 1989 vp. 3773
27882:
27883: Raha-asia-aloite n:o 3536
27884:
27885:
27886:
27887:
27888: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen teollisuusrai-
27889: teen rakentamiseen
27890:
27891:
27892: Eduskunnalle
27893:
27894: Puhoksen satamaan kuljetetaan paljon puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27895: tavaraa kuorma-autoilla. Sama voitaisiin tehdä nioittaen,
27896: rautateitse. Puhoksen sataman liikenne on kas-
27897: vanut ja kasvaa edelleen. Raiteen tekeminen oli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27898: si toteutettavissa varsin helposti sivuraiteena 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27899: Puhoksen teollisuusradalta. Rautatieyhteys pa- 31.57.62 lisäyksenä 200000 markkaa
27900: rantaisi huomattavasti sataman palvelukykyä. Puhoksen satamaraiteen rakentamiseen.
27901: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27902:
27903: Matti Väistö Eeva Turunen Riitta Myller
27904: Pekka Puska Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi
27905: 3774 1989 vp.
27906:
27907: Raha-asia-aloite n:o 3537
27908:
27909:
27910:
27911:
27912: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen pe-
27913: rustamiseksi eräisiin Pohjois-Karjalan kuntiin
27914:
27915:
27916: Eduskunnalle
27917:
27918: Uuden työllisyyslain tavoitteena on työvoi- seksi ja eri tahojen yhteistyön tiivistämiseksi on
27919: mapalvelujen parantaminen ja niiden saaminen välttämätöntä, että työvoimatoimisto on jokai-
27920: mahdollisimman lähelle asiakkaita. Tärkein ta- sessa kunnassa.
27921: voite on luonnollisesti työllisyyden parantami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27922: nen. nioittaen,
27923: Keskeisellä sijalla työllisyyden hoidossa on
27924: monimuotoinen pienyritystoiminnan edistämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27925: nen. Tässä onnistuminen edellyttää sekä 1990 tulo- ja menoarvioon 1200 000
27926: yrittäjä- että työllisyyskoulutusta samalla kun markkaa työvoimatoimistojen perusta-
27927: yritystoiminnan edellytyksiä yleensä paranne- miseksi Kesä/ahde/le, Kiihtelysvaaraan,
27928: taan. Rääkkylään ja Valtimolle.
27929: Työvoimapalvelujen saatavuuden parantami-
27930:
27931: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27932:
27933: Matti Väistö Kerttu Törnqvist
27934: Esko Jokiniemi Riitta Myller
27935: Pekka Puska
27936: 1989 vp. 3775
27937:
27938: Raha-asia-aloite n:o 3538
27939:
27940:
27941:
27942:
27943: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen vanhan teolli-
27944: suusmiljöön säilyttämiseen
27945:
27946:
27947: Eduskunnalle
27948:
27949: Kiteen Puhoksen vanhan teollisuusmiljöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27950: säilyttämisellä on merkitystä koko valtakunnal- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27951: le ja etenkin Pohjois-Karjalalle. Alue on Poh- 35.32.34 1 000 000 markkaa Puhoksen
27952: jois-Karjalan vanhin teollisuusalue. Ilman val- vanhan teollisuusalueen säilyttämiseen
27953: tion tukea alueen säilyttäminen jälkipolville on ja entistämiseen.
27954: mahdotonta.
27955: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27956: nioittaen,
27957:
27958: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27959:
27960: Matti Väistö Eeva Turunen Riitta Myller
27961: Pekka Puska Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi
27962: 3776 1989 vp.
27963:
27964: Raha-asia-aloite n:o 3539
27965:
27966:
27967:
27968:
27969: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan valtion
27970: virastotalon laajentamiseen
27971:
27972:
27973: Eduskunnalle
27974:
27975: Orimattilan vuonna 1971 rakennetun valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27976: virastotalon tilat ovat riittämättömät ja ahtaat. nioittaen,
27977: Vuoden 1988 aikana suoritetun lisätilojen tarve-
27978: kartoituksen mukaan lisätilojen tarve on yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27979: teensä 2 400 m 2 • Suunnitteilla on toteuttaa lisä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
27980: tilojen rakentaminen kunnan ja valtion yhteis- 28.64. 76 2 000 000 markan määrärahan
27981: työnä esim. kiinteistöosakeyhtiön muodossa. Orimattilan valtion virastotalon laajen-
27982: Hankkeen kustannusarvio on noin 17 mmk. nusrakentamisen suunnitteluun.
27983: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
27984: maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
27985: nan työvaliokunnassa.
27986:
27987: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
27988:
27989: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Matti Saarinen
27990: Päivi Varpasuo Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert
27991: Tauno Valo Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
27992: Lauri Metsämäki Elsi Hetemäki-Olander Anssi Rauramo
27993: 1989 vp. 3777
27994:
27995: Raha-asia-aloite n:o 3540
27996:
27997:
27998:
27999:
28000: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteellisen
28001: korkeakoulun Hautjärven laitosten uuden klinikkarakennuk-
28002: sen rakentamiseen Mäntsälään
28003:
28004: Eduskunnalle
28005:
28006: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hautjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28007: ven laitosten toimintaa vaikeuttaa uuden, ajan- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28008: mukaisen klinikkarakennuksen puute. Uusi kli- 29.10. 74 2 500 000 markkaa Eläinlääke-
28009: nikkarakennus auttaisi laitosta selviytymään tieteellisen korkeakoulun Hautjärven
28010: nykyajan eläinlääkinnälle ja -tutkimukselle ase- laitosten klinikkarakennuksen raken-
28011: tetuista vaatimuksista. nustöiden käynnistämiseksi Mäntsä-
28012: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lässä.
28013: nioittaen,
28014: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28015:
28016: Marjatta Väänänen Matti Saarinen Per-Henrik Nyman
28017: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg Martti Tiuri
28018: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Eeva-Liisa Moilanen
28019: Henrik Lax Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi
28020: Claes Andersson
28021: 3778 1989 vp.
28022:
28023: Raha-asia-aloite n:o 3541
28024:
28025:
28026:
28027:
28028: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
28029: minnan valtionosuuden korottamiseen
28030:
28031:
28032: Eduskunnalle
28033:
28034: Kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28035: esittää hallitus korotettavaksi 8,5 markasta 9 nioittaen,
28036: markkaan asiakasta kohti. Samanaikaisesti hal-
28037: litus tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28038: 1990 esittää urheiluseuroille tukea 23 markkaa 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28039: asukasta kohti, kun tuki vuonna 1989 on ollut 29.90.30 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
28040: 21 markkaa. Menettely asettaa kulttuuri- ja ur- kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
28041: heilutoiminnat erittäin eriarvoiseen asemaan.
28042: Epäkohta tulee korjata ja tasoittaa kuntien val-
28043: tionosuuden ao. perusteet.
28044:
28045: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28046:
28047: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Matti Maijala
28048: Heikki Kokko Tellervo Renko Mirja Ryynänen
28049: Eino Siuruainen Eeva-Liisa Moilanen Ole Wasz-Höckert
28050: Hannele Pokka Juhani Alaranta Jukka Vihriälä
28051: Kimmo Sarapää Annikki Koistinen Hannu Tenhiälä
28052: Pekka Puska Esko Jokiniemi Eino Siuruainen
28053: Einari Nieminen Timo Kietäväinen Seppo Pelttari
28054: 1989 vp. 3779
28055:
28056: Raha-asia-aloite n:o 3542
28057:
28058:
28059:
28060:
28061: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänintaidetoimikun-
28062: nille taiteen edistämiseen
28063:
28064:
28065: Eduskunnalle
28066:
28067: Läänintaidetoimikunnat ovat useiden vuo- kaitten taiteilijoitten eikä myöskään järjestöjen
28068: sien ajan kärsineet siitä, että niiden käyttöön tu- taidekulttuurityön käytännön rohkaisijana.
28069: levat määrärahat taiteen edistämiseksi ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28070: nousseet niukasti. Se myönteinen kehitys, jonka nioittaen,
28071: maan alueellinen ja paikallinen taide- ja kult-
28072: tuurielämä koki järjestelmän voimaantulon al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28073: kuaikoina, on taittunut. Mm. maan kuvataitei- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28074: lijat ovat läänintaidetoimikunnilta saaneet en- 29.90.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
28075: simmäiset, kannustavat apurahansa, mutta jär- läänintaidetoimikunni/le taiteen edistä-
28076: jestelmä ei enää toimi kuten ennen, lahjak- miseen.
28077:
28078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28079:
28080: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Tellervo Renko
28081: Mauri Pekkarinen Annikki Koistinen Mirja Ryynänen
28082: Eino Siuruainen Eeva-Liisa Moilanen Ilkka-Christian Björklund
28083: Heikki Kokko Hannele Pokka Kalle Röntynen
28084: Aapo Saari Jukka Vihriälä Kimmo Sarapää
28085: Juhani Alaranta Hannu Tenhiälä Pekka Puska
28086: Esko Jokiniemi Einari Nieminen Timo Kietäväinen
28087: Seppo Pelttari
28088: 3780 1989 vp.
28089:
28090: Raha-asia-aloite n:o 3543
28091:
28092:
28093:
28094:
28095: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen
28096: toiminnan tukemiseen
28097:
28098:
28099: Eduskunnalle
28100:
28101: Maamme säveltaidejärjestöt tekevät arvostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28102: tua työtä kotimaassa sekä kansainvälisissä yh- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28103: teyksissä maamme musiikin edistämiseksi. Mu- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa sä-
28104: siikkielämän jatkuvasti laajentuessa niiden teh- veltaidejärjestöjen valtionavustukseksi.
28105: tävät ovat lisääntyneet, eikä myönnetty valtion-
28106: apu ole ratkaisevasti noussut.
28107: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28108: nioittaen,
28109:
28110: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28111:
28112: Marjatta Väänänen Annikki Koistinen Juhani Alaranta
28113: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Pekka Puska
28114: Esko Jokiniemi Eino Siuruainen Tellervo Renko
28115: Einari Nieminen
28116: 1989 vp. 3781
28117:
28118: Raha-asia-aloite n:o 3544
28119:
28120:
28121:
28122:
28123: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Sepän Soi-
28124: tolle valtakunnallisten pelimanniyhtyekilpailujen järjestämistä
28125: varten
28126:
28127: Eduskunnalle
28128:
28129: Mäntsälän Sepän Soitto on perinteisesti vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28130: sittain järjestänyt juhliensa yhteydessä valta- 1990 tulo- ja menoarvioon JOO 000
28131: kunnalliset pelimanniyhtyekilpailut. markkaa Mäntsälässä Sepän Soiton juh-
28132: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- lien yhteydessä järjestettäviin valtakun-
28133: taen, nallisiin pelimanniyhtyekilpailuihin.
28134:
28135: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28136:
28137: Marjatta Väänänen
28138: 3782 1989 vp.
28139:
28140: Raha-asia-aloite n:o 3545
28141:
28142:
28143:
28144:
28145: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven palloiluhal-
28146: lin rakentamiseen
28147:
28148:
28149: Eduskunnalle
28150:
28151: Artjärven palloiluhallin rakennushanke on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28152: odottanut vuosia toteutumistaan. Suunnitelmat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28153: ovat olleet valmiina ja rakentamiseen olisi voitu 29.91.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28154: ryhtyä. Hanke on kuitenkin viivästynyt valtion Artjärven pal/oi/uhal/in rakentamisen
28155: rahoituksen puuttuessa, mutta on nyt suunnitel- aikaistamiseksi.
28156: missa vuosina 1990-1991. Aikaistamiseen olisi
28157: kuitenkin tarvetta.
28158: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28159: nioittaen,
28160:
28161: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28162:
28163: Marjatta Väänänen Matti Saarinen Per-Henrik Nyman
28164: Päivi Varpasuo Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
28165: Eeva-Liisa Moilanen
28166: 1989 vp. 3783
28167:
28168: Raha-asia-aloite n:o 3546
28169:
28170:
28171:
28172:
28173: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kulttuuri-
28174: perinteen tallentamiseen ja tutkimiseen
28175:
28176:
28177: Eduskunnalle
28178:
28179: Maaseudun kulttuuriperinteen tallentamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28180: ja tutkimiseen ehdotettu määräraha on tehtä- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28181: vän laajuuden huomioon ottaen riittämätön. 29.99.50 lisäyksenä 250 000 markkaa
28182: Siihen tarvitaan lisäystä. maaseudun kulttuuriperinteen tallenta-
28183: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseen ja tutkimiseen.
28184: nioittaen,
28185:
28186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28187:
28188: Marjatta Väänänen Annikki Koistinen Juhani Alaranta
28189: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Pekka Puska
28190: Eino Siuruainen Tellervo Renko Einari Nieminen
28191: Timo Kietäväinen Seppo Pelttari
28192: 3784 1989 vp.
28193:
28194: Raha-asia-aloite n:o 3547
28195:
28196:
28197:
28198:
28199: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Maata-
28200: louskeskukselle maaseutuneuvonta-agronomin toimen perus-
28201: tamiseen
28202:
28203: Eduskunnalle
28204:
28205: Uudellamaalla on maatalouden ja maaseu- jestämisen käynnistäjinä ja toteuttajina. Kun
28206: dun rakennemuutos rajumpaa ja nopeampaa nämä projektit rahoituslähteidensä ehtymisen
28207: kuin muissa, luonteeltaan selkeämmissä maata- tai ainutkertaisuuden vuoksi ovat määräaikaisi-
28208: lousmaakunnissa. Tämän vuoksi Uudellamaal- na loppuneet tai ioppumassa, uhkaa tämä
28209: la tarvitaan nopeasti maaseudun elinvoimaisuu- myönteisesti alkanut ja jatkuvasti tarpeelliseksi
28210: den säilyttämistä ja yrittämishalun elvyttämistä todettu maaseutuelinkeinoneuvonta loppua al-
28211: tukevaa maaseutuelinkeinojen neuvontaa ja kuunsa, ellei valtion budjettivaroin saada tä-
28212: koulutussuunnittelua. Tällainen vastuusarka män työn jatkuvuutta turvatuksi.
28213: luontuu hyvin maatalouden neuvontajärjestöl- Uudenmaan· Maatalouskeskus on ensimmäi-
28214: le, jonka neuvonta- ja koulutustoiminta tapah- senä maatalouskeskuksena laajentamassa toi-
28215: tuu maaseudun maatilatalouksien yrittäjäper- mintaperustaansa maatalousneuvontajärjestös-
28216: heiden parissa. tä maaseudun kehittämis- ja neuvontakeskuk-
28217: Uudenmaan Maatalouskeskus on yhtenä en- seksi, jonka yhdeksi uudeksi osastoksi maaseu-
28218: simmäisistä maakunnallisista maatalouskes- tuneuvontaosastoa ollaan perustamassa. Nyt
28219: kuksista käynnistänyt toimialueensa maaseu- esitettävän määrärahan turvin on mahdollista
28220: tuelinkeinojen selvittely-, neuvonta- ja koulu- merkittävästi vahvistaa myös koko maaseutu-
28221: tustoimintaa. Uudenmaan Maatalouskeskuksen neuvonnan alkuunsaantia meillä Suomessa kan-
28222: toteuttamat AMPU-, UMEK- ja UOMA-pro- sainvälisen maaseutuvuoden 1988 seurauksena.
28223: jektit, joista osa on jo valmistunut, on voitu ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28224: hoittaa erillisellä projektirahoituksella (TVM:n nioittaen,
28225: projektiraha, MTH:n kehittämisraha ja kuntien
28226: oma rahoitusosuus). Näitä projekteja on pidet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28227: ty merkittävinä Uudenmaan maaseutukuntien 1990 tulo- ja menoarvioon 275 000
28228: oman elinkeinotoiminnan tukijoina ja uusien markkaa maaseutuneuvonta-agronomin
28229: maaseutuyritysmuotojen esiinnostajina sekä toimen perustamiseksi Uudenmaan
28230: neuvonnan ja koulutustarpeen selvittelyn ja jär- Maatalouskeskukseen.
28231:
28232: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28233:
28234: Marjatta Väänänen Matti Saarinen Päivi Varpasuo
28235: Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
28236: Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi
28237: 1989 vp. 3785
28238:
28239: Raha-asia-aloite n:o 3548
28240:
28241:
28242:
28243:
28244: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesviljelykonsu-
28245: lentin toimen perustamiseksi Uudenmaan Maatalouskeskuk-
28246: seen
28247:
28248: Eduskunnalle
28249:
28250: Uusimaa on luontaisilta edellytyksiltään mer- ta tämä osasto ja sen neuvontatoiminta olisi toi-
28251: kittävä vihannesviljelymaakunta pääkaupunki- mintakykyinen, tarvitaan viljelyneuvontahorto-
28252: seudun ja Uudenmaan muiden suurten asutus- nomi sen lisäksi, että UMK:n nykyinen piha- ja
28253: keskusten ja taajamien vihannes- ja juurestuo- ympäristönsuunnitteluhortonomi vastaa edelleen
28254: tantoa varten. Maataloustuotannon supistumi- kasvavasta ympäristönsuunnittelusta ja sen neu-
28255: nen myös peltoviljelyssä edellyttää korvaavia vonnasta.
28256: tuotantomuotoja viljan tilalle; sellaisena olisi Nyt anottavan määrärahan turvin on mah-
28257: juuri vihannesviljely paikallaan. Uusimaa on dollista merkittävästi tukea ja vahvistaa sitä ko-
28258: kuitenkin lähes ainoa maakunta, jonka maata- konaiskuvaa, jonka tämä ensimmäinen maa-
28259: louskeskuksella ei ole omaa vihannesviljelyneu- kunnallinen maaseudun kehittämis- ja neuvon-
28260: vojaa. Maatilahallituksen puutarhatoimisto on takeskus edellytyksistään antaa.
28261: jo usean vuoden ajan asettanut juuri tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28262: neuvontavakanssin perustamistarpeen ensisijai- nioittaen,
28263: seksi puutarhasektorin kehittämiskohteeksi.
28264: Uudenmaan Maatalouskeskuksen muutettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28265: vuonna 1989 organisaationsa ja toimintansa 1990 tulo- ja menoarvioon 180 000
28266: maaseudun kehittämis- ja neuvontakeskukseksi markkaa vihannesviljelykonsulentin toi-
28267: on varsinaisen maaseutuneuvontaosaston ohella men perustamiseksi Uudenmaan Maata-
28268: toiseksi uudeksi kehittämissektoriksi kaavailtu louskeskukseen.
28269: puutarha- ja ympäristönsuunnitteluosastoa. Jot-
28270:
28271: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28272:
28273: Marjatta Väänänen Matti Saarinen Päivi Varpasuo
28274: Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
28275: Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi
28276: Claes Andersson
28277: 3786 1989 vp.
28278:
28279: Raha-asia-aloite n:o 3549
28280:
28281:
28282:
28283:
28284: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvinviljelykoease-
28285: man perustamiseen Uudellemaalle
28286:
28287:
28288: Eduskunnalle
28289:
28290: Maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
28291: laitosten siirryttyä Jokioisiin on Uusimaa jää- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
28292: nyt tyystin vaille kasvinviljelykoeasemaa. Lää- nassa.
28293: nin merkitys kasvin-, erityisesti puutarha- ja eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28294: tyiskasvien tuotannossa on suuri jo alueen suu- nioittaen,
28295: ren väestömäärän huomioon ottaen. Läänissä
28296: myös viljellään kasveja sekä lajikkeita, jotka ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28297: vät muiden läänien alueella tule kysymykseen. 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28298: Esimerkiksi Suomenlahdella ei ole muihin Ete- 30. 70. 74 2 000 000 markkaa suunnitte-
28299: lä-Suomen koeasemiin samaa vaikutusta kuin lumäärärahana kasvinviljelykoeaseman
28300: sillä on Uudellamaalla. Koeaseman sijaintipai- perustamiseksi Uudellemaalle.
28301: kaksi soveltuisi hyvin esimerkiksi Mäntsälä kes-
28302: keisen sijaintinsa vuoksi.
28303:
28304: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28305:
28306: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Matti Saarinen
28307: Päivi Varpasuo Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
28308: Lea Kärhä Eeva-Liisa Moilanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
28309: Lauri Metsämäki Claes Andersson Elsi Hetemäki-Olander
28310: 1989 vp. 3787
28311:
28312: Raha-asia-aloite n:o 3550
28313:
28314:
28315:
28316:
28317: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakentami-
28318: seksi moottoritielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenkylään
28319:
28320:
28321: Eduskunnalle
28322:
28323: Porvoon vanhan kaupunginosan historialliset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28324: muistomerkit kärsivät kaupungin nykyisisistä nioittaen,
28325: liikenneväylistä. Myös asukkaitten työmatkat
28326: Porvoonjoen itäpuolelle ovat samasta syystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28327: hankalat. Mikäli moottoriliikennetie n:o 7 saisi 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28328: liittymän Porvoon mlk:n Suomenkylään, van- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28329: han kaupunginosan liikennettä voitaisiin vähen- liittymän rakentamiseksi moottoriliiken-
28330: tää ja historiallista aluetta siten säästää. Asuk- netielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenky-
28331: kaitten matkat Porvoon Sköldvikin suuntaan lään.
28332: helpottuisivat samalla.
28333:
28334: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28335:
28336: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
28337: Matti Saarinen Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
28338: Marja-Liisa Löyttyjärvi
28339: 3788 1989 vp.
28340:
28341: Raha-asia-aloite n:o 3551
28342:
28343:
28344:
28345:
28346: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylän-Porvoon
28347: maantien n:o 160 peruskorjaukseen
28348:
28349:
28350: Eduskunnalle
28351:
28352: Myrskylän-Porvoon maantien n:o 160 mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28353: kitys sekä Myrskyiän että Artjärven kunnille on 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28354: tärkeä. Tien peruskorjaus on joutunut odotta- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28355: maan kauan vuoroaan. Hanke tulisi käynnis- maantien n:o 160 (Myrskylä-Porvoo)
28356: tää. peruskorjauksen käynnistämiseen.
28357: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28358: nioittaen,
28359:
28360: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28361:
28362: Marjatta Väänänen Matti Saarinen Per-Henrik Nyman
28363: Päivi Varpasuo Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
28364: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen
28365: 1989 vp. 3789
28366:
28367: Raha-asia-aloite n:o 3552
28368:
28369:
28370:
28371:
28372: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan-Monnin-
28373: kylän maantien n:o 163 perusparannuksen suunnitteluun
28374:
28375:
28376: Eduskunnalle
28377:
28378: Pukkilan-Monninkylän maantien n:o 163 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28379: perusparannus on kauan odottanut toteuttamis- 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28380: ta. Hanke on jäänyt Uudenmaan alemmanastei- 31.24.77 lisäyksenä 400000 markkaa
28381: seen tieverkkoon kuuluvana hoitamatta. Tien maantien n:o 163 (Pukkila-Monninky-
28382: parannustöiden suunnittelu olisi kiireesti jo täs- lä) perusparannuksen suunnitteluun.
28383: sä vaiheessa käynnistettävä ja hanke otettava
28384: tiepiirin toimenpideohjelmaan.
28385: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28386: nioittaen,
28387:
28388: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28389:
28390: Marjatta Väänänen Matti Saarinen
28391: Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo
28392: Marja-Liisa Löyttyjärvi
28393: 3790 1989 vp.
28394:
28395: Raha-asia-aloite n:o 3553
28396:
28397:
28398:
28399:
28400: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään-Por-
28401: naisten tien rakennustöiden aloittamiseen
28402:
28403:
28404: Eduskunnalle
28405:
28406: Järvenpään-Pornaisten tien rakennushanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28407: on pitkään ollut vireillä, mutta aloitustyöt ovat 1990 tulo- ja menoarvioon momentille
28408: siirtyneet vuodesta toiseen. 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28409: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tiehankkeen Järvenpää-Pornainen ra-
28410: nioittaen, kennustöiden aloittamiseen.
28411:
28412: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28413:
28414: Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
28415: Päivi Varpasuo Henrik Westerlund Henrik Lax
28416: Martti Tiuri Pauli Uitto Kaarina Dromberg
28417: Ole Wasz-Höckert Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen
28418: 1989 vp. 3791
28419:
28420: Raha-asia-aloite n:o 3554
28421:
28422:
28423:
28424:
28425: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Kuivan-
28426: non tien parantamiseen
28427:
28428:
28429: Eduskunnalle
28430:
28431: Jo 1800-luvun loppupuolelta on tehty aloit- painoisen kehittymisen kannalta on välttämä-
28432: teita ja suunnitelmia tieviranomaisille Kuivan- töntä, että tie korjataan välittömästi, vaikka
28433: non tien parantamiseksi. Näistä on esimerkkinä alueen muita tiehankkeita lykkäämällä. Kui-
28434: Kuivannon kylätoimikunnan vuonna 1894 teke- vannon tiehankkeen kustannusarvio on n. 12
28435: mä tienparannussuunnitelma. milj. mk.
28436: Kuivannon kylä on Orimattilan keskustaaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28437: man jälkeen väestömäärältään kunnan suurin nioittaen,
28438: talouskylä. Kylän sijainti kunnan koillisosassa
28439: Nastolan läheisyydessä on aiheuttanut sen, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28440: kylä on ollut pakotettu suuntautumaan palve- 1990 tulo- ja menoarvioon momentil/e
28441: luita käyttäessään Nastolaan, kun tieyhteydet 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
28442: Orimattilan keskustaan ovat olleet koko viime Orimattilan Kuivannon tien korjaustöi-
28443: vuosisadan huonot. Orimattilan kunnan tasa- den käynnistämiseen.
28444:
28445: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
28446:
28447: Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
28448: Henrik Lax Pauli Uitto Päivi Varpasuo
28449: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Eeva-Liisa Moilanen
28450:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2024